\id 1CO - Menya [MCR Carl R Whitehead] 
\h 1 Korinä 
\toc1 Tuwaŋuä, Poli iqu kiŋganä  1 Korinä  pmeqä iquauŋqä äqäkqe 
\toc2 1 Korinä 
\mt2 Tuwaŋuä, Poli iqu kiŋganä  
\mt1 1 Korinä  
\mt2 pmeqä iquauŋqä äqäkqe  
\imt1 Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi  
\ip Poli iqu qua täu äpmamiŋqäŋgaŋi, aŋä-himqä Korinä, ii naqä eä, qua Äkaiya iuvi. Äkaiya, ii Grikä iquauqä qua naqänäŋä-täŋä iŋgiyi. Jisasi Iqueqä kukŋuä äŋgui, aŋä-himqä Korinä iuŋi, Poli iqu-ganä awä ätumiŋqe. Itaŋga qokä-apäkä iqisaŋä hŋqua, iqueqä wäuŋuä iuta, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä yoqeŋqä aquvä qämbŋqä ipäqäkuwi. Iŋäqe Poli iqu iquau ävämetä, wäuŋui hŋgi-mända yätŋqä uwqaŋga, haŋä-iqe quuvqä heqiyqä Korinä iu aquvä qänätqätaŋguwä iquau äwimakqe. Iiŋä etaŋgi Poli iqu tuwaŋuä tä, quŋi kŋuä iqä äŋguä ävätä, quwqä haŋä-iqe jänä iwimäkätŋqä äqäkqe.  
\ip Ämaqä, Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä Korinä iu pmetaŋguwä iquauqä quuvqä heqiyqe, haŋuä witaŋgi, quwqä suqä äŋgui qui imäkŋqä iiŋqe, Poli iqu äwäwa kiiŋä imiŋqe. Iqu kukŋui, qokä-apäkä ämanäŋuwä iqua, suqä jänäŋi imäkäpu pmapŋqä iiŋqä ätätä äqäkqe. Ga Dŋä Äŋguä Iqu, quwqä qaŋä uwqeuŋi, jänä iwimäkätŋqä hiŋuinä mäquŋquä iqaŋgpqe, haŋä-iqe wimeqä iuŋqä ätätä äqäkqe. Huizi, Goti Iqueqä yoqä haqeqä mamäupŋqä suqä äŋguänäŋi imäkqäpŋqä iiŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqu näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä iquau hiŋgi vätŋqä iiŋqetä, ätätä äqäkqe. Iŋi yäpaki, iqu ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgi vaupnuwä iiŋqä äqäkqe.  
\ip Korinä pmeqä iqua, haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä ämamiŋuwiŋqe, Poli iqu kukŋuä äŋgui ätuätä, qu Goti Iqueqä äwiŋqä iiŋqä ätnäŋä iqi näqŋqä mapŋqä, yätamäkqä äwikqe. Bukä tquesaŋä saptä 13 iqueŋqe, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä kuapänäŋi, kiiŋä äwinyätqäuä. Iqiŋi Poli iqu suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä iutaŋiŋqä ämotquakqe. Goti Iqu nätmatqä äŋgui qokä-apäkiu ävätŋqä iutaŋi, suqä ämaqeuŋqä wiŋqe, kiŋganäŋä eä, huiziuŋi ämäwqätäuä.  
\c 1  
\s1 Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä  
\p
\v 1 Tuwaŋuä tä, nyi Poli iqunä äqiyqä. Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä äwiŋqä dutaŋi, tääqä ändätmetä, Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä imäkqämqä änändowatkqä iqunji. Itaŋga Sostenisi, neqä neyämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä anä eqiyätuŋquä iqu, nyitä anä äpmeŋue.  
\v 2 He aŋä-himqä Korinä iu äpmapu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquenŋqä äqiyqä. Goti Hanjuwä Iqu, he Kraisi Iqutä ämuäŋmbu, Iqueqä qokä-apäkänä pmetpŋqänä emäkkqe. Hesä, ämaqä eeqäpnäŋä im-imä äpmakäupu, Jisasi Kraisi Iquenyqä tääqä ätätqäŋuwä iquatä, eequenä Iqueqänäŋqä emäkkqe. Jisasi Iqu, neyaqätä, quvaqätä, Naqä inäŋä-quvi.  
\v 3 Neqä Goti Apiqutä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapäsinyä, äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.   
\s1 Poli iqu, Goti Ique “äŋguiqä” ätukqeŋqä  
\p
\v 4 He Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapätŋqä iiŋqe, nyi Iqueŋi, “Äŋguiqe” hiunji ique-ique ätuätqäŋä.  
\v 5 He Kraisi Ique ämuäŋnätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu he äwa miqäŋqä nätmatqä aaŋä kuapänä etapätqätaŋgqetaŋi, näqŋqä äŋguänäŋä-täŋä epu, kukŋui awä iinä ätätqäŋä.  
\v 6 He iiŋä imäkätqätaŋguwitaŋi, Kraisi Iquenyqä kukŋuä ne awä etätuŋquä di, hesäŋi häukuä witaŋgqe äyä ämotquetqäuä.  
\v 7 Iutaŋi täŋgaŋi, he neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu aŋgumä quvepqeŋqä hiŋuä äqämbu äpmapiyäŋgaŋi, wäuŋuä imäkqeŋqä näqŋqe, Goti Hanjuwä Iqu quuvqä imnä vqetaŋi, he hŋquenyqä äwa miqä pmetpnä.  
\v 8 Iqu aŋgumä äpätqäŋgaŋi, he quvqä maeqä pmetaŋgpi eqänäniŋqä diŋqe, he quuvqä yäŋänäqŋqä eqäka wätqätaŋgpi yätamäkqä eyqa uwquänä.   
\p
\v 9 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Ymeqä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqutäŋi ämuäŋnanä asänä pmetaniŋquä ae ätänaikqä eäŋque, mänävquatämäuqä itä, Iqueqä ätätqä du qäyunä imäkäniqe. Goti Hanjuwä Iqu iiŋä imäkätqätaŋgqä iuŋqe, nyi Iqueŋi, “Äŋguiqe” hiunji ique-ique ätuätqäŋä.   
\ms1 Qu awä äpatŋguwiŋqä (1:10-4:21)  
\s1 Ämiqä huitaŋä iquauŋqä, kukŋuä mäkä huŋqeŋqä  
\p
\v 10-12 Ŋqä nyämaqäuä, ämaqä, Kloisä iiyqä aŋiu anä äpmeŋuwä hui henyqe, tii ändquwi. \fig Ämaqä ii, qu äkasuwä ätnäpu iväqämbu äpmamiŋuwi.|alt="3 men arguing" src="DN00482B.tif" size="col" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="1:10-12" \fig* “Ämaqä ii, qu äkasuwä ätnäpu iväqämbu äpmapiyitaŋi, hŋqua tiiŋä ätätqäŋäuä. ‘A, ne kukŋuä qäte, Poli ique wiyaŋqunä!’ Itaŋga hŋqua, ‘Iyääi, ne kukŋuä qäte, Apolosi\f + \fr 1:10-12 \ft Wäuŋuiŋqä 18:24-19:1\f* ique wiyaŋqunä!’ Itaŋga hŋqua, ‘Isääi, ne kukŋuä qäte, Pitä ique wiyaŋqunä!’ Itaŋga hŋqua, ‘Oeyä, ne kukŋuä qäte, Kraisi Ique wiyatuŋqueqä!’ ätätqäŋäuä.” He iiŋä itqäŋuwiŋqe, nyämaqäuä, nyi neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueä yoqeta, maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä etqä. Mikakä ätnäpu, ioktämäkmbu mäpmeqä, äwqä naqä-hŋqunä iŋqä äpmapu, kŋui naqä-hŋqunä indqänäpu, nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi asänä imäkqaŋgpiyä.   
\p
\v 13 Kraisi Iqu naqä-hŋqunä eŋqe, he iiŋä ändumäkmbu äpmeŋuwi, äänä etaŋgiyi? Ä Poli iqunä heyaqä quvqeŋqä zä-huätati äunätmä äpäkoŋgqätanä? Aaŋqeqä! Ä he asŋä ämakuwi, Poli iqunäuä yoqeta ämakuwätanä? Oeyä!  
\v 14-15 Nyi asŋi, Klispusi iquesä, itaŋga Gayusi iquesänä äwqäkqeqä. Itaŋga huiziquenä, nyita mämeqä ikuwä imŋi, täŋgaŋi, ämaqä hui, “Ne asŋi, Poli iqu iqueqä yoqeta änaqäkqetaŋi, ique qänaknä ävätqäŋunä” matqä ipnä. Iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋä.  
\v 16 A! Nyi Stepanasi iquesä ämaqä iqueqä aŋiu anä äpmeŋuwä iutänä äwqäkqe. Iŋäqe, nyi asŋi, ämaqä hui-pqä inä äwqäkqäti, mäwqiyqä ikqäti? Nyi maqŋqe.   
\p
\v 17 Nyi ämaqä kuapänä asŋä maqiyqä ikqe, ii tiiŋiŋqe. Kraisi Iqu, nyi ämaqä asŋä qäyäkiqämqä mänändowatqä ikqe. Iqu nyi, Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä täkiqämqänä änändowatkqe. Itaŋga kukŋuä iiŋä iqueŋi, awä ätätmäŋgaŋi, ŋqä kŋuä iutaŋi, kukŋuä äŋguä äwi-iqe ämetmä, matqä itqäŋä. Nyi kukŋuä iiŋi, ŋqä kŋuä iuta tqä-säpi, Kraisi Iqu zä-huätatä äuŋgqeŋqä kukŋui, yäŋänäqŋqä maeqŋqä qui imäkqämninji.   
\s1 Goti Iqueqä yäŋänäqŋqetä, suqä kŋuä äŋguä iwäsäuqetäŋi, ii Kraisi Iquvqä  
\p
\v 18 Zä-huätatä iqueŋqä kukŋuä awä tqaŋgqe, ämaqä qui hämänä imäkmbnuwäŋqä äpmeŋuwi, qu qätä äwiyäpiyi, ii nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-maŋä etaŋgi, äqunätqäŋä. Iŋäqe ne ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu qui mimäkŋqäŋqä änyä-häŋä inequmuatätŋqä iqune, kukŋuä iiŋi, Iqueqä yäŋänäqŋqä, aŋgumä änävauqumuatätŋqä etaŋgi, äyä äqunätqäŋu.  
\v 19 Ämaqä, “Kukŋuä ii, nätmatqä hiŋgiŋqeqä” ätätqäŋuwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä äqänä äwi.  
\pi1 \qt “Nyi ämaqä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä iquauqä näqŋqä ii, nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-pa imäkmä. Ämaqä, kŋuä qeiqinyä indqänäpu, ‘Iiŋä imäkanä’ tqä iquauqä kukŋui, häukuä mäwiqä yätŋqä imäkmä.\qt*”\f + \fr 1:19 \ft Asayä 29:14\f*   
\m
\v 20 Itaŋgi ämaqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä iqua, änääŋqe? Ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauŋqe, äänä tmqäti? Ämaqä, kukŋuä äŋguä ätuäpu, huizi iquauqä kŋui mändi äkittqiyqä iquauŋi, squä wimeŋquti? Quwqä näqŋqä äŋguä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu hiŋgiŋqä imäkquänä.  
\v 21 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä suqä kŋuä äŋguä iwäsäuqä iutaŋi, tiiŋä imäkkqe. Ämaqä qua iutaŋä iqua, iquauqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä iutaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqe, näqŋqä maeqä itpnä. Itaŋga Iqu tiiŋäŋqä-pqä inä äwinyä. Kraisi Iquenyqä kukŋuiŋqe, hŋqua hiŋgiŋqä qäyä äqunätqätaŋguwä-qe, ämaqä suqä quvqä imäkmitpqä hŋqua, kukŋuä iiŋä iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iquauŋi, Iqu qu qui mimäkŋqäŋqä, häŋä imäkäqumuatequänä.  
\v 22 Quuvqä heqäpŋqä diŋqe, Israitqä iqua, nätmatqä yäŋänäqŋqä ämaqä mimäkqänäŋä di-ganä hiŋuä qumbŋqä äwinyä. I etaŋgi Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, qu kŋui-ganä, “Ne kukŋuä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋi, täŋga äwiyätuŋque” mapŋqä äwinyä.  
\v 23 Iŋäqe, ne kukŋuä awä ätäkituŋque, ii Kraisi Iqu zä-huätati äuŋgqä iiŋqeyi. Iqu iiŋä imäkkqä iiŋqe, Israitqä iqua, yäŋänäqŋqä maeqä äqumbiyitaŋi, quuvqä maeqiyqä iquayi. Itaŋga huizi iqua, qu kukŋuiŋqe, “Qäyunäŋä hma eä, qäyasäqinjqä” indqänätqäŋuwitaŋi, quuvqä maeqiyqä iquayi.  
\v 24 Iŋäqe, Israitqä hŋqunesä, huizi iquautaŋä hŋquatä, ne Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqäŋqä tääqä ae änatätmeqä iqune, Kraisi Iqueqä zä-huätati huŋqeŋqä qätä äwiyanitaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqätä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqeŋqätäŋi, näqŋqä ämetqäŋu.  
\v 25 Quuvqä maeqiyqä iquauqä kŋui, quvqä eäŋqe, tiiŋä hitaŋgiyi. Hŋqua kŋui, “Goti Iqueqä näqŋqä hui, qäyunäŋä hma eä, qäyasäqinjqä” indqänätqäŋuwä-qe, iiŋä ma, Goti Iqueqä näqŋqä iiŋi, ii ämaqeuqe, ämäwqätäuä. Itaŋga hŋqua kŋui, “Goti Iqueqä wäuŋuä imäkkqä huiuŋi, Iqu yäŋänäqŋqä maequeqä ämänätquenä” indqänätqäŋuwä-qe, iiŋä ma, Goti Iqueqä wäuŋuä iiŋi, ii ämaqeuqä yäŋänäqŋqä iuŋi ämäwqätäuä.   
\p
\v 26 Ŋqä nyämaqäuä, Jisasi Iqu tääqä mänatqäŋga, ‘Äänä-äänä äpmamiŋquätiyä’ tpu, kŋuä indqämbu. Kuapänäŋä hŋquenä, ämaqä qua iutaŋä iuqä hiŋuä iqiŋi, näqŋqä maeqä pmetaŋgä, kuapänäŋä hŋquenä yoqä naqä maeqä pmetaŋgä, itaŋga kuapänäŋä hŋquenä, taqä-tawäka yoqä-maequa epu, eämeqaŋgä äpmamiŋuwi. He hiŋgiŋqä iiŋä pmetaŋguwä iutaŋä iquenä, tääqä äyä etätmakqe.  
\v 27 Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä kŋuä qäyasäqi meqä iquautä, yäŋänäqŋqä maeqä, haŋuä iquautä, atäuŋuä ikqe, ii, Iqu ämaqä qua iutaŋä näqŋqä kuapä-täŋä iquautä, yäŋänäqŋqä-täŋä iquautä womba vätŋqä iiŋqeyi.  
\v 28 Itaŋga Iqu atäuŋui, ämaqä yoqä maeqä iquautä, ämaqä, qua iutaŋi quvqä eŋqä-paŋä imäkätqäŋuwä iquautä, äyä ikqe. Iŋi näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, yoqä naqetäŋi, ämaqe, ‘Nätmatqä iiŋä iqua yätamäkqä neyäŋqiyä’ kŋuä indqänätqäŋuwä-qe, Iqu nätmatqä iiŋä iqua, hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä imäkätŋqä iiŋqe, ämaqä hiŋgiŋqä hŋquau atäuŋuä ikqe.  
\v 29 Goti Iqu iiŋä imäkkqe, ii ämaqä hŋqu, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, kiqä yoqe haqeu mämatnämäuŋqä iquätŋqeyi.  
\v 30 Goti Iqu he tääqä i etätmakqetaŋi, Kraisi Jisasi Ique ämuäŋnäŋä. Itaŋga Kraisi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqeŋqä Ämänätqueqä-qu eqäqe. Itaŋga Iquesaŋi, Goti Iqu, ne Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋä inemäkätä, Iqueqäŋqänä atäuŋuä äneyätä, itaŋga qui imäkŋqä iuta aŋgi inetmeqe.  
\v 31 Iŋi ne Goti Iqueqä kukŋuä iuŋi, tii äqänäŋqä-pa imäkquatuŋque.  
\pi1 “\qt Ämaqä yeeqä itä, ‘Nyi iiŋä-iiŋä iqunjqä’ ätätäqä iqu, ‘Ii, Naqä Iqu e inyimäkqeqä’ tätŋqeqä.\qt*”\f + \fr 1:31 \ft Järämai 9:24\f*   
\c 2  
\s1 Jisasi iqu, zä-huätatä äunätä, äpäkoŋgqeŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqäuä, nyi he emetmä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä zä äwiŋqä awä etätmäŋgaŋi, nyi kukŋuä äwi-iqetä, kukŋuä yäŋänäqŋqä ämaqä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä iqua ätätqäŋuwitä, maetqä ikqä eä.  
\v 2 \fig Jisasi Iquenyqätä, zä-huätati äunätä äpäkoŋgqeŋqätänä awä äyä etkqe.|alt="Jesus carrying cross" src="IB-064gr.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="2:2" \fig*“Nyi iquauŋi, kukŋuä awi, nätmatqä huitaŋä-huitaŋiŋqä qäyä eänä ätätmä, Jisasi Kraisi Iquenyqätä, ä zä-huätati äunätä äpäkoŋgqeŋqätänä ätumuä” kŋuä indqänätmitaŋi, awä äyä etkqe.  
\v 3 Nyi hesä anä äpmamäŋgaŋi, yäŋänäqŋqä maeqä eämä, zä itmä, yäuŋuä-yäuŋuä-pqe kiiŋä änyinmiŋqe.  
\v 4-5 Itaŋga nyi Jisasi Iquenyqä kukŋuä etätmäŋgaŋi, he Iquenyqä quuvqä heqäpŋqe, ämaqeuqä näqŋqä iuta ma, Goti Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta, heqäpŋqeŋqä änyiŋgqe. Iŋi nyi ŋqä näqŋqe ämetquetmä, he kŋuä indqäŋqä tŋäŋqä emäkmqä ma, Dŋä Äŋguä Iqutä, Iqueqä yäŋänäqŋqetä, ämetquayŋqä awä etkqe.   
\s1 Dŋä Äŋguä Iqu, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqe Vqä-quvi  
\p
\v 6 Äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqe, ne ämaqä quwqä quuvqä heqiyqe, yäuä ae ikqä iquauŋi, awä ätuätuŋque. Näqŋqä ii, ämaqä qua täu täŋga äpmeŋuwä iquauqetä, ä qua täu miqä, Goti Iqu hiŋgi iwimäkätŋqä\f + \fr 2:6 \ft 1 Korinä 1:28\f* iquauqetä, asänä hmanji.  
\v 7 Näqŋqä ne kukŋuä awä etätuŋque, ii Goti Iqueqä eä, zä äwämiŋqä iiyi. Näqŋqä iquesaŋi, qäukuä qua mimäkqäŋga, Goti Iqu, ne Iqutä qäukuä yäŋi anä pmeniquä diŋqä, atäuŋuä ae ekqe.  
\v 8 Näqŋqä iiŋqe, ämaqä qua täu miqä iqua, maqŋqä emiŋuwi. Qu näqŋqä hiqä eqe, Naqä Aaŋä Yäŋänäqŋqä-täŋä Iqueŋi, zä-huätati maueqä iqäpninji.  
\v 9 Iqua maqŋqä emiŋuwä-qe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋi äqänä äwi.  
\pi1 “\qt Nätmatqä, ämaqe hiŋuä mäquŋquä imiŋuwä, ä qätä mäwiyqä imiŋuwä, ä quwqä kŋuä yändqäŋqä imnä kiuä mäwimeqä imiŋqä ii, ii nätmatqä Goti Iqu ämaqä Iquenyqä wiŋgaŋgqä iquauŋqä näwinyä ekqä iiyqä\qt*” äqänä.\f + \fr 2:9 \ft Asayä 64:4\f*   
\m
\v 10 Goti Hanjuwä Iqueqä näqŋqä zä äwämiŋqä iiŋi, Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu inemäkqaŋgqä iutaŋi, Iqueqä-kiuä nenyqä ätnäŋä iqi, ae äyä itkimäkkqe. Dŋä Äŋguä Iqu, nätmatqä Goti Iqueqä kŋuä indqäŋqä yäpä imŋiŋqetä, nätmatqä eeqänäŋä huiziŋqetä qävqä äŋguänä itä, näqŋqä eäŋqetaŋi, iiŋä inemäkänä.  
\v 11 Ii tiiŋi. Ämaqä hŋqu, hŋquququeqä kŋui äänä ämeŋqä iuŋqe, näqŋqä maeqä yänä. Ämaqä hŋqueqä kŋuä indqäŋqeŋqe, iqueqä quuvqä, iqueqä yäpä iŋgisaŋä iqunä, näqŋqä itänä. Iŋi Goti Iqueqä-pqe, asä iiŋi. Dŋä Äŋguä Iqunä, Iqueqä kŋuä iqeŋqe, näqŋqä hiätänä.  
\v 12 Itaŋgi ne dŋä ämakque, ii dŋä qua täutaŋä iquauta ma, Goti Hanjuwä Iquesanji. Iiŋiŋqe Goti Iqu nätmatqä äŋguä eeqänäŋä nätapätŋqä ekqä iuŋqe, näqŋqä metatuŋquänänji.  
\v 13 Nätmatqä iiŋqe, ne kukŋuä awi ämaqä-qune neqä näqŋqeta maetqä itqäŋu. Dŋä Äŋguä Iqu näqŋqä nätapqaŋgqeta etätqäŋu. Iŋi näqŋqä Iqu änätapkqe, ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqueä yäpä iqi äpmeŋuwä iquauŋi, ne ävätqäŋu.   
\p
\v 14 Itaŋga ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqueqä yäpä iqi mäpmeqä iŋqä iqu, nätmatqä Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iquesa äquvepätŋqä iiŋqe, “Nätmatqä iiŋi qäyasäqinjqä” indqänätŋqe, mämeqä yänä. Näqŋqä iiŋä iwäsäuqe, Dŋä Äŋguä Iquesanä etaŋgi, ämaqä iiŋä iqu näqŋqä maeqä etänä.  
\v 15 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqueqä yäpä iqi äpmeŋqä iqu, nätmatqä eeqänäŋiŋqä äŋguänä iwäsäutä näqŋqä metänä. Itaŋga Goti Iqueqä bukä iu äqäkqä-pa, iqueŋi, ämaqä hŋqu, “Änäändiyä” tä iqe, änä miwäsäuqä yänä.  
\v 16 Tuwaŋui tii äqänä äwi. “\qt Ämaqä hŋqu, Goti Naqä Iqueqä kŋuä indqäŋqeŋqe, näqŋqä maeqä itä, ‘Iiŋä-iiŋä imäkiyä’ mätquä yäŋqiyä.\qt*”\f + \fr 2:16 \ft Asayä 40:13\f* Iŋäqe Dŋä Äŋguä Iqueqä yäpä iqi äpmeŋquä iqune, ne Kraisi Iqu kŋuä äänä indqänäŋqä iuŋqe, näqŋqä menä.   
\c 3  
\s1 Goti Iqueqä wäuŋui, qäyunä imäkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqäuä, hiŋuiqänäŋi nyi kukŋuä awi, ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqueqä yäpä iqi ae äpmeŋuwä iquau, ätuätŋqä du maetqä itmä, ämaqä, quwqä äwiŋqä dunä äpmeŋuwä iquautä, Kraisi Iquenyqä quuvqä änyä qe eqiyätqäŋuwä iquautä, ätuätŋqä-pa, äyä etkqe.  
\v 2-3 Iŋgaŋi ymeqä däŋä isua, ymisaŋä woyqe maŋqä iquwä-pa, he kukŋuä yäŋänäqŋqe, änä mämeqä etaŋguwiŋqä, nyi aŋuä eŋqä-pa kukŋuä haŋuinä äyä etapkqe. Ga he, hiqä eŋqä dunä pmetaŋgä eqänätmä, “Täŋgaŋä-pqe he ymisaŋä woyqe maŋqä yqänä ipŋqäuä” etqä. Suqä, naqä pmeqäŋqätä, hiqä hita-hiŋgukuatä äkasuwä tŋqä iutaŋi, he Dŋä Äŋguä Iqueqä yäpä iqi mäpmeqä, ämaqä qua täutaŋä iqua eŋqä-paŋä asänäŋä eŋä.  
\v 4 Ii tiiŋi. Hŋquenä, “Nyi kukŋuä qäte, Poli ique wimqänä” tqaŋgä, hŋquenä, “Nyi kukŋuä qäte, Apolosi ique wimqänä” ätätqäŋuwi, ii ämaqä qua täutaŋä iqua eŋqä-ma äpmaka wätqätaŋgpi ämotquequänä.   
\p
\v 5 Iŋi he yenyqä näqŋqä mapŋqä diŋqe, nyi tiiŋä etmä, “Ye qäquye, yoqä maiquve etaŋgi, Naqä Iqueqä wäuŋuä-wiyquveyi. Iqu Kiqä-kiuä wäuŋuä kikiŋä äyätapkqä iutaŋi, ye kukŋuiŋqä awä hetqaŋgueäŋga, he Kraisi Iquenyqä quuvqä äyä eqiyätqäŋä.”  
\v 6 Apolosi iqutä nyitäŋi, yeqä wäuŋui tiinji. Nyi nätmatqä piiki vowä mäwäwqä iqunä etaŋgä, iqu zquvätŋqä eqä vqäwqä iquvi. Itaŋga Goti Hanjuwä Iqu bakä äukauäpu, naqä epŋqä Imäkqä Iquvi.  
\v 7 Ämaqä piikä vowä mäwäwqä iqutä, eqä vqäwqä iqutä, iquaqu yoqä maeqä, hiŋgiŋqe. Mä bakä äukauäpu, naqä epŋqä imäkqäwätŋqä Iqu, yoqä-täŋä Iquvi.  
\v 8 Ämaqä piikä vowä mäwäwqä iqutä, eqä vqäwqä iqutä, qäquaqu Naqä Iqueqä wäuŋuä imäkqä-quaquvi. Iŋi mbqä meqäŋgaŋi, iquaquvqä wäuŋui äänä-äänä imisiyqä iuta manyiyi.  
\v 9 Nyi Poli iqundä, itaŋga Apolosi iqutäŋi, ye Goti Iqueqä wäuŋui anä imäkätqäŋueä iquve etaŋgi, he Iqueqä wäuŋuä eŋqä-ma änyäŋuwä iquenji. Itaŋga he Iqueqä aŋä inäŋä etaŋgä, Iqu yqänä ämätätqäuä.   
\p
\v 10-11 He Iqueqä aŋä ämätnäŋuwiŋqe, tiinji. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Ymeqä Jisasi Kraisi Iqueŋi, aŋä siyaundqä eŋqä-pa etŋqä, ae ätekqetaŋi, ämaqä hŋqu änyä-häŋä hŋqu-mända ämetä, haqeqi maquteqä yäŋqiyä. Iŋi Goti Iqu, qeqä wimänätä hiŋgi vqä iuta nyimäkqaŋgi, nyi-ganä, kukŋuä äŋguä Jisasi Kraisi Iqueŋqä awä etkqe, ii nyi aŋä imäkqäŋqe näqŋqä kuapänäŋä-täŋunä eämä, aŋä siyaundqä yäŋänäqŋqänäŋä äqutekqä eŋqä-paŋiqä. Itaŋga ämaqä, he näqŋqä haqeqi etapätqäŋuwä iqua, qu ämaqä siyaundqä iquesa aŋä ämätäqisätqäŋuwä-paŋä iiŋä-quayi. Iŋi, iqua hŋqunä-hŋqunäŋi, quvqä-pqä mätqŋqä, hiŋui äŋguänä äqunäpu mätqäpnä.  
\v 12 Ämaqä aŋä siyaundqä tqueqä haqeqi ämätäpiyäŋgaŋi, hŋqua golqetä, silpaitä, hikä mbqä naqäŋqä imäkätqäŋuwitä, mätäpnä. Nätmatqä iiŋä iqua, äŋguänäŋä eä, äpakänä witäniqe. Itaŋga hŋqua, zä-yäŋitä, qoetä, kuä-witqä yäŋitä mätpnä. Iiŋä iqua äpakänä mäwiqä, qui maqänä imäkmbnä.  
\v 13 Qänakŋi, hiunji, Goti Iqu atauŋä ikqä iqu timäuqaŋgaŋi, quwqä wäuŋuä iiŋä imäkmitpqe, ätnäŋäqi timäuänä. Hiunji iqu, tä eŋqä-paŋä ätimäuätä, ‘wäuŋui äŋguä imäkätqäŋuwiqä, ä quvqä imäkätqäŋuwiqe’, tä iqunä iqunänä.  
\v 14 Ämaqä aŋä e imäkmitpqetaŋä hŋqu, iqueqä aŋi tä maŋqä äŋguä ämätnäŋqe, iqu iqueqä wäuŋuiŋqe, kimaŋi ämenä.  
\v 15 Iŋä-qe, ämaqä hŋqu iqueqä aŋi quvqä etaŋgi, tä hämänä äŋgqe, ii tiinji. Iqu iqueqä wäuŋui aŋgi mimäkqä yäniŋqä, qui hämänä qe imäkŋgi. Iŋäqe iqu iqueqä-kiuäŋi, tä maŋqä itä, quuvqenä äkitqä-qe, kima meqä maequ, häŋä hea ique-ique pmetänä.   
\p
\v 16 Hiqä-hiuäŋi, he Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä tŋäŋqä etaŋgä, Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, heyaqä yäpä imä äpmeŋqeŋqe, he maqŋqätanä?  
\v 17 Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋi, ii pmua eä, Iqueqäŋqänä ämätnäŋqe, ii he qäquenji. Iiŋä dutaŋi, ämaqä hŋqu, Goti Iqueqä aŋi qui imäkätqä etaŋgutqe, Iqu iqueŋä-pqe qui inä imäkäŋqiyä.   
\p
\v 18 He quaŋgä ätnäpu, “Ne näqŋqä-täŋuneyqä” ätnätqäŋuwä iquenä, aŋgumŋi matqŋqä änyiŋgi. Iŋi ämaqä hiyaqä awä iqisaŋä hŋqua, ämaqeuqä hiŋuä iqiŋi, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä-qua epiyiŋqä wopqä imitpqe, iqua, iquauqä hiŋuä iqiŋi, näqŋqe äwa ipu qämä-qämänjqä-qua äpmenjaqämbiyi, qänakŋi Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä-qua aŋgumä epnä.  
\v 19 Ii tiiŋä dutanji. Qua täutaŋä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqe, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ii qämä-qämä iqä eŋqä-paŋä iiŋi. Nätmatqä iiŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋi äqänä. “\qt Ämaqä, ‘Ne äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋuneyqä’ kŋuä ävätŋqä hŋqua, huiziquau ämäwqätäupŋqä wäuŋuä imäkätqäŋuwä iuŋi, Goti Iqu hiŋi-hiŋi iwimäkqaŋguti, quwä mäuŋguatmbnä.\qt*”\f + \fr 3:19 \ft Jopä 5:13\f*  
\v 20 Itaŋga Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqä hŋqu, inä äqänä. “\qt Ämaqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä kuapä-täŋä iqua, qu wäuŋuä nätmatqä äänä imäkpŋqä kŋuä indqäŋgaŋguwiŋqe, Naqä Iqu, quwqä kŋuä indqäŋqä iiŋi, häukuä mäwqiyqä itŋqä etaŋgqeŋqä, näqŋqä ae äme.\qt*”\f + \fr 3:20 \ft Apqä Bukä 94:11\f*  
\v 21 Iŋä etaŋgi, he ämaqä hŋqueqä yoqe haqeqä mamäuqäŋqe, vquatämäupu. Nätmatqä eeqänäŋi, ii hiqä yätamäkqäŋqä eä.  
\v 22 Ii tiinji. Poli iqunŋä-qe, Apolosi iquŋä-qe, Pitä iquŋä-qe, qua tquŋä-qe, häŋä-pmeqä iquŋä-qe, äpäkoŋqä iquŋä-qe, nätmatqä täŋga äwiŋqä-pqäŋä-qe, qänaknda witäniqä-pqäŋä-qe, eeqäpnäŋi hiqeqä, etqä.  
\v 23 Itaŋga he Kraisi Iqueqä etaŋgä, Iqu Goti Iqueqä-qu eä.   
\c 4  
\s1 Ämaqä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauqä wäuŋuiŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä, kukŋuiŋqä näqŋqä etapätuŋquä iqunenyqe, he kŋuä tiiŋä indqäŋgpŋqänänji. “Ämaqä iqua, Kraisi Iqueqä wäuŋuä imäkqä-qua epu, Goti Hanjuwä Iqueqä kŋuä indqäŋqä, zä äwämiŋqeŋqä awä ätätqäŋuwä iquayqä.”  
\v 2 Ämaqä, ämiqä hŋqu, “Nyaqä wäuŋui, iqua äŋguänä imäkqäpŋqäuä” kŋuä indqänätä, quuvqä äwiyä ävätqä iquenyä imäkqäpŋqe, iqua iqueqä kukŋuä eeqäpnäŋä iuŋi, qänaknä iqäpŋqe.  
\v 3 Itaŋga he nyaqä suqeŋqä änyiwäsäuquwi, ä ämaqä tqu-tqu kukŋuä mitqä aŋä iuŋqä ändma äwätä kukŋuä ämindqe, nyi iiŋqe äwäwa miqä danä itmä, “Ii nätmatqä aaŋä wäŋqänäŋäpiyqä” kŋuä änyänä. Nyi ŋqä-näuäŋi, ŋqä suqeŋqä miwäsäuŋqä itŋqä iqunji.  
\v 4 Ŋqä suqä-iwäsäuŋqä tämŋi, haŋä-iqä maeqä, aquvä iqänätqäŋä. Ŋqä-näuäŋi, tiiŋi matŋqä iqä. “Nyi ämaqä suqä quvqä maeqä, aaŋä jänänäŋunjqä.” Oee. Nyi änyiwäsäuätŋqä Iqu, ii Naqä Iquvi.  
\v 5 Itaŋgi täŋgaŋi, ne ämaqä näqŋqä ävätuŋquä iquneqä wäuŋuiŋqe, he miwäsäuqä pambu. He, hea Naqä Iqu aŋgumä quvepqeŋqänä, hiŋuä äqämbu pmetpŋqe. Iqu iŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋä hea wiqä imdaŋi ämetä, Iqueqä we-huŋqä iqi ämaitä, ämaqeuqä äwiŋqe, quwqä qeqä-quuvqä imdaŋi ämetä, ätnäŋäqi mainiqe. Iŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä wäuŋuä änätapkqä imäkätuŋquä iuŋqe, “Si äŋguä imäkätqäŋi-qe,” awi iŋga natäniqe.   
\p
\v 6 Nyämaqäuä, he yesa näqŋqä ämepu, Goti Iqueqä bukä iu äqänäŋqe, hui wiyä iqa mäwqä, iunä imäkäpu, ga ämaqä hŋquenyqänä enyätä, huiziqueŋqe maeŋqä iqä diŋqe, nyi kukŋuä ii ätqa äquvepqe, ŋqä-näuäŋqätä, Apolosi iquenyqätä, ätätmä, ktqenä ämetqueqä.  
\v 7 Äsquki, si ne änewäsäutŋqe, naqe, tqu ikimäkqeyi? Aaŋqe. Nätmatqä eeqänäŋä ämeŋuwi, he naqä-qakuä Goti Iquesa ämakuwä qäyä epu, heqä yäŋänäqŋqä iuta ämakuwäŋqänä hiqä yoqe haqä mamänätqätaŋgä eqänätqäŋä. Iiŋi, qäyu hmanji.   
\p
\v 8 He kŋuä tiiŋä eyätqäuä? “Ne nätmatqä äŋgui, aaŋä kuapänäŋä-täŋune qe eequnä. Huiziquau ämäwqutäutanä, nätmatqä äwa miqäŋqä, ämiqä naqä iquatäŋi, asänäŋänäŋä qe äpmequnä.” Auä, ne-pqe hesä ämiqä anä pmetuŋquä iiŋqe, he ämiqä naqä-qakuä pmapŋqe, nyi kiiŋä änyinätqänä. Ho-ee, aaŋä aaŋqe.  
\v 9 Nyaqä kŋuä tämŋi, tiiŋänäŋä indqänätqäŋä. “Goti Iqu, kukŋuä awä tatuŋquä änandowatkqä iqune, naqä pmeqäŋqe mäwiŋqä itä, qua naqä mämä pmeqäŋqä äyä äpmuatänaikqeqä. Iiŋä pmetaŋgquetaŋi, ämaqä pizqä äpäsätqäŋuwä iqinyqä qäyä änätma äwäpu, ämaqä qua täu äpmeŋuwä iuqätä, ynaunjqä iquauqätä, hiŋuä iqi pizqä qäyä, napäsqäpŋqä.”  
\v 10 Ne Kraisi Iqueqä yoqä haqeu ämamäutuŋque, ämaqä huizi iquauqä hiŋuä iqiŋi, näqŋqä maeqänäŋä pmetaŋgquä-qe, he hiqä-hiuäŋqe, “Ne Kraisi Iqutä ämuäŋnanitaŋi, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqe, aaŋä kuapänäŋä-täŋä äpmeŋunä” kŋuä indqänätqäŋä. Ne huizi iquauqä hiŋuä iqiŋi, yäŋänäqŋqe maeqä, haŋuä witaŋgquä-qe, he hiqä-hiuäŋqe, “Ne yäŋänäqŋqä-täŋuneyqä,” kŋuä indqänätqäŋä. Ämaqe, neyaqä yoqe haqeu mämänatnämäuqä ipu, yoqe heyaqenä haqeu äyä ämaetnämäutqäŋä.  
\v 11 Hiŋuiqäŋä duta täŋga tiiŋi, hea kuapänäŋäŋgaŋi, ne buayäŋqä dä äneyätä, eqäŋqä quväkä häuayqä äpmeŋque. Itaŋga neyaqä qäkä gquä-pqe, yäuä itä äpknätŋqe. Ämaqe, hiŋginäwa ptqä änapäsätqäŋuwi. Ne quami äŋguä pmeqä diŋqe, aŋi hma etŋqe.  
\v 12 Ymisaŋä isuauŋqe, neqä hipaitäŋi wäuŋuä yäŋänäqŋqä ituŋque. Ämaqe, kukŋuä quvqä natqaŋguwäŋgaŋi, Goti Iqu äŋguä iwimäkätŋqä diŋqe, ne Iqueŋi yatŋqä ävätuŋque. Qu quvqä inetqueqaŋguwäŋgaŋi, ne qeiqinyä ämiwotuŋque.  
\v 13 Qu nenyqä kukŋui, quvqä tuätqätaŋgä, ne kimaŋi, äŋguä dinä ätuätuŋque. Qu neŋi, nätmatqä tawä eŋqä-ma bi ae änaquvasämäkuwitaŋi, yqänä äpmaka äpäŋu.   
\p
\v 14 Nyaqä kukŋuä yäŋänäqŋqänäŋi, tuwaŋuä iu i äqänäŋqe, ii he womba mapŋqä maqŋqä eä. Oee. He ŋqä ymeqä, nyi kuapnä änyinätŋqä iquenä etaŋguwiŋqä, hiqä kŋuä indqäŋqe, we eomäkmqä diŋqä äqiyqä.  
\v 15 He ämaqä ämeyäpu, Kraisi Iqueqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä epŋqä, yätamäkqä eyqe, kuapänäŋä-täŋuenä qäyä etaŋguwä-qe, qu heqä hinuŋua hmanji. Nyi-ganä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqä awä ti etqaŋgqeta, he Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋäŋgaŋguwäŋga, iutaŋi nyi heqä hiniqunä ekqe.  
\v 16 Itaŋgi he nyaqä suqä duŋi, qänaknä nyipŋqä iiŋqä evauqumuatqä.  
\v 17 He suqä iiŋä imäkqäpŋqä diŋqe, nyi Timoti iqueŋi henyqä ae ändowatqe. Iqu-pqe, ŋqä ymeqä, nyi iquenyqä kiiŋä änyinätŋqä-qu eä, Naqä Iqueqä kukŋuä eeqänäŋä iuŋi, qänaknä iqä iquvi. Nyi Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋqä iqunä, nyaqä suqä äänä-äänä imäkätŋqeŋqä, ämaqä im-imŋä Naqä Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqätaŋguwä du, kukŋuä awä ätuäkitŋqe. Iqu-pqe he suqä iiŋqä awä inä etätŋqä ändowatqe.   
\p
\v 18 Ämaqä hesaŋi quwqä yoqenä ämaenätqäŋuwä hŋqua, nyinyqe, “Iqu aŋgi mänemeqä yäŋqiyä” kŋuä ävätŋqe.  
\v 19 He kŋuä iiŋi qäyä eyaŋgqä-qe, Naqä Iqu nyaqä hänaqe näwinyä imäueqaŋgutqe, nyi emamqeŋqe maqänäŋi äquvepmä. He emetmäŋgaŋi, ämaqä iiŋä iqua, iquauqä kukŋuä tqeŋqe, yäŋänäqŋqätä qäsä diyä-tmä, näqŋqä ganä mamä.  
\v 20 Tiiŋä eä. Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋi, kukŋuinä hiŋginäwa tqäŋqä ma, Goti Iqu yäŋänäqŋqä vqaŋga, häukuä winä. Iutaŋi nyi, kukŋuä yäŋänäqŋqänäŋi, tuwaŋuä täu äqiyätqäŋä.  
\v 21 He iqi emetmäŋgaŋi, nyi suqä äkisqu emäkmqä eŋgi? Nyi he jänä iŋga emäkmqe, jävqä äma pmqäta, ä, hiqä hŋgisa iqe ganä vquatämäuqaŋguwäŋga, henyqä naqänäŋä nyiŋqetä äwqä haŋuä änyanä pmetuŋquetä äma pmqäta?   
\c 5  
\s1 Korinä iu pmeqä iquauqä awä iqiŋi, suqä quvqänäŋi äwämiŋqeŋqä  
\p
\v 1 Ämaqä hui, tiwiqä aaŋä naqä-qakuänäŋä hŋqu tiiŋä iqaŋgä, nyi qätä äwiyäŋqe. Suqä huiwä yaŋä iŋqä Goti Iqu äwikqe, tuwä ävätä aaŋä quvqänäŋi, heyaqä awä iqiŋi äwinä. Tiiŋä, hikŋä hŋqu, kaniqueqä apäkisä, qaŋä hiŋgi ikitqäŋiyi. Suqä quvqä iiŋi, ämaqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwä iquaui ämäwqätäuä.  
\v 2 Ämaqä huizi iquenä, ämaqä suqä quvqä ii ikutäuqä iqu, heyaqä awä iqi äpmeŋqeŋqe, suŋqä kŋuä maqiyqä itqäŋuwäwä? He, iqu hesä anä mäpmeqä yätŋqänä, huätä mändowatqä ipu, qeqä äwutmäkpiyiŋqe, hiqä yoqä haqä ämamäunätqäŋuwi, ii quvqe! Qäyä eä!  
\v 3 Nyi hesä anä mäpmeqä imä-qe, nyaqä quuvqe, hesä anä äpme. Iiŋä äpmeqetaŋi, ämaqä suqä aaŋä ququvqä iiŋä imäkqä iqueŋi, ae äwiwäsäuqe.  
\v 4-5 Naqä Iqueqä hiunji ätimäuqe, Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä iiŋä iqueqä quuvqä ique aŋgi itmeniŋqä diŋqe, he tiiŋä imäkpŋqä änyiŋgi. He Naqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, nyaqä quuvqä iqu-pqe, neqä Naqä Jisasi Iqueqä yäŋänäqŋqetä, hesä anä äpme, ämaqä iiŋä iqu haŋä-iqä metŋqä diŋqe, Setänä iqueqä huiqä iqi wipu.   
\p
\v 6 Itaŋga he iiŋi miqä ipu, hiqä yoqe haqeu ämamänätqäŋuwi, qäyu hmanji. Yisä wäŋqäpu bretqä du pŋä ämäuepqe, naqänäŋä äyä änyuämäutŋqe. Yisi, suqä quvqä iqueŋqä ktqeyi.  
\v 7 \fig Ynaunjqä iqu, sipsipqä iqueqä häŋeqe äqunätä, atqä-awäkau mapäsqä ävaukukqe.|alt="putting blood on doorposts" src="IB-052gr.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="5:7" \fig*Ynaunjqä ämaqä pizqä päsqä iqu, sipsipqä iqueqä häŋeqe äqunätä, atqä-awäkau mapäsqä ävaukukqä-pa, Kraisi Neqä Sipsipqä Iqu äpäkonätä, ne yisi maiqŋqä inemäkkqe. Iiŋä etaŋgi, he bretqä yisä maeqä ii eŋqä-paŋä eŋuwi, yisä yäue bi tnämäupŋqe.  
\v 8 Itaŋgi Israitqä iqua quväukuä ique-ique, hea naqä Pasopaŋganjqä ätätqäŋuwä iŋgaŋi, yisi yäue bi ätnämäupu, buayä yisi maeqätäŋä änätqäŋuwä-paŋi, ne-pqe Kraisi Iqu äpäkoŋgqeŋqä kŋuä indqänätanitaŋi, suqä quvqä eeqänäŋi bi ätnämäutanä, neqä äwqä tämŋi ikikinyäŋä änyanä, kukŋui naqä-qakuinä tquatuŋque.   
\p
\v 9 Nyi henyqä tuwaŋuä hiŋuiqänä äqäkqä iqueŋi, he ämaqä, suqä huiwä yaŋä iŋqä Goti Iqu äwikqe, tuwä ävätqäŋuwä iquautä, anä mäpmeqä ipŋqä diŋqä ätätmä, äyä äqäkqe.  
\v 10 Qua täuŋi, ämaqä quuvqä maeqiyqä iquautaŋi, suqä huiwä yaŋä iŋqä Goti Iqu äwikqä iqueŋi, tuwä wiyqä iquatä, ämaqäyqä nätmatqe äŋguä witaŋgi äqunäpu quwä-meqä iquatä, itaŋga goti quaŋgä iquauqä yoqeŋqä aquväqŋqä iqua, qu hävemnäqŋqä äpmeŋä. He eeqänäŋä iquatäŋi, anä mäpmeqäŋqä maqiyqä ikqe. He iquatä anä mäpmeqä ipŋqä etaŋgutqe, qua täuŋi hämänänä ävämapŋqe.  
\v 11 Nyi kukŋuä tuwaŋuä ique iiŋä ätätmä äqiyqe, kiqä quati tiinji. “He ämaqä Kraisi Iquesa, ‘Tasi-guaeä’ ätumitpqä hŋqu, suqä huiwä yaŋä iŋqä Goti Iqu äwikqä iqueŋi, tuwä äwiyqä, ämaqäyqä nätmatqeŋqä äŋguä witaŋgi äqunätä qeqä ätquä, goti quaŋgä iquauqä yoqeŋqä aquvä äqäŋgqä, ämaqä huiziuŋi quvqä imäkqä kukŋuä ätqä, wainqä-eqe änätä hiqiiyqä iqä, ä ämaqäyqä nätmatqe quwä ämeqä, iqutäŋi, anä mäpmeqä ipu, ymisaŋi anä maŋqä pambiyä” ätätmä äyä äqäkqe.  
\v 12-13 Ämaqä quuvqä maeqiyqä du iwäsäuqe, nyaqä wäuŋuä hmanji. Goti Iqu Kiqä-kiuä iwäsäuänä. Iŋäqe he ämaqä Goti Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iu iwäsäuqäŋqe, äŋguä eä. Iŋi Goti Iqueqä bukä iuŋi kukŋuä ätäŋqä-pa,\f + \fr 5:12-13 \ft Suqä 17:7, 19:19, 22:21, 24, 24:7\f* ämaqä suqä ququvqenäŋä itä hiqä awä iqi yqänä äpmeŋqä iqueŋi, huätä dowatpu.   
\c 6  
\s1 Quuvqä anä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, kukŋuä mämitqeŋqä  
\p
\v 1 Suqä iwäsäuqäŋqe, nyaqä kukŋuä huiziqu tiinji. Ämaqä hesaŋä hŋqueŋi, kiqä quuvqä anä heqiyqä hŋqu quvqä iwitquetqä etaŋgutqe, iqueqä haŋä-iqä ipiŋi, Goti Iqueqä ämaqe jänä iwimäkipŋqä, iquau mäwimeqä, ämaqä Goti Iquenyqä maqŋqä eŋuwä iquau-mända, “Jänä nyimäkipiyä-qe” änääŋqä tuäniqi? He suqä iiŋi, aŋgumä imäkqäŋqe, manyiŋqä iqi.  
\v 2 Tiiŋä eä. Qänakndaŋi, ne Goti Iqueqä qokä-apakä iqune, ämaqä qua täutaŋä iuqä suqä iuŋi, iwäsäuaniquä eŋqe, he maqŋqäta? Ne qänaknda qu iwäsäuaniŋquä eŋqe, quvqä wäŋqä isua täŋga itquatnäpiyi, hiqä-hiuä jänä imäkŋqänäŋi, suŋqä itqäŋäuä?  
\v 3 Itaŋga ne ynaunjqä iquau-pqe, inä iwäsäuaniquä eä. Iŋi, quvqä qua täu itquatnätuŋque, jänä inä imäknatuŋquä eä.  
\v 4 Iŋä etaŋgi he haŋä-iqä iiŋä-täŋuenä etaŋgutqe, quuvqä maeqiyqä iquauŋqä äwäpu, qutaŋä hŋque, hiyaqä awä iqi yoqä maeqä äpmeŋqä hŋque, ewäseyqä pmetŋqä atäuŋui, suŋqä itqäŋä?  
\v 5 Nyaqä kukŋuä i äqiyqe, he womba ipŋqä diŋqä äqiyqä. Quvqä itquatnäpiyäŋgaŋi, ämaqä heyaqä awä iqiŋi, kukŋuä äŋguä iwäsäuqä hŋqu, ämaqä quuvqä heqiyqä hŋquaquiyqä haŋä-iqe iwäsäutŋqe, hma etaŋgi hiwänyqe.  
\v 6 Iiŋä miqä ipiyitaŋi, quuvqä heqiyqä hŋquki, huiziqueŋi, ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋquauŋqä, jänä emäkipŋqänä, ätuma uwquenji.   
\p
\v 7 Quuvqä heqiyqä iquendaŋä hŋqua, huizi iquenä quvqä etqueqaŋguwiŋqä kukŋuä iwäsäuqä iquauŋqä hämä ätuma äwätqäŋuwiŋqe, tiiŋä ämänätqueqi. He Jisasi Iqueqä suqä iuŋi, qänaknä miqä ipu, quanŋä qe äpäkŋgä. Qu quvqä qäyä etquapŋqänä äwimasipŋqä äyuwä. Heqä nätmatqä qeŋqä-qe, “Neqeqä” etäpu qäyä ämetauqaŋgpi, hiŋuinä qumbŋqe.  
\v 8 Quvqä etquapŋqä äwimasiyqe, äŋguä qäyä etaŋgi, hiqä-hiuäŋi, quwä ämanäpu, quvqä näŋgi-täŋgi itquatuŋquenji. Itaŋga ämaqä heqä quuvqä anä heqiyqä-pqä iquauŋi, inä itquequenji.   
\p
\v 9-10 Ämaqä suqä quvqä itqueqä iqua, qu Goti Iqunä miqeuŋi, yäpä iŋgisa mäpmeqä itpnuwi. He iiŋqe, maqŋqäta? Ämaqä hŋqu, “Qu äpepŋqäuä” etqaŋgutqe, qätä yasämä mäwiyqä pa iqäpnä. Suqä huiwä yaŋä iŋqä Goti Iqu äwikqä ique tuwä wiyqä iqua, goti quaŋgä iquauqä yoqe haqä mamäuqä iqua, hŋquauqä apäki quwä äma ikiqä iqua, qokä hŋqu qokä hŋque meqä iqua, apäkä hui apäkä huizi meqä iua, quwä-meqä iqua, “ŋqeqänä” tqä iqua, eqä yäŋänäqŋqe änäpu hiqiiyqä iqä iqua, ämaqä hŋque qui imäkqä kukŋuä tqä iqua, itaŋga quaŋgä imäkäpu quwä-meqä iqua, qu Goti Iqunä miqeuŋi, yäpä iŋgisa mäpmeqä itpnuwi.  
\v 11 Hiŋuiqänäŋi hesaŋä hŋqua, suqä iiŋä imäkqä-qua äpmamiŋuwi. Iiŋä qäyä etaŋgi, neqä Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqeta, Naqä Jisasi Kraisi Iqutä ämuäŋnätaŋguwitaŋi, Goti Iqu, heqä quvqe, asŋä eeqäpnä eqiyämäutä, Iqueqä-quenä epu, Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä jänänäŋä pmetpŋqä äyä emäkkqe.   
\s1 Huiwä iqutä, quuvqä iqutäŋi, Naqä Iqueqä yoqe, haqä mamäuqeŋqä  
\p
\v 12 Ämaqä hui, “Ne nätmatqä eeqäpnäŋi imäkqe, pmua ma, äŋguä imäkätqäŋunä” ätätqäŋä. Nyi kimaŋi, “Kukŋuä ii qäyunäŋä-qe, hui yätamäkqä neyqe, ä hui yätamäkqä mäneyqeqä” ätqä. Iiŋiŋqe, nyi ŋqä-näuäŋi, nätmatqä äkisqu naqä eŋqä-paŋä eä äminyiyätŋqe, hiŋuinä mäquŋquä imä.  
\v 13 Itaŋga ämaqä hui tiiŋä tpnä, “Ymisaŋä eeqäpnäŋi, ii äwqä näpäsqeqä. Itaŋga äwqequ, ymisaŋä iqueqä qaeqä.” Nyi kimaŋi, “Auä, qäquaqu äŋguä etaŋgqä-qe, Goti Iqu iquaquiŋi, qui imäkäniqeqä” ätqä. Iŋi, neqä huiwi, suqä huiwä yaŋä iŋqä, Goti Iqu änätapkqä ique, tuwä wiyqäŋqä matätqe, Naqä Iquenyqä ätuma uwqäŋqä ätä. Itaŋga Naqä Iqu huiwä ique ämitqäuä.  
\v 14 Tiiŋä-pqe inänji. Goti Iqu Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, Naqä Iqu ae äpäkoŋgqä iuta aŋgumä, änyä-häŋä äyä imäkäqumuatekqe. Iqu ne-pqe, asä iiŋä inemäkäniqä eä.  
\v 15 Hiqä huiwi, hŋqunäŋqä, huitaŋä-huitaŋi äuqätänäŋqä-pa, Kraisi Iqueätäŋi asänäŋä eäŋqeŋqe, he maqŋqätanä? Ga neqä huiwi, Kraisi Ique äuqätänäŋä. Iŋi Kraisi Iqueä huiwä äuqätänäŋqä iutaŋi, nyi ämetmä apäkä suqä qaŋä ikiqäŋqä hui, huiwä hŋqunä etŋqä imäkmqe, suqä iiŋi äŋguäta? Aaŋqeqä.  
\v 16 Suqä iiŋqe, he maqŋqäta? Goti Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä äyä änatätqäuä. “\qt Iuaqu huiwä naqä-hŋqunä i qe eŋinyqä.\qt*”\f + \fr 6:16 \ft Ipäqäkqä 2:24\f* Iŋi apäkä suqä iiŋä imäkqä iisäŋi, ämaqä hŋqu anä ikitqäŋiyi, ii iqu iisä huiwä naqä-hŋqunä eqinyä.  
\v 17 Itaŋga ämaqä hŋqu, Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋiyi, ii tiiŋi. Ämaqä iqueqä quuvqetä, Kraisi Iqueqä quuvqetäŋi, naqä-hŋqunä qe eqinyä.   
\p
\v 18 Iutaŋi, suqä huiwä yaŋä vqä Goti Iqu änätapkqeu tuwä äwiyäpu quvqä imäkqeuŋi, vquatämäupu yaväki imbu pmetaŋgpu. Ämaqä hŋqu suqä ii imäkätŋqe, ii iqu iqueqä huiwä iuŋi, aaŋä quvqä imäkeŋgi. Suqä quvqä huizi, ämaqä hŋqu imäkätŋqe, iqua, suqä quvqä iiŋä iqu eŋqä-paŋä ma.  
\v 19-20 Goti Iqu Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique heyaqä yäpä imä äpmuateqe pmetaŋgi, heyaqä huiwi iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä tŋäŋqä eäŋuwiŋqe, he maqŋqäta? Goti Iqu he nätmatqä äŋguä hŋquesa mbqä eyämakqetaŋi, hiqä huiwä ii änyäŋuwi, hiqä hma, ii Goti Hanjuwä Iqueqeqä. Iiŋiŋqe, nätmatqä eeqänäŋi, heqä huiwä iqutä imäkäpiyäŋgaŋi, Iqueŋi yoqä naqä vqäpŋqänänji.   
\c 7  
\s1 Suqä qokä-apäkä ämaŋqeŋqä  
\p
\v 1 Kukŋui, “Qokä-qäqu apäkä-qei mitmaqŋqäŋqe,\f + \fr 7:1 \ft Näqŋqä-täŋä iqua näŋi-mäŋi ätätqäŋä. Hŋqua, “Kukŋuä tä, hiaqäqä anä mäwiqŋqeqä” tqaŋgä, hŋquququa, “Ii suqä ämaŋqäŋqeqä” ätätqäŋä.\f* ii äŋguiqä”\f + \fr 7:1 \ft Näqŋqä-täŋä iqua näŋi-mäŋi ätätqäŋä. Hŋqua, “Kukŋuä tä, Korinä pmeqä iquauqä kukŋuiqä” tqaŋguwäŋga, hŋquququa, “Ii Poli iqueqä kimaŋiyqä” ätätqäŋä.\f* ätquwiŋqe, he yatŋqe, “Ii qäyutanä, ä hmandanä?” ätäpu, pipa iu äqiyäpu nyinyqä äväwqatquwi, täŋgaŋi kima etmqe.  
\v 2 Ämaqä kuapänäŋi, qaŋä hiŋgi ikitqätaŋguwä iutaŋi, tiiŋäŋqe. Ämaqä qokiqua, eeqänä apäkä ique-iqueqä täŋänäŋqe. Itaŋga apäkiua, eeqänä qokä iyqä-iyqä täŋänäŋqe.  
\v 3 Iŋi qokä hŋqu, apäkä kiqä-täŋu eŋqe, iqueqä huiwi, apäkinyqä zä ämitä, “Oeyqä” mätquä pa yätŋqe. Asä iiŋi, apäkä hui, qokä kiqä-täŋi eŋqe, iiyqä huiwi, qokiquenyqä zä ämitä, “Oeyqä” mätquä pa yätŋqe.  
\v 4 Tiiŋiŋqä hmanji. Apäki, kiqä huiwi kiqä-kiuä äminyätä, nätmatqä eeqäpnäŋi, kiqä äwiŋqä iunä imäkqäŋqä hmanji. Kiqä huiwi, ämaqä qokiqu ämitä, nätmatqä eeqänäŋi, qäyaqu asänä imäkqäŋqä eä. Itaŋga qokiqu-pqe, asä iiŋi imäkqäŋqe. Iqueqä huiwi, iqueqä-kiuä äminyätä, nätmatqä eeqänäŋi, iqueqä äwiŋqä iunä imäkqäŋqä hmanji. Iqueqä huiwi, apäki ämitä nätmatqä eeqänäŋi, qäyaqu asänä imäkqäŋqä eä.  
\v 5 Iyaqu ämanäsi, qokiquŋäqe, ä apäkiŋäqe, hiaqäqä anä wiqäŋqe mäwiŋqä, miqä ma eä. Iŋäqe qäyaqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqiyŋqe, kukŋuä ganä imäkäsinyä, “Yeqä huiwi, hapä wäŋqäpu ävayä” ätnäsinyä, hiaqäqä yakuinä mäwiqŋqe, ii äŋgui. Iiŋä imäkiyqeuŋi, iyaquvqä huiwä iqueqä äwiŋqä duŋi, qänaknä isinyä, Setänä iqueqä yamwiqe mäwimeqäŋqä hui imäusinyä, hiaqäqä aŋgumä wiqäŋqe.  
\v 6 Nyi kukŋuä ii etqe, ii qanyä kukŋuinä etqä. Mä nyi he qänaknä ipŋqä suqä hŋqu imäkätmä etmä maetqä iqä.  
\v 7 Nyaqä änyiŋqe, tiinji. Qokä-apäkä eeqänä yawiqä nyi äwiŋqä-paŋä iiŋä witanä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä eeqäpnäŋä iuŋi, Iqueqä äwiŋqeuta hŋqunä-hŋqunä hiŋgi ävätqäuä. Itaŋgi Goti Iquesaŋi, ämaqä hŋqu, iqueqä-kiui ämeŋqe, huiziqu iqueqä-kiui metänä.   
\p
\v 8 Itaŋga qokä-apäkä yawiqä äwiŋuwä iquendä, apäqŋqä äwiŋuwä iuendäŋi, nyi tiiŋä etmqe. He qokä muämuaŋqä, apäkä mämeqä, yawiqä, nyi äwiŋqä-pa witpŋqä etaŋgutqe, ii äŋgui.  
\v 9 Iŋäqe he hiqä huiwiqueqä äwiŋqä iuŋi, äŋguänä mämiŋqä ipŋqä etaŋgutqe, mäŋgi qokä muanäpu, apäkä mapu. Mä huiwi äŋguä mämiŋqeuta, hiŋgi qaŋä ikipu, imäkqä diŋqä etqä.   
\p
\v 10 Itaŋga qokä-apäkä ae ämanäŋuwä iyäquvenä, maŋä yäŋänäqŋqä etmqä tä iqe, ii Naqä Iqu Kiqä-kiuä kiŋganä ätkqä\f + \fr 7:10 \ft Makä 10:5-12\f* iuta etmqe. Tiiŋä ätkqe. “Apäkä huiki, ämaqä hŋqueqä apäkiki ae eäŋi, tqä qokiqueŋi, mävämeqä isŋqeqä.”  
\v 11 Kukŋuä tqu qäyä ätätaŋgi, si tqä qokique ävämatqä etaŋgutqe, qokä änyäŋä hŋque muämuaŋqä, qanyä yawiqä eŋqä-pa pmettŋqe. Iiŋiŋqe, makiŋqä iqe, tqä qokä ävämatqä iquenyqä aŋgi äwätŋi, äwqä naqä-hŋqunä ganä nyiyŋqe. Itaŋga ämaqä quäyuwiqu-pqe, iqueqä apäkiŋi, huätä mändowatqä yätŋqe.   
\p
\v 12 Itaŋga qokä-apäkä huiziquenä, nyi ŋqä-näuäŋi, tiiŋä etmqe. Kukŋuä tä, Naqä Iqu matqä ikqe. Ämaqä quuvqä heqiyqä hŋquki, apäkä quuvqä maeqiyqä hui ämeŋi, ii sitänä äpmaka wätätŋqänä äwinyäŋqe, si huätä mändowatqä isŋqe.  
\v 13 Itaŋga apäkä quuvqä heqiyqä huiki, ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋque ämuanäŋi, iqu sitänä äpmaka wätätŋqänä äwinyäŋqe, si iqueŋi, mävämeqä pa isŋqe.  
\v 14 Nyi kukŋuä iiŋi, tiiŋiŋqä etqä. Ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋqu, apäkä quuvqä heqiyqä hui ämeŋqe, qeyaqu naqä-hŋqunä etaŋgiyitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu qokä iquenyqe, “Ŋqeqä” ätätä, “Jänänäŋueqä” kŋuä vätänä. Asä iiŋi, apäkä quuvqä maeqiyqä hui, qokä quuvqä heqiyqä hŋqutä äpmeŋqe, qeyaqu naqä-hŋqunä etaŋgiyitaŋi, Goti Iqu apäkä iinyqe, “Ŋqeqä” ätätä, “Jänänäŋiyqä” kŋuä vätänä. Kukŋuä iiŋi, naqä-qakuä hma eŋqe, iuaquiyqä ymeqä iuŋqe, Goti Hanjuwä Iqu, “Ŋqeqä” kŋuä mävqä itä, kiyä mätqä etaŋgä qunänä. Iŋäqe kandä känatä, Goti Iqueqä hiätaŋgiyitaŋi, ymeqä-pqe Iqueqä inä hiätaŋgä, Iqu isuauŋi aŋguänä inä ämitqauä.  
\v 15-16 Quuvqä maeqiyqä qokiquŋäqe, apäkiŋäqe, äwätŋqä imäkŋgqe, a makiqätqä ma, hiŋuinä qunowqati. Quuvqä heqiyqä qokiquŋäqe, apäkiŋäqe, suqä iiŋä imäkqe, pmua ma, qäyä imäkä. Apäkä quuvqä heqiyqä iiki, tqä qokique yätamäkqä äwiŋi, iqu-pqe qui mimäkŋqäŋqä quuvqä heqiyäniqi? Suqä asä iiŋi, qokä quuvqä heqiyqä hŋquki, tqä apäkiŋi yätamäkqä äwiŋi, ii-pqe qui mimäkŋqäŋqä quuvqä heqiyäniqi? Iiŋä etaŋgqä duŋi, Goti Hanjuwä Iqu he ämaqä huizi iquatä, äwqä haŋuä imbu pmeqäŋqe, tääqä ae äyä etätmakqe.   
\s1 Goti Iqu si äänä pmatŋiŋqä äwinyäŋqä du, qeiqi pmatŋqeŋqä  
\p
\v 17 Ne ämaqä hŋqunä-hŋqunäŋi, Goti Hanjuwä Iqu quamä äänä pmeqäŋqe, nenyqä atäuŋuä itä tääqä änatätmakqä sätäti, iunä äpmaka uwquatuŋquänänji. Nyi ämaqä Jisasi Iqueä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä im-imŋi, suqä ique a yäŋänäqŋqä qätätpŋqä äväkitŋqe.  
\v 18 Iŋi, ämaqä iqueqä huiwi häuä ae äktäuŋqä hŋqu, Goti Iqu tääqä tuätumeqaŋgi, Iqueqänä hiätŋqä äpkqä etaŋgutqe, yuŋguä äwiŋqä iuŋqä tŋäŋqä mimäkqä, ii pmetätŋqe. Itaŋga ämaqä iqueqä huiwi häuä maktäuŋqä hŋqu, Goti Iqu tääqä tuätumeqaŋgi, iqueqänä hiätŋqä äpkqä etaŋgutqe, iqueqä huiwi häuä maktäuqäŋqä, ii pmetätŋqe.  
\v 19 Suqä huiwä häuä ktäuŋqä iqutä, häuä maktäuŋqä iqutäŋi, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, ii nätmatqä hiŋgiŋqe. Iŋäqe nätmatqä naqä-qakui, ii Goti Iqueqä suqä eeqänäŋä iuŋi qänaknä iqeyi.  
\v 20 Qäŋganäŋi ne quami äänä pmetaŋgquŋga, Goti Iqu tääqä änatätmakqä iuŋi, mävämeqä, äpakä pmetatuŋque.  
\v 21-22 Hŋquki si hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä pmetaŋgnä, Naqä Jisasi Iqu tääqä äktätmakqä iquki, si suqä quvqä iqueqä yäpä iqi mäpmeqä, Naqä Iqueqänä äpmeŋnä. Asä iiŋi, hŋquki si hŋqueqä yäpä iqi mäpmeqä etaŋgnä, Naqä Iqu tääqä äktätmakqä iquki, si Kraisi Iqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä-quki äpmeŋnä. Iiŋiŋqe Goti Iqu tääqä maetätmeqäŋgaŋi, hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä äpmamiŋuwä iquenä, e äpmamiŋuwiŋqe, kŋuä mequtqä ipu, äwäwa miqä pambu. Iŋäqe hiqä ämeyqä iqueqä yäpä iqisa vämeqäŋqä huäŋqä hiŋuä äqunäpiyi, iqueŋi ävämapŋqe.  
\v 23 Tiiŋä eä. Goti Hanjuwä Iqu Kraisi Ique zä-huätatä duŋqä ändowatätäqeta, mbqä naqänäŋä eŋqä-paŋi, Iqueqänä hipŋqänä ae äyä eyätmakqe. Itaŋgi wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iqua, ämaqä hŋqueqä kukŋuä dunä qänaknä itqäŋuwä-pa, he-pqe iiŋä miqä pambu.  
\v 24 Ŋqä nyämaqäuä, Goti Iqu tääqä änatätmakqäŋga, ne äänä äpmamiŋquä iuŋi, mävämeqä, Goti Iqutä iqi äpakä pmetatuŋquänänji.   
\s1 Qokä-apäkä mämaŋqä iuŋqä  
\p
\v 25 He nyi apäkä hitqä tuwakŋä ae ämŋqä iuauŋqä yatŋqä änyikuwiŋqä awä hetmqŋqe, nyi Goti Naqä Iqueqä kukŋuä-suqä hŋqu ämamä, iuta äkitqäumä etmqä ma. Tiiŋinänji. Goti Iqu nyiŋqä qeqä wimäŋgaŋgqetaŋi, kukŋuä naqä-qakuinä tqä-qunä eämä, nyaqä kŋuä indqäŋqä iutanä etmqe.  
\v 26 Haŋä-iqä aaŋä naqänäŋä täŋga ätimäuqä tä, äpakä witäniŋqä ätimäuqi. Iiŋiŋqe, nyaqä kŋui, he quamä heqä täŋga äpmeŋuwä iuŋi, yäŋänäqŋqä ii pmetpŋqä änyiŋgi.  
\v 27 Si apäkä-täŋukui eeŋi, huätä dowattŋqä kŋuä mindqäŋqä pa. Itaŋga si apäkä maeqä yawiqä-quki eeŋi, apäkäŋqä qävqä miqä pa.  
\v 28 Iŋi qäyä etaŋgqä-qe, si yawiqä äwäŋita apäkä ämaŋi, ii si suqä quvqä mimäkqä inyä. Asä apäkä hitqä tuwakŋä ae ämŋqä hui qokä ämuaŋgqe, ii-pqe, suqä quvqä mimäkqä iqi. Iiŋä ämanäpiyä iutaŋi, quwqä quamä pmeqä iuŋi, haŋä-iqä naqänäŋä meqäpnä. Ii nyi he haŋä-iqä hemeqäŋqe, manyiŋgaŋgi etqä.   
\p
\v 29 Nyämaqäuä, ne qua täu äpakänä mäpmeqänäŋä etaŋgi, iiŋqä etqä. Hiunji iiŋä ipiŋi, he äänä äpmeŋuwiŋqe, kŋuä mindqäŋqä iqäpŋqe. Iŋi, ämaqä apäkä-täŋä ae eäŋuwä iquenä, apäkä maeqä eŋqä-pa pmetpŋqe.  
\v 30 Asä iiŋi, ämaqä huäqä-huŋqä ämepu kŋuä äqiyätqäŋuwä iquenä, yeŋuä äpmeŋuwenä pmetpŋqe. Asä iiŋi, ämaqä yeeqänä ipu äpmeŋuwä iquenä, iiŋi miqä itqäŋuwenä pmetpŋqe. Itaŋga ii eŋqä-paŋä asä iiŋi, ämaqä nätmatqä mbqä kuapä itqäŋuwä iquenä, iiŋi maequenä pmetpŋqe.  
\v 31 Ii eŋqä-paŋi, tiiŋä-pqe inänji. Ämaqä wäuŋuä naqä-naqä qua täutaŋä iu imäkätqäŋuwä iquenä, iiŋi nätmatqä wäŋqänäŋäpu eŋqä-paŋä quŋgpŋqe. Qua tqutä kiqä nätmatqä haqeqi äwiŋqetäŋi, hea quäuqä maeqäŋga qui imäknätŋqä etaŋgi, iquauŋqe kŋuä pkäpkä mindqäŋqä pambu.   
\p
\v 32 Mä he äwäwa kuapänä iqäŋqe, manyiŋgqi. Ämaqä yawiqä äwiqä iqu, Naqä Iqueŋi aquvänä iwimäkquätŋqä, kŋui iqueqä wäuŋuiŋqänä indqäŋqä-qu eä.  
\v 33 Iŋäqe ämaqä apäkä-täŋä-qu, iqueqä apäkiŋi yeeqä iwimäkquätŋqä iiŋqe, nätmatqä qua täuŋiŋqä kŋuä kuapänä indqäŋgonä.  
\v 34 Iqu iiŋä imäkätŋqe, kŋuä heuäŋqä ämenji. Tiiŋä-pqä inänji. Apäkä, qokä maeqä iuatä, apäkä hitqä iuatä, “Nyi ŋqä-näuäŋi, Goti Iqueqä huiqä iqi hämänänä äwinyätmä, ŋqä huiwiqutä, quuvqetäŋi ikikinyäŋä enyqä” kŋuä ämepu, kŋui Naqä Iqueqä wäuŋuiŋqänä indqäŋqä iuayi. Iŋäqe apäkä qokä-täŋi, suqä iiŋi miqä itä, iiyqä qokiqueŋi, yeeqä iwimäkquätŋqä, nätmatqä qua täuŋiŋqä kŋuä kuapänä indqäŋguänä.  
\v 35 Nyi suqä ii etqä iuŋi, he pmua memäkqä itmä, yätamäkqä heyqaŋgundi quami äŋguänäŋä pmapnä. Tiiŋiŋqä etqä. He kŋuä heuäŋqä mämeqä ipu, suqä jänänäŋä Naqä Iqu äwinyäŋqä iunä imäkäpu, Iqueqä wäuŋuinä imäkqäŋqeyi.   
\p
\v 36 Ämaqä hesaŋä hŋqu, kiqä apäkä hitqeŋi, qokä mapŋqä atauŋä ae epqä du, yäŋä ämiqänätä ämimitätqe, iqisa qoyaŋä iwäŋgaŋga ‘qokiqu yqä ämenä’ kŋuä ävätqe, iqueqä äwiŋqä iunä imäkätä, meqiŋi ävquatäwatqaŋgi qokiqutä ämaŋgiyi, kaniqu suqä quvqä maeqä-quvi.  
\v 37 Iŋäqe ämaqä hesaŋä hŋqu, kiqä äwqe yäŋänäqŋqä imäknä, kiqä äwiŋqä dunä imäkmätä iqaŋgqäŋga, ämaqä hui, “Iiŋä-iiŋä imäkiyä” ätuäpu jän-jänä mäutqŋqä, kiqä-kiuä, “Nyi iiŋi imäkmä, ä mimäkqä imä” kŋuä indqäŋgqä iuŋi, “Nyi iiŋi yqänä ämiqämä” kŋuä indqäŋgqe, ii suqä äŋgui.  
\v 38 Iiŋä etaŋgi, ämaqä hŋqu kiqä apäkä hitqä iiŋi qokä ävqäqe, ii suqä äŋgui äyuä. Iŋäqe ämaqä hŋqu apäkä hitqä iiŋi qokä mävqä iqe, iqu suqä äŋguänäŋinä imäkqi.   
\p
\v 39 Itaŋga apäkä huiyqä qokiqu mapäkoŋqä, häŋä yqänä pmetaŋgutqe, apäki iqutä guä yqänä äqiyäunä pmetätŋqe. I etaŋgi iiyqä qokiqu pizqä etaŋgutqe, ii iqutä yqänä mäpmeqä eä, kiqäqi ätqäuä. Iiŋä ätqäuqetaŋi, “Qokä änyäŋä ämuanmä” kŋuä indqänätäqe, ii ämuanätŋqe. Mä ämaqä hiŋgiŋqä hŋque muämuaŋqä yätŋqe. Ämaqä, Naqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyätaŋgqä hŋque, muanätŋqe.  
\v 40 Ämaŋqä iiŋiŋqe, nyi ŋqä-näuäŋi, kŋuä tiiŋä änyiyqi. “Ii äŋguä etaŋgqä-qe, itaŋga ii qokä aŋgumä muämuaŋqä, qanyä yawiqi äpmeŋqe, ämäwqätäuŋqiyä.”  
\p Nyi kukŋuä eeqänäŋä ii ätqapqä iuŋqe, “Goti Hanjuwä Iqueqä Quuvqä Iqu, nyitä anä pmetaŋgi, kukŋuä eeqäpnäŋi, awä äyä ätqänä” kŋuä indqäŋgä.   
\c 8  
\s1 Naŋuä, qu goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva imäkquwi, änatuŋquäta?  
\p
\v 1 Ämaqe, naŋui goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva ae äqäpqä iuta äma äpäpu änätqäŋuwiŋqä, he yatŋqä äqiyäpu äväwqatquwi, iiŋqe nyaqä kimaŋi, tiinji. Ne näqŋqe, “Ämaqä eeqäpnäŋi näqŋqä-täŋänäŋä äpmakäwäŋunä.” Kukŋuä iiŋi, naqä-qakuä ätätqäŋuwä-qe, näqŋqenäŋi, ii suqä wopqä iqä iqu, yändi-yändi äpeyätqäuä. Iŋäqe suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu, ii Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä iquauŋi, yäŋänäqŋqä iwimäkätqäuä.  
\v 2 Ämaqä hŋqu, “Nyi näqŋqä-täŋunjqä” kŋuä indqänätŋqä-qe, iqueqä näqŋqe, homä yqänänji.  
\v 3 Iŋäqe ämaqä, Goti Iquenyqä äwinyätŋqä iqu, ämaqä iquenyqe, Goti Iqu näqŋqä eä.   
\p
\v 4 Naŋuä goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva ae äqäpqä iutaŋä ämepu änätqäŋuwiŋqe, tiinji. Goti quaŋgä iquauŋqe, ne tiiŋiŋqä näqŋqe. Ii ämaqe quwqä hipaitä imäkqä eä, naqä-qakuä maetqe. Goti hŋqua-hŋqua inä ma, Kiuänäŋä Iqu Qäqunänji.  
\v 5-6 Naqä-qakui, ämaqe nätmatqä huiuŋqe, pmua eŋqä-paŋä äqunäpu, “Ii goti-quaeqä” ätäpu, “Naqä-quaeqä” ätätqäŋä. Iŋi goti iiŋä iqua, qäukuä haqä yätuŋä-qe, ä qua täuŋä-qe äpmetpi, mäpmeqä itpi? Mä neŋi, neqä Goti, hŋqunänji. Iqu neqä Apiqu eä, nätmatqä eeqänäŋi äyä imäkkqe. Itaŋga Ique yeeqä iwimäkatuŋque, ne häŋä sä äpmeŋu. Itaŋga, “naqe” ii nätmatqä hui-hui maetqe, Jisasi Kraisi Iqunänji. Ique Qäquesaŋi, nätmatqä eeqänäŋä äyä ätimäuqe. Ga Iquesaŋi, ne häŋä sä äpmeŋu.   
\p
\v 7 Iŋäqe ämaqä hui, nätmatqä naqä-qakuä iiŋiŋqe, maqŋqä yasämänä eŋä. Ämaqä iiŋi kiŋganäŋi, goti quaŋgä iquauŋqä quuvqä eqiyäpu äpmamiŋuwi. Iŋi täŋgaŋi, naŋuä goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva imäkqaŋguwitaŋi ämepu änäpiyäŋgaŋi, iquauqä kŋuä äŋgui änä maeqä etaŋgi, “Tä ne suqä quvqä imäkqunä” kŋuä ävätqäuä.  
\v 8 Tiiŋi maeqä eä. Ymisaŋä iqu, Goti Hanjuwä Iqu nesä äpakä pmetätŋqä diŋqe, minetmeqä yänä. Buayä iiŋä pmua imäknätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu, iiŋä imäkqaŋguwiŋqe, mändi makittqiyqä yänä. Itaŋga buayä iiŋä änätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu, iiŋä imäkqaŋguwiŋqe, haqeqä mämuämäuqä yänä.   
\p
\v 9 Suqeŋqä iwäsäuqäŋqe näqŋqätäŋä iquenä, he buayä iiŋä äŋgaŋguwaŋgaŋi, ämaqä kŋuä iqä yäŋänäqŋqä maeqä iquauŋi, qui iwimäkqäŋqä äŋguänä mimbu.  
\v 10 Itaŋga ämaqä quwqä kŋuä indqäŋqe yäŋänäqŋqä mämeqä eäŋuwä hŋqua, he ämaqä näqŋqä-täŋä iquenä, goti quaŋgä iquauŋqä aŋä aquväqŋqeu äpaquväpu ymisaŋä äŋgmanätqätaŋgä hiŋuä eqänäŋuwi, iqua-pqe ymisaŋä asä inä bŋqä diŋqä iquauqä äwiŋqä iuŋi, he äwivauqumuatqä.  
\v 11 Iŋi he heqä heyämaqä, Kraisi Iqu ii qäquauŋqä äpäkoŋgqä iquauŋi, heqä kŋuä, “Ymisaŋä eeqänäŋi, änmqänänjqä” indqäŋqä iutaŋi, iquau yuuwä wutäupnä.  
\v 12 He hiqä heyämaqä, kŋuä indqäŋqä yäŋänäqŋqä maeqä iquau, suqä quvqä i iwitquequwi, ii he iquaunä miwitqueqä iqä, Kraisi Ique-pqä inäyi.  
\v 13 Iŋi nyi ymisaŋä gaŋgundqetaŋi, ŋqä nyämaqä iqua-pqe inä imäkäpu, suqä quvqä imäkpqä etaŋgutqe, nyi naŋui aŋgumŋi maŋqä imqä pmua imäknmä. Mä nyi mŋä quapi äwitmä, iquau suqä quvqä mäwiyqäŋqä.   
\c 9  
\s1 Poli iqu, iqueqä wäuŋuä iutaŋä kimaŋi mämeqä ikqeŋqä  
\p
\v 1 He hiŋuä qumbu. Nyi ŋqä änyiŋqä iuŋi, nätmatqä eeqänäŋä nyi imäkmqe, hoptäwä manyiyqä ipnä. Jisasi Iqu, nyi kukŋuä awä tmqä änändowatkqä iqunji. Ga nyi neqä Naqä Jisasi Iqueŋi hiŋuä äqunäŋqä iqunji. He Iquenyqä quuvqä eqiyquwi, ii nyi Iqueqä wäuŋui ämeqä imäkätqätaŋgqä, iutanjqä.  
\v 2 He quuvqä heqiyqä ae äpmeŋuwä iutaŋi, nyinyqe, “Naqä Iqu iqueŋi, kukŋuä awä tuäkiqŋqä ändowatkqeqä,” näqŋqä mapnä. Iutaŋi, ämaqä hui nyiŋqe, “Jisasi Iqu ique kukŋuä awä tuäkiqŋqä mändowatqä iqeqä” kŋuä qäyä indqänätqätaŋguwä-qe, he nyinyqe, näqŋqä naqä-qakuänä eŋä.   
\p
\v 3 Ämaqe nyinyqä, “Iqu kukŋuä awä tuäkiqaŋgqetaŋi, mbqä kimaŋi mämeqä yäŋqiyä” ätäpu änyiwäsäutqätaŋguwä iquauŋi, ŋqä-näuä yätamäkqä änyätmä, kimaŋi tiiŋä ätuätqäŋä.  
\v 4 Hŋqueye wäuŋuä imäkeŋqe, buayitä eqetäŋi mäyätapqäŋqätanä?  
\v 5 Ye apäkä quuvqä heqiyqä ämeta, qaŋä anä mätuma mikiqäŋqätanä? Kukŋuä awä tuäkiqŋqä ändowatkqä huiziquatä, Naqä Iqueqä käŋgukuatä, itaŋga Pitä iqutä, iquanä iiŋä imäkqäpŋqäta? Huiziquve hmanda?  
\v 6 Ä nyitä Banäpasi iqutä yenyä, yeqä quamä pmeqeuŋqä wäuŋui, yeqä-yeuänä yeŋqe, iŋi änääŋäŋqe? Ii qäyunä hmanji. Huiziquatä, yesä, eequne asänä ikiqäŋqe.   
\p
\v 7 Ämaqä mäkä iqetaŋä hŋqu iqueqä quamä pmeqä iuŋi, kiqä-kiuä yätamäkqä nyätŋqe, hma eä. Ämaqä hŋqu ymisaŋä vowä äqutätqe, yäuä ae etaŋgaŋi, ämetä änänä. Itaŋga ämaqä sipsipqä-miqä hŋqu, sipsipqä iquauä aŋui, änänä.  
\v 8 Nyi kukŋuä iiŋä etqeŋqe, “Iqu ämaqeuqä kŋuä indqäŋqeuta ämetä änatqiyä” kŋuä maiyqä ma eä. Kukŋuä-suqeuŋi, kukŋuä asiqu tätaŋgi etqä.  
\v 9 \fig Bulumäkai, kuä-witqä wäuŋui yätamäkqä eyqaŋgaŋi, hiŋguä mäyeqä pambiyä.|alt="not muzzling the oxen" src="WA04013b.tif" size="col" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="9:9" \fig*Mosisi iqueqä kukŋuä-suqä bukä iuŋi, tuwaŋui tii äqänä. “\qt Bulumäkai, kuä-witqä wäuŋui yätamäkqä eyqaŋgaŋi, uwqe maŋqä yätŋqe, hiŋguä mäyeqä pambiyä.\qt*”\f + \fr 9:9 \ft Kukŋuä-suqä 25:4\f* Kukŋuä tqu, Goti Hanjuwä Iqu bulumäka iquauŋqänä kŋuä indqänätä ätkqäta, ä suŋqä ätkqe?  
\v 10 Kukŋuä iiŋi, Iqu ne ämaqä-qunenyqä indqänätä ätkqe. Auä, Iqu nenyqä ätkqe, suqä tiiŋiqu timäutŋqä iutayi. Ämaqä wäuŋuäŋqä qua ptqä iqutä, itaŋga ämaqä kuä-witqä pa täkqä iqutä iquaqu, ymisaŋi iuta mayiŋqä diŋqe, wäuŋuä imäkätqäŋinyä.  
\v 11 Iŋi ye nätmatqä Dŋä Äŋguä Iquesaŋi, piikä eŋqä-ma, heyaqä awä iqi vowä ämeäqe, ämequeä-paŋi, yeyaqä huiwä dunä yätamäkqeŋqä yätapqä-pqe, ii qäyunä hmanda?  
\v 12 Itaŋga ämaqä huizi he yätamäkqä eyäpiyita, heyaqä nätmatqe metauqaŋgpqe, iŋi ye iquauŋi, ämäwqätäuta haqä yändi metauenyä.  
\p Hesaŋi ye nätmatqä iiŋi ämeqä etaŋgqä-qe, mämeqä itqäŋuee. Ämaqe, Kraisi Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqe quuvqä maeqiyqäŋqe mäyeŋqä iqaŋgqetaŋi, ye pmua imäknäta, haŋä-iqä kuapänä ämayäkitqäŋuee.  
\v 13 Tiiŋiŋqe, he näqŋqä äyuwä. Ämaqä hiqäva-imäkqä aŋä yäpä iŋgisa wäuŋuä imäkätqäŋuwä iqua, qu ymisaŋi, aŋä iquesaŋi ämepu änätqäŋä. Asä iiŋi, ämaqä wäuŋui hiqäva-qäyqä ttawä iu itqäŋuwä iqua, naŋui qokä-apäki äma äppqe, hui iqua ämepu änätqäŋä.  
\v 14 Iiŋiŋqe, Naqä Iqu kukŋuä tii ae ätkqä äyuwä. “Ämaqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä ätätqäŋuwä iqua, iquauqä huiwä yätamäkqäŋqe, ämaqä kukŋuä ique ämetqäŋuwä iquauta meqäŋqeqä.”  
\v 15 Naqä Iqu suqä iiŋä imäkqäŋqeqä ätkqä-qeŋäqe, nyi ŋqä-näuäŋi hesaŋi mämeqä itŋqe. Ämaqä hŋqu suqä nyi yeeqä itmä, ŋqä yoqe haqeu ämamänätŋqä iuŋi huätä mamäuqäŋqe manyiŋgaŋgqä-qe, nyi-ganä päkoŋqe äŋguä eä. Iŋi nyi henyqä tuwaŋuä tä äqiyqä iuŋi, “Qu täŋgaŋi, nyi yätamäkqä iiŋä nyiyqäpŋqeqä” kŋuä nyiyqaŋgi, maqiyqä iqä. Oee.  
\v 16 Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä ique awä ätätmitaŋi, ŋqä yoqe haqeuŋi, mämamäuŋqä iqämä. Nyi wäuŋuä ique imäkqäŋqe, Naqä Iqu ändapkqä-qae, mävquatämäuqä imä. Iŋi nyi wäuŋuä iqueŋi mimäkqä imqe, nyi äŋguä tiiŋi mäpmeqä itmä.  
\v 17 Nyi ŋqä änyiŋqä duta wäuŋuä tä imäkmqä etaŋgutqe, kimaŋi äŋgui ämamqänä. Itaŋga nyi qänakŋi, wäuŋuiŋqä manyiŋqä iqaŋgutqä-qe, Naqä Iqu Kiqä-kiuä ändapkqä eŋqe, nyi wäuŋuä iiŋä ique yqänäŋä-täŋunä eämä, imäkqa umqänä.  
\v 18 Itaŋgi nyi wäuŋuä ique imäkätŋqä diŋqe, kimaŋi äkitaŋi mamniqe? Nyi wäuŋuä iiŋä itmä, iutaŋi mbqä nätmatqä isuanä mämeqä itmä-qe, yeeqenä itmä, ämaqeuŋi kukŋuinä awä äyä ätuätqäŋä. Yeeqä iŋqä ii ämetŋqe, ii ŋqä kimaŋiyi.   
\p
\v 19 Nyi ämaqä hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä-qunä ma, ämaqä hŋqu hoptäwä nyätŋqe, hmanji. Iŋäqe ämaqä hatŋä, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi ätuma pmqe, nyi ŋqä-näuä imäknätmä, ämaqä eeqänäŋä iuqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä-qunä emqä imäkŋgqe.  
\v 20-21 Kukŋuä-suqä Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iquau äwikqä iuŋi, nyi ŋqä-näuäŋi yäpä iqi miqä itŋqe. Ii Nyi iqueŋi ävquatämäuqäŋqä ma. Nyi Kraisi Iqueä suqä iunä yäpä iqi äpmamä, qänaknäŋi, iu itŋqe. Itaŋga nyi Israitqä iquatä anä äpmamäŋgaŋi, änaunji suqä qu itqätaŋguwä iu yäpä iqi itŋqä-paŋä-qunä eämä, iquau itmamqä diŋqe, anä äpmetŋqe. Iŋäqe ämaqä huizi suqä iiŋi maeqä etaŋguwä iquatä äpmamäŋgaŋi, nyi ämaqä suqeŋqä maqŋqä-quvqä matmä, iquau itmamqä diŋqä imäkätŋqe.  
\v 22 Itaŋga ämaqä quwqä quuvqä heqiyqe yäŋänäqŋqä maetaŋgqä duŋi, nyi qu eŋqä-pa asänäŋä imäknätmä, itmamqä diŋqä itŋqe. Suqä iiŋi, nyi ämaqä äki-äkitaŋä äpmeŋuwä iuŋi, suqä qu imäkätqätaŋguwä-pa imäkätmä, qu qui mimäkŋqä ipu, häŋä pmepŋqe, yäŋä äqänätŋqe.  
\v 23 Nyi wäuŋuä eeqänäŋi, e imäkätŋqe, ii kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iquesa itmä imäkätqäŋä. Ii qutä nyitäŋi, iquesa äŋguä pmetuŋqueyi.   
\p
\v 24 Häŋä qaŋä tnäŋä iuŋi, ämaqä hŋqua qaŋä tnäŋä äwäpiyä-qe, nätmatqä, ämaqä hiŋuiqä timäutqä iquenyqä näŋi epqe, hŋqunä hiŋuiqä ätimäutä ämenä. He iiŋqe, näqŋqä-qae, he-pqe nätmatqä iiŋi, inä mapŋqänä yäŋä qäŋgaŋgpu.  
\v 25 Ämaqä häŋä huitaŋä-huitaŋä itqäŋuwä iqua, qu kiqä suqä iuŋi qänaknä ipu, yäŋä qäŋgpnä. Nätmatqä häŋä iu hiŋuiqä e ätimäupiyä iuta ämapqe, ii qui imäknäniqe. Iŋäqe nätmatqä äŋguä, ne näŋi metuŋqueŋqä kŋuä indqänatuŋquä ii, qui mimäkŋqä yäniqe.  
\v 26 I etaŋgi nyi qaŋä tnäŋi, hiŋgi uwqämqä miqä itqäŋä. Ämaqä hŋqu nätmatqä hmbinyqä, ipu metŋqä kŋuä indqänätä imäkätŋqä-pa, imäkätqäŋä. Tiiŋiŋqä hmanji. Ämaqä häŋiu mäkä-iqä hŋqu huiziqueŋqä hipae, squŋi yuŋuinä ämeqäqä-paŋä iiŋiŋqä miqä itqäŋä.  
\v 27 Nyi ŋqä huiwä iqueŋi, iqu nyaqä änyiŋqä iuŋi, qänaknä nyätŋqä diŋqä ptqä hämänä äpäsätqäŋä. Nyi iiŋi mimäkqä itmä, kukŋuä awi, ämaqä huizi dunä ätumuitmqe, mä nyi nätmatqä äŋguä näŋi äwiŋqä di mämeqäŋqä.   
\c 10  
\s1 Israitqä iquauqä kaqä-kawäka quvqä imäkmiŋuwä-pa, mimäkqäŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqäuä, neqä atqä-awäkiqua Mosisi iqueqä ämiqä yäpä iqi pmetaŋguwäŋga, nätmatqä äwimakqeŋqä kŋuä indqämbŋqä änyiŋgi. Tiinji. Qu eeqänä qaquvqä Goti Hanjuwä Iqu huäŋqä motquetŋqänä haqeqä ekqä ique yäpä iqi äwäpu,\f + \fr 10:1 \ft Aŋgumä Itmakqä 13:21\f* Eqä-pŋä Häŋesqä ique qäyakämä ikuwi.\f + \fr 10:1 \ft Aŋgumä Itmakqä 14:22\f*  
\v 2 Ga, qu eeqänä Mosisi iqueä yäpä iqi iqäpŋqä diŋqä, qaquvqä iquesatä, eqä iquesatä, asŋä ämakuwi.  
\v 3-4 Iŋgaŋi qu eeqänä ymisaŋä asitä,\f + \fr 10:3-4 \ft Aŋgumä Itmakqä 16:4, 35\f* eqä asitäŋi,\f + \fr 10:3-4 \ft Aŋgumä Itmakqä 17:6; A Täuqä 20:11\f* Dŋä Äŋguä Iqu vqaŋgi äŋguwi. Eqä i äŋguwi, ii Dŋä Äŋguä Iqueqä hikä qutä qaŋä anä äumiŋuwä iquesanji. Hikä iqu, ii Kraisi Iquvi.  
\v 5 Qu eeqänäŋä asänä i meqaŋguwä-qe, Goti Iqu kuapänäŋä iuŋqe, yeeqä miqä iqaŋgi, pizqä äpäkonäpu, quwqä huiwi, qua aväqŋqeu im-imä äwokäumiŋqe.   
\p
\v 6 Nyi nätmatqä iiŋqä awä etqe, ii ktqä naqä-qakuä ämänätque. Mä ne iiŋqe kŋuä indqänätanä, qu nätmatqä quvqe, äŋguänäŋä witaŋgi äqunäpu, äwqä äwivauqaŋgi imäkmiŋuwä-paŋi, ne-pqä iuŋi mimäkqäŋqe.  
\v 7 Itaŋgi he goti quaŋgä iquauŋqe, Israitqä hŋqua qoŋä äwoktäumiŋuwä-paŋi, he-pqe iiŋi mimäkqä iqäpŋqe. Iiŋä imäkmiŋuwiŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tii äqänä, “\qt Ämaqe qu ymisaŋitä, eqetä, bŋqä quamä äpmakuwi. Ae ämbiyitaŋi, yeewä quvqe ipŋqä ävaukuwiqä.\qt*”\f + \fr 10:7 \ft Aŋgumä Itmakqä 32:6\f*  
\v 8 Itaŋga ne huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä, Israitqä hŋqua imäkkuwä-paŋä iiŋi, mimäkqä ma iquanä. Suqä quvqä iiŋä imäkqaŋguwäŋga, hiunji hŋqueŋi, qutaŋi 23,000 pizqä äpäkoŋguwi.\f + \fr 10:8 \ft A Täuqä 25:1-9\f*  
\v 9 Itaŋga ne Kraisi neqä Naqä Iqueŋi, Israitqä hŋqua yamwiqä äwikuwä-paŋi, mävqä iquatuŋque. Qu iiŋä iqaŋguwäŋga, qämakiqua pizqä äyä äpäkkuwi.\f + \fr 10:9 \ft A Täuqä 21:4-9\f*  
\v 10 Aŋgumŋi, he Israitqä hŋqua, maŋä kuapä ätuwänmiŋuwä-paŋi, matqä iqäpŋqe. Quŋi, eŋätqä ämaqä qui imäkqä iqu, pizqä äpäkkqe.\f + \fr 10:10 \ft A Täuqä 16:41-50\f*   
\p
\v 11 Nätmatqä qu e äwimakqe, ii ämaqä huizi di, iu hiŋuä quŋgpŋqeŋqä ktqä naqä-qakuiyi. Ämaqä, Goti Iqueqä bukä iu nätmatqä iiŋqä äqäkuwi, ii ne ämaqä qua tqu qui imäknätŋqä itqätaŋgqeu äpmeŋquä iqune, suqä asä ique nemeqeŋqä kŋuä indqäŋguatuŋquänäyi.  
\v 12 Iŋi ämaqä hŋquki, “Nyi pämä yäŋänäqŋqänäŋä tä qe ätqäuäŋänä” kŋuä indqänätqäŋä etaŋgutqe, mä quanŋä mapäkŋqä isŋqe äŋguänä mindŋqe.  
\v 13 Yamwiqä he ae emetŋqe, ii ämaqä huizi iquau-pqä äwimetŋqä-paŋä asänäŋiyi. Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä kukŋuä ätätqä iuŋi, imäkqä-qu eäqätaŋi, yamwiqä iqä hŋqu he ämeŋguatätŋqeŋqe, hiŋuinä mäquŋquä yänä. Iŋäqe yamwiqä iqä iqu inä emeqä-qe, he yäŋänäqŋqä äpakänä tqäutpŋqänä, Iqu hänaqä emeyänä.   
\s1 Suqä goti quaŋgä iquauŋqä qoŋä woktäuqeŋqä  
\p
\v 14 Iiŋiŋqe, ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqä iquenä, he suqä goti quaŋgä iquauŋqä qoŋä woktäuqe, wimasiyqäpŋqä etqä.  
\v 15 Nyi he ämaqä kŋuä iqä äŋguänäŋä-täŋuenä etaŋgä eqänätmä etqä. Iŋi hiqä-hiuä nyaqä kukŋui iwäsäupŋqe.  
\v 16 Eqä-häkä Jisasi Iqu ämetä, “äŋguiqä” ätkqä iquenyqe, ne Goti Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋu. Ne häkä iquesa äŋgquäŋgaŋi, Kraisi Iqueqä häŋeqetä naqä-hŋqunäŋqä aquvä ämänaqiyqi. Itaŋga bretqä ne äkutätuŋque, Kraisi Iqueqä huiwitä naqä-hŋqunäŋqä aquvä ämänaqiyqi.  
\v 17 Bretqe, hŋqunä etaŋgi, ga ne kuapänäŋä iqune, buayä iquenyä änätuŋquä etaŋgi, ne qokä-apäkä iqune, huiwi naqä-hŋqunä äyä änyäŋu.   
\p
\v 18 He Israitqä iquauŋqä kŋuä indqämbu. Qu naŋui hiqäva imäkäpiyä iuta ämepu änäpiyäŋgaŋi, quwqä-quwä hiqäva-imäkqä iquatä naqä-hŋqunä epu, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutqäŋuwi.  
\v 19 Nyi kukŋuä ii ätqä tquesaŋi, goti quaŋgä iquauŋqätä, ä ymisaŋä iquauŋqä hiqäva imäkätqäŋuwiŋqätäŋi, iqua nätmatqä naqä-qakuiqä etqenä ätqä? Oee.  
\v 20 Nyi tiiŋä ätqä. “Nätmatqä ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua hiqäva äqiyquwi, ii qu Goti Iquenyqä maqiyqä ipu, dŋä quvqä iquauŋqä äqiyqäuä.” Itaŋga, nyi “He dŋä quvqä iquatä anä iqäŋqe, manyiŋqä yäŋqiyä” ätätmä etqä.  
\v 21 He eqä-häki, Naqä Iqueqetä, dŋä quvqä iquauqetäŋi, du-bu manäkiqä ipnä. Tiiŋä-pqe inä eä. He Naqä Iqueqä hiqäva-imäkqä ttawä iutä, dŋä quvqä iquauqä iutäŋi, du-bu mäpmayäkiqä ipnä.  
\v 22 Iŋi ne suqä iiŋä imäkatque, Naqä Iqu nenyqe, “He Ŋqänäŋuenjqä” ätätqä-qe, ne Ique äwqä quvqä nyuewiyquanä. Ii quvqe. Neyaqä yäŋänäqŋqe, Iqueqe mämäwqätäuqä eä.   
\s1 Suqä, Goti Iqueqä yoqe, haqeqä mamäupŋqä imäkqeŋqä  
\p
\v 23 Ämaqä hui, “Ne nätmatqä eeqäpnäŋi imäkqe, pmua ma, äŋguä imäkätqäŋunä” ätätqäŋä. Iŋäqe, hui yätamäkqä äŋguä neyqe, ä hui yätamäkqä mäneyqe. Itaŋga hui, ämaqä huiuŋi, yäŋänäqŋqä tqäupŋqe, yätamäkqä mävqä yänä.  
\v 24 Ämaqä hŋqu yätamäkqe, kiqä-kiuänä miŋqä yätŋqä itä, ämaqä hŋque-pqä inä vquätŋqänänji.  
\v 25-26 Apqä Bukä iuŋi, kukŋui tiiŋä äqänä. “\qt Qua iqutä, itaŋga nätmatqä eeqänäŋä iu äwiŋqe, ii Naqä Iqueqänänjqä.\qt*”\f + \fr 10:25-26 \ft Apqä Bukä 24:1; 50:12; 89:11\f* Iŋi, naŋuä mbqäŋqä imäkqaŋguwi, he kŋuä kuapänä eyqaŋguti yatŋqä miqä, hiŋgi mbqä ipu bŋqe.  
\v 27 Tiiŋä-pqe inänji. Ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋqu, buayä anä bŋqä tääqä etätmeqaŋgi upŋqä ipiyi, kŋuä kuapänä indqänäpu yatŋqä miqä, qanyä qeiqi äpmewäpu, buayä iqu äänä-äänä etapqe, qanyä bŋqe.  
\v 28 Iŋäqe ämaqä hŋqu, “Naŋuä tä, goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva ae äqäyquwiqä” etätqe, he ämaqä iqu iiŋä etätqeŋqätä, suqä quvqä imäkqeŋqä äwäwa iqeŋqätä, kŋuä indqänäpu, naŋui maŋqä ipŋqe.  
\v 29 Nyi kukŋui, “Suqä quvqä imäkqäŋqä äwäwa iqä iiŋqä” etqe, ii he hiqä-hiuä äwäwa iqä diŋqä kŋuä ämamä matqä iqä. Ämaqä iiŋä etätqä iqu, henyqä, “Iqua suqä quvqä imäkqäuä” kŋuä vqä iiŋqä etqä. Ii tiinji. Nyi nätmatqä eeqäpnäŋi hiŋgi imäkmqä etaŋgqetaŋi, ämaqä huiziqu kŋuä pkäpkä indqänätä, nyaqä kŋuä indqäŋqeuŋi maŋgunmäkqä yänä. Iŋäqe nyi iqueŋqä kŋuä indqänämitaŋi, naŋuä iiŋi pmua imäknmä.  
\v 30 Itaŋga nyi buayä nmqä itmä, Goti Ique, “äŋguiqä” tquaŋgundqe, ämaqä hŋqu, buayä iquenyqe, “Iqu quvqä imäkätä äŋgiyä-qe” mandqä yänä.   
\p
\v 31 Iiŋqe tiinji. He buayä eqä änäpiyäŋga, ä nätmatqä äki-äkitaŋi imäkäpiyä iuŋi, hesä, huiziqua-pqetä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeqä mamäupŋqä imäkqäpŋqe.  
\v 32 Nyi imäkätŋqä-pa, he ämaqä Israitqä iquauŋä-qe, Grikä iquauŋä-qe, ä Goti Iqueqä ämaqä iquauŋä-qe, haŋä-iqä ämepu äwäwa iqä diŋqä miwimäkqäŋqe.  
\v 33 Ŋqä-näuäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, qu häŋä iqumuatätŋqä diŋqe, nyi wäuŋui yätamäkqe, ŋqä-näuä iŋgmqä iuŋqänä miqä, qu-pqä inä wimqä imäkätŋqe. Iiŋiŋqe, nyi suqä äŋguänäŋi, ämaqä eeqänä äwinyätŋqä iuŋqänä imäkätŋqe.   
\c 11  
\p
\v 1 Nyi suqä Kraisi Iqu imäkätŋqä iuŋi qänaknä itmä imäkätqäŋä. Ga he-pqe nyi imäkätqätaŋgqä iuŋi, qänaknä inä nyiyäpu imäkqäpŋqe.   
\ms1 Suqä, Goti Iqueqä yoqeŋqä aquvä qŋqeŋqä (11:2-14:40)  
\s1 Suqä, nyuäŋä huäqä huätŋqeŋqä  
\p
\v 2 He hea ique-iqueŋi, nyinyqä kŋuä äpakänä indqänäpu, itaŋga nyi kukŋui ämetmä näqŋqä etapätŋqä iuŋi qänaknä iqaŋguwiŋqe, nyi heyaqä yoqe, haqeqä ämatnämäutqäŋä.   
\p
\v 3 Itaŋga nyi he tiiŋiŋqä näqŋqä mapŋqä änyiŋgi. Qokä eeqänäŋä iquauqä nyuäŋi, Kraisi Iquvi. Itaŋga, apäkiyqä nyuäŋi, qokiqu etaŋgi, itaŋga Kraisi Iqueqä nyuäŋi, Goti Hanjuwä Iquvi.  
\v 4 Iŋi qokä hŋqu, Goti Iquenyqä tääqä ätätäqäŋga, ä Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä ätätäqäŋga, iqueqä nyuäŋi huäqä äutnäqäŋga ätqe, ii iqu iqueqä Nyuäŋä Iqueŋi womba ävqi.  
\v 5 Itaŋga apäkä hui, Goti Iquenyqä tääqä ätätäqäŋga, ä Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä ätätäqäŋga, iiyqä nyuäŋi huäqä mautŋqä iqäŋga ätqe, ii iiyqä nyuäŋä iqueŋi womba ävqi. Ii iiŋä imäkqe, ii apäkä hui, iiyqä nyuäŋä dä eeqäpnä häuä ämätnätqä nyuäŋä huiwi, ätnäŋä iqi änyäŋqä-paŋä iiŋiyi.  
\v 6 Iŋi apäkä hui, iiyqä nyuäŋi huäqä mautŋqä itŋqä etaŋgutqe, iiyqä nyuäŋä de, häuä tävämäutŋqe. Iŋäqe de häuä tävämäuŋqetä, hämänä ktämäuŋqetä womba meqä etaŋgqetaŋi, iiyqä nyuäŋi huäqä hutnätŋqänänji.   
\p
\v 7 Suqä iiŋä iquauqä quati, tiinji. Qokä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä ktqä eŋqä-paŋä epu, ga Iqueqä yoqä naqe ämotqueqäpŋqetaŋi, qu iquauqä nyuäŋi huäqä mautŋqä ipŋqe. Itaŋga apäkä iua, qu qokä iquauqä yoqä naqe ämotqueqäpŋqe.  
\v 8 Tiiŋä-pqe. Qokä iqu, apäkisa ätimäukqä ma, oee. Apäki, qokä iquesa ätimäukqä eä.  
\v 9 Iiŋä etaŋgqä-qe, tiiŋä-pqe inänji. Goti Hanjuwä Iqu kŋui, apäkinyqä ganä indqänätä, qokä iqu, iinyqä imäkkqä ma, oee. Iqu kŋui, qokä iquenyqä ganä indqänätä, apäki, iquenyqä imäkkqä eä.  
\v 10 Iiŋä eäŋqä-qae, apäkä iua, huiziqueqä yäpä iqi pmetpŋqä motquapŋqe, quwqä nyuäŋi huäqä hutmbŋqe. Iua iiŋä imäkqäpŋqe, eŋätqä iqua hiŋuä äqumbu pmetaŋgä iutayi.   
\p
\v 11 Iŋäqe, ne Naqä Ique ämuäŋnäŋquetaŋi, apäkä iua, qokä iquauŋqe, kiui matqäuqŋqä etaŋgpi, itaŋgqäŋga qokä iqua-pqe, apäkä iuauŋqe, iiŋi matqäuqŋqe.  
\v 12 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Hiŋuiqänäŋi Goti Hanjuwä Iqu apäkä timäutŋqe, qokä iqueqä huiwi ämetä imäkkqe.\f + \fr 11:12 \ft Ipäqäkqä 2:21-22\f* Itaŋga täŋgaŋi qokä iqua, apäkä iuauqä huiwä iuta äyä ätimäutqäŋä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä ätimäutqäŋuwi, ii Goti Hanjuwä Iquesanji.   
\p
\v 13 Iŋi tiiŋiŋqe, hiqä-hiuä iwäsäupiyä. “Apäkä iua, quwqä nyuäŋi huäqä mautŋqä ipiyäŋga, Goti Iquenyqä tääqä tqe, ii äŋguätiyä, quvqätiyä?”  
\v 14 Ämaqeuqä suqä iuŋi, näqŋqä tiiŋä äyä änätapqi. “Qokä hŋqu dä quäuqä huiqŋqä etaŋgutqe, yoqä naqä mämeqä yänä.  
\v 15 Itaŋga apäkä hui dä quäuqä äuiŋqe, iiyqä detaŋi yoqä naqä menä.” Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Iqu, apäkä iua dä quäuqä huiqŋqe, ii quwqä gquä eŋqä-paŋä äwikqe.  
\v 16 Ämaqä hŋqu, nyi kukŋuä iiŋä ätqä iuŋiŋqä yeeqä miqä itä, kukŋuä-täŋu etaŋgutqe, iqu näqŋqä tiiŋä metŋqe. Ne qänaknä yatuŋque, suqä huizi aaŋqä etaŋgi, itaŋga Goti Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iqua-pqe qänaknä ipŋqe, aaŋqä inänji. Ii qäqunänji.   
\s1 Naqä Iqueqä ymisaŋi, qäyunä ŋqeŋqä  
\p
\v 17 Nätmatqä nyi täŋga kukŋuä tmqä iqä iuŋiŋqe, heyaqä yoqe haqeqä ämatnämäutmä matqä imä. Tiiŋä dutanji. He aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, qeiqi mämiŋquenä, haŋä-iqä kuapänä änyätqäŋuwenji.  
\v 18 Haŋä-iqä hiŋuiqäŋi, nyi qäte tii äwiyäŋqe. He Goti Iqueqä ämaqä epu Jisasi Iqueä yoqeŋqä aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, awä äqäyäpatnätqäŋuwi. Itaŋga nyi iiŋqe, “Ii naqä-qakuiqe” quuvqä wäŋqäpu, tiiŋä iuta eqiyqä.  
\v 19 He kiui-kiui iiŋä äpmapiyitaŋi, “Suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iuŋi, qänaki naqä-qakuinä itqäŋuwi, ii tqukuatiyä” tpu, hiŋuä qumbŋqe.  
\v 20 He aquvä äqänäpu, suqä ymisaŋä ŋqeŋqä Naqä Iqu ämänätquakqeu qänaki ipiyäŋgaŋi, naqä-qakui miqä itqäŋuwi.  
\v 21 Ii tiiŋä dutanji. He hŋqunä-hŋqunä, ymisaŋä mapŋqä ipiyäŋgaŋi, “huiziqua äänä ipŋqäpiyä” tpu hiŋuä ganä mäquŋquä, maqänä meqä-quenji. Iutaŋi, hŋqua buayä dä pmetaŋguwäŋga, itaŋga hŋqua eqä yäŋänäqŋqe änäpu, hiqiiyqä iqäpnä.  
\v 22 He buayätä eqätä bŋqe, heqä aŋä yuuwiu äpmapu ŋqänäŋi, aŋä maequenda? Ä Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iquauŋi, quvqä itquepu, ga ämaqä nätmatqä maeqä iquauŋi, womba wipŋqätanä? Iiŋqe nyi änäänyä hetmqe? Nyi heyaqä yoqe, haqeqä mamäumqätanä? Oeyä, heqä suqä iiŋqe, nyi iiŋi, mimäkqä imä.   
\p
\v 23-24 Iŋi nyi kukŋuä awä qäŋganä ae etmiŋqe, ii nyi Naqä Iquesa ämakqeyi. Ii tiinji.\f + \fr 11:23-24 \ft Matiu 26:26-28, Makä 14:22-24, Lukä 22:17-20\f* Heatqä Naqä Jisasi Iqueŋi pizqä päkpŋqä iquauqä hipa iu vqaŋgqä iqueŋi, Iqu bretqä ämeqe, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ae ätuäqetaŋi, äkutätä, tii ätukqe. “Tä Ŋqä huiwi, he yätamäkqä heyätŋqä etapqänä. He Nyinyqä kŋuä indqänäpu, iiŋä imäkqäpnä.”  
\v 25 Qu buayä qäpu gaŋguwäŋga, Iqu wainqä-eqä-häkiqueŋi, suqä asiqu imäkätä, tii ätukqe. “Wainqä-eqä-häkä tä, kukŋuä änyä-häŋä Goti Iqu guä ämäsäukqä iiyi. Ii naqä-qakuä imäkätŋqe, Ŋqä häŋeqe, equatemqänä. He eqä-häkä tque äkŋga ti änäpiyäŋgaŋi, Nyinyqä kŋuä ämepu, iiŋä imäkqäpŋqä.”  
\v 26 \fig Bretqä tätä, wainqä-eqä-häkä tätä, he, Naqä Iqu äpäkoŋgqeŋqä, ämaqeuŋi motqueqäpŋqe.|alt="cup with flat bread" src="Cup with flat bread.tif" size="col" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="11:26" \fig*Naqä Iqu aŋgi äpätqäŋgaŋqe, bretqä tätä, wainqä-eqä-häkä tätä, he äkŋga ti änäpiyäŋgaŋi, Naqä Iqu äpäkoŋgqeŋqä, suqä iuta ämaqeu motqueqäpŋqe.   
\p
\v 27 Iiŋä dutaŋi, ämaqä hŋqu, Naqä Iqueqä bretqetä, eqä-häkä iuŋitä kŋuä qäyunä mämeqä eä änätqä iqu, Naqä Iqueqä huiwitä häŋeqetäŋi qui imäkätä, kukŋuä menä.  
\v 28-29 Ämaqä hŋqu, Naqä Iqueqä huiwiŋqä ganä miwäsäuqä, buayitä eqetä änätqe, iqueqä-kiuä iiŋä änätä, haŋä-iqä ämaeŋgi. Iutaŋi, Naqä Iqu kimaŋi ävänä. Iŋi, ämaqä hŋqu, iqueqä-kiuä ganä iwäsänäqetaŋi, bretqetä, eqä-häkä iuŋitä, iŋga nätŋqe.  
\v 30 Ganä miwäsäuŋqä iutaŋi, hiyaqä awä iqisaŋi, ämaqä kuapänä yäŋänäqŋqä maeqä epu, täŋä-yaqä wiqaŋgä, itaŋga hŋqua pizqä hämänä ae äyä äpäkonätqäŋuwi.  
\v 31 Iŋäqe ne bretqä iiŋitä, wainqä iiŋitä ämetuŋqunä, neqä-neuä ganä äŋguänä iwäsäuŋgque, Naqä Iqu mänewäsäuqä itä, kimaŋi mänätapqäŋqe.  
\v 32 Itaŋgi Naqä Iqu änewäsäutä, haŋä-iqä iiŋisua änätapqe, ii Iqu ämaqä qua iuŋi yuuwä ätäutäqäŋgaŋi, ne-pqe qäsä minemäkqä yäniŋqä, jänä inemäkätŋqä änätapqi.   
\p
\v 33 Itaŋgi, nyämaqäuä, nyi tiiŋä etqä. “He ymisaŋä bŋqä aquvä äqäyäqänäpiyäŋgaŋi, he ganä timäupqä iquenä, maqänä mämeqäŋqe, qänakŋä iquauŋqä hiŋuä äqumbu pmapŋqe.  
\v 34 Itaŋgi hŋqu buayäŋqä dä vqaŋgutqe, hiqä aquväqŋqä iqisaŋi haŋä-iqä Goti Iquesaŋi matimäuqä itŋqä diŋqe, iqueqä aŋiu äŋga timäutŋqeqä.”  
\p Haŋä-iqä änyä äwiŋqe, hiŋuä maeqänmqä aŋgi äquvepmqäŋga, jänäŋi iŋga imäkmniqe.   
\c 12  
\s1 Dŋä Äŋguä Iqu, ne imäkatuŋquä inemäkqeŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqäuä, ämaqä quuvqä heqiyä iqua imäkpŋqä iwimäkätŋqeŋqä näqŋqä mapŋqä änyiŋgi.  
\v 2 He quuvqä maeqiyqä äpmapiyäŋgaŋi, goti quaŋgä maŋä matqä iquau qoŋä woktäupŋqe, hiqä äwqe evauqaŋgi imäkmiŋuwiŋqe, hiqä-hiuäŋi näqŋqä ae äyä eŋä.  
\v 3 Iiŋiŋqe nyi tiiŋä etmqe. Ämaqä hŋqu, “Jisasi Iqueŋi, Goti Iqu qui iwimäkätŋqä änyiŋgiyä” ätqe, ii Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, iqutä mäpmeqä etaŋgqä iuta tänä. Itaŋga ämaqä hŋqu, “Jisasi Iqu, Naqä-queqä” ätqe, ii Dŋä Äŋguä Iqu iwimäkqaŋgqeta tänä.   
\p
\v 4 I etaŋgi, ämaqä iqune wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkquatuŋquä näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, ne hiŋgi ämetuŋque, ii dŋä hŋquauta ma, Dŋä Äŋguä Kiuänäŋä Iquesanji.  
\v 5 Itaŋga ne wäuŋui huitaŋä-huitaŋä yätamäkqeŋqä imäkätuŋque, ii naqä huiziquauŋqä ma, Naqä Kiuänäŋä Iquenyqe.  
\v 6 Tiiŋä-pqe inänji. Ne wäuŋui huitaŋä-huitaŋä imäkqaŋgquŋga ätimäutŋqe, ii Goti Kiuänäŋä Iqu imäkqaŋgqä iutanji. Nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, Goti Iqunä eeqänäŋune inemäkätqäuä.   
\p
\v 7 Itaŋga Dŋä Äŋguä Iqu, nesä hŋqunä-hŋqunä äpmeqäŋga, Iqueqä yäŋänäqŋqä ämotquetŋqe, ne inemäkätqätaŋguti, ga ne ämaqä eeqänäŋä iuŋi, äŋguä iwimäkquatuŋquänäyi.  
\v 8 Dŋä Iqu ämaqä hŋqueŋi, iqu kukŋui, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqeuta tquätŋqä ävätä, itaŋga hŋquququeŋi, Dŋä Asiqu kukŋui näqŋqä iuta tquätŋqä ävätqäuä.  
\v 9 Itaŋga hŋqueŋi, Dŋä Qäqu, iqu quuvqä yäŋänäqŋqä heqiyätŋqä iwimäkätä, ä hŋquququeŋi, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iuŋi, äŋguä iwimäkquätŋqä iwimäkätqäuä.  
\v 10 Itaŋga hŋqueŋi, iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkquätŋqä iwimäkätä, itaŋga huiziqueŋi, iqu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui hiŋuä-tquätŋqä iwimäkätqäuä. Itaŋga hŋqueŋi, iqu dŋä huitaŋä-huitaŋä eeqänäŋä iquau iwäsäuquätŋqä iwimäkätä, itaŋga hŋquququeŋi, aŋä-kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tquätŋqä iwimakätqäuä. Itaŋga hŋqueŋi, iqu aŋä-kukŋuä iiŋä iquauŋi, kiqä quatiŋqä äkunmäkätä tquätŋqä iwimäkätqäuä.  
\v 11 Dŋä Äŋguä Kiuänäŋä Iqu Qäqu, ämaqe, qu wäuŋuä iiŋi eeqänäŋi imäkqäpŋqä iwimäkätqäuä. Iqu Iqueqä äwiŋqä iutaŋi, Kiqä-kiuä ämaqä hŋqueŋi, huizi ävätä, itaŋga huiziqueŋi, huizi-mända ävätqäuä.   
\s1 Huiwi naqä-hŋqunä eäŋqu-qe, kuapänä äuqätäŋgäwäŋu  
\p
\v 12 Ämaqeuqä huiwi, naqä-hŋqunä eäqä-qe, kuapänä äuqätäŋgäwä.\f + \fr 12:12 \ft Romä 12:4\f* Itaŋga iiŋä äuqätäŋgäwäŋqe, kuapänäŋi qäyä etaŋgqä-qe, huiwi-qu naqä-hŋqunä eä. Iŋi Kraisi Iqu-pqe, asä iiŋi.  
\v 13 Ii tiiŋä duta etqä. Israitqä iquauŋä-qe, ä Grikä iquauŋä-qe, itaŋga wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iquauŋä-qe, ä ämaqä hŋqueqä yäpä iqi mäpmeqä iquauŋä-qe, ne eequne huiwi naqä-hŋqunäŋqä, Dŋä Asiqu asŋä änaqiyätä, itaŋga eequne ique guatuŋque, Kiqä-kiuä änätapkqe.  
\v 14 Ne näqŋqe, huiwi-qu nätmatqä hŋqunäŋä-täŋä maeqäŋqe, huitaŋä-huitaŋä äuqätäŋgäwäqä iuta hiätänä.  
\v 15 Iŋi yuki-qu, “A, nyi hipa-qunä manä, nyi huiwi-queŋi mauqätäŋqä iŋänä” qäyä ätätqä-qe, huiwi-queŋi yqänä äuqätänä.  
\v 16 Itaŋga qäte-qu, “Häwe, nyi hiŋuä-qunä manä, nyi huiwi-queŋi mauqätäŋqä iŋänä” qäyä ätätqä-qe, huiwi-queŋi yqänä äuqätänä.  
\v 17 Iŋi huiwi-qu eeqäpnä hiŋuinäŋä etaŋgutqe, kukŋuä qäte äänä wiyäniqi? Iŋi huiwi-qu eeqäpnä qätenäŋä etaŋgutqe, nätmatqä sisnyaŋi äänä wuweniqi?  
\v 18 Iŋäqe huiwi-qu iiŋäŋqä ma, Goti Hanjuwä Iqu naqä-hŋqunä hiätätŋqä, äuqätäŋgäwäŋqä iquauŋi, Iqueqä äwiŋqä iuta iwäsäutä ekqe.  
\v 19 Iiŋä äuqätäŋgäwäŋqä eeqänäŋä iqua, asi-qunä etqe, huiwi-qu ätimäuniqi?  
\v 20 Iŋäqe huiwi-qu, iiŋäqu hmanji. Huitaŋä-huitaŋi eeqäpnä äuqätäŋgäupuiyitaŋi, naqä-hŋqunäŋi, ii eä.  
\v 21 Itaŋga hiŋui-qu hipae-queŋi, “Nyi sitaŋi manyiŋgqiyä. Nyi ŋqä-näuänä eŋqe, ii äŋguiqe” mätquä yänä. Itaŋga nyuäŋi-qu yuki-queŋä-pqe “Nyi sitaŋi manyiŋgqiyä. Nyi ŋqä-näuänä eŋqe, ii äŋguiqe” mätquä yänä.  
\v 22 Iiŋä etaŋgqä-qe tiinji. Huiwiu äuqätäŋgäwäŋqä iquauŋqe, ne “Yäŋänäqŋqä maeqä-quaeqä” kŋuä äneyätŋqe, iqua wäuŋuä naqätäŋi.  
\v 23 Itaŋga äuqätänäŋqä hŋquauŋi, ne iquauqä yoqe haqeqä mämamäuqänäŋä iquauŋi, qäkämä iwimäkätanä, iquauqä yoqe haqeqä kiiŋä äyä ämuämäutqäŋu. Itaŋga äuqätäŋgäwäŋqä huizi, womba änätapätqäŋuwä iquauŋi, ne qäkämä qeqätqetä zä kittqiyquanä.  
\v 24 Itaŋga huiziquauŋqe, ne, “Qeqätqeqä” kŋuä neyqaŋguti, qäkämä miwimäkqä iquanä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu hŋqunä-hŋqunäŋi, naqä-hŋqunäŋqä yauqätä ämitäqäŋgaŋi, äwa itqäŋuwä iquauŋi, yoqä naqä äwikqe.  
\v 25 Iiŋä eŋqe, huiwi-qu ipipiyqŋqä mandumäkŋqä itä, äuqätäŋgäwäŋuwä hŋqunä-hŋqunäŋä iqua, suqä asänäŋinä imäkäpu, äŋguänä miŋgpŋqä imäkkqe.  
\v 26 Itaŋgi iutaŋä hmbu haŋä-iqä ämeqäqe, huiziqua-pqe asänä mapnä. Itaŋga isuautaŋä hmbu yoqä naqä ämeqä-qe, huizisua-pqe iputä yeeqä anä ipnä.   
\p
\v 27 Itaŋgi he eeqäpnäŋi, Kraisi Iqueqä huiwi naqä-hŋqunä epu, hŋqunä-hŋqunäŋi Ique qe äuqätänäŋä.  
\v 28 Itaŋga Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qokä-apäkä iuqä awä imdaŋi, wäuŋuä tiiŋä imäkqäpŋqä äwikqe. Hiŋuiqäŋi, ämaqä kukŋuä awä tquäpŋqä dowatkqä iqua etaŋgä, ita ämaqä Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui hiŋuä-tqäpŋqä iquayi. Itaŋga ämaqeu näqŋqä-vqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä nätmatqä änä mimäkqänäŋi imäkqäpŋqä iquayi. Ita ämaqä täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä-täŋä du, äŋguä imäkqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä huizi du yätamäkqä vqäpŋqä iquayi. Itaŋga ämaqä wäuŋuä eeqänäŋi ämiqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä kukŋuä huitaŋä-huitaŋi tqäpŋqä iquautä atäuŋuä ikqe.  
\v 29 Ämaqä eeqänäŋi, kukŋuä awä tqäpŋqä dowatqŋqe, hmaŋqe. Itaŋga eeqänäŋi, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqŋqe, hmaŋqe. Itaŋga eeqänäŋi, näqŋqä-vqŋqe, hmaŋqe. Itaŋga eeqänäŋi, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkqäŋqe, aaŋqäŋqe.  
\v 30 Itaŋga eeqänäŋi, yaqä-täŋä iquau äŋguä imäkqäŋqe, aaŋqäŋqe. Itaŋga eeqänäŋi, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäŋqe, hmanji. Itaŋga eeqänäŋi, kukŋuä iquauŋi kiqä quatiŋqä äkunmäkqäŋqe, hmaŋqe. Qu wäuŋui, quwqä kiui-kiui imäkqäŋqä ekuwä eä.   
\p
\v 31 I etaŋgi, wäuŋuä iiŋä imäkqäŋqä näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, Goti Iqu hiŋgi ävätŋqä iutaŋä äŋguänäŋä, huiziu ämäwqätäuŋuwä iquau mapŋqe, he hiqä eŋqetä, kŋuä äwqetä, yäŋänäqŋqä vqäŋqe. Itaŋga nyi täŋgaŋi suqä huiziquau ämäwqätäuŋqä hŋquenyqä, awä tiiŋä hetmqe.   
\c 13  
\s1 Suqä, huiziuŋqä wiŋqeŋqä  
\p
\v 1 Nyi ämaqeuŋi, ämaqeuqä kukŋuä huitaŋä-huitaŋitä, eŋätqä iquauqä kukŋuitä, ätuätmäŋgaŋi, suqä ämaqeuŋqä nyiŋqe, mämeqä imä, tumqä etaŋgutqe, ii tiinji. Nyaqä kukŋuä iiŋi, makŋuä ooŋqä ätqa-paŋä iiŋä ätqä.  
\v 2 Itaŋga nyi Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä-qunä eämä, Iqueqä nätmatqä zä wiqeuŋqätä, nätmatqä huiziuŋqätä, näqŋqä eämä-qe, qoqoŋä iquauŋi, “Zä eŋqä-pa äyawa, näŋinyqä upuiyä” tqäŋqä, quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqä-täŋunä eämä-qe, iŋäqe suqä ämaqeuŋqä nyiŋqe, mämeqä imä etaŋgutqe, ii nyi ämaqä aaŋä quvqunji.  
\v 3 Itaŋga nyi ŋqä nätmatqä ae ämeŋqä eeqäpnäŋi, ämaqä äwa itqätaŋguwä iu ävätmä-qe, ŋqä huiwi, tä qäyä ŋqäyikapŋqä äwinyätmä-qe, suqä ämaqeuŋqä nyiŋqe, mämeqä imä etaŋgutqe, ii Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, yätamäkqä manyiyqä yänä.   
\p
\v 4 Ämaqä, ämaqeuŋqä äwinyäŋqä iqu, haŋä-iqä qäyä äwimeqaŋgi äwqä haŋuä änyä pmeqä-qu eä, ämaqä huiziuŋqä qeqä tmäkqä-qu eä, ämaqä hŋqueqä nätmatqä hiŋuä äqunätä “Nyi ämamqeqä” matqä-qu eä, kiqä-kiuäŋqä awä matŋqä-qu eä, itaŋga iqueqä yoqe haqeqä mämamäuŋqä-qu eä hiätätŋqe.  
\v 5 \fig Suqä äŋguä iuŋi tuwä mävqä-qu eä.|alt="men shaking hands" src="AP-14-10.TIF" size="col" copy="Illustrations by [Alice Paschal]. Used by permission." ref="13:5" \fig*Itaŋga suqä äŋguä iuŋi tuwä mävqä-qu eä, iqueqä-kiuäŋqe, kŋuä pkäpkä mindqäŋqä-qu eä, äwqä tnäŋi maqänä mimäkqä-qu eä, quvqe iwitqueqaŋguwiŋqe kŋuä aquvä mämaqiyqä-qu eä hiätätŋqe.  
\v 6 Suqä quvqeŋqä aquvänä miqä itä, itaŋga äŋguä naqä-qakuiŋqä, aquvänä iqä-qu hiätätŋqe.  
\v 7 Itaŋga haŋä-iqä eeqänäŋi ique makittqiyqä iqaŋguti, iqu hea ique-iqueŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyätä, nätmatqä äŋguä wimetŋqä diŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä ävä äpme, itaŋga quanŋä mapäkŋqä yäŋänäqŋqänäŋä tqäutänä.   
\p
\v 8 Suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä tqu äwa miqä, äpakänä witäniqe. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui hiŋuä ätmitpqä itä, itaŋga aŋä-kukŋuä huitaŋä-huitaŋä ätmitpqä itä, itaŋga ämaqeuqä näqŋqä huitaŋä-huitaŋä itäŋi, hma hiäniqe.  
\v 9 Ii tiiŋä dutayi. Täŋgaŋi ne näqŋqe, du-du iŋqä ämenä, itaŋga Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä-pqe, du-du iŋqä hiŋuä äyä ätätqäŋu.  
\v 10 Iŋäqe qänakŋi nätmatqä eeqänäŋi, naqä-qakuä qäyunänä ätimäuqäqe, iŋgaŋi nätmatqä du-du iŋqä iiŋi, hämänänä hma heqäŋqe.  
\v 11 Ii tiiŋä eŋqä-panji. Nyi ymeqä wäŋqä emäŋgaŋi, nyaqä kukŋuä tqetä, iwäsäuqetä, kŋuä indqäŋqetäŋi, ymeqä wäŋqä isua imäkqä du, imäkmiŋqe. Itaŋgi nyi naqä-qunä ae etmäŋgaŋi, ymeqä suqe ävquatämäukqe.  
\v 12 Tiiŋä-pqeyi. Ämaqe, hiŋuä yäqŋqetä hiŋuä iqänätqäŋuwä-pa, ne täŋgaŋi, ätnäŋäqi mäquŋquä itqäŋu. Qänakŋi hea iiŋä timäutqäŋgaŋi, ämaqe anä äpmepu hiŋuä iqänätqäŋuwä-pa, ne naqä-qakui, ätnäŋäqi hiŋui iiŋä qunanique. Itaŋga nyaqä näqŋqä täŋgaŋi, du-du iŋqä eŋqe, iŋäqe iŋgaŋi, Goti Iqu nyinyqä näqŋqä äŋguänä eqa äpätŋqä-pa, nyi-pqe eeqänäŋiŋqä näqŋqä iiŋä emniqe.   
\p
\v 13 Itaŋga täŋgaŋi, suqä naqänäŋä hŋquaqui-hŋqueŋä tiiŋä iqua äwi. Suqä quuvqä heqiyqä ique, suqä Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä äŋguänäŋi nätapätŋqeŋqä kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ävanä hiŋuä äqänanä pmeqä ique, itaŋga suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä ique, iquayi. Iŋäqe suqä iquautaŋä ämäwqätäuŋqä iqu, ii suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä iquvi.   
\c 14  
\s1 Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqe, suqä huiziquau ämäwqätäuä  
\p
\v 1 He suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä ique ämepu imäkqäpŋqeŋqä, yäŋä qäŋgaŋgpu. Itaŋga wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkqäŋqä näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqu hiŋgi ävätŋqä iquau mapŋqä diŋqe, he hiqä eŋqetä, kŋuä äwqetä, yäŋänäqŋqä vqaŋgpu. Wäuŋuä huizi iqua e etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqe ämäwqätäutŋqe.  
\v 2 Tiiŋä dutanji. Ämaqä kukŋuä huitaŋä hŋque ätätqä iqu, ämaqe qätä äŋguä mäwiyqä iqaŋguwitaŋi, iqu qu mätquä itä, Goti Hanjuwä Iquenyä tuänä. Dŋä Iqu iwimäkqaŋgqä iuta, nätmatqä zä äwiŋqeŋqä tänä.\f + \fr 14:2 \ft Korinä äpmamiŋuwä iqua, kukŋuä huitaŋä hŋque tqäŋqä näqŋqetä yäŋänäqŋqetäŋi, huiziu ämäwqätäukqeŋqä ätmiŋuwi.\f*  
\v 3 Iŋäqe ämaqä, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä ätätqä iqu, iqu ämaqeuqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqä iwimäkätä, suqä äŋguinä imäkqäpŋqä äwivauqumuatätä, itaŋga äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä iwimäkätä tuänä.  
\v 4 Aŋgumŋi, ämaqä kukŋuä huitaŋä hŋque ätätqä iqu, iqueqä-kiuä yäŋänäqŋqä imäknätqätaŋgqä-qe, ämaqä kukŋui hiŋuä ätätqä iqu, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkiu yäŋänäqŋqä iwimäkquänä.  
\v 5 Nyi he eeqänäŋi, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäpŋqä nyinätaŋgqä-qe, kukŋui hiŋuä-tqäpŋqe, aaŋä kuapänä änyinätqäuä. Itaŋga ämaqä, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä ätqäqä iqu, iqueqä kukŋuiŋqä, “Nyi iiŋä ätqänä” ätätqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqeuŋi yäŋänäqŋqä iwimäkänä. Iqu iiŋä mimäkqä etaŋgutqe, ämaqä kukŋui hiŋuä ätätqä iqu, iqueŋi ämäwqätäunä.   
\p
\v 6 Nyämaqäuä, nyi äpätmä, kukŋuä huitaŋä-huitaŋinä etqaŋgmdqe, he yätamäkqe, nyitaŋi äänä mapni? Mä nyi he yätamäkqä hemqä diŋqe, nyi äpätmä, kukŋui, Goti Hanjuwä Iqu ämändqueqeŋqätä, ä näqŋqä änyä-häŋä hŋqueŋqätä, ä Goti Iquesaŋi hiŋuä-tqeŋqätä, ä suqä qäyunä imäkqeŋqätä etmqe, ii qäyunäŋi äyuwä.  
\v 7 Asä iiŋi, hääwätä gitatä, häŋä-pmeqä maeqä äkakinäqŋqä tqua eŋqä-paŋiyi. Iqua äkakä ätnäŋäqi maqäŋgaŋgutqe, apqä tqä iqua näqŋqä äŋgui mämeqä ipu, hŋqäqi-mända upunä.  
\v 8 Itaŋga, “Tä mäkäŋqä uwqäŋganjqä” ätätä, awi ätnäŋäqi matqä iqe, ämaqe mäkäŋqe, nawinyä imäkmbni?  
\v 9 Ii eŋqä-paŋi, tiiŋi inänji. He kukŋuä awi, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä iunä ätqäupu ätquwi, ämaqä hŋqu heyaqä kukŋui äŋguänä äänä ekitä, näqŋqä äŋguänä äänä meniqi? Hiyaqä kukŋui, eeqäpnä yuŋuä ämamä wänä.  
\v 10 Qua täuŋi, kukŋuä kuapänä äwiqetaŋi, eeqänaŋi, qakuä-täŋi.  
\v 11 Iŋi ämaqä hŋqu kukŋuä dqaŋgqä iuŋi, nyi kiqä quatiŋqä maqŋqä iqaŋgundqe, iqu nyinyqe, “Ämaqä hŋqäqisaŋä-queqä” kŋuä vänä. Itaŋga nyi-pqe, iquenyqe, asä iiŋä imä.  
\v 12 Itaŋga he kukŋui, huiziqua qätä epŋqä ätäpiyäŋgaŋi, he-pqe ätnäŋä iqi tqä-quenä asä iiŋä epŋqe. He wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkqäŋqä näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqu ävätŋqe mapŋqä aaŋä kuapänä enyätŋqetaŋi, he nätmatqä iiŋä iquataŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä huizi iuŋi, yäŋänäqŋqä iwimäkqäpŋqä iquau mapŋqe, wäuŋui yäŋänäqŋqä imäkqaŋgpu.   
\p
\v 13 Iŋi ämaqä, kukŋui huitaŋä hŋque ätätäqä iqu, iqueqä kukŋuä iiŋi aŋgumä äkunmäkätŋqe, Dŋä Äŋguä Iqueqä yätamäkqeŋqä tääqä ganä ätätä yatŋqä vqe.  
\v 14 Iŋi nyi kukŋuä huitaŋi ätätmä tääqä ätqäqe, ii nyi ŋqä quuvqä iutanä ätqä. Iŋäqe ŋqä kŋuä indqäŋqä iutanä matqä itmitaŋi, kŋuä iqu wäuŋuä hŋqu mimäkqä yänä.  
\v 15 Itaŋgi nyi squä imäkmqe? Tiiŋiyi. Nyi Goti Iquenyqä tääqe, ŋqä quuvqä imdatä, ŋqä kŋuä indqäŋqä imdatä qäsä imäkmä. Itaŋga nyi apqe, ŋqä quuvqä imdatä, ŋqä kŋuä indqäŋqä imdatä qäsä tmä.  
\v 16 Iŋi si tääqä ätätnä, Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqeu ämamäutŋäŋgaŋi, tqä quuvetänä tqaŋgtqe, ämaqä kukŋuä iquenyqä näqŋqä maeqä, hesä anä äpmeqä hŋqu, saqä “äŋguiqä” tqaŋgŋiŋqe, qätä äänä äkiyätä, “Ii naqä-qakuiqä” täniqi?  
\v 17 Si tqä-täuäŋi, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” qäyunä tquaŋgŋä-qe, ämaqä huiziqueŋi yäŋänäqŋqä miwimäkqä yänä.  
\v 18 Ŋqä-näuänä äpmamäŋgaŋi, nyi heŋi ämaiqutäutmä, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä iutä kuapänä ätätqäŋä. Nyi iiŋä imäktŋqä iiŋqe, ŋqä Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋä.  
\v 19 Iiŋä qäyä etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä, Jisasi Iqueä yoqeŋqä aquväqŋqä iuŋi, nyi kukŋuä ätätmäŋgaŋi, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä iutaŋi quäuqänäŋä\f + \fr 14:19 \ft Poli iqu kukŋui, 10,000 ätätä äqäkqe.\f* tumqŋqe, manyiŋgqi. Qu näqŋqä äŋguänä mapŋqä diŋqe, nyi kukŋuä qu näqŋqä eäŋuwä iutaŋi, homä imäkätmä tumqŋqä änyiŋgi.   
\p
\v 20 Nyämaqäuä, heqä kŋui indqäŋqe, ymeqä wäŋqä isuauqetäŋi, asänäŋä mämeqäŋqe. Ymeqä nandqä isua, suqä quvqeŋqä maqŋqä eäŋuwä-pa, iiŋä pmetpŋqe. Iŋäqe hiqä kŋuä indqäŋqe, ämaqä naqä kŋui metpŋqe.  
\v 21 Kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäŋqe, kukŋuä-suqä iuŋi, tuwaŋuä tiiŋä äqänä äwi.  
\pi1 \qt “Nyi ŋqä kukŋui, ämaqä kukŋuä huitaŋi tqä hŋquau äwimä. Itaŋga iqua quvaqä maŋä iutaŋi, ämaqä täqi äpmeŋuwä iquau awä tquaŋguwäŋga, qu nyaqä kukŋui qätä wiyqäŋqe, enyqä ipŋqäuä.\qt*”\f + \fr 14:21 \ft Asayä 28:11-12\f* Kukŋuä tä, Naqä Iqu Kiqä-kiuä ätkqe.   
\m
\v 22 Itaŋgi Dŋä Äŋguä Iqu, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäŋqä ävätŋqe, ii ämaqä quuvqä heqiyqä iqua, hiŋuä e äqunäpu, Goti Iquenyqä näqŋqä mapŋqä maetqe, ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua, hiŋuä e äqunäpu, Iquenyqä näqŋqä meqäŋqe. Iŋäqe Dŋä Äŋguä Iqu Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqŋqä ävätŋqe, ii ämaqä quuvqä maeqiyqä iquauŋqä maetqe, quuvqä heqiyqä iquauŋqe.   
\p
\v 23 Iŋi Goti Iqueqä qokä-apäki, qu aquvä äqämbiyi, hŋqunä-hŋqunä kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqaŋguwäŋga, ga ämaqä maqŋqä hŋquaŋä-qe, ä quuvqä maeqiyqä hŋquaŋä-qe, yäpä iŋgisa äyapäpu qätä äwipiyi, “He hiqiyqä itqäŋäuä” tupnä.  
\v 24 Iŋäqe qu iiŋä äpmapu kukŋuä awi, hiŋuä-tqä iqua tqä-paŋä tqaŋguwäŋga, ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋquŋä-qe, ä ämaqä maqŋqä hŋquŋä-qe, iquau äwimetqe, quvaqä kukŋuä tnämäuqaŋguwi, iqu eeqänäŋi qätä äwiyäqe, iqueqä suqä quvqeŋqä kukŋuä mitqänäŋä wiyänä.  
\v 25 Iŋgaŋi ämaqä iiŋä iqu, iqueqä kŋuä indqäŋqä quvqä zä äwämitätqŋqe, näqŋqä ämeqe, Goti Iqueqä yoqä haqeu mamäutŋqä qoŋä äuktäutä, hipeŋui qua bu eätä, “Iyää, aaŋä naqä-qakuänänji. Goti Hanjuwä Iqu hesä anä äpmenä” tänä.   
\s1 Jisasi Iqueä yoqeŋqä aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, suqä qäyunä imäkqäŋqe  
\p
\v 26 Nyämaqäuä, iiŋi änääŋqe? Ii, he Jisasi Iqueä yoqeŋqä aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, suqä tiiŋä imäkqäŋqe. Hŋqua wäuŋui, apqä tqäŋqä meqaŋgpi, hŋqua qokä-apäkä iu näqŋqä-vqäŋqä mapŋqe. Itaŋga hŋqua wäuŋui, Dŋä Äŋguä Iqu motqueqaŋgqe, awä-tqäŋqä meqaŋgpi, hŋqua kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäŋqä meqaŋgpi, itaŋga hŋqua kukŋuä iiŋi, äkunmäkqäŋqä mapŋqe. Nätmatqä eeqänäŋä he iiŋä imäkpqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä eeqäpnäŋä iu yäŋänäqŋqä iwimäkqäpnä.   
\p
\v 27 Kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqä iquauŋqe, ämaqä hŋquaquŋä-qe, ä hŋquaqui-hŋqueŋä-qe, iqueqäŋga-iqueqäŋga tqaŋgpi, itaŋga hŋqua äkunmäkqäŋqe.  
\v 28 Ämaqä kukŋui äkunmäkqäŋqe hma etaŋgutqe, ämaqä kukŋuä tätŋqä iqu, qokä-apäkä huiziuqä awä imŋi qanyä ämeŋämiqä äpme, kukŋui Goti Hanjuwä Iquesä iqueqä-kiuätänä tŋqäŋqe.  
\v 29 Itaŋga Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iquauŋqe, hŋquaquŋä-qe, ä hŋquaqui-hŋqueŋä-qe kukŋuä tqaŋgpi, huizi ‘kukŋui äänä ätqäpiyä’ tpu, iwäsäuqäŋqe.  
\v 30 Itaŋga ämaqä quamä ii äpmamitätqä hŋqu, Dŋä Äŋguä Iqu motqueqaŋgqe, awä-tqäŋqä ämeqaŋgutqe, ämaqä kukŋuä tmitätqä iqu, kukŋuä matqä qanyä tqäutŋqe.  
\v 31 Kiqä quati, tiinji. Inyänä timäuquätŋqe, qokä-apäki, qu näqŋqä ämepu quwqä äwqä imŋi yaŋnäŋqä imäkänyuembŋqe, hŋqueqäŋga-hŋqueqäŋga pämä ätqäuäqisäpu, kukŋuä tqäŋqe.  
\v 32 Itaŋga ämaqä Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iqua, wäuŋuä iiŋä imäkqäŋqe, quwqä-quwänä äŋguänä äminyäpu, qeiqinyä pmetpŋqe.  
\v 33 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqä iqua kŋui huitaŋä-huitaŋä quvqe mindqäŋqä ipu, äwqä haŋuä iŋqä pmetpŋqä iwimäkqä-quvi.  
\p Qokä-apäkä Goti Iqu Iqueqäŋqä ätekqä im-imä aquväqŋqä iutaŋä iqua-pqe, asä tiiŋä imäkqäŋqe.  
\v 34 Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iuŋi, apäkä iua, kukŋuä matqä qanyä pmeqäŋqe. Kukŋuä-suqä iu äqänäŋqä-pa, iua kukŋuä matqä, mändi äkittqänäpu yäpä iqi pmetpŋqe.  
\v 35 Iua, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä awä iqisa kukŋuä ätquwi, änä mäwqä yänä. Apäkä hui nätmatqeŋqä näqŋqä metŋqä etaŋgutqe, aŋä yuuwä iunä iiyqä qokique yatŋqä ävätä, näqŋqä metŋqe.   
\p
\v 36 Kukŋuä iiŋä iqua mämeqä iquwä iquenäŋi, nyi tii tmqänä. Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui, he ganä emetä, im-imä äwekqäta? Ä Iqueä kukŋui, henyä ämakuwäta? Oeyä!  
\v 37 Iŋi ämaqä hŋqu, “Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä hiŋuä-tqä iqunjqä” ä “Dŋä Äŋguä Iqu inyimäkqaŋgi itqäŋänä” kŋuä iiŋä indqäŋqä-qu etaŋgutqe, iqu nyinyqe, näqŋqä tiiŋä hiätŋqänänji. “Poli iqu nenyqä tuwaŋuä tä äqiyqe, ii Naqä Iqueqä suqä iutanjqä.”  
\v 38 Iŋäqe ämaqä hŋqu, nyaqä kukŋuä tuwaŋuä täu äqänäŋqe, qätä mänyiyqä iqe, qokä-apäki, iqueqä kukŋui qätä mäwiyqä ipnä.   
\p
\v 39 Itaŋgi, nyämaqäuä, he Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqŋqe, hiqä eŋqetä, kŋuä äwqetä, yäŋänäqŋqä vqäpŋqe. Itaŋga kukŋuä huitaŋä-huitaŋitä tqäŋqe, pmua mimäkqä pambu.  
\v 40 Iŋäqe he aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, kukŋuä näuä-namä mäwqä, qänaknäŋi, suqä qäyunäŋä iunä iqaŋgpu.   
\c 15  
\s1 Jisasi Iqu äpäkonätä, aŋgi ävaukqeŋqä  
\p
\v 1 Nyämaqäuä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, nyi awä hetqaŋgä qätä änyiyäpu, quuvqä eqiyäpiyä iuta yäŋänäqŋqänä tqäutaŋguwiŋqe, hiqä kŋuä indqäŋqe, aŋgumä evauqumuatmqe.  
\v 2 He kukŋuä nyi awä etkqä iiŋä iqueŋi, a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpqe, iquesaŋi Goti Hanjuwä Iqu, änyä-häŋä epŋqä emäkätqäuä. Iŋäqe he iiŋi mimäkqaŋgpqe, heqä quuvqä heqiyqe, nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-paŋäŋqe.   
\p
\v 3 Kukŋuä aaŋä naqänäŋä nyi ŋqä-näuä ämaqä huiziuta qäŋganä ämakqä iqueŋi, awä tii äyä etkqe. Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänä äwiŋqä-pa,\f + \fr 15:3 \ft Asayä 53:5-12\f* Kraisi Iqu neyaqä suqä quvqä eeqäpnäŋi huätä mamäutŋqeŋqä iiŋqä äpäkoŋgqe.  
\v 4 Itaŋga tiiŋä-pqä äqänäŋqä-pa,\f + \fr 15:4 \ft Apqä Bukä 16:10\f* qu Iqueŋi qua pteqaŋguwäŋga, hea hŋquaqu äwiqe, hŋquququeŋi, Goti Iqu aŋgi ävauqumuatkqe.  
\v 5 Itaŋi Iqu Pitä ique-ganä äwimeqe,\f + \fr 15:5 \ft Lukä 24:34\f* huizi, Iqueqä ämaqä 12 iquau äwimakqe.\f + \fr 15:5 \ft Makä 16:14\f*  
\v 6 Itaŋi Iquenyqä quuvqä heqiyqä 500 iquau, asäŋga äwimakqe. Iquautaŋi, hŋqua ae äpäkoŋguwä-qe, kuapänäŋi häŋä yqänä äpmeŋä.  
\v 7 Iquau äwimeqetaŋi, huizi Jemisi ique äwimakqe. Itaŋi ämaqä huizi, Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau eeqänäŋä äwimakqe.  
\v 8 Itaŋga aaŋä yäpaki, nyi, ymeqä kiqä känai hea qäyunäŋäŋga maunyqä iqä eŋqä-paŋä iiŋä-qunŋäŋga, änyimakqe.\f + \fr 15:8 \ft Wäuŋuiŋqä 9:3-8\f*  
\v 9 (Ii qakui tiiŋä iuta ätqä. Ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä huizi iquauqä yäpä iqi, quvqä äpmeŋqä iqunjqä. Nyi hiŋuiqänäŋäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iuŋi, yuuwä äpäsätämiŋqä etaŋgi, ämaqe, “Ämaqä kukŋuä awä ttŋqä ändowatkqä hŋqukiyqä” ndqe, ii quvqe.  
\v 10 Iiŋä qäyä etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu nyinyqä qeqä wimäŋgqetaŋi, nyi sä äpmeŋä. Itaŋga Iqueqä qeqä imäŋqä iiŋi, qua aaŋqä iqi mapäkŋqä ikqe. Iŋi nyi iiŋä emä, qua iqi mäpäwiqä itmä, wäuŋuä yäŋänäqŋqä imäkätmä iutaŋi, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä huizi iquauŋi, ämäwqätäuäŋä. Wäuŋuä iiŋi, nyi ŋqä-näuä mimäkqä pa itqäŋä, oee. Goti Iqueqä qeqä imäŋqä nyitä äpmeŋqä iqu, inyimäkqaŋgi imäkätqäŋä.)  
\v 11 Iŋi Kraisi Iquenyqä kukŋuä iiŋiŋqä näqŋqä ämakuwi, ii nyitanä, ä huiziquatanä, qäyä enä. Nyitä, huiziquatä, asä iuŋqänä ätuätuŋque. Itaŋga he iuŋqänä quuvqä äyä eqiyätqäŋä.   
\s1 Ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgu vaupnuwäŋqäti?  
\p
\v 12 Ne kukŋuä awi, “Kraisi Iqu äpäkoŋgaŋgqäŋga, Goti Iqu aŋgi ävauqumuatkqeqä” qäyä ätuätqätaŋgu, ga ämaqä hesaŋä hŋqua, “Ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgi häŋä mävauqä ipŋqäuä-qe” suŋqä ätätqäŋä?  
\v 13 Quvaqä kukŋuä iiŋi, naqä-qakuä etaŋgutqe, ii tiinji. Kraisi Iqueŋi, aŋgumä häŋä mävauqumuatqä iquänänji.  
\v 14 \fig Kraisi Iqueŋi, aŋgumä mävauqumuatqä iqä-säpi, he quuvqä hiŋgi heqiyätqätpninji.|alt="open grave" src="LB00329B.tif" size="col" loc="1 Cor 15:12-19" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="15:14" \fig*Itaŋgi Kraisi Iqueŋi, qua buta aŋgumä mävauqumuatqä iqä-säpi, ne kukŋui hiŋgi tätqätaŋguati, ga he-pqe quuvqä hiŋgi heqiyätqätpninji.  
\v 15 Itaŋga ämaqä pizqä qua äptepqä iuta aŋgi mävauqŋqä etaŋgpqe, ii tiinji. Goti Iqu Kraisi Iqueŋi mävauqumuatqä iquänänji. Iiŋä sätäti, “Goti Hanjuwä Iqu Kraisi Iqueŋi, iiŋä iwimäkkqä-qe,” quaŋgä tqune hiätaninji.  
\v 16 Ii tiinji. Ämaqä pizqä qua butaŋi mävauqŋqä sätäti, Kraisi Iqueŋä-pqe mävauqumuatqä iquäninji.  
\v 17 Iŋi Kraisi Iqueŋi qua buta aŋgi mävauqumuatqä ikqä etaŋgutqe, he quuvqä eqiyäŋuwi, yätamäkqä maiyqä itqätaŋguti, hiqä suqä quvqeunä yqänä pmetpninji.  
\v 18 Tiiŋä-pqe inä eqi. Ämaqä Kraisi Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwä pizqä ae äpäkoŋguwä iqua-pqe, qui hämänä imäkŋgpninji.  
\v 19 Itaŋga neqä kŋuä indqäŋqä yäŋänäqŋqe, Kraisi Ique ävanä hiŋuä äqänanä pmeqe, yätamäkqe, qua täu häŋä äpmenäŋganäŋqä etaŋgutqe, ämaqe, nenyäŋqe, huäqä kiiŋä wunänä. Ga quwqä huäqä-huŋqä iiŋi, eeqänäŋi ämäwqätäunä.   
\p
\v 20 Iiŋi hmanji. Ymisaŋä wäuŋuä du yäuä kiŋganä iqäqä-paŋi, ämaqä pizqä äpäkombqä iqua aŋgi vauqäŋqe, Kraisi Iqu äpäkoŋgqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Ique ganä aŋgi äyä ävauqumuatkqe.  
\v 21 Ii tiinji. Äpäkoŋqä ämaekqe, ämaqä hŋqu etaŋgqeta, aŋgi vauqäŋqe, ii ämaqä huiziquvi.  
\v 22 Ämaqä eeqänäŋä, Atamä iquesanä äpäkonätqäŋuwä-pa, aŋgumä häŋä vauqumuatqäŋqe, Kraisi Iquesanäŋqe.  
\v 23 Itaŋga eeqänäŋi, kiqäŋga-kiqäŋgayi. Ämaqä kiŋganäŋi, ii Kraisi Iquvi. Qänakndaŋi, Iqu qua täuŋqä aŋgu quvepäniqäŋga, ämaqä Iqueqänäŋä iqua, aŋgi vaupnuwi.  
\v 24 Itaŋi yoqä naqä-täŋätä, yäŋänäqŋqä-täŋätä eeqänäŋä äpmeŋuwä iuŋi, Kraisi Iqu qui imäkäqetaŋi, nätmatqä eeqänaŋi miqäŋqe, Goti Kaniqueä hipa iu väniqe. Ii hiunji yäpakiyi.  
\v 25 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Kraisi Iqu, Iqueqä mäkä-huŋqä iquau, Iqueä yäpä iqinyä äpmuatetqäŋgaŋqä, nätmatqä eeqänäŋiu äpakänä ämiqa uwqäniqe.  
\v 26 Mäkä iiŋi qäpu etaŋga, yäpaki äpäkoŋqä ique hämänä hma imäkäniqe.  
\v 27 Iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii äqänä. “\qt Iqu nätmatqä eeqänäŋi, Iqueqä yäpä iqi ekqeqä.\qt*”\f + \fr 15:27 \ft Apqä Bukä 8:6\f* Kukŋuä iqu, tiiŋä ätätä ätqi. Nätmatqä eeqäpnäŋi, Goti Iqu Kraisi Iqueqä yäpä iqi eätäqäŋgaŋi, Iqu Iqueqä-kiuäŋi yäpä iqiŋi maeŋqä ma ikqe.  
\v 28 Itaŋga nätmatqä eeqäpnäŋi Iqueqä yäpä iqi wiqaŋgutqäŋgaŋi, Ymeqä Iqu Kiqä-kiuäŋi, Goti Iqueqä yäpä iqi enäniqe. Goti Iqu nätmatqä eeqäpnäŋä, Ymeqä Iqueqä yäpä iqi hiŋuiqänä ekqe, Ymeqä Iqu, Goti Iqu eeqänäŋä iuŋi äminiqŋqä e imäkäniqe.   
\s1 Ämaqä pizqä iqua, aŋgu mävauqŋqä etaŋgutqe, änääŋqe?  
\p
\v 29 Ämaqä hŋqua, pizqä iquau yätamäkqeŋqe, asŋä ämetqäŋä. Itaŋga ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgu mävauqŋqä naqä-qakuänä etaŋgutqe, ga ämaqä asŋi, pizqä iquau yätamäkqeŋqä ämetqäŋuwä iqua, äänä imäkpnuwäŋqe? Iŋi iqua asŋi, iiŋä iquauŋqe, suŋqä ämetqäŋä?  
\v 30 Tiiŋä-pqä inänji. Ne kukŋuä äŋgui awä ätuätuŋquä imŋi, qu qui nemäkpŋqä itqäŋuwitaŋi, qae mäpmeqä, haŋä-iqä qäpisa-qäpisaŋi, suŋqä ämetqäŋu?  
\v 31 Nyämaqäuä, nyi hea ique-iqueŋi, pizqewä ae äyä äpäkonäqisätqäŋä. Iŋi neqä Naqä Kraisi Jisasi Iqu, hesä anä pmetaŋgqeŋqä nyi yeeqä naqä-qakuä itmä, sä etqä.  
\v 32 Itaŋga nyi hiveqä-yaqueqä hiqiyqä Epäsäsi du äpmeŋuwä itä mäkä äuŋgque, ii nyi ŋqä änyiŋqä dutanä imäkkqä etaŋgutqe, yätamäkqä iquesaŋi squä mamniqäwä? Ii tiinji. Ämaqä hŋqua kukŋuä tii ätätqäŋä. “\qt Awiŋga päkonatuŋqueqä. Iŋi ne täŋgaŋi, buayätä eqätä gmaŋguatuŋquänäŋniqä.\qt*”\f + \fr 15:32 \ft Asayä 22:13\f* Ämaqä, äpäkombqä iqua aŋgi mävauqŋqä etaŋgutqe, kukŋuä iiŋi qänaknä ianä.  
\v 33 Ämaqä hiqä kŋuä äŋgui qui emäkätqäŋuwä iquauŋi, hiŋuinä mäquŋquä pambu. Kukŋuä hŋqu tiiŋä äwi. “He ämaqä ququvqänäŋä hŋquatä näueqä imäknäpu qaŋä anä ikipiyitaŋi, iqua hiqä suqä äŋgui yuuwä hetäupŋqäuä.”  
\v 34 Hesaŋä hŋqua, Goti Iquenyqä naqä-qakuä maqŋqä etaŋguwiŋqe, he suqä qäyunäŋi ipu, kŋuä jänänäŋinä indqänäpu, suqä quvqe vquatämäupu. Nyi kukŋuä iiŋi, womba etapätmä etqä.   
\s1 Huiwä aŋgi vauqe, aaŋä huitaŋiŋqä  
\p
\v 35 Iŋäqe ämaqä hŋqu yatŋqä tii iänä. “Ämaqä pizqä qua äptepqä butaŋi aŋgumŋi häŋä-pmeqäŋqe, Goti Iqu quŋi, äänä imäkätä vauqumuatäniqäwä? Huiwi, äkitaŋi nyqä vauqumuatäniqäwä?”  
\v 36 Si kukŋuä iiŋi, qäyasäqi ätnä. Nätmatqä piikä hmbu qua mämä vowä ämäuesqe, piikipu pizqä ganä iqaŋga, baki iŋga äukauänä.  
\v 37 Si sŋgumetqäŋä-qe, ä ipŋqä käukuä piikäŋä-qe vowä ämäuesqe, si piikinä vowä ämäueŋi. Iŋäqe kiqä baki, piikä ique asänäŋä iiŋäŋqä ma, huitaŋä äukauänä.  
\v 38 Piikä iiŋä iqueŋi, Goti Iqu Iqueqä äwiŋqä iuta, Kiqä-kiuä imäkqaŋgqetaŋi, kiqä baki, huiwä kiqä-täŋä hiänä. Itaŋga piikä ique-iqueŋi, quwqä bakiuqä huiwi, aaŋä qäyunäŋäŋqä vquänä.   
\p
\v 39 Nätmatqä eeqänäŋi, qu huiwi naqä-hŋqunä miŋqä iŋä. Ämaqä iqua, hiveqä-yaqueqä iqua, yŋŋä iqua, itaŋga hämapäkä iqua, quwqä huiwi, huitäŋä-huitaŋä änyäŋä.  
\v 40 Itaŋga, nätmatqä huiwä-täŋi, hui qäukuä haqä yätu witaŋgi, hui qua iu äwi. Itaŋgi nätmatqä qäukuä haqu yätu äwiŋqä iuqä qeqätqe, qua iu äwiŋqä iuqä qeqätqe-täŋi, asänäŋä ma, huitaŋä-huitaŋiyi.  
\v 41 Mäptqe, qeqätqe, kiqä-täŋä etaŋga, qaŋui, kiqä qeqätqe, huitaŋä-täŋiyi. Itaŋga qätäqueqe, huitaŋä-huitaŋä epiyitaŋi, qeqätqe, quwqä-quwqä-täŋiyi.   
\p
\v 42 Huiwi huitaŋä-huitaŋä ii eŋqä-paŋi, ämaqe pizqä äpäkonäpu aŋgu vauqe, asänäŋä iiŋi. Ämaqä huiwi qua äptepqe, piyaŋäweqe. Iŋäqe huiwä qua-mända aŋgumä vauqe, piyaŋä mäweqä yänä.  
\v 43 Ämaqä huiwä qua äptepqe, ii womba vqetä yäŋänäqŋqä maeqätäŋqe. Itaŋga huiwä qua-mända aŋgu vauqe, yoqä naqä-täŋätä, yäŋänäqŋqä-täŋätäŋqe.  
\v 44 Huiwä qua äptepqe, ii qua täu pmeqäŋqe. Itaŋga huiwä aŋgumä vauqe, ii Dŋä Äŋguä Iquesa eä, dŋä iquvi. Huiwä qua täu pmeqäŋqe, naqä-qakuä eäŋqetaŋi, huiwä Dŋä Äŋguä Iquesaŋä-pqe, naqä-qakuä inä eä.  
\v 45 Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋi tuwaŋuä äqänä äwi. “\qt Ämaqä hiŋuiqäŋä Atamä iqu, häŋä-pmeqä-qu ekqeqä.\qt*”\f + \fr 15:45 \ft Ipäqäkqe 2:7\f* Itaŋga Atamä Qänakŋä Iqu, dŋä eätä, ämaqä du häŋä-pmeqä-vqäŋqä äyä ekqe.  
\v 46 Ämaqä Dŋä Äŋguä Iquesaŋä Iqu, kiŋganä hiŋuiqä ätimäukqä-ma, ämaqä qua täu pmeqäŋqä iqu ganä timäuqaŋga, Dŋä Äŋguä Iquesaŋä Iqu qänaki ätimäukqe.  
\v 47 Atamä hiŋuiqä ätimäukqä iqu, Goti Iqu qua itä imäkkqä eä, qua iutaŋä iquvi. Itaŋga Atamä qänaki ekqä Iqu, qäukuä haqä yätutaŋä Iquvi.  
\v 48 Ämaqä eeqänäŋä qua iutaŋä eäŋuwä ii, qu ämaqä qua iuta ätimäukqä iqu eŋqä-paŋä asänäŋä iiŋiyi. Itaŋga ämaqä eeqäpnäŋä qäukuä haqä yätutaŋä eäŋuwä ii, qu Ämaqä qäukuä yäŋisaŋä Iqu eŋqä-paŋä asänäŋä iiŋiyi.  
\v 49 Iŋi täŋgaŋi, ne ämaqä qua iutaŋä ekqä iqu eŋqä-paŋä, asänäŋä eäŋque, iŋi qänakndaŋi ne Ämaqä qäukuä haqä yätutaŋä Iqu eŋqä-paŋä, asänäŋä iiŋä hianique.   
\p
\v 50 Nyämaqäuä, nyi, “Ii tiiŋä etaŋgi” etqä. Nätmatqä pizqä yätŋqä hui, nätmatqä pizqä miqä iqueuŋi, mämeqä itä, anä mäpmeqäŋqe. Iutaŋi huiwä pizqä yätŋqä itäqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqunä ämitŋqä yäŋiŋi, nätmatqä wäŋqä-qäpu mämeqä itä, anä mäpmeqäŋqe.   
\p
\v 51-52 Nyi kukŋuä zä äwiŋqä hŋqu hetmqä iqäqä-qae, qätä nyipu! Ne eeqäpnäŋi, pizqä hämänä mapäkoŋqä yaniquä etaŋgqä-qe, hääwä yäpakiqu tii tämäuqaŋgaŋi, neqä hiŋui hikueä ptqä maqänä äqiyqu-paŋi, neqä huiwi, iiŋä itä kunmäknäniqe. Hääwi iiŋä tqaŋgaŋi, pizqä äwämitpqä imdaŋi, pizqä aŋgumŋi mapäkoŋqäŋqä aŋgi vaupnuwi. Iŋgaŋi neqä huiwi änyä-häŋä kunmäknäniqe.  
\v 53 Huiwä qui imäknätä äpäkonätŋqä tqu, qui mimäkŋqä itä häŋä hea ique-ique pmetäniqä diŋqe, änyä-häŋiŋqä äkunmäknäŋqiyä.  
\v 54 Huiwiqu iiŋä ae äkunmäkŋgaŋga, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqä tiiŋi, qäyunä timäuänä.  
\pi1 “\qt Goti Iqu mäkä yäŋänäqŋqänäŋä itä, äpäkoŋqä iqueŋi ämäwqätäuqiyä.\qt*”\f + \fr 15:54 \ft Asayä 25:8\f*   
\pi1
\v 55 “\qt Äpäkoŋqä iquki, tqä yäŋänäqŋqä ämaqe ämäwqätäutŋqe, äŋgiyi? Äpäkoŋqä iquki, si ämaqä zi miqutesiŋqe, äŋgiyi?\qt*”\f + \fr 15:55 \ft Hosiya 13:14\f*   
\m
\v 56 Äpäkoŋqä iqueqä zi, ii suqä quvqe, qenyänji. Itaŋga suqä quvqä iqu kiqä yäŋänäqŋqä meqe, ii kukŋuä-suqä iquesanji.  
\v 57 Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iquesaŋi, mäki ämäwqätatuŋquä inemäkätŋqeŋqä, ne “äŋguiqä” ätuanä.   
\p
\v 58 Iiŋiŋqe, ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqä iquenä, nätmatqä hui ktäqä-ktäqä meqiyqäŋqä yäŋänäqŋqä tqäutpŋqe. He Naqä Iquenyqä wäuŋuä dŋä huqä ii imäkätqäŋuwi, hiŋgi meqäŋqä ma, qakuä-täŋä iiyi. Mä iiŋiŋqe, hea etä zä ävätä, Naqä Iqueqä wäuŋuiŋqänä kŋuä neyquätŋqänänji.   
\c 16  
\s1 Jerusälemä äpmeqä iquau yätamäkqeŋqä, mbqä aquvä qäpŋqä ätukqeŋqä  
\p
\v 1 Täŋgaŋi nyi he Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä Jerusälemä äpmeŋuwä iuŋqä mbqä aquvä qäpŋqä iiŋqä kukŋuä hetmqe. Ii imäkqäŋqe, nyi ämaqä Goti Iquenyqä qua naqä Galesiya iu aquvä äqänätqäŋuwä iquau ämotquakqä-pa, he-pqe asänä imäkqäpŋqe.  
\v 2 Nyi aŋgumä äpmqäŋgaŋi, he iquau wipŋqe aquvä maqiyäqisqä ipnuwäŋqä manyiŋgaŋgqetaŋi, wikä ique-iqueqä hiunji kiŋganäŋä iqueŋi, hŋqunä-hŋqunäŋä-quenä, mbqä ämepiyi, iwäsäupu, hiqä aŋiu pŋqä eqäpŋqe.  
\v 3 Nyi iqi ae ätimäutmäŋgaŋi, ämaqä he atäuŋuä ipqä iquauŋi, hiqä nätmatqä iiŋitä, nyaqä tuwaŋuä äqämqetä, äma upŋqe, ävätmä Jerusälemäŋqä ändowatmniqe.  
\v 4 Itaŋga nyi-pqe, du qäyuŋqä äwqŋqe äŋguä hiqaŋgutqe, iqua nyitä anä wanique.   
\s1 Poli iqu, Korinä timäuniŋqä ätukqeŋqä  
\p
\v 5 Itaŋga nyi qua naqä Masendoniya iu äpmeŋuwä iuŋganä hiŋuä äqunäkämitaŋi, qänaki, emamniŋqe.  
\v 6 Nyi maqŋqä eŋä. Hesäŋi hiunji hmbuŋi anä pmeniquti? Ä äsqinyqä evämamqä iqaŋgaŋi, he nätmatqä qaŋä ändma wätŋqä iuŋi, yätamäkqä nyipnuwäŋqä diŋqe, yuŋuä naqänäŋä äqunätä, iiqä qäpu päwqaŋgaŋqä, äpakänä hesä anä pmeniquti?  
\v 7 Nyi hŋqäqinyqä äwätmäŋgaŋi, he kukŋuinä etmä, maqänä maiqutäuqäŋqe, manyiŋgqi. Iŋäqe Naqä Iqu nyi hesä anä pmeqäŋqe, hiŋuinä ŋqäŋgaŋgutqe, nyi hesä anäŋi, hiunji kuapänä pmamniŋqä änyiŋgi.  
\v 8 Nyi Epäsäsi täuŋi, hiunji naqä “Pendikosiuä” ätmiŋuwä iqu ätimäuqaŋgaŋqä pmetmä.  
\v 9 Äpmeŋqä täqiŋi, ämaqä kuapänäŋi, nenyqä mäkäŋqä qäyä itqätaŋguwä-qe, nyi qokä-apäkä huiŋi, Goti Iqueqä ämaqänä epŋqä yätamäkqä wimqä diŋqe, nyinyqä hänaqä iŋgi. Iiŋiŋqe, täqi pmetmä.   
\p
\v 10 Timoti iqu henyŋqä äquvepqe,\f + \fr 16:10 \ft 1 Korinä 4:17\f* iqu henyqä zä miqä yätŋqe, he yeeqä ävätmepu äŋguänä mipu. Nyi iiŋä etqe, iqu Naqä Iqueqä wäuŋui, nyi itŋqä-ma asänä imäkätŋqä-qu etaŋgi ätqä.  
\v 11 Iqu iqi emeqaŋgaŋi, hesaŋä hŋqua, ique yeeqä mävätmeqä iqä diŋqe, hiŋuinä mäquŋquä pa iqäpnä. Itaŋga iqu, nyinyqä nyämaqä huiziquatä ppŋqä diŋqä hiŋuä äqunmä pmamniqe. Iŋitaŋi iqu nyi aŋgumä änyimetŋqänä evämeqaŋgaŋi, iqueqä qaŋä wätŋqä iuŋi, äwqä haŋuä änyä wätŋqänä yätamäkqä väwqatqäpnä.   
\p
\v 12 Täŋgaŋi nyi kukŋui, neqä neyämaqä Apolosi iquenyqä hetmqe. Iqu neyämaqä huiziquatä henyqä quvepqäŋqe, nyi iqueŋi kukŋuä yäŋänäqŋqänäŋä ätuätŋqä-qe, iqu täŋgaŋqe, mäwiŋqä itqäuä. He emetŋqe, hiunji hŋque, iqu, ‘Täŋgaŋi qäyunjqä’ kŋuä vqaŋga, iŋga emeniqe.   
\s1 Poli iqu, qu äänä ipnuwäŋqä diŋqä, kukŋuä yäpakä ätkqeŋqä  
\p
\v 13 He äŋguänä ätäuqämepu, quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, itaŋga zä miqä, yäŋänäqŋqä tqäutpŋqe.  
\v 14 He nätmatqä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, huiziuŋqä qeqä emänätäqä iuta imäkqäpŋqe.   
\p
\v 15 Nyämaqäuä, nyi he evauqumuatmqä änyiŋgi. Stepanasi\f + \fr 16:15 \ft 1 Korinä 1:16\f* iquenyqätä, huizi iqueqä aŋiu anä äpmeŋuwä iuŋqätäŋi, he näqŋqe. Hiqä qua naqä Äkaiya iuŋi, iqua quuvqä ganä eqiyäpu, ga quwqä-quwä wäuŋui, Goti Iqueqä ämaqä iu yätamäkqä vqäŋqä, ämakuwi.  
\v 16 Itaŋga he ämaqä iquautä, itaŋga huizi, wäuŋuä asänä itqäŋuwä iquautäŋi, iquauqä yäpä iqi pmetpŋqä änyiŋgi.  
\v 17 Korinä iu äpmeŋuwä iquenä, yätamäkqä nyiyqänäŋi hma etaŋguwäŋga, Stepanasi ique, Potunatusi ique, itaŋga Äkaikusi ique, hesa änyimepu, heyaqä aŋi ämequwiŋqe, nyi aquvänä iqä.  
\v 18 Iqua yäŋänäqŋqä he emäkkuwä-paŋi, nyi-pqe inä nyimäkquwi. Iŋi he ämaqä iiŋä iquauŋqe, “Ämaqä qäyunäŋä iquayqä” kŋuä indqänäpu, äŋguä itquapŋqe.   
\s1 “Ne henyqä hui mimäuqä iŋunä” tqeŋqä  
\p
\v 19 Jisasi Iquenyqä qua naqä Eesiya täu aquvä äqänätqäŋuwä iqua, qu, “Ne henyqä hui mimäuqä iŋunä” etqä. Itaŋga Akuila iqutä, Presilatä, itaŋga ämaqä Jisasi Iquenyqä iyaquiyqä aŋiu aquvä äqänäqäsätqäŋuwä iquatä eeqänä, “Yää ŋquauä! Ne henyqä hui mimäuqä iŋunä” etqä.  
\v 20 Neyämaqä täqiŋä eeqänäŋä iqua, “Ne henyqä hui mimäuqä iŋunä” etqä. He äminäpiyäŋgaŋi, quuvqä heqiyqä iquneqä suqä iuŋi, quneqä iŋgpŋqe.  
\v 21 Poli iqunä, henyqä hui mimäuqä itmä, kukŋuä tä, tuwaŋui nyi ŋqä hipaitä äqiyqä.  
\v 22 Iŋi ämaqä tqu-tqu, Naqä Iquenyqä mäwiŋqä iäŋqä iqueŋi, Goti Iqu qui iwimäkätŋqä änyiŋgi. Iyää, Naqä Iquki, si biyä!  
\v 23 Naqä Jisasi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, nätmatqä äŋguänäŋi hiŋgi vqe, etapquä.  
\v 24 Itaŋga nyi ŋqä-näuäŋi, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnmitaŋi, ŋqä äwqe, he eeqänäŋuenä etapqä. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.