\id 1CO - Sateré-Mawé NT [mav] (Brazil) -2011 bd \h TAWA KURINTIU PIARIA NÃPIN HAMUAT PAURU MIENOI SA'AWY'IWUAT \toc1 Tawa Kurintiu Piaria Nãpin Hamuat Pauru Mienoi Sa'awy'iwuat \toc2 1 Coríntios \toc3 1Co \mt1 TAWA KURINTIU PIARIA NÃPIN HAMUAT PAURU MIENOI SA'AWY'IWUAT \c 1 \p \v 1 Uito ti Pauru are. Mesuwat uimiwan atipo­'oro ehowawi tawa Kurintiu piaria einãpin hamuat torania Iesui mohey haria nãpin hamuat. Uito ti Tupana mi'airo Tomi­po­'oro Wuat'i Porekuat Nuat Iesui moherep miit'in miat hanuat are. I'ewyte aiwy kahato Sotene po kaipyi tuut mesuwat miwan. \v 2 Pyno kuekatu uruipo­'oro ehowawi. Mi'i hawyi waku kahato woro­ho­'o­nãpin katu­pono Tupana mi'ai­roria temiit'in sese wuat sa'a­wy­'i­te­wuaria eipe. Ta'i Tupana wano eiperia wakuaria wo Tupana wywo eweipy­hu'at — Iesui Aipo­typot Aika­'iwat sese ewei'e pote. Yt eipe yn i ma'ato wuat'i miit'in mesu­wa­ro­tiaria mio tã e haria Tupana wanuaria wakuaria Tupana wywo te'e­ro­py­hu'at. \v 3 Pyno mio tã ahẽtup Tupana pe — Tupana etum o tawa Kurintiu piaria pe i'atu­poi­tyro hap yt kat sa'up i egyi'at hap kaipyi are. Etunug mi'iria o torania wo'o­wese haria wo are'e Aika­'iwat Aipo­typot Iesui kape Ai'ywot Atipy piat kape ahẽtup eika­wiano. Uito ti Pauru. \p \v 4 Wuat'i e'at pe arehum ewawi Tupana katu­pono etum na'yn tawa Kurintiu piaria pe i'atue­ha­kye­ra'at hap Uruka­'iwat Iesui mohey haria mi'iria pote are'e. \v 5 Ta'i Tupana aipoi­tynug kahato Iesui minug hap upi. Mi'i hawyi ti torania watikuap kahato kat ko'i kat ko'i Aipo­typot ok tã. Uhehay Tupana wat ewy topy­hu'at. Wẽtup piit ewy watoĩ­ne'en. \v 6 Watoĩ­ne'en mot'i Aika­'iwat wywo pote ihay i'ewyte toĩne'en mot'i aipy'a pe. \v 7 Mi'i pote wahe­katup Aipo­typot turan I'ywot aipoi­tyro kahato aipo­wyro kahato. Mi'i hawyi tuwe­mo­herep aru Aika­'iwat wato'e yn wuat'i ehamo. Aimoe­haĩte Iesui mohey hap ete. \v 8 Koitywy Aika­'iwat aimoheg kahato tehay wo. Yt watoiat kuap i ahepiat imohey hap wuat'i e'at pe pote. Mi'i tã ti tutunug mesuwat yi kahuro hap kape. Mi'i hawyi meremo ta'aipok i Aipo­typot Wuat'i Mimõ­typot no. Aika­'iwat Iesui put'ok'e hap e'at pe turan — Yt kat i sa'ag atipuẽti mi'iria ete e Iesui ahetiat. \v 9 Mi'i pote waku wato­mohey i'e hap torania aipy'a pe. Sa'a­wy'i to'e — Atiky­'esat eipe Uha'yru ekatu­wyria sese wo eweikup­te'en e. Ewetunug Mi'i Miit Uha'yru Eipo­typot no pote waku pe iwywo eweikup­te'en wuat'i e'at pe e ahepe. Mi'i hawyi waku wato­mohey kahato i'e hap ewy mesup te. \p \v 10 Uheywyt'in uheinyt'in pywo pe are'e ehepe Aipo­typot Aika­'iwat Iesui ehay moherep hat ti uito are. Mi'i tupono ahẽtup eiwo­'oehay upi eweikup­te'en. Mi'i pote — Pywo pywo ewei'e eiwo­'ope hawyi eiwo­'o­wehik kahato. Mi'i hawyi wẽtup wanẽtup hap wywo yn eweikup­te'en. Waku aiwo­'o­'ewy yn watoĩ­ne'en wẽtup miky­'esat upi yn hawyi sehay yt kat i aiwo­'o­sytpok hap toĩne'en aikai. \p \v 11 Ga'atpo tõ'ẽ mana Kure yat piaria hawyi mi'iria henoi uhepe aikotã eipy­'a­setpe tukup­te'en sehay wuat wu'uka haria etiat. \v 12 — Pyno itotiaria wẽtup wẽtup wanẽtup hap wywuaria i'atu'e. Yt to'o­'ewy hin i i'atu­wa­nẽtup hap ko'i. Mi'i pote wu'uka hap yn itote i'atu'e uhepe ehetiat. Pyno atikuap ta'yn eipy­'a­setpe tukup­te'en — Uito ti aimu'e hat Pauru upi e haria ma'ato irania'in — Uito aimu'e hat Aporu upiaria e haria. Mi'i hawyi irania'in — Uito aimu'e hat Peteru upi e haria tukup­te'en. Ma'ato irania'in — Uito aimu'e hat Iesui upiaria e haria i'atu'e ta'a­tu­henoi uhepe õ'ẽ haria. Mi'i tã hap kaipyi ti eiwu­'uka hap topy­hu'at. \v 13 Uiwy­ria'in karãpe watu­'uka aiwo­'ope mi'i hawyi wato­pat'ok pat'ok kahato hawyi aiwat i aiwat i yn watoĩ­ne'en karania heko rakaria ewy ne'i. Ma'ato Iesui piit yt mi'i ewywuat hin i are'e. Wẽtup piit ewywuat yn watoi­ne'en. Uito Pauru ma'ato uito yt uiku­'uro i aria'yp posak ete eheha­kye­ra'at hamo. I'ewyte ti ehet'ok hawyi yt uhet i ti topy­hu'at eikai ehete. Pywo yt uwe i ti eiperia uimi­set'ok ko'i. \v 14 Ta'i uito ti yt woro­ho­'o­set'ok i eiperia y'y pe. Toĩ ni ma'ato typy ok yn itote uimi­set'ok ko'i mekewat mehĩ Kiritu hawyi mehĩ Kaiu hawy­tewat uimi­set'ok ko'i ma'ato mi'iria yn ahet'ok hawyi irania'in eiperia — Uito ti Pauru upiat hat imiset'ok pote yt ewei'e kuap i katu­pono typy'ok yn ni itote uimi­set'ok. \v 15 Yt uwe i to'e kuap — Uito ti Pauru miset'ok mi'i pote po'og uito eikai e hat. I'ewyte yt uwe i to'e kuap — Eipe Pauru miset'ok toset wuat e hat. \v 16 I'ewyte uimi­'a­tu­set'ok ko'i tukup­te'en itote uhyt Etewana yat piaria yn ma'ato mi'i hawyi uimi­'a­tu­set'ok ko'i yt uwe i itote. \p \v 17 Pywo ti Aika­'iwat Iesui yt uipo­'oro i miit'in set'ok set'ok hamo ma'ato tehay wakuat moherep hamo yn uipo­'oro tehay wakuat enoi wuat'i puoria piat hamo yn e. Mi'i hawyi ati'a­tu­mu'e haty wo aikotã Aika­'iwat iku'uro aika­wiano hap aria'yp posak ete hap yn uhehay. Yt aremõ­typot teran i ma'ato ahenoi aikotã Aipo­rekuat nuat Tupana Mipo­'oro iku'uro aria'yp posak etiat hap yn ahenoi teran. Pyno ti yt miit'in miky­'esat ewy hin i ti atimo­herep katu­pono aremõ­typot uhehay se wywo hap hawyi yt hesaika hin i uhehay Tupana wanẽtup hawe. \v 18 Ta'i aria'yp posak etiat Iesui iku'uro ahetianuat enoi hap ti yt hee hin i mekewat ho'o­wasat rakaria pe — Yt ewe'eg hin i ti i'atu'e ne'i ahepe. Ma'ato aito Iesui miky­'eria pe ti hee kahato ra'yn katu­pono watikuap ta'yn hesaika kahato mekewat sehay hap. \v 19 Aikotã sa'a­wy'i yianmiaria Tupana ehay moherep haria te'e­ro'e hap ewy — Meiũran ti aru atimoma ra'yn eiwe'eg kahato hap — Uito po'og kuap hat wuat'i kawiat hap e. Atimo­weityk ti aru miit'in we'eg hap yt nakuat i ko'i e. Mi'i hawyi — Uito atikuap po'og e haria yt uwe i topy­hu'at e Tupana sa'a­wy'i tehay moherep hat Isaia miwan 29.14 piat pe. \p \v 20 Aikope aru tukup­te'en — Wuat'i etiat kuap haria uruto e haria e. Aikope aru tukup­te'en wuat'i sehay kuap haria. Aikope tukup­te'en mekewat irania'in akit ta'a­tuehay wuat haria. Ta'i yt aikope i ti aru katu­pono i'atuwat i'atu­we'eg hap Tupana ti'akit yne ra'yn. Mi'i hawyi miit'in we'eg hap topy­hu'at wuat'i mi'akit akit wo ra'yn. \v 21 Katu­pono sa'a­wy­'iwuat we'eg kahato haria ikuap teran Tupana ma'ato yt put'ok'e i i'atu­we'eg hap Tupana kuap hamuat hap. Katu­pono koitywy Tupana tiky­'esat kahato mekewat yt i'atu­we'eg i hap kaipywiat aria'yp posak etiat ne'i iku'uro rakat mohey haria eheha­kye­ra'at hamuat hap. Po'og Tupana iwe'eg miit'in kai Katu­pono Tupana miky­ry'i wo toĩne'en miit'in we'eg kahato hap e. \p \v 22 Mio tã i'atu'e Iuteu ywania — Etomo­herep to iwato kahato mesuwe uruepe Tupana esaika hap uruepiat emohey hamo mi'i pote ti aru uruimohey en i'atu'e wati­'a­tu­mo­herep Iesui i'atuepe turan. Ma'ato Kereku ywania mi'iria — Etimo­herep uruepe ehay iwe'eg kahato hawyi uruimohey Iesui etiat i'atu'e. \v 23 Ma'ato mi'iria pe — Iesui yn aheha­kye­ra'at kuap uruto'e. Iesui yn iku'uro aria'yp posak ete ahetiano e hap uruhenoi Iuteu ywania pe Kereku ywania pe yt ihay see hin i pytkai ta'a­tu­puẽti Iuteuria ywania. Mi'i hawyi ti Kereku ywania mi'iria mekewat sehay ti yt we'eg hin i hat ehay i'atu'e ahepe. \v 24 Ma'ato aito Tupana mi'ai­roria ete ti Iuteu ywania sio Kereku ywania ti mekewat sehay Iesui iku'uro aria'yp posok ete aiku­'uro hap u hamo hap hesaika kahato topy­hu'at aheha­kye­ra'at hamo. Ta'i wato­mohey mekewat sehay Iesui etiat hawyi aheha­kye­ra'at hap toĩne'en. Pywo ti rat Iesui ti Tupana esaika hap wywo iwe'eg hap wywo toi'a­tue­ha­kye­ra'at kuap wuat'i miit'in wato'e. \v 25 Katu­pono mekewat Tupana we'eg hap po'og iwe'eg torania aiwe'eg hap kai wato'e. Katu­pono Tupana tuwe­ky­ry'i pote po'og iwe'eg torania mesu­wiaria we'eg hap ko'i kai haype wato'e. Katu­pono Tupana perup'i hap ti po'og hesaika mesu­wa­rotiat hesaika rakaria kai wato'e yn ahehay. \p \v 26 Ta'i uheka­tu­wyria koitywy ti watikuap kahato aikotã Tupana ti'airo yt we'eg i haria temiit'in sese wo hap. Sa'a­wy'i ai'airo temiit no turan yt aiwe'eg hin i te turan ai'airo. I'ewyte yt typy'i hin i iwato'in nakaria toi'airo temiit no mesuwe. I'ewyte yt typy'i hin i hesaika rakaria toi'airo temiit no. Ma'ato mi'i pytkai ai'airo temiit no torania kaipyi. \v 27 Ma'ato toi'airo yt we'eg i haria temiit no typy'i kahato. Mi'i tã tutunug hawyi toi'a­tu­mohit kahato — Uito po'og we'eg hat e haria. I'ewyte ti Tupana ti'airo miit'in emiit temiit no typy'i kahato. Mi'iria kaipyi ti toimohit — Uito po'og torania kai e haria. \v 28 Ta'i ihaky­'e'i rakaria yt uwe miky'e i ko'i miit emiit ko'i yt iwato hin i rakaria yn ni toi'airo temiit sese wo. I'ewyte yt kat sehapap i hap ko'i wyti toi'airo temiit no. I'ewyte yt uwe mikuap i ko'i ti satek takaria toi'airo temiit no. Mi'i hawyi ti — Uruto po'og e haria yi kai ne'i ra'yn te'e­ro­py­hu'at katu­pono hemiit'in sese te'e­ru­wa­nẽtup kahato imienoi kape. \v 29 Eweikuap apo kat pote Tupana ti'aro temiit'in no paa'e haria. Pyno ahenoi teran ehepe. Tupana ti'a­tu­'aro temiit no miit hit ko'i katu­pono yt toiky­'esat aru atipy pe tuwe­mo­wato rakaria. Yt toiky­'esat itote — Uito po'og uhewaku torania kai pote Tupana ui'airo temiit no e haria. Yt toiky­'esat i itote — Uito po'og pote Tupana ui'airo sa'a­wy'i tehay moherep hamo e haria katu­pono mio tã e haria Tupana mõpy­'ahak haria tukup­te'en e. \v 30 Aito ti Aipo­typot Iesui mohey haria pote Tupana ainug Tosa­'yru wywo wẽtup miit ewy. Sa'a­wy'i yt aiwe'eg hin i pytkai mesup aiwe'eg kahato katu­pono Iesui amyãtym toĩne'en aipiit pakup we hawyi Iesui we'eg hawuo wahe­wyry mesup. Sa'a­wy'i yt ahehay kuap i Tupana wywo ma'ato mesep Iesui wẽ aipiit pe pote ahehay kuap kahato Tupana wywo. Koitywy watoĩ­ne'en Iesui piit ewy mesu­wa­rote. Mi'i pote wato­py­hu'at Tupana sa'y­ru'in ko'i Tupana saki­'yt'in ko'i mesuwe. Mi'i pote wato­py­hu'at Tupana ywania ewywuat mesuwe. \v 31 Yt naku i wato'e aiwepe pãi — Uito po'og Irania'in kai yt naku i wato'e aiwa­nẽtup hawe. Yt mi'i tã hin i are. Po'og waku wato'e — Tupana ti waku po'og uikai waku wato'e. Mi'i yn ni aipo­wyro kahato hat wato'e waku. Aikotã i'e hap ewy aru tutunug yne to'e hap waku wato'e aipe­rup'i hap wywo. Uito ti miit'in yt naku i rakat ma'ato Iesui mi'airo kahato. Uito ti Pauru. \c 2 \p \v 1 Uiwy­ria'in tawa Kurintiu piaria ta'i mekewat e'at pe sa'a­wy­'ite areto ehowawi eimu'e hamo turan areĩne'en eipy­'a­setpe. Woro­ho­'o­mu'e kahato Tupana mimo­herep ok tã. Tupana miky­'esat ewy yn woro­ho­'o­mu'e yt uhehay niatpo hin i atunug eimu'e hap ete. \v 2 Mio tã are uiwepe — Mesuwe Iesui yn atimo­herep miit'in me hawyi irania'in ehay atiwaure yne. Aipo­typot ete yn aru uhehay are'e uipy'a pe. Aikotã Aika­wiano aria'yp posak ete iku'uro hap yn aru uhehay wo atimo­herep tawa Kurintiu piaria pe are'e uiwepe. \v 3 Sa'a­wy'i te areĩne'en eipy­'a­setpe turan uipiit yt hesaika hin i hawyi uityry popuo woro­ho­'o­mu'e paa'ui'e popuo woro­ho­'o­mu'e turan. \v 4 Yt ihay se hin i hap ewy woro­ho­'o­mu'e. Miit'in ehay see hap yt ewy i woro­ho­'o­mu'e ma'ato Tupana Pã'ãu esaika hap kaipyi woro­ho­'o­mu'e. Mi'i hap ewy pytkai ti Tupana Pã'ãu esaika hap topy­hu'at uhehay moesaika hamo. Mi'i pote mi'i hawyi — Pywo pywo ewei'e eipy'a pe uhehay tyry wywo pytkai. \v 5 Mi'i hawyi Iesui mohey haria eweikup­te'en Tupana esaika hap kaipyi. Yt eweipuẽti hin i eimohey Tupana piat hap miit'in i'atuehay we'eg hap kaipyi. \p \v 6 Ma'ato irania'in Iesui mohey haria wo topot­mu­'eria hawyi ati'a­tu­mu'e mi'iria uhehay wo — Iwe'eg kahato rakat i'atu'e uhetiat pe. Ma'ato uito yt mesu­wa­ro­tiaria we'eg hap kaipyi uhehay yt ahiag we'eg hap kaipyi i. Mesu­wa­ro­tiaria ti koitywy i'atu­we'eg kahato ma'ato yt i'atu­we'eg hin i Tupana wanẽtup hawe. Meiũran Tupana timoma yne aru i'atu­we'eg hap hawyi yt topy­hu'at hin i aru i'atukai. \v 7 Ma'ato uito ati'a­tu­mu'e Iesui mohey haria Tupana we'eg hamo yn. Yt miit'in mikuap kaipyi hin i ati'a­tu­mu'e ma'ato mekewat we'eg hap Tupana kaipywiat yn wo ati'a­tu­mu'e torania mi'iria. Ma'ato irania'in yt kuap i hap ewy mesuwat sehay uimi­mo­herep kat pote uhehay sehay yianmiat ewywyat aikotã sa'a­wy'i Tupana ai'airo mesuwat yi nug hap e'yianmete hap ewy. \v 8 Tupana po'og iwe'eg more­kuaria kai katu­pono more­kuaria we'eg hap yt put'ok'e i Tupana Mipo­'oro Aipo­rekuat nuat we'eg hap ete. Ma'ato te'e­ru­we'eg pote kat pote som ta'a­tu­'auka Aipo­typot aria'yp posak ete. \p \v 9 Aikotã Tupana to'e Sa'a­wy'i hap ewy — Mekewat uiky'e haria pe atum neran uiminug wakuat po'og ikahu torania miit'in akasa hap ko'i kai ikahu rakat e. Atum neran uhemiit'in me wakuat sese e. Yt teke i te i'atu­wa­nẽtup hawe ikahu hap e. Mi'i hap ti atum neran uiky'e haria pe e Tupana sa'a­wy'i Isaia miwan 64.4 pe. \v 10 Mi'i pote koitywy watikuap ta'yn mekewat ikahu rakat Tupana miium. Ma'ato aito yn watikuap. Ta'i Ipã'ãu ti ahepe imoherep ta'yn. Katu­pono Tupana Pã'ãu me heremo yne minug ko'i heremo yne ra'yn. I'ewyte mig'i wuat yt uwe mikuap i ko'i toikuap. I'ewyte toikuap yne kat hamuat kat hamuat Tupana Pã'ãu minug ko'i. Mi'i pote aimu'e torania ete tepiat ikuap hap ok tã. \v 11 Aipo­typot ti miit aipiit ewywuat sese e. Mi'i hawyi Mi'i Miit wanẽtup hap watikuap toĩne'en aipiit pe Iesui Pã'ãu pote. Mi'i pote watu­wekuap Iesui pã'ãu sese toĩne'en aipiit pe. Mi'i hap ewy Tupana wywo Tupana toĩne'en Ipã'ãu. Mi'i ti ikuap yne tuwetiat. \v 12 Koitywy toĩne'en na'yn Tupana Pã'ãu aipiit pe. Mi'i hawyi Tupana Mipo­'oro Iesui pe — Ereke ro wato'e hawyi teke ra'yn. Mi'i hawyi Ipã'ãu kaipyi watikuap yne Tupana Pã'ãu py'a piat ewy. Ma'ato irania'in mesu­wa­ro­tiaria kai wẽtup mã'ãu ne'i yt aiwat ewy hin i ra'yn. \v 13 Mi'iria ti wẽtup mã'ãu ahiag wanuat wanẽtup hap ewy tukup­te'en. Mi'i pote wẽtup sehay i'atuete wuat'i mikuap ewy mi'iria we'eg hap. Mi'i pote i'atuepe uruwe'eg kahato katu­pono Tupana Pã'ãu ti wẽtup sehay wo ra'yn aimu'e. Mi'i hawyi aiwẽ pyi wẽtup sehay ra'yn tuwẽtem sehay pywuat sese yn na'yn. Mi'i pote aimi­mu­'eria Tupana Pã'ãu eiam kahato wo tukup­te'en hawyi pywo i'atu'e ahehay pe. \v 14 Ma'ato irania'in yt Tupana Pã'ãu yt eiam i ko'i ti — Yt i'atu'e ne'i Tupana ehay pywuat aiwẽ piat ete katu­pono mi'iria yt kat kuap i Tupana miium Topã'ãu wakuat kaipywiat. — Yt kat hamo i ehay i'atu'e Tupana pe. Ta'i aimienoi Tupana Pã'ãu kaipywiat ete ti te'e­ru­we­ky­ry'i ne'i. Yt ta'a­tukuap i kahato Tupana miium ko'i ikahu rakat pytkai katu­pono Tupana Pã'ãu yt toĩne'en i i'atu­py'a pe ikuap hamuat. \v 15 Ma'ato aipiit pe toĩne'en Tupana Pã'ãu pote watikuap kahato waku sese rakat sehay pywo rakat i'ewyte yt naku i hap watikuap yne. \v 16 Katu­pono miit'in mesu­wa­ro­tiaria yt tikuap i kahato kat hamo Tupana tunug tomi­ky­'esat ko'i. Aikotã to'e iwan me hap ewy — Ta'i yt uwe i ti ikuap Aika­'iwat wanẽtup hap. Ta'i yt uwe i ti inãpin kuap e Isaia tomiwan me. Yt uwe i Tupana wanẽtup hap kuap hat toĩne'en e Isaia miwan 40.13 pe. Watikuap kahato mesup katu­pono Aika­'iwat Iesui wanẽtup hap aikai kahato toĩne'en mesup. Iesui wanẽtup hap toĩne'en aipy'a pe aiwa­nẽtup hawe hawyi Tupana mikuap ko'i toĩne'en wy aipy'a pe katu­pono Iesui To'ywot ewywuat wanẽtup hat toĩne'en aipã'ãu me aipy'a pe e. Tupana mipo­'oro sese Pauru uito are. \c 3 \p \v 1 Uiwy­ria'in tawa Kurintiu piaria sa'a­wy'i Uito Pauru ahenoi teran Tupana ehay ehepe sa'a­wy'i uheĩne'en itote turan ma'ato tig mekewat e'at pe yt ahenoi kuap i Tupana Pã'ãu miky­'esat ewywuat hãpyk po'og nakat katu­pono eipe yt Iesui mohey haria yt ewy hin i te eiwa­nẽtup hap. Mesu­wa­rotiat wanẽtup hap ewy yn eipe eweikup­te'en katu­pono kurin kat ewy Iesui mohey hap toĩne'en eikai mekewat e'at pe. \v 2 Sa'a­wy'i eipe hirakat hit ewy eweikup­te'en mi hy yn u haria ewy aikotã hirakat yt tu'u kuap i te ipu'i kã'ã hap ewy eweikup­te'en Tupana ehay yt ewetunug yne kuap i te pote. Mi'i hawyi woro­ho­'o­mu'e pot'i teran Tupana mikuap eiky'e hap ok tã. Ma'ato ahenoi hawyi yt eweikuap kuap i. Ma'ato i'ewyte koitywy yt eweikuap i ui'e hap ko'i eimu'e hap. \v 3 Katu­pono eweikup­te'en mesu­wa­rotiat wanẽtup haria ewy yn. Eiwu­'uka wu'uka eiwo­'ope sehay hit no. Mi'i hawyi eha'y­wywi eweikup­te'en eiwo­'ope aikotã mesu­wa­ro­tiaria yt Iesui mohey i haria eko ewy eweikup­te'en. \v 4 Mio tã ewei'e eiwo­'ope — Uruto ti Pauru mohey haria ma'ato irania'in — Uruto ti aimu'e hat Aporu mohey haria ewei'e. Mi'i hawyi eiwu­'uka wu'uka at ka'ap mio tã ei'e eiwo­'opiat hamo. Yt naku i mi'i tã ewei'e katu­pono mi'i tã ne'i pote mesu­wa­ro­tiaria yt Iesui mohey i haria ewywuat eiwe­wa­nẽtup. \v 5 Ma'ato are'e ehepe — Uito ti Pauru Tupana yn eropat hat sese i'ewyte eimu'e hanuat are. Aporu i'ewyte Tupana yn eropat hat. Kat hamo pyno — Aimu'e hat Pauru mohey haria uruto ewei'e. Sa'a­wy'i woro­ho­'o­mu'e eipe mi'i hawyi Iesui mohey haria wo eweikup­te'en ui'ewy eweimohey pote are. Aika­'iwat emiit'in sese uruto urutunug urupo­'oro hap ok tã yn. \v 6 Uito areĩne'en hã'ỹi koi hat Tupana ehay wo ewy woro­ho­'o­mu'e mekewat e'at pe. Mi'i turan aimu'e hat Aporu put'ok'e itote eimu'e hamo hap ewy hawyi toihu'i hu'i uimikoi iã'ỹi hap ewy hawyi i'atutag na'yn Tupana esaika hap wywo. \v 7 Ma'ato Tupana yn ni aimotag kuap tomohey hamuat hap ete. Mi'i tupono waku Tupana yn wati­mõ­typot hã'ỹi nug hat i'ewyte i'yp moehaĩte hat. Yt naku i wati­mõ­typot ikoi hat ne'i are. I'ewyte yt naku i wati­mõ­typot ihu'i hu'i hat ne'i. Po'og waku imotag kuap hat wato­mohey haty wo. \v 8 Meiũran aru Tupana tum ahepe aipotpap hap sa'up. Tutum ahepe ha'up aikotã aipotpap hap ok tã aru. I'ewyte iwato aipotpap pote iwato tutum yt pote kurin tutum. Pyno tukup­te'en aitoria hã'ỹi koi haria ewy hawyi irania'in ihu'i hu'i haria ewy ma'ato sa'up ium hat sese Tupana. \p \v 9 Pyno aito Tupana eropat haria Aikotã wẽtup ok etiat motpap nug haria ewy aito. \v 10 Eipe Tupana mõtypot yat ewy eweikup­te'en. Uito Tupana mõtypot yat ãkukag mo'am hat ewy Uipo­'oro hat miky­'esat ewy are. Hãpyk kahato atunug wuat'i nug kuap hat ewy. Waku yne hawyi irania'in inug ipiit. I'ewyte irania'in i'ahik yi wo hap ewy. Mi'i hap ewy atunug ehepe are. Katu­pono Tupana to'e — Eiwe'eg wo o ewetunug ui'yat nug hap ete waku ui'e hap ewy ewetunug o e ahepe. Mi'i pote waku wati­'a­tu­mu'e miit'in hãpyk kahato ihay pywuat nuat yn. \v 11 Aika­'iwat Iesui i'apy­'yha ewywuat kahato. I'apy­'yha watopag yi pe ai'yat moheg hamuat hawyi ai'yat yt ta'at hin i. Mi'i hap ewy ti Aika­'iwat Iesui watopag ai'a­py­'yha wo hawyi watoĩ­ne'en wuat'i e'at pe. Yt karãpe i wata'at aria pe. Iesui yn Tupana Mi'airo Aheha­kye­ra'at hat. Yt naku i wato'e irania'in me — Yt Iesui yn i ti aheha­kye­ra'at hat ma'ato toĩne'en wẽtup ok aheha­kye­ra'at hat wato'e ne'i yt naku i wato'e. \v 12 Eimu'e haria ti ai'yat nug haria ewy tukup­te'en. Toĩne'en ai'yat nug kuap kahato haria ewy mi'iria ai'yat nug nu kawiat ewy iheg nakat nu Uru kawiat nu Parata kawiat getap nug haria ewywuat aimu'e hãpyk Tupana ehay sese etiat haria ewywuaria ma'ato irania'in aimu'e haria ai'yat nug haria yt iheg hin i nug hap ewy tutunug. Yt toĩne'en mot'i hin i i'atu­minug ko'i nupi'a mi'u wo hap ewy ta'a­tunug ai'yat ikaha wen ma'ato meremo yt ikahu i hap ewy topy­hu'at. Mi'iria ta'a­tunug ai'yat meremo upip kawiat hawyi ikahu wen wẽtup ewaty hawyi hat'e hap ewy topy­hu'at. Mi'iria ewywuat aimu'e ikahu kahato ma'ato ta'a­tu­wa­nẽtup hap kaipyi aimu'e yt Tupana ehay sese kaipyi hin i aimu'e hawyi wato­mohey i'atu­wa­nẽtup hawyi meremo waku ma'ato wẽtup ewaty hawyi ai'yat nem nakat hap ewy topy­hu'at hap ewy. \v 13 Karãpe put'ok'e Aiopo­typot Iesui hawyi toimo­herep aru wuat'i miit'in me i'atu­minug sio waku sio yt hap. Sio watunug iheg nakat sio yt e. Tohã'ãg yne aiminug ko'i mekewat e'at pe sio iheg nakat nu ewy sio aria'yp kawiat ne'i hap kuap hamo. \v 14 Waku watunug Tupana mõtypot yat iheg kahato rakano nu kawiat ewywuat. Mi'i hawyi aria put'ok'e itote hawyi aria yt tu'u kuap i. Mi'i hawyi Tupana tuwehum aiminug iheg nakat nuat to'yatnug mote. \v 15 Ma'ato aria tu'u ne'i hawyi yt kat hamo i topy­hu'at yt kat hamo i aipotpap. Watoĩ­ne'en aru Tupana mieha­kye­ra'at no wen ma'ato aipotpap sa'up aipo pe yt kat i katu­pono aiminug aria tu'u yne. Yt kat i topy­hu'at Tupana kapiat aipotpap hap watunug sa'ag ne'i pote. \v 16 Eweikuap apo Tupana Pã'ãu yat sese eipe hap sio yt. Ta'i Tupana yat sese ko'i ti eipe. Tupana Pã'ãu eiam torania imohey haria Iesui kaipywiat haria. \v 17 Ma'ato uwe uwe — Tupana yat moma teran e hat Tupana mimoma wo ne'i aru topy­hy'at. Katu­pono Tupana yat no yn waku aipiit topy­hu'at aikotã Tupana ewaku hap ewy yn waku wato­py­hu'at. Aito ti Tupana yat sese ewy watoĩ­ne'en. \v 18 Yt naku i watu­we­ma'at ne'i Tupana yat — Uito po'og irania'in kai e hap mo. Mi'i tã ne'i watunug mote miit'in irania'in yt kat kuap i haria ewy ne'i watu­wa­nẽtup. Waku watipun — Uito po'og e hap pya aikai. Paa'wa­to'e pote Tupana to'e ahepe — Eiwe'eg kahato rakaria eipe e ahepe miit'in miky­ry'i hamuat watoĩ­ne'en pytkai. \v 19 I'atu kahato mesuwat yi tote — Uito po'og uiwe'eg e haria ma'ato Tupana wanẽtup hawe yt kat i kuap haria ewy mi'iria — Uito uiwe'eg kahato i'atu'e pytkai. Miwan me mio tã to'e — Uito po'og uiwe'eg e haria te'e­ru­we­ma'at ne'i ta'a­tu­we'eg sa'ag hamo hawyi ta'a­tu­we'eg po'og hap suki ewywuat topy­hu'at ta'a­tu­'auka hamo pira ewy e Tupana sa'a­wy'i miwan me. \v 20 Mio tã e haria pe Tupana to'e — Uito po'og uiwe'eg irania'in kai ewei'e pytkai yt kat hamo i eiwe'eg hap e Tupana. \p \v 21 — Aito hekat rakaria ewy katu­pono Ai'ywot Tupana sakpo'e hekat rakat pote. Yt kat i ahekat mesu­we­pytkai hekat rakaria watoĩ­ne'en wuat'i e'at pe. \v 22 Yt naku i watu­we­mõ­typot — Uito po'og nakat e hap aiwa­nẽtup hawe. Yt naku i watu­wehum miit'in minug te'e­ru­we­kai­pywiat ete katu­pono torania aiwat aiminug wuat ko'i Tupana piat aipo­wyry hap. Uito Pauru ma'ato areĩne'en eimu'e eiwanuat hamo ra'yn. I'ewyte aimu'e hat Peteru aiwanuat re wy aimu'e hat Aporu aiwanuat aimu'e hap tutum. Katu­pono yne yne Tupana minug aipo­wyro hamuat toĩne'en. Tutum aipo­wyro aiku­'uro turanuat aipo­wyro hamo. Koran mũki­'ite wuat'i e'at pe aipo­wyro. Ta'i i'ewyte mesup i'ewyte mũki­'ite e'ihot'ok pe turan toĩne'en kahato aipo­wyro hano. Mi'i pote hekat rakaria sese ewywuat watoĩ­ne'en aito. Aito i'ewyte aiku­'uro wen i'ewyte mesup i'ewyte mũki­'ite i'ewyte e'ihot'ok hap ewy. \v 23 Katu­pono Aika­'iwat Iesui wanuat watoĩ­ne'en. Aika­'iwat Iesui toĩne'en Tupana wanuat. Mi'i pote yne aito Tupana wuanuat watu­kup­te'en. Uito Iesui emiit Pauru are. \c 4 \p \v 1 Uiwy­ria'in uruto ti Tupana potpo­'o­roria pote waku ti eiwa­nẽtup urumienoi kape — Mi'iria wyti Aipo­typot eropat haria sese waku ewei'e. Mi'iria wyti yt aimikuap i Tupana etiat moherep haria waku ewei'e uruepiat pe. \v 2 Karãpe watu­we­potpap Aika­'iwat potpap nug hap ete turan waku kahato watunug i'e hap ewy. Waku watunug imiky­'esat ewy. Mi'i hawyi watoĩ­ne'en heropat kuap sese haria wo aito. \v 3 Irania'in eipy­'a­setpe tukup­te'en — Mi'i wakuat kahato i'atu'e uhepiat pe. Irania'in — Yt naku i i'atu'e uhepiat pe. Ma'ato ti uito yt atikat i miit'in kaipyi — En ni waku e hap katu­pono — En ni waku kahato e hap Tupana kaipyi atiky­'esat. Koitywy yt are'e i uiwepe uiwa­nẽtup hawe — Uito waku uito yt naku i yt are'e i uiwepe ma'ato atikat kahato Tupana piat uikuap hap — En waku e hap. \v 4 Karãpeĩ yt kat i uiwe­mõti hawe pytkai — Pyno waku kahato uito are'e uiwa­nẽtup hawe ma'ato Tupana yn ikuap sio uito waku sio yt hap. Sio atunug waku tope sio yt nakuap i atunug. \v 5 Karãpeĩ Aika­'iwat put'ok'e atipy kaipyi miit'in pat'ok pat'ok hamo hap e'at pe ti aru Tupana tomo­herep aru wuat'i pe aiwa­nẽtup sa'ag hap sio watunug waku tope sio yt hap sio tomõ­typot haria watoĩ­ne'en sio watu­we­mõ­typot ne'i sio miit'in mõtypot haria aito. Ta'i mekewat e'at pe watikuap ta'yn Tupana kaipyi — En ni waku e hap sio yt hap watikuap ta'yn mekewat e'at pe — Uito waku ai'e pytkai aito waku ai'e pytkai. \v 6 Mi'i hap ewy ti uruto uiwy­ria'in. Uito Pauru eimu'e hat i'ewyte Aporu toĩne'en itote eimu'e hat. Waku eiwa­nẽtup kahato urehay kape katu­pono wẽtup ehay yn uruto'e Iesui etiat yn uruimu'e eipe. Pyno atiky­'esat kahato uru'ewy eweikup­te'en wẽtup sehay yn moherep haria Iesui moherep haria uruto ewy uruhãiku ewywuat urupusu ewywuat waku eweikup­te'en hap atiky­'esat urupot­mu­'eria. Urumi­mu'e wẽtup ok yn uruto typy ok pytkai. Yt naku i ewei'e Uito Pauru mimu'e hawyi wẽtup ok — Uito yt Pauru upi i ma'ato uito Aporu upi uito pãi an yt naku i ewei'e katu­pono Aporu uito wẽtup miit ewy hawyi wẽtup sehay yn eimu'e Iesui Aimi­mõ­typot moherep hap yn uruehay. Yt naku i wati­mohit wẽtup ok aimu'e hat hawyi yt naku i watunug wẽtup ok aimu'e hat Tupana wo e. \v 7 Mi'i pote kat hamo wato'e irania'in me — Uito po'og ekai katu­pono Tupana tum ahepe tomi­sepap kuap nug kuap hap. Yt aiwewi i watikuap wuat'i nug hamuat ma'ato Tupana miium kaipyi wahepap ma'ato yt pote yt kat i aikai. Pyno kat hamo ten — Uito po'og waku eikai wato'e aipy'a pe. \v 8 Koitywy — Uruto po'og ewei'e katu­pono uruikuap yne ewei'e. Ta'i Miit'in mu'e haria akag wo urutu­kup­te'en ewei'e. Ikap kahato rakaria ewy urutu­kup­te'en mesup pote yt kan hamo i urupoi po'og Tupana ehay mesup uruikuap yne ra'yn mote ewei'e eipy'a pe yt iwe'eg i haria ewy. Pywo pote waku uimu'e waku Aporu mu'e haria wo eweikup­te'en ma'ato yt pywo hin i ewei'e eipy'a pe. Hira­karia ewy te eweikup­te'en eiwa­nẽtup hawe. \v 9 Uruto urutu­kup­te'en wuat'i mu'e hamo Tupana mipo­'oro sese ko'i uruto. Ma'ato mi'i pytkai eimi­mohit ko'i wo urutu­kup­te'en po'og yi kape wuat'i kai wuat'i miit'in wanẽtup hawe urutu­kup­te'en. Irania'in uru'auka teran urukuasa teran urumohit teran wuat'i ehamo miit'in ehamo i'ewyte atipy piaria ehamo urumohit turan. \v 10 Mi'i pytkai Aipo­typot Iesui moherep hap ete yt urupohep hin i miit'in te'e­ru­we­ky­ry'i teran uruete pytkai. Ma'ato ehete yt uwe i te'e­ru­we­ky­ry'i uruetiat ewy. Mi'i pote — Uruto po'og Aipo­typot emiit ewei'e. Uruwe'eg po'og irania'in kai ewei'e. Uruto imohey pakup kahato haria ewei'e. Ta'i uruwa­nẽtup hawe eipe ipakup kahato ko'i. Ma'ato uruto miit'in mimohit ko'i wo uruto­py­hu'at. \v 11 Koitywy hesy'at rakaria wo urutu­kup­te'en. Urute­'y'u kahato uruhe­wyry hap upi. Uruesokpe ko'i hiot hiot'e rakat. Miit'in mi'a­hy­kahyk ko'i uruto. Yt kat i i'yat rakaria uruto. Kowo'i kowo'i uruewyry yt urue'yni wywo i. \v 12 Urupotpap sa'up hap kaipyi urutenuk. Karãpe miit'in urumohit ta'a­tuehay wo haywi urui'a­tu­poi­tynug mi'iria uruehay wo. — Tupana etia­tu­mo­hãite no uruwa­nĩ­kaptia uruto'e at ka'ap. I'atue­haĩte hap urutum urusa­ty­'i­sa­ty'i kahato mi'iria pytkai. \v 13 Urutoĩ­ne'en mot'i Iesui mohey hap wywo uru'akit ta'a­tuehay wo kahato pytkai ma'ato uruto uruiwesat sehay iwese rakano yn. Mesu­wa­ro­tiaria mipun wuat uruto­py­hu'at. — Waku urumi­mohit haria wo eweikup­te'en i'atu'e uruepe. Mio tã i'atu'e uruepe Tupana mi'ai­roria sese uruto pytkai. \p \v 14 Ahenoi yne mesup ehepe uiwy­ria'in uimiwan me. Yt atiky­'esat i eiwe­mõti ne'i uimiwan ete uhehay ete ma'ato eimoe­haĩte eiwa­nẽtup hawe yn woro­ho­'o­nãpin. Aikotã wati­nãpin aimẽpyt iky'e haype hap ewy woro­ho­'o­nãpin mesuwe. \v 15 Katu­pono uito areĩne'en ei'ywot ewy katu­pono uiwẽ pyi eweikuap sa'a­wy'i Aipo­typot Iesui etiat. Mi'i hawyi eweimohey Iesui hawyi wuat'i e'at pe gupte'en haria uimienoi wakuat kaipyi Uimi­mo­herep kaipyi aikotã uimẽ­pyt'in ewy eweikup­te'en. Toĩne'en i'atu kahato eimu'e haria ei'a­pykok haria Tawa Kurintiu piaria wen ma'ato wẽtup yn ei'ywot hap ewy toĩne'en. Mi'i ti uito Pauru rat katu­pono wuat'i irania'in eimu'e haria yianme sehay wakuat ahenoi ehepe Iesui etiat. \v 16 Mi'i hawyi uipy'a pyi ahẽtup ehupi eweikup­te'en itote ui'ewy kahato hamuat hap Aika­'iwat Iesui mohey hamuat hap ete. \v 17 Atiky­'esat kahato eipe uito ewywuaria Iesui mohey haria. Mi'i pote atipo­'oro eimu'e hat ehowawi Uito ewywuat Timoteu. Mi'i ti uha'yru sese wo ewywuat toĩne'en uiwa­nẽtup hawe. Uiky'e kahato mi'i katu­pono yt karãpe i uima'at hano toĩne'en. Mi'i put'ok'e itote hawyi toimo­herep ehepe eimi­waure aikotã woro­ho­'o­mu'e sa'a­wy­'iwuat hap ko'i ete. Aikotã watoĩ­ne'en ipakup takaria ewy yn na'yn wẽtup piit ewy Aika­'iwat Iesui wywo hap ete. Aikope aikope miit'in tukup­te'en hap kape uruhenoi hawyi Iesui mohey haria wo uruepiat ta'a­tu­nãpin hap ewy ipakup takaria wo ra'yn tukup­te'en. Wẽtup miit ewy yn Iesui piit wywo tukup­te'en. Mi'i hap ete eimu'e hamo atipo­'oro uha'yru Timoteu. \v 18 Sa'a­wy'i urutuwat eipy­'a­setpyi hawyi i'atu kahato wemõ­typot haria tukup­te'en eipy­'a­setpe — Pauru yt ta'aipok i i'atu'e haypiat haria. \v 19 Ma'ato ara'aipok irane te Tupana tum mu'ap uhepe hawyi. Areĩne'en eipy­'a­setpe hawyi atikat eipy­'a­setpiat haria tukup­te'en. Mi'i hawyi atikuap irane uwe uwe eipy­'a­setpe Tupana mõtypot haria tukup­te'en. \v 20 Tupana toĩne'en Aipo­typot no yt aiwẽ kaipywiat i — Uipo­rekuat no En ereĩne'en Tupana yt e hap kaipyi i ma'ato aipy'a pyi watunug imiky­'esat ewy hap kaipyi Tupana toĩne'en kuap Aipo­typot no. \p \v 21 Waku areto eimo­pe­rup'i hamo sio ei'a­piheg hap mywo. Sio waku woro­ho­'o­mo­pe­rup'i eiky'e hap mywo uiwese hap wywo sio aikotã eweiky­'esat hap wywo areto ehewowi. Uito Pauru. \c 5 \p \v 1 Koitywy ti wuat'i miit'in eikuap yt eiwe'eg i hap ete meũpiaria. Ta'i ta'a­tu­he­noi­henoi kahato ti aikotã aheĩne'en hary­poria wywuat ihainia'in wywuat hap ko'i. Yt Iesui mohey haria ewy hin i eweikup­te'en hap ta'a­tukuap ta'yn. Ma'ato eipe po'og sa'ag yt nakaria i mekewat yt Iesui mohey i haria kai. Katu­pono uruikuap eipy­'a­setpiat wẽtup ok to'ywot ehary'i pakup toty pakup wywo toket hap. \v 2 Mi'i hap ete ti yt tuwe­mõti hin i te ma'ato po'og ni uruto uruewaku to'e ne'i sa'ag. Mi'i hawyi eipe yt paa'e­wei'e hin i ma'ato — Waku mi'i tã watunug ewei'e sa'ag. Uiwy­ria'in waku waire waire nug haria ewei'a­tu­'ywyk eiwe­'a­tunug hap kaipyi. \v 3 Uipiit yt toĩne'en itote eipy­'a­setpe wen ma'ato areĩne'en eipy­'a­setpe uiwa­nẽtup hawe hap ewy mi'i pote woro­ho­'o­nãpin aikotã areĩne'en eipy­'a­setpiat turanuat hap ewy. Ta'i yt naku i kahato etunug ety hit ehary'i sa'ag wo mimi uhyt waku wato'e itote. \v 4 Mi'i pote waku eiwe­'a­tunug yne eipe hawyi waku eweikaykay mekewat miit yt iwe'eg i rakat ehewowi. Mi'i tote ti toĩne'en aru Aipo­typot Iesui eipy­'a­setpe i'ewyte uipã'ãu toĩne'en eiwywo. Mi'i hawyi waku mekewat to'ywot ehary'i wywuat get hat eweinãpin kahato — Pyno koitywy ahiag wanuat ereĩne'en waku wato'e tope. Mi'i hawyi mono etoiat ro eminug sa'ag ma'ato yt etoiat i ewaire waire hap pote iku'uro rakat no ereĩne'en waku wato'e tope. \v 5 Ma'ato — Yt atoiat i uiwaire hap to'e pote waku wato'e Iesui pe — Pyno waku mi'i miit piit ahiag mi'auka wo topy­hu'at ma'ato waku mi'i miit pã'ãu topy­hu'at epo pe Iesui wuat'i e'at pe aikope Tupana toĩne'en morekuat no hap tote waku wato'e. \v 6 Pyno yt eiwe­ky­ry'i tei'o mekewat miit minug sa'ag ete. Yt naku i kahato watu­wehum mi'i tã nug hat ete katu­pono mekewat miit topy­hu'at mani puk ewywuat eipy­'aset pe ma'ato eipe eweipy­hu'at ipyre ewy. Mi'i pote aikotã watopag ipyre mani puk pe hawyi toimorem yne mani puk hap ewy mi'i hap ewy waku eweihep o mekewat miit sa'ag eipy­'a­setpyi hawyi ti aru eweipy­hu'at miit wakuaria ewywuat. Yt naku i hap yt mig hin i haria eipe. Pyno sa'a­wy­'i­wuaria Iuteuria tuwe­nõ'ẽ ta'a­tue­wã­ni­kaptia yi Esitu'in po kaipywiat turan i'atu­mi'u man iteneg nakat yn i'atu­mi'u yt kat i nem nakat ewy. \v 7 Mi'i ti yt kat i imoperup hap i'apuk hap nem nakat. Mi'i yt ipyp takat i mekwat i'atueman. Mi'i hap ewy koitywy aiwat aheman yt kat i ipyp hit hap imonem kuap hat. \v 8 Pyno to'iro Iesui enuk hap kape yt kat i ipyp takat man aimi'u wywo hap ewy e. Pyno ti aimopyp hap ewywuat toĩne'en mekewat mani puk ewywuat mekewat aiwo­'o­ma­'at'i ma'at'i hap ewywuat toĩne'en. I'ewyte man teneg ewywuat toĩne'en mekewat aiwo­'o­ky'e hap ewywuat. Mi'i yn waku sa'a­wy'i aimi'u wo watu­wẽtem ye Esitu pyi turan yt kat i mani puk watioto kuap pote. Mi'i man Tupana ehay pywo rakat yt kat i aheso hap wywo hap ewy. Mi'i man ewywuat waku aimi'u wo katu­pono mekewat man puk aiwo­'o­mo­pitpit hap ewywuat aiwo­'o­tu­'uka hap ewywuat wato'e sa'a­wy'i. Waku po'og Tupana ehay sese wahenoi miit'in me yt kat i miit'in ehay heso hap wywo. \v 9 Sa'a­wy'i atipo­'oro uimiwan me einãpin hamuat — Yt naku i watunug aiwy ok sese wo Iesui mohey hat yt iwe'eg i sese rakat wuat'i ihainia wywuat ieĩne'en hat wuat'i hary­poria wywo. \v 10 Tukup­te'en aipy­'a­setpe mesuwat yi tote ma'ato i'atu kahato aiwy­ria'in yt Iesui mohey i haria yt naku i nug haria. Mi'iria tukup­te'en yne e'at aikope aikope watoĩ­ne'en hap tote ahewyry hap tote. Mi'iria minug ewywuat yt naku i watunug katu­pono mi'iria wuat'i hary­po­ria'in ihainia'in wywo ieĩne'en haria. Aheka­re'en sere'ak takaria tukup­te'en mi'iria. Ahekat ky'ewi yn aima'at ma'at ne'i mi'iria wuat'i e'at pe. Mi'iria wuat'i tupa­naria mo wuat minug mõtypot haria. Yt naku i watunug mi'iria ewywuat ma'ato waku wati­'a­tuekyi mi'iria Iesui mohey hap kape. Yt naku i watunug mi'iria ahewa­nĩ­kaptia wo ma'ato po'og waku wati­wesat mi'iria waku hap ewy. Ma'ato karãpe Iesui mohey hat watoĩ­ne'en hawyi yt naku i watunug ne aikotã mi'iria minug yt naku i hap ko'i ewywuat. Ma'ato mi'iria ewywuat watoĩ­ne'en yt naku i nug haria te waku — Iesui mohey haria mi'a­piheg wo wato­py­hu'at. Yt naku i watunug ne yt naku i nug hap sa'a­wy­'iwuat ewy Iesui mohey haria aito hawyi. \v 11 Ma'ato — Ewetoiat ro meimuẽwat ko'i katu­pono mi'i ewywuat watoiat pote watoĩ­ne'en mesuwat yi tote waku pe. \p Koitywy atipo­'oro ewawi wẽtup sehay. Toĩne'en eipy­'a­setpe yt nakuap i nug hat — Uito Iesui mohey hat e hat ma'ato wuat'i wywo toĩne'en hewaire rakat mi'i hat ewywuat yt eweiwesat wesat tei'o i'ewyte yt erenuk tei'o iwywo. I'ewyte toĩne'en Iesui mohey hat ma'ato tupana iã'ãkap kape toiwẽpap te toimohey te miit'in minug tupana to'i — Uito Iesui mohey hat wy to'e pytkai waku mi'i miit kai waure wo waku watu­kut­p­te'en. \v 12 I'ewyte Iesui mohey hat ma'ato miit'in mohit tehay wuat hat toĩne'en ne i'ewyte sero­'ok'e hat i'ewyte Iesui mohey hat ma'ato mahy kape toĩne'en imopẽ'ã rakat. \v 13 Mi'i hat waku wati­nãpin kahato aikotã sa'a­wy'i Tupana to'e miwan me — Eweihep to eipy­'a­setpiat yt naku i nug hat uimohey to'e pytkai e Tupana temiit'in me. Ma'ato irania'in mesu­wa­rotiat yt Iesui mohey i haria yt kat hamo i mi'iria wati­'a­tu­'a­piheg katu­pono Tupana yn mi'iria apiheg kuap hat. Ma'ato ti waku Iesui mohey haria yt naku i nug haria wati­'a­tu­nãpin hãpyk yn wati­'a­tu­'a­piheg mi'iria hap ewy waku e Tupana ahepe. Uito emu'e hat Pauru. \c 6 \p \v 1 Karãpe toĩne'en aipy­'a­setpe wu'uka hap ne'i aiwo­'opiat irania'in Iesui mohey haria wywo. Mi'i hap e'at pe yt naku i kahato watioto mi'iria sura­ra'in yt imohey i haria kape. Po'og waku mi'iria wati­'a­tunug Tupana mõtypot yat kape Tupana mohey haria piat ikuap hamo sio waku sio yt hap kuap hamo. \v 2 Meiũran aru aito Iesui emiit'in no wato­py­hu'at wuat'i miit'in airo hamo sio wakuat sio yt e hamuaria. Mi'i tã watunug mote aru waku mesup ta'yn wy aiwo­'ope wo'ope wati­'airo sio wẽtup ok tunug yt naku i sio yt hap kuap hamo e. \v 3 Ta'i mekewat e'at pe aru Tupana ainug temiit atipy piaria airo hamo uwe waku uwe yt e hamo wahenoi kuap mekewat e'at pe Tupana pe. Mi'i tã watunug kuap pote aru waku mesuwe i'ewyte wati­'airo kat som waku kat som yt naku i. Waku wati­'airo aipy­'a­set­piaria uwe aiwo­'o­pat'ok hat hawyi waku wato­mo­hãpyk aiwu­'uka hap ne'i. \v 4 Yt naku i watu­'uka aiwo­'ope ma'ato toĩne'en aiwu­'uka hap pote yt naku i wati­kaykay sura­ra'in aiwu­'uka wu'uka hap monik hamo aiwo­'opiat aiwo­'oehay uka turan. \v 5 Ma'ato sura­ra'in wati­kaykay mesu­wa­rotiat aiwu­'uka wu'uka hap monik hamo mi'i tã pote waku watu­we­mõti mekewat yt aiwe'eg i hap ne'i pupi yt uwe i eipy­'a­setpe iwe'eg nakat eiwu­'uka hap moma hamo. Ma'ato Iesui mohey haria waku watikat aipy­'a­setpe wẽtup ok iwe'eg nakat aiwu­'uka hap moma hamo uwe waku uwe yt naku i e hamo. \v 6 Ma'ato wẽtup ok eiwy ok eheinyt'in ko'i ewetioto sura­ra'in kape yt imohey i haria kape uwe waku uwe yt e hamo pote yt eiwe'eg hin i eipe. \v 7 Ma'ato eiwo­'o­'a­tu­'uka hap kaipyi atikuap ta'yn yt ihãite i eiwo­'o­ky'e hap ete. Mi'i hap kaipyi atikuap eipe porap te haria hap. Yt naku i ewetioto ehemiit morekuat yt Iesui mohey hat kape. Karã pe Iesui mohey hat aima'at yt naku i watioto surara kape po'og waku ima'at hat no watu­kup­te'en. Po'og waku eweikup­te'en waku imiero'ok wo po'og morekuat wo'o­py­hik hawe eweikup­te'en. \p \v 8 Koitywy yt naku i wo'o­ma'at haria wo eweikup­te'en. Yt naku i wo'oe­ro'ok haria wo eweikup­te'en uhyt'i'in mana'in. \v 9 Yt uwe i aru wo'o­ma­'at'i ma'at'i hat toĩne'en aikope Tupana toĩne'en Morekuat nuat hap tote. Ewe'eg wo o eiwe­ma'at hap pupi katu­pono eweikup­te'en wuat'i hary­poria wywo wuat'i ihainia wywo pote yt karãpe i put'ok­'e­wei'e Tupana etawa pe. I'ewyte yt uwe i mo wuat minug tupa­naria mõtypot haria itote. Se'aito wywuat ieĩne'en hat seha­ry'i wywuat ieĩne'en hat yt uwe i aru itote. Hary­po­ria'in e'aito wo hary­poria te i'ewyte ihainia'in e'aito wo ihainia'in ne haria yt uwe i itote. \v 10 Sero­'ok'e haria yt uwe i itote. Yt hegyi'at i rakaria yt uwe i. I'ewyte yt uwe i aru wo'e­ro­mo­pusu hat miit'in mohit hat itote. Yt uwe i — Uiano yn mo e hat i'ewyte imopẽ'ã rakat. \v 11 Mi'i haria mi'i nug ewywuat haria sok aito sa'a­wy'i ma'ato koitywy Tupana timo­weityk aiminug sa'ag ko'i aheko yt naku i nug hap sa'a­wy­'iwuat. Mi'i hawyi ainug na'yn temiit sese wo. Koitywy yt kat i sa'ag Tupana tipuẽti aikai Aika­'iwat Iesui mieha­kye­ra'at ko'i aito pote. Aika­'iwat ainug na'yn Tupana wanuaria wo hawyi tutum Topã'ãu ahepe hawyi. \p \v 12 Tukup­te'en eipy­'a­setpe — Uito atunug uimi­ky­'esat ewy e haria. Uimi­ky­'esat ok tã yn atunug yne i'atu'e mi'iria. Pyno eiwe'eg wo o mio tã e haria pupi. I'atu kahato — Aimi­ky­'esat watunug hawyi waku topy­hu'at wen ma'ato mi'i kape yn watu­wa­nẽtup pote aimi­ky­'esat nug eropat haria yn wato­py­hu'at hawyi yt Tupana miky­'esat nug kuap haria hin i wato­py­hu'at. \v 13 I'ewyte irania'in eipy­'a­setpe — Uimi'u kat hap yn atunug neran at ka'ap yne e'at katu­pono mi'u yn aimo­wepit kuap hap e hat. Ma'ato eiwe'eg wo o mi'u mesu­wa­rotiat wywo yn ei'ok hap. Mi'u waku kahato wen ma'ato mi'u yn watikat pote aima'at hap toĩne'en katu­pono Tupana eropat hap yt watikat hin i. Meiũran aru Tupana timoma yne ahesy'at hap hawyi yt kan hamo i aimi'u kat hap. Yt eweikuap i kat hamo Tupana tunug aipiit apo. Ta'i toiky­'esat aito teropat hamo i'ewyte toiky­'esat aito toky'e haria. Toiky­'esat aipiit towanuat e. Yt toiky­'esat i aipiit watum yt iwe'eg i rakaria pe i'ewyte yt toiky­'esat watum aipiit mi'u kat hap yn kape. Uiwy­ria'in waku watu­wehum kahato Tupana kape aimi'u ete ma'ato yt naku i watunug mi'u ahetu­pana wo. Iesui Aika­'iwat aipoi kuap kahato. Waku iwywo watikat aimi'u. Yne Tupana tum teran ahepe aimo­wepit hamuat. \v 14 Tupana tihep Aika­'iwat Iesui gu'uro pyi. Mi'i hap ewy aito aihep gu'uro pyi tesaika hap wywo. \v 15 Karãpe wato­mohey Iesui hawyi wẽtup piit ewy aipiit Iesui piit wywo. Mi'i pote yt naku i watu­wehik hary­poria yt iwe'eg i rakat ete ihainia yt iwẽ'ẽg i rakat ete kat pote ti watoĩ­ne'en Iesui piit ewywuat pote. \v 16 Tupana yt tiky­'esat hin i watum aipiit waire nug hamuat mesuwe watoĩ­ne'en hap. Sa'a­wy'i Tupana to'e — Uwe tuwehik hary­poria ete hawyi wẽtup ok miit piit ewy topy­hu'at iwywo e. Mi'i pote yt naku i watu­wehik hary­poria ihainia yt iwe'eg i rakat ete. Katu­pono mi'i tã watunug hawyi wẽtup ok piit ewy ra'yn watoĩ­ne'en Iesui piit yt ewy i ra'yn. Mi'i hawyi yt iwe'eg i rakat piit ewy watoĩ­ne'en. \v 17 Wato­mohey Aika­'iwat imiky­'esat ok tã pote watoĩ­ne'en Ipã'ãu wywo i'ewyte aipã'ãu wẽtup mã'ãu ewywuat topy­hu'at iwat Ipã'ãu yn. \v 18 Watoĩ­ne'en yt iwe'eg i rakat pote o watoĩ­ne'en pya ikai katu­pono aipiit minug sa'ag ky'esat hap toĩne'en aika­'iwat no. Watu­wehik hary­poria yt aheha­ry'i ete mi'i hawyi aipiit iwywo wẽtup piit topy­hu'at hawyi heremo kahato yt Iesui piit ewy i aito. \v 19 Yt eweikuap i te aipiit Tupana mõtypot yat ewywuat toĩne'en hap. Tupana Pã'ãu eiam aito hap yt eweikuap i te Tupana toĩne'en aipiit pe hap. \v 20 Aipiit yt aiwanuat i katu­pono koitywy Tupana wanuat wato­py­hu'at toikyi'at ra'yn ha'up iwato kahato tutum toikyi'at aipiit hamo. Pyno Tupana wat aipiit pote waku watum aipiit Tupana mõtypot hamo. Tupana mõtypot yat sese wo watum aipiit waku. Uito einãpin hat miwan miat Pauru. \c 7 \p \v 1 Ha'a­wyte eipe tawa Kurintiu piaria eweipo­'oro uhowawi miwan apo'ei'e hamo sio waku aheha­ry'i sio yt ei'e hap. \v 2 Ta'i waku kahato aheha­ry'i ma'ato wẽtup yn waku e. Mi'i hawyi waku watoĩ­ne'en ihary'i kahato rakano he'aito kahato rakano aheĩne'en yne hawe. Mi'i tã ewetunug mote waku kahato eweikup­te'en e. Mi'i tã ewetunug mote yt ehã'ãg kuap i ahiag yt eiwe'eg i hap nug hamo. \v 3 Waku ereket ehary'i sese wywo yn. Waku etum epiit ehary'i pe yn ehary'i piit miky­'esat ok tã. I'ewyte waku etum epiit e'aito pe e'aito piit miky­'esat ewy. \v 4 Waku to'e — Uipiit uheha­ry'i wat yn e. I'ewyte waku to'e — Uipiit uhe'aito wat yn e. Yt naku i to'e — Uipiit yt ewat i pote yt atum i po'og uipiit epe yt naku i to'e e. \v 5 Yt naku i ihary'i wãi'e ne'i te'aito piat iky'esat turan e. I'ewyte yt naku i wãi'e ne'i ihainia teha­ry'i piat iky'esat turan e. Ma'ato ehehay teran Tupana wywo pote waku eiwo­'o­pohep porap'i tuereto eiwo­'o­pytyk hap ete e. Eiwo­'o­pohep porap'i hawyi waku i ra'yn eiwo­'o­mo­wepit katu­pono ahiag aru ehã'ãg neran haype wẽtup hary­poria wẽtup ihainia ky'esat hap ete e. \v 6 Pyno koitywy ahenoi teran uiwa­nẽtup hap ewy ma'ato ahenoi hap yn yt woro­ho­'o­po­'oro hin i uhehay wo are. \v 7 Uito areĩne'en yt ihary'i rakat i. Uito Pauru Tupana miky­'esat ewy areĩne'en are. Mi'i hap atipuẽti waku kahato. Mi'i pote atiky­'esat irania'in ui'ewy yt ihary'i i rakat i ewy ta'a­tu­ky­'esat pote. Mi'i tã Tupana tiky­'esat uito wen toĩ irania'in yt ui'ewy hin i katu­pono mi'iria ihary'i kahato rakaria wo Tupana tiky­'esat. \v 8 Koitywy woro­ho­'o­nãpin neran yt ihary'i rakat i te yt he'aito rakat i te i'ewyte hiwu ko'i. Waku eweikup­te'en eiweran aikotã ui'ewy eweiki­'esat pote are'e. Po'og waku mi'i tã areĩne'en are'e uiwa­nẽtup hawe. \v 9 Ma'ato — Atiky­'esat kahato uheha­ry'i uhe'aito ewei'e eipy'a pe pote waku etat ro ewary e'aito emiky­'esat ewy ma'ato Iesui mohey hat yn waku etat e. Po'og waku etat ehary'i e'aito Iesui mohey hat epiit miky­'esat monik hamuat hap upi epiit miky­'esat haty hap mekewat kyt'ok epy'a piat hap kai. \v 10 Koitywy woro­ho­'o­nãpin he'aito rakaria iwary rakaria yt uito i wen ma'ato Tupana wo'o­nãpin hap ahenoi. Yt eweitoiat tei'o e'aito ehary'i e. \v 11 Ma'ato eweitoiat pote ereĩne'en o eweran kahato ra'yn yt he'aito i rakano yt ihary i rakano e. Mi'i hawyi etiky­'esat e'aito emi'atoiat pote etat i emi'atoiat. Yt naku i kahato weha­ry'i atoiat hat no eweikup­te'en uhyt'i'in e. \v 12 Karãpe ehary'i yt Iesui mohey hat wo i toĩne'en ma'ato o yt etoiat ne'i tei'o kat pote eky'esat hap toĩ ikai pote yt etoiat rei'o e. Yt naku i mi'i tã etunug e. \v 13 E'aito yt Iesui mohey hat i pytkai yt etoiat tei'o mi'i kat pote eky'esat hap toĩ ikai pote. \v 14 Wato­mohey Iesui hawyi yt naku i watoiat ahe'aito aheha­ry'i sa'a­wy­'iwuat yt Iesui mohey hat i pote. Waku wahẽtup kahato Tupana pe ahe'aito aheha­ry'i ehakye­ra'at hamo katu­pono ahe'aito aheha­ry'i toĩne'en yt pya hin i Tupana kai katu­pono Tupana Pã'ãu eiam kahato aito pote. Waku aiwywo toĩne'en Iesui mohey haria aito pote. Waku watoĩ­ne'en ahe'aito wywo aheha­ry'i wywo katu­pono wahenoi tuereto mi'iria pe Iesui mohey hap i'ewyte aimẽ­py'in ahaki­'yt'in aha'y­ru'in yt pya hin i Tupana ehay aiwẽ pywiat kai. Mi'i pote mi'iria yt pya hin i tomohey hawyi Tosa­'yru moherep haria aito pote. \v 15 Ma'ato ehary'i e'aito etoiat teran kahato yt imohey hat i pote yt he i tuete Iesui mohey epiat hap pote mi'i hawyi pyno waku ewei'e e'aito pe ehary'i pe etoiat teran me — Yt naku i ui'atoiat mimi mana yt atiky'esat i ma'ato ui'atoiat teran mote ui'atoiat ma'ato yt uimiky'esat ewy hin i ere'e o e. Katu­pono yt naku i watu­'uka yn yt aiwo­'o­'ewy i imohey hap ete e. Tupana yt tiky­'esat i aiwu­'uka ahe'aito wywo aheha­ry'i wywo hap ma'ato toiky­'esat kahato aiwo­'o­ky'e aiwo­'o­wese hap yn e. \v 16 Waku kahato watoĩ­ne'en aheha­ry'i wywo ahe'aito wywo hap. Ehary'i e'aito yt Iesui mohey hano i pytkai waku ereĩne'en ne o iwywo e. Yt naku i watoiat aheha­ry'i ahe'aito yt Iesui mohey hat i pote. Waku aiwo­'o­wese hap wywo aiwo­'o­ky'e hap wywo watekyi ahe'aito aheha­ry'i Iesui kape imohey hamuat. Pyno waku pe watu­kup­te'en aheha­ry'i ahe'aito wywo paa'ai'e hap wywo pote meiũran ti aru Iesui mohey haria wo te'e­ro­py­hu'at ahehay waku pe hawe. Iesui mohey haria sese watu­kup­te'en pote wati­ky'e kuap aheha­ry'i ahe'aito Iesui kape imohey hamuat. Mi'i hawyi aiwese hap kaipyi ahepiat Iesui kuap hap kaipyi wati­'a­tuekyi kuap aheha­ry'i ahe'aito Iesui mohey hap kape. \p \v 17 Mesup ti koitywy Tupana ai'airo Aika­'iwat emiit sese wo. Waku kahato watoĩ­ne'en. Ma'ato mi'i pytkai aikotã sa'a­wy'i watoĩ­ne'en hap ewy te. Sa'a­wy'i Iuteu ywania aito pote mesup te Iuteu ywania watoĩ­ne'en e. Sa'a­wy'i tapyi'a ywania watoĩ­ne'en i'ewyte mesup te tapy'yia wo watoĩ­ne'en. Sa'a­wy'i watoĩ­ne'en wẽtup ok eropat hano pote wato­mohey Iesui hawyi mi'i hap ewy te topy­hu'at re mesup koitywy heropat hat watoĩ­ne'en ne. Mi'i pote woro­ho­'o­nãpin neran eipe Iesui mohey haria pakup ko'i Tupana mi'airo pakup ko'i. — Eweimohey Iesui hawyi waku eweikup­te'en no aikotã watoĩ­ne'en wati­mohey iesui hap e'at pe ai'airo hap e'at pe hap ewy waku watu­kup­te'en ne. \v 18 Iuteu ywania ereĩne'en sa'a­wy'i pote ereĩne'en Iuteu ywania te. Yt naku i etoiat e'ywania etimohey Iesui hawyi Tupana ekaykay tuwe­wawiat hawyi. Wẽtup ywania ereĩne'en sa'a­wy'i pote pyno yt naku i ewei'e — Mesup uito Iesui mohey hat pote waku atoiat ui'y­wania i'ewyte i'atueko ko'i yt naku i kahato mio tã wato'e. Tupana aikaykay tuwe­wawiat hawyi waku watoĩ­ne'en aipiit ewy aipotpap hap ewy aikaykay hap e'at pe ewy waku. \v 19 Yt naku i watu­we­musin ãpy sokpe tek Iuteuria eko ewy ne'i wati­mohey Iesui hawyi e. Waku watoĩ­ne'en ai'y­wania ewy yn. \v 20 Wato­mohey Iesui hawyi waku watoĩ­ne'en ne aimiit kawiano sa'a­wy'i hap e'at kai e. Yt naku i watoiat ahe'yi aipotpap aiko ahe'aito aheha­ry'i wato­mohey hawyi. Waku watoĩ­ne'en ne aikotã Tupana aikaykay hap e'at pe hap ewy. Waku watu­kup­te'en ne aipotpap hap wywo. Miit'in emiit no watoĩ­ne'en pote waku watoĩ­ne'en ne miit'in emiit no te ma'ato po'og waku sa'a­wy'i kai. Yt naku i watoiat aika­'i­waria ahetu­'i­saria aiwy­ria'in ko'i Iesui wato­mohey hawyi. \v 21 Aika­'i­waria yt nakuaria i pytkai waku watoĩ­ne'en i'atu­wywo te i'atue­ropat hamuat. Yt kat i aika­'iwat pote pyno waku watoĩ­ne'en ne aiweran aipotpap nug hap ewywuat ma'ato waku yne miit'in emiit no hat ewy wato­py­hu'at yne miit'in powyro hat no. Aiwe­te­weru hap iwato pote iwato te topy­hu'at wato­mohey hawyi. Waku watikat aiwe­te­weru hap tum yne hamuat. Mi'i hawyi watum yne aiwe­te­weru hap mesu­wa­ro­tiaria pe hawyi Aika­'iwat Atipy piat eropat hano po'og no wato­py­hu'at. \v 22 Wuat'i eropat haria wo watoĩ­ne'en Aipo­typot Iesui aikaykay turan mi'i hawyi wuat'i eropat hat no watoĩ­ne'en ne ma'ato waku Iesui eropat hano wato­py­hu'at miit'in eropat hap upi. I'ewyte miit'in akag wo watoĩ­ne'en Iesui aikaykay turan hawyi waku miit'in akag wo re wato­py­hu'at ma'ato waku Iesui eropat hano te wato­py­hu'at miit'in akag aito pytkai. \v 23 Katu­pono Aikyi'at Iesui Tupana wano. Iwato kahato sa'up tutum aikyi'at temiit'in nuat hamo. Mi'i pote yt naku i wato­py­hu'at yt naku i nug hap eko sa'ag eropat haria wo ne'i e. \v 24 Uiwy­ria'in uheinyt'in yt naku i aheko waku rakat watoiat katu­pono sa'a­wy'i Tupana aikaykay tuwe­wawi turan ai'y­wania eko waku aheko waku i'atu kahato aiminug waku hap ewy. Yt naku i watoiat ai'y­wania eko wati­mohey Iesui hawyi. Mi'i pote waku watoĩ­ne'en ne aheko wakuap nug haria wo Iesui wati­mohey hawyi. \p \v 25 Woro­ho­'o­nãpin neran kurum iwasu ko'i i'ewyte pĩ'ã makuptia ko'i yt he'aito i te rakaria yt iwary i te rakaria. Yt ihary'i rakat i uito pote woro­'o­nãpin Tupana ehay uiwa­nẽtup hawiat ok tã ahenoi. \v 26 Mesuwat e'at pe miit'in aikat kahato ai'auka teran haype Iesui mohey haria aito pote. Niatpo kahato aheĩne'en hap. Mi'i pote are'e uiwa­nẽtup hap. Yt eweiky­'esat i ehary'i eiwary pote waku eweikup­te'en ui'ewy katu­pono irania'in i'atu­py­'ahak kahato ahete ahaty­'i­ha­ty'i kahato hatek takaria ewy iro pote aito. Mi'i pote niatpo kahato aheha­ry'i ahe'aito koitywy. \v 27 Ma'ato — Atiky­'esat kahato uhe'aito uhehary'i ewei'e pote pyno waku ehary'i etat kurum waku e'aito etat pĩ'ã are'e ma'ato yt ewei'e i pote waku yt etikat rei'o e'aito ehary'i hawyi waku uito ewy ereine'en are'e. Ewetat pote yt ewei'atoiat tei'o e'aito ehary'i ho'opot hap e'at pe katu­pono ahatek hap e'at mesup tawa Kurintiu piaria ai'auka teran haype pote. \v 28 Ma'ato epakup te ereĩne'en mote waku etikat ehary'i e'aito Tupana miky­'esat ewy. Ma'ato — Yt atikat teran i wẽtup ok uheha­ry'i sa'a­wy'i wuat uhe'aito sa'a­wy'i wuat uruho­'opot kahato e'at mesup pote ewei'e pote pyno waku pe eweikup­te'en Tupana wanẽtup hawe. Ma'ato etat ehary'i e'aito kurum iwasu makuptia en mote i'ewyte waku pe eweikup­te'en Tupana wanẽtup hawe e. Waku yne are. Mio miit'in ai'auka teran mote niatpo kahato ahe'aito aheha­ry'i watikat. Ma'ato etat pote waku ma'ato niatpo kahato aru etipuẽti eho'opot hap mesup e'at pe turan. \v 29 Uheinyt'in uiwy'ok ko'i yt pya hin i Aika­'iwat aipok hap. Yt watikuap i kat e'at pe hut hap ma'ato tuut irane hap watikuap. Waku wati­ky'e kahato ahe'aito aheha­ry'i ma'ato mi'i pytkai waku po'og watunug Tupana miky­'esat ewy ahe'aito aheha­ry'i miky­'esat ko'i kai. Waku wati­ky'e Tupana koran aikotã Iesui mohey haria yt he'aito i te rakat yt iwary i te rakat ewy. \p \v 30 Eiwe'eg wo o eheka­re'en wywo katu­pono yne mesu­wa­rotiat ahekat yt toĩne'en mot'i i. Karãpe watat ipakup takat aheka­re'en hawyi yt naku i wato'e aipy'a pe — Mio uito po'og irania'in kai katu­pono uhekat po'og ikahu irania'in kai yt naku i wato'e. Waku watu­wehum Tupana miium kape wen ma'ato yt naku i wato­mohey nei'o ahekat. Tupana kape yn waku watu­wehum ahekat aipo pe hawyi. Waku watunug Tupana miky­'esat ewy sio imiky­'esat aimi­ky­'esat sio yt sio imiky­'esat aimo­wepit sio yt. Waku watunug imiky­'esat sio watuwak sio yt katu­pono aiwak hap tokosap hawyi po'og aimo­wepit hap toĩne'en. \v 31 Yt naku i mesu­wa­rotiat kape yn watu­wa­nẽtup at ka'ap katu­pono tuweityk meremo aimo­wepit hap ahe'aito hap aiwary hap aimi­kyi'at ko'i aheka­re'en ko'i topap topap yne ma'ato aiminug Tupana kapiat toĩne'en mot'i rakat yn waku aiwa­nẽtup hap aimo­wepit hap. Yt tuweityk kuap takat i. \p \v 32 Iesui mohey haria yt he'aito rakaria i yt iwary rakaria i te'e­ru­wa­nẽtup at ka'ap ta'a­tu­ka­'iwat Iesui potpap nug hap kape ta'a­tu­ka­'iwat mowepit hap kape yn. Waku mi'iria ewy watoĩ­ne'en po'og po'og mesuwe. \v 33 Ma'ato iwary rakat tuwe­mo­wepit hap kape yn tuwa­nẽtup to'yat tomi'u tesokpe hap kape yn tuwa­nẽtup hawyi. \v 34 Karãpe tuwa­nẽtup teran Tupana potpap kape turan toĩne'en typy iwanẽtup hap Tupana mowepit hap i'ewyte teha­ry'i mowepit hap. Yt he'aito rakat i yt iwary rakat i Iesui mohey hat Toka­'iwat potpap hap kape yn tuwa­nẽtup. Toiky­'esat topiit Tupana wanuat yn. Toiky­'esat aiwa­nẽtup Tupana kapiat hap yn i'ewyte Tupana Pã'ãu miky­'esat yn toiky­'esat. Ma'ato he'aito kahato rakat iwary kahato rakat tuwa­nẽtup aikotã aikotã aru atimo­wepit uhe'aito uiwary to'e hap kape yn tuwa­nẽtup tomi'u kape to'yat kape tomẽ­pyt'in kape at ka'ap hap ewy tuwa­nẽtup. \v 35 Po'og waku ahe'aito kahato aheha­ry'i kahato hap. Woro­ho­'o­nãpin neran eipo­wyro hamo. Atiky­'esat kahato watunug Tupana miky­'esat ewy hap po'og torania miky­'esat nug hap kai. Mi'i pote mi'i hap ete sio ereĩne'en e'aito sio yt rakano sio ereĩne'en iwary rakano sio yt rakano atiky­'esat eipe atipy piat eropat haria sese yt kat i eipyhyp Aipo­typot potpap nug hap ete haria wo. \v 36 Pyno mesup woro­ho­'o­nãpin neran eipe. Ehaytuwy hary­poria ihainia kawiat eiwo­'o­ky­'esat pote waku etat ehary'i wo e'aito wo. Ma'ato — Aho'opot kahato mesup yt kat i ai'yat i yt kat i aiko i yt kat i aimi'u ewei'e eiwo­'ope pote — Waku po'og yt wato­'o­kyi'at i te katu­pono ho'opot hap e'at mesup katu­pono aito Iesui mohey haria pote miit'in miky­ry'i haria wo wato­py­hu'at. Pyno waku watoĩ­ne'en yt iwary i rakano yt he'aito rakano i mesup waku ewei'e eiwo­'ope. Mi'i hawyi waku eweikup­te'en yt iwary i rakat ewy yt he'aito i rakat ewy. Meiũran ma'ato eiwo­'o­kyi'at teran mote pyno waku eiwo­'o­kyi'at eiwo­'o­ko­ka'at e Tupana. Mi'i hawyi waku eweikup­te'en he'aito iwary rakano Iesui mohey haria eipe pote. \v 37 Pyno — Yt karãpe i uheha­ry'i e hat yt toiky­'esat i pote waku yt iwary i topy­hu'at e. Mi'i hat yt i'aparap i Tupana pe katu­pono toi'akit kuap topiit miky­'esat. \v 38 Waku aheha­ry'i ahe'aito. Waku watu­wehum Tupana pe ahe'aito aheha­ry'i miium hap ete. I'ewyte yt kat i ahe'aito pote yt kat i aheha­ry'i pote mi'i hap i'ewyte waku watu­wehum Tupana pe katu­pono uito ewy eweikup­te'en mote. Uiwa­nẽtup hawe po'og waku uito ewy katu­pono wahe­wyry kahato Tupana ehay moherep hamo. Uito ti Pauru. \v 39 Mana'in uhyt'i'in waku e'aito ehary'i wẽtup ok kahato yn iku'uro hap kape e. Ma'ato iku'uro hawyi yt uwe wano i ra'yn ereĩne'en neran mote waku ma'ato etiky­'esat ipakup hawyi waku etat wẽtup ok emiky­'esat Iesui mohey hat yt he'aito rakat i ewywuat Iesui mohey hat yn waku yt iwary rakat i yt he'aito rakat i waku etat e. \v 40 Ma'ato uiwa­nẽtup hawe waku po'og mana'in hiwu wo eweikup­te'en eweiky­'esat pote. Tupana Pã'ãu tuwa­nẽtup i'ewyte uiwa­nẽtup hap ewy hap yt atikuap i ma'ato mio tã are'e uiwa­nẽtup hawyi Tupana yt to'e i waku hiwu tukup­te'en hiwu wo yt e i te atikuap teran pytkai. Pyno uito ti eimu'e hat Pauru. \c 8 \p \v 1 Mesup woro­ho­'o­nãpin neran tupa­naria iã'ãkap mõtypot hap mi'u ete mekewat wewato ahup auka tupa­naria iã'ãkap e'at piat ko'i ete. Pyno mesuwat uimienoi kuap haria ra'yn eipe ma'ato ti ahenoi pakup i teran ehepe ikuap i hamo. Pyno Uwe uwe to'e topy'a pe — Uito po'og atikuap tuwe­mo­wato teran tuwe­wa­nẽtup hawe ma'ato tuwe­ma'at haype katu­pono yt uwe i mimu'e wo topy­hu'at i'ewyte yt uwe i wy wo toĩne'en. Ma'ato uwe uwe to'e topy'a pe — Miit'in ky'e hat areĩne'en neran mi'i e hat Tupana mipo­wyro topy­hu'at hawyi yt aima'at kuap i rakat toĩne'en. \v 2 Mi'i tupono karãpe — Uito po'og atikuap e hat put'ok'e ahete hawyi yt aiwe'eg i hap topy­hu'at katu­pono mesuwat yi totiat yt uwe i topy­hu'at ikuap yne hat. Mi'i tupono waku wato­py­hu'at — Atikuap teran e haria wo — Uimu'e ro e haria wo. \v 3 Pyno Tupana kuap teran haria yn aru Tupana kuap haria te'e­ro­py­hu'at. I'ewyte Tupana ky'e haria yn ni aru Tupana kuap haria tukup­te'en e. \v 4 Mi'i tupono ahenoi pakup i ra'yn aikotã tupana iã'ãkap mõtypot haria mi'u etiat. Pyno koitywy watikuap ta'yn mesu­wa­rotiat mo wuat minug ko'i tupana ko'i yt Tupana sese hin i hap tukup­te'en ma'ato aria'yp nu yi kawiat yn tukup­te'en. Mi'i tupono ti koitywy watikuap ta'yn tupa­naria miit'in mo wuat minug ko'i yt kat hamo i tupana wo tukup­te'en katu­pono yt kat i ieĩne'en hap ipuo hap watikuap. Ma'ato wẽtup ok yn Tupana Sese toĩne'en. Mi'i ti atipy piat wuat'i e'at piat ieĩne'en hat. Pyno irania'in tupana mesu­watroiat yi kawiat nu kawiat hap ko'i yt Tupana hin i. \v 5 Uruetu­pa­naria at waty waikiru ko'i i'atu'e. Irania'in — Uruetu­pa­naria mesu­wa­rotiat gupte'en haria i'atu'e. I'atu kahato iã'ãkap ko'i pe — Uruetu­pa­naria uruka­'i­waria i'atu'e mesu­wa­ro­tiaria. \v 6 Ma'ato Tupana sese toĩne'en wẽtup yn Mi'i wato'e. Tupana ti Ainug hat Ai'ywot wato'e. Mi'i ti wuat'i nug hat wato'e. Mi'i yn Aimoieĩ­ne'en hat wẽtup yn Aipo­typot wato'e. Aika­'iwat ti Iesui e hap het rakat wato'e. Tupana tunug yne topo wo aimoieĩ­ne'en hap wato'e. \v 7 Yt aheso hin i wuat'i miit'in tikuap ai'e hap pywo rakat. Tukup­te'en aipy­'a­setpe Iesui mohey pakup haria. Mi'iria sa'a­wy'i ta'a­tu­mohey kahato tupa­naria miit minug ko'i. Mi'i pote mesup te ta'a­tu­wa­nẽtup hawe — Mekewat iã'ãkap uimi­mohey sa'a­wy­'iwuat wẽtup Tupana wo toĩne'en yt Tupana wo toĩne'en hin i pytkai. Katu­pono Tupana Sese yn toĩne'en Tupana wo. Mi'i hawyi mi'u pu'i ta'a­tu­kyi'at pote — Pyno etum apo mesuwat pu'i ehetu­pa­naria pe sio yt i'atu'e pu'i weneru haria pe. Ta'i Tupana iã'ãkap mõtypot hap yne mesuwat pu'i i'atu'e hawyi mekewat Iesui mohey haira — Pyno yt atiky­'esat i emiwe­neru hap ko'i i'atu'e. — Ta'i urumiium na'yn tupa­naria iã'ãkap pe i'atu'e pote te'e­ru­we­mõti kahato i'u hap ete Iesui mohey haria pakup pote — Yt atu'u i i'atu'e. \v 8 Ma'ato yt aimi'u kaipyi i aimohun hap topy­hu'at e Iesui. Yt watu'u i pote waku wato­py­hu'at Tupana wanẽtup hawe. Watu'u teran mote waku Tupana wanẽtup hawe. Tupana yt tuwehum i aheko mi'u u hap kape. Yt ai'a­piheg hin i sio watu'u sio yt. Watu­wehum Tupana kape aimi'u watu'u turan mote waku pe watoĩ­ne'en Tupana wanẽtup hawe. \v 9 Ewe'eg wo o karãpe etu'u tupa­naria miit minug ko'i mõtypot hap mi'u turan. Toĩne'en ekai Iesui mohey hat pakup — Yt etu'u tei'o tupa­naria mõtypot hamuat miium u hap ete i'atu'e pote pyno yt etu'u tei'o. Etu'u pote — Yt etu'u tei'o e haria te'e­ru­we­mõti etu'u hap turan Iesui mohey haria yt itag i te rakaria Iesui mohey hap ete pote. Mi'i hawyi i'aparap hat ereĩne'en i'atu­wa­nẽtup hawe. \v 10 Pywo watikuap ta'yn tukup­te'en kahato miit'in — Yt naku i etu'u mi'u pu'i tupa­naria mõtypot kapiat miium e haria ta'a­tu­mohey Iesui pytkai. Ta'a­tu­mohey te ta'a­tu­wa­nẽtup hawe tupa­naria tukup­te'en hap. Ma'ato aito watikuap Tupana wanẽtup hawe — Waku etu'u yne mi'u ko'i e ma'ato watu'u Iesui mohey hat pakup ehamo pote meiũran — Pyno waku wato­mohey tupa­naria i'ewyte i'atu'e ta'a­tu­wa­nẽtup hawe e. Mi'i hawyi teke tupa­naria mõtypot yat pe aikope toĩne'en mi'u iã'ãkap kapiat miium ko'i hap kape hawyi tutu'u itote yt iwe'eg i hat ewy katu­pono ta'a­kasa aito i'u hap ete ai'yat pe sa'a­wy'i pote. \v 11 Iesui mohey pakup hat yt hesaika i rakat tukup­te'en Iesui mohey hap ete mi'i pote yt naku i wati­ma'at mi'iria — Watu'u yne mi'u ai'e hap wywo katu­pono mi'iria yt kat i mi'u tupa­naria mõtypot mi'u u haria tukup­te'en katupno ta'a­tu­wa­nẽtup hawe tupa­naria Tupana wo tukup­te'en ne. Watikuap ta'yn yt kat i tupana ko'i mesu­wa­rotiat hap. Ma'ato aiwy­ria'in Iesui mohey pakup haria ta'a­tu­wa­nẽtup tupana nu kawiat ihaĩte rakaria tukup­te'en. Yt naku i pyno watu'u tupana ko'i mõtypot hap mi'i Iesui mohey pakup takaria ehamo katu­pono meremo ta'a­tu­'atoiat Iesui hawyi te'e­ra­'aipok i i'atuetu­pana ran ko'i kape mekewat mi'u ta'a­tu'u aito ewy hawyi e. \v 12 Aika­'iwat Iesui iku'uro mio tã e haria ehakye­ra'at hamo. Ma'ato watu'u yne hap kaipyi Iesui mohey haria pakup takaria te'e­ra­'aipok tupana iã'ãkap yat kape pote aiwy ma'at hat no watoĩ­ne'en i'ewyte Aika­'iwat Iesui ma'at hat no watoĩ­ne'en katu­pono yt nakuat i yt ta'a­tu­mohey kahato i te turan watu'u i'atu­py­'a­setpe mo wuat minug tupa­naria mõtypot hap mi'u katu­pono haty kahato mi'iria ete watu'u pote. \v 13 Pyno uito yt karãpe i atu'u mi'u pu'i mekewat uipot­ma'at hap pupi katu­pono yt atiky­'esat i uiwy'ok wẽtup ok Iesui mohey pakup hat ma'at hano areĩne'en. Yt atima'at reran i uheywyt uheinyt uheyke'et pote — Waku atoiat mi'u pu'i tupa­naria mõtypot hap areĩne'en i'atu­wywo turan are'e yn uipy'a pe. \p Uito ti Pauru eimu'e hat Iesui etiat. \c 9 \p \v 1 Ta'i uito Pauru Tupana emiit sese imipo­'oro tehay moherep hamuat. Yt kat i uiwe­te­weru hap miit'in po pe pote areĩne'en Iesui emiit no yn. Yt uwe i uipyhyp kuap kat pote yt uwe po pe i areĩne'en. Yt uwe i to'e kuap uhepe — Etum uhepe mekewat ewete­weru hap hawyi waku ereto Tupana ehay moherep hamo yt ta'a­tu'e kuap i katu­pono yt kat i atipuru miit'in kaipyi pote. Aika­'iwat Iesui uinug tomi­po­'oro tehay moherep hamuat. Mekewat e'at pe ara'a­kasa Iesui uheha wo hawyi Aika­'iwat uipo­'oro ehowawi tehay moherep hamo. Mi'i hawyi Aika­'iwat mohey haria eweikup­te'en uhehay upi. \v 2 Mi'i hap kaipyi eweikuap Tupana uipo­'oro hap. Ma'ato irania'in yt ipywo i Tupana uipo­'oro hap ma'ato eipe eweipywo katu­pono uiwẽ pyi Aika­'iwat Iesui aimoieĩ­ne'en hat uhehay pyi einug ipakup takaria wo. Mesup koitywy eweikup­te'en Iesui mohey haria wẽtup miit ewy iwywo eweikup­te'en. Mi'i kaipyi eweimohey Tupana potpo­'oro wuat areĩne'en hap. \v 3 Tukup­te'en ma'ato — Pauru yt Tupana mipo­'oro ewy hin i i'atu'e. Yt mekewat 12 ok takaria ewy hin i i'atu'e to'ope ma'ato mi'iria atiwesat — Uito rat Tupana mipo­'oro sese are. \v 4 Areĩne'en Iesui potpo­'o­roria 12 ok takaria ewywuat uito are'e. Mi'i pote atiky­'esat pote waku atunug i'atu­minug ewywuat are. Atiky­'esat pote waku atipo­'oro uimi­mu­'eria uipoi hamo katu­pono Iesui potmu­'eria 12 ok takaria sa'up ta'a­tu­puẽti ta'a­tu­mi­mu­'eria miium kaipyi. Uito Pauru i'ewyte atiky­'esat mi'u eikai pote waku ahẽtup sa'up eipo pywiat eimu'e hamuat wen ma'ato — Atiky­'esat eimi­mu'e hap sa'up uipoi ro yt are'e hin i ehepe. \v 5 Aika­'iwat potmu'e Peteru ihary'i rakat toĩne'en i'ewyte Aika­'iwat Iesui ywyt Tiaku i'ewyte toĩne'en ihary'i. Mi'iria tuwat i'atu­'aito wywo i'atue­wyry hap upi Tupana ehay moherep hamo ma'ato uito yt kat i uheha­ry'i mi'iria ewy ma'ato atiky­'esat pote waku atat uheha­ry'i. \v 6 Aiwy Panape i'ewyte uito urupotpap kahato urupo wo aimi'u kyi'at hamo ahesokpe kyi'at hamo mi'i tã. \v 7 Sura­ra'in ni mesuwat yi tote tenuk kahato topo­'oro hat surara akag kaipyi. Toĩne'en i'atue­su­rara akag miium i'atue­sokpe i'atue­wyry hamuat. Yt i'atu­potpap hin i ta'a­tupo wo mekewat kyi'at hamo. Ma'ato uruto uruwewiat urupotpap kaipyi urutenuk hap toĩne'en. Go nug haria yt mi'i tã hin i katu­pono ta'a­tu­mikoi kaipyi te'e­renuk. Ta'a­tu­mikoi ypia kaipyi te'e­re­sapo u ra'yn. I'ewyte ta'a­tu­hũria emĩ hy kaipyi te'e­renuk. I'atu­potpap hap ti mi'iria poi hamo toĩne'en. Ma'ato uito i'ewyte Tupana ehay moherep hat Panãpe yt mi'iria ewy hin i urutu­kup­te'en. \v 8 Pyno ahenoi wẽtup ehepe Tupana ehay kaipyi. \v 9 Mio tã e Tupana sa'a­wy­'iwuat miwan me Musei wẽ pyi ihay — Yt naku i wati­kytyt aihũ wewato ahup ipotpap turan e. Yt naku i wati­wẽ­po'i po'i ne'i awati iã'ỹi akit akit turan e. Yt naku i mi'i turan wati­wẽ­po­'i­po'i ne'i. Waku tenuk awati eha'ok topy wuat turan topotpap popuo aihũ wewato ahup e Tupana Musei pe ainãpin hawe. Pyno Tupana tuwa­nẽtup kahato aihũ hesy'at hap kape. \v 10 Ma'ato topotpap nug haria topot­po­'o­roria poi hamuat ete uruesy'at pote uruipoi hap ete mio tã e Tupana. — Waku watipoi aihũria ta'a­tu­potpap nug hap popuo i'ewyte waku watipoi aipotpap nug haria e. I'ewyte aikotã ikoi hat ewy i'ewyte i'atunug hat ewy ta'a­tu­mikoi kaipyi te'e­renuk kahato. Mi'i hap ewy hut hap kape i'atu­potpap. Ta'a­tu­he­katup haype aikotã i'atag tomikoi hepamo hap ewy. \v 11 Karãpe watikoi mani hawyi waku watunug u'i aihe­mani i'ok hawyi. Mi'i hap ewy kahato waku aimikoi Tupana ehay kaipyi watenuk eimu'e hap Tupana ehay etiat sa'up kaipyi waku urutenuk hap ewy e. Niatpo kahato mani koi hap ma'ato itag hawyi u'i kahato wati­puẽti aipotpap sa'a­wy­'iwuat kai. Mi'i hap ewywuat kahato eimu'e hap Tupana ehay koi hap. \v 12 Irania'in eimu'e haria eweipoi kahato. Ma'ato — Yt karãpe i urupoi ro uruto'e ehepe. Eweikuap kat pote pyno ahenoi ehepe. Yt uruiky­'esat i ei'e hap eiwa­nẽtup hawe — Aimi'u ky'ewi ne'i aimu'e ahekat ky'ewi ne'i aimu'e sehay wakuat ete Pauru Panape ewei'e hap. Mi'i pote urupotpap at ka'ap urupo wo urusa'up puẽti hamo. Uruho­'opot kahato yat sokpe kawiat nug hap ete urumi'u kyi'at hamo yt uruiky­'esat i ei'okpe tote urutenuk haype pote. \v 13 Sa'a­wy­'i­wuaria Tupana mõtypot yat piaria pa'i ko'i te'e­renuk miit'in miium kaipyi i'atuhũ Tupana kapiat i'atu­miwuk kapiat ete. Te'e­renuk ta'a­tuhep ipu'i kã'ã mekewat nu kawiat aihũ wuk hap eiam kaipyi te'e­renuk hamo. Pa'i ko'i mi'i tã sa'a­wy'i ta'a­tu­puẽti ta'a­tu­mi'u. \v 14 Mi'i hap ewy Tupana ainãpin mesup — Eweipoi ro eimu'e haria e. Eweimõ'ẽ emi'u uhehay wakuat moherep haria pe uimi­ky­'esat ok tã e Tupana. \v 15 Ma'ato sa'a­wy'i eimu'e turan yt atikat i uipoi hamuat. Yt kat i sa'up atikat. Eimu'e hap sa'up yt atiky­'esat i te. Koitywy atunug mesuwat uimiwan yt kat i ahẽtup eikaipyi mesuwat uimiwan me. Yt atiky­'esat i sa'up eikaipyi eimu'e hap sa'up. Po'og waku uiku­'uro areĩne'en yt eimipoi i wywo te areĩne'en. Yt atiky­'esat i ekat. Yt kat i uheso hap uhehay ete. Eweimõ'ẽ uhepe pote koitywy yt atikat i te pãi. \v 16 Ati'a­tu­mu'e kahato miit'in Iesui etiat ma'ato yt uimi­mu­'eria ekat ky'ewi i ati'a­tu­mu'e mi'iria i'ewyte yt uimõ­typot hap ky'ewi i ati'a­tu­mu'e miit'in. Eweikuap apo kat pote ati'a­tu­mu'e miit'in Iesui ete hap. Pyno ahenoi ehepe Iesui uipo­'oro miit'in mu'e hamo mi'i pote ati'a­tu­mu'e wuat'i ywania Iesui uipo­'oro hap ewy. Iesui ehay ikahu rakat ete yt ati'a­tu­mu'e i miit'in mote Tupana mi'a­piheg wo areĩne'en aru. \v 17 I'ewyte yt arepo­'oro i Iesui ehay moherep hamo yt uimi­ky­'esat ewy hin i. Ma'ato uipo­'oro hat miky­'esat ewy woro­ho­'o­mu'e. Ma'ato arepo­'oro ne'i pote mi'i hawyi atiky­'esat sa'up eikaipyi. Ma'ato yt atiky­'esat i sa'up eikai katu­pono yt uipo­'oro i eipe. Ma'ato Tupana uipo­'oro yt uimi­ky­'esat ewy hin i ma'ato — Etunug o e Tupana uhepe pote waro­ho­'o­mu'e. Mi'i atunug mote uimohey Tupana inug hap ete. \v 18 Yt ha'up ky'ewi i woro­ho­'o­mu'e pãi. Uha'up sese ti ehepiat Tupana kuap hap. Yt eikat ky'ewi i ma'ato woro­ho­'o­mu'e. Yt ekat ky'ewi i atimo­herep ehepe Iesui etiat ikahu rakat sehay. Atiky­'esat ha'up eikai uipotpap sa'up Tupana ehay wakuat moherep hap sa'up pote waku ahẽtup Tupana wanẽtup hawe ma'ato yt ahẽtup i te mi'i hap ete. \v 19 Yt uwe i uikyi'at kuap sa'up mo are. Yt uwe i — Urumu'e ro urumi­ky­'esat ewywuat pote sa'up iwato urutum epe Pauru e haria. Uito ti Tupana mikyi'at uito are. Tupana po pyi yn arenuk teren. Yt kat i miit'in wanẽtup hap uikai ma'ato Tupana wanẽtup hap wywo yn woro­ho­'o­mu'e are. Yt kat i eikat ky'ewi hap wywo woro­ho­'o­mu'e. Uito areĩne'en wuat'i miit'in eropat hat katu­pono atekyi teran wuat'i miit'in Iesui kape pote. \p \v 20 Ati'a­tuekyi teran kahato uiwy­ria'in Iuteuria Iesui mohey hap hamo. Mi'i pote i'atu­py­'a­setpe areĩne'en Iuteu ywania wo — Uito ti Iuteu yn are'e i'atuepe. Mi'i hawyi i'atueko Iuteuria eko nug hat areĩne'en i'atu­py­'a­setpiat areĩne'en turan. I'ewyte karãpe areĩne'en Musei mienoi moherep haria py'a­setpe mi'i hawyi atimo­herep Iesui i'atuepe Musei miwan kaipyi. Musei ainãpin hap nug hat ewy areĩne'en mi'iria py'a­setpe i'atuekyi Iesui kape. \v 21 Karãpe irania'in ywania py'a­setpe areĩne'en mi'i hawyi irania'in ywania eko wakuat ewy atunug. Areĩne'en mi'iria ewywuat. Areĩne'en wẽtup ywania py'as­tpe pote yt atunug i ui'y­wania Iuteuria eko ewy ma'ato i'atueko wakuat yne rakat atunug. Mi'i hap atunug katu­pono mi'iria atiky­'esat kahato Iesui mohey haria torania hap. Mi'i hap yn atunug Iesui kapiat miit'in ekyi hamo. \v 22 Karãpeĩ areĩne'en Iesui mohey haria yt hesaika rakaria i te tokpe mi'i hawyi paa'e hat areĩne'en ei'ewy uito are'e i'atu­moe­saika imohey hap ete hamo. Mi'i kai aho'osat Iesui mohey hanuaria. \v 23 Ati'a­tu­mu'e kahato mi'iria Iesui ehay wakuat ete. I'atu­wy­ria'in wo areĩne'en i'atu­mu'e hamo. Mi'i hap ahenoi yne hawyi Tupana mipoi­tyro wo mi'iria tukup­te'en i'ewyte uito. \p \v 24 Ahetama puo tukup­te'en wo'oiã'ãg haria mesuwat seput hap ete uwe po'og ihyha hap kuap hamo. I'atu kahato teput to'o­'e­wy­'ewy ma'ato wẽtup yn po'og ihyha hat yn topy­hu'at morekuat miium sa'up sat hat no. Pyno waku watu­weput hãpyk kahato mekewat morekuat miium sa'upsat hamo. \v 25 Wo'o­'iã'ãg haria seput haria sa'a­wy'i ta'a­tu­piit­moe­saika kahato. Yne e'at pe teput at i'atu­hyha hamo. Mi'i hawyi wẽtup topy­hu'at po'og torania kai hawyi mi'i hat pe morekuat tum to'akag painug hap ewywuat — Mi'i seput hat po'og e hamo. Ahetama puo morekuat tum to'akag painug hap mohyt kawiat po'og seput kuap hat pe. Wẽtup e'at hawyi igag na'yn. Mi'i hap ewy Tupana tum aru ahepe aipainug hap ai'akag totiat ma'ato mi'i ti yt igag i rakat toĩne'en. Wuat'i e'at piat ikahu rakat sese. \v 26 Mi'i hap ewy waku wato­mohey hãpyk kahato Aipo­typot Iesui haty wo. Uito Pauru surara ewywuat ipiit heg nakat ewywuat mekwat wo'o­'a­hy­kahyk hat ewywuat hãpyk kahato uito. Atu'uka aikotã ikuap kahato hat hepap hat uka hap ewy yt arekyry popuo i atu'uka. \v 27 Ahetamã puo wato­'o­'iã'ãg wu'uka hap ete. Mi'i watunug at pote watu­we­moe­saika kahato aipiit. Yt miky­'esat ewy i haty hap ma'ato wati­mo­pokuat aipiit. Mi'i hat ewy areĩne'en uito. Ma'ato Tupana ehay moherep hap ete uipiit yt ipap i pytkai atunug. Karãpe wẽtup ok yi kai ne'i ra'yn watu­'uka hap ete mi'i hawyi tuwe­mõti. Ma'ato uito mi'i hat ewy yt areĩne'en neran i Tupana ehay moherep hap ete. Areĩne'en neran po'og hesaika rakat ewy. Mi'i hap ewy karãpe are'e irania'in me — To'iro waku Iesui upi watuwat are'e ma'ato mi'i pytkai yt areto i Iesui upi pote uito i'ewyte aremõti. Wãi'are uipiit miky­'esat sa'ag ete yt atiky­'esat i Uipo­'oro hat to'e uhepe aru — Sa'ag nug hat en e hap yt atiky­'est hin i aru Iesui e hap. Uito ti uipiit miky­'esat monik hat Pauru. \c 10 \p \v 1 Ui'y­wania woro­ho­'o­mu'e teran i ra'yn aha'a­se­'i'in sa'a­wy­'iwuat ete. Sa'a­wy'i te turan aha'a­se'i Musei upi tuwat ai'y­wania wanĩ­kaptia po pyi. Mi'i hawyi Tupana ti'a­tu­pyhyp sura­ra'in i'atue­wa­nĩ­kaptia i'atu­mohan haria. Mi'i hawyi toipo­'oro ywyhig temiit'in apykok hamo y'ahig i'atue­wyry hap moherep hamo. \v 2 Mi'i hawyi tutunug mu'ap ihyemui'a wato sakpo ihyemui'a Hup e hap het rakat sakpo. Mi'i hawyi y'y wehy­'okmõi hap sakpo tuwat y'y py'a­setpuo Tupana pu'ap upi. Mi'i hawyi ywyhig mekewat wanĩ­kaptia pyhyp hap hewyry i'atuupi. Mi'i hawyi Tupana ti'a­tu­set'ok ta'yn eipe Musei upiaria e. \v 3 Mi'i hawyi tuwat yahig sakpo. I'atu­mi'u wuat man atipy piaria mi'u toĩne'en itote. Te'e­renuk kahato yne e'at Tupana miium man ete. \v 4 I'ewyte tutum tesaika hap wywo y'y wakuat nu wato kaipyi tuwẽtem ihy yne e'at pe. Koitywy watikuap ta'yn mekewat Nu wato Aika­'iwat Iesui iã'ãkap ewywuat. \v 5 Ma'ato yt naku i nug haria te'e­ro­py­hu'at yahig note e. Mi'i hawyi Tupana yt iwepit hin i mekewat i'atu­minug sa'ag ete hawyi te'e­ropap kahato yahig note kowo'i kowo'i moi mi'auka wo ahu mi'auka wo aria mi'auka wo. \v 6 Mi'i hawyi aito mesup mi'iria emiariru ko'i ewywuat pote yt kan hamo i watunug yt naku i kat pote Tupana ti'a­tu­'a­piheg mi'iria aha'a­se­'i'in aimo­we'eg hamuat i'atu­minug sa'ag ko'i atoiat hamo e. \v 7 Waku pyno wato­ken'ẽ kahato aha'a­se­'i'in etiat Tupa­naria mug hap pupi. Waku watoiat tupa­naria mõtypot hap katu­pono aha'a­se­'i'in timõ­typot kahato mi'i ko'i aikotã to'e miwan hap ewy. Ai'y­wania te'e­ra­'apyk mi'u u hamo sapo hy u hamo Tupana sa'ag wewato ahup iã'ãkap mõtypot hamo hawyi hairu nug hamo. Mi'i hawyi i'atu­poĩ'ãm ta'a­tue­tu­pa­naria mõtypot hamo e. \v 8 Mi'i hawyi hary­po­ria'in ihainia'in to'ope to'ope inug sa'ag. Ta'a­tunug sa'ag hawyi te'e­ropap kahato sakpo 23000 miit hewo hewo yi tote iku'uro rakaria yt naku i nug haria. \v 9 Mi'i hawyi yahig note ta'a­tu­mõ­py­'ahak teran Tupana ta'a­tu­minug sa'ag wo. Ta'a­tu­hã'ãg kahato Tupana. Mi'i hawyi moi ko'i ti'a­tu­'uka kahato mi'iria. \v 10 I'atuehay sa'ag kahato — Emiium ko'i man yt ikahu hin i i'atu'e Tupana pe. Mi'i pote Tupana tipo­'oro temiit atipy kaipyi i'atu­moma hamo. Put'ok'e hawyi topap kahato ai'y­wania sa'a­wy­'i­wuaria. Pyno waku aiwe'eg wo kahato waku watu­wehum imiium ete \v 11 Yne mesu­wa­rotiat ikahuro hamuat yt pya hin i ra'yn. Waku ahewyry iwe'eg nakaria ewy. Waku wato­ken'ẽ aha'a­se­'i'in minug sa'a­wy­'iwuat pupi katu­pono aimo­we'eg hamo Tupana tiwan aha'a­se­'i'in minug ko'i etiat. \v 12 Yt naku i wato'e aiwa­nẽtup hawe — Uhesaika kahato Tupana mohey hap ete pote yt karãpe i aru ati'a­parap Tupana pe yt naku i wato'e. Ewe'eg wo o mio tã ewei'e eipy'a pe pote katu­pono mi'i e haria meremo ta'a­tu­'a­parap ta'a­tuiã'ãg hap yt naku i nug hamo put'ok'e hawyi — Imohey kahato hat areinẽ'ẽn i'atu'e ta'a­tu­wa­nẽtup hawe pytkai. \v 13 Yne aito ahiag miiã'ãg ko'i aiwo­'o­'e­wy­'ewy. Ma'ato sa'a­wy'i Tupana to'e ahepe — Atipyhyp aru ehã'ãg hap pupi e. Mi'i pote yt karãpe sese i put'ok'e hã'ãg hap ehete po'og hesaika eikai katu­pono areĩne'en eiwywo eimoe­saika hamo ehã'ãg hap pupi e. Mi'i hawyi ehesaika kahato eweikup­te'en ehã'ãg hap sopo hamo e hawyi atum ehepe mu'ap haty'u wuat ipopywiat ewẽtem hamuat e Tupana. \v 14 Mi'i pote uiwy­ria'in sese eipe yt eweimõ­typot tei'o iã'ãkap ko'i. \v 15 Mi'i tã ewetunug mote we'eg haria wo eweikup­te'en. I'ewyte atikuap uhehay upiat haria eipe sio yt hap ete e. \p \v 16 Karãpe watu­we­'a­tunug watu'u sapo hy hamo kui'a piat i'ewyte man u hamo mi'i turan watu­wehum kahato Tupana kape katu­pono aipoi­tyro mi'i hap ete. Mi'i sapo hy Aika­'iwat Iesui suu iã'ãkap kahato. Mi'i watu'u hu iã'ãkap hawyi imohey hap wati­mo­herep kahato. Karãpe watipik mekewat man hawyi watu'u hawyi imohey haria wato­py­hu'at hap wati­mo­herep miit'in me i'ewyte wẽtup piit ewy watoĩ­ne'en hap wati­mo­herep. \v 17 I'atu kahato aito Iesui mohey haria ma'ato mi'i pytkai wẽtup piit ewy watoĩ­ne'en e. Mi'i hap ewy wẽtup a yn watipik pik man hawyi watenuk. Mi'i hawyi wẽtup a yn man watu'u Iesui pu'i pik'e hap moherep hap. \v 18 Uru'y­wania Isareu ywania tum kahato ta'a­tuhũ Tupana pe. Mi'i hawyi pa'iria tiwuk ta'a­tu­hũria i'atuwuk wuk hap heiam note. Iwyp kahato hawyi terenuk kahato ra'yn ta'a­tumiium kaipyi Tupana piat ta'a­tumiium pytkai. \v 19 Pyno ahenoi mekewat mi'u Isareu ywania miium ta'a­tue­tu­pa­naria imõtypot hap yt ihaĩte hin i. Mi'i pytkai ta'a­tu'u mi'u iku'uro rakat katu­pono iku'uro rakaria tupa­naria pote. \v 20 Ta'a­tuwuk ta'a­tu­hũria i'atuiã­'ãkap py'a­setpe ma'ato iã'ãkap ko'i i'atue­tu­pa­naria yt ta'a­kasa hin i. Pywo ti yt Tupana sese kape hin i i'atumiium ko'i ma'ato ahiagnia kape i'atu­miwuk ko'i. Mi'i hawyi ahiag wyria'in kahato tukup­te'en mi'iria. Yt naku i mi'i tã ewetunug eipe mi'iria eko ewy ne'i Iesui ekui'a sapo hy wo. \v 21 Mi'iria i'ewyte te'e­re­'y'u ahiagnia ehamo mekewat tupa­naria mõtypot hap yparakai totiat. Yt naku i watunug i'atu­minug ewy te katu­pono wẽtup sapo hy ra'yn aiwanuat. Aika­'iwat Iesui ekui'a pyi ra'yn watenuk huu at hap ewywuat watu'u waku rakat. \v 22 Ma'ato watu'u ahiagnia ekui'a pyi i'ewyte Aika­'iwat ekui'a pyi hawyi waku aiwe'eg wo katu­pono Aika­'iwat tiky­'esat aito towanuat hap yn. Ihay'y­wywi mi'i tã watunug pote. Waku aiwe'eg wo kahato katu­pono Aika­'iwat po'og hesaika aikai. Waku wato­ken'ẽ Aika­'iwat ai'a­piheg hap pupi uiwy­ria'in Tupana sa'a­ru'in saki­'yt'in aito pote. \p \v 23 Waku watunug yne aimi­ky­'esat ok tã i'atu'e to'ope irania'in Iesui mohey haria ta'a­tueso popuo. Mi'i pote are'e i'atuepe — Aimi­ky­'esat waku pote pyno waku watunug ma'ato aimi­ky­'esat yt naku i pote yt naku i watunug. Aimi­ky­'esat miit'in powyro hap pote waku watunug are'e i'atuepe. \v 24 Yt naku i aimi­ky­'esat yn watunug waku pytkai are'e i'atuepe. Waku po'og irania'in miky­'esat watunug aiwe­po­wyro hap kai. \v 25 Karãpe irania'in terut ahowawi mi'u pu'i waku watu'u yne imiium. Yt naku i wato'e — Eti'auka apo mesuwat ehũ iã'ãkap mõtypot hamo mehĩ mana sio yt wato'e ne'i. \v 26 Yt naku i mio tã ewei'e mi'u erut hat pe katu­pono Tupana tunug yne pu'i mesuwat aipytyp nug hap mywo te i'ewyte aihũria yne Tupana wanuat topy­hu'at. \v 27 Mi'i hawyi wẽtup ok yt imohey i hat to'e ahepe — To'iro ui'yat kape ahenuk hamo e hawyi waku ereto etiky­'esat pote. Ma'ato waku put'ok­'ere hawyi erenuk kahato imiium ok tã e. Yt ere'e tei'o tope — Etum na'yn apo meiũwat mi'u iã'ãkap mõtypot hamo uhyt mana yt apo'ere tei'o ma'ato etu'u yt kat i haty ewanẽtup hawiat wywo yn waku. \v 28 Ma'ato erenuk turan wẽtup ok to'e epe — Etikuap apo Tupana iã'ãkap mõtypot hamuat mi'u pu'i watu'u hap uhyt e pote — Yt atikuap hin i mi'i hap waku ewei'e i'atuepe. Mi'i hawyi — Pyno yt atu'u i po'og katu­pono yt naku i watu'u mi'i tã e hat ehamo ma'ato etu'u pote haty kahato topy­hu'at ewanẽtup hawe i'ewyte mekewat miit itotiaria pe i'aparap hat wo en eropy­hu'at ihamo etu'u pote. \v 29 Yt aiwo­'oewy hin i aimi'u u hap eko ete e. Ma'ato waku watu'u aiwa­nẽtup hawe wen ma'ato mekewat miit — Yt naku i watu'u e hat ehamo yt naku i watu'u. Ma'ato irania'in itotiaria Iesui mohey haria — Waku watu'u Tupana miium e haria tukup­te'en eipy­'a­setpe pote waku yne aimi'u wo watu­wehum kuap Tupana kape pote waku etu'u e Iesui Aika­'iwat ahepe. Pywo kahato mi'i tã wen ma'ato yt naku i — Yt naku i watu'u e hat ehamo katu­pono yt naku i watu­'uka ahehay wo irania'in Iesui mohey haria wywo — Waku watu'u yt naku i watu'u e hap ko'i etiat. \v 30 Watenuk turan waku wato'e Tupana pe — Urutu­wehum kahato epe Tupana emiium urumi'u wo waku wato'e Tupana pe. Mi'i hap ewy watunug mote yt naku i wato'e wẽtup ok — En yt naku i katu­pono etu'u mekewat mi'u yt naku i mio tã wato'e katu­pono tuwehum tenuk turan Tupana kape hap wywo tutu'u pote. \v 31 Pyno kat ko'i kat ko'i watunug waku watunug mi'i torania Tupana mõtypot hamo sio watenuk sio wate­'y'u sio watu­we­potpap Tupana mõtypot hap yn waku aiwa­nẽtup hawe. Ta'i kat ko'i kat ko'i watunug turan waku watu­wehum Tupana kape. \v 32 Waku aheĩne'en yt uwe ma'at hano i. Waku wato­py­hu'at yt Iuteu ywania aparap hano i. Yt naku i Iesui mohey hap auka hat wato­py­hu'at aiminug ko'i kaipyi. I'ewyte irania'in ywania aparap hano yt naku i wato­py­hu'at. Yt naku i watoĩ­ne'en Iesui mohey haria Tupana yat piaria ma'at hat ne'i. \v 33 Uito Pauru arewy­'inug neran yne uiminug wakuap mo yn. \c 11 \p \v 1 Pyno waku eiwe­ha'at uhowawi ui'e­wywuat eweipy­hu'at katu­pono uito Aika­'iwat Iesui iã'ãkap kahato uito imiky­'esat ewy yn atunug neran are. \v 2 Pywo pe ti arehum kahato ehete uipot­mu­'eria katu­pono yt uiwaure hin i eipe uimienoi upi kahato eweikup­te'en. Ha'a­wyte woro­ho­'o­mu'e kahato Iesui moherep hap ete. Mi'i hawyi areto ra'yn ma'ato yt eweiwaure hin i uimiatoiat i'ewyte yt eweiwaure hin i eimu'e hap. \v 3 Pyno wẽtup ete woro­ho­mu'e teran. Atiky­'esat eweikuap Torania Ihainia'in akag no topy­hu'at Iesui Aipo­typot Po'og torania Kawiat. Mi'i hawyi hary­poria akag topy­hu'at he'aito. Mi'i hawyi Aipo­typot Iesui akag topy­hu'at Tupana. \v 4 Yt naku i ihainia aimu'e Tupana ehay etiat turan sio ihainia ihay Tupana wywo aiwo­'o­mu'e hawe yt naku i morekuat painug hap i'akag note katu­pono mi'i pote To'akag Iesui mõti te hap topy­hu'at. \v 5 Karãpe Tupana mõtypot yat pe wẽtup ok hary­poria aimu'e teran Tupana ehay wo waku totopag ta'akag note sokpe hit kawiat yt kat i — Uito po'og ihainia'in kai e hap toĩne'en mekewat hary­poria wanẽtup hawe e hap moherep hamo. Ma'ato tuwepyi aimu'e hary­poria yt kat i paa'e hap wywo pote ihainia'in mõti hap toĩne'en hawyi he'aito tuwe­mõti sese — Uheha­ry'i uimu'e hat toĩne'en mesup e hap tuwa­nẽtup hawe pote. \v 6 Ma'ato sokpe hit ta'akag note pote waku aimu'e. Mi'i pote waku hary­poria topag ta'akag tote te'og sokpe hit kawiat aimu'e Tupana ehay etiat turan sio ihay Tupana kape turan — Ihainia'in ywyt'ok­pype areĩne'en e hamo. \v 7 Tupana mõtypot kahato hat ihainia'in Tupana iã'ãkap sese ihainia hary­poria i'ewyte ma'ato ihainia mõtypot hat ihary'i. \v 8 Sa'a­wy'i Tupana tunug hary­poria ihainia kawiat mekewat e'at pe. Yt tutunug i ihainia hary­poria kawiat. \v 9 Sa'a­wy'i sese Tupana tunug ihainia hary­poria mu'e hamo. \v 10 Mi'i pote waku hary­po­ria'in tuwe­'akag suwy sokpe wo — Uito atimõ­typot uhe'aito to'e hamo wuat'i miit'in ehamo hamo. I'ewyte atipy piaria he'aito po'og ikai e hamo. \v 11 Karãpe wato­py­hu'at Iesui mohey haria wati­po­wyro kahato hary­poria. Yt wati­mohit i i'ewyte aiwo­'o­mõ­typot hap yn. \v 12 Pyno ti Tupana tunug hary­poria ihainia eturu­'okpy kawiat. Ma'ato i'ewyte pywo kahato torania ihainia'in tuwẽtem toty ymyẽ pyi. Ainug hat sese ma'ato Tupana sio aito hary­poria sio ihainia. \v 13 Pyno uiwesat eipe sio waku aheha­ry'i ihay Tupana kape Tupana mõtypot yat pe aiwa­'a­tunug hap tote yt kat i hin i i'akag me te'og wywo sio yt. \v 14 Ma'ato ihainia tunug to'asap hary­poria wat ewywuat pote mi'i hawyi aiwe­mõti hap topy­hu'at kat pote ihainia aito pote. \v 15 Ta'i yt naku i katu­pono watikuap yne aito yt uwe i aimu'e pytkai hary­poria i'asap ywop takat waku. Watikuap ta'yn hary­poria asap hesokpe ewywuat Tupana tunug sa'a­wy'i hary­poria painug hap ewywuat topy­hu'at. \v 16 Ma'ato uiwa­nẽtup hawe waku hary­poria topag ta'akag tote sokpe hit ta'a­tu­henoi ihainia'in Tupana ehay wo turan sio ta'a­tuehay Tupana kapiat turan. Yne Iesui mohey haria mi'i seko ewy toĩne'en ahetamã pe. I'ewyte uruto Iesui potmu­'eria sese 12 ok takaria wy wẽtup seko yn urutu­kup­te'en. Pyno waku aheko ewy watunug. — Yt naku i sokpe hit ai'akag toto ewei'e pote Iuteuria eko ewywuat urueko mohit haria wo eweikup­te'en katu­pono yne Tupana mõtypot yat piaria uruetama pe mi'i ewywuat nug haria tukup­te'en. \p \v 17 Pyno woro­ho­'o­nãpin teran uito Pauru. Waku kahato ti eipe tawa Kurintiu piaria ma'ato mesup ahenoi teran ehepe yt uimo­wepit i hap ko'i eiminug. Pyno eiwe­'a­tunug kahato o itote Tupana mõtypot hamo ma'ato yt hãpyk hin i eweimõ­typot Iesui. Mi'i hawyi mi'i kaipyi miit'in aparap hap topy­hu'at. Mi'i hawyi eiwe­'a­tunug hawe po'og wu'uka hap topy­hu'at itote. Kat pote som mi'i tã. \v 18 Ta'i irania'in henoi uhepe — Yt to'o­'ewy hin i itotiaria hawyi wu'uka hap yn topy­hu'at itote i'atu'e. Pyno eipe Iesui mohey haria pytkai eiwe­pat­'ok­pat'ok itotiat hap atikuap ta'yn. Yt atimohey i yne i'atuehay ko'i ehetiat ma'ato mi'i i'atu'e hap ehetiat hap atimohey. \v 19 — Waku wati­pat'ok pat'ok ewei'e sa'ag eiwo­'ope. Waku irania'in aimu'e hat Peteru upiaria. Waku irainia'in aimu'e Aporu upiaria. Waku irania'in aimu'e hat Pauru upiaria ewei'e sa'ag me'i eiwo­'ope. Mi'i tã watunug hawyi meremo watikuap uwe hãpyk uwe yt hãpyk i ewei'e sa'ag ma'ato mi'i tã ti yt Tupana miky­'esat ewy hin i. \v 20 — To'iro watenuk Aika­'iwat enuk hap man pikpik hap kape ewei'e. To'iro sapo hy u hamo Iesui kapiat kuekatu hamo waku wato'e ma'ato yt mi'i tã hin i ewetunug. \v 21 Yt Aipo­typot enuk hap ewy hin i ewetunug itote katu­pono yt iwe'eg nakaria ewy i ewehenuk yt eweimõ'ẽ hin i pote. Sa'a­wy­'i­wuaria tu'u yne mi'i hawyi irania'in hesy'at topy­hu'at. Mi'i hawyi irania'in te'e­ru­we­sapo hy u yne hawyi imopẽ'ã rakaria wo tukup­te'en. \v 22 Yt naku i mi'i tã. Ehesy'at pote waku yianmete ewetu'u mi'u ei'yat pe katu­pono irania'in yt hekat i rakaria yt terut kuap i mi'u ko'i. Mi'i hawyi yt hekat i rakaria pe yt kat i ewetum kuap. Mi'i hawyi te'e­ru­we­mõti kahato yt eiwe'eg hin i hap ete. Yt arehum hin i mi'i eminug ete pãi. \p \v 23 Pyno waku woro­ho­'o­mu'e i ra'yn Aika­'iwat aimu'e hap ete aikotã Aika­'iwat Iesui enuk hap ewy. Sa'a­wy'i Iesui ma'at hap wãtym turan totat man teneg e. \v 24 Mi'i hawyi waku e Tupana pe hawyi toipik pik man i'atue­hamo — Mesuwat man ui'ewy e katu­pono uipik irane eheha­kye­ra'at hamo e. Karãpe ewetu'u mesuwat man turan uhowawi waku eiwa­tetup aikotã uiku­'uro eika­wiano hap kape e. \v 25 Te'e­renuk kahu hawyi Iesui tat sapo hy kui'a piat. Mi'i hawyi to'e — Mesuwat sapo hy uhuu ewy e. Mi'i atum irane sa'up mo Tupana pe iwywuat miit'n wo'o­wese hap pakup i nug hamuat e. \v 26 Pyno karãpeĩ ewetu'u mesuwat man ewywuat i'ewyte eiwe­'y'u mesuwat sapo hy wo eweimo­herep wuat'i miit'in me uiku­'uro hap iã'ãkap ui'aipok hap kape e. Mi'i ewywuat ewetunug uiku­'uro hap moherep hamuat e Iesui ima'at hap e'at pe turan. \v 27 Waku hãpyk kahato wati­mõ­typot Aika­'iwat Iesui. Uwe uwe i'u i'ewyte te'y'u yt kat i imõtypot hap wywo mi'i hat Tupana mi'a­piheg wo topy­hu'at katu­pono Iesui piit etiat miky­ry'i hat mi'i. \v 28 Ma'ato waku Iesui enuk hap ewy ahenuk hamo. E'yianmete waku watu­wa­nẽtup kahato — Aipy'a pe sio waku pe watoĩ­ne'en Tupana wywo hap kape. Ma'ato waku pe watoĩ­ne'en Tupana wywo pote waku watu'u sapo hy i'ewyte man pikpik'e rakat Iesui ku'uro hap kape aiwa­nẽtup hamuat. \v 29 Ma'ato watu'u man pikpik i'ewyte mekewat sapo hy aiwe­ky­ry'i popuo ne'i mi'i pote Tupana mi'a­piheg wo watoĩ­ne'en. Aima'at hap topy­hu'at Aika­'iwat piit pun haria ne'i aito. \v 30 Mi'i pote i'atu kahato eipy­'a­set­piaria i'ahu rakaria wo ipiit perup takaria wo get rakaria wo tukup­te'en itote Iesui suu etiat weky­ry'i haria eweikup­te'en mote. \v 31 Pyno waku aiwe'eg wo waku po'og ahepiat. I'u hap e'yianmete waku wato'e Tupana pe — Waku atu'u sio yt wato'e. Mi'i tã watunug mote yt wato­py­hu'at i Tupana mi'a­piheg wo. \v 32 Ma'ato yt naku i wywo watu'u pote mi'i hawyi — Yt naku i eipe e aru Tupana ahepe ai'a­piheg hap wywo katu­pono yt toiky­'esat i aho'o­wasat hap irania'in mesuwat yi totiaria ewy. \v 33 Uiwy­ria'in tawa Kurintiu piaria karãpe eiwa­'a­tunug mekewat Aika­'iwat ienuk hap ewywuat u hamo turan eiwo­'oe­katup wo'oe­katup o tukup­te'en yne itote hawyi waku ewetu'u. \v 34 Ma'ato wẽtup ok toĩne'en eipy­'a­setpe uhesy'at kahato e hat mi'i hat pe — Waku mehĩ waku erenuk e'yat pe hawyi eriot meikowo ewei'e e'yianmete katu­pono yt naku i Tupana mi'a­piheg haria wo wato­py­hu'at. Ma'ato Iesui mõtypot hap upi wat'u man pikpik'e hap uwa hy iku'uro aika­wiano hap moherep hamo mi'i watunug mote Tupana mipoi­tyro ko'i wato­py­hu'at e. Mi'i pote mi'i hap ete yt ahenoi kuap i koitywy uimiwan me. I'atu kahato te yt ahenoi i ehepe ma'ato areto ehowawi hawyi ahenoi yne ehepe heĩpyt ko'i. \c 12 \p \v 1 Sa'a­wy­'iwuat einãpin miwan miat hap ewywuat ko'i koitywy woro­ho­'o­nãpin pakup i tawa Kurintiu piaria. Mesup woro­ho­'o­mu'e teran Tupana Pã'ãu etiat aikotã tutum ahepe tesaika hap to'e­wywuat pytkai sepap nug hap etiat. Yt naku i watoĩ­ne'en yt ikuap i haria wo ne'i Tupana Pã'ãu miium etiat haria. \v 2 Ha'a­wyte tupa­naria mõtypot haria mo wuat minug yt ihay i rakat mõtypot haria yt ta'a­kasa kuap i rakaria mõtypot haria sa'a­wy'i eipe. Mi'i hap sa'ag kape yn sa'a­wy'i eiwa­nẽtup. Iã'ãkap upi ehewyry yt Tupana ywania ewy hin i eweikup­te'en. \v 3 Karãpe wato'e Iesui pe — En ni Uipo­typot Uika­'iwat wato'e pote Tupana Pã'ãu mimu'e wato­py­hu'at. Ma'ato wato'e — Iesui ti yt naku i wato'e pote yt kat i Tupana Pã'ãu aikai. \v 4 Pyno yt aiwo­'o­'ewy hin i wẽtup yn Tupana Pã'ãu aipy'a pe pytkai katu­pono Tupana Pã'ãu tum ahepe tesaika hap yt to'o­'e­wy­'ewy hin i toimõ'ẽ wuat'i nug hamuat wẽtup yn Tupana Pã'ãu toĩne'en pytkai. \v 5 Wẽtup yn Aipo­typot toĩne'en. Mi'i kape watu­we­potpap ma'ato aipotpap hap yt aiwo­'o­'e­wy­'ewy hin i. \v 6 Aipotpap hap ko'i yt to'o­'e­wy­'ewy i Tupana potpap nug hap. Ma'ato mi'i pytkai wẽtup yn aimi­sepap ko'i ium hat. Mi'i hat ti Tupana are. \v 7 Tupana Pã'ãu toĩne'en aipiit pe. Mi'i hawyi aiwo­'ope aiwo­'o­poi­tyro hap ahewaku hap toĩne'en. \v 8 Pyno Tupana Pã'ãu timo­herep wẽtup ok Iesui mohey hat piit pyi iwe'eg hamuat miit'in mu'e hat. Wẽtup ok imohey hat pe Tupana Pã'ãu timo­herep ikuap wuat'i miit'in mu'e kuap hamo. \v 9 Mi'i hawyi Tupana Pã'ãu timo­herep wẽtup ok imohey hat pe imohey kahato hap. Mi'i hawyi wẽtup ok pe tutum tesaika hap i'ahu rakat moehaĩte hamo. \v 10 Mi'i hawyi Tupana Pã'ãu tum tesaika hap wẽtup ok pe Tupana ewywuat yt uwe misepap i nug hamo. Wẽtup ok pe tutum tesaika hap Tupana wanẽtup hap moherep hamuat hawyi Tupana wẽ wo ra'yn toĩne'en hap. Mi'i hawyi wẽtup ok pe Tupana Pã'ãu tum tesaika hap wuat'i kuap hamuat pywo sio yt hap kuap hamuat sio Tupana Pã'ãu kaipyi ihay sio ahiag ihay wẽtup ok miit ete hap kuap hamo. I'ewyte tutum wẽtup ok miit pe tesaika hap wẽtup ywania pusu puat i'atu­mu'e hamuat yt toikuap pytkai i hap. Wẽtup ok pe tutum tesaika hap wẽtup ywania pusu moherep hamo aipusu puat imoherep hamo. \v 11 Tupana Pã'ãu wẽtup yn toĩne'en pytkai i'atu kahato tomi­sepap nug hap ko'i tukup­te'en. Tutum ahepe tomi­sepap nug kuap hap Topã'ãu kaipyi. Ma'ato yt ewy hin i toimõ'ẽ ahepe. Tomi­ky­'esat ewy tutum ahepe tomi­sepap nug kuap hap ko'i. Wẽtup ok aipy­'a­setpiat pe tutum wẽtup tomi­sepap nug kuap hap hawyi wẽtup aipy­'a­setpiat pe wẽtup tomi­sepap nug kuap hap tutum e. Yt to'o­'e­wy­'ewy hin i toi'a­tu­mõ'ẽ tomi­sepap nug kuap hap ahepe. \v 12 I'atu kahato aito Iesui mohey haria pytkai Tupana wanẽtup hawe wẽtup miit ewy yn watoĩ­ne'en aikotã aipiit wẽtup yn hap ewy. I'atu kahato ahaga ko'i. Yt to'o­'ewy hin i aipiit ete ma'ato mi'i pytkai wẽtup yn aipiit hap ewy ti Iesui piit toĩne'en. \v 13 Ipat'ok aito Iuteu ywania ipat'ok wẽtup ywania aito ipat'ok aito miit emiit ipat'ok miit akag ko'i ma'ato aito Iesui mohey haria pote Tupana Pã'ãu eiam aito. Mi'i pote Tupana Pã'ãu ahet'ok ta'yn — Iesui piit eipe e ra'yn ahepe. \v 14 Aipiit yt wẽtup iaga yn i ma'ato i'atu kahato iaga ko'i aipiit ete. \v 15 Mi'i tupono yt naku i to'e aipy aipo pe — Yt kan hamo i areĩne'en mesuwe yi ete waku po'og areĩne'en itote aipo wo en ewy ma'ato uiwy­ria'in yt naku i aipy topy­hu'at aipo wo yt naku i po'og areĩne'en mesuwe aipy wo. Waku arẽtem aipiit pyi e. Mio tã to'e ne'i pote tu'uka kahato tehay wo aipo ete ma'ato yt kan hamo i tu'uka katu­pono toĩne'en wuat'i e'at pe aipy wo Tupana inug aipy pote. Yt kan hamo i iha'y­wywi aipo hap ky'ewi katu­pono aipy wo Tupana inug. Waku aipy waku aipo waku aipiit powyro hamo. \v 16 Yt naku i ahewaure ka'a to'e aipiit pe. — Uito yt ekawiat i katu­pono yt eha ewy i miit'in mimõ­typot areĩne'en mote. Mi'i tupono waku yt areĩne'en i aipiit ete po'og e ne'i. Mio tã e ahewaure ka'a aipiit pe pote heso rakano topy­hu'at. \v 17 Aheha tuwenug aipiit kaipyi ne'i mi'i pote aikotã watikuap sehay. Mi'i hawyi ai'ãkuat yt toĩne'en i aipiit wo yt tuwe­pehik i pote aikotã aru watikuap ikamhig hap. \v 18 Mi'i pote Tupana yt ainug i wẽtup yn ahaga aipiit ma'ato i'atu kahato ahaga ainug wẽtup piit kaipyi yn pytkai. Pywo ti tomi­ky­'esat ewy ainug. \v 19 Ahaga wẽtup yn toĩne'en mote yt kat i aipiit. \v 20 I'atu kahato aipiit ete ahaga ko'i ma'ato mi'i pytkai wẽtup yn aipiit. \v 21 Mi'i tupono yt naku i aheha yt naku i e aipo kapiat ta'a­kasa hawyi — Yt kan hamo i aipo e. I'ewyte yt naku i ai'akag to'e aipy pe — En yt kan hamo i woro­ky­'esat e. \v 22 I'atu kahato ahaga yt hesaika rakaria i wen ma'ato to'o­'e­wy­'ewy ahaga hesaika rakaria to'o­po­wyro kuap kahato. \v 23 Ma'ato i'atu kahato ahaga aipiit pe yt wa'a­kasa i hap ko'i. Yt uwe i tuwehum i'atuete yt heremo i pote. Ma'ato mi'i pytkai aipo­wyro kahato mi'iria. Ma'ato i'ahu wẽtup aipy'a aime'en hap ewy hawyi wati­ky­'esat kahato mi'iria mog hap i'ewyte toĩ ahaga yt ikahu rakat i ma'ato ikahu aiwa­nẽtup hawe katu­pono aipo­wyro kahato hamo waku mi'iria. \v 24 Pyno aipiit ahaga ko'i Tupana minug yne tornia. Mi'i hawyi tuwehum yne tominug ko'i ete. Yt wẽtup ete i tuwehum po'og irania'in kai. Wẽtup wẽtup tutunug po'og yt ikahu hin i irania'in kai wen ma'ato mi'iria aipo­wyro hat ikahu rakat ok tã ne. Mi'iria ma'ato yt ikahu pytkai i po'og wati­po­wyro tuereto aimo­wepit pote. \v 25 Mi'i hawyi ahaga ko'i to'o­po­wyro at ka'ap. Yt naku i ahaga yt to'o­po­wyro i to'ope. \v 26 Karãpe wẽtup ahaga ete haty ra'yn hawyi torania aipiit ete ra'yn haty. I'ewyte karãpe ahaga wẽtup ok timõ­typot — Ikahu kahato eha e hap ewywuat hawyi 'i hawyi aipiit yne ra'yn iwepit. \v 27 Ma'ato ti hã'ãkap wuo ahenoi ahaga ko'i etiat Iesui piit etiat. Pyno aito Iesui piit aga ko'i ewy Iesui mohey haria aito pote. \v 28 Aito ti haga ko'i ewy wato­py­hu'at ma'ato ti Tupana timo­wo­'osat yne wẽtup piit ete yn torania aito Iesui mohey haria. Wẽtup ahaga Tupana tum tesaika hap tehay sytpok wẽtup ywania kapiat hat ewy. Mi'i hawyi Tupana tum wẽtup haga pe tesaika hap aikotã aikotã meiũran topy­hu'at hap moherep hamo Tupana yn wyti ikuap e hap moherep hamo e. Mi'i hawyi wẽtup ok pe tutum tesaika hap tehay wuat miit'in atumu'e hamo e. Mi'i hawyi wẽtup ok pe tutum tesaika hap yt uwe i miit'in misepap ewywuat nug hamuat e. Mi'i hawyi wẽtup ok pe tutum tesaika hap i'ahu rakaria moehaĩte hamo e. Mi'i hawyi wẽtup ok pe tutum tesaika hap wẽtup ywania i'atu­pusu puat miit'in atumu'e tehay etiat hamo e. \v 29 Yt yne i aito Tupana ehay sytpok yne ywania piat hanuaria. Yt torania pe i tutum tesaika hap iwato kahato aikotã aikotã hap moherep hamo e. I'ewyte yt yne pe i tutum tesaika hap miit'in atumu'e hamo e. I'ewyte yt yne pe i tutum tesaika hap yt uwe i misepap nug hamo e. \v 30 Yt yne i pe tutum tesaika hap i'ahu rakaria moehãite hamuat e. Yt yne pe i tutum tesaika hap wẽtup ywania pusu puat i'atu­mu'e hamo yt toikuap pytkai i e. I'ewyte wẽtup ok pe tutum tesaika hap wẽtup ywania pusu moherep hamo aipusu puat hamo e. \v 31 Pyno Tupana aimoe­saika wakuat kahato nug hamo. Waku kahato toimo­herep aipiit pyi tesaika hap nug hamo. Yt watikuap i pytkai waku kahato watunug Tupana mikuap hap toipag aipiit pe hawyi. Waku kahato watunug ma'ato wẽtup aimoe­saika hap Tupana piat po'og waku irania'in kai. Mi'i ti Tupana ehay moherep irania'in me hap po'og waku torania tomiium kai. Mi'i pote waku wahẽtup aipy'a pyi — Tupana uimu'e o ehay moherep emikuap ok tã irania'in me waku wato'e wuat'i aimi­ky­'esat hap wywo hawyi tutum ahepe tesaika hap tehay moherep hamo. \p Uito ti Tupana ehay moherep hat sese Pauru. \c 13 \p \v 1 Yt wati­ky'e i miit'in pote yt kat hamo i aimi­sepap ko'i sio watikuap yne torania pusu mesu­wa­rotiat sio watikuap atipy piaria pusu yt kat i miit'in ky'e hap Tupana ky'e hap aikai pote aipusu ahehay topy­hu'at ipuehay ewy aimogyt hap ewy aikotã tamã­raka ehay ewy ihay pirik hap. Watikuap wuat'i ywania pusu ma'ato mi'i pytkai yt wati­'a­tu­ky'e i irania'in pote yt kat hamo i watikuap yne pytkai. \v 2 Watikuap kahato Tupana ehay moherep miit'in miat hamo ma'ato mi'i pytkai yt wati­ky'e i aimi­mu­'eria pote mi'i hawyi yt kat hamo i ahehay see hap topy­hu'at. Mi'i hawyi watikuap yne torania mikuap ok tã ma'ato yt miit'in ky'e hat i aito pote yt kan hamo i aimikuap ko'i. Ma'ato imohey hap iwato aikai pote aikotã wato'e yity'ok kape — Moto ro mesu­wepyi wato'e hawyi toto hap ewy. Mi'i tã wato­mohey pote ma'ato yt kat i aikai miit'in ky'e hap pote yt kat hamo i imohey hap iwato aikawiat. \v 3 I'ewyte hegyi'at kahato rakat watoĩ­ne'en hawyi watum yne ahekat miit'in me ma'ato yt wati­'a­tu­ky'e i miit'in mote yt kat hamo i aimi­mohey iwato hap — Yt pywo i rat i'atu'e ne'i ahepe. Mi'i hawyi watum aipiit yne Iesui ehay moherep hamo ma'ato yt kat i miit'in ky'e hat aito pote yt kan hamo i — Waku pyno uiwuk wato'e ai'auka teran haria pe Iesui mohey haria kahato aito pote ma'ato mi'i pytkai yt wati­ky'e i miit'in mote yt kat hamo i aiwuk hap Iesui moherep haria wuat'i ywania mu'e haria aito pytkai. \v 4 Pyno wati­ky'e sese miit'in mote mot'i wati­ky'e hawyi wuat'i e'at pe wati­ky'e. Yt Karãpe i watoiat i'atu­ky'e hap. Wati­'a­tu­ky'e sese miit'in mote watoĩ­ne'en iwese kahato rakano wuat'i e'at pe. Karãpeĩ aimi­ky'e topy­hu'at po'og aikai hawyi yt kat i ahehay­'y­wy'i hin i ma'ato watu­wehum katu­pono wati­ky­'esat aimi­ky'e mõtypot hap pote. Yt karãpe i — Uito po'og ekai wato'e aipy'a pe wati­'a­tu­ky'e sese miit'in mote. — Waku uito po'og eikai wuat'i mimõ­typot no yt wato'e i wati­ky'e sese miit'in mote. \v 5 Wati­'a­tu­ky'e sese miit'in pote waku i'atueko wakuat ewy watoĩ­ne'en. Yt karãpe i watoĩ­ne'en yt hegyi'at i rakano wati­'a­tu­ky'e sese miit'in mote. Yt karãpe i watoĩ­ne'en marak'a wo wati­ky'e sese miit'in mote meremo waure wo watoĩ­ne'en i'atu­minug sa'ag aima'at hap kai. \v 6 Wati­ky'e miit'in mote karãpe ta'a­tunug waku ahepe meremo aimo­wepit kahato hawyi — Waku uhyt mana wato'e. Karãpe ta'a­tu­'a­parap hawyi watuwak hap ewy topy­hu'at aipy'a pe wati­'a­tu­ky'e sese pote. \v 7 Wati­ky'e sese miit'in pote wati­'a­pykok kahato aimi­ky'e ko'i yt naku i hap pupi. Aimi­ky'e sese wato­mohey pot'i. Wati­ky'e miit'in mote — Woro­mohey en mehĩ mana wato'e. Atikuap waku pe etunug aru hap wato'e. Hepamo kahato aipy­'ahak hap i'atuete wati­'a­tu­ky'e sese pote. \v 8 Wati­'a­tu­ky'e sese miit'in pote mesup mũki­'ite wuat'i e'at pe wati­'a­tu­ky'e po'og po'og hap ewy. Tupana ihay tuereto aiwẽ pyi tehay wo wati­mo­herep kahato. Ma'ato meiũran Tupana ewywuat ra'yn watoĩ­ne'en atipy pe hawyi yt kat hamo i ihay aiwẽ pyi katu­pono aimu'e hat no toĩne'en atipy pe ihay ma'ato miit'in ky'e hap Tupana ky'e hap topy­hu'at itote wuat'i e'at pe. Mi'i pote mesup te Tupana tum ahepe tesaika hap wuat'i pusu kuap hamo. Ma'ato atipy pe torania itotiaria wuat'i ywania pusu kuap haria tukup­te'en ma'ato Tupana ky'e hap miit'in ky'e hap itote topy­hu'at wuat'i e'at pe. \v 9 Pyno koitywy Tupana tum ahepe towe'eg hap tehay kuap hamo to'e hap moherep hamo. Koitywy toĩne'en aikai ma'ato ipat'ok hit yn watikuap. \v 10 Pyno koitywy watikuap ipat'ok yn ma'ato meiũran wuat'i kuap hap tutum ahepe tomikuap ok tã. Koitywy wahepap kurin Tupana sepap nug hamo wen ma'ato atipy pe watunug kuap yne hap ewy. \v 11 Sa'a­wy'i watoĩ­ne'en hirakat ewy yne ahehay hirakat ehay ewy i'ewyte aiwa­nẽtup hap hirakat wanẽtup hap ewy i'ewyte aheĩne'en hap hirakat ewy. Aimikuap yt pywo rakat i hirakat mikuap ewywuat wati­wuare yne ra'yn. Yt kat hamo i watu­wa­nẽtup po'og hirakat wanẽtup hap ewy watoĩ­ne'en Yne Kuap Hat Tupana Kai hawyi. \v 12 Koitywy Tupana watikuap i'ypyryp we pyi hap ewy Tupana etiat ipat'ok hap ko'i yn. Ma'ato meiũran watoĩ­ne'en i hap tote ra'yn aiwo­'oewa pe ra'yn wato­'oe­ha'at. Mi'i hap e'at pe watikuap sese ra'yn yt watikuap i te hap ko'i. Ma'ato mesu­wa­rotiat watikuap Tupana aikotã aipã'ãu wata­'a­kasa y'y pe yt heremo i kahato hap ewy ne'i. Ma'ato meiũran aru Tupana piat aikuap hap ok tã watikuap Tupana. \v 13 Pyno mesu­wa­rotiat toĩne'en mye'ym nakat yn yt karãpe i ikahuro rakat. Wẽtup aiwo­'o­mohey hap wẽtup — Waku pe aru topy­hu'at e hap wẽtup aiwo­'o­ky'e hap. Mye'ym mi'iria wuat'i e'at piaria waku rakat. Wẽtup po'og torania kai mi'i ti aiwo­'o­ky'e sese hap. Pyno waku wato'e Tupana pe — Uinug o wo'o­ky'e hano waku wato'e. Mi'i hap Tupana wywuat miit'in nywuat aiwo­'o­pot­ky'e hap po'og hesaika torania kai are'e. Uito eky'e kahato hat Pauru. \c 14 \p \v 1 Pyno waku wahẽtup torania aipy'a pyi — Uinug o Tupana wo'o­ky'e hano waku wato'e. Atiky­'esat kahato emisepap nug kuap hap ko'i ma'ato wẽtup atiky­'esat po'og torania kai. Atiky­'esat kahato etum o uhepe esaika hap ehay sese moherep hamo miit'in me waku wato'e. \v 2 Katu­pono karãpe ahehay Tupana wywo ipusu puo yt uwe i mesu­wa­rotiat aikuap yt miit'in pusu ewywuat i pote yt aiwa­nẽtup hap kaipyi i ahehay pote ma'ato Tupana wanẽtup hap ewy ahehay Tupana pusu ewy ahehay pote yt uwe i mesuwe ikuap. \v 3 Ma'ato karãpe Tupana tum ahepe tesaika hap topusu moherep hamo miit'in atunãpin hamo mi'i hawyi ahehay topy­hu'at miit'in powyro hamo. Aimi­mu­'eria i'atu­'arot ne'i potiat wati­'a­tu­mu'e Tupana Pã'ãu kaipyi hawyi Tupana mimo­wepit ko'i tukup­te'en. Ta'a­tu­mohey aimienoi aimi­mu­'eria haty'u pote mi'i hawyi i'atu­wepit kahato ra'yn. \v 4 Ma'ato karãpe ahehay Tupana wywo ipusu puo mi'i hawyi aiwe­po­wyro hap yn topy­hu'at aiweran ahehay pote. Ma'ato karãpe uwe uwe Tupana wẽ wo timo­herep Iesui hawyi yne Iesui mohey haria itote imimu­'eria powyro hat topy­hu'at mi'i. \v 5 Waku yne aito Tupana wywo ahehay Tupana pusu puo ma'ato po'og waku wati­mo­herep Tupana e hap ewywuat miit'in me mi'i hap po'og waku topy­hu'at ahehay Tupana pusu puo hap kai. Ma'ato toĩne'en wẽtup ok aipy­'a­setpe Tupana pusu moherep hat miit'in me pote waku ahehay Tupana kape ipusu puo. Sa'a­wy'i ahehay Tupana kape mekewat ipusu puo mi'i hawyi waku mekewat wẽtup ok Tupana pusu kuap hat imoherep irania'in me itotiaria pe kat e hap kat e hap ko'i wato'e hap ko'i. \p \v 6 Meiũran aru areto ehowawi uheywyt'in. Mi'i hawyi atimo­herep ehepe Tupana ehay Tupana yn ikuap ko'i. Tupana Pã'ãu kaipyi aru woro­ho­'o­mu'e woro­ho­'o­nãpin. Eipusu puo yn ahenoi ehepe. Yt kat hamo i Tupana pusu puo woro­ho­'o­mu'e. \v 7 Eity pusu puo eimikuap ok tã woro­ho­'o­mu'e. Yt areĩne'en neran i wepy hap yt hãpyk takat i ewy. Yt areĩne'en neran i akuara pyy hat yt ikuap i hat kahato hat ewy. Yt areĩne'en neran i kawakiũ yt pyy hat yt hepap kahato i hat ewy katu­pono mi'iria te'e­ru­wepyy hawyi yt watikuap i kat e tuwepyy hap. Ma'ato hepap hat ipy hawyi meremo ipy hap ete watikuap. \v 8 Surara akag tikaykay temiit'in ta'a­tue­wa­nĩ­kaptia wywuat tu'uka hamo huhu e hap wywo. Toi'a­tu­kaykay ma'ato huhu e hat yt hepap i hat pote surara ko'i yt tikuap i — Waku mesup watu­'uka yne ahesaika hap wywo sio yt i'atu'e ne'i. \v 9 Mi'i hap ewy kahato karãpe watu­we­'a­tunug Iesui mõtypot hamo hawyi wẽtup ok ihay yt uwe mikuap i pusu puo wẽtup ywania pusu puo sio atipy piaria pusu puo ihay ikahu wen ma'ato itotiaria yt ikuap hin i kat som to'e hap yt ta'a­tu­pusu puo i pote. Ahehay Tupana tikuap wen ma'ato itotiaria yt hawyi ahehay yt kat hamo i. Yt wẽtup sehay i topy­hu'at miit'in wanẽtup hawe ikuap hap. \v 10 I'atu kahato yt aipusu ewywuat i mesuwat yi tote yt aimikuap ko'i i. Ma'ato mekewat pusu ikuap haria ta'a­tuwat ta'a­tu­pusu pote ta'a­tukuap ta'yn kat e kat e hap. \v 11 Ma'ato yt watikuap i yt i'ywania i aito pote. Mi'i hawyi karaiwo ewy wato­py­hu'at yt ipusu kuap haria aito pote. \v 12 Pyno waku wahẽtup Tupana pe haty wo — Etum no uhepe esaika hap emisepap ewywuat nug hamuat waku wato'e Tupana Pã'ãu me. Mi'i ewetunug mote tutum ehepe hawyi waku Tupana misepap ewywuat hap wywo watu­we­potpap kahato. Waku watikat mu'ap aiwy­ria'in Iesui mohey haria i'atuepiat imohey hap moesaika hamo. \v 13 Karãpe ahehay Tupana kape ipusu puo yt watikuap i kat som wato'e hap mi'i pote waku wahẽtup Tupana pe — Etimo­herep uhepe ui'e hap Uhyt Mimi waku wato'e Tupana pe. \v 14 Karãpe ahehay Tupana wywo ipusu puo yt aiwa­nẽtup hap kaipyi i ahehay ma'ato aipy'a pyi ahehay tuwẽtem Tupana pã'ãu ihay hap ewy. Aipy'a ihay haty wo sese Tupana wywo pote ahehay pywo pe. \v 15 Pyno aikotã waku watunug ahenoi epe. Waku ahehay Tupana kape aipy'a pyi Tupana pusu puo waku ma'ato po'og waku ahehay Tupana kape aiwa­nẽtup hawyi aipusu puo. I'ewyte waku watu­wepy Tupana kape Tupana pusu puo ma'ato po'og waku watu­wepy Tupana kape aiwa­nẽtup hawyi aipusu puo. \v 16 Pyno watu­wehum Tupana kape Tupana pusu puo yt ikuap i haria py'a­setpe pote — Pywuat ehay mana mehĩ yt i'atu'e kuap i. Ahehay Tupana kapiat ipusu puo turan teke ta'a­tu­'e­waure ka'a pe wen ma'ato kat som wato'e yt ta'atukuap i. Mi'i hawyi yt te'e­ru­wehum kuap i yt ta'a­tu­'e­waku kuap i yt ta'a­tukuap i aimiẽtup ko'i pote. Yt ta'a­tukuap i aiwehum Tupana kapiat hap yt ta'a­tu­pusu puat i pote. \v 17 Tupana kapiat aiwehum hap ikahu sese pytkai watunug ipusu puo pote irania'in itotiaria yt kat hin i ikuap hap. Mi'i hawyi yt kat hamo i ahehay se Tupana kape mi'iria py'a­setpe. Yt i'atu­po­wyro hap hin i ahehay iro pote. \v 18 Uito Pauru arehum kahato Tupana kape katu­pono tutum uhepe tesaika hap topusu kuap hamuat. Mi'i hap ete atikuap po'og eipe torania kai katu­pono uito uhehay kuap Tupana pusu puo e. \v 19 Ma'ato karãpe watu­we­'a­tunug Tupana mõtypot hamo turan yt uhehay teran hin i mekewat atipy piat pusu puo ne'i wa'a­tunug haria py'a­setpe. Ma'ato aimikuap pusu puo yn uhehay teran. Po'og waku wati­'a­tu­mu'e kurin kurin irania'in i'atu­mikuap sehay puo 5 sehay yn hap ewy sio ahehay at ka'ap wẽtup 1000 sehay ewy yt uwe mikuap i pusu puo. \p \v 20 Pyno waku watoĩ­ne'en hira­karia ewy aikotã hira­karia yt ta'a­tukuap hin i sa'ag nug hap. Mi'i hap ewy waku wato­py­hu'at uheinyt'in uheywyt'in. Ma'ato yt naku i watu­wa­nẽtup hirakat ewy katu­pono yt te'e­ru­wa­nẽtup kuap kahato i te wakuat sehay enoi hap kape hap ewy ne'i. \v 21 Mio tã e Tupana sa'a­wy'i miwan me — Iuteuria e meiũran woro­ho­'o­mu'e eipe wẽtup ywania wẽ pyi yt eipusu kuap i haria wẽ pyi woro­ho­'o­mu'e ma'ato mi'i turan i'ewyte uhehay pun haria eweikup­te'en. Eiwe­waure hik ne'i aru eimu'e wẽtup ywania wẽ pywiat turan. Yt ta'a­tukuap i eipusu pytkai uhesaika hap wywo ta'a­tu­su'at eipusu pote e. Ma'ato mi'iria mienoi yt eweimohey i aru e Tupana sa'a­wy'i miwan me. \v 22 Mi'i hap ewy topy­hu'at mesup katu­pono Tupana tum tesaika hap ahepe yt imohey i haria mu'e hamo. Yt watikuap i i'atu­pusu pytkai i'atu­pusu puo Tupana ihay kahato aiwẽ pyi hawyi te'e­ru­wa­nẽtup kahato Tupana e hap aiwẽ pywiat hap kape hawyi te'e­ro'e — Tupana waku kahato i'atu'e katu­pono ihay ahepe wẽtup ywania wẽ pyi i'atu'e. \v 23 Ma'ato karãpe aito Iesui mohey haria watu­we­'a­tunug waku ahehay yne aimikuap pusu puo yn. Yt naku i ahehay itote Tupana kape atipy piaria pusu puo. Ma'ato mi'i tã watunug itote pote mi'i hawyi put'ok'e itote wẽtup ok yt Iesui mohey i hat i te yt aheko kuap i te hat mi'i hawyi — Are pãi are an i'atu'e ta'i mesu­wa­rotiat heso'ok takaria i'atu'e ne'i ta'a­tu­wa­nẽtup hawe katu­pono yt ta'a­tu­mikuap wuo i ahehay Tupana kapiat pote atipy piaria pusu puo pote. \v 24 Ma'ato Tupana ehay wati­mo­herep itote ai'y­wania pusu puo mi'i pote — Pywo i'atu'e yt Iesui mohey i te haria. Yt aiwa­nẽtup hap ewy i te hat pytkai — Pywo i'atu'e Tupana e hap aiwẽ pywiat kape. Mi'i hawyi — Pyno eweikuap kahato urupusu pote mesup uruikuap ta'yn iesui moherep hap eiwẽ pywiat pote uruimohey mi'i i'atu'e aru. Pywo ti rat uito areĩne'en yt naku i nug hat i'atu'e. Mio atikuap ta'yn Tupana ui'a­piheg ten uiminug yt naku i hap ete i'atu'e aru. \v 25 Mi'i hawyi tuwa­nẽtup ko'i ko'i yt naku i yt uwe mikuap ko'i i mig'i wuat Tupana timo­herep tope toikuap Tupana ehay topusu puo hawyi. Mi'i hawyi meremo tuwe­pỹ­'ã­tutuk Tupana sese ewawi hawyi to'e — Tupana pywo kahato ti ereĩne'en mesuwe emohey haria py'a­setpe i'atu'e aru Tupana pe ta'a­tu­pusu puo ahehay hawyi. \p \v 26 Uiwy­ria'in uheinyt'in koitywy woro­ho­'o­mu'e teran aikotã aikotã waku wati­mõ­typot Tupana aiwo­'o­'a­tunug hap ete. Waku ikahu kahato wati­mõ­typot Tupana. Waku pe yn waku ahehay itote. Waku watikat Tupana mohey hat wẽtup ok aimu'e kahato hat itotiat Tupana mõtypot wepy hap ete. Mi'i hawyi waku wẽtup ok aimu'e itote Tupana ehay miwan myi. Mi'i hawyi wẽtup ok itote ihay kahato Tupana wẽ ewy Tupana ainãpin hap sese moherep hamo Tupana to'e hap ewy. Mi'i hawyi waku wẽtup ok aimu'e Tupana pusu puo sio toĩne'en itote wẽtup ok atipy piaria pusu kuap hat imoherep ahepe aipusu puo kat e kat e hap ko'i ete. Mi'i pote aimoe­saika kahato Tupana mohey hap ete Tupana pusu puat. Atipy piaria pusu puo ihay rakat waku wẽtup ok yn hawyi waku wẽtup ok imoherep hat ihay iwywo kat to'e kat to'e e hap wuat'i pusu puo. \v 27 Ma'ato mi'i hawyi mi'iria aimu'e turan waku wẽtup ok aimu'e aipusu puo kat som to'e kat som to'e hap ete. \v 28 Ma'ato yt uwe i itote Tupana pusu moherep aipusu puat hat yt uwe i imoherep aipusu puat pote — Mehĩ Mana waku aipusu puo aimu'e mesup katu­pono atipy piaria pusu moherep haria yt uwe i mesuwe waku wato'e itote. Ma'ato waku ahehay Tupana pusu puo aiwa­nẽtup hawe ahehay Tupana kape. Waku wẽtup ok ihay Tupana pusu puo mi'i hawyi wẽtup ok henoi ahepe kat to'e hap ko'i. Mi'i hawyi wẽtup ok ihay hawyi wẽtup ok i tuereto. \v 29 Waku wahenoi irania'in me kat som kat som Tupana Pã'ãu to'e aiwa­nẽtup hawe aiwe­'a­tunug hawe. Waku wẽtup ok i ihay mi'i hawyi wẽtup ok i ihay. Mi'i hawyi ta'a­tu­mo­herep Tupana ehay torania. Mi'i pote waku ahewaure ka'a kahato Tupana ehay i'atu­mienoi kape. Waku wato'e aiwa­nẽtup hawe Tupana ehay sio yt waku wato'e aiwa­nẽtup hawe. \v 30 Karãpe Tupana ihay aiwẽ pyi tomi­mu­'eria pe mi'i hawyi waku wẽtup ok ipoĩ'ãm Tupana Pã'ãu e hap moherep hamo. Waku mehĩ wato'e. Mi'i hawyi wati­monik porap'i wẽtup ok ihay turan. \v 31 Waku yne aito Iesui mohey haria Tupana ehay moherep haria wo e. Yt naku i Tupana ehay wahenoi aiwo­'oetu etu ne'i. Waku wẽtup ok ti ihay mi'i hawyi waku wẽtup ok i ihay tuereto. Mi'i tã watunug mote we'a­tunug haria tikuap hãpyk Tupana ehay aiminug ko'i. Mi'i hawyi te'e­ro'e — Pywo ti rat pãi i'atu'e hap ewy. Mi'i hawyi i'atu­'arot hap yt kat i i'atu­wa­nẽtup hawe. \v 32 Mi'i hawyi to'e­ro'e — Tupana Pã'ãu kaipyi urumu'e pote urumo­wẽ'ẽg Tupana ehay wo. Uiwy­ria'in Karãpe Tupana ihay aiwẽ pyi mi'i hawyi yt ahiag ewy i ihay. Waku pe aiwa­nẽtup hap toĩne'en yt aheso'ok hap ewy hin i ma'ato ahehay aiwanuat ewy toĩne'en aiwa­nẽtup hawe. Ta'i watikuap Tupana to'e hap Iesui mõtypot hap hawyi wati­mo­herep miit'in me. \v 33 Ma'ato Tupana Pã'ãu toĩne'en aipy­'a­setpe hawyi Tupana mõtypot hap hãpyk kahato watunug. Mi'i hawyi wo'o­wese haria wo ra'yn Tupana Pã'ãu ainug. \v 34 Karãpe watu­we­'a­tunug Tupana mõtypot hamo yt naku i ahehay aiwo­'ope wo'ope aimu'e hat ainu'e turan. Waku watu­wa­nẽtup aimu'e hat ehay kape yn wẽtup wanẽtup hap yne aito hap ewy waku are. Aheha­ry'i yt ikuap i pote waku tohẽtup ahepe ta'aipok to'yat kapiat hawyi. \v 35 Yt naku i apo'e wo'o­mu'e hawe. Katu­pono waku Iuteuria eko ewy waku watunug itote. Mi'i tã Iuteuria ywania — Yt naku i hary­poria ai'a­pykok hat ai'akag wo i'atu'e. Mi'i hawyi waku yne Iesui mohey haria te'e­ro­py­hu'at mesuwat seko upi. \p \v 36 Pyno yt eikaipyi tuut Tupana ehay miwan miat ma'atu Iuteu ywania kaipyi yne Tupana ehay miwan miat tuut e. Katu­pono sa'a­wy'i eiperia tawa Kurintiu piaria yt kat i Tupana ehay eikai. Mi'i turan put'ok'e Tupana ehay ehete uiwẽ kaipywiat. Mi'i tupono yt eiwe­kaipyi i eweikuap Tupana ehay. I'ewyte yt ehepe yn i put'ok'e Tupana ehay uiwẽ kaipywiat. Katu­pono tukup­te'en kahato irania'in ywania Tupana ehay kuap haria ma'ato yt eimienoi hap kaipyi i pãi ta'a­tukuap are. Yt naku i pyno ewei'e — Tupana ehay moherep haria kahato uruto. Yt naku i ewei'e uruto po'og Tupana ehay kuap haria irania'in kai yt naku i mio tã ewei'e. \v 37 — Pyno uito ti Tupana ehay moherep haria koro ko'i ewei'e sa'ag. Ta'i Tupana tum na'yn uruepe tesaika hap tomi­sepap nug hamuat ewei'e. Po'og waku ewei'e eiwo­'ope — Aimu'e hat sese Pauru mimu­'eria aito waku ewei'e. \v 38 Ma'ato toĩne'en wẽtup ok eipy­'a­setpe — Ta'i Pauru yt imoherep kuap i Tupana ehay e hat. Mio tã e hat pote yt eweiwesat tei'o. Mio tã to'e hawyi yt ewetum nei'o ehewaure ka'a howawi. \v 39 Uiwy­ria'in waku wahẽtup yne aipy'a pyi — Tupana uinug o ewẽ wo ehay moherep miit'in miat hamo wato'e. I'ewyte waku wato'e Tupana pusu puat ihay teran nakat pe — Waku mana waku uhyt wato'e. Yt etipyhyp tei'o mi'iria. \v 40 Mi'i hawyi karãpe wati­'a­tunug watu­wa­'a­tunug Tupana mõtypot hamo hawyi waku hãpyk puo watunug. Wati­mõ­typot waku pe kahato imõtypot yat pe are uito Pauru \c 15 \p \v 1 Uiwy­ria'in tawa Kurintiu piaria pyno mesup uito Pauru ahenoi teran po'og mekewat sa'a­wy­'iwuat uimienoi hãpyk takat sehay etiat. Sa'a­wy'i ui'e hap eweimohey haty wo hap ahenoi ira'yn teran ehepe. Ui'e hap sa'a­wy­'iwuat ewy yt atiky­'esat i eweiwaure katu­pono mi'i wato­mohey mot'i hawyi Iesui mohey haria sese wato­py­hu'at. \v 2 Pyno mio tã are woro­ho­'o­mu'e sa'a­wy­'iwuat sehay wakuat sese ahenoi. Mi'i eweimohey mot'i pote Tupana mieha­kye­ra'at ko'i eweikup­te'en ma'ato wato­mohey ran ne'i pote yt e. \v 3 Yt uiwe­kaipyi i sa'a­wy'i woro­ho­'o­mu'e ma'ato Tupana tum tesaika hap uhepe tehay wakuat moherep miit'in miat hamo pote sehay wakuat po'og torania kai atimo­herep ehepe Aipo­typot Iesui iku'uro aria'yp posak ete ai'a­piheg hap Tupana piat aiminug sa'ag ko'i etiat. Aimõti hap ko'i moma hamo iku'uro itote aika­wiano aikotã Tupana to'e sa'a­wy'i hap ewy aikotã miwan me to'e hap ewy iku'uro ra'yn. \v 4 Mi'i hawyi ta'a­tusyp ipiit mi'i hawyi itote mye'ym e'at tosyp hawe iku'uro sese hawyi mye'ym e'at hawyi Tupana tomoieĩ­ne'en i ra'yn gu'uro pyi Tosa­'yru aikotã Tupana to'e sa'a­wy'i hap ewy aikotã Isaia tiwan 53 piat to'e hap ewy. \v 5 Tuwe­mo­herep gu'uro pyi hawyi tuwe­mo­herep sa'a­wy'i temiit Peteru kape. Mi'i hawyi tuwe­mo­herep temiit'in 12 ok takaria kape topot­mu­'eria sese kape. \v 6 Mi'i hawyi meiũran Iesui tuwe­mo­herep i ra'yn miit'in sem kape temiit'in 500 ok takaria kape sa'a­wy'i hewyry iwywuat rakaria kape. Mi'iria te'e­ra­'a­kasa kahato ta'a­tukuap ihay. Koitywy ti mi'iria tukup­te'en ne aimu'e haria wẽtup ok wẽtup ok ma'ato iku'uro ra'yn iraina'in. \v 7 Mi'i hawyi ipotmu'e Tiaku ta'a­kasa hawyi yne ipotmu­'eria te'e­ra­'a­kasa pakup i ira'yn 11 ok takaria. \v 8 Meiũran aru tuwe­mo­herep uhowawi. Uito Pauru ara'a­kasa i ra'yn Iesui uheha wo. Uito aikotã aimẽpyt yt tuwe­mo­herep i te rakat ewy areĩne'en katu­pono ara'a­kasa uito irania'in Iesui potpo­'o­roria i'atue­wat­'ymo ma'ato ipotpo­'oro sese uito are. Hirakat no areĩne'en Iesui toĩne'en aipy­'a­setpe turan mote. \v 9 Ma'ato uhewaku hap yt put'ok'e hin i irania'in Iesui potmu­'eria kai katu­pono sa'a­wy'i Iesui mohey haria ti ati'a­tu­sa­ty'i saty'i ka'ato. Sa'awy'i ati'a­tu­moma kahato mi'iria. Sa'awy'i ati'a­tu­'uka mi'iria ma'ato mi'i pytkai Tupana uiky'e. Yt uhewaku hap upi hin i ui'airo topot­po­'oro wo. Sa'a­wy'i hewa­nĩkap nuat areĩne'en pytkai ui'airo topot­po­'oro wo are. \v 10 Hegyi'at kahato Tupana uhepe atikuap koitywy. Atikuap iwese hap hawyi yt atipun hin i uiky'e hap. Arepotpap po'og ipotpo­'o­roria irania'in kai aikotã uiky'e hap ok tã arepotpap uiky'e hap moherep hamo. \v 11 Mi'i hawyi uruimo­herep ehepe Tupana ehay Iesui etiat sio uito sio 12 ok takaria Tupana ehay yn Iesui etiat. Ta'i wẽtup sehay yn uruwẽ pyi tuwẽtem katu­pono uruto wẽtup sehay moherep haria yn uruimo­herep wote. Mi'i tupono Iesui mohey haria sok eipe mesup urupo­'oro hat mohey haria eipe pote. \v 12 Urumi­mo­herep sa'a­wy­'iwuat ehepiat wẽtup sehay yn aikotã Aipo­typot Iesui tuwẽtem gu'uro pywiat hap yn. Mi'i hawyi eweimohey Mi'i ra'yn. Ma'ato mesup toĩne'en eipy­'a­setpe — Aiku­'uro rokirẽ yt kat i aito. Yt karãpe i watoĩ­ne'en i e haria. \v 13 Ma'ato yt kat i miit'in ieĩne'en hap toku­'uro hawyi mi'i pote yt toĩne'en i toku­'uro hawyi Aika­'iwat Iesui katu­pono Aika­'iwat aipu'i kawiat sese toĩne'en MIIT SESE kawiat toine'en Iesui piit. Iku'uro hawyi toĩne'en i ra'yn gu'uro pyi. \v 14 Aika­'iwat yt tuwẽtem i gu'uro pyi pote yt kat hamo i wati­mu'e miit'in Iesui ete hawyi yt kat hamo i etimohey Iesui sio iku'uro te gu'uro pe te toĩne'en mote. \v 15 Ha'a­wyte urui'a­tu­mu'e eipe i'ewyte mesup te Aika­'iwat Iesui tuwẽtem gu'uro pyi uruto'e. Ma'ato mio tã yt wato'e i pote heso rakaria watoĩ­ne'en — Heso rakat e Tupana iro pote ahepe. \v 16 Tupana yt aihep i gu'uro pyi aiku­'uro hawyi pote yt toihep i sa'a­wy'i Aika­'iwat Iesui gu'uro pyi wy. Aika­'iwat yt ihaĩte i te pote heso hap wato­mohey hawyi yt kan hamo i wahe­katu aheĩne'en hap wuat'i e'at piat are. Ma'ato tuwẽtem gu'uro hawyi hap watikuap ta'yn i'ewyte aheĩne'en aiku­'uro hawyi hap watikuap. \v 17 Uiwy­ria'in ta'i Tupana yt timoieĩ­ne'en i Aika­'iwat gu'uro pyi pote te neke iku'uro te mio topy­hu'at. Mi'i hawyi Iesui toĩne'en pakup i hap mohey hamo yt kat i. Yt kat hamo i imohey hap. Aimo­'a­kag'aia hap yn topy­hu'at. Mi'i hawyi wato­py­hu'at ho'o­wasat rakaria ewywuat. Mi'i hawyi yne aiminug sa'ag topy­hu'at ahete te i'ewyte ai'a­piheg hap aru topy­hu'at ahete Iesui iku'uro te pote. \v 18 I'ewyte yne aiwy­ria'in iku'uro rakaria wo tukup­te'en ne nimuaria Iesui mohey haria. Yt kat i aheĩne'en i hap aiku­'uro hawyi pote yne aitoria ho'o­wasat rakaria watu­kup­te'en wuat'i e'at pe i'ewyte aiwy­ria'in iku'uro rakaria i'atu­wo­'osyp hawe te tukup­te'en ne. Mi'iria yt karãpe i tuwẽtem wo'osyp hap popyi yt kat i aheĩne'en i hap wote. \v 19 Uiwy­ria'in yt watoĩ­ne'en i aiku­'uro hawyi mi'i pote mesu­wa­rote yn watu­kup­te'en. Aiku­'uro hawyi yt kat i topy­hu'at aiwywo Iesui. Iku'uro te pote heso rakaria watoĩ­ne'en katu­pono wato'e miit'in me — Iesui toĩne'en ne wato'e. \v 20 Pywo ti rat Aika­'iwat yt nem rakano no hin i toĩne'en. Mio yt iku'uro i koran katu­pono Tupana timoieĩ­ne'en pakup i ra'yn Aika­'iwat. Toihep Tosa­'yru gu'uro pyi aimu'e hamo — Aikotã atihep Uha'yru mi'i hap ewy woro­ho­'ohep eipe gu'uro pyi e hamo toihep Tosa­'yru. \v 21 Sa'a­wy'i sese wuat'i miit'in aha'a­se'i Ãtãu kaipyi ta'a­tu­'a­parap Tupana pe mi'i pote iku'uro rakaria tukup­te'en. Mi'i hawyi yne aito Ãtãu ewy aiku­'uro hap toĩne'en aha'a­se'i ewywuat topy­hu'at i'aparap haria aito pote. Mi'i pote iku'uro rakaria yne aito. Mi'i hawyi wẽtup MIIT tuwe­mo­herep. Mi'i MIIT Iesui. Mi'i yt i'aparap hin i Tupana pe. Mi'i Tupana tihep gu'uro pyi. Mi'i hawyi koitywy imẽpyt'in ko'i wo aito i'ewyte watu­wẽtem gu'uro pyi imohey haria aito pote. \v 22 Yne miit'in te'e­ro­py­hu'at ta'a­tue­'a­se'i Ãtãu ewywuat to'o­'e­wy­'ewy yt naku i nug haria sok. Mi'i pote ti yne aito iku'uro rakaria. Mi'iria Ãtãu saipe­piaria to'o­'e­wy­'ewy. Karãpe wato­mohey Aika­'iwat Iesui hawyi Mi'i MIIT ewywuat wato­py­hu'at. Mi'i hawyi wẽtup miit ewy aito aikotã Tupana tihep Aika­'iwat Iesui gu'uro pyi hap ewy i'ewyte aihep aru aimoieĩ­ne'en aru Tupana. \v 23 Nimo te ti Aika­'iwat Iesui tuwẽtem gu'uro pyi wuat'i miit'in e'yianmete. Meiũran aito imohey haria hewat­'ymo watu­wẽtem iwywo e. Karãpe Iesui tuut turan watoĩ­ne'en hewat­'ymo. \v 24 Mi'i hawyi ikahuro hap put'ok'e ra'yn mekewat e'at pe Aika­'iwat tum aru torania temiit'in To'ywot Tupana pe. Mekewat e'at pe topy­hu'at wuat'i Porekuat no Iesui more­kuaria porekuat no topy­hu'at. Miit'in akag akag wo topy­hu'at. Imohey haria akag Akag wo topy­hu'at. Mi'i hawyi Iesui tum yne torania To'ywot pe mi'iria. \v 25 Koitywy Aika­'iwat Iesui topy­hu'at Wuat'i Porekuat no ra'yn ma'ato mi'i pytkai i'atu kahato miit'in — Yt atiky­'esat i Iesui Uipo­rekuat no e haria. Mi'iria ti i'atu­py­'ahak Iesui ete. Nimo more­kuaria ti'a­tu­'akit ta'a­tupy wo ta'a­tue­wa­nĩ­kaptia akag okpe tote wuat'i ehamo. Mi'i hawyi i'atu­mi­mohit wo te'e­ro­py­hu'at. Mi'i hap ewy ti aru Aipo­typot Iesui ti'a­tu­'akit ne'i — Yt uruiky­'esat i En Urupo­rekuat no e haria aru mekewat e'at pe. \v 26 Toi'a­tu­moma yne tewa­nĩ­kaptia hawyi hemiit'in yn topy­hu'at. Mi'i hawyi toimoma i'ewyte aiku­'uro hap. Gu'uro toimo­weityk yne ra'yn hawyi yt kat i ra'yn are. \p \v 27 Nimo Tupana to'e — Areĩne'en aru yne Porekuat no e. Areĩne'en aru torania sa'ag akit hano e sa'a­wy'i Tupana miwan me mekewat morekuat Tawi wepy hawe miwan 8.6 piat pe. Yt tuwete i ihay morekuat Tawi ma'ato Tupana Sa'yru ewanĩ­kaptia ete ihay. Mi'i hap ewy Tupana tunug mesup katu­pono tutunug na'yn Tosa­'yru Wuat'i Porekuat no. \v 28 Meiũran aru wuat'i wanĩ­kaptia okpe tote topy­hu'at. Mi'i hawyi wuat'i Porekuat no topy­hu'at hawyi yne toĩne'en yi kai. Mi'i hawyi tuwe­pỹ­'ã­tutuk To'ywot kape — Ui'ywot e aru En yn waku uru'akag wo e. Koitywy atum torania uhemiit epe e Iesui Tupana pe. Mi'i hawyi Tupana topy­hu'at wuat'i akag wo i ra'yn. \p \v 29 Uiwy­ria'in tawa Kurintiu piaria kat pote ewei'e — Yt kat i aiku­'uro hawyi aheĩne'en pakup i hap ewei'e. Yt eiwe'eg hin i mio tã ei'e pote katu­pono toĩne'en wẽtup eheko itote — Karãpe wẽtup ok mi'asyp miit toĩne'en ma'ato yt ta'a­tu­set'ok i te waku wahet'ok wẽtup ok iku'uro rakat kawiano ewi'e sa'ag ma'ato — Yt kat i aheĩne'en i hap ewei'e pote kat hamo ten eti'a­tu­set'ok miit'in iku'uro rakaria eheko ewy are'e. \v 30 Yt kat i aheĩne'en hap aiku­'uro hawyi pote kat hamo ten woho­'opot at ka'ap miit'in mu'e Iesui etiat hamo apo'are. \v 31 Yt karãpe i aiku­'uro hawyi watoĩ­ne'en mote yt kat hamo i uito ati'a­tu­mu'e at ka'ap wanĩ­kaptia ui'auka teran haria. Uiwy­ria'in pywo ti woro­ho­'o­ky'e eipe uimo­wepit haria eipe. Mesuwe uimohan haria tukup­te'en. Yt ta'a­tu­ky­'esat i uhehay Iesui etiat hap wote ui'auka teran. Ma'ato mi'i hap ahenoi teran ehepe katu­pono aito wẽtup miit ewy Iesui mohey haria aito pote woro­ho­'o­ky'e haype. \v 32 Meiũpiaria tawa Ewesu piaria haiwot rakaria te'e­ro­py­hu'at uhete. Ta'i aikotã awyato ko'i ewy haiwot rakaria uimienoi hap ete. Ma'ato mi'i pytkai ati'a­tu­mu'e te — Aiku­'uro hawyi watoĩ­ne'en i e hap ete. Ma'ato ati'a­tu­mu'e te mi'i hap ete wãi'i­'a­tu'e pytkai. Ui'auka pote ui'auka are ma'ato woro­ho­'o­mu'e te pywo ui'e hap pote. Ma'ato yt kat i aheĩne'en pakup i hap toĩne'en mote kan homo ten uho'opot mesup meiũpe tawa Ewesu pe are'e. Yt uiwe'eg hin i ei'e hap pywo pote. \p Tawa Kuritiu piaria woro­ho­'o­mu'e kahato pytkai yt uimohey hin i. — Yt kan hamo i woro­ho­'o­mu'e kuap katu­pono yt eiwe'eg hin i eiperia. — Yt watoĩ­ne'en i aiku­'uro hawei ewei'e yt pywo pe i eiwo­'ope itote. Kat pote tig mio tã ewei'e sa'ag are. Yt pywo pe i watoĩ­ne'en aiku­'uro hawyi yt kat i aheĩne'en hap toĩne'en aru pote po'og waku ienuk hap yn watunug at ka'ap mahy ete at ka'ap hawyi waku aisyp hawyi toran na'yn aheĩne'en hap. \v 33 — Aipap wuat'i e'at aiku­'uro hawyi i'atu'e irania'in eimu'e haria. Yt naku i i'atu'e ehepe eimu'e haria eima'at sehay wo katu­pono ta'a­tu­ky­'esat yt naku i nug haria eiperia eiĩa'ãg teran haype mi'iria. Ta'a­tu­ky­'esat eipe i'atu­'e­wy­wuaria hap. Eiwe'eg wo o mi'iria pupi. I'atuehay upi eweipy­hu'at hawyi i'atu­mi­ma'at ko'i eweikup­te'en aru. \v 34 Aikotã watoĩ­ne'en pya heso'ok takaria pupi hap ewy waku watoĩ­ne'en mi'iria pupi. Ewei'aipok to eiwe­mo­we'eg hamo. Ewetoiat ro sa'ag nug hap ko'i katu­pono i'atu kahato aria kapiat wat hanuaria tawa Kurintiu piaria katu­pono yt karãpe i ewei'a­tu­mu'e mi'iria Aipo­typot Iesui ete. Waku eiwe­mõti aria kapiat ehehay pyi tuwat hap pupi. \v 35 Ma'ato ewei'e — Aikotã aru iku'uro rakaria tuwẽtem gu'uro pyi. Aikotã aru i'atupiit pakup ewei'e. \v 36 Mio tã ewei'e pote yt ikuap sese i hat ewy eweikup­te'en. Yt eweikuap i te karãpe watikoi awati aiko pe meiũran aru aimikoi iã'ỹi tuweityk katu­pono hẽtyt ra'yn yi pyi pote. \v 37 Kat iã'ỹi watikoi sio awati sio wẽtup mi'i ti yt ipiit i te ma'ato hẽtyt hawyi ipiit itag na'yn. Mi'i ti ipiit sese. \v 38 Mi'i hap ewy ra'yn Tupana tum na'yn yne iã'ỹi pe tesaika hap hẽtyt hamo itag hamo. Yne wati­waure meremo aikopiat iã'ỹi tuweupi weupi. \v 39 Mi'i hap ewy aipiit yt miat piit ewy hin i yt weita piit ewy hin i yt pira piit ewy hin i. Mi'iria ipu'i kawiat ma'ato yt aipiit ewy hin i. \v 40 Mi'i hap ewy ti atipy piaria tukup­te'en. Ta'i mi'iria yt mesu­wa­ro­tiaria ko'i yt ewy hin i ra'yn. Ta'i atipy piaria wyti ikahu kahato i'ewyte mesu­wa­ro­tiaria ikahu wy ma'ato ti yt to'o­'e­wy­'ewy hin i. \v 41 At i'ewyte ikahu. Waty mi'i i'ewyte ikahu ma'ato ikahu hap yt at kahu hap ewy hin i. Waikiru ko'i i'ewyte ikahu wen ma'ato yt at waty ewy i ikahu hap ewy hin i. Ma'ato yne mi'iria ikahu kahato Tupana minug ko'i pote. \v 42 Mi'i hap ewy ti gu'uro pywiat aheĩne'en pakup i hap. Aipiit wyti aikotã hã'ỹi ewy. Ta'a­tusyp mi'i hawyi ti tuweityk ta'yn aimikoi awati iã'ỹi ewy ma'ato hẽtyt hap tuwẽtem hawyi yt sa'a­wy­'iwuat hã'ỹi ewy i. Mi'i hap ewy aipiit wẽtup ta'a­tusyp hawyi aipiit aimikoi ikahu kahato tuwẽtem gu'uro pyi. Tupana tum ne wuat'i e'at piat ieĩne'en hap aipiit pakup we e. \v 43 Ta'i aipiit aisyp turan yt ikahu hin i. Yt kat i ahesaika hap aiku­'uro hawyi. Ma'ato karãpe aheĩne'en hap ipakup i hawyi aipiit ikahu sese ra'yn topy­hu'at hesaika sese toĩne'en. \v 44 Aisyp hap e'at pe turan aipiit ipu'i yn toĩne'en ma'ato Tupana aimoieĩ­ne'en i hap e'at pe hawyi aipiit pakup toĩne'en Ipã'ãu minug. Mi'i ewywuat topy­hu'at toĩne'en aipiit ipu'i ikag kawiat ma'ato toĩne'en i'ewyte mekewat piit atipy piaria ewywuat yt aiwat ewy i Tupana Pã'ãu minug. \v 45 Katu­pono sa'a­wy'i Tupana tunug Ãtãu miit ihaĩte kahato rakat e ti miwan me. Ma'ato i'ewyte to'e miwan me — Put'ok'e aru Ãtãu Saipepiat e Iesui piat. Mi'i Miit po'og na'yn katu­pono aikotã Tupana toĩne'en hap ewy aimoieĩ­ne'en hap toĩne'en. \v 46 Sa'a­wy'i aipiit ipu'i kawiat ikag kawiat toĩne'en ma'ato watu­wẽtem gu'uro pyi hawyi aipiit Tupana Pã'ãu minug Iesui piit ewywuat toĩne'en. \v 47 Sa'a­wy­'iwuat Tupana tunug Ãtãu yi kawiat. Mekewat Ãtãu Saipepiat Iesui toĩne'en. \v 48 Mi'i hap ewy ti aito mesu­wa­rote watoĩ­ne'en aha'a­se'i Ãtau ewywuat pote ti aito mesu­wa­rotiat kape yn aiwa­nẽtup hap ma'ato mekewat wẽtup ok Miit Iesui Miit sese atipy Kaipywiat mẽpyt'in no watoĩ­ne'en mote atipy kapiat wanẽtup haria wo ra'yn aito. \v 49 Pyno ti Ãtãu iã'ãkap ko'i aito mesup watoĩ­ne'en ma'ato meiũran ti aru Atipy Kaipywiat Aika­'iwat Iesui iã'ãkap ko'i wato­py­hu'at e. \v 50 Pyno eiwe'eg wo o uheka­tu­wyria katu­pono aipiit mesu­wa­rotiat yt teke kuap i atipy pe katu­pono aipiit ipu'i kawiat huu kawiat iku'uro i'okpuk takat toine'en. Aikope Morekuat no Tupana toĩne'en hap tote yt uwe i iku'uro rakaria wo toĩne'en itote. \p \v 51 Pyno atomo­herep teran mio wuat uimiwan etiat Tupana ehay ehepe. \v 52 Iesui ut turan ni tukup­te'en ihaĩte rakaria ma'ato mekewat e'at pe ti aru aipiit pakup we Iesui piit ewywuat topy­hu'at meremo. Mekewat hap e'at pe merep hap ewy tut Iesui aikotã aheha mehit hap ewy meremo hap ewy e. Mi'i hawyi Tupana huhu'e — Ariot ra'yn e hamo. Mi'i hawyi huhu'e hap ihay pirik pya wo hawyi ti aru meimuẽwat map haria te'e­ru­we­nõ'ẽ ra'yn gu'uro pyi e. Ipaku we watoĩ­ne'en mekewat e'at pe. Aikotã Satere ut topopy kuap hap ewy mekewat e'at pe ikahu kahato watu­wẽtem aiwo­'osyp hawyi. \v 53 Ma'ato ti aru aipiit pakup hap yt iku'uro rakat nuat i ra'yn watu­we­nõ'ẽ. Mi'i hawyi aito yt iku'uro rakat i te rakaria i'ewyte aipiit topy­hu'at meremo ipakup sese. \v 54 Mekewat e'at pe aipiit meremo ipakup we toĩne'en. Mesup aipiit iku'uro rakat toĩne'en ma'ato mekewat e'at pe ieĩne'en hat watoi­ne'en aikotã Tupana to'e hap ewy topy­hu'at aru — Atimoma aru gu'uro hawyi yt karãpe i eiku­'uro hap toĩne'en e hap ewy. \v 55 Wato­ken'ẽ kahato aiku­'uro hap pupi mesup aikotã moi aheka­tu'u hap pupiat ewy wato­ken'ẽ. Ma'ato mekewat e'at pe Tupana aihep gu'uro pyi hawyi yt kat i aiken'ẽ hap toimoma ra'yn pote e. \v 56 Iku'uro rakaria aito katu­pono yt naku i nug haria aito wato­py­hu'at pote. Karãpe Tupana ainãpin hap ko'i yt watunug i mi'i hawyi watikuap yt naku i nug haria aito Tupana wanẽtup hawe wato­py­hu'at hap watikuap. \v 57 — Tupana urutu­wehum ewawi urupy'a pyi. Waku kahato En katu­pono etum na'yn Esa'yru uruepe Urupo­typot no waku kahato En. Mesup Esa'yru urumoe­saika wakuat nug hamo. Urutu­wehum ewawi wato'e Tupana pe. \v 58 Urumi­ky­'eria uheka­tu­wyria yt eweitoiat tei'o ehepiat Iesui mohey hap. Waku eweikup­te'en mot'i o iwywo e yne e'at pe. Po'og Tupana miky­'esat ewy ewetunug no katu­pono watikuap ta'yn aha'up iwato tutum aru aipotpap iwato hap ok tã. Watikuap ta'yn aiminug Tupana miky­'esat ewywuat hap wuat'i e'at piat topy­hu'at. Uito ti Pauru. \c 16 \p \v 1 Pyno koitywy ahenoi teran aikotã waku wati­po­wyro Iesui emiit'in ko'i mekewat aimiium te'en ne'i rakat wywo aikotã sa'a­wy'i ahenoi tawa Karata piaria pe. Aikotã aikotã waku wati­mõ'ẽ ahekat hap ete eweikuap hawyi waku ewetunug. \v 2 Pyno o yne torania mytu'u e'at pe waku eiwa­nẽtup o ga'atpo 6 e'at eipotpap gosap hap kape aikotã aikotã Tupana eiky'e hap tutum hap kape aikotã eipo­wyro hap kape. Mi'i hawyi kat ko'i kat ko'i Tupana tum ehepe mekewat 6 e'at piat hawyi waku mi'i o eweipat'ok ehekat hawyi ewetum ne'en ne'i Tupana pe aikotã Tupana tum ne'en ne'i tegyi'at hap ewy. Aikotã aipoi­tynug kahato hap kaipywiat hap ewy waku watum. Mi'i hawyi etioto o emiium Tupana mõtypot yat kape hawyi etoiat emiium itote imõtypot hamuat. Torania eimiium eypa­rakai tote hawyi waku wati­po­'oro mi'i Iesui mohey haria satek takaria tawa Ieru­sarẽi piaria powyro hamo Iuteuria powyro hamo. \v 3 Pyno put'ok­'are i ra'yn itote hawyi ewei'airo eipy­'a­setpyi uwe mekewat eimiium ereto hanuat haria. Mi'i hawyi ti aru atunug iwan eimie­reto wuat eipe Iesui mohey haria sese kuap hamuat. Mi'i hawyi eweipo­'oro eimiium ne'en ne'i mekewat Ieru­sarẽi kapiano haria upi mesuwat uimiwan nywo. \v 4 Uipo­'oro teran eipe pote areto waku wy irania'in tuwat uhupi eweiky­'esat pote waku wy yt pote yt. \v 5 Pyno uhewyry teran yi Masẽ­tunia puo hawyi put'ok­'are ehetawa Kurintiu pe te. \v 6 Pyno i'aman mot e'at pe put'ok­'are pote areĩne'en mot'i i'aman mot pe itote tawa Kurintiu pe eiwywo. Mi'i hawyi waku uipo­wyro mu'ap sa'up ete mekewat uito hap sa'up ete. \v 7 Ta'i areĩne'en mot'i teran ni eiwywo itote. \p \v 8 Areĩne'en mesuwe tawa Ewesu pe. Karamuo put'ok'e mekewat e'at Esitu'in po pywiat watetup hap e'at pe atimõ­typot teran Tupana mesuwe haype. Waku hawyi areto ehowawi. \v 9 I'atu kahato uipyhyp teran haria mesuwe ma'ato yt uipyhyp kuap i katu­pono Tupana uipo­wyro kahato. Mi'i pote arepotpap kahato ipotpap nug hamuat ete. Waku kahato mi'i hap uhete. \p \v 10 Ma'ato tut uimẽpyt Timoteu ei'yat kape hawyi — Ereke ro ewei'e tope iky'e hap wywo aikotã uiky'e hap ewy te katu­pono ui'ewy kahato ipotpap Tupana potpap nug hap ete. \v 11 Yt eweimohit tei'o eimu'e hat Timoteu are. Eweimõ­typot o mi'i are. Mi'i hawyi karãpe toto teran i ra'yn uhowawi mi'i hap e'at pe o ewetum mu'ap sa'up tope hap atiky­'esat. I'ewyte karãpe toto teran wẽtup tawa kape tuereto i'atu­mu'e hamo turan o ewetum mu'ap sa'up tope hap atiky­'esat. Ahekatup Timoteu mesuwe irania'in wywo. \p \v 12 Atiky­'esat kahato aimu'e hat uhyt Aporu atipo­'oro eimu'e hamo — Waku ti ereto tawa Kurintiu piaria powyro hamo irania'in powyro hamo are'e wen tope ma'ato — Yt areto i te Katu­pono yt uipo­hepap i te mesup e uhepe ma'ato meiũran waku yne hawyi areto tawa Kurintiu piaria powyro hamo e uhepe. Uipotpap put'ok'e hap e'at pe waku pe yne mesuwe hawyi areto aru i'atue­wawi e Aporu uhepe. \p \v 13 Iesui ekuekatu kape o mehit ewei'e po'og po'og wuat'i e'at pe. Yt naku i waure wo watoĩ­ne'en aimi­mohey Iesui kai miit'in mimo­weu­ka'i wato­py­hu'at hawyi. Ma'ato yt naku i aiko­hyeput Tupana wanĩkap pupiat. Waku sura­ra'in hesaika kahato rakaria ewywuat watoĩ­ne'en Tupana potpap nug hap ete. \v 14 Pyno waku yne aiminug ko'i watunug miit'in ky'e hap wywo. \p \v 15 Pyno uiwy­ria'in waku eweiwat aimu'e hat Etewana ehay upi katu­pono mi'i ti ei'a­pykok kahato hat mesuwat Iesui mohey hap ete. Mi'i pote eweiwat ro mehĩ Etewana ehay upi eweipo­wyro o mi'i. Mi'i ti ei'y­wania kawiat mekewat Kereku ywania sese kawiat aimu'e hat Etewana. \v 16 Mi'i ti nimo pyi kahato Iesui mohey hat topy­hu'at. Mi'i turan ti mi'i yn toĩne'en Iesui mohey hano. Mi'i tupono waku watunug mehĩ Etewana yianme ei'a­pykok hat e'akag wo itote katu­pono mi'i ewywuaria Iesui emiit no wo'o­pot­ky'e kahato hat mi'i. I'ewyte yne to'yat piaria wywo te waku pãi. Mi'iria ewywuat waku ai'a­pykok hanuaria. \v 17 Ga'atpuat re put'ok­'i­'a­tu'e meiũpe emipo­'o­roria aiwy Etewana aiwy Wutu­natu i'ewyte aiwy Akaiku wywo. Mi'i pote arehum kahato i'atu­wywo katu­pono uipo­wyro kahato haria ti mi'iria Iesui potpap etiat haria mi'iria eipe yt uwe i uipo­wyro haria pytkai. Mi'iria aikotã eipe uipo­wyro hap ewy te meiũpe ehaipe kai uipo­wyro. \v 18 Ta'i mi'iria ti mohag ewy kahato uimo­wepit kahato haria. Ma'ato i'ewyte yt uipohag yn i ma'ato yne aipohag no tukup­te'en mi'iria. Ta'i aiwehum hap eiam kahato Etewana ywaniaria are. Waku wati­mõ­typot mi'iria i'ewyte torania yne mi'iria ewywuaria waku wati­mõ­typot. I'ewyte waku mi'i tã haria ewywuaria eweikat ei'a­pykok hamo. \p \v 19 Pyno meiũpe Iesui mohey haria yi Asia piaria te'e­ru­wehay po'oro kahato eiky'e hap wywo. I'ewyte mehĩ Akuira i'ewyte mana Pirika e hap ipo'oro te'e­ru­we­kue­katu sese ehowawi. \v 20 Ta'i aipoi­tynug ni Aika­'iwat Iesui i'atu'e katu­pono koitywy Tupana mõtypot hap toĩne'en na'yn i'atu'yat pe. Pyno ti uruwe­'a­tunug hap toĩne'en na'yn i'atu'yat pe. Pyno ti eheka­tu­wyria meiũpiaria ehowawi te'e­ru­wehay po'oro torania Iesui mohey haria. \v 21 Mi'i hawyi uito Pauru i'ewyte atipo­'oro uimiwan eiky'e uhepiat hap etiat ma'ato uipo wuat atipehik mesup uhet. PAURU uhet are hap atiwan. Kuekatu atipo­'oro ehowawi are atiwan na'yn ui'e hap. \v 22 Tut irane tut irane Aipo­typot Iesui waku wato'e. Eiwe'eg wo o katu­pono yt torania i iky'e haria. \v 23 Pyno ahẽtup Aika­'iwat Iesui kape uiwy­ria'in tawa Kurintiu piaria — Eti'a­tu­ky'e te'en ne'i o egyi'at hap kaipyi at ka'ap. Eti'a­tu­po­wyro mi'iria Iesui are'e. \v 24 Pyno ti pywo ti woro­ho­'o­ky'e kahato eipe torania eiperia kat pote eipe Iesui emiit'in sese ra'yn eweipy­hu'at pote woro­ho­'o­ky'e. Toran na'yn mesuwe uimiwan ehowawiat. \p Toran uimiwan mesuwe. Uito ti Iesui mipo­'oro tepiat sehay moherep hamo. Pauru ti uhet.