\id MRK - LAG Rangi Translation Project, Dodoma, Tanzania
\ide UTF-8
\h Maáriki
\rem Consultant: John Macaulay
\toc2 Maáriki
\toc1 Masáare Maaja ja ˆvyeene yaandɨkwa nɨ Maáriki
\mt1 Masáare Maaja ya Yéesu Kirisitʉ
\mt2 ja ˆvyeene yaandɨkwa nɨ
\mt1 Maáriki
\imt Mʉlongooryo
\ip Kɨtáabu ɨkɨ, chaandɨkwa nɨ Yooháani Maáriki ˆiituubáa na vala Peéteri, Paúli na Barinába mpɨɨndɨ ˆvavariyʉláa Masáare Maaja ya Yéesu Kirisitʉ (\xt Mɨrɨmo ya Vatumwi 13:1-13; 15:36-41; 1 Peéteri 5:13\xt*). Masáare aya, ˆvyeene vamanyi vaséaa, yaandɨkwa kati ya myaaka ya 60-65 keende Kirisitʉ ˆavyaalwa. Viintʉ ˆvyoónekanaa, Maáriki noo wa ncholo ˆaandɨka Masáare Maaja.
\ip Kɨɨntʉ ˆchabweeyya Maáriki aandɨke masáare aya, nɨ kʉvaheera mʉtɨma vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ˆveene vaturikiriwáa maatʉkʉ vii nɨ Kaisáari Néero, mʉtemi wa ɨsɨ ya Rúumi. Maáriki asaakáa vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vɨɨme neeja baa koonɨ nɨ kuturikiriwa fʉʉrʉ vakwye ja Kirisitʉ.
\ip Maáriki alumiriryalumiriirya ˆvyeene Yéesu akwaatwa, akaheewa irya ro kʉʉlawa nɨ Vayahúudi na Varúumi baa ʉvɨ tʉkʉ, akaturikiriwa, akaningʼiniwa mʉsaláabii fʉʉrʉ akakwya, na sikʉ ya katatʉ akafʉfʉka (\xt 14:43–16:20\xt*). Kei, alumirirya Kirisitʉ nɨ Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ (\xt 3:11; 5:7; 15:39\xt*). Noo ˆchooreka aanda na masáare aya, “Ɨhɨ noo ncholo ya Masáare Maaja ya Yéesu Kirisitʉ, Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ” (\xt 1:1\xt*).
\ip Maáriki alumirirya myuujíisa ˆɨrɨ foo ˆmyeene Yéesu atʉmamáa, koonekya Yéesu nɨ Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ kɨmaarɨ (\xt 4:35–5:43; 6:30-56; 7:31–9:32\xt*). Kei, alumirirya mwiikalo wa Yéesu, ˆvyeene iitoola sa alamurirye vaantʉ vaachwe, “Sa baa Mwaana wa Mʉʉntʉ, sɨ ʉʉja jo tʉmamɨrwa tʉkʉ. Kɨrɨ vyoova jeyyo, ʉʉja sa jɨ avatʉmamɨre vaantʉ, kei atoole nkaasʉ yaachwe kʉva ununuuli sa vaantʉ ˆvarɨ foo” (\xt 10:45\xt*).
\iot ˆVyeene Kɨtáabu ɨkɨ Chagavwa
\io1 Ncholo ya Masáare Maaja ya Yéesu \ior 1:1-13 \ior*
\io1 Mʉrɨmo wa Yéesu ʉko Galiláaya \ior 1:14–9:50 \ior*
\io1 Yéesu yootamanya na Yerusaléemu \ior 10:1-52 \ior*
\io1 Júma Yéesu ˆajáa Yerusaléemu
\io2 Ʉvariyuli wa Masáare Maaja ya Yéesu Yerusaléemu \ior 11:1–13:37 \ior*
\io2 Kuningʼiniwa kwa Yéesu mʉsaláabii na inkwya yaachwe \ior 14:1–15:47 \ior*
\io1 Kʉfʉfʉka na koonekana kwa Yéesu \ior 16:1-20 \ior*
\c 1
\s1 Yooháani Mʉbatisáaji Yoomwiimirya Njɨra Yéesu
\r (Matáayo 3:1-12; Lʉ́ka 3:1-18; Yooháani 1:19-28)
\p
\v 1 Ɨhɨ noo ncholo ya \w Masáare Maaja\w* ya \w Yéesu\w* \w Kirisitʉ\w*, \w Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ\w*. 
\v 2 Ja ˆvyeene Ijʉva alʉʉsa kɨtáabwii cha Isáaya, \w mʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w* waachwe,
\q1 “Laanga, mʉtʉma ndɨrɨ \w mutumwi|lemma="Vatumwi"\w* waanɨ akʉlongorɨre,
\q2 yeeye kʉtengenesherya arɨ njɨra yaako.\x + \xo 1:2 \xo*\xt Laanga Maláaki 3:1.\xt*\x*
\q1
\v 3 Mʉʉntʉ yookaanɨrɨra vikʉlʉkʉʉlʉ ɨsɨ ya ibaláángwii,
\q1 ‘Imyi neeja njɨra sa \nd Ijʉva\nd*,
\q2 wololi njɨra ˆngʼeene arɨ tweera.’\x + \xo 1:3 \xo*\xt Laanga Isáaya 40:3.\xt*\x*”
\p
\v 4 Masáare aya yakiimana, Yooháani Mʉbatisáaji afʉmɨra ɨsɨ ya ibaláángwii, yoovariyʉla \w ʉbatíiso|lemma="Batisa"\w* wa vaantʉ \w kʉvalandʉka|lemma="Valandʉka"\w* fuma uvii waavo, sa Mʉlʉʉngʉ asee, ʉvɨ waavo wasírire. 
\v 5 Vaantʉ fuma ɨsɨ yoosi ya \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*, na mavaru yoosi ya Yerusaléemu, vadomáa noo mʉteerera. Yeeye avabatisáa aho luujii lwa Yorodáani, kʉnʉ voolʉʉsa ʉvɨ waavo. 
\v 6 Yooháani iivɨkɨráa ɨngo ya mabaáhɨra ya ngamɨ́a na lʉkova iimʉ́tɨɨre.\x + \xo 1:6 \xo*\xt Laanga 2 Vatemi 1:8.\xt*\x* Kɨɨntʉ ˆarijáa nɨ nkʉʉmbɨ na hʉʉkɨ wa isekii. 
\v 7 Na avariyʉláa ɨndoosea, “Amwaarɨ ˆyookʉʉja nyuma yaanɨ ˆarɨ na ngururu kʉlookya nɨɨnɨ, nɨɨnɨ sɨ ndɨrɨ daha baa tʉmama mʉrɨmo wa mʉtʉ́mwa wo reherya nkova ja mirunkumo yaachwe tʉkʉ. 
\v 8 Nɨɨnɨ noobatisa na maaji, maa kaa, yeeye vabatisa arɨ na \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*.”
\s1 Yéesu Yoobatisiwa
\r (Matáayo 3:13-17; Lʉ́ka 3:21-22)
\p
\v 9 Sikʉ jira, Yéesu akʉʉja fuma Nasaréeti múuji wa \w Galiláaya\w*, maa akabatisiwa nɨ Yooháani luujii lwa Yorodáani. 
\v 10 ˆAkafume vii hara luujii, akoona kurumu kookwaatʉka dwee, na Mʉtɨma Mʉʉja yookiima mweeri yaachwe ja nkúnde.\fig Mʉtɨma Mʉʉja yookiima ja nkúnde|alt="Spirit descending like a dove" src="WA03810b.tif" size="col" copy="United Bible Societies, 1989, Nairobi, Kenya" ref="1:10"\fig* 
\v 11 Maa sawúti ɨkafuma kurumwii, yoosea, “Weewe ʉrɨ Mwaana waanɨ ˆnakweenda, neeriwa mʉtɨma nɨ weewe mʉnʉmʉʉnʉ.”
\s1 Yéesu Yooyerwa nɨ Irimʉ
\r (Matáayo 4:1-11; Lʉ́ka 4:1-13)
\p
\v 12 Ayo ˆyakalooke vii, Mʉtɨma Mʉʉja akamʉtwaala fʉʉrʉ ɨsɨ ya ibaláángwii. 
\v 13 Akiikala ʉko ibaláángwii sikʉ makumi yanɨ (40) yooyerwa nɨ \w Irimʉ\w*, ʉko iikaláa na maka ja isaka, \w mirimʉ miija\w* noyo yamʉtʉmamɨráa.
\s1 Yéesu Yookaanda Variyʉla Masáare Maaja
\p
\v 14 Sikʉ ˆjikalooke, Yooháani Mʉbatisáaji akakwaatwa, maa akavɨɨkwa mʉnyololwii.\x + \xo 1:14 \xo*\xt Laanga Maáriki 6:14-29.\xt*\x* Sikʉ ijo, Yéesu akadoma na Galiláaya, ɨndoovariyʉla Masáare Maaja ya Mʉlʉʉngʉ 
\v 15 yoosea, “Mpɨɨndɨ jafíkire, \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w* waséngerɨɨre. Valanduki fuma uvii waanyu na murume Masáare Maaja.”
\s1 Yéesu Yoovaanɨrɨra Vapooji va Ncholo
\r (Matáayo 4:18-22; Lʉ́ka 5:1-11)
\p
\v 16 Sikʉ ɨmwɨ, mpɨɨndɨ ˆalookáa na mbarɨmbarɨ ya iriva ra Galiláaya, akamoona Simóoni na mwaanaavo Anderéa, voowʉmɨra lwaavu na luujii, sa voovo nɨ vavúuvi vajáa. 
\v 17 Aho, Yéesu akavasea, “Ntuubi, na vabweeyya ndɨrɨ mʉve vavúuvi va vaantʉ.” 
\v 18 Hahara, vakareka njwaavu jaavo, vakamutuuba.
\p
\v 19 ˆAkadome na mbere kiduudi, akavoona vala Yaakúupu na Yooháani vala sha Sebedáayo, vajáa mashúwii voolʉkanʼya njwaavu jaavo. 
\v 20 ˆAkavoone vii, maa akavaanɨrɨra. Novo vakamutuuba, vakamʉreka taáta waavo na vara vavúuvi vɨɨngɨ ˆvamʉtʉmamɨráa.
\s1 Yéesu Yookibirya Murimʉ Mʉvɨ
\r (Lʉ́ka 4:31-37)
\p
\v 21 Kufuma aho, vakadoma fʉʉrʉ múujii wa Kaperenáumu. Sikʉ ya \w Sabáato\w* Yéesu akɨɨngɨra na \w sinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w*, maa akaanda variyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho. 
\v 22 Vaantʉ vakahwaalariwa nɨ ʉvariyuli waachwe, sa yeeye sɨ avariyʉláa ja \w vakiindya vaavo va Miiro|lemma="Vakiindya va Miiro"\w* tʉkʉ, kɨrɨ vyoova jeyyo, yeeye akiindyáa ja mʉʉntʉ ˆarɨ na wiimiriri.
\p
\v 23 Hara sinagóogii yaavo, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆajáa na \w murimʉ mʉvɨ|lemma="Mirimʉ mɨvɨ"\w*, akatʉlatʉʉla isóso 
\v 24 yoosea, “Weewe Yéesu wa Nasaréeti, che woosaaka kʉrɨ suusu? Wuújire tʉmala wʉʉ? Nakʉmányire ʉrɨ ani weewe! Weewe ʉrɨ Mʉʉja wa Mʉlʉʉngʉ.” 
\v 25 Yéesu akʉʉdalavya ʉra murimʉ mʉvɨ yoosea, “Kirinya sawu! Fuma kʉrɨ ʉhʉ mʉʉntʉ!” 
\v 26 Hahara, ʉra murimʉ mʉvɨ ʉkamusukasuka ʉra mʉʉntʉ na ngururu, kʉnʉ wootʉlatʉʉla isóso, maa ʉkafuma.
\p
\v 27 Hara, vaantʉ voosi vakatʉlʉvala, maa vakaanda kiisea, “Ɨkɨ nɨ che? Nɨ ukiindya mufya, kei ˆʉrɨ na wiimiriri! Yoolairirya baa mirimʉ mɨvɨ, noyo yoomʉteerera!” 
\v 28 Masáare aya, yakeenera chaangʉ ɨsɨ yoosi ya Galiláaya.
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Mʉkwɨ wa Simóoni
\r (Matáayo 8:14-17; Lʉ́ka 4:38-41)
\p
\v 29 Yéesu, Yaakúupu, Yooháani, Simóoni na Anderéa vakafuma hara sinagóogii, vakadoma fʉʉrʉ kaayii kwaala Simóoni na Anderéa. 
\v 30 ˆVakafike, vakamʉshaana mʉkwɨ wa Simóoni ajáa nchiirii aváirwe nɨ ndwáala. Hahara, vakamuwyɨɨra Yéesu masáare yaachwe. 
\v 31 Akaseesa na hara kʉʉntʉ ˆajáa alɨ́ɨre, akamʉkwaata mʉkono ʉra maáma, maa akamwiinʉla, hahara akahola, maa akaanda vatʉmamɨra.
\s1 Yéesu Yoovahorya Vaantʉ ˆVarɨ Foo
\p
\v 32 Niiwʉlo mwaasʉ ˆʉkakʉtʉmɨre, Sabáato ɨkalooka. Vaantʉ vakaanda mʉretera valwɨ́ɨrɨ voosi, na vaantʉ ˆvarɨ na mirimʉ mɨvɨ. 
\v 33 Aho, vaantʉ voosi va ʉra múuji vakiisaanka mbere ya kaaya. 
\v 34 Hara, maa Yéesu akava yoovahorya vaantʉ voosi ˆvajáa na ndwáala ˆjiísimiresimire, baa kei iikibiryáa mirimʉ mɨvɨ ˆɨrɨ foo. Maa kaa, sɨ ɨɨrekeráa ɨyo mirimʉ mɨvɨ ɨlʉʉsɨke tʉkʉ, sa ɨjáa yamʉmányire yeeye nɨ ani.
\s1 Yéesu Yoovariyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho Galiláaya
\r (Lʉ́ka 4:42-44)
\p
\v 35 Lomʉtóondo yaachwe baa sɨ kʉna mwaa, Yéesu akadoma na kijiraawii, kʉra akamʉloomba Mʉlʉʉngʉ. 
\v 36 Simóoni na viivaachwe vakamʉloonda. 
\v 37 ˆVakamoone, vakamʉsea, “Kɨra mʉʉntʉ yookʉsaakɨra.” 
\v 38 Yéesu akavasea, “Hendi na haantʉ hɨɨngɨ, míijii yɨɨngɨ ˆɨrɨ mʉkaaya, nkavariyʉle baa ʉko, sa nʉʉja, sa mʉrɨmo ʉwo.” 
\v 39 Jeyyo, akarɨɨngɨrɨra ɨsɨ yoosi ya Galiláaya, kʉnʉ yoovariyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho masinagóogii, na avahoryáa vaantʉ ˆvarɨ na mirimʉ mɨvɨ.
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ ˆArɨ na Ʉlóónda
\r (Matáayo 8:1-4; Lʉ́ka 5:12-16)
\p
\v 40 Kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ, ˆarɨ na ndwáala ya \w ʉlóónda\w*. Akʉʉja kʉrɨ Yéesu, akachwaama, akiiloombererya yoosea, “Koonɨ woosaaka, ifaanaa ʉkaanjirʉla ndwáala yaanɨ.” 
\v 41 Yéesu akamoonera mbavariri, akiinʉla mʉkono waachwe, akamʉsaasya, maa akamʉsea, “Noosaaka, ujirʉlwe!” 
\v 42 Hahara, akajirʉlwa na akahola ɨra ndwáala yaachwe. 
\v 43 Yéesu akamʉrekera adome, maa kaa, akamʉkaanʼya yoomʉsea, 
\v 44 “Karɨ umuwyɨ́ɨraa mʉʉntʉ yoyoosi isáare ɨrɨ tʉkʉ, tamanya ukiiyonekye kwa \w mweeneɨsɨ|lemma="Veeneɨsɨ"\w* wa Ijʉva, ʉtoole na \w mpóryo\w* yo jirʉlwa, ja ˆvyeene \w Mʉ́sa\w* alairirya, sa vataange kɨmaarɨ ʉhórire.”\x + \xo 1:44 \xo*\xt Laanga Valáawi 14:1-32; Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 24:8.\xt*\x* 
\v 45 Kɨrɨ vyoobweeyya jeyyo, ʉra mʉʉntʉ akadoma, akaanda kaarya yara masáare kɨra haantʉ. Sa jeyyo, Yéesu sɨ adaha kɨɨngɨra na múujii ko kiiyonekya tʉkʉ, nɨ iikaláa kijiraawii vii. Maa kaa, baa neembe iivisáa, vaantʉ vamutuubáa fuma kɨra haantʉ.
\c 2
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ ˆAakwya Iyandiyandi
\r (Matáayo 9:1-18; Lʉ́ka 5:17-26)
\p
\v 1 Sikʉ ˆjikaseese, akahɨndʉka na Kaperenáumu, vaantʉ vakateera ahíndukire na kaayii. 
\v 2 Mpuka nkʉʉlʉ ikiijiinga, ɨkasoveka baa nkalo mʉryaangwii. Ne akava yoovavariyʉrɨra Masáare ˆYarɨ Mpeho.
\p
\v 3 Mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆaakwya iyandiyandi, akareetwa kʉrɨ \w Yéesu\w* iínwɨɨrwe nɨ vaantʉ vanɨ. 
\v 4 Sa ɨra mpuka nkʉʉlʉ, vara vaantʉ vakasiindwa kʉmʉlookya ʉra mʉlwɨ́ɨrɨ fʉʉrʉ kʉrɨ Yéesu. ˆVakoone jeyyo, vakaambʉka nɨ ikekeerii, vakabontola ikekeera hara kʉʉntʉ Yéesu ˆajáa, vakamukiimirya ʉra mʉlwɨ́ɨrɨ na ndɨrɨ yaachwe.\fig Mʉlwɨ́ɨrɨ yookiimiriwa na kʉrɨ Yéesu|alt="Man lowered through the house" src="WA03824b.tif" size="col" copy="United Bible Societies,1989, Nairobi Kenya" ref="2:4"\fig* 
\v 5 Yéesu ˆakoone kuruma kwaavo, akamʉsea ʉra mʉlwɨ́ɨrɨ, “Mwaana waanɨ, ʉvɨ waako wasírire.”
\p
\v 6 Aho nyuumbii, kwajáa kwatɨɨte \w vakiindya vamwɨ va Miiro|lemma="Vakiindya va Miiro"\w* vajáa viíkyɨɨre, vakaanda kiiririkana mitimii yaavo voosea, 
\v 7 “Joolɨ arɨ lʉʉsa jei? \w Yoomʉhɨɨntɨkɨra|lemma="Hɨɨntɨka"\w* Mʉlʉʉngʉ! Sɨ Mʉlʉʉngʉ yeemweene noo ˆadáhaa sea ʉvɨ wasírire tʉkʉ wʉʉ?” 
\v 8 Hahara, Yéesu akataanga miiririkano yaavo, maa akavasea, “Nɨ sa che mookiiririkana ayo mitimii yaanyu? 
\v 9 Nɨ kɨrɨkwɨ noo chaangʉ kʉlookya myeewe, kʉmʉsea ʉhʉ mʉlwɨ́ɨrɨ, ‘Ʉvɨ waako wasírire,’ bakʉ kʉmʉsea, ‘Inʉka, ʉtoole ndɨrɨ yaako ʉlooke’? 
\v 10 Haaha noosaaka mʉtaange, \w Mwaana wa Mʉʉntʉ\w* atɨɨte wiimiriri wo sea vaantʉ, ‘Ʉvɨ waavo wasírire,’ aha weerwii.” Aho, akamʉsea ʉra mʉʉntʉ ˆaakwya iyandiyandi, 
\v 11 “Nookʉsea, inʉka, toola ndɨrɨ yaako, ʉdome na kaayii kwaako.” 
\v 12 Hahara, maa akatoola ndɨrɨ yaachwe akafuma na weerwii, baa vara vaantʉ voosi ntɨ ˆvoomʉlaanga. Maa vakatʉlʉvala, vakamʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ voosea, “Isáare ja ɨrɨ, sɨ tʉnoona vii kaa tʉkʉ!”
\s1 Yéesu Ʉʉja jo Kaanɨrɨra Vavɨ
\r (Matáayo 9:9-13; Lʉ́ka 5:27-32)
\p
\v 13 Hara, maa Yéesu akadoma kei na mbarɨmbarɨ ya iriva ra \w Galiláaya\w*. Mpuka nkʉʉlʉ ya vaantʉ ɨkamutuuba, maa akaanda kʉvavariyʉrɨra Masáare ˆYarɨ Mpeho.
\p
\v 14 Mpɨɨndɨ Yéesu ˆawololáa mawʉlʉ, akamoona Láawi mwaana wa Alʉfáayo iíkyɨɨre kɨvaandii cho rɨhɨra kóodi, yoosaankanʼya kóodi. Akamʉsea, “Ntuuba!” Ne Láawi akiinʉka, akamutuuba Yéesu.
\p
\v 15 Mpɨɨndɨ Yéesu na vapooji vaachwe ˆvarijáa chákurya kaayii kwa Láawi, \w vasaankanʼyi kóodi\w* na vaduwalo ˆvarɨ foo varijáa novo. Sa vaantʉ ˆvarɨ foo, vamutuubáa. 
\v 16 Vakiindya vamwɨ va \w Miiro\w* ya Mʉlʉʉngʉ na \w Mafarisáayo\w* vajáa vamwaarɨ. ˆVakamoone Yéesu yoorya hamwɨ na vaduwalo na vasaankanʼyi kóodi, vakavasea vapooji vaachwe, “Sa che yoorya chákurya hamwɨ na maduwalo na masaankanʼyi kóodi?” 
\v 17 Yéesu ˆakayateere ayo masáare, maa akavasea, “Vaantʉ ˆvarɨ nkaasʉ sɨ vasáakaa mwaanga tʉkʉ, maa kaa, valwɨ́ɨrɨ noo vasáakaa mwaanga. Sɨ nʉʉja joo kaanɨrɨra vaantʉ ˆviiyónaa vawoloki tʉkʉ, nʉʉja joo kaanɨrɨra vavɨ.”
\s1 Yéesu Yookuuriwa Kwiirekya Kurya
\r (Matáayo 9:14-17; Lʉ́ka 5:33-39)
\p
\v 18 Haaha, vapooji va Yooháani na va Mafarisáayo viirekyáa kurya. Maa vaantʉ vakʉʉja joo muurya Yéesu vakamʉsea, “Amwɨ vapooji va Yooháani na va Mafarisáayo viirékyaa kurya. Sa che vapooji vaako sɨ viirékyaa kurya?” 
\v 19 Yéesu akavasea, “De vyadáhɨkaa vaantʉ ˆvaláarikirwe nɨ mweenengovi, na mweenengovi ntɨ ˆarɨ novo kwiirekya kurya wʉʉ? Sɨ varɨ kwiirekya kurya tʉkʉ, mpɨɨndɨ joosi varɨ na mweenengovi. 
\v 20 Maa kaa, luu fika jiri mpɨɨndɨ mweenengovi ˆakasʉmwɨɨrwe fuma kwaavo, aho noo luu vakiirekiirye kurya.
\p
\v 21 Kusiina mʉʉntʉ ˆadáhɨraa kɨráka kifya isaámwii tʉkʉ. Koonɨ abwéeyyiirye jeyyo, ɨkyo kɨráka moola kɨrɨ ɨro isaámʉ na ɨyo ɨngo kwaatʉka ɨrɨ kʉlookya lo ncholo. 
\v 22 Baa kei, kusiina mʉʉntʉ ˆavɨ́kɨraa \w diváai\w* ifya viríibii\f + \fr 2:22 \fr*\fk viríibii: \fk*\ft Viríiba nɨ saama ˆjavɨ́kɨraa diváai. Jaténgeneshiwaa na ndɨrɨ.\ft*\f* vya kalɨ tʉkʉ. Koonɨ abwéeyyiirye jeyyo, ɨyo diváai ifya, pʉsʉla ɨrɨ ivyo viríiba, na diváai kɨɨtɨka ɨrɨ na mweenediváai sova arɨ diváai na viríiba. Diváai ifya nɨ viríibii vifya ɨvɨ́kɨrwaa.”
\s1 Yéesu nɨ Mweeneevyo wa Sabáato
\r (Matáayo 12:1-18; Lʉ́ka 6:1-5)
\p
\v 23 Sikʉ ya \w Sabáato\w* ɨmwɨ, Yéesu na vapooji vaachwe vajáa vakwaatɨra na mawundii ya ngáano. Mpɨɨndɨ ˆvalookáa na hara mawundii, vapooji vakaanda hʉʉnga maangala ya ngáano. 
\v 24 Mafarisáayo vakamʉsea Yéesu, “Laanga, sa che vapooji vaako voowuna Miiro ya sikʉ ya Sabáato?”\f + \fr 2:24 \fr*\fk voowuna Miiro ya sikʉ ya Sabáato: \fk*\ft Kwa Miiro ya Vayahúudi kuwuna maangala yavɨrɨ yatatʉ iwundii kwa mʉʉntʉ sɨ vijáa vyakaaniwa tʉkʉ. Laanga \ft*\xt Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 23:25.\xt* Mafarisáayo sɨ vamuuryáa Yéesu sa che vapooji vaachwe vookiiva tʉkʉ, kɨɨntʉ ˆvamʉseáa nɨ sa che vapooji vaachwe vootʉmama mʉrɨmo wo chwa sikʉ ya Sabáato. Na Miiro ya Mʉ́sa yasea kusiina mʉʉntʉ kʉtʉmama sikʉ ya Sabáato tʉkʉ. Laanga \xt Ufumo 20:8-11.\xt*\f* 
\v 25 Maa akavasea, “Sɨ mʉnasoma vii tʉkʉ ˆcheene atʉmama mʉtemi \w Daúdi\w* mpɨɨndɨ ˆajáa aávirwe nɨ njala na vaantʉ vaachwe wʉʉ? 
\v 26 Aho kalɨ, mpɨɨndɨ ja Abiasáari, \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w*, Daúdi ɨɨngɨra na nyuumbii ya Mʉlʉʉngʉ,\x + \xo 2:26 \xo*\xt Laanga 1 Samwéeli 21:1-6.\xt*\x* akarya mɨkáate ˆɨvɨ́ɨkwaa mbere ya Mʉlʉʉngʉ, akavaheera baa na viivaachwe. Mɨkáate ɨyo, \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva vii noo vajáa varekerwa vɨndoorya. Vaantʉ vɨɨngɨ Miiro ɨjáa yakaanʼya kurya.”
\p
\v 27 Baa kei akavasea, “Sabáato yavɨɨkwa sa vaantʉ na sɨ vaantʉ sa Sabáato tʉkʉ. 
\v 28 Sa jeyyo, Mwaana wa Mʉʉntʉ nɨ Mweeneevyo baa wa Sabáato.”
\c 3
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ Sikʉ ya Sabáato
\r (Matáayo 12:9-14; Lʉ́ka 6:6-11)
\p
\v 1 \w Yéesu\w* ajáa ɨɨngɨra kei na \w sinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w*. Aho, kwajáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ˆajáa na mʉkono ˆwaakwya iyandiyandi. 
\v 2 Vamwɨ va vaantʉ ˆvajáa aho, vakaanda mʉlaangisha Yéesu, voone koonɨ arɨ mʉhorya ʉra mʉʉntʉ sikʉ ya \w Sabáato\w*, sa vamusitaakye.
\p
\v 3 Yéesu akamʉsea ʉra mʉʉntʉ mʉkono ˆwaakwya iyandiyandi, “Seesa, ɨma aha mbere ya vaantʉ voosi.” 
\v 4 Yéesu akavuurya, “Nɨ virikwi noo \w Miiro\w* yaruma tʉtʉmame sikʉ ya Sabáato? Kʉtʉmama mʉrɨmo mʉʉja, bakʉ kʉtʉmama mʉrɨmo mʉvɨ? Kʉlamurirya nkaasʉ, bakʉ kʉʉlaa?” Maa kaa, voovo sɨ vuuyirya kɨɨntʉ tʉkʉ. 
\v 5 Akavatuurirya miiso na nkalari, kʉnʉ yookoona ʉsʉʉngʉ sa ʉfafu wa mɨtɨma yaavo. Maa akamʉsea ʉra mʉʉntʉ, “Wolola mʉkono waako!” Ne akawolola mʉkono waachwe, ʉkava nkaasʉ kei! 
\v 6 Hahara, vara \w Mafarisáayo\w* vakafuma na weerwii vakaanda kiiheera mɨryʉʉngʉ na mpuka ya vaantʉ va mʉtemi \w Heróode\w*,\f + \fr 3:6 \fr*\fk mpuka ya vaantʉ va mʉtemi Heróode: \fk*\ft Ava nɨ vaantʉ va cháama ˆcheene chamutuubáa Heróode ˆmweene atawaláa sa Varúumi. Vaantʉ ava vasaakáa vamʉʉlae Yéesu sa voofáa ifaanaa akasʉmʉla ɨsɨ.\ft*\f* ˆvyeene varɨ mʉʉlaa Yéesu.
\s1 Mpuka ya Vaantʉ Yoomutuuba Yéesu
\p
\v 7-8 Yéesu na vapooji vaachwe vakiinʉka aho, vakadoma fʉʉrʉ mbarɨmbarɨ ya iriva ra \w Galiláaya\w*. Mpuka nkʉʉlʉ ya vaantʉ vamutuubáa. Vaantʉ avo vajáa vafúmire kɨra haantʉ, ɨsɨ ja kʉlɨ na heehi, Galiláaya, \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*, Yerusaléemu, Idumáaya, ɨsɨ yoosi nyambʉko ya luujii lwa Yorodáani, na va heehi na míiji ya \w Tíiro na Sidóoni\w*. Vaantʉ voosi avo, vʉʉja sa vajáa vatéɨɨre masáare ˆmeene Yéesu atʉmamáa. 
\v 9 Yéesu akavasea vapooji vaachwe, “Mbiikiri mashʉ́wa ɨmwɨ neeja, naambʉke, sa vaantʉ jo kʉʉnfenyenkererya.” 
\v 10 Yéesu alʉʉsa jeyyo, sa ajáa avahóriirye vaantʉ ˆvarɨ foo, na vaantʉ voosi vara ˆvajáa na ndwáala viifenyenkereryáa, sa vamʉsaasye. 
\v 11 \w Mirimʉ mɨvɨ\w* ˆɨkamoone, yiivayyáa mbere yaachwe kʉnʉ yootʉla isóso yoosea, “Weewe ʉrɨ \w Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ\w*!” 
\v 12 Yéesu akɨɨkaanʼya ɨrekereeke kwaarya masáare yaachwe kwa vaantʉ. \fig Yéesu yookiindya fuma mashúwii|alt="Jesus teaching from the boat" src="CN01705B.TIF" size="col" copy="David c. Cook Publishing Co.1978" ref="3:9"\fig*
\s1 Yéesu Yoovasaawʉla Vapooji Ikimi na Vavɨrɨ
\r (Matáayo 10:1-4; Lʉ́ka 6:12-16)
\p
\v 13 Aho, Yéesu akaambʉka na luulwii, akavaanɨrɨra vara ˆveene yeeye avasaakáa, maa vakʉʉja na kʉrɨ yeeye. 
\v 14 Akavasaawʉla ikimi na vavɨrɨ, vave \w vatumwi\w* vaachwe, vandooyeendanʼya ne, sa ɨndoovatʉma no vavariyʉrɨra Masáare ˆYarɨ Mpeho. 
\v 15 Baa kei, vave na wiimiriri wo kibirya mirimʉ mɨvɨ. 
\v 16 Na ava noo vatumwi ikimi na vavɨrɨ ˆveene Yéesu avasaawʉla: Simóoni, ˆmweene Yéesu amwaanɨrɨra \w Peéteri\w*, 
\v 17 Yaakúupu na Yooháani vala sha Sebedáayo ˆveene avaanɨrɨra Bonéege, noo kʉsea, “Vaana va kɨdandárɨka,” 
\v 18 Anderéa na Filíipi, Batolomáayo, Matáayo, Tomáasi, Yaakúupu sha Alʉfáayo, Tedéei, Simóoni Mʉkanáani 
\v 19 na Yʉ́ʉda Isikarióoti ˆamʉvarindʉka Yéesu.
\s1 Yéesu na Belisebúuri
\p
\v 20 Yéesu akahɨndʉka na kaayii, mpuka ya vaantʉ ɨkaanda kiijiinga kei, fʉʉrʉ yeeye na vapooji vaachwe vakasova baa nkalo yo rya chákurya. 
\v 21 Kaayii kwaavo ˆvakateere masáare ˆmeene yalʉʉswáa, maa vakadoma noo mʉsʉmʉla sa viiseáa, “Asárire!”
\p
\v 22 Hara mpukii, vajáa vamwaarɨ \w vakiindya va Miiro\w* ˆveene vajáa vafuma Yerusaléemu. Avo vakiindya vaseáa, “Ʉhʉ atɨɨte \w Belisebúuri\w*, na nɨ kwa lʉvɨro lwa \w Irimʉ\w* yookibirirya mirimʉ mɨvɨ.”
\p
\v 23 Yéesu akavaanɨrɨra, akalʉʉsɨka novo kwa símo akavasea, “Joolɨ Irimʉ rɨrɨ daha kibirya Irimʉ mwiiwaachwe? 
\v 24 Koonɨ ʉtemi ʉmwɨ wiigávire haantʉ havɨrɨ kwiilwa woowo kwa woowo, ʉtemi ʉwo sɨ ʉrɨ lʉʉnga tʉkʉ. 
\v 25 Baa kei, koonɨ lʉkolo lʉmwɨ lwiigáviregavire, ʉlo lʉkolo sɨ lʉrɨ lʉʉnga tʉkʉ. 
\v 26 Noo jeyyo, koonɨ Irimʉ riikɨ́ɨkɨɨne rooreene na rɨve riigávire, sɨ rɨrɨ lʉʉnga tʉkʉ.
\p
\v 27 Maa kaa, kusiina mʉʉntʉ ˆarɨ daha kɨɨngɨra nyuumbii ya mʉʉntʉ ˆarɨ na ngururu na anyahɨre máari jaachwe tʉkʉ, nɨ mpaka ta amuchuunge ʉwo mʉʉntʉ ˆarɨ na ngururu, de adahe nyahɨra máari jaachwe ˆarɨ nojo.
\p
\v 28 Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, ʉvɨ woosi wa vaantʉ na \w uhiintiki|lemma="Hɨɨntɨka"\w* waavo woosi Mʉlʉʉngʉ sea arɨ wasírire. 
\v 29 Maa kaa, mʉʉntʉ ˆmweene arɨ mʉhɨɨntɨkɨra \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*, Mʉlʉʉngʉ sɨ arɨ sea ʉvɨ waachwe wasírire vii kaa tʉkʉ, na kʉva arɨ mʉvɨ kwa sikʉ ˆjisiina ʉhero.” 
\v 30 Yéesu alʉʉsa jeyyo sa vajáa vamʉséire, “Atɨɨte murimʉ mʉvɨ.”
\s1 Vandʉʉ va Yéesu na Íyo Waavo
\r (Matáayo 12:46-50; Lʉ́ka 8:19-21)
\p
\v 31 Mpɨɨndɨ kiduudi, akʉʉja íyo waala Yéesu na vaanaavo na Yéesu, vakɨɨma mbarɨmbarɨ, maa vakatʉma mʉʉntʉ amwaanɨrɨre. 
\v 32 Na vaantʉ ˆvajáa viíkyɨɨre vakamʉrɨɨngɨrɨra, vakamʉsea, “Íyo waanyu na vaanaanyu vamwaarɨ aha weerwii vookʉsaakɨra.”
\p
\v 33 Maa Yéesu akavasea, “Íyo wiitʉ na vaaniitʉ noo vala ani?” 
\v 34 Akavalaanga vaantʉ ˆveene vajáa viíkyɨɨre vakamʉrɨɨngɨrɨra, maa akavasea, “Laangi! Ava ˆvarɨ aha noo vala íyo na vaaniitʉ. 
\v 35 Mʉʉntʉ yoyoosi ˆatʉ́mamaa kʉsaaka kwa Mʉlʉʉngʉ noo mwaaniitʉ, irʉʉmbʉ raanɨ na íyo wiitʉ.”
\c 4
\s1 Lusímo lwa Mʉhaandi Mbeyʉ
\r (Matáayo 13:1-9; Lʉ́ka 8:4-8)
\p
\v 1 Mpɨɨndɨ kiduudi, \w Yéesu\w* akaanda variyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho kei mbarɨmbarɨ ya iriva ra \w Galiláaya\w*. Mpuka nkʉʉlʉ ya vaantʉ vakiisaanka, vakamʉfenyenkererya mpaka akaambʉka mashʉ́wa irivii, maa akiikala. Vaantʉ voosi vakiikala mbarɨmbarɨ ya iriva. 
\v 2 Akava yoovavariyʉrɨra viintʉ ˆviri foo kwa símo, na mpɨɨndɨ ˆavavariyʉrɨráa akavasea, 
\v 3 “Teereri! Mʉhaandi ʉmwɨ ajáa adoma noo haanda mbeyʉ, 
\v 4 mpɨɨndɨ ˆamyaaháa, mbeyʉ jimwi jikawyɨɨra njirii, ndee jikʉʉja jikajirya. 
\v 5 Jimwi jikawyɨɨra mwaalaliwyii kʉʉntʉ ˆkʉjáa kusiina salʉ jo keenererya, sa viintʉ salʉ sɨ jijáa jiri foo, jikamera chaangʉ. 
\v 6 Mwaasʉ ˆʉkavarɨke, jikashaawʉka, maa jikʉʉma sa viintʉ jijáa jisiina miriri. 
\v 7 Jimwi jikawyɨɨra haantʉ ˆhajáa na miíwa. Miíwa ˆɨkamere, ɨkajivaa, jikadundumala, maa jikadɨɨra vyaala ndɨɨwa. 
\v 8 Maa kaa, jimwaarɨ jimwi ˆjawyɨɨra salwii ˆjiri na seve, jikamera, jikakʉla, jikavyaala maatʉkʉ vii, jimwi jikavyaala mara makumi yatatʉ (30), jimwi mara makumi mʉsasatʉ (60) na jimwi mara makumi ikimi (100).” 
\v 9 Maa akavasea, “ˆArɨ na matu yo teerera, nɨ ateere.”
\s1 Yéesu Yoovariyʉla Símo Jaachwe
\r (Matáayo 13:10-17; Lʉ́ka 8:9-10)
\p
\v 10 Mpɨɨndɨ kiduudi, Yéesu ajáa na vapooji vaachwe ikimi na vavɨrɨ, na vɨɨngɨ vajáa vamʉrɨ́ɨngɨrɨɨre, maa vakamuurya, “Símo jaako nɨ che joovariyʉla?” 
\v 11 Ne akavasea, “Nyuunyu mwaheewa nkalo yo taanga viintʉ vya \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w*, ˆvyeene vijáa fuumbo, maa kaa, vara sɨ ˆvarɨ Ʉtemii wa Mʉlʉʉngʉ, noovawyɨɨra kwa símo.
\q1
\v 12 Sa kʉlaanga, valaange, baa koona tʉkʉ.
\q2 Kʉteera vateere, baa taanga tʉkʉ.
\q1 Sa ngaarɨ vajáa vateera no taanga,
\q2 ngaarɨ vavarindʉka na vareka ʉvɨ waavo,
\q2 na ngaarɨ ʉvɨ waavo wasira.”\x + \xo 4:12 \xo*\xt Laanga Isáaya 6:9-10.\xt*\x*
\s1 Yéesu Yoovariyʉla Lusímo lwa Mʉhaandi
\r (Matáayo 13:18-23; Lʉ́ka 8:11-15)
\p
\v 13 Aho, Yéesu akavuurya, “Sɨ mootaanga lusímo ʉlʉ tʉkʉ wʉʉ? Joolɨ de mʉrɨ taanga símo jɨɨngɨ? 
\v 14 Mʉhaandi wa mbeyʉ nɨ mʉʉntʉ ˆaváriyʉlaa isáare ra Mʉlʉʉngʉ. 
\v 15 Mbeyʉ jira ˆjawyɨɨra njirii, nɨ ja vaantʉ vara ˆvarɨtéeraa isáare ra Mʉlʉʉngʉ, hahara \w Irimʉ\w* rɨkʉʉja, maa rɨkajiseyya mitimii yaavo. 
\v 16 Mbeyʉ jira ˆjawyɨɨra mawyii, nɨ ja vaantʉ vara ˆvarɨtéeraa isáare ra Mʉlʉʉngʉ, na ˆvarɨhókeraa chaangʉ na cheerʉ. 
\v 17 Maa kaa, sɨ rɨvɨɨngɨ́raa mitimii tʉkʉ, sa viintʉ vasiina nkalo ya miriri, kiikala varɨ noro kiduudi vii. Na uturikiri ˆʉrɨ kʉʉja vii, varékaa kʉra kuruma kwaavo chaangʉ. 
\v 18 Na mbeyʉ jira ˆjawyɨɨra miíwii, nɨ ja vaantʉ ˆvarɨtéeraa isáare ra Mʉlʉʉngʉ, 
\v 19 maa kaa, ʉhangaiki wa weerʉ, ʉkwaata wo kunguula máari na mpɨɨma ya viintʉ vyɨɨngɨ ˆviri foo, ivyo virifenyenkeryáa, rɨkareka kʉreeta kʉnáálo. 
\v 20 Na mbeyʉ jira ˆjahaandwa sevii, noo vara vaantʉ ˆvarɨtéeraa isáare ra Mʉlʉʉngʉ, vakarɨteengya, maa rɨkava na nkoonyo, jimwi jikavyaala mara makumi yatatʉ (30), jimwi mara makumi mʉsasatʉ (60), na jimwi mara makumi ikimi (100).”
\s1 Lusímo lwa Kɨmʉrɨ
\r (Lʉ́ka 8:16-18)
\p
\v 21 Yéesu akɨɨsea ɨra mpuka, “Eri, kɨmʉrɨ chʉʉ́jaa, kɨkavɨɨkwa iruungwii ra kɨtáanda wʉʉ? Bakʉ kɨkakʉnɨkɨrɨrwa na nyiingʉ ya kweenga wʉʉ? Tʉkʉ, nɨ kyaángwii kɨvɨ́ɨkwaa. 
\v 22 Sa kɨra kɨɨntʉ ˆchaviswa, vɨɨkwa kɨrɨ kɨweerwii, na kɨra ˆchakʉnɨkɨrɨrwa, kʉnʉkʉlwa kɨrɨ. 
\v 23 ˆMweene arɨ na matu yo teerera, nɨ ateere!”
\p
\v 24 Hara, maa akavasea kei, “Mʉyakwaatye neeja aya ˆmooyateera. Sa kipíimo ˆcheene mʉrɨ konkomala kʉteerera masáare ya Ijʉva, noo ˆvyeene baa nyuunyu mʉrɨ taanga, baa kei koongereriwa mʉrɨ. 
\v 25 Sa ʉra ˆarɨ na kɨɨntʉ, koongereriwa arɨ kʉlookya, na ʉra ˆasiina kɨɨntʉ, vuulwa arɨ baa kɨra kidúúdi ˆarɨ nocho.”
\s1 Lusímo lwa Mbeyʉ ˆVyeene Ɨméraa
\p
\v 26 Yéesu akavasea, “Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ nɨ ja jei ʉrɨ. Mʉʉntʉ aháandaa mbeyʉ iwundii. 
\v 27 ˆArɨ hʉmʉla, baa alɨ́ɨre au arɨ miiso, mbeyʉ jaméraa no kʉla, yeeye baa taanga ˆvyeene vyavíjaa tʉkʉ. 
\v 28 Salʉ joongʼeene noo jibwéeyyaa jimere na jive mʉmero, jivyaale maangala, na maangala yave na mpeke. 
\v 29 Mpeke ˆjiri kangaala, ʉwo mʉʉntʉ atóolaa lufyo chaangʉ, sa mpɨɨndɨ jo chwa, jafíkire.”
\s1 Lusímo lwa Mpeke ya Haradáali
\r (Matáayo 13:31-32, 34; Lʉ́ka 13:18-19)
\p
\v 30 Kei akavasea, “Tʉʉfwaanirirye na che Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ? Bakʉ lusímo che tʉrɨ sima, sa tʉʉvariyʉle? 
\v 31 Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ ifaanaa tʉkʉʉfwaanirirya na mpeke ya \w haradáali\w*. Ɨhɨ nɨ mpeke ndudinduudi kʉlookya mpeke joosi jiháandwaa. 
\v 32 Maa kaa, koonɨ yaháandirwe, yavijáa mʉtɨ mʉkʉʉlʉ kʉlookya mɨtɨ yɨɨngɨ ya mbowa. Na yavijáa na matáampi makʉʉlʉ, baa ndee jindoojeenga vivururu mpehwii ja matáampii yaachwe.”
\p
\v 33 Kwa símo ˆjiri foo ja iji, noo ˆvyeene Yéesu avariyʉláa isáare riija, ja ˆvyeene vaantʉ vadaháa taanga. 
\v 34 Sɨ avariyʉláa isáare roroosi ra Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ baa vasɨmɨra tʉkʉ, na mpɨɨndɨ ˆajáa na vapooji vaachwe de ɨndoovavariyʉrɨra.
\s1 Yéesu Yootuurya Ihúmbuuto Irivii
\r (Matáayo 8:23-27; Lʉ́ka 8:22-25)
\p
\v 35 Iwʉlo ra sikʉ yɨɨyo, Yéesu akavasea vapooji vaachwe, “Hendi tʉfɨrɨre iriva tʉdome na nyambʉko.” 
\v 36 Maa reerʉ, vakɨɨreka ɨra mpuka ya vaantʉ, vakakwaata njɨra na ɨra mashʉ́wa ˆngʼeene Yéesu ajáa ɨɨ́ngɨɨre, baa mashʉ́wa jɨɨngɨ jikamutuuba. 
\v 37 Ihúmbuuto ˆradalavadalaava rɨkaanda wuva, mapúunta ya maaji yakaringyaringya mashʉ́wa kende ɨmeme maaji. 
\v 38 Mpɨɨndɨ ijo, Yéesu mweeneevyo ajáa alɨ́ɨre nyuma ya mashʉ́wa iisíkiriirye kimútwii. Vapooji vaachwe vakamwaanɨrɨra, voosea, “Mukiindya, toonyɨmɨra, tʉlaange.”
\p
\v 39 Aho, Yéesu akiinʉka, akarɨdalavya ihúmbuuto na akayasea mapúunta, “Kirinyi sawu! Mʉtʉʉle tʉ!” Hara, ihúmbuuto rɨkakirinya sawu, na maaji yakatʉʉla tʉ. 
\v 40 Yéesu akavuurya vapooji vaachwe, “Sa che mookoofa? Sɨ mʉnaanduma tʉkʉ wʉʉ?” 
\v 41 Maa kaa, voovo vajáa vakwáatirwe nɨ woowa mʉnʉmʉʉnʉ, vookiiyurya, “De ʉhʉ nɨ ani, baa ihúmbuuto na mapúunta vyoomʉteera?”
\c 5
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ ˆArɨ na Mirimʉ Mɨvɨ
\r (Matáayo 8:28-34; Lʉ́ka 8:26-39)
\p
\v 1 \w Yéesu\w* na vapooji vaachwe vakafɨrɨra na nyambʉko ya iriva ra \w Galiláaya\w*, vakɨɨngɨra ɨsɨ ya Vageráasi. 
\v 2 Yéesu ˆakakiime vii hara mashúwii, mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆarɨ na \w mirimʉ mɨvɨ\w* afúmire \w mbiríírii|lemma="Mbɨrɨ́ɨ́ra"\w*, akʉʉja, maa akalʉmana ne. 
\v 3 Hara mbiríírii, noo kʉʉntʉ ʉwo mʉʉntʉ ˆiikaláa. Kusiina mʉʉntʉ ˆadaháa kumuchuunga baa na mɨnyololo tʉkʉ. 
\v 4 Achuungwáa na mɨnyololo mɨkonwii na pɨɨ́ngʉ mawulwii, ɨndoodʉmʉladʉmʉla, baa kusiina mʉʉntʉ ˆajáa na ngururu jo mʉdaha tʉkʉ. 
\v 5 Sikʉ joosi uchikʉ na muusi, iikaláa mbiríírii na njuulwii, yootʉla isóso no kiisanasana na mawye.
\p
\v 6 ˆAkamoone Yéesu kʉʉra, akamʉkɨbɨrɨra, maa akachwaama mbere yaachwe, 
\v 7 akatʉlatʉʉla isóso, yoosea, “Che woosaaka kʉrɨ nɨɨnɨ, weewe Yéesu \w Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ\w* ˆArɨ Mweerimweeri? Hoonɨ ilahe kwa Mʉlʉʉngʉ, sɨ ʉrɨ kuunturikirya tʉkʉ.” 
\v 8 Walʉʉsa jei, sa viintʉ Yéesu ajáa ʉʉséire, “Murimʉ mʉvɨ, fuma kwa ʉhʉ mʉʉntʉ!”
\p
\v 9 Maa Yéesu akuuyurya, “Ani ʉsewáa?” Nowo ukuuyirya, ʉkasea, “Irina raanɨ nɨ Mayana na Mayana ya Valwi Nkoondo sa viintʉ tʉrɨ foo.” 
\v 10 Murimʉ mʉvɨ ukiilomboola maatʉkʉ vii kʉrɨ Yéesu, karɨ iikibirye na ɨsɨ yɨɨngɨ tʉkʉ.
\p
\v 11 Haaha, mbarɨmbarɨ ya lʉʉlʉ heehi na aho haantʉ, kʉjáa kwatɨɨte ufya wa nkaamba ˆjooriisha. 
\v 12 Ɨra mirimʉ mɨvɨ ɨkamʉloomba Yéesu, yoosea, “Tʉrekere, tʉkajɨɨngɨre jira nkaamba.” 
\v 13 Yéesu akɨɨrekera ɨra mirimʉ mɨvɨ, ɨkafuma, ɨkɨɨta kɨɨngɨra jira nkaamba. Mirimʉ mɨvɨ ɨkɨɨngɨre ʉra ufya wa nkaamba mayana yavɨrɨ (2,000), nkaamba jikiihuunta, jikagirita, jikabʉrʉkɨra irivii, maa jikakwya joosi vʉʉ.
\p
\v 14 Varíisi va jira nkaamba vakakʉʉrɨka itɨ́ɨjo, vakatwaala mʉlomo kwa vaantʉ ˆvajáa mawundii na múujii. Maa vakʉʉja noo laanga masáare ˆmeene yafʉ́mɨɨre. 
\v 15 ˆVakafike kʉrɨ Yéesu, vakamoona ʉra mʉʉntʉ ˆajáa na mayana na mayana ya mirimʉ mɨvɨ, iíkyɨɨre, iivɨ́kɨɨre ɨngo, arɨ baa na mɨryʉʉngʉ yaachwe, maa vakoofa. 
\v 16 Vara ˆveene viiyonera na miiso yaavo, vakavawyɨɨra vaantʉ vɨɨngɨ yara ˆmeene yajáa yafʉ́mɨɨre kwa ʉra mʉʉntʉ ˆajáa na mirimʉ mɨvɨ, na jira nkaamba. 
\v 17 Aho, vakaanda mʉloomba Yéesu alooke hara ɨsɨ ya meevo.
\p
\v 18 Yéesu ˆakaande kɨɨngɨra mashúwii, ʉra mʉʉntʉ ˆajáa na mirimʉ mɨvɨ akiiloombererya atamanyanʼye na Yéesu. 
\v 19 Yéesu akamʉsɨɨtɨra, yoosea, “Doma na meenyu, ʉkavawyɨɨre vaantʉ va meenyu ˆvyeene Ijʉva akʉtʉ́mamɨɨre masáare makʉʉlʉ, na ˆvyeene akʉláangire na riiso ra wʉʉja.” 
\v 20 Maa ʉra mʉʉntʉ akadoma, akaanda kaarya ʉko ɨsɨ ya Dekapóoli\f + \fr 5:20 \fr*\fk Dekapóoli: \fk*\ft Nɨ isáare ra Kɨgiríki, noo kʉsea \ft*\fqa míiji ikimi\fqa*\ft . Na vaantʉ ˆviikaláa ɨsɨ ya Dekapóoli sɨ vajáa Vayahúudi tʉkʉ.\ft*\f* ˆvyeene Yéesu ajáa amʉtʉ́mamɨɨre, maa vaantʉ voosi vakatʉlʉvala.
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ Muki na Yoomʉfʉfʉla Muhíínja
\r (Matáayo 9:18-26; Lʉ́ka 8:40-56)
\p
\v 21 Maa reerʉ, Yéesu akafɨrɨra na mashʉ́wa na nyambʉko ya iriva. ˆAkafike hara mbarɨmbarɨ ya iriva, mpuka nkʉʉlʉ ɨkamʉrɨɨngɨrɨra. 
\v 22 Akʉʉja mʉʉntʉ ʉmwɨ, irina raachwe Yaíiro, ʉmwɨ wa vakʉ́ʉ́lʉ va \w sinagóogi\w*. ˆAkamoone Yéesu, maa akawya majewii yaachwe. 
\v 23 Akiilomboola, yoosea, “Aaɨ, kahíínja kaanɨ nɨ kalwɨ́ɨrɨ ka inkwya. Nookʉloomba tʉdomanʼye, ʉkakasaasye na mʉkono waako vii, kahole kave nkaasʉ.”
\p
\v 24 Maa vakiilongoorya na Yéesu. Ɨra mpuka ɨkava yoomutuuba na yoomufiinda. 
\v 25 Aho, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ muki ˆajáa na ndwáala yo fuma sakami ˆɨrɨ foo kwa myaaka ikimi na ɨvɨrɨ. 
\v 26 Ajáa atʉrɨkɨra maatʉkʉ vii, sa ayeenda ʉwaangii akamala máari jaachwe joosi vʉʉ, baa hola tʉkʉ na ndwáala yaachwe ɨkakonkomala. 
\v 27 ˆAkamʉteere Yéesu, akamutuuba kʉnʉ nyuma, akiifenyenkererya mpukii ya vaantʉ, maa akasaasya nkáancho yaachwe. \fig Mʉʉntʉ muki yoosaasya ɨngo ya Yéesu|alt="Woman touching Jesus cloak" src="lb00310c.tif" size="col" copy="The British & Foregn Bible Society, 1994" ref="5:27"\fig* 
\v 28 Abweeyya jei sa iiseáa kɨmoyomooyo, “Koonɨ nasáasiirye ɨngo ya Yéesu vii, hola ndɨrɨ.” 
\v 29 ˆAkasaasye vii, sakami ɨkadeenʼya, akiiteera mʉvɨrɨ pwee, ahórire ɨra ndwáala yaachwe.
\p
\v 30 Hahara, Yéesu akataanga kwatɨɨte ngururu ˆjimufúmire, akavalandʉkɨra ɨra mpuka ya vaantʉ, maa akavuurya, “Nɨ ani asáasiirye ɨngo yaanɨ?”
\p
\v 31 Vapooji vaachwe vakamʉsea, “Aaɨ, sɨ wookoona viintʉ mpuka ya vaantʉ yookiifiinda tʉkʉ wʉʉ? Sa che wookuurya, ‘Nɨ ani asáasiirye ɨngo yaanɨ?’ ”
\p
\v 32 Maa kaa, yeeye akadoomererya laangɨra sa amoone ˆmweene amʉsáasiirye. 
\v 33 Ʉra mʉʉntʉ muki yootaanga ˆkɨmʉfʉ́mɨɨre, akiiturirya, akachwaama mbere ya Yéesu kʉnʉ yootetema\f + \fr 5:33 \fr*\fk yootetema: \fk*\ft Ʉhʉ mʉʉntʉ muki atetemáa sa iiseáa amʉbweeyyirye Yéesu ave na njeo baa kei ajáa awúnire Miiro ya Vayahúudi. Sa kwa Vayahúudi mʉʉntʉ muki kufuma sakami, kwabweeyyáa ave na njeo. Na sɨ yasaakwáa asaangɨre na vaantʉ vɨɨngɨ tʉkʉ.\ft*\f* nɨ woowa.\x + \xo 5:33 \xo*\xt Laanga Valáawi 15:25-33.\xt*\x* Maa akalʉʉsa vyoosi ˆvimʉfʉ́mɨɨre. 
\v 34 Yéesu akamʉsea, “Muhíínja waanɨ, kuruma kwaako kwakʉhóriirye. Tamanya na mwiikalo mʉʉja, ʉhole ndwáala yaako.”
\p
\v 35 Mpɨɨndɨ Yéesu ˆajáa akaarɨ yoolʉʉsɨka, vakafika vaantʉ fuma kaayii kwa Yaíiro, ʉmwɨ wa vakʉ́ʉ́lʉ va sinagóogi, maa vakamʉsea, “Muhíínja waako awʉ́lɨɨre. Amwɨ wootuuba mujuuwa mukiindya?” 
\v 36 Maa kaa, Yéesu sɨ ayakwaatya ayo masáare tʉkʉ, yeeye akamʉsea Yaíiro, “Kwiitweetya tʉkʉ, nduma nɨɨnɨ vii.” 
\v 37 Akavasʉmʉla vala \w Peéteri\w*, Yaakúupu na Yooháani mudúúdi wa Yaakúupu vii, vamutuube. Akavakaanʼya vaantʉ vɨɨngɨ vareke kumutuuba. 
\v 38 ˆVakafike kaayii kwa Yaíiro, vakateera ntáákwi, isóso, na vaantʉ voorɨra noo myaa. 
\v 39 Vakɨɨngɨra na nyuumbii, maa Yéesu akavasea, “Sa che mootʉla isóso no rɨra? Muhíínja sɨ akwíire tʉkʉ, nɨ alɨ́ɨre vii.” 
\v 40 Voovo vakamʉseka Yéesu na heenchʉ.
\p Maa kaa, Yéesu akavakibirya voosi vafume na weerwii, akavaanɨrɨra íyo na taáta waala muhíínja na vapooji ˆveene ajáa novo hara. Maa vakɨɨngɨra na hara haantʉ muhíínja ˆajáa aláariiwe. 
\v 41 Yéesu akamʉkwaata mʉkono muhíínja, maa akamʉsea, “\it Talíita, kúumi\it*,”\f + \fr 5:41 \fr*\fk Talíita, kúumi: \fk*\ft Ɨhɨ nɨ ndʉʉsɨka ya Kɨaráamu, na noo ɨjáa ɨmwɨ ya ndʉʉsɨka ja Yéesu.\ft*\f* noo kʉsea, “Muhíínja, nakʉséire, inʉka!” 
\v 42 Hahara, ʉra muhíínja akiinʉka, maa akaanda yeenda. Muhíínja ajáa atɨɨte myaaka ikimi na ɨvɨrɨ. ˆVakoone jeyyo, maa vakatʉlʉvala maatʉkʉ vii. 
\v 43 Yéesu akavakaanʼya, yoosea, “Karɨ mʉlʉ́ʉsaa ɨrɨ isáare kʉrɨ mʉʉntʉ baa ʉmwɨ vii tʉkʉ.” Maa akavasea vara vaantʉ vamʉheere chóorya ʉra muhíínja arye.
\c 6
\s1 Vanasaréeti Voomusiita Yéesu
\r (Matáayo 13:53-58; Lʉ́ka 4:16-30)
\p
\v 1 \w Yéesu\w* akiinʉka fuma kwa Yaíiro, akadomanʼya na vapooji vaachwe fʉʉrʉ múujii wa Nasaréeti kʉʉntʉ ˆakʉrɨra. 
\v 2 Na sikʉ ya \w Sabáato\w* ˆɨkafike, akaanda variyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho \w sinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w*. Vaantʉ va Nasaréeti ˆvarɨ foo ˆveene vamʉteereráa, vakatʉlʉvala, maa vakasea, “Ʉhʉ, hai ayatúriirye masáare aya? Na ʉlʉ lʉvɨro lo bweeyya myuujíisa? Tooti iji nɨ jirikwi? 
\v 3 Eri, ʉhʉ sɨ ʉra mʉsóngoli mbáwo, mwaana wa Maríia tʉkʉ wʉʉ? Baa vandʉʉ vaachwe, sɨ vala Yaakúupu, Yóose, Yʉ́ʉda na Simóoni tʉkʉ wʉʉ? Na vandʉʉ vaachwe va kɨɨntʉ kiki, sɨ ava ˆtwiíkalaa novo aha?” Maa vakasiita muruma.
\p
\v 4 Yéesu akavasea, “\w Mʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w* wa Ijʉva arúmwaa kɨra haantʉ, maa kaa, sɨ arúmwaa múujii meevo tʉkʉ, na kwa vandʉʉ vaachwe na kaayii kwaachwe tʉkʉ.” 
\v 5 Sa jeyyo, nɨ atʉmama myuujíisa mɨke vii, yo vavɨkɨra mɨkono valwɨ́ɨrɨ, novo vakahongera. 
\v 6 Akahwaalala maatʉkʉ vii, sa viintʉ sɨ vamuruma.
\s1 Yéesu Yoovatʉma Vapooji Vaachwe Ikimi na Vavɨrɨ
\r (Matáayo 10:5-15; Lʉ́ka 9:1-6)
\p Hara, maa Yéesu akariinga maturii ya heehi na Nasaréeti meevo, kʉnʉ yoovavariyʉrɨra vaantʉ Masáare ˆYarɨ Mpeho. 
\v 7 Akavaanɨrɨra vapooji vaachwe ikimi na vavɨrɨ. Akavaheera wiimiriri mweeri ya \w mirimʉ mɨvɨ\w*. Akavatʉma vavɨrɨvɨrɨ, kʉnʉ 
\v 8 yoovalairirya, “Kati ˆmookera njɨra, karɨ mʉsʉ́mʉlaa muriwa tʉkʉ, baa chóorya tʉkʉ, baa kei karɨ mʉsʉ́mʉlaa mpía tʉkʉ, sumuli nkome vii, 
\v 9 na viráatʉ ivikiri, maa kaa, karɨ mʉsʉ́mʉlaa nkáancho ya kavɨrɨ tʉkʉ.” 
\v 10 Kei akavasea, “Kaaya ˆngʼeene mʉrɨ teengiwa ikali haaho, fʉʉrʉ sikʉ ˆmʉrɨ looka múuji ʉwo. 
\v 11 Na haantʉ hohoosi ˆvarɨ siita vateengya no siita vateerera masáare yaanyu, looki na \w ikonkomi marʉrɨ|lemma="Konkoma marʉrɨ"\w* majewii yaanyu, koonekya ʉvɨ waavo.”
\p
\v 12 Vapooji vaachwe vakadoma, kʉnʉ voovariyʉla vaantʉ \w vavalandʉke|lemma="Valandʉka"\w* fuma uvii waavo. 
\v 13 Baa kei vakibiryáa mirimʉ mɨvɨ ˆɨrɨ foo, vavahakáa valwɨ́ɨrɨ makuta, novo vahongeráa.
\s1 Inkwya ya Yooháani Mʉbatisáaji
\r (Matáayo 14:1-12; Lʉ́ka 9:7-9)
\p
\v 14 Mpɨɨndɨ ijo, mʉtemi \w Heróode Antípaasi|lemma="Heróode"\w* akateera masáare ya Yéesu, sa viintʉ irina ra Yéesu ˆralʉʉswáa kɨra haantʉ. Vamwɨ va vaantʉ vaseáa, “Ʉhʉ nɨ Yooháani Mʉbatisáaji ˆafúfukire fuma inkwyii. Ɨkɨ noo ˆchooreka lʉvɨro lo bweeyya myuujíisa lʉrɨ ne.” 
\v 15 Vamwɨ vaseáa, “Ʉhʉ nɨ \w Elía\w*, mʉláali na mʉtwe wa Ijʉva.” Kei vamwɨ vaseáa, “Ʉhʉ nɨ ja vara valáali na mʉtwe va Ijʉva va kalɨ.”
\p
\v 16 Maa kaa, Heróode ˆakateere masáare ayo, akasea, “Ʉhʉ nɨ ʉra ˆnamʉdʉmʉla mʉtwe, Yooháani Mʉbatisáaji. Afúfukire!” 
\v 17 Heróode alʉʉsa jeyyo sa ʉko nyuma ajáa alairirya Yooháani Mʉbatisáaji akwaatwe, avɨɨkwe mʉnyololwii, sa Herodía. Ʉhʉ Herodía nɨ muki wa Filíipi, mwaanaavo na Heróode ajáa. Heróode ajáa amʉloola. 
\v 18 Na Yooháani Mʉbatisáaji amʉseáa Heróode, “\w Miiro\w* yakaanʼya weewe kʉmʉsʉmʉla muki wa mwaanaanyu.” 
\v 19 Sa jeyyo, Herodía akamʉvɨɨkɨra Yooháani ikuundi mutimii, asaakáa amʉʉlae, nkalo vii ɨndoosoveka. 
\v 20 Heróode amoofáa Yooháani sa ajáa ataanga Yooháani nɨ mʉwoloki na nɨ mʉʉja wa Mʉlʉʉngʉ, maa ɨndoomukitirirya sa Herodía asiindwe kʉmʉʉlaa. Kei, Heróode ajáa eenda kʉteerera masáare ya Yooháani, baa neembe masáare yaachwe yamutuungyáa ʉsʉʉngʉ mʉnʉmʉʉnʉ.
\p
\v 21 Maa reerʉ, nkalo ɨkatooreka. Sikʉ ɨyo, Heróode ajáa abwéeyyiirye ngovi yo kʉmbʉkɨra sikʉ ˆavyaalwa. Akavalaarɨka valʉme iiláangyaa novo sáare, vakʉ́ʉ́lʉ va vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo na vakʉ́ʉ́lʉ va \w Galiláaya\w*. 
\v 22 Aho ngovii, muhíínja wa Herodía akamʉvɨnɨra Heróode na vayeni vaachwe, maa vakavyeenda maatʉkʉ vii. Mʉtemi Heróode akamʉsea ʉra muhíínja, “Lʉʉsa kɨɨntʉ chochoosi ˆwoosaaka, nɨɨnɨ kʉheera ndɨrɨ.” 
\v 23 Akiilaha, yoosea, “Niiláhire! Kɨɨntʉ chochoosi ˆʉrɨ saaka, nɨɨnɨ kʉheera ndɨrɨ. Baa koonɨ nɨ kʉkʉkerera ɨsɨ ya ʉtemi waanɨ katɨ na katɨ.”
\p
\v 24 Maa ʉra muhíínja akafuma, akɨɨta muurya íyo waavo, “Nɨ kɨɨntʉ che ndɨrɨ loomba?”
\p Íyo waavo akamʉsea, “Mʉtwe wa Yooháani Mʉbatisáaji!”
\p
\v 25 Hahara, akahɨndʉka itɨ́ɨjo na kʉrɨ mʉtemi, maa akamʉsea, “Mpeera haaha vii, mʉtwe wa Yooháani Mʉbatisáaji ʉvɨ́kɨɨrwe ikaafii.”
\p
\v 26 Mʉtemi akavisʉʉla maatʉkʉ vii. Maa kaa, sa viintʉ ajáa amwiiláhɨɨre mbere ja vayeni vaachwe, akasiindwa mʉsɨɨtɨra. 
\v 27 Hahara, mʉtemi Heróode akamʉtʉma mulwi nkoondo ʉmwɨ, akareete mʉtwe wa Yooháani. Ʉra mulwi nkoondo akɨɨngɨra na mʉnyololwii, akamʉdʉmʉla Yooháani Mʉbatisáaji mʉtwe. 
\v 28 Akavɨkɨra mʉtwe wa Yooháani ikaafii, maa akamʉtwaarɨra mwaana wa Herodía, ne akamʉkwaatya íyo waavo. 
\v 29 Na vapooji va Yooháani ˆvakateere ayo masáare, vakɨɨta sʉmʉla mʉvɨrɨ waachwe, maa vakɨɨta mʉtaaha \w mbiríírii|lemma="Mbɨrɨ́ɨ́ra"\w*.
\s1 Yéesu Yooriisha Vaantʉ Valʉme Mayana Yasaano
\r (Matáayo 14:13-21; Lʉ́ka 9:10-17; Yooháani 6:1-14)
\p
\v 30 \w Vatumwi\w* va Yéesu ˆvakahɨndʉke, vakamuwyɨɨra Yéesu viintʉ vyoosi ˆvatʉ́mamire na ˆvyeene vakíindiirye. 
\v 31 Maa Yéesu akavasea, “Hendi, tʉdome na kijiraawii, mʉkahʉmʉlʉke kiduudi.” Alʉʉsa jei, sa hara haantʉ ˆvajáa, kwajáa kwatɨɨte vaantʉ ˆvarɨ foo ˆvʉʉjáa no looka, vakasova baa nkalo yo rya. 
\v 32 Hara, vakiinʉka na mashʉ́wa, maa vakadoma na haantʉ ha tʉʉla kusiina vaantʉ. 
\v 33 Maa kaa, vaantʉ ˆvarɨ foo vakavoona Yéesu na vapooji vaachwe voolooka, maa vakavataanga. Vakakʉʉrɨka na lwa kʉʉlʉ fuma míiji yoosi, vakadoma na kʉra kʉʉntʉ Yéesu ˆadomáa, maa vakalongoola fika. 
\v 34 Yéesu ˆakakiime mbarɨmbarɨ ya iriva, akoona mayɨɨmbɨ ya vaantʉ, akavoonera mbavariri sa vajáa nɨ ja muundi ˆjisiina muríisi. Maa, akaanda variyʉla masáare ˆyarɨ foo.
\p
\v 35 ˆKʉkaande kʉswa, vapooji vakɨɨta kʉrɨ Yéesu, maa vakamʉsea, “Haantʉ aha nɨ kʉlɨ na kaaya ja vaantʉ, baa kei mwaasʉ waswɨ́ɨre. 
\v 36 Aaɨ, varekere vaantʉ, vakiiwʉrɨre vyóorya ʉko mawundii na maturii ˆyarɨ heehi.”
\p
\v 37 Maa kaa, Yéesu akavasea, “Vaheeri nyuunyu chóorya.”
\p Novo vakamʉsea, “Hai tʉrɨ fumya mpía ja \w dináari\w* magana yavɨrɨ (200) jo wʉrɨra chóorya cho viikutya vaantʉ voosi ava?”
\p
\v 38 Akavuurya, “Mɨkáate ɨngaɨ mwatɨɨte? Hoonɨ kalaangi.”
\p ˆVakahɨndʉke, maa vakamʉsea, “Ɨmwaarɨ mɨkáate ɨsaano na soompa ivɨrɨ.” 
\v 39 Maa akavalairirya, vaviikarye vaantʉ kɨtoongetoonge masaambii. 
\v 40 Vaantʉ novo vakiikala vitoonge vya vaantʉ makumi yasaanosaano (50) na makumi ikimikimi (100).
\p
\v 41 Yéesu akatoola ɨra mɨkáate ɨsaano na jira soompa ivɨrɨ. Akiinurirya miiso yaachwe na kurumwii yoomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ. Akabendʉlabendʉla ɨra mɨkáate ɨsaano, maa akavaheera vapooji vaachwe novo vakavaheera vaantʉ. Baa na jira soompa ivɨrɨ akabweeyya vivira. 
\v 42 Vaantʉ voosi vakarya, vakiikuta. 
\v 43 Vapooji vakatoorera mabéendʉ ya mɨkáate, vakamemya vikápu ikimi na vivɨrɨ. 
\v 44 Vaantʉ ˆvaarya vajáa vamema maatʉkʉ vii, vaantʉ valʉme\f + \fr 6:44 \fr*\fk vaantʉ valʉme: \fk*\ft Vayahúudi vavaláa vaantʉ valʉme vii, maa kaa, kwajáa kwatɨɨte vaantʉ vaki na vasinga ˆvaarya ɨyo mɨkáate na soompa.\ft*\f* vii nɨ mayana yasaano (5,000) vajáa.
\s1 Yéesu Yooyeendera Mweeri ya Maaji
\r (Matáayo 14:22-33; Yooháani 6:16-21)
\p
\v 45 Hahara vii, Yéesu akavadoomererya vapooji vaachwe, vaambʉke mashʉ́wa, valongoole na iturii ra Besaída, nyambʉko ya iriva ra Galiláaya. Yeeye akachaala yookiiteengʉla na ɨra mpuka. 
\v 46 Vaantʉ ˆvakalooke, akaambʉka na luulwii noo mʉloomba Mʉlʉʉngʉ.
\p
\v 47 Na mpɨɨndɨ ja iwʉlo, mashʉ́wa ɨjáa yafíkire katɨ na katɨ ya iriva, na Yéesu ajáa achɨ́hɨɨre yeemweene luulwii. 
\v 48 Maa akavoona vapooji vaachwe kʉʉra vootʉrɨkɨra kʉtwaala mashʉ́wa na mbere, sa ihúmbuuto rawuváa fuma mbere yaavo. ˆƗkafike namuyiingʉ, Yéesu akavatuuba na katɨkatɨ ya iriva yooyeendera mweeri ya maaji, akava yoosaaka valooka. 
\v 49 Maa kaa, ˆvakamoone yooyeenda mweeri ya maaji, vakiisea nɨ murimʉ. Aho, vakaanda kwaana ntáákwi, 
\v 50 sa ˆvakamoone, voosi vajáa viivʉndʉka maatʉkʉ vii. Hahara, maa akavasea, “Fafyi mɨtɨma, nɨ nɨɨnɨ, koofi tʉkʉ.” 
\v 51 Yéesu akaambʉka na mashúwii hamwɨ novo, aho, maa ihúmbuuto rɨkaherya. Vapooji vaachwe vakatʉlʉvala maatʉkʉ vii, 
\v 52 sa vajáa vakaarɨ taanga ʉra muujíisa wa mɨkáate na mɨtɨma yaavo ɨjáa ɨkaarɨ yafafa.
\s1 Yéesu Yoovahorya Valwɨ́ɨrɨ ʉko Genesaréeti
\r (Matáayo 14:34-36)
\p
\v 53 Yéesu na vapooji vaachwe ˆvakafɨrɨre iriva ra Galiláaya, maa vakafika ɨsɨ ya Genesaréeti, aho, vakiimya mashʉ́wa. 
\v 54 ˆVakakiime vii mashúwii, maa vaantʉ vakamʉtaanga Yéesu. 
\v 55 Vakarɨɨngɨrɨra chaangʉ ɨsɨ yoosi, na vakatoola valwɨ́ɨrɨ na ndɨrɨ jaavo, maa vakavatwaala na kʉʉntʉ ˆvateeráa Yéesu amwaarɨ. 
\v 56 Kɨra múuji, ituri, na miwundii, noo kʉsea, kɨra haantʉ Yéesu ˆadomáa, vaantʉ vavavɨɨkáa valwɨ́ɨrɨ vaavo gurii. Na vamʉloombáa, avarekere valwɨ́ɨrɨ vasaasye baa mʉkáwo wa ɨngo yaachwe vii. Na voosi ˆvasaasya ɨngo yaachwe, vahongera.
\c 7
\s1 Miiro yo Tuuba nɨ ya Ijʉva sɨ ya Vaantʉ Tʉkʉ
\r (Matáayo 15:1-9)
\p
\v 1 Sikʉ ɨmwɨ, vamwɨ va \w Mafarisáayo\w* na \w vakiindya va Miiro\w* fuma Yerusaléemu, vajáa viisaanka mbere ya \w Yéesu\w*. 
\v 2 Aho, vakavoona vamwɨ va vapooji va Yéesu, voorya chóorya na mɨkono ˆɨrɨ na \w njeo\w*, noo kʉsea, baa kooyya mɨkono ja ˆvyeene vyasáakwaa tʉkʉ.
\p
\v 3 Mafarisáayo na \w Vayahúudi\w* voosi koonɨ sɨ vanooyya mɨkono ja ˆvyeene vyasaakwa, sɨ varijáa tʉkʉ, kutuuba nkʉʉngʉ ya vala baaba waavo. 
\v 4 Mpɨɨndɨ ˆvafúmire sokóonii, sɨ varíjaa kɨɨntʉ chochoosi tʉkʉ mpaka vooyye mɨkono kʉseyya njeo. Na vatɨɨte nkʉʉngʉ jɨɨngɨ ˆjiri foo vii ˆvatúubaa, baa ja yo kooyya ndʉvo, nyiingʉ na saama ja sháaba.
\p
\v 5 Aho, Mafarisáayo na vakiindya va Miiro vakamʉsea Yéesu, “Eri, sa che vapooji vaako sɨ vatúubaa nkʉʉngʉ ja vala baaba, vandoorya na mɨkono ˆɨrɨ na njeo?” 
\v 6 Maa Yéesu akavasea, “\w Mʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w* wa Ijʉva Isáaya alʉʉsa kɨmaarɨ mpɨɨndɨ ˆalaaláa na mʉtwe sa nyuunyu vakweembi ja ˆvyeene Masáare ˆYarɨ Mpeho yalʉʉsa,
\q1 ‘Vaantʉ ava vaanyémyaa na mɨlomo vii,
\q2 maa kaa, mɨtɨma yaavo ɨrɨ kʉlɨ na nɨɨnɨ.
\q1
\v 7 Kuunyinamɨra kwaavo nɨ ja kisiina,
\q2 sa nɨ vavariyʉláa ndairiri ja vaantʉ vii.’\x + \xo 7:7 \xo*\xt Laanga Isáaya 29:13.\xt*\x*
\p
\v 8 Kɨmaarɨ, mwarékire ndairiri ja Mʉlʉʉngʉ maa mʉkakwaatɨrɨra nkʉʉngʉ ˆjavɨɨkwa nɨ vaantʉ.”
\p
\v 9 Akavasea kei, “Mwamányire pala ndairiri ja Mʉlʉʉngʉ kɨweere sa mutuube nkʉʉngʉ jaanyu. 
\v 10 \w Mʉ́sa\w* mʉláali na mʉtwe wa Ijʉva asea, ‘Ʉvanyemye vala íyo na taáta waanyu,’\x + \xo 7:10a \xo*\xt Laanga Ufumo 20:12; Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 5:16.\xt*\x* na ‘Ʉra \w ˆarɨ mʉtʉkɨra|lemma="Tʉkɨra"\w* íyo au taáta waavo, ʉʉlawe.’\x + \xo 7:10b \xo*\xt Laanga Ufumo 21:17; Valáawi 20:9.\xt*\x* 
\v 11 Maa kaa, nyuunyu mʉndoovavariyʉrɨra vaantʉ, vandoovasea vala íyo na taáta waavo, ‘Haɨ, sɨ ndɨrɨ daha kʉvaambirirya tʉkʉ, sa ɨkɨ ˆnatɨɨte nɨ Korobáani, noo kʉsea, \w kɨlʉngʉlʉngʉ\w* ˆnakera na ivarwii sa Mʉlʉʉngʉ.’ 
\v 12 Jeyyo, noo vyahérire, kusiina kʉvaambirirya vala íyo na taáta waavo tʉkʉ. 
\v 13 Jeyyo, noo ˆvyeene muchwíjaa matɨ isáare ra Mʉlʉʉngʉ sa nkʉʉngʉ jaanyu ˆmwiihéereryaa. Baa kei, vimwaarɨ viintʉ ˆviri foo vii ˆmʉtʉ́mamaa ˆviifwɨ́ɨne na ivyo.”
\s1 Viintʉ ˆVibwéeyyaa Mʉʉntʉ Ave na Njeo
\r (Matáayo 15:10-20)
\p
\v 14 Aho, Yéesu akavaanɨrɨra vaantʉ, akavasea, “Voosi kɨra ʉmwɨ waanyu nteereri neeja, mʉtaange ɨkɨ. 
\v 15 Kusiina kɨɨntʉ ˆkɨmwɨɨ́ngɨraa mʉʉntʉ ˆkɨdáhaa mʉbweeyya ave na njeo tʉkʉ. Kɨrɨ vyoova jeyyo, ˆkimufúmaa mutimii noo kɨmʉbwéeyyaa ave na njeo. [
\v 16 ˆArɨ na matu nɨ ateere.]”
\p
\v 17 ˆAkiireke na ɨra mpuka ya vaantʉ, akɨɨngɨra na nyuumbii, maa vapooji vaachwe vakamʉsea avariyʉle lʉra lusímo lwaachwe. 
\v 18 Ne akavasea, “Baa nyuunyu sɨ mootaanga tʉkʉ wʉʉ? Sɨ mootaanga kusiina kɨɨntʉ baa kɨmwɨ ˆkɨmwɨɨ́ngɨraa mʉʉntʉ ˆkɨrɨ mʉbweeyya ave na njeo tʉkʉ wʉʉ? 
\v 19 Sa koonɨ mʉʉntʉ aríire kɨɨntʉ, sɨ kɨmwɨɨngɨráa na mutimii tʉkʉ, nɨ kɨmwɨɨngɨráa na indii vii, maa kɨkafuma kɨkatwaalwa na chóowii.” ˆAkalʉʉse jei, akava aséire vyóorya vyoosi vʉʉ, visiina njeo tʉkʉ.\x + \xo 7:19 \xo*\xt Laanga Valáawi 11.\xt*\x*
\p
\v 20 Akoongererya, yoosea, “ˆKimufúmaa mʉʉntʉ fuma mutimii noo ˆkɨmʉbwéeyyaa ave na njeo. 
\v 21 Sa kufuma mutimii wa mʉʉntʉ, yafúmaa miiririkano mɨvɨ, ʉhanguti, 
\v 22 wiivi, wʉʉlaishi, kʉyeenda na muki wa mʉʉntʉ, kʉkwaata matu, kʉbweeyya ʉvɨ, ʉkwaata, kʉyeenda ja kúri, kɨvɨna, kʉtʉkɨra, kwiivaa kɨpeembe na ʉkoókoyo. 
\v 23 Ʉvɨ woosi ʉhʉ nɨ mutimii ufúmaa na noo ʉbwéeyyaa mʉʉntʉ ave na njeo.”
\s1 Kuruma kwa Maáma sɨ ˆArɨ Mʉyahúudi
\r (Matáayo 15:21-28)
\p
\v 24 Hara, maa Yéesu akakwaata njɨra, akadoma fʉʉrʉ ɨsɨ ja \w Tíiro na Sidóoni\w*. ˆAkafike, akɨɨngɨra nyuumba ɨmwɨ na sɨ asaakáa mʉʉntʉ baa ʉmwɨ ataange koonɨ amwaarɨ tʉkʉ, maa kaa, vyasɨɨndɨkana kwiivisa.
\p
\v 25-26 Kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ muki ʉmwɨ Mugiríki fuma ɨsɨ ya Síria Foiníike, ajáa na kahíínja kaachwe ˆkarɨ na \w mirimʉ mɨvɨ\w*. ˆAkateere Yéesu amwaarɨ, akafweenga fʉʉrʉ kʉrɨ Yéesu, akachwaama mbere yaachwe, maa akamʉloomba Yéesu akaseyye kahíínja kaachwe mirimʉ mɨvɨ.
\p
\v 27 Maa Yéesu akamʉyera ʉra maáma, “Reka ta nɨvaambirirye Vayahúudi viivaanɨ. Sɨ vyabooha kʉtoola chóorya cha vasinga na ujiheere kúri tʉkʉ.”
\p
\v 28 Ʉra maáma akasea, “Nɨ kɨmáárɨ ulúusire, maa kaa, baa kúri iruungwii ra méesa, jaríjaa mangʼenyengʼenye ya chóorya cha vasinga.”
\p
\v 29 Maa Yéesu akamʉsea, “Sa viintʉ wuúyiirye vyabooha, doma na kaayii, murimʉ mʉvɨ wamufúmire muhíínja waako.”
\p
\v 30 ˆAkafike kaayii kwaachwe, akakashaana kahíínja kaachwe kahúmulukire kɨtáandii, murimʉ mʉvɨ wafúmire.
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Kɨmatu
\p
\v 31 Aho, Yéesu akiinʉka fuma ɨsɨ ya Tíiro akakwaata na katɨ na katɨ ya Sidóoni, maa akadoma na ɨsɨ ya Dekapóoli\f + \fr 7:31 \fr*\fk Dekapóoli: \fk*\ft Nɨ isáare ra Kɨgiríki, noo kʉsea \ft*\fqa míiji ikimi\fqa*\ft . Na vaantʉ ˆviikaláa ɨsɨ ya Dekapóoli sɨ vajáa Vayahúudi tʉkʉ.\ft*\f* fʉʉrʉ iriva ra \w Galiláaya\w*. 
\v 32 Kɨmatu ʉmwɨ sɨ ˆadáhaa lʉʉsɨka neeja akareetwa nɨ vaantʉ, maa vakamʉloomba Yéesu amʉvɨkɨre mɨkono sa ahole.
\p
\v 33 Yéesu akamʉtwaala na ivarwii ʉra kɨmatu kʉlɨ na vaantʉ. Akamʉvɨkɨra maamba jaachwe matwii, akachwɨɨra matɨ mamaambii, maa akamʉsaasya lurimi. 
\v 34 Akalaanga kurumwii, maa akakeeha nɨ ʉsʉʉngʉ akamʉsea, “\it Efáata!\it*” noo kʉsea, “Yʉʉrɨka.” 
\v 35 Hahara matu yaachwe yakayʉʉrɨka na lurimi lwaachwe lʉkachʉngʉlʉka, akaanda lʉʉsɨka neeja.
\p
\v 36 Yéesu akavakaanʼya vaantʉ vara ˆvajáa hara akavasea, “Sɨ mʉyalʉʉse masáare aya kʉrɨ mʉʉntʉ baa ʉmwɨ vii tʉkʉ.” Maa kaa, ja ˆvyeene avakaanʼyáa kʉlʉʉsa, noo ˆvyeene valookyáa kwaarya ayo masáare. 
\v 37 Vaantʉ vakatʉlʉvala mʉnʉmʉʉnʉ voosea, “Viintʉ vyoosi ˆatʉ́mamire vyabooha maatʉkʉ vii! Baa vimatu abwéeyyiirye vandooteera na vimumu vandoolʉʉsɨka.”
\c 8
\s1 Yéesu Yoovariisha Vaantʉ Mayana Yanɨ
\r (Matáayo 15:32-39)
\p
\v 1 Sikʉ jijira, \w Yéesu\w* ajáa na mpuka nkʉʉlʉ ya vaantʉ. Sa viintʉ vajáa vasiina chóorya, Yéesu akavaanɨrɨra vapooji vaachwe akavasea, 
\v 2 “Arumi, noovoonera mbavariri ava vaantʉ, viíkyɨɨre na nɨɨnɨ aha sikʉ itatʉ na vasiina chóorya tʉkʉ. 
\v 3 Koonɨ navarékire vadome na njala na kaayii, yɨrɨka varɨ nɨ njala njirii sa vamwɨ vafumiré kʉlɨ.” 
\v 4 Vapooji vaachwe vakamʉsea, “Hai tʉrɨ fumya chóorya cho viikutya vaantʉ voosi ava aha nyikii?” 
\v 5 Yéesu akavuurya, “Mɨkáate ɨngaɨ mwatɨɨte?” Novo vakasea, “Mufungatɨ.”
\p
\v 6 Akavalairirya vaantʉ viikale ɨsɨ. Akatoola ɨra mɨkáate mufungatɨ, akamʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ, akabendʉlabendʉla, sa vavagavɨre vaantʉ. Novo vapooji vakabweeyya jeyyo. 
\v 7 Na kei vajáa vatɨɨte fisoompa fingaɨ vii. Akafitalarya, maa akavalairirya vapooji vaachwe vavaheere vaantʉ. 
\v 8 Vaantʉ vaarya, vakiikuta. ˆVakahʉmʉle, vakatoorera mabéendʉ ya mɨkáate ˆɨchɨ́hɨɨre, vakamemya vikápu mufungatɨ. 
\v 9 Vaantʉ ˆvaarya nɨ ja mayana yanɨ (4,000) vajáa. Hara, maa akasuukya. 
\v 10 Akaambʉka mashʉ́wa hamwɨ na vapooji vaachwe, maa vakafɨrɨra fʉʉrʉ ɨsɨ ya Dalumanúuta.
\s1 Mafarisáayo Voosaaka Valaɨrwe Isháara
\r (Matáayo 12:38-42; 16:1-4)
\p
\v 11 \w Mafarisáayo\w* vakʉʉja, maa vakaanda kwiiruta ne ndihi, voosaaka isháara fuma kurumwii sa vamʉtee. 
\v 12 Yéesu ˆakateere masáare yaavo, akakeeha na ʉsʉʉngʉ, maa akavasea, “Sa che mbyaala ɨhɨ yooloomba isháara? Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, mbyaala ɨhɨ sɨ ndɨrɨ kɨɨheera isháara tʉkʉ.” 
\v 13 ˆAkavareke, akaambʉka mashʉ́wa, maa akakwaata njɨra fʉʉrʉ nyambʉko ya iriva.
\s1 Ʉsasɨ wa Mʉtemi Heróode na Mafarisáayo
\r (Matáayo 16:5-12)
\p
\v 14 Vapooji vajáa varímiirye sʉmʉla mɨkáate, na hara mashúwii, vajáa vatɨɨte mʉkáate umudu vii. 
\v 15 Yéesu akavalʉma kutu yoovasea, “Mʉlaange neeja, mʉnehe ʉsasɨ wa Mafarisáayo na wa \w Heróode\w*.”
\p
\v 16 Vapooji vaachwe vakaanda kiiwyɨɨra vooveene voosea, “Alúusire jei sa viintʉ tusiina mɨkáate.”
\p
\v 17 Yéesu akataanga kʉlʉʉsɨka kwaavo, maa akavuurya, “Sa che mookiiruta ndihi sa viintʉ musiina mɨkáate? Eri, mʉkaarɨ sɨ mʉnataanga no vyoona tʉkʉ wʉʉ? Sa che mwafafya mɨtɨma jei? 
\v 18 Amwɨ mwatɨɨte miiso, sɨ mookoona viintʉ ˆnoovariyʉla tʉkʉ wʉʉ? Na matu mwatɨɨte, sɨ mooteera viintʉ ˆnoovariyʉla tʉkʉ wʉʉ? Sɨ moodaha kʉmbʉkɨra baa kimudu vii tʉkʉ wʉʉ? 
\v 19 Mpɨɨndɨ ˆmbéndwɨɨrembendwɨɨre ɨra mɨkáate ɨsaano nkavaheera vaantʉ mayana yasaano (5,000), nɨ vikápu yangaɨ mwamemya ya mabéendʉ ya mɨkáate?” Maa vakuuyirya, “Ikimi na vivɨrɨ.”
\p
\v 20 “Ha mpɨɨndɨ ˆnkabendʉlebendʉle mɨkáate mufungatɨ, maa nkavaheera vaantʉ mayana yanɨ (4,000), mwatoorera vikápu vingaɨ vya mabéendʉ ya mɨkáate?” Vakasea, “Mufungatɨ.” 
\v 21 Maa akavuurya, “Mʉkaarɨ vii sɨ mootaanga tʉkʉ viintʉ ˆnoovariyʉla wʉʉ?”
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Mʉhoku ʉko Besaída
\p
\v 22 Maa reerʉ, Yéesu na vapooji vaachwe vakafika ituri ra Besaída. Vaantʉ vamwɨ vakareeta mʉhoku ʉmwɨ, maa vakamʉloomba Yéesu amʉsaasye. 
\v 23 Yéesu akamʉkwaata mʉkono, maa akamʉtwaala na ivarwii ra ituri. Akamʉchwɨɨra matɨ miiswii, akamʉvɨkɨra mɨkono, maa akamuurya, “Koona wiise kɨɨntʉ chochoosi wʉʉ?”
\p
\v 24 Ʉra mʉhoku akalaanga, maa akamʉsea, “Nookoona vaantʉ, maa kaa, varɨ ja mɨtɨ ˆyooyeenda.”
\p
\v 25 Kei Yéesu akamʉvɨkɨra mɨkono miiswii, ne akatuurya miiso, maa akoona kɨra kɨɨntʉ neeja. 
\v 26 Hara, maa Yéesu akamʉsea, “Doma na kaayii na kaja ʉtwéeraa na iturii tʉkʉ.”
\s1 Peéteri Yoomʉtaanga Yéesu nɨ Masía
\r (Matáayo 16:13-20; Lʉ́ka 9:18-21)
\p
\v 27 Aho, Yéesu na vapooji vaachwe vakiinʉka, maa vakadoma fʉʉrʉ maturi ya Kaisaría Filíipi. Mpɨɨndɨ ˆvajáa njirii, Yéesu akavuurya, “Eri, vaantʉ vaséaa nɨɨnɨ ndɨrɨ ani?” 
\v 28 Maa vakamʉsea, “Vamwɨ vaséaa weewe ʉrɨ Yooháani Mʉbatisáaji, na vɨɨngɨ vaséaa ʉrɨ \w Elía\w*, \w mʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w* wa Ijʉva, baa kei vɨɨngɨ vaséaa ʉrɨ ʉmwɨ wa valáali na mʉtwe va Ijʉva.”
\p
\v 29 Maa akavuurya, “Ha nyuunyu, mwiiséaa nɨɨnɨ ndɨrɨ ani?” \w Peéteri\w* akuuyirya, yoosea, “Weewe noo \w Masía\w*.”
\p
\v 30 Yéesu akavakaanʼya yoosea, “Karɨ mumuwyɨ́ɨraa mʉʉntʉ baa ʉmwɨ masáare aya tʉkʉ.”
\s1 Yéesu Yoolʉʉsɨkɨra Inkwya Yaachwe
\r (Matáayo 16:21-28; Lʉ́ka 9:22-27)
\p
\v 31 Yéesu akaanda vavariyʉrɨra vapooji vaachwe, yoosea, “\w Mwaana wa Mʉʉntʉ\w*, nɨ mpaka aturikiriwe mʉnʉmʉʉnʉ, baa kei siitwa arɨ nɨ vawosi, vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva na \w vakiindya va Miiro\w*, na kʉʉlawa arɨ. Na sikʉ ya katatʉ fʉfʉlwa arɨ.” 
\v 32 Avawyɨɨráa masáare aya kɨweerwii, baa vavisa tʉkʉ. Peéteri akamʉsʉmʉla na ivarwii, maa akaanda mʉbaamirirya areke lʉʉsa masáare ayo. 
\v 33 Yéesu akiilorera akavalaanga vapooji vaachwe, maa akamwaamirirya Peéteri, yoosea, “\w Irimʉ\w*, isunke mbere yaanɨ, sɨ wookiiririkana masáare ya Mʉlʉʉngʉ tʉkʉ, wookiiririkana ya vaantʉ.”
\s1 Koonɨ Woosaaka Mutuuba Yéesu
\p
\v 34 Akavaanɨrɨra vapooji vaachwe na ɨra mpuka ya vaantʉ akavasea, “Koonɨ mʉʉntʉ yoyoosi yoosaaka aantuube, nɨ mpaka iisiite yeemweene, avaale \w mʉsaláaba\w* waachwe, aantuube. 
\v 35 Sa mʉʉntʉ yoyoosi ˆyoosaaka lamurirya nkaasʉ yaachwe, kɨɨtaaha arɨ, maa kaa, yoyoosi ʉra ˆyookɨɨtaaha nkaasʉ yaachwe sa nɨɨnɨ na \w Masáare Maaja\w*, ʉwo kɨɨlamurirya arɨ.
\p
\v 36 Kwatɨɨte kʉnáálo che mʉʉntʉ kuturya weerʉ yoosi no kɨɨtaaha nkaasʉ yaachwe? 
\v 37 Bakʉ nɨ kɨɨntʉ che mʉʉntʉ arɨ toola sa nkaasʉ yaachwe? 
\v 38 Koonɨ mʉʉntʉ yoyoosi aanyónɨɨre soni nɨɨnɨ na masáare yaanɨ mbere ja ɨhɨ mbyaala mbɨ ya vaantʉ ˆvayéendaa na vaki va vaantʉ, Mwaana wa Mʉʉntʉ ne moonera arɨ soni, mpɨɨndɨ ˆakuújire na nkongojima ya Taáta na \w mirimʉ miija\w*.”
\c 9
\nb
\v 1 Maa \w Yéesu\w* akavasea jei, “Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, vamwaarɨ vɨɨngɨ ˆviímire aha, baa sɨ vanaakwya, kʉʉyona varɨ \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w* wuújire na ngururu.”
\s1 Yéesu Yoovalandʉka Buuwo
\r (Matáayo 17:1-13; Lʉ́ka 9:28-36)
\p
\v 2 Sikʉ mʉsasatʉ ˆjikalooke, Yéesu akavasʉmʉla vala \w Peéteri\w*, Yaakúupu na Yooháani fʉʉrʉ ncholwii ya lʉʉlʉ kijiraawii. Ʉko, Yéesu akavalandʉka buuwo mbere yaavo. 
\v 3 Ɨngo jaachwe jikava njerʉ chwee, jindoolavalava, kusiina mufuli baa ʉmwɨ vii aha weerwii, ˆarɨ daha fula jeere jeyyo tʉkʉ. 
\v 4 Aho, \w Mʉ́sa\w* na \w Elía\w* vakavafʉmɨra, vakaanda lʉʉsɨka ne.
\p
\v 5 Peéteri ˆakoone jeyyo, maa akamʉsea Yéesu, “Mukiindya, vyabooha viintʉ ˆtʉrɨ aha, haaha tʉjeenge vivaanda vitatʉ, kɨmwɨ chaako, kɨmwɨ cha Mʉ́sa na kɨmwɨ cha Elía.” 
\v 6 Peéteri alʉʉsa jeyyo, sa viintʉ yeeye na viivaachwe voofáa mʉnʉmʉʉnʉ, akasiindwa taanga cho lʉʉsa.
\p
\v 7 Hara, maa ichu rɨkafʉmɨra, rɨkavawɨɨkɨra na sawúti ɨkafuma aho ichwii yoosea, “Ʉhʉ nɨ Mwaana waanɨ ˆnamweenda, mʉteereri yeeye.”
\p
\v 8 Hahara, vapooji vakalaanga kʉnʉ na kʉnʉ, baa sɨ vamoona mʉʉntʉ tʉkʉ, vakamoona Yéesu yeemweene vii.
\p
\v 9 Na mpɨɨndɨ ˆvagiritáa fuma luulwii, Yéesu akavakaanʼya akavasea, “Karɨ mʉlʉ́ʉsaa aya masáare ˆmwɨɨ́ne tʉkʉ, fʉʉrʉ haantʉ \w Mwaana wa Mʉʉntʉ\w* ˆakafʉ́fwɨɨrwe fuma inkwyii.” 
\v 10 Vakarɨkwaatya ɨro isáare, kʉnʉ vookiiyurya vooveene, “Kʉfʉfʉka fuma inkwyii noo kɨɨntʉ che?”
\p
\v 11 Hara, maa vakamuurya Yéesu, “Amwɨ \w vakiindya va Miiro\w* vaséaa, nɨ mpaka Elía ʉʉje ta?”\x + \xo 9:11 \xo*\xt Laanga Maláaki 4:5-6.\xt*\x* 
\v 12 Maa akavasea, “Nɨ kɨmáárɨ, Elía kʉʉja arɨ ta jɨ iimye neeja kɨra kɨɨntʉ. Sa che kei Masáare ˆYarɨ Mpeho yalʉʉsa, nɨ mpaka Mwaana wa Mʉʉntʉ aturikiriwe mʉnʉmʉʉnʉ, baa kei achwɨɨwe matɨ? 
\v 13 Nɨ kɨmaarɨ kaa noovawyɨɨra, Elía\x + \xo 9:13 \xo*\xt Laanga Matáayo 11:13-14; 17:10-13; Maáriki 1:2-4.\xt*\x* ʉʉja, novo vakamuturikirya na heno ja ˆvyeene veenda, ja ˆvyeene Masáare ˆYarɨ Mpeho yalʉʉsa.”
\s1 Yéesu Yoomʉhorya Mʉtavana ˆArɨ na Murimʉ Mʉvɨ
\r (Matáayo 17:14-21; Lʉ́ka 9:37-43)
\p
\v 14 Yéesu na vara vapooji vaachwe vatatʉ ˆvakakiime lʉʉlʉ, vakavashaana vara vapooji vɨɨngɨ ˆviijíingɨrɨɨrwe nɨ mpuka ya vaantʉ, na vamwɨ va vakiindya va Miiro, vookiiruta ndihi novo. 
\v 15 Vara vaantʉ ˆvakamoone Yéesu, vakahwaalala maatʉkʉ vii, maa vakamʉkɨbɨrɨra, vakɨɨta muluumbya. 
\v 16 Yéesu akavuurya, “Nɨ che mookiirʉtɨra ndihi novo?”
\p
\v 17 Maa ʉmwɨ wa ɨra mpuka akuuyirya, yoosea, “Mukiindya, naréetire mʉtavana waanɨ, atɨɨte \w murimʉ mʉvɨ|lemma="Mirimʉ mɨvɨ"\w* ˆumudúngyaa mʉlomo asiindwe lʉʉsɨka. 
\v 18 Kɨra ˆʉrɨ kiinʉka wamʉváyyaa ɨsɨ, maa ɨndootuumpa ifulo no sha mayeo, kei ɨndoofafa bʉʉ. Haaha navalóombire vapooji vaako vamʉseyye ʉwo murimʉ mʉvɨ, maa kaa, vasíindirwe.”
\p
\v 19 Yéesu ˆakateere jeyyo, maa akavasea, “Aka! Ɨhɨ mbyaala sɨ ˆirúmaa, niikale na nyuunyu mpaka naadi? Na nɨvayimirirye mpaka naadi? Hoonɨ mʉreeti na aha.” 
\v 20 Maa vakamʉtwaala na kʉrɨ Yéesu. Murimʉ mʉvɨ ˆʉkamoone Yéesu vii, ʉkamʉkwaatya ʉra mʉtavana kiinkwiisha, akawya na ɨsɨ. Akaanda kwiiwalaarya kʉnʉ yootuumpa ifulo.
\p
\v 21 Maa Yéesu akamuurya taáta waala ʉwo mʉtavana, “Masáare aya yamwaanda keende naadi?” Akasea, “Keende udúúdi waachwe. 
\v 22 Na ˆkarɨ foo ʉhʉ murimʉ mʉvɨ wamʉváyyaa mootwii na luujii sa ʉmʉʉlae. Haaha koonɨ ʉrɨ daha, tooloomba ʉtoonere mbavariri, ʉtwaambirirye.” 
\v 23 Maa Yéesu akamʉsea, “Atɨ koonɨ ndɨrɨ daha? Viintʉ vyoosi kwaanɨ vyadáhɨkaa kwa ʉra ˆmweene arɨ kuunduma.” 
\v 24 Maa taáta waala ʉra mʉtavana akalʉʉsa na ngururu, yoosea, “Narúmire, nyambirirya ndahe seyya miiririkano yo dɨɨra kukuruma.”
\p
\v 25 Yéesu ˆakoone ɨra mpuka ya vaantʉ yookʉla, akʉʉyamirirya ʉra murimʉ mʉvɨ, yoosea, “We murimʉ mʉvɨ kimumu na kɨmatu. Nakʉséire ufume baa kei kusiina luu mwɨɨngɨra ʉhʉ mʉtavana tʉkʉ.”
\p
\v 26 Aho, ʉra murimʉ mʉvɨ ʉkatʉla isóso, ʉkamusukasuka na ngururu ʉra mʉtavana, ʉkamʉrekera, maa akava ja akwíire. Baa vaantʉ vɨɨngɨ vakasea, “Amwɨ akwíire!” 
\v 27 Maa kaa, Yéesu akamʉkwaata mʉkono, akamwiinʉla, ne akiinʉka.
\p
\v 28 Yéesu na vapooji vaachwe vakɨɨngɨra na nyuumbii, maa vakaanda muurya Yéesu kʉnʉ varɨ vooveene, “Sa che suusu tasíindirwe mʉseyya murimʉ mʉvɨ?” 
\v 29 Maa akavasea, “Murimʉ mʉvɨ ˆʉrɨ jeyyo, sɨ ʉséyyiwaa jei vii tʉkʉ, nɨ mpaka mʉlʉʉsɨke na Ijʉva.”
\s1 Yéesu Yoolʉʉsɨkɨra kei Inkwya na Ʉfʉfʉ́ʉko Waachwe
\r (Matáayo 17:22-23; Lʉ́ka 9:43b-45)
\p
\v 30 Hara, maa Yéesu na vapooji vakiinʉka, vakakwaatɨra na ɨsɨ ya \w Galiláaya\w*. Maa kaa, Yéesu sɨ asaakáa mʉʉntʉ baa ʉmwɨ ataange haantʉ ˆvarɨ tʉkʉ, 
\v 31 sa asaakáa ave na vapooji vaachwe, ɨndoovavariyʉrɨra masáare ayo. Akavavariyʉrɨra, yoovasea, “Mwaana wa Mʉʉntʉ, vɨɨkwa arɨ mɨkonwii ya vaantʉ, novo kʉmʉʉlaa varɨ, na sikʉ ya katatʉ, fʉfʉlwa arɨ.” 
\v 32 Maa kaa, vapooji vaachwe, sɨ vataangáa ˆcheene alʉʉsɨkáa tʉkʉ, kei voofáa kumuurya.
\s1 Ani nɨ Mʉkʉ́ʉ́lʉ
\r (Matáayo 18:1-5; Lʉ́ka 9:46-48)
\p
\v 33 Maa reerʉ, vakafika ɨsɨ ya Kaperenáumu. Vakɨɨngɨra na nyuumbii, maa Yéesu akavuurya, “Che mwaakiirʉtɨra ndihi kʉra njirii?” 
\v 34 Maa voovo vakakirinya sawu, baa kuuyirya tʉkʉ, sa vajáa vatáangire kɨɨntʉ ˆviirʉtɨráa ndihi kʉra njirii, nɨ ani noo mʉkʉ́ʉ́lʉ.
\p
\v 35 Yéesu akiikala, akavakemera vapooji vaachwe ikimi na vavɨrɨ, maa akavasea, “Mʉʉntʉ ˆyoosaaka ave mʉkʉ́ʉ́lʉ, yoosaakwa iihetye nyuma, na avatʉmamɨre viivaachwe voosi.”
\p
\v 36 Aho, akamʉreeta musinga muduudi, akamwiimya katɨ na katɨ yaavo, akamwiinʉla yoomʉvɨɨka kɨpeembii, maa akavasea, 
\v 37 “Mʉʉntʉ ˆarɨ mʉteengya musinga ja ʉhʉ sa irina raanɨ, kʉva arɨ aantéengiirye nɨɨnɨ. Na ʉra ˆmweene arɨ kʉʉnteengya nɨɨnɨ, sɨ arɨ kʉva aantéengiirye vii tʉkʉ, kei kʉva arɨ amʉtéengiirye Mʉlʉʉngʉ, na yeeye aantʉma.”
\s1 Kutumia Irina ra Yéesu
\r (Lʉ́ka 9:49-50)
\p
\v 38 Maa Yooháani akamʉsea, “Mukiindya, tamwɨɨ́ne mʉʉntʉ yookibirya mirimʉ mɨvɨ kwa irina raako, maa tʉkamʉkaanʼya sa viintʉ sɨ arɨ hamwɨ na suusu.” 
\v 39 Maa kaa, Yéesu akavasea, “Karɨ mʉmʉkáanʼyaa tʉkʉ. Sa kusiina mʉʉntʉ ˆatʉ́mamaa myuujíisa kwa irina raanɨ, kei aanvarindʉke chaangʉ alʉʉse ʉvɨ kʉrɨ nɨɨnɨ tʉkʉ. 
\v 40 Sa sɨ ˆarɨ mʉvɨ wiitʉ, nɨ hamwɨ arɨ na suusu.
\p
\v 41 Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, mʉʉntʉ ˆarɨ vaheera baa ndʉvo ya maaji yo nywa vii sa nyuunyu nɨ vaantʉ va \w Kirisitʉ\w*, kɨkomi sɨ arɨ sova kʉnáálo yaachwe tʉkʉ.”
\s1 Kʉvahaanda Vɨɨngɨ Vabweeyye Ʉvɨ
\r (Matáayo 18:6-9; Lʉ́ka 17:1-2)
\p
\v 42 Kei akavasea, “Koonɨ mʉʉntʉ amʉháandire ʉmwɨ wa ava vadúúdi ˆvaanduma atʉmame ʉvɨ, nɨ pwee yaachwe achʉʉngɨrwe lwaala nkiingwii, maa afweitɨrwe mayiyii. 
\v 43 Na koonɨ iyaanja raako rakʉháandire ʉtʉmame ʉvɨ, rɨteme rɨdʉmʉke. Nɨ pwee kɨɨngɨra na nkaaswii ʉrɨ na iyaanja rɨmwɨ, kʉlookya kʉdoma na mootwii wa \w Jehénamu\w* ʉra sɨ ˆurímaa, ʉrɨ na mayaanja yoosi. [
\v 44 Ʉko noo kʉʉntʉ ngʼonyu sɨ ˆjikwíjaa na mooto sɨ ˆurímaa.]
\p
\v 45 Kei, koonɨ ijeo raako rakʉháandire ʉtʉmame ʉvɨ, rɨteme rɨdʉmʉke. Nɨ pwee kɨɨngɨra na nkaaswii ʉrɨ na ijeo rɨmwɨ, kʉlookya kʉfweitɨrwa na mootwii wa Jehénamu ʉrɨ na majeo yavɨrɨ. [
\v 46 Ʉko noo kʉʉntʉ ngʼonyu sɨ ˆjikwíjaa na mooto sɨ ˆurímaa.] 
\v 47 Na koonɨ riiso raako rakʉháandire ʉtʉmame ʉvɨ, rɨnonkole. Nɨ pwee kɨɨngɨra Ʉtemii wa Mʉlʉʉngʉ ʉrɨ na ipoócho, kʉlookya kʉfweitɨrwa na mootwii wa Jehénamu ʉrɨ na miiso yoosi. 
\v 48 Ʉko,
\q1 ‘noo kʉʉntʉ ngʼonyu sɨ ˆjikwíjaa,
\q2 na mooto sɨ ˆurímaa.’\x + \xo 9:48 \xo*\xt Laanga Isáaya 66:24.\xt*\x*
\p
\v 49 Voosi talariwa mʉrɨ nɨ mooto ja ˆvyeene \w mpóryo\w* jitálariwaa nɨ sangása.\f + \fr 9:49 \fr*\fk jitálariwaa nɨ sangása: \fk*\ft Kwa Vayahúudi sangása ɨjáa nɨ kɨɨntʉ ˆchavɨkɨrwáa kɨra chóorya. Voovo vavɨkɨráa sangása baa mpórywii ˆngʼeene vatooláa kwa Mʉlʉʉngʉ. Kei, varumáa mpóryo jatálariwaa nɨ sangása. \ft*\xt Laanga Valáawi 2:13.\xt*\f* 
\v 50 Sangása yabooha, maa kaa, koonɨ yasúukire che ɨrɨ vɨkɨrwa de ɨve mwerere kei? Mʉve na sangása isii yaanyu. Mwiikale mwiikalo mʉʉja, kɨra mʉʉntʉ na mwiiwaachwe.”
\c 10
\s1 Yéesu Yoovariyʉla Kwiisiita
\r (Matáayo 19:1-12; Lʉ́ka 16:18)
\p
\v 1 Hara, maa \w Yéesu\w* na vapooji vaachwe vakakwaata njɨra fuma Kaperenáumu fʉʉrʉ ɨsɨ ya \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*, vakafɨrɨra na ufumo wa mwaasʉ nyambʉko ya lʉʉjɨ lwa Yorodáani, mpuka nkʉʉlʉ ya vaantʉ ɨkamutuuba, maa akaanda vavariyʉrɨra Masáare ˆYarɨ Mpeho ja ˆvyeene iijʉvɨra.
\p
\v 2 Aho, vamwɨ va \w Mafarisáayo\w* vakʉʉja voosaaka mʉyera Yéesu, maa vakaanda muurya, “Eri, \w Miiro\w* yaruma mʉʉntʉ kʉmʉreka muki waachwe wʉʉ?”
\p
\v 3 Maa Yéesu akavuurya, “\w Mʉ́sa\w* joolɨ ajáa avalairirya?” 
\v 4 Novo vakamʉsea, “Mʉ́sa aruma mʉʉntʉ mʉlʉme amwaandɨkɨre muki waachwe taláka, amusiite.”\x + \xo 10:4 \xo*\xt Laanga Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 24:1-4.\xt*\x*
\p
\v 5 Yéesu akavasea, “Mʉ́sa avaandɨkɨra ʉlairiri ʉwo sa ʉfafu wa mɨtɨma yaanyu. 
\v 6 Maa kaa, keende ncholo yo kʉʉmbwa kwa weerʉ, ‘Mʉlʉʉngʉ ajáa avʉʉmba mʉʉntʉ mʉlʉme na mʉʉntʉ muki.\x + \xo 10:6 \xo*\xt Laanga Ncholo 1:27.\xt*\x* 
\v 7 Sa jei, mʉʉntʉ mʉlʉme avarékaa vala íyo na taáta waavo, akava kɨɨntʉ kɨmwɨ na muki waachwe, 
\v 8 novo vavɨrɨ kʉva varɨ mʉvɨrɨ ʉmwɨ.’\x + \xo 10:7-8 \xo*\xt Laanga Ncholo 2:24.\xt*\x* Jeyyo sɨ varɨ kʉva vavɨrɨ tʉkʉ, nɨ mʉvɨrɨ ʉmwɨ. 
\v 9 Sa jeyyo, ˆcheene akɨlʉmanʼya Mʉlʉʉngʉ, mʉʉntʉ sɨ arɨ nanʉkʉla tʉkʉ.”
\p
\v 10 Na mpɨɨndɨ kiduudi, vakɨɨngɨra kei na nyuumbii, maa vapooji vaachwe vakamuurya rɨra isáare. 
\v 11 Maa akavasea, “Mʉʉntʉ yoyoosi ˆarɨ musiita muki waachwe, maa aloole muki wɨɨngɨ, kʉva arɨ yooyeenda na muki wa mʉʉntʉ. 
\v 12 Na muki ˆarɨ musiita mʉlʉme waachwe, maa aloolwe nɨ mʉlʉme wɨɨngɨ kʉva arɨ yooyeenda na mʉlʉme wa mʉʉntʉ.”
\s1 Yéesu Yoovatalarya Vasinga
\r (Matáayo 19:13-15; Lʉ́ka 18:15-17)
\p
\v 13 Aho, vaantʉ vakaanda mʉretera vasinga vaduudi sa avatalarye. Maa kaa, vapooji vaachwe vakavaamirirya. 
\v 14 Yéesu ˆakoone jeyyo, akakalala, maa akavasea, “Reki kʉvakɨtɨra vasinga vaduudi, reki vʉʉje, sa \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w* nɨ sa vaantʉ ˆvarɨ ja vasinga. 
\v 15 Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, mʉʉntʉ ˆarɨ dɨɨra mʉrekera Mʉlʉʉngʉ amʉlongorɨre ja musinga muduudi, sɨ arɨ kɨɨngɨra vii kaa tʉkʉ, Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ.” 
\v 16 Hara, maa akavakwaatɨrɨra, akavavɨkɨra mɨkono, kʉnʉ yoovatalarya.
\s1 Kʉheewa Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ
\r (Matáayo 19:16-30; Lʉ́ka 18:18-30)
\p
\v 17 Yéesu akakwaata njɨra, mpɨɨndɨ ˆajáa njirii, mʉʉntʉ ʉmwɨ akamʉkɨbɨrɨra, akachwaama mbere yaachwe, maa akamuurya, “Mukiindya mʉʉja! Che ndɨrɨ bweeyya sa mpokere nkaasʉ ya sikʉ ˆjisiina ʉhero?”
\p
\v 18 Yéesu akamʉsea, “Sa che wookʉʉnyanɨrɨra mʉʉja? Kusiina mʉʉja tʉkʉ, mʉʉja nɨ Mʉlʉʉngʉ yeemweene vii. 
\v 19 Wamányire ndairiri jaachwe wʉʉ? Karɨ wʉʉ́laa tʉkʉ, karɨ ʉyéendaa na muki wa mʉʉntʉ tʉkʉ, karɨ wiívaa tʉkʉ, kʉlongowererya mʉʉntʉ tʉkʉ, kwiiva kwa ʉkwaata tʉkʉ, baa kei ʉvanyemye vala íyo na taáta waanyu.”\x + \xo 10:19 \xo*\xt Laanga Ufumo 20:12-16; Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 5:16-20.\xt*\x*
\p
\v 20 Maa akamʉsea, “Mukiindya, aya yoosi nayakwaatya keende usinga waanɨ.”
\p
\v 21 Yéesu akamʉlaanga, akamweenda, maa akamʉsea, “Usiina kɨɨntʉ kɨmwɨ vii. Tamanya ʉkavae iyoombe máari jaako joosi vʉʉ, na mpía ˆngʼeene ʉrɨ turya ʉvaheere vakɨva, aho kʉva ʉrɨ na máari ya kɨkomi ya mberii kurumwii, maa de wuuntuube.”
\p
\v 22 ˆAkateere jeyyo, akiirya mʉtɨma, maa akalooka, sa nɨ musúngaati maatʉkʉ vii ajáa.
\p
\v 23 Yéesu akalaanga kʉnʉ na kʉnʉ, maa akavasea vapooji vaachwe, “Kʉva viri vyafafa maatʉkʉ vii, kwa vasúngaati kɨɨngɨra Ʉtemii wa Mʉlʉʉngʉ.” 
\v 24 Hara, maa vapooji vakatʉlʉvala sa yara masáare yaachwe, maa kaa, Yéesu akavasea, “Vanavaanɨ, kwɨɨngɨra na Ʉtemii wa Mʉlʉʉngʉ kʉva viri vyafafa maatʉkʉ vii. 
\v 25 Nɨ vyaangʉ ngamɨ́a kʉtweera na ihengerii ra sinkeni, kʉlookya musúngaati kɨɨngɨra na Ʉtemii wa Mʉlʉʉngʉ.”\fig Ngamɨ́a|alt="camel" src="hk00038c.tif" size="col" copy="The Bristish and foreign Bible society 1994" ref="10:25"\fig*
\p
\v 26 Vapooji vaachwe vakatʉlʉvalatʉlʉvaala kʉnʉ vookiiyurya, “Nɨ ani de arɨ daha lamuririwa?”
\p
\v 27 Yéesu akavatuurirya miiso, maa akavasea, “Kwa vaantʉ sɨ vidáhɨkaa tʉkʉ. Maa kaa, kwa Mʉlʉʉngʉ sɨ viri jeyyo tʉkʉ. Sa viintʉ vyoosi vyadáhɨkaa kwa Mʉlʉʉngʉ.”
\p
\v 28 \w Peéteri\w* akaanda mʉsea, “Laanga! Suusu tareka kɨra kɨɨntʉ tʉkakutuuba.” 
\v 29 Yéesu akavasea, “Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, kɨra mʉʉntʉ ˆareka nyuumba, vandʉʉ vaachwe, marʉʉmbʉ yaachwe, vaanaavo, taáta na íyo, au baa na vasinga na mawʉnda sa nɨɨnɨ na sa \w Masáare Maaja\w*, 
\v 30 hokera arɨ mara igana rɨmwɨ (100) kʉlookya mpɨɨndɨ iji, nyuumba, vandʉʉ, vaanaavo, marʉʉmbʉ, vasinga, mawʉnda au baa na uturikiri, na kei weerʉ ˆyookʉʉja, hokera arɨ nkaasʉ ya sikʉ ˆjisiina ʉhero. 
\v 31 Maa kaa, vara va ncholo veera varɨ mukirii, na vara va mukirii kʉva varɨ va ncholo.”
\s1 Yéesu Yoolʉʉsa Inkwya na Ʉfʉfʉ́ʉko Waachwe lwa Katatʉ
\r (Matáayo 20:17-19; Lʉ́ka 18:31-34)
\p
\v 32 Mpɨɨndɨ ˆvajáa njirii voodoma na Yerusaléemu, Yéesu ajáa avalóngorɨɨre vapooji vaachwe, novo vajáa vakwáatirwe nɨ woowa, na vaantʉ vara ˆvamutuubáa, voofáa. Yéesu akavasʉmʉla kei vapooji vaachwe ikimi na vavɨrɨ na ivarwii, maa akavawyɨɨra yara ˆyarɨ mʉfʉmɨra. 
\v 33 “Teereri! Haaha nɨ doma tiise na Yerusaléemu, ʉko, \w Mwaana wa Mʉʉntʉ\w* vɨɨkwa arɨ mɨkonwii ya vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva na \w vakiindya va Miiro\w*, novo lʉʉsa varɨ irya akwye na mʉvɨɨka varɨ mɨkonwii ya vaantʉ sɨ ˆvarɨ \w Vayahúudi\w*. 
\v 34 Novo mʉhenchʉla varɨ, mʉchwɨɨra varɨ matɨ noo mʉvaa na \w mɨjeléedi\w* na mʉʉlaa varɨ, maa kaa, sikʉ ya katatʉ fʉfʉlwa arɨ.”
\s1 Yaakúupu na Yooháani Vooloomba Ʉkʉ́ʉ́lʉ
\r (Matáayo 20:20-28)
\p
\v 35 Hara, Yaakúupu na Yooháani vala sha Sebedáayo, vakɨɨta kʉrɨ Yéesu, maa vakamʉsea, “Mukiindya! Toosaaka ʉtʉtʉmamɨre kɨɨntʉ chochoosi ˆtʉrɨ loomba.”
\p
\v 36 Maa Yéesu akavuurya, “Che moosaaka nɨvatʉmamɨre?”
\p
\v 37 Maa vakamʉsea, “Mpɨɨndɨ ˆʉrɨ kʉva mʉtemi wa vaantʉ voosi, tooloomba twiikale ʉmwɨ mʉkono waako wa kʉlʉme, na wɨɨngɨ mʉkono waako wa kʉmooso nkongojimii kwaako.”
\p
\v 38 Maa Yéesu akavasea, “Sɨ mootaanga ˆcheene mooloomba tʉkʉ. De daha mʉrɨ kʉnyweera ndʉvo ya uturikiri ˆngʼeene ndɨrɨ nyweera au \w kʉbatisiwa|lemma="Batisa"\w* ʉbatíiso ˆmweene ndɨrɨ batisiwa wʉʉ?”
\p
\v 39 Maa vakamʉsea, “Daha tʉrɨ.” Yéesu akavasea, “Ndʉvo ˆngʼeene ndɨrɨ kɨɨnyweera, kɨmaarɨ kɨɨnyweera mʉrɨ, baa na ʉbatíiso ˆmweene ndɨrɨ batisiwa, batisiwa mʉrɨ. 
\v 40 Maa kaa, ani arɨ kiikala mʉkono waanɨ wa kʉlʉme au wa kʉmooso, sɨ mʉrɨmo waanɨ kʉvaheera tʉkʉ, sa nkalo ijo, heewa varɨ ˆveene viimiriwa neeja nɨ Mʉlʉʉngʉ.”
\p
\v 41 Vara vapooji vɨɨngɨ ikimi ˆvakateere jeyyo, maa vakavakalarɨra vala Yaakúupu na Yooháani. 
\v 42 Hara, maa Yéesu akavaanɨrɨra vapooji vaachwe voosi, akavasea, “Mʉmányire, vatemi va vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi valáɨraa vatɨɨte wiimiriri mweeri ya vaantʉ na ngururu, na vakʉ́ʉ́lʉ vaavo, valáɨraa vatɨɨte wiimiriri mweeri yaavo. 
\v 43 Kʉrɨ nyuunyu sɨ noosaaka ɨve jeyyo tʉkʉ. Kɨrɨ vyoova jeyyo, ʉra ˆyoosaaka ave mʉkʉ́ʉ́lʉ waanyu, nɨ mpaka ave mʉtʉmami waanyu. 
\v 44 Na mʉʉntʉ yoyoosi ˆyoosaaka kʉva wa ncholo, nɨ mpaka ave mʉtʉ́mwa wa voosi. 
\v 45 Sa baa Mwaana wa Mʉʉntʉ, sɨ ʉʉja jo tʉmamɨrwa tʉkʉ. Kɨrɨ vyoova jeyyo, ʉʉja sa jɨ avatʉmamɨre vaantʉ, kei atoole nkaasʉ yaachwe kʉva \w ununuuli\w* sa vaantʉ ˆvarɨ foo.”
\s1 Mʉhoku Batimáayo Yoohoriwa nɨ Yéesu
\r (Matáayo 20:29-34; Lʉ́ka 18:35-43)
\p
\v 46 Aho, vakafika múuji wa Yerɨ́ɨko. Mpɨɨndɨ Yéesu, vapooji vaachwe na ɨra mpuka nkʉʉlʉ ya vaantʉ ˆvalookáa múujii, vakamʉshaana mʉhoku ˆasewáa Batimáayo. Yeeye nɨ sha Timáayo ajáa. Na ajáa iíkyɨɨre mbarɨmbarɨ ya njɨra yooloomba. 
\v 47 ˆAkateere Yéesu wa Nasaréeti yoolooka na aho, akaanda tʉla isóso yoosea, “Ee \w Sha Daúdi\w*, naanga na riiso ra wʉʉja!”
\p
\v 48 Vaantʉ ˆvarɨ foo vakamwaamirirya sa akirinye. Maa kaa, yeeye akadoomererya tʉlatʉʉla isóso, yoosea, “Ee Sha Daúdi, naanga na riiso ra wʉʉja Aaɨ!”
\p
\v 49 Yéesu akɨɨma, maa akavasea, “Hoonɨ mwaaniriri.” Vakamwaanɨrɨra, voosea, “Hoonɨ ifafirirye, wiiheere mʉtɨma, yookwaanɨrɨra.” 
\v 50 Akafweita lweénda lwaachwe na ivarwii, akafɨrɨra, maa akadoma na kʉrɨ Yéesu.
\p
\v 51 Yéesu akamuurya, “Che woosaaka nɨkʉbweeyyiirye?” Maa akasea, “Mukiindya, noosaaka noone.”
\p
\v 52 Yéesu akamʉsea, “Tamanya, kuruma kwaako noo kwakʉhóniirye.” Hahara, akoona, maa akamutuuba Yéesu na ɨra njɨra ˆadomáa.
\c 11
\s1 Yéesu Yooteengiwa Yerusaléemu na Siriri
\r (Matáayo 21:1-11; Lʉ́ka 19:28-40; Yooháani 12:12-19)
\p
\v 1 \w Yéesu\w* na vapooji vaachwe ˆvakasengerere fika Yerusaléemu, vakafika maturii ya Besifáage na Besanía, Luulwii lwa \w Mɨseitúuni\w*.\fig Mʉseitúuni|alt="olive" src="lb00087c.tif" size="col" copy="The British and foreign Bible society 1994" ref="11:1"\fig* Hara, maa Yéesu akavatʉma vapooji vaachwe vavɨrɨ, 
\v 2 akavasea, “Tamanyi fʉʉrʉ ituri ˆrɨrɨ aho mbere yaanyu, na kati ˆmookɨɨngɨra vii, koona mʉrɨ mwaana wa ndákwi sɨ ˆanavereka mʉʉntʉ, achúungirwe. Muchunguli, maa mʉmʉreete na aha. 
\v 3 Kaanɨ mʉʉntʉ avuúriirye, ‘Sa che moochʉngʉla mwaana wa ndákwi?’ mʉkamʉsea, ‘Mweenevyoosi yoomʉsaaka, mʉhɨndʉla arɨ haaha vii.’”\x + \xo 11:3 \xo*\xt Laanga Sakaría 9:9.\xt*\x* 
\v 4 Hara, maa vakadoma vakamʉshaana mwaana wa ndákwi achúungirwe mbarɨmbarɨ ya njɨra, mutiryaangwii. Mpɨɨndɨ ˆvamʉchʉngʉláa, 
\v 5 vaantʉ ˆveene vajáa viímire aho, vakavuurya, “Sa che moomʉchʉngʉla mwaana wa ndákwi?” 
\v 6 Maa vakuuyirya ja ˆvyeene Yéesu ajáa avaséire. Vara vaantʉ, maa vakavarekera vamʉsʉmʉle. 
\v 7 Vakamʉtwaarɨra Yéesu ʉwo mwaana wa ndákwi, vakaala ɨngo jaavo moongwii, maa Yéesu akaambʉka. 
\v 8 Vaantʉ ˆvarɨ foo vakaala ɨngo jaavo njirii na vaangɨ vakaala matáampi ya mɨtɨ ˆvawúnire mawundii, voomʉnyemya Yéesu. 
\v 9 Vaantʉ vara ˆvatuubáa na vara ˆvajáa valóngwɨɨre, vaváa siriri, voosea,
\q1 “Adʉʉmbwe Mweenevyoosi!
\q1 Atalariwa yeeye ˆyookʉʉja kwa irina ra \nd Ijʉva\nd*.
\q1
\v 10 Watalariwa ʉtemi ˆwookʉʉja ja wa taáta wiitʉ \w Daúdi\w*.
\q1 Kʉdʉʉmbwe kurumu mweerimweeri.”\x + \xo 11:10 \xo*\xt Laanga Sabúuri 118:26.\xt*\x*
\p
\v 11 Yéesu akɨɨngɨra na Yerusaléemu, akawoloka fʉʉrʉ \w Kaayii Njija ya Ijʉva|lemma="Kaaya Njija ya Ijʉva"\w*, maa akɨɨta lorera kɨra kɨɨntʉ. Maa kaa, sa viintʉ kʉjáa kwaándire kwiira, akadoma na Besanía hamwɨ na vapooji vaachwe ikimi na vavɨrɨ.
\s1 Yéesu Yoojuma Mʉsaambu
\r (Matáayo 21:18-22)
\p
\v 12 Lomʉtóondo yaachwe mpɨɨndɨ ˆvalookáa fuma Besanía, Yéesu akava aávirwe nɨ njala. 
\v 13 Maa akoona mʉsaambu wa deedadeeda, akɨɨta laangɨra koonɨ arɨ turya saambu. ˆAkafike, sɨ oona saambu baa ɨmwɨ vii tʉkʉ, akashaana masaambɨ vii, sa sɨ jijáa mpɨɨndɨ ja saambu tʉkʉ. 
\v 14 Hara, maa akʉʉsea ʉra mʉsaambu, “Kwaandɨra isikʉ mʉʉntʉ yoyoosi sɨ ˆakariire saambu yaako vii kaa tʉkʉ!” Na vapooji vaachwe vateeráa ayo masáare.
\s1 Yéesu Kaayii Njija ya Ijʉva
\r (Matáayo 21:12-17; Lʉ́ka 19:45-48; Yooháani 2:12-22)
\p
\v 15 Vakafika Yerusaléemu. Yéesu akɨɨngɨra Kaayii Njija, akaanda vakibirya vaantʉ ˆveene vaváa iyoombe no wʉla ʉko waámii. Akakʉndʉla méesa ja vaantʉ ˆvawʉlanáa mpía na akakʉndʉla machuumbi ya vaantʉ ˆvaváa iyoombe njɨva.\fig Yéesu yookibirya vaantʉ ˆvoovaa iyoombe viintʉ Kaayii Njija ya Ijʉva|alt="Jesus drives out people selling things in the Temple" src="Dn00429b.tif" size="col" copy="United Bible Societies 1989 Nairobi Kenya" ref="11:15"\fig* 
\v 16 Kei, avakaanʼyáa vaantʉ kusiina kʉkwaatɨra baa na heehi ya waama wa Kaaya Njija na viintʉ vyo vaa iyoombe tʉkʉ. 
\v 17 Ʉvariyulii waachwe akavasea, “Eri, Masáare ˆYarɨ Mpeho sɨ yalʉʉsa yoosea,
\q1 ‘Nyuumba yaanɨ kaanɨrɨrwa ɨrɨ nyuumba yo mʉloomba Mʉlʉʉngʉ sa vaantʉ va ɨsɨ joosi tʉkʉ wʉʉ?’\x + \xo 11:17a \xo*\xt Laanga Isáaya 56:7.\xt*\x*
\m Maa kaa, nyuunyu mwɨɨválandwɨɨre ɨkava ‘mpaanga ya viívi’?\x + \xo 11:17b \xo*\xt Laanga Yeremía 7:11.\xt*\x*”
\p
\v 18 Vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva na \w vakiindya va Miiro\w*, vajáa vateera ˆmeene Yéesu ajáa alúusire. Maa vakaanda saakɨra nkalo yo mʉʉlaa. Vamoofáa, sa vaantʉ ˆvatʉlʉvariwáa nɨ ʉvariyuli waachwe, na vara ˆvayeendáa masáare yaachwe, vavijáa foo. 
\v 19 ˆƗkafike niiwʉlo, Yéesu na vapooji vakafuma Yerusaléemu vakadoma na Besanía.
\s1 Mʉsaambu Wookʉʉma
\r (Matáayo 21:18-22)
\p
\v 20 Lomʉtóondo namʉtóondo mpɨɨndɨ ˆvalookáa na hara, vakoona ʉra mʉsaambu washáawukire fuma miririi. 
\v 21 \w Peéteri\w* akʉʉkʉmbʉkɨra ʉra mʉsaambu, maa akamʉsea Yéesu, “Mukiindya! Laanga ʉra mʉsaambu ˆwaarɨ wuujumiré, washáawukire!” 
\v 22 Maa Yéesu akavasea, “Murumi Mʉlʉʉngʉ. 
\v 23 Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, koonɨ mʉʉntʉ aséire lʉʉlʉ ʉlʉ lwiisunke, lʉkafweitɨrwe irivii, na yeeye asiina kivundu mutimii waachwe, kɨmaarɨ kaa Mʉlʉʉngʉ mʉtʉmamɨra arɨ masáare ayo. 
\v 24 Sa jeyyo, nɨ kʉvawyɨɨra niise, isáare roroosi ˆmʉrɨ loomba mpɨɨndɨ ˆmoomʉloomba Mʉlʉʉngʉ, haaha murume mwarɨpátire isáare ɨro mitimii yaanyu, noro kʉva rɨrɨ raanyu. 
\v 25 Mpɨɨndɨ ˆmʉrɨ kɨɨma sa mʉmʉloombe Mʉlʉʉngʉ, koonɨ ʉrɨ na kɨɨntʉ mutimii kwa mʉʉntʉ wɨɨngɨ, mʉsei ʉwo mʉʉntʉ, ‘Ʉvɨ waako wasírire,’ sa Taáta waanyu wa kurumwii, avasee baa nyuunyu, ‘Ʉvɨ waanyu wasírire.’ [
\v 26 Maa kaa, koonɨ sɨ moovasea viivaanyu, ‘Ʉvɨ wasírire,’ baa Taáta waanyu wa kurumwii sɨ arɨ sea, ‘Ʉvɨ waanyu wasírire tʉkʉ.’”]
\s1 Yéesu Yoofoorimwa Lʉvɨro Lwaachwe
\r (Matáayo 21:23-27; Lʉ́ka 20:1-8)
\p
\v 27 Kei vakafika Yerusaléemu. Mpɨɨndɨ Yéesu ˆayeendayeendáa waámii wa Kaaya Njija, vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva, vakiindya va Miiro na vawosi vakʉʉja na kʉrɨ Yéesu, 
\v 28 maa vakamuurya, “Nɨ kwa wiimiriri ʉrɨkwɨ wootʉmama aya masáare? Nɨ ani akʉheera wiimiriri ʉhʉ?” 
\v 29 Maa akavasea, “Kuvuurya ndɨrɨ kɨɨntʉ kɨmwɨ. Koonɨ muúyiirye, naanɨ vawyɨɨra ndɨrɨ nɨ kwa wiimiriri ʉrɨkwɨ ˆnootʉmama aya masáare. 
\v 30 Eri, \w ʉbatíiso|lemma="Batisa"\w* wa Yooháani nɨ kurumwii wafuma bakʉ kwa vaantʉ? Ngwyiiri!” 
\v 31 Maa vakalʉʉsɨkanʼya voovo kwa voovo voosea, “Koonɨ taséire, ‘Wafuma kurumwii,’ kuurya arɨ, ‘Sa che de sɨ mwamuruma?’ 
\v 32 Maa kaa, koonɨ taséire, ‘Wafuma kwa vaantʉ…’” Vakoofa sa vaantʉ vajáa vamuruma Yooháani Mʉbatisáaji nɨ \w mʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w* wa Ijʉva wa kɨmáárɨ. 
\v 33 Maa vakasea, “Iyaʉ, sɨ tamányire tʉkʉ.” Ne akavasea, “Naanɨ sɨ ndɨrɨ vawyɨɨra nɨ kwa wiimiriri ʉrɨkwɨ nootʉmama aya tʉkʉ.”
\c 12
\s1 Yéesu Yoovafwaanirirya Vakʉ́ʉ́lʉ va Vayahúudi na // Varimi Vavɨ
\r (Matáayo 21:33-46; Lʉ́ka 20:9-19)
\p
\v 1 Hara, maa \w Yéesu\w* akaanda vawyɨɨra vara vakʉ́ʉ́lʉ símo iji, akavasea, “Mʉʉntʉ ʉmwɨ ajáa arɨma iwʉnda ra mɨsabíibu. Akariingirirya lʉkaande iwʉnda vʉʉ, akasiimba iduundu ro fʉʉnchɨra sabíibu so tengenesera \w diváai\w*, akajeenga kɨvaanda kɨlɨɨhɨ cho rɨndɨrɨra, maa akakojya ɨro iwʉnda raachwe kwa varimi. Hara, maa akakera njɨra.\fig Iwʉnda ra mɨsabíibu|alt="vine yard" src="lb00103c.tif" size="col" copy="Knowles, The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="12:1"\fig* 
\v 2 Mpɨɨndɨ jo chwa ˆjikafike, akamʉtʉma mʉtʉ́mwa waachwe, akasʉmʉle haantʉ haachwe ha sabíibu ˆngʼeene vachwíire. 
\v 3 Ʉra mʉtʉ́mwa ˆakafike, vara vaantʉ vakamʉkwaata, vakamʉvaa, maa vakamukibirya na mɨkono mɨtʉhʉ. 
\v 4 Mweeneiwʉnda akatʉma mʉtʉ́mwa wɨɨngɨ kei, ʉhʉ ne vakamʉvaa mutwii, baa kei vakamʉbweeyyirya masáare ya soni. 
\v 5 Mweeneiwʉnda akatʉma mʉtʉ́mwa wɨɨngɨ, ʉhʉ re, vakamʉʉlaa. Atʉma vɨɨngɨ ˆvarɨ foo, vɨɨngɨ vavaváa na vɨɨngɨ vavʉʉláa.
\p
\v 6 Ʉhero waachwe, mweeneiwʉnda ajáa achɨ́hɨɨre na mʉʉntʉ ʉmwɨ vii wo tʉma, na ʉhʉ nɨ mwaana waachwe ˆamweendamweenda, akamʉtʉma yookiisea, ‘Kʉmʉnyemya varɨ mwaana waanɨ!’ 
\v 7 ˆAkafike, maa vara ˆvakojiwa iwʉnda vakiiwyɨɨra voosea, ‘Ʉhʉ noo mʉpaari wa ɨrɨ iwʉnda. Hendi tʉmʉʉlae, maa ʉpaari waachwe ʉve wiiswi.’ 
\v 8 Hara, vakamʉkwaata, vakamʉʉlaa, maa vakɨɨta mʉwʉmɨra weerwii ya lʉkaande lwa iwʉnda ra mɨsabíibu.”
\p
\v 9 Maa Yéesu akavasea, “Joolɨ mookiisea mweeneiwʉnda lo ˆakabweeyyiirye? Kʉʉja arɨ, vʉʉlaa arɨ vʉʉ avo ˆavakojya, maa avakojye varimi vɨɨngɨ iwʉnda raachwe ra sabíibu. 
\v 10 Amwɨ moobweeyya ja sɨ mʉnasoma aya Masáare ˆYarɨ Mpeho ja ˆvyeene yalʉʉsa?
\q1 ‘Iwye ˆrasiitwa nɨ vajeengi,
\q2 ravɨ́ɨre iwye ikʉʉlʉ ra kichurii.
\q1
\v 11 \nd Ijʉva\nd* atʉ́mamire isáare ɨrɨ,
\q2 noro rabooha, na nɨ iyeni maatʉkʉ vii miiswii yiiswi.’”\x + \xo 12:11 \xo*\xt Laanga Sabúuri 118:22-23.\xt*\x*
\p
\v 12 Hara, vakʉ́ʉ́lʉ va \w Vayahúudi\w* vasaakáa vamʉkwaate Yéesu sa vajáa vatáangire lusímo ʉlʉ nɨ voovo lʉjáa lwavalúusire. Maa kaa, voofáa ɨra mpuka ya vaantʉ. Hara vakalamʉla vamʉreke, maa vakalooka.
\s1 Kʉrɨha Kóodi kwa Kaisáari
\r (Matáayo 22:15-22; Lʉ́ka 20:20-26)
\p
\v 13 Mpɨɨndɨ kiduudi, vara vakʉ́ʉ́lʉ vakavatʉma \w Mafarisáayo\w* na vaantʉ ˆvafúmire kwa mʉtemi \w Heróode\w*, sa vamʉtee Yéesu, de vamʉkwaate sa masáare yaachwe. 
\v 14 Vakamʉʉjɨra, vakamʉsea, “Mukiindya! Takʉmányire weewe ʉrɨ mʉʉntʉ ˆʉlʉ́ʉsaa kɨmáárɨ, baa kei sɨ woófaa ʉkʉ́ʉ́lʉ wa mʉʉntʉ tʉkʉ, sa weewe sɨ ʉláangaa buuwo tʉkʉ. Kɨrɨ vyoova jeyyo, ʉváriyʉlaa njɨra ya kɨmáárɨ ya Mʉlʉʉngʉ. Eri, ndairiri jaruma mʉʉntʉ arɨhe kóodi kwa \w Kaisáari\w* mʉtawáala wa Rúumi bakʉ tʉkʉ? 
\v 15 Joolɨ woosea, tʉrɨhe bakʉ tʉkʉ?” Maa kaa, Yéesu akataanga ʉkweembi waavo, maa akavasea, “Amwɨ mooyera kʉʉntea? Hoonɨ ndeteri mpía ya \w dináari\w* ˆngʼeene mʉrɨháa kóodi nɨɨyone.” 
\v 16 ˆVakareete, maa akavuurya, “Buuwo na lʉtalo ʉlʉ nɨ lwa ani?” Vakamʉsea, “Nɨ lwa Kaisáari.”\fig Mpía ya dináari|alt="coin" src="hk00166c.tif" size="col" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995" ref="12:15"\fig*
\p
\v 17 Maa Yéesu akavasea, “Viintʉ vya Kaisáari, mʉheeri Kaisáari na viintʉ vya Mʉlʉʉngʉ, mʉheeri Mʉlʉʉngʉ.” Maa isáare ɨrɨ rɨkavahwaalarya maatʉkʉ vii.
\s1 Ʉfʉfʉ́ʉko wa Vaantʉ ˆVawulala
\r (Matáayo 22:23-33; Lʉ́ka 20:27-40)
\p
\v 18 Hara, vakʉʉja \w Masadukáayo\w*, vaantʉ ˆveene vaséaa kusiina kʉfʉfʉka kaanɨ mʉʉntʉ akwíire tʉkʉ. Vakamʉsea, 
\v 19 “Mukiindya! \w Mʉ́sa\w* ajáa atwaandɨkɨra \w Miiro\w* Masáarii ˆYarɨ Mpeho akatʉsea, ‘Koonɨ mʉʉntʉ akwíire baa kʉva na vaana tʉkʉ, mwaanaavo yoosaakwa amʉpaale ʉwo mʉlala sa amʉvyaarɨre vaana mwaanaavo ʉra ˆaakwya.’\x + \xo 12:19 \xo*\xt Laanga Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 25:5-6.\xt*\x* 
\v 20 Haaha, kʉjáa kwatɨɨte vaana valʉme mufungatɨ va mʉʉntʉ ʉmwɨ. Ʉra wa ncholo ˆakaloole, akawulala baa kʉva na mwaana tʉkʉ. 
\v 21 Wa kavɨrɨ akamʉpaala mʉlala ˆarékirwe nɨ mwaanaavo, ne akawulala baa kʉva na mwaana tʉkʉ. Wa katatʉ ne vikava vivira. 
\v 22 Voosi mufungatɨ vakawulala baa reka vaana tʉkʉ, ʉhero waachwe, mʉlala ne akawulala. 
\v 23 Haaha tʉwyɨɨre, sikʉ ya ʉfʉfʉ́ʉko ʉhʉ mwaana muki nɨ muki wa ani arɨ kʉva? Sa voosi mufungatɨ vajáa vamʉloola.”
\p
\v 24 Maa akuuyirya, yoosea, “Mʉhóniirye sa viintʉ sɨ mʉyamányire Masáare ˆYarɨ Mpeho na ngururu ja Mʉlʉʉngʉ. 
\v 25 Vaantʉ ˆvawulala haantʉ ˆvakafufukire, kusiina kʉloola no loolwa tʉkʉ, voosi kʉva varɨ ja \w mirimʉ miija\w* ya kurumwii. 
\v 26 Maa kaa, kwa ʉfʉfʉ́ʉko wa vaantʉ ˆvaakwya, amwɨ mookiibweeyya ja sɨ mʉnasoma kɨtáabu cha Mʉ́sa, ˆcheene chalʉʉsa ˆvyeene Mʉlʉʉngʉ alʉʉsɨkáa na Mʉ́sa fuma ituundwii ˆreene rakoreráa mooto?\x + \xo 12:26 \xo*\xt Laanga Ufumo 3:6.\xt*\x* Mʉlʉʉngʉ amʉsea, ‘Nɨɨnɨ nɨ Mʉlʉʉngʉ wa \w Aburaháamu\w*, Mʉlʉʉngʉ wa Isaka\f + \fr 12:26 \fr*\fk Isaka: \fk*\ft Nɨ mwaana wa Aburaháamu kwa Sáara muki waachwe.\ft*\f* na Mʉlʉʉngʉ wa Yaakúupu.’\f + \fr 12:26 \fr*\ft Kɨtáabwii cha Ufumo 3:6, Mʉlʉʉngʉ ajáa amuwyɨɨra Mʉ́sa masáare aya. Maa kaa, mpɨɨndɨ ijo, Aburaháamu, Isaka na Yaakúupu vajáa vawulala aho kalɨ vii.\ft*\f* 
\v 27 Yeeye sɨ Mʉlʉʉngʉ wa vaantʉ ˆvaakwya tʉkʉ, yeeye nɨ Mʉlʉʉngʉ wa ˆvarɨ nkaasʉ. Kati ˆmoosea kusiina ʉfʉfʉ́ʉko tʉkʉ, moohonʼya maatʉkʉ vii.”
\s1 Ʉlairiri Mʉkʉʉlʉ Kʉlookya Joosi
\r (Matáayo 22:34-40; Lʉ́ka 10:25-28)
\p
\v 28 Ʉmwɨ wa \w vakiindya va Miiro\w* ajáa amwaarɨ hara, yooteerera ˆvyeene Yéesu na Masadukáayo viirutáa ndihi. ˆAkateere Yéesu uúyiirye viija, maa akamuurya Yéesu, “Eri, nɨ ʉlairiri ʉrɨkwɨ noo mʉkʉʉlʉ kʉlookya ndairiri joosi?” 
\v 29 Yéesu akamʉsea, “Ʉlairiri mʉkʉʉlʉ kʉlookya joosi noo ʉhʉ, ‘Ee \w Isiraéeli|lemma="Viisiraéeli"\w* teeri, \nd Ijʉva\nd* Mʉlʉʉngʉ wiitʉ, noo Mʉlʉʉngʉ ʉmwɨ vii. 
\v 30 Ʉmweende \nd Ijʉva\nd* Mʉlʉʉngʉ waako na mʉtɨma waako woosi, na nkaasʉ yaako yoosi, na mɨryʉʉngʉ yaako yoosi, na ngururu jaako joosi, noo kʉsea, kɨra kɨɨntʉ ˆʉrɨ.’\x + \xo 12:30 \xo*\xt Laanga Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 6:4-5.\xt*\x* 
\v 31 Na wa kavɨrɨ noo ʉhʉ, ‘Ʉmweende mwiiwaako ja ˆvyeene wiiyenda mweeneevyo.’\x + \xo 12:31 \xo*\xt Laanga Valáawi 19:18.\xt*\x* Kusiina ʉlairiri wɨɨngɨ ʉrɨ mʉkʉʉlʉ kʉlookya ndairiri iji tʉkʉ.”
\p
\v 32 Ʉra mukiindya wa Miiro ya Mʉlʉʉngʉ akamʉsea, “Mukiindya, wuúyiirye viija, ‘Ijʉva nɨ ʉmwɨ vii na kusiina wɨɨngɨ tʉkʉ.’ 
\v 33 Na kʉmweenda Ijʉva na mʉtɨma woosi na mɨryʉʉngʉ yoosi na ngururu joosi, na mʉʉntʉ kʉmweenda mwiiwaachwe ja ˆvyeene iiyenda yeemweene, nɨ viija kwa Ijʉva kʉlookya kʉtoola \w mpóryo\w* jo chɨmɨka joosi.” 
\v 34 Yéesu ˆakateere ʉra mʉʉntʉ uúyiirye na tooti, maa akamʉsea, “Aaɨ! Weewe sɨ ʉrɨ kʉlɨ na \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w* tʉkʉ.” Keende hara kusiina mʉʉntʉ ˆayera muurya kɨɨntʉ chɨɨngɨ tʉkʉ.
\s1 Masía nɨ Mweenevyoosi na nɨ Mwaana wa Daúdi
\r (Matáayo 22:41-46; Lʉ́ka 20:41-44)
\p
\v 35 Mpɨɨndɨ Yéesu ˆavariyʉláa waámii wa \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w*, akuurya, “Sa che vakiindya va Miiro vaséaa \w Masía\w* nɨ Mwaana wa \w Daúdi\w*? 
\v 36 Daúdi mweeneevyo kwa lʉvɨro lwa \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*, ajáa asea,
\q1 ‘\nd Ijʉva\nd* ajáa amʉsea Mweenevyoosi waanɨ,
\q2 “Ikala mʉkono waanɨ wa kʉlʉme,
\q1 fʉʉrʉ nɨvavɨɨke vavɨ vaako,
\q2 vave ɨsɨ ya majeo yaako.”’\x + \xo 12:36 \xo*\xt Laanga Sabúuri 110:1.\xt*\x*
\p
\v 37 Daúdi mweeneevyo yoomwaanɨrɨra ‘Mweenevyoosi’ waachwe, ha de joolɨ Masía arɨ kʉva Mwaana wa Daúdi?” Mpuka nkʉʉlʉ ɨkamʉteerera na cheerʉ.
\s1 Vaantʉ Vavalaange Neeja Vakiindya va Miiro
\r (Matáayo 23:1-36; Lʉ́ka 20:45-47)
\p
\v 38 Mpɨɨndɨ ˆavavariyʉrɨráa, akavasea, “Valaangi neeja vakiindya va Miiro, veenda kiivɨkɨra nkáancho ndɨɨhɨ na veenda luumbiwa ko nyemiwa sóokwii. 
\v 39 Baa kei, veenda kiikala machuumbi ya mbere ya vakʉ́ʉ́lʉ \w masinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* na haantʉ ha nyemi ngovii. 
\v 40 Vanyáhɨraa nyuumba ja valala, na ʉkweembi vamʉlóombaa Mʉlʉʉngʉ vilɨɨhɨlɨɨhɨ. Heewa varɨ irya ikʉʉlʉ.”
\s1 Mpóryo ya Mʉlala
\r (Lʉ́ka 21:1-4)
\p
\v 41 Aho, Yéesu akiikala heehi na isandúku ro vɨkɨra mpóryo ja Kaaya Njija, akava yoolaanga ˆvyeene vaantʉ vootoola mpóryo. Vasúngaati ˆvarɨ foo vakavɨkɨra mpía ˆjiri foo. 
\v 42 Hara, maa akʉʉja mʉlala ʉmwɨ akatoola fipóocho fivɨrɨ fiduudi.
\p
\v 43 Yéesu, akavaanɨrɨra vapooji vaachwe, akavasea, “Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, ʉhʉ mʉlala mʉkɨva atwɨ́ɨre mpóryo nkʉʉlʉ kʉlookya vaantʉ voosi vʉʉ! 
\v 44 Ava vaangɨ vatwɨ́ɨre máari ˆɨlóokerɨɨre. Maa kaa, noovawyɨɨra ʉhʉ mʉlala na ʉkɨva waachwe atwɨ́ɨre choosi ˆatɨɨte.”
\c 13
\s1 Kʉvawa kwa Kaaya Njija ya Ijʉva
\r (Matáayo 24:1-2; Lʉ́ka 21:5-6)
\p
\v 1 Na mpɨɨndɨ \w Yéesu\w* ˆafumáa \w Kaayii Njija ya Ijʉva|lemma="Kaaya Njija ya Ijʉva"\w*, ʉmwɨ wa vapooji vaachwe akamʉsea, “Mukiindya! Laanga, majuumba aya viintʉ ˆyabooha na mawye yaachwe viintʉ ˆyakʉla.” 
\v 2 Yéesu akamʉsea, “Koona wiise majuumba yoosi aya wʉʉ? Kusiina iwye ˆrɨkachɨ́hɨɨre mweeri ya iwye rɨɨngɨ tʉkʉ, yoosi luu girimʉlwa yarɨ vʉʉ.”
\s1 Uturikiri ˆWookʉʉja
\r (Matáayo 24:3-14; Lʉ́ka 21:7-19)
\p
\v 3 Mpɨɨndɨ kiduudi Yéesu ajáa adoma fʉʉrʉ Luulwii lwa \w Mɨseitúuni\w*. Akiikala kʉnʉ aléyyiirye miiso na Kaayii Njija. Vapooji vaachwe, \w Peéteri\w*, Yaakúupu, Yooháani na Anderéa vakamuurya mpoolɨ, 
\v 4 “Aaɨ tʉwyɨɨre, masáare aya nɨ naadi ˆyarɨ fʉmɨra? Na nɨ isháara che ˆtʉrɨ koona de tʉtaange masáare aya yaséngerɨɨre?” 
\v 5 Maa akavasea, “Laangi neeja, karɨ mʉʉntʉ avakoovere tʉkʉ. 
\v 6 Sa vaantʉ ˆvarɨ foo kʉʉja varɨ kwa irina raanɨ, kɨra mʉʉntʉ yoosea, ‘Nɨɨnɨ noo yeeye,’ novo vakoovera varɨ vaantʉ ˆvarɨ foo. 
\v 7 ˆMʉkateɨɨre masáare ya nkoondo na fweefwee ja nkoondo, karɨ moófaa tʉkʉ. Masáare aya nɨ mpaka yafʉmɨre, maa kaa, ʉra ʉhero ʉkaarɨ. 
\v 8 Ɨsɨ kiinʉla ɨrɨ nkoondo na ɨsɨ yɨɨngɨ, na ʉtemi kiinʉla ʉrɨ nkoondo na ʉtemi wɨɨngɨ. Kʉva kʉrɨ na vitiíntima haantʉ haantʉ, baa kei, kʉva kʉrɨ na njala ya imalo. Ɨyo noo ja ncholo vii ya ʉsʉʉngʉ wa makata ˆvyeene waándaa.
\p
\v 9 Maa kaa, nyuunyu laangi neeja, twaalwa mweende na balásii na lamʉrɨrwa mweende mʉvawe \w masinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w*. Baa kei, twaalwa mweende kwa magávana na kwa vatemi sa nɨɨnɨ, aho, de mʉdahe variyʉla vataange kɨmaarɨ. 
\v 10 Maa kaa, de ʉra ʉhero ufike, nɨ mpaka ta \w Masáare Maaja\w* yavariyʉlwe ɨsɨ joosi vʉʉ. 
\v 11 Na ˆmʉrɨ kwaatwa no twaalwa na balásii, karɨ mwiítweetyaa che ˆmʉrɨ lʉʉsa tʉkʉ. Luusi isáare roroosi ˆrɨrɨ vʉʉjɨra mpɨɨndɨ jiijo, sa masáare ˆmʉrɨ lʉʉsa sɨ yaanyu tʉkʉ, nɨ ya \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*. 
\v 12 Mʉʉntʉ mʉvarindʉka arɨ mwaanaavo sa ʉʉlawe, taáta mʉvarindʉka arɨ mwaana waachwe sa ʉʉlawe. Vaana novo vavarindʉka varɨ vala íyo na taáta waavo sa vʉʉlawe. 
\v 13 Sʉʉlwa mʉrɨ nɨ vaantʉ voosi sa irina raanɨ. Maa kaa, ˆmweene arɨ yimirirya fʉʉrʉ ʉhero, ʉwo noo arɨ lamuririwa.
\s1 Irema Ikʉʉlʉ
\r (Matáayo 24:15-28; Lʉ́ka 21:20-24)
\p
\v 14 Haantʉ ˆmʉkɨɨ́ne, ‘ʉnyanyi ˆʉréetaa ʉsaambʉ ˆwavɨɨhavɨɨha’\x + \xo 13:14 \xo*\xt Laanga Danyéeli 9:27; 11:31; 12:11.\xt*\x* wiímire Haantʉ Haaja sɨ ˆharɨ haachwe haachwe, mʉʉntʉ yoosoma ataange, vara ˆvarɨ ɨsɨ ya \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w* vatɨjɨre njuulwii. 
\v 15 Mʉʉntʉ ˆarɨ ikekeerii karɨ akiime ɨɨngɨre na nyuumbii jɨ atoole kɨɨntʉ chochoosi tʉkʉ. 
\v 16 Ʉra ˆarɨ iwundii atɨɨje chaangʉ, karɨ ahɨndʉke na kaayii jɨ atoole nkáancho yaachwe tʉkʉ. 
\v 17 Nɨ mpolaɨ kwa vara ˆvarɨ kʉva varuto na vara ˆvɨɨndookoonkya sikʉ ijo. 
\v 18 Loombi sa ɨro rɨsɨfʉmɨre mpɨɨndɨ ja mpeho tʉkʉ. 
\v 19 Sa sikʉ ijo, kʉva kʉrɨ na uturikiri mʉkʉʉlʉ ˆmweene sɨ ʉnafʉmɨra keende Mʉlʉʉngʉ ʉʉmba weerʉ fʉʉrʉ isikʉ, baa sɨ luu ʉkafʉmɨɨre kei vii kaa tʉkʉ. 
\v 20 Na ngaarɨ Ijʉva sɨ akéehyaa sikʉ ijo, ngaarɨ kusiina mʉʉntʉ baa ʉmwɨ ˆahona vii kaa tʉkʉ. Maa kaa, sa vaantʉ ˆveene avasaawʉla, ajikeehya sikʉ ijo.
\p
\v 21 Na mpɨɨndɨ ijo koonɨ mʉʉntʉ yoyoosi avaséire, ‘La! \w Masía\w* nʉ aha’ au ‘La, amwaarɨ kʉʉra,’ karɨ murúmaa tʉkʉ. 
\v 22 Sa fʉmɨra varɨ vala masía va ʉloongo na \w valáali na mʉtwe\w* va ʉloongo, bweeyya varɨ isháara na viintʉ ˆvihwáalaryaa sa vavakoovere baa vara ˆvasaawʉlwa nɨ Ijʉva koonɨ viri dahɨka. 
\v 23 Maa kaa, nyuunyu mwɨɨme neeja. Navawyɨ́ɨrɨɨre masáare kati ˆyakaarɨ fʉmɨra.
\s1 Kʉʉja kwa Mwaana wa Mʉʉntʉ
\r (Matáayo 24:29-31; Lʉ́ka 21:25-28)
\p
\v 24 Maa kaa, sikʉ ijo, uturikiri ʉwo ˆʉrɨ looka,
\q1 ‘mwaasʉ kʉnɨkɨrɨrwa ʉrɨ
\q2 na mweeri sɨ ʉrɨ fala tʉkʉ.
\q1
\v 25 Nyényeeri wya jeende fuma kurumwii
\q2 na ngururu ja kurumu sɨngɨsɨka jeende.’\x + \xo 13:25 \xo*\xt Laanga Isáaya 13:10; 34:4.\xt*\x*
\p
\v 26 Na mpɨɨndɨ ijo, kɨra mʉʉntʉ kʉmoona arɨ \w Mwaana wa Mʉʉntʉ\w* yookʉʉja machwii na ngururu ˆjiri foo na nkongojima.\x + \xo 13:26 \xo*\xt Laanga Danyéeli 7:13; Wiivariyuli 1:7.\xt*\x* 
\v 27 Maa de atʉme \w mirimʉ yaachwe miija|lemma="Mirimʉ miija"\w* jɨ ɨvasaankanʼye na ɨvareete kwaachwe ˆveene avasaawʉla, fuma mavaru yoosi ya weerʉ, fuma utulo waasɨ, fʉʉrʉ utulo wa kurumu.
\s1 Lusímo lwa Mʉsaambu
\r (Matáayo 24:32-35; Lʉ́ka 21:29-33)
\p
\v 28 Ikiindyi fuma kwa mʉsaambu. Matáampi yaachwe koonɨ yavɨ́ɨre na nchúundo na yaándire tʉrɨka, mwatáangaa mpɨɨndɨ ja irʉtɨra jaséngerɨɨre. 
\v 29 Jeyyo baa nyuunyu, ˆmʉrɨ koona ivi vyoosi, taangi jira mpɨɨndɨ jafíkire aha mʉryaangwii. 
\v 30 Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, mbyaala ɨhɨ sɨ ɨrɨ looka tʉkʉ kende masáare aya yoosi sɨ yanafʉmɨra. 
\v 31 Kurumu na weerʉ looka jiri, maa kaa, masáare yaanɨ sɨ yarɨ looka vii kaa tʉkʉ.
\s1 Kusiina ˆAmányire Sikʉ na Mpɨɨndɨ ˆArɨ Kʉʉja Yéesu Tʉkʉ
\r (Matáayo 24:36-44)
\p
\v 32 Maa kaa, kusiina ˆamányire sikʉ ɨyo baa sáa ɨyo tʉkʉ, baa mirimʉ miija ya kurumwii na Mwaana wa Mʉʉntʉ tʉkʉ, ˆmweene amányire nɨ Taáta yeemweene. 
\v 33 Mwɨɨme neeja na mʉndoolaanga neeja! Sɨ mʉmányire mpɨɨndɨ ijo nɨ naadi ˆjiri fika tʉkʉ. 
\v 34 Valʉka viri nɨ ja mʉʉntʉ ˆyookwaata njɨra, avarékeraa vatʉ́mwa vaachwe wiimiriri, kɨra mʉʉntʉ na mʉrɨmo waachwe. Aho, maa akamʉsea mʉlangiriri wa mʉryaangwii alaange neeja. 
\v 35 Sa jeyyo, mwɨɨme neeja mpɨɨndɨ joosi sa sɨ mʉmányire nɨ naadi mweenenyuumba ˆarɨ hɨndʉka tʉkʉ, sa ifaanaa akahɨndʉka niiwʉlo, au nuuchikʉ, au nuuchikʉ katɨ, au namuyiingʉ, au namʉtóondo uchikʉ. 
\v 36 Kaanɨ avúndukiirye kʉʉja, jɨ avashaane sɨ mʉlɨ́ɨre tʉkʉ. 
\v 37 Na ɨkɨ ˆcheene noovawyɨɨra, nɨ vawyɨɨra niise vaantʉ voosi, mwɨɨme neeja.”
\c 14
\s1 Mʉryʉʉngʉ wo Mʉʉlaa Yéesu
\r (Matáayo 26:1-5; Lʉ́ka 22:1-2; Yooháani 11:45-53)
\p
\v 1 Jijáa jachɨ́hɨɨre sikʉ ivɨrɨ vii, de ɨve \w ngovi ya Paásika\w* na \w ngovi ya mɨkáate sɨ ˆɨvɨ́kɨrwaa ʉsasɨ\w*. Vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva na \w vakiindya va Miiro\w* vasaakɨráa njɨra ya iyasi yo mʉkwaata \w Yéesu\w* sa vamʉʉlae. 
\v 2 Vakalamʉla, voosea, “Karɨ tʉrɨbweeyye ɨrɨ isáare mpɨɨndɨ ja ɨhɨ ngovi tʉkʉ, sa vaantʉ kʉreeta ntiribʉka.”
\s1 Yéesu Yoohakwa Makuta ˆYanyʉkɨra
\r (Matáayo 26:6-13; Yooháani 12:1-8)
\p
\v 3 Mpɨɨndɨ ijo, Yéesu nɨ iturii ra Besanía ajáa, kaayii kwa Simóoni ˆmweene asewáa ˆarɨ na \w ʉlóónda\w*. Na mpɨɨndɨ ˆvarijáa, mʉʉntʉ muki ʉmwɨ akɨɨngɨra aho nyuumbii ˆarɨ na chʉ́pa nduudi ya iwye ˆrasongolwa, ˆɨrɨ na makuta ˆyanyʉ́kɨraa\f + \fr 14:3 \fr*\fk makuta ˆyanyʉ́kɨraa: \fk*\ft Nɨ isáare ra Kɨgiríki, makuta aya nɨ \ft*\fqa nárdo \fqa*\ft yasewáa.\ft*\f* ya iyoombe ikʉlʉkʉʉlʉ. Akiiwʉna nkiingo ɨra chʉ́pa, maa akamwɨɨtɨra Yéesu yara makuta mutwii, yoomʉnyemya. 
\v 4 Vaantʉ vamwɨ vara ˆvajáa aho ˆvakoone jeyyo, vakakalala maatʉkʉ vii, vakaanda kiiwyɨɨra, “Sa che kʉbwɨɨtɨra makuta ja ayo jei? 
\v 5 Jangaarɨ yaváirwe iyoombe jɨtooreke mpía ja \w dináari\w* magana yatatʉ (300), maa mpía ijo vaheewe vakɨva?” Maa vakamwaamirirya ʉra mʉʉntʉ muki.
\p
\v 6 Maa kaa, Yéesu akavasea, “Mʉreki! Sa che moomujuuwa? Aantʉ́mamɨɨre vyabooha. 
\v 7 Laangi! Vakɨva novo mʉrɨ mpɨɨndɨ joosi, ifaanaa mʉkavaambirirya mpɨɨndɨ yoyoosi ˆmʉrɨ keenda. Maa kaa, nɨɨnɨ sɨ ndɨrɨ kʉva na nyuunyu mpɨɨndɨ joosi tʉkʉ. 
\v 8 Ʉhʉ mʉʉntʉ muki atʉ́mamire ˆcheene adáhire. Aampákire makuta kʉʉvɨka mʉvɨrɨ waanɨ neeja so taahwa. 
\v 9 Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, haantʉ hohoosi aha weerwii \w Masáare Maaja\w* ˆyarɨ variyʉlwa, ɨkɨ ˆcheene akɨtʉ́mamire ʉhʉ mʉʉntʉ muki lʉʉswa kɨrɨ ja nkʉmbʉkɨra yaachwe.”
\s1 Yʉ́ʉda Yoolamʉla Kʉmʉvalandʉka Yéesu
\r (Matáayo 26:14-16; Lʉ́ka 22:3-6)
\p
\v 10 Aho, Yʉ́ʉda Isikarióoti, ʉmwɨ wa vapooji vaachwe ikimi na vavɨrɨ, akadoma noo mʉvarindʉka Yéesu kwa vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva. 
\v 11 Vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva ˆvakateere rɨra isáare, maa vakavyeenda maatʉkʉ vii. Vakiichuunga kwaachwe kʉmʉrɨha mpía. Aho, Yʉ́ʉda akaanda saakɨra nkalo ˆyabooha sa amʉvarindʉke Yéesu.
\s1 Kwiimya Neeja Ngovi ya Paásika
\r (Matáayo 26:17-25; Lʉ́ka 22:7-14, 21-23; Yooháani 13:21-30)
\p
\v 12 Na sikʉ ya ncholo ya ngovi ya mɨkáate sɨ ˆɨvɨ́kɨrwaa ʉsasɨ, vapooji vakamuurya Yéesu, “Hai ko wookeenda tukwiimirye neeja chóorya cha Paásika?” Sikʉ ɨyo, nɨ tʉʉva ɨjáa kwa \w Vayahúudi\w* kʉsɨɨnja muundi ˆɨrɨ mpeho sa Paásika.
\p
\v 13 Maa Yéesu akavatʉma vapooji vaachwe vavɨrɨ, akavasea, “Domi na múujii Yerusaléemu, ʉko lʉmana mʉrɨ na mʉʉntʉ mʉlʉme ˆiitíikire sʉvɨya ya maaji. Mutuubi, 
\v 14 na nyuumba ˆngʼeene arɨ kɨɨngɨra, muuryi mweenekaaya, mʉkamʉsea, ‘Mukiindya yookuurya, “Hai kɨrɨ chúumba cha vayeni kʉʉntʉ ˆndɨrɨ rɨɨra chóorya cha Paásika na vapooji vaanɨ?”’ 
\v 15 Ʉwo mweenekaaya valaɨra arɨ chúumba kɨkʉʉlʉ ˆkɨrɨ gorófii, kwavɨɨkwa viintʉ vyoosi neeja. Imyi neeja Paásika haaho.” 
\v 16 Maa reerʉ, vara vapooji vavɨrɨ vakiinʉka, vakadoma na múujii. ˆVakafike múujii, vakashaana kɨra kɨɨntʉ ja ˆvyeene Yéesu ajáa avawyɨ́ɨrɨɨre. Maa vakiimya neeja chóorya cha Paásika.\x + \xo 14:16 \xo*\xt Laanga Ufumo 12:3-11.\xt*\x*
\p
\v 17 Iwʉlo ˆrɨkɨɨngɨre, Yéesu na vapooji vaachwe ikimi na vavɨrɨ vakɨɨngɨra. 
\v 18 Mpɨɨndɨ ˆvajáa méesii voorya, Yéesu akavasea, “Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, ʉmwɨ waanyu kʉʉnvarindʉka arɨ.”\x + \xo 14:18 \xo*\xt Laanga Sabúuri 41:9.\xt*\x*
\p
\v 19 Vapooji vaachwe ˆvakateere jei, maa vakavisʉʉla, vakamʉsea ʉmwɨ ʉmwɨ, “Sɨ viri kʉva nɨ nɨɨnɨ tʉkʉ?”
\p
\v 20 Maa akavasea, “Nɨ ʉmwɨ wa vapooji vaanɨ ikimi na vavɨrɨ, ˆyooriirya mʉkáate luumbwii na nɨɨnɨ aha. 
\v 21 \w Mwaana wa Mʉʉntʉ\w* nɨ mpaka atamanye no kʉʉlawa, ja ˆvyeene vyaandɨkwa Masáarii ˆYarɨ Mpeho. Maa kaa, nɨ mpolaɨ kwa mʉʉntʉ ʉra ˆarɨ mʉvarindʉka! Nɨ pwee vijáa ngaarɨ baa sɨ avyaalwa.”
\s1 Mʉvɨrɨ na Sakami ya Yéesu
\r (Matáayo 26:26-30; Lʉ́ka 22:14-20; 1 Vakoríinto 11:23-26)
\p
\v 22 Mpɨɨndɨ ˆvarijáa, Yéesu akatoola mʉkáate, akamʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ, akʉʉbendʉlabendʉla, maa akavaheera vapooji vaachwe, akavasea, “Tooli, ʉhʉ nɨ mʉvɨrɨ waanɨ.”
\p
\v 23 Maa akatoola kɨkóombe cha \w diváai\w*, akamʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ, akavaheera voosi vakanywa aho nduvwii. 
\v 24 Maa akavawyɨɨra, yoosea, “Ɨhɨ nɨ sakami yaanɨ ya \w mʉháko\w* ˆɨrɨ kiitwa sa vaantʉ ˆvarɨ foo.\x + \xo 14:24 \xo*\xt Laanga Ufumo 24:8; Yeremía 31:31-34.\xt*\x* 
\v 25 Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, luu sɨ nkanywiire kei diváai tʉkʉ, mpaka sikʉ ˆngʼeene nkɨɨnywiire ufya ʉko \w Ʉtemii wa Mʉlʉʉngʉ|lemma="Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ"\w*.” 
\v 26 ˆVakɨɨmbe lwɨɨ́mbo, vakalooka na Luulwii lwa \w Mɨseitúuni\w*.
\s1 Yéesu Yoolʉʉsa Peéteri Sea Arɨ sɨ Amʉmányire Tʉkʉ
\r (Matáayo 26:31-35; Lʉ́ka 22:31-34; Yooháani 13:36-38)
\p
\v 27 Yéesu akavasea vapooji vaachwe, “Nyuunyu voosi kʉʉndeka mʉrɨ nɨɨmweene ja ˆvyeene vyaandɨkwa Masáarii ˆYarɨ Mpeho,
\q1 ‘Kʉmʉvaa ndɨrɨ muríisi,
\q2 na muundi jaachwe joosi kiipasa jiri.’\x + \xo 14:27 \xo*\xt Laanga Sakaría 13:7.\xt*\x*
\m
\v 28 Maa kaa, ˆndɨrɨ fʉfʉka, valongorera ndɨrɨ na ɨsɨ ya \w Galiláaya\w*.”
\p
\v 29 \w Peéteri\w* akamʉsea, “Baa vakʉtɨɨje voosi vʉʉ, nɨɨnɨ sɨ ndɨrɨ kʉreka tʉkʉ.”
\p
\v 30 Yéesu akamʉsea, “Kɨmaarɨ kaa nookuwyɨɨra, uchikʉ wo wʉʉ, nkʉkʉlʉme sɨ ɨnavɨɨka lwa kavɨrɨ, lʉʉsa ʉrɨ sɨ waamányire tʉkʉ katatʉ.”
\p
\v 31 Maa Peéteri akuumirirya, yoosea, “Tʉkʉ! Baa koonɨ nɨ kukwya, nkwye na weewe, nɨɨnɨ sɨ ndɨrɨ sea sɨ nakʉmányire tʉkʉ!” Baa vapooji voosi vakalʉʉsa vivira.
\s1 Yéesu Yoomʉloomba Mʉlʉʉngʉ Luulwii lwa Mɨseitúuni
\r (Matáayo 26:36-46; Lʉ́ka 22:39-46)
\p
\v 32 Maa vakafika iwundii ra Getisemáane, Luulwii lwa Mɨseitúuni. Yéesu akavasea vapooji vaachwe, “Ikali aha mpɨɨndɨ nɨɨnɨ ˆnookoomʉloomba Mʉlʉʉngʉ.” 
\v 33 Akavasʉmʉla Peéteri, Yaakúupu na Yooháani hamwɨ ne. Aho, mʉtɨma waachwe ʉkafɨrɨra, kʉnʉ yookiiteera ʉsʉʉngʉ mʉnʉmʉʉnʉ, 
\v 34 akavasea, “Mʉtɨma waanɨ wookaava kende nkwye. Ikali aha, mʉkeeshe chɨrɨrɨ.”
\p
\v 35 Akaseesa na mbere kiduudi, akalaala ɨsɨ na ɨnda, maa akaanda mʉloomba Mʉlʉʉngʉ, koonɨ viri dahɨka mpɨɨndɨ ya uturikiri waachwe ɨmʉnehe, 
\v 36 akasea, “Áaba,\f + \fr 14:36 \fr*\fk Áaba: \fk*\ft Nɨ isáare ra Kɨaráamu, noo kʉsea \ft*\fqa Taáta\fqa*\ft .\ft*\f* Taáta, yoosi kwaako yadahɨkáa. Nookʉloomba nseyyirya kɨkóombe ɨkɨ cha uturikiri. Maa kaa, sɨ ja ˆvyeene nɨɨnɨ noosaaka tʉkʉ, ɨve ja ˆvyeene weewe ʉrɨ saaka.”
\p
\v 37 ˆAkahɨndʉke kwa vara vapooji vaachwe vatatʉ, akavashaana vanyéyyiirye, akamwaanɨrɨra Peéteri, “Simóoni,\f + \fr 14:37 \fr*\ft Nɨ irina rɨɨngɨ Peéteri. Laanga \ft*\bdit Peéteri\bdit* Ʉtamanulii wa Masáare na Kɨlaangi.\f* ʉnyéyyiirye wʉʉ? Usíindirwe keesha baa isaa rimudu vii? 
\v 38 Arumi, mʉkeeshe no loomba sa karɨ jɨ mwɨɨngɨre mʉtehwii tʉkʉ. Mʉtɨma wɨɨ́mɨre neeja kʉtʉmama wʉʉja, maa kaa, wasíindwaa sa mʉvɨrɨ usiina ngururu tʉkʉ.”
\p
\v 39 Akadoma noo loomba kei, akalʉʉsa masáare yayara. 
\v 40 Kei ˆakahɨndʉke, akavashaana valɨ́ɨre, miiso yaavo yajáa yarútahire nɨ tʉlo. Vakakwaatwa nɨ soni, vakasiindwa cho muuyirya.
\p
\v 41 ˆAkahɨndʉke lwa katatʉ, akavawyɨɨra, yoosea, “Nyuunyu mʉkaarɨ mʉlɨ́ɨre no hʉmʉlʉka wʉʉ? Laangi, mpɨɨndɨ jafíkire, Mwaana wa Mʉʉntʉ veera iise mɨkonwii ya vavɨ. 
\v 42 Inuki, hendi tʉlooke! Laangi ʉra mʉvarinduki waanɨ afíkire.”
\s1 Yéesu Yoovarindʉkwa na Yookwaatwa
\r (Matáayo 26:47-56; Lʉ́ka 22:47-53; Yooháani 18:3-12)
\p
\v 43 Mpɨɨndɨ Yéesu ˆajáa akaarɨ yoolʉʉsɨka na vapooji vaachwe, Yʉ́ʉda, ʉmwɨ wa vara ikimi na vavɨrɨ, akafika na mpuka ˆɨrɨ na nyaasʉka na mpʉʉlo. Mpuka ɨyo ɨjáa yatúmirwe nɨ vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva, vakiindya va Miiro na vawosi. 
\v 44 Haaha, Yʉ́ʉda ʉra mʉvarinduki, ajáa ahʉ́mwɨɨre valaɨra isháara yoosea, “Ʉra ˆndɨrɨ mʉsʉndɨra ja noomuluumbya noo yeeye. Mʉkwaati, mʉmʉsʉmʉle, aveere mɨkonwii yaanyu.”
\p
\v 45 Yʉ́ʉda akahʉlʉlʉka na kʉrɨ Yéesu, akamuluumbya, “Mukiindya!” Maa akamʉsʉndɨra. 
\v 46 Ɨra mpuka ɨkamʉkwaata Yéesu, maa vakamʉvɨɨka mɨkonwii yaavo. 
\v 47 Aho, ʉmwɨ wa vara ˆvajáa na Yéesu akakʉʉla nyaasʉka njatwii, akamʉtema kutu dúú mʉtʉ́mwa wa \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w*!
\p
\v 48 Yéesu akavasea, “Nɨɨnɨ ndɨrɨ mʉhóki vaantʉ viintʉ muújire no kʉʉnkwaata na nyaasʉka na nkusi wʉʉ? 
\v 49 Sikʉ joosi nɨjáa na nyuunyu noovariyʉla waámii wa \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w*. Amwɨ sɨ mwaankwaatáa kʉra? Haaha vyavɨ́ɨre sa Masáare ˆYarɨ Mpeho yakiimane.”\x + \xo 14:49 \xo*\xt Laanga Sakaría 13:7; Maáriki 14:27.\xt*\x*
\p
\v 50 Aho, vapooji voosi vakoofa maatʉkʉ vii, vakamʉtɨɨja, maa vakamʉreka yeemweene. 
\v 51 Kwajáa kwatɨɨte mʉtavana ʉmwɨ ˆamutuubáa Yéesu, ajáa iiwɨ́ɨkɨɨre lweénda lwa \w kɨtáani\w* vii. Ɨra mpuka ˆɨkayere kʉmʉkwaata, 
\v 52 akavahonyoka, akareka lweénda lwaachwe lwa kɨtáani mɨkonwii yaavo, maa akatɨɨja na kɨsava mwaarya.
\s1 Yéesu Yoolamʉrɨrwa Mbere ya Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi
\r (Matáayo 26:57-68; Lʉ́ka 22:54-55, 63-71; Yooháani 18:13-14, 19-24)
\p
\v 53 Hara, vakamʉtwaala Yéesu na kwa mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ. Maa vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva, vawosi, na vakiindya va Miiro, vakalʉmana hamwɨ. 
\v 54 Peéteri ne ajáa amutúubire Yéesu kwa kʉlɨ, akɨɨngɨra waámii kwa mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ, maa akiikala na valʉkalʉka yookoota mooto.
\p
\v 55 Vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva na \w Balása Nkʉʉlʉ\w* yoosi, vasaakɨráa ʉshahíidi fuma kwa vaantʉ vɨɨngɨ, sa vamusitaakye Yéesu de vamʉʉlae. Maa kaa, sɨ vaturya kɨɨntʉ tʉkʉ. 
\v 56 Na vaantʉ ˆvarɨ foo vatooláa ʉshahíidi wa ʉloongo, maa kaa, ʉshahíidi waavo sɨ wiifwaana baa kiduudi vii tʉkʉ. 
\v 57 Aho, vɨɨngɨ vakɨɨma, vakamʉlongowererya voosea, 
\v 58 “Tamʉteera yoosea, atɨ, ‘Nɨɨnɨ girimʉla ndɨrɨ ɨhɨ Kaaya Njija\f + \fr 14:58 \fr*\fk Kaaya Njija: \fk*\ft Kaaya Njija ˆngʼeene Yéesu alʉʉsáa aha nɨ mʉvɨrɨ waachwe. Kʉbomola no kɨɨjeenga kei kwa sikʉ itatʉ yoonekya kukwya no fʉfʉka kwaachwe.\ft*\f* ˆyajeengwa nɨ vaantʉ, maa de njeenge yɨɨngɨ kwa sikʉ itatʉ vii. Maa kaa, ɨyo sɨ ɨrɨ jeengwa nɨ vaantʉ tʉkʉ.’” 
\v 59 Baa jeyyo ʉshahíidi waavo ukiitaa.
\p
\v 60 Maa akɨɨma mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ mbere ya Balása Nkʉʉlʉ, akamuurya Yéesu, “Eri, sɨ wookuuyirya kɨɨntʉ chochoosi tʉkʉ wʉʉ? Aya masáare ava vaantʉ ˆvookusitaakya nɨ kɨɨntʉ che?” 
\v 61 Maa kaa, Yéesu akakirinya sawu baa kuuyirya tʉkʉ. Hara mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ akamuurya kei, “Weewe noo \w Masía\w*, \w Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ\w* ˆAtalariwa wʉʉ?”
\p
\v 62 Yéesu akasea, “Hɨɨ, noo nɨɨnɨ.
\q1 Luu kʉmoona mʉrɨ Mwaana wa Mʉʉntʉ
\q2 iíkyɨɨre mʉkono wa kʉlʉme wa Mweenengururu,
\q1 yookʉʉja mweeri ya machu ya kurumwii.”\x + \xo 14:62 \xo*\xt Laanga Danyéeli 7:13.\xt*\x*
\p
\v 63 Mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ ˆakateere jei, maa akamoola ɨngo yaachwe na nkalari, yoosea, “Mashahíidi va che kei? 
\v 64 Mʉʉtéɨɨre uhiintiki waachwe! Haaha nɨ joolɨ moosea?” Voosi vakalʉʉsa irya voosea, “Ʉhʉ, inkwya noo kɨɨntʉ ˆkɨmʉtéire!”
\p
\v 65 Vaangɨ vaavo vakaanda kʉmʉchwɨɨra matɨ, vakamuchuunga ntaamɨ miiswii, vakamʉvaa ngúumi, de vandoomʉhenchʉla, “Lʉʉsa, nɨ ani akʉváire?” Baa valʉkalʉka va aho ˆvakamʉhokerere, vakamʉhapʉla makóofi.
\s1 Peéteri Yoosea sɨ Amʉmányire Yéesu Tʉkʉ
\r (Matáayo 26:69-75; Lʉ́ka 22:56-62; Yooháani 18:15-18, 25-27)
\p
\v 66 Mpɨɨndɨ ijo joosi, Peéteri ajáa akaarɨ waámii, maa akʉʉja muhíínja ʉmwɨ wa vatʉ́mwa va mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ. 
\v 67 ˆAkamoone Peéteri yookoota mooto, akamutuurirya miiso, kʉnʉ yoosea, “Baa weewe nɨ hamwɨ waarɨ na ʉhʉ Yéesu wa Nasaréeti!”
\p
\v 68 Peéteri akasiita, yoosea, “Sɨ mányire na sɨ nootaanga ˆcheene woolʉʉsa tʉkʉ.” Maa akiinʉka, akɨtookɨɨma mutiryaangwii. Hara nkʉkʉlʉme ɨkavɨɨka.
\p
\v 69 Ʉra mʉtʉ́mwa ˆakamoone Peéteri, akavasea kei vara vaantʉ ˆvajáa viímire ne aho, “Ʉhʉ ne nɨ ʉmwɨ waavo!” 
\v 70 Peéteri akasiita kei gɨgɨrɨ. Mpɨɨndɨ kiduudi ˆɨkalooke, vara vaantʉ ˆvajáa viímire ne aho, vakamʉsea Peéteri, “Kɨmaarɨ, weewe ʉrɨ ʉmwɨ waavo, sa ʉrɨ Mʉgaliláaya weewe hamwɨ na ava!”
\p
\v 71 Peéteri akaanda kiijuma no kiilaha yoosea, “Sɨ namʉmányire ʉhʉ mʉʉntʉ ˆmoolʉʉsa tʉkʉ.” 
\v 72 Hahara, maa nkʉkʉlʉme ɨkavɨɨka lwa kavɨrɨ. Maa Peéteri akakʉmbʉkɨra rɨra isáare ˆaarɨ awyɨ́ɨrɨɨrwe nɨ Yéesu, “Nkʉkʉlʉme sɨ ɨnavɨɨka lwa kavɨrɨ, sea ʉrɨ sɨ waamányire tʉkʉ katatʉ.” Aho, akaanda kiita miísoori nɨ ʉsʉʉngʉ.
\c 15
\s1 Yéesu Yookiimiwa Mbere ya Gávana Piláato
\r (Matáayo 27:1-2, 11-14; Lʉ́ka 23:1-5; Yooháani 18:28-38)
\p
\v 1 Maa reerʉ, kʉkamwaa. Vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva, vawosi, na \w vakiindya va Miiro\w* na \w Balása Nkʉʉlʉ\w* yoosi ya \w Vayahúudi\w*, vakiirʉmɨra ˆvyeene varɨ mʉbweeyya \w Yéesu\w*. Vakamuchuunga pɨɨ́ngʉ, maa vakamʉtwaala na mbere ya gávana \w Piláato\w*.
\p
\v 2 Piláato ˆakateere masáare yaavo, maa akamuurya Yéesu, “Weewe ʉrɨ mʉtemi wa Vayahúudi wʉʉ?” Ne akuuyirya, yoosea, “Weewe ulúusire.”
\p
\v 3 Vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva vakamusitaakya Yéesu masáare ˆyarɨ foo. 
\v 4 Aho, Piláato akamuurya kei, “Sa che sɨ wookuuyirya? Laanga nɨ masáare yangaɨ vookusitaakya!” 
\v 5 Maa kaa, Yéesu akakirinya sawu, baa kuuyirya tʉkʉ. Sa jeyyo, Piláato akatʉlʉvala.
\s1 Yéesu Yooheewa Irya ro Kʉʉlawa
\r (Matáayo 27:15-26; Lʉ́ka 23:13-25; Yooháani 18:28-40)
\p
\v 6 Na mpɨɨndɨ ja \w ngovi ya Paásika\w*, Piláato ajáa iijʉvɨra kʉmʉchʉngʉrɨra mufúungwa ʉmwɨ, ˆmweene vaantʉ varɨ loomba arekerwe. 
\v 7 Kwajáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Baráaba, ˆajáa achuungwa mʉnyololwii na vavarinduki va wiimiriri wa Kɨrúumi vɨɨngɨ. Na mpɨɨndɨ ja ʉvarinduki, yeeye na vavarinduki vajáa vʉʉlaa vaantʉ. 
\v 8 Aho, vaantʉ ˆvarɨ foo vakadoma kʉrɨ Piláato, vakamʉloomba amʉchʉngʉrɨre mufúungwa ʉmwɨ ja ˆvyeene iijʉvɨra mpɨɨndɨ ja Paásika.
\p
\v 9 Piláato akavuurya, “Saaka mwiise nɨmʉchʉngʉrɨre mʉtemi wa Vayahúudi wʉʉ?” 
\v 10 Avuurya jei, sa ajáa ataanga vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva vajáa vamʉreeta Yéesu na kwaachwe, sa vamooneráa kɨvɨna.
\p
\v 11 Kɨrɨ vyoova jeyyo, vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva vakavasoonka vaantʉ, vamʉloombe Piláato amʉchʉngʉrɨre Baráaba.
\p
\v 12 Piláato akavuurya kei, “Ha de che moosaaka nɨmʉbweeyye ʉhʉ mʉʉntʉ nyuunyu ˆmʉmʉséaa, ‘mʉtemi wa Vayahúudi’?”
\p
\v 13 Vaantʉ vakatʉla isóso, voosea, “Aningʼiniwe \w mʉsaláabii|lemma="Mʉsaláaba"\w* fʉʉrʉ akwye!”
\p
\v 14 Piláato akavuurya, “Sa che? Ʉvɨ che abwéeyyiirye?”
\p Maa voovo vakatʉlatʉʉla isóso, voosea, “Aningʼiniwe mʉsaláabii fʉʉrʉ akwye!”
\p
\v 15 Sa viintʉ Piláato asaakáa veerya mɨtɨma Vayahúudi, akavafumirya Baráaba mʉnyololwii. Akavakwaatya valwi nkoondo vamʉvae Yéesu \w mɨjeléedi\w* na vamuningʼinʼye mʉsaláabii fʉʉrʉ akwye.
\s1 Valwi Nkoondo Voomʉhena Yéesu
\r (Matáayo 27:27-31; Yooháani 19:2-3)
\p
\v 16 Hara, valwi nkoondo vakamʉtwaala Yéesu na balásii ya ijuumbii ra kɨtemi ra gávana Piláato ˆrɨséwaa “Pʉratoría.” Vakasaankanʼya mpuka yoosi ya valwi nkoondo. 
\v 17 Vakamʉvɨkɨra Yéesu ɨngo ya kɨtemi ˆɨrɨ gyaa. Vakafota kɨsasaavo cha miíwa, vakamʉvɨkɨra mutwii.\fig Kɨsasaavo cha miíwa|alt="crown of thorns" src="GT00101.tif" size="col" copy="Gordon Thompson, Wycliffe Bible Translators 2012" ref="15:17"\fig* 
\v 18 Maa vakaanda muluumbya na heenchʉ, “Lamʉkyaade ee aaɨ, mʉtemi wa Vayahúudi.” 
\v 19 Vakatuuba mʉvaa na isaanga mutwii no mʉchwɨɨra matɨ. Vakamʉhena voochwaama ja vaantʉ ˆvoomʉnyemya mʉtemi. 
\v 20 ˆVakahʉmʉle mʉhena, vakamufumya ɨra ɨngo ˆɨrɨ gyaa, maa vakamʉvɨkɨra ɨngo jaachwe. Aho, vakamufumya na weerwii sa vakamuningʼinʼye mʉsaláabii fʉʉrʉ akwye.
\s1 Yéesu Yooningʼiniwa Mʉsaláabii Fʉʉrʉ Akwye
\r (Matáayo 27:32-44; Lʉ́ka 23:26-43; Yooháani 19:17-27)
\p
\v 21 Mpɨɨndɨ ijo, valwi nkoondo vakalʉmana na mʉʉntʉ ʉmwɨ njirii ˆasewáa Simóoni fuma Kɨréene,\f + \fr 15:21 \fr*\fk Kɨréene: \fk*\ft Ʉhʉ nɨ múuji ˆʉjáa kʉra Afɨrɨka kaskasíini, sikʉ iji ɨséwaa ɨsɨ ya Líbia. Ʉko Vayahúudi ˆvarɨ foo viikaláa, baa Simóoni nɨ ʉmwɨ wa Vayahúudi ˆveene vʉʉjáa na Yerusaléemu na ngovii ya Paásika.\ft*\f* taáta waala Alekɨsáanda na Rufáasi. Ɨɨngɨráa na Yerusaléemu, maa vakamʉdoomererya avaale mʉsaláaba wa Yéesu. 
\v 22 Vakamʉtwaala Yéesu fʉʉrʉ haantʉ ˆkʉséwaa Goligóota, noo kʉsea, “Kɨsááya cha Mʉtwe.” 
\v 23 Vakamʉheera \w diváai\w* ˆyasaangiwa na mooda ˆʉséwaa manemáane,\f + \fr 15:23 \fr*\fk manemáane: \fk*\ft Nɨ mooda ˆʉsáangiwaa na diváai so seyya makuundi.\ft*\f* anywe, maa kaa, yeeye akasiita. 
\v 24 Vakamuningʼinʼya mʉsaláabii. Maa vakiigavɨra ɨngo jaachwe ko jivaɨra mbare sa vataange ani aheewe ɨrɨkwɨ.\x + \xo 15:24 \xo*\xt Laanga Sabúuri 22:18.\xt*\x*
\p
\v 25 Mpɨɨndɨ ˆvamuningʼinʼyáa mʉsaláabii, ɨjáa nɨ namʉtóondo mpɨɨndɨ jo yʉʉrɨra ngʼoombe. 
\v 26 Mweeri ya mʉtwe waachwe vakavaɨrɨra ibambari ˆraandɨkwa kɨloongi chaachwe, “\sc Mʉtemi wa Vayahúudi\sc*.” 
\v 27 Viívi vavɨrɨ vakaningʼiniwa mʉsaláabii ne, kɨra mʉʉntʉ mʉsaláabii waachwe, ʉmwɨ ivaru ra kʉlʉme na wɨɨngɨ ivaru ra kʉmooso. [
\v 28 Masáare ˆYarɨ Mpeho yakakiimana ja ˆvyeene yalʉʉsa, “Avalwa hamwɨ na ˆvawúnaa miiro.”\x + \xo 15:28 \xo*\xt Laanga Isáaya 53:12.\xt*\x*] 
\v 29 Vakeri njɨra vara ˆvalookáa na aho, \w vakamʉtʉkɨra|lemma="Tʉkɨra"\w* no singisya mɨtwe na heenchʉ voosea, “Aaɨ, sɨ ʉjáa ʉsea atɨ ʉtɨɨte ngururu jo girimʉla \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w*, maa kei wiimye kwa sikʉ itatʉ?\x + \xo 15:29 \xo*\xt Laanga Sabúuri 22:7.\xt*\x* 
\v 30 Hoonɨ haaha kiima aho mʉsaláabii, wiilamurirye!”
\p
\v 31 Viivyo vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva na vakiindya va Miiro vakamʉhenchʉla, voosea, “Avalamuriryáa vɨɨngɨ, amwɨ yoosiindwa kiilamurirya yeemweene? 
\v 32 Atɨ, yeeye nɨ \w Masía\w*, mʉtemi wa \w Isiraéeli|lemma="Viisiraéeli"\w*, nɨ akiime sa tʉlaange, de turume.” Baa vara ˆvajáa vaturikiriwa mɨsaláabii ne, vakamʉtʉkɨra.
\s1 Yéesu Yookwya Mʉsaláabii
\r (Matáayo 27:45-56; Lʉ́ka 23:44-49; Yooháani 19:28-30)
\p
\v 33 Na kwaandɨra mpɨɨndɨ ja mpoloonge fʉʉrʉ mpɨɨndɨ ja cháámuusi, kilwiirya kɨkakʉnɨkɨrɨra ɨsɨ yoosi. 
\v 34 ˆƗkafike mpɨɨndɨ ja cháámuusi, Yéesu akaanɨrɨra na ngururu, yoolʉʉsɨka na ndʉʉsɨka ya kɨmeevo ya Kɨaráamu, “\it Elóoi, Elóoi, láama sabakɨtáani?\it*”\x + \xo 15:34 \xo*\xt Laanga Sabúuri 22:1.\xt*\x* noo kʉsea, “Ee Mʉlʉʉngʉ, ee Mʉlʉʉngʉ, amwɨ waandékire?”
\p
\v 35 Vamwɨ va vaantʉ vara ˆvajáa hara ˆvakateere ayo masáare, maa vakasea, “Teeri, yoomʉkemera \w Elía\w*.” 
\v 36 Mʉʉntʉ ʉmwɨ akakʉʉrɨka, akafarɨmbɨrɨra kɨɨntʉ ˆkɨrɨ monyomonyo isaangii, akɨɨta tukya diváaii ˆyasasʉka, maa akamʉheera Yéesu afiiye, kʉnʉ yoosea, “Mʉreki, hoonɨ tʉlaange koonɨ Elía arɨ kʉʉja jɨ amukiimye aho mʉsaláabii.”
\p
\v 37 Hara, maa Yéesu akaana na ngururu, akawulala. 
\v 38 Hahara \w ipasía ra Kaaya Njija\w*\x + \xo 15:38 \xo*\xt Laanga Ufumo 26:31-33; Vaeburanía 6:19; 10:19-22.\xt*\x* rɨkaatʉka katɨ na katɨ fuma mweeri fʉʉrʉ ɨsɨ. 
\v 39 Mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo ˆajáa iímire mbere ya mʉsaláaba, ˆakoone ˆvyeene Yéesu awʉ́lɨɨre, maa akasea, “Kɨmaarɨ, ʉhʉ mʉʉntʉ nɨ \w Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ\w* aarɨ.” \fig Ipasía rookaatʉka fuma mweeri fʉʉrʉ ɨsɨ|alt="curtain torn from top to bottom" src="CN01843B.TIF" size="col" copy="© 1996 David C. Cook" ref="15:38"\fig*
\p
\v 40 Hara kʉlɨ kʉlɨ, kwajáa kwatɨɨte vaantʉ vaki ˆvalaangáa ayo masáare. Aho jei, vajáa vamwaarɨ vala \w Maríia Makɨdaléena\w*, Salóome na Maríia íyo waala Yóose mwaanaavo na Yaakúupu muduudi. 
\v 41 Avo noo ˆvamutuubáa Yéesu mpɨɨndɨ ˆajáa \w Galiláaya\w* noo mʉtʉmamɨra. Baa kei, vajáa vamwaarɨ vaantʉ vaki vɨɨngɨ ˆvarɨ foo, ˆvajáa vʉʉja ne na Yerusaléemu.
\s1 Yéesu Yootaahwa
\r (Matáayo 27:57-61; Lʉ́ka 23:50-56; Yooháani 19:38-42)
\p
\v 42 Sikʉ Yéesu ˆawulala nɨ sikʉ yo virisha \w Sabáato\w* ɨjáa, sikʉ ɨmwɨ de ɨve Sabáato na kyʉʉlwa. 
\v 43 Kwajáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Yooséefu fuma múuji wa Arimatáaya. Yooséefu nɨ ʉmwɨ wa Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi ajáa. Anyemiwáa maatʉkʉ vii, baa kei, awoojáa kʉʉja kwa \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w*. Akiitema, akadoma kwa Piláato, akɨtooloomba aheewe mʉvɨrɨ wa Yéesu sa akʉʉtaahe. 
\v 44 Piláato ˆakapate mʉlomo Yéesu akwíire chaangʉ vii, maa akatʉlʉvala. Akamwaanɨrɨra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo, maa akamuurya koonɨ nɨ kɨmáárɨ Yéesu akwíire. 
\v 45 Piláato ˆakawyɨɨrwe nɨ ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo nɨ kɨmáárɨ Yéesu akwíire, maa akamʉheera rʉ́ʉsa Yooséefu asʉmʉle mʉvɨrɨ wa Yéesu. 
\v 46 Yooséefu akɨɨtowʉla sáanda ya \w kɨtáani\w*. Akuukiimya mʉvɨrɨ wa Yéesu, akʉʉfarɨmbɨrɨra na ɨra sáanda, maa akɨɨta kʉʉtaaha \w mbiríírii|lemma="Mbɨrɨ́ɨ́ra"\w* ya mpaanga ˆngʼeene ɨjáa yabokwa lʉkaandii lwa iwye. Akafingiritya iwye ikʉʉlʉ yoorifintamya mʉryaangwii wa mbɨrɨ́ɨ́ra. 
\v 47 Vala Maríia Makɨdaléena na Maríia íyo waala Yóose, vakahoona hara haantʉ Yéesu ˆatáahirwe.\fig Mbɨrɨ́ɨ́ra ya mpaanga|alt="cave like tomb" src="DN00494b.tif" size="col" copy="United Bible Societies, 1989, Nairobi, Kenya" ref="15:46"\fig*
\c 16
\s1 Kʉfʉfʉka kwa Yéesu
\r (Matáayo 28:1-8; Lʉ́ka 24:1-12; Yooháani 20:1-10)
\p
\v 1 Lomʉtóondo yaachwe mwaasʉ ˆʉkakʉtʉmɨre, sikʉ ya \w Sabáato\w* ɨkalooka. Hahara, \w Maríia Makɨdaléena\w*, Salóome na Maríia íyo waala Yaakúupu vakɨɨta wʉla makuta ˆyanyʉkɨra, sa vakahake mʉvɨrɨ wa \w Yéesu\w*. 
\v 2 ˆKʉkamwaae vii sikʉ ya Jumapɨ́ɨrɨ na mwaasʉ ˆʉkatʉle, vakadoma na \w mbiríírii|lemma="Mbɨrɨ́ɨ́ra"\w* ya mpaanga ˆyabokwa mwaalaliwyii haantʉ Yéesu ˆataahɨɨrwé. 
\v 3 Mpɨɨndɨ ˆvajáa vakaarɨ njirii, vakaanda kiiyurya, “Nɨ ani de arɨ ko tufingiritirya rɨra iwye hara mʉryaangwii wa mbɨrɨ́ɨ́ra?” 
\v 4 Valʉʉsa jeyyo, sa rɨra iwye nɨ ikʉ́ʉ́lʉ maatʉkʉ vii rɨjáa. ˆVakafike vii, vakoona rɨra iwye rafíngiritiiwe, risiina tʉkʉ hara mʉryaangwii. 
\v 5 ˆVakɨɨngɨre hara mbiríírii, vakamoona mʉtavana ʉmwɨ iivɨ́kɨɨre nkáancho njerʉ chwee, iíkyɨɨre mʉkono wa kʉlʉme wa mbɨrɨ́ɨ́ra, maa vakiivʉndʉka maatʉkʉ vii.
\p
\v 6 Ʉra mʉtavana akavasea, “Koofi tʉkʉ! Sɨ mʉsaakɨra mwiise Yéesu fuma Nasaréeti ʉra ˆaningʼiniiwé mʉsaláabii fʉʉrʉ akakwya? Afúfukire! Asiina aha tʉkʉ. Laangi baa haantʉ ˆalaariiwé. 
\v 7 Haaha domi kwa vapooji vaachwe baa na \w Peéteri\w* mʉkavasee, ‘Yéesu valongorera iise na \w Galiláaya\w*, ʉko moona mʉrɨ ja ˆvyeene ajáa avasea.’”\x + \xo 16:7 \xo*\xt Laanga Maáriki 14:28.\xt*\x*
\p
\v 8 Vara vaantʉ vaki kʉnʉ vootetema nɨ woowa, vakafuma hara mbiríírii itɨ́ɨjo, kʉnʉ vatʉ́lʉvɨɨre. Sɨ valʉʉsa isáare roroosi kwa mʉʉntʉ tʉkʉ sa voofáa maatʉkʉ vii.
\s2 [Masáare aya 9-20 yasiina nakáalii jɨɨngɨ ja kalɨkaalɨ tʉkʉ.]
\s1 Yéesu Yoomʉfʉmɨra Maríia Makɨdaléena
\r (Matáayo 28:9-10; Yooháani 20:11-18)
\p
\v 9 Yéesu ˆakafʉfʉke Jumapɨ́ɨrɨ namʉtóondo uchikʉ, mʉʉntʉ wa ncholo ˆamʉfʉmɨra nɨ Maríia Makɨdaléena. Ʉhʉ Maríia, Yéesu ajáa amʉseyya \w mirimʉ mɨvɨ\w* mufungatɨ. 
\v 10 Maa Maríia akadoma, akavawyɨɨra vara vaantʉ ˆvayeendanʼyáa na Yéesu. Avo vaantʉ vajáa vakaarɨ voorɨra no myaa. 
\v 11 ˆVakateere Yéesu afúfukire, baa Maríia Makɨdaléena amwɨɨ́ne, sɨ varuma ayo masáare tʉkʉ.
\s1 Yéesu Yoovafʉmɨra Vapooji Vaachwe Vavɨrɨ
\r (Lʉ́ka 24:13-35)
\p
\v 12 Mpɨɨndɨ kiduudi ˆɨkalooke, Yéesu akavafʉmɨra vapooji vaachwe vavɨrɨ ˆvadomáa na maturii, arɨ na buuwo ˆyiísimire. 
\v 13 Avo vaantʉ vakahɨndʉka na Yerusaléemu, vakavawyɨɨra viivaavo, baa avo sɨ vavaruma vii tʉkʉ.
\s1 Yéesu Yoovatʉma Vapooji Vaachwe Ikimi na Ʉmwɨ
\r (Matáayo 28:16-20; Lʉ́ka 24:36-49; Yooháani 20:19-23; Mɨrɨmo ya Vatumwi 1:6-8)
\p
\v 14 Lo mwiisho, Yéesu akavafʉmɨra vapooji vaachwe ikimi na ʉmwɨ mpɨɨndɨ ˆvarijáa chákurya. Akavadalavya, sa viintʉ sɨ ˆvavaruma vara ˆveene vajáa vamoona afúfukire na ʉfafu wa mɨtɨma yaavo.
\p
\v 15 Maa akavasea, “Domi kʉrɨ weerʉ yoosi, mʉkavawyɨɨre no vavariyʉrɨra vaantʉ voosi \w Masáare Maaja\w*. 
\v 16 Ʉra ˆarɨ ruma no \w batisiwa|lemma="Batisa"\w*, hona arɨ. Maa kaa, ˆmweene arɨ siita ruma, heewa arɨ irya nɨ Mʉlʉʉngʉ. 
\v 17 Na iji noo isháara ˆvarɨ kʉva nojo vara ˆveene varɨ ruma. Kwa irina raanɨ vaseyya varɨ vaantʉ mirimʉ mɨvɨ, kei lʉʉsɨka varɨ ndʉʉsɨka ifya sɨ ˆvanajiteera baa sikʉ ɨmwɨ. 
\v 18 Baa vakwaate njoka na mɨkono, na vanywe kɨnyéruumbe, sɨ varɨ kʉva kɨɨntʉ vii kaa tʉkʉ. Kei, vavɨkɨra varɨ mɨkono valwɨ́ɨrɨ, novo hongera varɨ.”
\s1 Yéesu Yoosʉmʉlwa na Kurumwii
\r (Lʉ́ka 24:50-53; Mɨrɨmo ya Vatumwi 1:6-11)
\p
\v 19 Maa reerʉ, Yéesu Mweenevyoosi ˆakahʉmʉle vawyɨɨra ayo masáare, akasʉmʉlwa na kurumwii. Kʉra mweeri akiikala mʉkono wa kʉlʉme wa Mʉlʉʉngʉ.
\p
\v 20 Vapooji vaachwe, vakadoma, vakavawyɨɨra no vavariyʉrɨra Masáare Maaja haantʉ hoosi. Yéesu Mweenevyoosi ne akatʉmama novo no roonekya isáare raachwe ko bweeyya isháara ˆjidómanʼyaa na isáare ɨro.