\id ACT - Rangi
\ide UTF-8
\h Mɨrɨmo ya Vatumwi
\rem Tumemaliza consultant check na Richard Cox 30/04/2015. Note sita zimebaki, ikiwa ni picha na maswali yanayohitaji utafiti.
\toc2 Mɨrɨmo ya Vatumwi
\toc1 Mɨrɨmo ya Vatumwi va Yéesu
\mt1 Mɨrɨmo ya Vatumwi va Yéesu
\imt Mʉlongooryo
\ip Mʉʉntʉ ˆaandɨka kɨtáabu ɨkɨ cha Mɨrɨmo ya Vatumwi va Yéesu, nɨ Lʉ́ka. Lʉ́ka sɨ ajáa Mʉyahúudi tʉkʉ (\xt Vakolosáai 4:7-14\xt*). Yeeye ayeendanʼyáa na Paúli haantʉ ˆharɨ foo, na nɨ mutumwi wa Paúli ajáa (\xt 2 Timotéeo 4:1\xt*1). Kei Paúli alʉʉsa Lʉ́ka nɨ ʉmwɨ wa vatʉmami viivaachwe (\xt Filemóoni 24\xt*). Ʉhʉ Lʉ́ka ajáa eendwa, na nɨ dakitáari ajáa (\xt Vakolosáai 4:14\xt*).
\ip Lʉ́ka aandɨka kɨtáabu cha Mɨrɨmo ya Vatumwi kati ya myaaka ya 62-63 keende Kirisitʉ ˆavyaalwa. Kei, aandɨka kɨtáabu cha Masáare Maaja ya Yéesu Kirisitʉ. Vitáabu ivi vivɨrɨ Lʉ́ka aandɨka kwa mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Toofíili. Ʉhʉ Toofíili ajáa nɨ mʉʉntʉ ˆanyemiwáa (\xt Lʉ́ka 1:3\xt*). Vamanyi ˆvarɨ foo va Masáare ˆYarɨ Mpeho, vaséaa, Toofíili sɨ ajáa Mʉyahúudi tʉkʉ na ajáa amʉvalandʉkɨra Yéesu.
\ip Kɨtáabu cha Mɨrɨmo ya Vatumwi, nɨ mwiitʉʉbɨrɨro wa Kɨtáabu cha Masáare Maaja ja ˆvyeene yaandɨkwa nɨ Lʉ́ka (\xt 1:1-2\xt*). Kɨɨntʉ kɨkʉʉlʉ Lʉ́ka ˆalʉʉsa aha, nɨ ˆvyeene Mʉlʉʉngʉ aarya Masáare Maaja ya Yéesu lwa ncholo, na ˆvyeene atalaryáa vaantʉ ˆvamuruma Yéesu kwa njɨra ya nteendo ja Mʉtɨma Mʉʉja (laanga baa ja \xt 2:2-4; 8:14-17; 10:44-48\xt*). Kei mɨrɨmo ˆyalʉʉswa ˆɨrɨ foo aha, nɨ ya vala Peéteri (baa ja \xt 2:14-41; 4:1-12\xt*) na Paúli (baa ja \xt 9:1-19; 28:3-8\xt*) vatumwi. Na kɨɨntʉ chɨɨngɨ ˆchalʉʉswa nɨ ˆvyeene vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vakɨɨngɨkáa no keenera lwa ncholo (baa ja \xt 2:41, 47; 5:14\xt*).
\iot ˆVyeene Kɨtáabu ɨkɨ Chagavwa
\io1 Vaantʉ ˆvamuruma Yéesu va ncholo \ior 1:1–5:42\ior*
\io1 Uturikiri na kweenera kwa Masáare Maaja ya Yéesu \ior 6:1–9:31\ior*
\io1 Mɨrɨmo ya Peéteri \ior 9:32–12:25\ior*
\io1 Paúli yookera njɨra noo variyʉla Masáare Maaja lwa ncholo \ior 13:1–14:28\ior*
\io1 Itaka ra Yerusaléemu \ior 15:1-41\ior*
\io1 Paúli yookera njɨra noo variyʉla Masáare Maaja lwa kavɨrɨ \ior 16:1–18:22\ior*
\io1 Paúli yookera njɨra noo variyʉla Masáare Maaja lwa katatʉ \ior 18:23–21:14\ior*
\io1 Paúli yookera njɨra lwa kanɨ, yookwaatwa no twaalwa na Rúumi \ior 21:15–28:31\ior*
\c 1
\s1 Mʉtɨma Mʉʉja ˆMweene Mʉlʉʉngʉ Alaha
\p
\v 1 Toofíili mwanawiitʉ, kʉra kɨtáabwii ˆchalongoola,\f + \fr 1:1 \fr*\fk kɨtáabwii ˆchalongoola: \fk*\ft Ɨkɨ nɨ kɨtáabu cha Masáare Maaja ˆyaandɨkwa nɨ Lʉ́ka.\ft*\f* nakwaandɨkɨra masáare yoosi \w Yéesu\w* ˆaanda tʉmama no variyʉla 
\v 2 fʉʉrʉ sikʉ ɨra ˆakasʉmʉlwe na kurumwii. Ajáa de asʉmʉlwe na kurumwii, avalairirya \w vatumwi\w* vaachwe ˆavasaawʉla kwa njɨra ya \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*.\x + \xo 1:2 \xo*\xt Laanga Matáayo 28:19-20; Maáriki 16:15; Lʉ́ka 24:44-49.\xt*\x* 
\v 3 Kwa sikʉ makumi yanɨ (40) keende ˆakafʉfʉke, avafʉmɨra vatumwi vaachwe ˆvarɨ foo kwa njɨra ˆjoonekya kɨkomi yeeye nɨ mooyo ajáa. Kei avakiindyáa masáare ya \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w*. 
\v 4 Mpɨɨndɨ ɨmwɨ kati ˆajáa novo, ajáa avalairirya yoovasea, “Karɨ mufúmaa múujii wa Yerusaléemu tʉkʉ, mʉmʉwoojere mʉmʉnʉ Mʉtɨma Mʉʉja ʉra Taáta waanɨ ˆajáa iichuunga kʉvaretera arɨ, ʉra ˆmwateera fuma kwaanɨ. 
\v 5 Yooháani Mʉbatisáaji abatisáa vaantʉ na maaji,\x + \xo 1:5 \xo*\xt Laanga Matáayo 3:1; Maáriki 1:4-8; Lʉ́ka 3:16.\xt*\x* maa kaa, sikʉ ingaɨ vii ˆjookʉʉja, nyuunyu \w batisiwa|lemma="Batisa"\w* mʉrɨ na Mʉtɨma Mʉʉja.”
\s1 Yéesu Yoosʉmʉlwa na Kurumwii
\p
\v 6 Mpɨɨndɨ vatumwi ˆvajáa viijíingire hamwɨ na Yéesu, vakamuurya voosea, “Eri, Mʉkʉ́lʉ, mpɨɨndɨ iji noo ʉrɨ tʉhɨndʉrɨra suusu \w Viisiraéeli\w* ʉtemi wʉʉ?” 
\v 7 Maa kaa, Yéesu akavasea, “Sikʉ na mpɨɨndɨ sɨ mʉrɨmo waanyu kʉtaanga tʉkʉ, ɨro nɨ ra Taáta ˆarɨ vɨɨka kwa wiimiriri waachwe. 
\v 8 Maa kaa, mʉrɨ hokera ngururu mpɨɨndɨ Mʉtɨma Mʉʉja ˆarɨ kʉʉja na kʉrɨ nyuunyu, kʉva mʉrɨ vara ˆvoónekyaa kɨkomi chaanɨ múujii Yerusaléemu, kwa ɨsɨ yoosi ya \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w* na \w Samaría\w* na fʉʉrʉ utulo waasɨ.” 
\v 9 ˆAkahʉmʉle kʉlʉʉsɨka ayo, hahara akasʉmʉlwa na kurumwii, vatumwi voosi ntɨ ˆvoomoona. Aho, ichu rɨkamʉkʉnɨkɨrɨra, sɨ vamoona kei tʉkʉ.\fig Yéesu yoosʉmʉlwa na kurumwii|alt="Jesus ascends to heaven" src="WA03935b.tif" size="col" copy="Graham Wade © United Bible Societies, 1989" ref="1:9"\fig* 
\v 10 Ntɨ ˆvajáa vakaarɨ voolaanga kurumwii koona ja ˆvyeene yootamanya na kurumwii, koonka vaantʉ valʉme vavɨrɨ viivɨ́kɨɨre ɨngo njerʉ vakɨɨma mbarɨmbarɨ yaavo! 
\v 11 Avo vaantʉ vakavasea, “Ee vaantʉ va \w Galiláaya\w*, sa che mwiímire aha no laanga kurumwii? Yéesu asʉ́mwɨɨrwe kʉdoma na kurumwii fuma kʉrɨ nyuunyu, hɨndʉka arɨ jeyyo ja ˆvyeene mʉmwɨɨ́ne yootamanya na kurumwii.”
\s1 Matiáasi Yoosaawʉlwa Ɨɨme Nkalwii ya Yʉ́ʉda
\p
\v 12 Hara, vatumwi va Yéesu vakahɨndʉka na Yerusaléemu fuma Luulwii lwa \w Mɨseitúuni\w*. Fuma luulwii fʉʉrʉ Yerusaléemu, nɨ lʉyeendo lwa sikʉ ya \w Sabáato\w*\f + \fr 1:12 \fr*\fk lʉyeendo lwa sikʉ ya Sabáato: \fk*\ft Ʉlʉ nɨ lʉyeendo ˆlweene vajáa varekerwa Viisiraéeli vayeende sikʉ ya Sabáato. Ʉlɨ́ɨ́hɨ waachwe nɨ ja kilomíita ɨmwɨ.\ft*\f* lʉjáa. 
\v 13 ˆVakɨɨngɨre múujii, vakaambʉka na gorófii kʉʉntʉ ˆviikaláa. Ava noo vajáa aho, \w Peéteri\w*, Yooháani, Yaakúupu, Anderéa na Filíipi, Tomáasi, Batolomáayo na Matáayo, Yaakúupu sha Alʉfáayo, Simóoni Selóote\f + \fr 1:13 \fr*\fk Selóote: \fk*\ft Noo kʉsea mʉlwɨɨrɨ wa ɨsɨ.\ft*\f* na Yʉ́ʉda sha Yaakúupu. 
\v 14 Avo voosi viijiingáa kʉmʉloomba Mʉlʉʉngʉ na mʉryʉʉngʉ ʉmwɨ. Baa kei, vajáa vamwaarɨ vaantʉ vaki vɨɨngɨ baa na Maríia íyo waala Yéesu na vandʉʉ vaachwe.
\p
\v 15 Sikʉ ɨmwɨ vaantʉ igana rɨmwɨ na makumi yavɨrɨ (120) vajáa viijíingire, aho, Peéteri akɨɨma katɨ na katɨ ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. Akavasea, 
\v 16 “Vanaviitʉ, Masáare ˆYarɨ Mpeho yakiimana, kwa kɨra Mʉtɨma Mʉʉja ˆalʉʉsa ko tweera mʉtemi \w Daúdi\w* mweeri ya ayo masáare ya Yʉ́ʉda ˆmweene avalongoola vara ˆvamʉkwaata Yéesu.\x + \xo 1:16 \xo*\xt Laanga Matáayo 26:47-49.\xt*\x* 
\v 17 Yʉ́ʉda nɨ ʉmwɨ wiiswi ajáa, na suusu tatʉmamáa ne mʉrɨmo ʉhʉ wa Mʉlʉʉngʉ hamwɨ ne.
\p
\v 18 Yʉ́ʉda awʉla iwʉnda na jira mpía ˆapata kwa nteendo mbɨ. Na mpɨɨndɨ ˆajáa ʉko aawya na ɨnda, na ɨnda yaachwe yaatʉka mpaka matuumbu yakɨɨtɨka na weerwii. 
\v 19 Masáare aya, yajáa yeenera Yerusaléemu yoosi. Sa jeyyo, vakaraanɨrɨra ɨro iwʉnda Akelidáama, noo kʉsea, ‘Iwʉnda ra Sakami.’\x + \xo 1:19 \xo*\xt Laanga Matáayo 27:3-10.\xt*\x* 
\v 20 Kɨtáabu cha Sabúuri chalʉʉsa,
\q1 ‘Nyuumba yaachwe ɨchaale ntʉhʉ,
\q2 karɨ kʉve na mʉʉntʉ ˆarɨ chaala aho tʉkʉ.’\x + \xo 1:20a \xo*\xt Laanga Sabúuri 69:25.\xt*\x*
\m Kei kwaandɨkwa,
\q1 ‘Haantʉ haachwe hasʉmʉlwe nɨ mʉʉntʉ wɨɨngɨ.’\x + \xo 1:20b \xo*\xt Laanga Sabúuri 109:8.\xt*\x*
\m
\v 21 Sa jeyyo, toosaakwa tʉsaawʉle mʉʉntʉ wɨɨngɨ ˆiituubáa na suusu mpɨɨndɨ joosi Yéesu Mweenevyoosi ˆajáa na suusu. 
\v 22 Ʉwo asaakwa ave ʉra ˆavíjaa na suusu keende Yéesu ˆakabatisiwe nɨ Yooháani Mʉbatisáaji fʉʉrʉ sikʉ asʉmʉlwa na kurumwii. Ʉra ˆarɨ saawʉlwa, yoosaakwa ave ʉra ˆoona hamwɨ na suusu kʉfʉfʉka kwa Yéesu.”
\p
\v 23 Hara vakalʉʉsa marina ya vaantʉ vavɨrɨ. Yooséefu ˆasewáa Barisába irina rɨɨngɨ noo Yústo akemerwáa na wa kavɨrɨ Matiáasi. 
\v 24 Aho, vakalʉʉsɨka na Mweenevyoosi voosea, “Mweenevyoosi, weewe ʉmányire mʉtɨma wa kɨra mʉʉntʉ. Tʉlaɨre kati ya ava vavɨrɨ nɨ ani ˆʉmʉsáawɨɨre, 
\v 25 sa asʉmʉle mʉrɨmo wa utumi ˆmweene warekirwé nɨ Yʉ́ʉda. Yeeye ˆakakwye atamanya na kʉʉntʉ yeeye ˆasaakwa adome.” 
\v 26 Vakasaawʉla ko vaa mbare,\f + \fr 1:26 \fr*\fk vaa mbare: \fk*\ft Vayahúudi vaváa mbare ko kaandɨka marina ya vaantʉ mawyii madu madu, vakavɨkɨra kiintwii ˆkɨrɨ ja ndʉvo, maa vakaanda sukya mpaka iwye ˆrɨrɨ na irina ra mʉʉntʉ ʉmwɨ rɨkafuma. Iwye ɨro roonekyáa ʉwo mʉʉntʉ asáawɨɨrwe nɨ Mʉlʉʉngʉ. Viisiraéeli varumáa Mʉlʉʉngʉ noo alóngwɨɨre kʉsaawʉla ʉwo mʉʉntʉ. \ft*\xt Laanga Mpɨ́rɨ 16:33.\xt*\f* na mbare ɨkamuwyɨɨra Matiáasi. Jeyyo Matiáasi akasaangɨra na vatumwi vara vɨɨngɨ ikimi na ʉmwɨ.
\c 2
\s1 Kʉʉja kwa Mʉtɨma Mʉʉja
\p
\v 1 Sikʉ ya ngovi ya Pentekóste\f + \fr 2:1 \fr*\fk Pentekóste: \fk*\ft Mʉhákwii wa Kalɨ, Pentekóste nɨ ngovi Vayahúudi ˆvabweeyyáa mpɨɨndɨ ˆvarɨ hʉmʉla kuchwa na ˆvarɨ hʉmʉla seyya viintʉ vyoosi mawundii. Ngovi ɨyo yabweeyyiwáa sikʉ ya makumi yasaano (50) keende Paásika yalooka. Laanga \ft*\xt Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 16:9-12\xt*. Mʉhákwii Mufya, ngovi ya Pentekóste ni ngovi ya sikʉ Mʉtɨma Mʉʉja ˆʉʉja na kʉrɨ weerʉ na myuujíisa. Sikʉ ɨyo, Mʉtɨma Mʉʉja na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vaava kɨɨntʉ kɨmwɨ.\f* ˆɨkafike, vaantʉ voosi ˆvamuruma \w Yéesu\w* vajáa viijiinga haantʉ hamudu. 
\v 2 Koonka, ɨkateereka sawúti fuma kurumwii ja ya ihúmbuuto ikʉlʉkʉʉlʉ yooruma. Ɨyo sawúti ɨkamema nyuumba ˆngʼeene viikaláa. 
\v 3 Hahara, vakoona viintʉ ˆviri ja lʉrɨɨjo lwa mooto. Ʉlo lʉrɨɨjo lukiikerakera na lukiikala mweeri ya kɨra mʉʉntʉ. 
\v 4 Vaantʉ voosi ˆvajáa aho, vakahokera \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*, vakaanda lʉʉsɨka ndʉʉsɨka jɨɨngɨ, ja ˆvyeene Mʉtɨma Mʉʉja ajáa avaheera ngururu jo lʉʉsɨka. \fig Lʉrɨɨjo lwa mooto|alt="tongues of fire" src="CN01890B.TIF" size="col" copy="© 1996 David C. Cook" ref="2:3"\fig*
\p
\v 5 Haaha aho Yerusaléemu, kʉjáa kwatɨɨte \w Vayahúudi\w* ˆvamutuubáa Mʉlʉʉngʉ. Avo vajáa vafúmire ɨsɨ joosi vʉʉ ja weerʉ. 
\v 6 ˆVakateere ɨyo sawúti, vakadoma itɨ́ɨjo, vakiijiinga na vaantʉ vɨɨngɨ ˆvarɨ foo. Vakahwaalala maatʉkʉ sa kɨra ʉmwɨ waavo avateeráa avo vaantʉ ˆvamuruma Yéesu voolʉʉsɨka ndʉʉsɨka jaavo. 
\v 7 Vakahwaalala na vakiivʉndʉka. Vakaanda kiiyurya voosea, “Eri, ava vaantʉ ˆvoolʉʉsɨka jei sɨ \w Vagaliláaya|lemma="Galiláaya"\w* tʉkʉ wʉʉ? 
\v 8 Ha de joolɨ kɨra ʉmwɨ wiitʉ yoovateera voolʉʉsɨka ndʉʉsɨka jiitʉ ˆtavyaalwa nojo? 
\v 9 Vamwɨ viitʉ tafúmire ɨsɨ ya Vapáasi, Vaméedi, na Vaeláami, vɨɨngɨ tafúmire ɨsɨ ya Mesopotámia, \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*, Kapadokía, Póonto na Ásia, 
\v 10 vamwɨ Firigía na Pamufilía, Mísiri na Líbia sengerera na Kɨréene na vɨɨngɨ tafúmire Róoma. 
\v 11 Vamwɨ viitʉ nɨ Vayahúudi na vaantʉ vɨɨngɨ ˆvatúubaa díini ya Kɨyahúudi. Vamwɨ vafúmire Kɨréete na vɨɨngɨ Arábia. Suusu voosi toovateera voolʉʉsɨka ndʉʉsɨka jiitʉ, voomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ kwa masáare makʉʉlʉ Mʉlʉʉngʉ ˆabwéeyyaa.” 
\v 12 Vaantʉ voosi vakahwaalala maatʉkʉ no koofa. Vaakiiyurya voosea, “Ʉvariyuli wa masáare aya nɨ kɨɨntʉ che?” 
\v 13 Maa kaa, vamwɨ vaavo vakaanda kʉvahenchʉla voosea, “Varéeviiwe nɨ \w diváai\w* ifya!”\fig Nkolo ˆngʼeene ndʉʉsɨka jaavo jateereka sikʉ ya Pentekóste|alt="Nations whose languages were heard at Pentecoste" src="Rangi HG-Pentecost B&W.ai" size="span" copy="SIL?" ref="2:5-11"\fig*
\s1 Peéteri Yoovavariyʉrɨra Vaantʉ
\p
\v 14 Aho, \w Peéteri\w* akɨɨma hamwɨ na vara \w vatumwi\w* ikimi na ʉmwɨ, akaanda vawyɨɨra vaantʉ na sawúti nkʉʉlʉ, “Nyuunyu vaantʉ va Yudéea na vɨɨngɨ voosi ˆmwiíkalaa Yerusaléemu, nteereri neeja nɨvawyɨɨre masáare ˆyafʉ́mɨɨre. 
\v 15 Nyuunyu mookiisea vaantʉ ava varéevire, amwɨ iji noo mpɨɨndɨ jo yʉʉrɨra ngʼoombe vii? 
\v 16 Kɨkomi masáare aya ˆyafʉ́mɨɨre, noo yara ˆyalʉʉswa nɨ Mʉlʉʉngʉ kwa njɨra ya \w mʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w* waachwe Yoéeli. Yeeye asea,
\q1
\v 17 ‘Sikʉ ja ʉhero, Mʉlʉʉngʉ yoolʉʉsa,
\q2 mʉkʉngʼʉntɨra ndɨrɨ kɨra mʉʉntʉ Mʉtɨma waanɨ Mʉʉja.
\q1 Vaana vaanyu va kɨɨntʉ kɨlʉme na va kɨɨntʉ kiki laala veende na mʉtwe,
\q2 vatavana koona veende njori,
\q2 na vawosi lootera veende.
\q1
\v 18 Mpɨɨndɨ ijo, vakʉngʼʉntɨra ndɨrɨ vatʉmami vaanɨ va kɨɨntʉ kɨlʉme na va kɨɨntʉ kiki Mʉtɨma waanɨ,
\q2 novo lʉʉsa veende ʉláali na mʉtwe.
\q1
\v 19 Bweeyya neende viintʉ ˆvihwáalaryaa kurumwii na isháara ɨsɨ.
\q2 Kʉva kʉrɨ na sakami, mooto na nkungúúla ya muuki.
\q1
\v 20 Mwaasʉ valandʉka ʉrɨ ʉve kilwiirya,
\q2 na mweeri kʉva ʉrɨ nkʉʉndʉ ja sakami.
\q1 Ayo yoosi koonekana yarɨ,
\q2 de ɨra sikʉ nkʉʉlʉ ya Ijʉva yʉʉje.
\q1
\v 21 Na yoyoosi ˆarɨ loomba nyambirirya,
\q2 fuma kwa \nd Ijʉva\nd* lamuririwa arɨ.’\x + \xo 2:21 \xo*\xt Laanga Yoéeli 2:28-32.\xt*\x*
\b
\p
\v 22 Ee vaantʉ va \w Isiraéeli|lemma="Viisiraéeli"\w* teeri masáare aya! Yéesu wa Nasaréeti ajáa oonekiwa kɨkomi kwaanyu nɨ Mʉlʉʉngʉ kwa myuujíisa, viintʉ ˆvihwáalaryaa, na isháara ˆjiísimiresimire kwaanyu. Mʉlʉʉngʉ abweeyya ayo yoosi mbere yaanyu ko tweera Yéesu ja ˆvyeene nyuunyu veeneevyo mwamányire. 
\v 23 Ʉhʉ Yéesu ajáa areetwa kwaanyu, kwa ˆvyeene Mʉlʉʉngʉ ajáa avɨɨka mʉryʉʉngʉ waachwe na kwa kʉtaanga kwaachwe keende aho kalɨ. Nyuunyu mʉkamʉʉlaa \w mʉsaláabii|lemma="Mʉsaláaba"\w* kwa mɨkono ya vaantʉ vavɨ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi. 
\v 24 Maa kaa, Mʉlʉʉngʉ akamʉchʉngʉrɨra fuma makatii ya inkwya, sa inkwya sɨ yadaha kʉmʉnamatɨra Yéesu tʉkʉ. 
\v 25 Mʉtemi \w Daúdi\w* alʉʉsa ivi kʉrɨ Yéesu,
\q1 ‘Namoona \nd Ijʉva\nd* mbere yaanɨ kwa sikʉ ˆjisiina ʉhero,
\q2 na sa viintʉ ˆarɨ ivarwii raanɨ ra kʉlʉme,
\q2 sɨ ndɨrɨ singisiwa tʉkʉ.
\q1
\v 26 Sa jeyyo, mʉtɨma waanɨ watɨɨte cheerʉ,
\q2 na lurimi lwaanɨ loovaa lusiriri na cheerʉ,
\q2 na mʉvɨrɨ waanɨ kiikala ʉrɨ ko kiilaangya.
\q1
\v 27 Sa sɨ ʉrɨ kʉʉreka mʉtɨma waanɨ \w Ntarii|lemma="Ntare"\w* tʉkʉ,
\q2 baa mʉvɨrɨ wa Mʉʉja waako,
\q2 sɨ ʉrɨ kʉʉreka woole tʉkʉ.
\q1
\v 28 Wʉʉndaɨra njɨra jo kʉʉmbweeyya nɨve mooyo,
\q2 kʉva ndɨrɨ na cheerʉ mʉnʉmʉʉnʉ sa weewe ʉmwaarɨ na nɨɨnɨ.’\x + \xo 2:28 \xo*\xt Laanga Sabúuri 16:8-11.\xt*\x*
\p
\v 29 Vanaviitʉ nɨ kʉvawyɨɨra niise baa kʉvavisa tʉkʉ, Daúdi baaba wiitʉ aakwya, akataahwa, na \w mbɨrɨ́ɨ́ra\w* yaachwe ɨmwaarɨ baa isikʉ. 
\v 30 Haaha tatáangire Daúdi nɨ mʉláali na mʉtwe ajáa. Yeeye ajáa ataanga Mʉlʉʉngʉ ajáa amwiilaha, mʉpaarya arɨ mʉvyaalwa wa ichina ra lʉkolo lwaachwe ʉtemi.\x + \xo 2:30 \xo*\xt Laanga 2 Samwéeli 7:12-13.\xt*\x* 
\v 31 Daúdi ajáa oona ˆyarɨ fʉmɨra, noo ˆchooreka akalʉʉsa kʉfʉfʉka kwa \w Masía\w*. Mʉlʉʉngʉ sɨ amʉreka Yéesu Ntarii tʉkʉ na baa sɨ aruma mʉvɨrɨ waachwe woole tʉkʉ.\x + \xo 2:31 \xo*\xt Laanga Sabúuri 16:10.\xt*\x* 
\v 32 Mʉlʉʉngʉ amʉfʉfʉla Yéesu \w Kirisitʉ\w* na suusu voosi tʉrɨ vara ˆvoona masáare aya. 
\v 33 Ʉhʉ Yéesu, Mʉlʉʉngʉ amwiinʉla, akamʉvɨɨka ivarwii raachwe ra kʉlʉme, na akahokera Mʉtɨma Mʉʉja kufuma kwa Taáta. Ʉhʉ Mʉtɨma Mʉʉja, Taáta iichuunga kʉtʉretera arɨ, yeeye atʉkʉ́ngʼʉntɨɨre na noo aya ˆmeene mooyoona no yateera. 
\v 34 Daúdi mweeneevyo sɨ aambʉka na kurumwii tʉkʉ, maa kaa, yeeye alʉʉsa,
\q1 ‘\nd Ijʉva\nd* amuwyɨɨra Mweenevyoosi waanɨ,
\q2 “Ikala mʉkono waanɨ wa kʉlʉme,
\q1
\v 35 fʉʉrʉ nɨvavɨɨke vavɨ vaako,
\q2 vave kabambari ko vɨkɨra majeo yaako.”’\x + \xo 2:35 \xo*\xt Laanga Sabúuri 110:1.\xt*\x*
\p
\v 36 Sa jeyyo, vaantʉ voosi va Isiraéeli moosaakwa mʉtaange kɨkomi, Yéesu ˆmumuningʼinʼya mʉsaláabii fʉʉrʉ akakwya, Mʉlʉʉngʉ amʉvɨɨka ave Mweenevyoosi na Masía.”
\p
\v 37 Vara Vayahúudi ˆvakateere ayo masáare, vakaavwa nɨ mɨtɨma. Aho, vakamuurya Peéteri na vara vatumwi vɨɨngɨ voosea, “Vanaviitʉ, joolɨ tʉrɨ bweeyya haaha?”
\p
\v 38 Peéteri akavasea, “\w Valanduki|lemma="Valandʉka"\w* fuma uvii waanyu, na kɨra mʉʉntʉ \w abatisiwe|lemma="Batisa"\w* kwa irina ra Yéesu Kirisitʉ, sa Mʉlʉʉngʉ asee ʉvɨ waanyu wasírire. Aho, hokera mʉrɨ kɨlʉngʉlʉngʉ cha Mʉtɨma Mʉʉja. 
\v 39 Sa kwiichuunga reterwa tʉrɨ Mʉtɨma Mʉʉja, nɨ sa nyuunyu na vaana vaanyu, na vaantʉ voosi ˆvarɨ kʉlɨ na kɨra mʉʉntʉ ˆarɨ kaanɨrɨrwa nɨ Ijʉva Mʉlʉʉngʉ.” 
\v 40 Peéteri akatuuba voonekya kwa masáare yɨɨngɨ ˆyarɨ foo na akavalʉma kutu yoosea, “Mʉloombi Mʉlʉʉngʉ avalamurirye fuma mbyaala ɨhɨ ˆyareka njɨra.” 
\v 41 Vaantʉ ˆvarɨ foo vakayaruma yara masáare, vakabatisiwa na vakasaangɨra na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. Vaantʉ avo nɨ ja mayana yatatʉ (3,000) jei vajáa. 
\v 42 Vaantʉ ava ˆvamuruma Yéesu vakatuuba teerera ukiindya wa vatumwi va Yéesu, vakava kɨɨntʉ kɨmwɨ kɨmʉtɨma na kʉbendʉlabendʉla mʉkáate ja nkʉmbʉkɨra ya inkwya yaachwe no mʉloomba Mʉlʉʉngʉ.
\s1 Mwiikalo wa Vaantʉ ˆVamuruma Yéesu
\p
\v 43 Vatumwi va Yéesu vabweeyyáa viintʉ ˆvihwáalaryaa ˆvyamema maatʉkʉ vii na isháara. Sa jeyyo, vaantʉ va Yerusaléemu vajáa vakwaatwa nɨ woowa na vamʉnyemyáa Mʉlʉʉngʉ maatʉkʉ vii. 
\v 44 Vaantʉ voosi ˆvajáa vamuruma Yéesu vajáa vaava kɨɨntʉ kɨmwɨ, na viiheeráa voosi viintʉ vyoosi ˆvajáa novyo. 
\v 45 Vaantʉ vaváa iyoombe viintʉ vyaavo na mpía ˆngʼeene vapatáa, vajigaváa kwa kɨra mʉʉntʉ ˆvyeene asaakáa. 
\v 46 Kɨra siikʉ valʉmanáa waámii wa \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w*. Kei, valʉmanáa nyuumbii jaavo kʉbendʉla mʉkáate no rya chákurya chaavo hamwɨ kʉnʉ varɨ na mɨtɨma myeerʉ na varɨ na cheerʉ. 
\v 47 Vamʉbweeyyiryáa Mʉlʉʉngʉ nkongojima na vajáa veendwa nɨ vaantʉ voosi. Na kɨra siikʉ Yéesu Mweenevyoosi oongereryáa vaantʉ vɨɨngɨ ko valamurirya, vakava hamwɨ na viivaavo vara ˆvamuruma.
\c 3
\s1 Peéteri Yoomʉhorya Kɨvete
\p
\v 1 Sikʉ ɨmwɨ mpɨɨndɨ ja cháámuusi, \w Peéteri\w* na Yooháani vajáa vatamanya na \w Kaayii Njija ya Ijʉva|lemma="Kaaya Njija ya Ijʉva"\w*. Mpɨɨndɨ ijo, noo vaantʉ vatamanyiryáa noo mʉloomba Mʉlʉʉngʉ. 
\v 2 Ʉko Kaayii Njija, kʉjáa kwatɨɨte vaantʉ ˆvajáa vamʉvérekire mʉʉntʉ ʉmwɨ kɨvete keende kʉvyaalwa kwaachwe. Avo vaantʉ vamʉvɨɨkáa ʉwo kɨvete mʉryaangwii wa waama ya Kaaya Njija ˆʉséwaa Mʉryaango ˆWabooha, sa andooloomba chochoosi fuma kwa vara vaantʉ ˆvɨɨngɨráa na Kaayii Njija. 
\v 3 Ʉwo mʉʉntʉ ˆakavoone Peéteri na Yooháani vookɨɨngɨra na Kaayii Njija, akavaloomba vamʉheere mpía.
\p
\v 4 Peéteri na Yooháani vakamutuurirya miiso, maa Peéteri akamʉsea, “Tʉlaange!” 
\v 5 Ʉra kɨvete akavalaanga kʉnʉ yookiilaangya heewa arɨ kɨɨntʉ chochoosi. 
\v 6 Aho, Peéteri akamʉsea, “Nɨɨnɨ nsiina mpía baa na saháabu tʉkʉ, maa kaa, kɨra ˆndɨrɨ nocho kʉheera ndɨrɨ. Kwa irina ra \w Yéesu\w* \w Kirisitʉ\w* wa Nasaréeti, inʉka, na waande yeenda!” 
\v 7 Hara, Peéteri akamʉkwaata mʉkono wa kʉlʉme, akamwiinʉla. Hahara, majeo na mpʉ́ʉ́nchɨ jaachwe jikapata ngururu. 
\v 8 Akafɨrɨra, akɨɨma, maa akaanda yeenda. Akɨɨngɨra hamwɨ novo na waámii ya Kaaya Njija, yooyeenda no fɨrɨrafɨrɨra kʉnʉ yoomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ.
\p
\v 9 Vaantʉ voosi ˆvajáa aho, vakamoona yooyeenda kʉnʉ yoomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ. 
\v 10 Vaantʉ ˆvakataange ʉhʉ noo ʉra mʉʉntʉ ˆaloombaloombáa heehi na Mʉryaango ˆWabooha wa Kaaya Njija, vakahwaalala mʉnʉmʉʉnʉ koona masáare ˆyamʉpátire.\fig Peéteri yoomʉhorya kɨvete|alt="Peter heals the crippled" src="cn01896B.tif" size="col" copy="David C. Cook Publishing Co., 1978" ref="3:4-8"\fig* 
\v 11 Kʉnʉ vahwáalɨɨre, vaantʉ voosi vakakʉʉrɨka na kʉʉntʉ ˆkʉséwaa Waama wa Solomóoni, kʉʉntʉ ʉwo mʉʉntʉ ˆajáa avʉʉ́mɨrɨɨre vala Peéteri na Yooháani.
\s1 Peéteri Yoovariyʉla Masáare Maaja Kaayii Njija ya Ijʉva
\p
\v 12 Peéteri ˆakavoone avo vaantʉ, maa akavasea, “Ee \w Viisiraéeli\w*, sa che aya masáare yoovahwaalarya? Sa che mootutuurirya miiso? Nɨ kiisea mwiise tamʉhóriirye ʉhʉ mʉʉntʉ kwa ngururu jiiswi, au nɨ sa mwiikalo wiiswi ˆutúubaa kɨra Mʉlʉʉngʉ ˆasáakaa wʉʉ? 
\v 13 Mʉlʉʉngʉ wa \w Aburaháamu\w*, Isaka na Yaakúupu, Mʉlʉʉngʉ wa vala baaba wiitʉ amʉbwéeyyiriirye nkongojima Mʉtʉmami waachwe Yéesu. Ʉhʉ noo ʉra ˆmʉmʉtwaala na balásii kwa vakʉ́ʉ́lʉ sa ʉʉlawe, na mʉkamʉheera moongo mpɨɨndɨ \w Piláato\w* ˆasaakáa amʉchʉngʉrɨre. 
\v 14 Mʉmʉheera moongo Yéesu, Mʉʉja na Mʉwoloki. Na nyuunyu mwamʉloomba Piláato amʉrekere mʉʉlai kɨpaango chaachwe.\x + \xo 3:14 \xo*\xt Laanga Lʉ́ka 23:18-25.\xt*\x* 
\v 15 Jeyyo, mwamʉʉlaa yeeye ˆarɨ ncholo ya nkaasʉ! Maa kaa, Mʉlʉʉngʉ amʉfʉfʉla! Na suusu voosi tʉrɨ vara ˆvoona ayo! 
\v 16 Irina ra Yéesu na kuriruma irina ɨro, noo ˆvimʉhɨ́ɨre ngururu ʉhʉ mʉʉntʉ ˆmoomoona. Ja viintʉ voosi ˆmoomoona, ahórire sa kuruma Yéesu.
\p
\v 17 Vanaviitʉ, mʉmányire nyuunyu na vakʉ́ʉ́lʉ vaanyu mwatʉmama aya sa sɨ mʉjáa mʉmányire tʉkʉ. 
\v 18 Ayo yatʉmamwa sa Mʉlʉʉngʉ akiimikirirye masáare yara ˆalʉʉsa kʉtweera kwa \w valáali na mʉtwe\w* vaachwe voosi, \w Masía\w* waachwe turikiriwa arɨ. 
\v 19 Sa jeyyo, \w mʉvalandukiri|lemma="Valandʉka"\w* Mʉlʉʉngʉ sa yeeye aseyye ʉvɨ waanyu, yeeye aveerye mɨtɨma kwa kʉra kʉva amwaarɨ na nyuunyu, 
\v 20 na avatʉmɨre Masía, yeeye nɨ Kirisitʉ ˆavasaawʉla keende aho kalɨ. 
\v 21 Yéesu yasaakwa achaale ʉko kurumwii, mpaka jifike mpɨɨndɨ Mʉlʉʉngʉ ˆarɨ bweeyya kɨra kɨɨntʉ kɨve kifya, ja ˆvyeene alʉʉsa keende aho kalɨ kwa njɨra ya valáali na mʉtwe vaachwe. 
\v 22 Mʉláali na mʉtwe \w Mʉ́sa\w* alʉʉsa, ‘Kʉrɨ nyuunyu, \nd Ijʉva\nd* Mʉlʉʉngʉ vasaawʉrɨra arɨ mʉláali na mʉtwe ˆmweene arɨ kiifwaana na nɨɨnɨ. Masáare yoosi mʉláali na mʉtwe waachwe ˆarɨ vawyɨɨra, mʉyateerere neeja.\x + \xo 3:22 \xo*\xt Laanga Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 18:15-19.\xt*\x* 
\v 23 Mʉʉntʉ yoyoosi sɨ ˆarɨ mʉteerera ʉwo mʉláali na mʉtwe, Mʉlʉʉngʉ mʉseyya arɨ kwa sikʉ ˆjisiina ʉhero fuma kwa vaantʉ vaachwe.’\x + \xo 3:23 \xo*\xt Laanga Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 8:19.\xt*\x*
\p
\v 24 Masáare ya sikʉ iji, yalʉʉswa nɨ valáali na mʉtwe voosi, kwaandɨra mpɨɨndɨ ja Samwéeli na voosi ˆvamʉtʉʉbɨrɨra vayalʉʉsa na vayavariyʉla. 
\v 25 Masáare yara Mʉlʉʉngʉ ˆalʉʉsa ko tweera kwa valáali na mʉtwe vaachwe, nyuunyu noo mooyahokera. Kei, \w mʉháko\w* ʉra ˆmweene abweeyya na vala baaba waanyu nyuunyu noo mookʉʉhokera. Mʉlʉʉngʉ avɨɨka mʉháko na baaba waanyu Aburaháamu kʉnʉ yoosea, ‘Kwa njɨra ya vaana vaako, luu vatalarya neende vaantʉ voosi va weerʉ.’\x + \xo 3:25 \xo*\xt Laanga Ncholo 22:18; 26:4.\xt*\x* 
\v 26 Haaha Mʉlʉʉngʉ amʉfʉfʉla Mʉtʉmami waachwe sa nyuunyu mʉpate kʉnáálo va ncholo, mʉtalariwe fuma uvii waanyu.”
\c 4
\s1 Peéteri na Yooháani Vootwaalwa na Balásii
\p
\v 1 Viintʉ \w Peéteri\w* na Yooháani ˆvajáa vakaarɨ voolʉʉsɨka na vara vaantʉ, maa \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva, \w Masadukáayo\w* na mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valʉkalʉka va \w Kaayii Njija ya Ijʉva|lemma="Kaaya Njija ya Ijʉva"\w* vakafika. 
\v 2 Avo vajáa vakálɨɨre maatʉkʉ vii sa avo \w vatumwi\w* va \w Yéesu\w* vakiindyáa na vavariyʉláa Yéesu afʉfʉka, isáare ɨrɨ roónekyaa kɨweerwii, vaantʉ ˆvaakwya fʉfʉka varɨ. 
\v 3 Aho, vakavakwaata, na sa viintʉ uchikʉ ʉjáa wɨɨ́ngɨɨre, vakavavɨɨka mʉnyololwii fʉʉrʉ lomʉtóondo yaachwe. 
\v 4 Maa kaa, vaantʉ ˆvarɨ foo va vara ˆvateereráa isáare, vakamuruma Mʉlʉʉngʉ. Na ˆvamuruma Yéesu vakafika vaantʉ valʉme mayana yasaano (5,000).
\p
\v 5 ˆKʉkeere, vakʉ́ʉ́lʉ va vaantʉ, vawosi na \w vakiindya va Miiro\w* vakalʉmana ʉko Yerusaléemu. 
\v 6 Aho kiikalwii, ajáa amwaarɨ Anáasi \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w*, Kayáafa, Yooháani, Alekɨsáanda na vaantʉ vɨɨngɨ va lʉkolo lwa \w mʉkʉ́ʉ́lʉ wa veeneɨsɨ va Ijʉva|lemma="Veeneɨsɨ"\w*. 
\v 7 Vakaviimya vala Peéteri na Yooháani, vakavuurya voosea, “Kɨvete ˆmʉmʉhoriiryé nɨ kwa ngururu na kwa irina ra ani?”
\p
\v 8 Aho, Peéteri kʉnʉ amémire \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*, akavasea, “Arumi, nyuunyu vakʉ́ʉ́lʉ va vaantʉ na vawosi! 
\v 9 Koonɨ isikʉ mootuchukuruma sa ɨrɨ isáare ˆreene abweeyyiriiwé ʉhʉ kɨvete na ˆvyeene ahoriiwé, 
\v 10 nyuunyu na vaantʉ voosi va \w Isiraéeli|lemma="Viisiraéeli"\w* moosaakwa mʉtaange, mʉʉntʉ ʉhʉ ˆmweene iímire mbere yaanyu ahórire na avɨ́ɨre nkaasʉ, kwa ngururu ya irina ra Yéesu \w Kirisitʉ\w* wa Nasaréeti. Ʉhʉ Yéesu nyuunyu mwamuningʼinʼya \w mʉsaláabii|lemma="Mʉsaláaba"\w* fʉʉrʉ akakwya, maa kaa, Mʉlʉʉngʉ akamʉfʉfʉla fuma inkwyii. 
\v 11 Nɨ ʉhʉ Yéesu noo ˆalʉʉswa jei,
\q1 Iwye ˆrasiitwa nɨ nyuunyu vajeengi,
\q2 ravɨ́ɨre iwye ikʉʉlʉ ra kichurii.\x + \xo 4:11 \xo*\xt Laanga Sabúuri 118:22.\xt*\x*
\p
\v 12 Kusiina mʉʉntʉ wɨɨngɨ yoyoosi ˆarɨ daha kʉtʉlamurirya tʉkʉ, sa kusiina irina rɨɨngɨ vaantʉ ˆvaheewa aha weerwii ˆreene rɨrɨ daha kʉtʉlamurirya fuma uvii tʉkʉ.”
\p
\v 13 Vara vakʉ́ʉ́lʉ ˆvakoone ˆvyeene vala Peéteri na Yooháani vajáa viitema, vakahwaalala maatʉkʉ vii sa vajáa vamányire sɨ vakiindiwa isáare ra Mʉlʉʉngʉ tʉkʉ. Vakataanga vala Peéteri na Yooháani nɨ hamwɨ vajáa na Yéesu. 
\v 14 Maa kaa, ˆvakamoone ʉra mʉʉntʉ ˆajáa ahórire iímire hamwɨ na vala Peéteri ya Yooháani, sɨ vaava na isáare ro lʉʉsa tʉkʉ. 
\v 15 Aho, vakavalairirya vafume hara \w Balásii Nkʉʉlʉ|lemma="Balása Nkʉʉlʉ"\w* ya \w Vayahúudi\w*, maa vakachaala vooveene, voolʉma sáare.
\p
\v 16 Vakaanda kiiyurya, “Che tʉrɨ vabweeyya vaantʉ ava? Sɨ tʉrɨ daha siita ʉhʉ muujíisa mʉkʉʉlʉ ˆmweene vabwéeyyiirye tʉkʉ, sa nɨ kɨweerwii ʉrɨ kwa kɨra mʉʉntʉ wa aha Yerusaléemu. 
\v 17 Sa jeyyo, tʉvakaanʼye ko vavuumba, vareke lʉʉsɨka na mʉʉntʉ yoyoosi kwa irina ra Yéesu, sa ɨrɨ irina rɨdɨɨre kweenera.”
\p
\v 18 Aho, vakavaanɨrɨra vala Peéteri na Yooháani kei, vakavakaanʼya vareke lʉʉsɨka ayo masáare mbere ja vaantʉ, baa karɨ vandookiindya vaantʉ kwa irina ra Yéesu vii kaa tʉkʉ. 
\v 19 Maa kaa, vala Peéteri na Yooháani vakavasea, “Lamuli veeneevyo koonɨ nɨ ʉwoloki mbere ya Mʉlʉʉngʉ kʉvanyemya nyuunyu kʉlookya Mʉlʉʉngʉ. 
\v 20 Suusu sɨ tʉrɨ reka kʉlʉʉsa masáare ˆtoona no teera tʉkʉ.”
\p
\v 21 Maa re, Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi ɨkavakaanʼya na nkalari, maa ɨkavareka. Vasiindwa kʉvaheera irya sa vaantʉ voosi vamʉbweeyyiryáa nkongojima Mʉlʉʉngʉ maatʉkʉ vii sa ɨro isáare ˆrɨjáa rafʉ́mɨɨre. 
\v 22 Ʉwo mʉʉntʉ ˆahoriwa kwa muujíisa nɨ kɨvete ajáa keende ˆavyaalwa, na ajáa atɨɨte myaaka makumi yanɨ (40) na kɨɨntʉ.
\s1 Vaantʉ ˆVamuruma Yéesu Voomʉloomba Mʉlʉʉngʉ
\p
\v 23 Vala Peéteri na Yooháani ˆvakarekerwe, vakahɨndʉka na kwa viivaavo, vakavawyɨɨra yara yoosi ˆvajáa vawyɨ́ɨrɨɨrwe nɨ vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva na vawosi. 
\v 24 Novo ˆvakateere jeyyo, voosi hamwɨ vakamʉloomba Mʉlʉʉngʉ voosea, “Weewe Ijʉva Mweeneevyo weemweene, ʉrɨ mʉkʉ́ʉ́lʉ wa kɨra kɨɨntʉ. Weewe noo wʉʉmba kurumu na weerʉ, mayɨya na viintʉ vyoosi ˆviri mʉʉmo. 
\v 25 Weewe ʉmʉbweeyya baaba wiitʉ \w Daúdi\w* mʉtʉmami waako alʉʉse jei kwa njɨra ya Mʉtɨma Mʉʉja,
\q1 ‘Sa che vaantʉ va weerʉ vakálɨɨre?
\q2 Na sa che nkolo ja vaantʉ joobweeyya mɨryʉʉngʉ ya kɨhoho?
\q1
\v 26 Vatemi va ɨhɨ weerʉ viímire neeja kʉlwa nkoondo,
\q2 kei vakʉ́ʉ́lʉ va Viisiraéeli viijíingire hamwɨ,
\q2 sa vamusiite \nd Ijʉva\nd* wiitʉ na \w Masía\w* waachwe.’\x + \xo 4:26 \xo*\xt Laanga Sabúuri 2:1-2.\xt*\x*
\m
\v 27 Masáare aya yafʉ́mɨɨre aha múujii, \w Heróode Antípaasi|lemma="Heróode"\w* na Poontío \w Piláato\w* valʉ́mɨɨne na vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi na Viisiraéeli sa vamʉkɨɨkane Yéesu Mʉtʉmami waako mʉʉja ˆwamʉhaka makuta. 
\v 28 Ayo masáare vabwéeyyiirye noo ˆʉjáa ʉlamʉla keende aho kalɨ yatʉmamwe, kwa ngururu jaako na kweenda kwaako. 
\v 29 Haaha ee Ijʉva, laanga ˆvyeene vootuvuumba! Ʉtʉheere ngururu suusu vatʉmami vaako tweenerye isáare raako ko kiitema. 
\v 30 Onekya ngururu jaako jo horya valwɨ́ɨrɨ. Kei ʉtwaambirirye tʉndoobweeyya isháara na viintʉ ˆvihwáalaryaa kwa irina ra Yéesu Mʉtʉmami waako mʉʉja.”
\p
\v 31 ˆVakahʉmʉle kʉloomba, aho haantʉ ˆvajáa viijíingire, hakasɨngɨsɨka. Mʉtɨma Mʉʉja akavalongoola voosi vakaanda kweenerya isáare ra Mʉlʉʉngʉ kʉnʉ viitémire.
\s1 Mwiikalo wa Vaantʉ ˆVamuruma Yéesu
\p
\v 32 Vaantʉ voosi ˆveene vajáa vamuruma Yéesu vajáa vaava mʉtɨma ʉmwɨ, na mɨryʉʉngʉ yaavo ɨjáa yaava hamwɨ. Kusiina mʉʉntʉ ˆaséaa viintʉ ˆarɨ novyo nɨ vyaachwe yeemweene tʉkʉ, viintʉ vyaavo vyoosi vijáa vyasaangiwa hamwɨ. 
\v 33 Vatumwi va Yéesu vavawyɨɨráa vaantʉ ko kiitema, kɨmáárɨ cha kʉfʉfʉka kwa Yéesu Mweenevyoosi. Na nduwo ya Mʉlʉʉngʉ ˆɨrɨ foo nɨ mweeri ya voosi ɨjáa. 
\v 34 Kusiina ʉmwɨ waavo sɨ ˆeenereryáa kɨɨntʉ tʉkʉ, sa vara ˆveene vajáa na mawʉnda baa na nyuumba, vaváa iyoombe. 
\v 35 Mpía ˆngʼeene vapatáa, vavaheeráa vatumwi va Yéesu, novo vajigaváa kwa vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ja ˆvyeene kɨra mʉʉntʉ asaakáa.
\p
\v 36 Kʉjáa kwatɨɨte \w Mʉláawi|lemma="Valáawi"\w* ʉmwɨ fuma ɨsɨ ya Kúpuro. Irina raachwe noo Yooséefu asewáa. Ʉhʉ, vatumwi va Yéesu vajáa vamʉkemera irina ra Barinába, noo kʉsea, “Mwaana ˆahéeraa mʉtɨma.” 
\v 37 Ʉhʉ ne ajáa avaa iyoombe iwʉnda raachwe. Na mpía ˆngʼeene ajáa apata, akajitwaala kwa vatumwi va Yéesu.
\c 5
\s1 Ʉloongo wa Ananía na Safíira
\p
\v 1 Kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Ananía na muki waachwe ˆasewáa Safíira. Ava novo vajáa vavaa iyoombe iwʉnda raavo. 
\v 2 Na mpía ˆngʼeene vajáa vapátire, Ananía akakeehya, na jira ˆngʼeene jijáa jachɨ́hɨɨre akajitwaala na kwa \w vatumwi\w* va \w Yéesu\w*. Ɨkɨ kɨɨntʉ vajáa valʉʉsɨkanʼya na mʉdala waachwe.
\p
\v 3 Ʉko, \w Peéteri\w* akamʉsea, “Ananía, sa che \w Irimʉ\w* rɨɨ́ngɨɨre mutimii waako na woomʉlongowera \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* ko lʉʉsa ʉréetire mpía joosi ˆngʼeene ʉpátire ko vaa iyoombe rɨra iwʉnda raako? 
\v 4 De ʉrɨ vae iyoombe, ɨrɨ iwʉnda nɨ raako raarɨ. Baa ˆʉkarɨvae iyoombe, mpía ˆngʼeene ʉpátire vyaarɨ ujibweeyyirye viintʉ vyaako ja ˆvyeene woosaaka weewe mweeneevyo. Ha de haaha nɨ sa che ʉtʉ́mamire isáare ja ɨrɨ mutimii waako? Weewe sɨ ʉtʉlóngowɨɨre suusu vii tʉkʉ, maa kaa, ʉmʉlóngowɨɨre Mʉlʉʉngʉ!”
\p
\v 5 Ananía ˆakateere vii ayo masáare, akawya, maa akakwya. Vaantʉ voosi ˆvateera ayo ˆyajáa yafʉ́mɨɨre, maa vakakwaatwa nɨ woowa. 
\v 6 Aho, vakʉʉja vatavana, vakʉʉfarɨmbɨrɨra mʉvɨrɨ waachwe na sáanda, vakamufumya na weerwii, maa vakɨɨta noo mʉtaaha.
\p
\v 7 Masaa yatatʉ ˆyakalooke, muki waachwe akɨɨngɨra. Yeeye sɨ ajáa anataanga yara ˆyajáa yafʉ́mɨɨre tʉkʉ. 
\v 8 Aho, Peéteri akamuurya, “Hoonɨ ngwyɨɨra, iji noo mpía joosi ˆmʉpátire ko vaa iyoombe iwʉnda wʉʉ?” Maa akasea, “Hɨɨ, noo iji.” 
\v 9 Aho, maa Peéteri akamʉsea, “Sa che mwiirʉ́mɨɨre kʉmʉyera Mʉtɨma wa Ijʉva? Teera! Vara vatavana ˆvadómire noo mʉtaaha mʉlʉme waako, naava aha mʉryaangwii, baa weewe kʉkʉtwaala viise noo kʉtaaha!”
\p
\v 10 Hahara Safíira akawya majewii ya Peéteri, maa akakwya. Vara vatavana vakɨɨngɨra, vakashaana akwíire, vakamʉtwaala na weerwii maa vakɨɨta noo mʉtaaha heehi na mʉlʉme waachwe. 
\v 11 Mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu, na vaantʉ voosi ˆvajáa vateera, vakɨɨngɨrwa nɨ woowa mʉkʉʉlʉ, sa ayo ˆyajáa yafʉ́mɨɨre.
\s1 Vatumwi Voobweeyya Myuujíisa ˆƗrɨ Foo
\p
\v 12 Kwa lʉvɨro lwa Mʉlʉʉngʉ, vatumwi va Yéesu vabweeyyáa isháara na viintʉ ˆvyamema maatʉkʉ vii ˆvihwáalaryaa kwa vaantʉ. Na vaantʉ vara ˆvajáa varuma, valʉmanáa voosi haantʉ ˆkʉséwaa Waama wa Solomóoni. 
\v 13 Kusiina mʉʉntʉ yoyoosi sɨ ˆajáa amuruma Yéesu ˆiisaangiriryáa novo tʉkʉ. Baa neembe nɨ jeyyo, vaantʉ vara sɨ ˆvajáa vamuruma Yéesu vavadʉʉmbáa no vanyemya mʉnʉmʉʉnʉ. 
\v 14 Vaantʉ ˆvamuruma Yéesu Mweenevyoosi vakakɨɨngɨka mʉnʉmʉʉnʉ, vaantʉ valʉme na vaantʉ vaki, vakatuuba kɨɨngɨka.
\p
\v 15 Sa jeyyo, vaantʉ vavavɨɨkáa valwɨ́ɨrɨ ndirii na virágwii njirii, sa Peéteri ˆarɨ looka, baa murimírimi waachwe ʉvatweerere novo vahole. 
\v 16 Vaantʉ ˆvarɨ foo vʉʉjáa fuma míiji ˆɨrɨ mbarɨmbarɨ ya Yerusaléemu, na vavareetáa valwɨ́ɨrɨ vaavo na vara ˆvajáa na \w mirimʉ mɨvɨ\w*, na avo voosi vahoriwáa.\fig Peéteri yoovahorya valwɨ́ɨrɨ|alt="Peter heals the sick" src="cn01909B.tif" size="col" copy="David C. Cook Publishing Co., 1978" ref="5:15"\fig*
\s1 Vapooji Vooturikiriwa
\p
\v 17 Haaha, \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w*, na viivaachwe ˆvajáa va mpuka ya \w Masadukáayo\w*, vakaanda voonera kɨvɨna vatumwi. 
\v 18 Sa jeyyo, vakavakwaata vatumwi, maa vakavatwaala na mʉnyololwii. 
\v 19 Maa kaa, kati na kati ya uchikʉ \w murimʉ mʉʉja|lemma="Mirimʉ miija"\w* wa Ijʉva ʉkʉʉja. Ʉkachʉngʉla mɨryaango ya aho mʉnyololwii, ʉkavafumya na weerwii, maa ʉkavasea, 
\v 20 “Tamanyi na waámii ya \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w* mʉkavawyɨɨre vaantʉ masáare yoosi ya ɨhɨ nkaasʉ ifya.” 
\v 21 Vatumwi vakakwaatya isáare ɨro, vakatamanya namʉtóondo dwɨɨ na waámii ya Kaaya Njija, maa vakaanda vavariyʉrɨra vaantʉ \w Masáare Maaja\w*.
\p Mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ na vara ˆvajáa ne ˆvakafike, vakaanɨrɨra \w Balása Nkʉʉlʉ\w* ya \w Vayahúudi\w*, noo kʉsea, itaka ra valʉme voosi va \w Isiraéeli|lemma="Viisiraéeli"\w*. Vakavatʉma vaantʉ vavafumye vatumwi fuma mʉnyololwii. 
\v 22 Maa kaa, valʉkalʉka va Kaayii Njija ˆvakafike aho mʉnyololwii, sɨ vavashaana vatumwi tʉkʉ. Sa jeyyo, vakahɨndʉla mʉlomo voosea, 
\v 23 “Tashɨ́hɨɨne mɨryaango ya mʉnyololwii yachuungwa vivira, na valʉkalʉka va mʉnyololwii viímire mɨryaangwii, maa kaa, ˆtʉkayʉʉle mɨryaango sɨ tashɨ́hɨɨne mʉʉntʉ yoyoosi nyuumbii tʉkʉ.”
\p
\v 24 Aho, mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valʉkalʉka va Kaayii Njija na vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva ˆvakateere ayo masáare, vakoololokera na vakahwaalala mʉnʉmʉʉnʉ kʉnʉ vookiiyurya nɨ kɨɨntʉ che chafʉ́mɨɨre. 
\v 25 Aho, akʉʉja mʉʉntʉ ʉmwɨ, akavasea, “Vara vaantʉ ˆmʉvachuungiré mʉnyololwii, vamwaarɨ waámii ya Kaaya Njija voovakiindya vaantʉ.”
\p
\v 26 Aho, mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valʉkalʉka va Kaayii Njija na valʉkalʉka vaachwe vakadoma na Kaayii Njija, maa vakɨtoovareeta vatumwi. Maa kaa, sɨ vavakwaata na ngururu tʉkʉ, sa voofáa kʉvawa na mawye nɨ vaantʉ.
\p
\v 27 ˆVakavareete, maa vakaviimya mbere ya Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi. Aho, mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ akavasea, 
\v 28 “Eri, sɨ tavakaaniiryé na ngururu mʉreke kukiindya vaantʉ kwa irina ra Yéesu tʉkʉ wʉʉ? Haaha sa che moodoomererya kweenerya ʉvariyuli waanyu Yerusaléemu yoosi na moosaaka kʉtʉverekya irya ra inkwya ya ʉhʉ mʉʉntʉ?”
\p
\v 29 Aho, Peéteri na vatumwi viivaachwe vakasea, “Suusu nɨ Mʉlʉʉngʉ tʉrɨ mutuuba kʉlookya kʉteera vaantʉ! 
\v 30 Mʉlʉʉngʉ wa vala baaba wiitʉ amʉfʉfʉla Yéesu, ʉra nyuunyu ˆmwamʉʉlaa ko muningʼinʼya \w mʉsaláabii|lemma="Mʉsaláaba"\w*. 
\v 31 Maa Mʉlʉʉngʉ akamʉbweeyyirya nkongojima ko mʉvɨɨka mʉkono waachwe wa kʉlʉme, ave Mʉkʉ́ʉ́lʉ na Mʉlamuriri sa Mʉlʉʉngʉ atʉbweeyye suusu Viisiraéeli tʉdahe \w kʉvalandʉka|lemma="Valandʉka"\w* fuma uvii wiitʉ na asee ʉvɨ wiitʉ wasírire. 
\v 32 Suusu tʉrɨ vara ˆvoona aya masáare hamwɨ na Mʉtɨma Mʉʉja Mʉlʉʉngʉ ˆavaheera vara ˆvamʉtéeraa matu.”
\p
\v 33 Avo vakʉ́ʉ́lʉ ˆvakateere ayo, vakakalala maatʉkʉ vii, vakasaaka kʉvʉʉlaa vatumwi va Yéesu. 
\v 34 Maa kaa, ʉmwɨ wa valʉme ajáa atɨɨte miiririkano ˆyiísimire. Ʉwo nɨ \w Mʉfarisáayo|lemma="Mafarisáayo"\w* ajáa na irina raachwe noo Gamaliéeli asewáa. Yeeye nɨ \w mukiindya wa kɨkomi wa Miiro|lemma="Vakiindya va Miiro"\w* ya Mʉlʉʉngʉ na anyemiwáa maatʉkʉ vii nɨ vaantʉ voosi. Akɨɨma mbere ya Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi, maa akalairirya vatumwi vafumiwe na weerwii kiduudi. 
\v 35 Aho, akavasea vara valʉme ˆvajáa vachɨ́hɨɨre hara Balásii, “Nyuunyu vaantʉ valʉme va Isiraéeli, laangi neeja ɨkɨ kɨɨntʉ ˆmoosaaka bweeyya kwa ava vaantʉ. 
\v 36 Sikʉ sɨ ˆjiri baa foo tʉkʉ, Teúuda, ajáa iibweeyya nɨ mʉʉntʉ wa kɨkomi na ajáa avalandʉka serekáali, baa kei ajáa aava na vapooji magana yanɨ (400). Maa kaa, ˆakʉʉlawe, vapooji vaachwe viipasa na mɨrɨmo yaavo ɨkarɨmɨra. 
\v 37 Sikʉ ˆjikaseese, mpɨɨndɨ vaantʉ ˆvavalwáa, Yʉ́ʉda \w Mʉgaliláaya|lemma="Galiláaya"\w* ajáa afʉmɨra. Ʉhʉ ne ajáa apata vaantʉ iituubáa novo, baa yeeye ajáa avalandʉka serekáali, ne ˆakʉʉlawe vaantʉ voosi vara ˆvamutuubáa viipasa. 
\v 38 Haaha nɨ kʉvawyɨɨra niise. Karɨ mʉvabweeyye kɨɨntʉ chochoosi ava vaantʉ tʉkʉ! Vareki! Koonɨ vookiibweeyyirya masáare yaavo vii, ʉhʉ mʉrɨmo waavo sɨ ʉrɨ chaala tʉkʉ. 
\v 39 Maa kaa, koonɨ woofuma kwa Mʉlʉʉngʉ sɨ mʉrɨ daha kʉvakɨtɨra tʉkʉ, sa kʉva mʉrɨ moomʉkɨɨkana Mʉlʉʉngʉ.”
\p Maa re, vakaruma masáare ya Gamaliéeli. 
\v 40 Sa jeyyo, vakavaanɨrɨra vatumwi, maa vakavataandɨkataandɨɨka. Aho, maa vakasea, karɨ luu valʉʉse kei irina ra Yéesu tʉkʉ. Vakavarekera vadome na meevo.
\p
\v 41 Vatumwi vakafuma Balásii Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi varɨ na cheerʉ, sa viintʉ Mʉlʉʉngʉ ˆajáa avavárire vɨɨma neeja kʉchwɨɨwa matɨ sa irina ra Yéesu. 
\v 42 Vakatuuba variyʉla Masáare Maaja kɨra siikʉ waámii ya Kaaya Njija na nyuumbii ja vaantʉ, Yéesu nɨ \w Masía\w*.
\c 6
\s1 Vaambiriryi Mufungatɨ va Vapooji Voosaawʉlwa
\p
\v 1 Sikʉ ˆjikaseese, vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w* vakɨɨngɨkáa mʉnʉmʉʉnʉ. Mangʼuulo ya \w Vayahúudi\w* ˆvalʉʉsɨkáa Kɨgiríki na vara ˆvalʉʉsɨkáa Kɨeburanía yakaanda. Vara ˆvalʉʉsɨkáa Kɨgiríki, vangʼuuláa vandoosea, valala vaavo, sɨ vagavɨrwáa chóorya cha kɨra siikʉ tʉkʉ. 
\v 2 Sa jeyyo, \w vatumwi\w* ikimi na vavɨrɨ vakaanɨrɨra itaka ra vaantʉ voosi ˆvamuruma Yéesu vakavasea, “Sɨ vyabooha suusu kʉreka mʉrɨmo wo variyʉla isáare ra Mʉlʉʉngʉ sa tʉndoovagavɨra valala chóorya tʉkʉ. 
\v 3 Haaha vanaviitʉ, saawuli vaantʉ mufungatɨ fuma kʉrɨ nyuunyu. Ava vaantʉ vave ˆvalʉ́ʉswaa nɨ vaaja, vara ˆvalóngoolwaa nɨ \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*. Kei, vave varɨ na tooti. Ava, vavɨɨka tʉrɨ vandootʉmama mʉrɨmo wo gava vyóorya, 
\v 4 sa suusu tutuube mʉloomba Mʉlʉʉngʉ no variyʉla isáare raachwe.”
\p
\v 5 Isáare ɨrɨ, rɨkaveerya mʉtɨma vaantʉ voosi. Hara, vakaanda saawʉla, vakamʉsaawʉla Sitefáani. Ʉhʉ nɨ mʉʉntʉ ˆamuruma Yéesu kɨkomi ajáa na alongoolwáa nɨ Mʉtɨma Mʉʉja. Kei, vakamʉsaawʉla Filíipi, Purokóoro, Nikanóori, Timóona, Pariméena na Nikoláao fuma múuji wa Antiókia ˆatuubáa díini ya Kɨyahúudi. 
\v 6 Aho, vakavavɨɨka avo ˆvasaawɨɨrwe mbere ya vatumwi va Yéesu, novo vakavaloombera ko vavɨkɨra mɨkono yaavo.
\p
\v 7 Isáare ra Mʉlʉʉngʉ rɨkatuuba kweenera, na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vakatuuba kɨɨngɨka mʉnʉmʉʉnʉ ʉko Yerusaléemu. Mpuka nkʉʉlʉ ya \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva ɨkamuruma.
\s1 Sitefáani Yookwaatwa
\p
\v 8 Haaha, Sitefáani ajáa aheewa nduwo nɨ Mʉlʉʉngʉ maatʉkʉ vii. Mʉlʉʉngʉ ajáa amʉheera ngururu nkʉʉlʉ jo bweeyya viintʉ ˆvihwáalaryaa na isháara nkʉʉlʉ kwa vaantʉ. 
\v 9 Maa kaa, Vayahúudi vamwɨ vakasaaka kwiiruta ndihi ne. Ava vajáa vafúmire \w sinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* ˆɨséwaa Vatʉ́mwa ˆVarekerwa. Vamwɨ vaavo vajáa vafúmire múuji wa Kɨréene na Alekisándiria, na ɨsɨ ja Kilikía na Ásia. 
\v 10 Sitefáani akava yoolʉma sáare novo kwa tooti kwa lʉvɨro lwa Mʉtɨma, novo vakasiindwa kwiiruta ndihi ne.
\p
\v 11 Aho, vakavaheemba vaantʉ kimbiso, maa vakaanda sea, “Tamʉteera Sitefáani \w yoomʉhɨɨntɨkɨra|lemma="Hɨɨntɨka"\w* \w Mʉ́sa\w* na Mʉlʉʉngʉ.”
\p
\v 12 ˆVakalʉʉse jeyyo, vakavatikʉla vaantʉ, vawosi na \w vakiindya va Miiro\w*. Aho, vakamʉkwaata Sitefáani, maa vakamʉtwaala na mbere ya \w Balása Nkʉʉlʉ\w* ya Vayahúudi. 
\v 13 Ʉko Balásii, vakamʉvɨɨkɨra mashahíidi va ʉloongo ˆvamʉlongowereryáa vandoosea, “Kɨmaarɨ ʉhʉ mʉʉntʉ sɨ arékaa lʉʉsa masáare yo kɨɨhɨɨntɨkɨra \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w* na \w Miiro\w* vii kaa tʉkʉ. 
\v 14 Tamʉteera yoosea atɨ ʉhʉ Yéesu wa Nasaréeti vaa arɨ ɨhɨ Kaaya Njija na valandʉla arɨ tʉʉva ˆngʼeene talaiririwa nɨ Mʉ́sa.” 
\v 15 Vaantʉ voosi ˆvajáa Balásii ɨyo, vakamutuurirya miiso Sitefáani, vakoona kisho chaachwe choolavalava ja kisho cha \w murimʉ mʉʉja|lemma="Mirimʉ miija"\w*.
\c 7
\s1 Sitefáani Mbere ya Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi
\p
\v 1 Aho, maa \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w* akamuurya Sitefáani, “Eri, masáare ˆvookusitaakya nɨ ya kɨmáárɨ wʉʉ?” 
\v 2 Sitefáani akamʉsea, “Vanaviitʉ na vala taáta wiitʉ, nteereri! Mʉlʉʉngʉ wa Nkongojima amʉfʉmɨra baaba wiitʉ \w Aburaháamu\w* mpɨɨndɨ ˆajáa Mesopotámia, mpɨɨndɨ sɨ ˆanasaama na Haráani. 
\v 3 Na ajáa amʉsea, ‘Inʉka fuma ɨsɨ yaako, vareke vaantʉ va lʉkolo lwaako, doma na ɨsɨ ˆngʼeene ndɨrɨ koonekya!’\x + \xo 7:3 \xo*\xt Laanga Ncholo 12:1.\xt*\x* 
\v 4 Aburaháamu akasaama fuma ɨsɨ yaachwe ya Vakalidáayo, akɨɨta kiikala Haráani. Taáta waavo ˆakawulale, Mʉlʉʉngʉ akamʉsaamya, akamʉreeta akʉʉja joo kiikala ɨsɨ ˆngʼeene mookiikala haaha.
\p
\v 5 Baa neembe nɨ jeyyo, Mʉlʉʉngʉ sɨ amʉheera ʉpaari wowoosi tʉkʉ, baa ijeo rɨmwɨ ra kadawo tʉkʉ. Maa kaa, Mʉlʉʉngʉ ajáa iichuunga kwaachwe kʉmʉheera arɨ ɨsɨ ɨhɨ ɨve yaachwe na vaana vaachwe, baa neembe mpɨɨndɨ ijo ajáa asiina mwaana. 
\v 6 Mʉlʉʉngʉ ajáa amʉsea, ‘Vaana vaako kʉva varɨ vayeni ɨsɨ ya vaantʉ vɨɨngɨ. Ʉko bweeyyiwa varɨ vatʉ́mwa na turikiriwa varɨ kwa myaaka magana yanɨ (400). 
\v 7 Maa kaa, nɨɨnɨ vaheera ndɨrɨ irya vaantʉ va ɨsɨ ˆngʼeene ɨrɨ vabweeyya vatʉ́mwa. Aya ˆyarɨ looka, vafumya ndɨrɨ fuma ɨsɨ ɨyo sa jɨ vaanyinamɨre aha.’\x + \xo 7:7 \xo*\xt Laanga Ncholo 15:13-14; Ufumo 3:12.\xt*\x* 
\v 8 Ayo ˆyakalooke, Mʉlʉʉngʉ akamʉheera Aburaháamu \w mʉháko\w*, wo twaala vaantʉ valʉme na \w kɨbawii|lemma="Kɨbawo"\w*. Jeyyo, Aburaháamu akamʉvyaala Isaka, akamʉtwaala na kɨbawii sikʉ ya naanɨ keende ˆavyaalwa. Isaka ne akamʉvyaala Yaakúupu, ne akavavyaala vala baaba wiitʉ ikimi na vavɨrɨ.
\p
\v 9 Ava vala baaba wiitʉ ikimi na ʉmwɨ vamooneráa kɨvɨna mwaanaavo Yooséefu, sa jeyyo, vakamʉvaa iyoombe ja mʉtʉ́mwa ʉko Mísiri. Maa kaa, Mʉlʉʉngʉ nɨ hamwɨ ajáa na Yooséefu. 
\v 10 Yeeye akamʉlamuririrya fuma uturikirii waachwe woosi. Akamʉheera tooti na Faráao mʉtemi wa Mísiri akamweenda, akamʉvɨɨka ave mʉkʉ́ʉ́lʉ wa ɨsɨ ya Mísiri na wa nyuumba yaachwe yoosi ya kɨtemi.
\p
\v 11 Sikʉ ˆjikaseese, ɨsɨ yoosi ya Mísiri na Kanáani ɨkava na njala ya imalo ˆngʼeene ɨjáa yareeta uturikiri mʉkʉʉlʉ. Chóorya kɨkavasɨrɨra vala baaba wiitʉ. 
\v 12 Yaakúupu ˆakateere Mísiri kwatɨɨte viryo, akavatʉma vaana vaachwe, noo kʉsea, vala baaba wiitʉ vadome. Ʉlo noo lʉjáa lwa ncholo voovo kʉtamanya na ʉko. 
\v 13 ˆVakatamanye lwa kavɨrɨ, Yooséefu akiilʉʉsa kwa vaanaavo, novo vakataangɨkana kwa Faráao mʉtemi wa Mísiri mweeneevyo. 
\v 14 Yooséefu akatʉma mʉlomo kwa taáta waavo Yaakúupu, adome na Mísiri hamwɨ na nyuumba yaachwe yoosi, novo nɨ vaantʉ makumi mufungatɨ na vasaano (75) vajáa. 
\v 15 Aho, Yaakúupu akatamanya na Mísiri, akawularɨra kʉʉko, baa na vala baaba wiitʉ vakawularɨra kʉʉko. 
\v 16 Mɨvɨrɨ yaavo ɨkareetwa fʉʉrʉ Shekéemu, ɨkataahwa \w mbiríírii|lemma="Mbɨrɨ́ɨ́ra"\w* ˆngʼeene Aburaháamu ajáa awʉla na mpía fuma kwa vaana va Hamóori.
\p
\v 17 Mpɨɨndɨ ˆjikasengerere ja kʉra kwiichuunga Mʉlʉʉngʉ ˆajáa iichuunga kwa Aburaháamu, mbyaala ya vala baaba wiitʉ ɨjáa yoongereriwa, vakava foo mʉnʉmʉʉnʉ ʉko Mísiri. 
\v 18 Maa reerʉ, mʉtemi wɨɨngɨ akaanda temerera ɨsɨ ya Mísiri, ʉwo sɨ ajáa amányire kɨɨntʉ chochoosi cha Yooséefu tʉkʉ. 
\v 19 Ʉwo mʉtemi akaanda kʉvaturikirya vala baaba wiitʉ, fʉʉrʉ akavadoomererya vandoofweita vasinga vaduudi sa vakwye.
\p
\v 20 Mpɨɨndɨ ɨyo, \w Mʉ́sa\w* ajáa avyaalwa. Mʉ́sa nɨ musinga ˆabooha maatʉkʉ vii ajáa mbere ya Mʉlʉʉngʉ. Akarerwa kaayii kwa taáta waavo kwa myeeri ɨtatʉ. 
\v 21 Maa kaa, ˆvakasiindwe kumuvisa, vakɨɨta koomʉfweita luujii na muhíínja wa Faráao akamʉshaana, maa akamʉsʉmʉla, akaanda mʉrera ja mwaana waachwe. 
\v 22 Mʉ́sa akakiindiwa masáare yoosi ya tooti ja Vamísiri, akava nkabaako kwa masáare na mɨrɨmo yaachwe.
\p
\v 23 Mʉ́sa ˆakafikye myaaka makumi yanɨ (40), akapata mpɨɨma yo koovalaanga \w Viisiraéeli\w* viivaachwe. 
\v 24 Ʉko akamʉshaana Mwiisiraéeli ʉmwɨ yooturikiriwa vyavɨɨha nɨ Mʉmísiri, akadoma noo mʉlamurirya, akamʉʉlaa ʉwo Mʉmísiri. 
\v 25 Mʉ́sa ajáa iisea, Viisiraéeli viivaachwe taanga varɨ Mʉlʉʉngʉ valamurirya arɨ ko tweera yeeye, baa jeyyo vandʉʉ vaachwe sɨ vataanga ayo tʉkʉ. 
\v 26 Lomʉtóondo yaachwe akavoona Viisiraéeli vavɨrɨ vookiivaa, akaanda valamʉla yoosea, ‘Arumi, nyuunyu mʉrɨ vaantʉ va mʉʉntʉ ʉmwɨ! Sa che mookiitamikya?’ 
\v 27 Maa kaa, ʉra ˆamuturikiryáa mwiiwaachwe akamʉkʉndʉla Mʉ́sa na ivarwii kʉnʉ yoomʉsea, ‘Nɨ ani akuvíikire ʉve mʉtemereri wiitʉ na mʉlamuli wiitʉ? 
\v 28 Nɨ saaka wiise wʉʉnjʉlae ja ˆvyeene ʉmʉʉlairé ʉra Mʉmísiri niijo wʉʉ?’\x + \xo 7:28 \xo*\xt Laanga Ufumo 2:14.\xt*\x* 
\v 29 Mʉ́sa ˆakateere ayo, akatɨɨja na ɨsɨ ya Midiáani, akɨɨta kiikala ʉko ja mʉyeni. Ʉko, akava na vaana vavɨrɨ va kɨɨntʉ kɨlʉme.
\p
\v 30 Myaaka makumi yanɨ (40) ˆɨkalooke, \w murimʉ mʉʉja|lemma="Mirimʉ miija"\w* ʉkamʉfʉmɨra Mʉ́sa ituundwii ˆrookorera mooto, ʉko ɨsɨ ya ibaláángwii heehi na Lʉʉlʉ lwa Sináai. 
\v 31 Mʉ́sa akahwaalala maatʉkʉ vii koona ɨro isáare, akaseesa na heehi sa alaange neeja. Hahara akateera sawúti ya Ijʉva yoomʉsea, 
\v 32 ‘Nɨɨnɨ ndɨrɨ Mʉlʉʉngʉ wa vala baaba waanyu, Aburaháamu, Isaka, na Yaakúupu.’\x + \xo 7:32 \xo*\xt Laanga Ufumo 3:6.\xt*\x* ˆAkateere ayo, akaanda tetema, akoofa baa kʉlaanga.
\p
\v 33 Hara Ijʉva akamʉsea, ‘Fumya mirunkumo majewii yaako, aha haantʉ ˆwiímire nɨ haantʉ haaja. 
\v 34 Nɨɨnɨ nɨɨ́ne viintʉ vaantʉ vaanɨ ˆvootʉrɨkɨra ʉko ɨsɨ ya Mísiri, natéɨɨre kɨrɨro chaavo, nakíimire nɨvalamurirye fuma utúmwii. Haaha nɨkʉtʉme ʉdome na ʉko Mísiri.’\x + \xo 7:34 \xo*\xt Laanga Ufumo 3:5, 7, 8, 10.\xt*\x*
\p
\v 35 Ʉhʉ Mʉ́sa noo yeeye ʉʼʉra vala baaba wiitʉ ˆvajáa vamusiita voosea, ‘Nɨ ani ˆakuvíikire ʉve mʉtemereri wiitʉ na mʉlamuli wiitʉ?’\x + \xo 7:35 \xo*\xt Laanga Ufumo 2:14.\xt*\x* Kwa njɨra ya ʉra murimʉ mʉʉja ˆmweene wamʉfʉmɨra hara ituundwii ˆrakoreráa mooto, Mʉlʉʉngʉ amʉtʉma ave mʉtemereri waavo na mʉlamuriri waavo. 
\v 36 Yeeye noo avalongoola vaantʉ va Isiraéeli fuma Mísiri kwa isháara na viintʉ ˆvihwáalaryaa ʉko Mísiri, mayiyii ya Sháamu, na ɨsɨ ya ibaláángʉ kwa myaaka makumi yanɨ (40).
\p
\v 37 Ʉhʉ Mʉ́sa noo ˆmweene avawyɨɨra Viisiraéeli yoosea, ‘Fuma kʉrɨ lʉkolo lwaanyu Mʉlʉʉngʉ vasaawʉrɨra arɨ \w mʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w* fuma kʉrɨ vaanaanyu ˆiifwɨ́ɨne na nɨɨnɨ.’\x + \xo 7:37 \xo*\xt Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 18:15.\xt*\x* 
\v 38 Yeeye noo ajáa hamwɨ na Viisiraéeli ʉko ɨsɨ ya ibaláángwii. Murimʉ mʉʉja alʉʉsa ne na vala baaba wiitʉ ʉko Luulwii lwa Sináai, akahokera masáare ya nkaasʉ sa atʉheere suusu.
\p
\v 39 Kɨrɨ vyoova jeyyo, vala baaba wiitʉ vajáa vamusiita Mʉ́sa vakamʉvɨɨka ivarwii, vakoona mpɨɨma mitimii yaavo vahɨndʉke na Mísiri. 
\v 40 Mʉ́sa ˆakachereve kʉhɨndʉka fuma luulwii, vakamʉsea Harúuni mwaanaavo, ‘Tʉtengenesherye kɨdabalaíyo ˆcheene kɨrɨ tʉlongoola njirii, sa Mʉ́sa ˆatʉlongoola fuma ʉko Mísiri sɨ tootaanga ˆcheene alʉ́mɨɨne nocho tʉkʉ!’\x + \xo 7:40 \xo*\xt Laanga Ufumo 32:1.\xt*\x* 
\v 41 Sikʉ ijo, Viisiraéeli vakatengenesha kɨdabalaíyo ˆchiifwɨ́ɨne na ndama ya ngʼoombe. Baa neembe kɨjáa nɨ kɨɨntʉ cho tengenesha na mɨkono yaavo, voovo vakakɨtoorera \w mpóryo\w* jo chɨmɨka na vakakɨbweeyyira ngovi. 
\v 42 Aho, Mʉlʉʉngʉ akaleyya miiso na kwɨɨngɨ, akavareka viinamɨre mwaasʉ, mweeri na nyényeeri. Ja ˆvyeene yaandɨkwa kɨtáabwii cha valáali na mʉtwe,
\q1 ‘Ee Nyuumba ya Isiraéeli! Mpɨɨndɨ ˆmwiikaláa ɨsɨ ya ibaláángʉ kwa myaaka makumi yanɨ,
\q2 eri, mʉʉnsɨɨnjɨráa nchúwo jaanyu sa mʉʉntoorere mpóryo wʉʉ? Aka tʉkʉ!
\q1
\v 43 Laangi mwaverekáa itibu ro kiinamɨra kɨdabalaíyo cha Molóoki,
\q2 na kɨdabalaíyo cha nyényeeri ya mʉlʉʉngʉ waanyu Refáani.
\q2 Vidabalaíyo ivyo, mʉjáa mwavitengenesha sa mʉndooviinamɨra.
\q1 Sa jeyyo, vatwaala ndɨrɨ na nyɨnɨkɨro ya \w Babéeli\w*.’\x + \xo 7:43 \xo*\xt Laanga Amóosi 5:25-27.\xt*\x*
\m
\v 44 Kʉra ɨsɨ ya ibaláángwii, vala baaba wiitʉ vajáa vatɨɨte rɨra \w itibu ro kiinamɨra\w*, ˆralaɨráa Mʉlʉʉngʉ novo arɨ. Ɨro rɨjáa ratengeneshiwa viviraviviira ja ˆvyeene Mʉlʉʉngʉ ajáa amoonekya Mʉ́sa. 
\v 45 Vala baaba wiitʉ viiheereryáa mpɨɨndɨ Yooshʉ́a ˆavalongooláa. Novo ˆvakɨɨsʉmʉle ɨra ɨsɨ fuma kwa vaantʉ va ɨsɨ ijo, Mʉlʉʉngʉ ˆakavakibirye mbere yaavo, vakarɨreeta na ʉko. Ɨro itibu rɨkava rɨmwaarɨ fʉʉrʉ mpɨɨndɨ ja mʉtemi \w Daúdi\w*.
\p
\v 46 Daúdi ajáa apata wʉʉja mbere ya Ijʉva, akamʉloomba yoosea, ‘Ee \nd Ijʉva\nd*, Mʉlʉʉngʉ wa Yaakúupu nooloomba nɨkʉjeengere \w Kaaya Njija|lemma="Kaaya Njija ya Ijʉva"\w*.’ 
\v 47 Maa kaa, ʉra ˆajeenga ɨyo Kaaya Njija nɨ mʉtemi Solomóoni. 
\v 48 Baa neembe nɨ jeyyo, yeeye ˆArɨ Mweerimweeri sɨ iíkalaa nyuumbii ˆngʼeene yajeengwa nɨ vaantʉ tʉkʉ. Ja ˆvyeene mʉláali na mʉtwe alʉʉsa,
\q1
\v 49 ‘\nd Ijʉva\nd* alʉʉsa, “Kurumu nɨ ichuumbi raanɨ ra kɨtemi,
\q2 na weerʉ nɨ ibambari raanɨ ro vɨkɨra majeo.
\q1 Haaha nɨ nyuumba ɨrɨ joolɨ ˆmʉrɨ kʉʉnjeengera?
\q2 Nɨ hai ˆndɨrɨ hʉmʉlʉka?
\q1
\v 50 Eri, ivyo vyoosi sɨ nɨɨnɨ navyʉʉmba tʉkʉ wʉʉ?”’\x + \xo 7:50 \xo*\xt Laanga Isáaya 66:1-2.\xt*\x*”
\b
\p
\v 51 Sitefáani akavasea, “Eri, nyuunyu ˆmwahiingya nkiingo! Mɨtɨma yaanyu na matu yaanyu sɨ yanatwaalwa kɨbawii tʉkʉ. Sikʉ joosi nyuunyu mʉndoomʉkɨtɨra \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* ja ˆvyeene vala baaba waanyu vabweeyya. 
\v 52 Eri, kwatɨɨte mʉláali na mʉtwe ˆmweene vala baaba waanyu sɨ vamuturikirya wʉʉ? Laangi, vavʉʉláa valáali na mʉtwe ˆvalʉʉsa kʉʉja kwa \w Yéesu\w* Mʉwoloki! Na ʉwo noo nyuunyu ˆmwamʉtwaala na kwa vavɨ mʉkamʉʉlaa. 
\v 53 Nyuunyu mwahokera \w Miiro\w* ya Mʉlʉʉngʉ kwa njɨra ya murimʉ mʉʉja, maa kaa, mʉkasiita kwɨɨteera.”
\s1 Sitefáani Yookʉʉlawa
\p
\v 54 Vara vakʉ́ʉ́lʉ va \w Vayahúudi\w* ˆvakateere ayo masáare ya Sitefáani, maa vakakalala maatʉkʉ vii kʉnʉ viilúmire mayeo. 
\v 55 Maa kaa, Mʉtɨma Mʉʉja akamʉheera ngururu Sitefáani, akalaanga kurumwii, akoona nkongojima ya Mʉlʉʉngʉ na Yéesu iímire mʉkono wa kʉlʉme wa Mʉlʉʉngʉ. 
\v 56 Hara akavasea, “Laangi! Nɨɨ́ne kurumu kwayúurikire na \w Mwaana wa Mʉʉntʉ\w* iímire mʉkono wa kʉlʉme wa Mʉlʉʉngʉ!”
\p
\v 57 Hahara vakʉ́ʉ́lʉ va Vayahúudi vakasiita kʉmʉteerera, vakatʉʉnɨka matu yaavo kʉnʉ vootʉla isóso, maa voosi vakamʉkɨɨmɨrɨra Sitefáani hamwɨ. 
\v 58 Hara, vakamufumya na mbarɨmbarɨ ya múuji, maa vakaanda mʉvaa na mawye. Mashahíidi vajáa vafumya nyweénda jaavo, maa vakajivɨɨka mawulwii ya mʉtavana ʉmwɨ ˆaséwaa Saúli ajilaange.
\p
\v 59 Mpɨɨndɨ ˆvamʉváa Sitefáani na mawye, yeeye amʉloombáa Mʉlʉʉngʉ yoosea, “Yéesu Mweenevyoosi, hokera mʉtɨma waanɨ!” 
\v 60 Aho, akachwaama ɨsɨ, akarɨra vikʉlʉkʉʉlʉ yoosea, “Mweenevyoosi, karɨ ʉvalamʉrɨre sa ʉvɨ ʉhʉ tʉkʉ.” ˆAkalʉʉse jeyyo, mʉtɨma waachwe ʉkareka mʉvɨrɨ.
\c 8
\p
\v 1 Na Saúli ajáa amwaarɨ aho, akeeriwa mʉtɨma sa kʉʉlawa kwa Sitefáani.
\s1 Vaantʉ ˆVamuruma Yéesu Vookaanda Turikiriwa
\p Sikʉ ɨyo, mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w* vakaanda turikiriwa mʉnʉmʉʉnʉ ʉko Yerusaléemu. Novo vakiipasa na ɨsɨ ya \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*, na \w Samaría\w*. \w Vatumwi\w* vii noo vajáa vachaala ʉko Yerusaléemu. 
\v 2 Sitefáani ˆakʉʉlawe, vaantʉ vamutúubaa Mʉlʉʉngʉ, vakɨɨta noo mʉtaaha, vakarɨra noo myaaha mʉnʉmʉʉnʉ sa Sitefáani. 
\v 3 Mpɨɨndɨ ijo, Saúli akaanda kuturikirya mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. Yeeye ayeendáa nyuumbii ja vaantʉ, ɨndoovarutirirya vaantʉ valʉme na vaantʉ vaki no vachuunga mʉnyololwii.
\s1 Filíipi Yoovariyʉla Masáare Maaja Ɨsɨ ja Yudéea na Samaría
\p
\v 4 Vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ˆvajáa vapásirwe, vakaanda variyʉla \w Masáare Maaja\w* kɨra haantʉ ˆvadomáa. 
\v 5 Filíipi ne akadoma na múujii ʉmwɨ wa ɨsɨ ya Samaría. Ʉko akaanda kʉvavariyʉrɨra vaantʉ Masáare ya \w Masía\w*. 
\v 6 Vaantʉ ˆvakateere masáare Filíipi ˆalʉʉsáa na myuujíisa na isháara ˆabweeyyáa, vakateya matu yaavo. 
\v 7 Filíipi akibiryáa \w mirimʉ mɨvɨ\w* fuma kwa vaantʉ ˆvarɨ foo, na mirimʉ mɨvɨ yarɨráa kati ˆyafumáa. Avahoryáa vaantʉ ˆvarɨ foo ˆvajáa vaakwya iyandiyandi na vivete. 
\v 8 Sa jeyyo, vaantʉ va ɨyo míiji vajáa veeriwa mɨtɨma maatʉkʉ vii.
\s1 Peéteri Yoomʉdalavya Simóoni Mʉsavɨ
\p
\v 9 Haaha aho múujii ʉwo wa ɨsɨ ya Samaría, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆmweene abweeyyáa ʉsavɨ. Ʉhʉ mʉʉntʉ irina raachwe noo Simóoni asewáa. Yeeye avahwaalaryáa vaantʉ voosi va ɨsɨ ya Samaría kwa ʉsavɨ ˆmweene abweeyyáa. Kei, iiyonáa yeeye nɨ nkabaako. 
\v 10 Vaantʉ voosi, vasinga na vaantʉ vakʉʉlʉ vamʉteeráa matu neejaneeja voosea, “Mʉʉntʉ ʉhʉ noo ɨra ngururu ya Mʉlʉʉngʉ ˆɨséwaa Ngururu Nkʉʉlʉ.” 
\v 11 Vaantʉ avo vamʉteeráa matu, sa avahwaalaryáa kwa sikʉ ˆjiri foo na ʉsavɨ waachwe. 
\v 12 Maa kaa, Filíipi ˆakavariyʉle Masáare Maaja ya \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w* na irina ra Yéesu \w Kirisitʉ\w*, vaantʉ vakaruma na vaantʉ valʉme na vaantʉ vaki \w vakabatisiwa|lemma="Batisa"\w*. 
\v 13 Simóoni ne akamuruma Yéesu, akabatisiwa, maa akaanda mutuuba Filíipi na kɨra haantʉ ˆadomáa. ˆAkoone isháara na myuujíisa mɨkʉʉlʉ Filíipi ˆabweeyyáa, akahwaalariwa maatʉkʉ vii.
\p
\v 14 Vatumwi va Yéesu ˆvajáa vachaala Yerusaléemu ˆvakateere vaantʉ va Samaría novo varirúmire isáare ra Mʉlʉʉngʉ, maa vakavatʉma vala \w Peéteri\w* na Yooháani vadome na ʉko. 
\v 15 Novo ˆvakafike ʉko, vakavaloombera vaantʉ vamʉhokere \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*. 
\v 16 Sa avo vaantʉ vajáa vabatisiwa kwa irina ra Yéesu Mweenevyoosi vii na Mʉtɨma Mʉʉja vajáa vakaarɨ sɨ vanamʉhokera tʉkʉ. 
\v 17 Peéteri na Yooháani vakavavɨkɨra avo vaantʉ mɨkono yaavo, novo vakamʉhokera Mʉtɨma Mʉʉja.
\p
\v 18 Simóoni ˆakoone vaantʉ vamʉhókɨɨre Mʉtɨma Mʉʉja kwa njɨra yo vɨkɨrwa mɨkono nɨ vatumwi, yeeye akayera kʉvaheera mpía vala Peéteri na Yooháani 
\v 19 yoovasea, “Mpeeri baa nɨɨnɨ lʉvɨro ʉlʉ, sa kɨra mʉʉntʉ ˆnkamʉvɨ́kɨraa mɨkono, amʉhokere Mʉtɨma Mʉʉja.”
\p
\v 20 Peéteri akamʉsea, “Isunke aha na mpía jaako! Nɨ kiisea wiise kɨlʉngʉlʉngʉ cha Mʉlʉʉngʉ chawʉ́lwaa na mpía! 
\v 21 Weewe sɨ ʉrɨ hamwɨ na suusu murimwii ʉhʉ baa kiduudi vii tʉkʉ, sa mʉtɨma waako sɨ ʉrɨ mʉwoloki miiswii ya Mʉlʉʉngʉ tʉkʉ. 
\v 22 \w Valandʉka\w* fuma ʉhʉ ʉvɨ waako, na ʉmʉloombe Mweenevyoosi akoonere mbavariri. Yeeye ifaanaa asee yasírire aya mavɨ ˆwaakiiririkana mutimii waako. 
\v 23 Nakwɨɨ́ne mʉtɨma waako wamema kɨvɨna, na waava mʉrerwa wa ʉvɨ.” 
\v 24 Simóoni akamʉsea, “Nooloomba mʉʉnoombere kwa Mweenevyoosi, sa ayo ˆmulúusire baa rɨmwɨ rɨdɨɨre kʉʉmpata.”
\p
\v 25 Vala Peéteri na Yooháani vakoonekya kɨkomi na vakeenerya Masáare Maaja ya Yéesu Kirisitʉ Mweenevyoosi. Fuma ʉko vakahɨndʉka na Yerusaléemu. Kʉnʉ njirii vavariyʉláa Masáare Maaja maturii yɨɨngɨ ˆyarɨ foo ya Samaría.
\s1 Filíipi na Mʉkʉ́ʉ́lʉ wa Esiópia
\p
\v 26 Sikʉ ɨmwɨ, \w murimʉ mʉʉja|lemma="Mirimʉ miija"\w* wa Ijʉva ʉjáa wamʉsea Filíipi, “Inʉka, ʉdome na ivaru ra saame fʉʉrʉ ɨra njɨra ˆyafuma Yerusaléemu ˆyatamanya na Gáasa.” Njɨra ɨhɨ ɨjáa yatweera na ɨsɨ ya ibaláángwii. 
\v 27 Aho, maa Filíipi akakwaata njɨra. Njirii akalʉmana na mʉkʉ́ʉ́lʉ ʉmwɨ fuma Esiópia, ʉwo mʉʉntʉ nɨ mʉkʉlʉkʉʉlʉ wa ɨsɨ ajáa na ajáa achulwa asiina mbyaala tʉkʉ. Ʉwo noo ɨɨmɨrɨráa mpía joosi ja Kandáake, noo kʉsea, mʉtemi muki wa ɨsɨ ya Esiópia. Ʉhʉ mʉkʉ́ʉ́lʉ ajáa adómire na Yerusaléemu noo mwiinamɨra Mʉlʉʉngʉ. 
\v 28 Mpɨɨndɨ ijo, nɨ hɨndʉka ahɨndʉkáa na kaayii. Yeeye ajáa iíkyɨɨre gáarii yaachwe ˆirútwaa nɨ faráasi kʉnʉ yoosoma kɨtáabu cha Isáaya \w mʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w*.\fig Gáari ˆirútwaa nɨ faráasi|alt="Cart being pulled by a horse" src="CN01932B.TIF" size="col" copy="David C. Cook Publishing Co., 1978" ref="8:27-35"\fig*
\p
\v 29 Aho, Mʉtɨma Mʉʉja akamʉsea Filíipi, “Tamanya fʉʉrʉ wɨɨkwaate ɨra gáari.” 
\v 30 Akɨɨkɨbɨrɨra mpaka akɨɨkwaata. Ʉko gáarii akateera mʉʉntʉ yoosoma kɨtáabu cha Isáaya mʉláali na mʉtwe. Filíipi akamuurya, “Taanga wiise ayo ˆwoosoma wʉʉ?” 
\v 31 Ne akamʉsea, “Joolɨ ndɨrɨ taanga na nɨɨnɨ nsiina mʉʉntʉ wo kʉʉnvariyʉrɨra masáare aya?” Hara, akamʉloomba Filíipi ɨɨngɨre na gáarii novo vakiikala hamwɨ. 
\v 32 Masáare ˆYarɨ Mpeho ˆmeene asomáa ʉwo Mweesiópia nɨ aya,
\q1 “Ajáa alongoriwa ja muundi ˆyootwaala noo sɨɨnjwa.
\q2 Ne ajáa akirinya sawu ja ˆvyeene mwaana wa muundi akírinyaa kati ˆyookerwa mabaáhɨra.
\q2 Yeeye sɨ iinʉla mʉlomo waachwe tʉkʉ.
\q1
\v 33 Vakamuchwa matɨ na vakamʉsea nɨ mʉvɨ, maa kaa, yeeye sɨ abweeyya ʉvɨ wowoosi tʉkʉ.
\q2 Kusiina mʉʉntʉ ˆarɨ daha lʉʉsɨkɨra masáare ya mbyaala yaachwe tʉkʉ.
\q1 Sa kʉva mooyo kwaachwe,
\q2 kwaseyyiwa aha weerwii.”\x + \xo 8:33 \xo*\xt Laanga Isáaya 53:7-8.\xt*\x*
\p
\v 34 Ʉra Mweesiópia akamuurya Filíipi, “Nooloomba wʉʉngyɨɨre masáare aya mʉláali na mʉtwe alʉʉsa sa ani? Nɨ sa yeeye mweeneevyo au sa mʉʉntʉ wɨɨngɨ?” 
\v 35 Hahara Filíipi akaanda na yayara Masáare ˆYarɨ Mpeho, akamʉvariyʉrɨra Masáare Maaja ya Yéesu.
\p
\v 36 Mpɨɨndɨ ˆvayeendáa, vakafika haantʉ ˆkʉjáa na maaji. Ʉra Mweesiópia akamʉsea Filíipi, “Laanga! Maaji naaya aha. Che kɨrɨ kʉʉnkɨtɨra ndɨɨre batisiwa?” [
\v 37 Filíipi akamʉsea, “Koonɨ wooruma kwa mʉtɨma waako woosi daha ʉrɨ batisiwa.” Akamʉsea, “Narúmire, Yéesu Kirisitʉ nɨ \w Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ\w*.”] 
\v 38 Hara ʉra Mweesiópia akalairirya gáari yaachwe yiimiwe, vakakiima, vakɨɨngɨra luujii, maa Filíipi akamʉbatisa.
\p
\v 39 ˆVakafume vii luujii, hahara, Mʉtɨma wa Ijʉva ʉkamʉsʉmʉla Filíipi, na ʉra Mweesiópia sɨ amoona kei tʉkʉ. Akatuuba lʉyeendo lwaachwe kʉnʉ arɨ na cheerʉ. 
\v 40 Filíipi ne akiishaana arɨ múujii wa Asóoto. Akatweera míiji yoosi ɨrɨ njirii kʉnʉ yoovariyʉla Masáare Maaja mpaka akafika múujii wa Kaisaría.
\c 9
\s1 Saúli Yoonunuulwa
\p
\v 1 Mpɨɨndɨ ijo, Saúli ajáa atuuba kʉvavuumba vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w* Mweenevyoosi. Yeeye asaakáa avamale imalo. Aho, akadoma na kwa \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w*, 
\v 2 noo loomba barʉ́wa sa akataangwe ʉko \w masinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* ya Damésiki. Barʉ́wa ijo, jamʉheeráa ngururu yo vakwaata no vachuunga vaantʉ valʉme na vaantʉ vaki vara ˆvaruma Njɨra ya Yéesu Mweenevyoosi sa avatwaale na Yerusaléemu.
\p
\v 3 Aho, akakwaata njɨra yo doma na Damésiki. ˆAkasengerere Damésiki, koonka kɨweerʉ kɨkʉʉlʉ fuma kurumwii kɨkamʉmʉrɨka fuma kɨra ivaru. \fig Kɨweerʉ choomʉmʉrɨka Saúli|alt="light shines on paul" src="Damascus rd a.TIF" size="col" copy="SIL International 2014 - Michael Harrar, Mbeya" ref="9:4"\fig* 
\v 4 Haaho akawya na ɨsɨ na akateera sawúti yookaanɨrɨra, “Saúli, Saúli sa che wookuunturikirya?”
\p
\v 5 Saúli akasea, “Aaɨ Mʉkʉ́lʉ, ʉrɨ ani weewe?” Na ɨra sawúti ɨkamʉsea, “Nɨɨnɨ ndɨrɨ Yéesu. Weewe wookuunturikirya. 
\v 6 Ɨma, ʉtamanye na múujii, ʉko wyɨɨrwa ʉrɨ nɨ mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆcheene woosaakwa ʉbweeyye.”
\p
\v 7 Vaantʉ ˆayeendanʼyáa novo vajáa viímire kimi kʉnʉ vahwáalɨɨre, sa baa voovo vajáa vatéɨɨre ɨyo sawúti, maa kaa, sɨ vamoona mʉʉntʉ yoyoosi tʉkʉ. 
\v 8 Hara, Saúli akiinʉka, akasaaka kʉnʉkʉla miiso baa koona kɨɨntʉ tʉkʉ. Vara viivaachwe vakamʉkwaata mʉkono vakamʉtwaala fʉʉrʉ Damésiki. 
\v 9 Saúli iikala ʉko kwa sikʉ itatʉ baa koona tʉkʉ. Mpɨɨndɨ ijo, sɨ arijáa baa noo nywa kɨɨntʉ tʉkʉ.
\p
\v 10 Ʉko Damésiki kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆamuruma Yéesu ˆasewáa Ananía. Yéesu Mweenevyoosi ajáa amwáanɨrɨɨre Ananía njorii akamʉsea, “Ananía!” Ne akamʉsea, “Mweenevyoosi, nɨɨnɨ nʉ aha!”
\p
\v 11 Mweenevyoosi akamʉsea, “Tamanya fʉʉrʉ njɨra ɨra ˆyaséwaa Njɨra ˆYawoloka. Aho, nyuumbii ya Yʉ́ʉda, wuurikirirye mʉʉntʉ ʉmwɨ fuma Társo irina raachwe Saúli. Haaha nɨ mʉloomba iise Mʉlʉʉngʉ, 
\v 12 na ɨɨ́ne njori. Ʉko njorii amwɨɨ́ne mʉʉntʉ ˆasewáa Ananía yookɨɨngɨra na nyuumbii na amʉvɨ́kɨɨre mɨkono sa oone kei.” 
\v 13 Maa kaa, Ananía akamʉsea, “Ee Mweenevyoosi, nateera kwa vaantʉ ˆvarɨ foo ˆvyeene ʉhʉ Saúli avatʉmamɨra viintʉ vɨvɨ vaantʉ vaako vaaja ʉko Yerusaléemu. 
\v 14 Haaha amwaarɨ aha arɨ na wiimiriri fuma kwa vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva wo kwaata vaantʉ voosi ˆvariruma irina raako.” 
\v 15 Maa kaa, Mweenevyoosi akamʉsea Ananía, “Weewe doma! Ʉhʉ mʉʉntʉ nɨɨnɨ namʉsáawɨɨre ave mʉtʉmami waanɨ. Yeeye kweenerya arɨ irina raanɨ kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ \w Vayahúudi\w*, kwa vatemi, baa na kwa \w Viisiraéeli\w*. 
\v 16 Nɨɨnɨ mweeneevyo kʉmʉlaɨra ndɨrɨ ˆvyeene arɨ turikiriwa maatʉkʉ vii sa irina raanɨ.”
\p
\v 17 Hara Ananía akadoma, akɨɨngɨra nyuumba kʉʉntʉ ˆajáa Saúli. Akamʉvɨkɨra mɨkono akamʉsea, “Saúli mwanawiitʉ, Yéesu Mweenevyoosi aantúmire kwaako, waande koona, ʉmʉhokere \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*. Ʉhʉ Yéesu noo akʉfʉmɨra kʉra njirii kati ˆwʉʉjáa na aha.” 
\v 18 Koonka, viintʉ ˆviri ja majʉla vikawya fuma miiswii ya Saúli, akaanda koona. Aho, akiinʉka, \w akabatisiwa|lemma="Batisa"\w*. 
\v 19 ˆAkahʉmʉle kurya chákurya, maa akava na ngururu kei.
\s1 Saúli Yoovariyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho ʉko Damésiki
\p Saúli iikalakala ʉko Damésiki, na mpɨɨndɨ ijo nɨ na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ajáa. 
\v 20 Hahara, akaanda doma na masinagóogii, na akaanda variyʉla Yéesu nɨ \w Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ\w*. 
\v 21 Vaantʉ voosi ˆvateereráa ʉvariyuli waachwe ʉwo, vahwaalaláa maatʉkʉ vii. Viiyuryáa voosea, “Eri, ʉhʉ sɨ noo ʉra mʉʉntʉ ˆavaturikiryáa mʉnʉmʉʉnʉ vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ʉko Yerusaléemu tʉkʉ wʉʉ? Eri, ˆchamʉreeta na aha sɨ joo kwaata vaantʉ ˆvamuruma Yéesu aha Damésiki sa avatwaale na kwa vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva tʉkʉ wʉʉ?”
\p
\v 22 Maa kaa, Saúli akava yookiitema mʉnʉmʉʉnʉ, yeeye avavariyʉrɨráa Vayahúudi ˆviikaláa Damésiki, ko tweera Masáare ˆYarɨ Mpeho Yéesu noo \w Masía\w* na sɨ vadaháa siita tʉkʉ. 
\v 23 Mpɨɨndɨ ˆjikalooke, Vayahúudi vakatʉʉnga mʉryʉʉngʉ wo mʉʉlaa Saúli. 
\v 24 Vakaanda kumugiida mɨryaangwii ya ʉra múuji uchikʉ na muusi sa vamʉʉlae. Maa kaa, mʉryʉʉngʉ waavo wo mʉʉlaa ʉkamʉfɨkɨra Saúli. 
\v 25 Sa jeyyo, nuuchikʉ vapooji vaachwe vakamʉvɨkɨra kɨkápwii kɨkʉʉlʉ, vakamukiimya na ɨsɨ na ludihi ko tweera na chooririi ˆcheene kɨjáa lʉkaandii lwa múuji, maa akalooka. \fig Saúli yookiimiriwa na kɨkápu na chooririi|alt="Saul lowered through the window" src="WA03999b.tif" size="col" copy="Graham Wade © United Bible Societies, 1989" ref="9:25"\fig*
\s1 Saúli Yoohɨndʉka na Yerusaléemu
\p
\v 26 Saúli ˆakafike Yerusaléemu, akiisompyasompya kʉsaangɨra na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. Vaantʉ voosi ˆvamuruma Yéesu vakamoofa, sa sɨ varumáa koonɨ ajáa amurúmire Yéesu tʉkʉ. 
\v 27 Maa kaa, Barinába akamʉtwaala Saúli na kwa \w vatumwi\w* va Yéesu. Akavawyɨɨra ˆvyeene Saúli ajáa amoona Mweenevyoosi njirii yoodoma na Damésiki na ˆvyeene Mweenevyoosi amuwyɨɨra. Kei, akavawyɨɨra ˆvyeene Saúli avavariyʉrɨráa vaantʉ Masáare ˆYarɨ Mpeho ko kiitema ʉko Damésiki. 
\v 28 Sa jeyyo, Saúli akiikala hamwɨ novo. Ɨndoorɨɨngɨrɨra novo ʉko Yerusaléemu, kʉnʉ yoovavariyʉrɨra vaantʉ kwa irina ra Yéesu Mweenevyoosi baa woowa tʉkʉ. 
\v 29 Alʉʉsɨkáa no kwiiruta ndihi na Vayahúudi ˆveene valʉʉsɨkáa Kɨgiríki, maa kaa, voovo vasaakáa vamʉʉlae. 
\v 30 Maa kaa, vaaniitʉ ˆvakataange ayo, vakamʉsʉmʉla, vakamʉtwaala na múujii wa Kaisaría, maa vakamʉtʉma atamanye na kwaavo ʉko múujii wa Társo.
\p
\v 31 Mpɨɨndɨ ijo, mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vajáa viikala mwiikalo mʉʉja ɨsɨ yoosi ya \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*, \w Galiláaya\w*, na \w Samaría\w*. Vajáa vakɨɨngɨka, vajáa vadoma na mbere, na Mʉtɨma Mʉʉja ajáa avaheera mʉtɨma. Kei vamʉnyemyáa Mweenevyoosi.
\s1 Ainéea Yoohoriwa
\p
\v 32 Mpɨɨndɨ ijo, \w Peéteri\w* arɨɨngɨrɨráa ʉko nooko, akadoma fʉʉrʉ múuji wa Líida sa avaluumbye vaantʉ va Mʉlʉʉngʉ ˆviikaláa ʉko. 
\v 33 Ʉko Líida akamʉshaana mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Ainéea. Ʉhʉ ajáa aakwya iyandiyandi kwa myaaka ɨnaanɨ na alaala ndirii vii. 
\v 34 Peéteri akamʉsea, “Ainéea, Yéesu \w Kirisitʉ\w* akʉhóriirye. Inʉka! Fota ndɨrɨ yaako.” Koonka, Ainéea akiinʉka. 
\v 35 Vaantʉ voosi ˆviikaláa ʉko múuji wa Líida na nyika yoosi ya Sharóoni ˆvakamoone Ainéea, vakamuruma Yéesu Mweenevyoosi.
\s1 Peéteri Yoomʉfʉfʉla Dorikáasi
\p
\v 36 Ʉko múuji wa Yóopa, kʉjáa kwatɨɨte mwaana muki ʉmwɨ ˆajáa amuruma Yéesu irina raachwe noo Tabíita asewáa, noo kʉsea Dorikáasi na Kɨgiríki. Dorikáasi avaambiriryáa vakɨva na avabweeyyiryáa vaantʉ vɨɨngɨ vaaja. 
\v 37 Mpɨɨndɨ ijo Peéteri ˆajáa ʉko, Dorikáasi ajáa alwaala, maa akawulala. Vaantʉ vakamooyya, vakamʉlaarya, maa vakamʉvɨɨka chúumba cha gorófii. 
\v 38 Na sa viintʉ múuji wa Líida ʉjáa heehi na Yóopa, vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vakateera Peéteri amwaarɨ Líida. Sa jeyyo, vakavatʉma vaantʉ vavɨrɨ vakamwaanɨrɨre. Vakavasea, vakamʉsee jei, “Tooloomba wʉʉje chaangʉ na mɨɨtʉ, karɨ ʉchérevaa tʉkʉ.”
\p
\v 39 Aho, maa Peéteri akatamanyanʼya novo. ˆVakafike Yóopa, vakamʉtwaala Peéteri na kʉra chúumba cha gorófii. Ʉko, valala ˆvarɨ foo vakaanda kʉmʉrɨɨngɨrɨra Peéteri kʉnʉ voomʉrɨrɨra no mʉlaɨra Peéteri ɨngo ˆngʼeene Dorikáasi avachʉmɨra kati ˆajáa arɨ mooyo. 
\v 40 Peéteri akavaseyya voosi na weerwii, akachwaama, akamʉloomba Mʉlʉʉngʉ. Hara akʉʉlaanga ʉra mʉvɨrɨ, maa akasea, “Tabíita, inʉka!” Tabíita akakʉnʉkʉla miiso yaachwe, na ˆakamoone Peéteri, akiikala. 
\v 41 Peéteri akamʉkwaata mʉkono, maa akamwaambirirya kwɨɨma. Akavaanɨrɨra vara valala, na vaantʉ vɨɨngɨ ˆvamuruma Yéesu, maa akavalaɨra Tabíita arɨ mooyo.
\p
\v 42 Masáare aya yakeenera múujii woosi wa Yóopa, vaantʉ ˆvarɨ foo vakamuruma Yéesu Mweenevyoosi. 
\v 43 Peéteri akiikala ʉko Yóopa kwa sikʉ ˆjiri foo na kʉʉntʉ ˆɨkaláa nɨ kwa mʉʉntʉ ˆaséwaa Simóoni ˆmweene aténgeneshaa mɨmberʉ.
\c 10
\s1 Kornéeli Yoomwaanɨrɨra Peéteri
\p
\v 1 Ʉko múujii wa Kaisaría, kʉjáa kwatɨɨte mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo ʉmwɨ ˆasewáa Kornéeli. Ʉhʉ ɨɨmɨrɨráa valʉkalʉka fuma mpuka nkʉʉlʉ ya valʉkalʉka ˆyasewáa Mpuka ya Kiitalía. 
\v 2 Kornéeli nɨ mʉʉntʉ mʉʉja ajáa, na amʉnyemyáa Mʉlʉʉngʉ hamwɨ na vaantʉ voosi va kaaya yaachwe. Yeeye amʉloombáa Mʉlʉʉngʉ mpɨɨndɨ joosi na avaambiriryáa vakɨva.
\p
\v 3 Sikʉ ɨmwɨ mpɨɨndɨ ja cháámuusi, akoona njori. Aho njorii akoona \w murimʉ mʉʉja|lemma="Mirimʉ miija"\w* wa Mʉlʉʉngʉ woomwaanɨrɨra kwa irina raachwe, “Kornéeli!” 
\v 4 Kornéeli akʉʉlaanga ʉra murimʉ mʉʉja na woowa, maa akuurya, “Ee aaɨ nɨ che?” Murimʉ mʉʉja ʉkamʉsea, “Mʉlʉʉngʉ atéɨɨre kʉloomba kwaako na ɨɨ́ne ˆvyeene ʉvaambɨráa vakɨva. Ivyo vyoosi vyafíkire kwa Mʉlʉʉngʉ na vikʉmbʉkɨra iise. 
\v 5 Haaha, tʉma vaantʉ vatamanye na múujii wa Yóopa, sa vakamʉreete mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆaséwaa Simóoni irina rɨɨngɨ \w Peéteri\w*. 
\v 6 Kʉʉntʉ ˆyookiikala nɨ kwa Simóoni mʉtengeneshi wa ndɨrɨ. Nyuumba yaachwe nɨ mbarɨmbarɨ ya mayɨya ɨrɨ.”
\p
\v 7 Murimʉ mʉʉja ˆʉkahʉmʉle kumuwyɨɨra Kornéeli ayo masáare, maa ʉkalooka. Aho, maa akavaanɨrɨra vatʉmami vaachwe vavɨrɨ na mulwi nkoondo ʉmwɨ ˆmweene ajáa mʉʉja. 
\v 8 Akavawyɨɨra yoosi ˆyajáa yamʉfʉ́mɨɨre, maa akavatʉma vadome na Yóopa.
\s1 Njori ya Peéteri
\p
\v 9 Sikʉ ya kavɨrɨ mpɨɨndɨ ja mpoloonge, vaantʉ ˆveene Kornéeli ajáa avatʉma vakava vaséngerɨɨre Yóopa. Mpɨɨndɨ yɨɨyo, Peéteri ne akaambʉka na ikekeerii noo mʉloomba Mʉlʉʉngʉ. 
\v 10 Mpɨɨndɨ ˆasaaryáa, njala ɨkamwaava mʉnʉmʉʉnʉ. Maa kaa, mpɨɨndɨ chóorya ˆchiimiwáa neeja, akoona njori. 
\v 11 Aho njorii, akoona kurumu kwayúurikire, na kɨɨntʉ ja lweénda lʉkʉlʉkʉʉlʉ ˆlwakwáatirwe makondowa yoosi lʉkakiima fʉʉrʉ ɨsɨ. 
\v 12 Isii ya ʉlo lweénda, kʉjáa kwatɨɨte maka ja kɨra ivala. Kʉjáa kwatɨɨte maka ˆjiri na mawʉlʉ yanɨ, viintʉ ˆvitámbaalaa na ndee. 
\v 13 Aho, akateera sawúti yoomʉsea, “Peéteri, inʉka, ʉsɨɨnje, urye.”
\p
\v 14 Maa kaa, Peéteri akamʉsea, “Ee Mweenevyoosi, tʉkʉ! Nɨɨnɨ sɨ nɨnaarya baa kamudu vii tʉkʉ kɨɨntʉ chochoosi ˆkɨrɨ na \w njeo\w*.”\x + \xo 10:14 \xo*\xt Laanga Valáawi 11.\xt*\x* 
\v 15 Kei ɨyo sawúti ɨkamʉsea lwa kavɨrɨ, “Kuvisea viintʉ ˆavijirʉla Mʉlʉʉngʉ viri na njeo tʉkʉ.” 
\v 16 Ivi vijáa vyafʉmɨra katatʉ, maa lʉra lweénda lʉkahɨndʉlwa na kurumwii.
\p
\v 17 Mpɨɨndɨ Peéteri ˆajáa akaarɨ ahwáalɨɨre, vaantʉ vara ˆvajáa vatúmirwe nɨ Kornéeli vakuurikirirya ɨra nyuumba ya Simóoni, maa vakɨɨtaanga. Aho, maa vakɨɨma mʉryaangwii. 
\v 18 Vakaluumbya, maa vakuurya, “Eri, aha kwatɨɨte mʉyeni ˆaséwaa Simóoni, na irina rɨɨngɨ Peéteri wʉʉ?” 
\v 19 Na mpɨɨndɨ Peéteri ˆiiririkanáa ɨra njori, \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* akamʉsea, “Simóoni, ʉko ɨsɨ vamwaarɨ vaantʉ vatatʉ vookʉsaakɨra. 
\v 20 Kiima na ɨsɨ na ʉdomanʼye novo. Kʉva na kivundu tʉkʉ, nɨ nɨɨnɨ mweeneevyo nɨvatúmire kwaako.”
\p
\v 21 Aho, Peéteri akakiima na ɨsɨ, maa akavasea, “Nɨɨnɨ noo ˆmweene mookʉʉnsaakɨra. Che kɨvaréetire?” 
\v 22 Vakamʉsea, “Mʉkʉ́ʉ́lʉ ʉmwɨ wa valwi nkoondo atutúmire. Irina raachwe noo Kornéeli aséwaa. Yeeye nɨ mʉwoloki na amʉnyémyaa Mʉlʉʉngʉ na \w Vayahúudi\w* voosi vamʉdʉ́ʉmbaa. Haaha murimʉ mʉʉja wamʉsea, akʉteengye na kaayii kwaachwe na ateerere masáare ˆʉrɨ muwyɨɨra.” 
\v 23 Aho, maa Peéteri akavateengya na nyuumbii, vave vayeni vaachwe.
\s1 Peéteri Kaayii kwa Kornéeli
\p Lomʉtóondo yaachwe, Peéteri akiinʉkanʼya na vara vayeni na vamwɨ va vaaniitʉ fuma Yóopa. 
\v 24 Kukyɨɨre yaachwe, vakafika Kaisaría. Kʉra vakamʉshaana Kornéeli avajíingire vandʉʉ vaachwe na vijeengi vyaachwe, yoovawoojera. 
\v 25 Peéteri ˆakɨɨngɨre vii kaayii kwa Kornéeli, maa Kornéeli akɨɨta noo musingirirya, akachwaama mbere yaachwe, maa akamwiinamɨra.\fig Kornéeli yoomʉteengya Peéteri|alt="Cornelius wecomes Peter" src="WA03964b.tif" size="col" copy="United Bible Societies, 1989, Nairobi, Kenya" ref="10:25"\fig* 
\v 26 Maa kaa, Peéteri akamwiimya, kʉnʉ yoomʉsea, “Ɨma, nɨɨnɨ ndɨrɨ mʉʉntʉ ja weewe.” 
\v 27 Aho, Kornéeli akɨɨma, vakaanda lʉʉsɨka hamwɨ, maa vakɨɨngɨra na nyuumbii, vakashaana vaantʉ viijíingire.
\p
\v 28 Aho, Peéteri akavasea, “Nyuunyu veeneevyo mwamányire, suusu Vayahúudi \w Miiro\w* yiiswi yakaanʼya ko valuumbya vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi baa kʉsaangɨrɨra novo. Maa kaa, Mʉlʉʉngʉ aankáaniirye ndeke kʉmʉlaanga mʉʉntʉ wɨɨngɨ yoyoosi ja ˆarɨ na njeo. 
\v 29 Noo ˆchooreka sɨ nasiitiré kʉʉja mpɨɨndɨ ˆʉkavatʉme vaantʉ na kwaanɨ jɨ vaandeete na aha. Haaha nɨ kuvuurya niise, sa che mʉʉnyánɨrɨɨre?”
\p
\v 30 Kornéeli akamʉsea, “Jalóokire sikʉ ine keende mpɨɨndɨ ɨra ˆnamʉlóombaa Mʉlʉʉngʉ aha nyuumbii, mpɨɨndɨ ja iji ja cháámuusi. Koonka, noona mʉʉntʉ iímire mbere yaanɨ iivɨ́kɨɨre ɨngo ˆjilavalaváa. 
\v 31 Ʉhʉ mʉʉntʉ aansea, ‘Kornéeli! Kʉlʉʉsɨka kwaako Mʉlʉʉngʉ akʉtéɨɨre na kʉvaambirirya kwaako vakɨva, Mʉlʉʉngʉ akwɨɨ́ne. 
\v 32 Haaha, tʉma vaantʉ vadome vakamwaanɨrɨre Simóoni ˆvamʉséaa Peéteri. Ʉhʉ iíkalaa Yóopa kwa mʉʉntʉ ʉmwɨ irina raachwe Simóoni ˆmweene aténgeneshaa ndɨrɨ. Nyuumba ya ʉhʉ Simóoni nɨ mbarɨmbarɨ ya mayɨya ɨrɨ.’ 
\v 33 Aya noo yaambweeyyiiryé ntʉme chaangʉ vaantʉ jɨ vakwaanɨrɨre, na weewe wabwéeyyiirye vyabooha viintʉ ˆwuújire. Haaha suusu voosi nɨ mbere ya Mʉlʉʉngʉ tʉrɨ, toowoojera kʉteera masáare Mweenevyoosi ˆakʉláiriirye utuwyɨɨre.”
\s1 Vaantʉ sɨ ˆVarɨ Vayahúudi Vooteera Masáare Maaja
\p
\v 34 Aho, maa Peéteri akavasea, “Haaha natáangire, nɨ kɨkomi Mʉlʉʉngʉ sɨ asínanalaa vaantʉ tʉkʉ. 
\v 35 Yeeye avarúmaa vaantʉ va kɨra ɨsɨ ˆveene vamʉnyémyaa na vabwéeyyaa ʉwoloki mbere jaachwe. 
\v 36 Nyuunyu mwamányire, Mʉlʉʉngʉ atʉma vaantʉ vaachwe kʉvavariyʉrɨra \w Viisiraéeli\w* \w Masáare Maaja\w*, vapate mwiikalo mʉʉja kwa njɨra ya \w Yéesu\w* \w Kirisitʉ\w*, Mweenevyoosi wa vaantʉ voosi. 
\v 37 Mwamányire yara ˆyafʉ́mɨɨre \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w* yoosi, kwaandɨra \w Galiláaya\w* mpɨɨndɨ Yooháani ˆavavariyʉrɨráa vaantʉ \w vabatisiwe|lemma="Batisa"\w*. 
\v 38 Mwamányire ˆvyeene Mʉlʉʉngʉ amʉhaka makuta Yéesu wa Nasaréeti ko mʉheera Mʉtɨma Mʉʉja na lʉvɨro. Yéesu adomáa ʉko na ʉko, yoobweeyya maaja no horya vaantʉ voosi ˆveene vaturikiriwáa nɨ ngururu ya Ikʉ́ʉ́lʉ ra \w Mirimʉ Mɨvɨ\w*, sa Mʉlʉʉngʉ nɨ hamwɨ ajáa ne.
\p
\v 39 Ayo yoosi Yéesu ayatʉmamáa ʉko ɨsɨ ya Vayahúudi na Yerusaléemu múujii, na suusu tʉrɨ vara ˆvoona. Mpɨɨndɨ ˆjikalooke, vakamʉʉlaa ko muningʼinʼya \w mʉsaláabii|lemma="Mʉsaláaba"\w*. 
\v 40 Maa kaa, sikʉ ya katatʉ Mʉlʉʉngʉ akamʉfʉfʉla na akamoonekya kwa vaantʉ. 
\v 41 Sɨ oonekana kwa kɨra mʉʉntʉ tʉkʉ, maa kaa, kʉrɨ suusu Mʉlʉʉngʉ ˆajáa atʉsaawʉla tʉve vara ˆvoona. Suusu twaarya, no nywa ne ˆakafʉfʉke. 
\v 42 Akatʉlairirya tʉvavariyʉrɨre vaantʉ Masáare Maaja, na toonekye kɨkomi yeeye noo avɨɨkwa nɨ Mʉlʉʉngʉ avalamʉrɨre vaantʉ ˆvarɨ mooyo na ˆvaakwya. 
\v 43 Ʉhʉ Yéesu \w valáali na mʉtwe\w* voosi voonekya ʉkʉ́ʉ́lʉ waachwe, vakasea, mʉʉntʉ yoyoosi ˆarɨ kumuruma ʉvɨ waachwe sira ʉrɨ kwa irina raachwe.”
\s1 Vaantʉ sɨ ˆVarɨ Vayahúudi Voohokera Mʉtɨma Mʉʉja
\p
\v 44 Kati Peéteri ˆavijáa akaarɨ yoolʉʉsɨka ayo, vaantʉ voosi ˆvajáa aho vooyateerera ayo masáare, Mʉtɨma Mʉʉja akavakiimɨra. 
\v 45 Vayahúudi ˆvajáa vamuruma Yéesu vara ˆvajáa vʉʉjanʼya na Peéteri, vakahwaalala koona vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi novo vookiimɨrwa nɨ Mʉtɨma Mʉʉja. 
\v 46 Voovo vajáa vavatéɨɨre voolʉʉsɨka kwa ndʉʉsɨka ˆjiísimiresimire voomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ. Aho, Peéteri akasea, 
\v 47 “Vaantʉ ava, novo vamʉhókɨɨre Mʉtɨma Mʉʉja ja ˆvyeene suusu tamʉhokera. Nɨ ani ˆarɨ daha siita vadɨɨre batisiwa na maaji?” 
\v 48 Haaho Peéteri akalairirya Kornéeli na viivaachwe vabatisiwe kwa irina ra Yéesu Kirisitʉ. Maa reerʉ, vakamʉloomba iikale novo kwa sikʉ nke.
\c 11
\s1 Peéteri Yoolʉʉsa kɨra ˆChafʉmɨra kwa Vaantʉ sɨ ˆVarɨ Vayahúudi
\p
\v 1 Haaha, \w vatumwi\w* na vaaniitʉ vara ˆviikaláa \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*, vakateera vaantʉ sɨ ˆvarɨ \w Vayahúudi\w* novo varirúmire isáare ra Mʉlʉʉngʉ. 
\v 2 \w Peéteri\w* ˆakahɨndʉke na Yerusaléemu, maa vara Vayahúudi vakaanda mʉngʼʉʉrɨra Peéteri 
\v 3 voomʉsea, “Weewe wɨɨngɨɨré nyuumbii ya vaantʉ sɨ ˆvanatwaalwa na \w kɨbawii|lemma="Kɨbawo"\w* na ʉkarya novo!”
\p
\v 4 Aho, Peéteri akavawyɨɨra pusu masáare yoosi ˆyafʉmɨra, yoovasea, 
\v 5 “Sikʉ ɨmwɨ kati ˆnɨjáa múujii Yóopa noomʉloomba Mʉlʉʉngʉ, nɨjáa noona kɨɨntʉ ja lweénda lʉkʉʉlʉ, lookiimiwa na ɨsɨ fuma kurumwii lwakwáatirwe makondowa yoosi, maa lʉkavɨɨkwa mbarɨmbarɨ yaanɨ. 
\v 6 ˆNkalaange kʉra isii, nkoona kʉrɨ na maka ja isaka, maka ˆjiri na mawʉlʉ yanɨ, viintʉ ˆvitámbaalaa na ndee ˆjiwʉ́lʉkaa. 
\v 7 Aho, nkateera sawúti yookʉʉnsea, ‘Peéteri, inʉka, ʉsɨɨnje, urye!’ 
\v 8 Maa kaa, nɨɨnɨ nkasea, ‘Ee Mweenevyoosi tʉkʉ! Laanga sɨ nɨnaarya kɨɨntʉ ˆkɨrɨ na \w njeo\w* tʉkʉ!’
\p
\v 9 Maa kaa, ɨra sawúti fuma kurumwii ɨkaansea kei, ‘Kɨɨntʉ chochoosi ˆakijirʉla Mʉlʉʉngʉ, kʉchaanɨrɨra kɨrɨ na njeo tʉkʉ.’ 
\v 10 Masáare aya yafʉmɨra katatʉ, aho, maa ivyo viintʉ vikahɨndʉlwa na kurumwii.
\p
\v 11 Hahara, vaantʉ vatatʉ ˆvajáa vatúmirwe Kaisaría, vakafika nyuumba haantʉ ˆniikaláa. 
\v 12 Na \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* akaangwyɨɨra ndomanʼye novo baa kivundu tʉkʉ. Ava vaaniitʉ vasasatʉ nadomanʼya novo, na twɨɨngɨra kaayii kwa Kornéeli. 
\v 13 Ne Kornéeli atuwyɨɨra ˆvyeene \w murimʉ mʉʉja|lemma="Mirimʉ miija"\w* wamʉfʉmɨra aho kaayii kwaachwe. Ʉwo murimʉ mʉʉja wamʉsea, ‘Vatʉme vaantʉ vadome na Yóopa, vakamwaanɨrɨre Simóoni ˆaséwaa Peéteri. 
\v 14 Yeeye kʉretera arɨ masáare ˆyarɨ kʉlamurirya weewe na vaantʉ voosi va nyuumba yaako.’
\p
\v 15 Naanɨ ˆnkaande lʉʉsɨka novo, Mʉtɨma Mʉʉja akakiima mweeri yaavo ja ˆvyeene atʉkɨɨmɨra suusu aho ncholo. 
\v 16 Naanɨ nkakʉmbʉkɨra rɨra isáare \w Yéesu\w* Mweenevyoosi ˆatuwyɨɨra, ‘Yooháani \w avabatisáa|lemma="Batisa"\w* vaantʉ na maaji, maa kaa, nyuunyu batisiwa mʉrɨ na Mʉtɨma Mʉʉja.’\x + \xo 11:16 \xo*\xt Laanga Mɨrɨmo ya Vatumwi 1:5.\xt*\x* 
\v 17 Haaha koonɨ Mʉlʉʉngʉ avaheera vaantʉ ava wʉʉya wa Mʉtɨma Mʉʉja ʉra ˆatʉheera suusu ˆtamuruma Yéesu \w Kirisitʉ\w* Mweenevyoosi, nɨɨnɨ ndɨrɨ ani mpaka niiririkane daha ndɨrɨ kumusiita Mʉlʉʉngʉ?”
\p
\v 18 Vayahúudi ˆvakateere ayo, maa vakareka kwiiruta ndihi. Vakamʉbweeyyirya Mʉlʉʉngʉ nkongojima voosea, “Kʉmba Mʉlʉʉngʉ avaheera baa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi njɨra ˆɨrɨ vabweeyya vadahe \w kʉvalandʉka|lemma="Valandʉka"\w* fuma uvii waavo, na vapate nkaasʉ ya sikʉ ˆjisiina ʉhero!”
\s1 Vaantʉ ˆVamuruma Yéesu ʉko Antiókia
\p
\v 19 Vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ˆvajáa viimyaaha sa uturikiri Sitefáani ˆakʉʉlawe, vakatamanya na ɨsɨ ja Foiníike, Kúpuro na múuji wa Antiókia. Ʉko koosi vavariyʉláa Masáare ya Yéesu Mweenevyoosi kwa Vayahúudi vooveene vii. 
\v 20 Maa kaa, ʉko Antiókia, vamwɨ va vaantʉ ˆvajáa vadoma na ʉko nɨ vaantʉ va ɨsɨ ya Kúpuro, na va múuji wa Kɨréene. Voovo vakaanda kʉvariyʉla \w Masáare Maaja\w* ya Yéesu Mweenevyoosi baa kwa Vagiríki. 
\v 21 Na lʉvɨro lwa Mweenevyoosi nɨ hamwɨ novo lʉjáa. Ʉko, vaantʉ ˆvarɨ foo maatʉkʉ vii vakamuruma Yéesu Mweenevyoosi na vakamutuuba.
\p
\v 22 Mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ʉko Yerusaléemu ˆvakateere aya masáare, maa vakamʉtʉma Barinába atamanye na Antiókia. 
\v 23 ˆAkafike ʉko, akoona viintʉ Mʉlʉʉngʉ ˆavaheera nduwo vaantʉ avo. Akavyeenda maatʉkʉ vii, akavakalaamya voosi vatuube kʉmʉkwaatɨrɨra Yéesu Mweenevyoosi kwa mɨtɨma yaavo yoosi. 
\v 24 Barinába nɨ mʉʉntʉ mʉʉja ajáa na ajáa amema Mʉtɨma Mʉʉja na kuruma kwa kɨmáárɨ. Na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu Mweenevyoosi vakakɨɨngɨka mʉnʉmʉʉnʉ.
\p
\v 25 Sikʉ ˆjikaseese, Barinába akadoma na múuji wa Társo koo mʉsaakɨra Saúli. 
\v 26 ˆAkamʉpate akamʉreeta na Antiókia. Ʉko kwa mwaaka vʉʉ, vakalʉmana na mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu, kʉnʉ vookiindya vaantʉ ˆvarɨ foo. Ʉko Antiókia vaantʉ vakaanda vaanɨrɨra vaantʉ ˆvamuruma Yéesu, Vakirisitʉ.
\p
\v 27 Sikʉ ijo, \w valáali na mʉtwe\w* fuma Yerusaléemu vajáa vadoma na Antiókia. 
\v 28 Ʉmwɨ waavo noo Agáabo asewáa. Yeeye kʉtweera kwa Mʉtɨma Mʉʉja, ajáa ɨɨma, akalʉʉsa ʉláali na mʉtwe, “Njala nkʉʉlʉ ya imalo fʉmɨra ɨrɨ ɨsɨ jɨɨngɨ joosi.” Njala ɨyo noo ɨra ɨjáa yafʉmɨra mpɨɨndɨ ja \w Kaisáari\w* Kɨlaáudi mʉtemi mʉkʉʉlʉ ˆɨɨmɨrɨráa. 
\v 29 Sa jeyyo, vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ʉko Antiókia, vakalamʉla kɨra mʉʉntʉ asaange viintʉ vyo vaambirirya vaaniitʉ vara ˆviikaláa ʉko ɨsɨ ya Yudéea. 
\v 30 Vakasaanga na vakavaheera vala Barinába na Saúli vatwaale na kwa vawosi va vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ʉko Yerusaléemu.
\c 12
\s1 Yaakúupu Yookʉʉlawa na Peéteri Yoolamuririwa Fuma Mʉnyololwii
\p
\v 1 Sikʉ ijo, mʉtemi \w Heróode Agiríipa|lemma="Heróode"\w* ajáa aanda kʉvaturikirya vaantʉ vamwɨ va mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w*. 
\v 2 Akalairirya Yaakúupu mwaanaavo na Yooháani ʉʉlawe na nyaasʉka. 
\v 3 ˆAkoone masáare ayo yaveériirye mɨtɨma \w Vayahúudi\w*, maa akalairirya \w Peéteri\w* ne akwaatwe. Aya yajáa yafʉmɨra mpɨɨndɨ ja \w ngovi ya mɨkáate sɨ ˆɨvɨ́kɨrwaa ʉsasɨ\w*. 
\v 4 Peéteri ˆakavɨɨkwe mɨkonwii yaavo, akachuungwa mʉnyololwii. Ʉko akatwaalwa na haantʉ ho laangiririwa nɨ valwi nkoondo vanɨ vanɨ va mpuka ine sa vamʉlaangirirye neejaneeja. Heróode akiiririkana \w Paásika|lemma="Ngovi ya Paásika"\w* ɨrɨ looka de amʉlamʉrɨre Peéteri mbere ja vaantʉ. 
\v 5 Na sikʉ ijo, mpɨɨndɨ Peéteri ˆajáa achúungirwe mʉnyololwii, maa kaa, mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vajáa viitoola mʉnʉmʉʉnʉ kʉmʉloomba Mʉlʉʉngʉ sa Peéteri.
\p
\v 6 Uchikʉ wa sikʉ ˆngʼeene Heróode ajáa iiririkana kʉmʉlamʉrɨra Peéteri, Peéteri ajáa alaala ʉko mʉnyololwii. Yeeye nɨ katɨ na katɨ ya valwi nkoondo vavɨrɨ ajáa na vajáa vamuchuunga mɨkono yaachwe na mɨnyololo ɨvɨrɨ. Na mʉryaangwii wa gerésa kʉjáa kwatɨɨte valʉkalʉka vɨɨngɨ vamʉrɨndɨráa.\fig Peéteri yoolaangiririwa nɨ valwi nkoondo|alt="Peter in prison" src="lb00335c.tif" size="col" copy="The British & Foreign Bible Society, 1994" ref="12:6"\fig*
\p
\v 7 Koonka, ʉkafʉmɨra \w murimʉ mʉʉja|lemma="Mirimʉ miija"\w* wa Ijʉva aho kʉʉntʉ ˆajáa Peéteri. Kɨweerʉ kɨkamʉrɨka hara haantʉ. Ʉra murimʉ mʉʉja ʉkamusingisya Peéteri mbarwii, ʉkamʉsea, “Inʉka chaangʉ!” Hara, mɨnyololo ˆvajáa vamuchúungire Peéteri ɨkawya na ɨsɨ! 
\v 8 Aho, ʉra murimʉ mʉʉja ʉkamʉsea, “Imʉtɨre lʉkova lwaako, wiivɨkɨre na viráatʉ.” Peéteri ˆakamarikirye kʉbweeyya jeyyo, ʉra murimʉ mʉʉja ʉkamʉsea, “Ivɨkɨre ikóoti raako, wuuntuube!”
\p
\v 9 Peéteri akuutuuba ʉra murimʉ mʉʉja. Sɨ ataangáa ˆyafʉmɨra koonɨ nɨ kɨmáárɨ tʉkʉ, yeeye iiseáa nɨ njori. 
\v 10 Peéteri na murimʉ mʉʉja vakavalooka valʉkalʉka va ncholo, na va kavɨrɨ, na vakafika mʉryaangwii mʉkʉʉlʉ wa chʉʉ́ma ˆwoofuma mʉnyololwii ˆwadoma na múujii. Mʉryaango ʉwo ʉkayʉʉrɨka wooweene, vakafuma na weerwii. ˆVakayeendeyeende fʉʉrʉ njirii ɨmwɨ, hahara, ʉra murimʉ mʉʉja ʉkamʉreka Peéteri.
\p
\v 11 Aho, Peéteri akataanga ayo ˆyafʉ́mɨɨre, maa akasea, “Haaha natáangire, nɨ kɨmáárɨ! Ijʉva aantʉ́mɨɨre murimʉ mʉʉja jɨ wʉʉnamurirye fuma mɨkonwii ya Heróode na kwa yara yoosi Vayahúudi ˆvaawoojera mbweeyyiriwe.”
\p
\v 12 Peéteri ˆakataange ayo, akadomerera na kaayii kwa Maríia íyo waala Yooháani ˆmweene aanɨrɨrwáa Maáriki. Aho nyuumbii, vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vajáa viijíingire, voomʉloomba Mʉlʉʉngʉ. 
\v 13 Peéteri akaluumbya mʉryaangwii wa weerwii wa ɨyo nyuumba. Muhíínja ʉmwɨ, mʉtʉmami ˆasewáa Róoda, akɨɨta ko teerera nɨ ani. 
\v 14 ˆAkateere nɨ Peéteri, akavyeenda mʉnʉmʉʉnʉ, akahɨndʉka na nyuumbii baa kʉmʉyʉʉrɨra mʉryaango tʉkʉ. Akavawyɨɨra viivaachwe yoovasea, “Peéteri amwaarɨ mʉryaangwii!” 
\v 15 Novo vakamʉsea ʉra muhíínja, “Ʉtɨɨte kɨsari!” Maa kaa, yeeye akadoomererya kʉvasea, atéɨɨre sawúti ya Peéteri. Voovo vakatuuba sea, “Nɨ murimʉ mʉʉja waachwe.”
\p
\v 16 Ne Peéteri ajáa adoomererya kuluumbya kʉra mʉryaangwii. ˆVakayʉʉle, vakamoona Peéteri, vakahwaalala maatʉkʉ vii. 
\v 17 Peéteri akavalaɨra na mʉkono vakirinye, maa akavawyɨɨra ˆvyeene Mweenevyoosi amʉséyyiirye mʉnyololwii. Kei akavasea, “Muwyiiri ˆmeene yafʉ́mɨɨre Yaakúupu na vaaniitʉ.” Aho, maa Peéteri akalooka na kʉʉntʉ kwɨɨngɨ.
\p
\v 18 ˆKʉkeere, vara valwi nkoondo va mʉnyololwii vakoololokera sa sɨ vajáa vatáangire ˆkɨmʉpátire Peéteri tʉkʉ. 
\v 19 Heróode akalairirya Peéteri asaakwe kɨkomi. Maa kaa, ˆvakasiindwe kʉmʉpata, maa akavaanɨrɨra vara valʉkalʉka ˆvamʉlaangiriryáa Peéteri. Heróode akavachukuruma, aho, maa akalairirya vʉʉlawe.
\s1 Heróode Yookwya
\p Mpɨɨndɨ ˆjikalooke, Heróode akakiima fuma \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w* akatamanya na múuji wa Kaisaría, akiikala ʉko kwa mpɨɨndɨ. 
\v 20 Heróode ajáa avasʉʉla maatʉkʉ vii vaantʉ va míiji ya \w Tíiro na Sidóoni\w*. Maa kaa, vaantʉ va ɨyo míiji vakava kɨɨntʉ kimudu sa vadome noo kiiyona na Heróode. Vakamʉheemba Bulásto, ne akava hamwɨ novo. Ʉhʉ Bulásto, noo ɨɨmɨrɨráa nyuumba ya mʉtemi. Aho, vakatamanya na kwa mʉtemi ko loomba kʉve na mwiikalo mʉʉja, sa míiji ɨyo yiilaangyáa chóorya fuma ɨsɨ ya mʉtemi. 
\v 21 Haaha sikʉ ɨyo ˆngʼeene vajáa vasaawʉla valʉmane, Heróode akiivɨkɨra ɨngo jaachwe ja kɨtemi. Aho, maa akiikala ichuumbii raachwe ro lamʉrɨra akaanda lʉʉsɨka novo. 
\v 22 Aho, vaantʉ vakaanda kʉmʉvaɨra siriri noo tʉla isóso voosea, “Ɨhɨ ɨsɨrɨ sawúti ya mʉʉntʉ tʉkʉ, ɨhɨ nɨ sawúti ya ʉmwɨ wa mɨlʉʉngʉ.” 
\v 23 Na mpɨɨndɨ ˆvamʉdʉʉmbɨrɨráa jeyyo, Heróode sɨ amʉheera Mʉlʉʉngʉ nkongojima tʉkʉ. Haaho, murimʉ mʉʉja wa Ijʉva ʉkamʉvaa na ndwáala yo rɨɨwa nɨ vinyʉlʉlʉ, maa akakwya.
\p
\v 24 Isáare ra Mʉlʉʉngʉ rɨkatuuba kweenera kwa vaantʉ, na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vakatuuba kɨɨngɨka mʉnʉmʉʉnʉ. 
\v 25 Barinába na Saúli ˆvakahʉmʉle mʉrɨmo waavo, vakiinʉka fuma Yerusaléemu,\x + \xo 12:25 \xo*\xt Laanga Mɨrɨmo ya Vatumwi 11:29-30.\xt*\x* vakadoma na Antiókia. Na vajáa vatamanyanʼya na Yooháani irina rɨɨngɨ aanɨrɨrwáa Maáriki.
\c 13
\s1 Barinába na Saúli Vootʉmwa
\p
\v 1 Ʉko Antiókia, mpukii ya vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w*, kʉjáa kwatɨɨte \w valáali na mʉtwe\w* na vakiindya ava, Barinába, Simeóoni ʉra ˆvamwaanɨrɨráa Nigéeri, Lukío fuma Kɨréene, Saúli na Maanaéeni ʉra ˆajáa arerwa hamwɨ na mʉtemi \w Heróode Antípaasi|lemma="Heróode"\w*. 
\v 2 Mpɨɨndɨ ˆvamʉloombáa Mweenevyoosi ko kiirekya kurya, \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* akavasea, “Vakeri na ivarwii vala Barinába na Saúli sa mʉrɨmo ˆmweene navaanɨrɨra.” 
\v 3 ˆVakahʉmʉle kʉmʉloomba Mʉlʉʉngʉ no kiirekya kurya, vakavavɨkɨra mɨkono vala Barinába na Saúli, maa vakavatʉma vatamanye.
\s1 Barinába na Saúli Voovariyʉla Masáare Maaja ʉko Kúpuro
\p
\v 4 Vala Barinába na Saúli ˆvakatʉmwe nɨ Mʉtɨma Mʉʉja, vakagirita fʉʉrʉ múuji wa Seleúkia na aho vakaambʉka méeli fʉʉrʉ ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ˆɨséwaa Kúpuro.\fig Méeli|alt="ship" src="cn01958b.tif" size="col" copy="© 1996 David C. Cook" ref="13:4"\fig* 
\v 5 ˆVakafike múuji wa Salámisi, vakavariyʉla Masáare ya Mʉlʉʉngʉ \w masinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* ya \w Vayahúudi\w*. Novo nɨ hamwɨ vajáa na Yooháani Maáriki mwaambiriryi waavo.
\p
\v 6 Barinába na Saúli vayeenda ɨsɨ yoosi ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ya Kúpuro mpaka vakafika múuji ʉmwɨ ˆʉséwaa Páafo. Ʉko vakalʉmana na Mʉyahúudi ʉmwɨ mʉsavɨ na mʉláali na mʉtwe wa ʉloongo. Ʉwo mʉʉntʉ irina raachwe noo Baari-Yéesu aséwaa. 
\v 7 Ʉhʉ mʉʉntʉ nɨ hamwɨ ajáa na Sárijo Paúli, mʉkʉ́ʉ́lʉ wa ɨsɨ ya Kúpuro, yeeye ajáa atɨɨte tooti maatʉkʉ vii. Ʉhʉ mʉkʉ́ʉ́lʉ akavateengya vala Barinába na Saúli, vatamanye na kwaachwe sa akateerere isáare ra Mʉlʉʉngʉ. 
\v 8 Maa kaa, Baari-Yéesu mʉsavɨ (irina raachwe ra Kɨgiríki noo Elíima asewáa) akiiruta ndihi na vala Barinába na Saúli. Akayera kʉbweeyya mʉtɨma wa ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ ʉfafe adɨɨre muruma Yéesu.
\p
\v 9 Aho, maa Saúli ʉra irina rɨɨngɨ ˆaanɨrɨrwáa Paúli, kʉnʉ yoolongoolwa nɨ Mʉtɨma Mʉʉja, akamutuurirya miiso Elíima, maa akamʉsea, 
\v 10 “Weewe ʉrɨ mwaana wa Ikʉ́ʉ́lʉ ra \w Mirimʉ Mɨvɨ\w*! Weewe ʉrɨ mʉvɨ wa ʉwoloki woosi! Wamema kɨra ʉvaangʉ na ʉkerema! Sa che sɨ wooreka kʉvalandʉla kɨkomi cha Mweenevyoosi no kɨbweeyya kɨve ʉloongo? 
\v 11 Haaha Mweenevyoosi kʉheera arɨ irya. Kʉva ʉrɨ mʉhoku! Sɨ ʉrɨ koona kɨweerʉ cha mwaasʉ tʉkʉ, miiso dunga yarɨ du kwa mpɨɨndɨ.”
\p Hahara, nkʉngʉʉ na kilwiirya kɨkamʉkʉnɨkɨrɨra Elíima miiswii, akareka koona, akaanda rɨɨngɨrɨra kʉsaakɨra mʉʉntʉ wo mʉkwaata mʉkono amʉlongoole. 
\v 12 Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ ˆakoone yara ˆmeene yajáa yafʉ́mɨɨre, akamuruma Mweenevyoosi. Akahwaalala mʉnʉmʉʉnʉ sa ʉra ukiindya ˆajáa atéɨɨre wa Mweenevyoosi.
\s1 Paúli Yoovariyʉla Masáare Maaja ʉko Antiókia ya Pisídia
\p
\v 13 Paúli na viivaachwe vakiinʉka Páafo, vakatamanya fʉʉrʉ múuji wa Périge ˆʉrɨ ɨsɨ ya Pamufilía. Maa kaa, Yooháani Maáriki akavareka ʉko, akahɨndʉka fʉʉrʉ Yerusaléemu. 
\v 14 Novo vala Paúli na Barinába vakiinʉka Périge, vakatamanya fʉʉrʉ múuji wa Antiókia ˆʉrɨ ɨsɨ ya Pisídia. Sikʉ ya \w Sabáato\w* ˆɨkafike, vakɨɨngɨra sinagóogii, maa vakiikala. 
\v 15 Mʉʉntʉ ʉmwɨ akasoma kɨtáabwii cha \w Miiro\w* na masáarii ya valáali na mʉtwe. Aho, vakʉ́ʉ́lʉ va sinagóogi vakatʉma mʉʉntʉ avasee vala Paúli na Barinába, “Arumi, koonɨ mʉrɨ na isáare roroosi ro vawyɨɨra vaantʉ sa mɨtɨma yaavo ɨve na ngururu, teengi mʉlʉʉse.”
\p
\v 16 Paúli akiinʉka, maa akiinurirya mʉkono sa vamʉteerere akasea, “Nyuunyu vaantʉ valʉme va \w Isiraéeli|lemma="Viisiraéeli"\w* na nyuunyu vaantʉ voosi sɨ ˆmʉrɨ Vayahúudi ˆmʉmʉnyémyaa Mʉlʉʉngʉ, teereri! 
\v 17 Mʉlʉʉngʉ wiitʉ suusu Viisiraéeli noo avasaawʉla vala baaba wiitʉ, mpɨɨndɨ ˆviikaláa ɨsɨ ya ʉyenii ʉko Mísiri, akavabweeyya vave lʉkolo lʉkʉʉlʉ mʉnʉmʉʉnʉ. Sikʉ ˆjikalooke, akavalongoola, akavaseyya fuma Mísiri kwa ngururu jaachwe nkʉʉlʉ. 
\v 18 Kwa myaaka makumi yanɨ (40) akavayimirirya ʉko ɨsɨ ya ibaláángʉ. 
\v 19 Akamala ɨsɨ mufungatɨ ʉko ɨsɨ ya Kanáani, maa akavaheera vala baaba wiitʉ ɨyo ɨsɨ ɨve yaavo. 
\v 20 Masáare aya yoosi yatʉmamwa kwa myaaka magana yanɨ na makumi yasaano (450).
\p Sikʉ ˆjikaseese, Mʉlʉʉngʉ akavaheera vala baaba wiitʉ valamuli vo valongoola fʉʉrʉ mpɨɨndɨ ja Samwéeli mʉláali na mʉtwe avɨɨmɨrɨráa. 
\v 21 Aho, maa vakaloomba vave na mʉtemi. Mʉlʉʉngʉ akavaheera Saúli mwaana wa Kíisi wa lʉkolo lwa Bénjamini ave mʉtemi kwa myaaka makumi yanɨ (40). 
\v 22 Mʉlʉʉngʉ ˆakamʉseyye Saúli ʉtemii, akamʉhaka makuta \w Daúdi\w* sha Yéese ave mʉtemi. Mʉlʉʉngʉ amoonekya kɨkomi Daúdi yoosea, ‘Namwɨɨ́ne Daúdi sha Yéese, eériirye mʉtɨma waanɨ, kei noo ˆmweene arɨ tʉmama yoosi ˆnoosaaka yatʉmamwe.’\x + \xo 13:22 \xo*\xt Laanga Sabúuri 89:20; 1 Samwéeli 13:14.\xt*\x*
\p
\v 23 Kufuma lʉkolwii lwa Daúdi noo kʉʉntʉ Mʉlʉʉngʉ ˆavaretera Viisiraéeli Mʉlamuriri Yéesu, ja ˆvyeene ajáa iichuunga kʉvaretera arɨ. 
\v 24 Mpɨɨndɨ Yéesu ˆajáa akaarɨ kwaanda mʉrɨmo waachwe, Yooháani avavariyʉrɨráa Viisiraéeli \w vavalandʉke|lemma="Valandʉka"\w* fuma uvii waavo na \w vabatisiwe|lemma="Batisa"\w*. 
\v 25 Mpɨɨndɨ Yooháani ˆamarikiriryáa mɨrɨmo yaachwe, akavasea, ‘Mookisea nɨɨnɨ ndɨrɨ ani? Nɨɨnɨ sɨ ndɨrɨ ʉra \w Masía\w* ˆmweene moomʉwoojera tʉkʉ. Teereri! Ʉwo ˆmweene arɨ kʉʉja nyuma yaanɨ, nɨɨnɨ sɨ nɨɨma neeja kʉtʉmama mʉrɨmo wa mʉtʉ́mwa wo reherya nkoorisa ja mirunkumo majewii yaachwe tʉkʉ!’
\p
\v 26 Arumi, nyuunyu vanaviitʉ vaantʉ va lʉkolo lwa \w Aburaháamu\w*, na nyuunyu vaantʉ sɨ ˆmʉrɨ Vayahúudi ˆveene mʉmʉnyémyaa Mʉlʉʉngʉ, suusu noo masáare aya ya ʉlamuriri ˆyatʉʉjɨra fuma kwa Mʉlʉʉngʉ. 
\v 27 Sa viintʉ vaantʉ va Yerusaléemu na vakʉ́ʉ́lʉ vaavo sɨ vataanga Yéesu tʉkʉ, vakabweeyya aheewe irya ro kʉʉlawa. Baa neembe vasomáa masáare yaachwe ˆyaandɨkwa vitáabwii vya valáali na mʉtwe kɨra sikʉ ya Sabáato, voovo vayakiimikirirya ko mʉbweeyyirya jeyyo. 
\v 28 Baa neembe vajáa vasiina isáare roroosi ra kɨmáárɨ ˆroonekyáa Yéesu alamʉrɨrwe inkwya, voovo vamʉloomba \w Piláato\w* alairirye ʉʉlawe.
\p
\v 29 ˆVakahʉmʉle kɨra kɨɨntʉ ˆchalʉʉswa nɨ valáali na mʉtwe kʉrɨ Yéesu, vakamukiimya fuma \w mʉsaláabii|lemma="Mʉsaláaba"\w*, maa vakamʉvɨɨka \w mbiríírii|lemma="Mbɨrɨ́ɨ́ra"\w*. 
\v 30 Maa kaa, Mʉlʉʉngʉ akamʉfʉfʉla. 
\v 31 Yeeye avafʉ́mɨraa vaantʉ vara ˆvayeendanʼyáa ne kufuma \w Galiláaya\w* fʉʉrʉ Yerusaléemu. Ava noo vara vaantʉ vaachwe ˆvoona, kwa vaantʉ va Isiraéeli.
\p
\v 32 Suusu tuújire na aha, kʉjoovavariyʉrɨra \w Masáare Maaja\w* Mʉlʉʉngʉ ˆiichuunga kwa vala baaba wiitʉ. 
\v 33 Yeeye ayakiimikirirya kʉrɨ suusu vajʉkʉlʉ vaavo kwa njɨra yo mʉfʉfʉla Yéesu, ja ˆvyeene vyaandɨkwa Sabúurii ya kavɨrɨ,
\q1 ‘Weewe nɨ Mwaana waanɨ,
\q2 isikʉ nɨɨnɨ navɨ́ɨre Taáta waako.’\x + \xo 13:33 \xo*\xt Laanga Sabúuri 2:7.\xt*\x*
\m
\v 34 Mʉlʉʉngʉ amʉfʉfʉla Yéesu sa adɨɨre kukwya vii kaa kei. Sa aya Mʉlʉʉngʉ alʉʉsa jei,
\q1 ‘Namwiilaha Daúdi ntálarya ja kɨkomi.
\q2 Ntálarya ijo, noo ˆngʼeene ndɨrɨ vaheera nyuunyu.’\x + \xo 13:34 \xo*\xt Laanga Isáaya 55:3.\xt*\x*
\m
\v 35 Isáare ɨrɨ ralʉʉsa haantʉ hɨɨngɨ,
\q1 ‘Sɨ ʉrɨ mʉreka tʉkʉ Mʉʉja waako oole.’\x + \xo 13:35 \xo*\xt Laanga Sabúuri 16:10.\xt*\x*
\m
\v 36 Haaha Daúdi ajáa akiimanʼya kɨra Mʉlʉʉngʉ ˆasaakáa kwa mpɨɨndɨ ja mbyaala yaachwe, akakwya, akataahwa heehi na vala baaba waavo na mʉvɨrɨ waachwe ʉkoola. 
\v 37 Maa kaa, ʉra ˆmweene Mʉlʉʉngʉ amʉfʉfʉla, yeeye sɨ oola tʉkʉ.
\p
\v 38 Vanaviitʉ, teereri neeja aya ˆmeene toovawyɨɨra! Nɨ kʉvawyɨɨra tiise kwa njɨra ya Yéesu, mwavariyʉrɨrwa kusira kwa ʉvɨ. 
\v 39 Kwa Yéesu vii, kɨra mʉʉntʉ ˆamuruma, avalwa nɨ mʉwoloki mbere ya Mʉlʉʉngʉ, isáare ɨrɨ sɨ mʉrɨ daha tʉkʉ ko tuuba Miiro ya Mʉ́sa. 
\v 40 Mʉlaange neeja, karɨ lo mʉkwaatwe nɨ aya masáare ˆyaandɨkwa vitáabwii vya valáali na mʉtwe tʉkʉ,
\q1
\v 41 ‘Nyuunyu ˆmuchwíjaa matɨ, laangi!
\q2 Mʉhwaalale, mʉmalwe imalo.
\q1 Sa kɨɨntʉ ˆnoobweeyya mpɨɨndɨ jaanyu,
\q2 nɨ kɨɨntʉ sɨ ˆmʉrɨ kiruma,
\q2 baa mʉwyɨɨrwe nɨ mʉʉntʉ.’\x + \xo 13:41 \xo*\xt Laanga Habakúuki 1:5.\xt*\x*”
\p
\v 42 Mpɨɨndɨ Paúli na Barinába ˆvafumáa hara sinagóogii, vaantʉ vakavakalaamya vahɨndʉke kei sikʉ ya Sabáato ˆɨtʉ́ʉbɨrɨɨre na valʉʉse kei yara masáare. 
\v 43 Mwiijiingo wa sinagóogii ˆʉkasire, Vayahúudi ˆvarɨ foo na vaantʉ vɨɨngɨ vara ˆvatuubáa díini ya Kɨyahúudi kumwiinamɨra Mʉlʉʉngʉ, vakavatuuba vala Paúli na Barinába, novo vakalʉʉsɨka novo na vakavaheera mɨtɨma vatuube kʉkwaatɨrɨra nduwo ya Mʉlʉʉngʉ.
\p
\v 44 Sabáato ˆɨtʉ́ʉbɨrɨɨre, sengerera vaantʉ voosi va ʉra múuji vajáa vʉʉja noo teerera isáare ra Mweenevyoosi. 
\v 45 Maa kaa, Vayahúudi ˆvakoone vaantʉ ˆvarɨ foo mʉnʉmʉʉnʉ vaviijɨ́ɨngɨrɨɨre vala Paúli na Barinába, vakaanda koona kɨvɨna mʉnʉmʉʉnʉ. Aho, vakaanda kwiiruta ndihi na vala Paúli na \w vakavatʉkɨra|lemma="Tʉkɨra"\w*. 
\v 46 Hahara, vala Paúli na Barinába vakalʉʉsɨka ko kiitema mʉnʉmʉʉnʉ, voosea, “Vijáa vyabooha, isáare ra Mʉlʉʉngʉ rɨvariyʉlwe ta kʉrɨ nyuunyu Vayahúudi. Maa kaa, sa viintʉ mwarisíitire ɨro isáare, kei mwiilámʉrɨɨre sɨ mwɨɨma neeja muturye nkaasʉ ya sikʉ ˆjisiina ʉhero tʉkʉ, haaha suusu tavarékire na domerera tʉrɨ na kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi. 
\v 47 Sa Yéesu Mweenevyoosi atʉlairirya jei,
\q1 ‘Nakʉvɨɨka weewe ʉve kɨweerʉ kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi,
\q2 sa ʉreete ʉlamuriri kwa vaantʉ fʉʉrʉ utulo waasɨ.’\x + \xo 13:47 \xo*\xt Laanga Isáaya 49:6.\xt*\x*”
\p
\v 48 Vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi ˆvakateere ayo masáare, maa vakavyeenda maatʉkʉ vii, vakaribweeyyirya nkongojima isáare ra Mweenevyoosi. Na voosi ˆvajáa vasaawʉlwa kʉva na nkaasʉ ya sikʉ ˆjisiina ʉhero, vakamuruma Yéesu Mweenevyoosi. 
\v 49 Jeyyo, isáare ra Mweenevyoosi Yéesu rɨkeenera ɨsɨ ɨyo yoosi.
\p
\v 50 Maa kaa, Vayahúudi vakavasoonka vaantʉ vaki ˆvamwiínamɨraa Mʉlʉʉngʉ na ˆvanyemiwáa nɨ vaantʉ, na vaantʉ valʉme vakʉʉlʉ va ʉwo múuji. Vakavasoonka vaantʉ vaande kʉvaturikirya vala Paúli na Barinába, maa vakavakibirya fuma ɨsɨ yaavo. 
\v 51 Aho, vala Paúli na Barinába \w vakiikonkoma marʉrɨ|lemma="Konkoma marʉrɨ"\w*\f + \fr 13:51 \fr*\fk vakiikonkoma marʉrɨ: \fk*\ft Laanga \ft*\bdit konkoma marʉrɨ\bdit* Ʉtamanulii wa Masáare na Kɨlaangi.\f* majewii yaavo koonekya kusiita kwa vara vaantʉ, maa vakadoma na múuji wa Ikonío. 
\v 52 Maa kaa, vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ʉko vakeerya mɨtɨma na vakatuuba kʉlongoolwa nɨ Mʉtɨma Mʉʉja. \fig Lʉyeendo lwa ncholo lwa Paúli|alt="Pauls first missionary journey" src="Rangi HG-K-Paul-1 BW.ai" size="span" copy="SIL" ref="13:4–14:27"\fig*
\c 14
\s1 Paúli na Barinába ʉko Ikonío
\p
\v 1 Ʉko múujii wa Ikonío, Paúli na Barinába vakɨɨngɨra \w sinagóogi\w* ja ˆvyeene viijʉvɨra. Vakavariyʉla \w Masáare Maaja\w* ya \w Yéesu\w* \w Kirisitʉ\w*. \w Vayahúudi\w* na vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi ˆvarɨ foo mʉnʉmʉʉnʉ vakamuruma Yéesu. 
\v 2 Maa kaa, Vayahúudi ˆveene sɨ vajáa vamuruma Yéesu, vakavasoonka na vakavakalarya vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi vaviihye mɨtɨma kwa vaaniitʉ. 
\v 3 Baa neembe nɨ jeyyo, Paúli na Barinába vakiikala sikʉ ˆjiri foo ʉko Ikonío, vandoovoonekya kɨkomi vaantʉ Masáare ya nduwo ya Mweenevyoosi ko kiitema. Ne Mweenevyoosi abweeyya jeyyo, ko bweeyya vadahe tʉmama isháara na viintʉ ˆvihwáalaryaa. 
\v 4 Vaantʉ va ʉra múuji vakiikera. Vɨɨngɨ vakavatuuba Vayahúudi na vɨɨngɨ vakavatuuba \w vatumwi\w* va Yéesu.
\p
\v 5 Maa reerʉ, Vayahúudi, hamwɨ na vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi na vakʉ́ʉ́lʉ vaavo vakiirʉmɨra kʉvabweeyyirya ʉvɨ no vavaa na mawye vala Paúli na Barinába. 
\v 6 Maa kaa, vala Paúli na Barinába vakataanga ɨyo mɨryʉʉngʉ, vakatɨjɨra na ɨsɨ ya Lukonía, ʉko vakadoma na míiji ya Lísitra na Déribe na míiji yɨɨngɨ ˆɨrɨ mʉkaaya. 
\v 7 Na ʉko, vavavariyʉrɨráa vaantʉ Masáare Maaja.
\s1 Paúli na Barinába Varɨ ʉko Lísitra na Déribe
\p
\v 8 Ʉko Lísitra, kwajáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆajáa kɨvete keende kʉvyaalwa kwaachwe. Majeo yaachwe sɨ yajáa yanalwaatya baa sikʉ ɨmwɨ vii tʉkʉ. 
\v 9 Mpɨɨndɨ Paúli ˆalʉʉsɨkáa, ʉwo mʉʉntʉ akava yoomʉteerera. Paúli akamutuurirya miiso ʉra mʉʉntʉ, maa akoona kuruma kwaachwe nɨ ko mʉhorya. 
\v 10 Paúli akalʉʉsa na ngururu, “Inʉka! Wɨɨme na majeo yaako!” Hara, maa ʉra mʉʉntʉ akɨɨma chaangʉ, akaanda yeenda yeemweene.
\p
\v 11 Vaantʉ ˆvakoone kɨra Paúli ˆajáa abwéeyyiirye kwa ʉra mʉʉntʉ, maa vakaanda tʉla isóso kwa ndʉʉsɨka ya kɨmeevo ya Kɨlukonía voosea, “Mɨlʉʉngʉ yakíimire na kʉrɨ suusu ɨrɨ ja vaantʉ.” 
\v 12 Barinába vakamwaanɨrɨra irina ra mʉlʉʉngʉ waavo ˆaséwaa Séeu. Na sa viintʉ Paúli noo ˆalʉʉsɨkáa, vakamwaanɨrɨra Hérime.\f + \fr 14:12 \fr*\ft Vagiríki vajáa vatɨɨte mɨlʉʉngʉ ˆɨrɨ foo, \ft*\fk Séeu \fk*\ft noo ajáa mʉlʉʉngʉ mʉkʉʉlʉ wa Vagiríki, na \ft*\fk Hérime \fk*\ft noo ajáa mutumwi wa Séeu.\ft*\f* 
\v 13 Weerwii ya ʉwo múuji kʉjáa kwatɨɨte kaaya yo mʉloomba Séeu. Mweeneɨsɨ wa Séeu wa ɨyo kaaya, akareeta makabaako ya ngʼoombe na matáaji na mutiryaangwii wa múuji. Ʉwo mweeneɨsɨ hamwɨ na vaantʉ vɨɨngɨ vasaakáa kʉvasɨɨnjɨra ngʼoombe ja \w mpóryo\w* vala Paúli na Barinába.
\p
\v 14 Maa kaa, vatumwi Paúli na Barinába ˆvakateere ayo, vakamoola ɨngo jaavo kwa ʉsʉʉngʉ. Vakatɨɨja, maa vakɨɨta koo saangɨrɨra na vaantʉ, aho, vakalʉʉsɨka na ngururu voosea, 
\v 15 “Ee arumi, sa che moobweeyya jei? Arumi, suusu nɨ vaantʉ vii ja nyuunyu! Tuújire na aha jo vavariyʉrɨra Masáare Maaja, mʉreke kwiinamɨra mɨlʉʉngʉ ˆisiina kɨɨntʉ, mʉve vaantʉ va Mʉlʉʉngʉ ˆArɨ Nkaasʉ. Yeeye ʉʉmba kurumu na weerʉ, mayɨya, na viintʉ vyoosi ˆviri mʉʉmo. 
\v 16 Aho mbere, ajáa avareka nyuunyu vaantʉ va ɨsɨ joosi mwiikale ja ˆvyeene moosaaka veeneevyo. 
\v 17 Baa neembe nɨ jeyyo, Mʉlʉʉngʉ sɨ areka kʉvalaɨra nɨ novo arɨ tʉkʉ. Yeeye atuuba kʉvabweeyyirya wʉʉja, kwa njɨra yo vaheera nyuunyu mbula, sa muchwe kwa mpɨɨndɨ joojo na mʉve na chákurya cho keenererya na mɨtɨma yaanyu ɨve na cheerʉ.” 
\v 18 Baa neembe vala Paúli na Barinába vajáa valʉʉsa ayo masáare, vijáa vyafafa kʉvakaanʼya vareke toola mpóryo yo chɨmɨka kwaavo.
\p
\v 19 Mpɨɨndɨ kiduudi, vakʉʉja Vayahúudi fuma múuji wa Antiókia na Ikonío. Vakavaheemba vaantʉ vave ivarwii raavo, vakamʉvaa Paúli na mawye, maa vakamurutya na weerwii ya múuji sa viiseáa akwíire. 
\v 20 Maa kaa, vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ˆvakamʉrɨɨngɨrɨre, akiinʉka, akahɨndʉka na múujii. ˆKʉkeere, akiinʉka aho, akadomanʼya na Barinába fʉʉrʉ múuji wa Déribe.
\s1 Paúli na Barinába Voohɨndʉka na Antiókia ya Síria
\p
\v 21 Ʉko Déribe, Paúli na Barinába vavavariyʉrɨráa vaantʉ Masáare Maaja, vaantʉ ˆvarɨ foo vakamuruma Yéesu. Sikʉ ˆjikaseese, vakahɨndʉka na Lísitra, Ikonío na Antiókia. 
\v 22 Na kɨra haantʉ ˆvadomáa, vavakalaamyáa vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vabweeyye mɨtɨma yaavo ɨve na ngururu yo muruma Yéesu. Vavaseáa, “Kwɨɨngɨra \w Ʉtemii wa Mʉlʉʉngʉ|lemma="Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ"\w*, nɨ mpaka tʉpate uturikiri ˆʉrɨ foo.” 
\v 23 Na ʉko kʉʉntʉ ˆvatweeráa, vasaawʉláa vawosi viimiriri va mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu kɨra haantʉ. Na vabweeyyáa jeyyo ko vavɨɨka kwa Mweenevyoosi ʉhʉ ˆvamuruma, ko loomba no kwiirekya kurya. 
\v 24 Aho, vakatweera na ɨsɨ ya Pisídia, vakɨɨta fʉʉrʉ ɨsɨ ya Pamufilía. 
\v 25 Ʉko, vakavariyʉla isáare ra Mʉlʉʉngʉ múujii wa Périge, maa vakatamanya na múuji wa Atalía.
\p
\v 26 Fuma Atalía vakaambʉka méeli vakatamanya fʉʉrʉ Antiókia ya Síria. Aho, noo kʉʉntʉ vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vajáa vavakwaatya vala Paúli na Barinába kʉrɨ nduwo ya Mʉlʉʉngʉ, sa mʉrɨmo ˆvajáa vamárikiirye. 
\v 27 ˆVakafike ʉko Antiókia, vakajiinga mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. Aho, vakavawyɨɨra yoosi ˆmeene Mʉlʉʉngʉ ajáa atʉmama ko tweera kʉrɨ voovo, ˆvyeene Mʉlʉʉngʉ ajáa avayʉʉrɨra mʉryaango vara sɨ ˆvarɨ Vayahúudi kumuruma Yéesu. 
\v 28 Aho, vakiikala sikʉ ˆjiri foo hamwɨ na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu.
\c 15
\s1 Itaka ra Yerusaléemu
\p
\v 1 Haaha, vaantʉ vamwɨ fuma \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*, vakatamanya na Antiókia. Ʉko vakaanda vavariyʉrɨra vaaniitʉ voovasea, “Koonɨ mʉʉntʉ sɨ atwáarirwe na \w kɨbawii|lemma="Kɨbawo"\w* ja ˆvyeene tʉʉva ja \w Mʉ́sa\w* jalʉʉsa, sɨ arɨ lamuririwa tʉkʉ.” 
\v 2 Paúli na Barinába vakavasɨɨtɨra ngʼangʼala ʉvariyuli waavo. Jeyyo, vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w* vakavasaawʉla Paúli na Barinába na vaantʉ vɨɨngɨ fuma avo ˆvamuruma Yéesu, sa vaambʉke na Yerusaléemu vakalʉmane na \w vatumwi\w* va Yéesu na vawosi, sa vakamarikirye ɨrɨ isáare. 
\v 3 Jeyyo, vakatʉmwa nɨ mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu, vadome na Yerusaléemu. Njirii, vakatweera na ɨsɨ ja Foiníike na \w Samaría\w*. Ʉko vakavawyɨɨra vaantʉ ˆvamuruma Yéesu masáare ya vaantʉ sɨ ˆvarɨ \w Vayahúudi\w* \w kʉvalandʉka|lemma="Valandʉka"\w* na kʉrɨ Yéesu. Ayo masáare yakaveerya mɨtɨma maatʉkʉ vii vaaniitʉ voosi.
\p
\v 4 Paúli na viivaachwe ˆvakafike Yerusaléemu, vakateengiwa vyabooha nɨ vatumwi va Yéesu, vawosi na mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. Aho, vala Paúli vakavawyɨɨra yoosi Mʉlʉʉngʉ ˆajáa atʉmama ko tweera kʉrɨ voovo. 
\v 5 Aho, maa mpuka ɨmwɨ ya \w Mafarisáayo\w* ˆveene vajáa vamuruma Yéesu vakɨɨma, vakasea, “Vaantʉ voosi sɨ ˆvarɨ Vayahúudi, voosaakwa vatwaalwe na kɨbawii na vatuube \w Miiro\w* ya Mʉ́sa.”
\p
\v 6 Sa jeyyo, vatumwi na vawosi, vakalʉmana hamwɨ sa vatamanʉle ɨrɨ isáare. 
\v 7 ˆVakalʉme sáare kwa mpɨɨndɨ nkʉʉlʉ, \w Peéteri\w* akɨɨma, maa akavasea, “Vanaviitʉ, mʉmányire Mʉlʉʉngʉ aansaawʉla fuma kʉrɨ nyuunyu sa nkavariyʉle \w Masáare Maaja\w* kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi, vateere ko tweera nɨɨnɨ na vamurume Yéesu \w Kirisitʉ\w* Mweenevyoosi. 
\v 8 Mʉlʉʉngʉ amányire yoosi ˆmeene yarɨ mitimii ya vaantʉ. Yeeye oónekiirye avahokera vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi kwa njɨra yo vaheera \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* ja ˆvyeene atʉheera suusu. 
\v 9 Sa viintʉ kusiina usinanali wowoosi Mʉlʉʉngʉ ˆabweeyya kʉrɨ suusu na kwaavo, yeeye ajirʉla mɨtɨma yaavo ko muruma Yéesu Mweenevyoosi. 
\v 10 Haaha sa che moosaaka kʉmʉyera Mʉlʉʉngʉ ko vaverekya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu muriwa ʉhʉ wo tuuba Miiro vala baaba wiitʉ na suusu ˆtasiindwa kwiituuba? 
\v 11 Maa kaa, suusu taruma nɨ kwa nduwo ya Yéesu Mweenevyoosi tʉrɨ lamuririwa, na baa voovo nɨ viivyo.”
\p
\v 12 ˆAkalʉʉse jeyyo, maa vaantʉ voosi vakakirinya sawu, voovateerera Paúli na Barinába viintʉ ˆvalʉʉsáa masáare makʉʉlʉ ya isháara, na viintʉ ˆvihwáalaryaa Mʉlʉʉngʉ ˆabweeyya ko tweera kʉrɨ voovo kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi. 
\v 13 ˆVakahʉmʉle kʉlʉʉsɨka, maa Yaakúupu akavasea, “Vanaviitʉ nteereri! 
\v 14 \w Simóoni|lemma="Peéteri"\w* alúusire kʉrɨ suusu, ˆvyeene Mʉlʉʉngʉ iisaawʉrɨra lwa ncholo vaantʉ vamwɨ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi, sa vave vaantʉ vaachwe. 
\v 15 Masáare ya \w valáali na mʉtwe\w*, yadómanʼyaa na isáare ɨrɨ ja ˆvyeene vyaandɨkwa,
\q1
\v 16 ‘Aya ˆyarɨ looka, hɨndʉka ndɨrɨ,
\q2 jeenga ndɨrɨ kei nyuumba ya mʉtemi \w Daúdi\w* ˆngʼeene yaawya.
\q1 Jeenga ndɨrɨ ihaáma raachwe na kuriimya ndɨrɨ.
\q2
\v 17 Sa jeyyo, vaantʉ vɨɨngɨ voosi vara ˆvarɨ chaala vadahe kʉmʉsaakɨra \nd Ijʉva\nd*,
\q1 baa na vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi,
\q2 navaánɨrɨɨre kwa irina raanɨ,’
\q1 alúusire \nd Ijʉva\nd*.
\q2 Yeeye abweeyya 
\v 18 aya yoosi yataangɨkane keende aho kalɨ.\x + \xo 15:18 \xo*\xt Laanga Amóosi 9:11-12; Isáaya 45:21.\xt*\x*
\p
\v 19 Sa jeyyo, kɨɨntʉ ˆnalámwɨɨre nɨ ɨkɨ, tʉreke kʉvahinisha vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi ˆveene \w vamʉválandʉkɨɨre|lemma="Valandʉka"\w* Mʉlʉʉngʉ. 
\v 20 Kɨrɨ vyoova jeyyo, tʉvaandɨkɨre barʉ́wa tʉvasee, karɨ varíjaa nyama ˆɨrɨ na \w njeo\w* ˆɨtwɨ́ɨrwe kwa vidabalaíyo tʉkʉ, karɨ vahángutaa tʉkʉ, karɨ varíjaa nyama ˆyakuvwa tʉkʉ na karɨ varíjaa sakami tʉkʉ. 
\v 21 Sa keende aho kalɨ, voovo vavariyʉláa Miiro ya Mʉ́sa míijii yoosi, sa vɨɨsomáa \w masinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* sikʉ joosi ja \w Sabáato\w*.”
\s1 Barʉ́wa kwa Vaantʉ ˆVamuruma Yéesu vara sɨ ˆVarɨ Vayahúudi
\p
\v 22 Aho, maa vatumwi, vawosi na mpuka yoosi ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ʉko Yerusaléemu vakalamʉla hamwɨ, vakavasaawʉla vamwɨ va vaantʉ vaavo ˆveene varɨ domanʼya na Paúli na Barinába na ʉko Antiókia. Vakavasaawʉla valongooli vavɨrɨ, ʉmwɨ Yʉ́ʉda irina raachwe rɨɨngɨ nɨ Barisába, na wɨɨngɨ Síila, fuma kʉrɨ vaaniitʉ. 
\v 23 Vakavatʉma na barʉ́wa ɨhɨ,
\pi “Kufuma kwa vatumwi na vawosi, noo kʉsea suusu vandʉʉ vaanyu ˆtamuruma Yéesu, toovaluumbya nyuunyu vanaviitʉ ˆmʉsɨrɨ Vayahúudi, ˆmwiíkalaa múuji wa Antiókia, ɨsɨ ja Síria na Kilikía. 
\v 24 Tatéɨɨre vamwaarɨ vamwɨ viiswi ˆvafuma aha, vakʉʉja nooko noo jo vawyɨɨra masáare yo vaturikirya, baa mɨtɨma yaanyu yasóvire mpɨɨma, maa kaa, sɨ suusu tavatʉma tʉkʉ. 
\v 25 Sa teériiwe mɨtɨma, twiirʉ́mɨɨre na tavasáawɨɨre vaantʉ ˆtʉrɨ vatʉma kwaanyu, vʉʉje hamwɨ na ava vijeengi viiswi ˆtaveenda vala Paúli na Barinába. 
\v 26 Ava vatoola nkaasʉ yaavo so mʉtʉmamɨra Mweenevyoosi wiitʉ, Yéesu Kirisitʉ. 
\v 27 Haaha tavatúmire vala Yʉ́ʉda na Síila, sa vavawyɨɨre masáare aya ˆtʉvaándɨkɨɨre.
\pi
\v 28 Sa vyamweériirye Mʉtɨma Mʉʉja na suusu, tʉreke kʉvaverekya miriwa mɨkʉʉlʉ, maa kaa, mutuube viintʉ ivi, 
\v 29 mʉreke kurya chóorya ˆkɨtwɨ́ɨrwe ntambɨko kwa vidabalaíyo, mʉreke kurya sakami, au nyama ˆikúvirwe na kei mʉreke kʉhanguta. Koonɨ mʉrékire aya, bweeyya mʉrɨ vyabooha. Mukiikala nkaasʉ.”
\p
\v 30 Avo vaantʉ vanɨ ˆvakasuukye, maa vakakwaata njɨra na Antiókia. Ʉko vakavaanɨrɨra vaantʉ voosi ˆvamuruma Yéesu, maa vakavaheera ɨra barʉ́wa. 
\v 31 ˆVakɨɨsome ɨra barʉ́wa, vakavyeenda maatʉkʉ vii sa ɨjáa yavaheera mɨtɨma.
\p
\v 32 Yʉ́ʉda na Síila nɨ valáali na mʉtwe va Ijʉva vajáa, vakalʉʉsa masáare ˆyarɨ foo yo vaheera mɨtɨma no vabweeyya vɨɨme neeja avo vaaniitʉ. 
\v 33 ˆVakiikale kwa mpɨɨndɨ, vaaniitʉ vakavarekera vahɨndʉke voovasea, “Hinduki na mwiikalo mʉʉja kwa vara ˆvavatʉma.” [
\v 34 Maa kaa, Síila akoona vyabooha achaale kʉkʉra.] 
\v 35 Paúli na Barinába vakachaala ʉko Antiókia, vookiindya no variyʉla isáare ra Mweenevyoosi na vaantʉ vɨɨngɨ ˆvarɨ foo.
\s1 Paúli na Barinába Vookiireka
\p
\v 36 Sikʉ ˆjikaseese, Paúli akamʉsea Barinába, “Tʉhɨndʉke na míijii yoosi kʉʉntʉ ˆtavariyʉla isáare ra Mweenevyoosi, sa tʉlaange vaaniitʉ na toone ˆvyeene voodomerera na kʉra kumuruma Yéesu.” 
\v 37 Barinába asaakáa vatamanyanʼye na Yooháani ˆaséwaa Maáriki. 
\v 38 Maa kaa, Paúli akasea, “Sɨ ɨɨma neeja kʉtamanyanʼya na suusu tʉkʉ,” sa viintʉ Yooháani Maáriki ajáa avatɨɨja kʉra Pamufilía, na akasiita tuuba tʉmamanʼya novo. 
\v 39 Aho, Paúli na Barinába vakiiruta ndihi kwa ʉkarɨ maatʉkʉ vii fʉʉrʉ vakiitamanʉla. Barinába akamʉsʉmʉla Maáriki, vakaambʉka méeli, maa vakadomanʼya na Kúpuro. 
\v 40 Paúli akamʉsaawʉla Síila. Vaaniitʉ vakamʉloomba Yéesu Mweenevyoosi avaheere nduwo, maa Paúli na Síila vakakwaata njɨra. 
\v 41 Vakakwaata na ɨsɨ ya Síria na Kilikía na ʉko vavaheeráa mɨtɨma mpuka ja vaantʉ ˆvamuruma Yéesu.\fig Lʉyeendo lwa kavɨrɨ lwa Paúli|alt="2nd missionary Journey" src="Rangi HG-K-Paul-2 BW.ai" size="span" copy="SIL?" ref="15:36–18:22"\fig*
\c 16
\s1 Paúli Yookaanda Yeendanʼya na Timotéeo
\p
\v 1 Paúli na Síila vakayeenda fʉʉrʉ múuji wa Déribe na Lísitra. Ʉko Lísitra, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ˆiikaláa ʉko, ˆasewáa Timotéeo. Timotéeo ajáa amuruma \w Yéesu\w*. Íyo waala Timotéeo nɨ \w Mʉyahúudi|lemma="Vayahúudi"\w* ajáa na ajáa amuruma Yéesu, maa kaa, taáta waavo nɨ Mugiríki ajáa. 
\v 2 Vaaniitʉ ʉko Lísitra na Ikonío vamʉdʉʉmbáa Timotéeo sa mɨryʉʉngʉ yaachwe miija. 
\v 3 Paúli asaakáa andooyeendanʼya na Timotéeo, sa jeyyo, akamʉtwaala Timotéeo na \w kɨbawii|lemma="Kɨbawo"\w*\f + \fr 16:3 \fr*\fk akamʉtwaala Timotéeo na kɨbawii: \fk*\ft Vagiríki sɨ vatwaalwáa na kɨbawii tʉkʉ. Maa kaa, kwa Vayahúudi ɨjáa nɨ mpaka mʉʉntʉ mʉlʉme atwaalwe na kɨbawii. Na koonɨ sɨ atwáarirwe vamoonáa atɨɨte njeo.\ft*\f* sa Vayahúudi ˆveene viikaláa ʉko kʉʉntʉ vajáa vamʉmányire taáta waavo nɨ Mugiríki. 
\v 4 Na mpɨɨndɨ ˆvatweereráa na kɨra múuji, vavaheeráa vaaniitʉ ʉlamuli ˆʉjáa wavɨɨkwa nɨ \w vatumwi\w* va Yéesu na vawosi ˆvamuruma Yéesu va Yerusaléemu. Na vavaseáa vatuube ʉwo ʉlamuli. 
\v 5 Jeyyo, mpuka ja vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vakava na ngururu ya kuruma kwaavo na vakɨɨngɨkáa kɨra siikʉ.
\s1 Njori ya Paúli ya Mʉʉntʉ wa Makedonía
\p
\v 6 Paúli na viivaachwe vakakwaata lʉyeendo fʉʉrʉ ɨsɨ ja Firigía na Galatía sa \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* ajáa avakáaniirye vareke variyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho ɨsɨ ya Ásia sikʉ ijo. 
\v 7 ˆVakafike mʉhakii wa ɨsɨ ya Mísia, vasaakáa vɨɨngɨre na ɨsɨ ya Bisínia, baa ʉko Mʉtɨma wa Yéesu akavakaanʼya. 
\v 8 Sa jeyyo, vakakwaata na ɨsɨ ya Mísia, vakadoma na múuji wa Turóoa.
\p
\v 9 Uchikʉ ʉwo, Paúli akoona njori. Aho njorii, akoona mʉʉntʉ fuma ɨsɨ ya Makedonía iímire nyambʉko yookiiloombererya yoosea, “Mentʉka na kʉnʉ Makedonía jɨ ʉtwaambirirye.” 
\v 10 Paúli ˆakoone ɨyo njori, hahara tukiimya neeja\f + \fr 16:10 \fr*\fk tukiimya neeja: \fk*\ft Aha mʉvai mbuwo, noo kʉsea Lʉ́ka, nɨ hamwɨ ajáa na Paúli, Síila na Timotéeo aho lʉyeendwii.\ft*\f* lʉyeendo lo doma na Makedonía, sa tʉjáa twataanga Mʉlʉʉngʉ atwaánɨrɨɨre tʉkavavariyʉrɨre vara vaantʉ \w Masáare Maaja\w*.
\s1 Lídia Yoonunuulwa
\p
\v 11 Kufuma Turóoa tʉkaambʉka méeli, tukiinʉka, maa tʉkadomerera fʉʉrʉ ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ˆɨséwaa Samosiráake. Lomʉtóondo yaachwe tʉkafika múuji wa Neopóoli. 
\v 12 Aho, tʉkɨɨreka méeli, maa tʉkakwaata njɨra fʉʉrʉ Filíipi, múuji mʉkʉʉlʉ wa ɨsɨ ya Makedonía. Ɨhɨ ɨsɨ yɨɨmɨrɨrwáa nɨ Varúumi. Aho, tukiikala kwa sikʉ nke.
\p
\v 13 Sikʉ ya \w Sabáato\w*, tʉkafuma na weerwii ya múuji, maa tʉkadoma na mbarɨmbarɨ ya iboote ˆriíkaa maaji. Tʉjáa twiiséire turya tʉrɨ haantʉ vaantʉ ˆvamwiínamɨraa Mʉlʉʉngʉ. Ʉko, tukiikala, maa tʉkaanda lʉʉsɨka na vaantʉ vaki ˆvajáa viijíingire aho. 
\v 14 Na ʉmwɨ wa vara ˆvatʉteereráa nɨ mʉʉntʉ muki ʉmwɨ fuma múuji wa Siatíira, irina raachwe noo Lídia asewáa. Yeeye amwiinamɨráa Mʉlʉʉngʉ. Na mʉrɨmo waachwe ˆatʉmamáa nɨ wo vaa iyoombe ɨngo ˆjiri gyaa. Paúli ˆakaande variyʉla Masáare Maaja, Yéesu Mweenevyoosi akakʉndʉkʉla mʉtɨma wa Lídia, maa akamuruma Yéesu. 
\v 15 Lídia na nyuumba yaachwe \w ˆvakabatisiwe|lemma="Batisa"\w*, akatʉloomba maatʉkʉ vii tʉdome na kwaachwe yoosea, “Koonɨ mwɨɨ́ne namurúmire Mweenevyoosi, hendi na kaayii kwaanɨ.” Akiiloombererya mpaka tʉkaruma.
\s1 Paúli na Síila Voochuungwa Mʉnyololwii
\p
\v 16 Sikʉ ɨmwɨ mpɨɨndɨ ˆtadomáa na kʉʉntʉ vaantʉ ˆvalʉ́manɨraa so mwiinamɨra Mʉlʉʉngʉ, akʉʉja muhíínja ʉmwɨ mʉtʉ́mwa. Ʉwo muhíínja ajáa atɨɨte \w murimʉ mʉvɨ|lemma="Mirimʉ mɨvɨ"\w*. Murimʉ mʉvɨ ʉwo, wamʉheeráa lʉvɨro lo vaa mbare ya masáare ˆyarɨ fʉmɨra sikʉ ˆjookʉʉja. Kʉtweera kwa ʉwo muhíínja, veenenyuumba vaachwe vapatáa mpía ˆjiri foo. 
\v 17 Ʉwo muhíínja, atutuubáa suusu na Paúli kʉnʉ yootʉla isóso yoosea, “Vaantʉ ava nɨ vatʉmami va Mʉlʉʉngʉ ˆArɨ Mweerimweeri, nɨ kʉvavariyʉrɨra viise njɨra ya ʉlamuriri.” 
\v 18 Ʉwo muhíínja atuuba bweeyya jeyyo kwa sikʉ ˆjiri foo. Maa kaa, sikʉ ɨmwɨ, Paúli ajáa akalala maatʉkʉ vii akʉʉsea ʉra murimʉ mʉvɨ, “Nakʉláiriirye kwa irina ra Yéesu \w Kirisitʉ\w*, fuma kʉrɨ ʉhʉ muhíínja!” Hahara, ʉra murimʉ mʉvɨ ʉkafuma.
\p
\v 19 Veenenyuumba va ʉra muhíínja ˆvakataange njɨra yaavo yo patɨra mpía yasáambukire, maa vakavakwaata vala Paúli na Síila, vakavakumuririrya fʉʉrʉ isóokwii, mbere ya vakʉ́ʉ́lʉ. 
\v 20 Vakavasitaakya balásii voosea, “Vaantʉ ava nɨ Vayahúudi, voovo varéetire lʉsoso lʉkʉʉlʉ aha múujii mɨɨtʉ. 
\v 21 Voovo vakíindyaa tʉʉva ja meevo, ˆngʼeene ndairiri jiitʉ ja Kɨrúumi jasiita suusu Varúumi kujirʉma no jituuba.”
\p
\v 22 Mpuka ya vaantʉ vakɨɨma, maa vakavakɨɨmɨrɨra vala Paúli na Síila. Aho, vara valamuli vakavafumya ɨngo vala Paúli na Síila, maa vakalairirya vavawe nkome. 
\v 23 ˆVakahʉmʉle rindamwa nɨ valʉkalʉka, maa vakavachʉʉngɨra mʉnyololwii na vakamʉlairirya mʉkʉ́ʉ́lʉ wa gerésa avalaangirirye neeja. 
\v 24 ˆAkalaiririwe jeyyo, akavatwaala vala Paúli na Síila na vyúumba vya isiʼiisii ya gerésa, akavachuunga mawʉlʉ yaavo mapongoolii makʉʉlʉ.\fig Paúli na Síila vachúungirwe mawʉlʉ mapongoolii |alt="Paul and Silas are put in stocks in jail" src="cn01988b.tif" size="col" copy="David C. Cook Publishing Co., 1978" ref="16:24"\fig*
\p
\v 25 Uchikʉ katɨ, Paúli na Síila vamʉloombáa Mʉlʉʉngʉ no kɨɨmba nyɨɨ́mbo jo mʉdʉʉmba, na viivaavo ˆvajáa vachuungwa vavateereráa. 
\v 26 Koonka, kitiíntima kɨkʉʉlʉ kɨkalooka na kɨkasingisya mwaariryo wa nkaande ja gerésa. Mɨryaango yoosi ɨkayʉʉrɨka yoomyeene na mɨnyololo ˆmyeene vajáa vachʉ́ʉngɨɨrwe ɨkachʉngʉlʉka. 
\v 27 Mʉkʉ́ʉ́lʉ wa gerésa ˆakiinʉke na ˆakoone mɨryaango ɨrɨ mwaarya, akakʉʉla nyaasʉka yaachwe yoosaaka kwiiyʉlaa, sa ajáa iiséire vaantʉ voosi ˆvachuungwa vatíijire.
\p
\v 28 Koonka, Paúli akamwaanɨrɨra na ngururu yoosea, “Karɨ wiiyʉlae tʉkʉ! Suusu voosi tʉmwaarɨ aha.” 
\v 29 Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa gerésa akalairirya vimʉrɨ vireetwe, akɨɨngɨra kurudu na chúumbii, maa akalaala na ɨnda mbere ya Paúli na Síila kʉnʉ yootetema nɨ woowa. 
\v 30 Aho, maa akavafumya na weerwii na akavuurya, “Arumi! Che ndɨrɨ bweeyya sa ndahe kʉlamuririwa?”
\p
\v 31 Novo vakamʉsea, “Murume Yéesu Mweenevyoosi, yeeye kʉkʉlamurirya arɨ weewe na vaantʉ va nyuumba yaako.” 
\v 32 Aho, vakamʉvariyʉrɨra isáare ra Mweenevyoosi, yeeye na vaantʉ va nyuumba yaachwe. 
\v 33 Mpɨɨndɨ jijira akavasʉmʉla, maa akavooyya viloonda vyaavo. Hahara, maa yeeye na vaantʉ va kaaya yaachwe vakabatisiwa. 
\v 34 Mʉkʉ́ʉ́lʉ wa gerésa akavasʉmʉla vala Paúli na Síila na kaayii kwaachwe, akaviimirya neeja chóorya. Akeerya mʉtɨma maatʉkʉ vii, yeeye na nyuumba yaachwe sa kumuruma Mʉlʉʉngʉ.\fig Mʉkʉ́ʉ́lʉ wa gerésa yoovooyya vala Paúli na Síila viloonda|alt="The jailer washes Paul and Silas's wounds" src="mh00008.jpg" size="col" copy="Gordon Thompson" ref="16:33-34"\fig*
\p
\v 35 Lomʉtóondo ˆkʉkeere, vara valamuli vakavatʉma valʉkalʉka kwa mʉkʉ́ʉ́lʉ wa gerésa vakamʉsea, “Vachʉngʉrɨre vara vaantʉ viilookere.” 
\v 36 Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa gerésa akamʉsea Paúli, “Valamuli vaandairiirye, nɨvachʉngʉrɨre, haaha, fumi, mwiitamanyirye na mwiikalo mʉʉja.”
\p
\v 37 Maa kaa, Paúli akamʉsea mʉkʉ́ʉ́lʉ wa gerésa, “Valamuli vatʉvairé maatʉkʉ vii mbere ja vaantʉ na vakatuchuunga mʉnyololwii baa kutusitaakya tʉkʉ au baa kutuurya tʉkʉ baa neembe tʉrɨ vaantʉ va Róoma. Haaha sa che voosaaka kʉtʉchʉngʉrɨra kimbiso? Sɨ viri kʉva jeyyo tʉkʉ! Vʉʉje voovo veeneevyo de jɨ vatufumye.”
\p
\v 38 Valʉkalʉka vakavawyɨɨra ayo masáare valamuli. ˆVakateere vala Paúli na Síila nɨ Varúumi, maa vakakwaatwa nɨ woowa. 
\v 39 Sa jeyyo, vakʉʉja noo valoomba vasee yasírire, maa vakavafumya hara mʉnyololwii na vajáa vavaloomba valooke fuma ʉra múuji. 
\v 40 Paúli na Síila ˆvakafume mʉnyololwii, vakadoma na kaayii kwa Lídia. Ʉko vakalʉmana na vaaniitʉ, vakavaheera mɨtɨma, maa vakiinʉka.
\c 17
\s1 Ʉvariyuli wa Paúli ʉko Tesaloníike
\p
\v 1 Paúli na Síila vakakwaata njɨra, vakakwaatɨra na múuji wa Amufipóoli na Apolonía, vakafika múuji wa Tesaloníike. Ʉko kwajáa kwatɨɨte \w sinagóogi\w* ya \w Kɨyahúudi|lemma="Vayahúudi"\w*. 
\v 2 Paúli akɨɨngɨra na sinagóogii kɨra sikʉ ya \w Sabáato\w* kwa majuma yatatʉ ja ˆvyeene ajáa iijʉvɨra. Ʉko, akava yootamanʉla novo Masáare ˆYarɨ Mpeho. 
\v 3 Akavavariyʉrɨra \w ʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w* na akoonekya kɨmaarɨ, \w Masía\w* nɨ mpaka aturikiriwe na afʉfʉke fuma inkwyii. Akavasea, “Ʉhʉ \w Yéesu\w* ˆnoovavariyʉrɨra, noo Masía.” 
\v 4 Vamwɨ va Vayahúudi vakayaruma masáare ya Paúli, baa na Vagiríki ˆvarɨ foo mʉnʉmʉʉnʉ vara ˆvamwiinamɨráa Mʉlʉʉngʉ, na vaantʉ vaki ˆvanyémiwaa ˆvarɨ foo, voosi vakasaangɨra na vala Paúli na Síila.
\p
\v 5 Maa kaa, Vayahúudi vara sɨ ˆvajáa varuma, vakakwaatwa nɨ kɨvɨna. Vakatamanya na sóokwii, maa vakɨɨta vaanɨrɨra vaantʉ vavɨ, novo vakasaankanʼya vaantʉ ˆvarɨ foo, maa vakaanda lʉsoso lʉkʉʉlʉ múujii woosi. Aho, vakadoma na kaayii kwa Yasóoni, maa vakɨɨngɨra na ngururu sa vavakwaate vala Paúli na Síila na vavatwaale na kɨweerwii mbere ja vaantʉ. 
\v 6 Maa kaa, ˆvakavasove, vakamukumurirya Yasóoni na vamwɨ va vaaniitʉ fʉʉrʉ kwa vakʉ́ʉ́lʉ va múuji kʉnʉ vootʉla isóso voosea, “Vaantʉ ava noo vara ˆvakányiirye weerʉ yoosi vʉʉ, haaha vuújire baa na kʉnʉ. 
\v 7 Ʉhʉ Yasóoni, avahokera na kaayii kwaachwe. Ava voosi vavalandʉka tʉʉva ja \w Kaisáari\w* na vaséaa, atɨ kwatɨɨte mʉtemi wɨɨngɨ ˆaséwaa Yéesu.”
\p
\v 8 Vaantʉ va ʉra múuji na vakʉ́ʉ́lʉ vaavo ˆvakateere jeyyo, mɨtɨma yaavo ɨkavaava. 
\v 9 Aho, vakʉ́ʉ́lʉ va múuji vakavasea vala Yasóoni na viivaachwe vatoole mpía jo \w kiinunuula|lemma="Ununuuli"\w*. ˆVakatoole, maa vakavarekera.
\s1 Paúli na Síila ʉko Beróoya
\p
\v 10 Uchikʉ ˆʉkɨɨngɨre, vaaniitʉ vakavasea vala Paúli na Síila vatamanye chaangʉ na múujii wa Beróoya. ˆVakafike ʉko, vakɨɨngɨra sinagóogii ya Kɨyahúudi. 
\v 11 Vayahúudi va aho Beróoya nɨ vaantʉ ˆvateereráa kʉlookya vaantʉ va Tesaloníike. Mpɨɨndɨ Paúli ˆavariyʉláa \w Masáare Maaja\w*, voovo vakayahokera na mɨtɨma yaavo yoosi. Vakatuuba chukuruma Masáare ˆYarɨ Mpeho sikʉ joosi, sa viiyonere yara Paúli ˆyoovariyʉla nɨ ya kɨmáárɨ. 
\v 12 Sa jeyyo, Vayahúudi ˆvarɨ foo vakamuruma Yéesu, hamwɨ na vakʉ́ʉ́lʉ va Kɨgiríki va kɨɨntʉ kɨlʉme na va kɨɨntʉ kiki. 
\v 13 Maa kaa, Vayahúudi va Tesaloníike ˆvakataange Paúli amwaarɨ yoovariyʉla isáare ra Mʉlʉʉngʉ ʉko Beróoya, vakadoma na ʉko. Vakasoonka mpuka ja vaantʉ na vakareeta lʉsoso. 
\v 14 Aho, vaaniitʉ va Beróoya vakamusindikirirya Paúli na ɨsɨ ya mbarɨmbarɨ ya mayɨya. Maa kaa, Síila na Timotéeo vakachaala ʉko Beróoya. 
\v 15 Vara vaantʉ ˆvajáa vamʉsɨ́ndɨkɨɨre Paúli, ˆvakamufikye múuji wa Aséene, maa vakahɨndʉka na Beróoya. De valooke Paúli akavasea, vavasee vala Timotéeo na Síila vamutuube chaangʉ.
\s1 Paúli Yoovariyʉla Ʉko Aséene
\p
\v 16 Mpɨɨndɨ Paúli ˆavawoojeráa vala Timotéeo na Síila ʉko Aséene, mʉtɨma waachwe ʉjáa wasukiwasukiwa sa ajáa oona múuji woosi ʉjáa wamema vidabalaíyo. 
\v 17 Sa jeyyo, ɨɨngɨráa masinagóogii. Ʉko andoolʉma sáare na Vayahúudi na kei Vagiríki ˆveene vamwiinamɨráa Mʉlʉʉngʉ. Kei, sikʉ joosi alʉmáa sáare na vaantʉ ˆalʉmanáa novo sóokwii.
\p
\v 18 Paúli ajáa alʉmana na vaantʉ ˆvatuubáa ʉlwɨɨrɨ wa mɨryʉʉngʉ ya Vaepukuréo na Vasitoíki\f + \fr 17:18 \fr*\fk Vaepukuréo na Vasitoíki: \fk*\ft Ava nɨ valwɨɨra vajáa. Vajáa vasoma masáare yo kiikala na vaantʉ. Vaepukuréo sɨ varumáa koonɨ kʉrɨ na Mʉlʉʉngʉ tʉkʉ, voovo kɨɨntʉ ˆvaseáa nɨ ɨkɨ, vaantʉ vamwaarɨ so keenda na nkalari. Vasitoíki novo varumáa kwatɨɨte mɨlʉʉngʉ, maa kaa, vaseáa koonɨ mʉʉntʉ akwíire mʉtɨma waachwe wakwíjaa.\ft*\f* na andoolʉma sáare novo. Vamwɨ vaavo vaseáa, “Nɨ che kaa yoosaaka alʉʉse ʉhʉ mʉhaanchi?” Na vɨɨngɨ vaseáa, “ˆVyeene yookoonekana nɨ lʉʉsɨkɨra iise masáare ya mɨlʉʉngʉ ya kɨyeni.” Vajáa valʉʉsa aya, sa viintʉ ˆavariyʉláa Masáare Maaja ya Yéesu \w Kirisitʉ\w* na kʉfʉfʉka kwaachwe.
\p
\v 19 Avo vaantʉ vakamʉsʉmʉla, maa vakamʉtwaala na itakii ra vamanyi ˆraséwaa Areopáago, ʉko vakamʉsea, “Tʉwyɨɨre hoonɨ masáare ayo mafya ˆwoolʉʉsa. 
\v 20 Tatéɨɨre yiísimire, toosaaka ʉtʉtamanʉrɨre ayo masáare.” 
\v 21 Vajáa valʉʉsa jeyyo, sa vaantʉ va Aséene na vayeni fuma kʉlɨ ˆviikaláa ʉko, vajáa veenda teerera masáare mafya noo yavariyʉla.
\p
\v 22 Aho, Paúli akɨɨma katɨ na katɨ ya Areopáago, maa akavasea, “Arumi, nyuunyu vaantʉ va Aséene! Nɨɨ́ne nyuunyu nɨ vaantʉ ˆmutúubaa masáare yoosi ya díini. 
\v 23 Mpɨɨndɨ ˆnaalooka aha múujii, nɨɨ́ne ˆvyeene mwiínamɨraa mɨlʉʉngʉ. Nɨɨ́ne masabáahʉ ˆmʉtóoreraa \w mpóryo\w* ˆngʼeene yaandɨkwa, ‘\sc Kwa mʉlʉʉngʉ sɨ ˆtamʉmányire\sc*.’ Haaha ɨkɨ kɨɨntʉ ˆnavariyʉláa noo noosaaka nɨvavariyʉrɨre, noo cha ʉwo ˆmweene mumwiínamɨraa sɨ ˆmʉmʉmányire.
\p
\v 24 Mʉlʉʉngʉ ʉʉmba weerʉ na vyoosi ˆviri mʉʉmo. Yeeye noo Mweenevyoosi wa kurumu na ɨsɨ, sɨ iíkalaa nyuumbii ˆngʼeene jajeengwa kwa mɨkono ya vaantʉ tʉkʉ. 
\v 25 Yeeye sɨ atʉ́mamɨrwaa na mɨkono ya vaantʉ ja yoosaaka kɨɨntʉ chaayo fuma kʉrɨ voovo tʉkʉ. Yeeye noo avahéeraa vaantʉ voosi nkaasʉ na nkeeho na viintʉ vyoosi. 
\v 26 Yeeye ʉʉmba mʉʉntʉ ʉmwɨ\x + \xo 17:26 \xo*\xt Laanga Ncholo 1:27.\xt*\x* na ʉwo akava ichina ra vaantʉ va ɨsɨ joosi viipasa aha weerwii koosi. Yeeye avɨɨka mpɨɨndɨ ja naadi na hai ˆvarɨ kwiikala.
\p
\v 27 Mʉlʉʉngʉ abweeyya jei, sa vaantʉ vamʉsaakɨre, baa koonɨ nɨ ko halaasha vamoone. Baa neembe nɨ jeyyo, yeeye sɨ arɨ kʉlɨ na kɨra ʉmwɨ wiitʉ asiindwe kʉmʉfɨkɨra tʉkʉ. 
\v 28 Sa ‘Nɨ kʉrɨ yeeye suusu twiíkalaa na tavíjaa nkaasʉ.’ Ja ˆvyeene mpɨ́rɨ yaanyu yalʉʉsa, ‘Suusu tʉrɨ vaana vaachwe.’
\p
\v 29 Sa viintʉ suusu tʉrɨ vaana va Mʉlʉʉngʉ, sɨ tasaakwa tʉndookiiririkana ʉlʉʉngʉ waachwe wiifwɨ́ɨne na vidabalaíyo ˆviténgeneshiwaa na saháabu, au chʉʉ́ma cha mpía, au mawye kwa wʉʉya na tooti ja vaantʉ tʉkʉ. 
\v 30 Aho kalɨ, mpɨɨndɨ vaantʉ ˆvatʉmamáa ayo kɨhoho, Mʉlʉʉngʉ ajáa iibweeyya ja sɨ yookoona. Maa kaa, haaha nɨ vawyɨɨra iise vaantʉ voosi va kɨra haantʉ \w vavalandʉke|lemma="Valandʉka"\w* fuma uvii waavo. 
\v 31 Yeeye avɨɨka sikʉ ˆarɨ valamʉrɨra vaantʉ va weerʉ yoosi kwa ʉwoloki kwa njɨra ya mʉʉntʉ ˆmweene amʉsaawʉla. Mʉlʉʉngʉ alaɨra kwa vaantʉ voosi ayo kɨkomi kwa njɨra yo mʉfʉfʉla.”
\p
\v 32 Vara vaantʉ ˆvakateere Paúli yoolʉʉsɨkɨra kʉfʉfʉka kwa vaantʉ ˆvaakwya, vamwɨ vakava voomuchwa matɨ, maa kaa, vɨɨngɨ vakamʉsea, “Toosaaka tʉteere woovariyʉla aya masáare kei.” 
\v 33 Aho, Paúli akafuma, maa akavareka itakii raavo. 
\v 34 Vaantʉ vamwɨ vakamuruma Yéesu, maa vakaanda kumutuuba Paúli. Ʉmwɨ wa avo vaantʉ nɨ Deoníisi wa itakii ra Areopáago, na mʉʉntʉ muki ʉmwɨ ˆakemerwáa Damáali, hamwɨ baa na vɨɨngɨ.
\c 18
\s1 Paúli ʉko Koríinto
\p
\v 1 Aya ˆyakalooke, Paúli akafuma Aséene, maa akadoma na múuji wa Koríinto. 
\v 2 Ʉko, akamʉshaana \w Mʉyahúudi|lemma="Vayahúudi"\w* ʉmwɨ ˆasewáa Akíila. Yeeye nɨ mʉʉntʉ wa Póonto ajáa na ajáa afíkire fuma Itália hamwɨ na Pirisíila muki waachwe. Ajáa abweeyya jeyyo, sa sikʉ ijo \w Kaisáari\w* Kɨlaáudi ajáa alairirya yoosea, “Vayahúudi voosi vʉʉ viisunke múujii wa Róoma.” Maa Paúli akadoma noo valuumbya. 
\v 3 Na sa viintʉ vajáa nɨ vachumi va mɨnyana yo tengenesherya vivaanda, Paúli akiikala novo, na akatʉmama novo sa baa yeeye nɨ muchumi ajáa. 
\v 4 Na kɨra sikʉ ya \w Sabáato\w*, Paúli ɨɨngɨráa na \w sinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* na alʉʉsɨkáa na Vayahúudi na Vagiríki sa yoosaaka vamurume \w Yéesu\w*.
\p
\v 5 Síila na Timotéeo ˆvakʉʉje fuma Makedonía, Paúli akaanda variyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho kwa mpɨɨndɨ joosi kwa Vayahúudi. Oonekyáa kɨkomi yoovasea, Yéesu noo \w Masía\w*. 
\v 6 Maa kaa, Vayahúudi vakamusiita na \w vakamʉtʉkɨra|lemma="Tʉkɨra"\w*. Aho, Paúli \w akiikonkoma marʉrɨ|lemma="Konkoma marʉrɨ"\w*\f + \fr 18:6 \fr*\fk akiikonkoma marʉrɨ: \fk*\ft Laanga \ft*\bdit konkoma marʉrɨ\bdit* Ʉtamanulii wa Masáare na Kɨlaangi.\f* ingwii jaachwe kʉnʉ yoovasea, “Sakami ya marema yaanyu ɨve mweeri ya mɨtwe yaanyu! Nɨɨnɨ nsiina lʉtaamɨ na ʉvɨ waanyu tʉkʉ. Kwaandɨra haaha doma niise na kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi.”
\p
\v 7 Aho, maa akafuma aho sinagóogii, akadoma na kwa mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Tíito Yústo. Ʉhʉ sɨ ajáa Mʉyahúudi tʉkʉ na amwiinamɨráa Mʉlʉʉngʉ na nyuumba yaachwe ɨjáa yiiyandama na sinagóogi. 
\v 8 Kirísipo mʉkʉ́ʉ́lʉ wa ɨyo sinagóogi akamuruma Yéesu Mweenevyoosi baa na vaantʉ va kaaya yaachwe yoosi. Na Vakoríinto ˆvarɨ foo ˆvakateere masáare ya Paúli, vakayaruma, maa \w vakabatisiwa|lemma="Batisa"\w*.
\p
\v 9 Sikʉ ɨmwɨ nuuchikʉ, Mweenevyoosi akalʉʉsɨka na Paúli njorii yoosea, “Koofa tʉkʉ, tuuba variyʉla, karɨ ʉhɨndʉle mʉtɨma waako na nyuma tʉkʉ. 
\v 10 Nɨɨnɨ nɨ na weewe ndɨrɨ, na kusiina mʉʉntʉ ˆarɨ kukiimɨrɨra akʉtamikye tʉkʉ. Nɨɨnɨ natɨɨte vaantʉ vaanɨ ˆvarɨ foo aha múujii.” 
\v 11 Jeyyo, Paúli akiikala ʉko mwaaka ʉmwɨ na myeeri mʉsasatʉ, kʉnʉ yoovavariyʉrɨra vaantʉ isáare ra Mʉlʉʉngʉ.
\p
\v 12 Haaha mpɨɨndɨ Gálio ˆajáa mʉkʉ́ʉ́lʉ wa ɨsɨ ya \w Akáaya\w*, Vayahúudi vajáa viisaanka, vakamʉkʉʉkɨra Paúli, vakamʉkwaata, maa vakamʉtwaala na balásii. 
\v 13 Ʉko, vakamusitaakya voosea, “Ʉhʉ mʉʉntʉ yoovaheemba vaantʉ vamwiinamɨre Mʉlʉʉngʉ kwa njɨra ˆɨkɨ́ɨkanaa \w Miiro\w* yiitʉ.”
\p
\v 14 Paúli ˆakiinʉke sa alʉʉsɨke, maa Gálio akavasea Vayahúudi, “Nyuunyu Vayahúudi teeri, ngaarɨ mʉmʉréetire na balásii sa abwéeyyiirye ʉvɨ au ʉsaambʉ, nɨɨnɨ ngaarɨ navatéerɨɨre. 
\v 15 Maa kaa, sa viintʉ mookiiruta ndihi sa masáare, marina na Miiro yaanyu, lamuli nyuunyu veeneevyo. Nɨɨnɨ sɨ noosaaka kʉva mʉlamuli wa aya masáare tʉkʉ.” 
\v 16 Aho, maa akavakibirya aho balásii.
\p
\v 17 Avo vaantʉ vakamʉkwaata Sositénesi. Ʉhʉ noo ajáa mʉkʉ́ʉ́lʉ wa sinagóogi. Haaho, balásii vakamʉvaa. Baa jeyyo, Gálio akiikwaatɨra vyaachwe, sɨ oona nɨ kɨɨntʉ tʉkʉ.
\s1 Paúli Yoohɨndʉka na Antiókia
\p
\v 18 Paúli akiikala ʉko Koríinto sikʉ ˆjiri foo. Sikʉ ˆjikalooke, Paúli akavasea vaaniitʉ, asúukiirye, aho, maa akadoma na múujii wa Kenkiréa.\f + \fr 18:18 \fr*\fk Kenkiréa: \fk*\ft Nɨ ituri ˆrɨjáa mbarɨmbarɨ ya mayɨya, heehi na múuji wa Koríinto. Laanga raamáani ya lʉyeendo lwa kavɨrɨ lwa Paúli kɨtáabwii cha \ft*\xt Mɨrɨmo ya Vatumwi 15:36.\xt*\f* ˆAkafike Kenkiréa, Paúli akakerwa njwɨɨrɨ jaachwe, ja ˆvyeene ajáa alaha. Aho, maa akaambʉka méeli ˆyoodoma na ɨsɨ ya Síria na akadomanʼya na vala Pirisíila na Akíila. 
\v 19 Vayeenda fʉʉrʉ vakafika Eféeso. Aho, Paúli akavareka vala Pirisíila na Akíila. Yeeye akadoma na sinagóogii, ʉko akaanda lʉma sáare ja Mʉlʉʉngʉ na Vayahúudi. 
\v 20 Novo vakamʉloomba oongererye sikʉ jo kiikala novo, maa kaa, yeeye akasiita. 
\v 21 Akavasea asúukiirye yoosea, “Koonɨ Mʉlʉʉngʉ eéndire, hɨndʉka ndɨrɨ kei na meenyu.” Aho, akiinʉka fuma Eféeso na méeli. 
\v 22 Paúli ˆakafike Kaisaría, akaambʉka fʉʉrʉ Yerusaléemu, akɨɨta ko luumbya mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu, aho, maa akagirita na Antiókia.
\p
\v 23 Ʉko Antiókia, Paúli akiikala kwa mpɨɨndɨ kiduudi. Aho, akiinʉka, maa de ɨndootweerera ɨsɨ ya Galatía na Firigía, kʉnʉ yoovaheera mʉtɨma vaantʉ ˆvamuruma Yéesu.\fig Lʉyeendo lwa katatʉ lwa Paúli|alt="3rd missionary Journey" src="Rangi HG-K-Paul-3 BW.ai" size="span" copy="Sil" ref="18:23–21:17"\fig*
\s1 Mʉrɨmo wa Apóolo ʉko Eféeso na Koríinto
\p
\v 24 Haaha sikʉ ijo, Mʉyahúudi ʉmwɨ ˆasewáa Apóolo ajáa ʉʉja na Eféeso. Ʉhʉ meevo kʉʉntʉ ˆajáa avyaarɨrwa nɨ múuji wa Alekisándiria. Yeeye nɨ mʉmanyi wo lʉʉsɨka ajáa, na ajáa atɨɨte mʉryʉʉngʉ mʉkʉʉlʉ wa Masáare ˆYarɨ Mpeho. 
\v 25 Yeeye ajáa akiindiwa njɨra ya Yéesu Mweenevyoosi, na yeeye avakiindyáa vaantʉ vɨɨngɨ ɨyo njɨra ya Mweenevyoosi ko kiitema na kwa ʉwoloki. Baa neembe abweeyyáa jeyyo, yeeye kɨɨntʉ ˆajáa amányire nɨ ʉbatíiso wa Yooháani\x + \xo 18:25 \xo*\xt Laanga Matáayo 3:1-12; Maáriki 1:1-8.\xt*\x* vii. 
\v 26 Sikʉ ɨmwɨ, akɨɨngɨra sinagóogii, maa akaanda variyʉla Masáare ˆYarɨ Mpeho ko kiitema kʉkʉʉlʉ. Pirisíila na Akíila ˆvakateere ˆvyeene alʉʉsáa ko kiitema, vakamʉsʉmʉla na meevo noo mukiindya neeja njɨra yo mutuuba Mʉlʉʉngʉ.
\p
\v 27 Sikʉ ˆjikaseese, Apóolo akasaaka doma na ɨsɨ ya Akáaya, vaaniitʉ vakamʉheera mʉtɨma. Vakaandɨka barʉ́wa atamanye noyo na kwa vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ʉko Akáaya sa vamʉteengye vyabooha. ˆAkafike ʉko, akavaambɨra maatʉkʉ vii kwa nduwo ya Mʉlʉʉngʉ. 
\v 28 Yeeye iirutáa ndihi na Vayahúudi mbere ja vaantʉ ko kiitema kʉnʉ yookoonekya Masáare ˆYarɨ Mpeho yalʉʉsa Yéesu nɨ Masía.
\c 19
\s1 Paúli Yoovariyʉla Masáare Maaja ʉko Eféeso
\p
\v 1 Mpɨɨndɨ ijo Apóolo ˆajáa ʉko Koríinto, Paúli ne atweereráa na ɨsɨ ja mweeri fʉʉrʉ múuji wa Eféeso. Ʉko Eféeso, Paúli akashaana vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w*. 
\v 2 Maa akavuurya, “Eri, ˆmʉkamurume Yéesu, mwahokera \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* wʉʉ?” Novo vakamʉsea, “Tʉkʉ, baa sɨ tʉnateera koonɨ kwatɨɨte Mʉtɨma Mʉʉja tʉkʉ.” 
\v 3 Paúli akavuurya kei, “Kwa \w ʉbatíiso|lemma="Batisa"\w* wa ani mwabatisiwa?” Maa vakamʉsea, “Kwa ʉbatíiso wa Yooháani.”
\p
\v 4 Paúli akavasea, “Ʉbatíiso wa Yooháani nɨ wavasaakáa vaantʉ \w vavalandʉke|lemma="Valandʉka"\w* fuma uvii waavo vii. Na yeeye avawyɨɨráa vaantʉ vamurume ˆmweene yookʉʉja nyuma yaachwe, noo kʉsea Yéesu.” 
\v 5 ˆVakateere jeyyo, maa vakabatisiwa kwa irina ra Yéesu Mweenevyoosi. 
\v 6 Na Paúli ˆakavavɨkɨre mɨkono yaachwe, vakahokera Mʉtɨma Mʉʉja, vakaanda lʉʉsɨka ndʉʉsɨka ngʼeni no lʉʉsa \w ʉláali na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w*. 
\v 7 Na avo voosi nɨ ja vaantʉ valʉme ikimi na vavɨrɨ vajáa.
\p
\v 8 Na kwa myeeri ɨtatʉ, Paúli ɨɨngɨráa \w masinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* na avariyʉláa ko kiitema mʉnʉmʉʉnʉ kʉnʉ yoolʉma sáare, na vaantʉ varumáa masáare ya \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w*. 
\v 9 Maa kaa, vamwɨ vaavo, vakahɨtanʼya mɨtɨma yaavo, kʉnʉ \w voohɨɨntɨkɨra|lemma="Hɨɨntɨka"\w* rɨra isáare ra Njɨra ya Yéesu Mweenevyoosi mbere ya mpuka ya vaantʉ. Aho, Paúli akiireka novo, akavasʉmʉla vaantʉ ˆvamuruma Yéesu, ɨndoovakiindya kɨra siikʉ nyuumbii ya kɨbawo kwa Tiráano. 
\v 10 Paúli akatuuba kʉvakiindya kwa myaaka ɨvɨrɨ, sa jeyyo, \w Vayahúudi\w* na Vagiríki voosi ˆviikaláa ɨsɨ ja Ásia, vakarɨteera isáare ra Mweenevyoosi.
\s1 Vaana va Sikéewa Vookibiriwa nɨ Mirimʉ Mɨvɨ
\p
\v 11 Mʉlʉʉngʉ abweeyyáa myuujíisa ˆɨhwáalaryaa ko tweera kwa Paúli. 
\v 12 Vaantʉ vatooláa baa nchíifu na ɨngo jɨɨngɨ ˆngʼeene jijáa jasáasiirye mʉvɨrɨ wa Paúli, novo ˆvakajivɨɨke kwa valwɨ́ɨrɨ, vaholáa ndwáala jaavo baa \w mirimʉ mɨvɨ\w* yavafumáa.
\p
\v 13 Vayahúudi vamwɨ ˆveene vayeenda ʉko na ʉko kʉseyya mirimʉ mɨvɨ kʉrɨ vaantʉ, vakayera seyya mirimʉ mɨvɨ kwa irina ra Yéesu Mweenevyoosi voosea jei, “Nakʉláiriirye kwa irina ra Yéesu, ʉra ˆavariyʉlwáa nɨ Paúli, fuma kʉrɨ ʉhʉ mʉʉntʉ.” 
\v 14 Kʉjáa kwatɨɨte vaana mufungatɨ va Mʉyahúudi ʉmwɨ ˆasewáa Sikéewa. Yeeye nɨ \w mʉkʉ́ʉ́lʉ wa veeneɨsɨ va Ijʉva|lemma="Veeneɨsɨ"\w* ajáa. Avo vaana vaachwe vandoobweeyya jeyyo. 
\v 15 Sikʉ ɨmwɨ, murimʉ mʉvɨ ʉkavasea, “Yéesu namʉmányire, baa Paúli namʉmányire, ha nyuunyu mʉrɨ vala ani?” 
\v 16 Aho, ʉra mʉʉntʉ ˆajáa akwaatwa nɨ murimʉ mʉvɨ akavakiimɨrɨra voosi na ngururu, akavahʉʉma ngururu. Akavavaa maatʉkʉ vii mpaka vakafuma aho nyuumbii varɨ na tʉhʉ na varɨ na maloonda.
\p
\v 17 Aya masáare yakeenera kwa vaantʉ voosi ˆviikaláa Eféeso noo kʉsea Vayahúudi na Vagiríki. Voosi vakakwaatwa nɨ woowa, na irina ra Yéesu Mweenevyoosi rɨkava roonyemiwa maatʉkʉ vii. 
\v 18 Vaantʉ ˆvarɨ foo vara ˆvamuruma Yéesu, vʉʉjáa kʉnʉ voolʉʉsa ʉvɨ waavo ˆvajáa vabweeyya. Vabweeyyáa jei mbere ja vaantʉ. 
\v 19 Vaantʉ ˆvarɨ foo vara ˆvabweeyyáa ʉsavɨ, vajiingáa vitáabu\f + \fr 19:19 \fr*\fk vitáabu: \fk*\ft Laanga pícha ya kɨtáabu cha ndɨrɨ Lʉ́ka 4:17.\ft*\f* vyaavo na vavichɨmɨkáa mbere ya vaantʉ voosi. Vakavala iyoombe ra vitáabu vyoosi, rɨkafika mbwɨɨrʉ ja chʉʉ́ma cha mpía mayana makumi yasaano (50,000). 
\v 20 Jeyyo, isáare ra Ijʉva reeneráa na ravijáa na ngururu mʉnʉmʉʉnʉ.
\s1 Ntiribʉka ʉko Eféeso
\p
\v 21 Masáare ayo ˆyakalooke, Paúli akalamʉla akiisea adome na Yerusaléemu ko tweera ɨsɨ ya Makedonía na \w Akáaya\w*. Akasea, “ˆNdɨrɨ fika ʉko, yoosaakwa ndome na Róoma.” 
\v 22 Aho, akavatʉma vaambiriryi vaachwe vavɨrɨ, Timotéeo na Erásto, valongoole na Makedonía, yeeye akachaala kiduudi ʉko Ásia.
\p
\v 23 Mpɨɨndɨ jiijo, aho Eféeso kwajáa kwafʉmɨra ntiribʉka nkʉʉlʉ, sa ʉwo ukiindya wa Njɨra ya Yéesu Mweenevyoosi. 
\v 24 Haaha aho múujii, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Demetirío. Yeeye nɨ mʉcháani wa fividabalaíyo fya mpía ajáa, na ifyo fividabalaíyo fijáa fiifwɨ́ɨne na kaaya ya mʉlʉʉngʉ waavo wa kɨɨntʉ kiki ˆaséwaa Aritéemi. Na mʉrɨmo ʉhʉ wavareteráa vacháani vaachwe kʉnáálo nkʉʉlʉ. 
\v 25 Demetirío akavajiinga vacháani viivaachwe na vaantʉ vɨɨngɨ ˆvatʉ́mamaa mʉrɨmo ˆwiifwɨ́ɨne na ʉwo, maa akavasea, “Arumi, mʉmányire tapátaa mpía ˆjamema maatʉkʉ vii fuma kʉrɨ ʉhʉ mʉrɨmo wiiswi. 
\v 26 Nookoona kiiteerera mwiise na kwiiyonera mwiise ˆvyeene Paúli yoovavalandʉla vaantʉ na ˆvyeene voomuruma. Yeeye atúubire lʉʉsa vidabalaíyo ˆviténgeneshiwaa nɨ vaantʉ sɨ mɨlʉʉngʉ ya kɨmáárɨ tʉkʉ. Avasóonkire vaantʉ ˆvarɨ foo sɨ aha Eféeso vii tʉkʉ, baa na ɨsɨ joosi ja ʉko Ásia. 
\v 27 Haaha ˆvyeene nookoona ʉhʉ mʉrɨmo wiiswi koonwa ʉrɨ nɨ kosu vii, na sɨ jeyyo vii tʉkʉ, baa na ɨhɨ kaaya ya Aritéemi, mʉlʉʉngʉ wa kɨɨntʉ kiki chwɨɨwa ɨrɨ matɨ. Aritéemi, mʉlʉʉngʉ ˆiínamɨrwaa ɨsɨ joosi ja Ásia na weerʉ yoosi, nyemi yaachwe sira ɨrɨ.”
\p
\v 28 ˆVakateere ayo masáare, vakakalala maatʉkʉ vii, maa vakaanda tʉla isóso voosea, “Aritéemi wa Vaeféeso noo mʉkʉ́ʉ́lʉ!” 
\v 29 Haaho, múuji woosi ukiinʉla ntiribʉka. Vakavakwaata vaantʉ vavɨrɨ va Makedonía ˆvayeendanʼyáa na Paúli, vala Gáayo na Aristáriko, maa vakavatwaala fʉʉrʉ haantʉ ˆvabwéeyyiryaa bwɨɨto. 
\v 30 Paúli asaakáa doma na ʉko mwiijiingwii wa vaantʉ maa kaa, vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vakamʉkaanʼya. 
\v 31 Baa vakʉ́ʉ́lʉ va ɨsɨ ja Ásia vara ˆvajáa vijeengi vya Paúli, vakatʉma vaantʉ na kwaachwe vamʉloombe adɨɨre kɨɨngɨra aho nyuumbii kʉʉntʉ ˆvabweeyyiryáa bwɨɨto.
\p
\v 32 Na vaantʉ ˆvajáa viijíingire hara sɨ viiteerwáa tʉkʉ, vɨɨngɨ varɨráa jei, na vɨɨngɨ jira. Vaantʉ ˆvarɨ foo sɨ vatáangaa baa nɨ che kɨvajíingire aho tʉkʉ. 
\v 33 Vayahúudi vakamwiimya mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Alekɨsáanda mbere ya vara vaantʉ. Vaantʉ vamwɨ vakamʉhweehera kɨra ˆarɨ lʉʉsa. Akiinurirya mʉkono kʉvasea vakirinye sa asaakáa kiitetera. 
\v 34 Maa kaa, ˆvakataange Alekɨsáanda nɨ Mʉyahúudi, voosi vakatuuba tʉla isóso kwa masaa yavɨrɨ voosea, “Aritéemi wa Eféeso noo mʉkʉ́ʉ́lʉ!”
\p
\v 35 Aho, mwaandiki mʉkʉʉlʉ wa múuji akavakaanʼya vaantʉ vareke isóso, akavasea, “Arumi, nyuunyu vaantʉ va Eféeso, nɨ ani sɨ ˆamányire múuji wa Eféeso noo wɨɨ́mɨrɨraa kaaya ya Aritéemi mʉkʉʉlʉ, na ɨrɨ iwye ra kɨdabalaíyo chaachwe ˆraawya fuma kurumwii? 
\v 36 Kusiina mʉʉntʉ ˆarɨ daha siita ɨrɨ tʉkʉ. Haaha nyuunyu kirinyi, karɨ mʉbweeyye kɨɨntʉ chochoosi chaangʉ chaangʉ tʉkʉ. 
\v 37 Ava vaantʉ ˆmʉvaréetire na aha, sɨ viívire kɨɨntʉ tʉkʉ fuma kaayii ya Aritéemi wiitʉ na sɨ vamʉhɨ́ɨntɨkɨɨre mʉlʉʉngʉ muki wiitʉ tʉkʉ.
\p
\v 38 Koonɨ Demetirío na vacháani viivaachwe varɨ na isáare na vaantʉ ava, vatwaali na balásii, amwɨ jimwaarɨ na vakʉ́ʉ́lʉ vamwaarɨ, nɨ vakaloongerwe ʉko. 
\v 39 Maa kaa, koonɨ mʉrɨ na masáare yoyoosi yɨɨngɨ, yatwaali na balásii ˆngʼeene yarumwa nɨ ndairiri ja Kɨrúumi, yakaloongwe ʉko. 
\v 40 ˆVyeene tabwéeyyiirye isikʉ ifaanaa ɨkatʉbweeyya tʉtwaalwe na balásii sa tabwéeyyiirye ntiribʉka nkʉʉlʉ. Koonɨ vatusítakiirye sa ntiribʉka ɨhɨ, tusiina cho kuuyirya tʉkʉ. Ɨhɨ ntiribʉka nɨ ya bweete vii.” 
\v 41 ˆAkalʉʉse jeyyo, maa akavasea vaantʉ viimyaahe.
\c 20
\s1 Paúli Yoodoma na Makedonía na Ugiríki
\p
\v 1 Ɨra ntiribʉka ˆɨkasire, Paúli akavaanɨrɨra vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w*, akavaheera mʉtɨma, maa akavasea, asúukiirye. Aho, akakwaata njɨra na Makedonía. 
\v 2 Akatweera na ɨsɨ ɨyo, na njirii avaheeráa vaantʉ ˆvamuruma Yéesu masáare yo bweeyya mɨtɨma yaavo ɨve na ngururu. Maa re, akafika Ugiríki. 
\v 3 Ʉko akiikala myeeri ɨtatʉ. Mpɨɨndɨ ˆasaakáa fɨrɨra na mashʉ́wa adome na Síria, \w Vayahúudi\w* vakabweeyya nchuungo, sa vamʉbweeyyirye ʉvɨ. Jeyyo, maa akalamʉla kʉhɨndʉka kwa njɨra ya Makedonía.
\p
\v 4 Mpɨɨndɨ ijo, Paúli ayeendanʼyáa na vala Sopatíro mwaana wa Píiro fuma múuji wa Beróoya, Aristáriko na Séekuundo fuma múuji wa Tesaloníike, Gáayo fuma múuji wa Déribe, Timotéeo fuma Lísitra, na Tíkiko na Tirofíimo fuma ɨsɨ ya Ásia. 
\v 5 Ava voosi vakalongoola na Turóoa, maa vakɨɨta kootʉwoojera\f + \fr 20:5 \fr*\fk kootʉwoojera: \fk*\ft Aha mʉvai mbuwo Lʉ́ka nɨ hamwɨ ajáa na Paúli na viivaachwe.\ft*\f* kʉra. 
\v 6 Maa kaa, \w ngovi ya mɨkáate sɨ ˆɨvɨ́kɨrwaa ʉsasɨ\w* ˆɨkalooke, tʉkaambʉka méeli fuma Filíipi na sikʉ isaano ˆjikalooke, tʉkafika Turóoa, aho, tukiikala kwa sikʉ mufungatɨ.
\s1 Paúli Yoomʉfʉfʉla Eutíiko
\p
\v 7 Sikʉ ya ncholo ya júma nakyʉʉlwa, tʉjáa twalʉmana hamwɨ so bendʉla mʉkáate. Paúli akaanda kʉvavariyʉrɨra vaantʉ fʉʉrʉ nuuchikʉ katɨ, sa ajáa aláarɨɨre ndɨrɨ kʉlooka lomʉtóondo yaachwe. 
\v 8 Na aho gorófii haantʉ ˆtʉjáa talʉ́manɨɨre, kʉjáa kwatɨɨte vimʉrɨ ˆviri foo. 
\v 9 Mʉtavana ʉmwɨ ˆasewáa Eutíiko, akiikala chooririi mpɨɨndɨ Paúli ˆalʉʉsɨkáa, maa akakwaatwa nɨ tʉlo. Sa jeyyo, akanyeyya fúti, maa akawya na ɨsɨ fuma gorófa ya katatʉ. ˆVakakiime, vakɨɨta shaana akwíire. 
\v 10 Paúli ne akakiima na ɨsɨ, akamʉlaarɨra ʉra mʉtavana, akamʉʉvatɨra, maa akavasea, “Koofi tʉkʉ, akaarɨ arɨ nkaasʉ!” 
\v 11 Aho, Paúli akaambʉka na gorófii, vakabendʉlabendʉla mʉkáate, maa vakarya. ˆVakahʉmʉle, akatuuba kʉlʉʉsɨka novo fʉʉrʉ kʉkeera. ˆKʉkeere, maa akalooka. 
\v 12 Vara vaantʉ vakamʉhɨndʉla ʉra mʉtavana na kaayii arɨ nkaasʉ, vakatuuriwa mɨtɨma maatʉkʉ vii.
\s1 Paúli Yoodoma na Miléeto
\p
\v 13 Aho, suusu tʉkaambʉka méeli, tʉkalongoola doma na Asóosi, sa Paúli ajáa alámwɨɨre kʉkerya na mawʉlʉ. Ʉko Asóosi noo kʉʉntʉ ˆtʉjáa twiirʉmɨra kʉmʉtweerera. 
\v 14 ˆTʉkalʉmane kʉra Asóosi, tʉkaambʉkanʼya méeli fʉʉrʉ múuji wa Mituléene. 
\v 15 Lomʉtóondo yaachwe tʉkakwaata njɨra, tʉkayeenda na méeli fʉʉrʉ ɨsɨ ya Kíio ˆngʼeene ɨjáa yarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji. Sikʉ ya katatʉ tʉkayeenda na méeli fʉʉrʉ ɨsɨ ya Sáamo ˆngʼeene ɨjáa yarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji, na sikʉ ya kanɨ tʉkafika múuji wa Miléeto. 
\v 16 Mpɨɨndɨ ijo, Paúli ajáa alámwɨɨre atuube lʉyeendo lwaachwe na méeli baa tweera na múujii wa Eféeso tʉkʉ, sa adɨɨre chereva ʉko ɨsɨ ya Ásia.\f + \fr 20:16 \fr*\ft Laanga raamáani ya lʉyeendo lwa katatʉ lwa Paúli ʉko ɨsɨ ya Ásia (\ft*\xt 18:23–21:17\xt*).\f* Asaakáa koonɨ viri dahɨka, afike Yerusaléemu sikʉ ya ngovi ya Pentekóste\f + \fr 20:16 \fr*\fk Pentekóste: \fk*\ft Mʉhákwii wa Kalɨ, Pentekóste nɨ ngovi Vayahúudi ˆvabweeyyáa mpɨɨndɨ ˆvarɨ hʉmʉla kuchwa na ˆvarɨ hʉmʉla seyya viintʉ vyoosi mawundii. Ngovi ɨyo yabweeyyiwáa sikʉ ya makumi yasaano (50) keende Paásika yalooka. Laanga \ft*\xt Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 16:9-12\xt*. Mʉhákwii Mufya, ngovi ya Pentekóste ni ngovi ya sikʉ Mʉtɨma Mʉʉja ˆʉʉja na kʉrɨ weerʉ na myuujíisa. Sikʉ ɨyo, Mʉtɨma Mʉʉja na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vaava kɨɨntʉ kɨmwɨ. Laanga \xt 2:2-4\xt*.\f* sɨ ɨnafika.
\s1 Paúli Yoovasea Asúukiirye Vawosi va Eféeso
\p
\v 17 Mpɨɨndɨ Paúli ˆajáa Miléeto, akatʉma vaantʉ vadome na Eféeso, vakavaanɨrɨre vawosi va mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. 
\v 18 ˆVakʉʉje, maa akavasea, “Nyuunyu mʉmányire ˆvyeene niikala na nyuunyu fuma sikʉ ɨra ya ncholo ˆnalwaatya kʉʉlʉ kwaanɨ aha Ásia. 
\v 19 Namʉtʉmamɨra Yéesu Mweenevyoosi kwa ʉholi woosi na nafumwáa nɨ miísoori. Nayimirirya uturikiri ʉra ˆwafumáa kwa Vayahúudi. 
\v 20 Mʉmányire sɨ navavisa isáare baa rɨmwɨ ˆrɨrɨ na kʉnáálo kwaanyu tʉkʉ. Na kei nɨjáa niitoola kʉvakiindya mbere ja mpuka ja vaantʉ na nyuumbii jaanyu. 
\v 21 Kɨɨntʉ ˆnoonekyáa kɨkomi nɨ kɨmwɨ kwa Vayahúudi na kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi, voosi vareke ʉvɨ waavo \w vamʉvalandʉkɨre|lemma="Valandʉka"\w* Mʉlʉʉngʉ na vamurume Mweenevyoosi wiitʉ, Yéesu \w Kirisitʉ\w*.
\p
\v 22 Haaha teeri, doma niise na Yerusaléemu ja ˆvyeene \w Mʉtɨma Mʉʉja\w* yookʉʉnkulusirirya ndome. Na sɨ nootaanga viintʉ ˆviri kʉʉnfʉmɨra ʉko tʉkʉ. 
\v 23 ˆCheene nootaanga vii nɨɨnɨ nɨ kɨra ˆnoolʉmwa kutu nɨ Mʉtɨma Mʉʉja kɨra múuji ˆmweene nootweera, kuchuungwa mʉnyololwii na uturikiri vimwaarɨ vyookʉʉngoojera. 
\v 24 Maa kaa, kʉva nkaasʉ kwaanɨ sɨ kɨɨntʉ tʉkʉ. Kɨɨntʉ kɨkʉʉlʉ kwaanɨ nɨ kʉmarikirya mʉrɨmo ˆmweene naheewa nɨ Yéesu Mweenevyoosi, noo kʉsea, noonekye kɨkomi \w Masáare Maaja\w* ya nduwo ya Mʉlʉʉngʉ.
\p
\v 25 Nɨɨnɨ nalookáa kɨra haantʉ noovavariyʉrɨra \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w*. Maa kaa, haaha natáangire, kusiina baa ʉmwɨ waanyu nyuunyu ˆakaanyɨɨne mpula na mʉlomo kei tʉkʉ. 
\v 26 Sa jeyyo, nɨ kʉvawyɨɨra niise isikʉ, koonɨ ʉmwɨ waanyu arɨ́mɨɨre, sakami yaachwe sɨ ɨrɨ kʉva mweeri yaanɨ tʉkʉ. 
\v 27 Nɨɨnɨ sɨ naneha na sɨ navisa kʉvavariyʉrɨra vyoosi Mʉlʉʉngʉ ˆasaakáa tʉkʉ.
\p
\v 28 Mwiiyɨmɨrɨre nyuunyu veeneevyo, na mwɨɨmɨrɨre mpuka yoosi Mʉtɨma Mʉʉja ˆavavɨɨka nyuunyu mʉve viimiriri vaavo. Imiriri mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Mʉlʉʉngʉ. Yeeye \w avanunuula|lemma="Ununuuli"\w* kwa sakami ya mwaana waachwe. 
\v 29 Taanga niise, vakiindya va ʉloongo vara ˆvarɨ ja mbʉʉjɨ nkarɨ, kʉʉja varɨ nɨɨnɨ ˆndɨrɨ looka. Avo sɨ varɨ voonera mbavariri vaantʉ ˆvamuruma Yéesu tʉkʉ. 
\v 30 Na vamwɨ vaanyu nyuunyu veeneevyo, fʉmɨra varɨ vaantʉ ˆvakaluusire masáare ya ʉloongo, sa vavabweeyye vaantʉ ˆvamuruma Yéesu varɨmɨre na vavatuube voovo. 
\v 31 Haaha, mʉndoolaanga neeja! Noosaaka mʉndookʉmbʉkɨra kwa myaaka ɨtatʉ sɨ nareka kʉvalʉma kutu vii kaa tʉkʉ, kɨra mʉʉntʉ kwa miísoori uchikʉ na muusi.
\p
\v 32 Haaha, nɨ kʉvavɨɨka niise mbere ya wiimiriri wa Mʉlʉʉngʉ, na wa isáare ra nduwo yaachwe rɨra ˆrɨrɨ na ngururu yo vajeenga, na ˆrɨrɨ vaheera ʉpaari ˆavavɨɨkɨra nyuunyu hamwɨ na vara voosi vɨɨngɨ ˆvaava vaaja mbere ya Mʉlʉʉngʉ. 
\v 33 Nɨɨnɨ sɨ namerirya matɨ mpía, saháabu, na baa ɨngo ja mʉʉntʉ tʉkʉ. 
\v 34 Nyuunyu veeneevyo mʉmányire ˆvyeene natʉmama na mɨkono yaanɨ sa mpate viintʉ ˆnasaakáa na viivaanɨ ˆvasaakáa. 
\v 35 Na kwa viintʉ vyoosi nasaakáa kʉvalaɨra tasaakwa tʉndoofuma irʉtɨra ko tʉmama mɨrɨmo sa tʉndoopata viintʉ vyo vaambirirya vaantʉ vara ˆvasiina ngururu. Kei tʉndookʉmbʉkɨra masáare ya Yéesu Mweenevyoosi yara ˆalʉʉsa yeeye mweeneevyo, yoosea, ‘Ʉra ˆatóolaa atálariwaa kʉlookya ʉra ˆahókeraa.’”
\p
\v 36 Paúli ˆakahʉmʉle kʉlʉʉsa ayo, maa reerʉ, akachwaama hamwɨ na avo vaantʉ voosi akamʉloomba Mʉlʉʉngʉ. 
\v 37 Aho, voosi vakarɨra maatʉkʉ vii ko mʉkwaatɨrɨra no mʉsʉndɨra no kiiheera mɨkono yo kiiteengʉla na Paúli. 
\v 38 Voosi mɨtɨma yaavo ɨkavalʉma, sa yara masáare ˆajáa alúusire sɨ varɨ moona kei vii kaa tʉkʉ. Aho, vakamʉsɨndɨkɨra fʉʉrʉ méelii.
\c 21
\s1 Paúli Yoodoma na Yerusaléemu
\p
\v 1 ˆTʉkahʉmʉle kwiiteengʉla novo, tʉkaambʉka méeli, maa tʉkatamanya fʉʉrʉ ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ˆɨséwaa Kóosi. Lomʉtóondo yaachwe ˆkʉkeere, tʉkayeenda na méeli fʉʉrʉ ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ˆɨséwaa Róodo. Kufuma aho, tʉkatamanya fʉʉrʉ múuji wa Patáara. 
\v 2 Ʉko, tʉkashaana méeli yɨɨngɨ yoofɨrɨra na ɨsɨ ya Foiníike, maa tʉkaambʉka. 
\v 3 ˆTʉkafike sengerera na ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ˆɨséwaa Kúpuro na ˆtʉkaande kɨɨyona, tʉkaambalakana na ivaru ra saame fʉʉrʉ ɨsɨ ya Síria. Ʉko tʉkɨɨma múujii wa \w Tíiro|lemma="Tíiro na Sidóoni"\w* kʉʉntʉ ɨra méeli ˆyakiimyáa miriwa yaachwe.
\p
\v 4 ˆTʉkavasaakɨre vaantʉ ˆvamuruma \w Yéesu\w*, tukiikala kwaavo kwa sikʉ mufungatɨ. Avo vakalʉʉsɨka ko longoolwa nɨ \w Mʉtɨma Mʉʉja\w*. Vakiilomboola, voomʉsea Paúli adɨɨre tamanya na Yerusaléemu. 
\v 5 Baa jeyyo, sikʉ jo kiikala aho ˆjikasire, maa tʉkakwaata njɨra. Vaantʉ voosi ˆvamuruma Yéesu va aho Tíiro, vaantʉ valʉme, vaantʉ vaki na vasinga vakatʉsɨndɨkɨra fʉʉrʉ weerwii ya múuji. Voosi tʉkachwaama hara mbarɨmbarɨ ya mayɨya, tʉkamʉloomba Mʉlʉʉngʉ. 
\v 6 ˆTukiiteengʉle, maa tʉkaambʉka méeli, novo vakahɨndʉka na kaayii.
\p
\v 7 Kufuma Tíiro, tʉkatuuba lʉyeendo fʉʉrʉ múuji wa Tolemáai, ʉko tʉkavaluumbya vaaniitʉ na tukiikala novo kwa sikʉ ɨmwɨ. 
\v 8 Lomʉtóondo yaachwe, tukiinʉka, maa tʉkayeenda fʉʉrʉ Kaisaría. Ʉko, tʉkɨɨta kiikala kaayii kwa mʉvariyuli ʉmwɨ wa \w Masáare Maaja\w* ˆasewáa Filíipi. Ʉhʉ Filíipi, nɨ ʉmwɨ wa vaantʉ mufungatɨ vara ˆvajáa vasaawʉlwa kʉra Yerusaléemu vandoolaanga valala.\x + \xo 21:8 \xo*\xt Laanga Mɨrɨmo ya Vatumwi 6:1-6.\xt*\x* 
\v 9 Yeeye ajáa atɨɨte vahíínja vanɨ, ˆvajáa vanjalʉ, novo \w valaaláa na mʉtwe|lemma="Valáali na mʉtwe"\w*.
\p
\v 10 Na ˆtukiikale aho kwa mpɨɨndɨ, mʉláali na mʉtwe ʉmwɨ ˆasewáa Agáabo akʉʉja fuma \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w*.\x + \xo 21:10 \xo*\xt Laanga Mɨrɨmo ya Vatumwi 11:27-28.\xt*\x* 
\v 11 Agáabo akʉʉja, aho, akatoola mʉkandala wa Paúli, akiichuunga mɨkono na mawʉlʉ yaachwe, maa akasea, “Mʉtɨma Mʉʉja aséire, ‘Jei noo ˆvyeene \w Vayahúudi\w* va Yerusaléemu varɨ muchuunga mweene ʉhʉ mʉkandala na aho, mʉkwaatya varɨ kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi.’” 
\v 12 ˆTʉkateere aya masáare, maa suusu hamwɨ na viiviiswi va aho Kaisaría, tʉkamʉkalaamya Paúli adɨɨre doma na Yerusaléemu.
\p
\v 13 Maa kaa, Paúli akatʉsea, “Nɨ che moobweeyya? Amwɨ moorɨra sa moosaaka kuungʼuna mʉtɨma? Nɨɨnɨ sɨ kuchuungwa vii noo nookoofa tʉkʉ, baa koonɨ nɨ kʉʉlawa ʉko Yerusaléemu sa irina ra Yéesu Mweenevyoosi, nɨɨnɨ sɨ nookoofa tʉkʉ.” 
\v 14 ˆTʉkoone Paúli sɨ yooteera kɨra ˆtoomuwyɨɨra, maa tʉkasea, “Kɨra Yéesu Mweenevyoosi ˆyoosaaka, ɨkyo kɨtʉmamwe.”
\p
\v 15 Aya ˆyakalooke, tʉkatoola miriwa yiiswi, maa tʉkakwaata njɨra na Yerusaléemu. 
\v 16 Vamwɨ va vaantʉ ˆvamuruma Yéesu fuma Kaisaría vakatʉsɨndɨkɨra fʉʉrʉ kaayii kwa Mʉnasóoni, kʉʉntʉ ˆtɨɨtáa kiikala kwa mpɨɨndɨ. Mʉnasóoni nɨ mʉʉntʉ wa Kúpuro ajáa, na nɨ ʉmwɨ wa vaantʉ ˆvamuruma Yéesu va ncholo ajáa.
\s1 Paúli Yoomuluumbya Yaakúupu
\p
\v 17 ˆTʉkafike Yerusaléemu, vaaniitʉ vakatʉteengya na cheerʉ. 
\v 18 Lomʉtóondo yaachwe, Paúli akadomanʼya na suusu noo muluumbya Yaakúupu, na vawosi va mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vajáa vamwaarɨ. 
\v 19 Lʉmbɨ ˆjikalooke, maa Paúli akaanda vatamanʉrɨra kwa isáare rɨmwɨ rɨmwɨ yoosi Mʉlʉʉngʉ ˆabweeyya kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi kwa mʉrɨmo waachwe.
\p
\v 20 ˆVakateere masáare yoosi, vakamʉbweeyyirya Mʉlʉʉngʉ nkongojima, maa vakamʉsea Paúli, “Mwanawiitʉ, wɨɨ́ne ˆvyeene Vayahúudi mayana na mayana vamuruma Yéesu. Avo voosi vatúubaa na ngururu jaavo joosi \w Miiro\w*. 
\v 21 Maa kaa, vateera ˆvyeene ʉvakíindyaa Vayahúudi voosi ˆveene viíkalaa ɨsɨ ja vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi, vareke namatɨra Miiro ya Mʉ́sa. Vateera ˆvyeene ukíindyaa vareke vatwaala vaana vaavo na \w kɨbawii|lemma="Kɨbawo"\w* na vareke tʉʉva ja Kɨyahúudi. 
\v 22 Haaha joolɨ tʉrɨ bweeyya? Na voovo kɨkomi vatáangire, wuújire.
\p
\v 23 Haaha bweeyya ja ˆvyeene tookuwyɨɨra. Aha kwatɨɨte vamaka vanɨ ˆveene vamwiilaha Mweenevyoosi. 
\v 24 Saangɨra novo, na wiijirʉle hamwɨ novo. Kei varɨhɨre mpía sa vakerwe njwɨɨrɨ jaavo. Sa jeyyo, vaantʉ voosi taanga varɨ yara masáare ˆvalʉ́ʉsaa sɨ ya kɨmáárɨ tʉkʉ, na weewe utúubaa Miiro.
\p
\v 25 Maa kaa, kwa vaantʉ vara sɨ ˆvarɨ Vayahúudi ˆveene vamuruma Yéesu, tavaandɨkɨra ˆvyeene talamʉla, tʉkavasea,\x + \xo 21:25 \xo*\xt Laanga Mɨrɨmo ya Vatumwi 15:20, 29.\xt*\x* viikale kʉlɨ na kɨɨntʉ chochoosi ˆcheene chatoolwa ntambɨko kwa vidabalaíyo, kʉnywa sakami, kurya nyama ˆjakuvwa tʉkʉ na karɨ vahángutaa tʉkʉ.”
\p
\v 26 Lomʉtóondo yaachwe, Paúli akavasʉmʉla vara vamaka, maa akɨɨta kiijirʉla novo. Aho, akɨɨngɨra hara \w Kaayii Njija ya Ijʉva|lemma="Kaaya Njija ya Ijʉva"\w*, sa akalʉʉse sikʉ jo kiijirʉla ˆjiri hʉmʉla \w mpóryo\w* ngʼeene jiri toolwa sa kɨra ʉmwɨ waavo.
\s1 Paúli Yookwaatwa
\p
\v 27 Sikʉ mufungatɨ jo kiijirʉla ˆjikasengerere sira, vamwɨ va Vayahúudi fuma ɨsɨ ya Ásia, vakamoona Paúli arɨ Kaayii Njija. Aho, vakɨɨsoonka mpuka ya vaantʉ voosi ˆvajáa aho, maa vakamʉkwaata Paúli. 
\v 28 Vakaanda tʉla isóso voosea, “Arumi, vaantʉ va \w Isiraéeli|lemma="Viisiraéeli"\w*, twaambiri! Ʉhʉ noo ʉra mʉʉntʉ ˆakíindyaa kɨra haantʉ, vaantʉ voosi vandootuchwa matɨ suusu Viisiraéeli na vandoochwa matɨ Miiro, baa na ɨhɨ Kaaya Njija. Kʉlookya ayo yoosi, abwéeyyiirye Kaaya Njija ɨve na \w njeo\w* ko viingirya Vagiríki na waámii ya Kaaya Njija.” 
\v 29 Valʉʉsa jeyyo, sa vajáa vamoona Tirofíimo, mʉʉntʉ wa Eféeso ˆarɨ hamwɨ na Paúli múujii Yerusaléemu, maa vakiisea Paúli ɨɨ́ngɨɨre ne na Kaayii Njija.
\p
\v 30 Aho, múuji woosi ʉkava na ntiribʉka, vaantʉ fuma kɨra haantʉ vakʉʉja na waámii ya Kaaya Njija. Vakamʉkwaata Paúli, vakamurutya na weerwii, maa vakeeka mɨryaango ya Kaaya Njija chaangʉ. 
\v 31 Kati ˆvasaakáa kʉmʉʉlaa, mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo va Kɨrúumi akapata mʉlomo, múuji woosi wa Yerusaléemu wavɨ́ɨre na ntiribʉka. 
\v 32 Hahara ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ akavasʉmʉla vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo, na valwi nkoondo, vakadoma itɨ́ɨjo na kʉrɨ ɨra mpuka ya vaantʉ. Novo ˆvakamoone ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ yookʉʉja na valwi nkoondo, maa vakareka kʉmʉvaa Paúli.
\p
\v 33 Maa ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ akaseesa, akamʉkwaata Paúli, maa akalairirya achuungwe mɨnyololo ɨvɨrɨ. Maa akuurya, “Nɨ ani ʉhʉ? Na nɨ che abwéeyyiirye?” 
\v 34 Hahara vara vaantʉ vakaanda tʉla isóso. Vɨɨngɨ valʉʉsáa ɨkɨ vɨɨngɨ kɨra, sa jeyyo ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ akadɨɨra taanga ˆchafʉmɨráa. Aho, akalairirya vamʉtwaale Paúli na nkambii ya valwi nkoondo. 
\v 35 Paúli ˆakafike mwaambukirwii wa ɨra nkambi, maa vara valwi nkoondo vakamwiinʉla kɨtangaritangaari sa ntiribʉka ya vaantʉ nɨ nkʉ́ʉ́lʉ ɨjáa. 
\v 36 Ɨra mpuka ˆngʼeene yamutuubáa, ɨkatuuba tʉla isóso yoosea, “Nɨ ʉʉlawe!”
\s1 Paúli Yoolʉʉsɨka na Mpuka ya Vaantʉ
\p
\v 37 Mpɨɨndɨ valʉkalʉka ˆvamwiingiryáa Paúli na aho nkambii ya valʉkalʉka, maa Paúli akamuurya ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ, “Eri, ifaanaa nɨkʉwyɨɨre isáare rɨmwɨ wʉʉ?” Maa ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ akamʉsea, “Kʉmba ʉlʉ́ʉsɨkaa Kɨgiríki? 
\v 38 Weewe sɨ ʉrɨ ʉra Mʉmísiri ˆareeta ntiribʉka, maa akavalongoola vʉʉlai mayana yanɨ (4,000) na ɨsɨ ya ibaláángwii tʉkʉ wʉʉ?”
\p
\v 39 Paúli akavasea, “Nɨɨnɨ ndɨrɨ Mʉyahúudi, fuma múuji mʉkʉʉlʉ wa Társo ˆʉrɨ ɨsɨ ya Kilikía. Nookʉloomba ndʉʉsɨke na ava vaantʉ.” 
\v 40 Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ ˆakamʉrʉmɨre, Paúli hara mwaambukirwii akiinurirya mɨkono kʉvalaɨra vakirinye. ˆVakakirinye, maa akalʉʉsɨka novo kwa ndʉʉsɨka ya Kɨeburanía.
\c 22
\s1 Paúli Yoolʉʉsɨka Mbere ya Vayahúudi va Yerusaléemu
\p
\v 1 Aho, maa akavasea, “Vandʉʉ vaanɨ, na vala taáta, teereri aya ˆnoolʉʉsa aha mbere yaanyu.”
\p
\v 2 ˆVakateere Paúli yoolʉʉsɨka ndʉʉsɨka ya Kɨeburanía, maa vakakirinya sawu.
\p Aho, maa Paúli akavasea, 
\v 3 “Nɨɨnɨ ndɨrɨ \w Mʉyahúudi|lemma="Vayahúudi"\w*. Mɨɨtʉ nɨ Társo múuji mʉkʉʉlʉ wa ɨsɨ ya Kilikía. Baa jeyyo, nakʉrɨra aha Yerusaléemu. Na Gamaliéeli noo aankiindya vyoovyovyoovyo \w Miiro\w* ya vala baaba wiitʉ ˆvatʉrekera. Namanyɨkáa na mʉtɨma waanɨ kʉmʉtʉmamɨra Mʉlʉʉngʉ ja ˆvyeene nyuunyu moobweeyya isikʉ. 
\v 4 Navaturikirya na nʉʉláa vaantʉ ˆvatuubáa Njɨra ya \w Yéesu\w* Mweenevyoosi. Nɨɨnɨ navakwaatáa vaantʉ valʉme na vaantʉ vaki na navachuungáa mʉnyololwii. 
\v 5 Aya ˆnoolʉʉsa baa \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w* na \w Balása Nkʉʉlʉ\w* ya Vayahúudi daha varɨ toola ʉshahíidi kʉrɨ nɨɨnɨ. Voovo noo vaampeera barʉ́wa jo twaala na kwa Vayahúudi viiviiswi ˆveene viikaláa múujii wa Damésiki, sa nɨvakwaate vaantʉ vara ˆvamuruma Yéesu. Aho, maa de nɨvareete na Yerusaléemu sa vaheewe irya raavo.
\s1 Paúli Yoolʉʉsa ˆVyeene Amʉvalandʉkɨra Yéesu
\p
\v 6 Mpɨɨndɨ ˆnɨjáa njirii noodoma na Damésiki, jijáa ja mpɨɨndɨ ja mpoloonge na nɨjáa naséngerɨɨre fika, koonka kɨweerʉ kɨkʉʉlʉ fuma kurumwii, kɨkaamʉrɨka kosikosi. 
\v 7 Haaho nkawya na ɨsɨ, maa nkateera sawúti yookʉʉnsea, ‘Saúli, Saúli sa che wookuunturikirya?’ 
\v 8 Aho, maa nkuurya, ‘Aaɨ ʉrɨ ani weewe?’ Noyo ɨkaansea, ‘Nɨɨnɨ ndɨrɨ Yéesu wa Nasaréeti. Weewe wookuunturikirya.’ 
\v 9 Viivaanɨ ˆnɨjáa novo, voona kɨra kɨweerʉ, maa kaa, ɨra sawúti sɨ vataanga kɨra ˆyalʉʉsáa tʉkʉ.
\p
\v 10 Aho, maa nkuurya, ‘Joolɨ ndɨrɨ bweeyya Mʉkʉ́lʉ?’ Ne Mweenevyoosi akaansea, ‘Inʉka, ʉdome na Damésiki, ʉko ko wyɨɨrwa ʉrɨ mɨrɨmo yoosi ˆnakwiímiriirye neeja.’ 
\v 11 Na sa viintʉ kɨra kɨweerʉ kɨjáa chadalava mʉnʉmʉʉnʉ, nkasiindwa koona, viivaanɨ vakaankwaata mʉkono, vakaanongoola fʉʉrʉ Damésiki.
\p
\v 12 Aho, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Ananía. Ʉhʉ Ananía ajáa akwaatya kɨkomi Miiro yiitʉ na anyemiwáa nɨ Vayahúudi vara ˆviikaláa Damésiki. 
\v 13 Akʉʉja noo kʉʉnaanga, akɨɨma heehi na nɨɨnɨ, maa akaansea, ‘Saúli mwanawiitʉ, pata ngururu jo koona kei!’ Na mpɨɨndɨ ɨʼɨra nkamoona Ananía.
\p
\v 14 Aho, Ananía akaansea, ‘Mʉlʉʉngʉ wa vala baaba wiitʉ akʉsáawɨɨre weewe, sa ʉtaange yara ˆyoosaaka, ʉmoone Yéesu ʉra Mʉwoloki na ʉteere sawúti yaachwe mweeneevyo. 
\v 15 Sa weewe kʉva ʉrɨ ʉra ˆoona kwa vaantʉ voosi kwa ayo ˆwoona na ˆʉyateera. 
\v 16 Haaha che de woowoojera? Inʉka, \w ʉbatisiwe|lemma="Batisa"\w* na ʉvɨ waako wooyyiwe kʉnʉ wooriruma irina raachwe.’
\s1 Paúli Yoolʉʉsa ˆVyeene Atʉmwa kwa Vaantʉ sɨ ˆVarɨ Vayahúudi
\p
\v 17 Aho, maa nkahɨndʉka na Yerusaléemu. Na mpɨɨndɨ ˆnamʉloombáa Mʉlʉʉngʉ \w Kaayii Njija ya Ijʉva|lemma="Kaaya Njija ya Ijʉva"\w*, maa nkoona njori. 
\v 18 Aho njorii, nkamoona Yéesu Mweenevyoosi yookʉʉnsea, ‘Inʉka chaangʉ fuma aha Yerusaléemu, sa aha sɨ varɨ ruma vira ˆvyeene wookʉʉnyonekya kwaavo tʉkʉ.’ 
\v 19 Naanɨ nkamʉsea, ‘Ee Mweenevyoosi, voovo vamányire kɨkomi ˆvyeene nadomáa na \w masinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* noo vakwaata, ˆvyeene navaváa na ˆvyeene navavɨɨkáa mɨnyololwii vara ˆvakuruma. 
\v 20 Baa sikʉ ɨra sakami ya Sitefáani shahíidi waako ˆyiítirwe, nɨɨnɨ nɨjáa mwaarɨ niímire aho, na nɨjáa naruma kɨra ˆvatʉmamáa. Nɨɨnɨ noonɨɨmɨrɨráa ɨngo ja vara ˆvamʉʉlaa.’\x + \xo 22:20 \xo*\xt Laanga Mɨrɨmo ya Vatumwi 7:57-60; 8:1.\xt*\x* 
\v 21 Aho, maa Yéesu Mweenevyoosi akaansea, ‘Tamanya! Kʉtʉma niise na kʉlɨ, kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi.’”
\s1 Paúli Yookiilʉʉsa Yeeye nɨ Mʉrúumi
\p
\v 22 Masáare ayo yoosi ya Paúli, vaantʉ vajáa vayateerera. Maa kaa, ˆakalʉʉse aya, vakamʉkerya ko tʉla isóso voosea, “Mʉʉntʉ ʉhʉ yoosaakwa arɨmɨre aha weerwii! Ʉhʉ yoosaakwa akwye!”\x + \xo 22:22 \xo*\xt Laanga Mɨrɨmo ya Vatumwi 26:21.\xt*\x* 
\v 23 Vakatuuba tʉla isóso, noo kiikuusirirya irʉrɨ kʉnʉ vooriingirirya nyweénda jaavo mweeri.
\p
\v 24 Aho, ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo akalairirya Paúli iingiriwe na nkambii ya valwi nkoondo. Akalairirya uuriiwe ko nʉswa na \w mɨjeléedi\w*, sa alʉʉse nɨ sa che Vayahúudi voomʉtʉrɨra isóso. 
\v 25 Maa kaa, kati ˆvamuchuungáa na lʉkova sa vamʉnʉse, Paúli akamuurya mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo ˆajáa iímire aho, akamʉsea, “Eri, Miiro yaruma nyuunyu kʉmʉnʉsa Mʉrúumi\f + \fr 22:25 \fr*\fk Mʉrúumi: \fk*\ft Paúli nɨ Mʉyahúudi ajáa na kei nɨ mʉʉntʉ wa ɨsɨ ya Rúumi ajáa ko vyaalwa.\ft*\f* ˆmweene sɨ analamʉrɨrwa\f + \fr 22:25 \fr*\fk analamʉrɨrwa: \fk*\ft Miiro ya Kɨrúumi ɨjáa yalʉʉsa kusiina Mʉrúumi ˆarɨ vawa, nʉswa au kʉʉlawa mʉsaláabii tʉkʉ, fʉʉrʉ ta masáare yaachwe yateererwe balásii.\ft*\f* wʉʉ?”
\p
\v 26 Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo ˆakateere jeyyo, maa akatamanya noo muwyɨɨra ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ, akamʉsea, “Che ɨkɨ woosaaka ʉbweeyye? Ʉhʉ mʉʉntʉ nɨ Mʉrúumi!” 
\v 27 Hara ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ akatamanya na kʉrɨ Paúli, maa akamuurya, “Ngwyɨɨra, weewe ʉrɨ Mʉrúumi wʉʉ?” Paúli akamʉsea, “Hɨɨ! Nɨɨnɨ ndɨrɨ Mʉrúumi.” 
\v 28 Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ akamʉsea, “Nɨɨnɨ naava Mʉrúumi ko toola mpía ˆjiri foo mʉnʉmʉʉnʉ.” Maa kaa, Paúli akamʉsea, “Nɨɨnɨ ndɨrɨ Mʉrúumi ko vyaalwa.”
\p
\v 29 Hahara vara valʉkalʉka ˆvasaakáa kumuurya ko mʉnʉsa, vakalooka chaangʉ, vakamʉreka Paúli. Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valʉkalʉka ˆakataange Paúli nɨ Mʉrúumi, akakwaatwa nɨ woowa, sa viintʉ ˆajáa amuchúungire na mɨnyololo.
\s1 Paúli Mbere ya Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi
\p
\v 30 Lomʉtóondo yaachwe, ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valʉkalʉka akalairirya vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva na Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi valʉmane. Abweeyya jeyyo, sa asaakáa ataange kɨkomi nɨ sa che Vayahúudi vamusítakiirye Paúli. Jeyyo, akamʉchʉngʉla Paúli mʉnyololo, akamʉreeta, maa akamwiimya mbere ya Balása ɨyo.
\c 23
\s1 Paúli Yoovakera Mafarisáayo na Masadukáayo
\p
\v 1 Aho, Paúli akiituurirya miiso \w Balása|lemma="Balása Nkʉʉlʉ"\w* ɨyo yoosi, maa akavasea, “Vanaviitʉ, nɨɨnɨ fʉʉrʉ isikʉ niíkalaa mbere ja Mʉlʉʉngʉ na mʉtɨma waanɨ sɨ waantwáalaa na kɨloongii tʉkʉ.” 
\v 2 Ananía \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w* ˆakateere jeyyo, maa akalairirya vara ˆvajáa heehi na Paúli vamʉhapʉle mʉlomwii. 
\v 3 Aho, maa Paúli akamʉsea, “Baa weewe mʉkweembi ʉrɨ ja lʉkaande ˆlwahakwa chokáa, Mʉlʉʉngʉ kʉkʉvaa arɨ. Weewe wiíkyɨɨrye aho, sa ʉlamʉle ko tuuba \w Miiro\w*, amwɨ de weewe wookɨɨkana Miiro ko lairirya hapʉlwe?”
\p
\v 4 Aho, maa vara vaantʉ ˆvajáa viímire heehi na Paúli, vakamʉsea, “Eri, nɨ \w mʉtʉkɨra wiise|lemma="Tʉkɨra"\w* mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ wa Mʉlʉʉngʉ wʉʉ?” 
\v 5 Paúli akavasea, “Vanaviitʉ, sɨ natáangire koonɨ nɨ mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ tʉkʉ. Sa Masáare ˆYarɨ Mpeho yalʉʉsa, ‘Karɨ ʉlʉ́ʉsaa mavɨ kwa mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vaantʉ vaanyu tʉkʉ.’\x + \xo 23:5 \xo*\xt Laanga Ufumo 22:28.\xt*\x*”
\p
\v 6 Na Paúli ˆakataange aho Balásii kʉjáa kwatɨɨte \w Masadukáayo\w* na \w Mafarisáayo\w*, maa akalʉʉsɨka na ngururu yoosea, “Vanaviitʉ, nɨɨnɨ ndɨrɨ Mʉfarisáayo, mwaana wa Mafarisáayo. Naréetirwe na aha Balásii sa niiláangyaa vaantʉ ˆvaakwya fʉfʉka varɨ.” 
\v 7 Paúli ˆakalʉʉse jeyyo, maa ntiribʉka ikiinʉka katɨ na katɨ ya Mafarisáayo na Masadukáayo. Aho, maa vakiikera havɨrɨ. 
\v 8 (Sa Masadukáayo vaséaa kusiina kʉfʉfʉka tʉkʉ, na baa kei sɨ varúmaa koonɨ \w mirimʉ miija\w* na mɨtɨma ɨmwaarɨ tʉkʉ, maa kaa, Mafarisáayo varúmaa aya yoosi.)
\p
\v 9 Kʉra kwiiruta ndihi kwa vara vakʉ́ʉ́lʉ kʉkakonkomala mʉnʉmʉʉnʉ na isóso ikʉʉlʉ. Vamwɨ va \w vakiindya va Miiro\w* ˆveene vajáa nɨ va mpuka ya Mafarisáayo, vakɨɨma, maa vakasiita na ngururu voosea, “Sɨ tookoona ʉvɨ wowoosi kʉrɨ ʉhʉ mʉʉntʉ tʉkʉ! Ifaanaa ɨkava murimʉ mʉʉja au mʉtɨma walʉ́ʉsɨkɨre ne.” 
\v 10 Ɨra nkoondo ɨkakʉla, mpaka ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo akakwaatwa nɨ woowa, akiisea ifaanaa vamʉdʉmʉledʉmʉle Paúli. Aho, akalairirya valwi nkoondo vɨɨngɨrɨre na katɨ na katɨ ya \w Vayahúudi\w* sa vamʉlamurirye na ngururu, na vamʉtwaale na nkambii ya valwi nkoondo, novo vakabweeyya jeyyo.
\p
\v 11 Uchikʉ wa sikʉ ɨyo, \w Yéesu\w* Mweenevyoosi akɨɨma heehi ne akamʉsea, “Iheere mʉtɨma! Ja ˆvyeene woonekiirye kɨkomi cha masáare yaanɨ aha Yerusaléemu, bweeyya ʉrɨ viivyo baa ʉko múujii wa Róoma.”
\s1 Nchuungo yo Mʉʉlaa Paúli
\p
\v 12 ˆKʉkeere, Vayahúudi vakabweeyya nchuungo, voosi vakiirʉmɨra, ko kwiilaha varɨɨwe nɨ salʉ, sɨ varɨ kurya no nywa tʉkʉ mpaka haantʉ ˆvarɨ kʉva vamʉʉ́laire Paúli. 
\v 13 Na vaantʉ ˆveene vajáa vabweeyya ɨyo nchuungo nɨ makumi yanɨ (40) na kɨɨntʉ vajáa. 
\v 14 Vakadoma na kwa vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva na kwa vawosi, maa vakasea, “Twiilahíre, sɨ tʉrɨ kurya no nywa tʉkʉ mpaka tʉve tamʉʉ́laire Paúli. 
\v 15 Haaha nyuunyu na vawosi va Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi mʉloombi mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ amʉreete Paúli na kʉrɨ nyuunyu. Ibweeyyi ja moosaaka taanga neeja masáare yaachwe ˆmʉmʉréetɨɨre na mbere yaanyu. Suusu tɨɨ́mɨre neeja kʉmʉʉlaa baa sɨ anafika aha.”
\p
\v 16 Ɨyo nchuungo, mwiihwa wa Paúli akava ɨɨtéɨɨre, maa akatamanya, akamuwyɨɨra Paúli kʉra nkambii ya valwi nkoondo. 
\v 17 Hahara, Paúli akamwaanɨrɨra ʉmwɨ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo, akamʉsea, “Mʉtwaale ʉhʉ mʉtavana na kwa mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo, atɨɨte isáare ˆyoosaaka amʉlʉme kutu.”
\p
\v 18 Aho, ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo akamʉtwaala ʉra mʉtavana na kwa mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo, maa akamʉsea, “Paúli ʉra ˆarɨ mʉnyololwii, aanyánɨrɨɨre na aanoómbire nɨmʉreete ʉhʉ mʉtavana na kwaako, sa atɨɨte isáare ˆyoosaaka akuwyɨɨre.”
\p
\v 19 Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ, akamʉkwaata mʉkono ʉra mʉtavana, maa akatamanya ne na ivarwii, maa akamuurya, “Nɨ kɨɨntʉ che ˆwoosaaka wʉʉngwyɨɨre?” 
\v 20 Ʉra mʉtavana akamʉsea, “Vayahúudi viirʉ́mɨɨre vakʉloombe weewe ʉmʉtwaale Paúli na mbere ya Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi lomʉtóondo sa vookiisaambirirya voosaaka vamuurye neeja masáare yaachwe. 
\v 21 Maa kaa, karɨ ʉvarʉmɨre tʉkʉ, sa vamwaarɨ Vayahúudi makumi yanɨ (40) na kɨɨntʉ ˆvarɨ mugiida njirii. Ava viílahire varɨɨwe nɨ salʉ, sɨ varɨ kurya no nywa tʉkʉ mpaka vamʉʉlae Paúli. Haaha viímire neeja vooteerera vii, nɨ che ˆʉrɨ lʉʉsa.” 
\v 22 Aho, ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ akamʉrekera ʉra mʉtavana atamanye na akamʉkaanʼya, yoomʉsea, “Karɨ umuwyɨ́ɨraa mʉʉntʉ yoyoosi aya masáare ˆwʉʉngwyɨ́ɨrɨɨre tʉkʉ.”
\s1 Paúli Yootwaalwa na Kaisaría
\p
\v 23 Aho, maa ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ akavaanɨrɨra vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo vavɨrɨ akavasea, “Imyi neeja valwi nkoondo magana yavɨrɨ (200) vooyeenda na mawʉlʉ, valwi nkoondo ˆvaámbʉkaa faráasi makumi mufungatɨ (70), na vɨɨngɨ magana yavɨrɨ (200) ˆvarɨ na machimu. Ava voosi viinʉke mpɨɨndɨ jo kaala ndɨrɨ kugirita na múuji wa Kaisaría. 
\v 24 Kei, imyi neeja faráasi jɨɨngɨ sa Paúli, na mʉmʉtwaale nkaasʉ fʉʉrʉ kwa gávana Felíisi.”
\p
\v 25 Ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo akaandɨka barʉ́wa, yoosea,
\mi
\v 26 “Felíisi ˆʉnyémiwaa, gávana wa ɨsɨ, nɨɨnɨ Kɨlaáudi Lísia, nakulúumbiirye.
\pi
\v 27 Ʉhʉ mʉʉntʉ akwaatwa nɨ Vayahúudi, voovo vajáa vaséngerɨɨre kʉmʉʉlaa. Maa kaa, ˆnkataange yeeye nɨ Mʉrúumi nɨɨta noo mʉlamurirya na valwi nkoondo vaanɨ. 
\v 28 Nasaakáa ntaange nɨ sa che vamusitaakyáa Paúli, sa jeyyo, nkamʉtwaala na mbere ya Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi. 
\v 29 Hahara, nkataanga vamʉtwáarire na balásii sa masáare ya Miiro yaavo. Baa jeyyo, kʉjáa kusiina isáare roroosi ˆroobweeyya ɨɨme neeja kukwya au baa achuungwe mʉnyololwii tʉkʉ. 
\v 30 Haaha nalúmirwe kutu nɨ mʉʉntʉ ʉmwɨ, vamwaarɨ Vayahúudi ˆvaríire nchuungo yo mʉʉlaa, sa jeyyo, nalámwɨɨre chaangʉ valʉkalʉka vamʉreete na kwaako. Navaséire vaantʉ vaachwe vara ˆvamʉreeta na balásii vareete masáare yaachwe na kwaako.”
\p
\v 31 Jeyyo, valwi nkoondo vakamʉsʉmʉla Paúli ja ˆvyeene vajáa valáiririiwe, vakamʉtwaala uchikʉ ʉʼʉra fʉʉrʉ múuji wa Antipáatiri. 
\v 32 Lomʉtóondo yaachwe, vara valwi nkoondo ˆvayéendaa na mawʉlʉ, vakavarekera vara valwi nkoondo ˆvajáa vaámbukire faráasi vadomanʼye na Paúli, maa voovo vakahɨndʉka na nkambii. 
\v 33 Vara valʉkalʉka ˆvaámbʉkaa faráasi ˆvakafike Kaisaría, vakamʉheera gávana ɨra barʉ́wa baa Paúli vakamʉkwaatya kwa gávana. 
\v 34 ˆAkahʉmʉle kʉsoma ɨra barʉ́wa, maa akavuurya, “Ʉhʉ mʉʉntʉ nɨ wa ɨsɨ che?” ˆAkataange nɨ mʉʉntʉ wa Kilikía, 
\v 35 maa akamʉsea, “Teerera ndɨrɨ sáare jaako mpɨɨndɨ ˆvarɨ kʉʉja vara ˆvakʉreeta na balásii.” Aho, maa akalairirya Paúli avɨɨkwe ɨsɨ ya ʉlaangiriryi ijuumbii ra kɨtemi ra \w Heróode\w*.
\c 24
\s1 Paúli Mbere ya Felíisi ʉko Kaisaría
\p
\v 1 Sikʉ isaano ˆjikalooke, Ananía \w mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ|lemma="Veeneɨsɨ"\w*, akagiritanʼya na Kaisaría na vawosi va \w Vayahúudi\w* na mʉʉntʉ ʉmwɨ, mʉmanyi wa \w Miiro\w* ˆasewáa Teritúulo. Avo, vakatwaala kɨloongi cha Paúli na kwa gávana. 
\v 2 Paúli ˆakaanɨrɨrwe, Teritúulo akaanda kumusitaakya Paúli yoosea, “Felíisi ˆʉnyémiwaa, ʉlongooli waako ˆwabooha waámbiriirye twiikale na cheerʉ na twiikale mwiikalo mʉʉja kwa sikʉ joosi iji, baa kei, viintʉ vyoovalandʉka kʉrɨ ɨsɨ ɨhɨ sa viintʉ ˆwoónaa mbere. 
\v 3 Felíisi ˆʉbwéeyyiriwaa nkongojima, sikʉ joosi na kɨra haantʉ, tayahókeraa aya na dʉʉmbɨ mʉnʉmʉʉnʉ. 
\v 4 Nɨɨnɨ sɨ noosaaka nikuriingirirye tʉkʉ. Nookʉloomba kwa uyimiriryi waako ʉyateerere aya masáare yiiswi yangaɨ vii.
\p
\v 5 Tamwɨɨ́ne mʉʉntʉ ʉhʉ nɨ irema ikʉʉlʉ. Kɨra ɨsɨ ˆkʉrɨ na Vayahúudi, yeeye noo iinʉláa ntiribʉka. Yeeye noo mʉkʉ́ʉ́lʉ wa díini ya ʉloongo ya Vanasaréeti. 
\v 6 Yeeye asaakáa kwiibweeyya \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w* ɨve na \w njeo\w*, maa kaa, suusu tamʉkwaata chaangʉ. [Tasaakáa kʉmʉlamʉrɨra kwa Miiro yiiswi, 
\v 7 maa kaa, Lísia mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valʉkalʉka akʉʉja noo tʉhoka na ngururu. 
\v 8 Akavalairirya vara ˆvamusitaakyáa vamʉreete na kwaako.] Weewe mweeneevyo koonɨ umuchúkurumire taanga ʉrɨ masáare yoosi ˆtoomusitaakya kwaako, nɨ ya kɨmáárɨ.” 
\v 9 Vayahúudi voosi vakalumirirya masáare ya Teritúulo voosea, ayo yoosi nɨ ya kɨmáárɨ.
\s1 Paúli Yookitetera Mbere ya Felíisi
\p
\v 10 Aho, maa gávana Felíisi akamooloota Paúli sa ne alʉʉsɨke. Aho, Paúli akaanda lʉʉsɨka yoosea, “Kwiitetera niise kwa mʉtɨma mweerʉ sa taanga niise weewe ʉrɨ mʉlamuli wa vaantʉ wa ɨsɨ ɨhɨ kwa myaaka ˆɨrɨ foo. 
\v 11 Weewe mweeneevyo koona ʉrɨ nɨ sikʉ ikimi na ivɨrɨ vii jalóokire keende ˆnaambʉka na Yerusaléemu noo ko mwiinamɨra Mʉlʉʉngʉ. 
\v 12 Vaantʉ ava sɨ vaanshaana nookiiruta ndihi na mʉʉntʉ yoyoosi au noosoonka mpuka ya vaantʉ tʉkʉ. Ɨve nɨ Kaayii Njija, \w sinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w*, au baa haantʉ hɨɨngɨ hohoosi kʉra múujii tʉkʉ. 
\v 13 Masáare aya ˆvakɨtookʉʉnvɨɨkɨra kɨloongi sɨ varɨ daha laɨra kɨkomi nɨ ya kɨmáárɨ tʉkʉ.
\p
\v 14 Baa neembe nɨ jeyyo, nɨɨnɨ narúmire namwiínamɨraa Mʉlʉʉngʉ wa vala baaba na nasáakɨraa Njɨra ya \w Yéesu\w* Mweenevyoosi ˆngʼeene ava voosea nɨ ya ʉloongo. Baa kei, nayaruma yoosi ˆyarɨ Miirwii na yoosi ˆyaandɨkwa vitáabwii vya \w valáali na mʉtwe\w*. 
\v 15 Sɨ ayo vii tʉkʉ, kei, niiláangyaa kwa Mʉlʉʉngʉ ja ˆvyeene vaantʉ ava viiláangyaa Mʉlʉʉngʉ vafʉfʉla arɨ vaantʉ voosi, vawoloki na sɨ ˆvarɨ vawoloki. 
\v 16 Sa jeyyo, namanyɨka sikʉ joosi nɨve na mʉtɨma sɨ ˆwʉʉntwáalaa na kɨloongii mbere ja Mʉlʉʉngʉ na vaantʉ.
\p
\v 17 Haaha ˆnkiikale kwɨɨngɨ kwa myaaka ˆɨrɨ foo, nahɨndʉka na Yerusaléemu, sa ndeete mpía jo vaambirirya vakɨva va ɨsɨ yaanɨ na ntoole \w mpóryo\w* kwa Mʉlʉʉngʉ. 
\v 18 Kati vaantʉ ava ˆvaanshaanáa noobweeyya aya waámii ya Kaaya Njija, nɨjáa nahʉ́mwɨɨre tʉmama tʉʉva yo jirʉlwa. Na baa sɨ vaanshaana ndɨrɨ na mpuka ya vaantʉ tʉkʉ na baa sɨ nabweeyyáa ntiribʉka tʉkʉ. 
\v 19 Baa jeyyo, kwatɨɨte Vayahúudi vɨɨngɨ fuma ɨsɨ ya Ásia, avo nookoona ngaarɨ vaveere mbere yaako sa valʉʉse koonɨ varɨ na kɨloongi na koonɨ varɨ na kɨɨntʉ chochoosi na nɨɨnɨ. 
\v 20 Au voovo ava ˆvarɨ aha, nɨ valʉʉse nɨ ʉvɨ che ˆvoona kʉrɨ nɨɨnɨ mpɨɨndɨ ˆnɨjáa niimiiwé mbere ya \w Balása Nkʉʉlʉ\w* ya Vayahúudi? 
\v 21 Ifaanaa ɨkava voona kwa ɨkɨ kɨɨntʉ kɨmwɨ ˆnalʉʉsa kwa sawúti nkʉʉlʉ mbere yaavo noosea, ‘Naréetirwe na aha balásii sa viintʉ ˆnarúmaa vaantʉ ˆvaakwya fʉfʉlwa varɨ.’\x + \xo 24:21 \xo*\xt Laanga Mɨrɨmo ya Vatumwi 23:6.\xt*\x*”
\p
\v 22 Maa kaa, Felíisi ajáa amányire neeja Njɨra ya Yéesu Mweenevyoosi, akadɨɨra lamʉla kɨloongi ɨkyo yoosea, “Lamʉla ndɨrɨ masáare aya mpɨɨndɨ Lísia mʉkʉ́ʉ́lʉ wa vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo ˆarɨ girita na kʉnʉ.” 
\v 23 Aho, maa akalairirya mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo amʉvɨɨke Paúli mʉnyololwii, maa kaa, andoomʉheera nkalo, baa vijeengi vyaachwe andoovarekera vamʉtʉmamɨre.
\s1 Paúli Mbere ya Felíisi na Durusíila
\p
\v 24 Sikʉ ingaɨ vii ˆjikalooke, Felíisi akʉʉja na muki waachwe Durusíila. Ʉhʉ Durusíila nɨ Mʉyahúudi ajáa. Felíisi akatʉma vamʉreete Paúli. Paúli ˆakʉʉje akaanda vawyɨɨra kumuruma \w Kirisitʉ\w* Yéesu. 
\v 25 Mpɨɨndɨ ˆalʉʉsɨkɨráa ʉwoloki mbere ya Mʉlʉʉngʉ, kwiiyɨmɨrɨra, na Mʉlʉʉngʉ luu valamʉrɨra arɨ vaantʉ sikʉ yo kiimikirirya, Felíisi akoofa, aho, akamʉsea Paúli, “Haaha doma, kʉkwaanɨrɨra ndɨrɨ kei koonɨ napátire nkalo.” 
\v 26 Mpɨɨndɨ jiijo, Felíisi iiseáa heewa arɨ mpía ja ʉhoondo nɨ Paúli. Sa jeyyo, andoomwaanɨrɨra Paúli kweene kweene sa alʉʉsɨke ne.
\p
\v 27 Myaaka ɨvɨrɨ ˆɨkalooke, Porikío Feésto akakwaata nkalo ya Felíisi. Na Felíisi asaakáa aveerye mɨtɨma Vayahúudi, sa jeyyo akamʉreka Paúli mʉnyololwii.
\c 25
\s1 Paúli Mbere ya Feésto
\p
\v 1 Sikʉ itatʉ ˆjikalooke keende gávana Feésto ˆafika Kaisaría, akaambʉka fʉʉrʉ Yerusaléemu. 
\v 2 Mpɨɨndɨ ˆajáa ʉko Yerusaléemu, vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva na vakʉ́ʉ́lʉ va \w Vayahúudi\w*, vakadoma na kʉʉntʉ ˆajáa sa vakamuwyɨɨre kɨloongi cha Paúli. 
\v 3 Viiloombereryáa maatʉkʉ kwa Feésto ahʉʉngɨre ivaru raavo voosea, “Tooloomba ʉmʉhɨndʉle Paúli na Yerusaléemu!” Valʉʉsa jeyyo, sa vajáa varíire nchuungo vamugiide njirii, maa vamʉʉlae. 
\v 4 Maa kaa, Feésto akavasea, “Paúli amwaarɨ mʉnyololwii ʉko Kaisaría, na nɨɨnɨ hɨndʉka niise na ʉko sikʉ ingaɨ vii ˆjookʉʉja.” 
\v 5 Kei akavasea, “Saaka niise ntamanyanʼye na vamwɨ va vakʉ́ʉ́lʉ vaanyu ndomanʼye novo, vakalʉʉse kɨloongi chaachwe koonɨ kʉrɨ na ʉvɨ wowoosi ˆabweeyya.”
\p
\v 6 Feésto akiikala na vaantʉ avo kwa sikʉ inaanɨ fʉʉrʉ ikimi, maa de akahɨndʉka na Kaisaría. ˆAkahɨndʉke, lomʉtóondo yaachwe ˆkʉkeere, akadoma na balásii, akiikala ichuumbii raachwe ro lamʉrɨra, maa akalairirya Paúli areetwe na mbere yaachwe. 
\v 7 Paúli ˆakafike hara, akavashaana Vayahúudi vara ˆvajáa vagirita fuma Yerusaléemu. Vakamʉrɨɨngɨrɨra, maa vakaanda kumusitaakya masáare maruto ˆyarɨ foo, baa jeyyo vakasiindwa koonekya kɨmáárɨ chaachwe.
\p
\v 8 Aho, maa Paúli akiilʉʉsɨra, yoosea, “Nɨɨnɨ sɨ nabweeyya kɨɨntʉ kɨvɨ kʉrɨ \w Miiro\w* ya Vayahúudi tʉkʉ, kʉrɨ \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w* tʉkʉ, baa kʉrɨ \w Kaisáari\w* mʉtawáala wa Rúumi tʉkʉ.”
\p
\v 9 Maa kaa, sa viintʉ Feésto asaakáa kʉveerya mɨtɨma Vayahúudi, aho, maa akamuurya Paúli, “Eri, saaka wiise aya masáare nkayadʉmʉrɨre ʉko Yerusaléemu wʉʉ?”
\p
\v 10 Paúli akamʉsea, “Aha kʉʉntʉ ˆniímire, nɨ balásii ya Kaisáari, aha noo kʉʉntʉ ʉlamuli waanɨ wa Miiro ˆwoosaakwa ʉtoorerwe. Weewe mweeneevyo kiiyonera wiise, kisiina kɨɨntʉ ˆnahonʼya kwa Vayahúudi tʉkʉ. 
\v 11 Sa jeyyo, koonɨ kɨkomi natʉmama ʉvɨ ˆmweene inkwya noo kɨɨntʉ ˆchaantéire, nɨɨnɨ sɨ noosiita kukwya tʉkʉ. Maa kaa, koonɨ ɨkɨ kɨloongi chareetwa nɨ ava Vayahúudi sɨ cha kɨmáárɨ, kusiina mʉʉntʉ ˆarɨ na wiimiriri wo kʉʉnkwaata na aankwaatye mɨkonwii yaavo tʉkʉ. Nooloomba ɨrɨ isáare rɨkateererwe nɨ Kaisáari!”
\p
\v 12 Feésto ˆakahʉmʉle kwiilaangya sáare na balása yaachwe, maa akamʉsea Paúli, “Wakérire rufáa kɨloongi chaako kɨkateererwe nɨ Kaisáari! Haaha doma ʉrɨ na kwa Kaisáari!”
\s1 Feésto Yooloomba Nyambirirya kwa Mʉtemi Agiríipa
\p
\v 13 Sikʉ ngala ˆjikalooke, mʉtemi \w Agiríipa\w* na Beriníike irʉʉmbʉ raachwe vakʉʉja na Kaisaría sa jivoonekye nyemi jaavo kwa Feésto. 
\v 14 Vakiikala ʉko Kaisaría kwa sikʉ ˆjiri foo. Sikʉ ijo, Feésto akamuwyɨɨra mʉtemi kɨloongi cha Paúli yoomʉsea, “Kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ aha ˆarekwa mʉnyololwii nɨ Felíisi. 
\v 15 Na ˆnkadome na Yerusaléemu, vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva na vawosi va Vayahúudi vajáa vaangwyɨɨra kɨɨntʉ ˆchabweeyya vamʉtwaale Paúli na balásii, na vaanoomba nɨmʉlamʉrɨre atɨɨte ʉvɨ. 
\v 16 Maa kaa, nɨɨnɨ navasea, suusu Varúumi sɨ takwáatyaa mʉʉntʉ mɨkonwii ya vara ˆvamusitaakya tʉkʉ, koonɨ sɨ analʉmana na vara ˆvamʉtwaala na balásii, na sɨ anaheewa nkalo yo kiitetere tʉkʉ.
\p
\v 17 Haaha avo vakʉ́ʉ́lʉ ˆvakalʉmane aha, sɨ nachereva tʉkʉ. ˆNkafike, lomʉtóondo yaachwe, nkaanɨrɨra valamuli na balásii, maa nkiikala ichuumbii raanɨ ro lamʉrɨra. Aho, maa nkalairirya Paúli areetwe. 
\v 18 ˆAkareetwe, vara ˆveene vamusitaakyáa, vakaanda mʉlʉʉsɨra. Baa jeyyo, masáare ˆmeene valʉʉsáa sɨ yajáa mavɨ ja ˆvyeene niiseáa tʉkʉ. 
\v 19 Kɨɨntʉ ˆviirʉtɨráa ndihi, nɨ sa masáare ya díini yaavo vii, na sa masáare ya mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆmweene ajáa aakwya irina raachwe noo \w Yéesu\w*. Ʉhʉ mʉʉntʉ Paúli uumiriryáa ɨndoosea nɨ mooyo arɨ. 
\v 20 Nɨɨnɨ nasova njɨra yo yatʉʉbɨrɨra sa ntaange koonɨ aya masáare nɨ ya kɨmáárɨ. Sa jeyyo, nɨɨnɨ namuurya Paúli koonɨ arɨ ruma kʉdoma na Yerusaléemu sa akalamʉrɨrwe ʉko. 
\v 21 Maa kaa, Paúli ˆakaloombe rufáa achaale mʉnyololwii kʉwoojera kɨloongi chaachwe kɨkateererwe nɨ Kaisáari mʉtemi mʉkʉʉlʉ, nɨjáa nalairirya alaangiririwe aho mʉnyololwii, fʉʉrʉ mpate njɨra yo mʉtwaala na kwa Kaisáari.”
\p
\v 22 Aho, maa Agiríipa akamʉsea Feésto, “Noosaaka nɨmʉteere ʉhʉ mʉʉntʉ.” Feésto akamʉsea, “Kʉmʉteerera ʉrɨ lomʉtóondo!”
\s1 Paúli Mbere ya Agiríipa
\p
\v 23 Lomʉtóondo yaachwe, Agiríipa na Beriníike vakʉʉja na nkongojima. Vakɨɨngɨra na balásii yo lʉmanɨra hamwɨ na vakʉ́ʉ́lʉ va vakʉ́ʉ́lʉ va valwi nkoondo na vakʉ́ʉ́lʉ va múuji. Aho, maa Feésto akalairirya Paúli areetwe na aho balásii. 
\v 24 Paúli ˆakafike, maa Feésto akasea, “Agiríipa mʉtemi, na vaantʉ voosi ˆmwiijíingire aha, ʉhʉ mʉʉntʉ ˆmoomoona aha, Vayahúudi voosi vamusitaakya kʉrɨ nɨɨnɨ ʉko Yerusaléemu na aha Kaisaría. Vatʉláa isóso voosea, ‘Mʉʉntʉ ʉhʉ sɨ arɨ wo va mooyo tʉkʉ!’ 
\v 25 Maa kaa, nɨɨnɨ sɨ noona ʉvɨ wowoosi wo mʉbweeyya ɨɨme neeja kʉʉlawa tʉkʉ. Maa kaa, yeeye aanoomba akalamʉrɨrwe kɨloongi chaachwe nɨ Kaisáari mʉtemi mʉkʉʉlʉ. Noo ˆchooreka nalamʉla atwaalwe na Róoma.
\p
\v 26 Kɨkomi, nɨɨnɨ nsiina isáare kʉrɨ yeeye ˆndɨrɨ mwaandɨkɨra mʉtemi wiitʉ mʉkʉʉlʉ tʉkʉ. Noo ˆchooreka namʉréetire na aha mbere yaanyu, na mbere yaako mʉtemi Agiríipa, sa suusu ˆtʉrɨ hʉmʉla kumuurya, turya ndɨrɨ isáare ro kaandɨka. 
\v 27 Nabwéeyyiirye jeyyo, sa sɨ viri kɨɨngɨra miryuungwii kʉmʉtwaala mʉʉntʉ na kwa Kaisáari baa kwaandɨka kɨɨntʉ ˆasitaakiwa tʉkʉ.”
\c 26
\s1 Paúli Yookiitetera Mbere ya Agiríipa
\p
\v 1 Aho, maa \w Agiríipa\w* akamʉsea Paúli, “Nakʉrékɨɨre wiilʉʉsɨre masáare yaako.” Aho, Paúli akiinurirya mʉkono waachwe, maa akaanda kiitetera, yoosea, 
\v 2 “Ee mʉtemi Agiríipa, nookiiyona natalariwa sa viintʉ ˆniímire mbere yaako kiitetera sa masáare yoosi \w Vayahúudi\w* ˆvaansítaakyaa. 
\v 3 Niitéɨɨre jei, sa weewe ʉmányire vyabooha tʉʉva ja Vayahúudi na viintʉ vyoosi ˆvibwéeyyaa vandookiiruta ndihi. Sa jeyyo, nooloomba uyimirirye kʉʉnteerera.
\p
\v 4 Vayahúudi voosi vamányire ˆvyeene narerwa fuma usinga waanɨ. Vamányire kwaandɨra aho ncholo ˆvyeene niikaláa na vaantʉ va ɨsɨ yaanɨ ʉko Yerusaléemu. 
\v 5 Vaamányire kwa myaaka ˆɨrɨ foo, na koonɨ vooruma, voovo veeneevyo toola varɨ ʉshahíidi ˆvyeene niíkalaa ja \w Mʉfarisáayo|lemma="Mafarisáayo"\w*, nootuuba viviraviviira tʉʉva ja díini yiitʉ. 
\v 6 Atɨ, ɨkɨ noo ˆchabwéeyyiirye nkɨɨma aha, sa ndamʉrɨrwe, sa niiláangyaa kwiichuunga kwa Mʉlʉʉngʉ ˆalʉʉsa kwa vala baaba wiitʉ. 
\v 7 Kʉlaha ʉko, noo kʉra kwiiláangiwaa nɨ nkolo ikimi na ivɨrɨ ja mɨɨtʉ. Na noo ˆchooreka vamwiínamɨraa Mʉlʉʉngʉ ko manyɨka uchikʉ na muusi. Ee mʉtemi, nɨ sa kwiilaangya ʉko noo Vayahúudi vaansítakiriirye! 
\v 8 Nɨ sa che nyuunyu mookoona Mʉlʉʉngʉ sɨ arɨ daha fʉfʉla vaantʉ tʉkʉ?
\p
\v 9 Kɨkomi, nɨɨnɨ mweeneevyo noonáa nasaakwa mbweeyye kɨra kɨɨntʉ sa nkɨɨkane irina ra \w Yéesu\w* wa Nasaréeti. 
\v 10 Aya masáare noo ˆmeene nabweeyyáa ʉko Yerusaléemu. Nɨɨnɨ navachuungáa mʉnyololwii vaantʉ va Mʉlʉʉngʉ kwa wiimiriri wa vakʉ́ʉ́lʉ va \w veeneɨsɨ\w* va Ijʉva. Vara vɨɨngɨ ˆvakalamʉrɨrwe kukwya, nɨɨnɨ naváa mbare kuruma ʉlamuli ʉwo. 
\v 11 ˆKarɨ foo nadomáa na \w masinagóogii|lemma="Sinagóogi"\w* nkalairirya vaturikiriwe, sa \w vamʉhɨɨntɨkɨre|lemma="Hɨɨntɨka"\w* Yéesu. Nɨjáa navakalarɨra maatʉkʉ vii, sa jeyyo nadomáa baa na míiji ˆɨrɨ kʉlɨ sa nkavaturikirye.
\s1 Paúli Yoolʉʉsa ˆVyeene Amuruma Yéesu
\p
\v 12 Sikʉ ɨmwɨ ˆnadomáa noo vaturikirya vaantʉ ʉko múujii wa Damésiki, nɨjáa nahɨ́ɨwe wiimiriri na ʉlairiri fuma kwa vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva. 
\v 13 Ee mʉtemi, mpɨɨndɨ ˆnɨjáa njirii, koonka nkoona kɨweerʉ ˆchadalavadalaava kʉlookya cha mwaasʉ fuma kurumwii. Ɨkyo kɨweerʉ kɨkaamʉrɨka nɨɨnɨ baa viivaanɨ ˆveene nayeendanʼyáa novo. 
\v 14 Voosi tʉkawya na ɨsɨ. Nɨɨnɨ nkateera sawúti yookʉʉnyanɨrɨra kwa ndʉʉsɨka yaanɨ ya Kɨeburanía, yoosea, ‘Saúli! Saúli! Sa che wookuunturikirya? Wookiitamikya bweete vii ja ndákwii yoovaa vivalo dʉʉrɨ ya muríisi waachwe.’
\p
\v 15 Maa nkuurya noosea, ‘Aaɨ, ʉrɨ ani weewe?’ Ne akaansea, ‘Nɨɨnɨ ndɨrɨ Yéesu. Weewe wookuunturikirya. 
\v 16 Baa neembe nɨ jeyyo, haaha inʉka, wɨɨme na majeo yaako! Nakʉfʉ́mɨɨre sa nɨkʉvɨɨke weewe ʉve mʉtʉmami waanɨ na ʉra ˆoona aya masáare ˆwɨɨ́ne isikʉ na yara ˆndɨrɨ koonekya. 
\v 17 Kʉkʉlamurirya neende fuma mɨkonwii ya Vayahúudi viivaako na fuma mɨkonwii ya vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi. Na nɨ kʉkʉtʉma niise kwa avo vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi. 
\v 18 Kavatʉʉnʉkʉle miiso yaavo, vareke tuuba kilwiirya, vatuube kɨweerʉ. Vareke tuuba \w Irimʉ\w*, vamutuube Mʉlʉʉngʉ. Kwa njɨra ɨyo, Mʉlʉʉngʉ sea arɨ ʉvɨ waavo wasírire na kʉva varɨ hamwɨ na vara ˆvaava vaaja mbere ya Mʉlʉʉngʉ kwa njɨra yo kuunduma nɨɨnɨ.’
\s1 Paúli Yoolʉʉsa Ʉvariyuli Waachwe
\p
\v 19 Ee mʉtemi Agiríipa, sa jeyyo sɨ nareka kwiituuba ɨyo njori ˆngʼeene nɨjáa naheewa fuma kurumwii tʉkʉ. 
\v 20 Nɨɨnɨ naanda kʉvavariyʉrɨra vaantʉ va Damésiki vareke ʉvɨ waavo, \w vamʉvalandʉkɨre|lemma="Valandʉka"\w* Mʉlʉʉngʉ, na vandoobweeyya viintʉ ˆvyoónekyaa kɨkomi vaválandwɨɨre mɨtɨma yaavo. Masáare yaayo, nayavariyʉla Yerusaléemu na ɨsɨ yoosi ya \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w* na kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi. 
\v 21 Aya noo yabweeyya, Vayahúudi vakaankwaata ˆvakaanshaane ʉko waámii wa \w Kaaya Njija ya Ijʉva\w* na vasaakáa kʉʉnjʉlaa. 
\v 22 Maa kaa, Mʉlʉʉngʉ aanyambirirya fʉʉrʉ isikʉ. Aya noo yambwéeyyiirye nɨɨme mbere ya vawosi na mbere ya vaantʉ kʉtoola ʉshahíidi. Nsiina masáare yɨɨngɨ ˆndʉ́ʉsaa tʉkʉ, nɨ yayara ˆmeene \w valáali na mʉtwe\w* na \w Mʉ́sa\w* valʉʉsa fʉmɨra yarɨ. 
\v 23 Na avo voosi valʉʉsa, \w Masía\w* turikiriwa arɨ, na kʉva arɨ wa ncholo kʉfʉfʉka fuma inkwyii, sa avawyɨɨre vaantʉ kɨweerʉ cha Mʉlʉʉngʉ, Vayahúudi na vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi.”
\s1 Paúli Yooloomba Agiríipa Arume
\p
\v 24 Mpɨɨndɨ Paúli ˆiiteteráa jei, maa Feésto akalʉʉsɨka na sawúti nkʉʉlʉ yoosea, “Paúli mʉtwe waako wafɨrɨra! Kʉsoma mʉnʉmʉʉnʉ kwabweeyya ʉve na kɨsari!” 
\v 25 Maa kaa, Paúli akasea, “Ee aaɨ Feésto! Nɨɨnɨ sɨ ndɨrɨ mʉsari tʉkʉ. Aya masáare ˆnoolʉʉsa nɨ ya kɨmáárɨ na nɨ lʉʉsa niise na tooti jaanɨ ˆjiri nkaasʉ. 
\v 26 Kɨkomi mʉtemi amányire neeja masáare aya sa yafʉmɨra kɨweerwii, na kusiina ˆramʉlooka tʉkʉ. Noo ˆchooreka noolʉʉsa ko kiitema. 
\v 27 Mʉtemi Agiríipa, eri, warúmaa valáali na mʉtwe wʉʉ? Namányire wavarúmaa.”
\p
\v 28 Aho, maa Agiríipa akamʉsea Paúli, “Eri, wookiisea kʉʉmbweeyya ʉrɨ nɨve Mʉkirisitʉ chaangʉ vii jei?” 
\v 29 Maa Paúli akamʉsea, “Noomʉloomba Mʉlʉʉngʉ, ɨve chaangʉ, au ɨve kwa mpɨɨndɨ nkʉʉlʉ, weewe na ava vaantʉ voosi ˆvoonkʉʉteerera isikʉ, mʉve ja nɨɨnɨ, maa kaa, bila yo chuungwa mɨnyololo.”
\p
\v 30 Paúli ˆakalʉʉse jeyyo, maa mʉtemi Agiríipa hamwɨ na gávana Feésto na Beriníike, na vaantʉ voosi ˆveene vajáa viíkyɨɨre novo aho, vakɨɨma. 
\v 31 ˆVakalooke, maa vakiiwyɨɨra voosea, “Ʉhʉ mʉʉntʉ sɨ abweeyya isáare roroosi ˆroomʉbweeyya ɨɨme neeja kʉʉlawa au achuungwe tʉkʉ.”
\p
\v 32 Aho, maa re Agiríipa akamʉsea Feésto, “Ngaarɨ ʉhʉ mʉʉntʉ sɨ aarɨ analoomba isáare raachwe rɨkateererwe nɨ \w Kaisáari\w*, nɨ aarɨ wo rekera vii.”
\c 27
\s1 Paúli Yootwaalwa na Múuji wa Róoma
\p
\v 1 ˆVakalamʉle doma tʉrɨ na ɨsɨ ya Itália ko kwaambʉka méeli, maa vakamʉvɨɨka Paúli na vaantʉ vɨɨngɨ ˆvajáa mʉnyololwii mɨkonwii ya mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo ʉmwɨ ˆasewáa Juliáasi. Ʉhʉ, Juliáasi nɨ wa mpuka ya valwi nkoondo va \w Kaisáari\w* Agúusto mʉtemi mʉkʉʉlʉ ajáa. 
\v 2 Aho, tʉkaambʉka\f + \fr 27:2 \fr*\fk tʉkaambʉka: \fk*\ft Aha mʉvai mbuwo Lʉ́ka nɨ hamwɨ ajáa na Paúli na viivaachwe.\ft*\f* méeli fuma múuji wa Adiramitío, ˆngʼeene yadomáa na míijii ˆɨrɨ mbarɨmbarɨ ya mayɨya ya ɨsɨ ya Ásia. Mpɨɨndɨ ˆtwiinʉkáa aho, nɨ hamwɨ tʉjáa na Aristáriko mʉʉntʉ ˆamuruma \w Yéesu\w*, Mʉmakedonía fuma múuji wa Tesaloníike.\fig Paúli yootwaalwa na múuji wa Róoma|alt="Pauls Journey to Rome" src="Rangi HG-K-Paul-Rome BW.ai" size="span" copy="Sil" ref="27:1–28:16"\fig*
\p
\v 3 Lomʉtóondo yaachwe ˆkʉkeere, tʉkafika múujii wa \w Sidóoni|lemma="Tíiro na Sidóoni"\w* ˆʉrɨ mbarɨmbarɨ ya mayɨya. Aho, Juliáasi akamʉbweeyyirya wʉʉja Paúli ko mʉrekera adome noo valuumbya vijeengi vyaachwe sa vamwaambirirye viintʉ ˆasaakáa. 
\v 4 Fuma aho, tʉkakwaata njɨra na méeli yiiswi. Na sa viintʉ ihúmbuuto ratʉkɨtɨráa tʉkakwaatɨra na ʉtʉ́rʉko wa ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ˆɨséwaa Kúpuro sa twiikitirirye ɨro ihúmbuuto. 
\v 5 Tʉkafɨrɨra mayɨya ko tweera na ivarwii ra ɨsɨ ya Kilikía na Pamufilía, aho, tʉkafika múujii wa Míira ˆʉrɨ ɨsɨ ya Líkia. 
\v 6 Aho, mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo akashaana méeli fuma múuji wa Alekisándiria, ˆyoodoma na Itália, maa akatwaambukya aho méelii.
\p
\v 7 Kwa sikʉ ˆjiri foo tʉkayeenda na méeli kwa uturikiri mpolɨ mpolɨ fʉʉrʉ tʉkasengerera múuji wa Níido. Na sa viintʉ kʉjáa na ihúmbuuto ˆrootʉkɨtɨra tʉdɨɨre doma ja ˆvyeene tatamanyáa, maa tʉkakwaata na nyʉngʉre ya ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ya Kɨréete, tʉkatweera heehi na múuji wa Salimóoni. 
\v 8 Tʉkalooka ko tʉrɨkɨra kʉnʉ tookɨɨyambalakana Kɨréete mpaka tʉkafika kʉʉntʉ ˆkʉséwaa Bandáari ˆYabooha, heehi na múujii wa Laséa.
\p
\v 9 Tatuuba lʉyeendo kwa sikʉ ˆjiri foo, na lʉyeendo lʉjáa lwavɨɨha maatʉkʉ vii. Ngovi yo kiirekya kurya ɨkava yalóokire. Jeyyo, Paúli akavakalamya valongooli va méeli yoovasea, 
\v 10 “Arumi, nookoona ʉlʉ lʉyeendo lwiiswi reeta lʉrɨ marema na máari ˆjiri foo rɨmɨra jiri. Ɨhɨ méeli na miriwa yaachwe sɨrɨra ɨrɨ mayiyii. Sɨ jeyyo vii tʉkʉ, baa nkaasʉ jiiswi rɨmɨra jiri.”
\p
\v 11 Maa kaa, ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo kɨrɨ vyo mʉteerera Paúli, yeeye akateerera masáare ya mʉlongooli wa méeli na mweeneméeli. 
\v 12 Na sa viintʉ ɨyo bandáari sɨ ɨjáa yabooha so kiikala mpɨɨndɨ ja mpeho, vaantʉ ˆvarɨ foo vakalamʉla twiinʉke aho, sa viiseáa fika tʉrɨ Foiníike, na twiikale ʉko mpɨɨndɨ ja mpeho. Foiníike nɨ bandáari ˆɨrɨ ɨsɨ ya Kɨréete ɨjáa, na ɨjáa yalaanga ivaru ra saame kʉmweéri na ʉtʉ́rʉko kʉmweéri.
\s1 Ihúmbuuto Mayiyii
\p
\v 13 Mpeho ya kifwiiriri ˆɨkaande fwɨɨra fuma ivaru ra saame, vakiisea kiimikirirya varɨ mɨryʉʉngʉ yaavo. Aho, vakakʉʉla náanga, maa vakakwaata njɨra na mbarɨmbarɨ ya ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ya Kɨréete. 
\v 14 Kamʉsaambo kiduudi vii keende ˆtʉkalooke, maa rɨkʉʉja ihúmbuuto ˆradalavadalaava ˆraséwaa Ihúmbuuto ra Ʉtʉ́rʉko Itʉʉmba fuma Kɨréete, rɨkawuva. 
\v 15 Ɨro ihúmbuuto rɨkavaa lʉvaru lwa méeli, aho, tʉkasiindwa nɨ rɨra ihúmbuuto, tʉkɨɨrekera, maa tʉkatwaalwa na katɨ na katɨ ya mayɨya.
\p
\v 16 ˆTʉkafike nyʉngʉre ya ɨsɨ nduudi ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ˆɨséwaa Kaúuda, tʉkava twakítiririiwe kiduudi rɨra ihúmbuuto nɨ ɨyo ɨsɨ. Aho, tʉkadaha chʉngʉla mashʉ́wa yo honerya vaantʉ kwa uturikiri. 
\v 17 Vatʉmami va méeli ˆvakahʉmʉle kwiirʉtɨrɨra ɨra mashʉ́wa, vakiiyingirya na méelii. Aho, vakariingirirya ndihi na itakwii ra méeli, maa vakiichuunga méeli neeja sa ɨdɨɨre wʉnɨka. Vabweeyya jeyyo sa voofáa kʉtwaalwa na isaárii ra mbarɨmbarɨ ya Síriti, vakaburukirya náanga sa méeli ɨyeende mpolɨ mpolɨ, maa vakarekera méeli ɨkʉndʉlwe nɨ ɨro ihúmbuuto.
\p
\v 18 Ihúmbuuto rɨkavaa méeli mʉnʉmʉʉnʉ, sa jeyyo, lomʉtóondo yaachwe ˆkʉkeere, maa vatʉmami va méeli vakaanda fweitɨra miriwa na luujii. 
\v 19 Sikʉ ya katatʉ, maa vakaanda fweita saama ja méelii na mayiyii kwa mɨkono yaavo veeneevyo. 
\v 20 Sikʉ ˆjiri foo jikalooka baa koona mwaasʉ na nyényeeri tʉkʉ. Rɨra ihúmbuuto ˆradalava rɨjáa rakonkomala kuwuva mʉnʉmʉʉnʉ, maa re kwiilaangya kwiiswi hona tʉrɨ, kʉkasira vʉʉ.
\p
\v 21 Na vaantʉ ˆvakiikale sikʉ ˆjiri foo baa kurya tʉkʉ, Paúli akɨɨma katɨkatɨ yaavo, maa akavasea, “Arumi, vijáa mʉʉnteerere mpɨɨndɨ ˆtʉjáa Kɨréete. Ngaarɨ ʉsaambʉ ʉhʉ na mukube ʉhʉ mʉʉnéhire. 
\v 22 Haaha noovaloomba mʉfafye mɨtɨma yaanyu, sa kusiina mʉʉntʉ baa ʉmwɨ ˆarɨ taaha nkaasʉ yaachwe tʉkʉ. Nɨ méeli vii noo ɨrɨ nyɨmɨra. 
\v 23 Nɨɨnɨ ndɨrɨ mʉʉntʉ wa Mʉlʉʉngʉ na ndɨrɨ mʉtʉmami waachwe. Uchikʉ wa isikʉ, \w murimʉ waachwe mʉʉja|lemma="Mirimʉ miija"\w* waanfʉ́mɨɨre, 
\v 24 na waanséire jei, ‘Paúli koofa tʉkʉ, weewe nɨ mpaka wɨɨme mbere ya Kaisáari. Laanga! Mʉlʉʉngʉ kwa ʉwoloki waachwe, akʉhɨ́ɨre weewe nkaasʉ ya vaantʉ voosi ˆʉrɨ novo méelii.’ 
\v 25 Haaha arumi itemi, sa Mʉlʉʉngʉ nimwiiláangyaa tʉmama arɨ yara ˆmeene aangwyɨɨrɨɨré. 
\v 26 Maa kaa, nɨ mpaka tʉfweitɨrwe kaɨsɨ kaduudi ˆkarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji vii.”
\s1 Paúli na Viivaachwe Voohoniwa Mayiyii
\p
\v 27 Uchikʉ wa sikʉ ya ikimi na ine (14) ˆʉkafike, tʉjáa tʉkaarɨ toofiindwa nɨ rɨra ihúmbuuto kʉnʉ na kʉra haantʉ ha mayɨya ya Adiriáati. Kati na kati ya uchikʉ ʉwo, vatʉmami va méeli vakiisea vaséngerɨɨre fika ɨsɨ ɨmwɨ. 
\v 28 Sa jeyyo, vakakiimya ludihi luujii sa vataange ʉlɨ́ɨ́hɨ wa maaji, vakashaana nɨ míita makumi yanɨ (40). ˆVakaseese na mbere kiduudi, vakashaana míita makumi yatatʉ (30). 
\v 29 Aho, vakaanda koofa vookiisea méeli ifaanaa ɨhamɨre mwaalaliwye, sa jeyyo, vakafweitɨra náanga ine na nyuma ya méeli. Maa vakaanda loomba kweere chaangʉ.
\p
\v 30 Vatʉmami va méeli vasaakáa tɨɨja fuma méelii, aho, vakakiimya ɨra mashʉ́wa luujii kʉnʉ vookiibweeyya ja voosaaka fweitɨra náanga na ivaru ra mbere ya méeli. 
\v 31 Aho, maa Paúli akamʉsea mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo na valwi nkoondo ˆvarɨ ɨsɨ yaachwe, “Koonɨ ava vatʉmami va méeli sɨ vachɨ́hɨɨre na suusu aha méelii, nyuunyu sɨ mʉrɨ hona tʉkʉ.” 
\v 32 Reerʉ, valwi nkoondo vakakera ndihi ˆngʼeene jijáa jachuunga ɨra mashʉ́wa, maa vakɨɨreka ɨwyɨɨre na luujii ɨsʉmʉlwe nɨ maaji.
\p
\v 33 ˆKʉkasengerere kweera, Paúli avakalaamyáa voosi varye chákurya, kʉnʉ yoosea, “Isikʉ mufíkiirye sikʉ ikimi na ine (14) ntɨ ˆmoololokera vii baa kei sɨ mʉnaarya chochoosi tʉkʉ. 
\v 34 Haaha kalaami murye chákurya, sa ɨkyo noo kɨrɨ valamurirya. Kusiina baa ʉmwɨ waanyu ˆarɨ taaha lʉjwɨ́ɨrɨ lwaachwe tʉkʉ.” 
\v 35 Paúli ˆakahʉmʉle lʉʉsa ayo, akatoola mʉkáate, akamʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ mbere ya vaantʉ voosi, akabendʉlabendʉla, maa akaanda kurya. 
\v 36 Aho, voosi vakiiheera mʉtɨma, maa vakaanda kurya. 
\v 37 Na vaantʉ voosi tʉjáa aho méelii, nɨ magana yavɨrɨ, makumi mufungatɨ na vasasatʉ (276). 
\v 38 Voosi ˆvakarye no kiikuta, vakafweita miriwa ya ngáano na luujii, sa méeli yaangʉhe.
\s1 Méeli Yoowʉnɨka
\p
\v 39 ˆKʉkeere, vatʉmami va méeli vakoona ɨsɨ, maa kaa, sɨ vɨɨtaangáa ɨra ɨsɨ tʉkʉ. Kei, vakoona haantʉ maaji ya mayɨya ˆyɨɨngɨra ˆharɨ nɨ isaáre. Vakalamʉla koonɨ viri dahɨka vɨɨtwaale méeli na aho. 
\v 40 Aho, vakakera ndihi ja náanga, maa vakajireka mayiyii. Vakachʉngʉla ndihi ya usukáani wo wolorera méeli, maa vakachʉʉnga lweénda ncholwii ya ngururyo ya mbere, sa mpeho yɨɨkʉndʉle méeli na mbarɨmbarɨ ya mayɨya. 
\v 41 Maa kaa, méeli ˆɨkaseese kiduudi vii, mpula ya méeli ɨkakita na ngururu isaárii, maa ikiibokera aho. Nyuma ya méeli ɨkava yoovawa nɨ mapúunta ya maaji mpaka méeli ɨkaanda wʉnɨka.
\p
\v 42 Aho, vara valwi nkoondo vakalamʉla vavʉʉlae vara vaantʉ voosi ˆvachuungwa, sa vakɨtɨre mʉʉntʉ yoyoosi kooyerera, maa atɨɨje. 
\v 43 Maa kaa, ʉra mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo sɨ asaakáa Paúli ʉʉlawe tʉkʉ, sa jeyyo, akavakaanʼya vara valwi nkoondo vareke bweeyya jeyyo. Aho, akalairirya, vara ˆvamányire kooyerera, viifweitɨre na luujii sa vafɨrɨre na nyambʉko. 
\v 44 Na vara ˆveene sɨ vamányire kooyerera, vatoole mbáwo, vamwɨ mabéendʉ ya méeli sa vooyerere novyo. Jeyyo, noo ˆvyeene tafɨrɨra voosi nkaasʉ fʉʉrʉ nyambʉko.
\c 28
\s1 Njoka Yookiifarimbirirya Mʉkonwii wa Paúli
\p
\v 1 ˆTʉkafike tʉrɨ nkaasʉ nyambʉko, tʉkataanga ɨra ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji nɨ Malíta ɨséwaa. 
\v 2 Vaantʉ va ɨyo ɨsɨ vakatʉteengya vyabooha mʉnʉmʉʉnʉ baa neembe sɨ vajáa vatʉmányire. Vakatʉkorerya mooto, maa vakatʉsea toote, sa mbula yaváa na kʉjáa kwatɨɨte mpeho. 
\v 3 Paúli akɨɨta noo sasawuta inkwi, maa akajivɨkɨra mootwii. Koonka, njoka ˆɨdɨ́ɨmwɨɨrwe nɨ irʉtɨra, ɨkamʉkoma, maa ikiifarimbirirya mʉkonwii wa Paúli. 
\v 4 Vaantʉ va ɨyo ɨsɨ ˆvakoone njoka iníngʼinire mʉkonwii wa Paúli, maa vakiiwyɨɨra, “Sɨ viri reka tʉkʉ, ʉhʉ mʉʉntʉ nɨ mʉʉlai, baa neembe ahónire ʉko mayiyii, mʉlʉʉngʉ wiitʉ ʉhʉ ˆtamʉkémeraa Ʉwoloki, sɨ arúmire ave nkaasʉ tʉkʉ.” 
\v 5 Maa kaa, Paúli akɨɨkonkomera ɨra njoka na mootwii, yeeye baa kʉva kɨɨntʉ chochoosi tʉkʉ. 
\v 6 Vara vaantʉ vakatuuba woojera asuuwe, au awye no kwya chaangʉ. ˆVakoone mpɨɨndɨ joodoma baa kʉva kɨɨntʉ chochoosi tʉkʉ, maa vakavarindʉla miiririkano yaavo vakaanda sea Paúli nɨ ʉmwɨ wa mɨlʉʉngʉ yaavo.
\s1 Paúli Yoomʉhorya Taáta Waala Mʉkʉ́ʉ́lʉ wa Malíta
\p
\v 7 Heehi na hara haantʉ vaantʉ ˆvajáa vatʉkóreriirye mooto, kʉjáa kwatɨɨte mawʉnda ya mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Púbulio. Ʉhʉ noo mʉkʉ́ʉ́lʉ wa ɨyo ɨsɨ ˆyarɨɨngɨrɨrwa nɨ maaji ajáa. Akatʉteengya vyabooha na kwaachwe, tukiikala kwa sikʉ itatʉ. 
\v 8 Mpɨɨndɨ jiijo, taáta waala Púbulio nɨ nchiirii ajáa na ajáa alwɨ́ɨre ndwáala yo fwaaha sakami. Aho, Paúli akɨɨngɨra na haantʉ mʉlwɨ́ɨrɨ ˆajáa. Akamʉloombera kwa Mʉlʉʉngʉ ko mʉvɨkɨra mɨkono mweeri yaachwe, maa akahola. 
\v 9 Ayo ˆyakafʉmɨre, aho, valwɨ́ɨrɨ ˆvarɨ foo va ɨra ɨsɨ vʉʉjáa na vahoriwáa. 
\v 10 Vaantʉ va ɨra ɨsɨ, vakatʉnyemya mʉnʉmʉʉnʉ. Na mpɨɨndɨ ˆtakwaatáa njɨra na méeli, vakatwaambirirya kwaambukya na méelii viintʉ vira ˆtasaakáa.
\s1 Paúli Yoofika Múujii wa Róoma
\p
\v 11 Myeeri ɨtatʉ ɨkava yalóokire. Tʉkakwaata njɨra fuma ɨyo ɨsɨ, na méeli ˆngʼeene ɨjáa aho kʉwoojera mpɨɨndɨ ja mpeho jilooke. Ɨhɨ méeli nɨ ya múujii wa Alekisándiria ɨjáa na ɨjáa yatɨɨte sanáamu ja vidabalaíyo maása. 
\v 12 Mpɨɨndɨ ˆjikalooke, tʉkafika múuji wa Sirakúusa, aho, tukiikala sikʉ itatʉ. 
\v 13 Fuma aho, tʉkarɨɨngɨrɨra fʉʉrʉ múuji wa Réjio. Sikʉ ˆɨtʉ́ʉbɨrɨɨre, mpeho ya saame ɨkaanda fwɨɨra, na sikʉ ya kavɨrɨ tʉkafika múuji wa Puteóoli. 
\v 14 Aho, tʉkavashaana vaaniitʉ, na vakatʉteengya na vakatʉkalaamya twiikale novo kwa sikʉ mufungatɨ. Jeyyo, tʉkatuuba na njɨra yiiswi na lwa kʉʉlʉ fʉʉrʉ múuji wa Róoma.
\p
\v 15 Na vaaniitʉ va Róoma ˆvakateere tʉmwaarɨ njirii tootamanya na kwaavo, maa vakʉʉja noo tusingirirya. Vamwɨ vakatʉwoojera Isóokwii ra Apíio na vɨɨngɨ vakatʉwoojera haantʉ ˆhaséwaa Nyuumba Itatʉ ja Vayeni. Paúli ˆakavoone, akamʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ, maa akiiheera mʉtɨma. 
\v 16 ˆTʉkɨɨngɨre múujii wa Róoma, Paúli akarekerwa ɨndookiikala yeemweene na mulwi nkoondo ʉmwɨ wo mʉlaangirirya.
\s1 Paúli Múujii wa Róoma
\p
\v 17 Sikʉ itatʉ ˆjikalooke, Paúli akavaanɨrɨra vakʉ́ʉ́lʉ va \w Vayahúudi\w* va ʉko. ˆVakiijiinge, maa akavasea, “Vandʉʉ vaanɨ, kusiina mʉʉntʉ wa lʉkolo lwiitʉ ˆnamʉbweeyyirya ʉvɨ wowoosi tʉkʉ. Baa kusiina tʉʉva ja vala baaba wiitʉ ˆnawuna tʉkʉ. Baa neembe nɨ jeyyo, vakʉ́ʉ́lʉ va Vayahúudi vaankwaata ʉko Yerusaléemu, maa vakaambɨɨka mɨkonwii ya Varúumi. 
\v 18 Na avo Varúumi ˆvakachukurume masáare yaanɨ neeja, vasaakáa kʉʉndekera sa sɨ voona ʉvɨ wowoosi ˆnabweeyya wo lamʉrɨrwa nʉʉlawe tʉkʉ. 
\v 19 Maa kaa, Vayahúudi ˆvakasiite ndɨɨre rekerwa, nkava nadoomereriiwe nkere rufáa na kʉnʉ kwa \w Kaisáari\w*, sa masáare yaanɨ yateererwe nɨ Kaisáari. Baa neembe nɨ jeyyo, nsiina isáare roroosi kwa vaantʉ va ɨsɨ yiitʉ tʉkʉ. 
\v 20 Navaánɨrɨɨre na aha isikʉ, sa nɨvoone na ndʉʉsɨke na nyuunyu. Nɨɨnɨ nachuungwa na ɨhɨ mɨnyololo, sa kʉra kwiilaangya kwa \w Viisiraéeli\w*.”
\p
\v 21 Aho, maa vara vakʉ́ʉ́lʉ va Vayahúudi vakamʉsea Paúli, “Suusu tusiina barʉ́wa yoyoosi ˆtahokera fuma \w Yudéea|lemma="Vayahúudi"\w* ˆngʼeene yalʉʉsa masáare yaako tʉkʉ, baa kei, kusiina mʉndʉʉ wiitʉ baa ʉmwɨ vii ˆʉʉja na aha noo tuwyɨɨra masáare yaako au baa ʉvɨ waako tʉkʉ. 
\v 22 Maa kaa, suusu toowoojera tʉteere ˆcheene weewe wookiiririkana, sa ɨhɨ njɨra ˆngʼeene wookiituuba, tamányire yalʉ́ʉswaa vyavɨɨha kɨra haantʉ.”
\s1 Paúli Yookiindya Múujii wa Róoma
\p
\v 23 Aho, vakiirʉmɨra na Paúli sikʉ yo lʉmana. Sikʉ ɨyo, Vayahúudi ˆvarɨ foo vakiijiinga haantʉ Paúli ˆiikaláa nachuuri fʉʉrʉ nakyʉʉlwa. Paúli akatuuba koonekya kɨkomi \w Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ\w*. Akavaheemba ko tweera \w Miiro\w* ya Mʉ́sa na masáare ya \w valáali na mʉtwe\w*, vamurume Yéesu. 
\v 24 Vamwɨ vaavo vakaruma yara ˆmeene Paúli alʉʉsáa, maa kaa, vɨɨngɨ vakasiita kʉyaruma. 
\v 25 Jeyyo, vakahɨtana kiiteerwa voovo kwa voovo sa masáare ˆmeene Paúli ajáa alúusire. Aho, vakiimyaaha. De valooke, Paúli akavasea, “\w Mʉtɨma Mʉʉja\w* alʉʉsa kɨkomi mpɨɨndɨ ˆavawyɨɨráa vala taáta waanyu ko tweera mʉláali na mʉtwe waachwe Isáaya,
\q1
\v 26 ‘Tamanya na kwa vaantʉ ava, ʉvasee jei,
\q1 “Kʉteerera, teerera mʉrɨ, maa kaa, sɨ mʉrɨ kwaatya vii kaa tʉkʉ,
\q2 koona, koona mʉrɨ, maa kaa, sɨ mʉrɨ taanga vii kaa tʉkʉ.
\q1
\v 27 Sa mɨtɨma ya vaantʉ ava yafafa,
\q2 matu yaavo yadunga,
\q2 miiso yaavo vakʉnɨkɨrɨra,
\q1 sa vandoosiindwa koona,
\q2 matu yaavo yadɨɨre kʉndooteera,
\q2 na mɨtɨma yaavo ɨdɨɨre kʉndootaanga,
\q1 sa vadɨɨre \w kʉʉnvalandʉkɨra|lemma="Valandʉka"\w* nɨɨnɨ nɨvalamurirye.”\x + \xo 28:27 \xo*\xt Laanga Isáaya 6:9-10.\xt*\x*’
\b
\p
\v 28 Haaha taangi! Masáare aya ya ʉlamuriri wa Mʉlʉʉngʉ, yatwaalwa na kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi, novo yahokera varɨ.”
\p [
\v 29 ˆAkahʉmʉle lʉʉsa ayo masáare, maa vara Vayahúudi vakalooka, kʉnʉ vookiiruta ndihi mʉnʉmʉʉnʉ.]
\p
\v 30 Paúli akiikala kwa myaaka ɨvɨrɨ nyuumbii yaachwe ˆngʼeene ajáa apaanga. Na vaantʉ voosi ˆveene vʉʉjáa na kwaachwe avateengyáa. 
\v 31 Kwa myaaka ɨyo ɨvɨrɨ, Paúli akatuuba variyʉla masáare ya Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ, na akatuuba kʉvakiindya masáare ya Yéesu \w Kirisitʉ\w* Mweenevyoosi, ko kiitema, baa ʉmwɨ wo mukitirirya tʉkʉ.