\id JAS ‑ Kenga NT, TD 2012 (DBL 2014) 
\h Jak 
\toc1 Maktubm gɛn Jak 
\toc2 Jak 
\toc3 Jak 
\mt1 Maktubm gɛn Jak 
\imt1 Kupm mɛtn taar taaɗjeki ɗoobm gɛn dooy maktubm gɛn Jak 
\ip Maktubm kɛn Jak raaŋin̰ se tec aan gɔɔ taar kɛn deba iin̰ taaɗ naan jeege tu. Taarin̰ge se, gɛn dooy jeege ɔɔ gɛn kɛɗn kaay kaama eglizge tun kꞋtɔndɗe gɔtɔ ɓaa se paac. Jee al‑Masigen naan̰ raaŋɗen maktubm ara se, Ꞌtɛɗn Yaudge. Maakŋ maktubin̰ ki se Jak taaɗɗen ɔɔ kꞋje ɗoobm kɛn jꞋan jeel‑taara. Kɛse je ɗeekŋ ɔɔ naaɗe kꞋkiŋg do taar kɛn kꞋdooyɗe jaay naaɗe kꞋtook kꞋjꞋaal maakɗe do ki se. Ko taar kɛn naan̰ je taaɗa tap tap maakŋ maktubin̰ ki se, naan̰ je taaɗn ɔɔ kaal maakŋ do Isa ki ute tɛɗ nakgen bɛɛ se, ɓaa taa naap ki (kon̰ 2.14‑26). Nakŋ jaay maktubm ese je ɔɔ jeege Ꞌtɛɗ se naan̰ tooɗ tal: naan̰ taaɗ ɔɔ debm aalga maakin̰ do Isa ki se ɓo, bɛɛ sum eyo, num an̰ taaɗin̰ maakŋ naabin̰ ki tooɗn tal. Taa naan̰ se ɓo: aan gɔɔ debkilimi kon̰ teecga num ooy se, kaal maakŋ kɛn do Raa ki jaay ɔŋ tɛɗ bɛɛ ey se, tec bin kici (kon̰ 2.26). 
\c 1  
\s1 Jak tɛɗ tɔɔsɛ jee Raage tu 
\p  
\v 1 Kɛse maam Jak mꞋdebm tɛɗn naabm *Raa ɔɔ gɛn Mɛljege Isa *al‑Masi ɓo mꞋraaŋ mꞋɔlsen tɔɔsum naase jee Raage tun wɔɔkkiga taa naaŋge tun gɔtɔ ɓaa se paac se. 
\s1 Kɛn nakŋ ɔɔn̰ jaay aanga dose ki num 
\p  
\v 2 Gɛnaamge, kɛn nakŋ ɔɔn̰ jaay aanga dose ki num, ɔn̰ki maakse Ꞌraapo.  
\v 3 ꞋJeelki, nakgen ɔɔn̰ se jaay aan dose ki se, taa kaal maaksen kɛn naase aalki do Raa ki se, asen kɛɗn kaay kaama.  
\v 4 Num ute kaay kaamse se Ꞌɗaarki tɔɔgɔ bini aki kaan do taar tɔɔlin̰ ki. Kɛn bin se naase aki tɛɗn jee *salal ɔɔ ɗim tap ɓo asen daay eyo. 
\s1 ꞋTɔndki mɛtn Raa asen kɛɗn jeel‑taara 
\p  
\v 5 Kɛn maakse ki jaay nam jeel‑taar ey num, n̰Ꞌtɔnd mɛtn Raa an̰ kɛɗn jeel‑taara. Taa Raa se, naan̰ ɛɗ naka ute maraadin̰a ɔɔ uun kaam nam eyo. Ɗeer ɗeer, debm tɔnd mɛta se, naan̰ an̰ kɔŋ kɛɗa.  
\v 6 Num debm jaay ɓaa tɔnd mɛtn Raa num, n̰Ꞌaal maakin̰ paac do Raa ki ɔɔ n̰Ꞌɔn̰te naaja, taa debm maakin̰ naaj naaj se, tec aan gɔɔ maan baar kɛn kuulu ɔl ɓaansin̰ kaam ara kaam ara se.  
\v 7 Debm bin se, ɔn̰ten saapm n̰Ꞌɔɔ naan̰ Ꞌkɔŋ ɗim gɔtn Mɛljege tu.  
\v 8 Taa debkilim bin se, ɔn̰ saapin̰ iŋg kaam kalaŋ eyo, ɔɔ ɗim naan̰ Ꞌbɛɛr kuun jaay an̰ tɛɗin̰ Ꞌkaan̰ kaama tap ɓo, gɔtɔ. 
\s1 Jee daayge ute jee maalge 
\p  
\v 9 Ɔn̰ gɛnaa ɗoobm *al‑Masi kɛn debm daaye se, n̰Ꞌtɛɗn maak‑raapo, taa Raa utu an̰ magalin̰ naanin̰ ki.  
\v 10 Gɛnaa debm maala kɛn ɗoobm al‑Masi ki se kic, n̰Ꞌɔn̰ maakin̰ raapo do kɛn kɛn Raa tɛɗin̰ n̰Ꞌɔɔp ron̰ baat se. Taa debm maala se, naan̰ kic utu deel aan gɔɔ pɔɔn̰ kambgen maakŋ kaag ki.  
\v 11 Taa kɛn kaaɗa jaay ookoga ɔɔ ɔŋgga se, tuutn ute muge se naatn ɔɔ pɔɔn̰in̰gen aak bɛɛ se lɛ utu sia. Bin ɓo debm maala kic, ɓii kalaŋ maakŋ naabin̰ge tun naan̰ iŋg tɛɗ paac se, naan̰ utu Ꞌkooy deel bin kici. 
\s1 Nakŋ naama 
\p  
\v 12 Maak‑raapo deb kɛn jaay aay kaamin̰ ɗaar tɔɔgɔ ro nakge tun ɔɔn̰ kɛn Raa ɔn̰in̰ aan don̰ ki. Kɛn naan̰ jaay ɔŋ aasin̰ga do ron̰ ki se, naan̰ utu Ꞌkɔŋ bɛɗin̰a. Kɛse ɓo *kaajn̰ gɛn daayum kɛn Raa taaɗga taaɗ ɔɔ utu Ꞌkɛɗn jeege tun paacn̰ jen̰ se. 
\p  
\v 13 Kɛn nam jaay nakŋ naama aanga don̰ ki num, ɔn̰ten ɗeekŋ ɔɔ: kɛse Raa ɓo naamuma. Taa Raa se nam tap ɓo an̰ kɔŋ naam jaay an̰ kɔlin̰ Ꞌtɛɗn *kusin̰ eyo. Ɔɔ naan̰ kic lɛ naam nam eyo.  
\v 14 Gaŋ debkilimi se jaay nakŋ naam aanga don̰ ki se, kɛse saapm jig ey iin̰o maakin̰ ki se ɓo kɛn ɔlin̰ naan̰ lee dɔŋɔ.  
\v 15 Kɛn saapm jig ey se jaay utu maakin̰ ki num, naan̰ ooj kusin̰a ɔɔ kɛn kusin̰ jaay dɛnga roi ki num, ɔli yo ki. 
\p  
\v 16 Gɛnaa maakjemge, ɔn̰ten kaan̰ki rose dala:  
\v 17 nakgen jiga ɔɔ aak bɛɛ paac se, iin̰o gɔtn Raa ki, naan̰ ɓo Mɛl‑kaal gɔtn wɔɔrɔ. Ɓɛrɛ, Raa se, ɔŋ tɛrl ron̰ aan gɔɔ nakgen do naaŋ kɛn lee tɛrl roɗe se eyo. Daayum naan̰ tiŋg gɔɔin̰ ki.  
\v 18 Raa uunoga doa ɔɔ aajjekiga aan gɔɔ kɛn maakin̰ jen ro ki ute taarin̰ kɛn mɛt ki se, taa bin ɓo naajege se, maakŋ nakge tun naan̰ aalɗeno paac se, naajege ɓo jꞋaki tɛɗn deete. 
\s1 ꞋBooyo ɔɔ Ꞌtook uunu 
\p  
\v 19 ꞋBooyki gɛnaa maakjemge, Ꞌsaapki do taar kɛn maam mꞋje mꞋasen taaɗ se: naŋa naŋa kic ɓo naar uɗ bia do taar kɛn kꞋtaaɗsen se. Ɔɔ kɛn nam jaay je kuun taara Ꞌtaaɗ kic num, ɔn̰ ron̰ urlu ɔɔ ɔn̰ten naar tɛɗn maak‑taara.  
\v 20 Taa debm jaay maakin̰ taarin̰ga se, naan̰ kɔŋ tɛɗn nakŋ kɛn ute ɗoobin̰ eyo aan gɔɔ kɛn Raa maakin̰ jen ro ki.  
\v 21 Taa naan̰ se ɓo, nakgen paacn̰ asen tujn̰ rose se, ɔɔɗki dose ro ki ɔɔ nakgen kusin̰ se paac kic ɓo ɔɔɗki dose ro ki. Ɔn̰ki rose urlu gɛn kɔkŋ taar kɛn naase Ꞌbooyin̰kiga se, taa taar se ɓo ɔk tɔɔgɔ kɛn asen kaaja. 
\p  
\v 22 Nakŋ kɛn taar Raa taaɗsen se, Ꞌtɛɗin̰ki, ɔn̰ten Ꞌbooyin̰ki ute bise sum. Taa debm jaay booy taar kɛn Raa taaɗin̰ ɔɔ tɛɗin̰ ey se, kɛse naan̰ mala ɓo aan̰ ron̰ dala.  
\v 23 Debm jaay booy taar Raa ɔɔ Ꞌtook do ki ey se, naan̰ se tec aan gɔɔ debm aak daan‑kaamin̰ maakŋ kaam‑kaay‑naaŋ ki,  
\v 24 naɓo kɛn naan̰ aak aas jaay ɓaa ɓaa se, kɛn naan̰ ɓo tec ɔɔ ɗi kic ɓo, naar tɛɗin̰ dirigi.  
\v 25 Num gaŋ debm jeel ɔk *Ko Taar mɛc gɛn Labar Jiga kɛn ɔɔɗ do jeege maakŋ kusin̰ ki ɔɔ ɔkin̰ ɔɔn̰ se, kɛn naan̰ jaay booyin̰ga se dirigin̰ eyo num iŋg do ki. Debm bin se, maakin̰‑raapo do nakge tun naan̰ tɛɗ se paac. 
\p  
\v 26 Debm saap ɔɔ ɔk taar Raa ɔɔn̰ɔ jaay ɔŋ bɔɔb ɔk rɔɔn̰in̰ ey se, kɛse naan̰ dɛrl ro naan̰ malin̰a ɔɔ ɗoobm Raa naan̰ uun se lɛ, ɔs aay eyo.  
\v 27 ꞋBooyki! Debm jaay uun ɗoobm Raa mala mala ɔɔ tɔɔl Bubjege tu Raa ki se, kɛse debm kɛn aak do gɛnaalge tu ɔɔ aak do mɛnd‑daayge tu maakŋ dubarɗe ki, ɔɔ bɔɔb ɔk ron̰ ro nakge tun kusin̰ kɛn maakŋ *duni ki. 
\c 2  
\s1 Ɔn̰ten Ꞌbɛɛrki naapa 
\p  
\v 1 Gɛnaamge, naasen kɛn aalki maakse do Mɛljege tu Isa *al‑Masi ki, naan̰ kɛn debm magala ɔɔ *nookin̰ eem cir paac se, ɔn̰ten Ꞌbɛɛrki naapa!  
\v 2 Num aan gɔɔ gɔtn tus ki, jeege dio ɓaaɗo ɛnd ɔŋse. Deb kalaŋ tuuso kal te ron̰a, tɔlo kɔɗɔkŋ daabge jin̰ ki, ɔɔ deb kalaŋ kuuy se, naan̰ debm daaye tuuso kalgen koono.  
\v 3 Kɛn naase jaay aakki debm tuuso kal te ron̰ se, naase ɔkin̰ki ɔɔn̰ɔ ɔɔ ɗeekin̰ki ɔɔki: «Naai se, Ꞌɓaa iŋg gɔt kɛn jiga se.» Ɔɔ debm daaye ki se lɛ, naase Ꞌɗeekin̰ki ɔɔki: «Naai se Ꞌɗaar ɗaara,» ey lɛ «ꞋƁaa iŋg naaŋ ki gam naane.»  
\v 4 Kɛn naase Ꞌtɛɗki bin se, kɛse naase Ꞌbɛɛrki bɛɛr naap ey la? Bin num kɛse naase Ꞌtɛɗkiga jee kɔjn̰ bɔɔrɔ do jeege tu ɔɔ saapm naase ɔkki do jeege tu se, saapm jig eyo. 
\p  
\v 5 ꞋBooyki gɛnaa maakjemge: *Raa se daŋ bɛɛr tɔɔɗo jee daayge taa naaɗe kaal maakɗe paac do Isa al‑Masi ki ɔɔ naaɗe kɔsn gaara tɛlɛ aan gɔɔ kɛn naan̰ taaɗga taaɗ jeege tun kɛn jen̰ se.  
\v 6 Num gaŋ naase se, jee daayge se, naase aalɗeki maak ki eyo! Ey num naaɗe jee maalge se ɓo kɛn lee dabarse ey la? Ɔɔ naaɗe ɓo lee tɔk ɓaansen gɔtn kɔjn̰ bɔɔr ki ey la?  
\v 7 Naaɗen jee maalge se ɓo kɛn lee naaj ro Mɛljegen jiga se, ey num ute ro Mɛljege se ɓo Raa daŋseno. 
\p  
\v 8 Kɛn naase jaay iŋgki do *Ko Taar gɛn Labar Jiga se ɗeer ɗeer num aan gɔɔ kɛn Kitap taaɗ ɔɔ: \qt Naai se Ꞌje naapi aan gɔɔ roi mala\qt*, naase Ꞌtɛɗkiga nakŋ jig aak eyo.  
\v 9 Num kɛn naase jaay Ꞌbɛɛrki bɛɛr naapa num, kɛse naase Ꞌtɛɗkiga *kusin̰a ɔɔ Ko Taar kɛn Raa ɛɗo *Musa ki se asen kɔkŋ mindse taa naasen uum aalin̰kiga naaŋ ki.  
\v 10 Kɛn nam jaay took do taarge tun Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki paac jaay tujn̰ te kɛn kalaŋ se, kɛse aan gɔɔ Ko Taar Raa paac se, naan̰ tujin̰ga.  
\v 11 Taa Raa se taaɗga taaɗ ɔɔ: \qt Ɔn̰ten kɛɛsn mɛnd nam, ɔn̰te Ꞌkɛɛsn gaaba nam\qt* ɔɔ tɛr taaɗ ɔɔ: \qt Ɔn̰ten tɔɔl nam\qt*. Num kɛn naai jaay ɛɛs te mɛnd nam eyo ɔɔ tɔɔlga nam se, kɛse aan gɔɔ naai uum aalga Ko Taar Raa se paac naaŋ ki.  
\v 12 Taa naan̰ se ɓo, maam mꞋtaaɗse mꞋɔɔ: do nakge tun naase aki tɛɗa ey lɛ aki taaɗ se, Ꞌjeelki Raa se asen kɔjn̰ bɔɔrɔ dose ki ute Ko Taar gɛn Labar Jigan kɛn ɔɔɗ do jeege maakŋ kusin̰ ki se.  
\v 13 Taa debm baate kɛɛjn̰ do jeege tu se, Raa kic an̰ kɛɛjn̰ don̰ ki eyo. Num debm jaay ɛɛj do jeege tu se, ɓii kɛn Raa kɔjn̰ bɔɔrɔ do jeege tu se, Raa an̰ kɛɛjn̰ don̰ ki. 
\s1 Kaal maaka ute nakgen kꞋtɛɗa 
\p  
\v 14 Gɛnaamge, kɛn nam jaay ɗeek ɔɔ: «Maam se mꞋaal maakum do *al‑Masi ki,» ɔɔ nakgen Raa taaɗ ɔɔ gɛn tɛɗa jaay naan̰ ɔŋ tɛɗin̰ ey se, debm bin se, kaal maakŋ naan̰ se, an̰ kɔŋ kaaj ne?  
\v 15 Kɛn aan gɔɔ gɛnaa gaaba ey lɛ mɛnda jaay, ɓii‑raa kɔsɗe gɔtɔ ɔɔ kal tuusɗe kic ɓo gɔtɔ,  
\v 16 ɔɔ maakse ki se, deb kalaŋ ɗeekɗen ɔɔ: «ꞋƁaaki ute lapia. Ɔn̰ Raa asen kɛɗn kɔsɔ ɔɔ aki kɔsn te maraadse ɔɔ asen kɛɗn kal rosege,» ɔɔ jaay ɛɗɗen ɗim ey se, taargen bin se ɔs aay eyo.  
\v 17 Bin ɓo, kɛn naai ɔɔ aal maaki do Raa ki ɔɔ Ꞌjeel tɛɗn bɛɛ ey se, kaal maakŋ naai se, kaal maakŋ rɛn̰ɛ. 
\p  
\v 18 Gaŋ deb kalaŋ maakse ki se ɗeek ɔɔ: «Naai se ɔɔ aalga maaki do Raa ki ɔɔ maam se lɛ, mꞋlee mꞋtɛɗ nakgen bɛɛ. ꞋTaaɗum tu naai ɔɔ aalga maaki do Raa ki jaay ɔŋ Ꞌtɛɗ bɛɛ eyo, ɔɔ maam mꞋai taaɗn kaal maakum do Raa ki kɛn ɔlum mꞋtɛɗ nakgen bɛɛ se.»  
\v 19 Naai Ꞌjeel maaki ki ɔɔ Raa se kalin̰ ki sum ɓo Raa. Kɛse nakŋ jiga. ꞋJeele, sitange kic ɓo jeelin̰ maakɗe ki bini naɓo naanin̰ ki se, naaɗe ɓeere ɔɔ roɗe ook marga jɛg jɛg. 
\p  
\v 20 Kalɛ, debm dɛrlɛ! ꞋJeele debm aal maakin̰ do al‑Masi ki jaay, tɛɗ nakgen bɛɛ ey se, kaal maakŋ naan̰ se, kaal maakŋ rɛn̰ɛ.  
\v 21 ꞋJeelki, bubjege *Abraam se tɛɗ ɔɔ ɗi jaay Raa aakin̰ aan gɔɔ debm daan ki se? Taa naan̰ took je ɓaa kɔjn̰ goonin̰ Isaka gɔtn kɔjn̰ *sɛrkɛ Raa ki\f + \fr 2:21 \ft Aak Jɛn 22.9.\f*.  
\v 22 ꞋJeele debm jaay aal maakin̰ do Raa ki mala se, Ꞌtɛɗn nakgen bɛɛ kici. Taa kaal maaka ute nakgen bɛɛ kɛn kꞋlee kꞋtɛɗse naaɗe tum ɓaa taa naap ki ɔɔ kɛse ɓo tɛɗ kaal maakŋ mɛc.  
\v 23 Taar kɛn Raa taaɗn maakŋ Kitapin̰ ki se aanga ɗoobin̰ ki kɛn ɔɔ: \qt Abraam se aal maakin̰ do Raa ki, ɔɔ naan̰ aakin̰ aan gɔɔ debm daan ki\qt*.\f + \fr 2:23 \ft Aak Jɛn 15.6.\f* Taa naan̰ se ɓo Raa daŋin̰ mɛɗin̰a.  
\v 24 Ute naan̰ se, naase Ꞌjeelki debkilimi jaay Raa aakin̰ debm daan ki se, taa kɛn naan̰ aal maakin̰ don̰ ki sum eyo, num taa nakgen bɛɛ kɛn naan̰ lee tɛɗ se kici. 
\p  
\v 25 ꞋJeelki Raabm do dɔkin̰ kɛn iŋgo mɛnd kɛɛsn gaaba se kic ɓo tɛɗo bin kici. Ɓii kalaŋ naan̰ tɛɗ bɛɛ jeege tun gaan *Israɛlge ɔlɗeno gɛn kaakŋ baara. Jee se, mɛnd se dɔɔɗ ɔkɗen ɓeen̰ ki, bini ɔlɗen naaɗe aan̰ ɔt te ɗoobm kuuy. Taa bɛɛ kɛn naan̰ tɛɗ se ɓo, Raa aakin̰ naan̰ se mɛnd daan ki.  
\v 26 Aan gɔɔ debkilimi kon̰ teecga num ooy se, kaal maakŋ do Raa ki jaay ɔŋ tɛɗ bɛɛ ey se, tec bin kici. 
\c 3  
\s1 Rɔɔn̰ɔ se aan gɔɔ pooɗn kɛn ɔs gɔtɔ 
\r (Mt 12.33‑37) 
\p  
\v 1 Gɛnaamge, maakse ki se, jꞋɔn̰ten jeki ɗoobm jaay ɓo jꞋaki tɛɗn kꞋdɛnki jee dooy jeege. ꞋJeelki naajegen kꞋje dooy jeege se, *Raa utu ajeki kɔjn̰ bɔɔrɔ dojege tu ɔɔn̰ cir gɛn jeegen ɓaa se paac.  
\v 2 Naajege paac se kꞋlee kꞋtujki gɔtɔ kaam dɛna. Anum debm jaay taaɗ tujn̰ ey se, debm bin se debm mɛc ɔɔ aasin̰ gɛn bɔɔbm kɔkŋ ron̰a.  
\v 3 ꞋJeelki kɛn naajege jaay kꞋlee kꞋtɔlki aljam taar sɛndge tu se, taa kꞋtɛɗɗeki naaɗe Ꞌtookŋ taarjege, ɔɔ gɔtn kꞋjeki ɓo kꞋɓaanɗeki sum.  
\v 4 ꞋJeelki markabge se, kɛngen magal magal se kic ɓo, ɔk naka kalaŋ maak ki cɔkɔ bini. Ɔɔ kɛn kuulu jaay ɔl makɔn̰ se deebo don̰ ki aan gɔɔ ɗi kic ɓo, ute nakŋ cɔkɔ se sum ɓo, debm tooɗin̰ se, ɓaan gɔt kɛn naan̰ maakin̰ jen ro ki.  
\v 5 Rɔɔn̰ɔ kic naan̰ tec bini. Ey num maakŋ daa ro ki se naan̰ ɓo baata, naɓo rɔɔn̰ɔ se taaɗ taargen magal magala. Aakki naal pooɗn cɔkɔ se jaay ɔkga se, kɔsn maakŋ kaaga ute magalin̰ se paac.  
\v 6 Rɔɔn̰ɔ se naan̰ tec aan gɔɔ pooɗo ɔɔ taargen iŋg kus paac teeco ro ki. Naan̰ kic ɓo maakŋ rojege tu, ɔɔ tujjeki rojege paac paac. Kiŋgjegen iin̰o gɔtn kɛn kꞋtoojjeki bini jꞋanki kooy maak ki se, rɔɔn̰jege se aan gɔɔ pooɗn ɔs gɔtɔ kɛn iin̰o gɔtn *Ɓubm sitange tun pooɗn kɛn dubarin̰ kɔŋ naŋ eyo. 
\p  
\v 7 ꞋJeelki, debkilimi se napar daagen maakŋ kaag ki, yeelge, kuurge ɔɔ kɛn̰jgen maakŋ maane ki paac se, naan̰ ɓo debm kɛn ɔk tɔɔgɔ doɗe ki ɔɔ tɛɗɗe naaɗe tookin̰ taarin̰a.  
\v 8 Num rɔɔn̰ɔ jaay debm ɔɔ an̰ kaasn bɔɔbm kɔk se, gɔtɔ. Naan̰ se iŋg kaam kalaŋ eyo ɔɔ naan̰ ɗooc te naa\f + \fr 3:8 \ft Naa se ɓo, saam sum.\f* kɛn tɔɔl tɔɔl jeege.  
\v 9 Ute rɔɔn̰ɔ se ɓo, naaje kꞋtɔɔmki Bubjege Raa naan̰ kɛn Mɛljege. Tɛr ute rɔɔn̰ɔ se sum ɓo, naaje kꞋnaamki jikilimgen kɛn Raa aalɗeno tecin̰ tece.  
\v 10 Ute taar kalaŋ ese sum ɓo kꞋjꞋɔɔɗnki ɓooro jeege tu ɔɔ kꞋnaamki jeege kici. Kɛn ɗeer num, gɛnaamge, kꞋjꞋɔn̰te Ꞌtɛɗki bini.  
\v 11 Maan maakŋ buɗ kɛn kalaŋ jaay jꞋkɔŋ kɛn iŋg kiŋg kaata ute kɛn jiga se, gɔtɔ.  
\v 12 Gɛnaamge, mɔŋgɔ se Ꞌkɔŋ koojn̰ lemun eyo. Ɔɔ papay se Ꞌkɔŋ koojn̰ goyab eyo. Ɔɔ gɛn buɗn maane se kic ɓo bin sum. Maakŋ buɗn kɛn maanin̰ iŋg kiŋg kaata se, Ꞌkɔŋ ni maan jiga se, gɔtɔ. 
\s1 Jeel‑taar kɛn iin̰o gɔtn Raa ki ute gɛn jikilimge 
\p  
\v 13 Maakse ki se, naŋa ɓo mɛtɛkɛ ɔɔ jeel‑taara se? Debm jeel‑taar se, ɔn̰ Ꞌtaaɗ jeege tu ute kiŋgin̰a maakŋ nakge tun naan̰ tɛɗ paac se n̰Ꞌɔn̰ ron̰ urlu ɔɔ n̰Ꞌtɛɗin̰ ute jeel‑taara.  
\v 14 Num kɛn naase jaay ɔkki maak‑kilimi ɔɔ niki ro naapge tu se ɔɔ tɛr Ꞌsaapki ɓo do naase malin̰ge tu sum se, ɔn̰ten Ꞌtɔɔmki rose ɔɔ taar mɛt ki se, ɔn̰te Ꞌtujin̰ki ute taar‑kɔɔɓsege.  
\v 15 Num jeel‑taar bin se iin̰o gɔtn Raa ki eyo; kɛse jeel‑taar kɛn iin̰o do naaŋ ki ara sum. Naan̰ se jeel‑taar gɛn jikilimge ɔɔ naan̰ se iin̰o gɔtn *Ɓubm sitange tu.  
\v 16 Taa gɔtn jaay jeege ɔk maak‑kilimi ey lɛ ni ro naapge tu se, gɔtn ese jeege tɛɗ nakge paac ute ɗoobin̰ eyo ɔɔ tɛɗ nakgen paacn̰ jig eyo.  
\v 17 Num gaŋ jeel‑taar iin̰o gɔtn Raa ki se, deet se naan̰ se *salal, naan̰ ɓaano ute tɔɔsɛ daan jeege tu, tɛɗɗen jeege ɔn̰ roɗe urlu, doɗe mɔŋg eyo, ɛɛj do jeege tu, daayum tɛɗ nakgen jiga, bɛɛr nam eyo, naan̰ tɛɗ jeege taaɗ taar maakɗe ki.  
\v 18 Debm jaay je tɔɔsɛ se, naan̰ noog jeegen kuuy taa kiŋg ute tɔɔsɛ kici. Debm bin se nakŋ naan̰ Ꞌkɔŋ se nakŋ kɛn ute ɗoobin̰ ɗoobin̰ aan gɔɔ debm ɔɔcga maakŋ gɔtin̰ num ɔŋ bɛɛn̰ se. 
\c 4  
\s1 Jeegen je nijim *dunia 
\r (1Pr 5.5‑9) 
\p  
\v 1 Kɛn ɔlsen jaay tɛɗki dɛkɛn̰ɛ ɔɔ mooyki ute naapa tap ɓo ne ɗi? Kɛse nakŋ daa rose jese ɓo ɔlsen Ꞌtɛɗki nakgen ese.  
\v 2 Kɛn naase Ꞌjeki ɗim jaay ɔŋki te ey se, ɔlsen naase Ꞌtɔɔlki jeege. Naase Ꞌdɔŋki nakgen kɛn naase ɔkki eyo jaay ɔŋki te ey se. Naase Ꞌmooyki te naapa ɔɔ Ꞌtɔndki naapa. Kɛn naase jaay Ꞌjeki naka ɔɔ ɔŋki te ey se, taa naase Ꞌtɔndkiro te mɛtn *Raa eyo.  
\v 3 Naase Ꞌtɔndki mɛta jaay ɔŋki te ey se, taa naase Ꞌtɔndki te mɛta jig eyo. Naase ɔkki saapm jig eyo ɔɔ kɛn ɔŋkiga kic ɓo, an̰ki kutn gɛn nijim daa rose cɛr sum.  
\v 4 Naase se, jeegen maakse kalaŋ do Raa ki eyo! Naase Ꞌjeelki jeegen jaay je nijim dunia paac se tɛɗga jee wɔɔy Raage. Ɔɔ debm je nijim dunia se, naan̰ se tɛɗn debm wɔɔy Raa.  
\v 5 Ɔn̰ten Ꞌsaapki ɔɔki taar Kitapm taaɗ se cɛrɛ, kɛn taaɗ ɔɔ: Raa jaay ɛɗjeki *Nirl Salal se, taa naajege se kꞋtɛɗkiga jee naan̰ge ɔɔ naan̰ je ɔɔ jꞋaki kiŋg ute Nirl naan̰ se sum. 
\p  
\v 6 Anum Raa se, bɛɛ naan̰ tɛɗjeki se cir nakge paac. Taa naan̰ se ɓo, Kitap ɗeek ɔɔ: 
\q1 \qt Jeegen jaay magal roɗe naanin̰ ki se Raa tookɗen eyo\qt*. 
\q1 \qt Num jeegen jaay ɔɔp roɗe baat naanin̰ ki se, naan̰ tɛɗɗen bɛɛn̰a\qt*\f + \fr 4:6 \ft Aak KKT 3.34.\f*. 
\p  
\v 7 Taa naan̰ se ɓo, naase Ꞌtook uunki taar Raa ɔɔ Ꞌɗaarki tɔɔgɔ naan *Ɓubm sitange tu ɔɔ naan̰ Ꞌkaan̰ naatn dɔkɔ rose ki.  
\v 8 ꞋƁaakiro gɔɔrɔ cɛɛsn Raa ki ɔɔ naan̰ kic aɗe ɓaa gɔɔr cɛɛsse ki. ꞋTug Ꞌɗaapki jisege naasen jee tɛɗn *kusin̰ge se. Ɔɔɗki kusin̰ kɛn maakse ki, naasen maaksege di di se.  
\v 9 Ɔn̰ki maakse Ꞌtuju taa kusin̰ kɛn naase Ꞌtɛɗki. ꞋTɔɔyki makɔn̰ɔ ɔɔ eemki nɔɔ, Ꞌkooy koogse se utu Ꞌdɛl keeme, ɔɔ maak‑raapse se utu Ꞌdɛl maak‑tuju.  
\v 10 Ɔɔpki rose baata naan Mɛljege tu, ɔɔ naan̰ ɓo debm asen kuun rose raan. 
\s1 Ɔn̰ten kɔjn̰ bɔɔrɔ do gɛnaai ki 
\p  
\v 11 Gɛnaamge, ɔn̰te kɔɔɗki naapa. Taa debm jaay taaɗ taargen iŋg kus ɓo ro gɛnaan̰ ki ey lɛ ɔjin̰ bɔɔrɔ don̰ ki se, kɛse aan gɔɔ naan̰ taaɗ taargen iŋg kus ɓo ro *Ko Taar kɛn gɛn Labar Jiga se. Bin se naan̰ took iŋg do ki eyo, num naan̰ taaɗ taargen iŋg kus ɓo ro Ko Taar kɛn gɛn Labar Jiga ki sum.  
\v 12 Raa se naan̰ kalin̰ ki sum ɓo debm kɛɗ Ko Taar jeege tu, ɔɔ naan̰ kalin̰ ki sum ɓo debm Ꞌkɔjn̰ bɔɔrɔ do jeege tu. Ɔɔ naan̰ sum ɓo debm aaj jeege ey lɛ kɛn utɗe. Num naai se, naŋa kaca jaay ɓo Ꞌkɔjn̰ bɔɔrɔ do naapi ki se? 
\s1 Ɔn̰ten magalki rose 
\p  
\v 13 Num Ꞌbooyki bɛɛ, naasen kɛn Ꞌtaaɗki ɔɔki: jaaki ey lɛ mɛtbeeki se, naaje kꞋkiin̰ ɓaa kiŋg maakŋ gɛgɛr kɛn se, jꞋaɗe Ꞌtɛɗn suuk jꞋaɗe looko ɔɔ jꞋaɗe kɔŋ gurs dɛna!  
\v 14 Naase Ꞌtaaɗki bin se, nakŋ kɛn Ꞌtɛɗn mɛtbeeki se kic ɓo naase Ꞌjeelki eyo. Naasen Ꞌtecki aan gɔɔ muubm kɛn iin̰o ɔɔ naar wɔɔk naatn se sum.  
\v 15 Bɛɛki num, naase aki ɗeek ɔɔki: kɛn Mɛljege je num, ajeki bɔɔbm kojege jaay jꞋaki kɔŋ tɛɗn nakgen se.  
\v 16 Num naase Ꞌmagalki rosege ute taargen naase Ꞌtaaɗki ɔɔ magal ro bin se, ɓɛrɛ, jig eyo.  
\v 17 Taa naan̰ se ɓo, debm jaay jeel tɛɗn bɛɛ ɔɔ ɔŋ tɛɗin̰ te ey se, kɛse naan̰ tɛɗga *kusin̰a. 
\c 5  
\s1 Nakŋ ɔɔn̰ utu Ꞌkaan do jee maalge tu 
\p  
\v 1 ꞋBooyki ɓɔrse naasen jee maalge se, eemki ɔɔ tɔɔɗ Ꞌtɔɔyki makɔn̰ɔ, taa nakŋ ɔɔn̰ utu Ꞌkaan dose ki.  
\v 2 Maalsege se utu Ꞌruumu ɔɔ kal koonsege se diiɗi utu aɗen kɔsɔ.  
\v 3 Daabsege ute puddagen naase ɔkki paac se, naaŋa ɔs tujɗenga. Ɔɔ taa kɛn naaɗe ɔs tuj cɛr se sum ɓo, utu asen ɓaa kɔkŋ mindse ɔɔ naan̰ se utu Ꞌɓaa kɔsn daa rose aan gɔɔ pooɗo. Ey num duni se ɔɔpga gɔɔrɔ Ꞌnaŋa, naɓo naase utu iŋg Ꞌtuski tus maala rɔk.  
\v 4 ꞋBooyki! Jeegen tɛɗsen naabge maakŋ‑gɔtsege tu se, naase Ꞌdɛrlɗeki dɛrlɛ, taa kɛn naaɗe tɛɗ naaba lɛk tɛc tɛc ɔɔ naase Ꞌbaate kɔgɗeki gursɗege. Taa naan̰ se ɓo jeegen ɔjseno maakŋ‑gɔtsege se, naaɗe tɔɔɗ tɔɔy makɔn̰ɔ, num keem naaɗe se Mɛljege Sidburku booyga.  
\v 5 Do naaŋ ki ara se, naase ɔski te maraadse ɔɔ Ꞌtɛɗki nakŋ kɛn maakse jea. Naase Ꞌteerki aan gɔɔ maraŋgen teer sal sal gɛn tɔɔl kɔsɔ se.  
\v 6 Naase Ꞌtɔkkiro mind jee tuj te ɗim eyo ɔɔ tɔɔlɗekiro. Ɔɔ naaɗe lɛ, tɛɗseno te taar eyo. 
\s1 Ɓii kaan Mɛljege se ɔɔpga gɔɔrɔ 
\p  
\v 7 Gɛnaamge, taa naan̰ se ɓo aayki kaamse bini Mɛljege aɗe tɛrlɛ. Naase aakki debm kursu se, naan̰ tiŋg taak kaama bini maane bɔɔy maakŋ‑gɔtin̰ ki, jaay ɓo nakgen naan̰ naab ɓar ki se koojn̰ jiga. Naan̰ iŋg aak kaam maan Ꞌkeeɗn mɛt‑kijirki bini teecn̰ taa ɓar ki cɔt.  
\v 8 Naase kic num iŋg aakki kaama, aayki kaamse ɔɔ ɔkki maakse tɔɔgɔ, taa ɓii kaan Mɛljege se ɔɔpga gɔɔrɔ. 
\p  
\v 9 Gɛnaamge, ɔn̰ten Ꞌlee mooyki ŋɔr ŋɔr te naapa; taa bin se *Raa kic asen kɔjn̰ bɔɔrɔ dose ki eyo. ꞋJeelki, ɓɛrɛ, debm kɔjn̰ bɔɔrɔ do jeege tu se, aanga taa ɗoobse ki.  
\v 10 Gɛnaamge, naase Ꞌsaapki tu, jee taaɗ taar teeco taar Raa ki do dɔkin̰ kɛn taaɗo taarge ute ro Mɛljege se, naaɗe kic dabaroga ɔɔ aayoga kaamɗe do ki. Ɔɔ naase kic uunki ɗoobm naaɗe se.  
\v 11 Ɗeere, jeegen paac jaay aasin̰ga do dubarɗe ki se, naaɗe se ɓo kꞋtaaɗki jꞋɔɔki, naaɗe se ɓo jee maak‑raapge se. Naase Ꞌjeelki mɛtn taar gaabm do dɔkin̰ kꞋdaŋin̰ Job se, naan̰ aay kaamin̰ aasin̰ga do dubar kɛn aan don̰ ki. Ɔɔ do taar tɔɔlin̰ ki se, naase Ꞌjeelki nakŋ kɛn Raa tɛɗin̰ se. Taa Raa se, naan̰ ɓo debm tɛɗ bɛɛ jeege tu ɔɔ ɛɛj do jeege tu. 
\p  
\v 12 Kɛn bin num gɛnaamge, ɔn̰ten Ꞌnaamki rose ute maakŋ raa ey lɛ ute do naaŋa, ɔɔ ɔn̰ten Ꞌnaamki ute ro ɗim kuuy kici. Num kɛn taarse ɓo mɛt ki, ɔɔki: «Yɛɛ, mɛt ki» ɔɔ kɛn mɛt ki ey lɛ, ɔɔki: «A‑a, mɛt ki eyo». Taa kɛn naase jaay Ꞌtɛɗki bin se, Raa kic asen kɔjn̰ bɔɔrɔ dose ki eyo. 
\s1 ꞋTɔndki mɛtn Raa 
\p  
\v 13 Kɛn nam maakse ki jaay maakŋ dubar ki num, n̰Ꞌtɔnd mɛtn Raa. Kɛn nam jaay maakŋ maak‑raap ki lɛ, n̰Ꞌtɔɔm Raa ute kaa.  
\v 14 Ɔɔ kɛn maakse ki jaay nam kɔɔn̰ɔ num, n̰Ꞌɔl kꞋdaŋin̰ jeegen naan jee *egliz ki, taa naaɗe an̰ kɔtn uubu ute ro Mɛljege, ɔɔ an̰ tɔnd mɛtn Raa.  
\v 15 Jeegen tɔnd mɛta jaay aal maakɗe do Raa ki paac se, Mɛljege aɗen booyo ɔɔ debm kɔɔn̰ɔ se, Mɛljege an̰ kɛɗn lapia ɔɔ naan̰ Ꞌkiin̰i. Kɛn naan̰ ɓo tɛɗga *kusin̰a kic lɛ, Mɛljege an̰ tɔɔl kusin̰ se naatn.  
\v 16 Taa naan̰ se ɓo kusin̰ naase Ꞌtɛɗki se, naan Raa ki se Ꞌtaaɗin̰ki ute naapa ɔɔ Ꞌtɔndki mɛtn Raa naapge tu, taa aki kɔŋ lapi rosege. Taa debm daan ki jaay tɔnd mɛta gɔtn Raa ki se, tɔnd mɛtin̰ se ɔk tɔɔgɔ aak eyo naan Raa ki.  
\v 17 ꞋJeelki, *Ɛli kɛn taaɗ taar teeco taar Raa ki do dɔkin̰ se, naan̰ kic debkilimi aan gɔɔ naajege sum, naɓo naan̰ tɔnd mɛtn Raa ɔn̰ eyo, ɗeekin̰ ɔɔ n̰Ꞌɔn̰te keeɗn maane, Raa booyin̰ ɔɔ tookin̰. Gɔtn se, maakŋ ɓaar ki mɔtɔ ute laapa mɛcɛ se, maane eeɗ te eyo.  
\v 18 Tɛr naan̰ tɔnd mɛtn Raa kuuy daala, ɔɔ maane bɔɔyo do naaŋ ki ɔɔ nakgen do naaŋ ki se, baag koojo gɔtin̰ ki. 
\p  
\v 19 Gɛnaamge, kɛn maakse ki jaay nam rɛsn ute ɗoobm taar mɛt ki ɔɔ nam kuuy noogin̰ jaay naan̰ ɔk tɛrloga num,  
\v 20 Ꞌjeelki, gɛnaa iigga kiigi ɔɔ rɛsŋga rɛs ute ɗoobm taar mɛt ki jaay nam maakse ki noogin̰ naan̰ ɔk tɛrloga se, kɛse naan̰ aajin̰ga maakŋ yo ki, ɔɔ kusin̰gen dɛn se lɛ, Raa aɗen tɔɔl naata.