\id 1TH ‑ Kenga NT, TD 2012 (DBL 2014) 
\h Tɛsalonikŋ deete 
\toc1 Maktubm deet deet kɛn Pɔl raaŋin̰ eglizn Tɛsalonik ki 
\toc2 Tɛsalonikŋ deete 
\toc3 1Tɛs 
\mt1 Maktubm deet deet kɛn Pɔl raaŋin̰ eglizn Tɛsalonik ki 
\imt1 Kupm mɛtn taar taaɗjeki ɗoobm gɛn dooy maktubm deet deet kɛn Pɔl raaŋin̰ eglizn Tɛsalonik ki 
\ip Eglizn Tɛsalonik ki se, Pɔl ɔndin̰ kaaɗ kɛn naan̰ iŋgo mɛrtɛ gɛn k‑dige gɛn tɛɗn naabm Raa se. Naan̰ iin̰o gɛgɛr Pilip ki ɔɔ ɓaaɗo aan maakŋ gɛgɛr kɛn Tɛsalonik ki. Gɛgɛr Tɛsalonik se, naan̰ maakŋ taa naaŋ Masedoan ki. Jee Tɛsalonik ki se naabɗen kɛn naaɗe lee tɛɗ se, naaɗe lee tɛɗ suuk. Ɔɔ naaɗe ɔk cɛkge dɛna ɔɔ dɛnin̰ se Yaudge. Yaudgen mɛtin̰ge se took do taar kɛn Pɔl lee dooy jeege se eyo. Taa naan̰ se ɓo naaɗe tuurin̰ gɔtn ese. Pɔl raaŋ jeege tun Tɛsalonik kɛn took aalga maakɗe do Isa ki ɔɔ ute maktubm se ɓo naan̰ lee dooyɗe. Jee jeel taaɗn tɔɔkŋ mɛtn Kitapm Raa se, saap ɔɔ maktubm ara se ɓo, Ꞌtɛɗn maktubm kɛn Pɔl raaŋ deet deet jee al‑Masige tu. Kɛn bin num maktubm ara se, maakŋ Kitapm kɛn Raa dɔɔk kiji ute jeege se, naan̰ ɓo kꞋraaŋin̰ deete. Pɔl ɛɗ kaay kaama gɛnaage tun Tɛsalonik ki ɔɔ taaɗɗen ɔɔ kaal maakɗen do Isa al‑Masi ki se, jꞋɔkin̰ ɔɔn̰ɔ kꞋɓaansin̰ ute naanin̰a. Jee mɛtin̰ge maakŋ jee Raage tu se ooyga kooyo naɓo Isa lɛ aan te ey ɓɔrtɔ. Jee Raage se tɔnd mɛtn Pɔl ɔɔ jeegen ooy se tap ɓo gɛn naaɗe se Ꞌtɛɗn ɔɔ ɗi. Pɔl tɛrlɗen ɔɔ jeegen ooyga kooyo ute jee utu iŋg zɛɛrɛ se, naaɗe paac dɔɔk ute Isa al‑Masi, taa ɓii kalaŋ naaɗe utu Ꞌdur daan yoge tu paac. 
\c 1  
\s1 Pɔl raaŋ ɔl tɔɔsin̰ jeege tun Tɛsalonik ki 
\p  
\v 1 Kɛn ara maam Pɔl ɓo mꞋraaŋsen maktubm se ute Silban ɔɔ Timote, naase jee *egliz kɛn maakŋ gɛgɛr kɛn Tɛsalonik ki, kɛn Ꞌtɛɗkiga gɛn Bubjege *Raa ɔɔ gɛn Mɛljege Isa *al‑Masi. Ɔn̰ Raa asen tɛɗn bɛɛn̰a ɔɔ asen kɛɗn lapia. 
\s1 Pɔl tɔɔm Raa taa jee Raagen Tɛsalonik ki 
\r (Plp 1.3‑6; Kɔl 1.3‑8) 
\p  
\v 2 Daayum naaje kꞋtɔɔm Raa ɔɔ kꞋtɔnd mɛtin̰ kꞋjꞋɔn̰ ey kici taa naase paac.  
\v 3 Naan Bubjege Raa ki se, daayum naaje kꞋsaap do kaal maakŋ naase, kɛn naase aalki do Isa *al‑Masi ki jaay ɔlsen Ꞌtɛɗki nakgen jiga se. Ute maak‑je naase ɔkki do Isa ki se ɔlsen naase Ꞌtɛɗki naaba jiga ɔɔ aayki kaamse ɔndki dose do Mɛljege tu Isa al‑Masi ki.  
\v 4 Gɛnaa maakjemge, naaje kꞋjeele Raa se naan̰ jese ɔɔ naan̰ ɓo bɛɛr tɔɔɗseno taa aki tɛɗn jee naan̰ge.  
\v 5 ꞋBooyki, Labar Jigan gɛn Isa al‑Masi se naaje kꞋtaaɗseno se ute taarje sum eyo, num ute tɔɔgŋ *Nirl Salal ɔɔ naaje kꞋjeel maakje ki taar naaje kꞋtaaɗseno se taar mɛt ki. Naase kic Ꞌjeelki kaaɗ kɛn naaje jꞋiŋgkiro tɛl se, nakgen naaje kꞋtɛɗo paac se, kꞋtɛɗɗeno taa asen noogo. 
\p  
\v 6 Ɔɔ nakŋ kɛn Mɛljege tɛɗo jaay naaje kꞋtɛɗ se ɓo, naase Ꞌtɛɗki aan gɔɔ gɛn naaje se kici. Ɗeere, jeege dabarsenoga dɛna naɓo ute naan̰ se kic ɓo, naase Ꞌtook uunkiro taar Raa maakse ki se ute maak‑raapm kɛn Nirl Salal ɛɗsesin̰ se.  
\v 7 Bin ɓo naase Ꞌtaaɗkiga ɗoobo jee Raage tun paacn̰ taa naaŋ Masedoan ki ute kɛngen taa naaŋ Akayi ki.  
\v 8 Ɗeere, taar Raa se iin̰o gɔtse ki se bini aanga taa naaŋ Masedoan ki ute taa naaŋ Akayi ki sum eyo, num gɔtɔ ɓaa se paac, jeege booyga kɛn naase aalkiga maakse do Raa ki se. Taa naan̰ se, naaje jꞋkɔŋ kɔɔsn maanin̰ ey sum,  
\v 9 taa jeege paac ɔɔs maanse gɛn kɛn naase Ꞌdɔɔɗ ɔkjekiro jiga kaaɗ kɛn naaje jꞋiŋgo gɔtn naase ki se. Ɔɔ naaɗe ɔɔs maanse taa naase raagen ɗeer ey se, naase rɛs ɔn̰ɗenkiga naata ɔɔ Ꞌtɛrlkiga maakse gɛn tɛɗn naaba Raa kɛn zɛɛrɛ ɔɔ kɛn mɛt ki.  
\v 10 Ɓɔrse, naase iŋg aakki kaak kaam Goon Raa aɗe ɓaa maakŋ raa ki, goonin̰ se ɓo, naan̰ durin̰o daan yoge tu ɔɔ naan̰ ɓo Isan kɛn ɔɔɗjeki dojege taa maak‑taar Raa bɔɔy dojege tu eyo ɓii kɛn naan̰ an kɔjn̰ bɔɔrɔ do jeege tu se. 
\c 2  
\s1 Naabm *Raa kɛn Pɔl tɛɗ maakŋ gɛgɛr kɛn Tɛsalonik ki 
\r (NJKN 20.18‑21,31‑35; 2Kɔr 6.3‑10, 12.12‑15) 
\p  
\v 1 Gɛnaamge, naase mala Ꞌjeelin̰ki, kɛn naaje jaay jꞋiŋgo gɔtse ki jaay naase Ꞌdɔɔɗ ɔkjekiro jiga se, cɛr eyo.  
\v 2 Num naase kic Ꞌjeelki naaje se kꞋdabarjenoga ɔɔ kꞋnaajenoga maakŋ gɛgɛr kɛn Pilip ki, jaay ɓo kꞋjꞋiin̰ kꞋɓaaɗo gɔtse ki. Ey num jee wɔɔyjege se tap ɓo paac paac ɔn̰jen ɗoob eyo, naɓo Raa se, ɛɗjenga kaay kaama taa jꞋasen taaɗn Labar Jiga gɛn Isa *al‑Masi.  
\v 3 Taa taar Raa kɛn naaje kꞋɓaa kꞋtaaɗsen se, ɔk taar‑kɔɔɓ eyo. Ɔɔ naaje lɛ kꞋjꞋɔk saapm jaay jig ey se do nam ki eyo ɔɔ kꞋje kaan̰ nam dal eyo.  
\v 4 Gaŋ Raa se naan̰ aakje naaje jꞋan̰ kɔŋ kaas se jaay ɓo, naan̰ ɛɗjeno Labar Jiga gɛn Isa se kaam jije gɛn ɓaa taaɗn jeege tu. Anum naaje kꞋje kꞋtaaɗ se kꞋje ɓo kꞋtɛɗn nakŋ kɛn tɔɔl jikilimge tu eyo, num kɛn tɔɔl Raa ki, naan̰ kɛn jeel naŋ saapm maakjege tu paac.  
\v 5 Taa naase Ꞌjeelki, naaje kꞋjꞋɔŋ kꞋtaaɗ te taar gɛn kaan̰ nam dal eyo ɔɔ kꞋje te ɗoobm tam eyo ɔɔ Raa kic ɓo jeele.  
\v 6 Ɔɔ naaje se kꞋjeɗo te ɗoobm naase ɓo ajeki tɔɔm eyo ɔɔ kꞋje jee kuuy ɓo aje tɔɔm ey kici.  
\v 7 Ey num naaje kꞋjee kaan̰ naabm al‑Masige se, naaje ɓo kɛn kꞋjee magalsegen kɛn jꞋɔk ɗoobo ajekiga tɛɗn naaba, gaŋ naaje kꞋjꞋɔŋ kꞋtɛɗin̰o te naan̰ se eyo. Num naaje jꞋiŋgo maakse ki se kꞋtɛɗo jeegen ɔn̰ roɗe urlu aan gɔɔ ko gaangen kɛn aak do gɛnɗege tu.  
\v 8 Taa maak‑je naaje kꞋjꞋɔk dose ki se, kꞋje ɓo jꞋaseno taaɗn Labar Jigan gɛn Raa se sum eyo, num jꞋɔn̰ roje paac ɓo taa naase, taa naase Ꞌtɛɗkiga jee kɔɔn̰ maakjege.  
\v 9 Ɗeere gɛnaamge, naase utu Ꞌsaapki do dubarje ki ɔɔ do naab kɛn naaje kꞋtɛɗ jaay ɔɔr naŋjeno tak tak se. Naaje kꞋtɛɗo naaba nɔɔrɔ katara, taa maakse ki se naaje kꞋje kꞋkɔɔpm kaam ji nam eyo ɔɔ ute naan̰ se ɓo, naaje kꞋtaaɗseno Labar Jigan gɛn Raa se. 
\p  
\v 10 Naase kic ɓo saaɗjege ɔɔ Raa kic ɓo saaɗje: naaje jꞋiŋgo daan naase jeege tun aalkiga kaal maakse do Isa al‑Masi ki se, kiŋgje se, kiŋg *salal ute ɗoobin̰a ɔɔ nakŋ jaay akiro kɔŋ aak kus roje ki se gɔtɔ.  
\v 11 Naase Ꞌjeelki, maakse ki se, naŋa kic naaje jꞋaakin̰o don̰ ki aan gɔɔ bubm kɛn aak do gɛnin̰ge tu se.  
\v 12 Naaje kꞋdɛjseno ɔɔ kꞋjꞋɛɗseno kaay kaama ɔɔ kꞋtaaɗseno kꞋje aki kiŋg aan gɔɔ kɛn Raa maakin̰ jen ro ki, naan̰ kɛn daŋseno taa aki kɛnd maakŋ gaarin̰ ki ɔɔ maakŋ *nookin̰ ki. 
\s1 Pɔl tɔɔm Raa daala taa jee Raagen Tɛsalonik ki 
\p  
\v 13 Taa naan̰ se ɓo naaje kꞋtiŋg kꞋtɔɔm Raa taa naase booy uunkiroga taar Raa kɛn naaje kꞋtaaɗseno se, naase Ꞌtookkiga do ki ɔɔ Ꞌjeelin̰ki taargen se gɛn jikilimge eyo num taar Raa. Ɔɔ ɗeere, naan̰ se taar Raa mala. Ɗeere, taar se utu tɛɗn naaba maakŋ naase kɛn aalkiga maakse do Isa *al‑Masi ki se kici.  
\v 14 Bin num gɛnaamge, naase kic Ꞌtɛɗkiga aan gɔɔ jee *eglizgen taa naaŋ Jude ki kɛn tɛɗga jee Isa al‑Masige se. Naaɗe se, taasɗe Yaudgen mɛtin̰ge lee dabarɗeno ɔɔ ɓɔrse se, naase kic taassege lee dabarse bin kici.  
\v 15 Naaɗe Yaudge se ɓo kɛn tɔɔlo Mɛljege Isa ute jee kɛn taaɗ taar teeco taar Raa ki, ɔɔ naaɗe se ɓo kɛn lee dabarjeno naaje kici. Ɔɔ nakgen Yaudge tɛɗ se tɔɔl Raa ki eyo ɔɔ naaɗe se tɛɗga jee wɔɔy jikilimge paac.  
\v 16 Naaɗe Yaudgen ese se ɓo, gaasjen gɛn taaɗn taar Raa jeege tun Yaudge eyo taa naaɗe Ꞌkɔŋ kaaj eyo. Kɛn naaɗe tɛɗ bin se naaɗe lee ziiɗ *kusin̰ɗege do kusin̰ɗe kɛn naaɗe lee tɛɗ se. Ɔɔ ɓɔrse se kusin̰ɗe se deelga gɔtin̰a. Num do taar tɔɔlin̰ ki se, maak‑taar Raa se, bɔɔyoga doɗe ki. 
\s1 Pɔl je ɓaa kaakŋ jee Raagen maakŋ gɛgɛr kɛn Tɛsalonik ki 
\r (NJKN 17.14‑16) 
\p  
\v 17 Gɛnaamge, gɔtn kꞋjꞋiin̰ kꞋjꞋɔn̰seno sum se, daanin̰ dɔkga kꞋjꞋɔŋ kꞋjꞋaakki te daan‑kaam naapge eyo. Ute naan̰ se kic ɓo, naaje jꞋutu kꞋsaap dose ki. Bin num, ute ɗoobm gay kic ɓo naaje kꞋje jꞋasen ɓaa kaakŋ daala. Taa naaje se kꞋjꞋɔk maak‑je dose ki dɛn aak eyo.  
\v 18 Taa naaje kꞋje kꞋkɔkŋ tɛrl jꞋasen ɓaa kaaka, kɛn tap ki se maam Pɔl ɓo mꞋtaaɗ mꞋɗɔɔlga ɗɔɔlɔ gɛn ɓaa kaak se, naɓo *Ɓubm sitange se gaasjen ɗoobo.  
\v 19 Gɛnaamge, Ꞌjeelki, naase ɓo jee kɛn naaje kꞋjꞋɔnd doje dose ki, ɔɔ ɛɗjen maak‑raapo ɓii kɛn Mɛljege Isa aɗe ɓaa se taa naase se naaje doje tɛɗn raan. Taa naase ɓo kɛn Ꞌtaaɗki jeege tu paac ɔɔki naabje se, naabm jiga.  
\v 20 Ɗeer ɗeer, naaje se maakje raapm dose ki ɔɔ naaje *kꞋnook Raa taa naase. 
\c 3  
\p  
\v 1 Anum kɛn naaje jaay jꞋɔŋ te labarse ey se, jꞋɔŋ jꞋaasin̰ te eyo, naaje kꞋjꞋuuno doa gɛn kɔɔpm kiŋg maakŋ gɛgɛr kɛn Atɛn ki kalje ki,  
\v 2 ɔɔ Timote se ɓo naaje kꞋjꞋɔlin̰o gɔtse ki. Timote se naan̰ gɛnaaje ɔɔ naaje kꞋtɛɗ naabm *Raa kalaŋ. Labar Jigan gɛn Isa *al‑Masi se, naaje kꞋtaaɗin̰ jeege tu tɛlɛ. Naaje kꞋjꞋɔlin̰ gɔtse ki se taa asen noogo ɔɔ asen kɛɗn kaay kaama ɔɔ taa naase aki kiŋg tɔɔgɔ ɗoobm al‑Masi ki.  
\v 3 Bin ɓo, dubargen aan ɓɔrse dose ki se asen kɔŋ kɔl naase anki rɛsn ute ɗoobm Raa eyo. Taa naase mala kic Ꞌjeelin̰ki, dubargen bin se, utu Ꞌkaan dojege tu.  
\v 4 Kaaɗ kɛn naaje kꞋjꞋiŋgo gɔtse ki se, naaje kꞋtaaɗsenoga jꞋɔɔ naajege se jꞋutu jꞋajenki dabara ɔɔ nakŋ se aanga dojege tu ɔɔ naan̰ ese se, naase kic Ꞌjeelin̰ki.  
\v 5 Taa naan̰ se ɓo, maam mꞋɔŋ mꞋaasin̰ te gɛn kiŋg booy dɛn eyo, maam mꞋɔlsen Timote, taa ɓaa gɔtse ki taa amo ɓaa ute labarse, naase utu iŋgki do kaal maakse ki se ɗey la? Maam mꞋɓeer mꞋɔɔ sɔm daan naane *Ɓubm sitange naamsenga ɔɔ ute naan̰ se naabjen kꞋtɛɗ daanse ki se Ꞌkutn cɛrɛ. 
\p  
\v 6 Ɓɔrse, Timote kɛn iin̰o gɔtse ki se aan ɔŋjenga ɔɔ naan̰ ɓaanjenoga ute labar jiga gɛn kaal maaksen do Raa ki ɔɔ gɛn maak‑je kɛn naase ɔkki ute naapa. Naan̰ taaɗjen ɔɔ daayum naase utu Ꞌsaapki doje ki jiga, ɔɔ je ajeki kaaka aan gɔɔ naajen kꞋje jꞋasen kaak se kici.  
\v 7 Bin num gɛnaamge, maakŋ nakge tun ɔɔn̰ɔ ute dubargen aan dojege tu paac se, naase ɛɗjekiga kaay kaama ute kaal maakŋ naasen aalki do Mɛljege tu se.  
\v 8 Ɓɔrse naase utu iŋgki tɔɔg ɗoobm Mɛljege tu se, taa naan̰ se naaje kic kiŋgje tɛɗga jiga.  
\v 9 Naaje jꞋɔk taar kɛn Ꞌkaasn jaay jꞋan tɔɔm Raa se tap ɓo gɔtɔ, taa maak‑raapm kɛn naaje jꞋɔko taa naase naan Raa ki.  
\v 10 Nɔɔrɔ katara naaje kꞋtɔnd mɛtin̰ te maakje paac, taa ajen kɔɔɗn ɗoobo tɛr jꞋasen ɓaa kaaka ɔɔ jꞋaseno dooy nakŋ kɛn naase Ꞌjeelki te mɛtin̰ ey ɓɔrtɔ ɗoobm al‑Masi ki taa aki ɓaa ute naan se. 
\p  
\v 11 Ɔn̰ Raa Bubjege mala ute Mɛljege Isa ajen kɔɔɗn ɗoobo kꞋɓaa gɔtse ki.  
\v 12 Maakje kɛn naase ɔkki do naapge tu ɔɔ do jeege tu paac se, ɔn̰ Mɛljege asesin̰ ziiɗn ɓaa ute naanin̰a, tecn̰ aan gɔɔ kɛn naaje kꞋjese naase se kici.  
\v 13 Ɔɔ tɛr, ɔn̰ Mɛljege asen tɔɔgŋ maakse taa naan Bubjege tu Raa ki se naase aki tɛɗn jeegen *salal ɔɔ nam Ꞌkɔŋ ɗim aak kus rose ki eyo, ɓii kɛn Mɛljege Isa al‑Masi aɗe ɓaa ute jeen̰ge paac se. 
\c 4  
\s1 Ɔn̰ki kiŋgse se Ꞌtɔɔl *Raa ki 
\r (1Pr 1.14‑16, 4.1‑5; Ɛp 5.3‑8; 1Kɔr 6.13‑20) 
\p  
\v 1 Gɛnaamgen ɗoobm *al‑Masi ki, ɓɔrse do taar tɔɔlin̰ ki se, naaje kꞋje jꞋasen taaɗa: taa naaje kꞋdooysenoga te ɗoobm jaay naase aki kiŋg num tɔɔl Raa ki se. Ɗeere, ɓɔrse se kiŋgse se tecga aan gɔɔ naan̰ se. Taa naan̰ se ɓo naaje kꞋtɔnd mɛtse ute ro Mɛljege Isa al‑Masi se, kiŋgsen bin se, ɔkin̰ki ɔɔn̰ɔ ɔɔ Ꞌɓaansin̰ki te naan se.  
\v 2 Taa naase Ꞌjeelki nakŋ kɛn naaje kꞋtaaɗseno gɛn tɛɗa se, nakŋ se Mɛljege Isa ɓo taaɗ jeege tu gɛn tɛɗa.  
\v 3 Nakŋ Raa maakin̰ jen ro ki se, naan̰ je naase aki kɔn̰ rose paac naan̰ ki ɔɔ naŋa kic ɓo bɔɔbm kɔkŋ ron̰a gɛn ɓaa je mɛnd jeege eyo ɔɔ gɛn ɓaa je gaabm jeege eyo.  
\v 4 Ɔɔ maakse ki se, naŋa kic ɓo ɔn̰ kiŋgin̰ ute mɛndin̰ se tɛɗn aan gɔɔ kɛn Raa maakin̰ jen ro ki, ɔɔ bin se, jeege kic aɗen kaal maak ki;  
\v 5 ɔɔ ɔn̰ten kɔn̰ki rose gɛn tɛɗn nakgen jig eyo kɛn maakse ɓo jea, aan gɔɔ gɛn jeegen jeel Raa mal eyo lee tɛɗ se.  
\v 6 Ɔɔ nam ɔn̰ten tujn̰ ro gɛnaan̰ kɛn ɗoobm Isa al‑Masi ki ɔɔ ɔn̰ten Ꞌkaan̰in̰ dala. ꞋJeelki, jeegen jaay tɛɗ bin se, Mɛljege utu aɗen dabara ɔɔ taar se lɛ naaje kꞋtaaɗ kꞋɗɔɔlsenga ɗɔɔlɔ.  
\v 7 Taa Raa daŋjekiro se taa jꞋaki kiŋg ɓo gɛn tɛɗn nakgen jig ey kɛn maakjege je se eyo, num gaŋ taa jꞋaki tɛɗn jee *salal.  
\v 8 Taa naan̰ se ɓo, debm kɛn jaay baate booy kuun taarse se, naan̰ ɔɔɗ und debkilim eyo, num naan̰ ɔɔɗ und Raa debm ɛɗsen Nirlin̰ Salal se. 
\p  
\v 9 Gɛnaamge, gɛn maak‑je daanse ki ute naapa se, naaje jꞋasen kɔŋ raaŋ taarin̰ ey sum, taa Raa mala taaɗsenga maakse ki ɔɔ Ꞌjeki naapa.  
\v 10 Ɗeere, gɛnaagen Masedoan ki se, naase Ꞌjeɗeki paac. Num naaje jꞋɛɗsen kaay kaama, maak‑je ese se ɓaansin̰ki ute naanin̰a.  
\v 11 Ɔɔ aayki kaamse taa aki kiŋg ute tɔɔsɛ ute naapa, ɔn̰ten kɔlki dose maakŋ taar jeege tun kuuy. ꞋTɛɗki naaba ute jisege mala jaay ɓo aki kɔŋ ɗim anki tiŋgi, aan gɔɔ kɛn naaje kꞋdooyseno.  
\v 12 Kɛn kiŋgse jaay tec bin se, jeegen jeel Raa mal ey jaay Ꞌkaakŋ se, asen kaal maak ki. Ɔɔ naase kic ɓo Ꞌjeki nam ɓo asen kul eyo. 
\s1 Ɓii kɛn Mɛljege Isa aɗe tɛrlɛ 
\r (1Kɔr 15.19‑58) 
\p  
\v 13 Gɛnaamge, naaje kꞋje naase aki jeele nakŋ kɛn utu Ꞌkaan do jeege tun ooyga kooyo, taa naase aki kiŋg maakŋ maak‑tuj ki eyo, aan gɔɔ jeegen jaay nakŋ naaɗe an kɔnd doɗe ro ki gɔt se.  
\v 14 Kɛn naajege jaay kꞋjeelki Isa se naan̰ ooyoga ɔɔ duroga daan yoge tu num, bin se, naajege kic kꞋjeelki jeegen aalga kaal maakɗe do Isa ki jaay ooyoga kooy se, ute ɗoobm Isa se, Raa utu aɗen duru daan yoge tu kici.  
\v 15 ꞋBooyki, kɛse ɓo taar Mɛljege dooyno jeege ɔɔ naaje kꞋje jꞋasesin̰ taaɗa: ɓii kɛn Mɛljege aɗe ɓaa se, naajegen jꞋutuki zɛɛrɛ do naaŋ ki se jꞋaki kɔŋ deel kɔn̰ jee kɛn ooyga kooy se eyo.  
\v 16 Taa ɓii kɛn Mɛljege aɗe ɓaa se, naan̰ mala Ꞌtaaɗn makɔn̰ɔ, aɗe kund kulu magal kɔɗin̰ge tu ɔɔ naan̰ Ꞌdaŋ jeege. Naan̰ kɛn se, kꞋtuuy pul Raa ɔɔ Mɛljege mala aɗe bɔɔy maakŋ raa ki ɔɔ jee ooyoga kooy ɗoobm *al‑Masi ki se, naaɗe se ɓo aɗe dur daan yoge tu deete.  
\v 17 Jaay ɓo Raa ajeki tɔsn naajegen jꞋutuki kꞋzɛɛrki, jꞋaki tum ute naaɗe tɛlɛ ɔɔ jꞋan̰ki ɓaa dɔɔɗn Mɛljege raan maakŋ gapar ki, ɔɔ jꞋaki ɓaa tiŋg ute naan̰a gɛn daayum.  
\v 18 Ute taargen se ɓo, ɛɗki Ꞌkaay kaama naapge tu. 
\c 5  
\s1 Iŋgki zɛɛr daayum 
\r (Mt 24.36‑51; Lk 12.35‑40; Rm 13.11‑14) 
\p  
\v 1 Gɛnaamge, gɛn kaaɗin̰a ute ɓiin̰ kɛn Mɛljege aɗe ɓaa se, naase Ꞌjeki jꞋasenga raaŋ jaay ey sum,  
\v 2 nakgen se naase mala kic ɓo Ꞌjeelin̰ki jiga: *ɓiin Mɛljege aɗe ɓaa se tecn̰ aan gɔɔ debm ɓoogŋ ɓaaɗo daan nɔɔr ki.  
\v 3 Kaaɗ kɛn jeege ɗeekŋ ɔɔ: «Naaje jꞋiŋgki ute tɔɔsɛ ɔɔ nakŋ ajenki tujn̰ maakjege lɛ gɔtɔga sum se,» kaaɗ kɛn se sum ɓo, gɔtɔ se naar tujn̰ kasak kasak, aan gɔɔ mɛnd mɛndkaama kɛn maakin̰ tuunin̰ gɛn koojo, ɔɔ ɓii kɛn se naaɗe Ꞌkɔŋ kaan̰ kɔt eyo. 
\p  
\v 4 Num, naase gɛnaamge, naase lɛ iŋgki maakŋ gɔt kɛn ɔɔɗ ey se; taa naan̰ se ɓo, ɓii se kic asen kɔŋ kɔkŋ do jise ki aan gɔɔ debm ɓoog eyo.  
\v 5 Taa naase paac Ꞌtɛɗkiga gaan gɔt kɛn wɔɔrɔ ɔɔ jee maakŋ katara ki; bin se naajege se jeegen lee maakŋ nɔɔr ki eyo ɔɔ maakŋ gɔt kɛn ɔɔɗ eyo. 
\p  
\v 6 Taa naan̰ se jꞋɔn̰ten Ꞌtooɗki bia aan gɔɔ jeegen kuuy ɓɔrse tooɗ tooɗ se, num jꞋiŋgki zɛɛrɛ ɔɔ kꞋbɔɔb kꞋjꞋɔkki rojege.  
\v 7 Jee tooɗn bige se lɛ, lee tooɗ nɔɔr ɔɔ jee kaay koonge kic lɛ, lee taay toon nɔɔr.  
\v 8 Naajege se kꞋgaan katarge. Taa naan̰ se, kꞋbɔɔb kꞋjꞋɔkki rojege, kaal maakjegen do Isa ki ɔɔ maak‑je kɛn kꞋjꞋɔkki do jeege tu se jꞋaɗenki tuusn aan gɔɔ saapo. Naajege kꞋjꞋɔndki dojege do *Raa ki naan̰ ɓo debm ajeki kaaja, ɔɔ naan̰ se tec aan gɔɔ debm ɔnd baay maala ɓo don̰ ki.  
\v 9 ꞋJeelki, Raa daŋjekiro se taa jꞋaki kɔŋ kaaja ute ɗoobm Mɛljege Isa al‑Masi ɔɔ taa maak‑taarin̰ Ꞌbɔɔy dojege tu eyo.  
\v 10 Isa al‑Masi se ooyga taa naajege, bin ɓo jeegen kɛn utu iŋg zɛɛrɛ, ey lɛ jeegen kɛn ooyga kooy se, naajege paac jꞋiŋg kꞋdɔɔkki ute naan̰a.  
\v 11 Bin num ɛɗki kaay kaama naapge tu ɔɔ Ꞌtɔɔgki maakŋ naapge, aan gɔɔ kɛn naase lee Ꞌtɛɗin̰ki tɛɗ se. 
\s1 Pɔl naŋ taarin̰a ɔɔ tɛɗɗen tɔɔsɛ 
\r (Rm 12.17‑21) 
\p  
\v 12 Gɛnaamge, kꞋɗeekseni, naaje kꞋje jeegen jaay lee dabar tɛɗ naaba daanse ki se, aalɗeki maak ki. Taa naaɗe se, Mɛljege ɓo ɔlɗeno taa asen tɔɔɗɔ ɔɔ asen dɛjɛ.  
\v 13 Taa naabm naaɗe tɛɗ daanse ki se ɔkɗeki ɔɔn̰ɔ ɔɔ jeɗeki. Iŋgki ute tɔɔsɛ ute naapa. 
\p  
\v 14 Naaje kꞋɗeekseni gɛnaamge, jee kaar‑naabge se Ꞌmooyɗeki. Ɛɗki kaay kaama jeege tun maakɗe iŋg kaam kalaŋ eyo, ɔɔ jeege kɛn ɔk tɔɔg ey se Ꞌnoogɗeki ɔɔ ɔn̰ki maakse Ꞌtɛɗn deere ute jeege paac.  
\v 15 Ɔndki kɔndɔ kɛn nam jaay tɛɗi *kusin̰ se, ɔn̰te tɛrlin̰sin̰a, num daayum Ꞌjeki gɛn tɛɗn bɛɛ ute naapa ɔɔ ute jeege paac. 
\p  
\v 16 Daayum iŋgki te maak‑raapo.  
\v 17 Daayum Ꞌtɔndki mɛtn Raa.  
\v 18 Ɔɔ maakŋ nakge tun aan dose ki paac se, Ꞌtɔɔmki Raa. Kɛse ɓo nakŋ kɛn Raa maakin̰ jen ro ki ɔɔ an̰ki tɛɗa, naasen kɛn ɗoobm Isa al‑Masi ki se. 
\p  
\v 19 Naabm *Nirl Salal je tɛɗa se, ɔn̰ten Ꞌgaasin̰ki;  
\v 20 jeegen jaay taaɗ taargen teeco taar Raa ki se, taar naaɗen taaɗ se ɔn̰te kuum kaalin̰ki naaŋ ki.  
\v 21 Num maakŋ nakge tu paac se, aak ɔkin̰ jiga jaay ɓo, kɛn bɛɛ maak ki se, uunki.  
\v 22 Napar kusin̰ge paac se ɔɔɗki dose ro ki. 
\p  
\v 23 Ɔn̰ Raa mala kɛn ɛɗjeki tɔɔsɛ se, asen tɛɗn aki tɛɗn jee salal mala mala ɔɔ rose, kose ɔɔ nirlse se ɔn̰ Raa an̰ bɔɔbm jiga ɔɔ bin se jꞋkɔŋ ne ɗim aak kus rose ki eyo ɓii kɛn Mɛljege Isa al‑Masi aɗe ɓaa se.  
\v 24 Raa daŋseno se, naan̰ Ꞌkɔŋ tɛɗn nakŋ se, taa naan̰ se debm tuj ɔrmin̰ eyo. 
\p  
\v 25 Gɛnaamge, naase kic Ꞌtɔndki mɛtn Raa taa naaje. 
\p  
\v 26 ꞋTɛɗki tɔɔsɛ gɛnaage tun paacn̰ ɗoobm al‑Masi ki ɔɔ baam Ꞌtɔkki naapa ɔɔn̰ɔ aan gɔɔ gɛnaa naapge. 
\p  
\v 27 Maam mꞋɗeekseni ute ro Mɛljege, kɛn maktubm se jaay ɔŋin̰kiga num, Ꞌdooyin̰ki naan gɛnaage tu paac.  
\v 28 Ɔn̰ Mɛljege Isa al‑Masi Ꞌtɛɗn ute naase ɔɔ asen tɛɗn bɛɛn̰a.