\id TIT - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Taitus 
\toc1 Poolnoŋ Taituswaa Tere ano 
\toc2 Taituswaa Tere 
\toc3 Tai 
\mt1 Taituswaa Tere  
\mt2 Poolnoŋ Taituswaa Tere ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Eja gbaworo qata Taitus iinoŋ uuta meleema Poolwo ororoŋ somoŋgoŋ ilaaŋ misin gawoŋ meri. Meŋ kowe biiwianoŋ wato qata Kriit (Crete) kanoŋ laligori Poolnoŋ batuyanoŋ kotoŋ ala ilailaaya mesaoro zioz gawoŋ areŋgoŋ iima gosiŋ galeŋ kono. Poolnoŋ mesaoŋ kema iwaajoŋ qama kooliŋ laligoŋ Buŋa Tere koi ooro.  
\ip Kriit ii qaa Griik iikawo gajugowabo. Kriit ii kowe biiwianoŋ wato moŋ ano Griik (Greece) ii kantri moŋ.  
\ip Poolnoŋ Taituswaajoŋ majakaka karooŋ moma qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ ooŋ muro: Kriit yoŋoo kaniagia ii dogodabororo bao jaagoo kolooŋ laligogi. Tosianoŋ uugia meleeŋgi laaligogianoŋ diŋgoroti, iyoŋonoŋ mombo boliwubo. Kawaajoŋ yoŋoo jotamemegianoŋ sili awaa totooŋ qendeema qamakooli ano Baibel stadi gawoŋ mende mesaoŋ tuuŋgia mindiŋgoŋ laligowutiwaajoŋ jeja. Uugia meleeŋgiti, iyoŋoo batugianoŋ tuuŋ boloboolo ii nomaeŋ mindiŋgoŋ kuma oŋoma laligowuyaga? Eja waŋa, emba waŋa, emba saraŋ, eja gbaworo ano weleŋqeqe yoŋoo qambaŋmambaŋ qaagia ii aŋa aŋa kokaeŋ jeŋ asarija: “Uugia meleema Buŋa qaa otaaŋ luaenoŋ laligoŋ somata yoŋoo qaa baatanoŋ kema jegeŋa komuniti gawoŋ awaagadeeŋ meŋ nama jumbubotiwaajoŋ kazi aŋgowowo mesaoŋ laligowu.”  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 5 ii kokaeŋ:  
\io1 Poolnoŋ aposol gawoŋaa kania jeja 1.1-4  
\io1 Anutuwaa jotamemeya yoŋoo gejanono qaagia 1.5-16  
\io1 Ejemba tuuŋ boloboolo yoŋoo gejanono qaagia 2.1-15  
\io1 Uukuukuu ano galeŋ meme qaa 3.1-11  
\io1 Yeizozo ano qaa tetegoya tosia 3.12-15  
\c 1  
\s1 Poolnoŋ aposol gawoŋaa kania jeja.  
\p
\v 1 Anutunoŋ ejemba meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋoo momalaarigianoŋ kolooŋ somariiwaatiwaajoŋ ama Jiisas Kraistnoŋ Pool nii wasiŋ nono iwaa aposolya koloojeŋ.  
\p Niinoŋ Anutu weleŋa qeŋ muŋ qaa hoŋa kuma oŋomakejeŋ. Qaa hoŋa ii moma kotoŋ koma gbiliwuti eeŋ, oŋoo laaligogianoŋ mono utegoŋ letomakebaa. Kawaajoŋ tere koi oojeŋ.   
\p
\v 2 Anutunoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya jewaatiwaa so qaago, iinoŋ monowaa monoyanoŋ laaligo kombombaŋa nonomambaajoŋ jeŋ somoŋgoŋ iikawaa gematanoŋ iwoi kuuya mokolooro. Oŋonoŋ qaa hoŋa moma kotoŋ moma laarigi iikanoŋ mono nemuŋ koma oŋono laaligo kotiganoŋ keubombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ amakeju.  
\v 3 Anutu, Hamoqeqe Tonananoŋ oyaŋboyaŋ laaligoyaa qaaya jeŋ somoŋgoŋ iikawaa kambaŋa dindiŋa mero kaŋ kuuro iikanoŋ Buŋa qaaya ninisaama ii jeŋ seiwombaa jeŋkootoya ano. Iikawaa so ii jeŋ asarigi Anutunoŋ nii ii jeŋ seimaŋatiwaajoŋ moma laariŋ noma kuuŋ nono.   
\p
\v 4 \x * \xo 1.4 \xt 2 Kor 8.23; Gal 2.3; 2 Tim 4.10\x*Oo uumeleeŋ mera sorona Taitus! Niinoŋ ilaaŋ gombe uuga meleema ala ilailaana kolooŋ motooŋ Poŋ moma laariŋ laligoŋkejo.  
\p Maŋnana Anutu ano Hamoqeqe Tonana Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋmoriaŋ goni luaenoŋ laligowa.   
\s1 Galeŋ jotamemeya yoŋoo qaa areŋ  
\p
\v 5 Kowe wato Kriit (Crete) kanoŋ motooŋ misin gawoŋ meŋ batuyanoŋ gomesaomambaajoŋ ama kokaeŋ jeŋ kotoŋ gombe: “Uumeleeŋ yoŋonoŋ iliŋgosoŋ laŋ laligojuti, ii mono areŋgoŋ oŋoma (eja to pasto ano) jetamemeurugia gomaŋ ano taoŋ so kuuŋ kuma oŋona areŋgiawo zioz gawoŋ meŋ laligowu.” Kaeŋ jeŋ deeni.   
\p
\v 6 \x * \xo 1.6 \xt 1 Tim 3.2-7\x*Uugia meleeŋgiti, iyoŋoo batugianoŋga eja koi kaaŋa meweeŋgowa: Mombaa selianoŋ koposowaa qaaya qaa, embia motooŋgo meŋ laligoja. Meraboraaŋanoŋ uugia meleema Anutu moma laariŋ yaŋgiseŋ gejajuju siligiaa qaa selegianoŋ mende kuuŋ jeŋ oŋomakeju.   
\p
\v 7 Uumeleeŋ kanagesowaa somatagia pasto (bisop)\f + \fr 1.7 \ft Ouwasia, zioz paris liida, bisop, gawoŋ meme waŋa iinoŋ qa somata eeŋ mende bosimbaato, paris tuuŋuruta yoŋoojoŋ qama kooliŋ kuma oŋoma uugia kuuŋ gawoŋgiaa areŋgia oŋoma gejanono qambaŋmambaŋ qaganoŋ galeŋ koma mindiŋgoŋ oŋomakebaa.\f* iinoŋ Anutuwaanoŋ kanageso galeŋ koma oŋomakebaati, iikawaajoŋ mono eja koi kaaŋa kuuwa: Mombaa selianoŋ koposowaa qaaya qaa, jaba-arambaraŋ ano goroŋkikia qaa. Apu kotiga mende neŋ manja tondu mende qeŋ mondomondo qaganoŋ injarere laligoŋ moneŋ iwoiwaajoŋ mende kaparaŋ komakeja.  
\v 8 Iwaanoŋ kawuti, ii saanoŋ koma horoŋ kalaŋ koma oŋoma qaa nanamemeŋ awaawaa siiŋa moma uuta iikanoŋ ama laligowaa. Kilikalu kepiriria qaa, qaa kuuya dindiŋagadeeŋ gosiŋ soraaya toroya qaita moŋ kolooŋ iyaŋaa nanamemeŋa tororo galeŋ koma aoŋkeja.   
\p
\v 9 Buŋa qaa kuma nonoŋgi iikanoŋ tando ejia kaaŋa laaligo dooŋgoŋ naŋgomambaajoŋ nanji, pastonoŋ ii mono koronsoŋ meŋ iikanoŋ qokotaaŋ nambaa. Kaeŋ nama saanoŋ Buŋa Tere otaaŋ momalaariwaa qaa batuya batuya ejemba kuma oŋoma iikanoŋ uugia kuuŋkebaa ano tosianoŋ Buŋa qaa meeraŋgoŋ qetamakebuti, iyoŋoo qaagia doogoya ii saanoŋ qewagoŋ mindiŋgoŋkebaa. Kiaŋ.   
\s1 Boi takapolakaya mono qotogoŋ oŋombu.  
\p
\v 10 Ejemba mamaganoŋ qaa qeŋ gejajuju ama sosoŋae kaaŋa qaa seŋa seŋa jeŋ ejemba tiligoŋ oŋomakeju. Anutuwaa aiweseya selegianoŋ kotogiti, iyoŋoo tuuŋnoŋga ejemba jaasooŋgonoŋ iikaaŋa kolooŋkeju.   
\p
\v 11 Ejemba iikaaŋa yoŋoo qaagia mono qowogowu. Yoŋonoŋ Buŋa qaa kuma oŋombombaajoŋ mondoŋ moneŋ iwoi horowombaajoŋ moma kesa-awaraŋ qaa laŋ jegi gamuyawo kolooŋkeja. Kaeŋ ama sumaŋ tosaaŋa mono korebore meŋ sooŋ oŋoŋgita eŋkaloloŋ koloogi.  
\v 12 Kriit iyaŋgiaa gejatootoo eja moŋnoŋ kaiyakagiaajoŋ kokaeŋ jeŋ ooro, “Kriit ejembanoŋ mono kambaŋ so qaa qoloŋmoloŋgoŋ injarere qezeŋ laligoŋ jeraŋai kombo kaaŋa ewaewaŋ koma baonoŋ newageeŋ nepaqepalo neŋkeju.”  
\v 13 Yoŋoojoŋ qaa kaeŋ naŋgoŋ jeroti, ii hoŋaga. Kawaajoŋ jigia iikanoŋ qaono momalaarigianoŋ asugiŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ ii mono kotakota jeŋ tereŋgoŋ oŋomakeba.   
\p
\v 14 Momalaarigianoŋ hoŋawo kolooro Juuda nonoo beŋ sosombanana ano ejemba qaa hoŋa soŋgiŋ jeŋkooto amakejuti, qaa iikaaŋaajoŋ geja mende ambu.  
\v 15 Uunana meleeniŋ Uŋa Toroyanoŋ koŋkonjora meŋ nonono soraaya koloojoŋi, ananaa nembanene mombaa soŋgoya ii mende eja. Anana nembanene kuuya saanoŋ newoŋatiwaa so koloojato, qewoloŋ ejemba qaa hoŋaajoŋ yaŋgiseŋ amakejuti, iyoŋonoŋ ii me woi aŋgi uugianoŋ kileŋ tilooŋkeja. Uugianoŋ kokojinjiŋawo kolooro uu gejagia duuro mono bao jaagoo tani kaaŋa laligoju.   
\p
\v 16 Yoŋonoŋ “Anutu moma yagojoŋ,” jegianoŋ kaeŋ jeŋ kaiyakagianoŋ ii qakooma qewagoŋkeju. Kaaŋa kolooŋ Anutuwaanoŋ qaa qegi iŋiiro arokuukuugiawo kolooro gawoŋ awaa moŋ mewutiwaa so mende kolooju. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Ejemba somata oŋoo qambaŋmambaŋ qaa  
\p
\v 1 Giinoŋ kaaŋa mende laligojaŋiwaajoŋ mono momalaariwaa qaa batuya batuya ii Buŋa Tere otaaŋ kokaeŋ kuma oŋomakeba:  
\v 2 Eja waŋa oŋonoŋ mono kilikalugia qaa laligogi goda qeŋ oŋomboŋatiwaa so koloowu. Iyaŋgiaa nanamemeŋgia tororo galeŋ koma aogi momalaarigiaa jianoŋ qaono hoŋa uukaleŋ kolooŋkebaa. Hoŋa kolooro ejemba tororo jopagoŋ oŋoma laligowu ano kaparaŋ koma boŋ qeŋ nambu. Kaeŋ laligowutiwaajoŋ kuma oŋomakeba.   
\p
\v 3 Emba waŋa oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Anutuwaanoŋ emba soraaya yoŋoo so nanamemeŋgia ama meŋ laligowu. Gemaqeqe qaa mende kisama kema kaŋkebu. Wain apu mamaga newutiwaa moto siwa-yanoŋ mende kemeŋ osiwu. Uumeleeŋ nanamemembaa silia awaa qendeema tosaaŋa kuma oŋomakebu.   
\p
\v 4 Kaeŋ ama laligoŋ emba newo baagianoŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ saanoŋ qambaŋmambaŋ qaa iŋijoŋ laligogi yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ lomeraaŋurugia uu wombogianoŋ jopagoŋ oŋoma laligowu.  
\v 5 Jopagoŋ oŋoma iyaŋgiaa nanamemeŋgia tororo galeŋ koma aoŋ soraaya koloowu. Kaeŋ kolooŋ miriwaa gawoŋa meŋ qelanjiŋ nogo toro qaganoŋ meŋ lomeraaŋurugia kalaŋ koma oŋoma lourugiaa qaa baatanoŋ kema kotiŋgoŋ oŋomakebu. Kaiyaka soraaya kaeŋ kuma oŋoŋgi ama meŋ laligogi tosianoŋ Anutuwaa Buŋa qaa mepaego-wombaajoŋ amamaawuya. Kiaŋ.   
\s1 Eja gbaworo ano weleŋqeqe oŋoo qambaŋmambaŋ qaa  
\p
\v 6 Eja gbaworo yoŋoo uugia mono kaaŋagadeeŋ kokaeŋ kuuŋ oŋomakeba: Yoŋonoŋ mono gawoŋ awaa mewutiwaajoŋ oyaŋkasa laligoŋ iyaŋgiaa nanamemeŋgia tororo galeŋ koma aoŋkebu.  
\v 7 Uugia kaeŋ kuuŋ oŋoma geeŋgo nanamemeŋ kuuya kanoŋ sili awaa qendeema oŋoma laligowa. Mono gbiŋgbaoŋa qaa boŋ qeŋ nama taŋhoraya qaa kuma oŋomakeba.  
\v 8 Qaa momasiiŋawo jeŋ laligona ejembanoŋ mepaegoŋ meŋ kamaaŋ gombombaajoŋ amamaawuya. Kaeŋ jeŋ laligona tuarenjeŋurunananoŋ qaa bologa jeŋ nonombombaajoŋ qaa moŋgama hoŋa mende mokolooŋ gamugia mobuya. Kaeŋ kuma oŋomakeba.   
\p
\v 9 Weleŋqeqeurunana ii kokaeŋ kuma oŋomakeba: Yoŋonoŋ mono somataurugia yoŋoo qaagia kuuya teŋ koma qaa baatanoŋ kema laligowu. Mono korisoro qeŋ oŋombombaajoŋ kaparaŋ koma nambu. Qaa iŋijowuti, ii mono neselaŋ kiito qaganoŋ mende meleema oŋomakebu.  
\v 10 Somatagiaa mirinoŋga iwoi woi motooŋ ii oloŋ mende meŋkebuto, somatagianoŋ iŋiima moma laariŋ oŋomakebaatiwaajoŋ mono kaparaŋ koma nambu. Gawoŋgia kuuya mono gbiŋgbaoŋa qaa pondaŋ meŋ laligowu. Kaeŋ laligoŋ Anutu Hamoqeqe Tonanaa Buŋa qaa kuma oŋomakejuti, ii kotiŋgoŋ kopagogi hoŋa kolooro iigi akadamuyawo kolooŋkebaa. Kiaŋ.   
\s1 Laaligo soraayaa nemuŋa ii kaleŋmoriaŋ.  
\p
\v 11 Laaligo soraayaa nemuŋa ii kokaeŋ: Anutunoŋ ejemba kuuya hamo qeŋ nonombaatiwaajoŋ ama kaleŋmoriaŋa ninisaano gomaŋ so asugiro.  
\v 12 Kaleŋmoriaŋ iikanoŋ gadokopawaa laaligoya aŋgonjorayawo ii gema qewombaa kana qendeema balombaa siiŋ kombombaŋa bologa qowogowoŋatiwaajoŋ mindiŋgoŋ kuma nonomakeja. Nanamemenana tororo galeŋ koma aoŋ qaa kuuya dindiŋagadeeŋ gosiŋ laligowombaajoŋ koma gbiliŋ nonomakeja. Iikaaŋa kanoŋ Anutuwaa laaligo kombombaŋa ii kambaŋ kokaamba koma gbiliŋ namonoŋ laligowoŋa.   
\p
\v 13 Kaaŋa laligoniŋ Jiisas Kraistnoŋ mombo kawaati, anana kambaŋ iikanoŋ Anutu qabuŋayawo ano Hamoqeqe Tonana yoroo asamararaŋgara asugiro iiboŋa. Anana oyaŋboyaŋ kambaŋa ii kaŋ kuuwaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama mamboma laligojoŋ.   
\p
\v 14 \x * \xo 2.14 \xt Ond 130.8; Eks 19.5; Dut 4.20; 7.6; 14.2; 1 Piito 2.9\x*Jiisas Kraistnoŋ ananaajoŋ ama iyaŋaa laaligoya qeleema mesaoro. Anana nanamemeŋ bologa kania kania iikanoŋa metogoŋ nonoma dowenana memambaajoŋ moma koma konjoratiŋ nonoma iyaŋaa buŋa soraaya koloowombaajoŋ ama laaligoya qeleema mesaoro. Ii mesaoŋ qewolonana soŋgbano aŋaa kanageso kolooŋ mono gawoŋ awaa awaa mewombaa uugeregere ama jojoriŋ laligowoŋa.   
\p
\v 15 Iikawaa qaaya mono kuma oŋoma ejemba uugia naŋgoŋ kana soŋgiwuti, ii ku-usuŋ kuuyaa qaganoŋ temboma jeŋ oŋomakeba. Kaeŋ ana moŋnoŋ jejewili ama gombabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowa. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Uumeleeŋ oŋo mono sili kokaeŋ ama meŋ laligowu:  
\p
\v 1 Kuma oŋoma qaa koi mono koma gbiliŋ oŋona saanoŋ uu wombogianoŋ ama romoŋgowu: Uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ mono kaunsol komiti ano gawmambaa somataurugia tosaaŋa yoŋoo qaa baagianoŋ kema qaagia teŋ koma laligowu. Kulukululuu gawoŋ awaa mewutiwaajoŋ jegi ii kuuya mono jojoriŋ meŋkebu.  
\v 2 Uuqeqe qaa tokoroŋkota ii mombaajoŋ mende jewu. Aŋgowowo mende ambuto, ala meŋ aoŋ uumotooŋ ama laligowu. Ejemba kuuya ii gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama oŋoma uuluaenoŋ metulaŋgoŋ aoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\p
\v 3 Anana kaaŋagadeeŋ wala uunana mende tooro qaa qotogoŋ jinjauŋ laligoniŋ. Siiŋnana kombombaŋa bologa kania kania iikawaa moto siwayanoŋ kemeŋ osiŋ qagoniŋ galeŋ koma nonoŋgi sele busuwaa siiŋ korisoroya moŋgama laŋ laligoniŋ. Goroŋkiki qaga-noŋ kikekakasililiŋ ama iikanoŋ laaligonana tiwilaaŋ laligoniŋ. Tosianoŋ arokuukuu moma kazi ama nonoŋgi batunananoŋ kere jaa aima aoŋ laligoniŋ.   
\p
\v 4 Kaeŋ laligoninto, Anutu Hamoqeqe Tonananoŋ silia awaa qeleema ninisaano uukaleŋanoŋ kolooŋ asugiro kotama uutanoŋ jopagoŋ nonono.  
\v 5 Jopagoŋ nonoma waŋnana somoŋgoŋ hamo qeŋ nonono. Nononano dindiŋa laligoŋ gawoŋ awaa awaa meŋ laligowonagati, iikawaajoŋ ama mende niniima kobooro. Kawaajoŋ qaagoto, iyaŋaa kiaŋkomuyanoŋ mono nemuŋ koma muro siŋgisoŋgonana soŋgbano kolokoloo dologa kolooniŋ Uŋaya Toroya uunananoŋ ano meŋ gbiliŋ nonono.  
\v 6 Anutunoŋ hamo qeŋ nonoma Hamoqeqe Tonana Jiisas Kraist ijoro Uŋa Toroya wasiŋ kelemaleleŋ maaro uunananoŋ kemero laligojoŋ.   
\p
\v 7 Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ nemuŋ koma muro qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwombaajoŋ ama Uŋa Toroyanoŋ uunananoŋ kemero gbiliniŋ. Gbiliŋ nama oyaŋboyaŋ laaligo tetegoya qaa laligowombaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama mambomakejoŋi, ii saanoŋ buŋa qeŋ aowoŋa. Kiaŋ.   
\p
\v 8 Qaa oojeŋi, iikanoŋ hoŋ tooŋaga. Giinoŋ mono qaa kokaeŋ kaparaŋ koma jeŋ asariŋ oŋoma laligowa: Ejemba Anutu moma laarijuti, iyoŋonoŋ mono jegeŋ qeŋ nama uugia pondaŋ gawoŋ awaa awaa mewutiwaajoŋ ama laligowu. Kaeŋ ambuti, iikanoŋ mono ejemba ilaaŋ oŋono gawoŋgiaa hoŋa iima “Awaa soro!” jeŋ laligowuya.  
\v 9 Tosianoŋ eja uugia qaanoŋ jewageeŋ jejuti ano ambosakoŋ yoŋoonoŋ qa areŋa areŋa amiŋ mogi kesa-awaraŋ ano aŋgowowo kolooŋkeji, giinoŋ mono ii yakariŋ gema qewa. Kaaŋagadeeŋ Moosesnoŋ Kana qaa nononoti, tosianoŋ qaa motomotooŋ iikawaajoŋ mondoŋgosi aŋgi sipasipa koma sooŋkeja. Jenoŋkooli kaaŋa ii iwoi omaya tooŋ kolooŋ mende totooŋ ilaaŋ oŋomakeja. Kawaajoŋ ii mono gema qeŋ mesaowa.   
\p
\v 10 Moŋnoŋ qaa kaeŋ jeŋ horoŋ iikanoŋ undeundeeŋ ama oŋomakeji, ii mono galeŋ meme qaa jeŋ muna mende teŋ kono mombo jeŋ muna indiŋ woi kolooro kileŋ yaŋgiseŋ ambaati eeŋ, ii mono konjona uumeleeŋ tuuŋ mesaoŋ seleeŋgeŋ laligowa.  
\v 11 Iwaa kania kokaeŋ ero moma yagojaŋ: Iinoŋ kana soŋgiŋ oŋompopo qeŋ meeqeesooŋ siŋgisoŋgo nanamemeŋ amakeja. Siŋgisoŋgoya iikanoŋ mono kania qendeeno soodabororo Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoro gere siawaa buŋa koloowaa. Kiaŋ.   
\s1 Yeizozo qaa tetegoya  
\p
\v 12 \x * \xo 3.12 \xt Apo 20.4; Ef 6.21-22; Kol 4.7-8; 2 Tim 4.12\x*Nii koŋuru kambaŋ koi siti qata Nikopolis Griik kanoŋ rama laligomambaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ Artemas me Tikikus kitiga laligowaatiwaajoŋ wasiwe goonoŋ koubaati, kambaŋ iikanoŋ mono kambaŋ mende qeŋ koriwaato, uulaŋawo mesaoŋ Nikopolis kaŋ mokolooŋ nomba.  
\v 13 \x * \xo 3.13 \xt Apo 18.24; 1 Kor 16.12\x*Kana qaawaa momo eja (lawyer) qata Zenas ano Apolos yoronoŋ iwoi mombaajoŋ amamaaŋ memeqemeaŋ meŋ Kriit kanoŋ osiŋ rabaobo. Kawaajoŋ mono kaparaŋ koma ilawoila tosianoŋ sogaranoŋ naŋgoŋ orona saanoŋ toroqeŋ kembao.  
\v 14 Alaurunananoŋ mono gawoŋ awaa awaa mewutiwaa kania moma sororogoŋ pondaŋ jegeŋa zeŋ nama uugia iikanoŋ ama laligowu. Kaeŋ aŋgi tosianoŋ lombo somata qatawo saŋgabaŋga mokoloowuti, ii afaaŋgoŋ naŋgoŋ oŋomakebu. Momalaariwaa hoŋa kaeŋ kolooro laaligo gipeya (auta) nepinepi mende laligowu.   
\p
\v 15 Niwo koi laligojuti, iyoŋonoŋ kuuya yeizozogia jegi goonoŋ kaja. Giinoŋ alaurunana Kriit kanoŋ Poŋ moma laariŋ uugianoŋ jopagoŋ nonomakejuti, ii mono noo yeizozona iŋijona mobu.  
\p Kaleŋmorianoŋ mono kuuya oŋowo ewa.