\id RUT - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Ruut 
\toc1 Ruutwaa sunduya 
\toc2 Ruut 
\toc3 Ruut 
\mt2 RUUT  
\mt1 Ruutwaa sunduya  
\imt1 Jeŋasa-asari  
\ip Eja poŋ yoŋoo kambaŋgianoŋ Israel yoŋoo laaligogia ii uma kamaaŋawo. Uugia meleeŋgi oyaŋboyaŋ laligogito, iikawaa gematanoŋ silemale laligogi kamaaŋ kamaaŋ sooro lombo uutanoŋ deeŋqeema siiŋserereŋ laligogi. Laligoŋ iikawaa gematanoŋ uugia meleeŋgi. Kaaŋ kaaŋ ama laligogi. Ruutnoŋ kambaŋ iikanoŋ luaewaa kania qendeeno. Moab emba iinoŋ Israel ejaga mero. Eja kanoŋ komuro Ruutnoŋ eŋaroya Israel emba iwo pondaŋ ororoŋ somoŋgoŋ Israelwaa Anutuyawo tororo qokotaaŋ laligoro. Kaeŋ laligoŋ kantria Moab mesaoŋ Israel uutanoŋ kaŋ tetegoyanoŋ loya mutuyaa tinitosauruta yoŋoo batugianoŋga eja dologa moŋ mokolooŋ mero. Yoroo gbiligara moŋnoŋ kiŋ Deiwidwaa amboya kolooro. Deiwid iinoŋ Israel yoŋoo kiŋ poŋgia qabuŋaya uuta laligoro. Deiwidwaa gbilia moŋ ii Jiisas. Ruutnoŋ yambu 1110–1100 Kraist mende koloorotinoŋ laligoro.  
\ip Eja poŋ buk iikawaa sunduya kanoŋ laaligowaa kania kokaeŋ qendeeŋgi: Ejembanoŋ Anutu gema qegi kambaŋ kanoŋ kakasililiŋ kondemondeeŋ somatanoŋ qagianoŋ umakero. Ruutwaa sunduyanoŋ kana kokaeŋ qendeenja: Waba emba iinoŋ uuta Israelwaa Anutuyaanoŋ meleema momalaari kanagesonoŋ toroqero kotumotuenoŋ qaganoŋ uro oyaŋboyaŋ mokolooro.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 3 ii kokaeŋ:  
\io1 1) Naominoŋ Ruutwo Betlehem eleeni. 1.1-22  
\io1 2) Ruutnoŋ Boazwo aitoŋgori. 2.1–3.18  
\io1 3) Boaznoŋ Ruut ii embiaga mero. 4.1-22  
\c 1  
\s1 Elimelek ano sumaŋuruta yoŋonoŋ Moab keŋgi.  
\p
\v 1 Kerugeŋ Israel uutanoŋ kiŋ moŋ mende laligoro eja poŋ yoŋonoŋ kanatuuru galeŋ koma oŋoma laligogi. Kambaŋ kanoŋ bodi kolooŋ baloŋ kuuya sokoma ero. Bodi kambaŋ kanoŋ Juuda eja moŋnoŋ embia ano merawoita uŋuama taoŋgia Betlehem mesaoŋ kantri qata Moab kanoŋ kema raraŋ dunduŋgia meagoŋ waba laligogi.  
\v 2 Eja qata Elimelek, embia qata Naomi ano merawoigara qagara Malon ano Kilion baloŋgia qata Efrata. Yoŋonoŋ taoŋgia Betlehem mesaoŋ Moab balonoŋ kema kanoŋ laligogi. \f + \fr 1.2 \ft Efrata: ii Betlehem gomaŋ liligoŋ ejati, baloŋ iikawaa qata. Ruut 4: 11, Jen 35: 19, 1 Sml 16: 18, Mai 5: 2\f*   
\p
\v 3 Iikanoŋ laligogi Naomiwaa loya Elimelek komuro. Komuro Naominoŋ emba maloya kolooŋ merawoita yorowo laligogi.  
\v 4 Merawoita yoronoŋ laligoŋ somariiŋ Moabga emba woi qagara Orpa ano Ruut \f + \fr 1.4 \ft Ruut: qa iikawaa kania ii ala-ala. Jiisaswaa ambosakoŋuruta yoŋoo batugianoŋ emba 4 kokaeŋ laligogi: Taamar, Raahab, Ruut ano Batseba. Mat 1.3-6\f* agimiŋ aogi. Agimiŋ aogi toroqeŋ Moab balonoŋ yambu 10:baa so laligoŋ kougi.  
\v 5 Laligoŋ kouma merawoita woi Malon \f + \fr 1.5 \ft 3 Malon: qa iikawaa kania ii esuŋkamakamaa eja\f* ano Kilion yoronoŋ kaaŋagadeeŋ komuri. Komuri nemuŋgara Naomi iinoŋ lomeria qaa aŋodeeŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Naomi ano Ruut yoronoŋ Betlehem eleeni.  
\p
\v 6 Naominoŋ aŋodeeŋ Moab kantrinoŋ laligoŋ kambaŋ moŋnoŋ qaa kokaeŋ jegi moro: ‘Poŋnoŋ kanatuuruya ilaaŋ oŋoma Israel kanoŋ nembanene sogianoŋ mokolooŋ oŋomakeja.’ Kaeŋ moma Moab mesaoŋ Israel balonoŋ eleema kemambaajoŋ joroŋqoroŋ ama eŋarowoita yorowo waagi.  
\v 7 Waama gomaŋ baloŋ laligoroti, ii mesaoŋ Juuda balonoŋ eleema kemambaajoŋ ano eŋarowoita yorowo motooŋ kananoŋ keŋgi.   
\p
\v 8 Kananoŋ kema Naominoŋ eŋarowoita kokaeŋ irijoro: “Emba woi, oro mono eleema nemuŋwoigara yoroo gomanoŋ kema laligowao. Oro noo lomeraana komugiti ano nii nono awaagadeeŋ kalaŋ koma noma laligori Poŋnoŋ mono kawaa so tawaya meleema awaagadeeŋ kiaŋkoomu orono laligowao.  
\v 9 Poŋnoŋ saanoŋ kana mero oro eja mombo agimiŋ aoŋ laaligo raraŋgara yoroo mirinoŋ mokolooŋ uukorisoro qaganoŋ laligowao.” Kaeŋ irijoŋ buugara kitoŋ neroto, yoronoŋ amburereŋ ama silama saari.   
\p
\v 10 Saama kokaeŋ ijori: “Qaago! Noro mono giwo eleema goo kanageso tuuŋga yoŋoonoŋ kemboŋa.”   
\p
\v 11 Kaeŋ ijori meleema kokaeŋ irijoro: “Oo eŋarowoina, mono naambaajoŋ niwo kawowaajoŋ anjao? Nii mombo eja merawoina mewe somariiri ii orombaoraga me? Kaeŋ romoŋgowaoragati eeŋ, iikanoŋ mende sokonja. Qaago totooŋ! Mono keteda koi eleema kembao.  
\v 12 Nii emba waŋa koloojeŋiwaajoŋ eja moŋnoŋ nii mende nombaa. Oo eŋarowoina, oro mono eleema mirigaranoŋ kembao. Nii mombo eja memambaajoŋ romoŋgoŋ kete gomantiiŋa eja mombo eŋ korowo kolooŋ merawoina qokolooŋ orombenagati eeŋ, ii mono kileŋ bimobimooyawo.   
\p
\v 13 Mera ii somariiri lowoigara oromambaajoŋ mamboma laligowaoraga me qaago? Yoroojoŋ ama eja memegaraa kania somoŋgoŋ aoŋ kambaŋ batuya koriga ii eeŋ laligowaobo. Ii mende sokonja. Oo eŋarowoina, iikaaŋ qaago. Poŋnoŋ boria boraama lona nuano komurotiwaajoŋ laaligonananoŋ bimooro nii oroojoŋ wosojinjina mojeŋ.”   
\p
\v 14 Kaeŋ irijoro mombo toroqeŋ silama saari. Saari tegoro Orpanoŋ eŋaroyaa yeizozoya jeŋ buuta kitoŋ neŋ eleema mirianoŋ keno. Orpanoŋ kenoto, Ruutnoŋ kaparaŋ koma sele kopaya kaaŋa qokotaaro.  
\v 15 Kaaŋa qokotaaro Naominoŋ kokaeŋ ijoro: “Moba, alaganoŋ kenja. Iinoŋ aŋaa beŋsakoŋ ano aŋaa ejemba tuuŋ yoŋoonoŋ kenja. Gii mono kaaŋgadeeŋ eleema miriganoŋ kemba.”   
\p
\v 16 \x * \xo 1.16 \xt Ruut 2.11-12; 2 Kiŋ 2.2-6\x* Kaeŋ ijoroto, Ruutnoŋ kileŋ kokaeŋ meleeno: “Nii mono gii gomesaomaŋatiwaajoŋ kaparaŋ mende koma jewa. Saanoŋ jena giwo kembo. Gii noma nomaeeŋ kembagati, nii mono kaaŋagadeeŋ giwo iikanoŋ kemaŋa. Gii dakanoŋ dakanoŋ laligowagati, nii mono kaaŋagadeeŋ iikanoŋ laligomaŋa. Goonoŋ ejemba tuuŋ ii noo ejemba tuuŋnaga koloogi goonoŋ Anutu ii noo Anutuga kolooro laligomaŋa.   
\p
\v 17 Gii dakanoŋ komuwagati, nii mono kaaŋagadeeŋ iikanoŋ komuwe roŋ koma nombutiwaajoŋ mojeŋ. Qaa ii kokaeŋ jeŋ kotiijeŋ: Koomu motooŋgonoŋ mono mendeema norombaa. Iwoi morota moŋnoŋ mendeema norombaati eeŋ, Poŋnoŋ saanoŋ iikawaa iroŋa meleeno noo qananoŋ uba.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jeŋ iwo kemambaajoŋ kotakotagadeeŋ kaparaŋ kono iima moma kotoŋ kawaa qaaya mombo mende ijoro.   
\p
\v 19 Mende ijoroto, motooŋgara kema kema Betlehem taonoŋ keuri. Keuri taonoŋ ejemba kuuyanoŋ ii iriima korisoro somata moma ajoroogi. Emba yoŋonoŋ qama Naomi koma horoŋ joloŋa kokaeŋ jegi: “Ei! Ii oŋanoŋ, Naomi yaŋo me nomaeŋ? Oowe oowe oowe!”   
\p
\v 20 Kaeŋ jegi Naominoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Noo qana Naomi ii eeŋ mende qabu. Nii uukorisoro embaga qaago. Anutu ku-usuŋ Toyanoŋ mono kondooŋ nono uukonduŋ moma laligojeŋ. Kawaajoŋ noo qana Mara qagi sokombaa. \f + \fr 1.20 \ft Qa woi: ii Hibruu qaa kanagarawo. Naomi = uukorisoro. Mara = uukonduŋ.\f*  
\v 21 Noonoŋ iwoi mamaga wala ero taoŋ koi mesaoŋ kembeto, kete Poŋnoŋ nuano bobora eleema eeŋ omaya kajeŋ. Poŋ ku-usuŋ Toyanoŋ qaana gosiŋ meŋ boliŋ nono koŋajiliŋ qaganoŋ laligojeŋ. Kawaajoŋ qana Naomi ii mono eeŋ qabubo.” Kiaŋ.   
\p
\v 22 Naomi ano eŋaroya Ruut, Moab emba kanoŋ Moab mesaoŋ Betlehem taonoŋ kariti, kambaŋ iikanoŋ ejembanoŋ kanaiŋ padiwaa alia baali ii gawoŋgianoŋ kema borogianoŋ kuŋgi.   
\c 2  
\s1 Ruutnoŋ Boazwaa gawonoŋ baali otano.  
\p
\v 1 Naomiwaa loya Elimelekwaa isi uutanoŋ tinitosaya, eja qabuŋayawo moŋ qata Boaz laligoro.   
\p
\v 2 \x * \xo 2.2 \xt Lew 19.9-10; Dut 24.19\x* Kambaŋ moŋnoŋ Moab emba Ruut iinoŋ eŋaroya Naomi kokaeŋ ijoro: “Saanoŋ jeŋ tegona nii gawoŋ moŋnoŋ kema ejemba baali gowia kuma reremoŋa mesaoŋkejuti, ii otama meŋ kululuumaŋa. Nii saanoŋ eja mombaa jaanoŋ iima-aiŋ mokoloowe nisosorooŋ ‘Ooŋ!’ jero saanoŋ iwaa gematanoŋ kema ii meŋ kululuumaŋa.” Kaeŋ jero Naominoŋ ijoro: “Oo eŋarona, saanoŋ kemba.”   
\p
\v 3 Kaeŋ ijoro mesaoŋ gawoŋ moŋ morowaanoŋ gawoŋa, ii mende moma kileŋ tondu kema nama baali kuŋgi yoŋoo gemagianoŋ kema gowia motomotooŋ qeqelala kamaaŋ egiti, ii otama otama keno. Gawoŋ korianoŋ kenoti, ii Boazwaanoŋ gawoŋga. Boaz ii eŋaroya Elimelekwaa isinoŋga moŋ.   
\p
\v 4 Boaznoŋ ketego koi Betlehemga kouma gawoŋ ejembauruta iŋiima joloŋgia kokaeŋ jero: “Bonjoŋ! Poŋnoŋ mono oŋowo laligowa.” Kaeŋ jero meleema kokaeŋ qagi: “Poŋnoŋ mono kotuegoŋ gomba.”   
\p
\v 5 Kaeŋ qagi Boaznoŋ gawoŋ galeŋaajoŋ kokaeŋ qisiro: “Emba ii moronoŋ?”   
\p
\v 6 Kaeŋ qisiro kokaeŋ meleeno: “Emba ii koriganoŋga. Ii Naomiwo Moab kantrinoŋga kari.  
\v 7 Iinoŋ gomaamba amandiiŋanoŋ kaŋ qisiŋ nono ‘Ooŋ!’ jewe gawoŋ ejemba yoŋoo kanagianoŋ oŋotaaŋ baali gowia otama meŋ kululuuja. Gawoŋ pondaŋ meŋ laligoŋ ketada koi kuuŋnoŋ endu kema haamo meŋ raja.”   
\p
\v 8 Kaeŋ meleeno Boaznoŋ Ruut kokaeŋ ijoro: “Borana moba, nii qaa goroga moŋ gomaŋa: Gii gawoŋ koi mende mesaoŋ tosaaŋa yoŋoo gawonoŋ mende kema baali meŋ kululuuwa. Mono noo weleŋqeqe embauruna yoŋowo motooŋ koikanoŋ otama laligowa.  
\v 9 Nii gawoŋ ejauruna goosiriwubotiwaa soŋgo anjeŋ. Gawoŋ noma nomaeeŋ kema dumuŋ kota kumbuti, gii mono iikawaa jaagaleŋ ano yoŋoo gemagianoŋ kema emba yoŋowo laligowa. Apugaajoŋ mobagati eeŋ, weleŋqeqe yoŋonoŋ apu koworaŋenoŋ kosojuti, saanoŋ iikanoŋ kema apu newa.”   
\p
\v 10 Kaeŋ ijoro Ruutnoŋ moma balonoŋ kemeŋ usugoŋ Boaz kokaeŋ ijoro: “Nii nomaembaajoŋ waba laligoŋ kileŋ goo jaanoŋ kiaŋkoomu mokoloowe iikaaŋa kalaŋ koma nonjaŋ?”   
\p
\v 11 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Nii goo nanamemeŋgaa sunduya ii kuuya jegi mojeŋ. Gii loganoŋ komuro eŋaroga awaagadeeŋ galeŋ koma laligoŋ kouna. Gii nemuŋmaŋga ano kolokoloo kantriga mesaoŋ ejemba wala mende moma nononati, kileŋ nonoo batunananoŋ kaŋ laligojaŋ.  
\v 12 Gii sumaŋuruga sili awaa qendeema oŋona Anutu Israel nonoo Poŋnananoŋ mono iikawaa tawaya gomba. Kurunoŋ eŋgaŋanoŋ meraaŋa reeŋreeŋ koma oŋomakeji, iikawaa so gii Anutuwaa umuganoŋ laligomambaajoŋ koi kana.”   
\p
\v 13 Kaeŋ ijoro Ruutnoŋ kokaeŋ meleeno: “Somatana, nii goo gawoŋ meme embauruga yoŋoo tani qaagoto, giinoŋ kileŋ sili awaa qendeema nonjaŋ. Giinoŋ qaa nuna selena tunja.” Kaeŋ meleeno.   
\p
\v 14 Nembanene kambaŋanoŋ karo Boaznoŋ Ruut kokaeŋ ijoro: “Saanoŋ koi kaŋ bered kitia meŋ wain apu aasoŋawonoŋ qenduŋgoŋ newa.” Kaeŋ ijoro gawoŋ ejemba yoŋowo raro Boaznoŋ baali hoŋa ooŋkootoya tosia muro. Ii muro neŋ tomeŋa juno nene tosia mesaoro raro.  
\v 15 Rama waama kema toroqeŋ baali gowia otano Boaznoŋ gawoŋ ejauruta kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Iinoŋ baali gowia boraŋawo iikawaa batugianoŋga kaaŋagadeeŋ otama meŋ kululuuwaati eeŋ, oŋo mono qaa tokoroŋkota mende jeŋ mubu.  
\v 16 Kaeŋ qaagoto, baali gowia tosia ii boraŋgianoŋga kaaŋagadeeŋ horogi kamaaro aŋgi kaŋ iyaŋaajoŋ meŋ kululuuwaa. Oŋo mono ii mende jeŋ mubu.”   
\p
\v 17 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono Ruutnoŋ baali gowia korama meŋ kululuuro uro hoŋa ano kaawoya mendeema oromambaa sapa sarayawonoŋ kosoŋ korereŋgoŋ gosiro hoŋa geso karoombaa so (36 liita) kolooro gomaŋ siŋsiŋgoŋ karo.  
\v 18 Kaeŋ kolooro baali hoŋa ii meŋ taonoŋ eleema kaŋ dawi koranoti, ii eŋaroya qendeema muro. Kawaa gematanoŋ nene neŋ timbiriiŋgoŋ tosia mesaoroti, ii kaaŋagadeeŋ unjuma muro.   
\p
\v 19 Ii muro kokaeŋ qisiro: “Gii kete dakanoŋ kema baali otama meŋ laligojaŋa? Morowaa gawonoŋ kema gawoŋ meŋ laligojaŋa? Eja galeŋ koma gonjaati, Anutunoŋ mono ii kotuegoŋ muba.” Kaeŋ qisiro morowaa gawonoŋ kema gawoŋ meŋ laligoroti, iwaa sunduya Naomi ijoro: “Nii kete eja mombo gawoŋ mejeŋati, iwaa qata ii Boaz.”   
\p
\v 20 \x * \xo 2.20 \xt Lew 25.25\x* Kaeŋ ijoro Naomiwaa eleŋa kamaaro kokaeŋ ijoro: “Poŋnoŋ mono Boaz kotuegoŋ muba. Poŋnoŋ kiaŋkoomu nonomambaa qaa somoŋgoroti, iikawaa so mono pondaŋ lomeraaŋurunanoŋ komugiti ano anana kete koi laligojoŋi, nonoojoŋ kiaŋkoomuya mende aŋgoŋ koma laligoja.” Toroqeŋ qaa kokaeŋ jero: “Eja ii nonoo tinitosananaga ano isinanaa doweya meme ejaga. Kawaajoŋ iinoŋ mono saanoŋ galeŋ koma nonombaa.”   
\p
\v 21 Kaeŋ jero moma Moab emba Ruutnoŋ kokaeŋ jero: “Qaa moŋ toroqeŋ kokaeŋ nijojaa: ‘Gii mono noo gawoŋ meme ejemba yoŋowo boŋ qeŋ laligona noonoŋ baali kuuya ii kundaborowuya.’”   
\p
\v 22 Kaeŋ jero Naominoŋ kokaeŋ ijoro: “Oo eŋarona, ii awaa. Gii tosia yoŋoo gawoŋ korianoŋ kena sili bologa ama gombubo. Kawaajoŋ gii saanoŋ Boazwaa gawoŋ meme emba yoŋowo kema gawoŋ meŋ laligowa.”  
\v 23 Kaeŋ jero Ruutnoŋ Boazwaa gawoŋ meme emba yoŋoo kosogianoŋ boŋ qeŋ laligoŋ hoŋa otama meŋ kululuuŋ laligoro baali ano wiit kuŋkuŋ kambaŋanoŋ tegoro. Tegoro toroqeŋ eŋaroya Naomiwo laligori. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Ruut ano Boaz yoronoŋ baali gawonoŋ aitoŋgori.  
\p
\v 1 Kambaŋ tosia tegoro Naominoŋ eŋaroya Ruut kokaeŋ ijoro: “Oo eŋarona, nii saanoŋ eja moŋ batogoŋ mokoloowe galeŋ koma gono iwo keraqeeaŋgo qaganoŋ geeŋgo miriga kalaŋ koma raba.  
\v 2 Gii gawoŋ meme emba yoŋowo mokotaaŋ laligonati, iyoŋoo galeŋgia Boaznoŋ mono nonoo tinitosananaga. Moba, iinoŋ kete gomantiiŋa baaliqeqe sombenoŋ kemeŋ baali hoŋa ano kaawoya mendeema oromambaajoŋ sapa sarayawonoŋ kosoŋ korereŋgoŋ gosiwaa.   
\p
\v 3 Kawaajoŋ gii mono keteda koi apu ariŋ selega kele uŋkoowayawonoŋ moriŋ opo suruga mouma baaliqeqe sombenoŋ kemeba. Emu kemebato, wala sigeŋsigeŋ laligona nembaneneya ano apu kizaŋa nedabororo kawaa gematanoŋ saanoŋ iwaa jaanoŋ asugina giibaa.  
\v 4 Gaombaajoŋ moma kamaaŋ dakanoŋ hoŋ koma ewaati, mono ii iima kanoŋ kemba. Kokojiji gombaatiwaajoŋ qisiwagati, iikawaa kaisareya mono kokaeŋ amba: Gii iwaa kooroŋanoŋ kema kaniaageŋ esu kitia mena waaro kemeŋ ewa. Kaeŋ ena mokolooŋ goma nomaeŋ ambagati, ii gijoro moba.”   
\p
\v 5 Eŋaroyanoŋ kaeŋ ijoro Ruutnoŋ kokaeŋ meleeno: “Qaa kuuya nijojaŋi, ii saanoŋ andaboromaŋa.”   
\p
\v 6 Kaeŋ meleema baaliqeqe sombenoŋ kemeŋ eŋaroyanoŋ jeŋ kotoŋ murotiwaa so otaaŋ andabororo:  
\v 7 Boaznoŋ gomantiiŋaa nembaneneya ano apu kizaŋa nedabororo selia meŋ looriro waama baali tuuŋ mombaa goraayanoŋ kemeŋ gaoŋ ero. Kanoŋ ero Ruutnoŋ oloŋ jaŋjaŋ qeŋ kema kaniaageŋ esu kitia metaama iikanoŋ kemeŋ ero.  
\v 8 Ero gomaŋ ruuŋanoŋ iwoi mombaajoŋ aaruŋ lalaŋaniro uuta tooro moma eleema emba moŋ kanianoŋ eroti, ii mokolooŋ iiro.   
\p
\v 9 Iima qisiŋ muro: “Gii moronoŋ?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Oo somatana, nii Ruut, goo weleŋqeqe embaga. Giinoŋ geeŋgaa isigaa doweya meme ejaga koloojaŋ. Kawaajoŋ Juuda oŋoo nanamemeŋgia otaaŋ nii saanoŋ galeŋ koma noma esuganoŋ turuŋ nomba.”   
\p
\v 10 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Oo borana, Poŋnoŋ mono kotuegoŋ gomba! Gii saanoŋ eja wanaya me qaqabuŋa esuhinagiawo yoŋoo gemagianoŋ kenagato, iikaaŋa mende anjaŋ. Gii eeŋanoŋ isiuruna awaa naŋgoŋ oŋoma laligonago kete ii uuguŋ sili awaa soroya anjaŋ.  
\v 11 Oo borana, gii mono toroko mende moba! Bonjoŋ laligowa! Gii emba awaa soroya koloojaŋi, ii taombaa ejemba kuuyanoŋ moju. Kawaajoŋ gii ii me woiwaajoŋ qisiŋ nombagi, nii ii saanoŋ ama gomaŋa.  
\v 12 \x * \xo 3.12 \xt Ruut 2.20\x* Nii goo tinitosaga kolooŋ galeŋ koma gomaŋatiwaa so koloojeŋ. Qaa ii oŋiato, eja moŋnoŋ nuuguŋ isinaa doweya meme eja mutuya kolooja. Nii iwaa qereweŋaga laligojeŋ.  
\v 13 Kawaajoŋ gii saanoŋ gomantiiŋa koi kokaeŋ ewa. Dowe meme eja mutuyanoŋ woraŋ sewaŋga memambaajoŋ jenagi eeŋ, ii awaato, sewaŋga mende memambaajoŋ mobaati eeŋ, niinoŋ saanoŋ sewaŋga memaŋa. Qaa ii somoŋgoŋ Pombaa qatanoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiijeŋ. Kawaajoŋ saanoŋ bonjoŋ ena gomaŋ ambaa.”   
\p
\v 14 Boaznoŋ kaeŋ ijoŋ emba moŋnoŋ baaliqeqe sombenoŋ iwaanoŋ kamaaroti, moŋnoŋ ii mobabotiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ Ruutnoŋ Boazwaa kanianoŋ kamaaŋ eroto, weŋgeraŋ suluro kambaŋ iikanoŋadeeŋ moŋnoŋ ii mende iima kotoro oloŋ kembaatiwaajoŋ waaro.  
\v 15 Waaro Boaznoŋ kokaeŋ ijoro: “Mono malekuga seleganoŋga metogoŋ qerereeŋ meŋ namba.” Kaeŋ ijoro metogoŋ meŋ nano baali hoŋa 25 kilogrambaa so gosiŋ maaro kemero. Kemero meŋ kobibiiŋ Ruutwaa sawiŋanoŋ ano aŋgoŋ eleema taonoŋ keno.   
\p
\v 16 Ruutnoŋ taonoŋ kema eŋaroyaanoŋ keuro qisiro: “Oo eŋarona, nomaeŋ eŋ kajaŋ?” Kaeŋ qisiro Boaznoŋ iwaa iwoi kuuya anoti, iikawaa sunduya ijoro moro.   
\p
\v 17 Moro kokaeŋ toroqeŋ ijoro: “‘Gii eŋarogaajoŋ bobora mende kemba,’ kaeŋ nijoŋ baali koi nonja.”   
\p
\v 18 Kaeŋ ijoro Naominoŋ kokaeŋ jero: “Oo eŋarona, eja iikanoŋ kete eeŋ haamo mende mewaato, qaaga galeŋ koma laligoro ii mindiŋgogi tegorogo kawaa gematanoŋ rama haamo mewaa. Kawaajoŋ gii mono sosoo mamboma rama qaaga nomaeŋ jegi asugiwaati, ii moba.” Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Boaznoŋ Ruut embiaga mero.  
\p
\v 1 Boaznoŋ taombaa kiropo naguyanoŋ kema qenjaaro sombenoŋ kamaaŋ raro. Raro isiaa dowe meme ejawaa qaa jeroti, iinoŋ kaŋ uugumambaa ano iwaajoŋ kokaeŋ qaro: “Oo alana, gii saanoŋ koi kaŋ kamaaŋ rabaga.” Kaeŋ qaro kaŋ kamaaŋ raro.  
\v 2 Raro Boaznoŋ taonoŋga jota meme eja boro woi (10) oŋoono kagi rabutiwaa iŋijoro motooŋ kamaaŋ ragi.   
\p
\v 3 Ragi Boaznoŋ isiaa dowe meme eja ii kokaeŋ ijoro: “Kambaŋ kokaamba Naominoŋ Moab kantri mesaoŋ eleema karoti, iinoŋ danana Elimelekwaanoŋ baloŋ kitia ii sewaŋa mewutiwaa eja.  
\v 4 Kawaajoŋ niinoŋ kokaeŋ romoŋgojeŋ: Gii qaa ii mobagatiwaa gijojeŋ. Gii isinaraa dowe meme ejaga koloona niinoŋ goo qereweŋga koloojeŋ. Dowe meme eja moŋ mende laligoja. Kawaajoŋ giinoŋ ii sewaŋa mewagatiwaajoŋ kuuŋ gonjeŋ. Gii ii sewaŋa memambaa aiŋa mobagati eeŋ, ii saanoŋ sewaŋa mewato, ii togowagati eeŋ, saanoŋ ii kaaŋagadeeŋ jena momaŋa. Ii saanoŋ eja koi rajuti, iyoŋoo jaanoŋ jewa. Ii kanatuuru tuuŋnaa jotameme koi yoŋoo jaagianoŋ jewa.” Boaznoŋ kaeŋ ijoro eja alianoŋ kokaeŋ ijoro: “Nii ii saanoŋ sewaŋa memaŋa.”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijoro Boaznoŋ jero: “Gii Naomiwaanoŋ baloŋ koria sewaŋa mewagati, kambaŋ iikanoŋ mono Moab emba Ruut, eja komurotiwaa maloya ii kaaŋgadeeŋ sewaŋa mewa. Kaeŋ ana eja komurotiwaa qatanoŋ mono borosamo baloŋ kanoŋ ewaatiwaajoŋ ii galeŋ koma laligowa.”   
\p
\v 6 Kaeŋ jero dowe meme eja mutuyanoŋ meleeno: “Kaeŋ kolooro niinoŋ ii sewaŋa memambaajoŋ amamaajeŋ. Ruutnoŋ neenaa meraboraana yoŋowo motooŋ borosamona mendeeŋgi motomotooŋ yoŋonoŋ baloŋ kitia melamelaa iikayadeeŋ buŋa qeŋ aowubo. Nii kaeŋ amambaajoŋ amamaajeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ saanoŋ ii sewaŋa mena geeŋgaa buŋaga koloowaa.” Kaeŋ meleeno.   
\p
\v 7 \x * \xo 4.7 \xt Dut 25.9\x* Kerugeŋ Israel uutanoŋ moŋnoŋ baloŋ iwoi sewaŋa mero buŋaya kolooro iikawaa qaaya kotiiwaatiwaajoŋ yoŋonoŋ sili kokaeŋ ama laligogi: Qaa jeŋ tegoŋ soomoŋgo aŋgi tegoro iyoroonoŋga moŋnoŋ kana esuya qetegoŋ alia muŋkero. Israel yoŋonoŋ iwoi sewaŋa memewaa qaaya tegoroti, ii sili iikaaŋa kanoŋ qendeema laligogi   
\p
\v 8 Kawaajoŋ eja kanoŋ Boaz kokaeŋ ijoro: “Giinoŋ ii saanoŋ sewaŋa mena buŋaga koloowaa.” Kaeŋ jeŋ kana esuya qetegoŋ Boaz muro.  
\v 9 Ii muro Boaznoŋ jotameme eja ano kanageso kuuya kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ Elimelek, Kilion ano Malon yoŋoonoŋ iwoi kuuya ii Naomiwaanoŋga sewaŋa mejeŋ. Oŋo ii kete jaasewaŋ qeŋ naŋgoŋ jewutiwaa so kolooju.  
\v 10 \x * \xo 4.10 \xt Dut 25.5-6\x* Nii Moab emba Ruut, Malombaanoŋ malo ii kaaŋiadeeŋ sewaŋa mewe noo embanaga koloowaa. Kaeŋ ama eja komurotiwaa qatanoŋ borosamo baloŋ kanoŋ ewaatiwaajoŋ ii galeŋ koma laligomaŋa. Qata kaeŋ mende aliwaato, gbiliurutanoŋ Elimelekwaa qata duduuwubotiwaajoŋ ii gawmambaa buknoŋ oogi eŋ ubaa. Oŋo ii kete jaasewaŋ qeŋ naŋgoŋ jewutiwaa so kolooju.”   
\p
\v 11 \x * \xo 4.11 \xt Jen 29.31\x* Boaznoŋ kaeŋ jero jotameme eja ano kanatuuru taombaa kiropo naguyanoŋ sombenoŋ ragiti, iyoŋonoŋ kuuya kokaeŋ jegi: “Nono ii jaasewaŋ qeŋ naŋgowoŋa. Poŋnoŋ embaga goo mirinoŋ kawaati, ii saanoŋ kotuegoŋ muro iinoŋ mono Reizel ano Lea yoroo so koloowaa. Yoronoŋ Jeikobwaanoŋ meraboraaŋa mamaga qokoloori Israel kanatuurunananoŋ kolooro. Gii saanoŋ Efrata balonoŋ jotameme eja esuhinawo kolooŋ Betlehem taonoŋ qabuŋagawo laligowa.  
\v 12 \x * \xo 4.12 \xt Jen 38.27-30\x* Poŋnoŋ emba malo saraŋ iwaanoŋa gbili gombaati, goonoŋ kanageso yoŋonoŋ mono Juuda ano Taamar yoroo meragara Perezwaanoŋ sumaŋ yoŋoo so kolooŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Boazwaanoŋ gbili yoŋoo qa areŋgia  
\p
\v 13 Kaeŋ ama Boaznoŋ Ruut wama mirianoŋ kema embiaga mero Poŋnoŋ kotuegoŋ muro koro ama meraga mero.  
\v 14 Meraga mero emba yoŋonoŋ Naomiwaa kokaeŋ jegi: “Nono Poŋ mepeseejoŋ. Iinoŋ kete isigaa dowe meme ejaga gonja. Iinoŋ saanoŋ galeŋ koma goma laligowaa. Mera kanoŋ Israel uutanoŋ qaqabuŋayawo koloowaa.   
\p
\v 15 Goo eŋaroganoŋ jopagoŋ gomakeja. Goo merauruga 7 laligowuyagati eeŋ, iinoŋ mono ii kuuya uŋuuguŋ ilaaŋ goma laligoja. Iinoŋ kete esaga gono iinoŋ mono laaligoga tililuaaŋ keraqeeaŋgo qeŋ goma laligowaa. Kanageŋ emba waŋa koloona iinoŋ saanoŋ galeŋ koma gono laligowaga.”  
\v 16 Kaeŋ jegi Naominoŋ mera ii meŋ dooŋgoŋ galeŋ koma muŋ laligoro.   
\p
\v 17 Emba kosianoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ kokaeŋ jegi: “Naomiwaanoŋga esia meraga kolooja.” Kaeŋ jeŋ qata Obed qagi. Obedwaa meria Jesi, esia kiŋ Deiwid.   
\p
\v 18 Qa areŋ koi ii Perezwaanoŋga kanaiŋ nama Deiwidwaanoŋ uja: Perezwaa meria Hezron,  
\v 19 Hezrombaa meria Raam. Raambaa meria Aminadab.  
\v 20 Aminadabwaa meria Naason. Naasombaa meria Salmon.  
\v 21 Salmombaa meria Boaz. Boazwaa meria Obed.  
\v 22 Obedwaa meria Jesi. Jesiwaa meria kiŋ Deiwid. Kiaŋ.