\id ROM - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Room 
\toc1 Poolnoŋ Room yoŋoo Tere ano 
\toc2 Room Tere 
\toc3 Room 
\mt1 Room Tere  
\mt2 Poolnoŋ Room yoŋoo Tere ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Room sitinoŋ gadokopa laligogi uumeleeŋ tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ batugianoŋ siiŋserereŋ qeŋ deema laligogi. Juuda tosianoŋ uugia meleema Juuda nanamemenoŋ ano Kana qaanoŋ qokotaaŋ Anutuwaa aiweseya selegianoŋ kotoŋ oro mende neŋ laligogi. Waba kantriwaa uumeleeŋ tuuŋ yoŋonoŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ qokotaaŋ Anutuwaa Kana qaa baatanoŋ mende kema sewaŋqaari qaganoŋ siŋgisoŋgo afaaŋgoŋ ambombaajoŋ mogi. (6.15) Anutunoŋ Juuda kanageso hoŋa gema uŋuŋ kitigianoŋ waba ejemba oŋoono buŋaya koloogiti, iikawaajoŋ jomoma mepaegoŋ oŋoŋgi. (11.18-20) Kaeŋ ama Juuda uumeleeŋ yoŋonoŋ siligia walaga kaaŋagadeeŋ otaagitiwaajoŋ ama jejewili ama oŋoma laligogi. Juuda tuuŋ yoŋonoŋ waba kantriwaa uumeleeŋ alaurugia sureeŋ oŋoma Juuda siligia mende otaagitiwaajoŋ ama qaagia totoroŋkota jeŋ tegoŋ sewaŋqaari laligogi. (2.17-20; 14.3)  
\ip Mindiriŋ oŋomambaajoŋ Poolnoŋ tuuŋ woi yoŋoojoŋ gejanono qaa aŋa aŋa ooŋ oŋomakeja. Juuda yoŋoo kanagia iŋisaano (2.21-27) waba kantri yoŋonoŋ aisoogi. Qaa waŋa kokaeŋ iŋijoro, “Jiisas moma laariniŋ Anutunoŋ momalaarinana iima qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa. Kana morota moŋ mende eja.” (1.17) Waba kantri ejemba sewaŋpiriŋgia qetegowaatiwaajoŋ kanagia iŋisaama kokaeŋ iŋijoro: “Anutunoŋ oŋoaŋgiaa awaagiaajoŋ ama qaagoto, iyaŋaa kiaŋkomuyaajoŋ ama oŋo meweeŋgoŋ oŋono. (11.30-32) Kawaajoŋ mono kaparaŋ koma Kana qaa teŋ koma laligowu. (7.12-24) Korebore siŋgisoŋgowaa kasa gbadonoŋ laligoŋ tiwilaawombaajoŋ anjonto, (3.23; 5.12) Anutunoŋ iyaŋaa iriŋsoŋsooŋanoŋ kamaawaatiwaajoŋ ama Kraist wasiro. (5.8-9) Uŋa Toroyanoŋ metogoŋ siŋgisoŋgo kiaŋkoomuwaa ku-usunoŋga isama nonombaa. Kawaajoŋ siŋgisoŋgo nanamemeŋ mesaoŋ (6.11-14) mindiriŋ jopagoŋ aoŋ gadokopa yoŋoo batugianoŋ gadokopa kaaŋa mende laligowu.” Gejanono kaaŋa oŋono osoŋ osoŋ teŋ koma mindiriŋ laligogi. Poolnoŋ kambaŋ mutuya Room keno naŋgoŋ mugi toroqeŋ Spein kantrinoŋ kemambaajoŋ moma kaeŋ ooro.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 7 ii kokaeŋ:  
\io1 Jeŋ-asa-asari qaa ano qaa waŋa 1.1-17  
\io1 Kuuyanoŋ siŋgisoŋgowaa hamoqeqewaajoŋ amamaajoŋ 1.18–3.20  
\io1 Anutunoŋ hamo qeŋ nonomakejiwaa kania 3.21–4.25  
\io1 Kraistwo laaligo dologaa kania 5.1–8.39  
\io1 Israel yoŋonoŋ Anutuwaa roromoŋgo areŋnoŋ laligoju 9.1–11.36  
\io1 Uumeleeŋ nonoo sili nanamemembaa qaa 12.1–15.13  
\io1 Qaa tetegoya ano aŋaa yeizozo qaaya 15.14–16.27  
\c 1  
\p
\v 1 Pool nii Jiisas Kraistwaa gawoŋ meme ejaga ano Room uumeleeŋ ejemba oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ kaŋ tere koi oojeŋ. Anutunoŋ noono wasiwasi eja aposol koloojeŋ. Anutunoŋ Oligaa Buŋaya jeŋ seimambaajoŋ meweeŋgoŋ nonota laligojeŋ.   
\p
\v 2 Anutunoŋ oyamboyaŋ laligowombaa Oligaa Buŋaya ninisaambaatiwaa qaaya ii waladeeŋ somoŋgoŋ jero gejatootoo ejembanoŋ moma Buŋa Tere toroya iikanoŋ oogita eja.  
\v 3 Oligaa Buŋawaa kania ii iyaŋaa meria Jiisas Kraist. Iinoŋ baloŋ eja kaaŋa kiŋ Deiwidwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga kolooro.   
\p
\v 4 Siwe eja kaaŋa Uŋayanoŋ solaŋa toroya kolooro. Anutunoŋ ii meŋ gbiliro koomunoŋga waaro ku-usuŋanoŋ asuganoŋ asugiro. Anutunoŋ iikaaŋa kanoŋ iyaŋaa Meria koloojiwaa qaaya ii jeŋ kotiiŋ kuuŋ muro. Poŋnanaa kania kiaŋ.  
\v 5 Kraistnoŋ gawombaa hoŋa kokaeŋ koloowaatiwaajoŋ moro: Nononoŋ waba kantria kantria liligoŋ Jiisaswaa qata batugianoŋ jeŋ seiniŋ moma uugia meleema moma laariŋ muŋ qaaya teŋ koma laligowu. Kawaajoŋ aposol gawoŋa ano kaleŋmoriaŋa ii nonono meŋ laligojoŋ.  
\v 6 Anutunoŋ ejemba Jiisas Kraistwaa buŋa kolooŋ laligowutiwaajoŋ oŋoonoti, Room oŋo kaaŋagadeeŋ iyoŋoo batugianoŋ laligoju.   
\p
\v 7 Uugia meleema Room sitinoŋ laligojuti, niinoŋ kuuya oŋoojoŋ tere koi oojeŋ. Anutunoŋ oŋo iyaŋaa ejemba soraaya laligowutiwaajoŋ oŋooma jopagoŋ oŋomakeja. Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu. Kaeŋ qama kooliŋkejeŋ.   
\s1 Poolnoŋ Anutu mepeseeŋ kokaeŋ qama kooliro:  
\p
\v 8 Gomaŋa gomaŋa kuuya yoŋonoŋ Room oŋoo momalaarigiaa sunduya jegi momakejeŋ. Kawaajoŋ qaana kanaiŋ Jiisas Kraistnoŋ nemuŋ koma nono kuuya oŋoojoŋ ama Anutuna daŋgiseŋ jeŋkejeŋ.  
\v 9 Niinoŋ uusiiŋna kuuya Anutuwaa gawonoŋ ama weleŋa qeŋ Meriaa Oligaa Buŋa jeŋ asariŋkejeŋ. Iikanoŋ suulaŋ oŋo romoŋgoŋ oŋomakejeŋi, ii Anutunoŋ naŋgoŋ jeŋkeja.   
\p
\v 10 Kambaŋ so kokaeŋ jeŋ qama kooliŋkejeŋ, “Oo Anutu, niinoŋ Room yoŋoonoŋ kemambaajoŋ moma kambaŋ koriga mambonjeŋ. Kawaajoŋ mono siiŋgaa so jena kana kolooro kambaŋ kokaamba saanoŋ kemaŋa.”  
\v 11 Iŋiima momalaarigianoŋ kotiiwaatiwaajoŋ moma saanoŋ gawoŋ memewaa momo kaleŋ moŋ oŋomaŋa. Kawaajoŋ kambaŋ mutuya oŋoonoŋ kaŋ iŋiimambaajoŋ awelegoŋ laligojeŋ.  
\v 12 Kokaeŋ ambombaajoŋ awelegoŋkejeŋ: Niinoŋ iŋiibe metulaŋgoŋ nii ano oŋo nomaeŋ moma laariŋkejoŋi, ii amiŋ moma uunoŋ naŋgoŋ keraqeeaŋgo qeŋ aowoŋa.   
\p
\v 13 \x * \xo 1.13 \xt Apo 19.21\x*Oo uumeleeŋ alauruna, oŋo mono kokaeŋ romoŋgoŋ laligowu: Niinoŋ waba kantri tosia yoŋoo batugianoŋ liligoŋ uugia kuuŋ oŋombe meleeŋgiti, iikawaa so oŋoo batugianoŋ kaaŋagadeeŋ hoŋa kolooro iimambaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ kambaŋ mamaga oŋoonoŋ kusu kamambaajoŋ areŋ ama laligoweto, iwoi tosianoŋ mono kambaŋa kambaŋa somoŋgoŋ nono amamaawe.  
\v 14 Anutuwaa jaanoŋ tosa kokaeŋ eŋ nonja: Ejemba tuuŋ kania kania ilaaŋ oŋomambaa qaayanoŋ mono noo qananoŋ eja. Ejemba momogiawo ano lalabubuya yoŋoo weleŋqeqegia mujoŋ koloojeŋ. Mindimindiri qaa Griik mojuti ano qanda\f + \fr 1.14 \ft Qanda, Kooŋ qaanoŋ bus kanaka, ejemba duuyanoŋ iyaŋgiodeeŋ tompiŋ laligoŋ momo mirigia qaa lalabubu laligogi.\f* laligoŋ iyaŋgiaa qaagianoŋ irikawaraka jeŋkejuti, ii kuuya ilaaŋ oŋomambaajoŋ mojeŋ.  
\v 15 Kaeŋ moma Oligaa Buŋa ii Room siti oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ jeŋ asarimambaajoŋ afaaŋgoŋ geregere amakejeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Oligaa Buŋawaa ku-usuŋa kokaeŋ:  
\p
\v 16 \x * \xo 1.16 \xt Maak 8.38\x*Anutuwaa ku-usuŋanoŋ anana kuuya meŋ letoma nonono kambaŋ kokaamba Siwewaa buŋa koloojoŋ. Juuda nononoŋ wala uunana meleema ii moma laariniŋ ano nonoo gemanananoŋ kantri tosaaŋa yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ii moma laariŋ uugia meleeŋgi. Kawaajoŋ Anutunoŋ ku-usuŋa Oligaa Buŋanoŋ ano ejiwaajoŋ ii gamugamu mende amakejeŋ.  
\v 17 \x * \xo 1.17 \xt Hab 2.4\x*Oligaa Buŋanoŋ mono solaŋa koloowombaa kania ninisaamakeja. Buŋa qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, “Solaŋa kolooji, iinoŋ mono momalaariŋanoŋ nemuŋ kono kotiiŋ laligoŋ ubaa. Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Nono Anutu kanaiŋ moma laariniŋ momalaarinana iima qaanana jeŋ tegoro solaŋaniniŋ ano namonoŋ laligowoŋatiwaa so toroqeŋ moma laariŋ muŋ jaayanoŋ solaŋaniŋkeboŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Ananaa siŋgisoŋgonanaajoŋ Anutuwaa iriŋa soomakeja.  
\p
\v 18 Saanoŋ solaŋaniwonagato, ejemba qaa hoŋa nanamemeŋgianoŋ kojaŋgiŋ sisau meŋkejuti, Anutunoŋ ii Siwenoŋ eukanoŋa uuŋ iiro mende sokono iriŋa soomakeja. Ejemba iikaaŋa kuuya iŋiima aŋgonjoragia qetama siligia bologaajoŋ ama kazia iŋisaamakeja.  
\v 19 Ii kokaembaajoŋ: Anutuwaa kania moma kotowombaa so kolooji, ii mono aŋo iŋisaama oŋono batunananoŋ asuganondeeŋ erota momakeju.   
\p
\v 20 Anutuwaa laaligoya mende iimakejonto, ku-usuŋa ii Siwe namo mokolooŋ oroma iikanoŋa kanaiŋ qendeema laligoŋ kouro kambaŋ tetegoya qaa asugiŋ eŋkeja. Kawaajoŋ Anutuwaa borotereya tororo iiniŋ beŋ akadamuyawo koloojiwaa kanianoŋ mono saanoŋ moma kotowoŋatiwaa so kolooja. Kawaajoŋ ejembanoŋ iwoi moŋnoŋ mondoŋ iyaŋgiaa qaagiaa kitia naŋgoŋ jewombaajoŋ amamaaŋkeju.  
\v 21 \x * \xo 1.21 \xt Ef 4.17-18\x*Anutuwaa kania moma kotoŋ laligogito, kileŋ “Iinoŋ beŋnanaga,” kaeŋ mende jeŋ ii mende mepeseegi qabuŋaya batugianoŋ mende kolooro. Kaeŋ mende kolooroto, qaa omaya lansaŋ romoŋgogi momogianoŋ looriro moto koloogi. Uu momakootogia qaa iikanoŋ mono umuŋ koma paŋgamaŋ mero tiŋtuaŋ laligoju. Kawaajoŋ “Anutuwaa kania mende mojoŋ,” jeŋ mondomondo laŋ aŋgi mende sokonja.   
\p
\v 22 “Momakooto ejemba laligojoŋ,” jeŋ selegia meŋ uma laligogito, iikaaŋa kanoŋ ejemba uugia qaa kolooju.  
\v 23 \x * \xo 1.23 \xt Dut 4.16-18\x*Anutu qabuŋaya asamararaŋawo kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ ubaati, ii mende mepeseeŋ waeya mende meŋ laligogito, ii mesaoŋ tando lopioŋ ano borosowo uŋa tosaaŋa kuugi. Tando lopioŋ sogogi kaitanigianoŋ eja koomuyaa so kolooju. Uŋa tosaaŋa megi kooŋ, oro ano namonoŋ bagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti, iyoŋoo so kolooju. Yoŋonoŋ ii usugoŋ beŋ kaaŋa mepeseeŋ oŋoma laligogi.   
\p
\v 24 Kaeŋ ama laligogitiwaajoŋ Anutunoŋ ii gema uŋuro iyaŋgiaa uugiaa siiŋ kombombaŋa tondu otaaŋ serowiliŋ ama iyaŋgiaa selegia gamu qeŋ meŋ kamaaŋ aoŋ laligoju.  
\v 25 Anutuwaa qaa hoŋa mesaoŋ kitianoŋ qaa qoloŋmoloŋgoyanoŋ qokotaagi. Mokomokoloo Toya oŋanoŋ mende goda qeŋ weleŋa mende qeŋ laligogito, iwoi mokolooroti me iyaŋgiaa borogianoŋ megiti, iikawaa siiŋa kolooro moma borotere yoŋoo waegia meŋ mepeseeŋ oŋoma laligogi. Iikaaŋa laligogito, nononoŋ mokomokoloo Tonana ii kambaŋ tetegoya qaa mepeseeŋkeboŋa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\p
\v 26 Kaeŋ ama laligogitiwaajoŋ Anutunoŋ ii gema uŋuro iyaŋgiaa siiŋgia kombombaŋa gamuyawo ii tondu otaaŋ kokaeŋ aŋgi: Yoŋoo embaurugianoŋ loemba kana dindiŋa mesaoŋ iyaŋgiodeeŋ meleema agimiŋ aoŋ laligogi.  
\v 27 Eja yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ embawo agimiŋ aoŋ laaligo mesaoŋ dogogi. Serowiliŋ ambutiwaa siiŋgia kombombaŋa ii eja batugianoŋ horoŋ aoŋ mogi geriawo kolooro aŋgiodeeŋ meleema agimiŋ aoŋ aŋgonjoragiawo kolooŋ laligogi. Dogoŋ jeubaba laligogitiwaa iroŋa ii Anutunoŋ sogianoŋ meleema oŋono qagianoŋ uro boligi.   
\p
\v 28 Anutuwaa kania moma kotowombaajoŋ mogi kamaaŋqeqeta kolooro mesaogi Anutunoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii gema uŋuro iyaŋgiaa roromoŋgogia doogoyanoŋ galeŋ koma oŋono nanamemeŋ gamuyawo ama meŋ laligogi.  
\v 29 Nanamemeŋ doogoya ano sili bologa kania kania iikanoŋ uugia saa qero kokaeŋ amakeju: Iwoi otoko ama neŋ mewombaajoŋ koposoŋgoŋ aŋgomokoloŋ amakeju. Tosaaŋa yoŋoonoŋ iwoiwaajoŋ goroŋkiki amakeju. Ejemba uŋugi komuŋkeju. Aŋgowowo ama tosaaŋa tiligoŋ oŋomakeju. Ejemba tosaaŋa konjiliŋ qaganoŋ bologa ama oŋombombaajoŋ momakeju. Ejemba gejagianoŋ qaa saŋe aŋgi kemero dimboŋawo juma kemakeja.   
\p
\v 30 Gemaqeqe qaa jeŋkeju. Anutuwaa yoŋ jeŋkeju. Sili bologa geriawo teŋ koma otaaŋkeju. Jaba-arambaraŋ ama selegia meŋ umakeju. Selenoŋ kuukuu ano sili bologa morota morota mokolooŋkeju. Nemuŋmaŋ qaagia mende teŋ komakeju.   
\p
\v 31 Momogia mende tooro uugia qaa laligoŋ qaa laŋ somoŋgoŋ mende otaaŋkeju. Ala-ala mende ama tosaaŋa yoŋoojoŋ wosomomo mende moma kere meŋ oŋomakeju.  
\v 32 Anutunoŋ kana dindiŋa kokaeŋ jeŋ kotorota eja: Ejemba bologa kaaŋa amakejuti, iyoŋonoŋ mono koomu kotakotaa buŋa koloowutiwaa so kolooju. Yoŋonoŋ jeŋkooto ii moma asarijuto, kileŋ iyaŋgio bologa ii amakeju ano iikayadeeŋ qaagoto, tosianoŋ kaaŋa aŋgi ii “Saanoŋ!” jeŋ wambelaaŋ naŋgoŋ oŋomakeju. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Anutunoŋ qaanana gosiŋ dindiŋagadeeŋ jeŋ tegoŋkeja.  
\p
\v 1 \x * \xo 2.1 \xt Mat 7.1; Luuk 6.37\x*Oo alana, gii tosia yoŋoo qaagia jeŋ tegoŋkejaŋ me qaago? Gii tosaaŋa yoŋoo qaagia jeŋ tegoŋ geeŋgo nanamemeŋ iikayadeeŋ amakejaŋ. Kawaajoŋ alagaa qaaya moŋ jeŋ tegojaŋi eeŋ, mono geeŋgaa qaa kaaŋagadeeŋ jeŋ tegona iikawaa iroŋanoŋ mono geeŋgaa qaganoŋ ubaa. Kawaajoŋ uuta me kamaaŋqeqeta koloojaŋi, ii kileŋ mono iwoi moŋnoŋ mondoŋ geeŋgaa qaawaa kitia naŋgoŋ jemambaajoŋ amamaaŋkejaŋ.  
\v 2 Ejemba nanamemeŋ bologa kaaŋa amakejuti, Anutunoŋ iyoŋoo qaagia qaa hoŋaa so gosiŋ jeŋ tegoŋkeja, ii mojoŋ.   
\p
\v 3 Kawaajoŋ nomaeŋ romoŋgojaŋ? Gii namo ejaga ano kileŋ iwoi kaaŋa amakejuti, iyoŋoo qaagia jeŋ tegoŋ geeŋgo nanamemeŋ iikayadeeŋ ana sokonja me qaago? Anutunoŋ qaaga gosiŋ jeŋ tegoŋ iroŋa meleema gono hoŋa goo qaganoŋ ubaa. Anutuwaa jaanoŋ mende kokomomola meŋ asaŋgowaga.   
\p
\v 4 Anutunoŋ ŋala meŋ nonoma kileŋananaa iroŋa uulaŋawo mende meleembaato, mamboma moma mokosiŋgoŋkeji, qaa iikawaajoŋ jejewili anjaŋ me? Anutunoŋ uuawagaya qendeema uuga meleembagatiwaajoŋ horoŋ gomakeji, iikawaajoŋ tompiŋ laligowabo.  
\v 5 Gii gejajuju ama uuga mende meleembagati eeŋ, iikaaŋa kanoŋ Anutuwaa jaanoŋ kokomomola mende mewagato, iriŋsoŋsooŋanoŋ mono goo qaganoŋ seiŋ ubaa. Kazi kambaŋanoŋ kaŋ kuuro qaanana dindiŋagadeeŋ jeŋ tegowaa. Iroŋa meleema nonombaati, kambaŋ iikanoŋ iriŋsoŋsooŋa mono asuganoŋ ninisaano iima moboŋa.   
\p
\v 6 \x * \xo 2.6 \xt Ond 62.12; Gba 24.12\x*Anutunoŋ mono “Nanamemenanaa so motomotooŋ ananaajoŋ kitia meleema nonombaati,” ii kokaeŋ:  
\v 7 Anutunoŋ qabuŋaya nonombaatiwaajoŋ mamboma akadamunanawo koloowombaajoŋ kaparaŋ koma pondaŋ nama gawoŋ awaa awaa meŋ laligojoŋi, ananaajoŋ laaligo kombombaŋa nonombaa. Ii nonono kambaŋ tetegoya qaa oyaŋboyaŋ laligoŋ uboŋa.  
\v 8 Iikaaŋa laligoŋ uboŋato, ejemba iyaŋgiaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ kirinjaba meŋ Buŋa qaa hoŋa gema qeŋ qaa bologa otaaŋkejuti, Anutuwaa iriŋanoŋ mono iikawaajoŋ soono uugereya ano qagianoŋ ubaa.  
\v 9 Uugereya ii wala Juuda nonoo qanananoŋ uro nonoo gemanananoŋ kantri tosaaŋa kaiyaka bologa amakejuti, kuuya iyoŋoo qagianoŋ kaaŋagadeeŋ uro siimbobolo kakasililiŋ moma laligowuya.   
\p
\v 10 Kaeŋ laligowuyato, Juuda ano nonoo gemanananoŋ kantri tosianoŋ kaaŋagadeeŋ uugia meleema kaiyaka awaa amakejuti, Anutuwaa akadamuyanoŋ mono kuuya ananaa qanananoŋ uro qabuŋa nonono luaenoŋ laligowoŋa.  
\v 11 \x * \xo 2.11 \xt Dut 10.17\x*Anutunoŋ ejemba tosaaŋa mende ninisorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejato, so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakeja.   
\p
\v 12 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Kantri tosaaŋa yoŋonoŋ Anutuwaanoŋ Kana qaa mende weeŋgoŋ moma siŋgisoŋgo laŋ amakejuti, iyoŋonoŋ mono korebore tompiŋ laligoŋ tiwilaawuya. Juuda nononoŋ Anutuwaanoŋ Kana qaa weeŋgoŋ moma kileŋ siŋgisoŋgo amakejoŋi, Anutunoŋ mono qaa iikawaa so kuuya gosiŋ nonoma qaanana jeŋ tegowaa.  
\v 13 Ejemba Anutuwaanoŋ Kana qaa eeŋ momakejuti, iyoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋa mende kolooju. Qaagoto, Kana qaa teŋ koma otaaŋkejuti, Anutunoŋ mono iyoŋoo qaagia jeŋ tegoro solaŋaniwuya.  
\v 14 Kantri tosianoŋ Anutuwaanoŋ Kana qaa mende meŋ laligojuto, tosianoŋ kileŋ tondu iyaŋgiaa aiŋgiaa so romoŋgoŋ amakeju. Anutuwaa kana qaaya mende mojuto, kileŋ momogianoŋ jeŋ kotoŋ oŋono Anutuwaa kana qaawaa so ama iikawaa baatanoŋ laligoju.   
\p
\v 15 Kaaŋa laligojutiwaa kania ii asuganoŋ asugiŋ kokaeŋ eja: Anutunoŋ ejemba mokolooŋ nonoma iikanoŋ Kana qaayaa jeŋkootoya ii kuuya ananaa uunananoŋ anota eja. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaaya jeŋ saŋe amakeji, ii waba kantri yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ momakeju. Ii uugiaa gejianoŋ mogi qaagia iŋijoro Anutuwo ororoŋ momakeju. Anutunoŋ uumomo oŋonoti, iikanoŋ kambaŋ tosaaŋanoŋ qaa jakeyanoŋ ama kuuŋ oŋono moma boliŋkeju ano kambaŋ tosaaŋanoŋ qaagia naŋgoŋ jero moma qeaŋgoŋkeju.  
\v 16 Oligaa Buŋa jeŋ asariŋkejeŋi, iikawaa so kambaŋ somatanoŋ kokaeŋ koloowaa: Kraist Jiisasnoŋ Anutu ilaaŋ muro ejemba ananaanoŋ qaa aasaŋgoya aasaŋgoya gosiŋ jeŋ tegoŋ nonombaa. Kiaŋ.   
\s1 Kana qaa iikanoŋ kanianana nomaeŋ ninisaanja?  
\p
\v 17 Gii geeŋgaa qaga Juuda ejaga qama Kana qaanoŋ hamo qeŋ gombaatiwaajoŋ moma laariŋ “Anutuwaa buŋa koloojeŋ,” jeŋ selega mepeseena sokonja me qaago?  
\v 18 Gii Anutuwaa jetaa so laaligowaa qaaya moma sorogoŋ laligojaŋ. Anutuwaa Kana qaa kuma goŋgitiwaajoŋ ama kana awaa soro otaamambaajoŋ jeŋ qaa kuuya gosiŋ hoŋa ano qoloŋmoloŋgoya mendeemakejaŋ.  
\v 19 Gii “Saanoŋ jaagoo ejemba ala ilailaagia kolooŋ uŋuamaŋa,” jeŋ awelegoŋ aoŋkejaŋ. Paŋgamanoŋ laligojuti, ii meŋ asariŋ oŋombagatiwaa so awasaŋkaka koloojaŋ.   
\p
\v 20 Kaeŋ kolooŋ kokaeŋ jeŋkejaŋ, “Kana qaa kuma noŋgita momakooto mokolooŋ qaa hoŋaa kania modaborojeŋ.” Kaeŋ jeŋ afaaŋgoŋ kokaeŋ jeŋkejaŋ, “Nii saanoŋ ejemba momogia qaa yoŋoo boigia koloomaŋa. Saanoŋ naambora yoŋoo qaqazugia kolooŋ kuma oŋomakemaŋa.”  
\v 21 Kaeŋ jeŋ tosaaŋa kuma oŋoma naambaajoŋ geeŋga mende kuma aoŋkejaŋ? “Yoŋgoro mende mewa,” jeŋ ejemba uugia kuuŋ oŋomakejanto, geeŋgo yoŋgoro meme koloona mende sokonja.   
\p
\v 22 “Serowiliŋ mende amba,” kaeŋ iŋijona mogito, geeŋgo serowiliŋ anjaŋ me qaago? Tando lopioŋ sisi meŋ oŋomakejanto, kileŋ geeŋgo jiwowoŋ jigonoŋ uma iwoi aŋgoŋ koma leiŋ qeŋ meŋkejaŋ. Ii mende sokonja.   
\p
\v 23 Anutuwaanoŋ Kana qaawo laligojaŋiwaajoŋ selega tondu meŋ umakejanto, geeŋgo ii waleema iikaaŋa kanoŋ Anutuwaa qabuŋaya meŋ kamaaŋ ama laligona gamuyawo kolooŋkeja.  
\v 24 \x * \xo 2.24 \xt Ais 52.5\x*Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Oŋoo siligiaajoŋ ama waba kantri kanageso yoŋonoŋ Anutuwaa qata mepaegoŋ batugianoŋ mepaqepae amakeju.”   
\p
\v 25 Anutuwaanoŋ Kana qaa otaaŋ laligojaŋi eeŋ, Anutuwaa aiweseya seleganoŋ kotogiti, iikanoŋ mono ilaaŋ gono sokonja. Ii sokonjato, kana qaa waleema siŋgisoŋgo amakejaŋi eeŋ, mono aiweseya mende memetaa taniŋaeŋ kolooŋ eeŋ tondu laligojaŋ.  
\v 26 Tosianoŋ Anutuwaa aiweseya selegianoŋ mende kotogi kileŋ kana qaawaa jeŋkootoya otaaŋkejuti eeŋ, Anutunoŋ aiwese ii selegianoŋ ejiwaa so kaaŋa iŋiiro sokonja.   
\p
\v 27 Iikaaŋa iŋiiro yoŋoonoŋga moŋnoŋ saanoŋ Kana qaawaa so goo qaaga tooŋ gosiŋ jeŋ tegoro kamaawaa. Anutuwaa aiweseya seleganoŋ kotogi Kana qaawaa waŋa motomotooŋ moma aŋgoŋ koma laligojanto, ii waleema siŋgisoŋgo amakejaŋiwaajoŋ ama kamaawaa.  
\v 28 Eja moŋnoŋ selenondeeŋ Juuda ejaga kolooji eeŋ, iinoŋ mono Juuda eja hoŋa mende kolooja. Kaaŋagadeeŋ Anutuwaa aiweseya selianondeeŋ kotogi yaŋgiseŋ amakejuti eeŋ, ii mono aiwese omaya, hoŋa qaa.   
\p
\v 29 \x * \xo 2.29 \xt Dut 30.6\x*Hoŋa qaagoto, eja moŋ uutanoŋ Juuda ejaga kolooji, iinoŋ mono Juuda eja hoŋa kolooja. Kaaŋiadeeŋ Anutunoŋ uunana qosoma Uŋaya Toroya iikanoŋ ano laligoji, iikanoŋ mono aiwese hoŋa kolooja. Kana qaawaa waŋa otaaŋ eja selia kotogi baloŋ ejembanoŋ mogi umakejato, Anutunoŋ aiweseya uunananoŋ nanjiwaajoŋ moro uro mepeseeŋ nonomakeja. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Anutunoŋ qaaya pondaŋ otaaŋkeja.  
\p
\v 1 Kaeŋ ero Juuda ejemba laligojoŋi, iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nononaga? Anutuwaa aiweseya selenananoŋ kotogiti, iikawaa hoŋanoŋ mono nomaeŋ kolooŋ nononja?  
\v 2 Hoŋanoŋ mono laaligo kuuya kanoŋ mamaga kolooŋ oŋanoŋ ilaaŋ nonomakeja. Iikawaa qaaya mutuya ii kokaeŋ: Anutunoŋ Buŋa qaaya nonono ananaa buŋa kolooro laligojoŋ.   
\p
\v 3 Kaeŋ laligojonto, ananaanoŋga tosianoŋ Anutu mende moma laariŋ muŋ laligogi nomaeŋ ama oŋombaa? Yaŋgiseŋ laligogitiwaa iroŋa meleema mono nomaeŋ ama nonombaa? Uujopaya somoŋgoŋ aŋgoŋ kono omaya koloowaa me nomaeŋ?  
\v 4 \x * \xo 3.4 \xt Ond 51.4\x*Ii qaago totooŋ! Anana koreboreyanoŋ ejemba qooloŋgoya koloojonto, Anutunoŋ hoŋa toontooŋa kolooja. Anutuwaa kania ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Qaa jakeyanoŋ ama qisiŋ goŋgi qaagaa kitia jeŋ asariŋ iikanoŋ dindiŋa kolooŋ haamo ama oŋoma namba. Goo kaniaga kaaŋa mokolooŋ naŋgoŋ jewuya.”   
\p
\v 5 Anana nanamemeŋ doogoya otaaniŋ Anutunoŋ qindiŋgoŋ nonono iikanoŋ nanamemeŋa dindiŋanoŋ asuganoŋ asugiji eeŋ, anana qaa iikawaajoŋ mono nomaeŋ jewonaga? Nii qaa ii namo ejemba momonanaa so kokaeŋ jejeŋ: Anutunoŋ iroŋa meleeno iriŋsoŋsooŋanoŋ qanananoŋ uji, iwaa momoyanoŋ kaeŋ dogoja me qaago?  
\v 6 Qaago, ii mono kozigeŋ! Anutunoŋ doogoya koloonagati eeŋ, iinoŋ gomaŋa gomaŋa ananaa qaanana mono nomaeŋ gosiŋ tororo jeŋ tegonaga?   
\p
\v 7 Niinoŋ eja qoloŋmoloŋgoya koloowe Anutunoŋ qaaya hoŋa iikanoŋ mindiŋgoŋ nono iwaa qabuŋayanoŋ iikaeŋ asuganoŋ kolooja. Kaeŋ kolooro niinoŋ siŋgisoŋgo ambeti, Anutunoŋ iikawaa qaaya mono nomaembaajoŋ jeŋ tegoja? Nomesaoro neenaa jaajaa laligowe sokonaga me qaago? Qaayanoŋ mono mende looriŋ kamaawaa.  
\v 8 Mono kokaeŋ jeniŋ sokonaga, “Nono saanoŋ bologa toroqeŋ aniŋ Anutunoŋ ii mindiŋgoro sili awagaa hoŋanoŋ asugiro qaayanoŋ qabuŋayawo koloowaa.” Tosianoŋ nonoojoŋ qaa sologeŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Poolnoŋ qaa kaeŋ jeŋ iikawaa so laŋ amakeja.” Kaeŋ ama jegitiwaa qaaya ii Anutunoŋ gosiŋ sogianoŋ jeŋ tegoŋ oŋombaa, ii mojeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Ejemba moŋnoŋ solaŋa mende kolooja.  
\p
\v 9 Qaa kaeŋ amiŋ moma ii nomaeŋ jeŋ tegowonaga? Juuda nononoŋ kantri tosaaŋa uŋuuguŋ Anutuwaa jaanoŋ dindiŋa koloojoŋ me qaago? Qaago totooŋ! Iikawaa qaaya mono waladeeŋ kokaeŋ jeŋ kotiiniŋ: Juuda me kantri tosaaŋa koloowonagati, anana korebore siŋgisoŋgo aniŋ kokosiiŋ nonono laligojoŋ. Kawaajoŋ selenana meŋ ubombaajoŋ amamaaŋkejoŋ.  
\v 10 \x * \xo 3.10 \xt Ond 14.1-3; 53.1-3\x*Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Moŋnoŋ moŋ solaŋa dindiŋa mende totooŋ kolooja.   
\q2
\v 11 Mombaa uutanoŋ momo mende kolooŋ asariro tondu laligoju. Moŋnoŋ moŋ Anutu mokoloomambaajoŋ mende kaparaŋ komakeja.   
\q2
\v 12 Qaagoto, kuuyanoŋ mono kana uuguŋ sisau laligoju.  
\q2 Koreborenoŋ mono boliŋ Anutuwaa jaanoŋ aŋgonjoragiawo kolooju. Awaa kolooŋkeji, motoondago moŋ ii mende totooŋ mokoloojeŋ.   
\q2
\v 13 \x * \xo 3.13 \xt Ond 5.9; 140.3\x*Neselaŋgianoŋ aŋgomokoloŋ amakeju.  
\q2 Neŋgbaogbaogianoŋ qasiriwaa roŋ kaaŋa aantama nano koomuwaa kaŋgaruga kaaŋa iikanoŋ ejemba laŋ tiwilaaŋ oŋomakeju. Qaa bologa ii qatowaa jeta nombeŋ warabe kaaŋa buugianoŋ saa qeŋ ero jegianoŋ ejemba tondu iŋiŋkeju.   
\q2
\v 14 \x * \xo 3.14 \xt Ond 10.7\x*Qaa kowoga seiyawonoŋ mono buugia saa qero ejemba tondu qasuaaŋ oŋomakeju.   
\q2
\v 15 \x * \xo 3.15 \xt Ais 59.7-8\x*Ejemba tondu uŋuŋ sagia molaawutiwaajoŋ kanagianoŋ kike uulaŋawo kema kaŋkeju.   
\q2
\v 16 Nanamemeŋgiaa kania dogoro laligojutiwaa aiwesegia kokaeŋ kolooja: Daeŋ daeŋ liligoŋkejuti, iikanoŋ mono kondemondeeŋ aŋgi ejemba uugianoŋ boliŋ kobooŋkeja.   
\q2
\v 17 Luaenoŋ laaligowaa kania ii mende moma kotoŋ yagoju.   
\q2
\v 18 \x * \xo 3.18 \xt Ond 36.1\x*Anutu goda qewombaa qaaya ii uugianoŋ mende eja. Jeta uuguwubotiwaajoŋ keegia mende moma eeŋ laŋ laligoju.”  
\m Anutuwaanoŋ qaa kaeŋ eja.   
\p
\v 19 Anutunoŋ Kana qaa kokaembaajoŋ nonono, ii mojoŋ: Kana qaa kuuya kanoŋ gomaŋ so somoŋgoŋ nonomakeja. Anana qaa kawaa baatanoŋ kema teŋ koma laligoniŋ sokombaa. Mende teŋ komboŋati eeŋ, Anutunoŋ mono iroŋa meleema nonono tiwilaawoŋa. Kawaajoŋ sombunana moma mondomondonana mesaoŋ qaanana bogoro laligoŋ teŋ koma muniŋ sokombaa. Anutunoŋ ejemba kananana kaeŋ ninisaanota eja.   
\p
\v 20 \x * \xo 3.20 \xt Ond 143.2; Gal 2.16\x*Kana qaanoŋ somoŋgoŋ nonomakejato, nono kuuya ii otaa-wombaajoŋ amamaaŋkejoŋ. Anutuwaanoŋ Kana qaanoŋ siŋgisoŋgo-nana meŋ asugiro iima saanoŋ moma kotowoŋato, kana iikanoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloowombaajoŋ amamaawoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Solaŋa koloowoŋatiwaa kania ii momalaari.  
\p
\v 21 Nononano amamaaŋkejonto, Anutunoŋ Kana qaa otaaŋ solaŋa koloowoŋatiwaajoŋ ii mende jeroto, kana morota kokaeŋ areŋgoŋ jerota eja: Anutunoŋ aŋo qaanana jeŋ tegoro iwaa jaanoŋ solaŋaniwoŋa. Anutunoŋ qaa ii Mooses ano gejatootoo ejemba yoŋoojoŋ iŋisaano naŋgoŋ jeŋ Buŋa Terenoŋ oogita kambaŋ kokaamba asuganoŋ asugiro mojoŋ.   
\p
\v 22 \x * \xo 3.22 \xt Gal 2.16\x*Kawaajoŋ kanoŋa me kanoŋa anana Jiisas Kraist moma laarijoŋi, Anutunoŋ mono kuuya ananaa qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa. Ejemba tuuŋ morota morota anana Anutuwaa jaanoŋ ororoŋ koloojoŋ.  
\v 23 Ejemba kuuya anana siŋgisoŋgo ama Anutuwaa asamararaŋaajoŋ amamaajoŋ.   
\p
\v 24 Ii amamaajonto, Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ kolooro Kraist Jiisasnoŋ dowenana mero. Anutunoŋ kaleŋ iikawaajoŋ ama qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa.  
\v 25 Wala siŋgisoŋgo ama laligogiti, Anutunoŋ ii moma mokosiŋgoŋ iroŋa uulaŋawo mende meleema oŋono. Ii mende meleema oŋoma iyaŋaa nanamemeŋ solaŋanoŋ asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ moma Kraist Jiisas siimoloŋ oro kaaŋa kolooro qegi komuro Anutuwaa jaanoŋ koma konjoratiŋ nonombaatiwaa kania kolooro. Saya molaaroti, ii moma laariniŋ iikaaŋa kanoŋ siŋgisoŋgonana soŋgbama mesaoro solaŋaniwoŋa.  
\v 26 Kania ii kambaŋ kokaamba asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ moma Jiisas kaeŋ ama muro. Anutuwaa nanamemeŋ solaŋa ii kokaeŋ: Aŋo solaŋa kolooja ano moŋnoŋ Jiisas moma laariji, mono iwaa qaaya jeŋ tegoro solaŋaniŋkeja.   
\p
\v 27 Kaeŋ kolooro mono naambaajoŋa selenana meŋ ubonaga? Iwoi mombaajoŋa ama qaago totooŋ. Kana qaa otaaŋ solaŋa koloowombaajoŋ ii amamaajoŋ. Kaaŋa kanoŋ solaŋa mende koloowoŋato, Jiisas moma laariniŋ Anutunoŋ niniima qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkeboŋa.  
\v 28 Qaa koi jeŋ tegoŋ kota kokaeŋ jeŋ kotiijoŋ: Kana qaa otaaŋkejoŋiwaajoŋ qaagoto, Jiisas moma laariŋ mujoŋiwaajoŋ ama Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkeboŋa.  
\v 29 Anutunoŋ Juuda nonoo Anutunanagadeeŋ mende kolooja. Mono kantri tosaaŋa yoŋoo Anutugia kaaŋagadeeŋ kolooja me qaago? Mono yoŋoo Anutugia kaaŋgadeeŋ kolooja.   
\p
\v 30 \x * \xo 3.30 \xt Dut 6.4; Gal 3.20\x*Anutunoŋ motooŋgo kolooja. Kawaajoŋ selenana kotogi laligojoŋi, nononoŋ moma laariŋ muniŋ meŋ solaŋaniŋ nonomakeja ano selegia mende kotogi laligojuti, ii kaaŋagadeeŋ moma laariŋ mugitiwaajoŋ ama meŋ solaŋaniŋ oŋomakeja.  
\v 31 Moma laariwutiwaa qaa jeŋ kanoŋ kuuŋ oŋoma iikaaŋa kanoŋ Kana qaa meŋ kamaaŋ aniŋ omaya koloowaa me qaago? Ii kozigeŋ qaagoto, Anutuwaanoŋ Kana qaa ii mende qewagoŋkejonto, ii meŋ kotiiŋkejoŋ. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Aabrahamnoŋ Anutu moma laariŋ solaŋa kolooro.  
\p
\v 1 Nono bemunjalenana Aabrahambaa kaniaajoŋ nomaeŋ jewoŋa? Iinoŋ Anutuwaa kania nomaeŋ mokolooŋ iwaa jaanoŋ solaŋa kolooro?  
\v 2 Oŋanoŋ, Anutunoŋ iwaa qaaya ii nanamemeŋa awagaajoŋ ama jeŋ tegoro solaŋaninaga eeŋ, iinoŋ iikawaajoŋ saanoŋ selia meŋ unagato, ii Anutuwaa jaanoŋ qaago.  
\v 3 \x * \xo 4.3 \xt Jen 15.6; Gal 3.6\x*Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Aabrahamnoŋ Anutu moma laariro momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.” Qaa kaeŋ eja.   
\p
\v 4 Qaaya ii mono kaleŋga jeŋ tegoro solaŋaniroto, moŋnoŋ gawoŋ mero galeŋanoŋ tawaya kaleŋga qaagoto, gawoŋ meŋkejiwaa so iima gosiŋ tawaya muŋkeja.  
\v 5 Baloŋ galenoŋ kaeŋ muŋkejato, Anutunoŋ aŋgonjora ejemba ananaa qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkeboŋa. Kawaajoŋ moŋnoŋ oyaŋboyaŋ koloomambaajoŋ gawoŋ mende meŋ Anutu eeŋ moma laariŋ muji, Anutunoŋ mono momalaaria ii iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniwaa.   
\p
\v 6 Deiwidnoŋ kaaŋagadeeŋ qaa kawaa kania naŋgoŋ qaa kokaeŋ ninisaama jero, “moŋnoŋ oyaŋboyaŋ koloomambaajoŋ gawoŋ mende mero Anutunoŋ momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniji, iinoŋ mono simbawoŋawo kolooja.”  
\v 7 \x * \xo 4.7 \xt Ond 32.1-2\x*Kaeŋ jero qaaya ii kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Ejemba Kana qaa waleeŋgi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia mesaoŋ koma konjoratiro laligojuti, iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\q2
\v 8 Poŋnoŋ mombaa siŋgisoŋgoya soŋgbama iiro sokono iroŋa qaganoŋ mende ano ubaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋawo kolooja.”  
\m Qaa kaeŋ eja.   
\p
\v 9 Anutunoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa kania kaeŋ ninisaama Anutuwaa aiwesenanawo nonoojoŋadeeŋ jerota eja me qaago? Kiaŋ qaago. Ii mono kantri tosaaŋa aiwesegia qaa yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ eja. Nononoŋ kokaeŋ jeŋ oodaborojoŋ, “Aabrahamnoŋ Anutu moma laariro momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.”   
\p
\v 10 Mono naa kambanoŋ iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro? Anutuwaa aiweseya selianoŋ kotogi laligoroti, kambaŋ iikanoŋ qaagoto, wala eeŋ laligoroti, Anutunoŋ mono kambaŋ iikanoŋ momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.   
\p
\v 11 \x * \xo 4.11 \xt Jen 17.10\x*Wala eeŋ laligoŋ Anutu moma laariro qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro. Kawaa gematanoŋ sokonotiwaa aiweseya ii selianoŋ kotowutiwaajoŋ jero muŋgeŋ aasoya kaaŋa kolooro. Kaeŋ kolooro iwaa gematanoŋ Anutuwaa aiwesenanawo mende laligoŋ moma laariŋ muniŋ momalaarinana iiro sokono qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋati, Aabrahamnoŋ kuuya ananaa wanjalenanaga kolooro.  
\v 12 Wanjalenana iinoŋ eeŋ laligoŋ kambaŋ iikanoŋ uuta meleema Anutu moma laariŋ laligoroti, nono aiwesenanawo iwaa so ama laligojoŋ. Anutuwaa aiwesenanawo laligoŋ uunana meleema laligojoŋi, mono nonoo wanjalenana kaaŋagadeeŋ kolooro. Aiwese kotoŋ nonoŋgi eeŋ laŋ mende laligojonto, Aabrahambaa kana lasuya otaaŋ moma laariŋkejoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaanoŋ soomoŋgo qaa moma laariniŋ hoŋawo koloowaa.  
\p
\v 13 \x * \xo 4.13 \xt Jen 17.4-6; 22.17-18; Gal 3.29\x*Anutunoŋ Aabraham baloŋ buŋa qeŋ muro toya kolooro gbiliurutanoŋ iwaa gematanoŋ iikaaŋ laligoŋ ubutiwaa qaaya jeŋ somoŋgoro. Qaa ii Kana qaa otaarotiwaajoŋ ama mende ijoroto, Anutunoŋ momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋa koloorotiwaajoŋ qaa ii ijoro.   
\p
\v 14 \x * \xo 4.14 \xt Gal 3.18\x*Tosianoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ Kana qaanoŋ qokotaaŋ iikaaŋa kanoŋ Anutuwaanoŋ iwoi ii buŋa qeŋ aowuyagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono momalaariwaa qaaya qewagogi omaya koloonaga. Kaeŋ Anutuwaanoŋ soomoŋgo qaawaajoŋ mende amamaaniŋ qaa iikanoŋ mono omaya koloowabo.  
\v 15 Anutuwaanoŋ Kana qaa waleeniŋ iriŋa soono kazianoŋ qanananoŋ umakejato, Kana qaa mende enaga, ii siŋgisoŋgowaa qaaya mende jewonaga.   
\p
\v 16 \x * \xo 4.16 \xt Gal 3.7\x*Aabrahamnoŋ kaeŋ mindiriŋ nonoma kuuya ananaa wanjalenana kolooja. Kawaajoŋ soomoŋgo qaaya nononoti, ii Kana qaanoŋ qokotaaŋkejuti, iyoŋoojoŋadeeŋ qaagoto, Aabrahamnoŋ moma laariroti, iikaaŋa moma laariniŋ ananaanoŋ kaaŋagadeeŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ Anutunoŋ soomoŋgo qaaya ii kokaeŋ areŋgoŋ ano: Ii moma laariniŋ hoŋa kuuya ananaajoŋ kaleŋga nonono kaleŋmoriaŋanoŋ asuganoŋ asugiŋkeja.   
\p
\v 17 \x * \xo 4.17 \xt Jen 17.5\x*Aabrahambaa qaa moŋ ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Niinoŋ gii kuuŋ gombe ejemba kanageso mamaga yoŋoo maŋgiaga koloowaga.” Qaa kawaa so Aabrahamnoŋ Anutuwaa jaanoŋ maŋ koma nonomakeja. Anutunoŋ koomuya meŋ gbiliŋ oŋomakeja. Kanageso laaligogia qaa, ii jaawo laligojutiwaa tani kaaŋa oŋoono asugiŋkeju. Aabrahamnoŋ mono Anutu kaaŋa moma laariŋ muro.   
\p
\v 18 \x * \xo 4.18 \xt Jen 15.5\x*Anutunoŋ wala Aabrahambaajoŋ kokaeŋ ijoro, “Goo gbiliuruganoŋ kolooŋ seigi jaŋgogia seŋgelao kaaŋa kolooro laligowuya.” Soomoŋgo qaa ii moma nomaeŋ hoŋawo koloonaga, ii mende moroto, ii kileŋ jejeromoŋromoŋ ama ejemba kanageso mamaga yoŋoo maŋgia koloomambaajoŋ mamboma laligoro. Soomoŋgo qaa mutuyaa so koloowaatiwaajoŋ mono Anutu moma laariŋ muŋ laligoro.  
\v 19 \x * \xo 4.19 \xt Jen 17.17\x*Saarawaa goroŋanoŋ merabora memewaa so mende kolooro aŋo gbania 100:waa so laligoŋ waaro. Kawaajoŋ iyaŋa romoŋgoro mono eja waŋa selia waziiŋ soosoolia kolooroto, kileŋ Anutuwaa qaanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moma laariŋ muŋ laligoro Aabrahambaa momalaarianoŋ mende sologoŋ looriro.   
\p
\v 20 Mende looriroto, qaayanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moma laariŋ iikanoŋ kotiiŋ nano. Anutuwaa soomoŋgo qaawaajoŋ uutanoŋ kema qeŋ kaŋ qeŋ mende anoto, momalaarianoŋ kotiiro Anutu mepeseeŋ laligoro Anutuwaa qabuŋayanoŋ seiro.  
\v 21 Anutunoŋ iwoi asugiwaatiwaa qaaya jeŋ somoŋgoŋ ii andaboromambaajoŋ kotiiŋkeji, ii moma kotiidaboroŋ uuwoi moŋ mende ama laligoro.  
\v 22 Kaeŋ ama laligorotiwaajoŋ Anutunoŋ Aabrahambaa momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.  
\v 23 Momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniroti, qaa ii Aabrahambaajoŋadeeŋ mende oogita eja.   
\p
\v 24 Aabrahambaajoŋadeeŋ qaagoto, ananaajoŋ ama kaaŋagadeeŋ ii oogita eja. Anana Poŋnana Jiisas meŋ gbiliro koomunoŋga waaroti, Anutu iikaaŋ moma laariŋ muniŋ momalaarinana iiro sokono jeŋ tegoŋ nonono solaŋaniwoŋa.  
\v 25 \x * \xo 4.25 \xt Ais 53.4-5\x*Anutunoŋ ananaa siŋgisoŋgonanaajoŋ ama Jiisas mende aŋgoŋ kono komuro ano solaŋa koloowombaajoŋ ama meŋ gbiliro koomunoŋga waama laligoja. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Anutuwaa jaanoŋ solaŋaniŋ aisooŋ luaenoŋ laligojoŋ.  
\p
\v 1 Anana Anutu moma laariniŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋanijoŋ. Kawaajoŋ Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ mono nemuŋ koma nonono Anutuwo luae mokolooŋ laligojoŋ.  
\v 2 Kaaŋagadeeŋ Jiisas Kraist moma laariniŋ nemuŋ koma nonono kaleŋmoriaŋ buŋa qeŋ aowombaa kania mokolooŋ kambaŋ kokaamba kaleŋmoriaŋ uutanoŋ laligojoŋ. Anutuwaa asamararaŋ uutanoŋ keubombaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama aisooŋkejoŋ.   
\p
\v 3 Kawaajoŋadeeŋ mende aisooŋkejonto, koŋajiliŋ moma kawaajoŋ kaaŋagadeeŋ aisooŋkejoŋ. Koŋajiliŋ moma mokosiŋgoŋ iikaaŋa kanoŋ kaparaŋkoŋkoŋ mokoloowoŋa. Ii moma iikawaajoŋ aisooŋkejoŋ.  
\v 4 Kaparaŋ koma aŋgobatonoŋ kotiiŋ namboŋa. Aŋgobatonoŋ kotiiŋ naniŋ jejeromoŋromonananoŋ kotiiŋkebaa.  
\v 5 Anutunoŋ Uŋa Toroya ama nonono kana kolooro uujopaa molaaro uunananoŋ kemero laligojoŋ. Kawaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ ama mamboma gamugamu mende mokoloowoŋa.   
\p
\v 6 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Anana wala loolooria esunana qaa laligoniŋi, Kraistnoŋ mono kambaŋ dindiŋa iikanondeeŋ komuŋ ejemba aŋgonjorananawo ananaa dowenana mero.  
\v 7 Moŋnoŋ Kana qaa tororo otaaŋ dindiŋa kolooji, alia iikaaŋaajoŋ moŋnoŋ saanoŋ mende komunaga? Ii moro amamaaya koloonagato, moŋnoŋ uujopa mamaga ejemba ama oŋomakeji, alia moŋnoŋ iwaajoŋ ama saanoŋ selia qeleema komumambaajoŋ monaga.   
\p
\v 8 Ejembanoŋ iikaaŋa amakejonto, Anutunoŋ uutanoŋ jopagoŋ nonomakeji, iinoŋ ii kokaeŋ qendeeno: Iinoŋ Kraist wasiro kamaaŋ wala aŋgonjora ejemba laligoniŋi, kambaŋ iikanondeeŋ mono ananaajoŋ ama komuro.  
\v 9 Komuro kambaŋ kokaamba sayanoŋ soŋgbama jeŋ tegoŋ nonono solaŋaniŋ laligojoŋ. Kileŋ ii qereweŋa kaaŋa kolooro hoŋanoŋ mono kanageŋ kokaeŋ koloowaa: Anutunoŋ siŋgisoŋgowaa uugereya asuganoŋ qendeeno iwoi kanjaŋawo namonoŋ asugiwaa. Ii asugiro Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloojoŋiwaajoŋ Jiisasnoŋ mono iriŋsoŋsooŋ iikanoŋa metogoŋ nonono oyaŋboyaŋ mokoloowoŋa.   
\p
\v 10 Anana wala Anutuwaa kereuruta laligoniŋi, kambaŋ iikanoŋ iyaŋaa Meria wasiro komuŋ iinoŋ tawanana kolooro Anutuwo ala-ala kolooniŋ. Kolooniŋi, iikanoŋ qereweŋa koloojato, hoŋanoŋ kanageŋ kokaeŋ asugiwaa: Tawanana ano Anutuwaa alauruta laligoniŋ Jiisasnoŋ kotiiŋ laligojiwaajoŋ mono afaaŋgoŋ metogoŋ nonono oyaŋboyaŋ mokoloowoŋa.  
\v 11 Poŋnana Jiisasnoŋ Anutuwaa hamoqeqe gawoŋa mero Anutunoŋ tawanana ano iwo ala-ala kolooniŋi, iikayadeeŋ qaagoto, oŋanoŋ Anutuwo jopagoŋ aoŋ nama otokoriaŋ maama aisooŋkejoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Aadambaajoŋ ama komuninto, Kraistwaajoŋ ama gbiliwoŋa.  
\p
\v 12 \x * \xo 5.12 \xt Jen 3.6\x*Eja motooŋgonoŋ siŋgisoŋgo namonoŋ kondooro kolooro. Anutunoŋ siŋgisoŋgowaa iroŋa ano koomu asugiro. Iikawaa so ejemba kuuyanoŋ siŋgisoŋgo ama laligoniŋ koomunoŋ iikawaajoŋ ejemba korebore sokoma nonono laligojoŋ.  
\v 13 Wala Kana qaa mende kolooro kambaŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ siŋgisoŋgo asuganoŋ asugiŋ edabororoto, Kana qaa mende ero siŋgisoŋgowaa qaaya ii mende jeŋ gosiŋ laŋ laligogi.   
\p
\v 14 Aadambaa kambaŋanoŋga kanaiŋ laŋ laligoŋ kougi Mooseswaa kambaŋanoŋ Kana qaa asugiro. Ejemba kambaŋ biiwianoŋ iikanoŋ siŋgisoŋgo aŋgito, Aadamnoŋ kana waleenoti, iikawaa sogadeeŋ mende waleema laligogito, koomunoŋ kileŋ ii kaaŋagadeeŋ galeŋ koma oŋono laligogi.  
\p Aadam, eja mutuya iinoŋ mono eja moŋ kawaatiwaa sareyaga kolooro.   
\p
\v 15 Sareyaga kolooroto, kanagara ii ororoŋ mende koloojao. Aadamnoŋ Kana qaa waleema kamaaro siŋgisoŋgo asugiŋ seiŋ ejemba mamaga sokoma oŋono komuŋ laligogi. Ii koomuwaa kania koloojato, oyaŋboyaŋ koloowombaa kania ii moŋ. Ii kokaeŋ: Eja motooŋgo Jiisas Kraist iinoŋ nemuŋ koma nonoma kaleŋmoriaŋa ninisaano Anutuwaa kaleŋanoŋ asuganoŋ asugiŋ ejemba mamaga sokoma qepalugoŋ nonono.  
\v 16 Toroqeŋ kokaeŋ jemaŋa: Kana woi ii ororoŋ mende koloojao. Eja motooŋgonoŋ siŋgisoŋgo ano Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoro siŋgisoŋgo ejemba kuuya anana gere siawaa buŋa kolooniŋ. Ii baloŋ ejawaa kania koloojato, Siwe ejawaa kania ii moŋ. Ii kokaeŋ: Kambaŋ mamaga Anutuwaa Kana qaa waleeniŋ kaleŋa qendeema jeŋ tegoŋ nonono solaŋaniŋkejoŋ.   
\p
\v 17 Ii mombo jemaŋa: Eja motooŋgonoŋ Kana qaa waleema koomu kondooro ejemba korebore komuŋ laligojoŋ. Aadambaa siŋgisoŋgowaajoŋ ama koomunoŋ kuuya sokoma galeŋ koma nonono tondu laligoniŋ. Ii kana kamaaŋqeqeta koloojato, Anutu esuŋmumuyaa kania ii kokaeŋ: Ejemba anana solaŋa koloowombaa kaleŋa ii kelemaleleŋ buŋa qeŋ aoŋ kaleŋmoriaŋaa uutanoŋ laligojoŋi, anana mono oyaŋboyaŋ mokoloowoŋa. Eja motooŋgo Jiisas Kraist iinoŋ naŋgoŋ inaaŋ nonono kawali kaaŋa kotiiŋ laligoŋ uboŋa.   
\p
\v 18 Mombo toroqeŋ jemaŋa: Eja motooŋgonoŋ Anutuwaa Kana qaa waleema kamaaro Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoro ejemba kuuya anana gere siawaa buŋa kolooniŋ. Kaaŋiadeeŋ eja moŋnoŋ solaŋa koloowombaajoŋ kondooro uunana meleeniŋ Anutunoŋ saanoŋ ejemba kuuya ananaa qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋ kotiiŋ laligoŋ uboŋa.  
\v 19 Iikayadeeŋ mombo jemaŋa: Eja motooŋgonoŋ qootogo ama siŋgisoŋgo waŋ kono seiro ejemba seiseiya anana meleema siŋgisoŋgo ejemba kolooniŋ. Kaaŋiadeeŋ eja moŋnoŋ Anutuwaa jeta teŋ koma siŋgisoŋgonanaa tawaya mero kana kolooro Anutunoŋ ejemba seiseiya ananaa qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa.   
\p
\v 20 Wala eeŋ laŋ laligoŋ kougito, Mooseswaa kambanoŋ Anutunoŋ Kana qaa ejemba siŋgisoŋgogia moma kotowutiwaajoŋ toroqeŋ oŋono. Ii toroqeŋ oŋonoto, ii mogi siŋgisoŋgogianoŋ seiŋ asuganoŋ asugiro. Iikaeŋ kolooro Anutunoŋ mono kaleŋmoriaŋa kaaŋagadeeŋ meŋ seiro siŋgisoŋgo uuguŋ asugiro.  
\v 21 Siŋgisoŋgowaa ku-usuŋa ii somata. Kawaajoŋ siŋgisoŋgo aniŋ iikanoŋ galeŋ koma nonono koomuya kolooŋ laligoŋ kouniŋ. Anutuwaa kaleŋmoriaŋa iikanoŋ mono kaaŋiadeeŋ ku-usuŋawo kolooja. Jiisas Kraist Poŋnananoŋ solaŋaniwombaajoŋ kondooro Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro diŋgoŋ laaligo kombombaŋa mokolooŋ kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ uboŋa. Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Siŋgisoŋgo gema qeŋ Kraistwo gbiliŋ laligowu.  
\p
\v 1 Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa nonono seiwaatiwaajoŋ siŋgisoŋgo toroqeŋ ama laligowoŋa me qaago? Kawaajoŋ mono nomaeŋ jeniŋ sokombaa?  
\v 2 Siŋgisoŋgo mono kozigeŋ! Nono siŋgisoŋgowaa kasanoŋga lolooŋ uunana walaganoŋ qamo kaaŋa kolooro siŋgisoŋgo ambombaajoŋ togoŋ laligojoŋi eeŋ, mono nomaembaajoŋ siŋgisoŋgonoŋ toroqeŋ galeŋ koma nonono laligowonaga?   
\p
\v 3 Qaa koi moju me qaago: Anana kuuya Kraistwaanoŋ qokotaawoŋatiwaajoŋ ama oomulu meŋ nonoŋgi. Iikanoŋ uunana walaganoŋ mono Jiisas qegi komurotiwaa tani komuro laligowombaajoŋ oomulu ii meŋ nonoŋgi.   
\p
\v 4 \x * \xo 6.4 \xt Kol 2.12\x*Amanoŋ asamararaŋa qendeema Kraist meŋ gbiliro koomunoŋga waaroti, ananaa uunananoŋ kaaŋagadeeŋ gbiliro dologa kolooŋ laligoniŋ sokombaa. Maŋnananoŋ anana Kraistwaa tani kaaŋa gbiliŋ waama nanamemeŋ dologa ama meŋ laligowoŋatiwaajoŋ moja. Kawaajoŋ oomulu ii kokaembaajoŋ meŋ nonoŋgi: Uunana walaganoŋ Jiisaswo motooŋ komuŋ ewaatiwaajoŋ uunana walaga ii kaaŋa roŋ koŋgi.   
\p
\v 5 Uunana walaganoŋ Kraistwo ororoŋ komuro iikanoŋ iwo qokotaaŋ laligojoŋi eeŋ, Maŋnananoŋ anana kaaŋagadeeŋ Kraistwo namboŋatiwaajoŋ moja. Kraistnoŋ koomunoŋga waaroti, mono iwaa tani ororoŋ gbiliŋ laligoniŋ sokombaa.  
\v 6 Uuselewaa siiŋnana kombombaŋa bologanoŋ siŋgisoŋgo amboŋatiwaajoŋ koposoŋgoŋkeji, Anutunoŋ siiŋ ii kondeeno kemebaatiwaajoŋ momakeja. Anutunoŋ siŋgisoŋgonoŋ toroqeŋ galeŋ koma nonono weleŋa qeŋ laligowoŋatiwaajoŋ mende moja. Kawaajoŋ uunana walaga ii Kraistwo maripoonoŋ qero komuro. Iikawaa so laligojoŋ, ii mojoŋ.   
\p
\v 7 Mombaa uuta walaganoŋ komuro iinoŋ mono siŋgisoŋgowaa kasanoŋga lolooŋ laligoja.  
\v 8 Uunana walaganoŋ Kraistwo komuroti eeŋ, kaaŋiadeeŋ iwo gbiliŋ laligoŋ kotiiwombaajoŋ moma laarijoŋ.   
\p
\v 9 Kaeŋ moma laariŋ Kraistwaa kania kokaeŋ ero moma yagojoŋ: Anutunoŋ ii meŋ gbiliro koomunoŋga waama laligoŋ kotiiŋ mombo mende komuwaa. Koomunoŋ ii mende toroqeŋ galeŋ kono laligoŋ ubaa.  
\v 10 Koomu komuroti, iikaaŋa kanoŋ mono kambaŋ motooŋgo iikanoŋ siŋgisoŋgowaa ku-usuŋa kondeeno kambaŋ tetegoya qaa loolooria eŋ ubaa. Laaligo kombombaŋa laligoji, ii mono Anutuwaajoŋ laligoŋ ubaa.  
\v 11 Qamo yoŋonoŋ siŋgisoŋgo ambombaajoŋ amamaawuya. Oŋo mono kaaŋiadeeŋ oŋoaŋgiaajoŋ mogi qamo kaaŋa kolooro Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nama Anutuwaajoŋ kotiiŋ laligowu.   
\p
\v 12 Selegia komuwaati, iikawaa siiŋ kombombaŋa bologanoŋ galeŋ koma oŋono ii teŋ koma muŋ siŋgisoŋgo ambubotiwaajoŋ ii mono somoŋgoŋ laligowu.  
\v 13 Kawaajoŋ sele kitigia kuuya ii mono siŋgisoŋgo Toyaa boronoŋ mende ambu. Kema kaeŋ aŋgi buŋaya kolooro waŋ kono aŋgonjora koloowabo. Iikaaŋa qaagoto, koomuyanoŋga gbiliŋgo mono oŋoaŋgia Anutuwaa boronoŋ ama aowu. Sele kitigia kuuya ii Anutuwaa borianoŋ aŋgi buŋaya kolooro nemuŋ kono nanamemeŋ solaŋa kolooŋkebaa.  
\v 14 Oŋo Kana qaa baatanoŋ qaagoto, kaleŋmoriaŋ uutanoŋ laligoju. Kawaajoŋ siŋgisoŋgonoŋ mono eeŋ somoŋgoŋ galeŋ koma oŋono laligowubo. Kiaŋ.   
\s1 Solaŋa laaligowaa Toyaa mono weleŋ qeŋ laligowu.  
\p
\v 15 Kawaajoŋ nomaeŋ jewonaga? Anana Kana qaa baatanoŋ qaagoto, kaleŋmoriaŋ uutanoŋ laligoŋ siŋgisoŋgo aniŋ sokonja me qaago? Ii kozigeŋ!  
\v 16 To woi koloojao. Oŋoaŋgia yoroonoŋga mombaa boronoŋ ama aoŋ jeta teŋ koma weleŋa qeŋkejuti, iikawaajoŋ mono qaa koi moma yagowu: Oŋo moŋ jeta teŋ komakejuti, mono iwaa weleŋqeqeuruta kolooju. Siŋgisoŋgo Toyaa weleŋqeqeuruta koloojuti eeŋ, iinoŋ mono uŋuano koomu kotiga komuwuya. Anutuwaa jeta teŋ koma weleŋa qeŋkejuti eeŋ, iinoŋ mono qaagia jeŋ tegoro solaŋa kolooŋ laligoŋ ubuya.   
\p
\v 17 Oŋo wala siŋgisoŋgo Toyaa weleŋqeqeuruta kolooŋ laligogi. Kaaŋa laligogi Buŋa qaanoŋ mindiŋgoŋ oŋomakebaatiwaajoŋ kuma oŋoŋgi mogi. Ii moma iikawaa so uugia meleema kambaŋ kokaamba Buŋa qaa tororo teŋ koma Anutuwaa kania otaaŋkeju. Kaeŋ moma oŋoojoŋ “Anutu daŋgiseŋ!” jeŋ laligojoŋ.  
\v 18 Ii otaaŋ siŋgisoŋgowaa kasanoŋga lolooŋ Anutuwaa weleŋ qeŋ nanamemeŋ solaŋa ama meŋ laligoju.   
\p
\v 19 Uuselegianoŋ loolooria koloojiwaajoŋ ama qaa iikawaa kania ii mono baloŋ ejemba ananaa qaa jejewaa so niinoŋ kokaeŋ jemaŋa: Oŋo wala sele kitigia kuuya togoŋ jeulalaŋ Toyaa (Satambaa) boronoŋ ama weleŋ qeŋ laligogi. Kaaŋa laligogi nanamemeŋ aŋgonjorayawo asugiŋ uugia meŋ tilooro laligogi. Kaaŋa laligogito, kambaŋ kokaamba sele busu kitigia kuuya ii mono togoŋ Anutuwaa boronoŋ ambu. Kaeŋ ama weleŋ qegi nanamemeŋ solaŋa asugiro soraaya kolooŋkebu.   
\p
\v 20 Oŋo siŋgisoŋgo Toyaa weleŋqeqeuruta laligogiti, kambaŋ iikanoŋ nanamemeŋ solaŋa ii mende otaagito, oŋoaŋgiaa jaajaa tondu laligogi.  
\v 21 Kambaŋ kokaamba nanamemeŋ iikawaajoŋ gamugia mojuto, kambaŋ iikanoŋ iikaeŋ ama laligoŋ hoŋa mono nomaeŋ mokoloogi? Nanamemeŋ gamuyawo kawaa hoŋa ii koomu kotiga.   
\p
\v 22 Kambaŋ kokaamba Anutunoŋ siŋgisoŋgowaa kasanoŋga isama oŋono lolooŋ Anutuwaa weleŋqeqeuruta koloogi hoŋa asugiro soraaya kolooŋkeju. Kaaŋ ama laaligo kombombaŋa laligoŋ tetegoyanoŋ oyaŋboyaŋ mokolooŋ laligoŋ ubuya.  
\v 23 Siŋgisoŋgo aniŋ Toyanoŋ tawa nonono koomu kotiga mokoloowoŋato, Anutuwaa kaleŋa ii oyaŋboyaŋ laaligo. Kraist Jiisas Poŋnanawo qokotaaŋ namboŋati eeŋ, mono kotiiŋ tetegoya qaa laligoŋ uboŋa. Kiaŋ.   
\c 7  
\s1 Loemba laaligowaa sareqaaya  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋo Kana qaa mojutiwaa so oŋoojoŋ kokaeŋ jemaŋa: Kana qaanoŋ ejemba somoŋgoŋ nononja. Namonoŋ laligoŋ uboŋatiwaa so mono kawaa baatanoŋ laligowoŋa, oŋo ii moju me qaago?  
\v 2 Kawaa sareya moŋ ii kokaeŋ: Kana qaanoŋ emba loyawo somoŋgoro ejanoŋ laligowaatiwaa so loemba laligowaoto, loyanoŋ komuwaati eeŋ, embianoŋ mono loemba laaligowaa Kana qaanoŋga loloowaa.   
\p
\v 3 Kawaajoŋ loyanoŋ jaawo laligoro eja mombaajoŋ Ooŋ jero mewaati eeŋ, iwaa qata mono oloŋkalu embaga jeŋkejoŋ. Kaeŋ jeŋkejonto, loyanoŋ komuwaati eeŋ, Kana qaa iikanoŋ mende toroqeŋ somoŋgoro laligowaa. Kaaŋa laligoŋ eja moŋ mewaati, iinoŋ mono oloŋkalu embaga mende koloowaa.   
\p
\v 4 Kawaajoŋ uumeleeŋ alauruna, oŋoo kanagianoŋ mono kaaŋiadeeŋ eja. Oŋo kaaŋagadeeŋ eja mombaa buŋa koloowutiwaajoŋ Kraistwo qokotaagi. Anutunoŋ ii meŋ gbiliro koomunoŋga waaro laaligonananoŋ hoŋa Anutuwaajoŋ mokolooro asugiwaatiwaajoŋ momakeja. Kraistnoŋ komuro uugia walaganoŋ iwo komuro qamo kaaŋa kolooŋ Kana qaawaa buŋa mende laligoju.  
\v 5 Wala uuselewaa siiŋ kombombaŋa bologanoŋ galeŋ koma nonono tondu laligoniŋ. Kambaŋ kanoŋ Kana qaanoŋ sololooŋ kuuŋ nonono siŋgisoŋgo ambombaa siiŋnana kombombaŋa bologanoŋ kolooŋ galeŋ koma nonoŋgi. Kawaajoŋ uuselenananoŋ waaro laaligonananoŋ koomu kotigaa hoŋa mokolooŋ tondu laligoniŋ.   
\p
\v 6 Kaaŋa laligoninto, wala qaa iikanoŋ somoŋgoŋ nonono gbadoyanoŋ laligoŋ kana qaawaa waŋa motomotooŋ otaawombaajoŋ kaparaŋ koma gawoŋa meŋ laligoniŋ. Kraistwo qokotaaŋ naniŋ uunana walaganoŋ iwo komuro kambaŋ kokaamba kana qaawaa buŋa kolooniŋinoŋa lolooŋ mombo weleŋa mende qeŋkejoŋ. Kambaŋ kokaamba kananananoŋ gbiliro Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ nonono afaaŋgoŋ Anutuwaa gawoŋa meŋkejoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Siŋgisoŋgo ambombotiwaajoŋ kaparaŋ koma aoŋoroŋkejoŋ.  
\p
\v 7 \x * \xo 7.7 \xt Eks 20.17; Dut 5.21\x*Kawaajoŋ nomaeŋ jewonaga? Kana qaa aŋo siŋgisoŋgoyawo kolooja me qaago? Ii kozigeŋ! Kana qaanoŋ mono siŋgisoŋgowaa kania qendeema nono mobe. Kana qaa moŋ kokaeŋ eja, “Mombaanoŋ iwoiwaajoŋ mende koposoŋgowa.” Kaeŋ mende jenagati eeŋ, niinoŋ iwoiwaa koposoŋgoŋkejeŋi, iikawaa kania mende moma kotowenaga. Kawaajoŋ Kana qaa mende moma kotowenaga, iikiaŋ siŋgisoŋgo mende moma yagowenaga.   
\p
\v 8 Kana qaa mende enaga, siŋgisoŋgonoŋ mono qaa omaya ano koomuya koloonaga. Kaaŋa koloonagato, jeŋkooto qaa mobe sopa somoŋgoŋ nono ii waleemambaa kania kolooro siŋgisoŋgo ambe asugiro. Jeŋkooto qaanoŋ mono kuuŋ nono uuna waaro siiŋna kombombaŋa bologa kania kania ii tororo asugigi bologaajoŋ tondu koposoŋgoŋkejeŋ.  
\v 9 Wala Kana qaa mende moma tompiŋ laligoweto, jeŋkooto qaa mobe iikanoŋ aŋgoŋ koma nonotiwaajoŋ siŋgisoŋgowaa siiŋnanoŋ gbiliro uuna waaro ii ambe. Siŋgisoŋgo ambe meŋ komuŋ nono koomuya koloowe.   
\p
\v 10 Anutunoŋ jeŋkooto qaa ii otaaŋ laligoŋ kotiimambaajoŋ moma nonoto, qaa ii otaamambaajoŋ batogowe meŋ komuŋ nono koomuya koloowe. Koomuya kolooweti, iikanoŋ mono asuganoŋ asugiro mokoloowe.  
\v 11 \x * \xo 7.11 \xt Jen 3.13\x*Jeŋkooto qaa moma kotowe sopa somoŋgoŋ nono ii waleemambaa kania kolooro jeŋkooto qaanoŋ kuuŋ nono siŋgisoŋgonoŋ tiligoŋ nono ii ambe. Siŋgisoŋgo ama qaanawo koloowe. Iikaaŋa kanoŋ Anutuwaa jeŋkooto qaa iikanoŋ siŋgisoŋgo nemuŋ kono ambe meŋ komuŋ nono koomuya koloowe.   
\p
\v 12 Kaaŋa kolooweto, kileŋ Kana qaa iikanoŋ mono kowoga ano soraaya kolooja. Iikawaa jeŋkooto qaayanoŋ mono dindiŋa ano awaa kolooja.  
\v 13 Kaaŋa kolooro jeŋkooto qaa awaa iikanoŋ meŋ komuŋ nono koomuya koloowe me qaago? Ii kozigeŋ! Qaa awaanoŋ qaagoto, Kana qaanoŋ mono neenaa siŋgisoŋgonaa kania nisaano moma kotowe. Siŋgisoŋgowaa gamuya asuganoŋ asugiro kanjaŋawo momambaajoŋ ama jeŋkooto qaa iikanoŋ siŋgisoŋgowaa sopaya somoŋgoro uunanoŋ waaro waleema siŋgisoŋgo ambe. Neenaa siŋgisoŋgona iikanoŋ mono meŋ komuŋ nono koomuya koloowe. Kiaŋ.   
\s1 Uunanoŋ siŋgisoŋgowaa manjaqeqe ero laligojeŋ.  
\p
\v 14 Uŋa Toroyanoŋ Kana qaa nonono dindiŋa kolooji, ii mojonto, niinoŋ siŋgisoŋgo ejaga kolooŋ siiŋna kombombaŋa bologawo koloojeŋ. Kamaaŋ kombe siŋgisoŋgonoŋ galeŋ koma nono teŋ koma weleŋa qeŋ siŋgisoŋgo amakejeŋ.   
\p
\v 15 \x * \xo 7.15 \xt Gal 5.17\x*Kawaajoŋ iwoi awaa amambaajoŋ momakejeŋi, ii mende amakejeŋ. Iito, iwoi bologa amambaajoŋ togoŋ sisia meŋkejeŋi, mono ii amakejeŋ. Kawaajoŋ iwoi amakejeŋi, niinoŋ kawaa kania saanoŋ mende moma kotoŋkejeŋ.  
\v 16 Kawaajoŋ iwoi bologa amambaajoŋ mojotiitii ama ii amakejeŋi eeŋ, Kana qaanoŋ mono kileŋ awaa kolooja. Kana qaawaajoŋ mono uumotooŋ anjeŋ.   
\p
\v 17 Kaeŋ kolooro niinoŋ neeno ii mende toroqeŋ amakejento, siŋgisoŋgo uunanoŋ eji, iinoŋ mono kuuŋ nono ii amakejeŋ.  
\v 18 Nanamemeŋ awaa amambaa siiŋa oŋanoŋ momakejento, ii amambaa esunanoŋ mende kolooŋ nomakeja. Kawaajoŋ noo uunanoŋ iwoi awaa moŋ mende ejato, uuselenanoŋ mono siŋgisoŋgo amambaajoŋ kuuŋ nomakeja, iikaya mojeŋ.  
\v 19 Kawaajoŋ iwoi awaa amambaa siiŋa momakejeŋi, ii mende amakejento, iwoi bologa mende amambaajoŋ momakejeŋi, mono ii amakejeŋ.  
\v 20 Kaeŋ kolooro iwoi amambaajoŋ togoŋkejeŋi, ii kileŋ amakejeŋi eeŋ, ii neeno mende toroqeŋ amakejento, siŋgisoŋgo uunanoŋ eji, iikanoŋ mono kuuŋ nono ii amakejeŋ.   
\p
\v 21 Kawaajoŋ neenaa kanana kokaeŋ ero mokolooŋkejeŋ: Iwoi awaa amambaa siiŋa mobe bologaa siiŋanoŋ mono uuna somoŋgoro osiŋkejeŋ.  
\v 22 Kawaa kania ii kokaeŋ: Uunanoŋ Anutuwaanoŋ Kana qaawaajoŋ uumotooŋ ama teŋ komambaajoŋ momakejeŋ.   
\p
\v 23 Kaeŋ momakejento, sele busunanoŋ neenaa kaniana kokaeŋ ero mokolooŋkejeŋ: sele busunaa kitia yoŋonoŋ siŋgisoŋgowaa waŋa koloogi amambaajoŋ momakejeŋ. Siŋgisoŋgo amambaa siiŋnanoŋ mono uusiiŋna awaa ii meŋ kamaaŋ amambaajoŋ moro aoŋ oroŋkejao. Siŋgisoŋgo amambaa siiŋna kombombaŋanoŋ mono sele busunaa kitia kitia sololooŋ oŋoma somoŋgoŋ nono kasa gbadonoŋ laligojeŋ.  
\v 24 Oo niinoŋ boliŋ tegoŋ aŋgonjoranawo koloojeŋ. Uuselenaa siiŋa bologanoŋ nuano koomu kotiga komumambotiwaajoŋ mono moronoŋ dowena meŋ hamo qeŋ nonaga?   
\p
\v 25 Oo Jiisas Kraist Poŋna, iinoŋ nemuŋ koma nono “Anutu daŋgiseŋ!” jejeŋ. Kaniananoŋ kaaŋa kolooro neeno uunanondeeŋ Anutuwaanoŋ Kana qaawaa baatanoŋ kema weleŋa qeŋkejento, sele busuna siŋgisoŋgoyawo iikaaŋanoŋ siŋgisoŋgo amambaa siiŋna kombombaŋanoŋ somoŋgoŋ nono iikawaa kasa gbadonoŋ laligojeŋ. Kiaŋ.   
\c 8  
\s1 Uŋa Toroyanoŋ riindaŋgonana kolooro kotiiŋ laligojoŋ.  
\p
\v 1 Kawaajoŋ ejemba Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nanjoŋi, Anutunoŋ mono ananaa qaanana jeŋ tegoro kambaŋ kokaamba gere siawaa buŋa mende kolooŋ laligojoŋ.  
\v 2 Kawaa kania kokaeŋ: Gii siŋgisoŋgowaa siiŋa teŋ koma laligonatiwaajoŋ ama koomu kotigaa buŋa kolooŋ laligona. Kaaŋa laligonato, Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nana laaligo kotigaa Uŋayanoŋ mono koomu kotigaa kasanoŋga isama gono laligojaŋ.   
\p
\v 3 Ejemba uuselenananoŋ siiŋnana kombombaŋa bologa ii eja. Ii otaaniŋ Kana qaawaa esuŋanoŋ looriŋ laaligo kombombaŋa nonombaatiwaajoŋ amamaaro osiŋ qagoniŋ. Qagoniŋ uuselenananoŋ siŋgisoŋgo ama laligoniŋi, Anutunoŋ siŋgisoŋgo iikawaa qaaya jeŋ tegoŋ kitia kokaeŋ meleeno: Iinoŋ iyaŋaa Meria wasiro namonoŋ kamaaŋ siŋgisoŋgo ejawaa sele kaaŋa kolooro. Toroqeŋ siŋgisoŋgowaa siimoloŋ tani kaaŋa kolooro oogi komuro. Anutunoŋ laaligo kotigaa kania kaeŋ meleuro.   
\p
\v 4 Anutunoŋ kania ii kokaembaajoŋ meleuro: Kana qaanoŋ anana solaŋa ano dindiŋa laligowombaajoŋ jeŋ kotoŋ nonomakeji, Anutunoŋ qaa iikawaa hoŋanoŋ ananaanoŋ koloodaborowaatiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ uuselenanaa siiŋa kombombaŋa bologanoŋ mende galeŋ koma nonombiwaajoŋ togoŋ Uŋa Toroyaa uusiiŋa teŋ kombombaajoŋ namakejoŋ.  
\v 5 Ejemba uuselegiaa siiŋ kombombaŋa bologa otaaŋkejuti, iyoŋoo uugianoŋ mono siŋgisoŋgo ambombaajoŋ eja. Ejemba Uŋa Toroyaanoŋ siiŋ otaaŋ amakejoŋi, ananaa uunananoŋ mono Uŋa Toroyaanoŋ nanamemeŋ amboŋiwaajoŋ eja.  
\v 6 Uuselenanaa siiŋ kombombaŋa bologanoŋ mono horoŋ nonono koomu kotigaageŋ kembombaajoŋ ejato, Uŋa Toroyanoŋ uunananoŋ luae qero kotiiŋ laligowombaa siiŋa momakeja.   
\p
\v 7 Anutunoŋ Kana qaa nonono siŋgisoŋgo ambombaa siiŋ kombombaŋanoŋ mono qaa iikawaa baatanoŋ mende kemakeja. Ii kemambaajoŋ amamaaja. Ii amamaaro tondu laligoŋ uunananoŋ Anutu qetama kere ama muŋkejoŋ.  
\v 8 Ejemba uuselewaa siiŋgia kombombaŋanoŋ galeŋ koma oŋoŋgi tondu laligojuti, iyoŋonoŋ mono Anutuwaa jaanoŋ sokombombaajoŋ osiwuya.   
\p
\v 9 Yoŋonoŋ osiwuyato, Anutuwaa Uŋa Toroyanoŋ oŋoo uugianoŋ laligoji eeŋ, iinoŋ mono galeŋ koma oŋono laligoju. Uuselewaa siiŋgia kombombaŋa bologa yoŋonoŋ mono oŋo mende galeŋ koma oŋomakeju. Kraistwaa Uŋa Toroyanoŋ mombaa uutanoŋ mende kemero eeŋ laligoji, iinoŋ Kraistwaa buŋa mende kolooja.  
\v 10 Mende koloojato, Kraistnoŋ oŋoo uugianoŋ laligoji eeŋ, sele busugianoŋ siŋgisoŋgowaajoŋ ama komuwuyato, uŋagianoŋ solaŋa koloojutiwaajoŋ ama kotiiŋ laligoŋ ubuya.  
\v 11 \x * \xo 8.11 \xt 1 Kor 3.16\x*Anutunoŋ Kraist Jiisas meŋ gbiliro koomunoŋga waaroti, iwaa Uŋayanoŋ uugianoŋ laligoji eeŋ, iyoronoŋ oŋo Anutuwo qokotaaŋ naŋgi selegia koomuya ii kaaŋagadeeŋ meŋ gbiliwaota.   
\p
\v 12 Oo uumeleeŋ alauruna, gbiliŋ laligojoŋiwaajoŋ nononoŋ mono Anutuwaanoŋ tosawo laligojoŋ. Uuselewaa siiŋnana kombombaŋa bologa otaawombaa tosaga qaagoto, Uŋa Toroyaa jeta teŋ koma laligowombaa tosayanoŋ mono eŋ nononja. Kawaajoŋ ananaa aiŋnananoŋ laŋ laligowombo.  
\v 13 Uuselewaa siiŋgia kombombaŋa bologa otaaŋ laligojuti eeŋ, oŋo mono koomu kotigaa buŋa koloowuya. Kaaŋa koloowuyato, Anutu qama kooligi Uŋa Toroyanoŋ uuselegiaa nanamemeŋ bologa meŋ komuŋkebaati eeŋ, iikaaŋa kanoŋ mono gbiliŋ kotiiŋ laligoŋ ubuya.  
\v 14 Anutuwaa Uŋayanoŋ ejemba qindiŋgoŋ uŋuano laligojuti, iyoŋonoŋ kuuya Anutuwaa meraboraaŋa kolooju.   
\p
\v 15 \x * \xo 8.15 \xt Maak 14.36; Gal 4.6\x*\x * \xo 8.15 \xt Gal 4.5-7\x*Omejiilaŋ yoŋonoŋ ejemba sololooŋ oŋoŋgi jeneŋgia ororo weleŋqeqe omaya kolooŋ laligojuto, oŋo ome kaaŋa ii moŋ qaagoto, Uŋa Toroya ii buŋa qeŋ aoŋ laligoju. Kawaajoŋ oŋo mono mombo toroqeŋ toroko qaganoŋ laligowubo. Uŋa Toroya iinoŋ mono meŋ letoma oŋono Anutuwaa meraboraaŋa kolooju. Uŋa iikanoŋ sololooŋ nonono Anutuwaajoŋ “Aba\f + \fr 8.15 \ft Aba ii Arameik qaanoŋ ama.\f* Ama!” qamakejoŋ.  
\v 16 Anutuwaa meraboraaŋa koloojoŋi, qaa ii Uŋa Toroyanoŋ aŋo ananaa uŋananawo wambelaaŋ motooŋ naŋgoŋ jeŋkejao.   
\p
\v 17 Anutuwaa meraboraaŋa koloojoŋi eeŋ, iinoŋ iyaŋaa ejembauruta ananaajoŋ oyaŋboyaŋ mozozoŋgoro eji, ii kaaŋagadeeŋ buŋa qeŋ aowoŋa. Anutunoŋ Kraistwaajoŋ iwoi mozozoŋgoro eji, ii mono kaaŋagadeeŋ Kraistwaa kooroŋanoŋ nama buŋa qeŋ aowoŋa. Kraistwo motooŋ siimbobolo momakejoŋi eeŋ, mono kaaŋagadeeŋ Kraistwaa asamararaŋanoŋ uma iwo motooŋ asariŋ laligowoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Laaligo asamararaŋawonoŋ uma laligowoŋa.  
\p
\v 18 Kambaŋ kokaamba siimbobolo moma laligojoŋi, iikanoŋ laaligo kamaaŋqeqeta kolooja. Kanageŋ Kraistwaa asamararaŋanoŋ uma asariŋ oyaŋboyaŋ laligowoŋati, iikanoŋ mono laaligo uuta akadamuyawo koloowaa. Laaligo woi ii leelee ama gosiwoŋatiwaa so qaago. Kaaŋ romoŋgojeŋ.  
\v 19 Anutunoŋ oro ano iwoi kuuya mokoloorota ejuti, iyoŋonoŋ mono mamboma Kraistnoŋ kaŋ Anutuwaa meraboraaŋa metogoŋ qendeema oŋono asamararaŋ asugiŋ oŋombaatiwaajoŋ awelegoŋkeju.   
\p
\v 20 \x * \xo 8.20 \xt Jen 3.17-19\x*Anutunoŋ oro ano iwoi kuuya mokolooroto, yoŋonoŋ laligoŋ komuŋ qaombuya. Iyaŋgiaa siiŋgiaa so qaagoto, Anutunoŋ mono iyaŋaa siiŋaa so kaeŋ areŋgoro. Iwoi kuuya qaombuyato, kileŋ jejeromoŋromoŋ oŋono oyaŋboyaŋ kokaeŋ asugiwaatiwaajoŋ mambomakeju:  
\v 21 Anutunoŋ oro ano iwoi kuuya mokoloorota ejuti, iyoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ kokaembaajoŋ mambomakeju: Anutunoŋ ii kaaŋagadeeŋ aŋgonjora laaligowaa kasayanoŋga isama oŋono mende komuŋ gisaaŋ qaombuyato, Anutuwaa merabora kaaŋa lolooŋ asamararaŋgiawo asariŋ eŋ ubuya.   
\p
\v 22 Kawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ oro ano iwoi kuuya mokoloorota ejuti, iyoŋonoŋ korebore mono motooŋ osoŋgoŋ horoŋ merabora memewaa masu uŋuŋkeji, iikaaŋa moma eŋ kouma kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ amakeju, ii mojoŋ.  
\v 23 \x * \xo 8.23 \xt 2 Kor 5.2-4\x*Anutunoŋ oro ano iwoi kuuya mokoloorota ejuti, iyoŋoonoŋga qaagoto, Anutuwaa yambuyambu kolooniŋ Uŋaya Toroya kaleŋa nonono laligojoŋi, anana mono kaaŋagadeeŋ uunananoŋ osoŋgoŋ horoŋ laligoŋkejoŋ. Anutunoŋ nunuano meraboraaŋa qaita moŋ koloowombaajoŋ mamboma laligoŋ osoŋgoŋ amakejoŋ. Nunuama dowenana mero selenana qaita moŋ buŋa qeŋ aoŋ Siwenoŋ uma qeaŋgowaatiwaajoŋ awelegoŋ laligojoŋ.   
\p
\v 24 Kaaŋa letombombaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama uunana meleema Siwewaa buŋa koloowoŋa. Iwoiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ amakejoŋi, iikawaa hoŋa kolooro iiniŋ jejeromoŋromonana iikaaŋa kanoŋ tegowaa. Moŋnoŋ iwoiwaa hoŋa kolooro iima iikawaa jejeromoŋromoŋa ii mende toroqeŋ ama mambomakeja. Ii qaago.  
\v 25 Iwoiwaa hoŋanoŋ mende kolooro iimakejoŋi, iikawaajoŋ jejeromoŋromoŋ anjoŋi eeŋ, ii mono kaparaŋ koma koloowaatiwaajoŋ mamboniŋ uunana mende kamaaŋkeja.   
\p
\v 26 Kaaŋiadeeŋ looriniŋ Uŋa Toroyanoŋ ilaaŋ nonomakeja. Nomaeŋ qama kooliniŋ sokonaga, ii mende mojonto, Uŋa Toroyanoŋ mono aŋo qamakooli gawonananoŋ ilaaŋ nonoma ananaajoŋ ama qama kooliŋ qaa jeta asuganoŋ jejewaa so qaagoto, osoŋgoŋbooro qaganoŋ saŋenoŋ jeŋkeja.  
\v 27 Saŋenoŋ jeŋ Anutuwaa siiŋaa so ejemba soraaya ananaajoŋ ama qama kooliŋkeja. Anutunoŋ ejemba uunana iima gosiŋkeji, iinoŋ mono afaaŋgoŋ Uŋa Toroyaa uumomoya momakeja.   
\p
\v 28 Anutunoŋ qamakoolia moma ilawoila kuuya galeŋ kono kawaa mindimindiri hoŋanoŋ mono iyaŋaa alaurutanoŋ qeaŋgowutiwaajoŋ kolooŋkeja. Ii mojoŋ. Hoŋa iikanoŋ ejemba hamoqeqe areŋaa so oŋoono jopagoŋ muŋkejuti, mono ii kaeŋ me kaeŋ ilaaŋ oŋomakeja.  
\v 29 Anutuwaa areŋaa kania ii kokaeŋ: Iyaŋaa Merianoŋ uumeleeŋ ala seiseiya ananaa batunananoŋ jeta meŋ nonombaatiwaajoŋ momakeja. Kawaajoŋ waladeeŋ areŋ ama nonono taninananoŋ Meriaa so koloowombaajoŋ moro. Iikawaajoŋ ejemba waladeeŋ moma nononoti, nono kaaŋagadeeŋ koloowombaajoŋ jeŋ meweeŋgoŋ nonono.  
\v 30 Waladeeŋ jeŋ meweeŋgoŋ nononoti, anana kaaŋagadeeŋ nonoono. Nonoonoti, ananaa qaanana kaaŋagadeeŋ jeŋ tegoro solaŋaniniŋ. Solaŋaniniŋi, ananaajoŋ kaaŋagadeeŋ kana qendeeno iyaŋaa asamararaŋanoŋ uma oyaŋboyaŋ laligowoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaa uujopayaa mepemepesee rii.  
\p
\v 31 Qaa ii moma kawaajoŋ nomaeŋ jewonaga? Anutunoŋ sopa somoŋgoŋ nonoma leegenananoŋ laligoji eeŋ, moronoŋ mono qotogoŋ nononaga?  
\v 32 Anutunoŋ iyaŋaa Meria kaaŋiadeeŋ mende aŋgoŋ konoto, ii jeŋ tegoro laaligoya kuuya ananaajoŋ ama qeleeno. Ii qeleeno Anutunoŋ iwo kaleŋ qereweŋa tosaaŋa kuuya ii kaaŋagadeeŋ afaaŋgoŋ nonombaa.   
\p
\v 33 Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ nonoma qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkejoŋi, iikawaajoŋ moronoŋ mono qaa jakeyanoŋ ama nononaga?  
\v 34 Kraist Jiisasnoŋ komuro Anutunoŋ mombo meŋ gbiliro Siwenoŋ uma Anutuwaa boro dindiŋanoŋ rama toroqeŋ ananaajoŋ ama qama kooliŋkeja. Kawaajoŋ moŋnoŋ moŋ qaanana gosiŋ gere sianoŋ kemebombaajoŋ jeŋ tegoŋ nonomambaajoŋ amamaawaa.   
\p
\v 35 Kraistwaa uujopa uutanoŋ laligoniŋ moronoŋ mono iikanoŋa mendeema nonono kamaawonaga? Kakasililiŋ ama nonoŋgi koŋajiliŋ mobonagato, Kraistwaa uujopayanoŋga saanoŋ mende kamaawoŋa. Sisiwerowero ama nonombuyagato, iikanoŋa saanoŋ mende kamaawoŋa. Bodi mokoloowonaga me opo surunananoŋ qaono laligowonaga, mono saanoŋ mende kamaawoŋa. Komuwombotiwaa toroko qaganoŋ laligowonaga me manja qegi kazi koloonagato, mono saanoŋ mende kamaawoŋa.  
\v 36 \x * \xo 8.36 \xt Ond 44.22\x*Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Goo qagaajoŋ ama umugawodeeŋ kanaiŋ nunugi komuwoŋatiwaajoŋ mogi kema gomaŋ tiiŋkeja. Lama uŋuŋ neŋkejuti, iikaaŋiadeeŋ nonoojoŋ romoŋgoŋkeju.”   
\m
\v 37 Qaa iikawaa so ama nonombuyagato, Kraistnoŋ uujopaya ninisaano moniŋi, iinoŋ naŋgoŋ nonono lombo kuuya iikanoŋ mono haamo ama otokoriaŋ maama laligowoŋa.  
\v 38 Iwoi moŋnoŋ mono Kraistwaa uujopayanoŋga mendeema nonomambaajoŋ amamaawaa. Ii hoŋa tooŋaga moma yagojeŋ. Koomunoŋ me laaligowaa iwoiya moŋnoŋ mono mendeema nonomambaajoŋ amamaawaa. Siwe gajoba me omejiilaŋ yoŋonoŋ mono kambaŋ kokaamba me kanageŋ nono mendeema nonombombaajoŋ amamaawuya. Beŋsakoŋ kawali ku-usuŋgiawo yoŋonoŋ ii amamaawuya.   
\p
\v 39 Euwaa euyanoŋ me emuwaa emuyanoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mono mendeema nonombombaajoŋ amamaawuya. Anutunoŋ ilawoila tosaaŋa moŋ mokoloorota ejuti, iyoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ Anutuwaa uujopaya iikanoŋa mendeema nonombombaajoŋ amamaawuya. Anutuwaa uujopaya iikanoŋ mono Kraist Jiisas Poŋnana iwaanoŋ asugiro ninisaano ii mojoŋ. Kiaŋ.   
\c 9  
\s1 Anutunoŋ siiŋaa so Israel meweeŋgoŋ oŋono.  
\p
\v 1 Niinoŋ Kraistwo qokotaaŋ nama qaa qoloŋmoloŋgoya qaagoto, qaa hoŋa tooŋ moŋ jemaŋa. Uŋa Toroyaa qaawaajoŋ geja ambe qaana naŋgoŋ jeŋ kotiiŋ uunanoŋ saŋe nuro kokaeŋ moma jejeŋ:  
\v 2 Niinoŋ Juuda ejemba tosaaŋa yoŋoo wosobirinoŋ nuro uunanoŋ siimbobolo somata tetegoya qaa kokaembaajoŋ momakejeŋ:   
\p
\v 3 Yoŋonoŋ niwo baloŋ selenoŋ Israel kanagesoga motooŋgo koloojonto, uugianoŋ Kraistwo mende qokotaaŋ laŋ laligoju. Niinoŋ Israel ŋalaurunanoŋ uugia meleembutiwaajoŋ aoŋoroŋkejeŋ. Anutunoŋ yoŋoo qaagia gosiro neeno yoŋoo kitigia koloowe iroŋa meleema noo qananoŋ kokaeŋ ubaatiwaajoŋ mojeŋ: Iinoŋ nii Kraistwaanoŋga mendeema nono gere siawaa buŋa koloomambaajoŋ mojeŋ.   
\p
\v 4 \x * \xo 9.4 \xt Eks 9.4\x*Yoŋonoŋ Israel tuuŋ uutanoŋ laligogi Anutunoŋ uŋuano buŋaya kolooju. Anutuwaa qabuŋaya bosima akadamugiawo kolooju. Anutunoŋ yoŋowo oyaŋboyaŋ koloowutiwaa soomoŋgo walaga ano gbilia ama Kana qaa oŋono. Kawaajoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma Anutuwaa waeya meŋ mepeseeŋkeju. Anutunoŋ kotumotueya seiwaatiwaa qaa somoŋgoroti, iikawaa hoŋanoŋ koloowaatiwaajoŋ mambomakeju.  
\v 5 Yoŋonoŋ wanjalenana Aabrahambaa gbiliuruta yoŋoo esa meraurugiaga laligoju. Kraistnoŋ yoŋoonoŋga baloŋ sele busu meŋ eja kolooro. Kraistnoŋ Anutunana kolooŋ iwoi kuuya galeŋ kono qata kambaŋ tetegoya qaa mepeseeŋkeboŋa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\p
\v 6 Iikaaŋa laligojuto, Israel kanagesonoŋga kolooŋ seiŋ laligojoŋi, anana kuuya mono kileŋ Israel ejemba hoŋa mende koloojoŋ. Kawaajoŋ Anutuwaa qaayanoŋ soŋgiro esuŋanoŋ kamakamaata kolooŋkeja me? Kaeŋ jewonaga, ii qaa hoŋa qaago.  
\v 7 \x * \xo 9.7 \xt Jen 21.12\x*Aabrahambaa gbiliuruta yoŋoonoŋga koloojoŋiwaajoŋ ama kuuya anana mono Anutuwaa meraboraaŋaga mende koloojoŋ. Kaeŋ qaagoto, Anutunoŋ Aabrahambaajoŋ kokaeŋ ijoro, “Aisakwaa esameraurutanoŋ mono goonoŋ toroqeŋ qaga bosima laligoŋ ubuya.”   
\p
\v 8 Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Aabrahambaa gbiliuruta baloŋ ejemba silinoŋ merabora kolooŋkejoŋi, kuuya anono mono Anutuwaa meraboraaŋa mende koloojoŋ. Kaeŋ qaagoto, Anutunoŋ qaa somoŋgoro ejiwaa so kolooniŋi, Anutunoŋ mono nonoga moma nonono Aabrahambaa gbiliuruta hoŋa koloojoŋ.  
\v 9 \x * \xo 9.9 \xt Jen 18.10\x*Soomoŋgo qaa iikanoŋ Aabrahambaanoŋ kokaeŋ karo moro, “Gbani motooŋgo tegoro kanoŋ mombo kaŋ giibe Saaranoŋ mono meriawo koloowaa.”   
\p
\v 10 Qaa kaeŋ moro iwaanoŋ iikaya kolooroto, iikanoŋ mende tegoro. Iwaa gematanoŋ Rebekawaanoŋ kaaŋiadeeŋ Anutuwaa qaayaa so kolooro. Beŋnana Aisak iinoŋ embia ii koro muro merawoigara sunesune koloori.  
\v 11 Sunesune yoronoŋ goroŋ uutanoŋ rama mende kolooŋ iwoi awaa me bologa moŋ mende aniti, Anutunoŋ mono kambaŋ iikanoŋ mera iyoroonoŋga moŋ iyaŋaajoŋ meweeŋgoro. Iyaŋaa momo areŋanoŋ kotiiŋ hoŋawo kolooŋ tegowaatiwaajoŋ ama koga meweeŋgoro.   
\p
\v 12 \x * \xo 9.12 \xt Jen 25.23\x*Iyaŋaa uusiiŋanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ Rebeka kokaeŋ ijoro, “Datanoŋ mono kogaa weleŋqeqe kolooŋ newo baatanoŋ laligowaa.” Anutunoŋ kaeŋ ijoŋ nanamemeŋgara ambaoraga iikawaa soyanoŋ ii mende gosiŋ oronoto, iyaŋaa siiŋagadeeŋ otaaŋ koga oono dataa somataya kolooro.  
\v 13 \x * \xo 9.13 \xt Mal 1.2-3\x*Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Jeikob uunanoŋ jopagoŋ laligoweto, Iisoo (Esau) ii togoŋ kazi ama muŋ laligowe.”   
\p
\v 14 Qaa kawaajoŋ mono nomaeŋ jewonaga? Anutunoŋ dindiŋa mende kolooja me? Iikaaŋa qaago totooŋ!  
\v 15 \x * \xo 9.15 \xt Eks 33.19\x*Anutunoŋ Mooseswaajoŋ qaa kokaeŋ ijorota eja, “Niinoŋ mono neenaa siiŋna otaaŋ moŋ moroga iima kobooŋ kiaŋkomumambaajoŋ mojeŋi, iiga mono kiaŋkomuŋ muŋkejeŋ. Moŋ morowaajoŋ wosomomo ama mumambaajoŋ jejeŋi, iwaajoŋ mono wosona momakejeŋ.”  
\v 16 Qaa kawaajoŋ ama namo ejanoŋ Anutu mende galeŋ komakejato, iwoiwaa siiŋa moma amambaajoŋ batogoŋ bimbimgonagato, ii kileŋ Anutu mende uuguwaa. Anutu aŋo kaleŋmoriaŋaa so iwoi kuuya galeŋ kono iwaa borianoŋ eja.   
\p
\v 17 \x * \xo 9.17 \xt Eks 9.16\x*Anutunoŋ faarao kimbaajoŋ qaa ijoro Buŋa Terenoŋ kokaeŋ eja, “Neenaa qabuŋana jeŋ seigi gomaŋ korebore sokombaatiwaajoŋ mojeŋ. Kaeŋ moma ku-usuna qendeembe asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ kuuŋ gombe giinoŋ asugina. Asugiŋ laligoŋ tuarenjeŋ ama noma laligona mono haamo ama gombe.”  
\v 18 Qaa iikawaa so Anutunoŋ iyaŋaa siiŋa otaaŋ moŋ iima kobooŋ kiaŋkomumambaajoŋ moji, ii mono kiaŋkomuŋ muŋkebaa ano mombaa uuta meŋ gojomambaajoŋ moji, ii mono meŋ gojono yaŋgiseŋ kolooŋkebaa. Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaanoŋ iriŋsoŋsooŋ ano kiaŋkomu  
\p
\v 19 Oŋoonoŋga moŋnoŋ noojoŋa kokaeŋ jenaga, “Kaeŋ kolooro kuuya anana mono Anutuwaa uusiiŋa tuarenjeŋ ama mubombaajoŋ amamaaŋkejoŋ. Kaeŋ koloorogo Anutunoŋ mono naambaajoŋ toroqeŋ jeŋ nonomakeja?”  
\v 20 \x * \xo 9.20 \xt Ais 29.16; 45.9\x*Moŋnoŋ kaeŋ jenagato, baloŋ eja gii mono moroga kolooŋ Anutu tuarenjeŋ ano aŋgowowo ama munaga? Boroterenoŋ mono iyaŋaa mokomokoloo Toya kokaeŋ saanoŋ mende jeŋ mubaa, “Gii mono naambaajoŋa tani koi kaaŋa mokolooŋ nona?”  
\v 21 Monjoŋ meme ejanoŋ mono iyaŋaa ku-usuŋ qaganoŋ siiŋaa so gbakoŋ meleema meweeŋgoŋ gbakoŋ motooŋgo kanoŋa koworaŋeŋ morota morota meŋkeja. Tosia kambaŋ so meŋ gawoŋ muŋkejoŋ ano tosia akadamugiawo ii mono korisoro kambaŋanoŋadeeŋ gawoŋ muŋkejoŋ.   
\p
\v 22 Anutu mokomokoloo Tonananoŋ mono kaaŋiadeeŋ ama nonomakeja. Iinoŋ iriŋsoŋsooŋa ejemba qendeema nonono ku-usuŋa iima mobombaajoŋ momakeja. Kaeŋ moma iriŋa soono kazianoŋ ejemba tosaaŋa yoŋoo qagianoŋ uro jojoriŋ kondeema oŋomambaajoŋ ama laligoro. Ii kileŋ iroŋa uulaŋawodeeŋ mende meleema oŋonoto, yoŋoojoŋ ama siimbobolo mamaga moma mokosiŋgoŋ uugia meleembutiwaajoŋ mamboma laligoro.   
\p
\v 23 Kaaŋiadeeŋ kaleŋmoriaŋa iŋisaano kelemaleleŋ koloowaatiwaajoŋ momakeja. Kaeŋ moma ejemba akadamuya buŋa qeŋ aowombaajoŋ meweeŋgoŋ nononoti, anana mono niniima kobooro akadamuyawo asariŋkejoŋ.  
\v 24 Anana kaaŋagadeeŋ kaaŋa koloowombaajoŋ nonoono. Juuda ejembagadeeŋ qaagoto, waba kantria kantria ii kaaŋagadeeŋ kaaŋa koloowutiwaajoŋ oŋoono.  
\v 25 \x * \xo 9.25 \xt Hoos 2.23\x*Anutunoŋ iikawaa qaaya jerota gejatootoo eja Hooseawaa terenoŋ kokaeŋ eja,  
\q2 “Ejemba neenaa kanagesouruna mende kolooŋ laligogiti, niinoŋ mono ii oŋoombe neenaa kanagesona koloowuya. Tosianoŋ neenaa wombo alana mende laligogiti, iyoŋoojoŋ mono ‘Neenaa wombo alauruna,’ kaeŋ jeŋ laligomaŋa.   
\q2
\v 26 \x * \xo 9.26 \xt Hoos 1.10\x*Niinoŋ gomaŋ mombaa ejembaya yoŋoojoŋ kokaeŋ jeŋ laligowe,  
\q2 ‘Oŋo neenaa kanagesouruna mende laligoju.’ Kaeŋ jeŋ laligoweto, ii mono baloŋgianoŋ iikanoŋa oŋooma qagia kokaeŋ qamaŋa: Oŋo mono Anutu laaligo Toyaa meraboraaŋa kolooju. Utequte kaaŋa koloowaa.”   
\m
\v 27 \x * \xo 9.27 \xt Ais 10.22-23\x*Aisaianoŋ kaaŋagadeeŋ Israel kanageso nonoojoŋ ama kokaeŋ saama jero, “Israel ejemba jaŋgonana kowe sakasiŋ kaaŋa koloonagati eeŋ, ii kileŋ nonoonoŋga afaaŋanoŋ mono uunana meleeniŋ hamo qeŋ nonombaa.  
\v 28 Poŋnoŋ gomaŋa gomaŋa kuuya ananaa qaanana iliŋ alaŋ gosiŋ jeŋ tegoŋ kitia kuuya meleema nonondaborowaa.”   
\p
\v 29 \x * \xo 9.29 \xt Ais 1.9\x*Aisaianoŋ kaeŋ jeŋ waladeeŋ qaa moŋ jeroti, iikawaa oŋanoŋ mono nonoonoŋ kokaeŋ kolooja, “Poŋ ku-usuŋ kuuyaa Tonananoŋ gbiliurunana tosaaŋa mende iŋiima kobooro uugia meleembuyagati eeŋ, balonananoŋ mono Sodom kaaŋa meleeno kemero gere jenaga. Nononoŋ mono Gomora ejemba kaaŋa tiwilaawonaga. Anutunoŋ mono kaaŋa ama nononaga.” Kaeŋ jero.   
\s1 Israel kelemaleleŋanoŋ Anutu yaŋgiseŋ ama muŋkeju.  
\p
\v 30 Kawaajoŋ mono nomaeŋ jewonaga? Kantri tosianoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloowombaa gawoŋa mende kaparaŋ koma megiti, iyoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋanigi. Uugia meleema Anutu moma laarigi iikawaajoŋ qaagia jeŋ tegoro solaŋaniŋ laligoju.  
\v 31 Kaeŋ laligojuto, Israel nononoŋ solaŋa koloowombaa Kana qaa otaawombaajoŋ kaparaŋ koma laligoŋ kouma ii kileŋ Anutuwaa jaanoŋ mende solaŋaniniŋ.   
\p
\v 32 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Iyaŋgiodeeŋ batogoŋ nanamemeŋ dindiŋa ama iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowombaajoŋ kaparaŋ koma Jiisas mende moma laariŋ mugi. Iinoŋ jamo powowoŋ kaaŋa kolooji, mono iwaanoŋ ritataŋgoŋ uŋuro osiŋ gema qegi. Iikawaajoŋ solaŋa mende koloogi.  
\v 33 \x * \xo 9.33 \xt Ais 28.16\x*Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Iibu, Anutu niinoŋ mono aeŋ jamo moŋ Zaion baaŋanoŋ Israel tuuŋ uugianoŋ komowe yoŋonoŋ iikanoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ uŋuro gema qeŋkebu. Moŋnoŋ eja gereya powowoŋ kotakota ii moma laariŋ mubaati, iinoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ iwaajoŋ nama gamu mende mokoloowaa.” Kiaŋ.   
\c 10  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ neenaa Juuda kanagesouruna uugia meleembutiwaajoŋ awelegoŋkejeŋ. Anutunoŋ hamo qeŋ oŋombaatiwaajoŋ uuna meŋ kululuuŋ yoŋoojoŋ ama Anutu qama kooliŋ muŋkejeŋ.  
\v 2 Yoŋoo kanagianoŋ kokaeŋ eja: Yoŋonoŋ Anutuwaajoŋ uugere amakejuto, ii poumapou qaganoŋ amakeju. Yoŋoo qaagia kaeŋ naŋgoŋ jejeŋ.   
\p
\v 3 Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋanijoŋi, iikawaa kania mende moma yagoŋ iyaŋgiodeeŋ batogoŋ solaŋa koloowombaajoŋ kaparaŋ komakeju. Kaeŋ ama Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwombaajoŋ jeŋkeji, qaa iikawaa baatanoŋ mende kema osiŋ eeŋ tondu laligoju.  
\v 4 Kraistnoŋ aŋodeeŋ Kana qaa otaadabororo. Nono tosianoŋ ii amamaaŋ Kraist moma laariŋ uunana meleenjoŋi, iikaya mono Kraistwaajoŋ ama Anutuwaa jaanoŋ solaŋanijoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ anana kuuya hamo qeŋ nonomambaajoŋ moja.  
\p
\v 5 \x * \xo 10.5 \xt Lew 18.5\x*Moosesnoŋ Kana qaa otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowombaa qaaya ii kokaeŋ oorota eja, “Kana qaa otaadaborowaati, iinoŋ mono kawaajoŋ ama laaligo kotiga mokoloowaa.”  
\v 6 \x * \xo 10.6 \xt Dut 30.12-14\x*Qaa kaeŋ ejato, uunana meleema moma laariniŋ Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkejoŋi, Moosesnoŋ kawaajoŋ qaa kokaeŋ jerota eja, “Uuganoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jewabo: Eja moronoŋ mono Siwe gomanoŋ unaga?” Ejembanoŋ ii Kraist wama kamaawaatiwaajoŋ laŋ jegi.  
\v 7 Me “Eja moronoŋ koomu gomambaa dutanoŋ kemenaga?” Ejembanoŋ ii Kraist wama koomunoŋga waabaatiwaajoŋ laŋ jegi.   
\p
\v 8 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Buŋa qaa ii koriganoŋ qaagoto, mono goo buuganoŋ ano uuganoŋ eja.” Buŋa qaa ii moma laariwombaajoŋ eja. Nononoŋ qaa iikanoŋ ejemba uukuukuu meŋ oŋoma kokaeŋ jeŋ asariŋ oŋomakejoŋ:  
\v 9 Anutunoŋ Jiisas meŋ gbiliro koomunoŋga waaro. Giinoŋ qaa ii uuwomboganoŋ moma laariŋ je buu susuganoŋ “Jiisasnoŋ Poŋna kolooja,” kaeŋ jeŋ asugijaŋi eeŋ, mono hamo qeŋ gono letomba.   
\p
\v 10 Gii uuwomboganoŋ Buŋa qaa moma laarina Anutunoŋ qaaga jeŋ tegoro solaŋaniwa ano je buu susuganoŋ Jiisas jeŋ asugina hamo qeŋ gono letomba.   
\p
\v 11 \x * \xo 10.11 \xt Ais 28.16\x*Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ jegita eja, “Moronoŋ ii moma laariŋ mubaati, iinoŋ mono gamuya mende mobaa.”  
\v 12 Anutunoŋ Juuda ejemba mende ninisorooŋ kantri tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakeja. Poŋ motooŋgo iinoŋ mono kuuya ananaa Poŋnana kolooŋ so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakeja. Ejemba ii qama kooliŋkejoŋi, anana kuuya mono kotumotueya kelemaleleŋ nonomakeja.   
\p
\v 13 \x * \xo 10.13 \xt Joel 2.32\x*Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ eja, “Ejemba dakaya yoŋonoŋ Pombaa qata qama kooliwuyati, iinoŋ mono ii kuuya hamo qeŋ oŋono letombuya.”   
\p
\v 14 Ejembanoŋ Poŋ mende moma laariŋ muŋ iwaa qata mono nomaeŋ qama kooliwuyaga? Iwaa kania mende jegi mogiti, ii mono nomaeŋ moma laariŋ mubuyaga? Moŋnoŋ Buŋa qaa mende jeŋ asariwaati eeŋ, yoŋonoŋ ii mono nomaeŋ mobuyaga?  
\v 15 \x * \xo 10.15 \xt Ais 52.7\x*Ejemba moŋ Buŋa qaawaajoŋ mende wasiwoŋati eeŋ, iinoŋ mono nomaeŋ kema ii jeŋ asarinaga? Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Ejemba Buŋa qaa awaa meŋ kaŋkejuti, iyoŋoo kana otoŋgia moniŋ awaa soro kolooja.”   
\p
\v 16 \x * \xo 10.16 \xt Ais 53.1\x*Kaeŋ oogita ejato, noo Israel kanageso hoŋa yoŋonoŋ Oligaa Buŋa mende teŋ koma laligoju. Iikawaa qaaya ii gejatootoo eja Aisaianoŋ kokaeŋ ninijorota eja, “Oo Poŋ, nono Buŋa qaa jeŋ seiniŋ moronoŋ mono uuta meleema ii moma laarinagato?”  
\v 17 Qaa iikawaa so Kraistwaa qaaya jeŋ seiniŋ gejagianoŋ kemero mogi momalaarigianoŋ mono iikaaŋ koloowaa.   
\p
\v 18 \x * \xo 10.18 \xt Ond 19.4\x*Momalaari kaaŋ koloowaato, kokaeŋ qisiŋ oŋonjeŋ: Buŋa qaa iikanoŋ mono Juuda yoŋoo gejagianoŋ mende kemero mogi me? Qaago, ii mono mogi. Kawaa qaaya ii kokaeŋ jegita Buŋa Terenoŋ eja,  
\q2 “Qaa jegi qaagianoŋ mono kema kaŋ gomaŋ kuuya sokono. Ii gomaŋa gomaŋa eu emu leelee iikanoŋ mogi.”   
\m
\v 19 \x * \xo 10.19 \xt Dut 32.21\x*Qaa iikawaa so Buŋa qaa mono mogito, mombo toroqeŋ kokaeŋ qisiŋ oŋonjeŋ: Israel ejembanoŋ ii moma asarigi me qaago? Moosesnoŋ wala qaa kokaeŋ jero,  
\q2 “Ejemba kanageso uumeleeŋgiaa hoŋa qaa niinoŋ ii hamo qeŋ oŋombe oŋoo uugianoŋ mono iikawaajoŋ ama motoqoto koloowaa. Waba tuuŋ poumapou laligojuti, iyoŋonoŋ oŋo uŋuugugi sili iikanoŋ mono Juuda oŋoo uugia kuuwe iriŋgia soono uugianoŋ waabaa.”   
\m
\v 20 \x * \xo 10.20 \xt Ais 65.1\x*Aisaianoŋ mono kotiiŋ nama kokaeŋ jerota eja,  
\q2 “Ejemba nii mende moŋgama noma laŋ laligogiti, iyoŋonoŋ mono nii mokolooŋ noŋgi.  
\q2 Ejemba noo kananaajoŋ mende qisiŋ laligogiti, niinoŋ kaniana mono yoŋoojoŋ iŋisaambe iima mogi.”   
\m
\v 21 \x * \xo 10.21 \xt Ais 65.2\x*Yoŋoojoŋ kaeŋ jeroto, Israel nonoojoŋ qaa kokaeŋ ninijorota eja, “Weeŋ so umugawodeeŋ kanaiŋ qootogo kanageso gejajuju kolooŋkejuti, oŋo noonoŋ kawutiwaajoŋ oŋooma boro kaka koma laligowe gomaŋ tiiŋkeja.” Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Israel uutanoŋ uumeleeŋ tuuŋ melaa eja.  
\p
\v 1 \x * \xo 11.1 \xt Fil 3.5\x*Kawaajoŋ kokaeŋ qisijeŋ: Anutunoŋ iyaŋaa kanagesoya gema qeŋ nonono me qaago? Ii qaago totooŋ! Niinoŋ kaaŋagadeeŋ Aabrahambaa gbilia moŋ koloojeŋ. Neeno Israel kanagesowaa tuuŋ qata Benjamin iwaa uutanoŋ laligojeŋ.  
\v 2 Anutunoŋ waladeeŋ iyaŋaa kanagesoya meweeŋgoŋ nononoti, nono mono mende gema qeŋ nonono laligojoŋ. Gejatootoo eja Elaijawaa (Eliawaa) sunduya ii Buŋa Terenoŋ oogita eja. Iinoŋ Anutuwaa jaanoŋ Israel ejemba jeŋ oŋoma qama kooliroti, oŋo qaa batuya ii moju me qaago? Qaa ii kokaeŋ,  
\v 3 \x * \xo 11.3 \xt 1 Kiŋ 19.10, 14\x*“Oo Poŋ, yoŋonoŋ mono goo gejatootoo ejembauruga uŋugi komugi goonoŋ siimoloŋ ooŋooŋ alataya alataya kondemondeeŋgi. Nii motooŋgo nomesaogi laligowe kokomomola meŋ emboma nuwombaajoŋ jojoriju.”   
\p
\v 4 \x * \xo 11.4 \xt 1 Kiŋ 19.18\x*Kaeŋ jeroto, Anutunoŋ ii moma mono kokaeŋ meleema muŋ ijoro, “Gii geeŋgodeeŋ mende laligojanto, niinoŋ eja 7,000 kaaŋiadeeŋ sopa somoŋgoŋ oŋombe neenaa buŋana kolooŋ beŋ qoloŋmoloŋgoya Baal ii mende simiŋ kuma muŋ giwo toroqeŋ laligoju.”  
\v 5 Qaa iikawaa so kambaŋ kokaamba kaaŋiadeeŋ Anutuwaa tuuŋ melaa eja. Anutunoŋ kaleŋmoriaŋaa so ejemba afaaŋa meweeŋgoŋ nonono laligojoŋ.   
\p
\v 6 Kaleŋmoriaŋanoŋ mono nemuŋ koma muro meweeŋgoŋ nonono. Nono nanamemeŋ awaa ama meŋ laligowonagati, iikawaajoŋ ama mende meweeŋgoŋ nonono. Baloŋ ejemba nanamemenananoŋ nemuŋ koma muro meweeŋgoŋ nononagati eeŋ, iwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono iwoi omaya koloonaga.   
\p
\v 7 Kawaajoŋ mono nomaeŋ jewonaga? Israel kanagesonoŋ solaŋa koloowombaajoŋ kaparaŋ koma laligogito, solaŋaniwombaa kania ii mende mokoloogi. Yoŋonoŋ qaagoto, Anutunoŋ tuuŋ melaa meweeŋgoŋ nononoti, nononoŋ kaleŋa ii mokolooŋ solaŋa kolooniŋ. Tosianoŋ momo bologanoŋ uugia gojono eeŋ tondu laligoju.  
\v 8 \x * \xo 11.8 \xt Dut 29.4; Ais 29.10\x*Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Gaonjaajaa laligogi Anutunoŋ ome mende somoŋgoro uugianoŋ kemero koomuya koloogi. Iwoi iima kania iima kotowubotiwaajoŋ jaagia meŋ gooro umuŋ kono. Qaa gejagianoŋ moma moma asariwubotiwaajoŋ ii meŋ gojono. Kaeŋ tompiŋ laligoŋ kouma kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ eeŋ tondu laligoju.”  
\v 9 \x * \xo 11.9 \xt Ond 69.22-23\x*Kiŋ Deiwidnoŋ iikawaa qaaya kokaeŋ jerota eja,  
\q2 “Oo Anutu, yoŋonoŋ jejelombaŋ ooŋ ama neŋ laŋ aisooŋkeju. Iikanoŋ mono mokolooŋ iŋiima siŋgisoŋgogiaajoŋ moto ama oŋomba.  
\q2 Mono iyaŋgiaa duŋgianoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ uŋuro iroŋa meleema oŋona siimbobolo mobu.   
\q2
\v 10 Oo Anutu, gii mono jaagia meŋ goona uuŋ iibombaajoŋ amamaawu.  
\q2 Mono iroŋa meleema oŋona qagianoŋ uma bimooro suulaŋ uuŋgoŋ laligowuya.”  
\m Deiwidnoŋ kaeŋ qama kooliro.   
\s1 Waba kantri yoŋonoŋ Anutuwaa geria hoŋa koloogi.  
\p
\v 11 Toroqeŋ kokaeŋ qisijeŋ: Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ uŋuro uugianoŋ gojono awaa koloowombaajoŋ amamaawuya me qaago? Ii mende amamaawuya! Kamaaŋ uŋuroti, iikanoŋ mono Anutu moma kotowombaajoŋ awelegowutiwaajoŋ kolooro. Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ kana uuguŋ kamaaŋ uŋuro waba kantri yoŋonoŋ kitigia kolooŋ uugia meleema Anutuwaa buŋaya koloogi. Kaeŋ koloogiti, iikanoŋ uugia kuuro kawaajoŋ iriŋgia soono uugia meleembutiwaa siiŋanoŋ koloowaatiwaajoŋ ama kaeŋ kolooro.   
\p
\v 12 Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ kana soŋgiŋ kamaaŋ uŋuro kawaajoŋ waba gomaŋa gomaŋa yoŋonoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa kania mokoloogi. Ii mokolooŋ uugia meleema kotumotue uutanoŋ laligojuto, Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ tompiŋ laligoŋ Anutuwaa jaanoŋ mende sokonju. Kanageŋ Juuda yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kuuya uugia meleembuya. Kaeŋ kolooro Anutuwaa kotumotueyanoŋ seiŋ kelemaleleŋ asuganoŋ asugiwaa.   
\p
\v 13 Niinoŋ qaana koi Juuda oŋoojoŋ qaagoto, waba kantri kanageso oŋoojoŋ jejeŋ. Niinoŋ waba kantri oŋoonoŋ wasiwasi eja aposol koloojeŋiwaajoŋ “Gawona qabuŋayawo kolooja,” jeŋ kaeŋ romoŋgojeŋ.  
\v 14 Gawona ii mewe hoŋa kolooro uugia meleemakejuti, neenaa Israel kanagesourunanoŋ iikawaa bujuya mobutiwaajoŋ kaparaŋ koma awelegoŋkejeŋ. Buju qaa iikanoŋ motomotooŋ yoŋoo uugia kuuro kawaajoŋ iriŋgia soono uugia meleembombaa siiŋanoŋ kolooro meleeŋgi Anutunoŋ hamo qeŋ oŋombaa. Gawona qabuŋayawo ii mono kawaajoŋ ama waba kantri oŋoo batugianoŋ meŋkejeŋ.   
\p
\v 15 Anutunoŋ Juuda tuuŋ gema nunuro iikawaa hoŋanoŋ mono kokaeŋ kolooro: Waba kantria kantria oŋonoŋ kitigianoŋ koloogi Anutunoŋ tawagia meŋ uŋuano alauruta koloogi. Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ uugia meleeŋgi Anutunoŋ hamo qeŋ oŋoma moma aŋgoŋ koma aŋaliŋ oŋombaati, iikawaa hoŋanoŋ mono koomunoŋga gbiliŋ laligoŋ kotiiwutiwaa so koloowaa.   
\p
\v 16 Gbani jaayaqeqe gbilianoŋ nene Anutuwaajoŋ gosiŋ ama korisoro aniŋ soraaya kolooji eeŋ, gawombaa nembaneneya kuuya mono kaaŋagadeeŋ soraaya kolooja. Gere tiitanoŋ toroya kolooji eeŋ, borianoŋ mono kaaŋagadeeŋ toroya kolooju.  
\v 17 Juuda tuuŋ ii Anutu iyaŋaanoŋ oil gerega kolooja. Anutunoŋ iyaŋaanoŋ oil gere ii hoŋaboŋa meŋ boria tosaaŋa motoro kamaagi ano duuyaa oil gere boria meŋ kaŋ batugianoŋ ano toroqeŋ somariiŋkeju. Kantri tosaaŋa oŋo duuyaa oil gere kawaa so koloojuto, Anutunoŋ kileŋ uŋuano kambaŋ kokaamba gere boria qaita moŋ yoŋoo batugianoŋ laligoŋ kotiiŋkeju. Oŋo mono Juuda tuumbaa oil gere tiitanoŋga nene apuya horoŋ neŋ somariiŋkeju.   
\p
\v 18 Oŋo Juuda nonowo nanjuto, kileŋ Juuda nunuuguŋ selegia meŋ ububo. Selegia meŋ ubuyagati eeŋ, mono qaa koi mobu: Kantri tosaaŋa oŋo gere boriagadeeŋ kaaŋa kolooju. Oŋo tiinana mende bosimakejuto, nonoonoŋ gere tiitanoŋ mono oŋombosino nanju.   
\p
\v 19 Qaa kokaeŋ jewuyaga, “Anutunoŋ anana iyaŋaa gere batuyanoŋ ama nonombaatiwaajoŋ ama gere boria ii kotoro kamaaro tintiŋa kolooro.”  
\v 20 Qaa ii hoŋaga. Anutunoŋ Juuda ejemba uugia mende meleema moma laarigitiwaajoŋ ama kotoŋ oŋono kamaagito, oŋo mono momalaarigianoŋ rindaŋgoŋ oŋono zeŋ nanju. Kaeŋ nama jaba-arambaraŋ mende meŋ awelegoŋ laligowuto, mono kokaeŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ sombugia moma laligowu:  
\v 21 Anutunoŋ aŋaa geriaa boria hoŋa mende iŋiima kobooŋ Juuda kanageso kotoŋ oŋonoti eeŋ, oŋo mono “Saanoŋ niniima koboowaa,” kaeŋ jewubo. Eeŋ kaaŋa romoŋgoŋ tondu laligowubo.  
\v 22 Kawaajoŋ waba kantri oŋo Anutuwaa kania romoŋgoŋ kokaeŋ jewuya, “Juuda ejemba kana soŋgiŋ kamaaŋ uŋuroti, Anutunoŋ iikawaa iroŋa meleema mono oŋanoŋ geriawo ama oŋomakejato, anana qeeaŋgo Toyawo qokotaaŋ naniŋ meŋ qeaŋgoŋ nonomakeja. Iwo mende toroqeŋ namboŋati eeŋ, mono kantri tosaaŋa nono kaaŋagadeeŋ kotoŋ nonono kamaawoŋa.”   
\p
\v 23 Kaeŋ saanoŋ jewuyato, Anutunoŋ ejemba kana soŋgigiti, ii kaaŋagadeeŋ saanoŋ kotiiŋ gere batuyanoŋ mombo toroqeŋ oŋombaa. Kawaajoŋ Juuda kanageso yoŋonoŋ yaŋgiseŋgia mesaoŋ uugia meleembuti eeŋ, ii mono saanoŋ Jiisaswo toroqeŋ oŋombaa.  
\v 24 Anutunoŋ oŋo duuyaa oil gere kanoŋa kotoŋ oŋoma komakoomowaa kania uuguŋ oil gere qaita mombaa batuyanoŋ ama toroqeŋ oŋono. Kantri tosaaŋa oŋo kaaŋa ama oŋonoti eeŋ, iikawaajoŋ iyaŋaa gere boria hoŋa Juuda kanageso hoŋa ii mono afaaŋgoŋ uŋuama siiŋanoŋ iyaŋaa oil geriaa batuyanoŋ ama oŋono mombo toroqewuya. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ Israel kuuya kiaŋkomuŋ nonomambaajoŋ moja.  
\p
\v 25 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋoaŋgiaa momakooto qaganoŋ laŋ laligowubotiwaajoŋ mono qaa aasaŋgoya moŋ iŋisaambe moma asariwutiwaajoŋ mojeŋ. Qaa ii kokaeŋ: Momo bologanoŋ Israel kanagesowaa bakaya moŋ yoŋoo uugia gojono laligojuto, kambaŋ tetegoya qaa yaŋgiseŋ mende toroqeŋ laligowuya. Qaagoto, wala waba kantri yoŋoonoŋga kelemaleleŋ yoŋonoŋ uugia meleema Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ koubuya. Kaeŋ aŋgi Anutunoŋ jaŋgogia iiro sokombaati, kambaŋ iikanoŋ Juuda kanageso nonoo yaŋgiseŋ kambanananoŋ tegoro kuuya uugia meleembuya.  
\v 26 \x * \xo 11.26 \xt Ais 59.20\x*Uugia meleeŋgi Anutunoŋ Israel kanageso kuuya hamo qeŋ oŋono letombuya. Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Hamoqeqe Toyanoŋ mono Zaion baaŋanoŋga asugiŋ Jeikob tuuŋ nonoo nanamemenana aŋgonjorayawo ii koma konjoratiwaa.   
\q2
\v 27 \x * \xo 11.27 \xt Jer 31.33-34\x*Anutu niinoŋ siŋgisoŋgogia koma konjoratiŋ oyaŋboyaŋ mokoloowutiwaajoŋ soomoŋgo areŋa ii yoŋowo ambe motooŋ laligowoŋa.”  
\m Qaa kaeŋ eja.   
\m
\v 28 Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ Oligaa Buŋa gema qeŋ Anutuwaa kereuruta koloogitiwaajoŋ kantri tosaaŋa oŋonoŋ kitigianoŋ Anutuwaa alauruta kolooju. Kaeŋ koloojuto, Anutunoŋ Israel wanjaleurunana meweeŋgoŋ oŋonotiwaajoŋ Juuda nononoŋ mono toroqeŋ wombo alauruta hoŋaboŋa koloojoŋ.  
\v 29 Anutunoŋ ejemba moroga meweeŋgoŋ oŋooma kaleŋ oŋomakeji, qaa ii mono mombo uuta meleeno utegowaatiwaa so qaago.  
\v 30 Waba kantri oŋo kaaŋagadeeŋ wala Anutuwaa jeta mende teŋ koma tondu laligogito, Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ yaŋgiseŋ koloogitiwaajoŋ ama Anutunoŋ oŋo kiaŋkomuŋ oŋono letoŋgi.   
\p
\v 31 Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ kambaŋ kokaamba Anutuwaa jeta qotogoŋ tondu laligoŋ koujuto, oŋonoŋ letoŋgitiwaajoŋ ama Anutunoŋ Juuda kanageso nono kaaŋiadeeŋ kambaŋ kokaamba kiaŋkomuŋ nonomambaajoŋ moja. Waba kantri oŋonoŋ uugia meleema letoŋgi kawaa silianoŋ uugia kuuŋkeji, iikawaajoŋ yoŋonoŋ mono kaaŋiadeeŋ afaaŋgoŋ uugia meleema kiaŋkomuya buŋa qeŋ aowuya.   
\p
\v 32 Ejemba kuuya anana Anutu qotogoŋ laŋ laligoniŋ qaa qootogonana mokolooŋ gbadooŋ nonono. Korebore kiaŋkomuŋ nonombaatiwaajoŋ ama kasanoŋ gbadooŋ nonono. Kiaŋ.   
\s1 Anutu mepeseeŋ ooŋsaa rii kokaeŋ qamakejoŋ:  
\p
\v 33 \x * \xo 11.33 \xt Ais 55.8\x*Anutu kaleŋmoriaŋaa kowianoŋ mono somata qatawo kolooja. Maŋgaa siita, momoya mono kemekemeta tetegoya qaa. Momakootoyanoŋ nunuuguŋ uuta somata kolooja. Iinoŋ qaanana gosiŋ jeŋ tegoŋkeji, nononoŋ ii kuuya jeŋ asariŋ tegowombaajoŋ amamaawoŋa. Laaligonanaa kana areŋgoŋkeji, iikawaa kania mono moma gosiŋ mokolooŋ tegowoŋatiwaa so qaago.   
\q2
\v 34 \x * \xo 11.34 \xt Ais 40.13\x*“Pombaa uu konoŋaa areŋa ii ejemba kuuyanoŋ moma yagowombaajoŋ amamaaŋ laligoŋ kouniŋ. Moŋnoŋ gejanono qaa mubaatiwaa so qaago.”   
\q2
\v 35 \x * \xo 11.35 \xt Job 41.11\x*“Baloŋ ejemba kaleŋ aŋguŋkejonto, iwo kaeŋ ambombaajoŋ amamaaŋ laligoŋ kouniŋ.  
\q2 Iwoi muniŋ kitia mende meleema nonono saanoŋ sokoma muja. Iwoi moŋ era nonombaatiwaa kiti mubombaajoŋ amamaaŋkejoŋ.”   
\m
\v 36 \x * \xo 11.36 \xt 1 Kor 8.6\x*Ii kokaembaajoŋ amamaaŋkejoŋ: Iinoŋ iwoi kuuyaa Toya kolooŋ wanjaleya kolooja. Iinoŋ iwoi kuuya nemuŋ kono kolooro. Ii iyaŋaa akadamuya mokolooŋ mubaatiwaajoŋ ama kolooro. Kawaajoŋ anana qabuŋaya mepeseeniŋ tetegoya qaa akadamuyawo eŋ uma ewaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\c 12  
\s1 Laaligonana nomaeŋ laligoniŋ Anutuwaanoŋ sokombaa?  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alauruna, Anutunoŋ kaeŋ kiaŋkomuŋ nononotiwaajoŋ niinoŋ mono uugia kokaeŋ kuuŋ oŋonjeŋ: Oŋo mono kiaŋkomuya ii uu konoŋgianoŋ romoŋgoŋ kawaa so kitia meleema muŋ waeya meŋ mepeseeŋ laligowu. Kaaŋagadeeŋ oŋoaŋgiaa sele busugia ii Anutuwaa kotiŋ nanduŋga ambu. Kaeŋ ambuti eeŋ, oŋo mono gbiliŋ soraaya koloogi Anutunoŋ nanduŋgia ii iiro sokono siiŋa momakebaa.   
\p
\v 2 Wala namowaa nanamemeŋ bologaa areŋa otaaŋ laligogito, kambaŋ kokaamba iikaaŋa mono mende toroqeŋ amakebu. Kaeŋ qaagoto, mono uumomogianoŋ gbiliro letoma laligowu. Kaeŋ laligoŋ Anutunoŋ oŋoojoŋ siiŋ nomaeŋ moji, ii moŋgama saanoŋ kotiiŋ gosiŋ mokoloowuya. Ii mokolooŋ iikawaa so amakebuti eeŋ, mono kana awaa otaagi sokoma muro akadamugiawo kolooŋkebuya.   
\p
\v 3 Sisau tondu laligowubotiwaajoŋ qaa moŋ jemaŋa. Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ nono iikawaa qaganoŋ nama kuuya oŋoojoŋ kokaeŋ iŋijojeŋ: Oŋo mono oŋoaŋgiaajoŋ mogi uuta mende koloowato, motomotooŋ oŋo mono tororo moma kotoŋ aoŋ laligowu. Anutunoŋ momalaari nonono iikawaa hoŋa kolooŋkejiwaa so mono oŋoaŋgia gosiŋ aoŋ iikawaa so qaa jeŋ laligowu.   
\p
\v 4 \x * \xo 12.4 \xt 1 Kor 12.12\x*Iikawaa kania ii kokaeŋ: Sele busunananoŋ motooŋgo koloojato, sele busu kitinana ii mamaga. Kitia kuuya yoŋonoŋ gawoŋ motooŋgo iikayadeeŋ mende meŋkeju.  
\v 5 Iikawaa so uumeleeŋ ejemba anana kaaŋagadeeŋ mamaga laligojonto, kileŋ Kraistwo qokotaaŋ nama sele busu kaaŋa hoŋa motooŋgo koloojoŋ. Motooŋgo koloojonto, aŋa aŋa nononoŋ mono toroqeŋ aoŋ motooŋ gawoŋ meniŋ sokono nanjoŋ.   
\p
\v 6 \x * \xo 12.6 \xt 1 Kor 12.4-11\x*Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa nononotiwaa so gawoŋ memewaa momo kaleŋ morota morota buŋa qeŋ aoŋ laligojoŋ. Moŋnoŋ gejatootoo gawombaa momo kaleŋa buŋa qeŋ aoji eeŋ, iinoŋ ii mono gawonoŋ amakeba. Momalaarianoŋ rindaŋgoŋ muŋkejiwaa so gawonoŋ ama Anutuwaa qaaya jeŋ laligowa.  
\v 7 Mombaajoŋ weleŋqeqe gawombaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iikawaa so mono tosaaŋa pondaŋ ilaaŋ oŋoma laligowa. Mombaajoŋ boi qaqazu gawoŋ mewaatiwaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iinoŋ mono membiriqembiria qaa pondaŋ tosaaŋa kuma oŋoma laligowa.   
\p
\v 8 Mombaajoŋ uu naŋgonaŋgo gawombaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iinoŋ mono pondaŋ kaparaŋ koma ejemba uugia kuuŋ naŋgoŋ oŋoma laligowa. Tosianoŋ iwoiwaajoŋ memeqemeaŋ meŋ amamaagi mombaajoŋ ii naŋgoŋ oŋombaatiwaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iinoŋ mono koŋgbaraya qaa pondaŋ naŋgoŋ ilaaŋ oŋoma laligowa. Mombaajoŋ galeŋkoŋkoŋ gawombaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iinoŋ mono zeŋ nama tosaaŋa galeŋ koma oŋoma laligowa. Mombaajoŋ uujopa gawombaa momo kaleŋa muroti, iinoŋ gawoŋ ii mono korisoro qaganoŋ meŋ laligowa. Kiaŋ.   
\s1 Uujopawaa kania ii tororo otaawu.  
\p
\v 9 Mono gbiŋgbaoŋ mesaoŋ tororo uujopa ama aoŋ laligowu. Bologa sisia meŋ gema qeŋ laligowu. Awaawaajoŋ ama oŋono iikanoŋ mono qokotaaŋ laligowu.  
\v 10 Uumeleeŋ alaurugia ii mono gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama oŋoma tororo jopagoŋ aoŋ laligowu. Goda qeŋ aowombaajoŋ kaparaŋ komakejuti, iikanoŋ mono awelegoŋ mepeseeŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 11 Uugianoŋ mono mende sologoŋ looriwato, qama kooligi Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ oŋono geregerenoŋ nama Pombaa gawoŋ meŋ laligowu.  
\v 12 Mono oyaŋboyaŋ mokoloowoŋatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama korisoro qaganoŋ laligowu. Kakasililiŋ moma mono mokosiŋgoŋ laligowu. Mono pondaŋ nama Anutu qama kooliŋ laligowu.  
\v 13 Anutuwaa ejemba soraayanoŋ iwoiwaajoŋ amamaajuti, ii mono ilaaŋ oŋoma laligowu. Mono ejemba koma horoŋ oŋoma motooŋ rama nembanene neŋ korisoro amakebu.   
\p
\v 14 \x * \xo 12.14 \xt Mat 5.44; Luuk 6.28\x*Sisiwerowero ama oŋomakejuti, ejemba ii mono mende qasuaaŋ oŋombuto, mono Anutu qama kooligi kotuegoŋ oŋomakeba.  
\v 15 Aisoojuti, iyoŋowo mono ilaaŋ oŋoma aisoowu. Saajuti, iyoŋowo mono ilaaŋ oŋoma saabu.  
\v 16 \x * \xo 12.16 \xt Gba 3.7\x*Mono uumotooŋ ama aoŋ luaenoŋ laligowu. Oŋoaŋgiaajoŋ mono mende mogi uba. Jaba-arambaraŋ mende ambuto, ejemba kamaaŋqeqeta mono ala meŋ oŋoma laligowu. Oŋoaŋgiaajoŋ mogi momakooto ejembaga laligojutiwaa so mende koloowa.   
\p
\v 17 Jena jewe, nuna guwe, ana ambe ii mono mombaajoŋ mende ambu. Ejemba kuuyanoŋ sili tosaaŋa yoŋoojoŋa mogi nanamemeŋ awaa koloojuti, ii mono kaparaŋ koma meŋ laligowu.  
\v 18 Iwoi mombaajoŋ osiqosi mende anjuti, mono kotikotii eŋ oŋonjiwaa so kaparaŋ koma ejemba kuuya yoŋowo luaenoŋ laligowu.   
\p
\v 19 \x * \xo 12.19 \xt Dut 32.35\x*Qaa moŋ ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Niinoŋ mono bologaa kitia meleembe qagianoŋ ubaa. Ii noo gawoŋga. Poŋ niinoŋ kaeŋ jejeŋ.” Kawaajoŋ wombo alauruna, oŋoaŋgio mono bologaa iroŋa mende meleembuto, ii Anutuwaajoŋ mesaogi iriŋa soono iwaa kitia meleema metogoŋ oŋombaa.   
\p
\v 20 \x * \xo 12.20 \xt Gba 25.21-22\x*Kawaajoŋ ii oŋoaŋgio mende meleembuto, Buŋa qaa koi mono otaaŋ laligowu, “Kereganoŋ nenewaa komuji eeŋ, ii mono nene wagiwa. Goo kereganoŋ apuwaajoŋ moji eeŋ, ii mono apu muna newa. Kaeŋ ama goonoŋ sili awaa iikanoŋ mono uu kuuŋ muna gamuya moma mesaonaga.” Qaa ii mono otaaŋ laligowu.  
\v 21 Moŋnoŋ sili bologa iikanoŋ haamo ama gombaboto, geeŋgo mono sili awaa ama iikanoŋ haamo ama muŋ silia bologa ii koloŋaniwaga. Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Gawman yoŋoo qaa baagianoŋ kema teŋ koma laligowu.  
\p
\v 1 Gawman moŋ ii aŋodeeŋ mende kolooroto, Anutu, ku-usuŋ Toya iinoŋ mono gawman kuuro iikawaa so Somatananaa ku-usuŋ qaganoŋ nama galeŋ koma nonomakeju. Jeŋkooto gawombaa kondomondooya ii Anutu. Kawaajoŋ oŋo kuuya mono oŋoaŋgiaa gawman yoŋoo qaa baatanoŋ kema laligowu.  
\v 2 Kania kaeŋ mojutiwaajoŋ ama moŋnoŋ jeŋkooto galeŋ yoŋoo ku-usuŋgia qetanji, iinoŋ Anutunoŋ laaligowaa areŋa anoti, mono ii qetanja. Jeŋkooto Toya qetanjuti, Anutunoŋ iyoŋoo qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleema oŋono lombo mokoloowuya.   
\p
\v 3 Galeŋkoŋkoŋ yoŋonoŋ ejemba nanamemeŋ bologa amakejuti, ii kee momo ama oŋomakejuto, awaa amakejuti, ii iikaaŋa mende ama oŋomakeju. Kawaajoŋ galeŋ ku-usuŋgiawo yoŋoo keega momambaajoŋ mojaŋ me qaago? Ii mende momambaajoŋ mojaŋi eeŋ, mono nanamemeŋ awaa ama meŋ laligona mepeseeŋ gomakebuya.   
\p
\v 4 Gawman yoŋonoŋ mono Anutu weleŋa qeŋ muŋ meŋ qeaŋgoŋ gombombaajoŋ moju. Kaeŋ mojutiwaajoŋ ejemba bologa koloojuti, mono iikawaa iroŋa meleeŋgi qagianoŋ uro lombo mobutiwaajoŋ nanju. Anutuwaa weleŋqeqeuruta koloogi goondomombaa soo somata oŋonoti, ii eeŋ totooŋ mende meŋ laligoju. Kawaajoŋ iwoi bologa anjaŋi eeŋ, mono toroko moma laligowa.  
\v 5 Lombo qagianoŋ ubabotiwaajoŋ mono gawman jegia teŋ koma laligowu. Kawaajoŋadeeŋ qaagoto, Anutuwaa jaanoŋ kaaŋgadeeŋ sokombaatiwaajoŋ mono kaeŋ amakebu. Mende teŋ koŋgi Anutuwaa iriŋa soono jero uu konoŋgianoŋ kaeŋ mogi uugianoŋ boliwabotiwaajoŋ mono kaaŋagadeeŋ gawman yoŋoo qaa baatanoŋ kema laligowu.   
\p
\v 6 \x * \xo 13.6 \xt Mat 22.21; Maak 12.17; Luuk 20.25\x*Gawman yoŋonoŋ mono Anutuwaa gawoŋ bakaya moŋ meŋ iikanoŋ zeŋ nama galeŋ koma oŋomakeju. Gawoŋgia ii mewutiwaajoŋ oŋonoŋ mono ilaaŋ oŋoma takis kaaŋagadeeŋ amakeju.  
\v 7 Gawmambaa takis ama kotiŋ kania kania dawi oŋombutiwaajoŋ jeŋkejuti, ii mono kuuya iikawaa so oŋomakebu. Gawmambaa takis kania kania kuuya oŋoma komuniti gawoŋ ii mono tororo meŋkebu. Gawmambaa gawoŋ meme ejemba yoŋoojoŋ mono qaqabuŋabuŋa ama goda qeŋ oŋomakebu. Kiaŋ.   
\s1 Kambaŋ somatanoŋ dodowiro mono jopagoŋ aoŋ laligowu.  
\p
\v 8 Kaeŋ ama mombaanoŋ tosa moŋ oŋowo mende ero laligowu. Kileŋ oŋoo tosagia motooŋgo ii kambaŋ so kokaeŋ eja: Oŋo mono uunoŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Moŋnoŋ tosaaŋa jopagoŋ uukaleŋ ama oŋomakeji, iinoŋ mono Kana qaa otaadaboroŋkeja.   
\p
\v 9 \x * \xo 13.9 \xt Eks 20.13-15, 17; Dut 5.17-19, 21; Lew 19.18\x*Jeŋkooto qaa waŋa ii kokaeŋ, “Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikawaa so mono tosaaŋa kuuya jopagoŋ oŋomakeba.” Qaa kawaa uutanoŋ jeŋkooto qaa koi kaaŋa eju, “Serowiliŋ mende amba,” “Ejemba moŋ mende qena komuwa,” “Yoŋgoro mende mewa,” “Iwoiwaajoŋ mono mende koposoŋgowa.” Ii ano jeŋkooto qaa tosia kuuya ii mono qaa waŋa iikawaa newoyanoŋ kolooju.   
\p
\v 10 Ejemba moŋ jopagoŋ mujaŋi eeŋ, iwaajoŋ mono iwoi bologa moŋ mende ama muba. Kawaajoŋ uujopa ama iikaaŋa kanoŋ mono jeŋkooto qaa korebore teŋ koma otaaŋkejaŋ.   
\p
\v 11 Kambaŋ kokawaa kania moma kotojutiwaajoŋ mono nanamemeŋ kaaŋa ama meŋ laligowu. Wala Kraist moma laariŋ uunana meleeniŋi, kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ laligoŋ kouniŋ Poŋnoŋ metogoŋ nonono Siwenoŋ uboŋati, iikawaa kambaŋanoŋ mono kosere kadaboroja. Kawaajoŋ oŋo gaoŋ ejuti, iikanoŋa uugia tooro waabutiwaa kambaŋa mono kaja.  
\v 12 Gomantiiŋa koriga laligoniŋ weeŋ jaaya jililiŋgoŋ kouro asarimambaajoŋ anja. Kawaajoŋ paŋgamambaa nanamemeŋ ii mono koma konjoratigi kamaaro asasagaa manja qewoŋiwaa akadamuya ii mono meŋ koŋgi kemero namboŋa.   
\p
\v 13 Asasagaa uutanoŋ laligojoŋiwaa so mono nanamemeŋ soraaya ama meŋ laligowoŋa. Tosianoŋ jejelombaŋ paati ama baonoŋ neŋkejuti, iikaaŋa neŋ apu kotiga neŋ eloŋkaloŋ amakeju. Sero namboŋnamboŋ ama laŋ emba yoŋgoro horoŋkeju. Juma deema aŋgowowo ama kisooma aoŋ uunoŋ junjuŋ moma gema qeŋ aoŋkeju. Nanamemeŋ kaaŋa ii mende sokonja.  
\v 14 Uuselewaa siiŋgara kombombaŋa bologanoŋ gbiliŋ waagi yoroo siiŋgara teŋ koma oŋombubotiwaajoŋ ii mono geja mende ama romoŋgoŋ oŋomakebu. Kaeŋ qaagoto, Poŋ Jiisas Kraistwaa nanamemeŋanoŋ mono tiwo sumaŋgia kolooro ii maleku kaaŋa mouma aoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\c 14  
\s1 Ala loolooria ii mende jeŋ oŋoma laligowu.  
\p
\v 1 \x * \xo 14.1 \xt Kol 2.16\x*Mombaa momalaarianoŋ loolooria kolooro ii mono kalaŋ koma koma horoŋ muŋ laligowu. Iwo amiŋ moma jenoŋkooli qaa kolooro kawaajoŋ kesa-awaraŋ mende amakebu.  
\v 2 Tosianoŋ momalaarigiaa so nembanene kuuya saanoŋ neŋkejuto, tosaaŋa yoŋoo momalaarigianoŋ loolooria kolooro nene piapiayagadeeŋ neŋkeju. Uugianoŋ tiloowabotiwaajoŋ uuwoi ama oro tando lopiombaa nanduŋ aaŋa ii sisia meŋ logoyagadeeŋ iyaŋa ooŋ neŋkeju.  
\v 3 Nembanene kuuya neŋkejuti, iinoŋ mono alaurugia logoyagadeeŋ neŋkejuti, ii jejewili mende ama oŋomakebu. Anutunoŋ alaurugia nembanene kuuya neŋkejuti, ii kaaŋagadeeŋ “Sokonju,” jeŋ kalaŋ koma oŋomakeja. Kawaajoŋ logoyagadeeŋ neŋkejuti, oŋonoŋ mono alaurugia yoŋoo qaagia mende jeŋ tegowu.   
\p
\v 4 Giinoŋ mono moroga kolooŋ mombaa weleŋqeqeya jeŋ tegoŋ munaga? Iinoŋ mono aŋaa toyaa jaanoŋ qaayaa kitia jero gosiŋ jeŋ tegoro sokono nambaa me lombo qaganoŋ uro kamaawaa. Poŋnoŋ mono kotiiŋ boŋ qeŋ nambaatiwaajoŋ naŋgoŋ muŋkebaa. Kawaajoŋ mono saanoŋ boŋ qeŋ nambaa.   
\p
\v 5 Tosianoŋ weeŋ kuuyaajoŋ romoŋgogi tanigia ororoŋ ejuto, tosianoŋ weeŋa weeŋa gosiŋ weeŋ mombaajoŋ mogi uro qaita moŋ kolooro weeŋ tosianoŋ iikawaa newoyanoŋ kolooju. Oŋo motomotooŋ mono oŋoaŋgiaa momogianoŋ qokotaaŋ iikanoŋ uuwoi kuuya yakariŋ awasaŋkaka nama laligowu.  
\v 6 Tosianoŋ weeŋa weeŋa gosiŋ uma kamaaŋ amakejuti, iyoŋonoŋ ii mono Poŋ qabuŋa mubaatiwaajoŋ moma amakeju. Tosianoŋ oro kuuya neŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Anutu mepeseeŋ Poŋnoŋ kaeŋ qabuŋayawo koloowaatiwaajoŋ neŋkeju. Tosianoŋ oro tosiaa siŋgi laligoŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Poŋnoŋ qabuŋayawo koloowaatiwaajoŋ moma ii amakeju ano kaeŋ laligoŋ Anutu mepeseeŋkeju.  
\v 7 Ananaanoŋga moŋnoŋ mono iyaŋaajoŋadeeŋ mende laligoja ano iyaŋaajoŋadeeŋ mende komuwaa.   
\p
\v 8 Kawaa kania ii kokaeŋ: Jaawo laligowoŋati eeŋ, mono laaligonana Pombaajoŋ qeleema laligowoŋa. Komuwoŋati eeŋ, mono Pombaajoŋ komuwoŋa. Kawaajoŋ laligowoŋa me komuwoŋati eeŋ, mono Pombaa buŋa koloojoŋ.  
\v 9 Kraistnoŋ mono komugiti ano jaawo laligojoŋi, kuuya ananaa Poŋnana kolooŋ laligowaatiwaajoŋ komuŋ gbiliro.  
\v 10 \x * \xo 14.10 \xt 2 Kor 5.10\x*Anutunoŋ mono kuuya nunuama aŋaa qaa jakeyanoŋ nonoono namboŋa. Kawaajoŋ tosaaŋa oŋonoŋ mono moroga kolooŋ uumeleeŋ alaurugia jeŋ tegoŋ oŋomakeju? Kaaŋagadeeŋ alauruna tosaaŋa oŋonoŋ mono naambaajoŋ uumeleeŋ alaurugia tosaaŋa ii jejewili ama oŋomakeju? Juma deendeeŋ aŋgi siligia iikanoŋ mono mende sokonja.  
\v 11 \x * \xo 14.11 \xt Ais 45.23\x*Kawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Poŋ niinoŋ laligoŋ kotiijeŋi, iikawaa so qaa hoŋa toontooŋa kokaeŋ iŋijojeŋ: Ejemba korebore oŋo mono noo jaasewananoŋ simiŋ kuma jegianoŋ Anutu nii mepeseeŋ nombu.”   
\m
\v 12 Qaa kawaa so anana kuuyanoŋ mono iyaŋa iyaŋa nanamemenanaa sundunana ii Anutu ijoŋ jeŋ asariniŋ gosiŋ nonombaa. Kiaŋ.   
\s1 Moŋnoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ qewaatiwaajoŋ romoŋgowu.  
\p
\v 13 Kawaajoŋ mono mende toroqeŋ jeŋ boliŋ aoŋ qaagia mende jeŋ tegowu. Uumeleeŋ alaurugia yoŋoo kananoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ iwoi moŋ mono mende amakebu. Kawaa qaaya mono kaparaŋ koma jeŋ somoŋgowu.  
\v 14 Nembanene iwoi moŋnoŋ aŋa siri aŋgonjorayawo mende koloojato, ejembanoŋ iwoiwaajoŋ mogi aŋgonjorayawo kolooji, iyoŋoojoŋadeeŋ ii aŋgonjorayawo kolooja. Niinoŋ Poŋ Jiisaswo nama qaa ii moma kawaajoŋ uuwoi moŋ mende mojeŋ.  
\v 15 Anutunoŋ nembanene kuuya hamo qeŋ tegoro soraaya koloojuto, kileŋ alaurunana tosianoŋ qizimiziŋgia ama oro tosia mende neŋkeju. Kraistnoŋ yoŋoojoŋ ama komuroto, tosaaŋa oŋonoŋ mono naambaajoŋ oro neŋ iikaaŋa kanoŋ yoŋoo uugia meŋ boliŋkeju? Iikaaŋanoŋ oŋoaŋgiaa aiŋgia otaagi uumeleeŋ alaurugianoŋ kawaajoŋ wosobiri mokolooŋkejuti, iikaaŋanoŋ uujopawaa kana ii mende toroqeŋ otaaŋkeju.   
\p
\v 16 Momo awaa eŋ oŋonjato, iikawaa qaganoŋ nanamemeŋgianoŋ tondu aŋgi tosianoŋ kawaajoŋ qaa sologeŋ jeŋ jeŋ oŋomakeju. Kaeŋ ambubotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu.  
\v 17 Naa nenega newoŋati ano naa apuga newoŋati, iikanoŋ Anutuwaa bentotoŋaa aiweseya mende kolooja. Iwoi iikanoŋ mono kamaaŋqeqeta kolooja. Iwaa bentotoŋ uutanoŋ laaligowaa hoŋa ii kokaeŋ: Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ nonono nanamemeŋ dindiŋa otaaniŋ luae qeŋ nonono aisooŋ laligojoŋ. Iikanoŋ mono muŋgeŋa kolooja.  
\v 18 Daeŋ yoŋonoŋ kaeŋ ama Kraistwaa weleŋ qeŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Anutuwaa jaanoŋ sokoŋgi ejembanoŋ qaagia mogi sokoma oŋomakeja.   
\p
\v 19 Kawaajoŋ mono luae qeŋ aoniŋ uumotooŋgonoŋ seiwaatiwaajoŋ kaparaŋ komboŋa. Iikaaŋa kanoŋ mono uunana meagoŋ meŋ kotiiŋ aowoŋa.  
\v 20 Anutunoŋ nembanene kuuya hamo qeŋ tegoro soraaya kolooju, ii mojonto, moŋnoŋ oro me nene moŋ nero aliaa uutanoŋ kawaajoŋ boliro uugereya asugiro siŋgisoŋgowo kolooji, iikanoŋ mono mende sokonja. Moŋnoŋ tosaaŋa yoŋoojoŋ mende romoŋgoŋ iyaŋaajoŋadeeŋ moma tondu neji, iinoŋ mono kaaŋagadeeŋ siŋgisoŋgowo koloowaa. Kawaajoŋ Anutunoŋ yoŋoo uugianoŋ gawoŋ meroti, tosaaŋa oŋonoŋ mono gawoŋa awaa ii nenewaajoŋ ama mende meŋ boliwu.   
\p
\v 21 Kawaajoŋ uumeleeŋ alaurugia yoŋoojoŋ ama orowaa siŋgi laligoŋ wain apu ii mende neŋ laligowu. Iikaaŋa kanoŋ mono motooŋ meŋ qeaŋgoŋ aowuya. Kaaŋagadeeŋ uugianoŋ iwoiwaajoŋ boliro siŋgisoŋgowo kolooŋ loorinaga, oŋonoŋ ii mende ambu. Kaeŋ mono motooŋ meŋ qeaŋgoŋ aowu.  
\v 22 Kesa-awaraŋ qaawaa momalaaria kaeŋ me kaeŋ eŋ gonji, ii mono Anutuwaa jaasewaŋanoŋ aŋgoŋ koma laligowa. Moŋnoŋ qaa mombaajoŋ “sokonja,” jeŋ iikanoŋ qokotaaŋ moma kotiiŋ kawaajoŋ iyaŋa mende jeŋ tegoŋ aoji, iinoŋ mono simbawoŋawo kolooja.   
\p
\v 23 Ii me woi momalaari qaganoŋ mende nama amakejoŋi, ii kuuya mono siŋgisoŋgo kolooja. Kawaajoŋ moŋnoŋ nene mombaajoŋ uuwoi ama kileŋ ii neji, iinoŋ mono siŋgisoŋgo ambaa. Momalaari qaganoŋ mende nama nejiwaajoŋ Anutunoŋ mono iwaa qaaya jeŋ tegoro osiŋ lombo mokoloowaa. Kiaŋ.   
\c 15  
\s1 Mono Kraistwaa roromoŋgoya otaaŋ laligowu.  
\p
\v 1 Momalaarinananoŋ kotakota kolooji, anono mono ananaajoŋadeeŋ laŋ aisooŋ ananaa ainananoŋ laligowombo. Tosaaŋa yoŋoo momalaarigianoŋ loolooria kolooro kokobimbinoŋ kana uuguŋ tororo mende otaaŋkejuti, anana ii uujopa ama oŋoma lombogia bosimbutiwaajoŋ ilaaŋ oŋomboŋa.  
\v 2 Anana motomotooŋ mono alaurunananoŋ qeaŋgowutiwaa so romoŋgoŋ ilaaŋ oŋomakeboŋa. Kaeŋ ama oŋoma uugia meagogi kotikotii mokoloowuya.  
\v 3 \x * \xo 15.3 \xt Ond 69.9\x*Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ iyaŋaajoŋadeeŋ iyaŋaa aiŋnoŋ mende aisooroto, Buŋa qaa kokawaa so ama mugi laligoro, “Ejemba qaa tokoroŋkota jeŋ gii jeŋ gomakejuti, iyoŋoo qaagianoŋ mono nuro siimboboloya momakejeŋ.” Qaa kaeŋ eja.   
\p
\v 4 Anutunoŋ ananaajoŋ siiŋa kokaeŋ momakeja: Anana kaparaŋ koma kotiiŋ nama Buŋa Tere weeŋgoniŋ uunana naŋgoro iikaaŋa kanoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligowoŋ. Kawaajoŋ Buŋa qaa kuuya eeŋanoŋ oogiti, Anutunoŋ mono iikawaa so kuma nonomambaajoŋ moja. Iikawaajoŋ ii oogita eja.  
\v 5 Anutunoŋ mono iyaŋo uugia naŋgoro saanoŋ kaparaŋ koma kotiiŋ nambu. Iinoŋ mono Uŋaya oŋono inaaŋ oŋono batugianoŋ uunoŋ somoŋgoŋ aoŋ Kraist Jiisaswaa roromoŋgoya otaaŋ laligowu.   
\p
\v 6 Kaeŋ laligoŋ saanoŋ uumotooŋ qaganoŋ buugia mindiriŋ Anutu, Poŋnana Jiisas Kraistwaa Maŋa ii mepeseeŋ laligowu. Anutunoŋ oŋonoŋ kaaŋ ama laligowutiwaajoŋ momakeja. Kiaŋ.   
\s1 Oligaa Buŋanoŋ kantri tosianoŋ kema karo.  
\p
\v 7 Kraistnoŋ oŋo moma aŋgoŋ koma kalaŋ koma oŋomakeji, iikawaa so oŋo mono kaaŋagadeeŋ kalaŋ koma aoŋ laligowu. Anutuwaa qabuŋayanoŋ seiwaatiwaajoŋ mono kaeŋ ama laligowu.  
\v 8 Niinoŋ qaa hoŋa koi jemaŋa: Anutunoŋ qaaya qaaya Juuda kanageso nonoo wanjaleurunana yoŋoojoŋ jeŋ somoŋgoroti, iikanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ Kraist wasiro Anutuwaa Buŋa qaa oŋanoŋ kotiiwaatiwaajoŋ ama Juuda nonoo batunananoŋ kamaaŋ weleŋ qeŋ nonoma laligoro.  
\v 9 \x * \xo 15.9 \xt 2 Sml 22.50; Ond 18.49\x*Juuda nono weleŋ qeŋ nonoma laligoroto, kantri tosaaŋa yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ iwaa kiaŋkomuya moma kawaajoŋ Anutu mepeseeŋ laligoju. Kawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Kawaajoŋ niinoŋ kantri tosaaŋa yoŋoo batugianoŋ laligoŋ mepeseeŋ goma qabuŋaganoŋ seiwaatiwaa rii qamakemaŋa.”   
\m
\v 10 \x * \xo 15.10 \xt Dut 32.43\x*Kawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ jeŋ oogita eja,  
\q2 “Anutunoŋ Juuda nono meweeŋgoŋ nonono kanagesoya kolooŋ aisooŋkejoŋ. Kantri tosaaŋa oŋo mono nonowo toroqeŋ aisooŋ otokoriaŋ maama laligowu.”   
\m
\v 11 \x * \xo 15.11 \xt Ond 117.1\x*Kawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ,  
\q2 “Waba kantriwaa tuuŋ kuuya oŋo mono Poŋ mepeseeŋ laligowu. Gomaŋ so laligojuti, oŋo mono kuuya ‘Anutu daŋgiseŋ!’ jeŋ rii qama laligowu.”   
\m
\v 12 \x * \xo 15.12 \xt Ais 11.10\x*Gejatootoo eja Aisaia iinoŋ kaaŋagadeeŋ kawaa qaaya kokaeŋ jerota eja,  
\q2 “Gere tiitanoŋa unjuta juma waaji, iikaaŋa eja qata Jesi iwaa gbilinoŋa moŋ kolooŋ ejemba gomaŋ so galeŋ koma oŋombaa.  
\q2 Kaeŋ ama oŋono namowaa kanageso kuuya yoŋonoŋ ilaaŋ oŋombaatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligowuya.”  
\m Qaa walaga kanoŋ mono kambaŋ kokaamba hoŋawo kolooŋkeja.   
\p
\v 13 Uŋa Toroyaa esuŋanoŋ mono naŋgoŋ oŋono jejeromoŋromoŋgianoŋ kotiiŋ powowoŋ koloowaatiwaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ jejeromoŋromoŋ Toya Anutu iinoŋ mono luae qeŋ oŋoma korisoro kuuya kanoŋ uugia meŋ saa qewaa. Kaeŋ qama kooliwe saanoŋ Anutu moma laariŋ muŋ oyaŋboyaŋ mokoloowombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligowuya. Kiaŋ.   
\s1 Qaa kotakota ii nomaembaajoŋ oojeŋ?  
\p
\v 14 Oo uumeleeŋ alauruna, neeno oŋoojoŋ kokaeŋ moma kotiijeŋ: Oŋo mono tompiŋ mende laligojuto, Anutunoŋ iwoi kuuya awaa ii uugianoŋ ano saa qero momo kania kania mokolooŋ iikanoŋ saanoŋ qambaŋmambaŋ qaa kuma aowoŋatiwaa so kolooju.  
\v 15 Kaeŋ koloojuto, kileŋ qaa ii duduuwubotiwaajoŋ moma yoŋoo kanagia ii mombo koma gbiliŋ oŋonjeŋ. Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ nono iikawaa qaganoŋ nanjeŋiwaajoŋ mono awasaŋkaka qaganoŋ qaa kotakota tosaaŋa ooŋ oŋonjeŋ.   
\p
\v 16 Kawaa kania kokaeŋ: Anutunoŋ waba kantri oŋonoŋ uugia meleeŋgi Uŋa Toroyanoŋ meŋ soraiŋ oŋono soraaya koloowutiwaajoŋ momakeja. Wala siimoloŋ oogi kaasoyanoŋ uro Anutunoŋ aisooŋkero, iikawaa so kambaŋ kokaamba Anutunoŋ ejemba gomaŋ so buŋaya koloogi iŋiima aisoomambaajoŋ awelegoŋkeja. Kawaajoŋ Oligaa Buŋaya kantri tosaaŋa yoŋoo batugianoŋ jeŋ seimambaajoŋ jeŋ gawoŋa qananoŋ ano iikawaa so uuwaa gawoŋ galeŋ kolooŋ Kraist Jiisaswaa weleŋ qeŋkejeŋ.   
\p
\v 17 Kawaajoŋ Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nama Anutuwaanoŋ gawoŋ mewe qabuŋa nono selena meŋ uma awasaŋkaka nanjeŋ.  
\v 18 Kraistnoŋ kantri tosaaŋa yoŋonoŋ Anutuwaa jeta teŋ kombutiwaajoŋ moma sololooŋ kuuŋ nomakeji, iikanoŋ mono nemuŋ koma nono qaana jeŋ nanamemena amakejeŋ. Qaa tosia laŋ jeŋ seiseiwaa awasaŋkakaya ii mende eŋ nonja.   
\p
\v 19 Uŋa Toroyaa ku-usuŋanoŋ mono nemuŋ koma nono aŋgoleto aiwese ku-usuŋgiawo asugigi. Niinoŋ Jerusalem siti mesaoŋ kantria kantria liligoŋ kema kema Yuropwaa sitia moŋ qata Ilirikum kanoŋ keube. Kaeŋ baloŋ so liligoŋ Kraistwaa Oligaa Buŋa ii jeŋ asariŋ oŋondaborowe.  
\v 20 Moŋnoŋ tando komoro moŋnoŋ kaŋ aŋaa miria iikawaa qaganoŋ meŋ mono qaayawo koloowaa. Iikawaa so moŋnoŋ Kraistwaa qaayanoŋ momalaariwaa tando komodabororo nanoti, niinoŋ mono kaŋ iwaa tando qaganoŋ rindaŋgoŋ nama uugia toroqeŋ meagoŋ meŋ kotiiŋ oŋomambaajoŋ togoŋ laligowe. Uuwaa gawoŋ mutuya meŋ kanoŋ akadamuna mokoloomambaajoŋ kaparaŋ koma laligowe. Kawaajoŋ ejemba daeŋ yoŋonoŋ Kraistwaa qata mende moma tompiŋ laligogiti, niinoŋ Oligaa Buŋa iyoŋoojoŋ jeŋ asarimambaajoŋ awelegoŋ laligowe.  
\v 21 \x * \xo 15.21 \xt Ais 52.15\x*Kawaa qaaya Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Daeŋ yoŋonoŋ qaaya mende iŋijogi mogiti, iyoŋonoŋ mono laligoŋ ii iibuya. Daeŋ yoŋonoŋ kania wala mende moma tompiŋ laligogiti, iyoŋonoŋ mono laligoŋ ii moma asariwuya.”   
\p
\v 22 \x * \xo 15.22 \xt Room 1.13\x*Gawoŋ kaaŋanoŋ somoŋgoŋ nonotiwaajoŋ mono kambaŋ so oŋoonoŋ kamambaajoŋ amamaaŋ laligowe. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Room kemambaa areŋa ano.  
\p
\v 23 Kaaŋ laligoweto, liligoŋ uukuukuu gawoŋ mutuya meŋ gomaŋ kuuya moma oŋonjoŋi, iikanoŋ ii medaboroŋ laligowe. Uuwaa gawoŋ mutuya memaŋatiwaa gomaŋa ii kambaŋ kokaamba mombo mende eja. Kaaŋagadeeŋ oŋo iŋiimambaa siiŋa moma laligowe gbani mamaga tegoro.  
\v 24 Kawaajoŋ kantri qata Spein kemaŋati, iikawaa gematanoŋ mono oŋoonoŋ kamambaa areŋa ama iŋiimambaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama kokaeŋ mojeŋ: Iŋiima oŋowo korisoro ama boroŋa moŋ ainjoloŋ rabe ilaaŋ noŋgi saanoŋ kana toroqeŋ Spein kemaŋa.   
\p
\v 25 \x * \xo 15.25 \xt 1 Kor 16.1-4\x*Kaeŋ mojento, kambaŋ kokaamba Jerusalem sitiwaa kanageso soraaya naŋgoŋ oŋomboŋatiwaajoŋ iikanoŋ kemaŋa. Iikanoŋ kemago oŋoonoŋ kamaŋa.  
\v 26 Masedonia ano Akaia prowins woi yoroo uumeleeŋ kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mono Jerusalem sitiwaa ejemba soraaya ilaaŋ oŋombombaa qaa somoŋgogi. Anutuwaa ejemba soraaya wanaya laligojuti, mono iyoŋoojoŋ qaa somoŋgoŋ nanduŋ mamaga somata ama mindirigi ii meŋgo kema oŋomaŋa.   
\p
\v 27 \x * \xo 15.27 \xt 1 Kor 9.11\x*Kaeŋ ambombaa uukorisoroya moma qaa somoŋgoŋ kulukululuu nanduŋ somata ii aŋgi. Kaeŋ ambutiwaa tosa eŋ oŋono aŋgi saanoŋ sokonja. Anutunoŋ Juuda kanageso kotuegoŋ nonomambaa qaaya jero ero kotumotue iikanoŋ waba kantria kantria sokoma qagianoŋ uro laligoju. Kawaajoŋ waba kantri oŋoonoŋ tosa ero kitia meleema kaleŋgianoŋ Juuda kanagesowaa wanaya ilaaŋ oŋoŋgi sokonja.  
\v 28 Niinoŋ kaleŋ ii meŋ kema borogianoŋ ambe gawona iikanoŋ tegoro iikawaa gematanoŋ ii oŋomesaoŋ kusudeeŋ oŋoonoŋ kaŋ iŋiimago toroqeŋ Spein kantrinoŋ kemaŋa.  
\v 29 Oŋoonoŋ kamaŋati, kambaŋ iikanoŋ mono Kraistwaanoŋ kotumotue ii kuuya meŋ kaŋ oŋomaŋa. Kiaŋ moma yagojeŋ.   
\p
\v 30 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ Poŋ Jiisas Kraistwo qokotaaŋ nama kokaeŋ uu kuuŋ oŋonjeŋ: Uŋa Toroyanoŋ jopagoŋ naŋgoŋ oŋomakejiwaa so mono noojoŋ Anutu qama kooliŋ laligowu. Aoŋoroŋkejeŋi, iikanoŋ mono uujopagianoŋ ilaaŋ noma laligowu.   
\p
\v 31 Judia prowinsnoŋ kema ejemba Kraistwaajoŋ yaŋgiseŋ amakejuti, iyoŋoo borogianoŋ umambotiwaajoŋ mono Anutuwaa qama kooligi sopa somoŋgoŋ nonaga. Kaaŋagadeeŋ nanduŋ kaleŋ somata meŋ Jerusalem kema ejemba soraaya yoŋoo borogianoŋ ambe sokono siiŋa mobutiwaajoŋ mono qama kooliŋ laligowu.  
\v 32 Kaeŋ qama kooligi Anutunoŋ siiŋ kaeŋ moji eeŋ, niinoŋ mono korisoro qaganoŋ oŋoonoŋ kaŋ oŋowo ainjoloŋ rama keraqeeaŋgo qeŋ noŋgi laligomaŋa.  
\v 33 Luae Toya Anutu iinoŋ mono kuuya oŋowo namba. Qaa ii oŋanoŋ.   
\c 16  
\s1 Yeizozo qaa tetegoya  
\p
\v 1 Alanana Fiibi (Foibe) iinoŋ Seŋkria uumeleeŋ kanagesowaa gawoŋ meme embaga kolooja. Iinoŋ Room oŋoonoŋ kawaati, ii kalaŋ kombutiwaajoŋ mono qisiŋ oŋoma borogianoŋ anjeŋ.  
\v 2 Iinoŋ ejemba mamaga ano nii kaaŋagadeeŋ ilaaŋ nonoma laligoro. Kawaajoŋ Anutuwaa ejemba soraayanoŋ alaurunana koma horoŋ oŋomakejoŋi, iikawaa so Fiibinoŋ karo ii mono Pombaa qatanoŋ qama kooliŋ koma horoŋ mubu. Oŋoonoŋ kaŋ iwoi mombaajoŋ amamaaro iikawaa so mono ilaaŋ mubu.   
\p
\v 3 \x * \xo 16.3 \xt Apo 18.2\x*Loembawoi Prisila ano Akwila Kraist Jiisaswo nanjaoti, neŋawoina ii mono noonoŋ yeizozona jegi mobao.  
\v 4 Yoronoŋ mono noojoŋ ama laaligogara qeleema komuwaotiwaajoŋ koloori. Niinoŋadeeŋ mende mepeseeŋ oronjento, kantri tosianoŋ uumeleeŋ kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ yoroojoŋ daŋgiseŋ jeŋkeju.   
\p
\v 5 Uumeleeŋ kanageso mirigaranoŋ ajorooŋkejuti, ii mono kaaŋagadeeŋ noonoŋ yeizozona jegi mobu. Eisia prowinsnoŋ gawoŋ mewe hoŋa mutuyanoŋ kolooro Epainetus iinoŋ uuta meleema Kraistwaa buŋa kolooroti, wombo alana ii mono noonoŋ yeizozona jegi moba.  
\v 6 Marianoŋ oŋoojoŋ ama gawoŋ somata meŋ laligoroti, iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba.  
\v 7 Andronikus ano Junias tinitosawoina yoronoŋ wala Kraistwaanoŋ qokotaari niinoŋ yoroo gemagaranoŋ uuna meleembe iikawaa gematanoŋ niwo kapuare mirinoŋ laligoniŋ. Aposol yoŋonoŋ oroojoŋ mogi batugianoŋ uuta koloojao. Ii mono noonoŋ yeizozona jegi mobao.   
\p
\v 8 Wombo alana Ampliatus Pombo nanji, iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba.  
\v 9 Neŋanana Urbanus Kraistwo nanji ano wombo alana Stakis yoroojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobao.  
\v 10 Apeles Anutunoŋ aŋgobato muro sokono Kraistwo qokotaaŋ nanji, iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba. Aristobuluswo miri motooŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobu.  
\v 11 Tinitosana Herodion iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba. Narsisuswo Pombo qokotaaŋ miri motooŋgo laligojuti, iyoŋoojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobu.   
\p
\v 12 Trifina ano Trifosa emba woi yoronoŋ gawoŋ somata meŋ Pombo nanjaoti, iyoroojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobao. Wombo emba alana Persis iinoŋ Pombaajoŋ gawoŋ somata qatawo meŋ laligoji, iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba.  
\v 13 \x * \xo 16.13 \xt Maak 15.21\x*Rufus iinoŋ Pombaa gawoŋ awaa totooŋ meŋkeji ano iwaa nemuŋa kambaŋ so nii kaaŋiadeeŋ meria kaaŋa kalaŋ koma noma laligoroti, iyoroojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobao.   
\p
\v 14 Asiŋkritus, Flegon, Hermes, Patrobas, Hermas ano uumeleeŋ ala tosaaŋa yoŋowo nama laligojuti, iyoŋoojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobu.  
\v 15 Filologus, Julia, Nereus naaŋawo ano Olimpas ano ejemba soraaya tosaaŋa kuuya yoŋowo laligojuti, iyoŋoojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobu.   
\p
\v 16 Uumeleeŋ alaurunana yoŋoo batugianoŋ mono aŋgoŋ aoŋ newogia kososooŋ joloŋgia jeŋ laligowu. Kraistwaa uumeleeŋ kana-geso kuuya yoŋonoŋ mono yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja. Kiaŋ.   
\s1 Qambaŋmambaŋ qaa tetegoya  
\p
\v 17 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ uugia kokaeŋ kuuŋ iŋijojeŋ: Ejemba tosianoŋ uu mendemendeeŋ koloowaatiwaajoŋ waŋ qeŋkejuti, iyoŋoojoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Uumotooŋgowaa silia awaa kuma oŋoŋgi mojuto, qaa ii qotogoŋ kesa-awaraŋ qaa tosaaŋa kanoŋ uugia kuugi boliro osiŋ kamaaŋkeju. Ejemba kaaŋa ii mono oŋomesaoŋ korikori laligowu.  
\v 18 Ejemba kaaŋanoŋ mono ananaa Poŋnana Kraistwaanoŋ gawoŋ mende meŋkejuto, iyaŋgiaa siiŋgiaa so koloowaatiwaajoŋ tompe jeŋ iyaŋgia weleŋ qeŋ aoŋkeju. Kele qaa awaa awaa aiŋawo jeŋ ejemba gbiŋgbaoŋgia qaa yoŋoo uugia kuuŋ tiligoŋ oŋomakeju.   
\p
\v 19 Oŋo Oligaa Buŋa teŋ koma otaaŋkejuti, qaa ii kuuya nonoo gejanananoŋ kemero mojoŋ. Kawaajoŋ niinoŋ oŋoojoŋ ama honombonoŋa qaa aisooŋkejeŋ. Kaeŋ anjento, oŋo kokaeŋ ama laligowutiwaajoŋ mojeŋ: Mono bologa ambombaajoŋ momakootogia mesaogi kamaawaa. Awaa ambombaajoŋ momakootogia ii mono pondaŋ koma gbiliŋ meŋ somariiwu.  
\v 20 Luae Toya Anutu iinoŋ mono Satan uulaŋawo rinjaŋgoro oŋoo baagianoŋ kamaaro otokoriaŋ maama aisooŋ laligowu.  
\p Poŋnana Jiisaswaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo ewa.   
\p
\v 21 \x * \xo 16.21 \xt Apo 16.1\x*Noo neŋana Timoti iinoŋ mono yeizozoya ano oŋoonoŋ kaja. Noo tinitosauruna Lusius, Jeison ano Soosipater yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja.   
\p
\v 22 Tertius niinoŋ Poolwaa qaaya moma tere koi oojeŋi, niinoŋ kaaŋagadeeŋ Pombo nama yeizozona ambe oŋoonoŋ kaja.   
\p
\v 23 \x * \xo 16.23 \xt Apo 19.29; 1 Kor 1.14; 2 Tim 4.20\x*Gaiusnoŋ miria jeŋ tegoro laligowe uumeleeŋ kanageso kuuya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ koi kaŋ ajoroogi nene ainjoloŋ ama nonomakeji, iinoŋ mono yeizozoya ano oŋoonoŋ kaja. Erastus iinoŋ siti poŋ qereweŋaa ofis uutanoŋ takis moneŋ galeŋ komakeji ano uumeleeŋ alanana Kwartus yoronoŋ mono yeizozogara ani oŋoonoŋ kaja.  
\v 24 Poŋnana Jiisas Kraistwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo ewa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Poŋ mepeseeŋ kokaeŋ qama kooliŋkejeŋ:  
\p
\v 25 Oligaa Buŋa qaa hoŋa ii monowaa monoyanoŋga laligoŋ kougiti, iikanoŋ aasaŋgoyanoŋ ero. Kaeŋ ero Jiisasnoŋ kamaaŋ ninisaama jeŋ asariro moma jeŋ seiŋkejeŋ. Buŋa qaa kawaa so Anutunoŋ mono kotiiŋ momalaarigia meŋ kotiiro saanoŋ zeŋ nama kotiiwu. Kawaajoŋ anana mono Anutuwaa qabuŋaya mepeseeniŋ seiŋkebaa.   
\p
\v 26 Wala Buŋa qaa oŋanoŋ aasaŋgoyanoŋ eŋ kouroto, kambaŋ kokaamba gejatootoo ejemba tere oogita ejiwaa so mono asuganoŋ asugiro. Anutunoŋ kambaŋ so laligoŋ kouma tetegoya qaa laligoŋ ubaati, iinoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa anana uunana meleema Buŋa qaa moma laariŋ teŋ koma laligowombaajoŋ moja. Kawaajoŋ gawoŋ kokaeŋ mewombaajoŋ jeŋ kotoŋ nonono, “Oŋo mono kema gomaŋ so liligoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ laligowu.” Qaa iikawaa so nononoŋ Buŋa qaa ii ejemba tuuŋ kuuya mobutiwaajoŋ jeŋ asariŋ laligoniŋ.   
\p
\v 27 Anutu iyaŋodeeŋ momakooto Toya kolooji, anana mono Jiisas Kraistwaa qatanoŋ iwaa qabuŋaya mepeseeniŋ kambaŋ tetegoya qaa akadamuyawo eŋ uma ewaa. Qaa ii oŋanoŋ.