\id PHP - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Filipai 
\toc1 Poolnoŋ Filipai yoŋoo Tere ano 
\toc2 Filipai Tere 
\toc3 Fil 
\mt1 Filipai Tere  
\mt2 Poolnoŋ Filipai yoŋoo Tere ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Poolnoŋ misin gawoŋ liligoŋ mero indiŋa woi kolooro Eisia Maino (Turkey) mesaoŋ Yurop balonoŋ keno. Kema Room prowins qata Masedonia kanoŋ uugia kuuro meleeŋgi Kraistwaa kanageso mutuya ii Filipai sitinoŋ kolooro. Kanageŋ aposol Pool ii Room sitiwaa kasa mirinoŋ aŋgi siimbobolo qaganoŋ raro gawoŋ meme ejemba tosianoŋ tuarenjeŋ ama mugi. Ii ama mugi tosianoŋ Filipai uutanoŋ kaaŋiadeeŋ qaa doogoya kuma oŋoŋgitiwaajoŋ majakaka moro. Kambaŋ iikanoŋ Buŋa Tereya koi Filipai momalaari kanageso yoŋoojoŋ ooro. Majakaka moroto, kileŋ uluŋkoleŋ qaa ano uunaŋgonaŋgo qaa koi korisoro qaganoŋ ooŋ ano.  
\ip Poolnoŋ kapuare mirinoŋ raro Filipai momalaari kanageso yoŋonoŋ ilaaŋ mubombaajoŋ kaleŋ aŋgi karoti, iinoŋ iikawaa daŋgiseŋ jeŋ oŋomam-baajoŋ Tere koi ooro. Ii ooŋ toroqeŋ uunaŋgonaŋgo qaaya mamaga motooŋ ano. Aŋo koŋajiliŋ kania kania moro Filipai yoŋonoŋ Poolwaa qaaya ii mogi kileŋ kotiiŋ awasaŋkaka nambutiwaajoŋ uu naŋgoŋ oŋono. Gejanono qaa tosaaŋa kokaeŋ: Oŋoaŋgiaa selegia meŋ uma awelegowubotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ laligowu. Dogo mambaŋ kolooŋ toroqeŋ neweqewele ambuboto, Jiisas kaaŋa uugia meŋ kamaaŋ ama aoŋ laligowu. Qaa koi duduuwubo: Kraistwo qokotaaŋ nanjuti, ii Anutuwaa kaleŋga. Juuda yoŋonoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa areŋa teŋ koma otaaŋ Anutuwaajoŋ sili iwoi amakejuto, uumeleeŋ alaurunana oŋonoŋ kaeŋ qaago. Oŋonoŋ mono Anutu moma laariŋ mugi kaleŋmoriaŋa sewaŋa qaa oŋono buŋa qeŋ aoŋ iikanoŋ laaligo doŋgoga mokolooŋ laligoju. Daeŋ yoŋonoŋ Kraistwo qokotaaŋ laligojuti, Anutunoŋ mono ii luae qeŋ oŋono aisooŋ laligowu.  
\ip Kraist moma laariniŋ Anutunoŋ uukoisoro nonono saanoŋ awasaŋkaka qaganoŋ kotiiŋ laligowoŋa ano uumeleeŋ alaurunana yoŋowo motooŋ kaparaŋ koma kotiiŋ namboŋa. Poolnoŋ iikawaa qaaya ii mamaga ooro. Poolnoŋ Filipai kanageso yoŋoo waegia kotiga mewombaajoŋ moma laligoroti, iikawaa qaaya ii kaaŋagadeeŋ asuganoŋ ooro.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 7 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-11  
\io1 Poolnoŋ nomaeŋ ama laligoro 1.12-26  
\io1 Kraistwo laaligowaa kania 1.27–2.18  
\io1 Timoti Epafroditus yoroonoŋ gawoŋ areŋa 2.19-30  
\io1 Tuarenjeŋ yoŋonoŋ tiligoŋ oŋoŋgi kamaawubo 3.1–4.9  
\io1 Poolwaa alauruta Filipai laligogiti, iyoŋoo qaagia 4.10-20  
\io1 Terewaa qaa kota waŋa 4.21-23  
\c 1  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt Apo 16.12\x*Pool Timoti noronoŋ Kraist Jiisaswaa weleŋ qeŋ laligojo. Uumeleeŋ kanageso soraaya kuuya Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nama Filipai sitinoŋ laligojuti, noro oŋowo ano oŋoo waŋgia (bisop, pasto) ano Buŋa gawoŋ meme ejemba tosaaŋa (diikon) oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ moma tere koi oojeŋ.   
\p
\v 2 Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowutiwaajoŋ mojeŋ.   
\s1 Poolnoŋ Anutu mepeseeŋ qama koolija.  
\p
\v 3 Niinoŋ romoŋgoŋ oŋomakejeŋiwaa so Anutu mepeseeŋkejeŋ.  
\v 4 Kambaŋ so korebore oŋoojoŋ Anutu qama kooliŋkejeŋi, ii mono korisoro qaganoŋ qama kooliŋkejeŋ.  
\v 5 Niinoŋ Anutu kokaembaajoŋ mepeseeŋkejeŋ: Oŋo Oligaa Buŋanoŋ qokotaagiti, kambaŋ mutuya iikanoŋadeeŋ kanaiŋ niwo manja qeŋ kotiŋgoŋ noma laligoŋ kouma laligoju.  
\v 6 Anutunoŋ uugianoŋ gawoŋ awaa kanaiŋ meŋ laligoji, ii mono toroqeŋ mero Kraist Jiisasnoŋ mombo asugi-waatiwaa kambaŋanoŋ tegowaa. Kaeŋ moma laariŋ kotiiŋ Anutu mepeseeŋkejeŋ.   
\p
\v 7 Oo jogia newe, wombo alauruna koloojutiwaajoŋ kuuya oŋo kaeŋ romoŋgoŋ oŋombe awaagadeeŋ sokonja. Anutunoŋ gawoŋ nonota kapuare mirinoŋ ramakejeŋ me aworo niinoŋ Oligaa Buŋawaajoŋ manja qeŋ eŋkaloloŋ qaa qewagoŋ qaa oŋanoŋ tiita iriga meŋ kotiiwaatiwaajoŋ liligoŋkejeŋ. Kaeŋ me kaeŋ amakejeŋi, kuuya oŋonoŋ mono niwo naŋgi kaleŋmoriaŋ iikayadeenoŋ sokoma oŋono gawona naŋgogi motooŋ simbawoŋawo koloojoŋ.  
\v 8 Kraist Jiisasnoŋ oŋo jopagoŋ inaaŋ oŋomakeji, niinoŋ ii moma iikawaa qaganoŋ nama kuuya oŋoojoŋ siiŋ moma iŋiimambaajoŋ kaparaŋ koma laligojeŋ. Kaeŋ jeŋ qaa hoŋa jejeŋi, ii Anutu aŋo saanoŋ naŋgoŋ noma jewaa.   
\p
\v 9 Niinoŋ oŋoojoŋ kokaeŋ qama kooliŋkejeŋ: Anutu, gii mono Filipai alauruna inaaŋ oŋona toroqeŋ kotiiŋ jopagoŋ aogi uujopagianoŋ somariiŋ seiwaa. Kaeŋ kolooro saanoŋ kana hoŋa iima kotoŋ eŋkaloloŋ qaa mesaoŋ laligowu.  
\v 10 Kaeŋ laligoŋ saanoŋ qaa gosiŋ kana awaa soro meweeŋgoŋ soraaya kolooŋ koposowaa qaagia qaa laligoŋ ubu. Kraistnoŋ eleema kawaati, kambaŋ iikanoŋ lombonananoŋ tegowaa.  
\v 11 Jiisas Kraistnoŋ nanamemeŋ solaŋa nemuŋ kono iikawaa hoŋa asugiŋkebaa. Hoŋa kanoŋ uugia saa qero ejembanoŋ kaeŋ iŋiima Anutu mepeseegi qabuŋayanoŋ seiwaati-waajoŋ qama kooliŋkejeŋ. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Pool kapuare mirinoŋ aŋgi Buŋa qaanoŋ kotiiro.  
\p
\v 12 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋonoŋ noo kanana moma kotowu-tiwaajoŋ kokaeŋ moma oojeŋ: Iwoi bologa noonoŋ kolooroti, iikawaa bujuyanoŋ seiro Oligaa Buŋanananoŋ ejemba sokoma oŋono gawona-nanoŋ toomoriaŋawo kolooŋkeja.  
\v 13 \x * \xo 1.13 \xt Apo 28.30\x*Nii Kraistwaajoŋ ama kasanoŋ gbadooŋ noŋgi Room kokanoŋ rajeŋi, qaa ii manjaqeqe eja kuuya Siisa-kimbaa galeŋkoŋkoŋ miri galeŋ meŋkejuti, iyoŋonoŋ moju ano kaaŋagadeeŋ ejemba tosaaŋa mamaga yoŋoo gejagianoŋ kemero modaboroju.   
\p
\v 14 Toroqeŋ hoŋa kokaeŋ kolooro: Uumeleeŋ alaurunananoŋ kapuare mirinoŋ rabe Poŋnoŋ ilaaŋ nomakejiwaa qaaya mogi. Ii moma seiseiyanoŋ Pombo kotiiŋ qokotaaŋ nama kaparaŋ koma awasaŋkaka koloogi. Kaeŋ kolooŋ Anutuwaanoŋ qaa torokoya qaa jeŋ seigi toroqeŋ kemakeja.   
\p
\v 15 Tosianoŋ noojoŋ mogi uro uusiiŋ soraayanoŋ nama Kraistwaa kania jeŋ asariŋkejuto, tosianoŋ noojoŋ ama uugianoŋ junjuŋ moma gema nuŋ aŋgowowo ambombaajoŋ moju.  
\v 16 Alauruna hoŋa yoŋonoŋ noo kanana kokaeŋ moju: Anutunoŋ kuuŋ nonota aworo niinoŋ Oligaa Buŋawaajoŋ manja qeŋ eŋkaloloŋ qaa qewagoŋkejeŋ. Kaeŋ moma jopagoŋ noma naŋgoŋ nomakeju.  
\v 17 Gemaqeqe ejemba yoŋonoŋ iyaŋgiaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ tawawaajoŋ mondoŋ uugianoŋ menjereŋgoro Kraistwaa kania kaeŋ jeŋ asariŋkeju. Kaeŋ ama kapuare mirinoŋ rajeŋi, kambaŋ kokaamba aŋgosisiri toroqeŋ ama nombombaajoŋ moju.   
\p
\v 18 Kaeŋ mojuto, ii kileŋ. Kraistwaa kania ii iwoiwaajoŋ mondoŋ silemale amakeju me Anutu tororo teŋ koma jeŋ asariŋkejuti, ii niinoŋ mobe sokonja. Kaeŋ me kaeŋ amakejuti, uunanoŋ mono iikawaajoŋ qeaŋgoro oŋanoŋ aisoojeŋa aisooŋkemaŋa.  
\v 19 Aisoowe noojoŋ qama kooligi Jiisas Kraistwaa Uŋa Toroyanoŋ naŋgoŋ nono saanoŋ isama noŋgi kamaamambaa tani mojeŋ. Kaeŋ koloowaati-waajoŋ moma iikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ aisooŋkejeŋ.  
\v 20 Iwoi moŋ ama gamu mokoloomambotiwaajoŋ mono jejeromoŋromoŋ ama laligojeŋ. Gamu qaagoto, kambaŋ so Kraist mepeseeŋ laligoweti, iikawaa so kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ koloowaatiwaajoŋ mojeŋ. Sele busunanoŋ komuwaa me laligowaati, ii kileŋ mono awasaŋkaka qaganoŋ Kraist mepeseewe qabuŋayanoŋ somariiwaa.   
\p
\v 21 Laligomaŋati eeŋ, laaligona mono Kraistwaa qabuŋayanoŋ somariiwaatiwaajoŋ ama laligomaŋa. Nugi komuwenagati eeŋ, iikanoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ nono oyaŋboyaŋ koloomaŋa.  
\v 22 Kaeŋ koloowenagato, balonoŋ sele busuwo laligomaŋati eeŋ, mono uuwaa gawoŋ mewe toroqeŋ hoŋawo kolooŋkebaa. Ii romoŋgoŋ neenaajoŋ laaligo me koomuga meweeŋgowenaga, ii saanoŋ mende mojeŋ.  
\v 23 Laaligo ano koomu batugaranoŋ papaŋgoŋ laligojeŋ. Kraistwo eu laligowenaga, iikanoŋ mono iwoi kuuya uuguŋ moriaŋ somata mokolooŋ nonaga. Kawaajoŋ baloŋ mesaomambaa siiŋa moma laligojeŋ.   
\p
\v 24 Kaaŋa laligojento, sele busuwo qeŋ koriŋ laligomaŋati eeŋ, iikanoŋ mono oŋo ilaaŋ oŋombe hoŋa oŋoonoŋ koloowaa. Komu-wenaga, iikanoŋ mono oŋo mende ilaaŋ oŋonaga.  
\v 25 Iikaaŋa moma laariŋ kotiiŋ kawaajoŋ niima koboogi toroqeŋ laligoŋ kuuya oŋo ilaaŋ oŋoma laligomambaajoŋ mojeŋ. Ilaaŋ oŋombe momalaarigiaa oŋanoŋ mono somariiŋ kotiiro saanoŋ honoŋa mende aisooŋ lali-gowu.  
\v 26 Kaaŋagadeeŋ Kraistnoŋ niima kobooro mombo oŋoonoŋ kawe oŋo saanoŋ noojoŋ ama Kraist Jiisas honoŋa mende mepeseeŋ muŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Momalaarigianoŋ kotiiwaatiwaajoŋ manja qeŋ laligowu.  
\p
\v 27 Nanamemeŋgia ii mono Kraistwaa Oligaa Buŋayanoŋ akada-muyawo koloowaatiwaa so ama meŋ laligowu. Kaeŋ laligogi oŋoo-noŋ kaŋ iŋiimaŋati me mende kaŋ sigeŋsigeŋ laligoŋ qaa bujugia mobe kanagianoŋ kokaeŋ ero sokombaa: Oŋo kulukululuu areŋ motooŋgowaa qaa somoŋgoŋ uumotooŋgo ama nambu. Kaeŋ nama Oligaa Buŋawaa qaa oŋanoŋ sooliwabotiwaajoŋ motooŋ somoŋgoŋ manja qeŋ laligowu.  
\v 28 Kaaŋagadeeŋ tosianoŋ tuarenjeŋ ama oŋomakebuti, oŋonoŋ mono qaa jegia kania kania kawaajoŋ mende aaruŋ lalaŋanigi uugia mende kamaawa. Kaniagia kaeŋ mobe sokombaa. Anutunoŋ ku-usuŋ oŋono tuarenjeŋ ejemba yoŋonoŋ kaniagia iima kokaeŋ moma asariwu: Oŋoaŋgia kamaaŋ uŋuro tiwilaagi Anutunoŋ metogoŋ nonono eu oyaŋboyaŋ laligowoŋa.   
\p
\v 29 Anutunoŋ areŋa ama oŋonoti, ii kokaeŋ: Oŋo Kraist moma laariŋ muŋ leegeŋ aisooŋ leegeŋ iwaajoŋ ama siimbobolo moma laligowuya.  
\v 30 \x * \xo 1.30 \xt Apo 16.19-40\x*Niinoŋ momalaariwaa manja wala oŋowo laligoŋ qeweti, niigi ano kambaŋ kokaamba toroqeŋ qeŋkejeŋiwaa buju qaa koi mojuti, oŋo mono manja iikayadeeŋ niwo naŋgoŋ qeŋ laligoju, ii mojeŋ. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Kraistwaa so oŋoaŋgia meŋ kamaaŋ ama aoŋ laligowu.  
\p
\v 1 Oŋo Kraistwo qokotaaŋ nanjutiwaajoŋ mono uugia naŋgoŋ aowombaajoŋ qambaŋmambaŋ mokoloowu. Uujopagia iikanoŋ mono uluŋkoleŋ ama aoŋkebu. Uŋa Toroyawo ususugoŋ nama waegia meŋ kiaŋkomuŋ aoŋkebu.  
\v 2 Kaeŋ anjutiwaajoŋ mono momo motooŋgo otaaŋ ororoŋ jopagoŋ aoŋ luaenoŋ laligowu. Mono uusiiŋgia ano momo areŋgia motooŋgo ambombaajoŋ somoŋgowu. Qaa kaeŋ somoŋgoŋ uumotooŋgo aŋgi hoŋa kolooro moma niinoŋ oŋoojoŋ honoŋa qaa aisooŋ laligomaŋa.   
\p
\v 3 Ilawoila oŋoaŋgiaajoŋadeeŋ horowombaa siiŋanoŋ mono mende nemuŋ koma oŋomba. Oŋoaŋgiaa qabuŋagianoŋ somariiwaatiwaajoŋ mono selegia mende meŋ ubuto, uugia meŋ kamaaŋ ama tosaaŋa yoŋoojoŋ mogi umakeba.  
\v 4 Oŋo motomotooŋ mono oŋoaŋgiaa uugiagadeeŋ qeaŋgowaatiwaajoŋ mende romoŋgowuto, tosaaŋa yoŋoo uugianoŋ qeaŋgowaatiwaajoŋ kaaŋagadeeŋ kaparaŋ koma romoŋgoŋ yagowu.  
\v 5 Kraist Jiisasnoŋ balonoŋ laligoro aro momo eŋ muroti, iikayadeeŋ mono oŋoonoŋ ero ii otaaŋ laligowu.   
\q2
\v 6 Anutuwaa kaitani kaaŋa eŋ muro laligoroto, kileŋ Anutu kaaŋa laligorotiwaajoŋ mende mondoŋ awelegoŋ laligoro.   
\q2
\v 7 Kaeŋ qaagoto, aŋo afaaŋgoŋ Anutuwaa asamararaŋa mesaoŋ kamaaŋ meleema eja tani kolooŋ weleŋqeqewaa kaitania meŋ laligoro.  
\q2 Mono baloŋ eja ananaa tani kolooŋ laligoro.   
\q2
\v 8 Kaeŋ laligoŋ uuta meŋ kamaaŋ aoŋ Maŋaa qaa jeta kambaŋ so teŋ koma laligoro. Kaeŋ laligoro gamu qeŋ muŋ “Maripoonoŋ qewoŋa,” jegito, kambaŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ teŋ kondabororo.   
\q2
\v 9 Kaeŋ teŋ koma laligorotiwaajoŋ ama Anutunoŋ wano eukanoŋ uma raro qabuŋa muroti, iikanoŋ qa tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ akadamuyawo kolooja.   
\q2
\v 10 \x * \xo 2.10 \xt Ais 45.23\x*Anutunoŋ qabuŋa uuta ii kokaembaajoŋ muro:  
\q2 Ejemba korebore anana mono qa iikawaajoŋ ama kambaŋ moŋnoŋ simiŋ kuma mepeseeŋ muboŋa. Tosianoŋ Siwe gomanoŋ eukanoŋ laligoju. Tosianoŋ namonoŋ koi laligojoŋ. Tosianoŋ komuŋ koomu mirinoŋ me senjoŋ mirinoŋ laligoju. Anana mono korebore kululuuŋ usugoŋ simiŋ kuma muboŋa.   
\q2
\v 11 Kuuya anana simiŋ kuma muŋ je buu susugia so Maŋ Anutu asuganoŋ goda qewombaajoŋ qata jokolooŋ kokaeŋ jewoŋa,  
\q2 “Jiisas Kraistnoŋ mono Poŋnana kolooja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa asasaga ii ejemba batugianoŋ qendeema laligowu.  
\p
\v 12 Kawaajoŋ wombo alauruna, oŋo mono Kraistwaa sareya otaaŋ iikanoŋ mende sologoŋ kamaawu. Kambaŋ so Anutuwaa qaa teŋ koma letoma laligogiti, iikawaa so siligianoŋ uumeleeŋ ejemba oŋoonoŋ sokonji, ii mono kaparaŋ koma otaaŋ uuwaa gawoŋ meŋ laligowu. Niinoŋ oŋowo laligoweti, kambaŋ iikanoŋ Buŋa qaa awaagadeeŋ koma gbiliŋ zeŋ nama laligogi. Oŋomesaoŋ sigeŋsigeŋ laligojeŋi, kambaŋ kokanoŋ mono kaaŋiadeeŋ Anutuwaa jaanoŋ sombugia moma jeneŋgia ororo pondaŋ gawoŋ ii meŋ sororogoŋ laligowu.   
\p
\v 13 Anutu aŋo mono oŋo suulaŋ sololooŋ nemuŋ koma oŋoma iyaŋaa areŋaa so uugia kuuŋkeja. Kaeŋ kanoŋ uusiiŋgia Anutu sokoma mubaatiwaa so kolooro inaaŋ oŋono gawoŋa megi hoŋa kolooŋkeba.   
\p
\v 14 Galeŋurugia yoŋowo qaa meŋkamakamaa mende ama laligowu. Jeŋmeesaŋ ano uunoŋ ŋindiŋ-ŋunduru laŋ mende amakebuto, areŋnana kuuya mono uuwoi jeaqea mesaoŋ pondaŋ meŋ laligowu.  
\v 15 \x * \xo 2.15 \xt Dut 32.5\x*Nanamemeŋgianoŋ mono koposowaa qaaya qaa soraaya kolooŋ ama meŋ laligowu. Ejemba doogoya iriŋqiriŋa kete balonoŋ laligojuti, oŋo mono iyoŋoo batugianoŋ Anutuwaa merabora solaŋa soro laligowu. Seŋgelao sombinoŋ eu asarijuti, oŋo mono kaaŋiadeeŋ balonoŋ sili awaa ama iikanoŋ ejemba asariŋ oŋoma laligowu.   
\p
\v 16 Kaeŋ laligoŋ laaligo kotigaa Buŋa qaaya pondaŋ meŋ ejemba oŋombombaajoŋ jojoriŋ laligowu. Kaeŋ laligogi Kraistnoŋ eleema kawaati, kambaŋ iikanoŋ noo kanananoŋ kokaeŋ asugiwaa, “Aaŋgole ejanoŋ kuunoŋ haamo amambaajoŋ esuŋa meŋ kululuuŋ kemakeji, niinoŋ iikawaa so uuwaa gawombaajoŋ sele qeŋ meŋ kotiiŋ laligowe. Ii eeŋ toontooŋ mende meŋ laligoweto, hoŋa kolooro.” Kanana kaeŋ kolooro saanoŋ neenaa selena oŋoojoŋ ama mepeseemaŋa.   
\p
\v 17 Niinoŋ laaligona qeleema togoŋ oŋoma Anutuwaanoŋ gawoŋ teŋ koma meŋ laligowe. Kaeŋ laligowe oŋo uugia meleema Anutu moma laarigi iikawaa hoŋa asugiŋkeja. Kawaajoŋ Room gawman yoŋonoŋ qaana jeŋ tegoŋ oro kaaŋa nuŋ siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ama nombuyaga. Sele busunaa saya kaeŋ maabenagati eeŋ, ii mono apu kaaŋa eeŋ totooŋ mende kemenaga. Oŋoo momalaari gawoŋgiaa hoŋaajoŋ ama ii mono akadamuyawo koloowe sokonaga. Kawaajoŋ nugi komuwenagato, uunanoŋ mono kileŋ aisooŋkejeŋ ano kuuya oŋowo motooŋ aisooŋkeboŋa.  
\v 18 Kaaŋiadeeŋ oŋo mono aisoowu ano niwo otokoriaŋ maama aisooŋ laligowoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Timoti wasiwe Filipai oŋoonoŋ kawaa.  
\p
\v 19 Poŋ Jiisasnoŋ noojoŋ moro sokombaati eeŋ, mono uulaŋawo Timoti wasimambaajoŋ moma jejeromoŋromoŋ anjeŋ. Oŋoonoŋ kaŋ nomaeŋ laligojuti, ii moma eleema kaŋ nijoro moma noo uunanoŋ kaaŋagadeeŋ qeaŋgoŋ sororogonaga.  
\v 20 Momalaarigianoŋ kotiiju me loorijuti, iinoŋ yaŋodeeŋ oŋoojoŋ majakaka kaeŋ moma noo kooronanoŋ nanja. Tosianoŋ koi laligojuti, iyoŋonoŋ mono “Iyaŋgiaa majakakagiaga,” jeŋ qaago totooŋ kotiŋgoŋ oŋombombaajoŋ momakeju.  
\v 21 Yoŋonoŋ kuuya iyaŋgiaa iwoiwaajoŋ moma ii koma horoŋ meŋ somariiwombaajoŋ janjariŋ riiŋkejuto, Kraist Jiisaswaa gawoŋanoŋ hoŋawo kolooŋkebaatiwaajoŋ mende kaparaŋ komakeju. Mono qemasologeŋ laŋ laligoju.   
\p
\v 22 Laŋ laligojuto, Timotinoŋ kania awaa qendeenoti, ii oŋoaŋgio moma yagoju. Meranoŋ aŋaa maŋa weleŋ qeŋ muŋkeji, iinoŋ mono iikawaa so nii Oligaa Buŋa gawombaa ilaaŋ noma weleŋ qeŋ laligoro.  
\v 23 Kawaajoŋ Room gawman yoŋonoŋ noo qaa nomaeŋ ama nombombaajoŋ somoŋgowuti, ii momago mono saanoŋ Timoti wasiwe uulaŋawo oŋoonoŋ kawaatiwaa jejeromoŋromoŋ anjeŋ.  
\v 24 Neeno kaaŋiadeeŋ Pombo nama kambaŋ mende koriro oŋoonoŋ kamambaajoŋ awasaŋkaka kaeŋ moma laarijeŋ.   
\s1 Epafroditus wasiwe Filipai oŋoonoŋ kawaa.  
\p
\v 25 Niinoŋ iwoi moŋgama amamaaŋ laligowe oŋonoŋ neŋana Epafroditus wasigi kaŋ naŋgoŋ ilaaŋ nono. Iinoŋ noo kooronanoŋ gawoŋ meŋ manja qeŋ laligoroto, toroqeŋ somoŋgoŋ mubenaga, iikanoŋ mende sokonaga. Kaeŋ romoŋgoŋ uumeleeŋ alana ii kambaŋ kokaambaga wasiwe oŋoonoŋ eleema kawaa.  
\v 26 Iinoŋ kuuya oŋo iŋiimambaajoŋ kaparaŋ koma laligoja. Ji kiro eroti, oŋo qaa ii mogi oŋoonoŋ bimooro moma kawaajoŋ uukamakamaa laligoja.  
\v 27 Iinoŋ oŋanoŋ jinoŋ eŋ koomu borianoŋ meroto, Anutunoŋ kiaŋkomuŋ muro qeaŋgoro. Anutunoŋ Epafroditus iigadeeŋ mende kiaŋkomuŋ muroto, nii kaaŋagadeeŋ niima kobooŋ meŋ afaaŋgoŋ nono. Iinoŋ komunagati eeŋ, neenaa wosobirinanoŋ mono somariiŋ seiŋ qana qana uro laligowenaga.   
\p
\v 28 Oŋo Epafroditus iima mombo aisoogi noo wosobirinanoŋ kaaŋagadeeŋ afaaŋgowaatiwaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ kambaŋ kokaambadeeŋ uulaŋawo wasiwe oŋoonoŋ kawaa.  
\v 29 Oŋo Pombaa ejemba yoŋoojoŋ honoŋa mende aisooŋkejuti, korisoro iikawaa qaganoŋ mono iinoŋ karo koma horoŋ mubu ano gawoŋ meme ejemba kaaŋa ii mono goda qeŋ oŋoma laligowu.  
\v 30 Iinoŋ Kraistwaa gawombaajoŋ ama koomu borianoŋa uma komuŋ tagoro. Oŋo nii naŋgoŋ ilaaŋ nombombaajoŋ mogito, ii amamaagitiwaajoŋ iinoŋ oŋoo kitigianoŋ kaeŋ ama nomambaajoŋ kaŋ laaligoya mesaoro tiwilaaŋ tagoro. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Solaŋa koloowombaa kana hoŋa ii kokaeŋ:  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alauruna, qaa kota kokaeŋ toroqeŋ jemaŋa: Mono Pombo qokotaaŋ aisooŋ laligowu. Qaa ii duŋanoŋ mombo ooŋ oŋomambaajoŋ mojona mende tiija. Ejemba tosianoŋ tiligoŋ oŋombubotiwaajoŋ ii ooŋ oŋombe saanoŋ sokonja.  
\v 2 Zioz gawoŋ meme ejemba bologa yoŋoojoŋ mono galeŋgia meŋ laligowu. Yoŋonoŋ uumeleembaa gadokopa ejemba batugianoŋ liligoŋ uugia kuuŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Anutuwaa buŋa koloowutiwaajoŋ mono aiweseya meŋ selegia kotowu.” Kaeŋ kaparaŋ koma qaagadeeŋ jeŋ kasu kaaŋa houŋhouŋ qama “Kanageso walaga koloojoŋ,” jeŋ eeŋ totooŋ jeŋkeju.   
\p
\v 3 Yoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ mende diŋgoju. Selegianoŋ aiwese iikayadeeŋ kotoŋ oŋoŋgito, hoŋa ii mono ananaanoŋ kokaeŋ kolooro: Anutuwaa Buŋa qaayanoŋ uunana mosonoti, anana mono iwaa uumeleeŋ kanageso hoŋaboŋa kolooŋ laligojoŋ. Anutuwaa qatanoŋ selenananoŋ aiwese ama nonoŋgiti, nononoŋ iikawaa qaganoŋ mende nama naŋgoŋ moma laariŋkejonto, Kraist Jiisasnoŋ hamo qeŋ nononoti, iikawaajoŋ mono selenana meŋ umakejoŋ. Anutuwaa Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ nonono afaaŋgoŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseeŋkejoŋ.   
\p
\v 4 Tosianoŋ selegiaa iwoinoŋ naŋgoŋ Anutuwaa buŋa koloowombaajoŋ moma laarijuti, niinoŋ mono ii uŋuugujeŋ. Kawaajoŋ awaagadeeŋ koroa kaaŋa terereeŋ eŋgana meŋ waama awelegowenaga.  
\v 5 \x * \xo 3.5 \xt Apo 23.6; 26.5; Room 11.1\x*Noo akadamuna ii kokaeŋ: Niinoŋ Israel ejemba tuuŋ uutanoŋ jotamemeya moŋ koloojeŋ. Beŋ isina qata Benjamin. Nemuŋmana Hibruu ejembaga. Niinoŋ yoroonoŋga kolooŋ Hibruu eja hoŋa koloojeŋ. Kolooŋ ewe weeŋ 8 kolooro kanoŋ selena kotogi. Farisii kolooŋ laligowetiwaajoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa ii tororo otaamambaajoŋ kaparaŋ koma laligowe.  
\v 6 \x * \xo 3.6 \xt Apo 8.3; 22.4; 26.9-11\x*Farisii laligoŋ uunanoŋ otoroŋgoŋ gere tooro uumeleeŋ kanageso ii oŋanoŋ sisiwerowero ama oŋoma laligowe. Mooseswaanoŋ Kana qaa teŋ koma otaaŋ dindiŋa koloowonagati eeŋ, niinoŋ mono iikawaa so koposowaa qaaya qaa solaŋa laligowe.   
\p
\v 7 Iwoi ii mobe uro iikanoŋ naŋgoŋ moma laariŋ laligoweto, uuna meleema ii kuuya mesaoŋ zeŋ sureeŋ muŋ jejeŋ. Kambaŋ kokaamba Kraistnoŋ hamo qeŋ nono letombeti, iikawaajoŋ mono mobe umakeja.  
\v 8 Poŋna Kraist Jiisas moma kotoŋ oyaŋboyaŋ mokoloomaŋati, ii moma gosiwe sewaŋa uuta kaaŋa kolooja. Kawaajoŋ laaligona walagaa akadamu iwoina kuuya ii Kraist toroqeŋ iikanoŋ mesaoŋ zeŋ sureeŋ mujeŋ. Kraist mokolooŋ noonoŋ iwoi kuuya ii mobe kikisi kera tooŋ kaaŋa kolooro sureeŋ gemageŋ giliwe.   
\p
\v 9 Tosianoŋ “Mooseswaanoŋ Kana qaa teŋ kondaboroŋ iikaaŋa kanoŋ nononano dindiŋa koloowoŋa,” jejuto, niinoŋ so iikanoŋ solaŋa mombo mende laligojeŋ. Kambaŋ kokaamba Kraist moma laariwe Anutunoŋ iikaaŋa kanoŋ qaana jeŋ tegoro solaŋaniŋ laligojeŋ. Momalaari qaganoŋ laligowe Anutunoŋ kiaŋkomuŋ noma jeŋ kotoro siŋgisoŋgonaa qaayanoŋ komuro laligojeŋ. Kraistwo qokotaaŋ nama laligowe Anutunoŋ noo kanana kaeŋ mokoloowaatiwaajoŋ kaparaŋ komakejeŋ.   
\p
\v 10 Niinoŋ Kraist kokaeŋ moma kotomambaajoŋ kaparaŋ komakejeŋ: Siimbobolo moroti, iikanoŋ iwo toroqemambaajoŋ jojorijeŋ. Siimbobolo moma komuroti, niinoŋ tani iikayadeeŋ komuŋ iikaaŋa kanoŋ iwaa tani kaaŋa koloomambaajoŋ jojorijeŋ. Komuŋ waaroti, iwaa ku-usuŋa iikanoŋ mono inaaŋ nono kotiimambaajoŋ mojeŋ.  
\v 11 Komuwe Anutunoŋ meŋ gbiliŋ nono koomunoŋga waamambaajoŋ jejeromoŋromoŋ anjeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Mono Anutuwaa kuunoŋ kaparaŋ koma tooŋanoŋ kembu.  
\p
\v 12 Neenaajoŋ kokaeŋ mende jejeŋ, “Anutunoŋ tooŋ anoti, iikanoŋ mono koudaboroŋ uumeleembaa akadamuya kuuya mokolooŋ laligojeŋ.” Kaeŋ mende kolooŋ laligojento, Kraist Jiisasnoŋ haamo ama nonotiwaajoŋ mono oyaŋboyaŋa buŋa qeŋ aomambaajoŋ kaparaŋ komakejeŋ.   
\p
\v 13 Oo uumeleeŋ alauruna, Anutuwaa tooŋ iikanoŋ mende keudaborojeŋi, ii mojeŋ. Motooŋgo kokaeŋ moma amakejeŋ: Iwoi kotogoŋ gema qeweti, ii duduuŋ Anutunoŋ iwoi wambusoonanoŋ ano eji, mono iikaaŋ baageŋ uulaŋawo kemambaajoŋ awelegoŋkejeŋ.  
\v 14 Anutunoŋ eukanoŋ umaŋatiwaajoŋ nooma tooŋ kaeŋ qeŋ nono. Kawaajoŋ Kraist Jiisasnoŋ hamo qeŋ nonotiwaajoŋ niinoŋ aŋgobatonoŋ kotiiŋ haamo ama Anutuwaa toonoŋ keube iinoŋ ila wage waŋnanoŋ koma nombaa. Ii memambaajoŋ awelegoŋ tooŋ iikaaŋ baageŋ dindiŋagadeeŋ ulanjiŋ esuna meŋ kululuuŋ bobogariŋkejeŋ.   
\p
\v 15 Kawaajoŋ uuwaa akadamunanawo koloojoŋi, Anutunoŋ anana kuuya momo motooŋgowaa qaganoŋ Kraist moma kotoŋ laligowombaajoŋ moja. Qaa mombaajoŋ momo aro morota moŋ eŋ oŋonagati eeŋ, Anutunoŋ mono qaa iikawaajoŋ nomaeŋ mogi sokonji, ii kaaŋagadeeŋ jeŋ iŋisaama oŋombaa.  
\v 16 Oŋoonoŋ majakaka waŋa ii kokaeŋ kolooro sokombaa: Anana kambaŋ koriga me toroga uunana meleema Anutuwaa kananoŋ laligoŋ kouniŋi, mono nanamemembaa kana motooŋgo iikayadeeŋ toroqeŋ keniŋ sokombaa.   
\p
\v 17 \x * \xo 3.17 \xt 1 Kor 4.16; 11.1\x*Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ nanamemena amakejeŋi, oŋo mono nii niima noo silina ii otaaŋ laligowu. Nononoŋ sili awaa qendeema oŋoniŋ tosianoŋ iikawaa so riiŋ horoŋ oŋomakejuti, oŋo mono iyoŋoonoŋ nanamemeŋ ii uuŋ iŋiima kotoŋ laligowu.  
\v 18 Ejemba kelemaleleŋ yoŋonoŋ nanamemeŋgianoŋ Kraist kere ama muŋ iyaŋgiaa aiŋgianoŋ laŋ laligoju. Maripoonoŋ komuroti, iikawaa kania riiŋ koloŋaniŋ laligoju. Qaa ii kambaŋ mamaga jinjauŋ koloowubotiwaajoŋ iŋijowe mogito, kambaŋ kokaamba ii saama jauŋna kamaaro jejeŋ.   
\p
\v 19 Sele busugiaa siiŋ kombombaŋa bologanoŋ beŋgia kolooja. Iwoi gamuyawo amakejuti, iikawaajoŋ mogi uro akadamugia kolooro sewaŋpiriŋ laligoju. Uumomogia balombaa iwoinoŋ somoŋgogi gbadooŋ oŋono laŋ laligoŋ tetegoyanoŋ gere sianoŋ kemebuya.  
\v 20 Yoŋonoŋ emu kemebuto, tosaaŋa nonoo kulukululuu totonana ii Siwenoŋ eu eja. Balonoŋ wabaya kolooŋ tatawagadeeŋ laligoŋ Poŋ Jiisas Kraist Hamoqeqe Tonananoŋ mombo asugiŋ nunuambaatiwaajoŋ mambomakejoŋ.  
\v 21 Iinoŋ baloŋ sele busunana kamaaŋqeqeta koi ii meŋ letono iyaŋaa Siwe sele busu kaaŋa asamararaŋawo koloowaa. Ku-usuŋ kaaŋa ii Kraist eŋ muja. Iinoŋ ku-usuŋ kaaŋa kanoŋ ejemba ano namo Siwewaa ilawoila kuuya ii saanoŋ kotiiŋ meŋ kamaaŋ nonono iwaa newo baatanoŋ keniŋ galeŋ koma nonono laligowoŋa. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Qambaŋmambaŋ qaa tosia  
\p
\v 1 Oo wombo alauruna, kaeŋ koloowaatiwaajoŋ Poŋnoŋ mono ilaaŋ oŋono boŋ qeŋ kotiiŋ nambu. Niinoŋ oŋoojoŋ siiŋ moma iŋiimambaajoŋ kaparaŋ komakejeŋ. Oŋo korisoro qeŋ noŋgi. Batugianoŋ gawoŋ mewetiwaa hoŋa kolooro qendeeŋgi Anutunoŋ iikawaa tawa nonombaati, iikawaajoŋ mono sewaŋpiriŋ ama aisooŋkejeŋ.   
\p
\v 2 Jotamemeya emba woi Yuodia Sintike, oronoŋ juma aŋgowowo ama laligojao, kaeŋ mobe. Kawaajoŋ niinoŋ uugara kokaeŋ kuujeŋ: Oro Pombo motooŋgo nanjao, iikawaajoŋ mono uumotooŋ ama laligowao.  
\v 3 Oo neŋana hoŋa, gawombaa motooŋ bosima laligoriti, gii kaaŋagadeeŋ kokaeŋ qisiŋ gonjeŋ: Emba woi yoronoŋ uumotooŋ ambaotiwaajoŋ mono ilaaŋ oromba. Yoronoŋ niwo Oligaa Buŋa kotiiŋ seiwaatiwaajoŋ manja qeŋ laligori. Yoronoŋ Kleemen ano neŋauruna tosaaŋa yoŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ manja qeŋ laligori. Tosaaŋa yoŋoo qagia ii laaligo kotigaa buk papianoŋ eu eja.   
\p
\v 4 Kambaŋ so mono Pombo nama aisooŋ laligowu. Aisoowu qaa ii duŋanoŋ mombo jejeŋ.   
\p
\v 5 Oŋo mono gumbonjonjoŋ qaganoŋ ejemba ama oŋoŋgi kuuyanoŋ tanigia ii mobu. Poŋnoŋ mono kamambaajoŋ dodowija.  
\v 6 Iwoi mombaajoŋ mono koŋajiliŋ mende moma laligowuto, iwoi kuuya kawaajoŋ qiqisigia mono Anutu ijogi mobaa. Kaeŋ me kaeŋ koloowaati, mono Anutu qama kooliŋ welema daŋgiseŋ jeŋ laligowu.  
\v 7 Anutunoŋ uuluae oŋonji, nono iikawaa kania moma kotowombaajoŋ amamaaŋkejoŋ. Ii momakootonana kuuya uuguŋ qaita moŋ kolooja. Kraist Jiisaswo naŋgi Anutunoŋ mono uugia ano qaa momogia sopa somoŋgoŋ kokojiji meŋ oŋono laligowu.   
\p
\v 8 Oo uumeleeŋ alauruna, qaana jeŋ tegomambaajoŋ ama qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ jejeŋ: Aŋgonjora qaa mende romoŋgowuto, iwoi kuuya goda qeniŋ akadamuyawo kolooji, uugia mono iikanoŋ somoŋgoŋ laligowu. Qaa hoŋa, qaa dindiŋa ano soraaya ii mono romoŋgoŋ laligowu. Qaa siiŋnananoŋ momakejoŋi, iikanoŋ mono uugia saa qero nambu. Qaa qaqabuŋabuŋayawo mepemepesee koloowaatiwaa so kolooji, uugia mono iikanoŋ qokotaaŋ laligowu.  
\v 9 Noo nanamemena iima Buŋa qaana moma uu konoŋgianoŋ ama buŋa qeŋ aogiti, oŋo mono ii koma gbiliŋ ama meŋ laligowu. Kaeŋ laligogi luae Toya Anutu iinoŋ oŋowo nambaa. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Filipai yoŋoo kaleŋgiaajoŋ daŋgiseŋ jeja.  
\p
\v 10 Niinoŋ Pombo qokotaaŋ nama oŋoojoŋ keraqeeaŋgo somata mojeŋ. Oŋo waladeeŋ nii kalaŋ koma moneŋ nombombaa siiŋ moma laligogito, nomaeŋ ambombaa kana moŋgama amamaagi. Kambaŋ koriga amamaaŋ laligogi Poŋnoŋ kambaŋ kokaamba uugia meŋ gbiliro afaaŋgoŋ mombo ilaaŋ noŋgi.  
\v 11 Sele busunaa lombonoŋ rama amamaawenaga, iikawaajoŋ qaa koi mende jejeŋ. Noonoŋ iwoi eji, niinoŋ mono kawo uuluaenoŋ bonjoŋ laligomambaajoŋ mojeŋ.  
\v 12 Nii janjariŋ riiŋ luaenoŋ laligowe ano laaligo qaqabuŋayawo siiseweweya qaa laligoŋ luaenoŋ laligowe. Miri so kambaŋ so uuna bonjoŋ kono laligomambaajoŋ mojeŋ. Neŋ timbiriŋ ambenaga me bodi rabenaga, iikawaajoŋ mono uuna mende meŋ kamaaŋ aoŋkejeŋ. Iwoina kelemaleleŋ me boroŋa eŋ nonaga, ii kilenda. Mono saanoŋ bonjoŋ laligomaŋa.  
\v 13 Ii me woi moŋ koloonaga, Kraistnoŋ meŋ kotiiŋ nono iwoi moŋnoŋ moŋ mono mende meŋ kamaaŋ nono saanoŋ laligomaŋa.   
\p
\v 14 Kileŋ koŋajilina iikawaa uutanoŋga ala ilailaa ama meŋ afaaŋgoŋ noŋgi sokono.  
\v 15 \x * \xo 4.15 \xt 2 Kor 11.9\x*Filipai oŋo kaaŋagadeeŋ noo kanana moma komuju. Niinoŋ kanaiŋ liligoŋ Oligaa Buŋa gawoŋ meŋ oŋowo Masedonia prowinsnoŋ laligoŋ oŋomesaoweti, kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ momalaari kanageso tosianoŋ nii selewaa iwoigianoŋ mende naŋgoŋ noŋgi. Niinoŋ uuwaa Buŋa oŋombe buŋa qeŋ aogito, selewaa leeya moŋ mende meleema noŋgi. Filipai uumeleeŋ kanageso oŋo motooŋgonoŋ mono niwo soomoŋgo ama laaligona naŋgogi nanduŋ monenana buŋa qeŋ aoŋ laligowe.   
\p
\v 16 \x * \xo 4.16 \xt Apo 17.1\x*Niinoŋ iwoiwaajoŋ amamaaŋ laligoweti, oŋo ii noojoŋ aŋgi Tesalonaika sitinoŋ karo. Indiŋ motooŋgo qaagoto, indiŋ woi selenaa iwoiwaajoŋ amamaaweti, ii aŋgi noonoŋ karo.  
\v 17 Oŋoo hina kaleŋgiaajoŋ koposoŋgowenaga, iikawaajoŋ qaa koi mende oojeŋ. Anutunoŋ oŋoo ala ilailaagiaa kitia meleema oŋomakebaati, niinoŋ mono hoŋa ii oŋoonoŋ seiwaatiwaajoŋ mojeŋ.  
\v 18 \x * \xo 4.18 \xt Eks 29.18\x*Oŋonoŋ kambaŋ kokaamba iwoi aŋgiti, ii buŋa qeŋ aoŋ noonoŋ iwoi kuuya kanoŋ mono sona uuguŋ mamaga eŋ nonja. Epafroditus iinoŋ oŋoo ala ilailaa kaleŋgia meŋ kaŋ nonota morianawo kolooŋ laligojeŋ. Oŋo nanduŋ mamatewoogia aŋgi iinoŋ meŋ karoti, Anutunoŋ iikawaa siiŋa moro saanoŋ sokonja. Anutunoŋ oŋoo nanduŋgia moma aŋgoŋ kono moroŋa awaa uŋkoowayawo kolooŋ iwaa jaanoŋ pumpuŋgoro aisooŋkeja.   
\p
\v 19 Noo Anutunanoŋ toomoriaŋ kuuyaa Toya kolooja. Iwaa kowianoŋ iwoi kuuya ii tetegoya qaa eja. Kawaajoŋ oŋo Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nama iwoiwaajoŋ amamaajuti, ii kuuya mono eŋ mujiwaa so oŋomakebaa.  
\v 20 Kawaajoŋ Anutu Maŋnana mono kambaŋ so mepeseeŋkeboŋa. Kaeŋ aniŋ Anutuwaa qabuŋayanoŋ kambaŋ tetegoya qaa seiŋkebaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Yeizozo tetegoya  
\p
\v 21 Niinoŋ yeizozona alaurunana soraaya Kraist Jiisaswo motoondeeŋ nanjuti, kuuya oŋoojoŋ ambe kaja. Neŋauruna niwo koi laligojuti, iyoŋonoŋ yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja.  
\v 22 Anutuwaanoŋ ejemba soraaya tosaaŋa kuuya koi laligojuti, iyoŋonoŋ yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja. Yoŋoonoŋga tosianoŋ Siisakimbaa jiŋkaroŋ mirinoŋ gawoŋ meŋkejuti, iyoŋonoŋ mono kaeŋ moma kaparaŋ koma jeju.   
\p
\v 23 Poŋ Jiisas Kraistwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo eŋ uma uŋagia kotuegoŋkeba.