\id MRK - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Maak 
\toc1 Oligaa Buŋa Maaknoŋ ooro 
\toc2 Maak 
\toc3 Mak 
\mt1 Maak  
\mt2 Oligaa Buŋa Maaknoŋ ooro.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Maak nemuŋa qata Maria, maŋa qata mende mojoŋ. Jerusalem siti toya laligogi. (Aposol 12.12) Aŋaa sunduya moŋ qata mende qama boŋ 14.51-52 iikanoŋ oorota eja. Piitonoŋ ilaaŋ muro uuta meleeno Buŋa qaa kuma muro. Muro niwita Barnabas ano Pool yorowo liligoŋ misin gawoŋ meŋ kema Pool mesaoŋ deeni. Deeni toroqeŋ gawoŋ meŋ laligoŋ Buŋa sundu motomotooŋ meŋ kululuuŋ metulaŋgoŋ waba kantri yoŋoojoŋ Griik qaanoŋ ooro. Jiisaswaanoŋ qaa ii Arameik. Ii “Eeli eeli lama lama sabaktani,” iikawaa so.  
\ip Jiisasnoŋ uuwaa gawoŋa nomaeŋ meŋ Anutuwaa Meria kolooŋ ejemba ilaaŋ oŋoma laligoroti, Maaknoŋ qaa ii jeŋ asariŋ ooro. Jiisaswaanoŋ gawoŋa waŋa ii karooŋ: Buŋa kuma oŋono, omejiilaŋ konjoma oŋono ano siŋgisoŋgo mesaoŋ jia jia meŋ qeaŋgoro.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 6 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya: Jon ano Jiisas 1.1-13  
\io1 Qenjaaro gawoŋ Galili uutanoŋ mero 1.14–9.50  
\io1 Galili mesaoŋ Jerusalem keno 10.1-52  
\io1 Jerusalem Sonda motooŋgo laligoŋ komuro 11.1–15.47  
\io1 Jiisasnoŋ koomunoŋga waaro 16.1-8  
\io1 Waama kolooŋ Siwenoŋ uro 16.9-20  
\c 1  
\p
\v 1 Hamoqeqe Toya Jiisas Kraist ii Anutuwaa Meria kolooja. Niinoŋ iwaa Oligaa Buŋaya kanaiŋ oojeŋ.   
\s1 Jonoŋ Jiisaswaa kana meleuro.  
\r Mat 3.1-12; Luuk 3.1-18; Jon 1.19-28  
\p
\v 2 \x * \xo 1.2 \xt Mal 3.1\x*Anutunoŋ Siwe uutanoŋ meriaajoŋ qaa moŋ ijoro gejatootoo eja Aisaianoŋ ii oorota iwaa Buju Terenoŋ kokaeŋ eja,  
\q2 “Moba. Niinoŋ qele gajobana moŋ wasiwe waladeeŋ kema ejemba uugia mindiŋgoŋ goo kanaga meleuro giinoŋ iwaa gematanoŋ namonoŋ kemeba.”   
\q2
\v 3 \x * \xo 1.3 \xt Ais 40.3\x*“Qele gajoba moŋnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ qama laligoro kema qata kokaeŋ mobu, ‘Poŋnoŋ kawa-oo! Kawaajoŋ mono jojoriŋ kania meleuwu. Mono uugia mindiŋgoŋ kania qeleleewu.’”   
\p
\v 4 Qaa iikawaa so eja moŋ qata Jon asugiro. qata moŋ Oomulu eja. Asugiŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ laligoŋ nama Buŋa qaa kokaeŋ jeŋ laligoro, “Oŋonoŋ mono uugia meleeŋgi niinoŋ oomulu meŋ oŋomaŋa. Kaeŋ aŋgi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaowaa.”  
\v 5 Kaeŋ jeŋ laligoro Judia prowinswaa gomaŋa kuuya ano Jerusalem siti yoŋonoŋ tuuŋ tuuŋ koma horoŋ Jombaanoŋ kagi. Kaŋ kouma siŋgisoŋgogia jokoloogi Jonoŋ ii Jordan apu bereŋanoŋ oomulu meŋ oŋono.   
\p
\v 6 \x * \xo 1.6 \xt 2 Kiŋ 1.8\x*Jombaanoŋ selekopaa ii kamel juyanoŋ memeta ano batuyanoŋ iiŋkasa oro selianoŋ memeta ii somoŋgoŋ laligoro. Nembaneneya ii ŋaagiso borotaaŋ ano duuyaa moroŋ apuya, ii neŋ laligoro. Ii kuuya gejatootoo eja Elaija iwaa soga.  
\v 7 Jonoŋ qaa kokaeŋ jeŋ asariŋ laligoro, “Noo gemananoŋ eja ku-usuŋa kotakota moŋ kawaa. Iwaa ku-usuŋa uutanoŋ mono noonoŋ uuguwaa. Iinoŋ eja uuta koloowaatiwaajoŋ niinoŋ iwaa kana esuyaa kasia ilaaŋ isamambaajoŋ gamugamu ama amamaamaŋa.  
\v 8 Niinoŋ apu tooŋnoŋ mulu meŋ oŋonjento, iinoŋ mono Uŋa Toroyanoŋ mulu meŋ oŋombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muro.  
\r Mat 3.13-17; Luuk 3.21-22; 4.1-13  
\p
\v 9 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ Galili prowinswaa gomaŋa qata Nazaret kanoŋa Jombaanoŋ karo Jordan apu bereŋanoŋ oomulu meŋ muro.  
\v 10 Meŋ muro apunoŋga kouro iikanondeeŋ Siwenoŋ aantano Jiisasnoŋ uuŋ iiro Uŋa Toroyanoŋ meleema kewo kooŋ kaaŋa kolooŋ Jiisaswaa waŋanoŋ kamaaŋ mero.  
\v 11 \x * \xo 1.11 \xt Jen 22.2; Ond 2.7; Ais 42.1; Mat 3.17; 12.18; Maak 9.7; Luuk 3.22\x*Ii iiro Siwe gomanoŋga qaa moŋ kokaeŋ kolooro, “Giinoŋ mono neenaa komunjua merana koloona kerana qeaŋgoro giimasiiŋ moma gonjeŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Satanoŋ Jiisas aŋgobato meŋ muŋ laligoro.  
\r Mat 4.1-11; Luuk 4.1-13  
\p
\v 12 Oomulu meŋ muro iikanondeeŋ Uŋa Toroyanoŋ Jiisas kuuŋ wasiŋ muro baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ keno.  
\v 13 Kema weeŋ 40 kawaa so iikanoŋ laligoro omejiilaŋ waŋgia Satan iinoŋ aŋgobato meŋ muŋ laligoro. Oro kawalia yoŋoo batugianoŋ laligoro Siwe gajoba yoŋonoŋ ilaaŋ muŋ laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta mutuya oŋoono.  
\r Mat 4.12-22; Luuk 4.14-15; 5.1-11  
\p
\v 14 Kanageŋ Jon kapuare mirinoŋ ooŋgi raro Jiisasnoŋ kambaŋ iikanoŋ Galili prowinsnoŋ eleema keno. Kema Anutuwaa Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ laligoro.  
\v 15 \x * \xo 1.15 \xt Mat 3.2\x*Jeŋ asariŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ bentotoŋa ambaatiwaa kambaŋanoŋ mono dodowija. Anutunoŋ kambaŋ ano laligoŋ kougiti, ii keteda koi kolooja. Kawaajoŋ mono uugia meleema Oligaa Buŋa moma laariwu.”  
\v 16 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoŋ liligoŋ laligoŋ Galili apu aŋgombaa goraayanoŋ metetereeŋ kema sora hooro eja woi iriiro. Qagara Saimon, koga qata Andruu. Yoronoŋ misagara apu aŋgonoŋ sora horowowaajoŋ giliŋ laligori.  
\v 17 Jiisasnoŋ iriima kokaeŋ irijoro, “Ejawoi, oro mono nii notaaŋ kari kuma orombe ejemba sora kaaŋa horoŋ oŋombao.”  
\v 18 Kaeŋ irijoro iikanondeeŋ misagara mesaoŋ kanaiŋ Jiisas otaaŋ keni.  
\v 19 Jiisasnoŋ yorowo boroŋa moŋ toroqeŋ kema Zebediwaa meria Jeims ano koga Jon iriiro. Yoronoŋ kaaŋiadeeŋ waŋgonoŋ rama misagara meagoŋ somoŋgoŋ rari.  
\v 20 Rari iriima iikanoŋa oroono. Oroono maŋgara Zebedi ano moneŋ gawoŋ ejauruta waŋgonoŋ oŋomesaoŋ kanaiŋ Jiisas otaaŋ gematanoŋ keni. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ome moŋ otaaro.  
\r Luuk 4.31-37  
\p
\v 21 Kaeŋ motooŋ kema Kaperneam taonoŋ keugi Sabat kendoŋ kolooro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ qamakooli mirigianoŋ uma Buŋa qaa kuma oŋono.  
\v 22 \x * \xo 1.22 \xt Mat 7.28-29\x*Kana qaawaa boi kaaŋa qaagoto, ku-usuŋ eŋ murotiwaa so kuma oŋoma nanamemeŋaa so ambutiwaajoŋ jero. Kawaajoŋ kanageso yoŋonoŋ ii iima aaruŋ waliŋgogi.   
\p
\v 23 Qamakooli mirigia iikanoŋ kambaŋ iikanondeeŋ eja moŋ omeyawo raro ome iikanoŋ qata kokaeŋ qaro,  
\v 24 “Oo Jiisas, Nazaret eja! Gii naama ama nonomambaa anjaŋe? Mono meŋ kileeŋ nonomambaajoŋ kajaŋ me? Nii kaniaga moma kotojeŋ. Gii Anutuwaanoŋ eja Tak-kootoya koloojaŋ.”   
\p
\v 25 Kaeŋ qaro Jiisasnoŋ temboma kokaeŋ jeŋ muro, “Gii mono qaaga bogoro eja koi mesaoŋ togowa.”   
\p
\v 26 Kaeŋ jeŋ muro omenoŋ eja ii utugoŋ orogoŋ muŋ qa bobolo qama kouma mesaoŋ keno.  
\v 27 Keno kuuyanoŋ newogia tegoro waliŋgoŋ qisiŋ aoŋ kokaeŋ jegi, “Yei, maŋgaa siita! Koi mono naa iwoiga? Koi momo dologa ku-usuŋawo. Iinoŋ omejiilaŋ kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoŋ oŋono jeta teŋ konju.”   
\p
\v 28 Kaeŋ kolooro Jiisaswaa qabuŋayanoŋ uulaŋawo seiŋ gomaŋ kosianoŋ rama keŋgiti, iikanoŋ kema kema Galili prowins kuuya sokono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ji ejemba mamaga meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\r Mat 8.14-17; Luuk 4.38-41  
\p
\v 29 Jiisasnoŋ Kaperneam oŋoonoŋ qamakooli miri mesaoŋ iikanondeeŋ Jeims Jon yorowo Saimon ano Andruu yoroo mirinoŋ ugi.  
\v 30 Iikanoŋ ugi Saimombaa seuŋanoŋ selegere ji kiro ero. Ero bujuya ii uulaŋawo Jiisas ijogi.  
\v 31 Ijogi iwaanoŋ kema borianoŋ meŋ kobibiiro waaro. Waaro selegereya mesaoro nene ooŋ uŋuagiro.   
\p
\v 32 Uŋuagiro mare kolooro weeŋ jaaya kemero kanoŋ Kaperneam toya yoŋonoŋ nama ejembaya ejembaya ji omegiawo ii kuuya uŋuama Jiisaswaanoŋ kagi.  
\v 33 Kaperneam taonoŋga tuuŋlelembenoŋ kaŋ Saimombaa miri naguyanoŋ ajoroogi.  
\v 34 Ajoroogi nama ejemba ji kania kania iŋiroti, ii mamaga meŋ qeaŋgoŋ oŋono. Kaaŋagadeeŋ omejiilaŋ yoŋonoŋ Jiisaswaa kania mogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ buugia muuŋguŋ mamaga oŋotaaro. Kiaŋ.   
\s1 Hamoqeqe gawoŋa Galili kuuya sokono.  
\r Luuk 4.42-44  
\p
\v 35 Jiisasnoŋ gaoŋ ero gomaŋ weŋgeraŋ suluro waama gomaŋ goraayanoŋ kema yaŋasiri tiriŋ kotoŋ iikanoŋ qama kooliro.  
\v 36 Qama kooliro Saimon ano alauruta iwo laligogiti, yoŋonoŋ uulaŋawo kanianoŋ keŋgi.  
\v 37 Kema mokolooŋ kokaeŋ ijogi, “Ejemba kuuyanoŋ mono goojoŋ moŋganju.”   
\p
\v 38 Kaeŋ ijogi kokaeŋ iŋijoro, “Gomaŋ tosia liligoŋ rama kenjuti, ii iiju. Niinoŋ Buŋa qaa gomaŋ so jeŋ seimaŋatiwaajoŋ kamaaŋ laligojeŋ. Kawaajoŋ mono gomaŋ liligoŋ kemboŋa.”   
\p
\v 39 \x * \xo 1.39 \xt Mat 4.23; 9.35\x*Kaeŋ iŋijoŋ Galili prowins kuuya liligoŋ kema qamakooli mirigianoŋ Buŋa qaa jeŋ omeya omeya ii oŋotaaŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ manimba eja moŋ meŋ solaŋaniro.  
\r Mat 8.1-4; Luuk 5.12-16  
\p
\v 40 Jiisasnoŋ taoŋ moŋnoŋ laligoro manimba eja moŋnoŋ kaŋ simiŋ kuma Jiisaswaa wosoyanoŋ kemeŋ kokaeŋ qama kooliŋ muro, “Giinoŋ siiŋganoŋ meŋ qeaŋgoŋ nomambaajoŋ mojaŋi eeŋ, mono nii saanoŋ meŋ solaŋaniŋ nomba.”   
\p
\v 41 Kaeŋ qama kooliŋ muro iwaajoŋ wosoya moma boria boraama selia oosiriŋ ijoro, “Niinoŋ ii anuwaatiwaajoŋ mojeŋ. Gii mono solaŋaniwa.”  
\v 42 Kaeŋ ijoro manimbaya ii iikanondeeŋ solaŋaniro.  
\v 43 Solaŋaniro galeŋ meme qaa kotakota muŋ iikanondeeŋ “Saanoŋ kemba,” ijoro.  
\v 44 \x * \xo 1.44 \xt Lew 14.1-32\x*Gejanono qaa ii kokaeŋ ijoro, “Moba. Kokawaa buju qaaya ii mono moŋ mende jena mobu. Qaagoto, mono jigo gawoŋ galembaanoŋ kema selega qendeema muba ano Mooseswaanoŋ jeŋkooto otaaŋ solaŋanijaŋiwaa mamatewooya ama siimoloŋ oowa. Ii oona iiro ejembanoŋ kaniaga moma kotowu.”   
\p
\v 45 Jiisasnoŋ kaeŋ ijoroto, iinoŋ kema kileŋ kanaiŋ buju qaa ii mamaga jeŋ laligoro seiro. Seiro Jiisasnoŋ taoŋa taoŋa kanoŋ asuganoŋ mombo kemambaajoŋ amamaaro. Amamaaŋ taoŋ gemagianoŋ gomaŋ gbameŋa iikanondeeŋ laligoro. Iikanoŋ laligoro gomaŋ so iikanoŋa ejembaya ejembaya iwaanoŋ kagi. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Jiisasnoŋ eja sele bakaya koomuya ii meagoro.  
\r Mat 9.1-8; Luuk 5.17-26  
\p
\v 1 Kaeŋ liligoro kambaŋ tosia tegoro Jiisasnoŋ eleema mombo gomaŋanoŋ Kaperneam karo. Karo “Mirinoŋ laligoja,” jegi mogi.  
\v 2 Ejemba mamaganoŋ ii moma ajorooŋ iwaa miri nagu atapaŋanoŋ eligoŋ sombeŋanoŋ saa qegi. Saa qegi Jiisasnoŋ nama Buŋa qaa iŋijoro.  
\v 3 Iŋijoro iikanoŋ eja moŋ sele bakaya koomuya, ii wama iwaanoŋ kagi. Eja 4:yanoŋ ii demberunoŋ ama aŋgoŋ kagi.  
\v 4 Kagi eligoŋ naŋgitiwaajoŋ ama Jiisaswaa kosianoŋ kema ambombaajoŋ amamaagi. Amamaaŋ miri qaganoŋ uma Jiisaswaa waŋanoŋga waareŋ osoŋ luluuŋgi. Luluuŋgi oota kolooro iikanoŋ ji eja ii demberuyawo kasanoŋ somoŋgoŋ aŋgi kemero.  
\v 5 Kaeŋ kemero Anutu moma laariŋ mugiti, Jiisasnoŋ iyoŋoo tanigia ii iiro sokono ji eja ii kokaeŋ ijoro, “Merana, niinoŋ goo siŋgisoŋgoga mesaojeŋ.”   
\p
\v 6 Kaeŋ ijoro Kana qaawaa boi tosianoŋ batugianoŋ rama uugianoŋ kokaeŋ romoŋgogi,  
\v 7 “Eja kokanoŋ mono nomaembaajoŋ kaeŋ jeja. Mono Anutu mepaegoja. Anutu motooŋgonoŋ siŋgisoŋgonana mesaoŋkejato, eja moŋnoŋ ii qaago.”   
\p
\v 8 Uugianoŋ kaeŋ romoŋgogi Jiisasnoŋ iikanondeeŋ uutanoŋ ii moma kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono naambaajoŋ qaa kaaŋa uugianoŋ romoŋgoju?  
\v 9 Niinoŋ ‘Siŋgisoŋgoga mesaojeŋ,’ ji eja kaeŋ ijojeŋi, qaa iikanoŋ mono afaaŋagadeeŋ jejeta. Moŋnoŋ kaeŋ jero tosianoŋ qaa iikawaa hoŋa mende iibu. Kawaajoŋ ii qaa afaaŋaa so. Niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ jemambaajoŋ mojeŋ, ‘Mono waama tambomaeega meŋ kemba.’ Qaa ii mono lombotawo jejeta kolooja. Kaeŋ jewe hoŋa koloowaa me qaagoti, iikanoŋ mono asuganoŋ asugiro iibu.  
\v 10 Mobu, namonoŋ siŋgisoŋgo mesamesaowaa ku-usuŋa ii mono Siwe gomambaa Eja hoŋaanoŋ eji, oŋo iikawaa kaniaajoŋ tiŋtuaŋ laligowubo. Kawaajoŋ qaa lombotawo ii eja koi ijowe hoŋa iibu,” Kaeŋ jeŋ eja sele bakaya koomuyaa jaayanoŋ iima ijoro, “Niinoŋ gijojeŋ: Gii mono waama tambomaeega meŋ miriganoŋ kemba. Qaa biŋawo ii hoŋawo koloowaati eeŋ, qaa afaaŋa ii mono kaaŋagadeeŋ nomaembaajoŋ omaya koloonaga?”  
\v 11 Kaeŋ jeŋ eja sele bakaya koomuya kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ gijojeŋ: Gii mono waama tambomaeega meŋ miriganoŋ kemba.”   
\p
\v 12 Ijoro mono waama iikanondeeŋ tambomaeeya meŋ ejemba kuuya yoŋoo jaagianoŋ seleeŋgeŋ keno. Kaeŋ keno kuuyanoŋ waliŋgoŋ Anutu mepeseeŋ kokaeŋ jegi, “Yei, maŋgaa siita! Tani koi kaaŋa ii wala eeŋanoŋ kambaŋ moŋgeŋ mende iiniŋ. Qaago! Keteda koi jaa morotaga iijoŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Matyuu (Liwai) oono.  
\r Mat 9.9-13; Luuk 5.27-32  
\p
\v 13 Jiisasnoŋ mombo Kaperneam mesaoŋ aŋgonoŋ kemeŋ sakasiŋ kooroŋanoŋ kema laligoro. Laligoro ejemba tuuŋlelembenoŋ iwaanoŋ kagi Buŋa qaa kuma oŋono.  
\v 14 Kema takis ofis uugumambaajoŋ ano iikanoŋ eja qata Liwai Alfiuswaa meria raro iima ijoro, “Gii mono noo gemananoŋ notaaŋ kawa.” Kaeŋ ijoro waama takis gawoŋ mesaoŋ Jiisaswaa gematanoŋ keno.   
\p
\v 15 Kema Liwaiwaa mirinoŋ kema nene neŋ ragiti, kambaŋ iikanoŋ takis meme eja tiliqiligiawo ano siŋgisoŋgo eja mamaga yoŋonoŋ kaŋ Jiisas ano iwaa gowokouruta yoŋowo rama nene motooŋ negi. Mamaganoŋ Jiisas otaaŋ laligogi.  
\v 16 Jiisasnoŋ takis meme tiliqiligiawo ano siŋgisoŋgo ejemba tosaaŋa yoŋowo rama nene negiti, ii Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano yoŋoonoŋ boi tosianoŋ iima Jiisaswaa gowokouruta kokaeŋ jeŋ oŋoŋgi, “Ae! Iinoŋ mono naambaajoŋ takis meme tiliqiligiawo ano siŋgisoŋgo ejemba yoŋowo rama nene neja? Ii mende sokonja.”   
\p
\v 17 Kaeŋ jeŋ oŋoŋgi Jiisasnoŋ kitia kokaeŋ iŋijoro, “Ejemba jigia qaa yoŋonoŋ doktawaa siiŋ mende amakejuto, ji ejembanoŋ mono doktawaanoŋ kemakeju. Niinoŋ siŋgisoŋgo ejemba oŋoomambaajoŋ kaŋ laligojento, ejemba iyaŋgiaajoŋ mogi solaŋa koloojuti, ii qaago.” Kiaŋ.   
\s1 Nene siŋgi laaligowaa qaaya  
\r Mat 9.14-17; Luuk 5.33-39  
\p
\v 18 Kambaŋ kanoŋ Jombaanoŋ gowokouruta ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ nene siŋgi laligogi tosianoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisigi, “Jon Oomulu ejawaa gowokouruta nononoŋ Anutuwaajoŋ nene siŋgi laligoŋkejoŋ. Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo gowokourugianoŋ kaaŋiadeeŋ ama laligoju. Geeŋgaa gowokouruganoŋ mono naambaajoŋ Anutuwaa nene siŋgi mende laligoju?”   
\p
\v 19 Kaeŋ qisigi kokaeŋ meleeno, “Oŋanoŋ! Nono naa kambanoŋ nene siŋgi laligoŋkejoŋ? Emba meme kambaŋanoŋ ejawaa gemakootaŋurutanoŋ gereya aŋgi embawaa sakitiurutanoŋ iwoi ii togoŋkeju me qaago? Niinoŋ neenaa gowokouruna yoŋoo eja buŋa kolooŋ yoŋoo batugianoŋ ainjoloŋ ramakejeŋ. Rabe yoŋonoŋ iikawaajoŋ aisooŋ ainjoloŋ rama siŋgi laligowombaa amamaaŋkeju.  
\v 20 Amamaaŋkejuto, Anutunoŋ laaligona nuano komuwe yoŋonoŋ mono kambaŋ iikanoŋ saanoŋ nene siŋgi laligoŋkebuya.   
\p
\v 21 “(Oŋo laaligo walaga ano korisoro Buŋa gbilia ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawuya. Iikawaa qaa gemata ii kokaeŋ iŋijomaŋa.) Moumou walaga jurano moŋnoŋ opo gbilia mende sooŋgbaŋa motoŋ iikanoŋ opo jakaŋa mende uuŋ meŋ uumbinaaŋkeja. Kaeŋ anagati eeŋ, opo jakaŋa gbilianoŋ mono waziiŋ moumou walaga ii hororo mombo riiro ootanoŋ somariiŋ boliqoliwabo.  
\v 22 Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ wain apu gbilia ii bokoŋ me taru walaga lama selianoŋ memeta iikanoŋ mende kosoŋ maaro kemeŋkeja. Kaeŋ anagati eeŋ, wain apu gbilianoŋ mono somariiŋ taru qosono juma maaro namonoŋ kamaaŋ sooro taruyanoŋ boliqoliwubo. Kawaajoŋ wain apu gbilia ii taru gbilianoŋ maaniŋ kemero sokombaa. (Kaaŋiadeeŋ apu awaa ii konoŋ gbamoganoŋ mende kosoŋkejoŋ. Kaeŋ kosowonagati eeŋ, iikanoŋ mono juma siisororo kamaaro neniŋ ji niniwabo. Kaeŋ koloowaatiwaajoŋ apu awaa ii konoŋ awaanoŋ kosoŋkejoŋ. Oŋo kaaŋagadeeŋ laaligo walaga ano Oligaa Buŋa gbilia ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawuya.) Kiaŋ.”   
\s1 Jiisasnoŋ Sabat kendombaa Poŋa kolooja.  
\r Mat 12.1-8; Luuk 6.1-5  
\p
\v 23 \x * \xo 2.23 \xt Dut 23.25\x*Kawaa gematanoŋ Sabat kendoŋ moŋnoŋ Jiisasnoŋ wiit gawoŋ koria somata kotoŋ keno. Keno gowokourutanoŋ wosogia iŋiro wiit hoŋa motomotooŋ kanaiŋ borogianoŋ mesuma negi.  
\v 24 Kaeŋ negitiwaajoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ Jiisas kokaeŋ ijogi, “Moba, yoŋonoŋ mono naambaajoŋ Sabat kendombaa gawoŋ meme soŋgoya uuguju?”   
\p
\v 25 \x * \xo 2.25 \xt 1 Sml 21.1-6\x*Kaeŋ ijogi kokaeŋ meleeno, “Kiŋ Deiwidnoŋ manjaqeqe ejauruta yoŋowo liligoŋ wosogia iŋiro nenewaajoŋ amamaaŋ iwoi aŋgiti, ii kambaŋ moŋnoŋ weeŋgogi me qaago?  
\v 26 \x * \xo 2.26 \xt Lew 24.9\x*Iinoŋ mono Anutuwaa opo sel jigonoŋ uma bered kowoga Anutuwaa jaasewaŋanoŋ alatanoŋ aŋgi raro esuŋanoŋ tururo qetegogiti, ii meŋ nero. Bered kowoga mesamesaoya ii jigo gawoŋ galeŋ yoŋonondeeŋ neŋ laligogi. Tosianoŋ ii newubotiwaajoŋ soŋgo ero kileŋ nero. Neŋ ejauruta kaaŋiadeeŋ oŋono motooŋ negi. Kambaŋ kanoŋ eja qata Abiatar iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa gawoŋ meŋ laligoro.”   
\m
\v 27 Kaeŋ meleema kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ Sabat kendoŋ ii ejemba qeaŋgowutiwaajoŋ ano eja. Ii ejembanoŋ tondu jeŋ kotowutiwaajoŋ ama qaago!  
\v 28 Kaeŋ ano Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono Sabat kendombaa Poŋa kaaŋagadeeŋ kolooja.”   
\c 3  
\s1 Jiisasnoŋ eja boria sooroŋgoya ii meŋ qeaŋgoro.  
\r Mat 12.9-14; Luuk 6.6-11  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ mombo qamakooli mirinoŋ uro iikanoŋ eja boria soosoolia moŋ raro.  
\v 2 Ejembanoŋ Jiisas qaa jakeyanoŋ ama mubombaajoŋ “Eja ii Sabat kendonoŋ meagowaa me qaago?” kaeŋ jeŋ Jiisaswaa jaa galeŋ meŋ ragi.  
\v 3 Megi Jiisasnoŋ eja boria soosoolia ii kokaeŋ ijoro, “Mono waama jaanananoŋ namba.”  
\v 4 Kaeŋ ijoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kana qaa otaaŋ Sabat kendonoŋ iwoi awaa me bologa ambonaga? Saanoŋ mombaa waŋa somoŋgowoŋa me mesaoniŋ komuwaa? Moŋga me moŋga meniŋ sokombaa?” Kaeŋ jero moma qaagia bogoro ragi.   
\p
\v 5 Qaagia bogoro ragi eleema iŋiiro uugianoŋ kotakota gojonotiwaajoŋ wosobiri moma uugerenoŋ iŋiiro. Kaeŋ iŋiima eja ii kokaeŋ ijoro, “Gii mono boroga qetetereewa.” Kaeŋ ijoro boria qetetereero mombo awaa kolooro.  
\v 6 Awaa kolooro Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ seleeŋgeŋ kema iikanondeeŋ gawana Herodwaa paati alauruta yoŋowo ajoajoroo ama “Jiisas nomaeŋ qeniŋ komunaga?” jeŋ qaa gawoŋ megi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\p
\v 7 Kaeŋ megi Jiisasnoŋ gowokouruta uŋuano apu aŋgoŋ goraayanoŋ keŋgi. Keŋgi Noot prowins qata Galili kanoŋa ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ kanianoŋ otaaŋ keŋgi. Judia prowins kanoŋa kaaŋagadeeŋ iwaanoŋ kagi.  
\v 8 Siti waŋa qata Jerusalem, Saut prowins qata Aidumia ano Jordan apu leegeŋga weeŋ koukoutanoŋ yoŋonoŋ ano weeŋ kemekemetanoŋ baageŋga taoŋ qagara Taia ano Saidon liligoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ tuuŋlelembeyanoŋ horoŋ kagi. Jiisasnoŋ aŋgoleto somasomata meŋ laligoroti, iikawaa bujuya moma mindiriŋ kougi.  
\v 9 \x * \xo 3.9 \xt Maak 4.1; Luuk 5.1-3\x*Kaeŋ kouma utama mububotiwaajoŋ Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Ologoŋ nombutiwaajoŋ oŋo mono waŋgo moŋ mokolooŋ noojoŋ kosere aŋgi raba.”  
\v 10 Kaeŋ iŋijoro ejemba seiseiya meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligoro. Kawaajoŋ qenjeŋmanjeŋ ano sele bimobimoogiawo kuuya yoŋonoŋ selianoŋ oosiriwombaajoŋ liligoŋ mamaga aoŋ memetaŋ aŋgi.  
\v 11 Omeya omeya yoŋonoŋ Jiisas iima jaasewaŋanoŋ namonoŋ kemeŋ kokaeŋ qagi, “Gii mono Anutuwaa Meria koloojaŋ!”   
\m
\v 12 Kaeŋ qagi Jiisasnoŋ qetegoŋ oŋoma kanianoŋ asuganoŋ asugiwabotiwaajoŋ soŋgo kotakota ama oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta meweeŋgoŋ oŋono.  
\r Mat 10.1-4; Luuk 6.12-16  
\p
\v 13 Kanageŋ Jiisasnoŋ baaŋanoŋ uma iikanoŋ iyaŋaa siiŋa otaaŋ eja oŋoono iwaanoŋ kagi.  
\v 14 Kagi eja 12 iwo laligowutiwaajoŋ kuuŋ oŋoma Buŋa qaaya jeŋ seiwutiwaajoŋ wasiŋ oŋono.  
\v 15 Wasiŋ oŋoma omejiilaŋ konjoma oŋombutiwaa ku-usuŋa oŋono.   
\p
\v 16 Kaeŋ ama eja 12 ii kokaeŋ kuuŋ oŋono: Piito, Jiisasnoŋ qa ii Saimon muro.  
\v 17 Jeims ano koga Jon, maŋgara qata Zebedi. Jiisasnoŋ yoroo qagara moŋ Boanerges qaro. Ii ananaa qaanoŋ Guŋparandambaa Merawoita.  
\v 18 Andruu, Filip, Bartolomyuu, Matyuu, Tomas, Jeims Alfiuswaa meria, Tadius, Saimon Zelot-politik ejaga,\f + \fr 3.18 \ft Nesenel paati zelot yoŋonoŋ Room gawman tompe ama iyaŋgiaa nanaŋ mewombaajoŋ tompe meŋ laligogi.\f*  
\v 19 ano Juudas Iskariot. Kariot eja iikanoŋ kanageŋ Jiisas memelolo meŋ muro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ome yoŋoo esuŋgia uuguŋ qero kamaaja.  
\r Mat 12.22-32; Luuk 11.14-23; 12.10  
\p
\v 20 Jiisasnoŋ iikaaŋ ama oŋoma baaŋanoŋga kamaaŋ yaŋaa mirinoŋ karo. Mirinoŋ karo ejemba tuuŋ somatanoŋ mombo kouma ajoroogi nembanene newombaajoŋ amamaagi.  
\v 21 Amamaagi sakitiurutanoŋ ii moma “Uuta soodaboroja!” jegi. Jeŋ kemeŋ wambombaajoŋ keŋgi.   
\p
\v 22 \x * \xo 3.22 \xt Mat 9.34; 10.25\x*Keŋgi Kana qaawaa boiya Jerusalemga kagiti, iyoŋonoŋ jegi, “Satambaa Iimolanoŋ mono uutanoŋ kemero laligoja. Iinoŋ omejiilaŋ yoŋoo waŋgia iwaa ku-usuŋanoŋ ome konjoma oŋotaaŋkeja.”   
\p
\v 23 Kaeŋ jegitiwaajoŋ Jiisasnoŋ oŋoono kagi sareqaanoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Satanoŋ mono nomaeŋ alia Satan moŋ konjonaga?  
\v 24 Kantri mombaa galeŋurugianoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama deembuti eeŋ, iyoŋonoŋ mono galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia meŋ nambombaajoŋ amamaawuya.  
\v 25 Kaaŋagadeeŋ miri mombaa kanageso yoŋonoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama deembuti eeŋ, mono galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia meŋ nambombaajoŋ amamaawuya.  
\v 26 Kaaŋagadeeŋ Satambaa kanageso yoŋonoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama tuarenjeŋ ama aowuyagati eeŋ, galeŋkoŋkoŋgiaa esuŋanoŋ kamaaro ometotoŋgianoŋ mono qaomambaa anja.   
\m
\v 27 “Moŋnoŋ eja kotiga Iimolambaa kana boria wala mende somoŋgowaati eeŋ, iinoŋ mono mirianoŋ uma esuhinaya qeŋgama memambaajoŋ amamaawaa. Wala ii somoŋgoro rarogo mono saanoŋ mirianoŋga ilawoilaya kuuya kopepereedaboroŋ meŋ kembaa. (Iikawaa so niinoŋ kaaŋagadeeŋ Satan somoŋgoŋ gematanoŋ omeya oŋotaaŋkejeŋ.”) Kiaŋ.   
\s1 Siŋgisoŋgo mesamesaoya qaa  
\p
\v 28 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijomaŋa, “Ejemba somata melaa siŋgisoŋgo amakejuti, ii Anutunoŋ mesaoŋkeja. Lombotawo me afaaŋa mepaqepae ambuyagati eeŋ, Anutunoŋ ii saanoŋ soŋgbama oŋombaa.  
\v 29 \x * \xo 3.29 \xt Luuk 12.10\x*Soŋgbama oŋombaato, moŋnoŋ Uŋa Toroya mepaegowaati, iikawaa siŋgisoŋgoya Anutunoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende mesaowaa. Qaago totooŋ! Siŋgisoŋgo iikanoŋ mono qaganoŋ uro kambaŋ tetegoya qaa Anutuwaa jaanoŋ qaayawo laligowaa.” Kaeŋ iŋijoro.  
\v 30 “Omenoŋ uutanoŋ kemerota laligoja,” kaeŋ jegitiwaajoŋ ama kaeŋ kuma oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa nemuŋkoaŋuruta.  
\r Mat 12.46-50; Luuk 8.19-21  
\p
\v 31 Kaeŋ amiŋ mogi nemuŋkoaŋuruta yoŋonoŋ kaŋ seleeŋgeŋ nama yoŋoonoŋ kamaawaatiwaa qaa aŋgi iwaanoŋ keno.  
\v 32 Keno ejemba tuuŋ yoŋonoŋ liligoŋ muŋ rama kokaeŋ ijogi, “Moba! Goo nemuŋkoaŋuruganoŋ mono seleeŋgeŋ nama goojoŋ qisiju.”   
\p
\v 33 Ijogi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Noo nemuna ii moronoŋ ano noo kouruna ii daeŋ yoŋonoŋ?”  
\v 34 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoŋ ejemba liligoŋ muŋ ragiti, ii uuŋ iŋiima kokaeŋ jero, “Iibu! Noo nemuna ano kouruna ii mono koi.  
\v 35 Anutuwaa uusiiŋa teŋ komakejuti, iyoŋonoŋ mono noo nemuna ano naaŋkoaŋuruna kolooju.” Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Qosomakororoo ejawaa sareqaa  
\r Mat 13.1-9; Luuk 8.4-8  
\p
\v 1 \x * \xo 4.1 \xt Luuk 5.1-3\x*Jiisasnoŋ mombo apu aŋgoŋ goraayanoŋ kemeŋ kanaiŋ kuma oŋono. Kuma oŋono ejemba tuuŋlelembenoŋ iwaanoŋ kema ajoroogi waŋgonoŋ uma apu aŋgoŋ qaganoŋ kema raro. Raro ejemba kuuya yoŋonoŋ aŋgoŋ goraayanoŋ sakasinoŋ ajoroogi.  
\v 2 Kaeŋ ajoroogi sareqaa mamaga jeŋ kuma oŋono. Kuma oŋoma kokaeŋ jero:   
\p
\v 3 “Mobu! Eja moŋnoŋ nene kota qosoma kororoomambaajoŋ gawonoŋ keno.  
\v 4 Kema qosoma kororooro kota tosianoŋ kana goraayanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koŋgi (waraweŋ) kooŋa kooŋa kouma ii nedaborogi.  
\v 5 Kota tosianoŋ jamo kowonjinoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koma iikanoŋ namo mamaga mende mokoloogi. Namo dusiita mende erotiwaajoŋ kuragagia uulaŋawo kougi.  
\v 6 Kougito, weeŋnoŋ kouma oŋooŋ jeŋ kotoŋ oŋono tiigia qaagotiwaajoŋ sooliŋ gororoŋgogi.  
\v 7 Kota tosianoŋ kumuntiri waayawo iikanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koŋgi komuntirinoŋ kouma qeŋ turuŋ bibiloko meŋ oŋoŋgi. Kaeŋ kolooro hoŋa mende kuugi.  
\v 8 Kota tosianoŋ namo awaanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koma kuragagia juma waama geregiaa hoŋgia awaa asugigi. Tosianoŋ kogia 30, tosianoŋ kogia 60, tosianoŋ 100 iikawaa so kolooŋ seigi.”  
\v 9 Kaeŋ jeŋ jedabororo, “Moŋnoŋ uugejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono sareqaa koi geja ama moma kotowa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ naambaajoŋ sareqaa jero.  
\r Mat 13.10-17; Luuk 8.9-10  
\p
\v 10 Tuuŋ somata yoŋonoŋ deema keŋgi Jiisasnoŋ yaŋodeeŋ raro. Yaŋodeeŋ raro gowokouruta 12 ano tosaaŋa liligoŋ mugiti, ii motooŋ sareqaa koi kawaa kanagiaajoŋ qisiŋ mugi.  
\v 11 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema iŋijoro, “Anutuwaa bentotonoŋ keuma laligowoŋatiwaa qaa aasaŋgoya ii oŋo asuganoŋ iŋijowe moma kotojuto, seleeŋgeŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ ii kuuya sareqaanondeeŋ asugiŋkeja.  
\v 12 \x * \xo 4.12 \xt Ais 6.9-10\x*Kaeŋ asugiro  
\q2 ‘Iyaŋgiaa jaagianoŋ iwoi iimago kania kileŋ mende moma kotowuya.  
\q2 Iyaŋgiaa gejagianoŋ qaa tororo momago kania kileŋ mende moma asariwuya.  
\q2 Ii moma asariwuyagati eeŋ, mono saanoŋ uugia meleeŋgi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia mesaonaga.’”   
\s1 Jiisasnoŋ sareqaawaa kania jero.  
\r Mat 13.18-23; Luuk 8.11-15  
\p
\v 13 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Sareqaa iikawaa kania ii mende moma asarijuti eeŋ, sareqaa tosaaŋa kuuya jemaŋati, ii mono nomaeŋ moma asariwuyaga?  
\v 14 Sareqaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Qosomakororoo ejanoŋ Buŋa qaa qosoma kororooŋkeja.  
\v 15 Nene kota kana goraayanoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kokaeŋ: Buŋa qaa qosoma kororoogi ejemba uugianoŋ kemeŋkejato, ii mogi Satanoŋ iikanondeeŋ kaŋ qaa uugianoŋ qosoŋgi kemeroti, ii qetegoŋ uŋuamakeja.  
\v 16 Nene kota qosono jamo kowonjinoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kaaŋagadeeŋ ejemba saregia moŋ. Yoŋonoŋ Buŋa qaa moma iikanondeeŋ uuqeeaŋgo qaganoŋ moma aŋgoŋ komakeju.  
\v 17 Kaeŋ amakejuto, uugianoŋ tiita mende eŋ oŋombaato, kambaŋ torodaamoŋadeeŋ nama kotiiŋ laligowuya. Buŋa qaawaajoŋ ama kakasililiŋ me sisiwerowero kolooro kambaŋ iikanondeeŋ mono tama uŋuwaa.  
\v 18 Nene kota qosono kumuntiri waayawonoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kokaeŋ: Yoŋonoŋ Buŋa qaa mogi uugianoŋ kemeŋkeja.  
\v 19 Kemeŋkejato, namonoŋ laaligowaa majakakaya ano moneŋ hina hoorowaa uugereya kolooŋ bimooŋ oŋomakeja. Qabuŋagiawo koloowombaa koposoŋgogi siiŋ kombombaŋa bologa tosianoŋ kaaŋagadeeŋ uugianoŋ duŋguŋ Buŋa qaa bibiloko meŋ muŋkeju. Kaeŋ kolooro hoŋgia qaa auta (gipeya) koloowuya.  
\v 20 Nene kota namo awaanoŋ qosono kemeŋ koŋgiti, ii ejemba koi kaaŋa: Yoŋonoŋ Buŋa qaa geja ama moma moma aŋgoŋ koma pondaŋ nama hoŋgia mokolooŋkeju. Tosianoŋ qaa je motooŋgonoŋga kota 30 mokolooŋkeju. Tosianoŋ hoŋgia 60, tosianoŋ qaa kota motomotooŋ iikawaa hoŋgia 100 meŋ seiŋ mokolooŋkeju.” Kiaŋ.   
\s1 Lambe ii asasaga nonombaajoŋ raja.  
\r Luuk 8.16-18  
\p
\v 21 \x * \xo 4.21 \xt Mat 5.15; Luuk 11.33\x*Jiisasnoŋ qaa moŋ kokaeŋ jero, “Moŋnoŋ lambe me kiwa meŋ ootiriŋ monjoŋ me duŋ baatanoŋ ambaa me qaago? Ii dakanoŋ ambaa? Ii mono iikawaa duŋ rarayanoŋ asuganoŋ ambaa.  
\v 22 \x * \xo 4.22 \xt Mat 10.26; Luuk 12.2\x*Kaaŋiadeeŋ iwoi moŋ mesaŋgogi eji, ii mono asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ eja. Iwoi moŋ koma turugi eji, ii mono luluuŋgi qetumbaatiwaajoŋ ama eja.  
\v 23 Moŋnoŋ uugejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono sareqaa koi geja ama moma kotowa.” Kiaŋ.   
\s1 Nomaeŋ diwelopmen kolooja?  
\p
\v 24 \x * \xo 4.24 \xt Mat 7.2; Luuk 6.38\x*Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ iŋijoro, “Qaa mojuti, ii mono moma aŋgoŋ koma uu wombogianoŋ ama koma gbiliŋ laligowu. (Kaeŋ laligogi uugia diŋgoro roromoŋgogianoŋ somariiro moma komuwuya.) Oŋo tosaaŋa yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegowuti, Anutunoŋ mono jeŋkootogia motooŋgo iikawaa so oŋoaŋgiaa qaagia gosiŋ jeŋ tegowaa. So ii mono uuguŋ iroŋa meleema oŋombaa.  
\v 25 \x * \xo 4.25 \xt Mat 13.12; 25.29; Luuk 19.26\x*Iikawaa kania ii kokaeŋ: Moŋnoŋ momakootoyawo laligoji, Anutunoŋ mono ii toroqeŋ muro laligowaato, moŋnoŋ momakootoya qaa laligoji, Anutunoŋ mono momoya melaa eji, ii kaaŋagadeeŋ qetegoŋ wambaa.” Kiaŋ.   
\s1 Buŋa qaa kota ii kuragawo.  
\p
\v 26 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Anutuwaanoŋ bentotoŋ ii koi kaaŋa: Eja moŋnoŋ gawonoŋ kema nene kota qosoma kororoowaa.  
\v 27 Qosoma kororooŋ kema asaga gomantiiŋa eŋ waawaa ano nene kotaa kuraga juma koumakeju. Nomaeŋ juma koumakejuti, ii aŋo mende moma kotoja.  
\v 28 Namo aŋodeeŋ nemuŋ kono hoŋa kolooŋkeja: Wala geria, kanageŋ hoŋa ano iikawaa gematanoŋ hoŋa iikawaa kota ii kuuya kolooŋ somariidaborowuya.  
\v 29 \x * \xo 4.29 \xt Joel 3.13\x*Hoŋa somariidaboroŋ momogoro hoŋa memewaa kambaŋa kolooro weleŋqeqeuruta wasiŋ oŋono soogia kaapeŋgoya jetawo meŋ hoŋa mewombaajoŋ gawoŋanoŋ kembuya.” Kiaŋ.   
\s1 Nejoŋ kotaa sareqaa  
\r Mat 13.31-32, 34; Luuk 13.18-19  
\p
\v 30 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Anutuwaa bentotoŋa ii naamombo so ambonaga me naa sareqaanoŋ jeŋ asariwonaga?  
\v 31 Ii nejoŋ kotaa so kokaeŋ kolooja: Kota ii kazupuleenda. Ii namowaa nene kota kuuya iyoŋoo kamaaŋqeqegia kolooja. Kaeŋ kolooro gawonoŋ komomakeju.  
\v 32 Komomakejuto, juma waama logoya kuuya uŋuuguŋ somariiŋ boria somasomata bororo kema kaŋkeja. Kaeŋ boroŋ keno kanakeewambaa kooŋa kooŋa yoŋonoŋ haigia iikawaa umuganoŋ amakeju.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ sareqaa mamaga jero.  
\p
\v 33 Jiisasnoŋ sareqaa kaaŋa kaaŋa ii mamaga jeŋ laligoŋ Buŋa qaa iŋijoro. Moma kotogitiwaa so ii iŋijoro moma laligogi.  
\v 34 Kambaŋ so qaaya kuuya ii sareqaanoŋ jeŋ laligoro. Qaaya moŋ eeŋ mende jeroto, gowokouruta yoŋowo iyaŋgiodeeŋ laligogi kambaŋ kanoŋ qaa kuuya kawaa kanagia ii jeŋ asariŋ oŋoma laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jero raidimboŋ goroŋ qero.  
\r Mat 8.23-27; Luuk 8.22-25  
\p
\v 35 Weeŋ kanoŋ mare kolooro Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Mono mesaoŋ aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keuboŋa.”  
\v 36 Kaeŋ iŋijoro ejemba tuuŋ oŋomesaoŋ Jiisas waŋgi waŋgonoŋ uma raro keŋgi. Waŋgo tosaaŋa ii kaaŋagadeeŋ yoŋowo gemanoŋ gemanoŋ keŋgi.  
\v 37 Keŋgi raidimboŋ somatanoŋ obabaŋkota waaro sirinoŋ waŋgo uutanoŋ kemero waŋgo saa qemambaajoŋ ano.  
\v 38 Kaeŋ kolooro Jiisasnoŋ waŋgo tetegoyanoŋ rama qembonoŋ laariŋ gaoŋ ero. Gaoŋ ero gowokourutanoŋ kema mindiiŋ ijogi, “Hei boi! Nono aŋgonoŋ tiwilaawombaajoŋ anjoŋ. Iikawaa majakakaya moŋ mojaŋ me qaago?”   
\p
\v 39 Kaeŋ ijogi uuta tooro moma waama musu ano siri kokaeŋ jeŋ kotoŋ orono, “Mono bogoŋ eeŋ ewao!” Kaeŋ jero haamonoŋ doŋgoro sirinoŋ goroŋ qeŋ ero.  
\v 40 Kaeŋ ama kokaeŋ jeŋ oŋono, “Oŋo naambaajoŋa toroko momo eja kolooju? Nomaembaajoŋ ama Anutu mende moma laariju? Sombugia mono eeŋ moju.”   
\p
\v 41 Jeŋ oŋono awawaliŋ qarasombugia moma amiŋ mogi, “Yei, maŋgaa siita! Eja koi naa ejaga laligoja? Iinoŋ musu ano kowe jeŋ kotoŋ orono jeta teŋ konjao?” Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Omenoŋ bao uugianoŋ kemegi ejanoŋ qeaŋgoro.  
\r Mat 8.28-34; Luuk 8.26-39  
\p
\v 1 Kaeŋ asugiro aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ Gerasin yoŋoo gomanoŋ keugi.  
\v 2 Keuma goraayanoŋ ugi Jiisasnoŋ waŋgo mesaoro iikanondeeŋ eja omeyawo moŋ qasirinoŋga kaŋ nama Jiisas mokolooro.  
\v 3 Eja ii qasirinoŋ laligoŋ qamo jamo kobaa osoŋ uroroogi egiti, iikanoŋ eŋ laligoro. Eja kuuyanoŋ kanaboria gbado (tape):noŋ somoŋgowoŋatiwaajoŋ amamaaŋ laligogi.  
\v 4 Indiŋa indiŋa kania gbadonoŋ somoŋgoŋ bineŋ qeŋ laligogito, boro bota qeŋkegiti, ii qesuma kana kasia ritoqitoŋ laligoro kuuyanoŋ ii galeŋ koma mubombaajoŋ amamaagi.  
\v 5 Amamaaŋ asaga gomantiiŋa suulaŋ qasiriwaa jamo kobaanoŋ me baaŋanoŋ lansaŋ eŋ laligoro. Kaeŋ laligoŋ qama silama selia jamonoŋ qeŋ kotomotoŋ laligoro.   
\p
\v 6 Jiisasnoŋ korikori karo iima bobogariŋ kaŋ balonoŋ kosianoŋ kemeŋ simiŋ kuno.  
\v 7-8 Simiŋ kuno Jiisasnoŋ omeya ii kokaeŋ jeŋ mumambaajoŋ ano, “Ome bologa, gii mono eja koi mesaoŋ kemba!” Kaeŋ jemambaajoŋ ano qa jinjerereŋ somata qama jero, “Ae! Jiisas, gii Anutu uutaa Meria koloojaŋ. Gii nomaeŋ ama nomambaajoŋ kajaŋ? Niinoŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ welema gonjeŋ: Gii qaa somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ siimbobolo geriawo mende ama nomba.”   
\p
\v 9 Kaeŋ jero kokaeŋ qisiro, “Gii qaga moro?” Qisiro jegi, “Nono mamaga laligojoŋiwaajoŋ qanana Liijon jejoŋ.” Ii ananaa qaanoŋ Kere tuuŋ somata.  
\v 10 Kaeŋ jeŋ kaparaŋ koma kokaeŋ welema mugi, “Gii nonotaawagati eeŋ, mono baloŋ kokanoŋa mende wasiŋ nonomba.”   
\p
\v 11 Kosogianoŋ maroŋa kanoŋ bao tuuŋ somata moŋ gbojoja uutanoŋ kuluuma naŋgi.  
\v 12 Kawaajoŋ ome yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ Jiisas welema mugi, “Giinoŋ wasiŋ nonona nono saanoŋ bao yoŋoo uugianoŋ kemeboŋa.”  
\v 13 Welema mugi “Mono kema kemebu!” jeŋ kotoŋ oŋono eja uutanoŋga kouma kema bao uugianoŋ kemegi. Kemegi iikanondeeŋ bao tuuŋ 2,000 kawaa so ii mono luguŋ newonewonoŋ kema jororoŋgoŋ apu aŋgonoŋ kemeŋ nemotoŋ komugi.   
\p
\v 14 Komugi bao galeŋ yoŋonoŋ kok koma taoŋ ano gomaŋ boleboole iikanoŋ kema buju qaa jegi. Jegi moma ejemba jaasooŋgo yoŋonoŋ iwoi kolooroti, ii iibombaajoŋ kagi.  
\v 15 Kaŋ Jiisaswaanoŋ kouma iigi eja ome tuuŋawonoŋ laligoroti, iinoŋ mono opo selekopaaya tororo somoŋgoŋ rama uuta tooro roromoŋgoya kuuya asugiro iima awawaliŋ naŋgi.  
\v 16 Naŋgi bao ii nomaeŋ kemeŋ komugiti ano eja omeyawo iwaanoŋ iwoi kolooroti, ii iigiti, iyoŋonoŋ sundu woi ii iŋijogi.   
\p
\v 17 Iŋijogi nama Jiisasnoŋ mindimindiri gomaŋ baloŋgia mesaoŋ kembaatiwaajoŋ welema mugi.   
\p
\v 18 Welema mugi mesaoŋ waŋgonoŋ umambaajoŋ nano eja omeyawo laligoroti, iinoŋ kaŋ Jiisaswo motooŋ kema laligomambaajoŋ qisiro.   
\p
\v 19 Qisiroto, Jiisasnoŋ qotogoŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii mono gomaŋganoŋ kema tinitosauruga iŋiima Poŋnoŋ aŋgoleto somata meŋ kiaŋkomuŋ gonji, iikawaa sunduya ii iŋijona mobu.”   
\p
\v 20 Kaeŋ ijoro mesaoŋ kema Jiisasnoŋ aŋgoleto somasomata meŋ muroti, iikawaa qaaya kanaiŋ Ten-taoŋ distrik uutanoŋ jeŋ seiro kuuyanoŋ moma waliŋgogi. Kiaŋ.   
\s1 Jairusnoŋ borataajoŋ Jiisas qama kooliro.  
\r Mat 9.18-26; Luuk 8.40-56  
\p
\v 21 Jiisasnoŋ waŋgonoŋ uma eleema aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ karo ejemba tuuŋ mamaganoŋ iwaanoŋ kaŋ ajoroogi aŋgoŋ goraayanoŋ naŋgi.  
\v 22 Naŋgi qamakooli miriwaa qaa galeŋ moŋ qata Jairus iinoŋ kaŋ Jiisas iima batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma muro.  
\v 23 Simiŋ kuma muŋ kaparaŋ koma qama kooliŋ kokaeŋ ijoro, “Borana melaanoŋ komumambaajoŋ anja. Mono kaŋ boroga qaganoŋ ana qeaŋgoŋ toroqeŋ laligowa.”   
\p
\v 24 Kaeŋ ijoŋ Jiisas wano motooŋ keni ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ gemagaranoŋ kema oloqologoŋ liligoŋ oroma keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Emba jiawonoŋ Jiisaswaa malekuya oosiriro.  
\p
\v 25 Keŋgi iikanoŋ batugianoŋ emba moŋ laligoro. Iinoŋ koiŋsa gbani 12:waa so iima ji kiro laligoro.  
\v 26 Kaeŋ laligoŋ siimbobolo mamaga moro selegaleŋ mamaganoŋ iwaa gawoŋa megi ilailaa moŋ mende mokolooŋ laligoro. Iinoŋ selegaleŋ ejemba yoŋoo tawagiaajoŋ moneŋ hinaya kuuya giliŋ laligoroto, jia iikanoŋ mono mombo momboga meŋ boliŋ muro laligoro.  
\v 27-28 Kaeŋ laligoŋ Jiisaswaa bujuya moma kokaeŋ jero, “Niinoŋ ii oosirimambaajoŋ moma bimooŋ malekuyagadeeŋ boroŋa moŋ oosiriwenagati eeŋ, mono saanoŋ qeaŋgomaŋa.” Kaeŋ jeŋ ejemba tuuŋ batugianoŋ Jiisaswaa gematanoŋ kema malekuyanoŋ oosiriro.   
\p
\v 29 Oosiriro saya iikanondeeŋ juguro qenjeŋmanjeŋa ii qaono selianoŋ qeaŋgoro moro.  
\v 30 Qeaŋgoro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ esuŋa moŋ kotoŋ kenoti, ii moma ejemba tuuŋ batugianoŋ eleema qisiro, “Moronoŋ malekuna oosirija?”   
\p
\v 31 Kaeŋ qisiro gowokourutanoŋ kokaeŋ ijogi, “Ejemba tuuŋnoŋ ologoŋ liligoŋ goma goosiriju. Ii iima nomaeŋ ‘Moronoŋ noosirija?’ qisijaŋ?”   
\p
\v 32 Kaeŋ ijogito, Jiisasnoŋ mombo “Moronoŋ ii anja?” jeŋ qisiŋ mokoloomambaajoŋ eleema uuŋ iŋiiro.  
\v 33 Iŋiiro emba selianoŋ aŋgoleto kolooroti, iinoŋ ii moma iikawaajoŋ toroko moma jeneŋa ororo kaŋ Jiisaswaa batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma kania kuuya ijoro.  
\v 34 Jiisasnoŋ ii moma kokaeŋ ijoro, “Borana, momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Qenjeŋmanjeŋganoŋ mono qaono saanoŋ uubonjonoŋ kemba.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Jairuswaa borata meŋ gbiliro.  
\p
\v 35 Qaa kaeŋ ijoŋ nano qamakooli miriwaa qaa galeŋaa mirinoŋga moŋnoŋ qele kaŋ Jairus ijoro, “Boraga komuja! Kawaajoŋ mono boiwaa qaganoŋ lombo toroqeŋ mende amba.”   
\p
\v 36 Ijoro Jiisasnoŋ qaa iikawaa telambelaŋ ama qamakooli miriwaa qaa galeŋ kokaeŋ ijoro, “Toroko mende moba. Mono nii moma laariŋ nomba.”  
\v 37 Kaeŋ ijoŋ ejemba tosaaŋa oŋomesaoŋ Piito, Jeims ano Jeimswaa koga Jon iigadeeŋ uŋuano ii otaaŋ keŋgi.  
\v 38 Kema qamakooli miriwaa qaa galeŋaa mirinoŋ keugi ejemba tuuŋ guju megi iŋiiro. Mamaganoŋ jiŋgeŋ qama kotakota saama amburereŋ megi.  
\v 39 Iŋiima mirinoŋ uma kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono naambaajoŋ guju meŋ saaju? Bora iikanoŋ mende komujato, gaoŋga eja.”   
\p
\v 40 Kaeŋ iŋijoro jonoŋsisi kaaŋa kolooro jomoma mugito, iinoŋ ii kuuya oŋotaaŋ borawaa nemuŋmaŋa ano tosaaŋa iwo laligogiti, iigadeeŋ uŋuano bora eroti, iikanoŋ ugi.  
\v 41 Uma Jiisasnoŋ bora ii borianoŋ meŋ ijoro, “Talita kuum.” Ii ananaa qaanoŋ Bora melaa, nii gijojeŋ: Mono waaba!   
\p
\v 42 Kaeŋ ijoro bora gbania 12 iinoŋ mono iikanondeeŋ waama nama kema karo. Kaeŋ kolooro iima kosogia kitoŋ waliŋgogi.  
\v 43 Waliŋgogi iikawaa bujuya moŋ jegi mobubotiwaajoŋ jeŋ soŋgo kotakota ano. Ii ama bora melaa ii nembanene mugi newaatijoŋ iŋijoro. Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Nazaret yoŋonoŋ Jiisas gema qegi.  
\r Mat 13.53-58; Luuk 4.16-30  
\p
\v 1 Ii kolooro Jiisasnoŋ Jairuswaa gomaŋ baloŋ mesaoro gowokourutanoŋ otaaŋ iwo kema Jiisaswaa somasomarii taoŋanoŋ keugi.  
\v 2 Sabat kendonoŋ karo qamakooli mirinoŋ uma Buŋa qaa kanaiŋ kuma oŋono. Kuma oŋono moma ejemba mamaganoŋ aaruŋ waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Yei, gejajuju! Iwoi kuuya koi mono daeŋkaya moma jeja? Momakootoya ii mono moronoŋ kuma muro jeja? Ano aŋgoleto ku-usuŋawo kaaŋa ii mono moronoŋ inaaŋ muro borianoŋ mero asugija?  
\v 3 Eja koi mono gomaŋ kokawaa motoŋqeqe ejiaga. Mariawaa meria ano Jeims, Joosef, Juuda ano Saimon yoŋoo dagiaga. Naaŋurutanoŋ batunananoŋ koi laligoju.” Nazaret yoŋonoŋ kaeŋ jegi uugianoŋ boliro iikanoŋ amamaagi.   
\p
\v 4 \x * \xo 6.4 \xt Jon 4.44\x*Amamaagi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Gejatootoo ejawaa sakiti ano tinitosaurutanoŋ mono iyaŋaa taonoŋ jejewili ama muŋkejuto, gomaŋ tosaaŋa iikanoŋ kaeŋ qaago.”   
\p
\v 5 Kaeŋ aŋgitiwaajoŋ Jiisasnoŋ ji ejemba motomotooŋgo boria qagianoŋ ama meŋ qeaŋgoŋ oŋonoto, aŋgoleto ku-usuŋawo tosaaŋa memambaajoŋ amamaaro.  
\v 6 Kaeŋ kolooro momalaariŋgianoŋ mende asugiro yaŋgiseŋgiaajoŋ ama aaruro. Aaruŋ oŋomesaoŋ Nazaretwaa kosianoŋ gomaŋa gomaŋa liligoŋ Buŋa qaa kuma oŋoma laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 wasiŋ oŋono.  
\r Mat 10.5-15; Luuk 9.1-6  
\p
\v 7 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 ii oŋoono kagi kanaiŋ woi woi kuuya wasiŋ oŋono. Wasiŋ oŋoma omejiilaŋ konjoma oŋombutiwaa ku-usuŋa oŋono.  
\v 8 \x * \xo 6.8 \xt Luuk 10.4-11\x*Ii oŋoma kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Kana kembutiwaajoŋ taa gbarugia meŋ kembu. Iwoi tosia moŋ mende mewu. Kana samoŋgia qaago, gesogia qaago me soojaakota ii irimuŋ kasagianoŋ mende somoŋgowu.  
\v 9 Kana esu saanoŋ kanagianoŋ somoŋgowu. Maleku samoŋa qaagoto, maleku motooŋgo mewu.”  
\v 10 Kaeŋ jeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kema miri daeŋ daeŋ keubuti, mono iikanondeeŋ laligoŋ gawoŋ meŋ taoŋ ii mesaoŋ kana kembu.  
\v 11 \x * \xo 6.11 \xt Apo 13.51\x*Kema laligoŋ miri moŋnoŋ keugi mende koma horoŋ oŋoma qaagia mende mogi telambelaŋgia mono kokaeŋ jeŋ qendeema oŋombu, ‘Nono oŋoo balonoŋ kaniŋ sububuŋ kana tambonananoŋ mokotaaji, ii mono riiŋ qesaaniŋ oŋoaŋgiaanoŋ eleema kemebaa.’ Kaeŋ jegi kaniagia solaŋa moma kotogi saanoŋ gomaŋ me taoŋ ii mesaoŋ toroqeŋ kembu.”   
\p
\v 12 Kaeŋ iŋijoro mesaoŋ kema ejemba uugia meleembutiwaa Buŋa qaaya ii jeŋ seiŋ laligogi.  
\v 13 \x * \xo 6.13 \xt Jei 5.14\x*Laligoŋ omejiilaŋ mamaga oŋotaaŋ ji ejemba mamaga kelenoŋ oŋomoriŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋoŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Kiŋ Herodnoŋ toroko moro.  
\r Mat 14.1-12; Luuk 9.7-9  
\p
\v 14 \x * \xo 6.14 \xt Mat 16.14; Maak 8.28; Luuk 9.19\x*Jiisaswaa qabuŋayanoŋ seiŋ kiŋ Herodwaa gejianoŋ kemero moro. Ejembanoŋ kokaeŋ jegi, “Jon Oomulu ejanoŋ mono koomunoŋga waama gawoŋa mero aŋgoleto ku-usuŋawo asugiŋkeja.”   
\q2
\v 15 Kaeŋ jegito, tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Ii mono Elaija.” Tosianoŋ toroqeŋ jegi, “Ii gejatootoo eja walaga yoŋoonoŋga moŋ.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jegito, kiŋ Herodnoŋ ii moma kokaeŋ jero, “Jon Oomulu eja niinoŋ jewe aroya kotogiti, iinoŋ mono koomunoŋga waama laligoja.” Majakaka moma kaeŋ jero.   
\s1 Jombaa aroya kotogi komuro.  
\p
\v 17 \x * \xo 6.17 \xt Luuk 3.19-20\x*Ii kokaembaajoŋa jero: Herodnoŋ koga Filipwaa embia Herodias oloŋ mero Jon Oomulu ejanoŋ kiŋ poŋ jeŋ muro kawaajoŋ opotoro wasiŋ oŋono kema Jon meŋ somoŋgoŋ kapuare mirinoŋ ooŋgi.  
\v 18 Jonoŋ Herodwaa qaa kokaeŋ jero: “Gii qamboga oloŋ meŋ laligoŋ Kana qaa uugujaŋ.”   
\p
\v 19 Kaeŋ jero Herodiasnoŋ Jon kazi ama muŋ qegi komuwaatiwaajoŋ moroto, iikawaa kania moŋ mende mokolooro.  
\v 20 Mende mokolooro Jonoŋ eja solaŋa ano soraaya toroya kolooroti, Herodnoŋ ii moma sopa somoŋgoŋ kokojinjiŋ koma reeŋreeŋ suluŋ muŋ Jombaajoŋ toroko moma laligoro. Kaeŋ laligoŋ Herodnoŋ Jombaa jetanoŋga qaa moroti, ii uuta kuugi qaa mamagaajoŋ uuwoiwoi moro. Ii kileŋ Jombaa qaaya momambaa siiŋ moro.   
\p
\v 21 Kaeŋ kolooro Herodiasnoŋ Jon qemambaa kania mende mokolooŋ laligoro iikawaa kambaŋa awaa ii kokaeŋ kaŋ kuuro: Kiŋ pombaa kolokoloo kambaŋanoŋ karo jejelombaŋ ama jawiŋ ano kawali galeŋuruta ano Galili prowinswaa jotamemeya waŋa ii koma horoŋ oŋono kouma ragi.  
\v 22 Kouma ragi Herodiaswaa boratanoŋ miri iikawaa uutanoŋ kouma danis ano Herod ano iwo nene duŋ liligoŋ ragiti, iyoŋonoŋ iikawaa iimasiiŋa mamaga mogi. Kaeŋ mogi kiŋnoŋ emba saraŋ ii kokaeŋ ijoro, “Borana, gii naa iwoiwaajoŋ siiŋa mobagati, ii saanoŋ qisiŋ nona togoŋ gomaŋa.”  
\v 23 Kaeŋ ijoŋ qaa ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ kokaeŋ ijoro, “Naa iwoiwaajoŋ qisiŋ nombagati, ii mono saanoŋ gomaŋa. Iwoi ii me ii me prowins galeŋ koma oŋomakejeŋi, ii kaaŋiadeeŋ saanoŋ mendeema bakaya moŋ gombe galeŋgia koloowa.”   
\p
\v 24 Kaeŋ ijoro seleeŋgeŋ kema nemuŋa kokaeŋ qisiŋ muro, “Nemuna, nii Kiŋnoŋ naa iwoiga nombaatiwaajoŋ qisiŋ mubenaga?”  
\p Kaeŋ qisiŋ muro nemuŋanoŋ kokaeŋ meleeno, “Mono kema jena Jon Oomulu ejawaa aroya kotogi waŋa meŋ kaŋ nomba.”   
\p
\v 25 Kaeŋ meleeno iikanondeeŋ miri uutanoŋ bobogariŋ kimbaanoŋ uma kokaeŋ qisiŋ ijoro, “Ama, niinoŋ siiŋ kokaeŋ mojeŋ: Giinoŋ mono jeŋ kotona Jon Oomulu ejawaa aroya kotoŋ waŋa kondenoŋ ama meŋ kaŋ ii keteda koi nomba.”   
\p
\v 26 Kaeŋ ijoro kimbaa uutanoŋ kobooro wosoya moroto, jojopaŋ qaaya somoŋgoro somataurutanoŋ ii mogiti, iyoŋoo jaagianoŋ kamaaŋ qewabotiwaajoŋ qiqisiya gema qemambaajoŋ moma bimooŋ mesaoro.  
\v 27 Mesaoŋ iikanondeeŋ opotoroya moŋ wasiŋ ijoro, “Gii mono kema Jombaa aroya kotoŋ waŋa meŋ kawa.”  
\v 28 Kaeŋ ijoŋ wasiro kapuare miri gbadeyanoŋ kema aroya kotoŋ waŋa kondenoŋ ama meŋ kaŋ emba saraŋ ii muro nemuŋa muro.  
\v 29 Jombaa gowokourutanoŋ iikawaa bujuya moma kema qamoya meŋ qasiriwaa jamo kobaanoŋ ama roŋ koŋgi. Kaeŋ koloorotiwaajoŋ ama kiŋ Herodnoŋ kanageŋ Jiisaswaajoŋ jero, “Jonoŋ mono koomunoŋga gbiliŋ waama laligoja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja 5,000 nene uŋuagiro.  
\r Mat 14.13-21; Luuk 9.10-17; Jon 6.1-14  
\p
\v 30 Wasiwasi eja aposol yoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ ajorooŋ iwoi meŋ ejemba kuma oŋoŋgiti, iikawaa sunduya kuuya ijogi.  
\v 31 Ijogi ejemba donoŋ donoŋ kaŋ kema aŋgi selegia tiiroto, nene newuyatiwaa kambaŋa mende kolooro. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono niwo kagi gomaŋ gbameŋanoŋ anana siri kema laligoŋ haamo melaada mewoŋa.”  
\v 32 Kaeŋ iŋijoro ejemba oŋomesaoŋ waŋgonoŋ uma gomaŋ gbameŋa moŋgeŋ iyaŋgia siri laligowombaajoŋ keŋgi.   
\m
\v 33 Keŋgi ejembanoŋ ii iima mamaganoŋ iikawaa bujuya moma taoŋ ano gomaŋ so iikanoŋa baloŋ kana bobogariŋ waladeeŋ kema iikanoŋ keugi.  
\v 34 \x * \xo 6.34 \xt Jaŋ 27.17; 1 Kiŋ 22.17; 2 Hist 18.16; 34.5; Mat 9.36\x*\x * \xo 6.34 \xt Jaŋ 27.17; 1 Kiŋ 22.17; 2 Hist 18.16; Eze 34.5; Mat 9.36\x*Keugi Jiisasnoŋ waŋgonoŋga kamaaŋ ejemba tuuŋ somata iŋiiro lama galeŋgia qaa tani iliŋwaliŋ qeŋ laligogi yoŋoojoŋ wosoya moro. Wosoya moma kanaiŋ Buŋa qaa kania kania kuma oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja 5,000 nene uŋuagiro.  
\p
\v 35 Kaeŋ ama laligoro weeŋ jaaya tegoŋ kememambaajoŋ ano gowokourutanoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijogi, “Boi. Nono gomaŋ gbameŋa kokanoŋ laligoniŋ gomaŋ tiimambaa anja.  
\v 36 Kawaajoŋ gii saanoŋ ejemba koi wasiŋ oŋona gomaŋ ano miri boleboole kosere rama kenjuti, iikanoŋ kema nembanenegia sewaŋa meŋ newu.”   
\p
\v 37 Kaeŋ ijogito, kokaeŋ meleema iŋijoro, “Oŋonoŋ mono oŋoaŋgio ii nene uŋuagiwu.” Kaeŋ iŋijoro qisiŋ mugi, “Nononoŋ mono nomaeŋ ambonaga? Gawoŋ meme kambaŋ 200:waa sewaŋa (Kina 2,000) eja. Moneŋ ii meŋ kema nene bered sewaŋa meŋ uŋuagiwombaajoŋ jejaŋ me?”   
\p
\v 38 Kaeŋ qisiŋ mugi jero, “Oŋoaŋgiaanoŋ nene bered dawi raja? Ii kema iibu.” Kaeŋ jero gesogia qeŋgama jegi, “Bered 5 ano sora woi iikaanda meŋ laligojoŋ.”   
\m
\v 39 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Ejemba kuuya, oŋo mono deema nene newombaajoŋ tuuŋ boleboole ajorooŋ lolo toŋgoŋanoŋ kemeŋ rabu.”  
\v 40 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono kosere tuuŋa tuuŋa deema ragi. Tuuŋ tosia 100 ano tosia 50 kaaŋ kaaŋ kululuuŋ rama keŋgi.  
\v 41 Rama keŋgi bered 5 ano sora woi ii meŋ Siwenoŋ uuro uro kotuegoŋ bered motoŋ gowokouruta oŋono ejemba tuuŋ so mendeema batugianoŋ aŋgi. Sora woi ii kaaŋiadeeŋ tuuŋ kuuya yoŋoojoŋ mendeeno.  
\v 42 Mendeeno ejemba korebore neŋgo neŋ timbiriigi.  
\v 43 Neŋ timbiriigi nene kitia kitia mesaogiti, ii gowoko yoŋonoŋ meŋ kululuugi konde 12 kanoŋ kemeŋ saa qero. Kaaŋagadeeŋ sora kitia ii meŋ kululuugi. Kiaŋ.  
\v 44 Eja bered negiti, iyoŋoo jaŋgogia ii 5,000. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ keno.  
\r Mat 14.22-33; Jon 6.15-21  
\p
\v 45 Negi tegoro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ gowokouruta jeŋ kotoŋ oŋoma kokaeŋ jero, “Oŋo mono waŋgonoŋ uma waladeeŋ apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ Betsaida gomanoŋ kembu. Niinoŋ saanoŋ kambaŋ biiwianoŋ ejemba tuuŋ koi wasiŋ oŋomago kamaŋa.”  
\v 46 Kaeŋ jeŋ yeizozogia jeŋ oŋooma baaŋanoŋ uma qama kooliro.  
\v 47 Qama kooliŋ laligoro mare kolooro iyaŋodeeŋ baaŋanoŋ laligoro waŋgogianoŋ aŋgoŋ biiwianoŋ keno.  
\v 48 Keno loqanoŋ qeŋ qeŋ bimbimgoŋ naŋgogi keno haamonoŋ keŋgiti, iikaaŋ baageŋa qeŋ karo bimooro majakaka somata mogi. Gomaŋ aaŋanoŋ (3-6 kilok) iikaaŋanoŋ Jiisasnoŋ kaeŋ iŋiima apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ gowokouruta oŋoonoŋ kaŋ uŋuugumambaa ano.  
\v 49 Apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ karo ii iima “Kowe Soŋgorinoŋ kaja!” jeŋ kanaiŋ qama silaŋgi.  
\v 50 Qama silama kuuyanoŋ ii iima toroko mogito, Jiisasnoŋ iikanondeeŋ qaa bonjonda jeŋ kokaeŋ iŋijoro,  
\p “Alauruna, mono qaqabuŋabuŋagiawo satiiŋ laligowu. Neeno kajeŋ. Toroko mende mobu.”  
\v 51 Kaeŋ jeŋ yoŋoonoŋ waŋgonoŋ uro haamonoŋ goroŋ qero. Goroŋ qero jeneŋgia ororo honoŋa mende aarugi.  
\v 52 Wala bered meŋ seiŋ uŋuagiroti, iikawaa kania mende moma asarigito, uugianoŋ gojono kaaŋiadeeŋ aaruŋ ragi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Genesaret laligoŋ meŋqeeaŋgo gawoŋ mero.  
\r Mat 14.34-36  
\p
\v 53 Apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ Genesaret gomanoŋ keuma waŋgo mesaoŋ sakasinoŋ kemegi.  
\v 54 Waŋgo mesaoŋ sakasinoŋ kemegi ejembanoŋ Jiisas iikanondeeŋ moma kotoŋ mugi.  
\v 55 Moma kotoŋ muŋ qaa aŋgi meŋ bobogariŋ mindimindiri sopa gomaŋgianoŋ gomaŋ so liligogi. Liligogi moma kanaiŋ ji ejemba demberunoŋ aŋgoŋ oŋoma Jiisasnoŋ gomaŋ daeŋ laligorotiwaa so uŋuama kagi.  
\v 56 Gomaŋ so, taoŋ, miri me kuuŋ mombaa uutanoŋ kenotiwaa so ji ejemba uŋuama sombeŋgianoŋ ama oŋoŋgi. Ama oŋoma Jiisaswaa selianoŋ me malekuyaa susuyanoŋ oosiriwombaajoŋ welema muŋ laligogi. Oosirigiti, kuuya yoŋonoŋ mono qeaŋgodaborogi. Kiaŋ.   
\c 7  
\s1 Ambosakoŋ yoŋonoŋ qaa kuma soogi.  
\r Mat 15.1-9  
\p
\v 1 Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ ano iikawaa boi tosaaŋa Jerusalem sitinoŋga kagiti, iyoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ ajoroogi.  
\v 2 Kambaŋ iikanoŋ Jiisaswaa gowokouruta tosaaŋanoŋ borogia mende soŋgbama doŋhamo mende qeŋ nembanene negi iŋiima uugia boliro.   
\p
\v 3 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Juuda ejemba tosaaŋa kuuya yoŋonoŋ ambosakoŋ yoŋoo siligia otaaŋ laligogi. Kawaajoŋ borogia wala soŋgbama sororogoŋgo nembanene neŋ laligogi.  
\v 4 Kaaŋagadeeŋ gawonoŋga me maaketnoŋga kawuti, iikanoŋ wala apu kosoŋ ariŋ konjoratiŋgo nene oosiriŋ laligogi. Kaaŋagadeeŋ qambi, monjoŋ ano komanene kuuya ii soŋgbama hamo qeŋ laligogi. Sili kaaŋa kaaŋa ii mamaga otaaŋ laligogi.   
\p
\v 5 Kawaajoŋ Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ ano iikawaa boi yoŋonoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ mugi, “Goo gowokouruganoŋ mono naambaajoŋa ambosakoŋurunana yoŋoonoŋ sili mende otaaŋ borogia doŋhamo mende qeŋ kileŋ nembanene meŋ neŋkeju.”   
\p
\v 6 \x * \xo 7.6 \xt Ais 29.13\x*Kaeŋ qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Oo uumeleembaa ejemba seleseleya, gejatootoo eja Aisaianoŋ mono oŋoo kaniagia tororo luluuma Buju Tere moŋ kokaeŋ oorota eja,  
\q2 ‘Ejemba tuuŋ koi kanoŋ mono je buugianoŋ awaagadeeŋ goda qeŋ nomakejuto, uugianoŋ telambelaŋ ama noma moŋgeŋ koriganoŋ aŋgi eja.   
\m
\v 7 Kaeŋ ero noo waena eeŋ toontooŋ meŋ mepeseeŋ nomakeju.  
\q2 Kana qaa kuma oŋombonjeŋ kitianoŋ ejemba yoŋoo jeŋkootogia ii gisomaso ama melokanjiŋkeju.’   
\p
\v 8 Aisaianoŋ kaeŋ ooro. Oŋo mono iikawaa so Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa gema qeŋ ambosakoŋurugia yoŋoo siligia otaaŋkeju. Ii mende sokonja.”   
\m
\v 9 Kaeŋ jeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋoaŋgiaa siligia walaga otaawombaajoŋ mono awaagadeeŋ Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa qewagoŋkeju.  
\v 10 \x * \xo 7.10 \xt Eks 20.12; 21.17; Lew 20.9; Dut 5.16\x*Iikawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ: Moosesnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, ‘Nemuŋ maŋga mono goda qeŋ oromakeba,’ ano ‘Moŋnoŋ maŋa me nemuŋa qasuaaŋ mubaati, ii mono qegi komuwa.’  
\v 11 Kaeŋ jeŋ kotoroto, oŋo qaa ii uuguŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Moŋnoŋ nemuŋ maŋa ii kokaeŋ irijowaa: Oo wosona mojeŋ. Noo naŋgonaŋgo iwoina buŋa qeŋ aowaoragati, ii Anutuwaa taha mamatewowaajoŋ gosiŋ andaborowe buŋayaa nanduŋa koloowaa.  
\v 12 Moŋnoŋ kaeŋ irijoro sokombaa jeju.’ Kaeŋ jeŋ somoŋgoŋ mugi nemuŋ maŋa yoroojoŋ ilailaa moŋ mende toroqeŋ oromakebaa. Ii mende sokonja.  
\v 13 Yei! Kaeŋ ama oŋoaŋgiaa nanamemeŋgiaa siligia jeŋ kotoŋ iikanoŋ Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa qewagogi omaya kolooŋ jaŋgoŋ qaomakeja. Oŋo iwoi kaaŋa ii mamaga amakeju.” Kaeŋ jeŋ meleema oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Eja uu ii nomaeŋ tilooŋ riisija?  
\r Mat 15.10-20  
\p
\v 14 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ mombo oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono kuuya qaa koi geja ama moma asariwu.  
\v 15 Iwoi seleeŋgeŋga eja uutanoŋ kemeŋkeji, iikanoŋ tilooŋ mumambaajoŋ amamaaŋkejato, iyaŋaa uu wombotanoŋga qaa kouma kamaaŋkeji, iikanoŋ mono tilooŋ muŋkeja.  
\v 16 Moŋnoŋ gejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono qaa koi geja ama moma kotowa.” Kiaŋ.   
\p
\v 17 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ ejemba tuuŋ oŋomesaoŋ kema miri moŋnoŋ uro. Uma raro gowokourutanoŋ sareqaa iikawaa kaniaajoŋ qisigi.  
\v 18 Qisigi kokaeŋ iŋijoro, “Oo alauruna, oŋo kaaŋagadeeŋ momogia awaa mende koloojamaeŋ? Nembanene iwoi seleeŋgeŋga eja uutanoŋ kemeŋkeji, ii tilooŋ mumambaajoŋ amamaaŋkeja. Ii moma kotoju me qaago?  
\v 19 Ii uu wombotanoŋ mende kemeŋkejato, korojoŋanoŋ kemeŋ seleeŋgeŋ kamaaŋkeja.” Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ iikanoŋ nembanene kuuya ii meŋ soraidabororo.   
\p
\v 20 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Eja uu wombotanoŋga qaa kouma kamaaŋkeji, iikanoŋ mono tilooŋ muŋkeja.  
\v 21 Ejemba uu wombogianoŋga iwoi koi kaaŋa kolooŋ koumakeja: Qaa bologa romoŋgoŋ serowiliŋ ambombaajoŋ momakeju. Iwoi yoŋgoro meŋ oweŋ jenaŋ meŋ ejemba uŋugi komuwutiwaajoŋ momakeju.  
\v 22 Oloŋkalu ambombaajoŋ momakeju. Meŋgo mewombaa otoko amakeju. Bidaaŋ jembooli ano aŋgomokoloŋ ambombaajoŋ momakeju. Qaa saga jeŋ uuduuduu ambombaajoŋ momakeju. Gejajuju ama goroŋooso ambombaajoŋ momakeju. Sewaŋkiki laligoŋ gemaqeqe qaa jeŋ Anutu mepaegowombaajoŋ momakeju. Jaba-arambaraŋ ama sili uugia qaa amakeju.  
\v 23 Iwoi bologa kuuya iikanoŋ mono ejemba uu wombogianoŋga kouma tilooŋ oŋomakeja.” Kiaŋ.   
\s1 Keinan emba moŋnoŋ kaparaŋ koma qama kooliro.  
\r Mat 15.21-28  
\p
\v 24 Jiisasnoŋ waama Genesaret gomaŋ mesaoŋ siti qagara Taia ano Saidon iikawaa distrik qata Fonisia kawaa uutanoŋ keno. Kema gomaŋ moŋnoŋ uma bujuya moŋnoŋ mobabotiwaajoŋ buugia mejugoroto, kileŋ aasaŋgoya laligomambaajoŋ amamaaro.  
\v 25 Amamaaro iikanondeeŋ emba moŋ borata melaa ii omeyawo laligoro Jiisaswaa bujuya moma iwaanoŋ kaŋ batanoŋ kemeŋ simiŋ kuno.  
\v 26 Emba ii Juudaga qaagoto, Griik qaa jeŋ laligoro. Nemuŋ maŋa ii Fonisiaga Siria prowins kanoŋa. Iinoŋ borataa uutanoŋga ome konjombaatiwaajoŋ welema muro.  
\v 27 Welema muro kokaeŋ ijoro, “Juuda nono wala nononanaa meraboraanana uŋuaginiŋ neŋ timbiriŋ ambuya. Kawaajoŋ merabora yoŋoo mirigianoŋga bered meŋ kasu oŋoniŋ mende sokombabo. Juuda anana wabaurunana oŋoo qagia kasu qamakejoŋ. Niinoŋ wala Juuda ejemba ilaaŋ oŋombe kantri tosaaŋa oŋonoŋ mono kasu kaaŋa mamboma laligowu.”   
\p
\v 28 Kaeŋ ijoro moma kokaeŋ meleeno, “Poŋ, ii saanoŋ mojento, kasu meria yoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ merabora yoŋoonoŋ nene reemoŋa nene duŋ baatanoŋ kamaaro neŋkeju.”   
\p
\v 29 Kaeŋ meleeno Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Qaa kaeŋ jejaŋiwaajoŋ saanoŋ moma gonjeŋ. Ome iikanoŋ mono keteda koi boraga mesaoŋ kenja. Kawaajoŋ gii saanoŋ kemba.”   
\p
\v 30 Kaeŋ ijoro moma mirianoŋ keno omenoŋ borata mesaoro duŋanoŋ ero iiro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja moŋ meagoro.  
\p
\v 31 Jiisasnoŋ mombo Taia siti gomaŋ mesaoŋ Saidon sitinoŋ kema uuguŋ misiŋgoŋ Ten-taoŋ gomambaa biiwia uuguŋ Galili apu aŋgoŋ kosianoŋ karo.  
\v 32 Karo gejaduu eja moŋ qaaya qaomambaajoŋ anoti, ii wama Jiisaswaanoŋ kagi. Kaŋ boria waŋanoŋ ambaatiwaajoŋ qisiŋ mugi.  
\v 33 Qisiŋ mugi eja ii wama ejemba tuuŋ ii oŋomesaoŋ moŋgeŋ keni. Kema Jiisasnoŋ boro susuya gejianoŋ ama nama mombo iyaŋaa boro susuyanoŋ sulaaŋ neselaŋanoŋ oosiriro.  
\v 34 Oosiriŋ Siwenoŋ uuro uro osoŋgombo qama kooliŋ iyaŋaa qaanoŋ “Efata,” ananaa qaanoŋ ‘Mono toowa,’ kaeŋ jero.   
\p
\v 35 Kaeŋ jero gejawoitanoŋ toori neselaŋanoŋ lolooro qaaya awaagadeeŋ jero.  
\v 36 Jero Jiisasnoŋ iikawaa bujuya ejemba iŋijowubotiwaajoŋ qotogoŋ oŋono. Qotogoŋ oŋoma kaparaŋ kono yoŋonoŋ ii kaparaŋ koma jeŋ seiŋ laligogi.  
\v 37 Jeŋ seiŋ laligogi ejembanoŋ newogia tegoro waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Iwoi kuuya awaagadeeŋ amakeja. Gejaduu gejagia metooro momakeju. Ejemba motoya yoŋoo neselaŋgia isano qaa jeŋkeju.” Kiaŋ.   
\c 8  
\s1 Jiisasnoŋ ejemba 4,000 nene uŋuagiro.  
\r Mat 15.32-39  
\p
\v 1 Kambaŋ kanoŋ ejemba tuuŋ somatanoŋ mombo ajoroogi. Nembanenegia qaa laligogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ gowokouruta oŋoono iwaanoŋ kagi kokaeŋ iŋijoro,  
\v 2 “Niinoŋ ejemba tuuŋ koi yoŋoojoŋ wosona mojeŋ. Yoŋonoŋ niwo kaŋ weeŋ karooŋ laligogi nembanenegia qaondabororo iijeŋ.  
\v 3 Yoŋoonoŋga tosianoŋ koriganoŋga kaŋ laligogi niinoŋ ‘Saanoŋ gomaŋgianoŋ kembu,’ jemambo. Nene mende negi eeŋ wasiŋ oŋombe kana batuyanoŋ kema kema jaagia giliro tiwitiwilaa mokoloowubo.”   
\p
\v 4 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ meleema kokaeŋ ijogi. “Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kokanoŋ moŋnoŋ mono daeŋkaya nembanene kaaŋa mokolooŋ tuuŋlelembe koi uŋuaginaga?”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijogi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋoonoŋ bered dawi raja?” Qisiŋ oŋono “Bered 7 raja,” ijogi.   
\p
\v 6 Ijogi Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe ii namonoŋ kemeŋ rabutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono kemeŋ ragi. Kemeŋ ragi bered 7 ii meŋ Anutu qama kooliŋ daŋgiseŋ jeŋ motoŋ gowokouruta oŋoma ejemba tuuŋ so batugianoŋ ambutiwaajoŋ jero. Kaeŋ jero iikawaa so aŋgi.  
\v 7 Yoŋoonoŋ sora boleboole tosia kaaŋagadeeŋ raro. Ii kaaŋiadeeŋ meŋ kotuegoŋ ejemba tuuŋ so batugianoŋ toto qeŋ oŋombutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono.  
\v 8 Jeŋ kotoŋ oŋono oŋoŋgi neŋ neŋ timbiriŋgogi. Neŋ timbiriŋgoŋ nene kitia mesaogi raroti, ii konde 7 meŋ kululuugi saa qero.  
\v 9 Eja nene negiti, iyoŋoo jaŋgogia ii 4,000. Negi wasiŋ oŋono gomaŋgianoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Boi tosianoŋ aŋgoleto iibombaajoŋ kaparaŋ koŋgi.  
\r Mat 16.1-4  
\p
\v 10 Keŋgi iikanondeeŋ gowokouruta yoŋowo waŋgonoŋ uma distrik qata Dalmanuta kanoŋ keŋgi.  
\v 11 \x * \xo 8.11 \xt Mat 12.38; Luuk 11.16\x*Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ iikanoŋ kaŋ Jiisaswo kanaiŋ jenoŋkooli aŋgi. Qaawaa timbinoŋ horowombaajoŋ aŋgobato meŋ muŋ kokaeŋ kaparaŋ koma qisigi, “Mono jena Siwenoŋga aŋgoleto moŋ asugiro iiboŋa.”  
\v 12 \x * \xo 8.12 \xt Mat 12.39; Luuk 11.29\x*Kaeŋ jegi uutanoŋ bimooro osoŋgoŋawo qero jero, “Oo ejemba kambaŋ kokaamba namonoŋ laligojuti, oŋo mono naambaajoŋ Anutuwaa aiwese asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ komakeju? Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ aiwese kaaŋa ii mende meŋ qendeema oŋombaa. Qaago awawi!”   
\p
\v 13 Kaeŋ jeŋ oŋomesaoŋ mombo gowokouruta yoŋowo waŋgonoŋ uma apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keugi. Kiaŋ.   
\s1 Farisii ano Herod yoŋonoŋ woso konduŋ kaaŋa kolooju.  
\r Mat 16.5-12  
\p
\v 14 Iikanoŋ keuma samoŋ mewombaajoŋ duduugi bered motooŋgoda ii waŋgonoŋ meŋ ragi.  
\v 15 \x * \xo 8.15 \xt Luuk 12.1\x*Ragi Jiisasnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋo Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ (Farisii) yoŋoo tomembouŋbouŋ qaagia ano Herodwaa riki sombaŋ iikawaajoŋ mono galeŋgia mewu. Ii awaagadeeŋ mende gosiŋ gema qewuti eeŋ, iyoronoŋ mono yiist kaaŋa somariiŋ meŋ boliŋ oŋombaota.”   
\p
\v 16 Jeŋ kotoŋ oŋono qaa gemata ii mende moma asariŋ batugianoŋ kokaeŋ amiŋ mogi. “Berednana qaawaajoŋ jeja me nomaeŋ?”   
\p
\v 17 Ii amiŋ mogi gejianoŋ kemero kokaeŋ iŋijoro, “Naambaajoŋ berednana qaa jeŋ amiŋ moju? Noo kaniana ii naambaajoŋ mende moma kotoju? Ii mende moma asariju me? Uugejagianoŋ gojoma raja me?  
\v 18 \x * \xo 8.18 \xt Jer 5.21; Eze 12.2; Maak 4.12\x*Jaagia rajaoto, kileŋ mende iima kotoju me? Gejagia rajaoto, kileŋ mende moma asariju me? Iwoi asugiroti, ii duduuju me qaago?  
\v 19 Niinoŋ bered 5 ii ejemba 5,000 yoŋoojoŋ motowe iikawaa kitia meŋ kululuugi konde dawinoŋ kemeŋ saa qero?” Qisiŋ oŋono “Konde 12,” ijogi.   
\p
\v 20 Ijogi toroqero, “Niinoŋ bered 7 ii ejemba 4,000 yoŋoojoŋ motowe iikawaa kitia meŋ kululuugi konde dawinoŋ kemeŋ saa qero?” Qisiŋ oŋono “Konde 7,” ijogi.   
\p
\v 21 Ijogi moma jero, “Kawaajoŋ kaniana ii mono kaaŋiadeeŋ mende moma asariju me?” Kiaŋ   
\s1 Eja jaagoo mombaa jaaya metooro.  
\p
\v 22 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Betsaida taonoŋ kagi. Kanoŋ kaŋ eja jaagoo moŋ wama Jiisaswaanoŋ kouma borianoŋ oosiriwaatiwaajoŋ qama kooliŋ mugi.  
\v 23 Qama kooliŋ mugi Jiisasnoŋ eja jaagoo ii borianoŋ meŋ wama miri seleeŋgeŋ keni. Kema sulaaya sulaaŋ jaayanoŋ ama boria waŋanoŋ ama qisiŋ muro, “Iwoi moŋ iijaŋ me qaago?”   
\p
\v 24 Qisiŋ muro jaaya uuro uro jero, “Ejemba iŋiijento, ii gere tanitani koloogi kokoosugadeeŋ iŋiibe kema kaŋ nanju.”   
\p
\v 25 Kaeŋ jero mombo borianoŋ jaawoita oosiriro toori tororo uuro asariŋ kotoro iwoi kuuya awaagadeeŋ iidabororo.  
\v 26 Iidabororo wasiŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii gomaŋ moŋgeŋ mende kembato, dindiŋa geeŋgaa gomaŋganoŋ kemba.” Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisaswaa kania jokolooro.  
\r Mat 16.13-20; Luuk 9.18-21  
\p
\v 27 Jiisasnoŋ Betsaida mesaoŋ gowokouruta yoŋowo Sisaria Filipai taombaa kosianoŋ keŋgi. Kananoŋ kema gowokouruta kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Ejembanoŋ noojoŋ nomaeŋ jeŋkeju? Nii eja moroga koloojeŋ?”   
\p
\v 28 \x * \xo 8.28 \xt Maak 6.14-15; Luuk 9.7-8\x*Qisiŋ oŋono meleema kokaeŋ jegi, “Tosianoŋ ‘Gii Jon Oomulu ejaga koloojaŋ,’ jeŋkejuto, tosianoŋ ‘Gii Elaija koloojaŋ,’ ‘jeŋkeju ano tosianoŋ toroqeŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Gii gejatootoo eja walaga yoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ.’”  
\v 29 \x * \xo 8.29 \xt Jon 6.68-69\x*Kaeŋ jegi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Ano oŋoaŋgio noojoŋ nomaeŋ jeju? Nii moroga koloojeŋ?” Qisiŋ oŋono Piitonoŋ kokaeŋ meleeno,  
\p “Gii Anutuwaanoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloojaŋ.”   
\p
\v 30 Kaeŋ meleeno kania asuganoŋ jegi moŋnoŋ mobabotiwaajoŋ soŋgo kotakota ama oŋono.   
\s1 Jiisasnoŋ komumambaa qaaya jero.  
\r Mat 16.21-28; Luuk 9.22-27  
\p
\v 31 Jiisasnoŋ gowokouruta kanaiŋ kokaeŋ kuma oŋono, “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono siimbobolo mamaga mobaa. Kantriwaa jotamemeya, jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ mono gema qeŋ qegi komuwaa. Komuro weeŋ karooŋ tegoro koomunoŋga waabaa.”  
\v 32 Jiisasnoŋ qaa ii mende kolatiŋ asuganoŋ jero Piitonoŋ iikanondeeŋ horoŋ muŋ goraayanoŋ kema kanaiŋ qotogoŋ muro.  
\v 33 Qotogoŋ muro eleema gowokouruta uuŋ iŋiima Piito qotogoŋ kokaeŋ jeŋ muro, “Gii qaa romoŋgojaŋi, ii Anutuwaanoŋ qaaga qaagoto, baloŋ ejemba ano Satan siiŋgiaga. Kawaajoŋ Satan, gii mono keteda koi noo jaasewananoŋga togowa.” Kiaŋ.   
\s1 Kraist otaawoŋatiwaa sewaŋa.  
\p
\v 34 \x * \xo 8.34 \xt Mat 10.38; Luuk 14.27\x*Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ ano gowokouruta oŋoono kagi qaa kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ noo gemananoŋ kamambaajoŋ moji, iinoŋ mono iyaŋaa uuseliaa siiŋ kombombaŋa bologa gema qero sisia megi siimbobolo ii bisimakeba. Ii maripoonoŋ komuwaatiwaa so mokosiŋgoŋ nii notaaŋ kawa.  
\v 35 \x * \xo 8.35 \xt Mat 10.39; Luuk 17.33; Jon 12.25\x*Moŋnoŋ laaligoya iyaŋaajoŋ aŋgoŋ koma iyaŋaa jaajaa laligoji, iinoŋ mono laaligoya hoŋa somoŋgoro soowaa. Soowaato, moŋnoŋ balombaa laaligoya ii nii ano noo Oligaa Buŋanaajoŋ ama qeleema togoŋ nombaati, iinoŋ mono laaligo hoŋaa kania mokolooŋ kotiiŋ laligowaa.  
\v 36 Moŋnoŋ gomaŋa gomaŋa yoŋoo ilawoilaya kuuya koma hororo buŋaya kendabororo uuwaa laaligoya meŋ sooŋ silemale laligoŋ komuro Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoro uŋayanoŋ tiwilaaro mende sokombaa. Esuhinaya iikanoŋ mono uukoisoro mende meŋ mubaa. Qaago totooŋ!  
\v 37 Anana kuuyanoŋ mono ananaa dowenana mewombaajoŋ amamaawoŋa.  
\v 38 Ejemba tuuŋa tuuŋa kambaŋ kokanoŋ balonoŋ oloŋkalu ama siŋgisoŋgo tosaaŋa ama laligoŋkeju. Moŋnoŋ iyoŋoo batugianoŋ noo qana ano noo Buŋa qaana meŋ kamaaŋ ambaati, ii Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaaŋagadeeŋ iima tiiwaa. Iinoŋ kanageŋ Siwe gajoba toroya yoŋowo koi kamaagi Maŋaa asamararaŋa iima aarugi iinoŋ eja me emba kaaŋa mono iŋiima tiiŋ oŋombaa.” Kiaŋ.   
\c 9  
\p
\v 1 Kaeŋ iŋijoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Koi nanjuti, oŋoo batugianoŋga tosianoŋ Anutunoŋ bentotoŋa kuuro ku-usuŋanoŋ asugiwaati, ii iima kotowuya. Jaawo laligoŋ koomuwaa siimboboloya mende mogi ii kolooŋ asugiro iibuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa selianoŋ letono.  
\r Mat 17.1-13; Luuk 9.28-36  
\p
\v 2 \x * \xo 9.2 \xt 2 Piito 1.17-18\x*Weeŋ 6 tegoro Jiisasnoŋ Piito, Jeims ano Jon uŋuama ejemba oŋomesaoŋ iyaŋgia siri baaŋa koriga moŋnoŋ uma gbameŋanoŋ laligogi. Iikanoŋ laligogi jaasewaŋgianoŋ nano Jiisaswaa sele tanianoŋ letoma morota kolooro.  
\v 3 Malekuyanoŋ tualalakota asamararaŋawo kolooro. Balonoŋ opo taaŋa gbabulunoŋ (saife, omo) soŋgbamakejuti, mono ii uuguŋ taaliro.  
\v 4 Kaeŋ kolooro Elaija ano Mooses yoronoŋ asugiŋ oŋoma Jiisaswo qaa amigi.  
\v 5 Amigi Piitonoŋ kanaiŋ qaa jeŋ Jiisas kokaeŋ ijoro, “Somatanana, nononoŋ kokanoŋ uukorisoro mojoŋ. Kawaajoŋ nononoŋ saanoŋ kuuŋ karooŋ mewoŋa: Goojoŋ moŋ, Mooseswaajoŋ moŋ ano Elaijawaajoŋ moŋ.”  
\v 6 Gowoko yoŋonoŋ jeneŋgia mamaga ororo Piitonoŋ “Nomaeŋ jemaŋa?” jeŋ qaa moŋgano.   
\m
\v 7 \x * \xo 9.7 \xt Mat 3.17; Maak 1.11; Luuk 3.22\x*Qaa moŋgama nano kokolo tualalakota asamararaŋawo moŋnoŋ kamaaŋ umugayanoŋ esuuŋ oŋono iikawaa uutanoŋga qa aro moŋ kokaeŋ kolooro mogi, “Eja koi neenaa wombo merana kolooja. Mono iwaa qaaya moma laligowu.”  
\v 8 Qaa ii moma uulaŋawo eleema uuŋ moŋgama woi ii mombo mende iriigi Jiisasnondeeŋ yoŋowo nano. Kiaŋ.   
\s1 Jon Oomulu eja ii Elaijawaa kitiaga kolooja.  
\p
\v 9 Baaŋanoŋga roganoŋ kamaaŋ Jiisasnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋono iwoi iijuti, iikawaa bujuya ii mono ejemba moŋ mende iŋijowu. Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ koomunoŋga waaro iikawaa gematanoŋ ii saanoŋ jeŋ asariŋ laligowu.”   
\p
\v 10 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono gowokouruta karooŋ yoŋonoŋ qaa ii uugianoŋ aŋgoŋ koma koomunoŋga waawaataa qaa iikawaa kania ii iyaŋgia qisiŋ aoŋ amiŋ mogi.  
\v 11 \x * \xo 9.11 \xt Mal 4.5; Mat 11.14\x*Amiŋ moma Jiisas kokaeŋ qisiŋ mugi, “Kana qaawaa boi yoŋonoŋ qaa kokaeŋ jeŋkeju, ‘Gejatootoo eja Elaijanoŋ mono Siwenoŋga waladeeŋ kamaaŋ asugiwaa.’ Ii nomaembaajoŋ jeŋkeju?”   
\p
\v 12 Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Elaijanoŋ waladeeŋ kamaaŋ asugiŋ laaligo kuuya meagowaa. Qaa ii hoŋaga koloojato, qaa moŋ koi mono naambaajoŋ oogi eja: ‘Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono siimbobolo mamaga moro jejewili ama mubuya.’  
\v 13 Qaa woi ii ejaoto, niinoŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Elaijanoŋ mono kamaaŋ asugiroto, iwaajoŋ Buŋa qaa oogita ejiwaa so ejembanoŋ ii iyaŋgiaa siiŋgia otaaŋ tondu ama mugi.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ome otaaro meranoŋ qeaŋgoro.  
\r Mat 17.14-21; Luuk 9.37-43  
\p
\v 14 Jiisas ano gowoko karooŋ yoŋonoŋ baaŋanoŋga kamaaŋ gowokouruta tosia yoŋoonoŋ kaŋ iwoi kokaeŋ iigi: Kana qaawaa boi tosianoŋ nama yoŋowo jenoŋkooli ano niinoŋgiinoŋ qaa jegi ejemba tuuŋlelembenoŋ liligoŋ iŋiima naŋgi.  
\v 15 Kaeŋ nama ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ Jiisas iima iikanondeeŋ aaruŋ bobogariŋ kosianoŋ kema joloŋa jegi.  
\v 16 Joloŋa jegi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋonoŋ naambaajoŋ yoŋowo jenoŋkooli ama niinoŋgiinoŋ qaa jeju?”   
\p
\v 17 Qisiŋ oŋono tuuŋgianoŋga eja moŋnoŋ meleema kokaeŋ ijoro, “Boi, noo merana omenoŋ buuta muuŋguŋ qaamuuŋ meŋ muro wama goonoŋ kajeŋ.  
\v 18 Iinoŋ kanoŋ me kanoŋ meŋ utugoŋ horoŋ giliro kamaaŋ qeŋ buutanoŋga kokopa kamaaro iriŋa kijoŋgoŋ selianoŋ mejugoŋkeja. Kaeŋ kolooro kaŋ goo gowokouruga welema oŋoma ome ii otaawutiwaajoŋ iŋijojento, yoŋonoŋ ii amamaajuya.”   
\p
\v 19 Kaeŋ ijoro meleema muŋ jero, “Yei! Balombaa ejemba yaŋgiseŋgiawo. Mono kambaŋ dawi oŋowo qatoŋ uŋuŋ laligowe Anutu mende moma laarigi siimbobolo momakemaŋa. Ii mono wama noonoŋ kawu.”   
\p
\v 20 Kaeŋ jero wama iwaanoŋ kagi. Kagi omenoŋ Jiisas iima iikanondeeŋ mera utugoŋ orogoŋ muro wolaza horoŋ tama namonoŋ qeŋ poraŋporaŋ itagoŋ sembeŋ aoŋ ero buutanoŋga kokopa kouma kamaaro.  
\v 21 Jiisasnoŋ ii iima maŋa kokaeŋ qisiŋ muro, “Kambaŋ dawiwaa so tani koi asugiŋ muŋ kouro?” Qisiŋ muro jero, “Ii mono melaayanondeeŋ kolooŋ muro.   
\p
\v 22 “Ii meŋ boliŋ mumambaajoŋ indiŋa indiŋa gerenoŋ me apunoŋ metano kambaŋ mamaga kemeŋ qeŋ qeŋgadeeŋ amakeja. Kaento, iikaaŋaa ku-usuŋa moŋ goonoŋ eji eeŋ, mono kiaŋkomuŋ ilaaŋ noromba.”   
\p
\v 23 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ ijoro, “‘Ku-usuŋa moŋ goonoŋ eji eeŋ,’ jejaŋ. Anutuwaa ku-usuŋanoŋ mono ilawoila mombaajoŋ mende amamaaŋkeja. Moŋnoŋ Anutu moma laariwaati, iwaanoŋ ilawoila kania kania saanoŋ kolooŋkebaa.”   
\p
\v 24 Kaeŋ ijoro maŋanoŋ iikanondeeŋ qama jero, “Anutu moma laarijento, momalaarinanoŋ loolooria kolooja. Momalaarina mono meŋ kotiiwa.”   
\p
\v 25 Jero ejemba jaasooŋgoyanoŋ bobogariŋ kagi iŋiima iikawaajoŋ ome ii kokaeŋ jeŋ muro, “Gii qaamuuŋ ano gejaduuwaa omeya, niinoŋ jeŋ kotoŋ gonjeŋ: Gii mono eja koi mesaoŋ kouma kema mombo mende eleema kawa.”   
\p
\v 26 Jeŋ muro qama silama mera ii utugoŋ uulaŋawo orogoŋ muro hororo utama kouma keno. Kouma keno qamo kaaŋa kolooŋ ero mamaganoŋ ii iima “Wosoya tegoja!” jegi.  
\v 27 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ borianoŋ meŋ kobibiiro waama nano.   
\p
\v 28 Kaeŋ nano Jiisasnoŋ miri uutanoŋ uro gowokourutanoŋ aŋgiodeeŋ rama kokaeŋ qisiŋ mugi, “Nononoŋ mono naambaajoŋ ii nononanodeeŋ otaawombaajoŋ amamaajoŋa?”   
\p
\v 29 Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Ome tania kaaŋa ii mono qama kooliŋ nene siŋgi laligoŋ saanoŋ otaawoŋa. Iwoi morota moŋ aniŋ mende kouma kembaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ koomuyaa Buŋa jero indiŋ woi kolooro.  
\r Mat 17.22-23; Luuk 9.43b-45  
\p
\v 30 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo gomaŋ baloŋ ii mesaoŋ kema Galili prowins uutanoŋ liligoŋ naa gomanoŋ laligogiti, ii moŋnoŋ mobaatiwaajoŋ togoro.  
\v 31 Ii togoŋ gowokouruta kuma oŋomambaajoŋ oloŋ keŋgi. Kananoŋ kema qaa kota kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa ii baloŋ ejemba yoŋoo borogianoŋ ano kemebaa. Kemero ii qegi komuwaa. Ii qegi komuro roŋ koŋgi weeŋ karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa.”   
\p
\v 32 Qaa kota kaeŋ iŋijoroto, ii mende moma asarigi ano kania nomaeŋ, ii qisiwombaajoŋ kokodunduŋ aŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Gowoko batugianoŋ moronoŋ uuta kolooja?  
\r Mat 18.1-5; Luuk 9.46-48  
\p
\v 33 Kaeŋ kema Kaperneam taonoŋ kougi. Kanoŋ kouma iyaŋaa miri uutanoŋ uma gowokouruta kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋo kananoŋ kaŋ naa qaaga amiŋ mojuya?”   
\p
\v 34 \x * \xo 9.34 \xt Luuk 22.24\x*Yoŋonoŋ kananoŋ kaŋ ‘Moronoŋ uuta kolooja?’ jeŋ ii aŋgiodeeŋ amiŋ moma kagi. Kawaajoŋ qisiŋ oŋono qaagia bogoro ragi.  
\v 35 \x * \xo 9.35 \xt Mat 20.26-27; 23.11; Maak 10.43-44; Luuk 22.26\x*Qaa bogoro ragi Jiisasnoŋ kemeŋ rama gowokouruta 12 oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ uuta laligomambaajoŋ mobaati eeŋ, iinoŋ mono kuuya oŋoo newo baagianoŋ kamaaŋqeqeta kolooŋ tosaaŋa kuuya weleŋ qeŋ oŋomakeba.”  
\v 36 Kaeŋ iŋijoŋ naamade melaa moŋ meŋ batugianoŋ ano nano. Nano borianoŋ meŋ tawoyanoŋ ama kokaeŋ iŋijoro,  
\v 37 \x * \xo 9.37 \xt Mat 10.40; Luuk 10.16; Jon 13.20\x*“Moŋnoŋ naamade koi kaaŋa moŋ noo qananoŋ mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono nii koma horoŋ nombaa. Moŋnoŋ kaeŋ ama nombaati, iinoŋ niigadeeŋ qaagoto, moŋ wasiŋ nonoti, mono ii kaaŋagadeeŋ koma horoŋ mubaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta mindiŋgoŋ oŋono.  
\r Luuk 9.49-50  
\p
\v 38 Jonoŋ Jiisas kokaeŋ ijoro, “Boi, nononoŋ eja moŋ ananawo mende liligoŋkeji, iinoŋ goo qanoŋ omejiilaŋ konjoma oŋono iiniŋ. Iinoŋ nonowo mende qokotaaŋ laligoŋkejiwaajoŋ ama nono ii qotogoŋ muniŋ.”   
\p
\v 39 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ jero, “Ii mono mende qotogoŋ mubu. Moŋnoŋ noo qana qama aŋgoleto meji, iinoŋ mono iikawaa gematanoŋ noo gemaqeqe qaa afaaŋkota jemambaajoŋ amamaawaa.  
\v 40 \x * \xo 9.40 \xt Mat 12.30; Luuk 11.23\x*Moŋnoŋ mende qotogoŋ nonomakeji, iinoŋ mono ananaa areŋnoŋ laligoja. (Kawaajoŋ noo alauruna tosia ii aŋgosisiri mende meŋ oŋombu.)  
\v 41 \x * \xo 9.41 \xt Mat 10.42\x*Ii mono naŋgoŋ oŋoŋgi Anutunoŋ iikawaa turuŋa oŋombaa. Moŋnoŋ Kraistwaa qatanoŋ iwaa buŋa koloojutiwaajoŋ ama apu qambi newutiwaa oŋombaati, Anutunoŋ mono iikawaa turuŋa meleema mubaa. Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Naŋgoŋ oŋombuti, iyoŋonoŋ mono turuŋa mewuya.” Kiaŋ.   
\s1 Siŋgisoŋgowaa koŋgoroya mono qotogowu.  
\r Mat 18.6-9; Luuk 17.1-2  
\p
\v 42 Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Merabora koi kaaŋa moma laariŋ nonjuti, moŋnoŋ iyoŋoonoŋga moŋ koŋgoroya ama muro siŋgisoŋgo ambaati, eja iikanoŋ mono lombo uuta mokoloowaa. Anutunoŋ lombo iikawaa iroŋa mono nomaeŋ muro soyanoŋ koloonaga? Kemuŋ kowonjiŋ aroyanoŋ somoŋgoŋ kowe biiwianoŋ giligi menduŋgoro kemebabo, iikanoŋ mono afaaŋa kolooŋ muro tani koloonaga.  
\v 43 \x * \xo 9.43 \xt Mat 5.30\x*Kawaajoŋ boroganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoroya ama gombaati eeŋ, ii mono kotoŋ giliwa. Kotoŋ giliŋgo borodomoŋ laligoŋ laaligo kombombaŋa mokolooŋ oompeleleŋ mokoloowagato, boroga woiwo laligoŋ kanageŋ gere sianoŋ kemebabo. Sia gereya ii kambaŋ moŋnoŋ mende bogowaa.  
\v 44 Iikanoŋ ‘Doonoŋ selegia utoqutooŋ keema kougi mende komuwuya ano je geregianoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende bogowaa.’   
\p
\v 45 “Kaaŋagadeeŋ kanaganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoroya ama gombaati eeŋ, ii mono kotoŋ giliwa. Kotoŋ giliŋgo kanadomoŋ laligoŋ laaligo kombombaŋa mokolooŋ oompeleleŋ mokoloowagato, kanaga woiwo laligona gere sianoŋ giligi kemebabo.  
\v 46 Iikanoŋ ‘Doonoŋ selegia utoqutooŋ keema kougi mende komuwuya ano je geregianoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende bogowaa.’   
\p
\v 47 \x * \xo 9.47 \xt Mat 5.29\x*“Kaaŋiadeeŋ jaaganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoroya ama gombaati eeŋ, ii mono qonjoma giliwa. Qonjoma giliŋgo jaako motooŋgowo laligoŋ Anutuwaa bentotonoŋ keuma oompeleleŋ mokoloowagato, jaakoga woiwo laligona gere sianoŋ giligi kemebabo.  
\v 48 \x * \xo 9.48 \xt Ais 66.24\x*Iikanoŋ ‘Doonoŋ selegia utoqutooŋ keema kougi mende komuwuya ano je geregianoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende bogowaa.’   
\p
\v 49 “Gere sia iikanoŋ ejemba kuuya ii sii kaaŋa gere bolanoŋ dalasisi oŋoogi siimboboloya mobuya.   
\p
\v 50 \x * \xo 9.50 \xt Mat 5.13; Luuk 14.34-35\x*“Sii ii awaa koloojato, siinoŋ naaŋa mesaowaati eeŋ, ii mono nomaeŋ meagogi naaŋa mombo koloonaga? Oŋo kaaŋiadeeŋ uumotooŋgo laaligowaa aiŋa mesaowubo. Kawaajoŋ Siwe siigia mesaowubotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ batugianoŋ luae qeŋ aoŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\c 10  
\s1 Loemba mesaoŋ aoaowaa qaaya  
\r Mat 19.1-12; Luuk 16.18  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ waama Kaperneam gomaŋ mesaoŋ Jordan apu kotoŋ leegeŋ kema metetereeŋ kamaaŋ mombo apu ii kotoŋ Judia prowinsnoŋ karo. Karo ejemba tuuŋlelembenoŋ mombo iwaanoŋ ajoroogi ama laligoroti, iikawaa so mombo kuma oŋono.   
\p
\v 2 Kuma oŋono Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ iwaanoŋ kaŋ qaawaa timbinoŋ horowombaa aŋgobato meŋ muŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Ejanoŋ embia mesaowaati eeŋ, iikanoŋ Kana qaa uuguwaa me qaago?”   
\p
\v 3 Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Moosesnoŋ iikawaa qaaya nomaeŋ jeŋ kotoŋ oŋonota eja?”   
\p
\v 4 \x * \xo 10.4 \xt Dut 24.1-4; Mat 5.31\x*Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ ijogi, “Ejanoŋ mesaoŋ aoao papia ooŋgo embia saanoŋ mesaowaa. Moosesnoŋ kaeŋ jeŋ kotorota eja.”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijogi kokaeŋ jeŋ oŋono, “Iinoŋ mono uugia kotigaajoŋ ama jeŋkooto kaeŋ ooŋ oŋono.  
\v 6 \x * \xo 10.6 \xt Jen 1.27; 5.2\x*Ooŋ oŋonoto, Anutunoŋ kanakanaiyanoŋ ilawoila kuuya mokolooroti, kambaŋ iikanondeeŋ ‘Eja ano emba laligowutiwaajoŋ mokolooŋ oŋono.  
\v 7 \x * \xo 10.7 \xt Jen 2.24\x*Kawaajoŋ ejanoŋ mono nemuŋmaŋa oromesaoŋ embiaanoŋ kema qokotaaro  
\v 8 yoronoŋ sele motooŋgo kolooŋ laligowao. Kaeŋ kolooŋ toroqeŋ woi mende koloojaoto, sele motooŋgo kolooŋ laligowao.  
\v 9 Anutunoŋ eja ano emba mindiriŋ oronoti, ejemba moŋnoŋ ii mono mende mendeema oromba.”   
\p
\v 10 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ oŋoma miri uutanoŋ uro gowokourutanoŋ qaa iikawaajoŋ mombo qisiŋ mugi.  
\v 11 \x * \xo 10.11 \xt Mat 5.32; 1 Kor 7.10-11\x*Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Eja moŋnoŋ embia otaaŋ emba moŋ mewaati, iinoŋ mono oloŋkalu serowiliŋ ambaa.  
\v 12 Kaaŋagadeeŋ emba moŋnoŋ loya otaaŋ eja moŋ mewaati, iinoŋ mono oloŋkalu serowiliŋ ambaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ merabora kotuegoŋ oŋono.  
\r Mat 19.13-15; Luuk 18.15-17  
\p
\v 13 Ejemba tosianoŋ merabora boloboolo uŋuama Jiisasnoŋ oŋoosiriwaatiwaajoŋ iwaanoŋ kagito, gowoko yoŋonoŋ ejemba ii jeŋ qewagoŋ oŋoŋgi.  
\v 14 Kaeŋ aŋgito, Jiisasnoŋ ii iima uuta boliro kokaeŋ iŋijoro, “Merabora melaa mono oŋomesaogi noonoŋ kawu. Anutunoŋ ejemba kaaŋa ii bentotoŋa buŋa qeŋ oŋombaa. Kawaajoŋ ii mende somoŋgoŋ oŋombu.  
\v 15 \x * \xo 10.15 \xt Mat 18.3\x*Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ Anutuwaa bentotoŋa ii merabora kaaŋa buŋa mende qeŋ aowaati, iinoŋ mono iikawaa uutanoŋ keumambaa amamaawaa.”  
\v 16 Kaeŋ jeŋ tawoyanoŋ ama dooŋgoŋ oŋoma boria waŋgianoŋ ama kotuegoŋ oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja qabuŋayawo mombaa qambaŋmambaŋ qaa jero.  
\r Mat 19.16-30; Luuk 18.18-30  
\p
\v 17 Jiisasnoŋ kanaiŋ kana kemambaa ano eja moŋnoŋ bobogariŋ iwaanoŋ karo. Kaŋ batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma kokaeŋ qisiŋ muro, “Boi awaa, niinoŋ mono nomaeŋ ama laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowenaga?”   
\p
\v 18 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Noojoŋ ‘Boi awaa,’ ii naambaajoŋ jejaŋ? Anutu motooŋgoyanoŋ awaa kolooja. Eja moŋnoŋ ii kaaŋa awaa mende kolooja.  
\v 19 \x * \xo 10.19 \xt Eks 20.12-16; Dut 5.16-20\x*Gii jojopaŋ qaa koi modaborojaŋ:  
\q2 ‘Moŋ mono mende qena komuwa. Serowiliŋ mono mende amba. Iwoi mono yoŋgoro mende mewa. Jenoŋkuukuu mono mende ama muba. Mono kalugoŋ yoŋgoro mende mewa. Nemuŋ maŋga mono goda qeŋ oromakeba.” ’   
\p
\v 20 Kaeŋ ijoro moma kokaeŋ jero, “Boi, ii kuuya mono gbaworonanoŋga teŋ koma laligoŋ waabe.”   
\p
\v 21 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ uuŋ iima uuwomboyanoŋ jopagoŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii mono motooŋgonoŋ amamaajaŋ: Gii mono kema esuhinaga kuuya sewaŋa mewutiwaajoŋ ana moneŋ karo ejemba wanaya oŋomba. Kaeŋ ana esuhinaga somata totooŋ (milyon Kina kaaŋa) ii Siwe gomanoŋ eŋ gombaa. Kaeŋ ama nii notaaŋ kawa.”  
\v 22 Jiisasnoŋ kaeŋ ijoroto, esuhinaya mamaga erotiwaajoŋ ama qaa ii moma uuta bosoleero wosobiri moma eeŋ mesaoŋ keno.   
\p
\v 23 Mesaoŋ keno Jiisasnoŋ uuro kema karo gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Oyei! Ejemba moneŋ hinagiawo yoŋonoŋ mono Anutuwaa bentotonoŋ keubombaajoŋ bimooŋ kupukapa kombuya.”   
\p
\v 24 Kaeŋ iŋijoro gowoko yoŋonoŋ ii moma waliŋgogito, Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Guaŋuruna, ejemba daeŋ yoŋonoŋ moneŋ hinagia moma laariŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ bimooŋ kupukapa kombuya.  
\v 25 Ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: Oro somata kamel ii sosoro ootanoŋ saanoŋ mende keubaa. Iikawaa so ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ bimooŋ amamaawuya.”   
\p
\v 26 Kaeŋ iŋijoro moma aaruŋ tililiŋgoŋ iyaŋgiaajoŋ kokaeŋ jegi, “Oopopooŋ! Ejemba moronoŋ mono Siwewaa buŋa koloonaga?”   
\m
\v 27 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ uuŋ iŋiima kokaeŋ jero, “Ejembanoŋ ii aŋgobato meŋ osiŋ amamaaŋkejuto, Anutunoŋ kaeŋ mende amakeja. Anutunoŋ mono iwoi kuuya saanoŋ amakeja. Iinoŋ iwoi moŋ ama memambaajoŋ mende osiŋ amamaaŋkeja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa gawoŋ memewaa turuŋa  
\p
\v 28 Piitonoŋ qaa ii moma meleema Jiisas kokaeŋ ijoro, “Moba, nononoŋ ilawoila kuuya mesaoŋ gii gotaaŋ kaniŋ.”   
\p
\v 29 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ noo ano Oligaa Buŋawaajoŋ ama iwoi moŋ mesaoroti, ii jigo miria, dakoga, naambeeta, nemuŋmaŋa, meraborata me gawoŋ molaleŋa ii oŋomesaoro Anutunoŋ mono iikawaa tawaya uuguŋ meleema muro seiwaa.  
\v 30 Moŋnoŋ iwoi ii mesaoroti, Anutunoŋ mono tawaya ii 100:waa so toroqeŋ muro iyaŋaa buŋa koloowaa. Balombaa laaligonoŋ sisiwerowero uutanoŋ laligowaato, jigo miri, dako, naambee, nemuŋmaŋ, merabora ano gawoŋ molaleŋa ii mono kitianoŋ kolooŋ mubaa ano kambaŋ kanageŋanoŋ laaligo komboŋa tetegoya qaa buŋa qeŋ aowaa.  
\v 31 \x * \xo 10.31 \xt Mat 20.16; Luuk 13.30\x*Kaeŋ koloowaato, uuta oŋoonoŋga mamaganoŋ kamakamaata koloowuya ano kamakamaata yoŋoonoŋga mamaganoŋ uuta koloowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Komuwaatiwaa qaaya jero karooŋ kolooro.  
\r Mat 20.17-19; Luuk 18.31-34  
\p
\v 32 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Jerusalem sitinoŋ ubombaajoŋ baloŋ kana keŋgi. Jiisasnoŋ wala keno gowokourutanoŋ gematanoŋ kema waliŋgogi ano ejemba gemagianoŋ kagiti iyoŋonoŋ mono toroko mogi. Kaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ gowokouruta 12 ii mombo horoŋ oŋoma kanaiŋ kuma oŋono. Iwaanoŋ iwoi koloowaati, qaa ii jeŋ asariŋ kokaeŋ iŋijoro,  
\v 33 “Mobu, anana mono Jerusalem uboŋa. Iikanoŋ moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ muro jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋoo borogianoŋ kemebaa. Yoŋonoŋ komuwaatiwaa qaaya jeŋ tegoŋ waba gawman yoŋoo borogianoŋ oombuya.  
\v 34 Ooŋgi mepaegoŋ sulaapaŋ qeŋ ooli waayawonoŋ qetaaliŋ taluŋgowuya. Qetaaliŋ taluŋgoŋ qegi komuwaa. Komuŋ weeŋ karooŋanoŋ koomunoŋga waabaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jeims Jon yoronoŋ iwoiwaajoŋ weleni.  
\r Mat 20.20-28  
\p
\v 35 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoro Zebediwaa merawoita Jeims ano Jon yoronoŋ iwaanoŋ kema kokaeŋ ijori, “Boi, noronoŋ iwoi mombaajoŋ welema gonjoti, ii norombagiwaajoŋ mojo.”   
\p
\v 36 Ijori qisiŋ orono, “Oronoŋ naa iwoi ama oromaŋatiwaajoŋ mojao?”   
\p
\v 37 Qisiŋ orono kokaeŋ ijori, “Giinoŋ saanoŋ jeŋ kotona noro goo asamararanoŋ eu uma moŋnoŋ boro dindiŋganoŋ ano moŋnoŋ boro qaniganoŋ rama iwoi kuuya galeŋ kombonaga.”   
\p
\v 38 \x * \xo 10.38 \xt Luuk 12.50\x*Kaeŋ ijorito, Jiisasnoŋ kokaeŋ irijoro, “Oronoŋ iikawaa kania mende moma yagoŋ welenjao. Niinoŋ qambi aasoŋawo nemaŋati, oronoŋ ii saanoŋ neŋ siimbobolo mobaota me qaago? Joŋkowororo noŋgbanoŋ mulu meŋ nombuti, oronoŋ ii mewao me qaago?”   
\p
\v 39 Irijoro moma jeri, “Ii saanoŋ mewota.”  
\p Jeri kokaeŋ irijoro, “Ii oŋanoŋ. Niinoŋ qambi aasoŋawo nemaŋati, oronoŋ ii kaaŋiadeeŋ newaota ano joŋkowororo noŋgbanoŋ mulu meŋ nombuti, iikanoŋ mono oro kaaŋagadeeŋ mulu meŋ orombuya.  
\v 40 Meŋ orombuto, noo boro dindinanoŋ me qaninanoŋ moronoŋ rabaati, niinoŋ qaa ii jeŋ kotomaŋatiwaa so qaago. Anutunoŋ duŋ woi ii daeŋ yoroojoŋ mozozoŋgoroti, ii mono iyoroojoŋ orono niwo rama iwoi kuuya galeŋ komakeboŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Galeŋ hoŋanoŋ mono weleŋqeqe kolooja.  
\p
\v 41 Jeims Jon yoronoŋ kaeŋ weleni alauruta 10 yoŋonoŋ ii moma kanaiŋ uubologa mogi.  
\v 42 \x * \xo 10.42 \xt Luuk 22.25-26\x*Kaeŋ mogito, Jiisasnoŋ oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Namowaa kantria kantria yoŋoo jawiŋgianoŋ galeŋ koma oŋomboŋatiwaajoŋ jejuti, iyoŋonoŋ mono eja poŋ taniŋaeŋ ama oŋomakeju. Yoŋoo somatagianoŋ mono qaa jeŋ kotoŋ ejemba mindiŋgoŋ oŋoma ku-usuŋgia qendeemakeju. Oŋo kaniagia ii saanoŋ moju.  
\v 43 \x * \xo 10.43 \xt Mat 23.11; Maak 9.35; Luuk 22.26\x*Oŋoo batugianoŋ sili iikaaŋa koloowaboto, moŋnoŋ oŋoo batugianoŋ somatagia koloomambaajoŋ moji, iinoŋ mono weleŋ qeŋ oŋoma laligowa.  
\v 44 Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ oŋoo batugianoŋ uuta laligomambaa moji, iinoŋ mono kuuya oŋoo newo baagianoŋ laligoŋ weleŋqeqegia omaya koloowa.  
\v 45 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono kaaŋagadeeŋ sili kaaŋa qendeema iyaŋa weleŋ qeŋ mubutiwaajoŋ ama mende kamaaroto, weleŋ qeŋ oŋoma ejemba kuuya oŋoo dowegia memambaajoŋ ama kamaarota laaligoya qeleema mesaowaa.”   
\s1 Bartimeus jaaya gooro metooro.  
\r Mat 20.29-34; Luuk 18.35-43  
\p
\v 46 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Jeriko sitinoŋ kagi. Kaŋ siti ii mesaowombaajoŋ aŋgi ejemba tuuŋlelembenoŋ oŋotaaŋ gemagianoŋ kagi. Kaeŋ kagi jaagoo eja qata Bartimeus, Timeuswaa meria iinoŋ moneŋ ano nene mubutiwaajoŋ welema oŋoma kana goraayanoŋ raro.  
\v 47 Raro “Nazaret eja Jiisas kaja,” jegi moma kanaiŋ kokaeŋ qaro, “Jiisas Deiwidwaa gbilia, mono kiaŋkomuŋ nomba!”   
\p
\v 48 Kaeŋ qaro mamaganoŋ qaa bogoro rabaatiwaajoŋ qotogoŋ mugito, iinoŋ kaparaŋ koma qaro. “Deiwidwaa gbilia, giinoŋ mono kiaŋkomuŋ nomba!”   
\p
\v 49 Qaro Jiisasnoŋ moma doroŋ ama kokaeŋ jero, “Saanoŋ qagi koi kawa.” Kaeŋ jero jaagoo eja ii qama kokaeŋ ijogi, “Goojoŋ qaja. Kawaajoŋ mono satiiŋ qena kamaaro waama kawa.”   
\p
\v 50 Ii moma malekuya qetegoŋ giliŋ porasak waama nama Jiisaswaanoŋ keno.   
\p
\v 51 Keno kokaeŋ qisiŋ muro, “Alana, niinoŋ naa iwoiga ama gomaŋatiwaajoŋ mojaŋ?” Kaeŋ qisiŋ muro jaagoo ejanoŋ jero, “Somatana, nii jaana mombo uumambaajoŋ mojeŋ.”   
\p
\v 52 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Mono saanoŋ kemba.” Kaeŋ ijoro jaa kota iikanondeeŋ tooro uuŋ gemagianoŋ Jiisas otaaŋ keno. Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Jiisas Jerusalem uro mare koŋgi.  
\r Mat 21.1-11; Luuk 19.28-40; Jon 12.12-19  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Jerusalem siti dodowiŋ Betfage ano Betani gomaŋ woi kosogaranoŋ kaŋ Oil gere baaŋanoŋ uma gowokowoita woi wasiŋ oromambaajoŋ ama  
\v 2 kokaeŋ irijoro, “Gomaŋ bagiaageŋ raji, mono iikanoŋ kembao. Kema iikanoŋ keuma doŋgi melaa kasanoŋ somoŋgogi nanji, ii iikanondeeŋ mokoloowaota. Ii doŋgi sagbiliaga, eja moŋnoŋ qaganoŋ mende rarataga. Ii mono isama meŋ koi kawao.  
\v 3 Aisni moŋnoŋ ‘Naambaajoŋ kaeŋ anjao?’ jeŋ qisiŋ orono kokaeŋ ijowao, ‘Poŋnaranoŋ iikawaajoŋ amamaaŋ jero kajota kambaŋ mende koriro mombo meleeno kawaa.” ’   
\p
\v 4 Kaeŋ irijoŋ wasiŋ orono kema doŋgi sagbilia kana goraayanoŋ miri mombaa nagu qaa ootanoŋ kasanoŋ somoŋgogi nano mokolooŋ isani.  
\v 5 Aisni eja tosia iikanoŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ iriima kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Hei, nomaeŋ nambojeŋ doŋgi melaa isanjao?”   
\p
\v 6 Kaeŋ qisiŋ oroŋgi Jiisasnoŋ irijorotiwaa so jeri moma “Saanoŋ meŋ kembao,” jegi.  
\v 7 Jegi meŋ Jiisaswaanoŋ kari malekugia qetegoŋ doŋgi melaawaa qaganoŋ aŋgi uma raro.  
\v 8 Kaaŋ rama keno ejemba jaasooŋgoyanoŋ goda qeŋ malekugia qetegoŋ kana somatanoŋ tamboŋgi tosianoŋ baloŋ korianoŋ kema gere seŋa memburatiŋ tamboŋgi.  
\v 9 \x * \xo 11.9 \xt Ond 118.25-26\x*Tamboŋgi ejemba wala koma horoŋ keŋgiti ano gematanoŋ otaaŋ kagiti, iyoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ qagi, “Hoosana! Oowe oowe! Anutu mepeseejoŋ. Pombaa qatanoŋ kawaati, Anutunoŋ mono ii kotuegoŋ muba.  
\v 10 Ambonana Kiŋ Deiwidnoŋ kantri totoŋ koma galeŋ koma oŋonoti, kambaŋ iikaaŋanoŋ mono mombo kaŋ nononja. Oo Anutu mono kantri totonana kotuegowa. Hoosana! Qabuŋaga mepeseeniŋ euwaa euyanoŋ uja. Oowe oowe!”   
\p
\v 11 Kaeŋ qagi Jerusalem sitinoŋ uma jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ keno. Iikanoŋ liligoŋ ilawoila kuuya iiro mare kolooro kamaaŋ gowokouruta 12 yoŋowo jigo mesaoŋ Betani gomanoŋ kema egi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ fig gere moŋ qasuaaro gororoŋgoro.  
\r Mat 21.18-19  
\p
\v 12 Eŋ umugawodeeŋ waama gowokouruta yoŋowo Betani gomaŋ mesaoŋ keŋgi Jiisasnoŋ nenewaa komuro.  
\v 13 Nenewaa komuŋ uuro keno fig gere moŋ\f + \fr 11.13 \ft Fig ii jao gerewaa alia moŋ. Ii gawoŋgianoŋ komogi kota aiŋawo kolooro mamaga neŋ laligogi.\f* seŋawo nano iiro. Iima “Seŋa uutanoŋ hoŋa raro mokolooŋ newenaga,” jeŋ fig gerewaa kanianoŋ keno. Kenoto, hoŋaa kambaŋanoŋ mende torirotiwaajoŋ seŋagadeeŋ nano iiro.  
\v 14 Kaeŋ iima gere ii kokaeŋ jeŋ muro, “Moŋnoŋ mono hoŋga mombo mende newa.”  
\p Kaeŋ jeŋ muro qaa ii gowokourutanoŋ mogi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo jeŋ kobooro.  
\r Mat 21.12-17; Luuk 19.45-48; Jon 2.13-22  
\p
\v 15 Kema laligoŋ Jerusalem sitinoŋ ugi Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ keno. Iikanoŋ ejemba iŋiiro esuhina sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi sewaŋa megiti, ii kanaiŋ konjoma oŋono kamaagi. Moneŋ utekute ejemba yoŋoo raragia metaama meleeno keŋgi. Kaaŋagadeeŋ kewo sewaŋgia mewutiwaajoŋ aŋgiti, iyoŋoo duŋ raragia ii kaaŋiadeeŋ riitano keŋgi.  
\v 16 Sombeŋ kowoga kotoŋ iwoi elaaŋ keuma kaamawaa kania ii somoŋgoro.  
\v 17 \x * \xo 11.17 \xt Ais 56.7; Jer 7.11\x*Iikaeŋ ama kuma oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Aisaianoŋ qaa moŋ kokaeŋ oorota eja, ‘Noo jigonanoŋ mono gomaŋa gomaŋa kuuya yoŋoo qamakooli miri koloowaatiwaajoŋ qabu.’ Qaa ii ejato, oŋonoŋ ii utegogi kikekakasililiŋ eja yoŋoo kobaa kaaŋa kolooja.”   
\p
\v 18 Kaeŋ iŋijoro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ iikawaajoŋ newogia tegoro waliŋgogi. Kawaajoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano kana qaawaa boi yoŋonoŋ ii moma Jiisaswaajoŋ toroko moma amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Ii mono nomaeŋ jeniŋ qegi komunaga?”   
\p
\v 19 Mare kolooro Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo siti mesaoŋ seleeŋgeŋ kema egi. Kiaŋ.   
\s1 Fig gerenoŋ gororoŋgoro iigi.  
\r Mat 21.20-22  
\p
\v 20 Eŋ umugawodeeŋ waama kananoŋ kema fig gere ii uuguwombaajoŋ ama gere ii iigi tiitawo gororoŋgoŋ nano.  
\v 21 Nano Piitonoŋ Jiisaswaanoŋ qaa romoŋgoŋ kokaeŋ ijoro, “Somatana iiba, fig gere qasuaanati, ii mono gororoŋgoŋ nanja.”   
\p
\v 22 Ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Anutu momalaariŋ ii mono pondaŋ meŋ laligowu.”  
\v 23 \x * \xo 11.23 \xt Mat 17.20; 1 Kor 13.2\x*Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, “Moŋnoŋ qaayaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ uuwoi mende moma baaŋa kokawaa toyaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotonaga, ‘Mono baaŋa koi qetegoŋ waama kema kowenoŋ amba.’ Kaeŋ jeŋ kotoŋ Anutu moma laariro hoŋa mono iikawaa so koloowaa.  
\v 24 Kawaajoŋ niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Naa iwoiwaajoŋ qisiŋ qama kooliwuti, ii kuuya buŋa qeŋ aodaborojoŋi, iikaeŋ moma laarigi mono buŋagia koloowaa.  
\v 25 \x * \xo 11.25 \xt Mat 6.14-15\x*Oŋo nama Anutu qama kooligi moŋnoŋ aliaa koposowaajoŋ uubologa mobaati eeŋ, koposoya ii mono mesaowu. Kaeŋ ambuti eeŋ, oŋoo Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono kaaŋiadeeŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mesaowaa.  
\v 26 (Oŋo tosaaŋa yoŋoonoŋ siŋgisoŋgo mende mesaowuti eeŋ, oŋoo Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono kaaŋiadeeŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mende mesaowaa.)” Kiaŋ.   
\s1 Jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa ku-usuŋaajoŋ qisigi.  
\r Mat 21.23-27; Luuk 20.1-8  
\p
\v 27 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo mombo Jerusalem sitinoŋ ugi. Uma jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ kema karo jigo gawoŋ galeŋ, kana qaawaa boi ano kantriwaa jotamemeya tosaaŋa yoŋonoŋ iwaanoŋ kougi.  
\v 28 Kouma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii kokanoŋ iwoi anjaŋi, ii mono moronoŋ jeŋ kotoŋ gono amakejaŋ? Ii mewagiwaa ku-usuŋa ii mono moronoŋ gono?”   
\p
\v 29 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ kaaŋagadeeŋ qaa moŋ qisiŋ oŋomaŋa. Ii meleema noŋgi niinoŋ kaaŋagadeeŋ moronoŋ ku-usuŋ nono ilawoila koi amakejeŋi, ii iŋijomaŋa.  
\v 30 Jonoŋ ejemba oomulu meŋ oŋoma laligoroti, iinoŋ iikawaa ku-usuŋa ii dakaya mero? Siwe Toyanoŋ muro me boloŋ toyanoŋ mugi? Ii mono nijowu.”   
\p
\v 31 Kaeŋ meleema oŋono batugianoŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “‘Ku-usuŋanoŋ Siwenoŋga asugiro,’ kaeŋ jewoŋati eeŋ, iinoŋ mono kokaeŋ jewaa: ‘Oŋonoŋ mono naambaajoŋ Jon mende moma laariŋ mugi?’ Ii mende sokonja.  
\v 32 Me ‘Baloŋ ejemba yoŋoonoŋga asugiro,’ jewonaga? Ii mende sokonja.” Ejemba kuuyanoŋ Jombaajoŋ ‘Oŋanoŋ gejatootoo ejaga kolooja,’ jegitiwaajoŋ ama ejemba tuuŋ yoŋoojoŋ toroko moma ii jewombaajoŋ amamaagi.  
\v 33 Kawaajoŋ “Ii mende mojoŋ,” meleeŋgi. Kaeŋ meleeŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ ano niinoŋ kaaŋagadeeŋ ilawoila koi amakejeŋiwaa ku-usuŋa moronoŋ nonoti, ii mende iŋijomaŋa.” Kiaŋ.   
\c 12  
\s1 Wain kasa gawoŋ galeŋ bologa yoŋoo sareqaa  
\r Mat 21.33-46; Luuk 20.9-19  
\p
\v 1 \x * \xo 12.1 \xt Ais 5.1-2\x*Jiisasnoŋ kanaiŋ ejemba sareqaanoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Eja moŋnoŋ wain kasa gawoŋ moŋ koma komoro. Koma komoma sopaya meŋ liligoro. Meŋ liligoŋ wain juu somata jamonoŋ mero. Iikanoŋ waimbaa hoŋa ama kananoŋ risuaagi apuyanoŋ lalanoŋ kemero. Wain juu somata ii meŋ wain yoŋgoro mewubotiwaajoŋ galeŋ meme jake koriga kowiawo mero. Iwoi kuuya medaboroŋ wain gawoŋ galeŋ tosaaŋa mokolooŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro, ‘Mono gawoŋ meŋ hoŋaa bakaya oŋoaŋgia meŋ bakaya toya nii nombu.’ Kaeŋ jeŋ somoŋgoŋ gawoŋ ii borogianoŋ ama oŋomesaoŋ kantri moŋnoŋ kema laligoro.  
\v 2 Laligoŋ laligoro hoŋa momogorotiwaa kambaŋa (gbani 5) toriro iikanoŋ weleŋqeqeya moŋ wasiŋ muro galeŋ yoŋoonoŋ kema wain gawoŋ hoŋaa bakaya mubutiwaajoŋ jero.  
\v 3 Jeroto, galeŋ yoŋonoŋ ii meŋ somoŋgoŋ koobinoŋ qeŋ otaagi bobora eleeno.  
\v 4 Kawaa gematanoŋ weleŋ eja moŋ wasiro yoŋoonoŋ keno waŋa qosoma gamu qeŋ mugi.  
\v 5 Kawaa gematanoŋ weleŋ eja moŋ mombo wasiro keno qegi komuro. Kaaŋiadeeŋ eja tosaaŋa mamaga wasiŋ oŋono tosia koobinoŋ sagorogoro uŋuŋ tosia uŋugi komugi.  
\v 6 Kaeŋ aŋgi wain gawoŋ toyanoŋ qaa moŋgama jero, ‘Neenaa wombo merana motooŋgo iikayadeeŋ laligoja. Ii mono goda qeŋ mubuya me nomaeŋ?’ Kaeŋ jeŋ konoga kiaŋ meria wasiro yoŋoonoŋ keno.  
\v 7 Kenoto, karo iima batugianoŋ kokaeŋ jegi, ‘Iinoŋ mono borosamoya kokawaa toya koloowaa. Ayo, mono meŋ qeniŋ komuro wain kasa gawoŋ kokanoŋ mono ananaa buŋa koloowaa.’  
\v 8 Kaeŋ jeŋ qelanjiŋ meŋ somoŋgoŋ qegi komuro qamoya gawoŋ sopa seleeŋgeŋ hagogi kemero.   
\p
\v 9 “Wain gawoŋ toyanoŋ ii moma mono nomaeŋ ambaa? Iinoŋ mono aŋo kaŋ gawoŋ galeŋ ii kondeema oŋombaa ano gawoŋ galeŋ dologa mokolooŋ oŋoma wain kasa gawoŋa ii yoŋoo borogianoŋ ambaa.  
\v 10 \x * \xo 12.10 \xt Ond 118.22-23\x*Buŋa Terenoŋ qaa koi weeŋgogi me qaago?  
\q2 ‘Miri meme yoŋonoŋ jamo tando moŋ gema qeŋ eeŋ mesaogi raroti, iikanoŋ mono tando kombombaŋa kolooro mokoloogi. Iikanoŋ riiro mirinoŋ mono riima kamaaŋ kombaa.   
\m
\v 11 Poŋnoŋ tando ii kuuro jaanananoŋ iiniŋ  
\q2 qabuŋayawo kolooro waliŋgoŋkejoŋ.” ’   
\m
\v 12 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoro galeŋ yoŋonoŋ qaa iikawaa kania moma asariŋ kokaeŋ jegi. “Sareqaa ii mono nonoojoŋa jeja.” Kawaajoŋ ii meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, ejemba tuuŋlelembe yoŋoojoŋ toroko moma amamaaŋ mesaoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Takis aambaa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.  
\r Mat 22.15-22; Luuk 20.20-26  
\p
\v 13 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Farisii ano gawana Herodwaa paati alauruta tosia wasiŋ oŋoma kokaeŋ iŋijogi, “Oŋo mono Jiisaswaanoŋ kema qisiŋ qaawaa timbinoŋ horoŋ gbadooŋ mubu.” Kaeŋ iŋijogi Jiisaswaanoŋ kagi.  
\v 14 Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijogi, “Boi, giinoŋ eja hoŋa koloojaŋi, nono ii mojoŋ. Giinoŋ ejemba tosia mende iŋisosorooŋ tosia mende qetama oŋomakejanto, so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakejaŋ. Kawaajoŋ kuuŋ goŋgi mende dogoŋ somata mende esuuŋ oŋomakejanto, Anutuwaanoŋ kana ii qaa hoŋa otaaŋ kuma nonomakejaŋ. Giinoŋ Anutuwaanoŋ qaa dindiŋa iikanoŋ uuta ano kamaaŋqeqeta motoondeeŋ kuuya jeŋ mindiŋgoŋ nonomakejaŋ. Kawaajoŋ nono siisa-kimbaajoŋ takis ama iikanoŋ Mooseswaa Kana qaa soŋgiwoŋa me qaago? Ii aniŋ sokonja me qaago?”   
\p
\v 15 Kaeŋ ijogi areŋgia qoloŋmoloŋgoya ii moma kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo naambaajoŋ qaawaa timbinoŋ ama nombombaajoŋ aŋgobato meŋ nonju? Saanoŋ silwa moneŋ moŋ meŋ kagi iimaŋ.”   
\p
\v 16 Kaeŋ iŋijoro ii meŋ kagi kokaeŋ qisiŋ oŋono. “Morowaa uŋayaga ano qataga ii koi oogita eja?” “Ii Siisa-kimbaa.” Kaeŋ meleema jegi.   
\p
\v 17 Jegi kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ kolooro iwoi Siisa-kimbaa uŋayawo ii mono iwaa buŋa muŋkebu. Iwoi Anutuwaa uŋayawo eji, ii mono Anutuwaa buŋa qewu.” Kaeŋ iŋijoro iwaajoŋ mamaga waliŋgogi. Kiaŋ.   
\s1 Koomunoŋga waawaataa aŋgobato meŋ mugi.  
\r Mat 22.23-33; Luuk 20.27-40  
\p
\v 18 \x * \xo 12.18 \xt Apo 23.8\x*Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ “Komugiti, iyoŋonoŋ mende waabuya,” jeŋ laligogi. Yoŋoonoŋga tosianoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ mugi,  
\v 19 \x * \xo 12.19 \xt Dut 25.5\x*“Boi, Moosesnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ nononota eja,  
\q2 ‘Eja moŋ emba mero merabora mende koloogi komuŋ maloya eeŋ mesaoro koganoŋ saanoŋ maloya ii meŋ gbili mekolooŋ muro dataa qa meŋ laligowaa.’   
\p
\v 20 “Moba! Kambaŋ moŋnoŋ daremuŋ 7 laligogi. Dagia mutuyanoŋ emba meŋ laligoŋ gbilia qaa eeŋ laligoŋ komuro.  
\v 21 Komuro koganoŋ maloya ii meŋ laligoŋ kaaŋagadeeŋ gbilia qaa eeŋ komuro. Komuro koga moŋ iwaa gematanoŋ iikanoŋ emba iikayadeeŋ meŋ laligoŋ eeŋ komuro.  
\v 22 Kaaŋadeeŋ daremuŋ 7 kuuya yoŋonoŋ emba motooŋgo iikayadeeŋ meŋ gbilia qaa laligoŋ komudaborogi. Kuuya komugi konoga malogia ii kaaŋiadeeŋ komuro.  
\v 23 Giinoŋ ‘Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabuya,’ jejanto, nono ii mende moma laarijoŋ. Moba, eja 7 kuuya ii ororoŋ waabuyagati eeŋ, emba motooŋgo ii embagiaga megi laligorotiwaajoŋ ama mono morowaa embiaga koloonaga?”   
\p
\v 24 Kaeŋ qisigi Jiisasnoŋ meleema kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo qaa jeŋ sooju. Uumeleembaa Buŋa Tereya ano Anutuwaa ku-usuŋa mende moma kotojutiwaajoŋ mono jiŋjauŋ amakeju.  
\v 25 Oŋanoŋ, koomunoŋga waama kambaŋ iikanoŋ loemba mende koloowuyato, gajoba yoŋonoŋ Siwe gomanoŋ laligojuti kaaŋa kolooŋ laligowuya.  
\v 26 \x * \xo 12.26 \xt Eks 3.6\x*Mobu! Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabutiwaa qaaya ii Mooseswaa Buknoŋ kokaeŋ eja: Somaŋ bambanoŋ gere bolaŋ asugiŋ mende jeŋ kotoroti, oŋo sundu ii weeŋgogi me qaago? Anutunoŋ iikanoŋ Mooses kokaeŋ ijoro,  
\q2 ‘Niinoŋ Anutu Aabrahambaa Poŋ, Aisakwaa Poŋ ano Jeikobwaa Poŋga laligoŋ waama laligojeŋ.’   
\p
\v 27 “Isi wanjale karooŋ yoŋonoŋ Anutuwo laligoŋ kotiiŋ ubuya. Anutunoŋ koomuya yoŋoo Poŋgia qaagoto, laaligo kombombaŋa laligojuti, mono iyoŋoo Poŋgiaga kolooja. Oo Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ paati) oŋo mono qaa mamaga moma sooŋkeju.” Kaeŋ meleeno.   
\s1 Jojopaŋ qaa waŋa woi ii nomaeŋ?  
\r Mat 22.34-40; Luuk 10.25-28  
\p
\v 28 \x * \xo 12.28 \xt Luuk 10.25-28\x*Jiisasnoŋ Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋowo amiŋ moma jeŋ sororogoŋ meleema oŋonoti, ii kana qaawaa boi eja moŋnoŋ moro. Iikaaŋ moma jaasewaŋanoŋ kouma kokaeŋ qisiŋ muro, “Jojopaŋ qaa kuuya iikanoŋga waŋa somata ii nomaeŋ?”   
\p
\v 29 \x * \xo 12.29 \xt Dut 6.4-5\x*Qisiŋ muro meleeno, “Waŋa somata ii kokaeŋ,  
\q2 ‘Israel kanageso mobu! Anutunoŋ motooŋgo ananaa Poŋnana kolooja. Beŋsakoŋ iwoi moŋnoŋ qaago.   
\m
\v 30 Kawaajoŋ uugabaga, uŋaga, roromoŋgoga ano ku-usuŋga kuuya, iikanoŋ mono Poŋ Anutuga uunoŋ jopagoŋ muŋ laligowa.’   
\p
\v 31 \x * \xo 12.31 \xt Lew 19.18\x*“Jojopaŋ qaa iikawaa alia ii kokaeŋ,  
\q2 ‘Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikaaŋadeeŋ mono ejemba kuuya jopagoŋ oŋoma laligowa,’  
\m Jojopaŋ qaa moŋnoŋ mono qaa woi ii mende uruuguja.”   
\p
\v 32 \x * \xo 12.32 \xt Dut 4.35\x*Jiisasnoŋ Kana qaawaa boiyaajoŋ kaeŋ meleeno ijoro, “Boi, gii qaa dindiŋa jejaŋ. Anutunoŋ motooŋgo kolooja. Beŋsakoŋ iwoi moŋnoŋ qaago.  
\v 33 \x * \xo 12.33 \xt Hoos 6.6\x*Gii uugabaga, momakootoga kuuya ano ku-usuŋga kuuya, iikanoŋ mono Poŋ Anutuga uujopagoŋ muŋ laligowa. Ano geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikaaŋadeeŋ mono ejemba kuuya jopagoŋ oŋoma laligowa. Jojopaŋ qaa woi iikanoŋ waŋa somata koloojao. Ii teŋ kombagi, iikanoŋ mono siimoloŋ kuuya ano nanduŋ mamatewoo tosia uŋuuguja.”  
\v 34 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ uuroromoŋgoya moro sokono kokaeŋ ijoro, “Gii Anutuwaa bentotonoŋ keumambaa dodowijaŋ.” Kaeŋ amiŋ mori ejemba kuuya yoŋonoŋ Jiisas toroqeŋ qisiŋ mubombaajoŋ kokodunduŋ ama mesaogi. Kiaŋ.   
\s1 Kraist ii kiŋ Deiwidwaa Poŋa ano gbiliga.  
\r Mat 22.41-46; Luuk 20.41-44  
\p
\v 35 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigonoŋ nama Buŋa qaa kuma oŋoma kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Kraistnoŋ kiŋ Deiwidwaa gbiliga kolooji, kana qaawaa boi yoŋonoŋ qaa ii nomaembaajoŋ jeŋkeju?  
\v 36 \x * \xo 12.36 \xt Ond 110.1\x*Deiwidnoŋ aŋo Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ muro kokaeŋ jero,  
\q2 ‘Anutunoŋ nama noo Poŋna kokaeŋ ijoro: Giinoŋ mono kaŋ noo boro dindinanoŋ rana niinoŋ kambaŋ biiwianoŋ kereuruga riiŋ riitama haamo ama oŋoma goo kana baaganoŋ ama oŋomaŋa. Kambaŋ ii kaŋ kuuwaatiwaa so mono asamararanoŋ koi rabaga.’   
\m
\v 37 Deiwidnoŋ aŋo kaeŋ jeŋ qata ‘noo Poŋna jeja.’ Poŋna jeŋ mono nomaeŋ ama iwaa gbiliga kaaŋagadeeŋ koloonaga?” Kaeŋ jero ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ Jiisaswaa qaayaa siiŋa moma geja aŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Uumeleembaa selesele laaligowaa galeŋ meme qaa.  
\r Mat 23.1-36; Luuk 20.45-47  
\p
\v 38 Jiisasnoŋ kuma oŋoma toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono kana qaawaa boiya yoŋoojoŋ galeŋ meŋ laligowu. Yoŋonoŋ maleku koriga mouma kema kaŋ qendeema oŋombombaajoŋ momakeju ano maaketnoŋ me kananoŋ ejemba iŋiigi joloŋgia jewutiwaajoŋ momakeju.  
\v 39 Qamakooli miri jaaqeqeyanoŋ eu rabombaajoŋ siiŋa momakeju ano jejelombanoŋ duŋ jaaya iikanoŋ jegeŋjegeŋ rabombaajoŋ momakeju.  
\v 40 Yoŋonoŋ malo yoŋoonoŋ miri iwoi bidaaŋ baagoŋ aŋaliŋ oŋomakeju ano qabuŋagia koloowaatiwaajoŋ qamakooli koriga koriga qama kooliŋ totogianoŋ qeŋkeju. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa uutaga meleeno qagianoŋ ubaa.” Kiaŋ.   
\s1 Emba malo moŋnoŋ nanduŋ hoŋa ano.  
\r Luuk 21.1-4  
\p
\v 41 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigonoŋ nanduŋ katapa somataa gematanoŋ raro ejembanoŋ moneŋ iikanoŋ aŋgi kemero uuŋ iŋiiro. Ejemba qabuŋa ano esuhinagiawo mamaga yoŋonoŋ kouma kina moneŋ mamaga aŋgi kemero.  
\v 42 Aŋgi kemero malo wanaya moŋnoŋ kouma soojaakota woi, ii toiya osoga kaaŋa ano kemero.  
\v 43 Jiisasnoŋ ii iima gowokouruta koma horoŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Malo wanaya koi kanoŋ nanduŋ anji, ii mono tosaaŋa kuuya yoŋonoŋ iwoi katapanoŋ aŋgi kemeji, iikawaa soya uuguŋ anja.  
\v 44 Kuuya yoŋonoŋ moneŋgia mamaga eŋ oŋono kitiagadeeŋ anjuto, emba koi kanoŋ mono koroboro laligojiwaa so ilawoilaya kuuya andaboroŋ eeŋ totooŋkota laligowaa.” Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Jiwowoŋ jigonoŋ kondemondeeŋ koloowaa.  
\r Mat 24.1-2; Luuk 21.5-6  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo mesaoŋ kamaaro gowokouruta yoŋoonoŋga moŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Boi iiba! Jigowaa totoŋ uutanoŋ miria miria ii mono damuyawo. Ii jamo somasomatanoŋ meŋ kaiterenoŋ menjereŋgogita awaasari nanja.”   
\p
\v 2 Jiisasnoŋ ii moma qaa kokaeŋ meleeno, “Jigowaa totoŋ uutanoŋ miri somata waaŋgiawo kuuya koi iŋiijanto, ii mono kondeeŋgi miriwaa jamo moŋ ii jamo mombaa qaganoŋ mende ewaato, qeqelala qeŋ saoyagadeeŋ ewaa.”   
\s1 Kakasililiŋ ano sisiwerowero koloowaa.  
\r Mat 24.3-14; Luuk 21.7-19  
\p
\v 3 Kaeŋ jero Oil gere baaŋanoŋ uma leegeŋ endu jiwowoŋ jigonoŋ nanoti, ii iima ragi. Iikanoŋ rama Piito, Jeims, Jon ano Andruu yoŋonoŋ Jiisas iyaŋagadeeŋ horoŋ kokaeŋ qisiŋ mugi,  
\v 4 “Boi, qaa jejaŋi, iikawaa hoŋa mono naa kambanoŋ asugiwaa ano iwoi kuuya ii kanaiŋ asugidaborowaati, iikawaa aiweseyanoŋ mono nomaeŋ asugiwaa? Ii saanoŋ jena moboŋa.”   
\p
\v 5 Kaeŋ qisiŋ mugi kanaiŋ kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ aŋgomokoloŋ ano jiŋjauŋ qeŋ kembubotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.  
\v 6 “Ejemba mamaganoŋ asugiŋ noo qananoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Niinoŋ Kraist koloojeŋ.’ Kaeŋ jeŋ ejemba mamaga tiligoŋ oŋombuya.  
\v 7 Oŋo manjawaa bujuya ano otoŋa kolooro momakebuya. Ii moma jeneŋgia mende oroŋkeba. Iwoi kaaŋa ii walagadeeŋ koloowaatiwaa jejeta. Ii koloowaato, namowaa kambaŋanoŋ mono iikanondeeŋ uulaŋawo mende tegowaa.  
\v 8 Kantri moŋnoŋ kantri moŋ uŋuwombaajoŋ waabuya. Ejemba tuuŋ moŋnoŋ tuuŋ moŋ yoŋowo aroŋ qeŋ aowombaajoŋ waabuya. Baloŋa baloŋa kanoŋ naŋ somasomata meŋ namo qonjoma meleeno kemeŋkebaa. Kaaŋagadeeŋ bodi gomaŋa gomaŋa asugiŋ eŋ ubaa. Iwoi kaaŋa ii emba korowonoŋ masu kanaiŋ uŋuŋkejiwaa so. Namowaa kambaŋanoŋ mono iikawaa so kanaidaboromambaajoŋ ambaa.   
\p
\v 9 \x * \xo 13.9 \xt Mat 10.17-20; Luuk 12.11-12\x*“Kaeŋ koloowaato, oŋo galeŋgia awaagadeeŋ meŋ aoŋ laligowu. Ejembanoŋ oŋo horoŋ qaa jakeyanoŋ oŋooma qamakooli mirigianoŋ qaa gawoŋ meŋ koobinoŋ uŋuwuya. Tosianoŋ noojoŋ ama uŋuaŋgi kantria kantria yoŋoo eja poŋ ano gawana yoŋoo jaasewaŋgianoŋ nambuya. Kaeŋ nama noo kaniana naŋgoŋ jegi mobuya.  
\v 10 Oligaa Buŋa koi mono waladeeŋ namonoŋ kantria kantria kuuya yoŋoojoŋ jeŋ seidaborogigo namowaa kambaŋanoŋ iikawaa gematanoŋ tegowaa.  
\v 11 Horoŋ uŋuama qaa jakeyanoŋ oŋooŋgi nambuti, kambaŋ iikanoŋ qaa nomaeŋ jewonagati, iikawaa majakakaya ii waladeeŋ mende mobu. Uŋa Toroyanoŋ aua iikanondeeŋ qaa oŋombaati, mono ii jewu. Oŋoaŋgiaa uugiaajoŋ qaa mende jewuto, Uŋa Toroyanoŋ mono uugia sololooro qaa jewuya.  
\v 12 Uumeleembaa motoya moŋnoŋ daremuŋa uuta meleenotiwaajoŋ ama ii memelolo mero qaa jakeyanoŋ ooŋgi qegi komuwaa. Kaaŋagadeeŋ ama moŋnoŋ meraboraaŋa memelolo mero komuwaa ano meraboraaŋa yoŋonoŋ nemuŋmaŋurugia qetama oŋoma jegi uŋugi komuwuya.  
\v 13 \x * \xo 13.13 \xt Mat 10.22\x*Kantria kantria yoŋonoŋ noo qanaajoŋ ama kazi ama oŋoŋgi laligowuyato, moŋnoŋ kaparaŋ koma kotiiŋ boŋ qeŋ nama laligoro namowaa kambaŋanoŋ tegowaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ aowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jerusalem sitiwaa kondemondeeŋ uuduuduuyawo  
\r Mat 24.15-28; Luuk 21.20-24  
\p
\v 14 \x * \xo 13.14 \xt Dan 9.27; 11.31; 12.11\x*“Kanageŋ tosianoŋ kaŋ kondemondeeŋ ama iwoi aŋgonjorayawo jigonoŋ mende aambaa so ii alatanoŋ aŋgi nano iibuti, kambaŋ iikanoŋ Judia prowinsnoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono misiŋgoŋ horoŋ baaŋanoŋ kembu. Qaa koi weeŋgowaati, iinoŋ mono saanoŋ geja ama moma kotowa.  
\v 15 \x * \xo 13.15 \xt Luuk 17.31\x*Miri kosianoŋ sombenoŋ laligowaati, iinoŋ mono kamaaŋ iwoiya memambaajoŋ miri uutanoŋ mende uba.  
\v 16 Gawonoŋ kema laligowaati, iinoŋ mono kaaŋagadeeŋ malekuya memambaajoŋ eleema mirinoŋ mende kemba.  
\v 17 Yei! Emba korowo ano merabora ajunoŋ yoŋonoŋ kambaŋ iikanoŋ nomaeŋ uulaŋawo kembuyaga.  
\v 18 Kawaajoŋ iwoi ii koŋ haamo kambaŋanoŋ mende koloowaatiwaajoŋ qama kooliŋkebu.  
\v 19 \x * \xo 13.19 \xt Dan 12.1; Ais 7.14\x*Kambaŋ iikanoŋ kakasililiŋ jekania booroŋgia koloowaa. Kakasililiŋ soya kaaŋa ii wala eeŋanoŋ kambaŋ moŋgeŋ mende kolooŋ ero. Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooroti, kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ kambaŋ kokaamba laligoŋ waama kambaŋ biiwianoŋ moŋ mende kolooro. Wala eeŋanoŋ mende kolooro ano kanageŋ kambaŋ moŋnoŋ mende koloowaa. Kawaajoŋ mono qama kooliŋ laligoŋkebu.  
\v 20 Poŋnoŋ koŋajiliŋ kambaŋ ii mende meŋ torinagati eeŋ, ejemba kuuyanoŋ mono tiwilaadaborowuyagato, ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋoojoŋ ama weeŋ iikawaa jaŋgoya ii meŋ toriwaa.   
\p
\v 21 “Kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Mobu! Kraistnoŋ koi laligoja,’ ano ‘Iibu! Hamoqeqe Toyanoŋ endu nanja.’ Moŋnoŋ kaeŋ jewaati eeŋ, ii mono mende moma laariwu.  
\v 22 Ii kokaembaajoŋ: Hamoqeqe toya qoloŋmoloŋgoya ano gejatootoo ejemba takapolakaya asugiŋ aŋgoleto ano aiwese jaamorota megi letombuya. Kaeŋ letoŋgi Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, ii kaaŋagadeeŋ eŋkaloloŋ meŋ oŋombutiwaa aŋgobato meŋ kaparaŋ koŋgi jiŋjauŋ qewubo. Oŋonoŋ galeŋgia awaagadeeŋ meŋ aoŋ laligogi ii amamaawuyaga.  
\v 23 Niinoŋ iwoi kuuya ii mende kolooro waladeeŋ kuuya iŋijowe moju. Ii wala jejeŋiwaajoŋ ii mono uuwombogianoŋ ama galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ asugiwaa.  
\r Mat 24.29-31; Luuk 21.25-28  
\p
\v 24 \x * \xo 13.24 \xt Ais 13.10; Eze 32.7; Joel 2.10, 31; 3.15; Ais 6.12\x*“Kakasililiŋ ii tegoro kambaŋ iikanondeeŋ weeŋ jaayanoŋ injaŋ kono koiŋnoŋ umuŋ kombaa.  
\v 25 \x * \xo 13.25 \xt Ais 34.4; Joel 2.10; Ais 6.13\x*Seŋgelao yoŋonoŋ sombinoŋga tegoŋ kamaawuya ano sombinoŋ utugoro iikawaa ilawoilaya ii raragia mesaoŋ eŋkaloloŋ aŋgi soowaa.  
\v 26 \x * \xo 13.26 \xt Dan 7.13; Ais 1.7\x*Kambaŋ iikanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa iinoŋ koosu qaganoŋ karo iibuya. Ku-usuŋa somatanoŋ sakondindiŋawo asuganoŋ asugiro asamararaŋa iibuya.  
\v 27 Kaŋ Siwe gajobauruta wasiŋ oŋono yoŋonoŋ ejemba Anutunoŋ iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, ii baloŋ goraaya leelee, eugeŋ emugeŋ iikanondeeŋ kopepereeŋ oŋombuya.” Kiaŋ.   
\s1 Noroŋ gerewaa sareqaa  
\r Mat 24.32-35; Luuk 21.29-33  
\p
\v 28 “Oŋo mono noroŋ gere iima tania romoŋgoŋ sareqaa koi mobu. Borianoŋ apuyawo kolooro seŋgia loŋgogi ii iima moma kokaeŋ jeŋkeju, ‘Weeŋ kambaŋ dodowija.’  
\v 29 Oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ aiwese iikawaa so kolooro iima moma asariŋ mono kania kokaeŋ jewu, ‘Jiisasnoŋ mono nagunoŋ dodowija.’  
\v 30 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba koi kete namonoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mende komugi iwoi kuuya jejeŋi, ii mono iyoŋoo laaligo kambaŋgianoŋ koloowaa  
\v 31 Sombiŋ ano namo yoronoŋ goroŋ qewaotato, noo Buŋa qaananoŋ mono mende aliwaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisas kawaatiwaa kambaŋa ii moŋnoŋ mende moja.  
\r Mat 24.36-44  
\p
\v 32 \x * \xo 13.32 \xt Mat 24.36\x*“Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ naa kambanoŋ kawaati, iikawaa weeŋa me aua kambaŋa ii moŋnoŋ moŋ mende moja. Siwenoŋ gajoba yoŋonoŋ ii mende moju. Anutuwaa Merianoŋ kaaŋiadeeŋ ii mende moja. Ama aŋodeeŋ ii moja.  
\v 33 Naa kambanoŋ asugiwaati, ii mende mojutiwaajoŋ oŋonoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ uugbiligbili laligowu.  
\v 34 \x * \xo 13.34 \xt Luuk 12.36-38\x*Ii sareqaa kokawaa so eja: Eja moŋnoŋ gomaŋa mesaoŋ kantri moŋgeŋ keno. Kemambaajoŋ ama galeŋuruta iwoi kuuya jeŋ kotoŋ oŋoma naguwaa kiiya meria borogianoŋ ama usuŋa oŋono. Ku-usuŋa oŋoma weleŋqeqeuruta motomotooŋ gawoŋgia oŋono. Oŋoma laligoŋ nagu galeŋa kaaŋagadeeŋ uugbiligbili laligowaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ muro.  
\v 35 Miri toyanoŋ naa kambanoŋ eleema kawaati, ii mende moju. Mare me gomantiiŋa ruuŋanoŋ kawaa me? Weŋgeraŋ suluro kawaa me? Weeŋ kouro kawaa me? Iikawaa so oŋo ii mende mojutiwaajoŋ ama mono uugbiligbili laligowu.  
\v 36 Oŋonoŋ gaoŋ egi uulaŋawo kaŋ kaeŋ mokolooŋ oŋombabo.  
\v 37 Oŋo mono uugbiligbili laligowu. Qaa ii gowokouruna oŋoojoŋ jejeŋi, ii kaaŋagadeeŋ alauruna kuuya oŋoojoŋ motooŋ jejeŋ: Oŋo mono uugbiligbili laligowu.” Kiaŋ.   
\c 14  
\s1 Jiisas qeniŋ komuwaatiwaajoŋ aŋgonaŋ aŋgi.  
\r Mat 26.1-5; Luuk 22.1-2; Jon 11.45-53  
\p
\v 1 \x * \xo 14.1 \xt Eks 12.1-27\x*Pasowa kendoŋ\f + \fr 14.1 \ft Kantri qata Iijipt kanoŋ Pombaa gajobanoŋ sa iima kobooŋ uŋuuguroti, kendoŋ iikawaa qata Kooŋ qaanoŋ Pasowa. Eks 12.15\f* ano bered yiistya qaa iikawaa kendoŋa toriri. Weeŋ woi tegoro kanoŋ kanaiwombaa ani jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ ajoroogi. Ajorooŋ nomaeŋ mondoniŋ Jiisas oloŋ meŋ qegi komunaga, iikawaa kania moŋgama jeŋ gosigi.  
\v 2 Moŋgama gosiŋ kokaeŋ jegi, “Ejemba iriŋgia soono kareŋa kareŋa koloowabotiwaajoŋ ii korisoro kendoŋ kambaŋanoŋ ambombaajoŋ amamaawoŋa.” Kaeŋ jegi.   
\s1 Emba moŋnoŋ Jiisas apu uŋkoowagawonoŋ moriro.  
\r Mat 26.6-13; Jon 12.1-8  
\p
\v 3 \x * \xo 14.3 \xt Luuk 7.37-38\x*Jiisasnoŋ Betani gomanoŋ laligoŋ Saimon moŋ manimbaya meŋ solaŋaniroti, iwaa mirinoŋ uma raro. Iikanoŋ nene neŋ raro emba moŋnoŋ jamo kaaro moŋ meŋ iwaanoŋ karo. Kaaro ii lalu laŋgoŋawo qata alabasta iikanoŋ memeta. Ii apu uŋkoowagawo hoŋa qata naad iikanoŋ saa qeŋ raro. Iinoŋ ii sewaŋa somatanoŋ meŋ kaŋ lalu aroya kotoŋ apuya Jiisaswaa waŋanoŋ qibibiriŋ moriro.  
\v 4 Moriro eja ragiti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ uugia boliro iyaŋgiodeeŋ kokaeŋ amiŋ mogi, “Naad apu ii mono naambaajoŋ kaeŋ tiwilaaja?  
\v 5 Naad apu kelegawo ii sewaŋa mewutiwaajoŋ anagati eeŋ, saanoŋ weeŋ 300:waa tawaya uugunaga. Ii ejemba wanaya oŋono sokonaga.” Kaeŋ jeŋ emba ii jeŋ mugi.   
\p
\v 6 Jeŋ mugi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Emba koi mono mende jeŋ mubu. Naambaajoŋ uuta meŋ boliju? Iinoŋ sili awaa ama sororogoŋ nono sokonja.  
\v 7 \x * \xo 14.7 \xt Dut 15.11\x*Ejemba wanaya ii kambaŋa kambaŋa batugianoŋ laligogi awaa ama oŋomboŋatiwaajoŋ moma ii saanoŋ kambaŋ so ambuyato, niinoŋ oŋoo batugianoŋ kambaŋ so mende laligomaŋa.  
\v 8 Iinoŋ ii iyaŋaa nanamemeŋaa so ama nonja. Niinoŋ komuwe roŋ koma nombutiwaajoŋ saanoŋ waladeeŋ selena kelenoŋ nomorija.  
\v 9 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oligaa Buŋa koi kantri kanoŋ me kanoŋ jeŋ seigi kembaati, iikanoŋ emba koi kanoŋ iwoi ama nonji, iikawaa bujuya ii kaaŋgadeeŋ jegi seiro iwaajoŋ romoŋgoŋ laligowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Juudasnoŋ Jiisas memelolo meŋ mumambaa uumotooŋ ano.  
\r Mat 26.14-16; Luuk 22.3-6  
\p
\v 10 Gowokouruta 12 yoŋoonoŋga moŋ qata Juudas Iskariot iinoŋ Jiisas memelolo meŋ mumambaajoŋ ama jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ keno.  
\v 11 Yoŋoonoŋ kema qaaya jero ii moma uugia qeaŋgoro sewaŋa moneŋ mubombaajoŋ qaa somoŋgogi. Qaa somoŋgogi Jiisas kambaŋ moŋgeŋ memelolo meŋ mumambaa kana moŋgama kokobimbiŋ qeŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowoko yoŋowo Pasowa lama negi.  
\r Mat 26.17-25; Luuk 22.7-14, 21-23; Jon 13.21-30  
\p
\v 12 Bered yiistya qaa iikawaa kendoŋ weeŋ mutuyanoŋ (Siikunenenoŋ) siligia otaaŋ pasowa lama moŋ qeŋ ooŋkegi. Kawaajoŋ Jiisaswaa gowokourutanoŋ ijogi, “Boi, nono miri dakanoŋ kema pasowa lama goojoŋ mozozoŋgoŋgo newoŋa? Siiŋga nomaeŋ eja?”   
\p
\v 13 Kaeŋ ijogi gowokowoita woi kokaeŋ jeŋ wasiŋ orono, “Oro Jerusalem sitinoŋ uri eja moŋ apu monjoŋ qindiiŋ karo mokoloowaota. Mokolooŋ ii saanoŋ otaaŋ kembao.  
\v 14 Keni mirinoŋ uro iikawaa toya kokaeŋ ijowao, ‘Boinoŋ kokaeŋ jeja: Saanoŋ miri uuta moŋ jeŋ tegoŋ nonona iikanoŋ uma gowokouruna yoŋowo pasowa lama newoŋa.’  
\v 15 Kaeŋ ijori toyanoŋ miri qaganoŋ eu uma uuta somata moŋ qendeema orombaa. Iikanoŋ duŋ rara iwoi mozozoŋgogita raja. Ii qendeema orono iikanoŋ mono lama qeŋ oowao.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jero gowokowoitanoŋ mesaoŋ sitinoŋ uma Jiisasnoŋ qaa jeroti, iikawaa so mokolooŋ nama lama qeŋ ooŋ mozozoŋgori.   
\p
\v 17 Gomaŋ tiiro Jiisasnoŋ gowokouruta 12 yoŋowo miri iikanoŋ kougi.  
\v 18 \x * \xo 14.18 \xt Ond 41.9\x*Kouma uma duŋnoŋ rama nene negi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋoonoŋga moŋ niwo nene neŋ raji, iinoŋ mono memelolo meŋ nombaa.”   
\p
\v 19 Kaeŋ iŋijoro moma uugianoŋ wosobiri moma kanaiŋ aŋa aŋa qisiŋ muŋ jegi, “Noojoŋa jewabo?”   
\p
\v 20 Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “12 oŋoonoŋga moŋ niwo bered qaaŋnoŋ qenduŋgoji, iinoŋ.  
\v 21 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono iwaajoŋ qaa oogita ejiwaa so namo mesaoŋ kembaa. Kembaato, memelolo meŋ mubaati, iwaajoŋ ‘Yei wosobiri!’ jeŋ wanjinjiŋgojeŋ. Anutunoŋ mono iroŋa uuta meleema mubaa. Eja ii nemuŋaa goroŋ uutanoŋga mende koloonagati, iikanoŋ mono afaaŋgoŋ munaga.” Kiaŋ.   
\s1 Pombo samoŋ konoga negi.  
\r Mat 26.26-30; Luuk 22.14-20; 1 Kor 11.23-25  
\p
\v 22 Nene neŋ rama Jiisasnoŋ bered meŋ kotuegoŋ motoŋ oŋoma kokaeŋ jero, “Koi neenaa busuna. Ii mono meŋ newu.”   
\p
\v 23 Kaeŋ jeŋ wain qambi meŋ daŋgiseŋ jeŋ oŋono kuuyanoŋ qambi iikanoŋga negi.  
\v 24 \x * \xo 14.24 \xt Eks 24.8; Jer 31.31-34\x*Negi kokaeŋ iŋijoro, “Koi neenaa sana. Koi Anutunoŋ ejemba yoŋowo soomoŋgo areŋ ano kotiiwaatiwaajoŋ sana maagi ejemba mamaga hamo qeŋ oŋombaa.  
\v 25 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ wain kasawaa hoŋa kokanoŋ mombo toroqeŋ mende nemaŋa. Kanageŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ eu raniŋ jejelombaŋ ambaati, weeŋ iikanoŋ mono wain apu qaita moŋ ii nemaŋa.”   
\p
\v 26 Kaeŋ jero korisoro rii qama mesaoŋ kema Oil gere baaŋanoŋ ugi. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas qakoombaatiwaa jero.  
\r Mat 26.31-35; Luuk 22.31-34; Jon 13.36-38  
\p
\v 27 \x * \xo 14.27 \xt Zek 13.7\x*Uma Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Gejatootoo eja moŋnoŋ qaa moŋ kokaeŋ oorota eja,  
\q2 ‘Niinoŋ galeŋgia qewe lama tuuŋanoŋ deembuya.’  
\m Iikawaa so oŋonoŋ kuuya uugia boliro nomesaoŋ boratiwuya.   
\p
\v 28 \x * \xo 14.28 \xt Mat 28.16\x*Boratigi nuwuyato, niinoŋ mono koomunoŋga waama wala Galili prowinsnoŋ kema iikanoŋ asugiŋ oŋomaŋa.”   
\p
\v 29 Kaeŋ iŋijoro Piitonoŋ kokaeŋ ijoro, “Yoŋonoŋ kuuya uugia boliro gomesaoŋ boratiwuti eeŋ, niinoŋ mono kileŋ iikaaŋ mende amaŋa.”   
\p
\v 30 Ijoro Jiisasnoŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ gijowe moba: Kurunoŋ indiŋ woi mende qaro giinoŋ kete gomantiiŋanoŋ qakooma nona indiŋ karooŋ koloowaa.”   
\p
\v 31 Kaeŋ jeroto, Piitonoŋ kaparaŋ koma kotikotii ano, “Boi, kaeŋ qaagoto, nii nugi giwo motooŋ komuworagati, ii kileŋ niinoŋ gii mende qakooma gomaŋa.” Gowoko tosaaŋa kuuyanoŋ qaa iikayadeeŋ jegi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Gezemane urukisinoŋ qama kooliro.  
\r Mat 26.36-46; Luuk 22.39-46  
\p
\v 32 Kaeŋ amiŋ moma kema urukisi moŋ qata Gezemane iikanoŋ keugi. Keuma gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ endu kema qama kooliwe oŋo mono kambaŋ biiwianoŋ koi rabu.”  
\v 33 Kaeŋ iŋijoŋ Piito, Jeims ano Jon uŋuama keŋgi. Keŋgi Jiisasnoŋ kanaiŋ konjiliŋ kanjaŋawo moro kana boria qetegoro.  
\v 34 Kaeŋ ama kokaeŋ iŋijoro, “Noo uunanoŋ mono konduŋkonduŋ koma waajiwaajoŋ ama wosobiri mobe komukomuyawo ama nonja. Oŋonoŋ mono kokanoŋ rama niwo gbili laligowoŋa.”   
\p
\v 35 Kaeŋ iŋijoŋ aŋodeeŋ boroŋa moŋ toroqeŋ kema simiŋ kuma usugoŋ siimbobolo kambaŋa ii Maŋaa jetaa so uuguwaatiwaajoŋ qama kooliro.  
\v 36 Qama kooliŋ jero, “Aba Amana, gii iwoi moŋ mende meŋ bimbiŋgoŋkejaŋ. Kawaajoŋ siimbobolowaa qambia koi mono nuamba. Nuanagati, ii noo siimbaa so qaagoto, mono geeŋgaa uusiiŋga otaaŋ koloowa.”   
\p
\v 37 Kaeŋ jeŋ eleeno gowokouruta karooŋ yoŋonoŋ gaoŋ egi iŋiima Piito kokaeŋ ijoro, “Saimon, gii gaoŋ ejaŋ me? Gii aua motooŋgoda gbili laligomambaajoŋ mende kotiijaŋ me?  
\v 38 Uunananoŋ gbili laligowombaa siiŋa momakejonto, selenananoŋ loolooria kolooja. Kawaajoŋ aŋgobatonoŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ mono qama kooliŋ uugbiligbili laligowu.”   
\p
\v 39 Kaeŋ ijoro mombo oŋomesaoŋ kema qaa iikayadeeŋ mombo jeŋ qama kooliro.  
\v 40 Qama kooliŋ eleeno jaa lologia bomboŋ mero mombo gaoŋgadeeŋ egi iŋiiro. Gaonoŋga waama qaa meleembom-baajoŋ oŋopopo qegi.   
\p
\v 41 Jiisasnoŋ keno indiŋ karooŋ kolooro eleema kaŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo toroqeŋ haamo meŋ gaoŋgadeeŋ ewombaajoŋ moju me? Mobu! Moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ muro gawman eja sisiwerowerogiawo yoŋoo borogianoŋ ubaati, iikawaa aua kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuja. Oŋoo gaoŋ ee kambaŋgia mono tegoja.  
\v 42 Mono waagi kemboŋ. Mobu! Memelolo meŋ nombaati, iinoŋ mono kosere koi kaja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisas qelanjiŋ meŋ somoŋgogi.  
\r Mat 26.47-56; Luuk 22.47-53; Jon 18.3-12  
\p
\v 43 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ nano iikanondeeŋ gowokouruta 12 yoŋoonoŋga moŋ qata Juudas iinoŋ tuuŋ moŋ jeta meŋ oŋono kougi. Jigo gawoŋ galeŋ, Kana qaawaa boi ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ ii wasiŋ oŋoŋgi manjawaa soo somata ano wasagia meŋ kagi.  
\v 44 Memelolo memambaa anoti, iinoŋ wala yoŋowo aiwese qaa kokaeŋ somoŋgoŋ iŋijoro, “Niinoŋ eja buuta kitoŋ nemaŋati, ii iima ‘Mono ii!’ jeŋ meŋ somoŋgoŋ tororo galeŋ koma kembu.”   
\p
\v 45 Kaeŋ jeŋ kaŋ iikanondeeŋ Jiisaswaanoŋ keuma “Oo kokona! (Boina!)” jeŋ buuta kitoŋ nero.  
\v 46 Kitoŋ nero iima Jiisas qelanjiŋ meŋ somoŋgogi.  
\v 47 Somoŋgogi kosianoŋ naŋgiti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ manjawaa soo somata horoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋqeqeya qeŋ gejia kotogoro kamaaro.  
\v 48 Jiisas somoŋgogi qaa kokaeŋ iŋijoro, “Nii kikekakasililiŋ ejaga qaagoto, kileŋ noojoŋ kaeŋ moma manjawaa soo somata ano wasa meŋ noma somoŋgoŋ nombombaajoŋ kaju.  
\v 49 \x * \xo 14.49 \xt Luuk 19.47; 21.37\x*Niinoŋ weeŋ so jiwowoŋ jigonoŋ oŋowo nama Buŋa qaa kuma oŋoma laligowe mende noŋgito, iwoi koi mono Buŋa Terewaa qaayanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ kolooja.  
\v 50 Jiisas somoŋgogi gowoko yoŋonoŋ kuuya Jiisas mesaoŋ boratiŋ oloŋ koma keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Sagbili moŋnoŋ oloŋ koma keno.  
\p
\v 51 Eja gbaworo moŋnoŋ opoqiisia taaŋa kokosiiŋ Jiisaswaa gematanoŋ otaaŋ keno. Opoya tosia mende mouma keno ii metaqetataŋ megi.  
\v 52 Mewombaajoŋ amamaaŋ opoqiisia qetegogi lalaŋ oloŋ koma keno. Kiaŋ.   
\s1 Jigowaa jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa qaa gawoŋ megi.  
\r Mat 26.57-68; Luuk 22.54-55, 63-71; Jon 18.13-14, 19-24  
\p
\v 53 Jiisas somoŋgoŋ wama jigo gawoŋ galeŋ waŋaa jiŋkaroŋ mirinoŋ keŋgi. Keŋgi jigo gawoŋ galeŋ kuuya, kantriwaa jotamemeya ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ iikanoŋ kema ajoroogi.  
\v 54 Keŋgi Piitonoŋ sigeŋsigeŋ oŋotaaŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa jiŋkaroŋ mirinoŋ keuma miriaa kiropo uutanoŋ uro. Uma weleŋqeqe eja yoŋoo batugianoŋ gere kosianoŋ rama konano.  
\v 55 Kaeŋ raroto, jigo gawoŋ galeŋ ano jigo kaunsol tuuŋ yoŋonoŋ Jiisaswaa selenoŋ kuukuu qaa nomaeŋ jeŋ naŋgoniŋ qegi komuwaatiwaajoŋ jeŋ moŋgaŋgito, iikawaa kania moŋ mende mokoloogi.  
\v 56 Moŋgama nama mamaganoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya selianoŋ kuuŋ naŋgoŋ jegito, qaagianoŋ kania motooŋgo mende kolooro.   
\p
\v 57 Kaeŋ aŋgi tosianoŋ waama nama qaa qoloŋmoloŋgoya selianoŋ kuuŋ naŋgoŋ kokaeŋ jegi,  
\v 58 \x * \xo 14.58 \xt Jon 2.19\x*“Iinoŋ kokaeŋ jero moniŋ, ‘Niinoŋ jiwowoŋ jigo boronoŋ memeta koi kondeembe namonoŋ kamaaro weeŋ karoombaa uutanoŋ jigo qaita moŋ boronoŋ memeta qaago ii meŋ waama kuumaŋa.” ’  
\v 59 Kaeŋ jegito, kileŋ qaagianoŋ kania motooŋgo mende kolooro.   
\p
\v 60 Kaeŋ mende kolooro jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ waama jaasewaŋ qeŋ oŋoma nama Jiisas qisiŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Yoŋonoŋ goo seleganoŋ qaa kuuŋ naŋgojuti, iikawaa kitia moŋ jewaga me qaago?”   
\p
\v 61 Kaeŋ ijoro iwoi bologa moŋ mende anoto, kileŋ kitia moŋ mende meleema qaaya bogoro nano. Qaaya bogoro nano jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ mombo kokaeŋ qisiŋ muro, “Anutu mepeseeŋ mumakejoŋi, gii iwaa Meria Kraist koloojaŋ me qaago?”   
\p
\v 62 \x * \xo 14.62 \xt Dan 7.13\x*Qisiŋ muro “Ooŋ” jeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono ku-usuŋ Toyaa boro dindiŋanoŋ rama era sombimbaa koosu qaganoŋ kamaaro iibuya.”   
\p
\v 63 Qaa ii iŋijoro jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ malekuya menjurama kokaeŋ jero, “Yei, maŋgaa siita! Tosianoŋ qaaya naŋgowutiwaajoŋ mombo mende qisiŋ oŋomboŋa.  
\v 64 \x * \xo 14.64 \xt Lew 24.16\x*Anutu mepaegoji, ii mono oŋoaŋgio modaboroju. Kawaajoŋ mono oŋo nomaeŋ moju?” Kaeŋ jero yoŋonoŋ kuuya Jiisas koomuwaa buŋa koloowaatiwaajoŋ jeŋ tegogi.   
\m
\v 65 Kaeŋ jeŋ tegoŋ tosianoŋ kanaiŋ sulaapaŋ qeŋ jaasewaŋa esuuŋ boro kuma qeŋ kokaeŋ ijogi, “Moronoŋ guji, ii saanoŋ jena moboŋa.” Jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Jiisas meŋ uruŋanoŋ qetaaligi. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas qakoono.  
\r Mat 26.69-75; Luuk 22.56-62; Jon 18.15-18, 25-27  
\p
\v 66 Kambaŋ iikanoŋ Piitonoŋ kiropo uutanoŋ sombenoŋ laligoro. Emu laligoro jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋqeqe emba moŋnoŋ iikanoŋ kouro.  
\v 67 Kouma Piitonoŋ gere konama nano iigigiiŋ kokaeŋ jero, “Gii mono kaaŋagadeeŋ Nazaret eja Jiisaswo laligona.”   
\p
\v 68 Kaeŋ jeroto, Piitonoŋ qakooma kokaeŋ jero, “Qaa jejaŋi, ii kondanjeŋ.” Kaeŋ jeŋ kiropo naguyanoŋ kemeŋ nano kuru qaro.   
\p
\v 69 Nagunoŋ kemero weleŋqeqe emba moŋnoŋ ii iikanoŋ mombo iima eja kosianoŋ naŋgiti, ii kanaiŋ kokaeŋ iŋijoro, “Eja koi kanoŋ mono yoŋoonoŋga moŋ kolooja.”   
\p
\v 70 Kaeŋ iŋijoroto, iinoŋ mombo qakoono. Qakoono kambaŋ boroŋa moŋ tegoro eja kosianoŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ mombo Piitowaajoŋ kokaeŋ jegi, “Giinoŋ Galili ejaga moŋ koloojaŋiwaajoŋ mono hoŋanoŋ iyoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ.”   
\p
\v 71 Ii moma kanaiŋ aŋa qasuaaŋ aoŋ jopaŋgoŋ jeŋ kotiiŋ jero, “Eja qaaya jejuti, niinoŋ ii mende moma mujeŋ. Qaa qoloŋ-moloŋgoya jewenagati eeŋ, Anutunoŋ mono iroŋa meleema nomba.”   
\p
\v 72 Kaeŋ jeŋ nano iikanondeeŋ kurunoŋ qaro indiŋ woi kolooro. Kurunoŋ qaro Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ ijoroti, Piitonoŋ ii romoŋgoro, “Giinoŋ indiŋ karooŋ qakooma nona kurunoŋ qaro indiŋ woi koloowaa.” Qaa ii romoŋgoŋ wosoya jumambaajoŋ ano silama saaro. Kiaŋ.   
\c 15  
\s1 Jiisasnoŋ gawana Pailotwaa jaanoŋ nano.  
\r Mat 27.1-2, 11-14; Luuk 23.1-5; Jon 18.28-38  
\p
\v 1 Gomaŋ ano amandiinoŋ jigo gawoŋ galeŋ, kantriwaa jotamemeya (70), ano Kana qaawaa boi ano jigo kaunsol kuuya yoŋonoŋ qaa jake uutaa ajoajoroo ama Jiisaswaa qaa jeŋ tegogi. Jeŋ tegogi Jiisas somoŋgoŋ wama kema gawana Pailotwaa boronoŋ aŋgi.  
\v 2 Room gawana iinoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ muro, “Oŋanoŋ, gii Juuda yoŋoo kiŋgia koloojaŋ me qaago?” Qisiŋ muro Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Mono geeŋgo jejaŋi, kaeŋ.”   
\p
\v 3 Jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ qaa mamaga Jiisaswaa selianoŋ kuuŋ jegi.  
\v 4 Jegi Pailotnoŋ Jiisas mombo qisiŋ muŋ ijoro, “Moba! Yoŋonoŋ qaa mamaga goo seleganoŋ kuuŋ jejuti, giinoŋ iikawaa kitia moŋ jewaga me qaago?”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ bologa moŋ mende anoto, kileŋ qaa kitia mombo mende meleeno. Qaaya bogoro nano gawananoŋ waliŋgoro. Kiaŋ.   
\s1 Pailotnoŋ Jiisas komuwaatiwaa jeŋ tegoro.  
\r Mat 27.15-26; Luuk 23.13-25; Jon 18.39–19.16  
\p
\v 6 Gbani so pasowa kendoŋ kambaŋanoŋ gawananoŋ kapuare mirinoŋga eja moŋ qata qama qisigiti, ii silia otaaŋ isama oŋomakegi.  
\v 7 Kambaŋ iikanoŋ eja moŋ qata Barabas ii kapuare mirinoŋ raro. Iinoŋ kikekakasililiŋ eja tosaaŋa yoŋowo kareŋ giliŋ eja moŋ qegi komuroti, iikawaajoŋ kapuare mirinoŋ oŋooŋgi.  
\v 8 Kaeŋ aŋgi kanageso yoŋonoŋ gawanawaa jiŋkaroŋ miri sombeŋanoŋ eu uma nama kanaiŋ ama laligorotiwaa so ambaatiwaajoŋ qisiŋ mugi.  
\v 9 Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Juuda oŋoo kiŋgiaga isambe kamaawaatiwaajoŋ moju me?”  
\v 10 Jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ goroŋooso mogitiwaajoŋ ama ii gawanawaa boronoŋ ooŋgi. Ii moma siiŋgia momambaajoŋ kaeŋ qisiŋ oŋono.   
\p
\v 11 Qisiŋ oŋono jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ ejemba tuuŋ uukuukuu meŋ oŋoma kokaeŋ jegi, “Jiisas mesaoŋ Barabas isamba! Mono kaeŋ qisiŋ mubu.”  
\v 12 Kaeŋ jegi mombo meleema qisiŋ oŋono, “Kaeŋ jejutiwaajoŋ Juuda oŋoo kiŋgia qata kaeŋ qamakejuti, niinoŋ mono ii nomaeŋ ama mubenaga?”   
\p
\v 13 Kaeŋ qisiŋ oŋono mombo qagi, “Mono maripoonoŋ qewu jewa!”   
\p
\v 14 Kaeŋ qagi Pailotnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Ii naambaajoŋ? Iinoŋ mono naa bologa ano?” Kaeŋ jeroto, yoŋonoŋ ii moma kaparaŋ koma toroqeŋ qa gigilaaŋ kokaeŋ qagi, “Mono maripoonoŋ qewu jewa!”   
\p
\v 15 Kaeŋ qagi Pailotnoŋ ejemba tuuŋ somata siiŋgiaa so amambaajoŋ moma Barabas isama oŋono kamaaroto, Jiisasga jero ooli waayawonoŋ qeyayagoŋ qegi. Kaeŋ qegi maripoonoŋ qewutiwaajoŋ ii Room manjaqeqe eja yoŋoo borogianoŋ ano. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas kuŋgulolopo ama mugi.  
\r Mat 27.27-31; Jon 19.2-3  
\p
\v 16 Manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas wama kema gawanawaa jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ keugi. Keuma manjaqeqe tuuŋ somata kuuya horoŋ oŋoŋgi iikanoŋ kagi.  
\v 17 Kaŋ maleku osoga nezoŋgbala ii Jiisaswaa selianoŋ mouma muŋ somaŋ kasa lipima ila kaaŋa waŋanoŋ koŋgi kemero.  
\v 18 Kaeŋ kemero kanaiŋ waeya meŋ joloŋa jegi, “Oowe oowe! Juuda yoŋoo kiŋ poŋgia, oowe!”  
\v 19 Qaqatete kaeŋ ama jegi bowonoŋ waŋanoŋ qeŋ sulaapaŋ qeŋ simiŋ kuma muŋ usugoŋ mepeqepesee qoloŋmoloŋgoya meŋ mugi.  
\v 20 Mepaqepae kaeŋ ama mudaboroŋ maleku osoga nezoŋgbala ii qetegoŋ iyaŋaa sele esu mouma muŋ maripoonoŋ qewombaajoŋ wama keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas maripoonoŋ qegi.  
\r Mat 27.32-44; Luuk 23.26-43; Jon 19.17-27  
\p
\v 21 \x * \xo 15.21 \xt Room 16.13\x*Kema kana somatanoŋ eja moŋ qata Saimon mokoloogi. Iinoŋ Afrika siti qata Sairini iikawaa ejiaga ano Aleksander ano Ruufus yoroo maŋgaraga. Iinoŋ gawonoŋga kouro kuuŋ mugi Jiisaswaanoŋ maripooŋ meŋ aŋgoro.  
\v 22 Jiisas kaeŋ wama gomaŋ moŋ qata Golgota ii ananaa qaanoŋ Waŋsii, iikanoŋ kema keugi.  
\v 23 Keuma wain apu ano marasiŋ qata mor ii mindiriŋ melokanjiŋ mugito, Jiisasnoŋ ii togoro.  
\v 24 \x * \xo 15.24 \xt Ond 22.18\x*Togoro nama maripoonoŋ qegi. Qegi nano kiaweŋ megi jaŋgoya kolooro Jiisaswaa sele esuya motomotooŋ batugianoŋ iikawaa so mendeema megi.  
\v 25 Gomaamba 9 kilok iikanoŋ maripoonoŋ qegi.  
\v 26 Maripoonoŋ qeŋ waŋanoŋ eu qegitiwaa kania kokaeŋ ooŋ qegi, “Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi.”  
\v 27 Kikekakasililiŋ eja woi kaaŋagadeeŋ iwo maripoonoŋ urugi. Moŋ boro dindiŋanoŋ moŋ qanianoŋ leelee kaeŋ urugi.  
\v 28 \x * \xo 15.28 \xt Ais 53.12\x*(Anutuwaa Buŋa Terenoŋ qaa kokaeŋ oogita eja, “Ii gosiŋ kikekakasililiŋ eja kaaŋa romoŋgoŋ yoŋoo batugianoŋ aŋgi.” Qaa iikaeŋ kanoŋ hoŋawo kolooro.)   
\p
\v 29 \x * \xo 15.29 \xt Ond 22.7; 109.25; Maak 14.58; Jon 2.19\x*Ejemba uuguŋ kema kaŋ kuŋgulolopo ama lukukuuŋ muŋ wambelaaŋ kokaeŋ jegi, “Yei! Gii mono jiwowoŋ jigo saanoŋ kondeena namonoŋ kamaaro weeŋ karoombaa uutanoŋ mombo metaama kuumambaajoŋ jena. Oo, gii eja awaa soro!  
\v 30 Mono geeŋga ilaaŋ aoŋ maripoonoŋga kamaawa.”   
\p
\v 31 Jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ batugianoŋ mepaqepae ama muŋ jegi, “Tosiaga ilaaŋ oŋoma laligoroto, iyaŋa ilaaŋ aomambaajoŋ amamaaja.  
\v 32 Iinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist ano Israelwaa kiŋ kolooji eeŋ, mono keteda koi maripoonoŋga kamaaro iima ii moma laariwonaga.” Kaeŋ jegi.  
\p Eja iwo maripoonoŋ urugiti, iyoronoŋ kaaŋagadeeŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ muri. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ komuro.  
\r Mat 27.45-56; Luuk 23.44-49; Jon 19.28-30  
\p
\v 33 Weeŋ biiwia 12 kilok kolooro iikanoŋ gomaŋ kuuya paŋgamaŋ meŋ sokoma ero kema aua karoombaa so kolooro.  
\v 34 \x * \xo 15.34 \xt Ond 22.1\x*Jiisasnoŋ 3 kilok iikanoŋ aŋaa qaanoŋ kokaeŋ qa somata qaro, “Eeli eeli lama sabaktani?” Ii ananaa qaanoŋ: Anutuna, Anutuna mono naambaajoŋ gema nujaŋ?   
\p
\v 35 Kaeŋ qaro eja kosianoŋ naŋgiti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ ii moma jegi, “Mobu! Mono Elaijawaajoŋ qaja.”  
\v 36 \x * \xo 15.36 \xt Ond 69.21\x*Yoŋoonoŋga moŋnoŋ bobogariŋ kema momondo moŋ suuŋ taniŋeeŋ ii meŋ wain apu aasoŋawonoŋ qenduŋgoŋ gere goroŋ kitianoŋ somoŋgoŋ suluŋ Jiisaswaa buu susuyanoŋ eu ano nero jero, “Mono mesaogi aŋodeeŋ namba. Elaijanoŋ kaŋ motogoro kamaawaa me qaago, mono ii iiboŋa.”   
\p
\v 37 Kaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ qa somata qama wosoya goroŋ qero komuro.   
\p
\v 38 \x * \xo 15.38 \xt Eks 26.31-33\x*Komuro iikanondeeŋ jiwowoŋ jigowaa uutanoŋ opo nanoti, iikanoŋ mono eukaya biiwianoŋ jurama kamaaŋ woi kolooro.  
\v 39 Kawali galenoŋ maripooŋ jaasewaŋ qeŋ nama Jiisasnoŋ wosoya goroŋ qero komuroti, ii iima kokaeŋ jero, “Eja koi kanoŋ mono oŋanoŋ Anutuwaa meriaga kolooja.”   
\p
\v 40 \x * \xo 15.40 \xt Luuk 8.2-3\x*Emba tosianoŋ kaaŋagadeeŋ sigeŋsigeŋ nama iwoi ii iigi. Yoŋoo batugianoŋ Maria Magdalaga ano Maria Jeims dubaya ano Jooses yoroo nemuŋgara ano Salome yoŋonoŋ motooŋ naŋgi.  
\v 41 Yoŋonoŋ Jiisasnoŋ Galili prowinsnoŋ laligoro iikanoŋ ii otaaŋ weleŋ qeŋ muŋ laligogi. Kaaŋagadeeŋ emba tosaaŋa mamaga Jiisaswo Jerusalem sitinoŋ uma kagiti, iyoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ kosianoŋ naŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa qamoya roŋ koŋgi.  
\r Mat 27.57-61; Luuk 23.50-56; Jon 19.38-42  
\p
\v 42 Sabat kendoŋ rarawaajoŋ iwoi mozozoŋgogi Sabat kendonoŋ kanaimambaajoŋ dodowiro mare kolooŋ karo.  
\v 43 Nemuŋgawoŋ iikanoŋ Arimatia toya, eja waaŋawo qata Joosef iinoŋ karo. Iinoŋ kaaŋagadeeŋ Anutu bentotombaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ mamboma laligoro. Iinoŋ Juuda yoŋoo jigo kaunsol tuumbaa jotamemeya moŋ kolooŋ Sabat kendonoŋ kanaimambaa anotiwaajoŋ ama toroko yakariŋ Pailotwaanoŋ kema Jiisaswaa qamoya memambaajoŋ qisiro.  
\v 44 Qisiro “Oŋanoŋ komuja me qaago?” jeŋ romoŋgoŋ kawali galeŋa jero karo “Jiisasnoŋ kambaŋ koriga me toroga komuja,” jeŋ qisiŋ muro.  
\v 45 Qisiŋ muro buju qaaya moma Jiisaswaa qamoya Joosef jeŋ tegoŋ muro.  
\v 46 Jeŋ tegoŋ muro opo taaŋa sewaŋa meŋ kema qamoya maripoonoŋga qetegoŋ meŋ kamaaŋ oponoŋ esuuro. Esuuŋ meŋ qasirinoŋ kema jamo kobaa uroroogi duŋ eroti, iikanoŋ ano. Ama jamo somata moŋ metano kobaa qaa oota kojaŋgiro.  
\v 47 Dakanoŋ anoti, ii Maria Magdalaga ano Maria Jooseswaa nemuŋa yoronoŋ nama iiri. Kiaŋ.   
\c 16  
\s1 Jiisasnoŋ koomunoŋga waaro.  
\r Mat 28.1-8; Luuk 24.1-12; Jon 20.1-10  
\p
\v 1 Sabat kendoŋ ragi tegoro iikanoŋ Maria Magdalaga, Maria Jeimswaa nemuŋa ano Salome yoŋonoŋ “Jiisaswaa qamoya kema moriwoŋa,” jeŋ jiniŋ marae uŋkoowagawo sewaŋa megi.  
\v 2 Meŋ eŋ Sonda umugawodeeŋ waama gomaŋ ano weeŋ jiliŋjolaŋ kouro qasirinoŋ keŋgi.  
\v 3 Kema amiŋ moma jegi, “Qasiriwaa qaa ootanoŋ jamo somata raji, ii mono moronoŋ qetambaa?”  
\v 4 Kaeŋ jeŋ uugi keno iigi: Jamo somata qatawo ii mono qetaŋgi kema ero.  
\v 5 Qasiriwaa jamo qaa oota kaeŋ aantama nano uutanoŋ ugi. Ugi dindiŋgiaageŋ eja gbaworo moŋ malekuya koriga taaŋa raro iigi. Kaeŋ iima mamaga awawaligi.   
\p
\v 6 Awawaligito, kokaeŋ iŋijoro, “Mono toroko mende mobu. Oŋo Nazaret eja Jiisaswaajoŋ moŋganju. Ii maripoonoŋ qegito, iinoŋ mono gbiliŋ waaja. Kawaajoŋ koi mende eja. Iibu! Duŋa koi, iikanoŋ sulugi ero.  
\v 7 \x * \xo 16.7 \xt Mat 26.32; Maak 14.28\x*Kawaajoŋ mono kema Piito ano gowokouruta kuuya buju kokaeŋ iŋijowu, ‘Iinoŋ mono jeta meŋ oŋoma waladeeŋ Galili prowinsnoŋ kembaa. Oŋo kaaŋagadeeŋ iikanoŋ kema qaaya jerotiwaa so ii iibu.” ’   
\p
\v 8 Kaeŋ iŋijoro aaruŋ jeneŋgia ororo jamo ootanoŋga kamaaŋ bobogariŋ keŋgi. Sombugia mogitiwaajoŋ qaa moŋ mende jegito, qaagia bogoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Maria Magdalaga iwaanoŋ asugiro.  
\r Mat 28.9-10; Jon 20.11-18  
\p
\v 9 Jiisasnoŋ Maria Magdalaga iwaa uutanoŋga omejiilaŋ 7 oŋotaaro laligoro. Jiisasnoŋ koomunoŋga waama Sonda gomaamba amandiinoŋ wala Maria ii asugiŋ muro.  
\v 10 Asugiŋ muro alaurutanoŋ Jiisaswo laligoŋ kouma kambaŋ iikanoŋ jiŋgeŋ qama saagiti, Marianoŋ mono iyoŋoonoŋ kema bujuya iŋijoro.  
\v 11 Iŋijoroto, Jiisasnoŋ gbiliŋ laligoro Marianoŋ iiroti, ii mende moma laarigi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ alawoita yoroonoŋ asugiro.  
\r Luuk 24.13-35  
\p
\v 12 Kawaa gematanoŋ alawoitanoŋ Jerusalem siti mesaoŋ gomaŋ moŋnoŋ kembojoŋ kananoŋ keni Jiisasnoŋ kaitania meleema asugiŋ orono.  
\v 13 Yoronoŋ kaaŋagadeeŋ kema bujuya ii alauruta iŋijorito, yoŋonoŋ ii kaaŋagadeeŋ mende moma laarigi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta asugiŋ oŋono.  
\r Mat 28.16-20; Luuk 24.36-49; Jon 20.19-23; Apo 1.6-8  
\p
\v 14 Kanageŋ gowokouruta 11 yoŋonoŋ ajorooŋ nene neŋ ragi yoŋoonoŋ kaaŋagadeeŋ asugiro. Asugiŋ uugia kotiirotiwaajoŋ temboma koomunoŋga waaro iigiti, iinoŋ bujuya iŋijogi ii mende moma laarigitiwaajoŋ ii jeŋ oŋono.  
\v 15 \x * \xo 16.15 \xt Apo 1.8\x*Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono kantri so kema gomaŋa gomaŋa liligoŋ ejemba laligoŋ kenjutiwaa so Oligaa Buŋana jeŋ asarigi mobu.  
\v 16 Moŋnoŋ Anutu moma laariro oomulu meŋ mugi uuta meleembaati, iinoŋ mono letoma Siwewaa buŋa koloowaa. Moŋnoŋ mende moma laariŋ yaŋgiseŋ laligowaati, Anutunoŋ mono iwaa qaa jeŋ tegoro gere siawaa buŋa koloowaa.  
\v 17 Moma laariŋ noma laligowuti, ii aiwese meŋ oŋombe kaniagia kokaeŋ koloowaa: Yoŋonoŋ noo qanoŋ omejiilaŋ oŋotaawuya. Kantri tosia yoŋoonoŋ qaa jeŋ laligowuya.  
\v 18 Mokoleŋ borogianoŋ meŋ metaambuya. Nombeŋ warabe apu iwoi negi iikanoŋ mono mende meŋ boliŋ oŋombaa. Borogia ji ejemba qagianoŋ aŋgi qeaŋgowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Siwe gomanoŋ uro.  
\r Luuk 24.50-53; Apo 1.9-11  
\p
\v 19 \x * \xo 16.19 \xt Apo 1.9-11\x*Poŋ Jiisasnoŋ qaaya kaeŋ iŋijoro Anutunoŋ wano Siwenoŋ uma Anutuwaa boro dindiŋanoŋ rama laligoja.  
\v 20 Eu laligojato, gowokourutanoŋ mesaoŋ gomaŋ baloŋ so kema Buŋa qaaya jeŋ seiŋ laligogi. Kaeŋ laligogi Poŋnoŋ yoŋowo gawoŋ meŋ inaaŋ oŋono aŋgoleto asugiro qaagianoŋ kotiiro. Kiaŋ.