\id MAT - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Matyuu 
\toc1 Oligaa Buŋa Matyuunoŋ ooro 
\toc2 Matuyuu 
\toc3 Mat 
\mt1 Matyuu  
\mt2 Oligaa Buŋa Matyuunoŋ ooro.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Matyuu qa iikawaa kania ii Pombaanoŋ kaleŋ. Qata moŋ Liwai. Room gawmambaa takis meme ejaga laligoro. Gawoŋ ii meŋ laligoro Jiisasnoŋ kaŋ oono uuta meleema gowoko 12 yoŋoo batugianoŋ laligoro.  
\ip Oligaa Buŋa koi Jiisaswaa kania iyaŋaa kanagesouruta Juuda yoŋoojoŋ jeŋ asariŋ oŋomambaajoŋ ama ooro. Qaa kota waŋa ii kokaeŋ, “Jiisas Kraistnoŋ Hamoqeqe Tonana ano Kiŋ Poŋnana kolooja.” Juuda ejemba yoŋoojoŋ qaa ii mende sokono uugianoŋ boliro amamaagi. Kawaajoŋ Matyuunoŋ Jiisas gawoŋaa kania ii asuganoŋ jeŋ asariŋ tororo kuma oŋono. Soomoŋgo Walaganoŋ hamoqeqewaa soomoŋgo qaa (promis) eji, ii kuuya Jiisaswaajoŋ ama asuganoŋ asugiŋ qebulugoŋ hoŋawo koloodabororo. Hamoqeqe Toya ii Hibruu qaanoŋ Mesaia ano Griik qaanoŋ Kraist.  
\ip Jiisasnoŋ uuwaa gawoŋ bakaya karooŋ meŋ laligoro: Iinoŋ Oligaa Buŋa ejemba kuma oŋoma uugia iikanoŋ kuuŋ omejiilaŋ konjoma oŋoma jigia meŋ qeaŋgoŋ laligoro. Kaeŋ meŋ keno aŋgoleto kolooro laligoŋ maripooŋ gerenoŋ uma komuro roŋ koŋgi mombo waaro. Iikanoŋ Anutuwaa bentotoŋaa kania qendeema nonono. Kaeŋ ano anana letoma Anutuwaa meraboraaŋa koloowombaa kania kolooro. Jiisaswaanoŋ qaaya waŋa 5 ii kokaeŋ: 1) Boŋ 5-7, 2) Boŋ 10, 3) Boŋ 13, 4) Boŋ 18 ano 5) Boŋ 24-25  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 7 ii kokaeŋ:  
\io1 Jiisaswaa ambosakoŋuruta ano kolokolooya 1.1–2.23  
\io1 Jon Oomulu ejanoŋ uuwaa gawoŋ mero 3.1-12  
\io1 Jiisas oomulu mero Satanoŋ aŋgobato meŋ muro 3.13–4.11  
\io1 Jiisasnoŋ Galili uutanoŋ qenjaaro gawoŋ mero 4.12–18.35  
\io1 Jiisasnoŋ Galili mesaoŋ Jerusalem keno 19.120.34  
\io1 Sonda konoga Jerusalem laligoŋ komuro 21.1–27.66  
\io1 Koomunoŋga waama laligoŋ Siwenoŋ uro 28.1-20  
\c 1  
\s1 Jiisas Kraistwaa ambosakoŋa yoŋoo qa areŋgia  
\r Luuk 3.23-38  
\p
\v 1 Jiisas Kraistwaa ambosakoŋa yoŋoo qa areŋgia ii kokaeŋ: Aabrahambaa gbili moŋ Deiwid. Deiwidwaa gbili moŋ Jiisas.   
\p
\v 2 Aabrahambaa meria Aisak. Aisakwaa meria Jeikob. Jeikobwaa merauruta Juuda ano iwaa daremuŋuruta.  
\v 3 Juudawaa merawoita Perez ano Zera, nemuŋgara Taamar. Perezwaa meria Hezron. Hezrombaa meria Ram.  
\v 4 Rambaa meria Aminadab. Aminadabwaa meria Naason. Naasombaa meria Salmon.  
\v 5 Salmombaa meria Boaz, nemuŋa kantri mombaa embiaga Raahab. Boazwaa meria Oobed, nemuŋa kantri mombaa embiaga Ruut. Oobedwaa meria Jesi.  
\v 6 Jesiwaa meria kiŋ Deiwid. Deiwidwaa meria Solomon, nemuŋa wala Uriawaa embiaga laligoro. Juuda kiŋ kuuya ii Deiwidwaa gbiliuruta kolooŋ laligogi.   
\p
\v 7 Solomombaa meria Rehoboam. Rehoboambaa meria Abija. Abijawaa meria Asa.  
\v 8 Asawaa meria Jehosafat. Jehosafatwaa meria Jehoram. Jehorambaa meria Usia.  
\v 9 Usiawaa meria Jootam. Jootambaa meria Aahaz. Aahazwaa meria Hezekia.  
\v 10 Hezekiawaa meria Manase. Manasewaa meria Aamon. Aamombaa meria Joosia.  
\v 11 \x * \xo 1.11 \xt 2 Kiŋ 24.14-15; 2 Hist 36.10; Jer 27.20\x*Joosiawaa merauruta Jekonia ano iwaa daremuŋuruta. Kambaŋ iikanoŋ Babilon yoŋonoŋ Israel kanageso uŋuaŋgi Babilon kema kapuare miri laaligo tani kaaŋa weleŋqeqegiaga laligogi.   
\p
\v 12 Babilon kapuare miri laaligo tani kaaŋa laligoŋ iikanoŋ Jekoniawaa meria Sealtiel kolooro. Sealtielwaa meria Jerubaabel.  
\v 13 Jerubaabelwaa meria Abiud. Abiudwaa meria Eliakim. Eliakimbaa meria Azor.  
\v 14 Azorwaa meria Jaadok. Jaadokwaa meria Akim. Akimbaa meria Eliud.  
\v 15 Eliudwaa meria Eleazar. Eleazarwaa meria Matan. Matambaa meria Jeikob.  
\v 16 Jeikobwaa meria Joosef, Mariawaa loya. Marianoŋ Jiisas merota qata Kraist Hamoqeqe Toya jeŋkejoŋ.   
\p
\v 17 Kambaŋ Aabrahambaanoŋga kanaiŋ laligoŋ kougi kiŋ Deiwid kolooroti, isi iyoŋoo jaŋgo areŋgia ii 14. Mombo kiŋ Deiwidwaanoŋga kanaiŋ laligoŋ kougi Israel kanageso uŋuaŋgi Babilon kema kapuare miri laaligo tani kaaŋa laligogiti, isi iyoŋoo jaŋgo areŋgia ii kaaŋagadeeŋ 14. Babilon kapuare miri laaligo tani kaaŋa laligogiti, kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ laligoŋ kougi Kraist kolooroti, isi iyoŋoo jaŋgo areŋgia ii kaaŋagadeeŋ 14.   
\s1 Jiisas Kraist ii kokaeŋ kolooro:  
\r Luuk 2.17  
\p
\v 18 \x * \xo 1.18 \xt Luuk 1.27\x*Jiisas Kraist koloorotiwaa sunduya ii kokaeŋ: Iwaa nemuŋa Maria ii Joosefwaa buŋaga laligoŋ mende mindiriŋ aoŋ laligori kambaŋ iikanoŋ Uŋa Toroyanoŋ meŋ letoma muro korowo laligoro kania mokoloogi.  
\v 19 Kaeŋ mokoloogi eja buŋaya Joosef iinoŋ laaligo dindiŋa laligorotiwaajoŋ Mariawaa kanianoŋ asuganoŋ asugiro gamuyawo koloowaatiwaajoŋ togoro. Kaeŋ togoŋ uutanoŋ ii oloŋ mesaomambaa momo areŋa ano.   
\p
\v 20 Kaeŋ romoŋgoŋ ero Pombaa gajoba moŋnoŋ gaonoŋ asugiŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Joosef Deiwidwaa gbili, Uŋa Toroyanoŋ mono Maria meŋ letoma muro koroyawo laligoja. Kawaajoŋ gii mono ii wama miriganoŋ kaŋ embaga koloowaatiwaajoŋ toroko mende moba.  
\v 21 \x * \xo 1.21 \xt Luuk 1.31\x*Marianoŋ koko meraga mewaa. Eja iikanoŋ kanagesoya siŋgisoŋgogianoŋga hamo qeŋ oŋono solaŋaniwuya. Kawaajoŋ giinoŋ mono qata Jiisas qaba.” Kaeŋ ijoro.   
\p
\v 22 Poŋnoŋ gejatootoo eja moŋ sololooro qaa moŋ jeroti, iikanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ iwoi kuuya ii kolooro. Gejatootoo qaa ii kokaeŋ,  
\v 23 \x * \xo 1.23 \xt Ais 7.14\x*“Emba saraŋ jumuŋa moŋnoŋ koroyawo kolooŋ mera ejaga mero qata Imanuel qabuya.” Qa iikawaa kania ii kokaeŋ, “Anutunoŋ ananawo laligoja.”   
\p
\v 24 Joosefnoŋ uuta tooro waama Pombaa gajobanoŋ jeŋ kotoŋ muroti, iikawaa so ama Maria embia koloowaatiwaajoŋ wama mirianoŋ keni.  
\v 25 \x * \xo 1.25 \xt Luuk 2.21\x*Kema laligorito, kambaŋ biiwianoŋ iikanoŋ motooŋ mende eri kema meria mero Joosefnoŋ qata Jiisas qaro. Mera mero iikawaa gematanoŋ loemba laligori. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Momakooto eja weeŋ koukoutanoŋga kagi.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ eja poŋ Herodwaa kambanoŋ Judia prowinswaa taoŋa moŋ qata Betlehem kanoŋ kolooro. Kolooroti, kambaŋ kanoŋ seŋgelaowaa momo eja weeŋ koukoutanoŋga Jerusalem sitinoŋ kagi.  
\v 2 Kaŋ kokaeŋ qisigi, “Juuda oŋoonoŋ eja poŋ koloowaati, mera ii kolooŋ dakanoŋ eja? Nono weeŋ koukoutanoŋ laligoŋ iwaanoŋ widi asugiro iima kania kaeŋ moma waeya meŋ mepeseewombaajoŋ kajoŋ.”   
\p
\v 3 Kaeŋ qisigi eja poŋ Herod ano Jerusalem kanageso iwo laligogiti, iyoŋonoŋ korebore qaa ii moma aarugi.  
\v 4 Aarugi kiŋ Herodnoŋ qaa ama kanagesowaa jigo gawoŋ galeŋ waŋa ano Kana qaawaa boi kuuya koma horoŋ oŋono kagi. Kaŋ ajoroogi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Hamoqeqe Toya Kraistnoŋ mono dakanoŋ koloowaatiwaajoŋ jegita eja?”   
\p
\v 5 Qisiŋ oŋono kokaeŋ meleema mugi, “Iinoŋ Judia prowinswaa taoŋ qata Betlehem iikanoŋ koloowaa. Iikawaa qaaya ii gejatootoo eja Maikanoŋ kokaeŋ oorota eja,   
\q2
\v 6 \x * \xo 2.6 \xt Mai 5.2\x*‘Oo Betlehem kanageso Juuda gomanoŋ laligojuti, oŋoo batugianoŋga poŋ somata kolooŋ neenaa Israel kanageso mindiŋgoŋ kalaŋ koma nonombaa.  
\q2 Kawaajoŋ oŋo Juuda gomambaa jotamemeya yoŋoo batugianoŋ laligogi qabuŋagianoŋ kamaaŋqeqeta mende toontooŋ koloowaa.’”   
\p
\v 7 Kaeŋ meleema mugi momakooto eja ii oloŋ oŋoono kagi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Widia ii naa kambanoŋ asugiro kanaiŋ iigi?” Iikawaa kania tororo momambaajoŋ moma kaeŋ qisiŋ oŋono.  
\v 8 Iikawaa qaaya moma wasiŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋo mono Betlehem kema mera ii tororo qisiŋ mokolooŋ iikanondeeŋ buju qaa aŋgi noonoŋ kawa. Niinoŋ ii moma kaaŋiadeeŋ kema ii waeya meŋ mepeseeŋ mumaŋa.”   
\p
\v 9 Kiŋnoŋ kaeŋ iŋiijoŋgoŋ jeŋ kotoŋ oŋono moma kananoŋ keŋgi. Kema widi weeŋ koukoutanoŋ laligoŋ iigiti, iikanoŋ waŋgianoŋ waladeeŋ keno kosiŋ otaaŋ Betlehem kema miri koko mera eroti, iikanoŋ nano.  
\v 10 Widi ii nano iima korisoro somata qatawo mogi.  
\v 11 Korisoro moma miri uutanoŋ uma mera ano nemuŋa Maria iriigi. Ii iriima simiŋ kuma usugoŋ waeya meŋ mepeseeŋ mugi. Mepeseeŋ muŋ wayaŋgesogia qeŋgama iikanoŋga goul, jiniŋ paora ano sanda qata mor ii unjuma kaleŋ mugi.   
\p
\v 12 Gomantiiŋa moŋ egi Anutunoŋ gaonoŋ asugiŋ kiŋ Herodwaanoŋ mombo mende kembutiwaajoŋ qotogoŋ oŋono. Kawaajoŋ kana moŋgeŋ iyaŋgiaa gomaŋ baloŋgianoŋ eleema keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Herodwaajoŋ asaŋgoŋ Joosef embameria Iijipt keŋgi.  
\p
\v 13 Momakooto eja yoŋonoŋ keŋgi Joosefnoŋ gaoŋ iiro Pombaanoŋ gajoba moŋnoŋ asugiŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Herodnoŋ mera qero komuwaatiwaajoŋ moŋgama mubaa. Kawaajoŋ mono waama mera ano nemuŋa uruama oloŋ koma Iijipt kantrinoŋ kembu. Iikanoŋ kema laligogi kanageŋ niinoŋ kawutiwaa kambaŋ jemaŋati, iikanoŋ mono eleema kawu.”   
\p
\v 14 Kaeŋ ijoro waama gomantiiŋa iikanondeeŋ koko mera ano nemuŋa uruama Iijipt keŋgi.  
\v 15 \x * \xo 2.15 \xt Hoos 11.1\x*Iijipt kema laligogi kiŋ Herodnoŋ komuro kambaŋ iikanondeeŋ eleema kagi. Wala Poŋnoŋ gejatootoo eja Hoosea sololooro qaa kokaeŋ jerota eja, “Niinoŋ merana oombe Iijipt gomaŋ mesaoŋ karo.” Gejatootoo qaa iikanoŋ mono kaeŋ asugiro hoŋawo kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Mera Betlehem gomanoŋ uŋugi komugi.  
\p
\v 16 Momakooto eja yoŋonoŋ Juuda gomaŋ oloŋ mesaoŋ keŋgi Herodnoŋ iikawaa kania iima “Tiligoŋ noŋgi,” jeŋ iriŋa mamaga soono jeŋkooto kokaeŋ ano, “Manjaqeqe eja, oŋo Betlehem ano gomaŋ kuuya ii liligoŋ raji, iikanoŋ kema mera gbanigia woi ano iikawaa baatanoŋ koloojuti, ii mono kuuya uŋugi komuwu.” Momakooto eja widi asugirotiwaa kambaŋaajoŋ tororo qisiŋ oŋono ijogiti, iikawaa so mera gbanigiaajoŋ jeŋkooto ii ano.  
\v 17 Gejatootoo eja Jeremaianoŋ qaa moŋ jerota eji, iikanoŋ mono kaeŋ asugiro hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ,   
\q2
\v 18 \x * \xo 2.18 \xt Jer 31.15\x*“Betlehem kosianoŋ gomaŋ moŋ qata Rama iikanoŋga saagujugia mogi qama silama amburereŋ somata meju.  
\q2 Reizel embawaa gbiliuruta yoŋonoŋ gbiliurugia qaoŋgi saaju.  
\q2 Kawaajoŋ saagi uluŋkoleŋ meŋ oŋombombaajoŋ aŋgi uukonduŋkonduŋgadeeŋ momakeju.” Kiaŋ.   
\s1 Iijipt mesaoŋ Joosef embameria Nazaret eleeŋgi.  
\p
\v 19 Joosefnoŋ Iijipt laligoro kiŋ Herodnoŋ komuro iikanondeeŋ Pombaanoŋ gajoba moŋnoŋ gaonoŋ asugiŋ muŋ  
\v 20 kokaeŋ ijoro, “Mera qegi komuwaatiwaajoŋ emboŋgiti, iyoŋonoŋ mono komudaborogi. Kawaajoŋ mono waama mera nemuŋawo uruama eleema Israel gomanoŋ kembu.”  
\v 21 Kaeŋ ijoro Joosefnoŋ waama mera nemuŋawo uruama eleema Israel gomanoŋ keŋgi.   
\p
\v 22 Kananoŋ kema qaa kokaeŋ moro, “Herodwaa meria Arkelausnoŋ maŋaa kitianoŋ Judia prowins galeŋ koma laligoja.” Kaeŋ moma iikanoŋ kemambaajoŋ toroko moro. Moma laligoro Anutunoŋ gaonoŋ Galili prowinsnoŋ kembutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ muro waama iikanoŋ keŋgi.  
\v 23 \x * \xo 2.23 \xt Maak 1.24; Luuk 2.39; Jon 1.45\x*Galili prowinsnoŋ keuma taoŋ qata Nazaret iikanoŋ laligogi. Kaeŋ laligogi gejatootoo eja yoŋonoŋ Hamoqeqe Toyaajoŋ qaa jegiti, iikanoŋ hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ, “Iwaa qata ii Nazaret ejaga qama laligowuya.” Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Jon Oomulu ejanoŋ Jiisaswaa kana meleuro.  
\r Maak 1.1-8; Luuk 3.1-18; Jon 1.19-28  
\p
\v 1 Gbani tosia tegoro Jon Oomulu ejanoŋ kaŋ Judia prowinswaa baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ liligoŋ ejemba uugia Buŋa qaanoŋ kuuŋ kokaeŋ iŋijoŋ laligoro,  
\v 2 \x * \xo 3.2 \xt Mat 4.17; Maak 1.15\x*“Siwe Toyanoŋ bentotoŋa ambaatiwaa kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuja. Kawaajoŋ mono uugia meleema iikanoŋ keubu.”  
\v 3 \x * \xo 3.3 \xt Ais 40.3\x*Jombaajoŋ gejatootoo eja Aisaianoŋ qaa moŋ kokaeŋ jeŋ ooro,  
\q2 “Qele gajoba moŋnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ qama laligoro kema qaa otoŋa kokaeŋ mobuya,  
\q2 ‘Poŋnoŋ kawa-oo! Kawaajoŋ mono jojoriŋ kania meleuwu. Mono uugia mindiŋgoŋ kania qeleleewu.’”   
\p
\v 4 \x * \xo 3.4 \xt 2 Kiŋ 1.8\x*Jombaanoŋ selekopaa ii kamel juyanoŋ memetaga ano batuyanoŋ iiŋkasa oro selianoŋ memetaga ii somoŋgoŋ laligoro. Nembaneneya ii ŋaagiso borotaaŋ ano duuyaa moroŋ apuya. Ii kuuya gejatootoo eja Elaija iwaa soga.  
\v 5 Jonoŋ gawoŋa mero ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ Jerusalem siti ano Judia prowinswaa gomaŋ tosaaŋa kuuya yoŋoonoŋga iwaanoŋ horoŋ kagi. Kaaŋiadeeŋ Jordan apu leelee gomaŋ kuuya rama keŋgiti, iikanoŋa kagi.  
\v 6 Kaŋ kouma siŋgisoŋgogia jokoloogi Jonoŋ ii Jordan apu bereŋanoŋ oomulu meŋ oŋono.   
\p
\v 7 \x * \xo 3.7 \xt Mat 12.34; 23.33\x*Meŋ oŋonoto, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ oomulu meŋ oŋombaatiwaajoŋ kagi iŋiima kokaeŋ iŋijoro, “Oo qato mokolembaa gbiliuruta, oŋo uugia mende meleeŋgi Anutuwaa iriŋanoŋ mono soono iroŋa meleema oŋomambaajoŋ anja. Ii oloŋ kombombaa gejanono qaaya ii mono moronoŋ iŋijoro sombugia moma koi kaju?  
\v 8 Kawaajoŋ mono oŋanoŋ uugia meleembu. Kileŋagia mesaoŋ uugia meleeŋgi hoŋa kolooro ii mono nanamemeŋgianoŋ asuganoŋ qendeema laligowu.   
\p
\v 9 \x * \xo 3.9 \xt Jon 8.33\x*Uugianoŋ mondomondo qaa kokaeŋ jewombaajoŋ mende romoŋgowu, ‘Nononoŋ Aabrahambaa gbiliga laligoniŋ Anutunoŋ mende tiwilaaŋ nonombaa.’ Kaeŋ jeŋ totogianoŋ qeŋkejuto, hoŋa ii mende kolooŋkeja. Niinoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ iŋijomaŋa, Anutunoŋ jamo koi saanoŋ jeŋ kotoŋ oŋono letoma Aabrahambaa gbiliuruta kolooŋ Anutu mepeseeŋkebuto, oŋo nomaeŋ?   
\p
\v 10 \x * \xo 3.10 \xt Mat 7.19\x*Uugia mende meleembuti eeŋ, Anutunoŋ mono oŋo gere kaaŋa kono kamaawombaajoŋ anju. Gere kuuya hoŋa awaa mende kuuŋkejuti, ii mono kono kamaagi gere gagirinoŋ giliro kemebuya. Gere kaaŋa komambaa weŋa ii jeta suŋa ama gere kanianoŋ ano jojoriŋ eja. Anutunoŋ mono kileŋagiaa iroŋa meleema oŋombaa.   
\p
\v 11 Niinoŋ oŋo uugia meleembutiwaajoŋ apu tooŋnoŋ mulu meŋ oŋonjento, noo gemananoŋ eja ku-usuŋa kotakota moŋ kawaa. Iwaa ku-usuŋa uutaga ii mono noonoŋ uuguwaa. Iinoŋ eja uuta koloowaatiwaajoŋ niinoŋ iwaanoŋ kana esuya ilaaŋ muŋ gesonoŋ mouma besaamambaajoŋ amamaamaŋa. Iinoŋ mono Uŋa Toroya uugianoŋ ano gere bolaŋanoŋ koma konjoratiŋ oŋono iikaaŋa kanoŋ mulu meŋ oŋombaa.   
\p
\v 12 Iinoŋ hoŋa ano kaawoya mendeema oromambaa saraya meŋ kouma kosoŋ korereŋgoŋ gosiwaa. Gosiŋ wiit kota meŋ kululuuŋ kowianoŋ ambaato, kaawoya ano bulaaya ii mono usuno gere gagirinoŋ kemeŋ gere tetegoya qaa kanoŋ jewaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muro.  
\r Maak 1.9-11; Luuk 3.21-22  
\p
\v 13 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ Galili prowins mesaoŋ Jordan apu bereŋanoŋ Jombaanoŋ kaŋ oomulu meŋ mubaatiwaajoŋ qisiro.  
\v 14 Qisiroto, Jonoŋ qotogoŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Giinoŋ saanoŋ nii oomulu meŋ nonagato, giinoŋ siŋgisoŋgo mende ama mono nomaembaajoŋ noonoŋ kajaŋ?”   
\p
\v 15 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Kambaŋ kokaamba ii saanoŋ amba. Kaeŋ anjoti, iikanoŋ Anutunoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaawombaa qaa jeroti, iikawaa hoŋa kolooro sokombaa.” Kaeŋ meleeno Jonoŋ moro sokono uumotooŋ ano.   
\p
\v 16 Uumotooŋ ama oomulu meŋ muro tegoro iikanondeeŋ apunoŋga kouro kokaeŋ asugiro: Sombinoŋ aantano Jiisasnoŋ uuŋ iiro Anutuwaa Uŋa Toroyanoŋ meleema kewo kooŋ kaaŋa kolooŋ Jiisaswaa waŋanoŋ kamaaŋ mero.  
\v 17 \x * \xo 3.17 \xt Jen 22.2; Ond 2.7; Ais 42.1; Mat 12.18; 17.5; Maak 1.11; Luuk 9.35\x*Kamaaŋ mero Siwenoŋga aro moŋ kokaeŋ kolooro, “Iinoŋ mono neenaa komunjua meranaga koloojiwaajoŋ kerana qeaŋgoro iimasiiŋa mojeŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Satanoŋ Jiisas aŋgobato meŋ muŋ laligoro.  
\r Maak 1.12-13; Luuk 4.1-13  
\c 4  
\p
\v 1 \x * \xo 4.1 \xt Hib 2.18; 4.15\x*Kawaa gematanoŋ Uŋa Toroyanoŋ Jiisas kuuŋ wasiŋ muro baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ Kileŋaa Toyanoŋ aŋgobato meŋ mubaatiwaajoŋ ama keno.  
\v 2 Kanoŋ kema gomantiiŋa asaga 40 Anutuwaajoŋ nene siŋgi laligoŋ nenewaa komuro.  
\v 3 Nenewaa komuro omejiilaŋ waŋgia qata aŋgobato Toya iinoŋ asugiŋ kokaeŋ ijoro, “Gii Anutuwaa Meria koloojaŋi eeŋ, gii mono esuŋga qendeema jamo koi jeŋ kotona letoma bered kolooro newa.”   
\p
\v 4 \x * \xo 4.4 \xt Dut 8.3\x*Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ meleeno, “Qaago! Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Nenenondeeŋ ejemba laaligo mende nonomakejato, Anutuwaa jetanoŋga qaa kaŋkeji, ii kuuya teŋ koniŋ iikanoŋ mono nunuagiro kotiiŋ laligowoŋa’.”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijoro Kileŋaa Toyanoŋ Jiisas wama Jerusalem siti toroya kanoŋ kema jiwowoŋ jigowaa waareŋanoŋ eu uma ano nano.  
\v 6 \x * \xo 4.6 \xt Ond 91.11-12\x*Kaeŋ nano kokaeŋ ijoro, “Gii Anutuwaa Meria koloojaŋi eeŋ, mono kokanoŋga luguŋ emu kemeba. Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 ‘Anutunoŋ goojoŋ ama gajobauruta jeŋ kotoŋ oŋono saanoŋ kobibiigi kemeŋ jamonoŋ kanaga mende guŋ mijimiji ambaa.’  
\m Kawaajoŋ kemeŋ mende tiwilaaŋ gombaa.”   
\p
\v 7 \x * \xo 4.7 \xt Dut 6.16\x*Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Qaago! Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ eja, ‘Gii mono Poŋ Anutuga mende aŋgobato meŋ muba.” ’   
\p
\v 8 Kaeŋ meleeno Kileŋaa Toyanoŋ mombo wama baaŋa koriga paloŋpaloŋ moŋnoŋ uma namo kuuya yoŋoo kantri totoŋa totoŋa ano yoŋoo esuhina iwoigia damugiawo kuuya qendeema muro.  
\v 9 Qendeema muŋ kokaeŋ ijoro, “Giinoŋ simiŋ kuma noma waena meŋ mepeseeŋ nombagati eeŋ, niinoŋ ilawoila kuuya koi mono togoŋ gombe buŋa qeŋ aoŋ galeŋ koma oŋomba.”   
\p
\v 10 \x * \xo 4.10 \xt Dut 6.13\x*Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Qaago! Satan gii mono togowa. Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Gii mono Poŋ Anutuga, ii motooŋgo simiŋ kuma muŋ waeya meŋ mepeseewa.” ’   
\p
\v 11 Kaeŋ meleeno Kileŋaa Toyanoŋ iikanondeeŋ Jiisas mesaoŋ togoro. Kaeŋ kolooro gajoba yoŋonoŋ kaŋ Jiisas ilaaŋ mugi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ kanaiŋ Galili uutanoŋ uuwaa gawoŋ mero.  
\r Maak 1.14-15; Luuk 4.14-15  
\p
\v 12 \x * \xo 4.12 \xt Mat 14.3; Maak 6.17; Luuk 3.19-20\x*Kawaa gematanoŋ Jon Oomulu eja kapuare mirinoŋ\f + \fr 4.12 \ft Kiŋ Herodnoŋ emba moŋ oloŋ mero Jon Oomulu ejanoŋ ii kawaajoŋ jeŋ muro iriŋa soono jero opotoro yoŋonoŋ Jon somoŋgoŋ kapuare mirinoŋ aŋgi raro.\f* aŋgi raro Jiisasnoŋ ii moma Judia prowins mesaoŋ Galili keno.  
\v 13 \x * \xo 4.13 \xt Jon 2.12\x*Kema prowins iikanoŋ keuma gomaŋa Nazaret mesaoŋ Kaperneam kema laligoro. Kaperneam taoŋ ii Zebulun ano Naftali gomanoŋ Galili apu aŋgoŋ kooroŋanoŋ eja.  
\v 14 Iikanoŋ laligoŋ gawoŋa mero Anutunoŋ qaa moŋ gejatootoo eja Aisaia sololooro jeroti, iikanoŋ hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ,   
\q2
\v 15 \x * \xo 4.15 \xt Ais 9.1-2\x*“Ejemba Zebulun ano Naftali gomanoŋ Jordan leegeŋanoŋ laligogi batugianoŋ kana somata kowe waageŋ kema nanji, ii Juuda qaagoto, tuuŋ tosianoŋ Galili prowinsnoŋ laligojuti,   
\q2
\v 16 kanageso yoŋonoŋ paŋgamanoŋ laligoŋ asasaga somata iibuya.  
\q2 Koomunoŋ ejemba ii aŋgoŋ koma oŋono paŋgamaŋ gomanoŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ mono gomaŋ weŋgeraŋ suluwaa.”   
\p
\v 17 \x * \xo 4.17 \xt Mat 3.2\x*Jiisasnoŋ Kaperneam laligoŋ kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ ejemba uugia kuuŋ kokaeŋ jeŋ laligoro, “Siwe Toyanoŋ bentotoŋa ambaatiwaa kambaŋa mono kaŋ kuuja. Kawaajoŋ mono siŋgisoŋgo laaligogia mesaoŋ uugia meleembu.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta mutuya oŋoono.  
\r Maak 1.16-20; Luuk 5.1-11  
\p
\v 18 Kaeŋ jeŋ liligoŋ laligoŋ Galili apu aŋgoŋ goraayanoŋ metetereeŋ kema daremuŋ woi Saimon qata moŋ Piito ano koga Andruu iriiro. Yoronoŋ sora hooro ejaga laligoŋ misagara apu aŋgonoŋ sora horowowaajoŋ giliŋ laligori.  
\v 19 Jiisasnoŋ iriima kokaeŋ irijoro, “Ejawoi, oro mono nii notaaŋ kari kuma orombe ejemba sora kaaŋa horoŋ oŋombao.”  
\v 20 Kaeŋ irijoro iikanondeeŋ misagara mesaoŋ kanaiŋ Jiisas otaaŋ keni.   
\p
\v 21 Jiisasnoŋ yorowo boroŋa moŋ toroqeŋ kema mombo daremuŋ woi Zebediwaa merawoita Jeims ano Jon iriiro. Yoronoŋ maŋgara Zebediwo waŋgonoŋ rama misagia meagoŋ somoŋgoŋ laligogi iŋiima oroono.  
\v 22 Kaeŋ iŋiima oroono iikanondeeŋ waama waŋgo ano maŋgara mesaoŋ kanaiŋ Jiisas otaaŋ gematanoŋ keni. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ejemba kuma oŋoma meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\r Luuk 6.17-19  
\p
\v 23 \x * \xo 4.23 \xt Mat 9.35; Maak 1.39\x*Jiisasnoŋ kema Galili prowins uutanoŋ kuuya liligoŋ qamakooli mirigianoŋ uma bentotombaa Oligaa Buŋaya jeŋ asariŋ uugia kuuŋ kuma oŋoma laligoro. Kaeŋ ama batugianoŋ ejemba ji ano jepajerepa kania kania iŋiro laligogiti, ii meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligoro.   
\p
\v 24 Kaeŋ meŋ laligoro Jiisaswaa Buŋayanoŋ seiŋ Siria kantri uutanoŋ sokoma tuma keno. Kaeŋ tuma keno ii moma ji ejemba kuuya uŋuama iwaanoŋ kagi. Tosianoŋ ji wiji ano jepajerepa kania kania iŋiro laligogi. Tosianoŋ omejiilanoŋ uugianoŋ kemero qaamuuŋ me kokojinjimbo laligogi. Tosianoŋ tama kamaaŋ uŋuro pipinjo motoŋ sembeŋ aoŋ laligogi. Tosianoŋ selegiaa bakaya koomuya laligogi. Kaaŋa kaaŋa yoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ kagi meŋ qeaŋgoŋ oŋono.   
\p
\v 25 Kaeŋ ama oŋono iigitiwaajoŋ ejemba kanageso somata yoŋonoŋ Jiisaswaa gematanoŋ otaaŋ kagi. Tuuŋlelembe ii Galili prowins ano Ten-Taoŋ distriknoŋga kagi. Tuuŋ tosianoŋ Jerusalem siti ano Judia prowinswaa gomaŋ tosianoŋga kagi. Tuuŋ tosianoŋ Jordan apu leegeŋga kagi. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Jiisasnoŋ baaŋanoŋ nama kuma oŋono.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ somata iŋiima baaŋanoŋ uma raro gowokourutanoŋ kouma liligoŋ mugi.  
\v 2 Liligoŋ mugi kanaiŋ ejemba tuuŋa tuuŋa kuma oŋoma kokaeŋ jero:   
\s1 Daeŋ yoŋonoŋ simbawoŋawo kolooju?  
\p
\v 3 “Daeŋ yoŋonoŋ iyaŋgiaajoŋ Anutuwaa jaanoŋ kamaaŋqeqeta kaaŋa mojuti, iyoŋonoŋ Siwewaa bentotoŋa buŋa qeŋ aowutiwaajoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 4 \x * \xo 5.4 \xt Ais 61.2\x*Daeŋ yoŋonoŋ jiŋgeŋ qama saajuti, Anutunoŋ ii uluŋkoleŋ oŋombaatiwaajoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 5 \x * \xo 5.5 \xt Ond 37.11\x*Daeŋ yoŋonoŋ gumbonjonjoŋ laligoŋkejuti, Anutunoŋ namo koi ii yoŋoo buŋa qeŋ oŋombaatiwaajoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 6 \x * \xo 5.6 \xt Ais 55.1-2\x*Daeŋ yoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋaniwombaajoŋ kaparaŋ koma ii nene ano apuwaa kaaŋa komuŋ qenjeŋ qeŋ laligojuti, Anutunoŋ mono siiŋgia ii uŋuagiwaa. Kawaajoŋ yoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 7 Daeŋ yoŋonoŋ tosaaŋa kiaŋkomuŋ oŋomakejuti, Anutunoŋ ii kiaŋkomuŋ oŋombaatiwaajoŋ iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 8 \x * \xo 5.8 \xt Ond 24.3-4\x*Daeŋ yoŋoo uugianoŋ soraaya kolooji, iyoŋonoŋ saanoŋ Anutu iibuya. Kawaajoŋ iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 9 Daeŋ yoŋonoŋ luae qeŋkejuti, iyoŋoo qagia ii Anutuwaa meraboraaŋa qabuya. Kawaajoŋ iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 10 \x * \xo 5.10 \xt 1 Piito 3.14\x*Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro solaŋanijutiwaajoŋ sisiwerowero ama oŋomakejuti, iyoŋonoŋ Siwewaa bentotoŋa buŋa qeŋ aowuya. Kawaajoŋ iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 11 \x * \xo 5.11 \xt 1 Piito 4.14\x*Ejembanoŋ oŋo noojoŋ ama uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋoma sisiwerowero ama qaa bologa kania kania selegianoŋ kuuŋ qoloŋmoloŋgoŋkejuti, oŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 12 \x * \xo 5.12 \xt 2 Hist 36.16; Apo 7.52\x*Mobu, Anutunoŋ tawagia uuta Siwe gomanoŋ ano ejiwaajoŋ mono otokoriaŋ maama korisoro qaganoŋ laligowu. Ii kokaembaajoŋ: Gejatootoo ejemba wala laligogiti, ii sisiwerowero tania kaaŋiadeeŋ ama oŋoŋgi oŋonoŋ iyoŋoo gemagianoŋ asugiŋ iyoŋowo ororoŋ laligoju.” Kiaŋ.   
\s1 Oŋo balombaa sii ano kiwa kaaŋa kolooju.  
\r Maak 9.50; Luuk 14.34-35  
\p
\v 13 Jiisasnoŋ jero, “Oŋo baloŋ ejemba yoŋoo sii tani koloojuto, sii naaŋanoŋ titiikota koloowaati eeŋ, ii mono nomaeŋ meagoniŋ mombo aiŋawo koloonaga? Iikawaa kania moŋ qaago. Toroqeŋ iwoi moŋ aniŋ mende sokombaato, ii kikisi kaaŋa giligi kemero ejembanoŋ ii kanagianoŋ riimemelaawuya.   
\p
\v 14 \x * \xo 5.14 \xt Jon 8.12; 9.5\x*“Oŋo baloŋa baloŋa yoŋoo kiwa kaaŋa kolooŋ laligoju. Siti moŋ baaŋanoŋ uma megi raji, iikanoŋ aasaŋgoyanoŋ ramambaajoŋ amamaaŋkeja.  
\v 15 \x * \xo 5.15 \xt Maak 4.21; Luuk 8.16; 11.33\x*Moŋnoŋ kiwa ootiriŋ monjoŋ baatanoŋ mende ambaato, kiwawaa duŋ rarayanoŋ ano rabaa. Kaeŋ rama asariro ejemba miri uutanoŋ rajuti, mono kuuya iyoŋoo jaagia kuuro asasaga iimakebuya.   
\p
\v 16 \x * \xo 5.16 \xt 1 Piito 2.12\x*“Kaaŋiadeeŋ mono oŋoo asasagagia qendeeŋgi ejemba batugianoŋ asariro iimakebu. Ejembanoŋ nanamemeŋgia awaa iima kawaajoŋ Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, mono ii mepeseeŋ muŋ laligowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Kana qaawaa kania kuma oŋono.  
\p
\v 17 “Niinoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ Buju Tere ii qewagomambaajoŋ ama mende kaŋ laligojeŋ. Iikaeŋ tondu mende romoŋgowu. Niinoŋ qewagomambaajoŋ qaagoto, qaa ii teŋ kondaborowe iikawaa hoŋanoŋ pondaŋ koloowaatiwaajoŋ ama kaŋ laligojeŋ.  
\v 18 \x * \xo 5.18 \xt Luuk 16.17\x*Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Mooseswaa Kana qaanoŋ tere melaaziliŋ moŋ me kirifi ooŋ-oombaa jimbolaŋa motooŋgo ii mende totooŋ aliwaato, qaa kuuya ii wala hoŋgiawo kolooro Siwe namo yoronoŋ goroŋ qewaota.   
\p
\v 19 “Kawaajoŋ moŋnoŋ Kana qaawaa jeŋkooto melaada iikawanoŋga qaa moŋ koloŋaniŋ ejemba kaeŋ kuma oŋomakeji, iinoŋ Siwewaa bentotoŋanoŋ keuro qata melaada daaburuya qabuya. Kaeŋ qabuto, moŋnoŋ ii teŋ koma otaaŋ ejemba kaeŋ kuma oŋomakeji, iinoŋ Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ keuro qata Somatanana qabuya.   
\p
\v 20 “Niinoŋ iikawaa so kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋoo nanamemeŋgia solaŋa kanoŋ mono Kana qaawaa boi ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo siligia kaaŋa ororoŋ koloowabo. Siligianoŋ yoŋoo sili mamaga mende uuguwaati eeŋ, oŋonoŋ mono Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ mende keubuya.” Kiaŋ.   
\s1 Yoŋ kazi ano uŋugi koomuwaa kania.  
\p
\v 21 \x * \xo 5.21 \xt Eks 20.13; Dut 5.17\x*Jiisasnoŋ toroqeŋ jero, “Oŋonoŋ wala eeŋanoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Ejemba moŋ mende qegi komuwa,’ ano ‘Moŋnoŋ kazia qero komuwaati, ii mono distrikwaa qaa jakeyanoŋ ooŋgi qaaya jeŋ tegowuya.’   
\p
\v 22 “Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Moŋnoŋ aliawo aŋgowowo ama iriŋa soono yoŋ kazi anji, ii mono kaaŋagadeeŋ distrikwaa qaa jakeyanoŋ ooŋgi qaaya jeŋ tegowutiwaa so kolooja. Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ alia jejewili qaanoŋ jeŋ boliŋ ‘Gii nekoŋa uuga qaa koloojaŋ,’ jeji, ii mono kantriwaa jigo kaunsol yoŋoo jaagianoŋ ooŋgi qaaya jeŋ tegowutiwaa so kolooja. Moŋnoŋ alia qaa saganoŋ jeŋ boliŋ ‘Gii aŋgonjoragawo koloojaŋ,’ jeji, iinoŋ mono gere sianoŋ kemebaatiwaa so koloowaa.   
\p
\v 23 “Kawaajoŋ giinoŋ mamatewoo nanduŋga meŋ kaŋ alatanoŋ amambaajoŋ ana iikanoŋ qaa kokaaŋanoŋ momoganoŋ kounaga: Alagaa uutanoŋ qaa ero iinoŋ kazi ama gomambaajoŋ moja. Qaa kaaŋa romoŋgowagati eeŋ,  
\v 24 kaleŋga ii mono alata baatanoŋ ama wala alagaanoŋ kema iwo qaagara jeŋ solaŋaniŋ uumotooŋ ama iikawaa gematanoŋ mombo kaŋ mamatewoo nanduŋga Anutuwaajoŋ amba.   
\p
\v 25 “Kereganoŋ seleganoŋ kuuŋ qaa jakeyanoŋ horoŋ gomambaajoŋ ano komitiwaanoŋ kema kana somatanoŋ iikanoŋ mono kaparaŋ koma uumotooŋ ama qaagara jeŋ solaŋaniwao. Kaeŋ mende ambaoti eeŋ, kereganoŋ saanoŋ oroŋ gono (jas, majistreit) jenteego toyaa jaanoŋ keuna moma jero opotorowaa boronoŋ kena kapuare mirinoŋ goombabo.  
\v 26 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Gii iikanoŋ wantaaga kuuya ambaatiwaa so osiŋ rabaga. Toiyaga konoga kaaŋagadeeŋ andoboroŋgo mono wantaaga meŋ kamaawaga.” Kiaŋ.   
\s1 Sero yoŋgorowaa kania  
\p
\v 27 \x * \xo 5.27 \xt Eks 20.14; Dut 5.18\x*“Qaa moŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Serowiliŋ mono mende amba.’  
\v 28 Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Moŋnoŋ serowaa siiŋ kombombaŋaa qaganoŋ emba uuŋ iiji, iinoŋ mono uutanoŋ iwo serowiliŋ anja.   
\p
\v 29 \x * \xo 5.29 \xt Mat 18.9; Maak 9.47\x*“Jaaga dindiŋganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoro ama gombaati eeŋ, ii mono qonjoma gilina kemba. Sele kitiga moŋnoŋ tiwilaaro kaaŋanoŋ Siwenoŋ una sokombaato, sele busuga jumuŋa laligona hagogi gere sianoŋ kemeŋ tiwilaawabo.  
\v 30 \x * \xo 5.30 \xt Mat 18.8; Maak 9.43\x*Boro dindiŋganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoro ama gombaati eeŋ, ii mono kotoŋ gilina kemba. Sele kitiga moŋnoŋ tiwilaaro Siwenoŋ una sokombaato, sele busuga jumuŋa laligoŋ gere sianoŋ kemeŋ tiwilaawabo.” Kiaŋ.   
\s1 Loemba mesaoŋ aoaowaa kania  
\p
\v 31 \x * \xo 5.31 \xt Dut 24.1-4; Mat 19.7; Maak 10.4\x*“Qaa moŋ kokaeŋ jegita eja, ‘Moŋnoŋ embia mesaowaati, iinoŋ mono mesaoŋ aoaowaa papiaya ooŋ embia muba.’  
\v 32 \x * \xo 5.32 \xt Mat 19.9; Maak 10.11-12; Luuk 16.18; 1 Kor 7.10-11\x*Kaeŋ jegita ejato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ embia oloŋkalu ano mesaonagato, kania mombaajoŋ embia mesaowaati, iikaaŋa kanoŋ mono embianoŋ oloŋkalu ambaatiwaajoŋ kondooŋ siŋgisoŋgowaa qaayawo koloonaga. Kaeŋ kolooro eja mombo mero eja dologa iikanoŋ mono kaaŋagadeeŋ oloŋkalu ambaa.” Kiaŋ.   
\s1 Qaagia jojopaŋ qaanoŋ mende jeŋ kotiiwu.  
\p
\v 33 \x * \xo 5.33 \xt Lew 19.12; Jaŋ 30.2; Dut 23.21\x*“Qaa moŋ ii kaaŋagadeeŋ wala eeŋanoŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Qaagia jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiigiti, ii mono mende uuguwu. Pombaajoŋ iwoi amboŋatiwaa qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ somoŋgogiti, ii mono otaagi hoŋawo koloowa.’   
\p
\v 34 \x * \xo 5.34 \xt Jei 5.12; Ais 66.1; Mat 23.22\x*“Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Qaagia mono jojopaŋ qaanoŋ mende totooŋ jeŋ kotiiwu. Siwe ii Anutuwaa jiŋkaroŋ duŋa koloojiwaajoŋ ama qaa kokaeŋ mende jewu, ‘Qaa hoŋa mende jemaŋati eeŋ, Siwe Toyanoŋ saanoŋ iroŋa meleeno qananoŋ ubaa.’   
\p
\v 35 \x * \xo 5.35 \xt Ais 66.1; Ais 48.2\x*“Namo ii Anutuwaa kaniaa doya koloojiwaajoŋ ama qaa kokaeŋ mende jewu, ‘Qaa hoŋa mende jemaŋati eeŋ, namonoŋ saanoŋ qeŋ turuŋ nomba.’ Jerusalem ii Kiŋ Tak-kootoyaa sitia koloojiwaajoŋ ama qaa koi kaaŋa ii kaaŋagadeeŋ mende jewu, ‘Qaa hoŋa mende jemaŋati eeŋ, Kiŋ Somata iinoŋ saanoŋ qemasologenaa iroŋa meleeno qananoŋ ubaa.’  
\v 36 Gii waŋ juga injaŋa mena taaŋa koloowaatiwaajoŋ amamaawaga ano waŋ juga taaŋa mena injaŋa koloowaatiwaajoŋ amamaawaga. Kawaajoŋ qaa kokaeŋ mende jewa, ‘Qaa hoŋa mende jemaŋati eeŋ, Anutunoŋ saanoŋ waŋnaa juya mundanoŋ qero utegowaa.’  
\v 37 Jojopaŋ qaa mende jewuto, ooŋ-qaawaajoŋ mono ‘Ooŋ!’ jewu ano qaagowaajoŋ ‘Qaago!’ jewu. Qaa dindiŋa iikanoŋ qaa iwoi toroqewuti, ii mono Kileŋaa Toyanoŋ sololooŋ oŋono koloowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jena jewe ana ambe ii mende ambu.  
\r Luuk 6.29-30  
\p
\v 38 \x * \xo 5.38 \xt Eks 21.24; Lew 24.20; Dut 19.21\x*“Qaa moŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Moŋnoŋ jaaga qisigowaati, gii mono iroŋa meleema iwaa jaaya qisigowa. Moŋnoŋ jega qemburatiwaati, gii mono iroŋa meleema iwaa jeta qemburatiwa.’   
\p
\v 39 “Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Moŋnoŋ bologa ama oŋombaati, ii mono mende qetegoŋ tuarenjeŋ ama mubu. Kaeŋ qaagoto, uruŋga dindiŋa qetaaliwaati eeŋ, mono uruŋga lee kaaŋagadeeŋ qetaaliwaatiwaajoŋ meleemba.  
\v 40 Moŋnoŋ ‘Selekopaaga memaŋa,’ jeŋ qaanoŋ goomambaajoŋ moji eeŋ, mono mesaoŋ malekuga qaga kaaŋagadeeŋ muna buŋa qeŋ aowa.   
\p
\v 41 “Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ gesoya kilomiita motooŋgowaa so elaaŋ kembagatiwaajoŋ kuuŋ gombaati eeŋ, mono saanoŋ teŋ koma kilomiita woiwaa so elaaŋ iwo kemba.  
\v 42 Moŋnoŋ goonoŋ iwoi mombaajoŋ qisiŋ gombaati, ii mono muba. Moŋnoŋ ‘Iwoi nona kitia era meleemaŋa,’ jeŋ qisiŋ gombaati, ii mono gema mende qeŋ muba. Kiaŋ.   
\s1 Kaziuruga mono uuganoŋ jopagoŋ oŋomba.  
\r Luuk 6.27-28, 32-36  
\p
\v 43 \x * \xo 5.43 \xt Lew 19.18\x*“Qaa moŋ kokaeŋ iŋijoŋkegi, ‘Ejemba kosogianoŋ laligoŋ alaurugia koloojuti, ii jopagoŋ oŋomakebuto, kaziurugia mono meleema kazi ama oŋoma laligowu.’   
\p
\v 44 “Kaeŋ iŋijogito, niinoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ asariwe mobu: Oŋo mono kaziurugia jopagoŋ oŋoma nama sisiwerowero ama oŋomakejuti, iyoŋoojoŋ mono qama kooliŋ laligowu.  
\v 45 Kaeŋ amakebuti eeŋ, iikaaŋa kanoŋ Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, mono iwaa kania qendeema meraboraaŋa kolooŋ laligowuya. Iwaa kania ii kokaeŋ: Iinoŋ weeŋa mende aŋgoŋ kono kouma ejemba awaa ano bologa kaaŋagadeeŋ meŋ asariŋ oŋomakeja ano koŋ anota ejemba dindiŋa ano doogoya yoŋoo nene gawoŋgia kaaŋagadeeŋ bedu meŋkeja.   
\p
\v 46 “Oŋonoŋ mono nona gomambaa tania uuguŋ Anutuwaa kania qendeema aoŋkebu. Takis tiliqiligiawo megi sisigia meŋkejuti, iyoŋonoŋ alaurugianoŋ jopagoŋ oŋoŋgi ii meleema jopagoŋ oŋomakeju. Ii uumeleembaa silia qaago. Oŋo yoŋoo sili iikayadeeŋ otaaŋ aoŋkebuti eeŋ, Anutuwaanoŋ tosa moŋ mende kolooro iinoŋ siligiaa tosaya mende oŋono tawa moŋ mende buŋa qeŋ aowuya. Kawaajoŋ mono ejemba korebore jopagoŋ oŋoma laligowu.   
\p
\v 47 “Uumeleembaa gadokopa ejembanoŋ kaaŋagadeeŋ batugianoŋ joloŋgia jeŋ aoŋ laligojuto, ii uumeleembaa aiweseya qaago. Oŋo yoŋoo so alaurugia oŋoo batugianoŋga joloŋgia jeŋ aoŋkebuti eeŋ, iikanoŋ mono gadokopa ejemba kaaŋa kolooju. Gadokopa ejemba yoŋoo siligia mono uuguŋ awaa soro kolooŋ laligowu?  
\v 48 \x * \xo 5.48 \xt Lew 19.2; Dut 18.13\x*Oŋoo Siwe Maŋgianoŋ akadamu soro kolooji, oŋonoŋ mono iikawaa so akadamu sorogiawo kolooŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Memeqemeaŋ ejemba ii kaleŋ oŋomakebu.  
\p
\v 1 \x * \xo 6.1 \xt Mat 23.5\x*Jiisasnoŋ kokaeŋ kuma oŋono, “Mono kokaembaajoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowu: Nanamemeŋgia solaŋa dindiŋa ii ejembanoŋ iima oŋoojoŋ mogi ubaatiwaajoŋ ama mende amakebu. Kaeŋ amakebuti eeŋ, oŋoo Maŋgia Siwenoŋ laligoji, iinoŋ mono siligiaa tosaya mende oŋono tawa mende buŋa qeŋ aowuya.   
\p
\v 2 “Kawaajoŋ memeqemeaŋ ejemba kaleŋ oŋomanjeŋ ii qenjaaronoŋ komaŋ romombo uuŋ qele ambutiwaajoŋ mende amba. Uumeleembaa ejemba seleseleya yoŋonoŋ ejembanoŋ meŋ biwiiŋ oŋombutiwaajoŋ moma qamakooli mirinoŋ ano kana somatanoŋ kema ejemba iŋiima kaeŋ amakeju. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Yoŋonoŋ mono siligiaa tawaya kuuya buŋa qeŋ aodaborogi Siwe Toyanoŋ ii mende toroqewaa.   
\p
\v 3 “Giinoŋ kaeŋ mende ambato, memeqemeaŋ ejemba kaleŋ oŋomanjeŋ boro dindiŋganoŋ nomaeŋ anji, boro qaniganoŋ ii mende moba.\f + \fr 6.3 \ft Boroga qaniganoŋ ii mende mobaati, qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Ii mono aasaŋgoyanoŋ ana komunjua alaganoŋ kaaŋagadeeŋ ii mende moba. Anutunoŋ sololooŋ gono gawoŋ awaa afaaŋgoŋ meŋkejaŋi, ii mono geeŋgo duduuŋkejaŋ.\f*  
\v 4 Kaleŋga iikanoŋ aasaŋgoyanoŋ ero Maŋganoŋ nanamemeŋ aasaŋgoya iimakeji, iinoŋ mono tawa gombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Qamakooli gawombaa kania kokaeŋ:  
\r Luuk 11.2-4  
\p
\v 5 \x * \xo 6.5 \xt Luuk 18.10-14\x*“Kawaajoŋ Anutuwaa qama kooliwuti, ii mono uumeleembaa ejemba seleseleya yoŋoo so mende ambu. Yoŋonoŋ ejembanoŋ iŋiibutiwaajoŋ moma siiŋgianoŋ qamakooli mirinoŋ ano kana sosoonoŋ nama qama kooliŋkeju. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Yoŋonoŋ mono siligiaa tawaya kuuya buŋa qeŋ aodaborogi Siwe Toyanoŋ ii mende toroqewaa.   
\p
\v 6 “Giinoŋ kaeŋ mende ambato, Anutuwaa qama koolimanjeŋ mono geeŋgaa miri uuta melaanoŋ uma nagu koma Maŋga aasaŋgoyanoŋ laligoji, ii qama kooliŋ muba. Kaeŋ ana Maŋganoŋ nanamemeŋ aasaŋgoya iimakeji, iinoŋ mono tawa gombaa.   
\p
\v 7 “Qama kooliwuti, iikanoŋ mono uumeleembaa gadokopa ejemba yoŋoo tani kaaŋa\f + \fr 6.7 \ft Waba kantri yoŋonoŋ Anutu mende moma muŋ beŋsakoŋgia morota morota qama kooliŋ qaa omaya julujulu ii tondu jeŋ laligoju.\f* qaa julujulu ii mende jeŋ laligowu. Yoŋonoŋ qaa je seiseiya jegi Anutunoŋ iikawaajoŋ ama geja ama moma oŋombaatiwaajoŋ romoŋgoŋkeju.  
\v 8 Mono kokaembaajoŋ yoŋoo so mende kolooŋ laligowu: Oŋo naa iwoiwaajoŋ amamaaŋ mozoqozoroŋ anjuti, Maŋgianoŋ ii mende qama kooligi waladeeŋ modaboroŋkeja.  
\v 9 Mono kokaeŋ qama kooliŋkebu:  
\p Nonoo Maŋnana, gii Siwenoŋ laligojaŋ. Goo qaga mono toroya ewa.   
\p
\v 10 Mono galeŋ koma nonona bentotoŋgaa hoŋa koloowa.  
\p Goo uusiiŋga Siwenoŋ teŋ komakejuti, ii mono namonoŋ kaaŋiadeeŋ koloowa.   
\p
\v 11 Ketewaa nenenana ii mono sonananoŋ nonomba.   
\p
\v 12 Tosia yoŋoonoŋ tosa nonoonoŋ eji, nono ii mesaoŋ oŋonjoŋi eeŋ, gii mono iikawaa so nonoonoŋ tosa soŋgbama nonomba.   
\p
\v 13 Aŋgobatonoŋ kamaaŋ nunuwabotiwaajoŋ mono aŋgoŋ koma nonoma Kileŋaa Toyaa borianoŋga\f + \fr 6.13 \ft “Bologa Toyaa borianoŋga metogoŋ nonomba,” tosianoŋ qaa ii kokaeŋ meleenju: bologanoŋga metogoŋ nonomba.\f* metogoŋ nonomba. (Gii geeŋgo bentotoŋ Toya, ku-usuŋ Toya ano asamararaŋ Toya ii kambaŋa kambaŋa laligoŋ kouma laligona ano tetegoya qaa laligoŋ ubaga. Ii oŋanoŋ.)   
\p
\v 14 \x * \xo 6.14 \xt Maak 11.25-26\x*Oŋo ejemba yoŋoo siŋgisoŋgogia mesaowuti eeŋ, Siwe Maŋgianoŋ mono kaaŋagadeeŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mesaowaa.  
\v 15 Mesaowaato, ejemba yoŋoo siŋgisoŋgogia mende mesaowuti eeŋ, Maŋgianoŋ mono kaaŋagadeeŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mende mesaowaa. Kiaŋ.   
\s1 Nene siŋgi laaligo ii kokaeŋ amakebu:  
\p
\v 16 “Nene siŋgi laligowuti, iikanoŋ mono uumeleembaa ejemba seleseleya kaaŋa kubosobosole mende ama laligowu. Yoŋonoŋ Anutuwaajoŋ nene siŋgi laligoŋkejuti, ejembanoŋ ii iibutiwaajoŋ ama ziliŋzoloŋ ama jaasewaŋgianoŋ saabesaabe kolooŋkeja. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Yoŋonoŋ mono siligiaa tawaya kuuya buŋa qeŋ aodaborogi Siwe Toyanoŋ ii mende toroqewaa.   
\p
\v 17 “Giinoŋ kaeŋ mende ambato, Anutuwaajoŋ nenewaa siŋgi laligoŋ kanoŋ mono tonoŋ gbabulunoŋ me saifenoŋ jaasewaŋga soŋgbama waŋ juga qeŋ laligowa.  
\v 18 Kaeŋ ama nenewaa siŋgi laligona ejembanoŋ qaagoto, Maŋga aasaŋgoyanoŋ laligoji, iinoŋ ii iibaa. Kaeŋ ana Maŋganoŋ nanamemeŋ aasaŋgoya iimakeji, iinoŋ mono tawa gombaa. Kiaŋ.   
\s1 Iwoi sewaŋa somata ii mono Siwenoŋ meŋ kululuuwu.  
\r Luuk 12.33-34  
\p
\v 19 \x * \xo 6.19 \xt Jei 5.2-3\x*“Moneŋ hina iwoi ii mono namonoŋ eŋ oŋombaatiwaajoŋ mende meŋ kululuuwu. Kaeŋ meŋ kululuugi kanoŋ dumunjaŋ gejalolonoŋ ii kitogi kasukerajuju rost (kufeŋ) meŋ boliro kikekakasililiŋ yoŋonoŋ miri qosoma uma yoŋgoro meŋkeju.   
\p
\v 20 “Namonoŋ qaagoto, Anutuwaa uusiiŋa teŋ koŋgi qabuŋagianoŋ somariiwaatiwaajoŋ mono kaparaŋ komakebu. Kaeŋ aŋgi maa suaŋgia qaita moŋ ii Siwe gomanoŋ ero gureŋ dumunjanoŋ ii mende kitogi kasukerajuju rost (kufeŋ) ii mende meŋ boliwuya. Kikekakasililiŋ yoŋonoŋ eu uma miri qosoma iwoi yoŋgoro mende mewuya.  
\v 21 Iwoiwaajoŋ akadamuya meŋ mona uji, iikanoŋ miri moŋgeŋ ero giinoŋ mono uuga kaaŋagadeeŋ iikanoŋ qokotaaŋ laligowaga. Kiaŋ.   
\s1 Selewaa asasaga ii jaanana.  
\r Luuk 11.34-36  
\p
\v 22 “Goo jaaga ii uu selegaa kiwaya kolooja. Kawaajoŋ ji moŋnoŋ jaaga mende meŋ boliji eeŋ, iikanoŋ mono tooŋ asaridabororo Anutuwaa asasaganoŋ saanoŋ uuganoŋ meŋ asariro laaligoga kuuya asasaganoŋ laligowaga.   
\p
\v 23 “Asasaganoŋ laligowaato, siiŋ kombombaŋa bologanoŋ me iwoi moŋnoŋ jaaga meŋ boliŋ asasaga kojaŋgiji eeŋ, iikanoŋ selewaa laaligoga kuuya kaaŋagadeeŋ meŋ tiiro paŋgamaŋ uutanoŋ umbuqumbiaŋ laligowaga. Kaeŋ kolooro paŋgamanoŋ uugaa asasaga kojaŋgiro tiiji eeŋ, geeŋgaa paŋgamanoŋ mono ‘Yei!’ damubiribiriawo kolooja. Kiaŋ.   
\s1 Anutuga me moneŋga moma laariwaga?  
\r Luuk 16.13; 12.22-31  
\p
\v 24 “Moŋnoŋ poŋ woi weleŋ qeŋ oromambaajoŋ amamaaŋkeja. Moŋnoŋ kaeŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ mono moŋ kazi ama muŋ moŋ uutanoŋ jopagowaa. Mombaanoŋ qokotaaŋ moŋ jejewili ama mubaa. Kawaajoŋ oŋonoŋ Anutu ano moneŋ hina ii mindiriŋ weleŋ qeŋ orombombaajoŋ amamaawuya. Kiaŋ.   
\s1 Anutu moma laariŋ majakaka mende mobu.  
\p
\v 25 “Kaeŋ kolooro niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo namonoŋ laligowutiwaa majakakaya ii kokaeŋ jeŋ mende mobu, ‘Mono naa iwoiga aŋguŋ aoŋ newonaga ano naa iwoinoŋ selenana esuuwonaga?’ Jaagiawo laligojuti, iikanoŋ iwoi hoŋa kolooro nenenoŋ iikawaa qereweŋa kolooja. Selegiawo laligojuti, iikanoŋ iwoi hoŋa kolooro opo surunoŋ iikawaa qereweŋa kolooja. Mono ii romoŋgowu.   
\p
\v 26 “Kanakeewaŋ kooŋa kooŋa ii mono iŋiibu. Yoŋonoŋ nene kota mende qosoma kororooŋkeju. Dumuŋ hoŋa ii mende kotoŋ kowi mirigianoŋ mende meŋ kululuuŋkeju. Ii qaago totooŋ ano oŋoo Siwe Maŋgianoŋ mono kileŋ ii uŋuagiŋkeja. Oŋo kooŋ yoŋoo so qaagoto, oŋoo sewaŋgianoŋ mono kooŋ sewaŋgia uŋuuguŋ uuta kolooja me qaago? Mono ii romoŋgogi kemba.   
\p
\v 27 “Oŋoonoŋga moŋnoŋ majakaka moma iikaaŋa kanoŋ namonoŋ laligowaatiwaa kambaŋa ii weeŋ motooŋgowaa so meŋ toroqewaa me qaago? Ii qaago totooŋ!\f + \fr 6.27 \ft Tosianoŋ jawo 27 ii kokaeŋ meleema jeju: Oŋoonoŋga moŋnoŋ majakaka moma iikaaŋa kanoŋ selia wan fiitwaa so toroqeŋ meŋ korimambaajoŋ amamaawaa.\f*  
\v 28 Opo surugiaajoŋ mono nomaembaajoŋ majakaka moju? Ii mende sokonja. Sombembaa japu jariŋ juraya somariiŋkejuti, mono ii uuŋ iŋiibu. Yoŋonoŋ opo surugiaajoŋ beweso mende loŋgbamakeju ano gawoŋ tosaaŋa mende meŋkeju.   
\p
\v 29 \x * \xo 6.29 \xt 1 Kiŋ 10.4-7; 2 Hist 9.3-6\x*“Ii kileŋ niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Kiŋ Solomonoŋ goul silwaya qeragoŋ asombilibiliawo laligoroto, iwaa malekuya ii leiŋ firindua me jura mombaa so iimasiiŋsiiŋawo mende kolooro.  
\v 30 Sombembaa japu jariŋ juraya tooŋ kete kosonananoŋ ero woraŋ koŋgi kamaaro meŋ kululuuŋ giliŋ oogi jewaato, ii kileŋ Anutunoŋ ii awaagadeeŋ menjereŋgoŋkeja. Kawaajoŋ iinoŋ oŋo kaaŋagadeeŋ saanoŋ esuuŋ oŋombaa. Oŋonoŋ japu jariŋ jurayaa so qaago. Anutunoŋ kalaŋ koma oŋomambaajoŋ moma iikawaajoŋ siiŋa uuta momakeja. Oo ejemba, momalaarigianoŋ mono naambaajoŋ eeŋ toontooŋ melaada kolooja?   
\p
\v 31 “Kaeŋ kolooro oŋo mono laaligogiaa majakaka ano motoqoto mende momakebu. Ii moma bimooŋ kokaeŋ jewubo, ‘Nono mono naa nene apuga newonaga?’ ano ‘Naa iwoinoŋ selenana esuuwonaga?’   
\p
\v 32 “Ii kokaembaajoŋ: Uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ iwoi kuuya ii buŋa qeŋ aowombaajoŋ kaparaŋ koma uugere momakeju. Oŋonoŋ iwoi kuuyaajoŋ memeqemeaŋ meŋ osiŋkejuti, oŋoo Siwe Maŋgianoŋ mono ii modaboroja.  
\v 33 Iikawaa uugereya mende mobuto, wala mono Anutuwaa bentotonoŋ keuma iwaa jaanoŋ solaŋaniwombaajoŋ kaparaŋ komakebu. Uugia iikanoŋ aŋgi ero iinoŋ mono galeŋ koma oŋoma iwoi iikaaŋa kuuya ii kaaŋiadeeŋ oŋombaa.   
\p
\v 34 “Kaeŋ ama oŋonoŋ mono woraŋ laligowutiwaa majakakaya ii mende momakebu. Worambaa majakakaya ii worambaajoŋ. Weeŋ motomotoombaa majakakagia mono aŋa aŋa bosiniŋ sogianoŋ koloowaa.” Kiaŋ.   
\c 7  
\s1 Jenteego toya kaaŋa mende koloowu.  
\r Luuk 6.37-38, 41-42  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ qaagia gosiŋ jeŋ tegoro kamaawubotiwaajoŋ mono tosaaŋa yoŋoo qaagia mende gosiŋ jeŋ tegowu.  
\v 2 \x * \xo 7.2 \xt Maak 4.24\x*Kawaa kania ii kokaeŋ: Oŋonoŋ tosaaŋa yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegowuti, Anutunoŋ mono keda motooŋgonondeeŋ oŋoaŋgiaa qaagia gosiŋ jeŋ tegowaa. Oŋonoŋ tosaaŋa yoŋoojoŋ jeŋkooto ama meŋ uma kamaaŋ gosiŋ oŋomakejuti, Anutunoŋ mono iikawaa so oŋoaŋgia ama oŋono uma kamaaŋkebuya.   
\p
\v 3 “Gii alagaa jaanoŋ godomaruru melaada iijanto, geeŋgaa jaaganoŋ gere tapia somata eji, ii mono naambaajoŋ mende iima kotojaŋ?  
\v 4 Me nomaembaajoŋ ama afaaŋgoŋ alaga kokaeŋ ijojaŋ, ‘Alana moba, nii saanoŋ jaaganoŋga godomaruru itagowe kamaawa?’ Kaeŋ afaaŋgoŋ jejanto, gere tapia somata ii geeŋgaa jaaganoŋ eja.   
\p
\v 5 “Oo gii uumeleembaa selesele ejaga, gii mono wala geeŋgaa jaaganoŋga gere tapia somata meŋ giliwa. Ii meŋ giliŋgo tororo iima kotoŋ alagaa jaanoŋga godomaruru melaada ii saanoŋ itagona kamaawaa.  
\v 6 Iwoiwaajoŋ mogi tak-kootoya qaita moŋ kolooji, ii mono kasu mende oŋombu. Maa damandaŋ qeqeta ii mono bao bagianoŋ mende giligi kemba. Kaeŋ ambuti eeŋ, iyoŋonoŋ mono ii kanagianoŋ tilalaaŋ oŋoma mombo meleema oŋoaŋgia iŋiŋ kitomitoŋ oŋombubo. Kiaŋ.   
\s1 Mono qisiŋ moŋgama Anutuwaa nagunoŋ qeŋkebu.  
\r Luuk 11.9-13  
\p
\v 7 “Mono Anutu qama kooliŋkebu. Qama kooligi gosiŋ iwoi oŋombaa. Mono iwoiwaa Anutuwaanoŋ borojaŋ meŋ moŋgamakebu. Ii moŋgaŋgi qendeeno iwoi mokoloowuya. Mono nama nagunoŋ qeŋkebu. Qegi nagu horoŋ oŋombaa.  
\v 8 Moŋnoŋ Anutu qama kooliŋkeji, Anutunoŋ mono iwaa kitia meleeno buŋa qeŋ aowaa. Iwoiwaa moŋgamakeji, iinoŋ mono iwoi mokoloowaa. Nagunoŋ qeŋkejiwaajoŋ mono nagu horoŋ mubaa.   
\p
\v 9 “Mobu, ejemba oŋoonoŋga moronoŋ kokaeŋ anaga: Merianoŋ bisketwaajoŋ qisiro jamo mubaa?  
\v 10 Me merianoŋ sorawaajoŋ qisiro qato mubaa?   
\p
\v 11 “Kaeŋ kolooro oŋo ejemba bologa kolooŋ kileŋ kaleŋ awaa awaa meraboraurugia oŋombombaa so koloojuti eeŋ, oŋoo Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono kaleŋa nomaeŋ aŋgoŋ konaga? Iwaa uutaa nanamemeŋa ii nunuuguŋ qaita moŋ kolooja. Kawaajoŋ oŋo iwoi awaawaajoŋ qama kooliŋ qisiŋ mubuti eeŋ, iinoŋ mono siiŋanoŋ ii oŋombaa.   
\p
\v 12 \x * \xo 7.12 \xt Luuk 6.31\x*“Kawaajoŋ ejembanoŋ oŋo iwoi kuuya ama oŋombutiwaajoŋ momakejuti, iikawaa so mono ii kaaŋagadeeŋ ama oŋomakebu. Kaeŋ aŋgi Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoo Buju Tere qaagia iikanoŋ mono hoŋgiawo kolooro mindimindiri kanianoŋ asuganoŋ koloowaa. Kiaŋ.   
\s1 Mono kiropo nagu goŋgoŋa kotoŋ kembu.  
\r Luuk 13.24  
\p
\v 13 “Gere sianoŋ kemebombaa kania ii afaaŋgoya ano naguya ii laaŋania. Ejemba seiseiyanoŋ nagu ii kotoŋ kana ii metetereeŋ kembuya. Kawaajoŋ oŋo mono kiropo nagu goŋgoŋa kotoŋ iikawaa uutanoŋ kembu.   
\p
\v 14 “Laaligo kombombaŋanoŋ keukeutaa kania ii opopoŋgoya osiqosiawo ano naguya ii goŋgoŋa. Ejemba afaaŋgoyanoŋ nagu ii mokoloowuya. Kiaŋ.   
\s1 Gerewaa kania ii hoŋa iima moma kotowu.  
\r Luuk 6.43-44  
\p
\v 15 “Gejatootoo ejemba takapolakaya yoŋonoŋ lamawaa sele esuya mouma oŋoonoŋ kaŋkejuto, uugianoŋ kasu kawalia kaaŋa kolooju. Kawaajoŋ oŋo mono yoŋoojoŋ ama toogia moma galeŋ meŋ aoŋ laligowu.  
\v 16 Gawoŋgiaa hoŋa iigi kanagia qendeeno saanoŋ moma kotowu. Nejoŋ hoŋa ii kasuneselanoŋ kolooŋkeja me qaago? Waruŋ hoŋa ii kowororonoŋ kolooro meŋ kululuuŋkejoŋ me qaago? Qaago!   
\p
\v 17 “Kawaa so gere awaa kuuya yoŋonoŋ hoŋgia awaa kuuŋkejato, gere bologanoŋ mono hoŋgia bologa kuuŋkeja.  
\v 18 Gere awaanoŋ hoŋa bologa kuumambaajoŋ amamaaŋkeja ano gere bologanoŋ hoŋa awaa kuumambaajoŋ amamaaŋkeja.   
\p
\v 19 \x * \xo 7.19 \xt Mat 3.10; Luuk 3.9\x*“Gere kuuya hoŋa awaa mende kuuŋkejuti, ii mono galeŋanoŋ kotoŋ meŋ gerenoŋ giliro kemebuya.  
\v 20 \x * \xo 7.20 \xt Mat 12.33\x*Iikawaa so ejemba yoŋoo gawoŋgiaa hoŋa iigi kanagia qendeeno saanoŋ moma kotowuya. Kiaŋ.   
\s1 Gowoko hoŋaa kania  
\r Luuk 13.25-27  
\p
\v 21 “Noo Siwe maŋnaa uusiiŋa teŋ komakeji, iinoŋ mono iwaa bentotonoŋ keubaa. Mamaga yoŋonoŋ noojoŋ ‘Poŋ, Poŋ!’ eeŋ qama jeŋkejuto, kuuya yoŋonoŋ Siwewaa bentotonoŋ mende keubuya.   
\p
\v 22 “Jenteegowaa kambaŋ somata iikanoŋ mamaga yoŋonoŋ kaŋ noojoŋ kokaeŋ nijowuya, ‘Oo Poŋ Poŋ, nononoŋ mono goo qaganoŋ iwoi koloowaatiwaa gejatootoo qaa waladeeŋ jeŋ laligoniŋ. Nononoŋ mono goo qagaa esuŋanoŋ omeya omeya oŋotaaŋ laligoniŋ. Goo qaganoŋ mono nemuŋ koma nonono aŋgoleto esuŋmumugiawo mamaga meŋ laligoniŋ. Ii duduujaŋ me?’  
\v 23 \x * \xo 7.23 \xt Ond 6.8\x*Kaeŋ nijogi kambaŋ kanoŋ kaniagia asuganoŋ kokaeŋ iŋijowe mobuya, ‘Niinoŋ kambaŋ moŋnoŋ oŋo mende moma oŋombe. Ejemba jeulalaŋ aaŋa, oŋo mono nomesaoŋ togowu.’ Kiaŋ.   
\s1 Miri memewaa momakooto awaa ano kaapiroŋa  
\r Luuk 6.47-49  
\p
\v 24 “Kaeŋ koloojiwaajoŋ daeŋ yoŋonoŋ noo qaa jena jejeŋi, ii moma iikawaa so teŋ koma meŋkejuti, niinoŋ kuuya iyoŋoo kaniagia qendeema momakooto ejawaa so ama kokaeŋ jemaŋa: Iinoŋ miria jamo kowonjiŋ qaganoŋ mero.  
\v 25 Kaeŋ mero koŋuru kambanoŋ koŋ rombuŋ giliŋ kamaaro apu luguro musu somata qero apu gboulu somata waama miri sopayanoŋ kuuroto, miri ii jamo kowonjiŋ qaganoŋ mero nanotiwaajoŋ ama mende kuno.   
\p
\v 26 “Daeŋ yoŋonoŋ noo qaa jena jejeŋi, ii moma iikawaa so mende teŋ koma meŋkejuti, niinoŋ kuuya iyoŋoo kaniagia qendeema eja nekoŋaa so ama kokaeŋ jemaŋa: Iinoŋ miria sakasiŋ baŋare qaganoŋ mero.  
\v 27 Kaeŋ mero koŋuru kambanoŋ koŋ rombuŋ giliŋ kamaaro apu luguro musu somata qero apu gboulu somata waama miri sopayanoŋ kuuro gororoŋgoŋ kamaaro.” Kiaŋ.   
\s1 Ejembanoŋ Jiisaswaa ku-usuŋaajoŋ waliŋgogi.  
\p
\v 28 \x * \xo 7.28 \xt Maak 1.22; Luuk 4.32\x*Jiisasnoŋ qaa ii jedabororo ejemba tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mogi kuma oŋonoti, tani iikawaajoŋ aaruŋ waliŋgogi.  
\v 29 Iinoŋ yoŋoo Kana qaawaa boiurugiaa tani mende kuma oŋonoto, ku-usuŋ Toya koloojiwaa so ejemba kuma oŋono moma tani kawaajoŋ waliŋgogi newogia tegoro. Kiaŋ.   
\c 8  
\s1 Jiisasnoŋ eja moŋ manimbayawo meŋ solaŋaniro.  
\r Maak 1.40-45; Luuk 5.12-16  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ baaŋa ii mesaoŋ kamaaro kanageso tuuŋlelembe somatanoŋ gematanoŋ otaagi.  
\v 2 Kaeŋ kagi kanoŋ eja manimbayawo moŋnoŋ kaŋ simiŋ kuma Jiisaswaa wosoyanoŋ kemeŋ kokaeŋ ijoro, “Oo Poŋ, giinoŋ siiŋganoŋ meŋ qeaŋgoŋ nomambaajoŋ mojaŋi eeŋ, mono nii saanoŋ meŋ solaŋaniŋ nomba.”   
\p
\v 3 Kaeŋ ijoro boria boraama selia oosiriŋ ijoro, “Niinoŋ ii amambaajoŋ mojeŋ. Gii mono solaŋaniwa.” Kaeŋ ijoro manimbaya ii iikanondeeŋ solaŋaniro awaa kolooro.  
\v 4 \x * \xo 8.4 \xt Lew 14.1-32\x*Solaŋaniro kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Moba, kokawaa buju qaaya ii moŋ mende jena moba. Qaagoto, mono jigo gawoŋ galembaanoŋ kema selega qendeema muba ano Mooseswaanoŋ jeŋkootoya otaaŋ solaŋanijaŋiwaa daŋgiseŋ nanduŋa ama siimoloŋ oowa. Ii oona iiro ejembanoŋ kaniaga moma kotowu.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ kawali galeŋ mombaa gawoŋ ejia meŋ qeaŋgoro.  
\r Luuk 7.1-10  
\p
\v 5 Jiisasnoŋ Kaperneam taonoŋ kouro Room kawali galeŋ moŋnoŋ iwaanoŋ kaŋ qama kooliŋ kokaeŋ ijoro,  
\v 6 “Oo Poŋ, noo gawoŋ ejanaa seliaa bakayanoŋ koomuya kolooro siimbobolo kanjaŋawo moma mirinoŋ eja.”   
\p
\v 7 Kaeŋ ijoro kokaeŋ jero moro, “Niinoŋ mono kema ii meŋ qeaŋgomaŋa.”  
\v 8 Ii moma kokaeŋ meleema ijoro, “Oo Poŋ, nii kaandiaga laligowe noo miri waareŋanoŋ gualeembaatiwaajoŋ gamuna mojeŋ. Kawaajoŋ qaa jeganondeeŋ jena weleŋ ejananoŋ qeaŋgowaa.   
\p
\v 9 Ii kokaembaajoŋa: Nii neeno kaaŋagadeeŋ galenaa ku-usuŋ baatanoŋ ama noŋgi laligojeŋ. Noo baananoŋ manjaqeqe eja laligogi ii jeŋ kotoŋ oŋomakejeŋ. Yoŋoonoŋga mombaajoŋ ‘Kemba,’ jeŋ kotowe iinoŋ kembaa. Mombaajoŋ ‘Kawa,’ jeŋ kotowe iinoŋ kawaa ano weleŋ ejana mombaajoŋ ‘Gawoŋ koi mewa,’ jewe iinoŋ ii mewaa.”   
\p
\v 10 Jiisasnoŋ qaa ii moma waliŋgoŋ ejemba otaaŋ kagiti, iyoŋoonoŋ eleema kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Israel kanageso batugianoŋ kaaŋagadeeŋ momalaari somata kaaŋa ii mombaa uutanoŋ mende mokoloowe.   
\p
\v 11 \x * \xo 8.11 \xt Luuk 13.29\x*Niinoŋ qaa kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba tuuŋ somasomatanoŋ mono weeŋ koukoutanoŋga ano weeŋ kemekemetanoŋga kaŋ Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ kouma Aabraham, Aisak ano Jeikob yoŋowo nembanene neŋ korisoro ama laligowuya.  
\v 12 \x * \xo 8.12 \xt Mat 22.13; 25.30; Luuk 13.28\x*Yoŋonoŋ kaeŋ laligowuto, bentotombaa meraboraaŋa ii mono oŋomesaoŋ hagoŋ oŋoŋgi paŋgamanoŋ seleeŋgeŋ kemebu. Iikanoŋ laligowuti, iyoŋonoŋ mono saama gigilaaŋ gobugia kigi qaro laligowuya.”   
\p
\v 13 Kaeŋ iŋijoŋ kawali galeŋ kokaeŋ ijoro, “Gii mono miriganoŋ kemba. Momalaarigaa hoŋa mono kolooŋ gomba.” Kaeŋ ijoro weleŋ ejianoŋ mono aua iikanondeeŋ qeaŋgoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ji ejemba mamaga meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\r Maak 1.29-34; Luuk 4.38-41  
\p
\v 14 Jiisasnoŋ Piitowaa mirinoŋ kema Piitowaa seuŋanoŋ selegere ji kiro ero iiro.  
\v 15 Ii iima borianoŋ oosiriro selegereya mesaoro waama kanaiŋ Jiisas nene ooŋ wagiro.   
\p
\v 16 Kaeŋ laligogi gomaŋ tiiro kanoŋ ejembanoŋ alaurugia omegiawo ii mamaga uŋuama iwaanoŋ kagi. Kagi ome ii qaayanoŋ jeŋ konjoma oŋono kouma keŋgi ano ji ejemba kuuya ii meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\v 17 \x * \xo 8.17 \xt Ais 53.4\x*Iikaaŋ ano Anutunoŋ qaaya gejatootoo eja Aisaiawaa uutanoŋ ano jerota eji, iikanoŋ hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ,  
\q2 “Iinoŋ ananaanoŋ ji wijinana mero qaganoŋ uro bosino.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisas otaawombaa mondomondo qaaya  
\r Luuk 9.57-62  
\p
\v 18 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ somata liligoŋ mugi iŋiima kambaŋ kanoŋ gowokouruta yoŋowo apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keubombaajoŋ jeŋ kotoro.  
\v 19 Kana qaawaa boi moŋnoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijoro, “Boi, gii daeŋ daeŋ kembagati, niinoŋ mono iikanoŋ gii gotaaŋ kamaŋa.”   
\p
\v 20 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Duuyaa kasuya yoŋonoŋ jamo kobaagianoŋ egi kanakeewambaa kooŋa yoŋonoŋ saraŋ bambaŋgianoŋ laligoŋkejuto, Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono dakanoŋ kema waŋa naa qembonoŋ qeŋ laariŋ haamo menaga?”   
\p
\v 21 Kaeŋ ijoro gowoko yoŋoonoŋga moŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Ii saanonto, maŋnanoŋ komumambaa anjiwaajoŋ mono jena wala kema galeŋ kombe komuro roŋ kombego.”  
\v 22 Kaeŋ jeroto, Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Mono mesaowa, koomuya yoŋonoŋ qamogia koomuya ii saanoŋ roŋ kombuto, giinoŋ mono kaŋ nii notaawa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jero raidimboŋ goroŋ qero.  
\r Maak 4.35-41; Luuk 8.22-25  
\p
\v 23 Jiisasnoŋ kema waŋgo uutanoŋ uro gowokouruta yoŋonoŋ otaaŋ iwo motooŋ keŋgi.  
\v 24 Keŋgi raidimboŋ somatanoŋ obabaŋkota apu aŋgonoŋ kolooŋ giliro. Giliro sirinoŋ waŋgo uutanoŋ kemeŋ saa qemambaajoŋ anoto, Jiisasnoŋ gaoŋ ero.  
\v 25 Gaoŋ ero gowokouruta yoŋonoŋ kema mindiiŋ ijogi, “Hei Poŋ, mono ilaaŋ nonomba. Nono aŋgonoŋ tiwilaawombaajoŋ anjoŋ.”   
\p
\v 26 Kaeŋ ijogi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Oo oŋo momalaarigia melaada, mono naambaajoŋ toroko momo eja kolooju?” Kaeŋ iŋijoŋ waama musu ano siri jeŋ kotoŋ orono sirinoŋ goroŋ qeŋ ero.   
\p
\v 27 Kaeŋ kolooro awawaliŋ qisiŋ aoŋ jegi, “Yei, maŋgaa siita! Eja koi naa ejaga laligoja? Iinoŋ musu ano kowe jeŋ kotoŋ orono jeta teŋ konjao.” Kiaŋ.   
\s1 Omenoŋ bao uugianoŋ kemegi ejanoŋ qeaŋgori.  
\r Maak 5.1-20; Luuk 8.26-39  
\p
\v 28 Kaeŋ kolooro apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ Gadara yoŋoo gomanoŋ keuro. Iikanoŋ keuma eja omegarawo woi yoronoŋ qasirinoŋga kaŋ Jiisas mokoloori. Yoronoŋ iriŋsoŋsooŋ eja uugeregarawo koloori kuuyanoŋ kana iikanoŋ kembombaajoŋ amamaagi.  
\v 29 Yoronoŋ Jiisas mokolooŋ silama kokaeŋ qama gigilaari, “Ae! Gii Anutuwaa Meria koloojaŋ. Gii mono nomaeŋ ama nonomambaajoŋ kajaŋ? Siimbobolo momo kambaŋanoŋ mende kaŋ kuuro waladeeŋ ii geriawo ama nonomambaajoŋ koi kajaŋ me?”   
\p
\v 30 Iikanondeeŋ koriganoŋ qaagoto, kosogianoŋ kanoŋ bao tuuŋ somata moŋ gbojoja uutanoŋ kuluuma laligogi.  
\v 31 Kawaajoŋ ome yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ Jiisas welema mugi, “Giinoŋ nono konjoma nonombagati eeŋ, mono wasiŋ nonona saanoŋ bao tuuŋ yoŋoo uugianoŋ kemeboŋa.”   
\p
\v 32 Welema mugi Jiisasnoŋ “Mono kema kemebu,” jeŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono iikanondeeŋ eja uugaranoŋga kouma kema bao uugianoŋ kemegi. Kemegi bao tuuŋ jumuŋa yoŋonoŋ mono luguŋ newonewoyanoŋ (siasiayanoŋ) kema jororoŋgoŋ apu aŋgonoŋ kemeŋ nemotoŋ komudaborogi.   
\p
\v 33 Komudaborogi bao galeŋ yoŋonoŋ koko koma unjurama taonoŋ kema qaa bujugia kuuya jegi. Eja omegarawo yoroonoŋ iwoi kolooroti, iikawaa bujuya kaaŋagadeeŋ iŋijogi.  
\v 34 Iŋijogi moma taoŋ ejemba jaasooŋgo yoŋonoŋ mesaoŋ Jiisas mokolooŋ iibombaajoŋ kagi. Kaŋ iima Jiisasnoŋ yoŋoo mindimindiri sopa gomaŋ mesaoŋ kembaatiwaajoŋ welema mugi. Kiaŋ.   
\c 9  
\s1 Jiisasnoŋ eja sele bakaya koomuya meagoro.  
\r Maak 2.1-12; Luuk 5.17-26  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ waŋgo uutanoŋ uma mombo apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keuma iyaŋaa taonoŋ keno.  
\v 2 Kambaŋ kanoŋ eja tosianoŋ alagia sele bakaya koomuya tambomaeenoŋ eroti, ii demberunoŋ ama aŋgoŋ kagi. Kaeŋ kaŋ Anutu moma laariŋ mugiti, Jiisasnoŋ iyoŋoo tanigia iiro sokono ji eja ii kokaeŋ ijoro, “Merana, niinoŋ goo siŋgisoŋgoga mesaojeŋ. Kawaajoŋ mono kotiiŋ qaqabuŋabuŋagawo satiiŋ laligowa.”   
\p
\v 3 Kaeŋ ijoro Kana qaawaa boi tosianoŋ nama uugianoŋ kokaeŋ romoŋgogi, “Eja koi kanoŋ mono Anutu mepaqepae ama muja.”   
\p
\v 4 Kaeŋ romoŋgogito, Jiisasnoŋ roromoŋgogia ii moma kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono naambaajoŋ qaa bologa uugianoŋ romoŋgoju?  
\v 5 Niinoŋ ‘Siŋgisoŋgoga mesaojeŋ,’ jejeŋi, qaa ii mono afaaŋagadeeŋ jejetaga. Moŋnoŋ kaeŋ jero tosianoŋ qaa iikawaa hoŋa mende iibu. Kawaajoŋ qaa ii afaaŋaa so. Niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ ijomambaajoŋ mojeŋ, ‘Mono waama kemba.’ Qaa ii lombotawo jejetaga kolooja. Kaeŋ jewe hoŋa koloowaa me qaagoti, ii mono asuganoŋ asugiro iibu.   
\p
\v 6 Mobu, balonoŋ siŋgisoŋgo mesamesaowaa ku-usuŋa ii Siwe gomambaa Eja hoŋaajoŋ eji, oŋo iikawaa kaniaajoŋ umbuqumbuyaŋ laligowubo. Kawaajoŋ qaa lombotawo ii eja koi ijowe hoŋa iibu.” Kaeŋ jeŋ eja sele bakaya koomuyaa jaayanoŋ iima ijoro, “Gii mono waama tambomaeega meŋ miriganoŋ kemba. Qaa biŋawo ii hoŋawo koloowaati eeŋ, qaa afaaŋa ii mono kaaŋagadeeŋ nomaembaajoŋ omaya koloonaga?”   
\p
\v 7 Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ waama mirianoŋ keno.  
\v 8 Kaeŋ kolooro ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima waliŋgoŋ Anutu mepeseeŋ mugi. Baloŋ ejawaajoŋ ku-usuŋ kaaŋa murotiwaajoŋ Anutu mepeseegi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Matyuu (Liwai) oono.  
\r Maak 2.13-17; Luuk 5.27-32  
\p
\v 9 Jiisasnoŋ iikanondeeŋ kema takis ofis uugumambaajoŋ ano iikanoŋ eja qata Matyuu raro iima ijoro, “Gii mono noo gemananoŋ kawa.” Kaeŋ ijoro waama takis gawoŋ mesaoŋ Jiisaswaa gematanoŋ keno.   
\p
\v 10 \x * \xo 9.10 \xt Luuk 15.1-2\x*Kema Matyuuwaa mirinoŋ kema nene neŋ ragiti, kambaŋ iikanoŋ takis meme eja tiliqiligiawo ano siŋgisoŋgo eja mamaganoŋ kaŋ Jiisas ano iwaa gowokouruta yoŋowo rama nene motooŋ negi.  
\v 11 Kaeŋ negi Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ ii iima Jiisaswaa gowokouruta kokaeŋ jeŋ oŋoŋgi, “Ae! Oŋoo boigianoŋ mono naambaajoŋ takis meme tiliqiligiawo ano siŋgisoŋgo ejemba yoŋowo rama nene neja? Ii mende sokonja.”   
\p
\v 12 Kaeŋ jeŋ oŋoŋgi Jiisasnoŋ kitia kokaeŋ iŋijoro, “Ejemba jigia qaa yoŋonoŋ doktawaa siiŋ mende amakejuto, ji ejembanoŋ mono doktawaanoŋ kemakeju.  
\v 13 \x * \xo 9.13 \xt Mat 12.7; Hoos 6.6\x*Niinoŋ siŋgisoŋgo ejemba oŋoomambaajoŋ kaŋ laligojento, ejemba iyaŋgiaajoŋ mogi solaŋa koloojuti, ii qaago. Kawaajoŋ qaa kokawaa kania mono kema kuma aoŋ mobu, ‘Niinoŋ siimoloŋ oowombaajoŋ qaagoto, kiaŋkomuŋ aowombaa siiŋa mojeŋ.” ’ Kiaŋ.   
\s1 Nene siŋgi laaligowaa qaaya  
\r Maak 2.18-22; Luuk 5.33-39  
\p
\v 14 Kambaŋ kanoŋ Jon Oomulu ejawaa gowokouruta yoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisigi, “Nononoŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Anutuwaajoŋ nene siŋgi mamaga laligoŋkejoŋ. Geeŋgaa gowokouruganoŋ mono naambaajoŋ nene siŋgi mende laligoju?”   
\p
\v 15 Kaeŋ qisigi kokaeŋ meleeno, “Oŋanoŋ, nono naa kambanoŋ nene siŋgi laligoŋkejoŋ? Emba meme kambaŋanoŋ ejawaa gemakootaŋurutanoŋ gereya aŋgi embawaa sakitiurutanoŋ iwoi ii togoŋkeju me qaago? Niinoŋ neenaa gowokouruna yoŋoo eja buŋagia kolooŋ yoŋoo batugianoŋ ainjoloŋ ramakejeŋ. Rabe yoŋonoŋ kawaajoŋ ainjoloŋ aisooŋ rama nene siŋgi laligowombaajoŋ amamaaŋkeju. Amamaaŋkejuto, Anutunoŋ laaligona nuano komuwe yoŋonoŋ mono kambaŋ iikanoŋ saanoŋ nene siŋgi laligoŋkebuya.   
\p
\v 16 (Oŋo laaligo walaga ano korisoro Buŋa gbilia ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawuya. Kawaa qaa gemata ii kokaeŋ iŋijomaŋa:) Moumou walaga jurano moŋnoŋ opo gbilia mende sooŋgbaŋa motoŋ iikanoŋ opo jakaŋa mende ama uumbinaaŋkeja. Opo jakaŋa gbilia kaaŋanoŋ mono waziiŋ moumou walaga hororo mombo riiro ootanoŋ somariiŋ boliqoliwabo.   
\p
\v 17 Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ wain apu gbilia ii bokoŋ me taru walaga lama selianoŋ memeta kanoŋ mende kosoro kemeŋkeja. Kaeŋ anagati eeŋ, wain apu gbilianoŋ mono somariiŋ taru qenjumenjurama molaaro namonoŋ kamaaŋ sooro taruyanoŋ kileqileewubo. Kawaajoŋ wain apu gbilia ii taru gbilianondeeŋ molaaniŋ kemero sokombaa. Kaeŋ aniŋ yoronoŋ awaa koloowao. (Kaaŋiadeeŋ apu awaa ii konoŋ qamoganoŋ mende kosoŋkejoŋ. Kaeŋ kosowonagati eeŋ, iikanoŋ mono juma siisororo kamaaro neŋ ji niniwabo. Kaeŋ koloowabotiwaajoŋ apu awaa ii konoŋ awaanoŋ kosoŋkejoŋ. Oŋo kaaŋiadeeŋ laaligo walaga ano Oligaa Buŋa gbilia ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawuya.) Kiaŋ.”   
\s1 Jairusnoŋ borataajoŋ Jiisas qama kooliro.  
\r Maak 5.21-43; Luuk 8.40-56  
\p
\v 18 Jiisasnoŋ qaa ii iŋijoro qaa galeŋ moŋnoŋ kouma Jiisaswaa batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma kokaeŋ qama kooliŋ muro, “Noo borana keteda koi komujato, mono kaŋ boroganoŋ selianoŋ oosirina gbiliŋ toroqeŋ laligowa.”  
\v 19 Qama kooliŋ muro waama gowokouruta yoŋowo ii otaaŋ keŋgi.   
\s1 Emba jiawonoŋ Jiisaswaa malekuya oosiriro.  
\p
\v 20 Keŋgi kambaŋ iikanoŋ batugianoŋ emba moŋ laligoro. Iinoŋ koiŋsa gbani 12:waa so iima ji kiro laligoro. Emba iikanoŋ Jiisaswaa gematanoŋ kaŋ malekuyaa kiti susuya oosiriro.  
\v 21 Ii oosiriŋ iyaŋaajoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ ii oosirimambaajoŋ moma bimooŋ malekuyanondeeŋ boroŋa moŋ oosiriwenagati eeŋ, mono saanoŋ qeaŋgomaŋa.”   
\p
\v 22 Kaeŋ jeŋ oosiriro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ eleema ii iima kokaeŋ ijoro, “Borana, momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Mono kotiiŋ qaqabuŋabuŋagawo satiiŋ laligowa.” Kaeŋ ijoro moma aua iikanondeeŋ qeaŋgoro.   
\s1 Jiisasnoŋ Jairuswaa borata meŋ gbiliro.  
\p
\v 23 Toroqeŋ keŋgi Jiisasnoŋ qaa galembaa mirinoŋ uma ejemba jiŋgeŋ qama awelo uugiti ano ejemba tuuŋ guju giligiti, ii iŋiima kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono,  
\v 24 “Mono seleeŋgeŋ kembu. Emba melaanoŋ mende komujaato, gaoŋga eja.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono mogi jonoŋsisi kaaŋa kolooro jomoma mugi.   
\p
\v 25 Jomoma mugito, ejemba tuuŋ somata ii iŋijoro seleeŋgeŋ keŋgi emba melaa iikawaa ee miri uutanoŋ uma borianoŋ mero waaro.  
\v 26 Waaro iikawaa buju qaayanoŋ seiŋ mindimindiri sopa gomaŋ ii kuuya sokoma keno. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jaagoo eja woi meŋ qeaŋgoŋ orono.  
\p
\v 27 Jiisasnoŋ gomaŋ baloŋ ii mesaoŋ kemambaajoŋ keno eja jaagoo woiyanoŋ otaaŋ gematanoŋ kaŋ kokaeŋ qari, “Deiwidwaa gbilia, gii mono kiaŋkomuŋ noromba.”   
\p
\v 28 Kaeŋ qari miri mombaa uutanoŋ uro jaagoo eja yoronoŋ Jiisaswaanoŋ kari kokaeŋ qisiŋ orono, “Jaagara meŋ toomambaa ku-usuŋa noonoŋ eji, ii moma laarijao me qaago?” Qisiŋ orono kokaeŋ meleema muri, “Poŋnara, ii saanoŋ moma laarijo.”  
\v 29 Kaeŋ meleema muri jaa dawogaranoŋ oosiriŋ irijoro, “Momalaarigaraa so mono koloowa.”   
\p
\v 30 Kaeŋ irijoro jaagaranoŋ tooro. Kaeŋ kolooro galeŋ meme qaa kotakota oroma kokaeŋ irijoro, “Mobao, kokawaa bujuya ii mono moŋ mende jeri mobu.”  
\v 31 Kaeŋ irijoroto, yoronoŋ mesaoŋ kema iikawaa bujuya jeŋ seiri mindimindiri sopa gomaŋ ii kuuya sokoma keno. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja qaamuuŋ moŋ meŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 32 Jaagara tooro keni qaamuuŋ eja moŋ ii wama Jiisaswaanoŋ kagi.  
\v 33 Kagi Jiisasnoŋ omeya konjono eja qaamuuŋ iinoŋ qaa jero ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima waliŋgoŋ jegi, “Tani koi kaaŋa ii Israel uutanoŋ wala eeŋanoŋ kambaŋ moŋgeŋ mende iiniŋ. Qaago. Keteda koi jaa morotaga iijoŋ.”   
\p
\v 34 \x * \xo 9.34 \xt Mat 10.25; 12.24; Maak 3.22; Luuk 11.15\x*Kaeŋ jegito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ jegi, “Iinoŋ mono omejiilaŋ yoŋoo poŋgiaa esuŋanoŋ ome oŋotaaŋkeja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ kanageso yoŋoojoŋ wosoya moro.  
\p
\v 35 \x * \xo 9.35 \xt Mat 4.23; Maak 1.39; Luuk 4.44\x*Jiisasnoŋ kema gomaŋ ano taoŋ so liligoŋ ejemba qamakooli mirigianoŋ kuma oŋoma bentotombaa Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ iikanoŋ uugia kuuŋ ji wiji ano jepajerepa kania kania meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligoro.  
\v 36 \x * \xo 9.36 \xt Jaŋ 27.17; 1 Kiŋ 22.17; 2 Hist 18.16; Eze 34.5; Maak 6.34\x*Kaeŋ laligoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa iŋiiro lama galeŋgia qaa taniŋaeŋ deeŋqeema iliŋwaliŋ qeŋ qeqelala laligogi yoŋoojoŋ wosoya moro.   
\p
\v 37 \x * \xo 9.37 \xt Luuk 10.2\x*Kaeŋ iŋiima gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Anutuwaa gawonoŋ nene hoŋa mamaga osasaaŋ momogoŋ ejato, ii meŋ kululuuyaa gawoŋ meme ejembanoŋ mono afaaŋgia laligoju.  
\v 38 Kawaajoŋ nene hoŋa masuqeqetaa Poŋanoŋ gawoŋ meme ejemba wasiŋ oŋombaatiwaajoŋ mono qama kooliŋ laligowu. Qama kooliŋ mugi gawoŋ ejemba asugiŋ hoŋa ii meŋ kululuuwu.” Kiaŋ.   
\c 10  
\s1 Aposol 12 yoŋoo qagia  
\r Maak 3.13-19; Luuk 6.12-16  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 oŋoono iwaanoŋ kagi omejiilaŋ konjoma oŋombutiwaa ku-usuŋa oŋono. Kaaŋagadeeŋ ji wiji qenjeŋmanjeŋ kania kania meŋ qeaŋgowutiwaa ku-usuŋa oŋono.  
\v 2 Wasiwasi eja aposol 12 yoŋoo qagia ii kokaeŋ: Mutuya ii Saimon, qata moŋ Piito qagi ano iwaa koga Andruu. Kawaa gematanoŋ Jeims ano koga Jon, maŋgara qata Zebedi.   
\p
\v 3 Filip ano Bartolomyuu, Tomas ano Matyuu takis meme eja, Jeims Alfiuswaa meria ano Lebeus qata moŋ Tadius,  
\v 4 Saimon Zelot-politik ejaga\f + \fr 10.4 \ft Nesenel paati Zelot yoŋonoŋ Room gawman tuarenjeŋ ama iyaŋgiaa nanaŋ mewombaajoŋ tompe meŋ laligogi.\f* ano Juudas Iskariot. Kariot eja kanoŋ kanageŋ Jiisas memelolo meŋ muro.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 wasiŋ oŋono.  
\r Maak 6.7-13; Luuk 9.1-6  
\p
\v 5 Jiisasnoŋ eja 12 ii wasiŋ oŋoma kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma iŋijoro, “Oŋo waba kantriwaa ejemba yoŋoonoŋ mende kembu. Kaaŋagadeeŋ Samaria prowins yoŋoo taoŋgia moŋnoŋ mende kembu.  
\v 6 Iikanoŋ mende kembuto, Israel kanagesowaa lama soogiti, mono iyoŋoonoŋ kembu. Ii gawoŋgia mutuya.  
\v 7 \x * \xo 10.7 \xt Luuk 10.4-12\x*Daeŋ daeŋ kembuti, iikanoŋ mono Buŋa qaa kokaeŋ iŋijoŋ jeŋ asariwu, ‘Siwewaa bentotonoŋ mono kosere kaja. Mono iikawaa uutanoŋ keubu.’   
\p
\v 8 “Ejemba jigiawo mono meŋ qeaŋgoŋ oŋoma koomuya ii meŋ gbiliŋ oŋoma laligowu. Ejemba manimbagiawo ii mono meŋ solaŋaniŋ oŋoma omejiilaŋ ii konjoma oŋoma laligowu. Anutunoŋ iwoi kaleŋ oŋonoti, ii mono toroqeŋ kaleŋ oŋoma laligowu.   
\p
\v 9 “Kana kembutiwaajoŋ soojaakota goul me silwa me aeŋ kopanoŋ memeta ii mono irimuŋ kasagianoŋ mende somoŋgowu.  
\v 10 \x * \xo 10.10 \xt 1 Kor 9.14; 1 Tim 5.18\x*Ejembanoŋ gawoŋ meme ejemba oŋoo laaligogia naŋgowutiwaa so kolooju. Kawaajoŋ kana kembuti, iwoi koi mende meŋ kembu: geso mende, maleku samoŋa mendeto, motooŋgo mewu, kana esu mende ano taa gbaru mende mewu.   
\p
\v 11 “Kema taoŋ me gomaŋ dakanoŋ keubuti, iikanoŋ mono moronoŋ eja geria qabuŋayawo kolooji, iikawaajoŋ qisigi miri oŋombuti, mono iikanondeeŋ laligoŋ gawoŋ meŋ taoŋ ii mesaoŋ kana kembu.  
\v 12 Miri moŋnoŋ uma luaenoŋ yoŋowo ewaatiwaa jewu.  
\v 13 Kaeŋ jegi luaegia aŋgoŋ kombutiwaa so koloojuti eeŋ, luaegianoŋ mono iyoŋoo qagianoŋ ubaato, ii aŋgoŋ kombutiwaa so mende koloojuti eeŋ, luaegianoŋ mono eleema oŋoaŋgiaanoŋ kawaa.   
\p
\v 14 \x * \xo 10.14 \xt Apo 13.51\x*“Kema laligoŋ miri moŋnoŋ keugi mende koma horoŋ oŋoma qaagia mende mogi telambelaŋgia mono kokaeŋ jeŋ qendeema oŋombu, ‘Nono oŋoo gomanoŋ kaniŋ sububuŋ kana tambonananoŋ mokotaaji, ii mono riiŋ konjoratiniŋ oŋoaŋgiaanoŋ eleema kemebaa.’ Kaeŋ jeŋ saanoŋ gomaŋ me taoŋ ii mesaoŋ toroqeŋ kembu.  
\v 15 \x * \xo 10.15 \xt Mat 11.24; Jen 19.24-28\x*Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ kambaŋ somatanoŋ qemasologeŋgiaa iroŋa meleeno taoŋ iikawaa qaganoŋ ubaati, so iikanoŋ mono Sodom ano Gomora gomaŋ yoŋoo so uuguŋ toroqeŋ oŋombaa. (Sodom Gomora yoŋonoŋ bologa kanjaŋawo meŋ uugia mende meleeŋgi Anutunoŋ gerenoŋ kondeema oŋooro.) Kiaŋ.   
\s1 Kema gawoŋ megi sisiwerowero koloowaa.  
\r Maak 13.9-13; Luuk 21.12-17  
\p
\v 16 \x * \xo 10.16 \xt Luuk 10.3\x*“Mobu, lama yoŋonoŋ duuyaa kasu kawalia yoŋoo batugianoŋ kemegi luguŋ iŋiwubo, niinoŋ oŋo iikawaa tani kaaŋa wasiŋ oŋombe kembu. Kawaajoŋ mono mokoleŋ\f + \fr 10.16 \ft Mokoleŋ ano raskol yoŋonoŋ asuganoŋ manja qegi uulaŋawo mokolooŋ somoŋgoŋ oŋombuyaga. Iikawaa so bimoowabotiwaajoŋ gowoko nononoŋ maslim, komyunist ano tosaaŋa yoŋoo batugianoŋ qanana misinari ii asuganoŋ mende jeŋkejoŋ. Momakooto ii awaa.\f* kaaŋa momakooto qaganoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligoŋ kewo kaaŋa ejemba bonjoŋa koposowaa qaagia qaa laligowu.  
\v 17 \x * \xo 10.17 \xt Maak 13.9-11; Luuk 12.11-12; 21.12-15\x*Ejembanoŋ oŋo horoŋ qaa jakegianoŋ ama oŋoma qamakooli mirigianoŋ qaa gawoŋgia meŋ ooli waayawonoŋ oŋootiwuya. Kawaajoŋ ejemba kaaŋa yoŋoojoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 18 “Tosianoŋ noojoŋa ama uŋuaŋgi kantria kantria yoŋoo eja poŋ ano gawana yoŋoo jaasewaŋgianoŋ nambuya. Kaeŋ nama noo kaniana naŋgoŋ jegi eja geria ii ano waba kantri kanageso yoŋonoŋ ii mobuya.  
\v 19 Ii mobuto, qaa jakeyanoŋ ama oŋoŋgi nambuti, kambaŋ kanoŋ naa qaaga nomaeŋ jewonaga, iikawaa majakaka mende mobu. Qaa jewuyati, ii Uŋa Toroyanoŋ aua iikanondeeŋ oŋombaa.  
\v 20 Oŋoaŋgiaa uugiaajoŋga qaa mende jewuyato, Amagiaa Uŋa Toroyanoŋ mono uugia sololooro qaa jewuya.   
\p
\v 21 \x * \xo 10.21 \xt Maak 13.12; Luuk 21.16\x*“Uumeleembaa gadokopa moŋnoŋ daremuŋanoŋ uuta meleenotiwaajoŋ ama ii memelolo mero qaa jakeyanoŋ aŋgi qegi komuwaa. Kaaŋagadeeŋ maŋ moŋnoŋ meraborata memelolo mero komuwaa ano merabora yoŋonoŋ nemuŋmaŋurugia qetama oŋoma jegi uŋugi komuwuya.  
\v 22 \x * \xo 10.22 \xt Mat 24.9, 13; Maak 13.13; Luuk 21.17\x*Noo qanaajoŋ ama kantria kantria yoŋonoŋ kuuya kazi ama oŋoŋgi laligowuto, moŋnoŋ kaparaŋ koma kambaŋ tegowaatiwaa so kotiiŋ boŋ qeŋ nambaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ aowaa.   
\p
\v 23 “Taoŋ moŋnoŋ sisiwerowero ama oŋombuti, ii mono kok koma taoŋ moŋgeŋ kembu. Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo Israel taoŋa taoŋa mende liligodaborogi Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ eleema kawaa.  
\v 24 \x * \xo 10.24 \xt Luuk 6.40; Jon 13.16; 15.20\x*Gowoko moŋnoŋ boiya uuguŋ momoyawo mende kolooja ano weleŋqeqe moŋnoŋ somataya uuguŋ gawombaa momo mende meŋ laligoja.   
\p
\v 25 \x * \xo 10.25 \xt Mat 9.34; 12.24; Maak 3.22; Luuk 11.15\x*“Gowokonoŋ boiya kaaŋa momoyawo kolooro sokombaa ano weleŋqeqenoŋ somataya kaaŋa gawombaa momo meŋ laligoro sokombaa. Miri uuta mombaa eja jeŋ boliŋ qata Iimolaŋ\f + \fr 10.25 \ft Juuda yoŋoonoŋ Iimolaŋ qata Beelzebul. Ii omejiilaŋ yoŋoo somatagia. Matyuu 9.34 kanoŋ Jiisaswaajoŋ qa bologa ii qagi. Iikawaa so Jiisaswaa alauruta ananaajoŋ qa bologa kania kania qamakebu.\f* qajuti eeŋ, iwaa embameraaŋuruta yoŋoo qagia mono afaaŋagadeeŋ iikaaŋ qamakebuya. Kiaŋ.   
\s1 Qaagiaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu.  
\r Luuk 12.2-7  
\p
\v 26 \x * \xo 10.26 \xt Maak 4.22; Luuk 8.17\x*“Ejembanoŋ iwoi unuŋ megi eji, ii kuuya mono kotuŋgi asuganoŋ koloowaa. Kaaŋiadeeŋ qaa aasaŋgoya eji, ii kuuya mono iŋisaaŋgi moma kotowuya. Kawaajoŋ ejemba yoŋoojoŋ toroko mende moma laligowu.  
\v 27 Niinoŋ qaa paŋgamanoŋ oloŋ jemaŋati, ii mono asasaganoŋ jewu. Qaa saŋe aŋgi gejagianoŋ kemero mobuti, ii mono sombenoŋ asuganoŋ jewu. Kawaajoŋ mono qaagiaajoŋ galeŋ meŋ laligowu.   
\s1 Morowaajoŋ toroko moniŋ sokombaa.  
\p
\v 28 “Tosianoŋ selegia qeŋ komuwuyagato, uŋagia qeŋ komuwombaajoŋ amamaawuyati, iyoŋoojoŋ toroko mende moma laligowu. Ii qaagoto, iwoi jegeŋa koi: Moŋnoŋ ku-usuŋ meŋ uŋa ano sele kaaŋgadeeŋ tiwilaaŋ orono gere sianoŋ kemebaoti, iwaajoŋ mono toroko moma laligowu.  
\v 29 Tosianoŋ arioŋ (me wilisi) woi moneŋ kota motooŋgodanoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ amakejuto, iridogi Maŋgianoŋ ‘Ooŋ!’ mende jero iyoroonoŋga motooŋgonoŋ balonoŋ mende kamaawaa.   
\p
\v 30 “Anutunoŋ kalaŋ koma oŋoma waŋ jugia kuuya kaaŋagadeeŋ weeŋgodaboroŋ jaŋgogia moja.  
\v 31 Ejemba oŋoo sewaŋgia ii arioŋ wilisi mamaga uŋuuguŋ uuta kolooja. Kawaajoŋ mono toroko mende moma laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Kraist jokoloowu me qakoombu?  
\r Luuk 12.8-9  
\p
\v 32 “Kaeŋ kolooro moŋnoŋ nii ejemba jaagianoŋ jokolooŋ nombaati, niinoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii Maŋna Siwe gomanoŋ laligojiwaa jaanoŋ jokoloomaŋa.  
\v 33 \x * \xo 10.33 \xt 2 Tim 2.12\x*Kaento, moŋnoŋ nii ejemba jaagianoŋ qakooma nombaati, niinoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii Maŋna Siwe gomanoŋ laligojiwaa jaanoŋ qakoomaŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaajoŋ luae qaagoto, kazi koloowaa.  
\r Luuk 12.51-53; Luuk 14.26-27  
\p
\v 34 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kokaeŋ mende romoŋgowu: Jiisasnoŋ luae qemambaajoŋ ama namonoŋ kamaaro. Niinoŋ luae qemambaajoŋ qaagoto, noojoŋ ama juma deeŋgi manjawaa soo somatanoŋ aowuya.   
\p
\v 35 \x * \xo 10.35 \xt Mai 7.6\x*“Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Noo Buŋa qaananoŋ ejemba uugia kuuro meleeŋgitiwaajoŋ ama kokaeŋ koloowaa: ‘Maŋ mera yoronoŋ juma kerekere ani nemuŋ bora yoronoŋ riitama aori eŋaronoŋ eŋaroya qetama aoŋ deembaota.  
\v 36 Ejemba iyaŋgiaa sumaŋurugianoŋ mono kereurugia koloowuya.’   
\p
\v 37 “Moŋnoŋ nii gogoraageŋ ama noma nemuŋa me maŋa jegeŋa ama jopagowaati, ii noonoŋ mende sokombaa. Moŋnoŋ nii gogoraageŋ ama noma meria me borata jegeŋa ama jopagowaati, ii noonoŋ mende sokombaa.  
\v 38 \x * \xo 10.38 \xt Mat 16.24; Maak 8.34; Luuk 9.23\x*Sisigia megi moŋnoŋ nii notaaŋ siimbobolo moma maripoonoŋ komumambaajoŋ mende jojoriwaati, ii noonoŋ mende sokombaa.   
\p
\v 39 \x * \xo 10.39 \xt Mat 16.25; Maak 8.35; Luuk 9.24; 17.33; Jon 12.25\x*“Moŋnoŋ iyaŋaa laaligo siiseweweya qaa ii mokoloowaati, iwaa laaligoyanoŋ mono soowaa. Moŋnoŋ noojoŋ ama laaligoya qeleeno soowaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋ laaligo mokoloowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ gawoŋgiaa tawaya oŋombaa.  
\r Maak 9.41  
\p
\v 40 \x * \xo 10.40 \xt Maak 9.37; Luuk 9.48; 10.16; Jon 13.20\x*Jiisasnoŋ jero, “Moŋnoŋ oŋo mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ koma oŋombaati, iinoŋ mono nii koma horoŋ nombaa. Moŋnoŋ nii koma horoŋ nombaati, iinoŋ wasiŋ nonoti, mono ii mirianoŋ koma horoŋ mubaa.  
\v 41 Moŋnoŋ gejatootoo ejemba moŋ gejatootoo gawoŋaajoŋ ama mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono gejatootoo ejembawaa tawaya buŋa qeŋ aowaa. Moŋnoŋ ejemba solaŋa moŋ solaŋa koloojiwaajoŋ ama mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono ejemba solaŋaa tawaya buŋa qeŋ aowaa.   
\p
\v 42 “Moŋnoŋ merabora koi yoŋoonoŋga mombaajoŋ noo gowokona koloojiwaajoŋ ama apu saŋgoŋa qambiawo newaatiwaajoŋ mubaati, Anutunoŋ mono iikawaa tawaya meleema mubaa. Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Naŋgoŋ oŋombuti, iyoŋonoŋ mono tawa mewuya.” Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Jombaanoŋ gowoko woi Jiisaswaanoŋ kari.  
\r Luuk 7.18-35  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ jeŋkooto qaaya kaaŋ gowokouruta 12 oŋono tegoro gomaŋ ii mesaoŋ toroqeŋ Galili prowinswaa taoŋ tosianoŋ kema Buŋa qaa kuma oŋoma iikanoŋ uugia kuuŋ laligoro.   
\p
\v 2 Kambaŋ kanoŋ Jon Oomulu ejanoŋ kapuare mirinoŋ rama Kraistnoŋ gawoŋ kaeŋ meroti, ii moma gowokowoita woi wasiŋ orono Jiisaswaanoŋ keni.  
\v 3 Kokaeŋ qisiŋ mubaotiwaajoŋ wasiŋ orono kema jeri, “Meŋqeeaŋgo eja kawaatiwaajoŋ mamboniŋ giinoŋ ii koloojaŋ me eja moŋ kanageŋ kawaatiwaajoŋ mambomboŋa?”   
\p
\v 4 Kaeŋ qisiŋ muri kokaeŋ meleeno, “Iwoi iima mojaoti, iikawaa sunduya mono kema Jon kokaeŋ ijori moba:  
\v 5 \x * \xo 11.5 \xt Ais 35.5-6; 61.1\x*Jaagoo yoŋonoŋ jaagia uuŋ iigi meendaŋgoya yoŋonoŋ kana kema kagi manimbagiawo yoŋonoŋ solaŋanigi gejaduu yoŋonoŋ qaa mogi koomugiti yoŋonoŋ gbiliŋ waagi kamaaŋqeqeta yoŋoojoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariwe momakeju.  
\v 6 Kaeŋ kolooro iigi mombaa uutanoŋ mende boliro gema nuwaati, iinoŋ mono simbawoŋawo kolooja.”   
\p
\v 7 Kaeŋ meleeno Jombaa gowoko yoronoŋ keni Jiisasnoŋ kanaiŋ Jombaa kania ejemba tuuŋ yoŋoojoŋ kokaeŋ jeŋ asariro, “Oŋo baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ naama iibombaajoŋ keŋgi? Haamonoŋ bowo utugoŋ metano waŋsaŋ-waŋsaŋ amakeji, oŋo eja iikaaŋa kaya iibombaajoŋ keŋgi me?  
\v 8 Me naa iwoiga iibombaajoŋ keŋgi? Eja malekuya akadamuyawo mouma laligoroti, ii iibombaajoŋ me? Mobu, ejemba malekugia iimasiiŋsiiŋawo moumakejuti, iyoŋonoŋ mono kiŋ yoŋoo jiŋkaroŋ mirigianoŋ laligoju. Ii baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ qaago.   
\p
\v 9 “Me naa iwoiga iibombaajoŋ keŋgi? Gejatootoo eja moŋ iibombaajoŋ me? Oŋanoŋ, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Eja iigiti, iinoŋ mono gejatootoo ejemba tosaaŋa uŋuuguŋ qaita moŋ kolooja.  
\v 10 \x * \xo 11.10 \xt Mal 3.1\x*Iwaa kania ii wala eeŋanondeeŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Moba, niinoŋ qelena gajoba moŋ wasiwe waladeeŋ kema ejemba uugia mindiŋgoŋ goo kana meleuro giinoŋ mono iwaa gematanoŋ namonoŋ emu kemebaga.’   
\p
\v 11 “Qaa kaeŋ ejato, niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Embanoŋga merabora koloogiti, kuuya iyoŋoo batugianoŋ Jonoŋ mono kuuya uŋuuguŋ qabuŋayawo nanja. Nanjato, Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ keuma Anutuwaa qabuŋaya mokolooŋkejuti, iyoŋoo batugianoŋ kamaaŋqeqeta konoga iinoŋ mono Jon uuguja.   
\p
\v 12 \x * \xo 11.12 \xt Luuk 16.16\x*“Jon Oomulu ejanoŋ Buŋa qaa jero kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ Siwewaa bentotoŋa geriawo tuarenjeŋ ama manja qeŋkejuto, kileŋ uulaŋawo kema somariiŋkeja. Manja geregiawo qeŋkejuti, iyoŋonoŋ mono bentotoŋ ii iyaŋgiaajoŋ horoŋ buŋa qeŋ aoŋkeju.  
\v 13 Bentotombaa kania ii Mooseswaa Kana qaanoŋ ano gejatootoo ejemba kuuya yoŋoo Buju Terenoŋ oogi weeŋgoŋ laligoŋ kouniŋ Jonoŋ kolooŋ hoŋa asuganoŋ iŋisaano.  
\v 14 \x * \xo 11.14 \xt Mal 4.5; Mat 17.10-13; Maak 9.11-13\x*Qaa koi moma aŋaliŋ aŋgoŋ kombombaajoŋ mojuti eeŋ, Elaija koloowaatiwaa so anoti, Jonoŋ mono ii kolooja.  
\v 15 Moŋnoŋ uugejiawo laligoji, iinoŋ mono qaa ii geja ama moma kotowa.   
\p
\v 16 “Ejemba kete namonoŋ laligojuti, ii mono naa iwoiwo so ama oŋombenaga? Yoŋonoŋ naamade kaaŋa kolooju. Yoŋonoŋ maaket sombenoŋ rama qaa jomo meŋ tondu qama kokaeŋ jeŋkeju,   
\q2
\v 17 ‘Nono rii gbawe meŋ awelo uuniŋ oŋo mende orogi.  
\q2 Nono jiŋgeŋ qaniŋ oŋo mende saagi.’   
\p
\v 18 “Iikawaa kania ii kokaeŋ: Jon Oomulu ejanoŋ kaŋ nene siŋgi laligoŋ wain apu mende nero iwaajoŋ jeŋkeju, ‘Ome moŋnoŋ uutanoŋ kemero laligoja.’   
\p
\v 19 “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaŋ nembanene neŋ korisoro ano iwaajoŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Mobu, iinoŋ baonoŋ newageeŋ nene qozozoŋgoŋ neŋ wain apu suulaŋ neŋ takis eja tiliqiligiawo ano bologa meme yoŋoo alagiaga laligoja.’ Anutuwaa momakooto koma gbiliŋkejuti, iyoŋoo nanamemeŋgiaa hoŋanoŋ mono momakootogianoŋ sokonji, ii qendeemakeja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ taoŋ 3 yoŋoojoŋ ‘Yei wosobiri!’ jero.  
\r Luuk 10.12-15  
\p
\v 20 Kawaa gematanoŋ Jiisasnoŋ kanaiŋ taoŋ tosaaŋa temboma oŋono. Taoŋ tosaaŋa iikanoŋ aŋgoletoya ku-usuŋawo seiseiya mero kolooroto, kileŋ uugia mende meleeŋgi. Kawaajoŋ ii temboma kokaeŋ jeŋ oŋono,  
\v 21 \x * \xo 11.21 \xt Ais 23.1-18; Eze 26.1–28.26; Joel 3.4-8; Aam 1.9-10; Zek 9.2-4\x*“Oo Korazin toya, niinoŋ oŋoojoŋ ‘Yei!’ jeŋ saajeŋ ano Betsaida toya, oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ ‘Yei!’ jeŋ saajeŋ. Niinoŋ yoŋoonoŋ kema qaana jewe sosoniro aŋgoletona ku-usuŋawo kolooroto, uugia kileŋ mende meleeŋgi. Aŋgoleto ii waba gomanoŋ Taia ano Saidon sitinoŋ koloonagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono kambaŋ koriga uugia meleembombaa kaisareya qendeema resa ano too ariŋ saabuyaga.   
\p
\v 22 “Saabuyagato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ kanageŋ Korazin ano Betsaida yoŋoo qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleeno siimbobolo mobuti, kambaŋ somata kanoŋ ii mono Taia ano Saidon iyoŋoo siimbobolo soya uuguŋ mobuya.   
\p
\v 23 \x * \xo 11.23 \xt Ais 14.13-15; Jen 19.24-28\x*“Ano Kaperneam toya, Anutunoŋ oŋo saanoŋ metaama oŋono Siwe gomanoŋ ubuyaga me qaago? Qaago totooŋ! Oŋo mono koomuwaa senjoŋ gomanoŋ kemebuya. Niinoŋ yoŋoonoŋ kema qaana jewe sosoniro aŋgoletona ku-usuŋawo mewe kolooroto, uugia kileŋ mende meleeŋgi. Aŋgoleto ii Sodom taonoŋ koloonagati eeŋ, taoŋ iikanoŋ mono kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ nanaga.   
\p
\v 24 \x * \xo 11.24 \xt Mat 10.15; Luuk 10.12\x*“Nanagato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ kanageŋ Kaperneam oŋoo qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleeno siimbobolo mobuti, kambaŋ somata kanoŋ mono Sodom yoŋonoŋ siimbobolo iikawaa soya uuguŋ mobuya.” Kiaŋ.   
\s1 Lombogiawo oŋonoŋ mono noonoŋ kaŋ haamo mewu.  
\r Luuk 10.21-22  
\p
\v 25 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Oo Amana, giinoŋ Buŋa qaaga momakooto ejemba momo somata megiti, iyoŋoonoŋ mesaŋgonato, ejemba iyaŋgiaajoŋ moma kamaaŋ merabora kaaŋa poumapou laligojuti, ii mono iyoŋoonoŋ iŋisaana moma asariju. Kawaajoŋ niinoŋ Siwe namowaa Poŋa gii mepeseeŋ gonjeŋ.  
\v 26 Oo Amana, gii geeŋgo kaeŋ koloowaatiwaajoŋ mona sokono awaa kolooro.   
\p
\v 27 \x * \xo 11.27 \xt Jon 3.35; 1.18; 10.15\x*“Amananoŋ mono iwoi kuuya jeŋ kotoro noo buŋa kolooro. Amananoŋ Meriaa kania aŋodeeŋ moma yagoro moŋnoŋ ii mende moja. Kaaŋagadeeŋ Merianoŋ Amayaa kania moma yagoro moŋnoŋ ii mende moja. Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ Amanaa kania mende moma yagoro Merianondeeŋ ii moja ano ejemba meweeŋgoŋ oŋoma yoŋoojoŋ ii iŋisaambaati, iyoŋonoŋ mono Ama moma mubuya.   
\p
\v 28 “Gawoŋ meŋ uulombogiawo laligojuti, oŋo kuuya mono noonoŋ kagi uugia meŋ afaaŋgoŋ oŋombe haamo mewu.  
\v 29 \x * \xo 11.29 \xt Jer 6.16\x*Noonoŋ qaqaŋ ii mono sawiŋgianoŋ ama aŋgowu ano niinoŋ nanamemena kuma oŋombe ii mono moma sororogoŋ laligowu. Niinoŋ uuna meŋ kamaaŋ ama gumbonjonjoŋ ejaga koloojeŋiwaajoŋ mono saanoŋ uugia meŋ afaaŋgoŋ oŋombe haamo mokoloowuya.  
\v 30 Noonoŋ qaqaŋ meŋ aŋgogi sogianoŋ kolooja ano lombo oŋombe bosimbuti, iikanoŋ mono afaaŋa kolooja.” Kiaŋ.   
\c 12  
\s1 Jiisasnoŋ Sabat kendombaa Poŋa kolooja.  
\r Maak 2.23-28; Luuk 6.1-5  
\p
\v 1 \x * \xo 12.1 \xt Dut 23.25\x*Kawaa gematanoŋ Sabat kendoŋ moŋnoŋ Jiisasnoŋ wiit dumuŋ gawoŋ koria somata kotoŋ keno. Keno gowokourutanoŋ wosogia iŋiro wiit hoŋa motomotooŋ kanaiŋ borogianoŋ kuma negi.  
\v 2 Negito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ ii iima Jiisas kokaeŋ ijogi, “Moba, goo gowokouruganoŋ mono Sabat kendombaa gawoŋ meme soŋgoya uuguju?”   
\p
\v 3 \x * \xo 12.3 \xt 1 Sml 21.1-6\x*Kaeŋ ijogi kokaeŋ meleeno, “Kiŋ Deiwidnoŋ manjaqeqe ejauruta yoŋowo liligoŋ wosogia iŋiro iwoi aŋgiti, ii weeŋgogi me qaago?  
\v 4 \x * \xo 12.4 \xt Lew 24.9\x*Iinoŋ Anutuwaa opo sel jigonoŋ uma bered kowoga Anutuwaa jaasewaŋanoŋ alatanoŋ aŋgi raro esuŋanoŋ tururo qetegogiti, ii mero negi. Bered kowoga mesamesaoya ii jigo gawoŋ galeŋ yoŋonondeeŋ neŋ laligogi. Iinoŋ ano iwaa kerasuru-urutanoŋ ii newubotiwaa soŋgo eroto, ii kileŋ negi.  
\v 5 \x * \xo 12.5 \xt Jaŋ 28.9-10\x*Kaaŋiadeeŋ jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ Sabat kendonoŋ jiwowoŋ jigonoŋ nama gawoŋ meŋ gawoŋ mewutiwaa soŋgo uuguŋ kileŋ qaagiawo mende kolooŋkeju. Qaa ii Kana qaanoŋ weeŋgogi me qaago?   
\p
\v 6 “Ii weeŋgogi, kaeŋ mojento, niinoŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Koi nanji, iinoŋ mono jiwowoŋ jigo uuguŋ uuta kolooja.  
\v 7 \x * \xo 12.7 \xt Mat 9.13; Hoos 6.6\x*Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ eja, “Niinoŋ siimoloŋ oowutiwaajoŋ qaagoto, batugianoŋ kiaŋkomuŋ aowutiwaajoŋ mojeŋ.” Oŋo qaa iikawaa kania mobuyagati eeŋ, ejemba koposowaa qaanana qaa nonoo qaanana mono tondu mende jeŋ tegowuyaga.   
\p
\v 8 “Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono Sabat kendombaa Poŋa kolooja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja boria sooroŋgoya meŋ qeaŋgoro.  
\r Maak 3.1-6; Luuk 6.6-11  
\p
\v 9 Jiisasnoŋ gomaŋ ii mesaoŋ qamakooli mirigianoŋ uro.  
\v 10 Iikanoŋ eja boria soosoolia moŋ raro. Ejembanoŋ Jiisas qaa jakeyanoŋ ama mubombaajoŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Eja Sabat kendonoŋ meagoŋ Kana qaa uuguwoŋa me qaago?”   
\p
\v 11 \x * \xo 12.11 \xt Luuk 14.5\x*Qisiŋ mugi kokaeŋ meleeno, “Oŋoonoŋga moronoŋ kokaeŋ kolooja: Eja mombaanoŋ lama motooŋgonoŋ Sabat kendonoŋ roŋnoŋ kemebaati eeŋ, iinoŋ ii mende meŋ hororo koubaa?  
\v 12 Ejawaa sewaŋanoŋ mono lamawaa sewaŋa mamaga uuguji, mono ii romoŋgowu. Kawaajoŋ Sabat kendonoŋ gawoŋ awaa meŋ kaaŋanoŋ Kana qaa mende uuguwoŋa.”   
\p
\v 13 Kaeŋ meleema eja ii ijoro, “Gii mono boroga qetetereewa.” Kaeŋ ijoro qetetereero wala anoti, iikawaa so awaa kolooŋ boria alia kaaŋa kolooro.  
\v 14 Kaeŋ kolooro Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ seleeŋgeŋ kema ajoajoroo ama Jiisas nomaeŋ ama qeniŋ komuwaatiwaa qaa jeŋ moŋgaŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaa gawoŋ meme eja tak-kootoya ii kokaeŋ:  
\p
\v 15 Jiisasnoŋ qaagia ii iima kotoŋ iikanondeeŋ gomaŋ ii mesaoŋ moŋgeŋ keno. Keno mamaganoŋ iwaa gematanoŋ otaaŋ keŋgi yoŋoo batugianoŋ ji ejemba kuuya meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\v 16 Ii meŋ qeaŋgoŋ oŋoma kania asuganoŋ jewubotiwaajoŋ kotakota qotogoŋ oŋono.  
\v 17 Kaeŋ kolooro Anutunoŋ gejatootoo eja Aisaia sololooro qaa moŋ jeroti, iikanoŋ mono hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ jerota eja,   
\q2
\v 18 \x * \xo 12.18 \xt Ais 42.1-4\x*“Iibu, koi mono noo gawoŋ ejana kolooro ii meweeŋgoŋ mube.  
\q2 Niinoŋ wombo alana iwaajoŋ mobe kerana qeaŋgoro uunanoŋ iwaajoŋ aisooŋkejeŋ.  
\q2 Niinoŋ Uŋana Toroya iwaa uuta sokombaatiwaajoŋ wasiwe kemero iinoŋ qaa dindiŋagadeeŋ jeŋ tegoŋkejeŋiwaa Buŋa qaaya iŋisaama jeŋ seiro kantria kantria yoŋoonoŋ kembaa.   
\q2
\v 19 Iinoŋ aŋgowowo mende ama qaa tokoroŋkota mende qamakebaa.  
\q2 Ejemba moŋnoŋ iwaa qa otoŋa ii rooŋqeqe kananoŋ mende mobaa.   
\q2
\v 20 Bowo ologogiti, iinoŋ ii mende qosombaa.\f + \fr 12.20 \ft Bowo ano lambewaa wik ii ejembawaajoŋ jeja. Ejembanoŋ moŋ qeŋ jaabamagege ama mugi momalaarianoŋ jaŋgoŋ qaomambaajoŋ anji, Jiisasnoŋ ii meŋ qeaŋgowaa.\f*  
\q2 Lambewaa wikyanoŋ jeŋ kotoŋ sokoya kolooro bolaŋanoŋ jeŋ bobo amakeji, iinoŋ ii mende qebugowaa.  
\q2 Gawoŋa kaeŋ meŋ ejembanoŋ qaa dindiŋa otaawutiwaajoŋ manja qeŋ laligoro qaa iikanoŋ haamo ano otokoriaŋ ambuya.   
\q2
\v 21 Kantria kantria yoŋonoŋ mono iinoŋ ilaaŋ oŋombaatiwaajoŋ mamboma joroŋqoroŋgia iwaa qatanoŋ ama laligowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ome yoŋoo esuŋgia uuguŋ qero kamaaja.  
\r Maak 3.20-30; Luuk 11.14-23  
\p
\v 22 Omenoŋ eja moŋ qaamuuŋ meŋ muro jaaya gooro moto laligoroti, ii wama Jiisaswaanoŋ kagi. Jiisasnoŋ ii meŋ qeaŋgoro omeya kouma keno neselaŋa lolooro mombo qaa jeŋ uuŋ iiro.  
\v 23 Uuŋ iiro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ ii iima aaruŋ jegi, “Eja koi kanoŋ mono Deiwidwaa gbilia kolooja me?”   
\p
\v 24 \x * \xo 12.24 \xt Mat 9.34; 10.25\x*Kaeŋ jegito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ ii moma kokaeŋ jegi, “Eja koi kanoŋ mombaa ku-usunoŋ qaagoto, omejiilaŋ yoŋoo Poŋgia Iimolaŋ iwaa esuŋnoŋ ome oŋotaaŋkeja.”   
\p
\v 25 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ uuroromoŋgogia modaboroŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kantri daeŋ yoŋoo galeŋurugianoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuti, iyoŋonoŋ mono tiwilaaŋ aogi kantrigianoŋ boliŋ saoyagadeeŋ kolooŋ qeqelalaŋ ewaa. Kaaŋagadeeŋ siti me gomaŋ mombaa kanageso yoŋonoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuti, iyoŋonoŋ mono galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia meŋ nambombaajoŋ amamaawuya.   
\p
\v 26 “Mobu, Satanoŋ mono alia Satan moŋ otaanagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuyaga. Kaeŋ kolooro galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia mewombaajoŋ amamaagi ometotoŋgianoŋ mono nomaeŋ nanaga?   
\p
\v 27 “Mobu, niinoŋ Iimolambaa esuŋnoŋ omejiilaŋ konjoma oŋombenagati eeŋ, oŋoo alaurugianoŋ mono morowaa esuŋnoŋ ii konjoma oŋombuyaga? Kawaajoŋ yoŋonoŋ mono qaagia hoŋa me qaagoti, ii gosiŋ jeŋ tegowu.\f + \fr 12.27 \ft Iyaŋgiaa sele galeŋurugianoŋ Anutuwaa qata qama kileŋ ome ii Iimolambaa esuŋnoŋ konjoma oŋoŋgi niinoŋ ii Anutuwaa ku-usunoŋ konjoma oŋomakejeŋ. Ororoŋ mende nanjoŋiwaajoŋ moronoŋ hoŋa ano moronoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya otaaŋkeja? Yoŋonoŋ me niinoŋ?\f*  
\v 28 Ii jeŋ tegowuto, Anutuwaa ku-usunoŋ noo boro susuna sololooro omejiilaŋ oŋotaaŋkejeŋi eeŋ, Anutuwaa bentotonoŋ mono oŋoonoŋ kaŋ kuuja.  
\v 29 Moŋnoŋ eja kotiga Iimolambaa kana boria waladeeŋ mende somoŋgowaati eeŋ, iinoŋ mono nomaeŋ mirianoŋ uma qeŋgama esuhinaya menaga? Waladeeŋ ii somoŋgoro rarogo mono saanoŋ mirianoŋga ilawoilaya kuuya tagoŋ meŋ kembaa. (Iikawaa so niinoŋ kaaŋagadeeŋ Satan somoŋgoŋ gematanoŋ omeya oŋotaaŋkejeŋ.)   
\p
\v 30 \x * \xo 12.30 \xt Maak 9.40\x*“Moŋnoŋ niwo mende laligoji, iinoŋ mono qetegoŋ nomakeja. Moŋnoŋ ejemba noo qanoŋ ajoroowutiwaajoŋ mende horoŋ oŋomakeji, iinoŋ mono mendeema oŋomakeja.  
\v 31 Kawaajoŋ niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Ejemba siŋgisoŋgo ama mepaqepae kuuya amakejuti, ii Anutunoŋ saanoŋ mesaoŋkejato, moŋnoŋ Uŋa Toroya mepaegowaati, iikawaa siŋgisoŋgoya Anutunoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende mesaowaa. Qaago totooŋ!   
\p
\v 32 \x * \xo 12.32 \xt Luuk 12.10\x*“Moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa mepaegoŋ qaa jewaati eeŋ, Anutunoŋ ii saanoŋ mesaowaato, moŋnoŋ Uŋa Toroya mepaegoŋ qaa iwoi jewaati, iwaa siŋgisoŋgoya ii Anutunoŋ namonoŋ laligowaatiwaa so me koomu gematanoŋ kanoŋ mende mesaowaa.   
\s1 Gerewaa kania ii hoŋa iima gosiŋ moma kotowu.  
\r Luuk 6.43-45  
\p
\v 33 \x * \xo 12.33 \xt Mat 7.20; Luuk 6.44\x*“Gerewaa kania ii hoŋa iima gosiŋ mojoŋ. Kawaajoŋ mono gere galeŋ koŋgi awaa kolooro hoŋa awaa kolooŋkebaa me gere meŋ boligi hoŋa bologa kolooŋkebaa.  
\v 34 \x * \xo 12.34 \xt Mat 3.7; 23.33; 15.18; Luuk 3.7; 6.45\x*Eja uutanoŋ iwoi saa qeŋ eji, ii mono buutanoŋ asuganoŋ jeŋkeja. Kawaajoŋ oŋoaŋgio qatowaa merauruta kolooju. Bologa kaaŋ kolooŋ mono nomaeŋ qaa awaa jewuyaga?  
\v 35 Eja awaawaa uu kowianoŋ iwoi awaawaa moriaŋa eji, iinoŋ mono awaa ii asuganondeeŋ jeŋkeja. Eja bologaa uu kowianoŋ iwoi bologaa moriaŋa eji, iinoŋ mono bologa ii asuganoŋ jeŋkeja.   
\p
\v 36 “Kaeŋ jeŋkejato, niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejembanoŋ soŋgo waleema qaa je omaya omaya jewuti, iyoŋonoŋ mono qaa jegia kuuyaa kania ii jenteegowaa kambaŋ somatanoŋ Anutuwaajoŋ jeŋ asarigi gosiwaa.  
\v 37 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ mono qaa jega gosiŋ iikawaa so qaaga jeŋ tegoro solaŋaniwaga me qaagawo kolooŋ lombo mokoloowaga. Kiaŋ.   
\s1 Boi tosianoŋ aŋgoletowaajoŋ kaparaŋ koma weleŋgi.  
\r Maak 8.11-12; Luuk 11.29-32  
\p
\v 38 \x * \xo 12.38 \xt Mat 16.1; Maak 8.11; Luuk 11.16\x*Kambaŋ kanoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Kana qaawaa boi tosianoŋ Jiisaswaajoŋ kokaeŋ ijogi, “Boi, gii saanoŋ aŋgoleto moŋ mena ii iibombaajoŋ mojoŋ.”   
\p
\v 39 \x * \xo 12.39 \xt Mat 16.4; Maak 8.12\x*Kaeŋ ijogi kokaeŋ meleema oŋono, “Ejemba kete namonoŋ laligojuti, ii tuuŋ somata bologa kolooŋ serowiliŋ amakeju. Yoŋonoŋ Anutuwaa aiweseyaajoŋ kaparaŋ komakejuto, aiwese moŋ gejatootoo eja Joonawaanoŋ mono koloodabororo. Anutunoŋ aiwese morota moŋ mende ama oŋombaa.  
\v 40 \x * \xo 12.40 \xt Jon 1.17\x*Joonanoŋ gomamboria karooŋ kowe osombaa (gajugaju) tomeŋanoŋ laligoroti, kawaa so Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaaŋagadeeŋ gomamboria karoombaa so baloŋ uutanoŋ ewaa.   
\p
\v 41 \x * \xo 12.41 \xt Jon 3.5\x*“Joonanoŋ Niiniwe ejemba batugianoŋ kema Anutuwaa qaanoŋ uugia kuuro moma iikanondeeŋ uugia meleeŋgito, mobu, niinoŋ batugianoŋ asugiŋ nama Joonawaa nanamemeŋa uuguŋ amakejeŋ. Kaeŋ amakejento, oŋo kileŋ telambelaŋ ama nomakeju. Kawaajoŋ Niiniwe ejembanoŋ jenteegowaa kambaŋ somatanoŋ ejemba tuuŋ somata koi nanjuti, oŋowo ororoŋ koomunoŋga waama oŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ nambu. Motooŋ nama Niiniwe yoŋonoŋ qaa kokaeŋ oŋoo selegianoŋ kuuwuya, ‘Oŋo Siwe gomambaa Eja hoŋa telambelaŋ ama mugi Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono siimbobolo uuta mobuya.’ Niiniwe yoŋonoŋ kaeŋ jegi nanamemeŋgianoŋ oŋoaŋgiaa kaniagia iŋisaaŋgi gamugia mobuya.   
\p
\v 42 \x * \xo 12.42 \xt 1 Kiŋ 10.1-10; 2 Hist 9.1-12\x*“Kaniagiaa kaisareya moŋ ii kokaeŋ: Anutunoŋ kerugeŋ momakooto uuta somata ii kiŋ Solomon muro Saut waageŋga kantri mombaa kwiin embanoŋ Solomombaa momakootoya momambaajoŋ siiŋa moro. Siiŋa moma gomaŋ goraayanoŋga waama kana koriga tintiŋ kaŋ laligoŋ Solomombaa momoya moro.  
\p “Ii moroto, mobu, kambaŋ kokaamba niinoŋ batugianoŋ kolooŋ nama Anutuwaanoŋ momakooto uuta meŋ kajeŋi, ii Solomombaa momakootoya uuguja. Uugujato, oŋo kileŋ telambelaŋ ama noma tompiŋ laligogi mende sokonja. Kawaajoŋ Anutunoŋ kanageŋ ejemba korebore horoŋ oŋoma qaagia jeŋ tegowaatiwaajoŋ jaayanoŋ keubuti, kambaŋ iikanoŋ Saut kantriwaa kwiin emba iikanoŋ mono kaaŋagadeeŋ keubaa. Iinoŋ ejemba tuuŋ somata koi nanjuti, oŋowo ororoŋ koomunoŋga waama oŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ nambaa. Motooŋ nama qaa kokaeŋ oŋoo selegianoŋ kuuwaa, ‘Oŋo Jiisas telambelaŋ ama mugi Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono siimbobolo uuta mobuya.’ Iinoŋ kaeŋ jero oŋonoŋ siligia gosiŋ oŋoaŋgiaajoŋ gamugia mobuya. Kiaŋ.   
\s1 Ome yoŋonoŋ eja uutanoŋ eleembombaajoŋ kaparaŋ konju.  
\r Luuk 11.24-26  
\p
\v 43 “Omenoŋ eja uutanoŋga kouma baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema laŋ liligoŋ laligoŋ haamo memambaajoŋ miri moŋgama moŋ mende mokoloowaa.  
\v 44 Ii mende mokolooŋ mojoya tiiro kokaeŋ jewaa, ‘Mirina mesaoŋ kaweti, iikanoŋ mono mombo eleemaŋa.’ Kaeŋ jeŋ eleema miria usuma menjereŋgoro eroti, ii gbameŋa ero mokoloowaa.   
\p
\v 45 “Kaeŋ mokolooŋ kema omejiilaŋ tosaaŋa 7 uŋuambaa. Omejiilaŋ 7 ii iyaŋa uuguŋ bologa totooŋ kolooju. Iinoŋ ii uŋuano kaŋ miri ii uma iikawaa uutanoŋ laligowuya. Kaeŋ kolooro eja iikawaa kania wala kileŋkileŋ kolooroto, kanageŋ boliqolidaborowaa. Ejemba tuuŋ somata bologa koi kete namonoŋ laligojuti, oŋoonoŋ kaaŋagadeeŋ kaeŋ koloowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa nemuŋkouruta  
\r Maak 3.31-35; Luuk 8.19-21  
\p
\v 46 Jiisasnoŋ toroqeŋ ejemba tuuŋ qaa iŋijoŋ laligoro nemuŋkoganoŋ kaŋ seleeŋgeŋ nama iwo qaa jewombaajoŋ mogi.  
\v 47 Mogi moŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Moba, goo nemuŋkoganoŋ mono seleeŋgeŋ nama giwo qaa jewombaajoŋ moju.”   
\p
\v 48 Qaa ii ijoroto, iwaajoŋ meleema kokaeŋ jero, “Noo nemuna ii moronoŋ? Noo kouruna ii moronoŋ?”  
\v 49 Kaeŋ jeŋ boria gowokouruta yoŋoonoŋ baageŋ boraama jero, “Iibu, noo nemuna ano kouruna hoŋa mono koi.  
\v 50 Daeŋ yoŋonoŋ noo Siwe Maŋnaa uusiiŋa teŋ komakejuti, kuuya iyoŋonoŋ mono noo nemuna ano naaŋkouruna kolooju.” Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Qosomakororoo ejawaa sareqaa.  
\r Maak 4.1-9; Luuk 8.4-8  
\p
\v 1 Kambaŋ iikanondeeŋ Jiisasnoŋ gomaŋ ii mesaoŋ apu aŋgoŋ goraayanoŋ kemeŋ raro.  
\v 2 \x * \xo 13.2 \xt Luuk 5.1-3\x*Raro ejemba tuuŋlelembenoŋ iwaanoŋ kema ajoroogi waŋgonoŋ uma raro. Raro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ aŋgoŋ goraayanoŋ sakasinoŋ ajoroogi.   
\p
\v 3 Kaeŋ ajoroogi sareqaa mamaga jeŋ kokaeŋ jero, “Mobu! Eja moŋnoŋ nene kota qosoma kororoomambaajoŋ gawonoŋ keno.  
\v 4 Kema qosoma kororooro kota tosianoŋ kana goraayanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koŋgi (waraweŋ) kooŋa kooŋa kouma ii nedaborogi.   
\p
\v 5 “Kota tosianoŋ jamo kowonjinoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koma kanoŋ namo mamaga mende mokoloogi. Namo dusiita qaa erotiwaajoŋ kuragagia uulaŋawo kougi.  
\v 6 Kougito, weeŋnoŋ kouma iŋiima jeŋ kotoŋ oŋono tiigia qaagotiwaajoŋ sooliŋ gororoŋgogi.   
\p
\v 7 “Kota tosianoŋ kumuntiri waayawonoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koŋgi iikanoŋ kouma qeŋ turuŋ bibiloko meŋ oŋoŋgi.  
\v 8 Kaeŋ jaŋgoŋ qaonoto, kota tosianoŋ namo awaanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koma tosaaŋa kogia 100 koloogi. Tosia kogia 60, tosia 30 iikawaa so kolooŋ seigi.  
\v 9 Moŋnoŋ uugejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono sareqaa koi geja ama moma kotowa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ naambaajoŋ sareqaa jero.  
\r Maak 4.10-12; Luuk 8.9-10  
\p
\v 10 Kaeŋ jero gowokourutanoŋ kaŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii mono naambaajoŋ ejemba yoŋoo qaa jemanjeŋ sareqaanoŋ ama jeŋkejaŋ?”  
\v 11 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema iŋijoro, “Ii kokaembaajoŋ: Siwewaa bentotonoŋ keuma laligowoŋatiwaa qaa aasaŋgoya ii oŋo asuganoŋ iŋijowe moma kotojuto, iyoŋoonoŋ ii kaeŋ qaago.   
\p
\v 12 \x * \xo 13.12 \xt Mat 25.29; Maak 4.25; Luuk 8.18; 19.26\x*“Kawaa kania ii kokaeŋ: Moŋnoŋ momakootoyawo laligoji, Anutunoŋ mono ii toroqeŋ muro koma gbiliŋ moriaŋawo laligowaato, moŋnoŋ momakootoya qaa laligoji, Anutunoŋ mono momoya melaa eji, ii kaaŋagadeeŋ qetegoŋ wambaa.   
\p
\v 13 “Ejemba yoŋoo qaa jemanjeŋ kokaembaajoŋ sareqaanoŋ ama jeŋkejeŋ: Yoŋonoŋ iyaŋgiaa jaagianoŋ iwoi iimago kania kileŋ mende iima kotowuya. Iyaŋgiaa gejagianoŋ qaa tororo momago kania kileŋ mende moma asariwuya.  
\v 14 \x * \xo 13.14 \xt Ais 6.9-10\x*Gejatootoo eja Aisaianoŋ waladeeŋ qaa moŋ jeŋ ooroti, iikanoŋ ejemba kaaŋa yoŋoojoŋ hoŋawo kolooŋkeja. Qaa ii kokaeŋ,  
\q2 ‘Qaa moma bimbimgoŋgo kania kileŋ mende moma asariwuya.  
\q2 Iwoi iima bimbimgoŋgo kania kileŋ mende iima kotowuya.   
\m
\v 15 Ejemba tuuŋ somata koi yoŋoo uugianoŋ mono kotakota gojoma eja.  
\q2 Gejagianoŋ qaa moma bimbimgoŋgo jaagia komujulaaŋ laligoju.  
\q2 Kaeŋ mende ambuyagati eeŋ, mono jaagianoŋ iwoi iima kotoŋ gejagianoŋ qaa moma uugianoŋ kania moma asariŋ uugia meleeŋgi niinoŋ ii saanoŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋombenaga.’   
\p
\v 16 \x * \xo 13.16 \xt Luuk 10.23-24\x*“Qaa kaeŋ ejato, oŋoo jaagianoŋ iwoi iima kotojiwaajoŋ mono simbawoŋawo kolooju. Gejagianoŋ qaa moma kotojiwaajoŋ mono simbawoŋawo kolooju.  
\v 17 Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Gejatootoo ejemba ano Anutuwaanoŋ ejemba solaŋa mamaganoŋ oŋo iwoi koi iijuti, ii iibombaajoŋ awelegoŋ laligogito, ii mende iigi. Oŋo qaa koi mojuti, yoŋonoŋ ii mobombaajoŋ uuqeeaŋgo somata moma laligogito, ii mende mogi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ sareqaawaa kania jero.  
\r Maak 4.13-20; Luuk 8.11-15  
\p
\v 18 “Qosomakororoo ejawaa sareqaa jejeŋi, iikawaa kania ii mono geja ama mobu.  
\v 19 Nene kota qosoma kororooro kana goraayanoŋ kemeŋ konoti, ii kokaeŋ: Moŋnoŋ bentotombaa Buŋa qaaya moma kania mende moma asariro Kileŋaa Toyanoŋ kaŋ uutanoŋ kota komogiti, ii qetegowaa.  
\v 20 Nene kota qosono jamo kowonjinoŋ kemeŋ konoti, ii ejemba sareya moŋ. Yoŋonoŋ Buŋa qaa moma ii iikanondeeŋ uuqeeaŋgo qaganoŋ moma aŋgoŋ komakeju.   
\p
\v 21 “Kaeŋ amakejuto, uugianoŋ tiita mende eŋ oŋombaato, kambaŋ torodaamoŋgadeeŋ nama kotiiŋ laligowuya. Buŋa qaawaajoŋ ama kakasililiŋ me sisiwerowero kolooro kambaŋ iikanondeeŋ mono tama uŋuwaa.  
\v 22 Nene kota qosono kumuntiri waayawonoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kokaeŋ: Yoŋonoŋ Buŋa qaa mogi uugianoŋ kemejato, balonoŋ laaligowaa majakakaya ano moneŋ hina memewaa uugereya kolooŋ bimooŋ oŋomakeja. Qabuŋagiawo koloowombaajoŋ koposoŋgogi siiŋ kombombaŋa bologa tosianoŋ kaaŋagadeeŋ uugianoŋ duŋguŋ Buŋa qaa bibiloko meŋ muŋkeja. Kaeŋ kolooro hoŋgia qaa auta (gipeya) koloowuya.   
\p
\v 23 “Nene kota namo awaanoŋ qosono kemeŋ koŋgiti, ii ejemba koi kaaŋa: Yoŋonoŋ Buŋa qaa geja ama moma moma asariŋ pondaŋ nama hoŋgia mokolooŋkeju. Tosianoŋ qaa je motooŋgonoŋga kota 30 mokolooŋkeju. Tosianoŋ hoŋgia 60, tosianoŋ qaa kota motomotooŋ yoŋoo hoŋgia 100 meŋ seiŋ mokolooŋkeju.” Kiaŋ.   
\s1 Qiŋqiliwaa sareqaa  
\p
\v 24 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Siwewaa bentotoŋaa kania ii eja kokaaŋaa so ama jemaŋa. Iinoŋ gawoŋanoŋ kema nene kota awaa qosoma kororooro.  
\v 25 Qosoma kororooroto, gomantiiŋanoŋ egi kanoŋ kere ejanoŋ kaŋ wiit dumuŋ batugianoŋ kanoŋ qiŋqiliwaa kota qosoma kororooŋ mesaoŋ keno.  
\v 26 Wiit dumuŋ kotanoŋ juma waama uma hoŋa asugiroti, kambaŋ iikanoŋ qiŋqilinoŋ kaaŋagadeeŋ asuganoŋ asugiro.   
\p
\v 27 “Asuganoŋ asugiro weleŋqeqeurutanoŋ ii iima gawoŋ toyaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijogi, ‘Somatanana, gawoŋganoŋ nene kota awaa qosoma kororoona me qaago? Qiŋqiliwaa kota ii mono daaŋkaya iikanoŋ asugija?’   
\p
\v 28 “Kaeŋ ijogi kokaeŋ iŋijoro, ‘Kere ejanoŋ ii qosoma kororooro.’ Kaeŋ iŋijoro weleŋqeqe yoŋonoŋ kokaeŋ jegi, ‘Nono saanoŋ kema qiŋqili ii qonjoma meŋ kululuuwoŋatiwaajoŋ mojaŋ me qaago?’  
\v 29 Kaeŋ jegito, kokaeŋ iŋijoro, ‘Qaago! Oŋo qiŋqili qonjoma meŋ kululuuŋ iikanoŋ dumuŋ tosaaŋa ii kaaŋagadeeŋ qonjombubo.   
\p
\v 30 “Mono mesaogi motooŋ somariiŋ hoŋa memeyaa kambaŋa kaŋ kuuro niinoŋ kambaŋ iikanoŋ dumuŋ kuŋkuŋ ejemba ii kokaeŋ iŋijomaŋa: Mono wala qiŋqili meŋ kululuuŋ aŋgi jewaatiwaajoŋ boraŋgoŋ kasanoŋ somoŋgowu. Ii somoŋgoŋgo mono wiit dumuŋ hoŋa ii meŋ kululuuŋ meŋ kaŋ noo kowi mirinoŋ ambu.” ’ Kiaŋ.   
\s1 Nejoŋ kotaa sareqaa  
\r Maak 4.30-32; Luuk 13.18-19  
\p
\v 31 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ toroqeŋ iŋijoro, “Siwewaa bentotoŋa ii kokaeŋ: Eja moŋnoŋ nejoŋ kota meŋ aŋaa gawoŋ namoyanoŋ kema ano.  
\v 32 Kota ii melaa kazupuleenda. Ii nene kota kuuya iyoŋoo kamaaŋqeqetagia koloojato, juma waama logoya kuuya uŋuuguŋ somariiŋ gere koloowaa. Kaeŋ kolooŋ nano kanakeewambaa kooŋa kooŋa kouma haigia gere iikawaa borianoŋ amakeju.” Kiaŋ.   
\s1 Yiistwaa sareqaa  
\r Luuk 13.20-21  
\p
\v 33 Jiisasnoŋ duŋanoŋ mombo sareqaa moŋ kokaeŋ jero: “Siwewaa bentotoŋa ii yiist me flaua meŋ somasomariiwaa so kokaeŋ kolooja: Emba moŋnoŋ bered oomanjeŋ yiist meŋ flaua konde karooŋ kanoŋ mindiriŋ meleŋqeleeŋ ama kema raro korebore somariiro.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ nomaembaajoŋ sareqaaya qaaya jero?  
\r Maak 4.33-34  
\p
\v 34 Jiisasnoŋ qaa kuuya ii kanageso yoŋoojoŋ sareqaanoŋ jero. Sareqaaya qaa kaeŋ qaa moŋ mende iŋijoro.  
\v 35 \x * \xo 13.35 \xt Ond 78.2\x*Kaeŋ kolooro Anutunoŋ gejatootoo eja moŋ sololooro qaa moŋ jeroti, iikanoŋ hoŋawo kolooro. Iinoŋ qaa ii kokaeŋ jero eja,  
\q2 “Noo buunanoŋ mono afaaŋgoro sareqaaya qaaya jemaŋa.  
\q2 Anutunoŋ namo mokolooro asugiroti, kambaŋ iikanondeeŋ qaa aasaŋgoyanoŋ ero laligoŋ kouniŋi, niinoŋ mono qaa ii asuganoŋ jeŋ iŋisaamaŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Qiŋqiliwaa sareqaawaa kania  
\p
\v 36 Jiisasnoŋ sareqaa ii jedaboroŋ ejemba tuuŋ somata oŋomesaoŋ miri uutanoŋ uro. Uro gowokourutanoŋ iwaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ muŋ ijogi, “Qiŋqili nene gawonoŋ asugiroti, gii mono sareqaa iikawaa kania jeŋ asariŋ nonomba.”   
\p
\v 37 Kaeŋ ijogi kokaeŋ meleema iŋijoro, “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono nene kota awaa awaa qosoma kororooŋkeja.  
\v 38 Nene gawoŋ ii namowaa kantri kuuya. Nene kota awaa ii bentotombaa meraboraaŋa oŋoojoŋ jejeŋ ano qiŋqili ii eja bologaa meraboraaŋa yoŋoojoŋ jejeŋ.  
\v 39 Kerenoŋ ii qosoma kororooroti, ii Kileŋaa Toyaajoŋ jejeŋ. Dumuŋ kuŋkuŋ kambaŋa ii namowaa kambaŋa tegowaatiwaa kambaŋa somata ii. Dumuŋ kuŋkuŋ ejemba ii Siwe gajoba yoŋoojoŋ jejeŋ.   
\p
\v 40 “Qiŋqili meŋ kululuuŋ gerenoŋ aŋgi jewaati, iikawaa so mono namowaa kambaŋa tegowaatiwaa kambaŋa somatanoŋ koloowaa.  
\v 41 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono gajobauruta wasiŋ oŋono kaŋ qaa areŋ bologa Kraistwaa bentotoŋ uutanoŋ siŋgisoŋgo ambombaajoŋ kondooŋkeji, ii qewagoŋ mindiŋgowu ano ejemba jeulalaŋa kuuya ii kululuuŋ oŋombuya.\f + \fr 13.41 \ft Qaa areŋ (ideology) bologa ii ŋaa (yaweŋ) gawoŋ momo, komyunist, maslim ano momo areŋ tosaaŋa ii ejemba somoŋgoŋ oŋoŋgi osigi laaligogianoŋ boliŋ sooŋkeji, gajoba yoŋonoŋ mono ii kuuya qewagoŋ mindiŋgowuya.\f*   
\p
\v 42 “Kaeŋ mindiŋqindiŋ ama ejemba ii hagoŋ oŋoŋgi gere tombo taŋururuŋ jeŋ eji, iikanoŋ kemebuya. Iikanoŋ kemebuti, iyoŋonoŋ mono saama gigilaaŋ gobugia kigi qaro laligowuya.  
\v 43 Kambaŋ iikanoŋ ejemba solaŋa yoŋonoŋ mono weeŋ kaaŋa kolooŋ Maŋgiaa bentotoŋ uutanoŋ asariŋ laligoŋ ubuya. Moŋnoŋ uugejiawo laligoji, iinoŋ mono qaa ii geja ama moma kotowa. Kiaŋ.   
\s1 Maa suaŋ mesamesaŋgoyaa sareqaa  
\p
\v 44 “Siwewaa bentotoŋa ii maa damandaŋ sewaŋa uuta iikawaa so kokaeŋ kolooja: Ii gawonoŋ mesaŋgogi ero eja moŋnoŋ ii mokolooŋ aŋaliŋ aŋgoŋ koma mombo namonoŋ mesaŋgoro. Mesaŋgoŋ iikawaajoŋ aisooŋ kema esuhinaya kuuya sewaŋa mewutiwaajoŋ ano moneŋ karo iikanoŋ gawoŋ baloŋ ii sewaŋa mero.” Kiaŋ.   
\s1 Soroŋ kotaa sareqaa  
\p
\v 45 “Siwewaa bentotoŋa ii stua ejawaa so ama sareqaa moŋ kokaeŋ jemaŋa: Iinoŋ soroŋ kota moŋgama laligoro.  
\v 46 Moŋgama laligoŋ soroŋ kota motooŋgo sewaŋa somata ii mokolooŋ kema esuhinaya kuuya sewaŋa mewutiwaajoŋ ano moneŋ karo iikanoŋ soroŋ kota ii sewaŋa mero.” Kiaŋ.   
\s1 Misa hoorowaa sareqaa  
\p
\v 47 “Siwewaa bentotoŋa ii misawaa so ama sareqaa moŋ kokaeŋ jemaŋa: Ii apu aŋgonoŋ giligi kemero sora tanigia kania kania kemegi oŋoma meŋ kululuuro.  
\v 48 Meŋ kululuuro saa qero ejembanoŋ ii horogi goraayanoŋ kouro kamaaŋ rama sora awaa gosiŋ kondenoŋ meŋ kululuugito, soro bologa ii giligi keno.  
\v 49 Qaa iikawaa so mono namowaa kambaŋa tegowaatiwaa kambaŋa somatanoŋ koloowaa. Siwe gajoba yoŋonoŋ kaŋ ejemba bologa ii solaŋa yoŋoonoŋga gosiŋ oŋombu.  
\v 50 Gosiŋ oŋoma ejemba bologa ii giligi gere tombo taŋururuŋ jeŋ eji, iikanoŋ kemebuya. Kanoŋ kemebuti, iyoŋonoŋ mono saama gigilaaŋ gobugia kigi qaro laligowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Qaa kota walaga ano gbilia  
\p
\v 51 Jiisasnoŋ sareqaa ii jedaboroŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Qaa kuuya jejeŋi, ii moma asariju me qaago?” Qisiŋ oŋono meleema “Ooŋ!” ijogi.  
\v 52 “Ooŋ!” ijogi kokaeŋ iŋijoro, “Miri toyanoŋ miriaa kowianoŋga hina iwoi walaga ano gbilia unjuma amakeja. Iikawaa so Kana qaawaa boi kuuya Siwe bentotombaa gowokouruta koloogiti, iyoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ uugiaa kowianoŋga qaa akadamugiawo doŋgoga ano qaa awaa soro walaga unjuma jeŋkeju.” Kiaŋ.   
\s1 Nazaret yoŋonoŋ Jiisas gema qegi.  
\r Maak 6.1-6; Luuk 4.16-30  
\p
\v 53 Jiisasnoŋ sareqaa ii jedaboroŋ gomaŋ baloŋ ii mesaoŋ keno.  
\v 54 Kema neŋsoomari taoŋanoŋ keuma qamakooli mirigianoŋ uma Buŋa qaa kuma oŋono. Kuma oŋono aaruŋ waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Yei, gejajuju! Iinoŋ momakooto koi ano aŋgoleto ku-usuŋawo ii mono daeŋkaya meja?  
\v 55 Eja koi mono gomaŋ kokawaa motoŋqeqe ejawaa meriaga. Nemuŋaa qata Maria ano kouruta Jeims, Joosef, Saimon ano Juuda. Ii saanoŋ mojoŋ.  
\v 56 Naaŋurutanoŋ kuuya batunananoŋ koi laligoju. Kawaajoŋ iwoi kuuya koi mono daeŋkaya meŋ kaŋ anja?”   
\p
\v 57 \x * \xo 13.57 \xt Jon 4.44\x*Nazaret yoŋonoŋ kaeŋ jegi uugianoŋ boliro iikanoŋ osigi. Osigito, Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Gejatootoo eja ii iyaŋaa taonoŋ ano iyaŋaa mirinoŋ jejewili ama muŋkejuto, gomaŋ tosianoŋ iikaaŋa qaago.”  
\v 58 Kaeŋ iŋijoro momalaarigianoŋ mende kolooro yaŋgiseŋgiaajoŋ ama aŋgoleto ku-usuŋawo ii iikanoŋ mamaga mende mero. Kiaŋ.   
\c 14  
\s1 Jombaa aroya kotogi komuro.  
\r Maak 6.14-29; Luuk 9.7-9  
\p
\v 1 Kambaŋ kanoŋ baloŋ bakayaa (Galili prowinswaa) kiŋ Herod iinoŋ Jiisaswaa bujuya moro.  
\v 2 Ii moma weleŋqeqeuruta ii kokaeŋ iŋijoro, “Ii mono Jon Oomulu ejaga. Iinoŋ mono koomunoŋga waama gawoŋ mero aŋgoleto ku-usuŋawo kolooŋkeju.” Majakaka moma kaeŋ iŋijoro.   
\p
\v 3 \x * \xo 14.3 \xt Luuk 3.19-20\x*Ii kokaembaajoŋa jero: Herodnoŋ koga Filipwaa embia Herodias oloŋ mero Jon Oomulu ejanoŋ kiŋ jeŋ muro opotoro wasiŋ oŋono kema Jon meŋ somoŋgoŋ kapuare mirinoŋ ooŋgi.  
\v 4 \x * \xo 14.4 \xt Lew 18.16; 20.21\x*Jonoŋ Herodwaajoŋ qaa kokaeŋ jero, “Gii qamboga meŋ laligoŋ Kana qaa uugujaŋ.”  
\v 5 Kaeŋ jero Herodnoŋ Jon qegi komuwaatiwaa moroto, kanageso yoŋonoŋ Jombaajoŋ mogi gejatootoo ejaga laligoroti, iikawaajoŋ kanageso yoŋoojoŋ toroko moro.   
\p
\v 6 Toroko moroto, Herodwaa kolokoloo kambaŋanoŋ karo somataurutanoŋ ajorooŋ ragi Herodiaswaa boratanoŋ yoŋoo jaagianoŋ danis ano Herodnoŋ iikawaa iimasiiŋa mamaga moro.  
\v 7 Kawaajoŋ emba saraŋ iikanoŋ naa iwoiwaajoŋ qisinaga, kiŋnoŋ ii togoŋ mumambaajoŋ qaa somoŋgoŋ qaaya ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiro.  
\v 8 Kaeŋ jeŋ kotiiro nemuŋanoŋ emba saraŋ ii kuuŋ muro kokaeŋ ijoro, “Mono qisina Jon Oomulu ejawaa aroya kotoŋ waŋa kondenoŋ ama meŋ kaŋ nomba.”   
\p
\v 9 Kaeŋ ijoro kimbaa uutanoŋ kobooro wosobiri moroto, jojopaŋ qaaya jero somataurutanoŋ ii mogiti, iyoŋoo jaagianoŋ kamaaŋ qewabotiwaajoŋ ama Jombaa waŋa mubutiwaajoŋ jeŋ kotoro.  
\v 10 Kaeŋ jeŋ kotoŋ opotoroya moŋ wasiŋ jero, “Gii mono kapuare mirinoŋ kema Jombaa aroya kotoŋ waŋa meŋ kawa.”  
\v 11 Kaeŋ jero Jombaa waŋa kondenoŋ ama meŋ kaŋ emba saraŋ ii muro meŋ kema nemuŋa muro.  
\v 12 Jombaa gowokourutanoŋ iikawaa bujuya moma kema qamoya meŋ qasiriwaa jamo kobaanoŋ ama roŋ koŋgi. Roŋ koma kema qaa ii Jiisas ijogi moro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja 5,000 nene uŋuagiro.  
\r Maak 6.30-44; Luuk 9.10-17; Jon 6.1-14  
\p
\v 13 Jiisasnoŋ Jombaa sunduya moma gomaŋ ii mesaoŋ waŋgonoŋ uma baloŋ gbameŋa moŋnoŋ iyaŋgiodeeŋ laligowombaajoŋ keŋgi. Ejemba tuuŋ yoŋonoŋ iikawaa bujuya moma taoŋ ano gomaŋgia mesaoŋ Jiisaswaa gematanoŋ otaaŋ baloŋ kana keŋgi.  
\v 14 Keŋgi Jiisasnoŋ waŋgonoŋga kamaaŋ ejemba tuuŋ somata iŋiima yoŋoojoŋ wosoya moro. Wosoya moma batugianoŋ ji iŋiro laligogiti, ii meŋ qeaŋgoŋ oŋono.   
\p
\v 15 Kaeŋ ama laligoro mare kolooro gowokourutanoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ jegi, “Boi, nono baloŋ gbameŋa kokanoŋ laligoniŋ weeŋ jaaya tegoŋ kememambaajoŋ anja. Kawaajoŋ gii saanoŋ ejemba tuuŋ koi wasiŋ oŋona gomaŋa gomaŋa kanoŋ kema nembanenegia sewaŋa meŋ newu.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Yoŋonoŋ saanoŋ kokanoŋ rabu. Oŋonoŋ mono oŋoaŋgio ii nene uŋuagiwu.”  
\v 17 Kaeŋ iŋijoro jegi, “Nono bered 5 ano sora woi iikaaŋ meŋ laligojoŋ.”  
\v 18 Kaeŋ jegi iŋijoro, “Mono ii meŋ kaŋ nombu.”   
\p
\v 19 Kaeŋ iŋijoŋ ejemba tuuŋ somata ii jiiro lolonoŋ kamaaŋ rabutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono ragi. Ragi bered 5 ano sora woi ii meŋ Siwenoŋ uuro uro kotuegoŋ bered motoŋ gowokouruta oŋono ejemba tuuŋ so mendeema oŋoŋgi.  
\v 20 Mendeema oŋoŋgi ejemba korebore neŋ neŋ timbiriŋgogi. Neŋ timbiriŋgoŋ nene kitia reremoŋa mesaogiti, ii gowoko yoŋonoŋ meŋ kululuugi konde 12 kanoŋ kemeŋ saa qero.  
\v 21 Eja bered negiti, iyoŋoo jaŋgogia ii 5,000. Emba merabora yoŋoo jaŋgogia ii mende megi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ keno.  
\r Maak 6.45-52; Jon 6.15-21  
\p
\v 22 Negi tegoro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ gowokouruta jeŋ kotoŋ oŋoma kokaeŋ jero, “Oŋo mono waŋgonoŋ uma waladeeŋ apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ kembu. Niinoŋ saanoŋ kambaŋ biiwianoŋ ejemba tuuŋ koi oŋoombe keŋgigo kamaŋa.”  
\v 23 Kaeŋ jeŋ ejemba oŋoono keŋgi baaŋanoŋ uma aŋodeeŋ laligoŋ qama kooliro. Qama kooliŋ laligoro mare kolooro baaŋanoŋ yaŋabuju raro.  
\v 24 Raro waŋgogianoŋ apu aŋgoŋ biiwianoŋ koriganoŋ keno haamonoŋ keŋgiti, iikaaŋ baageŋga qeŋ karo sirinoŋ waŋgo kuuŋ giliro keqelaŋ kema karo.   
\p
\v 25 Kaeŋ ano gomaŋ aworaŋgoro (3-6 kilok) iikanondeeŋ Jiisasnoŋ apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ gowokouruta yoŋoonoŋ karo.  
\v 26 Kaŋ apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ karo gowokourutanoŋ ii iima aaruŋ toroko moma jeneŋgia ororo “Kowe Soŋgorinoŋ kaja,” jeŋ sombugia moma qama qa gigilaagi.   
\p
\v 27 Qama qa gigilaagito, Jiisasnoŋ iikanondeeŋ qaa jeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, mono qaqabuŋabuŋagiawo satiiŋ laligowu. Neeno kajeŋ. Toroko mende mobu.”  
\v 28 Kaeŋ iŋijoro moma Piitonoŋ meleema kokaeŋ ijoro, “Giinoŋ Poŋga koloojaŋi eeŋ, mono saanoŋ jena niinoŋ apu qaganoŋ riiŋ riiŋ goonoŋ kamaŋa.”   
\p
\v 29 Jiisasnoŋ ii moma “Saanoŋ kawa,” ijoro. Kaeŋ ijoro Piitonoŋ waŋgo mesaoŋ apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ kanaiŋ Jiisaswaanoŋ keno.  
\v 30 Kanaiŋ kenoto, haamonoŋ mamaga qeŋ siri karo iima toroko moma jeneŋa ororo kanaiŋ apu uutanoŋ kemeŋ kokaeŋ qaro, “Poŋ, mono ilaaŋ nomba!”  
\v 31 Qaro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ boria boraama Piitowaa borianoŋ meŋ kokaeŋ ijoro, “Momalaariga ii melaada. Mono naambaajoŋ uuwoi anjaŋ?”   
\p
\v 32 Kaeŋ ijoŋ ilaaŋ muro waŋgonoŋ uri haamonoŋ goroŋ qero sirinoŋ noŋ qero.  
\v 33 Noŋ qero eja waŋgonoŋ ragiti, iyoŋonoŋ waeya meŋ mepeseeŋ muŋ kokaeŋ jegi, “Oŋanoŋ, gii Anutuwaa meriaga.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Genesaret laligoŋ meŋqeeaŋgo gawoŋ mero.  
\r Maak 6.53-56  
\p
\v 34 Apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ Genesaret gomanoŋ keuma waŋgo mesaoŋ sakasinoŋ kemegi.  
\v 35 Sakasinoŋ kemegi gomaŋ iikawaa ejembaya Jiisas moma kotoŋ mugi. Moma kotoŋ muŋ qaa aŋgi gomaŋ kuuya kosianoŋ ragiti, iikanoŋ keno bujuya moma ji ejemba kuuya uŋuama Jiisaswaanoŋ kagi.  
\v 36 Kaŋ nama Jiisaswaa maleku susuyanoŋ oosiriwombaajoŋ welema muŋ laligogi. Oosirigiti, kuuya iyoŋonoŋ mono qeaŋgodaborogi. Kiaŋ.   
\c 15  
\s1 Ambosakoŋ yoŋonoŋ qaa kuma soogi.  
\r Maak 7.1-13  
\p
\v 1 Kawaa gematanoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Kana qaawaa boi tosianoŋ Jerusalem sitinoŋa Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ mugi,  
\v 2 “Goo gowokouruganoŋ mono naambaajoŋ kana uuguŋ ambosakoŋurunana yoŋoonoŋ sili mende otaaju? Yoŋonoŋ mono borogia soŋgbama hamo mende qeŋ kileŋ kanaiŋ nembanene neju?”   
\p
\v 3 Kaeŋ qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋoaŋgio mono naambaajoŋ ambosakonana yoŋoonoŋ sili otaawombaajoŋ kana uuguŋ Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa qeŋkeju?  
\v 4 \x * \xo 15.4 \xt Eks 20.12; 21.17; Dut 5.16; Lew 20.9\x*Kawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ: Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, ‘Nemuŋ maŋga mono goda qeŋ oromakeba,’ ano ‘Moŋnoŋ maŋa me nemuŋa qasuaaŋ orombaati, ii mono qegi komuwa.’   
\p
\v 5 “Kaeŋ jeŋ kotoroto, oŋo qaa ii uuguŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Moŋnoŋ maŋaajoŋ me nemuŋaajoŋ kokaeŋ jewaa: Wosona mojeŋ. Noo naŋgonaŋgo iwoina buŋa qeŋ aonaga, ii mono Anutuwaa mamatewoo nandumbaajoŋ gosiŋ ambeta eja. Moŋnoŋ kaeŋ jeŋ maŋa me nemuŋa goda qeŋ mubaatiwaa so mende kolooja.’   
\p
\v 6 “Kaeŋ jeŋ siligia walagaajoŋ ama Anutuwaa jojopaŋ qaaya itagogi omaya kolooŋ jaŋgoŋ qaomakeja. Ii mende sokonja.  
\v 7 Oo uumeleembaa ejemba selesele, gejatootoo eja Aisaianoŋ oŋoo kaniagia tororo waladeeŋ iŋisaama kokaeŋ jerota eja,   
\q2
\v 8 \x * \xo 15.8 \xt Ais 29.13\x*‘Ejemba tuuŋ koi kanoŋ mono je buugianoŋ awaagadeeŋ goda qeŋ nomakejuto, uugianoŋ mono telambelaŋ ama noma moŋgeŋ koriganoŋ aŋgi eja.   
\p
\v 9 “Kaeŋ ero noo waena eeŋ toontooŋ meŋ mepeseeŋ nomakeju. Kana qaa kuma oŋombonjeŋ kitianoŋ ejemba yoŋoo jeŋkootogia ii gisomaso ama melokanjiŋkeju.” ’ Kaeŋ meleema oŋono.   
\s1 Eja uuta ii nomaeŋ tilooja?  
\r Maak 7.14-23  
\p
\v 10 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ mombo oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono qaa koi geja ama moma asariwu.  
\v 11 Ejanoŋ iwoi nero uutanoŋ kemeŋkeji, iikanoŋ mende tilooŋ muŋkejato, iyaŋaa wombotanoŋga qaa kouma kamaaŋkeji, iikanoŋ mono tilooŋ muŋkeja.”   
\p
\v 12 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ kaŋ kokaeŋ qisigi, “Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ qaa ii mogi uŋuro uugianoŋ boliji, ii mojaŋ me qaago?”  
\v 13 Qisigi kokaeŋ meleeno, “Niinoŋ waro kuuya noo Siwe Maŋnanoŋ mende komoroti, ii mono tiitawo qonjomaŋa.  
\v 14 \x * \xo 15.14 \xt Luuk 6.39\x*Kileŋ, ii mono oŋomesaowu. Yoŋonoŋ ‘Ejemba jaagoo uŋuamboŋa,’ jeŋkejuto, iyaŋgiaa jaagianoŋ mono gooja. Jaagoo moŋnoŋ jaagoo alia moŋ borianoŋ meŋ wambaati eeŋ, iyoronoŋ mono motooŋ roŋnoŋ kemeŋ uruwaa.”   
\p
\v 15 Kaeŋ meleeno Piitonoŋ ijoro, “Sareqaa iikawaa kania mono jeŋ asarina moboŋ.”  
\v 16 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ jero, “Oo alauruna, oŋo kaaŋagadeeŋ toroqeŋ momogia awaa mende kolooja me?  
\v 17 Ejanoŋ iwoi kuuya nero uutanoŋ kemeŋkeji, ii korojoŋanoŋ kemeŋ seleeŋgeŋ kamaaŋkeja. Ii moma kotoju me qaago?   
\p
\v 18 \x * \xo 15.18 \xt Mat 12.34\x*“Ii kamaaŋkejato, qaa uu konoŋanoŋga kouma buutanoŋga kamaaŋkeji, iikanoŋ mono tilooŋ muŋkeja.  
\v 19 Ejemba uu konoŋgianoŋga iwoi koi kaaŋa kolooŋ koumakeja: Qaa bologa romoŋgoŋ oweŋ jenaŋ meŋ ejemba uŋugi komuwutiwaajoŋ momakeju. Oloŋkalu ama serowiliŋ ambombaajoŋ momakeju. Iwoi yoŋgoro mewombaajoŋ momakeju. Jenoŋkuukuu qaa qoloŋmoloŋgoya jewombaajoŋ momakeju. Gemaqeqe qaa jeŋ Anutu mepaegowombaajoŋ momakeju.  
\v 20 Iwoi kaaŋanoŋ mono ejemba tilooŋ oŋomakejato, borogia mende soŋgbama nembanene neŋkejuti, iikanoŋ eja moŋ mende tilooŋkeja.” Kiaŋ.   
\s1 Keinan emba moŋnoŋ kaparaŋ koma qama kooliro.  
\r Maak 7.24-30  
\p
\v 21 Jiisasnoŋ Genesaret gomaŋ mesaoŋ siti qagara Taia ano Saidon yoroo distrik qata Fonisia iikawaa uutanoŋ keno.  
\v 22 Keno Keinan emba, baloŋ iikawaa toya moŋnoŋ kaŋ Jiisas welema kokaeŋ qama ijoro, “Poŋ, Deiwidwaa gbili, mono kiaŋkomuŋ nomba! Omenoŋ borana kokojinjiŋ ama muro siimbobolo somata momakeja.”   
\p
\v 23 Qama ijoroto, Jiisasnoŋ qaa moŋ mende meleeno. Kaeŋ kolooro gowokourutanoŋ kaŋ kokaeŋ kuuŋ muŋ ijogi, “Emba ii saama qama kananananoŋ kajiwaajoŋ mono ilaaŋ muna kemba.”  
\v 24 Kaeŋ ijogi meleeno, “Amananoŋ Israel kanagesowaa lama soosooya iikayadeeŋ hamo qeŋ oŋomambaajoŋ ama wasiŋ nonota kajeŋ.”  
\v 25 Kaeŋ meleeno emba iikanoŋ kosianoŋ kaŋ simiŋ kuma muŋ ijoro, “Poŋ, mono ilaaŋ nomba!”   
\p
\v 26 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema muro, “Qaago, merabora yoŋoo mirigianoŋga bered meŋ kasu oŋoniŋ mende sokombabo. Juuda nono wabaurunana oŋoo qagia kasu qamakejoŋ. Niinoŋ waladeeŋ Juuda ejemba ilaaŋ oŋombe kantri tosaaŋa oŋonoŋ mono kasu kaaŋa mamboma laligowu.”   
\p
\v 27 Meleema muroto, embanoŋ ijoro, “Poŋ, ii saanoŋ mojento, kasu meria yoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ togiaa nene duŋnoŋga nene reemoŋa kamaaro neŋkeju.”  
\v 28 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Oo emba, goo momalaariga ii somata. Kawaajoŋ welema nonjaŋiwaa hoŋa mono koloowaa.” Kaeŋ ijoro moma boratanoŋ aua iikanondeeŋ qeaŋgoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ji ejemba seiseiya mero qeaŋgogi.  
\p
\v 29 Jiisasnoŋ gomaŋ ii mesaoŋ kaŋ Galili apu aŋgombaa goraayanoŋ kouma baaŋanoŋ uma kamaaŋ raro.  
\v 30 Raro ejemba tuuŋlelembeyanoŋ iwaanoŋ kaŋ ejemba koi kaaŋa uŋuaŋgi: Lokoŋ ano ejemba jaagia googa, tosaaŋa kana borogia eraqeeraŋgoya, tosaaŋa qaamuuŋ ano tosaaŋa ji mamaga iŋiro laligogiti, ii uŋuama Jiisaswaa kana banoŋ oŋooŋgi meŋ qeaŋgoŋ oŋono.   
\p
\v 31 Meŋ qeaŋgoŋ oŋono qaamuuŋ ejemba yoŋonoŋ qaa jegi kana borogia eraqeeraŋgoya yoŋonoŋ qeaŋgoŋ diŋgogi lokoŋ yoŋonoŋ kana riiŋ kema kagi jaagia dooŋgoya yoŋonoŋ jaa uuŋ iigi ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima waliŋgoŋ Israel ananaa Anutunana mepeseegi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja 4,000 nene uŋuagiro.  
\r Maak 8.1-10  
\p
\v 32 Jiisasnoŋ gowokouruta oŋoono iwaanoŋ kagi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ ejemba tuuŋlelembe somata koi yoŋoojoŋ wosona mojeŋ. Yoŋonoŋ noonoŋ kaŋ weeŋ karooŋ laligoŋ waagi nenegia qaondabororo iijeŋ. Kananoŋ kema laligoŋ batuyanoŋ jaagia giliro tiwitiwilaa mokoloowubotiwaajoŋ ii eeŋ wasiŋ oŋomambaajoŋ togojeŋ. Kawaajoŋ ii nene uŋuagimambaajoŋ mojeŋ.”   
\p
\v 33 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ meleema kokaeŋ ijogi, “Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kokanoŋ nononoŋ mono daeŋkayaga nembanene mamaga mokolooŋ ejemba tuuŋlelembe koi uŋuagiwonaga?”  
\v 34 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋoonoŋ bered dawi raja?” Qisiŋ oŋono “Bered 7 ano sora melaa tosaaŋa raja,” jeŋ ijogi.  
\v 35 Ijogi Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe ii namonoŋ kemeŋ rabutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono kemeŋ ragi.   
\p
\v 36 Kemeŋ ragi bered 7 ano sora ii meŋ Anutu qama kooliŋ daŋgiseŋ jeŋ motoŋ gowokouruta oŋono yoŋonoŋ ii ejemba tuuŋ so toto qeŋ oŋoŋgi.  
\v 37 Toto qeŋ oŋoŋgi neŋ neŋ timbiriŋgogi. Neŋ timbiriŋgoŋ nene kitia mesaogi kemeroti, ii konde 7 kanoŋ meŋ kululuugi saa qero.  
\v 38 Eja nene negiti, yoŋoo jaŋgogia ii 4,000. Emba merabora yoŋoo jaŋgogia ii mende megi.  
\v 39 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe oŋoono keŋgi iyaŋa waŋgonoŋ uma Magadan gomanoŋ keno. Kiaŋ.   
\c 16  
\s1 Boi tosianoŋ aŋgoleto iibombaajoŋ kaparaŋ koŋgi.  
\r Maak 8.11-13; Luuk 12.54-56  
\p
\v 1 \x * \xo 16.1 \xt Mat 12.38; Luuk 11.16\x*Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ qaawaa timbinoŋ horowaatiwaajoŋ aŋgobato meŋ muŋ kokaeŋ qisigi, “Mono jena Siwenoŋga aŋgoleto moŋ asugiro iiboŋa.”  
\v 2 Kaeŋ qisigi kokaeŋ meleeno, “Oŋo weeŋ kememambaajoŋ ano iikanoŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Sombinoŋ ososaajiwaajoŋ woraŋ weeŋ awaa koloowaa.’   
\p
\v 3 “Kaaŋagadeeŋ umugawodeeŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Sombinoŋ ososaaro koosunoŋ totowijiwaajoŋ mono koŋ musu giliwaa.’ Kaeŋ kaeŋ jeŋ sombimbaa tania iima koŋ weembaa kania saanoŋ gosiŋkejuto, kambaŋ laligojoŋi, iikawaa aiweseya gosiwombaajoŋ mende moju. Ii mende sokonja.  
\v 4 \x * \xo 16.4 \xt Mat 12.39; Luuk 11.29\x*Ejemba tuuŋ bologa namonoŋ laligoŋ oloŋkalu amakejuti, iyoŋonoŋ Anutuwaa aiweseya asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ komakejuto, Anutunoŋ gejatootoo eja Joonawaa aiweseya oŋondabororo aiwese tosia mende toroqeŋ qendeema oŋombaa.” Kaeŋ meleema oŋomesaoŋ moŋgeŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Farisii ano Sadusii yoŋonoŋ wosokonduŋ kaaŋa kolooju.  
\r Maak 8.14-21  
\p
\v 5 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keuma samoŋ mewombaajoŋ duduugiti, ii iigi.  
\v 6 \x * \xo 16.6 \xt Luuk 12.1\x*Ii iigi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo Farisii ano Sadusii paati woi yoŋoo wosokonduŋgia ano riki sombaŋgia iikawaajoŋ mono galeŋgia meŋ laligowu. Ii awaagadeeŋ mende gosiŋ gema qegi yoŋonoŋ mono yiist kaaŋa somariiŋ meŋ boliŋ oŋombuya.”   
\p
\v 7 Iŋijoro qaa gemata ii mende moma asariŋ batugianoŋ kokaeŋ amiŋ mogi, “Nono bered mende meŋ kajoŋ. Kawaajoŋ jeja me nomaeŋ?”  
\v 8 Ii amiŋ mogi gejianoŋ kemero kokaeŋ iŋijoro, “Oo oŋo momalaarigia melaada, naambaajoŋ ‘Bered mende mejoŋ,’ jeŋ oŋoaŋgia amiŋ moju?  
\v 9 \x * \xo 16.9 \xt Mat 14.17-21\x*Noo kaniana ii naambaajoŋ mende moma kotoju? Niinoŋ bered 5 ii 5,000 yoŋoojoŋ motowe iikawaa kitia meŋ kululuugi konde dawinoŋ kemeŋ saa qero? Ii duduuju me qaago?   
\p
\v 10 \x * \xo 16.10 \xt Mat 15.34-38\x*“Kaaŋagadeeŋ bered 7 ii 4,000 yoŋoojoŋ motowe iikawaa kitia meŋ kululuugi konde dawinoŋ kemeŋ saa qero? Ii duduuju me qaago?  
\v 11 Nii beredwaajoŋ qaa mende jejeŋi, ii nomaeŋ ama mende moma kotoju? Niinoŋ beredwaajoŋ qaagoto, Farisii ano Sadusii paati yoŋoo wosokonduŋgia ano riki sombaŋgia gosiŋ gema qewutiwaajoŋ jejeŋ.”  
\v 12 Kaeŋ iŋijoro iikanondeeŋ qaayaa kania kokaeŋ moma asarigi, “Ahaa! Flaua meŋ somasomarii yiistwaa galeŋ meŋ aowombaajoŋ mende jejato, Farisii paati ano Sadusii paati yoŋoonoŋ qaa melokanjiŋ gema qewombaajoŋ jeja.” Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisaswaa kania jokolooro.  
\r Maak 8.27-30; Luuk 9.18-21  
\p
\v 13 Jiisasnoŋ Sisaria Filipai taombaa kosianoŋ kema kanoŋ gowokouruta kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Ejembanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa noojoŋ nomaeŋ jeŋkeju? Nii moroga koloojeŋ?”  
\v 14 \x * \xo 16.14 \xt Mat 14.1-2; Maak 6.14-15; Luuk 9.7-8\x*Qisiŋ oŋono meleema kokaeŋ ijogi, “Tosianoŋ ‘Gii Jon Oomulu ejaga koloojaŋ,’ jeŋkejuto, tosianoŋ ‘Gii Elaija koloojaŋ,’ jeŋkeju ano tosianoŋ toroqeŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Gii Jeremaia me gejatootoo eja walaga yoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ.” ’   
\p
\v 15 Kaeŋ ijogi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Ano oŋoaŋgio noojoŋ nomaeŋ jeŋkeju? Nii moroga koloojeŋ?”  
\v 16 \x * \xo 16.16 \xt Jon 6.68-69\x*Qisiŋ oŋono Saimon Piitonoŋ meleema ijoro, “Gii Hamoqeqe Toya Kraist ano laaligo Toya Anutuwaa Meria koloojaŋ.”   
\p
\v 17 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ meleema kokaeŋ ijoro, “Oo Saimon Joonawaa meria, baloŋ eja sa busuyawo moŋnoŋ qaagoto, noo Amana Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono qaa ii gii gisaano. Kawaajoŋ giinoŋ mono simbawoŋawo koloojaŋ.  
\v 18 Niinoŋ kokaeŋ gijowe moba: Gii Piito (ananaa qaanoŋ karanjaŋ) koloona niinoŋ karanjaŋ iikawaa qaganoŋ uumeleeŋ kanagesonaa tandoya ambe naŋgoŋ oŋona uugia meagoŋ kotiiŋ nambu. Giinoŋ ii galeŋ koma oŋona koomu Toyanoŋ ii senjoŋ gomambaa kiropo naguyanoŋ horoŋ oŋomambaajoŋ amamaawaa. Omejiilaŋ tosaaŋa yoŋoo ku-usuŋgianoŋ kaaŋagadeeŋ ii kondeema haamo ama oŋombombaajoŋ amamaawuya.   
\p
\v 19 \x * \xo 16.19 \xt Mat 18.18; Jon 20.23\x*“Niinoŋ Siwe bentotoŋaa kii meria woi gomaŋa. Gii namonoŋ siŋgisoŋgo somoŋgona iikanoŋ mono Siwe gomanoŋ kaaŋagadeeŋ soomoŋgoya ewaa. Gii namonoŋ siŋgisoŋgo mesaoŋ isana iikanoŋ mono Siwe gomanoŋ kaaŋagadeeŋ iisaŋa ewaa.”  
\v 20 Kaeŋ jeŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooroti, ii asuganoŋ jegi moŋnoŋ mobubotiwaajoŋ gowokouruta yoŋoojoŋ soŋgo kotakota ama oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ komumambaa qaaya jero.  
\r Maak 8.31–9.1; Luuk 9.22-27  
\p
\v 21 Kambaŋ kanoŋa Jiisasnoŋ kanaiŋ gowokouruta ii qaa kokaeŋ iŋisaama jero, “Niinoŋ Jerusalem kema siimbobolo mamaga momaŋa. Kantriwaa jotamemeya, jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ nugi komumaŋa. Komuwe weeŋ karooŋ kolooro koomunoŋga waamaŋa.”   
\p
\v 22 Jiisasnoŋ kaeŋ jero Piitonoŋ horoŋ muŋ goraayanoŋ kema kanaiŋ qotogoŋ kokaeŋ jeŋ muro, “Oo Poŋ, ii kambaŋ moŋnoŋ kolooŋ gombabotiwaajoŋ Anutunoŋ mono sopa somoŋgoŋ gomba.”  
\v 23 Qotogoŋ muro eleema Piito kokaeŋ jeŋ muro, “Gii qaa romoŋgojaŋi, ii Anutuwaanoŋ qaaga qaagoto, baloŋ ejemba ano Satan siiŋgiaga. Gii noo kana utumambaajoŋ mona uunanoŋ bolija. Kawaajoŋ Satan, gii mono keteda koi noo jaasewananoŋga togowa!” Kiaŋ.   
\s1 Kraist otaawombaa sewaŋa  
\p
\v 24 \x * \xo 16.24 \xt Mat 10.38; Luuk 14.27\x*Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ gowokouruta qaa kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ noo gemananoŋ kamambaajoŋ moji, iinoŋ mono iyaŋaa uuseliaa siiŋ kombombaŋa bologa gema qero ‘Buŋa gbilia meŋ kaja,’ jeŋ sisia megi siimbobolo ii bosimakeba. Ii maripoonoŋ komuwaatiwaa so mokosiŋgoŋ nii notaaŋ kawa.  
\v 25 \x * \xo 16.25 \xt Mat 10.39; Luuk 17.33; Jon 12.25\x*Moŋnoŋ laaligoya iyaŋaajoŋ aŋaliŋ aŋgoŋ koma aŋaa jaajaa laligoji, iinoŋ mono laaligoya hoŋa somoŋgoro soowaa. Soowaato, moŋnoŋ balombaa laaligoya noojoŋ ama qeleema togoŋ nombaati, iinoŋ mono laaligo hoŋaa kania mokolooŋ kotiiŋ laligowaa.   
\p
\v 26 “Moŋnoŋ gomaŋa gomaŋa yoŋoo ilawoilaya kuuya koma hororo buŋaya kendabororo uutaa laaligoya meŋ sooŋ silemale laligoŋ komuro Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoro uŋayanoŋ tiwilaaro mende sokombaa. Esuhinaya iikanoŋ mono uukoisoro mende ama mubaa. Qaago totooŋ! Kuuya anana mono waŋnana somoŋgoŋ aowombaajoŋ amamaawoŋa.   
\p
\v 27 \x * \xo 16.27 \xt Mat 25.31; Ond 62.12; Room 2.6\x*“Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kanageŋ Siwe gajoba toroya yoŋowo koi kamaagi Maŋaa asamararaŋa iima aaruwuya. Kambaŋ iikanoŋ motomotooŋ ananaa nanamemenana gosiŋ iroŋa me tawaya iikawaa so nonombaa.  
\v 28 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Koi nanjuti, oŋoo batugianoŋga tosianoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kiŋ poŋ kolooŋ asugiwaati, ii iima kotowuya. Jaawo laligoŋ koomuwaa siimboboloya mende mogi asugiro ii iibuya.” Kiaŋ.   
\c 17  
\s1 Jiisaswaa selianoŋ letono.  
\r Maak 9.2-13; Luuk 9.28-36  
\p
\v 1 \x * \xo 17.1 \xt 2 Piito 1.17-18\x*Weeŋ 6 tegoro Jiisasnoŋ Piito, Jeims ano Jeimswaa koga Jon uŋuama iyaŋgia siri baaŋa koriga moŋnoŋ uma gbameŋanoŋ laligogi.  
\v 2 Laligogi jaasewaŋgianoŋ nano Jiisaswaa sele tanianoŋ letoma qaita moŋ kolooro. Jaasewaŋanoŋ weeŋ jaaya kaaŋa asariro malekuyanoŋ tualalakota kolooŋ asasagawo kolooro.   
\p
\v 3 Kaeŋ kolooro iigi Mooses ano Elaija yoronoŋ asugiŋ oŋoma Jiisaswo qaa qaa amigi.  
\v 4 Amigi Piitonoŋ kanaiŋ qaa jeŋ Jiisas kokaeŋ ijoro, “Poŋ, nononoŋ kokanoŋ uukorisoro mojoŋ. Kawaajoŋ siiŋganoŋ mojaŋi eeŋ, niinoŋ saanoŋ kuuŋ karooŋ memaŋa. Goojoŋ moŋ, Mooseswaajoŋ moŋ ano Elaijawaajoŋ moŋ.”   
\p
\v 5 \x * \xo 17.5 \xt Jen 22.2; Dut 18.15; Ond 2.7; Ais 42.1; Mat 3.17; 12.18; Maak 1.11; Luuk 3.22\x*Kaeŋ ijoŋ nano kokolo tualalakota asamararaŋawo moŋnoŋ kamaaŋ aoŋanoŋ esuuŋ oŋono iikawaa uutanoŋga qa aro moŋ kokaeŋ kamaaro mogi, “Eja koi ii neenaa wombo meranaga. Noo uusiiŋna somatanoŋ mono iwaanoŋ eja. Mono iwaa qaaya moma laligowu.”  
\v 6 Gowoko yoŋonoŋ qaa ii moma jeneŋgia ororo usugoŋ namonoŋ kamaaŋ keegia mamaga mogi.   
\p
\v 7 Kaeŋ mogi Jiisasnoŋ yoŋoonoŋ kaŋ selegia oosiriŋ kokaeŋ iŋijoro, “Mono waabu. Keegia mende mobu.”  
\v 8 Qaa ii moma uuŋ waama woi ii mende iriigito, Jiisasnondeeŋ nano iigi. Kiaŋ.   
\s1 Jon Oomulu eja ii Elaijawaa kitiaga kolooja.  
\p
\v 9 Baaŋanoŋga roganoŋ kamaaŋ Jiisasnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋo iwoi iijuti, iikawaa bujuya ii ejemba moŋ mende iŋijowu. Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ koomunoŋga waaro iikawaa gematanoŋ ii saanoŋ jeŋ asariŋ laligowu.”   
\p
\v 10 \x * \xo 17.10 \xt Mal 4.5\x*Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono gowokouruta karooŋ yoŋonoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ mugi, “Kana qaawaa boi yoŋonoŋ qaa kokaeŋ ii naambaajoŋ jeŋkeju, ‘Eja Elaijanoŋ mono waladeeŋ Siwenoŋga kamaaro Hamoqeqe Toyanoŋ iikawaa gematanoŋ asugiwaa?” ’   
\p
\v 11 Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Elaijanoŋ waladeeŋ kamaaŋ asugiŋ laaligo kuuya meagowaa. Qaa ii hoŋagato,  
\v 12 \x * \xo 17.12 \xt Mat 11.14\x*niinoŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Elaijanoŋ kamaaŋ asugiroto, ii iima kania mende moma kotogito, ejembanoŋ ii aŋgiaa siiŋgia otaaŋ laŋ ama mugi. Kaaŋiadeeŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa kaaŋagadeeŋ laŋ ama mugi Juuda jotamemeya sisiwerowerogiawo yoŋoo borogianoŋ kemeŋ siimbobolo mobaa.”  
\v 13 Elaijawaajoŋ kaeŋ jeŋ hoŋa Jon Oomulu ejawaajoŋ qaa iŋijoroti, gowoko yoŋonoŋ ii kaeŋ moma asarigi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ome otaaro meranoŋ qeaŋgoro.  
\r Maak 9.14-29; Luuk 9.37-43  
\p
\v 14 Jiisas ano gowoko karooŋ yoŋonoŋ baaŋanoŋga kamaaŋ ejemba tuuŋ yoŋoonoŋ kagi eja moŋnoŋ Jiisaswaa kosianoŋ kaŋ simiŋ kuma muŋ kokaeŋ ijoro,  
\v 15 “Poŋ, giinoŋ mono merana kiaŋkomuŋ muba. Ji kiro tama kamaaŋ qero sembeŋ aoŋ siimbobolo mamaga momakeja. Kambaŋ mamaga tama gerenoŋ me apunoŋ kemeŋkeja.  
\v 16 Niinoŋ ii wama gowokouruga yoŋoonoŋ kajento, yoŋonoŋ ii meŋ qeaŋgoŋ mubombaajoŋ amamaajuya.”   
\p
\v 17 Kaeŋ ijoro meleema muŋ jero, “Yei! Balombaa ejemba yaŋgiseŋ ano iriŋqiriŋgiawo, mono kambaŋ dawi oŋowo laligoŋ qato uŋuwe Anutu mende moma laarigi siimbobolo momakemaŋa? Ii mono wama noonoŋ koi kawu.”  
\v 18 Wama kagi Jiisasnoŋ ome ii jeŋ muro mesaoŋ keno meranoŋ kambaŋ iikanondeeŋ qeaŋgoro.   
\p
\v 19 Qeaŋgoro gowokourutanoŋ ii iima aŋgiodeeŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ rama kokaeŋ qisiŋ mugi, “Nononoŋ mono naambaajoŋ ii nononanodeeŋ otaawombaajoŋ amamaajoŋ?”   
\p
\v 20 \x * \xo 17.20 \xt Mat 21.21; Maak 11.23; 1 Kor 13.2\x*Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Momalaarigianoŋ melaada koloojiwaajoŋ ii otaawombaajoŋ amamaaju. Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Momalaarigiaa hoŋa ii nejoŋ kotaa so enagati eeŋ, oŋonoŋ saanoŋ baaŋa kokawaa Toyaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotowuyaga, ‘Gii mono baaŋa ii metogoŋ waama kema leegeŋ endu amba.’ Kaeŋ jeŋ moma laarigi iikawaa so kolooro endu kembaa. Anutu moma laarigi inaaŋ oŋono iwoi mombaajoŋ mende osiwuyaga.”  
\v 21 (Ome tania kaaŋa ii mono qama kooliŋ nene siŋgi laligoŋ otaawoŋa. Iwoi morota moŋ aniŋ mende kouma kembaa. Kiaŋ.)   
\s1 Jiisasnoŋ koomuyaa Buŋa jero indiŋ woi kolooro.  
\r Maak 9.30-32; Luuk 9.43b-45  
\p
\v 22 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo motooŋ Galili prowins uutanoŋ liligoŋ kananoŋ keŋgi Jiisasnoŋ qaa kota kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa ii baloŋ ejemba yoŋoo borogianoŋ ama muro kemebaa.  
\v 23 Kemero ii qegi komuwaa. Komuro weeŋ karooŋ kolooro mono koomunoŋga waabaa.” Gowokourutanoŋ ii moma uugianoŋ bimooro wosobiri mogi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa takisya ano.  
\p
\v 24 \x * \xo 17.24 \xt Eks 30.13; 38.26\x*Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Kaperneam taonoŋ kougi jiwowoŋ jigowaa takis meme eja yoŋonoŋ Piitowaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Oŋoo boigianoŋ jiwowoŋ jigowaa takisya ambaa me qaago?”   
\p
\v 25 Qisiŋ mugi “Ooŋ!” jero. Kawaa gematanoŋ Piitonoŋ miri uutanoŋ uro Jiisasnoŋ qaa mutuya kokaeŋ qisiŋ muro, “Saimon, gii nomaeŋ romoŋgojaŋ? Daeŋ yoŋonoŋ koŋkororowaa takis ano takis tosaaŋa (custom, revenue) ii balombaa kiŋ eja poŋ yoŋoojoŋ amakeju? Kantri toya anana me wabaya yoŋonoŋ ii aŋgi meŋ kululuuŋkeju?”   
\p
\v 26 Kaeŋ qisiŋ muro meleema “Wabaya yoŋonoŋ,” jero. Kaeŋ jero Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Kaeŋ amakejutiwaajoŋ kantri toya anana ii ambombaa so mende koloojoŋ.  
\v 27 Kaeŋ koloojonto, takis mende aniŋ eja iyoŋoo uugianoŋ boliwabotiwaajoŋ mono kema kasa uupaŋga apu aŋgonoŋ giliwa. Giliŋ sora mutuya horoŋ mewaati, mono iikawaa qaa oota mesagoŋ moneŋ kota iikanoŋ mokoloowaga. Moneŋ kota ii eja woi anaraa takisnaraa so. Mono ii meŋ oŋoma iikanoŋ noojoŋ ano geeŋgaajoŋ takis amba.” Kiaŋ.   
\c 18  
\s1 Gowoko batugianoŋ moronoŋ uuta kolooja?  
\r Maak 9.33-37; Luuk 9.46-48  
\p
\v 1 \x * \xo 18.1 \xt Luuk 22.24\x*Kambaŋ kanoŋ gowoko yoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijogi, “Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ moronoŋ uuta kolooja?”  
\v 2 Kaeŋ ijogi merabora melaa moŋ qaro karo batugianoŋ ano nano.  
\v 3 \x * \xo 18.3 \xt Maak 10.15; Luuk 18.17\x*Nano kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Uugia mende meleema merabora kaaŋa mende koloowuti eeŋ, oŋo mono kambaŋ moŋnoŋ Siwewaa bentotonoŋ mende keubuya.   
\p
\v 4 “Kawaajoŋ moŋnoŋ iyaŋa meŋ kamaaŋ aoŋ merabora kokaaŋa koloowaati, iinoŋ mono Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ uuta kolooja.  
\v 5 Moŋnoŋ merabora koi kaaŋa moŋ noo qananoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono nii koma horoŋ nombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Siŋgisoŋgowaa koŋgoro mono qotogowu.  
\r Maak 9.42-48; Luuk 17.1-2  
\p
\v 6 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Merabora koi kaaŋa moma laariŋ nonjuti, moŋnoŋ iyoŋoonoŋga moŋ koŋgoro ama muro siŋgisoŋgo ambaati, eja iikanoŋ mono lombo uuta mokoloowaa. Anutunoŋ lombo iikawaa iroŋa nomaeŋ muro soyanoŋ koloonaga? Kemuŋ kowonjiŋ aroyanoŋ somoŋgoŋ kowe biiwianoŋ giligi kemenagati, iikanoŋ mono afaaŋkota koloonaga.   
\p
\v 7 “Siŋgisoŋgowaa siipatitianoŋ mono afaaŋagadeeŋ kolooŋkeja. Kawaajoŋ baloŋ ejemba oŋoojoŋ ‘Yei!’ wosobiri mojeŋ. Moŋnoŋ siipatiti aŋgoŋ komambaajoŋ amamaaŋkejato, moŋ moronoŋ tosaaŋa koŋgoro ama oŋono siŋgisoŋgo ambuti, iwaajoŋ mono ‘Yei!’ qama wanjinjiŋgoŋ saajeŋ. Siimbobolo uutanoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaa.   
\p
\v 8 \x * \xo 18.8 \xt Mat 5.30\x*“Boroganoŋ me kanaganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoro ama gombaati eeŋ, ii mono kotoŋ giliwa. Kotoŋ giliŋgo borodomoŋ me kanadomoŋ laligoŋ laaligo kombombaŋa mokolooŋ oompeleleŋ mokoloowagato, kana boroga woiwo laligona kanageŋ gere sianoŋ giligi kemebabo. Sia gereya ii tetegoya qaa jewaa.   
\p
\v 9 \x * \xo 18.9 \xt Mat 5.29\x*“Kaaŋiadeeŋ jaaganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoro ama gombaati eeŋ, ii mono qonjoma giliwa. Qonjoma giliŋgo jaakoga motooŋgowo laligoŋ laaligo kombombaŋanoŋ keuma oompeleleŋ mokoloowagato, jaaga woiwo laligona gere siawaa gerenoŋ giligi kemebabo. Kiaŋ.   
\s1 Lamanoŋ soorotiwaa sareqaa  
\r Luuk 15.3-7  
\p
\v 10 “Ejemba melaa koi yoŋoonoŋga moŋ meŋ kamaaŋ mububotiwaajoŋ mono galeŋgia mewu. Niinoŋ qaa kokaeŋ iŋijowe mobu: Yoŋoo kokojiji gajobaurugianoŋ Siwe gomaŋ iikanoŋ noo Siwe Amanaa kosianoŋ laligoŋ jaasewaŋa suulaŋ iimakeju. Kawaajoŋ jejewili mono mende ama oŋombu.  
\v 11 (Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono ejemba soogiti, ii meŋ letoma oŋono oyaŋboyaŋ koloowutiwaajoŋ kamaaro.)   
\p
\v 12 “Oŋo qaa koi kawaajoŋ nomaeŋ romoŋgoju? Eja mombaa lamauruta 100 laligogi yoŋoonoŋga moŋnoŋ sooŋ jiŋjauŋ keno toyanoŋ nomaeŋ ambaa? Iinoŋ mono 99 ii baaŋanoŋ oŋomesaoŋ kema motooŋgo jiŋjauŋ kenoti, iikawaajoŋ moŋgama kembaa.  
\v 13 Moŋgama kema laligoŋ mokoloowaati eeŋ, niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Iinoŋ 99 jiŋjauŋ mende keŋgiti, iyoŋoojoŋa kambaŋ iikanoŋ mamaga mende aisoowaato, motooŋgo iikawaajoŋ honombonoŋaga mende aisooŋ laligowaa.  
\v 14 Iikawaa so oŋoo Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono ejemba melaa koi yoŋoonoŋga moŋnoŋ sooŋ gere sianoŋ mende kemebaatiwaajoŋ momakeja.” Kiaŋ.   
\s1 Alaganoŋ siŋgisoŋgo ama gono kokaeŋ amba:  
\p
\v 15 \x * \xo 18.15 \xt Luuk 17.3\x*“Uumeleeŋ alaganoŋ siŋgisoŋgo ama gombaati eeŋ, gii mono iwaanoŋ kema jaasewaŋ qeŋ muŋ kana soŋgiroti, ii qendeema muba. Kaeŋ ana qaaga moma baatanoŋ kembaati eeŋ, giinoŋ mono alaga haamo ama muna mombo uumotooŋgo ama laligowao.  
\v 16 \x * \xo 18.16 \xt Dut 19.15\x*Kaeŋ ana qaaga moma iikawaa baatanoŋ mende kembaati eeŋ, giinoŋ mono toroqeŋ ala motooŋgo me woi uruama iwaanoŋ kembu. Buŋa Terewaa qaa kokawaa so mono kaeŋ amba, ‘Qaa kuuya ii ejemba woi karoonoŋ naŋgoŋ jegi kotiiwaa.’   
\p
\v 17 “Kaeŋ aŋgi qaagia moma iikawaa baatanoŋ mende kembaati eeŋ, giinoŋ mono uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeya ii iŋijona iwo amiŋ mobu. Amiŋ mobuto, iyoŋoo qaa baatanoŋ kaaŋagadeeŋ mende kembaati eeŋ, ii mono asuganoŋ jegi jawo kolooro uumeleembaa gadokopa kaaŋa ama muŋ laligowa. Takis tiliqiligiawo megi sisigia meŋkejuti, iikawaa tani kaaŋa ii mono mesaona seleeŋgeŋ laligowaa.   
\s1 Siŋgisoŋgowaa soomoŋgoya ano iisaŋa  
\p
\v 18 \x * \xo 18.18 \xt Mat 16.19; Jon 20.23\x*“Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋonoŋ siŋgisoŋgo namonoŋ somoŋgowuti, ii kuuya mono Siwe gomanoŋ kaaŋagadeeŋ soomoŋgoya ewaa ano siŋgisoŋgo balonoŋ mesaoŋ isambuti, ii kuuya mono Anutunoŋ mesaoro Siwe gomanoŋ kaaŋagadeeŋ ewaa.   
\p
\v 19 “Toroqeŋ qaa kokaeŋ iŋijowe mobu: Namonoŋ oŋoonoŋga woiyanoŋ qaa ii me ii kawaajoŋ uumotooŋ ama qama kooliwaotiwaa qaa somoŋgowaoti, noo Maŋna Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono ii orono buŋa qeŋ aowaota.  
\v 20 Ii kokaembaajoŋ: Ejemba woi me karoonoŋ noo qananoŋ iikanoŋ me kanoŋ ajoroowuti, niinoŋ mono iikanoŋ yoŋoo batugianoŋ laligomaŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Weleŋqeqe kiaŋkomuya qaa iwaa sareqaa  
\p
\v 21 \x * \xo 18.21 \xt Luuk 17.3-4\x*Kambaŋ kanoŋ Piitonoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Poŋ, alananoŋ siŋgisoŋgo ama nomakeji, niinoŋ ii indiŋ dawiwaa so mesaowe sokombaa? Indiŋa 7 ii mamaga. Iikawaa so mesaowe sokombaa me qaago?”  
\v 22 Jiisasnoŋ ii moma kokaeŋ meleema muro, “Indiŋa 7 qaagoto, 70 taims 7 ii\f + \fr 18.22 \ft 70 taims 7 = 490. Kawaa so alagaa siŋgisoŋgoya ii mono suulaŋ mesaowa.\f* mesaona sokombaa. Niinoŋ kaeŋ gijojeŋ.  
\v 23 Iikawaa kania ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa. Siwewaa bentotoŋa ii kiŋ eja pombaa so ambe kokaeŋ kolooja: Kiŋnoŋ weleŋqeqeuruta oŋoono moneŋgia galeŋ koŋgiti, iikawaa areŋ papiaya qendeeŋgi mindiŋgowaatiwaajoŋ kaparaŋ kono.   
\p
\v 24 “Kaeŋ kanaiŋ moneŋa iikawaa sunduya gosiŋ mindiŋgogi kanoŋ eja moŋ wama kagi iwaa jaanoŋ nano. Tosaya ii 10 milyon Kina iwaanoŋ ero.  
\v 25 Ii eroto, tosaya ii kumambaajoŋ moneŋa mende sokono amamaarotiwaajoŋ ama somatayanoŋ nama kokaeŋ jeŋ kotoro, ‘Esuhinaya eji, ii kuuya mono sewaŋa mewutiwaajoŋ ambu. Ii ano embameraaŋa ii kaaŋagadeeŋ mono sewaŋgia mewutiwaajoŋ aŋgi moneŋ karo iikanoŋ tosaya ii kumbu.   
\p
\v 26 “Kaeŋ jeŋ kotoro weleŋqeqeyanoŋ batanoŋ kamaaŋ simiŋ kuma usugoŋ kokaeŋ welema muro, ‘Gii mono uugere mende ama mokosiŋgoŋ mamboma nona goonoŋ tosaga kuuya ii saanoŋ kuma gomaŋa.’  
\v 27 Kaeŋ welema muro somatayanoŋ weleŋqeqeyaajoŋ wosomomo ama tosaya ii kotoŋ mesaoŋ isano kamaaro.  
\v 28 Kamaaroto, seleeŋgeŋ kema kanoŋ weleŋqeqe alia moŋ mokolooŋ iiro. Iwaa tosaya ii weeŋ 100:waa tawaya (Kina 2,000) kawaa so iwaanoŋ ero. Ii iima aroya kotakota meŋ mosoma kokaeŋ ijoro, ‘Noonoŋ tosa goonoŋ eji, ii mono kuma nombaga me?’   
\p
\v 29 “Kaeŋ ijoro weleŋqeqe alianoŋ batanoŋ kamaaŋ simiŋ kuma usugoŋ kokaeŋ welema muro, ‘Gii mono uugere mende ama mokosiŋgoŋ mamboma nona goonoŋ tosaga ii saanoŋ kuma gomaŋa.’   
\p
\v 30 “Kaeŋ ijoroto, iinoŋ ii togoŋ kema jenteego eja majistreit ijoro meŋ somoŋgoŋ kapuare mirinoŋ ooŋgi raro tosaya kundaborogi kamaawaa.  
\v 31 Iwoi ii kolooro weleŋqeqe alaurutanoŋ tani ii iima uugia kobooro wosobiri moma kema iikawaa sunduya kuuya ii somatagia ijogi moro.   
\p
\v 32 “Ii moma somatagianoŋ weleŋqeqe mutuya ii qaro jaayanoŋ karo kokaeŋ ijoro, ‘Gii gawoŋ meme eja bologa! Gii tosaga kotoŋ mesaomambaajoŋ qisiŋ nona niinoŋ ii kuuya mesaoŋ gonjeŋ.  
\v 33 Niinoŋ giima kobooŋ kiaŋkomuŋ gombe giinoŋ kaaŋagadeeŋ iikawaa so weleŋqeqe alaga kiaŋkomuŋ muna sokonaga.’   
\p
\v 34 “Somatayanoŋ kaeŋ ijoro iriŋa soono weleŋqeqe iikawaa qaaya jeŋ tegoŋ kasa miriwaa galeŋ yoŋoo boronoŋ ama muro siimbobolo mamaga moma rabaa. Iikanoŋ rama tosaya kiŋ pombaanoŋ eroti, ii kuuya kundabororo kamaawaa.  
\v 35 Sareqaa kokawaa hoŋa ii kokaeŋ: Oŋo motomotooŋ alagiaa siŋgisoŋgoya uugianoŋ mende mesaowuti eeŋ, noo Siwe Maŋnanoŋ mono kaaŋagadeeŋ qaa iikawaa so ama oŋombaa.” Kiaŋ.   
\c 19  
\s1 Loemba mesaoŋ aoaowaa qaaya  
\r Maak 10.1-12  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋgo Galili prowins mesaoŋ Jordan apu kotoŋ leegeŋ kema metetereeŋ kamaaŋ mombo apu ii kotoŋ Judia prowinsnoŋ karo.  
\v 2 Karo ejemba tuuŋlelembenoŋ otaaŋ kagi iikanoŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋono.   
\p
\v 3 Meŋ qeaŋgoŋ oŋono Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ iwaanoŋ kaŋ qaawaa timbinoŋ horowaatiwaa aŋgobato meŋ muŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Ejanoŋ kania ii me woiwaajoŋ embia mesaowaati, ii Kana qaa uuguwaa me qaago?”   
\p
\v 4 \x * \xo 19.4 \xt Jen 1.27; 5.2\x*Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Mokomokoloo Toyanoŋ mono kanakanaiyanoŋa ii ‘Eja ano emba laligowutiwaajoŋ mokolooŋ oŋono.’ Buŋa qaa ii weeŋgogi me qaago?  
\v 5 \x * \xo 19.5 \xt Jen 2.24\x*Mokolooŋ kokaeŋ jero, ‘Kawaajoŋ ejanoŋ mono nemuŋmaŋa oromesaoŋ embiaanoŋ kema qokotaaro yoronoŋ sele motooŋgo kolooŋ laligowao.’ Qaa ii weeŋgogi me qaago?  
\v 6 Kaeŋ ama toroqeŋ woi mende koloojaoto, sele motooŋgo kolooŋ laligowao. Anutunoŋ eja ano emba mindiriŋ oronoti, ejemba moŋnoŋ mono ii mende mendeema oromba.”   
\p
\v 7 \x * \xo 19.7 \xt Dut 24.1-4; Mat 5.31\x*Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ ijogi, “Ejanoŋ mesaoŋ aoao papia ooŋ embia saanoŋ mesaowaa. Moosesnoŋ mono naambaajoŋ qaa kaeŋ jeŋ kotoŋ nononota eja?”  
\v 8 Kaeŋ ijogi kokaeŋ jeŋ oŋono, “Moosesnoŋ mono uugia kotiga koloorotiwaajoŋ ama embia mesaowaatiwaa qaa kaeŋ jeŋ kotoroto, kanakanaiyanoŋ kaeŋ mende ero.  
\v 9 \x * \xo 19.9 \xt Mat 5.32; 1 Kor 7.10-11\x*Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Embianoŋ oloŋkalu mende ano kileŋ otaaŋ emba moŋ mewaati, iinoŋ mono serowiliŋ ambaa. Moŋnoŋ emba mesamesaoya mewaati, iinoŋ mono serowiliŋ ambaa.”   
\p
\v 10 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoro gowoko yoŋonoŋ ijogi, “Loemba batugaranoŋ mesaoŋ aoaoawaa soŋgo kaeŋ eji eeŋ, mono loemba mende kolooniŋ sokombaa.”   
\p
\v 11 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Iikawaa qaaya kuma oŋonjeŋi, ejemba kuuyanoŋ ii iyaŋgiaajoŋ aŋgoŋ koma iikawaa so saanoŋ mende ambuto, Anutunoŋ qaa ii ejemba tosaaŋa yoŋoojoŋ oŋonoti, iyoŋonondeeŋ mono iikawaa so ambu.  
\v 12 Kawaa kania ii kokaeŋ: Tosianoŋ nemuŋ goroŋ uutanoŋ kolooŋ iikanoŋa kanaiŋ loemba koloowombaajoŋ mende moju. Tosianoŋ ejembanoŋ selegia kotoŋ\f + \fr 19.12 \ft Eja tuŋa koŋkombaajoŋ jeja.\f* kondooŋ oŋoŋgi loemba koloowombaa so mende kolooju. Tosianoŋ Siwe bentotoŋaajoŋ ama loemba mende koloowombaa qaaya jeŋ somoŋgoŋ qaagia ii otaaŋkeju. Moŋnoŋ qaa ii me ii moma aŋgoŋ koma otaamambaa so kolooji, iinoŋ mono iikawaa so amba.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ merabora kotuegoŋ oŋono.  
\r Maak 10.13-16; Luuk 18.15-17  
\p
\v 13 Kambaŋ kanoŋ tosianoŋ merabora busubuusu uŋuama Jiisasnoŋ boria waŋgianoŋ ama qama kooliwaatiwaajoŋ iwaanoŋ kagito, gowoko yoŋonoŋ ejemba ii jeŋ qewagoŋ oŋoŋgi.  
\v 14 Kaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ jero, “Merabora melaa ii saanoŋ oŋomesaogi noonoŋ kawu. Siwewaa Toyanoŋ ejemba kaaŋa ii bentotoŋa buŋa qeŋ oŋombaa. Kawaajoŋ ii mende somoŋgoŋ oŋombu.”  
\v 15 Kaeŋ jeŋ boria waŋgianoŋ ama oŋomesaoŋ moŋgeŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja qabuŋayawo mombaa qambaŋmambaŋ qaa jero.  
\r Maak 10.17-31; Luuk 18.18-30  
\p
\v 16 Kambaŋ moŋnoŋ eja moŋnoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Boi, niinoŋ nanamemeŋ awaa nomaeŋ ama laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowenaga?”  
\v 17 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Nanamemeŋ awaa nomaeŋ, naambaajoŋ iikaeŋ qisiŋ nonjaŋ? Motooŋgoyanoŋ mono awaa kolooja. Laaligo kombombaŋanoŋ keumambaajoŋ mobaati eeŋ, gii mono jojopaŋ qaa teŋ koma laligowa.”   
\p
\v 18 \x * \xo 19.18 \xt Eks 20.13-16; Dut 5.17-20\x*Kaeŋ ijoro moma kokaeŋ jero, “Naa jojopaŋ qaawaajoŋ jejaŋ?” Jero Jiisasnoŋ ii moma ijoro, “Mono koi: ‘Moŋ mende qena komuwa. Serowiliŋ mono mende amba. Iwoi moŋ mono yoŋgoro mende mewa. Jenoŋkuukuu mono mende ama muba.  
\v 19 \x * \xo 19.19 \xt Eks 20.12; Dut 5.16; Lew 19.18\x*Nemuŋmaŋga mono goda qeŋ oromakeba,’ ano ‘Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikawaa so mono ejemba kuuya jopagoŋ oŋomakeba.” ’   
\p
\v 20 Kaeŋ ijoro eja gbaworonoŋ kokaeŋ jero, “Ii kuuya mono teŋ koma laligoŋ waabe. Naambaajoŋ mombo amamaajeŋ?”  
\v 21 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ ijoro, “Gii akadamuwo laligomambaajoŋ mobagati eeŋ, mono kema esuhinaga sewaŋa mewutiwaajoŋ ana moneŋ karo ejemba wanaya oŋomba. Kaeŋ ana esuhinaga somata (maa suaŋ, milyon Kina kaaŋa) ii Siwe gomanoŋ eŋ gombaa. Kaeŋ ama nii notaaŋ kawa.”   
\p
\v 22 Kaeŋ jeroto, gbaworonoŋ qaa ii moma esuhinaya mamaga erotiwaajoŋ ama wosobiri moma jaaya bosoleero eeŋ mesaoŋ keno.  
\v 23 Mesaoŋ keno Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: ‘Yei!’ Ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ mono Siwewaa bentotonoŋ keubombaajoŋ bimooŋ kupukapa ambuya.  
\v 24 Ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: oro somata kamel ii sosoro ootanoŋ saanoŋ mende keubaa. Iikawaa so ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ bimooŋ osiwuya.”   
\p
\v 25 Kaeŋ iŋijoro gowoko yoŋonoŋ aaruŋ tililiŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Oopopooŋ! Ejemba moronoŋ mono Siwewaa buŋa koloonaga?”  
\v 26 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ uuŋ iŋiima kokaeŋ jero, “Ejembanoŋ ii aŋgobato meŋ amamaaŋ osiŋkejuto, Anutunoŋ mono iwoi kuuya saanoŋ amakeja. Iinoŋ iwoi moŋ ama memambaajoŋ mende amamaaŋ osiŋkeja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa gawoŋ memewaa tawaya  
\p
\v 27 Piitonoŋ qaa ii moma meleema kokaeŋ ijoro, “Moba, nononoŋ mono iwoinana kuuya mesaoŋ gii gotaaŋ kaniŋ. Iikawaa tawaya mono naa iwoiga mewoŋa?”  
\v 28 \x * \xo 19.28 \xt Mat 25.31; Luuk 22.30\x*Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Iwoi kuuya gbilia kolooro Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ jiŋkaroŋ duŋanoŋ raro asamararaŋanoŋ asariwaati, kambaŋ qaita moŋ iikanoŋ nii notaaŋ kagiti, oŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ jiŋkaroŋ duŋ 12 kanoŋ rama Israel tuuŋ 12 yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegowuya.   
\p
\v 29 “Moŋnoŋ noo qanaajoŋ ama iwoi moŋ mesaoroti, ii jigo miria, daremuŋa, naambeeta, nemuŋmaŋa, meraboraaŋa me gawoŋ molaleŋa ii oŋomesaoro Anutunoŋ mono iikawaa iroŋa uuguŋ meleema muro seiwaa. Kaeŋ seiro laaligo kombombaŋa tetegoya qaa buŋa qeŋ aowaa.  
\v 30 \x * \xo 19.30 \xt Mat 20.16; Luuk 13.30\x*Kaeŋ koloowaato, mutuya oŋoonoŋga mamaganoŋ daaburuya koloogi daaburuya yoŋoonoŋga mamaganoŋ mutuya koloowuya.” Kiaŋ.   
\c 20  
\s1 Wain gawoŋ meme ejemba yoŋoo sareqaa  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ jero, “Siwewaa bentotoŋa ii kokaeŋ: Baloŋ toya moŋnoŋ umugawodeeŋ waama seleeŋgeŋ kema eja tosaaŋa iŋiima wain gawoŋanoŋ moneŋ gawoŋ mewutiwaajoŋ qisiŋ oŋono.  
\v 2 Qisiŋ oŋono ‘Saanoŋ,’ jegi weeŋ motooŋgowaa tawaya (Kina 20) oŋombaatiwaajoŋ uumotooŋ aŋgi wasiŋ oŋono wain gawoŋanoŋ keŋgi.   
\p
\v 3 “Keŋgi 9 kilok kawaa so kolooro mombo toroqeŋ kema eja tosaaŋa maaket sombeŋanoŋ eeŋ naŋgi iŋiiro.  
\v 4 Iŋiima kokaeŋ iŋijoro, ‘Oŋo mono kaaŋagadeeŋ noo wain gawonanoŋ kema gawoŋ megi tawagia soyanondeeŋ oŋomaŋa.’   
\p
\v 5 “Kaeŋ iŋijoro wain gawonoŋ keŋgi. Keŋgi 12 kilok kolooro mombo keno ano mare 3 kilok kawaa so duŋanoŋ mombo seleeŋgeŋ kema kaaŋadeeŋ ano.  
\v 6 Kaeŋ kolooŋ mare 5 kilok kawaa so seleeŋgeŋ keno eja tosaaŋa duŋanoŋ mombo eeŋ laŋ naŋgi iŋiiro. Iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋono, ‘Oŋo mono naambaajoŋ weeŋ koriga koi eeŋ laligoju?”   
\p
\v 7 “Kaeŋ qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi, ‘Moŋnoŋ moneŋ gawoŋ mewombaajoŋ mende qisiŋ nononja. Kawaajoŋ eeŋ koi nanjoŋ.’ Meleeŋgi kokaeŋ iŋijoro, ‘Oŋo mono kaaŋagadeeŋ noo wain gawonanoŋ kema gawoŋ mewu.’  
\v 8 \x * \xo 20.8 \xt Lew 19.13; Dut 24.15\x*Gawoŋ megi mare kolooro wain gawoŋ toyanoŋ gawoŋ galeŋa horoŋ kokaeŋ ijoro, ‘Gii mono gawoŋ meme eja oŋooma tawagia oŋomba. Tetegoya mare kolooro kajuyati, iyoŋoonoŋga kanaiŋ tawagia oŋoma kena gomaambadeeŋ kajuyati, iyoŋoonoŋ tegowa.’   
\p
\v 9 “Kaeŋ iŋijoro mare 5 kilok gawonoŋ kagiti, iyoŋonoŋ kougi weeŋ motooŋgowaa tawaya (Kina 20) ii motomotooŋ oŋono.  
\v 10 Wala gawonoŋ kagiti, iyoŋonoŋ kouma tawagia uuguŋ mewutiwaajoŋ romoŋgogito, ii motomotooŋ kaaŋagadeeŋ weeŋ motooŋgowaa tawaya oŋono.  
\v 11 Tawa motooŋgo iikayadeeŋ meŋ kanaiŋ baloŋ toyaajoŋ uugianoŋ ŋindiŋ-ŋunduru jeŋ jeŋ muŋ kokaeŋ jegi,  
\v 12 ‘Nono weeŋ geriawonoŋ nogo ariŋ gawombaa lombota bosinjoŋato, eja ii dologo kaŋ gawoŋ mewutiwaajoŋ qisiŋ oŋonjaŋa. Yoŋonoŋ aua motooŋgowaa so gawoŋ mejuyato, giinoŋ kileŋ yoŋoojoŋ moma oŋona nonowo ororoŋ kolooju. Ii mende sokonja.’   
\p
\v 13 “Kaeŋ jegito, yoŋoonoŋga mombaajoŋ kokaeŋ meleema jero, ‘Alana, nii giwo qaa jeŋ weeŋ motooŋgowaa tawa (Kina 20) gomambaajoŋ uumotooŋ anjota. Kawaa so tawa iikayadeeŋ gombe sokonja. Mono ii romoŋgowa.  
\v 14 Uuga iikawaajoŋ boliwaati eeŋ, mono geeŋgaa tawaga meŋ kemba. Eja dologo gawoŋ mewutiwaajoŋ qisiŋ oŋonjeŋi, iyoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ tawa gonjeŋi, mono iikayadeeŋ oŋomambaajoŋ mojeŋ.   
\p
\v 15 ‘Neenaa moneŋnoŋ neenaa aiŋnaa so ambe sokonja me qaago? Niinoŋ loloogendeeŋ oŋonjeŋiwaajoŋ uuganoŋ baagoŋ jaaga bosoleeja me?” ’  
\v 16 \x * \xo 20.16 \xt Mat 19.30; Maak 10.31; Luuk 13.30\x*Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋ kokaeŋ jero, “Iikawaa so konoga yoŋonoŋ mutuya koloogi mutuya yoŋonoŋ konoga koloowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ koomuyaa qaaya jero indiŋ karooŋ kolooro.  
\r Maak 10.32-34; Luuk 18.31-34  
\p
\v 17 Jiisasnoŋ Jerusalem sitinoŋ ubombaajoŋ baloŋ kana keŋgi gowokouruta 12 ii horoŋ oŋoma goraayanoŋ kema kokaeŋ iŋijoro,  
\v 18 “Mobu, anana Jerusalem uboŋa. Iikanoŋ moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ muro jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋoo borogianoŋ kembaa. Yoŋonoŋ komuwaatiwaa qaaya jedaboroŋ  
\v 19 waba gawman yoŋoo borogianoŋ ama mubuya. Ama mugi mepaegoŋ ooli waayawonoŋ qetaaliŋ taluŋgowuya. Qetaaliŋ taluŋgoŋ maripoonoŋ qegi komuwaa. Komuŋ weeŋ karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jeims Jon yoroo nemuŋgaranoŋ iwoiwaajoŋ weleno.  
\r Maak 10.35-45  
\p
\v 20 Kambaŋ kanoŋ Zebediwaa merawoita yoroo nemuŋgaranoŋ merawoita yorowo Jiisaswaanoŋ kaŋ simiŋ kuma muŋ iwoi qaita mombaa welemambaajoŋ jero.  
\v 21 Kaeŋ jero qisiŋ muro, “Gii naa iwoiwaajoŋa mojaŋ?” Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Giinoŋ saanoŋ jeŋ kotona noo merawoina koi yoronoŋ mono goo bentotonoŋ eu uma moŋnoŋ boro dindiŋganoŋ ano moŋnoŋ boro qaniganoŋ rama iwoi kuuya galeŋ kombuyaga.”   
\p
\v 22 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ meleema kokaeŋ jero, “Oŋo iikawaa kania mende moma yagoŋ welenju. Niinoŋ qambi aasoŋawo nemaŋati, oro ii saanoŋ neŋ siimbobolo mobaota me qaago?” Kaeŋ jero moma “Saanoŋ newota,” ijori.  
\v 23 Ijori kokaeŋ irijoro, “Ii oŋanoŋ! Niinoŋ qambi aasoŋawo nemaŋati, oro ii kaaŋiadeeŋ newaoto, noo boro dindinanoŋ me qaninanoŋ moronoŋ rabaati, niinoŋ qaa ii jeŋ kotomaŋatiwaa so qaago. Noo Maŋnanoŋ duŋ woi ii daeŋ yoroojoŋ mozozoŋgoroti, ii mono yoroojoŋ orono niwo rama iwoi kuuya galeŋ komakeboŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Galeŋ hoŋanoŋ mono weleŋqeqeya kolooja.  
\p
\v 24 Daremuŋ woi yoronoŋ kaeŋ welema muri alaurugara 10 yoŋonoŋ ii moma uugia boliro.  
\v 25 \x * \xo 20.25 \xt Luuk 22.25-26\x*Kaeŋ boliroto, Jiisasnoŋ oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Namowaa kantria kantria yoŋoo jawiŋurugianoŋ mono eja poŋ kaaŋa ama oŋomakeju. Yoŋoo somatagianoŋ mono qaa jeŋ kotoŋ ejemba mindiŋgoŋ oŋoma ku-usuŋgia qendeemakeju. Oŋo yoŋoo kaniagia ii saanoŋ moju.  
\v 26 \x * \xo 20.26 \xt Mat 23.11; Maak 9.35; Luuk 22.26\x*Oŋoo batugianoŋ sili iikaaŋa ewaboto, moŋnoŋ oŋoo batugianoŋ somatagia koloomambaajoŋ moji, iinoŋ mono weleŋ qeŋ oŋoma laligowa.   
\p
\v 27 “Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ oŋoo batugianoŋ jetamemeya mutuya laligomambaajoŋ moji, iinoŋ mono oŋoo newo baagianoŋ laligoŋ weleŋqeqegia omaya koloowa.  
\v 28 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono kaaŋagadeeŋ sili kaaŋa qendeema iyaŋa weleŋ qeŋ mubutiwaajoŋ ama mende karoto, mono weleŋ qeŋ oŋoma ejemba kuuya oŋoo dowegia memambaajoŋ ama kamaaŋ laaligoya qeleema mesaowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja jaagoo woi jaagara metooro.  
\r Maak 10.46-52; Luuk 18.35-43  
\p
\v 29 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Jeriko siti mesaowombaajoŋ aŋgi ejemba tuuŋlelembenoŋ oŋotaaŋ gemagianoŋ kagi.  
\v 30 Kaeŋ kagi eja jaagoo woi kana goraayanoŋ rari. Rari “Jiisasnoŋ uruugumambaajoŋ anja,” jegi moma kokaeŋ qari, “Poŋ Deiwidwaa gbili, mono kiaŋkomuŋ noromba!”   
\p
\v 31 Kaeŋ qari ejemba tuuŋ somata yoŋonoŋ bo rabaotiwaajoŋ qotogoŋ oroŋgito, iyoronoŋ mono kaparaŋ koma kokaeŋ qari, “Poŋ Deiwidwaa gbili, mono kiaŋkomuŋ noromba!”  
\v 32 Kaeŋ qari Jiisasnoŋ doroŋ ama iwaanoŋ kawaotiwaajoŋ qaro kari kokaeŋ qisiŋ orono, “Alawoina, niinoŋ naa iwoi ama oromambaajoŋ mojao?”   
\p
\v 33 Kaeŋ qisiŋ orono kokaeŋ ijori, “Poŋ, noro jaanara mombo uuwobaajoŋ mojo.”  
\v 34 Kaeŋ ijori Jiisasnoŋ yoroojoŋ wosoya moma jaagara oosiriro iikanondeeŋ tooro uuŋ Jiisas otaaŋ gematanoŋ keni. Kiaŋ.   
\c 21  
\s1 Jiisaswaajoŋ mare koŋgi Jerusalem uro.  
\r Maak 11.1-11; Luuk 19.28-40; Jon 12.12-19  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Jerusalem siti dodowiŋ Oil gere baaŋanoŋ Betfage gomanoŋ kagi. Kaŋ gowokowoita woi wasiŋ oromambaajoŋ ama  
\v 2 kokaeŋ irijoro, “Gomaŋ jaasewaŋsewaŋ raji, mono iikanoŋ kembao. Kema iikanoŋ keuma doŋgi embia kasanoŋ somoŋgogi nanji ano doŋgi melaa ii iikanondeeŋ mokolooŋ orombaota. Ii mono isama oroma meŋ noonoŋ kawao.   
\p
\v 3 “Aisni moŋnoŋ qaa moŋ jero kokaeŋ ijowao, ‘Poŋnaranoŋ mono iikawaajoŋ amamaaja.’ Kaeŋ ijori doŋgi ii uulaŋawo orono koi kawao.”  
\v 4 Anutunoŋ qaa moŋ gejatootoo eja mombaa uutanoŋ anota jeroti, iikanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ kaeŋ kolooro. Qaa ii kokaeŋ,   
\q2
\v 5 \x * \xo 21.5 \xt Zek 9.9\x*“Oo Jerusalem ejemba Zaion baaŋa liligoŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ mono kokaeŋ iŋijogi mobu,  
\q2 ‘Mobu, oŋoo kiŋ poŋgianoŋ mono oŋoonoŋ asugiwaa.  
\q2 Iinoŋ gumbonjonjoŋ ama doŋgi qaganoŋ rama kawaa.  
\q2 Doŋgi lombo bosimakejiwaa meriaa qaganoŋ rama kawaa.” ’   
\p
\v 6 Jiisasnoŋ gowokowoita wasiŋ orono kema qaa irijorotiwaa so ani.  
\v 7 Yoronoŋ doŋgi nemuŋmera uruama kari. Kari malekugia qetegoŋ doŋgi qagaranoŋ aŋgi Jiisasnoŋ meriaa qaganoŋ uma raro.   
\p
\v 8 Kaeŋ rama keno ejemba tuuŋlelembenoŋ goda qeŋ malekugia qetegoŋ kana somatanoŋ tamboŋgi tosianoŋ gere uutanoŋ kema boria memburatiŋ kana somatanoŋ tamboŋgi.  
\v 9 \x * \xo 21.9 \xt Ond 118.25, 26\x*Tamboŋgi ejemba tuuŋlelembe somata wala koma horoŋ keŋgiti ano gematanoŋ otaaŋ kagiti, iyoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ qagi,  
\q2 “Hoosana! Anutu mepeseejoŋ.  
\q2 Deiwidwaa gbili oowe oowe! Pombaa qatanoŋ kawaati, Anutunoŋ mono ii kotuegowa.  
\q2 Hoosana! Qabuŋaga mepeseeniŋ eukanoŋ uja! Oowe oowe!”   
\p
\v 10 Kaeŋ qagi Jerusalem sitinoŋ uma sitiwaa ejemba kuuyanoŋ aaruŋ gujumaju ama kokaeŋ qisigi, “Eja koi mono moroga?”   
\p
\v 11 Qisigi ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Iinoŋ mono gejatootoo eja Jiisas, Galili prowinswaa gomaŋa Nazaretga.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo jeŋ kobooro.  
\r Maak 11.15-19; Luuk 19.45-48; Jon 2.13-22  
\p
\v 12 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ keno. Iikanoŋ ejemba iŋiiro hina sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi sewaŋa megiti, iinoŋ ii kuuya konjoma oŋono kamaagi. Moneŋ utekute ejemba yoŋoo jakegia metaama meleeno keŋgi. Kaaŋagadeeŋ kewo sewaŋgia mewutiwaajoŋ aŋgiti, iyoŋoo duŋ raragia ii kaaŋiadeeŋ riitano keŋgi.  
\v 13 \x * \xo 21.13 \xt Ais 56.7; Jer 7.11\x*Kaeŋ ama kokaeŋ iŋijoro, “Aisaianoŋ qaa moŋ kokaeŋ oorota eja, ‘Noo jigonanoŋ mono qamakooli miri koloowaatiwaajoŋ qabu.’ Qaa ii ejato, oŋo ii utegogi kikekakasililiŋ yoŋoo kobaa kaaŋa kolooja.”   
\p
\v 14 Kaeŋ kolooro jaagoo ama lokoŋ ejemba ii jiwowoŋ jigonoŋ iwaanoŋ kagi meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\v 15 Kaeŋ kolooroto, jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ aŋgoleto meroti, ii iigi ano merabora jiwowoŋ jigonoŋ qama “Hoosana! Deiwidwaa gbili oowe oowe!” jegiti, ii iŋiima uubologa mogi.   
\p
\v 16 \x * \xo 21.16 \xt Ond 8.2\x*Uu bologa moma kokaeŋ jeŋ mugi, “Merabora qaa qajuti, ii mojaŋ me qaago?” Jeŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Saanoŋ mojeŋ. Oŋo kambaŋ moŋgeŋ Buŋa qaa koi weeŋgogi me qaago,  
\q2 ‘Giinoŋ mono merabora ano mera sayawo aju neŋkejuti, ii kuma oŋona geeŋga tororo mepeseeŋ gomakeju.” ’   
\p
\v 17 Kaeŋ meleema oŋoma oŋomesaoŋ mare kolooro siti mesaoŋ Betani kema ero. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ fig gere moŋ qasuaaro gororoŋgoro.  
\r Maak 11.12-14, 20-24  
\p
\v 18 Eŋ umugawodeeŋ waama mombo sitinoŋ kema nenewaajoŋ komuro.  
\v 19 Nembanenewaa komuŋ kana goraayanoŋ fig gere\f + \fr 21.19 \ft Fig ii sambi gerewaa alia moŋ. Ii gawoŋgianoŋ komogi hoŋa naaŋawoga kolooro mamaga neŋkeju.\f* moŋ iima kawaa kanianoŋ keno. Kenoto, hoŋa mende mokolooroto, qaseŋagadeeŋ iiro. Kaeŋ iima gere ii kokaeŋ jeŋ muro, “Giinoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ hoŋga mombo mende ewa.” Kaeŋ jeŋ tegoŋ muro fig gere iikanoŋ mono iikanondeeŋ gororoŋgoro.   
\p
\v 20 Gororoŋgoro gowokourutanoŋ ii iima aaruŋ kokaeŋ jegi, “Fig gerenoŋ mono nomaeŋ ama alanzaŋ pilitiknoŋ gororoŋgoja?”  
\v 21 \x * \xo 21.21 \xt Mat 17.20; 1 Kor 13.2\x*Jegi Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Momalaari pondaŋ meŋ uuwoi mende ambuyati eeŋ, fig gerewaanoŋ iwoi kolooji, oŋonoŋ iikayadeeŋ mende ambuyato, koi mono kaaŋagadeeŋ saanoŋ ambuyaga: Baaŋa kokawaa toyaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotowuyaga, ‘Mono baaŋa koi qetegoŋ wama waama kema kowenoŋ amba.’ Kaeŋ jeŋ kotoŋ Anutu moma laariro mono iikawaa so koloowaa.  
\v 22 Naa iwoiwaajoŋ qisiŋ qama kooliwuti, ii kuuya buŋa qeŋ aowombaajoŋ moma laarigi mono buŋagia koloowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa ku-usuŋaajoŋ qisigi.  
\r Maak 11.27-33; Luuk 20.1-8  
\p
\v 23 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ kema ejemba kuma oŋono jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya tosaaŋa yoŋonoŋ iwaanoŋ kougi. Kouma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii kokanoŋ iwoi anjaŋi, ii mono moronoŋ jeŋ kotoŋ gono amakejaŋ? Iikawaa ku-usuŋa ii mono moronoŋ gono?”   
\p
\v 24 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ kaaŋagadeeŋ qaa moŋ qisiŋ oŋomaŋa. Ii meleema nombuti eeŋ, niinoŋ kaaŋagadeeŋ moronoŋ ku-usuŋ nono iwoi koi amakejeŋi, ii iŋijomaŋa.  
\v 25 Jonoŋ ejemba oomulu meŋ oŋoma laligoroti, iinoŋ iikawaa ku-usuŋa ii daeŋkaya mero? Siwe Toyanoŋ muro me baloŋ toyanoŋ mugi?” Kaeŋ meleema oŋono batugianoŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “‘Ku-usuŋanoŋ Siwenoŋga asugiro,’ kaeŋ jewoŋati eeŋ, iinoŋ mono kokaeŋ jewaa, ‘Oŋo mono naambaajoŋ Jon mende moma laariŋ mugi?’ Ii mende sokonja.   
\p
\v 26 Me ‘Baloŋ ejembanoŋga asugiro,’ jewoŋati eeŋ, nononoŋ mono ejemba tuuŋ yoŋoojoŋ toroko moma amamaawoŋa. Kanageso kuuya yoŋonoŋ Jombaajoŋ ‘Gejatootoo ejaga kolooja,’ jeŋ laligoju.”  
\v 27 Qaa kaeŋ gosiŋ Jiisaswaajoŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Ii mende mojoŋ.” Kaeŋ meleeŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ kolooro niinoŋ kaaŋagadeeŋ iwoi koi amakejeŋiwaa ku-usuŋa moronoŋ nonoti, ii mende iŋijomaŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Mombaa merawoita yoroo sareqaa  
\p
\v 28 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Oŋo qaa koi kawaajoŋ nomaeŋ romoŋgoju? Eja moŋ merawoita woi laligogi. Kambaŋ moŋnoŋ maŋgaranoŋ meria mombaanoŋ kema kokaeŋ ijoro, ‘Merana, gii saanoŋ kete noo wain kasa gawonoŋ kema gawoŋ mewa.’   
\p
\v 29 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, ‘Nii togojeŋ.’ Kaeŋ ijoroto, kanageŋ qaaya iikawaajoŋ moma boliŋ eleema kema gawoŋ mero.  
\v 30 Kawaa gematanoŋ maŋgaranoŋ meria mombaanoŋ kema mutu meriaajoŋ ijoroti, qaa iikayadeeŋ ijoro. Ii ijoro qaa kokaeŋ meleema jero, ‘Somatana, saanoŋ kemaŋa.’ Kaeŋ jeroto, kileŋ mende keno.”   
\p
\v 31 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ qisiŋ oŋono, “Woi yoroonoŋga moronoŋ maŋgaraa jeta teŋ kono?” Kaeŋ qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi, “Meria mutuya iinoŋ.” Kaeŋ meleeŋgi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Takis meme ejemba tiliqiligiawo ano kana somata emba yoŋonoŋ mono oŋo uŋuuguŋ wala Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ ubuya.   
\p
\v 32 \x * \xo 21.32 \xt Luuk 3.12; 7.29-30\x*“Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Jon Oomulu ejanoŋ oŋoonoŋ kaŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋaniwoŋatiwaa kania qendeeno oŋo iwaa qaaya ii mende moma laarigito, takis meme ejemba tiliqiligiawo ano kana somata emba yoŋonoŋ mono ii moma laariŋ mugi. Yoŋonoŋ ii moma laariŋ mugiti, oŋo ii iima kileŋ kanageŋ kaaŋagadeeŋ oŋoaŋgia mende moma boliŋ aoŋ eleema ii mende moma laariŋ mugi.” Kiaŋ.   
\s1 Wain kasa gawoŋ galeŋ bologa yoŋoo sareqaa  
\r Maak 12.1-12; Luuk 20.9-19  
\p
\v 33 \x * \xo 21.33 \xt Ais 5.1-2\x*Jiisasnoŋ jero, “Sareqaa moŋ ii kokaeŋ mobu: Baloŋ toya moŋnoŋ wain kasa gawoŋ moŋ koma komoro. Koma komoma sopaya meŋ liligoro. Meŋ liligoŋ wain juu somata jamonoŋ mero. Iikanoŋ waimbaa hoŋa ama kananoŋ rijijaagi apuyanoŋ lalanoŋ kemero. Wain juu somata ii jamonoŋ meŋ wain yoŋgoro mewubotiwaajoŋ galeŋ meme jake koriga kowiawo mero. Iwoi kuuya medaboroŋ wain gawoŋ galeŋ tosaaŋa mokolooŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro, ‘Mono gawoŋ meŋ hoŋaa bakaya oŋoaŋgia meŋ bakaya toya nii nombu.’ Kaeŋ jeŋ gawoŋ ii borogianoŋ ama oŋomesaoŋ kantri moŋnoŋ kema laligoro.   
\p
\v 34 “Laligoŋ laligoro hoŋa momogorotiwaa kambaŋa gbani 5 toriro kanoŋ weleŋqeqeuruta tosia wasiŋ oŋono galeŋ yoŋoonoŋ kema wain gawoŋ hoŋaa bakaya mubutiwaajoŋ jero.  
\v 35 Jeroto, galeŋ yoŋonoŋ ii uŋuama somoŋgoŋ tosia koobinoŋ sagorogoro uŋuŋ tosia uŋugi komugi tosia jamonoŋ giliŋ uŋugi komugi.  
\v 36 Kawaa gematanoŋ weleŋ eja tosaaŋa toroqeŋ wasiŋ oŋono mamaga koloogito, ii kaaŋiadeeŋ horoŋ ureeŋ meŋ oŋoŋgi.   
\p
\v 37 “Kaeŋ aŋgi wain gawoŋ toyanoŋ qaa moŋgama jero, ‘Neenaa merana mono goda qeŋ mubuya me nomaeŋ?’ Kaeŋ jeŋ konoga ii aŋaa meria wasiro yoŋoonoŋ keno.  
\v 38 Kenoto, wain gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ meria iima batugianoŋ kokaeŋ amiŋ moma jegi, ‘Iinoŋ mono borosamoyaa toya kolooja. Ayo, mono meŋ qeniŋ komuro wain kasa gawoŋanoŋ mono ananaa buŋaga koloowaa.’   
\p
\v 39 “Kaeŋ jeŋ qelanjiŋ meŋ somoŋgoŋ giligi gawoŋ seleeŋgeŋ kemero qegi komuro.  
\v 40 Wain gawoŋ toyanoŋ ii moma kaŋ gawoŋ galeŋ ii mono nomaeŋ ama oŋombaa?”   
\p
\v 41 Jiisasnoŋ kaeŋ qisiŋ oŋono kokaeŋ ijogi, “Galeŋ bologa ii mono kondeema japaleleŋ meŋ oŋombaa ano gawoŋ galeŋ dologa mokolooŋ oŋoma wain kasa gawoŋa yoŋoo boronoŋ ambaa. Yoŋonoŋ hoŋa momogowaatiwaa kambaŋanoŋ bakaya tororo muŋkebuya.”  
\v 42 \x * \xo 21.42 \xt Ond 118.22-23\x*Jiisasnoŋ ii moma kokaeŋ iŋijoro, “Buŋa Terewaa qaa koi kambaŋ moŋgeŋ weeŋgogi me qaago,  
\q2 ‘Miri meme yoŋonoŋ jamo tando moŋ gema qeŋ eeŋ mesaogi raroti, iikanoŋ mono tando kombombaŋa kolooro mokoloogi.  
\q2 Iikanoŋ riiro mirinoŋ mono gororoŋgoŋ kamaaŋ kombaa.  
\q2 Poŋnoŋ tando ii kuuro jaanananoŋ iiniŋ qabuŋayawo kolooro waliŋgoŋkejoŋ?’   
\p
\v 43 “Kawaajoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Anutunoŋ mono bentotoŋa ii uŋuama ejemba tuuŋ moŋ oŋono yoŋonoŋ iikawaa gawoŋa megi hoŋa saanoŋ kolooŋkebaa.  
\v 44 Moŋnoŋ tando waŋa iikanoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ qewaati, ii mono selia kotomotowaato, aeŋ tando iikanoŋ joloma tama mombaa qaganoŋ kamaaŋ kombaati, ii mono kuuya qenjaŋmenjaŋgowaa.”   
\p
\v 45 Jiisasnoŋ kaeŋ jero moma jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ sareqaaya ii moma kania moma asariŋ kokaeŋ jegi, “Ii mono nonoojoŋa jeja.”  
\v 46 Kawaajoŋ ii meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, ejemba tuuŋ somata yoŋoojoŋ toroko moma amamaagi. Ejemba tuuŋ somata yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ mogi gejatootoo ejaga kolooro. Kiaŋ.   
\c 22  
\s1 Maraŋ lombambaa sareqaa  
\r Luuk 14.15-24  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ mombo kanaiŋ sareqaanoŋ qaa kokaeŋ jero,  
\v 2 “Siwewaa bentotoŋa ii kokawaa so kolooja: Kiŋ eja Poŋnoŋ meriaajoŋ maraŋ (agomiŋ aoao) lombaŋ areŋgoŋ mozozoŋgoro.  
\v 3 Mozozoŋgoŋ weleŋqeqeuruta wasiŋ oŋoma kokaeŋ jero, ‘Niinoŋ ejemba tosaaŋa maraŋ lombanoŋ kawutiwaajoŋ mojeŋ. Oŋo mono yoŋoonoŋ qele kema kawutiwaajoŋ iŋijowu.’ Kaeŋ jero kema iŋijogito, ejemba yoŋonoŋ ii moma kawombaajoŋ togoŋ silemale aŋgi.   
\p
\v 4 “Kawaa gematanoŋ weleŋqeqeuruta tosaaŋa mombo wasiŋ oŋoma kokaeŋ jero, ‘Ejemba kawutiwaajoŋ jeweti, mono iyoŋoonoŋ kema kokaeŋ iŋijowu: Mobu, niinoŋ lombambaa nenena mozozoŋgodaborojeŋa raja. Noo bulmakao ejia ano bulmakao tosaaŋa uŋuaginiŋ kelegiawo koloogiti, ii uŋuŋ ooŋ qeragoniŋ iwoi kuuya mono jojoriŋ eja. Oŋo mono maraŋ lombanoŋ kawu.’   
\p
\v 5 “Kaeŋ jero keŋgi ejemba yoŋonoŋ qaa iikawaa geja mende aŋgito, lolomoniŋ tondu keŋgi. Tosianoŋ nene gawoŋgianoŋ keŋgi tosianoŋ koŋkororo gawoŋgianoŋ keŋgi.  
\v 6 Tosianoŋ kiŋ pombaa weleŋqeqeuruta qelanjiŋ uŋuama horoŋ ureeŋ oŋoma uŋugi komugi.  
\v 7 Komugi kiŋ pombaa iriŋa soono manjaqeqe tuuŋa wasiŋ oŋono kema nama borosa meme eja ii kondeema oŋoma taoŋ mirigia ii kuugi jero.   
\p
\v 8 “Kawaa gematanoŋ kiŋnoŋ weleŋqeqeuruta ii kokaeŋ iŋijoro, ‘Maraŋ lombaŋ mozozoŋgoniŋ jojoriŋ rajato, ejemba kawutiwaajoŋ jeweti, iyoŋonoŋ mono korisoronoŋ kakawaa so mende kolooju.  
\v 9 Kawaajoŋ oŋo mono kana aogaranoŋ ano miri sombeŋa sombeŋa kanoŋ kema ejemba ii me ii mokolooŋ oŋombuti, ii mono maraŋ lombanoŋ kawutiwaajoŋ jeŋ kaparaŋ koma kuuŋ oŋombu.’   
\p
\v 10 “Kaeŋ iŋijoro weleŋqeqeurutanoŋ mesaoŋ kana eŋ keŋgiti, iikanoŋ kema ejemba ii me ii mokolooŋ oŋoŋgiti, ii korebore horoŋ kululuuŋ oŋoma kagi. Mende gosiŋ oŋoŋgi ejemba awaa ano bologa kaaŋadeeŋ kaŋ maraŋ lombaŋ miri gojoma nene duŋ liligoŋ ragi.  
\v 11 Nene duŋ liligoŋ ragito, kiŋnoŋ ii iŋiimambaajoŋ kaŋ iikanoŋ eja moŋ maraŋ lombambaa maleku taaŋa mende mouroti, ii iiro.  
\v 12 Eja ii iima kokaeŋ ijoro, ‘Alana, gii maraŋ lombambaa malekuya mende mouma kileŋ nomaembaajoŋ miri koi kawaa uutanoŋ kajaŋa?’ Kaeŋ ijoro eja iikanoŋ qaaya bogoro oloŋ raro.   
\p
\v 13 \x * \xo 22.13 \xt Mat 8.12; 25.30; Luuk 13.28\x*“Kaeŋ raro kiŋ poŋnoŋ weleŋqeqeuruta kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, ‘Mono eja ii meŋ kana boria somoŋgoŋ seleeŋgeŋ giligi paŋgamanoŋ kemeba.’ Iikanoŋ laligowuti, iyoŋonoŋ mono saama gigilaaŋ gobugia kigi qaro laligowuya.  
\v 14 Qaa iikawaa so Anutunoŋ ejemba seiseiyanoŋ kawutiwaajoŋ jeroto, afaaŋgoya yoŋonoŋ qaa ii aŋaliŋ moma aŋgoŋ koma kaŋ Anutunoŋ tuuŋ somata meweeŋgoŋ oŋonoti, mono iyoŋoo batugianoŋ koubuya.” Kiaŋ.   
\s1 Takis aambaa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.  
\r Maak 12.13-17; Luuk 20.20-26  
\p
\v 15 Kawaa gematanoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ kema amiŋ moma Jiisas qisiŋ qaawaa timbinoŋ hororo gbadooŋ mubombaajoŋ areŋa aŋgi.  
\v 16 Areŋ kaeŋ ama gowokouruta ano gawana Herodwaa paati alauruta tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ jegi, “Boi, giinoŋ eja hoŋa koloojaŋi, nono ii mojoŋ. Giinoŋ ejemba tosaaŋa mende iŋisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejanto, so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakejaŋ. Kawaajoŋ kuuŋ goŋgi mende dogoŋ somata mende esuuŋ oŋomakejanto, Anutuwaanoŋ kana ii qaa hoŋaa so kuma nonomakejaŋ. Giinoŋ Anutuwaanoŋ qaa dindiŋa iikanoŋ uuta ano kamaaŋqeqeta motoondeeŋ kuuya jeŋ qindiiŋ ama nonomakejaŋ.  
\v 17 Kawaajoŋ qaa koi kawaajoŋ nomaeŋ romoŋgojaŋi, ii jena moboŋ. Nono Siisa-kimbaajoŋ takis ama iikanoŋ Mooseswaa Kana qaa soŋgiwoŋa me qaago?”   
\p
\v 18 Kaeŋ qisigi areŋgia qoloŋmoloŋgoya moma kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oo uumeleembaa eja seleseleya, oŋo mono naambaajoŋ qaawaa timbinoŋ ama nombombaajoŋ aŋgobato meŋ nonju?  
\v 19 Saanoŋ takis aambaa moneŋa moŋ qendeema noŋgi iimaŋa.” Kaeŋ iŋijoro silwa moneŋ moŋ meŋ kagi.   
\p
\v 20 Kagi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Morowaa uŋayaga ano qataga ii koi oogita eja?”  
\v 21 “Oo ii Siisa-kimbaanoŋa,” kaeŋ meleema jegi. Jegi kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ kolooro iwoi Siisa-kimbaa uŋayawo ii mono iwaa buŋa muŋkebu. Iwoi Anutuwaa uŋayawo eji, ii mono Anutuwaa buŋa qewu.”  
\v 22 Kaeŋ iŋijoro iwaajoŋ mamaga waliŋgoŋ mesaoŋ seleeŋgeŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Koomunoŋga waawaataa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.  
\r Maak 12.18-27; Luuk 20.27-40  
\p
\v 23 \x * \xo 22.23 \xt Apo 23.8\x*Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ ‘Komugiti, iyoŋonoŋ mende waabuya,’ jeŋ laligogi. Kambaŋ kanoŋ yoŋoonoŋga tosianoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ muŋ jegi,  
\v 24 \x * \xo 22.24 \xt Dut 25.5\x*“Boi, Moosesnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ nononota eja, ‘Eja moŋ emba mero merabora mende koloogi komuro koganoŋ saanoŋ maloya meŋ laligoŋ gbili mekolooŋ muro dataa qa meŋ laligowaa.’  
\v 25 Moba, kambaŋ moŋnoŋ daremuŋ 7 laligogi. Dagia mutuyanoŋ emba meŋ laligoŋ gbilia qaa eeŋ laligoŋ komuro. Komuro koganoŋ maloya ii mero.   
\p
\v 26 “Meŋ laligoŋ komuro koga moŋnoŋ maloya ii mero. Mero kawaa gematanoŋ koga moŋnoŋ emba iikayadeeŋ mero. Kaanondeeŋ kaaŋ daremuŋ 7 kuuya yoŋonoŋ emba motooŋgo iikayadeeŋ meŋ gbilia qaa laligoŋ komudaborogi.  
\v 27 Komudaborogi konoga malogia ii kaaŋagadeeŋ komuro.  
\v 28 Giinoŋ ‘Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabuya,’ jejanto, nono ii mende moma laarijoŋ. Moba, eja 7 kuuya ii ororoŋ waabuyagati eeŋ, emba motooŋgo ii embagiaga megi laligorotiwaajoŋ ama mono morowaa embiaga koloonaga?”   
\p
\v 29 Kaeŋ qisigi Jiisasnoŋ meleema kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo qaa jeŋ sooju. Uumeleembaa Buŋa Tereya ano Anutuwaa ku-usuŋa mende moma kotojutiwaajoŋ mono jiŋjauŋ amakeju.  
\v 30 Oŋanoŋ, koomunoŋga waama kambaŋ iikanoŋ loemba mende koloowuyato, gajoba yoŋonoŋ Siwe gomanoŋ laligojuti kaaŋa kolooŋ laligowuya.   
\p
\v 31 “Mobu! Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabutiwaa qaaya Anutunoŋ oŋoojoŋ jeroti, oŋo ii mono weeŋgogi me qaago? Qaa ii kokaeŋ,  
\v 32 \x * \xo 22.32 \xt Eks 3.6\x*‘Niinoŋ Anutu Aabrahambaa Poŋ, Aisakwaa Poŋ ano Jeikobwaa Poŋga laligoŋ waama laligojeŋ.’ Anutunoŋ koomuya yoŋoo Poŋgia qaagoto, laaligo kombombaŋa laligojuti, mono iyoŋoo Poŋgiaga laligoja.”  
\v 33 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ somata kaeŋ kuma oŋono moma waliŋgogi. Kiaŋ.   
\s1 Jojopaŋ qaa waŋa woi ii nomaeŋ?  
\r Maak 12.28-34; Luuk 10.25-28  
\p
\v 34 Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Jiisas qisiŋ mugi meleema jeŋ sororogoro qaagia bogoroti, ii Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ moma kaŋ ajoroogi.  
\v 35 \x * \xo 22.35 \xt Luuk 10.25-28\x*Yoŋoonoŋga boi moŋ Kana qaa tororo moma kotoroti, iinoŋ kaŋ Jiisas timbi ama kokaeŋ qisiŋ muro,  
\v 36 “Boi, Mooseswaa Kana qaa uutanoŋ naa jojopaŋ qaa ii waŋa somata kolooja?”   
\p
\v 37 \x * \xo 22.37 \xt Dut 6.5\x*Qisiŋ muro meleeno, “Waŋa somata ii kokaeŋ, ‘Gii uuga, uŋaga ano roromoŋgoga jumuŋa iikanoŋ mono Poŋ Anutuga jopagoŋ laligowa.’  
\v 38 Iikanoŋ mono jojopaŋ qaa waŋa ano uuta kolooja.  
\v 39 \x * \xo 22.39 \xt Lew 19.18\x*Jojopaŋ qaa iikawaa alia ii kokaeŋ, ‘Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikaaŋiadeeŋ mono ejemba kuuya jopagoŋ oŋoma laligowa.’  
\v 40 Jojopaŋ qaa woi ii mono Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ Buju Tere kuuya iikawaa waŋaga kolooja.” Kiaŋ.   
\s1 Kraist ii kiŋ Deiwidwaa Poŋa ano gbiliga.  
\r Maak 12.35-37; Luuk 20.41-44  
\p
\v 41 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ kaŋ ajoroogi Jiisasnoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono,  
\v 42 “Oŋo Kraistwaajoŋ nomaeŋ moju? Iinoŋ mono morowaa meriaga kolooja?” Kaeŋ qisiŋ oŋono meleema ijogi, “Mono kiŋ Deiwidwaa gbiliaga kolooja.”   
\p
\v 43 Ijogi moma iŋijoro, “Kaeŋ koloojato, nomaeŋ ama Uŋa Toroyanoŋ Deiwid sololooŋ muro iwaajoŋ ‘Neenaa Poŋna,’ qama kokaeŋ jero,   
\q2
\v 44 \x * \xo 22.44 \xt Ond 110.1\x*‘Anutunoŋ nama noo Poŋna kokaeŋ ijoro, Giinoŋ mono kaŋ noo boro dindinanoŋ rana niinoŋ kambaŋ biiwianoŋ kereuruga riiŋ riitama haamo ama oŋoma goo kana baaganoŋ oŋoomaŋa.  
\q2 Kambaŋ ii kaŋ kuuwaatiwaa so mono asamararanoŋ koi raba.’   
\m
\v 45 Deiwidnoŋ aŋo kaeŋ jeŋ qata ‘Noo Poŋna’ jeja. Poŋna jeŋ mono nomaeŋ ama iwaa gbilia kaaŋgadeeŋ koloonaga?”   
\p
\v 46 Kaeŋ iŋijoro iikawaa kitia moŋnoŋ moŋ meleemambaajoŋ amamaaŋ qaagia bogoro naŋgi. Somaŋa iikanondeeŋ kuuya yoŋonoŋ Jiisas mombo qaa mombaa qisiŋ mubombaajoŋ kokodunduŋ ama mesaogi. Kiaŋ.   
\c 23  
\s1 Uumeleembaa selesele laaligowaa galeŋ meme qaa  
\r Maak 12.38-39; Luuk 11.43, 46; 20.45-46  
\p
\v 1 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe ano gowokouruta ii kokaeŋ iŋijoro,  
\v 2 “Kana qaawaa boi ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Mooseswaa jiŋkaroŋ duŋ raranoŋ rama Kana qaawaa kania ku-usuŋ qaganoŋ kuma oŋomakeju.  
\v 3 Kawaajoŋ qaa kuuya jeŋ kotoŋ oŋomakejuti, ii mono teŋ kombuto, nanamemeŋgia ii mono mende otaawu. Yoŋonoŋ qaa jegianoŋ jeŋ asariŋkejuto, iyaŋgio ii mende otaaŋkeju. Kawaajoŋ mono ii kaaŋa mende amakebu.   
\p
\v 4 “Yoŋonoŋ qaaya qaaya jeŋ kotoŋ iikawaa qaqaŋ biŋawo ii ejemba sawiŋgianoŋ amago aŋgi ii aŋgowombaajoŋ bimooro jarambaraŋ amakejuto, iyaŋgio ii boro susugia melaa moŋnoŋ ilaaŋ oŋombombaajoŋ wosomomogia moŋ mende eŋkeja.   
\p
\v 5 \x * \xo 23.5 \xt Mat 6.1; Jaŋ 15.38; Dut 6.8\x*“Yoŋonoŋ nanamemeŋgia kuuya ejembanoŋ iŋiibutiwaajoŋ ama meŋkeju. Baibel qaa kota (memori jawo) irimuŋ kasa bokisgia meŋ somariiŋ asuganoŋ qendeema Buŋa momogiaajoŋ awelegoŋ aoŋkeju. Malekugiaa susuyanoŋ akadamuwaa goubire somasomata meŋ mondoŋkeju.\f + \fr 23.5 \ft Baibel memori jawo irimuŋ kasia ii Duteronomi 6.8 qaa iikawaa so oro selianoŋ meŋ palapaŋgianoŋ me qoi kaaŋa borogianoŋ somoŋgoŋ laligogi. Malekugiaa susuyanoŋ akadamuwaa goubire bewesonoŋ meŋ mondoŋ laligogiti, ii Anutuwaa ejemba hoŋa tooŋ koloogitiwaa aiweseya kolooro.\f*  
\v 6 Yoŋonoŋ jejelombanoŋ duŋ rara mutuyanoŋ jegeŋjegeŋ rabombaajoŋ momakeju ano qamakooli mirinoŋ jaaqeqeyanoŋ eu rabombaajoŋ siiŋa momakeju.  
\v 7 Maaketnoŋ me kananoŋ ejemba iŋiigi joloŋgia jewutiwaajoŋ moma ‘Oo somatanana,’ qagia kaaŋ qabutiwaa siiŋa momakeju.   
\p
\v 8 “Yoŋonoŋ kaeŋ amakejuto, motooŋgo iinoŋ oŋoo Boigia kolooro oŋo kuuyanoŋ iwaa uumeleeŋ alauruta kolooju. Kawaajoŋ oŋoo qagia boinana qabutiwaajoŋ mende mobu.  
\v 9 Motooŋgo iinoŋ Maŋgia kolooja. Iinoŋ Siwe gomanoŋ laligojiwaajoŋ baloŋ eja mombaajoŋ nonoo Maŋnana qa kaeŋ mende qabu.  
\v 10 Kraist motooŋgo niinoŋ oŋoo somatagia koloojeŋ. Kawaajoŋ oŋoo qagia ‘Somatanana,’ qabutiwaajoŋ mende mobu.   
\p
\v 11 \x * \xo 23.11 \xt Mat 20.26-27; Maak 9.35; 10.43-44; Luuk 22.26\x*“Kaeŋ qaagoto, oŋoo batugianoŋ moŋnoŋ waŋa kolooji, iinoŋ mono weleŋ qeŋ oŋoma laligowa.  
\v 12 \x * \xo 23.12 \xt Luuk 14.11; 18.14\x*Kaeŋ laligowaato, moŋnoŋ iyaŋaa uuta meŋ ubaati, Anutunoŋ mono ii meŋ kamaaŋ mubaa. Moŋnoŋ iyaŋaa uuta meŋ kamaawaati, Anutunoŋ mono ii meŋ uma mubaa.   
\s1 Jiisasnoŋ Farisii yoŋoojoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jero.  
\r Maak 12.40; Luuk 11.39-42, 44, 52; 20.47  
\p
\v 13 “Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Ejemba Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ keububotiwaa naguya koma somoŋgoŋkeju. Oŋoaŋgio iikawaa uutanoŋ mende keuju ano tosianoŋ iikawaa uutanoŋ keubombaajoŋ anjuti, oŋo ii somoŋgoŋ aŋgoŋ koma oŋomakeju.  
\v 14 Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo malo yoŋoonoŋ miri iwoi bidaaŋ baagoŋ aŋaliŋ oŋomakeju ano qabuŋagia koloowaatiwaajoŋ ama qamakooli koriga koriga qama kooliŋ totogianoŋ qeŋkeju. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa uuta meleeno oŋoo qagianoŋ ubaa.   
\p
\v 15 “Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo moŋnoŋ Juuda ejemba moŋ koloowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma koweya koweya kotoŋ baloŋa baloŋa liligoŋkeju. Kaeŋ aŋgi moŋnoŋ Juuda ananaa nanamemenoŋ qokotaawaati, ii mono kuma sooŋ mugi gere siawaa buŋa koloowaa. Oŋoaŋgia kaaŋa qaagoto, indiŋa woi oŋoaŋgia uŋuuguŋ kileqileewaa.   
\p
\v 16 “Jaagianoŋ gooro ejemba borogianoŋ meŋ uŋuamakejuti, lombo oŋoo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qaa kokaeŋ jeŋkeju, ‘Moŋnoŋ jiwowoŋ jigowaa qatanoŋ qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati eeŋ, iikanoŋ mende kotiiwaato, moŋnoŋ jiwowoŋ jigowaa iwoi goulnoŋ memeta iikawaa qatanoŋ jojopaŋ qaaya jewaati eeŋ, jojopaŋ qaa iikanoŋ mono somoŋgoŋ mubaa.’   
\p
\v 17 “Oo jaagoo ejemba nekoŋa! Iwoi goulnoŋ memeta ano jiwowoŋ jigo woi yoroonoŋga naa iwoinoŋ uuta kolooja? Goul yaŋo kowoga mende koloojato, jiwowoŋ jigonoŋ aŋgi iikanoŋ mono ii meŋ kobooja.   
\p
\v 18 “Qaa moŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Moŋnoŋ alatawaa qata qama qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati eeŋ, iikanoŋ mende kotiiwaato, moŋnoŋ nanduŋ mamatewoo alatanoŋ eji, iikawaa qata qama jojopaŋ qaaya jewaati eeŋ, jojopaŋ qaa iikanoŋ mono somoŋgoŋ mubaa.’   
\p
\v 19 “Oo jaagoo ejemba! Nanduŋ mamatewoo ano alata yoroonoŋga naa iwoinoŋ uuta kolooja? Nanduŋ yaŋo kamaaŋqeqeta koloojato, alatanoŋ aŋgi iikanoŋ mono nanduŋ meŋ kobooja.  
\v 20 Kawaajoŋ moŋnoŋ alatawaa qanoŋ qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati, iinoŋ alata ano iwoi kuuya alatanoŋ eji, mono iikawaa qanoŋ qaaya jeŋ kotiiwaa.   
\p
\v 21 “Moŋnoŋ jiwowoŋ jigowaa qanoŋ qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati, iinoŋ mono jigo iikawaa ano iikanoŋ kotiiŋ laligoji, iwaa qanoŋ qaaya jeŋ kotiiwaa.  
\v 22 \x * \xo 23.22 \xt Ais 66.1; Mat 5.34\x*Kaaŋadeeŋ moŋnoŋ Siwewaa qanoŋ qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati, iinoŋ Anutuwaa jiŋkaroŋ duŋ ano iikanoŋ raji, iwaa qanoŋ qaaya jeŋ kotiiwaa.   
\p
\v 23 \x * \xo 23.23 \xt Lew 27.30\x*“Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo nembanene kuuya mendeema bakaya 10 iikanoŋa motooŋgo Anutuwaa buŋa qeŋkeju. Daŋe, raki ano kiesopa ii kaaŋadeeŋ mendeema tenoŋga motooŋgo ii Anutuwaa buŋa qeŋkeju. Nanduŋ ii tororo amakejuto, Kana qaawaa kota waŋa koi mono uuguŋ mesaoŋkeju: Gii ejemba batugianoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ kiaŋkomuŋ aoŋ qaa pondaŋ otaaŋ laligowa. Qaa waŋa ii mono kaparaŋ koma otaaŋ laligowu ano qaa melamelaa ii kaaŋagadeeŋ mende uuguŋ mesaowu.  
\v 24 Jaagia gooro ejemba borogianoŋ meŋ uŋuamakejuti, oŋo jeŋgeraŋ apuwo newubotiwaajoŋ apugia saiyanoŋ gosiŋkejuto, oro somata kamel ii tondu gogoŋkeju.  
\v 25 Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo hamo qeŋ aowombaajoŋ qambi ano amanenewaa selia soŋgbama yagoŋkejuto, oŋoaŋgiaa dogo otokogia mende galeŋ koma iwoi tondu goroŋgoŋ nepaqepalo aŋgi iikanoŋ uugia saa qero laligoju.   
\p
\v 26 “Oo jaagoo eja Kana qaawaajoŋ kaparaŋ komakejaŋi, gii mono wala qambiwaa uuta soŋgbana selianoŋ kaaŋagadeeŋ tataaŋkota koloowaa.  
\v 27 \x * \xo 23.27 \xt Apo 23.3\x*Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qasiriwaa maripooŋa soŋgbaŋgi taaŋa koloojuti, mono iikawaa so kolooju. Selegianoŋ iimasiiŋsiiŋgiawo kaaŋa koloojuto, qasiriwaa uutanoŋ qamo sii ano iwoi arokuukuuyawo eji, iikaaŋanoŋ mono oŋoo uugia saa qeŋ eja.   
\p
\v 28 “Iikawaa so oŋo kaaŋagadeeŋ ejemba jaagianoŋ oŋanoŋ dindiŋa tani kolooŋkejuto, uumeleembaa selesele tani ano qewolonoŋ mono uugia saa qero laligoju.   
\s1 Bologa memewaa iroŋa  
\r Luuk 11.47-51  
\p
\v 29 “Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo gejatootoo ejemba yoŋoo qasirinoŋ simeŋ kuuŋ meŋkeju ano ejemba solaŋa yoŋoo jamo kobaagia menjereŋgoŋkeju.  
\v 30 Kaeŋ ama kokaeŋ jeŋkeju, ‘Nononoŋ ambosakonana yoŋoo kambanoŋ laligowonagati eeŋ, mono yoŋowo mende toroqeniŋ gejatootoo ejemba yoŋoo sagianoŋ mono nonoo qanananoŋ mende unaga.’   
\p
\v 31 “Kaeŋ jeŋ iikanoŋ oŋoaŋgio gejatootoo ejemba uŋugiti, iyoŋoo esaurugia koloojuti, mono qaa ii naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanju.  
\v 32 Kawaajoŋ ambosakoŋgianoŋ siŋgisoŋgo kanaiŋ aŋgiti, iikawaa so oŋo mono toroqeŋ kuuya andaborowu.   
\p
\v 33 \x * \xo 23.33 \xt Mat 3.7; 12.34; Luuk 3.7\x*“Oo Farisii, oŋo mono qato melaa kaaŋa kolooju. Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro gere sianoŋ kemebubotiwaajoŋ mono nomaeŋ umburatiŋ kembuyaga? Ii mono amamaawuya.  
\v 34 Kawaajoŋ mono mobu, niinoŋ gejatootoo ano momakooto ejemba ano Kana qaawaa boi wasiŋ oŋombe oŋoonoŋ kawuya. Kagi yoŋoonoŋga tosaaŋa ii uŋugi komuwuya ano tosaaŋa maripoonoŋ uŋuwuya. Tosaaŋa qamakooli mirigianoŋ ororaaŋ oŋoma qaagia jeŋ tegoŋ oolinoŋ oŋootiŋ konjoma oŋoŋgi taoŋa taoŋa kanoŋ kemakebuya.   
\p
\v 35 \x * \xo 23.35 \xt Jen 4.8; 2 Hist 24.20-21\x*“Eja solaŋa Aabelwaa sayanoŋ kamaaro iikanoŋa kanaiŋ uŋuŋ kouma laligoŋ Zekaraia jiwowoŋ jigo kowoga ano siimoloŋ alata yoroo batugaranoŋ qegi saya kamaaro iikanoŋ tegoro. Ejemba solaŋa yoŋoo sagia balonoŋ molaaŋ laligogiti, sa kuuya iikawaa iroŋa mono oŋoo qagianoŋ ubaa.  
\v 36 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Sagiaa iroŋa kuuya ii mono ejemba kete laligojuti, mono oŋoo qagianoŋ uro Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono mobuya.”   
\s1 Jiisasnoŋ Jerusalem kanageso jopagoŋ oŋono.  
\r Luuk 13.34-35  
\p
\v 37 Jiisasnoŋ jero, “Oo Jerusalem Jerusalem, oŋo gejatootoo ejemba uŋugi komugi Anutunoŋ ejemba wasiŋ oŋono oŋoonoŋ kaŋkejuti, ii jamonoŋ uŋugi komuŋkeju. Kuru nemuŋanoŋ meraboraaŋa eŋgaŋa baatanoŋ ama kojojooŋ oŋomakeji, niinoŋ mono iikawaa so kambaŋa kambaŋa goo kanagesouruga kotama kololooŋ oŋomambaajoŋ moma laligoweto, oŋo ii togoŋ laligoŋ kougi.  
\v 38 \x * \xo 23.38 \xt Jer 22.5\x*Mobu, Anutunoŋ mono jigo mirigia gema qero saoyagadeeŋ ewaa.   
\p
\v 39 \x * \xo 23.39 \xt Ond 118.26\x*“Kaeŋ ewaato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Oŋo nii mombo mende niibuya. Kanageŋ kambaŋ moŋ kaŋ kuuro iikanoŋ niima kokaeŋ jewuya, ‘Pombaa qatanoŋ kaŋ nononji, Anutunoŋ mono ii kotuegoŋ muba.’ Kiaŋ.”   
\c 24  
\s1 Jiwowoŋ jigonoŋ kondemondeeŋ koloowaa.  
\r Maak 13.1-2; Luuk 21.5-6  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo mesaoŋ kamaaro gowokourutanoŋ iwaanoŋ kaŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ miri ragiti, ii Jiisas qendeema mugi.  
\v 2 Qendeema mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Miri kuuya ii saanoŋ iŋiijuto, niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ii mono kondeeŋgi miriwaa jamo moŋ ii jamo mombaa qaganoŋ mende ewaato, qeqelala saoyagadeeŋ ewaa.” Kiaŋ.   
\s1 Kakasililiŋ ano sisiwerowero koloowaa.  
\r Maak 13.3-13; Luuk 21.7-19  
\p
\v 3 Jiisasnoŋ Oil gere baaŋanoŋ kema raro gowokourutanoŋ iyaŋgia siri iwaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Boi, qaa jejaŋi, iikawaa hoŋa mono naa kambanoŋ asugiwaa ano giinoŋ kana balombaa kambaŋa tegomambaajoŋ ambaati, iikawaa aiweseyanoŋ mono nomaeŋ asugiwaa? Ii saanoŋ ninijowa.”   
\p
\v 4 Kaeŋ qisiŋ mugi meleema kokaeŋ jero: “Moŋnoŋ aŋgomokoloŋ ano jiŋjauŋ kembubotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ laligowu.  
\v 5 Ejemba mamaganoŋ asugiŋ noo qananoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Niinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloojeŋ.’ Kaeŋ jeŋ ejemba mamaga tiligoŋ oŋombuya.  
\v 6 Oŋo manjawaa bujuya ano otoŋa kolooŋ kema karo momakebuya. Ii moma jeneŋgia orowabotiwaajoŋ mono galeŋgia mewu. Iwoi kaaŋa ii waladeeŋ koloowaatiwaa jejetaga. Ii koloowaato, balombaa kambaŋanoŋ mono iikanondeeŋ uulaŋawo mende tegowaa.   
\p
\v 7 “Kantri moŋnoŋ kantri moŋ uŋuwombaajoŋ waabuya. Ejemba tuuŋ moŋnoŋ tuuŋ moŋ yoŋowo aroŋ qeŋ aowombaajoŋ waabuya. Gomaŋa gomaŋa kanoŋ bodia bodia koloowaa ano naŋ somasomata ii qonjoma meŋ namo meleeno kemeŋkebaa.  
\v 8 Iwoi kuuya ii emba korowonoŋ masu kanaiŋ uŋuŋkejiwaa so. Balombaa kambaŋanoŋ mono iikawaa so kanaiŋ tegomambaajoŋ ambaa.   
\p
\v 9 \x * \xo 24.9 \xt Mat 10.22\x*“Kaeŋ ambaato, kambaŋ kanoŋ tosianoŋ oŋo uugia meleeŋgitiwaajoŋ ama gawman yoŋoo boronoŋ oŋooŋgi siimbobolo ama oŋoma uŋugi komuwuya. Kantri kuuya yoŋonoŋ noojoŋa ama kazi ama oŋomakebu.  
\v 10 Kambaŋ kanoŋ mamaganoŋ momalaarigia mesaoŋ aŋgonaŋ meŋ kazi ama aowuya.  
\v 11 Gejatootoo ejemba takapolakaya mamaganoŋ asugiŋ ejemba mamaga kilikalu meŋ oŋoŋgi jiŋjauŋ qeŋ kemakebuya.   
\p
\v 12 “Jeulalaŋ Toyanoŋ seiŋ ejemba galeŋ koma oŋombaatiwaajoŋ ama uumeleeŋ ejemba seiseiya yoŋoo uugianoŋ olomooro uujopagianoŋ looriŋ zololoŋgowaa.  
\v 13 \x * \xo 24.13 \xt Mat 10.22\x*Moŋnoŋ kaparaŋ koma kotiiŋ boŋ qeŋ nama laligoro balombaa kambaŋanoŋ tegowaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ aowaa.  
\v 14 Anutuwaa bentotoŋaa Oligaa Buŋa koi mono waladeeŋ namowaa kantria kantria kuuya kanoŋ jeŋ seigi kanageso so naŋgonaŋgo qaaya mogigo balombaa kambaŋanoŋ iikawaa gematanoŋ tegowaa. Kiaŋ.   
\s1 Jerusalem sitiwaa kondemondeeŋ uuduuduuyawo  
\r Maak 13.14-23; Luuk 21.20-24  
\p
\v 15 \x * \xo 24.15 \xt Dan 9.27; 11.31; 12.11\x*“Gejatootoo eja Danielnoŋ kondemondeeŋ uuduuduyawo kawaa qaaya jerota eja. Qaa iikawaa so tosianoŋ kaŋ kondemondeeŋ ano iwoi aŋgonjorayawo ii jiwowoŋ jigo toroyanoŋ aŋgi nano iibuti, qaa koi weeŋgowagati, iinoŋ mono saanoŋ geja ama moma kotowa.  
\v 16 Kambaŋ iikanoŋ Judia prowinsnoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono misiŋgoŋ horoŋ baaŋanoŋ kembu.  
\v 17 \x * \xo 24.17 \xt Luuk 17.31\x*Miri kosianoŋ sombenoŋ laligowaati, iinoŋ mono kamaaŋ geso iwoiya memambaajoŋ miri uutanoŋ mende uba.  
\v 18 Gawonoŋ kema laligowaati, iinoŋ mono kaaŋagadeeŋ malekuya memambaajoŋ eleema mirinoŋ mende kemba.   
\p
\v 19 “Yei! Emba korowo ano merabora ajunoŋ yoŋonoŋ kambaŋ iikanoŋ nomaeŋ uulaŋawo kembuya?  
\v 20 Kawaajoŋ iwoi ii koŋuru me Sabat kendombaa kambaŋanoŋ mende koloowaatiwaajoŋ mono qama kooliŋkebu.   
\p
\v 21 \x * \xo 24.21 \xt Dan 12.1; Ais 7.14\x*“Ii kokaembaajoŋ: Kambaŋ iikanoŋ kakasililiŋ jekania booroŋgoya koloowaa. Kakasililiŋ soya kaaŋa ii wala eeŋanoŋ kambaŋ moŋgeŋ mende kolooŋ ero. Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooroti, kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ kambaŋ kokanoŋ laligoŋ kouma kambaŋ biiwianoŋ moŋ mende kolooro. Wala eeŋanoŋ mende kolooro ano kanageŋ kambaŋ moŋnoŋ mombo mende koloowaa. Kawaajoŋ mono qama kooliŋ laligowu.  
\v 22 Poŋnoŋ kokojinjiŋ kambaŋ ii mende meŋ torinagati eeŋ, ejemba kuuyanoŋ mono tiwilaadaborowuyagato, ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋoojoŋ ama weeŋ iikawaa jaŋgoya ii meŋ toriwaa.   
\p
\v 23 “Kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Mobu! Kraistnoŋ koi laligoja,’ me ‘Iibu! Hamoqeqe Toyanoŋ endu nanja.’ Moŋnoŋ kaeŋ jewaati eeŋ, ii mono mende moma laariwu.  
\v 24 Ii kokaembaajoŋ: Hamoqeqe toya qoloŋmoloŋgoya ano gejatootoo ejemba takapolakaya asugiŋ aŋgoleto ano aiwese somasomata megi letombuya. Kaeŋ letoŋgi Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, ii kaaŋagadeeŋ eŋkaloloŋ meŋ oŋombutiwaajoŋ aŋgobato meŋ kaparaŋ koŋgi jiŋjauŋ qewubo. Oŋo galeŋgia awaagadeeŋ meŋ aoŋ laligogi ii amamaawuya.  
\v 25 Mobu! Niinoŋ iwoi kuuya ii mende kolooro waladeeŋ iŋijowe modaboroju.   
\s1 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ asugiwaa.  
\r Maak 13.24-27; Luuk 21.25-28  
\p
\v 26 \x * \xo 24.26 \xt Luuk 17.23-24\x*“Kawaajoŋ ‘Hamoqeqe Toyanoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ laligoja,’ kaeŋ jegi mobuti eeŋ, iikanoŋ mono mende kembu. Me ‘Mobu! Kraistnoŋ miri kawaa uutanoŋ asugiŋ raja,’ kaeŋ iŋijogi ii mende moma laariwu.  
\v 27 Ii kokaembaajoŋ: Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo kawaati, kambaŋ ii mono oobiliwaa so kokaeŋ koloowaa: Ii weeŋ koukoutanoŋga pilitik bilisik ama leegeŋ weeŋ kemekemetanoŋ sokoma asariŋ keno iijoŋi, iinoŋ mono iikawaa so asugiwaa.   
\p
\v 28 \x * \xo 24.28 \xt Luuk 17.37\x*“Oro gisaganoŋ moŋgeŋ ewaati, mamboŋkarara yoŋonoŋ iikanoŋ horoŋ ajorooŋkejuti, mono iikawaa so koloowaa.” Kiaŋ   
\s1 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ asugiwaa.  
\r Maak 13.24-27; Luuk 21.25-28  
\p
\v 29 \x * \xo 24.29 \xt Ais 13.10; 34.4; Eze 32.7; Joel 2.10, 31; 3.15; Ais 6.12-13\x*“Koŋajiliŋ kambaŋ iikanoŋ tegoro iikanondeeŋ  
\q2 weeŋ jaayanoŋ injaŋ kono koiŋnoŋ umuŋ kombaa.  
\q2 Seŋgelao yoŋonoŋ sombinoŋga tegoŋ kamaawuya ano  
\q2 sombinoŋ utugoro iikawaa ilawoilaya ii raragia mesaoŋ eŋkaloloŋ aŋgi soowaa.   
\m
\v 30 \x * \xo 24.30 \xt Dan 7.13; Zek 12.10-14; Ais 1.7\x*Kambaŋ iikanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋaa aiweseyanoŋ sombinoŋ asugiro iibuya. Kambaŋ iikanoŋ namowaa kanageso kuuya yoŋonoŋ jiŋgeŋ qama saabuya. Saama Siwe gomambaa Eja hoŋa iinoŋ sombimbaa koosu qaganoŋ karo iibuya. Ku-usuŋa somatanoŋ sakondindiŋawo asuganoŋ asugiro asamararaŋa iibuya.  
\v 31 Karo iigi romoŋ qaita moŋ uugi otoŋa kotakota mogi Siwe gajobauruta wasiŋ oŋono yoŋonoŋ ejemba Anutunoŋ iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, ii baloŋ goraaya teetee eugeŋ emugeŋ iikanoŋa kopepereeŋ oŋoma uŋuambuya. Kiaŋ   
\s1 Noroŋ gerewaa sareqaa  
\r Maak 13.28-31; Luuk 21.29-33  
\p
\v 32 “Oŋo noroŋ gere iima tania romoŋgoŋ sareqaa koi mobu. Borianoŋ apuyawo kolooro seŋgia loŋgogi ii iima moma kokaeŋ jeŋkeju, ‘Weeŋ kambaŋa mono dodowija.’  
\v 33 Oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ aiwese iikawaa so asugiro iima moma asariŋ kania kokaeŋ jewu, ‘Jiisasnoŋ mono nagunoŋ dodowija.’   
\p
\v 34 “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba koi kete namonoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mende komugi iwoi kuuya jejeŋi, ii mono iyoŋoo laaligo kambaŋgianoŋ koloowaa.  
\v 35 Sombiŋ namonoŋ goroŋ qewaoto, noo Buŋa qaananoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende aliwaa. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas kawaatiwaa kambaŋa ii moŋnoŋ mende moja.  
\r Maak 13.32-37; Luuk 17.26-30, 34-36  
\p
\v 36 “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kawaato, naa kambanoŋ kaŋ kuuwaati, iikawaa weeŋa me aua kambaŋa ii moŋnoŋ moŋ mende moja. Siwe gajobanoŋ ii mende moju. Anutuwaa Merianoŋ kaaŋagadeeŋ ii mende moja. Amanoŋ aŋodeeŋ ii moja.  
\v 37 \x * \xo 24.37 \xt Jen 6.5-8\x*Wala eeŋanoŋ Nooawaa kambaŋanoŋ ejembanoŋ laaligogia qemasologeŋ qaganoŋ laligoŋ meŋ kileegiti, iikawaa so mono Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo kawaatiwaa kambaŋanoŋ koloowaa.   
\p
\v 38 “Apu gboulu somatanoŋ mende karo waladeeŋ iikanoŋ ejemba nene lombaŋ ama apu kotiga neŋ embaqemba sewaŋaajoŋ aŋgi kema karo agimiŋ aoŋ laligogi. Nanamemeŋ kaeŋ ama meŋ qemasologeŋ laligogi Nooanoŋ waŋgo uutanoŋ uroti, weeŋ iikanoŋ tegoro.  
\v 39 \x * \xo 24.39 \xt Jen 7.6-24\x*Tegoro naa iwoi koloowaati, ii mende mogi apu gboulu somatanoŋ kaŋ jinoŋa qaa tiwilaaŋ oŋono. Kanageŋ Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo kawaati, kambaŋ iikanoŋ ejembanoŋ kaaŋiadeeŋ qemasologeŋ ama laligoŋ tiwilaawuya.   
\p
\v 40 “Kambaŋ iikanoŋ eja woi gawonoŋ laligori yoroonoŋga moŋ meŋ moŋ mesaowuya.  
\v 41 Kaaŋiadeeŋ emba woi taweŋ orasiŋ rabaoti, iyoroonoŋga moŋ meŋ moŋ mesaowuya.   
\p
\v 42 “Poŋnoŋ kawaatiwaa kambaŋa me auaya mende mojutiwaajoŋ mono uugbiligbili laligowu.  
\v 43 \x * \xo 24.43 \xt Luuk 12.39-40\x*Gbili laligowombaa qaa koi mono moma kotowu: Gomantiiŋanoŋ kikekakasililiŋ ejanoŋ naa kambanoŋ me auanoŋ kawaati, miri toyanoŋ ii monagati eeŋ, iinoŋ mono gbili rama miria awaagadeeŋ galeŋ mero qosoma umambaajoŋ amamaawaa.  
\v 44 Oŋo ‘Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kambaŋ kokanoŋ mende koubaa,’ jeŋ romoŋgogi iinoŋ mono kambaŋ iikanondeeŋ koubaa. Kiaŋ.   
\s1 Gawoŋ ejanoŋ silemale laligoŋ tiwilaaro.  
\r Luuk 12.41-48  
\p
\v 45 “Kaeŋ kolooro gawoŋ meme ejemba batugianoŋ moronoŋ tiriŋ kotoŋ tosaaŋa uŋuuguja? Tosianoŋ zololoŋgoŋ gawoŋ mesaogi moŋnoŋ momakooto awaawaa qaganoŋ kaparaŋ koma pondaŋ meŋkeji, iinoŋ mono simbawoŋawo kolooja. Miri toyanoŋ nanamemeŋa gosiŋ iima moŋgeŋ kema miriaa ilawoilaya ii borianoŋ ano galeŋa koloowaa. Galeŋa kolooŋ weleŋqeqeuruta ijorotiwaa so kalaŋ koma kambaŋ dindiŋanoŋ uŋuagiŋkebaa.  
\v 46 Kaeŋ kalaŋ koma oŋoma laligoro toyanoŋ eleema kaŋ iikaaŋ iima ‘Mono simbawoŋawo koloojaŋ!’ jewaa.   
\p
\v 47 “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Toyanoŋ ‘Mono simbawoŋawo koloojaŋ!’ jeŋ esuhinaya kuuyaa galeŋa kuuŋ mubaa.  
\v 48 Kuuŋ mubaato, gawoŋ meme bibilokoya iinoŋ uutanoŋ romoŋgoŋ kokaeŋ jewaati eeŋ, ‘Poŋnaa kaka kambaŋanoŋ mono koriga eja.’  
\v 49 Kaeŋ jeŋ kanaiŋ gawoŋ meme ejembauruta uŋuŋ ureeŋ aoŋ jejelombaŋ ama aisooŋ apu kotiga neŋ uuta sooro eŋkaloloŋ silemale kolooŋ laligowaa.   
\p
\v 50 “Kaeŋ laligoŋ kambaŋ moŋnoŋ poŋa koubaatiwaajoŋ mende mambombaati, mono iikanondeeŋ koubaa. Kambambaajoŋ imowamo ulumbuluŋ laligoro mono aua iikanondeeŋ kouma  
\v 51 qeŋ japaleleŋ meŋ muŋ jeŋ kotoro uumeleembaa ejemba seleseleya kaaŋa gere sianoŋ kemeŋ siimbobolo mobaa. Kaeŋ moma saama gigilaaŋ gobugia kigi qaro laligowuya.” Kiaŋ.   
\c 25  
\s1 Emba saraŋ 10 yoŋoo sareqaa  
\p
\v 1 \x * \xo 25.1 \xt Luuk 12.35\x*Jiisasnoŋ jero, “Mombo kamaŋati, kambaŋ iikanoŋ Siwewaa bentotoŋa ii kokaeŋ koloowaa: Maraŋ lombaŋ kambaŋanoŋ emba saraŋ jumuŋa ten yoŋonoŋ ‘Eja buŋawo aitoŋgowoŋa,’ jeŋ kiwagia meŋ kananoŋ keŋgi.  
\v 2 Yoŋoonoŋga 5 ii momakootogiawo koloogito, tosaaŋa 5 ii nekoŋa.  
\v 3 Nekoŋa yoŋonoŋ kiwagia megito, gere (koinsare) kelega\f + \fr 25.3 \ft Gere (koinsare) kelega ii oil gerewaa kota mujugogi kelega ii kolooro. Gomaŋ tiiro gere susuyanoŋ opo kokosiiŋ kele iikanoŋ qenduŋgoŋ kiwa ootiriŋ kananoŋ keŋgi 15 minitwaa so jero. Kawaa gematanoŋ gere ii eeŋ bubu giliwubotiwaajoŋ ii mombo oil gere kelenoŋ qenduŋgogi.\f* mende meŋ keŋgi.  
\v 4 Momakootogiawo yoŋonoŋ kiwagia ano koinsare kele kaarogia kaaŋagadeeŋ meŋ keŋgi.  
\v 5 Keŋgi eja buŋanoŋ uulaŋawo mende karo mamboŋgi kambaŋ korirotiwaajoŋ kuuya yoŋoo jaalologia bomboŋ mero usugoŋ gaoŋ egi.   
\p
\v 6 “Gaoŋ egito, gomantiiŋa biiwianoŋ moŋnoŋ romuŋ qero qa kokaeŋ mogi, ‘Mobu, eja buŋanoŋ mono kaja-oo! Mono iwaanoŋ kema aitoŋgowu.’  
\v 7 Qa ii moma emba saraŋ ten ii kuuyanoŋ waama kiwagia meŋ meagoŋ ootirigi.  
\v 8 Ootirigi nekoŋa yoŋonoŋ emba momokootogiawo yoŋoonoŋ kaŋ kokaeŋ jegi, ‘Nonoonoŋ kiwa bogojiwaajoŋ oŋonoŋ mono koinsare kelega tosia nonombu.’   
\p
\v 9 “Kaeŋ jegi momakootogiawo yoŋonoŋ meleema kokaeŋ jegi, ‘Qaago! Ii oŋo ano nono mende sokoma nonombaa. Kawaajoŋ mono sii mirinoŋ kema oŋoaŋgiaa koinsare kelegia sewaŋa mewu.’   
\p
\v 10 “Kaeŋ jegito, yoŋonoŋ koinsare kelega sewaŋa mewombaajoŋ kema kananoŋ laligogi eja buŋanoŋ mono iikanondeeŋ kouro. Emba saraŋ jojoriŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ kema iwo aitoŋgoŋ maraŋ lombaŋ miri uutanoŋ ugi nagu koŋgi.  
\v 11 \x * \xo 25.11 \xt Luuk 13.25\x*Emba saraŋ stuanoŋ keŋgiti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kanageŋ kouma nagu qeŋ kokaeŋ qagi, ‘Poŋ Poŋ, mono nagu metaama nonomba!’   
\p
\v 12 “Kaeŋ qagito, kokaeŋ meleema jero, ‘Qaago! Nii oŋo mende moma oŋonjeŋ. Qaa ii hoŋaga iŋijojeŋ.’  
\v 13 Jiisasnoŋ sareqaa kaeŋ jeŋ gowokouruta ii qaa kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo nii kamambaa kambaŋa me auaya mende mojutiwaajoŋ mono uugbiligbili laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Moneŋ esu galeŋ koŋgitiwaa sareqaa.  
\r Luuk 19.11-27  
\p
\v 14 \x * \xo 25.14 \xt Luuk 19.11-27\x*“Mono sareqaa kokawaa so koloowaa: Eja moŋ gomaŋa mesaoŋ koriganoŋ kantri moŋgeŋ kemambaajoŋ moma weleŋqeqeuruta oŋoono kagi moneŋ esuhinaya galeŋ koma oŋombutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋoma borogianoŋ ano.  
\v 15 Gawoŋ memegia gosiŋ hoŋa dawi koloowaatiwaa so moma gawoŋ meme eja mombaajoŋ moneŋ esu 5 (Kina 20,000) muŋ moŋ moneŋ esu woi (Kina 8,000) muŋ moŋ motooŋgo (Kina 4,000) muro. Kaeŋ galeŋ kombutiwaajoŋ mendeema oŋoma oŋomesaoŋ keno.   
\p
\v 16 “Eja esu 5 (Kina 20,000) meroti, iinoŋ iikanondeeŋ kema koŋkororo gawoŋ mero moneŋ seiro esu 5 mombo mero.  
\v 17 Kaaŋiadeeŋ esu woi (Kina 8,000) meroti, iinoŋ kema koŋkororo gawoŋ mero moneŋ seiro esu woi mombo mero.   
\p
\v 18 “Kaeŋ merito, eja moneŋ esu motooŋgo (Kina 4,000) meroti, iinoŋ mono mesaoŋ kema baloŋ osoŋ eja poŋaa moneŋa roŋ koma mesaŋgoro.  
\v 19 Kambaŋ koriga tegoro weleŋqeqe yoŋoo eja poŋgianoŋ eleema kaŋ ‘Gawoŋ megitiwaa sundugia moma gosimaŋa,’ jeŋ koma horoŋ oŋono kagi.   
\p
\v 20 “Kaeŋ kagi eja esu 5 (Kina 20,000) meroti, iinoŋ jaayanoŋ kouma esu 5 mombo toroqeŋ meŋ kaŋ kokaeŋ ijoro, ‘Somatana moba, giinoŋ moneŋ esu 5 nonati, niinoŋ iikawaa koŋkororoya mewe seiro esu 5 mombo kolooro meŋ kajeŋ.’   
\p
\v 21 “Kaeŋ ijoro eja poŋanoŋ kokaeŋ meleema muro, ‘Ii awaa. Gii gawoŋ meme eja awaga membiri-qembiriga qaa. Gii iwoi afaaŋa meŋ ii kaparaŋ koma galeŋ koma laligona seiro. Kawaajoŋ niinoŋ iwoi mamaga goo boroganoŋ ambe iikawaa galeŋaga laligowa. Saanoŋ kaŋ eja poŋga noo miri uutanoŋ kouma motooŋ korisoro ama laligowoŋa.’  
\v 22 Eja Kina esu woi (Kina 8,000) meroti, iinoŋ kaaŋiadeeŋ kouma kokaeŋ ijoro, ‘Somatana moba, giinoŋ moneŋ esu woi nonati, niinoŋ iikawaa koŋkororoya mewe seiro esu woi mombo kolooro meŋ kajeŋ.’   
\p
\v 23 “Kaeŋ ijoro eja poŋanoŋ kokaeŋ meleema muro, ‘Ii awaa. Gii gawoŋ meme eja awaga membiri-qembiriga qaa. Gii iwoi afaaŋa meŋ ii kaparaŋ koma galeŋ koma laligona seiro. Kawaajoŋ niinoŋ iwoi mamaga goo boroganoŋ ambe iikawaa galeŋaga laligowa. Saanoŋ kaŋ eja poŋga noo miri uutanoŋ kouma motooŋ korisoro ama laligowoŋa.’   
\p
\v 24 “Kawaa gematanoŋ eja moneŋ esu motooŋgo (Kina 4,000) meroti, iinoŋ kouma kokaeŋ ijoro, ‘Somatana moba, niinoŋ kaniaga kokaeŋ moma yagowe: Eja Poŋnanoŋ mono eja kotakota geriawo kolooja. Geeŋgo nene kota mende qosoma kororoona iikanoŋ mono kileŋ hoŋa soonoŋ kotoŋ memambaajoŋ momakejaŋ. Dumuŋ kota mende osona kemero iikanoŋ mono kileŋ hoŋa meŋ kululuumambaajoŋ momakejaŋ.   
\p
\v 25 “Kaeŋ moma yagoŋ keena moma kema goo moneŋ esuga ii namonoŋ mesaŋgowe ero. Iiba, moneŋ esu nonati, iikayadeeŋ mono tororo koi.’  
\v 26 Kaeŋ ijoŋ ii muroto, eja poŋanoŋ meleema kokaeŋ jeŋ muro, ‘Gii injarere kolooŋ weleŋqeqe bologa koloojaŋ! Gii kaniana moma yagona: Neeno nene kota mende qosoma kororoowe iikanoŋ mono kileŋ hoŋa soonoŋ kotoŋ memambaajoŋ momakejeŋ. Neeno dumuŋ kota mende osowe kemero iikanoŋ kileŋ hoŋa meŋ kululuumambaajoŋ momakejeŋ. Noo tanina kaaŋa moma yagoŋgo mono naambaajoŋ ama sooŋ laligona?   
\p
\v 27 “Gii noonoŋ moneŋ ii benknoŋ ana sokonaga. Benknoŋ ana somariiro eleema kaweti, kambaŋ kokanoŋ ii saanoŋ susuyawo mewenaga.’  
\v 28 Toroqeŋ tosaaŋa ii iŋijoro, ‘Oŋo mono qezeŋ injarere eja kokawaa moneŋ esuya ii wama moŋ esu 10 mokolooroti, mono ii mubu.’   
\p
\v 29 \x * \xo 25.29 \xt Mat 13.12; Maak 4.25; Luuk 8.18\x*“Sareqaa kokawaa kania ii kokaeŋ: Daeŋ yoŋoonoŋ iwoi eji, kuuya iyoŋoojoŋ mono toroqeŋ oŋoŋgi seiro kelemaleleŋ eŋ oŋombaa. Kaeŋ seiwaato, mombaanoŋ iwoi moŋ mende eji, iwaanoŋ iwoi ii mono kaaŋagadeeŋ waŋgi eeŋ toontooŋ laligowaa.  
\v 30 \x * \xo 25.30 \xt Mat 8.12; 22.13; Luuk 13.28\x*Ayo, weleŋqeqe eja omaya gawoŋaa hoŋa qaa ii mono seleeŋgeŋ hagogi paŋgamanoŋ kemeba. Iikanoŋ kemeŋ saama gigilaaŋ gubugia kigi qaro laligowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jenteegowaa kambaŋ somatanoŋ kokaeŋ koloowaa:  
\p
\v 31 \x * \xo 25.31 \xt Mat 16.27; 19.28\x*“Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ nama Siwe gajoba kuuya uŋuama motooŋ kawuti, kambaŋ iikanoŋ Siwewaa asamararaŋanoŋ asugiro iinoŋ Kiŋ Pombaa jiŋkaroŋ duŋnoŋ rabaa.  
\v 32 Rama jero namowaa ejemba tuuŋ kuuya meŋ kululuuŋ oŋoŋgi iwaa jaanoŋ asugiwuya. Asugigi lama galeŋanoŋ lamauruta meme (noniŋ) yoŋoonoŋga gosiŋ mendeema oŋonji, iikawaa so ii mendeŋqendeeŋ ama oŋombaa.  
\v 33 Ii ama oŋoma jero lama ii boro dindiŋanoŋ ano meme (noniŋ) ii qanianoŋ ama oŋombuya.   
\p
\v 34 “Kaeŋ ama oŋoŋgi Kiŋ Poŋnoŋ boro dindiŋanoŋ nambuti, ii kokaeŋ iŋijowaa, ‘Noo Amananoŋ kotuegoŋ oŋono laligogiti, oŋo mono kawu. Ama Anutunananoŋ gomaŋ kuuya mokolooŋ oŋonoti, kambaŋ iikanondeeŋ mono bentotoŋ oŋoojoŋ mozozoŋgoŋ merota jojoriŋ eŋ kouji, oŋo mono kaŋ ii buŋa qeŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 35 “Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Niinoŋ nembanenenaa komuŋ laligowe oŋo neneya noma laligogi. Niinoŋ apuwaajoŋ qenjeŋ qeŋ laligowe oŋo apu noma laligogi. Niinoŋ waba kolooŋ laligowe oŋo koma horoŋ noŋgi mirigianoŋ uma laligowe.  
\v 36 Niinoŋ sele esunaajoŋ amamaaŋ laligowe oŋo opo kereŋ noma laligogi. Niinoŋ ji niro laligowe oŋo galeŋ koma noma laligogi. Niinoŋ kapuare mirinoŋ laligowe oŋo nii niibombaajoŋ iikanoŋ kaŋ laligogi.’   
\p
\v 37 “Kaeŋ iŋijoro ejemba solaŋa yoŋonoŋ kokaeŋ meleema muŋ jewuya, ‘Poŋ, gii mono naa kambanoŋ nembanenegaajoŋ komuna giima guagiŋ laligoniŋ? Mono naa kambanoŋ apuwaajoŋ qenjeŋ qeŋ laligona giima apu goma laligoniŋ?  
\v 38 Mono naa kambanoŋ wabaga laligona giima koma horoŋ goniŋ mirinananoŋ una laligoniŋ? Mono naa kambanoŋ sele esugaajoŋ amamaaŋ laligona giima opo kereŋ goma laligoniŋ?   
\p
\v 39 “Mono naa kambanoŋ ji giro ena giima me kapuare mirinoŋ laligona moma gii giibombaajoŋ goonoŋ kaŋ laligoniŋ?’  
\v 40 Kaeŋ jegi Kiŋ Poŋnoŋ meleema kokaeŋ iŋijowaa, ‘Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo neenaa uumeleeŋ alauruna kamaaŋqeqeta koi yoŋoonoŋga mombaajoŋ iwoi moŋ aŋgiti, ii kuuya mono nii ama noma laligogi.’   
\p
\v 41 “Kaeŋ jeŋ kawaa gematanoŋ boro qanianoŋ nambuti, iyoŋoonoŋ meleema kokaeŋ iŋijowaa, ‘Maŋnanoŋ qasuaaŋ oŋono laligogiti, oŋo mono nomesaoŋ togowu. Gere sia tetegoya qaa jeŋ ubaati, mono iikanoŋ kema kemebu. Anutunoŋ ii Kileŋaa Toya ano iwaa gajobauruta yoŋoojoŋ mozozoŋgoŋ merota jojoriŋ eŋ kouja.  
\v 42 Ii kokaembaajoŋ iŋijojeŋ: Niinoŋ nembanenenaa komuŋ laligowe oŋo neneya mende noma laligogi. Niinoŋ apuwaajoŋ qenjeŋ qeŋ laligowe oŋo apu mende noma laligogi.   
\p
\v 43 “Niinoŋ waba kolooŋ laligowe oŋo mende koma horoŋ noŋgi mirigianoŋ mende uma laligowe. Niinoŋ sele esunaajoŋ amamaaŋ laligowe oŋo opo kereŋ mende noma laligogi. Niinoŋ ji niro ewe ano kapuare mirinoŋ laligoweto, oŋo nii niibombaajoŋ iikanoŋ mende kaŋ laligogi.’   
\p
\v 44 “Kaeŋ iŋijoro yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ meleema muŋ kokaeŋ jewuya, ‘Poŋ, gii mono naa kambanoŋ nembanenegaajoŋ komuna me apuwaajoŋ qenjeŋ qeŋ laligona me wabaga laligona me sele esugaajoŋ amamaaŋ laligona me ji giro ena me kapuare mirinoŋ laligona nono gii mende weleŋ qeŋ goma laligoniŋ?’   
\p
\v 45 “Kaeŋ jegi meleema kokaeŋ iŋijowaa, ‘Niinoŋ qaa hoŋa kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo uumeleeŋ alauruna kamaaŋqeqeta koi yoŋoonoŋga mombaajoŋ iwoi moŋ mende aŋgiti, ii kuuya mono nii mende ama noma laligogi kolooja.’   
\p
\v 46 \x * \xo 25.46 \xt Dan 12.2\x*“Kaeŋ iŋijoro iroŋa meleema oŋono qagianoŋ uro hagoŋ oŋono kemeŋ siimbobolo kambaŋ tetegoya qaa moma laligoŋ ubuya. Kaeŋ laligoŋ ubuyato, solaŋa yoŋonoŋ oyaŋboyaŋ laaligo ii kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ uma laligowuya.” Kiaŋ.   
\c 26  
\s1 Jiisas qeniŋ komuwaatiwaa aŋgonaŋ aŋgi.  
\r Maak 14.1-2; Luuk 22.1-2; Jon 11.45-53  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ qaa kuuya ii jedaboroŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro,  
\v 2 \x * \xo 26.2 \xt Eks 12.1-27\x*“Weeŋ woi tegorogo pasowa kendoŋa kaŋ kuuwaa.\f + \fr 26.2 \ft Pasowa ii Kiaŋkomu kendoŋ. Qaa iikawaa kania ii Niniima kobooŋ nunuuguro. Eksodus 12.15\f* Oŋo ii saanoŋ moju. Kaŋ kuuro Siwe gomambaa Eja hoŋa ii waba gawman yoŋoo borogianoŋ aŋgi maripoonoŋ qegi komuwaa.”   
\p
\v 3 Kambaŋ kanoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ ajorooŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa qata Kaiafas iwaa jiŋkaroŋ mirianoŋ ragi.  
\v 4 Kanoŋ rama nomaeŋ mondoniŋ Jiisas oloŋ meŋ qegi komunagati, iikawaa kania moŋgama gosigi.  
\v 5 Moŋgama gosiŋ kokaeŋ jegi, “Ejemba iriŋgia soono kareŋa kareŋa aowubotiwaajoŋ ii korisoro kendoŋ kambaŋanoŋ ambombaajoŋ amamaawoŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Emba moŋnoŋ Jiisas apu uŋkoowagawonoŋ moriro.  
\r Maak 14.3-9; Jon 12.1-8  
\p
\v 6 Jiisasnoŋ Betani gomanoŋ laligoŋ Saimon moŋ manimbaya meŋ solaŋaniroti, iwaa mirinoŋ uma raro.  
\v 7 \x * \xo 26.7 \xt Luuk 7.37-38\x*Iikanoŋ nene neŋ raro emba moŋnoŋ jamo kaaro moŋ meŋ iwaanoŋ karo. Kaaro ii lalu laŋgoŋawo qata alabasta iikanoŋ memetaga. Ii apu uuŋkoowagawo iikanoŋ saa qeqetaga. Iinoŋ ii sewaŋa somatanoŋ meŋ kaŋ apuya Jiisaswaa waŋanoŋ qibibiriŋ moriro.   
\p
\v 8 Moriro gowokourutanoŋ ii iima uugia boliro kokaeŋ jegi, “Ii mono naambaajoŋ kaeŋ tiwilaaja?  
\v 9 Apu kelegawo ii sewaŋa mewutiwaajoŋ ano moneŋ uuta kolooro ii ejemba wanaya oŋono sokonaga.”   
\p
\v 10 Jiisasnoŋ uumomogia ii iima kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Emba kokawaa uuta ii mono naambaajoŋ meŋ boliju? Iinoŋ sili awaa ama sororogoŋ nono sokonja.  
\v 11 \x * \xo 26.11 \xt Dut 15.11\x*Ejemba wanaya ii kambaŋa kambaŋa batugianoŋ laligowuto, niinoŋ oŋoo batugianoŋ kambaŋ so mende laligomaŋa.   
\p
\v 12 Niinoŋ komuwe roŋ koma nombutiwaajoŋ ama kelenoŋ selena nomorija.  
\v 13 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oligaa Buŋa koi kantri kanoŋ me kanoŋ jeŋ seigi kembaati, iikanoŋ emba koi kanoŋ iwoi ama nonji, iikawaa bujuya kaaŋgadeeŋ jegi seiro iwaajoŋ romoŋgoŋ laligowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Juudasnoŋ Jiisas memelolo meŋ mumambaajoŋ uumotooŋgo ano.  
\r Maak 14.10-11; Luuk 22.3-6  
\p
\v 14 Kambaŋ kanoŋ gowokouruta 12 yoŋoonoŋga moŋ qata Juudas Iskariot iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ kema  
\v 15 \x * \xo 26.15 \xt Zek 11.12\x*kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Niinoŋ Jiisas memelolo meŋ muŋ borogianoŋ ambe oŋonoŋ naa tawaga nombuya?” Qisiŋ oŋono silwa moneŋ kota 30 weeŋgoŋ borianoŋ aŋgi.  
\v 16 Aua iikanondeeŋ kanaiŋ Jiisas kambaŋ moŋgeŋ memelolo meŋ mumambaa kana moma moŋgama kokobimbiŋ koma laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowoko yoŋowo Pasowa lama negi.  
\r Maak 14.12-21; Luuk 22.7-13, 21-23; Jon 13.21-30  
\p
\v 17 Bered yiistya qaa iikawaa kendoŋ weeŋ mutuyanoŋ (Sikunenenoŋ) gowoko woi yoronoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ muri, “Boi, nono miri dakanoŋ kema pasowa lama mozozoŋgoŋ goni newaga? Aiŋga nomaeŋ eja?”   
\p
\v 18 Qisiŋ muri kokaeŋ meleeno, “Oro Jerusalem sitinoŋ uma eja moŋ mojeŋi, ii mokolooŋ kokaeŋ ijowao, ‘Boinoŋ jeja: Noo kambananoŋ mono\f + \fr 26.18 \ft Anutunoŋ Jiisas komuwaatiwaa kambaŋa anoti, iikawaajoŋ jeja.\f* dodowija. Niinoŋ goo mirinoŋ kaŋ gowokouruna yoŋowo Pasowa lama newoŋa.” ’  
\v 19 Gowoko yoronoŋ Jiisasnoŋ jeŋ kotoŋ oronoti, iikawaa so otaaŋ Pasowa lama mozozoŋgori.   
\p
\v 20 Mare kolooro gomaŋ tiiro Jiisasnoŋ gowokouruta 12 yoŋowo miri iikanoŋ kouma uma duŋ kosianoŋ rama nene mendeema negi.  
\v 21 Nene neŋ neŋ rama Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋoonoŋga moŋnoŋ mono memelolo meŋ nombaa.”  
\v 22 Kaeŋ iŋijoro moma iikanondeeŋ uugianoŋ wosobiri somata kolooro kanaiŋ aŋa aŋa qisiŋ muŋ ijogi, “Poŋ, mono noojoŋa jewabo?”   
\p
\v 23 \x * \xo 26.23 \xt Ond 41.9\x*Qisiŋ mugi kokaeŋ meleeno, “Niwo bered qaaŋnoŋ qenduŋgoji, mono iinoŋ.  
\v 24 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono iwaajoŋ qaa oogita ejiwaa so oŋanoŋ namo mesaoŋ kembaato, moŋnoŋ ii memelolo meŋ mubaati, iwaajoŋ mono ‘Yei!’ jeŋ qama wanjinjiŋgojeŋ. Iikawaa iroŋa kanjaŋawonoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaa. Eja ii nemuŋ koro uutanoŋga mende asuginagati, iikanoŋ mono afaaŋgoŋ munaga.” Kiaŋ.   
\p
\v 25 Kaeŋ meleeno Juudas memelolo meŋ mubaati, iinoŋ kokaeŋ meleema ijoro, “Boi, ii mono noojoŋa jewabo?” Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Jejaŋi, mono kiaŋ!” Kiaŋ.   
\s1 Pombo samoŋ konoga negi.  
\r Maak 14.22-26; Luuk 22.14-20; 1 Kor 11.23-25  
\p
\v 26 Nene neŋ rama Jiisasnoŋ bered meŋ kotuegoŋ motoŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Koi neenaa busuna. Ii mono meŋ newu.”   
\p
\v 27 Kaeŋ iŋijoŋ wain qambi meŋ qama kooliŋ daŋgiseŋ jeŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo kuuya mono qambi kokanoŋa newu.  
\v 28 \x * \xo 26.28 \xt Eks 24.8; Jer 31.31-34\x*Koi neenaa sana. Ii Anutunoŋ ejemba yoŋowo soomoŋgo areŋ ano kotiiwaatiwaajoŋ sana molaagi kemero ejemba mamaga yoŋoo siŋgisoŋgogia mesaowaa.  
\v 29 Niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ wain kasawaa hoŋa koi mombo toroqeŋ mende nemaŋa. Kanageŋ Maŋnaa bentotoŋ uutanoŋ eu raniŋ jejelombaŋ ambaati, weeŋ iikanoŋ mono wain apu qaita moŋ ii oŋowo nemaŋa.”   
\p
\v 30 Kaeŋ iŋijoŋ korisoro rii qama mesaoŋ kema Oil gere baaŋanoŋ ugi.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas qakoombaatiwaajoŋ ijoro.  
\r Maak 14.27-31; Luuk 22.31-34; Jon 13.36-38  
\p
\v 31 \x * \xo 26.31 \xt Zek 13.7\x*Uma Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Gejatootoo eja moŋnoŋ qaa moŋ kokaeŋ oorota eja,  
\q2 ‘Niinoŋ galeŋgia qewe  
\q2 lama tuuŋanoŋ deembuya.’  
\m Iikawaa so oŋonoŋ kuuya kete gomantiiŋanoŋ uugia noojoŋ ama boliro nomesaoŋ boratiwuya.   
\m
\v 32 \x * \xo 26.32 \xt Mat 28.16\x*Boratigi nuwuyato, niinoŋ mono koomunoŋga waama waladeeŋ Galili prowinsnoŋ kema iikanoŋ asugiŋ oŋomaŋa   
\p
\v 33 Kaeŋ iŋijoro Piitonoŋ meleema kokaeŋ jero, “Yoŋonoŋ kuuya uugia goojoŋ ama boliro gomesaoŋ boratiwuti eeŋ, niinoŋ mono kileŋ kambaŋ moŋnoŋ mende gomesaomaŋa.”  
\v 34 Jero Jiisasnoŋ ijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ gijomaŋa: Kurunoŋ mende qaro giinoŋ kete gomantiiŋanoŋ qakooma nona indiŋ karooŋ koloowaa.”   
\p
\v 35 Kaeŋ jeroto, Piitonoŋ kokaeŋ ijoro, “Boi, kaeŋ qaagoto, nii nugi giwo motooŋ komuworagati, ii kileŋ niinoŋ gii mende qakooma gomaŋa.” Gowoko tosaaŋa kuuya kaaŋagadeeŋ qaa iikayadeeŋ jegi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Gezemane urukisinoŋ qama kooliro.  
\r Maak 14.32-42; Luuk 22.39-46  
\p
\v 36 Kaeŋ amiŋ moma kema yoŋowo urukisi moŋ qata Gezemane iikanoŋ keugi. Keuma Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ endu kema qama kooliwe oŋo mono kambaŋ biiwianoŋ koi rabu.”  
\v 37 Kaeŋ iŋijoŋ Piito ano Zebediwaa merawoita woi uruama keŋgi Jiisasnoŋ kanaiŋ wosobiri moma konjiliŋ kolooro kana boria qetegoro.  
\v 38 Kambaŋ kanoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Noo uunanoŋ mono konduŋkonduŋ koma koujiwaajoŋ ama wosobiri mobe koomuya ama nonja. Oŋo mono kokanoŋ rama niwo gbili laligowoŋa.”   
\p
\v 39 Kaeŋ iŋijoŋ yaŋodeeŋ boroŋa moŋ toroqeŋ kema simiŋ kuma usugoŋ kokaeŋ qama kooliŋ jero, “Amana, gii iwoi moŋ mende mololombijaŋ. Kawaajoŋ siiŋga eji eeŋ, siimbobolowaa qambia koi kanoŋ mono noo qananoŋ ubabotiwaajoŋ nuamba. Nuambaa me qaagoti, ii mono geeŋgaa uusiiŋgaa so koloowa. Ii noo siimbaa so qaago!”   
\p
\v 40 Kaeŋ jeŋ eleeno gowokouruta karooŋ yoŋonoŋ gaoŋ egi iŋiima Piito kokaeŋ ijoro, “Oŋo aua motooŋgoda niwo gbili laligowombaajoŋ mende kotiiju me?  
\v 41 Uunananoŋ gbili laligowombaa siiŋa momakejonto, selenananoŋ loolooria kolooja. Kawaajoŋ aŋgobatonoŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ mono qama kooliŋ gbiligbili laligowu.”   
\p
\v 42 Kaeŋ ijoro mombo oŋomesaoŋ kema indiŋ woi kolooro kokaeŋ qama kooliŋ jero, “Amana, siimbobolowaa qambi koi kanoŋ mende nuuguwaati eeŋ, ii saanoŋ nemaŋato, ii mono geeŋgaa uusiiŋgaa so koloowa.”   
\p
\v 43 Qama kooliŋ eleeno jaa lologia bomboŋ merotiwaajoŋ mombo gaoŋgadeeŋ egi iŋiiro.  
\v 44 Mombo oŋomesaoŋ leegeŋ kema qaa iikayadeeŋ mombo jeŋ qama kooliro indiŋ karooŋ kolooro.  
\v 45 Gowoko yoŋoonoŋ eleema kaŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo toroqeŋ haamo meŋ gaoŋgadeeŋ ewombaajoŋ moju me? Mobu! Moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ muro gawman eja sisiwerowerogiawo yoŋoo borogianoŋ ubaa. Iikawaa aua kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuja.  
\v 46 Mono waagi kemboŋa! Memelolo meŋ nombaati, iinoŋ mono kosere koi kaja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisas qelanjiŋ meŋ somoŋgogi.  
\r Maak 14.43-50; Luuk 22.47-53; Jon 18.3-12  
\p
\v 47 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ nano iikanoŋ gowokouruta 12 yoŋoonoŋga moŋ qata Juudas iinoŋ tuuŋ somata moŋ jeta meŋ oŋono kougi. Jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ ii wasiŋ oŋoŋgi manjawaa soo somata ano wasagia meŋ kagi.  
\v 48 Memelolo memambaajoŋ anoti, iinoŋ waladeeŋ yoŋowo aiwese qaa kokaeŋ somoŋgoŋ iŋijoro, “Niinoŋ eja buuta kitoŋ nemaŋati, iinoŋ mono ii kolooja. Mono ii meŋ somoŋgowu.”   
\p
\v 49 Kaeŋ iŋijoŋ kaŋ iikanondeeŋ Jiisaswaanoŋ keuma “Kokona (Boi), uubonjoŋ!” jeŋ buuta kitoŋ nero.  
\v 50 Kitoŋ nero Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Alana, gii naambaajoŋ kajaŋi, ii mono uulaŋawo amba.” Kaeŋ ijoro eja tuuŋ yoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ kouma qelanjiŋ meŋ somoŋgogi.  
\v 51 Somoŋgogi Jiisaswo laligogiti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ borianoŋ manjawaa soo somata horoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋqeqeya qeŋ gejia kotogoro kamaaro.   
\p
\v 52 Jiisasnoŋ ii iima kokaeŋ ijoro, “Mono mesaowa! Manjawaa soo somata taaŋgeŋ mewuti, ii mono kuuya manjawaa soo somatanoŋ uŋuro komuwuya. Kawaajoŋ mono sooga kopiŋanoŋ qena kemeba!  
\v 53 Niinoŋ Amana qama kooliwe saanoŋ ilaaŋ nombaati, ii mojaŋ me qaago? Qama kooliŋ mubenagati, iinoŋ mono iikanondeeŋ gajoba manjaqeqe tuuŋ\f + \fr 26.53 \ft Room yoŋoonoŋ liijon me manjaqeqe tuuŋ moŋ ii manjaqeqe eja 6,000 kawaa so kolooŋ laligogi. Kawaajoŋ manjaqeqe tuuŋ 12 yoŋoo jaŋgogia ii Siwe gajoba 72,000 kawaa so.\f* 12 uuguŋ wasiŋ oŋono kaŋ ilaaŋ nombuyaga.  
\v 54 Ilaaŋ nombuyagati eeŋ, Buŋa Terewaa qaayanoŋ mono nomaeŋ hoŋawo koloonaga? Buŋa Tere qaawaa so iwoi koi kanoŋ mono asugiwaa jejetaga kolooja.”   
\p
\v 55 \x * \xo 26.55 \xt Luuk 19.47; 21.37\x*Kambaŋ iikanondeeŋ Jiisasnoŋ manjaqeqe tuuŋ ii kokaeŋ iŋijoro, “Nii kikekakasililiŋ ejaga qaagoto, kileŋ noojoŋ kaeŋ moma manjawaa soo somata ano wasa meŋ noma somoŋgowombaajoŋ kouju. Niinoŋ weeŋ so jiwowoŋ jigonoŋ oŋowo rama nama Buŋa qaa kuma oŋoma laligowe mende noŋgi.  
\v 56 Kaento, iwoi kuuya koi mono gejatootoo ejembanoŋ qaa oogiti, iikanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ asugija.”  
\p Jiisas somoŋgogi gowoko yoŋonoŋ kuuya Jiisas mesaoŋ boratiŋ umburatiŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jigowaa jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa qaa gawoŋ megi.  
\r Maak 14.53-65; Luuk 22.54-55, 63-71; Jon 18.13-14, 19-24  
\p
\v 57 Manjaqeqe eja Jiisas meŋ somoŋgogiti, iyoŋonoŋ ii wama jigo gawoŋ galeŋ waŋa qata Kaiafas iwaa mirinoŋ keŋgi. Keŋgi Kana qaawaa boi ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ iikanoŋ kaŋ ajoroogi.  
\v 58 Keŋgi Piitonoŋ sigeŋsigeŋ oŋotaaŋ iikanoŋ keuma jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ uro. Uma tetegoyanoŋ nomaeŋ koloowaati, ii iimambaajoŋ weleŋqeqe eja yoŋoo batugianoŋ raro.   
\p
\v 59 Kaeŋ raroto, jigo gawoŋ galeŋ ano jigo kaunsol tuuŋ yoŋonoŋ Jiisaswaa selenoŋ kuukuu qaa nomaeŋ mondoŋ naŋgoŋ jeniŋ qegi komuwaatiwaajoŋ moŋgaŋgi.  
\v 60 Moŋgama nama mamaganoŋ waama nama qaa qoloŋmoloŋgoya Jiisaswaa selianoŋ kuuŋ naŋgoŋ jegito, kileŋ kania moŋ mende mokoloogi. Mende mokoloogito, tetegoyanoŋ eja woi kouma  
\v 61 \x * \xo 26.61 \xt Jon 2.19\x*kokaeŋ jeri, “Eja koi kanoŋ mono kokaeŋ jero mori, ‘Nii saanoŋ Anutuwaa jiwowoŋ jigoya kondeembe namonoŋ kamaaro weeŋ karoombaa uutanoŋ ii mombo metaama kuumaŋa.” ’   
\p
\v 62 Kaeŋ jeri jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ waama Jiisas qisiŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Yoŋonoŋ goo seleganoŋ qaa kuuŋ naŋgojuti, iikawaa kitia moŋ jewaga me qaago?”  
\v 63 Qisiŋ muro Jiisasnoŋ iwoi bologa moŋ mende anoto, kileŋ qaaya bogoro nano. Qaaya bogoro nano jigo gawoŋ galeŋ waŋa iinoŋ kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ Anutu laaligo Toyaa qatanoŋ kokaeŋ qisiŋ kuuŋ gonjeŋ: Gii Anutuwaa Meria Kraist koloojaŋ me qaago, ii tororo jeŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiina moboŋa.”   
\p
\v 64 \x * \xo 26.64 \xt Dan 7.13\x*Kaeŋ ijoro kokaeŋ jero, “Jejaŋi, mono ii. Iito, niinoŋ kuuya oŋo kokaeŋ iŋijowe mobu: Kambaŋ kokaambadeeŋ kanaiŋ Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono ku-usuŋ Toyaa boro dindiŋanoŋ rama kanageŋ sombimbaa koosu qaganoŋ kamaaro iibuya.”   
\p
\v 65 \x * \xo 26.65 \xt Lew 24.16\x*Qaa ii jero jigo gawoŋ galeŋ waŋa iinoŋ malekuya menjurama kokaeŋ jero, “Yei, maŋgaa siita! Mono Anutu mepaegoja. Tosianoŋ qaaya naŋgowutiwaajoŋ mombo mende qisiŋ oŋomboŋa. Anutu mepaegoji, ii keteda koi oŋoaŋgio modaboroju.  
\v 66 Kawaajoŋ oŋo mono nomaeŋ romoŋgoju?” Kaeŋ qisiŋ oŋono kokaeŋ jeŋ tegogi, “Iinoŋ mono koomuwaa buŋa koloowa.”   
\p
\v 67 \x * \xo 26.67 \xt Ais 50.6\x*Kaeŋ jeŋ tegoŋ jaayanoŋ sulaapaŋ qeŋ moriŋ borogia kuma palapaŋanoŋ qegi. Tosianoŋ uruŋanoŋ qetaaliŋ  
\v 68 kokaeŋ ijogi, “Gii gejatootoo eja Kraist koloojaŋiwaajoŋ moronoŋ guji, mono iwaa qata qana moboŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas qakoono.  
\r Maak 14.66-72; Luuk 22.56-62; Jon 18.15-18, 25-27  
\p
\v 69 Kaeŋ kolooro Piitonoŋ seleeŋgeŋ kiropo uutanoŋ sombenoŋ raro. Raro weleŋqeqe emba moŋnoŋ iwaanoŋ kaŋ kokaeŋ jero, “Gii kaaŋagadeeŋ Galili eja Jiisaswo motooŋ laligona.”  
\v 70 Kaeŋ jeroto, kuuya yoŋoo jaagianoŋ qakooma kokaeŋ jero, “Qaa jejaŋi, ii mono kondanjeŋ.”  
\v 71 Kaeŋ jeŋ kiropo naguyanoŋ kemero weleŋqeqe emba moŋnoŋ ii iima eja kosianoŋ naŋgiti, ii kokaeŋ iŋijoro, “Eja koi kanoŋ mono kaaŋagadeeŋ Nazaret eja Jiisaswo laligoro.”   
\p
\v 72 Kaeŋ iŋijoro mombo qakooma jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ eja ii mende moma mujeŋ.”  
\v 73 Kambaŋ boroŋa moŋ tegoro eja kosianoŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ Piitowaanoŋ kouma kokaeŋ ijogi, “Oŋanoŋ! Giinoŋ kaaŋagadeeŋ yoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ! Galili qaa aro jejaŋi, iikanoŋ mono kaaŋagadeeŋ ii qendeeno mojoŋ.”  
\v 74 Ii moma kanaiŋ aŋa qasuaaŋ aoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ jero, “Nii eja ii mende moma mujeŋ! Qaa qoloŋmoloŋgoya jewenagati eeŋ, Anutunoŋ mono iroŋa meleema nomba.” Kaeŋ jero iikanondeeŋ kuru qaro.   
\p
\v 75 Kurunoŋ qaro moma Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ ijoroti, ii romoŋgoro, “Giinoŋ wala indiŋ karooŋ qakooma nona kurunoŋ qabaa.” Qaa ii romoŋgoŋ wosoya jumambaajoŋ ano seleeŋgeŋ kemeŋ meduqedu meŋ saaro. Kiaŋ.   
\c 27  
\s1 Jiisas wama Pailotwaa boronoŋ aŋgi.  
\r Maak 15.1; Luuk 23.1-2; Jon 18.28-32  
\p
\v 1 Gomaŋ ano amandiinoŋ jigo gawoŋ galeŋ kuuya ano kantriwaa jota meme (70) yoŋonoŋ ajorooŋ Jiisas qegi komuwaatiwaa qaaya amiŋ mogi.  
\v 2 Amiŋ mogi tegoro Jiisas somoŋgoŋ wama Room gawana Pailotwaa boronoŋ aŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Juudasnoŋ aroya mosono.  
\r Apo 1.18-19  
\p
\v 3 \x * \xo 27.3 \xt Apo 1.18-19\x*Jiisas qegi komuwaatiwaa qaaya jeŋ tegogi Juudas memelolo muroti, iinoŋ ii moma moma boliŋ aoŋ silwa moneŋ kota 30 mugiti, ii meŋ jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya yoŋoonoŋ kema meleema oŋoma kokaeŋ iŋijoro,  
\v 4 “Niinoŋ siŋgisoŋgo ama eja koposoya qaa ii memelolo meŋ mube qegi komuwaa.” Kaeŋ iŋijoroto, yoŋonoŋ kokaeŋ ijogi, “Ii nonoonoŋ iwoiga qaago! Ii mono geeŋgaa majakakaga!”  
\v 5 Kaeŋ ijogi moma silwa moneŋ kota ii meŋ giliro jiwowoŋ jigo uutanoŋ keno. Keno aŋa mesaoŋ kema kasanoŋ jegelaaŋ aroya mosono.   
\p
\v 6 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋonoŋ moneŋ kota ii meŋ kokaeŋ jegi, “Moneŋ koi mono eja sayaa sewaŋaga. Kawaajoŋ ii jiwowoŋ jigowaa moneŋ kowinoŋ ambombaa soya qaago. Kaeŋ ama Mooseswaa Kana qaa uuguwombo.”   
\p
\v 7 Kaeŋ jeŋ amiŋ moma moneŋ iikanoŋ gbakonoŋ monjoŋ meme eja mombaanoŋ baloŋ koria moŋ sewaŋa megi waba ejemba yoŋoo qasirigiaga kolooro.  
\v 8 Kawaajoŋ ama baloŋ koria iikawaa qata ii kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ ‘Baloŋ koria sayawo,’ qamakeju.   
\p
\v 9 \x * \xo 27.9 \xt Zek 11.12-13\x*Gejatootoo eja Jeremaianoŋ qaa waladeeŋ jeroti, iikanoŋ mono hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ,  
\q2 “Yoŋonoŋ Israel kanagesowaa jotamemegia kolooŋ eja ii sewaŋa mewutiwaajoŋ gosiŋ aŋgi silwa moneŋ 30 kolooroti, ii megi. Ii ejawaa sewaŋaga.   
\q2
\v 10 Yoŋonoŋ ii meŋ iikanoŋ gbakonoŋ monjoŋ meme eja mombaanoŋ baloŋ koria moŋ sewaŋa megi. Ii mono Poŋnoŋ jeŋ kotoŋ nonotiwaa so iikaaŋ megi.” Kiaŋ.   
\s1 Pailotnoŋ Jiisas qisiŋ muro.  
\r Maak 15.2-5; Luuk 23.3-5; Jon 18.33-38  
\p
\v 11 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ Pailotwaa jaanoŋ nano kokaeŋ qisiŋ muro, “Oŋanoŋ, gii Juuda yoŋoo kiŋ poŋgia koloojaŋ me qaago?” Qisiŋ muro Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Mono geeŋgo jejaŋi, iikaaŋ.”  
\v 12 Jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya (70) yoŋonoŋ qaa mamaga Jiisaswaa selianoŋ kuuŋ jegito, kileŋ qaa kitia moŋ mende meleeno.   
\p
\v 13 Qaaya bogoro nano Pailotnoŋ Jiisas mombo qisiŋ muŋ ijoro, “Moba! Yoŋonoŋ qaa mamaga goo seleganoŋ kuuŋ naŋgoŋ jejuti, ii mojaŋ me qaago?”  
\v 14 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ bologa moŋ mende anoto, kileŋ qaa iikawaa kitia moŋ mende meleeno. Qaaya bogoro nano gawananoŋ mamaga waliŋgoro. Kiaŋ.   
\s1 Pailotnoŋ Jiisas komuwaatiwaajoŋ jeŋ tegoro.  
\r Maak 15.6-15; Luuk 23.13-25; Jon 18.39–19.16  
\p
\v 15 Room gawananoŋ gbani so Pasowa korisoro kambaŋanoŋ kapuare mirinoŋga eja motooŋgo siiŋgiaa so qata qama qisigiti, ii isama oŋomakero.  
\v 16 Kambaŋ iikanoŋ eja moŋ qata Barabas qagiti, iinoŋ kapuare mirinoŋ raro. Ii kileŋaajoŋ meŋ biwiigi laligoro.   
\p
\v 17 Kaeŋ ano ajoroogi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Barabas me Jiisas, qata Kraist qamakejuti, iyoroonoŋga moroga isama oŋombe kamaawaatiwaajoŋ moju?”  
\v 18 Galeŋ yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ goroŋkiki mogitiwaajoŋ ama ii gawanawaa boronoŋ aŋgi. Ii moma siiŋgiaajoŋ kaeŋ qisiŋ oŋono.   
\p
\v 19 Ii moroto, jenteegowaa jiŋkaroŋ duŋ rarayanoŋ raro embianoŋ buju qaa moŋ kokaeŋ ano karo, “Nii kete gomantiiŋanoŋ gaoŋ moŋ iima iikanoŋ eja iikawaajoŋ ama siimbobolo mamaga mojeŋ. Kawaajoŋ eja solaŋa ii mono lombo mende muba.”   
\p
\v 20 Qaa kaeŋ karoto, jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ ejemba tuuŋ uukuukuu meŋ oŋoma kokaeŋ iŋijogi, “Mono Barabas isama Jiisas maripoonoŋ qewutiwaajoŋ jewa. Kaeŋ qisiŋ mubu.”   
\p
\v 21 Kaeŋ jegi gawananoŋ meleema qisiŋ oŋono, “Eja woi yoroonoŋga mono moroga isama mube oŋoonoŋ kamaawaatiwaajoŋ moju?” Kaeŋ qisiŋ oŋono “Barabas!” jegi.  
\v 22 Kaeŋ jegi Pailotnoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Kaeŋ jejutiwaajoŋ Jiisas, qata Kraist qamakejuti, niinoŋ ii mono nomaeŋ ama mubenaga?” Kaeŋ qisiŋ oŋono yoŋonoŋ kuuya qagi, “Mono maripoonoŋ qewu jewa!”   
\p
\v 23 Kaeŋ qagi gawananoŋ jero, “Ii naambaajoŋ? Iinoŋ mono naa bologa ano?” Kaeŋ jeroto, yoŋonoŋ ii moma kaparaŋ koma toroqeŋ qa gigilaaŋ kokaeŋ qagi, “Mono maripoonoŋ qewu jewa!”  
\v 24 \x * \xo 27.24 \xt Dut 21.6-9\x*Kaeŋ qagi gejajojoŋ qegi gujubajunoŋ mombo somariiro Pailotnoŋ ii iima moma manja kareŋ koloowabotiwaajoŋ apu meŋ boria ejemba tuuŋ jaagianoŋ soŋgbama kokaeŋ iŋijoro, “Eja kokawaa saya molaagi kemebaati, iikanoŋ mono noo qananoŋ qaagoto, mono oŋoaŋgiaa qagianoŋ ubaa.”   
\p
\v 25 Kaeŋ jero ejemba tuuŋ korebore yoŋonoŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Sayaa iroŋa mono nono ano meraboraurunana nonoo qanananoŋ ubaa!”  
\v 26 Kaeŋ meleeŋgi Pailotnoŋ Barabas isama muro yoŋoonoŋ kamaaroto, Jiisasga jero ooli waayawonoŋ qeyayagoŋ qegi. Kaeŋ qegi maripoonoŋ qewutiwaajoŋ Room manjaqeqe eja yoŋoo borogianoŋ ano. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas kuŋgulolopo ama mugi.  
\r Maak 15.16-20; Jon 19.2-3  
\p
\v 27 Borogianoŋ ano Room gawanawaa manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas wama gawanawaa jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ keugi. Keuma manjaqeqe tuuŋ kuuya horoŋ oŋoŋgi kaŋ ajorooŋ Jiisas liligoŋ mugi.  
\v 28 Liligoŋ muŋ iyaŋaa sele esuya kotogoŋ maleku osoga nezoŋgbala moŋ mouma mugi.  
\v 29 Mouma muŋ somaŋ kasa lipima ila kaaŋa waŋanoŋ koŋgi kemero. Kemero bowo moŋ boro dindiŋanoŋ ama simiŋ kuma muŋ goŋgeegee ama muŋ kokaeŋ ijogi, “Oowe oowe! Juuda yoŋoo kiŋ poŋgia, oowe!”   
\p
\v 30 Qaqatete kaaŋa ama sulaapaŋ qeŋ moriŋ bowoya tagoŋ iikanoŋ waŋanoŋ qegi.  
\v 31 Mepaqepae kaaŋa ama mudaboroŋ maleku osoga nezoŋgbala ii qetegoŋ iyaŋaa sele esu mombo mouma muŋ maripoonoŋ qewombaajoŋ wama keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas maripoonoŋ qegi.  
\r Maak 15.21-32; Luuk 23.26-43; Jon 19.17-27  
\p
\v 32 Kema kana somatanoŋ eja moŋ qata Saimon mokoloogi. Iinoŋ Afrika siti qata Sairini iikawaa ejiaga. Mokolooŋ kuuŋ mugi Jiisaswaanoŋ maripooŋ meŋ aŋgoro.  
\v 33 Jiisas kaeŋ wama baloŋ moŋ qata Golgota ii ananaa qaanoŋ Waŋsii, iikanoŋ kema keugi.  
\v 34 \x * \xo 27.34 \xt Ond 69.21\x*Keuma wain apu ano marasiŋ qata mor ii mindiriŋ melokanjiŋ meŋ newaatiwaajoŋ mugito, Jiisasnoŋ ii batogoŋ neŋ moma togoro.   
\p
\v 35 \x * \xo 27.35 \xt Ond 22.18\x*Togoro nama maripoonoŋ qegi. Qegi nano Jiisaswaa sele esuyaa kiaweŋ megi jaŋgoya kolooro iikawaa so batugianoŋ mendeema megi.  
\v 36 Ii meŋ rama Jiisas jaagaleŋ meŋ mugi.  
\v 37 Waŋanoŋ eu qegitiwaa kania ii kokaeŋ ooŋ qegi nano, ‘Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi.’  
\v 38 Kikekakasililiŋ eja woi ii iwo maripoonoŋ urugi. Moŋ boro dindiŋanoŋ, moŋ qanianoŋ leelee kaaŋ urugi.   
\p
\v 39 \x * \xo 27.39 \xt Ond 22.7; 109.25\x*Ejemba uuguŋ kema kaŋ kuŋgulolopo ama lukukuuŋ muŋ wambelaaŋ kokaeŋ jegi,  
\v 40 \x * \xo 27.40 \xt Mat 26.61; Jon 2.19\x*“Yei! Gii mono jiwowoŋ jigo saanoŋ kondeena balonoŋ kamaaro weeŋ karoombaa uutanoŋ mombo metaama kuumambaajoŋ jena. Oo, gii eja qabo! Gii Anutuwaa Meriaga koloojaŋi eeŋ, mono saanoŋ geeŋga ilaaŋ aoŋ maripoonoŋga kamaawa.”   
\p
\v 41 Jigo gawoŋ galeŋ, Kana qaawaa boi ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ mepaqepae meŋ muŋ kokaeŋ jegi,  
\v 42 “Tosiaga ilaaŋ oŋoma laligoroto, iyaŋa ilaaŋ aomambaajoŋ amamaaja. Iinoŋ Israelwaa kiŋ poŋ kolooji eeŋ, mono keteda koi maripoonoŋga kamaaro iima ii moma laariwonaga.  
\v 43 \x * \xo 27.43 \xt Ond 22.8\x*Iinoŋ Anutu moma laariŋ muŋ qaqabuŋabuŋayawo laligoŋ aŋaajoŋ ‘Anutuwaa meria koloojeŋ,’ jero moniŋ. Ayo, Anutunoŋ ii kambaŋ kokaamba metogoŋ mumambaajoŋ moja me qaagoti, ii saanoŋ iiboŋa.” Kaeŋ jegi.  
\v 44 Kikekakasililiŋ eja iwo maripoonoŋ urugiti, iyoronoŋ kaaŋiadeeŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ muri. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ komuro.  
\r Maak 15.33-41; Luuk 23.44-49; Jon 19.28-30  
\p
\v 45 Weeŋ biiwia 12 kilok kolooro iikanondeeŋ paŋgamanoŋ kamaaŋ baloŋ kuuya sokoma ero kema aua karoombaa so ano.  
\v 46 \x * \xo 27.46 \xt Ond 22.1\x*Jiisasnoŋ 3 kilok iikanoŋ aŋaa qaanoŋ kokaeŋ qa somata qaro, “Eeli, eeli, lama sabaktani?” Ii ananaa qaanoŋ: Anutuna, Anutuna, mono naambaajoŋ gema nujaŋ?   
\p
\v 47 Kaeŋ qaro eja kosianoŋ naŋgiti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ ii moma jegi, “Mono Elaijawaajoŋ qaja.”  
\v 48 \x * \xo 27.48 \xt Ond 69.21\x*Iikanondeeŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ bobogariŋ kema momondo moŋ suuŋ kaaŋa ii meŋ wain apu aasoŋawonoŋ qenduŋgoŋ gere goroŋ kitianoŋ somoŋgoŋ suluŋ Jiisaswaa buu susuyanoŋ eu ano nero.  
\v 49 Neroto, tosianoŋ jegi, “Mono mesaogi aŋodeeŋ namba. Elaijanoŋ kaŋ metogoro kamaawaa me qaagoti, mono ii iiboŋa.”   
\p
\v 50 Kaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ mombo qa somata qama sewaŋ aasoŋ konoga horoŋ komuro.  
\v 51 \x * \xo 27.51 \xt Eks 26.31-33\x*Komuro iikanondeeŋ jiwowoŋ jigowaa uutanoŋ opo\f + \fr 27.51 \ft Opo ii jiwowoŋ jigowaa uuta toroya ano uuta kowoga totooŋ iikawaa batugaranoŋ nano.\f* nanoti, iikanoŋ eukaya biiwianoŋ jurama kamaaŋ woi kolooro. Kaeŋ kamaaro naŋ somata mero jamo somasomata mesuno.  
\v 52 Qasiriwaa jamo kobaawaa qaa oota aŋgiodeeŋ aantaŋgi ejembaya soraaya komugiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ gbiliŋ waagi.  
\v 53 Waama qasiriwaa jamo kobaagia mesaoŋ Jiisasnoŋ koomunoŋga waaroti, iikawaa gematanoŋ Jerusalem siti toroya iikanoŋ kaŋ ejemba mamaga asugiŋ oŋoŋgi iŋiigi.   
\p
\v 54 Kawali galeŋ ano manjaqeqe eja iwo Jiisaswaa jaagaleŋ meŋ laligogiti, iyoŋonoŋ naŋ mero iwoi tosia kuuya kolooroti, ii iima aaruŋ jeneŋgia mamaga ororo toroko ama kokaeŋ jegi, “Iinoŋ mono oŋanoŋ Anutuwaa meriaga kolooja.”   
\p
\v 55 \x * \xo 27.55 \xt Luuk 8.2-3\x*Emba mamaganoŋ sigeŋsigeŋ nama iwoi ii kaaŋagadeeŋ iigi. Yoŋonoŋ Jiisas otaaŋ Galiliga kaŋ weleŋ qeŋ muŋ laligogi.  
\v 56 Yoŋoo batugianoŋ Maria Magdalaga ano Maria Jeims ano Jooses yoroo nemuŋgara ano Zebediwaa merawoita yoroo nemuŋgara. Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa qamoya roŋ koŋgi.  
\r Maak 15.42-47; Luuk 23.50-56; Jon 19.38-42  
\p
\v 57 Mare kolooro Arimatia eja qabuŋayawo moŋ qata Joosef karo. Iinoŋ kaaŋagadeeŋ Jiisaswaa gowokoya moŋ kolooro.  
\v 58 Iinoŋ Pailotwaanoŋ kema Jiisaswaa qamoya memambaajoŋ qisiro. Qisiro kawali ejanoŋ ii Joosef mubutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono.   
\p
\v 59 Jeŋ kotoŋ oŋono Joosefnoŋ kema Jiisaswaa qamoya meŋ kamaaŋ opo taaŋanoŋ esuuro.  
\v 60 Esuuŋ meŋ qasirinoŋ kema aŋaa kobaa dologa jamonoŋ uroroogi nanoti, qamoya ii iikanoŋ ano. Kaeŋ ama jamo somata moŋ metano jamo kobaawaa qaa oota kojaŋgiro mesaoŋ keno.  
\v 61 Maria Magdalaga ano Maria alia moŋ yoronoŋ iikanoŋ jamo kobaa jaasewaŋ qeŋ rari.   
\s1 Manjaqeqe eja qasiri galeŋ megi.  
\p
\v 62 Sabat kendoŋ rarawaajoŋ iwoi mozozoŋgoŋ eŋ waama iikanoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Pailotwaanoŋ kema ajorooŋ kokaeŋ jegi,  
\v 63 \x * \xo 27.63 \xt Mat 16.21; 17.23; 20.19; Maak 8.31; 9.31; 10.33-34; Luuk 9.22; 18.31-33\x*“Somatanana, eŋkalolombaa uukuukuu eja iikanoŋ jaawo laligoroti, kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jero moniŋ, ‘Niinoŋ weeŋ karooŋ tegoro mombo gbiliŋ waamaŋa.’ Nononoŋ qaa ii romoŋgojoŋ.   
\p
\v 64 Kawaajoŋ giinoŋ saanoŋ manjaqeqe ejauruga iŋijona qasirinoŋ kema ii tororo jaagaleŋ meŋ laligogi weeŋ karooŋ tegoro mesaowu. Kaeŋ mende galeŋ mewuyati eeŋ, gowokourutanoŋ mono kema qamoya oloŋ meŋ mesaŋgoŋ ejemba kokaeŋ iŋijowuya, ‘Jiisasnoŋ mono koomunoŋga waaro.’ Kaeŋ jegi tiliqili eŋkaloloŋ qaa konoga iikanoŋ mono eŋkaloloŋ qaa mutuya uuguro kileqileewabo.”  
\v 65 Kaeŋ jegi kokaeŋ iŋijoro, “Manjaqeqe eja koi mono saanoŋ uŋuama kema kuuŋ oŋoŋgi qasiri jamo kobaawaa qaa oota ii tororo galeŋ koma sororogowu.”   
\p
\v 66 Kaeŋ iŋijoro qasirinoŋ kema jamo kobaawaa qaa ootanoŋ jamo somata aŋgi kojaŋgiŋ nanoti, ii aasoya ama manjaqeqe eja kuuŋ oŋoŋgi jaagaleŋ kotakota megi.   
\c 28  
\s1 Jiisasnoŋ koomunoŋga waaro.  
\r Maak 16.1-10; Luuk 24.1-12; Jon 20.1-10  
\p
\v 1 Sabat kendoŋ ragi tegoro Sonda umugawodeeŋ waama gomaŋ ano Maria Magdalaga ano alia Maria moŋ yoronoŋ qasiriwaa jamo kobaa iibotiwaajoŋ keni.  
\v 2 Keni iikanondeeŋ naŋ somata kokaembaajoŋa mero: Pombaa gajoba moŋnoŋ Siwenoŋga kamaaŋ qasirinoŋ kaŋ qaa ootanoŋ jamo somata qetano keno qaganoŋ raro.  
\v 3 Gajobawaa kaitania ii pilisik kaaŋa kolooro malekuya ii koosu kaaŋa tualalakota kolooro.   
\p
\v 4 Kaeŋ asugiro manjaqeqe eja qasiri galeŋ megiti, iyoŋonoŋ iwaajoŋ awawaliŋ jeneŋgia ororo komuŋ torigi.  
\v 5 Kaeŋ aŋgi gajobanoŋ emba woi ii qaa kokaeŋ irijoro, “Jiisas maripoonoŋ qegiti, oro iwaajoŋ moŋganjaoti, ii mojeŋ. Kawaajoŋ mono toroko mende mobao.  
\v 6 Aŋo jerotiwaa so mono koomunoŋga waaja. Kawaajoŋ koi mende eja. Mono kaŋ duŋ eroti, ii iibao.   
\p
\v 7 Ii iima uulaŋawo gowokouruta yoŋoonoŋ kema buju qaa koi iŋijowao, Jiisasnoŋ koomunoŋga waaja. Mobu, iinoŋ mono waladeeŋ Galili prowinsnoŋ kembaa. Oŋo saanoŋ iikanoŋ kema ii iibu. Mobu, niinoŋ ii mono iŋijowe mogi.”   
\p
\v 8 Kaeŋ irijoro uulaŋawodeeŋ qasiri mesaoŋ toroko moma kileŋ honombonoŋa mende aisooŋ buju ii meŋ gowokouruta iŋijowaotiwaajoŋ uulaŋawo keni.  
\v 9 Uulaŋawo keni Jiisasnoŋ ii kananoŋ asugiŋ oroma “Gomaambagara!” irijoro. Kaeŋ irijoro kosianoŋ kema usugoŋ kanianoŋ meragoŋ waeya meŋ mepeseeŋ muri.  
\v 10 Mepeseeŋ muri kokaeŋ irijoro, “Toroko mende mobao. Mono kema kourunanoŋ Galili kembutiwaa qaa iŋijori iikanoŋ kema nii niibuya.” Kiaŋ.   
\s1 Qasiri galeŋ meme yoŋonoŋ sundugia jegi.  
\p
\v 11 Embawoi yoronoŋ kana keni qasiriwaa jamo kobaawaa galeŋ meme manjaqeqe eja tosianoŋ sitinoŋ kaŋ jigo gawoŋ galeŋ iŋiima iwoi kuuya kolooroti, iikawaa sunduya iŋijogi.  
\v 12 Yoŋonoŋ ii moma Juuda yoŋoo jotamemeurugia horoŋ oŋoŋgi motooŋ ajoajoroo ama Jiisas waawaataa qaa mesaŋgowoŋatiwaa qaa areŋ mokolooŋ moneŋ somata totooŋ ii manjaqeqe eja oŋoŋgi.   
\p
\v 13 Ii oŋoma kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoŋgi, “Oŋo mono qaa kokaeŋ jewu: Nono gomantiiŋanoŋ gaoŋ eniŋ gowokourutanoŋ oloŋ kaŋ qamoya yoŋgoro meŋ keŋgi.  
\v 14 Qaa kaeŋ jegi qaa iikanoŋ gawanawaa gejianoŋ kemero mobaati eeŋ, lombo oŋoo qagianoŋ ubabotiwaajoŋ nononoŋ mono uuta meŋ looriŋ meŋ kamaaŋ aniŋ majakakaya qaa laligowu.”   
\p
\v 15 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoŋgi iikawaa so otaaŋ moneŋ meŋ kema gawoŋ qaagia otaagi. Kaeŋ aŋgi Juuda yoŋonoŋ qaa ii batugianoŋ jeŋ seigi moma laligogi kema kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ ii toroqeŋ jegi momakejoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Misin gawoŋ mewoŋatiwaa jeŋkootoya  
\r Maak 16.14-18; Luuk 24.36-49; Jon 20.19-23; Apo 1.6-8  
\p
\v 16 \x * \xo 28.16 \xt Mat 26.32; Maak 14.28\x*Gowokouruta 11 yoŋonoŋ Jerusalem mesaoŋ Galili prowinsnoŋ kema Jiisasnoŋ baaŋanoŋ kawutiwaajoŋ iŋijoroti, iikanoŋ ugi.  
\v 17 Iikanoŋ uma Jiisas iima waeya meŋ mepeseeŋ mugito, tosianoŋ iwaajoŋ uuwoi mogi.  
\v 18 Mepeseeŋ mugi yoŋoonoŋ kaŋ kokaeŋ iŋijoro, “Siwewaa ano namowaa ku-usuŋ kuuya ii Anutunoŋ nonota noonoŋ eja.   
\p
\v 19 \x * \xo 28.19 \xt Apo 1.8\x*Kawaajoŋ oŋo mono gomaŋ so kema ejemba tuuŋ kuuya kokaeŋ iŋijoŋ oŋoŋgi noo gowokouruna koloowu: Ii mono Maŋ, Mera ano Uŋa Toroya nonoo qanoŋ oomulu meŋ oŋombu  
\v 20 ano niinoŋ qaa otaawutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋombeti, ii kuuya teŋ kombutiwaajoŋ mono kuma oŋoma laligowu. Mobu, niinoŋ mono kambaŋa kambaŋa oŋowo laligoŋ kema laligowe namowaa kambaŋanoŋ tegowaa.” Kiaŋ.