\id LUK - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Luuk 
\toc1 Oligaa Buŋa Luuknoŋ ooro 
\toc2 Luuk 
\toc3 Luuk 
\mt1 Luuk  
\mt2 Oligaa Buŋa Luuknoŋ ooro.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Uumeleeŋ yoŋonoŋ miti dologa mende meŋ kajuti, dokta Luuknoŋ ii eja uuta Tiofiluswaajoŋ qendeemambaajoŋ ama Oligaa Buŋa koi ooro. Luuk ii Jiisaswaa gowokoya 12 yoŋoonoŋga moŋ qaagoto, Griik ejaga kolooŋ ji ejemba meŋqeeaŋgo gawonoŋ laligoro. Luuknoŋ Jiisaswaa kania woi ii kokaeŋ qendeema nononja: 1) Anutunoŋ Hamoqeqe Toya wasimambaa qaa somoŋgoroti, ii Israel iyoŋoonoŋ kolooro, 2) Iinoŋ kantria kantria meŋ qeaŋgoŋ nonomambaajoŋ karo. Pombaa Uŋa Toroyanoŋ Jiisas oono “Ejemba kamaaŋqeqeta yoŋoojoŋ Oligaa Buŋa” jeŋ asariŋ laligoro. Ejemba iwoi kania kania kawaajoŋ memeqemeaŋ ama laligogiti, Jiisasnoŋ iyoŋoojoŋ majakaka moma ilaaŋ oŋoma laligoro. Luuknoŋ sundu kaaŋa seiseiya areŋgoŋ oodabororo. Luuknoŋ korisorowaa sunduya mamaga ooro. Jiisasnoŋ wala namonoŋ kamaaro ano tetegoyanoŋ namo mesaoŋ Siwenoŋ uro. Kawaajoŋ korisoro seiseiya ii boŋ 1-2 ano boŋ 24 iikanoŋ eja. Jiisasnoŋ Siwenoŋ uro Buŋa gawoŋ meŋ seigi momalaari tuuŋnoŋ somariiŋ somariiŋ keno. Luuknoŋ iikawaa sunduya ii buk qata “Aposol gawoŋ meme,” iikanoŋ oorota eja.  
\ip Luuknoŋ Oligaa Buŋa ooroti, iikawaa qaa waŋa ii kokaeŋ sokoma ano eja: Qamakooli gawoŋ megi hoŋa kolooro. Uŋa Toroyanoŋ ejemba sololooŋ oŋono laligogi. Emba yoŋonoŋ Jiisaswo gawoŋ mamaga naŋgoŋ megi. Anutunoŋ siŋgisoŋgogia mesaoŋ laligoro.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 8 ii kokaeŋ:  
\io1 Buk kokawaa kania Luuknoŋ ooro boŋ 1.1-4  
\io1 Jon Oomulu eja ano Jiisas kolooŋ somariiri 1.5–2.52  
\io1 Jon Oomulu ejanoŋ Anutuwaa gawoŋ mero 3.11-20  
\io1 Jiisas oomulu meŋ muro aŋgobato mokolooro 3.21–4.13  
\io1 Jiisasnoŋ qenjaaro gawoŋa Galili prowinsnoŋ mero 4.14–9.50  
\io1 Galili mesaoŋ kana kema Jerusalem keuro 9.51–19.27  
\io1 Jerusalem keuma sonda konoga laligoro 19.28–23.56  
\io1 Waama asugiŋ oŋoma Siwenoŋ uro 24.1-53  
\ip Matyuu, Maak, Jon yoŋonoŋ sundu tosia mende oogiti, ii Luuknoŋ iyaŋodeeŋ ooro bakaya 2 ano 6 iikanoŋ eja. Sundu tosia ii kokaeŋ: Gajoba yoŋonoŋ rii qagi. Lama galeŋ yoŋonoŋ Jiisas kolooro kaŋ iigi. Jiisasnoŋ melaadianoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uro. Samaria ejanoŋ gbilibuuruŋ eja kiaŋkomuŋ muro ano qewoloŋ ejanoŋ siŋgisoŋgonoŋ kemeŋ sooroti, iikawaa sareqaaya.  
\c 1  
\s1 Luuknoŋ tere Tiofiluswaa ooro.  
\p
\v 1 Gejatootoo ejembanoŋ Hamoqeqe Toya koloowaatiwaa qaa jegi iikawaa hoŋa batunananoŋ asugiroti, ejemba mamaganoŋ kawaa sunduya kanaiŋ oogi.  
\v 2 Iwoi hoŋa ii batunananoŋ asugiro tosianoŋ ii kanakanaiyanoŋga kanaiŋ kouma iyaŋgiaa jaagianoŋ iima moma yagogiti, yoŋonoŋ iikawaa so kawaa bujuya toroqeŋ jeŋ seigi gejanananoŋ kemeŋ ananaa buŋa kolooro. Ejemba kaaŋa yoŋonoŋ Buŋa ii kanaiŋ papianoŋ ooŋ areŋgogita eja.   
\p
\v 3 Niinoŋ kaaŋagadeeŋ iwoi kuuya asugiŋ kouroti, ii tororo qisiŋ oŋombe kanianoŋga kanaiŋ jegi moma kotojeŋ. Oo Tiofilus niinoŋ goojoŋ mobe uuta koloojaŋ. Niinoŋ giwo qaa amiŋ mobotiwaajoŋ mobe awaa kolooro Jiisaswaa sunduya ii kuuyagadeeŋ areŋgoŋ oojeŋ.  
\v 4 Buŋa qaa hoŋa kuma goŋgi mojaŋi, giinoŋ iikawaa kania weeŋgoŋ korebore moma komuwa. Kiaŋ.   
\s1 Jon koloowaatiwaa qaaya Geibrielnoŋ jero.  
\p
\v 5 \x * \xo 1.5 \xt 1 Hist 24.10\x*Judia prowinswaa kiŋ qata Herod iwaa kambaŋanoŋ eja moŋ qata Zekaraia laligoro. Iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ laligoŋ Abaiawaa gawoŋ areŋnoŋ nano. Embia qata Elisabet iinoŋ kaaŋagadeeŋ jigo gawoŋ galeŋ Aarombaa gbili moŋ kolooro.  
\v 6 Yoronoŋ Anutuwaa jaanoŋ laaligo dindiŋa laligoŋ Pombaa jojopaŋ qaa ano jeŋkooto ii kuuya tororo otaaŋ koposowaa qaagara qaa laligori.  
\v 7 Laligorito, Elisabetnoŋ kopimbaajoŋ gbiligara qaa laligoŋ ejemba waŋa koloori.   
\p
\v 8 Kambaŋ moŋnoŋ Abaiawaa gawoŋ areŋ kambaŋanoŋ karo Zekaraianoŋ jigonoŋ galeŋ gawoŋ mewaatiwaajoŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ kouro.  
\v 9 Kouro jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ kaiyakagia otaaŋ batugianoŋ gawoŋ mendeema Zekaraia metogogi Pombaa alatanoŋ uma jiniŋ moroŋawo ooro.  
\v 10 Jiniŋ marae ooŋooŋ kambaŋanoŋ kaŋ kuuro iinoŋ iwoi moroŋawo ii ooro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ jiwowoŋ jigo seleeŋgeŋ mamboma Anutu qama kooliŋ ragi.   
\p
\v 11 Jiniŋ ooro moroŋanoŋ pumpuŋgoŋ miri uuta sokono kanoŋ Pombaa gajoba moŋnoŋ alatanoŋ eu asugiŋ muŋ boria dindiŋaageŋ nano.  
\v 12 Nano Zekaraianoŋ iima aaruŋ toroko moro.  
\v 13 Toroko moroto, gajobanoŋ kokaeŋ ijoro moro, “Zekaraia, gii toroko mende moba. Anutunoŋ qamakooliga modaboroja. Kawaajoŋ embaganoŋ koro ama koko meraga mewaa. Ii mero giinoŋ qata Jon qaba.   
\p
\v 14 Meraga kolooro uuganoŋ iwaajoŋ qeaŋgoro aisoona ejemba mamaganoŋ korisoro mobuya.  
\v 15 \x * \xo 1.15 \xt Jaŋ 6.3\x*Ii nemuŋaa goroŋ uutanoŋ raro Uŋa Toroyanoŋ iikanondeeŋ kanaiŋ uuta saa qero somariiŋ wain me apu kotiga ii mende neŋ Pombaa kooroŋanoŋ eja uuta kolooŋ laligowaa.   
\p
\v 16 Kaeŋ laligoŋ Israel ejemba mamaga uugia meleeno Poŋgia Anutuwaanoŋ eleembuya.  
\v 17 \x * \xo 1.17 \xt Mal 4.5-6\x*Anutuwaa Uŋanoŋ gejatootoo eja Elaija inaaro ku-usuŋ qaganoŋ gawoŋ meroti, iinoŋ mono iikawaa so waladeeŋ keno Poŋnoŋ gematanoŋ kawaa. Iinoŋ kema kanageso uu kuuŋ oŋono Poŋnoŋ kawaatiwaajoŋ jojoriŋ nambuya. Maŋ ano merabora juma deeŋgi uukuukuu meŋ oŋono mombo metulaŋgoŋ aowuya ano qootogo ejemba ii dindiŋa yoŋoo momo areŋnoŋ keubuya.”   
\p
\v 18 Siwe gajobanoŋ kaeŋ ijoro Zekaraianoŋ jero, “Embanawo noronoŋ ejemba waŋa koloojotiwaajoŋ qaaganoŋ mono nomaeŋ hoŋawo koloonaga?”   
\p
\v 19 \x * \xo 1.19 \xt Dan 8.16; 9.21\x*Kaeŋ jero meleeno, “Nii Geibriel. Niinoŋ Anutuwaa wambu-sooŋanoŋ nambe wasiŋ nono buju awaa koi meŋ kaŋ gijowe mojaŋ.  
\v 20 Noo qaa jena hoŋawo koloowaati, giinoŋ ii jewe mende moma laarijaŋiwaajoŋ qaaga mono muuŋgoro nekoŋ laligowa. Kaeŋ laligona buju qaa kokawaa hoŋa koloowaatiwaa kambaŋa kaŋ kuuro iikanoŋ neselaŋga lolooro qaa mombo jewaga.”   
\p
\v 21 Kambaŋ biiwianoŋ kanoŋ ejembanoŋ mamboma rama Zekaraianoŋ jiwowoŋ jigonoŋ eu kambaŋ koriga nanotiwaajoŋ uugianoŋ motoqoto mogi.  
\v 22 Kaeŋ ama ragi seleeŋgeŋ kamaaŋ qaa jemambaajoŋ amamaaro moma asariŋ kokaeŋ jegi, “Iinoŋ jiwowoŋ jigonoŋ nama jaaya meleeno Siwenoŋga uŋa moŋ iija.” Kaeŋ jegi borianondeeŋ kaisare ama oŋoma nekoŋ kolooŋ laligoro.   
\p
\v 23 Kaeŋ laligoŋ jigo gawoŋ meme kambaŋanoŋ tegoro eleema mirianoŋ keno.  
\v 24 Weeŋ tosia tegoro Elisabetnoŋ koro ama koiŋ 5 kawaa so mirinoŋ asaŋgoŋ kokaeŋ jeŋ rama laligoro,  
\v 25 “Merana qaawaajoŋ ejembanoŋ meŋ kamaaŋ noŋgi Poŋnoŋ wambusooŋ qeŋ noma iikawaa lombota meŋ giliŋ kiaŋkomuŋ nonja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisas koloowaatiwaa qaaya Geibrielnoŋ jero.  
\p
\v 26 Elisabetnoŋ koro anotiwaa koiŋa 6 kolooro Anutunoŋ gajobaya qata Geibriel wasiro Galili prowinswaa gomaŋa moŋ qata Nazaret kanoŋ kamaaro.  
\v 27 \x * \xo 1.27 \xt Mat 1.18\x*Kamaaŋ emba saraŋ jumuŋa qata Maria iwaanoŋ keno. Iinoŋ eja qata Joosef iwaa emba buŋaga laligoro. Joosefnoŋ kiŋ Deiwidwaa gbilia moŋ kolooro.  
\v 28 Gajobanoŋ Mariawaanoŋ kema kokaeŋ ijoro, “Oo Maria, weeŋga awaa. Poŋnoŋ kaleŋmoriaŋ goma giwo namba.”   
\p
\v 29 Kaeŋ ijoroto, Marianoŋ joloŋ iikawaajoŋ mamaga aaruŋ kania moŋgama motoqoto moro.  
\v 30 Motoqoto moro kokaeŋ ijoro, “Maria, Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ gono iwaa jaanoŋ sokonjaŋ. Kawaajoŋ toroko mende moba.  
\v 31 \x * \xo 1.31 \xt Mat 1.21\x*Moba, giinoŋ koro ama koko meraga mewaga. Meŋ qata Jiisas qaba.  
\v 32 \x * \xo 1.32 \xt 2 Sml 7.12, 13, 16; Ais 9.7\x*Jiisas iinoŋ somariiŋ eja qabuŋayawo kolooro qata ‘Uuta somataa Meria,’ qagi laligowaa. Kaeŋ laligoro Poŋ Anutunoŋ amboya kiŋ Deiwidwaa jiŋkaroŋ duŋ muro ejemba galeŋ koma oŋoma laligowaa.  
\v 33 Jeikobwaa kanageso yoŋoo kiŋgia kolooŋ tetegoya qaa galeŋ koma oŋoma laligowaa. Bentotoŋa iikanoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende qaombaa.”   
\p
\v 34 Gajobanoŋ kaeŋ ijoro Marianoŋ jero moro, “Yei! Nii ejawaa kania mende mojeŋ. Kawaajoŋ qaa jejaŋi, iikawaa hoŋa mono nomaeŋ koloowaa?”   
\p
\v 35 Kaeŋ jero moma meleeno, “Uŋa Toroyanoŋ mono aŋgoŋ koma gono Anutu uuta somataa esuŋanoŋ sokoma turuŋ gombaa. Kawaajoŋ mera mewagati, iinoŋ toroya kolooro ejembanoŋ qata ‘Anutuwaa Meria,’ jeŋ qamakebuya.  
\v 36 Moba. Tinitosaga Elisabet iinoŋ kaaŋagadeeŋ ‘Kopiŋ laligoŋ mera memambaajoŋ amamaaja,’ jegito, kileŋ emba waŋa kolooŋ kambaŋ kokaamba koko merawaa koroyawo kolooro koiŋa 6 kolooja.  
\v 37 \x * \xo 1.37 \xt Jen 18.14\x*Anutunoŋ iwoi moŋ amambaajoŋ jeŋ ii mende amamaaŋkeja.”   
\p
\v 38 Kaeŋ jero Marianoŋ ijoro, “Moba, niinoŋ Pombaa weleŋqeqe emba koloojeŋ. Kawaajoŋ qaa jejaŋi, iikawaa so saanoŋ kolooŋ nomba.” Kaeŋ ijoro Siwe gajobanoŋ mesaoŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Marianoŋ Elisabetwaanoŋ kusu kema iiro.  
\p
\v 39 Marianoŋ ii moma kambaŋ koriga mende kolooro waama uulaŋawo jojoriŋ gomaŋ baaŋanoŋ uma Judia prowinswaa taoŋa moŋnoŋ keno.  
\v 40 Kema Zekaraiawaa mirinoŋ uma embia Elisabet iima aisooŋ joloŋa jero.  
\v 41 Joloŋa jero iikanondeeŋ moro koko meranoŋ goroŋ uutanoŋ luguŋ uma kamaaro Uŋa Toroyanoŋ Elisabetwaa uuta saa qero.   
\p
\v 42 Saa qero qa somata qama kokaeŋ jero, “Oo alana, Anutunoŋ kotumotueya uuta ama gono emba batunananoŋ laligowaga ano mera mewagati, ii kaaŋiadeeŋ kotuegoŋ mubaa.  
\v 43 Nomaembaajoŋ Poŋnaa nemuŋanoŋ kaŋ niiro kaeŋ kolooŋ nonja?  
\v 44 Moba, gii jolona jena qaa aroga gejananoŋ kemero meranoŋ goronanoŋ kaaŋagadeeŋ korisoro qaganoŋ luguŋ uma kamaaja.  
\v 45 Poŋnoŋ buju qaaya jero moma iikawaa hoŋa asugiwaati, ii moma laarijaŋiwaajoŋ goojoŋ mobe simbawoŋawo koloojaŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Marianoŋ korisoro rii qaro.  
\p
\v 46 \x * \xo 1.46 \xt 1 Sml 2.1-10\x*Marianoŋ qaa ii moma kokaeŋ jero,  
\q2 “Ii-ia! Noo uu kononanoŋ mono jinoŋa qaa Poŋ mepeseeja.   
\q2
\v 47 Noo uŋananoŋ Anutu, Hamoqeqe Tonaajoŋ aisooŋ koriaŋ maaja.   
\q2
\v 48 \x * \xo 1.48 \xt 1 Sml 1.11\x*Niinoŋ weleŋqeqe emba kamaaŋqeqeta laligojento, Anutunoŋ kileŋ ba koma kiaŋkomuŋ nonja.  
\q2 Moba, ejemba tuuŋa tuuŋa kete kanaiŋ koloowuti, yoŋonoŋ mono noojoŋa ‘Simbawoŋawo!’ jeŋ mepeseeŋ noma laligowuya.   
\q2
\v 49 Ku-usuŋ Toyanoŋ mono aŋgoleto uuta meŋ nono laligojeŋ.  
\q2 Iwaa qata ii Toroya.   
\q2
\v 50 Ejemba kete namonoŋ laligojuti ano kanageŋ kolooŋ seiwuti, iyoŋoo batugianoŋ isi daeŋ yoŋonoŋ Anutuwaa jeta uuguwubotiwaa toroko mobuti, iwaa kiaŋkomuyanoŋ mono yoŋowo pondaŋ ewaa.   
\m
\v 51 Anutunoŋ borianoŋ aŋgoleto meŋ iikanoŋ usuŋa  
\q2 qendeema nonono iiniŋ.  
\q2 Ejemba iyaŋgia meŋ biwiiŋ aoŋ sewaŋpiriŋ laligojuti, Anutunoŋ mono ii kondeema oŋono simbiriŋsambaraŋ kolooŋ laligoju.   
\m
\v 52 \x * \xo 1.52 \xt Job 5.11; 12.19\x*Kiŋ poŋa poŋa jiŋkaroŋ duŋgianoŋ rama ejemba galeŋ  
\q2 koma oŋoma laligogiti, Anutunoŋ ii iikanoŋa qetegoŋ utama oŋono kamaagi.  
\q2 Kamaagito, kamaaŋqeqeta iiga mono meŋ uma oŋono.   
\m
\v 53 Ejemba iwoiwaa memeqemeyaŋ ama laligogiti, iyoŋoo uugia mono  
\q2 iwoi awaa awaanoŋ saa qeroto,  
\q2 ejemba qaqabuŋagiawo ii wasiŋ oŋono borogia bobora eeŋ keŋgi.   
\m
\v 54-55 \x * \xo 1.54-55 \xt Jen 17.7\x*Anutunoŋ ambosakoŋurunana metogoŋ uŋuano Israel koloogi nono  
\q2 toroqeŋ Anutuwaa weleŋqeqeuruta laligojoŋ.  
\q2 Anutunoŋ wala eeŋanoŋ jojopaŋ qaaya kokaeŋ jeŋ somoŋgoŋ nonono, ‘Niinoŋ Aabram ano iwaa gbiliuruta tetegoya qaa laligoŋ uma laligowuti, ii kiaŋkomuŋ oŋoma laligomaŋa.’  
\m Kaeŋ jeŋ qaaya ii mende duduuŋ laligoŋ kouro.  
\q2 Qaagoto, iinoŋ mono qaa jeta ii otaaŋ laligoŋ kete baagoŋ nonomambaajoŋ kaja.”  
\m Marianoŋ kaeŋ jero.   
\p
\v 56 Marianoŋ koiŋ karooŋ kawaa so Elisabetwo laligoŋ mombo mirianoŋ eleeno. Kiaŋ.   
\s1 Jon Oomulu ejanoŋ kolooro.  
\p
\v 57 Elisabetwaa mera meme kambaŋanoŋ kaŋ kuuro koko meraga mero.  
\v 58 Koko meraga mero miri kosianoŋ laligogiti ano tinitosauruta yoŋonoŋ Poŋnoŋ kiaŋkomu uuta qendeema muroti, ii moma asariŋ iwo motooŋ korisoro aŋgi.   
\p
\v 59 \x * \xo 1.59 \xt Lew 12.3\x*Korisoro ama weeŋ 7 tegoro waama kema Anutuwaa aiweseya mera selianoŋ kotowutiwaajoŋ ajoroogi. Ajorooŋ maŋaa qata Zekaraia ii wase meŋ muwombaajoŋ jegi.  
\v 60 Jegito, nemuŋanoŋ jero, “Ii qaagoto, qata mono Jon qaboŋa.”   
\p
\v 61 Jero kokaeŋ ijogi moro, “Jon qajanto, goo tinitosaga yoŋoonoŋga mombaa qata kaeŋ mende eja.”  
\v 62 Kaeŋ ijogi nama maŋanoŋ iwaa qata qabaatiwaa qisiŋ borogianoŋ kaisare aŋgi.   
\p
\v 63 Kaisare aŋgi tafewaajoŋ qisiro mugi iikanoŋ tere kokaeŋ ooro, “Qata ii Jon.” Kaeŋ ooro iikawaajoŋ kuuya aaruŋ tililiŋgogi.  
\v 64 Aaruŋ tililiŋgogi iikanondeeŋ buuta afaaŋgoro neselaŋa lolooro qaa jeŋ Anutu mepeseero.  
\v 65 Mepeseero alaurugia kuuya yoŋonoŋ qarasombugia mamaga mogi. Mogi iwoi kolooroti, iikawaa bujuya amiŋ mogi seiŋ Judia baaŋa gomaŋ kuuya sokono.   
\p
\v 66 Bujuya amiŋ mogi kuuyanoŋ ii moma uu konoŋgianoŋ ama aŋgoŋ koŋgi. Poŋnoŋ ku-usuŋa kokosaposapo qaganoŋ maaro laligoroti, iikawaa kania moma asariŋ kokaeŋ jegi, “Mera koi kanoŋ somariiŋ mono naa iwoiga moŋ nomaeŋ ama menaga?” Kiaŋ.   
\s1 Zekaraianoŋ gejatootoo qaa jero.  
\p
\v 67 Kaeŋ jegi Uŋa Toroyanoŋ maŋa Zekaraiawaa uuta saa qero gejatootoo qaa kokaeŋ jero,   
\m
\v 68 “Nono Israel nonoonoŋ Poŋ Anutu mepeseewoŋa. Ii-ia!  
\q2 Iinoŋ mono kanagesouruta ba koma nonoma dowenana memambaajoŋ jojoriŋ kawaa.   
\m
\v 69 Anutunoŋ weleŋ ejia kiŋ Deiwidwaa kanageso nonoo batunananoŋga  
\q2 eja ku-usuŋawo kuuro waama Hamoqeqe Tonanaga koloowaa.   
\m
\v 70 Monowaa monoyanoŋga gejatootoo ejembauruta tak-kootoya  
\q2 ii sololooŋ oŋono qaa je kokaeŋ jeŋ laligogi,   
\q2
\v 71 ‘Niinoŋ mono kereurugia yoŋoo esuŋgia qewe kamaaro oŋoo sewaŋgia somoŋgomaŋa.  
\q2 Daeŋ yoŋonoŋ kazi ama oŋombuti, niinoŋ mono kuuya iyoŋoo borogianoŋga metogoŋ sopa somoŋgoŋ oŋomaŋa.’   
\m
\v 72 Qaa kaeŋ jeŋ beŋurunana kiaŋkomuŋ oŋoma yoŋowo soomoŋgo  
\q2 areŋ tania moŋ somoŋgoroti, ii romoŋgoŋ otaaro hamoqeqewaa hoŋa asugiwaa.   
\q2
\v 73 Soomoŋgo qaa ii beŋnana Aabrahambaajoŋ jeŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiirota eja.   
\q2
\v 74 Soomoŋgo qaa iikawaa hoŋa kokaeŋ:  
\q2 Iinoŋ nono kereurunana yoŋoo borogianoŋga metogoŋ nonono yoŋoojoŋ toroko mende moma weleŋa qeŋ muŋ laligowoŋa.   
\m
\v 75 Iinoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋ iwaa jaanoŋ soraaya kolooŋ  
\q2 laaligonana hoŋa dindiŋa kaeŋ laligoŋ komuwoŋa.   
\q2
\v 76 \x * \xo 1.76 \xt Mal 3.1\x*Oo kokona Jon, giinoŋ somariiŋ laligoŋ waladeeŋ kema ejemba uugia mindiŋgoŋ iikaaŋ ama Pombaa kania meleuna kawaa.  
\q2 Kawaajoŋ qaga ‘Anutu uuta somataa gejatootoo ejaga,’ kaeŋ qagi laligowaga.   
\m
\v 77 Kaeŋ laligoŋ hamoqeqe Toyaa kania ii Anutuwaa kanagesouruta kuma  
\q2 oŋona ii moma kotoŋ uugia meleeŋgi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaowaa.   
\m
\v 78 Anutunananoŋ uutanoŋ jopagoŋ kiaŋkomuŋ nonomakeja.  
\q2 Kaeŋ ama ba koma nonoma widia eukanoŋa ano bilikbilik anja.  
\q2 Kawaajoŋa nononoŋ mono weŋgeraŋ suluro asuganoŋ asariwombaa anjoŋ.   
\q2
\v 79 \x * \xo 1.79 \xt Ais 9.2\x*Nono paŋgamanoŋ tiŋtuaŋ raniŋ koomuwaa kondomondo Toyanoŋ aŋgoŋ koma nonomakejato, weeŋ jiliŋjolaŋ kouma qanananoŋ kuuŋ meŋ asariŋ nonombaa.  
\q2 Meŋ asariŋ nonono luaewaa kania asuganoŋ asugiro iima iikanoŋ keuma riiŋ namboŋa.” Zekaraianoŋ kaeŋ jero.   
\p
\v 80 Mera Jon iinoŋ somariiŋ waaro Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ muro Anutuwaa qele eja kotakota kolooro. Kaeŋ kolooŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ laligoro kambaŋanoŋ kaŋ kuuro Israel kanageso yoŋoo jaagianoŋ asuganoŋ asugiŋ qenjaaro gawoŋa kanaiŋ mero. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Jiisas Betlehem taonoŋ kolooro.  
\r Mat 1.18-25  
\p
\v 1 Jon Oomulu ejanoŋ kolooro kambaŋ kanoŋ Siisa-kiŋ Oogastus iinoŋ Room sitinoŋ gomaŋa gomaŋa galeŋ koma oŋono. Galeŋ koma oŋoma takis kanaiŋ mewutiwaajoŋ gawmambaa jeŋkooto ano gomaŋa gomaŋa kuuya yoŋonoŋ ajoroogi kuskus (sensus eja) yoŋonoŋ qagia papianoŋ ooŋ areŋgogi.   
\p
\v 2 Areŋ gawoŋ ii kambaŋ mutuyaga megi. Megiti, kambaŋ iikanoŋ eja qata Kwirinius iinoŋ Siria prowinswaa gawana laligoŋ galeŋ koma oŋono.  
\v 3 Oogastusnoŋ jeŋkooto ano ejemba korebore horoŋ keuma qagia areŋnoŋ oowutiwaajoŋ iyaŋgiaa kolokoloo gomaŋgia waŋa so keŋgi.   
\p
\v 4 Galili prowinswaa taoŋ qata Nazaret iikanoŋ eja qata Joosef laligoro. Iwaa amboya ii kiŋ Deiwid. Kiŋ Deiwidwaanoŋ taoŋ qata Betlehem ii Judia prowinsnoŋ ero. Kawaajoŋ Joosefnoŋ Nazaret mesaoŋ uma kemeŋ Betlehem keno.  
\v 5 Kemaŋ jero kambaŋ kanoŋ emba buŋaya qata Maria ii koroyawo laligoro. Laligoro ii aima ŋaoŋ qagara oowutiwaajoŋ motooŋ keni.   
\p
\v 6 Kema Betlehem keuri Mariawaa mera meme kambaŋanoŋ kaŋ kuuro.  
\v 7 Kaŋ kuuro qenjaaro ee mirinoŋ keuma iikawaa uutanoŋ tintiŋa moŋ mende mokoloori. Kawaajoŋ bao bulmakao mirianoŋ uma rari. Rama iikanoŋ mutu meria meŋ oponoŋ esuuŋ bulmakao juuyanoŋ ano kemeŋ ero. Kiaŋ.   
\s1 Lama galeŋ yoŋonoŋ Siwe gajoba iŋiigi.  
\p
\v 8 Betlehem taoŋ gomaŋ kanoŋ eja tosianoŋ gomantiiŋa so baloŋ koria iikanoŋ kema lama tuuŋgia galeŋ koma oŋoma laligogi.  
\v 9 Kaeŋ laligogi gomantiiŋa kanoŋ Pombaa gajoba moŋnoŋ kosogianoŋ asugiŋ oŋono. Asugiŋ oŋono Pombaa asamararaŋanoŋ liligoŋ oŋoma asariro sombugia moma jeneŋgia ororo.  
\v 10 Jeneŋgia ororoto, Siwe gajobanoŋ iŋijoro, “Mono geja ambu! Niinoŋ korisoro Buŋa somata ejemba korebore yoŋoojoŋ meŋ kajeŋ, ii iŋisaama oŋomaŋa. Kawaajoŋ jeneŋgia mono mende orowa.  
\v 11 Buŋa ii kokaeŋ: Oŋoo Hamoqeqe Togianoŋ keteda koi kolooja. Iinoŋ kiŋ Deiwidwaa taonoŋ kolooŋ Poŋ qata Kraist kolooja.  
\v 12 Qaa iikawaa aiweseya ii kokaeŋ: Oŋo mono kema mera sayawo oponoŋ esuuŋ bulmakao juuyanoŋ aŋgi eji, ii mokoloowu.”   
\p
\v 13 Gajobanoŋ kaeŋ jero iikanondeeŋ gajoba tuuŋ somatanoŋ Siwenoŋga asugiŋ iwo aitoŋgoŋ Anutuwaa mepemepesee rii qama kokaeŋ jegi,   
\q2
\v 14 “Anutuwaa qabuŋaya mepeseeniŋ Siwenoŋ eukanoŋ uja.  
\q2 Iinoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋoojoŋ uuqeeaŋgo moma balonoŋ luae ama oŋonja.” Kiaŋ.   
\s1 Lama galeŋ yoŋonoŋ kema Jiisas iigi.  
\p
\v 15 Gajoba yoŋonoŋ oŋomesaoŋ Siwenoŋ eleema ugi lama galeŋ yoŋonoŋ aŋgio kokaeŋ jegi, “Ayo, Betlehem kanoŋ iwoi kolooro Poŋnoŋ iikawaa qaaya jero mojoŋi, nono mono ii kema iiboŋa.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jeŋ esuŋgiagadeeŋ kema Maria Joosef ano mera sayawo bulmakao juuyanoŋ eroti, mokolooŋ iigi.  
\v 17 Iima nama gajobanoŋ merawaa qaa jero moma kagiti, ii iŋisaama jeŋ asarigi.  
\v 18 Jeŋ asarigi mogiti, iyoŋonoŋ korebore aaruŋ waliŋgogi.   
\p
\v 19 Waliŋgogito, Marianoŋ qaa kuuya ii uu konoŋanoŋ ama duŋguŋ somoŋgoŋ kania romoŋgoŋ laligoro.  
\v 20 Waliŋgogito, iwoi kuuya Siwe gajobanoŋ jerotiwaa so asugiroti, ii lama galeŋ yoŋonoŋ iima moma kawaajoŋ Anutuwaa korisoro rii qama mepeseegi. Mepeseeŋ mesaoŋ eleema keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Mera qata Jiisas qagi.  
\p
\v 21 \x * \xo 2.21 \xt Lew 12.3; Luuk 1.31\x*Jiisas kolooro Sonda motooŋgo kawaa so tegoro Anutuwaa aiweseya selianoŋ kotowombaa kambaŋa karo qata Jiisas qagi. Siwe gajobanoŋ qa ii waladeeŋ qama murogo kambaŋ iikanondeeŋ nemuŋaa goroŋ uutanoŋa kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas wama Anutuwaa buŋa aŋgi.  
\p
\v 22 \x * \xo 2.22 \xt Lew 12.6-8\x*Mooseswaa Kana qaanoŋ qaa kokaeŋ eja, “Embanoŋ koko meria mutuya meŋ weeŋ 40 kuuŋanoŋ laligoro tegoro suru guluga koma konjoratiŋ muŋ oŋo mono jiwowoŋ jigonoŋ uma mera ii Pombaa jaanoŋ aŋgi iwaa buŋa koloowaa.” Kawaajoŋ kambaŋ ii kaŋ kuuro Joosef Maria yoronoŋ qaa ii teŋ koma Jiisas wama Pombaa buŋa koloowaatiwaajoŋ Jerusalem uri.   
\p
\v 23 \x * \xo 2.23 \xt Eks 13.2, 12\x*Pombaa Kana qaanoŋ qaa kokaeŋ oogita eja, “Mera mutuya kuuya ii mono qegi Pombaa buŋa soraaya koloowuya.” Yoronoŋ qaa ii otaari.  
\v 24 Kaaŋagadeeŋ Pombaa Kana qaanoŋ jeŋkooto qaa ejiwaa so kewo me kewosusu kooŋ woi ii siimoloŋ oowaotiwaajoŋ Jerusalem sitinoŋ uma keni.   
\p
\v 25 Kambaŋ iikanoŋ eja moŋ qata Simeon Jerusalem laligoro. Iinoŋ uuta jumuŋa Anutuwaanoŋ qokotaaŋ uumeleembaa komagbiligbili ano Uŋa Toroyanoŋ iwo nano Hamoqeqe Toyanoŋ Israel uutanoŋ asugiwaatiwaajoŋ mamboma laligoro.  
\v 26 Mamboma laligoro Uŋa Toroyanoŋ qaa kokaeŋ isaano, “Gii Pombaa Hamoqeqe Toya Kraist asugiro wala iimago koomuwagatiwaa siimboboloya mobaga.”  
\v 27 Nemuŋmaŋanoŋ Mooseswaa Kana qaa otaaŋ Jiisas wama jiwowoŋ jigonoŋ uri. Uri Uŋa Toroyanoŋ Simeon sololooro kambaŋ iikanondeeŋ kaaŋagadeeŋ jigonoŋ uro.  
\v 28 Uma mera ii iima meŋ dooŋgoŋ Anutu mepeseeŋ kokaeŋ jero,   
\s1 Simeombaa korisoro rii  
\p
\v 29 “Oo Poŋ, kete weleŋ ejaganoŋ saanoŋ kema uuluaenoŋ laligoŋ komuwaa.   
\m
\v 30 Goo qaaga eji so Hamoqeqe Toya wasina asugiro ii neenaa jaananoŋ  
\q2 iima simbawoŋawo mojeŋ.  
\q2 Kawaajoŋ saanoŋ kema komumaŋa.   
\q2
\v 31 Giinoŋ hamoqeqe gawombaa kania mozozoŋgoŋ kantri kuuya yoŋoojoŋ iŋisaama oŋona ii iima moma kotowu.   
\m
\v 32 \x * \xo 2.32 \xt Ais 42.6; 49.6; 52.10\x*Giinoŋ Hamoqeqe Toyaa asasaga iŋisaana waba kantri yoŋoo  
\q2 uugia kuuro asariwu  
\q2 ano qabuŋaganoŋ geeŋgaa kanagesoga Israel nonoo batunananoŋ kaaŋiadeeŋ somariiwaa.”   
\s1 Simeombaanoŋ gejatootoo qaa  
\p
\v 33 Simeonoŋ merawaajoŋ qaa kaeŋ jero nemuŋmaŋanoŋ moma kiko ama waliŋgori.  
\v 34 Waliŋgori kotuegoŋ oŋoma nemuŋa Maria kokaeŋ ijoro,  
\q2 “Moba, Anutunoŋ mera koi kuuŋ ano Israel ejemba seiseiyanoŋ ii gema qeŋ kamaaŋ uŋuro  
\q2 mamaganoŋ uugia meleema qeaŋgowuya.  
\q2 Anutu aŋo ii ano aiwese kolooro mamaganoŋ ii toropere jeŋ mubuya.   
\q2
\v 35 Toropere jeŋ mugi uumomogia aasaŋgoya ii kaeŋ asuganoŋ asugiwaa.  
\q2 Geeŋgaa uuganoŋ kaaŋagadeeŋ wosobiri kolooro iikanoŋ soo sulutuk aaŋa kaaŋa uuga kuuŋ qosombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Ana embawaanoŋ gejatootoo qaa  
\p
\v 36 Jerusalem kanoŋ gejatootoo emba waŋa moŋ qata Ana laligoro. Iwaa isia qata Aser, maŋa qata Fanuel. Emba kanoŋ saraŋanoŋ eja meŋ laligoro gbani 7 motooŋ laligori.  
\v 37 Laligori loya komuro malo kolooŋ laligoŋ kouro kambaŋ iikanoŋ gbania 84 kolooro. Iinoŋ kambaŋ so jiwowoŋ jigonoŋ uma ii weeŋ moŋ mende mesaoroto, gomantiiŋa asasaga Anutuwaajoŋ nene siŋgiŋ laligoŋ qama kooliŋ waeya meŋ mepeseeŋ laligoro.   
\p
\v 38 Iinoŋ kambaŋ iikanondeeŋ kouma mera ii iima Anutu mepeseero. Anutunoŋ Jerusalem ejemba dowegia mewaatiwaajoŋ mamboma laligogiti, kuuya iyoŋoojoŋ mera iikawaa kania jeŋ asariro mogi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswo Nazaret eleeŋgi.  
\p
\v 39 \x * \xo 2.39 \xt Mat 2.23\x*Joosef Maria yoronoŋ Poŋnoŋ areŋa jeŋ kotoro Kana qaanoŋ eji, ii kuuya ani tegoro Galili prowinsnoŋ eleema taoŋgara Nazaret kanoŋ keni.  
\v 40 Meranoŋ somariiŋ waama kotiiŋ momakootoyanoŋ asugiŋ saa qero Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ turuŋ muro laligoro.   
\s1 Jiisas gbania 12 kolooro jiwowoŋ jigonoŋ ugi.  
\p
\v 41 \x * \xo 2.41 \xt Eks 12.1-27; Dut 16.1-8\x*Jiisaswaa nemuŋmaŋanoŋ gbani so kiaŋkomu\f + \fr 2.41 \ft Anutunoŋ Iijipt kanoŋ Israel ejemba iŋiima kobooŋ uŋuuguroti, kiaŋkomu kendoŋ iikawaa qata moŋ Pasowa.\f* kendoŋ kambaŋanoŋ Jerusalem sitinoŋ uma kemakegi.  
\v 42 Kaeŋ laligoŋ Jiisas gbania 12 kolooro siligia amakejutiwaa so kambaŋa kaŋ kuuro kaaŋagadeeŋ uma keŋgi.  
\v 43 Kema laligoŋ kendoŋ kambaŋ iikanoŋ tegoro eleema mirigaranoŋ keni. Kenito, mera gbaworo Jiisasnoŋ Jerusalem raro nemuŋmaŋanoŋ ii mende moma kotori.  
\v 44 “Iinoŋ ejemba tuuŋlelembe yoŋowo kenja,” jeŋ weeŋ motooŋgowaa so kana kema sakiti ano alaurugara yoŋoo uugianoŋ qama moŋgani.  
\v 45 Qama moŋganito, mende mokolooŋ mombo eleema Jerusalem kema moŋgani.   
\p
\v 46 Moŋgama laligori weeŋ karooŋ tegoro jiwowoŋ jigonoŋ uma iikanoŋ mokoloori. Mokoloori eja somata yoŋoo batugianoŋ raro. Raro kuma mugiti, ii moma qisiŋ oŋoma raro.  
\v 47 Rama Buŋa qaawaa kania tororo moma asariŋ dindiŋagadeeŋ meleeno korebore yoŋonoŋ ii moma waliŋgogi.  
\v 48 Nemuŋmaŋanoŋ iima aaruŋ nemuŋanoŋ ijoro, “Merana, gii nomaembaajoŋ kaeŋ ama noronjaŋ? Moba, maŋgawo noro goojoŋ majakaka moma qama moŋgama laligori.”   
\p
\v 49 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleema orono, “Oro mono naambaajoŋ nii moŋgama nonjao? Nii neenaa Amanaa mirinoŋ rabe sokonji, ii mojao me qaago?”  
\v 50 Kaeŋ meleema oronoto, yoronoŋ qaa jeroti, iikawaa kania ii mende moma asariri.   
\p
\v 51 Mende moma asaririto, kileŋ waama yorowo eleema Nazaret taonoŋ kema nemuŋmaŋa teŋ koma oroma laligoro. Jiisasnoŋ qaa jeroti, nemuŋanoŋ ii kuuya moma uu konoŋanoŋ ama somoŋgoŋ aŋgoŋ kono.  
\v 52 \x * \xo 2.52 \xt 1 Sml 2.26; Gba 3.4\x*Jiisasnoŋ laligoŋ somariiro gbania uro momakootoya asariŋ seiro Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa muro kotiiŋ ejemba ano Anutu yoŋoo jaagianoŋ sokoma oŋono. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Jon Oomulu ejanoŋ Buŋa qaa jero.  
\r Mat 3.1-12; Maak 1.1-8; Jon 1.19-28  
\p
\v 1 Zekaraiawaa meria Jon iinoŋ gawoŋa kanairo. Kambaŋ kanoŋ Siisa-kiŋ qata Taiberius iinoŋ Room sitinoŋ laligoŋ gomaŋa gomaŋa mindiriŋ gbani 15 eja poŋ kolooŋ toroqeŋ galeŋ koma oŋono laligogi. Galeŋ koma oŋomambaajoŋ gomaŋa gomaŋa Israel liligoŋ ejuti, ii mosoŋgi bakaya 4 kolooro yoŋoo kiŋgia 4 ii kokaeŋ kuuŋ oŋoŋgi:  
\p Pontius Pailot, Herod, Filip ano Lisanias. Pontius Pailot ii Judia prowinswaa gawanagia laligoro. Kiŋ Herodnoŋ Galili prowins galeŋ koma oŋono ano data Filipnoŋ Ituria ano Trakonitis prowins woi yoŋoo poŋgiaga laligoro ano Lisanias iinoŋ Abilene gomaŋ meŋ laligoro.   
\p
\v 2 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa woi laligori, qagara Anas ano Kaiafas. Kambaŋ kanoŋ Zekaraiawaa meria Jon iinoŋ baloŋ qararaŋkoŋ-koŋanoŋ laligoro Anutuwaanoŋ Buŋa qaa kolooro moro.  
\v 3 Anutuwaa Buŋa moma kema Jordan apu bereŋaa kosianoŋ gomaŋ so liligoŋ laligoro. Liligoŋ laligoŋ Buŋa qaanoŋ uugia kuuŋ kokaeŋ jeŋ laligoro, “Oŋo mono uugia meleeŋgi niinoŋ oomulu meŋ oŋomaŋa. Kaeŋ aŋgi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaowaa.”   
\p
\v 4 \x * \xo 3.4 \xt Ais 40.3-5\x*Kawaa qaaya ii gejatootoo eja Aisaianoŋ oorota iwaa Buju Terenoŋ kokaeŋ eja,  
\q2 “Qele gajoba moŋnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ qama laligoro kema qata kokaeŋ mobu,  
\q2 ‘Poŋnoŋ kawa-oo! Kawaajoŋ mono jojoriŋ kania meleuwu. Mono uugia mindiŋgoŋ kania qeleleewu.   
\m
\v 5 Kana dondooŋa kuuya mono qeŋ riigi dindiŋa koloowa.  
\q2 Baaŋa wanjaleya kuuya ii mono qetegoŋ koma qeleleegi koria koloowa.  
\q2 Kana misiqisiawo ii mono meagogi diŋgowa.  
\q2 Haamonoŋ kana kuno simbiriŋsambaraŋ eji, ii mono kotoŋ meleugi solaŋaniwa.   
\m
\v 6 Anutunoŋ oyaŋboyaŋ Toya wasiro karo gomaŋa gomaŋa kuuya  
\q2 yoŋonoŋ ii iima moma kotowuya.”   
\p
\v 7 \x * \xo 3.7 \xt Mat 12.34; 23.33\x*Jonoŋ kawaa so uugia kuuro ejemba tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ oomulu meŋ oŋombaatiwaajoŋ iwaanoŋ kagi iŋiima kokaeŋ iŋijoro, “Oo qato mokolembaa gbiliuruta, oŋo uugia mende meleeŋgi Anutuwaa iriŋa soono iroŋa meleema oŋomambaajoŋ anja. Ii oloŋ kombombaa gejanono qaaya ii mono moronoŋ iŋijoro sombugia moma koi kaju?   
\p
\v 8 \x * \xo 3.8 \xt Jon 8.33\x*“Kawaajoŋ mono oŋanoŋ uugia meleembu. Kileŋagianoŋga eleeŋgi hoŋa kolooro ii mono nanamemeŋgianoŋ asuganoŋ qendeema laligowu. Uugianoŋ mondomondo qaa kokaeŋ mende romoŋgowu, ‘Nononoŋ Aabrambaa gbiliga laligoniŋ Anutunoŋ mende tiwilaaŋ nonombaa.’ Kaeŋ totogianoŋ qeŋkejuto, hoŋa ii mende amakeju. Niinoŋ kawaajoŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Anutunoŋ jamo koi saanoŋ jeŋ kotoŋ oŋono letoma Aabrambaa gbiliuruta kolooŋ Anutu mepeseeŋkebuto, oŋo mono nomaeŋ?   
\p
\v 9 \x * \xo 3.9 \xt Mat 7.19\x*“Uugia mende meleembuti eeŋ, Anutunoŋ mono oŋo gere kaaŋa kono kamaawombaajoŋ anju. Gere kuuya hoŋa awaa mende kuuŋkejuti, ii mono kono kamaagi gere gagirinoŋ giliro kemebuya. Gere kaaŋa komambaa weŋa mono jeta suŋa ama gere kanianoŋ ano jojoriŋ eja. Anutunoŋ mono kileŋagiaa iroŋa meleema oŋombaa.”   
\p
\v 10 Kaeŋ iŋijoro ejemba tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Kawaajoŋ nono mono nomaeŋ aniŋ sokombaa?”   
\p
\v 11 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleeno, “Moŋnoŋ maleku woi meŋ laligoji, iinoŋ mono yoroonoŋga moŋ ii malekuya qaa ii mubaa ano daeŋ yoŋonoŋ nenegiawo laligojuti, iyoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ nenegia qaa yoŋoojoŋ mendeema oŋombu.”   
\p
\v 12 \x * \xo 3.12 \xt Luuk 7.29\x*Takis meme eja tosianoŋ kaaŋagadeeŋ oomulu meŋ oŋombaatiwaajoŋ kaŋ qisiŋ mugi, “Boi, nononoŋ mono nomaeŋ aniŋ sokombaa?”  
\v 13 Qisiŋ mugi iŋijoro, “Gawmanoŋ takiswaa jaŋgoya jeŋ kotoŋ oŋonota eji, so ii mono mende uuguŋ mewu.”   
\p
\v 14 Manjaqeqe eja tosianoŋ kaaŋagadeeŋ qisiŋ mugi, “Nonoto? Nononoŋ nomaeŋ aniŋ sokombaa?” Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Mombaanoŋ monembaajoŋ kuuŋ ubeqube ama luluuma mende ambuto, oŋoaŋgiaa tawagia meŋkejuti, iikawo mono uumotooŋ ama bonjoŋ laligowu.”  
\v 15 Ejemba kuuya yoŋonoŋ “Jonoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloowabo,” kaeŋ jeŋ uugianoŋ romoŋgogi. Kawaa kania mobombaajoŋ geja qeŋ qeŋ laligogi.   
\p
\v 16 Kaeŋ aŋgi Jonoŋ ii kuuya kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ apu tooŋnoŋ mulu meŋ oŋonjento, eja ku-usuŋa kotakota moŋ kawaa. Iwaa ku-usuŋa uutanoŋ mono noonoŋ uuguwaa. Iinoŋ eja uuta koloowaatiwaajoŋ niinoŋ iwaa kana esuyaa kasia ilaaŋ isamambaajoŋ amamaamaŋa. Iinoŋ mono Uŋa Toroya uugianoŋ ano gere bolaŋanoŋ koma konjoratiŋ oŋono iikaaŋa kanoŋ mulu meŋ oŋombaa.  
\v 17 Iinoŋ hoŋa ano kaawoya mendeema oromambaa saraya meŋ kouma kosoŋ korereŋgoŋ gosiwaa. Gosiŋ wiit kota meŋ kululuuŋ kowianoŋ ambaato, kaawoya ano bulaaya ii mono usuno gere gagirinoŋ kemeŋ tetegoya qaa jewaa.”   
\p
\v 18 Qaa kaaŋa kaaŋa mamaga toroqeŋ jeŋ uugia kuuŋ Oligaa Buŋa ejemba tuuŋlelembe ii jeŋ asariŋ oŋoma laligoro.  
\v 19 \x * \xo 3.19 \xt Mat 14.3-4; Maak 6.17-18\x*Laligoroto, gomaŋ bakayaa kiŋ poŋa Herodnoŋ dataa embia qata Herodias ii oloŋ mero ano bologa kania kania ama laligoroti, ii Jonoŋ iŋisaama asuganoŋ jeŋ muro.  
\v 20 Jeŋ muro kileŋaya moŋ toroqeŋ ama Jombaanoŋ gawoŋa riijugoŋ kawali galeŋa jero Jon meŋ kapuare mirinoŋ aŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muro.  
\r Mat 3.13-17; Maak 1.9-11  
\p
\v 21 Jonoŋ ejemba kuuya oomulu meŋ oŋoma Jiisas kaaŋagadeeŋ oomulu meŋ muro. Meŋ muro qama kooliro iikanondeeŋ sombinoŋ aantano.  
\v 22 \x * \xo 3.22 \xt Jen 22.2; Ond 2.7; Ais 42.1; Mat 3.17; Maak 1.11; Luuk 9.35\x*Aantano Uŋa Toroyanoŋ meleema kewo kooŋ kaaŋa kolooŋ Jiisaswaa qaganoŋ kamaaro. Kaeŋ kamaaro Siwenoŋga qa aro moŋ kokaeŋ kolooro, “Giinoŋ neenaa komunjua meranaga koloona kerana qeaŋgoro giimasiiŋ moma gonjeŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa ambosakoŋa yoŋoo qa areŋgia  
\r Mat 1.1-17  
\p
\v 23 Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muroti, ii gbania 30 kawaa so kolooro hamoqeqe gawoŋa kanaiŋ meŋ laligoro. Meŋ laligoro Joosefwaa meriaga kolooji, ejembanoŋ kaeŋ romoŋgogi. Jiisas maŋa Joosef, asaya qata Heli.  
\v 24 Jiisas amboya qata Matat, jariria qata Liwai. Liwai maŋa Melki, asia Janai, amboya Joosef,  
\v 25 jariria Matatias. Matatias maŋa Aamos, asia Naahum, amboya Esli, jariria Nagai.  
\v 26 Nagai maŋa Mat, asia Matatias, amboya Semen, jariria Joosek. Joosek maŋa Jooda,  
\v 27 asia Joanan, amboya Reesa, jariria Zerubaabel. Zerubaabel maŋa Sealtiel, asia Neeri.   
\p
\v 28 Amboya Melki, jariria Adi. Adi maŋa Koosam, asia Elmadam, amboya Eer,  
\v 29 jariria Joosua. Joosua maŋa Eliezer, asia Joorim, amboya Matat, jariria Liwai.  
\v 30 Liwai maŋa Simeon, asia Juuda, amboya Joosef, jariria Joonam. Joonam maŋa Eliakim,  
\v 31 asia Melea, amboya Mena, jariria Matata. Matata maŋa Naatan, asia Deiwid,  
\v 32 amboya Jesi, jariria Oobed. Oobed maŋa Boaz, asia Salmon, amboya Naason.   
\p
\v 33 Jariria Aminadab. Aminadab maŋa Admin, asia Arni, amboya Hezron, jariria Perez. Perez maŋa Juuda,  
\v 34 asia Jeikob, amboya Aisak, jariria Aabraham. Aabraham maŋa Teera, asia Naahor,  
\v 35 amboya Seruk, jariria Reu. Reu maŋa Pelek, asia Eber, amboya Seela,  
\v 36 jariria Kainan. Kainan maŋa Arpaksad, asia Siem, amboya Nooa, jariria Laamek.  
\v 37 Laamek maŋa Metusela, asia Eenok, amboya Jared, jariria Mahalalel. Mahalalel maŋa Keenan  
\v 38 asia Enos, amboya Seet, jariria Aadam. Aadam ii Anutunoŋ mero kolooro. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Satanoŋ Jiisas aŋgobato meŋ muŋ laligoro.  
\r Mat 4.1-11; Maak 1.12-13  
\p
\v 1 Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muro Uŋa Toroyanoŋ uuta saa qero Jordan apunoŋga eleeno wama baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ keno.  
\v 2 Kema kanoŋ laligoro Kileŋaa Toyanoŋ aŋgobato meŋ muŋ laligoro weeŋ 40 tegoro. Kambaŋ 40 kanoŋ nene moŋ mende neŋ laligoro tegoro neneyaajoŋ komuro.   
\p
\v 3 Neneyaa komuro Kileŋaa Toyanoŋ kokaeŋ ijoro, “Gii Anutuwaa meriaga koloojaŋi eeŋ, ii mono qendeema jamo koi jeŋ kotona letoma bered kolooro newa.”   
\p
\v 4 \x * \xo 4.4 \xt Dut 8.3\x*Ijoro meleeno, “Qaago! Buŋa Terenoŋ qaa kokaeŋ oogita eja, ‘Nenenondeeŋ ejemba laaligo mende nonomakeja.’”   
\p
\v 5 Meleeno Satanoŋ wama baaŋa koriga moŋnoŋ uma namowaa kantria kantria kuuya ii uulaŋawo qendeema muro.  
\v 6 Qendeema muŋ kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ kantri kuuya ii galeŋ koma oŋomambaa ku-usuŋa ano esuhina iwoiyaa akadamuya ii noo boronanoŋ aaŋaga eja. Kawaajoŋ ii neenaa aiŋnaanoŋ moroga mumanjeŋ saanoŋ ii mumaŋa. Kawaajoŋ iwoi kuuya koi mono goo boroganoŋ amaŋa.  
\v 7 Kawaajoŋ gii waena meŋ mepeseeŋ nombaati eeŋ, ii kuuya mono goo buŋaga koloodaborowaa.”   
\p
\v 8 \x * \xo 4.8 \xt Dut 6.13\x*Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Qaago! Buŋa Terenoŋ qaa kokaeŋ oogita eja, ‘Gii mono Poŋ Anutugaa waeya meŋ mepeseeŋ ii motooŋgo weleŋ qeŋ muŋ laligowa.’”   
\p
\v 9 Meleeno Satanoŋ Jiisas mombo wama Jerusalem sitinoŋ kema jiwowoŋ jigowaa waareŋanoŋ eu uma kokaeŋ ijoro, “Gii Anutuwaa meria koloojaŋi eeŋ, mono kokainoŋga luguŋ emu kemeba.  
\v 10 \x * \xo 4.10 \xt Ond 91.11\x*Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Anutunoŋ gajobauruta jeŋ kotoŋ oŋono saanoŋ galeŋ koma sopa somoŋgoŋ gombu,’  
\v 11 \x * \xo 4.11 \xt Ond 91.12\x*ano qaa moŋ ii kokaeŋ, ‘Yoŋonoŋ borogianoŋ ama nonoŋgoliŋ goŋgi kemeŋ jamonoŋ kanaganoŋ guŋ mijimiji mende ambaa.’” Kawaajoŋ saanoŋ kemeŋ mende tiwilaaŋ gombaa.   
\p
\v 12 \x * \xo 4.12 \xt Dut 6.16\x*Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema muro, “Qaago! Anutunoŋ jeja, ‘Gii mono Poŋ Anutuga aŋgobato mende meŋ muba.’”   
\p
\v 13 Kileŋaa Toyanoŋ aŋgobato kuuya ii Jiisas ama muro tegoro mesaoŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ kanaiŋ hamoqeqe gawoŋ mero  
\r Mat 4.12-17; Maak 1.14-15  
\p
\v 14 Jiisasnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋa mesaoro Uŋa Toroyaa ku-usuŋanoŋ iwo nano Galili prowinsnoŋ eleeno. Eleeno qaa bujuyanoŋ seiŋ gomaŋ miri liligoŋ rama keŋgiti, ii kuuya sokoma keno.  
\v 15 Sokono gomaŋa gomaŋa liligoŋ qamakooli mirigianoŋ uma Buŋa qaa kuma oŋono. Kuma oŋono mogiti, kuuya iyoŋonoŋ aisooŋ mepeseeŋ mugi. Kiaŋ.   
\s1 Nazaret yoŋonoŋ Jiisas gema qegi.  
\r Mat 13.53-58; Maak 6.1-6  
\p
\v 16 Jiisasnoŋ eleema somasomarii taoŋa Nazaret kanoŋ keno. Sonda kendonoŋ karo amakejiwaa so qamakooli mirinoŋ uma Buŋa Tere weeŋgoŋ oŋomambaajoŋ waaro.  
\v 17 Waaro gejatootoo eja Aisaiawaa Buju Tere mugi metuma qaa batuya kokaeŋ oogita eji, ii mokolooro:   
\m
\v 18 \x * \xo 4.18 \xt Ais 61.1-2\x*“Pombaa Uŋa Toroyanoŋ noo uunanoŋ kemeŋ gawoŋ memewaajoŋ bedu meŋ noma ejemba  
\q2 kamaaŋqeqeta yoŋoojoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariŋkejeŋ. Iinoŋ wasiŋ nono qaa kokaeŋ jeŋ seiŋkejeŋ:  
\m Bologanoŋ gbadooŋ oŋono laligojuti, Anutunoŋ mono ii isama metogoŋ oŋono laligowu.  
\q2 Anutunoŋ jaagoo ejemba jaagia metooro mombo uuŋ iibuya.  
\q2 Kike taribari ama menduŋgoŋ meŋ kamaaŋ aŋgi laligojuti, Anutunoŋ mono ii metogoŋ oŋono siiseweweya qaa laligowuya.   
\q2
\v 19 Poŋnoŋ hamoqeqewaa gbani awaa ano kaŋ kuuwaati, niinoŋ iikawaa qeleyaga kaŋ ii jeŋ asariŋkejeŋ.”   
\p
\v 20 Qaa kaeŋ weeŋgoŋ tere pipipipiiya ii pipiiŋ galeŋa muŋ kamaaŋ raro. Raro qamakooli mirinoŋ ragiti, iyoŋonoŋ kuuya dorondoŋ ama jaasapo iigigiigi.  
\v 21 Iigigiigi kanaiŋ kokaeŋ iŋijoro, “Buju Terewaa qaa koi weeŋgowe gejagianoŋ kemero mojuti, iikawaa hoŋa mono kete koi asugija.”   
\p
\v 22 Kaeŋ iŋijoro kaleŋmoriaŋ qaaya qaaya buutanoŋga kamaaro kuuyanoŋ ii moma waliŋgoŋ jeŋ sororogoŋ muŋ qaa iikawaa jeŋkelekeleya ii kokaeŋ jegi, “Eja koi Joosefwaa meriaga me?”   
\p
\v 23 Jegi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo kambaŋa kambaŋa gbaqoosoŋ qaa koi jeŋkeju, ‘Meŋqeeaŋgo eja gii mono geeŋga meŋ qeaŋgoŋ aowa.’ Oŋo gbaqoosoŋ qaa ii keteda koi nijowombaajoŋ mojuti, ii mojeŋ. Ii jeŋ kokaeŋ jewuyaga, ‘Gii Kaperneam taonoŋ kema aŋgoleto uuta mena bujuya moniŋi, iikawaa so mono geeŋgaa gomanoŋ koi kaaŋagadeeŋ mewa.’”  
\v 24 \x * \xo 4.24 \xt Jon 4.44\x*Kaeŋ jeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Gejatootoo ejemba moŋ iyaŋaa somasomarii taonoŋ mende moma uma mubuya.   
\p
\v 25 \x * \xo 4.25 \xt 1 Kiŋ 17.1\x*“Niinoŋ qaa hoŋaboŋa moŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Elaijawaa kambanoŋ Anutunoŋ Siwe naguya kono gbani karooŋ ano koiŋ 6 kawaa uutanoŋ koŋ mende kiro bodi somata kolooro namo kuuya sokono. Kambaŋ kanoŋ emba malo mamaga Israel uutanoŋ laligogi.  
\v 26 \x * \xo 4.26 \xt 1 Kiŋ 17.8-16\x*Mamaga laligogito, Anutunoŋ Elaija yoŋoonoŋga mombaanoŋ kembaatiwaajoŋ mende wasiroto, waba baloŋ Saidombaa gomaŋ qata Sarefat iikanoŋ emba malo motooŋgoya iwaanoŋ wasiro keno.  
\v 27 \x * \xo 4.27 \xt 2 Kiŋ 5.1-14\x*Gejatootoo eja Elisawaa kambanoŋ manimbanoŋ Israel eja mamaga turuŋ oŋono laligogito, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende solaŋaniro. Qaagoto, waba baloŋ Siriaga eja qata Naeman ii motooŋgonoŋ mono Elisawaa qaaya moma laariŋ solaŋaniŋ qeaŋgoro.”   
\p
\v 28 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoro qamakooli mirinoŋ ragiti, iyoŋonoŋ kuuya qaa ii moma iriŋgia soono uuduuduu kolooŋ oŋono.  
\v 29 Uuduuduu kolooŋ oŋono waama Jiisas konjoma otaagi taoŋ seleeŋgeŋ keno. Taoŋgia ii baaŋaa sia kosianoŋ megi nanoti, mono iikanoŋ hagogi kemebaatiwaajoŋ keŋgi.  
\v 30 Keŋgito, batugianoŋ qendeema oŋomesaoŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Kaperneam taonoŋ ome moŋ konjono.  
\r Maak 1.21-28  
\p
\v 31 Jiisasnoŋ Galili prowins uutanoŋ Kaperneam taonoŋ kamaaŋ keuma Sabat kendonoŋ ejemba tuuŋ kuma oŋono.  
\v 32 \x * \xo 4.32 \xt Mat 7.28-29\x*Kuma oŋono qaayanoŋ ku-usuŋawo kolooro jero. Kawaajoŋ kanageso yoŋonoŋ ii iima aaruŋ waliŋgogi.   
\p
\v 33 Qamakooli miri iikanoŋ eja moŋ omeyawo raro. Raro omeyanoŋ tereŋgoŋ silama qa kokaeŋ qaro,  
\v 34 “Ae! Jiisas, Nazaret eja! Gii nomaeŋ ama nonomambaajoŋ anjaŋe? Mono tiwilaaŋ nonomambaajoŋ kajaŋ me? Nii kaniaga moma kotojeŋ. Gii Anutuwaanoŋ eja Tak-kootoya koloojaŋ.”   
\p
\v 35 Kaeŋ qaro Jiisasnoŋ temboma kokaeŋ jeŋ muro, “Gii mono qaaga bogoro eja koi mesaoŋ togowa.” Kaeŋ jeŋ muro omenoŋ eja ii meŋ giliro tama batugianoŋ namonoŋ kemero qeŋ mizimizi mende totooŋ kolooŋ kouma mesaoŋ keno.   
\p
\v 36 Keno kuuyanoŋ newogia tegoro waliŋgoŋ batugianoŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Yei! Qaa koi naa qaaga? Iinoŋ mono esuŋmumu qaganoŋ ome jeŋ kotoŋ oŋono teŋ koma kouma kenju.”  
\v 37 Kaeŋ kolooro Jiisaswaa qabuŋayanoŋ seiŋ gomaŋ kuuya kosere rama keŋgiti, iikanoŋ kema sokono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ji ejemba mamaga meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\r Mat 8.14-17; Maak 1.29-34  
\p
\v 38 Jiisasnoŋ waama Kaperneam qamakooli miri ii mesaoŋ Saimon Piitowaa mirinoŋ uro. Uro Saimombaa seuŋanoŋ selegere ji uuta kiro ero. Ero iwaajoŋ ama Jiisas qama kooliŋ mugi.  
\v 39 Qama kooliŋ mugi kema usugoŋ kemeŋ selegere jeŋ kotoŋ muro mesaoro iikanondeeŋ waama nene ooŋ uŋuagiro.   
\p
\v 40 Weeŋ jaaya tegoŋ kemero kanoŋ ejemba daeŋ yoŋonoŋ alaurugia ji kania kania kanoŋ iŋiro egiti, ii kuuya uŋuama Jiisaswaanoŋ kagi. Kagi boria kuuya yoŋoo qagianoŋ aŋa aŋa ano qeaŋgodaborogi.  
\v 41 Ome yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ejemba mamaga yoŋoo uugianoŋga kouma silama kokaeŋ qagi, “Gii Anutuwaa meria koloojaŋ.”  
\p Jiisasnoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooji, iyoŋonoŋ ii mogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ jeŋ oŋoma buugia muuŋguŋ oŋotaaro. Kiaŋ.   
\s1 Hamoqeqe gawoŋa ii Galili sokono.  
\r Maak 1.35-39  
\p
\v 42 Jiisasnoŋ gaoŋ ero gomaŋ weŋgeraŋ suluro waama iyaŋa tiriŋ kotoŋ kemeŋ goria moŋnoŋ keno. Kenoto, ejemba yoŋonoŋ iwaaŋ muŋ kema mokolooŋ mende oŋomesaoŋ kembaatiwaajoŋ batogoŋ aŋgoŋ koma mugi.  
\v 43 Aŋgoŋ koma mugito, kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Anutu bentotoŋaa Oligaa Buŋa ii taoŋ tosia yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ jeŋ asariŋ oŋombe sokombaa. Anutunoŋ mono iikawaajoŋ wasiŋ nono.”   
\p
\v 44 Kaeŋ jeŋ kema Galili prowins liligoŋ qamakooli mirigianoŋ Buŋa qaanoŋ uu kuuŋ oŋoma laligoro. Kaeŋ.   
\c 5  
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta mutuya oŋoono.  
\r Mat 4.18-22; Maak 1.16-20  
\p
\v 1 \x * \xo 5.1 \xt Mat 13.1-2; Maak 3.9-10; 4.1\x*Kambaŋ moŋnoŋ Jiisasnoŋ Genesaret apu aŋgoŋ goraayanoŋ nano ejembanoŋ kaŋ tuuŋ tuuŋ koma Anutuwaa Buŋa qaa mobombaajoŋ oloqologoŋ liligoŋ mugi.  
\v 2 Liligoŋ mugi nama waŋgo woi kowe goraayanoŋ rari iriiro. Sora hooro yoŋonoŋ waŋgo ii mesaoŋ kemeŋ misagia qeesaaŋ soŋgbaŋgi.  
\v 3 Waŋgo moŋ ii Saimombaanoŋa. Jiisasnoŋ iikanoŋ uma toya kokaeŋ qisiŋ muro, “Giinoŋ mono naŋgona boroŋa moŋ nuama apunoŋ baageŋ kemba.” Qisiŋ muro naŋgoro keno waŋgonoŋ rama ejemba tuuŋlelembe kuma oŋono.   
\p
\v 4 Kuma oŋono tegoro Saimon ijoro, “Giinoŋ mono waŋgo koi naŋgona apu aŋgoŋ biiwianoŋ keno alauruga yoŋowo misagia sorawaajoŋ giligi kemeba.”   
\p
\v 5 \x * \xo 5.5 \xt Jon 21.3\x*Ijoro Saimonoŋ meleeno, “Somatana, nono gomantiiŋa koriga misa giliŋ bimbimgoŋ hoŋa moŋ mende mejoŋa. Qaagoto, giinoŋ jeŋ kotojaŋiwaajoŋ mono kileŋ kema giliniŋ kemebaa.”  
\v 6 \x * \xo 5.6 \xt Jon 21.6\x*Kaeŋ meleeno jerotiwaa so aŋgi sora ambembo misagianoŋ kemegi misanoŋ boratiwombaa aŋgi.  
\v 7 Kaeŋ aŋgi alaurugia waŋgo moŋnoŋ laligogiti, iyoŋoojoŋ kaŋ ilaaŋ oŋombutiwaa boro kaka koŋgi kagi. Kagi waŋgo woi ii soranoŋ saa qegi nemotoŋ tagori.   
\p
\v 8-9 Sora honombonoŋa mende meŋ iima iikawaajoŋ kuuyanoŋ waliŋgogi. Waliŋgoŋ Saimon Piitonoŋ ii iima Jiisaswaa batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma ijoro, “Oo Poŋ, nii siŋgisoŋgo ejaga koloojeŋi-waajoŋ mono nomesaoŋ kemba.”  
\v 10 Saimombaa alawoita Jeims ano Jon Zebediwaa merawoita yoronoŋ kaaŋagadeeŋ newogara tegoro waliŋgori. Saimonoŋ qaa ii ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Mono keega mende moba. Gii kokawaa gematanoŋ ejemba ii sora kaaŋa horoŋ oŋona giwo toroqegi laligowuya.”   
\p
\v 11 Kaeŋ ijoro waŋgogia horoŋ kouma sakasinoŋ ama ilawoilagia kuuya mesaoŋ Jiisaswaa gematanoŋ otaaŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja manimbayawo moŋ meŋ solaŋaniro.  
\r Mat 8.1-4; Maak 1.40-45  
\p
\v 12 Jiisasnoŋ taoŋ moŋnoŋ laligoro kanoŋ eja moŋ selia manimbanoŋ meŋ bolidabororo raro. Rama Jiisas iima kosianoŋ simiŋ kuma kemeŋ kokaeŋ qama kooliŋ muro, “Oo Poŋ, giinoŋ siiŋganoŋ meŋ qeaŋgoŋ nomambaajoŋ mojaŋi eeŋ, mono nii saanoŋ meŋ solaŋaniŋ nomba.”   
\p
\v 13 Kaeŋ jero boria boraama selia oosiriŋ ijoro, “Niinoŋ ii amambaajoŋ mojeŋ. Gii mono solaŋaniwa.” Kaeŋ jero manimbaya ii iikanondeeŋ solaŋaniro.  
\v 14 \x * \xo 5.14 \xt Lew 14.1-32\x*Solaŋaniro kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Moba, kokawaa buju qaaya ii moŋ mende jena mobu. Qaagoto, gii mono jigo gawoŋ galembaanoŋ kema selega qendeema muŋ Mooseswaanoŋ jeŋkootoya otaaŋ solaŋanijaŋiwaa daŋgiseŋ nanduŋa ama siimoloŋ oowa. Ii oona iiro ejembanoŋ kaniaga moma kotowu.”   
\p
\v 15 Kaeŋ ijoroto, ii kileŋ Jiisaswaa qabuŋaya jeŋ seiro gomaŋ so asariŋ keno. Kenotiwaa so ejemba tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ qaaya mobombaajoŋ ano jigia meŋ qeaŋgowaatiwaajoŋ iwaanoŋ kaŋ ajoroogi.  
\v 16 Kagito, Jiisasnoŋ oŋomesaoŋ baloŋ qararaŋkoŋ-koŋanoŋ kema laligoŋ qama kooliro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja sele bakaya koomuya ii meagoro.  
\r Mat 9.1-8; Maak 2.1-12  
\p
\v 17 Jiisasnoŋ weeŋ moŋnoŋ Buŋa qaa kuma oŋono Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Kana qaawaa boi tosianoŋ Galili ano Judia prowinswaa gomaŋa gomaŋa ano Jerusalemga kaŋ ejemba tuuŋlelembe batugianoŋ ragi. Pombaa ku-usuŋanoŋ Jiisas nemuŋ koma muro ejemba jigia mero qeaŋgogi.   
\p
\v 18 Kambaŋ kanoŋ eja tosianoŋ alagia sele batuya koomuya ii demberunoŋ ama aŋgoŋ kagi. Kaŋ kotoŋ Jiisaswaa kosianoŋ miri uutanoŋ uma ambombaajoŋ batogogi.  
\v 19 Batogogito, ejemba tuuŋlelembenoŋ ologoŋ naŋgitiwaajoŋ kuuŋ papaŋgoŋ miri uutanoŋ ubombaa kana moŋ mende mokolooŋ meŋ miri qaganoŋ ugi. Uma waareŋ jamonoŋ memeta ii osoŋ luluuŋgi oota kolooro ji eja demberuyawo kasanoŋ somoŋgoŋ iikanoŋ aŋgi ejemba batugianoŋ Jiisaswaa batanoŋ kemero.  
\v 20 Kaaŋ kemero Anutu moma laariŋ mugiti, Jiisasnoŋ iyoŋoo tanigia ii iiro sokono ji eja kokaeŋ ijoro, “Alana, niinoŋ siŋgisoŋgoga mesaojeŋ.”   
\p
\v 21 Kaeŋ ijoro Kana qaawaa boi ano Farisii yoŋonoŋ ii moma kanaiŋ kokaeŋ jeŋ romoŋgogi, “Eja koi moroga? Iinoŋ mono Anutu mepaegoŋ mepaqepae anja. Anutu motooŋgonoŋ siŋgisoŋgonana mesaoŋkejato, eja moŋnoŋ ii qaago.”   
\p
\v 22 Kaeŋ romoŋgogito, Jiisasnoŋ uugia iima kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Tosaaŋa oŋo uugianoŋ naambaajoŋ qaa jejeŋi, iikawaajoŋ mamaga romoŋgoju? Ii mende sokonja.  
\v 23 ‘Niinoŋ siŋgisoŋgoga mesaojeŋ,’ jejeŋi, qaa iikanoŋ mono afaaŋagadeeŋ jejetaga. Moŋnoŋ kaeŋ jero tosianoŋ qaa iikawaa hoŋa mende iibu. Kawaajoŋ ii qaa afaaŋaa so. Niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ jemambaajoŋ mojeŋ, ‘Mono waama kemba.’ Qaa ii mono lombotawo jejetaga kolooja. Kaeŋ jewe hoŋa koloowaa me qaagoti, iikanoŋ mono asuganoŋ asugiro iibu.   
\p
\v 24 Mobu, balonoŋ siŋgisoŋgo mesamesaowaa ku-usuŋa ii Siwe gomambaa Eja hoŋaanoŋ eji, oŋo iikawaa kaniaajoŋ tiŋtuaŋ laligowubo. Kawaajoŋ qaa lombotawo ii eja koi ijowe hoŋa iibu.” Kaeŋ jeŋ eja sele batuya koomuya ii ijoro, “Niinoŋ gijojeŋ: Gii mono waama tambomaeega meŋ miriganoŋ kemba. Qaa biŋawo ii hoŋawo koloowaati eeŋ, qaa afaaŋa ii mono kaaŋagadeeŋ nomaembaajoŋ omaya koloonaga?”   
\p
\v 25 Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ jaagianoŋ waama tambomaeeya eroti, ii meŋ Anutu mepeseeŋ mesaoŋ mirianoŋ keno.  
\v 26 Kaeŋ kolooro ejemba kuuyanoŋ waliŋgoŋ sombugia moma Anutu mepeseeŋ jegi, “Yei! Kete iwoi awaa soroga iijoŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Matyuu (Liwai) oono.  
\r Mat 9.9-13; Maak 2.13-17  
\p
\v 27 Kawaa gematanoŋ Jiisasnoŋ Kaperneam mesaoŋ kema takis ofis uugumambaajoŋ ano kanoŋ takis meme eja qata Liwai raro iima ijoro, “Gii mono noo gemananoŋ kawa.”  
\v 28 Kaeŋ ijoro gawoŋa kuuya mesaoŋ waama Jiisaswaa gematanoŋ keno.   
\p
\v 29 Kema Jiisas mirianoŋ koma horoŋ iwaajoŋ jejelombaŋ somata mozozoŋgoro. Mozozoŋgoŋ takis meme tiliqiligiawo ano alauruta tosaaŋa horoŋ oŋono tuuŋ somatanoŋ yoŋowo rama nembanene negi.  
\v 30 \x * \xo 5.30 \xt Luuk 15.1-2\x*Kaeŋ negi Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano yoŋoonoŋ boi yoŋonoŋ ii iima ŋindiŋ-ŋunduru jeŋ Jiisaswaa gowokouruta kokaeŋ jeŋ oŋoŋgi, “Ae! Oŋo mono naambaajoŋ takis meme tiliqiligiawo ano siŋgisoŋgo ejemba yoŋowo rama nene apu neju? Ii mende sokonja.”   
\p
\v 31 Kaeŋ jeŋ oŋoŋgi Jiisasnoŋ kitia kokaeŋ iŋijoro, “Ejemba jigia qaa yoŋonoŋ doktawaa siiŋ mende amakejuto, ji ejembanoŋ mono doktawaanoŋ kemakeju.  
\v 32 Niinoŋ siŋgisoŋgo ejemba uugia meleembuti oŋoomambaajoŋ kaŋ laligojento, ejemba iyaŋgiaajoŋ mogi solaŋa koloojuti, ii qaago.”   
\s1 Nene siŋgi laaligowaa qaaya  
\r Mat 9.14-17; Maak 2.18-22  
\p
\v 33 Ejemba tosianoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ qisigi, “Jon Oomulu ejawaa gowokouruta nononoŋ kambaŋ mamaga Anutuwaajoŋ nene siŋgi laligoŋ qamakooli ajoajoroo koriga amakejoŋ. Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo gowokourugianoŋ kaaŋiadeeŋ ama laligojuto, geeŋgaa gowokouruganoŋ mono pondaŋ nene apu neŋkeju.”   
\p
\v 34 Kaeŋ qisigi kokaeŋ meleeno, “Oŋanoŋ! Nono naa kambanoŋ nene siŋgi laligoŋkejoŋ? Emba meme kambaŋanoŋ ejawaa gemakootaŋurutanoŋ gereya aŋgi embawaa sakitiurutanoŋ iwoi ii togoŋkeju me qaago? Niinoŋ neenaa gowokouruna yoŋoo eja buŋa kolooŋ yoŋoo batugianoŋ ainjoloŋ ramakejeŋ. Rabe nene siŋgi laligowombaajoŋ jegi yoŋonoŋ ainjoloŋ aisooŋ rama siŋgi laligowombaajoŋ amamaaŋkeju.  
\v 35 Amamaaŋkejuto, Anutunoŋ laaligona nuano komuwe yoŋonoŋ mono kambaŋ iikanoŋ saanoŋ nene siŋgi laligoŋkebuya.   
\p
\v 36 “Oŋo laaligo walaga ano korisoro Buŋa gbilia ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawuya. Iikawaa sareqaa gemata moŋ ii kokaeŋ iŋijomaŋa: Moumou walaga jurano moŋnoŋ moumou gbilia motoŋ opo jakaŋa kanoŋ mende ama uumbinaaŋkeja. Kaaŋ anagati eeŋ, opo jakaŋa gbilianoŋ mono walagawo ororoŋ mende kolooŋ ii horoŋ menjurano boliqoliwabo.   
\p
\v 37 “Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ wain apu gbilia ii bokoŋ me taru walaga lama selianoŋ memeta iikanoŋ mende kosoŋ maaro kemeŋkeja. Kaeŋ anagati eeŋ, wain apu gbilianoŋ mono somariiŋ taru qenjumenjurama molaaro namonoŋ kamaaro taruyanoŋ kileqileewubo.   
\p
\v 38 “Kawaajoŋ wain apu gbilia ii taru gbilianondeeŋ molaaniŋ kemero sokombaa. (Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ apu awaa ii konoŋ qamoganoŋ mende kosoŋkejoŋ. Kaeŋ kosowonagati eeŋ, iikanoŋ mono juma siisororo kamaaro neŋ ji niniwabo. Kaeŋ koloowaboti-waajoŋ apu awaa ii konoŋ awaanoŋ kosoŋkejoŋ. Oŋo kaaŋagadeeŋ laaligo walaga ano Oligaa Buŋa gbilia ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawuya.)  
\v 39 Moŋnoŋ wain apu walaga mepeseeŋ neŋ laligoŋkeji, iinoŋ wain apu gbilia nemambaajoŋ siiŋa mende moma mojotiitii amakeja.” Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Jiisasnoŋ Sabat kendombaa Poŋa kolooja.  
\r Mat 12.1-8; Maak 2.23-28  
\p
\v 1 \x * \xo 6.1 \xt Dut 23.25\x*Kawaa gematanoŋ Sabat kendoŋ moŋnoŋ Jiisasnoŋ wiit dumuŋ gawoŋ koria somata kotoŋ keno. Keno gowokouru-tanoŋ wosogia iŋiro wiit hoŋa motomotooŋ borogianoŋ kuma osasaaŋ negi.  
\v 2 Kaeŋ negitiwaajoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋ-koŋkoŋ) tosianoŋ ii iima kokaeŋ iŋijogi, “Oŋo mono naambaajoŋ Sabat kendombaa gawoŋ meme soŋgoya uuguju?”   
\p
\v 3 \x * \xo 6.3 \xt 1 Sml 21.1-6\x*Kaeŋ iŋijogito, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Kiŋ Deiwidnoŋ manjaqeqe ejauruta yoŋowo liligoŋ wosogia iŋiro iwoi aŋgiti, ii weeŋgogi me qaago?  
\v 4 \x * \xo 6.4 \xt Lew 24.9\x*Iinoŋ Anutuwaa opo sel jigonoŋ uma bered kowoga Anutuwaa jaasewaŋanoŋ alatanoŋ aŋgi raro esuŋanoŋ tururo qetegogiti, ii mero negi. Bered kowoga mesamesaoya ii jigo gawoŋ galeŋ yoŋonondeeŋ neŋ laligogi. Iinoŋ ano iwaa kerasuru-urutanoŋ ii newubotiwaajoŋ soŋgo eroto, ii kileŋ negi.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono Sabat kendombaa Poŋa kolooja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja boria sooroŋgoya meŋ qeaŋgoro.  
\r Mat 12.9-14; Maak 3.1-6  
\p
\v 6 Jiisasnoŋ Sabat kendoŋ moŋnoŋ qamakooli mirinoŋ uma Buŋa qaa kuma oŋono. Iikanoŋ eja moŋ boria dindiŋa sooliro raro.  
\v 7 Kana qaawaa boi ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Jiisas iima qaa jakeyanoŋ ama mubombaa kania moŋgama “Eja ii Sabat kendonoŋ meagowaa me qaago?” kaeŋ jeŋ jaa galeŋ meŋ ragi.  
\v 8 Ragito, Jiisasnoŋ roromoŋgogia ii moma kotoŋ eja boria soosoolia ii kokaeŋ ijoro, “Mono waama jaanananoŋ namba.” Kaeŋ ijoro waama nano.   
\p
\v 9 Nano Jiisasnoŋ kaeŋ jero, “Kana qaa otaaŋ Sabat kendonoŋ iwoi awaa me bologa amboŋa? Saanoŋ mombaa waŋa somoŋ-gowoŋa me mesaoniŋ tiwilaawaa. Nomaeŋ aniŋ sokombaa? Ii qisiŋ oŋombe jewu.”  
\v 10 Kaeŋ jeŋ eleqeleema korebore iŋiidaboroŋ eja ii ijoro, “Gii mono boroga qetetereewa.” Kaeŋ ijoro boria qetetereero mombo awaa kolooro.   
\p
\v 11 Awaa kolooroto, galeŋ yoŋonoŋ iriŋgia mamaga soono “Jiisas nomaeŋ ama muboŋa?” jeŋ iyaŋgia amiŋ mogi. Kiaŋ.   
\s1 Gowokouruta 12 meweeŋgoŋ oŋono.  
\r Mat 10.1-4; Maak 3.13-19  
\p
\v 12 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ baaŋanoŋ qama koolimambaajoŋ uma gomantiiŋa koriga ii Anutu qama kooliŋ muŋ laligoro gomaŋ ano.  
\v 13 Gomaŋ ano gowokouruta oŋooma yoŋoonoŋga 12 meweeŋgoŋ oŋoma wasiwasi eja aposol qa ii oŋono.   
\p
\v 14 Qagia ii kokaeŋ qaro: Saimon, Jiisasnoŋ qata Piito muro, iwaa koga Andruu ano Jeims, Jon, Filip, Bartolomyuu,  
\v 15 Matyuu, Tomas, Jeims Alfiuswaa meria ano Saimon qata moŋ Tompe eja qagi.\f + \fr 6.15 \ft Nesenel paati zelot yoŋonoŋ Room gawman tuarenjeŋ ama iyaŋgiaa nanaŋ mewombaajoŋ tompe meŋ laligogi.\f*  
\v 16 Juudas Jeimswaa meria ano Juudas Iskariot. Kariot eja kanoŋ kanageŋ memelolo ejaga kolooro.   
\s1 Jiisasnoŋ ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋono.  
\r Mat 4.23-25  
\p
\v 17 Jiisasnoŋ aposoluruta yoŋowo baaŋanoŋga kamaaŋ baloŋ korianoŋ kema naŋgi. Naŋgi gowoko tuuŋ somata ano ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ iwaajoŋ ajorooŋ mamboŋgi. Yoŋonoŋ “Buŋaya jero moniŋ jinana meŋ qeaŋgowaa,” jeŋ iikawaajoŋ Judia prowins kuuya, Jerusalem siti ano kowe goraayanoŋga Taia ano Saidon taoŋ iikanoŋa kaŋ ajoroogi.  
\v 18 Omejiilanoŋ kokojinjiŋ meŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kaŋ qeaŋgogi.  
\v 19 Ku-usuŋanoŋ iwaanoŋga kotoŋ yoŋoonoŋ uro kuuya meŋ qeaŋgoŋ oŋono. Kawaajoŋ ejemba kuuyanoŋ Jiisas oosiriwombaajoŋ janjariŋ riigi. Kiaŋ.   
\s1 Simbawoŋawo ano gejajuju aambaa qaaya  
\r Mat 5.1-12  
\p
\v 20 Jiisasnoŋ gowokouruta otaama iŋiima kokaeŋ iŋijoro,  
\q2 “Anutuwaa bentotoŋ ii wanaya oŋoo buŋaga. Kawaajoŋ wanaya oŋo mono simbawoŋawo kolooju.   
\q2
\v 21 Kambaŋ kokaamba nenewaa kaaŋa komuŋ qenjeŋ qeŋ laligojuti, Anutunoŋ mono siiŋgia ii uŋuagiwaa. Kawaajoŋ oŋo mono simbawoŋawo kolooju. Kambaŋ kokaamba saajuti, oŋonoŋ mono korisoro ama jomo jomowu. Kawaajoŋ wosobiri laligojuti, oŋo mono simbawoŋawo kolooju.   
\q2
\v 22 \x * \xo 6.22 \xt 1 Piito 4.14\x*“Ejembanoŋ oŋo Siwe gomambaa Eja hoŋaajoŋ ama kazi ama yakariŋ selianoŋ kuuŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋoma kasu seibolo kaaŋa qagia kotoŋ kondeembuti, oŋo mono simbawoŋawo kolooju.   
\q2
\v 23 \x * \xo 6.23 \xt 2 Hist 36.16; Apo 7.52\x*Ambosakoŋurugianoŋ iikawaa so gejatootoo ejemba yoŋoojoŋ ama oŋoma laligogi. Mobu! Anutunoŋ tawagia uuta Siwe gomanoŋ anota eja. Kawaajoŋ kaeŋ ama oŋoŋgi kambaŋ iikanoŋ mono aisooŋ otokoriaŋ maabu.   
\q2
\v 24 Oŋo simbawoŋawo laligojuto, qabuŋa esuhinagiawo oŋo laaligo siiseweweya qaa laligojuti, ii mono tegowaa. Kawaajoŋ niinoŋ oŋoojoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Oo yei!’ jejeŋ.   
\q2
\v 25 Kambaŋ kokaamba neŋ timbiriŋ ama laligojuti, oŋo mono wosogia iŋiro bodi laligowuya. Kawaajoŋ niinoŋ oŋoojoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Oo yei!’ jejeŋ. Kambaŋ kokaamba korisoro ama jomo jomojuti, oŋo mono amburereŋ meŋ saabuya. Kawaajoŋ niinoŋ oŋoojoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Oo yei!’ jejeŋ.   
\q2
\v 26 “Ambosakoŋurugianoŋ gejatootoo ejemba takapolakaya jeŋ mepeseeŋ oŋoma laligogi. Ejemba kuuya iikawaa so ama oŋoŋgi niinoŋ oŋoojoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Oo yei!’ jejeŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Kereuruga mono jopagoŋ oŋomba.  
\r Mat 5.38-48; 7.12a  
\p
\v 27 “Bologa ama oŋombuyato, oŋo qaana moma laligojuti, niinoŋ oŋoojoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Mono kereurugia uugianoŋ jopagoŋ oŋoma laligowu. Daeŋ yoŋonoŋ kazi ama oŋonjuti, ii mono awaagadeeŋ ama oŋoma laligowu.   
\p
\v 28 “Daeŋ yoŋonoŋ qasuaaŋ jiriŋgoŋ oŋonjuti, ii mono kobibiiŋ kotuegoŋ oŋombu. Horoŋ ureeŋ ama oŋonjuti, iyoŋoojoŋ mono Anutuwaa qama kooliwu.   
\p
\v 29 “Moŋnoŋ uruŋga lee qetaaliro leegeŋ kaaŋagadeeŋ meleema muba. Moŋnoŋ malekuga qaga guama opoga duta kaaŋgadeeŋ memambaajoŋ moro giinoŋ mono ii mende aŋgoŋ komba.   
\p
\v 30 “Iwoiwaa welema goŋgi ii mono kuuya oŋomba. Moŋnoŋ goo hina iwoiga mero ii mono meleema gombaatiwaajoŋ mende kaparaŋ koma qisiwa.  
\v 31 \x * \xo 6.31 \xt Mat 7.12\x*Ejembanoŋ oŋo iwoi ama oŋombutiwaa momakejuti, iikawaa so mono yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ ama oŋomakebu.   
\p
\v 32 “Namowaa siŋgisoŋgo ejembanoŋ alaurugianoŋ jopagoŋ oŋoŋgi kitia meleema jopagoŋ oŋoma mepeseeŋ aoŋkeju. Oŋo iikawaa so balombaa tania otaaŋkejuti eeŋ, Anutuwaanoŋ tosa mende kolooro mono nomaeŋ oŋo mepeseeŋ oŋonaga? Alaurugia ano kereurugia ii mono motooŋ jopagoŋ oŋoŋgi tawa oŋono oyaŋboyaŋ koloowuya.   
\p
\v 33 “Namowaa siŋgisoŋgo ejembanoŋ alaurugianoŋ iwoi awaa ama oŋoŋgi kitia meleema oŋoma ala meŋ aoŋ mepeseeŋ aoŋkeju. Oŋo iikawaa so ama balombaa tania otaaŋkejuti eeŋ, Anutuwaanoŋ tosa mende kolooro oŋo mende mepeseeŋ oŋombaa.   
\p
\v 34 “Namowaa siŋgisoŋgo ejembanoŋ moneŋ iwoi ii siŋgisoŋgo ejemba tosaaŋa yoŋoojoŋ oŋoma kitia iikayadeeŋ meleema oŋombutiwaajoŋ kaparaŋ komakeju. Ii balombaa nanamemeŋa. Oŋo tosianoŋ tosagia meleema oŋombutiwaa mamboŋgi Anutunoŋ mono nomaeŋ mepeseeŋ oŋonaga? Tosianoŋ tosagia mende meleema oŋoŋgi Anutunoŋ mono kitia ii meleema tawa oŋombaa.   
\p
\v 35 “Oŋo mono Siwe Toyaa nanamemeŋa ama meŋ laligowu. Baloŋ ejembanoŋ bologa ama daŋgiseŋ mende jeŋkejuto, Anutunoŋ kileŋ ii awaa ama oŋomakeja. Kawaajoŋ oŋo mono kereurugia uugianoŋ jopagoŋ awaagadeeŋ ama oŋoma moneŋ iwoi oŋoma iikawaa kitia moŋ meleema oŋombutiwaajoŋ mende moma mambombu. Kaeŋ ama laligogi tawagianoŋ seiŋ uuta kolooro Anutu uutaa meraboraaŋa kolooŋ laligowuya.   
\p
\v 36 “Siwe Maŋgianoŋ korebore kiaŋkomuŋ oŋomambaajoŋ moji, oŋo mono iikawaa so ejemba kuuya kiaŋkomuŋ oŋoma laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Jenteego toya kaaŋa mende koloowu.  
\r Mat 7.1-5  
\p
\v 37 “Ejemba tosia yoŋoo qaagia ii mende gosiŋ jeŋ tegowu. Ii mende jeŋ tegoŋ oŋoŋgi Anutunoŋ mono oŋoaŋgia kaaŋagadeeŋ mende jeŋ tegoŋ oŋombaa. Oŋo tosia yoŋoo siŋgisoŋgogiaa iroŋa ii mende meleema oŋombu. Ii mende meleema oŋoŋgi Anutunoŋ mono oŋoaŋgiaa siŋgisoŋgogiaa iroŋa ii kaaŋagadeeŋ mende meleema oŋombaa. Oŋo mono tosia yoŋoo siŋgisoŋgogia mesaowu. Ii mesaogi Anutunoŋ oŋoaŋgiaa siŋgisoŋgogia kaaŋagadeeŋ soŋgbama mesaowaa.   
\p
\v 38 “Oŋo ejemba tosia yoŋoo iwoi ama oŋoŋgi Anutunoŋ mono iikawaa so gosiŋ iwoi ii meleema oŋo kaaŋiadeeŋ ama oŋombaa. Kawaajoŋ oŋo mono iwoi kaleŋ oŋomakebu. Kaeŋ oŋoŋgi Anutunoŋ mono kaaŋiadeeŋ kaleŋ oŋomakebaa. Oŋanoŋ, Anutunoŋ ii kalembone mende moma ilaaŋ oŋomakebaa. Anutunoŋ gosiŋ oŋo iwoi oŋoŋgiti, iikawaa soya kuuya meŋ qambinoŋ maaro qaa ootanoŋ kouro utugoro ororoŋ kolooro menduŋgoro kemero toroqeŋ qaganoŋ maaro soya uuguŋ qeqelalaŋ kamaaro ii mono gesogianoŋ mouma oŋombaa.” Anutuwaa kania ii kaaŋia.   
\s1 Ejembanoŋ aŋgiaa kanagia iima mobu.  
\p
\v 39 \x * \xo 6.39 \xt Mat 15.14\x*Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Jaagoo ejemba moŋnoŋ jaagoo alia moŋ saanoŋ borianoŋ meŋ wambaa me qaago? Kaeŋ kembaoraga mono motooŋ roŋnoŋ kemeŋ urunaga.  
\v 40 \x * \xo 6.40 \xt Mat 10.24-25; Jon 13.16; 15.20\x*Gowokonoŋ boiya mende uuguja. Boigianoŋ momo kuuya tororo kuma oŋono moma komuwuti, kuuya iyoŋonoŋ mono boigia kaaŋa koloowuya.   
\p
\v 41 “Gii naambaajoŋ alagaa jaayanoŋ godomaruru melaada iijanto, geeŋgaa jaaganoŋ gere tapia somata eji, ii nomaeŋ mende iima kotojaŋ?  
\v 42 Geeŋgaa jaaganoŋ gere tapia somata eji, ii mende iima kotoŋ nomaembaajoŋ alagaajoŋ kokaeŋ jenaga, ‘Alana moba! Jaaganoŋ eugeŋ godomaruru kemeŋ raji, ii saanoŋ itagowe kamaawaa.’ Oo uumeleembaa selesele eja, gii mono wala geeŋgaa jaaganoŋga gere tapia somata ii meŋ giliwa. Ii meŋ giliŋgo tororo iima kotoŋ alagaa jaayanoŋ godomaruru kemeŋ raji, ii saanoŋ itagona kamaawaa.” Kiaŋ.   
\s1 Gerewaa kania ii hoŋa iima gosiŋ moma kotowu.  
\r Mat 7.16-20; 12.33-35  
\p
\v 43 “Gere awaa moŋnoŋ hoŋa bologa mende kuuŋkeja. Kaaŋiadeeŋ gere bologa moŋnoŋ hoŋa awaa mende kuuŋkeja.  
\v 44 \x * \xo 6.44 \xt Mat 12.33\x*Jao kota ii kasuneselanoŋ kolooro mewombaajoŋ amamaaŋkejoŋ ano muli hoŋa ii kowororonoŋ kolooro qetegowombaajoŋ amamaaŋkejoŋ. Iikawaa so gerewaa hoŋa iima gosiŋ mono kania moma kotowu.   
\p
\v 45 \x * \xo 6.45 \xt Mat 12.34\x*“Eja uutanoŋ iwoi saa qero eji, ii mono buutanoŋ asuganoŋ jeŋkeja. Kawaajoŋ eja awaawaa uu kowianoŋ iwoi awaawaa moriaŋa eji, iinoŋ mono awaa ii asuganondeeŋ jeŋkeja. Eja bologaa uu kowianoŋ iwoi bologa eji, iinoŋ mono bologa ii asuganoŋ jeŋkeja.” Kiaŋ.   
\s1 Miri tando kotakota ano loolooria  
\r Mat 7.24-27  
\p
\v 46 “Oŋo noojoŋ ‘Poŋ Poŋ!’ qa ii mono naambaajoŋ qamakejuto, niinoŋ iwoi mewutiwaajoŋ jeŋkejeŋi, ii mende teŋ koma meŋkeju.   
\p
\v 47 “Daeŋ yoŋonoŋ noonoŋ kaŋ qaana moma teŋ koma mejuti, niinoŋ iyoŋoo kaniagia qendeema sareqaanoŋ jemaŋa.  
\v 48 Iinoŋ motoŋqeqe eja kokawaa so kolooja: Eja iikanoŋ miri memanjeŋ roŋ koriga osoŋ kemeŋ tandoya jamo kowonjiŋ (simeŋ) qaganoŋ kuuŋ meŋ kotiiro nano. Kaeŋ nano koŋuru kambanoŋ apu gboulu somata qeŋ miri batuyanoŋ kuuroto, awaagadeeŋ meŋ mejugoro nanotiwaajoŋ kumambaajoŋ qeŋ bimbimgoro kotiiŋ nano.  
\v 49 Qeŋ bimbimgoroto, moŋnoŋ qaana moma mende teŋ koma meji, iinoŋ mono motoŋqeqe eja kokawaa so kolooja: Iinoŋ miri memanjeŋ tandoya mende osoŋ komoma namo qaganoŋ teku manjagadeeŋ ama mero. Mero nano koŋuru kambanoŋ apu gboulu somata qeŋ miri batuyanoŋ kuuro miri ii iikanondeeŋ kuno ororoŋgoŋ kamaaro.” Kiaŋ.   
\c 7  
\s1 Jiisasnoŋ kawali galeŋ mombaa gawoŋ ejia meŋ qeaŋgoro.  
\r Mat 8.5-13  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe batugianoŋ laligoŋ Buŋa qaaya kuuya ii iŋijoŋ oŋomesaoŋ Kaperneam taonoŋ kouro.  
\v 2 Iikanoŋ Room kawali galeŋ mombaa gawoŋ ejianoŋ ji kiro komumambaa ano. Galeŋanoŋ iwaajoŋ moro uuta kolooro.   
\p
\v 3 Kawaajoŋ Jiisaswaa bujuya moma Juuda yoŋoo jotamemeya tosaaŋa wasiŋ oŋono Jiisaswaanoŋ kema kokaeŋ qisigi, “Mono kaŋ weleŋ ejia meŋ qeaŋgowa.”  
\v 4 Kema Jiisaswaanoŋ keuma kaparaŋ koma qama kooliŋ jegi, “Somatanana, kawali galeŋ iikanoŋ mono ilaaŋ mubaatiwaa so awaa soro kolooja. Kawaajoŋ mono kawa.”  
\v 5 Moba, iinoŋ Juuda ejemba tuuŋ somata nonoojoŋ siiŋ ano ‘Qamakooli mirinana mewoŋa,’ jeniŋ waba iinoŋ moneŋ ano megi.”   
\p
\v 6 Kaeŋ jegi moma yoŋowo keno. Kenoto, kawali galembaa miria dodowiro iinoŋ alauruta wasiŋ oŋoma Jiisaswaajoŋ qaa kokaeŋ ano, “Oo Poŋ, nii kaandiaga laligowe noo miri waareŋanoŋ gualeembaatiwaajoŋ gamuna mojeŋ. Kawaajoŋ mono mende aoŋ komuŋ kawa.  
\v 7 Nii neenaa mobe kamaaŋqeqeta koloojiwaajoŋ goonoŋ kamambaa so mende mojento, qaa jegagadeeŋ jena weleŋ ejananoŋ qeaŋgowaa.  
\v 8 Ii kokaembaajoŋ: Nii neeno kaaŋagadeeŋ galenaa ku-usuŋ baatanoŋ ama noŋgi laligojeŋ. Noo baananoŋ manjaqeqe eja laligogi ii jeŋ kotoŋ oŋomakejeŋ. Yoŋoonoŋga mombaajoŋ ‘Kemba!’ jeŋ kotowe iinoŋ kembaa. Mombaajoŋ ‘Kawa!’ jeŋ kotowe iinoŋ kawaa ano weleŋ ejana mombaajoŋ ‘Gawoŋ koi mewa!’ jewe iinoŋ ii mewaa.”   
\p
\v 9 Jiisasnoŋ qaa ii moma kawali galembaajoŋ waliŋgoŋ ejemba tuuŋ otaaŋ kagiti, iyoŋoonoŋ eleema kokaeŋ jero, “Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Israel kanageso batugianoŋ kaaŋagadeeŋ momalaari somata kaaŋa ii mombaa uutanoŋ mende mokoloowe.”   
\p
\v 10 Kaeŋ jero kawali galembaa qele ejaurutanoŋ eleema mirinoŋ keuma weleŋ eja mokolooŋ iigi qeaŋgoŋ raro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ malo mombaa meria meŋ gbiliro.  
\p
\v 11 Kawaa gematanoŋ Jiisasnoŋ taoŋ qata Nain kanoŋ keno gowokouruta ano ejemba tuuŋlelembenoŋ otaaŋ keŋgi.  
\v 12 Iikanoŋ taoŋ kiropo naguya dodowiro qamo moŋ aŋgoŋ kagi. Malo mombaa meriaga motooŋgonoŋ komuro taombaa ejemba tuuŋ somatanoŋ ajorooŋ roŋ kombombaajoŋ kagi.   
\p
\v 13 Poŋnoŋ malo ii iima wosoya moma ijoro, “Mende saaba.”  
\v 14 Kaeŋ jeŋ kema bokis aŋgoŋ kagiti, ii jero doroŋ aŋgi bokis oosiriŋ kokaeŋ jero, “Eja gbaworo, mono waaba. Niinoŋ gii kaeŋ gijojeŋ.”  
\v 15 Kaeŋ jero qamo kanoŋ gbiliŋ waama kanaiŋ qaa jero. Qaa jero Jiisasnoŋ ii nemuŋa muŋ kembaotiwaajoŋ jero.   
\p
\v 16 Ejemba kuuya yoŋonoŋ ii iima qarasombugia moma Anutu mepeseeŋ jegi, “Gejatootoo eja somata moŋnoŋ mono batunananoŋ asugiŋ laligoja.” Tosianoŋ jegi, “Anutunoŋ kanagesoya ba koma nonono laligojoŋ.”   
\p
\v 17 Iwaa buju qaa ii seiŋ Judia prowins kuuya so koma gomaŋa gomaŋa leelee kanoŋ kema tegoro. Kiaŋ.   
\s1 Jombaa gowokowoita Jiisaswaanoŋ kari.  
\r Mat 11.2-19  
\p
\v 18 Jon Oomulu ejanoŋ kapuare mirinoŋ raro gowokourutanoŋ iwoi kuuya ii kolooroti, iikawaa sunduya ijogi.  
\v 19 Ijogi moma gowokowoita woi oroono kari Pombaanoŋ kema kokaeŋ qisiŋ mubaotiwaajoŋ wasiŋ orono, “Meŋqeeaŋgo eja kawaatiwaajoŋ mamboniŋ giinoŋ ii koloojaŋ me eja moŋ kanageŋ kawaatiwaajoŋ mambomboŋa.”   
\p
\v 20 Wasiŋ orono Jiisaswaanoŋ keuma ijori, “Jon Oomulu ejanoŋ kokaeŋ qisiŋ gombojoŋ wasiŋ norono kajo, ‘Meŋqeeaŋgo eja kawaatiwaajoŋ mamboniŋ giinoŋ ii koloojaŋ me eja moŋ kanageŋ kawaatiwaajoŋ mambomboŋa.’”   
\p
\v 21 Jiisasnoŋ kambaŋ iikanondeeŋ ejemba mamaga ji wiji lokoŋ ano omejiilaŋgiawo (isinabisina) ii meŋ qeaŋgoŋ oŋono ano ejemba jaagia googa mamaga jaagia metooro uuŋ iigi.  
\v 22 \x * \xo 7.22 \xt Ais 35.5-6; 61.1\x*Jombaa gowokowoitanoŋ keuma qisiŋ muri kokaeŋ meleeno, “Iwoi iima mojaoti, iikawaa sunduya mono kema Jon kokaeŋ ijowao: Jaagia googa yoŋonoŋ uuŋ iiju. Meendaŋgoya yoŋonoŋ kana kema kaju. Manimbagiawo yoŋonoŋ solaŋaniju. Gejaduu yoŋonoŋ qaa moju. Koomuya yoŋonoŋ gbiliŋ waaju. Kamaaŋqeqeta yoŋoojoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariwe momakeju.  
\v 23 Kaeŋ kolooro iigi mombaa uutanoŋ mende boliro gema mende nuwaati, iinoŋ mono simbawoŋawo kolooja.”   
\p
\v 24 Kaeŋ meleeno Jombaa gowoko yoronoŋ keni Jiisasnoŋ kanaiŋ Jombaa kania ejemba tuuŋlelembe yoŋoojoŋ kokaeŋ jeŋ asariro, “Oŋo baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kanoŋ naa iwoiga iibombaajoŋ keŋgi? Haamonoŋ bowo utitiiŋ metano kema kaŋkeji, oŋo eja iikaaŋa iibombaajoŋ keŋgi me?   
\p
\v 25 “Me naa iwoiga iibombaajoŋ keŋgi? Eja malekuya akadamuyawo mouma laligoroti, ii iibombaajoŋ me? Mobu, ejemba malekugia tereya iimasiiŋsiiŋawo mouma kema kaŋ siiseweweya qaa laligojuti, iyoŋonoŋ mono kiŋ yoŋoo jiŋkaroŋ mirigianoŋ laligoju. Ii baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ qaago.   
\p
\v 26 “Me naa iwoiga iibombaajoŋ keŋgi? Gejatootoo eja moŋ iibombaajoŋ me? Oŋanoŋ, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Eja iigiti, iinoŋ mono gejatootoo ejemba tosaaŋa uŋuuguŋ qaita moŋ kolooja.  
\v 27 \x * \xo 7.27 \xt Mal 3.1\x*Iwaa kania ii waladeeŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Moba, niinoŋ qelena gajoba moŋ wasiwe waladeeŋ kema ejemba uugia mindiŋgoŋ goo kana meleuro giinoŋ mono iwaa gematanoŋ namonoŋ emu kemeba.’  
\v 28 Qaa kaeŋ ejato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Embanoŋga meraurugia kuuya megiti, iyoŋoo batugianoŋ Jonoŋ mono kuuya uŋuuguŋ qabuŋayawo nanja. Nanjato, Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keuma Anutuwaa qabuŋaya mokolooŋkejuti, iyoŋoo batugianoŋ kamaaŋqeqeta konoga iinoŋ mono Jon uuguja.   
\p
\v 29 \x * \xo 7.29 \xt Mat 21.32; Luuk 3.12\x*“Ejemba kanageso kuuya ano yoŋoo batugianoŋ takis meme yoŋonoŋ kaaŋgadeeŋ Jombaa Buŋa qaaya mogi oomulu meŋ oŋonotiwaajoŋ Jiisaswaa Buŋa qaaya moma jeŋ qeleema jegi, “Ahaa! Anutuwaa kana dindiŋa jeŋ asarija.” Kaeŋ jeŋ uugia meleeŋgi.  
\v 30 Kaeŋ meleeŋgito, Jonoŋ Farisii ano Kana qaawaa boi oomulu mende meŋ oŋonotiwaajoŋ yoŋonoŋ Anutuwaa areŋa mende teŋ koma Buŋaya gema qeŋ silemale aŋgi.   
\p
\v 31 “Ejemba kete namonoŋ laligojuti, ii mono naamombo so ama oŋombenaga? Yoŋoo siligia ii nomaeŋ?  
\v 32 Yoŋonoŋ naamade kaaŋa kolooju. Yoŋonoŋ maaket sombenoŋ rama qaa jomo meŋ tondu qama kokaeŋ jeŋkeju, ‘Nono awelo uuniŋ oŋo rii gbawe mende orogi. Nono jiŋgeŋ qaniŋ oŋo mende toroqeŋ saagi.’  
\v 33 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Jon Oomulu ejanoŋ kaŋ nene siŋgiŋ laligoŋ wain apu mende nero oŋo iwaajoŋ jeŋkeju, ‘Ome moŋnoŋ uutanoŋ kemerota laligoja.’   
\p
\v 34 “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaŋ nene neŋ korisoro aŋgi oŋonoŋ jeŋkeju, ‘Mobu, iinoŋ baonoŋ newageeŋ nene qozozoŋgoŋ neŋ wain apu mamaga neŋ takis eja tiliqiligiawo ano kileŋa meme yoŋoo alagiaga laligoja.’  
\v 35 Korebore Anutuwaa momakooto koma gbiliŋkejuti, iyoŋoo nanamemeŋgiaa hoŋanoŋ mono momakooto-gianoŋ sokonji, ii qendeemakeja.” Kiaŋ.   
\s1 Siŋgisoŋgo embanoŋ Jiisaswaa kania kele moriro.  
\p
\v 36 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) eja yoŋoonoŋga moŋnoŋ Jiisas ii iyaŋaa mirianoŋ kaŋ nene newaatiwaa koma hororo. Koma hororo kema mirianoŋ uma nene duŋnoŋ raro.  
\v 37 \x * \xo 7.37 \xt Mat 26.7; Maak 14.3; Jon 12.3\x*Taoŋ kanoŋ siŋgisoŋgo emba moŋ laligoro. Iinoŋ Jiisas Farisii ejawaa mirinoŋ uma rama nene neroti, iikawaa bujuya moma kele uŋkoowayawo maaro jamo kaaro moŋ saa qeroti, ii meŋ uma karo. Kaaro ii lalu laŋgoŋawo qata alabasta iikanoŋ memetaga.   
\p
\v 38 Uma kaŋ Jiisaswaa kanianoŋ kemeŋ rama kanaiŋ saaro jauŋanoŋ riima kemeŋ kanianoŋ moriro. Moriro waŋ juyanoŋ kereŋ, selemooto meŋ kotoro toboriro kania buutanoŋ kitoŋ neŋ kele uŋkoowayawonoŋ moriro.  
\v 39 Moriroto, Farisii ejanoŋ Jiisas koma hororoti, iinoŋ ii iima uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoro, “Emba koi siŋgisoŋgoyawoga. Eja koi kanoŋ gejatootoo ejaga laligonagati eeŋ, iinoŋ mono emba kanianoŋ oosirijiwaa kania moma kotonaga.”   
\p
\v 40 Jiisasnoŋ ii moma kotoŋ kokaeŋ meleema jero, “Saimon, niinoŋ qaa moŋ jemambaajoŋ mojeŋ.” Jero ijoro, “Boi, saanoŋ jena momaŋa.”   
\p
\v 41 Ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Ejemba woinoŋ benknoŋ kema kiti ambowaa moneŋ galeŋaa qisiri. Moŋnoŋ weeŋ 500:waa tawaya (Kina 5,000), moŋnoŋ weeŋ 50:waa tawaya (Kina 500) kawaa so kiti ambotiwaa qisiri. Qisiri iikawaa so orono.  
\v 42 Oroma kanageŋ kitigara kumbao jero moneŋgara qaono amamaari. Amamaari benk galeŋanoŋ kitigara qetegoŋ kotoŋ mesaoŋ orono. Mesaoŋ orono iyoroonoŋga moronoŋ ii uutanoŋ mamaga jopagoŋ muŋkeja?”   
\p
\v 43 Kaeŋ qisiro Saimonoŋ kokaeŋ meleeno, “Noo momonoŋ kiti somata kotoŋ mesaoŋ muroti, iinoŋ.” Kaeŋ meleeno jero, “Gii qaa tororo gosiŋ jejaŋ.”   
\p
\v 44 Kaeŋ jeŋ embawaanoŋ eleema kokaeŋ ijoro, “Emba koi iiba. Niinoŋ miriganoŋ koube giinoŋ kanana soŋgbamambaajoŋ apu moŋ mende nonjanto, emba koi kanoŋ mono kanana jauŋanoŋ moriŋ waŋ juyanoŋ selemooto meŋ kotoro toborija.  
\v 45 Giinoŋ buuna mende kitoŋ nejanto, emba koi kanoŋ mono mirinoŋ koube iikanondeeŋ kaparaŋ koma kanana kitoŋ neŋ laligoja.  
\v 46 Giinoŋ waŋna kele mende morijanto, emba koi kanoŋ mono kele uŋkoowayawonoŋ kanananoŋ nomorija.  
\v 47 Kawaajoŋ niinoŋ kokaeŋ jewe moba: Anutunoŋ emba kokawaa siŋgisoŋgoya mamaga ii mesaoŋ soŋgbano kawaajoŋ uutanoŋ nii mamaga jopagoŋ nonja. Moŋnoŋ siŋgisoŋgo melaada moŋ ano Anutunoŋ siŋgisoŋgoya melaada mesaoro iinoŋ uutanoŋ boroŋa moŋ iigadeeŋ jopagoŋ nomakeja.”   
\p
\v 48 Kaeŋ jeŋ emba ii kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ goo siŋgisoŋgoga soŋgbama mesaojeŋ.”   
\p
\v 49 Kaeŋ jero eja motooŋ nene neŋ ragiti, iyoŋonoŋ kanaiŋ iyaŋgiodeeŋ kokaeŋ jegi, “Siŋgisoŋgo soŋgbama mesaoji, iinoŋ mono moro ejaga koloomambaa moja?”   
\p
\v 50 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ embawaajoŋ jero, “Momalaariganoŋ mono hamo qeŋ gonja. Saanoŋ luaenoŋ kemba.” Kiaŋ.   
\c 8  
\s1 Emba tosianoŋ Jiisas naŋgoŋ keŋgi.  
\p
\v 1 Kawaa gematanoŋ Jiisasnoŋ liligoŋ taoŋa taoŋa ano gomaŋa gomaŋa kanoŋ kema Anutuwaa bentotombaa kania jeŋ asariŋ Oligaa Buŋa qaanoŋ ejemba uugia kuuŋ laligoro. Gowokouruta 12 yoŋonoŋ iwo motooŋ keŋgi.  
\v 2 \x * \xo 8.2 \xt Mat 27.55-56; Maak 15.40-41; Luuk 23.49\x*Kaaŋagadeeŋ emba tosianoŋ iwo keŋgi. Emba ii wala ji iŋiro omenoŋ kokojinjiŋ meŋ oŋono laligogi Jiisasnoŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋono. Emba ii kokaeŋ: Magdalaga emba moŋ qata Maria qagi. Jiisasnoŋ iwaa uutanoŋga ome 7 oŋotaaro kouma keŋgi.  
\v 3 Emba moŋ qata Joana. Iwaa loya qata Kuza iinoŋ kiŋ Herodwaa jiŋkaroŋ miri kanoŋ gawmambaa moneŋ galeŋaga laligoro. Emba moŋ qata Susana. Yoŋonoŋ ano emba tosaaŋa mamaga yoŋonoŋ iyaŋgiaa moneŋ esuhinagianoŋ Jiisas ano gowokouruta kananoŋ galeŋ koma naŋgoŋ oŋoŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Qosomakororoo ejawaa sareqaa  
\r Mat 13.1-9; Maak 4.1-9  
\p
\v 4 Ejembanoŋ taoŋ so kanoŋa horoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ tuuŋlelembenoŋ ajoroogi Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero:   
\p
\v 5 “Eja moŋnoŋ nene kota qosoma kororoomambaajoŋ keno. Kema qosono kota tosianoŋ kana goraayanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koŋgi ejembanoŋ riiŋ rikotaagi kanakeewaŋaa (waraweŋ) kooŋa kooŋa kouma ii nedaborogi.  
\v 6 Kota tosianoŋ jamo kowonjinoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koma kanoŋ namo apuyawo mende mokolooŋ kuragagia kouma sooliŋ gororoŋgogi.   
\p
\v 7 “Kota tosianoŋ komuntiri waayawonoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koŋgi iikanoŋ ororoŋ kouma uŋuuguŋ qeŋ turuŋ bibiloko meŋ oŋoŋgi.  
\v 8 Kota tosianoŋ namo awaanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koma juma waama hoŋgia awaa kolooŋ handewaa so kolooŋ seigi.”  
\p Qaa ii jedaboroŋ qa somata kokaeŋ qaro, “Moŋnoŋ uugejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono sareqaa koi geja ama moma kotowa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ nomaembaajoŋ sareqaawaa kania jero.  
\r Mat 13.10-17; Maak 4.10-12  
\p
\v 9 Kaeŋ jero gowokourutanoŋ sareqaa kokawaa kaniaajoŋ Jiisas qisiŋ mugi.  
\v 10 \x * \xo 8.10 \xt Ais 6.9-10\x*Qisiŋ mugi jero, “Anutuwaa bentotoŋanoŋ keuma laligowoŋatiwaa qaa aasaŋgoya ii oŋo asuganoŋ iŋijowe moma kotojuto, tosaaŋa yoŋoojoŋ ii sareqaanoŋ jewe momakeju. Kaeŋ moma iyaŋgiaa jaagianoŋ iwoi iimago kania kileŋ mende iima kotowuya. Iyaŋgiaa gejagianoŋ qaa tororo momago kania kileŋ mende moma asariwuya.”   
\s1 Jiisasnoŋ sareqaawaa kania jero.  
\r Mat 13.18-23; Maak 4.13-20  
\p
\v 11 “Sareqaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Kota qosoma kororooji, ii Anutuwaanoŋ Buŋa qaa.  
\v 12 Nene kota kana goraayanoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kokaeŋ: Ejemba tosianoŋ Buŋa qaa mojuto, ii mogi Kileŋaa Toyanoŋ kaŋ uugia meleema Siwewaa buŋa koloowubotiwaajoŋ qaa kota ii uugianoŋga qetegoŋ uŋuamakeja.  
\v 13 Nene kota qosono jamo kowonjinoŋ kemeŋ koŋgiti, ii ejemba sareya moŋ. Yoŋonoŋ Buŋa qaa moma ii uuqeeaŋgo qaganoŋ moma aŋgoŋ komakejuto, uugianoŋ kemeŋ tiigia mende megitiwaajoŋ kambaŋ torodaamo-ŋadeeŋ moma laariŋ laligogi aŋgobatowaa kambaŋanoŋ mono tama uŋuwaa.   
\p
\v 14 “Nene kota qosono kumuntiri waayawonoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kokaeŋ: Yoŋonoŋ Buŋa qaa mogi uugianoŋ kemeŋkejato, balonoŋ laaligowaa majakakaya ano moneŋ hina memewaa uugereya kolooŋ bimooŋ oŋomakeja. Qabuŋagiawo koloowombaajoŋ koposoŋgogi siiŋ kombombaŋa bologa tosianoŋ kaaŋagadeeŋ uugianoŋ duŋguŋ Buŋa qaa bibiloko meŋ muŋkeju. Kaeŋ kolooro hoŋgia qaa auta (gipeya) koloowuya.  
\v 15 Kaento, nene kota namo awaanoŋ kemeŋ koŋgiti, ii ejemba koi kaaŋa: Yoŋonoŋ Buŋa qaa geja ama mogi uugia awaa gbiŋgbaoŋa qaa iikanoŋ kemero soowabotiwaajoŋ mokosiŋgoŋ kaparaŋ koma galeŋ koŋgi hoŋgia awaa awaa mokolooŋkeju.” Kiaŋ.   
\s1 Iwoi aasaŋgoya kuuya ii asuganoŋ koloowaa.  
\r Maak 4.21-25  
\p
\v 16 \x * \xo 8.16 \xt Mat 5.15; Luuk 11.33\x*“Moŋnoŋ lambe me kiwa ootiriŋ monjonoŋ mende koma turuwaa me duŋ baatanoŋ mende ambaa. Ii qaagoto, ii iikawaa duŋ qaganoŋ ano rabaa. Rama asariro tosianoŋ miri uutanoŋ ubombaajoŋ mojuti, yoŋonoŋ iikawaa asasaga iima saanoŋ ubuya.   
\p
\v 17 \x * \xo 8.17 \xt Mat 10.26; Luuk 12.2\x*“Kaaŋiadeeŋ uunananoŋ iwoi moŋ mesaŋgoniŋ aasaŋgoyanoŋ eji, ii mono asuganoŋ koloowaa. Iwoi moŋ koma turuniŋ eji, ii mono luluuŋgi asuganoŋ ewaa.   
\p
\v 18 \x * \xo 8.18 \xt Mat 25.29; Luuk 19.26\x*“Kawaajoŋ Anutuwaa qaa mojuti, ii mono uu wombogianoŋ ama romoŋgoŋ koma gbiliŋ laligowu. Moŋnoŋ momakootoyawo laligoji, Anutunoŋ mono ii toroqeŋ muro somariiwaato, moŋnoŋ momakootoya qaa laligojato, ‘Kawo laligojeŋ,’ jeji, Anutunoŋ mono momoya melaa ii kaaŋagadeeŋ qetegoŋ wambaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa nemuŋkouruta.  
\r Mat 12.46-50; Maak 3.31-35  
\p
\v 19 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ laligoro nemuŋ kourutanoŋ ii iibombaajoŋ kagito, ejemba tuuŋ somatanoŋ ologoŋ eligogitiwaajoŋ kosianoŋ kembombaajoŋ amamaagi.  
\v 20 Amamaaŋ naŋgi moŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Goo nemuŋkoaŋga mono seleeŋgeŋ nama gii giibombaajoŋ moju.”   
\p
\v 21 Ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema iŋijoro, “Ejemba koi Anutuwaa Buŋa qaa moma teŋ koma koma gbiliŋkejuti, iyoŋonoŋ mono noo nemuna ano kouruna kolooju.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jero raidimboŋ goroŋ qero.  
\r Mat 8.23-27; Maak 4.35-41  
\p
\v 22 Weeŋ moŋnoŋ Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Mono mesaoŋ apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keuboŋa.” Kaeŋ jero waŋgonoŋ motooŋ uma apu aŋgoŋ qaganoŋ keŋgi.  
\v 23 Kema opo sel mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro keŋgi Jiisasnoŋ gaoŋ ero. Ero haamo raidimboŋ apu aŋgonoŋ giliŋ siri qindiiro waŋgo uutanoŋ kemero. Kemeŋ saa qemambaajoŋ ano tiwilaawombaajoŋ aŋgi.   
\p
\v 24 Tiwilaawombaajoŋ ama gowokourutanoŋ kema mindiiŋ ijogi, “Poŋ Somatanana, mono nono aŋgonoŋ tiwilaawombaajoŋ anjoŋ.” Kaeŋ ijogi uuta tooro musu ano apu aŋgombaa siria kokaeŋ jeŋ kotoŋ orono esuŋgaranoŋ kamaaro goroŋ qeŋ ero.   
\p
\v 25 Kaeŋ kolooro iŋijoro, “Oŋoo momalaarigia ii dakanoŋ?” Kaeŋ iŋijoroto, yoŋonoŋ awawaliŋ qarasombugia moma jegi, “Yei! Eja koi naa ejaga laligoja? Iinoŋ musu ano kowe siri jeŋ kotoŋ orono jeta teŋ konjao.” Kiaŋ.   
\s1 Omenoŋ bao uugianoŋ kemegi ejanoŋ qeaŋgoro.  
\r Mat 8.28-34; Maak 5.1-20  
\p
\v 26 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo toroqeŋ opo sel mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema apu aŋgoŋ kotoŋ Galili prowins leegeŋ Gerasa gomanoŋ keugi.  
\v 27 Iikanoŋ keuma sakasinoŋ uro eja omeyawo moŋ taonoŋga kaŋ Jiisas mokolooro. Eja ii qasirinoŋ laligoŋ qamowaa jamo kobaa osoŋ uroroogi egiti, iikanoŋ eŋ laligoro. Kambaŋ koriga opo maleku mende mouma miri mombaa uutanoŋ mende eŋ laligoro.   
\p
\v 28-29 Omenoŋ kambaŋ koriga horoŋ ureeŋ muro eja mamaganoŋ boria bota qeŋ kania gbadonoŋ (tapenoŋ) somoŋgoŋ galeŋ koma laligogito, tapeya ii hororo riiqiiro omenoŋ kuuro baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema laŋ laligoro. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ omeya ii kokaeŋ jeŋ kotoŋ mumambaajoŋ ano, “Ome bologa, gii mono kouma eja koi mesaoŋ kemba.” Kaeŋ jemambaajoŋ ano Jiisas iima silama namonoŋ kosianoŋ kemeŋ qa gigilaaŋ kokaeŋ qaro, “Ae Jiisas, gii Anutu uutaa meria koloojaŋ. Gii mono nomaeŋ ama nomambaajoŋ koi kajaŋ? Niinoŋ welema gonjeŋ: Gii siimbobolo geriawo mende ama nomba.”   
\p
\v 30 Kaeŋ qaro kokaeŋ qisiro, “Gii qaga moro?” Omejiilaŋ mamaga uutanoŋ kemeŋ laligogitiwaajoŋ “Qanana Liijon jejoŋ,” jegi. Ii ananaa qaanoŋ Kere tuuŋ somata.  
\v 31 Kaeŋ jeŋ Jiisas kokaeŋ welema mugi, “Gii nonotaaŋ ome roŋ dusiita qaa iikanoŋ kemebombaajoŋ mende jeŋ kotoŋ nonomba.”   
\p
\v 32 Kosogianoŋ maroŋa kanoŋ bao tuuŋ somata moŋ gbojoja uutanoŋ kuluuma laligogi. Kawaajoŋ ome yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ welema mugi, “Gii saanoŋ jena nono bao yoŋoo uugianoŋ kemeboŋa.” Welema mugi “Mono kema kemebu,” jeŋ kotoŋ oŋono.  
\v 33 Jeŋ kotoŋ oŋono eja uutanoŋga kouma kema bao uugianoŋ kemegi. Kemegi bao tuuŋ yoŋonoŋ luguŋ newonewonoŋ kema jororoŋgoŋ apu aŋgonoŋ kemeŋ nemotoŋ komugi.   
\p
\v 34 Iikaeŋ kolooro bao galeŋ yoŋonoŋ ii iima taoŋ ano gomaŋ boleboole kanoŋ kok koma unjurama kema buju qaa ii jegi.  
\v 35 Jegi moma ejemba jaasooŋgo yoŋonoŋ iwoi kolooroti, ii iibombaajoŋ kagi. Kaŋ Jiisaswaanoŋ kouma eja uutanoŋga omenoŋ kougiti, iinoŋ Jiisaswaa kanianoŋ raro mokoloogi. Opo selekopaaya tororo somoŋgoŋ uuta tooro roromoŋgoya kuuya asugiro iima awawaligi.  
\v 36 Eja omeyawo iinoŋ nomaeŋ qeaŋgoroti, ii iigitinoŋ iŋijogi.   
\p
\v 37 Iŋijogi moma mamaganoŋ awawaliŋ qarasombugia mogi. Kawaajoŋ Gerasa gomambaa ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ Jiisasnoŋ oŋomesaowaatiwaajoŋ welema mugi. Welema mugi eleema kemambaajoŋ waŋgonoŋ umambaa ano.  
\v 38 Umambaa ano eja uutanoŋga ome kougiti, iinoŋ kaŋ Jiisaswo motooŋ kema laligomambaajoŋ qisiro. Kaeŋ qisiroto, Jiisasnoŋ qotogoŋ wasiŋ muŋ kokaeŋ ijoro,   
\p
\v 39 “Gii mono eleema miriganoŋ kema Anutunoŋ aŋgoleto somasomata meŋ gonoti, iikawaa sunduya jena mobu.” Kaeŋ ijoro kema Jiisasnoŋ aŋgoleto somasomata meŋ muroti, iikawaa qaaya ii taoŋ uutanoŋ liligoŋ gomaŋ so jeŋ seiro. Kiaŋ.   
\s1 Jairusnoŋ borataajoŋ Jiisas qama kooliro.  
\r Mat 9.18-26; Maak 5.21-43  
\p
\v 40 Ejemba kuuya Jiisaswaajoŋ mamboŋgi eleema karo tuuŋa tuuŋa koma aisooŋ horoŋ mugi.  
\v 41 Qamakooli miriwaa qaa galeŋ moŋ qata Jairus iinoŋ kaŋ Jiisaswaa batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma mirianoŋ kawaatiwaajoŋ qama kooliŋ muro.  
\v 42 Merauruta qaato, borata guaŋ motooŋgo gbania 12:waa so laligoŋ komumambaajoŋ ano. Jiisas koma horoŋ mugi keno ejembanoŋ leelee ologoŋ utama mugi. Kiaŋ.   
\s1 Emba jiawonoŋ Jiisaswaa malekuya oosiriro.  
\p
\v 43 Utama muŋ keŋgi kanoŋ batugianoŋ emba moŋ laligoro. Iinoŋ koiŋsa gbani 12 kawaa so iima ji kiro laligoro. Iinoŋ selegaleŋ yoŋoo tawagia moneŋ hinaya kuuya giliŋ laligoro selegaleŋ kuuyanoŋ meŋ qeaŋgowombaajoŋ amamaagi.  
\v 44 Emba kanoŋ Jiisaswaa gematanoŋ kema malekuyaa kiti susuya oosiriro iikanondeeŋ saya juguro.   
\p
\v 45 Jiisasnoŋ qisiŋ jero, “Moronoŋ noosirija?” Kaeŋ jeroto, ejemba kuuyanoŋ ii qakooŋgi Piitonoŋ ijoro, “Somatana, ejemba tuuŋnoŋ ologoŋ utama aoŋ kaŋ goosiriju.”   
\p
\v 46 Ijoro Jiisasnoŋ jero, “Qaago, moŋnoŋ noosiriro esuŋna moŋ keno mojeŋ.”  
\v 47 Kaeŋ jero embanoŋ “Kaniana mokolooja,” jeŋ jeneŋa ororo kaŋ Jiisaswaa batanoŋ simiŋ kuma jiaa kania ano oosiriŋ iikanondeeŋ qeaŋgoroti, iikawaa kania asuganoŋ jero ejemba tuuŋ kuuyanoŋ mogi.  
\v 48 Mogi Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Borana, momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Saanoŋ uubonjonoŋ kemba.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Jairuswaa borata meŋ gbiliro.  
\p
\v 49 Qaa kaeŋ ijoŋ nano qamakooli miriwaa qaa galeŋaa mirinoŋga moŋnoŋ weleŋ kaŋ Jairus ijoro, “Boraganoŋ komuja! Kawaajoŋ mono boiwaa qaganoŋ lombo toroqeŋ mende amba.”   
\p
\v 50 Ijoroto, Jiisasnoŋ qaa ii moma qamakooli miriwaa qaa galeŋ kokaeŋ ijoro, “Toroko mende moba. Mono uumotooŋ ama nii moma laariŋ nona boraganoŋ qeaŋgowaa.”   
\p
\v 51 Kaeŋ ijoŋ iwaa mirinoŋ kema ejemba tosaaŋa oŋomesaoŋ Piito, Jon, Jeims ano borawaa nemuŋmaŋa iigadeeŋ uŋuano iyaŋgiodeeŋ miri uutanoŋ ugi.  
\v 52 Ugi ejemba kuuyanoŋ jiŋgeŋ qama saama amburereŋ megito, Jiisasnoŋ jero, “Iinoŋ mende komujato, gaoŋga eja. Kawaajoŋ mono saa mesaowu.”   
\p
\v 53 Kaeŋ jero jonoŋsisi kaaŋa kolooro “Mono komuja!” qaa ii moma jomoma mugi.  
\v 54 Jomoma mugito, bora ii borianoŋ meŋ qama ijoro, “Borana, mono waaba.”  
\v 55 Kaeŋ ijoro kokoosuyanoŋ eleeno iikanondeeŋ waama nano. Nano nene mugi newaatiwaajoŋ jero.  
\v 56 Nemuŋmaŋanoŋ ii iima waliŋgorito, Jiisasnoŋ iwoi kolooroti, iikawaa bujuya moŋ jegi mobubotiwaajoŋ soŋgo ama oŋono. Kiaŋ.   
\c 9  
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 wasiŋ oŋono.  
\r Mat 10.5-15; Maak 6.7-13  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 ii oŋoono ajoroogi omejiilaŋ kuuya konjoma oŋombutiwaajoŋ ama ji wiji meŋ qeaŋgowutiwaajoŋ ku-usuŋa esuŋmumuyawo oŋono.  
\v 2 Ku-usuŋ oŋoma kokaeŋ jeŋ wasiŋ oŋono, “Oŋo mono kema Anutuwaa bentotombaa kania ejemba jeŋ asariŋ oŋoma ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligowu.”  
\v 3 \x * \xo 9.3 \xt Luuk 10.4-11; Apo 13.51\x*Wasiŋ oŋoma iŋijoro, “Oŋo kana kembutiwaajoŋ iwoi moŋ mende meŋ kembu, taa gbaru mende, geso mende, kana samoŋ mende ano soojaakota mende. Maleku samoŋa mendeto, motooŋgo mewu.   
\p
\v 4 “Kema mirinoŋ daeŋ daeŋ keubuti, mono iikanondeeŋ laligoŋ gawoŋ meŋ taoŋ ii mesaoŋ kana kembu.  
\v 5 Kema laligoŋ miri moŋnoŋ keugi mende koma horoŋ oŋoma qaagia mende mogi telambelaŋgia mono kokaeŋ jeŋ qendeema oŋombu, ‘Nono oŋoo balonoŋ kaniŋ sububuŋ kana tambonananoŋ mokotaaji, ii mono qesaaniŋ oŋoaŋgiaanoŋ eleema kemebaa.’ Kaeŋ jegi kaniagia solaŋa moma kotogi saanoŋ taoŋ ii mesaoŋ toroqeŋ kembu.”   
\p
\v 6 Kaeŋ iŋijoro mesaoŋ kema gomaŋa gomaŋa liligoŋ miri so Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Herodnoŋ Jiisaswaajoŋ sisau ano.  
\r Mat 14.1-12; Maak 6.14-29  
\p
\v 7 \x * \xo 9.7 \xt Mat 16.14; Maak 8.28; Luuk 9.19\x*Iwoi kuuya kolooroti, iikawaa qabuŋayanoŋ seiŋ baloŋ bakayaa (Galili prowinswaa) kiŋ Herodwaa gejianoŋ kemero moro. Ejemba tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Jon Oomulu ejanoŋ mono koomunoŋga waama laligoja.” Kawaajoŋ kiŋnoŋ qaawaa moŋgama sisau ano.  
\v 8 Anoto, tosianoŋ jegi, “Elaijanoŋ mombo asugiŋ laligoja.” Tosianoŋ toroqeŋ jegi, “Gejatootoo eja walaga yoŋoonoŋga moŋnoŋ mono gbiliŋ waama laligoja.”  
\v 9 Kaeŋ jegito, kiŋ Herodnoŋ kokaeŋ jero, “Jon Oomulu eja ii niinoŋ jewe aroya kotogito, mombaa qaaya kaeŋ jegi mojeŋi, ii mono moronoŋ?” Kaeŋ jeŋ Jiisas iimambaajoŋ kaparaŋ koma jejeromoŋromoŋ ano. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja 5,000 nene uŋuagiro.  
\r Mat 14.13-21; Maak 6.30-44; Jon 6.1-14  
\p
\v 10 Wasiwasi eja aposol yoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ eleema iwoi ama megiti, iikawaa sunduya kuuya ijogi. Ijogi uŋuama ejemba qenjaaro sombeŋgia mesaoŋ taoŋ qata Betsaida kawaa kosianoŋ iyaŋgia siri gbameŋanoŋ laligowombaajoŋ keŋgi.  
\v 11 Keŋgito, ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii moma Jiisas gematanoŋ otaaŋ keŋgi. Kema Jiisas-waanoŋ kagi koma horoŋ oŋoma Anutu bentotombaa kania jeŋ asariŋ ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋono.   
\p
\v 12 Kaeŋ ama laligoro weeŋ jaaya tegoŋ kememambaajoŋ ano. Kaeŋ kolooro gowoko 12 yoŋonoŋ kaŋ Jiisas kokaeŋ ijogi, “Nono baloŋ gbameŋa koi kanoŋ laligojoŋiwaajoŋ gii saanoŋ ejemba tuuŋ koi wasiŋ oŋona gomaŋ miri kosere kosere rama kenjuti, iikanoŋ kema eemiri ano nembanene mokoloowu.”   
\p
\v 13 Kaeŋ ijogito, kokaeŋ iŋijoro, “Oŋonoŋ mono oŋoaŋgio ii nene uŋuagiwu.” Kaeŋ iŋijoro meleeŋgi, “Nono bered 5 ano sora woi iikayadeeŋ meŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ nomaeŋ ambonaga? Nono saanoŋ kema ejemba tuuŋ koi kuuya yoŋoojoŋ nene sewaŋa mewonaga me?  
\v 14 (Yoŋonoŋ eja 5,000:baa so laligoju.)” Kaeŋ meleeŋgi gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Oŋonoŋ mono ejemba iŋijoŋ mendeema oŋoŋgi tuuŋ so 50:waa so nene newombaajoŋ ajorooŋ kamaaŋ rabu.”   
\p
\v 15 Iŋijoro iikaeŋ ama mendeema oŋoŋgi ejemba kuuyanoŋ kamaaŋ tuuŋa tuuŋa rama keŋgi.  
\v 16 Rama keŋgi bered 5 ano sora woi ii meŋ Siwenoŋ uuro uro kotuegoro. Kotuegoŋ bered motoŋ gowokouruta oŋono ejemba tuuŋ so mendeema batugianoŋ aŋgi.  
\v 17 Batugianoŋ aŋgi korebore neŋ neŋ timbiriŋgogi. Nene kitia reemoŋa mesaogiti, ii gowoko yoŋonoŋ meŋ kululuugi konde 12 kanoŋ kemeŋ saa qero. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisaswaa kania jokolooro.  
\r Mat 16.13-20; Maak 8.27-30  
\p
\v 18 Kambaŋ moŋnoŋ Jiisasnoŋ iyaŋodeeŋ gomaŋ moŋgeŋ qama kooliro gowokourutanoŋ iwo laligogi qisiŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Ejembanoŋ noojoŋ nomaeŋ jeŋkeju? Nii moroga koloojeŋ?”   
\p
\v 19 \x * \xo 9.19 \xt Mat 14.1-2; Maak 6.14-15; Luuk 9.7-8\x*Iŋijoro meleema kokaeŋ jegi, “Tosianoŋ ‘Gii Jon Oomulu ejaga koloojaŋ,’ jeŋkejuto, tosianoŋ ‘Gii Elaija koloojaŋ,’ jeŋkeju ano tosianoŋ toroqeŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Gii gejatootoo eja walaga yoŋoonoŋga moŋnoŋ koomunoŋga waama laligojaŋ.’”   
\p
\v 20 \x * \xo 9.20 \xt Jon 6.68-69\x*Kaeŋ jegi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Ano oŋoaŋgio noojoŋ nomaeŋ jeju? Nii moroga koloojeŋ?” Qisiŋ oŋono Piitonoŋ meleema ijoro, “Gii Anutuwaanoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloojaŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ komumambaa qaaya jero.  
\r Mat 16.20-28; Maak 8.30–9.1  
\p
\v 21 Kaeŋ qisiŋ oŋono kania asuganoŋ jegi moŋnoŋ mobutiwaajoŋ soŋgo kotakota ama oŋono.  
\v 22 Jiisasnoŋ jero, “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono siimbobolo mamaga mobaa. Kantriwaa jotamemeya, jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ mono gema qeŋ qegi komuwaa. Komuŋ weeŋ karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa.” Kiaŋ.   
\s1 Kraist otaawombaa sewaŋa.  
\p
\v 23 \x * \xo 9.23 \xt Mat 10.38; Luuk 14.27\x*Jiisasnoŋ ejemba kuuya ii qaa kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ noo gemananoŋ notaaŋ kamambaajoŋ moji, iinoŋ mono iyaŋaa uuseliaa siiŋ kombombaŋa bologa gema qero ‘Buŋa gbilia meŋ kaja,’ jeŋ sisia megi siimbobolo ii bisimakeba. Ii maripoonoŋ komuwaatiwaa so mokosiŋgoŋ nii notaaŋ kawa.   
\p
\v 24 \x * \xo 9.24 \xt Mat 10.39; Luuk 17.33; Jon 12.25\x*“Moŋnoŋ laaligoya iyaŋaajoŋ aŋgoŋ koma iyaŋaa jaajaa laligoji, iinoŋ mono laaligoya hoŋa somoŋgoro soowaa. Soowaato, moŋnoŋ balombaa laaligoya noojoŋ ama qeleema togoŋ nombaati, iinoŋ mono laaligo hoŋaa kania mokolooŋ kotiiŋ laligowaa.   
\p
\v 25 “Moŋnoŋ baloŋa baloŋa iyoŋoo ilawoilaya kuuya koma hororo buŋaya kendabororo uutaa laaligoya meŋ sooŋ silemale laligoŋ komuro Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoro gere sianoŋ kemeŋ uŋayanoŋ tiwilaaro mende sokombaa. Esuhinaya iikanoŋ mono uukoisoro mende ama mubaa. Qaago totooŋ!   
\p
\v 26 “Moŋnoŋ noo qana ano Buŋa qaana meŋ kamaaŋ anji, ii Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaaŋagadeeŋ iima tiiwaa. Iinoŋ kanageŋ Siwe gajoba toroya yoŋowo koi kamaagi iyoŋoonoŋ, aŋaa ano Maŋaa asamararaŋgia iima aaruwuya. Kambaŋ iikanoŋ eja me emba kaaŋa mono iima tiiŋ mubaa.  
\v 27 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Koi nanjuti, oŋoo batugianoŋga tosianoŋ Anutuwaa bentotoŋaa hoŋanoŋ koloowaati, ii iima kotowuya. Jaawo laligoŋ koomuwaa siimboboloya mende mogi asugiro ii iibuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa selianoŋ letono.  
\r Mat 17.1-8; Maak 9.2-13  
\p
\v 28 \x * \xo 9.28 \xt 2 Piito 1.17-18\x*Qaa ii iŋijoro weeŋ 8:waa so tegoro Jiisasnoŋ Piito, Jon ano Jeims uŋuama baaŋanoŋ uma Anutu qama kooliro.  
\v 29 Qama kooliro iikanoŋ jaasewaŋaa kaitanianoŋ letoma qaita moŋ kolooro. Malekuyanoŋ tualalakota kolooŋ kokobilibiliawo asariro.  
\v 30 Iikanondeeŋ iigi eja woinoŋ asugiŋ Jiisaswo qaa qaa amigi. Ii Mooses ano Elaija.  
\v 31 Asamararaŋ uutanoŋ asugiŋ Jiisaswo qaa kokaeŋ amiŋ mogi, “Anutunoŋ Jiisas siimbobolo moma komuwaati-waajoŋ wasiro kamaaŋ uulaŋawo Jerusalem sitinoŋ keno areŋ iikanoŋ hoŋawo koloodaborowaa.”   
\p
\v 32 Kaeŋ amiŋ mogito, Piitonoŋ alawoita yorowo jaagianoŋ bimooro gaoŋ egi. Egito, gaonoŋga uugia tooro jaagia uuŋ Jiisaswaa asamararaŋa ano eja woi iwo naniti, ii iŋiigi.  
\v 33 Iŋiigi nama Jiisas mesaowotiwaajoŋ ani Piitonoŋ Jiisas ijoro, “Somatanana, nononoŋ koi kanoŋ keraqeeaŋgo mojoŋ. Kawaajoŋ nononoŋ saanoŋ kuuŋ karooŋ mewoŋa: Goojoŋ moŋ, Mooseswaajoŋ moŋ ano Elaijawaajoŋ moŋ.” Piitonoŋ kaeŋ ijoroto, iyaŋaa qaayaa kania ii mende moma kotoro.   
\p
\v 34 Kaeŋ jeŋ nano kokolo moŋnoŋ kamaaŋ aoŋanoŋ esuuŋ oŋono koosu uutanoŋ laligoŋ awawaliŋ jeneŋgia ororo.  
\v 35 \x * \xo 9.35 \xt Ais 42.1; Mat 3.17; 12.18; Maak 1.11; Luuk 3.22\x*Jeneŋgia ororo naŋgi koosu uutanoŋga qa aro moŋ kokaeŋ kamaaro mogi, “Eja koi ii neenaa meranaga. Ii ejemba hamo qeŋ oŋomambaajoŋ meweeŋgoŋ mube. Mono iwaa qaaya moma laligowu.”   
\p
\v 36 Qa aro iikanoŋ kamaaro moma gowoko yoŋonoŋ iikanondeeŋ uuŋ Jiisasnondeeŋ nano iigi. Baaŋanoŋ iwoi iigiti, iikawaa bujuya ii kambaŋ iikanoŋ mende jeŋ qaagia bogoro laligogi moŋnoŋ moŋ mende moro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ome otaaro meranoŋ qeaŋgoro.  
\r Mat 17.14-21; Maak 9.14-29  
\p
\v 37 Eŋ waagi Jiisasnoŋ gowokouruta karooŋ yoŋowo baaŋanoŋga kamaaŋ roganoŋ ejemba tuuŋlelembe iŋiigi.  
\v 38 Iŋiigi ejemba tuuŋnoŋga eja moŋnoŋ qama kokaeŋ ijoro, “Boi, noo merana guaŋga koloojiwaajoŋ mono kaŋ ii iiba. Kawaajoŋ qama kooliŋ gonjeŋ.  
\v 39 Moba, ome moŋnoŋ ii menduŋgoro iikanondeeŋ qa gigilaaro utugoŋ muro wolaza hororo buutanoŋga kokopa kamaaŋkeja. Ome iikanoŋ horoŋ ureeŋ muŋ kambaŋ mamaga mende mesaoŋkeja.  
\v 40 Kaeŋ kolooro goo gowokouruga ome ii otaawutiwaajoŋ welema oŋonjento, yoŋonoŋ ii amamaaju.”   
\p
\v 41 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ meleema muŋ jero, “Yei, balombaa ejemba yaŋgiseŋ ano iriŋqiriŋgiawo, niinoŋ mono kambaŋ dawi oŋowo laligoŋ qatoŋ uŋuwe Anutu mende moma laarigi siimbobolo momakemaŋa? Meraga mono wama koi kawao.”   
\p
\v 42 Mera ii wama karo kambaŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ omenoŋ mera utugoŋ orogoŋ muro wolaza hororo. Kaeŋ kolooroto, Jiisasnoŋ ome ii jeŋ muro mesaoro mera meŋ qeaŋgoŋ maŋa muro.  
\v 43 Anutuwaa ku-usuŋa somatanoŋ kaeŋ asugiro kuuyanoŋ ii iima newogia tegoro waliŋgogi. Kiaŋ.  
\s1 Jiisasnoŋ koomuyaa Buŋa jero indiŋ woi kolooro.  
\r Mat 17.22-23; Maak 9.30-32  
\p Jiisasnoŋ iwoi kuuya ii meroti, iikawaajoŋ ejemba kuuyanoŋ waliŋgogi Jiisasnoŋ kambaŋ iikanoŋ gowokouruta qaa kota kokaeŋ iŋijoro,  
\v 44 “Qaa koi mono geja ama mobu: Anutunoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa ii baloŋ ejemba sisiwerowerogiawo yoŋoo borogianoŋ ama muro kemebaa.”  
\v 45 Qaa kota ii iŋijoroto, ii mende moma kotogi. Anutunoŋ ii koma tururo aasaŋgoyanoŋ ero ii mende moma asarigi ano kania nomaeŋ, ii qisiwombaajoŋ kokodunduŋ aŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Gowoko batugianoŋ moronoŋ uuta kolooja?  
\r Mat 18.1-5; Maak 9.33-37  
\p
\v 46 \x * \xo 9.46 \xt Luuk 22.24\x*Gowoko nonoonoŋga ‘Moronoŋ uuta kolooja?’ jeŋ qaa ii romoŋgogi.  
\v 47 Ii romoŋgogito, Jiisasnoŋ uuroromoŋgogia moma kotoŋ naamade melaa moŋ meŋ kooroŋanoŋ ano nano.  
\v 48 \x * \xo 9.48 \xt Mat 10.40; Luuk 10.16; Jon 13.20\x*Nano kokaeŋ iŋijoro, “Kuuya oŋoonoŋga moŋnoŋ kamaaŋqeqeta konoga kolooji, iinoŋ mono uuta kolooja. Kawaajoŋ moŋnoŋ naamade koi noo qananoŋ mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono nii koma horoŋ nombaa. Moŋnoŋ nii koma horoŋ nombaati, iinoŋ wasiŋ nonoti, mono ii kaaŋagadeeŋ koma horoŋ mubaa.” Kiaŋ.   
\s1 Moŋnoŋ kerega qaago, iinoŋ mono alaga kolooja.  
\r Maak 9.38-40  
\p
\v 49 Kambaŋ kanoŋ Jonoŋ kanaiŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Somatana, eja moŋnoŋ goo qanoŋ omejiilaŋ konjoma oŋono iiniŋ. Iinoŋ nonowo mende liligoŋ laligojiwaajoŋ nono ii qotogoŋ muniŋ.”   
\p
\v 50 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Ii mende qotogoŋ mubu. Moŋnoŋ mende qotogoŋ oŋomakeji, iinoŋ mono oŋoaŋgiaa areŋnoŋ laligoja. (Kawaajoŋ oŋo mono noo alauruna tosaaŋa ii aŋgosisiri meŋ oŋombubo.)” Kiaŋ.   
\s1 Samaria gomaŋ moŋ yoŋonoŋ Jiisas gema qegi.  
\p
\v 51 Jiisasnoŋ Siwenoŋ umambaajoŋ ano. Kawaa kambaŋa torijiwaajoŋ Jiisasnoŋ nama “Jerusalem sitinoŋ kemaŋa,” jeŋ jeŋ kotiiŋ kanaiŋ kananoŋ keno.  
\v 52 Kema qele waladeeŋ ano wala keŋgi. Kananoŋ kema laligoŋ Samaria prowinswaa gomaŋ moŋnoŋ keuma “Jiisas kawaatiwaajoŋ mozoqozojoŋ amboŋatiwaajoŋ kajoŋ,” jegi.  
\v 53 Jegito, Samaria yoŋonoŋ Juuda ano Jerusalem jejewili ama oŋomakegitiwaajoŋ Jiisasnoŋ “Nii Judia prowinsnoŋ Jerusalem jigo waageŋ kemaŋa,” jerotiwaajoŋ miri aŋgoŋ koma yeizozogia mende iŋijogi.  
\v 54 \x * \xo 9.54 \xt 2 Kiŋ 1.9-16\x*Kaeŋ aŋgi gowokowoita Jeims ano Jon yoronoŋ ii iima jeri, “Oo Poŋ, sombinoŋga gere kamaaŋ oŋooro qaombuyaga, kaeŋ qama kooliwombaajoŋ mojaŋ me qaago?”   
\p
\v 55 Kaeŋ jerito, Jiisasnoŋ eleema temboma jeŋ orono.  
\v 56 Kanoŋa toroqeŋ gomaŋ moŋnoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas otaawombaa mondomondo qaaya.  
\r Mat 8.18-22  
\p
\v 57 Kananoŋ keŋgi eja moŋnoŋ kaŋ Jiisas ijoro, “Gii daeŋ daeŋ kembaati, niinoŋ mono iikanoŋ gii gotaaŋ kamaŋa.”   
\p
\v 58 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Duuyaa kasu yoŋonoŋ jamo diiŋgianoŋ egi kanakeewaŋ kooŋ yoŋonoŋ haigia meŋ laligoŋkejuto, Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono daeŋgeŋ kema waŋa naa qembonoŋ laariŋ haamo menaga?”   
\p
\v 59 Jiisasnoŋ eja mombaajoŋ ijoro, “Gii mono kaŋ nii notaawa.” Ijoroto, kokaeŋ meleeno, “Poŋ, ii saanonto, maŋnanoŋ komumambaajoŋ anja. Kawaajoŋ mono wala jena kema galeŋ kombe komuro roŋ kombego.”   
\p
\v 60 Kaeŋ meleenoto, Jiisasnoŋ qaaya meleema ijoro, “Mesaowa! Koomuya yoŋonoŋ qamogia koomuya ii saanoŋ roŋ kombuto, giinoŋ mono kema Anutu bentotombaa kania jeŋ asariŋ oŋoma laligowa.”   
\p
\v 61 \x * \xo 9.61 \xt 1 Kiŋ 19.20\x*Mombo eja moŋnoŋ kouma ijoro, “Poŋ, niinoŋ gii gotaamambaa siiŋa mojento, moba, gii saanoŋ jena wala mirinoŋ kema tinitosauruna yeizozogia jewego.”   
\p
\v 62 Ijoroto, Jiisasnoŋ meleeno, “Moŋnoŋ baloŋ meenjaŋgowaa kinoŋ ii hoos gematanoŋ somoŋgoŋ borianoŋ kinoŋ maayanoŋ meŋ nano keno mombo eleema gematanoŋ uuji, iinoŋ mono Anutuwaa bentotonoŋ keuma gawoŋa mewaatiwaa so mende kolooja.” Kiaŋ.   
\c 10  
\s1 Jiisasnoŋ gowoko 72 wasiŋ oŋono keŋgi.  
\r Mat 9.37-38; 10.7-16  
\p
\v 1 Kawaa gematanoŋ Poŋnoŋ gowoko tosaaŋa 72\f + \fr 10.1 \ft Tosianoŋ weeŋgoŋ 70 jeju. Tosianoŋ 72 jeju.\f* ii meweeŋgoŋ oŋono. Aŋo “Taoŋa taoŋa gomaŋa gomaŋa kemaŋa,” jeŋ kanoŋ woi woi metogoŋ wala wasiŋ oŋono.  
\v 2 \x * \xo 10.2 \xt Mat 9.37-38\x*“Wasiŋ oŋomaŋa,” jeŋ kokaeŋ iŋijoro mogi, “Anutuwaa gawonoŋ nene hoŋa mamaga momogoŋ ejato, ii meŋ kululuuwombaajoŋ gawoŋ meme ejemba anana afaaŋanoŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ mono nene hoŋa masuqeqetaa Poŋa qama kooliŋ mugi gawoŋ meme ejemba wasiŋ oŋono hoŋa meŋ kululuuwu.   
\p
\v 3 \x * \xo 10.3 \xt Mat 10.16\x*“Oŋo mono kembu. Mobu, lama yoŋonoŋ duuyaa kasu kawalia yoŋoo batugianoŋ kemegi luguŋ iŋiwuboti, niinoŋ oŋo iikawaa tani kaaŋa wasiŋ oŋombe kembu.  
\v 4 \x * \xo 10.4 \xt Mat 10.7-14; Maak 6.8-11; Luuk 9.3-5\x*Oŋo moneŋ irimuŋ kasa me geso moŋ me kana esu ii mende meŋ kembu. Kema kananoŋ ejemba iŋiima jeŋkelekele ama yeizozogia mende jewu.   
\p
\v 5 “Kema miri moŋnoŋ uma wala kokaeŋ iŋijowu, ‘Anutunoŋ mono miri koi kanoŋ luae qero bonjoŋ laligowu.’  
\v 6 Kaeŋ jegi moŋnoŋ luae aŋgoŋ komambaa so kolooji eeŋ, luaegianoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaato, moŋnoŋ ii mende aŋgoŋ kombaati eeŋ, luaegianoŋ mono eleema oŋoaŋgiaa qagianoŋ ubaa.  
\v 7 \x * \xo 10.7 \xt 1 Kor 9.14; 1 Tim 5.18\x*Miri ubuti, mono iikanondeeŋ laligoŋ gawoŋ mewu. Ejembanoŋ gawoŋ meme ejemba laaligogia naŋgowutiwaa so kolooju. Kawaajoŋ yoŋonoŋ nene ano apu oŋombuti, ii mono newu. Miri tosianoŋ lansaŋ mende ewu. Miri sueŋ mende kema kawu.   
\p
\v 8 “Taoŋ iikanoŋ me iikanoŋ keugi koma horoŋ nene oŋombuti, ii mono newu.  
\v 9 Neŋ tosianoŋ kanoŋ ji iŋiro ewuti, ii mono meŋ qeaŋgoŋ oŋombu. Kaeŋ ama kokaeŋ jegi mobu, ‘Anutuwaa bentotoŋanoŋ mono kosere karo iikawaa uutanoŋ keubu.’  
\v 10 \x * \xo 10.10 \xt Apo 13.51\x*Kaeŋ ambuto, taoŋ moŋnoŋ keugi gema uŋuwuti, iikanoŋ mono maaketnoŋ me sombenoŋ kema kokaeŋ jegi mobu,   
\p
\v 11 ‘Nono oŋoo taonoŋ kaniŋ sububuŋ iwoi kana tambonananoŋ mokotaaji, ii mono riiŋ konjoratiniŋ oŋoaŋgiaanoŋ eleema kemebaa. Kemebaato, qaa koi mono moma yagowu: Anutuwaa bentotoŋanoŋ mono kosogianoŋ asugija.’  
\v 12 \x * \xo 10.12 \xt Jen 19.24-28; Mat 10.15; 11.24\x*Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ kambaŋ somatanoŋ qemasologeŋgiaa iroŋa meleeno taoŋ iikawaa qaganoŋ ubaati, so iikanoŋ mono Sodom yoŋoo siimbobolo soya uuguŋ toroqeŋ oŋombaa.”\f + \fr 10.12 \ft Sodom yoŋonoŋ bologa kanjaŋawo meŋ laligoŋ uugia mende meleeŋgi Anutunoŋ gerenoŋ kondeema oŋono.\f*   
\s1 Jiisasnoŋ taoŋ 3 yoŋoojoŋ ‘Yei wosobiri!’ jero.  
\r Mat 11.20-24  
\p
\v 13 \x * \xo 10.13 \xt Ais 23.1-18; Eze 26.1–28.26; Joel 3.4-8; Aam 1.9-10; Zek 9.2-4\x*“Oo Korazin toya, niinoŋ oŋoojoŋ ‘Yei!’ jeŋ saajeŋ ano Betsaida toya, oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ ‘Yei!’ jeŋ saajeŋ. Niinoŋ yoŋoonoŋ kembe qaana jewe sosoniro aŋgoletona ku-usuŋawo asugiroto, uugia kileŋ mende meleeŋgi. Aŋgoleto ii waba balonoŋ Taia ano Saidon sitinoŋ asuginagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono kambaŋ koriga uugia meleembombaajoŋ kaisareya qendeema resanoŋ lumu aoŋ too ariŋ saabuyaga.   
\p
\v 14 “Saabuyagato, Anutunoŋ kanageŋ Korazin ano Betsaida yoŋoo qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleeno siimbobolo mobuti, kambaŋ somata iikanoŋ ii mono Taia ano Saidon yoŋoo siimbobolo soya uuguŋ mobuya.  
\v 15 \x * \xo 10.15 \xt Ais 14.13-15\x*Ano Kaperneam toya, Anutunoŋ oŋo saanoŋ metaama oŋono Siwe gomanoŋ ubuyaga me qaago? Qaago totooŋ! Oŋo mono koomuwaa senjoŋ gomanoŋ kemebuya.   
\p
\v 16 \x * \xo 10.16 \xt Mat 10.40; Maak 9.37; Luuk 9.48; Jon 13.20\x*“Moŋnoŋ qaagia mobaati, iinoŋ mono noo qaana mobaa. Moŋnoŋ gema uŋuwaati, iinoŋ mono nii gema nuwaato, moŋnoŋ nii gema nuwaati, iinoŋ wasiŋ nonoti, mono ii gema qewaa.” Kiaŋ.   
\s1 Gowoko 72 yoŋonoŋ eleema aisoogi.  
\p
\v 17 Gowoko 72\f + \fr 10.17 \ft Tosianoŋ weeŋgoŋ 70 jeju. Tosianoŋ 72 jeju.\f* yoŋonoŋ laligoŋ eleema kaŋ aisooŋ kokaeŋ jegi, “Poŋ, nono goo qaganoŋ omejiilaŋ jeŋ kotoŋ oŋoniŋ yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ qaanana baatanoŋ kema togoŋ keŋgi.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ meleeno, “Niinoŋ Satan aagogi Siwenoŋga luguŋ oobili kaaŋa hagoŋ kemero iibe.  
\v 19 \x * \xo 10.19 \xt Ond 91.13\x*Mobu, niinoŋ ku-usuŋ oŋombe oŋo saanoŋ mokoleŋ, soromaaŋ, kuaŋkuaŋ ano kerenanaa esuŋmumuya jetawo kuuya riigi kamaaro haamo ambuya. Kawaajoŋ iwoi moŋnoŋ uŋuŋ mizimizi mende mewaa.   
\p
\v 20 “Kawaajoŋ omejiilaŋ yoŋonoŋ qaagia baatanoŋ kenjuto, kileŋ oŋoonoŋ korisoro waŋa ii iikawaajoŋ mende aisoowu. Oŋoo qagia Siwe gomanoŋ oogi Anutuwaa buknoŋ eji, iikawaajoŋ mono honombonoŋga qaa aisoowu.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ aisooŋ Anutu mepeseero.  
\r Mat 11.25-27; 13.16-17  
\p
\v 21 Kambaŋ kanoŋ Uŋa Toroyanoŋ Jiisas inaaŋ muro aisooŋ qaa kokaeŋ jero, “Oo Amana, giinoŋ Buŋa qaaga momakooto ejemba momo somata megiti, iyoŋoonoŋ mesaŋgonato, ejemba merabora kaaŋa iyaŋgiaajoŋ mogi poumapou kolooji, ii mono ii iŋisaana moma asariju. Kawaajoŋ niinoŋ Siwe gomambaa Poŋa gii mepeseeŋ gonjeŋ. Oo Amana, gii geeŋgo kaeŋ koloowaatiwaajoŋ mona sokono awaa kolooro.   
\p
\v 22 \x * \xo 10.22 \xt Jon 3.35; 10.15\x*“Amananoŋ mono iwoi kuuya jeŋ kotoro noo buŋaga kolooro. Amananoŋ meriaa kania aŋodeeŋ moma yagoro moŋnoŋ ii mende moja. Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ Amayaa kania mende moma yagoro Merianondeeŋ ii moja ano ejemba meweeŋgoŋ oŋoma yoŋoojoŋ ii iŋisaambaati, iyoŋonoŋ mono Ama moma mubuya.”   
\p
\v 23 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ gowokouruta yoŋoonoŋ eleema iyaŋgiodeeŋ oloŋ kokaeŋ iŋijoro, “Daeŋ yoŋonoŋ oŋo iwoi iijuti, ii iima mono jaagiaajoŋ ama simbawoŋawo kolooju.  
\v 24 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Niinoŋ qaa kokaeŋ iŋijowe mobu, Gejatootoo ejemba ano kiŋ eja poŋ mamaganoŋ oŋo iwoi koi iijuti, ii iibombaajoŋ awelegoŋ laligogito, ii mende iigi. Oŋo qaa koi mojuti, iyoŋonoŋ ii mobombaajoŋ awelegoŋ laligogito, ii mende mogi.” Kiaŋ.   
\s1 Jojopaŋ qaa waŋa woi ii nomaeŋ?  
\r Mat 22.34-40; Maak 12.28-31  
\p
\v 25 \x * \xo 10.25 \xt Mat 22.35-40; Maak 12.28-34\x*Kana qaawaa boi moŋnoŋ waama Jiisas timbi ama kokaeŋ qisiŋ muŋ ijoro, “Boi, niinoŋ mono nomaeŋ ama laaligo kombombaŋa tetegoya qaa buŋa qeŋ aowenaga?”  
\v 26 Ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema qisiro, “Mooseswaa Kana qaanoŋ qaa nomaeŋ oogita eja? Iikawaa kania ii nomaeŋ?”  
\v 27 \x * \xo 10.27 \xt Lew 19.18; Dut 6.5\x*Qisiro meleema jero, “‘Gii uugabaga, uŋaga, ku-usuŋga ano roromoŋgoga jumuŋa iikanoŋ mono Poŋ Anutuga jopagoŋ laligowa,’ ano ‘Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikaaŋiadeeŋ mono ejemba kuuya jopagoŋ oŋoma laligowa’.”   
\m
\v 28 \x * \xo 10.28 \xt Lew 18.5\x*Jero Jiisasnoŋ meleeno, “Dindiŋa meleenjaŋ. Ii teŋ koma laaligo kombombaŋaa buŋa koloowaga.”  
\v 29 Kaeŋ meleenoto, Kana qaawaa boinoŋ ‘Ii teŋ koma solaŋa koloojeŋ,’ kaeŋ romoŋgoŋ kaniaya qendeemambaajoŋ moma Jiisas ijoro, “Ejemba batugianoŋ laligoŋ koubeti, iyoŋoonoŋa mono morowaajoŋ jejaŋ? Nii mono moroga mende jopagoŋ mubenaga?”   
\s1 Samaria ejanoŋ gbilibuuruŋ eja kiaŋkomuŋ muro.  
\p
\v 30 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ meleema jero, “Eja moŋnoŋ Jerusalem siti mesaoŋ Jeriko gomanoŋ kemeŋ kananoŋ kikekakasililiŋ yoŋoo borogianoŋ kemero megi. Meŋ hina iwoiya wama opoya qetegoŋ gbilibuuruŋ qeŋ giliŋ keŋgi komumambaajoŋ ama ero.  
\v 31 Eŋ mambono jigo gawoŋ galeŋ moŋnoŋ kana iikayadeeŋ kema iima iima sisiriiŋ kana leegeŋga kema uuguŋ keno.  
\v 32 Keno mambono jigo gawoŋ eja (Liwait) moŋnoŋ iikanoŋ kouma iima kaaŋiadeeŋ iima sisiriiŋ uuguŋ keno.  
\v 33 \x * \xo 10.33 \xt 2 Hist 28.15\x*Kenoto, Samaria prowinswaa eja\f + \fr 10.33 \ft Juuda yoŋonoŋ Samaria ejemba jejewili ama oŋoma laligogi.\f* moŋnoŋ kana iikayadeeŋ kema eroti, iikanoŋ keuma iima wosoya moma iima kobooro.   
\p
\v 34 “Iima kobooŋ kosianoŋ kemeŋ wijia kele ano wain apuyanoŋ moriŋ esuuro. Wijia esuuŋ meŋ kobibiiŋ doŋgiya qaganoŋ ama wama qenjaaro ee mirinoŋ kema ama kalaŋ koma muro.  
\v 35 Kalaŋ koma muŋ eŋ waama umugawodeeŋ weeŋ woiwaa tawaya (Kina 20) unjuma qenjaaro miriwaa toya muŋ ijoro, ‘Eja koi mono kalaŋ koma muŋ laligona moneŋ gonjeŋi, ii mende sokoma uuguwaati eeŋ, ii mono eleema kaŋ kanoŋ toroqeŋ gomaŋa.’  
\v 36 Eja karooŋ kaniagia kaeŋ qendeeŋgi. Eja kikekakasililiŋ yoŋoo borogianoŋ kemeroti, iwaa alia moronoŋ kolooro? Yoŋoonoŋga morowaajoŋ mona, ii uukaleŋ muro?”   
\p
\v 37 Qisiŋ muro meleeno, “Kiaŋkomuŋ muroti, iinoŋ.” Kiaŋ meleeno Jiisasnoŋ ijoro moro, “Gii mono kema kaaŋiadeeŋ ama laligowa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Marta Maria yorowo kusu raro.  
\p
\v 38 \x * \xo 10.38 \xt Jon 11.1\x*Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo kananoŋ keŋgi Poŋgianoŋ gomaŋ moŋnoŋ keuro. Keuro emba moŋ qata Marta iinoŋ koma horoŋ muro mirianoŋ uro.  
\v 39 Martawaa koga qata Maria laligoro. Iinoŋ Poŋ iima kosianoŋ kamaaŋ rama Buŋa qaa jeroti, ii geja ama awutambaŋa koma moro.  
\v 40 Moroto, Martanoŋ lombaŋ gawonoŋ hororo kema kaŋ amaqamamaa ama Jiisaswaajoŋ ijoro, “Poŋ, konanoŋ nomesaoro neenodeeŋ weleŋ gawoŋ mewe mona sokonja me qaago? Kawaajoŋ mono Maria jena kaŋ ilaaŋ nomba.”   
\m
\v 41 Ijoro Poŋnoŋ meleema ijoro, “Marta Marta, gii iwoi kania kania kawaajoŋ majakaka ano motoqoto moma koroboro laligoŋ geriawo ama nanjaŋ.  
\v 42 Kaeŋ nanjanto, majakaka motooŋgo moŋ meŋ meŋ kotiiniŋ sokombaa. Nono iwoi seiseiya kawaajoŋ mende amamaajoŋ. Marianoŋ gosiŋ uuwaa teeya meagoŋ aomambaajoŋ meweeŋgoŋ simbawoŋawo kolooja. Laaligowaa bakaya awaa ii moŋnoŋ moŋ mende wambaa.” Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Jiisasnoŋ qamakooliwaa kania kuma oŋono.  
\r Mat 6.9-13; 7.7-11  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ gomaŋ moŋnoŋ qama kooliŋ laligoro tegoro gowokouruta yoŋoonoŋga moŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Poŋ, Jon Oomulu ejanoŋ gowokouruta qamakooliwaa kania kuma oŋonoti, gii mono kaaŋiadeeŋ nono kuma nonomba.”   
\p
\v 2 Ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono qama kooliwonjeŋ kokaeŋ jewu:  
\q2 Ama, geeŋgaa qaganoŋ mono toroya ewa. Mono galeŋ koma nonona bentotoŋgaa hoŋa koloowa. (Goo uusiiŋga Siwenoŋ teŋ komakejuti, ii mono namonoŋ kaaŋagadeeŋ koloowa.)   
\q2
\v 3 Gii mono weeŋ so nembanene sonananoŋ nonomba.   
\q2
\v 4 Tosianoŋ siŋgisoŋgo ama nonoŋgiti, nono kuuya iyoŋoo siŋgisoŋgogia ii mesaojoŋi eeŋ, gii mono iikawaa so nonoonoŋ siŋgisoŋgo soŋgbama nonomba.  
\q2 Aŋgobatonoŋ kamaaŋ nunuwabotiwaajoŋ mono aŋgoŋ koma nonoma Kileŋaa Toyaa borianoŋga metogoŋ nonomba.”\f + \fr 11.4 \ft Tosianoŋ qaa ii kokaeŋ meleema jeŋkeju: kileŋanoŋga metogoŋ nonomba.\f*   
\p
\v 5 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋoonoŋga moŋnoŋ gomantiiŋaa ruuŋanoŋ aliaa mirinoŋ kema mindiiŋ kokaeŋ ijowaa, ‘Alana, bered karooŋ nona kitia era meleema gomaŋa.  
\v 6 Alana moŋnoŋ kananoŋ laligoŋ noonoŋ kouro nenena qaagotiwaajoŋ wagimambaajoŋ moŋganjeŋ.’  
\v 7 Kaeŋ ijoro alianoŋ miri uutanoŋga kokaeŋ meleema ijowaa, ‘Gii gaoŋ gbili qeŋ nononjaŋ. Nii nagu koma qaqaŋ suluwe meraboraurunanoŋ niwo tambomaeenana tamboma gaoŋ ejoŋ. Kawaajoŋ waama ii gomambaajoŋ amamaajeŋ.’  
\v 8 Kaeŋ jewaato, niinoŋ iŋijowe mobu: Miri toyanoŋ alia koloojiwaajoŋ ama mende waama mubaato, ii kileŋ kaparaŋ koma jeŋ nanjiwaajoŋ ii saanoŋ waama qisijiwaa so kuuya mubaa.   
\p
\v 9 “Niinoŋ iikawaa bakaya ii kokaeŋ iŋijowe mobu: Mono Anutu qama kooliwu. Qama kooligi iwoi oŋombaa. Anutuwaanoŋ mono iwoiwaa borojaŋ meŋ moŋgambu. Ii moŋgaŋgi qendeeno mokoloowuya. Nama nagunoŋ qewu. Qegi nagu tama oŋombaa.  
\v 10 Moŋnoŋ Anutu qama kooliŋkeji, iinoŋ mono iikawaa kitia buŋa qeŋ aowaa. Iwoiwaa moŋgamakeji, iinoŋ mono iwoi mokoloowaa. Nagunoŋ qeŋkejiwaajoŋ mono nagu horoŋ mubaa.   
\p
\v 11 “Maŋuruna oŋoonoŋga moronoŋ kokaeŋ kolooja: Merianoŋ sorawaajoŋ qisiro kitianoŋ qato mubaa  
\v 12 me kuru kotaajoŋ qisiro kuaŋkuaŋ mubaa?  
\v 13 Kawaajoŋ oŋo ejemba bologa kolooju ano kileŋ kaleŋ awaa awaa ii meraboraurugia oŋombombaajoŋ mojuti eeŋ, Siwe Maŋnananoŋ mono kaleŋa nomaeŋ aŋgoŋ konaga? Iwaa uutaa nanamemeŋa ii nunuuguŋ qaita moŋ kolooja. Kawaajoŋ Uŋa Toroyaajoŋ qama kooliŋ qisiŋ mubuti eeŋ, iinoŋ mono siiŋanoŋ Uŋa ii wasiro uugianoŋ kemebaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ome yoŋoo esuŋgia uuguŋ qero kamaaja.  
\r Mat 12.22-32; Maak 3.20-27  
\p
\v 14 Omenoŋ eja moŋ qaamuuŋ meŋ muro moto laligoro Jiisasnoŋ omeya ii otaaro kouma keno neselaŋa lolooro mombo qaa jero. Qaa jero ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima waliŋgogi.  
\v 15 \x * \xo 11.15 \xt Mat 9.34; 10.25\x*Waliŋgogito, yoŋoonoŋga tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Iinoŋ mono omejiilaŋ yoŋoo poŋgia Iimolaŋ iwaa ku-usunoŋ ome oŋotaaŋkeja.”   
\p
\v 16 \x * \xo 11.16 \xt Mat 12.38; 16.1; Maak 8.11\x*Kaeŋ jegi tosianoŋ Jiisas qaawaa timbinoŋ horowombaajoŋ iijoŋgoŋ kokaeŋ qisigi, “Gii mono jeŋ kotona sombinoŋga aŋgoleto moŋ asugiro iiboŋa.”  
\v 17 Qisigito, iinoŋ uu roromoŋgogia modaboroŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kantri daeŋ yoŋoo galeŋurugianoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuti, iyoŋonoŋ mono tiwilaaŋ aogi kantrigianoŋ boliŋ saoyagadeeŋ ewaa. Kaaŋagadeeŋ miri mombaa kanageso yoŋonoŋ jumbuti, mirigianoŋ mono qeqelalaŋ ewaa.   
\p
\v 18 “Mobu! Satambaa kanageso yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuyagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia mewombaajoŋ amamaagi ometotoŋgianoŋ mono nomaeŋ nanaga? Oŋo noojoŋ kokaeŋ jeju: Iinoŋ Iimolambaa esuŋnoŋ omejiilaŋ oŋotaaŋkeja.  
\v 19 Kaeŋ jejuto, mobu, niinoŋ Iimolambaa esuŋnoŋ omejiilaŋ konjoma oŋombenagati eeŋ, oŋoo alaurugianoŋ mono morowaa esuŋnoŋ ii konjoma oŋombuyaga? Kawaajoŋ yoŋonoŋ mono qaagia hoŋa me qaago, ii gosiŋ jeŋ tegowu.\f + \fr 11.19 \ft Iyaŋgiaa sele galeŋurugianoŋ Anutuwaa qata qama kileŋ ome ii Iimolambaa ku-usunoŋ konjoma oŋoŋgi niinoŋ ii Anutuwaa ku-usunoŋ konjoma oŋomakejeŋ. Ororoŋ mende nanjoŋiwaajoŋ moronoŋ hoŋa ano moronoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya otaaŋkeji, ii ejembanoŋ gosiŋ jeŋ tegowu.\f*  
\v 20 Ii jeŋ tegowuto, Anutuwaa ku-usuŋanoŋ noo boro susuna sololooro ome oŋotaaŋkejeŋi eeŋ, Anutuwaa bentotoŋanoŋ mono oŋoonoŋ kaŋ kuuja.   
\p
\v 21 “Eja kotiga Iimolaŋ iinoŋ\f + \fr 11.21 \ft Eja kotiga ii Satan.\f* tiwo wasayawo gomaŋ miria agokayaŋ kono esuhinayanoŋ mono saanoŋ ewaa.  
\v 22 Kaeŋ ewaato, eja kotakota totooŋ Uŋa Toroya iinoŋ luguŋ kaŋ qeŋ haamo ama muŋ tiwo wasaya qirinaaroti, ii kuuya tagoŋ esuhinaya qeŋgama meŋ kema alauruta mendeema oŋombaa.   
\p
\v 23 \x * \xo 11.23 \xt Maak 9.40\x*“Moŋnoŋ niwo mende laligoji, iinoŋ mono qetegoŋ nomakeja. Moŋnoŋ ejemba noo qananoŋ ajoroowutiwaajoŋ mende horoŋ oŋomakeji, iinoŋ mono mendeema oŋomakeja.” Kiaŋ.   
\s1 Omejiilanoŋ eja uutanoŋ eleembombaajoŋ kaparaŋ konju.  
\r Mat 12.43-45  
\p
\v 24 “Omenoŋ eja uutanoŋga kouma baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema laŋ liligoŋ laligoŋ haamo memambaajoŋ miri moŋgama moŋ mende mokolooŋ mojoya tiiro kokaeŋ jewaa, ‘Mirina mesaoŋ kajeŋi, iikanoŋ mono mombo eleemaŋa.’  
\v 25 Kaeŋ jeŋ eleema miria usuma menjereŋgoro eroti, ii kaaŋiadeeŋ ero mokoloowaa.  
\v 26 Kaeŋ mokolooŋ kema omejiilaŋ tosaaŋa 7 uŋuambaa. Omejiilaŋ 7 ii iyaŋa uuguŋ bologa totooŋ kolooju. Iinoŋ ii uŋuano kaŋ miri ii uma iikawaa uutanoŋ laligowuya. Kaeŋ kolooro eja iikawaa kania wala kileŋkileŋ kolooroto, kanageŋ bolidaborowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Daeŋ yoŋonoŋ simbawoŋawo kolooju?  
\p
\v 27 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ laligoro ejemba tuuŋ batugianoŋga emba moŋnoŋ qama Jiisas kokaeŋ ijoro moro, “Kokona, embanoŋ koro ama meŋ goma aju guagiroti, niinoŋ iwaa mobe simbawoŋawo kolooja.”  
\v 28 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Ii jejanto, niinoŋ kokaeŋ jemaŋa: Ejemba Anutuwaa qaawaajoŋ geja ama moma teŋ koma koma gbiliŋkejuti, iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.” Kiaŋ.   
\s1 Boi tosianoŋ aŋgoletowaajoŋ kaparaŋ koma weleŋgi.  
\r Maak 8.11-12; Mat 12.38-42  
\p
\v 29 \x * \xo 11.29 \xt Mat 16.4; Maak 8.12\x*Ejemba tuuŋnoŋ ajoroogi somariiro Jiisasnoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero, “Ejemba kete namonoŋ laligojuti, ii kanageso tuuŋ bologa. Yoŋonoŋ Anutuwaa aiweseyaajoŋ kaparaŋ komakejuto, aiwese moŋ gejatootoo eja Joonawaanoŋ koloodabororo. Anutunoŋ aiwese morota moŋ mende ama oŋombaa.  
\v 30 \x * \xo 11.30 \xt Joona 3.4\x*Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Joona wasiro Niiniwe yoŋoo batugianoŋ kema Anutuwaa aiweseya ano. Iikawaa so Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaaŋagadeeŋ ejemba tuuŋ kokawaa batugianoŋ asugiŋ uugia meleembutiwaajoŋ kuuŋ oŋoma aiwesegiaga koloowaa.   
\p
\v 31 \x * \xo 11.31 \xt 1 Kiŋ 10.1-10; 2 Hist 9.1-12\x*“Kaniagiaa kaisareya moŋ ii kokaeŋ: Anutunoŋ wala eeŋanoŋ momakooto uuta somata ii kiŋ Solomon muro Saut waageŋga kantri mombaa kwiin embanoŋ Solomombaa momakootoya momambaajoŋ siiŋa moro. Siiŋa moma namo goraayanoŋga waama kana koriga tintiŋ kaŋ laligoŋ Solomombaa momoya moro. Ii moroto, mobu, kambaŋ kokaamba niinoŋ batugianoŋ asugiŋ nama Anutuwaanoŋ momakooto uuta meŋ kajeŋi, ii Solomombaa momakootoya uuguja. Uugujato, oŋo kileŋ telambelaŋ ama noma tompiŋ naŋgi mende sokonja.  
\p “Kawaajoŋ Anutunoŋ kanageŋ ejemba korebore horoŋ oŋono qaagia jeŋ tegowaatiwaajoŋ jaayanoŋ keubuti, kambaŋ iikanoŋ Saut kantriwaa kwiin emba iikanoŋ mono kaaŋagadeeŋ keubaa. Iinoŋ ejemba tuuŋ somata koi nanjuti, oŋowo ororoŋ koomunoŋga waama oŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ nambaa. Motooŋ nama qaa kokaeŋ oŋoo selegianoŋ kuuwaa, ‘Oŋo Jiisas telambelaŋ ama mugi Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono siimbobolo uuta mobuya.’ Iinoŋ kaeŋ iŋijoro silia gosiŋ oŋoaŋgiaajoŋ gamugia mobuya.   
\p
\v 32 \x * \xo 11.32 \xt Joona 3.5\x*“Joonanoŋ Niiniwe ejemba batugianoŋ kema Anutuwaa qaanoŋ uugia kuuro moma iikanondeeŋ uugia meleeŋgito, mobu, niinoŋ batugianoŋ asugiŋ nama Joonawaa nanamemeŋa uuguŋ amakejeŋ. Kaeŋ amakejento, oŋo kileŋ telambelaŋ ama nomakeju.  
\m Kawaajoŋ Niiniwe ejembanoŋ jenteegowaa kambaŋ somatanoŋ ejemba tuuŋ somata koi nanjuti, oŋowo ororoŋ koomunoŋga waama oŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ nambu. Motooŋ nama Niiniwe yoŋonoŋ qaa kokaeŋ oŋoo selegianoŋ kuuwu, ‘Oŋo Siwe gomambaa Eja hoŋa telambelaŋ ama mugi Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono siimbobolo uuta mobuya.’ Niiniwe yoŋonoŋ kaeŋ jegi nanamemeŋ-gianoŋ oŋoaŋgiaa kaniagia iŋisaaŋgi gamugia mobuya.” Kiaŋ.   
\s1 Kiwa ii asasaga nonombaatiwaajoŋ eja.  
\r Mat 5.15; 6.22-23; Maak 4.21-23  
\p
\v 33 \x * \xo 11.33 \xt Mat 5.15; Maak 4.21; Luuk 8.16\x*“Moŋnoŋ lambe me kiwa ootiriŋ kowi waŋgoŋanoŋ me monjonoŋ mende ambaato, ii mono kawaa duŋ raranoŋ ambaa. Kaeŋ ano tosianoŋ miri uutanoŋ ubombaajoŋ mojuti, yoŋonoŋ iikawaa asasaga iima saanoŋ ubu.  
\v 34 Goo jaaga ii uu selegaa kiwaya kolooja. Kawaajoŋ ji moŋnoŋ jaaga mende meŋ boliji eeŋ, iikanoŋ mono tooŋ asaridabororo Anutuwaa asasaganoŋ saanoŋ uuganoŋ meŋ asariro laaligoga kuuya asasaganoŋ laligowaa. Asasaganoŋ laligowaato, siiŋ kombombaŋa bologanoŋ me iwoi moŋnoŋ jaaga meŋ boliŋ asasaga kojaŋgiji eeŋ, iikanoŋ selewaa laaligoga kaaŋagadeeŋ meŋ tiiro paŋgamaŋ uutanoŋ tiŋtuaŋ laligowaa.   
\m
\v 35 “Kaeŋ kolooro moba, paŋgamanoŋ uugaa asasaga kojaŋgiro tiiwabotiwaajoŋ mono tooga moma galeŋ meŋ aowa.  
\v 36 Kaeŋ ana Anutuwaa asasaganoŋ uuga kuuya sokono waŋgoŋa moŋ mende tiiji eeŋ, goo seleganoŋ mono kaaŋagadeeŋ asombilibiliawo kolooŋ jaasewaŋganoŋ asarija. Kiwa somatanoŋ seleganoŋ kuuŋ kokobilibiliawo meŋ asariŋ gonji, laaligoga mono iikawaa so Anutuwaa asasaganoŋ andaboroŋ laligowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Uumeleembaa selesele taniwaajoŋ ‘Yei!’ jero indiŋ 6 kolooro.  
\r Mat 23.1-36; Maak 12.38-40; Luuk 20.45-47  
\p
\v 37 Jiisasnoŋ qaa ii jedabororo Farisii (Kana qaawaa kaparaŋ-koŋkoŋ) eja moŋnoŋ kokaeŋ jeŋ koma horoŋ muro, “Gii saanoŋ noo mirinoŋ uma rama nene newoŋa.” Kaeŋ jero kema uma nene nemambaajoŋ raro.  
\v 38 Wala boria mende soŋgbama kamaaŋ raroto, Farisii ejanoŋ sili ii iima waliŋgoro.  
\v 39 Waliŋgoro Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Oo Farisii oŋo mono oŋanoŋ hamo qeŋ aowombaajoŋ qambi ano amanenewaa selia soŋgbama yagoŋkejuto, oŋoaŋgiaa uugianoŋ mono tilooja. Ii mono dogo, otoko ano nepaqepalo iikanoŋ saa qero laligoju.   
\p
\v 40 “Oo oŋo, uugia qaa. Moŋnoŋ selia kuuya mokolooroti, iinoŋ mono uuta kaaŋagadeeŋ mokolooro me qaago? Oŋo mono naambaajoŋ uugiaa gawombaajoŋ ataqataŋ anju? Ii mende sokonja.  
\v 41 Kawaajoŋ iwoi qambi, amanenenoŋ raji, ii mono kaleŋgia ejemba wanaya oŋombu. Kaeŋ aŋgi Anutunoŋ hamo qeŋ oŋono oŋoonoŋ iwoi kuuya mono soraaya ewaa.” Kiaŋ.   
\p
\v 42 \x * \xo 11.42 \xt Lew 27.30\x*“Oo Farisii ejemba, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo nembanene kuuya mendeema bakaya 10:noŋga motooŋgo Anutuwaa buŋa qeŋkeju. Daŋe, supe ano logoya kania kania ii kaaŋagadeeŋ mendeema tenoŋga motooŋgo ii Anutuwaa buŋa qeŋkeju. Nanduŋ ii tororo amakejuto, Kana qaawaa kota waŋa koi mono uuguŋ mesaoŋkeju: Gii Anutu uu konoŋganoŋ jopagoŋ muŋkeba ano ejemba batugianoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ laligowa. Qaa waŋa ii mono kaparaŋ koma otaaŋ laligowu ano qaa melamelaa ii kaaŋagadeeŋ mende uuguŋ mesaowu.   
\p
\v 43 “Oo Farisii, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qamakooli mirinoŋ duŋ rara mutuyanoŋ jegeŋjegeŋ rabombaa siiŋa momakeju. Maaketnoŋ me kananoŋ ejemba iŋiigi joloŋgia jewutiwaajoŋ momakeju.  
\v 44 Oo oŋo, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qasiri qagia qaa iikawaa so kolooju. Ejembanoŋ qamo moroŋawo dakanoŋ eji, ii mende moma qagianoŋ lansaŋ riiŋ iwoi doŋqiziziŋawo oosiriŋ tilooŋkeju.” Kiaŋ.   
\p
\v 45 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jero Kana qaawaa boi yoŋoonoŋga moŋnoŋ moma meleema kokaeŋ ijoro, “Boi, gii qaa kaeŋ jeŋ nono kaaŋagadeeŋ gamu qeŋ nononjaŋ.”   
\p
\v 46 Kaeŋ jeroto, Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Oo Kana qaawaa boi, oŋoo qagianoŋ kaaŋagadeeŋ lombo ubaatiwaajoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qaawaa qaa jeŋ kotoŋ iikawaa qaqaŋ lombotawo ii ejemba qagianoŋ amago ama aŋgi ii aŋgowombaajoŋ bimooŋ oŋono aoŋoroŋkejuto, oŋoaŋgio ii boro susugianoŋ boroŋa moŋ ilaaŋ oŋombombaajoŋ wosomomogia moŋ mende eŋkeja.   
\p
\v 47 “Oo oŋo, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo gejatootoo ejemba yoŋoo qasirinoŋ simeŋ kuuŋ meŋ menjereŋgoŋkejuto, oŋoaŋgiaa ambosakoŋuru-gianoŋ mono ii uŋugi komugi.  
\v 48 Oŋoaŋgiaa ambosakoŋurugianoŋ gejatootoo ejemba uŋugi komugi oŋonoŋ iyoŋoo qasirigianoŋ kuuŋ meŋ simeŋ meŋkeju. Kaeŋ meŋ iikanoŋ ambosakoŋurugia yoŋoo nanamemembaajoŋ wambelaaŋ qaagia naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanju.   
\p
\v 49 “Kawaajoŋ Anutu, momakooto Toya iinoŋ kokaeŋ jeja, ‘Niinoŋ gejatootoo ejemba ano aposol wasiŋ oŋombe oŋoonoŋ kawuya. Kagi iyoŋoonoŋga tosaaŋa ii uŋugi komuwuya ano tosaaŋa sisiwerowero ama oŋombuya.’   
\p
\v 50 “Anutunoŋ Siwe namo mokolooŋ oronoti, kambaŋ iikanoŋadeeŋ kanaiŋ gejatootoo ejemba uŋugi sagia molaagi kamaaroti, iikawaa sa iroŋa kuuya ii ejemba kete laligojuti, mono oŋoo qagianoŋ uro siimbobolo mobuya.  
\v 51 \x * \xo 11.51 \xt Jen 4.8; 2 Hist 24.20-21\x*Aabelwaa sayanoŋ kamaaro iikanoŋadeeŋ kanaiŋ uŋuŋ kouma laligoŋ Zekaraia siimoloŋ alata ano jiwowoŋ jigo kowoga yoroo batugaranoŋ qegi saya kamaaro iikanoŋ tegoro. Niinoŋ qaa kokaeŋ iŋijowe mobu: Sagiaa iroŋanoŋ mono ejemba kete laligojuti, oŋoo qagianoŋ uro siimbobolo mobuya.   
\p
\v 52 “Oo Kana qaawaa boi oŋo, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo Anutuwaa momo mewombaa nagu kii meria ii ejemba uŋuama aŋgoŋ koma oŋomakeju. Oŋoaŋgio iikawaa uutanoŋ mende keugi ano tosianoŋ iikawaa uutanoŋ keubombaajoŋ anjuti, oŋonoŋ ii somoŋgoŋ aŋgoŋ koma oŋoma laligogi.”   
\p
\v 53 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ mesaoŋ keno Kana qaawaa boi ano Farisii yoŋonoŋ kanaiŋ qaa geriawo jeŋ muŋ qaa kania kania jewaatiwaajoŋ mamaga qisiŋ mugi.  
\v 54 Qisiŋ mugi buutanoŋga qaa moŋ qiwitigoro iikanoŋ kokosiiro qaawaa timbinoŋ horowombaajoŋ emboŋgi. Kiaŋ.   
\c 12  
\s1 Uumeleembaa selesele laaligowaa galeŋ meme qaa  
\r Mat 10.26-27  
\p
\v 1 \x * \xo 12.1 \xt Mat 16.6; Maak 8.15\x*Jiisasnoŋ qaaya jero kambaŋ biiwianoŋ kanoŋ ejemba tauseŋa tauseŋa iwaanoŋ ajorooŋ oloqologoŋ utaqutama aoŋ naŋgi. Kaeŋ ama naŋgi kanaiŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Iwoi jegeŋa koi: Oŋo mono Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo uumeleembaa selesele nanamemeŋgiaajoŋ galeŋgia mewu. Ii wosokonduŋ kaaŋa kolooja. Ii mende mesaowuti eeŋ, iikanoŋ mono yiist kaaŋa somariiŋ meŋ boliŋ oŋombaa.   
\p
\v 2 \x * \xo 12.2 \xt Maak 4.22; Luuk 8.17\x*“Ejembanoŋ iwoi unuŋ megi eji, ii kuuya mono kotuŋgi asuganoŋ koloowaa. Kaaŋiadeeŋ qaa mesaŋgogi eji, ii kuuya mono iŋisaaŋgi moma kotowuya.  
\v 3 Kawaajoŋ oŋo mono qaagiaajoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Oŋo qaa paŋgamanoŋ oloŋ jewuti, ii mono asasaganoŋ jegi mobu. Oŋo miri uutanoŋ waŋgoŋa moŋgeŋ saŋenoŋ gejagianoŋ jewuti, ii mono sombenoŋ asuganoŋ jeŋ asariwu.” Kiaŋ.   
\s1 Morowaajoŋ toroko moniŋ sokombaa.  
\r Mat 10.28-31  
\p
\v 4 “Alauruna niinoŋ oŋo kokaeŋ iŋijowe mobu: Tosianoŋ selegia qeŋ komuŋ iikawaa gematanoŋ iwoi moŋ toroqeŋ ambombaajoŋ amamaawuti, iyoŋoojoŋ mono toroko mende moma laligowu.  
\v 5 Ii qaagoto, morowaajoŋ toroko mogi sokombaati, niinoŋ ii qendeema oŋomaŋa. Moŋ moronoŋ ku-usuŋ meŋ uŋuro komugi riitama oŋono gere sianoŋ kemebuti, iwaajoŋ mono toroko moma laligowu. Oŋoojoŋ qaa ii mombo jejeŋ: Iwaajoŋ mono toroko moma laligowu.   
\p
\v 6 “Tosianoŋ (arioŋ, wilisi) 5 ii toiya woinoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ amakejuto, Anutunoŋ iyoŋoonoŋga motooŋgowaajoŋ mende duduuro.  
\v 7 Anutunoŋ kalaŋ koma oŋoma waŋ jugia kuuya kaaŋagadeeŋ weeŋgodaboroŋ jaŋgogia moja. Ejemba oŋoo sewaŋgia ii wilisi mamaga uŋuuguŋ uuta kolooja. Kawaajoŋ toroko mono mende moma laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Kraist jokoloowu me qakoombu?  
\r Mat 10.32-33; 12.32; 10.19-20  
\p
\v 8 “Niinoŋ qaa moŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ nii ejemba jaagianoŋ jokolooŋ nombaati, Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii Anutuwaa gajobauruta yoŋoo jaagianoŋ jokoloowaa.  
\v 9 Kaento, moŋnoŋ nii ejemba jaagianoŋ qakooma nombaati, niinoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii Anutuwaa gajobauruta yoŋoo jaagianoŋ qakoomaŋa.   
\p
\v 10 \x * \xo 12.10 \xt Mat 12.32; Maak 3.29\x*“Moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa qetama qaa jewaati, Anutunoŋ siŋgisoŋgoya ii saanoŋ mesaowaato, moŋnoŋ Uŋa Toroya mepaegowaati, iwaa siŋgisoŋgoya ii Anutunoŋ mende mesaowaa.   
\p
\v 11 \x * \xo 12.11 \xt Mat 10.19-20; Maak 13.11; Luuk 21.14-15\x*“Ejembanoŋ oŋo horoŋ qaa jakegianoŋ oŋooŋgi qamakooli mirigianoŋ me kiap gawana ano kantria kantria yoŋoo eja poŋ yoŋoo jaanoŋ nambuti, kambaŋ iikanoŋ qaagiaa kitia naa qaaga nomaeŋ meleema jewoŋati, iikawaa majakakaya mono mende mobu.  
\v 12 Ii kokaembaajoŋ: Oŋo qaa jewuti, ii Uŋa Toroyanoŋ aua iikanondeeŋ kuma oŋono jewuya.” Kiaŋ.   
\s1 Eja otokoyaa sareqaa  
\p
\v 13 Ejemba tuuŋ batugianoŋga eja moŋnoŋ Jiisaswaa jero, “Boi, maŋnaranoŋ komuro gii mono danaa jena maŋnaraanoŋ borosamoya mendeema nomba.”   
\p
\v 14 Kaeŋ jeroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema muro, “Oo eja, moronoŋ oroo jenteego togara koloomambaajoŋ kuuŋ nonota baloŋgara mendeembenaga?”  
\v 15 Kaeŋ jeŋ qaa kokaeŋ toroqero, “Esuhina tiwomalekugianoŋ afaaŋagadeeŋ me kelemaleleŋ enagati eeŋ, kileŋ laaligogiaa kania ii iikanoŋ mende eja. Laaligogia mende gosiŋ moneŋ esuhinanoŋ mondowuti eeŋ, mono tiwilaawu. Kawaajoŋ meŋgo mewombaa otoko (greed) kuuyawaajoŋ mono galeŋgia meŋ laligowu.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jeŋ sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Eja qaqabuŋayawo moŋ laligoro. Iinoŋ baloŋanoŋ nene gawoŋa mero toomoriaŋ somata kolooro.  
\v 17 Ii kolooro uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jero, ‘Noo kowi mirina ii melaada. Kawaajoŋ dumuŋ gesoya gesoya, amu tuuŋa tuuŋa, yagoŋ boraŋa boraŋa ii mono dakanoŋ meŋ kululuuwenaga? Mono nomaeŋ amaŋamaeŋ?’  
\v 18 Kaeŋ jeŋ jero, ‘Mono kokaeŋ amaŋa: Nii kowi mirina kondeema kitianoŋ kowi miri somasomata memaŋa. Ii meŋ nene toomoriana ano esuhinana kuuya mono iikanoŋ meŋ kululuuwe rabaa.  
\v 19 Kanoŋ raro neenaajoŋ kokaeŋ jemaŋa: Oo gii simbawoŋawo! Toomoriaŋga mono afaaŋa qaa eŋ gonja. Kawaajoŋ mono nene neŋ aisooŋ gbania gbania siiseweweya qaa haamo meŋ osoŋ laligowa.’  
\v 20 Kaeŋ jeroto, Anutunoŋ kokaeŋ ijoro moro, ‘Oo gii, uuga qaa! Niinoŋ kambaŋga ama jeŋ tegoŋ uŋa kokoosoga gomantiiŋa kokanoŋ guambe komuwaga. Komuna ilawoila kuuya buŋa qeŋ aoŋ laligonati, ii mono morowaa buŋaya koloowaamaeŋ?’   
\p
\v 21 “Moŋnoŋ iyaŋaajoŋ tiwomaleku maa suaŋ iwoi meŋ kululuuŋkejato, Anutuwaa kooroŋanoŋ uuwaa toomoriaŋa mende eŋ muji, iwaajoŋ mono lombo somata kaeŋ koloowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Anutu moma laariŋ majakaka mende mobu.  
\r Mat 6.25-34  
\p
\v 22 Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ koloowaato, niinoŋ oŋo kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo balonoŋ laligowutiwaa majakakaya ii kokaeŋ jeŋ mende mobu: Nono mono naa iwoiga meŋ newonaga ano naa iwoinoŋ selenana esuuwonaga?  
\v 23 Selegiawo laligojuti, iikanoŋ iwoi hoŋa kolooro opo selekopaanoŋ mono iikawaa qereweŋa kolooja. Jaagiawo laligojuti, iikanoŋ iwoi hoŋa kolooro nenenoŋ mono iikawaa qereweŋa kolooja.   
\p
\v 24 “Mono aoao kooŋ iŋiibu: Yoŋonoŋ nene kota mende qosoma kororooŋkeju. Dumuŋ hoŋa mende kotoŋ kowi mirigianoŋ mende meŋ kululuuŋkeju. Sii soloŋgia ii qetegoŋ (stua) nene mirinoŋ mende amakeju ano Anutunoŋ ii kileŋ uŋuagiŋkeja. Ejemba oŋoo sewaŋgia ii kooŋ sewaŋgia uŋuuguŋ uma eja. Mono ii romoŋgogi kemba.   
\p
\v 25 “Oŋoonoŋga moŋnoŋ majakaka moma iikaaŋa kanoŋ namonoŋ laligowaatiwaa kambaŋa ii weeŋ motooŋgowaa so meŋ toroqewaa me qaago? Ii qaago totooŋ!\f + \fr 12.25 \ft Tosianoŋ kokaeŋ meleema jeju: Oŋoonoŋga moŋnoŋ majakaka moma iikaaŋa kanoŋ selia wan fiitwaa so toroqeŋ meŋ korimambaajoŋ amamaawaa.\f*   
\p
\v 26 “Iwoi melaada kaaŋa ambombaajoŋ amamaawuti eeŋ, iwoi tosaaŋa kuuyaajoŋ mono nomaembaajoŋ majakaka mobuyaga?  
\v 27 \x * \xo 12.27 \xt 1 Kiŋ 10.4-7; 2 Hist 9.3-6\x*Oŋo mono japu jariŋ juraya akadamugiawo ii iŋiibu: Yoŋonoŋ opo surugiaajoŋ beweso mende loŋgbamakeju. Gawoŋ iwoi tosaaŋa mende meŋkeju ano ii kileŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Kiŋ Solomonoŋ goul silwaya qeragoŋ malekuya asombilibiliawo mouma laligoroto, iwaa malekuya ii taalimba leiŋ firinduawaa so iimasiiŋsiiŋawo mende kolooro.   
\p
\v 28 “Japu jariŋ juraya tooŋ ii kete namonoŋ kosonananoŋ raro woraŋ koŋgi kamaaro giliŋ meŋ kululuuŋ kuugi jewaa. Ii kileŋ Anutunoŋ juraya kaaŋa moŋ ii kaaŋiadeeŋ awaagadeeŋ menjereŋgoŋkeja. Kawaajoŋ iinoŋ mono oŋo kaaŋagadeeŋ saanoŋ esuuŋ oŋombaa. Oŋo japu jariŋ jurayaa so mende kolooju. Anutunoŋ kalaŋ koma oŋomambaajoŋ moji, siiŋa iikanoŋ mono iwoi kuuya uŋuuguŋ uja. Oo ejemba, momalaarigianoŋ mono naambaajoŋ melaada kolooja?   
\p
\v 29 “Kaeŋ kolooro oŋo kaaŋagadeeŋ laaligogiaajoŋ majakaka mende mobu. Ii moma bimooŋ kokaeŋ jewubo, ‘Nono mono naa nene apuga newonaga?’ Kaeŋ jeŋ uugia iikanoŋ mende ama uukamakamaa kolooŋ uugere mokoloowubo.  
\v 30 Kantri so uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ iwoi kaaŋa kuuya buŋa qeŋ aowombaajoŋ kaparaŋ koma uugere amakeju. Ii amakejuto, oŋo nene opo iwoiwaajoŋ memeqemeaŋ meŋ amamaajuti, Maŋgianoŋ mono ii modaboroja.  
\v 31 Iikawaa uugereya mende ambuto, mono Anutuwaa bentotonoŋ keubombaajoŋ kaparaŋ komakebu. Uugia iikanoŋ aŋgi ero iinoŋ mono galeŋ koma oŋoma iwoi kaaŋa ii kaaŋiadeeŋ toroqeŋ oŋombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Buŋanana Siwenoŋ me namonoŋ meŋ kululuuniŋ sokonja?  
\r Mat 6.19-21  
\p
\v 32 “Oo noonoŋ tuuŋ melaada, Maŋgianoŋ bentotoŋ oŋomambaajoŋ mojiwaajoŋ mono toroko mende moma laligowu.  
\v 33 Balombaa moneŋ hinaya ii kaparaŋ koma qeragowubo. Kawaajoŋ iwoi eŋ oŋonji, ii mono sewaŋaajoŋ ama moneŋ horoŋ bakaya ejemba wanaya kaleŋgiaajoŋ oŋombu. Kaeŋ aŋgi qabuŋagia maa suaŋ kaaŋa ii Siwe gomanoŋ eŋ seiŋ mende qaombaa. Moneŋ gesogia qaita moŋ ii Siwe gomanoŋ mende boliwu. Gureŋ dumunjaŋ ano yoŋgoro meme yoŋonoŋ mono eu uma iwoi meŋ boliwombaajoŋ amamaawuya.   
\p
\v 34 “Iwoiwaajoŋ akadamuya meŋ mona uji, iikanoŋ miri moŋgeŋ ero giinoŋ mono uuga kaaŋagadeeŋ iikanoŋ qokotaaŋ laligowaga.” Kiaŋ.   
\s1 Uugbili laligoŋ gawoŋ megi sokombaa.  
\p
\v 35 \x * \xo 12.35 \xt Mat 25.1-13\x*“Oŋo mono Anutuwaa gawoŋa mewombaajoŋ jojoriŋ opo surugia somoŋgoŋ yagoŋ akadamugiawo nama uugiaa kiwayanoŋ ootirigi jero laligowu.  
\v 36 \x * \xo 12.36 \xt Maak 13.34-36\x*Ii kokawaa so: Miri toya moŋ ii ejemba maraŋ (agomiŋ aoao) lombanoŋ kaŋ aisoowombaajoŋ horoŋ mugi keno. Kanoŋ keno meraurutanoŋ mirinoŋ rama eleembaatiwaajoŋ jaagianoŋ seleeŋgeŋ uuŋ kisi-kasu jeŋ kaparaŋ koma mambonju. Mamboma laligogi iinoŋ kambaŋ kanoŋ me kanoŋ kouma nagunoŋ qenaga, yoŋonoŋ mono iikanondeeŋ nagu horogi koubaa. Oŋo mono mera iyoŋoo so kolooŋ jojoriŋ laligowu.   
\p
\v 37 “Poŋnoŋ eleema karo gawoŋ memeuruta tosianoŋ uugbili laligogi kaeŋ mokolooŋ oŋombaati, iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju. Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Iinoŋ kouma ajorooŋ oŋoma nene duŋnoŋ ano ragi nene uŋuagi mambaajoŋ jojoroŋ aoŋ weleŋ qeŋ oŋombaa.  
\v 38 Iinoŋ ruuŋanoŋ me gomaŋ aworaŋgoro kanoŋ eleeno tosianoŋ uugbili laligogi mokolooŋ oŋombaati, iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 39 \x * \xo 12.39 \xt Mat 24.43-44\x*“Gbili laligowombaajoŋ qaa koi mono saanoŋ romoŋgowu: gomantiiŋa ano kikekakasililiŋ ejanoŋ naa kambanoŋ me auanoŋ kawaati, miri toyanoŋ ii monagati eeŋ, iinoŋ mono gbili laligoŋ miria saanoŋ galeŋ mero qosoma umambaajoŋ amamaawaa.  
\v 40 Oŋo ‘Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kambaŋ kokaamba mende koubaa,’ jeŋ romoŋgowuti, iinoŋ mono kambaŋ iikanondeeŋ koubaa. Kawaajoŋ oŋo kaaŋagadeeŋ jojoriŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Gawoŋ ejanoŋ silemale laligoŋ tiwilaaro.  
\r Mat 24.45-51  
\p
\v 41 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jero Piitonoŋ qisiro, “Poŋ, gii sareqaa koi ii nonoojoŋ me ejemba tosaaŋa kuuya yoŋoojoŋ kaaŋgadeeŋ jejaŋ?”   
\p
\v 42 Kaeŋ qisiro Poŋnoŋ jero, “Gawoŋ meme ejemba batugianoŋ moronoŋ tiriŋ kotoŋ tosaaŋa uŋuuguja? Tosianoŋ zololoŋgoŋ gawoŋ mesaogi moŋnoŋ momakooto awaawaa qaganoŋ kaparaŋ koma pondaŋ meŋkeji, iinoŋ mono simbawoŋawo kolooja. Miri toyanoŋ nanamemeŋa gosiŋ iima moŋgeŋ kema miriaa ilawoilaya ii iwaa borianoŋ ano galeŋa koloowaa. Galeŋa kolooŋ weleŋqeqeuruta ijorotiwaa so kalaŋ koma kambaŋ dindiŋanoŋ uŋuagiŋkebaa.  
\v 43 Kaeŋ kalaŋ koma oŋoma laligoro toyanoŋ eleema kaŋ kaaŋ iima ‘Mono simbawoŋawo koloojaŋ!’ jewaa.   
\p
\v 44 “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Toyanoŋ simbawoŋawo ijoŋ esuhinaya kuuyaa galeŋa kuuŋ mubaa.  
\v 45 Kuuŋ mubaato, gawoŋ meme bibilokoya iinoŋ uutanoŋ romoŋgoŋ kokaeŋ jewaati eeŋ, ‘Poŋnaa kaka kambaŋanoŋ koriga eja.’ Kaeŋ jeŋ kanaiŋ gawoŋ meme ejembauruta uŋuŋ ureeŋ jejelombaŋ ama aisooŋ apu kotiga neŋ uuta sooro eŋkaloloŋ silemale ama laligowaa.  
\v 46 Kaeŋ laligoŋ kambaŋ moŋnoŋ Poŋa koubaatiwaajoŋ mende mambombaati, mono iikanondeeŋ koubaa. Kambaŋaajoŋ imowamo ulumbuluŋ laligoro mono aua iikanondeeŋ kouma qeŋ japaleleŋ meŋ muŋ jeŋ kotoro qaaqootogo ejemba kaaŋa gere sianoŋ kemeŋ siimbobolo mobaa.   
\p
\v 47 “Gawoŋ meme moŋnoŋ Poŋaa uusiiŋa moma yagoroto, qaa areŋa ijorotiwaa so joroŋqoroŋ mende meŋ aoŋ gawoŋa meŋ laligoroti, Poŋanoŋ iikawaa iroŋa jero somoŋgoŋ oolinoŋ indiŋ mamaga qeyayagoŋ qewuya.  
\v 48 Kaeŋ qewuyato, gawoŋ meme eja moŋnoŋ Poŋaa uusiiŋa mende moma yagoŋ iwoi ama mero iroŋa saanoŋ jegi oolinoŋ qewutiwaa so kolooji, Poŋnoŋ iikawaa iroŋa jero afaaŋa qewuya. Anutunoŋ mombaajoŋ iwoi mamaga muroti, iinoŋ mono ii meŋ seiro hoŋa mamaga koloowaatiwaajoŋ mambombaa. Anutunoŋ mombaajoŋ iwoiwaa waroga seiseiya muroti, iinoŋ mono ii meŋ seiro hoŋa seiseiya kolooro meleema mubaatiwaajoŋ qisiwaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gere bolaŋ meŋ kamaaro deeno.  
\r Mat 10.34-36  
\p
\v 49 “Niinoŋ namonoŋ gere ama uulaŋgowe jeŋ kema kawaatiwaajoŋ kamaawe uusiiŋna mono iikawaa bolaŋanoŋ jedaborowaatiwaajoŋ eja.  
\v 50 \x * \xo 12.50 \xt Maak 10.38\x*Ejato, ii ‘Gere ama uulaŋgomaŋa,’ jewe siimbobolo mamaga joŋ kowororo kaaŋa ii noo qananoŋ uma turuŋ nomambaajoŋ ambaa. Anutunoŋ iikaaŋa kanoŋ mulu qaita moŋ meŋ nombaa. Oo nii konjiliŋ somata moma laligowe mulu meŋ nono iikanoŋ tegowaa.  
\v 51 Kokaeŋ romoŋgowubo: Jiisasnoŋ luae qemambaajoŋ ama namonoŋ kamaaro. Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ luae qemambaajoŋ qaagoto, noojoŋ ama juma deeŋgi boŋ jawo koloowaa.   
\p
\v 52 “Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Noo Buŋa qaananoŋ ejemba uugia kuuro meleeŋgitiwaajoŋ kambaŋ kokaamba kanaiŋ kokaeŋ koloowaa: Miri mombaa uutanoŋ ejemba 5 yoŋonoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuya. Leegeŋ karooŋ yoŋonoŋ woi yorowo aŋgowowo aŋgi leegeŋ woi yoronoŋ karooŋ yoŋowo deendeeŋ ama laligowuya.  
\v 53 \x * \xo 12.53 \xt Mai 7.6\x*Maŋmera yoronoŋ juma kerekere ani nemumbora yoronoŋ riitama aori eŋaroyanoŋ eŋaroya qetama aoŋ deembaota.” Kiaŋ.   
\s1 Kambaŋ laligojoŋi, ii moma gosiwu.  
\r Mat 16.2-3  
\p
\v 54 Jiisasnoŋ toroqeŋ ejemba tuuŋ ii kokaeŋ iŋijoro, “Weeŋ kemekemetanoŋ gomaŋ bulugoŋ koosu umuŋ kono oŋo ii iima iikanondeeŋ ‘Koŋ kawaa,’ jeŋkeju. Kaeŋ jegi koŋ kawaa.  
\v 55 Saut waageŋga haamo giliro iima moma kokaeŋ jeŋkeju, ‘Gomaŋ geriawo koloowaa.’ Kaeŋ jegi iikawaa so koloowaa.  
\v 56 Oo uumeleembaa ejemba seleseleya, oŋo sombiŋ namowaa tanigara iima koŋ weembaa kanagara saanoŋ gosiŋkejuto, kambaŋ koi laligojoŋi, iikawaa kania mende gosiŋ moma kotogi mende sokonja.” Kiaŋ.   
\s1 Aŋgowowogia mindiŋgogi solaŋaniwaa.  
\r Mat 5.25-26  
\p
\v 57 “Oŋo ‘Iwoi dindiŋa ii nomaeŋ amboŋa,’ jeŋ kawaa kania ii nomaembaajoŋ ama oŋoaŋgio mende gosiŋ jeŋ tegoŋkeju? Ii mende sokonja.  
\v 58 Kereganoŋ seleganoŋ qaa ama qaa jakeyanoŋ horoŋ gomambaajoŋ ano jenteego galembaanoŋ kema kana nemuŋanoŋ iikanoŋ mono kaparaŋ koma uumotooŋgo ama qaagara jeŋ solaŋaniwao. Kaeŋ mende ambaoti eeŋ, kereganoŋ saanoŋ ororaaŋ gono (jas, majistreit) jenteego toyaa jaanoŋ keuna moma jero opotorowaa borianoŋ kemena kapuare mirinoŋ goombabo.  
\v 59 Niinoŋ kokaeŋ jewe moba, Gii kanoŋ tawaga kuuya ambaatiwaa so osiŋ rabaga. Toiyaga konoga kaaŋagadeeŋ andaboroŋgo mono wantaaga meŋ kamaawaga.” Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Uugia meleembu me komuŋ tiwilaawu.  
\p
\v 1 Kambaŋ iikanondeeŋ tosianoŋ kouma Jiisas sundu kokaeŋ ijogi moro, “Galili ejemba tosianoŋ Jerusalem jigonoŋ siimoloŋ oogi gawana Pailotnoŋ jero kawali galeŋurutanoŋ kanoŋ uma uŋuŋ komugi sagia kamaaŋ lama bulmakao sagiawo melokanjiŋ ero.”   
\p
\v 2 Kaeŋ jegi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo iikawaajoŋ kokaeŋ romoŋgowubo: Galili ejemba yoŋonoŋ Galili ejemba tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ siŋgisoŋgo ama laligogitiwaajoŋ siimbobolo ii mogi.  
\v 3 Kaeŋ qaagoto, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo uugia mende meleembuti eeŋ, oŋo kuuyanoŋ mono kaaŋagadeeŋ tiwilaadaborowu.  
\v 4 Me gomaŋ qata Siloam kanoŋ miri koriga moŋnoŋ kamaaŋ koma ejemba 18 turuŋ oŋono komugiti, oŋo iyoŋoojoŋ kokaeŋ romoŋgowubo: Yoŋonoŋ Jerusalem kanageso tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ siŋgisoŋgo ama qaagiawo laligogi.  
\v 5 Qaagoto, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo uugia mende meleembuti eeŋ, oŋo kuuyanoŋ mono kaaŋagadeeŋ tiwilaadaborowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Muli gere gorosoŋaa sareqaa  
\p
\v 6 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Eja moŋnoŋ muli gere komoro gawoŋanoŋ kouma nano kawaa hoŋa moŋgamambaajoŋ kenoto, moŋ mende mokolooro.  
\v 7 Mende mokolooŋ gawoŋ galeŋaajoŋ jero, ‘Moba, niinoŋ muli gere kokawaa hoŋa gbani karoombaa so kaŋ moŋgambeto, moŋ mende mokoloowe. Kawaajoŋ ii mono naambaajoŋ toroqeŋ namowaa kelega eeŋ horowabo. Kawaajoŋ ii mono koma gilina kemba.’  
\v 8 Toyanoŋ kaeŋ jeroto, galenoŋ meleema ijoro moro, ‘Oo eja poŋna, ii saanoŋ mesaona gbani koi mombo namba. Niinoŋ kambaŋ biiwianoŋ kokaamba kanoŋ kinoŋnoŋ namo osoŋ qidigoŋ isombasoŋ ama liligowe kelegawo koloowaa.  
\v 9 Niinoŋ kaeŋ ambe gbani gematanoŋ iikawaa hoŋa saanoŋ koloonaga. Ii mende koloowaati eeŋ, ii saanoŋ komba.’” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Sabat kendonoŋ emba moŋ meŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 10 Jiisasnoŋ Sabat kendonoŋ qamakooli miri moŋnoŋ uma Buŋa qaa kuma oŋono.  
\v 11 Kanoŋ emba moŋ raro. Omenoŋ gbani 18 kawaa so meŋ looriŋ muro gemata miligoro qetetereemambaajoŋ amamaaŋ rama laligoro.  
\v 12 Jiisasnoŋ emba ii iima oono karo kokaeŋ ijoro, “Emba, isinabisina jiganoŋ mono gomesaoro awaa koloojaŋ.”  
\v 13 Kaeŋ jeŋ boria waŋanoŋ ano iikanondeeŋ qetetereeŋ Anutu mepeseeŋ muro.   
\p
\v 14 \x * \xo 13.14 \xt Eks 20.9-10; Dut 5.13-14\x*Mepeseeŋ muroto, Jiisasnoŋ Sabat kendonoŋ emba ii meŋ qeaŋgoroti, qamakooli miriwaa galeŋanoŋ ii iima kawaajoŋ moro boliro qaa kanaiŋ ejemba tuuŋ yoŋoojoŋ jero, “Gawoŋ memewaa kambaŋ 6 eji, iikanoŋ mono kaŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋombaatiwaajoŋ jewu. Ii Sabat kendonoŋ qaago.”   
\p
\v 15 Kaeŋ jeroto, Poŋnoŋ meleema kokaeŋ jero, “Oo uumeleembaa selesele ejemba, oŋo kuuya bulmakao ejiaga me doŋgigiaga ii Sabat kendonoŋ mirinoŋga isama uŋuaŋgi apunoŋ kema neŋkeju me qaago? Oŋoonoŋga moŋnoŋ ii mende aŋgoŋ koma oŋomakeja.  
\v 16 Mobu! Emba koi kanoŋ Aabrahambaa gbiliga kolooro Satanoŋ somoŋgoŋ muro gbani 18:baa so laligoro niinoŋ kasia ii Sabat kendonoŋ isambe sokoma oŋonja me qaago?”  
\v 17 Kaeŋ jero tuarenjeŋuruta kuuya yoŋonoŋ gamugia mogi ano ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ aŋgoleto damuyawo meroti, ii kuuya iima moma aisoogi. Kiaŋ.   
\s1 Nejoŋ kotaa sareqaa  
\r Mat 13.31-32, 34; Maak 4.30-32  
\p
\v 18 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Anutuwaa bentotoŋaa kania ii nomaeŋ? Ii naamombo so ambenaga?  
\v 19 Ii nejoŋ kotaa so kokaeŋ kolooja: Eja moŋnoŋ ii meŋ gawoŋanoŋ kema komoro waama somariiŋ gere kolooro. Gere kolooro kanakeewaŋ kooŋa kooŋa yoŋonoŋ haigia gere iikawaa borianoŋ aŋgi.” Kiaŋ.   
\s1 Yiistwaa sareqaa  
\r Mat 13.33  
\p
\v 20 Jiisasnoŋ mombo sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Anutuwaa bentotoŋa ii naa iwoiwo so ambenaga?  
\v 21 Ii yiist me flaua meŋ somasomariiwaa so kokaeŋ kolooja: Emba moŋnoŋ ‘Bered oomaŋa,’ jeŋ yiist meŋ flaua konde karooŋ kanoŋ mindiriŋ meleŋqeleeŋ ama ano rama korebore somariiro.” Kiaŋ.   
\s1 Mono nagu goŋgoŋanoŋ janjariŋ riiŋ keubu.  
\r Mat 7.13-14, 21-23  
\p
\v 22 Jiisasnoŋ kema taoŋa taoŋa ano gomaŋa gomaŋa kanoŋ Buŋa qaa kuma oŋoma kema laligoŋ Jerusalem sitinoŋ baageŋ keno.  
\v 23 Keno moŋnoŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Poŋ, uugia meleeŋgi Anutunoŋ hamo qeŋ oŋono letombuti, ii ejemba afaaŋgoya me nomaeŋ?” Qisiŋ muro kokaeŋ iŋijoro,   
\p
\v 24 “Oŋo mono nagu goŋgoŋanoŋ keubombaajoŋ janjariŋ riiŋ aoŋorowu. Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba mamaganoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ batogowuto, ii amamaawuya.  
\v 25 Kanageŋ miri toyanoŋ waama nagu konogo oŋo kambaŋ iikanoŋ kanaiŋ seleeŋgeŋ nama nagunoŋ qeŋ kokaeŋ jewuya, ‘Poŋ, mono nagu horoŋ nonomba.’ Kaeŋ jegi meleema kokaeŋ iŋijowaa, ‘Nii mende moma oŋonjeŋ. Oŋo daaŋkaya, ii mende mojeŋ.’  
\v 26 Kaeŋ iŋijoro oŋo iikanondeeŋ kanaiŋ kokaeŋ jewuya, ‘Nononoŋ mono giwo ainjoloŋ rama nene neniŋ. Giinoŋ mono liligoŋ nonoo sombenoŋ Buŋa kuma nonona.’  
\v 27 \x * \xo 13.27 \xt Ond 6.8\x*Kaeŋ jewuyato, iinoŋ qaa kokaeŋ iŋijowaa, ‘Oŋo mono dakaya, nii mende moma oŋonjeŋ. Kawaajoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Bologa meme kuuya, oŋo mono nomesaoŋ togowu.’   
\p
\v 28 \x * \xo 13.28 \xt Mat 22.13; 25.30\x*\x * \xo 13.28 \xt Mat 8.11-12\x*“Togogi iikanoŋ Aabraham, Aisak, Jeikob ano gejatootoo ejemba kuuya yoŋonoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ naŋgi iŋiibuto, oŋoaŋgia hagoŋ oŋoŋgi seleeŋgeŋ nambuya. Kaniagia kaeŋ mokolooŋ saama gigilaaŋ gobugia kigi qaro laligowuya.  
\v 29 Ejembaya ejembaya ii weeŋ koukoutanoŋga ano kemekemetanoŋga ano leelee Noot Saut iikanoŋa kaŋ Anutuwaa bentotonoŋ keuma duŋ raragia meŋ nembanene neŋ korisoro ama laligowuya.  
\v 30 \x * \xo 13.30 \xt Mat 19.30; 20.16; Maak 10.31\x*Kaeŋ laligowuto, mobu! Konoga yoŋoonoŋga tosianoŋ mutuya koloowuya ano mutuya yoŋoonoŋga tosianoŋ konoga koloowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Kiŋ Herodnoŋ kasu sooŋa kawaa so kolooja.  
\r Mat 23.37-39  
\p
\v 31 Kambaŋ iikanondeeŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ jegi, “Kiŋ Herodnoŋ guro komuwaatiwaajoŋ moja. Kawaajoŋ mono gomaŋ koi mesaoŋ kemba.”   
\p
\v 32 Jegi kokaeŋ meleema oŋono, “Oŋo mono duuyaa kasu sooŋa ii kokaeŋ jegi moba, ‘Moba! Niinoŋ kete ano woraŋ ome oŋotaamaŋa ano ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligomaŋa. Kemaŋati, indigeŋ mono iikanoŋ keuma gawona metogomaŋa.’  
\v 33 “Gejatootoo ejemba seiseiya ii Jerusalem sitinoŋ uŋugi komugi. Gomaŋ tosianoŋ mende toroqeŋ uŋugi komuŋkeju, iikawaa tanitani eja iijeŋ. Kawaajoŋ niinoŋ kete ano woraŋ indigeŋ kana kema laligomaŋa. Jerusalem keube nugi komumaŋati eeŋ, mono iyoŋoonoŋ kaiyakagiaga ii toroqeŋ ambu.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Jerusalem sitiwaajoŋ saaro.  
\r Mat 23.37-39  
\p
\v 34 Jiisasnoŋ jero, “Oo Jerusalem Jerusalem, oŋo gejatootoo ejemba uŋugi komugi Anutunoŋ ejemba wasiŋ oŋono oŋoonoŋ kaŋkejuti, ii jamonoŋ uŋugi komuŋkeju. Kuru nemuŋanoŋ merauruta eŋgaŋa baatanoŋ ama kojojooŋ oŋomakeji, niinoŋ iikawaa so kambaŋa kambaŋa goo kanagesouruga suuŋgoŋ kololooŋ oŋomambaajoŋ moma laligoweto, oŋo ii togoŋ laligoŋ kougi.  
\v 35 \x * \xo 13.35 \xt Ond 118.26; Jer 22.5\x*Mobu! ‘Anutunoŋ mono jigo mirigia gema qero saoyagadeeŋ ewaa.’ Kaeŋ ewaato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Oŋo nii mombo mende niibuyato, kanageŋ kambaŋ moŋ kaŋ kuuro iikanoŋ niima kokaeŋ jewuya, ‘Pombaa qatanoŋ kaŋ nononji, Anutunoŋ mono ii kotuegoŋ muba.’ Kiaŋ.”   
\c 14  
\s1 Jiisasnoŋ ji eja moŋ meŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ Sabat kendoŋ moŋnoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo jotamemeya mombaa mirianoŋ uma nene nero. Neŋ raro tosianoŋ galeŋ meŋ itiigi.  
\v 2 Iikanoŋ iwaa jaasewaŋanoŋ ji eja moŋ kana boria apunoŋ ologoŋ somariiro raro.  
\v 3 Jiisasnoŋ ii iima kanaiŋ Kana qaawaa boi ano Farisii ii qisiŋ oŋoma kokaeŋ jero, “Sabat kendonoŋ eja meŋ qeaŋgoŋ muŋ iikaaŋa kanoŋ Kana qaa uuguwoŋa me qaago?”   
\p
\v 4 Kaeŋ jeroto, yoŋonoŋ goroŋ qeŋ ragi. Ragi borianoŋ eja ii oosiriŋ meŋ qeaŋgoŋ wasiro keno.  
\v 5 \x * \xo 14.5 \xt Mat 12.11\x*Keno kokaeŋ iŋijoro, “Oŋoonoŋga mombaanoŋ mera me bulmakao ejia ii Sabat kendonoŋ apu roŋnoŋ kemebaati eeŋ, ii mono uulaŋawo horogi koubaa. Moronoŋ ii mende hororo kounaga?”  
\v 6 Kaeŋ qisiŋ oŋono kawaa kitia meleembombaa bimooŋ qaagia bogoro ragi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ sele meŋ-uu ii qetano.  
\p
\v 7 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ejanoŋ ejemba nenewaajoŋ koma horoŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ duŋ jaayanoŋ eu metogoŋ ragiti, Jiisasnoŋ ii iima kawaajoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro,  
\v 8 \x * \xo 14.8 \xt Gba 25.6-7\x*“Moŋnoŋ gii maraŋ (agomiŋ aoao) lombambaanoŋ koma horoŋ gono iikanoŋ kema duŋ jegeŋa mende meŋ raba. Kaeŋ ambagati eeŋ, tosaaŋa koma horoŋ oŋonoti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ gii guuguŋ qabuŋayawo koloowabo.   
\p
\v 9 “Iinoŋ kouro lombaŋ toyanoŋ goonoŋ kaŋ kokaeŋ jenaga, ‘Gii duŋ koi mesaona uuta iinoŋ raba.’ Kaeŋ jewaati eeŋ, gii mono waama baatanoŋ emu kamaaŋ duŋ meŋ rama gamuga senjombo mobabo.  
\v 10 Kaeŋ qaagoto, moŋnoŋ koma horoŋ gombaati, gii saanoŋ duŋ simiŋanoŋ emu kema raba. Kaeŋ rana lombaŋ toyanoŋ kouma giima jewaa, ‘Alana, gii saanoŋ kaŋ duŋ jegeŋanoŋ eu kema raba’. Kaeŋ jero giinoŋ ejemba giwo rama nene nejuti, mono kuuya iyoŋoo jaagianoŋ qabuŋagawo koloowaa.  
\v 11 \x * \xo 14.11 \xt Mat 23.12; Luuk 18.14\x*Ii kokaembaajoŋa: Iyaŋgiaa uugia meŋ ubuti, Anutunoŋ ii kuuya meŋ kamaaŋ oŋombaa. Moŋnoŋ iyaŋa uuta meŋ kamaawaati, Anutunoŋ mono ii meŋ uma mubaa.”   
\p
\v 12 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ejanoŋ ejemba koma horoŋ oŋono lombanoŋ ragi Jiisasnoŋ lombaŋ toya eleema iima kokaeŋ ijoro, “Gii weembaa me gomantiiŋaa lombaŋ moŋ ooŋ iikanoŋ geeŋgaa alauruga me daremuŋuruga ii mende koma horoŋ oŋomba. Tinitosauruga me miri ejemba qabuŋagiawo ii mende koma horoŋ oŋomba. Kaaŋa lombambaajoŋ koma horoŋ oŋonati, ii kaaŋiadeeŋ koma horoŋ goma tosaga ii metogoŋ goŋgi tegowaa. Kaeŋ ambaati eeŋ, Anutunoŋ mono iikawaa tawaya mende gombaa.   
\p
\v 13 “Kaeŋ qaagoto, lombaŋ mozozoŋgoŋ oowagati, gii mono ejemba kamaaŋqeqeta ii koma horoŋ oŋomba. Ejemba wanaya, lokoŋ ano jaagoo koloojuti, mono ii oŋoona sokombaa.  
\v 14 Ii koma horoŋ oŋona yoŋonoŋ tosa metogoŋ gombombaajoŋ amamaagi gii iikawaajoŋ simbawoŋawo kolooŋ laligowaa. Tosagia ii eeŋ ero laligona solaŋa yoŋonoŋ koomunoŋga waagi kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ aŋo ii goojoŋ metogoŋ gombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Lombaŋ ano mondomondo qaa jeŋ togogi.  
\r Mat 22.1-10  
\p
\v 15 Jiisasnoŋ kaeŋ jero nene neŋ ragi yoŋoonoŋga moŋnoŋ ii moma kokaeŋ ijoro, “Moŋnoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keuma nene neŋ rabaati, niinoŋ iwaajoŋ simbawoŋawo jejeŋ.”   
\p
\v 16 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Eja moŋnoŋ gomantiiŋaa lombaŋ somata mozozoŋgoŋ ooŋ ejemba mamaga horoŋ oŋoŋgi kawutiwaajoŋ jero.  
\v 17 Lombaŋ kambaŋa kaŋ kuuro weleŋqeqeya moŋ wasiro koma horoŋ oŋomambaajoŋ ijoroti, iinoŋ yoŋoonoŋ kema jero mogi, ‘Iwoi kuuya mozozoŋgodaboroniŋ eja. Kawaajoŋ mono saanoŋ kawu.’  
\v 18 Kaeŋ iŋijoroto, ii moma yoŋonoŋ korebore kanaiŋ iwoi tosianoŋ mondoŋ togogi. Eja mutuyanoŋ jero, ‘Nii molaleŋ moŋ sewaŋa mewetiwaajoŋ iikanoŋ kema iimambaajoŋ mojeŋ. Iikanoŋ somoŋgoŋ nonja. Kawaajoŋ saanoŋ kema ijona mende moma boliŋ nomba.’  
\v 19 Eja moŋnoŋ jero, ‘Nii bulmakao ejia 10 sewaŋgia meweti, ii qaqanoŋ somoŋgowe kinoŋ horogi kema gawoŋ batogoŋ menjaŋgomaŋa. Iikanoŋ somoŋgoŋ nonjiwaajoŋ saanoŋ ijona mende moma boliŋ nomba.’  
\v 20 Moŋnoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, ‘Nii emba woranda koi sewaŋa mewetiwaajoŋ kamambaajoŋ amamaajeŋ.’   
\p
\v 21 “Kaeŋ jegi weleŋqeqenoŋ eleema eja poŋa buju ii ijoro. Ijoro moma uuta gere jero weleŋqeqeya kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, ‘Gii mono alanzaŋ qenjaaro sombenoŋ ano kananoŋ kema ejemba kamaaŋqeqeta, wanaya, kana borogia riiriita, jaagoo ano lokoŋ ejemba ii mono uŋuana lombaŋ miri uutanoŋ koi kawu.’  
\v 22 Jeŋ kotoŋ murotiwaa so andaboroŋ kaŋ kokaeŋ ijoro, ‘Poŋna, jeŋ kotoŋ nonjaŋiwaa so anjento, duŋ tintiŋa mombo kaaŋiadeeŋ raja.’   
\p
\v 23 “Kaeŋ ijoro eja poŋnoŋ jero, ‘Gii mono rooŋqeqe ano kuuŋgianoŋ kema ejemba rama kenjuti, ii kaparaŋ koma kuuŋ oŋona lombaŋ miri uutanoŋ kouma saa qewu.  
\v 24 Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba wala koma horoŋ oŋomambaajoŋ jeweti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ noo lombanoŋ mende kouma nembanene neŋ naaŋa mobaa.’” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa gowoko laaligowaa kania  
\r Mat 10.37-38  
\p
\v 25 Jiisasnoŋ keno ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ otaaŋ keŋgi eleema kokaeŋ iŋijoro,  
\v 26 \x * \xo 14.26 \xt Mat 10.37\x*“Moŋnoŋ niwo kaŋ laligomanjeŋ nii gogoraageŋ ama noma nemuŋmaŋa, embameria, daremuŋa, naambeeta ano iyaŋaa laaligoya kaaŋagadeeŋ jegeŋ ama jopagoŋkeji, iinoŋ mono noo gowokona koloomambaajoŋ amamaawaa.  
\v 27 \x * \xo 14.27 \xt Mat 10.38; 16.24; Maak 8.34; Luuk 9.23\x*Sisigia megi moŋnoŋ nii notaaŋ siimbobolo moma maripoonoŋ komumambaajoŋ mende jojoriwaati, iinoŋ mono noo gowokona koloomambaajoŋ amamaawaa.   
\p
\v 28 “Oŋoonoŋga moŋnoŋ miri koriga memambaajoŋ moji eeŋ, iinoŋ mono wala kamaaŋ rama moneŋa miri medaborowaatiwaa so kolooja me qaagoti, iikawaa kania gosiŋ iima kotowaa.  
\v 29 Kaeŋ mende ama miri tandoya komoma medaboromambaajoŋ kotikotiiya mende eŋ muro mesaoro eeŋ nano ejemba kuuya ii iima kanaiŋ jeŋ mepaqepae ama mububo.  
\v 30 Kaeŋ ama muŋ kokaeŋ jewubo, ‘Eja ii kanaiŋ miria meroto, ii medaboromambaajoŋ mende kotiiro.’ Iikawaa so gii Jiisas otaawaa me qaagoti, ii tororo gosiŋ moma kotowa.” Kiaŋ.   
\p
\v 31 Jiisasnoŋ qaa ii toroqeŋ kokaeŋ jero, “Kaaŋagadeeŋ kiŋ eja poŋ moŋnoŋ kiŋ mombo aroŋ qeŋ ‘Manja qewoŋa,’ jeŋ nomaeŋ ambaa? Iinoŋ uulaŋawogadeeŋ kere mende ama mubaato, wala jawiŋuruta horoŋ oŋono ajorooŋ rama qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ amiŋ mobuya, ‘Ananaanoŋ ejaurunana 10,000 laligojoŋ ano leegeŋ kereurunana ii 20,000 laligoju. Eja poŋgianoŋ ii uŋuama kagi iŋiima saanoŋ kotiiŋ uŋuwoŋa me qaago?’  
\v 32 ‘Mende kotiiwoŋa,’ jewuti eeŋ, iinoŋ kere kiŋnoŋ koriganoŋ karo iikanondeeŋ jotamemeuruta wasiŋ oŋono iwaanoŋ kema luae qewombaajoŋ gejanono amiŋ mobuya.  
\v 33 Kaaŋagadeeŋ oŋoonoŋga moŋnoŋ iwoi kuuya eŋ muji, ii jegeŋa ambaati, iinoŋ mono noo gowokona koloomambaajoŋ amamaawaa. Kawaajoŋ mono niiga jegeŋa nooŋgi sokombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Sii naaŋa qaa ii iwoi omaya totooŋ.  
\r Mat 5.13; Maak 9.50  
\p
\v 34 “Sii ii awaa koloojato, siiŋa mesaowaati eeŋ, ii mono nomaeŋ meagoniŋ mombo siiŋawo koloonaga?  
\v 35 Kikisi omaya ii baloŋ kelegawo koloowaatiwaajoŋ meŋ kululuuŋ isombasoŋ amakejonto, sii naaŋa qaa ii iwoi mombaajoŋ mende sokombaa. Qaago! Ii mono eeŋ namonoŋ giliniŋ kemeŋ eeŋ toontooŋ ewaa. (Gii kaaŋiadeeŋ noo gowokona kolooŋ batuyanoŋ kotoŋ nomesaowagati eeŋ, mono iwoi omaya koloowaga.) Moŋnoŋ gejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono qaa ii moma kotowa.” Kiaŋ.   
\c 15  
\s1 Lamanoŋ soorotiwaa sareqaa  
\r Mat 18.12-14  
\p
\v 1 \x * \xo 15.1 \xt Luuk 5.29-30\x*Takis tiliqili ama megiti ano siŋgisoŋgo ejemba tosaaŋa ii jaasooŋgoyanoŋ Jiisaswaa Buŋa qaaya mobombaajoŋ kagi.  
\v 2 Kaeŋ kagito, Farisii ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ uugia boliro ŋindiŋ-ŋunduru qaa kokaeŋ jegi, “Eja kanoŋ siŋgisoŋgo ejemba uŋuama yoŋowo rama nene neja.”  
\v 3 Kaeŋ jegitiwaajoŋ Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro,   
\m
\v 4 “Oŋoonoŋga mombaa lamauruta 100 laligogi yoŋoonoŋga moŋnoŋ sooŋ jiŋjauŋ keno toyanoŋ nomaeŋ ambaa? Iinoŋ mono 99 ii baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ oŋomesaoŋ kema motooŋgo jiŋjauŋ kenoti, iikawaajoŋ moŋgama kema laligoŋ mokolooro tegowaa.  
\v 5 Mokolooŋ uukoisoro ama sawiŋanoŋ ama bosima kawaa.  
\v 6 Mirinoŋ kaŋ alauruta ano tosaaŋa kosere laligojuti, ii oŋoono ajoroogi kokaeŋ iŋijowaa, ‘Lamana sooroti, ii mokoloojeŋatiwaajoŋ mono kagi niwo korisoro amboŋa’  
\v 7 Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Iikawaa so siŋgisoŋgo eja motooŋgonoŋ uuta meleembaati, iwaajoŋ Siwe gomanoŋ korisoro somata koloowaa. Ejemba 99 iyaŋgiaa jaagianoŋ solaŋa dindiŋa kolooŋ uugia meleembombaajoŋ mende moma laligojuti, iyoŋoojoŋ korisoro kaaŋa mende koloowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Moneŋ kota soorotiwaa sareqaa  
\p
\v 8 “Kaaŋagadeeŋ emba moŋnoŋ silwa moneŋ kota 10 meŋ laligoro yoŋoonoŋga motooŋgonoŋ kemeŋ sooro nomaeŋ ambaa? Iinoŋ mono kiwa ootiriŋ kaparaŋ koma miri usuma moŋgambaa. Moŋgama laligoŋ mokolooro tegowaa.  
\v 9 Ii mokolooŋ emba alauruta ano emba tosaaŋa kosere laligojuti, ii oŋoono ajoroogi kokaeŋ iŋijowaa, ‘Noonoŋ silwa moneŋ kota motooŋgonoŋ sooroti, ii mokoloojeŋatiwaajoŋ mono kagi niwo korisoro amboŋa.’  
\v 10 Iikawaa so niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Siŋgisoŋgo ejemba moŋnoŋ uuta meleeno Anutuwaa gajobauruta yoŋonoŋ iwaajoŋ korisoro uuta ambuya.” Kiaŋ.   
\s1 Qewoloŋ ejanoŋ uuŋgonjaŋ ama uuta meleeno.  
\p
\v 11 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Eja mombaa merawoita woi laligori.  
\v 12 Koganoŋ maŋaajoŋ kokaeŋ ijoro, ‘Amana, gii mono moneŋ esuhinaga mendeema bakaya nomba.’ Kaeŋ ijoro maŋgaranoŋ ilawoilaya kuuya sogaranoŋ mendeema orono.  
\v 13 Ii orono meria melaanoŋ gomaŋ boria woi karooŋ laligoŋ hina iwoiya kuuya ii kololooŋ meŋ kantri moŋgeŋ keno. Iikanoŋ kema iyaŋaa jaajaa kana somata emba yoŋowo bao kasu kaaŋa paŋgamaŋ laaligo laligoŋ moneŋ hinaya gilidabororo.   
\p
\v 14 “Iwoi kuuya gilidabororo bodi somata kolooŋ baloŋ kuuya ii sokono. Iinoŋ kambaŋ kanoŋ kanaiŋ tapekokoro kolooŋ memeqemeaŋ ama amamaaro.  
\v 15 Amamaaŋ kantri iikawaa toya mombaanoŋ kema gawombaajoŋ qisiŋ muro wasiro iwaa bao sopanoŋ kemeŋ bao galeŋgiaga laligoro.  
\v 16 Iikanoŋ laligoro bao yoŋonoŋ sako kota negi iima ‘Saanoŋ ii newe tomena sokonaga,’ jeroto, ii kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ mende muro.   
\p
\v 17 “Kaeŋ laligoŋ uuta tooro kokaeŋ jero, ‘Maŋnaa gawoŋ ejemba naa afaaŋa yoŋonoŋ gawoŋ megi sewaŋa oŋono nene neŋ timbiriŋgoŋ laligojuto, niinoŋ kokanoŋ koŋkorara bodi laligoŋ komumambaajoŋ anjeŋ.  
\v 18 Nii mono waama maŋnaanoŋ eleema kema kokaeŋ ijomaŋa, ‘Ama, nii siŋgisoŋgo ama iikanoŋ gii ano Siwe Toya qaagara qotogoŋ qagara meŋ boliwe.  
\v 19 Kawaajoŋ giinoŋ mombo noojoŋ ‘Merana,’ jewagatiwaa so mende koloojeŋ. Gii saanoŋ jena weleŋqeqega moŋ koloomaŋa.’   
\p
\v 20 “Kaeŋ jeŋ waama maŋaanoŋ keno. Kema miri dodowiro maŋanoŋ korikori endu nama iiro karo bata pororogoro iima kobooŋ esuŋagadeeŋ qiqigoŋ kema kema aroyanoŋ giliro kemero buuta kitoŋ neŋ ‘Merana, oowe oowe!’ jero.  
\v 21 Kaeŋ anoto, merianoŋ ijoro, ‘Maŋna, nii siŋgisoŋgo ama iikanoŋ gii ano Siwe Toya qaagara qotogoŋ qagara meŋ boliwe. Kawaajoŋ giinoŋ mombo noojoŋ ‘Merana,’ jewagatiwaa so mende koloojeŋ.’   
\p
\v 22 “Kaeŋ ijoro maŋanoŋ iikanondeeŋ weleŋqeqeuruta kokaeŋ iŋijoro, ‘Oŋo mono uulaŋawo maleku akadamuyawo moŋ meŋ kaŋ mouma mubu. Ilawage aroyanoŋ koma menjereŋgoŋ muŋ kana esu kanianoŋ mouma mubu.  
\v 23 Kaaŋagadeeŋ sopanoŋ kema bulmakao doŋa kelegawo moŋ meŋ kaŋ qeŋ oogi neŋ korisoro amboŋa.  
\v 24 Merana koi komuŋ tagoroti, iinoŋ mono mombo gbiliŋ kaja. Iinoŋ mono soorogo Anutunoŋ mombo mokolooro asugija.’ Kaeŋ iŋijoro kanaiŋ korisoro aŋgi.   
\p
\v 25 “Korisoro aŋgito, datanoŋ gawonoŋ laligoŋ eleema miri dodowiŋ kanoŋ rii gbawe qama oroŋ aisoogiti, iikawaa otoŋa moro.  
\v 26 Ii moma weleŋ mera moŋ qaro karo ‘Ii nomaembaajoŋ anju?’ jeŋ qisiŋ muro.  
\v 27 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, ‘Koganoŋ luluuŋkota eleema karo maŋganoŋ ii mombo aŋaliŋ ba koma muŋ iikawaajoŋ iŋijoro bulmakao doŋa kelegawo qeŋ ooŋ aisooju.’   
\p
\v 28 “Kaeŋ ijoro iriŋa soono mirinoŋ umambaajoŋ togoro. Togoroto, maŋanoŋ ii moma seleeŋgeŋ kamaaŋ uuluae qaa bonjoŋanoŋ jeŋ meŋ looriŋ muro.  
\v 29 Meŋ looriŋ muroto, iinoŋ meleema kokaeŋ ijoro, ‘Maŋna, niinoŋ gbani mamaga weleŋga qeŋ laligoŋ jeŋkootoga kambaŋ moŋnoŋ mende uuguŋ laligoweto, kileŋ giinoŋ kambaŋ moŋnoŋ meme (noniŋ) melaa moŋ alauruna yoŋowo korisoro ambombaajoŋ mende nona.  
\v 30 Mende nonato, meraga koi kanoŋ kana somata emba yoŋowo laligoŋ moneŋ hinaga tiwilaaŋ kouro giinoŋ mono iwaajoŋ ama iŋijona bulmakao doŋa kelegawo qeŋ ooju.’   
\p
\v 31 “Ijoro maŋanoŋ kokaeŋ meleema jero, ‘Merana, gii kambaŋ so neenawo laligoŋkejaŋ. Kawaajoŋ neenaa buŋana kuuya ii mono goo buŋaga kaaŋgadeeŋ kolooja.  
\v 32 Kaaŋgadeeŋ koloojato, koga koi kanoŋ komuŋ tagoroto, mombo gbiliŋ eleema kaja. Iinoŋ soodabororoto, Anutunoŋ ii mombo mokolooja. Kawaajoŋ keteda koi nene korisoro aniŋ sokonja.’” Kiaŋ.   
\c 16  
\s1 Esuhina galeŋ tiliqiliawowaa sareqaa  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ gowokouruta qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro mogi, “Eja qabuŋayawo mombaa esuhina galeŋa moŋ laligoro. Tosianoŋ kaŋ eja qabuŋayawo ii qaa kiisaŋ ijogi, ‘Iinoŋ goonoŋ moneŋ hinaga kondeema tondu giliŋ laligoja.’  
\v 2 Ii moma galeŋ ii jero karo jeŋ muro, ‘Nii goojoŋ buŋa bologa jegi mojeŋ. Gii noo miri ano esuhinana mombo galeŋ kombagatiwaa so mende koloojaŋ. Kawaajoŋ ii nomaeŋ galeŋ koma laligona, iikawaa lopoya jeŋ asariŋ nomba.’  
\v 3 Kaeŋ jero uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoro, ‘Miri toyanoŋ galeŋkoŋkoŋ gawona nuano nomaeŋ amaŋamaeŋ? Esuŋna mende sokonjiwaajoŋ baloŋ osomambaajoŋ amamaajeŋ ano jejewelenweleŋ eja laligomambaajoŋ gamuna mojeŋ.  
\v 4 Iinoŋ galeŋkoŋkoŋ gawona nuambaati, niinoŋ kambaŋ iikanoŋ nomaeŋ ambe tosianoŋ mirigianoŋ koma horoŋ kalaŋ koma nombuyaga? Ahaa! Kana moŋ romoŋgojeŋ.’   
\p
\v 5 “Kaeŋ jeŋ ejemba toyanoŋ tosa ama oŋonoti, ii kuuya aŋa aŋa horoŋ oŋono kagi. Mutuyanoŋ karo ii kokaeŋ ijoro, ‘Tonaanoŋ tosa goonoŋ dawi eja?’  
\v 6 Kaeŋ qisiro jero, ‘Oil dram 100 mewe.’ Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno, ‘Gii tosa papiaga meŋ koi rama uulaŋawo utegoŋ 50 oona ewa.’  
\v 7 Kaeŋ jeŋ eja moŋ qisiŋ muro, ‘Ano gii? Goonoŋ tosa dawi eja?’ Qisiro kokaeŋ jero, ‘Wiit flaua ii 21,000 kilogram mewe.’ Kaeŋ jero ijoro, ‘Gii tosa papiaga meŋ iikanoŋ 16,800 kilogram kaeŋ oona ewa.’   
\p
\v 8 “Kaeŋ kolooro miri toyanoŋ moma jeŋqeeaŋgo qaa kokaeŋ jero, ‘Galenanoŋ tiliqili qaganoŋ iwoi anoti, ii momakooto awaa qendeenja.’” Poŋ Jiisasnoŋ sundu kaeŋ jeŋ toroqeŋ jero, “Paŋgamambaa nanamemeŋ otaaŋkejuti, iyoŋoo momakootogia ii ejemba tosaaŋa kete laligojuti, ii tiliqili ama oŋombutiwaa so ejato, Anutuwaa asasaganoŋ laligojuti, yoŋoo momakootogia ii iikawaa baatanoŋ kolooja.   
\p
\v 9 “Kawaajoŋ kokaeŋ jewe mogi: Tosianoŋ balombaa moneŋ hinanoŋ ejemba tiligoŋ oŋomakejuto, oŋonoŋ mono iikanoŋ meŋ alaurugia mokolooŋ oŋombu. Ii mokolooŋ oŋoŋgi balombaa iwoinoŋ qaombaati, Anutunoŋ mono kambaŋ iikanoŋ koma horoŋ oŋono laaligo kombombaŋaa gomanoŋ keuma tetegoya qaa laligowu.   
\p
\v 10 “Moŋnoŋ iwoi melaada meŋ kaparaŋ koma tororo galeŋ konji, iinoŋ mono iwoi somata kaaŋagadeeŋ tororo galeŋ kombaa. Moŋnoŋ iwoi melaada galeŋ koma gijigaju anji, iinoŋ mono iwoi somata ii kaaŋagadeeŋ galeŋ kombaatiwaajoŋ jeniŋ gijigaju ambaa.  
\v 11 Balombaa moneŋ hinaya borogianoŋ aŋgi ii pondaŋ mende galeŋ koŋgi hoŋa mende kolooroti eeŋ, moŋnoŋ mono iwoi buŋaya uuta hoŋa ii borogianoŋ mende ambaa.  
\v 12 Oŋo tosaaŋa yoŋoonoŋ iwoi ii pondaŋ mende galeŋ koŋgi hoŋa mende kolooroti eeŋ, oŋoaŋgiaa uugiaa buŋa hoŋa ii moronoŋ moŋ oŋonaga?   
\p
\v 13 \x * \xo 16.13 \xt Mat 6.24\x*“Weleŋqeqe moŋnoŋ poŋ woi weleŋ qeŋ oromambaajoŋ amamaaŋkeja. Moŋnoŋ kaeŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ mono moŋ kazi ama muŋ moŋ uutanoŋ jopagowaa. Mombaanoŋ qokotaaŋ moŋ jejewili ama mubaa. Kawaajoŋ oŋonoŋ Anutu ano moneŋ hina ii mindiriŋ weleŋ qeŋ orombombaajoŋ amamaawu.” Kiaŋ.   
\s1 Monembaa uugere ambubotiwaa qambaŋmambaŋ qaa  
\r Mat 11.12-13; 5.31-32; Maak 10.11-12  
\p
\v 14 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ monembaa naaŋ mamaga eŋ oŋono laligogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ qaa kuuya ii jeroti, ii moma jaa kuma mepaegoŋ mugi.  
\v 15 Mepaegoŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Farisii oŋonoŋ mono ejemba jaagianoŋ solaŋa kaaŋa qendeema oŋombombaajoŋ geriawo amakejuto, Anutunoŋ uugiaa kania moma kotodaboroja. Ejemba jaagianoŋ iwoi mombaajoŋ mogi uuta kolooji, ii Anutunoŋ iiro arokuukuuyawo kolooŋkeja.   
\p
\v 16 \x * \xo 16.16 \xt Mat 11.12-13\x*“Bentotombaa kania ii Mooseswaanoŋ Kana qaanoŋ ano gejatootoo ejemba yoŋoo Buju Terenoŋ oogi weeŋgoŋ laligoŋ waaniŋ Jonoŋ asugiŋ hoŋa asuganoŋ iŋisaano. Kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ qaa ii jeŋ seiŋ Anutuwaa bentotonoŋ keubutiwaajoŋ ejemba uugia kuuŋkejoŋ. Ejemba kuuyanoŋ mono janjariŋ riiŋ kaparaŋ koma bentotoŋ iikawaa uutanoŋ keubombaajoŋ amakeju.  
\v 17 \x * \xo 16.17 \xt Mat 5.18\x*Siwe balonoŋ goroŋ qewaotiwaa so anjaoto, Kana qaawaa tere jimbolaŋa motooŋgo ii kambaŋ moŋgeŋ mende totooŋ aliwaa. Kiaŋ.   
\p
\v 18 \x * \xo 16.18 \xt Mat 5.32; 1 Kor 7.10-11\x*“Eja moŋnoŋ embia mesaoŋ emba moŋ mewaati, iinoŋ mono oloŋkalu ambaa. Eja moŋnoŋ emba loyanoŋ mesaoroti, ii mewaati, iinoŋ mono kaaŋagadeeŋ oloŋkalu ambaa.” Kiaŋ.   
\s1 Eja qaqabuŋayawo ano Lazarus  
\p
\v 19 “Eja qabuŋayawo moŋ laligoro. Iinoŋ opo maleku nezoŋgbala osoga akadamuyawo mouma laligoŋ kambaŋ so neŋkorisoro ama siiseweweya qaa laligoro.  
\v 20 Kaeŋ laligoroto, iwaa miri naguya kosianoŋ eja wanaya moŋ qata Lazarus eŋ laligoro. Wiji nombonoŋ selia so koma raro.  
\v 21 Wosoya ano gbadonoŋ eŋ eja poŋ qereweŋaa nene duŋnoŋga nene kera reemoŋa kamaaro ii nemambaajoŋ moro. Moma ero kasu yoŋonoŋ kouma wiji nomboŋa bojoŋ laligogi.   
\p
\v 22 “Kaeŋ laligoŋ wanaya iinoŋ komuro. Komuro Siwe gajoba yoŋonoŋ wama uma oyaŋboyaŋ gomanoŋ aŋgi Aabrahambaa kooroŋanoŋ raro. Eja qabuŋayawo iinoŋ kaaŋiadeeŋ komuro roŋ koŋgi.  
\v 23 Roŋ koŋgi koomuwaa senjoŋ gomanoŋ kemero jeŋ sorogoro siimbobolo somata moma uuro uro Lazarus Aabrahambaa kooroŋanoŋ koriganoŋ endu raro iriiro.  
\v 24 Iriima silama qama jero, ‘Oo amana Aabraham, mono wosoga moma nomba. Nii gere bolanoŋ nooro kokanoŋ koŋajiliŋ uuta moma nanjeŋ. Kawaajoŋ mono Lazarus wasina kema koso susuyanoŋ apunoŋ qeesaaŋ kaŋ neselananoŋ moriro olomoowa.’   
\p
\v 25 “Kaeŋ jeroto, Aabrahamnoŋ meleeno, ‘Merana, mono koi romoŋgona keno. Giinoŋ namonoŋ laaligo korisoroyawo mono laligona tegoroto, Lazarusnoŋ namonoŋ laaligoya qenjeŋmanjeŋ ama laligoro. Kaeŋ laligoroto, kambaŋ kokaamba uluŋkoleŋ ama muniŋ rajato, giinoŋ siimbobolo moma koŋajiliŋ qaganoŋ nanjaŋ.  
\v 26 Kaeŋ laligojoŋ ano toroqeŋ kokaeŋ jejeŋ: Anutunoŋ nono ano oŋo batunananoŋ mendeema jawo ama kotiiro eja. Kawaajoŋ tosianoŋ jawo qisigoŋ nonoonoŋga oŋoonoŋ koubombaajoŋ mobuyaga, ii mono amamaawuya. Kaaŋagadeeŋ leegeŋ endu laligojuti, oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ nonoonoŋ koubombaajoŋ osiwuya.’  
\v 27 Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro, ‘Amana, kaeŋ kolooro kokaeŋ welema gonjeŋ: Giinoŋ mono Lazarus wasina maŋnaa mirinoŋ kemba.  
\v 28 Miri iikanoŋ daremuŋuruna 5 laligojuti, iyoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ senjoŋ gomaŋ koi kanoŋ kamaaŋ siimbobolo somata mobubo. Kawaajoŋ mono jena kema gejatootoo qaa iŋijoro mobu.’   
\p
\v 29 “Kaeŋ welenoto, Aabrahamnoŋ jero, ‘Qaago! Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ Buju Tere ii yoŋoo buŋaga eja. Qaa ii mono geja ama mobu!’  
\v 30 Kaeŋ jero kokaeŋ jero, ‘Oo ama Aabraham, kaeŋ qaagoto, koomuya nonoonoŋga moŋnoŋ yoŋoonoŋ kenagati eeŋ, yoŋonoŋ mono uugia meleembuyaga.’  
\v 31 Jero Aabrahamnoŋ kokaeŋ ijoro, ‘Yoŋonoŋ Mooses ano gejatootoo ejemba yoŋoo qaawaajoŋ geja mende anjuti eeŋ, kaaŋiadeeŋ koomuya nonoonoŋga moŋnoŋ waama qaa jenagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono kileŋ Anutu mende moma laariŋ mubuyaga.’” Kiaŋ.   
\c 17  
\s1 Siŋgisoŋgowaa koŋgoro mono qotogowu.  
\r Mat 18.6-7, 21-22; Maak 9.42  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ gowokouruta qaa kokaeŋ iŋijoro, “Bologaa siipatitianoŋ mono afaaŋkota kolooŋkeja. Moŋnoŋ siipatiti aŋgoŋ komambaajoŋ amamaaŋkejato, moŋ moronoŋ tosaaŋa koŋgoro ama oŋono siŋgisoŋgo ambuti, iwaajoŋ mono tereŋgoŋ ‘Yei!’ qama wanjinjiŋgojeŋ. Siimbobolo uutanoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaa.  
\v 2 Iinoŋ ejemba melaa iyoŋoonoŋga moŋ koŋgoro ama muro siŋgisoŋgo ambaati, eja iikanoŋ mono lombo uuta mokoloowaa. Anutunoŋ lombo iikawaa iroŋa nomaeŋ muro soyanoŋ koloonaga? Kemuŋ kowonjiŋ aroyanoŋ somoŋgoŋ kowe biiwianoŋ giligi kemenagati, iikanoŋ mono afaaŋkota koloonaga.   
\p
\v 3 \x * \xo 17.3 \xt Mat 18.15\x*“Kawaajoŋ mono oŋoaŋgia galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Alaga moŋnoŋ siŋgisoŋgo anji, ii mono jeŋ mindiŋgoŋ muba. Jeŋ mindiŋgoŋ muna moma boliŋ aoŋ wosoya mobaati eeŋ, gii mono siŋgisoŋgoya mesaoŋ muba.  
\v 4 Weeŋ mombaa uutanoŋ siŋgisoŋgo 7 ama boliŋ goma ambeŋa 7 goonoŋ eleema kokaeŋ jewaa, ‘Alana, nii siŋgisoŋgo anjeŋiwaajoŋ moma boliŋ aojeŋ.’ Kaeŋ jewaati eeŋ, gii mono siŋgisoŋgoya ii mesaoŋ muba.” Kaeŋ.   
\s1 Momalaariwaa hoŋa ii ku-usuŋawo.  
\r Mat 17.20; 21.21; Maak 11.23  
\p
\v 5 Aposol yoŋonoŋ Pombaajoŋ jegi, “Momalaarinana mono toroqeŋ meŋ kotiiwa.”  
\v 6 Kaeŋ jegi Poŋnoŋ meleeno, “Momalaarigiaa hoŋa ii nejoŋ kotaa so enagati eeŋ, oŋonoŋ saanoŋ numuzu gere\f + \fr 17.6 \ft Jiisasnoŋ mulberi gere moŋ qendeeno. Gere ii numuzu kaaŋaga, kota kowororo kota kaaŋa neneyaga.\f* koi kawaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotowuyaga, ‘Gii mono tiigawo joloma waama luguŋ kowenoŋ kemeŋ geeŋga komoma aoŋ namba.’ Kaeŋ jeŋ moma laarigi gere iikanoŋ mono qaagia teŋ kombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Weleŋqeqe awaa ii nomaeŋ?  
\p
\v 7 “Oŋoonoŋga mombaa gawoŋ ejanoŋ bulmakao meŋ gawonoŋ kema kinoŋ hororo baloŋ mosombaa me lama galeŋgiaga laligowaa. Laligoŋ mirinoŋ kouro iikanoŋ toyanoŋ kokaeŋ jero mobaa me qaago, ‘Gii mono mirinoŋ kouma rama nenega newa.’  
\v 8 Kaeŋ qaago! Iinoŋ mono kokaeŋ jewaa: ‘Gii mono apu ariŋ meagoŋ aoŋ gomantiiŋaa nenena ooŋ ama nona nemaŋa. Kawaa gematanoŋ geeŋgaa nenega ooŋ newa.’  
\v 9 Kaeŋ jeŋ kotoŋ muro gawoŋ ejianoŋ jerotiwaa so gawoŋa medabororo sokono galeŋanoŋ kawaajoŋ mepeseeŋ mubaa me qaago? Qaago!  
\v 10 Oŋoo kanagia ii kaaŋiadeeŋ eja. Galeŋgianoŋ iwoi kuuya jeŋ kotoŋ oŋonoti, oŋo ii andaboroŋ kanoŋ mono kokaeŋ jewu, ‘Nono gawoŋ ejemba tooŋa laligojoŋ. Galenananoŋ iwoiwaajoŋ jeroti, mono iigadeeŋ meŋ kajoŋiwaajoŋ mepemepesee moŋgambombaajoŋ amamaajoŋ.’” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja 10 selegia meŋ solaŋaniro.  
\p
\v 11 Jiisasnoŋ Jerusalem sitinoŋ kemambaajoŋ Galili ano Samaria prowins woi yoroo batugaranoŋ kana eroti, iikanoŋ keno.  
\v 12 Kananoŋ kema gomaŋ moŋnoŋ keuro eja 10 selegia manimbayawo yoŋonoŋ mokolooŋ iima korikori endu naŋgi.  
\v 13 Nama kotakota qama silama jegi, “Somatanana Jiisas, mono kiaŋkomuŋ nonomba!”   
\p
\v 14 \x * \xo 17.14 \xt Lew 14.1-32\x*Qama jegi iŋiima kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oŋo mono jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ kema selegia qendeema oŋombu.” Kaeŋ iŋijoro teŋ koma kananoŋ keŋgi selegianoŋ iikanoŋ solaŋaniŋ awaa kolooro.  
\v 15 Awaa kolooroto, 10 yoŋoonoŋga moŋnoŋ selia solaŋaniro iima eleema kaŋ Anutu kotakotagadeeŋ qama mepeseero.  
\v 16 Mepeseeŋ Jiisaswaa kanianoŋ kemeŋ usugoŋ simiŋ kuma ‘Daŋgiseŋ!’ jero. Eja ii Samaria ejaga. Juuda yoŋonoŋ Samaria prowinswaa ejemba yoŋoojoŋ mogi kamaaŋqeqeta kolooro laligogi.   
\p
\v 17 Daŋgiseŋ jero Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Ii saanoŋ anjanto, eja kuuya 10 oŋoo selegianoŋ mono solaŋanidabororo me? Eja 9 yoŋonoŋ mono daeŋ laligoju?  
\v 18 Eja wabaya giinoŋ geeŋgodeeŋ eleema kaŋ Anutu mepeseejanto, eja 9 yoŋonoŋ mono kema lolomoniŋ kenju.”  
\v 19 Kaeŋ jeŋ kokaeŋ ijoro moro, “Momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Kawaajoŋ saanoŋ waama kemba.” Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaa bentotoŋa ii nomaeŋ koloowaa?  
\r Mat 24.23-28, 37-41  
\p
\v 20 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ muŋ jegi, “Anutuwaa bentotoŋ ii mono naa kambanoŋ asugiwaa?” Jegi moma meleema kokaeŋ jero, “Anutuwaa bentotoŋanoŋ mono jaanananoŋ iibombaa so mende asugiwaa.  
\v 21 Mobu! Anutuwaa bentotoŋa ii batugianoŋ uugianoŋ asugiŋ eja. Kawaajoŋ ii kokanoŋ me endukanoŋ eji, kaeŋ jewombaajoŋ amamaaŋkejoŋ.”   
\p
\v 22 Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro mogi, “Kanageŋ kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, iikanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋaa gawoŋ meme weeŋa yoŋoonoŋga moŋ iibombaa siiŋa mobuto, ii mombo iibombaajoŋ amamaawuya.  
\v 23 Kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jegi mobu, ‘Mobu! Hamoqeqe Toyanoŋ mono endu laligoja. Mobu! Mono koi asugija.’ Kaaŋ kaaŋ jegi ii iibombaajoŋ iikanoŋ uulaŋawo mende luguŋ kembu.  
\v 24 Ii kokaembaajoŋ: Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo kawaati, kambaŋ ii oobiliwaa so kokaeŋ koloowaa: Ii siwe leegeŋga uulaŋawo bilisik ama asariŋ leegeŋ sokoma kenji, iinoŋ mono iikawaa so asugiwaa.  
\v 25 Kanageŋ kaeŋ koloowaato, wala ejemba kambaŋ kokaamba namonoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ eja ii yakariŋ gema qeŋ mugi siimbobolo somata mobaa.   
\p
\v 26 \x * \xo 17.26 \xt Jen 6.5-8\x*“Wala eeŋanoŋ Nooawaa kambaŋanoŋ ejembanoŋ laaligogia qemasologeŋ qaganoŋ laligoŋ tiwilaagiti, iikawaa so mono Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo kawaatiwaa kambaŋanoŋ kaaŋagadeeŋ asugiwaa.  
\v 27 \x * \xo 17.27 \xt Jen 7.6-24\x*Nooawaa kambaŋanoŋ nene lombaŋ ama apu kotiga neŋ embaqemba sewaŋaa aŋgi kema karo agimiŋ aogi. Nanamemeŋ kaeŋ ama meŋ qemasologeŋ laligogi Nooanoŋ waŋgo uutanoŋ uroti, weeŋ iikanoŋ tegoro. Tegoro apu gboulu somatanoŋ kaŋ ejemba qaa roŋ koma oŋono apu nemotoŋ komugi.   
\p
\v 28 \x * \xo 17.28 \xt Jen 18.20–19.25\x*“Lootwaa kambaŋanoŋ kaaŋagadeeŋ qemasologeŋ laligogi kaaŋiadeeŋ kolooro. Ejembanoŋ nene lombaŋ ama apu gisi neŋ gawoŋ koma komoma jigo mirigia meŋ qetegoŋ nene sii miri ama iwoi sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi iwoi tosia sewaŋa meŋ laligoŋkegi.  
\v 29 Kaeŋ ama meŋ laligogito, Lootnoŋ Sodom gomaŋ mesaoŋ keno weeŋ iikanondeeŋ gere ano jamo qara geriawo ii mono koŋ kaaŋa sombinoŋga kamaaŋ ejemba jinoŋa qaa oŋooro komugi.  
\v 30 Kanageŋ Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo asugiwaati, kambaŋ iikanoŋ ejembanoŋ kaaŋiadeeŋ qemasologeŋ ama laligoŋ tiwilaawuya.   
\p
\v 31 “Weeŋ iikanoŋ sombenoŋ laligowaati, iinoŋ mono hina iwoiya memambaajoŋ miri uutanoŋ mende uba me gawonoŋ kema laligowaati, iinoŋ mono kaaŋiadeeŋ mirianoŋ mende eleema kawa.  
\v 32 Loot embianoŋ meleema gematanoŋ uuŋ komuŋ jamo karanjaŋ kolooroti, mono ii romoŋgowu.  
\v 33 \x * \xo 17.33 \xt Mat 10.39; 16.25; Maak 8.25; Luuk 9.24; Jon 12.25\x*Moŋnoŋ laaligoya siiseweweya qaa iyaŋaajoŋ aŋgoŋ koma iyaŋaa jaajaa laligomambaajoŋ moji, iwaa laaligoyanoŋ mono soowaato, moŋnoŋ laaligoya noojoŋ ama qeleema mesaowaati, iinoŋ mono laaligo hoŋaa kania mokolooŋ oyaŋboyaŋ laligowaa.   
\p
\v 34 “Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: gomantiiŋa iikanoŋ eja woi duŋnoŋ motooŋ ewaoti, iyoroonoŋga moŋ wama moŋ mesaowuya.  
\v 35 Kaaŋagadeeŋ emba woi ii motooŋ taweŋ orasiŋ rabaoti, iyoroonoŋga moŋ wama moŋ mesaowuya.”  
\v 36 (Eja woi nene gawonoŋ laligowaoti, iyoroonoŋga moŋ wama moŋ mesaowuya.)   
\p
\v 37 Jiisasnoŋ kaeŋ jero gowokourutanoŋ meleema ijogi, “Oo Poŋ, ii dakanoŋ koloowaa?” Kaeŋ ijogi kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oro gisaganoŋ moŋgeŋ baageŋ ero mamboŋkararanoŋ mono iikanoŋ horoŋ ajorooŋkejuti, mono iikawaa so koloowaa.” Kiaŋ.   
\c 18  
\s1 Malonoŋ kaparaŋ koma weleno eja somatanoŋ ilaaro.  
\p
\v 1 “Oŋo mono kambaŋ so Anutu qama kooliŋ qelokoli mende ama laligowu.” Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ iikawaa sareqaaya kokaeŋ iŋijoro mogi,  
\v 2 “Taoŋ moŋnoŋ qaa jenteego eja moŋ laligoro. Iinoŋ ejemba yoŋonoŋ qaa jeŋ mubutiwaajoŋ gamuya mende moma iyaŋaa jaajaa laligoŋ Anutuwaa jeta uugumambotiwaajoŋ toroko mende moro.  
\v 3 Taoŋ kanoŋ malo emba moŋ laligoro. Iinoŋ suulaŋ qaa jenteego eja iikanoŋ kema kokaeŋ jeŋ laligoro, ‘Moŋnoŋ niwo aŋgowowo anjiwaajoŋ giinoŋ mono ilaaŋ nonaga.’   
\p
\v 4 “Kaeŋ jero kambaŋ koriga ii moma gema qeŋ laligoroto, kanageŋ uutanoŋ kokaeŋ jero, ‘Niinoŋ ejemba yoŋoo qaagiaajoŋ gamuna mende moma neenaa jaajaa laligoŋ Anutuwaa jeta uugumambotiwaajoŋ toroko mende momakejeŋ.  
\v 5 Kaeŋ laligojento, malo koi kanoŋ mono qaasoso pondaŋ jeŋ noma kaŋkejiwaajoŋ mojona tiiro saanoŋ ilaaŋ mube qaaya tegowaa. Mende ilaaŋ mubenagati eeŋ, iinoŋ mono kanasoso karo mojotiitiiya momambo.’”   
\p
\v 6 Poŋnoŋ sundu ii medaboroŋ jero, “Jenteego eja doogoyanoŋ qaa jeroti, mono iikawaajoŋ geja ama kania romoŋgowu.  
\v 7 Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ gomantiiŋa asasaga ilaaŋ oŋombaatiwaajoŋ qama kooligi Anutunoŋ mono yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegoro awaa koloowu. Ilaaŋ oŋomambaajoŋ jeŋ silemale mende ama kambaŋ mende konjoratiro ubaa. Ii qaago totooŋ!  
\v 8 Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mogi: Anutunoŋ mono kambaŋ mende koriro qaagia gosiŋ jeŋ tegoro awaa koloowuya. Mono alanzaŋ ilaaŋ oŋomakejato, ii kileŋ Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ eleema kaŋ ejemba gosiŋ oŋombaati, kambaŋ iikanoŋ momalaari hoŋa mokoloowaa me qaago?” Kiaŋ.   
\s1 Farisii ano takis meme yoroo qamakooligara  
\p
\v 9 Ejemba tosianoŋ iyaŋgiaajoŋ mogi uro solaŋa dindiŋa koloojoŋ jeŋ tosaaŋa mogi kamaaŋqeqeta kolooro. Jiisasnoŋ ii iŋiima sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro mogi,  
\v 10 “Eja woiyanoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma qama kooliri. Moŋnoŋ Farisii ano moŋnoŋ takis meme ejaga.   
\p
\v 11 “Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) iinoŋ nama aŋodeeŋ kokaeŋ qama kooliro, ‘Oo Anutu, ejemba tosianoŋ uugia dogoro kalugoŋ serowiliŋ amakejuti, nii ii kaaŋa mende laligojeŋ me takis meme endu nanji, nii iwaa so kaaŋagadeeŋ mende laligojeŋ. Kawaajoŋ daŋgiseŋ jeŋ gonjeŋ.  
\v 12 Niinoŋ sonda so somaŋa woi nenewaa siŋgi laligoŋkejeŋ. Niinoŋ moneŋ hinana kuuya mendeema 10:noŋga motooŋgo Anutuwaa buŋaya qeŋkejeŋ.’   
\p
\v 13 “Kaeŋ qama kooliroto, takis meme iinoŋ waŋgoŋa moŋnoŋ nama Siwenoŋ eu uumambaajoŋ gamuya moma borianoŋ jaaya esuuŋ kokaeŋ qama kooliro, ‘Oo Anutu, siŋgisoŋgo eja nii mono kiaŋkomuŋ nomba.’  
\v 14 \x * \xo 18.14 \xt Mat 23.12; Luuk 14.11\x*Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Iinoŋ mono Anutuwaa jaanoŋ solaŋaniŋ mirianoŋ eleenoto, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) iinoŋ kaeŋ qaago. Daeŋ yoŋonoŋ iyaŋgiaa uugia meŋ ubuti, Anutunoŋ mono ii kuuya meŋ kamaaŋ oŋombaato, moŋnoŋ iyaŋaa uuta meŋ kamaawaati, Anutunoŋ mono ii meŋ uma mubaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ merabora kotuegoŋ oŋono.  
\r Mat 19.13-15; Maak 10.13-16  
\p
\v 15 Ejemba tosianoŋ merabora busubuusu kaaŋagadeeŋ uŋuama Jiisasnoŋ borianoŋ oosiriŋ oŋombaatiwaajoŋ iwaanoŋ kagi. Kagito, gowoko yoŋonoŋ ii iima jeŋ qotogoŋ oŋoŋgi.  
\v 16 Kaeŋ aŋgito, Jiisasnoŋ merabora ii koma horoŋ oŋono kagi kokaeŋ jero, “Merabora melaa ii saanoŋ oŋomesaogi noonoŋ kawu. Anutunoŋ ejemba kaaŋa ii bentotoŋa buŋa qeŋ oŋombaa. Kawaajoŋ ii mende somoŋgoŋ oŋombu.  
\v 17 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ Anutuwaa bentotoŋa ii merabora kaaŋa buŋa mende qeŋ aowaati, iinoŋ mono iikawaa uutanoŋ keumambaajoŋ amamaawaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja qabuŋayawo mombaa qambaŋmambaŋ qaa jero.  
\r Mat 19.16-30; Maak 10.17-31  
\p
\v 18 Galeŋkoŋkoŋ eja moŋnoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Boi awaa, niinoŋ mono nomaeŋ ama laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowenaga?”   
\p
\v 19 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Gii noojoŋ ‘Boi awaa’, ii naambaajoŋ jejaŋ? Anutu motooŋgonoŋ awaa kolooja. Eja moŋnoŋ ii kaaŋa awaa mende kolooja.  
\v 20 \x * \xo 18.20 \xt Eks 20.12-16; Dut 5.16-20\x*Gii jojopaŋ qaa koi modaborojaŋ: ‘Serowiliŋ mono mende amba. Moŋ mono mende qena komuwa. Iwoi mono yoŋgoro mende mewa. Moŋ jenoŋkuukuu mono mende ama muba. Nemuŋmaŋga mono goda qeŋ oromakeba.’”   
\p
\v 21 Kaeŋ jeroto, galeŋkoŋkoŋ ejanoŋ kokaeŋ ijoro, “Ii kuuya mono gbaworonanoŋga teŋ koma laligoŋ waabe.”  
\v 22 Ijoro Jiisasnoŋ moma kokaeŋ ijoro, “Gii tani motooŋgonoŋ amamaajaŋ: Gii mono kema esuhinaga kuuya sewaŋa mewutiwaajoŋ ana moneŋ karo mendeema ejemba wanaya oŋomba. Kaeŋ ana esuhinaga somata (maa suaŋ, milyon kina kaaŋa) ii Siwe gomanoŋ eŋ gombaa. Kaeŋ ama nii notaaŋ kawa.”  
\v 23 Kaeŋ ijoroto, eja iikanoŋ kindimbiri laligorotiwaajoŋ ama qaa ii moma wosobiri mokolooŋ jaaya bosoleero eeŋ mesaoŋ keno.   
\p
\v 24 Wosobiri mokolooro Jiisasnoŋ ii iima kokaeŋ jero, “Yei! Ejemba moneŋ hinagiawo yoŋonoŋ Anutuwaa bentotonoŋ keubombaajoŋ bimooŋ kupukapa ambuya.  
\v 25 Ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: Oro somata kamel ii sosoro ootanoŋ saanoŋ mende keubaa. Iikawaa so ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ bimooŋ osiwuya.”   
\p
\v 26 Qaa ii jeroti, iyoŋonoŋ kokaeŋ jegi, “Oopopooŋ! Ejemba moronoŋ mono Siwewaa buŋa koloonaga?”  
\v 27 Kaeŋ jegi kokaeŋ meleeno, “Ejembanoŋ ii aŋgobato meŋ amamaaŋ osiŋkejuto, Anutunoŋ mono iwoi kuuya saanoŋ amakeja. Iinoŋ iwoi moŋ ama memambaajoŋ mende amamaaŋ osiŋkeja.”   
\s1 Jiisaswaa gawoŋ memewaa tawaya  
\p
\v 28 Piitonoŋ qaa ii moma meleema kokaeŋ jero, “Moba, nononoŋ mono miri balonana mesaoŋ gii gotaaŋ kaniŋ.”  
\v 29 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ Anutuwaa bentotoŋaajoŋ ama iwoi moŋ mesaoroti, —ii miri baloŋa, embameria, daremuŋa me nemuŋmaŋa —ii oŋomesaoro  
\v 30 Anutunoŋ mono kitia toroqeŋ uuguŋ tawaya meleema muro ii namowaa laaligonoŋ mewaa ano laaligo kanageŋanoŋ laaligo kombombaŋa tetegoya qaa buŋa qeŋ aoŋ laligowaa.”   
\s1 Jiisasnoŋ komuwaatiwaa qaaya jero karooŋ kolooro.  
\r Mat 20.17-19; Maak 10.32-34  
\p
\v 31 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 ii horoŋ oŋono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Mobu, nono Jerusalem uboŋa. Gejatootoo ejembanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋaajoŋ qaa kuuya oogiti, ii mono hoŋawo koloodaborowaa.  
\v 32 Moŋnoŋ ii memelolo meŋ muro waba gawman yoŋoo borogianoŋ kemebaa. Yoŋonoŋ jejewili ama mepaegoŋ qaa tokoroŋkota jeŋ muŋ sulaapaŋ qewuya.  
\v 33 Sulaapaŋ qeŋ ooli waayawonoŋ ootiŋ taluŋgoŋ qegi komuwaa. Komuŋ weeŋ karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa.”   
\p
\v 34 Kaeŋ iŋijoroto, gowoko yoŋonoŋ qaa ii mende totooŋ moma asarigi. Qaa iŋijoroti, ii aasaŋgoyanoŋ ero ii mende moma kotogi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ eja jaagoo mombaa jaaya metooro.  
\r Mat 20.29-34; Maak 10.46-52  
\p
\v 35 Jiisasnoŋ kema Jeriko gomaŋ dodowiro eja jaagoo moŋnoŋ nene moneŋ mubutiwaajoŋ welema kana goraayanoŋ raro.  
\v 36 Raro ejemba tuuŋlelembe kananoŋ uuguŋ keŋgi otoŋgia moma “Naa iwoi kolooja?” jeŋ qisiŋ oŋono.   
\p
\v 37 Qisiŋ oŋono kokaeŋ jegi, “Jiisas, Nazaret ejanoŋ mono kananoŋ kaŋ guugumambaajoŋ anja.”   
\p
\v 38 Jegi kokaeŋ qaro, “Jiisas, Deiwidwaa gbili! Gii mono kiaŋkomuŋ nomba!”   
\p
\v 39 Kaeŋ qaro ejemba wala keŋgiti, iyoŋonoŋ bo rabaatiwaajoŋ qotogoŋ mugito, iinoŋ kaparaŋ koma qa gigilaaro, “Deiwidwaa gbili! Gii mono kiaŋkomuŋ nomba!”   
\p
\v 40 Qa gigilaaro Jiisasnoŋ doroŋ ama kokaeŋ jeŋ kotoro, “Ii mono borianoŋ meŋ noonoŋ kawu.” Jeŋ kotoro meŋ kosere kougi kokaeŋ qisiŋ muro,   
\p
\v 41 “Alana, gii mono naa iwoi gomaŋatiwaajoŋ mojaŋ?” Qisiŋ muro ijoro, “Poŋ! Nii jaana mombo uumambaajoŋ mojeŋ.”   
\p
\v 42 Ijoro Jiisasnoŋ moma kokaeŋ ijoro, “Mono jaaga uuwa. Momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja.”   
\p
\v 43 Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ jaaya tooro tororo uuŋ Anutu mepeseeŋ Jiisas otaaŋ gematanoŋ keno. Ejemba kuuya yoŋonoŋ iwoi ii iima Anutu mepeseegi. Kiaŋ.   
\c 19  
\s1 Zakiusnoŋ uuta meleeno.  
\p
\v 1 Jiisas Jeriko taonoŋ kouma kotoŋ kemambaajoŋ ano.  
\v 2 Iikanoŋ eja moŋ qata Zakius laligoro. Iinoŋ eja qabuŋayawo kolooŋ takis meme yoŋoo jotamemegiaga laligoro.  
\v 3 Iinoŋ Jiisaswaa kaitania iimambaa siiŋa moroto, eja torodaamombaajoŋ ejemba tuuŋ batugianoŋ nama akakariŋ amamaaro.  
\v 4 “Jiisasnoŋ koi kaŋ nunuuguwaa,” jegi moma iimambaajoŋ bobogariŋ kema ejemba uŋuuguŋ Sikamore gere\f + \fr 19.4 \ft Sikamore ii kowa kaaŋaya, kota neneyaga.\f* qaganoŋ uma raro.  
\v 5 Raro Jiisasnoŋ kanoŋ keuma jaayanoŋ uuro uro iima kokaeŋ ijoro, “Zakius, gii mono uulaŋawo kamaawa. Nii kete goo mirinoŋ kawe motooŋ rabota.”   
\p
\v 6 Kaeŋ jero uulaŋawo kamaaŋ aisooŋ koma horoŋ muro mirianoŋ keni.  
\v 7 Keni ejemba kuuyanoŋ ii iima ŋindiŋ-ŋunduru ama kokaeŋ jegi, “Mono naambaajoŋ siŋgisoŋgo eja kaaŋaa mirinoŋ uma raja?”   
\p
\v 8 Kaeŋ jegito, Zakiusnoŋ ejemba batugianoŋ asuganoŋ waama nama Poŋ kokaeŋ ijoro, “Poŋ moba, niinoŋ tiwomalekuna biiwianoŋ mendeema leeya ejemba wanaya yoŋoojoŋ oŋomaŋa ano daeŋ yoŋoonoŋ ilawoila moŋ so uuguŋ tiliqili ama wambeti, ii mono ambeŋa 4:waa so toroqeŋ meleema oŋomaŋa.”   
\p
\v 9 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ iwaa kaniaajoŋ kokaeŋ jero, “Anutunoŋ kete miri kokawaa toya hamo qeŋ muro letonja. Iinoŋ kaaŋagadeeŋ Aabrahambaa gbiliuruta yoŋoo batugianoŋ laligoja.  
\v 10 \x * \xo 19.10 \xt Mat 18.11\x*Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono ejemba soogiti, ii moŋgama hamo qeŋ oŋomambaajoŋ ama kamaaro.” Kiaŋ.   
\s1 Moneŋ esu 10 mendeema oŋonotiwaa sareqaa.  
\r Mat 25.14-30  
\p
\v 11 \x * \xo 19.11 \xt Mat 25.14-30\x*Jiisasnoŋ kaŋ Jerusalem siti dodowiŋ qaaya jero ejemba ii mogiti, iyoŋonoŋ kokaeŋ romoŋgogi, “Anutuwaa bentotoŋaa hoŋanoŋ mono uulaŋawo asugiwaa.” Kaeŋ romoŋgogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero,  
\v 12 “Eja qabuŋayawo moŋnoŋ kokaeŋ jero, ‘Nii mirina mesaoŋ kantri moŋnoŋ koriganoŋ kembe iikanoŋ nii eja poŋ kuuŋ noŋgi laligoŋ eleema kamaŋa.’  
\v 13 Kaeŋ gomaŋ koriganoŋ kemambaajoŋ jeŋ gawoŋ ejauruta 10 oŋoono kagi moneŋ esu 10 mendeema oŋoma kokaeŋ iŋijoro, ‘Niinoŋ kema laligoŋ kanageŋ eleema kamaŋa. Oŋonoŋ kambaŋ biiwianoŋ moneŋ kokanoŋ koŋkororo gawoŋ meŋ ii meŋ seiwu.’  
\v 14 Kaeŋ jeŋ kenoto, kanagesourutanoŋ kazi ama muŋ kokaeŋ jegi, ‘Nono eja koi kanoŋ ananaanoŋ eja poŋ kolooŋ galeŋ koma nonombaatiwaajoŋ togojoŋ.’ Kaeŋ jeŋ weleŋ eja tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi gematanoŋ kema buju ii ijogi.   
\p
\v 15 “Kaeŋ ijogito, kileŋ kantri kenoti, iyoŋonoŋ ii eja poŋ kuuŋ mugi iyaŋaa prowinsnoŋ mombo eleema karo. Kaŋ gawoŋ ejauruta moneŋ esu oŋonoti, ii jero iwaa jaanoŋ kougi. Motomotooŋ yoŋonoŋ koŋkororo gawoŋ meŋ moneŋ meŋ seigi dawi kolooroti, ii qendeeŋgi iimambaajoŋ qisiŋ oŋono.  
\v 16 Gawoŋ eja mutuyanoŋ jaanoŋ kouma jero, ‘Poŋ, niinoŋ moneŋ esuga meŋ seiwe toroqeŋ mombo esu 10 mokoloowe.’   
\p
\v 17 “Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro, ‘Ii awaa. Gii gawoŋ meme eja awaga. Gii iwoi melaada meŋ ii kaparaŋ koma galeŋ koma laligona seiro. Kawaajoŋ niinoŋ taoŋ gomaŋ 10 mindiriŋ goo boroganoŋ ambe iyoŋoo galeŋgiaga laligowa.’  
\v 18 Kaeŋ ijoro gawoŋ eja alianoŋ jaayanoŋ kouma kokaeŋ ijoro, ‘Poŋ, niinoŋ goonoŋ moneŋ esuga meŋ seiwe toroqeŋ mombo esu 5 mokoloowe.’  
\v 19 Kaeŋ ijoro ii kaaŋagadeeŋ kokaeŋ ijoro, ‘Ii awaa. Niinoŋ taoŋ gomaŋ 5 mindiriŋ goo boroganoŋ ambe iyoŋoo galeŋgiaga laligowa.’   
\p
\v 20 “Mombo moŋnoŋ kouma ijoro, ‘Poŋ iiba. Goo moneŋ esuga koi. Ii oponoŋ esuuŋ loloŋgowe ero.  
\v 21 Giinoŋ eja geriawo koloojaŋiwaajoŋ ama goojoŋ keena moma laligowe. Gii geeŋgo hina iwoi kowinoŋ mende anati, ii kileŋ memambaajoŋ momakejaŋ. Gii geeŋgo nene kota mende komona kolooroti, iikawaa hoŋa ii kileŋ kotoŋ memambaajoŋ momakejaŋ.’   
\p
\v 22 “Kaeŋ ijoro meleema kokaeŋ jeŋ muro, ‘Gii gawoŋ eja bologa. Geeŋgo qaa jejaŋi, niinoŋ iikawaa so gosiŋ goma iroŋa meleema gomaŋa. Nii eja geriawo koloojeŋ. Neeno iwoi kowinoŋ mende ama ii memambaajoŋ momakejeŋ. Neeno nene kota mende komoma iikawaa hoŋa ii kileŋ kotoŋ memambaajoŋ momakejeŋ. Ii saanoŋ moma laligona.  
\v 23 Gii kaniana kaeŋ momago mono naambaajoŋ moneŋ esuna ii benknoŋ mende ana somariiro. Ii koŋkororo gawonoŋ anagati eeŋ, iikanoŋ mono seiro niinoŋ kaŋ susuyawo mewenaga.’   
\p
\v 24 “Kaeŋ jeŋ muŋ eja kosianoŋ naŋgiti, ii kokaeŋ iŋijoro, ‘Oŋo mono iwaa borianoŋga moneŋ esuya ii wama esu 10 mokolooroti, ii mubu.’  
\v 25 Iŋijoro moma kokaeŋ ijogi, ‘Poŋ, iwaanoŋ moneŋ esu 10 ii edaboroja.’  
\v 26 \x * \xo 19.26 \xt Mat 13.12; Maak 4.25; Luuk 8.18\x*Kaeŋ ijogi meleema jero, ‘Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba iwoi eŋ oŋono gawoŋa meŋkejuti, kuuya iyoŋoojoŋ Anutunoŋ ii toroqeŋ oŋono seiwaato, mombaanoŋ iwoi melaada moŋ ero gawoŋa mende meŋkeji, Anutunoŋ mono ii kaaŋagadeeŋ wano eeŋ toontooŋ laligowaa.’  
\v 27 Kaeŋ jejento, kereurunanoŋ niinoŋ eja poŋ kolooŋ galeŋ koma oŋomaŋatiwaajoŋ togogiti, ii mono uŋuama kagi iŋiima jeŋ kotowe uŋugi komuwuya.’” Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaajoŋ mare koŋgi Jerusalem uro.  
\r Mat 21.1-11; Maak 11.1-11; Jon 12.12-19  
\p
\v 28 Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋ mesaoŋ Jerusalem sitinoŋ umambaajoŋ wala keno.  
\v 29 Kema Betfage ano Betani gomaŋ woi kosogaranoŋ kaŋ baaŋa qata Oil gere baaŋa qamakejuti, iikanoŋ uma gowokowoita woi wasiŋ orono. Wasiŋ oromambaajoŋ ama  
\v 30 kokaeŋ irijoro, “Gomaŋ jaasewaŋgaranoŋ raji, mono iikanoŋ kembao. Kema iikanoŋ keuma doŋgi melaa kasanoŋ somoŋgogi nanji, ii mokoloowao. Doŋgi ii dologaga, eja moŋnoŋ qaganoŋ mende rarayaga. Ii mono isama meŋ koi kawao.  
\v 31 Aisni moŋnoŋ ‘Ii naambaajoŋ isanjao?’ jeŋ qisiŋ orono kokaeŋ ijowao, ‘Poŋnaranoŋ iikawaajoŋ amamaaja.’”   
\p
\v 32 Kaeŋ wasiŋ orono kema ijorotiwaa so mokoloori.  
\v 33 Mokolooŋ doŋgi melaa isambowaajoŋ ani toya yoŋonoŋ irijogi, “Hei! Doŋgi melaa ii naambaajoŋ isanjao?”   
\p
\v 34 Irijogi kokaeŋ meleeni, “Poŋnaranoŋ iikawaajoŋ amamaaja.”  
\v 35 Kaeŋ meleema meŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ malekugia qetegoŋ doŋgi qaganoŋ tamboma jegi Jiisasnoŋ uma raro.  
\v 36 Kaeŋ rama keno ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ goda qeŋ opo malekugia qetegoŋ kana somatanoŋ tamboŋgi.   
\p
\v 37 Tamboŋgi kema Jerusalem dodowiŋ Oil gere baaŋaa roganoŋ kemero gowoko tuuŋ kuuyanoŋ kanaiŋ aisooŋ aŋgoleto kuuya ku-usuŋ qaganoŋ mero iigiti, iikawaajoŋa qa somata qama Anutu mepeseeŋ muŋ  
\v 38 \x * \xo 19.38 \xt Ond 118.26\x*kokaeŋ jeŋ qagi, “Anutu mepeseejoŋ. Kiŋ Pombaa qatanoŋ kawaati, Anutunoŋ mono ii kotuegowa. Luaega ano qabuŋaga mepeseeniŋ Siwe eukanoŋ uja. Oowe oowe!”   
\p
\v 39 Kaeŋ qagi Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ ejemba tuuŋ batugianoŋ nama kokaeŋ jeŋ mugi, “Boi, mono gowokouruga jeŋ oŋomba.”  
\v 40 Kaeŋ jeŋ mugi kokaeŋ meleeno, “Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Yoŋonoŋ goroŋ nambuyagati eeŋ, jamo yoŋonoŋ mono silama qabuyaga.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Jerusalem sitiwaajoŋ saaro.  
\p
\v 41 Jiisasnoŋ Jerusalem dodowiŋ siti ii iima saaro.  
\v 42 Saama kokaeŋ jero, “Oŋoonoŋ luae mono nomaeŋ koloonaga! Oŋo iikawaa kania weeŋ kokanoŋ moma kotogi sokonagato, kambaŋ kokaamba ii jaagia mende toojiwaajoŋ ama aasaŋgoyanoŋ eja.  
\v 43 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, iikanoŋ kere yoŋonoŋ kouma kiropo kotakotanoŋ siti koi kuuŋ liligoŋ leelee eu emu gbaŋ ama emboma kakasililiŋ ama oŋombuya.  
\v 44 Anutunoŋ wambusooŋ koma oŋoono oŋo kambaŋ waŋa ii mende moma kotoŋ telambelaŋ ama Anutu gema qeŋ tondu laligoŋ koujuti, iikawaajoŋ kere yoŋonoŋ kondemondeeŋ oŋoŋgi miriwaa jamo moŋ ii jamo mombaa qaganoŋ mende nambaato, siti koi kanoŋ mono qeqelalaŋ ewaa. Yoŋonoŋ jigo mirigia kondeema meraboraurugia siti uutanoŋ laligojuti, ii uŋuŋ ureewuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo jeŋ kobooro.  
\r Mat 21.12-17; Maak 11.15-19; Jon 2.13-22  
\p
\v 45 Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ kema hina sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgiti, ii kanaiŋ konjoma oŋono kamaagi.  
\v 46 \x * \xo 19.46 \xt Ais 56.7; Jer 7.11\x*Konjoma oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Aisaianoŋ qaa moŋ kokaeŋ oorota eja, ‘Noo jigonanoŋ mono qamakooli mirigiaga koloowa.’ Qaa ii ejato, oŋo ii utegogi kikekakasililiŋ yoŋoo kobaa kaaŋa kolooja.”   
\p
\v 47 \x * \xo 19.47 \xt Luuk 21.37\x*Jiisasnoŋ kambaŋ so jiwowoŋ jigonoŋ uma Buŋa qaa kuma oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoroto, jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ ajorooŋ kantri jigo kaunsol yoŋowo amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Ii mono nomaeŋ jeniŋ qegi komunaga?”  
\v 48 Kaeŋ jegito, ejemba tuuŋ somata kuuya yoŋonoŋ iwo qokotaaŋ Buŋaya geja ama momakegi. Kawaajoŋ “Mono nomaeŋ amboŋato?” jeŋ kana moŋ mende mokoloogi. Kiaŋ.   
\c 20  
\s1 Jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa ku-usuŋaajoŋ qisigi.  
\r Mat 21.23-27; Maak 11.27-33  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma ejemba tuuŋ kuma oŋoma Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ oŋoma laligoro. Kambaŋ moŋnoŋ kaeŋ ano jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ kantriwaa jotamemeya tosaaŋa yoŋowo Jiisaswaa jaanoŋ kougi.  
\v 2 Kouma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii koi kanoŋ iwoi anjaŋi, ii mono moronoŋ jeŋ kotoŋ gono amakejaŋ? Iikawaa ku-usuŋa ii mono moronoŋ gono? Ii mono jena moboŋ.”   
\p
\v 3 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ kaaŋagadeeŋ qisiŋ oŋombe ii meleema nijowu.  
\v 4 Jonoŋ ejemba oomulu meŋ oŋoma laligoroti, iinoŋ iikawaa ku-usuŋa ii daeŋkaya mero? Siwe Toyanoŋ muro me baloŋ toyanoŋ mugi?”   
\p
\v 5 Kaeŋ meleema oŋono batugianoŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “‘Ku-usuŋanoŋ Siwenoŋga asugiro,’ kaeŋ jewoŋati eeŋ, iinoŋ mono kokaeŋ jewaa, ‘Kaeŋ kolooro oŋonoŋ ii mono naambaajoŋ mende moma laariŋ mugi? Ii mende sokonja.’  
\v 6 Kanageso kuuya yoŋonoŋ Jombaajoŋ ‘Gejatootoo ejaga kolooja,’ jeŋ ii kotakota moma laariŋ laligoju. Kawaajoŋ ‘Baloŋ ejembanoŋa asugiro,’ jewoŋati eeŋ, yoŋonoŋ mono iriŋgia soono jamonoŋ nunuwuya.”  
\v 7 Qaa kaeŋ gosiŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Ku-usuŋanoŋ daeŋkaya asugiroti, nono ii mende mojoŋ.”   
\p
\v 8 Kaeŋ meleeŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ kolooro niinoŋ kaaŋagadeeŋ iwoi koi amakejeŋiwaa ku-usuŋa moronoŋ nonoti, ii mende iŋijomaŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Wain kasa gawoŋ galeŋ bologa, yoŋoo sareqaa  
\r Mat 21.33-46; Maak 12.1-12  
\p
\v 9 \x * \xo 20.9 \xt Ais 5.1\x*Jiisasnoŋ kanaiŋ ejemba sareqaanoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Eja moŋnoŋ wain kasa gawoŋ koma komoro. Koma komoma gawoŋ galeŋ tosaaŋa mokolooŋ oŋoma jero gawoŋa meŋ hoŋaa bakaya iyaŋgia meŋ bakaya toya mubutiwaajoŋ borogianoŋ ano. Borogianoŋ ama oŋomesaoŋ kantri moŋnoŋ kema kambaŋ koriga laligoro.   
\p
\v 10 “Laligoŋ laligoro hoŋa momogorotiwaa kambaŋa (gbani 5) toriro kanoŋ weleŋqeqeya moŋ wasiŋ muro galeŋ yoŋoonoŋ kema wain gawoŋ hoŋaa bakaya mubutiwaajoŋ jero. Jeroto, gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ ii koobinoŋ qeŋ otaagi boria bobora eleeno.  
\v 11 Kawaa gematanoŋ weleŋ eja moŋ wasiŋ muro kenoto, ii kaaŋagadeeŋ koobinoŋ qeŋ gamu qeŋ muŋ otaagi boria bobora eleeno.  
\v 12 Eleeno gawoŋ toyanoŋ weleŋ eja moŋ mombo wasiro keno ambeŋ karooŋ kolooroto, ii kaaŋagadeeŋ sagorogoro qeŋ gawoŋ sopa seleeŋgeŋ hagogi kemero.   
\p
\v 13 “Kaeŋ aŋgi wain gawoŋ toyanoŋ qaa moŋgama jero, ‘Mono nomaeŋ amaŋato? Neenaa komunjua merana mono wasiwe keno ii iima goda qewuya me nomaeŋ?’  
\v 14 Kaeŋ jeŋ meria wasiro kenoto, wain gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ ii iima batugianoŋ kokaeŋ amiŋ moma jegi, ‘Iinoŋ mono borosamoyaa toya koloowaa. Ayo, ii mono qeniŋ komuro wain kasa gawoŋ koi kanoŋ mono ananaa buŋaga koloowaa.’  
\v 15 Kaeŋ jeŋ hagogi gawoŋ seleeŋgeŋ kemero qegi komuro. Wain gawoŋ toyanoŋ ii moma mono nomaeŋ ama oŋombaa?   
\p
\v 16 Iinoŋ mono aŋo kaŋ gawoŋ galeŋ ii kondeema oŋombaa ano gawoŋ galeŋ dologa mokolooŋ oŋoma wain kasa gawoŋa yoŋoo borogianoŋ ambaa.” Jiisasnoŋ sareqaa kaeŋ iŋijoro moma jegi, “Ii mende sokonja. Yamageŋ (kozigeŋ)!”  
\v 17 \x * \xo 20.17 \xt Ond 118.22\x*Jegito, Jiisasnoŋ ii tororo iŋiima kotoŋ kokaeŋ jero, “Buŋa Terenoŋ qaa moŋ ii kokaeŋ eja,  
\q2 ‘Miri meme yoŋonoŋ jamo tando moŋ gema qeŋ eeŋ mesaogi raroti, iikanoŋ mono tando kombombaŋa kolooro mokoloogi.  
\q2 Iikanoŋ riiro mirinoŋ mono gororoŋgoŋ kamaaŋ kombaa.’ Qaa iikawaa kania ii nomaeŋ?   
\m
\v 18 Kawaajoŋ kokaeŋ jemaŋa: Moŋnoŋ tando waŋa iikanoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ qewaati, ii mono selia kotomotowaato, aeŋ tando iikanoŋ joloma tama mombaa qaganoŋ kamaaŋ kombaati, ii mono kuuya qenjaŋmenjaŋgowaa.”   
\p
\v 19 Jiisasnoŋ kaeŋ jero Kana qaawaa boi ano jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ qaa iikawaa kania moma asariŋ kokaeŋ jegi, “Sareqaa ii mono ananaojoŋ jeja.” Kawaajoŋ ii kambaŋ iikanondeeŋ meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, ejemba tuuŋlelembe yoŋoojoŋ toroko moma amamaagi. Kiaŋ.   
\s1 Takis aambaa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.  
\r Mat 22.15-22; Maak 12.13-17  
\p
\v 20 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa jaagaleŋ megi. Kaeŋ meŋ qaaya moŋ qiwitigoro qaawaa timbinoŋ hororo gbadooŋ mubutiwaajoŋ ama eja tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi iwaanoŋ kagi. Opotoro ano gawana yoŋoo borogianoŋ ama mubombaajoŋ moma Buŋa qaa awaa jeje taniŋaaŋ ama qisiŋ qaayaajoŋ geja aŋgi.   
\p
\v 21 Areŋ kaeŋ ama qisiŋ muŋ kokaeŋ jegi, “Boi, nono goo kanaga mojoŋ. Giinoŋ qaa dindiŋa jeŋ kuma nonomakejaŋ. Giinoŋ ejemba tosaaŋa mende iŋisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejanto, so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakejaŋ. Kaeŋ ama Anutuwaanoŋ kana ii qaa hoŋa otaaŋ kuma nonomakejaŋ.  
\v 22 Kawaajoŋ nono Siisa-kimbaajoŋ takis ama kaeŋ Mooseswaa Kana qaa soŋgiwoŋa me qaago?”   
\p
\v 23 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ aŋgomokoloŋ areŋgia moma kotoŋ kokaeŋ iŋijoro,  
\v 24 “Saanoŋ silwa moneŋ moŋ qendeema noŋgi iimaŋa. Morowaa uŋayaga ano qataga ii kanoŋ oogita eja?” “Oo, ii Siisa-kimbaanoŋ,” kaeŋ meleema jegi.   
\p
\v 25 Jegi kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ kolooro iwoi Siisa-kimbaa uŋayawo ii mono iwaa buŋa muŋkebu. Iwoi Anutuwaa uŋayawo ii mono Anutuwaa buŋa qewu.”  
\v 26 Jiisasnoŋ kaeŋ jerotiwaajoŋ ejemba tuuŋ somata yoŋoo jaagianoŋ qaawaa timbinoŋ ama mubombaajoŋ amamaaŋ qaayaajoŋ waliŋgoŋ qaagia bogoro naŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Koomunoŋga waawaataa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.  
\r Mat 22.23-33; Maak 12.18-27  
\p
\v 27 \x * \xo 20.27 \xt Apo 23.8\x*Sadusii boi paati yoŋonoŋ “Komugiti, iyoŋonoŋ mende waabuya,” jeŋ laligogi. Yoŋoonoŋga tosianoŋ Jiisaswaa jaanoŋ kouma kokaeŋ qisiŋ muŋ  
\v 28 \x * \xo 20.28 \xt Dut 25.5\x*jegi, “Boi, Moosesnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ nononota eja, ‘Eja moŋ emba mero merabora mende koloogi komuro koganoŋ saanoŋ maloya meŋ laligoŋ gbili mekolooŋ muro dataa qa meŋ laligowa.’   
\p
\v 29 “Moba! Kambaŋ moŋnoŋ daremuŋ 7 laligogi. Dagia mutuyanoŋ emba meŋ laligoŋ gbilia qaa eeŋ laligoŋ komuro.  
\v 30 Komuro koganoŋ maloya ii mero.  
\v 31 Kawaa gematanoŋ koga moŋnoŋ emba iikayadeeŋ mero. Kaandeeŋ kaaŋ daremuŋ 7 kuuya yoŋonoŋ emba motooŋgo iikayadeeŋ meŋ gbilia qaa laligoŋ komudaborogi.  
\v 32 Komudaborogi konoga malogia ii kaaŋagadeeŋ komuro.  
\v 33 Giinoŋ ‘Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabuya,’ jejanto, nono ii mende moma laarijoŋ. Moba, eja 7 kuuya ii ororoŋ waabuyagati eeŋ, emba motoondeeŋ ii embagiaga megi laligorotiwaajoŋ ama mono morowaa embiaga koloonaga?”   
\p
\v 34 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Kambaŋ kokaamba namo koi kanoŋ ejemba loemba kolooŋ laligoŋkeju.  
\v 35 Laligoŋkejuto, ejemba uugia meleeŋgi Anutunoŋ iima moro sokono koomunoŋga waama gomaŋ baloŋ qaita moŋ eukanoŋ keuma laligowuti, iyoŋonoŋ iikanoŋ mende agimiŋ aowuya.   
\p
\v 36 “Kawaa kania ii kokaeŋ: Uumeleeŋ ejemba gbiliŋ koomunoŋga waabuti, iyoŋonoŋ Anutuwaa meraboraaŋa kolooju. Yoŋonoŋ Siwe gajoba kaaŋa kolooŋ mombo mende komuwuto, tetegoya qaa laligoŋ ubuya.  
\v 37 \x * \xo 20.37 \xt Eks 3.6\x*Mobu! Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabutiwaa qaaya ii Moosesnoŋ kaaŋagadeeŋ naŋgoŋ jero. Somaŋ bambanoŋ gere bolaŋ kolooŋ mende jeŋ kotoroti, iinoŋ ii iima sunduya ooro iikanoŋ qaa kokaeŋ eja, ‘Niinoŋ Anutu Aabrahambaa Poŋ, Aisakwaa Poŋ ano Jeikobwaa Poŋga laligoŋ kouma laligojeŋ.’  
\v 38 Isi wanjale karooŋ yoŋonoŋ Anutuwo laligoŋ kotiiŋ ubuya. Kuuya kotiiŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mono laaligogia Anutuwaajoŋ laligoju. Kawaajoŋ Anutunoŋ koomuya yoŋoo Poŋgia qaagoto, laaligo kombombaŋa laligojuti, mono iyoŋoo Poŋgiaga kolooja.”   
\p
\v 39 Jiisasnoŋ kaeŋ meleeno Kana qaawaa boi tosianoŋ meleema kokaeŋ ijogi, “Boi, ii qaa dindiŋa jejaŋ.”  
\v 40 Kaeŋ jeŋ qaa moŋ mombo qisiŋ mubombaajoŋ kokobimbiŋ ama mesaogi. Kiaŋ.   
\s1 Kraist ii kiŋ Deiwidwaa Poŋa ano gbiliga.  
\r Mat 22.41-46; Maak 12.35-37  
\p
\v 41 Jiisasnoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kraistnoŋ Kiŋ Deiwidwaa gbilia kolooji, tosianoŋ qaa ii nomaembaajoŋ jeŋkeju?  
\v 42 \x * \xo 20.42 \xt Ond 110.1\x*Deiwidnoŋ aŋo qaa kokaeŋ jero Ondino Terenoŋ (Buk song, Psalm) eja,  
\q2 ‘Anutunoŋ nama noo Poŋna kokaeŋ ijoro, Giinoŋ mono kaŋ noo boro dindinanoŋ rana   
\q2
\v 43 niinoŋ kambaŋ biiwianoŋ kereuruga riiŋ riitama haamo ama oŋoma goo kana baaganoŋ ama oŋomaŋa.  
\q2 Kambaŋ ii kaŋ kuuwaatiwaa so mono asamararanoŋ koi raba.’   
\m
\v 44 Deiwidnoŋ kaeŋ jeŋ qata ‘Noo Poŋna’ jeja. ‘Poŋna’ jeŋ mono nomaeŋ ama iwaa gbiliga kaaŋgadeeŋ koloonaga?” Kiaŋ.   
\s1 Uumeleembaa selesele laaligowaa galeŋ meme qaa  
\r Mat 23.1-36; Maak 12.38-40; Luuk 11.43  
\p
\v 45 Jiisasnoŋ gowokouruta ii qaa kokaeŋ iŋijoro ejemba tuuŋ somata kuuya ii mogi,  
\v 46 “Kana qaawaa boi yoŋoojoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Yoŋonoŋ maleku koriga mouma kema kaŋ qendeema oŋombombaajoŋ momakeju. Maaketnoŋ me kananoŋ ejemba iŋiigi joloŋgia jewutiwaajoŋ momakeju. Kaaŋagadeeŋ qamakooli mirinoŋ jaaqeqeyanoŋ eu rabombaajoŋ siiŋa momakeju ano jejelombanoŋ duŋ rara mutuyanoŋ jegeŋjegeŋ rabombaajoŋ momakeju.  
\v 47 Yoŋonoŋ malo yoŋoonoŋ miri iwoi bidaaŋ baagoŋ aŋaliŋ oŋomakeju ano qabuŋagia koloowaatiwaajoŋ qamakooli koriga koriga qama kooliŋ totogianoŋ qeŋkeju. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa uuta meleeno qagianoŋ ubaa.” Kiaŋ.   
\c 21  
\s1 Emba malo moŋnoŋ nanduŋ hoŋa ano.  
\r Maak 12.41-44  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ nama uuro keno ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ nanduŋgia ii nanduŋ katapanoŋ aŋgi kemero.  
\v 2 Aŋgi kemero emba malo wanaya moŋnoŋ kaŋ soojaakota osoga woi ano kemeroti, ii kaaŋagadeeŋ iiro.  
\v 3 Ii iima kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Malo wanaya koi kanoŋ nanduŋ anji, ii mono tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ anja.  
\v 4 Kawaa kania ii kokaeŋ: Kuuya yoŋonoŋ moneŋ somata eŋ oŋono kitiagadeeŋ anjuto, emba koi kanoŋ eŋ laligojiwaa so iwoiya kuuya andaboroŋ eeŋ toontooŋ laligowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiwowoŋ jigonoŋ kondemondeeŋ koloowaa.  
\r Mat 24.1-2; Maak 13.1-2  
\p
\v 5 Jerusalem jiwowoŋ jigo ii jamo iimasiiŋsiiŋawo ano kaleŋa kaleŋa Anutuwaajoŋ aŋgiti, iikanoŋ menjereŋgogi akadamuyawo eroti, gowoko tosianoŋ ii iima amiŋ mogi Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ iŋijoro,  
\v 6 “Miri koi iijuti, ii mono kondeeŋgi miriwaa jamo moŋ ii jamo mombaa qaganoŋ mende ewaato, qeqelalaŋ saoyagadeeŋ ewaa.”   
\s1 Kakasililiŋ ano sisiwerowero koloowaa.  
\r Mat 24.3-14; Maak 13.3-13  
\p
\v 7 Kaeŋ iŋijoro qisiŋ mugi, “Boi, qaa jejaŋi, iikawaa hoŋa mono naa kambanoŋ koloowaa ano koloomambaajoŋ ambaati, iikawaa aiweseyanoŋ mono nomaeŋ asugiwaa?”   
\p
\v 8 Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ aŋgomokoloŋ ano jiŋjauŋ qeŋ kembutiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Ejemba mamaganoŋ asugiŋ noo qananoŋ kokaeŋ iŋijowuya, ‘Niinoŋ Kraist koloojeŋ,’ ano, ‘Kambaŋ mono torija.’ Kaeŋ iŋijowuyato, oŋonoŋ mono iyoŋoo gemagianoŋ mende kembu.  
\v 9 Manja kareŋa kareŋa kolooŋ kema karo otoŋa mobuyato, jeneŋgia mono mende orowa. Iwoi ii waladeeŋ koloowaatiwaa jejetaga. Ii koloowaato, namowaa kambaŋanoŋ mono iikanondeeŋ uulaŋawo mende tegowaa.”   
\p
\v 10 Kaeŋ iŋijoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero mogi, “Kantri moŋnoŋ kantri moŋ uŋuwombaajoŋ waabuya. Ejemba tuuŋ moŋnoŋ tuuŋ moŋ yoŋowo aroŋ qeŋ aowombaajoŋ waabuya.  
\v 11 Baloŋa baloŋa kanoŋ naŋ somasomata qonjoma meŋ namo meleeno kemeŋkebaa. Kaaŋagadeeŋ bodia bodia kolooŋ uma ewaa. Ji kotiga kotiga ii koloogi jaasooŋgo komuŋkebu. Sombinoŋ aiwese somata jaamorota morota iŋiima aaruŋ toroko momakebuya.” Kiaŋ.   
\s1 Oligaa Buŋawaajoŋ kere koloowaa.  
\r Mat 24.9-14; Maak 13.9-13  
\p
\v 12 “Iwoi kuuya ii koloowaato, wala kozigeŋ tosianoŋ oŋo uugia meleeŋgitiwaajoŋ ama uŋuama somoŋgoŋ sisiwerowero ama oŋombu. Tosianoŋ horoŋ oŋoma qamakooli mirigianoŋ qaa gawoŋgia meŋ jeŋ tegogi kapuare miria miria kanoŋ oŋoombuya. Tosianoŋ noo qanaajoŋ ama uŋuaŋgi kantria kantria yoŋoo eja poŋ ano gawana yoŋoo jaasewaŋgianoŋ nambuya.  
\v 13 Kaeŋ nama noo kaniana saanoŋ naŋgoŋ iŋijowu.  
\v 14 \x * \xo 21.14 \xt Luuk 12.11-12\x*Qaa jakeyanoŋ oŋooŋgi nambuti, kambaŋ iikanoŋ qaa nomaeŋ jewonaga, iikawaa majakakaya waladeeŋ mende mobu. Qaa ii mono uu wombogianoŋ aŋgi ewa.   
\p
\v 15 “Ii kokaembaajoŋ: Niinoŋ oŋowo nama momakooto oŋoma buugia meŋ afaaŋgomaŋa. Uuafaaŋgadeeŋ laligogi tuarenjeŋurugia yoŋoonoŋga moŋnoŋ momakooto ii qotogoŋ qaagia qewagoŋ meŋ kamaaŋ oŋombombaajoŋ amamaawaa.  
\v 16 Oŋoaŋgiaa nemuŋmaŋ, daremuŋ, tinitosa ano alaurugia yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ aŋgonaŋ meŋ oŋoŋgi oŋoonoŋga tosaaŋa uŋugi komuwuya.  
\v 17 Kantri kuuya yoŋonoŋ noo qanaajoŋ ama kazi ama oŋoŋgi laligowuya.   
\p
\v 18 “Kaeŋ laligowuyato, niinoŋ kalaŋ koma oŋombe waŋgiaa juya moŋnoŋ mende soowaa.  
\v 19 Oŋo kaparaŋ koma kotiiŋ boŋ qeŋ nama iikanoŋ mono haamo ama oyaŋboyaŋ laaligo buŋa qeŋ aowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jerusalem sitiwaa kondemondeeŋ uuduuduuyawo  
\r Mat 24.15-21; Maak 13.14-19  
\p
\v 20 “Kanageŋ manjaqeqe tuuŋ yoŋonoŋ kouma Jerusalem siti liligoŋ gbaŋ ambuti, oŋo ii iima kambaŋ iikanoŋ mono kokaeŋ romoŋgowu, ‘Siti waŋa kondemondeembutiwaa kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuja.’  
\v 21 Kambaŋ iikanoŋ Judia prowinsnoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono misiŋgoŋ horoŋ baaŋanoŋ kembu. Sitinoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono siti mesaowu. Siti seleeŋgeŋanoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono sitinoŋ mende kembuya.   
\p
\v 22 \x * \xo 21.22 \xt Hoos 9.7\x*“Ii kokaembaajoŋ: Buŋa Terenoŋ gejatootoo qaa oogita eji, ii kuuya mono hoŋawo koloowaa. Qaa iikawaa so Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋ siŋgisoŋgogiaa iroŋa meleema qagianoŋ ano ubaa.  
\v 23 Anutunoŋ Israel kanageso siŋgisoŋgogiaajoŋ iriŋa soono kazia qendeema oŋono namonoŋ kakasililiŋ jekania booroŋgoya asugiwaa. Emba korowo ano merabora ajunoŋ yoŋonoŋ mono kambaŋ iikanoŋ nomaeŋ uulaŋawo kembuyaga? Kawaajoŋ ‘Yei!’ qama wanjinjiŋgojeŋ.   
\p
\v 24 “Kondeŋmondeeŋ iikanoŋ ejemba tosaaŋa ii manjawaa soo somatanoŋ uŋugi komuwuya. Tosaaŋa kasa gbadooŋ oŋoma uŋuaŋgi kantri kuuya yoŋoo batugianoŋ keubuya. Keugi waba kantri yoŋonoŋ kouma Jerusalem riimemeaaŋ laligowuya. Kaeŋ laligogi Anutunoŋ kambaŋgia tooŋ qero raji, iikanoŋ kaŋ kuuro mesaowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ asugiwaa.  
\r Mat 24.29-31; Maak 13.24-27  
\p
\v 25 \x * \xo 21.25 \xt Ais 13.10; Eze 32.7; Joel 2.31; Ais 6.12-13\x*“Weeŋ ano koiŋ jaagaranoŋ ano seŋgelao iikanoŋ aiwese morota morota asugiwaa. Kowenoŋ siri qegi otoŋ somata kolooŋkejiwaajoŋ namowaa kantri kuuya yoŋonoŋ doomoroŋgia keno koŋajiliŋ moma laligowuya.  
\v 26 Kaeŋ laligogi sombinoŋ utugoro iikawaa ilawoilaya ii raragia mesaoŋ eŋkaloloŋ aŋgi soowaa. Kawaajoŋ gomaŋa gomaŋa kanoŋ lombo bologa totooŋ koloowaatiwaajoŋ laligoŋ toroko moma uugia duuro jaagiili ambuya.   
\m
\v 27 \x * \xo 21.27 \xt Dan 7.13; Ais 1.7\x*“Kambaŋ iikanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa iinoŋ koosu qaganoŋ karo iibuya. Ku-usuŋa somatanoŋ sakondindiŋawo asuganoŋ asugiro asamararaŋa iibuya.  
\v 28 Kaeŋ kawaato, iwoi ii kanaiŋ koloowaati, oŋonoŋ mono kambaŋ iikanoŋ Siwenoŋ ubombaa kambaŋgianoŋ toriwaatiwaajoŋ mono waŋgia meŋ waama uugia meŋ kululuuŋ awasaŋkaka nambu.” Kiaŋ.   
\s1 Taoŋ gerewaa sareqaa  
\r Mat 24.32-35; Maak 13.28-31  
\p
\v 29 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono taoŋ ano gere tosaaŋa ii iŋiima tanigia mobu.  
\v 30 Gere ii seŋgia loŋgogi ii iima iikawaa kania oŋoaŋgio moma asariŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Weeŋ kambaŋa mono dodowija.’  
\v 31 Oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ qaa jejeŋi, iikawaa hoŋanoŋ kolooro iima moma asariŋ mono kania kokaeŋ jewu, ‘Anutuwaa bentotoŋaa Eja hoŋanoŋ mono uulaŋawo dodowiŋ kawaa.’   
\p
\v 32 “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba kete namonoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mende komugi iwoi kuuya jejeŋi, ii mono iyoŋoo laaligo kambaŋgianoŋ asugiwaa.  
\v 33 Siwe namonoŋ goroŋ qewaoto, noo Buŋa qaananoŋ mono mende aliwaa.” Kiaŋ.   
\s1 Uugbili mesaoŋ koomuya laligowombo.  
\r Mat 24.42-44; Maak 13.33-37  
\p
\v 34-35 “Kambaŋ somata iikawaa lombotanoŋ ejemba kuuya namonoŋ laligowuti, iyoŋoo qagianoŋ kaeŋ kolooŋ ubaa. Kawaajoŋ iikanoŋ pilitik kaŋ siwa kaaŋa qeragoŋ oŋombabo. Kawaajoŋ namonoŋ laaligowaa majakakayanoŋ qagianoŋ uro jejelombaŋ ama apu kotiga neŋ eŋkaloloŋ ama uugia bimoowabotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 36 “Kawaajoŋ mono kambaŋ so uugbili laligoŋ qama kooliŋ laligowu. Kaeŋ laligogi esuŋ oŋono iwoi kuuya ii koloowaati, iikawaa uutanoŋga kok koma mono Siwe gomambaa Eja hoŋaa jaasewaŋanoŋ awasaŋkaka nambuya.” Kiaŋ.   
\p
\v 37 \x * \xo 21.37 \xt Luuk 19.47\x*Kambaŋ iikanoŋ Jiisasnoŋ weeŋ so jiwowoŋ jigonoŋ nama Buŋa qaa kuma oŋono gomaŋ mare kolooro mesaoŋ baaŋa qata Oil gere baaŋa qamakejoŋi, iikanoŋ uma eŋ laligoro.  
\v 38 Kaeŋ laligoro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ weeŋ so umugawodeeŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma Buŋaya jero mobombaajoŋ iwaanoŋ kaŋ laligogi. Kiaŋ.   
\c 22  
\s1 Jiisas qeniŋ komuwaa jeŋ aŋgonaŋ aŋgi.  
\r Mat 26.1-5; Maak 14.1-2; Jon 11.45-53  
\p
\v 1 \x * \xo 22.1 \xt Eks 12.1-27\x*Kaeŋ laligogito, bered yiistya qaa iikawaa korisoroya, qata Pasowa kendoŋ jeŋkejoŋi, ii toriro.\f + \fr 22.1 \ft Pasowa ii ananaa qaanoŋ niniima kobooŋ nunuuguro. Eksodus 12.15\f*  
\v 2 Toriro iikanoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ ejemba tuuŋ yoŋoojoŋ toroko mogitiwaajoŋ ama iyaŋgiodeeŋ ajorooŋ “Nomaeŋ aniŋ qegi komunaga?” jeŋ kana moŋgama amigi.   
\s1 Juudasnoŋ Jiisas memelolo meŋ mumambaajoŋ uumotooŋ ano.  
\r Mat 26.14-16; Maak 14.10-11  
\p
\v 3 Kambaŋ kanoŋ Satanoŋ Juudaswaa uutanoŋ kemero. Juudas ii Jiisaswaa gowokouruta 12 yoŋoonoŋga moŋ. Kariot gomanoŋga karotiwaajoŋ qata moŋ Iskariot qagi.  
\v 4 Iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano jigowaa kiropo galeŋ waŋa yoŋoonoŋ kema Jiisas memelolo meŋ borogianoŋ amambaa qaaya iŋijoro.  
\v 5 Yoŋonoŋ ii moma “Ayo!” jeŋ uugianoŋ qeaŋgoro sewaŋa moneŋ mubombaajoŋ qaa somoŋgogi.  
\v 6 Qaa somoŋgogi Juudasnoŋ Jiisas oloŋ memelolo meŋ borogianoŋ amambaa kana moŋgama kokobimbiŋ koma laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowoko yoŋowo Pasowa lama negi.  
\r Mat 26.17-25; Maak 14.12-21; Jon 13.21-30  
\p
\v 7 Bered yiistya qaa iikawaa kendoŋ weeŋ moŋnoŋ Pasowa lama qeŋ ooŋkegiti, kambaŋ iikanoŋ kaŋ kuuro.  
\v 8 Jiisasnoŋ Piito ano Jon kokaeŋ irijoŋ wasiŋ orono, “Oro mono kema Pasowa lama mozozoŋgori newoŋa.”   
\p
\v 9 Kaeŋ irijoŋ wasiŋ orono qisiŋ muri, “Ii dakanoŋ kema mozozoŋgowota?”   
\p
\v 10 Qisiŋ muri kokaeŋ meleeno, “Mobao, oro sitinoŋ keuri eja moŋ apu monjoŋ qindiima karo mokoloowaota. Mokolooŋ ii otaaŋ kema miri ubaati, mono iikanoŋ ubao.  
\v 11 Uma miri toya kokaeŋ ijowao, ‘Boinoŋ goojoŋ jeja: Ala miriga daeŋ? Nononoŋ saanoŋ iikawaa uutanoŋ kaŋ gowokouruna yoŋowo Pasowa lama newoŋa?’  
\v 12 Kaeŋ ijori moma miri qaganoŋ eu uma uuta somata moŋ qendeema orombaa. Iikanoŋ duŋ rara iwoi mozozoŋgogita raja. Ii qendeema orono iikanoŋ mono lama qeŋ oowao.”   
\p
\v 13 Kaeŋ jeŋ wasiŋ orono kema Jiisasnoŋ qaa jeroti, iikawaa so mokolooŋ nama lama qeŋ ooŋ mozozoŋgori. Kiaŋ.   
\s1 Pombo samoŋ konoga negi.  
\r Mat 26.26-30; Maak 14.22-26; Jon 13.21-30; 1 Kor 11.23-25  
\p
\v 14 Nene kambaŋanoŋ karo Jiisasnoŋ aposoluruta yoŋowo nene newombaajoŋ kamaaŋ ragi.  
\v 15 Ragi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Pasowa lama koi oŋowo newombaajoŋ siiŋ mamaga moma laligowe. Nene koi neŋgo mono siimbobolo momaŋa. Iikawaa kambaŋanoŋ torija.  
\v 16 Ii torijiwaajoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ Pasowa lama namonoŋ koi kanoŋ toroqeŋ mende nemaŋa. Kanageŋ nene samoŋ kokawaa hoŋa qaita moŋ asugiwaati, ii Anutuwaanoŋ bentotoŋ uutanoŋ eukanoŋ nemaŋa.”   
\p
\v 17 Kaeŋ iŋijoŋ wain qambi meŋ kotuegoŋ kokaeŋ jero, “Mono koi meŋ oŋoaŋgio aŋguŋ aoŋ newu.  
\v 18 Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Nii wain kasawaa hoŋa koi kanoŋ mombo toroqeŋ mende nemaŋa. Mombo nemaŋati, ii Anutuwaanoŋ bentotoŋ asugidabororo iikanoŋ nemaŋa.”   
\p
\v 19 Kaeŋ jeŋ bered meŋ kotuegoŋ motoŋ oŋoma kokaeŋ jero, “Koi neenaa busunaga. Ii oŋoojoŋ ama togoŋ oŋonjeŋ. Ii neŋ mono nii romoŋgoŋ nomakebu.”  
\v 20 \x * \xo 22.20 \xt Jer 31.31-34\x*Ii oŋono negi wain qambi kaaŋiadeeŋ meŋ kokaeŋ jero, “Qambi koi ii soomoŋgo areŋ doŋgogaa qambiaga kolooja. Niinoŋ hamo qeŋ oŋomambaajoŋ ama sana molaama komumaŋa. Sa iikanoŋ mono Anutuwaanoŋ soomoŋgo areŋa ii meŋ kotiiwaa.   
\p
\v 21 \x * \xo 22.21 \xt Ond 41.9\x*“Kaeŋ koloojato, mobu, memelolo meŋ nombaati, iinoŋ mono motooŋ koi nene neŋ rajoŋ.  
\v 22 Oŋanoŋ, Anutunoŋ jeŋ kotorotiwaa so Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono namo mesaoŋ kembaa. Kembaato, memelolo meŋ mubaati, iwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Oo yei!’ jejeŋ. Anutunoŋ mono iroŋa uutaga meleema mubaa.”   
\p
\v 23 Kaeŋ jero gowokourutanoŋ kanaiŋ batugianoŋ amiŋ qisiŋ aoŋ jegi, “Nonoonoŋga mono moronoŋ memelolo meŋ munaga?” Kiaŋ.   
\s1 Gowoko yoŋonoŋ batugianoŋ niinoŋgiinoŋ aŋgi.  
\r Mat 20.25-27; Maak 10.42-44  
\p
\v 24 \x * \xo 22.24 \xt Mat 18.1; Maak 9.34; Luuk 9.46\x*“Gowoko nonoonoŋga moronoŋ jotamemeya waŋa kolooja?” kaeŋ jegi kawaajoŋ kaaŋagadeeŋ batugianoŋ jenoŋkooli aŋgi.  
\v 25 \x * \xo 22.25 \xt Mat 20.25-27; Maak 10.42-44\x*Iikaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Namowaa kantria kantria yoŋoo kiŋgianoŋ mono eja poŋ kaaŋa kolooŋ galeŋ koma oŋomakeju. Yoŋoo poŋ qereweŋa jawiŋgianoŋ mono qaa jeŋ kotoŋ kanagesogia mindiŋgoŋ oŋoŋgi weleŋ qeŋ oŋoma ‘Eja awaa!’ jeŋ mepeseeŋ oŋomakeju.  
\v 26 \x * \xo 22.26 \xt Mat 23.11; Maak 9.35\x*Kaeŋ amakejuto, oŋonoŋ mono iikawaa so mende ambu. Oŋoo batugianoŋ moŋnoŋ somatagia kolooji, iinoŋ mono kamaaŋqeqeta kaaŋa kolooŋ laligowa. Jotamemeya waŋanoŋ mono weleŋqeqe kaaŋa kolooŋ laligowa.   
\p
\v 27 \x * \xo 22.27 \xt Jon 13.12-15\x*“Moŋnoŋ rama nene nero moŋnoŋ nene koma muŋ kema kaŋkeji, iyoroonoŋga uuta ii moronoŋ? Oŋanoŋ, ‘Rama nene neji, iinoŋ mono uuta kolooja.’ Kaeŋ iŋijoŋkejuto, niinoŋ oŋoo batugianoŋ weleŋqeqe kaaŋa kolooŋ laligojeŋ.   
\p
\v 28 “Kaeŋ laligowe aŋgobato meŋ noŋgi konjiliŋ qarasombuyawowaa uutanoŋ keube oŋo kileŋ kaparaŋ koma niwo qokotaaŋ laligoŋ kouju.  
\v 29 Maŋnanoŋ jeŋ kotoŋ nono niinoŋ iwaa bentotoŋa ku-usuŋ qaganoŋ galeŋ komakejeŋ. Kawaajoŋ niinoŋ toroqeŋ jeŋ kotoŋ oŋombe oŋo kaaŋagadeeŋ ku-usuŋ qaganoŋ ejemba kiŋ kaaŋa galeŋ koma oŋomakebuya.  
\v 30 \x * \xo 22.30 \xt Mat 19.28\x*Kawaajoŋ oŋo saanoŋ noo bentotonanoŋ keuma nene duŋna liligoŋ rama apu ano nene neŋ laligowuya ano eja poŋ raranoŋ rama Israel kanageso tuuŋ 12 yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegoŋ oŋombuya.” Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas qakoombaatiwaajoŋ ijoro.  
\r Mat 26.31-35; Maak 14.27-31; Jon 13.36-38  
\p
\v 31 Jiisasnoŋ jero, “Oo Saimon Saimon, moba! Komakoomo ejanoŋ wiit dumuŋ kota juunoŋ ama utugoro kaawoya deema kamaaŋkeji, Satanoŋ mono iikawaa so oŋonoŋ looriŋ iwaa borianoŋ kemebutiwaajoŋ utugoŋ aŋgobato meŋ oŋomambaajoŋ kaparaŋ koma jojorija.  
\v 32 Jojorijato, goo momalaariganoŋ zololoŋgoŋ jaŋgoŋ qaombabotiwaajoŋ niinoŋ goojoŋ qama kooliŋ laligowe. Kawaajoŋ kambaŋ moŋgeŋ uuga mombo meleema noonoŋ kawagati, iikanoŋ mono uumeleeŋ alauruga naŋgoŋ meŋ kotiiŋ oŋomba.”   
\p
\v 33 Kaeŋ jero Saimonoŋ meleeno, “Poŋ, niinoŋ mono giwo kapuare mirinoŋ kembotiwaajoŋ ano motooŋ komuwotiwaajoŋ jojoriŋ laligojeŋ.”   
\p
\v 34 Kaeŋ meleenoto, Jiisasnoŋ ijoro, “Piito, niinoŋ kokaeŋ gijowe moba: Kurunoŋ kete mende qaro giinoŋ waladeeŋ “Ii mende moma mujeŋ,” jeŋ nii qakooma nona indiŋ karooŋ koloowaa.   
\s1 Geso ano manjawaa soo somata iikayadeeŋ meŋ kembu.  
\p
\v 35 \x * \xo 22.35 \xt Mat 10.9-10; Maak 6.8-9; Luuk 9.3; 10.4\x*Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Niinoŋ oŋo wala gesogia qaa, moneŋ gesogia qaa, kana esugia qaa kaeŋ wasiŋ oŋombe keŋgiti, kambaŋ iikanoŋ iwoi mombaajoŋ amamaagi me qaago?” Qisiŋ oŋono “Iwoi mombaajoŋ mende amamaaniŋ,” ijogi.   
\p
\v 36 Ijogi kokaeŋ toroqeŋ iŋijoro, “Wala kaeŋ aŋgito, kambaŋ kokaamba mombaanoŋ geso ano moneŋ geso qaŋa eji, ii mono meŋ besaaŋ laligowa. Manjawaa soo somata ii mombaanoŋ mende eji, iinoŋ mono malekuya sewaŋa mewutiwaajoŋ ama moneŋ mokolooŋ soo ii sewaŋa mewa.  
\v 37 \x * \xo 22.37 \xt Ais 53.12\x*Niinoŋ kawaajoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutuwaa qaanoŋ noojoŋ jegita eji, qaa kuuya ii mono hoŋawo koloodaborowaa. Iikawaa kambaŋanoŋ mono kaŋ kuumambaajoŋ anja. Buŋa qaa moŋ ii kokaeŋ oogita eja, ‘Iinoŋ bologa meme yoŋoo tuuŋnoŋ ewaa, jegi.’ Kawaajoŋ jejeŋ: Qaa iikawaa hoŋa ii noonoŋ koloodaborowaa.”   
\p
\v 38 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ ijogi, “Poŋ iiba, manjawaa soo somata woi koi rajao.” Kaeŋ ijogi “Ii sokonja,” jeŋ meleema oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Gezemane urukisinoŋ qama kooliro.  
\r Mat 26.36-46; Maak 14.32-42  
\p
\v 39 Jiisasnoŋ miri mesaoŋ silia otaaŋ Oil gere baaŋanoŋ uro gowokourutanoŋ gematanoŋ keŋgi.  
\v 40 Uma iikanoŋ keuma kokaeŋ iŋijoro, “Aŋgobatonoŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ mono qamakooli gawoŋ mewu.”   
\p
\v 41 Kaeŋ iŋijoŋ oŋomesaoŋ jamo giliniŋ kemakeji, iikawaa so kema simiŋ kuma qama kooliro  
\v 42 Qama kooliŋ kokaeŋ jero, “Amana, giinoŋ uusiiŋga mojaŋi eeŋ, siimbobolowaa qambia koi kanoŋ mono noo qananoŋ ubabotiwaajoŋ nuamba. Nuambaa me qaagoti, ii mono geeŋgaa uusiiŋgaa so koloowa. Ii noo siimbaa so qaago.”  
\v 43 Kaeŋ qama kooliro gajoba moŋnoŋ Siwenoŋga asugiŋ meŋ kotiiŋ muro.  
\v 44 Meŋ kotiiŋ muro konjiliŋ uuta moma mono kaparaŋ koma uuta meŋ kululuuŋ qama kooliro. Qama kooliro nogoya ii sa lalaŋ kaaŋa riiŋ namonoŋ kamaaro.   
\p
\v 45 Qama koolidaboroŋ waama gowokouruta yoŋoonoŋ keno. Kema mokolooŋ iŋiiro wosobirinoŋ meŋ kamaaŋ oŋono gaoŋ egi.  
\v 46 Egi iŋijoro, “Mono naambaajoŋ gaoŋgadeeŋ eju? Mono waama aŋgobatonoŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ mono qama kooligi.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisas qelanjiŋ meŋ somoŋgogi.  
\r Mat 26.47-56; Maak 14.43-50; Jon 18.3-11  
\p
\v 47 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ nano iikanondeeŋ eja tuuŋ kougi. Gowokouruta 12 yoŋoonoŋga moŋ qata Juudas iinoŋ jeta meŋ oŋoma Jiisaswaanoŋ kouma buuta kitoŋ nero.  
\v 48 Kitoŋ neroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Juudas, gii buuna kitoŋ neŋ iikaaŋa kanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ mujaŋ me?”   
\p
\v 49 Kaeŋ kolooro tosianoŋ Jiisas liligoŋ muŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ iwoi koloomambaajoŋ ano ii iima jegi, “Poŋ, nono manjawaa soo somatanoŋ uŋuwoŋa me?”  
\v 50 Kaeŋ jeŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋqeqeya qeŋ gejia dindiŋa kotogoro kamaaro.   
\p
\v 51 Kamaaroto, Jiisasnoŋ meleema “Mono mesaowu!” jeŋ weleŋqeqewaa gejia kotoroti, ii oosiriro qeaŋgoro.   
\p
\v 52 Qeaŋgoro nama jigo gawoŋ galeŋurugia, jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) waŋa ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ Jiisas mewombaajoŋ kougiti, ii kokaeŋ iŋijoro, “Nii kikekakasililiŋ ejaga qaagoto, kileŋ noojoŋ kaeŋ moma manjawaa soo somata ano wasa meŋ kouju.  
\v 53 \x * \xo 22.53 \xt Luuk 19.47; 21.37\x*Niinoŋ weeŋ so jiwowoŋ jigonoŋ oŋowo laligowe oŋonoŋ borogia boraama nii mende noŋgi. Ii qaagoto, keteda koi paŋgamambaa ku-usuŋanoŋ haamo ama asuganoŋ kolooro oŋoo kambaŋgianoŋ kaŋ kuuja.” Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas qakoono.  
\r Mat 26.57-58, 69-75; Maak 14.53-54, 66-72; Jon 18.12-18, 25-27  
\p
\v 54 Kaeŋ kolooro manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas meŋ somoŋgoŋ wama jigo gawoŋ galeŋ waŋaa mirinoŋ keŋgi. Keŋgi Piitonoŋ gemagianoŋ sigeŋsigeŋ oŋotaaŋ keno.  
\v 55 Iikanoŋ kema jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ kemeŋ sombeŋ biiwianoŋ gere ooŋ motooŋ ragi. Piitonoŋ kaaŋiadeeŋ yoŋoo batugianoŋ raro.  
\v 56 Raro weleŋqeqe emba moŋnoŋ Piitonoŋ gere kosianoŋ raro iigigiiŋ kokaeŋ jero, “Eja koi kanoŋ mono kaaŋagadeeŋ iwo laligoro.”   
\p
\v 57 Kaeŋ jeroto, Piitonoŋ qakooma kokaeŋ ijoro, “Embada, niinoŋ ii mende moma mujeŋ.”   
\p
\v 58 Kaeŋ ijoŋ raro mende koriro eja moŋnoŋ ii iima ijoro, “Gii kaaŋagadeeŋ iyoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ.” Kaeŋ ijoroto, Piitonoŋ meleeno, “Alana, nii qaago.”   
\p
\v 59 Aua motooŋgowaa so tegoro moŋnoŋ qaa ii mombo kaparaŋ koma jero, “Eja koi kanoŋ kaaŋagadeeŋ oŋanoŋ iwo laligoro. Iinoŋ mono Galili ejaga kolooja.”   
\p
\v 60 Kaeŋ jeroto, Piitonoŋ meleeno, “Ejada, qaa jejaŋi, niinoŋ ii kondanjeŋ.” Kaeŋ meleema jeŋ nano iikanondeeŋ kurunoŋ qaro.   
\p
\v 61 Qaro Poŋnoŋ eleema Piito uuŋ iiro iikanondeeŋ qaaya kokaeŋ jeroti, ii romoŋgoro, ‘Gii kete indiŋ karooŋ qakooma nona kurunoŋ qabaa.’  
\v 62 Qaa ii romoŋgoŋ wosoya jumambaajoŋ ano seleeŋgeŋ kemeŋ meduqedu meŋ saaro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas jeŋ jonoŋsisi ama mugi.  
\r Mat 26.67-68; Maak 14.63-65  
\p
\v 63 Manjaqeqe eja Jiisas meŋ somoŋgogiti, iyoŋonoŋ mepaqepae ama muŋ nama qewagogi.  
\v 64 Qewagoŋ jaasewaŋa esuuŋ qisiŋ ijogi, “Gii gejatootoo ejaga koloojaŋiwaajoŋ moronoŋ guji, mono iwaa qata qaba!”  
\v 65 Kaeŋ jeŋ mamaga tereŋgoŋ mepaegoŋ jeŋ qetama mugi. Kiaŋ.   
\s1 Jigowaa jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa qaa gawoŋ megi.  
\r Mat 26.59-66; Maak 14.55-64; Jon 18.19-24  
\p
\v 66 Jeŋ qetama muŋ laligogi gomaŋ ano kantriwaa jotamemeya ano jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ ajorooŋ Jiisas wama Juuda yoŋoo jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ aŋgi.   
\p
\v 67 Iikanoŋ aŋgi ijogi, “Giinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloojaŋi eeŋ, ii mono asuganoŋ paŋ jena moboŋa.” Kaeŋ ijogi meleeno, “Ii iŋijowenagato, ii mono mende moma laariwuya.  
\v 68 Me qisiŋ oŋombenagato, ii mono mende meleema nombuya.  
\v 69 Kaeŋ mojento, kambaŋ kokaambadeeŋ kanaiŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa iinoŋ mono Anutu, ku-usuŋ Toyaa boro dindiŋanoŋ rama laligowaa.”   
\p
\v 70 Kaeŋ meleeno iikanondeeŋ korebore yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ qisigi, “Oŋanoŋ, gii Anutuwaa meriaga koloojaŋ me qaago?” Kaeŋ qisigi kokaeŋ meleema oŋono, “Ii koloojeŋiwaa qaaya mono oŋoaŋgio jeju.”  
\v 71 Meleema oŋono jegi, “Aŋo kuakua qeŋ komuwaatiwaa naŋgonaŋgo qaaya mono iyaŋaa jetanoŋ jero modaborojoŋ. Kawaajoŋ tosianoŋ qaaya naŋgowutiwaajoŋ mono naambaajoŋ mombo qisiŋ oŋombonaga?” Kiaŋ.   
\c 23  
\s1 Jiisasnoŋ gawana Pailotwaa jaanoŋ nano.  
\r Mat 27.1-2, 11-14; Maak 15.1-5; Jon 18.28-38  
\p
\v 1 Kaeŋ jeŋ tuuŋ kuuya yoŋonoŋ waama Jiisas wama kema gawana Pailotwaanoŋ keŋgi.  
\v 2 Iwaanoŋ kema kanaiŋ selianoŋ qaa kuuŋ kokaeŋ jegi, “Eja kokawaa kania ii kokaeŋ iima moniŋ: Iinoŋ ejemba kuuŋ oŋono eŋkaloloŋ kolooro kareŋ aoŋkeju. Nono Siisa-kimbaa takis mende amboŋatiwaajoŋ soŋgo amakeja. Iyaŋaajoŋ ‘Nii Hamoqeqe Toya Kraist ano kiŋ koloojeŋ,’ kaeŋ jeŋkeja.”   
\p
\v 3 Kaeŋ jegi Pailotnoŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Oŋanoŋ, gii Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koloojaŋ me qaago?” Qisiŋ muro Jiisasnoŋ meleema jero, “Mono geeŋgo jejaŋi, kiaŋ.”   
\p
\v 4 Pailotnoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano ejemba tuuŋ ii kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ eja kokawaa qinjita moŋ mende mokoloojeŋ.”   
\p
\v 5 Kaeŋ iŋijoro mombo kaparaŋ koma kuuŋ jegi, “Iinoŋ mono ejemba tuuŋ kuuŋ oŋoma Buŋa qaaya Galili prowinsnoŋ kanaiŋ kuma oŋoma baloŋ sokoma kaŋ Judia prowins kokanoŋ kaaŋagadeeŋ ii jeŋ seiŋkeja.”   
\p
\v 6 Kaeŋ jegi moma qisiŋ oŋoma jero, “Ii Galili ejaga kolooja me qaago?”  
\v 7 Kaeŋ jero “Mono ii!” jegi moma Herodnoŋ Galili ano prowins tosaaŋa mindiriŋ galeŋ koma oŋoma kambaŋ iikanondeeŋ Jerusalem sitinoŋ kaŋ laligoroti, iikawaajoŋ Pailotnoŋ jero Jiisas Herodwaanoŋ wama keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ kiŋ Herodwaa jaanoŋ nano.  
\p
\v 8 Herodnoŋ Jiisaswaa sunduya moma mono kambaŋ koriga iimambaajoŋ siiŋ moma laligorotiwaajoŋ ii iima uutanoŋ mamaga qeaŋgoro. Jiisasnoŋ aŋgoleto moŋ mero iimambaajoŋ ama mamboma laligoro.  
\v 9 Kawaajoŋ qiqisi mamaga Jiisas qisiŋ muro. Ii qisiŋ muroto, Jiisasnoŋ kitia moŋ mende meleeno.   
\p
\v 10 Jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ nama selenoŋ kuukuu qaa geriawo jeŋ mugi.  
\v 11 Herodnoŋ manjaqeqe ejauruta yoŋowo Jiisas meŋ kamaaŋ ama jejewili ama mepaqepae meŋ mugi. Kaeŋ ama maleku akadamuyawo moŋ mouma mugi nano wasiro mombo gawana Pailotwaa jaanoŋ keno.  
\v 12 Wala Pailot ano Herod yoronoŋ kerekere ama aoŋ laligorita kambaŋ iikanoŋ ala-ala koloori. Kaeŋ.   
\s1 Pailotnoŋ Jiisas komuwaatiwaajoŋ jeŋ tegoro.  
\r Mat 27.15-26; Maak 15.6-15; Jon 18.39–19.16  
\p
\v 13 Jiisasnoŋ karo gawana Pailotnoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano galeŋkoŋkoŋ ejauruta ano ejemba tuuŋ horoŋ oŋono ajoroogi.  
\v 14 Ajoroogi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo eja koi kokaeŋ jeŋ noonoŋ wama kaju, ‘Iinoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa kuuŋ oŋono eŋkaloloŋ amakeju.’ Mobu! Oŋo qaa selianoŋ kuujuti, niinoŋ iikawaa kania oŋoo jaagianoŋ gosiŋ kokaeŋ mokoloojeŋ: Oŋo eja kokawaa selianoŋ qaa kuuya kuujuti, ii niinoŋ koposoya moŋ mende mokoloojeŋ.  
\v 15 Herodnoŋ qaa kaaŋiadeeŋ jeŋ wasiro mombo nonoonoŋ kaja. Mobu, iinoŋ iwoi qinjitawo moŋ mende ano. Kawaajoŋ koomuwaa buŋa koloowaatiwaajoŋ amamaaya koloowaa.  
\v 16 Kawaajoŋ niinoŋ jewe manjaqeqe eja yoŋonoŋ oolinondeeŋ qegi isambe kamaawaa.”  
\v 17 (Pailotnoŋ gbani so Pasowa korisoro kambaŋanoŋ kapuare mirinoŋga eja motooŋgo isama oŋomakero.)   
\p
\v 18 Kaeŋ iŋijoro koreboreyanoŋ silama qama jegi, “Iiga mono yamageŋ (kozigeŋ)! Barabas mono isama nonomba!”  
\v 19 Barabasnoŋ sitinoŋ kareŋ motoŋ laligogiti, iyoŋoo galeŋgiaga kolooŋ eja moŋ qero komuroti, iikawaajoŋ kapuare mirinoŋ ooŋgi raro.   
\p
\v 20 Pailotnoŋ Jiisas isamambaajoŋ moma qaa mombo jero.  
\v 21 Jeroto, yoŋonoŋ qetama qaa siita kuma qa gigilaagi, “Maripoonoŋ qewu! Mono maripoonoŋ qewu!”   
\p
\v 22 Qa gigilaagi iinoŋ qaa indiŋ karooŋ kokaeŋ iŋijoro, “Iinoŋ mono naa bologaga ano? Niinoŋ iwaanoŋ koposo moŋ mende mokoloowe koomuwaa buŋa koloowaatiwaa so mende kolooja. Kaeŋ kolooro niinoŋ jewe manjaqeqe eja yoŋonoŋ oolinondeeŋ qegi isama mube kamaawaa.”   
\p
\v 23 Kaeŋ iŋijoroto, yoŋonoŋ jaba ama kaparaŋ koma toroqeŋ qa gigilaaŋ qagi, ‘Jiisas mono maripoonoŋ qegi komuwa.’ Kaeŋ qama Pailotwaanoŋ qaa ii qewagogi.  
\v 24 Qewagogi Pailotnoŋ qaagiaa baatanoŋ kema qaa kaparaŋ koma jegiti, iikawaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ jeŋ tegoro.  
\v 25 Jeŋ tegoŋ “Barabas kamaawa!” jeŋ kaparaŋ koŋgitiwaajoŋ ii isama muro kamaaro. Ii kareŋ motoŋ laligogiti, iyoŋoo galeŋgiaga kolooŋ eja moŋ qero komurotiwaajoŋ kasa mirinoŋ ooŋgi raro. Ii isano kamaaroto, Jiisas siiŋgia otaaŋ ama mubutiwaajoŋ borogianoŋ ano. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas maripoonoŋ qegi.  
\r Mat 27.32-44; Maak 15.21-32; Jon 19.17-27  
\p
\v 26 Pailotnoŋ Jiisas borogianoŋ ano wama kana somatanoŋ kema Afrika siti qata Sairini iikawaa eja moŋ qata Saimon mokoloogi. Iinoŋ gawonoŋga kouro jeŋ kotoŋ muŋ Jiisaswaa maripooŋa meŋ iwaa sawiŋanoŋ aŋgi aŋgoŋ otaaŋ keno.   
\p
\v 27 Kaeŋ keno ejemba tuuŋ somata yoŋonoŋ luluuma gematanoŋ otaaŋ keŋgi. Yoŋoo batugianoŋ emba tosianoŋ kaaŋagadeeŋ jiŋgeŋ qama saama keŋgi.   
\p
\v 28 Saama keŋgi Jiisasnoŋ eleema iŋiima kokaeŋ iŋijoro, “Oo Jerusalem emba, oŋo mono noojoŋ mende saabu. Noojoŋ qaagoto, oŋoaŋgia ano meraboraurugia yoŋoojoŋ mono saabu.  
\v 29 Mobu! Kanageŋ kambaŋ moŋ karo iikanoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Emba aruŋa ii simbawoŋawo. Koro mende ama merabora mende megiti, ii simbawoŋawo kolooju. Merabora aju oŋoma mende dooŋgogiti, ii simbawoŋawo.’  
\v 30 \x * \xo 23.30 \xt Hoos 10.8; Isa 6.16\x*Kambaŋ iikanoŋ ejembanoŋ kanaiŋ baaŋa Toya ii kokaeŋ welema oŋombuya, ‘Oŋo mono baaŋa ii jegi bagoŋ qanananoŋ ubu.’ Ano seŋ sia Toya ii kokaeŋ welema oŋombuya, ‘Oŋo mono kobaagianoŋ mesaŋgoŋ nonombu.’   
\p
\v 31 “Niinoŋ Anutuwaanoŋ gere gbiligbili koloojeŋ ano noojoŋ kileŋ kokaeŋ ama nonju. Oŋo gere koomuya siŋgisoŋgogiawo eja sii qeŋ nanju. Kawaajoŋ Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono gerenoŋ oŋooro siimbobolo uuta mobuya.”   
\p
\v 32 Bologa meme woi ii kaaŋagadeeŋ Jiisaswo motooŋ uruwombaajoŋ uruama keŋgi.  
\v 33 Kema gomaŋ qata Waŋsii qajuti, iikanoŋ keuma Jiisas maripoonoŋ qegi. Qeŋ bologa meme woi ii motooŋ moŋ dindiŋanoŋ moŋ qanianoŋ leelee kaeŋ urugi.  
\v 34 \x * \xo 23.34 \xt Ond 22.18\x*Kaeŋ aŋgito, Jiisasnoŋ jero, “Amana, yoŋonoŋ iwoi anjuti, iikawaa kania mende moma kotojutiwaajoŋ mono siŋgisoŋgogia mesaoŋ oŋomba.”  
\p Qegi nano Jiisaswaa sele esuyaajoŋ kiaweŋ megi jaŋgoya kolooro iikawaa so ii mendeema megi.   
\p
\v 35 \x * \xo 23.35 \xt Ond 22.7\x*Kaeŋ aŋgi ejemba tuuŋ yoŋonoŋ nama ii uuŋ iigi. Iigito, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ mepaqepae meŋ muŋ kokaeŋ jegi, “Anutunoŋ meweeŋgoŋ muro Hamoqeqe Toya Kraist kolooji eeŋ, tosaaŋa ilaaŋ oŋoma laligoroti, iinoŋ mono iyaŋa ilaaŋ aowa.”   
\p
\v 36 \x * \xo 23.36 \xt Ond 69.21\x*Manjaqeqe eja yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ qaa goŋgeegee jeŋ mepaegoŋ kosianoŋ kema wain apu aasoŋawo qeesaaŋ meŋ uma muŋ  
\v 37 kokaeŋ ijogi, “Gii Juuda yoŋoonoŋ kiŋ poŋga koloojaŋi eeŋ, mono saanoŋ geeŋga ilaaŋ aowa.”   
\p
\v 38 Waŋanoŋ eu tere moŋ kokaeŋ ooŋ qegi nano, “Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi.”   
\p
\v 39 Kikekakasililiŋ eja woi motooŋ mondoŋ oroni naniti, iyoroonoŋga moŋnoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota Jiisas jeŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii Hamoqeqe Toya Kraist koloojaŋi eeŋ, mono geeŋga ilaaŋ aoŋ noro kaaŋagadeeŋ ilaaŋ noromba.”   
\p
\v 40 Kaeŋ ijoroto, alianoŋ jeŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii godaqeqega qaa. Gii Anutuwaajoŋ kaaŋagadeeŋ keega mende mojaŋ me? Yoŋonoŋ jeŋ tegoŋ siimbobolo ororoŋ nonoŋgi bosinjoŋ.  
\v 41 Anara oŋanoŋ koposo anitiwaajoŋ iroŋa soyanoŋ meleema ama noroŋgi siimbobolo mojo. Ii mojoto, eja koi kanoŋ bologa moŋ mende ano ii kileŋ tiwilaaju.”  
\v 42 Kaeŋ jeŋ ijoro, “Jiisas, gii bentotoŋgaa uutanoŋ keubagati, iikanoŋ mono nii romoŋgoŋ nomba.”   
\p
\v 43 Ijoro ii kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa gijowe moba: Giinoŋ mono kete niwo oyaŋboyaŋ gomanoŋ uma laligowa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ komuro.  
\r Mat 27.45-56; Maak 15.33-41; Jon 19.28-30  
\p
\v 44 Weeŋ biiwia 12 kilok kolooro weeŋ jaaya bulugoro paŋgamanoŋ kamaaŋ gomaŋ kuuya sokoma ero kema aua karoombaa so ano.  
\v 45 \x * \xo 23.45 \xt Eks 26.31-33\x*Kambaŋ iikanoŋ jiwowoŋ jigo uutanoŋ opo nanoti, iikanoŋ mono eukaya biiwianoŋ jurama kamaaŋ woi kolooro.  
\v 46 \x * \xo 23.46 \xt Ond 31.5\x*Jiisasnoŋ kambaŋ iikanoŋ kotakota qama kokaeŋ jero, “Amana, nii kokoosuna goo boroganoŋ anjeŋ.” Kaeŋ jeŋ sewaŋ aasoŋ konoga horoŋ komuro.   
\p
\v 47 Komuro iwoi kolooroti, kawali galenoŋ ii iima Anutu mepeseeŋ kokaeŋ jero, “Iinoŋ mono oŋanoŋ eja solaŋaga kolooja.”   
\p
\v 48 Ejemba tuuŋ kuuya ii iibombaajoŋ kaŋ ajoroogiti, iyoŋonoŋ iwoi ii kolooro iima wosogia juno waŋ giliŋ motomotooŋ mirigianoŋ keŋgi.  
\v 49 \x * \xo 23.49 \xt Luuk 8.2-3\x*Keŋgito, ejemba kuuya Jiisas moma mugiti, iyoŋonoŋ sigeŋsigeŋ nama ii uuŋ iigi. Emba tosianoŋ Jiisas otaaŋ Galiliga kagiti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ nama ii iigi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa qamoya roŋ koŋgi.  
\r Mat 27.57-61; Maak 15.42-47; Jon 19.38-42  
\p
\v 50-51 Juuda yoŋoonoŋ taoŋ qata Arimatia iikanoŋa eja awaa qabuŋayawo qata Joosef iinoŋ kaaŋagadeeŋ karo. Iinoŋ Anutu bentotombaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ mamboma laligoro. Iinoŋ Juuda yoŋoo jigo kaunsol tuumbaa jotamemeya laligoŋ Jiisaswaa qaa jeŋ somoŋgoŋ aŋgiti, iikawaa uumotooŋ mende ano.   
\p
\v 52 Iinoŋ Pailotwaanoŋ kema Jiisaswaa qamoya memambaajoŋ qisiro.  
\v 53 Qisiŋ uma qamoya maripoonoŋga metegoŋ meŋ kamaaŋ opo taaŋanoŋ esuuro. Esuuŋ meŋ qasirinoŋ kema jamo kobaa moŋ urorooŋ qamo moŋ kanoŋ mende aŋgiti, iikanoŋ Jiisaswaa qamoya ii ano.  
\v 54 Sabat kendoŋ rarawaa iwoiya mozozoŋgogiti, (nemuŋgawoŋ) iikawaa weeŋa jaayanoŋ kememambaa ano.   
\p
\v 55 Kememambaajoŋ ano emba Jiisaswo Galiliga kagiti, iyoŋonoŋ Joosefwaa kanianoŋ qasirinoŋ kema iinoŋ Jiisaswaa qamoya meŋ jamo kobaanoŋ anoti, ii iigi.  
\v 56 \x * \xo 23.56 \xt Eks 20.10; Dut 5.14\x*Iikanoŋa eleema mirinoŋ kema jiniŋ sambori uŋkoowagawo ano kele gawasuyawo Jiisaswaa qamoyanoŋ moriwombaajoŋ mozozoŋgogi. Mozozoŋgogito, Moosesnoŋ Kana qaanoŋ Sabat kendombaajoŋ jeŋ kotoro eroti, ii otaaŋ haamo meŋ eeŋ ragi. Kiaŋ.   
\c 24  
\s1 Jiisasnoŋ koomunoŋga waaro.  
\r Mat 28.1-10; Maak 16.1-8; Jon 20.1-10  
\p
\v 1 Sabat kendoŋ ragi tegoro Sonda umugawodeeŋ gomaŋ ano emba yoŋonoŋ waama jiniŋ marae uŋkoowagawo mozozoŋgogiti, ii meŋ qasirinoŋ keŋgi.  
\v 2 Kema moŋnoŋ qasiriwaa qaa ootanoŋ jamo somata qetano kenoti, ii iigi.  
\v 3 Ii iima jamo kobaawaa uutanoŋ ugito, Poŋ Jiisaswaa qamoya mende mokoloogi.  
\v 4 Kawaajoŋ uugia uma kamaaro moma naŋgi eja woi malekugara taaŋa kokobilibiliawo yoronoŋ bagianoŋ nani iriigi.   
\p
\v 5 Ii iriima awawaliŋ balonoŋ kemeŋ adaragogi kokaeŋ iŋijori, “Jaawo kotiiŋ laligoji, ii mono nomaembaajoŋ koomuya yoŋoo batugianoŋ moŋganju?  
\v 6 \x * \xo 24.6 \xt Mat 16.21; 17.22-23; 20.18-19; Maak 8.31; 9.31; 10.33-34; Luuk 9.22; 18.31-33\x*Iinoŋ koi mende ejato, mono gbiliŋ waaja. Galili prowinsnoŋ laligoŋ qaa iŋijoroti, ii mono romoŋgowu:  
\v 7 Iinoŋ kokaeŋ jero, ‘Moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ muro gawman eja sisiwerowerogiawo yoŋoo boronoŋ keno maripoonoŋ qegi komuŋ weeŋ karooŋ kolooro gbiliŋ waabaa.’”   
\p
\v 8 Kaeŋ jeri qaaya ii momogianoŋ keuro romoŋgogi.  
\v 9 Kaeŋ romoŋgoŋ qasirinoŋga eleema kaŋ iwoi kuuya kolooroti, iikawaa buju qaaya ii gowoko 11 ano tosaaŋa kuuya ii iŋijogi.  
\v 10 Qaa ii iŋijogiti, ii Maria Magdalaga, Joana ano Maria Jeimswaa nemuŋa ano emba tosaaŋa yoŋowo laligogiti, iyoŋonoŋ ii kaŋ aposol ii iŋijogi.   
\p
\v 11 Buju qaa ii iŋijogito, ii mogi qaa omayaaŋ kolooro ii mende moma laarigi.  
\v 12 Mende moma laarigito, Piitonoŋ waama bobogariŋ qasirinoŋ kema jamo kobaawaa uutanoŋ uuro keno opo taaŋa esuugiti, iikayadeeŋ raro iiro. Ii iima iwoi kolooroti, ii aŋodeeŋ romoŋgoŋ waliŋgoŋ mirinoŋ eleeno. Kiaŋ.   
\s1 Gowoko woiyanoŋ Emeus kananoŋ keni.  
\r Maak 16.12-13  
\p
\v 13 Weeŋ iikanondeeŋ Jiisaswaa gowokouruta yoŋoonoŋga woiyanoŋ Jerusalem siti mesaoŋ gomaŋ qata Emeus sewen mail kanoŋ kembojoŋ keni.  
\v 14 Kananoŋ kema iwoi kolooroti, ii kuuya iyaŋgarodeeŋ amiŋ mori.  
\v 15 Ii amiŋ moma kania jeŋ bimooŋ keni Jiisasnoŋ aŋo kosogaranoŋ keuro motooŋ keŋgi.  
\v 16 Keŋgito, jaagara kojaŋgiro ii mende iima kotori.  
\v 17 Mende iima kotori kokaeŋ irijoro, “Oro aŋgarodeeŋ naa qaaga kananoŋ amiŋ moma kajao?” Kaeŋ irijoro doroŋ ama wosobiri jaajaa uuŋ iima nani.   
\p
\v 18 Iima nama yoroonoŋga moŋ qata Kliopas iinoŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Pasowa kendonoŋ iwoi kolooroti, ii Jerusalem ejemba kuuyanoŋ moju. Gii motooŋgonoŋ wabaga kolooŋ ii mende mojaŋ me?”   
\p
\v 19 Qisiŋ muro “Ii naama?” jero moma kokaeŋ ijori, “Nazaret eja Jiisaswaanoŋ iwoi kolooroti, mono ii. Iinoŋ gejatootoo ejaga laligoŋ Anutu ano ejemba kuuya yoŋoo jaagianoŋ nanamemeŋ ku-usuŋawo ama qaa kotakota jeŋ laligoro.  
\v 20 Kaeŋ laligoro ananaa jigo gawoŋ galenana ano galeŋkoŋkoŋ ejaurunananoŋ ii wama gawanawaa boronoŋ aŋgi komuwaatiwaajoŋ jeŋ tegoro maripoonoŋ qegi komuro.  
\v 21 Iinoŋ Israel kanagesonana kasanoŋga isama dowenana mewaatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligoninto, ‘Yei!’ Ii mono qegi komujaa. Iwoi ii kolooro laligoŋ kouniŋ kete somaŋa karooŋ koloodaboroja.   
\p
\v 22 “Ii mende sokono kete nonoonoŋga emba tosianoŋ qaanoŋ kuuŋ waliŋgoŋ nonoŋgi laligojoŋ. Yoŋonoŋ gomaamba amandiinoŋ qasirinoŋ kema  
\v 23 qamoya mende mokolooŋ eleema kokaeŋ jejuya, ‘Nono Siwe gajoba woiwaa jaameleeŋ uŋa iiniŋ yoronoŋ ‘Jiisasnoŋ gbiliŋ laligoja,’ jeri mojoŋ.  
\v 24 Qaa ii moma eja nonowo laligojuti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ qasirinoŋ kema emba yoŋonoŋ qaa jejuyati, iikawaa so ero iijuya. Roŋ gbameŋa iijuyato, iyaŋa mende iijuya.”   
\p
\v 25 Qaa ii moma kokaeŋ irijoro, “Yei! Oŋo gejatootoo yoŋonoŋ qaa jegiti, ii kuuya mono naambaajoŋ ataqataŋ ama ajojooŋ gaonjaajaa laligoŋ mende moma laariju?  
\v 26 Hamoqeqe Toya Kraistnoŋ siimbobolo kaaŋa momago iyaŋaa asamararaŋ uutanoŋ ubaa. Iikawaa so oogita eja me qaago?”  
\v 27 Kaeŋ irijoŋ Mooses ano gejatootoo ejemba kuuya yoŋonoŋ qaa jegiti, iikanoŋa kanaiŋ iyaŋaa qaa kuuya oogita eji, iikawaa kania jeŋ asariŋ orono.   
\p
\v 28 Jeŋ asariŋ oroma kema gomaŋ kembojoŋ jeŋ keniti, ii dodowiŋ kanoŋ toroqeŋ kemambaajoŋ moro.  
\v 29 Kaeŋ moroto, yoronoŋ kaparaŋ koma kokaeŋ ijori, “Gomaŋ mare kolooro weeŋ jaayanoŋ kememambaajoŋ anja. Kawaajoŋ saanoŋ norowo rama ewa.” Kiaŋ ijori yorowo mirinoŋ uma ragi.  
\v 30 Rama yorowo nene newombaajoŋ ama bered meŋ kotuegoŋ motoŋ oromambaajoŋ ano iwoi kokaeŋ kolooro:   
\p
\v 31 Iikanondeeŋ jaagaranoŋ tooro iima kotori ayayooga kono mombo mende iiri.  
\v 32 Kaeŋ kolooro aŋgarodeeŋ kokaeŋ amiŋ mori, “Kana somatanoŋ Buŋa Terewaa qaa jeŋ kania jeŋ asariŋ noronji, kambaŋ iikanondeeŋ mono uunaranoŋ gere jejiwaa so mojo.”   
\p
\v 33 Kaeŋ jeŋ iikanondeeŋ waama Jerusalem sitinoŋ eleema keuma gowokouruta 11 ano alaurugia yoŋowo ajorooŋ ragiti, ii mokolooŋ oŋoni.  
\v 34 Mokolooŋ oŋoni kokaeŋ iŋijori, “Poŋnoŋ mono hoŋa waama Saimombaanoŋ asugijaa.”   
\p
\v 35 Kaeŋ iŋijori iyaŋgoro kananoŋ iwoi kolooro ano bered motoroti, kambaŋ iikanoŋ uugara tooro moma kotori, iikawaa sunduya meŋ oŋoni. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowoko tuuŋa asugiŋ oŋono.  
\r Mat 28.16-20; Maak 16.14-18; Jon 20.19-23; Apo 1.6-8  
\p
\v 36 Gowokouruta yoŋonoŋ qaa ii amiŋ moma ragi iikanondeeŋ Jiisas aŋo batugianoŋ asugiŋ nama kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, luaenoŋ mono oŋowo ewa!”   
\p
\v 37 Kaeŋ iŋijoro toroko moma jeneŋgia ororo “Ome kokoosuga iijoŋ,” iikaaŋ romoŋgogi.  
\v 38 Kaeŋ romoŋgogito, kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo nomaembaajoŋ aaruŋ momo kaaŋa uugianoŋ kolooja?  
\v 39 Nii neeno koi laligojeŋ. Ii mono aŋgio kana borona uuŋ iima mobu. Ome kokoosu ii siibusugia qaa. Nii siibusunawo nambe niiju. Mono noosiriŋ niima kotowu.”   
\p
\v 40 Kaeŋ iŋijoŋ kana boria qendeema oŋono.  
\v 41 Qendeema oŋonoto, ii korisorogiaajoŋ kileŋ mende moma laariŋ waliŋgoŋ ragi kokaeŋ qisiŋ iŋijoro, “Nembanenegia moŋ koi raja me qaago?”  
\v 42 Kaeŋ qisiŋ iŋijoro sora jejetaa kitia moŋ mugi.  
\v 43 Mugi meŋ nero iigi.   
\p
\v 44 Nero iigi kokaeŋ iŋijoro, “Nii oŋowo laligoŋ kambaŋ kanoŋ qaa iŋijowe mogiti, iikawaa hoŋa ii kambaŋ kokanoŋ kolooro iiju. Niinoŋ kokaeŋ jeŋ laligowe: Noo qaa ii Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo eja yoŋoo Buju Tere ano Ondino (Buŋa rii) buknoŋ oogita eji, ii kuuya mono hoŋawo koloodaborowaa.”   
\p
\v 45 Kaeŋ iŋijoŋ iikanondeeŋ Buŋa Terewaa kania moma kotowutiwaajoŋ uugia metooro.  
\v 46 Metooŋ kokaeŋ iŋijoro, “Qaa kokaeŋ oogita eja: Kraistnoŋ siimbobolo moma komuŋ somaŋa karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa.  
\v 47 Kawaajoŋ oŋonoŋ mono Jerusalem sitinoŋ kanaiŋ Buŋa qaa noo qananoŋ jeŋ asariŋ kantri kuuya sokoma kema uukuukuu meŋ oŋomakebu. Daeŋ yoŋonoŋ uugia meleembuti, Anutunoŋ mono iyoŋoo siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaowaa.   
\p
\v 48 “Qaa ii hoŋawo kolooro ano koloowaati, oŋo ii kolooro iima naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nambu.  
\v 49 \x * \xo 24.49 \xt Apo 1.4\x*Mobu! Maŋnanoŋ kaleŋ oŋombaatiwaa qaa somoŋgoroti, niinoŋ ii wasiwe uugianoŋ kemebaa. Eukanoŋa ku-usuŋ ambe qagianoŋ ubaa. Oŋo mono siti koi kanoŋ iikawaajoŋ mamboma rama laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Siwe gomanoŋ uro.  
\r Mat 16.19-20; Apo 1.9-11  
\p
\v 50 \x * \xo 24.50 \xt Apo 1.9-11\x*Jiisasnoŋ qaaya jedaboroŋ gowokouruta uŋuama kema Betani gomaŋ kosianoŋ keuma iikanoŋ boria metaama kotuegoŋ oŋono.  
\v 51 Kotuegoŋ oŋono iikanondeeŋ Anutunoŋ wano oŋomesaoŋ Siwenoŋ uro.  
\v 52 Uro korisoro somata moma usugoŋ waeya meŋ mepeseeŋ muŋ Jerusalem eleeŋgi.  
\v 53 Eleema suulaŋ jiwowoŋ jigonoŋ laligoŋ Anutu mepeseeŋ muŋ laligogi. Kiaŋ.