\id JON - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Joona 
\toc1 Joonawaanoŋ gejatootoo qaa 
\toc2 Joona 
\toc3 Joona 
\mt2 Joonawaanoŋ gejatootoo qaa  
\mt1 Joona  
\imt1 Jeŋasa-asari  
\ip Buk koi kanoŋ gejatootoo qaa qaita moŋ kolooja. Ii Joonawaanoŋ nomaeŋ asugiroti, iikawaa sunduya. Anutunoŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Gii mono Assiria kantriwaa siti waŋa qata Niiniwe kanoŋ kema uukuukuu gawoŋ mewa.” Assiria yoŋonoŋ kakasililiŋgia somata ero Israel yoŋonoŋ kere yoŋoo boronoŋ komuwombotiwaajoŋ toroko moma laligogi. Anutunoŋ Joona kaeŋ jeŋ kotoŋ muroto, Joonanoŋ togoŋ Anutuwaa qele kolooŋ Niiniwe kemambaajoŋ qotogoro. Ii kokaembaajoŋ togoro: Anutunoŋ siti ii tiwilaamambaa galeŋ meme qaa ijoroto, Joonanoŋ iikawaa so oŋanoŋ koloowaatiwaajoŋ mende moma kotiiro.  
\ip Joonanoŋ togoŋ qotogoro lombo uuta qaganoŋ uro iikawaa gematanoŋ iyaŋaa jaajaa amambaa aiŋa meŋ kamaaŋ ama teŋ koma keno. Kema uukuukuu gawoŋ mero Niiniwe seiseiyanoŋ uugia oŋanoŋ meleeŋgi. Kawaajoŋ Anutuwaa uuta olomooro mende tiwilaaŋ oŋono. Kawaajoŋ Joonawaa uutanoŋ boliŋ kobooro komumambaajoŋ moro. Kiŋ moŋnoŋ yambu 782–753 Kraist mende koloorotinoŋ galeŋgiaga laligoro Joonanoŋ kambaŋ kanoŋ gawoŋa mero. Joonawaanoŋ gomaŋ qata Gat Hefer ii Nazaret kosianoŋ, 5 kilomiita kekembaa so. Niiniwe ii koriganoŋ, 500–600 kilomiita kekeŋaa so.  
\ip Kanageŋ Israel yoŋonoŋ iyaŋgio gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ qaa moma mende teŋ koma yaŋgiseŋ laligogi Anutunoŋ jeŋ tegoro Assiria yoŋonoŋ kaŋ uŋuŋ uŋuama keŋgi iyaŋgiaa nanaŋgia ii kaeŋ sooro. Buk koi ii Anutuwaa kania woi kokaeŋ ninisaanja: Nono kuuya Anutuwaa uuaiŋa tororo teŋ komboŋatiwaa so koloojoŋ. Kaeŋ mende amboŋati eeŋ, lombo mono oŋanoŋ qanananoŋ ubaa. Anutuwaa kania waŋa moŋ ii kiaŋkoomu ano uujopa. Anutunoŋ aŋaa kaziuruta Assiria gadokopa yoŋoo siŋgisoŋgogia kaaŋiadeeŋ mesaoŋ iimaleiŋnoŋga metogoŋ oŋombaatiwaajoŋ kaparaŋ komakeja. Iroŋa bologanoŋ qagianoŋ ubabotiwaajoŋ moma kotiiŋ uunana meleemboŋatiwaajoŋ kuuŋ nononja.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 4 ii kokaeŋ:  
\io1 1) Anutunoŋ Joona oono yaŋgiseŋ ano. 1.1-17  
\io1 2) Joonanoŋ uuta meleema saranoŋga lolooro. 2.1-10  
\io1 3) Joonanoŋ Niiniwe kanageso uugia kuuro. 3.1-10  
\io1 4) Uugia meleeŋgi Anutunoŋ kiaŋkoomu oŋono. 4.1-11  
\c 1  
\s1 Joonanoŋ Poŋ qetama kokomomola mero.  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt 2 Kiŋ 14.25\x* Israel kanoŋ Pombaanoŋ qaa ii Amitai iwaa meria Joonawaanoŋ kokaeŋ kolooro:  
\v 2 “Assiria kantriwaa siti somata Niiniwe ii weeŋ koukoutanoŋ eja. Yoŋonoŋ bao jaagoo kaaŋa kolooŋ kileŋagia lansaŋ nama meŋ tintuaŋ laligoŋkeju. Iikawaa qaaya ii noo jaasewananoŋ kouro mojeŋ. Kawaajoŋ gii mono waama eu kema noo buŋa qaana iŋijoŋ uugia kuuwa.”  
\v 3 Kaeŋ ijoroto, Joonanoŋ Pombaa jaasewaŋanoŋga oloŋ kok koma weeŋ kemekemetanoŋ baageŋ kemambaajoŋ keno. Kema gomaŋ qata Jopa (Jaffa) kanoŋ kemeŋ waŋgo moŋ mokolooŋ jero, “Yoŋowo saanoŋ Tarsis gomanoŋ Spein kantrinoŋ kemaŋa.” Kaeŋ jeŋ kana sewaŋa meŋ waŋgonoŋ uro. Kaeŋ uma Pombaa jaasewaŋanoŋga kokomomola meŋ keno.  
\v 4 Kenoto, Poŋnoŋ haamo kotakota wasiro kowenoŋ kemeŋ kuuro siri dimboŋ somata waama waŋgo qero jaŋgomambaajoŋ ano.  
\v 5 Kaeŋ kolooro waŋgo gawoŋ eja yoŋonoŋ toroko moma iyaŋgiaa beŋurugiaa so aŋa aŋa qama kooliŋ oŋoŋgi. Kaeŋ ama waŋgonoŋ afaaŋgowaatiwaajoŋ kawaa hina iwoi kuuya meŋ borogi kowenoŋ kemeroto, Joonanoŋ waŋgo dutaa uutanoŋ kemeŋ iikanoŋ oloŋ koma gaoŋ komunagbiili ero.   
\p
\v 6 Iikanoŋ ero waŋgo galeŋanoŋ iwaanoŋ kaŋ kokaeŋ jeŋ muro: “Gii mono naambaajoŋ koi gaoŋ ejaŋ? Mono waama geeŋgaa beŋga qama koolina iinoŋ ilaaŋ nonono mende tiwilaawonaga.”   
\p
\v 7 Kaeŋ jeŋ muŋ batugianoŋ amiŋ moma jegi: “Ayo, mono kawu! Mono unju kuuwoŋa. Eja morowaa siŋgisoŋgoyaajoŋ ama iimaleiŋ koi qanananoŋ uji, iikawaa kania mokoloowoŋa.” Kaeŋ jeŋ unju kuugi Joona asugiro.  
\v 8 Asugiro jegi karo kokaeŋ qisiŋ mugi: “Iimaleiŋ tiwitiwilaa koi ii morowaa siŋgisoŋgoyaajoŋ ama qanananoŋ uji, gii mono iikawaa kania ninijowa. Gii naa gawoŋa meŋkejaŋ? Gii daaŋkaya kajaŋa? Goonoŋ kantri ii daeŋ? Goo kanagesouruga ii dakanoŋ laligoju?”   
\p
\v 9 Kaeŋ qisiŋ mugi kokaeŋ meleeno: “Nii Israelga. Hibruu ejaga koloojeŋ. Nii Poŋ, Siwewaa Anutuya waeya meŋ mepeseeŋkejeŋ. Iinoŋ kowe ano namo toboga mokolooŋ orono.  
\v 10 Iinoŋ gawoŋ osiqosiawo nono togoŋ Pombaa jaasewaŋanoŋa oloŋ kok koma kajeŋ.”  
\p Kaeŋ meleeno moma aaruŋ lalaŋaniŋ kokaeŋ ijoŋ jeŋ mugi: “Yei! Gii mono naambaajoŋ ama kaeŋ anjaŋa?”  
\v 11 Kowenoŋ toroqeŋ boliŋ kotiiŋ qindiiŋ ero. Kawaajoŋ kokaeŋ qisiŋ mugi: “Nono mono iwoi nomaeŋ ama goniŋ iroŋa mena kowenoŋ goroŋ qenaga?”   
\p
\v 12 Kaeŋ qisiŋ mugi kokaeŋ meleema iŋijoro: “Siri dimboŋ koi mono noojoŋ ama qanananoŋ uma qeji, niinoŋ ii moma kotojeŋ. Kawaajoŋ mono nii noma kowenoŋ borogi kemebe goroŋ qewaa.”   
\p
\v 13 Kaeŋ meleeno gawoŋ eja yoŋonoŋ kileŋ waŋgo mombo namo goraayanoŋ keubaatiwaajoŋ loqanoŋ naŋgoŋ qeŋ bimbiŋgogito, kowenoŋ bolidaborotiwaajoŋ ama amamaagi.  
\v 14 Amamaaŋ Israel Poŋnanaa qata kokaeŋ qama kooligi: “Oo Poŋ, mono geeŋgaa qaa joga otaaŋ iwoi koi anjaŋ. Kawaajoŋ Poŋ, eja koi komuwaatiwaajoŋ ama mono mende tiwilaaŋ nonomba. Sayaa qaaya ii mono nonoo qanananoŋ mende ana uba. Qaa ii oŋanoŋ.”  
\v 15 Kaeŋ qama kooliŋ kema Joona meŋ borogi kowenoŋ kemero. Kemero kowewaa usuŋanoŋ iikanoŋadeeŋ kamaaro boŋ qero.  
\v 16 Boŋ qero eja yoŋonoŋ Anutuwaajoŋ aaruŋ lalaŋaniŋ nanduŋ somata ama Poŋ siimoloŋ ooŋ muŋ qaagia kokaeŋ somoŋgogi: “Anana mono Pombaanoŋ qaa apaŋa teŋ koma laligowoŋa.”   
\p
\v 17 \x * \xo 1.17 \xt Mat 12.40\x* Joonanoŋ kowenoŋ kemero Poŋnoŋ sara somata moŋ wasiro kema Joona gogoro. Gogoro sara iikawaa uutanoŋ weemboria karooŋ eŋ laligoro. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Joonanoŋ gajugaju korojoŋanoŋ eŋ qama kooliro.  
\p
\v 1 Joonanoŋ sara uutanoŋ eŋ Poŋ Anutuya qama kooliŋ muŋ  
\v 2 kokaeŋ ijoro:  
\q1 “Oo Poŋ, nii kokojinjiŋ uutanoŋ qama kooliŋ gombe  
\q2 gii qaana moma leeya meleemba.  
\q1 Nii koomuwaa senjoŋ dusiitanoŋ eŋ komuŋ tagoŋ welema gombe  
\q2 gii geja ama jejewelenwelena mojaŋ.   
\q1
\v 3 Gii monago kowe biiwi jabiriŋanoŋ (jauŋanoŋ) hagoŋ noŋgi kamaaŋ ejeŋ.  
\q1 Geeŋgo riiwagoŋ nona gomaŋ siŋsiŋgoyaa dutanoŋ kamaabe  
\q2 gboulu somatanoŋ esuuŋ nonja.  
\q1 Goo apu kokopa kuuya ii musuluŋgoŋ nonja.  
\q2 Goo kowe siriga ii turuŋ neŋ olaaŋ nonja.   
\q1
\v 4 Nii kokaeŋ romoŋgojeŋ: Gii geeŋgaa jaasewaŋganoŋa  
\q2 konjoma nona sooŋ tintuaŋ ejeŋ.  
\q1 Ii kileŋ nii mombo jaananoŋ goo jiwowoŋ jigo kowogaageŋ  
\q2 uuwe keno jejeromoŋromoŋ anjeŋ.   
\q1
\v 5 Apu ano omanjareya ii qananoŋ uma turuŋ nondaboroja.  
\q2 Kowe biiwi jauŋagadeeŋ liligoŋ nondaboroja.  
\q2 Kowewaa tokoleya ii jamojuju kaaŋa waŋna momosiiŋ esuuja.   
\q1
\v 6 Nii kowe biiwi jauŋaa dusiitanoŋ koi kanoŋ uluŋgoŋ kamaajeŋ.  
\q1 Kowe biiwi jauŋaa jaa unuŋa ii koŋgi  
\q2 pondaŋ qananoŋ eu somoŋgoŋ nonja.  
\q1 Oo Poŋ Anutuna, nii koi laligojento,  
\q1 gii mono koomuwaa senjoŋ dusiita  
\q2 koi kanoŋa gou koma nona  
\q2 saanoŋ mombo laaligonoŋ koumaŋ.   
\b  
\q1
\v 7 “Noo laaligonanoŋ qaomambaajoŋ ano kambaŋ koi kanoŋ  
\q2 oo Poŋ, nii romoŋgoŋ gombe qamakoolinanoŋ keuma  
\q2 goo Siwe jigo kowoganoŋ eu uma gejaganoŋ kemebaati, ii mojeŋ.   
\b  
\q1
\v 8 “Ejemba gadokopa beŋ lopioŋ omaya goda qeŋ usugoŋ oŋomakejuti,  
\q2 iyoŋonoŋ kaeŋ ama kaleŋmoriaŋ Toya gii gema guŋkejuto,   
\q1
\v 9 nii mono mepemepesee ooŋsaa qama  
\q2 mamatewoo ama siimoloŋ ooŋ gomambaajoŋ mojeŋ.  
\q1 Nii iwoi amambaa qaa jeŋ somoŋgobeti,  
\q2 iikawaa so mono ama sorogoŋkemaŋa.  
\q1 Oo Poŋ, gii gou koŋkoŋ Tona koloojaŋ. Qaa ii oŋanoŋ.”   
\q1
\v 10 Kaeŋ qama kooliro Poŋnoŋ sara ii jeŋ kotoŋ muro  
\q2 kaŋ kouma Joona lono namo toboganoŋ kamaaro. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Joonanoŋ Anutuwaa gawoŋ Niiniwe kema mero.  
\p
\v 1 Namo toboganoŋ kamaaro Pombaanoŋ qaa koi ii mombo Joonawaanoŋ kolooro:  
\v 2 “Giinoŋ mono waama siti somata Niiniwe kanoŋ kema Buŋa qaa gomaŋati, ii iŋijoŋ uugia kuuwa.”  
\v 3 Qaa kaaŋa kolooro Joonanoŋ waama Pombaa qaa jeta teŋ koma Niiniwe keno. Niiniwe sitiwaa soya ii kokaeŋ: Gii goraayanoŋa kanaiŋ kema laligona weeŋ karooŋ tegoro teegeŋ endu keubaga.  
\v 4 \x * \xo 3.4 \xt Mat 12.41; Luuk 11.32\x* Joonanoŋ kanaiŋ siti uutanoŋ kema laligoro weeŋ motooŋgo tegoro buŋa qaa qama kokaeŋ iŋijoro:  
\p “Weemboria 40 mombo eja. Ii tegoro Niiniwe siti koi mono meleeno kemebaa.”  
\v 5 Qaa kaeŋ qama iŋijoŋ keno Niiniwe kanatuuru yoŋonoŋ Anutuwaanoŋ buzu qaa ii moma laariŋ uugia meleema nene siŋgi laligowombaa kambaŋ koma jeŋ kotiigi. Ii jeŋ kotiiŋ ejemba somata melaa korebore yoŋonoŋ uumeleembaa samo megi selegianoŋ uro too arigi.   
\p
\v 6 Kaeŋ aŋgi iikawaa buzu qaaya ii Niiniwewaa kiŋ (praim minista) iwaanoŋ keuro. Keuro moma jiŋkaroŋ duŋ rarayanoŋga kamaaŋ malekuya kotogoŋ samo meŋ aturaaŋ too utuŋ ariŋ raro.  
\v 7 Rama jeŋkooto kokaeŋ ano Niiniwe siti sokondaboroŋ keno: “Oŋo mono kiŋ ano jawiŋuruta nonoonoŋ jeŋkooto koi mobu: Moŋnoŋ mono nene qaaŋ mende newa. Ejemba me bao kuru, lama bulmakao, oŋonoŋ nene qaaŋ newombaajoŋ mende moma oŋombu.  
\v 8 Nene siŋgi kaeŋ laligoŋ samo medaboroŋ Anutu kotakotagadeeŋ saama qama kooliŋ muŋ aŋa aŋa kaniagia bologa ii mesaowu! Ejemba uŋuŋ tiwilaaŋ oŋoŋgi sagianoŋ borogia tilooŋ eji, sili ii mono gema qedaborowu.  
\v 9 Kaeŋ aniŋ Anutunoŋ iriŋsooŋsooŋaa uugeria qelanjiŋ siŋgisoŋgonana mesaonaga. Ii mesaoro mende tiwilaawonaga. Kaeŋ jejoŋ.”   
\p
\v 10 Ii moma asariŋ kaniagia bologa gema qeŋ uugia meleeŋgi Anutunoŋ nanamemeŋgia ii iima wosoya moma oŋoma roromoŋgoya eleeno siŋgisoŋgogiaa iroŋa meleema oŋomambaajoŋ moroti, ii mesaoro. Uutanoŋ kaeŋ kamaaro mende meŋ kileeŋ oŋono. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Joonanoŋ temboma iriŋa soono.  
\p
\v 1 Kaeŋ kolooroto, Joonanoŋ iikawaajoŋ uubooli somata moma iriŋa soono.  
\v 2 \x * \xo 4.2 \xt Eks 34.6\x* Iriŋa soono Poŋ welema muŋ kokaeŋ ijoro: “Ae! Poŋ, gii kiaŋkoomuwaa beŋa laligoŋ saanoŋ niniima kobooŋkejaŋ. Goo kaleŋmoriaŋga ii honoŋa qaa ero iriŋga ii uulaŋawo mende sooŋkeja. Kaeŋ uuga uulaŋawo olomooro wosomomo ama kanageso moŋ meŋ kileeŋ oŋomambaajoŋ mende momakejaŋ. Ii neenaa gomanoŋ laligoŋ moma yagoŋ gijoweti, ii duduujaŋ me qaago? Kania kawaajoŋ ama kambaŋ kanoŋ “Tarsis kemaŋa,” jeŋ uulaŋawo kokomomola meŋ kema laligowe.  
\v 3 \x * \xo 4.3 \xt 1 Kiŋ 19.4\x* Kete jaawo laligomambaajoŋ togoŋ koomunaajoŋ uuguŋ mobe awaa kolooja. Kawaajoŋ Poŋ, gii mono laaligona doloda koi nuamba. Qaa ii oŋanoŋ.”   
\p
\v 4 Kaeŋ welenoto, Poŋnoŋ kokaeŋ meleema ijoro: “Joona, gii kiaŋkoomuwaajoŋ iriŋsooŋsooŋ mojaŋi, ii sokonja me qaago?”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijoro Joonanoŋ siti mesaoŋ kamaaŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ kema kana goraayanoŋ endu kuuŋ qeŋ iikawaa umuganoŋ raro. Rama sitiwaajoŋ kaeŋ me kaeŋ koloowaati, ii iimambaajoŋ uuŋ uuŋ raro.  
\v 6 Kaeŋ raroto, Poŋ Anutunoŋ Joona keraqeeaŋgo qeŋ mumambaajoŋ moma jero aloŋaloŋ moŋ asugiŋ koriŋ kouma Joonawaa waŋa aoŋ koma muro. Aoŋ koma muro aloŋalombaajoŋ keraqeeaŋgo somata moma raro.  
\v 7 Rama gomantiiŋa moŋ ero gomaŋ ano kanoŋ Anutunoŋ taroŋ moŋ wasiro kaŋ aloŋaloŋ ii kiririiro seŋa sooliro.  
\v 8 Weeŋnoŋ kouro Anutunoŋ jero haamo geriawo totooŋ ii gomaŋ jaaya koukoutanoŋga qero weeŋ jaayanoŋ waŋanoŋ kuuro kuuro iriŋa soono komumambaajoŋ moma moŋgandaboroŋ qama kooliŋ kokaeŋ jero: “Nii laligomambaajoŋ togoŋ komumambaajoŋ mobe afaaŋa kolooja. Qaa ii oŋanoŋ.”   
\p
\v 9 Kaeŋ jeroto, Anutunoŋ Joona kokaeŋ ijoro: “Gii aloŋalombaajoŋ iriŋga soonji, ii sokonja me qaago?”  
\p Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Irina soonji, ii mono sokonjaa. Noo iriŋsooŋsoona ii somata kolooro uunanoŋ mende olomoowaa. Kawaajoŋ saanoŋ komumaŋa. Qaa ii oŋanoŋ.”   
\p
\v 10 Joonanoŋ kaeŋ meleeno Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro: “Gii aloŋalombaa gawoŋa moŋ mende meŋ ii mende galeŋ kona koriro. Ii gomantiiŋa motooŋgowaa uutanoŋ asugiro ano gomantiiŋa motooŋgowaa uutanoŋ sooliŋ komuro. Kileŋ geeŋgo iwoi omaya kaaŋa iikawaajoŋ ama saama majakaka mojaŋ.  
\v 11 Kaeŋ kolooro nii mono nomaembaajoŋ siti somata kokawaa kanatuuruya yoŋoojoŋ majakaka mende mobenaga? Iikawaa uutanoŋ ejemba 120.000 (handet twenti tauseŋ) jaŋgo ii uuguŋ laligojuti, ii awagaa ano bologaa kanagara mende moma gosiŋ oromakejuti ano bao kuru iwoi ii kaaŋiadeeŋ keleŋmaleleŋ laligoju. Ii ejemba yoŋowo kaaŋgadeeŋ meŋ kileeŋ oŋomambotiwaajoŋ ama mono uuaiŋnanoŋ Niiniwe iŋiima koboojeŋ.” Kiaŋ.