\id JHN - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Jon 
\toc1 Oligaa Buŋa Jonoŋ Ooro 
\toc2 Jon 
\toc3 Jon 
\mt1 Jon  
\mt2 Oligaa Buŋa Jonoŋ Ooro.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Jonoŋ iyaŋaa qata Oligaa Buŋa kokanoŋ asuganoŋ mende ooroto, iyaŋaajoŋ kokaeŋ jeja, “Gowoko Jiisasnoŋ uutanoŋ jopagoŋ muroti.” (19.26) Jonoŋ uujopa uukalembaa qaaya ii kaparaŋ koma jeŋkeja. Jonoŋ Oligaa Buŋa koi ii ejembanoŋ qaa kokaeŋ moma kotowutiwaajoŋ (20.31) ooro, “Jiisas Kraist ii baloŋ ejagadeeŋ mende laligoroto, oŋanoŋ Anutuwaa Meria ano Hamoqeqe Toya kolooja. Oŋo mono ii moma laariŋ iikanoŋ laaligo kombombaŋa mokoloowu.” Jiisasnoŋ wala Maŋaa kosianoŋ laligoŋ qaa jetaga laligoro. (1.1) Kaeŋ laligoŋ namo ejaga kolooŋ esuŋmumuya ano momoya ii aiwese aŋgoleto meŋ iikanoŋ qendeeno. Ii qendeema bentotombaa kania jeŋ asariro tosianoŋ uugia meleeŋgi tosianoŋ kileŋ yaŋgiseŋ aŋgi.  
\ip Jiisasnoŋ kokaeŋ kolooja, jero: Hamoqeqe Toya (4.26), laaligowaa nene wota (6.35), Siwe gomaŋ eukawaa buŋaga (8.23), beŋsakoŋ tetegoya qaa (8.58), namowaa asasaga (9.5), nagu (10.7), lama galeŋ awaa (10.11), Anutuwaa Meria (10.36), Poŋ ano Boi (13.13), koomunoŋga waawaataa Toya ano laaligo kombombaŋaa Toya (11.25), kana hoŋa, qaa hoŋa ano laaligo kombombaŋa (14.6), wain gere hoŋa (15.1), tere waŋa mutuya ano tetegoya A ano Z (Ais 1.8), Mutuya ano Konoga (Ais 1.17) ano kaaŋ kaaŋa.  
\ip Jiisasnoŋ gowokouruta oŋanoŋ jopagoŋ oŋoma laligoroti, gejanono qaa konoganoŋ (Boŋ 13-17) ii tororo qendeenja. Qaa ii naaŋawo. Koomunoŋga waamago Piito meŋ kotiiwaatiwaajoŋ kokaeŋ qisiro: “Nii jopagoŋ nonjaŋ me qaago? Kaeŋ koloojaŋi, kiaŋ mono alauruna kalaŋ koma oŋomba.”  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 6 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-18  
\io1 Jon Oomulu eja ano gowokouruta mutuya 1.19-51  
\io1 Jiisasnoŋ qenjaaro gawoŋ mero 2.1–12.50  
\io1 Tetegoyanoŋ Jerusalem kaŋ laligoŋ komuro 13.1–19.42  
\io1 Gbiliŋ waama alauruta kolooŋ oŋono 20.1-31  
\io1 Galili kaŋ gowokouruta kolooŋ oŋono 21.1-25  
\c 1  
\s1 Anutuwaa qaa jeta laaligoyawo.  
\p
\v 1 Kanakanaiyanoŋ monowaa monoyanoŋga qaa je laligoro. Iinoŋ laaligowaa kania naŋgoŋ jeŋ waama laligoro. Qaa je iinoŋ Anutuwaa kooroŋanoŋ laligoŋ waaro ano aŋo beŋsakoŋ Anutugadeeŋ kolooja.  
\v 2 Qaa je iinoŋ kanakanaiyanoŋ Anutuwaa kooroŋanoŋ laligoro.  
\v 3 Iwaa kooroŋanoŋ laligoŋ ilaaŋ muro iwoi kuuya kolooro. Iwoi moŋ mende ilaaŋ munaga, ii mende koloonaga.  
\v 4 Qaa je iinoŋ laaligowaa bemunjaleya kolooja. Iwaanoŋ laaligo kombombaŋa iikanoŋ ejemba meŋ asariŋ oŋono iima laligoŋ waagi.  
\v 5 Asasagayanoŋ paŋgamaŋ uutanoŋ asariŋkejato, paŋgamanoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ asasagaa kania ii mende moma asariŋ laligoŋ kougi. Kiaŋ.   
\p
\v 6-7 \x * \xo 1.6-7 \xt Mat 3.1; Maak 1.4; Luuk 3.1-2\x*Anutunoŋ ejemba kuuya asasagaya moma laariwutiwaajoŋ moma qele eja qata Jon wasiro asugiro. Asugiŋ kaŋ asasagaa kania iŋisaama naŋgoŋ jeŋ laligoro.  
\v 8 Jon aŋo asasaga ii mende kolooŋ laligoroto, iinoŋ asasagaa kania ii naŋgoŋ jeŋ laligoro.  
\v 9 Asasaga oŋaboŋa iinoŋ ejemba gomaŋ so meŋ asariŋ nonomakeji, iinoŋ namonoŋ asugimambaajoŋ ano.   
\p
\v 10 Iinoŋ kanakanaiyanoŋ gomaŋa gomaŋa iikawaa ilawoilaya kuuya ii nemuŋ koma oŋono koloogi. Koloogi aŋo batugianoŋ laligoŋ kouroto, baloŋ ejembanoŋ kileŋ ii mende moma kotoŋ muŋ tompiŋ laligogi.  
\v 11 Kaeŋ tompiririŋ laligogi iyaŋaa gomaŋ mirianoŋ karo kanagesourutanoŋ zizi togoŋ telambelaŋ ama gema qeŋ mugi.  
\v 12 Kaeŋ aŋgito, daeŋ yoŋonoŋ koma horoŋ muŋ qabuŋaya moma moma laarigiti, iinoŋ mono kuuya iyoŋoojoŋ kana meleuro kokaeŋ kolooro: Aŋo nemuŋ koma ku-usuŋ oŋono kolokoloo doŋgoga kolooŋ Anutuwaa meraboraaŋa koloogi.  
\v 13 Anutuwaa uusiiŋanoŋ nemuŋ koma oŋono koloogi. Namo ejanoŋ siiŋa otaaŋ embiawo qaa somoŋgoro koro ama mera mero kolooji, iyoŋonoŋ kana kaaŋa iikanoŋ Anutuwaa meraboraaŋa mende koloogi. Kiaŋ.   
\p
\v 14 Qaa je iinoŋ eja sele busuwo kolooŋ batunananoŋ kema kaŋ laligoro. Kaeŋ laligoro akadamuya uuŋ iima laligoniŋ. Maŋanoŋ Meria motooŋgowaajoŋ akadamuya kuuya ama aoŋ koma muro qaita moŋ laligoji, iinoŋ mono iikawaa so kaleŋmoriaŋanoŋ uuta saa qero akadamuyawo kolooŋ kambaŋ so qaa hoŋ toontooŋa jeŋ laligoro.   
\p
\v 15 Jonoŋ eja iikawaa kania naŋgoŋ kokaeŋ qama jeŋ laligoro, “Niinoŋ mombaajoŋ qaa jeŋ laligoweti, iinoŋ mono ii kolooja. Kokaeŋ jeŋ laligowe: Noo gemananoŋ eja moŋ kawaati, niinoŋ mende koloowe iinoŋ wala laligoro. Kawaajoŋ iwaa qabuŋayanoŋ mono nii nuuguŋ uuta kolooja.” Jon Oomulu ejanoŋ kaeŋ jeŋ laligoro.   
\p
\v 16 Kaleŋmoriaŋanoŋ eja iikawaa uuta saa qero akadamuyawo laligoroti, iinoŋ mono iikawaa so kotuegoŋ nonoma laligoro. Kotumotueya ii kambaŋa kambaŋa maaro kuuya nonoo qanananoŋ uro laligoniŋ.  
\v 17 Moosesnoŋ Kana qaanana nemuŋ kono kolooroto, Jiisas Kraistnoŋ qaa hoŋa ninisaama Anutuwaa kaleŋmoriaŋa nemuŋ kono asuganoŋ kolooro.  
\v 18 Namo eja moŋnoŋ Anutu kambaŋ moŋnoŋ mende iiro. Meria motooŋgonoŋ Maŋaa wosoyanoŋ laligoŋ kouma laligoroti, iinoŋ mono namonoŋ kamaaŋ kania ninisaano moniŋ. Kiaŋ.   
\s1 Jon Oomulu ejanoŋ iyaŋaa kania jeŋ asariro.  
\r Mat 3.1-12; Maak 1.1-8; Luuk 3.1-18  
\p
\v 19 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano jiwowoŋ jigowaa weleŋqeqe tosaaŋa Jerusalem sitinoŋga wasiŋ oŋoŋgi Jombaanoŋ kagi. Kaŋ qisiŋ muŋ jegi, “Gii naa ejaga koloojaŋ? Kaniaga nomaeŋ?” Kaeŋ jegi kaniaya iŋisaama iŋijoro.   
\p
\v 20 Kaniaya mende qakoonoto, asuganoŋ kokaeŋ jokolooro, “Niinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist mende koloojeŋ.”   
\p
\v 21 \x * \xo 1.21 \xt Dut 18.15, 18; Mal 4.5\x*Kaeŋ jokolooro kaparaŋ koma qisiŋ mugi, “Gii mono eja moroga koloojaŋ? Gii Elaija koloojaŋ me qaago?” Qisiŋ mugi “Qaago!” jero. “Gii gejatootoo eja moŋ koloojaŋ me qaago?” Kaeŋ qisigi “Kaaŋ qaago!” meleeno.   
\p
\v 22 Meleeno qisigi, “Gii moroga koloojaŋ? Wasiŋ nonoŋgi kajoŋi, iyoŋoojoŋ mono nomaeŋ meleema iŋijowonaga? Gii geeŋgaa kaniaga nomaeŋ jeŋ asariwaga?”   
\p
\v 23 \x * \xo 1.23 \xt Ais 40.3\x*Qisigi kokaeŋ iŋijoro,  
\q2 “Gejatootoo eja Aisaianoŋ qaa moŋ kokaeŋ jerota eja, ‘Nii gajoba kolooŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ laligoŋ kokaeŋ qamakejeŋ: Poŋnoŋ kawa-oo!  
\q2 Kawaajoŋ oŋo mono uugia mindiŋgoŋ kania meleuŋ meagowu.’ Nii kawaa qele gajobaya koloojeŋ.”   
\p
\v 24 Eja wasiŋ oŋoŋgi Jombaanoŋ kagiti, ii Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ejaga koloogi.  
\v 25 Yoŋonoŋ mombo kokaeŋ jeŋ qisiŋ mugi, “Gii Hamoqeqe Toya Kraist mende koloojaŋ ano Elaija me gejatootoo eja yoŋoonoŋga moŋ mende koloojaŋi, iikawaajoŋ mono naambaajoŋ ejemba oomulu meŋ oŋomakejaŋ?”   
\p
\v 26 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ apu tooŋnoŋ oŋomoriŋkejento, eja moŋ oŋo mende moma kotojuti, iinoŋ koi batugianoŋ nanja.  
\v 27 Eja moŋ noo gemananoŋ kawaatiwaajoŋ jeŋ laligoweti, iinoŋ mono ii kolooja. Iinoŋ kaŋ nii nuuguŋ somatana kolooŋ laligowaatiwaajoŋ niinoŋ iwaa kosianoŋ kema wayaŋgesoya besaaŋ kana esuyaa kasia isamambaa amaqamamaa amaŋa.”  
\v 28 Jonoŋ Jordan apu leegeŋanoŋ gomaŋ qata Betani iikanoŋ laligoŋ ejemba oomulu meŋ oŋoma laligoro. Iwoi ii iikanoŋ kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Jonoŋ Jiisaswaajoŋ “Anutuwaanoŋ lama meriaga,” jero.  
\p
\v 29 Ii kolooro gomaŋ ano Jonoŋ Jiisas sigeŋsigeŋ karo iima jero, “Iigi, eja ii Anutuwaanoŋ lama meriaga. Iinoŋ mono baloŋa baloŋa ananaa siŋgisoŋgonana koma konjoratiro solaŋaniwoŋa.  
\v 30 Niinoŋ mombaajoŋ qaa jeŋ laligoweti, iinoŋ mono ii kolooja. Kokaeŋ jeŋ laligowe: Noo gemananoŋ eja moŋ kawaati, niinoŋ mende koloowe iinoŋ walagadeeŋ laligoŋ waaro. Kawaajoŋ iwaa qabuŋayanoŋ mono nii nuuguŋ uuta kolooja.  
\v 31 Niinoŋ ii wala mende moma kotoweto, Anutunoŋ kaniaya Israel ejemba nono ninisaano moboŋatiwaajoŋ moja. Ii moma nii wasiŋ nono kaŋ oomulu meŋ oŋomakejeŋ.”   
\p
\v 32 Jonoŋ kaeŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nama naŋgoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Uŋa Toroyanoŋ mono Siwenoŋga kamaaŋ kewo kooŋ kaaŋa iwaa waŋanoŋ kamaaŋ koma raro iibe.  
\v 33 Niinoŋ ii wala mende moma kotoŋ laligoweto, moŋnoŋ ejemba oomulu meŋ oŋomaŋatiwaajoŋ wasiŋ nonoti, iinoŋ kokaeŋ nijoro, ‘Uŋa Toroyanoŋ mombaa waŋanoŋ kamaaŋ koma raro iibagati, iinoŋ mono Uŋa Toroya ejemba uugianoŋ ama iikanoŋ mulu meŋ oŋombaa.’  
\v 34 Niinoŋ ii iibetiwaajoŋ ama kaniaya kokaeŋ naŋgoŋ jejeŋ, ‘Iinoŋ Anutuwaa Meria kolooja.’” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta mutuya oŋoono.  
\p
\v 35 Kaeŋ iŋijoro gomaŋ ano Jonoŋ mombo apu goraayanoŋ iikanondeeŋ keno gowokouruta yoŋoonoŋga woinoŋ iwo motooŋ naŋgi.  
\v 36 Naŋgi Jiisasnoŋ iikanoŋ uŋuuguŋ kenoti, ii tororo uuŋ iigigiiŋ jero, “Eja ii mono iibao. Iinoŋ Anutuwaanoŋ lama meriaga kolooja.”   
\p
\v 37 Kaeŋ jero gowoko woi yoronoŋ qaa ii moma Jiisaswaa gematanoŋ keni.  
\v 38 Keni Jiisasnoŋ eleema gematanoŋ kariti, ii iriima kokaeŋ qisiŋ orono, “Oro moroga moŋgama kajao?” Iikaeŋ moma meleema ijori, “Somatanara, gii miri dakanoŋ eŋ laligojaŋ?” (Juuda yoŋonoŋ ‘Somatanana’ qaa ii boiwaajoŋ jeŋkegi.)   
\p
\v 39 Kaeŋ ijori meleeno, “Mono kaŋ iibao!” Kaeŋ meleeno weeŋ jaaya eleeno 4 kilok kawaa so kolooro. Weeŋ jaaya meleeno iikanoŋ motooŋ kema miri dakanoŋ eŋ laligoroti, ii iigi. Ii iima kanoŋ iwo laligori gomaŋ siŋsiŋgoŋ tiiro mesaoŋ kari.   
\p
\v 40 Jonoŋ qaa jero gowoko woita moma Jiisaswaa gematanoŋ keniti, iyoroonoŋga mombaa qata Andruu, dataa qata Saimon Piito.  
\v 41 Andruu iinoŋ wala data Saimon mokolooŋ kokaeŋ ijoro moro, “Noro mono Hamoqeqe Toya mokoloojota.” Hamoqeqe Toya ii Griik qaanoŋ Kraist.  
\v 42 Kaeŋ jeŋ data wama Jiisaswaanoŋ keni. Keni Jiisasnoŋ Saimon tororo uuŋ iigigiiŋ jero, “Gii Saimon, Jombaa meria koloojanto, niinoŋ qaga Siifas qabe ewaa.”\f + \fr 1.42 \ft Siifas ii Griik qaanoŋ Piito, ananaa qaanoŋ jamo karanjaŋ.\f* Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Filip ano Natanael oroono.  
\p
\v 43 Gomaŋ ano Jiisasnoŋ Galili prowinsnoŋ kemambaajoŋ kema kananoŋ eja qata Filip mokolooŋ kokaeŋ ijoro, “Gii mono nii notaaŋ kawa!”  
\v 44 Filipnoŋ Andruu ano Piito yorowo gomaŋgia motooŋa. Taoŋgia qata Betsaida.   
\p
\v 45 Filipnoŋ eja qata Natanael mokolooŋ kokaeŋ ijoro, “Moosesnoŋ eja mombaajoŋ Kana qaanoŋ oorota gejatootoo yoŋonoŋ toroqeŋ oogita eji, nono mono eja ii mokoloojoŋa. Eja ii qata Jiisas, maŋaa qata Joosef, gomaŋa qata Nazaret.”   
\p
\v 46 Natanaelnoŋ ii moma waliŋgoŋ jero, “Oo Nazaret! Ii gomaŋ qandayaga. Iikanoŋa iwoi awaa moŋ koloowaatiwaa so qaago.” Kaeŋ jero Filipnoŋ ijoro, “Mono kaŋ geeŋgo iima kotowa!”   
\p
\v 47 Kaeŋ ijoro moma Jiisaswaanoŋ kaŋ kouro iima iwaajoŋ qaa kokaeŋ jero, “Iibu! Eja koi kanoŋ mono Israel eja hoŋa kolooja. Uutanoŋ gbiŋgbaoŋ qolomoloŋgoya qaa.”   
\p
\v 48 Kaeŋ jero Natanaelnoŋ qisiŋ muŋ jero, “Gii mono nomaeŋanoŋ nii moma kotoŋ nonjaŋ?” Kaeŋ jero Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Gii fig gere\f + \fr 1.48 \ft Fig ii sambi kaaŋaya. Ii gawoŋgianoŋ komogi kota naaŋawo kolooro kambaŋ mamaga neŋ laligoju.\f* umuganoŋ rana giima kotowe. Wala giima kotowego Filipnoŋ kawaa gematanoŋ giima goono.”   
\p
\v 49 Kaeŋ ijoro Natanaelnoŋ meleema ijoro, “Oo Somatana, gii mono oŋanoŋ Anutuwaa Meria koloojaŋ. Gii Israel nonoonoŋ eja Poŋga laligojaŋ.”   
\p
\v 50 Kaeŋ jero moma Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Nii wala kokaeŋ jejeŋ, ‘Gii fig umuganoŋ rana giibe.’ Kaeŋ jeŋ asugijeŋiwaajoŋ moma laariŋ nonjaŋ. Anutuwaanoŋ ku-usuŋ koi iima mojaŋi, ii mono iwoi melaada kolooja. Hoŋa somata ii mono kanageŋ iima moma laligowaga.”   
\p
\v 51 \x * \xo 1.51 \xt Jen 28.12\x*Kaeŋ ijoŋ toroqeŋ ijoro, “Niinoŋ qaa hoŋ tooŋa moŋ kokaeŋ jewe moba: Kanageŋ noo gowokouruna koloogi kotoŋ kondooŋ oŋombe jaameleeŋ uŋa kokaeŋ iibuya: Siwe nagunoŋ tano Anutuwaa gajobaurutanoŋ asugiŋ Siwe gomambaa Eja Hoŋaanoŋ uma kamaaŋ aŋgi iŋiibuya.” Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Jiisasnoŋ apu meŋ letono wain kolooro.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ Filip ano Natanael oroono weeŋ karooŋ tegoro laligogi moŋnoŋ agomiŋ aoaowaa maraŋ lombaŋ ano ajoroogi. Ii Galili prowinswaa gomaŋ qata Kaana iikanoŋ aŋgi. Jiisaswaa nemuŋanoŋ kanoŋ motooŋ kema ragi.  
\v 2 Jiisas ano iwaa gowokouruta ii kaaŋagadeeŋ horoŋ oŋoŋgi lombanoŋ motooŋ ragi.  
\v 3 Iikanoŋ ragi wain apunoŋ qaono Jiisaswaa nemuŋanoŋ meria ijoro, “Yoŋoonoŋ wain apu qaonja.”   
\p
\v 4 Kaeŋ ijoro kokaeŋ ijoro, “Nemuna, ii nomaeŋ amaŋatiwaajoŋ jejaŋ? Jeŋ kotoŋ nonjaŋ me? Noo aŋgoleto meme kambananoŋ mende kaŋ kuuro laligojeŋ.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jero moma weleŋqeqeuruta kokaeŋ iŋijoro, “Iinoŋ iwoi mombaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋombaati, ii mono otaaŋ ambu.”   
\p
\v 6 Juuda yoŋonoŋ hamo qeŋ aowombaajoŋ Kana qaagia otaaŋ borogia soŋgbama laligoŋkegi. Iikawaa so miri iikanoŋ koworaŋeŋ somata 6 raro. Koworaŋeŋ motomotooŋ ii apu konoŋ 8 me 12 iikanoŋ kemeŋ saa qenagiwaa soga ragi.   
\p
\v 7 Jiisasnoŋ ii iima kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono apu kosoŋ kaŋ maagi koworaŋeŋ koi saa qewa.” Kaeŋ jero moma jerotiwaa so aŋgi.  
\v 8 Koworaŋeŋ ii saa qegi kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Mono apu qaga kosoŋ meŋ kema lombaŋ galeŋ mubu.” Jeŋ kotoŋ oŋono meŋ keŋgi.   
\p
\v 9 Kosoŋ keŋgito, galenoŋ apu letoma wain kolooroti, ii neŋ naaŋa moma daeŋkaya meŋ kagiti, ii mende moma asariŋ aaruro. Aaruroto, weleŋqeqe apu kosogiti, iyoŋonoŋ ii moma jegi galenoŋ maraŋ lombaŋ toya oono karo.  
\v 10 Karo kokaeŋ ijoro, “Maraŋ kambaŋanoŋ kuuya yoŋonoŋ wain apu awaa ii wala meŋ kaŋ oŋomakeju ano ii neŋ eŋkaloloŋ meŋ aogigo wain apu naaŋa qaa ii kanageŋ oŋomakeju. Giinoŋ wain apu awaa ii wala aŋgoŋ koma mende oŋoma ketego koi kambaŋ uuguŋ meŋ kajaŋ. Ii sili morota moŋ anjaŋ.”   
\p
\v 11 Jiisasnoŋ aŋgoleto mutuya koi ii Galili prowinswaa gomaŋa qata Kaana iikanoŋ mero. Ii meŋ iikanoŋ ku-usuŋa asuganoŋ iŋisaano. Kaeŋ iŋisaano gowokourutanoŋ moma laariŋ mugi.   
\p
\v 12 \x * \xo 2.12 \xt Mat 4.13\x*Jejelombanoŋ laligogi tegoro Jiisaswaa nemuŋkoaaŋa ano gowokouruta yoŋonoŋ gomaŋgianoŋ Kaperneam keŋgi. Iikanoŋ kema somaŋa tosia toroqeŋ laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo jeŋ kobooro.  
\r Mat 21.12-13; Maak 11.15-17; Luuk 19.45-46  
\p
\v 13 \x * \xo 2.13 \xt Eks 12.1-27\x*Kambaŋ kanoŋ Juuda nonoonoŋ kiaŋkomu kendoŋ kambaŋa dodowiro. Anutunoŋ wala eeŋanoŋ niniima kobooŋ nunuuguroti,\f + \fr 2.13 \ft Anutunoŋ Iijipt kanoŋ Israel ejemba niniima kobooŋ nunuuguroti, iikawaa korisoroya ii Kooŋ qaanoŋ Pasowa. Eksodus, Mootogo 12.15\f* iikawaajoŋ aisoowombaajoŋ aŋgi Jiisasnoŋ kaaŋagadeeŋ gomaŋa mesaoŋ Jerusalem sitinoŋ uro.  
\v 14 Sitinoŋ uma jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ keuma iwoi kokaeŋ mokolooro: Ejemba bulmakao ejia, lama ano kewo kooŋ ii sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi ano tosianoŋ moneŋ utekute ambombaajoŋ ragiti, ii iŋiiro.   
\p
\v 15 Ii iŋiima kasanoŋ tape (qoilomu) miziziiŋ iikanoŋ oŋootiŋ uŋuro. Uŋuŋ ejemba ii kuuya konjoma oŋoma lama bulmakaogiawo jiwowoŋ jigonoŋga oŋotaaro. Utekute ejemba yoŋoonoŋ soojaakota qewagoro kamaaro peragia metama maaro keno.  
\v 16 Kewo sewaŋgia mewutiwaajoŋ aŋgiti, ejemba ii kokaeŋ jeŋ oŋono, “Iwoi ii mono meŋ togoŋ seleeŋgeŋ kembu. Oŋo noo Maŋnaa jiwowoŋ jigo koi mono naambaajoŋ utegogi koŋkororo miri kaaŋa kolooja?”   
\p
\v 17 \x * \xo 2.17 \xt Ond 69.9\x*Kaeŋ jeŋ oŋono Buŋa qaa moŋ gowoko yoŋoo momogianoŋ kouro romoŋgogi. Qaa ii kokaeŋ oogita eja, “Noo uunanoŋ goonoŋ jigo ii kowoga ewaatiwaajoŋ kaparaŋ kombe iikanoŋ uunanoŋ neqaŋ gere kaaŋa jero majakaka iikanoŋ ji mokolooŋkejeŋ.”   
\p
\v 18 Ii konjoma oŋono Juuda jotamemeya yoŋonoŋ temboma waama Jiisaswaanoŋ kouma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii mono naa aŋgoleto moŋ ana ku-usuŋga iiniŋ sokoma nononogo tere kaaŋa anaga?”   
\p
\v 19 \x * \xo 2.19 \xt Mat 26.61; 27.40; Maak 14.58; 15.29\x*Kaeŋ qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Oŋonoŋ jiwowoŋ jigo koi kondeeŋgi namonoŋ kamaaro niinoŋ ii weeŋ karoombaa uutanoŋ metaama kuumaŋa.”   
\p
\v 20 Meleema oŋono kokaeŋ ijogi, “Gbani 46:waa uutanoŋ jiwowoŋ jigo koi meŋ laligoŋ medaborogita nanja ano giinoŋ ii weeŋ karoombaa uutanoŋ mono nomaeŋ ama metaama kuunaga?”   
\p
\v 21 Kaeŋ ijogito, Jiisasnoŋ jigowaa qaa ii iyaŋaa seliaa sareaga jero.  
\v 22 Jiisasnoŋ kanageŋ koomunoŋga waaro sareqaa jeroti, ii kambaŋ iikanoŋ gowokouruta yoŋoo roromoŋgogianoŋ kaŋ kono moma asarigi. Ii romoŋgoŋ Jiisasnoŋ qaa jeroti, ii ano Buŋa qaa oogiti, ii kuuya moma laarigi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ ejemba kananana modaboroja.  
\p
\v 23 Jiisasnoŋ Jerusalem sitinoŋ kiaŋkomu kendombaa kambaŋanoŋ laligoŋ aŋgoleto ku-usuŋawo meroti, ii ejemba mamaganoŋ iima qata moma laariŋ iwaanoŋ rapiŋgogi.  
\v 24 Rapiŋgogito, Jiisasnoŋ ejemba kuuya yoŋoo kanagia moma kotodabororo. Kawaajoŋ ejemba kuuya mende moma laaridaboroŋ oŋoma qaagiaa baatanoŋ mende kema laligoro.  
\v 25 Ejemba uugianoŋ qaa iwoi eroti, Jiisas moŋnoŋ ejemba uugiaa kania ii isaama qendeema mubaatiwaa so mende kolooro. Mono aŋo ii moma kotoro. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Jiisasnoŋ Nikodeemus uumeleembaa kania kuma muro.  
\p
\v 1 Juuda kanagesowaa jigo kaunsol batugianoŋ jotamemeya eja moŋ qata Nikodeemus laligoro. Iinoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tuuŋnoŋ nano.  
\v 2 Iinoŋ gomantiiŋa moŋnoŋ Jiisaswaanoŋ kouma kokaeŋ ijoro, “Somatana, gii aŋgoleto meŋkejaŋi, ii eja moŋnoŋ Anutu iwo mende nano aŋodeeŋ memambaa amamaaŋkeja. Kawaajoŋ gii Anutunoŋ nemuŋ koma gono boi koloojaŋ, iikaeŋ mojoŋ.”   
\p
\v 3 Kaeŋ jero kokaeŋ jeŋ meleema muro, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ jewe moba: Moŋnoŋ Anutuwaanoŋga kolokoloo doŋgoga mende koloowaati eeŋ, iinoŋ mono Anutuwaa bentotonoŋ keuma iimambaa amamaawaa.”   
\p
\v 4 Meleema muro kokaeŋ ijoro, “Moŋnoŋ ejemba waŋa kolooŋ laligoŋgo kolokoloo doŋgoga ii mono nomaeŋ koloonaga? Iinoŋ mono nemuŋ goroŋ uutanoŋ keuro mombo koro ama memambaa amamaawaa.”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ jewe moba: Moŋnoŋ oomulu meŋ mugi Uŋa Toroyanoŋ uutanoŋ kemero iikanoŋ kolokoloo doŋgoga mende kolooji eeŋ, iikaaŋanoŋ mono Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keumambaa amamaawaa.  
\v 6 Balombaa nemuŋmaŋ oŋoonoŋga merabora koloojuti, ii balombaa meraboraaŋaga. Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ nemuŋ kono merabora kolooŋkejuti, ii mono Siwewaa meraboraaŋaga.   
\p
\v 7 “Kawaajoŋ oŋo kolokoloo doŋgoga Anutuwaanoŋga mende koloowuyati, ii mono mende sokonja. Qaa ii jewe iikawaajoŋ mono mende aaruwa.  
\v 8 Haamonoŋ aŋaa jaajaa laŋ giliro otoŋa momakejanto, ii dakaya qeŋ kaŋkeji ano dakaaŋ baageŋ qeŋ kemakeji, giinoŋ iikawaa kania mende moma asarijaŋ. Uŋa Toroyanoŋ ejemba nemuŋ koma oŋono kolokoloo doŋgoga koloogiti, kuuya iyoŋoo kaniagia mono haamo kawaa so kolooja.”   
\p
\v 9 Kaeŋ meleeno Nikodeemusnoŋ kiko qeŋ kokaeŋ jero, “Ii mono nomaeŋ koloonaga?”   
\p
\v 10 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ ijoro, “Gii Israel kanageso kuma nonomakejaŋ ano kileŋ qaa iikawaa kania mende moma asarijaŋ. Ii mende sokonja.  
\v 11 Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ jewe moba: Nononoŋ naama moma kotojoŋi, ii jeŋ iŋisaamakejoŋ ano naama jaanananoŋ iima mojoŋi, ii naŋgoŋ jeŋkejoŋ. Kaeŋ amakejonto, oŋonoŋ kileŋ Buŋa qaanana ii mende moma aŋgoŋ komakeju.   
\p
\v 12 “Balombaa iwoiya jaanoŋ ii-iita kawaa qaaya jewe moma mende moma laariŋ nonjuti eeŋ, niinoŋ Siwewaa iwoiya mende ii-iita kawaa kania iŋijowe ii mono nomaeŋ moma laariwuya?  
\v 13 Balombaa eja moŋnoŋ Siwenoŋ mende uroto, Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ Siwe gomanoŋ laligoŋ kamaaŋ kolooŋ asugiroti, iinoŋ mono eleema Siwenoŋ ubaa.   
\p
\v 14 \x * \xo 3.14 \xt Jaŋ 21.9\x*“Anutunoŋ Mooses baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ jeŋ kotoro kopa aenoŋ mokoleŋ uŋaya meŋ toonoŋ kosigoro nanoti, iikawaa so Siwe gomambaa Eja Hoŋa ii kosigogi uma nambaa.  
\v 15 Ejemba ii moma laariŋ mujuti, iyoŋonoŋ kuuya laaligo kombombaŋa mokolooŋ laligowutiwaajoŋ ama eu ubaa.   
\p
\v 16 “Iikawaa kania ii kokaeŋ: Ejemba ii moma laariŋ muŋkejuti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ tiwilaawaabotiwaajoŋ Anutunoŋ baloŋ so jinoŋa qaa jopagoŋ nonono. Anana kuuya letoma laaligo kotigaa buŋa koloowoŋatiwaajoŋ ama Meria motooŋgo soro ii nonono.  
\v 17 Ejemba gomaŋ so laligoŋ kenjoŋi, Anutunoŋ Meria ananaa qaanana jeŋ tegowaatiwaajoŋa qaagoto, Merianoŋ hamo nunuro kantri so letoma oyaŋboyaŋ koloowoŋatiwaajoŋ ama wasiro namonoŋ kamaaro.   
\p
\v 18 “Ejemba moŋnoŋ Meria moma laariji, Anutunoŋ iwaa qaa jeŋ tegoro mende tiwilaawaato, moŋnoŋ Jiisas mende moma laariŋ muji, Anutunoŋ iwaa qaa jeŋ tegoro laligoja. Anutuwaa Meria motooŋgowaa qata mende moma laarijiwaajoŋ ama gere siawaa buŋa koloowaa.  
\v 19 Anutunoŋ baloŋ ejemba qaanana jeŋ tegoŋkeji, iikawaa kania ii kokaeŋ: Asasaganoŋ namonoŋ kamaaŋ kolooroto, ejembanoŋ nanamemeŋ bologa bologa ama meŋ laligogi. Kaeŋ laligoŋ Anutuwaa asasaga togoŋ uugia paŋgamambaa nanamemenoŋ laŋ somoŋgoŋ laligoŋ kougi.   
\p
\v 20 “Kuuya nanamemeŋ bologa amakejuti, iyoŋonoŋ Anutuwaa asasaga togoŋ gema qeŋkeju. Anutunoŋ nanamemeŋgia bologa bologa ii iŋisaama jeŋ oŋono gamugia mobubotiwaajoŋ toroko momakeju. Ii moma asasagaa uutanoŋ mende keumakeju.  
\v 21 Mende keumakejuto, moŋnoŋ qaa hoŋa otaaŋ laligoji, iinoŋ saanoŋ asasagayaa uutanoŋ keubaa. Anutunoŋ sololooŋ muro nanamemeŋa ama meŋ laligoroti, iikawaajoŋ nanamemeŋa iikanoŋ asuganoŋ koloowaatiwaajoŋ moja.” Kiaŋ.   
\s1 Jon Oomulu ejanoŋ Jiisaswaa kania jokolooro.  
\p
\v 22 Jiisasnoŋ kaeŋ jedaboroŋ nama gowokouruta uŋuama Jerusalem siti mesaoŋ Judia prowinswaa gomaŋ gematanoŋ keŋgi. Iikanoŋ kema gowokouruta yoŋowo sonda tosia toroqeŋ laligoŋ ejemba oomulu meŋ oŋoma laligoro.  
\v 23 Jiisasnoŋ kaeŋ laligoroto, Jonoŋ kaaŋagadeeŋ gomaŋ qata Salim kawaa kosianoŋ laligoro. Gomaŋ qata Ainon kanoŋ apu mamaga ero ano ejembanoŋ Jombaanoŋ kouma oomulu meŋ oŋombatiwaajoŋ qisigi afaaŋgoŋ meŋ oŋoma laligoro.  
\v 24 \x * \xo 3.24 \xt Mat 14.3; Maak 6.17; Luuk 3.19-20\x*Kambaŋ iikanoŋ Jon ii kapuare mirinoŋ mende ooŋgi raro.   
\p
\v 25 Juuda yoŋonoŋ hamo qeŋ aowombaajoŋ borogia soŋgbama laligoŋkegi. Kawaajoŋ Jombaa gowokouruta yoŋonoŋ Juuda eja mombo qaa iikawaa niinoŋgiinoŋ jeŋ kanaiŋ jenoŋkooli aŋgi.  
\v 26 Kaeŋ aŋgi bimooro Jombaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijogi, “Somatanana moba, eja Jordan apu leegeŋanoŋ giwo laligoro geeŋgo kaniaya naŋgoŋ jenati, iinoŋ ejemba oomulu meŋ oŋono tuuŋ somasomatanoŋ mono iwaanoŋ kemakeju.”   
\p
\v 27 Jonoŋ ii moma kokaeŋ meleeno, “Anutunoŋ eja mombaajoŋ iwoi moŋ Siwenoŋga mende ama munagati eeŋ, iinoŋ mono ii buŋa qeŋ aomambaa amamaawaa.  
\v 28 \x * \xo 3.28 \xt Jon 1.20\x*Iwo laligoŋ kokaeŋ jewe, ‘Nii Hamoqeqe Toya Kraist mende koloojento, Anutunoŋ wasiŋ nono wala kajeŋa iinoŋ gemananoŋ kawaa.’ Niinoŋ qaa ii jeweti, oŋo ii saanoŋ oŋoaŋgio naŋgoŋ jeŋ laligowuyatiwaa so kolooju.  
\v 29 Iikawaa sareya ama kokaeŋ jemaŋa: Eja moŋnoŋ emba buŋayawo kolooŋ emba memambaajoŋ korisoro qaa jeŋ seiŋ laligoja. Kaeŋ laligoro eja alianoŋ kosianoŋ nama korisoro qaayaa aroya moma iwaajoŋ jinoŋa qaa aisooŋkeja. Kawaa so niinoŋ Jiisaswaa alia kolooŋ iwaajoŋ aisoowe korisoro iikanoŋ keteda koi uuna saa qero laligojeŋ.  
\v 30 Jiisaswaa qabuŋayanoŋ somariiŋ seiro Jon noonoŋ waziiro sokombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Siwenoŋga kamaarotiwaa kania jero.  
\p
\v 31 “Moronoŋ eukanoŋa kamaaroti, iinoŋ ejemba kuuya uŋuuguŋ uuta kolooja. Moŋnoŋ namonoŋ asugiŋ namowaa buŋa kolooja ano namonoŋ laaligowaa qaaya jeŋkeja. Siwenoŋga kamaaŋ karoti, iinoŋ mono kuuya uŋuuguŋ uuta kolooja.  
\v 32 Iinoŋ iwoi iima moma kotoŋ laligoroti, iikawaa kania jeŋ naŋgoŋ daŋgunu kaaŋa nanja. Kaeŋ nanjato, naŋgonaŋgo qaaya ii ejemba moŋnoŋ moŋ mende moma aŋgoŋ konja.   
\p
\v 33 “Ejemba moŋnoŋ naŋgonaŋgo qaaya moma aŋgoŋ konji, iinoŋ Anutu oŋaboŋa koloojiwaa qaaya meŋ kotiiro powowoŋ koloowaa.  
\v 34 Anutunoŋ qele ejia wasiŋ Uŋaya Toroya dogo qaganoŋ qaagoto, kelemaleleŋ muŋkeja. Kawaajoŋ qele ejianoŋ mono Anutuwaanoŋ qaa hoŋa ii iŋisaama jeŋkeja.  
\v 35 \x * \xo 3.35 \xt Mat 11.27; Luuk 10.22\x*Maŋanoŋ Meria uunoŋ jopagoŋ muŋkejiwaajoŋ ama iwoi kuuya buŋa qeŋ muŋ borianoŋ ano eja.   
\p
\v 36 “Ejemba moŋnoŋ Meria moma laariŋ uuta meleenji, iinoŋ mono mombo letoma laaligo kotigaa buŋa kolooja. Moŋnoŋ Meriaa qaaya mende teŋ komakeji, Anutuwaa iriŋsoŋsooŋanoŋ mono iwaa qaganoŋ uma pondaŋ nano laaligo kotigaa kania mende iima kotoŋ eeŋ laŋ laligoja.” Kiaŋ   
\c 4  
\s1 Jiisasnoŋ Samaria emba mombo qaa amiri.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ ejemba kaeŋ kuma oŋono gowokouruta koloogi oomulu meŋ oŋoma iikanoŋ Jon Oomulu eja uuguŋ haamo ama laligoroti, qaa ii Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo gejagianoŋ kemero mogi. Yoŋonoŋ ii mogiti, buju ii jegi seiŋ Pombaa gejianoŋ kemero moro.  
\v 2 Jiisasnoŋ aŋo ejemba mende oomulu meŋ oŋonoto, iinoŋ jero gowokourutanoŋ ii aŋgi.  
\v 3 Ii moma Judia prowins mesaoŋ eleema mombo Galili prowins waageŋ keŋgi.  
\v 4 Kana kaeŋ kema Samaria prowinsnoŋ keuma uuguŋ keŋgi.   
\p
\v 5 \x * \xo 4.5 \xt Jen 33.19; Joos 24.32\x*Uuguŋ kema Samaria prowinswaa taoŋ moŋ qata Sikar iikanoŋ keuro. Sikar taoŋ ii Jeikobnoŋ baloŋ bakaya moŋ meria Joosef muroti, iikawaa kosianoŋ eja.  
\v 6 Jeikobwaanoŋ apu roŋ koriga ii Sikar taonoŋ nanja. Jiisasnoŋ kana karotiwaajoŋ ama selia bimooro weeŋ jiji kolooro apu roŋ iikanoŋ keuma kosianoŋ kamaaŋ raro.   
\p
\v 7 Apu roŋ kosianoŋ raro Samaria emba moŋnoŋ apu kosomambaajoŋ karo. Karo Jiisasnoŋ iima kokaeŋ ijoro, “Gii saanoŋ apu nona newenaga.”  
\v 8 Kambaŋ kanoŋ gowokourutanoŋ nene sewaŋa mewombaajoŋ ii mesaoŋ taonoŋ keŋgi iyaŋgarodeeŋ nani.   
\p
\v 9 \x * \xo 4.9 \xt Esr 4.1-5; Neh 4.1-2\x*Juuda ejembanoŋ Samaria prowins sureeŋ oŋoma yoŋowo ainjoloŋ mende laligoŋkegi ano pake motooŋgonoŋ apu mende kosoŋ laligoŋkegi. Kawaajoŋ iyaŋgarodeeŋ nani kanoŋ emba iinoŋ kokaeŋ ijoro, “Gii Juuda ejaga ano nii Samaria embagato, nomaembaajoŋ ‘Apu nona newenaga,’ jeŋ qisiŋ nonjaŋ?”   
\p
\v 10 Jiisasnoŋ qiqisi ii moma kokaeŋ meleema muro, “Gii Anutu kaleŋaa kania moma kotona sokonaga. Moronoŋ ‘Apu nona newenaga,’ jeŋ qisiŋ gonji, iwaa kania moma asarinagati eeŋ, ii mono qisina laaligowaa apuya gonaga.”   
\p
\v 11 Kaeŋ ijoro kokaeŋ ijoro, “Oo somatana, apu kosomaŋatiwaa pakeya moŋ mende raja ano apu roŋ koi kanoŋ mono koriga kolooja. Kawaajoŋ laaligowaa apuwaajoŋ jejaŋi, ii mono daaŋkaya mokoloonaga?  
\v 12 Beŋ isinana Jeikobnoŋ apu roŋa koi nonono. Iinoŋ wala aŋo ano iwaa gematanoŋ meraurutanoŋ koi kaŋ apu kosoŋ neŋ laligoŋkegi ano bulmakao tuuŋa tuuŋa apu oŋoŋgi neŋ laligoŋkegi. Gii Jeikob uuguŋ uuta kolooŋ ejemba apu meŋ seiŋ oŋomambaajoŋ jejaŋ me?”   
\p
\v 13 Kaeŋ jero moma Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Ejemba kuuyanoŋ apu koi neŋgo mombo apuwaa newombaajoŋ momakebuya.  
\v 14 Kaeŋ laligowuto, niinoŋ mombaajoŋ apu mumaŋati, iinoŋ ii neŋgo kambaŋ moŋnoŋ apuwaa mombo mende mobaa. Kaeŋ qaagoto, apu mumaŋati, ii mono iwaa uutanoŋ letoma laaligowaa apu jaaya jujuguya qaa kolooro laligowaa. Ujuŋgoŋ kouma laaligo kombombaŋa tetegoya qaa ii muŋkebaa.”   
\p
\v 15 Kaeŋ meleeno embanoŋ jero, “Oo somatana, gii mono apu ii nona nemaŋ. Ii neŋgo kambaŋa kambaŋa mombo apuwaa moma apu kosomambaajoŋ koi kanasoso mende riiwenaga.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jero kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Gii mono kema loga wama koi kawao.”   
\p
\v 17 Kaeŋ jeŋ kotoŋ muro “Nii lona qaa,” jeŋ meleeno. Meleeno kokaeŋ ijoro, “Gii ‘Lona qaa,’ qaa ii oŋanoŋ jejaŋ.  
\v 18 Gii wala eja 5 oŋoma laligona ano kete moŋ mena rajaoti, iinoŋ goo loga mende kolooja. Qaa jejaŋi, ii hoŋ tooŋaga.”   
\p
\v 19 Embanoŋ ii moma kokaeŋ ijoro, “Somatana, gii mono gejatootoo eja qaita moŋ koloojaŋ. Niinoŋ taniga kaeŋ giima kotojeŋ.  
\v 20 Nonoo ambosakoŋurunananoŋ baaŋa qendeema kokanoŋ uma simiŋ kuma qama kooliŋ laligogito, Juuda oŋonoŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Samaria oŋo mono Jerusalem sitinoŋ uma jiwowoŋ jigonoŋ usugoŋ qama kooligi sokombaa.’   
\p
\v 21 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, “Oo emba, kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, oŋo kambaŋ iikanoŋ Ama waeya meŋ mepesee-wombaajoŋ baaŋa kokanoŋ me Jerusalem kanoŋ mende uma laligowuya. Gii qaa ii moma laarina sokombaa.  
\v 22 Samaria oŋo Anutuwaa kania tororo mende moma kotoŋ kileŋ iwaa waeya tondu meŋ mepeseeŋkeju. Hamoqeqewaa kania ii Juuda nonoo batunananoŋ asuganoŋ kolooŋ eja. Kawaajoŋ Juuda nononoŋ Anutunanaa kania moma kotoŋ waeya meŋ mepeseeniŋ sokonja.   
\p
\v 23 “Kileŋ kambaŋ moŋ kokaeŋ koloowaa: Kambaŋ iikanoŋ Uŋa Toroyanoŋ ejemba sololooŋ inaaŋ oŋono qaa hoŋa otaaŋ Ama waeya meŋ oŋanoŋ mepeseeŋ laligowu. Maŋnananoŋ ejemba kaaŋa moŋgama oŋoma asugiwutiwaajoŋ siiŋa moma laligoja. Kambaŋ morota iikanoŋ mono kaŋ kuuŋ kete koi eja.  
\v 24 Anutunoŋ Uŋaga kolooja. Kawaajoŋ Uŋa iikawaa waeya meŋ mepeseeŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ inaaŋ oŋono qaa hoŋa otaaŋ mepeseeŋ laligowu.”   
\p
\v 25 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ kotoro embanoŋ ijoro, “Hamoqeqe Toya qata Kraist qajuti, iinoŋ asugimambaajoŋ anja, ii mojeŋ. Iinoŋ kawaati, kambaŋ iikanoŋ mono qaa kuuya ninisaano iima moboŋa.”   
\p
\v 26 Jiisasnoŋ qaa ii moma kania kokaeŋ isaano, “Giwo koi nama qaa amiŋ mojoti, niinoŋ mono iikaya koloojeŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Gowoko yoŋonoŋ kaŋ yorowo toroqegi.  
\p
\v 27 Kaniaya isaano gowoko yoŋonoŋ iikanondeeŋ eleema kagi. Kaŋ embawo qaa amiŋ mori, ii iima waliŋgogito, moŋnoŋ kokaeŋ mende qisiro, “Gii nomaembaajoŋ iwo qaa qaa anjao?” me “Gii naama gombaatiwaajoŋ mojaŋ?” Kaeŋ qisiwombaajoŋ mogito, kuuyanoŋ kokodunduŋ koma ragi.   
\p
\v 28 Kaaŋ ragi embanoŋ apu pakeya mesaoŋ eleema taonoŋ kema ejemba kokaeŋ iŋijoro mogi,  
\v 29 “Mobu! Niinoŋ eja moŋ mokoloowe iwoi kuuya ama laligoweti, iikawaa kania nisaama jero mojeŋ. Kawaajoŋ iinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloowabo. Mono oŋoaŋgio kaŋ eja ii iibu.”  
\v 30 Qaa ii moma taoŋ mesaoŋ luluuma horoŋ Jiisaswaanoŋ keŋgi.   
\p
\v 31 Gowoko yoŋonoŋ kambaŋ biiwianoŋ kanoŋ Jiisas kuuŋ muŋ kokaeŋ ijogi, “Somatanana, nene newa.”   
\p
\v 32 Kaeŋ ijogito, kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ nenena qaita moŋ meŋ laligojeŋi, oŋonoŋ iikawaa kania mende moma kotoju. Qaago.”   
\p
\v 33 Kaeŋ iŋijoro iyaŋgia qisiŋ aoŋ kokaeŋ jegi, “Moŋnoŋ nene moŋ meŋ kaŋ mujaa me nomaeŋ?”   
\p
\v 34 Kaeŋ jegi kokaeŋ iŋijoro, “Wasiŋ nono kaweti, niinoŋ iwaa jeta teŋ koma gawoŋa meŋ sororogoŋkejeŋi, iinoŋ noo neneana kolooja.  
\v 35 Oŋonoŋ qaa kokaeŋ jewubo, ‘Koiŋ 4 tegoro oliŋ-izizii kambaŋanoŋ toriwaa.’ Mobu, niinoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ jejeŋi, moma geja ambu: Gawoŋ boŋa boŋa yoŋoo hoŋgianoŋ mumugodabororo qeŋmemetaa kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuja. Oŋo mono uugiaa jaayanoŋ meleeno uugi keno ii iima kotowu.  
\v 36 Tosianoŋ wala qaa kota qosoma kororooŋ laligogi hoŋanoŋ kambaŋ kokaamba asugiro tosianoŋ ii meŋ kululuuŋ tawagia megi ejembaya ejembaya laaligo kotigaa buŋa kolooŋkeju. Kaeŋ kolooro hoŋa qeŋmeme yoŋonoŋ qosomakororoo ejemba yoŋowo ajorooŋ motooŋ jejelombaŋ ama aisooŋ oyaŋboyaŋawo mobuya.   
\p
\v 37 ‘Moŋnoŋ kota qosoma kororooro moŋnoŋ hoŋa qeŋ meji,’ qaa kaeŋ jeŋkejuti, ii qaa hoŋaga. Ii Anutuwaa gawoŋ memewaa kania iŋisaanja.  
\v 38 Niinoŋ oŋo wasiŋ oŋombe gawoŋ qaita moŋnoŋ oŋoaŋgio iwoi kota mende komogiti, mono gawoŋ iikanoŋ kema hoŋa qeŋ mewu. Tosianoŋ wala selegia qeŋ gawoŋ meŋ laligogi oŋonoŋ yoŋoo gemagianoŋ kema gawoŋ megitiwaa hoŋa mokolooŋ qeŋ meŋkebu. Niinoŋ kaeŋ wasiŋ oŋonjeŋ.” Kiaŋ   
\s1 Samaria ejemba mamaganoŋ uugia meleeŋgi.  
\p
\v 39 Samaria embanoŋ qaa kokaeŋ naŋgoŋ jero, “Niinoŋ eja moŋ mokoloowe iwoi kuuya ama laligoweti, iinoŋ iikawaa kania nisaama jero mojeŋ.” Kaeŋ jerotiwaajoŋ ama Samaria ejemba mamaganoŋ Sikar taoŋ kanoŋ uugia meleema Jiisas moma laariŋ mugi.  
\v 40 Moma laariŋ muŋ iwaanoŋ kaŋ yoŋowo toroqeŋ laligowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma qisigi weeŋ woiwaa so toroqeŋ kanoŋ laligoro.   
\p
\v 41 Kaeŋ laligoŋ qaa jeŋ laligorotiwaajoŋ ama mamaganoŋ Jiisas moma laariŋ toroqegi tuuŋgia somariiro.  
\v 42 Toroqeŋ emba ii kokaeŋ ijogi, “Eja koi kanoŋ oŋanoŋ gomaŋa gomaŋa ananaa Hamoqeqe Tonanaga kolooja. Nononoŋ ii goo qaawaajoŋadeeŋ mende toroqeŋ moma laarijonto, ii nononano geja ama moma moma kotojoŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ kawali galeŋ mombaa meria meŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 43 Jiisasnoŋ Samaria laligoro weeŋ woi tegoro oŋomesaoŋ Galili prowinsnoŋ keno.  
\v 44 \x * \xo 4.44 \xt Mat 13.57; Maak 6.4; Luuk 4.24\x*Jiisas aŋo kambaŋ moŋnoŋ qaa moŋ kokaeŋ naŋgoŋ jero, “Gejatootoo ejemba moŋnoŋ iyaŋaa gomaŋ balonoŋ laligoro iwaajoŋ mende mogi uro goda mende qeŋ muŋkeju.”   
\p
\v 45 \x * \xo 4.45 \xt Jon 2.23\x*Kaeŋ jeroto, kileŋ kambaŋ kanoŋ aŋaa prowinsnoŋ Galili kouro iikanoŋ kaaŋagadeeŋ tosianoŋ joloŋa jegi. Yoŋonoŋ kiaŋkomu kendombaajoŋ Jerusalem sitinoŋ uma Jiisasnoŋ kendoŋ kambaŋanoŋ aŋgoleto meroti, ii kuuya iima mogi. Kawaajoŋ kambaŋ iikanoŋ saanoŋa koma horoŋ mugi.   
\p
\v 46 \x * \xo 4.46 \xt Jon 2.1-11\x*Galili prowins yoŋonoŋ koma horoŋ mugi gomaŋ qata Kaana wala kanoŋ apu meŋ letono wain kolooroti, iikanoŋ mombo karo. Taoŋ qata Kaperneam kanoŋ kimbaa kawali galeŋ moŋ laligoro. Iwaa merianoŋ ji kiro ero.   
\p
\v 47 Eŋ komumambaajoŋ ano. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ Judia prowins mesaoŋ Galili uutanoŋ karoti, iinoŋ iikawaa bujuya moma Jiisaswaanoŋ kema kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii saanoŋ kaŋ merana meŋ qeaŋgoŋ mubaga.”  
\v 48 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Oŋo nii eeŋ mende moma laariŋ nombutiwaa so koloojuti, ii mende sokonja. Niinoŋ aŋgoleto aiwese mewe iimago mono afaaŋgoŋ nii moma laariŋ noma uugia meleembuyaga.”   
\p
\v 49 Kaeŋ ijoroto, kawali galenoŋ kokaeŋ ijoro, “Somatana, merananoŋ komuwabotiwaajoŋ mono uulaŋawo kawa.”   
\p
\v 50 Kaeŋ ijoro meleema muro, “Meraganoŋ mono qeaŋgoŋ laligowaa. Kawaajoŋ mono saanoŋ eleema kemba.” Kaeŋ meleema muro iinoŋ ii moma laariŋ eleema keno.  
\v 51 Kananoŋ keno weleŋqeqeurutanoŋ kaŋ mokolooŋ kokaeŋ ijogi, “Meraganoŋ mono qeaŋgojaa.”   
\p
\v 52 Kaeŋ ijogi qisiŋ oŋoma jero, “Naa kambanoŋ kanaiŋ qeaŋgojaa?” Kaeŋ jero ijogi, “Woraŋ mare wan kilok kanoŋ sele gereya mesaojaa.”  
\v 53 Ijogi momoya kokaeŋ kolooŋ asariro: Ahaa! Jiisasnoŋ “Meraganoŋ mono qeaŋgoŋ laligowaa,” jeroti, mono aua iikanondeeŋ qeaŋgojaa. Qaa ii moma asariŋ ii ano sumaŋuruta kuuya yoŋonoŋ uugia meleema Jiisas moma laariŋ mugi.   
\p
\v 54 Jiisasnoŋ Judia mesaoŋ Galili prowins uutanoŋ kaŋ aŋgoleto moŋ koi mero indiŋa woi kolooro. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Jiisasnoŋ Betesda aŋgoŋ teru goraayanoŋ eja moŋ meŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 1 Kanageŋ kambaŋ moŋnoŋ Juuda yoŋoo kendoŋ somata moŋ toriro Jiisasnoŋ Jerusalem sitinoŋ uro.  
\v 2 Jerusalem sitiwaa kiriponoŋ nagu moŋ ii lama oŋoojoŋ ero. Kawaa kosianoŋ aŋgoŋ teru moŋ qata Hibruu qaanoŋ Betesda qagiti, ii ero. Iikawaa goraayanoŋ haamo miri koriga somata 5 naŋgi.  
\v 3 Haamo miri 5 iikawaa uutanoŋ ji ejemba tuuŋ somata eŋkegi. Tosianoŋ jaagia gooro ragi. Tosianoŋ kanaborogia meendaŋgoyaga egi. Tosianoŋ bakagia koomuyaga egi.\f + \fr 5.3 \ft Yoŋonoŋ apu aŋgonoŋ eligoŋ orowaajoŋ mamboma ramakegi. Tosianoŋ qaa ii jawo 3:waa tetegoyanoŋ ama ooju.\f*   
\p
\v 4 Kambaŋ tosaaŋanoŋ Pombaanoŋ gajoba moŋnoŋ kamaaŋ aŋgoŋ terunoŋ rinjanjaŋgoro oroŋkero. Apunoŋ ororo kambaŋ iikanondeeŋ moŋnoŋ wala aŋgoŋ terunoŋ kemeŋkero jia ii me ii iikanoŋ mono qeaŋgoŋkero. Kawaajoŋ mamboma ragi.  
\v 5 Iikanoŋ eja moŋ gbani 38:waa so ji kiro eŋkero.  
\v 6 Iikanoŋ ero Jiisasnoŋ kouma iima kambaŋ koriga totooŋ ji kiro eŋ laligoroti, ii moma kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii qeaŋgomambaajoŋ mojaŋ me qaago?”   
\p
\v 7 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno, “Oo Poŋ, apunoŋ oroŋ otoŋ aoro alana moronoŋ mono aŋgoŋ terunoŋ noma noonaga? Alana kaaŋa moŋ mende laligoja. Neeno kemambaajoŋ moma batogoŋ laligoweti, kambaŋ iikanondeeŋ tosaaŋa yoŋoonoŋga moŋnoŋ nii nuuguŋ kemeŋkeju.”   
\p
\v 8 Meleema muro Jiisasnoŋ ijoro, “Gii mono waama tambomaeega meŋ kemba.”  
\v 9 Kaeŋ ijoro moma iikanondeeŋ qeaŋgoŋ tambomaeeya meŋ keno. Kenoto, iwoi ii Sabat kendonoŋ kolooro.  
\v 10 \x * \xo 5.10 \xt Neh 13.19; Jer 17.21\x*Iikawaajoŋ Juuda yoŋonoŋ eja qeaŋgoroti, ii kokaeŋ ijogi, “Kete Sabat kendoŋ kolooja. Kawaajoŋ tambomaeega meŋ aŋgoŋ kana mende sokonja.”   
\p
\v 11 Ijogi kokaeŋ meleeno mogi, “Meagoŋ nonji, iinoŋ kokaeŋ jeŋ tegoŋ nonja, ‘Gii mono waama tambomaeega meŋ kemba’.”   
\p
\v 12 Ii moma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Eja moronoŋ goojoŋ ‘Tambomaeega meŋ kemba,’ jejaa?”   
\p
\v 13 Qisiŋ mugito, Jiisasnoŋ meŋ qeaŋgoro ejemba tuuŋ somatanoŋ ologogi yoŋoo batugianoŋga iliŋoloŋ koma keno. Kawaajoŋ moronoŋ ii ama muroti, ii mende moma tompiririŋ qeŋ nano.   
\p
\v 14 Iikawaa gematanoŋ jiwowoŋ jigo totoŋ uutanoŋ uro Jiisasnoŋ iikanoŋ mokolooŋ muŋ qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Moba, gii qeaŋgojaŋa. Kawaajoŋ tiwitiwilaa seiyawo bologa moŋ kolooŋ gombabotiwaajoŋ mono siŋgisoŋgo mombo mende toroqeŋ ama laligowa.”   
\p
\v 15 Eja qeaŋgoroti, iinoŋ Jiisas iima kotoŋ kema Juuda jotamemeya ii kokaeŋ iŋijoro, “Eja meŋ qeaŋgoŋ nonoti, iwaa qata Jiisas.”  
\v 16 Ii moma Jiisasnoŋ Sabat kendonoŋ gawoŋ kaaŋa meroti, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ iikawaajoŋ ama sisiwerowero ama muŋ laligogi.  
\v 17 Kaeŋ laligogito, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema oŋono, “Noo Amananoŋ suulaŋ gawoŋ meŋkeja ano niinoŋ kaaŋiadeeŋ ii meŋkejeŋ.”   
\p
\v 18 Kaeŋ meleema oŋoma ejemba Sabat kendombaa qaa tosaaŋa toroqeŋ aŋgi Jiisasnoŋ ii nanamemeŋanoŋ qewagoŋ yoŋoo jaagianoŋ siŋgisoŋgo ano. Siŋgisoŋgo ii toroqeŋ Anutuwaajoŋ ‘Amana!’ jeŋ Anutu tani kaaŋa laligojiwaa so kolooŋ iyaŋa meŋ uma aoro. Juuda ejemba yoŋonoŋ iwoi woi iikawaajoŋ ama moma kobooŋ kaparaŋ koma Jiisas qewombaajoŋ jeŋ kotiigi. Kiaŋ.   
\s1 Laaligo gbiliwaatiwaa ku-usuŋa ii Jiisaswaanoŋ eja.  
\p
\v 19 Kaeŋ aŋgito, Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Meranoŋ iyaŋaa uutaajoŋ iwoi moŋ mende meŋkejato, Maŋanoŋ iwoi meŋkeji, Merianoŋ mono ii kaaŋiadeeŋ meŋkeja. Kawaajoŋ Maŋanoŋ iwoi mero iimakeji, iinoŋ mono iikayadeeŋ meŋkeja.  
\v 20 Maŋanoŋ Meria uunoŋ jopagoŋ muŋ laligoŋ aŋo gawoŋ meŋkeji, ii kuuya qendeema muŋkeja. Kawaajoŋ aŋgoleto iima laligojuti, ii iwoi kamaaŋqeqeta. Iikawaa hoŋa ii kanageŋ qendeema oŋono iima newogia tegoro waliŋgoŋ laligowuya.   
\p
\v 21 “Moŋ kokaembaajoŋ waliŋgowu: Amanoŋ ejemba koomuya oŋomindiiro gbiliŋkeju. Merianoŋ mono iikawaa so kaaŋiadeeŋ ejemba koomuya moroga gbiliwutiwaa moji, ii mono oŋomindiiro gbiliŋkeju.  
\v 22 Kaaŋiadeeŋ Amanoŋ mombaa qaaya mende jeŋ tegoŋkejato, jenteego gawombaa ku-usuŋa kuuya ii kokaembaajoŋ Meriaa borianoŋ anota eja:   
\p
\v 23 “Ejemba Ama goda qeŋ muŋkejuti, iikawaa so kuuyanoŋ Meria goda qeŋ mubutiwaajoŋ moja. Amanoŋ Meria wasiŋ muro. Kawaajoŋ moŋnoŋ Meria mende goda qeŋ muji, iinoŋ mono Ama kaaŋagadeeŋ goda mende qeŋ muja.  
\v 24 Kawaajoŋ niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ noo Buŋa qaana moma nii wasiŋ nonoti, ii moma laariŋ muji eeŋ, iinoŋ mono laaligo kotigaa buŋa kolooja. Niinoŋ qaaya jeŋ tegowe gere siawaa buŋa mende koloowaa. Koomu kotigaa leeya mesaoŋ jawo waleema laaligo kotigaa leegeŋ keuma laligoŋ ubaa.   
\p
\v 25 “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Kambaŋ qaita moŋ kawaati, ii mono noojoŋ ama kaŋ kuudaboroja. Kambaŋ iikanoŋ siŋgisoŋgo ama uunoŋ koomuya koloojuti, iyoŋonoŋ Anutuwaa Merianoŋ qaro qaa aroya mobu. Ii moma teŋ kombuyati, iyoŋonoŋ mono gbiliŋ kotiiŋ laligowu.  
\v 26 Ii kokaembaajoŋ: Ama aŋo laaligo kombombaŋa kondooŋkeji, iikawaa so laaligo gbiliŋ kotiiwaatiwaa ku-usuŋa ii Meria muro iinoŋ kaaŋagadeeŋ ejemba meŋ gbiliŋ oŋomakeja.  
\v 27 Iinoŋ Siwe gomambaa Eja Hoŋa laligojiwaajoŋ ama Amanoŋ ejemba qaagia jeŋ tegowaatiwaa ku-usuŋa kaaŋagadeeŋ iwaa boronoŋ ano iwaa buŋa kolooro.   
\p
\v 28 “Niinoŋ qaa kota jejeŋi, iikawaajoŋ mono mende aaruwu. Kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, iikanoŋ kuuya qasirinoŋ ejuti, yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ qa qabaati, ii mobuya.  
\v 29 \x * \xo 5.29 \xt Dan 12.2\x*Qata ii moma waama asuganoŋ asugigi nanamemeŋ awaa ama laligogiti, iyoŋonoŋ laaligo kotiganoŋ keubuto, nanamemeŋ bologa ama laligogiti, niinoŋ iyoŋoo qaagia jeŋ tegowe koomu kotigaa buŋa koloowuya.  
\v 30 Niinoŋ neenaa uunaajoŋ iwoi moŋ neeno ama memambaajoŋ amamaaŋkejeŋ. Nii Amawaa jetanoŋga qaa momakejeŋi, mono iikawaa so ejemba qaagia jeŋ tegoŋ oŋomakejeŋ. Neenaa uunaajoŋ tondu mende meŋkejento, wasiŋ nonoti, mono iwaa qaaya otaaŋkejeŋ. Kawaajoŋ jenteego qaana jeŋkejeŋi, ii mono soyanoŋgadeeŋ kolooŋkeja.” Kiaŋ.   
\s1 Tosianoŋ Jiisaswaa kaniaya naŋgoŋ jegi.  
\p
\v 31 “Niinoŋ neenaa kaniana naŋgoŋ jewenagati eeŋ, qaana iikanoŋ saanoŋ mende kotiinaga.  
\v 32 Alana moŋnoŋ noo kaniana naŋgoŋ jeŋkeja. Iinoŋ noojoŋ qaa jeŋkeji, iikanoŋ mono kotiiŋ hoŋawo kolooja, ii mojeŋ.  
\v 33 \x * \xo 5.33 \xt Jon 1.19-27; 3.27-30\x*Oŋo jotamemeya wasiŋ oŋoŋgi Jombaanoŋ kagi qaa hoŋaa so noo kaniana iŋisaama jeŋ naŋgoro.   
\p
\v 34 “Jeŋ naŋgoroto, niinoŋ namo ejawaa naŋgonaŋgo qaaya ii moma mende mobe uja. Mende ujato, Jombaa naŋgonaŋgo qaawaajoŋ jeŋkejeŋi, ii mono oŋo kambaŋ kokaamba letoŋgi Anutunoŋ waŋgia somoŋgowaatiwaajoŋ ama jeŋkejeŋ.  
\v 35 Jonoŋ kiwa somata kolooŋ awaagadeeŋ jeŋ asariroto, oŋo kambaŋ koriga qaagoto, kambaŋ torodaamoŋ iwaa asasaganoŋ tondu aisoowombaajoŋ siiŋa mogi.   
\p
\v 36 “Jonoŋ noo kaniana torodaamoŋ iŋijoro mogito, moŋnoŋ ii naŋgoŋ jeŋkeji, iwaa qaayanoŋ mono Jombaanoŋ naŋgonaŋgo qaa uuguja. Neenaa Amananoŋ gawoŋa nono mewe hoŋa kolooŋkeja. Hoŋa iikanoŋ mono kaniana kokaeŋ naŋgoŋ iŋisaamakeja: Amanoŋ wasiŋ nono iwaa jeta memeya koloojeŋ.  
\v 37 \x * \xo 5.37 \xt Mat 3.17; Maak 1.11; Luuk 3.22\x*Amanoŋ wasiŋ nono kamaaweti, iinoŋ kaniana naŋgoŋ jeŋ laligoro. Oŋo kambaŋ moŋnoŋ iwaa qaa aroya mende mogi ano kaitania mende iigi.  
\v 38 Iinoŋ moroga wasiro kamaaroti, oŋo ii mende moma laariŋ muju. Kawaajoŋ iwaa qaayanoŋ mono oŋoo uugianoŋ mende eja.   
\p
\v 39 “Oŋo laaligo kotigaa kania ii Buŋa Terenoŋ eŋ oŋonja, iikaeŋ romoŋgoŋ ii weeŋgoŋ uu konoŋgianoŋ ama Siwewaa buŋa koloowombaajoŋ moju. Kaeŋ mojuto, tereya tereya kuuya yoŋonoŋ mono noo kaniana naŋgoŋ iŋisaamakeju. Ii moma yagoju me qaago?  
\v 40 Naŋgonaŋgo qaa mamaga ejato, oŋo laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowombaajoŋ noonoŋ kawombaajoŋ togoŋkeju.   
\p
\v 41 Balonoŋ ejemba yoŋonoŋ qabuŋa noŋgi somariiwaatiwaajoŋ mende mambonjeŋ. Ii noŋgi mobe mende uro laligojeŋ.  
\v 42 Kaeŋ laligojento, oŋoo kaniagia ii kokaeŋ eji, ii mojeŋ: Oŋo uugia Anutuwaanoŋ qaago totooŋ somoŋgoŋ uujopa mende ama muŋ laligoju.  
\v 43 Niinoŋ Amanaa qata qama kawe oŋo gema nuŋkejuto, moŋnoŋ iyaŋaa qata qama kawaati, oŋo mono ii saanoŋ moma aŋgoŋ koma horoŋ mubu.   
\p
\v 44 “Oo oŋo oŋoaŋgia mepeseeŋ aoŋ qabuŋagia somariiwaatiwaa mogi umakeja. Umakejato, beŋ motooŋgonoŋ Anutu hoŋa kolooji, iinoŋ qabuŋa oŋombaatiwaajoŋ kaparaŋ mende komakeju. Kaeŋ ama akadamugiawo koloowutiwaajoŋ mende janjariŋ riiŋ nanju. Kawaajoŋ nomaeŋ nii moma laariŋ nombuyaga? Ii mono amamaawuyaga.   
\p
\v 45 “Niinoŋ oŋo ‘Amawaa jaasewaŋanoŋ qaa jakeyanoŋ ama oŋomaŋa,’ kaeŋ mobubo. Oŋo Mooseswaa qaawaa jejeromoŋromoŋ ama Siwe gomanoŋ ubombaajoŋ mamboma laligojuto, Anutuwaa jaanoŋ keugi Mooses aŋo Anutuwaa qaa jakeyanoŋ oŋooma qaa selegianoŋ kuuŋ oŋono gamugia mobuya.   
\p
\v 46 “Ii kokaembaajoŋ: Moosesnoŋ noo kaniana jeŋ asariŋ Buŋa Terenoŋ oorota eja. Kawaajoŋ Mooses moma laariŋ mubuyagati eeŋ, mono nii moma laariŋ nombuyaga.  
\v 47 Kaanto, Mooseswaanoŋ tere ii mende moma laariŋ teŋ konjutiwaajoŋ mono noonoŋ qaa ii nomaeŋ moma laariwuyaga? Ii kupukapayawo koloowabo.” Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Jiisasnoŋ eja 5,000 nene uŋuagiro.  
\r Mat 14.13-21; Maak 6.30-44; Luuk 9.10-17  
\p
\v 1 Kawaa gematanoŋ Jiisasnoŋ Galili apu aŋgoŋ, qata moŋ Taiberias apu aŋgoŋ ii kotoŋ leegeŋ keuro.  
\v 2 Ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋono aŋgoleto kolooro iigitiwaajoŋ ama ejemba tuuŋlelembe jaasooŋgoyanoŋ Jiisaswaa gematanoŋ otaaŋ kagi.  
\v 3 Jiisasnoŋ gowokouruta uŋuama baaŋanoŋ uma ragi.   
\p
\v 4 Kambaŋ kanoŋ Juuda nonoonoŋ kiaŋkomu kendonoŋ toriro.\f + \fr 6.4 \ft Anutunoŋ wala eeŋanoŋ iŋiima kobooŋ uŋuuguroti, Juuda yoŋonoŋ kawaajoŋ gbani so kambaŋ ama aisooŋkeju. Kooŋ qaanoŋ qata Pasowa jeju. Eksodus 12.15\f*  
\v 5 Jiisasnoŋ jaa uuro keno ejemba tuuŋlelembe jaasooŋgoyanoŋ iwaanoŋ kougiti, ii iŋiima Filipwaajoŋ jero, “Nono nembanene daeŋkaya sewaŋa meniŋ tuuŋ somata kaaŋa neŋ timbiriŋgogi sokonaga?”  
\v 6 Iwoi amambaa anoti, ii aŋo moroto, qaa ii Filip aŋgotete ama muŋ ijoro.   
\p
\v 7 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Nene bered weeŋ 200:waa tawaya (Kina 4,000) iikanoŋ sewaŋa meŋ mendeeniŋ kuuya yoŋonoŋ kitiagadeeŋ negi kileŋ mende sokoma oŋonaga.”   
\p
\v 8 Kaeŋ meleeno gowokouruta yoŋoonoŋga moŋ qata Andruu, Saimon Piitowaa koganoŋ kokaeŋ ijoro,  
\v 9 “Mera melaa moŋ koi kanoŋ raja. Iwaanoŋ baali\f + \fr 6.9 \ft Baali ii dumuŋ, wiit, out ano yagoŋ yoŋoo alagia moŋ.\f* bered 5 ano sora woi rajato, ejemba ambembo kokaaŋa ii mende sokombuya.”   
\p
\v 10 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ iŋijoro, “Oŋo mono ejemba tuuŋ koi jeŋ mendeema oŋoŋgi nene newombaajoŋ kamaaŋ rabu.” Baloŋ kanoŋ kegbaŋ lolo mamaga ero. Kawaajoŋ eja jaŋgogia 5,000:waa so yoŋonoŋ namonoŋ kamaaŋ ragi.   
\p
\v 11 Kamaaŋ ragi Jiisasnoŋ bered ii meŋ daŋgiseŋ jeŋ qama kooliŋ ejemba ragiti, ii mendeema oŋono ano sora ii kaaŋagadeeŋ mendeema siiŋgianoŋ jegitiwaa so oŋono.  
\v 12 Mendeema oŋono neŋ timbiriŋgogi Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Nene kitia tiwilaawabotiwaajoŋ ii mono meŋ kululuuwu.”  
\v 13 Kaeŋ iŋijoro baali bered 5 iikanoŋa neŋ kitia reremoŋa mesaogi raroti, ii meŋ kululuugi konde 12 kanoŋ kemeŋ saa qero.   
\p
\v 14 Jiisasnoŋ aŋgoleto kaeŋ mero ejembanoŋ iima waliŋgoŋ jegi, “Gejatootoo eja namonoŋ asugiwaatiwaajoŋ jegiti, iinoŋ mono oŋanoŋ ii kolooja.”  
\v 15 Kaeŋ jeŋ Jiisaswaajoŋ otokoriaŋ maama kiŋ poŋgia koloowaatiwaajoŋ romoŋgogi. Romoŋgoŋ kaŋ liligoŋ muŋ waliŋgoŋ kiŋ kuuŋ mubombaajoŋ aŋgi. Kaeŋ aŋgi moma kotoŋ iŋiima togoŋ oŋomesaoŋ mombo baaŋanoŋ uma aŋodeeŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ keno.  
\r Mat 14.22-33; Maak 6.45-52  
\p
\v 16 Negi tegoro mare kolooro Jiisaswaa gowokouruta yoŋonoŋ apu aŋgoŋ goraayanoŋ kemegi.  
\v 17 Kemeŋ waŋgonoŋ uma gomaŋ ii mesaoŋ apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ Kaperneam gomaŋ baageŋ keŋgi. Keŋgi gomaŋ tiiro Jiisasnoŋ kileŋ yoŋoonoŋ mende asugiro.  
\v 18 Keŋgi haamo kotakota qero apu aŋgonoŋ geriawo qindiima uma kamaaro.   
\p
\v 19 Uma kamaaro loqanoŋ qeŋ naŋgoŋ 5 me 6 kilomiita kawaa so keŋgi Jiisasnoŋ apu aŋgoŋ qaganoŋ riiŋ riiŋ waŋgo kosianoŋ karo iima aaruŋ toroko mogi.  
\v 20 Kaeŋ mogi kokaeŋ iŋijoro, “Neeno kajeŋ. Toroko mende mobu.”  
\v 21 Kaeŋ iŋijoro Jiisasnoŋ waŋgonoŋ ubaatiwaajoŋ ijogi uro. Uro waŋgogianoŋ iikanondeeŋ uulaŋawo uŋuama baloŋ goraayanoŋ kembombaa aŋgiti, iikanoŋ keugi. Kiaŋ.   
\s1 Ejemba yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ uuŋ moŋgama bimbimgogi.  
\p
\v 22 Iikanoŋ keugi gomaŋ ano ejemba tuuŋ somata yoŋonoŋ apu aŋgoŋ leegeŋ toroqeŋ laligoŋ kokaeŋ romoŋgogi, “Woraŋ waŋgo motooŋgonoŋ raro iiniŋ Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo waŋgo iikanoŋ mende uma kenjaa. Jiisas ooma aŋgiodeeŋ keŋgi. Waŋgo morota moŋ mende iiniŋ. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ mombo koi laligoja.”   
\p
\v 23 Kaeŋ romoŋgoŋ tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Waŋgo motooŋgonoŋ keŋgito, oŋanoŋ, Taiberias taonoŋa waŋgo tosaaŋa kagi. Waŋgo ii Poŋnoŋ beredwaajoŋ daŋgiseŋ jeŋ qama kooliro neŋ raniŋi, mono gomaŋ iikawaa kosianoŋ kagita Jiisasnoŋ waŋgo iyoŋoonoŋga moŋnoŋ uma keno me nomaeŋ?”  
\v 24 Ejemba tuuŋ yoŋonoŋ kaeŋ jeŋ Jiisas ano gowokouruta kanoŋ mende mokolooŋ oŋoŋgi. Kaeŋ iima moma kaaŋiadeeŋ waŋgonoŋ uma Kaperneam taonoŋ kema Jiisas moŋgaŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ laaligo kotigaa neneya kolooja.  
\p
\v 25 Ejembanoŋ Jiisas moŋgama apu aŋgoŋ leegeŋ luaŋgeŋ baageŋ mokolooŋ iima kokaeŋ ijogi moro, “Oo Somatanana, gii mono naa kambanoŋ koi kajaŋa?”   
\p
\v 26 Kaeŋ ijogi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo aŋgoleto mewe iigitiwaajoŋ ama nii mende moŋgama nonjuto, nene bered kotuegowe neŋ timbiriŋgogiti, mono iikawaajoŋ nii notaaŋ koi kaju.  
\v 27 Nene aliwaati, ii mokoloowombaajoŋ janjariŋ mende riiŋ laligowuto, uuwaa neneya laaligo kombombaŋa oŋomakeji, mono ii buŋa qeŋ aowombaajoŋ kaparaŋ koma laligowu. Ama Anutunoŋ muŋgeŋ silimbaŋa Siwe gomambaa Eja Hoŋa muro ku-usuŋanoŋ tururo uuwaa nene oŋono oyaŋboyaŋ mokoloowu. Kaeŋ ama laligoŋ kotiiŋ komuŋ toroqeŋ tetegoya qaa laligowu.”   
\p
\v 28 Kaeŋ meleema oŋono kokaeŋ qisiŋ mugi, “Anutuwaa uusiiŋa otaaŋ nanamemeŋ tania mono nomaeŋ aniŋ sokonaga?”   
\p
\v 29 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleeno, “Anutunoŋ eja wasiŋ muroti, oŋo ii moma laariŋ muŋ laligowu. Nanamemeŋ iikanoŋ mono Anutuwaa uusiiŋa otaaŋ kolooja.”   
\p
\v 30 Kaeŋ meleeno kokaeŋ qisiŋ mugi, “Kaeŋ kolooro gii mombo naa aŋgoletoga esuŋawo moŋ mena iima moma laariŋ gombonaga? Gii mono naa iwoi moŋ Moosesnoŋ ano, iikawaa so ama mewaga?  
\v 31 \x * \xo 6.31 \xt Eks 16.4, 15; Ond 78.24\x*Buŋa Tere moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Iinoŋ Siwenoŋga nene bered oŋono negi.’ Qaa iikawaa so ananaa ambosakoŋ yoŋonoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema laligoŋ nene qata “mana” neŋ laligogi ano gii mono kaniaga Mooses uuguŋ nomaeŋ qendeenaga?\f + \fr 6.31 \ft Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ Anutunoŋ gomaamba so gomaambawaa iwoi jokaŋa taaŋa ano afaaŋa aju paora kaaŋa ano namonoŋ ero iima seleeŋgeŋ sombenoŋ kema meŋ kululuuŋ kuuŋgianoŋ kaŋ bered loolooria meŋ neŋkegi. Eks 16.13-36\f*   
\p
\v 32 Qisiŋ mugi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo iikawaa kania saanoŋ mende moma kotoju. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moosesnoŋ aŋgoleto Toya mende kolooro. Iinoŋ nene bered ii Siwenoŋga mende oŋono negito, neenaa Amananoŋ mono Siwenoŋga bered oŋaboŋa ii oŋomakeja.  
\v 33 Anutuwaanoŋ nene bered ii Siwenoŋga kamaaŋ asugiŋ gomaŋ so ejemba laaligo kombombaŋa oŋomakeja.”   
\p
\v 34 Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ jegi moro, “Oo Poŋ, gii kambaŋ so nene bered ii nonona neŋ laligowoŋa.”   
\p
\v 35 Jiisasnoŋ ii moma kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ laaligo kombom-baŋaa neneya koloojeŋ. Moŋnoŋ noonoŋ kaji, iinoŋ neŋ timbiriŋgoŋ wosoya kambaŋ moŋnoŋ mende kiwaa. Moŋnoŋ nii moma laariŋ nomakeji, iinoŋ apuwaajoŋ mende mobaa.  
\v 36 Kaeŋ anogo oŋo nii niima kotojuto, kileŋ mende moma laariŋ nonju. Ii jewe moju.  
\v 37 Ano kileŋ Amanoŋ ejemba tosaaŋa nomakeji, iyoŋonoŋ kuuya noonoŋ kawu. Moŋnoŋ noonoŋ kawaati, niinoŋ mono ii mende yakarimaŋa.   
\p
\v 38 “Niinoŋ Siwenoŋga kamaaŋ neenaa siiŋnanoŋ iwoi laŋ ama meŋ laligomambaajoŋ mende asugiwe. Kaeŋ qaago. Wasiŋ nonoti, mono iwaa uusiiŋa otaaŋ gawoŋ meŋ laligomambaajoŋ kamaawe.   
\p
\v 39 “Wasiŋ nonoti, iwaa uusiiŋa ii kokaeŋ eja: Iinoŋ ejemba noo boronanoŋ ama oŋono laligojuti, niinoŋ ii kuuya kalaŋ koma oŋoma laligowe iyoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende sooŋ tiwilaawaa. Mende tiwilaagi niinoŋ ii kambaŋ somatanoŋ oŋomindiiŋ meŋ gbiliŋ oŋomaŋa.   
\p
\v 40 “Amanaa uusiiŋanoŋ kokaeŋ eja: Tosianoŋ Meria iima moma laariŋ mujuti, iyoŋonoŋ kuuya kambaŋ kokaamba letoma laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aoŋ laligowuya. Kaeŋ laligoŋ komugi niinoŋ ii kambaŋ somatanoŋ oŋomindiiŋ meŋ gbiliŋ oŋomaŋa.”   
\p
\v 41 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoŋ qaa kota moŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ laaligowaa nene hoŋa kolooŋ Siwenoŋa kamaaŋ asugiwe.” Kaeŋ jerotiwaajoŋ ama Juuda jotamemeya yoŋonoŋ moma boliŋ uugianoŋ ŋindiŋ-ŋunduru jeŋ jeŋ mugi.  
\v 42 Jeŋ muŋ jegi, “Eja koi Jiisas, Joosefwaa meriaga. Iwaa nemuŋmaŋa ii saanoŋ moma oronjonto, mono nomaembaajoŋ ‘Siwenoŋa kamaaŋ asugiwe,’ jeja?”   
\p
\v 43 Kaeŋ jegi moma kokaeŋ meleeno, “Uugianoŋ mono mende ŋindiŋ-ŋunduru jeŋ jeŋ nombu.  
\v 44 Ama nii wasiŋ nonoti, iinoŋ ejemba mende horoŋ oŋonji eeŋ, oŋoonoŋga moŋnoŋ noonoŋ kamambaajoŋ amamaawaa. Hororo kanagi eeŋ, niinoŋ ii mono kambaŋ somatanoŋ oŋomindiiŋ meŋ gbiliŋ mumaŋa.   
\p
\v 45 \x * \xo 6.45 \xt Ais 54.13\x*“Gejatootoo yoŋoo Buju Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Anutunoŋ ii kuuya kuma oŋono mobu.’ Amanoŋ ejemba kuma oŋono qaa moma uu konoŋgianoŋ ama laligojuti, iyoŋonoŋ mono korebore noonoŋ kawuya.  
\v 46 Ejemba moŋnoŋ Ama mende iima laligoja. Amawaanoŋa kamaaroti, ii motooŋgonoŋ mono ii iima laligoja.  
\v 47 Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ nii moma laariŋ nonji, iinoŋ mono laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aoŋ laligoŋ ubaa.   
\p
\v 48 “Niinoŋ laaligo kombombaŋaa nene hoŋa koloojeŋ.  
\v 49 Mobu! Oŋoo ambosakoŋurugianoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema laligoŋ nene qata mana neŋ laligogito, kileŋ komuŋ gisaagi.  
\v 50 Yoŋonoŋ komugito, nene bered kambaŋ kokaamba Siwenoŋa kamaaŋ laligoji, moŋnoŋ ii neŋ laligoŋ koomu kombombaŋa mende komuwaa.   
\p
\v 51 “Nene bered laaligoyawo Siwenoŋa kamaaroti, ii niinoŋ koloojeŋ. Moŋnoŋ nene ii neŋ laligowaati, iinoŋ mono tetegoya qaa kotiiŋ laligowaa. Nene muŋ laligomaŋati, ii noo busuna. Gomaŋa gomaŋa yoŋonoŋ kotiiŋ laligowutiwaajoŋ ii ama oŋomaŋa.”   
\p
\v 52 Jiisasnoŋ kaeŋ meleeno Juuda jotamemeya yoŋonoŋ batugianoŋ uugerenoŋ jeŋ qisiŋ aoŋ jegi, “Yei! Eja koi kanoŋ mono nomaeŋ ama busuya nonono newonaga?”   
\p
\v 53 Ii moma jegi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo Siwe gomambaa Eja Hoŋaa saya ano busuya mende newuyati eeŋ, laaligo kombombaŋa iikanoŋ mono oŋoo uugianoŋ mende ewaa.  
\v 54-55 Noo sananoŋ apu hoŋa kolooja ano noo busunanoŋ nene hoŋa kolooja. Kawaajoŋ moŋnoŋ noo sa busuna neŋkeji, iinoŋ mono letoma laaligo kombombaŋaa buŋa kolooŋ laligoŋ ubaa. Kaeŋ laligoŋ komuro niinoŋ ii kambaŋ somatanoŋ mindiiŋ meŋ gbiliŋ mumaŋa.   
\p
\v 56 “Moŋnoŋ noo sa busuna neŋkeji, iinoŋ mono niwo qokotaaŋ namakeja ano niinoŋ iwo namakejeŋ.  
\v 57 Amanoŋ Laaligo Toya kolooŋ wasiŋ noma wona kolooŋ nemuŋ koma nono kotiiŋ laligojeŋ. Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ nii neŋ nomakeji, niinoŋ mono kaaŋiadeeŋ iwaa wota kolooŋ nemuŋ koma mube saanoŋ kotiiŋ laligowaa.  
\v 58 Nene hoŋa Siwenoŋa kamaaroti, ii niinoŋ koloojeŋ. Oŋoo ambosakoŋurugianoŋ Anutuwaanoŋ nene neŋ laligoŋ komugito, kambaŋ kokaamba oŋoonoŋga moŋnoŋ bered koi neŋ laligowaati, iinoŋ mono tetegoya qaa kotiiŋ laligowaa.”   
\p
\v 59 Jiisasnoŋ Kaperneam taombaa qamakooli mirianoŋ nama qaa ii jeŋ kuma oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Gowoko mamaganoŋ uugia boliro Jiisas mesaogi.  
\p
\v 60 Jiisaswaa gowokouruta yoŋoonoŋga mamaganoŋ qaa ii moma jegi, “Qaa je jeji, iikanoŋ mono qaa kota lombotawo kolooja. Ii moniŋ uunananoŋ bimooŋ bolidaboroja. Kawaajoŋ ii mombo mobombaajoŋ mojonana tiijiwaajoŋ ii mono mesaowoŋa.”   
\p
\v 61 Gowoko yoŋonoŋ Jiisaswaa qaawaajoŋ moma boliŋ uugianoŋ ŋindiŋ-ŋunduru jeŋ jeŋ mugi Jiisasnoŋ ii uutanoŋ moma kokaeŋ jero mogi, “Qaa jejeŋi, ii moma boliju me qaago?  
\v 62 Qaa iikawaajoŋ moma bolijuti eeŋ, kanageŋ mono nomaeŋ koloonaga? Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ wala gomaŋ laligoŋ kouroti, eukanoŋ mombo eleema uro iibuti eeŋ, kambaŋ iikanoŋ mono nomaeŋ mobuya?   
\p
\v 63 “Uŋa Toroya iinoŋ ejemba meŋ gbiliŋ oŋomakeja. Oŋo namo embawaanoŋa kolooŋ busugiawo koloojuto, kolokoloo doŋgoganoŋ mende kolooŋ oŋoaŋgiaa esuŋgianoŋ eeŋ letoma Siwewaa buŋa mende kolooju. Ii qaago totooŋ. Uŋa Toroyanoŋ laaligo kombombaŋa oŋonji, niinoŋ qaa kota ii jeŋ asariwe moma laligogi.  
\v 64 Kaeŋ moma laligogito, oŋoonoŋga tosianoŋ kileŋ nii mende moma laariŋ noma laligoju.” Daeŋ yoŋonoŋ mende moma laariŋ mugiti ano moronoŋ kanageŋ memelolo meŋ mubaati, Jiisasnoŋ ii kanakanaiyanoŋga moma kouro. Iikawaajoŋ qaa kaeŋ jero.   
\p
\v 65 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ jero, “Kawaajoŋ niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Noo Amananoŋ ejemba moŋ mende inaaŋ muji eeŋ, iinoŋ mono noonoŋ kamambaajoŋ amamaawaa.”   
\p
\v 66 Qaa iikawaajoŋ ama gowoko iyoŋoonoŋga mamaganoŋ piriri ama ziriŋziriŋ kolooŋ mesaoŋ iwo mende toroqeŋ kema kagi.  
\v 67 Kawaajoŋ Jiisasnoŋ gowoko 12 ii kokaeŋ iŋijoro, “Oŋonoŋ mono kaaŋiadeeŋ nomesaoŋ kembombaajoŋ moju me qaago?”   
\p
\v 68 \x * \xo 6.68 \xt Mat 16.16; Maak 8.29; Luuk 9.20\x*Kaeŋ jero Saimon Piitonoŋ meleeno, “Oo Poŋ, nononoŋ mono morowaanoŋ kembonaga? Laaligo kombombaŋaa Buŋa qaaya ii mono goonoŋ eja.  
\v 69 Giinoŋ Anutuwaanoŋ eja soraaya koloojaŋi, nononoŋ ii moma laariŋ moma asariŋ laligojoŋ.”   
\p
\v 70 Kaeŋ meleeno Jiisasnoŋ moma iŋijoro, “Niinoŋ eja 12 oŋo meweeŋgoŋ oŋombe ano oŋoonoŋga moŋnoŋ bologaa waŋa kolooja.”  
\v 71 Juudas Saimon Iskariotwaa meria iinoŋ gowoko 12 yoŋoo batugianoŋ laligoŋ kanageŋ memelolo meŋ muro. Jiisasnoŋ qaa ii iwaajoŋ moma iŋijoro. Kiaŋ.   
\c 7  
\s1 Jiisasnoŋ kouruta yoŋowo qaa amiŋ mogi.  
\p
\v 1 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Jiisas qewombaajoŋ kaparaŋ koŋgitiwaajoŋ Judia prowins uutanoŋ kema kamambaajoŋ togoro. Kawaajoŋ Judia mesaoŋ Galili prowins uutanoŋ kema liligoŋ laligoro koiŋ tosaaŋa tegoro.  
\v 2 \x * \xo 7.2 \xt Lew 23.34; Dut 16.13\x*Ii tegoro Juuda yoŋoonoŋ kendoŋ moŋ qata teuteuhalihali kawaa kambaŋanoŋ toriro.\f + \fr 7.2 \ft Teuteuhalihali ii kokaeŋ: Wain gawoŋgianoŋ kema gere seŋa meŋ kuuŋ qeŋ iikanoŋ eŋ weeŋ 8 aisooŋ kendoŋ rama laligogi. Weeŋ konoganoŋ korisoro uuta aŋgi. Wala eeŋanoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ gbani 40 kawaa so opo kuuŋgianoŋ eŋ kaŋ laligogiti, ii romoŋgoŋ aisoogi. Lew 23.33-36, 39-43; Dut 16.13-15\f*   
\p
\v 3 Kawaajoŋ Jiisaswaa kourutanoŋ kokaeŋ ijogi, “Gii kokanoŋ laligoŋ aŋgoleto meŋkejaŋi, ii gowokouruganoŋ kaaŋagadeeŋ iima kotowutiwaajoŋ gii mono gomaŋ koi mesaoŋ Judia kena sokombaa.  
\v 4 Moŋnoŋ aŋo asuganoŋ asugimambaajoŋ momakeji, iinoŋ iwoi moŋ aasaŋgoyanoŋ mende meŋkeja. Aŋgoleto kaaŋa meŋkejaŋi-waajoŋ mono ejemba tuuŋa tuuŋa yoŋoo jaagianoŋ kema asugiŋ kaniaga iŋisaamba.”  
\v 5 Kourutanoŋ mende moma laariŋ muŋ tompiŋ laligogitiwaajoŋ ama kaeŋ laŋ ijogi.   
\p
\v 6 Kaeŋ ijogi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ uuwaa gawoŋ asuganoŋ memaŋatiwaa kambaŋanoŋ mende kaŋ kuuro laligojento, oŋoo kambaŋgianoŋ mono suulaŋ kembutiwaa so eja.  
\v 7 Baloŋ ejembanoŋ kazi ama oŋombombaajoŋ amamaaŋkejuto, niinoŋ iyoŋoo nana-memeŋgia bologa iŋisaama naŋgoŋ jewe mojutiwaajoŋ mono nii kazi ama nomakeju.  
\v 8 Kemaŋatiwaa kambananoŋ mende kaŋ kuuja. Kawaajoŋ niinoŋ korisoro kendoŋ kokanoŋ mende umaŋa. Niinoŋ mirinoŋ rabe oŋonoŋ saanoŋ kema uma aisoowu.”  
\v 9 Qaa kaeŋ iŋijoŋ Galili prowins uutanoŋ toroqeŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ teuteuhalihali korisoronoŋ laligoro.  
\p
\v 10 Jiisaswaa kourutanoŋ teuteuhalihali kendombaajoŋ keŋgito, aŋo mirinoŋ rama kanageŋ asuganoŋ qaagoto, asaŋgoŋ kema Jerusalem uro.  
\v 11 Juuda yoŋoo jotamemeurugianoŋ korisoro kambaŋanoŋ Jiisaswaa jaaya moŋgama qisiqisi ama kokaeŋ jegi, “Eja ii dakanoŋ raja?”   
\p
\v 12 Ejemba tuuŋ yoŋonoŋ batugianoŋ Jiisaswaajoŋ saŋe qaa mamaga jegi. Tosianoŋ “Eja ii awaa soro,” jegito, tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Qaago! Iinoŋ mono ejemba tuuŋlelembe eŋkaloloŋ ama meŋ oŋono kaamaa kolooŋkeju.”  
\v 13 Kaaŋ kaaŋ laŋ jegito, Juuda jotamemeya yoŋoojoŋ toroko moma laligogitiwaajoŋ moŋnoŋ iwaa qaaya asuganoŋ mende jero. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ aŋaa kania ejemba kuma oŋono.  
\p
\v 14 Kendoŋ korisoro biiwianoŋ laligogi Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo totoŋ uutanoŋ uma kanaiŋ ejemba kuma oŋono.  
\v 15 Kuma oŋono Juuda yoŋonoŋ waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Eja koi momo jake uutanoŋ mende uma kileŋ Buŋa Terewaa kania nomaeŋ moma sororogoja?” Kaeŋ jeŋ waliŋgogi.   
\p
\v 16 Waliŋgogi kokaeŋ iŋijoro mogi, “Momo Buŋa jeŋkejeŋi, niinoŋ iikawaa Toya mende koloojeŋ. Neeno qaagoto, wasiŋ nonoti, niinoŋ mono iwaa momoya meŋ kaŋ jeŋkejeŋ.  
\v 17 Ejemba moŋnoŋ Anutuwaa uusiiŋa otaaŋ ama memambaajoŋ moji, iinoŋ momo qaa jewe iikawaa Toya moronoŋ kolooji, ii moma kotowaa. Anutunoŋ Buŋaya noo uunanoŋ ano asugija me neenaa uunaajoŋ qaa laŋ jeŋkejeŋ?   
\p
\v 18 “Moŋnoŋ iyaŋaa uutaanoŋ romoŋgoŋ qaa jeŋkeji, iinoŋ aŋo qabuŋayawo koloomambaajoŋ moja. Kaeŋ mojato, wasiwasi eja moŋ toyanoŋ qabuŋayawo koloowaatiwaajoŋ kaparaŋ konji, iinoŋ mono jotamemeya hoŋaboŋa gbiŋgbaoŋa qaa kolooja.  
\v 19 Moosesnoŋ Kana qaa ama oŋonota ii eja me qaago? Ii ejato, oŋoonoŋga moŋnoŋ ii mende teŋ koma otaaŋkeja. Oŋo mono naambaajoŋ kaparaŋ koma nii nuwombaajoŋ romoŋgoju?”   
\p
\v 20 Kaeŋ iŋijoro moma ejemba tuuŋ yoŋonoŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Omejiilanoŋ mono uuganoŋ kemeŋ nanja. Moronoŋ kaparaŋ koma gii gumambaajoŋ romoŋgoja?”   
\p
\v 21 Kaeŋ meleeŋgi iŋijoro mogi, “Niinoŋ aŋgoleto motooŋgo mewe oŋo korebore aaruŋ kiko qeju.  
\v 22 \x * \xo 7.22 \xt Jen 17.10; Lew 12.3\x*Moosesnoŋ selegianoŋ Anutuwaa aiwese kotowombaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋonoti, oo Moosesnoŋ ii wala mende jeŋ kotoroto, ambosakoŋurunana yoŋonoŋ ii kanaiŋ meŋ laligogi sili ii nonoonoŋ karo Sabat kendonoŋ kaaŋagadeeŋ eja selegia kotoŋkeju.   
\p
\v 23 \x * \xo 7.23 \xt Jon 5.9\x*“Anana Mooseswaa Kana qaa waleeniŋ siŋgisoŋgo koloowa-botiwaajoŋ kotakota mojoŋ. Ii mojonto, qaa ii qetama Sabat kendonoŋ kaaŋagadeeŋ eja selegia kotoŋ kileŋ oŋoaŋgia mende jeŋ aoŋ silemale laligoju. Kaeŋ laligojuto, niinoŋ eja jumuŋa Sabat kendonoŋ meŋ qeaŋgoŋ mubeti, iikawaajoŋ mono naambaajoŋ nii yoŋ jeŋ nonju?  
\v 24 Oŋo ejemba selegia iikayadeeŋ iima iikaaŋa kanoŋ bakasasaŋ gosiŋ qaa laŋ jeŋ tegoŋkejuti, ii mono mesaowu. Ii mesaoŋ uugia tororo moma gosiŋ qaa hoŋagadeeŋ jeŋ tegowu.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Hamoqeqe Toya kolooja me qaago?  
\p
\v 25 Jerusalem toya yoŋoonoŋga tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Eja kaparaŋ koma qewombaajoŋ romoŋgojuti, iinoŋ mono ii me?  
\v 26 Iibu, iinoŋ ejemba jaagianoŋ asuganoŋ qaa jero mende jeŋ muju. Kawaajoŋ eja koi kanoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooji, qaa ii hoŋa galeŋkoŋkoŋ eja yoŋoo gejagianoŋ kemero moju me qaago?  
\v 27 Hamoqeqe Toya Kraistnoŋ kawaatiwaajoŋ jeŋ kouma laligogiti, iinoŋ ‘Daeŋkaya koloowaati, ii moŋnoŋ moŋ mende mobaa,’ jejuto, eja koi kanoŋ daeŋkaya kolooroti, ii saanoŋ mojoŋ.”   
\p
\v 28 Kaeŋ amiŋ mogi Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ nama aroya meŋ metaama kuma oŋoma qaa kokaeŋ jero, “Oŋo noojoŋ kokaeŋ jeju, ‘Eja ii moma muŋ gomaŋa dakanoŋga ii saanoŋ mojoŋ.’ Neenaa ku-usuŋ qaganoŋ mende kolooŋ nanjeŋ. Wasiŋ nonoti, iinoŋ wasiwasi Toya hoŋa kolooro ii mende moma kotoŋ muŋ laligoju.  
\v 29 Iinoŋ wasiŋ nono iwaanoŋga kamaawetiwaajoŋ ii saanoŋ moma mujeŋ.”   
\p
\v 30 Kaeŋ jero ii meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, kambaŋanoŋ mende kaŋ kuurotiwaajoŋ ama moŋnoŋ selianoŋ mende mero.  
\v 31 Kaeŋ mogito, ejemba tuuŋ somata yoŋoonoŋga mamaganoŋ moma laariŋ muŋ kokaeŋ jegi, “Kraistnoŋ kawaati, iinoŋ mono eja koi uuguŋ aŋgoleto meŋ laligowaa me nomaeŋ? Kaeŋ taniŋaaŋ kolooja.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisas meŋ somoŋgowutiwaajoŋ nagu galeŋ wasiŋ oŋoŋgi kagi.  
\p
\v 32 Ejemba tuuŋ yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ kaeŋ niinoŋgiinoŋ jeŋ jenoŋkooli aŋgiti, ii Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ mogi. Ii moma jigo gawoŋ galeŋ yoŋowo nama kiropo galeŋ (sikiriti) tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi meŋ somoŋgowombaa kagi.  
\v 33 Kagi Jiisasnoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ oŋowo kambaŋ torodaamoŋ toroqeŋ laligomaŋa. Ii laligoŋgo oŋomesaoŋ wasiŋ nono kamaawetiwaanoŋ eleema umaŋa.  
\v 34 Ube iwaaŋ noma laligowuto, nii mende mokolooŋ nombuya. Niinoŋ gomaŋ laligomaŋati, oŋo iikanoŋ kawombaajoŋ amamaawuya.”   
\p
\v 35 Kaeŋ jero Juuda jotamemeya yoŋonoŋ batugianoŋ kokaeŋ amigi, “‘Nono mokolooŋ mubombaajoŋ amamaawoŋa,’ jeja. Iikawaajoŋ mono dakanoŋ umambaajoŋ jeja? Juuda ejemba tosianoŋ deema kantri tosianoŋ kema Griik yoŋoo batugianoŋ laligojuti, mono iyoŋoonoŋ kema Griik ejemba kuma oŋomambaajoŋ moma jeja me?  
\v 36 Qaa kokaeŋ jeja, ‘Iwaaŋ noma laligowuto, nii mende mokolooŋ nombu,’ ano qaa moŋ kokaeŋ jeja, ‘Niinoŋ gomaŋ laligomaŋati, oŋo iikanoŋ kawombaajoŋ amamaawuya.’ Qaa woi yoroo kanagara nomaeŋ?”   
\s1 Laaligo kotigaa apuyanoŋ mono jaaya tooŋ koubaa.  
\p
\v 37 \x * \xo 7.37 \xt Lew 23.36\x*Kaeŋ amigito, kendoŋ aisoogiti, iikawaa weeŋ konoga somata kanoŋ kaŋ kuuro Jiisasnoŋ nama kotakotagadeeŋ qama kokaeŋ jero, “Moŋnoŋ apuwaajoŋ moji, iinoŋ mono noonoŋ kaŋ newa.  
\v 38 \x * \xo 7.38 \xt Eze 47.1; Zek 14.8\x*Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Moŋnoŋ nii moma laariŋ nonji, iwaa uutanoŋga laaligo kotigaa apuyanoŋ mono tooŋ sasagoŋ koumakebaa.’”  
\v 39 Kaeŋ jeroto, qaa ii Uŋa Toroyaajoŋ sare ama kokaeŋ jero, “Daeŋ oŋonoŋ nii moma laariŋ nonjuti, oŋonoŋ mono Uŋa Toroya buŋa qeŋ aoŋ laligowuya.” Anutunoŋ Jiisas namonoŋ laligorotiwaa so Siwewaa asamararaŋa mende muro laligoro. Iikawaajoŋ Uŋa Toroya mende wasiro kamaaŋ uugianoŋ kemero eeŋ laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Ejemba batugianoŋ deendeeŋ kolooro laligogi.  
\p
\v 40 Jiisasnoŋ kaeŋ jero ejemba tuuŋ somata yoŋoonoŋga tosianoŋ qaa ii moma kokaeŋ jegi, “Eja koi kanoŋ mono oŋaga gejatootoo eja asugiwaatiwaajoŋ jegiti, mono ii kolooja.”   
\p
\v 41 Tosianoŋ jegi, “Iinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooja.” Kaeŋ jegito, tosianoŋ qewagoŋ jegi, “Kraistnoŋ mono nomaeŋ Galili prowinsnoŋga kanaga? Ii mende sokonja.  
\v 42 \x * \xo 7.42 \xt 2 Sml 7.12; Mai 5.2\x*Buŋa Terenoŋ kokaeŋ jeja, ‘Kiŋ Deiwidnoŋ Judia prowinswaa taoŋ melaa Betlehem kanoŋ laligoroti, Kraistnoŋ iikanoŋa kolooŋ Deiwidwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga moŋ koloowaa.’”  
\v 43 Kaaŋ kaaŋ laŋ jegi ejemba tuuŋ yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ ama juma deeŋgi.  
\v 44 Yoŋoonoŋga tosianoŋ meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, moŋnoŋ selianoŋ mende mero. Kiaŋ.   
\s1 Juuda galeŋ yoŋonoŋ Jiisas mende moma laariŋ mugi.  
\p
\v 45 Jiwowoŋ jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ eleema jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoonoŋ kagi kokaeŋ jeŋ oŋoŋgi, “Oŋo naambaajoŋ ii mende meŋ kaju?”   
\p
\v 46 Jeŋ oŋoŋgi kokaeŋ meleeŋgi, “Eja iikanoŋ qaa jeŋkeji, moŋnoŋ kambaŋ moŋnoŋ qaa tania kaaŋa mende jero.”   
\p
\v 47 Kaeŋ meleeŋgi Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ qisiŋ jeŋ oŋoŋgi, “Oŋo kaaŋiadeeŋ eŋkaloloŋ meŋ oŋono laligoju me?  
\v 48 Galeŋkoŋkoŋ eja nonoonoŋga moŋnoŋ mono ii mende moma laariŋ muro. Ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) nonoonoŋga moŋnoŋ moŋ uuta iwaanoŋ baageŋ meleeno me qaago?  
\v 49 Kaeŋ qaago totoonto, ejemba tuuŋlelembe Mooseswaa Kana qaa mende moma kotoŋ Jiisaswaa qaa moma gadokopa qaa laŋ jeŋkejuti, iyoŋoonoŋ qaa seŋa ii mesaowoŋa! Anutunoŋ mono ii qasuaaŋ oŋono tiwilaawuya.”   
\p
\v 50 \x * \xo 7.50 \xt Jon 3.1-2\x*Kaeŋ jeŋ oŋoŋgi eja qata Nikodeemus wala Jiisaswaanoŋ karo qambaŋmambaŋ qaa muroti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ iyoŋoonoŋga moŋ kolooŋ batugianoŋ rama kokaeŋ iŋijoro,  
\v 51 “Eja moŋnoŋ siŋgisoŋgo anoti, ii mende qisiniŋ jero momago kileŋ gosiniŋ sokonja me qaago? Mende gosiŋ qaaya eeŋ laŋ jeŋ tegowoŋati eeŋ, mono anono Kana qaanana qewoŋa me? Ii mende sokombaa.”   
\p
\v 52 Kaeŋ jero moma kokaeŋ meleema mugi, “Gii kaaŋagadeeŋ Jiisas kaaŋa meleema Galili qanda ejaga koloojaŋ me? Galili prowinsnoŋga gejatootoo eja moŋ mende koloowaati, ii mojoŋ. Kaya ii geeŋgo Buŋa Tere weeŋgoŋ kania moŋgama moma kotowa.”  
\v 53 Kaeŋ jenoŋkooli ama juma deema mirigianoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\c 8  
\s1 Emba moŋnoŋ serowiliŋ ano mokoloogi.  
\p
\v 1 Mirigianoŋ keŋgito, Jiisasnoŋ kema Oil gere baaŋanoŋ uro.  
\v 2 Uma eŋ gomaŋ ano umugawodeeŋ mombo eleema jiwowoŋ jigonoŋ uro ejemba tuuŋ kuuya kaŋ liligoŋ mugi kamaaŋ rama kuma oŋono.   
\p
\v 3 Kuma oŋono Kana qaawaa boi ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ emba moŋ wama iwaanoŋ kagi. Emba iinoŋ serowiliŋ mero iikawaajoŋ meŋ somoŋgogiti, ii wama tuuŋ jaagianoŋ aŋgi.  
\v 4 Jaagianoŋ ama Jiisaswaajoŋ jegi, “Boi, emba koi kanoŋ oloŋkalu ama mero mono iikanondeeŋ mokolooŋ meŋ kajoŋ.  
\v 5 \x * \xo 8.5 \xt Lew 20.10; Dut 22.22-24\x*Mooseswaa Kana qaanoŋ emba kaaŋa ii jamonoŋ giliŋ qeniŋ komuwaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ nononota eja. Kaeŋ ejato, giinoŋ iwaajoŋ nomaeŋ jewaga?”   
\p
\v 6 Kaeŋ jeŋ iikanoŋ mondoŋ Jiisas qaawaa timbinoŋ horoniŋ amamaaro kania mokolooŋ qaa jakeyanoŋ ama qewombaajoŋ jegi. Kaeŋ jegi usugoŋ kamaaŋ borianoŋ tere moŋ namonoŋ ooro.   
\p
\v 7 Ooroto, toroqeŋ kaparaŋ koma qisiŋ mugi hak otaama waama dindiŋa nama kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oŋoonoŋga moŋnoŋ siŋgisoŋgo moŋ mende ama laligoji, iinoŋ mono saanoŋ jamo mutuya meŋ giliŋ qewaa.”  
\v 8 Kaeŋ iŋijoro mogi mombo usugoŋ kamaaŋ tere mombo namonoŋ ooro.   
\p
\v 9 Jiisasnoŋ qaa jeroti, iikanoŋ oŋoma somoŋgoro iyaŋgia siŋgisoŋgogia gamuyawo aŋgiti, ii Anutunoŋ qendeema iyaŋgiaa uugianoŋ naŋgoŋ jero isiŋosoŋgia qaono. Iikanoŋ qaono qaa bok naŋgi waŋgianoŋ wala oŋomesaoŋ keno iwaa qereweŋanoŋ gematanoŋ keno tosaaŋa motomotooŋ yoŋonoŋ kokomomola meŋ kuuya kendaborogi. Konoganoŋ keno Jiisasnoŋ penjoŋ kuuŋ raro embanoŋ yaŋodeeŋ iwo nano.  
\v 10 Jiisasnoŋ otaama waama dindiŋa nama emba ii iima kokaeŋ ijoro, “Emba, gii qaa jakeyanoŋ ama gombombaajoŋ jejuti, iyoŋonoŋ mono daeŋgeŋ gii geeŋga nii neena kenju? Yoŋoonoŋga moŋnoŋ nama gii komuwagatiwaa qaaya mende jeŋ tegoja me?”   
\p
\v 11 Ijoro moma meleeno, “Oo Poŋ, moŋnoŋ mende jeŋ tegoŋ nonja.” Kaeŋ meleeno ijoro, “Niinoŋ kaaŋagadeeŋ gii mende jeŋ tegoŋ gonjeŋ. Gii mono keteda koi kanaiŋ siŋgisoŋgo mombo mende ama laligowa.” Kiaŋ.   
\s1 Gomaŋ so ananaa asasaganana ii Jiisas.  
\p
\v 12 \x * \xo 8.12 \xt Mat 5.14; Jon 9.5\x*Jiisasnoŋ qaa mombo toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro mogi, “Niinoŋ ejemba gomaŋa gomaŋa rama kenjuti, oŋoo asasagagia koloojeŋ. Moŋnoŋ nii notaaŋ kawaati, iinoŋ mono paŋgamanoŋ umbuqumbulaŋ mende kuuŋ laligowaato, laaligo kotigaa asasaga iikawaa uutanoŋ laligowaa.”   
\p
\v 13 \x * \xo 8.13 \xt Jon 5.31\x*Kaeŋ iŋijoro Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ kokaeŋ ijogi, “Geeŋgodeeŋ kaniaga naŋgoŋ jeŋ asariŋkejaŋi, iikaaŋa ii mende sokonja. Qaago.”   
\p
\v 14 Kaeŋ ijogi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ daakaya kamaaŋ kaweti ano dakanoŋ kema umaŋati, ii modaborojeŋ. Kawaajoŋ neeno kaniana naŋgoŋ jeŋ asariŋkejeŋi, qaa ii mono saanoŋ sokonja. Ii sokonjato, oŋo noo kaniana ii oŋanoŋ mende moma kotoju.  
\v 15 Oŋonoŋ ejemba selegia iikayadeeŋ iima iikaaŋa kanoŋ bakasasaŋ gosiŋ oŋoma qaagia tondu jeŋ tegoŋkejuto, niinoŋ ejemba mombaa qaaya mende jeŋ tegoŋkejeŋ.   
\p
\v 16 “Nii neenodeeŋ mende laligojento, Ama wasiŋ nono kaweti, iinoŋ mono niwo nano laligojo. Iikawaajoŋ mombaa qaaya jeŋ tegowenagati eeŋ, ii mono dindiŋagadeeŋ gosiŋ soyanoŋ jeŋ tegowenaga.  
\v 17 \x * \xo 8.17 \xt Dut 19.15\x*Woinoŋ qaa moŋ uumotooŋ ama naŋgoŋ jeri kotiiŋkeja. Qaa ii oŋoo Kana qaanoŋ kaaŋagadeeŋ oogita eja.   
\p
\v 18 “Niinoŋ neenaa kaniana naŋgoŋ jeŋkejeŋ ano Ama wasiŋ nonoti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ noo kaniana naŋgoŋ jeŋkeja. Kawaajoŋ woi koloojo iikanoŋ saanoŋ kotiiŋ sokondaboroja.”   
\p
\v 19 Jiisasnoŋ kaeŋ jero moma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Goo Maŋga ii dakanoŋ laligoja?” Qisiŋ mugi meleeno, “Oŋo nii ano Maŋna noroo kanianara mende moma laligoju. Oŋo noo kaniana moma kotowuyagati eeŋ, mono noo Maŋna kaaŋagadeeŋ moma mubuyaga.”   
\p
\v 20 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa nanduŋ duŋ kosianoŋ nama ejemba kuma oŋoma qaa ii jero. Ii jeroto, kambaŋanoŋ mende kaŋ kuurotiwaajoŋ ama moŋnoŋ ii mende meŋ somoŋgoro. Kiaŋ.   
\s1 “Dakanoŋ umaŋati, oŋo iikanoŋ ubombaajoŋ amamaawuya.”  
\p
\v 21 Jiisasnoŋ qaa moŋ kokaeŋ toroqeŋ iŋijoro, “Niinoŋ oŋomesaoŋ kema laligowe oŋo nii moŋgama noma laligowuya ano siŋgisoŋgo aŋgiti, iikanoŋ qokotaaŋ nama koomu kombombaŋa komuwu. Iikawaajoŋ dakanoŋ umaŋati, oŋo iikanoŋ ubombaajoŋ amamaawuya.”   
\p
\v 22 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ ii moma jegi, “Kokaeŋ jeja, ‘Dakanoŋ umaŋati, oŋo iikanoŋ ubombaajoŋ amamaawuya.’ Qaa ii nomaeŋ? Aro aomambaajoŋ jeja me?”   
\p
\v 23 Kaeŋ jegi iŋijoro, “Oŋo namo kokawaa toya kolooŋ laligojuto, niinoŋ gomaŋ baloŋ eukawaa buŋaga koloojeŋ. Oŋonoŋ balonoŋ kolooŋ namo kokawaa buŋa kolooŋ laligojuto, niinoŋ waladeeŋ namo koi kanoŋ mende koloowe.  
\v 24 Mende kolooŋ laaligowaa kania kambaŋ so laligoŋ koubeti, niinoŋ mono ii koloojeŋ. Noojoŋ kaeŋ mende moma laarijuti eeŋ, mono siŋgisoŋgo aŋgiti, ii mende mesaoŋ iikanoŋ qokotaaŋ nama koomu kombombaŋa komuwuya. Kania iikawaajoŋ ama kokaeŋ iŋijowe moju, ‘Oŋo siŋgisoŋgo aŋgiti, mono iikanoŋ qokotaaŋ nama koomu kombombaŋa komuwuya’. Qaa ii oŋanoŋ.”   
\p
\v 25 Qaa ii moma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii mono moroga koloojaŋ?” Qisiŋ mugi meleeno, “Kaniana iŋisaambe modaborojuti, niinoŋ mono ii koloojeŋ.  
\v 26 Niinoŋ oŋoojoŋ qaa mamaga saanoŋ toroqeŋ jewenaga ano siŋgisoŋgo mamaga aŋgiti, iikawaa qaaya saanoŋ jeŋ tegowenagato, wasiŋ nonoti, iinoŋ mono noo wasiwasi Tona hoŋa kolooja. Iinoŋ qaa jero iwaanoŋga moma kouma laligojeŋi, niinoŋ mono qaa ii asuganoŋ jewe gomaŋa gomaŋa yoŋonoŋ momakebuya.”   
\p
\v 27 Kaeŋ meleenoto, Amawaajoŋ qaa toroqeŋ jeroti, iyoŋonoŋ ii mende moma asarigi.  
\v 28 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ laaligowaa kania kambaŋ so laligoŋ koubeti, mono ii koloojeŋ. Iikawaa kania ii kanageŋ saanoŋ moma asariwuya. Niinoŋ iwoi moŋ neenaa esunanoŋ me neenaa uunaajoŋ mende amakejento, Amananoŋ qaa kuma noma laligoroti, mono iikawaa so qaa jena koi jeŋkejeŋ. Qaa kota woi iikawaa kania ii kanageŋ moma asariwuya. Oŋo Siwe gomambaa Eja Hoŋa kosigogi eu uma komuwaati, kambaŋ iikanoŋ ii saanoŋ moma asariwuya.   
\p
\v 29 Wasiŋ nonoti, iinoŋ mono niwo nano laligojo. Nanamemeŋ moro sokoma muŋkeji, niinoŋ mono suulaŋ ii amakejeŋ. Kawaajoŋ iinoŋ mende nomesaoro neenodeeŋ mende laligojeŋ.”   
\p
\v 30 Qaa kaeŋ jerotiwaajoŋ ama ejemba mamaganoŋ uugia meleema Jiisas moma laariŋ mugi. Kiaŋ.   
\s1 Aabrahambaa gbiliuruta qoloŋmoloŋgoya ano Jiisas.  
\p
\v 31 Jiisasnoŋ Juuda ejemba tosianoŋ moma laariŋ mugiti, iyoŋoojoŋ qaa kokaeŋ iŋijoro, “Noo Buŋa qaananoŋ uugianoŋ kemero kanoŋ qokotaaŋ silia qeŋ nanjuti eeŋ, mono oŋanoŋ noo gowokouruna kolooju.  
\v 32 Kaeŋ laligoŋ qaa hoŋaa kania moma kotogi Buŋa qaa hoŋanoŋ oŋo bologagiaa kasanoŋga isama oŋono solaŋa (frii) kolooŋ laligowuya.”   
\p
\v 33 \x * \xo 8.33 \xt Mat 3.9; Luuk 3.8\x*Kaeŋ jero moma meleema kokaeŋ jegi, “Nono Aabrahambaa gbiliuruta laligoŋ kanageso walaga koloojoŋ. Kawaajoŋa eja moŋnoŋ kasa gbado meŋ nonono laligojoŋiwaajoŋ jejaŋi, ii qaago. Nono mono kambaŋ moŋnoŋ kamaaŋqeqeta kaaŋa mende kolooŋ laligoniŋ. Ano gii nomaembaajoŋ ama kokaeŋ jejaŋ, ‘Kasanoŋga isama oŋono solaŋa kolooŋ laligowuya’? Qaa ii mende sokonja.”   
\p
\v 34 Kaeŋ jegi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Siŋgisoŋgo anjuti, kuuya iyoŋonoŋ siŋgisoŋgowaa weleŋqeqe omaya tawagia qaa laligogi iikawaa kasanoŋ kokosiiŋ oŋomakeja.  
\v 35 Kokosiiŋ oŋomakejato, weleŋqeqenoŋ toyaa miri uutanoŋ kambaŋ so mende laligoŋ ubaa. Iyaŋaa Merianoŋ saanoŋ mirianoŋ kambaŋ tetegoya qaa laligowaa.   
\p
\v 36 “Merianoŋ bologaa kasanoŋga isama oŋono solaŋaniwuti eeŋ, oŋonoŋ mono oŋanoŋ kasa gbadoya qaa solaŋa (frii) kolooŋ laligowuya.  
\v 37 Oŋo Aabrahambaa gbiliuruta laligojuti, mojento, bologanoŋ uugia gojonjiwaajoŋ noo Buŋa qaananoŋ qososoniŋ oŋoma kondondoŋgoŋ kamaaŋkeja. Kania kawaajoŋ mono kaparaŋ koma nii nuwombaajoŋ moju.  
\v 38 Niinoŋ Amanaa kooroŋanoŋ laligoŋ iwoi iima laligoŋ koubeti, iikawaa qaayaga jeŋkejeŋ. Oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ maŋgianoŋ qaa iŋijoroti, iikawaa so amakeju.”   
\p
\v 39 Jiisasnoŋ kaeŋ meleema oŋono kokaeŋ jegi moro, “Aabrahamnoŋ mono ananaa asa-ambonana kolooja.” Kaeŋ jegi moma jero, “Oŋo Aabrahambaa gbiliuruta koloowuyagati eeŋ, mono iwaanoŋ nanamemeŋ otaagi sokonaga.  
\v 40 Iikawaa tania kokaeŋ kolooja: Niinoŋ Anutuwaa jetanoŋga qaa moma iikawaa so qaa oŋaboŋa ii jewe momakeju. Kambaŋ kokaamba oŋo kaparaŋ koma eja nii nuwombaajoŋ mojuto, Aabrahamnoŋ kaaŋa mende ano.  
\v 41 Oŋoaŋgiaa maŋurugiaa nanamemeŋgia iikayadeeŋ otaaŋ laligoju.” Kaeŋ jero ijogi, “Serowiliŋ kananoŋ kolooŋ maŋnana qaa (gua mera) mende koloojonto, Maŋnanawo laligojoŋ. Anutu iyaŋa motooŋgonoŋ mono maŋ koma nononja.” Kiaŋ.   
\s1 “Oŋo Kileŋaa Toyaa buŋa kolooju,” jero.  
\p
\v 42 Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ aŋo maŋ koma oŋonagati eeŋ, niinoŋ iwaanoŋga kamaaŋ koloowetiwaajoŋ mono saanoŋ nii uu jopagoŋ nombuyaga. Neenaa esuŋnoŋ nemuŋ kono mende kolooweto, Anutunoŋ wasiŋ nono kamaaŋ laligojeŋ.  
\v 43 Qaa jeŋkejeŋi, ii naambaajoŋ moma asariwombaajoŋ bimooŋkeju? Noo qaananoŋ uugia undeenjiwaajoŋ ii moma kotowombaajoŋ mojogia tiiro zizi togoŋkeju. Kawaajoŋa ii moma asariwombaajoŋ amamaaŋkeju?   
\p
\v 44 “Mono maŋgia Bologa Toyaa buŋa kolooju. Siiŋgia kombombaŋanoŋ mono maŋgiaa siiŋa bologa otaawutiwaajoŋ eja. Iinoŋ kanakanaiyanoŋga ejemba uŋugi koomu ejaga kolooŋ kouma laligoja. Qaa hoŋanoŋ uutanoŋ mende nanjiwaajoŋ ama qaa hoŋa uuguŋ siliqalu nanja. Qolomoloŋ jeje ejaga kolooŋ qolomoloŋ jejewaa waŋ koloojiwaajoŋ qolomoloŋ jeŋkeji, ii mono aŋaa uutaajoŋ jeŋkeja.   
\p
\v 45 “Iinoŋ qolomoloŋ jeŋkejato, niinoŋ qaa hoŋa jeŋkejeŋi, oŋo iikawaajoŋ nii mende moma laariŋ nomakeju.  
\v 46 Oŋo kuuyanoŋ noo kaniana kokaeŋ qendeembombaa amamaaŋkeju: Iinoŋ siŋgisoŋgo ano qaayawo laligoja. Kaniana iikaya moŋganjuto, niinoŋ qaa hoŋa jeŋkejeŋi, ii mono naambaajoŋ mende moma laariŋ nonju?   
\p
\v 47 “Moŋnoŋ Anutuwaa buŋa kolooji, iinoŋ mono Anutuwaanoŋ qaa geja ama momakeja. Oŋo Anutuwaa buŋa mende koloojutiwaajoŋ ama qaa ii mende moma asariŋkeju.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ iyaŋaajoŋ nomaeŋ jokolooro?  
\p
\v 48 Jiisasnoŋ Juuda ejemba yoŋoo kanagia iŋisaano kitia meleema kokaeŋ ijogi, “Gii Samaria prowinswaa siliqalu ejaga koloona omenoŋ uuganoŋ kemero laligojaŋ. Kaeŋ jeniŋ sokonja me qoloŋgojoŋ, ii saanoŋ geeŋgo jena moboŋ.”   
\p
\v 49 Kaeŋ ijogi kokaeŋ meleeno, “Omenoŋ uunanoŋ mende kemero laligojeŋ. Nii Amanagadeeŋ goda qeŋ muŋ laligowe oŋonoŋ kileŋ nii gamu qeŋ nomakeju.  
\v 50 Kaeŋ amakejuto, neeno qabuŋanawo koloomambaajoŋ janjariŋ mende riiŋkejeŋ. Motooŋgonoŋ kaaŋ koloomambaajoŋ manjaya qeŋ laligoja. Eja iinoŋ motooŋgo gosiŋ noma ‘sokonjaŋ,’ jeŋ jeŋ tegoŋ nomakeja.  
\v 51 Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ noo Buŋa qaana teŋ koma otaaŋkeji, iinoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ koomu kotigaa buŋa mende koloowaa.”   
\p
\v 52 Kaeŋ meleeno Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Jiisas kokaeŋ jegi moro, “Aabraham ano gejatootoo ejemba yoŋonoŋ komugi ano giinoŋ kileŋ kokaeŋ jena sisau kolooja, ‘Moŋnoŋ noo Buŋa qaana teŋ koma otaaŋkeji, iinoŋ kambaŋ moŋnoŋ koomu kotigaa buŋa mende koloowaa.’ Kaeŋ jejaŋiwaajoŋ gii ome moŋnoŋ uuganoŋ kemero laligojaŋ. Ii keteda koi saanoŋ moma asarijoŋ.  
\v 53 Nonoo beŋnana Aabraham komuroti, giinoŋ mono ii uuguŋ iwaa somataya koloojaŋ me? Gejatootoo yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ komugi. Gii geeŋgaajoŋ mona uro ‘Somata moroga koloojeŋ?’ jeŋ mojaŋ?”   
\p
\v 54 Kaeŋ jegi moma kokaeŋ meleeno, “Neenaajoŋ mobe uro Anutuwaa akadamuya ii neeno buŋa qeŋ aowenagati eeŋ, qabuŋana ii mono kikisi kaaŋa koloonaga. Amananoŋ iyaŋaa akadamuya nonotiwaajoŋ ama qabuŋanawo kolooŋ laligojeŋ. Oŋonoŋ iwaajoŋ ‘Nonoo beŋnana Anutu kolooja,’ jeju.  
\v 55 Oŋonoŋ kania ii saanoŋ mende moma kotoŋkejuto, niinoŋ ii saanoŋ moma mujeŋ. ‘Ii mende moma mujeŋ,’ jewenagati eeŋ, mono oŋo kaaŋa tiliqili eja koloowenaga. Nii eja kaaŋa mende koloojento, ii saanoŋ moma mujeŋ ano iwaa qaaya teŋ komakejeŋ.  
\v 56 Oŋoo beŋgia Aabrahamnoŋ nii namonoŋ kamaaŋ laligomaŋatiwaajoŋ mamboma kambaŋ ii iimambaajoŋ uu korisoro moma laligoro. Kambaŋ kokaamba Siwenoŋ laligoŋ kotiiro niinoŋ asugiwe noo kambana ii iima kawaajoŋ aisooro.”   
\p
\v 57 Kaeŋ meleeno Juuda jotamemeya yoŋonoŋ kokaeŋ jegi moro, “Gbaniga 50 mende uuguŋ iikawaa baatanoŋ laligojaŋ ano ‘Aabraham iibe,’ jena mende sokonja.”   
\p
\v 58 Ii moma iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Aabrahamnoŋ mende kolooro niinoŋ mono kambaŋ kanoŋ laligowe.”   
\p
\v 59 Kaeŋ jero moma jamonoŋ giliŋ qewombaajoŋ jamo amboraŋgoŋ megito, Jiisasnoŋ asaŋgoŋ jiwowoŋ jigowaa tooŋa mesaoŋ oloŋ koma keno. Kiaŋ.   
\c 9  
\s1 Jiisasnoŋ eja jaagoo moŋ meŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ toroqeŋ kana kema eja moŋ nemuŋaa goroŋ uutanoŋga jaagoo kolooroti, ii iiro.  
\v 2 Ii iiro gowokourutanoŋ qisiŋ muŋ jegi, “Somatanana, iinoŋ mono morowaa siŋgisoŋgo-waajoŋ ama jaagoo kaaŋa kolooro? Iyaŋaa siŋgisoŋgowaajoŋa me nemuŋmaŋa yoroo siŋgisoŋgowaajoŋa?”   
\p
\v 3 Jegi kokaeŋ meleeno, “Aŋo siŋgisoŋgo moŋ mende ano nemuŋmaŋanoŋ siŋgisoŋgo mende anito, Anutuwaa ku-usuŋanoŋ iwaa laaligoyanoŋ asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ kaaŋa kolooro.  
\v 4 Weeŋ asariŋ ejiwaa so mono wasiŋ nonoti, iwaanoŋ gawoŋ pondaŋ meŋ laligowoŋa. Gomaŋ tiiwaati, iikanoŋ kuuya gawoŋ mewombaajoŋ amamaawoŋa.  
\v 5 \x * \xo 9.5 \xt Mat 5.14; Jon 8.12\x*Niinoŋ namonoŋ laligomaŋatiwaa so gomaŋa gomaŋa oŋoo asasagagia kolooŋ asariŋ laligomaŋa.”   
\p
\v 6 Kaeŋ jeŋ balonoŋ sulaaro kemero gbakoŋ meleema eja jaagoowaa jaayanoŋ timimearo.  
\v 7 Timimeaŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, “Gii mono Siloam apu aŋgonoŋ kema jaaga soŋgbambaa.” (Siloam qa ii ananaa qaanoŋ Wasiwasi eja.) Kaeŋ jeŋ kotoro kema jaaya soŋgbano tooro uuro asariro eleema mirianoŋ karo.   
\p
\v 8 Kaeŋ karo alauruta kosianoŋ laligogiti ano tosianoŋ wala nene iwoiwaajoŋ welema oŋoma laligoro iigiti, iyoŋonoŋ ii iima jegi, “Jaagoo eja nenewaa welema rama laligoroti, eja iinoŋ me?”   
\p
\v 9 Tosianoŋ jegi, “Eja inaa ii.” Tosianoŋ jegi, “Qaago, kaitania ii kaaŋa koloojato, iinoŋ qaago.” Kaandeeŋ kaaŋ jegi aŋo jero, “Niinoŋ mono iiga koloojeŋ.”   
\p
\v 10 Kaeŋ jero kokaeŋ qisigi, “Jaaga mono nomaeŋ ana tooja?”   
\p
\v 11 Qisigi kokaeŋ meleema iŋijoro, “Eja qata Jiisas qamakejuti, iinoŋ sulaaro baloŋ gurujuyanoŋ kemero meleema jaananoŋ timimeaŋ jeŋ kotoŋ kokaeŋ jero, ‘Gii mono Siloam apu aŋgonoŋ kema jaaga soŋgbambaa.’ Kaeŋ jero apu iikanoŋ kema jaana soŋgbambe tooro uuwe asariro.”   
\p
\v 12 Kaeŋ meleema oŋono kokaeŋ qisigi, “Eja ii dakanoŋ laligoja?” Qisiŋ mugi “Mende mojeŋ,” jero. Kiaŋ.   
\s1 Farisii yoŋonoŋ jaaya toorotiwaajoŋ qiqisi aŋgi.  
\p
\v 13 Eja jaagoo laligoroti, iinoŋ “Mende mojeŋ,” jero ejembanoŋ ii wama Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoonoŋ keŋgi.  
\v 14 Jiisasnoŋ sulaayanoŋ baloŋ gurujuyawonoŋ meleema jaayanoŋ timimeaŋ metooroti, ii mono Sabat kendoŋ kambaŋanoŋ mero.  
\v 15 Kawaajoŋ Farisii yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Jaaga mono nomaeŋ ana tooja?” Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Eja iikanoŋ mono sulaayanoŋ baloŋ gurujuyawonoŋ meleema jaananoŋ timimearo kema jaasewana soŋgbama jaana uuwe asarija.”   
\p
\v 16 Kaeŋ meleema oŋono Farisii yoŋoonoŋga tosianoŋ jegi, “Eja iikanoŋ Sabat kendoŋ kotogoji, iikawaajoŋ mono Anutuwaanoŋ ejaga mende kolooja.” Tosianoŋ jegi, “Kaaŋ qaago! Eja doogoya moŋnoŋ mono nomaeŋ ama aŋgoleto kaaŋa memambaajoŋ kotiinaga?” Kaaŋ kaaŋ jeŋ iyaŋgia juma deeŋgi.   
\p
\v 17 Kaeŋ deema eja jaagoo iikawanoŋ mombo eleema kaŋ jegi, “Jaaga metooroti, iwaajoŋ mono nomaeŋ jewaga?” Kaeŋ jegi “Gejatootoo ejaga kolooja,” jero.   
\p
\v 18 Kaeŋ jero jaaya hoŋaga goorota tooro uuroti, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ ii mende moma laarigi. Mende moma laariŋ uuwoi nama nemuŋmaŋa horoŋ oroŋgi kari.  
\v 19 Kari kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Eja koi oroo meragaraga me qaago? ‘Jaagoo kolooro,’ jejaoto, nomaeŋ ama keteda koi jaaya uuŋ iija?”   
\p
\v 20 Qisiŋ oroŋgi kokaeŋ meleeni, “Eja koi noroo meranaraga kolooja ano jaagoo kolooroti, ii saanoŋ mojo.  
\v 21 Ii mojoto, nomaeŋ ama keteda koi jaaya tooro uuŋ iiji, ii mende mojo. Moronoŋ jaaya metooro uuji, noro kaaŋagadeeŋ mende mojo. Kokoga qaago, mono somariiŋ gowia jorak-aaŋaga ano momakootoyawo kolooja. Kawaajoŋ mono iyaŋaajoŋ qisigi kaniaya saanoŋ jewaa.”   
\p
\v 22 Juuda jotamemeya yoŋoojoŋ toroko moma kaeŋ iŋijori. Yoŋonoŋ batugianoŋ qaa kokaeŋ somoŋgoŋ uumotooŋgo ama naŋgi, “Moŋnoŋ ‘Jiisas Hamoqeqe Toya Kraist kolooji,’ kaeŋ jeŋ asugiwaati eeŋ, ii mono qamakooli miri tuuŋ somatanoŋga konjoma muboŋa.”  
\v 23 Qaa kawaajoŋ ama kokaeŋ iŋijori, “Kokoga qaago, ii uugejiawo. Kawaajoŋ mono iyaŋa qisiŋ mubu.”   
\p
\v 24 Kawaajoŋ eja jaagoo laligoroti, ii mombo horogi karo kokaeŋ jegi moro, “Eja ii siŋgisoŋgo ejaga kolooja, ii mojoŋ. Iikawaajoŋ mono Anutuwaa qabuŋaya mepeseena akadamuyawo kolooro sokombaa.”   
\p
\v 25 Ii moma kokaeŋ meleeno, “Siŋgisoŋgo ejaga kolooja me qaago, niinoŋ ii mende mojeŋ. Motooŋgo kokaeŋa kaya mojeŋ: Niinoŋ jaagoo laligoweto, keteda koi kanoŋ saanoŋ uuŋ iijeŋ.”   
\p
\v 26 Kaeŋ meleeno kokaeŋ qisiŋ mugi, “Naa iwoiga ama gonja? Jaaga mono nomaeŋ metooja?”   
\p
\v 27 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ mono meleema oŋonjento, oŋonoŋ qaa jejeŋati, ii mende mojuya. Naambaajoŋ ii oŋa kosiga mombo jewe mobombaajoŋ kaparaŋ konju? Oŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ iwaa gowokouruta koloowombaajoŋ moju me qaago?”   
\p
\v 28 Kaeŋ meleema oŋono mepaqepae ama uuqeqe qaa tokoroŋkota kokaeŋ jeŋ mugi, “Gii mono iwaa gowokoyaga koloojanto, nononoŋ Mooseswaa gowokourutaga laligojoŋ.  
\v 29 Anutunoŋ Mooses Buŋa qaa muroti mojonto, eja iikanoŋ mono iikanoŋa me kanoŋa kolooroti, ii mende mojoŋ.”   
\p
\v 30 Kaeŋ jegi qaa kokaeŋ iŋijoro, “Iinoŋ dakaya kolooroti, oŋo iikawaajoŋ kaaŋiadeeŋ tompiririŋ ama kiko qejutiwaajoŋ moma waliŋgojeŋ. Oŋanoŋ waliŋgojento, kileŋ noo jaana metooro saanoŋ uuŋ iijeŋ.  
\v 31 Ejemba doogoya yoŋonoŋ Anutu qama kooligi mende moma oŋomakeja, ii mojoŋ. Ii mojonto, moŋnoŋ Anutu goda qeŋ muŋ uusiiŋa otaaŋkeji, iwaanoŋ qamakooli mono geja ama momakeja.  
\v 32 Moŋ jaagoo kolooro moŋnoŋ kaŋ jaaya metooroti, sundu kaaŋa ii walagadeeŋ mende moma laligoniŋ. Siwe balonoŋ koloori, kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ kouma kete laligojoŋi, iikanoŋ sundu kaaŋa moŋ mende moniŋ.  
\v 33 Anutuwaanoŋga mende kanagati eeŋ, iinoŋ mono iwoi kaaŋa memambaajoŋ amamaanaga.”   
\p
\v 34 Kaeŋ jero moma kokaeŋ jeŋ mugi, “Nemuŋmaŋganoŋ siŋgisoŋgowo laligori gii siŋgisoŋgo kuuya kawo kolooŋ somariina ano giinoŋ kete nono kuma nonomambaajoŋ mojaŋ. Ii mende sokonja.” Kaeŋ jeŋ muŋ konjoŋgi seleeŋgeŋ kamaaro. Kiaŋ.   
\s1 Uuwaa jaanoŋ gooro kematou-kantou ama laaligo.  
\p
\v 35 Konjoŋgi seleeŋgeŋ kamaaroti, qaa iikanoŋ Jiisaswaa gejianoŋ kemero moma eja ii mokolooŋ kokaeŋ ijoro, “Gii Anutuwaa Meria moma laariŋ mujaŋ me qaago?”   
\p
\v 36 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleema qisiro, “Oo Somatana, eja ii moronoŋ? Ii jena momago ii saanoŋ moma laariŋ mumaŋa.”   
\p
\v 37 Meleeno kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Gii kokaeŋ uuŋ niiba. Giwo qaa jejeŋi, eja ii mono niinoŋ koloojeŋ.”   
\p
\v 38 Ii moma jero, “Oo Poŋ, nii moma laariŋ gonjeŋ.” Kaeŋ jeŋ usugoŋ qama kooliŋ muro.   
\p
\v 39 Jiisasnoŋ jero, “Niinoŋ ejemba gosiŋ qaagia jeŋ tegomambaajoŋ ama kamaaŋ namonoŋ koloowe. Noojoŋ ama tosianoŋ jaagoo koloojuti, yoŋoo jaagia tooro saanoŋ uuŋ iima kotowuya. Tosaaŋa jaagia awaa laligojuti, yoŋonoŋ noojoŋ ama bao jaagoo kolooŋ laligowuya.”   
\p
\v 40 Kaeŋ jero Farisii tosianoŋ kosianoŋ iikanoŋ nama qaa ii moma kokaeŋ qisigi, “Wae! Nono kaaŋiadeeŋ jaagoo ejaga koloojoŋ me? Nonoojoŋa jejaŋ me?”   
\p
\v 41 Kaeŋ qisigi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo ‘Jaagoo koloojoŋ,’ jewuyagati eeŋ, mono siŋgisoŋgo mende eŋ oŋonagato, kambaŋ kokaamba ‘Saanoŋ iima kotojoŋ,’ kaeŋ jeŋkejutiwaajoŋ ama siŋgisoŋgogianoŋ mono eŋ aliŋ eŋ oŋombaa.” Kiaŋ.   
\c 10  
\s1 Lama ano galeŋgia awaa.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ galeŋ meme qaa kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Tosianoŋ lama totoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ nagunoŋ qaagoto, sopa waleema kemejuti, yoŋonoŋ mono kikekakasililiŋ ano yoŋgoro meme ejemba kolooju.  
\v 2 Moŋnoŋ nagunoŋ keuji, iinoŋ lama yoŋoo galeŋgia kolooja.  
\v 3 Iinoŋ kouro nagu galeŋanoŋ ii iima nagu horoŋ muro kamaaŋ qaro lama yoŋonoŋ qaa aroya saanoŋ moma kotoŋkeju. Galeŋgianoŋ aŋaa lamauruta oŋooma qagia qama uŋuano totoŋgia mesaoŋ saanoŋ seleeŋgeŋ kemakeju.   
\p
\v 4 “Aŋaanoŋ lamauruta kuuya uŋuano totoŋgia mesaoŋ seleeŋgeŋ keŋgi iinoŋ jotamemegia kolooŋ wala keno qaa aroya moma kotojutiwaajoŋ gematanoŋ otaaŋ kemakeju.  
\v 5 Iyaŋgiaa galeŋgia saanoŋ otaaŋkejuto, waba moŋnoŋ kaŋ qaro ii mende totooŋ otaawuya. Waba yoŋoo qaa arogia mende moma kotojutiwaajoŋ mono jiriŋjiriŋ ama iwaajoŋ keeta togoŋ deembuya.”   
\p
\v 6 Jiisasnoŋ qaa aasaŋgoya ii iŋijoroto, qaa iikawaa kania mende moma asariŋ kiko qegi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ lama galeŋ awaa kolooja.  
\p
\v 7 Kiko qegi toroqeŋ yoŋoojoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ lama totombaa naguya koloojeŋ.  
\v 8 Noo gemananoŋ tuuŋ galeŋ kuuya wala kagiti, iyoŋonoŋ kike ano yoŋgoro meme ejembaga koloogi. Kaeŋ koloogitiwaajoŋ lama yoŋonoŋ ii mende moma kotoŋ oŋoma laligogi.   
\p
\v 9 “Niinoŋ motooŋgo lama totombaa naguya koloojeŋ. Daeŋ oŋonoŋ Anutuwo kotiiŋ laligowombaajoŋ jeŋ niwo qokotaaŋ laligojuti, niinoŋ mono hamo qeŋ oŋombe letombuya. Kaeŋ kolooŋ lama totoŋ uutanoŋ uma kamaaŋ seleeŋgeŋ kema nene gomaŋa moriaŋawo mokolooŋkebuya.  
\v 10 Yoŋgoro meme yoŋonoŋ naambaajoŋ kaŋkeju? Yoŋonoŋ yoŋgoro meŋ nunuŋ tiwilaaŋ nonombombaajoŋ kaŋkeju. Iwoi morota ambombaajoŋ qaago. Niinoŋ iikaaŋa mende koloojeŋ. Niinoŋ oŋo laaligo kombombaŋa mokolooŋ oyaŋboyaŋ laligowutiwaajoŋ kaŋ laligojeŋ.   
\p
\v 11 Niinoŋ lama galeŋ awaa koloojeŋ. Lama galeŋ awaanoŋ mono lamauruta yoŋoojoŋ ama laaligoya qeleema oŋombaa.  
\v 12 Moŋnoŋ lama toya mende kolooŋ tawaya mewutiwaajoŋgadeeŋ kaŋ tondu galeŋ koma oŋomakeji, ii kokaeŋ: Kasu kawalianoŋ karo iima lama oŋomesaoŋ unjurama keno kasu kawalianoŋ lama kisiyaeŋ meŋ iŋiŋ uŋuŋ mendeema oŋombaa.  
\v 13 Iinoŋ seleeŋgeŋga kaŋ sewaŋ memewaajoŋadeeŋ ‘Lama galeŋ koma oŋomaŋa,’ ii jetanoŋ jeŋ lama oŋoojoŋ majakaka mende moma telambelaŋ qaganoŋ tondu laligoŋ unjurama kembaa.   
\p
\v 14-15 \x * \xo 10.14-15 \xt Mat 11.27; Luuk 10.22\x*“Niinoŋ lama galeŋ awaa koloojeŋ. Amananoŋ nii moma nono niinoŋ Amana moma muŋ laligojeŋ. Iikawaa so niinoŋ neenaa lamauruna moma oŋombe yoŋonoŋ nii moma nomakeju. Niinoŋ laaligona lamauruna oŋoojoŋ ama qeleema mesaomaŋa.  
\v 16 Noonoŋ lama tuuŋ tosia ii kaaŋagadeeŋ kolooŋ laligowuya. Yoŋonoŋ lama totoŋ kokawaa toya mende laligojuto, kileŋ noo qaa arona momakebuya. Niinoŋ ii kaaŋagadeeŋ uŋuambe kawaa so kema kaŋkebuya. Kanageŋ tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ kululuuŋ tuuŋ somata motooŋgo koloogi galeŋ motooŋgonoŋ galeŋ koma oŋono laligowuya.   
\p
\v 17 Amanoŋ kokaembaajoŋa ama nii uutanoŋ jopagoŋ nomakeja: Niinoŋ laaligona mesaoŋ mombo gbiliŋ laligoŋ umaŋa. Ii Amawaa jaanoŋ sokonja.  
\v 18 Laaligona moŋnoŋ mende nuambaato, ii neeno qeleema mesaomaŋa. Amananoŋ jeŋ kotoŋ nono neeno laaligona qeleema mesaomaŋa ano iikawaa gematanoŋ mombo gbiliŋ laligoŋ umaŋa. Ku-usuŋ kaaŋa ii noonoŋ eja.”   
\p
\v 19 Jiisasnoŋ qaa ii jerotiwaajoŋ ama Juuda jotamemeya yoŋoo batugianoŋ niinoŋgiinoŋ mombo kolooro.  
\v 20 Yoŋoonoŋga mamaganoŋ kokaeŋ jegi, “Omenoŋ uutanoŋ kemerota laligoŋ kaamaa anja. Mono naambaajoŋ qaaya mobonaga? Mono mesaowoŋa.”   
\p
\v 21 Tosianoŋ jegi, “Qaa kaaŋa ii kokojinjiŋ ejawaa qaa kaaŋa qaago. Omenoŋ mono jaagoo ejemba yoŋoo jaagia nomaeŋ metoonaga?” Kaeŋ amigi.   
\s1 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Jiisas gema qegi.  
\p
\v 22 Wala eeŋanoŋ jiwowoŋ jigo koma konjoratiŋ naguya horogi. Ii gbani so romoŋgoŋ kendombaa aisoowombaajoŋ\f + \fr 10.22 \ft Kendoŋ qata Hanuka ii Disemba 25 kanaiŋ weeŋ 8 kawaa so rama aisoogi. Miri kuuyanoŋ kiwa ootirigi asariro gere seŋa kululuuŋ rii qama korisoro aŋgi.\f* Jerusalem ajoroogi. Kambaŋ iikanoŋ kaŋ kuuro koŋuru kambaŋ saŋgoŋaa uutanoŋ laligogi.   
\p
\v 23 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ kiŋ Solomombaa sombeŋ saraŋawo qagiti, kanoŋ kema liligoro.  
\v 24 Kema liligoro Juuda jotamemeya yoŋonoŋ kaŋ liligoŋ muŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Kaniaga kolatina mono kambaŋ dawi toroqeŋ mambombom-baajoŋ mojaŋ? Gii Hamoqeqe Toya koloojaŋ me qaago, ii mono asuganoŋ jena moboŋ.”   
\p
\v 25 Kaeŋ jeŋ qisiŋ mugi Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema oŋono, “Nii jewe mogito, oŋo noo qaana ii mende moma laariju. Niinoŋ Amanaa qatanoŋ aŋgoleto amakejeŋi, iikanoŋ mono kaniana iŋisaama naŋgoŋ qendeema oŋomakeja.  
\v 26 Ii naŋgoŋ qendeema oŋomakejato, oŋo noo lama tuuŋ uutanoŋ mende laligojutiwaajoŋ ama qaana mende moma laariŋkeju.   
\p
\v 27 “Niinoŋ lamauruna moma oŋombe yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ noo qaa arona moma nii notaaŋkeju.  
\v 28 Niinoŋ laaligo kombombaŋa oŋombe letoma kambaŋ moŋnoŋ mende totooŋ tiwilaawuya. Moŋnoŋ moŋ ii noo boronanoŋga mende horoŋ kondeema oŋombaa.  
\v 29 Noo Amananoŋ ii noo boronanoŋ oŋoonoti, iinoŋ kuuya uŋuuguŋ uuta kolooja. Kawaajoŋ kuuyanoŋ ii noo Amanaa borianoŋga horoŋ kondeema oŋombombaajoŋ amamaawuya.  
\v 30 Nii ano Ama noronoŋ mono motooŋgo kolooŋ laligojo.”   
\p
\v 31 Jiisasnoŋ kaeŋ jero Juuda jotamemeya yoŋonoŋ mombo namonoŋga jamo amboraŋgoŋ iikanoŋ giliŋ qewombaajoŋ aŋgi.  
\v 32 Kaeŋ aŋgito, kokaeŋ jeŋ oŋono, “Amanoŋ nemuŋ koma nono aŋgoleto somata mamaga ama mewe iigiti, iyoŋoonoŋga mono naa mombaajoŋa romoŋgoŋ nii jamonoŋ giliŋ nuwombaajoŋ moju?”   
\p
\v 33 \x * \xo 10.33 \xt Lew 24.16\x*Jeŋ oŋono Juuda yoŋonoŋ meleema jegi, “Nononoŋ aŋgoleto somata anatiwaajoŋ ama mende jamonoŋ giliŋ guwombaajoŋ anjonto, Anutu mepaqepae ama mujaŋiwaa iroŋa ama gomboŋa. Gii baloŋ ejaga ano selega eeŋ meŋ uma Anutu kaaŋa koloomambaajoŋ jejaŋ.”   
\p
\v 34 \x * \xo 10.34 \xt Ond 82.6\x*Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ meleema oŋono, “Buŋa Terenoŋ Kana qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Anutu niinoŋ jewe: Oŋo mono noo beŋsakoŋuruna kolooju.’  
\v 35 Buŋa Terewaa qaa ii mono mende jaŋgoŋ qaombaato, powowoŋ ewaa. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaaya ano kaŋ ejemba buŋagiaga kolooroti, Anutunoŋ yoŋoo qagia ‘beŋsakoŋuruna’ kaeŋ qama oŋono.  
\v 36 Ejemba omaya kaeŋ qama oŋonoto, Amanoŋ eja meŋ soraiŋ wasiro namonoŋ kamaaroti, oŋonoŋ mono nomaeŋ ama iwaajoŋ kokaeŋ jeju, ‘Gii Anutu mepaqepae ama muŋ laligojaŋ.’ Niinoŋ ‘Anutuwaa meria koloojeŋ,’ qaa kaeŋ jewe oŋonoŋ mono naambaajoŋ ii mogi mende sokonja? Oŋo Anutuwaanoŋ Buŋa qaa ii qeju me?   
\p
\v 37 “Gawoŋ meŋkejeŋi, ii iigi Amanaa nanamemembaa so mende amakeji eeŋ, mono mende moma laariŋ nombu.  
\v 38 Amanaa nanamemembaa so ama meŋ laligojeŋi eeŋ, kaniana kaaŋ iima mono moma laariŋ nombu. Ii qaanaajoŋ ama mende moma laariwuyagati eeŋ, mono aŋgoletonaajoŋ ama kileŋ moma laariŋ nombuya. Amanoŋ niwo qokotaaŋ nanja ano niinoŋ Amawo qokotaaŋ nanjeŋi, oŋo iikawaa kania moma sorogoŋ asariwuti-waajoŋ koi jejeŋ.”   
\p
\v 39 Jiisasnoŋ kaeŋ jero mombo meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, boro baagianoŋga qosoma kamaaŋ keno.   
\p
\v 40 \x * \xo 10.40 \xt Jon 1.28\x*Oŋomesaoŋ Jordan apu gowoya kotoŋ mombo leegeŋ kema Jonoŋ wala oomulu meŋ oŋoma laligoroti, kanoŋ keuma kambaŋ tosaaŋa toroqeŋ iikanoŋ laligoro.  
\v 41 Iikanoŋ laligoro ejemba mamaganoŋ iwaanoŋ kouma iima kokaeŋ jegi, “Jonoŋ aŋgoleto motooŋgo moŋ mende meroto, qaa kuuya eja koi kawaajoŋ jeroti, ii mono qaa hoŋa jeŋ laligoro.”  
\v 42 Kougiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ uugia meleema moma laariŋ mugi. Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Jiisaswaa alia Lazarusnoŋ komuro.  
\p
\v 1 \x * \xo 11.1 \xt Luuk 10.38-39\x*Betani taonoŋa eja moŋ qata Lazarus iikanoŋ ji kiro ero. Maria ano Marta daremuŋ yoronoŋ Betani taoŋ iikanoŋ laligori.  
\v 2 \x * \xo 11.2 \xt Jon 12.3\x*Maria iikanoŋ Poŋ apu koowayawonoŋ moriŋ waŋ juyanoŋ kania kereŋ mero. Lazarus ji kiro eroti, ii iwaa naaŋaga.  
\v 3 Lazarusnoŋ ji kiro ero naaŋwoitanoŋ buju qaa kokaeŋ ani Jiisaswaanoŋ keno, “Poŋ moba, wombo alaganoŋ mono ji kiro eja.”   
\p
\v 4 Buju ii kenoto, Jiisasnoŋ ii moma kokaeŋ jero, “Ji iikanoŋ eja alana komuwaatiwaajoŋ ama mende kolooŋ muro eja. Iikawaajoŋ qaagoto, Anutuwaa Merianoŋ ii meŋ qeaŋgoro ejembanoŋ kania ii iima kotoŋ Anutu mepeseegi qabuŋayanoŋ asariŋ seiro Siwewaa akadamuyawo koloowaa. Ji ii iikawaajoŋ ama kolooŋ muro.”   
\p
\v 5 Jiisasnoŋ Marta, iwaa koga ano naaŋgara Lazarus yoŋoojoŋ uuta ero laligoro.  
\v 6 Kaeŋ laligoroto, kileŋ jiaa bujuya moma gomaŋ laligoroti, iikanondeeŋ weeŋ woi toroqeŋ laligoro.  
\v 7 Ii laligoro kambaŋ ii tegoro gowokouruta yoŋoojoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anana mono Judia prowinsnoŋ eleema kemboŋa.”   
\p
\v 8 Kaeŋ jero meleeŋgi, “Somatanana, Juuda yoŋonoŋ indigeŋ kaparaŋ koma jamonoŋ giliŋ guwombaajoŋ aŋgi. Kawaajoŋ mombo Judia eleema kemambaajoŋ jejaŋi, ii mende sokonja.”   
\p
\v 9 Kaeŋ meleeŋgi Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Weembaa auaya 12 ejuti, moŋnoŋ kawaa asasaganoŋ kana kembaati, ii mono iwoi moŋnoŋ qeŋ mizimizi mende meŋ mubaa. Balombaa asasaganoŋ asariŋ muro saanoŋ iima kembaa.  
\v 10 Saanoŋ kembaato, moŋnoŋ kiwaya mende eŋ muro gomantiiŋanoŋ kematou-kantou kembaati, iinoŋ mono kema qeŋ mizimizi mewaa.”  
\v 11 Qaa ii jeŋgo kokaeŋ iŋijoro, “Alanana Lazarusnoŋ gaoŋ ejato, niinoŋ kema gaonoŋga mindiiwe waabaa.”   
\p
\v 12 Qaa ii moma kokaeŋ jegi moro, “Poŋ, oŋanoŋ gaoŋ eji eeŋ, mono saanoŋ eŋ qeaŋgowaa.”   
\p
\v 13 Jiisasnoŋ Lazarus komurotiwaa qaa saaŋa jeroto, gowoko yoŋonoŋ ‘Gaoŋga eja,’ jeroti, iikawaa moma bimbimgoŋ qaa kania mende moma kotogi.  
\v 14 Mende moma kotogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ asuganoŋ jokolooŋ jero, “Lazarusnoŋ komurota eja.  
\v 15 Niinoŋ iwo mende laligowe komurotiwaajoŋ niinoŋ kema meŋ gbiliwe waaro iigi momalaariŋgianoŋ kotiiwaa. Kaeŋ kolooro oŋoojoŋ aisooŋ oyaŋboyaŋawo moma jejeŋ. Mono waagi iwaanoŋ kemboŋa.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jokolooro Tomas qata moŋ Sunesune qagiti, iinoŋ gowoko alauruta yoŋoojoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anana saanoŋ motooŋ iikanoŋ kemboŋa. Kemago iwo komuwoŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Laaligo Toyanoŋ naaŋwoita uugara meŋ saoliro.  
\p
\v 17 Lazarusnoŋ komuŋ weeŋ 4 mono qasirinoŋ ero tegoro Jiisasnoŋ kouro bujuya kaeŋ jegi moro.  
\v 18 Betani taoŋ ii Jerusalem siti mesaoŋ 3 kilomiita kekeŋaa so kosere ero.  
\v 19 Kawaajoŋ Juuda ejemba mamaganoŋ Marta Maria naaŋgara komurotiwaajoŋ ‘Soŋgoŋ iriiboŋa,’ jeŋ kaŋ ragi.   
\p
\v 20 Ragi Martanoŋ “Jiisas kaja,” jegi moma miri mesaoŋ kananoŋ kema mokolooroto, Marianoŋ mirinoŋ raro.  
\v 21 Kananoŋ mokolooŋ kokaeŋ ijoro, “Poŋ, gii kokanoŋ laligonagati eeŋ, naaŋnanoŋ mono mende komunaga.  
\v 22 Mende komunagato, giinoŋ kambaŋ kokaamba kaaŋiadeeŋ Anutuwaajoŋ iwoi mombaajoŋ qama kooliwaati eeŋ, ii kuuya saanoŋ moma gono mokoloowaga, iikaaŋ mojeŋ.”   
\p
\v 23 Qaa ii moma Jiisasnoŋ ijoro, “Goo naaŋganoŋ mono gbiliŋ waabaa.”   
\p
\v 24 Ii moma Martanoŋ jero, “Balombaa kambaŋ tetegoyanoŋ koomuya yoŋonoŋ waabuti, iinoŋ mono kambaŋ somata iikanoŋ gbiliŋ waabaati, ii moma yagojeŋ.”   
\p
\v 25 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ ijoro, “Koomunoŋga waawaataa Toya ii niinoŋ koloojeŋ. Neeno Laaligo kotigaa Toya koloojeŋ. Iikawaajoŋ moŋnoŋ nii moma laariŋ nonji, iinoŋ komuwaato, kileŋ toroqeŋ laligoŋ kotiiŋ laligowaa.  
\v 26 Moŋnoŋ moŋ namonoŋ laligoŋ moma laariŋ nombaati eeŋ, iinoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ koomu kom-bombaŋa mende komuwaa. Qaago. Qaa ii moma laarijaŋ me qaago?”   
\p
\v 27 Martanoŋ qaa ii moma jero, “Oo Poŋ, ii moma laarijeŋ. Giinoŋ Anutuwaa Meria koloojaŋ. Hamoqeqe Toya Kraist namonoŋ asugiwaatiwaa jegiti, giinoŋ mono ii koloojaŋ. Kaeŋ moma laarijeŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ saaro jauŋanoŋ kamaaro.  
\p
\v 28 Martanoŋ qaa kaeŋ jeŋ mirianoŋ eleema kema koga Mariawaajoŋ oloŋ jero goraayanoŋ karo ijoro, “Boinoŋ kaŋ kananoŋ nama goojoŋ endu kema iibagiwaajoŋ jeja.”   
\p
\v 29 Kaeŋ jero Marianoŋ qaa ii moma iikanondeeŋ ii mesaoŋ Jiisaswaanoŋ keno.  
\v 30 Kenoto, Jiisasnoŋ miri sombenoŋ mende kouro endu Martanoŋ kana somatanoŋ mokolooŋ iiroti, iikanondeeŋ nano.  
\v 31 Juuda ejemba yoŋonoŋ Mariawo miri uutanoŋ uuta meŋ saoliwombaajoŋ ragi Marianoŋ uulaŋawo waama seleeŋgeŋ kamaaŋ keno iima kokaeŋ romoŋgoŋ jegi, “Iinoŋ mono qasirinoŋ kema saabaa.” Kaeŋ jeŋ iwaa gematanoŋ otaaŋ keŋgi.   
\p
\v 32 Marianoŋ kema Jiisas nanotinoŋ keuma iima kanianoŋ usugoŋ kamaaŋ kokaeŋ ijoro, “Oo Poŋ, giinoŋ koi laligonagati eeŋ, naaŋnanoŋ mono mende komunaga.”   
\p
\v 33 Kaeŋ jeŋ silama qama saaro Juuda ejemba iwo kaŋ naŋgoŋ motooŋ saagiti, Jiisasnoŋ ii iima basusuya kolaano jaaya kaliliŋgoro kana boria jeneŋawo ororo.  
\v 34 Jeneŋawo ororo qisiŋ oŋono, “Ii dakanoŋ aŋgi eja?” Qisiŋ oŋono jegi moro, “Poŋ, kokaeŋ kaŋ iiba!”   
\p
\v 35 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ saaro.  
\v 36 Saaro Juuda ejemba yoŋonoŋ iima jegi, “Yei! Mono aliaajoŋ siiŋ mamaga eŋ muro laligoŋkeja’   
\p
\v 37 Kaeŋ jegito, tosianoŋ qaa ii qeŋ kokaeŋ jegi, “Jaagoo ejemba jaagia metooŋ laligoroti eeŋ, mono saanoŋ Lazarus jero mende komunaga me?” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Lazarus meŋ gbiliro koomunoŋga waaro.  
\p
\v 38 Kaeŋ tondu jegi Jiisaswaa wosoya mombo popoliiro jaaya kaliliŋgoro qasirinoŋ keno. Qasirinoŋ kema iwoi kokaeŋ iiro: Jamo oota urorooŋ qamoya iikawaa uutanoŋ ama naguya jamo somatanoŋ koma kojaŋgigi raro.  
\v 39 Ii iima kokaeŋ jero, “Mono jamo qiziziŋgogi kemba.” Kaeŋ jero eja komurotiwaa naaŋa Marta iinoŋ kokaeŋ ijoro, “Oo Poŋna, weeŋ 4 ejiwaajoŋ mono moroŋawo kolooja.”   
\p
\v 40 Jiisasnoŋ ii moma Martawaajoŋ kokaeŋ jero, “Gii moma laariŋ nonagati eeŋ, Anutuwaa ku-usuŋanoŋ akadamuyawo asugiro iinaga. Wala qaa kaeŋ gijowe me qaago?”   
\p
\v 41 Kaeŋ jero jamo qiziziŋgogi keno Jiisasnoŋ eu uuro uro kokaeŋ jero, “Ama, gii qamakoolina mojaŋiwaajoŋ ama ‘Keraqeeaŋgo awaa!’ jeŋ gonjeŋ.  
\v 42 Gii kambaŋ so qamakoolina momakejaŋi, mojento, giinoŋ wasiŋ nona namonoŋ kamaaweti, ejemba tuuŋ somata liligoŋ noma koi nanjuti, iyoŋonoŋ ii moma moma laariwutiwaajoŋ ama qaa koi jejeŋ.”   
\p
\v 43 Kaeŋ jeŋ aroya meŋ waama kotakota qama kokaeŋ jero, “Lazarus, gii mono waama kawa!”  
\v 44 Kaeŋ qaro eja koomuya iinoŋ gbiliŋ waama kaaro. Kana boria opo jakaŋa taaŋanoŋ esuuŋ jaasewaŋa sibenoŋ pipiiŋ somoŋgogi ero. Erota waama opo dunduŋawo karo. Kaeŋ karo Jiisasnoŋ jero, “Mono dunduŋa isaŋgi saanoŋ kemba.” Kiaŋ.   
\s1 Juuda galeŋ yoŋonoŋ Jiisas komuwaatiwaa aŋgonaŋ aŋgi.  
\r Mat 26.1-5; Maak 14.1-2; Luuk 22.1-2  
\p
\v 45 Juuda ejemba Mariawaanoŋ kouma Jiisasnoŋ iwoi ano iigiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ uugia meleema Jiisas moma laariŋ mugi.  
\v 46 Moma laariŋ mugito, tosianoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋ-koŋkoŋ) yoŋoonoŋ kema Jiisasnoŋ iwoi anoti, iikawaa sunduya iŋijogi.   
\p
\v 47 Ii iŋijogi jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii yoŋonoŋ jigo kaunsol jotamemeya horoŋ oŋoŋgi ajoroogi kokaeŋ jegi, “Eja iikanoŋ aŋgoleto ku-usuŋawo ambembo meŋkejiwaajoŋ ii mono nomaeŋ ama muniŋ sokonaga?  
\v 48 Kondiaŋgoŋ iwoi moŋ mende ama muniŋ toroqeŋ kaeŋ ama laligowaati eeŋ, mono ejemba korebore ii moma laariŋ mubuyaga. Kaeŋ aŋgi Rom gawman yoŋoo iriŋgia soono kaŋ nononana jiwowoŋ jigonana ano ejemba tuuŋ somata koi nunuaŋgi eeŋ totooŋ laligowombo.”   
\p
\v 49 Kaeŋ jeŋ ragi yoŋoonoŋga moŋ qata Kaiafas iinoŋ gbani iikanoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooŋ gawoŋ ii meŋ laligoro. Iinoŋ waama gejatootoo qaa kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo uu momogiaa oota kaaŋiadeeŋ mende tooja.  
\v 50 Oŋo qaa koi saanoŋ mende gosiju: Nono ejemba tuuŋ somata korebore tiwilaaniŋ lombo somata qatawo koloowabo. Kawaajoŋ eja motooŋgonoŋ Juuda tuuŋ somata nonoo aiseŋnana meŋ dowenana komuro sokombaa.”   
\p
\v 51 Iinoŋ qaa ii iyaŋaa aroyanoŋ mende kolooro jeroto, gbani iikanoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa laligorotiwaajoŋ ama aŋo qaayaa kania mende moma gejatootoo qaa jero, “Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ somata nonoojoŋ ama komuro sokombaa.” Qaa ii hoŋaga jero.  
\v 52 Juuda ejemba tuuŋ somata nonoojoŋadeeŋ mende komuroto, Anutuwaanoŋ uumeleeŋ kanageso baloŋ so deeŋqeema laligojoŋi, anana kaaŋagadeeŋ mindiriŋ nonono uumeleeŋ tuuŋ motooŋgo kolooŋ laligowombaajoŋ komuro. Komuwaatiwaa qaaya ii waladeeŋ jero.   
\p
\v 53 Weeŋ iikanondeeŋ kanaiŋ jotamemeya yoŋonoŋ ajorooŋ kaeŋ amiŋ moma Jiisas komuwaatiwaa qaaya jeŋ kotiiŋ areŋa aŋgi.  
\v 54 Kawaajoŋ Jiisasnoŋ toroqeŋ Juuda yoŋoo batugianoŋ asuganoŋ mende kema kaŋ laligoro. Kaeŋ qaagoto, oŋomesaoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋaa goraayanoŋ keno. Iikanoŋ kema taoŋ qata Efraim kanoŋ keuma gowokouruta yoŋowo iyaŋgiodeeŋ laligogi.   
\p
\v 55 Juuda nonoonoŋ kiaŋkomu kendonoŋ toriro.\f + \fr 11.55 \ft Kendoŋ qata Kooŋ qaanoŋ Pasowa jeju. Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Israel ejemba niniima kobooŋ nunuuguroti, iikawaajoŋ gbani so kambaŋ ama aisooŋkegi. Eksodus 12.15\f* Kawaajoŋ Juuda ejemba mamaganoŋ gomaŋ so mirigia mesaoŋ koma konjoratiŋ aowombaajoŋ moma Jerusalem sitinoŋ ugi.  
\v 56 Jiisas moŋgama laligoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ nama amiŋ moma kokaeŋ qisiŋ aogi, “Jiisasnoŋ korisoro kendombaajoŋ koi kanaga me qaago? Nomaeŋ moju?”   
\p
\v 57 Kaeŋ qisiŋ aogito, jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii yoŋonoŋ jeŋkooto qaa kokaeŋ aŋgi seiro, “Moŋnoŋ Jiisaswaa eŋ raraya iima mobaati, iinoŋ mono nonoonoŋ kaŋ bujuya jero moma kema meŋ somoŋgowoŋa.” Kiaŋ.   
\c 12  
\s1 Marianoŋ Jiisas kowu uŋkoowayawonoŋ moriro.  
\r Mat 26.6-13; Maak 14.3-9  
\p
\v 1 Anutunoŋ wala eeŋanoŋ niniima kobooŋ nunuuguroti, iikawaa kiaŋkomu kendoŋanoŋ toriŋ weeŋ 6 tegoro kanoŋ kaŋ kuumambaajoŋ ano. Jiisasnoŋ kambaŋ kanoŋ gomaŋ qata Betani kanoŋ keno. Wala eja qata Lazarus meŋ gbiliro koomunoŋga waama laligoroti, mono iwaa mirinoŋ keuro.  
\v 2 Iikanoŋ keuro Jiisas goda qeŋ mubombaajoŋ miri moŋnoŋ nene ooŋ mozozoŋgogi. Martanoŋ ooŋ rindeema koma oŋonoto, eja Jiisaswo motooŋ rama nene negiti, Lazarusnoŋ iyoŋoo batugianoŋ raro.   
\p
\v 3 \x * \xo 12.3 \xt Luuk 7.37-38; Dut 15.11\x*Kaeŋ ragi Marianoŋ kele kaaro moŋ biŋa 500 gram ii meŋ Jiisaswaanoŋ karo. Kaaro ii apu uŋkoowagawo hoŋa qata naad sewaŋa uuta somataga iikanoŋ saa qeqetaga. Iinoŋ ii meŋ kaŋ simiŋ kuma Jiisas kanianoŋ qibibiriŋ moriŋ waŋ juyanoŋ motoro toboriro. Kaeŋ kolooro miri uutanoŋ ragiti, ii apuwaa moroŋanoŋ pumpuŋgoŋ sokoma ero mogi.   
\p
\v 4 Kaeŋ kolooro Jiisaswaa gowokouruta yoŋoonoŋga moŋ qata Juudas Iskariot, kanageŋ Jiisas memelolo meroti, eja iikanoŋ qotogoŋ muŋ kokaeŋ jero,  
\v 5 “Apu uŋkoowagawo ii mono naambaajoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ mende anja? Yei, maŋgaa siita! Ii anagati eeŋ, mono weeŋ 300:waa tawaya (Kina 6,000) kawaa so kitonaga. Ii ejemba wanaya oŋoniŋ sokonaga.”  
\v 6 Kaeŋ jeroto, qaa ii ejemba wanaya yoŋoojoŋ majakaka morotiwaajoŋ ama mende jero. Yoŋoojoŋ ama qaagoto, yoŋgoro meme ejaga laligoŋ kulukululuu moneŋ gesogia galeŋ kono moneŋ aŋgi kemero iikanoŋa kitia iyaŋaajoŋ meŋ laligoro. Mono kawaajoŋ ama ii jero.   
\p
\v 7 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ iŋijoro, “Oŋo emba koi mono mende jeŋ mubu. Niinoŋ komuwe roŋ koma nombutiwaa kambaŋa torijiwaajoŋ saanoŋ selena apu uŋkoowayawonoŋ nomorija.  
\v 8 Ejemba wanaya ii mono kambaŋ so batugianoŋ laligoŋkejuto, niinoŋ oŋowo kambaŋa kambaŋa mende laligomaŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Lazarus qewombaa qaa somoŋgoŋ aŋgonaŋ aŋgi.  
\p
\v 9 Jiisasnoŋ Betani gomanoŋ laligoroti, ii Juuda ejemba tuuŋ mamaganoŋ moma kanoŋ kagi. Jiisaswaajoŋgadeeŋ mende kagito, Lazarus koomunoŋga meŋ gbiliro waaroti, ii motooŋ iibombaajoŋ leelee mujoŋ horoŋ kougi.  
\v 10 Kaeŋ kougito, jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ “Lazarus kaaŋagadeeŋ qeniŋ komuwa,” jeŋ qaa somoŋgogi.  
\v 11 Juuda ejemba mamaganoŋ Lazaruswaajoŋ ama Betani kema uugia meleema Jiisas moma laarigi. Kawaajoŋ qaa kaeŋ somoŋgogi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisas Jerusalem uro mare koŋgi.  
\r Mat 21.1-11; Maak 11.1-11; Luuk 19.28-40  
\p
\v 12 Kaeŋ aŋgi eŋ waama iikanoŋ ejemba tuuŋlelembenoŋ kiaŋkomu kendombaajoŋ Jerusalem sitinoŋ kouma laligogiti, iyoŋonoŋ buju qaa kokaeŋ mogi, “Jiisasnoŋ Jerusalem kamambaajoŋ kananoŋ kaja.”  
\v 13 \x * \xo 12.13 \xt Ond 118.25, 26; Zek 9.9\x*Qaa kaeŋ moma tombi boria seŋawo meŋ kananoŋ mokolooŋ iibombaajoŋ kema kokaeŋ jeŋ qagi,  
\q2 “Hoosana! Oowe oowe! Anutu mepeseejoŋ. Pombaa qanoŋ kaji, Anutunoŋ mono ii kotuegowa! Israel nonoo Kiŋ Poŋnana oowe oowe!”   
\p
\v 14 Jiisasnoŋ doŋgi melaa moŋ mokolooŋ kawaa qaganoŋ uma raro. Ii gejatootoo qaa moŋ kokaeŋ oogita ejiwaa so kolooro,   
\q2
\v 15 “Oo Jerusalem ejemba Zaion baaŋa liligoŋ rajuti, oŋo mono mobu, oŋoo Kiŋ Poŋgianoŋ mono kawaa.  
\q2 Doŋgi melaawaa qaganoŋ rama kawaa. Kawaajoŋ keegia mono mende mobu.”   
\p
\v 16 Jiisaswaa gowokourutanoŋ iwoi kolooroti, iikawaa kania wala mende moma kotogito, kanageŋ saanoŋ moma asarigi. Jiisasnoŋ Siwenoŋ uma asamararaŋawo laligoroti, qaa ii kambaŋ iikanoŋ romoŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Ahaa! Qaa ii mono Jiisaswaajoŋa oogita eja ano ejembanoŋ qaa iikawaa so ama mugi hoŋawo kolooro.”   
\p
\v 17 Ejemba Jiisaswo Betani laligogiti, iyoŋonoŋ daŋgunu kaaŋa nama bujuya jeŋ seigi. Jiisasnoŋ Lazarus qaro koomunoŋga gbiliŋ waama qasiriwaa jamo kobaa mesaoŋ kouro ejemba tuuŋnoŋ iigiti, iyoŋonoŋ Jiisaswaa kania naŋgoŋ jeŋ jeŋ asarigi.  
\v 18 Jiisasnoŋ aŋgoleto ii meroti, qaa ii mogitiwaajoŋ ama ejemba tuuŋ somatanoŋ luluuma koma horoŋ mubombaajoŋ keŋgi.   
\p
\v 19 Kaeŋ keŋgi Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ iyaŋgiodeeŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Mobu. Baloŋa baloŋa ejemba yoŋonoŋ mono luluuma horoŋ iwaa gematanoŋ kemakeju ano nono qaa gawoŋ iikayadeeŋ meŋ bimbimgoniŋ hoŋa moŋ mende kolooja.” Kiaŋ.   
\s1 Griik ejemba tosianoŋ Jiisas moŋgaŋgi.  
\p
\v 20 Juuda ejemba kiaŋkomu kendombaajoŋ Jerusalem sitinoŋ uma Anutu waeya meŋ mepeseegiti, iyoŋoo batugianoŋ Griik ejemba tosaaŋa motooŋ laligogi.  
\v 21 Yoŋonoŋ gowoko qata Filip iwaanoŋ kagi. Filipnoŋ Galili prowinswaa taoŋ qata Betsaida kawaa ejaga laligoro. Griik yoŋonoŋ iwaanoŋ kaŋ qisiŋ kokaeŋ ijogi moro, “Somatanana, nono aiŋnananoŋ Jiisas iibombaajoŋ mojoŋ.”   
\p
\v 22 Kaeŋ ijogi moma Andruuwaanoŋ kema qaa ii ijoro. Jero moma motooŋ kema Jiisas jeri moro.  
\v 23 Qaa ii moma meleema kokaeŋ jero, “Siwewaa asamararaŋanoŋ Siwe gomambaa Eja Hoŋa iwaanoŋ mombo asugiŋ kotoro asariwaati, iikawaa kambaŋanoŋ mono torija.  
\v 24 Niinoŋ koomunaa sare qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Yagoŋ kota namonoŋ mende kemeŋ jumbaati eeŋ, mono eeŋ iikayadeeŋ ewaa. Kaeŋ eeŋ ewaato, kemeŋ jumbaati eeŋ, kuragayanoŋ mono juma ondoŋbondoŋ waaro hoŋa mamaga sogowaa.   
\p
\v 25 \x * \xo 12.25 \xt Mat 10.39; 16.25; Maak 8.35; Luuk 9.24; 17.33\x*“Kawaa so daeŋ yoŋonoŋ laaligogia iyaŋgiaajoŋ aŋgoŋ koma iyaŋgiaa jaajaa siiseweweya qaa laligowombaajoŋ siiŋa momakeji, iyoŋoo laaligogianoŋ mono soowaa. Kaeŋ soowaato, moŋnoŋ moŋ iyaŋaa laaligoya goragora ama niijegeŋa ama nombaati, iinoŋ mono laaligo hoŋa ondoŋbondoŋawo mokolooŋ tetegoya qaa kotiiŋ laligoŋ ubaa.  
\v 26 Moŋnoŋ nii weleŋ qeŋ nomambaajoŋ jeji, iinoŋ mono nii notaaŋ laligoro sokombaa. Welena qeŋkeji, mono nii kema kaŋ laligomaŋati, iikanoŋ kaaŋagadeeŋ niwo laligowaa. Moŋnoŋ niwo laligoŋ welena qeŋ nomakeji, Amanoŋ mono ii goda qeŋ muro laligowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ komuŋ gbiliwaatiwaa qaa saaŋa jero.  
\p
\v 27 Jiisasnoŋ jero, “Wosona keteda koi kouma gojono bana kuuro laligojeŋ. Mono nomaeŋ jewenaga? Qaa moŋganjeŋ. Oo Ama, gii saanoŋ konjiliŋ aua kambaŋ kokanoŋa metogoŋ nomba. Kileŋ kokaembaajoŋ kaeŋ mende qama koolimaŋa: Aua koi kawaa siimboboloya ii mokosiŋgoŋ bosimaŋiwaajoŋ ama geeŋgo qananoŋ anjaŋ.  
\v 28 Oo Ama, gii mono geeŋgaa akadamuga ama noma qabuŋaga meŋ somariiwa.” Kaeŋ qama kooliro Siwenoŋga qaa kokaeŋ kolooro, “Niinoŋ akadamuna ama goma kanoŋ qabuŋana meŋ somariiwe ano toroqeŋ meŋ somariiwe seiŋ kembaa.”   
\p
\v 29 Qaa ii kolooro ejemba tuuŋ naŋgi yoŋonoŋ ii moma jegi, “Pilisik qendaŋ qaja.” Tosianoŋ jegi, “Siwe gajoba moŋnoŋ iwaajoŋ qaa ijoro otoŋa mojoŋ.”   
\p
\v 30 Kaeŋ kaeŋ jegi kokaeŋ iŋijoro, “Otoŋ ii noojoŋ ama mende koloojato, ii oŋoojoŋ ama kolooja.  
\v 31 Kambaŋ kokaamba gomaŋa gomaŋa ejemba nanamemeŋ bologa otaaŋkejuti, iyoŋoo gosigosi kambaŋgianoŋ mono ba koma oŋonja. Anutunoŋ yoŋoo qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleema oŋono qagianoŋ ubaatiwaajoŋ anja. Kambaŋ kokaamba Anutunoŋ Kileŋaa Poŋa gomaŋ so galeŋ koma oŋomakeji, mono ii konjono seleeŋgeŋ kamaawaatiwaajoŋ anja.  
\v 32 Iinoŋ kamaawaato, noojoŋa kokaeŋ koloowaa: Ejembanoŋ balonoŋga noma kanakeewaŋ kosigogi uma nambe kana kolooro ejemba gomaŋ so horoŋ oŋombe luluuma noonoŋ kaŋ tuuŋ meŋ nambuya.”  
\v 33 Ii koomu nomaaŋa komuwaati, iikawaa qaa saaŋa kaeŋ iŋijoro mogi.   
\p
\v 34 \x * \xo 12.34 \xt Ond 110.4; Ais 9.7; Eze 37.25; Dan 7.14\x*Ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii moma kokaeŋ ijogi, “Nono Kana qaa weeŋgoŋ kokaeŋ mojoŋ, ‘Kraistnoŋ mende komuŋ tetegoya qaa laligoŋ uma laligowaa.’ Giinoŋ naambaajoŋa kokaeŋ ninijojaŋ, ‘Siwe gomambaa Eja Hoŋa namonoŋga meŋ kosigogi kanakeewaŋ uma nambaa.’ Siwe gomambaa Eja Hoŋa ii moronoŋ?”   
\p
\v 35 Ii moma meleema oŋono, “Asasaganoŋ kambaŋ torodaamoŋ mombo batugianoŋ asariŋ laligowaa. Paŋgamanoŋ qagianoŋ uma turuŋ oŋono kawaa buŋa koloowubotiwaajoŋ mono asasaganoŋ kema kaŋ laligowu. Asasaganoŋ eŋ oŋombaatiwaa so mono asasaganoŋ laligowuya. Moronoŋ paŋgamanoŋ jibujabu kema kaŋkeji, mono dakanoŋ keubaati, ii mende moja.  
\v 36 Kawaajoŋ asasaganoŋ kambaŋ dawi oŋowo laligowaati, kambaŋ iikanoŋ ii mono uutanoŋ moma aŋgoŋ koma laligowu. Asasagaa kanageso kolooŋ laligowutiwaajoŋ mono asasaga ii moma laariŋ laligowu.” Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ oŋomesaoŋ asaŋgoŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Juuda somata yoŋoo uukotiigianoŋ mende looriro.  
\p
\v 37 Jiisasnoŋ aŋgoleto mamaga meŋ laligoro Juuda galeŋ yoŋonoŋ ii jaagianoŋ iigito, kileŋ ii mende moma laariŋ muŋ silemale laligogi.  
\v 38 \x * \xo 12.38 \xt Ais 53.1; 6.10\x*Kaeŋ laligogi gejatootoo eja Aisaiawaanoŋ qaa moŋ ii hoŋawo kolooro. Iinoŋ qaa ii kokaeŋ oorota eja,  
\q2 “Oo Poŋ, nononoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ uugia kuuŋ oŋomakejonto, moronoŋ ii moma laarinaga?  
\q2 Poŋnoŋ ku-usuŋa ii mono morowaajoŋa isaano moma asariwaa?”   
\p
\v 39 Hamoqeqe Toya moma laariŋ mubombaajoŋ bimooŋ amamaagiti, Aisaianoŋ iikawaa kania moma qaa moŋ waladeeŋ kokaeŋ jeŋ oorota eja,   
\q2
\v 40 “Iyaŋgiaa jaagianoŋ iwoi iima kania iima kotowubo me uugianoŋ qaa kania moma asariwubo. Ii moma asariŋ uugia meleembubo.  
\q2 Uugia meleeŋgi meŋ qeaŋgoŋ oŋomambo. Iinoŋ kaeŋ koloowabotiwaajoŋ ejemba jaagia meŋ gooŋ uugia gojono laligoju.”   
\p
\v 41 Jiisasnoŋ Siwewaa asamararanoŋ asariŋ laligoro Aisaianoŋ kaeŋ iima kania jeŋ asariŋ qaa ii jero.   
\p
\v 42 Jotamemeya ano galeŋkoŋkoŋ eja yoŋoonoŋga mamaganoŋ kaaŋagadeeŋ Jiisas moma laarigito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ qamakooli miri tuuŋnoŋga konjoma oŋombubotiwaajoŋ ii asuganoŋ mende jokoloogi.  
\v 43 Ejembanoŋ mepeseeŋ oŋombutiwaajoŋ kaparaŋ koŋgito, Anutunoŋ mepeseeŋ oŋombaatiwaajoŋ ii qemasologeŋ aŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa qaayanoŋ ejemba gosiŋ qaanana jeŋ tegowaa.  
\p
\v 44 Tosianoŋ kaeŋ aŋgito, Jiisasnoŋ qama kokaeŋ jero, “Moŋnoŋ moma laariŋ nonji, iinoŋ niigadeeŋ mende moma laariŋ nonjato, moronoŋ wasiŋ nonoti, ii kaaŋagadeeŋ moma laariŋ muja.  
\v 45 Moŋnoŋ nii niima mono wasiŋ nonoti, ii kaaŋagadeeŋ iimakeja.  
\v 46 Ejemba moŋ nii moma laariŋ nonji, iinoŋ mono paŋgamanoŋ qokotaaŋ laligowabo. Kawaajoŋ niinoŋ kamaaŋ asugiŋ gomaŋa gomaŋa oŋoo asasagagiaga kolooweta laligojeŋ.   
\p
\v 47 “Niinoŋ kamaaŋ asugiŋ gomaŋa gomaŋa oŋoo qaagia jeŋ tegomambaajoŋ ama mende kaweto, ejemba baloŋ so hamo qeŋ oŋombe kambaŋ kokaamba letoma Siwewaa buŋa koloowuti-waajoŋ ama kaweta laligojeŋ. Kawaajoŋ ejemba noo Buŋa qaana moma mende teŋ koma otaaŋkejuti eeŋ, niinoŋ iyoŋoo qaagia mende jeŋ tegomaŋa.  
\v 48 Daeŋ yoŋonoŋ jejewili ama noma Buŋa qaana mende moma aŋgoŋ konjuti, iyoŋoo jeŋ teegogianoŋ mono kokaeŋ koloowaa: Niinoŋ Buŋa qaa jewe mogiti, qaa iikanoŋ mono kambaŋ somatanoŋ qaagia jeŋ tegoro siimbobolo iikawaa so mobuya.   
\p
\v 49 “Kania kokaembaajoŋ kaeŋ koloowaa: Niinoŋ Buŋa qaa jeŋ laligoweti, ii qaa omaya qaagoto, ii neenaa ainanoŋga mende kolooro jeŋ laligoŋ koube. Kaeŋ qaagoto, Ama wasiŋ nonoti, ii aŋo qaa je nomaeŋ jemaŋati, iikawaa jeŋ kotoŋ nono jeŋ laligoŋ koujeŋ.  
\v 50 Amawaanoŋ jeŋkooto iikanoŋ mono oŋo laaligo kotakotanoŋ ama oŋomakeja, ii mojeŋ. Kawaajoŋ Amananoŋ ii jemaŋatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ nonoti, mono iikawaa so Buŋa qaa jeŋkejeŋ.” Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Jiisasnoŋ gowoko yoŋoo kanagia soŋgbano.  
\p
\v 1 Kiaŋkomu kendonoŋ\f + \fr 13.1 \ft Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Israel ejemba niniima kobooŋ nunuuguroti, kendoŋ iikawaa qata Kooŋ qaanoŋ Pasowa jeju. Eksodus 12.15\f* toriro Jiisasnoŋ kania kokaeŋ moma yagoro, ‘Namo mesaoŋ Amanaanoŋ umambaa kambaŋanoŋ mono torija.’ Kaeŋ moma yagoŋ iyaŋaa alauruta namonoŋ laligogiti, ii uutanoŋ jopagoŋ oŋoma laligoŋ tetegoyanoŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ uujopaya ii qendeema oŋono.   
\p
\v 2 Komuwaatiwaa kambaŋanoŋ kaŋ kuumambaajoŋ ano kambaŋ moŋnoŋ gomantiiŋaa nene newombaajoŋ ajorooŋ motooŋ ragi iwoi kokaeŋ kolooro: Saimon Iskariotwaa meria qata Juudas ii Satanoŋ sololoodabororo. Jiisas memelolo meŋ mubaatiwaa qaaya ii saŋe anota uutanoŋ kemero moma raro.  
\v 3 Jiisasnoŋ iyaŋaa kania ii kokaeŋ moma kotoro, ‘Amanoŋ iwoi kuuyaa ku-usuŋa ii noo boronanoŋ ano Anutuwaanoŋga kamaaŋ laligoŋ mombo iwaanoŋ umambaajoŋ anjeŋ.’   
\p
\v 4 Kania kaeŋ moma kotoŋ nene neŋ ragitinoŋga waama malekuya kotogoŋ gawombaa opo jokaŋa moŋ meŋ batuyanoŋ kokosiiŋ somoŋgoro.  
\v 5 Ii somoŋgoŋ apu juunoŋ molaaro kemero kanaiŋ gowokouruta yoŋoo kanagia soŋgbano. Soŋgbandaboroŋ kereŋ jokaŋa (selemooto) batuyanoŋ kokosiiŋ somoŋgoroti, iikanoŋ kanagia motoro.  
\v 6 Soŋgbama kema Saimon Piitowaa kanianoŋ kouro kokaeŋ ijoro, “Oo Poŋ gii weleŋqeqe kamaaŋqeqeta qaago. Giinoŋ noo kanana soŋgbana mende sokombaa.”   
\p
\v 7 Kaeŋ jero moma kokaeŋ meleeno, “Iwoi keteda koi anjeŋi, giinoŋ iikawaa kania kambaŋ kokaamba mende moma kotojanto, kanagenoŋ ii saanoŋ moma asariŋ laligowaga.”   
\p
\v 8 Meleeno kokaeŋ kaparaŋ koma jero, “Gii mono noo kanana kambaŋ moŋnoŋ qaago totooŋ soŋgbambaga.” Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ gii mende soŋgbama gomaŋati eeŋ, gii mono noo gowokona toroqeŋ laligomambaajoŋ amamaawaga.”   
\p
\v 9 Kaeŋ ijoro Saimon Piitonoŋ birindiŋ aaruŋ meleeno, “Poŋ, kawaajoŋ gii kananagadeeŋ qaagoto, borona ano waŋna ii motooŋ soŋgbamba.”   
\p
\v 10 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro, “Moŋnoŋ apu ariŋ karo kania kaaŋiadeeŋ soŋgbaniŋ jewoŋa qaa tataaŋkota koloowaa. Oŋo kuuya soraaya koloodaborojuto, motooŋgoyanoŋ soraaya mende kolooja.”  
\v 11 Moronoŋ memelolo meŋ mumambaajoŋ anoti, Jiisasnoŋ ii moma kawaajoŋ kokaeŋ jero, “Oŋo kuuya soraaya mende kolooju.”   
\p
\v 12 \x * \xo 13.12 \xt Luuk 22.27\x*Kanagia soŋgbandaboroŋ malekuya mombo mouma kamaaŋ raro nene negi kokaeŋ qisiŋ oŋoma jero, “Niinoŋ iwoi ama oŋonjeŋi, oŋo iikawaa kania moma asariju me qaago?  
\v 13 Oŋo noojoŋ ‘Boi!’ ano ‘Poŋ!’ kaaŋ noomakeju ano niinoŋ ii hoŋa koloojeŋ. Kawaajoŋ ii soyanoŋ jeŋkeju.  
\v 14 Niinoŋ oŋoo Poŋ Boigia kolooŋ weleŋqeqe kamaaŋqeqetaa sili meŋ kanagia soŋgbanjeŋi eeŋ, oŋonoŋ mono kaaŋiadeeŋ meŋ kamaaŋ aoŋ weleŋqeqe kolooŋ kanagia soŋgbama aoŋ laligogi sokombaa. Ii mono gawoŋgiaga.   
\p
\v 15 “Niinoŋ ama qendeema oŋonjeŋi, oŋo mono iikawaa so naŋgoŋ weleŋ qeŋ aoŋ laligowu. Kaeŋ laligowutiwaajoŋ iikawaa silia niinoŋ kete qendeema oŋombe iiju. Ii romoŋgoŋ iikawaa tania otaagi sokombaa.  
\v 16 \x * \xo 13.16 \xt Mat 10.24; Luuk 6.40; Jon 15.20\x*Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Weleŋqeqenoŋ kamaaŋqeqeta kolooro toyanoŋ uuta kolooja. Gowokonoŋ boiya uuguŋ uuta koloomambaajoŋ amamaawaa. Kaaŋagadeeŋ eja poŋ moŋnoŋ gajobaya wasiro qele kema gawoŋ meŋkeji, iinoŋ mono poŋaa baatanoŋ laligoŋkeja.  
\v 17 Oŋo qaa kota ii kete moma kotoju. Kawaajoŋ selememe mesaoŋ alaurugia yoŋoo newo baagianoŋ kema laligowuti eeŋ, niinoŋ mono oŋoojoŋ ‘Iia simbawoŋawo!’ jemaŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Moŋnoŋ memelolo meŋ mubaatiwaa qaa waladeeŋ jero.  
\r Mat 26.20-25; Maak 14.17-21; Luuk 22.21-23  
\p
\v 18 \x * \xo 13.18 \xt Ond 41.9\x*“Qaa jejeŋi, ii mono oŋo kuuya mende uŋuanja. Niinoŋ moroga meweeŋgoŋ uŋuambeti, yoŋoo kaniagia ii saanoŋ moma kotojeŋ. Kaeŋ laligojento, Buŋa Tere moŋ iikanoŋ hoŋawo kolooro sokombaa. Qaa ii kokaeŋ, ‘Moŋnoŋ niwo nene motooŋ nejoti, iinoŋ mono kelebele ama gbakoyanoŋ riitama noma numambaajoŋ jojorija.’\f + \fr 13.18 \ft Gbakoyanoŋ riitama noma numambaajoŋ jojorija, qaa ii Israel yoŋoonoŋ sareqaa moŋ. Kania kokaeŋ: Iinoŋ uutanoŋ qetama nonja.\f*   
\p
\v 19 “Nii hoŋa kanageŋ koloowaatiwaa qaayaga wala jejeŋ. Kawaajoŋ hoŋa koloowaati, oŋo kambaŋ iikanoŋ noo kanana moma asariŋ kokaeŋ jewuya, ‘Ahaa! Laaligowaa kania kambaŋ so laligoŋ kouma laligoroti, iinoŋ mono ii kolooja.’ Kaeŋ jeŋ moma laariŋ nombutiwaajoŋ niinoŋ qaa ii waladeeŋ asuganoŋ jewe moju.   
\p
\v 20 \x * \xo 13.20 \xt Mat 10.40; Maak 9.37; Luuk 9.48; 10.16\x*“Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ ejemba moŋ wasiwe gawoŋ memambaajoŋ karo moŋnoŋ ii koma horoji, iinoŋ mono nii kaaŋiadeeŋ koma horoŋ nombaa. Kaaŋiadeeŋ nii koma horoŋ nonji, iinoŋ moronoŋ wasiŋ nonoti, mono ii kaaŋagadeeŋ koma horoŋ mubaa.”   
\p
\v 21 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ wosia kouma gojoma jumambaajoŋ ano qaa iŋisaama kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋoonoŋga moŋnoŋ nii memelolo meŋ nombaa.”   
\p
\v 22 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ iyaŋgia kuŋkaliliŋ uuŋ aigigiiŋ aŋa aŋa kokaeŋ romoŋgogi, ‘Mono morowaajoŋa jeja?’ Kaeŋ romoŋgoŋ uuwoi tompiririŋ ragi.  
\v 23 Tompiririŋ rama nene negi Jiisaswaa wombo gowokoyanoŋ iwaa kooroŋanoŋ raro.  
\v 24 Iinoŋ raro Saimon Piitonoŋ waŋanondeeŋ gowoko ii sare ama muŋ kokaeŋ ijoro moro, “Qaa ii morowaajoŋ jeji, ii qisiŋ muŋ jena momaŋ.”   
\p
\v 25 Kaeŋ ijoro moma rapiŋgoŋ Jiisaswaa totoyanoŋ naŋgoŋ kokaeŋ qisiro, “Poŋ, eja ii moronoŋ?”   
\p
\v 26 Kaeŋ qisiro meleema muro, “Bered kitia qaaŋnoŋ qenduŋgoŋ moŋ mumaŋati, iinoŋ mono ii.” Meleema muŋ bered kitia meŋ qaaŋnoŋ qenduŋgoŋ Juudas muro. Juudaswaa maŋa qata Saimon Iskariot.  
\v 27 Bered kitia ii muro Satanoŋ iikanondeeŋ Juudaswaa uutanoŋ kemero. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ ii jeŋ kotoŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Iwoi ambagati, ii mono uulaŋawo amba.”  
\v 28 Qaa kaeŋ ijoroto, ii naambaajoŋ ijoroti, ii gowoko tosianoŋ motooŋ rama nene negiti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende moma asariro.  
\v 29 Gowoko tosianoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ romoŋgogi, “Juudasnoŋ moneŋ gesowaa galeŋaga laligoroti, iikawaajoŋ kendoŋ kambaŋanoŋ iwoi amamaawoŋati, ii sewaŋa mewaatiwaajoŋ wasija me ejemba wanaya moneŋ iwoi moŋ meŋ oŋombaatiwaajoŋ jeja.”   
\p
\v 30 Juudasnoŋ qaa ii saanoŋ moma asariŋ bered kitia ii meŋ iikanondeeŋ mesaoŋ seleeŋgeŋ keno gomaŋ tiiro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jojopaŋ qaa doŋgoga jeŋ kotoro.  
\p
\v 31 Juudasnoŋ mesaoŋ seleeŋgeŋ keno Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Keteda koi Anutunoŋ akadamuya Siwe gomambaa Eja Hoŋa ama tegoŋ muro iinoŋ Anutuwaa qabuŋaya meŋ somariiro asugija.  
\v 32 Iinoŋ Anutuwaa qabuŋaya meŋ somariiŋ Anutuwo qokotaaji-waajoŋ Anutunoŋ mono kaaŋiadeeŋ iwaa qabuŋaya meŋ somariiwaa. Ii kambaŋ mende koriro meŋ somariiro asamararaŋanoŋ asugiro laligoŋ ubaa.   
\p
\v 33 \x * \xo 13.33 \xt Jon 7.34\x*“Oo kokouruna, niinoŋ kambaŋ torodaamoŋ mombo oŋowo laligomaŋa. Ii laligoŋ oŋomesaowe kanageŋ moŋgama noma laligowuya. Juuda yoŋoojoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, ‘Nii gomaŋ kemaŋati, oŋo iikanoŋ kawombaajoŋ amamaawuya.’ Qaa iikayadeeŋ keteda koi oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ jejeŋ.   
\p
\v 34 \x * \xo 13.34 \xt Jon 15.12, 17; 1 Jon 3.23; 2 Jon 5\x*“Niinoŋ jojopaŋ qaa gbilia jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ: Oŋo mono uugianoŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Niinoŋ jopagoŋ oŋoma laligoweti, oŋo mono iikawaa so jopagoŋ aoŋ laligowu.  
\v 35 Batugianoŋ uugianoŋ jopagoŋ aoŋ laligowuti eeŋ, ejemba kuuya yoŋonoŋ iŋiima kaniagia moma kotoŋ kokaeŋ jeŋ laligowuya, ‘Ahaa! Mono Jiisaswaa gowokouruta kolooju.’” Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas qakoombaatiwaa qaa waladeeŋ jero.  
\r Mat 26.31-35; Maak 14.27-31; Luuk 22.31-34  
\p
\v 36 Saimon Piitonoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ muro, “Poŋ, gii daeŋ kembaga?” Qisiŋ muro meleeno, “Nii dakanoŋ kemaŋati, gii iikanoŋ notaaŋ kamambaajoŋ amamaawaga. Kambaŋ kokaamba amamaawagato, kanageŋ ii saanoŋ notaaŋ kawaga.”   
\p
\v 37 Meleeno kokaeŋ qisiro, “Poŋ, nii mono naambaajoŋ kambaŋ kokaamba gii gotaaŋ kamambaajoŋ amamaamaŋa? Niinoŋ mono laaligona goojoŋ ama qeleema mesaomaŋa.”   
\p
\v 38 Qisiro kokaeŋ meleeno, “Gii hoŋaga laaligoga noojoŋ ama qeleema mesaomambaajoŋ jejaŋ me? Qaa ii jeganondeeŋ jejaŋ. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ gijowe moba: Kete kurunoŋ qamambaajoŋ dodowiro giinoŋ kambaŋ iikanoŋ qakooma nona indiŋa karooŋ koloowaa.” Kiaŋ.   
\c 14  
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta uluŋkoleŋ meŋ oŋono.  
\p
\v 1 “Uugianoŋ mono majakaka qaganoŋ wosobiri mende moma laligowu. Mono Anutu moma laariwu ano nii kaaŋgadeeŋ moma laariŋ noma laligowu.  
\v 2 Noo Amanaa gomaŋ waŋanoŋ miri uuta seiseiya raja. Ii mende ranagati eeŋ, mono oŋoojoŋ qaa kokaeŋ jewenaga: Niinoŋ mono iikanoŋ uma oŋoo duŋ miri meŋ meagomaŋa.   
\p
\v 3 “Niinoŋ wala kema uma oŋoo duŋ mirigia meŋ meagomaŋato, niinoŋ gomaŋ laligomaŋati, oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ niwo iikanoŋ motooŋ laligowombaa siiŋa mojeŋ. Kawaajoŋ niinoŋ mono mombo eleema kaŋ uŋuambe eukanoŋ ubuya.  
\v 4 Niinoŋ gomaŋ daeŋgeŋ kemaŋati, oŋonoŋ iikawaa kania moma kotodaboroju.” Kiaŋ.   
\s1 Amawaanoŋ kekeŋaa kana ii Jiisas.  
\p
\v 5 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoro gowoko qata Tomas iinoŋ kokaeŋ jero, “Oo Poŋ, gii gomaŋ dakanoŋ kembaati, nononoŋ ii mende mojoŋ. Kawaajoŋ iikawaa kania ii mono nomaeŋ moma kotowonaga?”   
\p
\v 6 Ii moma kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ Kana koloojeŋ. Niinoŋ Qaa hoŋa ano Laaligo kotakota koloojeŋ. Moŋnoŋ Amawaanoŋ keumambaajoŋ moma noonoŋ kawaati eeŋ, iinoŋ mono kana mokoloowaa. Kana morota moŋ mende raja.  
\v 7 Oŋonoŋ nii oŋanoŋ moma kotoŋ nombuyagati eeŋ, mono neenaa Amana kaaŋiadeeŋ moma kotoŋ mubuyaga. Oŋonoŋ kambaŋ kokaamba kanaiŋ noo Amana iima modaboroju.”   
\p
\v 8 Kaeŋ jero Filipnoŋ kokaeŋ ijoro moro, “Oo Poŋ, gii Ama qendeema nonona nononoŋ ii uuŋ iiniŋ sokoma nonombaa.”   
\p
\v 9 Ii moma Jiisasnoŋ ijoro moro, “Oo Filip, nii kambaŋ koriga totooŋ oŋowo pondaŋ laligowego niima kileŋ kanana mende moma kotojaŋ me? Moŋnoŋ nii niima kotoroti, iinoŋ mono Amana kaaŋagadeeŋ iima kotoŋ laligoja. Kawaajoŋ gii mono nomaembaajoŋ Ama qendeema nonona iibombaajoŋ jejaŋ?   
\p
\v 10 “Niinoŋ Amawo qokotaaŋ nambe Amanoŋ niwo qokotaaŋ nanji, ii moma laarijaŋ me qaago? Qaa Buŋa jewe momakejuti, niinoŋ qaa ii neenaa uunanoŋga mende meŋ jeŋkejeŋ. Qaago! Gawoŋ meŋkejeŋi, ii kaaŋagadeeŋ Amananoŋ niwo qokotaaŋ nanji, iinoŋ nemuŋ koma nono hoŋa kolooŋkeja. Kawaajoŋ gawoŋ meŋkejeŋi, ii mono iwaa gawoŋga meŋkejeŋ.   
\p
\v 11 “Niinoŋ Amawo qokotaaŋ nambe Amanoŋ niwo qokotaaŋ nanja. Oŋonoŋ mono kaeŋ moma laariŋ nombu. Qaa ii jenanoŋ jewe moma mende moma laariŋ nombuyagati eeŋ, ii mono aŋgoletona iijutiwaajoŋ ama moma laariŋ nombuya.  
\v 12 Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Daeŋ yoŋonoŋ nii moma laariŋ nonjuti, yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ nii aŋgoleto meŋ laligoweti, iikayadeeŋ meŋkebuya. Iikaaŋadeeŋ meŋkebuya ano kambaŋ tosaaŋanoŋ niinoŋ meweti, iikawaa soya uuguŋ ii meŋkebuya. Niinoŋ Amawaanoŋ uma laligomaŋatiwaajoŋ ama aŋgoleto uuta somata megi asugiwuya.   
\p
\v 13 “Amananoŋ noojoŋ ama qabuŋayawo koloowaatiwaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ ama oŋonoŋ noo qananoŋ naa iwoiwaajoŋ qama kooliwuyati, niinoŋ mono ii amaŋa. Kaeŋ ambego iikanoŋ Amanaa qabuŋaya jegi somariiŋkebaa.  
\v 14 Oŋonoŋ iwoi mombaajoŋ noo qananoŋ qama kooliŋ qisiŋ nombuyati eeŋ, niinoŋ mono ii amaŋa.  
\v 15 Oŋonoŋ nii uugianoŋ jopagoŋ nomakejuti eeŋ, mono noo jojopaŋ qaana teŋ koma otaaŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Uŋa Toroya wasimambaajoŋ jeŋ somoŋgoro.  
\p
\v 16 “Niinoŋ Ama qama kooliŋ mube iinoŋ nemuŋ koipu Toya moŋ oŋono kamaaŋ noo kitina tetegoya qaa oŋowo laligoŋ ubaa.  
\v 17 Nemuŋ koipu Toya ii Uŋa Toroya. Iinoŋ qaa hoŋaa Toya kolooja. Uugia mende meleeŋgiti, iyoŋonoŋ ii mende iima kotoŋ mende moma muju. Kawaajoŋ yoŋonoŋ ii koma horoŋ muŋ aŋgoŋ kombombaajoŋ amamaaŋkejuto, Uŋa iinoŋ mono oŋowo laligoja ano kanageŋ uugianoŋ kemeŋ oŋowo nambaa. Kawaajoŋ ii wabaga qaagoto, ii saanoŋ moma kotoŋ muju.   
\p
\v 18 “Niinoŋ oŋomesaowe guaŋ mera kaaŋa mende kolooŋ laligowu. Nii mono oŋoonoŋ eleema kamaŋa.  
\v 19 Kambaŋ torodaamoŋ tegorogo baloŋ ejemba omaya yoŋonoŋ nii mombo mende niima laligowuya. Yoŋonoŋ qaagoto, uugia meleeŋgiti, oŋonoŋ nii saanoŋ niimakebuya. Niinoŋ kotiiŋ laligojeŋiwaajoŋ oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ gbiliŋ kotiiŋ laligowuya.  
\v 20 Ama, nii ano oŋo, anono motooŋgo kolooŋ laligojoŋ. Niinoŋ Amanawo qokotaaŋ nambe oŋonoŋ niwo qokotaaŋ naŋgi niinoŋ oŋowo qokotaaŋ nanjeŋ. Iikawaa kania ii Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ kemebaatiwaa kambaŋ kanoŋ saanoŋ moma asariwuya.   
\p
\v 21 “Moŋnoŋ noonoŋ jojopaŋ qaana kuuya moma aŋgoŋ koma teŋ komakeji, iinoŋ mono uutanoŋ nii jopagoŋ nomakeja. Moŋnoŋ nii jopagoŋ nono noo Amananoŋ mono ii jopagoŋ muŋkeja ano niinoŋ ii jopagoŋ muŋkejeŋ. Niinoŋ ii jopagoŋ kaniana isaambe moma kotowaa.”   
\p
\v 22 Jiisasnoŋ kaeŋ jero Juudas Iskariotwaa wakaŋa Juudas iinoŋ kokaeŋ ijoro, “Poŋ, gii nomaembaajoŋ kaniaga nonogadeeŋ ninisaambaga ano ejemba uugia mende meleeŋgiti, yoŋoojoŋ ii kolatiŋ oŋomambaajoŋ jejaŋ?”   
\p
\v 23 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleema muro, “Moŋnoŋ uutanoŋ jopagoŋ nomakeji eeŋ, iinoŋ mono noo Buŋa qaana teŋ koma otaaŋ laligowaa. Kaeŋ laligoro Amananoŋ ii jopagoŋ muro Amawo noronoŋ mono iwaa uutanoŋ kemeŋ pondaŋ iwo motooŋ laligowoŋa.  
\v 24 Moŋnoŋ nii uutanoŋ mende jopagoŋ nomakeji eeŋ, ii mono noo Buŋa qaana mende teŋ koma otaaŋ laligowaa. Qaa jewe momakejuti, ii neenaa Buŋaga qaagoto, Ama wasiŋ nonoti, iinoŋ ii nono jeŋkejeŋ.   
\p
\v 25 “Niinoŋ qaa kuuya ii oŋowo pondaŋ laligoweti, kambaŋ iikanoŋ kuma oŋoma laligowe.  
\v 26 Kaeŋ laligoweto, Amanoŋ Uŋa Toroya noo qananoŋ wasiro kamaaŋ nemuŋ koipu Togia kolooŋ rijojooŋ oŋomakebaa. Iinoŋ qaa kuuya kuma oŋoma niinoŋ qambaŋmambaŋ qaa kuuya oŋombeti, ii duduuwubotiwaajoŋ koma gbiliŋ oŋomakebaa.   
\p
\v 27 “Niinoŋ luae oŋonjeŋ. Neenaa luae soro qaita moŋ ii ambe uugianoŋ ewaa. Balonoŋ ejemba yoŋonoŋ luae qeŋ aoŋkejuti, niinoŋ iikawaa tani kaaŋa mende qeŋ oŋomakejento, ii uuguŋ luae qaita moŋ oŋomakemaŋa. Kawaajoŋ uugianoŋ mono wosobiri qaganoŋ keegia mende moma laligowu.   
\p
\v 28 “Niinoŋ qaa kokaeŋ iŋijowe mobu, ‘Niinoŋ oŋomesaoŋ uma laligoŋ mombo oŋoonoŋ eleema kamaŋa.’ Oŋonoŋ uugianoŋ nii hoŋaga jopagoŋ nombuyagati eeŋ, qaa jejeŋi, iikawaajoŋ saanoŋ aisoowuyaga. Amanoŋ noo somatana kolooja. Kawaajoŋ nii ‘Amanaanoŋ umaŋa,’ jejeŋi, oŋonoŋ ii moma saanoŋ uukoisoro mokoloogi sokonaga.  
\v 29 Qaa keteda koi jewe mojuti, iikawaa hoŋa era koloowaa. Hoŋa koloowaati, oŋonoŋ kambaŋ iikanoŋ ii saanoŋ romoŋgoŋ moma laariwuya. Kawaajoŋ ii waladeeŋ iŋijowe moju.   
\p
\v 30 “Kambana torijiwaajoŋ oŋowo qaa mamaga mombo jemambaajoŋ mende mojeŋ. Kileŋaa Poŋanoŋ gomaŋ so galeŋ koma oŋomakeji, iinoŋ mono kamambaajoŋ jojorija. Iwaa esuŋanoŋ mono haamo mende ama noma kondondoŋgowaa. Noonoŋ kana ii iinoŋ jeŋ kotowaatiwaa so mende eja.  
\v 31 Mende ejato, niinoŋ Ama jopagoŋ muŋkejeŋiwaajoŋ iwoi kuuya qaa jeŋ kotoŋ nomakejiwaa so amakejeŋ. Baloŋ ejembanoŋ noo kaniana kaya jeŋ kuma oŋoŋgi moma asariwutiwaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ mono mesaoŋ waama kagi kemboŋa.” Kiaŋ.   
\c 15  
\s1 Jiisasnoŋ wain gere wanjaleya, anono boria koloojoŋ.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ gowokouruta ii kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ wain gere hoŋa koloowe noo Maŋnanoŋ wain gawombaa toya kolooja.  
\v 2 Niinoŋ gere kaaŋa qa boronawo koloojeŋ. Gere boria kuuya hoŋgia mende mokolooŋ gorosoŋa koloojuti, Amananoŋ ii kotoŋ giliŋ oŋombaa. Gere boria kuuya noonoŋ ragi hoŋgia kolooŋ elaaŋkejuti, Amananoŋ ii mono koma konjoratiŋ oŋombaa. Nanamemembaa hoŋa somariiŋ qebulugoŋ seiseiyawo koloowuti-waajoŋ mono meŋ solaŋaniŋ oŋombaa.   
\p
\v 3 “Oŋo Buŋa qaa iŋijowe iikanoŋ mono meŋ solaŋaniŋ koma konjoratiŋ oŋono soraaya kolooŋ laligoju.  
\v 4 Kawaajoŋ oŋonoŋ mono niwo qokotaaŋ nambu. Kaeŋ naŋgi niinoŋ oŋowo namaŋa. Wain boria moŋnoŋ gere batuyanoŋ mende rama tama kamaaji eeŋ, ii mono iyaŋa nemuŋ koma aoŋ hoŋa koloomambaajoŋ amamaawaa. Iikawaa so oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ niwo mende qokotaaŋ nanjuti eeŋ, mono oŋoaŋgiodeeŋ nanamemembaa hoŋa eeŋ mokoloowom-baajoŋ amamaawuya.   
\p
\v 5 “Nii wain gere koloowe oŋonoŋ iikawaa boria kolooju. Oŋonoŋ nomesaoŋ oŋoaŋgiodeeŋ nama iwoi moŋ ambombaajoŋ amamaa-wuya. Kawaajoŋ moŋnoŋ niwo qokotaaŋ nano niinoŋ iwo qokotaaŋ nambe iinoŋ mono nanamemembaa hoŋa honombonoŋga mende mokolooŋ laligowaa.  
\v 6 Daeŋ yoŋonoŋ niwo mende qokotaaŋ nanjuti eeŋ, wain gere toyanoŋ mono ii gere boria kaaŋa kotoŋ oŋoma giliro seleeŋgeŋ kembuya. Kema sooligi meŋ kululuuŋ gerenoŋ giliro kemeŋ jewuya.   
\p
\v 7 “Yoŋonoŋ jewuto, leegeŋ oŋonoŋ mono niwo qokotaaŋ nambu. Kaeŋ naŋgi noo Buŋa qaananoŋ oŋoo uugianoŋ qokotaaŋ nanji eeŋ, oŋonoŋ ii me woi buŋa qeŋ aowombaajoŋ mojuti, ii mono Ama qama kooliŋ mugi oŋombaa.  
\v 8 Oŋonoŋ noo gowokouruna kolooŋ naŋgi nanamemeŋgiaa hoŋa honombonoŋga qaa kolooŋ kamaaŋ ragi laligowuya. Kaeŋ meŋ laligowuyatiwaajoŋ Amanaa qatanoŋ mono akadamuyawo kolooŋ ewaa.  
\v 9 Amananoŋ nii jopagoŋ noma laligoroti, niinoŋ mono iikawaa so kaaŋgadeeŋ jopagoŋ oŋoma laligowe. Oŋo mono noo uujopa uutanoŋ nambu.  
\v 10 Niinoŋ Amanaanoŋ jojopaŋ qaa teŋ koma laligoŋ kouma iwaa uujopa uutanoŋ nanjeŋ. Kawaa so oŋo noonoŋ jojopaŋ qaana meŋ teŋ koma laligowuti eeŋ, mono saanoŋ noo uujopa uutanoŋ naŋgi jopagoŋ oŋoma laligomaŋa.   
\p
\v 11 “Niinoŋ uu korisoro oŋoonoŋ ambe kotoŋ uugia saa qeŋ ero honombonoŋa qaa aisooŋ laligowutiwaajoŋ qaa ii iŋijowe moju.  
\v 12 \x * \xo 15.12 \xt Jon 13.34; 15.17; 1 Jon 3.23; 2 Jon 5\x*Noonoŋ Kana qaa ii kokaeŋ: Niinoŋ uunanoŋ jopagoŋ oŋoma laligoweti, oŋo mono iikawaa so oŋoaŋgia jopagoŋ aoŋ laligowu.  
\v 13 Moŋnoŋ alauruta yoŋoojoŋ ama aŋaa laaligoya togoŋ mesaowaati, iikanoŋ mono uujopa uuta somata kolooja. Moŋnoŋ ii uuguŋ jopagoŋ oŋomambaajoŋ amamaawaa. Uujopa tosaaŋa ii iikawaa kamakamaaya.   
\p
\v 14 “Niinoŋ iwoi ambutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋomakejeŋi, oŋonoŋ iikawaa so amakejuti eeŋ, mono noo alauruna kolooju.  
\v 15 Weleŋqeqewaa kania kokaeŋ: Galeŋanoŋ gawoŋa nomaeŋ ama meŋkeji, ii weleŋqeqeyanoŋ mende momakeja. Kawaajoŋ oŋoo qagia ‘Weleŋqeqeuruna,’ kaeŋ mende toroqeŋ jeŋ oŋoomaŋato, Amanaanoŋga Buŋa qaa mobeti, ii kuuya mono oŋoojoŋ iŋisaambe moju. Kawaajoŋ qagia ‘Alauruna,’ kaeŋ oŋoombe sokonja.   
\p
\v 16 “Oo alauruna, oŋonoŋ nii mende meweeŋgoŋ noŋgito, niinoŋ oŋo meweeŋgoŋ kuuŋ oŋombe nanju. Kawaajoŋ oŋonoŋ liligoŋ kema hoŋa kokaeŋ mokolooŋ pondaŋ elaagi eŋ uro sokombaa: Noo qana qama iwoi ii me ii kawaajoŋ Ama qama kooliwuti, ii mono oŋono buŋagia koloowaa.  
\v 17 Oŋo mono batugianoŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Niinoŋ jojopaŋ qaana kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Uumeleembaa gadokopaya yoŋonoŋ oŋo kazi ama oŋombu.  
\p
\v 18 “Balonoŋ uugia mende meleeŋgi yoŋonoŋ kazi ama oŋombuti eeŋ, mono qaa kokaeŋ moma kotowu: Yoŋonoŋ wala nii kaaŋiadeeŋ kazi ama noma laligogi.  
\v 19 Oŋo uumeleembaa gadokopa tuuŋnoŋ laligowuyagati eeŋ, tuuŋurugia yoŋonoŋ mono iyaŋgiaa alaurugia uukaleŋ ama oŋombuyaga. Ii ama oŋombuyagato, niinoŋ oŋo meweeŋgoŋ yoŋoo areŋnoŋga uŋuambe morota kolooŋ laligoju. Yoŋoonoŋ nanamemeŋ bologa ii gema qeŋ laligojutiwaajoŋ ama kazi ama oŋomakeju.   
\p
\v 20 \x * \xo 15.20 \xt Mat 10.24; Luuk 6.40; Jon 13.16\x*“Niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijowe mogiti, ii mono uu wombogianoŋ ama romoŋgowu, ‘Weleŋqeqenoŋ kamaaŋqeqeta kolooro toyanoŋ somataya kolooja. Gowokonoŋ boiya uuguŋ uuta koloomambaajoŋ amamaawaa.’ Kawaa so tosianoŋ nii sisiwerowero ama noma laligoŋ kougiti eeŋ, tosaaŋa yoŋonoŋ mono noo munduŋuruna oŋo kaaŋiadeeŋ sisiwerowero ama oŋoma laligowuya. Yoŋonoŋ noonoŋ Buŋa qaa moma aŋgoŋ koma laligogiti eeŋ, oŋonoŋ noo qaana jeŋ seiŋ laligogi mono kaaŋiadeeŋ saanoŋ moma aŋgoŋ koma laligowuya.  
\v 21 Kaeŋ laligowuyato, nii wasiŋ nonoti, iyoŋonoŋ ii mende moma muju. Kawaajoŋ silemale qaganoŋ iwoi kania kania tondu ama oŋombuti, ii mono noo qabuŋanaajoŋ ama kolooŋ oŋombaa.   
\p
\v 22 “Niinoŋ yoŋoonoŋ mende kamaaŋ Buŋa qaa iŋijowe mobuyagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono siŋgisoŋgogiaa gamuya mende moma laligowuyaga. Kaeŋ eeŋ laligowuyagato, kambaŋ kokaamba siŋgisoŋgogia modaboroŋ koma turuwombaajoŋ amamaawuya. Mondomondo qaagia mono nomaeŋ mokoloowuyaga?  
\v 23 Moŋnoŋ nii kazi ama nonji, iinoŋ mono Amana kaaŋiadeeŋ kazi ama muja.  
\v 24 Aŋgoleto uuta somata meweti, ii moŋnoŋ moŋ oŋoo batugianoŋ mende meŋ laligoro. Niinoŋ ii mende mewenagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono siŋgisoŋgogiaa gamuya ii mende moma laligowuyaga. Tompiririŋ qeŋ laligowuyagato, kambaŋ kokaamba niinoŋ ii mewe iidaboroŋgo kileŋ nii ano Amana kaaŋiadeeŋ eeŋ totooŋ kazi ama noroma laligoju.   
\p
\v 25 \x * \xo 15.25 \xt Ond 35.19; 69.4\x*“Kaeŋ ama noroma laligogi Buŋa qaa moŋnoŋ hoŋawo kolooro. Moosesnoŋ kana qaa oŋonoti, iikanoŋ qaa ii kokaeŋ oogita eja, ‘Yoŋonoŋ eeŋ toontooŋ kazi ama noma laligogi.’ Qaa iikanoŋ mono hoŋawo kolooro.   
\p
\v 26 Niinoŋ Amawaanoŋ uma koipu Toya wasiwe oŋoonoŋ kaŋ uugianoŋ kemeŋ naŋgoŋ oŋombaa. Uŋa Toroya iinoŋ qaa hoŋaa Toya kolooja. Iinoŋ Amawaanoŋga kamaaŋ noo kaniana naŋgoŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligowaa.  
\v 27 Iinoŋ kaeŋ laligowaa ano oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ noo kaniana naŋgoŋ jeŋ asariŋ laligowuya. Niinoŋ kanaiŋ uuwaa qenjaaro gawoŋ meŋ laligoweti, oŋonoŋ mono kanakanaiyanoŋga niwo laligoŋ waagi. Kawaajoŋ oŋo mono ii saanoŋ jeŋ asariŋ laligowu. Kiaŋ.   
\c 16  
\s1 Jiisaswaa gowokouruta manja kigi utama oŋombu.  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Oŋo kamaaŋ uŋuro jiŋjauŋ qewubo. Kawaajoŋ niinoŋ qaa ii waladeeŋ jewe moju.  
\v 2 Uugia mende meleeŋgi iyoŋonoŋ mono qamakooli miri tuuŋgianoŋa utama oŋoŋgi seleeŋgeŋ kamaaŋ laligowuya. Kanageŋ kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, iikanoŋ oŋo noojoŋa ama uŋugi komuwuya. Kaeŋ uŋuŋ kokaeŋ jewuya, ‘Iikaaŋa kanoŋ Anutuwaa weleŋa qeniŋ Anutuwaa uutanoŋ qeaŋgoja.’ Kuuyanoŋ kaeŋ moma sooŋ jewuya.  
\v 3 Yoŋonoŋ Ama ano nii noroo kanianara mende moma asariŋkejutiwaajoŋ ama iikaaŋ ama oŋoma laligowuya.   
\p
\v 4 “Kaeŋ tompiririŋ qeŋ laligowuyato, niinoŋ qaa ii waladeeŋ iŋijowe moju. Kawaajoŋ kambaŋ ii kaŋ kuuro qaa iikawaa hoŋa koloowaati, oŋo kambaŋ iikanoŋ saanoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Kraistnoŋ kokawaa buju qaaya mono waladeeŋ ninijoro moniŋ.’ Neeno oŋowo laligowetiwaajoŋ ama qaa ii kambaŋ koriga ero wala mende jewe moma kougi.” Kiaŋ.   
\s1 Uŋa Toroyanoŋ gawoŋa kokaeŋ meŋkeja:  
\p
\v 5 “Niinoŋ kambaŋ kokaamba wasiŋ nono kamaaweti, mono iwaanoŋ umambaajoŋ ambe oŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ kokaeŋ mende qisiŋ nonja, ‘Gii daeŋ kembaga?’  
\v 6 Qaa kaeŋ jejeŋi, oŋonoŋ ii moma kawaajoŋ wosobirinoŋ uugia saa qero laligoju.   
\p
\v 7 “Kaeŋ laligojuto, kileŋ niinoŋ iikawaa kitia qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ oŋomesaoŋ eleema umaŋati, iikawaa hoŋanoŋ kolooŋ mono kokaeŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋombaa: Niinoŋ uma koipu Toya wasiwe oŋoonoŋ kamaaŋ uugianoŋ kemebaa. Niinoŋ mende oŋomesaoŋ ubenagati eeŋ, Toya iinoŋ mono oŋoonoŋ kamaamambaajoŋ amamaanaga.   
\p
\v 8 “Koipu Toya iinoŋ kamaaŋ laaligowaa kania kokaeŋ qendeema oŋoma laligowaa: Gomaŋ so siŋgisoŋgogia iŋisaano Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro solaŋaniwu me uugia mende meleeŋgi qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleema oŋombaa. Ejembanoŋ kaniagia kaeŋ iima moma kotowuya.  
\v 9 Nii mende moma laariŋ nonjutiwaajoŋ siŋgisoŋgowaa kania iŋisaano moma kotowuya.   
\p
\v 10 “Anutuwaanoŋ kana solaŋa ii moma sooŋ noojoŋa qaa laŋ jeŋkeju. Kawaajoŋ iinoŋ noo kaniana iŋisaama qendeema oŋono kokaeŋ moma kotoŋ nombuya: Niinoŋ solaŋa laligoŋ Amanaanoŋ eleema ube nii mombo mende niima laligowuya.  
\v 11 Kilegaa Poŋa gomaŋ so galeŋ koma oŋomakejato, Anutunoŋ iwaa qaaya mono jeŋ tegorota gere siawaa Toya koloowaa. Kawaa so kuuya ananaa qaanana kaaŋagadeeŋ jeŋ tegowaa.   
\p
\v 12 “Niinoŋ saanoŋ qaa mamaga toroqeŋ jewenagato, ii kambaŋ kokaamba jewe otoŋomboraŋ ama koma gbiliwombaajoŋ amamaawubo.  
\v 13 Ii amamaawuboto, qaa hoŋaa Toya, Uŋa Toroya iinoŋ kamaaŋ uugianoŋ kemeŋ qaa saŋe qero mobuya. Ii iyaŋaa uutaajoŋ tondu mende jeŋ laligowaato, Anutuwaanoŋ qaa geja ama moji, iinoŋ mono iikayadeeŋ jeŋkebaa ano kanageŋ iwoi koloowaati, ii waladeeŋ iŋisaama jewaa. Iikawaajoŋ iinoŋ oŋoma qaa hoŋa kuuya iikawaa apu aŋgoŋanoŋ menduŋgoŋ oŋono qaa hoŋaa kaniagadeeŋ riiŋ kembu.   
\p
\v 14 “Iinoŋ mono neenaa kowinoŋa qaa meŋ jeŋ asariŋ uu kuuŋ oŋoma laligowaa. Kawaajoŋ mono noo kanana iŋisaano niinoŋ qabuŋanawo kolooŋkemaŋa.  
\v 15 Amanaanoŋ iwoi kuuya eji, ii mono noo boronanoŋ anota eja. Iikawaajoŋ jejeŋ, ‘Iinoŋ mono neenaa kowinoŋga qaa meŋ jeŋ asariŋ uugia kuuŋ oŋoma laligowaa.’ Qaa ii kiaŋ.”   
\s1 Wosobiri laligogi meleeno uukoisoro mobuya.  
\p
\v 16 “Kambaŋ torodaamoŋ tegoro oŋo nii mombo mende niibuya. Kawaa gematanoŋ kambaŋ torodaamoŋ tegorogo mono kolooŋ oŋombe saanoŋ mombo niibu.”   
\p
\v 17 Kaeŋ jero gowokouruta yoŋoonoŋga tosianoŋ iyaŋgiodeeŋ kokaeŋ amiŋ mogi, “Qaa kokaeŋ jeja, ‘Kambaŋ torodaamoŋ tegoro oŋo nii mende niibuya. Kawaa gematanoŋ kambaŋ torodaamoŋ tegorogo mono kolooŋ oŋombe saanoŋ mombo niibuya,’ ano qaa moŋ kokaeŋ jeja, ‘Nii Amanaanoŋ umaŋa.’ Kaeŋ jero mojoŋi, qaa woi iikawaa kania ii nomaeŋ?”  
\v 18 Kaeŋ amiŋ moma qejejaaŋ jegi, “Iinoŋ ‘Kambaŋ toroga tegorogo,’ jejato, qaa iikawaa kania nomaeŋ? Ii naambaajoŋa jeji, ii mende moma asarijoŋ.”   
\p
\v 19 Kaeŋ jeŋ qisiŋ mubombaajoŋ mogi Jiisasnoŋ iŋiima kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Qaa kokaeŋ jejeŋ, ‘Kambaŋ torodaamoŋ tegoro oŋo nii mende niibuya. Kawaa gematanoŋ kambaŋ torodaamoŋ tegorogo mono kolooŋ oŋombe saanoŋ mombo niibuya,’ Oŋo mono qaa iikawaa kaniaga moŋgama amiŋ moju me?   
\p
\v 20 “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ kembe oŋo jiŋgeŋ qama saabuyato, uugia mende meleeŋgiti, yoŋonoŋ tondu boruŋ meŋ korisoro ama laligowuya. Oŋo wosobiri ama laligowuyato, wosobirigia iikanoŋ mono noojoŋ ama meleema korisoro ama laligowuya.  
\v 21 Embanoŋ merabora memambaa kambaŋa kaŋ kuuro masu qero qenjeŋ qaganoŋ merabora mejato, merabora doŋgoga meŋ nama ii iima korisoroyaajoŋ mono siimboboloya ii duduuŋkeja.  
\v 22 Iikawaa so oŋo kaaŋagadeeŋ kambaŋ kokaamba wosobiriwo laligojuto, niinoŋ kanageŋ mombo kolooŋ iŋiibe oŋo saanoŋ uukoisorowo laligowuya. Uukoisorogia ii moŋnoŋ moŋ mende uŋuambaa.   
\p
\v 23 “Kambaŋ iikanoŋ iwoi mombaajoŋ nii mende qisiŋ nombuto, qamakooligia Amawaanoŋ aŋgi dindiŋagadeeŋ keno afaaŋgoro laligowuya. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo noo qanoŋ iwoi mombaajoŋ Ama qama kooliŋ mubuti eeŋ, iinoŋ ii mono togoŋ oŋombaa.  
\v 24 Niwo laligoŋ kagiti, oŋo kambaŋ iikanoŋ iwoi mombaajoŋ noo qananoŋ mende qama kooliŋ laligogi. Mono Ama qama kooliŋ laligowu. Qama kooligi saanoŋ meleema oŋombaa. Ii oŋono korisorogianoŋ kolooŋ seiŋ uugia saa qero laligowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ balombaa nanamemeŋ bologa ii haamo amakeja.  
\p
\v 25 “Qaa iŋijowe moma kaŋkejuti, ii qaa seiyawo jewe moma laligogi. Kanageŋ kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, iikanoŋ qaa saaŋa ii mombo mende qeŋ iŋijowe mobuya. Qaagoto, Amanaa kania ii asuganoŋ jeŋ asariŋ laligomaŋa.  
\v 26 Kambaŋ kanoŋ oŋo noo qana qama Ama qama kooliŋ laligowu. Kawaa kania ii kokaeŋ: Oŋo qamakooligia Amawaanoŋ ambombaajoŋ noonoŋ mombo mende kaŋkebuto, oŋoaŋgio Amawaanoŋ dindiŋa qama kooliŋ laligowu. Niinoŋ oŋoo je meŋ Amawaa mende qama koolimaŋa.   
\p
\v 27 “Amanoŋ aŋo uutanoŋ jopagoŋ oŋoma qamakooligia kokaembaajoŋa moma laligowaa: Niinoŋ Anutuwaanoŋga kamaaweti, oŋo noo kanana kaeŋ moma laariŋ pondaŋ uugianoŋ jopagoŋ noma laligoŋ kougi kana kaeŋ kolooro qamakooligia moma laligowaa.  
\v 28 Niinoŋ Ama mesaoŋ namonoŋ kamaaŋ laligoŋ namo mesaoŋ mombo eleema Amanaanoŋ umaŋa.”   
\p
\v 29 Kaeŋ jero gowokourutanoŋ jegi, “Moba, qaa kete koi jejaŋi, ii saaŋa mende qeŋ jejaŋ. Ii mono asuganoŋgadeeŋ jena saanoŋ moma asarijoŋ.  
\v 30 Nono kete kaniaga kokaeŋ moma yagojoŋ: Giinoŋ mono geeŋgodeeŋ iwoi kuuya moma tegona moŋnoŋ moŋ qisiŋ kuma gombaatiwaajoŋ mende amamaajaŋ. Kawaajoŋ gii Anutuwaanoŋga kamaanati, nono ii moma laarijoŋ.”   
\p
\v 31 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ meleema jero, “Kete saanoŋ moma laariŋ nonjuto,  
\v 32 mobu, kambaŋ tania moŋ kawaa ano iikanoŋ mono jaasewaŋ qeŋ nagunoŋ nanja. Kambaŋ iikanoŋ kaŋ kuuro oŋonoŋ toroko moma nomesaoŋ deeŋqeeŋgi neenodeeŋ laligomaŋa. Kileŋ neenodeeŋ totomiŋ mende laligomaŋato, Amananoŋ niwo laligowaa. Amanoŋ niwo laligowaatiwaajoŋ ama neenodeeŋ totooŋkota mende laligomaŋa.  
\v 33 Oŋonoŋ toroqeŋ balonoŋ laligoŋ kakasililiŋ qaganoŋ laligowuyato, niwo qokotaaŋ luaenoŋ laligowutiwaajoŋ moma qaa konoga koi jewe moju. Qaagadeeŋ mende jejento, niinoŋ balombaa nanamemeŋ bologa ii mono haamo ama waajambaraŋa kundaborowe kamaaro. Iikawaajoŋ mono qaqabuŋabuŋagiawo satiiŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\c 17  
\s1 Jiisasnoŋ iyaŋaajoŋ Ama qama kooliro.  
\p
\v 1-2 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ tegoŋ Siwenoŋ baageŋ uuro uro kokaeŋ qama kooliro, “Amana, giinoŋ gomaŋ so ejemba kuuya Meraga noo baananoŋ ama oŋona ku-usuŋ qaganoŋ Poŋ koma oŋonjeŋ. Ejembanoŋ Meraga noo qaana saanoŋ mende gema qeŋ uuguŋ laligowuya. Giinoŋ ejemba batugianoŋga tosaaŋa metogoŋ noo boronanoŋ oŋooma kokaeŋ jeŋ kotoŋ nona, ‘Gii mono ii kuuya kuma oŋona laaligo kombombaŋa mokolooŋ laligowu.’ Gawoŋ ii medaborowe Meraganoŋ qabuŋaga meŋ somariiwaati-waajoŋ mono akadamuga nomba. Noo kambana ii keteda koi kaŋ kuuro nama kaeŋ qama koolijeŋ.   
\p
\v 3 “Laaligo kotigaa kania ii kokaeŋ: Giinoŋ motooŋgo Anutu hoŋa koloojaŋ ano eja Jiisas Kraist nii wasiŋ nona kamaaweti, ejembanoŋ anaraa kanianara kaeŋ moma kotowuya. Laaligo kombombaŋa kaeŋ mokoloowuya.  
\v 4 Gawoŋ noma ‘Mewa,’ jeŋ jeŋ kotoŋ nonati, niinoŋ ii teŋ koma meŋ laligoŋ metogojeŋ. Akadamugawo laligoŋ qabuŋaga namonoŋ iŋisaama jeŋ seiwe akadamuyawo kolooro.   
\p
\v 5 “Oo Ama, niinoŋ baloŋ mende kolooro Siwe gomanoŋ kanoŋ goo kooroŋganoŋ asamararambo asariŋ laligowe. Asamararaŋ iikayadeeŋ mono kete koi mombo ama nona asugiŋ kotoŋ nono mombo goo kooroŋganoŋ asamararambo asariŋ laligomaŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋoojoŋ ama qama kooliro.  
\p
\v 6 “Oo Amana, giinoŋ baloŋ ejemba tosaaŋa gosiŋ noo boronanoŋ ama oŋonati, niinoŋ goo qabuŋaga ii yoŋoojoŋ iŋisaama qendeema laligowe. Yoŋonoŋ goo buŋaga koloogi giinoŋ ii noo boronanoŋ ama oŋona yoŋonoŋ goo Buŋa qaaga ii moma aŋgoŋ koma laligoju.  
\v 7 Giinoŋ iwoi nonagi, ii kuuya goonoŋga kaŋkeji, iyoŋonoŋ ii kambaŋ kokaamba mono moma kotoju.  
\v 8 Giinoŋ qaa Buŋa nonati, niinoŋ ii gowokouruna kuma oŋombe moma aŋgoŋ koma laligoju. Nii gomesaoŋ namonoŋ kamaaweti, iyoŋonoŋ ii oŋanoŋ moma yagoju. Giinoŋ wasiŋ nona asugiweti, iyoŋonoŋ ii kaaŋagadeeŋ moma laariju.   
\p
\v 9 “Nii yoŋoojoŋ ama qama kooliŋ gonjeŋ. Uumeleembaa ejemba motoya yoŋoojoŋ mende qama koolijento, kanageso noo boronanoŋ ama oŋona uugia meleema goo buŋa koloojuti, mono iyoŋoojoŋ ama qama kooliŋ gonjeŋ.  
\v 10 Ejemba kuuya noo buŋa koloojuti, iyoŋonoŋ mono goo buŋa kolooju ano ejemba goo buŋa koloojuti, iyoŋonoŋ mono noo buŋa kaaŋagadeeŋ kolooju. Neenaa akadamuna ama oŋombe iikawaa qaganoŋ nama nanamemeŋgia aŋgi noo qabuŋananoŋ somariiŋ seiŋkebaa.  
\v 11 Nii namonoŋ laaligona tegoro goonoŋ koumambaajoŋ anjento, iyoŋonoŋ toroqeŋ namonoŋ laligowuya. Oo Ama Toroya, giinoŋ qaga nona iikawaa esuŋanoŋ mono sopa somoŋgoŋ oŋona mende jumbu. Anoro motooŋgo kolooŋ laligojoti, iyoŋonoŋ iikawaa so motooŋgo kolooŋ laligowu-tiwaajoŋ qama koolijeŋ.   
\p
\v 12 \x * \xo 17.12 \xt Ond 41.9; Jon 13.18\x*“Niinoŋ yoŋowo namonoŋ laligoŋ koubeti, kambaŋ iikanoŋ qabuŋaga nona iikanoŋ sopa somoŋgoŋ oŋoma laligowe. Buŋa Terewaa qaa moŋnoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ eja motooŋgonoŋ sooŋ gere siawaa buŋa kolooŋ siimbobolo moma laligowaa. Niinoŋ galeŋ koma oŋombetiwaajoŋ yoŋoonoŋga tosianoŋ mende jiŋjauŋ ama soogi.  
\v 13 Tosianoŋ mende soogito, niinoŋ keteda koi namonoŋ laligoŋ goonoŋ kamambaajoŋ kaŋ qaa koi jejeŋ: Noo uukori-soronanoŋ mono yoŋoonoŋ kotoro megi uugia saa qero aisooŋ laligowuya. Kaeŋ koloowaatiwaajoŋ qama koolijeŋ.  
\v 14 Niinoŋ goo Buŋa qaa kuma oŋombe moma laligoju. Niinoŋ balombaa nanamemeŋ bologa ii mende otaaŋkejeŋi, iyoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ ii mende otaaŋ gema qeŋkeju. Iikawaajoŋ namonoŋ uugia mende meleeŋgiti, yoŋonoŋ kazi ama oŋomakeju.   
\p
\v 15 “Niinoŋ namonoŋga uŋuamambaajoŋ mende qisiŋ gonjento, Kileŋaa Toyaanoŋga aŋgoŋ koma sopa somoŋgoŋ oŋoma laligo-wagatiwaajoŋ qama koolijeŋ.  
\v 16 Niinoŋ balombaa nanamemeŋ bologa gema qeŋ ii mende otaawe yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ii gema qeŋ mende otaaŋkeju.  
\v 17 Qaa hoŋa iikanoŋ mono meŋ soraiŋ oŋono laligowu. Goo Buŋa qaaganoŋ mono qaa hoŋa toontooŋ kolooja.  
\v 18 Giinoŋ wasiŋ nona baloŋ ejemba batugianoŋ kamaaŋ gawoŋ meŋ laligoweti, niinoŋ kaaŋiadeeŋ ii wasiŋ oŋombe baloŋ ejemba yoŋoo batugianoŋ deema kembuya.  
\v 19 Oo Amana, iyoŋonoŋ qaa hoŋaa so laaligogia kuuya togoŋ gombutiwaajoŋ ama ilaaŋ oŋoma neenaa laaligona kuuya togoŋ gonjeŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ uumeleeŋ ejemba kuuya ananaajoŋ qama kooliro.  
\p
\v 20 “Oo Amana, niinoŋ gowokouruna yoŋoojoŋadeeŋ ama mende qama koolijento, Buŋa qaa jeŋ seigi ejemba moma laariŋ nombuti, iyoŋoojoŋ ama kaaŋagadeeŋ qama koolijeŋ.  
\v 21 Ama giinoŋ niwo qokotaaŋ nana niinoŋ kaaŋagadeeŋ giwo qokotaaŋ nanjeŋ. Iikawaa so yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ anarawo qokotaaŋ nambutiwaajoŋ mojeŋ. Geeŋgo wasiŋ nona kamaaweti, namo ejembanoŋ ii moma laariwutiwaajoŋ ama yoŋonoŋ korebore motooŋgo kolooŋ laligowutiwaajoŋ qama koolijeŋ.  
\v 22 Anara motooŋgo kolooŋ laligojoti, iyoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ motooŋgo kolooŋ laligowutiwaajoŋ ama akadamuga ama nonati, niinoŋ ii iyoŋoojoŋ ama oŋondaborowe.   
\p
\v 23 “Niinoŋ iyoŋowo qokotaaŋ nambe giinoŋ niwo qokotaaŋ nanjaŋ. Iikawaa so yoŋonoŋ qaagia jeŋ somoŋgoŋ aoŋ motooŋgo kolooŋ laligowutiwaajoŋ qama koolijeŋ. Motooŋgo kolooŋ naŋgi baloŋ ejembanoŋ kaniana kokaeŋ moma asariwuya: Giinoŋ jopagoŋ noma laligonati, iikawaa so ii kaaŋagadeeŋ jopagoŋ oŋoma laligoŋ nii wasiŋ nona kamaawe.   
\p
\v 24 “Oo Amana, giinoŋ namo mende mokoloonati, waladeeŋ kambaŋ iikanoŋ uuganoŋ jopagoŋ noma asamararaŋ ama nona laligoŋ koube. Kanageŋ alauruna nonati, niinoŋ iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ asamararaŋ ii iibutiwaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ niinoŋ gomaŋ laligo-maŋati, yoŋonoŋ kanoŋ niwo motooŋ laligowutiwaajoŋ siiŋa mojeŋ.   
\p
\v 25 “Oo Ama solaŋa, baloŋ ejemba uugia mende meleeŋgiti, yoŋonoŋ gii mende moma kotoŋ goma laligoŋ kougito, niinoŋ gii saanoŋgadeeŋ moma kotoŋ gonjeŋ. Geeŋgo wasiŋ nonati, noo uumeleeŋ alaurunanoŋ ii modaboroju.  
\v 26 Niinoŋ goo qaga ii jeŋ asariŋ oŋombe moma laligogi. Giinoŋ uuganoŋ jopagoŋ noma laligonati, uujopa iikanoŋ uugianoŋ ero mogi niinoŋ yoŋowo qokotaaŋ nambe laligowutiwaajoŋ mono toroqeŋ qaga jeŋ asariŋ oŋoma laligomaŋa.” Kiaŋ.   
\c 18  
\s1 Jiisas meŋ somoŋgogi.  
\r Mat 26.47-56; Maak 14.43-50; Luuk 22.47-53  
\p
\v 1 Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋ gowokouruta uŋuano siti mesaoŋ kemeŋ apu qata Kidron kotoŋ leegeŋ keuma urukisi moŋ eroti, iikanoŋ keŋgi.  
\v 2 Jiisas ano iwaa gowokouruta yoŋonoŋ suulaŋ iikanoŋ ajorooŋ laligoŋkegi. Kawaajoŋ Juudas memelolo meŋ mumambaajoŋ anoti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ urukisi ii saanoŋ moro.   
\p
\v 3 Jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ jiwowoŋ jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi Juudasnoŋ ii ano gawmambaa manjaqeqe eja tuuŋ moŋ uŋuano motooŋ kagi. Yoŋonoŋ kiwa lambe ano tiwo wasagia meŋ kaŋ urukisinoŋ kougi.  
\v 4 Kougi Jiisasnoŋ iwoi kuuya kaeŋ kolooŋ mubaati, ii saanoŋ morotiwaajoŋ ama waama asuganoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋo morowaajoŋa moŋganju?”   
\p
\v 5 Qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi, “Nono Jiisas Nazaret toya ii moŋganjoŋ.” Meleeŋgi kokaeŋ iŋijoro, “Nii kiaŋ koi.” Juudas memelolo meme eja iinoŋ kaaŋagadeeŋ yoŋowo nano.   
\p
\v 6 “Nii kiaŋ koi.” Jiisasnoŋ qaa kaeŋ iŋijoro gemagema kema namonoŋ tama kamaaŋ uŋuro.  
\v 7 Kaeŋ aŋgi mombo qisiŋ oŋono, “Oŋo mono morowaajoŋ moŋganju?” Qisiŋ oŋono jegi, “Nono Jiisas Nazaret toya iiga moŋganjoŋ.”   
\p
\v 8 Kaeŋ jegi meleeno, “Nii kiaŋ koi, iŋijowe mojuya. Oŋo niiga moŋgama nonjuti eeŋ, mono eja koi saanoŋ oŋomesaogi kembu.”  
\v 9 Wala qama kooliŋ gowokouruta yoŋoojoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Ejemba noo boronanoŋ ama oŋona laligojuti, niinoŋ ii kalaŋ koma oŋoma laligowe yoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende sooŋ aliro.” Qaa iikanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ Jiisasnoŋ jotamemeya yoŋoojoŋ qaa kaeŋ jero.   
\p
\v 10 Kaeŋ jero Saimon Piitonoŋ manjawaa soo somata meŋ laligoroti, iinoŋ ii kopiŋanoŋga horoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋ ejia qeŋ gejia dindiŋaageŋ kotogoro kamaaro. Weleŋqeqe eja ii qata Malkus.  
\v 11 \x * \xo 18.11 \xt Mat 26.39; Maak 14.36; Luuk 22.42\x*Kaaŋ ano Jiisasnoŋ Piito kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Gii manjawaa soo somata ii mono mombo ana kopiŋganoŋ kemeba. Amananoŋ siimbobolowaa qambi apu kokoŋawo noo buŋa qeroti, ii saanoŋ moma mokosiŋgoŋ wambusooŋ qemaŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisas kuugi Anaswaa jaanoŋ nano.  
\p
\v 12 Kawali galeŋgianoŋ jero manjaqeqe eja tuuŋ ano Juuda yoŋoo nagu galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ Jiisas meŋ somoŋgogi.  
\v 13 Somoŋgoŋ wama wala jigo gawoŋ galeŋ qata Anas iwaa mirinoŋ keŋgi. Anaswaa qegaya qata Kaiafas iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooŋ gbani iikanoŋ gawoŋ ii meŋ laligoro.  
\v 14 \x * \xo 18.14 \xt Jon 11.49-50\x*Kaiafasnoŋ wala Juuda ejemba yoŋoojoŋ qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ jero, “Ejemba tuuŋ kuuya alidaborowombotiwaajoŋ eja motooŋgonoŋ nonoojoŋ ama komuro sokombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas kanaiŋ qakoono.  
\r Mat 26.69-70; Maak 14.66-68; Luuk 22.55-57  
\p
\v 15 Jiisas meŋ keŋgi Saimon Piito ano gowoko alia moŋ yoronoŋ gemagianoŋ keni. Kema alia iikanoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa moma murotiwaajoŋ ama saanoŋ afaaŋkota Jiisas otaaŋ jiŋkaroŋ miri sopa uutanoŋ kemero.   
\p
\v 16 Iinoŋ kemeroto, Piitonoŋ sopa seleeŋgeŋ nagunoŋ nano. Kaeŋ nano gowoko alianoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa moma muroti, iinoŋ seleeŋgeŋ kemeŋ nagu galeŋ emba iwo qaa ijoro nagu hororo Piito wama sopa uutanoŋ kemeri.  
\v 17 Kemebotiwaajoŋ ani iikanoŋ weleŋqeqe emba sopa naguya galeŋ konoti, iinoŋ Piito iima kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii oŋanoŋ kaaŋagadeeŋ eja iikawaa gowoko yoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ me?” Kaeŋ qisiŋ muro moma “Nii qaago!” jero.   
\p
\v 18 Weleŋ eja ano nagu galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ saŋgoŋaajoŋ ama gere aŋgi jeŋ uroroŋgoŋ ero konama naŋgi. Kaeŋ naŋgi Piitonoŋ kaaŋagadeeŋ yoŋoo batugianoŋ kema gere konama nano. Kiaŋ.   
\s1 Jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ Jiisas qisiŋ muro.  
\r Mat 26.59-66; Maak 14.55-64; Luuk 22.66-71  
\p
\v 19 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa Anas iinoŋ Jiisas qisiŋ muŋ kokaeŋ jero, “Gii ejemba nomaeŋ kuma oŋoma gowokouruga moro moro uŋuama laligoŋkejaŋ?”   
\p
\v 20 Kaeŋ jero kokaeŋ meleema muro, “Nii kambaŋ so asuganoŋ ejembaya ejembaya kuma oŋoma laligowe. Juuda kanageso kuuya nononoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma qamakooli mirinana so ajorooŋkejoŋi, nii mono iikanoŋ nama kuma oŋoma laligowe. Buŋa qaa aasaŋgoya moŋ mende jewe.  
\v 21 Niinoŋ qaa nomaeŋ ejemba kuma oŋoma laligoweti, naambaajoŋ nii iikaeŋ qisiŋ nonjaŋ? Niinoŋ qaa jewe ejemba moma laligogiti, iyoŋonoŋ mono qaanaa kota modaboroju. Kawaajoŋ ii qisiŋ oŋona sokombaa.”   
\p
\v 22 Kaeŋ meleema muroto, jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) moŋnoŋ kosianoŋ nama Jiisas uruŋanoŋ qetaaliŋ jero, “Jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ qisiŋ gono gii qaa silia kaaŋa mono naambaajoŋ meleema mujaŋ? Godaqeqega qaa.”   
\p
\v 23 Kaeŋ jero kokaeŋ meleema muro, “Qaa bologaga jewenagati, ii nisaana sokombaato, qaa hoŋa jejeŋi eeŋ, mono naambaajoŋ nii eeŋ nujaŋ?”   
\p
\v 24 Kaeŋ meleema muro Anasnoŋ Jiisas wasiŋ jero gbadoya kaaŋiadeeŋ borianoŋ raro wama jigo gawoŋ galeŋ waŋa Kaiafas iwaanoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jiisas qakoono indiŋ woi karooŋ kolooro.  
\r Mat 26.71-75; Maak 14.69-72; Luuk 22.58-62  
\p
\v 25 Saimon Piitonoŋ gere konama nano tosianoŋ qisiŋ kokaeŋ ijogi, “Gii oŋanoŋ kaaŋagadeeŋ iwaa gowokouruta yoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ me qaago?” Kaeŋ ijogi qakooma “Nii qaago!” jero.   
\p
\v 26 Piitonoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋ ejia qeŋ gejia kotegoro kamaaroti, iwaa tinitosaya weleŋqeqe alia moŋnoŋ ii moma qisiŋ ijoro, “Oo gii mono urukisinoŋ iwo motooŋ laligori giijeŋa me nomaeŋ?”   
\p
\v 27 Kaeŋ ijoro Piitonoŋ mombo qakoono kambaŋ iikanondeeŋ kurunoŋ kanaiŋ qaro moro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gawana Pailotwaa jaanoŋ nano.  
\r Mat 27.1-2, 11-14; Maak 15.1-5; Luuk 23.1-5  
\p
\v 28 Gomaŋ ano umugawodeeŋ Jiisas Kaiafaswaa mirinoŋga wama kamaaŋ Room gawanawaa jiŋkaroŋ mirinoŋ keŋgi. Juuda yoŋonoŋ uugia tilooŋ kokojinjiŋ koloowombotiwaajoŋ majakaka moma kokaeŋ jegi,\f + \fr 18.28 \ft Room gawman yoŋoojoŋ Juuda yoŋonoŋ kokaeŋ moma laarigi: Nono Room yoŋoo jiŋkaroŋ mirinoŋ uniŋ uunana tilooro esuŋnana kamaaro kokojinjinanawo kolooŋ kiaŋkomu kendombaa lama toroya newombaajoŋ amamaawoŋa. Kawaajoŋ sombenoŋ seleeŋgeŋ laligogi.\f* “Kiaŋkomu kendombaa lama newombaajoŋ amamaa-wombo.” Kaeŋ jeŋ moma bimooŋ gawanawaa jiŋkaroŋ miri uutanoŋ mende ugi.  
\v 29 Kawaajoŋ gawana Pailotnoŋ seleeŋgeŋ kamaaŋ iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Eja koi kanoŋ mono naa qinjitaga ano qaa jeŋ muŋ wama kaju?”   
\p
\v 30 Qisiŋ oŋono meleeŋgi, “Eja iikanoŋ kikekakasililiŋ me bologa meme eja moŋ mende koloonagati eeŋ, nononoŋ mono eeŋ toontooŋ ii wama goonoŋ mende kawonaga.”   
\p
\v 31 Kaeŋ meleeŋgi Pailotnoŋ iŋijoro, “Oŋo mono oŋoaŋgio qaa jakeyanoŋ ama muŋ Kana qaagiaa so gosiŋ qaaya jeŋ tegowu.” Kaeŋ iŋijoro moma ijogi, “Nononoŋ eja moŋ komuwaatiwaa qaaya jeŋ tegowombaajoŋ soŋgo ero amamaajoŋ.”  
\v 32 \x * \xo 18.32 \xt Jon 3.14; 12.32\x*Juuda yoŋonoŋ kaeŋ ijogi Jiisas aŋo koomu nomaaŋa komuwaatiwaa qaaya ii iŋisaama jeroti, iikaaŋa kanoŋ hoŋawo kolooro.   
\p
\v 33 Pailotnoŋ Juuda yoŋoo qaagia moma mombo jiŋkaroŋ miri uutanoŋ uma Jiisas oono karo kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii Juuda yoŋoonoŋ kiŋ poŋgiaga koloojaŋ me qaago?”   
\p
\v 34 Kaeŋ qisiŋ muro meleema kokaeŋ qisiro, “Qaa ii mono geeŋgaa uuganoŋga jejaŋ me tosianoŋ noojoŋa qaa kaeŋ jeŋ jeganoŋ aŋgi jejaŋ?”   
\p
\v 35 Kaeŋ qisiro Pailotnoŋ meleeno, “Yei! Nii Juuda ejaga kolooŋ Juuda oŋoo qaagia naŋgoŋkejeŋ me? Qaago totooŋ! Nii Room gawana laligowe geeŋgaa ejembauruga ano jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ mono guama kaŋ noo boronoŋ ama gonju. Giinoŋ mono naa iwoiga ana?”   
\p
\v 36 Kaeŋ meleeno jero, “Noo bentotonaa kania ii baloŋ kokoinoŋ mende eja. Niinoŋ balombaa kiŋ-totoŋ mombaa kiŋ poŋa koloowenagati eeŋ, noo kerasuru-urunanoŋ mono saanoŋ waama noojoŋ ama manja qewuyaga. Manja qeŋ niinoŋ Juuda jotamemeya yoŋoo borogianoŋ kememambotiwaajoŋ kaparaŋ koma manja qegi nombombaajoŋ amamaawuyaga. Ii amamaawuyagato, noo kiŋ-totonaa kania ii gomaŋ moŋgeŋ eja. Nii baloŋ eja poŋ mende koloojeŋ.”   
\p
\v 37 Qaa ii jero Jiisas kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii kileŋ eja poŋ qaita moŋ koloojaŋi, ii oŋanoŋ me qaago?” Kaeŋ qisiŋ muro meleeno, “Nii eja poŋ qaita moŋ koloojeŋi, ii geeŋgo jejaŋ. Niinoŋ qaa hoŋa naŋgoŋ jeŋ asarimambaajoŋ ama namonoŋ kamaaŋ asugiwe. Kuuya yoŋonoŋ qaa hoŋaa leegeŋa laligojuti, iyoŋonoŋ mono noo qaana geja ama momakeju.”   
\s1 Jiisas komuwaatiwaajoŋ jeŋ tegogi.  
\r Mat 27.15-31; Maak 15.6-20; Luuk 23.13-25  
\p
\v 38 Kaeŋ meleeno Pailotnoŋ mepaqepae ama qisiro, “Qaa hoŋa ii mono naama?” Kaeŋ qisiŋ mombo Juuda yoŋoonoŋ kemeŋ atapanoŋ nama kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ eja iikawaa qinjita moŋgama moŋ mende mokoloojeŋ.  
\v 39 “Moŋ mende mokoloojento, noo nanamemena moŋ kokaeŋ ero moju: Gbani so kiaŋkomu kendoŋ kambaŋanoŋ kapuare mirinoŋga eja motooŋgo oŋoojoŋ isambe kamaaŋkeji, ii moju. Kawaajoŋ Juuda oŋoo kiŋ poŋgia saanoŋ oŋoojoŋ isambe kamaanaga me qaago? Kawaajoŋ oŋo siiŋgianoŋ nomaeŋ moju?”   
\p
\v 40 Kaeŋ iŋijoro meleema kokaeŋ qagi, “Qaago, ii qaagoto, Barabas isana nonoonoŋ kamaawa!” Kaeŋ qagito, Barabas iinoŋ kikekakasililiŋ ejaga kolooŋ manja kareŋ moŋ qegiti, iikawaa waŋ kolooro. Kiaŋ.   
\c 19  
\s1 Pailotnoŋ Jiisas maripoonoŋ komuwaa jeŋ jeŋ tegoro.  
\p
\v 1 Silama qagi Pailotnoŋ Jiisas wama kema jero manjaqeqe eja yoŋonoŋ ooli waayawonoŋ molaaŋkota ootigi.  
\v 2 Manjaqeqe eja yoŋonoŋ taluŋgoŋ mepaqepae kokaeŋ ama mugi: yoŋonoŋ Jiisas qeŋ kasa waayawo meŋ pipiiŋ ila meagoŋ waŋanoŋ koŋgi kemero maleku osoga nezoŋgbalawo ii koma mugi kemero.  
\v 3 Kaeŋ ama kosia-noŋ areŋgoŋ nama jegi, “Oowe oowe! Juuda yoŋoo Kiŋ Poŋgia, oowe!” Kaeŋ jeŋ uruŋanoŋ mamaga qetaaligi.   
\p
\v 4 Kaeŋ mepaqepae ama mugi Pailotnoŋ mombo seleeŋgeŋ kemeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Mobu! Niinoŋ eja ii gosiŋ qinjita moŋ mende mokoloojeŋ. Kawaajoŋ ii mombo wama oŋoo jaagianoŋ kamaawe kania kaeŋ moma kotoŋ iibuya.”  
\v 5 Kaeŋ iŋijoro Jiisasnoŋ kamaaŋ atapaŋanoŋ nano kokaeŋ iigi: Tosianoŋ kasa waawonoŋ ila pipiiŋ waŋanoŋ koma maleku osoga nezoŋgbalayawo koma mugi nano Pailotnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Mono eja hoŋa koi iibu!”   
\p
\v 6 Kaeŋ iŋijoro jigo gawoŋ galeŋ ano nagu galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ ii iima qaa wowombo qama jegi, “Maripoonoŋ qegi komuwa. Maripoonoŋ qegi komuwa.” Kaeŋ jegi Pailotnoŋ jegianoŋ meŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qinjita moŋ mende mokoloojeŋ. Kawaajoŋ oŋo mono oŋoaŋgiodeeŋ ii meŋ maripoonoŋ qegi komunaga.”   
\p
\v 7 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ qaa ii moma kaparaŋ koma kokaeŋ jegi, “Nonoonoŋ Kana qaa eja. Qaa iikawaa so gosiniŋ komuwaatiwaa so kolooja. Iyaŋa meŋ uma ‘Anutuwaa meria koloojeŋ,’ jeŋkeja. Kawaajoŋ mono koomuwaa buŋa kolooro sokombaa.”   
\p
\v 8 Kaeŋ kaparaŋ koma jegi Pailotnoŋ moma bomboŋgaoya waaro jeneŋa ororo toroko moro.  
\v 9 Kaeŋ moma Jiisas wama mombo jiŋkaroŋ miri uutanoŋ uma kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii daakaya?” Qisiŋ muroto, iinoŋ kitia moŋ mende meleema qaaya bogoro nano.  
\v 10 Qaaya bogoro nano kokaeŋ ijoro, “Gii noonoŋ qaa kitia moŋ meleembaga me qaago? Niinoŋ jeŋ tegowe isama gombuya me maripoonoŋ gugi komuwaga. Iikawaa ku-usuŋa ii noonoŋ eja. Kawaa kania mojaŋ me qaago?”   
\p
\v 11 Kaeŋ jero moma kokaeŋ meleema muro, “Moŋnoŋ eukanoŋa ku-usuŋ mende ama gonoti eeŋ, gii mono eja omaya laligoŋ iwoi ama nomambaajoŋ amamaanaga. Kawaajoŋ eja moŋ moronoŋ nii goo boronoŋ noonji, iwaa siŋgisoŋgoyanoŋ mono goonoŋ qinji uuguŋ somata kolooja.”   
\p
\v 12 Kaeŋ meleema murotiwaajoŋ ama Pailotnoŋ Jiisas isano kamaawaatiwaa kaparaŋ kono. Kaeŋ kaparaŋ konoto, Juuda yoŋonoŋ qa gigilaaŋ kokaeŋ jegi, “Aisna kamaawaati eeŋ, mono Siisa-kimbaa alia mende toroqeŋ kolooŋ laligowa. Moŋnoŋ neenaajoŋ moro uro ‘Kiŋ poŋ koloojeŋ’ jeji, iinoŋ mono Siisa-kiŋ tuarenjeŋ ama muja.”   
\p
\v 13 Kaeŋ jegi qaa ii moma jeŋ kotoro Jiisas wama seleeŋgeŋ kamaagi. Kamaagi gawana Pailotnoŋ jake moŋ jamonoŋ ama tamboŋgi eroti, iikanoŋ uma qaa jenteegowaa duŋ rarayanoŋ kamaaŋ raro. Jake kawaa qata Hibruu qaanoŋ Gabata jeŋ laligogi. Ii ananaa qaanoŋ Jake Jamonoŋ meŋ taamboŋa.  
\v 14 Kamaaŋ raroti, Juuda ejembanoŋ weeŋ iikanoŋ kiaŋkomu kendoŋ rabombaajoŋ jojorigi. Weeŋ ii kolooro weeŋ biiwia dodowiro Pailotnoŋ duŋ rarayanoŋ rama Juuda yoŋoojoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Iigi, oŋoo kiŋ poŋgia koi!”   
\p
\v 15 Kaeŋ jero moma qa gigilaagi, “Qaomba! Qaomba! Maripoonoŋ qegi komuwa!” Qa gigilaagi kokaeŋ jero, “Oŋoo kiŋ poŋgiaa qaa jeŋ tegowe maripoonoŋ ubaatiwaajoŋ jeju me?” Kaeŋ jero jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ meleema jegi, “Siisa-kiŋnoŋ motooŋgo kiŋ poŋnana kolooja. Nonoonoŋ eja poŋ morota moŋ mende raja.”   
\p
\v 16 Kaeŋ meleema jegi Pailotnoŋ Jiisaswaa qaa jeŋ tegoŋ maripoonoŋ qegi komuwaatiwaajoŋ borogianoŋ ano. Borogianoŋ ano manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas meŋ galeŋ koŋgi.   
\s1 Jiisas maripoonoŋ qegi.  
\r Mat 27.32-44; Maak 15.21-32; Luuk 23.26-43  
\p
\v 17 Galeŋ koŋgi iyaŋaa maripooŋa aŋo aŋgoŋ siti kotoŋ seleeŋgeŋ kemeŋ gomaŋ moŋ qata Waŋsii qamakejuti, kanoŋ keŋgi. Waŋsii qa ii Hibruu qaanoŋ Golgota qamakeju.  
\v 18 Iikanoŋ kema maripoonoŋ qegi ano iwo eja woi teetee motooŋ uruŋ Jiisas batugaranoŋ aŋgi naŋgi.   
\p
\v 19 Kaeŋ qegi Pailotnoŋ tere ooŋ jero maripoonoŋ Jiisaswaa waŋanoŋ eu ama qegi. Tere ii kokaeŋ ooro nano, “Jiisas Nazaret toya, Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi.”  
\v 20 Jiisas maripoonoŋ qegiti, gomaŋ ii siti kosianoŋ ero ano tere ii qaa karooŋ, Hibruu, Latin ano Griik qaanoŋ oogi nano. Kawaajoŋ Juuda ejemba mamaganoŋ uuguŋ kema kaŋ eu uuŋ tere ii weeŋgogi.  
\v 21 Kaeŋ ooro Juuda yoŋoo jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ Pailot kokaeŋ ijogi, “‘Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi,’ kaeŋ mende oowato, kokaeŋ oowa, ‘Iyaŋaajoŋa Juuda kiŋ Poŋgiaga koloojeŋ, jero.’”  
\v 22 Ii moma Pailotnoŋ qaa kokaeŋ meleeno, “Qaa oodaborojeŋiwaajoŋ ii mono kaeŋ ewaa.”   
\p
\v 23 Manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas maripoonoŋ qeŋgo opo selekopaa ilawoilaya meŋ eja 4 batugianoŋ mendeema 4 kolooro totogianoŋ megi. Kaeŋ megi malekuya ero megito, ii kokaembaajoŋa saanoŋ mende mendeeŋgi: Ii kuuyagadeeŋ opo jakaŋa motooŋgonoŋ memetaga. Opo kitia kitia mende mindiriŋ eukaya lililili uuŋ megi emu kemekemeta ero. Kawaajoŋ ii boliwabotiwaajoŋ mendeembombaajoŋ amamaagi.  
\v 24 \x * \xo 19.24 \xt Ond 22.18\x*Amamaaŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Ii motoniŋ mende sokombaa. Kawaajoŋ saanoŋ iikawaa unju qeniŋ toya koloowaa.” Kaeŋ jeŋ unju qegi Buŋa qaa moŋ hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Yoŋonoŋ opo selekopaana meŋ batugianoŋ mendeema totogianoŋ meŋ malekunaa unju aaŋgole aŋgi moŋnoŋ haamo ambaa.”  
\m Manjaqeqe eja yoŋonoŋ qaa iikawaa so aŋgi.   
\p
\v 25 Jiisas maripoonoŋ qegi nano emba kokaaŋanoŋ kanianoŋ naŋgi: Jiisaswaa nemuŋ naseya ano Kloopaswaa embia qata Maria ano Maria Magdalaga.  
\v 26 Jiisasnoŋ nemuŋa ano wombo gowokoya kosianoŋ nani iriima nemuŋaajoŋ kokaeŋ jero, “Nemuna, mono meraga koi iima kalaŋ koma rijojooŋ laligowa.”   
\p
\v 27 Kaeŋ jeŋ gowoko ii kokaeŋ ijoro, “Mono nemuŋga koi iima kalaŋ koma rijojooŋ laligowa.” Kaeŋ jero moma Jiisaswaa nemuŋa kambaŋ iikanondeeŋ wano mirianoŋ kema motooŋ laligori. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ maripoonoŋ nama komuro.  
\r Mat 27.45-56; Maak 15.33-41; Luuk 23.44-49  
\p
\v 28 \x * \xo 19.28 \xt Ond 69.21; 22.15\x*Jiisasnoŋ gawoŋa kuuya medabororoti, ii moma iikanoŋ Buŋa Terewaa qaaya moŋnoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ kokaeŋ jero, “Nii apuwaajoŋ mojeŋ.”   
\p
\v 29 Kanoŋ jua moŋ wain apu aasoŋawo iikanoŋ saa qeŋ raro. Ii raro kowe momondo moŋ suuŋ taniŋaeŋ ii meŋ wain apunoŋ qenduŋgoŋ sepere susuyanoŋ qesaŋgoŋ megi uro buutanoŋ aŋgi.  
\v 30 Aŋgi wain apu aasoŋawo ii neŋ jero, “Mono tegoja.” Kaeŋ jeŋ laaligoya mesao-mambaajoŋ aroya sigoŋ kamaaro kokoosuya kouro noŋ qero. Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa maroŋa wasanoŋ utoogi.  
\p
\v 31 Jiisasnoŋ noŋ qero Juuda ejembanoŋ weeŋ iikanoŋ kiaŋkomu kendoŋ rabombaajoŋ jojorigi. Kiaŋkomu Sabat kendoŋ ii kendoŋ kambaŋ somata kolooro. Kawaajoŋ Juuda jotamemeya yoŋonoŋ majakaka moma kokaeŋ jegi, “Qamo yoŋonoŋ Sabat kendoŋ kambaŋanoŋ maripoonoŋ naŋgi mende sokonja.” Kaeŋ jeŋ gawana Pailotwaanoŋ kema kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii saanoŋ jeŋ tegona kema maripoonoŋ uŋujuyati, iyoŋoo tawo siigia kuŋgi qamogia metogoniŋ kamaawuya?”  
\v 32 Qisiŋ mugi jeŋ tegoro manjaqeqe ejanoŋ kougi. Kouma Jiisaswo maripoonoŋ urugiti, ii uulaŋawo komuwaotiwaajoŋ wala yoroonoŋga mombaa tawo siita kuma leegeŋ kema mombaanoŋ kaaŋiadeeŋ aŋgi.   
\p
\v 33 Kaeŋ aŋgito, Jiisaswaanoŋ kouma iigi mono komuro. Kaeŋ iima siita mende kuŋgi.  
\v 34 Mende kuŋgito, manjaqeqe eja yoŋoo-noŋga moŋnoŋ wasa meŋ maroŋa utooro iikanondeeŋ sa ano apu kamaaro.   
\p
\v 35 Kaeŋ aŋgi moŋnoŋ iwoi ii jaayanoŋ iiroti, iinoŋ ii naŋgoŋ jeŋ koi oorota ero keteda koi weeŋgoju. Qaa naŋgoŋ jeŋ oorota eji, ii mono qaa hoŋa kolooja. Oŋo kaaŋagadeeŋ ii moma laariwuti-waajoŋ moma qaa hoŋa mojiwaa so jeja.  
\v 36 \x * \xo 19.36 \xt Eks 12.46; Jaŋ 9.12; Ond 34.20\x*Iwoi ii kolooroti, ii Buŋa Terewaa qaa moŋnoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ kolooro. Qaa ii kokaeŋ,  
\q2 “Iwaa siita mono mende kumbu.”   
\m
\v 37 \x * \xo 19.37 \xt Zek 12.10; Ais 1.7\x*Ano Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ eja,  
\q2 “Eja utoogiti, iyoŋonoŋ mono iwaageŋ jaagia uuŋ iibu.”  
\m Oŋo qaa woi iikawaajoŋ ama ii moma laariwu. Kiaŋ.   
\s1 Jiisaswaa qamoya jamo kobaanoŋ roŋ koŋgi.  
\r Mat 27.57-61; Maak 15.42-47; Luuk 23.50-56  
\p
\v 38 Kawaa gematanoŋ Arimatia taoŋ toya qata Joosef karo. Iinoŋ Jiisaswaa gowokoya kolooŋ laligoroto, Juuda jotamemeya yoŋoojoŋ ama toroko moma momalaaria kolatiŋ laligoro. Iinoŋ kaŋ gawana Pailotwaanoŋ kema Jiisaswaa qamoya metogomambaajoŋ qisiŋ muro. Qisiŋ muro moma jeŋ tegoro kaŋ metogoro.   
\p
\v 39 \x * \xo 19.39 \xt Jon 3.1-2\x*Eja qata Nikodeemus wala Jiisaswaanoŋ gomantiiŋanoŋ karoti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ karo. Kaŋ qamo morimambaajoŋ kele koowagawo qata mor ii repa apuyawo meleeŋgiti, ii esu moŋ biŋa 30 kilowaa so sewaŋa meŋ kaŋ Joosef ilaaŋ muro.  
\v 40 Ilaaŋ muŋ motooŋ Jiisaswaa qamoya metogori. Metogoŋ jiniŋ moroŋa awaa meŋ qamo selianoŋ ama opo taaŋa iikanoŋ momosiiri. Juuda ejemba nononoŋ qamonana kaaŋ ama mozozoŋgoŋ roŋ koma oŋomakejoŋ.   
\p
\v 41 Jiisas maripoonoŋ qegiti, gomaŋ iikawaa leegeŋanoŋ urukisi moŋ ero. Urukisi iikanoŋ qasiriwaa jamo kobaa dologa moŋ uroroogi nano. Iikanoŋ qamo moŋ mende aŋgi gbameŋa ero.  
\v 42 Gbameŋa kolooŋ kosianoŋ ero Juuda ejembanoŋ kiaŋkomu kendoŋ rabombaajoŋ jojorigi kambaŋgia toriro. Kawaajoŋ Jiisaswaa qamoya meŋ iikanoŋ ama roŋ koni. Kiaŋ.   
\c 20  
\s1 Jiisaswaa kobaa qasirianoŋ gbameŋa ero.  
\r Mat 28.1-8; Maak 16.1-8; Luuk 24.1-12  
\p
\v 1 Sabat kendoŋ ragi tegoro Maria Magdala emba iinoŋ Sonda umugawodeeŋ weŋgeraŋ suluro qasirinoŋ keno. Kema jaaya uuro keno jamo somata iiro iikanoŋ mono kobaa urorooya iikawaa qaa ootanoŋga qetaŋgi kaŋ ero.  
\v 2 Kaeŋ iima iikanondeeŋ mesaoŋ uulaŋawo kema Saimon Piito ano Jiisaswaa wombo gowokoya yoroonoŋ kaŋ kokaeŋ irijoro, “Mono Pombaa qamoya qasirinoŋga meŋ kema dakanoŋ aŋgi eji, ii mende mojoŋ.”   
\p
\v 3 Kaeŋ irijoro mesaoŋ qasirinoŋ keni.  
\v 4 Motooŋ bobogariŋ kenito, gowoko alianoŋ bobogariŋ kema Piito uuguŋ wala qasirinoŋ keuro.  
\v 5 Keuma jamo kobaa urorooya iikawaa uutanoŋ mende uma qaa ootanoŋ eeŋ akakariŋ uuro keno opoya momosigiti, iikayadeeŋ ero iiro.  
\v 6 Ii iiro Saimon Piitonoŋ kaaŋagadeeŋ gematanoŋ kouma jamo kobaa uutanoŋ uma opoya momosigiti, iikayadeeŋ ero iiro.  
\v 7 Ii iiro ano waŋa opo jakaŋa moŋnoŋ momosiiŋ esuugiti, ii tosianoŋ kuma selewaa opoya kawo mende mindiriŋ aŋaso aŋgi raro iiro.   
\p
\v 8 Kaeŋ iiro gowoko alianoŋ wala qasirinoŋ kouroti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ jamo kobaa uutanoŋ uma iwoi ii iima moma laariro.  
\v 9 Jiisas gbiliŋ koomunoŋga waabaati, iyoronoŋ Buŋa Terewaa qaa kaaŋa ii waladeeŋ mende moma asariŋ tompiririŋ laligoŋ kouri. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Magdala emba Mariawaanoŋ asugiro.  
\r Mat 28.9-10; Maak 16.9-11  
\p
\v 10 Rama kouma iikanondeeŋ moma laariŋ eleema mirigaranoŋ keni.  
\v 11 Yoronoŋ kenito, Marianoŋ aŋodeeŋ qasiriwaa jamo kobaa qaa ootanoŋ nama saaro. Kaeŋ saama kobaa urorooya iikawaa uutanoŋ akakariŋ uuro keno.  
\v 12 Uuro keno Siwe gajoba woi malekugara tualalakota iriiro. Yoronoŋ Jiisaswaa qamoya eroti, iikanoŋ rari. Moŋnoŋ waŋa eroti, iikanoŋ raro moŋnoŋ kanianoŋ raro.   
\p
\v 13 Kaeŋ rama kokaeŋ ijori, “Emba, gii naambaajoŋa saajaŋ?” Ijori moma jero, “Poŋnaa qamoya meŋ kema dakanoŋ aŋgi eji, ii mende mojeŋ.”   
\p
\v 14 Kaeŋ jeŋ eleema Jiisasnoŋ kosianoŋ nano iiroto, kaitania ii mende iima kotoŋ haŋqaŋ qeŋ nano.  
\v 15 Haŋqaŋ qeŋ nano Jiisasnoŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Emba, gii naambaajoŋa saajaŋ? Morowaajoŋa moŋganjaŋ?” Kaeŋ qisiŋ muro urukisi galeŋanoŋ nanja me nomaeŋ, iikaeŋ romoŋgoŋ kokaeŋ ijoro, “Oo somatana, gii qamoya meŋ aŋgoŋ moŋgeŋ kema anjaŋati eeŋ, mono nijona kema memaŋa.”   
\p
\v 16 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ qata qama “Maria!” jero. Ii qama jero iwaanoŋ eleema Hibruu qaanoŋ qama “Raboni!” jero. Ii ananaa qaanoŋ “Boina!”   
\p
\v 17 Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro, “Nii Amanaanoŋ mende uma koi nanjeŋ. Kawaajoŋ nii mende noosiriwato, noo kouruna yoŋoonoŋ kema buju kokaeŋ iŋijowa: Niinoŋ mono Maŋna Anutu ano oŋoo Maŋgia Anutuwaanoŋ eleema umaŋa.”   
\p
\v 18 Kaeŋ ijoro Magdalaga emba Maria iinoŋ eleema kema gowo-kouruta kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Poŋ iibe qaa kaaŋ kaaŋ nijojaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ gowokouruta asugiŋ oŋono.  
\r Mat 28.16-20; Maak 16.14-18; Luuk 24.36-49  
\p
\v 19 Sonda iikanondeeŋ gomaŋ tiiro gowoko yoŋonoŋ ruuŋanoŋ ajorooŋ Juuda yoŋoojoŋ toroko moma miri naguya koma kii meŋ ragi. Kaeŋ ragi Jiisasnoŋ asugiŋ batugianoŋ nama kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, luae mono oŋowo raba!”  
\v 20 Kaeŋ jeŋ borowoita ano maroŋa qendeema oŋono iima korisoronoŋ uugia saa qero.  
\v 21 Saa qero mombo kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, luae mono oŋowo raba! Amanoŋ nii wasiŋ nono kaaŋiadeeŋ niinoŋ oŋo wasiŋ oŋonjeŋ.”   
\p
\v 22 Kaeŋ jeŋ buu aasoŋa uulaŋgoŋ jero, “Mono Uŋa Toroya mewu.  
\v 23 \x * \xo 20.23 \xt Mat 16.19; 18.18\x*Oŋo ejemba siŋgisoŋgogia mesaowuyati eeŋ, ii mono Anutuwaa jaanoŋ solaŋanidaborowaa. Ejemba siŋgisoŋgogia mende mesaowuti eeŋ, ii mono Anutuwaa jaanoŋ mende solaŋaniwuya.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Tomas asugiŋ muro.  
\p
\v 24 Jiisasnoŋ gowokouruta kaeŋ asugiŋ oŋonoto, gowoko 12 yoŋoonoŋga moŋ qata Tomas, qata moŋ Didimus qagiti, iinoŋ kambaŋ kanoŋ batugianoŋ mende laligoro.  
\v 25 Tomasnoŋ karo gowoko tosianoŋ “Nono Poŋ iijoŋa,” jegi moma kokaeŋ jero, “Jaananoŋ biriŋ lopoya borianoŋ iima boro susunanoŋ maroŋanoŋ oosirimaŋati eeŋ, ii saanoŋ moma laarimaŋa. Nii neeno ii mende oosirimaŋati eeŋ, mono qaagadeeŋ nijogi ii mende moma laarimaŋa.”   
\p
\v 26 Kaeŋ jero sonda motooŋgo tegoro gowoko yoŋonoŋ Sonda iikanoŋ mombo mirinoŋ kululuuŋ nagu koma kii meŋ Tomaswo motooŋ ragi. Motooŋ ragi Jiisasnoŋ mombo asugiŋ batugianoŋ nama kokaeŋ jero, “Alauruna, luae mono oŋowo raba!”  
\v 27 Kaeŋ jeŋ Tomas ijoro, “Gii mono boroga boraama borowoina meŋ iima boro susuganoŋ maronanoŋ oosiriwa. Kaeŋ ama yaŋgiseŋ mesaoŋ uuwoiga yakariŋ nii moma laariŋ nomba.”   
\p
\v 28 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Oo, gii noo Poŋ Anutunaga!”   
\p
\v 29 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro, “Gii niijaŋiwaajoŋ nii saanoŋ moma laariŋ nonjanto, ejemba mende niima kileŋ nii moma laariŋ nomakejuti, iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.” Kiaŋ.   
\s1 Jonoŋ Oligaa Buŋa koi kokaembaajoŋa ooro:  
\p
\v 30 Jiisasnoŋ gawoŋ esuŋmumuyawo meŋ laligoro aŋgoleto seiseiya tosaaŋa ii gowoko yoŋoo jaagia qaganoŋ asugiroto, ii buk koi kanoŋ mende oowe.  
\v 31 Qaa tosaaŋa ooweti, ii kokaembaajoŋa oowe: Jiisasnoŋ Anutuwaa Meria kolooŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooji, oŋo qaa ii moma laariŋ iikaaŋa kanoŋ Jiisaswaa qabuŋayaajoŋ ama laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowuya. Kaeŋ ama laligowutiwaajoŋ niinoŋ Oligaa Buŋa tere koi oowe oŋoonoŋ kaja. Kiaŋ.   
\c 21  
\s1 Jiisasnoŋ gowoko 7 yoŋoonoŋ asugiro sora ambembo horogi.  
\p
\v 1 Kanageŋ Jiisasnoŋ mombo gowoko tosaaŋa yoŋoonoŋ asugiro. Taiberias apu aŋgoŋ goraayanoŋ kanoŋ kokaeŋ asugiŋ oŋono:  
\v 2 Gowoko eja kokaaŋanoŋ motooŋ laligogi: Saimon Piito, Tomas qata moŋ Sunesune (Didimus) qagiti, Natanael eja ii Galili prowinswaa taoŋa Kaanaga ano Zebediwaa merawoita woi ano gowoko tosaaŋa yoŋoonoŋga woi.   
\p
\v 3 \x * \xo 21.3 \xt Luuk 5.5\x*Motooŋ laligogi Saimon Piitonoŋ iŋijoro, “Nii mono sora horomambaajoŋ kemaŋa.” Kaeŋ jero tosianoŋ jegi, “Nono saanoŋ giwo motooŋ kemboŋa.” Kaeŋ jeŋ mesaoŋ waŋgonoŋ uma kema gomantiiŋa iikanoŋ sora moŋ mende horogi.  
\v 4 Sora mende horoŋ eeŋ laligogi gomaŋ ano Jiisasnoŋ sakasinoŋ nano. Nanoto, iwaa kaitania ii mende iima kotogi.  
\v 5 Jiisasnoŋ nama oŋooma qaro, “Alauruna, sora moŋ horoju me qaago?” Jero meleema “Qaago!” jegi.   
\p
\v 6 \x * \xo 21.6 \xt Luuk 5.6\x*“Qaago!” jegi kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋo mono misagia waŋgo dindiŋaageŋ giligi kemero saanoŋ sora mokoloowuya.” Ii moma misagia giligi sora seiseiya kemeŋ ologogitiwaajoŋ horoniŋ koubajeŋ amamaaŋ horoŋ susugogi.   
\p
\v 7 Kaeŋ kolooro Jiisaswaa wombo gowokoya iikanoŋ Saimon Piito kokaeŋ ijoro, “Ii mono Poŋga!” Kaeŋ jero Pombaa qata moma opoqiisiagadeeŋ somoŋgoŋ laligorotiwaajoŋ selekopaaya kokosiiŋ iikanondeeŋ apu aŋgonoŋ luguŋ kemero.  
\v 8 Yoŋonoŋ sakasiŋ kooroŋanoŋ 100 miita kawaa so kosianoŋ kema laligogi. Kawaajoŋ Piitonoŋ kemeŋ keno gowoko tosaaŋa yoŋonoŋ waŋgo loqanoŋ qeŋ naŋgoŋ kema misa sorayawo horogi waŋgo gematanoŋ karo.   
\p
\v 9 Kaeŋ kaŋ sakasinoŋ riiŋ iikanoŋ iwoi kokaeŋ iigi: Gere jero lokotanoŋ sora jejeta ano bered raro.  
\v 10 Ii iigi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo keteda koi sora horojuti, mono iikanoŋa tosaaŋa meŋ koi kawu.”   
\p
\v 11 Ii jero Saimon Piitonoŋ moma waŋgonoŋ uma misa hororo sakasinoŋ uro. Uro hoŋa 153 iigi. Misa ii sora somata seiseiya yoŋonoŋ saa qegito, misanoŋ kileŋ mende riiro.  
\v 12 Hoŋa ii iigi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Mono kaŋ gomaambawaa neneya newu.” Kaeŋ jero moma kaŋ “Ii Poŋnanaga,” kaeŋ moma kotogito, gowoko yoŋoonoŋga moŋnoŋ “Gii moronoŋ?” kaeŋ qisimambaajoŋ uulombo moma mende qisiro.  
\v 13 Mende qisiroto, Jiisasnoŋ kema bered meŋ oŋoma sora kaaŋagadeeŋ mendeema oŋono.   
\p
\v 14 Jiisasnoŋ koomunoŋga waama gowokouruta asugiŋ oŋono indiŋ karooŋ kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Piito mombo kuuŋ meŋ kotiiro.  
\p
\v 15 Gomaambawaa neneya negi tegoro Jiisasnoŋ Saimon Piito-waajoŋ kokaeŋ ijoro, “Saimon Jombaa meria, alauruga koi yoŋonoŋ nii uugianoŋ jopagoŋ nomakejuti, giinoŋ ii uŋuuguŋ mamaga jopagoŋ nomakejaŋ me qaago?” Ii moma kokaeŋ meleeno, “Oo Poŋ, nii uunanoŋ jopagoŋ gomakejeŋ. Gii noo wombo alana koloojaŋ. Ii geeŋgo saanoŋ mojaŋ.” Kaeŋ meleeno Jiisasnoŋ ijoro, “Gii mono noo lamauruna melaa uŋuagiŋ laligowa.”   
\p
\v 16 Kaeŋ ijoro indiŋa woi qisiŋ muro, “Saimon Jombaa meria, gii oŋanoŋ jopagoŋ nomakejaŋ me qaago?” Ii moma kokaeŋ meleeno, “Oo Poŋ, nii goojoŋ ama nomakeja. Gii noo wombo alana koloojaŋ. Ii geeŋgo saanoŋ mojaŋ.” Kaeŋ meleeno Jiisasnoŋ ijoro, “Gii mono noo lamauruna galeŋ koma oŋoma laligowa.”   
\p
\v 17 Kaeŋ ijoro indiŋa karooŋ qisiŋ muro, “Saimon Jombaa meria, gii mono oŋanoŋ womboganoŋ noojoŋ ama gomakeja me qaago?” Kaeŋ qisiŋ muro uujopawaa qiqisia motooŋgo iikayadeeŋ qisiro indiŋa karooŋ koloorotiwaajoŋ Piitonoŋ wosobiri moma meleema kokaeŋ jero, “Oo Poŋ, gii iwoi kuuya saanoŋ modaborojaŋ. Gii wombo alana koloojaŋ. Giinoŋ mono geeŋgo ii awaagadeeŋ mojaŋ.” Kaeŋ jero Jiisasnoŋ ijoro, “Gii mono noo lamauruna uŋuagiŋ laligowa.   
\p
\v 18 “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ jewe moba: Gii sagbili laligoŋ geeŋgo selekopaaga somoŋgoŋ kana kanoŋ me kanoŋ kemanjeŋ siiŋ mobagatiwaa so saanoŋ kema kaŋ laligona. Kaeŋ laligoŋ waanato, eja waŋa koloowagati, kambaŋ iikanoŋ boroga boraana moŋnoŋ kaŋ opo selekopaaga somoŋgoŋ goma kana moŋgeŋ mende kemambaajoŋ mobagati, mono iikanoŋ guama kembaa.”   
\p
\v 19 Jiisasnoŋ gejatootoo qaa kaeŋ jeŋ Piito komuwaatiwaa qaa saaŋa iŋisaano. Iinoŋ koomu tania moŋ komuro Anutuwaa qabuŋaya somariiwaatiwaajoŋ romoŋgoŋ ii jero. Qaa ii jeŋ iwaajoŋ ijoro, “Gii mono kaŋ nii notaaŋ laligowa!” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Piitowo gowoko mombaa qaaya amiŋ mori.  
\p
\v 20 Piitonoŋ Jiisaswo kema eleema Jiisaswaa wombo gowokoyanoŋ gemagaranoŋ karo iiro. Gowoko iikanoŋ kiaŋkomu lama negiti, iikanoŋ waŋanoŋ Jiisaswaa totoyanoŋ laariŋ jero, ‘Poŋ, goonoŋ memelolo eja ii moronoŋ?’  
\v 21 Gowoko iikanoŋ kanagaranoŋ karo Piitonoŋ ii iima Jiisas kokaeŋ qisiŋ muro, “Poŋ, gowoko koi kawaanoŋ mono nomaeŋ koloowaa?”   
\p
\v 22 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ iwaa laaligo areŋa kaeŋ me kaeŋ ambenagi, ii mono goo majakakaga qaago. Niinoŋ kokaeŋ moma jewenaga, ‘Iinoŋ mende koomu laligoŋ uro niinoŋ namonoŋ mombo kamaŋatiwaa kambaŋanoŋ toroqeŋ jaawo laligoŋ unaga,’ qaa ii iwaa qaaga koloonaga. Gii mono iwaa qaa mesaoŋ geeŋgaa laaligoga meagoŋ galeŋ koma aoŋ noo gemananoŋ kaŋ nii notaaŋ laligowa.”   
\p
\v 23 Qaa kaeŋ jero tosianoŋ tondu moma jeŋ seigi uumeleeŋ alaurunana yoŋoo batugianoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ soogi, “Gowoko iikanoŋ mende komuwaa.” Kaeŋ jeŋ soogito, Jiisasnoŋ jaawo tetegoya qaa laligoŋ ubaatiwaajoŋ mende jeroto, qaa kokaeŋ jero, “Niinoŋ iwaa laaligo areŋa kaeŋ me kaeŋ ambenagi, ii mono goo majakakaga qaago. Niinoŋ kokaeŋ moma jewenaga, ‘Iinoŋ mende koomu laligoro niinoŋ namonoŋ mombo kamaŋatiwaa kamba-ŋanoŋ toroqeŋ jaawo laligoŋ unaga,’ qaa ii iwaa qaaga koloonaga. Gii mono iwaa qaaya mesaoŋ geeŋgaa laaligoga meagoŋ galeŋ koma aoŋ laligowa.” Kiaŋ.   
\s1 Neeno ii kuuya jaananoŋ iima naŋgoŋ ooŋ oŋonjeŋ.  
\p
\v 24 Gowoko iikanoŋ iwoi ii jaayanoŋ iima laligoŋ iikawaa so ii naŋgoŋ jeŋ asariŋ Oligaa Buŋa koi ooro. Korebore oŋonoŋ gowoko iikawaa kania mojutiwaajoŋ ama saanoŋ naŋgoŋ kokaeŋ jeŋ laligowu, “Iinoŋ qaa naŋgoŋ jeroti, iikanoŋ mono qaa hoŋa tooŋ kolooja.”   
\p
\v 25 Jiisasnoŋ gawoŋ meŋ aŋgoleto tosaaŋa seiseiya ii kaaŋa-gadeeŋ ama meŋ laligoro. Iikawaa sundugia motomotooŋ ii kuuya tororo oowonagati eeŋ, mono buk papia boraŋa boraŋa seiseiya koloogi kantri so papia kowi miri (laibreri) kuuya kanoŋ aniŋ saa qeŋ ologoro tintiŋa moŋ mende sokonaga. Kaeŋ romoŋgojeŋ.