\id JAS - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Jeims 
\toc1 Jeimsnoŋ Tereya ano 
\toc2 Jeimswaanoŋ Tere 
\toc3 Jei 
\mt1 Jeimswaanoŋ Tere  
\mt2 Jeimsnoŋ Tereya ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Gomaŋa gomaŋa kanoŋ ejemba kania kania uugia meleema letoma-kejuti, iyoŋoo nanamemeŋgianoŋ sisau siliqalu kolooro metetaŋgoŋ kamaaŋ uŋuro Anutuwaa qabuŋayanoŋ kamaawabo. Kawaajoŋ Jerusalem bisop Jeims iinoŋ gejanono qaa morota morota meŋ kululuuŋ koi ooja. Gejanono qaaya tosia ii kokaeŋ: Momakooto hoŋa ii nomaeŋ? Zioz gawoŋ hoŋa ano qoloŋmoloŋgoya. Aŋgotete uutanoŋ laaligo. Tosia mende iŋiima sureewu. Je buu susugia mono galeŋ kombu. Selegia mepeseewu me uugia meŋ kamaaŋ aowu? Aŋgowowo me ala ilailaa ambu? Kaparaŋ koma qamakooli gawoŋ mewu.  
\ip Majakakaya waŋa ii kokaeŋ: Kraistwaa Buŋa qaayanoŋ somariiŋ akadamuyawo koloowaatiwaa qata bosima qaaya koma gbiliŋ meniŋ hoŋa koloowaa me qaago? Je buu susunananondeeŋ moma laarijoŋ jeniŋ mende sokonja. Zioz gawoŋ hoŋa qaa, ii zioz koomuya.  
\iot Tere kokawaa bakaya waŋa 10 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1  
\io1 Momalaari ano momakooto 1.2-8  
\io1 Ejemba wanaya ano qabuŋayawo 1.9-11  
\io1 Aŋgobato (manambato) ano aŋgotete 1.12-18  
\io1 Buŋa gejanondeeŋ momo me teŋkoŋkoŋ 1.19-27  
\io1 Kamaaŋqeqeta ii mende iŋiima sureewu 2.1-13  
\io1 Momalaari gawoŋa qaa ii omaya kolooja 2.14-26  
\io1 Neselanananoŋ mono tiwilaaŋ nonombabo 3.1-18  
\io1 Luaenoŋ laaligo me balombaa nanamemeŋ 4.1–5.6  
\io1 Lombo bosima qama kooliniŋ hoŋa koloowaa 5.7-20  
\c 1  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt Mat 13.55; Maak 6.3; Apo 15.13; Gal 1.19\x*Jeims niinoŋ Anutu ano Poŋ Jiisas Kraistwaanoŋ gawoŋ meŋ laligojeŋ.  
\p Israel tuuŋ 12 ananaanoŋga tosaaŋa oŋo Israel mesaoŋ gomaŋa gomaŋa deema kema laligojuti, niinoŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere koi ooŋ joloŋgia jejeŋ.   
\s1 Moma laariŋ qama kooliŋ momo hoŋa mokoloowoŋa.  
\p
\v 2 Oo uumeleeŋ alauruna, momalaariwaa aŋgotete kania kania qagianoŋ umakeji, iikawaajoŋ uugianoŋ mono mende kamaaro simbawoŋawogadeeŋ moma aisooŋ laligowu.  
\v 3 Aŋgotetenoŋ qagia-noŋ uro iikanoŋ momalaarigia kotiiro mono kaparaŋ koma moko-siŋgoŋ nambu. Ii mojutiwaajoŋ mono aisooŋ laligowu.  
\v 4 Kaparaŋ koma nambuti eeŋ, iikanoŋ mono toroqeŋ meŋ letoma oŋono nanamemeŋgiaa hoŋa kuuya ii akadamuyawo kolooŋkebaa. Iikaeŋ kolooro Anutunoŋ oyaŋboyaŋanoŋ uugia meŋ saa qero uuwaa iwoi mombaajoŋ mende memeaŋgoŋ laligowuya.   
\p
\v 5 Oŋoonoŋga moŋnoŋ “Nomaeŋ ambenaga?” jeŋ momakootowaajoŋ amamaaji, iinoŋ mono Anutu qama kooliro ii mubaa. Anutunoŋ kaleŋa ii loloogeŋ kuuya nonoma sologeŋ mende jeŋ nonomambaajoŋ momakeja. Kawaajoŋ ii saanoŋ muro buŋa qeŋ aowaa.  
\v 6 Qama kooliwaati, iikanoŋ nombaati, mono iikaeŋ moma laariŋ uuwoi mende totooŋ amba. Moŋnoŋ uuwoi anji, iinoŋ kowe siri kaaŋa uma kamaaŋkeja. Haamonoŋ kowe qindiiro lansaŋ kema kaŋkeja. Iikawaa so koloowabotiwaajoŋ mono qamakooliaajoŋ uuwoi mende amba.   
\p
\v 7 Uuwoi ejemba kaaŋa Poŋnoŋ iwoi mubaatiwaajoŋ mono mende romoŋgowa.  
\v 8 Iwaa uutanoŋ mono juquno kaiyakaya kuuya kanoŋ kiŋkololoŋ ama koŋgbara qeŋ qaa kemameŋ-kaŋmeŋ jeŋkeja. Kiaŋ.   
\s1 Wanaya ano qabuŋawo laaligo  
\p
\v 9 Uumeleeŋ alauruna, oŋoo batugianoŋ tosianoŋ kamaaŋqeqeta laligogi Anutunoŋ oŋoojoŋ moro uuta kolooja. Kawaajoŋ mono saanoŋ oŋoaŋgia mepeseeŋ aoŋkebu.  
\v 10 \x * \xo 1.10 \xt Ais 40.6-7\x*Tosianoŋ uuta laligojuto, moneŋ hinagiaajoŋ mende mogi umakejiwaajoŋ ama kamaaŋqeqeta tani laligoŋ mono oŋoaŋgia mepeseeŋ aoŋkebu. Yoŋoo laaligogianoŋ mono bura juraya kaaŋa kolooŋ sooliwaa. Kamaaŋqeqeta ano uuta anana komuwoŋati, iikanoŋ ororoŋ koloowoŋa.  
\v 11 Weeŋnoŋ kouma bura jeŋ kotoro qararaŋgoŋ sooliŋ jurayanoŋ suma kamaaŋkeja. Jurayanoŋ kamaaro batuyaa kaitania iimasiiŋsiiŋawo kanoŋ titiikota kolooŋkeja. Qabuŋagiawo yoŋonoŋ esuhinagia meŋ seiwombaajoŋ ewaewaŋ komakejuto, laligoŋ bura kaaŋa gororoŋgowuya. Kiaŋ.   
\s1 Aŋgobato (manambato) ano aŋgotete  
\p
\v 12 Anutunoŋ qaaya kokaeŋ somoŋgorota eja, “Ejemba uugianoŋ jopagoŋ nomakejuti, niinoŋ ii laaligo kombombaŋa oŋoma waŋgianoŋ goul ila koma oŋomaŋa.” Qaa iikawaa so bologaa aŋgobatonoŋ mombaa qaganoŋ uro iikanoŋ kaparaŋ koma kotiiro tegoro mono laaligo kotigaa ila soroŋ buŋa qeŋ aoŋ oyaŋboyaŋ koloowaa. Iwaajoŋ “Mono simbawoŋawo!” jejoŋ.  
\v 13 Kileŋaa Toyanoŋ Anutu aŋgobato meŋ mubaatiwaa so mende kolooro Anutunoŋ moŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaajoŋ mende aŋgobato meŋ muja. Kawaajoŋ moŋnoŋ aŋgobato uutanoŋ laligoŋ kokaeŋ mende jewa, “Anutunoŋ aŋgobato meŋ nono siŋgisoŋgo amambaajoŋ anjeŋ.”   
\p
\v 14 Anutunoŋ qaagoto, ananaa siiŋnana kombombaŋa bologanoŋ mono potitiŋ kaaŋa horoŋ nonono motowaa bitiŋbitiŋanoŋ osiniŋ siŋgisoŋgowaa aŋgobatoya kaeŋ motomotooŋ ananaanoŋ kolooŋkeju.  
\v 15 Moŋnoŋ siiŋa kombombaŋa bologa mende somoŋgoji, ii siŋgisoŋgo kondooja. Kondooro siiŋa kombombaŋanoŋ koro ama siŋgisoŋgo ii merabora kaaŋa mero kolooŋkeju. Siŋgisoŋgonoŋ kolooŋ somariidabororo koomu kotiga kolooŋ muŋkeja.   
\p
\v 16 Oo wombo alauruna, siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ mono mende tiligoŋ oŋomba.  
\v 17 Kaleŋ awaa akadamugiawo kuuya ii Anutunoŋ ano Siwe eukanoŋa asugiŋkeja. Koiŋ ano weeŋ jaagara kouma kotoŋ kemeri uŋa-uŋagaranoŋ koriŋ toriŋ amakejato, asa-saga kuuyaa Toya aŋo mende utegowaa. Auŋa me uŋauŋa moŋ ii iwaanoŋ mende eja.  
\v 18 Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooroti, nono iyoŋoo batugianoŋ yambu dologa kolooŋ laligowoŋatiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ aŋaa siiŋaa so qaa hoŋaa kota uunananoŋ komoro iikanoŋ kolokoloo doŋgoga nonono kolooniŋ. Kiaŋ.   
\s1 Buŋa qaa eeŋ moboŋa me teŋ koma mewoŋa?  
\p
\v 19 Oo wombo alauruna, mono qaa koi romoŋgoŋ mende duduuwu: Oŋo mono kuuya qaa mobombaajoŋ geja uulaŋawo qewu. Qaa laŋ ii uulaŋawo mende jewu. Iriŋgianoŋ mono uulaŋawo mende soomba.  
\v 20 Anutunoŋ nanamemeŋ dindiŋa ambombaa siiŋa momakejato, iriŋsoŋsoonoŋ ii mende kondooŋkeja. Kawaajoŋ mono iriŋsoŋsooŋ mesaoŋ qaa bonjoŋ jeŋ laligowu.  
\v 21 Qewoloŋ kania kania ano nanamemeŋ jewoŋawonoŋ qokotaajuti, ii mono mesaowu. Mono yaŋgiseŋgia mesaoŋ Anutuwaa qaa baatanoŋ kema qaa kota uugianoŋ komomakeji, ii mono moma aŋgoŋ koma laligowu. Kaeŋ aŋgi qaa iikanoŋ saanoŋ hamo qeŋ oŋono letoma Siwenoŋ ubuya.   
\p
\v 22 Buŋa qaa ii eeŋ tooŋ mogi hoŋa mende koloowabo. Kaaŋa silemale ama tiligoŋ aowuboto, qaa ii mono koma gbiliŋ laligowu.  
\v 23 Moŋnoŋ qaa eeŋ tooŋ moma iikawaa so mende amakeji, iinoŋ eja kokawaa so kolooja: Moŋnoŋ jaasewaŋa atatonoŋ (jainoŋ) aimakeja.  
\v 24 Aima mesaoŋ moŋgeŋ kema kaitania nomaeŋa, ii uulaŋawo duduuŋkeja.  
\v 25 Ii awaa qaagoto, moŋnoŋ kana qaa akadamuyawowaajoŋ geja ama iigigiiŋ iikanoŋ qokotaaŋ siŋgisoŋgowaa kasanoŋga lolooŋkeji, iwaa nanamemeŋaajoŋ mono “Eeso simbawoŋawo!” jewoŋa. Iinoŋ qaa moma ii mende duduuŋkejato, ii oŋanoŋ teŋ koma iikawaa so amakeja.   
\p
\v 26 Moŋnoŋ uumeleembaa komagbiligbili amambaajoŋ jeŋ je buu susuya mende galeŋ koma aŋa kaeŋ tiligoŋ aoŋkeji, iwaa uumeleembaa Buŋa gawoŋanoŋ mono iwoi omaya, hoŋa qaa kolooŋkeja.  
\v 27 Anutu Maŋgaa jaasewaŋanoŋ uumeleembaa Buŋa gawoŋ soraaya silemaleya qaa memambaajoŋ jejaŋi eeŋ, mono kokaeŋ amba: Guaŋ mera ano malo konjiliŋ qaganoŋ laligojuti, mono ii kema iŋiima kalaŋ koma oŋoma laligowa ano balombaa nanamemeŋaa qewoloŋanoŋ uuga tiloowabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowa. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Kamaaŋqeqeta ii mende sureeŋ oŋombu.  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alauruna! Jiisas Kraist Poŋnana qaqabuŋayawo moma laariwombaajoŋ jejuti eeŋ, mono ejemba tosaaŋa mende iŋisorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋombuto, keda motooŋgonoŋ ama oŋoma laligowu.   
\p
\v 2 Iikawaa sareqaaya moŋ ii kokaeŋ: Eja qabuŋayawo moŋ, boro susuya goul biniŋawo ano opo malekuya iimasiiŋsiiŋawo, iinoŋ qaa mirigianoŋ uro eja wanaya moŋ selekopaaya junjuraŋa jewoŋawo iinoŋ kaaŋagadeeŋ unaga.  
\v 3 Uri oŋo eja geria iimasiiŋsiiŋawo ii koma horoŋ muŋ kokaeŋ jewuyaga, “Oo somatanana, gii saanoŋ jaaqeqeyanoŋ eu kema duŋ rara qemboŋawo iikanoŋ raba.” Kaeŋ jeŋ eja kamaaŋqeqeta ii iima tiiŋ muŋ jewu, “Gii saanoŋ goraayanoŋ kema namba me kana qembonoŋ kamaaŋ raba.”  
\v 4 Sili kaaŋa kolooro oŋo kanageso batugianoŋ boŋ jawo ama mendeema aoŋ qemasologeŋ ama qaagiawo kolooju. Roromoŋgogia bologa otaaŋ jenteego ejemba doogoya kolooju.   
\p
\v 5 Oo wombo alauruna, mobu! Anutunoŋ bentotoŋa ejemba jopagoŋ muŋkejuti, iyoŋoo buŋa ewaatiwaa qaaya jeŋ kotiiŋ somoŋgoro. Qaa iikawaa so tosianoŋ baloŋ ejemba yoŋoo jaagianoŋ kamaaŋqeqeta koloojuto, Anutunoŋ ii iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋono momalaarigiaajoŋ ama uuta kolooju. Yoŋonoŋ bentotoŋaa uutanoŋ keugi galeŋ koma oŋono esuhinagiawo koloowuya.   
\p
\v 6 Hoŋanoŋ uuta koloojuto, oŋo ejemba wanaya iŋiima tiiŋ sisiriiŋ oŋoma laligoju. Ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ oŋo moneŋ hinagia qaawaajoŋ meŋ kamaaŋ oŋoma oloŋkalu ama oŋoŋgi kamaaŋqeqeta kolooŋkeju. Yoŋonoŋ oŋo horoŋ oŋoŋgi qaa jakeya jakeya kanoŋ keumakeju.  
\v 7 Oŋo Kraistwaa buŋa koloogi qa awaa soro ii oŋoma iikawaa so oŋoomakejuto, qabuŋagiawo yoŋonoŋ mono uumeleeŋ (kristen) qa ii laŋ jeŋ boliŋ kisama kema kaŋ jeŋkeju? Namowaa uuta yoŋonoŋ ii kuuya amakeju.   
\p
\v 8 \x * \xo 2.8 \xt Lew 19.18\x*Kaeŋ amakejuto, oŋonoŋ Anutu bentotoŋaa kana qaa waŋa teŋ koma otaagi sokombaa. Anutuwaanoŋ qaa ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ eja: “Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikawaa so mono ejemba tosaaŋa kaaŋiadeeŋ uuganoŋ uukaleŋ ama jopagoŋ oŋomakeba.”  
\v 9 Iikanoŋ sokombaato, oŋo ejemba tosaaŋa iŋisorooŋ tosaaŋa sureeŋ oŋoma keda motooŋgonoŋ mende ama oŋomakejuti eeŋ, mono siŋgisoŋgo amakeju. Anutuwaanoŋ kana qaa waleeŋgi iinoŋ mono qaagia ii mokolooŋ jeŋ tegoŋ oŋombaa.  
\v 10 Moŋnoŋ kana qaa kuuya teŋ koma otaaŋkejato, iikanoŋga jojopaŋ motooŋgonoŋ kamaaŋ qeji, iinoŋ mono kana qaa korebore waleema qaayawo kolooja.   
\p
\v 11 \x * \xo 2.11 \xt Eks 20.13, 14; Dut 5.17, 18\x*Kawaa kania ii kokaeŋ: Anutu “Serowiliŋ mono mende amba,” jeroti, iinoŋ kaaŋiadeeŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotoro, “Moŋ mono mende qena komuwa.” Gii serowiliŋ mende anjanto, kileŋ moŋ qena komuji, iikanoŋ mono kana qaa kuuya waleendaboroŋ laligojaŋ.  
\v 12 Anutuwaanoŋ kana qaa ii siŋgisoŋgowaa kasanoŋga lolooŋ laligowombaajoŋ eja. Anutunoŋ kana qaa iikanoŋ gosiŋ nonoma qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwutiwaajoŋ romoŋgoŋ qaagia iikawaa so jeŋkebu ano nanamemeŋgia uujopa qaganoŋ amakebu.  
\v 13 Moŋnoŋ ejemba uujopa qaganoŋ mende kiaŋkomuŋ oŋoma laligowaati, Anutunoŋ mono iwaa qaa gosiŋ kiaŋkomu qaganoŋ mende jeŋ tegoŋ mubaa. Moŋnoŋ ejemba uujopa qendeema oŋoma laligowaati, Anutunoŋ ii gosiŋ muŋ saanoŋ kiaŋkomuŋ muro simbawoŋawo kolooŋ selia meŋ ubaa. Kiaŋ.   
\s1 Momalaari hoŋa qaa ii koomuya kolooja.  
\p
\v 14 Oo uumeleeŋ alauruna, moŋnoŋ “Jiisas moma laarijeŋ,” jeŋ iikawaa gawoŋa mende mero momalaaria iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ munaga? Qaayanondeeŋ moma laariro Anutunoŋ iima hamo qero letombaa me qaago? Ii qaago!  
\v 15 Iikawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ: Uugia meleeŋgiti, oŋoo batugianoŋ ejemba moŋnoŋ opo kerembaajoŋ amamaaŋ memeqemeaŋ meŋ weeŋ motooŋgowaa so nembaneneya qaa laligonaga.  
\v 16 Kaeŋ laligoro oŋoonoŋga moŋnoŋ iwo aitoŋgoŋ selewaa naŋgonaŋgo mende muŋ kokaeŋ ijoro monaga, “Gii saanoŋ kema nembanene neŋ gere konama bonjoŋ raba.” Qaa omaya ii moro iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ munaga? Ii qaago totooŋ!   
\p
\v 17 Kaaŋiadeeŋ momalaari omaya tooŋ ii koomuya kolooja. Momalaari gawoŋaa hoŋa mende mejiwaajoŋ momalaarianoŋ mono qamo kaaŋa kolooja.   
\p
\v 18 Moŋnoŋ kokaeŋ jenaga, “Giinoŋ uuga meleena niinoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋkejeŋ.” Niinoŋ kawaajoŋ kokaeŋ gijojeŋ, “Giinoŋ ‘Anutu moma laarijeŋ,’ jeŋ iikawaa gawoŋa mende meŋ eeŋ momalaarigaa hoŋa mono nomaeŋ qendeema nonaga? Niinoŋ uumeleembaa gawoŋa mewe iina kanoŋ mono saanoŋ neenaa momalaarinaa hoŋa qendeema gombaa.”  
\v 19 Gii “Anutu motooŋgo raji, ii moma laarijeŋ,” jejaŋi, ii awaa! Omejiilaŋ yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ii moma laariju. Ii moma laarijuto, iikanoŋ qindiiŋ oŋono Anutuwaajoŋ jeneŋgia oroŋkeja.   
\p
\v 20 Oo eja uuga qaa, gii omejiilaŋ yoŋoo tani kaaŋa moma laariŋkejaŋ me? Momalaariwaa gawoŋa mende mena hoŋa mende kolooro qaa ii eeŋ omaya jena momalaariganoŋ mono iwoi omaya, hoŋa qaa kolooŋkeja. Iikawaa kania ii sareqaana iikanoŋ qendeema gonja me qaago?  
\v 21 \x * \xo 2.21 \xt Jen 22.1-14\x*“Qaago!” jewabotiwaajoŋ ama sareqaa moŋ jemaŋa. Momalaariwaa wanjalenana Aabraham iinoŋ dindiŋa nomaeŋ kolooro? Iinoŋ Anutuwaa jeta teŋ koma meria Aisak wama kema alatanoŋ ama kanoŋ siimoloŋ oomambaajoŋ ano. Kaeŋ ama momalaari qaganoŋ gawoŋ mero Anutunoŋ ii iima qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.  
\v 22 Sareqaa iikawaa kania ii iima asarijaŋ me qaago? Aabrahamnoŋ moma laariŋ qaagadeeŋ mende jeroto, momalaari qaganoŋ nama iikawaa silia kaaŋagadeeŋ qero nemuŋ kono sokono. Nanamemeŋ dindiŋa ama meŋ laligoro momalaarianoŋ iikaaŋ somariiŋ akadamuyawo kolooro.   
\p
\v 23 \x * \xo 2.23 \xt Jen 15.6; 2 Hist 20.7; Ais 41.8\x*Buŋa Terenoŋ qaa moŋ ii kokaeŋ eja, “Aabrahamnoŋ Anutu moma laariŋ muro qata Eja Dindiŋa jero.” Qaa ii eeŋanoŋ hoŋawo koloorotiwaa so ii oogita tosianoŋ Aabrahambaa qata “Anutuwaa aliaga,” kaeŋ qama jeŋ laligogi.  
\v 24 Solaŋa koloowombaajoŋ momalaariwaa qaa ii jenananondeeŋ jeniŋ mende sokonja. Silinananoŋ momalaariwaa nanamemeŋ hoŋa amboŋati eeŋ, Anutunoŋ mono qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa. Sundunanoŋ mono iikawaa kania qendeenja.   
\p
\v 25 \x * \xo 2.25 \xt Joos 2.1-21\x*Sareqaa moŋ ii kaaŋagadeeŋ jewe uumeleeŋ gawombaa kania ii qendeema gombaa: Israel yoŋonoŋ gomaŋ iima kotowaotiwaajoŋ eja woi wasiŋ oroŋgi keni kana somataa emba qata Reihab iinoŋ uruama kalaŋ koma oroma kana moŋnoŋ oromesaoro keni. Iinoŋ momalaariwaa nanamemeŋ kaeŋ ano Anutunoŋ ii iima qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro. Kiaŋ.   
\p
\v 26 Niinoŋ qaana koi kokaeŋ jeŋ tegomaŋa: Eja kokoosoya qaa ii qamoya. Iikawaa so momalaari gawoŋmemeya qaa ii mono koomuya kolooja. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Neselanananoŋ mono tiwilaaŋ nonombabo.  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋoonoŋga mamaganoŋ uugia waaro “Tosaaŋa yoŋoonoŋ koposo mindiŋgowoŋa,” jeŋ boi qaqazu, eja to koloowombaajoŋ uugia waambabo. Nono tosaaŋa kuma oŋoma ananaa roromoŋgonana mende mindiŋgowoŋati eeŋ, Anutunoŋ ii iiro mende sokono qaanana gosiŋ kotakota jeŋ tegoŋ iikawaa so iroŋa uuguŋ nonombaa.  
\v 2 Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Anana kuuyanoŋ kana qaa mamaga qiwitigoŋkejoŋ. Moŋnoŋ neselaŋa galeŋ koma qaa mende qiwitigoŋkeji, iinoŋ mono eja akadamuyawo soro kolooja. Iinoŋ saanoŋ kotiiŋ laaligoya kuuya kaaŋagadeeŋ galeŋ koma laligowaa.   
\p
\v 3 Hoos ii siiŋnana teŋ kombutiwaajoŋ ama aeŋ qawa qaa oogianoŋ suluŋ somoŋgoŋ kasanoŋ horoŋ kanoŋ saanoŋ hoŋgia somata kuuya ii mindiŋqindiŋ ama oŋoniŋ kemakeju.  
\v 4 Kaaŋagadeeŋ waŋgo somata iikawaa siligia romoŋgowu. Waŋgo tosia ii somasomatato, kileŋ haamo kotiganoŋ ii naŋgoŋ oŋoŋgi kowe kotoŋ kemakeju. Somata qatawo koloojuto, ii kileŋ kekeŋaa galeŋa kapten iinoŋ waŋgo giliŋanoŋ rama siiŋa otaaŋ stia (steer) loqaya melaa iikayadeeŋ meleŋqeleeŋ ano waŋgo somatanoŋ kawaa so meleema kemakeja.   
\p
\v 5 Neselambaa kania ii kaaŋiadeeŋ. Ii sele busunanaa kitia melaadaga koloojato, kileŋ saanoŋ qaa somata kania kania iikanoŋ selenana meŋ uma jeŋkejoŋ. Mono koi romoŋgoŋ laligowa:  
\p Gere lokota melaadanoŋ tereema kemeŋ saanoŋ jolonoŋ mondoŋ duuya somata qatawo jedabororo kamaanaga.   
\p
\v 6 Neselanananoŋ kaaŋagadeeŋ gere bolaŋ kaaŋa kolooja. Ii sele busunanaa kitia kitia iikawaa batugianoŋ rama qewolombaa kondomondoo nemuŋa kolooja. Kaeŋ kolooro gere siawaa Toyanoŋ jiilaŋanoŋ ootiriŋ iikanoŋ upipiiro afaaŋagadeeŋ uugerenoŋ mondoŋ jero uuta kuuya kotomotoŋ tilooro laaligoyanoŋ nanamemeŋa kuuya ii jewoŋ kaaŋa totowiwaa.  
\v 7 Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooroti, ii oro kania kania, kooŋ me iwoi baagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti me kowenoŋ laligojuti, ii ejembanoŋ meŋ looriŋ oŋombutiwaa so kolooju. Tosaaŋa ii koma tutugoŋ meŋ looriŋ oŋoŋgi miriwaa oroya kolooju.   
\p
\v 8 Kaaŋ koloojuto, neselanananoŋ mono oro kawalia kaaŋa kolooja. Ii nombeŋ warabe kaaŋanoŋ saa qeqeta kolooŋ oŋomumu kaaŋa oŋoŋgoŋ niniŋ meŋ komuŋ nonomambaajoŋ jojoriŋkeja. Ejemba kuuyanoŋ ii meŋ looriŋ somoŋgoŋ mubombaajoŋ amamaaŋkeju.  
\v 9 \x * \xo 3.9 \xt Jen 1.26\x*Neselanananoŋ Poŋ Jiisas ano Maŋ Anutu mepeseeŋ oromakejoŋ ano leegeŋ ejemba iyaŋaa kaitani kaaŋa mokolooŋ oŋonoti, ii qaa seinoŋ laŋ qasuaaŋ oŋomakejoŋ.   
\p
\v 10 Neselaŋ motooŋgo iikanoŋ Anutuwaa qata mepeseeŋkejoŋ ano qaa seinoŋ tosaaŋa qasuaaŋ oŋoma jeŋkejoŋ. Oo uumeleeŋ alauruna, kaniagianoŋ kaaŋa ero mende sokonja.  
\v 11 Apu saaŋa ano kaambogawo ii apu jaaya motooŋgonoŋa ujuŋgoŋ koumakejao me qaago? Kaaŋ qaago.  
\v 12 Oo uumeleeŋ alauruna, jogaŋnoŋga pandigbamo (saŋ) ii saanoŋ kolooŋkeja me qaago? Kaaŋagadeeŋ jao gerenoŋga mandariina saanoŋ kolooŋkeja me qaago? Iikawaa so apu saaŋa ii kou kaambogawonoŋga ujuŋgomambaajoŋ amamaaŋkeja. Mono ii.   
\s1 Momakooto hoŋa ano qoloŋmoloŋgoya  
\p
\v 13 Oŋoo batugianoŋ moronoŋ momakootowo kolooŋ qaa mindiŋgowaatiwaa so kolooja? Moŋnoŋ “Kaaŋa kolooja,” jewuti eeŋ, iinoŋ mono uuta ii momakootoyaa so meŋ kamaaŋ silianoŋ gumbonjonjoŋ nanamemeŋa qendeeno asuganoŋ asugiro iiniŋ sokombaa.  
\v 14 Iikanoŋ sokombaato, uugianoŋ motoqoto kolooŋ uunoŋ junjuŋ ero iriŋsoŋsooŋ kaambogawo moma gemaqeqe ama aoŋkejuti eeŋ, momakootogia iikawaajoŋ mono selegia eeŋ tooŋ mende meŋ ubu. “Qaa hoŋa otaajoŋ,” jeŋ mono iikawaa hoŋa kolatiwubo.  
\v 15 Yoŋoo-noŋ momakooto kaaŋa ii balombaa momakootoyaga. Ii Siwenoŋga mende kamaaŋkejato, omejiilaŋ yoŋonoŋ ejemba sololooŋ oŋoŋgi jegi Uŋa Toroyanoŋ iikawaajoŋ wosobiri momakeja.   
\p
\v 16 Daeŋ yoŋoo uugianoŋ motoqoto kolooŋ uunoŋ junjuŋ ero iriŋsoŋsooŋ moma gemaqeqe ama aoŋkejuti, iyoŋoo laaligogianoŋ sisau iliŋwaliŋ ero sili aŋgonjorayawo kania kania otaaŋkeju.  
\v 17 Ii otaaŋkejuto, momakooto Siwenoŋga kamaaŋkeji, iikawaa kania mutuya ii nanamemeŋ soraaya. Momakooto soraayaa silia tosaaŋa ii kokaeŋ: Luaenoŋ laligowombaa siiŋa eŋ oŋono gumbonjonjoŋ qaganoŋ tosaaŋa uujopa ama oŋoma qaa baatanoŋ keŋgi Uŋa Toroyanoŋ uugia saa qero tosaaŋa kiaŋkomuŋ ama oŋoŋgi uumomogiaa hoŋa awaa awaa ii mamaga asugiŋkeja. Gbiŋgbaoŋ mesaoŋ ejemba qaagia bakasasaŋ mende gosiŋ selenondeeŋ ala-ala mende laligoju.  
\v 18 Luaeqeqe ejembanoŋ luaenoŋ laligowombaajoŋ moma iikawaa kota komogi hoŋa nanamemeŋ dindiŋa kolooro oyaŋboyaŋ laligoŋkeju. Kiaŋ.   
\s1 Balombaa momakooto mesaoŋ Anutuwaa ala kolooŋ laligowu.  
\c 4  
\p
\v 1 Naa iwoinoŋ manja ano aŋgowowo kondooro batugianoŋ kolooŋkeja? Oŋoaŋgiaa siiŋgia kombombaŋanoŋ mono waama sele busugia sokono awaa ano bologa iikanoŋ aworaŋgori manja ano aŋgowowo kolooŋkeja.  
\v 2 Oŋo iwoi kania kania mewombaa siiŋa kotakota bobo momakejuto, ii oŋoo buŋa mende kolooŋkeja. Iwoiwaa iimasiiŋ ama baagoŋ uugianoŋ gere jero ejemba uŋugi komuŋkejuto, kileŋ ii mende meŋkeju. Kawaajoŋ yoŋ jeŋ aŋgo-wowo ama manja qeŋkeju. Oŋo Anutuwaajoŋ mende qama kooliŋ oŋoaŋgio eeŋ mewombaajoŋ mojuti, iikawaajoŋ ii mende buŋa qeŋ aoŋkeju.   
\p
\v 3 Anutuwaajoŋ qama kooliŋkejuto, kileŋ ii kokaembaajoŋ mende meŋkeju: Uugianoŋ mende diŋgoro iwoi oŋono ii mesooŋ oŋoaŋgiaa siiŋgia kombombaŋa bologa metogoŋ sele busugiaa korisoro ambombaajoŋ moma welemakeju. Ii mende sokono Anutunoŋ ii aŋgoŋ komakeja.  
\v 4 Oo oŋo oloŋkalu ejemba kaaŋa kolooju. Loemba kana dindiŋa mesaoŋ serowiliŋ amakejuti, oŋo mono iikawaa so Anutu mesaoŋ uumeleembaa gadokopa ejemba yoŋowo ala-ala meŋ moneŋ hinanondeeŋ uugia somoŋgoŋ laligoju. Tani kaaŋ ama iikanoŋ mono Anutuwo kerekere amakeju. Ii moma kotoju me qaago? Kawaajoŋ moŋnoŋ uuta balombaa siiŋ kombombaŋa bologa metogomambaajoŋ amakeji, iinoŋ mono Anutuwaa kereya kolooja.   
\p
\v 5 Buŋa Terewaa qaa moŋ ii kokaeŋ oogita eja, “Uŋaya Toroya uunananoŋ ama nononota laligoji, Anutunoŋ ii siiŋa kombombaŋa iikanoŋ saa qero laligoja.”\f + \fr 4.5 \ft Buŋa Tere qaa iikawaa kania moŋ ii kokaeŋ, “Uŋa Toroya uugianoŋ anota laligoji, iinoŋ jopagoŋ nonomambaa siiŋa kombombaŋa moma ananaajoŋ motoqoto momakeja.”\f* Qaa ii omayaga kania qaa kaeŋ romoŋgowubo.  
\v 6 \x * \xo 4.6 \xt Gba 3.34\x*Qaa ii omayaga qaagoto, oŋo iikawaa so siiŋgia tororo Anutuwaanoŋ ambuti eeŋ, iinoŋ mono kaleŋmoriaŋa honoŋa qaa oŋomakebaa. Kawaajoŋ Buŋa Tere koi jeŋ oogita eja:  
\q2 “Anutunoŋ sewaŋkiki ejemba tuarenjeŋ ama oŋomakejato, uugia meŋ kamaaŋkejuti, iiga mono kaleŋmoriaŋ oŋomakeja.”   
\p
\v 7 Kawaa so oŋo mono uugia gosiŋ Anutuwaa qaa baatanoŋ kema laligowuto, Kileŋaa Toya tuarenjeŋ ama mugi oŋomesaoŋ misiŋgoŋ kemaliwaa.  
\v 8 Mono Anutuwo soomoŋgo ama kosianoŋ kagi iinoŋ oŋowo soomoŋgo ama kosogianoŋ nambaa. Siŋgisoŋgo megi borogia-noŋ totowiro Jiisaswaa sayanoŋ ii soŋgbambaatiwaajoŋ qama kooliwu. Uugianoŋ juŋquno kemaqeŋ-kaŋqeŋ laŋ aŋgi uugianoŋ tilooro koma konjoratiŋ oŋono soraaya koloowutiwaajoŋ qama kooliŋkebu.  
\v 9 Mono tapekokorogia moma kotoŋ jiŋgeŋ qama woso-biri moma silama saabu. Jomo ainjoloŋgia mesaoŋ meleema amburereŋ ambu. Korisorogia mono mesaoŋ wosobiri moma aowu.  
\v 10 Mono Pombaa jaanoŋ meŋ kamaaŋ aogi iinoŋ metaama oŋombaa. Kiaŋ.   
\s1 Uumeleeŋ alaurugia yoŋoo qaagia mende jeŋ tegowu.  
\p
\v 11 Uumeleeŋ alauruna, gemaqeqe qaa mono mende jeŋ aoŋ laligowu. Moŋnoŋ qaa kaaŋa jeŋ kisama uumeleeŋ aliaa qaaya jeŋ tegoji, iinoŋ mono Anutuwaanoŋ kana qaa jeŋ tegoŋ meŋ kamaaŋ anja. Gii Anutuwaanoŋ kana qaa jeŋ tegoŋ gogoraageŋ ama iikaaŋa kanoŋ ii mende teŋ komakejanto, ii silemale ama umbuqumbuliŋ ejaga kolooŋ laligojaŋ.  
\v 12 Anutunoŋ kana qaa jeŋ kotoŋ nonoma iikawaa so mono qaanana gosiŋ jeŋ tegoro tiwilaawoŋa me kiaŋkomuŋ nonono oyaŋboyaŋ koloowoŋa. Iinondeeŋ jenteego Tonana koloojato, gii mono geeŋgaajoŋ “Moroga koloojeŋ?” jeŋ alaga gosiŋ qaaya jeŋ tegoŋkejaŋ? Kiaŋ.   
\s1 Sele memewaa galeŋ meme qaa  
\p
\v 13 \x * \xo 4.13 \xt Gba 27.1\x*Mono geja ambu! Tosaaŋa oŋo selegia meŋ uma kokaeŋ jeŋkeju, “Nono kete me woraŋ koi mesaoŋ taoŋ ii me ii kanoŋ kema koŋkororo ama moneŋ somata horoŋ gbani motooŋgo laligoniŋ tegoro kanoŋga eleema kawoŋa.” Niinoŋ kawaajoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu:  
\v 14 Laaligogia woraŋ nomaeŋ laligowuti, oŋo ii mende moma kotoju. Oŋoo laaligogiaa kania ii nomaeŋ? Ii kaaso koosuwaa soga kambaŋ torodaamoŋ asugiŋ eŋ aliwaa.  
\v 15 Kawaajoŋ oŋo mono kokaeŋ jegi sokombaa, “Pombaa uusiiŋanoŋ ananaajoŋ kaeŋ ero jaawo laligowoŋati eeŋ, mono kaaŋ kaaŋ ama mewoŋa.”  
\v 16 Kaeŋ mende jeŋkejuto, eeŋ tooŋ jaba-arambaraŋ ama oŋoaŋgiaa selegia meŋ uma mepeseeŋkeju. Nanamemeŋ kuuya kaaŋa kanoŋ mono bologa kolooja.   
\p
\v 17 Qaana jeŋ tegomambaajoŋ ama kokaeŋ jejeŋ: Moŋnoŋ sili awaa qeŋ mewaatiwaa kania moma kotoŋgo ii mende ama mewaati, iinoŋ mono siŋgisoŋgo anja. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Ejemba esuhinagiawo yoŋoo galeŋ meme qaa  
\p
\v 1 Oo ejemba esuhinagiawo, oŋo mono geja ama qaana koi mobu: Kakasililiŋ siimbobolo qagianoŋ ubaati, iikawaajoŋ mono amburereŋ ama qama silama saabu.  
\v 2 \x * \xo 5.2 \xt Mat 6.19\x*Moneŋ esuhinagianoŋ mono gisaadaboroja. Gejaloloŋ ano dumunjaŋ yoŋonoŋ opo malekugia kitomitoŋ neŋkeju.   
\p
\v 3 Oŋo kambaŋ tetegoya kokaamba miri, kare ano esuhina tosaaŋa goul, silwanoŋ memeta ii qanoŋ qanoŋ meŋ kululuugi eji, ii kasukerajujunoŋ turudabororo tonoreawo (rost) meŋ eja. Tonorea ano kasukerajuju iikanoŋ daŋgunu kaaŋa eŋ kaniagia kambaŋ tetegoya kokanoŋ kokaeŋ qendeembaa: Oŋo laaligogia moneŋ hinanoŋ somoŋgoŋ mesoqesoogi jaŋgoŋ qaono tiwilaawuya. Tonorea ano kasukerajuju iikanoŋ mono gere bolaŋ kaaŋa sele busugia kaaŋagadeeŋ meŋ boliwaa.  
\v 4 \x * \xo 5.4 \xt Dut 24.14-15\x*Mono koi romoŋgowu: Gawoŋ meme ejemba gawoŋgianoŋ tetebaro meŋ timiŋtameŋ ano oro qinjiŋ qonjoma laligogiti, oŋonoŋ iyoŋoo tawagia ii bone qaganoŋ aŋgoŋ koŋgi. Oŋo iyoŋoo saa ŋindiŋ-ŋundurugia moju me qaago? Qamasilaŋgia iikanoŋ mono Poŋ Anutu, ku-usuŋ kuuyaa Toyaa gejianoŋ kemedabororo moja.   
\p
\v 5 Oŋonoŋ namonoŋ koi iwoi kania kania jaasooŋgo buŋa qeŋ aoŋ siiseweweya qaa laligoŋ sele busuwaa korisoro ama siiŋgia metogoŋ aoŋ laligogi. Balombaa omakeleyanoŋ somoŋgoŋ oŋono jejelombaŋ mamaga laŋ ama baonoŋ newageeŋ nepaqepalo neŋ laligogi. Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro uŋugi komuwutiwaa kambaŋgianoŋ kaŋ kuuwaati, mono kambaŋ iikawaajoŋ jojoriŋ kelegiawo kolooŋ laligoju.  
\v 6 Ejemba koposowaa qaagia qaa oŋo mende tuarenjeŋ ama oŋoŋgi kileŋ qaagia jeŋ tegoŋ laŋ uŋugi komuŋ komuŋ laligogi.\f + \fr 5.6 \ft Qaa iikawaa kania moŋ ii kokaeŋ: Oŋo eja koposowaa qaaya qaa kileŋ qaaya jeŋ tegoŋ qegi komuroti, iinoŋ oŋo mombo mende qotogoŋ oŋomakeja.\f* Kiaŋ.   
\s1 Biŋ mokosiŋgoŋ bosima qama kooliŋ laligowu.  
\p
\v 7 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋo Poŋnoŋ koubaatiwaajoŋ mamboma kambaŋ biiwia kokanoŋ mono mokosiŋgoŋ biŋ bosima nambu. Kaeŋ nama komakoomo ejawaa tania ii romoŋgowu: Iinoŋ nembanene namonoŋ komoma nama hoŋa sewaŋa uuta asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ koma mambomakeja. Kaparaŋ koma mamboma laligoro koŋ bedu kambaŋanoŋ karo mombo mambono koŋuru kambaŋanoŋ kaŋ kuuŋkeja.  
\v 8 Oŋo kaaŋiadeeŋ mono biŋ bosima mokosiŋgoŋ nambu. Poŋnoŋ mombo kawaatiwaa kambaŋanoŋ torijiwaajoŋ ama mono uugia meŋ kululuuŋ boŋ qeŋ nambu.   
\p
\v 9 Oo uumeleeŋ alauruna, Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro lombo mokoloowubotiwaajoŋ mono oŋoaŋgiaa batugianoŋ qaa jeŋmeesaŋ ama uugianoŋ ŋindiŋ-ŋunduru mende jeŋ aoŋkebu. Mobu, jenteego Toyanoŋ mono dodowiŋ nagunoŋ nanja. Kiaŋ.  
\v 10 Uumeleeŋ alauruna, gejatootoo ejemba yoŋonoŋ wala eeŋanoŋ Pombaa qatanoŋ Buŋa qaa jegi kakasililiŋ meŋ oŋoŋgi moma kileŋ mokosiŋgoŋ biŋ bosima kaparaŋ koma laligogi. Oŋo mono iyoŋoo tanigia romoŋgoŋ kana lasugia otaaŋ laligowu.  
\v 11 \x * \xo 5.11 \xt Job 1.21-22; 2.10; Ond 103.8\x*Tosianoŋ kaparaŋ koma biŋ bosima laligoŋ haamo aŋgiti, nono iyoŋoojoŋ “Ii-a simbawoŋawo!” jejoŋ. Eja qata Job iinoŋ kakasililiŋ moma kileŋ kaparaŋ koma haamo anoti, ii moju. Haamo ano tetegoyanoŋ Poŋ kiaŋkomu Toya kolooŋ niniima kobooŋkeji, iinoŋ oyaŋboyaŋa muro laligoro. Mono ii romoŋgowu. Kiaŋ.   
\p
\v 12 \x * \xo 5.12 \xt Mat 5.34-37\x*Oo uumeleeŋ alauruna! Qaa kota uuta moŋ koi jemaŋa. Oŋo qaa ii me ii jewuti, ii jojopaŋ qaanoŋ kokaeŋ mende jeŋ kotiiwu, “Qaana hoŋawo mende kolooji eeŋ, Siwe Toyanoŋ saanoŋ lombo ano qananoŋ ubaa me balombaa omejiilaŋanoŋ baloŋ mewagoro mereŋ meŋ turuŋ nomba.” Qaa ii me jojopaŋ qaa tosaaŋa iikaaŋa kanoŋ mono qaagia mende jeŋ kotiiwu. Kaeŋ qaagoto, oo-qaawaajoŋ moma “Ooŋ!” iigadeeŋ jewu ano qaago-qaawaajoŋ “Qaago!” jewu. Potagororoŋ qaa jegi Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleeno qagianoŋ ubaa. Kiaŋ.   
\s1 Momalaari qaganoŋ qama kooligi hoŋa koloowaa.  
\p
\v 13 Uumeleeŋ ejemba oŋoonoŋga moŋnoŋ qenjeŋmanjeŋawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono Anutu qama kooliwa. Moŋnoŋ korisoronoŋ laligoji eeŋ, iinoŋ mono rii qama Anutu mepeseewa.  
\v 14 \x * \xo 5.14 \xt Maak 6.13\x*Oŋoonoŋga moŋnoŋ ji kiro laligoji eeŋ, iinoŋ mono uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeya horoŋ oŋono kaŋ Pombaa qatanoŋ kele selianoŋ moriŋ iwaajoŋ qama kooliwu.   
\p
\v 15 Momalaari qaganoŋ qama kooligi Poŋnoŋ ejemba jiawo ii hamo qeŋ muro qeaŋgoŋ mombo waabaa. Siŋgisoŋgo ama ji mokolooroti eeŋ, Anutunoŋ mono siŋgisoŋgoya ii soŋgbama mesaowaa.   
\p
\v 16 Kaeŋ kolooro Anutunoŋ hamo qeŋ oŋono qeaŋgowutiwaajoŋ mono siŋgisoŋgogia jokolooŋ aoŋ Anutuwaa qama kooliŋkebu. Ejemba solaŋa moŋnoŋ uuta meŋ kululuuŋ Anutu qama kooliwaati, iikawaa hoŋanoŋ mono damuyawo ano usuŋawo koloowaa.  
\v 17 \x * \xo 5.17 \xt 1 Kiŋ 17.1; 18.1\x*Iikawaa sareya moŋ ii gejatootoo eja qata Elaija. Iinoŋ baloŋ eja anana kaaŋa laligoro. Iinoŋ koŋ mende kawaatiwaajoŋ uuta meŋ kululuuŋ kaparaŋ koma qama kooliro koŋnoŋ gbani karooŋ ano koiŋ 6 kawaa uutanoŋ namonoŋ mende kamaaro.  
\v 18 \x * \xo 5.18 \xt 1 Kiŋ 18.42-45\x*Kambaŋ ii tegoro mombo qama kooliro sombiŋ injaŋ kono koŋ kiŋ bedu mero nembanene mombo toŋgoniŋ kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Moŋnoŋ jinjauŋ keno alianoŋ ilaaro sokombaa.  
\p
\v 19 Uumeleeŋ alauruna, oŋoonoŋga moŋnoŋ qaa hoŋaa kania qiwitigoŋ jinjauŋ keno moŋnoŋ ii mokolooŋ kana dindiŋanoŋ mombo wama ambaati eeŋ,  
\v 20 \x * \xo 5.20 \xt Gba 10.12; 1 Piito 4.8\x*iikawaajoŋ mono kokaeŋ romoŋgowu: Siŋgisoŋgo ejemba moŋnoŋ jinjauŋ kanianoŋ keno alianoŋ ii iikanoŋa wano uuta looriro mombo meleembaati, iinoŋ mono koomu kotiga mende komuwaa. Alianoŋ ii gere sianoŋ kemebabotiwaajoŋ aŋgoŋ koma muro Anutunoŋ siŋgisoŋgoya seiseiya ii soŋgbama koma turuwaa. Kiaŋ.