\id HEB - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Hibruu 
\toc1 Moŋnoŋ Hibruu yoŋoo Tere aŋgi 
\toc2 Hibruu Tere 
\toc3 Hib 
\mt1 Hibruu Tere  
\mt2 Moŋnoŋ Hibruu yoŋoo Tere aŋgi.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Jiisasnoŋ Siwenoŋ uro iikawaa gematanoŋ gbani 35 kawaa so tegoro eja moŋ qata mende mojoŋi, iinoŋ Tere koi ooŋ Juuda uumeleeŋ ejemba yoŋoonoŋ ano. Juuda yoŋonoŋ Hibruu (waba) qaa jegitiwaajoŋ qagia Hibruu qagi. Tosianoŋ Juuda uumeleeŋ ejemba ii sisiwerowero mamaga ama oŋoŋgi Jiisaswaanoŋ kana dindiŋa mesaowombaajoŋ romoŋgoŋ Juuda yoŋoo kana walaganoŋ duŋanoŋ mombo keubombaajoŋ mogi. Kana walaga ii Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ.  
\ip Tere kokawaa qaa kota 3 ii kokaeŋ:  
\ip 1. Jiisas, Anutuwaa Meria iinoŋ siimbobolo somata moma iikaaŋa kanoŋ Maŋa teŋ komambaa kania moro. Kawaajoŋ Siwe gajoba, Mooses ano gejatootoo ejemba kuuya uŋuuguŋ uuta kolooja.  
\ip 2. Anutunoŋ Jiisas kuuro kambaŋ tetegoya qaa jigo gawoŋ galenana waŋa kolooŋ laligowaa. Aŋaa saya molaarotiwaajoŋ siimoloŋ ooŋ-oonoŋ tegoro jigo gawoŋ galeŋ tosaaŋa yoŋoojoŋ mende amamaawoŋa.  
\ip 3. Uumeleeŋ anono Jiisas moma laariniŋ siŋgisoŋgonana mesaoŋ hamo qeŋ nonoma koomunoŋga metogoŋ nonono toroko mende mojoŋ. Jigo gawoŋ walaga ii uŋauŋa kaaŋa kolooro megi Jiisasnoŋ hamoqeqewaa kania hoŋa ninisaama aŋaa siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ambutiwaajoŋ ama aoro.  
\ip Momalaari ejemba somata yoŋoo siligiaa sunduya ii tetegoyanoŋ (Boŋ 11) ooŋ momalaarigianoŋ zololoŋgowabotiwaajoŋ kokaeŋ kuuŋ oŋonja, “Sisiwerowero ama oŋoŋgi kawaa siimboboloya ii mono kaparaŋ koma mokosiŋgoŋ moma Jiisaswo haamo ambu.” Buk kokawaa qambaŋmambaŋa ano galeŋ meme qaaya ii aiŋawo.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 10 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya: Kraistnoŋ Anutuwaa kania ninisaandabororo 1.1-3  
\io1 Kraistnoŋ gajoba kuuya uŋuuguja 1.4–2.18  
\io1 Kraistnoŋ Mooses ano Joosua uruuguja 3.1–4.13  
\io1 Kraistnoŋ jigo gawoŋ galeŋ kuuya uŋuuguja 4.14–7.28  
\io1 Kraistwaa soomoŋgo areŋa ii soomoŋgo areŋ walaga uuguja 8.1–9.28  
\io1 Kraistwaa sa busuyanoŋ siimoloŋ kuuya uŋuuguja 10.1-39  
\io1 Momalaari ii iwoi mutuya ano waŋa 11.1–12.29  
\io1 Nanamemenananoŋ Anutu keraqeeaŋgo meŋ mubu 13.1-19  
\io1 Qamakooli tetegoya 13.20-21  
\io1 Uuwaawaa qaa ano yeizozo qaa tetegoya 13.22-25  
\c 1  
\s1 Anutunoŋ Meria wasiro qaaya ninisaano.  
\p
\v 1 Anutunoŋ monowaa monoyanoŋga kanaiŋ kana morota morota otaaŋ qaaya ninisaamambaajoŋ moro. Kaeŋ moma qaaya kambaŋ mamaga gejatootoo ejemba sololooŋ uugianoŋ ano asuganoŋ jegi ambosakoŋurunananoŋ moma laligoŋ kougi.  
\v 2 Kaaŋ laligoŋ kougito, kambaŋ tetegoyanoŋ laligoniŋ kokaamba mono Meria wasiro qaaya ninisaama asuganoŋ jero moniŋ. Meria iinoŋ Maŋa ilaaro Siwe, namo ano iikawaa ilawoilagara kuuya mokoloori Merianoŋ kambaŋ tetegoyanoŋ iwoi kuuyaa Toya koloowaatiwaajoŋ jeŋ tegoro laligoja.  
\v 3 Anutuwaa kaitanianoŋ Meria eŋ muro kamaaŋ qendeeno. Anutuwaa asamararaŋanoŋ mono ii kuuro bilisik ano uŋauŋa kaaŋa iiniŋ. Siŋgisoŋgonana koma konjoratidaboroŋgo mono Siwe gomanoŋ uma duŋa meŋ Uutananaa boro dindiŋanoŋ raja. Iikanoŋ rama Siwe namowaa ilawoila kuuya ii qaaya ku-usuŋawonoŋ bosima galeŋ koma laligoja.   
\s1 Anutuwaa Merianoŋ Siwe gajoba uŋuuguja.  
\p
\v 4 Anutunoŋ Meria qa muro iikanoŋ mono Siwe gajoba yoŋoo qagia uuguŋ akadamuyawo kolooji, iikawaa so Merianoŋ Siwe gajoba uŋuuguŋ somatagia kolooro newo baatanoŋ laligoju.  
\v 5 \x * \xo 1.5 \xt Ond 2.7; 2 Sml 7.14; 1 Hist 17.13\x*Anutunoŋ kambaŋ moŋnoŋ Siwe gajobauruta yoŋoonoŋga mombaajoŋ qaa kokaeŋ mende jero,  
\q2 “Giinoŋ noo Merana koloona niinoŋ kete goo Maŋga koloojeŋ.”  
\m Kaaŋagadeeŋ qaa moŋ kokaeŋ jerota eja,  
\q2 “Niinoŋ iwaa Maŋa koloowe iinoŋ noo Merana koloowaa.”   
\m
\v 6 \x * \xo 1.6 \xt Dut 32.43\x*Qaa ii mombo toroqeŋ mutu Meria jeŋ tegoro namonoŋ kamaamambaajoŋ anoti, kambaŋ iikanoŋ waladeeŋ kokaeŋ jero,  
\q2 “Oo Siwe gajobauruna, oŋo mono korebore iwaa waeya meŋ mepeseeŋ laligowu.”   
\m
\v 7 \x * \xo 1.7 \xt Ond 104.4\x*Siwe gajoba ii qaa kokaeŋ iŋijorota eja,  
\q2 “Anutunoŋ gajobauruta meŋ letoma oŋono haamo kaaŋa kolooŋ kema kawuya. Weleŋqeqeurutanoŋ letoma gere bolaŋ kaaŋa kolooŋ kema kawuya.”   
\m
\v 8 \x * \xo 1.8 \xt Ond 45.6-7\x*Ii kaeŋ iŋijoroto, Meria ii qaa moŋ kokaeŋ ijorota eja,  
\q2 “Oo Poŋ, giinoŋ mono jiŋkaroŋ duŋ raraganoŋ kambaŋ tetegoya qaa rama uba. Taa gbaruga ku-usuŋawo iikanoŋ qindiŋgoŋ nonona nanamemeŋ dindiŋanoŋ mono bentotoŋgaa muŋgeŋa kolooŋ eŋ ubaa.   
\q2
\v 9 Giinoŋ nanamemeŋ solaŋaa siiŋ eŋ gono nanamemeŋ doogoyaajoŋ iriŋga soono kazi ama laligoŋ kouna.  
\q2 Kawaajoŋ goo beŋga Anutu iinoŋ mono goo siiŋ eŋ muro gii korisoro kelenoŋ alauruga uŋuuguŋ honombonoŋa qaa gomoriro laligojaŋ.”   
\m
\v 10 \x * \xo 1.10 \xt Ond 102.25-27\x*Meriaa qaa moŋ ii kokaeŋ,  
\q2 “Oo Poŋ, giinoŋ kanakanaiyanoŋ namowaa tandoya kuuna Siwewaa jakeya jakeya iikanoŋ mono goo boroterega kolooju.   
\q2
\v 11 Siwe baloŋ kuuya kanoŋ opo maleku kaaŋa walaga kolooŋ aliwuyato, giinoŋ mono kotiiŋ nama uba.   
\q2
\v 12 Maki pipiiŋkejoŋi, giinoŋ mono kawaa so siwe ii-iita ii opo suru somoŋgojoŋ kaaŋa pipiiŋ oŋona letombu.  
\q2 Iwoi kuuya utegowaato, giinoŋ mono tani motooŋgo kayadeeŋ kolooŋ gbaniga tetegoya qaa laligoŋ uba.”   
\m
\v 13 \x * \xo 1.13 \xt Ond 110.1\x*Anutunoŋ kambaŋ moŋnoŋ Siwe gajobauruta yoŋoonoŋga mombaajoŋ qaa kokaeŋ mende jero,  
\q2 “Giinoŋ kaŋ boro dindinanoŋ rana niinoŋ mono tuarenjeŋuruga kambaŋ batuya kokanoŋ riiŋ riitama oŋombe kamaaŋ uŋuro goo kanagaa doya koloogi otokoriaŋ maaboŋa.”   
\p
\v 14 Meriaajoŋ qaaya qaaya kaeŋ jeroto, Siwe gajoba ii moroga kolooju? Kuuya yoŋonoŋ Anutuwaa weleŋqeqe uŋauruta kolooju. Kaaŋa kolooŋ ejemba oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ aowuti, ii ilaaŋ oŋombutiwaajoŋ wasiŋ oŋono laligoju. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Uunana mende meleembombotiwaa galeŋ meme qaa  
\p
\v 1 Kawaajoŋ Buŋa qaa moniŋi, ii mono tororo moma asariwombaajoŋ kaparaŋ koma geja ambu. Namonoŋ laaligowaa iwoiya moŋnoŋ nunuano laŋ kema kaŋ lalabubu laligowoŋati eeŋ, mono Jiisaswaa hamoqeqe gawoŋa uuguŋ eeŋ laligoŋ tiwilaawombo.  
\v 2 Qaa ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: Wala Siwe gajoba yoŋonoŋ Buŋa qaa jegi iikanoŋ ejemba somoŋgoŋ oŋono laligogi. Kaeŋ laligoŋ daeŋ yoŋonoŋ Kana qaa mende teŋ koma soŋgo waleeŋgiti, Anutunoŋ mono kuuya iyoŋoo qaagia dindiŋagadeeŋ jeŋ tegoŋ iroŋa meleema oŋono lombo qagianoŋ uro laligoŋ kougi.   
\p
\v 3 Yoŋonoŋ lombo mokoloogi nononoŋ kaaŋiadeeŋ qaa qewoŋati eeŋ, iikawaa iroŋaajoŋ mono nomaeŋ oloŋ kombonaga? Hamoqeqe gawoŋ somata ii telambelaŋ qaganoŋ lolomoniŋ amboŋati eeŋ, mono iikawaa iroŋanoŋga oloŋ kombombaajoŋ amamaawoŋa. Poŋnoŋ kanaiŋ hamoqeqewaa kania iŋisaano tosianoŋ qaa ii jetanoŋga moma naŋgoŋ jeŋ kotiigi seiŋ sokoma nonono.  
\v 4 Ii naŋgoŋ jeŋ asarigi Anutunoŋ yoŋowo motooŋ nama qaagia naŋgoŋ jero aŋgoleto aiwese kania kania ii ku-usuŋawo asugiro Uŋa Toroya molaaŋ uusiiŋaa so mendeeno sokoma nonono. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ danana kolooŋ Siwenoŋ nunuamambaajoŋ moja.  
\p
\v 5 Siwe namo gbilia koloowutiwaa qaaya jeŋkejoŋi, Anutunoŋ anana iikanoŋ Siwe gajoba newo baagianoŋ laligowombaa areŋa mende jeŋ kotoro.  
\v 6 \x * \xo 2.6 \xt Ond 8.4-6\x*Kaeŋ qaagoto, qaa ii moŋnoŋ naŋgoŋ jerota Buŋa Terewaa batuya moŋnoŋ kokaeŋ eja,  
\q2 “Namo ejanoŋ mono moroga kolooro ii romoŋgoŋ muŋkejaŋ? Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono moroga kolooro ii kalaŋ komakejaŋ?   
\q2
\v 7 Giinoŋ ii meŋ kamaaŋ muna kambaŋ toroga Siwe gajoba yoŋoo newo baagianoŋ kamaaŋ kamaaŋqeqeta kolooŋ laligoro. Laligoro wana asamararaŋanoŋ uro kasasoroŋ ilawage muna akadamuyawo kolooŋ qabuŋayawo laligoja. Kaaŋa laligoŋ ilawoila kuuya galeŋ koma laligoja.   
\q2
\v 8 Boroterega kuuya mono iwaa jeŋkootoyaa baatanoŋ laligowutiwaajoŋ meŋ kamaaŋ oŋona laligowu.”  
\m Qaa iikawaa so iwoi kuuya ii iwaa ku-usuŋ baatanoŋ laligowutiwaajoŋ meŋ kamaaŋ oŋoma iikanoŋ iwoi moŋ mende mesaoro iwaa qaayaa baatanoŋ mende enaga. Areŋ kaeŋ anoto, kambaŋ kokaamba borotereya kuuya ii iwaa ku-usuŋ baatanoŋ meŋ kamaaŋ oŋono qaaya teŋ komakejutiwaa so mende iŋiimakejoŋ.   
\p
\v 9 Kaaŋa mende iŋiimakejonto, Jiisasnoŋ mono kokaeŋ letoma laligoro iimakejoŋ: Koomuwaa siimboboloya morotiwaajoŋ Anutunoŋ wano asamararaŋanoŋ uro kasasoroŋ ilawage muro iiniŋ akadamuyawo kolooŋ qabuŋayawo laligoja. Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa qendeema nonomambaajoŋ moma kuuya ananaajoŋ ama koomuwaa siimboboloya mobaatiwaajoŋ jeŋ tegoro. Kawaajoŋ meŋ kamaaŋ muro kambaŋ toroga Siwe gajoba yoŋoo newo baagianoŋ kamaaŋ kamaaŋqeqeta kolooŋ laligoro. Kaaŋa laligoroto, kambaŋ kokaamba qabuŋa uuta meŋ laligoja.  
\v 10 Anutunoŋ ilawoila kuuyaa kania kolooja. Iinoŋ kuuya anana iyaŋa mepeseeŋ mubombaajoŋ ama mokolooŋ nonono laligojoŋ. Iinoŋ ejemba seiseiya nunuano asamararaŋanoŋ ubombaajoŋ moja. Kaeŋ moma hamoqeqenanaa Toya ii mende aŋgoŋ kono siimbobolo moma iikaaŋa kanoŋ gawoŋa ii medabororo asamararaŋa kuuya mokoloowaatiwaajoŋ moro sokono.   
\p
\v 11 Moŋnoŋ meŋ soraiŋ nonomakeji ano ejemba soraaya kolooŋkejoŋi, kuuya ananaa kondomondoo Tonananoŋ mono motooŋgo kolooja. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ qanana “Alauruna,” kaeŋ qamambaajoŋ gamuya mende momakeja.  
\v 12 \x * \xo 2.12 \xt Ond 22.22\x*Kaniananaajoŋ Buŋa qaa moŋ kokaeŋ jerota eja,  
\q2 “Niinoŋ goo qaga ii neenaa alauruna yoŋoojoŋ qama asariŋ oŋoma uumeleeŋ kanageso batugianoŋ nama mepeseeŋ gomakemaŋa.”   
\m
\v 13 \x * \xo 2.13 \xt Ais 8.17, 18\x*Kaaŋagadeeŋ iikawaa Buŋa qaaya moŋ kokaeŋ jerota eja, “Niinoŋ momalaarina Anutuwaanoŋ ama laligomaŋa.” Duŋanoŋ mombo iikawaa Buŋa qaaya moŋ ii kokaeŋ jerota eja, “Moba, nii ano Anutunoŋ merabora nonoti, nononoŋ koi laligojoŋ.”   
\p
\v 14 Moŋnoŋ meŋ komuŋ nonomambaa ku-usuŋa meŋ laligoji, Jiisasnoŋ mono ii meluŋgoro kemebaatiwaajoŋ ama komuŋ iikanoŋ haamo ano. “Kileŋaa Toya meluŋgomaŋa,” jeŋ ejemba sa busunanawo laligojoŋi, iikawaajoŋ iinoŋ kaaŋagadeeŋ ananawo tani motooŋgo iikayadeeŋ namo ejaga kolooro.  
\v 15 Ejemba laaligogia namonoŋ laligojutiwaa so komuwombaa torokogianoŋ somoŋgoŋ oŋono laligoŋ kougiti, ii kuuya mono isama oŋono solaŋaniwutiwaajoŋ ama namo ejaga kolooro.  
\v 16 Siwe gajoba kalaŋ koma oŋombaatiwaajoŋ baloŋ ejaga mende kolooroto, Aabrahambaa gbiliuruta anana moma aŋgoŋ koma ilaaŋ nonomakebaatiwaajoŋ mono iikaaŋa kolooro.   
\p
\v 17 Kania kawaajoŋ ama iinoŋ ilawoila kuuya kanoŋ alauruta ananawo tani motooŋgo iikayadeeŋ kolooro. Jigo gawoŋ galenana waŋa kolooŋ gawoŋa noŋ meŋ kiaŋkomuŋ nonoma laligowaatiwaajoŋ mono ananawo tani motooŋ kolooro. Tani motooŋgo kolooŋgo mono saanoŋ jotamemenana kolooŋ jigo galeŋ waŋaa gawoŋa meŋkeja. Ii memambaajoŋ siŋgisoŋgonanaa tawaya ama Anutuwaa jaanoŋ ii koma konjoratiro.  
\v 18 Baloŋ ejaga kolooro ijoŋgoŋ aŋgobato meŋ mugi aŋo siimbobolo moma laligoroti, iikawaajoŋ ejemba aŋgobato meŋ nonomakejuti, anana mono saanoŋ ilaaŋ nonomakebaa. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Jiisasnoŋ Mooses uuguŋ uuta kolooja.  
\p
\v 1 Kawaajoŋ uumeleeŋ alaurunana soraaya, Siwe Toyanoŋ oŋoono nonowo tuuŋ somata motooŋgo laligojuti, oŋonoŋ mono uuroromoŋgogia pondaŋ Jiisaswaanoŋ ama laligowu. Anutunoŋ ii wasiro aposol kolooŋ jigo gawoŋ galenana waŋa kolooji, iwaajoŋ kaeŋ jokolooŋkejoŋ.  
\v 2 \x * \xo 3.2 \xt Jaŋ 12.7\x*Moosesnoŋ Anutuwaanoŋ kanageso kuuya ii membiriqembiria qaato, pondaŋ galeŋ koma oŋoma laligoro. Iikawaa so Jiisasnoŋ kaaŋagadeeŋ moronoŋ kuuŋ muroti, iwaa qaaya misi metetaŋa qaa tororo otaaŋ membiriqembiria qaato, pondaŋ meŋ laligoro.  
\v 3 Miri ano eja miri meroti, ii gosiŋ oroniŋ motoŋqeqe ejawaa qabuŋayanoŋ mono miriwaa qabuŋaya mamaga uuguŋ nanja. Iikawaa so Mooses ano Jiisas gosiŋ oroniŋ Jiisaswaa asamararaŋa uutanoŋ mono Mooses mamaga uuguja. Kania kaaŋa iima mokolooŋkejoŋ.   
\p
\v 4 Miri kuuya ii mombaa borosowoya koloojuto, iwoi kuuya ii Anutuwaa borosowoya kolooja.  
\v 5 Moosesnoŋ Anutuwaanoŋ kanageso kuuya ii membiriqembiria qaato, pondaŋ weleŋ qeŋ oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoŋ Anutunoŋ kanageŋ eja qaita mombaajoŋ jeroti, mono qaa iikawaa sareya ii waladeeŋ isaama daŋgunuyaga nano.  
\v 6 Kaaŋa nanoto, Kraistnoŋ Anutuwaa Meria kolooŋ Maŋaa qaaya (misi metetaŋa qaa) noŋ meŋ kanagesoya pondaŋ galeŋ koma nonoma laligoja. Anutuwaanoŋ kanageso ii anono koloojoŋ. Oyaŋboyaŋ mokoloowombaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama iikanoŋ qokotaaŋ selenana meŋ uma awasaŋkaka nama kotiidaborowoŋati eeŋ, mono Anutuwaa uumeleeŋ kanageso kolooŋ laligowoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Yaŋgiseŋ ama laligowombotiwaa galeŋ meme qaa  
\p
\v 7 \x * \xo 3.7 \xt Ond 95.7-11\x*Kawaajoŋ oŋonoŋ mono Uŋa Toroyanoŋ qaa kokaeŋ jeŋkejiwaa so koloowu,  
\q2 “Keteda kokaamba Anutunoŋ oŋooma qaaya saŋe ano mojuti eeŋ,   
\q2
\v 8 uugia mono roromoŋgo bologanoŋ mende gojombu. Oŋoo ambosakoŋurugianoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ kambaŋ moŋnoŋ Anutu qetama aŋgobato meŋ muŋ kareŋ aŋgiti, oŋo mono iikawaa so Anutu qetama ambubo.   
\q2
\v 9 Yoŋonoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ Anutu nii aŋgobato meŋ noma laligogi. Aŋgoleto ama meŋ laligoweti, oŋonoŋ ii gbani 40 kawaa so iima laligoŋ ii kileŋ nii mende moma laariŋ noŋgi uunanoŋ boliro laligowe.   
\q2
\v 10 Kawaajoŋ ejemba tuuŋ somata kambaŋ iikanoŋ namonoŋ laligogiti, iyoŋoojoŋ ama iriŋna soono kokaeŋ jewe, ‘Yoŋonoŋ mono suulaŋ uugianoŋ kaamaa ama jinjauŋ kemakeju. Laaligowaa kana kuma oŋoma laligoweto, ii mende moma kotoŋ kougi. Qaago!’   
\q2
\v 11 Kaeŋ jeŋ iriŋsoŋsooŋ qaganoŋ qaana jeŋ kotoŋ jojopaŋ qaananoŋ ii somoŋgoŋ kokaeŋ jewe,  
\q2 ‘Haamo meŋ laligowutiwaa areŋ ama oŋombeto, yoŋonoŋ mono oyaŋboyaŋ iikanoŋ mende keubu.’”   
\p
\v 12 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋonoŋ mono kokaembaajoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowu: Oŋoonoŋga mombaa uutanoŋ doogoro momalaarianoŋ zololoŋgoŋ kamaaro Anutu laaligo Toya gema qeŋ laligowabo.  
\v 13 Kaeŋ qaagoto, siŋgisoŋgowaa aŋgomokoloŋanoŋ tiligoŋ oŋono iikanoŋ oŋoonoŋga mombaa uuta gojombabotiwaajoŋ mono weeŋ so batugianoŋ uugia kuuŋ aoŋ laligowu. “Kete” qaa ii jeŋkejoŋi, iikawaa so mono joloŋgoŋ aoŋ laligowu.  
\v 14 Anana Kraist moma aŋgoŋ koma iwo tuuŋ somata motooŋgo kolooŋ laligojoŋ. Wala uunana meleema uuwoi yakariŋ awasaŋkaka mokolooŋ laligoniŋi, iikaaŋa namonoŋ laligowoŋatiwaa so kaparaŋ koma kotiiŋ namboŋati eeŋ, mono oyaŋboyaŋ koloowoŋa.   
\p
\v 15 \x * \xo 3.15 \xt Ond 95.7-8\x*Buŋa qaa ii mombo jeŋ kokaeŋ oojeŋ,  
\q2 “Kete Anutunoŋ oŋooma qaaya saŋe ano mojuti eeŋ, uugia mono mende gojombu. Oŋoo ambosakoŋurugianoŋ Anutu qetama kareŋ aŋgiti, oŋonoŋ mono iikawaa so Anutu qetama ambubo.”   
\p
\v 16 \x * \xo 3.16 \xt Jaŋ 14.1-35\x*Ejemba daeŋ yoŋonoŋ Buŋa qaa moma Anutu qetama kareŋ aŋgi? Moosesnoŋ kanageso uŋuano Iijipt mesaoŋ kagiti, iyoŋonoŋ mono kuuya kaaŋ aŋgi.  
\v 17 Ejemba daeŋ yoŋoojoŋ ama gbani 40 kawaa so iriŋa soono kazi ama oŋono laligogi? Ejemba siŋgisoŋgo aŋgi meŋ komuŋ oŋono sele busugianoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kamaaŋ koŋgiti, iyoŋoonoŋ mono kaeŋ kolooro.  
\v 18 Luaenoŋ haamo meŋ laligowutiwaa areŋ ama iyaŋgiaa baloŋgianoŋ mende keubutiwaa qaaya jeŋ kotoŋ jojopaŋ qaayanoŋ somoŋgoroti, qaa ii mono daeŋ yoŋoojoŋ jero? Ejemba qaaya qotogoŋ yaŋgiseŋ laligogiti, ii mono iyoŋoojoŋ ama jero.  
\v 19 Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ iima asarijoŋ: Yoŋonoŋ Anutu mende moma laariŋ yaŋgiseŋ aŋgitiwaajoŋ ama iyaŋgiaa baloŋgianoŋ keubombaajoŋ amamaagi. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Anutunoŋ kanagesoya sonda kendoŋ nonombaa.  
\p
\v 1 Anutuwaanoŋ keuma luaenoŋ haamo meŋ laligowombaa qaa somoŋgoroti, qaa iikanoŋ mono powowoŋ kotakota eŋ nononja. Kawaajoŋ oŋoonoŋga moŋnoŋ looriŋ iyaŋaa Siwe kana kekeŋa ii batuyanoŋ kotoro iikaaŋa mokolooŋ mubombo. Kawaajoŋ mono batunananoŋ galeŋ meŋ aowoŋa.  
\v 2 Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kagi Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ nonoŋgi kaaŋa jegi mogito, qaa ii mono eeŋ selegianondeeŋ mogi uugianoŋ mende kemero. Kawaajoŋ moma-laarigia mende mekolooro tompiŋ eeŋ laligogi mende ilaaŋ oŋoma jaŋgoŋ qaono.  
\v 3 \x * \xo 4.3 \xt Ond 95.11\x*Uunana meleema moma laariŋ laligojoŋi, anana mono Anutuwaanoŋ keuma haamo meŋ oyaŋboyaŋ laligowoŋa, ii mojoŋ. Anutunoŋ iikawaa Buŋa qaaya ii kokaeŋ jerota eja,  
\q2 “Kaeŋ jeŋ iriŋsoŋsooŋ qaganoŋ qaana jeŋ kotoŋ jojopaŋ qaananoŋ ii somoŋgoŋ kokaeŋ jewe, ‘Haamo meŋ laligowutiwaa areŋ ama oŋombeto, yoŋonoŋ mono oyaŋboyaŋ iikanoŋ mende keubuya.’”  
\m Anutunoŋ Siwe namo mokolooŋ orono kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ oyaŋboyaŋ gomaŋanoŋ mono medaborogita ejato, kileŋ qaa kaeŋ jero.  
\v 4 \x * \xo 4.4 \xt Jen 2.2\x*Anutunoŋ weeŋ 7:baa qaaya jerota Buŋa Terewaa batuya moŋnoŋ kokaeŋ eja, “Somaŋa 7 kolooro Anutunoŋ gawoŋa kuuya medabororotiwaa haamo meŋ kendoŋ rama moro.”  
\v 5 \x * \xo 4.5 \xt Ond 95.11\x*Anutunoŋ Buŋa qaa ii toroqeŋ kokaeŋ jerota eja, “Haamo meŋ laligowutiwaa areŋ ama oŋombeto, yoŋonoŋ mono oyaŋboyaŋ iikanoŋ mende keubuya.”   
\p
\v 6 Ejemba tosianoŋ Anutuwaa oyaŋboyaŋ mokolooŋ haamo meŋ laligowuti, qaa iikanoŋ powowoŋ kotakota eŋ nononja. Oligaa Buŋa wala kanageso jeŋ asariŋ oŋoŋgiti, iyoŋonoŋ qootogogiaajoŋ ama oyaŋboyanoŋ mende keuma haamo mende megi.  
\v 7 \x * \xo 4.7 \xt Ond 95.7-8\x*Haamo mende megitiwaajoŋ ama Anutunoŋ mombo kambaŋ moŋ ama qata ‘Kambaŋ keteda koi,’ kaeŋ qaro. Kambaŋ koriga tegoro kambaŋ iikawaa Buŋa qaaya keteda koi jeŋ oojeŋi, ii mono Deiwid isaano kokaeŋ jero,  
\q2 “Ketada koi kaaŋanoŋ Anutunoŋ oŋooma qaa saŋe ano mojuti eeŋ, uugia mono nanamemeŋ bologanoŋ mende gojombu.”   
\p
\v 8 \x * \xo 4.8 \xt Dut 31.7; Joos 22.4\x*Kaeŋ jero Joosuanoŋ uŋuano oyaŋboyanoŋ keuma haamo mewuyagati eeŋ, Anutunoŋ mono kambaŋ qaita mombaa qaaya ii kanageŋ mende jenaga.  
\v 9 Ii mende jenagato, Anutunoŋ oŋanoŋ kanagesoya haamo meme nonono oyaŋboyaŋ mokoloowoŋa. Qaa iikanoŋ mono powowoŋ kotakota eŋ nononja.  
\v 10 \x * \xo 4.10 \xt Jen 2.2\x*Iikawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ aŋaa gawoŋa merotiwaa haamo meŋ kendoŋ raroti, iikawaa so moŋnoŋ Anutuwaa oyaŋboyanoŋ keuma haamo mewaati, iinoŋ mono iyaŋaa gawoŋa merotiwaa haamoya ii kaaŋiadeeŋ meŋ oyaŋboyaŋ laligowaa.  
\v 11 Kawaajoŋ anana mono Anutuwaa oyaŋboyanoŋ keuma haamo memeta mokoloowombaajoŋ kaparaŋ komboŋa. Oŋoonoŋga moŋnoŋ kamaaŋ qeŋ kanageso walaga yoŋoo qootogo tanigia iikayadeeŋ otaawabotiwaajoŋ mono kaparaŋ komboŋa.   
\p
\v 12 Anutuwaa qaaya ii meŋgbiligbiliwaa kania ano ku-usuŋawo kolooja. Manjawaa soo somata ii leelee jetawo koloojato, Anutu qaayaa jetanoŋ mono soo somata kuuya uŋuuguŋ jebomboŋ kolooro jeta leelee ii jetawo koloojao. Qaa iikanoŋ mono uu kokoosonana kotoŋ omenoŋ me Anutuwaa Uŋayanoŋ inaaŋ nonomakeji, ii undeema kuuŋ nonomakeja. Sele busu kiti toroqeqenana ano siiŋnanaa aladawoya ii kaaŋagadeeŋ gosiŋ (qaanana aasaŋgoya mokolooŋ) awaa ano bologa mendeema oromakeja. Uuwombonana ano momakooto areŋnana ii gosiŋ qaanana jeŋ tegoŋkeja.   
\p
\v 13 Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooro eji, iikanondeeŋ iwoi moŋ ii aasaŋgoyanoŋ mende ero awaagadeeŋ iimakeja. Iwoi moŋ esuuniŋ Anutunoŋ esunana ii saanoŋ luluuma iiro iwaa jaasewaŋanoŋ asuganoŋgadeeŋ eja. Nanamemenanaa lopoya kuuya ii mono iwaanoŋ jeŋ asariwombaa so koloojoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ jigo gawoŋ galenana uuta kolooja.  
\p
\v 14 Jiisasnoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa uuta kolooŋ nononjiwaajoŋ ama anana “Moma laariŋ mujoŋ,” jeŋ jokolooŋkejoŋi, iikanoŋ mono kotiiŋ namboŋa. Jiisas Anutuwaa Merianoŋ mono Siwe jakeya jakeya uŋuuguŋ urota raja.  
\v 15 Uuroromoŋgonana tosia loolooria kolooro jigo gawoŋ galeŋ tosianoŋ kawaajoŋ wosomomo mende ama nonomakejuto, ananaa jigo gawoŋ galenananoŋ mono qaita moŋ kokaeŋ kolooja: Iinoŋ anana kaaŋa nanamemeŋ kuuya kanoŋ ananawo tani motooŋgo ijoŋgoŋ aŋgobato meŋ muŋ laligogito, ii kileŋ siŋgisoŋgo moŋ mende ano.   
\p
\v 16 Jigo galenananoŋ mono eu kaleŋmoriambaa duŋ rarayanoŋ rama kiaŋkomuŋ nonomambaajoŋ momakeja. Kawaajoŋ mono awasaŋkaka qaganoŋ nama iwaa kosianoŋ kemboŋa. Iwaa kosianoŋ keniŋ kaleŋmoriambaajoŋ amamaajoŋi, iwaa kambaŋa dindiŋanoŋ mono ilaaŋ nonono ii saanoŋ mokoloowoŋa. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Galeŋ waŋnana Jiisasnoŋ ilaaŋ nonomakeja.  
\p
\v 1 Namowaa jigo gawoŋ galeŋ waŋa kuuya ii ejemba batugianoŋga meweeŋgoŋ oŋoma gawoŋ kokaeŋ mewutiwaajoŋ kuuŋ oŋomakejoŋ: Iinoŋ ejemba jotamemenana kolooŋ Anutuwo uumotooŋgo ama laligowombaa gawoŋa meŋ siŋgisoŋgo aniŋiwaa oro kaleŋa kaleŋa ii Anutuwaajoŋ ama iikanoŋ siimoloŋ ooŋkeja.  
\v 2 Iyaŋaa uuroromoŋgoya tosianoŋ kaaŋagadeeŋ loolooria kolooja. Kawaajoŋ ejemba lalabubu qaganoŋ jinjauŋ amakejuti, ii saanoŋ wosomomo qaganoŋ ama nonomakeja.  
\v 3 \x * \xo 5.3 \xt Lew 9.7\x*Loolooria koloojiwaajoŋ mono iyaŋaa siŋgisoŋgoya ano kanagesouruta yoŋoo siŋgisoŋgogia kaaŋagadeeŋ koma konjoratiwaatiwaajoŋ oronoŋ siimoloŋ ooŋkeja.  
\v 4 \x * \xo 5.4 \xt Eks 28.1\x*Moŋnoŋ qabuŋa ii aŋaajoŋ mende buŋa qeŋ aowaato, Anutunoŋ Aaron oonoti, iikawaa so mono ii kaaŋagadeeŋ oonja.   
\p
\v 5 \x * \xo 5.5 \xt Ond 2.7\x*Iikawaa so Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ aŋo jigo gawoŋ galeŋ waŋa koloowaatiwaa qabuŋaya ii aŋaajoŋ mende buŋa qeŋ aoroto, Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro,  
\q2 “Giinoŋ noo Merana koloona niinoŋ kete goo Maŋga koloojeŋ.”  
\m Qaa iikawaa so jigo gawoŋ galeŋ waŋnana kolooro.   
\m
\v 6 \x * \xo 5.6 \xt Ond 110.4\x*Qaa iikayadeeŋ jerota Buŋa Terewaa batuya moŋnoŋ kokaeŋ eja,  
\q2 “Giinoŋ Melkizedek kaaŋa jigo gawoŋ galeŋ kolooŋ kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ ubaga.”   
\m
\v 7 \x * \xo 5.7 \xt Mat 26.36-46; Maak 14.32-42; Luuk 22.39-46\x*Jiisasnoŋ sele busuwo namonoŋ laligoŋ iikanoŋ kambaŋa kambaŋa qama kooliŋ kotakota qaro jauŋanoŋ kamaaro Anutu koomunoŋga metogowaatiwaajoŋ kotiiroti, ii qisiŋ muŋ laligoro. Qisiŋ muŋ laligoŋ Anutu goda qeŋ qaayaa baatanoŋ ama aoŋ laligorotiwaajoŋ Anutunoŋ qamakoolia moro.  
\v 8 Meria kolooroto, Anutunoŋ ii kileŋ siimbobolo mende somoŋgoro qaganoŋ uro moma kanoŋ teŋkoŋkombaa kania mokolooŋ moma sororogoro.  
\v 9 Ii moma akadamuya kuuya mokolooŋgo oyaŋboyaŋ tetegoya qaa laligowombaa kondomondoo Toya kolooro. Kawaajoŋ ejemba iwaa jeta teŋ koma laligojuti, ii kuuya mono saanoŋ kondooŋ oŋono oyaŋboyaŋ koloowuya.  
\v 10 Toya ii kolooro Anutunoŋ ii Melkizedek kaaŋa jigo gawoŋ galeŋ waŋa koloowaatiwaajoŋ jeŋ tegoŋ kuuŋ muro. Kiaŋ.   
\s1 Momalaariwaa hoŋa soowabotiwaa galeŋ meme qaa  
\p
\v 11 Qaa ii saanoŋ toroqeŋ mamaga jeŋ somariiwonagato, oŋonoŋ qaa moma otaawombaajoŋ gaonjaajaa ama taŋqaŋ anju. Kawaajoŋ ii jeŋ asariŋ oŋombombaajoŋ osiqosi anjoŋ.  
\v 12 \x * \xo 5.12 \xt 1 Kor 3.2\x*Oŋonoŋ kambaŋ koriga kanageso walaga laligoŋ saanoŋ kambaŋ kokaamba boi qaqazu koloowutiwaa so koloowuyagato, oŋoaŋgio Anutuwaa qaa kota mutuya ii moŋnoŋ duŋanoŋ mombo kuma oŋombaatiwaajoŋ amamaaŋkeju. Oŋonoŋ mono osiŋ Buŋa qaa ii aju kaaŋa newombaajoŋ momakeju. Nene kotiga kaaŋa ii newombaajoŋ amamaaŋkeju.  
\v 13 Moŋnoŋ ii aju kaaŋa neŋ laligoji, iinoŋ mono toroqeŋ merasisi kaaŋa kolooja. Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloowombaa qaa kuma oŋoninto, iinoŋ iikawaa kania mende moma kotoŋ tompiŋ laligoja.   
\p
\v 14 Merasisi kaaŋa laligojato, nene kotiga ii ejemba momogianoŋ somariiroti, iyoŋonoŋ newutiwaajoŋ ama eja. Ejemba Buŋa qaa suulaŋ koma gbiliŋ laligogi uumomogianoŋ meleendabororo saanoŋ afaaŋgoŋ sili kuuya gosiŋ awaa ano bologa mendeema oroma awaaya otaaŋkeju. Nene kotiga ii iyoŋoojoŋ ama eja.   
\c 6  
\p
\v 1 Kawaajoŋ Kraist kaniaa qaa kota mutuya modaboroŋ iikanoŋ mono mende osiwoŋa. Kaeŋ qaagoto, mono toroqeŋ somariiŋ akadamunanawo koloowombaajoŋ kaparaŋ koma laligowoŋa. Momalaariwaa tandoya kuudaboroŋ ii mono duŋanoŋ mombo kanaiŋ kuuwombo. Tando ii uugianoŋ kokaeŋ kuuniŋ: Nanamemenana koomuya mesaoŋ uunana meleema Anutu moma laariŋ muniŋ.   
\p
\v 2 Uunana meleeniŋ momalaariwaa qaa batuya batuya kokaeŋ kuma nonoŋgi moniŋ: Siŋgisoŋgonana koma konjoratiwutiwaa oomulu ano hamoqeqe kania kania iikawaa kania kuma nonoŋgi. Borogia qanananoŋ aambaa kania kuma nonoŋgi. Gbiliŋ koomunoŋga waaboŋatiwaa kania kuma nonoŋgi. Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro kambaŋ tetegoya qaa kotakota ewaatiwaa kania kuma nonoŋgi.  
\v 3 Momalaariwaa tandoya iikaya kuuŋgo mono toroqeŋ teŋ koma qeŋ gbiliwombaajoŋ momakeboŋa. Anutunoŋ esuŋmumu nonomakejiwaa so mono akadamunana kuuya mokoloowombaajoŋ kaparaŋ koma namboŋa.   
\p
\v 4 Kaeŋ nambombaajoŋ moma iikanoŋ osiŋ kamaawombotiwaajoŋ ama nanboŋa. Ejemba koi kaaŋa ii uugia meleembutiwaajoŋ oŋombombaajoŋ amamaaŋkejoŋ: Tosianoŋ uugia kambaŋ moŋnoŋ asariro Anutunoŋ Siwe kaleŋa oŋono moma aisoogi Uŋa Toroyanoŋ susugoŋ oŋono laligogi.  
\v 5 Anutu Buŋa qaayaa naaŋa mogi oyaŋboyaŋ kambaŋ kanageŋaa ku-usuŋanoŋ uugianoŋ kemero mogi.  
\v 6 Ii kuuya momago momalaarigia mesaoŋ Anutu gema qegi. Ejemba kaaŋa ii uugia mombo meleembutiwaa oŋombombaajoŋ amamaaŋkejoŋ. Yoŋonoŋ Anutuwaa Meria mepaegoŋ duŋanoŋ mombo maripoonoŋ qeqe kaaŋa meŋ kamaaŋ ama asuganoŋ gamu qeŋ muŋkeju. Iikaaŋa kanoŋ Kraist qenjaaronoŋ jeŋ gamu qeŋ muŋkeju.   
\p
\v 7 Ii sareqaa kokawaa so: Koŋnoŋ kambaŋ mamaga kiŋ namo qaganoŋ kamaaŋ uutanoŋ kemeŋ baloŋ meŋ kelekele mero gawoŋ toyaa weleŋqeqeurutanoŋ nene komogi Anutunoŋ baloŋ kotuegoro hoŋa kolooro komakoomo toya yoŋonoŋ ii meŋ kowigianoŋ amakeju.  
\v 8 \x * \xo 6.8 \xt Jen 3.17-18\x*Kaeŋ amakejuto, kowororo ano oro waayawo kanoŋ namonoŋ asugiŋ waamakeji, baloŋ iikanoŋ mono nesambureya kolooja. Toya yoŋonoŋ ii seigowombaajoŋ momago kaparaŋ koma mamboŋgi hoŋa mende kolooro iima tetegoyanoŋ mono kuugi jewaa.   
\p
\v 9 Oo wombo alauruna, nononoŋ sareqaa kaeŋ jejonto, ii kileŋ oŋo uugia meleema laligowutiwaajoŋ uuwoi mende anjoŋ. Oŋoo uugianoŋ Buŋa qaawaa hoŋanoŋ asugiŋ somariiwaatiwaajoŋ moma awasaŋkaka nanjoŋ. Anutunoŋ hoŋa ii iima metogoŋ oŋono letoma Siwenoŋ ubuya.  
\v 10 Anutunoŋ kalembone qaganoŋ doogoya mende kolooja. Oŋonoŋ Anutuwaa ejemba soraaya ilaaŋ oŋoma laligoŋ kouma toroqeŋ ilaaŋ oŋoma gawoŋ meŋ laligoŋkeju. Kaeŋ uujopagia Anutu qendeema mugi qabuŋayanoŋ somariiŋkeji, iinoŋ gawoŋgia ano uujopagia kawaajoŋ mende duduuŋ tawaya meleema oŋombaa.   
\p
\v 11 Anana oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama iikanoŋ awasaŋkaka uuwoi qaa nambutiwaa siiŋnana moma kokaeŋ awelegoŋkejoŋ: Oŋonoŋ aŋa aŋa Anutuwaa uugere amakejuti, iikayadeeŋ mono toroqeŋ qendeema laligowu. Akadamugiawo koloowombaajoŋ kaparaŋ koma namonoŋ laligodaborowutiwaa so iikanoŋ mono mende looriwu.  
\v 12 Qezeŋ koloowubotiwaajoŋ mono awelegoŋkejoŋ. Anutunoŋ oyaŋboyaŋ iwoi nonomambaa qaa somoŋgoroti, tosianoŋ Anutu moma laariŋ siimbobologia moma mokosiŋgoŋ iikaaŋa kanoŋ ii buŋa qeŋ aoŋkeju. Oŋonoŋ iyoŋoo siligia otaawutiwaajoŋ mojoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaa soomoŋgo qaa ii uuwoiya qaa.  
\p
\v 13 Anutunoŋ Aabraham soomoŋgo qaa muŋ ii iyaŋaa qata qama jojopaŋ qaayanoŋ jeŋ kotiiro. Moŋnoŋ Anutu uuguŋ uuta laligonagati, saanoŋ iwaa qata qanagato, iikaaŋa moŋ mende laligorotiwaajoŋ mono iyaŋaa qata qama jojopaŋ qaaya jero kotiiro.  
\v 14 \x * \xo 6.14 \xt Jen 22.16-17\x*Jojopaŋ qaaya ii Aabrahambaajoŋ kokaeŋ jeŋ ijoro, “Niinoŋ mono oŋanoŋ kotuegoŋ gomaŋa. Mono oŋanoŋ gbiliuruga gombe seiwuya.”   
\p
\v 15 Kaeŋ ijoro Aabraham iwoi mubaatiwaa qaa somoŋgoro eroti, iinoŋ ii hoŋawo koloowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma mamboma laligoŋ hoŋa buŋa qeŋ aoro.  
\v 16 Ejembanoŋ somatagiaa qata qama jojopaŋ qaa jegi momakeju. Jojopaŋ qaagianoŋ qaa jejuti, ii meŋ kotiiro qewagowombaajoŋ amamaagi qaa jejegianoŋ tegoja.  
\v 17 Iikawaa so Anutunoŋ qaaya Aabrahambaa gbiliuruta anana mobombaajoŋ somoŋgoŋ jero. Qaa areŋa ii moŋnoŋ qewagoŋ utegomambaajoŋ amamaaji, gbiliuruta anana soomoŋgo qaa iikawaa kania ii tororo moma yagowombaajoŋ moro. Kawaajoŋ soomoŋgo qaaya ijoro mutuya kolooro qaa ii mombo jojopaŋ qaayanoŋ jeŋ kotiiro indiŋ woi kolooro.   
\m
\v 18 Anutunoŋ qaa ii jeŋ iikawaa qolomoloŋa jemambaajoŋ amamaaro. Iinoŋ qaa utekuteya qaa ii jeŋgo jeŋ kotiiroti, iikanoŋ mono uunana naŋgowaatiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ ijoŋgo ii mono jeŋ kotiiro. Anana balombaa nanamemeŋ bologanoŋga oloŋ koma Anutuwaanoŋ keuma oyaŋboyaŋ nonombaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ nononoti, ii mono koroŋ meŋ mamboma laligojoŋ.  
\v 19 \x * \xo 6.19 \xt Lew 16.2\x*Oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ ama mamboma iikawaa uuwoi moŋ mende amakejoŋ. Jejeromoŋromonana iikanoŋ uunanaa kasa mindaŋa tani kaaŋa kolooŋ nono Jiisaswo somoŋgoŋ nonomakeja. Jejeromoŋromonanaa kasa mindaŋa koriga iikanoŋ mono nonoonoŋga kanaiŋ Siwe jigo gorawaa uutanoŋ uma jigo uuta leelee batugaranoŋ opo sopa eji, ii kaaŋagadeeŋ kotoŋ toroqeŋ Jiisas jiŋkaroŋ duŋ kowoganoŋ raji, iwaanoŋ kenja.  
\v 20 \x * \xo 6.20 \xt Ond 110.4\x*Jiisasnoŋ jotamemenana kolooŋ wala eukanoŋ uma jiŋkaroŋ duŋa meŋ kambaŋ tetegoya qaa rama ubaa. Kaeŋ Melkizedek kaaŋa jigo gawoŋ galenana waŋa kolooŋ laligoja. Kiaŋ.   
\c 7  
\s1 Jigo gawoŋ galeŋ Melkizedekwaa sundu  
\p
\v 1 \x * \xo 7.1 \xt Jen 14.17-20\x*Melkizedek eja ii gomaŋ qata Saalem kawaa kiŋ poŋa kolooŋ Anutu uutaa jigo gawoŋ galeŋaga laligoro. Kaaŋa laligoro Aabrahamnoŋ kiŋ poŋa poŋa manja qeŋ haamo ama oŋoma eleema gomaŋanoŋ karoti, kambaŋ iikanoŋ kaŋ Aabraham mokolooŋ kotuegoŋ muro.   
\p
\v 2 Kotuegoŋ muro esuhinaya kuuya mendeema tenoŋa motomotooŋ (1/10) meŋ nanduŋaga ama muro. Melkizedek qa iikawaa kania ii “Nanamemeŋ solaŋaa kiŋ poŋa.” Qataa so wala “Nanamemeŋ solaŋaa kiŋ poŋa” kolooro ano toroqeŋ kaaŋagadeeŋ “Saalembaa kiŋ poŋa” laligoro. Saalembaa kiŋ poŋ qa iikawaa kania ii “Luaewaa kiŋ poŋ.”  
\v 3 Melkizedeknoŋ nemuŋmaŋa qaa, sakitiuruta qaa, kolokoloo kambaŋa qaa ano koomuya qaa.\f + \fr 7.3 \ft Buŋa Qaanoŋ Melkizedekwaa nemuŋmaŋa ano sakitiuruta, kolokoloo ano koomu kambaŋa ii mende jeŋ asarija.\f* Kaeŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooŋ kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ ubaa. Iinoŋ Anutuwaa Meriaa tani kaaŋa kolooja.   
\p
\v 4 Wanjalenana Aabrahambaa godaqeqe silianoŋ Melkizedekwaa kania qendeeno ii mono kokaeŋ iima asariwu: Aabraham aŋo esuhina iwoi akadamuyawo kalugoŋ meŋ karoti, iyoŋoonoŋga boro woi (10) kuuya gosiŋ bakaya motooŋgo meŋ Anutuwaa nanduŋ ano. Kawaajoŋ Melkizedeknoŋ oŋanoŋ uuta somata qaita moŋ kolooja.  
\v 5 \x * \xo 7.5 \xt Jaŋ 18.21\x*Anutunoŋ Kana qaanoŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotoŋ nononota eja, “Liwaiwaa gbilinoŋa eja kuuŋ oŋoŋgi jigo gawoŋ meme (Liwait) koloogi kanageso oŋonoŋ mono esuhinagia boro woi (10) kuuya gosiŋ iikanoŋa bakaya motooŋgo meŋ Anutuwaa nanduŋ ama oŋomakebu.” Yoŋonoŋ oŋo kaaŋa Aabrahambaa gbiliuruta koloojuto, ii kileŋ iyaŋgiaa kanagesourugia oŋoo borogianoŋga nandunana ii buŋa qeŋ aoŋkebu.   
\p
\v 6 Jeŋkooto qaa kaeŋ ejato, Melkizedeknoŋ Liwaiwaa gbiliga moŋ mende kolooja. Ii kileŋ Aabrahamnoŋ Anutuwaa soomoŋgo qaa moma aŋgoŋ koma laligoŋ esuhinaya gosiŋ tenoŋga motooŋgo (1/10) meŋ Anutuwaa nanduŋ anoti, ii buŋa qeŋ aoŋ kotuegoŋ muro.  
\v 7 Somatananaa newo baagianoŋ laligojoŋi, iyoŋonoŋ mono kotuegoŋ nonoŋgi laligojoŋ. Qaa ii qakoombombaajoŋ amamaaŋkejoŋ.   
\p
\v 8 Kanageso anana tenoŋga motooŋgo (1/10) meŋ Anutuwaa nanduŋ amakejoŋi, ii balombaa jigo gawoŋ meme (Liwait) yoŋonoŋ buŋa qeŋ aoŋkeju. Yoŋonoŋ namonoŋ laligoŋ komuŋkejuto, Siwenoŋ eukanoŋ mombaajoŋ naŋgoŋ jegi kotiiŋ laligoŋ ubaati, iinoŋ mono ii buŋa qeŋ aoŋkeja.  
\v 9 Aabrahamnoŋ esuhinaya gosiŋ boro woi kuuya iikanoŋa bakaya motooŋgo (1/10) meŋ Anutuwaa nanduŋ anoti, iinoŋ ii gbilia Liwaiwaajoŋ kaaŋagadeeŋ waladeeŋ ano. Kaeŋ jeniŋ saanoŋ sokonaga. Kambaŋ kokaamba tenoŋga motooŋgo (1/10) meŋ Anutuwaa nanduŋ amakejoŋi, ii beŋnana Liwaiwaa gbiliurutanoŋ buŋa qeŋ aoŋkeju.  
\v 10 Kaaŋagadeeŋ munduŋa Liwai koloowaatiwaa romoŋgoŋ iwaa nanduŋ anoti, iikawaa kania ii kokaeŋ: Liwainoŋ amboyaa sele busunoŋ raro Melkizedeknoŋ mono kambaŋ iikanoŋ kaŋ Aabrahambo aitoŋgori. Kiaŋ.   
\s1 Melkizedek ii Jiisaswaa sareya kolooja.  
\p
\v 11 Anutunoŋ Kana qaanoŋ Israel kanageso jeŋ kotoŋ nonono iikawaa so Liwai tuuŋnoŋga eja kuuŋ oŋoniŋ jigo gawoŋ galenana kolooŋkegi. Gawoŋ ii megi iikaaŋa kanoŋ akadamunana kuuya mokoloowonagati eeŋ, anana jigo gawoŋ galeŋ qaita mombaajoŋ mende amamaawonaga. Gawoŋ iikawaa hoŋanoŋ mende sokonotiwaajoŋ ama Jiisasnoŋ mono Melkizedek kaaŋa asugiro. Ejembanoŋ ii Aarombaa areŋaa so mende kuugi asugiro.  
\v 12 Jigo gawoŋ galeŋ gawoŋaa kanianoŋ utegoji, kambaŋ iikanoŋ Kana qaanoŋ mono kaaŋiadeeŋ utegoja.  
\v 13 ‘Jigo gawoŋ galeŋ qaita moŋ,’ qaa ii Poŋnanaajoŋ jejonto, iinoŋ Liwai tuuŋnoŋga qaagoto, mono tuuŋ moŋnoŋga kolooro. Tuuŋ iikawaa eja moŋnoŋ jiwowoŋ jigowaa alatanoŋ nama gawoŋ mende meŋ laligoro.  
\v 14 Poŋnananoŋ Juuda tuuŋnoŋga kolooroti, qaa ii asuganoŋ eja. Moosesnoŋ Juuda tuuŋ yoŋonoŋ jigo gawoŋ galeŋ kombutiwaa qaa moŋ mende jero.   
\s1 Jigo gawoŋ galeŋ Melkizedek kaaŋa moŋ  
\p
\v 15 Kawaajoŋ jigo gawoŋ galeŋ moŋ Melkizedekwaa tani kaaŋa asugiji, iikanoŋ mono qaa jejoŋatiwaa hoŋa ii asuganondeeŋ qendeeno sokonja.  
\v 16 Iinoŋ namo ejembanoŋ Kana qaa otaaŋ tuuŋaa so jeŋ kotogitiwaajoŋ ama jigo gawoŋ galeŋ mende kolooroto, laaligo kombombaŋa mende aliwaati, iikawaa ku-usuŋanoŋ mono nemuŋ koma muro jigo gawoŋ galeŋ kolooro.  
\v 17 \x * \xo 7.17 \xt Ond 110.4\x*Moŋnoŋ iwaa kania naŋgoŋ jero Buŋa Terenoŋ kokaeŋ eja, “Giinoŋ Melkizedek kaaŋa jigo gawoŋ galeŋ kolooŋ kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ uba.”  
\v 18 Anutunoŋ kaeŋ jeŋ jeŋkooto mutuya ii qewagoro. Qaa mutuya iikawaa ku-usuŋanoŋ qaono ilaaŋ nonombaatiwaajoŋ amamaaŋkeji, iikawaajoŋ ii qewagoro.  
\v 19 Kana qaanoŋ ejemba akadamunana mokoloowombaajoŋ mende ilaaŋ nonono. Qaago. Kawaajoŋ qaa areŋ mutuya qetegoŋ kitianoŋ jejeromoŋromoŋ awaa soro nononja. Anana jejeromoŋromoŋ iikawaa qaganoŋ nama saanoŋ Anutuwaa kosianoŋ kema qama kooliŋkeboŋa.   
\p
\v 20 Anutunoŋ jigo gawoŋ galeŋ doŋgogaa qaaya jeŋ ii jojopaŋ qaayanoŋ jeŋ kotiiro. Kaeŋ anoto, jigo gawoŋ galeŋ tosaaŋa yoŋoo qaagia ii jojopaŋ qaanoŋ mende jeŋ kotiigi kileŋ kaeŋ aŋgi.  
\v 21 \x * \xo 7.21 \xt Ond 110.4\x*Tosianoŋ jigo gawoŋ galeŋ eeŋ koloogito, Anutunoŋ Jiisas kuuŋ qaaya ii jojopaŋ qaayanoŋ jeŋ kotiiŋ kokaeŋ ijoro,  
\q2 “‘Giinoŋ mono jigo gawoŋ galeŋ kolooŋ kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ uba.’ Poŋnoŋ jojopaŋ qaa jeŋ kotiiroti, qaa ii mombo mende utegowaa.”   
\m
\v 22 Jojopaŋ qaa iikawaajoŋ ama Jiisasnoŋ mono soomoŋgo areŋ gbiliaa hoŋa koloowaatiwaa galeŋa kolooŋ nanja. Kaeŋ Anutu ano ejemba batunananoŋ gawoŋ meŋ laligoja. Soomoŋgo areŋ iikanoŋ walaga uuguŋ awaa soro kolooja.   
\p
\v 23 Jigo gawoŋ galeŋ tosaaŋa ii wala eeŋanoŋ mamaga laligogi. Komuŋ gawoŋgia toroqeŋ mewombaajoŋ amamaagiti, iikawaajoŋ ii mamaga laligogi.  
\v 24 Yoŋonoŋ mamaga laligogito, Jiisasnoŋ kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ ubaati, iikawaajoŋ jigo gorawaa galeŋ gawoŋ ii tetegoya qaa meŋ laligoŋ ubaa.  
\v 25 Gawoŋ ii meŋ laligojiwaajoŋ ama Jiisasnoŋ ejemba iwaanoŋ kagi uŋuano Anutuwaa kosianoŋ kemakejuti, ii saanoŋ kotiiŋ hamo qeŋ oŋono qaagianoŋ komuŋkeja. Kambaŋ so yoŋoojoŋ ama Anutu qama kooliŋkejiwaajoŋ laligoji, iikawaajoŋ mono saanoŋ hamo qeŋ nonondaboroŋkeja.   
\p
\v 26 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa kaaŋanoŋ mono saanoŋ sokoma nononja. Iinoŋ toroya koposowaa qaaya qaa ano soraaya kolooja. Anutunoŋ Jiisas siŋgisoŋgo ejemba ananaanoŋga tiriŋ kotoŋ wano Siwe jakeya kuuya kotoŋ euwaa euyanoŋ uma qaita moŋ kolooŋ laligoja.  
\v 27 \x * \xo 7.27 \xt Lew 9.7\x*Jigo gawoŋ galeŋ tosianoŋ somaŋa somaŋa wala iyaŋgiaa siŋgisoŋgogiaajoŋ ama iikawaa gematanoŋ kanageso yoŋoo siŋgisoŋgogiaajoŋ ama oronoŋ siimoloŋ ooŋ laligoŋkegi. Jiisasnoŋ aŋaa sele busuya qeleeno siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ama mugi iikaaŋa kanoŋ kanageso ananaa siŋgisoŋgonana ii indiŋ motooŋgo iikanondeeŋ koma konjoratiro sokondabororo. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ ii jigo gawoŋ galeŋ tosaaŋa kaaŋa kambaŋ so amakebaatiwaajoŋ mende amamaaja.   
\p
\v 28 Anutunoŋ Kana qaaya Mooses muro kawaa so ejembanoŋ eja ii kuuŋ oŋoŋgi jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooŋkeju. Baloŋ eja yoŋonoŋ ku-usuŋgia qaa laligojuto, Anutunoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa qaaya ii kanageŋ nonoma ii jojopaŋ qaayanoŋ jeŋ kotiiroti, iikawaa so Meria kuuro waŋnana kolooja. Waŋnana iinoŋ mono akadamuya korebore mokolooŋ kambaŋ tetegoya qaa kotiga laligoŋ uma laligowaa. Kiaŋ.   
\c 8  
\s1 Soomoŋgo areŋ gbiliaa jigo gawoŋ galeŋ waŋa  
\p
\v 1 \x * \xo 8.1 \xt Ond 110.1\x*Qaa jejoŋi, iikawaa qaa kota waŋa ii kokaeŋ: Anana jigo gawoŋ galeŋ waŋnanawo koloojoŋ. Waŋnana iinoŋ Siwe gomanoŋ uma Uutanana iwaa jiŋkaroŋ duŋ rara kooroŋanoŋ boro dindiŋanoŋ raja.  
\v 2 Opo sel jigo hoŋa ii Siwenoŋ eja. Ii namo ejanoŋ memeta qaagoto, Poŋnoŋ aŋo ii mero. Jigo gawoŋ galeŋ waŋnana iinoŋ opo sel jigowaa uuta leegeŋ qata kowoga totooŋ iikanoŋ laligoŋ Anutu weleŋa qemambaa gawoŋa meŋkeja.   
\p
\v 3 Balombaa jigo gawoŋ galeŋ waŋa kuuya ii nanduŋ kaleŋ Anutuwaajoŋ ama oronoŋ siimoloŋ ooŋ laligowutiwaajoŋ kuuŋ oŋomakejoŋ. Iikawaa so jigo gawoŋ galeŋ waŋnana Jiisasnoŋ kaaŋiadeeŋ aŋa Anutuwaa nanduŋ ama muro.  
\v 4 Mooseswaa Kana qaawaa so nanduŋ kaleŋ Anutuwaajoŋ amakeboŋatiwaajoŋ eja kuuŋ oŋoŋgi laligoju. Kawaajoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋnana iikanoŋ namonoŋ laligonagati eeŋ, iinoŋ mono balombaa jigo gawoŋ galeŋa koloomambaajoŋ amamaanaga.   
\p
\v 5 \x * \xo 8.5 \xt Eks 25.40\x*Balombaa jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ balombaa jiwowoŋ jigonoŋ Anutu weleŋa qewombaa gawoŋa meŋkeju. Jigo iikanoŋ Siwe jigo gorogaa sareya ano uŋaya kolooja. Moosesnoŋ jigo opo selnoŋ memambaajoŋ anoti, kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ Siwe jigoyaa areŋa ii isaano. Aisandaboroŋ galeŋ meme qaaya kokaeŋ ijoro, “Moba, baaŋanoŋ laligona areŋ qendeema gombeti, iwoi kuuya mono iikawaa so tororo otaaŋ mewa.” Iikawaa so opo selnoŋ jiwowoŋ jigo gora mero iikanoŋ Siwe jigowaa qereweŋa kolooro.  
\v 6 Anutunoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa soomoŋgo qaa gbilia nonono iikanoŋ soomoŋgo qaa walaga uuguŋ awaa soro kolooja. Soomoŋgo qaa iikanoŋ areŋ gbiliaa tandoya kolooja. Soomoŋgo areŋ gbilia iikanoŋ mono areŋ walaga uuguŋ qabuŋayawo kolooja. Qabuŋa iikawaa so Jiisasnoŋ soomoŋgo areŋ gbiliaa gawoŋa awaa soro ii buŋa qeŋ aoŋ Anutu ano ejemba batunananoŋ nama ilaaŋ nonomakeja. Gawoŋa iikanoŋ mono balombaa jigo gawoŋ meme ii mamaga uuguŋ akadamuyawo kolooja.   
\p
\v 7 Soomoŋgo areŋ mutuyanoŋ koposowaa qaaya qaa kolooŋ sokonagati eeŋ, soomoŋgo areŋ kanageŋanoŋ koloowaatiwaajoŋ mono eeŋ mende mambombonaga.  
\v 8 \x * \xo 8.8 \xt Jer 31.31-34\x*Kaento, ejembanoŋ kileŋ boligi Anutunoŋ kanagia mokolooŋ jeŋ oŋoma kokaeŋ jero,  
\q2 “Poŋ niinoŋ kokaeŋ jeŋ kotojeŋ: Mobu! Kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, iikanoŋ Israel tuuŋ ano Juuda tuuŋ oŋowo soomoŋgo areŋ gbilia amaŋa.   
\q2
\v 9 Niinoŋ ambosakoŋurugia borogianoŋ meŋ Iijipt kantrinoŋga uŋuambe seleeŋgeŋ kagi yoŋowo soomoŋgo areŋ ambeto, yoŋonoŋ noo soomoŋgo areŋ ii mende qokotaaŋ teŋ koŋgi. Kawaajoŋ niinoŋ kaaŋiadeeŋ ii gema uŋuwe. Poŋ niinoŋ kaeŋ jeŋ kotojeŋ. Soomoŋgo areŋ gbilia amaŋati, ii Buŋa qaa walagaa so qaago.   
\q2
\v 10 Kaaŋa qaagoto, kambaŋ iikanoŋ kaŋ kuuro Poŋ niinoŋ Israel kanageso yoŋowo soomoŋgo areŋ gbilia kokaeŋ ama jemaŋa: Niinoŋ mono neenaa Kana qaana kuuya ii yoŋoo roromoŋgogianoŋ ama uugianoŋ tere kaaŋa oowe ewaa. Kaeŋ ama yoŋoo Anutugia koloowe yoŋonoŋ mono noo kanagesona kolooŋ laligowuya.   
\q2
\v 11 Kambaŋ iikanoŋ somata ano melaa ii korebore noo kanana moma yagoŋ laligowuya. Kawaajoŋ boi moŋnoŋ Pombaa kania mobutiwaajoŋ batugianoŋ mende kuma oŋoma laligowaa. Datanoŋ koga kokaeŋ mende ijowaa, ‘Gii mono Poŋ moma yagowa.’   
\q2
\v 12 Kokaembaajoŋ nii moma yagoŋ noma laligowuya: Niinoŋ nanamemeŋgia bologa ii soŋgbama mesaomaŋa. Siŋgisoŋgogia mono duduuŋ ii mende toroqeŋ romoŋgomaŋa.”   
\m
\v 13 Anutunoŋ soomoŋgo areŋa kanageŋaajoŋ “Gbilia” jeŋ iikaaŋa kanoŋ soomoŋgo areŋ mutuyaajoŋ “Mono walaga kolooro,” jero kania kaeŋ kolooro. Qaa areŋ moŋnoŋ kambaŋ koriga eŋ walaga kolooji, iikanoŋ mono alimambaa anja. Kiaŋ.   
\c 9  
\s1 Balombaa opo sel jigonoŋ Anutu kokaeŋ mepeseegi:  
\p
\v 1 Anutunoŋ soomoŋgo areŋ mutuya ama iikanoŋ kaaŋagadeeŋ waeya meŋ mepeseewombaa areŋa ii jeŋ kotoro otaagi. Ii otaaŋ namonoŋ opo sel jigo gora megi ero.  
\v 2 \x * \xo 9.2 \xt Eks 26.1-30; 25.23-40\x*Anutuwaa opo sel jigo gora ii kokaeŋ megi: Jigo uuta mutuya kanoŋ lambewaa duŋ rarata ano bered kowoga ii Anutuwaa jaasewaŋanoŋ nene duŋnoŋ Anutuwaa buŋa aŋgi raro. Jigo uuta iikawaa qata ii jigo uuta toroya  
\v 3 \x * \xo 9.3 \xt Eks 26.31-33\x*Kawaa gematanoŋ uuta moŋ qata jigo kowoga totooŋ ii ero. Jigo uuta woi yoroo batugaranoŋ opo sopa nano.   
\p
\v 4 \x * \xo 9.4 \xt Eks 30.1-6; 25.10-16; 16.33; Jaŋ 17.8-10; Eks 25.16; Dut 10.3-5\x*Jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ jiniŋ ooŋoombaa alata ano soomoŋgo arembaa bokis ii eri. Alata ii goulnoŋ memeta ano bokis selia ii kuuya goulnoŋ tuuruya kolooro. Paora qata mana ii goul monjonoŋ ama bokis iikawaa uutanoŋ galeŋ komakegi. Kaaŋagadeeŋ Aarombaanoŋ taa gbaru sota junjuŋa ano Anutunoŋ soomoŋgo areŋa jamonoŋ ooro ilaŋa ii bokis iikawaa uutanoŋ galeŋ komakegi. Bokis uutanoŋ iwoi karooŋ ii kaeŋ egi.  
\v 5 \x * \xo 9.5 \xt Eks 25.18-22\x*Bokis qaganoŋ borosowo gajoba woi goulnoŋ memeta ii nani. Ii Anutunoŋ kosere laligoro asamararaŋaa sareya ii kolooro. Borosowo woi ii eŋgaŋgara kotuma bokis unuŋa turuŋ nani. Bokis unuŋa ii Anutuwaa koma konjoratiwaa duŋa kolooro. Qaa motomotooŋ ii kambaŋ kokaamba aŋa aŋa tororo amiŋ moboŋatiwaa so qaago.   
\p
\v 6 \x * \xo 9.6 \xt Jaŋ 18.2-6\x*Anutuwaa opo sel jigo gorawaa iwoi kuuya ii kaeŋ areŋgogi ero jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ kambaŋ so jigo uuta mutuya kanoŋ uma Anutu weleŋa qeŋ gawoŋgia meŋ laligogi.  
\v 7 \x * \xo 9.7 \xt Lew 16.2-34\x*Kaaŋa laligogito, jigo gawoŋ galeŋ waŋa iinondeeŋ gbani so indiŋa motooŋgo kanoŋ jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uma laligoro. Sa meŋ iikanoŋ uma aŋaajoŋ ano kanageso yoŋonoŋ poumapou qaganoŋ siŋgisoŋgo aŋgiti, mono iikawaajoŋ ama siimoloŋ ooŋ sa maaro kamaaro.   
\p
\v 8 Kaeŋ areŋgoŋ aŋgi Uŋa Toroyanoŋ sare ii qendeema iikanoŋ ejemba kokaeŋ kuma nonoma laligoro: Jigo uuta mutuyanoŋ toroqeŋ nanji, kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ jigo uuta kowoga totooŋ iikawaa kania ii asuganoŋ mende iŋisaano laligogi.  
\v 9 Qaa ii kambaŋ kokaambaa sareya kolooja. Kania ii kokaeŋ: Ejembanoŋ kaleŋa kaleŋa nanduŋ ama siimoloŋ meŋ kagi ooŋkejuto, uugianoŋ kileŋ luae mokoloowombaajoŋ amamaaŋkeju. Uugianoŋ siŋgisoŋgo aŋgitiwaajoŋ ama tilooro siimoloŋ meŋ kaŋ Anutuwaa jigo goranoŋ uma qama kooliŋkejuto, iikanoŋ mono siŋgisoŋgogia koma konjoratiwombaajoŋ amamaaŋkeju.   
\m
\v 10 Nene kaleŋ ano apu kaleŋ meŋ kaŋ kema koma kaŋ koma aŋgi oomulu kania kania meŋ oŋomakejuto, kaeŋ selewaa jeŋkootoya kayagadeeŋ otaaŋkeju. Iwoi ii wala sokono ama laligogito, Anutuwaa areŋ gbiliaa kambaŋanoŋ kaŋ kuuro iikanondeeŋ kanaiŋ mende toroqeŋ sokombaa. Kiaŋ.   
\s1 Kraistwaa sayaa kania  
\p
\v 11 Kraistnoŋ kaŋ oyaŋboyaŋ nonomakejiwaa jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooroti, iinoŋ balombaa opo sel jigo ejanoŋ memeta iikanoŋ mende uro. Kaeŋ qaagoto, Siwenoŋ jigo gora raji, mono iikanoŋ uro. Jigo gora iikanoŋ uuta qaita moŋ kolooja. Asamararaŋanoŋ mono akadamuyawo.  
\v 12 Iikanoŋ uma jigo uuta mutuya kotoŋ meme ano bulmakao meria yoŋoo sagia mende meŋ keno. Kaeŋ qaagoto, iyaŋaa saya maaro iikanoŋ nemuŋ koma muro Siwewaa jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uro. Iikanoŋ kambaŋ motooŋgowaa so uro tegoŋ sokonota eja. Dowenana kaeŋ meŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ kondooro kambaŋ tetegoya qaa sokoma eŋ ubaa.   
\p
\v 13 \x * \xo 9.13 \xt Lew 16.15-16; Jaŋ 19.9, 17-19\x*Wala namonoŋ meme ano bulmakao ejia uŋuŋ sagia meŋ kaŋ bulmakao embia kowiŋa kanoŋ siimoloŋ ooŋ iikawaa bugaajoŋa kaaŋagadeeŋ meŋ kaŋ ejemba kokojinjiŋgiawo iikanoŋ qeesaaŋ oŋomorigi sokoma oŋono. Kaeŋ hamo qeŋ oŋoŋgi iikanoŋ selegia soŋgbama meŋ soraiŋ oŋono laligogi.  
\v 14 Kaeŋ aŋgiti eeŋ, Kraistwaa sayanoŋ mono kambaŋ kokaamba hamoqeqe tani ii mamaga uuguŋ kokaeŋ ama nonomakeja: Sayanoŋ mono uunana tilooro soŋgbama nanamemenana koomu kotigaa buŋa koloowoŋatiwaa so ii koma konjoratiŋkeja. Kaeŋ ama nonono laaligo Toya Anutu weleŋa qewombaa gawoŋa ii mono afaaŋgoŋ meŋ laligowoŋa. Uŋa Toroyanoŋ laligoŋ kouma tetegoya qaa laligoŋ ubaati, iinoŋ mono Kraist ilaaŋ muro koposoya qaa laligoroto, ananaajoŋ ama iyaŋa qeleema aoŋ Anutuwaa siimoloŋ lama kolooro.   
\p
\v 15 Kania kokaembaajoŋ Kraistnoŋ soomoŋgo areŋ gbiliaa galeŋ waŋa kolooja: Anutunoŋ ejemba oyaŋboyaŋ kolooŋ kambaŋ tetegoya qaa kaaŋa laligowombaa qaa somoŋgoŋ oŋoonoti, iyoŋonoŋ iwoi ii buŋa qeŋ aowutiwaajoŋ moja. Kawaajoŋ ama Kraist kuuro Anutu ano ejemba batunananoŋ uumotooŋ ambombaa gawoŋa meŋ laligoja. Soomoŋgo areŋ mutuyaa kambaŋanoŋ ejembanoŋ kana uuguŋ siŋgisoŋgo aŋgi iikanoŋ somoŋgoŋ oŋono laligogiti, Kraistnoŋ ii iikanoŋa isama oŋomambaajoŋ ama komuŋ dowegia mero.   
\p
\v 16 Moŋnoŋ ilawoilaya kuuya laaligoya tegowaati, kambaŋ iikanoŋ aliaa buŋaya koloowaatiwaajoŋ jeŋ kotorota qaa eji, alianoŋ iwoi ii uulaŋawo mende mewaa. Uulaŋawo qaagoto, qaa toyanoŋ komuro kanianoŋ asuganoŋ asugiro iigigo kambaŋ iikanoŋ ii saanoŋ mewaa.  
\v 17 Jaawo laligoro kambaŋ iikanoŋ qaaya iikanoŋ hoŋawo mende koloowaato, qaa toyanoŋ komurogo qaayanoŋ mono esuŋawo koloowaa.  
\v 18 Qaa iikawaa so soomoŋgo areŋ mutuya ii kaaŋagadeeŋ oro saya mende maabuyagati eeŋ, mono hoŋawo mende koloonaga.   
\p
\v 19 \x * \xo 9.19 \xt Eks 24.6-8\x*Areŋ mutuyaa hoŋa ii kokaeŋ kolooro: Moosesnoŋ Kana qaawaa jeŋkooto qaa kuuya ii kanageso kuuya yoŋoojoŋ weeŋgoŋgo bulmakao meria ano meme uŋuro sagianoŋ kamaaro. Kamaaro ii meŋ apuwo mindiriŋ lama juya osoga nezoŋgbala meŋ gumioŋ susuyanoŋ somoŋgoŋ sanoŋ qenduŋgoŋ qeesaaro Kana qaa Tere lama selianoŋ ooŋ lipiŋgiti, ii moriro. Ii moriŋgo kanageso kuuya batugianoŋ liligoŋ sa apunoŋ qenduŋgoŋ qeesaaŋ giliro iikanoŋ oŋomoriro.  
\v 20 Kaeŋ oŋomoriŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ qaaya teŋ kombutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋoma oŋowo soomoŋgo anji, mono iikawaa sayaga koi.”   
\m
\v 21 \x * \xo 9.21 \xt Lew 8.15\x*Kaeŋ iŋijoŋ toroqeŋ opo sel jigo gora ii kaaŋiadeeŋ sa iikanoŋ qenduŋgoŋ giliro moriro. Hamoqeqe gawoŋ mewutiwaa akadamu ilawoila kuuya ii kaaŋagadeeŋ qenduŋgoŋ giliro moriro.  
\v 22 \x * \xo 9.22 \xt Lew 17.11\x*Anutuwaa Kana qaanoŋ jeŋ kotojiwaa so ii me woi kuuya ii mono sanoŋ soŋgbaniŋ soraaya kolooŋkeja. Kawaajoŋ moŋnoŋ sa mende maanagati eeŋ, Anutunoŋ siŋgisoŋgonana mende mesaonaga. Kiaŋ.   
\s1 Kraistwaa sayanoŋ siŋgisoŋgonana koma konjoratiŋkeja.  
\p
\v 23 Namowaa jigo goraya ii Siwewaa jigo gorawaa sareya ano uŋauŋaya. Namonoŋ jigo ano iwaa borotere ano borosowo ii siimoloŋ ooŋooŋ ama iikaaŋa kanoŋ hamo uŋugi soraaya koloogi sokonoto, Siwe jigo gorawaa ilawoilawaajoŋ ii mende sokonja. Kawaajoŋ Kraistnoŋ siimoloŋ ooŋooŋ qaita moŋ anoti, iikanoŋ mono Siwe jigonoŋ uma iwaa ilawoilaya kuuya hamo uŋuro soraaya koloogi sokono. Siimoloŋ ooŋooŋ qaita moŋ iikanoŋ mono namowaa siimoloŋ ooŋooŋa ii uuguŋ akadamuyawo kolooro.  
\v 24 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Kraistnoŋ jiwowoŋ jigo uuta kowoga totooŋ ejanoŋ memeta iikanoŋ mende uro. Namowaa jigo goraya ii Anutuwaa jigo goraya hoŋaa uŋauŋaya kolooro. Kraistnoŋ mono Siwe gomaŋ hoŋa iikanoŋ uma kambaŋ kokaamba ilaaŋ nonomakebaatiwaajoŋ jotamemenana kolooŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ asugiŋkeja.   
\p
\v 25 Namowaa jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ gbani so oro sagia meŋ jiwowoŋ jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uma laligoro. Kraistnoŋ iikawaa so mende amakeja. Iinoŋ Siwe gomanoŋ indiŋ mamaga mende uro. Anutuwaa siimoloŋ lama kolooro gbani so qeŋkebutiwaajoŋ ama eu mende uro.   
\p
\v 26 Indiŋ motooŋgonoŋ mende sokonagati eeŋ, iinoŋ mono Anutunoŋ Siwe namo mokolooŋ oronoti, kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ siimboboloya kanjaŋawo moro indiŋ seiseiya koloonaga. Kaeŋ qaagoto, namowaa kambaŋanoŋ tegomambaajoŋ ano kambaŋ kokaamba indiŋ motooŋgogadeeŋ siŋgisoŋgo koma konjoratiwaatiwaajoŋ ama asugiro. Asugiŋ iyaŋa siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ama mubutiwaajoŋ ama aoro.  
\v 27 Namo ejemba ananaa areŋnana ii kokaeŋ eja: Anana kambaŋ moŋnoŋ komuwoŋa ano iikawaa gematanoŋ Anutunoŋ qaanana gosiŋ jeŋ tegoŋ nonombaa.   
\p
\v 28 \x * \xo 9.28 \xt Ais 53.12\x*Areŋ iikawaa so Kraistnoŋ kaaŋiadeeŋ ejemba seiseiya ananaa siŋgisoŋgonana koma konjoratiwaatiwaajoŋ indiŋ motooŋgowaa so kaŋ iyaŋa siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ama mubutiwaajoŋ ama aoro. Iinoŋ kambaŋ moŋnoŋ eleema kawaa. Siŋgisoŋgowaajoŋ ama mombo mende kawaato, ejemba asugiwaatiwaajoŋ mambomakejoŋi, mono anana oyaŋboyaŋ nonoma nunuambaatiwaajoŋ ama asugiwaa. Kiaŋ.   
\c 10  
\s1 Indiŋ motooŋgo koomunoŋ ama aoro sokondaborota eja.  
\p
\v 1 Kana qaa walaga iikanoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa kania hoŋa ii mende kolooroto, oyaŋboyaŋ asugiwaatiwaa uŋauŋaya iikaya ero. Anutuwaa Kana qaawaa kania kaeŋ ejiwaajoŋ ama ejemba Anutu mepeseewombaajoŋ jigo goranoŋ kambaŋ so umakejuti, iyoŋonoŋ mono letoma akadamugiawo koloowombaajoŋ amamaaŋkeju. Yoŋonoŋ kambaŋ tetegoya qaa nanduŋ kaleŋ meŋ kaŋ ama siimoloŋ ooŋooŋ iikayadeeŋ gbani so toroqeŋ ama laligogito, iikanoŋ mende sokono.  
\v 2 Iikanoŋ sokonagati eeŋ, siimoloŋ ooŋooŋ ii saanoŋ mesaowuyaga. Jigo goranoŋ Anutu waeya meŋ mepeseegiti, iyoŋonoŋ indiŋ motooŋgo hamo uŋugi soraaya koloodaborowuyagati eeŋ, iikaeŋ mono siŋgisoŋgogiaa gamuya ii mende toroqeŋ mobuyagato, ii toroqeŋ mogi. Kawaajoŋ oro kaleŋ ii toroqeŋ nanduŋgiaga amakegi.   
\p
\v 3 Gbani so siimoloŋ ooŋ laligogiti, iikanoŋ mono toroqeŋ siŋgisoŋgogiaa gamuya ii jeŋ gbiliŋ oŋono laligogi.  
\v 4 Bulmakao ejia ano meme yoŋoo sagianoŋ mono siŋgisoŋgo koma konjoratiwaatiwaajoŋ amamaaŋkeja. Ii batogogito, osiŋ laligoŋ kougi.   
\p
\v 5 \x * \xo 10.5 \xt Ond 40.6-8\x*Kawaajoŋ Kraistnoŋ namonoŋ kamaaŋ asugiroti, kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jero,  
\q2 “Anutu, giinoŋ nanduŋ kalembaajoŋ ano siimoloŋ oowutiwaajoŋ mende koposoŋgoŋ laligonato, namonoŋ laaligowaa selia ii mozozoŋgoŋ nona.   
\q2
\v 6 Siimoloŋ ooŋ siŋgisoŋgogiaajoŋ ama nanduŋ kaleŋa kaleŋa ama laligogiti, ii iima kawaajoŋ mende aisooŋ laligona.   
\q2
\v 7 Kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ ijowe, ‘Anutu, moba, niinoŋ koi kajeŋ.  
\q2 Noo kanana ii papia liipiŋa iikanoŋ oogita eja. Iikawaa so mono goo uusiiŋgaa so ama meŋ laligomaŋa.’”   
\m
\v 8 Wala kokaeŋ jero, “Nanduŋ kaleŋ ama siimoloŋ ooŋ siŋgisoŋgogianoŋ solaŋaniwaatiwaajoŋ iwoi kania kania ama laligogiti, iikawaajoŋ mono siiŋganoŋ mende kolooro moma laligona. Ii iima kawaajoŋ mende aisooŋ laligona.” Iwoi ii Kana qaa walagaa so toroqeŋ amakejuto, ii kileŋ kaeŋ jero.  
\v 9 Kawaa gematanoŋ qaa kokaeŋ jero, “Anutu moba, niinoŋ mono koi kaŋ goo uusiiŋgaa so ama meŋ laligomaŋa.” Kaeŋ jeŋ Anutu waeya meŋ mepeseewombaa kania mutuya ii qewagoŋ kana gbilia kuuro.  
\v 10 Anutuwaa uusiiŋanoŋ nemuŋ koma muro selianoŋ siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa aŋgi tegorotiwaajoŋ mono tak kotoŋ nonono soraaya koloodaboroniŋ. Indiŋ motooŋgowaa so selia qeleenoti, iikanoŋ mono kambaŋ so sokoma eŋ ubaa.   
\p
\v 11 \x * \xo 10.11 \xt Eks 29.38\x*Kambaŋa kambaŋa jigo gawoŋ galeŋ kuuya yoŋonoŋ nama jigo gawoŋgia meŋkeju. Suulaŋ siimoloŋ iikayadeeŋ ooŋgo ooŋ amakejuto, iikanoŋ siŋgisoŋgogia koma konjoratiwombaajoŋ amamaaŋkeju.  
\v 12 \x * \xo 10.12 \xt Ond 110.1\x*Iikanoŋ amamaaŋkejuto, Siwewaa jigo gawoŋ galeŋ waŋa Jiisasnoŋ mono indiŋ motooŋgowaa so siŋgisoŋgowaajoŋ ama selia qeleeno kambaŋ tetegoya qaa sokoma eŋ ubaa. Namonoŋ siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa nama mugi Siwe jigonoŋ uma Anutuwaa boro dindiŋanoŋ raja.  
\v 13 Iikanoŋ rama kambaŋ batuya kokanoŋ Anutunoŋ tuarenjeŋuruta riitano kamaaŋ uŋuro Kraist kaniaa doya\f + \fr 10.13 \ft Kereuruta meŋ kamaaŋ oŋoma haamo ama gamu qeŋ oŋombombaajoŋ kanagianoŋ riiwagoŋ qagianoŋ do kaaŋa rilanjiŋ laligogi. Juuda yoŋoo kanagia kiaŋ.\f* koloogi otokoriaŋ maabombaajoŋ mamboma laligoja.  
\v 14 Indiŋ motooŋgowaa so koomunoŋ ama aoro siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ama mugi iikanoŋ sokondabororo saanoŋ ejemba tak kotoŋ nonono soraaya koloowombaa so koloojoŋ. Kaeŋ saanoŋ meŋ letoma nonono akadamunana kuuya mokolooŋ kambaŋ tetegoya qaa iikaaŋa laligoŋ uboŋa.   
\p
\v 15 Uŋa Toroyanoŋ kaaŋagadeeŋ qaa ii naŋgoŋ jero mojoŋ. Wala qaa kokaeŋ jerota eja:   
\q2
\v 16 \x * \xo 10.16 \xt Jer 31.33\x*“Poŋ niinoŋ kokaeŋ jejeŋ: Kambaŋ tosianoŋ tegoro iikanoŋ mono soomoŋgo areŋ gbilia yoŋowo amaŋati, ii kokaeŋ: Niinoŋ Kana qaana kuuya ii uu konoŋgianoŋ ama momogianoŋ tere kaaŋa oomaŋa.”   
\m
\v 17 \x * \xo 10.17 \xt Jer 31.34\x*Kaeŋ jeŋ kokaeŋ toroqero, “Niinoŋ yoŋoo siŋgisoŋgogia ano nanamemeŋgia jeulalaŋa aŋgiti, iikawaajoŋ duduuŋ ii mende toroqeŋ romoŋgoŋ laligomaŋa.”  
\v 18 Qaa iikawaa so hoŋa kolooro Anutunoŋ siŋgisoŋgonana mesaoro qaanananoŋ tegorotiwaajoŋ siŋgisoŋgonanaajoŋ siimoloŋ oowombaa so mende kolooja. Kiaŋ.   
\s1 Anutuwo kaparaŋ koma laligowombaajoŋ nonoono.  
\p
\v 19 Kawaajoŋ uumeleeŋ alaurunana, Jiisaswaa sayanoŋ soŋgbama nonono mono saanoŋ Anutuwaa jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uboŋa. Kaeŋ moma laariŋ kotiiŋ uuwoi mende amakejoŋ.  
\v 20 Jiisasnoŋ kana kekeŋaa kana gbilia meleuro aŋo laaligo kotigaa kania kolooŋ nononja. Kana ii iyaŋaa selia qeleema iikaaŋa kanoŋ meleurota eja. Kana ii riiŋ Anutuwaa jigoyaa opo sopaya kotoŋ jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uboŋa. Jiisaswaa selianoŋ nemuŋ koma nonono opo sopaya ii saanoŋ kotowoŋa.  
\v 21 Jiisasnoŋ jigo gawoŋ galeŋ uuta kolooŋ nonomakeja. Iinoŋ Anutuwaanoŋ kanageso kuuya galeŋ koma nonoma laligoja.   
\p
\v 22 \x * \xo 10.22 \xt Lew 8.30; Eze 36.25\x*Kaaŋa laligojiwaajoŋ anana mono gbiŋgbaoŋ mesaoŋ uuwoi kuuya yakariŋ pondaŋgadeeŋ momalaari qaganoŋ nama Anutuwaa kosianoŋ kema qama kooliŋ laligowoŋa. Sayanoŋ qeesaaro nonomoriŋ uutilotiloonana soŋgbano soraaya kolooŋ laligowoŋa. Uunananoŋ mende toroqeŋ jeŋ nonono mono awasaŋkaka laligowoŋa. Apu taaŋa ariniŋ meŋ taaliŋ nonono iikaaŋa mono Anutuwo qokotaaŋ laligowoŋa.  
\v 23 Anutunoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa qaa somoŋgoŋ nononoti, iinoŋ mono qaaya pondaŋ otaaŋ ananawo nanja. Kaeŋ nanjiwaajoŋ ama iikaaŋa koloowombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama jokolooŋkeboŋa. Iikanoŋ mono koŋgbara mesaoŋ zeŋ nama kotiiŋ laligowoŋa.  
\v 24 Uujopa ano nanamemeŋ awaa ambombaajoŋ mono uukuukuu meŋ naŋgoŋ aoŋ laligowoŋa. Kaaŋa laligowombaajoŋ mono pondaŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowoŋa.  
\v 25 Tosianoŋ iyaŋgiaa uumeleeŋ kanagesowaa ajoajoroogia mesaoŋkejuti, anana mono sili iikawaa so mende ama laligowoŋa. Kaeŋ qaagoto, Poŋ kawaatiwaa aiweseya iima kambaŋanoŋ dodowiji iikaaŋ mojoŋi, iikawaa so mono kaparaŋ koma kotiiŋ uukuukuu meŋ aoŋ laligowoŋa.   
\p
\v 26 Buŋa qaa hoŋa momago ananaa aiŋnoŋ siŋgisoŋgo laŋ amboŋati eeŋ, siŋgisoŋgonana iikawaajoŋ mono nanduŋ jiwowoŋ moŋ ambombaajoŋ amamaawoŋa. Siimoloŋ ooŋooŋ moŋ ii mende ilaaŋ nonombaa.  
\v 27 \x * \xo 10.27 \xt Ais 26.11\x*Ii mende ilaaŋ nonombaato, Anutunoŋ qaanana ii jeŋ tegoŋ iroŋa meleeno qanananoŋ ubaatiwaajoŋ mamboma jenenana ororo keenana moma laligowoŋa. Anutunoŋ tuarenjeŋuruta gere gagirinoŋ oŋoowaati, iikawaa usuŋa kayadeeŋ koloowaatiwaajoŋ mono mamboma laligowoŋa.  
\v 28 \x * \xo 10.28 \xt Dut 17.6; 19.15\x*Moŋnoŋ Mooseswaa Kana qaa gema qeji, ii mono qaa jakeyanoŋ ooŋgi woi karoonoŋ qaaya naŋgoŋ jegi qaayawo koloowaati eeŋ, ii mono mende kiaŋkomuŋ mugi koomuwaa buŋa koloowaa.   
\p
\v 29 \x * \xo 10.29 \xt Eks 24.8\x*Kaeŋ koloowaato, ejemba moŋ kokaaŋa iwaa qaayaajoŋ mono nomaeŋ romoŋgoju? Moŋnoŋ Anutuwaa Meriaa qaaya kanianoŋ rikotaaŋ giliŋkeja. Soomoŋgo areŋ gbiliaa sayanoŋ tak kotoŋ muro soraaya kolooroto, sa ii iwoi omaya kaaŋa meŋ kamaaŋ amakeja ano kaleŋmoriaŋ Toya Uŋa Toroya ii mepaegoŋ muŋkeja. Moŋnoŋ kaaŋa kolooro Anutunoŋ qaaya gosiŋ iroŋa dawiwaa so muro sokonaga? Kana qaa qotogoŋ koomuwaa buŋa koloowombaa so koloojonto, Anutunoŋ ejemba kaaŋaa iroŋa ii mono gere gagiriawo kuuŋ muro qaganoŋ uro siimbobolo honombonoŋa mende moma laligowaa. Naa siimbobolonoŋ sokoma munaga? Iwaa kaniaajoŋ mono nomaeŋ romoŋgoju?   
\p
\v 30 \x * \xo 10.30 \xt Dut 32.35, 36\x*Qaa moŋ kokaeŋ eja, “Jena jewe, nuna guwe, ana ambe ii noo gawoŋga. Niinoŋ mono ejemba qaagiaa iroŋa meleemaŋa.” Toroqeŋ qaa moŋ kokaeŋ jerota eja, “Poŋnoŋ kanagesouruta oŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegowaa.” Moŋ moronoŋ kaeŋ jeroti, nononoŋ ii moma mujoŋ.  
\v 31 Anutu laaligo Toyaa jaanoŋ nama kamaaŋ nunuro boria-noŋ nunuwaati, iikanoŋ mono kanjaŋawo totooŋ koloowaa. Kiaŋ.   
\p
\v 32 Looriwubotiwaajoŋ kokaeŋ jejeŋ: Anutuwaa asasaganoŋ karo buŋa qeŋ aoŋ asarigiti, mono kambaŋ mutuya ii romoŋgoŋ laligowu. Kambaŋ iikanoŋ momalaariwaa manja qeŋ siimbobolo mamaga mokolooŋ ii kileŋ aoŋ oroŋ nuuguna guuguwe ama nama kotiigi. Ii mende duduuwu.  
\v 33 Kambaŋ tosaaŋanoŋ gamu qeŋ oŋoŋgi koŋajiliŋ mogi qenjaaronoŋ iŋiigigiiŋ laligogi. Kambaŋ tosaaŋanoŋ alaurugia tani kaaŋagadeeŋ ama oŋoŋgi yoŋoo kooroŋgianoŋ naŋgi.  
\v 34 Tosaaŋa kapuare mirinoŋ oŋooŋgi ragiti, mono ii iŋiima siimbobologia motooŋ moma laligogi. Esuhinagia kisiyaeŋ qeŋ kopepereeŋ megiti, ii mono korisoro qaganoŋ moma aŋgoŋ koma laligogi. Siwewaa tiwomaleku qaita moŋ mende aliwaati, ii eŋ oŋonjiwaajoŋ moma iikawaajoŋ uluŋkoleŋ moma laligogi.   
\p
\v 35 Kawaajoŋ awasaŋkakagia mono kambaŋ kokaamba mende giliŋ mesaowu. Ii mende mesaogi Anutunoŋ mono iikawaa tawaya somata oŋombaa.  
\v 36 Anutunoŋ iwoi oŋombaatiwaa qaa somoŋgorota eji, oŋonoŋ ii buŋa qeŋ aowutiwaajoŋ nanju. Kawaajoŋ Anutuwaa uusiiŋa otaaŋ lombo moma mokosiŋgoŋ kaparaŋ koma laligowuti eeŋ, Siwewaa buŋaya iikanoŋ mono oŋoo buŋa koloowaa.  
\v 37 \x * \xo 10.37 \xt Hab 2.3-4\x*Kokaembaajoŋ mono nama kotiiŋ laligowu: Kambaŋ torodaamoŋ iikayadeeŋ mono toroqeŋ mamboniŋ  
\q2 “Mombo kawaati, iinoŋ mono kaŋ kuuwaa. Kambaŋa mende qeŋ koriro ubaato, kambaŋaa so tororo kawaa.   
\q2
\v 38 Tororo kawaato, noo alananoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋkeji, iwaa momalaarianoŋ mono nemuŋ koma muro kotiiŋ laligoŋ ubaa. Mombo eleema momalaaria mesaowaati eeŋ, ii mende sokono uunanoŋ iwaajoŋ mende aisoowaa.”   
\m
\v 39 Qaa kaeŋ ejato, nononoŋ ejemba uugia mombo eleema momalaarigia mesaoŋ gere siawaa buŋa koloowuti, iyoŋoo tuuŋgianoŋ mende nanjoŋ. Kaeŋ qaagoto, momalaarinana ii mono galeŋ koniŋ Anutunoŋ hamo qeŋ nonono laligoŋ Siwe gomanoŋ uboŋatiwaa so koloojoŋ. Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Ejemba momalaarigiaajoŋ ama iwoi kokaeŋ kolooro:  
\p
\v 1 Momalaariwaa kania ii kokaeŋ: Iwoiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ anjoŋi, ii koloowaatiwaajoŋ mono kotiiŋ uuwoiya qaa moma laarijoŋ. Iwoi mende ii-iita iikawaa so ama meŋ hoŋa iibombaajoŋ mamboma awasaŋkaka nanjoŋ.  
\v 2 Monowaa monoyanoŋga kanaiŋ ejemba momalaarigianoŋ nemuŋ koma oŋono uugia meleeŋgi Anutunoŋ iŋiiro sokono jeŋ qeaŋgoŋ oŋono laligogi.  
\v 3 \x * \xo 11.3 \xt Jen 1.1; Ond 33.6, 9; Jon 1.3\x*Momalaarinananoŋ nemuŋ koma nonono iwoi kuuyaa kania ii kokaeŋ moma asariŋkejoŋ: Anutunoŋ qaaya jeŋ kotoŋ iikanoŋ Siwe namowaa ilawoilaya kuuya mokolooro. Kawaajoŋ kambaŋ kokaamba iwoi iimakejoŋi, ii iwoi ii-iita iikanoŋa mende letoma kolooro.   
\s1 Aabel, Eenok, Nooa yoŋoo momalaarigia  
\p
\v 4 \x * \xo 11.4 \xt Jen 4.3-10\x*Kein (Kain) Aabel yoronoŋ Anutuwaajoŋ siimoloŋ oori Aabelnoŋ uuta meleeno momalaarianoŋ nemuŋ koma muro tororo teŋ kono kaasoyanoŋ dindiŋa uro. Kaeŋ uro Anutunoŋ siimoloŋa iiro sokono jeŋ qeaŋgoro. Jeŋ qeaŋgoŋ Aabelnoŋ solaŋa kolooroti, Anutunoŋ qaaya ii naŋgoŋ jero momalaarianoŋ nemuŋ koma muro moro. Kaaŋa moma laligoŋ komuroto, ii kileŋ kambaŋ kokaamba nanamemeŋa moniŋ qaa iikanoŋ mono toroqeŋ uunana kuuŋ naŋgoŋ nonomakeja.   
\p
\v 5 \x * \xo 11.5 \xt Jen 5.21-24\x*Eja qata Eenok iinoŋ wala eeŋanoŋ uuta meleeno Anutunoŋ qaaya naŋgoŋ jeŋ qeaŋgoro moma iwaa jaayanoŋ sokoma laligoro. Kaeŋ laligoŋ kouro momalaarianoŋ Eenok nemuŋ koma muro Anutunoŋ jaawo wano Siwenoŋ uro. “Anutunoŋ wano eu uro toroqeŋ mokoloowombaajoŋ amamaagi.” Buŋa Tere iikawaa so Eenok momalaarianoŋ aŋgoŋ koma muro mende komuro.  
\v 6 Uuta Anutuwaanoŋ meleenji, iinoŋ qaa kokaeŋ moma laariwaa: Anutunoŋ laligoja ano Anutunoŋ ejemba iwaa jaayanoŋ sokombombaajoŋ moŋganjuti, ii tawa qeŋ oŋombaa. Qaa woi ii moma laariŋ saanoŋ Anutuwaa kosianoŋ kawaato, mende moma laariŋ muŋ eeŋ iwaa jaayanoŋ sokombombaajoŋ amamaawoŋa.   
\p
\v 7 \x * \xo 11.7 \xt Jen 6.13-22\x*Anutunoŋ Nooawaajoŋ iwoi koloowaatiwaa galeŋ meme qaaya isaano. Aisano Nooanoŋ moma asariŋ sombuya qaita moŋ moma hoŋa mende iiro momalaarianoŋ nemuŋ koma muro teŋ koma waŋgo mero. Anutunoŋ iyaŋa ano sumaŋuruta aŋgoŋ koma oŋom-baatiwaajoŋ moma waŋgo ii mero. Nooa momalaarianoŋ nemuŋ koma muro waŋgo meroti, nanamemeŋ iikanoŋ mono namo ejemba kanagia doogoya iŋisaano Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro tiwilaagi. Uugia mende meleema tiwilaagito, Nooawaa momalaarianoŋ nemuŋ koma muro Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloowombaa kaleŋa ii buŋa qeŋ aoro. Ejemba Anutu moma laariŋ muniŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkejoŋi, Nooanoŋ mono iikawaa so solaŋa kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Aabraham Saara yoroo momalaarigara  
\p
\v 8 \x * \xo 11.8 \xt Jen 12.1-5\x*Anutunoŋ Aabraham baloŋ moŋ iwaa buŋa koloowaatiwaajoŋ jeŋ iikanoŋ kembaatiwaajoŋ oono. Oono momalaarianoŋ nemuŋ koma muro qaa ii teŋ kono. Dakanoŋ kema keunaga ii mende moroto, ii kileŋ iyaŋaanoŋ baloŋ mesaoŋ keno.   
\p
\v 9 \x * \xo 11.9 \xt Jen 35.27\x*Kema kema Anutunoŋ baloŋ iwaa buŋa koloowaatiwaajoŋ jeŋ somoŋgoroti, mono iikanoŋ keuro. Keuma waba kolooŋ ejemba nanamemeŋgia mende moroto, momalaarianoŋ nemuŋ koma murotiwaajoŋ mono kileŋ opo kuuŋ meŋ maama kanoŋ eŋ laligogi. Esameria Aisak Jeikob yoronoŋ kaaŋagadeeŋ Anutunoŋ baloŋ oŋombaatiwaajoŋ soomoŋgo qaaya iikayadeeŋ buŋa qeŋ aoŋ baloŋ iikanoŋ toroqeŋ opo kuuŋgia meŋ maama eŋ laligogi.  
\v 10 Siwe siti tandoyanoŋ mende gisaawaati, Aabrahamnoŋ ii iimambaajoŋ mamboma laligoro. Anutunoŋ siti iikawaa areŋa ama uŋaya meŋ miri tandogia osoŋ mero powowoŋ kotakota eŋ ubaati, mono iikanoŋ keumambaajoŋ ama mamboma opo kuuŋnoŋ laligoro.   
\m
\v 11 \x * \xo 11.11 \xt Jen 18.11-14; 21.2\x*Kaaŋa laligoŋ eja waŋa kolooroto, momalaarianoŋ nemuŋ koma muro kotiiŋ maŋ kolooro. Aabrahambaa embia Saara iinoŋ kopiŋ laligoroto, ii kileŋ koro ama mera mero. Anutunoŋ Aabrahambaa kanagesoya somata koloowaatiwaa qaa somoŋgoŋ muroti, iwaajoŋ ama qaayanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moma laariŋ laligoro. Momalaaria iikanoŋ nemuŋ koma muro meria kolooro iiro.  
\v 12 \x * \xo 11.12 \xt Jen 15.5; 22.17; 32.12\x*Eja motooŋgo iwaa momalaarianoŋ nemuŋ koma muro koomuwaa so kolooroto, ii kileŋ iwaanoŋga kanageso somata qatawo koloogi. Seŋgelao sombinoŋ asarigi jaŋgogia weeŋgowombaajoŋ amamaajoŋi, me sakasiŋ kowe goraayanoŋ ejuti, gbiliurutanoŋ mono iikawaa so seiŋ koloogi.   
\s1 Ejemba kokaamba Siwe gomambaajoŋ awelegoŋ laligogi:  
\p
\v 13 \x * \xo 11.13 \xt Jen 23.4; 1 Hist 29.15; Ond 39.12\x*Ejemba sundugia ii jejoŋi, ii kuuya uugia meleema Anutu moma laariŋ muŋ laligoŋ komugi. Anutunoŋ baloŋ oŋombaatiwaa qaa somoŋgoŋ oŋono laligogito, baloŋ iikanoŋ mende keugi. Kaeŋ qaagoto, baloŋgia ii koriganoŋ nama uuŋ iima waeya meŋ aisoogi. Iima eeŋ aisooŋ kokaeŋ jeŋ asariŋ jegi, “Namonoŋ wabaga kolooŋ qanda laligojoŋ.”  
\v 14 Ejemba iyaŋgiaa miri gomaŋgianoŋ keubombaajoŋ janjariŋ riiŋkejuti, iyoŋonoŋ qaa kaeŋ jeŋkeju.  
\v 15 Baloŋ mesaogiti, iikawaajoŋ romoŋgoŋ qaaya jewuyagati eeŋ, yoŋonoŋ mono saanoŋ eleema iikanoŋ keŋgi uugianoŋ tegonaga.   
\p
\v 16 Mono saanoŋ eleembuyagato, yoŋonoŋ iikawaajoŋ mende romoŋgoŋ laligogi. Iikawaajoŋ qaagoto, kantri qaita moŋ Siwenoŋ eji, mono iikanoŋ keubombaajoŋ awelegoŋ laligogi. Anutunoŋ yoŋoojoŋ siti merotiwaajoŋ Anutu qata “Ananaa Anutu!” jegi ii moma aisooŋ yoŋoojoŋ ama gamu moŋ mende momakeja.   
\s1 Aabraham, Aisak, Jeikob, Joosef yoŋoo momalaarigia  
\p
\v 17 \x * \xo 11.17 \xt Jen 22.1-14\x*Anutunoŋ Aabraham aŋgotetenoŋ ama muro momalaarianoŋ nemuŋ koma muŋ Aisak Anutu kaleŋga muro. Anutunoŋ Aisakwaajoŋ baloŋ mumambaajoŋ ijoro Aabrahamnoŋ soomoŋgo qaa ii buŋa qeŋ aoroto, kileŋ meria motooŋgo ii moma tegoŋ iikanoŋ siimoloŋ oomambaajoŋ ano.  
\v 18 \x * \xo 11.18 \xt Jen 21.12\x*Anutunoŋ Aabrahambaajoŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Aisaknoŋ mono gbiliuruga nemuŋ koma oŋono kolooŋ goo qaga bosima laligowuya.” Qaa ii moroto, kileŋ meria alatanoŋ ano.  
\v 19 Ama kokaeŋ gosiŋ romoŋgoro, “Komuwaato, Anutunoŋ saanoŋ kotiiŋ meŋ gbiliro koomunoŋga waabaa.” Sareqaa kaeŋ jeroti, iikawaa so merianoŋ mombo toroqeŋ koomunoŋga kaaŋa waaro wano.   
\p
\v 20 \x * \xo 11.20 \xt Jen 27.27-29, 39-40\x*Momalaarianoŋ Aisak nemuŋ koma muro merawoita Jeikob ano Iisoo (Eesau) ii kotuegoŋ orono. Anutuwaa kotumotueya iikanoŋ mono kambaŋ kanageŋanoŋ kaaŋagadeeŋ sokoma orono qagaranoŋ umakebaatiwaajoŋ qama kooliro.   
\p
\v 21 \x * \xo 11.21 \xt Jen 47.31–48.20\x*Jeikobnoŋ komumambaajoŋ anoti, kambaŋ iikanoŋ momalaarianoŋ nemuŋ koma muro meria Joosefwaa merawoita woi ii kotuegoŋ oroma taa gbaruyaa kitianoŋ laariŋ Anutu waeya meŋ mepeseero.   
\p
\v 22 \x * \xo 11.22 \xt Jen 50.24-25; Eks 13.19\x*Joosefwaa koomuyanoŋ dodowiroti, kambaŋ iikanoŋ momalaarianoŋ nemuŋ koma muro Israel kanageso Iijipt mesaoŋ kagiti, iikawaa sunduya ii jeŋ gbiliŋ iŋijoro. Kaeŋ iŋijoŋ kanageŋ qamoya dakanoŋ roŋ kombutiwaa qaaya ii jeŋ kotoŋ oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Mooseswaa momalaaria  
\p
\v 23 \x * \xo 11.23 \xt Eks 2.2; 1.22\x*Momalaarigaranoŋ Mooseswaa nemuŋmaŋa nemuŋ koma orono Moosesnoŋ kolooroti, ii kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ koiŋ karoombaa so mesaŋgori. Mera ii iimasiiŋsiiŋawo tania moŋ kolooroti, ii iima kiŋ pombaa jeŋkootoya uuguwobotiwaajoŋ toroko mende moma meragara mesaŋgoŋ galeŋ koni.   
\p
\v 24 \x * \xo 11.24 \xt Eks 2.10-12\x*Moosesnoŋ somariiro qata faarao kimbaa borataa meria qagi momalaarianoŋ nemuŋ koma muro qa ii bosimambaajoŋ togoŋ faarao kimbaa miria mesaoŋ kemaliro.  
\v 25 Saanoŋ toroqeŋ Iijipt yoŋowo siŋgisoŋgowaa korisoroya mokolooŋ ii kambaŋ toroga laŋ aisoonagato, laaligoya kaaŋa ii gema qero. Ii gema qeŋ Anutuwaa uumeleeŋ kanageso yoŋowo toroqero kakasililiŋ ama oŋoŋgi ii motooŋ moma aoŋ orowombaajoŋ moro uuta kolooro.  
\v 26 Anutunoŋ tawa mubaatiwaageŋ uuŋ nama kotiiro. Kawaajoŋ Iijipt yoŋonoŋ maa suaŋgiawo kolooŋ siiseweweya qaa laligogiti, iikawaajoŋ moro iwoi kamaaŋqeqeta kolooro. Iikanoŋ iwoi kamaaŋqeqeta kolooro gema qeŋ Hamoqeqe Toyawo toroqero iwaajoŋ ama mepaqepae ama muŋ laligogito, ii moro kileŋ hoŋawo ano uuta kolooro.   
\p
\v 27 Momalaarianoŋ Mooses nemuŋ koma muro Iijipt kiŋ poŋgiaa iriŋa soombabotiwaajoŋ toroko mende moma kantria mesaoŋ karo. Anutu ii-iita qaago ii ii-iitaa tani romoŋgoŋ muŋ laligoroti, iikawaajoŋ mono kaparaŋ koma nama kotiiro.  
\v 28 \x * \xo 11.28 \xt Eks 12.21-30\x*Momalaarianoŋ nemuŋ koma muro kiaŋkomu kendoŋ\f + \fr 11.28 \ft Anutuwaa gajobanoŋ Israel ejemba iŋiima kobooŋ uŋuuguroti, iikawaa kendoŋa ii ananaa qaanoŋ kiaŋkomu kendoŋ jeniŋ Kooŋ qaanoŋ Pasowa jeju.\f* ama iikawaa areŋa jeŋ kotoŋ oŋono aisooŋ ragi. Koomuwaa gajobanoŋ Iijipt uutanoŋ mutu meraurugia uŋugi Israel yoŋoo meraurugianoŋ komuwubotiwaajoŋ mono jeŋ kotoŋ oŋono nagugianoŋ sa morigi.   
\p
\v 29 \x * \xo 11.29 \xt Eks 14.21-31\x*Momalaarigianoŋ Israel ejemba nemuŋ koma oŋono Kowe Osoga ii baloŋ kerasianoŋ kekeŋaa so kotoŋ kagi. Iijipt manjaqeqe eja yoŋonoŋ ii kotowombaajoŋ batogogito, mono apunoŋ nemotoŋ tiwilaagi.   
\s1 Reihab ano momalaariwaa ejemba geria tosia  
\p
\v 30 \x * \xo 11.30 \xt Joos 6.12-21\x*Momalaarigianoŋ Israel kanageso nemuŋ koma oŋono Jeriko taonoŋ kaŋ kiropo sopaya weeŋ 7:baa so liligoŋ motooŋ kema kagi kiropo sopaya sopaya kotakota iikanoŋ mono ororoŋgoŋ kamaagi.  
\v 31 \x * \xo 11.31 \xt Joos 2.1-21; 6.22-25\x*Momalaarianoŋ kana somata emba Reihab nemuŋ koma muro kokaeŋ ano Anutunoŋ iima kobooro: Israel jotamemeya yoronoŋ baloŋ iima mobowaajoŋ oloŋ kari ala meŋ koma horoŋ orono. Anutunoŋ ii iima kanageŋ yaŋgiseŋ ejemba uŋuro tiwilaagi Reihab iima kobooro yoŋowo motooŋ mende komuro. Kiaŋ.   
\p
\v 32 \x * \xo 11.32 \xt Poŋ 6.11–8.32; 4.6–5.31; 13.2–16.31; 11.1–12.7; 1 Sml 16.1–1 Kiŋ 2.11; 1 Sml 1.1–25.1\x*Naa qaaga mombo toroqeŋ jewenaga? Deiwid, Samuel ano gejatootoo ejemba tosaaŋa yoŋoo sundugia toroqeŋ jewenagati eeŋ, noo kambananoŋ mono mende sokonaga.  
\v 33 \x * \xo 11.33 \xt Dan 6.1-27\x*Momalaarigianoŋ tosaaŋa nemuŋ koma oŋono galeŋkoŋkoŋ totoŋa totoŋa meluŋgoŋ meŋ ejemba mindiŋgoŋ oŋoŋgi nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ laligogi. Anutunoŋ iwoi nonombaatiwaa qaa somoŋgorota eji, mamaganoŋ qaa iikawaa so qama kooliŋ moma laarigi hoŋa kolooro megi. Tosianoŋ laion oro batugianoŋ qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ laion qaa oogia somoŋgoro.   
\p
\v 34 \x * \xo 11.34 \xt Dan 3.1-30\x*Tosianoŋ gere bolaŋ uutanoŋ qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ gere esuŋa qowogoro mende oŋooro. Tosaaŋa manjawaa soo somatanoŋ uŋuwombaajoŋ aŋgi Anutunoŋ yoŋoonoŋ soo jeta meŋ mooniro kok koŋgi. Mamaganoŋ loolooria kolooŋ qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ esuŋ oŋono kotiigi. Tosianoŋ manja qeŋ qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ esuŋ oŋono kawali kotakota koloogi. Waba yoŋoo manjaqeqe tuuŋgianoŋ kagi tosaaŋanoŋ qama kooliŋ moma laariŋ kanoŋa mono oŋotaagi unjurama keŋgi.   
\p
\v 35 \x * \xo 11.35 \xt 1 Kiŋ 17.17-24; 2 Kiŋ 4.25-37\x*Emba tosianoŋ kitigianoŋ komuro qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ meŋ gbiliŋ muro koomunoŋga waaro mombo toroqeŋ aitoŋgogi. Ejemba tosianoŋ koomu gematanoŋ oyaŋboyaŋ uuta mokoloowombaajoŋ moma kaparaŋ koma naŋgi. Kaaŋa naŋgi qanjonoŋ uŋuŋ kakasililiŋ kania kania ama oŋoma kokaeŋ iŋijogi, “Anutu qakoona uulaŋawo isama gomboŋa.” Kaeŋ iŋijogito, yoŋonoŋ ii togogi toroqeŋ jaabamagege meŋ oŋoma laligogi.  
\v 36 \x * \xo 11.36 \xt 1 Kiŋ 22.26-27; 2 Hist 18.25-26; Jer 20.2; 37.15; 38.6\x*Tosianoŋ Anutu moma laarigi mepaqepae ama ooli waayawonoŋ uŋugi siimbobolo kania kania mokolooŋ laligogi. Toroqeŋ tosaaŋa gbadooŋ kapuare miria miria kanoŋ oŋooŋgi laligogi.   
\p
\v 37 \x * \xo 11.37 \xt 2 Hist 24.21\x*Tosaaŋa jamonoŋ uŋugi komugi. Tosaaŋa segenoŋ motoŋ oŋoŋgi woi koloogi. Tosaaŋa manjawaa soo somatanoŋ uŋugi komugi. Tosianoŋ lama selia ano meme selia kanoŋ opo kaaŋa mouma laŋ kema liligogi. Kaaŋa wanaya tooŋ koloogi sisiwerowero ano kakasililiŋ tondu meŋ oŋoŋgi laligogi.  
\v 38 Siwewaa akadamugiawo kolooŋ balombaa nanamemeŋ bologaajoŋ mogi mende sokoma oŋono iikanoŋ mende toroqegi. Mende toroqeŋ laŋ liligoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema kaŋ baaŋa baaŋa uma kamaaŋ kobaa me namo riiriitaa uutanoŋ eŋ laligogi. Kiaŋ.   
\m
\v 39 Ejemba sundugia jejeŋi, ii kuuya momalaarigianoŋ nemuŋ koma oŋono uugia meleeŋgi Anutunoŋ iŋiiro sokono jeŋ qeaŋgoŋ oŋono laligogi. Kaaŋa laligogito, ii kileŋ Anutunoŋ oyaŋboyaŋ qaita moŋ nonombaatiwaa qaa somoŋgorota eji, iikanoŋ iyoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende keuro. Qaago.  
\v 40 Anutunoŋ ii aŋgiodeeŋ qaagoto, mono ananawo motooŋ akadamunanawo koloodaborowoŋatiwaajoŋ moja. Kaeŋ moma kawaajoŋ oyaŋboyaŋ qaita moŋ nonono mokoloowombaa qaa areŋa ano eja. Kiaŋ.   
\c 12  
\s1 Anutunoŋ maŋ koma mindiŋgoŋ nonomakeja.  
\p
\v 1 Ejemba tuuŋ somata qatawo kaaŋanoŋ momalaariwaa kania naŋgoŋ jeŋ koosu kaaŋa liligoŋ nonoma nanjuti, ii mojoŋ. Kawaajoŋ anana kaaŋiadeeŋ mono lombonana kuuya ano siŋgisoŋgo afaaŋagadeeŋ kokosiiŋ nonomakeji, ii giliniŋ kemba. Anutunoŋ anana momalaariwaa manjaya qeŋ Satan haamo ama mubombaa areŋa anota eja. Kawaajoŋ laaligo batuya koi laligoŋgo komuwoŋati, batuya ii mono nuuguna guuguwe kaaŋ kaparaŋ koma manja qeŋ bobogariŋ kemboŋa.  
\v 2 Jiisasnoŋ momalaarinana meŋ letono kolooro meŋ somariiro kotiiŋ akadamuyawo kolooŋkeji, Toya ii mono jaanananoŋ uuŋ tororo iimakeboŋa. Iinoŋ saanoŋ toroqeŋ Siwe gomanoŋ laligoŋ aisoonagato, ii mesaoŋ kamaaŋ iikawaa kitia siimbobolo moro. Maripoonoŋ kikekakasililiŋ kaaŋa komumambaa gamu moma ii mende togoroto, ii qenjaaronoŋ moma mokosiŋgoŋ komuro. Komuŋ Anutuwaa jiŋkaroŋ duŋ raranoŋ uma boro dindiŋanoŋ raja.   
\p
\v 3 Siŋgisoŋgo ejemba yoŋonoŋ kaeŋ tuarenjeŋ ama mugi siimbobolo moroti, oŋonoŋ mono ii romoŋgoŋ laligowu. Zolologoŋ looriŋ uukamakamaa kolooŋ nama momalaarigia ano jejeromoŋromoŋgia mesaowubotiwaajoŋ mono kaeŋ amakebu.  
\v 4 Siŋgisoŋgo ambombotiwaajoŋ aoŋ oroŋ manja qeŋ laligogi iikanoŋ siŋgisoŋgowaa Toyanoŋ mono sagorogoro (gbilibambaŋ) mende uŋuro.  
\v 5 \x * \xo 12.5 \xt Job 5.17; Gba 3.11-12\x*Amanoŋ meraborauruta yoŋoojoŋ qambaŋmambaŋ qaa oŋonji, Anutunoŋ iikawaa so qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro mono ii duduuŋ laligoju,  
\q2 “Oo merana, Poŋnoŋ mindiŋgoŋ gomakeji, iikawaajoŋ mono mona geegee mende koloowa. Qaa jeŋ gono iikanoŋ mono uukamakamaa mende kolooŋ laligowa.   
\q2
\v 6 Poŋnoŋ ejemba jopagoŋ oŋomakeji, ii mono mindiŋgoŋ oŋomakeja.  
\q2 Ejemba merabora kaaŋa uŋuama kalaŋ koma oŋomakeji, ii kuuya koobinoŋ uŋuŋkeja.”   
\m
\v 7 Merabora moŋ amayanoŋ mende mindiŋgoro laŋ laligonaga, iikaaŋa mono iwaa meraborata mende koloonaga. Kawaajoŋ Anutunoŋ oŋo merabora kaaŋa ama oŋomakeja. Kawaajoŋ lombo oŋono ii mono mindiŋgoŋ oŋombaatiwaa tania romoŋgoŋ moma mokosiŋgoŋ diŋgoŋ laligowu.  
\v 8 Anutunoŋ meraborauruta kuuya mindiŋgoŋ oŋomakejiwaa so oŋo mende mindiŋgoŋ oŋonagati eeŋ, mono iwaa meraborauruta hoŋa mende koloowuyaga. Kaeŋ mono oŋoaŋgiaa jaajaa gua merabora maŋgia qaa kaaŋa koloowuyaga.   
\p
\v 9 Qaa ii mombo kokaeŋ jemaŋa: Namowaa maŋurunananoŋ mindiŋgoŋ nonoŋgi ii goda qeŋ oŋoma laligoniŋ. Selewaa maŋurunananoŋ qereweŋa koloojuto, uunanaa Amanananoŋ mono hoŋa ano uuta kolooja. Kawaajoŋ mono iwaa qaa baatanoŋ kema diŋgoŋ laligoŋ kotiiniŋ sokombaa.  
\v 10 Selewaa maŋrunananoŋ mono iyaŋgiaa momogiaa so kaparaŋ koma namonoŋ kambaŋ toroga laligowombaajoŋ ama mindiŋgoŋ nonoma laligoŋkeju. Yoŋonoŋ kaaŋa laligoŋkejuto, Anutunoŋ mono tak kotoŋ nonono iwaa so soraaya koloowombaajoŋ ama mindiŋgoŋ nonomakeja. Kaeŋ ama oŋanoŋ awaa ano oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ moja.   
\p
\v 11 Moŋnoŋ mindiŋgoŋ nonono kambaŋ iikanondeeŋ korisoro tani mende amakejonto, wosobiri siimboboloyawo momakejoŋ. Qaa ii hoŋato, iikawaa hoŋa ii kanageŋ kokaeŋ koloowaa: Anutunoŋ ejemba iikaaŋa kanoŋ meŋ gbiliŋ oŋomakeji, iyoŋoo nanamemeŋgianoŋ diŋgoro luae qeŋ oŋono moma laligowuya. Kiaŋ.   
\s1 Qambaŋmambaŋ ano galeŋ meme qaa tosia  
\p
\v 12 \x * \xo 12.12 \xt Ais 35.3\x*Kawaajoŋ “Sawiŋgia tegoro borogia bimooŋ sororoŋgoŋ nanji, ii mono meŋ waama mindiŋgowu. Tawogia juma simiŋgia sunji, ii mono meŋ kotiiwu.” Buŋa qaa moŋ kaeŋ eja.  
\v 13 \x * \xo 12.13 \xt Gba 4.26\x*Koriŋkoriŋawonoŋ ligisooŋ kamaaŋ qero kanianoŋ suma bolidaborowabo. Qaa iikawaa so alagia qotogoŋ mende ama mubuto, mono qeaŋgowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma laligowu. Buŋa qaa moŋ kokaeŋ eja,  
\q2 “Kana riiŋ kekeŋaa kanagia mono meŋ qeleleegi dindiŋa koloowu.”  
\m Qaa iikawaa so mono uuqeaŋgoŋ qeŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 14 Ejemba kuuya yoŋowo luaenoŋ uumotooŋ laligowutiwaajoŋ mono kotiiŋ kaparaŋ koma laligowu. Moŋnoŋ laaligo soraaya mende mokoloowaati, mono eeŋ Poŋ mende iibaa. Kawaajoŋ Anutunoŋ meŋ soraiŋ oŋombaatiwaajoŋ mono kaparaŋ koma nambu.  
\v 15 \x * \xo 12.15 \xt Dut 29.18\x*Moŋnoŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋa uuguŋ mende buŋa qeŋ aowabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Nene gawonoŋ oro kaambogawo ii tiitawo qonjomakejoŋ. Iikawaa so uukaambowaa kania kuuya ii mono qewagowu. Mende qewagogi iikanoŋ somariiŋ kouma eŋkaloloŋ meŋ oŋono mamaga oŋoo uugianoŋ tiloowabo.   
\p
\v 16 \x * \xo 12.16 \xt Jen 25.29-34\x*Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ serowiliŋ ambabo me Iisoo (Eesau) kaaŋa aŋgonjorayawo laligowabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Iisoonoŋ mutu mera koloorotiwaa borosamo toya kolooroto, qaa ii nene indiŋ motooŋgo newaatiwaajoŋ ama qewagoro. Qewagoro koga Jeikobnoŋ borosamowaa qaaya ii nene iikanoŋ sewaŋa meŋ buŋa qeŋ aoro.  
\v 17 \x * \xo 12.17 \xt Jen 27.30-40\x*Kanageŋ soomoŋgo qaagaraa so kolooro Maŋaa kotumotueyanoŋ mono Jeikob qaganoŋ uro, oŋo ii moju. Kaeŋ uro Iisoonoŋ kotumotue ii buŋa qeŋ aomambaajoŋ moma welema saaro jauŋanoŋ kamaaro. Kaeŋ kaparaŋ koma welenoto, kileŋ qaa kogawo somoŋgoriti, ii utegomambaa kania moŋ mende mokolooro. Kawaajoŋ mutu meriaa kotumotueya ii buŋa qeŋ aomambaajoŋ moroto, iikanoŋ osiŋ amamaaro.   
\p
\v 18 \x * \xo 12.18 \xt Eks 19.16-22; 20.18-21; Dut 4.11-12; 5.22-27\x*Wala eeŋanoŋ Israel kanageso yoŋonoŋ Sainai (Sinai) kosianoŋ kaŋ naŋgi baaŋa iikanoŋ gere bolanoŋ jero. Jeŋ kaaso kondunduŋgoŋ kamaaŋ paŋgamaŋ mero raidimboŋ qero Anutunoŋ iikanoŋ yoŋowo soomoŋgo areŋ ano. Sainai (Sinai) baaŋa iikanoŋ boronoŋ oosiriwoŋatiwaa so koloojato, oŋonoŋ baaŋa kaaŋa iikawaa kosianoŋ mende kaŋ kouma laligoju.  
\v 19 Anutunoŋ soomoŋgo areŋa ii Sainai baaŋanoŋ kokaeŋ ano: Gajobaurutanoŋ romoŋ qaita moŋ uugi aŋgotomaŋa ajoma karo qaa kotakota jerotiwaa otoŋa mogi. Ii moma qaa kaaŋa mombo mende jero mobutiwaajoŋ weleŋgi. Oŋonoŋ baaŋa kaaŋa kawaa kosianoŋ mende kaŋ kouma laligoju.  
\v 20 \x * \xo 12.20 \xt Eks 19.12-13\x*Anutunoŋ qaa kotiga jeŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Moŋnoŋ ejemba me bao oro moŋnoŋ baaŋa ii oosiriwaati eeŋ, ii mono jamonoŋ qegi komuwa.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono qaa ii otaawombaajoŋ moma bimooŋ amamaagi. Kawaajoŋ qaa mombo mende jewaatiwaajoŋ weleŋgi.  
\v 21 \x * \xo 12.21 \xt Dut 9.19\x*Iwoi kanjaŋawo totooŋ ii uuŋ iigi Moosesnoŋ kokaeŋ jero, “Nii mono toroko moma jenena ororo nanjeŋ.”   
\p
\v 22 Oŋonoŋ kaeŋ qaagoto, mono uugia meleema Zaion baaŋa dodowiŋ kouma laligoju. Anutu laaligo Toyaa sitia qata Jerusalem Siwenoŋ eji, iikanoŋ gajobauruta ten tauseŋa ten tauseŋa yoŋonoŋ tuuŋa tuuŋa meŋ rii oroŋ korisoro amakejuti, oŋonoŋ mono siti ii dodowiŋ laligoju.   
\p
\v 23 Wala kolokoloo doŋgoga kolooŋ uumeleeŋ kanageso koloogi qagia Laaligowaa buknoŋ oogita Siwenoŋ eji, oŋonoŋ mono iyoŋoo tuuŋgia somata ii toroqeŋ laligoju. Anutunoŋ ejemba kuuya ananaa qaanana gosiŋ jeŋ tegoŋkeji, oŋonoŋ mono beŋnana iwo toroqeŋ laligoju. Anutunoŋ ejemba meŋ solaŋaniŋ oŋono letoma akadamugiawo kolooŋ komugiti, oŋonoŋ mono iyoŋoo kokoosogiawo toroqeŋ laligoju.  
\v 24 \x * \xo 12.24 \xt Jen 4.10\x*Oŋonoŋ soomoŋgo areŋ gbiliaa galeŋa Jiisas iwaanoŋ kaŋ iwo qokotaaŋ nanju. Iinoŋ sayanoŋ qeesaaro oŋomoriŋkeji, mono laaligo iikaaŋanoŋ kouma laligoju. Aabelnoŋ saya maaroto, Jiisaswaa sayanoŋ Aabelwaa saya uuguŋ qaa akadamuyawowaa muŋgeŋa kolooja.   
\p
\v 25 \x * \xo 12.25 \xt Eks 20.22\x*Wala eja moŋnoŋ namonoŋ laligoŋ Anutuwaa uusiiŋa ejemba iŋisaama oŋono mamaganoŋ ii mobombaajoŋ togogi Anutunoŋ iroŋa meleeno qagianoŋ uro. Yoŋonoŋ iikanoŋa kok kombombaajoŋ amamaagiti eeŋ, anana mono nomaeŋ kok komboŋaga? Kambaŋ kokaamba alanana moŋnoŋ Anutuwaa uusiiŋa Siwenoŋga ninisaama jeŋkeji, anana ii silemale ama mesaojoŋi eeŋ, mono lombonoŋga kok mende totooŋ komboŋa. Qootogonanaa iroŋa mono oŋanoŋ qanananoŋ ubaatiwaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ moŋnoŋ saŋe qero mojuti, oŋonoŋ qaa ii moma teŋ kombombaajoŋ gejajuju me mondomondo mende ambu. Gejajuju laligowubotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 26 \x * \xo 12.26 \xt Hag 2.6\x*Wala eeŋanoŋ qaaya iŋijoro namo utugoŋ memenjaliroto, gejatootoo qaaya moŋ jeŋ somoŋgorota kambaŋ kokaamba kokaeŋ eja, “Kambaŋ moŋnoŋ namo mombo utugoŋ memenjalimaŋa. Namogadeeŋ qaagoto, iwoi ambe sombinoŋ kaaŋagadeeŋ utugowaa.”  
\v 27 Qaa kaeŋ ejato, “Kambaŋ moŋnoŋ mombo” jeji, qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ ilawoila mokoloorota eji, iikanoŋgadeeŋ mono utugoŋ utegowaato, Siwewaa ilawoila mende utugowaati, iikanoŋ mono nama kotiiŋ eŋ ubaa.   
\p
\v 28 Anana bentotoŋ mende utugowaati, ii buŋa qeŋ aoŋ nanjoŋ. Kawaajoŋ mono “Anutu daŋgiseŋ!” jeŋ iikaaŋa kanoŋ waeya meŋ mepeseeŋ uuqeeaŋgo meŋ muŋkeboŋa. Ii jeta uuguwombotiwaa keenana moma goda qeŋ laligowoŋa.  
\v 29 \x * \xo 12.29 \xt Dut 4.24\x*Ananaa Anutunananoŋ mono gere bolaŋ kaaŋa kolooja. Kawaajoŋ gereyanoŋ nonooro siimbobolo mobombotiwaajoŋ mono toroko qaganoŋ goda qeŋ muŋkeboŋa. Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Qambaŋmambaŋ qaa tetegoya  
\p
\v 1 Uumeleeŋ alaurunana oŋoaŋgia mono jopagoŋ aoŋ laligowu.  
\v 2 \x * \xo 13.2 \xt Jen 18.1-8; 19.1-3\x*Waba ejemba batugianoŋ kawuti, ii mono kalaŋ koma oŋoŋgi ainjoloŋ mokolooŋkebu. Kaeŋ ambombaajoŋ mono mende duduuŋkebu. Tosianoŋ kaaŋa aŋgiti, iikanoŋ Siwe gajoba tosaaŋa mende moma asariŋ motooŋ koma horoŋ oŋoŋgi mirigianoŋ laligogi.  
\v 3 Tosianoŋ kapuare mirinoŋ laligojuti, ii romoŋgoŋ oŋomakebu. Oŋoaŋgio yoŋowo gbadooŋ oŋoŋgi laligowuyagati, tani ii moma mono ii romoŋgoŋ oŋomakebu. Tosaaŋa meŋ boliŋ oŋoŋgi iikawaa siimboboloya mojuti, ii mono oŋoaŋgio kaeŋ laligowuyagati, iikaaŋa moma romoŋgoŋ oŋomakebu.   
\p
\v 4 Ejemba oloŋkalu ano serowiliŋ anjuti, Anutunoŋ ii jeŋ tegoŋ oŋombaa. Kawaajoŋ kuuya oŋonoŋ mono loemba laaligo ii goda qegi soraaya kolooro loemba batugaranoŋ kiiqetete qaa jewoŋa moŋ mende ewa.   
\p
\v 5 \x * \xo 13.5 \xt Dut 31.6, 8; Joos 1.5\x*Anutunoŋ aŋo qaa moŋ kokaeŋ jerota eja, “Niinoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende gomesaoŋ gema gumaŋa.” Qaa kawaajoŋ ama nanamemeŋgianoŋ meŋgo mewombaajoŋ otoko mende koposoŋgoŋkebuto, iwoi eŋ oŋonji, iikawaajoŋ mono mogi sokoma oŋono korisorowo laligowu.  
\v 6 \x * \xo 13.6 \xt Ond 118.6\x*Kaeŋ moma saanoŋ qaqabuŋabuŋananawo satiiŋ nama kokaeŋ jeŋ laligowoŋa,  
\q2 “Poŋnoŋ ilailaana kolooro namo ejembanoŋ tiwilaaŋ nombutiwaa so mende kolooju. Kawaajoŋ keena moŋ mende moma laligojeŋ.”   
\p
\v 7 Galeŋurugianoŋ Anutuwaa qaa iŋijogiti, ii mono romoŋgoŋ oŋoma laligowu. Nanamemeŋgia nomaeŋ ama megi laaligogianoŋ tegoroti, mono ii romoŋgoŋ momalaarigiaa siligia otaaŋ laligowu.  
\v 8 Jiisas Kraist utekuteya qaago. Wala laligoroti, iikayadeeŋ kete laligoja ano kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ ubaa.  
\v 9 Kaleŋmoriaŋ toroqeŋ buŋa qeŋ aoniŋ uunana meŋ kotiiro qeaŋgoŋkebaato, nene newombaa silia ii me iikanoŋ mono uunana meŋ kotiiwaatiwaajoŋ amamaaŋkeja. Tosianoŋ nenewaa qizimiziŋ kania kania otaagi nanamemeŋ iikanoŋ mono mende totooŋ ilaaŋ oŋono porogoro. Kawaajoŋ tosianoŋ qizimiziŋ morota morota ejemba kuma oŋomakejuti, oŋonoŋ mono qaa ii mesaowu. (Siliwaa qaayanoŋ mono jiŋjauŋ mende ama oŋomba.)   
\p
\v 10 Siimoloŋ ooŋooŋ alata qaita moŋ ii ananaanoŋ eja. Balonoŋ opo sel jigo gorawaa gawoŋ meŋkejuti, iyoŋonoŋ siimoloŋ qaita moŋ iikawaa bakaya meŋ newombaajoŋ amamaaŋkeju. Anutunoŋ iyoŋoojoŋ qaa kaeŋ mende jeŋ tegorota eja.  
\v 11 \x * \xo 13.11 \xt Lew 16.27\x*Namonoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ nama ejemba siŋgisoŋgogia koma konjoratiwaatiwaajoŋ ama oro qeŋ saya meŋ jigo gorawaa uuta kowoga totooŋ iikanoŋ umakejato, oro hoŋgia ii meŋ gomaŋ tawatawa laligojuti, iikawaa kiropo seleeŋgeŋanoŋ kema iikanoŋ oogi jeŋ aloweeŋkeja.  
\v 12 Iikawaa so Jiisas kaaŋagadeeŋ kanagesouruta iyaŋaa sayanoŋ meŋ soraiŋ oŋombaatiwaajoŋ ama siti kiropowaa nagu seleeŋgeŋanoŋ qegi siimbobolo moma komuro.   
\p
\v 13 Kawaajoŋ gomaŋ tawatawa\f + \fr 13.13 \ft Balonoŋ kusu laligojoŋi, iikawaa qata tawatawa.\f* laligojoŋi, anana mono iikawaa kiropo seleeŋgeŋanoŋ kema Jiisaswaanoŋ toroqewoŋa. Iwaajoŋ ama mepaqepae ama nonomakejuti, mono ii bosima laligowoŋa.  
\v 14 Ii kokaembaajoŋ: Siti tetegoya qaa eŋ ubaati, ii namonoŋ mende eŋ nononjato, siti kanageŋ asugiŋ nonombaati, ii iibombaajoŋ mono janjariŋ riiŋ laligojoŋ.  
\v 15 Kawaajoŋ mono suulaŋ Jiisasnoŋ nemuŋ koma nonono Anutuwaajoŋ mepemepesee nanduŋ ama laligowoŋa. Jiisas qata mepeseeŋkejuti, iyoŋoo je buugiaa hoŋanoŋ mono Anutuwaa nanduŋa kolooja.  
\v 16 Iwoi eŋ oŋonji, ii mendeema aoŋ meŋ qeaŋgoŋ aoŋkejuti, iikanoŋ mono Anutuwaa nanduŋa moŋ kolooja. Anutunoŋ nanduŋ ii iiro uutanoŋ qeaŋgoro sokomakeja. Kawaajoŋ kaeŋ ambutiwaajoŋ mono mende duduuwu.   
\p
\v 17 Galeŋurugia mono teŋ koma oŋoma ku-usuŋgia baatanoŋ kema laligowu. Gawoŋ megitiwaa sundugia Anutuwaa jaanoŋ ambuti, iyoŋonoŋ mono iikaaŋa iŋiima uugia galeŋ komakeju. Yoŋonoŋ gawoŋgia ii uulombo qaganoŋ mewubo. Iikanoŋ oŋo mende ilaaŋ oŋonaga. Kawaajoŋ mono qaagiaa baatanoŋ kema laligogi korisoro qaganoŋ gawoŋgia megi sokombaa.   
\p
\v 18 Mono nonoojoŋ ama Anutu qama kooliŋkebu. Iwoi kuuya kanoŋ nanamemeŋ qabuŋayawo ambombaa siiŋa eŋ nonono Anutunoŋ niniima “Sokonja,” jero uugejanananoŋ moniŋ qeaŋgoŋkeja. Qaa ii moma yagojoŋ.  
\v 19 Noojoŋa qama kooliŋkebutiwaajoŋ mono kaparaŋ koma kokaembaajoŋ kuuŋ oŋonjeŋ: Oŋo qama kooligi Anutunoŋ kambaŋ mende meŋ koriro qeaŋgoŋ saanoŋ mombo oŋoonoŋ kamaŋa.   
\s1 Kokaeŋ qama kooliŋkejoŋ:  
\p
\v 20 Jiisasnoŋ komurotiwaajoŋ ama lama galeŋ qabuŋayawo kolooŋ laligoja. Saya molaaŋ iikawaa muŋgeŋanoŋ Anutuwaa soomoŋgo areŋa qokotaaŋ meŋ kotiiro kambaŋ tetegoya qaa eŋ ubaa. Anutunoŋ Poŋnana ii meŋ gbiliro koomunoŋga waama kotiiŋ laligoja.   
\p
\v 21 Anutu luae Toyanoŋ mono inaaŋ oŋoma uusiiŋaa so ama meŋ laligowutiwaa akadamuya kuuya oŋomakebaa. Iikaaŋ saanoŋ kotiiŋ gawoŋ awaa kania kania meŋ laligowu. Iinoŋ meweeŋgoŋ kuuŋ oŋono Jiisas Kraistwaanoŋ naŋgoŋ laaligo Anutuwaanoŋ sokonji, mono iikaaŋa laligowu. Kraistwaa qabuŋaya mono kambaŋ so mepeseeniŋ kambaŋ tetegoya qaa akadamuyawo eŋ ubaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Qaa tetegoya  
\p
\v 22 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋonjeŋ: Buŋa Tere toroga koi ooŋ oŋonjeŋ. Kawaajoŋ qambaŋmambaŋ qaana koi mono kaparaŋ koma buŋa qeŋ aowu.  
\v 23 Buju koi mono mobu: Uumeleeŋ alanana Timoti ii kapuare mirinoŋga isaŋgi kamaaro. Uulaŋawo koi koubaati eeŋ, mono iwo kaŋ iŋiibota.   
\p
\v 24 Yeizozo qaa ambe galeŋurugia kuuya ano Anutuwaa ejemba soraaya kuuya ii iŋijowu. Itali alaurunananoŋ yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja.   
\p
\v 25 Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono kuuya oŋowo eŋ uma ewa.