\id GEN - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Jenesis 
\toc1 Anutunoŋ jero iwoi kuuya letoŋgi 
\toc2 Jenesis 
\toc3 Jen 
\mt1 Jenesis (Letoqeto)  
\mt2 Anutunoŋ jero iwoi kuuya letoŋgi.  
\imt1 Jeŋasa-asari  
\ip Buk koi kanoŋ sundu koi kaaŋa jeja: Anutunoŋ siwe, namo, iikawaa iwoiya kuuya ano ejemba mokolooŋ orono siŋgisoŋgonoŋ kamaaŋ ururo lombo siimboboloyawo ii baloŋ so ananaa qanananoŋ uro. Kaeŋ kamaaŋ nunuro Anutunoŋ oyaŋboyaŋ mokolooŋ laligowombaajoŋ kana nomaaŋa ii areŋgoŋ ano. Letoqeto (Jenesis) buk kokawaa uutanoŋ bakaya woi kokaeŋ ejao:  
\ip 1) Boŋ 1-11 Sundu kanakanaiya: Anutunoŋ siwe ano namo mokolooŋ orono ejemba yoŋoo laaligogianoŋ wala eeŋanoŋ nomaeŋ kolooro. Aadam ano Iiw, Kein ano Aabel yoŋoo sundugia. Nooawaa kambaŋanoŋ gboulu somata waama namo tururo. Babilon kanoŋ taua koriga totooŋ megi.  
\ip 2) Boŋ 12-50 Israel yoŋoo bemunjaleurugia yoŋoo sundugia: Wala Aabrahamnoŋ Anutu moma laariŋ qaaya teŋ koma laligoro qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro. Iwaa gematanoŋ meria Aisak, esia Jeikob qata moŋ Israel ano iwaa merauruta 12 yoŋoo sundugia kania kania. Eja 12 ii Israel kanagesowaa tuuŋ 12 yoŋoo bemunjalegiaga koloogi. Bemunjale Joosefwaa sundu ii qaita moŋ. Nomaeŋ kolooro Joosefnoŋ wala Iijipt keno iwaa gematanoŋ maŋa Jeikob ano daremuŋuruta kuuya yoŋonoŋ kanageŋ kaaŋagadeeŋ sumaŋurugia iyoŋowo Iijipt kantrinoŋ kema waba laligogi.  
\ip Buk koi kanoŋ ejemba yoŋoo laaligogiaa sunduya mamaga jejato, Anutunoŋ nomaeŋ ama oŋonoti, iikanoŋ sundu iikawaa bakaya waŋa kolooja. Laaligowaa sundu kuuya iikawaa nanamemeŋ eja waŋa ii Anutu. Kanakanaiyanoŋ siwe, namo ano iyoroo iwoigara kuuya mokolooŋ oŋono siŋgisoŋgonoŋ kamaaŋ ururo pondaŋ Maŋgia oŋa laligoŋ kileŋagia gosiŋ qaagia jeŋ tegoŋ iroŋgia meleema oŋono qagianoŋ uro laligogi. Tosianoŋ Anutuwaa qaa baatanoŋ keŋgiti, ii awaagadeeŋ kalaŋ koma uŋuano laaligogianoŋ iikawaa so utegoŋ asugiro. Nooawaa kambanoŋ sumaŋuruta 8 yoŋonoŋ qaagoto, ejemba tosaaŋa kuuya yoŋonoŋ komugi. Kanageŋ soomoŋgo qaaya ii Aabraham ano gbiliuruta kanageŋ koloogiti, ii oŋono. Soomoŋgo qaa iikawaa so Anutunoŋ kanagesouruta oyaŋboyaŋ mokoloowutiwaajoŋ galeŋ koma oŋono laligoŋ kouma laligoŋ kougi. Ejembanoŋ wala eeŋanoŋ nomaeŋ Anutu moma laariŋ mugiti, sundu towoya iikanoŋ kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ momalaarinananoŋ kotiiŋ gbilia ewaatiwaajoŋ ilaaŋ nonomakeja.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 10 ii kokaeŋ:  
\io1 1) Siwe, namo ano iwoi kuuya mokolooro. 1.1–2.25  
\io1 2) Siŋgisoŋgowaa lombo siimboboloyawo kanairo. 3.1-24  
\io1 3) Aadambaa kambaŋanoŋga kanaiŋ Nooawaanoŋ kouro. 4.1–5.32  
\io1 4) Nooawaa kambaŋanoŋ apu gboulu somatanoŋ waaro. 6.1–10.32  
\io1 5) Babilon miri koriga totooŋ megi. 11.1-9  
\io1 6) Seembaa kambanoŋga kanaiŋ Abrambaanoŋ kouro. 11.10-32  
\io1 7) Bemunjale karooŋ Aabraham, Aisak ano Jeikob 12.1–35.29  
\io1 8) Iisoowaa gbiliuruta ii kokaeŋ: 36.1-43  
\io1 9) Joosef ano iwaa daremuŋuruta 37.1–45.28  
\io1 10) Israel kanageso yoŋonoŋ Iijipt laligogi. 46.1–50.26  
\c 1  
\s1 Anutunoŋ jeŋ kotoro iwoi kuuya letoma koloogi.  
\p
\v 1 Kanakanaiyanoŋ Anutunoŋ Siwe ano namo mokolooŋ orono.  
\v 2 Mokolooŋ orono namo ii gbameŋa ano kijikajuyawo ero. Ero apu aŋgoŋ dusiitawo ii paŋgamanoŋ esuuro ero. Kaeŋ ero Anutuwaa Uŋa Toroyanoŋ apu iikawaa qaganoŋ kema kaŋ laligoro.  
\v 3 \x * \xo 1.3 \xt 2 Kor 4.6\x* Kaeŋ laligoro Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Asasaga mono asugiwa.” Kaeŋ jeŋ kotoro gomaŋ mono asariro.  
\v 4 Asariro iiro awaa kolooro asasaga ano paŋgamaŋ mendeema orono.  
\v 5 Asasagaa qata weeŋ ano paŋgamambaa qata gomantiiŋa kaeŋ oroono. Kaeŋ oroono weemboria mutuya tegoro gomaŋ tiiŋ ano.   
\p
\v 6 \x * \xo 1.6 \xt 2 Piito 3.5\x* Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Mono apu batugianoŋ sombimbaa jawo kotiga asugiŋ apu mendeeno eugeŋ ano emugeŋ ewao.”  
\v 7 Kaeŋ jeŋ kotoŋ sombimbaa jawo kotiga mokolooŋ iikanoŋ apu mendeeno deema jawo qaganoŋ eugeŋ ano jawo baatanoŋ emugeŋ eri. Kaeŋ kolooro.  
\v 8 Anutunoŋ sombimbaa jawo kotiga eugeŋaa qata sombiŋ qaro. Kaeŋ qaro weemboria woiya tegoro gomaŋ mombo tiiŋ ano.   
\p
\v 9 Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Apu sombiŋ baatanoŋ ejuti, ii mono meŋ kululuugi tuuŋ motooŋgo kolooro namo toboga asugiwa.” Kaeŋ jeŋ kotoro mono kaeŋ asugiro.  
\v 10 Kaeŋ asugiro tobogaa qata namo qama apu tuuŋ somata kululuugiti, iikawaa qata kowe oroono. Orooma iriiro iikanoŋ mono awaa kolooro.  
\v 11 Awaa kolooro kokaeŋ jeŋ kotoro: “Namo qaganoŋ mono iwoi toŋgoŋa kuuya kokaeŋ asugiŋ waabu: Loloo gbojoja iwoi kogiawo ii mono asugiŋ waama kuuŋ sogoŋkebu. Gere kasa tanigia kania kania mono namonoŋ asugiŋ hoŋgia kogiawo kuuŋ sogoŋkebu.” Kaeŋ jeŋ kotoro mono kaeŋ asugiro:  
\v 12 Namo qaganoŋ iwoi toŋgoŋa kuuya asugiŋ waagi. Loloo gbojoja iwoi kogiawo tanigia kania kania ii asugigi. Gere kasa tanigia kania kania ii namonoŋ asugiŋ hoŋgia kuuŋ sogogi. Kaeŋ asugiro Anutunoŋ iŋiiro iikanoŋ mono awaa kolooro.  
\v 13 Weemboria karooŋa tegoro gomaŋ mombo tiiŋ ano.   
\p
\v 14 Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Sombimbaa jawo kotiganoŋ mono asasaga asugiŋ weeŋ ano gomantiiŋa ii mendeema oroma nama (yara) yambu, koŋuru kambaŋ ano weeŋ kambaŋ, gbani kambaŋ ano weemboria motomotoombaa aiweseyaga ewu.  
\v 15 Iikanoŋ mono sombimbaa jawo kotakota kanoŋ asasaga ano namo meŋ asariwu.” Kaeŋ jeŋ kotoro mono kaeŋ asugigi:  
\v 16 Anutunoŋ asasaga somata woi mokolooŋ orono: Asasagaa galeŋa weeŋ jaaya nano iikawaa kamakamaata koiŋ ii gomantiiŋaa galeŋaga nama eŋ ubao. Seŋgelao ii kaaŋiadeeŋ mokolooŋ oŋono.  
\v 17 Anutunoŋ ii sombimbaa jawo kotiga iikanoŋ namo meŋ asariwutiwaajoŋ oŋoono.  
\v 18 Ii namo meŋ asariŋ weeŋ ano gomantiiŋaa galeŋgiaga nama asasaga ano paŋgamaŋa mendeema orombutiwaajoŋ oŋoono. Kaeŋ asugiro Anutunoŋ iŋiiro iikanoŋ mono awaa kolooro.  
\v 19 Weemboria 4:ya tegoro gomaŋ mombo tiiŋ ano.   
\p
\v 20 Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Apu kowe iikawaa uutanoŋ mono iwoi isiŋosoŋgiawo asugiŋ sokoma apu qeŋ kondondoŋgoŋ laŋ kema kaŋ laligowu. Kaaŋiadeeŋ kooŋa kooŋa namo qaganoŋ kanakeewaŋ elelaoŋ kotoŋ kema kaŋ laligowu.”  
\v 21 Kaeŋ jeŋ kowewaa oroya somasomata ano iwoi isiŋosoŋgiawo tanigia kania kania apu qeŋ kondondoŋgoŋ qeqelala kema kaŋkejuti, ii mokolooŋ oŋono. Kaaŋagadeeŋ kooŋ tanigia kania kania eŋgaŋgiawo ii mokolooŋ oŋono. Mokolooŋ oŋoma iŋiiro iikanoŋ mono awaa kolooro.  
\v 22 Awaa kolooro kotuegoŋ oŋoma qaa kokaeŋ jeŋ kotoro: “Oŋo mono ko meragiawo juma seiŋ apu kowe sokoma laligowu ano kooŋ oŋo mono kaaŋiadeeŋ namo qaganoŋ kolooŋ seiwu.”  
\v 23 Qaa kaeŋ jeŋ kotoro weemboria 5:ya tegoro gomaŋ mombo tiiŋ ano.   
\p
\v 24 Ano Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Namo qaganoŋ mono iwoi kuuya laaligogiawo tanigia kania kania asugiwu. Miriwaa oroya, iwoi bagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti ano duuyaa oroya tanigia kania kania, ii mono asugiwu.” Kaeŋ jeŋ kotoro mono kaeŋ asugigi:  
\v 25 Anutunoŋ duuyaa oroya tanigia kania kania ii mokolooŋ oŋono. Miriwaa oroya tanigia kania kania ii mokolooŋ oŋono ano iwoi kuuya bagia namonoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti, tanigia kania kania ii mokolooŋ oŋono. Mokolooŋ oŋoma iŋiiro iikanoŋ mono awaa kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ eja ano emba mokolooŋ orono.  
\p
\v 26 \x * \xo 1.26 \xt 1 Kor 11.7\x* Kawaa gematanoŋ Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro: “Ayo, anana mono eja ananaa tani kaaŋa meniŋ iwoi kuuya galeŋ koma oŋoma laligowa. Iwoi kuuya ii kowewaa soraya, sombimbaa kooŋa ano miriwaa oroya, namo kuuya ano iwoi kuuya bagia namonoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti, mono iyoŋoo galeŋgiaga kolooŋ laligowa.”  
\v 27 \x * \xo 1.27 \xt Mat 19.4; Maak 10.6\x* \x * \xo 1.27 \xt Jen 5.1-2\x* Kaeŋ jeŋ kotoŋ iyaŋaa kaitaniaa so eja mokolooro. Anutuwaa kaitania kaaŋa laligowaatiwaajoŋ ii mokolooŋ muro. Eja ano emba laligowaotiwaajoŋ ii mokolooŋ orono.  
\v 28 Mokolooŋ oroma ii kotuegoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ orono: “Oro mono gbili mokoloori kolooŋ seiŋ ama baloŋ sokoma laligowu. Kaeŋ laligoŋ baloŋ toya koloowu. Kaeŋ kolooŋ kowewaa soraya, kanakeewambaa kooŋa ano oro mokoleŋ lagiso buubuu namonoŋ kema kaŋkejuti, mono ii kuuya galeŋ koma poŋgia kolooŋ laligowu.”  
\v 29 Kaeŋ jeŋ kotoŋ qaa kokaeŋ irijoro: “Mobu, niinoŋ monjaŋ logoya kania kania baloŋ kuuya sokoma asugiŋ waama kogia kuuŋ sogoŋkejuti ano gere kasa kuuya hoŋ kogiawo kuuŋ sogoŋkejuti, iikanoŋ nembanenegia koloowaatiwaajoŋ anjeŋ.  
\v 30 Duuyaa oroya kuuya, kanakeewambaa kooŋa kuuya ano iwoi kuuya namonoŋ kema kaŋkejuti ano tosia kuuya sewaŋ aasoŋ horoŋkejuti, iyoŋoojoŋ loloo gbojoja toŋgoŋa kania kania ii nenegia koloowaatiwaajoŋ anjeŋ.” Qaa kaeŋ jero mono kaeŋ asugiro.  
\v 31 Asugiro Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooroti, ii iiro awaa totooŋ kolooro keraqeeaŋgo moro. Weemboria 6:ya tegoro gomaŋ mombo tiiŋ ano. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Anutunoŋ kendoŋ raro.  
\p
\v 1 Gomaŋ ano siwe jakeya jakeya ano namo yoroo iwoigara akadamugarawo kuuya ii mono mokolooŋ oŋondabororo.  
\v 2 \x * \xo 2.2 \xt Hib 4.4, 10\x* \x * \xo 2.2 \xt Eks 20.11\x* Anutunoŋ gawoŋa ii mero tegoro weemboria 7 iikanoŋ kendoŋ raro. Gawoŋa kuuya merotiwaajoŋ weemboria 7 kanoŋ haamo mero.  
\v 3 Mokomokoloo gawoŋa kuuya merotiwaajoŋ ama weemboria iikanoŋ haamo mero. Kawaajoŋ weemboria 7:ŋa ii kendoŋ jeŋ kotuegoŋ jeŋ kobooro. Kiaŋ.   
\s1 Oyaŋboyaŋ gawoŋ qata Eeden  
\p
\v 4 Anutunoŋ siwe namo mokolooro asugiritiwaa sunduya ii kiaŋ. Poŋ Anutunoŋ siwe namo mokolooŋ oronoti, kambaŋ iikanoŋ  
\v 5-6 Poŋ Anutuwaa uuaiŋaajoŋ namo qaganoŋ koŋ mende kiro gawoŋ komakoomowaajoŋ eja moŋ mende laligoroto, namo uutanoŋa bedu iikanoŋadeeŋ kouma namo qaga sokoma meŋ samoriro. Kawaajoŋ duuyaa gere kasa moŋ me sombembaa loloo gbojoja iwoi moŋ ii namonoŋ mende asugiŋ ero.   
\p
\v 7 \x * \xo 2.7 \xt 1 Kor 15.45\x* Kambaŋ kanoŋ Poŋ Anutunoŋ baloŋ sububuŋ meŋ iikanoŋ eja meŋ yagoŋ laaligowaa buu aasoŋa sewaŋanoŋ upipiiro kemero horoŋ gbiliŋ laaligowaa uŋayawo kolooro.   
\p
\v 8 Kaeŋ kolooro Poŋ Anutunoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ gomaŋ qata Eeden kanoŋ oyaŋboyaŋ gawoŋ (paradais) komoma eja mokolooroti, ii iikanoŋ oono laligoro.  
\v 9 \x * \xo 2.9 \xt Ais 2.7; 22.2, 14\x* Oono laligoro jeŋ kotoro namonoŋga gere tanigia kania kania asugiŋ waagi. Gere ii iimasiiŋsiiŋgiawo kolooro hoŋgia neneya ii naaŋgiawo. Oyaŋboyaŋ gawoŋ biiwianoŋ laaligo kotigaa geria ano momakootowaa geria ii motooŋ jeŋ kotoro asugiri. Momakootowaa geriaa kania ii kokaeŋ: Hoŋa neŋ iikanoŋ awaa ano bologa iikawaa kania ii moma kotowaobo.   
\p
\v 10 Gere kaaŋ waagi apu moŋ ii Eedenoŋa kanaiŋ oyaŋboyaŋ gawoŋ kotoŋ kelekele meŋ iikanoŋadeeŋ kamaaŋ juma apu boria gowoya 4 kolooŋ keŋgi.  
\v 11 Apu gowoya mutuyaa qata Piison, ii Hawila baloŋ kuuya liligoŋ eŋ kenja. Baloŋ kanoŋ goul eja. \f + \fr 2.11 \ft Hawila: ii Babilonia balombaa jawo kosianoŋ eja.\f*  
\v 12 Baloŋ iikawaa goulya ii awaa soro kolooja. Selemoroŋ uŋkoowayawo qata bedelion ano jamo hoŋawo qata oniks ii kaaŋagadeeŋ iikanoŋ ejao.  
\v 13 Apu gowoya woiyaa qata Giihon. Ii (Mesopotemiawaa) baloŋ qata Kuus ii kuuya liligoŋ kenja.  
\v 14 Apu gowoya karooŋaa qata Taigris. Ii Assiria baloŋ batanoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ kemeŋ kenja. Apu gowoya jaŋgo 4 iikawaa qata ii Yufreitis.   
\p
\v 15 Kaeŋ kolooro Poŋ Anutunoŋ eja wama oyaŋboyaŋ gawoŋ Eeden koma komoma galeŋ kombaatiwaajoŋ jeŋ oono.  
\v 16 Ooma kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Oyaŋboyaŋ gawoŋ uutanoŋ gere kuuya nama kenjuti, iyoŋoo hoŋgia ii saanoŋ afaaŋgoŋ meŋ neŋ laligowa.  
\v 17 Kaento, momakootowaa gere hoŋa ii mono mende newa. Ii neŋ awaawaa kania ano bologaa kania moma kotowagati eeŋ, gii mono weemboria iikanoŋadeeŋ koomu kotiga komuwaga. Kawaajoŋ ii mono mende newa.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jeŋ Poŋ Anutunoŋ jero: “Eja aŋodeeŋ laligoro awaa mende kolooja. Kawaajoŋ nii mono iyaŋa kaaŋa ala-ilailaaya mokoloomaŋa.”  
\v 19 Kaeŋ jeŋ duuyaa oro kuuya ano kanakeewambaa kooŋ kuuya ii namonoŋ mokolooŋ oŋoma ejawaa kosianoŋ uŋuama ejanoŋ qagia nomaeŋ qabaati, ii iima mobaatiwaajoŋ iwaa baatanoŋ oŋoono. Oŋoono ejanoŋ iwoi laaligogiawo kuuya iyoŋoo qagia motomotooŋ qaro Anutunoŋ kaeŋ ewaatiwaajoŋ jeŋ kotiiro.  
\v 20 Kaeŋ kolooro ejanoŋ miriwaa oro kuuya, kanakeewambaa kooŋ kuuya ano duuyaa oro kuuya ii qagia qadabororo. Qadaboroto, iyaŋa kaaŋa ala-ilailaaya laligowaatiwaajoŋ moŋ mende mokolooro.   
\p
\v 21 Mende mokolooro Poŋ Anutunoŋ kaeŋ iima kotoŋ eja meŋ bimooro komunagbiili gaoŋ ero. Ero maroŋ siita moŋ horoŋ siitaa duŋa busuyanoŋ meŋ kojaŋgiro.  
\v 22 Kojaŋgiŋ maroŋ siita ejawaanoŋga meroti, iikanoŋ emba mero. Meŋ nama ejawaanoŋ wama karo.  
\v 23 Wama karo ejanoŋ ii iima kokaeŋ jero: “Yai! Koi neenaa taninaga. Iwaa sii busuya ii neenaa sii busunoŋga asugija. Anutunoŋ ii ejawaa sele kitianoŋga mero letoma eja tani kaaŋa laligojiwaajoŋ qata emba (= ejawaa alia) qabu.” \f + \fr 2.23 \ft Ejawaa alia: Iŋklis qaa iiba: man ano woman qaa woi ii ororoŋ tani koloojao.\f*  
\v 24 \x * \xo 2.24 \xt Mat 19.5; Maak 10.7-8; 1 Kor 6.16; Ef 5.31\x* Kaeŋ jero Anutunoŋ jeŋ kotoŋ orono: “Kaeŋ kolooro ejanoŋ mono nemuŋmaŋa oromesaoŋ embiawo qokotaaŋ selemotooŋgo kolooŋ laligowao.”   
\p
\v 25 Eja iikanoŋ embiawo opo surugara qaa bombolaŋ laligorito, kileŋ iyaŋgaraajoŋ gamugara mende moma laligori. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Aadam ano Iiw Anutuwaanoŋ qaa qotogoŋ kamaaŋ ururo.  
\p
\v 1 \x * \xo 3.1 \xt Isa 12.9; 20.2\x* Poŋ Anutunoŋ namowaa oro laaligogiawo kuuya mokolooŋ oŋonoti, iyoŋoo batugianoŋ mokolenoŋ osoŋkakale momonoŋ oro kuuya uŋuuguŋ uro. Kaeŋ uma emba kokaeŋ ijoro: “Oyaŋboyaŋ gawonoŋ gere kuuya nama kenjuti, iyoŋoo hoŋgia moŋ mende newaotiwaajoŋ Anutunoŋ oŋanoŋ jeŋ kotoŋ orono me qaago?”   
\p
\v 2 Kaeŋ ijoro embanoŋ meleema mokoleŋ kokaeŋ ijoro: “Oyaŋboyaŋ gawonoŋ gere tosia nama kenjuti, iyoŋoo hoŋgia ii saanoŋ newotiwaajoŋ jero.  
\v 3 Jeroto, gawoŋ biiwianoŋ gere moŋ nanji, iikawaa hoŋa ii neŋ komuwobotiwaajoŋ mono kokaeŋ jero: ‘Ii mono mende newao. Ii mende oosiriwao.’ Kaeŋ jeŋ kotoŋ norono laligojo.”   
\p
\v 4 Kaeŋ meleema jero mokolenoŋ emba kokaeŋ ijoro: “Ii awawi totooŋ! Oro mende komuwaota.  
\v 5 Kaento, gere iikawaa hoŋa neri weemboria iikanondeeŋ mono jaagaranoŋ tooro Anutu kaaŋa kolooŋ awaawaa kania ano bologaa kania moma kotowaota. Anutunoŋ kaeŋ koloowabotiwaajoŋ moma qaa kaeŋ jero.”   
\p
\v 6 Kaeŋ ijoro embanoŋ gere ii uuŋ iigigiiro hoŋa awaa nenetaa so kolooro. “Ii iima-aiŋaiŋawo nano momakooto somata afaaŋkota nombaa,” kaeŋ romoŋgoŋ hoŋa moŋ metogoŋ nero. Neŋ loya iwo laligoroti, ii kaaŋiadeeŋ muro nero.  
\v 7 Nero jaagaranoŋ mono iikanondeeŋ tooro bombolaŋ laligoriti, ii iima kotoŋ aori. Kaeŋ iima kotoŋ aoŋ nama fig gerewaa seŋa memburatiŋ opo suru kaaŋa uuŋ lama rari.   
\p
\v 8 Rari weeŋ jaaya kemero gomaŋ gooriro Poŋ Anutunoŋ oyaŋboyaŋ gawonoŋ riiŋ karo kana otoŋa mori. Ii moma loemba yoronoŋ Poŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋga kokomomola meŋ oyaŋboyaŋ gawombaa gere uugianoŋ kema asaŋgori.  
\v 9 Asaŋgorito, Poŋ Anutunoŋ Aadambaajoŋ kokaeŋ qaro, “Gii dakanoŋ laligojaŋ?”   
\p
\v 10 Kaeŋ qaro kokaeŋ meleeno: “Gii oyaŋboyaŋ gawoŋ uutanoŋ riiŋ kana goo kana otoŋga moma selena bombolaŋ rajeŋiwaajoŋ toroko mojeŋ. Kawaajoŋ kokomomola meŋ asaŋgojeŋ.”   
\p
\v 11 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Gii bombolaŋ laligojaŋi, ii moronoŋ gijoro mojaŋ? Nii gere mombaa kota newabotiwaa soŋgo ama gombeti, gii iikanoŋa moŋ nejaŋa me qaago?”   
\p
\v 12 Kaeŋ ijoro ejanoŋ jero: “Emba niwo laligowaatiwaajoŋ nonati, iinoŋ gere iikawaa kota nono nejeŋa.”   
\p
\v 13 \x * \xo 3.13 \xt 2 Kor 11.3; 1 Tim 2.14\x* Kaeŋ ijoro Poŋ Anutunoŋ emba kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii mono naambaajoŋa kaeŋ anjaŋa?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Mokolenoŋ niijoŋgoro nejeŋa.”   
\s1 Anutunoŋ iroŋa meleema oŋombaatiwaajoŋ jero.  
\p
\v 14 Kaeŋ meleeno Poŋ Anutunoŋ mokoleŋ kokaeŋ jeŋ muro: “Kaeŋ anjaŋiwaajoŋ ama gii mono miriwaa oro kuuya ano duuyaa oro kuuya yoŋoo batugianoŋ kokaeŋ jeŋ qasuaaŋ gombe laligowa: Gii mono namonoŋ laligowagatiwaa so baganoŋ kondondoŋgoŋ kema kaŋ sububuŋ uutanoŋ laligoŋ kikisi iwoi neŋkeba.  
\v 15 \x * \xo 3.15 \xt Isa 12.17\x* Kaeŋ neŋ embawo batugaranoŋ kere ama orombe ii moma laligowaga. Kere ii goo gbiliuruga ano iwaa gbiliuruta yoŋoo batugianoŋ toroqeŋ eŋ uro kokaeŋ koloowaa: Yoŋoonoŋga eja moŋnoŋ goo waŋga rinjaŋgoro gii iwaa kana gbakoyanoŋ kiŋkebaga.”   
\p
\v 16 Toroqeŋ emba kokaeŋ jeŋ muro: “Gii koro ama laligona masu guro siimbobolo somata gombe ii moma merabora oŋomakebaga. Ii kileŋ naaŋga mono logaageŋ eŋ gono iinoŋ galeŋga kolooŋ laligowaa.”   
\p
\v 17 \x * \xo 3.17 \xt Hib 6.8\x* Toroqeŋ eja kokaeŋ jeŋ muro: “Nii gere mombaa hoŋa newabotiwaajoŋ ‘Ii mende newa,’ jeŋ soŋgo ama gombeto, giinoŋ kileŋ embagaanoŋ qaa otaaŋ nejaŋa. Kawaajoŋ nii namo ii goojoŋ ama seigowe ewaa. Kaeŋ ero gii namonoŋ laligowagatiwaa so mono ureŋ aoŋ siimbobolo moma gawoŋ mamaga meŋ nenega mokolooŋ laligowa.  
\v 18 Gawoŋ meŋ laligona goo nene gawonoŋ joŋ kowororo iwoi ii kouro duuyaa logoya iwoi neŋ laligowa.  
\v 19 Kaeŋ laligoŋ nogo ariŋ gawoŋ mena gbamo yakaga hoŋa kolooro neŋ laligowa. Kaeŋ laligowagato, namonoŋ meŋ gombetiwaajoŋ namo iikanondeeŋ mombo eleema kemeba. Selega sububunonoŋ meŋ gombeta laligoŋ umago mono mombo sububuŋ koloowaga.” Kaeŋ jeŋ muro.   
\p
\v 20 Ejanoŋ embia iwoi kuuya laaligogiawo laligojuti, iyoŋoo nemuŋgia kolooro ejanoŋ qata Iiw (Eewa) qaro. \f + \fr 3.20 \ft Iiw: qaa iikawaa kania ii ‘Jaawo laligojuti, iyoŋoo nemuŋgia.’\f*  
\v 21 Poŋ Anutunoŋ oro selianoŋ opo suru meŋ Aadam embiawo lama orono laligori.   
\s1 Anutunoŋ Aadam Iiw Eeden joloŋtowonoŋa konjoma orono.  
\p
\v 22 \x * \xo 3.22 \xt Ais 22.14\x* Kaaŋa laligori Poŋ Anutunoŋ kokaeŋ jero: “Yai! Ejemba ii nonoonoŋga mombaa so kolooŋ awagaa kania ano bologaa kania mendeema orombaotiwaajoŋ mojao. Kaeŋ kolooro laaligo kotigaa gere kota mende newaotiwaajoŋ soŋgo ambeto, yoronoŋ kambaŋ kokaamba toroqeŋ borogara boraama ii kaaŋagadeeŋ meŋ neŋ iikaaŋanoŋ mende komuŋ tetegoya qaa kotiiŋ laligoŋ ubaobo.”  
\v 23 Kaeŋ jeŋ kawaajoŋ oyaŋboyaŋ gawoŋ Eeden iikanoŋa konjoma oroma namonoŋa meŋ oronoti, mono namo iikanoŋadeeŋ komakoomo gawoŋ mewaotiwaajoŋ wasiŋ orono seleeŋgeŋ kemeŋ keni.  
\v 24 Ejemba kaeŋ konjoma oroma oyaŋboyaŋ gawoŋ Eedembaa leegeŋanoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ zerubim gajoba tosaaŋa kuuŋ oŋono laaligo kotigaa gere iikawaa kania utuŋ galeŋ koŋgi. Yoŋoo borogianoŋ manjawaa sooya somata ano iikanoŋ gere bolaŋ kaaŋa bilibiliawo jeŋ batanoŋ gematanoŋ liligoŋ bilisikwaa so kolooro nama galeŋ koma laligogi. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Keinoŋ Aabel qero komuro.  
\p
\v 1 Aadamnoŋ embiawo laligoŋ agimiŋ aori Iiwnoŋ (Eewa) koro ama Kein (Kain) mero. Meŋ Kein qawaajoŋ kokaeŋ jero: “Anutunoŋ ilaaŋ nono merana mejeŋa.”  
\v 2 Iiwnoŋ kanageŋ Aadambaa meria Aabel, Keimbaa koga mero. Aabelnoŋ laligoŋ somariiŋ lama galeŋgiaga kolooro Keinoŋ komakoomo ejaga kolooŋ laligoro.  
\v 3 Kaeŋ laligori kambaŋ moŋnoŋ Keinoŋ gawonoŋa nene tosia meŋ kaŋ Pombaajoŋ siimoloŋ ooŋ muro.  
\v 4 \x * \xo 4.4 \xt Hib 11.4\x* Aabelnoŋ kaaŋagadeeŋ lama tuuŋanoŋa mutu kolokolooya moŋ meŋ kaŋ qeŋ kitia kelegawonoŋ Pombaa siimoloŋ ooro. Ooro Poŋnoŋ Aabel aŋa ano iwaanoŋ siimoloŋ iima moro naaŋawo kolooro.  
\v 5 ‘Naaŋawo kolooroto, Poŋnoŋ Kein ano iwaanoŋ siimoloŋ ii iima togoro. Kaeŋ kolooro Keimbaa iriŋa soono uuta katitigoro jaasewaŋanoŋ bosoleero.  
\v 6 Bosoleero Poŋnoŋ Kein kokaeŋ ijoro. “Iriŋga mono naambaajoŋ soono jaasewaŋganoŋ bosoleeja?  
\v 7 Gii iwoi awaa ana meŋ aŋaliŋ gombe saanoŋ jaasewaŋga hak otaambaga me qaago? Iwoi awaa mende ana siŋgisoŋgowaa Toyanoŋ mono uugaa naguyanoŋ nama koumambaajoŋ awelegoŋ embomakeja. Kaeŋ embomakejato, gii mono iikawaa soŋgo ama galeŋ meŋ haamo amba.”   
\p
\v 8 \x * \xo 4.8 \xt Mat 23.35; Luuk 11.51; 1 Jon 3.12\x* Poŋnoŋ Kein kaeŋ ijoroto, Keinoŋ kileŋ koga Aabel kokaeŋ ijoro: “Mono kana anorodeeŋ gawonoŋ kembo.” Kaeŋ ijoro gawonoŋ kema Keinoŋ luguŋ koga Aabel qelanjiŋ meŋ qero komuro.   
\p
\v 9 Komuro Poŋnoŋ Kein kokaeŋ qisiŋ muro: “Koga Aabel ii dakanoŋ laligoja?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Nii mende mojeŋ. Nii konaa galeŋa qaago.”   
\p
\v 10 \x * \xo 4.10 \xt Hib 12.24\x* Kaeŋ meleeno Poŋnoŋ ijoro: “Gii naa iwoiga anjaŋa? Moba, kogaa sayanoŋ mono namonoŋga asugiŋ qaro mojeŋ.  
\v 11 Namo kokawaa qaa oota aantama kogaa saya boroganoŋga meji, niinoŋ mono kokanoŋa konjoma gombe kemba. Joramoraa aŋgonjora ii mono goo qaganoŋ ambe uja.  
\v 12 Konjoma gombe komakoomo gawoŋ mena namonoŋ moriaŋaa hoŋa aŋgoŋ koma gono baloŋ so momolagoŋ keqeleŋ ama oloŋ koma laŋ kema kaŋ laligowa.”   
\p
\v 13 Kaeŋ jero Keinoŋ Poŋ kokaeŋ ijoro, “Qaanaa iroŋa meleena qananoŋ uji, iikanoŋ mono esuŋna uuguŋ bimooro bosimambaajoŋ amamaamaŋa.  
\v 14 Moba, gii kete nii gawoŋqeqe balonoŋa notaana jaasewaŋganoŋa momolagoŋ baloŋ so keqeleŋ ama oloŋ koma laŋ kema kaŋ laligomaŋa. Kawaajoŋ moŋnoŋ nii niima afaaŋgoŋ nuro komumambo.”   
\p
\v 15 Kaeŋ ijoroto, Poŋnoŋ kokaeŋ jero moro: “Kaeŋ qaago! Moŋnoŋ Kein qero komuwaati eeŋ, iikawaa iroŋa mono iwaa qaganoŋ uro ambeŋa 7 koloowaa.” Kaeŋ jeŋ moŋnoŋ Kein mokolooŋ qero komuwabotiwaajoŋ selianoŋ aiwese tere moŋ ano.  
\v 16 Kaeŋ ano Pombaa jaasewaŋa mesaoŋ kema kema baloŋ qata Lansaŋ ewaewaŋ (Nood) kanoŋ keuma laligoro. Baloŋ ii Eeden weeŋ koukoutanoŋ baageŋ eja. Kiaŋ.   
\s1 Keimbaa gbiliuruta  
\p
\v 17 Keinoŋ embiawo laligoŋ agimiŋ aori koro ama Henok mero. Keinoŋ taoŋ moŋ meŋ meriaa qata Henok qaro.  
\v 18 Henokwaa meria qata Irad. Iradwaa meria Mehujael. Mehujaelwaa meria Metusael. Metusaelwaa meria Lamek. Kaeŋ koloogi.  
\v 19 Lameknoŋ emba woi orono: Moŋ qata Ada, moŋ qata Zila.  
\v 20 Adanoŋ koro ama Jaabal mero. Iinoŋ ejemba opo sel kuuŋgianoŋ eŋ laligoŋ bao bulmakao galeŋ koma oŋoma laligojuti, iyoŋoo beŋisigia kolooro.  
\v 21 Jaabalwaa kogaa qata Juubal. Iinoŋ ejemba gita kulele qeŋ awelo uuŋ laligojuti, iyoŋoo beŋisigia kolooro.  
\v 22 Zilanoŋ kaaŋagadeeŋ meria qata Tuubal-Kein mero. Iinoŋ somariiŋ gawombaa tulsya ano manjaqeqewaa iwoiya kania kania ii braas ano ainoŋ ooro bolbolgoro qokotaaŋ meŋkero. Tuubal-Keimbaa naaŋa qata Nama.   
\p
\v 23 Lameknoŋ kambaŋ moŋnoŋ embawoita ii kokaeŋ irijoro,  
\q1 “Ada ano Zila embawoina, oro mono geja ama qaana koi mobao:  
\q1 Moŋnoŋ nii nuŋ qijiriro iikawaa iroŋaajoŋ  
\q2 mono eja moŋ qewe komuwaa.  
\q1 Moŋnoŋ nii gbilibuuruŋ nuro sa iikawaa  
\q2 iroŋaajoŋ mono eja gbaworo moŋ qewe komuwaa.   
\q1
\v 24 \x * \xo 4.24 \xt Mat 18.22\x* Moŋnoŋ Kein qero iroŋa iwaa qaganoŋ uro ambeŋa 7 koloowaato,  
\q2 moŋnoŋ Lamek nii nuro iikawaa iroŋa mono iwaa qaganoŋ uro ambeŋa 77 koloowaa.” Kiaŋ.   
\s1 Seet ano Enos  
\p
\v 25 Eja mutuya Aadam iinoŋ mombo embiawo laligoŋ agimiŋ aori meragara moŋ kolooro kokaeŋ jero: “Keinoŋ Aabel qero komurotiwaajoŋ Anutunoŋ Aabelwaa kitianoŋ merana moŋ nonja.” Kawaajoŋ qata Seet (Nonja) qaro.  
\v 26 Seetwaa meria kaaŋagadeeŋ kolooro qata Enos qaro. Kiaŋ.  
\p Kambaŋ iikanoŋ ejemba yoŋonoŋ kanaiŋ Pombaa qata qama kooliŋ laligogi. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Aadambaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia  
\r 1 Hist 1.1-4  
\p
\v 1 \x * \xo 5.1 \xt Jen 1.27-28\x* Aadambaa esameraaŋa ano amboisiuruta yoŋoo qa areŋgia koi. Anutunoŋ eja mokolooroti, iinoŋ ii iyaŋaa kaitaniaa so mero.  
\v 2 \x * \xo 5.2 \xt Mat 19.4; Maak 10.6\x* Kaeŋ meŋ eja ano emba laligowaotiwaajoŋ mokolooŋ oroma kambaŋ kanoŋ qagara ejemba \f + \fr 5.2 \ft Aadam: ii Hibruu qaanoŋ ejemba.\f* qama kotuegoŋ orono.  
\v 3 Aadamnoŋ laligoro yambuya 130 tegoro meria moŋ kolooro. Ii Aadam iyaŋaa kaitaniaa so laligoro qata Seet qaro.  
\v 4 Seet kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Aadamnoŋ toroqeŋ yambu 800 laligoŋ kouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 5 Aadamnoŋ kaeŋ laligoŋ uro yambuya mindiriŋ 930 motogoŋ komuro.   
\p
\v 6 Komuro meria Seet iinoŋ yambuya 105 tegoro meria Enos kolooro.  
\v 7 Enos kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Seetnoŋ toroqeŋ yambu 807 laligoŋ kouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 8 Ugi Seetnoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 912 motogoŋ komuro.   
\p
\v 9 Komuro meria Enos iinoŋ yambuya 90 tegoro meria Keinan kolooro.  
\v 10 Keinanoŋ kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Enosnoŋ toroqeŋ yambu 815 laligoŋ kouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 11 Ugi Enosnoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 905 motogoŋ komuro.   
\p
\v 12 Komuro meria Keinan iinoŋ yambuya 70 tegoro meria Mahalalel kolooro.  
\v 13 Mahalalel kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Keinanoŋ toroqeŋ yambu 840 laligoŋ kouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 14 Ugi Keinanoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 910 motogoŋ komuro.   
\p
\v 15 Komuro meria Mahalalel iinoŋ yambuya 65 tegoro meria Jared kolooro.  
\v 16 Jared kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Mahalalelnoŋ toroqeŋ yambu 830 laligoŋ kouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 17 Ugi Mahalalelnoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 895 motogoŋ komuro.   
\p
\v 18 Komuro meria Jared iinoŋ yambuya 162 tegoro meria Enok kolooro.  
\v 19 Enok kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Jarednoŋ toroqeŋ yambu 800 laligoŋ kouma laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 20 Ugi Jarednoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 962 motogoŋ komuro.  
\v 21 Komuro meria Enok iinoŋ yambuya 65 tegoro meria Metusela kolooro.   
\p
\v 22 Metusela kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Enoknoŋ yambu 300:waa so uuta Anutuwo somoŋgoŋ kema kaŋ laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 23 Ugi Enoknoŋ laligoŋ uro yambuya mindiriŋ 365 motogoro.  
\v 24 \x * \xo 5.24 \xt Hib 11.5; Juud 14\x* Motogoŋ uuta Anutuwo somoŋgoŋ kema kaŋ laligoro Anutunoŋ eeŋ jaa seliawo mero.   
\p
\v 25 Mero meria Metusela iinoŋ yambuya 187 tegoro meria Lamek kolooro.  
\v 26 Kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Metuselanoŋ toroqeŋ yambu 782 laligoŋ kema kema uro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 27 Ugi Metuselanoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 969 motogoŋ komuro.   
\p
\v 28 Komuro meria Lameknoŋ yambuya 182 tegoro meria moŋ kolooro.  
\v 29 Kolooro qata Nooa (uluŋkoleŋ) qama kokaeŋ jero: “Anutunoŋ baloŋ seigoro nono boronananoŋ gawoŋ koma komoma seleqeqe ama siimbobolo moma laligoniŋ mera koi kanoŋ mono saanoŋ uluŋkoleŋ nonomakebaa.”  
\v 30 Nooa kolooro kambaŋ iikanoŋadeeŋ Lameknoŋ toroqeŋ yambuya 595 tegoro kambaŋ batuya kanoŋ meraboraaŋa tosaaŋa kolooŋ ugi.  
\v 31 Ugi Lameknoŋ laligoŋ kema kema uro yambuya mindiriŋ 777 motogoŋ komuro.   
\p
\v 32 Lameknoŋ komuro meria Nooa iinoŋ yambuya 500 tegoro merauruta karooŋ qagia Seem, Haam ano Jaafet koloogi. Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Namo ejembanoŋ boliŋ aŋgonjoragiawo koloogi.  
\p
\v 1 \x * \xo 6.1 \xt Job 1.6; 2.1\x* Ejemba namo qaganoŋ laligogi jaŋgogianoŋ kanaiŋ somariiro boraurugia ii kaaŋagadeeŋ koloogi.  
\v 2 Koloogi kambaŋ kanoŋ Anutuwaa merauruta yoŋonoŋ ejemba yoŋoo boraurugia iŋisosoroogi. Iŋisosoroogitiwaa so ii oŋoŋgi embaurugia koloogi.  
\v 3 Kaeŋ koloogi kambaŋ iikanoŋ Poŋnoŋ qaa kokaeŋ jero: “Namo ejembanoŋ jaa selewo kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ ubuto, yoŋonoŋ mono komuwu. Areŋgia kaeŋ ama oŋonjeŋ. Kambaŋ kokaamba kanaiŋ laaligogia mono yambu 120 jaŋgo ii mende uuguŋ laligoŋ ubuya.”  
\v 4 \x * \xo 6.4 \xt Jaŋ 13.33\x* Anutuwaa merauruta yoŋonoŋ baloŋ ejemba yoŋoo boraurugia oŋoŋgi embaurugia kolooŋ merabora oŋoŋgiti, kambaŋ iikanoŋ ano kanageŋ kaaŋagadeeŋ eja damubiribirigiawo kolooŋ somariiŋ namonoŋ laligogi. Monowaa monoyanoŋga beŋurugia qabuŋawo laligogiti, iyoŋonoŋ mono ii koloogi.   
\p
\v 5 \x * \xo 6.5 \xt Mat 24.37; Luuk 17.26; 1 Piito 3.20\x* Baloŋ ejemba yoŋoo kileŋagia ii somata qatawo kolooro uugiaa momo areŋgia kuuya ii kambaŋ so bologagadeeŋ suulaŋ (pororo) ama laligogiti, ii Poŋnoŋ iiro.  
\v 6 Ii iima ejemba mokolooŋ oŋono namonoŋ laligogiti, iikawaajoŋ Anutunoŋ moma boliŋ wosobirinoŋ uuta saa qero siimbobolo moma laligoro.  
\v 7 Kaeŋ moma laligoŋ qaa kokaeŋ jero: “Ejemba mokolooŋ oŋombeti, niinoŋ mono ii balonoŋa uŋuŋ tiwilaaŋ oŋomaŋa. Ejemba, miriwaa oroya, iwoi bagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti ano kanakeewambaa kooŋa mokolooŋ oŋombetiwaajoŋ moma boliŋ aoŋ ii mono uŋuŋ tiwilaaŋ oŋomaŋa.”  
\v 8 Kaeŋ jeroto, eja Nooa iinoŋ Pombaa jaanoŋ kiaŋkoomuya mokolooŋ laligoro.  
\v 9-10 \x * \xo 6.9-10 \xt 2 Piito 2.5\x* Nooawaa gbiliuruta yoŋoo sundugia ii kokaeŋ: Merauruta karooŋ qagia Seem, Haam ano Jaafet koloogi. Nooanoŋ ejemba batugianoŋ eja solaŋa koposowaa qaaya qaa laligoŋ uuta Anutuwo somoŋgoŋ kema kaŋ laligoro.  
\v 11 Nooanoŋ kaeŋ laligoroto, ejemba tosaaŋa kuuya ii Anutuwaa jaanoŋ dogoŋ bolidaborogi. Kawaajoŋ ejemba pororo uŋuŋ tiwilaaŋ oŋoŋgi, iikanoŋ baloŋ kuuya sokoma ero.  
\v 12 Ejemba kuuya namonoŋ kema kaŋ laaligogia meŋ bolidaborogi gomaŋ baloŋ kuuya yoŋoo nanamemeŋgia ii dogoŋ aŋgonjorayawo kolooro Anutunoŋ namonoŋ uuŋ tanigia kaaŋa ii iiro.   
\s1 Waŋgo memewaa areŋa  
\p
\v 13 Kaeŋ iima Anutunoŋ Nooa qaa kokaeŋ ijoro: “Ejemba yoŋoojoŋ ama uŋuŋ tiwitiwilaaŋ aoao ii namo kuuya sokoma eja. Kawaajoŋ niinoŋ ejemba kuuya meŋ komuŋ oŋomambaajoŋ qaana somoŋgowe. Moba, niinoŋ apunoŋ baloŋ meleembe kemero iwoi kuuya isiŋosoŋgiawo ii komudaborowuya.  
\v 14 Kawaajoŋ gii mono geeŋgo reeŋ gere koma kanoŋ waŋgoga mewa. Iikawaa uuta kotona uuta melamelaa koloowa. Waŋgowaa uuta ano selia ii qandonoŋ kuuŋ mokotaadaborowa.  
\v 15 Waŋgo ii kokaaŋa mewa: korigaya 133 miita (450 fiit), aaregeŋa 22 miita (75 fiit) ano koŋaya 13 miita (45 fiit) kaeŋ mewa.  
\v 16 Waareŋa mejugoŋ sopa ano waareŋ batugaranoŋ liligoŋ jeŋgenaŋ tintiŋa 44 sentimiita (18 ins) ii kotoŋ mesaowa. Waŋgowaa uuta mosona uuta qaga, batuya ano dusiita karooŋ koloowu. Waŋgo naguya ii nemuŋaageŋ amba.  
\v 17 Moba! Niinoŋ mono jewe gboulu somatanoŋ kouma baloŋ kuuya qeŋ tururo ejemba ano iwoi laaligowaa aasoŋgiawo kuuya sombiŋ baatanoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mono apu nemotoŋ komuwu. Kaeŋ komugi namowaa iwoiya kuuya ii mono qaondaborowuya.   
\p
\v 18 Kaeŋ asugiwaato, niinoŋ giwo soomoŋgo areŋ kokaeŋ anjeŋ: Gii mono waŋgonoŋ uba. Gii, embaga ano mera eŋarouruga oŋonoŋ mono motooŋ waŋgonoŋ ubu.  
\v 19 Uma laligogi iwoi laaligogiawo kuuya ii qaondaborowubotiwaajoŋ yoŋoonoŋa woi woi ejia ano embia ii sogianoŋ uŋuana giwo motooŋ waŋgonoŋ ubu.  
\v 20 Kooŋ tanigia kania kania, miriwaa oroya tanigia kania kania ano namowaa mokoleŋ, lolooŋ iwoi tanigia kania kania kuuya yoŋoonoŋga woi woi ii mono komuwubotiwaajoŋ otana goonoŋ kagi waŋgonoŋ ubu.  
\v 21 Kaaŋagadeeŋ oŋoaŋgia ano kooŋ, oro iwoi kuuya yoŋonoŋ newutiwaa so mono nembanene kania kania mokolooŋ korama meŋ kululuuŋ waŋgonoŋ ana kalaŋ koŋkoŋa ewaa.”  
\v 22 \x * \xo 6.22 \xt Hib 11.7\x* Anutunoŋ Nooa kaeŋ ambaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ muroti, iikawaa so mono teŋ koma ii kuuya ama medabororo.   
\c 7  
\s1 Ejemba ano oro kuuya ii waŋgonoŋ ugi.  
\p
\v 1 Nooanoŋ waŋgo medabororo Poŋnoŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Gii ejemba tuuŋ koi yoŋoo batugianoŋ solaŋa kolooŋ laligojaŋ. Niinoŋ goo kanaga kaeŋ mokoloojeŋ. Kawaajoŋ gii ano sumaŋuruga kuuya oŋo mono waŋgonoŋ ubu.  
\v 2 Oro neneya, doŋqiziziŋgia qaa ii kuuya yoŋoonoŋa sewen sewen, ejia 7 ano embia 7:baa so oŋoona goonoŋ koubu. Kaaŋagadeeŋ oro aŋgojoragiawo kuuya yoŋoonoŋga woi woi ejia ano embia kaaŋa oŋoona goonoŋ koubu.  
\v 3 Toroqeŋ kooŋ kania kania kuuya yoŋoonoŋga kaaŋagadeeŋ sewen sewen, ejia 7 ano embia 7 ii oŋoona giwo waŋgonoŋ ubu. Kaeŋ ana oro ano kooŋ tanigia kania kania kuuya ii mende qaombuto, toroqeŋ namonoŋ kolooŋ seisei ama laligowuya.  
\v 4 Ugi weemboria 7 tegoro jeŋ kotowe koŋ rombuŋ somatanoŋ mono namonoŋ kamaaro gomantiiŋa weemboria 40:waa so toroqeŋ koŋ kiwaa. Kaeŋ kiro iwoi isiŋosoŋgiawo kuuya namonoŋ mokolooŋ oŋombeti, ii mono motooŋ jeŋ tegowe qaombuya.”  
\v 5 Poŋnoŋ Nooa kaeŋ ambaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ muro iikawaa sogadeeŋ mono teŋ koma ii kuuya andabororo.   
\p
\v 6 Kaeŋ ama mero Nooawaa yambuyanoŋ 600 kolooro gboulu somatanoŋ namo qaganoŋ kouro.  
\v 7 \x * \xo 7.7 \xt Mat 24.38-39; Luuk 17.27\x* Koubaatiwaajoŋ ano Nooa embiawo ano mera eŋarourugara yoŋonoŋ motooŋ gboulunoŋ komuwubotiwaajoŋ oloŋ koma waŋgonoŋ ugi.  
\v 8 Kaaŋagadeeŋ oro neneya, doŋqiziziŋa ano oro aŋgojoragiawo ano kooŋ ano iwoi kuuya bagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti,  
\v 9 ii woi woi kuuya ejia ano embia ii sogianoŋ kaŋ waŋgonoŋ Nooawaanoŋ ugi. Anutunoŋ Nooa jeŋ kotoŋ muroti, ii mono iikawaa so kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Gboulunoŋ ejemba turuŋ oŋono komugi.  
\p
\v 10 Kaeŋ kolooro weemboria 7:baajoŋ jeroti, ii tegoro gboulu somatanoŋ baloŋ qaganoŋ kouro.  
\v 11 \x * \xo 7.11 \xt 2 Piito 3.6\x* Nooawaa yambuyanoŋ 600 kolooro yambu iikawaa koiŋa 2 kawaa weemboria jaŋgo 17 kanoŋ apu jaaya kuuya, apu diiŋgiawo iikawaa nemuŋgia kuuya ii emugeŋga somariiŋ boŋguŋ waagi. Kaaŋagadeeŋ eukanoŋ kanakeewambaa apuya iikawaa qaa oogia ii aantaŋgi.  
\v 12 Koŋ rombuŋ somata ii balonoŋ kamaaŋ kiŋ ero kema gomantiiŋa asaga 40 keno.  
\v 13 Koŋnoŋ kanaiŋ kimambaajoŋ ano weemboria kanoŋ Nooa ano merauruta Seem, Haam ano Jaafet, Nooa embiawo ano eŋarourugara karooŋ yoŋonoŋ motooŋ waŋgonoŋ udaborogi.  
\v 14 Toroqeŋ duuyaa oroya ano miriwaa oroya kuuya, iwoi kuuya bagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti, kooŋ kuuya ano iwoi eŋgaŋgiawo kuuya ii ejemba yoŋowo motooŋ waŋgonoŋ udaborogi.  
\v 15 Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooŋ oŋono laaligowaa aasoŋ horoŋkejuti, iyoŋoonoŋga woi woi (2-2) ii Nooawaanoŋ kouma waŋgonoŋ udaborogi.  
\v 16 Anutunoŋ Nooa jeŋ kotoŋ murotiwaa so iwoi isiŋosoŋgiawo kuuya waŋgonoŋ udaborogiti, ii ejia ano embia koloori. Kuuyanoŋ udaborogi Poŋ aŋo Nooawaa gematanoŋ waŋgowaa naguya kono.   
\p
\v 17 Naguya kono iikanondeeŋ gboulu somatanoŋ kanaiŋ gomantiiŋa asaga 40:waa so toroqeŋ namonoŋ waaro. Apunoŋ somariiŋ waama baloŋ koma turuŋ uma waŋgo namonoŋa metaano uro.  
\v 18 Uro apunoŋ baloŋ qaganoŋ somariiŋ saa qeŋ ugi waŋgonoŋ apu qaganoŋ aŋodeeŋ eeŋ laŋ kema karo.  
\v 19 Kaeŋ kolooro apunoŋ baloŋ qaganoŋ mombo somariiŋ uro. Baaŋa koriga koriga sombiŋ baatanoŋ nama kenjuti, ii kuuya musuluŋgoŋ oŋono.  
\v 20 Musuluŋgoŋ oŋoma uma baaŋa kuuya koma turuŋ 8 miita (25 fiit) kawaa so uŋuuguŋ ero.   
\p
\v 21 Kaeŋ ero iwoi isiŋosoŋgiawo kuuya namo qaganoŋ kema kaŋ laligogiti, iyoŋonoŋ apu nemotoŋ komudaborogi. Iwoi kuuya ii kooŋ me miriwaa oroya me duuyaa oroya me mokoleŋ, lagiso ano iwoi kuuya tuuŋ meŋ balonoŋ qeqelala kema kaŋkejuti ano ejemba kuuya ii motooŋ qaondaborogi.  
\v 22 Iwoi kuuya baloŋ toboganoŋ laligoŋ laaligowaa aasoŋa sewaŋgianoŋ horoŋ laligogiti, ii koreyanoŋ komudaborogi.  
\v 23 Iwoi laaligogiawo kuuya namonoŋ laligogiti, ii Anutunoŋ uŋudabororo. Iwoi kuuya ii ejemba, oro me iwoi bagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti me kanakeewambaa kooŋa kooŋa ii mono Anutunoŋ uŋudabororo. Nooa ano sumaŋuruta waŋgo uutanoŋ laligogiti, iyoŋogadeeŋ mono iŋiima kobooŋ aŋgoŋ koma gou gajogia kono.  
\v 24 Apu gboulu kanoŋ baloŋ qeŋ turuŋ mende horoŋ kemeroto, weemboria 150:waa so ero.   
\c 8  
\s1 Gboulunoŋ horoŋ kamaaro namonoŋ toboriro.  
\p
\v 1 Weemboria 150 ii tegoro kanoŋ Anutunoŋ Nooawaa ano duuyaa oroya ano miriwaa oroya ano iwoi kuuya iwo waŋgonoŋ laligogiti, ii romoŋgoŋ oŋoma haamo somata ano namo qaganoŋ qero apunoŋ kanaiŋ horoŋ kamaaro.  
\v 2 Anutunoŋ emugeŋ apu diiŋgiawo iyoŋoo jaagia ano eukanoŋ kanakeewambaa apuya iikawaa qaa oogia ii kojaŋgiŋ soŋgo ano konoŋ riima toboriŋ sombinoŋga mombo mende kamaaro.  
\v 3 Mende kamaaro apu somatanoŋ kanaiŋ namo qaganoŋ erotinoŋa eleema horoŋ kamaaŋ kemero. Weemboria 150:waa so apunoŋ horoŋ kamaaŋ kemeŋ egi.  
\v 4 Kaeŋ egi waŋgonoŋ koiŋ 7 kawaa weemboria 17 kanoŋ baaŋa qata Ararat kawaa waŋanoŋ mokotaaŋ kotiiŋ raro.  
\v 5 Kanoŋ raro apu kanoŋ toroqeŋ horoŋ kamaaŋ kamaaŋ keno. Kema koiŋ 10 kawaa weeŋa mutuya kanoŋ baaŋa iikawaa waŋgia ii asuganoŋ asugigi.   
\p
\v 6 Asugigi weemboria 40 tegoro Nooanoŋ waŋgowaa jeŋgenaŋa wala memeta ii metano.  
\v 7 Metama aoao kooŋ moŋ wasiro kanakeewaŋ laŋ elelaoŋ kema kaŋ mende eleema laligoro balombaa apuya kanoŋ juguro.  
\v 8 Kawaa gematanoŋ Nooanoŋ kewo moŋ wasiro keno. Namo qaganoŋ apunoŋ horoŋ kemeja me qaago, iikawaa kania momambaajoŋ ii wasiro keno.  
\v 9 Kewonoŋ kema kaŋ apunoŋ toroqeŋ baloŋ sokoma turuŋ erotiwaajoŋ haamo memeyaa raraŋa mende mokolooŋ waŋgonoŋ eleeno Nooanoŋ boria boraama meŋ waŋgo uutanoŋ oono.  
\v 10 Oono weemboria 7:baa so toroqeŋ mamboma laligoŋ kanoŋ kewo ii mombo waŋgonoŋga wasiro keno.  
\v 11 Kema mare kanoŋ eleema oil gere seŋa gbiligbili moŋ ii motogoŋ jetanoŋ kisama Nooawaanoŋ karo. Kaeŋ karo Nooanoŋ ii iima kokaeŋ moma asariro: Apunoŋ mono horoŋ kamaaro namonoŋ asugidaboroja.  
\v 12 Kaeŋ moma asariŋ mombo weemboria 7:baa so mamboma nama kewo ii mombo wasiro elelaoŋ keno. Kenoto, kambaŋ iikanoŋ ii iwaanoŋ mombo mende eleema karo.   
\p
\v 13 Nooawaa laaligo yambuya 601 kawaa koiŋ mutuyaa weemboria mutuya kanoŋ apunoŋ namo qaganoŋ juguŋ toboriŋ ero. Kaeŋ kolooro Nooanoŋ waŋgowaa waareŋa mero keno kokaeŋ uuŋ iiro: Namo qaganoŋ mono toboriŋ ero.  
\v 14 Ii iiroto, mombo mamboŋgi toboriŋ koiŋ woiyaa weemboria 27 kanoŋ toboridaboroŋ ero.   
\p
\v 15 Anutunoŋ Nooa qaa kokaeŋ ijoro:  
\v 16 “Gii embagawo ano mera eŋarouruga, oŋo mono waŋgo mesaoŋ kamaawu.  
\v 17 Kamaaŋ oro iwoi laaligogiawo kuuya giwo waŋgonoŋ laligojuti, ii kooŋa kooŋa, miriwaa oroya ano mokoleŋ iwoi kuuya bagia namonoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti, ii mono kuuya uŋuama kamaawu. Kaeŋ ana saanoŋ balonoŋ kolooŋ seisei ama deema baloŋ sokoma laligowuya.”   
\p
\v 18 Kaeŋ ijoro Nooa embiawo ano mera eŋarouruta yoŋonoŋ motooŋ waŋgo mesaoŋ kamaagi.  
\v 19 Kamaagi duuyaa oroya kuuya, mokoleŋ iwoi kuuya, kooŋ kuuya ano iwoi kuuya namonoŋ kema kaŋkejuti, iyoŋonoŋ mono kaaŋiadeeŋ isigiaa so waŋgo mesaoŋ awaŋaoŋ kaŋ kamaadaborogi. Kiaŋ.   
\s1 Nooanoŋ Anutuwaajoŋ siimoloŋ ooŋ daŋgiseŋ jero.  
\p
\v 20 Kamaadaborogi Nooanoŋ Pombaajoŋ siimoloŋ alata moŋ meŋ miriwaa oroya doŋqiziziŋgiawo ii kuuya ano kooŋ doŋqiziziŋgia qaa ii kuuya yoŋoonoŋa tosia oŋoma alatanoŋ ama Anutuwaajoŋ siimoloŋ ooro.  
\v 21 Ooro Poŋnoŋ moroŋ uŋkoowaya aiŋawo ii moro sokono uutanoŋ qaa kokaeŋ jero: “Ejemba yoŋoo uugiaa momo areŋgianoŋ mono meraboraaŋgianoŋga kanaiŋ bologa koloojuto, kileŋ namo ii kambaŋ moŋnoŋ ejemba yoŋoojoŋ ama mombo mende qasuaamaŋa. Iwoi kuuya laaligogiawo laligojuti, niinoŋ ii uŋudaboroweto, iikawaa so kambaŋ moŋnoŋ mombo mende jeŋ tegoŋ uŋumaŋa.  
\v 22 Namonoŋ eŋ ubaatiwaa so mono namonoŋ koma komogi hoŋa kolooro megi iikanoŋ mono mende qaondaborowaa. Gomaŋ olomooro saŋgoŋa momakebu ano geriawo kolooro gere tooro momakebu. Koŋuru kambaŋ ano weeŋ kambaŋ, gomantiiŋa ano asasaga ii kambaŋa kambaŋa ewaewaŋ ama awaŋaoŋ eŋ kembao. Ii kuuya tetegoya qaa eŋ uro laligowu. Kaaŋanoŋ mono kaeŋ toroqeŋ ewaa.” Kiaŋ.   
\c 9  
\s1 Anutunoŋ Nooawo soomoŋgo areŋ ano.  
\p
\v 1 \x * \xo 9.1 \xt Jen 1.28\x* Kaeŋ jeŋ Anutunoŋ Nooa ano merauruta kokaeŋ jeŋ kotuegoŋ oŋono: “Oŋo mono kolooŋ seisei ama gomaŋ sokoma laligowu.  
\v 2 Kaeŋ aŋgi balombaa oroya kuuya, kanakeewambaa kooŋa kuuya, iwoi kuuya bagianoŋ namo koma kondondoŋgoŋkejuti ano kowewaa soraya kuuya ii mono oŋoo borogianoŋ oŋoombe oŋonoŋ ii galeŋ koma oŋoma laligogi yoŋonoŋ oŋoojoŋ keegia moma jeneŋgia ororo laligowuya.  
\v 3 Iwoi kuuya isiŋosoŋgiawo kema kaŋ laligojuti, ii oŋoo nenega kolooŋ ewaa. Wala logoya iwoi toŋgoŋa nenegiaga oŋombeta kete iwoi kuuya koi kaaŋagadeeŋ oŋonjeŋ.  
\v 4 \x * \xo 9.4 \xt Lew 7.26-27; 17.10-14; Lew 19.26; Dut 12.16, 23; 15.23\x* Motooŋgo ii mono mende newu. Ii oro sayawo. Sa ii laaligowaa sareya koloojiwaajoŋ ama soŋgo koi ama oŋonjeŋ.  
\v 5 Oŋoaŋgiaa sagia ii moŋnoŋ moŋ mende maaba. Moŋnoŋ sa ii maabaati, iikawaa iroŋanoŋ mono iyaŋaa qaganoŋ ubaa. Oro moŋnoŋ me ejemba moŋnoŋ ejemba moŋ qero laaligoyaa sareya maabaati, iikawaa iroŋanoŋ mono iyaŋaa qaganoŋ uro komuwaa.  
\v 6 \x * \xo 9.6 \xt Jen 1.26; Eks 20.13\x* Anutunoŋ ejemba iyaŋaa kaitania kaaŋa merotiwaajoŋ ama moŋ moronoŋ ejemba moŋ qero komuwaati, moŋnoŋ mono ii kaaŋiadeeŋ qero komuwaa.   
\p
\v 7 \x * \xo 9.7 \xt Jen 1.28\x* Oŋo mono kolooŋ seiŋ laligowu. Kaeŋ namo qaganoŋ kolooŋ seigi jaŋgogianoŋ somariiŋ ubaa.”   
\p
\v 8 Anutunoŋ toroqeŋ Nooa ano merauruta iwo laligogiti, iyoŋoojoŋ qaa kokaeŋ jero:  
\v 9 “Niinoŋ kete oŋo ano oŋoo kerasuru-urugia kanageŋ koloowuti, oŋowo soomoŋgo areŋ anjeŋ.  
\v 10 Kaaŋiadeeŋ iwoi laaligogiawo kuuya, ii miriwaa me duuyaa kooŋ oroya kuuya giwo laligoŋ waŋgonoŋa kamaajuti, mono balombaa ilawoila laaligogiawo kuuya yoŋowo soomoŋgo areŋ kokaeŋ anjeŋ:  
\v 11 Niinoŋ soomoŋgo arena ii oŋowo kokaeŋ ama kotiijeŋ: Niinoŋ apu gboulunoŋ ilawoila isiŋosoŋgiawo kuuya ii mombo mende uŋuwe qaombuya. Apu gboulu ii namo tiwilaawaatiwaajoŋ mombo mende ambe kawaa.”  
\v 12 Anutunoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋ mono soomoŋgo areŋ koi ii neenaa ano oŋo ano ilawoila laaligogiawo kuuya oŋowo laligojuti, ananaa batunananoŋ ambe tetegoya qaa kotiiŋ eŋ ubaa. Soomoŋgo areŋ iikawaa aiweseya ii kokaeŋ:   
\p
\v 13 Niinoŋ marilolona ii koosunoŋ ambe ewaa. Niinoŋ neena ano namonoŋ laligojuti, ananaa batunananoŋ soomoŋgo areŋ anjeŋi, mariloloŋ kanoŋ mono iikawaa aiweseya kolooŋ ewaa.  
\v 14 Niinoŋ kambaŋ moŋnoŋ koosuya namo qaganoŋ horoŋ oŋombe kamaaŋ ajoroogi mariloloŋnanoŋ koosunoŋ asugiwaati,  
\v 15 kambaŋ iikanoŋ niinoŋ soomoŋgo arena ii romoŋgomaŋa. Ii neena ano oŋo ano ilawoila laaligogiawo kuuya tanigia kania kania ananaa batunananoŋ ambeti, mono ii romoŋgomaŋa. Kawaajoŋ apu yoŋonoŋ mombo kaaŋ mende somariiŋ iwoi isiŋosoŋgiawo kuuya tiwilaawutiwaajoŋ gboulu somata mende koloowaa.   
\p
\v 16 Kambaŋ moŋnoŋ marilolonanoŋ koosunoŋ asugiwaati, niinoŋ ii iima iikanondeeŋ soomoŋgo arena ii romoŋgomaŋa. Ii tetegoya qaa neena ano ilawoila laaligogiawo kuuya tanigia kania kania namo qaganoŋ laligojuti, ananaa batunananoŋ ama meŋ kotiiwe ewaa.”  
\v 17 Anutunoŋ Nooawaajoŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ soomoŋgo areŋ koi ii neena ano namowaa ilawoila laaligogiawo kuuya ananaa batunananoŋ ama meŋ kotiijeŋ. Soomoŋgo areŋ iikawaa aiweseya ii mono kiaŋ.”   
\s1 Nooawaa merauruta  
\p
\v 18 Nooawaa merauruta waŋgonoŋa kamaagiti, iyoŋoo qagia ii Seem, Haam ano Jaafet. \f + \fr 9.18 \ft Jaafet: = seija\f* Haam ii Keinambaa maŋaga.  
\v 19 Yoŋonoŋ Nooawaa merauruta karooŋ koloogi. Ejemba kuuya deeŋqeema baloŋ sokoma laligojoŋi, anana iyoŋoonoŋa kolooniŋ.   
\p
\v 20 Nooanoŋ komakoomo ejaga kolooŋ wain apu kasa gawoŋ mutuya komoro.  
\v 21 Ii komoroto, kambaŋ moŋnoŋ wain apu tosia meŋ nero uuta eŋkaloloŋ kolooro iyaŋaa opo sel kuuŋ uutanoŋ opoqiisia qetegoŋ bombolaŋ ero.  
\v 22 Keinambaa maŋa Haam iinoŋ maŋanoŋ bombolaŋ eroti, ii iima seleeŋgeŋ kemeŋ daremuŋwoita irijoro moriti, iikanoŋ maŋa gamu qeŋ muro.  
\v 23 Seem ano Jaafet yoronoŋ ii morito, maleku moŋ meŋ sawiŋgaranoŋ ama gemagema uma maŋgaranoŋ bombolaŋ eroti, ii esuuri. Jaagara moŋgeŋ uuritiwaajoŋ ama maŋgaranoŋ asuganoŋ eroti, ii mende iiri.  
\v 24 Nooanoŋ eŋkaloloŋa qaono uuta tororo moma waama meria meraanoŋ sili ama muroti, ii moro.  
\v 25 Ii moma uuta duuro Haambaajoŋ kokaeŋ jero: “Keinan ii jeŋ qasuaaŋ mujeŋ. Iinoŋ mono daremuŋwoita yoroo weleŋqeqeurugara yoŋoo weleŋqeqegia omaya kolooŋ laligowaa.”  
\v 26 Toroqeŋ kokaeŋ jero: “Anutu, Seembaa Poŋa, ii mono mepeseejeŋ. Keinanoŋ mono Seembaa weleŋqeqeya omaya kolooŋ laligowaa.  
\v 27 Anutunoŋ mono Jaafetwaa baloŋa meŋ somariiro Seembaa opo sel kuunoŋ laligowuya. Keinan yoŋonoŋ mono Seem yoŋoo weleŋqeqeurugia omaya kolooŋ laligowu.”   
\p
\v 28 Gboulu somatanoŋ tegoro Nooanoŋ toroqeŋ yambu 350:waa so laligoŋ uro.  
\v 29 Laaligoyaa yambuya ii mindiriŋ 950 kawaa so laligoŋ kouma komuro. Kiaŋ.   
\c 10  
\s1 Nooawaa merauruta yoŋoo kerasuru tuuŋ areŋgia  
\r 1 Hist 1.5-23  
\p
\v 1 Nooawaa merauruta Seem, Haam ano Jaafet yoŋoo gbiliurugia gboulu tegoro koloogiti, iyoŋoo qa areŋgia kokaeŋ:   
\s1 Jaafetwaa gbiliuruta  
\p
\v 2 Jaafetwaa merauruta yoŋoo qagia ii Goomer, Maagog, Maadai, Jaawan, Tuubal, Mesek ano Tiiras.  
\v 3 Goomerwaa merauruta yoŋoo qagia ii Askenas, Riifat ano Togarma.  
\v 4 Jaawambaa merauruta yoŋoo qagia ii Elisa, Tarsis ano Saiprus kanageso ano Rodos kanageso.  
\v 5 Yoŋoo esameraurugia ii juma deeŋqeema (gomaŋ leelee) Batugaranoŋ Kowe goraayanoŋ ano kowe iikawaa watoya watoya kanoŋ iyaŋgiaa baloŋgianoŋ kema laligoju. Yoŋonoŋ isigia so, tuuŋgia so ano qaagia so iyaŋgiaa gomaŋgianoŋ kema laligogi. Jaafetwaa kanagesouruta kiaŋ.   
\s1 Haambaa gbiliuruta  
\p
\v 6 Haambaa merauruta yoŋoo qagia ii Kuus, \f + \fr 10.6 \ft Kuus ii Sudan kantriwaa qata.\f* Iijipt, Libia ano Keinan.  
\v 7 Kuuswaa merauruta yoŋoo qagia ii Seba, Hawila, Sabta, Raama ano Sabteka. Raamawaa merawoita yoroo qagara ii Saba ano Dedan.  
\v 8 Kuuswaa meria moŋ qata Nimrod kolooro. Iinoŋ somariiŋ waama manjaqeqewaa kawali eja kotiga totooŋ kolooŋ namonoŋ laligoro.  
\v 9 Iinoŋ Pombaa jaasewaŋanoŋ borojaŋ eja kotiga laligorotiwaajoŋ ama qaa saaŋa kokaeŋ jeŋkeju: “Moŋnoŋ Pombaa jaasewaŋanoŋ Nimrod kaaŋa borojaŋ eja kotiga kolooja.”  
\v 10 Nimrodwaa bentotoŋa ii baloŋ koi kaaŋanoŋ kanaigi: Baabel, Erek, Akad ano Kalne. Taoŋ 4 ii Babilonia (Sinar) gomanoŋ eju.  
\v 11 Nimrodnoŋ Babilonia baloŋ mesaoŋ Assiria kema gomaŋ somasomata qagia Niiniwe, Rehobotir ano Kala ii mero.  
\v 12 Kaaŋagadeeŋ Resen ii Niiniwe ano siti somata qata Kala yoroo batugaranoŋ mero.   
\p
\v 13 Iijiptwaa gbiliuruta yoŋonoŋ Libia (Luud) kanageso, Anam kanageso, Lehab kanageso ano Naftu kanageso kolooju.  
\v 14 Kaaŋagadeeŋ Patrus, Kaslu ano Kriit. Kriit ii Filistia kanageso yoŋoo beŋisigia kolooro.   
\p
\v 15 Keinambaa meria mutuya ii Saidon. Iwaa gematanoŋ Keinanoŋ kanageso koi kaaŋa yoŋoo beŋisigia kolooro: Hit kanageso,  
\v 16 Jebus kanageso, Amor kanageso, Girgas kanageso,  
\v 17 Hiwi kanageso, Arka kanageso, Siini kanageso,  
\v 18 Arwad kanageso, Zemar kanageso ano Hamat kanageso. Keinanoŋ korebore yoŋoo wanjale beŋisigia kolooro yoŋonoŋ kanageŋ juma deeŋqeeŋgi.   
\p
\v 19 Kaeŋ deeŋqeeŋgi Keinan kanageso yoŋoonoŋ baloŋ goraaya ii gomaŋ qata Saidon iikanoŋa kanaiŋ kema Gerar gomanoŋ kema Gaza kanoŋ tegoja. Kaaŋagadeeŋ Sodom baageŋ kema Gomora kema Adma ano Zeboim kema Lasa kanoŋ tegoja.  
\v 20 Haambaa merauruta ii isigia so, qaagia so, baloŋgia so ano kanageso tuuŋgia so kaeŋ laligogi.   
\s1 Seembaa gbiliuruta  
\p
\v 21 Jaafetwaa data Seem iwaa merauruta kaaŋiadeeŋ koloogi. Seemnoŋ kaeŋ Eberwaa merauruta kuuya yoŋoo wanjale beŋisigia kolooro.  
\v 22 Seembaa merauruta yoŋoo qagia ii Elam, Asur, Arfaksad, Lidia (Luud) ano Aram.  
\v 23 Arambaa merauruta yoŋoo qagia ii Uuz, Huul, Geter ano Mas. Kaeŋ laligogi.  
\v 24 Arfaksadwaa meria Sela kolooro Selawaa meria Eber kolooro.  
\v 25 Eberwaa merawoita woi koloori. Moŋnoŋ kolooŋ laligoŋ kouroti, kambaŋ iikanoŋ namo ejembanoŋ juma deeŋqeeŋgi. Kawaajoŋ iwaa qata Peleg (Siiŋserereŋ) qagi. Kogaa qata ii Joktan.  
\v 26 Joktambaa merauruta kokaeŋ koloogi: Almodad, Selef, Hazarmawet, Jera,  
\v 27 Hadoram, Uuzal, Dikla,  
\v 28 Oobal, Abimael, Saba,  
\v 29 Oofir, Hawila ano Joobab. Eja kuuya ii Joktambaa meraurutaga.  
\v 30 Yoŋoo rama laaligo baloŋgia ii gomaŋ qata Meesa iikanoŋa kanaiŋ gomaŋ qata Sefar kanoŋ baageŋ kema weeŋ koukoutaa baloŋ baaŋayawo kanoŋ tegoja.  
\v 31 Seembaa merauruta ii isigia so, qaagia so, baloŋgia so ano kanageso tuuŋgia so kaeŋ laligogi.   
\p
\v 32 Nooawaa esameraaŋuruta ii isigia so, kanagesogia ano baloŋgia so kaeŋ koloogi. Yoŋonoŋ juma seiŋ deeŋqeema kanageso tuuŋa tuuŋa koloogi gboulu somatanoŋ tegoro kema baloŋ sokoma laligogi. Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Anutunoŋ ejemba qaagia mendeeno.  
\p
\v 1 Wala eeŋanoŋ baloŋa baloŋa kuuya yoŋonoŋ qaa motooŋgo jegi iikanoŋ mindiriŋ oŋono laligogi.  
\v 2 Kaeŋ laligoŋ mesaoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ kema Babilon uutanoŋ baloŋ koria somata moŋ mokolooŋ kanoŋ mirigia meŋ ragi.  
\v 3 Kanoŋ rama iyaŋgiodeeŋ kokaeŋ amiŋ mogi: “Mono kawu. Anana mono gbakoŋ meŋ mozozoŋgoŋ gerenoŋ ooniŋ kotakota koloowaa.” Kaeŋ jeŋ miri sopaya mewombaajoŋ jamo kowonjiŋ qaagoto, birik ama batugianoŋ namo saposapo qandoŋ kaaŋa aŋgi iikanoŋ birik ii mokotaaŋ oŋono.  
\v 4 Gawoŋ kaeŋ meŋ toroqeŋ kokaeŋ jegi: “Mono kawu. Anana mono ananaajoŋ siti moŋ meŋ iikanoŋ miri koriga totooŋ (taua) meniŋ waareŋanoŋ sombiŋ oosiriwaa. Kaeŋ oosiriro mende deeŋqeema baloŋ kuuya sokoma laŋ kema laligowombotiwaajoŋ mono anana qabuŋananawo koloowoŋa.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jeŋ gawoŋ megito, Poŋnoŋ ejemba siti ano miri koriga megiti, ii iimambaajoŋ kamaaro.  
\v 6 Kamaaŋ ii iima kokaeŋ jero: “Yoŋonoŋ siiŋserereŋ qaagoto, kanatuuru areŋgia motooŋgo qaagia motooŋgo jeŋ nama iwoi koi kanaiŋ mejuti eeŋ, kanageŋ ii me woi mewombaa areŋgia ambuyati, ii mono iikawaajoŋ mende amamaaŋ osiwuya.  
\v 7 Ayo, anana mono balonoŋ kemeŋ qaagia meŋ sooniŋ tuuŋ moŋ yoŋonoŋ tuuŋ tosia yoŋoo qaagia mende moma asariŋ laligowu.”   
\p
\v 8 Poŋnoŋ kaeŋ jeŋ ejemba kanoŋ mendeqendeema oŋono gomaŋ kuuya sokoma kema kaŋ siti memewaa gawoŋa somoŋgoŋ mesaogi.  
\v 9 Poŋnoŋ ejemba kuuya yoŋoo qaagia meŋ sooroti, iikawaajoŋ gomaŋ iikawaa qata Baabel (eŋkaloloŋ sisau) jegi. Iikanoŋa Poŋnoŋ ii mendeqendeema oŋono deema baloŋ kuuya sokoma keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Qa areŋ Seembaanoŋa kanaiŋ Abrambaanoŋ kenja.  
\r 1 Hist 1.24-27  
\p
\v 10 Seembaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia koi. Gboulu gematanoŋ yambu woi tegoro Seemnoŋ yambuya 100 tegoro kambaŋ kanoŋ meria Arfaksad kolooro.  
\v 11 Arfaksadnoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Seemnoŋ toroqeŋ yambu 500 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraborauruta tosaaŋa koloogi.   
\p
\v 12 Arfaksadnoŋ yambuya 35 tegoro meria Sela kolooro.  
\v 13 Selanoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Arfaksadnoŋ toroqeŋ yambu 403 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraborauruta tosaaŋa koloogi.   
\p
\v 14 Selanoŋ yambuya 30 tegoro meria Eber kolooro.  
\v 15 Ebernoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Selanoŋ toroqeŋ yambu 403 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraborauruta tosaaŋa koloogi.   
\p
\v 16 Ebernoŋ yambuya 34 tegoro meria Peleg kolooro.  
\v 17 Pelegnoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Ebernoŋ toroqeŋ yambu 430 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraborauruta tosaaŋa koloogi.   
\p
\v 18 Pelegnoŋ yambuya 30 tegoro meria Reu kolooro.  
\v 19 Reunoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Pelegnoŋ toroqeŋ yambu 209 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraborauruta tosaaŋa koloogi.   
\p
\v 20 Reunoŋ yambuya 32 kolooro meria Serug kolooro.  
\v 21 Serugnoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Reunoŋ toroqeŋ yambu 207 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraborauruta tosaaŋa koloogi.   
\p
\v 22 Serugnoŋ yambuya 30 tegoro meria Naahor kolooro.  
\v 23 Naahornoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Serugnoŋ toroqeŋ yambu 200 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraborauruta tosaaŋa koloogi.   
\p
\v 24 Naahornoŋ yambuya 29 kolooro meria Tera kolooro.  
\v 25 Teranoŋ kolooro kawaa gematanoŋ Naahornoŋ toroqeŋ yambu 119 laligoro kambaŋ batuya kanoŋ meraborauruta tosaaŋa koloogi.  
\v 26 Teranoŋ yambuya 70 tegoro meria Abram, Naahor ano Haran koloogi.   
\s1 Terawaa gbiliuruta.  
\p
\v 27 Terawaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia koi. Terawaa merauruta Abram, Naahor ano Haran koloogi. Harambaa meria Loot kolooro.  
\v 28 Haranoŋ Kaldia yoŋoo balonoŋ laligoŋ iyaŋaa kolokoloo gomaŋa qata Uur iikanoŋ komuro Harambaa maŋa Teranoŋ toroqeŋ laligoro.   
\p
\v 29 Abram ano Naahor yoronoŋ ororoŋ emba meri. Abrambaa embia qata Saarai kolooro Naahorwaa embia qata Milka. Milkanoŋ Harambaa borataga kolooro. Haranoŋ Milka ano Iska yoroo maŋgaraga.  
\v 30 Saarainoŋ emba aruŋaga meria qaa eeŋ laligoro.   
\p
\v 31 Teranoŋ meria Abram, esia Loot Harambaa meria ano eŋaroya Saarai, meria Abrambaa embia ii uŋuano motooŋ Kaldia balombaa gomaŋ qata Uur mesaoŋ Keinan balonoŋ kembombaajoŋ keŋgi. Kaeŋ keŋgito, Haran gomaŋ balonoŋ kaŋ nama kanoŋ mirigia meŋ ragi.  
\v 32 Ragi Teranoŋ yambuya 205 kolooro Haran gomaŋ kanoŋ rama komuro. Kiaŋ.   
\c 12  
\s1 Anutunoŋ Abram oono.  
\p
\v 1 \x * \xo 12.1 \xt Apo 7.2-3; Hib 11.8\x* Poŋnoŋ Abram kokaeŋ ijoro: “Gii gomaŋga, kanatuuruga ano maŋgaanoŋ miri iwoi mesaoŋ baloŋ qendeema gomaŋati, mono iikanoŋ kemba.  
\v 2 Niinoŋ kolooŋ seisei gombe gbiliuruganoŋ kanageso somata koloowuya. Niinoŋ kotuegoŋ naŋgoŋ gombe qabuŋaganoŋ somariiŋ somata koloowaa. Kaeŋ kolooro Anutu niinoŋ goojoŋ ama kanageso tosaaŋa kotuegoŋ oŋoma laligowaa.  
\v 3 \x * \xo 12.3 \xt Gal 3.8\x* Daeŋ yoŋonoŋ gii kotuegoŋ gombuti, niinoŋ mono ii kotuegoŋ oŋoma laligomaŋa. Daeŋ yoŋonoŋ gii jeŋ qasuaaŋ gombuti, niinoŋ mono ii kaaŋagadeeŋ jeŋ qasuaaŋ oŋoma laligomaŋa. Goojoŋ ama noo kotumotuenanoŋ mono namowaa kanageso tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋ uro oyaŋboyaŋ mokoloowuya.”   
\p
\v 4 Kaeŋ ijoro Abramnoŋ Poŋnoŋ jerotiwaa so Haran gomaŋ mesaoŋ keno Lootnoŋ iwo keni. Abramnoŋ yambuya 75 kolooro kanoŋ Haran gomaŋ mesaoŋ keno.  
\v 5 Kemaŋ jeŋ embia Saarai, beeta Loot, esuhinaya kuuya meŋ kululuugi seiroti ano weleŋqeqe ejemba Haran gomanoŋ laligoŋ oŋoŋgiti, ii uŋuama gomaŋgia mesaoŋ Keinan balonoŋ kembombaajoŋ kema kema iikanoŋ keugi.   
\p
\v 6 Abramnoŋ baloŋ kanoŋ kema laligoŋ gomaŋ qata Sekem kanoŋ kouma jujuu gere somata qata More kawaa kosianoŋ kuuŋ meŋ raro. Kambaŋ kanoŋ Keinan ejemba yoŋonoŋ baloŋ iikanoŋ laligogi.  
\v 7 \x * \xo 12.7 \xt Apo 7.5; Gal 3.16\x* Kaeŋ laligogi Poŋnoŋ Abram asugiŋ muŋ kokaeŋ ijoro: “Baloŋ koi ii mono goo gbiliuruga buŋa qeŋ oŋomaŋa.” Kaeŋ ijoro Abramnoŋ Poŋ iwaanoŋ asugiroti, iwaajoŋ siimoloŋ ooŋoombaa alata moŋ mero.   
\p
\v 8 Iikanoŋadeeŋ mesaoŋ toroqeŋ Beetel gomambaa weeŋ koukoutanoŋ baageŋ baloŋ baaŋawo kanoŋ kema opo sel kuuŋa mororoŋgoŋ mero nano. Kaeŋ nano Beetel gomaŋ kanoŋ weeŋ kemekemetanoŋ baageŋ raro Ai taoŋnoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ raro. Kaeŋ rari batugaranoŋ nama Pombaa siimoloŋ alata moŋ iikanoŋ meŋ Pombaa qata qama kooliŋ muro.  
\v 9 Kawaa gematanoŋ baloŋ ii mesaoŋ toroqeŋ Saut waageŋ kema distrik qata Negew kanoŋ rama laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Abramnoŋ Iijipt kantrinoŋ kema laligoro.  
\p
\v 10 Kambaŋ kanoŋ Keinan balonoŋ bodi kolooro. Bodi iikanoŋ kotiiŋ biŋawo kolooro Abramnoŋ Iijipt kantrinoŋ tawayagadeeŋ laligowombaajoŋ keŋgi.  
\v 11 Kananoŋ kema Iijipt dodowigi Abramnoŋ embia Saarai qaa kokaeŋ ijoro: “Moba, giinoŋ emba iimasiiŋsiiŋgawo koloojaŋi, ii mojeŋ.  
\v 12 Kawaajoŋ Iijipt eja yoŋonoŋ gii giima kokaeŋ jewuya: ‘Koi iwaa embiaga.’ Kaeŋ jeŋ nii nugi komumaŋato, gii giima koboogi laligowaga.  
\v 13 \x * \xo 12.13 \xt Jen 20.2; 26.7\x* Kawaajoŋ gii mono kokaeŋ jewa: ‘Nii iwaa naaŋaga.’ Kaeŋ jenago goojoŋ ama awaagadeeŋ ama noma noo laaligona gou gajona koŋgi laligomaŋa.”   
\p
\v 14 Abramnoŋ Iijipt keuro Iijipt ejemba yoŋonoŋ Saarai iigi emba iima-aiŋaiŋawo awaa soro kolooro.  
\v 15 Iikanondeeŋ Faarao kiŋ pombaa poŋ qereweŋa jawiŋuruta yoŋonoŋ ii iigitiwaajoŋ Faarao kimbaanoŋ kema Saaraiwaa selia mepeseegi moro. Ii moma jero Saarai wama kiŋ pombaa jiŋkaroŋ miri uutanoŋ ugi.  
\v 16 Ugi Faarao kiŋnoŋ Saaraiwaajoŋ ama Abram awaagadeeŋ ama muro. Kaeŋ ama muro iwoi koi kaaŋa ii Abrambaa buŋa kolooro: lama, bulmakao, doŋgi ejia ano embia, weleŋqeqe eja ano emba ano kamel jaasooŋgoya ii Abram muro buŋa qeŋ aoro.   
\p
\v 17 Ii buŋa qeŋ aoroto, Poŋnoŋ Abrambaa embia Saarainoŋ Faarao kimbaa mirinoŋ laligorotiwaajoŋ ama jero ji bologa kotiganoŋ Faarao kiŋ ano ejemba iwaa jiŋkaroŋ mirinoŋ laligogiti, iyoŋoo qagianoŋ uro.  
\v 18 Kaeŋ uro Faarao kiŋnoŋ Abram koma hororo karo kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii mono naa terega ama nona? Naambaajoŋ ‘Ii embanaga,’ kaeŋ mende jena mobe?  
\v 19 Naambaajoŋ ‘Ii noo naanaga,’ jena? Kaeŋ jena niinoŋ ii embanaga kolootiwaajoŋ oombe? Embaga koi. Mono ii wama kembao.”   
\p
\v 20 Kaeŋ jeŋ ejauruta jeŋ kotoŋ oŋono Abram wama kananoŋ kema oŋooŋgi embia ano ilawoilaya kuuya eŋ muroti, ii meŋ uŋuama keŋgi. Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Loot ano Abram yoronoŋ deeni.  
\p
\v 1 Abramnoŋ Iijipt baloŋ mesaoŋ embia ano bao hina iwoiya kuuya meŋ uŋuama Lootwo motooŋ eleema kema Keinan balombaa leeya Saut waageŋ qata Negew kanoŋ kougi.  
\v 2 Abrambaanoŋ lama bulmakao ano goul silwa ii ambembo eŋ muro eja kindiŋbiriawo laligoro.  
\v 3 Kaeŋ laligoŋ Negew distrik uutanoŋ rama mesaoŋ tawayagadeeŋ rooŋqeqegianoŋ eŋ waama kema laligoŋ Beetel gomanoŋ kougi. Opo sel kuuŋa wala Beetel ano Ai gomaŋ iyoroo batugaranoŋ kuuŋ mero nanoti, mono iikanoŋ kougi.  
\v 4 Wala siimoloŋ alata meroti, mono iikanoŋ kouma Pombaa qata qamago qama kooliro.   
\p
\v 5 Lootnoŋ Abrambo rama mesaoŋ laligoroti, iinoŋ kaaŋiadeeŋ lama bulmakao tuuŋa tuuŋa ano opo sel kuuŋa kuuŋa ii mamaga meŋ laligoro.  
\v 6 Kaeŋ laligoŋ oro esuhina iwoigara mamaga eŋ orono balonoŋ mende sokono. Ii motooŋ uŋuagiwaotiwaa so mende kolooro kileŋ motooŋ rama laligowotiwaajoŋ amamaari.  
\v 7 Amamaaŋ Abram ano Loot yoroonoŋ oro galeŋurugara yoŋoo batugianoŋ balombaa aŋgowowoya asugiro. Kambaŋ kanoŋ Keinan kanageso ano Periz kanageso yoŋonoŋ baloŋ iikawaa toya koloogi yoŋowo motooŋ laligogi.   
\p
\v 8 Kaeŋ laligoŋ Abramnoŋ beeta Loot kokaeŋ ijoro: “Anara mono maŋ mera laligojo. Kawaajoŋ nii ano gii batunaranoŋ me oro galeŋurunara yoŋoo batugianoŋ andoruru mono mende ewa.  
\v 9 Kawaajoŋ saanoŋ deembo. Baloŋ kuuya mono goo jaasewaŋganoŋ asuganoŋ eŋ kenji, ii saanoŋ iijaŋ. Kaeŋ ano giinoŋ qaninaraageŋ kemaŋa jewagi eeŋ, niinoŋ saanoŋ dindinaraageŋ kemaŋa. Me giinoŋ dindinaraageŋ kemaŋa jewagati eeŋ, niinoŋ saanoŋ qaninaraageŋ kemaŋa.”   
\p
\v 10 \x * \xo 13.10 \xt Jen 2.10\x* Kaeŋ ijoro Lootnoŋ Jordan balombaageŋ uuŋ baloŋ koria somata kuuya iiro Anutunoŋ ii awaa bedu mero Pombaanoŋ oyaŋboyaŋ urukisi kelegawo kaaŋa kolooro. Ii Iijipt yoŋoonoŋ baloŋ kaaŋa eŋ Zoar gomaŋ baageŋ keno. Wala Poŋnoŋ Sodom ano Gomora mende tiwilaaŋ orono kambaŋ kanoŋ baloŋ ii kaaŋa ero.  
\v 11 Kaeŋ ero Lootnoŋ ii iima gosiŋ Jordambaa baloŋ koria somata kuuya ii meweeŋgoŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ keno. Kaeŋ ama deeni.  
\v 12 Deema Abramnoŋ Keinan balonoŋ kema laligoroto, Lootnoŋ baloŋ koria somataa taoŋa taoŋa yoŋoo batugianoŋ kema kaŋ laligoro. Kaeŋ laligoŋ opo sel kuuŋa metogoŋ meŋ kuuŋ kema nama tetegoyanoŋ Sodom kosianoŋ keuma laligoro.  
\v 13 Kanoŋ laligoroto, Sodom kanatuuru yoŋonoŋ kanageso bologa kolooŋ Poŋ qetama siŋgisoŋgo jekania booroŋgia ama meŋ laligogi.   
\s1 Abramnoŋ Hebron gomanoŋ kema rama laligoro.  
\p
\v 14 Lootnoŋ Abram ooma keno kambaŋ kanoŋ Poŋnoŋ Abram qaa kokaeŋ ijoro: “Mono jaaga hak ataama bagaageŋ uuŋ waama eleema gemagaageŋ uuŋ kaaŋagadeeŋ weeŋ koukoutanoŋ ano weeŋ kemekemetanoŋ baageŋ uuwa.  
\v 15 \x * \xo 13.15 \xt Apo 7.5\x* Baloŋ kuuya koi iijaŋi, ii mono gii ano goo gbiliuruga oŋoo buŋa qewe kambaŋ tetegoya qaa buŋagiaga eŋ ubaa.  
\v 16 Niinoŋ gbiliuruga kolooŋ seisei mamaga oŋombe jaŋgogianoŋ somariiŋ namowaa sakasiŋa kaaŋa koloowaa. Moronoŋ sakasiŋ jaŋgoya weeŋgonagati, iinoŋ saanoŋ gbiliuruga yoŋoo jaŋgogia mewaa.  
\v 17 Niinoŋ baloŋ koi mono goo buŋaga qeŋ gonjeŋ. Kawaajoŋ saanoŋ waama kema kaŋ baloŋ kuuya koi bakabaka eugeŋ emugeŋ iima kotoŋ laligowa.”   
\p
\v 18 Kaeŋ ijoro Abramnoŋ waama opo sel kuuŋa qetegoŋ meŋ kuuŋ kema Hebron gomanoŋ kaŋ Mamre gomanoŋ jujuu gere somata nama keŋgiti, iikawaa kosogianoŋ raro. Kanoŋ rama Pombaajoŋ siimoloŋ alata moŋ mero. Kiaŋ.   
\c 14  
\s1 Abramnoŋ Loot ii kere yoŋoo borogianoŋa metogoro.  
\p
\v 1 Kambaŋ kanoŋ Babilombaa (Sinarwaa) kiŋa qata Amrafel, Elasarwaa kiŋa qata Ariok, Elambaa kiŋa qata Kedorlaomer ano Goimbaa kiŋa qata Tidal laligogi.  
\v 2 Yoŋonoŋ kiŋ koi yoŋowo kanaiŋ manja aogi: Sodom taombaa kiŋa qata Bera, Gomora taombaa kiŋa qata Birsa, Adma taombaa kiŋa qata Sinab, Seboim taombaa kiŋa qata Semeber ano Bela (qata moŋ Zoar) taoŋ kawaa kiŋa.  
\v 3 Kiŋ kuuya koi yoŋonoŋ dondooŋa qata Sidim kanoŋ ajorooŋ ku-usuŋgia mindiriŋ soomoŋgo aŋgi. Sidim dondooŋanoŋ kambaŋ kokaamba Sii Kowe Koomuya ii eja.  
\v 4 Yoŋonoŋ yambu 12:waa so Kedorlaomerwaa jeŋkooto baatanoŋ laligoŋ kouma yambu 13:ŋa kanoŋ iwaa qaa baatanoŋ kembombaajoŋ qotogoŋ kareŋ motoŋ manja qegi.   
\p
\v 5 Kaeŋ aŋgi yambu 14:ŋa kanoŋ Kedorlaomer ano kiŋ tosaaŋa iwo soomoŋgo ama laligogiti, iyoŋonoŋ kaŋ kanageso koi kaaŋa yoŋowo manja qeŋ haamo aŋgi: Refa kanageso ii Asterot Karnaim gomanoŋ uŋuŋ haamo aŋgi. Zuzi kanageso ii Haam gomanoŋ ano Eme kanageso ii Kiriataim gomaŋ kanoŋ uŋuŋ haamo aŋgi.  
\v 6 Hoor kanageso ii Seir baloŋ baaŋawo kanoŋ uŋuŋ oŋotaaŋ kema kema El Paran gomaŋ kanoŋ keuma haamo ama oŋoŋgi. El Paran ii baloŋ qararaŋkoŋkoŋaa goraayanoŋ eja.  
\v 7 Haamo ama oŋoma iikanondeeŋ eleema En Mispat (qata moŋ Kaades) kanoŋ kaŋ Amalek kanageso haamo ama oŋoma baloŋgia kuuya aŋgoŋ koŋgi. Amor kanageso Hazezon Taamar balonoŋ laligogiti, ii kaaŋiadeeŋ uŋuŋ haamo ama oŋoŋgi.   
\p
\v 8 Kaeŋ kolooro Sodombaa kiŋa, Gomorawaa kiŋa, Admawaa kiŋa, Zeboimbaa kiŋa ano Bela (qata moŋ Zoar) kawaa kiŋa yoŋonoŋ waama asasa riiŋ Sidim dondooŋanoŋ keuma kiŋ koi kaaŋa yoŋowo manja qewombaa jawoya ama aroŋ qeŋ naŋgi:  
\v 9 Elambaa kiŋa Kedorlaomer, Goimbaa kiŋa Tidal, Babilombaa (Sinarwaa) kiŋa Amrafel ano Elasarwaa kiŋa Ariok. Kiŋ 4 yoŋonoŋ kiŋ 5 yoŋowo aroŋ qegi.   
\p
\v 10 Kaeŋ aroŋ qegito, Sidim baloŋ dondooŋa kanoŋ roŋ resa saposapoyawo kanoŋ saa qeŋ raro. Kaeŋ raro Sodom ano Gomora taoŋ yoroo kiŋ poŋgianoŋ manjaqeqe ejaurugara yoŋowo unjurama kemaligi eja tosianoŋ roŋ iikanoŋ ritooŋ kemeŋ uŋuro. Kaeŋ uŋuro alaurugia tosaaŋa kuuya yoŋonoŋ oloŋ koma unjurama baloŋ baaŋawo kanoŋ ugi.  
\v 11 Ugi kiŋ 4 yoŋonoŋ Sodom ano Gomora kema esuhinagia ano nembanenegia kuuya ii leiŋ qeŋ meŋ togoŋ keŋgi.  
\v 12 Abrambaa beeta Lootnoŋ Sodom laligorotiwaajoŋ ama ii kaaŋiadeeŋ esuhinayawo wama keŋgi.   
\p
\v 13 Kaeŋ keŋgi eja moŋnoŋ oloŋ koma misiŋgoŋ kaŋ iikawaa buzu qaaya ii Hibruu (waba) eja Abram ijoro. Kambaŋ kanoŋ Abramnoŋ Amor eja qata Mamre iwaanoŋ jujuu gere somasomata iikawaa kosogianoŋ laligoro. Mamrenoŋ kowoita qagara Eskol ano Aner yorowo motooŋ Abrambo soomoŋgo ama laligogi.  
\v 14 Abramnoŋ beeta Loot wama keŋgiti, iikawaa qaaya moma ejauruta 318 aŋaa mirinoŋ kolooŋ momo moma manjaqeqe koma gbiliŋ laligogiti, ii oŋoono ajorooŋ kere tuuŋ oŋotaaŋ Noot waageŋ kema laligoŋ Dan gomanoŋ keugi.   
\p
\v 15 Abramnoŋ ejauruta mendeema oŋono yoŋonoŋ gomantiiŋa kanoŋ konjoma kere tuuŋ qelanjiŋ uŋuŋ haamo ama oŋoŋgi. Haamo ama oŋoma oŋotaaŋ kema laligoŋ Damaskaswaa Noot leegeŋ gomaŋ qata Hoba kanoŋ keugi.  
\v 16 Kanoŋ keuma esuhina kuuya leiŋ qeŋ meŋ keŋgiti, ii mokoloogi. Beeta Loot ano iwaanoŋ ilawoila ii meŋ wama eleema kagi. Sodom ano Gomora yoŋoo emba meraaŋurugia ano ejemba tosaaŋa ii kaaŋiadeeŋ kuuya uŋuama kagi.   
\s1 Melkizedeknoŋ Abram kotuegoro.  
\p
\v 17 Abramnoŋ kaeŋ Kedorlaomer ano kiŋ tosaaŋa iwo soomoŋgo ama laligogiti, ii uŋuŋ haamo ama oŋoma eleema karo Sodombaa kiŋa iinoŋ Sawe dondooŋa (qata moŋ Kimbaa dondooŋa) kanoŋ mokolooŋ iimambaajoŋ keno.  
\v 18 \x * \xo 14.18 \xt Hib 7.1-10\x* Kambaŋ kanoŋ Melkizedek Saalembaa kiŋa iinoŋ bered ano wain apu meŋ karo. Iinoŋ Anutu uutaa jigo gawoŋ galeŋa kolooro.  
\v 19 Kaeŋ ama Abram kotuegoŋ muŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Anutu uuta Siwe namo mokolooŋ oronoti, iinoŋ mono Abram gii kotuegoŋ gono laligowa.  
\v 20 Anutu uutanoŋ kereuruga goo boronoŋ ama oŋonoti, mono ii mepeseejoŋ.” Kaeŋ ijoro Abramnoŋ ilawoilaya kuuya mendeeno tuuŋ ten kolooro iikanoŋga motomotooŋ (10%) meŋ mamatewooya muro.   
\p
\v 21 Ii muro Sodombaa kiŋanoŋ Abram kokaeŋ ijoro: “Ejembauruna ii nombagato, esuhina ii mono geeŋgaa buŋa koloowa.”   
\p
\v 22 Kaeŋ ijoroto, Abramnoŋ Sodombaa kiŋaajoŋ kokaeŋ jero: “Qaana kotiiwaatiwaajoŋ niinoŋ borona Poŋ Anutu uuta Siwe namo mokolooŋ oronoti, iwaanoŋ baageŋ meŋ waama jojopaŋ qaa kokaeŋ jejeŋ:  
\v 23 Nii goonoŋ iwoi moŋ ii mende totooŋ memaŋa. Beweso kasagaa kitia me kana esugaa kasia ii kaaŋiadeeŋ mende memaŋa. Kaeŋ ambe giinoŋ kanageŋ kokaeŋ jewabo: ‘Niinoŋ Abram iwoi mube iinoŋ eja esuhina qaqabuŋayawo kolooŋ laligoja.’ Gii mono kaeŋ jemambaajoŋ amamaaŋ laligowa.  
\v 24 Nii iwoi moŋ mende toroqeŋ memaŋato, ejaurunanoŋ naa iwoiga negiti, ii meleema nonoŋgi sokondaboroja. Kaaŋagadeeŋ eja alauruna Aner, Eskol ano Mamre niwo kagiti, iyoŋonoŋ mono tawagia soya jejeya mewu.” Kiaŋ.   
\c 15  
\s1 Anutunoŋ Abrambo soomoŋgo areŋ ano.  
\p
\v 1 Kaeŋ ama Abrambaa jaaya meleeno jaameleŋ uŋa iiro Poŋnoŋ qaa kokaeŋ jeŋ asugiro, “Abram, gii toroko mende moba. Niinoŋ goo reeŋ koloojeŋ. Goo tawaga mono somata qatawo kolooŋ eŋ ubaa.”   
\p
\v 2 Qaa kaeŋ ijoroto, Abramnoŋ kokaeŋ jero, “Oo Poŋ somatana, nii meraborana qaa laligowego tawa nona iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nonaga? Niinoŋ komuwe Damaskas eja Eliezer iinoŋ noo esuhinanaa toya koloowaa.”  
\v 3 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Giinoŋ gbili moŋ mende nonatiwaajoŋ gawoŋ ejana waŋa noo mirinoŋ laligoji, iinoŋ mono noo ilawoilana kuuya buŋa qeŋ aowaa.”   
\p
\v 4 Kaeŋ jero Pombaanoŋ qaa je moŋ ii iwaanoŋ kokaeŋ asugiro moro, “Eja iikanoŋ esuhinagaa toya mende koloowaato, geeŋgaa seleganoŋga mera moŋ koloowaati, iinoŋ mono goonoŋ ilawoila kuuya buŋa qeŋ aowaa.”  
\v 5 \x * \xo 15.5 \xt Room 4.18; Hib 11.12\x* Qaa kaeŋ asugiro Anutunoŋ Abram wama seleeŋgeŋ kemeŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Mono sombinoŋ uuna uro seŋgelao weeŋgoŋ oŋombaatiwaa so koloowaati eeŋ, ii mono saanoŋ weeŋgoŋ oŋomba.” Kaeŋ ijoŋ kokaeŋ toroqeŋ jero, “Goo gbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ mono iikawaa so koloowaa.”   
\p
\v 6 \x * \xo 15.6 \xt Room 4.3; Gal 3.6; Jei 2.23\x* Kaeŋ jero Abramnoŋ Poŋ moma laariŋ muro momalaaria iiro sokono qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.   
\p
\v 7 Poŋnoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ Poŋ koloojeŋ. Gii Kaldia balombaa gomaŋ qata Uur kanoŋ laligona guambe koi kari. Baloŋ koi gombe buŋa qeŋ aowaatiwaajoŋ ama gii guama koi kawe.”   
\p
\v 8 Kaeŋ jeroto, Abramnoŋ kokaeŋ ijero, “Oo Poŋ somatana, baloŋ koi kanoŋ noo buŋaga koloowaati, ii mono naa aiwesega iima moma kotomaŋa?”   
\p
\v 9 Kaeŋ jero Poŋnoŋ iwaajoŋ kokaeŋ jero, “Gii mono kema bulmakao embia kowiŋa yambuya karooŋ, meme (noniŋ) embia yambuya karooŋ ano lama ejia yambuya karooŋ ano kewo moŋ ano kewo susu gbilia moŋ ii meŋ noonoŋ kawa.”   
\p
\v 10 Kaeŋ jero Abramnoŋ kema ii korebore meŋ kaŋ oro ii biiwianoŋ qosoma oŋoma leegeŋ leegeŋ ii areŋgoro kana leelee arenoŋ egi. \f + \fr 15.10 \ft Soomoŋgo: Kambaŋ kanoŋ soomoŋgo areŋ ama ii sili kaaŋa kanoŋ meŋ kotiiŋkegi. Ejanoŋ oro leeya woi iikawaa batugaranoŋ nama mindiriŋ oroma soomoŋgo ii dooŋgoŋ galeŋ kono.\f* Kaeŋ anoto, kooŋ ii mende qosono.  
\v 11 Mende qosoma qamogia lee lee areŋgoŋ oŋono kooŋ kawalia yoŋonoŋ kaŋ qamo yoŋoo qagianoŋ kamaaŋ koŋgito, Abramnoŋ ii konjoma oŋono keŋgi.   
\p
\v 12 \x * \xo 15.12 \xt Job 4.13, 14\x* Weeŋ jaaya tegoŋ kememambaajoŋ anoti, kambaŋ iikanoŋ Abrambaa jaayanoŋ kamaaŋ mero gaoŋ biŋawo ero. Kaeŋ ero paŋgamaŋ ziwiziwiwaa kanjaŋa kanoŋ kaŋ turuŋ muro.  
\v 13 \x * \xo 15.13 \xt Eks 1.1-14; Apo 7.6\x* Turuŋ muro Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Qaa hoŋa koi mono geja ama moba: Goo gbiliuruganoŋ mono baloŋgia mesaoŋ kantri moŋnoŋ kema wabaga laligoŋ ubuya. Kaeŋ laligoŋ yoŋoo weleŋqeqeurugia omaya koloogi ii yambu 400:waa so meluŋgoŋ oŋoma laligowuya.   
\p
\v 14 \x * \xo 15.14 \xt Eks 12.40-41; Apo 7.7\x* Kaeŋ laligowuyato, niinoŋ kantri weleŋqeqeurugia omaya kolooŋ laligowuyati, iyoŋoo qaagia kaaŋagadeeŋ jeŋ tegoŋ iroŋa meleembe qagianoŋ ubaa. Kaeŋ uro isama oŋoŋgi kantri ii mesaoŋ esuhinagia mamaga meŋ eleema kawuya.  
\v 15-16 Niinoŋ Amor kanageso ii baloŋ kokanoŋ uulaŋawo mende oŋotaamaŋa. Wala siŋgisoŋgoya siŋgisoŋgoya ama bolidaborogi i iroŋa tororo meleema oŋomaŋatiwaa kambaŋanoŋ koloowaati, kambaŋ iikanoŋ mono ii oŋotaamaŋa. Kawaajoŋ goo esauruga yoŋoo esaurugia kolooŋ laligowuyati, \f + \fr 15.15-16 \ft Yambu 430 kambaŋ ii kokaeŋ jeŋ weeŋgogi: Liwainoŋ laaligo yambuya 137 iikanoŋadeeŋ yambu 80 ii Iijipt laligoro. Iwaa gematanoŋ eja koi kaaŋanoŋ yambugia kokaeŋ Iijipt laligogi: Kehat 133, Amram 137, Mooses 80. (Iikawaa gematanoŋ Moosesnoŋ Iijipt mesaoŋ toroqeŋ yambu 40 laligoro.) Ii mindiriŋ yambu 430 kolooro. Eks 6.16, 18, 29 Dut 34.7\f* kambaŋ kanoŋ goo gbiliuruganoŋ mono eleema koi kawuya. (15) Yoŋonoŋ kaeŋ kawuto, geeŋgo wala yambugaa kambaŋanoŋ waziiŋ komuro luaenoŋ maŋasauruga yoŋoonoŋ kena roŋ koma gombuya.”   
\p
\v 17 Poŋnoŋ kaeŋ jero weeŋ jaayanoŋ tegoŋ kemero paŋgamaŋ mero iwoi kokaeŋ kolooro iiro: Monjoŋ mombaa uutanoŋ gere bolaŋanoŋ kokobilibiliawo jeŋ asariro kowa konduŋkonduŋawo pumpuŋgoro. Iwoi iikanoŋ asugiŋ oro koomuya qoosoŋa iyoŋoo batugianoŋ nama kema karo.   
\p
\v 18 \x * \xo 15.18 \xt Apo 7.5\x* Poŋnoŋ oro leelee iikawaa batugianoŋ kema kaŋ somaŋa kanoŋ Abrambo soomoŋgo areŋ ama (kaisareyanoŋ ii meŋ kotiiŋ) qaa kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ baloŋ koi ii goo gbiliuruga ii buŋa qeŋ oŋomaŋa. Iikawaa jawoya ii Iijiptwaa apu gowoya (Nail) iikanoŋa kanaiŋ kaŋ koi uuguŋ kema apu bereŋa somata qata Yufreitis iikanoŋ tegowaa.  
\v 19 Kambaŋ kokaamba ii kanageso koi kaaŋa yoŋoo baloŋ eja: Kin kanageso, Kenas kanageso, Kadmon kanageso,  
\v 20 Hit kanageso, Periz kanageso ano Refaim kanageso,  
\v 21 Amor kanageso, Keinan kanageso, Girgas kanageso ano Jebus kanageso. Yoŋoonoŋ baloŋ kuuya ii mono meŋ sokoma laligowu.” Kiaŋ.   
\c 16  
\s1 Haagar ano Ismael  
\p
\v 1 Abrambaa embia Saarainoŋ aruŋa laligoŋ merabora mende meroto, Saaraiwaa weleŋ embia qata Haagar laligoro. Ii Iijipt embaga.  
\v 2 Iinoŋ laligorotiwaajoŋ Saarainoŋ Abram kokaeŋ ijoro: “Poŋnoŋ soŋgo somoŋgoŋ nono merabora mende mewetiwaajoŋ gii mono weleŋ embana mena koro ama merabora moŋ mero noo buŋaga koloonaga.” Kaeŋ ijoro Abramnoŋ Saaraiwaa qaayaajoŋ uumotooŋgo ano.  
\v 3 Abramnoŋ Keinan balonoŋ yambu 10 laligoro tegoro kambaŋ kanoŋ Abrambaa embia Saarainoŋ Iijiptga weleŋ embia Haagar meŋ loyawo motooŋ ewaotiwaajoŋ muro.  
\v 4 Kaeŋ muro meŋ laligoro koro ano. Koro anjeŋ, kaeŋ moma galeŋ embia Saarai ii kanaiŋ jejewili ama muro.   
\p
\v 5 Kaeŋ ama muro Saarainoŋ Abram kokaeŋ ijoro: “Uunanoŋ boliro siimbobolo momakejeŋi, iikawaa qaayanoŋ mono goo qaanoŋ uma ewaa. Niinoŋ weleŋ embana goo boroganoŋ ambe koro ama ii moma iikanondeeŋ kanaiŋ jejewili ama noma laligoja. Kawaajoŋ Poŋnoŋ mono nii ano gii anaraa batunaranoŋ qaa gosiŋ jeŋ tegowa.”   
\p
\v 6 Kaeŋ ijoro Abramnoŋ kokaeŋ jero: “Weleŋ embaganoŋ mono geeŋgaa boroganoŋ laligojiwaajoŋ nomaeŋ mona sokonji, mono iikawaa so ii ama muba.” Kaeŋ jero Saarainoŋ Haagar laŋ horoŋ ureeŋ ama muro mesaoŋ togoŋ oloŋ koma keno.   
\p
\v 7 Keno Pombaanoŋ gajoba moŋnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ apu jaaya mombaa kosianoŋ mokolooŋ muro. Apu jaaya ii Suur gomanoŋ kekembaa kana goraayanoŋ eja.  
\v 8 Iikanoŋ mokolooŋ muŋ kokaeŋ jero: “Haagar, Saaraiwaa weleŋ embia, gii mono daeŋkaya kajaŋa dakanoŋ kembaga?”  
\p Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno:  
\q2 “Nii galeŋ embana Saaraiwaanoŋga asaŋgoŋ oloŋ koma kajeŋ.”   
\p
\v 9 Kaeŋ jero Pombaa gajobanoŋ Haagar kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Gii mono mombo Saaraiwaanoŋ kema weleŋa qeŋ iwaa qaa baatanoŋ laligowa.”  
\v 10 Qaa ii toroqeŋ kokaeŋ jero moro: “Haagar, nii mono goo gbiliuruga kolooŋseiseigia oŋombe jaŋgogia mende weeŋweeŋgoyaa so kaaŋa laligowuya.”   
\p
\v 11 Pombaa gajobanoŋ mombo toroqeŋ Haagar kokaeŋ ijoro:  
\q2 “Gii kokowo koloojaŋa meraga mewaga.  
\q1 Dologo koi tapekokoro moma saana  
\q2 ii mono Pombaa gejianoŋ kemero moja.  
\q1 Kawaajoŋ merawaa qata Ismael qaba. \f + \fr 16.11 \ft Ismael: = Anutunoŋ gejianoŋ moja.\f*  
\v 12 Iinoŋ eja doŋgi bao kombo kaaŋa kolooŋ (aŋaa jaajaa laŋ kema kaŋ) laligowaa. Iinoŋ borianoŋ ejemba kuuya qetaama oŋono ejemba kuuya yoŋonoŋ ii qotogoŋ muŋ laligowuya. Iinoŋ kouruta kuuya yoŋowo kerekere aŋodeeŋ ama kanawaeŋ qeŋ laligowaa.”   
\p
\v 13 Kaeŋ ijoro Haagarnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ mono keteda koi moŋnoŋ nii niimakeji, ii iijeŋ.” Kawaajoŋ Poŋ iwaajoŋ qaa jeroti, iwaa qata kokaeŋ qama muro: “Gii Poŋ nii niimakejaŋi, ii koloojaŋ.” Qata kaeŋ qaro.  
\v 14 Kania kawaajoŋ ama apu roŋ iikawaa qata ii Beer Lahai Roi (Laaligoyawo laligoŋ niimakejiwaa apu roŋa) qagita eja. Apu roŋ ii toroqeŋ gomaŋ woi qagara Kaades ano Bered iyoroo batugaranoŋ eja.   
\p
\v 15 \x * \xo 16.15 \xt Gal 4.22\x* Haagarnoŋ Abrambaa meria mero. Abramnoŋ iyaŋaa meria Haagar meroti, iwaa qata Ismael qaro.  
\v 16 Abramnoŋ yambuya 86 kolooro Haagarnoŋ Ismael mera ii Abrambaanoŋa mero. Kiaŋ.   
\c 17  
\s1 Soomoŋgo arembaa aiweseya ii selekooto.  
\p
\v 1 Abramnoŋ yambuya 99 kolooro Poŋnoŋ asugiŋ muŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ Anutu ku-usuŋ kuuyaa Toya koloojeŋ. Kawaajoŋ gii mono noo qaana teŋ koma pondaŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ laligowa.  
\v 2 \x * \xo 17.2 \xt Hib 13.2\x* Nii soomoŋgo areŋ gii ano nii anaraa batunaranoŋ ambeti, ii meŋ kotiiŋ kolooŋseisei gombe gbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ mono somata totooŋ koloowaa.”   
\p
\v 3 Kaeŋ ijoro Abramnoŋ simiŋ kuma usugoro Anutunoŋ iwaajoŋ qaa kokaeŋ jero:  
\v 4 “Moba, niinoŋ soomoŋgo areŋna giwo kokaeŋ anjeŋ: Giinoŋ kanatuuru mamaga yoŋoo wanjale beŋisigiaga koloowaga. Qaa kaeŋ jeŋ somoŋgowe ewaa.  
\v 5 \x * \xo 17.5 \xt Room 4.17\x* Goo qaga Abram ii mende toroqeŋ qagi ewaato, giinoŋ kanatuuru mamaga yoŋoo beŋisigiaga koloowaatiwaajoŋ kuuŋ gonjeŋi, iikawaajoŋ ama qaga mono Aabraham qagi ewaa. \f + \fr 17.5 \ft Abram: ii maŋ uuta. Aabraham ii kanatuuru mamaga yoŋoo beŋisigia.\f*  
\v 6 Niinoŋ kolooŋ seisei gombe gbiliuruga ii honoŋa qaa koloowuya. Yoŋonoŋ juma deema kanageso tuuŋa tuuŋa mamaga koloowuya. Goo gbiliuruga yoŋoonoŋa tosianoŋ kiŋ poŋa poŋa koloowuya.   
\p
\v 7 \x * \xo 17.7 \xt Luuk 1.55\x* Niinoŋ mono soomoŋgo areŋna ii neena ano gii ano gbiliuruga goo gemaganoŋ toroqeŋ kolooŋ ubuti, ananaa batunananoŋ ambe kotiiŋ tetegoya qaa eŋ uma ewaa. Niinoŋ goo Anutuga ano gbiliuruga goo gemaganoŋ kolooŋ ubuti, mono iyoŋoo Anutugiaga kolooŋ laligomaŋa.  
\v 8 \x * \xo 17.8 \xt Apo 7.5\x* Gii Keinan balonoŋ wabaga laligojaŋi, niinoŋ baloŋ ii jinoŋa qaa gii ano goo gbiliuruga oŋoo buŋaga qeŋ oŋombe buŋagia tetegoya qaa eŋ uma ewaa. Kaeŋ ero niinoŋ mono oŋoo Anutugiaga kolooŋ laligomaŋa.”   
\p
\v 9 Anutunoŋ Aabrahambaajoŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Kaeŋ laligomaŋato, giinoŋ mono noonoŋ soomoŋgo areŋnaa qaaya ii teŋ koma otaaŋ laligowa. Goo gbiliuruga goo gemaganoŋ toroqeŋ kolooŋ ubuti, iyoŋonoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii teŋ koma otaaŋ laligoŋ ubu.  
\v 10 \x * \xo 17.10 \xt Apo 7.8; Room 4.11\x* Gii ano goo gbiliuruga oŋowo soomoŋgo areŋna ama ii otaawutiwaajoŋ jejeŋi, iikawaa aiweseya ii kokaeŋ: Oŋoo batugianoŋ eja kuuya yoŋoo selegianoŋ mono noo aiwesena kotowu.  
\v 11 Noo aiwesena mono selegianoŋ kotowu. Iikanoŋ soomoŋgo areŋ nii ano oŋoo batunananoŋ ambe eji, iikawaa aiweseyaga eŋ ubaa.   
\p
\v 12 Kambaŋ koi kanoŋa kanaiŋ eja kuuya oŋoo batugianoŋ toroqeŋ kolooŋ ubuti, iyoŋoo selegianoŋ mono gomaŋ boria 8 kolooro kanoŋ noo aiwesena kotoŋ laligowu. Oŋoaŋgiaa gomaŋ uutanoŋ oŋoaŋgiaa ano weleŋqeqeurugia yoŋoo meraurugia koloowuti, ii mono ororoŋ ama oŋoma laligowu. Weleŋqeqe tosaaŋa ii waba yoŋoonoŋga moneŋnoŋ sewaŋgia megi yoŋoo meragia koloowu. Yoŋonoŋ iyaŋgiaa gbiliurugia mende koloojuto, ii kileŋ noo aiwesena ii mono yoŋoo selegianoŋ kaaŋiadeeŋ kotoŋ laligowu.  
\v 13 Weleŋqeqe tosianoŋ oŋoaŋgiaa gomaŋ uutanoŋ koloogi weleŋqeqe tosaaŋa ii monenoŋ sewaŋgia megi yoŋoo meragia koloowu. Noo aiwesena ii mono yoŋoo selegianoŋ kaaŋiadeeŋ kotoŋ laligowu. Noonoŋ soomoŋgo areŋnaa aiweseya selegianoŋ kotowuti, ii mono soomoŋgo areŋ tetegoya qaa eŋ ubaatiwaajoŋ jeŋ kotiijeŋ.  
\v 14 Eja moŋ moronoŋ noo aiwesena selianoŋ mende kotogi eeŋ laligowaati, iinoŋ mono noo soomoŋgo areŋna uuguŋ qetamakeja. Kawaajoŋ eja kaaŋa ii mono ejemba tuuŋ oŋoo batugianoŋga yakariŋ mugi seleeŋgeŋ kamaaŋ laligowaa.”   
\p
\v 15 Anutunoŋ toroqeŋ Aabraham kokaeŋ ijoro: “Gii embagaa qata Saarai ii mende toroqeŋ qama laligowato, iwaa qata mono Saara (jawiŋ emba) qama laligowa. \f + \fr 17.15 \ft Saarai: Qata kokaembaajoŋ utegoro: Iinoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa mamaga ano kiŋ poŋ tosaaŋa yoŋoo nemuŋ beŋisigiaga koloowaa.\f*  
\v 16 Niinoŋ Saara kotuegoŋ mube iinoŋ goojoŋ mera moŋ mewaa. Niinoŋ kotuegoŋ mube iinoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa mamaga yoŋoo nemuŋ beŋisigiaga koloowaa. Iwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga tosianoŋ kanageso tuuŋ yoŋoonoŋ eja poŋa poŋa koloowuya.”   
\p
\v 17 Poŋnoŋ kaeŋ ijoro Aabrahamnoŋ ii moma simiŋ kuma usugoŋ uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ kawaajoŋ jomoro, “Eja yambuna 100 kolooro mera mono nomaeŋ mokoloowenaga? Kaaŋagadeeŋ Saaranoŋ yambuya 90 kolooro mono nomaeŋ mera menaga?”  
\v 18 Aabrahamnoŋ kaeŋ romoŋgoŋ waliŋgoŋ Anutu kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii saanoŋ Ismael kuuŋ muna qaga bosino noo gbiliuruna ii iwaanoŋga koloowu.”   
\p
\v 19 Kaeŋ qisiro Anutunoŋ kokaeŋ meleeno, “Embaga Saaranoŋ mono geeŋgaa mera dindiŋa mewaa. Ii mero qata Aisak (jomoja) qaba. Niinoŋ Aisakwo ano iwaa gbiliuruta yoŋowo soomoŋgo areŋna ambe kotiiŋ tetegoya qaa eŋ ubaa.  
\v 20 Ismael kotuegoŋ mumambaajoŋ qisiŋ nonjaŋi, ii kaaŋiadeeŋ saanoŋ moma goma kotuegoŋ mumaŋa. Iinoŋ eja poŋ 12 iyoŋoo nemuŋ beŋisigia koloowaa. Niinoŋ kolooŋ seisei mube gbiliuruta yoŋoo jaŋgogianoŋ mono somata totooŋ koloowaa. Yoŋonoŋ seiŋ kanageso tuuŋ somata koloowuya.   
\p
\v 21 Kaeŋ koloowuyato, Saaranoŋ geeŋgaa meraga Aisak ii yambu eugeŋanoŋ kambaŋ kokaamba mewaati, niinoŋ mono neenaa soomoŋgo areŋna ii iwo ama meŋ kotiimaŋa.”  
\v 22 Anutunoŋ Aabrahambo qaa kaeŋ amiri tegoro ii mesaoŋ waama uro.   
\p
\v 23 Weemboria iikanoŋadeeŋ Aabrahamnoŋ Anutuwaanoŋ qaa teŋ koma aŋaa meria Ismaelwaa selianoŋ Anutuwaa aiweseya kotoro. Kaaŋagadeeŋ weleŋqeqeuruta aŋaa miri uutanoŋ koloogi tosaaŋa monenoŋ sewaŋgia mero laligogiti, eja kuuya ii iwaa miri uutanoŋ ragiti, ii mono kuuya kaaŋiadeeŋ ama oŋono.  
\v 24 Aabrahamnoŋ yambuya 99 kolooro selianoŋ aiwese ii kotogi.  
\v 25 Meria Ismael ii yambuya 13 kolooro selianoŋ ii kotogi.  
\v 26 Aabraham ano meria Ismael yoroo selegaranoŋ aiwese ii somaŋa motooŋgo iikanondeeŋ kotogi.  
\v 27 Eja kuuya Aabrahambaa miri uutanoŋ ragiti, tosianoŋ iyaŋaa miri uutanoŋ koloogi tosaaŋa ii waba yoŋoonoŋga sewaŋgia mero laligogiti, kuuya iyoŋoo selegianoŋ aiwese ii kaaŋiadeeŋ kotogi. Kiaŋ.   
\c 18  
\s1 Saara mera mewaatiwaa qaaya Anutunoŋ jero.  
\p
\v 1 Aabrahamnoŋ Mamre gomanoŋ jujuu gere somasomata iyoŋoo batugianoŋ laligoro Poŋnoŋ asugiŋ muro. Weemboria moŋ iikanoŋ weeŋ jeta kotakota qero Aabrahamnoŋ opo sel kuuŋaa qaayanoŋ raro.  
\v 2 Rama ataama uuŋ iiro eja karooŋanoŋ bataageŋ naŋgi. Naŋgi iŋiima opo sel kuuŋ qaayanoŋga alanzaŋ waama joujoloŋgia jeŋ uŋuamambaajoŋ sararagoŋ bobogariŋ keno. Kema waegia meŋ simiŋ kuma namonoŋ usugoŋ kemero.   
\p
\v 3 Kemeŋ kokaeŋ jero: “Oo poŋuruna, niinoŋ oŋoo weleŋqeqegia kolooŋ oŋoo jaagianoŋ kaleŋ moriaŋ mokolooŋ laligojeŋi eeŋ, oŋo mono nii mende nuuguŋ kembu.  
\v 4 Nii oŋoo weleŋqeqegia kolooŋ saanoŋ apu moŋ meŋ kaŋ oŋombe kanagia soŋgbama gere kokawaa umuganoŋ rama haamo mewu.  
\v 5 Nii saanoŋ nene melaa moŋ meŋ kaŋ oŋombe newuya. Iikanoŋ meŋ kotiiŋ oŋonogo saanoŋ kana mombo toroqeŋ kembuya. Niinoŋ koi kaandiaga laligowe oŋo nii goda qeŋ noma kajutiwaajoŋ saanoŋ weleŋ qeŋ oŋomaŋa.” Kaeŋ jero meleema kokaeŋ jegi: “Daŋgiseŋ, jejaŋiwaa so kaeŋ saanoŋ amboŋa.”   
\p
\v 6 Kaeŋ jegi Aabrahamnoŋ uulaŋawo bobogariŋ sel kuuŋ uutanoŋ kema uma Saara kokaeŋ ijoro: “Gii mono uulaŋawo flaua awaa totooŋ gomba (sapalaŋ) karoombaa so meŋ meleema yoŋoojoŋ bered oowa.”  
\v 7 Kaeŋ jeŋ uulaŋawo bulmakao tuuŋnoŋ kema bulmakao doŋa busuya loota meweeŋgoŋ weleŋqeqeya moŋ muro kanaiŋ uulaŋawo qeŋ kojoŋgoŋ ooro.  
\v 8 Ii ooro tegoro ii, kele kosiga ano aju apuya tosia meŋ kema eja ragiti, iyoŋoo bagianoŋ ano. Bagianoŋ ano neŋ ragi iyaŋa kambaŋ kanoŋ kosogianoŋ gere kanianoŋ galeŋgia nano.   
\p
\v 9 Nano kokaeŋ qisiŋ mugi: “Embaga Saara ii dakanoŋ?” Qisiŋ mugi jero: “Ii opo sel kuuŋ uutanoŋ endu raja.”   
\p
\v 10 \x * \xo 18.10 \xt Room 9.9\x* Kaeŋ jero eja yoŋoonoŋga moŋnoŋ kokaeŋ ijoro: “Yambu motooŋgowaa so tegoro niinoŋ oŋanoŋ eleema koi kawe embaga Saaranoŋ mono meriawo kolooŋ laligowaa.” Kaeŋ ijoroto, Saaranoŋ opo sel kuumbaa qaa ootayanoŋ loyaa gematanoŋ nama qaa ii gejianoŋ kemero moro.  
\v 11 Aabraham ano Saara yoronoŋ ejemba waŋa koloori yambugaraa jaŋgoyanoŋ somata kolooro laligori. Saaranoŋ koimbaa aima laligoroti, iikawaa kambaŋanoŋ mono uugudabororo.  
\v 12 \x * \xo 18.12 \xt 1 Piito 3.6\x* Kawaajoŋ Saaranoŋ ii moma uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jomoro: “Niinoŋ mono emba waŋa soosooliya koloowe lona eja poŋnanoŋ kaaŋiadeeŋ eja waŋa kolooro iwo ewotatiwaa naaŋanoŋ mombo asugiŋ nonaga me qaago?”   
\p
\v 13 Kaeŋ romoŋgoro Poŋnoŋ Aabraham qisiŋ muŋ kokaeŋ ijoro: “Saaranoŋ naambaajoŋ jomoma kokaeŋ romoŋgoja: ‘Nii emba waŋa totooŋ kolooŋ oŋanoŋ merabora mewenaga me?’  
\v 14 \x * \xo 18.14 \xt Luuk 1.37\x* Poŋnoŋ iwoi mombaajoŋ mende totooŋ osiŋkeja. Kawaajoŋ jejeŋi, ‘Yambu motooŋgowaa so tegoro niinoŋ oŋanoŋ eleema koi kawe Saaranoŋ mono meriawo kolooŋ laligowaa.’”   
\p
\v 15 Saaranoŋ keeta moma ii qaloweeŋ kokaeŋ ijoro: “Nii mende jomojeŋ.”  
\p Kaeŋ jeroto, Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro: “Qaago, gii mono oŋanoŋ jomojaŋa.” Kaeŋ.   
\s1 Aabrahamnoŋ Sodom taombaajoŋ qama kooliro.  
\p
\v 16 Kaeŋ jero eja karooŋ yoŋonoŋ waama oromesaoŋ Sodom taonoŋ baageŋ eleema kembombaajoŋ aŋgi. Aabrahamnoŋ kaaŋiadeeŋ ii oŋoomambaajoŋ yoŋowo motooŋ keŋgi.  
\v 17 Poŋnoŋ iyaŋaajoŋ kokaeŋ jero: “Nii iwoi amambaajoŋ mojeŋi, qaa ii alana Aabrahambaa jaanoŋ saanoŋ mende mesaŋgomaŋa.  
\v 18 Kokaembaajoŋ ii mesaŋgomambaajoŋ amamaajeŋ: Aabrahamnoŋ noo alana qaita moŋ. kolooja. Iinoŋ kolooŋ seisei kondooro kanageso somata ku-usuŋgiawo kolooŋ laligowuya. Noo kotumotuenanoŋ mono iwaajoŋ ama namowaa kanageso tuuŋa kuuya yoŋoo qagianoŋ uro oyaŋboyaŋ mokoloowuya.  
\v 19 Niinoŋ ii kokaembaajoŋ meweeŋgoŋ muwe: Iinoŋ meraborauruta ano gbiliuruta iwaa gematanoŋ kolooŋ laligoŋ ubuti, ii mono Pombaanoŋ kana iŋisaama nanamemeŋ dindiŋa sokomakeji, ii otaawutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋoma laligowaa. Kaeŋ laligoro qaaya teŋ koma otaaŋ laligowuti eeŋ, Poŋ niinoŋ Aabrahambaajoŋ iwoi asugiwaatiwaajoŋ jeŋ somoŋgoweti, iikanoŋ mono kuuya hoŋawo kolooŋkebaa.”   
\p
\v 20 Poŋnoŋ aŋodeeŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ Aabraham kokaeŋ ijoro: “Sodom ano Gomora yoŋonoŋ siŋgisoŋgo lombotawo biŋawo ama laligogi kakasililiŋ somata uuta asugiro mamaganoŋ iikawaajoŋ qama saamakeju. Kawaajoŋ yoŋoo siŋgisoŋgogiaa qaayanoŋ mono somariiŋ uuta totooŋ kolooja.  
\v 21 Kawaajoŋ nii mono yoŋoonoŋ kemeŋ kaniagia iimaŋa. Kakasililiŋ aŋgitiwaajoŋ ama mamaganoŋ noo jaananoŋ qama saama laligogiti, ii kuuya oŋanoŋ aŋgi me qaago, niinoŋ ii gosiŋ momambaajoŋ mojeŋ.”   
\p
\v 22 Kaeŋ jero eja woiyanoŋ eleema Sodom baageŋ kenito, Aabrahamnoŋ toroqeŋ Pombaa jaasewaŋanoŋ nano.  
\v 23 Nama Pombaa kosianoŋ kema kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii ejemba solaŋa ano ejemba aŋgonjoragiawo ii motooŋ tiwilaaŋ oŋomambaajoŋ jejaŋ me?  
\v 24 Taoŋ iikanoŋ ejemba solaŋa 50 laligojuti eeŋ, gii ii oŋanoŋ meŋ kileeŋ oŋomambaajoŋ jejaŋ me? Taoŋ ii yoŋoojoŋ ama iŋiima koboonaga me qaago?  
\v 25 Gii mono kaeŋ amambaajoŋ amamaanaga. Ii yamageŋ! (qaago totooŋ!) Giinoŋ ejemba solaŋa ii ejemba aŋgonjoragiawo yoŋowo motooŋ mindiriŋ uŋuna mende sokombabo. Iyoŋowo motooŋ komuwubo. Giinoŋ namo ejemba kuuya nonoo qaanana jeŋ tegoŋkejaŋi, iikawaajoŋ mono geeŋgaa kanaga dindiŋa otaana sokombaa.”   
\p
\v 26 Aabrahamnoŋ kaeŋ ijoro Poŋnoŋ meleema kokaeŋ jero: “Niinoŋ Sodom taonoŋ ejemba solaŋa 50 mokolooŋ oŋomaŋati eeŋ, iyoŋoojoŋ ama taoŋ kuuya ii saanoŋ iŋiima koboomaŋa.”   
\p
\v 27 Kaeŋ jero Aabrahamnoŋ mombo kokaeŋ ijoro: “Poŋ, nii kikisi sububuŋ omaya kaaŋa koloojento, kileŋ qaa kotiga Poŋna goonoŋ kuuŋ jejeŋ. Ii mende sokonjato, ii kileŋ moma nomba.  
\v 28 Taoŋ iikanoŋ ejemba solaŋa 50 qaagoto, 45 laligowuyagati eeŋ, giinoŋ ejemba 5 yoŋoojoŋ ama taoŋ kuuya ii kileŋ tiwilaaŋ oŋombaga me qaago?” Kaeŋ ijoro Poŋnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ ejemba solaŋa 45 iikanoŋ mokolooŋ oŋomaŋati eeŋ, taoŋ ii mono mende meŋ kileemaŋa.”   
\p
\v 29 Aabrahamnoŋ duŋanoŋ mombo qaa kokaeŋ ijoro: “Ejemba solaŋa 40 taoŋ iikanoŋ mokolooŋ oŋombagati eeŋ, mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Ejemba 40 yoŋoojoŋ ama taoŋ ii mende meŋ kileemaŋa.”   
\p
\v 30 Kaeŋ ijoro jero: “Oo Poŋ, uuga waababoto, niinoŋ mombo qaa gijomambaajoŋ mojeŋ. Ejemba solaŋa 30 taoŋ iikanoŋ mokolooŋ oŋombagi eeŋ, mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Ejemba solaŋa 30 taoŋ iikanoŋ mokolooŋ oŋomaŋati eeŋ, niinoŋ mono taoŋ ii mende meŋ kileemaŋa.”   
\p
\v 31 Aabrahamnoŋ toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Poŋ, nii qaa kotiga Poŋnaajoŋ kuuŋ jejeŋ. Ii mende sokonjato, ii kileŋ moma nomba. Ejemba solaŋa 20 ii taoŋ kanoŋ mokolooŋ oŋombagi eeŋ, gii mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Ejemba 20 iyoŋoojoŋ ama taoŋ ii mende meŋ kileemaŋa.”   
\p
\v 32 Kaeŋ jero Aabrahamnoŋ mombo kokaeŋ qisiro: “Oo Poŋ uuga waababoto, niinoŋ mombo somaŋa motooŋgo koi qaa gijomambaajoŋ mojeŋ. Ejemba solaŋa 10 iikanoŋ mokolooŋ oŋombagi eeŋ, mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Ejemba 10 iyoŋoojoŋ ama taoŋ ii mende meŋ kileemaŋa.”  
\v 33 Kaeŋ amiŋ mori tegoro Poŋnoŋ Aabraham mesaoŋ keno iinoŋ mombo eleema mirianoŋ karo. Kiaŋ.   
\c 19  
\s1 Sodom ano Gomora yoŋoo aŋgonjora laaligogia  
\p
\v 1 Siwe gajoba woi ii Aabraham mesaoŋ kema mare kolooro Sodom keuri. Keuri Lootnoŋ taombaa kiropo naguyanoŋ raro. Rama iriima waama joujoloŋgara jeŋ uruamambaajoŋ kema namonoŋ simiŋ kuma usugoŋ kemero.  
\v 2 Kemeŋ kokaeŋ jero: “Oo eja poŋwoina, oro saanoŋ weleŋqeqegara noo mirinoŋ kaŋ kanagara soŋgbambe niwo motooŋ ewoŋa. Eŋ waama saanoŋ umugawodeeŋ kana toroqeŋ kembao.” Kaeŋ jeroto, yoronoŋ kokaeŋ ijori: “Qaago, noro saanoŋ qenjaaro sombeŋ moŋnoŋ kema ewota.”   
\p
\v 3 Kaeŋ ijorito, Lootnoŋ kotiiŋ kaparaŋ koma uruama aŋaa mirianoŋ kema ugi. Uma weleŋqeqeuruta jeŋ kotoŋ oŋono bered yiistya qaa oogi. Kaaŋagadeeŋ nembanene naaŋawo meagoŋ ooŋ oroŋgi neri.   
\p
\v 4 Ii neŋ gaoŋ ewowaa ani iikanondeeŋ Sodom ejembanoŋ kaŋ miri ii liligogi. Sodom taombaa bakaya kuuya iikanoŋa ejemba waŋa ano sagbili ii donoŋ donoŋ ambembo horoŋ kougi.  
\v 5 \x * \xo 19.5 \xt Poŋ 19.22-24\x* Kouma Lootwaajoŋ kokaeŋ qagi: “Eja woi mare goonoŋ kajaoti, ii daeŋgeŋ? Eja nono yorowo serowiliŋ ambombaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ mono ii uruama nonoonoŋ kamaawu.”   
\p
\v 6 Kaeŋ qagi Lootnoŋ nagu metama yoŋoonoŋ kemeŋ gematanoŋ nagu kono.  
\v 7 Nagu koma kokaeŋ iŋijoro: “Alauruna, kaeŋ qaago. Sili kilega ii mono mende ambu.  
\v 8 Mobu. Noo borawoina woi saraŋ laligoŋ kambaŋ moŋnoŋ ejawo mende eri. Ii saanoŋ oŋoojoŋ uruama kamaawe naa iwoiga ambombaajoŋ mojuti, ii saanoŋ siiŋgia metogowu. Kaento, noo miri waareŋanoŋ eja woi urualeema sopa somoŋgoŋ oronji, iiga mono iwoi kilega moŋ mende totooŋ ama orombu.”   
\p
\v 9 Kaeŋ iŋijoroto, yoŋonoŋ kokaeŋ meleema tereema qagi: “Mono togowa. Giinoŋ koi kaŋ wabaya laligoŋ geeŋgaajoŋ moroga jeŋ mona uro nonoga pondaŋ jeŋ kotoŋ nonomambaajoŋ mojaŋ? Yoronoŋ mende kamaawaoti eeŋ, mono geeŋgo nonoonoŋ kana kakasililiŋ tokoroŋkota ama gomboŋa.” Kaeŋ jeŋ Loot utaŋgi gemagema keno uma miri naguya qosombombaajoŋ ama naŋgi.   
\p
\v 10 Kaeŋ ama naŋgito, eja woi yoronoŋ borogara boraama Loot horoŋ giliri miri uutanoŋ uro nagu koni.  
\v 11 \x * \xo 19.11 \xt 2 Kiŋ 6.18\x* Nagu koma nama eja somata melaa miri naguyanoŋ seleeŋgeŋ naŋgiti, ii qaagaranoŋ jeri jaagia gooro jibujabu qeŋ nagu mokoloowombaajoŋ koromojoroŋ ama moŋgama amamaagi. Kiaŋ.   
\s1 Lootnoŋ Sodom gomaŋ mesaoro.  
\p
\v 12 Eja woi yoronoŋ Loot kokaeŋ ijori: “Gii merauruga, qegaborauruga ano tinitosauruga tosaaŋa kuuya taoŋ kokanoŋ laligojuti, ii mono uŋuana taoŋ koi mesaoŋ kembu.  
\v 13 Nono taoŋ koi meŋ kileeŋ kondemondeemboŋa. Kanageso koi yoŋoo kakasililimbaajoŋ mamaganoŋ Pombaa jaanoŋ honoŋa qaa qama saama laligogi. Kawaajoŋ iinoŋ wasiŋ norono gomaŋ koi meŋ kileeŋ kondemondeembojoŋ koi kajo.”   
\p
\v 14 Kaeŋ ijori moma Lootnoŋ kema qega buŋawoita borawoita orombaotiwaajoŋ jero laligoriti, ii kokaeŋ irijoro: “Oro mono alanzaŋ waari gomaŋ koi mesaoŋ kemboŋa. Poŋnoŋ taoŋ koi tiwilaaŋ kondemondeemambaajoŋ anja.” Kaeŋ irijoro yoronoŋ qaa ii mori goŋgeegee tani kolooro.   
\p
\v 15 Gomaŋ weŋgeraŋ suluro Siwe gajoba woi yoronoŋ Loot horoŋ kuuŋ muŋ kokaeŋ jeri: “Anutunoŋ Sodom yoŋoo siŋgisoŋgogiaa iroŋa meleema taoŋgia kondemondeembaa. Giinoŋ yoŋowo motooŋ tiwilaawabotiwaajoŋ mono uulaŋawo waama embaga ano borawoiga giwo rajaoti, ii uŋuama taoŋ koi mesaowu.”   
\p
\v 16 \x * \xo 19.16 \xt 2 Piito 2.7\x* Kaeŋ jeri Lootnoŋ toroqeŋ ezelobezelo ano eja woi yoronoŋ Lootwaa boria qelanjiŋ meŋ embia ano borawoita yoŋoo borogia kaaŋiadeeŋ qelanjiŋ meŋ uŋuama taoŋ seleeŋgeŋ keŋgi. Poŋnoŋ kaeŋ kiaŋkomuŋ oŋono.  
\v 17 Taoŋ seleeŋgeŋ keŋgi eja woi iyoroonoŋga moŋnoŋ qaa kokaeŋ jero: “Laaligogia aŋgoŋ kombutiwaajoŋ oŋo mono uulaŋawo misiŋgoŋ kemaliwu. Gemagianoŋ mende eleema uuŋ dindiŋagadeeŋ kema baloŋ korianoŋ endu keuma kanoŋ kaaŋagadeeŋ doroŋ mende ambu. Tiwilaawubotiwaajoŋ mono baaŋanoŋ eu uma misiŋgoŋ kemaliwu.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jeroto, Lootnoŋ kokaeŋ jero mori: “Oo Poŋna, gii mono kaeŋ ambombaajoŋ mende jewa.  
\v 19 Gii waŋ taraana somoŋgoŋ kiaŋkoomu somata qendeena goo jaanoŋ oŋanoŋ kaleŋ moriaŋ mokolooŋ weleŋqeqega koloojento, moba, niinoŋ baaŋanoŋ eu misiŋgoŋ kemalimambaajoŋ amamaamaŋa. Kondemondeeŋ koinoŋ noo qananoŋ uro komumambotiwaa toroko mojeŋ.  
\v 20 Moba, taoŋ melaa moŋ endu ero iijaŋi, iikanoŋ koriga qaagoto, saanoŋ kemboŋatiwaa so kolooja. Kawaajoŋ saanoŋ jena iikanoŋ misiŋgoŋ kemaliŋ qeaŋgoŋ laligowoŋa. Gomaŋ melaada ii iina kosere ero iikanoŋ saanoŋ kema waŋ taraanana somoŋgowoŋa.”   
\p
\v 21 Kaeŋ jero moma moŋnoŋ kokaeŋ meleeno: “Ii awaa! Qaa jejaŋi, iikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ saanoŋ wambelaaŋ gomaŋa. Taoŋ melaa iikawaajoŋ jejaŋi, ii mende meŋ kileemaŋa.  
\v 22 Ii mende meŋ kileemaŋato, oŋo mono uulaŋawo iikanoŋ misiŋgoŋ kemaliwu. Iikanoŋ mende keugi kambaŋ batuya kokaamba niinoŋ iwoi moŋ amambaajoŋ amamaamaŋa. Oŋo wala iikanoŋ keugi iikawaa gematanoŋ saanoŋ jeŋ kotowe kondemondeeŋ asugiwaa.” Lootnoŋ taombaajoŋ ‘melaada’ jerotiwaajoŋ ama taoŋ iikawaa qata ii Zoar (melaada) qagita eja.   
\s1 Poŋnoŋ Sodom ano Gomora kondemondeeno.  
\p
\v 23 Weeŋ kouro Lootnoŋ Zoar taonoŋ keuro.  
\v 24 \x * \xo 19.24 \xt Mat 10.15; 11.23-24; Luuk 10.12; 17.29; 2 Piito 2.6; Juud 7\x* Keuro Poŋnoŋ jero sombinoŋa salfa jamo geriawonoŋ ii koŋ kaaŋa Sodom ano Gomora yoŋoo qagianoŋ kamaaŋ turuŋ oŋono.  
\v 25 Turuŋ oŋoma kanoŋ taoŋ woi ii ano gomaŋ koria kuuya kosogaranoŋ eji, ejemba kuuya iikanoŋ laligogiti ano gere kasa iwoi toŋgoŋa baloŋ iikanoŋ eroti, ii meŋ kileeŋ oŋondabororo.  
\v 26 \x * \xo 19.26 \xt Luuk 17.32\x* Lootwaa embianoŋ loya otaaŋ kema mombo eleema gematanoŋ uuŋ iikanondeeŋ letoma sii jamo kolooŋ tando kaaŋa nano.   
\p
\v 27 Aabrahamnoŋ umugawodeeŋ waama wala Pombaa jaasewaŋanoŋ nama qaa amiŋ moriti, iikanoŋ keno.  
\v 28 Iikanoŋ kema nama Sodom, Gomora ano gomaŋ koria somata kuuya kaambaageŋ uuro keno baloŋ iikanoŋ kaaso injaŋa somatanoŋ kululuuŋ waaro iiro. Ii gere somata jeŋ kaaso somata waamakeji, iikawaa so kolooro.  
\v 29 Anutunoŋ baloŋ koria iikawaa taoŋa taoŋa meŋ kileeŋ kondemondeenoti, kambaŋ iikanoŋ Aabraham romoŋgoŋ muro. Beeta Lootnoŋ taoŋ iikanoŋ laligoro ii meleeno kemebombaajoŋ aŋgi Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋadeeŋ jeŋ kotoro Loot kondemondeeŋ iikawaa uutanoŋga wama kagi. Kiaŋ.   
\s1 Moab ano Amon kanageso yoŋoo kanagia  
\p
\v 30 Lootnoŋ Zoar taonoŋ laligomambaa toroko moro. Kawaajoŋ borawoita uruama Zoar mesaoŋ baloŋ baaŋawo kanoŋ kema ragi. Borawoita woi yorowo kobaa uutanoŋ eŋ waama laligogi.  
\v 31 Iikanoŋ laligoŋ borata somatanoŋ kambaŋ moŋnoŋ kogaajoŋ kokaeŋ jero: “Anaraa maŋnaranoŋ eja waŋa kolooja. Ejembanoŋ gomaŋ so agimiŋ aoŋ merabora mokolooŋ oŋomakejuto, baloŋ kokanoŋ eja moŋ norombaatiwaajoŋ mende laligoja.  
\v 32 Kawaajoŋ saanoŋ kana maŋnara wain apu muri neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro iwo eŋ koro ama gbili mokoloori kanagesonananoŋ toroqeŋ laligowuya.”   
\p
\v 33 Kaeŋ jeŋ gomantiiŋa iikanoŋadeeŋ maŋgara wain apu muri nero. Neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro datanoŋ kema iwo ero. Naa kambanoŋ kooroŋanoŋ karoti ano naa kambanoŋ waaroti, ii maŋanoŋ mende moro.   
\p
\v 34 Eŋ waama borata somatanoŋ koga kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ woraŋ gomantiiŋa maŋnawo ejeŋa. Saanoŋ kete gomantiiŋa kaaŋagadeeŋ wain apu mombo muri neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro giinoŋ mono kema iwo ewao. Kaeŋ eŋ maŋnaraanoŋa koro ama gbili mokoloori kanagesonananoŋ toroqeŋ laligowuya.”   
\p
\v 35 Kaeŋ jeŋ gomantiiŋa iikanoŋ kaaŋagadeeŋ maŋgara wain apu muri nero. Neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro koganoŋ kema iwo ero. Naa kambanoŋ kooroŋanoŋ karoti ano naa kambanoŋ waaroti, ii maŋanoŋ mende moro.   
\p
\v 36 Kaeŋ anitiwaajoŋ motooŋgara maŋgaraa koro ani.  
\v 37 Borata somatanoŋ mera ejaga meŋ qata Moab (maŋnaanoŋa) qaro. Moab iwaa gbiliurutanoŋ kolooŋ seisei ama kougi kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ qagia Moab kanageso qamakejoŋ.  
\v 38 Borata gosoganoŋ kaaŋiadeeŋ mera ejaga meŋ qata Ben Ami (kanagesonaa meria) qaro. Eja iikawaa gbiliurutanoŋ kolooŋ seisei ama kougi kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ qagia Amon kanageso qamakejoŋ. Kiaŋ.   
\c 20  
\s1 Aabraham ano Abimelek.  
\p
\v 1 Aabrahamnoŋ Mamre gomaŋ mesaoŋ toroqeŋ Saut waageŋ distrik qata Negew kanoŋ kema gomaŋ qagara Kaades ano Sur iyoroo batugaranoŋ laligoro. Kawaa gematanoŋ toroqeŋ taoŋ qata Gerar kanoŋ kema tawagadeeŋ laligoro.  
\v 2 \x * \xo 20.2 \xt Jen 12.13; 26.7\x* Kanoŋ laligoŋ ejemba ii kokaeŋ iŋijoro mogi: “Saara ii naanaga.” Kaeŋ iŋijoro Gerarwaa kiŋa Abimelek iinoŋ qaa ano keno Saara wama jiŋkaroŋ mirianoŋ kagi.   
\p
\v 3 Kaeŋ aŋgito, Anutunoŋ gomantiiŋa moŋnoŋ Abimelekwaanoŋ kaŋ gaonoŋ kokaeŋ ijoro: “Emba buŋa qeŋ aojaŋi, ii eja mombaa embiaga. Kawaajoŋ gii mono iwaajoŋ ama koomuwaa buŋaga koloowaga.”   
\p
\v 4 Kaeŋ ijoroto, kiŋ Abimeleknoŋ Saara mende merotiwaajoŋ ama kokaeŋ jero: “Poŋ, nii siŋgisoŋgowaa qaana qaa. Kawaajoŋ giinoŋ nii ano kanagesouruna nono eeŋ totooŋ tiwilaaŋ nonombabo.  
\v 5 Aabrahamnoŋ mono aŋo kokaeŋ nijoro: ‘Emba ii naanaga.’ Embanoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ nijoro: ‘Aabraham ii naanaga.’ Kawaajoŋ uunanoŋ gbiŋgbaoŋ mende ero emba ii jewe karo boronanoŋ kaamaa moŋ mende anjeŋa.”   
\p
\v 6 Kaeŋ jero Anutunoŋ gaonoŋ kitia kokaeŋ ijoro: “Qaa jejaŋi, ii oŋanoŋ. Goo uuganoŋ gbiŋgbaoŋ moŋ mende ero goonoŋ karoti, ii mojeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ emba ii oosiriŋ noo jaananoŋ siŋgisoŋgo ambabotiwaajoŋ sopa somoŋgoŋ goma laligowe.  
\v 7 Kawaajoŋ emba ii mono mombo meleema loya muba. Eja ii gejatootoo ejaga. Ii saanoŋ goojoŋ qama kooliro mende komuwaga. Ii mombo mende mubagi eeŋ, qaa koi mono oŋanoŋ moba: Gii ano tinitosauruga oŋo mono kuuya komuwuya.”   
\p
\v 8 Qaa kaeŋ ijoro kiŋnoŋ moma umugawodeeŋ waama poŋ jawiŋuruta kuuya oŋoono ajoroogi Poŋnoŋ qaa kuuya jeroti, ii iŋijoro moma aaruŋ lalaŋaniŋ toroko mamaga mogi.  
\v 9 Kaeŋ moma kiŋ Abimeleknoŋ Aabrahambaajoŋ qaa ano uro kokaeŋ jeŋ qisiŋ muro: “Gii mono naa terega ama nonona? Niinoŋ naa bologa moŋ ama gombe giinoŋ kondoona siŋgisoŋgowaa qaa lombotanoŋ mono nii ano kanagesona noo sopa totoŋ uutanoŋ laligojuti, nonoo qanananoŋ umambaajoŋ anja? Giinoŋ iwoi mende aaŋaa so ii soŋgo waleema ama nona.  
\v 10 Giinoŋ mono kania naambaajoŋ sili ii anjaŋ?” Kiŋ Abimeleknoŋ Aabraham kaeŋ qisiŋ muro.   
\p
\v 11 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Niinoŋ qaa ii kokaeŋ romoŋgoŋ jewe: ‘Baloŋ kokawaa kanageso oŋonoŋ Anutuwaa jeta uuguwubotiwaajoŋ toroko mende mobuyaga. Kawaajoŋ nii embanaajoŋ ama nugi komumambo.’  
\v 12 Iinoŋ oŋanoŋ naanaga, maŋnaa borata kolooja. Nemunaa borata mende koloojiwaajoŋ ii embana mewe.  
\v 13 Anutunoŋ maŋnaanoŋ miri mesaoŋ moŋgeŋ kemaŋiwaajoŋ nijoroti, niinoŋ kambaŋ iikanoŋ Saara kokaeŋ ijowe: ‘Anara daeŋ daeŋ kemboti, iikanoŋ noojoŋ naanaga jewa. Kaeŋ ama iikanoŋ nii uujopa qendeema noma laligowa.’”   
\p
\v 14 Kaeŋ ijoro moma Abimeleknoŋ Aabrahambaa embia Saara meleema muro. Kaaŋiadeeŋ lama bulmakao ano weleŋqeqe ejemba ii kaaŋiadeeŋ muro.  
\v 15 Muŋ qaa kokaeŋ jero: “Moba. Noonoŋ baloŋ koi wosoganoŋ eji, iikanoŋ mono geeŋgaa naaŋgaa so laligowa.”  
\v 16 Kaeŋ jeŋ Saara kokaeŋ ijoro: “Moba. Niinoŋ moneŋ silwa jamo 1000:baa so naaŋga mube kanoŋ tawaga kolooja. Tawa kanoŋ kaniaga qendeeno ejemba kuuya giwo laligojuti, iyoŋonoŋ ii iima kokaeŋ jeŋ moma yagowu, ‘Siŋgisoŋgowaa qaaya ii Saarawaanoŋ mende eja.’” Kaeŋ jero.   
\p
\v 17-18 Aabrahambaa embia Saarawaajoŋ ama Poŋnoŋ emba kuuya kiŋ Abimelekwaa miri uutanoŋ laligogiti, iyoŋoonoŋ mera memewaa kania somoŋgoro. Kawaajoŋ Aabrahamnoŋ Anutuwaajoŋ qama kooliro Abimelek meŋ qeaŋgoro. Kaaŋagadeeŋ embia ano weleŋqeqe embauruta meŋ qeaŋgoŋ oŋono mombo meraboragiawo koloogi. Kiaŋ.   
\c 21  
\s1 Aisak kolooro.  
\p
\v 1 Poŋnoŋ Saara kaleŋ moriaŋ mumambaa qaaya jeŋ somoŋgoro eroti, iikawaa so ii galeŋ koma muro laligoro. Qaa jeroti, iikawaa so ii kokaeŋ ama muro:  
\v 2 \x * \xo 21.2 \xt Hib 11.11\x* Saaranoŋ koro ano Aabrahamnoŋ eja waŋa kolooro kileŋ iwaa meria ejaga mero. Anutunoŋ mera koloowaatiwaa qaaya walawala jeŋ somoŋgorotiwaa so ii mono kambaŋ iikanoŋadeeŋ kolooro.  
\v 3 Saaranoŋ Aabrahambaa meria mero qata Aisak (jomoja) qaro.  
\v 4 \x * \xo 21.4 \xt Jen 17.12; Apo 7.8\x* Qaro Aisaknoŋ weeŋa 8 kolooro kambaŋ kanoŋ Anutuwaa aiweseya selianoŋ kotoro. Anutunoŋ qaa jeŋ kotoro erotiwaa so ii kotoro.  
\v 5 Aabrahamnoŋ yambuya 100 kolooro meria Aisak kolooro.  
\v 6 Kolooro Saaranoŋ qaa kokaeŋ jero: “Anutunoŋ jomo mokolooŋ nono. Kawaajoŋ daeŋ yoŋonoŋ noo sunduna mobuyati, iyoŋonoŋ mono niima jomowuya.”  
\v 7 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Saaranoŋ mera galeŋkoŋkoŋaga koloowaati, moronoŋ qaa ii walawala moma Aabrahambaajoŋ jenaga? Kaeŋ qaagoto, kambaŋ kokaamba iinoŋ eja waŋa kolooro niinoŋ kileŋ iwaa meria mejeŋ.” Kiaŋ.  
\v 8 Aisaknoŋ somariiŋ aju mesaoro weemboria iikanoŋadeeŋ Aabrahamnoŋ nene lombaŋ somata ano.   
\s1 Saaranoŋ Haagar ano Ismael konjoma orono.  
\p
\v 9 Iijipt emba Haagarnoŋ Aabrahambaa meria Ismael meroti, iinoŋ kambaŋ moŋnoŋ koga Aisak mepaegoŋ goŋgeegee ama muro Saaranoŋ ii iiro.   
\p
\v 10 \x * \xo 21.10 \xt Gal 4.29-30\x* Kaeŋ iima Aabraham kokaeŋ ijoro: “Weleŋ embawaa merianoŋ mono noo merana Aisakwo goonoŋ ilawoila ii mende mendeema buŋa qeŋ aowaota. Weleŋ emba ii ano meria ii mono konjona kembao.”  
\v 11 Saaranoŋ qaa ii jeroti, iikanoŋ Aabrahambaa uuta qero Ismael ii meria koloorotiwaajoŋ ama uukamakamaa moro uuta kaambogawo kolooro.   
\p
\v 12 \x * \xo 21.12 \xt Room 9.7; Hib 11.18\x* Kaeŋ kolooro Anutunoŋ ii qaa kokaeŋ ijoro: “Meraga ano weleŋ embaga Haagar yoroojoŋ mono uugoojoŋ somata mende moba. Aisakwaa gbiliuruta yoŋonondeeŋ mono goo qabuŋaga bosima laligowuya. Kawaajoŋ Saaranoŋ qaa gijoji, ii kuuya mono moma teŋ komba.  
\v 13 Weleŋ embagaa merianoŋ goo gbiliga koloojiwaajoŋ niinoŋ ii kaaŋiadeeŋ kolooŋ seisei mube gbiliurutanoŋ kanageso somata koloowuya.”   
\p
\v 14 Kaeŋ jero moma Aabrahamnoŋ eŋ gomaamba totooŋanoŋ waama nene tosia meŋ apu jua lama selianoŋ memeta kanoŋ apu kosoŋ kaŋ Haagarwaa sawiŋanoŋ ama meriawo wasiŋ orono mesaoŋ keni. Kema Beerseba baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ keuma liligoŋ laligori.  
\v 15 Laligori lama selianoŋ apu meŋ kenoti, iikanoŋ qaono meria ii bambaŋ mombaa baatanoŋ ano ero.  
\v 16 Ano ero nama kokaeŋ romoŋgoro: “Merananoŋ jaana qaganoŋ komuwaati, ii iimambaajoŋ amamaaŋ doomorona mojeŋ.” Kaeŋ romoŋgoŋ mou motogi kenjiwaa so sigeŋsigeŋ kema rama silama saaro.   
\p
\v 17 Mera saaroti, ii Anutunoŋ moro gajobayanoŋ siwenoŋga Haagarwaajoŋ qama kokaeŋ jero: “Haagar, gii naa lombowaa uutanoŋ laligojaŋ? Keega mono mende moba. Meranoŋ endu eŋ saaji, Anutunoŋ saaya ii moja.  
\v 18 Mono waama meraga balonoŋga kobibiina waaro borianoŋ meŋ migigiiŋ muba. Niinoŋ ii kanageŋ kolooŋseisei mube gbiliurutanoŋ seiŋ kanageso somata qabuŋagiawo koloowuya.”  
\v 19 Siwe gajobanoŋ kaeŋ jero Anutunoŋ jaaya metooro uuŋ apu roŋa moŋ iiro. Ii iima lama selia meŋ kema kanoŋ apu kosoŋ kaŋ meria muro nero.  
\v 20 Anutunoŋ Ismaelwo nano somariiŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ laligoŋ idoŋ nene ejaga kolooro.  
\v 21 Baloŋ gbaŋgbarasia qata Paran kanoŋ laligoro nemuŋanoŋ Iijipt kantrinoŋga emba moŋ meŋ embiaga muro. Kiaŋ.   
\s1 Aabraham ano Abimelek yoronoŋ uusoomoŋgo ani.  
\p
\v 22 \x * \xo 21.22 \xt Jen 26.26\x* Kambaŋ kanoŋ Abimelek ano iwaa manjaqeqe tuuŋaa kawali galeŋa qata Fikol yoronoŋ Aabrahambaajoŋ kokaeŋ jeri: “Giinoŋ ilawoila kuuya ama meŋkejaŋi, Anutunoŋ mono iikanoŋ giwo namakeja.  
\v 23 Kawaajoŋ giinoŋ mono kete kokaamba Anutuwaa jaanoŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ jeŋgo jeŋ kotiiwa: ‘Niinoŋ gii, merauruga ano gbiliuruga oŋowo osoŋkakale moŋ mende ama laligomaŋa.’ Kaeŋ jeŋ kotiiŋ niinoŋ kiaŋkomuŋ goma laligoweti, iikawaa so giinoŋ mono kaaŋiadeeŋ baloŋ koi ano nii kiaŋkoomu noroma laligowa. Gii gomaŋ kokanoŋ wabaga kolooŋ laligojaŋ.”   
\p
\v 24 Kaeŋ jeri Aabrahamnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ jojopaŋ qaa ii saanoŋ jeŋgo jeŋ kotiimaŋa.”   
\p
\v 25 Kaeŋ jeroto, Abimelekwaa weleŋqeqeurutanoŋ apu roŋ moŋ iyaŋgiaajoŋ aŋgoŋ koŋgiti, Aabrahamnoŋ iikawaajoŋ Abimelek jeŋ muro.  
\v 26 Jeŋ muroto, Abimeleknoŋ kokaeŋ meleema jero: “Moronoŋ sili ii anoti, ii niinoŋ mende mojeŋ. Geeŋgo iikawaa qaaya moŋ wala mende jena moma laligoŋ keteda koi qaa ii mojeŋ.”   
\p
\v 27 Kaeŋ meleema jero Aabrahamnoŋ kema lama ano bulmakao meŋ kaŋ Abimelek muro kambaŋ iikanondeeŋ batugaranoŋ soomoŋgo ani.  
\v 28 Iikaeŋ ama Aabrahamnoŋ lama tuuŋgianoŋgaga lama embia melaa 7 metogoŋ mendeema oŋono yaŋgiodeeŋ naŋgi.   
\p
\v 29 Kaeŋ naŋgi Abimeleknoŋ Aabraham kokaeŋ qisiŋ muro: “Lama embia melaa 7 gosiŋ endu ama oŋona yaŋgiodeeŋ nanjuti, ii kania naambaajoŋa?”   
\p
\v 30 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Niinoŋ apu roŋa koi osowetiwaa qaaya jeweti, ii moma laarijaŋ i eeŋ, lama melaa 7 koi mono noo boronanoŋga buŋa qeŋ aona noo qaanaa daŋgunuya koloowaa.”  
\v 31 Kaeŋ meleema eja woi ii baloŋ kanoŋ nama jojopaŋ qaagara jeŋgo jeŋ somoŋgoŋ aori. Kawaajoŋ gomaŋ iikawaa qata Beerseba qamakeju.\f + \fr 21.31 \ft Beerseba: qaa iikawaa kania woi: jaŋgo sewembaa apu roŋa ano jojopaŋ qaawaa apu roŋa.\f*   
\p
\v 32 Beerseba gomanoŋ soomoŋgo kaeŋ ani tegoro Abimelek ano iwaa manjaqeqe tuuŋaa kawali galeŋa Fikol yoronoŋ waama eleema Filistin yoŋoo balonoŋ keni.  
\v 33 Keni Aabrahamnoŋ bereŋ gere moŋ Beerseba gomaŋ iikanoŋ komoma Poŋ Anutu beŋ kombombaŋa iwaa qata qama kooliro.  
\v 34 Qama kooliŋ nama Filistin yoŋoo balonoŋ kambaŋ koriga wabaga kolooŋ laligoro. Kiaŋ.   
\c 22  
\s1 Anutunoŋ Aabraham aŋgotete meŋ muro.  
\p
\v 1 \x * \xo 22.1 \xt Hib 11.17-19\x* Iwoi ii kolooro kambaŋ tosia tegoro Anutunoŋ Aabraham aŋgotete meŋ muro. Qata “Aabraham!” qaro iinoŋ “Nii koi nanjeŋ,” jeŋ meleeno.   
\p
\v 2 \x * \xo 22.2 \xt 2 Kor 3.1\x* Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Motooŋ mera soroga Aisak uuganoŋ jopagoŋ muŋkejaŋi, ii mono wama Mooria balonoŋ kema baaŋa moŋ qendeema gomaŋati, iikanoŋ uma ii noo siimoloŋ oowa.”   
\p
\v 3 Kaeŋ ijoro Aabrahamnoŋ eŋ gomaamba totooŋanoŋ waama doŋgi qaganoŋ duŋ raraya meagoŋ weleŋqeqeya woi ano meria Aisak uŋuano. Siimolombaa geria soyanoŋ kondaboroŋ boraŋgoŋ ama uŋuama Anutunoŋ baloŋ ijoroti, iikanoŋ keno.  
\v 4 Kema laligoŋ weemboria karooŋa kanoŋ jaayanoŋ uuŋ waama baloŋ ii iiro koriganoŋ ero.  
\v 5 Ii iima weleŋqeqewoita ii kokaeŋ irijoro: “Oro doŋgiwo koi rari nii ano mera noronoŋ endu kema Anutu waeya meŋ mepeseeŋ mombo eleema oroonoŋ kawota.”   
\p
\v 6 Aabrahamnoŋ kaeŋ irijoŋ siimoloŋ ooŋoombaa gere boraŋawo meŋ meria Aisakwaa sawiŋanoŋ ano uro aŋo gere jo ano soo mero. Kaeŋ mero motooŋgara keni.  
\v 7 Kaeŋ kema Aisaknoŋ doroŋ ama maŋa Aabraham kokaeŋ ijoro: “Ama!” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Wae, merana naama?” Kaeŋ meleeno kokaeŋ qisiro: “Gere jeta ano gere ii koi meŋ kajoto, siimoloŋ ooŋoombaa lamaya ii dakanoŋ?”   
\p
\v 8 Kaeŋ qisiro maŋanoŋ kokaeŋ meleeno: “Merana, Anutu aŋo mono siimoloŋ ooŋoombaa lamaya moŋ mokolooŋ norombaa.” Kaeŋ meleeno toroqeŋ motooŋgara keni.   
\p
\v 9 \x * \xo 22.9 \xt Jei 2.21\x* Kema Anutunoŋ baloŋ jeroti, iikanoŋ keuma nama siimoloŋ ooŋoombaa alataya moŋ meŋ gere iikawaa qaganoŋ ama areŋgoro. Areŋgoŋ meria Aisak somoŋgoŋ alatanoŋ gere qaganoŋ ano.  
\v 10 Ama meria uumambaajoŋ boria boraama soo kopiŋanoŋa horomambaajoŋ ano.  
\v 11 Soo horomambaajoŋ ano iikanondeeŋ Pombaa gajobanoŋ Siwenoŋa Aabrahambaajoŋ kokaeŋ qaro: “Aabraham, Aabraham!” Kaeŋ qaro “Nii koi nanjeŋ,” jeŋ meleeno.   
\p
\v 12 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Boroga mono merawaa qaganoŋ mende amba. Iwaa qaganoŋ iwoi moŋ mende amba. Giinoŋ meraga motooŋgo soro ii noojoŋ mende aŋgoŋ konjaŋiwaajoŋ kanaga kete kokaeŋ moma yagojeŋ: Gii Anutuwaa qaa jeta uuguwabotiwaajoŋ keega momakejaŋ.”   
\p
\v 13 Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ ataama uuŋ iiro lama ejia moŋ ilianoŋ gere bambaŋawonoŋ giliro kemero nano. Ii iima kema meŋ kaŋ meriaa kitianoŋ lama iikanoŋ siimoloŋ ooro.  
\v 14 Kawaajoŋ Aabrahamnoŋ baloŋ iikawaa qata ii ‘Poŋnoŋ mokolooŋ norombaa,’ jeŋ qaro. Kambaŋ kokaamba kaaŋiadeeŋ qaa kokaeŋ qamakeju: “Poŋnoŋ ii baaŋanoŋ mokolooŋ norombaa.”   
\p
\v 15 Pombaa gajobanoŋ Aabrahambaajoŋ Siwenoŋa mombo kokaeŋ qaro indiŋa woi kolooro:  
\v 16 \x * \xo 22.16 \xt Hib 6.13-14\x* “Poŋ niinoŋ kokaeŋ jejeŋ: Neeno neenaa qananoŋ qama jojopaŋ qaa kokaeŋ jeŋgo jeŋ kotiijeŋ: Giinoŋ sili koi ama meraga motoondago ii noojoŋ mende aŋgoŋ konjaŋi,  
\v 17 \x * \xo 22.17 \xt Hib 11.12\x* iikawaajoŋ niinoŋ oŋanoŋ gii kotuegoŋ goma kolooŋseisei gombe gbiliuruga yoŋonoŋ honombonoŋa qaa seiwuya. Seigi jaŋgogianoŋ mono sombiŋ kanakeewambaa seŋgelaoya kaaŋa koloowaa ano kowe goraayanoŋ sakasiŋ eŋ kenjuti, iikawaa so koloowaa. Goo gbiliuruga yoŋonoŋ mono kotiiŋ kereurugia uŋuŋ haamo ama siti baloŋgia uŋuama aŋgoŋ koma laligowuya.  
\v 18 \x * \xo 22.18 \xt Apo 3.25\x* Giinoŋ noo qaana teŋ konjaŋi, iikawaajoŋ goo gbiliuruga yoŋoonoŋga mombaajoŋ ama noo kotumotuenanoŋ mono namowaa kanageso tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋ uro oyaŋboyaŋ mokoloowuya.”   
\p
\v 19 Pombaa gajobanoŋ kaeŋ ijoro Aabraham meriawo eleema weleŋqeqewoita yoroonoŋ kema aitoŋgoŋ motooŋ Beerseba gomanoŋ keŋgi. Aabrahamnoŋ Beerseba gomaŋ kanoŋ opo sel kuuŋa mororoŋgoŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Naahorwaa gbiliuruta  
\p
\v 20 Kambaŋ tosia tegoro buzu qaa moŋ kokaeŋ aŋgi Aabrahambaanoŋ karo: “Milkanoŋ kaaŋiadeeŋ nemuŋga kolooja. Iinoŋ koga Naahorwaa merauruta tosaaŋa oŋono.”  
\v 21 Meria mutuyaa qata ii Uz, iwaa koga Buz ano iwaa kanianoŋ Kemuel, Arambaa maŋa.  
\v 22 Kemuelwaa kanianoŋ Kesed, Hazo, Pildas, Jidlaf ano Betuel.  
\v 23 Betuelnoŋ Rebekawaa maŋaga kolooro. Milkanoŋ Aabrahambaa koga Naahorwaa merauruta 8 ii oŋono.  
\v 24 Naahorwaa embia sewaŋa mende memeta qata Reuma iinoŋ kaaŋiadeeŋ merauruta tosaaŋa oŋono. Yoŋoo qagia ii Tebe, Gaham, Tahas ano Maaka. Kiaŋ.   
\c 23  
\s1 Saaranoŋ komuro.  
\p
\v 1 Saaranoŋ laligoŋ uro yambuya 127 kolooro. Saaranoŋ yambu iikawaa so laligoro.  
\v 2 Laligoŋ Keinan balonoŋ gomaŋ qata Kiriat Arba, qata alia Hebron qamakejuti, iikanoŋ komuro. Komuro Aabrahamnoŋ iikanondeeŋ embiaajoŋ jiŋgeŋ qama saamambaajoŋ keno.   
\p
\v 3 Kema saaro tegoro waama embiaa qamoya mesaoŋ kema nama Hit ejemba ii qaa kokaeŋ iŋijoro:  
\v 4 \x * \xo 23.4 \xt Hib 11.9, 13; Apo 7.16\x* “Nii oŋoo batugianoŋ waba kaŋ tawatawa laligojeŋ. Kawaajoŋ oŋo mono baloŋgiaa bakaya moŋ kokaamba noŋgi sewaŋa mewe qasirina kolooro alauruna yoŋoo qamogia iikanoŋ ama roŋ koma oŋomakemaŋa.”   
\p
\v 5 Qaa kaeŋ iŋijoro Hit yoŋonoŋ meleema kokaeŋ jegi:  
\v 6 “Oo eja poŋ, gii saanoŋ nonoonoŋ qaa koi moba. Gii nonoo batunananoŋ Anutuwaa eja jawiŋa laligojaŋiwaajoŋ ama qasiriga aiŋganoŋ daeŋkaya iima sororogoŋ mewaatiwaajoŋ mojaŋi, iikanoŋ mono saanoŋ qamoga roŋ komba. Giinoŋ qamoga osoŋ roŋ komaŋa jena nonoonoŋga moŋnoŋ ii mende aŋgoŋ koma gombaa.”   
\p
\v 7 Kaeŋ jegi Aabrahamnoŋ waama baloŋ toya Hit ejemba yoŋoo wosogianoŋ kemeŋ usugoŋ oŋono.  
\v 8 Usugoŋ oŋoma nama yoŋoojoŋ qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋ qamona osoŋ roŋ komaŋiwaajoŋ saanoŋ jewuti eeŋ, mono noonoŋ qaa koi moma Zoharwaa meria Efron iwaanoŋ kema qaa jena koi toroqeŋ jeŋ kuuŋ mubu.  
\v 9 Kuuŋ mugi moma kobaa qata Makpela iwaa buŋa kolooŋ gawoŋaa jaaŋaageŋ eji, mono ii jeŋ tegoro sewaŋa memaŋa. Mono qisigi sewaŋa dawi jeŋ tegoro sewaŋa kuuya mewe noonoŋ qasirina oŋoo batugianoŋ ewaa.”   
\p
\v 10 Kaeŋ jero Efronoŋ alauruta Hit kanageso kuuya taoŋgiaa kiropo naguyanoŋ kaŋ sombenoŋ ajoroogiti, iyoŋoo batugianoŋ raro qaa geja ama mogi Efronoŋ Aabraham kokaeŋ meleema muro:  
\v 11 “Oo eja poŋna, kaeŋ qaagoto, mono jewe geja ama moba. Niinoŋ baloŋ koria ii ano kobaa iikanoŋ nanji, ii kalenaga gonjeŋ. Neenaa kanagesouruna yoŋoo jaagianoŋ nama ii gombe iiju. Qamoga ii saanoŋ iikanoŋ osoŋ roŋ komba.”   
\p
\v 12 Kaeŋ jero Aabrahamnoŋ baloŋ toya yoŋoo wosogianoŋ mombo kemeŋ usugoŋ oŋono.  
\v 13 Usugoŋ oŋoma nama yoŋoo jaagianoŋ Efron kokaeŋ ijoro mogi: “Noonoŋ qaa koi mono geja ama moba. Giinoŋ saanoŋ kaeŋ anagato, niinoŋ mono baloŋ koria iikawaa sewaŋa ii gomaŋa. Ii saanoŋ jeŋ tawa mena niinoŋ qamona iikanoŋ osoŋ roŋ komaŋa.”   
\p
\v 14 Kaeŋ ijoro mogi Efronoŋ Aabraham kokaeŋ meleema muro:  
\v 15 “Oo eja poŋna, noonoŋ qaa koi mono geja ama moba. Baloŋ iikawaa sewaŋa ii 400 silwa kota (50 kilogram). Ala-ala koloojotiwaajoŋ ama kanoŋ mono anaraa batunaranoŋ iwoi omaya kolooja. Kawaajoŋ qamoga saanoŋ iikanoŋ osoŋ roŋ komba.”   
\p
\v 16 Kaeŋ meleema muro moma Aabrahamnoŋ baloŋ sewaŋaa jaŋgoya Efronoŋ Hit kanageso yoŋoo jaagianoŋ jero mogiti, iikawaa uumotooŋ ano. Jaŋgoya silwa kota 400 ii koŋkororo ejembanoŋ kambaŋ kanoŋ sewaŋaa soya jegi eroti, iikawaa so moneŋ ii gosiŋ muro.   
\p
\v 17 Kaeŋ muro Efrombaanoŋ baloŋ koria Mamre kosianoŋ Makpela kanoŋ eroti, kobaa iikanoŋ nanoti ano gere kuuya baloŋ kawaa jawo uutanoŋ naŋgiti, iikawaa qaaya jeŋ tegoro.  
\v 18 Qaaya jeŋ tegoro Aabrahambaa buŋa kolooro. Hit kanageso kuuya taoŋgiaa kiropo naguyanoŋ kaŋ sombenoŋ ajoroogiti, iyoŋonoŋ tawa ii iigi buŋaya kolooro.   
\p
\v 19 Kawaa gematanoŋ Aabrahamnoŋ embia Saarawaa qamoya ii Keinan balombaa kobaayanoŋ osoŋ roŋ kono. Kobaa ii Mamre qata alia Hebron kawaa kosianoŋ baloŋ koria qata Makpela kanoŋ eja.   
\p
\v 20 Kaeŋ kolooro baloŋ koria ano kobaa iikanoŋ nanji, ii Hit kanageso yoŋonoŋ Aabrahambaa buŋa qeŋ mugi qasiria kolooro. Kiaŋ.   
\c 24  
\s1 Aisakwaa embia Rebeka ii wama kagi.  
\p
\v 1 Aabrahamnoŋ eja waŋa kolooro Anutunoŋ iwoi kuuya ama meroti, iikanoŋ ii kotuegoŋ muro laligoŋ kouro.  
\v 2 Kaeŋ ama kambaŋ moŋnoŋ miriaa weleŋqeqe jawiŋa waŋa, miria uutanoŋ ilawoila eŋ muroti, iikawaa galeŋa iwaajoŋ qaa kokaeŋ jero, “Gii mono qaaga jeŋ kotiiwaatiwaajoŋ boroga noo tawonaa baatanoŋ amba.  
\v 3 Kaeŋ ama Poŋ, Siwe ano namo yoroo Anutugaraa qatanoŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ jewa: Niinoŋ Keinan kanageso yoŋoo batugianoŋ koi laligojento, giinoŋ mono meranaa embia ii yoŋoo naaŋ boragiaga moŋ mende meŋ muba.  
\v 4 Kaeŋ qaagoto, gii mono neenaa kantrinoŋ kema tinitosauruna yoŋoonoŋga merana Aisakwaa embiaga wama kawa.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋ qisiŋ muro: “Kema jewe emba kanoŋ niwo baloŋ kokanoŋ kamambaajoŋ togowaati eeŋ, niinoŋ mono nomaeŋ amaŋa? Meraga Aisak wama kantri kanati, iikanoŋ mombo eleema kembota me qaago?”   
\p
\v 6 Kaeŋ qisiŋ muro Aabrahamnoŋ kokaeŋ meleeno: “Qaago totooŋ! Gii noo merana wama kanoŋ mombo mende kembao.  
\v 7 Siwewaa Poŋa Anutunoŋ nii maŋnaa mirinoŋ ano kolokoloo kantrinanoŋga qaa kokaeŋ jero mobe jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ nuano kawe: ‘Niinoŋ baloŋ koi mono goo gbiliuruga yoŋoo buŋa qeŋ oŋomaŋa.’ Kawaajoŋ iinoŋ mono Siwe gajobaya wasiro wala keno giinoŋ saanoŋ meranaa emba ii iikanoŋa wama kawa.  
\v 8 Kema jena emba kanoŋ giwo kamambaa togowaati eeŋ, jojopaŋ qaaga koi kanoŋ mono mende toroqeŋ somoŋgoŋ gombaa. Noo merana ii mono mende totooŋ wama iikanoŋ eleema kembaota.”   
\p
\v 9 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ qaa ii jeŋ somoŋgoŋ muŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiimambaajoŋ boria somataya Aabrahambaa tawo baatanoŋ ano.   
\p
\v 10 Kaeŋ jeŋ kotiiŋ nama somatayaanoŋ kamel 10 ano iwaa kowianoŋa iwoi akadamugiawo kania kania motooŋ mero. Ii meŋ mesaoŋ Noot Mesopotemia (Aram Naharaim)\f + \fr 24.10 \ft Aram: qa ii kambaŋ kokaamba Siria qamakeju. Naharaim = apu gowoya woi (Yufreitis ano Taigris) iyoroo batugaranoŋ.\f* kantrinoŋ kema Naahornoŋ taoŋ laligoroti, iikanoŋ keuro.  
\v 11 Keuma taoŋ seleeŋgeŋ apu roŋa eroti, iikawaa kosianoŋ kameluruta oŋoono simiŋgia misigoŋ kemeŋ haamo megi. Weeŋ jaaya kememambaajoŋ ano taonoŋa emba yoŋonoŋ apu kosowombaajoŋ apu roŋanoŋ kaka kambaŋgia ii kolooro.  
\v 12 Iikanoŋ nama kokaeŋ qama kooliro: “Oo Poŋ, somatana Aabrahambaa Anutuya, gii mono kete toomoriaŋ noma somatana Aabrahambaajoŋ qaa jeŋ somoŋgonati, iikawaa hoŋanoŋ asugiwaa.  
\v 13 Moba, nii apu roŋ kosianoŋ kokanoŋ nambe taombaa emba saraŋurugia yoŋonoŋ apu kosowombaajoŋ kawuya.   
\p
\v 14 Kagi kokaeŋ koloowaatiwaajoŋ qama koolijeŋ: Niinoŋ emba saraŋ mombaajoŋ kokaeŋ jemaŋa: ‘Gii saanoŋ koworaŋeŋga meeraŋgona apu newenaga.’ Kaeŋ jewe iinoŋ kokaeŋ meleema nijowaa: ‘Saanoŋ nena kameluruga kaaŋagadeeŋ apu uŋuagimaŋa.’ Kaeŋ nijowaati, emba saraŋ iikaya giinoŋ weleŋqeqe ejaga Aisakwaa buŋa qenati, iinoŋ mono ii koloowaa. Kaeŋ kolooro giinoŋ somatanaajoŋ qaa jeŋ somoŋgonati, iikanoŋ hoŋawo kolooja, kaeŋ momaŋa.”   
\p
\v 15 Qamakooli ii qama kooliro mende tegoro iikanondeeŋ emba moŋ qata Rebeka iinoŋ koworaŋeŋ sawiŋanoŋ aŋgoŋ apu roŋanoŋ karo. Iinoŋ Aabrahambaa koga Naahor ano embia Milka, yoroo meragara qata Betuel iwaa borataga.  
\v 16 Emba iikawaa kaitania ii iima-aiŋaiŋawo totooŋ kolooro emba saraŋ jumuŋa ejanoŋ mende memetaga laligoro. Iinoŋ kamaaŋ apu roŋnoŋ kemeŋ apu kosoŋ kouro.  
\v 17 Kouro iikanondeeŋ weleŋqeqe jawiŋanoŋ uulaŋawo iwaa kosianoŋ kema kokaeŋ jero: “Gii saanoŋ koworaŋeŋganoŋa apu moŋ nona newenaga.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno: “Oo poŋna, saanoŋ newa.” Kaeŋ jeŋ uulaŋawo koworaŋeŋa borianoŋ meŋ kamaaŋ meeraŋgoro apu nero.  
\v 19 Ii nero kokaeŋ jero: “Niinoŋ kameluruga yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ apu kosoŋ oŋombe neŋ kema negi uŋuro mesaowu.”  
\v 20 Kaeŋ jeŋ uulaŋawo koworaŋeŋanoŋa apu molaaro kuuya juunoŋ kemero mombo qikqigoŋ kema apu roŋnoŋ apu kosomambaajoŋ kemeŋ kameluruta kuuya yoŋoojoŋ apu sogianoŋ kosoro.  
\v 21 Kaeŋ ano weleŋqeqe jawiŋanoŋ goroŋ nama ii tororo iima kokaeŋ moma romoŋgoro: “Oŋanoŋ, Poŋnoŋ kana koriga koi kajeŋatiwaa moriaŋa ii mono kokaeŋ kondooro asugija me nomaeŋ?”   
\p
\v 22 Kaeŋ romoŋgoŋ nano kamel yoŋonoŋ apu nedaborogi weleŋqeqe jawiŋanoŋ mopoŋ (pinjoŋ) goulnoŋ memeta moŋ lombota 5 gram ii meŋ emba sarambaa sewaŋanoŋ ama borojeŋjeŋ goulnoŋ memeta woi lombogara 110 gram ii borianoŋ kotogoro uro.  
\v 23 Kotogoro uro kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii morowaa borataga? Maŋgaa miri uutanoŋ nononoŋ gomantiiŋa ewonagatiwaa titiŋa moŋ nanja me qaago, ii saanoŋ jena mobenaga.”   
\p
\v 24 Kaeŋ qisiŋ muro kokaeŋ meleema muro: “Nii Betuelwaa borataga. Au asana qagara Milka ano Naahor.”  
\v 25 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Nonoonoŋ lolo hai ano kamel yoŋoo loloo qaqanoŋ neneya ii mamaga raja ano gomantiiŋa gaoŋ ewutiwaa titiŋa ii kaaŋagadeeŋ saanoŋ nanja.”   
\p
\v 26 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ namonoŋ kemeŋ usugoŋ Pombaa waeya meŋ mepeseero.  
\v 27 Mepeseeŋ kokaeŋ jero: “Oo Anutu, somatana Aabrahambaa Poŋa, niinoŋ gii mepeseeŋ gonjeŋ. Giinoŋ somatanaajoŋ kaleŋ moriambaa qaaga jeŋ somoŋgonati, ii tororo otaana mende looriro. Iikawaa so Poŋ giinoŋ nuana kana koriga koi kaŋ laligoŋ somatanaa tinitosauruta yoŋoo mirinoŋ koujeŋ.”   
\p
\v 28 Kaeŋ asugiro emba saraŋnoŋ uulaŋawo qiqigoŋ kema iikawaa sunduya ii nemuŋaa sumaŋuruta mirinoŋ laligogiti, ii iŋijoro mogi.  
\v 29 Rebekawaa naaŋa qata Laban laligoro. Iinoŋ ii moma Aabrahambaa weleŋqeqe jawiŋa iimambaajoŋ uulaŋawo seleeŋgeŋ apu roŋanoŋ qiqigoŋ keno.  
\v 30 Naaŋaa borianoŋ goul borojeŋjeŋ ano sewaŋanoŋ goul mopoŋ raro iiro naaŋa Rebekanoŋ weleŋqeqe jawiŋanoŋ qaa jero moroti, iikawaa sunduya jero moma iwaanoŋ keno. Kema apu roŋanoŋ keuma eja ii iiro kanoŋ kameluruta yoŋoo kooroŋgianoŋ nano.  
\v 31 Nano kokaeŋ jero: “Poŋnoŋ kotuegoŋ gono laligojaŋi, gii mono kana mirinoŋ kembo. Seleeŋgeŋ kokanoŋ mende namba. Niinoŋ oŋoaŋgia ewutiwaa miria ano kameluruga yoŋoo duŋ kaaŋiadeeŋ meweeŋgojeŋ.”   
\p
\v 32 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ mirinoŋ karo kamel qagianoŋ esuhina raroti, ii Labanoŋ mesuma mero kamaaro jero kamel yoŋoojoŋ loloo hai ano qaqanoŋ nene meŋ kaŋ oŋoŋgi. Weleŋqeqe jawiŋ ano iwaa ejaurutanoŋ kanagia soŋgbambutiwaa apuya ii kaaŋiadeeŋ motooŋ kosoŋ kaŋ oŋoŋgi.  
\v 33 Kawaa gematanoŋ nene weleŋqeqe jawimbaa batanoŋ koŋgito, iinoŋ kokaeŋ jero: “Wala qaa meŋ kajeŋi, ii jewe mogigo mono nene koi nemaŋa.” Kaeŋ jero Labanoŋ kokaeŋ jero: “Ii saanoŋ jena moboŋa.”   
\p
\v 34 Kaeŋ jero kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ Aabrahambaa weleŋqeqe ejaga koloojeŋ.  
\v 35 Poŋnoŋ somatana honoŋa qaa kotuegoŋ muro eja uuta esuhinawo kolooŋ laligoja. Poŋnoŋ lama ano bulmakao, silwa ano goul, weleŋqeqe eja ano emba ano kamel, doŋgi ii mamaga muro laligoja.  
\v 36 Somatanaa embia Saara iinoŋ emba waŋa totooŋ kolooŋ kambaŋ kanoŋ somatanaajoŋ meria moŋ mero. Maŋanoŋ esuhinaya kuuya ii meriaajoŋ buŋa qeŋ muro laligoja.   
\p
\v 37 “Somatananoŋ niinoŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ jemambaajoŋ jeŋ kotoŋ nono: ‘Niinoŋ Keinan yoŋoo balonoŋ koi laligojento, giinoŋ mono meranaa embia ii Keinan yoŋoo naamboragiaga moŋ mende meŋ muba.  
\v 38 Kaeŋ qaagoto, gii mono maŋnaa gomaŋ mirinoŋ neenaa tinitosauruna yoŋoonoŋ kema meranaa emba ii iikanoŋa wama kawa.’   
\p
\v 39 “Kaeŋ nijoro somatana ii kokaeŋ qisiŋ mube, ‘Niinoŋ kema jewe emba kanoŋ niwo mende kawaati eeŋ, niinoŋ mono nomaeŋ amaŋa?’  
\v 40 Kaeŋ qisiŋ mube kokaeŋ meleeno: ‘Niinoŋ Pombaa jaanoŋ kema kaŋ ama meŋ laligoweti, iinoŋ mono Siwe gajobaya wasiro giwo keno kana kembagi, iikanoŋ toomoriaŋawo koloowaa. Kaeŋ neenaa maŋnaa gomaŋ mirinoŋ kema tinitosauruna yoŋoonoŋga meranaa emba ii meŋ kawa.  
\v 41 Noo tinitosauruna yoŋoonoŋ kema jojopaŋ qaa noojoŋ jenati, iikanoŋ mono kawaa gematanoŋ mende toroqeŋ somoŋgoŋ gombaa. Emba moŋ mende gombuti eeŋ, giinoŋ kileŋ jojopaŋ qaa iikawaa kasanoŋga loloowaga.’   
\p
\v 42 “Kaeŋ jero kete apu roŋanoŋ kouma nama kokaeŋ qama koolijeŋ: ‘Oo Anutu, somatana Aabrahambaa Poŋa, nii kana koriga kajeŋi, ii mono uuaiŋgaa so mona toomoriaŋawo koloowaa.  
\v 43 Iiba, niinoŋ apu roŋ kokawaa kosianoŋ nanjeŋ. Kokaeŋ nambe emba saraŋ moŋnoŋ apu kosomambaajoŋ karo niinoŋ ii kokaeŋ ijomaŋa: “Gii saanoŋ koworaŋeŋganoŋga apu melaa moŋ nona newenaga?”   
\p
\v 44 Kaeŋ jewe iinoŋ kokaeŋ meleema jewaa: “Saanoŋ nena kameluruga yoŋoo apu kaaŋiadeeŋ kosoŋ oŋomaŋa.” Kaeŋ meleema jewaati eeŋ, niinoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ momaŋa: Poŋ giinoŋ ii somatanaa meriaa embiaga koloowaatiwaajoŋ meweeŋgojaŋ.’  
\v 45 Uunanoŋga qamakooli ii mende qama koolidaborowe iikanondeeŋ Rebeka iinoŋ koworaŋeŋ sawiŋanoŋ aŋgoŋ iikanoŋ kajaa. Kaŋ apu roŋanoŋ kemeŋ apu kosoro niinoŋ iwaajoŋ kokaeŋ jejeŋa: ‘Saanoŋ apu moŋ nona newenaga.’   
\p
\v 46 “Kaeŋ jewe iinoŋ uulaŋawo koworaŋeŋa sawiŋanoŋga mero kamaaro kokaeŋ jejaa: ‘Saanoŋ nena kameluruga yoŋoo apu kaaŋiadeeŋ oŋombe newuya.’ Kaeŋ jero newe kameluruna ii kaaŋagadeeŋ apu uŋuagija.  
\v 47 Uŋuagiro kokaeŋ qisiŋ mujeŋ, ‘Gii morowaa borataga?’ Qisiŋ mube kokaeŋ meleenja: ‘Nii Betuelwaa borataga. Au asana qagara Milka ano Naahor.’ Kaeŋ meleeno niinoŋ mopoŋ sewaŋanoŋ mondoŋ borojeŋjeŋ borianoŋ mewe uja.  
\v 48 Kambaŋ iikanondeeŋ namonoŋ kemeŋ usugoŋ Pombaa waeya meŋ mepeseejeŋa. Anutu somatana Aabrahambaa Poŋanoŋ mono kana dindiŋa nuano somatanaa kogaa mirinoŋ kaŋ esia meriaa embiaga koloowaatiwaajoŋ mokoloojeŋ. Kawaajoŋ Poŋ mepeseeŋ mujeŋ.   
\p
\v 49 “Kaeŋ kaŋ koi nanjeŋ. Kawaajoŋ oŋo somatana isosorooŋ sakitiuruta koloojutiwaa qaaya pondaŋ otaaŋ kiaŋkomuŋ mujuti eeŋ, ii mono qendeema jegi momaŋa. Kaeŋ mende ambuti eeŋ, qaa ii kaaŋiadeeŋ jegi momaŋa. Ii moma moŋgeŋ eleema kemambaajoŋ romoŋgomaŋa.”   
\p
\v 50 Kaeŋ jedabororo Laban ano Betuel yoronoŋ kokaeŋ meleema jeri, “Qaa koi Pombaanoŋga kaja. Kawaajoŋ noronoŋ qaa kaeŋ me kaeŋ jewotiwaa so qaago.  
\v 51 Moba, Rebekanoŋ koi nanja. Poŋnoŋ jeŋmindiŋ anjiwaa so saanoŋ ii wama kema somatagaa meria muna embia koloowaa.”   
\p
\v 52 Kaeŋ jeri qaagara moma Aabrahambaa weleŋqeqe jawiŋanoŋ kamaaŋ Pombaa jaanoŋ namonoŋ kemeŋ usugoro.  
\v 53 Usugoro tegoro waama gesianoŋga goul ano silwa akadamuya iima-aiŋaiŋgiawo ano opo maleku teregiawo unjuma Rebeka muro. Kaaŋiadeeŋ kaleŋ iwoi tosia sewaŋgia somata ii nemuŋ naaŋa orono.   
\p
\v 54 Oroma ii ano ejauruta iwo kagiti, iyoŋonoŋ nene qaaŋ neŋ rama rama gomaŋ tiiro egi. Egi gomaŋ ano waagi weleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋ jero: “Saanoŋ wasiŋ noŋgi somatanaanoŋ kemaŋa.”   
\p
\v 55 Kaeŋ jeroto, nemuŋ naaŋa yoronoŋ kokaeŋ meleeni, “Saanoŋ naamboranara mesaona toroqeŋ kambaŋ tosaaŋa weemboria ten kaeŋ nonowo laligowaa. Kawaa gematanoŋ saanoŋ ii wama kembu.”   
\p
\v 56 Kaeŋ meleenito, weleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋ meleema jero mogi, “Weleŋ kanana kajeŋi, ii Poŋnoŋ kotuegoro toomoriaŋawo kolooja. Kawaajoŋ kambana mono mende qeŋ koriiwu. Mono wasiŋ noŋgi saanoŋ eleema kema somatanaanoŋ keumaŋa.”   
\p
\v 57 Kaeŋ jero moma kokaeŋ jeri, “Saanoŋ emba saraŋ ii qaji karo iyaŋa qisiŋ muboŋa.”  
\v 58 Kaeŋ jeŋ Rebeka qari karo kokaeŋ qisiŋ muri, “Gii eja kokawo kemambaa mojaŋ me qaago?”  
\p Qisiŋ muri “Saanoŋ kemaŋa,” jero.   
\p
\v 59 Kaeŋ jero nama naamboragara ii weleŋ embiawo wasiŋ oroŋgi Aabrahambaa weleŋqeqe jawiŋ ano iwaa ejauruta yoŋonoŋ ii uruama kembombaa aŋgi.  
\v 60 Kembombaa aŋgi kanoŋ nemuŋmaŋ naaŋ koaŋurutanoŋ Rebeka kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jegi,  
\q1 “Oo naaŋ boranana, Poŋnoŋ saanoŋ kolooŋseisei gono giinoŋ  
\q1 gbiliuruga milyoŋa milyoŋa yoŋoo bemunjalegiaga koloowa.  
\q1 Yoŋonoŋ mono kotiiŋ kereurugia uŋuŋ haamo ama  
\q2 siti baloŋgia uŋuama aŋgoŋ koma laligowu.”   
\p
\v 61 Kaeŋ jegi tegoro Rebekanoŋ weleŋqeqe embauruta yoŋowo waama kamel qagianoŋ uma rama weleŋqeqe jawiŋa otaaŋ keŋgi. Jawiŋ iinoŋ Rebeka wama galeŋ kono eleema kana keŋgi.  
\v 62 Kema kema Keinan balonoŋ kougi. Aisaknoŋ baloŋ kawaa Saut leegeŋ distrik qata Negew kanoŋ laligoŋ kambaŋ iikanondeeŋ apu roŋ qata Ber Lahai Roi \f + \fr 24.62 \ft Apu roŋ: Laaligoyawo laligoŋ niimakejiwaa apu roŋa\f* ii mesaoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ laligoro.  
\v 63 Kaŋ laligoŋ gomaŋ tiimambaa ano kanoŋ kuuŋa mesaoŋ baloŋ koria somata kanoŋ kema liligoŋ qaa romoŋgoŋ jaa riŋ waama iiro tosianoŋ kamel qagianoŋ rama iwaa kosianoŋ kawombaajoŋ kagi.   
\p
\v 64 Kaeŋ kagi Rebekanoŋ jaa riŋ waama Aisak iima kamel qaganoŋ raroti, iikanoŋadeeŋ uulaŋawo luguŋ namonoŋ kamaaro.  
\v 65 Kamaaŋ weleŋqeqe jawiŋaajoŋ qisiŋ kokaeŋ jero, “Eja baloŋ korianoŋ endu nama jaasewaŋ qeŋ nonoma kaji, ii moronoŋ?” Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno, “Iinoŋ mono somatanaa meriaga.” Kaeŋ meleeno moma waŋ kawaseŋa horoŋ jaasewaŋa esuuro.  
\v 66 Esuuro aitoŋgoŋ weleŋqeqe jawiŋanoŋ iwoi kuuya ama meŋ laligoroti, iikawaa sunduya ii Aisak jero moro.  
\v 67 Moro tegoro Aisaknoŋ Rebeka wano nemuŋa Saarawaa opo sel kuuŋanoŋ uma laligoro kanageŋ mero embia kolooro uutanoŋ jopagoŋ muŋ laligoro. Aisakwaa nemuŋanoŋ komuro wosobiri uutanoŋ laligorotiwaajoŋ ama uluŋkoleŋa kaeŋ mokolooro. Kiaŋ.   
\c 25  
\s1 Aabrahambaa esa ambouruta tosaaŋa  
\r 1 Hist 1.32-33  
\p
\v 1 Aisaknoŋ emba mero maŋa Aabrahamnoŋ embia moŋ qata Ketura mero.  
\v 2 Mero Keturanoŋ Aabrahambaa merauruta kokaeŋ oŋono: Zimran, Joksan, Medan, Midian, Isbak ano Suua.  
\v 3 Joksanoŋ merawoita qagara Seba ano Dedan yoroo maŋgaraga kolooro. Dedan iinoŋ Asur kanageso, Letus kanageso ano Leum kanageso yoŋoo beŋisigiaga kolooro.  
\v 4 Midiambaa merauruta ii Efa, Efer, Hanok, Abida ano Elda. Ii kuuya Keturawaa esauruta kolooŋ laligogi. Kiaŋ.   
\p
\v 5 Aabrahamnoŋ esuhinaya kuuya ii meria Aisak buŋa qeŋ muro.  
\v 6 Ii muroto, embauruta waŋgia mende memeta yoŋoo meraurugia yoŋoojoŋ kaleŋ iwoi jaŋ qeŋ mendeema oŋono. Mendeema oŋoma jaawo laligoŋ wasiŋ oŋono dagia Aisak mesaoŋ baloŋ moŋ weeŋ koukoutanoŋ baageŋ kanoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Aabrahamnoŋ komuro roŋ koŋgi.  
\p
\v 7 Aabrahamnoŋ laligoŋ kouro mindimindiri yambuya 175 kolooro komuro.  
\v 8 Laaligo yambuyaa jaŋgoyanoŋ uuta kolooŋ sokono waziiŋ eja waŋa kolooŋ sewaŋ aasoŋ konoga horoŋ goroŋ qeŋ komuro Anutunoŋ wano tinitosauruta komugiti, iyoŋoonoŋ kema toroqero.  
\v 9 Komuro merawoita Aisak ano Ismael yoronoŋ maŋgaraa qamoya meŋ kema Makpela kobaanoŋ roŋ koni. Kobaa ii Hit eja Efron Zoharwaa meria iwaa baloŋ korianoŋ Mamre gomaŋ mirinoŋa weeŋ koukoutanoŋ baageŋ eja.  
\v 10 \x * \xo 25.10 \xt Jen 23.3-16\x* Aabrahamnoŋ baloŋ koria ii Hit kanageso yoŋoonoŋga sewaŋa meroti, iikanoŋ ii ano embia Saara ii roŋ koma oroŋgi.  
\v 11 Aabrahamnoŋ komuro Anutunoŋ meria Aisak kotuegoŋ muŋ laligoro. Iinoŋ Negew balonoŋ apu roŋ qata Ber Lahai Roi (Laaligoyawo laligoŋ niimakejiwaa apu roŋa) iikawaa kosianoŋ rama laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Ismaelwaa kanagesouruta  
\r 1 Hist 1.28-31  
\p
\v 12 Iijipt emba Haagar iinoŋ Saarawaa weleŋ embia laligoro Aabrahamnoŋ mero koro ama meria Ismael mero. Ismaelwaa merauruta yoŋoo qa areŋgia kokaeŋ:  
\v 13 Ismaelwaa merauruta yoŋoo qagia ano koloogitiwaa areŋgia ii kokaeŋ: Meria mutuya qata Nebaiot. Iwaa gematanoŋ Kedar, Adbel, Mibsam,  
\v 14 toroqeŋ Misma, Duma ano Masa,  
\v 15 Hadad, Tema, Jetur, Nafis ano Kedema.  
\v 16 Ismaelwaa meraurutanoŋ kaeŋ kolooŋ asa tuuŋgia 12 kolooŋ laligoŋ kougi. Asa qagia qagiti, iikawaa so opo kuuŋ tambogia ano jigo mirigia kaaŋagadeeŋ qama meŋ laligoŋ kougi.   
\p
\v 17 Ismaelnoŋ laligoŋ kouro yambuya mindiriŋ 137 kolooro komuro. Kaeŋ eja waŋa kolooŋ sewaŋ aasoŋ konoga horoŋ goroŋ qeŋ komuro Anutunoŋ wano tinitosauruta komugiti, iyoŋoonoŋ kema toroqero.  
\v 18 Ismaelwaa gbiliuruta yoŋonoŋ koriganoŋ koriganoŋ deema kema laligoŋ baloŋ qagara Hawila ano Suur yoroo batugaranoŋ gomaŋ meŋ laligogi. Gomaŋgia ii Iijipt kantriwaa jawoyanoŋga kanaiŋ weeŋ koukoutanoŋ Assiria waageŋ keŋgiti, kana iikawaa kosianoŋ kanoŋ eja. Ismaelwaa gbiliuruta yoŋonoŋ Aabrahambaa gbiliuruta tosaaŋa kuuya ii kerekere ama oŋoma laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Iisoo ano Jeikob yoronoŋ koloori.  
\p
\v 19 Aabrahambaa meria Aisak iwaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia ii kokaeŋ: Aabrahambaa meria Aisak.  
\v 20 Aisaknoŋ yambuya 40 kolooro Mesopotemia (Padan Aram) kantrinoŋa Aram eja qata Betuelwaa borata Rebeka embia mero. Rebekawaa naaŋa ii Aram eja qata Laban.  
\v 21 Aisakwaa embianoŋ aruŋa laligorotiwaajoŋ ama Poŋ qama kooliŋ muro. Qama kooliŋ muro qamakoolia moro Rebekanoŋ koro ano.  
\v 22 Koro ano merawoi yoronoŋ nemuŋgaraa goroŋ uutanoŋ utama aori. Ii moma kokaeŋ jero: “Iwoi koi kaaŋa ii mono naambaajoŋ asugiŋ nonja?” Kaeŋ jeŋ kema iikawaajoŋ Poŋ qisiŋ muro.   
\p
\v 23 \x * \xo 25.23 \xt Room 9.12\x* Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro:  
\q1 “Goo goroŋ uuganoŋ tuuŋ woi yoŋoo beŋisigiaga ejao.  
\q2 Iyoroonoŋga kanageso woi asugiŋ deema laligowuya.  
\q1 Ejemba tuuŋ moŋnoŋ tuuŋ alia uŋuuguŋ ku-usuŋgia kotakota koloowuya.  
\q2 Datanoŋ koga weleŋ qeŋ muŋ laligowaa.”   
\p
\v 24 Mera meme kambaŋanoŋ kaŋ kuuro goroŋ uutanoŋ mera sunesune woi eri.  
\v 25 Wala goroŋanoŋga asugiroti, iwaa selianoŋ jejegbili kolooro sele juyanoŋ selia kuuya sokoma ero. Kawaajoŋ qata Iisoo (juyawo) qagi.  
\v 26 Iwaa kanianoŋ koganoŋ Iisoowaa kana gbakoyanoŋ borianoŋ meŋ asugiro. Kawaajoŋ iwaa qata Jeikob qagi. (Jeikob qaa kawaa kania woi: gbako ano tiligoja.) Aisaknoŋ yambuya 60 kolooro kambaŋ kanoŋ Rebekanoŋ merawoita woi ii orono. Kiaŋ.   
\s1 Iisoonoŋ borosamo mewaatiwaa qabuŋaya qewagoro.  
\p
\v 27 Mera woi iyoronoŋ asugiŋ somariiri Iisoonoŋ borojaŋ gawombaa kania tororo moma yagoŋ pondaŋ jolonoŋ laligomambaajoŋ moroto, koganoŋ eja bonjoŋa kolooŋ kaparaŋ koma mirinoŋ laligoro.  
\v 28 Aisaknoŋ duuyaa oroya nemambaa moma laligoro. Kawaajoŋ uutanoŋ Iisoo mamaga jopagoŋ muŋ laligoroto, Rebekanoŋ uu womboyanoŋ Jeikob mamaga jopagoŋ muŋ laligoro.   
\p
\v 29 Kambaŋ moŋnoŋ Jeikobnoŋ koziŋ meŋ iyaŋaajoŋ nene qaaŋ ooŋ raro datanoŋ jolonoŋga kaŋ selia bimooro wosoya mamaga kiro.  
\v 30 Kaeŋ kiro Jeikob kokaeŋ ijoro: “Selena bimooro wosona mamaga nijiwaajoŋ mono uulaŋawo koziŋ qaaŋa nejoŋgbala ii nona nemaŋa.” Kawaajoŋ qata Edom (nejoŋgbala) qagi.   
\p
\v 31 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ jero: “Dana, gii wala asuginagi, qabuŋaga ii mono wala togoŋ nona nene qaaŋ ii saanoŋ gombe newa.” \f + \fr 25.31 \ft Mutu mera ii waŋgia: Wala kolooroti, iinoŋ kouruta yoŋoo batugianoŋ waŋgia kolooro goda qeŋ qabuŋa muŋ kaleŋa kaleŋa muŋ laligogi. Nemuŋ maŋgianoŋ komuri buŋagara mendeeŋgiti, kambaŋ iikanoŋ wala koloorotiwaa borosamoya ii somaŋa woi toroqeŋ mugi.\f*   
\p
\v 32 Kaeŋ jero qaa kokaeŋ meleema muro: “Kona moba, nii komumambaajoŋ anjeŋ. Kawaajoŋ wala asugiwetiwaa qabuŋananoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nonaga?”   
\p
\v 33 \x * \xo 25.33 \xt Hib 12.16\x* Kaeŋ meleema muro kokaeŋ ijoro: “Iikawaa qaaya ii mono wala jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiina momaŋa.” Kaeŋ ijoro ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ muŋ wala asugirotiwaa qabuŋaya ii Jeikob togoŋ muro nenenoŋ sewaŋa mero.  
\v 34 Sewaŋa meŋ bered ano koziŋ qaaŋa Iisoo muro neŋ waama nama mesaoŋ keno. Iisoonoŋ wala asugirotiwaa qabuŋaya ii iikawaajoŋ moro kamakamaata kolooro. Kiaŋ.   
\c 26  
\s1 Aisaknoŋ Gerar taonoŋ laligoro.  
\p
\v 1 Wala Aabrahambaa kambaŋanoŋ bodi kolooro. Kaaŋagadeeŋ Aisakwaa kambanoŋ bodi mombo kolooŋ gomaŋ sokoma ero. Bodi kolooro Aisaknoŋ mesaoŋ Filistin yoŋoo kiŋ poŋgia qata Abimelek iwaa gomanoŋ Gerar kanoŋ keno.  
\v 2 Kema laligoro Poŋnoŋ asugiŋ muŋ kokaeŋ jero: “Gii Iijipt balonoŋ mende kemba. Gomaŋ koi buŋaga koloowaatiwaajoŋ jeŋ kotoweti, mono kokanoŋ rama laligowa.   
\p
\v 3 \x * \xo 26.3 \xt Jen 22.16-18\x* Niinoŋ maŋga Aabrahambaajoŋ soomoŋgo qaa muŋ ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiweti, ii mono galeŋ kombe hoŋawo koloowaa. Niinoŋ baloŋ kuuya koi ii gii ano goo gbiliuruga oŋoo buŋaga qeŋ oŋomaŋa. Kawaajoŋ saanoŋ baloŋ kokanoŋ rama waba laligona niinoŋ giwo laligoŋ kotuegoŋ gombe laligowaga.  
\v 4 Niinoŋ gbiliuruga kolooŋseisei oŋombe jaŋgogianoŋ sombinoŋ seŋgelao rama kenjuti, mono iikawaa so koloowuya. Kaeŋ aŋgi baloŋ kuuya koi ii oŋoo buŋaga qeŋ oŋomaŋa. Goo gbiliuruga yoŋoonoŋga mombaajoŋ ama noo kotumotuenanoŋ mono namowaa kanageso tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋ uro oyaŋboyaŋ mokoloowuya.  
\v 5 Niinoŋ kokaembaajoŋ kaeŋ amaŋa: Aabrahamnoŋ noo qaana teŋ koma laligoro. Jojopaŋ qaana, jeŋkooto qaana ano kana qaana muweti, iinoŋ ii kuuya otaaŋ laligoro.”   
\p
\v 6 Anutunoŋ kaeŋ jero Aisaknoŋ toroqeŋ Gerar taonoŋ rama laligoro.  
\v 7 \x * \xo 26.7 \xt Jen 12.13; 20.2\x* Laligoro gomaŋ iikawaa ejia yoŋonoŋ embiaajoŋ qisiŋ mugi kokaeŋ jero, “Ii naanaga.” Kaeŋ jeŋ uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoro: “Rebekawaa kaitanianoŋ iima-aiŋaiŋawo koloojiwaajoŋ eja iyoŋonoŋ mono iwaajoŋ ama nii nugi komumambo.” Kaeŋ romoŋgoŋ “Ii embanaga,” kaeŋ jemambaajoŋ keeta moma laligoro.  
\v 8 Aisaknoŋ iikanoŋ kambaŋ koriga laligoŋ kouma kambaŋ moŋnoŋ embiawo suuŋgoŋ aŋgoŋ aori Filistin yoŋoo kiŋgia Abimelek iinoŋ jeŋgenanoŋga seleeŋgeŋ jaa riro kemero ii iriiro.  
\v 9 Iriima Aisak oono karo kokaeŋ ijoro moro: “Moba, iinoŋ mono goo embaga kolooja. Mono naambaajoŋ ‘Ii naanaga,’ jena?” Kaeŋ moma kokaeŋ meleema muro: “Nii iwaajoŋ ama nugi komumambotiwaajoŋ romoŋgoŋ kaeŋ jewe.”   
\p
\v 10 Meleema muro kiŋ Abimeleknoŋ kokaeŋ ijoro: “Gii mono naa terega ama nononjaŋa? Noo ejauruna yoŋoonoŋa moŋnoŋ mono afaaŋgoŋ goo embagawo enaga. Kaeŋ kolooro giinoŋ kondoona siŋgisoŋgowaa qaa lombotanoŋ mono nonoo qanananoŋ unaga.”  
\v 11 Kaeŋ jeŋ kanageso tuuŋa kuuya yoŋoojoŋ jeŋkooto kokaeŋ ama oŋono: “Moŋnoŋ moŋ eja koi me iwaa embia meŋ boliŋ orombaati, ii mono koomuwaa buŋaga jeŋ tegoniŋ komuwaa.” Kiaŋ.   
\p
\v 12 Aisaknoŋ baloŋ iikanoŋ nene gawoŋ koma komoro Poŋnoŋ kotuegoŋ muro yambu iikanoŋ hoŋa komoroti, ii 100:waa so seiŋ kolooro.  
\v 13 Kaeŋ kolooro toomoriaŋ somasomata mokolooŋ laligoro esuhinayanoŋ toroqeŋ somariiŋ uro kindiŋbiri eja qaqabuŋayawo kolooro.  
\v 14 Iwaanoŋ lama, meme (noniŋ) ano bulmakao tuuŋa tuuŋa ii kolooŋ seigi. Kaaŋiadeeŋ weleŋqeqeuruta mamaga oŋono laligogi. Kawaajoŋ Filistin yoŋonoŋ ii iima kanaiŋ goroŋkiki ama gemaqeqe qaa jegi.  
\v 15 Gemaqeqe qaa jeŋ maŋa Aabrahambaa weleŋqeqeurutanoŋ apu roŋ iwaa kambanoŋ osogiti, ii kuuya balonoŋ qeŋ turudaborogi.   
\p
\v 16 Kaeŋ kolooro kiŋ Abimeleknoŋ Aisak kokaeŋ ijoro: “Gii ku-usuŋgawo kolooŋ mamaga nunuugujaŋiwaajoŋ mono kololooŋ nonomesaoŋ moŋgeŋ kemba.”  
\v 17 Kaeŋ jero moma baloŋ ii mesaoŋ Gerar dooŋanoŋ kema kemeŋ opo sel kuuŋ mororoŋgoŋ kuuŋ kanoŋ rama laligogi.  
\v 18 Rama laligoŋ apu roŋ maŋa Aabrahambaa kambanoŋ osogito, Aabraham komuro Filistin yoŋonoŋ qeŋ turugiti, ii Aisaknoŋ jero mombo osoŋ luluuma meagogi. Meagogi maŋanoŋ apu roŋ qagia qaroti, Aisaknoŋ ii iikayadeeŋ mombo qaro.   
\p
\v 19 Kaeŋ qaro weleŋqeqeurutanoŋ dondooŋanoŋ apu roŋ osoŋ laligoŋ apu roŋ moŋ apuya soraaya ujuŋgoŋ kouroti, ii mokoloogi.  
\v 20 Ii mokoloogito, Gerar yoŋoo lama bulmakao galeŋgianoŋ Aisakwaa lama bulmakao galeŋuruta yoŋowo kanaiŋ aŋgowowo ama qaa kokaeŋ jegi, “Oo ii nonoonoŋga!” Iyaŋawo aŋgowowo qaa kaeŋ jegitiwaajoŋ ama Aisaknoŋ apu roŋ iikawaa qata Esek (Aŋgowowo) qaro.  
\v 21 Iikawaa gematanoŋ apu roŋ moŋ mombo osogi iikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ aŋgowowo aŋgi. Kaeŋ aŋgitiwaajoŋ ama apu roŋ iikawaa qata Sitna (Kerekere) qaro.   
\p
\v 22 Kaeŋ qama baloŋ ii mesaoŋ kema apu roŋ moŋ mombo jero osogi. Apu roŋ iikawaajoŋ aŋgowowo qaa mende kolooro kawaajoŋ qata Rehobot (Tintiŋa awaa) qama qaa kokaeŋ jero: “Kete Poŋnoŋ tintiŋa awaa nonono saanoŋ baloŋ kokanoŋ laligoŋkolooŋ seisei amboŋa.”   
\p
\v 23 Kaeŋ jeŋ kanoŋ laligoŋ mesaoŋ Beerseba gomanoŋ keno.  
\v 24 Beerseba keno gomantiiŋa iikanoŋ Poŋnoŋ asugiŋ muŋ kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ maŋga Aabrahambaa Anutuya koloojeŋ. Niinoŋ giwo laligoŋ kotuegoŋ goma laligomaŋa. Kawaajoŋ toroko mende moba. Niinoŋ gawoŋ ejana Aabrahambaajoŋ ama goo gbiliuruga kolooŋseisei oŋombe jaŋgogianoŋ uuta koloowaa.”   
\p
\v 25 Kaeŋ ijoro Aisaknoŋ siimoloŋ alata moŋ iikanoŋ meŋ Pombaa qata qamago qama kooliro. Qama kooliŋ opo kuuŋa mororoŋgoŋ meŋ rama laligogi. Laligoŋ jero weleŋ ejaurutanoŋ apu roŋ moŋ iikanoŋ osogi. Kiaŋ.   
\s1 Aisak ano Abimelek yoronoŋ batugaranoŋ soomoŋgo ani.  
\p
\v 26 \x * \xo 26.26 \xt Jen 21.22\x* Aisaknoŋ Beerseba laligoro kambaŋ moŋnoŋ kiŋ Abimelek iinoŋ Gerar taoŋ mesaoŋ iwaanoŋ karo. Goro qaa jeje alia Ahuzat ano manjaqeqe tuuŋaa kawali galeŋa Fikol yoronoŋ iwo motooŋ kagi.  
\v 27 Kagi Aisaknoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋo kere moma noma baloŋgianoŋga konjoma noŋgito, kileŋ mono naambaajoŋa noonoŋ koi kaju?”   
\p
\v 28 Qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi: “Poŋnoŋ giwo nanji, nono ii asuganoŋ iima moma kotojoŋ. Kawaajoŋ kokaeŋ romoŋgojoŋ: ‘Nononoŋ giwo soomoŋgo ambombaajoŋ aiŋnana mojoŋ. Saanoŋ gii ano nonoo batunananoŋ soomoŋgo ama ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiniŋ kokaeŋ ewaa:  
\v 29 Nono kakasililiŋ moŋ mende ama goninto, kambaŋ so awaa ama goma gomesaoniŋ luaenoŋ miriga mesaoŋ kema kaŋ laligona. Iikawaa so giinoŋ kaaŋiadeeŋ nono iwoi bologa moŋ mende ama nonoma laligowa.’ Kambaŋ kokaamba Poŋnoŋ kotuegoŋ gono laligojaŋ.”  
\v 30 Kaeŋ jegi Aisaknoŋ jejelombaŋ mozozoŋgoŋ ooŋ ano nene qaaŋ neŋ ragi.  
\v 31 Rama eŋ gomaamba umugawo waama soomoŋgogia somoŋgoŋ aoŋ ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiigi. Jeŋ kotiigi Aisaknoŋ ii wasiŋ oŋono luae qaganoŋ mesaoŋ keŋgi.   
\p
\v 32 Keŋgi weeŋ iikanoŋadeeŋ Aisakwaa weleŋ eja yoŋonoŋ kaŋ apu roŋ moŋ osogiti, iikawaa sunduya kokaeŋ ijogi:  
\v 33 “Nono apu mokoloojoŋ.” Kaeŋ ijogi moma apu roŋ iikawaa qata Siba qaro. \f + \fr 26.33 \ft Siba qaa: iikawaa kania woi: jojopaŋ qaa ano jaŋgo sewen. Jen 21: 31\f* Kawaajoŋ taoŋ iikawaa qata ii kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ Beerseba qamakejoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Iisoonoŋ waba emba woi orono.  
\p
\v 34 Iisoonoŋ yambuya 40 kolooro Hit emba woi orono. Qagara Judit, maŋa qata Beeri ano Basemat, maŋa qata Elon.  
\v 35 Emba iyoronoŋ Aisak ano Rebeka uukonduŋ ano wosobiri somata totooŋ mokolooŋ oroma laligori. Kiaŋ.   
\c 27  
\s1 Aisaknoŋ Jeikob kotuegoŋ muro.  
\p
\v 1 Aisaknoŋ laligoŋ kouma eja waŋa kolooro jaaya umuŋ kono iwoi mombo iima kotomambaajoŋ amamaaro. Kaeŋ amamaaŋ mutu meria Iisoo koma horoŋ muro karo kokaeŋ ijoro: “Merana moba.” Ii moma kokaeŋ meleema muro: “Amana, nii koi nanjeŋ.”   
\p
\v 2 Meleema muro kokaeŋ ijoro: “Moba, nii eja waŋa koloojeŋ. Naa kambanoŋ komumaŋati, ii mende mojeŋ.  
\v 3 Kawaajoŋ gii saanoŋ tiwo wasaga ano kisare gesoga meŋ jolonoŋ kema orowaa borojaŋ meŋ qeŋ noonoŋ kawa.  
\v 4 Kaŋ nene naaŋawo aiŋnaa so ooŋ mozozoŋgoŋ meŋ kaŋ nona nemaŋa. Ii neŋ nama kotumotue gomaŋa. Ii wala gombe tegoro niinoŋ iikawaa gematanoŋ saanoŋ komumaŋa.”   
\p
\v 5 Aisaknoŋ meria Iisoowaajoŋ qaa kaeŋ jero Rebekanoŋ ii geja ama moro. Moro Iisoonoŋ mesaoŋ tiwojuŋ meŋ oro qeŋ maŋa mumambaajoŋ juŋnoŋ keno.  
\v 6 Keno Rebekanoŋ meria Jeikob qaa kokaeŋ ijoro: “Merana moba, maŋganoŋ daga Iisoo qaa kokaeŋ ijoro mojeŋa:  
\v 7 ‘Gii mono oro meŋ kaŋ noma nene naaŋawo ooŋ mozozoŋgoŋ nona nemaŋa. Neŋgo Pombaa jaasewaŋanoŋ kotumotue gomaŋa. Ii wala gombe tegoro iikawaa gematanoŋ saanoŋ komumaŋa.’  
\v 8 Kawaajoŋ merana, mono geja awaagadeeŋ ama moba. Qaa dologo koi jeŋ kotoŋ gomaŋati, gii mono iikawaa so amba.  
\v 9 Mono meme tuuŋnoŋ kema iikanoŋa meme (noniŋ) doŋa kelegawo woi meŋ kaŋ nona niinoŋ iikanoŋ maŋgaa aiŋaa so nembanene naaŋawo ooŋ mozozoŋgomaŋa.  
\v 10 Ooŋ mozozoŋgowe meŋ kema amaga muna neŋ kotumotue gonaga. Iikawaa gematanoŋ saanoŋ komuwaa.”   
\p
\v 11 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ moma nemuŋa Rebeka kokaeŋ ijoro: “Nemuna moba, dana Iisoonoŋ sele juyawo koloojato, noo selenanoŋ solaŋa kolooja.  
\v 12 Maŋnanoŋ nii noosiriŋ monagati eeŋ, nii iwaa jaasewaŋanoŋ tiliqili eja kaaŋa koloowe moma nombabo. Kaeŋ moma nono kotumotue qaagoto, qasumasuaa horowe neenaa qananoŋ ubabo.”   
\p
\v 13 Kaeŋ ijoro nemuŋanoŋ kokaeŋ jero moro: “Merana, qasuaaŋ gonagati eeŋ, iikanoŋ mono saanoŋ noo qananoŋ ubaa. Giinoŋ mono kileŋ qaa jejeŋi, ii moma teŋ koma kema iwoi ii meŋ kawa.”   
\p
\v 14 Kaeŋ jero kema meme (noniŋ) woi meŋ kaŋ nemuŋa muro. Muro nene aiŋawo maŋanoŋ naaŋa moroti, iikawaa so ooŋ mozozoŋgoro.  
\v 15 Ooŋ mutu meria Iisoowaa opoqiisi malekuya awaa totooŋ opo kowianoŋ galeŋ konoti, ii meŋ meria kanageŋa Jeikob muro mouro.  
\v 16 Mouro meme (noniŋ) selia ii meŋ boria kokosiiŋ aroya solaŋa esuuro.  
\v 17 Esuuŋ nene aiŋawo ano bered ooroti, ii meŋ Jeikobwaa borianoŋ ano.   
\p
\v 18 Ano meŋ maŋaanoŋ kema “Ama!” jero.  
\p Jero kokaeŋ meleeno: “Oo merana, gii moronoŋ?”   
\p
\v 19 Kaeŋ meleeno maŋa kokaeŋ ijoro: “Nii mutu meraga Iisoo. Jeŋ kotoŋ nonjaŋi, nii mono iikawaa so andaborojeŋ. Saanoŋ waama rama orona meŋ kajeŋi, ii neŋ kotuegoŋ nomba.”   
\p
\v 20 Kaeŋ ijoro moma meria kokaeŋ qisiŋ muro: “Merana, ii mono nomaeŋ uulaŋawo mokoloojaŋa?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno:  
\p “Anutu, goo Poŋganoŋ mono ilaaŋ nono ii uulaŋawo mokoloojeŋa?”   
\p
\v 21 Kaeŋ meleeno Aisaknoŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “Merana, gii oŋanoŋ merana Iisoo koloojaŋ me qaago, ii momambaajoŋ mono saanoŋ kosonanoŋ koi kana goosirimaŋa.”  
\v 22 Kaeŋ ijoro maŋa Aisakwaa kosianoŋ keno oosiriŋ moma kokaeŋ jero: “Qaa aroganoŋ Jeikobwaa aroya koloojato, boroganoŋ Iisoowaa boria kaaŋa.”  
\v 23 Boria juyawo data Iisoowaa boro tani kaaŋa koloorotiwaajoŋ Aisaknoŋ ii mende moma kotoŋ muŋ kotuegoŋ mumambaajoŋ ano.  
\v 24 Kileŋ mombo kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii oŋanoŋ merana Iisooga me qaago?”  
\p Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Nii mono Iisooga.”   
\p
\v 25 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Merana saanoŋ oroga tosaaŋa nona neŋ kotumotuena gomaŋa.” Kaeŋ ijoro ii muro nero. Nero wain apu tosaaŋa motooŋ maama muro nero.  
\v 26 Neŋ nama meria kokaeŋ ijoro: “Gii saanoŋ kosonanoŋ kaŋ buuna kitoŋ newa.”   
\p
\v 27 \x * \xo 27.27 \xt Hib 11.20\x* Kaeŋ ijoro kosianoŋ kema buuta kitoŋ nero. Nero opoqiisi malekuyaa moroŋa moma kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jero:  
\q1 “Aha merana, Poŋnoŋ juŋ kotuegoro eji, noo meranaa  
\q2 selianoŋ uŋkoowa awaa soro kaaŋa kolooro mojeŋ.   
\q1
\v 28 Anutunoŋ mono siwewaa bedu uŋjijiya ano  
\q2 namowaa toomoriaŋa togoŋ gono yaka logoyaga,  
\q2 yagoŋ dumuŋ kota ano wain apu iwoiga ii honoŋa qaa asugiŋ seiwu.   
\q1
\v 29 \x * \xo 27.29 \xt Jen 12.3\x* Kantria kantria yoŋonoŋ mono weleŋ qeŋ goma laligowu.  
\q2 Kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mono simiŋ kuma goma laligowu.  
\q1 Giinoŋ mono geeŋgaa daremunuruga yoŋoo eja poŋgia kolooŋ laligowa.  
\q2 Nemuŋgaa merauruta yoŋonoŋ mono simiŋ kuma goma laligowu.  
\q1 Moŋnoŋ qasuaaŋ gombaati, qasumasuaanoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaa.  
\q2 Moŋnoŋ kotuegoŋ gombaati, kotumotuenoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaa.” Kiaŋ.   
\s1 Iisoonoŋ maŋanoŋ kotuegoŋ mubiwaajoŋ weleno.  
\p
\v 30 Aisaknoŋ Jeikob kotuegoŋ mudabororo maŋaanoŋ miri uuta mesaoŋ seleeŋgeŋ keno alanzaŋ iikanoŋadeeŋ data Iisoonoŋ tiwojuŋ laligoro tegoro mirinoŋ karo.  
\v 31 Kaŋ iinoŋ kaaŋagadeeŋ nene naaŋawo ooŋ mozozoŋgoŋ meŋ kaŋ maŋa muŋ kokaeŋ ijoro: “Amana, saanoŋ waama rama orona tosaaŋa neŋ kotumotuega nomba.”   
\p
\v 32 Kaeŋ ijoro maŋa Aisaknoŋ kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii moronoŋ?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleema ijoro: “Nii mutu meraga Iisoo.”  
\v 33 Kaeŋ ijorotiwaajoŋ Aisaknoŋ aaruŋ lalaŋaniŋ jeneŋa mamaga ororo kokaeŋ ijoro: “Gii mende kana iikanoŋ tiwojuŋ eja moŋnoŋ oro meŋ kaŋ nonjaati, ii mono moronoŋ? Iinoŋ ii nono neŋ kotumotuena mono mudaborojeŋa. Ii mudaborojeŋatiwaajoŋ iikanoŋ mono oŋanoŋ iwaa qaganoŋ eŋ ubaa.”   
\p
\v 34 Iisoonoŋ maŋaa qaa jeta ii moma uukonduŋ ama amburereŋ meŋ silama saama maŋaajoŋ kokaeŋ weleno: “Amana, nii mono kaaŋagadeeŋ kotuegoŋ nomba.”   
\p
\v 35 Kaeŋ welenoto, maŋanoŋ meleema ijoro: “Koganoŋ mono tiliqili qaganoŋ kaŋ goonoŋ kotumotue tagoŋ meŋ kenja.”   
\p
\v 36 \x * \xo 27.36 \xt Jen 25.29-34\x* Kaeŋ ijoro Iisoonoŋ kokaeŋ jero: “Konanoŋ mono indiŋa woi tiligoŋ nono laligojeŋ: Iinoŋ wala asugiwetiwaa qabuŋaya ii wala nuandabororo ano kete noonoŋ kotumotue ii kaaŋagadeeŋ tagoŋ nuama meja. Kawaajoŋ qata Jeikob (tiliqili eja) qamakejoŋi, ii mono soyanoŋ kolooja. Kotumotue moŋ mono noojoŋ eŋ gonja me qaago?”   
\p
\v 37 Kaeŋ jero maŋanoŋ Iisoowaajoŋ kokaeŋ meleeno: “Moba, niinoŋ koga goo eja poŋga laligowaatiwaajoŋ kuuŋ mujeŋ. Tinitosauruta kuuya yoŋonoŋ ii weleŋ qeŋ muŋ laligowutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ. Yaka logoya, yagoŋ dumuŋ kota ano wain apu iwoi ii mono jedaborojeŋa Anutunoŋ ii muŋ laligowaa. Oo merana, naa kotumotuena moŋ toroqeŋ eŋ nonagi, ii gombenaga? Ii mono amamaajeŋ.”   
\p
\v 38 \x * \xo 27.38 \xt Hib 12.17\x* Kaeŋ meleeno maŋaajoŋ kokaeŋ jero: “Oo amana, kotumotue motooŋgo iigadeeŋ mono eŋ gonja me nomaeŋ? Oo amana, mono nii moŋ kotuegoŋ nomba.” Kaeŋ jeŋ kanaiŋ silama saaro.   
\p
\v 39 \x * \xo 27.39 \xt Hib 11.20\x* Saaro maŋanoŋ kokaeŋ meleema ijoro:  
\q1 “Moba, giinoŋ mono baloŋ toomoriaŋawo mesaoŋ koriganoŋ kema laligowa.  
\q1 Iikanoŋ sombimbaa bedu uŋjijiya ii kanakeewaŋga mende kamaaŋkebaa.   
\p
\v 40 \x * \xo 27.40 \xt Jen 36.8; 2 Kiŋ 8.20\x* Gii manjawaa soo somatanoŋ ejemba laŋ uŋuŋ  
\q1 laaligoga aŋgoŋ koma kogaa weleŋqeqeya kamakamaata kolooŋ laligowa.  
\q1 Kaeŋ laligowagato, kanawaeŋ qeŋ koga utama muŋ kambaŋ iikanoŋ  
\q2 kareŋ motoŋ iwaa galeŋ koŋkoŋa uŋuŋ yakariŋ geeŋgaa nanaŋ laligowa.”   
\p
\v 41 Maŋanoŋ Jeikob kotumotueya muroti, Iisoonoŋ iikawaajoŋ ama kanaiŋ koga uukazi moma muŋ laligoro. Aŋaa uutanoŋ kaeŋ moma alia mombaajoŋ kokaeŋ jero: “Maŋnaraa koomuyaa kambaŋanoŋ mono torija. Iinoŋ komuro jiŋgeŋ qama saama kambaŋ iikanoŋ saanoŋ kona Jeikob qewe komuwaa.”   
\p
\v 42 Iisoowaa momoyanoŋ kaaŋa kolooro moŋnoŋ iikawaa buzuya moma Rebekawaanoŋ kema jero moma meria kanageŋa Jeikobwaajoŋ qaa ano kema wama karo kokaeŋ ijoro: “Moba, daga Iisoonoŋ mono iroŋa meleeno qaganoŋ uro guro komuwagatiwaajoŋ romoŋgoja.  
\v 43 Kawaajoŋ merana, niinoŋ qaa gijomaŋati, ii mono teŋ komba. Mono keteda koi waama oloŋ koma Haran gomanoŋ naana Labambaanoŋ kemba.  
\v 44 Kema iwo kambaŋ tosaaŋa toroqeŋ laligona dagaa uuduuduuyanoŋ olomoowaa.  
\v 45 Uuduuduuya olomooŋ kamaaro iwoi ama munati, ii duduurogo niinoŋ kawaa gematanoŋ goojoŋ qaa ambe karo guama kawu. Iinoŋ guro komuna moŋnoŋ ii qero komuwabo. Mono naambaajoŋ kambaŋ motooŋgo iikanondeeŋ ororoŋ qaoni oromesaoŋ saamambo.” Kiaŋ.   
\s1 Aisaknoŋ Jeikob wasiro Labambaanoŋ keno.  
\p
\v 46 Rebekanoŋ loya Aisakwaanoŋ kema kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ eŋarowoina Hit emba yoroojoŋ ama toroqeŋ laligomambaajoŋ mojona tiiro siimbobolo momakejeŋ. Jeikobnoŋ kaaŋagadeeŋ Hit yoŋoo boraurugia yoŋoonoŋga moŋ eŋarowoinara kaaŋa embiaga mewabo. Baloŋ kokanoŋ koloogiti, iyoŋoo siligia mono kaaŋagadeeŋ eja. Kaaŋa moŋ meŋ kawaboti eeŋ, niinoŋ mono laaligona naambaajoŋ toroqeŋ laligowenaga? Siimbobolonanoŋ mono toroqeŋ honoŋa qaa koloowabo.” Rebekanoŋ kaeŋ jero.   
\c 28  
\p
\v 1 Kaeŋ jero Aisaknoŋ Jeikob koma hororo karo kotuegoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Merana, gii Keinan yoŋoo naamboragia yoŋoonoŋga moŋ embaga mende mewa.  
\v 2 Kaeŋ qaagoto, mono waama Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋ kema nemuŋgaa maŋa Betuelwaa mirinoŋ keuma owaga Labambaa borauruta yoŋoonoŋga moŋ embaga mewa.  
\v 3 Embaga mena Anutu, ku-usuŋ kuuyaa Toyanoŋ mono gii kotuegoŋ kolooŋseisei gono gbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ seiro kanageso tuuŋ mamaga yoŋoo maŋ beŋgiaga koloowa.  
\v 4 \x * \xo 28.4 \xt Jen 17.4-8\x* Anutunoŋ mono gii ano gbiliuruga oŋo Aabrahambaa kotumotueya ii toroqeŋ oŋombaa. Kaaŋagadeeŋ baloŋ asaga Aabraham muro giinoŋ iikanoŋ waba kolooŋ laligojaŋi, ii buŋa qeŋ aowaga.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jeŋ Jeikob wasiro mesaoŋ Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋ Labambaanoŋ kemambaajoŋ keno. Laban ii Aram eja Betuelwaa meriaga, Jeikob ano Iisoo yoroo nemuŋgara Rebekawaa naaŋaga. Kiaŋ.   
\s1 Iisoonoŋ ala-ala emba moŋ mero.  
\p
\v 6 Aisaknoŋ Jeikob kotuegoŋ muŋ embia mewiwaajoŋ Mesopotemia balonoŋ wasiroti, ii Iisoonoŋ moro. Kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Gii Keinan yoŋoo naamboragia yoŋoonoŋga moŋ embaga mende mewa.”   
\p
\v 7 Kaeŋ jeŋ kotoro nemuŋmaŋa yoroo qaa jegara teŋ koma mesaoŋ Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋ kenoti, Iisoonoŋ ii kaaŋagadeeŋ moro.  
\v 8 Ii moma maŋa Aisaknoŋ Keinan emba togoŋ moma boliŋ aoŋ laligoroti, Iisoonoŋ ii iima moma kotoro.  
\v 9 Ii moma kotoŋ maŋaa jaanoŋ sokombaatiwaajoŋ asia Aabrahambaa meria Ismaelnoŋ komuro iwaa mirinoŋ kema borata Malahat, Nebaiotwaa naaŋa ii mero embauruta karooŋ koloogi. Kiaŋ.   
\s1 Jeikobnoŋ Siwewaa doya gaonoŋ iiro.  
\p
\v 10 Jeikobnoŋ Beerseba gomaŋ mesaoŋ Haran gomanoŋ kemambaajoŋ keno.  
\v 11 Kema laligoŋ baloŋ moŋnoŋ keuma weeŋ jaaya kemerotiwaajoŋ ama iikanoŋ jamo ragiti, iikanoŋa moŋ meŋ waŋ qemboŋa qeŋ gomantiiŋanoŋ gaoŋ ero.  
\v 12 \x * \xo 28.12 \xt Jon 1.51\x* Gaoŋ eŋ iikanoŋ gaoŋ kuku moŋ kokaeŋ iiro: Do mombaa kitia namonoŋ kuugi kema qaga ii Siwenoŋ uma kuuŋ nano Anutuwaa gajobauruta yoŋonoŋ iikanoŋ riiŋ uma kamaaŋ aŋgi.   
\p
\v 13 \x * \xo 28.13 \xt Jen 13.14-15\x* Kaeŋ aŋgi Poŋnoŋ iwaa kosianoŋ nama qaa kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ Poŋ, asaga Aabrahambaa Anutuya ano maŋga Aisakwaa Anutuya koloojeŋ. Baloŋ koi ejaŋi, niinoŋ ii gii ano goo gbiliuruga oŋoo buŋaga qeŋ oŋomaŋa.  
\v 14 \x * \xo 28.14 \xt Jen 12.3; 22.18\x* Goo gbiliuruga yoŋonoŋ kolooŋ seisei aŋgi jaŋgogianoŋ namowaa sububuŋ kaaŋa koloowaa. Kaeŋ kolooro juma deema baloŋ weeŋ koukoutanoŋ ano kemekemetanoŋ, Saut ano Noot lee lee, eu ano emu iikanoŋ baageŋ sokoma kema laligowu. Goojoŋ ama goo gbiliuruga yoŋoonoŋga mombaajoŋ ama noo kotumotuenanoŋ mono namowaa kanageso tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋ uro oyaŋboyaŋ mokoloowuya.  
\v 15 Moba, niinoŋ giwo laligoŋ daeŋ daeŋ kema kaŋ laligowagati, iikawaa so mono sopa somoŋgoŋ goma laligoŋ uma guambe baloŋ kokanoŋ mombo eleema kawaga. Niinoŋ gii mende gomesaoŋ qaa jeŋ somoŋgoŋ gombeti, iikawaa so ambe hoŋa koloodaborowaa.”   
\p
\v 16 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ gaoŋ uutanoŋga uuta tooro moma waama kokaeŋ jero: “Poŋnoŋ mono oŋanoŋ baloŋ koi kanoŋ laligojato, niinoŋ ii wala mende mojeŋa.”  
\v 17 Kaeŋ jero jeneŋa ororo qaa kokaeŋ jero: “Baloŋ koi mono kowoga ano keemomoyawo kolooja. Koi kanoŋ mono oŋanoŋ Anutuwaanoŋ duŋ raraya ano Siwewaa naguya kolooja.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jeŋ gomaŋ ano umugawodeeŋ waama jamo qemboŋa qeŋ eroti, ii meŋ waama jawo tooŋ osoŋ kuuŋ qaganoŋ kele apuya maama moriro.  
\v 19 Moriŋ gomaŋ iikawaa qata Betel (Anutuwaa miri) qaro. Wala taoŋ iikawaa qata ii Luz qama laligogi.  
\v 20 Jeikobnoŋ baloŋ iikawaa qata doŋgoga Betel qama qaa kokaeŋ jeŋ somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiro: “Oo Anutu, giinoŋ niwo laligoŋ kana koi kemaŋati, iikanoŋ nii galeŋ koma noma nembanenena ano selenaa esuya mokolooŋ nona  
\v 21 saanoŋ luae qaganoŋ maŋnaa mirinoŋ mombo eleema kamaŋati eeŋ, niinoŋ mono goo uuaiŋga teŋ koma laligowe giinoŋ noo Poŋ Anutuna kolooŋ laligowa.   
\p
\v 22 Jamo koi meŋ waama jawo tooŋ osoŋ kuujeŋi, iikanoŋ mono goo duŋ raraga ero iwoi kuuya togoŋ noma laligowagi, niinoŋ ii oŋanoŋ mendeembe tuuŋ 10 koloogi iikanoŋa motomotooŋ meŋ leuŋ goma laligomaŋa.” Kiaŋ.   
\c 29  
\s1 Jeikobnoŋ Labambaa mirinoŋ keuro.  
\p
\v 1 Jeikobnoŋ kaeŋ jeŋ mesaoŋ kana toroqeŋ kema weeŋ koukoutaa kanageso yoŋoo balonoŋ keuro.  
\v 2 Kanoŋ keuma baloŋ korianoŋ apu roŋ moŋ iiro. Miri toya yoŋonoŋ lama tuuŋgia uŋuama iikanoŋ apu oŋoma laligogi. Kambaŋ kanoŋ apu roŋ kawaa kosianoŋ lama tuuŋ karooŋ egi apu roŋ qaa ootanoŋ jamo somata ii mende metaŋgi.  
\v 3 Lama galeŋ yoŋonoŋ wala lama tuuŋgia kuuya iikanoŋ meŋ kululuuŋ oŋoma jamo ii apu roŋ qaa ootanoŋga gbililiŋgogi kenogo lamaurugia apu oŋoŋgi negi jamo ii mombo duŋanoŋ komakegi.   
\p
\v 4 Jeikobnoŋ lama galeŋ ii kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Eja alauruna, oŋo dakaya?” Qisiŋ oŋono “Nono Harambaajoŋa,” kaeŋ meleema mugi.   
\p
\v 5 Meleema mugi kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋo Naahorwaa esia Laban moma muju me qaago?”  
\p Qisiŋ oŋono “Saanoŋ moma mujoŋ,” jegi.   
\p
\v 6 Jegi kokaeŋ qisiŋ oŋoma jero: “Ii saanoŋ laligoja me qaago?”  
\p Kaeŋ jero kokaeŋ ijogi: “Ii saanoŋ laligoja. Iiba, iwaa borata Reizelnoŋ mono endu lama uŋuama kaja.”   
\p
\v 7 Kaeŋ ijogi Jeikobnoŋ jero: “Iibu, weeŋ somata ero lama ii gomantiiŋaajoŋ kululuuŋ oŋombombaa kambaŋanoŋ mende torija. Kawaajoŋ saanoŋ lamagia apu oŋoŋgi negi mombo uŋuama laaligogianoŋ kema oŋooŋgi nenegia newu.”   
\p
\v 8 Kaeŋ jero kokaeŋ meleeŋgi: “Kaeŋ saanoŋ mende amboŋa. Wala lama tuuŋ kuuya kululuuŋ oŋoma jamo ii apu roŋ qaa ootanoŋga gbililiŋgoniŋ kenogo mono lamaurunana apu oŋoniŋ newuya.”   
\p
\v 9 Jeikobnoŋ yoŋowo qaa kaeŋ amiŋ moma naŋgi iikanoŋadeeŋ Reizelnoŋ maŋaanoŋ lama tuuŋ uŋuama karo. Reizel iinoŋ lama galeŋ gawoŋ meŋ laligoro.  
\v 10 Karo Jeikobnoŋ owayaa borata Reizel ano owayaanoŋ lama tuuŋ iŋiima apu roŋ qaa ootanoŋ kema jamo ii metaama owaya Labambaanoŋ lamauruta apu uŋuagiro.  
\v 11 Uŋuagidaboroŋ Jeikobnoŋ Reizel buuta kitoŋ neŋ kanaiŋ kotakota qama saaro.   
\p
\v 12 Saama Reizelwaajoŋ jero: “Nii goo maŋgaa tinitosaya koloojeŋ. Nii Rebekawaa meriaga.” Kaeŋ jero Reizelnoŋ moma uulaŋawo bobogariŋ maŋaanoŋ kema buzu ii jero moro.  
\v 13 Labanoŋ naaŋaa meria Jeikobwaa buzuya moma ii uulaŋawo mokoloomambaajoŋ keno. Kema mokolooŋ iima suuŋgoŋ aŋgomuŋ buuta kitoŋ neŋ wama mirianoŋ uri. Uma iwoi kuuya kolooroti, Jeikobnoŋ iikawaa sunduya jero moro.  
\v 14 Ii moma kokaeŋ jero: “Saanoŋ, giinoŋ neenaa sakitina koloojaŋ.” Kaeŋ jero koiŋ motooŋgowaa so iwo rama laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jeikobnoŋ Lea ano Reizel embawoitaga orono.  
\p
\v 15 Kaeŋ laligoro Labanoŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “Gii tinitosana laligojaŋiwaajoŋ tawaga qaa eeŋ weleŋ qeŋ nombabo. Ii mende sokombaa. Kawaajoŋ tawaga dawi mewagiwaajoŋ mojaŋi, ii saanoŋ jena momaŋa.”  
\v 16 Labambaa borawoita woi laligori. Somataa qata Lea. Kogaa qata Reizel.  
\v 17 Leawaa jaayanoŋ iima-aiŋaiŋawo kolooroto, Reizel seliaa kaitania ano jaasewaŋa ii kuuya iima-aiŋaiŋawo totooŋ kolooro.   
\p
\v 18 Jeikobwaa uunaaŋa ii Reizelwaanoŋ erotiwaajoŋ ama qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋ boraga kanageŋa Reizel memambaajoŋ saanoŋ yambu 7 weleŋ qeŋ goma laligomaŋa.”   
\p
\v 19 Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro: “Ii eja morota moŋ mube mende sokombaboto, gii gombe sokombaa. Kawaajoŋ saanoŋ niwo koi laligowa.”  
\v 20 Kaeŋ jero Reizel memambaajoŋ yambu 7 weleŋ qeŋ muŋ laligoro. Uunaaŋanoŋ Reizelwaajoŋ erotiwaajoŋ ama yambu iikawaajoŋ moro weeŋ afaaŋa tani kolooro. Kiaŋ.   
\p
\v 21 Yambu 7 tegoro Jeikobnoŋ owaya Laban kokaeŋ ijoro: “Noo gawoŋ meme kambananoŋ mono tegojiwaajoŋ saanoŋ embana Reizel nona iwo eŋ laligomaŋa.”  
\v 22 Labanoŋ qaa ii moma miri toya kuuya horoŋ kululuuŋ oŋoma lombaŋ ano neŋ korisoro aŋgi.  
\v 23 Ii aŋgi tegoro gomaŋ tiiro Labanoŋ borata Lea wama kema Jeikob muro miri uutanoŋ uma motooŋ eri.  
\v 24 Labanoŋ weleŋ embia qata Zilpa ii borata Leawaa weleŋqeqeyaga laligowaatiwaajoŋ muro.  
\v 25 Motooŋ eri gomaŋ ano Jeikobnoŋ embia iima moro Reizel qaagoto, ii Lea kolooro yooyaanoŋ kema kokaeŋ jeŋ muro: “Gii mono naa terega ama nonjaŋate? Nii Reizel memambaajoŋ weleŋ qeŋ goma laligoweto, gii mono naambaajoŋ tiligoŋ nonjaŋ?”   
\p
\v 26 Ii moma meleema kokaeŋ ijoro: “Gomaŋ kokanoŋ data eeŋ laligoro koganoŋ eja mewaatiwaa nanamemeŋa ii nonoonoŋ mende eja.  
\v 27 Kawaajoŋ saanoŋ maraŋ korisoro ii Leawo sonda motooŋgowaa so laligoŋ aisoona tegoro koga kaaŋagadeeŋ gomaŋa. Ii mewaatiwaajoŋ mono kaaŋagadeeŋ yambu 7 toroqeŋ weleŋ qeŋ noma laligowa.”   
\p
\v 28 Kaeŋ ijoro uumotooŋgo ama Leawo maraŋ korisoro kambaŋ ii sonda motooŋgowaa so laligoro tegoro Labanoŋ borata Reizel kaaŋagadeeŋ embia koloowaatiwaajoŋ muro.  
\v 29 Labanoŋ weleŋ embia qata Bilha ii borata Reizelwaa weleŋqeqeyaga laligowaatiwaajoŋ muro.  
\v 30 Jeikobnoŋ Reizel ii kaaŋagadeeŋ embiaga mero. Uunaaŋanoŋ Reizelwaajoŋ erotiwaajoŋ ama Reizel ii Lea uuguŋ jopagoŋ muŋ laligoro. Kawaajoŋ yambu 7 toroqeŋ Laban weleŋa qeŋ muŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Jeikobwaa merauruta koloogi.  
\p
\v 31 Jeikobwaa uutanoŋ Leawaajoŋ mamaga mende ero zizi togoro Poŋnoŋ iiro mende sokono Lea koro ambaatiwaajoŋ ilaaŋ muroto, koga Reizelnoŋ aruŋa laligoro.  
\v 32 Leanoŋ korowo kolooŋ laligoŋ mera ejaga meŋ qaa kokaeŋ jero, “Poŋnoŋ tapekokorona iiro lonanoŋ saanoŋ kanaiŋ jopagoŋ noma laligowaa.” Kaeŋ jeŋ qata iikawaa so Ruuben qaro. (Ruuben = Tapekokorona iiro.)  
\v 33 Kanageŋ mombo koro ama mera eja moŋ meŋ qaa kokaeŋ jero: “Lonanoŋ melaada jopagoŋ nono Poŋnoŋ ii moma mera koi kaaŋagadeeŋ nonja.” Kaeŋ jeŋ qata iikawaa so Simeon qaro. (Simeon = Gejianoŋ moro.)   
\p
\v 34 Kawaa gematanoŋ mombo koro ama mera eja moŋ meŋ qaa kokaeŋ jero: “Nii merauruta karooŋ lonaajoŋ oŋonjeŋiwaajoŋ iinoŋ mono kanaiŋ uuta niwo somoŋgowaa.” Kaeŋ jeŋ qata iikawaa so Liwai qaro. (Liwai = Uuta somoŋgowaa.)  
\v 35 Kawaa gematanoŋ duŋanoŋ mombo koro ama mera eja moŋ meŋ qaa kokaeŋ jero: “Nii kambaŋ kokaamba Poŋ mepeseejeŋ.” Kawaajoŋ qata iikawaa so Juuda (mepemepesee) qaro. Kawaa gematanoŋ mera mombo mende mero. Kiaŋ.   
\c 30  
\p
\v 1 Reizelnoŋ aruŋa laligoŋ Jeikobwaajoŋ merabora moŋ mende meŋ iyaŋaa kania kaeŋ iima data Lea gema qeŋ uutanoŋ motoqoto moma Jeikobwaajoŋ qaa kokaeŋ jero: “Gii mono mera mokoloowa. Ii mende mokoloona niinoŋ mono laligomambaajoŋ amamaaŋ komumaŋa.”   
\p
\v 2 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ iriŋa soono uuduuduu moma muŋ kokaeŋ ijoro: “Nii mono mera nomaeŋ mokoloowenaga? Anutunoŋ gii mera mewagatiwaajoŋ somoŋgoŋ goma laligojanto, niinoŋ Anutuga qaago.”   
\p
\v 3 Kaeŋ jero Reizelnoŋ kokaeŋ ijoro: “Noo weleŋ embana Bilha ii koi. Saanoŋ iwo ena noo mera moŋ mewaa. Iinoŋ nemuŋ kono niinoŋ kaaŋagadeeŋ iwaanoŋga merabora mokolooŋ oŋoma nemuŋgia kolooŋ laligomaŋa.”  
\v 4 Kaeŋ jeŋ weleŋ embia Bilha muro embiaga meŋ iwo ero.  
\v 5 Ero Bilhanoŋ koro ama Jeikobwaa meria mero.  
\v 6 Meria mero Reizelnoŋ kokaeŋ jero: “Anutunoŋ gosiŋ nono sokombe qamakooli qaana moma mera ejaga nonja.” Kawaajoŋ qata Dan qaro. (Dan = Gosiŋ nono sokonjeŋ.)  
\v 7 Reizelwaa weleŋ embia Bilhanoŋ mombo koro ama Jeikobwaa meria moŋ mero woi kolooro.   
\p
\v 8 Kaeŋ mero Reizelnoŋ kokaeŋ jero: “Danawo mamaga aoŋoroŋ haamo anjeŋ.” Kaeŋ jeŋ iikawaa so mera qata Naftali (Aoŋorowe) qaro.  
\v 9 Leanoŋ mombo koro mende ama ii iima kawaajoŋ iyaŋaa weleŋ embia qata Zilpa meŋ Jeikob muro embiaga kolooro.  
\v 10 Embiaga kolooŋ Jeikobwaa mera ejaga mero.  
\v 11 Mero Leanoŋ “Simbawoŋawo!” jeŋ qata Gad (simbawoŋawo) qaro.  
\v 12 Zilpa, Leawaa weleŋ embia kanoŋ Jeikobwaa meria moŋ mombo mero woi kolooro.   
\p
\v 13 Kaeŋ kolooro Leanoŋ qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋ keraqeeaŋgo somata mojeŋ. Emba yoŋonoŋ mono noojoŋ oyaŋboyaŋ qama laligowuya.” Kaeŋ jeŋ iikawaa so mera qata Aser qaro. (Aser = Oyaŋboyaŋ qabu.)  
\v 14 Wiitnoŋ masu qero kooto kambaŋanoŋ somaŋa moŋnoŋ Ruubenoŋ seleeŋgeŋ kema baloŋ korianoŋ asagbaleŋ hamo \f + \fr 30.14 \ft Asagbaleŋ: Emba yoŋonoŋ asagbaleŋ hamo neŋ afaaŋgoŋ koro ambombaajoŋ aŋgiti, iikaaŋ moma laarigi.\f* mokolooro. Hamo ii mokolooŋ meŋ kaŋ nemuŋa Lea muro. Muro Reizelnoŋ data kokaeŋ ijoro: “Goo meraganoŋ hamo meŋ kaji, iikawaa tosaaŋa mono nona nemaŋa.”   
\p
\v 15 Kaeŋ ijoro Leanoŋ kokaeŋ jero: “Giinoŋ lona nuana sokombaatiwaajoŋ romoŋgoweto, gii mono meranaanoŋ asagbaleŋ hamo koi ii kaaŋiadeeŋ nuamambaajoŋ mojaŋ. Ii mende sokonja.” Kaeŋ jero Reizelnoŋ kokaeŋ ijoro: “Saanoŋ! Meragaanoŋ hamo ii nombaati eeŋ, mono saanoŋ Jeikobwo gomantiiŋa koi ewao.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ mare iikanoŋ gawoŋ mesaoŋ karo Leanoŋ kema mokolooŋ muŋ kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ meranaanoŋ asagbaleŋ hamo kanoŋ mono goo sewaŋga mejeŋa. Kawaajoŋ mono niwo ewota.” Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ gomantiiŋa iikanoŋ iwo eri.   
\p
\v 17 Iwo eri Anutunoŋ Leawaanoŋ qaa qamakoolia moro koro ama Jeikobwaa meria 5:ya mero.  
\v 18 Ii meŋ qaa kokaeŋ jero: “Niinoŋ weleŋ embana ii lona muwetiwaajoŋ Anutunoŋ iikawaa tawaya koi nonja.” Kaeŋ jeŋ iikawaa so qata Aiskar (tawa) qaro.  
\v 19 Kawaa gematanoŋ Leanoŋ mombo koro ama Jeikobwaa meria 6:ya mero.  
\v 20 Ii meŋ qaa kokaeŋ jero: “Anutunoŋ kaleŋ awaa soro nonja. Lona Jeikobwaa merauruta 6 mewetiwaajoŋ iinoŋ mono pondaŋ niwo laligoŋ qabuŋa noma laligowaa.” Kaeŋ jeŋ iikawaa so mera qata Zebulun qaro. (Zebulun = qabuŋa)  
\v 21 Kambaŋ tosia tegoro Leanoŋ bora meŋ qata Daina qaro.   
\p
\v 22 Anutunoŋ mombo Reizel kaaŋagadeeŋ romoŋgoŋ muŋ qaa qamakoolia moma koro ambiwaajoŋ ilaaŋ muro.  
\v 23 Ilaaŋ muro koro ama mera moŋ meŋ qaa kokaeŋ jero: “Anutunoŋ gamuna metogoja.”   
\p
\v 24 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Poŋnoŋ mono merana moŋ toroqeŋ nombaa.” Kaeŋ jeŋ iikawaa so mera qata Joosef (= Toroqeŋ nombaa.) qaro. Kiaŋ.   
\s1 Jeikobwaanoŋ lama tuuŋanoŋ seiro.  
\p
\v 25 Reizelnoŋ meria Joosef mero iikawaa gematanoŋ Jeikobnoŋ Laban kokaeŋ ijoro: “Nii neenaa gomaŋ mirinanoŋ kemambaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ saanoŋ wasiŋ nona eleema kemaŋa.  
\v 26 Emba meraaŋuruna koi yoŋoojoŋ ama goo weleŋga qeŋ laligoweti, mono ii nona motooŋ kemboŋa. Nii gawoŋ somata totooŋ meŋ laligoweti, ii geeŋgo saanoŋ mojaŋ.”   
\p
\v 27 Kaeŋ ijoro Labanoŋ kokaeŋ jero: “Gii moma qeaŋgoŋ nonjaŋi eeŋ, mono saanoŋ koi laligowa. Poŋnoŋ goojoŋ ama nii kotuegoŋ noma laligoroti, nii unju qewe qaa kaeŋ kolooro mojeŋ.”   
\p
\v 28 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Mono gawoŋgaa tawayaa jaŋgoya jena sewaŋa ii saanoŋ gomaŋa.”  
\v 29 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ kokaeŋ ijoro: “Nii goo weleŋ nomaeŋ qeŋ laligoŋ goo gomanoŋ miriwaa oro tuuŋa tuuŋa galeŋ koma oŋombe somariigiti, ii geeŋgo saanoŋ mojaŋ.  
\v 30 Wala nii koi mende kawe iikanoŋ oro iwoiga mamaga mende eŋ gonoto, iikanoŋ mono nii kawe kambaŋ kanoŋ seiŋ jaasooŋgo kolooju. Nii daeŋgeŋ daeŋgeŋ kema kaweti, iikanoŋ Poŋnoŋ kotuegoŋ gono laligona. Kaeŋ laligonato, nii mono naa kambanoŋ saanoŋ neenaa kanagesouruna naŋgoŋ oŋomambaajoŋ ama gawoŋ iwoi kanaiŋ mewenaga?”   
\p
\v 31 Kaeŋ ijoro Labanoŋ kokaeŋ qisiro: “Nii mono naama gombenaga?” Kaeŋ qisiro Jeikobnoŋ meleema kokaeŋ jero: “Iwoi moŋ mende nombato, iwoi motooŋgo koigadeeŋ noojoŋ ambagati eeŋ, nii saanoŋ toroqeŋ goonoŋ lama tuuŋa tuuŋa ii kalaŋ koma jaagaleŋ meŋ oŋoma laligomaŋa.  
\v 32 Nii saanoŋ goonoŋ lama ano meme tuuŋga kuuya ii kete iŋiima gosimaŋa. Ii gosiŋ lama meria baroŋ kuuya ano meme (noniŋ) doŋa titogiawo ano teregia diriweŋ, soŋojinjiri me koromboŋgi ii kuuya mendeema iyaŋgia meŋ kululuuŋ oŋomba. Iyoŋonoŋ saanoŋ gawoŋ meŋ laligowetiwaa tawana koloowu.  
\v 33 Kanageŋ gawonaa tawana, lama ano meme ii iŋiima gosimambaajoŋ kawagati, kambaŋ iikanoŋ uuna dindiŋaa kania ii afaaŋgoŋ kokaeŋ mokoloowa: Meme (noniŋ) titogia qaa ano diriweŋ, soŋojinjiri me koromboŋgia qaa ii kuuya ano lama baroŋa qaago kuuya noo tuuŋanoŋ nambuti, ii niinoŋ yoŋgoro mejeŋ, kaeŋ moma kotowa.”   
\p
\v 34 Kaeŋ jero Labanoŋ kokaeŋ meleeno: “Nii saanoŋ uumotooŋgo anjeŋ. Qaa jejaŋi iikaaŋ kana ii ewaa.”  
\v 35 Kaeŋ meleema weemboria iikanondeeŋ Labanoŋ meme (noniŋ) ejia teregia jiriŋjooroŋ ano diriweŋ soŋojinjiri me koromboŋgia ano meme embia kuuya teregia titogiawo ano diriweŋ soŋojinjiri me koromboŋgi me sele jugianoŋ iwoi taaŋa raroti, ii kuuya ano lama meria baroŋ kuuya ii gosiŋ metogoŋ oŋoma aŋaa merauruta yoŋoo borogianoŋ ama oŋoono.  
\v 36 Labanoŋ ii ama oŋooma yoŋowo Jeikobwaanoŋ lama ano meme tuuŋ ii uŋuama weemboria karooŋ kekembaa so kema kanoŋ laligogi. Koriganoŋ kaeŋ laligogi Jeikobnoŋ toroqeŋ Labambaanoŋ lama ano meme tuuŋa tuuŋa ii galeŋ koma oŋoma laligoro.   
\p
\v 37 Kaeŋ laligoŋ komoŋ, wakato ano gou gere iikawaa boria gbiligbili kotoŋ meŋ selegia jinjororoŋ kombolatiro biiwianoŋ taaliro jiriŋjooroŋ kolooro. \f + \fr 30.37 \ft Gere boria: ii sopawaajoŋ mende ano. Kaaŋagadeeŋ tiriqoonjoŋ me jenaŋ amambaajoŋ qaago. Anutunoŋ ŋaa yaweŋ ano oweŋ jenaŋ ambombaajoŋ mende jeroto, Jeikobwaa uutanoŋ diŋgoro teŋ koma laligorotiwaajoŋ toomoriambaa kania kaeŋ kuma muro.\f*   
\p
\v 38 Kaeŋ kolooro gere borogia koombolatia ii meŋ oro yoŋoo apu juugia kuuya kanoŋ ano apu newombaajoŋ kagi wosogianondeeŋ ero. Kaeŋ ero lama ano meme tuuŋ yoŋonoŋ ejianoŋ uŋualeembutiwaa aiŋ geriawo moma apu newombaajoŋ kaŋ mokolooŋ iigi.  
\v 39 Kaeŋ iima meme ejia yoŋonoŋ gere boria iikawaa kosogianoŋ embia uŋualeeŋgi. Kaeŋ uŋualeeŋgi koro ama laligogitiwaajoŋ meraboraurugia kaweŋtetere, titogiawo ano diriweŋ, soŋojinjiri me koromboŋgi ii oŋoma laligogi.   
\p
\v 40 Kaeŋ laligogi Jeikobnoŋ lama ano meme (noniŋ) meria kaaŋia ii gosiŋ mendeema oŋoma aŋa aŋa tuuŋgia so oŋonoto, oro somata ii areŋgoŋ oŋono jaagia Labambaanoŋ oro baroŋ ano teregia titogiawo yoŋoonoŋ baageŋ uuŋ naŋgi. Kaeŋ ama aŋaajoŋ lama ano meme (noniŋ) tuuŋa tuuŋa metogoŋ mokolooŋ oŋono. Ii mokolooŋ somoŋgoŋ oŋono Labambaa lama tuuŋanoŋ mende kema toroqeŋ oŋoŋgi.   
\p
\v 41 Oro embia kotakota yoŋonoŋ ejianoŋ uŋualeembutiwaa aiŋ geriawo mogi Jeikobnoŋ kambaŋ so iikanoŋ gere boria ii apu juunoŋ ano. Kawaajoŋ oro ejia yoŋonoŋ kaŋ ii wosogianoŋ mokolooŋ iima kosianoŋ kanoŋ embia ii uŋualeema laligogi.   
\p
\v 42 Kaeŋ laligogito, oro embianoŋ esuŋgia kamaaŋqeqeta koloogiti eeŋ, iinoŋ gere boria ii iyoŋoo wosogianoŋ mende ama laligoro. Kaeŋ ama laligoro oro esuŋgia kamakamaata yoŋonoŋ Labambaa tuuŋanoŋ toroqegi esuŋgia kotakota yoŋonoŋ Jeikobwaa tuuŋanoŋ kema toroqegi.  
\v 43 Jeikobnoŋ kaeŋ ama kindiŋbiri eja qaqabuŋayawo kolooŋ toomoriaŋ mokolooro. Lama ano meme tuuŋ mamaga buŋa qeŋ aoŋ weleŋqeqe ejemba uŋuano kamel ano doŋgi tuuŋa tuuŋa asugiŋ seigi togia kolooro. Kiaŋ.   
\c 31  
\s1 Jeikobnoŋ Laban mesaoŋ oloŋ koma keno.  
\p
\v 1 Labambaa meraurutanoŋ qaa kokaeŋ jegi Jeikobwaa gejianoŋ kemero moro: “Maŋnananoŋ iwoi buŋa qeŋ laligoroti, Jeikobnoŋ ii kuuya kalugoŋ konjoratiŋ aŋgoŋ kono. Maŋnanaa esuhinaya galeŋ koma iikawanoŋa hinaya kuuya ii iyaŋaajoŋ mokolooŋ kindiŋbiri kolooja.”  
\v 2 Qaa ii moro ano looyaa jaasewaŋa iima kokaeŋ moma asariro: “Labanoŋ wala ala awaa kolooŋ noma laligoŋ kouroto, kaaŋa mende toroqeŋ ama laligoja.”   
\p
\v 3 Kaeŋ moma asariro Poŋnoŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “Gii mono eleema maŋasauruga yoŋoo balonoŋ kema tinitosauruga yoŋowo laligowa. Kema laligona niinoŋ giwo nama laligomaŋa.”   
\p
\v 4 Jeikobnoŋ qaa ii moma Reizel ano Lea yoroojoŋ qaa ano keno baloŋ korianoŋ lama tuuŋa tuuŋa galeŋ koma oŋonoti, iikanoŋ kari.  
\v 5 Kari kokaeŋ irijoro: “Niinoŋ maŋgaraa jaasewaŋa iima kokaeŋ moma asarijeŋ: Iinoŋ wala ala awaa ama noma laligoŋ kouroto, iikaaŋa mombo mende ama laligoja. Maŋnaa Anutuyanoŋ mono kileŋ niwo nama laligoŋ kouro.  
\v 6 Nii ku-usuna kuuya kululuuŋ iikawaa so maŋgara weleŋ qeŋ muŋ laligoŋ koubeti, oro ii saanoŋ mojao.   
\p
\v 7 “Kaeŋ laligoweto, iinoŋ aŋgomokoloŋ qaganoŋ ama noma laligoŋ gawonaa tawaya ii somaŋa 10:baa so utequte ama laligoro. Kaeŋ ama noma laligoroto, Poŋnoŋ aŋgoŋ koma muro tiwitiwilaa moŋ mende ama nono laligowe.  
\v 8 Kambaŋ moŋnoŋ kokaeŋ jero, ‘Lama ano meme (noniŋ) titogiawo koloowuti, ii mono goo gawoŋ tawaga koloowu.’ Kaeŋ jero oro tuuŋ kuuya yoŋonoŋ meraboraaŋgia titogiawo oŋoŋgi. Kambaŋ moŋnoŋ kokaeŋ jero, ‘Lama ano meme (noniŋ) kaweŋtetere koloowuti, ii mono goo gawoŋ tawaga koloowu.’ Kaeŋ jero oro tuuŋ kuuya yoŋonoŋ meraboraaŋgia kaweŋtetere oŋoŋgi.  
\v 9 Anutunoŋ kaeŋ ano asugiro maŋgaraa tuuŋanoŋga oro konjoratiŋ uŋuama nono seigi.   
\p
\v 10 “Oro ejianoŋ embia uŋualeema laligogiti, kambaŋ iikanoŋ gaoŋ iima jaana uuŋ waama iibe meme (noniŋ) ejianoŋ embia uŋualeema naŋgiti, iyoŋoo selegia ii kaweŋtetere, titogiawo ano diriweŋ, soŋojinjiri me koromboŋgi kuuya koloogi.  
\v 11 Nii gaoŋ iibe kanoŋ Anutuwaa gajoba moŋnoŋ noojoŋ ‘Jeikob!’ qaro. Kaeŋ qaro ‘Koi nanjeŋ,’ jeŋ meleembe.  
\v 12 Meleembe kokaeŋ toroqeŋ nijoro: ‘Labanoŋ iwoi kuuya ama gomakeji, niinoŋ ii iima mojeŋ. Kawaajoŋ saanoŋ jaaga otaama uuŋ iiba: Meme (noniŋ) ejia kuuya embia uŋualeema nanjuti, iyoŋoo selegianoŋ kaweŋtetere, titogiawo ano diriweŋ, soŋojinjiri me koromboŋgi kolooja.  
\v 13 \x * \xo 31.13 \xt Jen 28.18-22\x* Niinoŋ Betel kanoŋ asugiŋ gombe jamo daŋgunu moŋ kuuŋ kele moriŋ niwo qaa somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiina. Niinoŋ Anutu ii ano goojoŋ qaa kokaeŋ jejeŋ: Gii mono keteda koi waama kantri koi mesaoŋ geeŋgaa kolokoloo gomaŋganoŋ mombo eleema kemba.’”   
\p
\v 14 Jeikobnoŋ qaaya kaeŋ jero Reizel ano Lea yoronoŋ kokaeŋ meleema muŋ ijori: “Maŋnaraa mirinoŋ borosamowaa bakaya moŋ ii noroonoŋ mende toroqeŋ raja.  
\v 15 Iinoŋ eja norono sewanaranoŋ karo ii aŋaajoŋgadeeŋ meŋ gilidabororo. Kawaajoŋ noro mono waba tani ama norono laligoŋ kouri.  
\v 16 Kawaajoŋ Anutunoŋ maŋnaraa tuuŋanoŋa esuhina ilawoila konjoratiŋ wano seiroti, ii kuuya mono oŋanoŋ anana ano meraboraurunana ananaa buŋaga kolooja. Kawaajoŋ Anutunoŋ jeŋ kotoŋ gonoti, giinoŋ mono ii kuuya teŋ koma otaawa.”   
\p
\v 17 Kaeŋ ijori waama meŋ mozozoŋgoŋ meŋ embamerauruta kobibiiŋ oŋono kamel qagianoŋ ugi.   
\p
\v 18 Miriwaa oro tuuŋa kuuya konjoma oŋono wala keŋgi. Esuhina iwoiya kuuya Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋ laligoŋ mokolooro seiroti, ii korebore kololooŋ maŋa Aisakwaanoŋ kembombaajoŋ Keinan balonoŋ baageŋ keŋgi.  
\v 19 Kambaŋ kanoŋ Labanoŋ lama jugia motomambaajoŋ keno Reizelnoŋ maŋaa mirinoŋ doŋlopioŋ bubuga yoŋgoro mero.  
\v 20 Yoŋgoro mero Jeikobnoŋ toroqeŋ looya Aram eja Laban ii kokaeŋ tiligoŋ muro: Kembombaa qaaya ii mende jero moroto, mono oloŋ mesaoŋ keŋgi.  
\v 21 Kaeŋ oloŋ keŋgi kamel yoŋonoŋ ilawoilaya kuuya meŋ bosiŋgi. Kema Yufreitis apu gowoya kotoŋ Gilead baloŋ baaŋawo iikanoŋ baageŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Labanoŋ Jeikob otaaŋ keno.  
\p
\v 22 Keŋgito, weemboria karooŋa kolooro kanoŋ qaa kokaeŋ jegi Labanoŋ moro, “Jeikobnoŋ mono togoŋ oloŋ koma keno.”  
\v 23 Ii moma waama tinitosa ejauruta uŋuama weemboria 7:baa so oŋotaaŋ kema kema Gilead baloŋ baaŋawo kanoŋ mokolooŋ oŋoŋgi.  
\v 24 Oŋoŋgiti, gomantiiŋa iikanoŋa Anutunoŋ Aram eja Laban ii gaonoŋ asugiŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Gii Jeikobwaajoŋ kotumotue me qasumasuaa qaa moŋ jewabotiwaajoŋ mono moma kotoŋ galeŋ meŋ aowa.”  
\v 25 Uŋuaŋgi Jeikobnoŋ opo sel kuuŋa Gilead baloŋ baaŋawonoŋ mororoŋgoŋ kuuro Laban ano ejauruta yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ opo sel kuuŋgia iikanoŋ kuuŋ egi.   
\p
\v 26 Eŋ waama qegia Jeikobwaanoŋ kema kokaeŋ jero moro: “Gii mono naa terega ama nona? Gii tiligoŋ nonjaŋ. Kere yoŋonoŋ manja qeŋ emba yoŋgoro horoŋkejuti, mono iikawaa tani noo borawoina oloŋ uruama koi kana.  
\v 27 Gii naambaajoŋ aŋgomokoloŋ ama noma uulaŋawo oloŋ koma nomesaoŋ kana? Gii mono naambaajoŋ qaa moŋ mende jena mobe laŋ kana? Ii mobenagati eeŋ, nii saanoŋ rii gbawe ambe komaŋ koma gita kulele qegi korisoro qaganoŋ oŋoombe kawuyaga.   
\p
\v 28 “Ii mobenagati eeŋ, mono saanoŋ esauruna ano borawoina buugia kitoŋ neŋ yeizozogia jewenaga. Gii mono uuga qaawaa tere kaaŋa anjaŋa.  
\v 29 Niinoŋ ku-usunawo kaŋ saanoŋ tiwilaaŋ gombenagato, gomantiiŋa ewe maŋgaa Anutuyanoŋ qaa kokaeŋ nijojaa: ‘Gii Jeikobwaajoŋ kotumotue me qasumasuaa qaa moŋ jewabotiwaajoŋ mono moma kotoŋ galeŋ meŋ aowa.’  
\v 30 Kawaajoŋ mesaowa, geeŋgaa maŋgaa gomaŋ mirinoŋ eleemambaa uuaiŋga somata moma laligoŋgo mesaodaboroŋ kananoŋ kaŋ laligojaŋ. Kawaajoŋ saanoŋ kembato, noonoŋ doŋlopioŋuruna ii mono naambaajoŋ yoŋgoro meŋ kana?”   
\p
\v 31 Labanoŋ kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ kokaeŋ meleema muro: “Giinoŋ borawoiga manjaqeqe ku-usuŋ qaganoŋ nuambabotiwaajoŋ romoŋgoŋ keena moma oloŋ koma kaniŋ.  
\v 32 Kaninto, moŋnoŋ doŋlopioŋ bubuga mero mokoloowagi, ii saanoŋ qena komuwaa. Ilawoila kuuya meŋ laligojeŋi, ii saanoŋ tinitosaurunara yoŋoo jaanoŋ iima gosiŋ nama goonoŋ iwoiga moŋ mokolooŋ iima ii saanoŋ mewa.” Jeikobnoŋ kaeŋ ijoroto, embia Reizelnoŋ doŋlopioŋ ii yoŋgoro meroti, loyanoŋ ii mende morotiwaajoŋ ii haŋqaŋ qeŋ jero.   
\p
\v 33 Kaeŋ jero qegia Jeikobwaa opo sel kuuŋanoŋ uma qeŋgama moŋgama Leawaa opo sel kuuŋanoŋ uma toroqeŋ weleŋ embawoi yoroo opo sel kuuŋgaranoŋ uma qeŋgama moŋgama iwoi moŋ mende mokolooro. Leawaanoŋ kuuŋ mesaoŋ kawaa gematanoŋ Reizelwaa kuuŋanoŋ uro.  
\v 34 Uroto, Reizelnoŋ doŋlopioŋ bubuga ii meŋ gesonoŋ mouma kamel qaganoŋ duŋ rarawaa uutanoŋ ama qaganoŋ uma qelanjiŋ raro. Kaeŋ raro maŋanoŋ opo kuuŋaa uuta kuuya qeŋganoto, ii mende mokolooro.  
\v 35 Reizelnoŋ maŋa kokaeŋ ijoro: “Somatana, nii koinoŋ niiro rajeŋiwaajoŋ ama goo jaasewaŋganoŋ saanoŋ mende waamaŋa. Kawaajoŋ uuduuduu mende moma nomba.” Kaeŋ ijoro miriwaa doŋlopioŋ bubuga iikawaajoŋ moŋganoto, ii mende mokolooro.   
\p
\v 36 Mende mokolooro nama Jeikobnoŋ iriŋa soono temboma Laban kokaeŋ jeŋ qisiŋ muro: “Niinoŋ naa kanaga ama soŋgiwe? Mono naa sili bologa ama gombetiwaajoŋ kakasililinoŋ tiwowasanoŋ tigoŋ nonjaŋ?  
\v 37 Noo esuhinana kuuya qeŋgan daboroŋgo mono naa iwoiga moŋ mokoloona goo miri uutaa buŋaga koloonaga? Ii saanoŋ meŋ koi kaŋ tinitosaurunara yoŋoo jaagianoŋ ana iigi batunaranoŋ qaa lombo enagati, ii gosiŋ jeŋ tegoŋ mindiŋgoŋ norombuya.   
\p
\v 38 “Niinoŋ giwo yambu 20 laligoŋ waabe. Kambaŋ iikawaa uutanoŋ gawoŋga mewe goonoŋ lama ano meme (noniŋ) yoŋonoŋ mende jaŋgoŋ qaoŋgito, awaagadeeŋ kolooŋ seisei ama laligogi. Kaaŋagadeeŋ lama ejia moŋ goo oro tuuŋnoŋa mende qeŋ newe.  
\v 39 Kambaŋ tosaaŋanoŋ oro kawalianoŋ lama qeŋ kitomitooroti, ii mende meŋ kaŋ goma laligoweto, iikawaa kitia ii neenaa tuuŋnoŋga meŋ kitianoŋ ama laligowe. Lamaga gomantiiŋanoŋ me asasaganoŋ yoŋgoro meŋ laligowuyagati, kileŋ iikawaa kitia amambaajoŋ jeŋkooto ana ii otaaŋ laligowe.   
\p
\v 40 “Weeŋ biiwianoŋ gomaŋ gerianoŋ nooro gomantiiŋanoŋ memetotoŋanoŋ nuro saŋgoŋa moma laligowe. Kambaŋ mamaga gaoŋ gbiligbili laligowe.  
\v 41 Yambu 20:waa so iikaaŋ goo gomanoŋ laligoŋ waabe tegoja. Yambu 14 ii borawoiga oromambaajoŋ weleŋ qeŋ goma laligowe. Iikawaa gematanoŋ yambu 6 ii lama bulmakao mokoloomambaajoŋ goonoŋ gawoŋ meŋ laligowe. Kaeŋ laligoweto, giinoŋ gawoŋ memewaa tawana ii somaŋa 10:baa so utequte ama laligona.   
\p
\v 42 “Asana Aabrahambaa Anutuya amana Aisaknoŋ waeya meŋ mepeseeŋkeji, iinoŋ gemananoŋ aworo kolooŋ mende kotiŋgoŋ nonagi eeŋ, giinoŋ mono bobora wasiŋ nona kawenaga. Kaeŋ ama nonagato, Anutunoŋ noonoŋ siimbobolo kakasililiŋ iiro gawoŋ boronanoŋ seleqeqe ama meŋ laligoweti, ii iima kete gomantiiŋanoŋ noo qaana gosiŋ jeŋ tegoro mojaŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Jeikob ano Laban yoronoŋ soomoŋgo ani.  
\p
\v 43 Jeikobnoŋ kaeŋ jero Labanoŋ kokaeŋ meleema muro: “Emba woi koi mono noo borawoinaga. Yoroo meraboraurugara ii noonoŋa. Lama bulmakao tuuŋa tuuŋa koi ii noonoŋa. Iwoi kuuya koi iijaŋi, ii kuuya noo buŋagadeeŋ kolooja. Kaento, mesaowa niinoŋ kete borawoina koi ano meraboraurugara oŋoniti, yoŋonoŋ kembutiwaa qaagia jegi ii qewagomambaajoŋ moma bimoojeŋ.  
\v 44 Kawaajoŋ saanoŋ kaŋ gou koma aoŋ batunaranoŋ soomoŋgo ambo. Ii qendeembotiwaajoŋ romoŋgoŋ noroma daŋgunu kaaŋa batunaranoŋ ewaa.”   
\p
\v 45 Kaeŋ jero Jeikobnoŋ jamo moŋ meŋ kuuro moroalimbaŋ daŋgunu kaaŋa sodogara kolooŋ nano.  
\v 46 Iikanoŋ nano Jeikobnoŋ tinitosauruta yoŋoojoŋ jamo meŋ kululuuwutiwaajoŋ jero. Kaeŋ jero jamo meŋ qanoŋ qanoŋ ama kululuugi uro iikawaa kosianoŋ nene lombaŋ ooŋ negi.  
\v 47 Labanoŋ jamo tuuŋ kawaa qata Jegar Sahaduta qaro Jeikobnoŋ qata Galed qaro. \f + \fr 31.47 \ft Daŋgunu jamo tuuŋ: ii Hibruu qaanoŋ Galed ano Arameik qaanoŋ Jegar Sahaduta.\f*   
\p
\v 48 Kaeŋ qama looyanoŋ qegia Jeikob kokaeŋ ijoro: “Jamo tuuŋ koi mono kete anaraa batunaranoŋ moroalimbaŋ daŋgununaraga ewaa.” Kawaajoŋ Jeikobnoŋ iikawaa qata Galed qaro.  
\v 49 Labanoŋ qaa toroqeŋ kokaeŋ jero: “Poŋnoŋ deema laligowoti, kambaŋ iikanoŋ batunaranoŋ jaayanoŋ niriima riiŋ galeŋ meŋ noroma laligowaa.” Kawaa so baloŋ iikawaa qata moŋ Mizpa qaro. (Mizpa = Galeŋ meme miri koriga.)   
\p
\v 50 Labanoŋ qaa ii toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Giinoŋ borawoina horoŋ ureeŋ aoŋ ama oromba me toroqeŋ emba tosaaŋa oŋombagati eeŋ, mono qaa koi moma laligowa: Baloŋ eja moŋnoŋ kosonaranoŋ mende laligoŋ niriiro Anutunoŋ mono kileŋ saanoŋ niriima batunaranoŋ soomoŋgo ejiwaa qaaya ii naŋgoŋ jeŋ laligowaa.”   
\p
\v 51 Kaeŋ ijoŋ mombo toroqeŋ kokaeŋ jero: “Qegana moba, jamo tuuŋ koi ano tooŋ koi kuujeŋi, iikanoŋ mono anaraa batunaranoŋ daŋgunu kaaŋa rama ubao.  
\v 52 Jamo tuuŋ koi mono daŋgununara kolooŋ rama ubaa ano tooŋ koi ii kaaŋagadeeŋ daŋgununara kolooŋ rama ubaa. Iikanoŋ soomoŋgonaraajoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ noroma rama ubao: Niinoŋ meŋ boliŋ gomambaajoŋ moma jamo tuuŋ koi mende uuguŋ goonoŋ kamaŋa. Giinoŋ kaaŋiadeeŋ meŋ boliŋ nomambaajoŋ moma jamo tuuŋ ano tooŋ koi mende uruuguŋ noonoŋ kawa.  
\v 53 Aabraham, Naahor ano yoroo maŋgaraa beŋgia Anutu iinoŋ mono qaa batunaranoŋ kolooro ii gosiŋ jeŋ tegoŋ norombaa.” Labanoŋ kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ qaa ii somoŋgoŋ Anutuwaa qanoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiro. Maŋa Aisaknoŋ Anutu iikawaa waeya meŋ mepeseeŋ laligoro.   
\p
\v 54 Jeikobnoŋ kaeŋ ama baloŋ baaŋanoŋ oro qeŋ iikanoŋ siimoloŋ ooŋ tinitosauruta horoŋ oŋono lombanoŋ kagi. Kaŋ nene neŋ gomantiiŋanoŋ rii oroŋ baaŋanoŋ kanoŋ egi.  
\v 55 Egi gomaŋ asariro Labanoŋ umugawodeeŋ waama esauruta ano borawoita buugia kitoŋ neŋ kotuegoŋ oŋoma yeizozogia jero. Ii jeŋ oŋomesaoŋ eleema gomaŋanoŋ keno. Kiaŋ.   
\c 32  
\s1 Jeikobnoŋ Iisoowo aitoŋgowowaajoŋ joroŋqoroŋ ano.  
\p
\v 1 Looyanoŋ keno Jeikobnoŋ kaaŋagadeeŋ kananoŋ keno Anutuwaa gajobauruta tosianoŋ mokolooŋ mugi.  
\v 2 Mokolooŋ mugi iŋiima kokaeŋ jero: “Ii Anutuwaanoŋ manjaqeqe tuuŋ kolooju.” Kawaa so gomaŋ iikawaa qata Mahanaim (manjaqeqe tuuŋ woi) qaro.   
\p
\v 3 Jeikobnoŋ kananoŋ kema laligoŋ qele ejauruta tosaaŋa wala wasiŋ oŋono Edom kantrinoŋ baloŋ qata Seir kanoŋ data Iisoo iibombaajoŋ keŋgi.  
\v 4 Wasiŋ oŋoma kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Oŋo mono kema da poŋna Iisoo kokaeŋ jegi moba: ‘Somatana moba, nii weleŋ ejaga Jeikob. Nii owanara Labambo laligoŋ kouma laligodaboroŋ kambaŋ kokaamba ii mesaoŋ kajeŋ.  
\v 5 Iikanoŋ laligoŋ bulmakao, doŋgi, lama, meme (noniŋ) tuuŋa tuuŋa ano weleŋqeqe ejemba mokolooŋ uŋuama kananoŋ kajeŋ. Oo eja poŋna, niinoŋ goo jaanoŋ kiaŋkoomu mokoloomambaajoŋ moma qaa buzuna koi wala ambe goonoŋ kaja.’”   
\p
\v 6 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono kema eleema kaŋ kokaeŋ jegi moro: “Nono daga Iisoowaanoŋ keniŋ. Iinoŋ mono ejauruta 400 uŋuama kananoŋ kaŋ giwo aitoŋgowombaajoŋ jojoriŋ laligoju.”  
\v 7 Kaeŋ jegi moma awawaliŋ konjiliŋ somata moro. Kaeŋ moma nama kanagesouruta iwo kagiti, ii ano lama meme tuuŋa tuuŋa, bulmakao tuuŋa tuuŋa ano kameluruta ii mendeema oŋono tuuŋ woi koloogi.  
\v 8 Kokaeŋ romoŋgoŋ kaeŋ ano: “Iisoonoŋ kaŋ manja qeŋ tuuŋ moŋ uŋuŋ tiwilaawaati eeŋ, tuuŋ moŋ yoŋonoŋ mono saanoŋ oloŋ koma kembuyaga.”   
\p
\v 9 Kaeŋ romoŋgoŋ kokaeŋ jeŋ qama kooliro: “Oo Anutu, asana Aabraham ano maŋna Aisak yoroo beŋgara, gii saanoŋ moma nomba. Poŋ, gii geeŋgo qaa kokaeŋ nijona mobe: ‘Gii mono waama geeŋgaa balonoŋ eleema geeŋgaa tinitosauruga yoŋoonoŋ kemba. Endu kena niinoŋ toomoriaŋ gombe laligowa.’ Kaeŋ nijona mobe.  
\v 10 Wala eeŋanoŋ neenaa taa gbarunanondeeŋ meŋ Jordan apu gowoya koi kotoŋ kembeto, saanoŋ kolooŋ seiŋ kete eleema tuuŋ woi kolooŋ koi kajeŋ. Nii weleŋ ejaga kamaaŋqeqeta kolooŋ laligoweto, giinoŋ kileŋ qaaga pondaŋ otaaŋ kiaŋkoomuga kuuya qendeema noma laligona. Nii kamakamaata kolooŋ uujopaga ii buŋa qeŋ aomambaa so mende kolooŋ laligowe.   
\p
\v 11 “Dana Iisoonoŋ kananoŋ kaŋ neena, nemuŋ ano meraboraurunana nono nunuŋ tiwilaaŋ nonombabotiwaajoŋ nii keena mojeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ mono ilaaŋ nonoma iwaa borianoŋga metogoŋ nonomba.  
\v 12 \x * \xo 32.12 \xt Jen 22.17\x* Gii geeŋgo qaa kokaeŋ nijona: ‘Niinoŋ toomoriaŋ goma gbiliuruga kolooŋseisei oŋombe jaŋgogianoŋ somariiro kowewaa sakasiŋa ejiwaa so koloowu. Ii kelemaleleŋ ewaatiwaajoŋ ama weeŋweeŋgoyaa so qaago. Qaa ii oŋanoŋ.’”   
\p
\v 13 Kaeŋ qama kooliŋ gomantiiŋa ii baloŋ iikanoŋ ero. Eŋgo oro tuuŋa tuuŋa yoŋoonoŋga data Iisoo kaleŋ mumambaajoŋ oro kokaeŋ gosiŋ mendeema oŋoma aŋatitiga oŋoono:  
\v 14 Meme (noniŋ) embia 200, ejia 20, lama embia 200, ejia 20,  
\v 15 kamel 30 meraboraurugia ajunoŋ, bulmakao embia 40, ejia 10, doŋgi embia 20, ejia 10.   
\p
\v 16 Tuuŋ kaeŋ kaeŋ gosiŋ mendeema tuuŋ aŋa aŋa ii weleŋqeqeuruta yoŋoo borogianoŋ ama oŋoma kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo saanoŋ wala kema oro tuuŋa tuuŋa koi yoŋoo batugianoŋ tiriŋ kotoŋ uŋuama awaŋaoŋ kembu.”   
\p
\v 17 Kaeŋ iŋijoŋ tuuŋ mutuya kembutiwaa galeŋa kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Kananoŋ keŋgi dana Iisoonoŋ mokolooŋ oŋoma kokaeŋ qisiŋ gombaa: ‘Gii morowaa weleŋqeqe ejaga koloojaŋ? Gii dakanoŋ kemaŋ jeŋ kajaŋ? Oro baganoŋ kajuti, ii morowaanoŋa?’  
\v 18 Kaeŋ qisiŋ gono kokaeŋ jewa: ‘Ii weleŋ ejaga Jeikobwaanoŋga. Ii somataya Iisoo kaleŋ mumambaajoŋ ano kaju. Aŋo mono gemanananoŋ kananoŋ kaja.’”   
\p
\v 19 Kaeŋ jeŋ kotoŋ muŋ oro tuuŋ 2:ya, tuuŋ 3:ŋa ano oro tuuŋ tosia kuuya yoŋoo galeŋgia gemagianoŋ kagiti, ii kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoŋ oŋono mogi: “Oŋo dana Iisoo mokoloowuti, mono qaa tania iikayadeeŋ jegi mobaa.”  
\v 20 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma kokaeŋ romoŋgoro: “Niinoŋ batogoŋ uuta meŋ kamaaŋ ala kaleŋ mumambaajoŋ oro tuuŋa tuuŋa wasiŋ oŋombe wala kembu. Dananoŋ ii iŋiima uuta bonjoŋ kono olomoonaga. Uuta olomooro saanoŋ neeno iwaa jaasewaŋanoŋ osoŋ keube siŋgisoŋgona mesaoŋ ala meŋ nonaga.” Kaeŋ romoŋgoŋ toroqeŋ kokaeŋ jegi mobaatiwaajoŋ jero: “Goo weleŋ ejaga Jeikobnoŋ mono gemanananoŋ sosooda kaja.”   
\p
\v 21 Kaeŋ jeŋ kaleŋa oŋono wala kananoŋ keŋgito, aŋo gomantiiŋa ii opo kuuŋnoŋ ramaŋa jeŋ iikanoŋ raro. Kiaŋ.   
\s1 Jeikobnoŋ Siwe gajobawo aoŋ orori.  
\p
\v 22 Gomantiiŋa kanoŋ Jeikobnoŋ waama embawoita, weleŋ embawoita ano merauruta 11 ii uŋuano kema Jabok apu sakasiŋa qeleqeleeya ii kotowombaajoŋ aŋgi.  
\v 23 Uŋuano apu kotoŋ kema esuhina iwoiya kuuya buŋaya eroti, ii kaaŋagadeeŋ meŋ kendaborogi.   
\p
\v 24 \x * \xo 32.24 \xt Hoos 12.3-4\x* Kendaborogito, Jeikobnoŋ aŋodeeŋ apu leegeŋ kanoŋ mombo raro. Aŋodeeŋ raro eja moŋnoŋ karo iwo gomantiiŋanoŋ aoŋ oroŋ nani gomaŋ ano.  
\v 25 Eja iikanoŋ haamo ama mumambaajoŋ amamaaŋ iima kawaajoŋ Jeikob ii kupu siitanoŋ qero. Qero motooŋ aoŋ oroŋ laligori iikanoŋ Jeikobwaa kupu siitanoŋ suno.  
\v 26 Siitanoŋ suno eja iikanoŋ kokaeŋ ijoro: “Gomaŋ amambaajoŋ anjiwaajoŋ mono saanoŋ nomesaona kemaŋa.” Kaeŋ ijoroto,  
\p Jeikobnoŋ kokaeŋ meleema muro:  
\q1 “Nii mende kotuegoŋ nombagi eeŋ, nii mono mende gomesaowe kembaga.”   
\p
\v 27 Kaeŋ meleema muro “Gii qaga moro?” jeŋ qisiŋ muro “Jeikob,” jero.   
\p
\v 28 \x * \xo 32.28 \xt Jen 35.10\x* Kaeŋ jero qaa kokaeŋ ijoro: “Gii Anutu ano ejemba nonowo aoŋ oroŋ laligoŋ haamo ama nonona. Kawaajoŋ goo qaga mono toroqeŋ Jeikob qaagoto, Israel qabu.” (Israel = Anutuwo aoŋororo.)   
\p
\v 29 \x * \xo 32.29 \xt Poŋ 13.17-18\x* Kaeŋ ijoro kokaeŋ jero: “Gii saanoŋ qaga qana momaŋa.” Kaeŋ jeroto, gajobanoŋ kokaeŋ meleema muro: “Gii nomaembaajoŋ noo qanaajoŋ qisijaŋ?” Kaeŋ meleema muŋ iikanoŋ nama kotuegoŋ muro.   
\p
\v 30 Kotuegoŋ muro Jeikobnoŋ kokaeŋ jero: “Nii Anutuwo jaasewaŋ qeŋ aoŋ jaaya tororo iijento, kileŋ niima kobooro jaawo laligojeŋ.” Kaeŋ jeŋ kawaajoŋ baloŋ iikawaa qata Penuel qaro. (Penuel = Anutuwaa jaasewaŋa)  
\v 31 Weeŋ jaayanoŋ kouro Jeikobnoŋ Penuel gomaŋ ii mesaoŋ uuguŋ kaŋ kupu siita sunotiwaajoŋ ama riiŋ koriŋkoriŋ keno.  
\v 32 Eja kanoŋ Jeikobwaa kupu sii toroqeqetaa tokotokoyanoŋ qerotiwaajoŋ ama Israel kanatuuru yoŋonoŋ kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ oro neŋ kanoŋ kupu sii toroqeqetaa tokotokoya ii togoŋ mende neŋkeju. Kiaŋ.   
\c 33  
\s1 Jeikobnoŋ Iisoowo aitoŋgori.  
\p
\v 1 Jeikobnoŋ jaaya uuŋ waama Iisoonoŋ ejauruta 400 yoŋowo motooŋ kananoŋ kagiti, ii iŋiiro. Kawaajoŋ meraborauruta mendeema oŋoma Lea, Reizel ano weleŋ embawoita yoŋoo borogianoŋ oŋono.   
\p
\v 2 Kaeŋ ama oŋoma kokaeŋ areŋgoŋ oŋono: Weleŋ embawoita yoronoŋ meraboraurugara uŋuama wala keŋgi. Yoŋoo gemagianoŋ Leanoŋ meraborauruta yoŋowo keŋgi Reizel ano meria Joosef yoronoŋ daandaaŋ keni.   
\p
\v 3 Sumaŋa kaeŋ areŋgoŋ oŋoma aŋo yoŋoo wosogianoŋ wala kema simiŋ kuma namonoŋ usugoŋ waaro indiŋa 7 kolooro kema dataa jaasewaŋanoŋ keuro.  
\v 4 Keuroto, Iisoonoŋ koga iimambaajoŋ uulaŋawo bobogariŋ kaŋ suuŋgoŋ muŋ borianoŋ aroyanoŋ giliro kemero buuta kitoŋ nero urusaaŋ aori.  
\v 5 Iisoonoŋ jaaya uuŋ waama Jeikobwaa embamerauruta iŋiima koga qisiŋ muro: “Koi daeŋ yoŋonoŋ giwo kaju?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Anutunoŋ kaleŋ moriaŋa qaganoŋ merabora koi weleŋ ejaga nii nonota kajoŋ.”   
\p
\v 6 Kaeŋ meleeno weleŋ embawoita yoronoŋ meraboraurugara yoŋowo kosere kouma simiŋ kuma namonoŋ usugogi.  
\v 7 Kawaa gematanoŋ Lea ano meraborauruta yoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ kosere kouma simiŋ kuma namonoŋ usugogi. Tetegoyanoŋ Joosef ano Reizel yoronoŋ kosere kouma simiŋ kuma namonoŋ usugori.   
\p
\v 8 Kaeŋ aŋgi Iisoonoŋ kokaeŋ qisiŋ muro: “Eja ano oro tuuŋ kuuya kananoŋ mokolooŋ oŋonjeŋi, ii kania naata wasiŋ oŋona kajuya?” Kaeŋ qisiŋ muro kokaeŋ ijoro: “Oo eja poŋna, niinoŋ ii goo jaaganoŋ kiaŋkoomu mokoloomambaajoŋ ama wasiŋ oŋombe.”   
\p
\v 9 Kaeŋ jeroto, Iisoonoŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Oo kona, ii noonoŋ mamaga sonanoŋ raju. Kawaajoŋ ii saanoŋ toroqeŋ geeŋgaa buŋa kolooŋ ewaa.”   
\p
\v 10 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ kokaeŋ jero: “Kaeŋ qaago. Giinoŋ niimanaaŋ ama ala awaa meŋ nona goo jaasewaŋga iibe Anutuwaa jaasewaŋa kaaŋa kolooja. Kawaajoŋ nii goo jaaganoŋ kiaŋkoomu mokoloojeŋi eeŋ, mono kalena koi saanoŋ buŋa qeŋ aowa.  
\v 11 Anutunoŋ kaleŋ moriaŋ qendeema nono laligoŋ koube iwoi kuuya amamaaŋkejeŋi, ii kuuya saanoŋ eŋ nonja. Kawaajoŋ keraqeeaŋgo kalena meŋ kagiti, ii saanoŋ mewa.” Kaeŋ ijoŋ kaparaŋ koma nanotiwaajoŋ Iisoonoŋ keraqeeaŋgo kaleŋa ii buŋa qeŋ aoro.   
\p
\v 12 Buŋa qeŋ aoŋ kokaeŋ jero: “Mono saanoŋ toroqeŋ kemboŋa. Niinoŋ koipugia koloowe oŋo saanoŋ niwo kagi kemboŋa.”   
\p
\v 13 Kaeŋ jeroto, Jeikobnoŋ kokaeŋ ijoro: “Eja poŋna, moba. Meraborauruna yoŋonoŋ esuŋgia kamakamaata kolooju ano lama nemuŋa ano bulmakao nemuŋa meraboragia aju oŋomakejuti, niinoŋ ii kalaŋ koma oŋomakejeŋ. Kaeŋ kolooro ii kana kembuwaajoŋ weemboria motooŋgowaa so molaŋkota oŋotaawonagati eeŋ, yoŋonoŋ mono esuŋgia kamaaro korebore komuwuyaga.  
\v 14 Kawaajoŋ eja poŋna, gii saanoŋ wala kena weleŋ ejaga niinoŋ sosooda gemaganoŋ gotaaŋ kamaŋa. Oro oŋotaawe wosonanoŋ wala kembuti ano meraborauruna esuŋgiaa so osoŋosoŋ kaŋ kaŋ era Seir gomanoŋ somatana goonoŋ kouboŋa.”   
\p
\v 15 Kaeŋ ijoro Iisoonoŋ kokaeŋ jero: “Kaeŋ kolooro nii saanoŋ ejauruna tosaaŋa oŋomesaowe giwo osoŋ kawu.” Kaeŋ jero Jeikobnoŋ kokaeŋ qisiro: “Gii mono naambaajoŋ kaeŋ anaga? Oo eja poŋna, nii goo jaanoŋ kiaŋkoomu mokoloowe mono sokoma nono tegoja.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jero Iisoonoŋ weemboria iikanoŋadeeŋ eleema kema Seir gomaŋanoŋ keuro.  
\v 17 Jeikobnoŋ Sukot gomanoŋ kema iikanoŋ aŋaa miria osoŋ orouruta yoŋoojoŋ kuuŋa kuuŋa mero. Kawaajoŋ gomaŋ miri iikawaa qata Sukot (Halihali) qamakeju. Kiaŋ.   
\p
\v 18 Jeikobnoŋ tani kaaŋanoŋ Mesopotemia (Padan Aram) baloŋ mesaoro. Mesaoŋ kaŋ Keinan balombaa taoŋ qata Sekem kanoŋ awaagadeeŋ kouro. Kouma opo sel kuuŋa taoŋ kosianoŋ baloŋ korianoŋ mororoŋgoŋ kuuŋ ragi.  
\v 19 \x * \xo 33.19 \xt Joos 24.32; Jon 4.5\x* Opo sel kuuŋa baloŋ korianoŋ kuuroti, iinoŋ gomaŋ kitia ii Sekembaa maŋa Hamor iwaa merauruta yoŋoonoŋga silwa kota 100 kanoŋ sewaŋa mero.  
\v 20 Sewaŋa meŋ kanoŋ jiwowoŋ alata moŋ meŋ qata “El, Israelwaa beŋ Anutuya,” kaeŋ qaro. (El = beŋ)   
\c 34  
\s1 Sekem yoŋonoŋ Daina meŋ boliŋ mugi.  
\p
\v 1 Leanoŋ Jeikobwaa borata Daina meroti, iinoŋ kambaŋ moŋnoŋ Keinan emba saraŋ iŋiimambaajoŋ keno.  
\v 2 Keno baloŋ iikawaa eja poŋa Hamor iinoŋ Hiwi kanagesowaa ejaga laligoro. Iwaa meria Sekem iinoŋ Daina iima iikanondeeŋ iimanaaŋnaaŋ moma horoŋ meŋ kileeŋ muro.  
\v 3 Sekemnoŋ wombota Jeikobwaa borata Dainawaajoŋ pororogoŋ somoŋgoŋ uukaleŋanoŋ jopagoŋ muŋ kele qaayanoŋ jeŋ tutugoŋ muŋ laligoro.  
\v 4 Tutugoŋ muŋ laligoŋ maŋa Hamor kokaeŋ ijoro: “Ama, gii saanoŋ emba saraŋ koi noo embanaga koloowaatiwaajoŋ qaa gawoŋ mewa.”   
\p
\v 5 Kambaŋ kanoŋ Jeikobwaa meraaŋuruta yoŋonoŋ baloŋ korianoŋ kema miriwaa orourugia galeŋ koma oŋoma laligogi Sekemnoŋ Daina meŋ kileero maŋa Jeikobnoŋ borataa buzu qaa ii kaeŋ moro. Ii moroto, ii mesaŋgoŋ merauruta mirinoŋ koubutiwaajoŋ qaaya bogoro mamboma raro.  
\v 6 Mamboma raro Sekembaa maŋa Hamor iinoŋ qaa gawoŋ memambaajoŋ Jeikobwaanoŋ karo.  
\v 7 Kaŋ raro Jeikobwaa meraurutanoŋ baloŋ korianoŋga kougi. Kouma iikanondeeŋ iwoi asugirotiwaa sunduya ii kokaeŋ mogi: Sekemnoŋ Jeikobwaa borata meŋ kileero Israel kanatuuru batugianoŋ sili gamuyawo kolooro. Sili ii mende aaŋaa so kolooro. Ii moma uugianoŋ kobooro wosobiri moma goroŋooso aŋgi.   
\p
\v 8 Goroŋooso mokoloogito, Hamornoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Merana Sekembaa uuwombotaa naaŋa ii oŋoo naamboragiaajoŋ mokotaaŋ raja. Kawaajoŋ saanoŋ jeŋ tegogi Dainanoŋ iwaa embia koloonaga.  
\v 9 Saanoŋ nonowo naamboraurunana utequte ama aoniŋ kema karo laligowoŋa. Kaeŋ saanoŋ qenaqena kolooŋ laligowoŋa.  
\v 10 Kaeŋ ama saanoŋ nonoo batunananoŋ rama laligowu. Nono balonana koi ii mende aŋgoŋ komboŋato, oŋo saanoŋ iikanoŋ laŋ kema kaŋ aiŋgiaa so baloŋ kitia kitia buŋa qeŋ aoŋ mirigia meŋ nonowo aŋguneŋ-qaŋguneŋ ama laligowoŋa.”   
\p
\v 11 Kaeŋ jero Sekemnoŋ Dainawaa maŋnaaŋuruta ii kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ oŋoo jaanoŋ kiaŋkoomu mokoloomambaajoŋ moma qisiŋ oŋonjeŋ. Kawaajoŋ ii me woiwaa qisiŋ nombuti, nii saanoŋ ii oŋomaŋa.  
\v 12 Emba sewaŋa ano kaleŋ meŋ kaŋ oŋomaŋati, iikawaa jaŋgoya ii saanoŋ aiŋgiaa so meŋ ubu. Ii me woiwaa qisiŋ nombuyagati, niinoŋ ii saanoŋ oŋomaŋa. Qaana kota koi: Oŋonoŋ mono jeŋ tegoŋ naamboragia noŋgi noo embanaga koloowaa.”   
\p
\v 13 Sekemnoŋ naaŋgia Daina meŋ kileerotiwaajoŋ ama Jeikobwaa merauruta yoŋonoŋ osoŋkakale qaganoŋ Sekem ano maŋa Hamor meleema oroma  
\v 14 qaa kokaeŋ jegi mori: “Eja mombaa selianoŋ Anutuwaa aiweseya mende kotogiti, nono naamboranana eja iikaaŋa saanoŋ mende muboŋa. Kaeŋ aniŋ gamugamu qanananoŋ ubabo. Kawaajoŋ nono ii mubombaajoŋ amamaajoŋ.  
\v 15 Oŋo sili motooŋgo kokaeŋ aŋgi nono uumotooŋgo amboŋa: Wala Anutuwaa aiweseya ii ejaurugia kuuya oŋoo selegianoŋ kotogi tegoro nono laligojoŋi kaaŋa koloowuti eeŋ, mono naamboranana saanoŋ oŋomboŋa.  
\v 16 Kaeŋ aŋgi saanoŋ oŋowo naamboraurunana utequte ama aoniŋ kema karo laligowoŋa. Kaeŋ saanoŋ oŋoo batugianoŋ rama kanageso tuuŋ motooŋgo kolooŋ laligowoŋa.  
\v 17 Kaeŋ laligowoŋato, Anutuwaa aiweseya selegianoŋ kotowombaajoŋ uumotooŋgo mende ambuti eeŋ, nono mono naamboranana wama moŋgeŋ kemboŋa.”   
\p
\v 18 Qaa kaeŋ jegi Hamor ano meria Sekem yoronoŋ qaa kaaŋa kawaajoŋ mori sokono.   
\p
\v 19 Kaeŋ mori eja gbaworo Sekemnoŋ maŋaa sumaŋuruta yoŋoo batugianoŋ tosaaŋa uŋuuguŋ qabuŋa somata meŋ laligoro. Iwaa uunaaŋanoŋ Jeikobwaa borataajoŋ mamaga erotiwaajoŋ ama qaa jegiti, ii otaamambaajoŋ isinabisina mende ama kambaŋ mende qeŋ koriro uro.   
\p
\v 20 Kaeŋ kolooro Hamor ano meria Sekem yoronoŋ Sekem taombaa eja alauruta yoŋowo qaa jewombaajoŋ taombaa nagu kosianoŋ ajoajoroo sombeŋgianoŋ kema kokaeŋ jeri:  
\v 21 “Eja koi yoŋonoŋ ananawo ala awaa meŋ aoŋkeju. Kawaajoŋ anana saanoŋ jeŋ tegoniŋ yoŋonoŋ ananaa balonoŋ rama lansaŋ kema kaŋ mirigia meŋ ananawo aŋguneŋ-qaŋguneŋ ama laligowoŋa. Yoŋonoŋ baloŋ kitia mewuwaajoŋ titiŋa mamaga eja. Anana saanoŋ yoŋowo naamboraurunana utequte ama aoniŋ kema karo laligowoŋa.  
\v 22 Anana sili motooŋgo kokaeŋ aniŋ eja yoŋonoŋ ananawo laligowombaajoŋ uumotooŋgo ambu: Anutuwaa aiweseya ii eja iyoŋoo selegianoŋ kotogi eji, iikawaa so ii wala kuuya ananaa selenananoŋ kaaŋagadeeŋ kotoniŋ tegoro anana saanoŋ yoŋowo kanageso tuuŋ motooŋgo kolooŋ laligowoŋa.   
\p
\v 23 “Kaeŋ aniŋ yoŋoonoŋ miriwaa oro tuuŋgia ano esuhina iwoigia kuuya ii mono ananaa buŋa koloowuya. Kawaajoŋ qaa ninijogiti, ii saanoŋ moma wambelaaniŋ yoŋonoŋ ananaa batunananoŋ rara dunduŋgia mokolooŋ laligowu.”   
\p
\v 24 Kaeŋ iŋijori taombaa kiropo naguyanoŋ kaŋ ajoroogiti, iyoŋonoŋ kuuya Hamor ano meria Sekem yoroo qaawaajoŋ uumotooŋgo ama jegi Anutuwaa aiweseya ii Sekem taombaa eja kuuya yoŋoo selegianoŋ kotodaborogi.   
\p
\v 25 Kotodaborogi weemboria 3:a kolooro kanoŋ wijigiaa siimboboloya ii kaaŋiadeeŋ toroqeŋ moma ragi Jeikobwaa merawoita woi Simeon ano Liwai, Dainawaa naaŋwoita yoronoŋ manjawaa soogara somata meŋ taoŋ iikanoŋ saŋgabaŋga kema toogia mende moma ragi alanzaŋ manja qeŋ eja kuuya japaleleŋ uŋuri komudaborogi.  
\v 26 Hamor ano meria Sekem ii kaaŋiadeeŋ manjawaa soo somatanoŋ ururi komuri. Komuri Sekembaa mirinoŋga naaŋgara Daina ii horoŋ kamaaŋ wama keni.   
\p
\v 27 Kaeŋ ani Jeikobwaa meraurutanoŋ Sekemnoŋ naaŋgia meŋ kileeŋ murotiwaajoŋ ama taonoŋ sararagoŋ kema eja qamogia iŋiima taombaa esuhina iwoiya luluuma qeŋ yoŋgoro megi.  
\v 28 Lama, meme, bulmakao ano doŋgi tuuŋa tuuŋa ano ilawoilagia kuuya taoŋ uutanoŋ ano baloŋ korianoŋ egiti, ii kuuya kalugoŋ medaborogi.  
\v 29 Esuhina iwoigia kuuya korama emba meraboraurugia kuuya uŋuama mirigianoŋ iwoigia tosaaŋa eroti, ii kololooŋ luluuma qeŋ yoŋgoro meŋ togoŋ keŋgi.   
\p
\v 30 Kaeŋ aŋgi Jeikobnoŋ Simeon ano Liwai kokaeŋ irijoro: “Oro kaeŋ ani kakasililiŋ somataa qaayanoŋ mono noo qananoŋ uro laligomaŋa. Baloŋ kokawaa toya Keinan kanageso ano Periz kanageso yoŋonoŋ mono kazi moma noma laligowu. Nii oŋoo kanatuuruna nono afaaŋanoŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ yoŋonoŋ manjaqeqe ejaurugia kululuuŋ oŋoma qotogoŋ nonoma manja qeŋ nombuti eeŋ, yoŋonoŋ mono saanoŋ japaleleŋ nuŋ nii ano kanatuuruna tiwilaaŋ nonombuya.”   
\p
\v 31 Jeikobnoŋ kaeŋ irijoroto, iyoronoŋ qaa kokaeŋ ijori: “Moŋnoŋ nonoo naaŋnana kana somata emba tani ama muroti, nono mono iikawaa iroŋa meleema oŋoniŋ sokonja.” Kiaŋ.   
\c 35  
\s1 Jeikobnoŋ Betel keno Anutunoŋ kotuegoŋ muro.  
\p
\v 1 \x * \xo 35.1 \xt Jen 28.11-17\x* Anutunoŋ Jeikob qaa kokaeŋ ijoro: “Gii mono waama Betel gomanoŋ kema rara dunduŋga mokolooŋ kanoŋ Anutuwaajoŋ siimoloŋ alata moŋ mewa. Daga Iisoowaajoŋ oloŋ koma kena Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋ asugiŋ gonoti, mono iwaajoŋ alata ii mewa.”   
\p
\v 2 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ sumaŋa ano ejemba kuuya iwo laligogiti, ii kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Beŋ doŋlopioŋ iwoi towoya batugianoŋ ejuti, ii mono qetegoŋ giligi keno koma konjoratiŋ meŋ aoŋ selegia soŋgbama opo malekugia utegowu.  
\v 3 Nii koŋajiliŋ uutanoŋ laligoŋ Anutu qama kooliwe meleema nono ano daeŋ daeŋ kema kaŋ laligoweti, iinoŋ iikanoŋ niwo laligoŋ kouro. Kawaajoŋ oŋo mono kagi Betel gomanoŋ kemboŋa. Nii iikanoŋ Anutuwaajoŋ siimoloŋ alata moŋ memaŋa.”  
\v 4 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono borogianoŋ doŋlopioŋ iwoi towoya kuuya egiti ano gejagianoŋ maŋgu sulugiti, ii qetegoŋ kololooŋ Jeikob mugi. Mugi kema jujuu gere moŋ Sekem gomanoŋ nanoti, iikawaa kanianoŋ namonoŋ osoŋ roŋ kono.   
\p
\v 5 Kaeŋ ama waama keŋgi taoŋa taoŋa liligoŋ ragiti, Anutunoŋ kanatuurugia iyoŋoo uugia kuuro sombugia kanjaŋawo moma eleŋgia kamaaro Jeikob ano merauruta ii mende oŋotaagi.  
\v 6 Kaeŋ kema laligoŋ Jeikobnoŋ ano kanatuuruya kuuya iwo laligogiti, ii uŋuama Luz gomanoŋ keugi. Luz qata moŋ Betel ii Keinan balonoŋ eja.  
\v 7 Kanoŋ keuma Jeikobnoŋ siimoloŋ alata moŋ mero. Dataajoŋ oloŋ koma kenoti, kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ baloŋ iikanoŋ asugiŋ muro. Kawaajoŋ Jeikobnoŋ gomaŋ miri iikawaa qata El Betel qaro. (El Betel = Betelwaa Beŋa)  
\v 8 Betel kanoŋ laligogi Rebekawaa weleŋ embia Debora ii komuro. Komuro Betel gomaŋ baatanoŋ jujuu gere mombaa kanianoŋ roŋ koŋgi. Jiŋgeŋ qama saagitiwaajoŋ ama jujuu gere iikawaa qata ‘Jiŋgeŋ saawaa jujuu’ kaeŋ qagi.   
\p
\v 9 Jeikobnoŋ Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋa eleema karo Anutunoŋ mombo asugiŋ muŋ kotuegoŋ muro.  
\v 10 \x * \xo 35.10 \xt Jen 32.28\x* Kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jero moro: “Goo qaga Jeikob (tiliqili eja) qamakejuto, iikaaŋa toroqeŋ mende qama laligowu. Kete kanaiŋ uma qaga mono Israel ewaa.” Poŋnoŋ kaeŋ jeŋ qata Israel qaro. (Israel = Anutuwo aoŋ orori.)   
\p
\v 11 \x * \xo 35.11 \xt Jen 17.4-8\x* Qata kaeŋ qama toroqeŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “Nii Anutu ku-usuŋ kuuyaa Toya koloojeŋ. Gii saanoŋ kolooŋ seisei ana gbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ somariiŋ ubaa. Goonoŋga kanatuuru mamaga kolooŋ kanageso tuuŋa tuuŋa asugiwu. Gii kiŋa kiŋa yoŋoo bemunjalegiaga koloowaga.  
\v 12 Niinoŋ baloŋ Aabraham ano Aisak buŋa qeŋ orombeti, ii mono goo buŋa qemaŋa ano goo gemaganoŋ gbiliuruga yoŋoo buŋagia kaaŋagadeeŋ koloowaatiwaajoŋ ii qemaŋa.”   
\p
\v 13 Anutunoŋ qaa kaeŋ ijoŋ Jeikob mesaoŋ gomaŋ miri iikanoŋa kanakeewaŋ uro.  
\v 14 \x * \xo 35.14 \xt Jen 28.18-19\x* Anutunoŋ qaaya ijoro moroti, Jeikobnoŋ baloŋ iikanoŋ jamo moŋ meŋ waama tooŋ kuuŋ ii wain ooyanoŋ mamatewooya meŋ moriŋ iikawaa qaganoŋ oil gerewaa kelega maaro kemero.  
\v 15 Anutunoŋ qaa ijoroti, Jeikobnoŋ gomaŋ miri iikawaa qata Betel (Anutuwaa miri) qaro. Kiaŋ.   
\s1 Reizelnoŋ komuro.  
\p
\v 16 Kawaa gematanoŋ Jeikobnoŋ sumaŋuruta uŋuama Betel gomaŋ mesaoŋ kema laligoŋ Efrata gomaŋ dodowigi Reizelnoŋ mera meme kambaŋanoŋ kaŋ kuuro masu jekania booroŋgia qero.  
\v 17 Masu qenjeŋ-mamjeŋawo somata qeroti, kambaŋ iikanoŋ koipu embanoŋ qaa kokaeŋ jero moro: “Oo Reizel, toroko mende moba. Gii mono kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ mera ejaga moŋ mombo mewaga.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jero mera meŋ komumambaajoŋ ama tomoya meŋ kuuro eŋ qata iikawaajoŋ Benoni qaro. (Benoni = siimbobolonaa merana) Kaeŋ qaroto, maŋanoŋ qata Benjamin qaro. (Benjamin = Simbawoŋ merana)   
\p
\v 19 Reizelnoŋ kaeŋ komuro Efrata kana goraayanoŋ Betlehem kanoŋ roŋ koŋgi.  
\v 20 Roŋ koŋgi Jeikobnoŋ tooŋ jamo moŋ meŋ Reizelwaa qasirinoŋ kuuro. Reizelwaanoŋ tooŋ jamo ii kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ nanja.   
\p
\v 21 Kaeŋ kolooro Israelnoŋ gomaŋ ii mesaoŋ toroqeŋ kema laligoŋ Eder miri \f + \fr 35.21 \ft Eder: = lama tuumbaa jaagaleŋ meme miri koriga\f* korigaa teegeŋ keuma opo sel kuuŋa iikanoŋ mororoŋgoŋ kuuro. Kiaŋ.  
\v 22 Jeikobwaa sumaŋuruta yoŋonoŋ baloŋ iikanoŋ rama laligoŋ mutu meria Ruuben iinoŋ maŋaa embia sewaŋa mende memeta Bilha iwaanoŋ kema motooŋ eri maŋa Israelnoŋ iikawaa buzuya moro. \x * \xo 35.22 \xt Jen 49.4\x*   
\s1 Jeikobwaa merauruta  
\r 1 Hist 2.1-2  
\p
\v 23 Jeikobwaa merauruta 12 ii kokaeŋ: Leawaa merauruta Ruuben ii Jeikobwaa meria mutuya. Iwaa gematanoŋ Simeon, Liwai, Juuda, Aiskar ano Sebulun.  
\v 24 Reizelwaa merawoita qagara Joosef ano Benjamin.  
\v 25 Bilha Reizelwaa weleŋ embawaa merawoita ii Dan ano Naftali.  
\v 26 Zilpa Leawaa weleŋ embawaa merawoita ii Gad ano Aser. Jeikobwaa merauruta kaaŋa ii Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋ koloogi. Kiaŋ.   
\s1 Aisaknoŋ komuro.  
\p
\v 27 \x * \xo 35.27 \xt Jen 13.18\x* Jeikobnoŋ kema laligoŋ Kiriat Arba (qata moŋ Hebron) kawaa kosianoŋ Mamre gomanoŋ maŋa Aisakwaanoŋ keuro. Asia Aabraham ano maŋa Aisak yoronoŋ wala baloŋ iikanoŋ waba kolooŋ laligori.  
\v 28 Maŋa Aisakwaa laaligo kambaŋa ii yambu 180 kolooro komuro.  
\v 29 Eja waŋa kolooro yambuyanoŋ momogoro goroŋ qeŋ komuŋ ambosakoŋuruta yoŋoonoŋ toroqero. Merawoita Iisoo (Eesau) ano Jeikob yoronoŋ qamoya ii roŋ koni. Kiaŋ.   
\c 36  
\s1 Iisoowaa gbiliuruta  
\r 1 Hist 1.34-37  
\p
\v 1 Iisoo qata moŋ Edom iwaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia ii kokaeŋ:  
\v 2 \x * \xo 36.2 \xt Jen 26.34\x* Iisoonoŋ Keinan emba karooŋ oŋonoti, iyoŋoo qagia ii kokaeŋ: Ada ii Hit eja Elon iwaa borataga, Oholibama ii Hiwi eja Zibeombaa meria Ana iwaa borataga.  
\v 3 \x * \xo 36.3 \xt Jen 28.9\x* Basemat ii Ismaelwaa borata Nebaiotwaa naaŋa.   
\pi1
\v 4 Adanoŋ Iisoowaa meria Elifaz mero Basematnoŋ iwaa meria Reuel mero.  
\v 5 Oholibamanoŋ Jeus, Jalam ano Kora oŋono. Iisoowaa merauruta kaeŋ ii Keinan balonoŋ koloogi.   
\pi1
\v 6-7 Jeikob ano Iisoo yoroonoŋ miriwaa oro tuuŋa tuuŋa mamaga egitiwaajoŋ baloŋ wabaga laligoriti, iikanoŋ mende sokono. Esuhinagaranoŋ somata totooŋ kolooro motooŋ rama laligowombaajoŋ amamaagi. (6) Kawaajoŋ Iisoonoŋ embauruta, meraborauruta ano kanagesouruta kuuya iwaa mirinoŋ laligogiti, ii uŋuano. Ii uŋuama lama bulmakao tuuŋa tuuŋa, doŋgi kameluruta ano esuhina iwoiya kuuya Keinan balonoŋ laligoŋ mokolooroti, ii meŋ koga Jeikob mesaoŋ baloŋ moŋnoŋ keno.  
\v 8 Iisoo qata moŋ Edom iinoŋ kaeŋ ama Seir baloŋ baaŋayawo kanoŋ kema laligogi.   
\p
\v 9 Iisoonoŋ Seir baloŋ baaŋayawo kanoŋ laligoŋ Edom kanageso yoŋoo bemunjalegia kolooroti, iwaa gbiliuruta yoŋoo qa areŋgia ii kokaeŋ:   
\b  
\li1
\v 10 Iisoowaa merauruta yoŋoo qagia ii kokaeŋ:  
\li2 Embia Ada iwaa meria qata Elifaz. Embia Basemat iwaa meria qata Reuel.   
\li1
\v 11 Elifazwaa merauruta 5 ii  
\li2 Teman, Omar, Zefo, Gatam ano Kenaz.   
\li2
\v 12 Iisoowaa meria Elifaz iwaa embia sewaŋa mende memeta qata Timna iinoŋ Elifazwaa meria Amalek mero. Iisoowaa embia Ada iwaa esa ejauruta ii kiaŋ.   
\li1
\v 13 Reuelwaa merauruta 4 ii  
\li2 Nahat, Zera, Sama ano Miza. Iisoowaa embia Basematwaa esauruta eja ii kiaŋ.   
\p
\v 14 Iisoowaa embia Oholibama iinoŋ Iisoowaa merauruta  
\li2 karooŋ oŋonoti, ii qagia Jeus, Jalamano Kora qagi.  
\li2 Oholibama ii Zibeombaa meria Ana iwaa borata kolooro.   
\p
\v 15 Iisoowaa gbiliuruta tuuŋa tuuŋa yoŋoo eja poŋgia  
\li1 ii kokaeŋ: Iisoowaa meria mutuya Elifaz iwaa merauruta  
\li2 eja poŋ koloogiti, ii qagia Teman, Omar, Zefo, Kenaz,  
\v 16 Kora, Gatam ano Amalek. Elifazwaa gbiliuruta eja poŋ Edom balonoŋ koloogiti, ii kiaŋ. Ii Iisoowaa embia Ada iwaa esaurutaga koloogi.   
\p
\v 17 Iisoowaa meria Reuel iwaa merauruta eja poŋ koloogiti,  
\li2 ii qagia kokaeŋ: Nahat, Zera, Sama ano Miza. Reuelwaa gbiliuruta eja poŋ Edom balonoŋ koloogiti, ii kiaŋ. Ii Iisoowaa embia Basemat iwaa esaurutaga koloogi.   
\p
\v 18 Iisoowaa embia Oholibama iwaa merauruta eja poŋ koloogiti,  
\li2 ii qagia kokaeŋ: Jeus, Jalamano Kora. Eja poŋ ii Iisoowaa embia Oholibama, Anawaa borata iwaa merauruta koloogi.   
\p
\v 19 Iisoo (Esau) qata moŋ Edom iwaa merauruta kiaŋ ano yoŋoo kanagesourugia ano eja poŋgia ii kiaŋ.   
\s1 Seir kanagesowaa qa areŋa  
\r 1 Hist 1.38-42  
\p
\v 20 Hoor kanagesowaa eja Seir iwaa merauruta wala Edom balonoŋ laligogiti, iyoŋoo qagia ii kokaeŋ:  
\li2 Lotan, Sobal, Zibeon, Ana,  
\v 21 Dison, Ezer ano Disan. Seirwaa merauruta ii wala Edom balonoŋ Hoor kanageso yoŋoo eja poŋgiaga laligogi Iisoonoŋ kanageŋ karo.   
\p
\v 22 Lotambaa merawoita woi ii qagara  
\li2 Hori ano Heman. Lotambaa naaŋa qata Timna.   
\p
\v 23 Sobalwaa merauruta qagia ii kokaeŋ:  
\li2 Alwan, Manahat, Ebal, Sefo ano Onam.   
\p
\v 24 Zibeon iwaa merawoita woi qagara Aiya ano Ana. Anawaa sunduya ii kokaeŋ: Iinoŋ maŋa Zibeombaa doŋgia baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ galeŋ koma oŋono nene moŋgama negi iikanoŋ apu jaaya jaaya geriawo mokolooro.   
\li1
\v 25 Anawaa meraborawoita woi ii  
\li1 meria Dison ano borata Oholibama.   
\li1
\v 26 Disombaa merauruta qagia ii kokaeŋ:  
\li1 Hemdan, Esban, Itran ano Keran.   
\p
\v 27 Ezerwaa merauruta qagia ii kokaeŋ:  
\li2 Bilhan, Zaawan ano Akan.   
\p
\v 28 Disambaa merawoita woi ii qagara  
\li2 Uuz ano Aran.   
\p
\v 29 Hoor kanagesoya kanagesoya yoŋoo eja poŋurugia yoŋoo qagia ii  
\li2 Lotan, Sobal, Zibeon, Ana,  
\v 30 Dison, Ezer ano Diisan.  
\p Hoor kanagesoya kanagesoya yoŋoo eja poŋurugia ii areŋgiaa so Seir balonoŋ kaeŋ laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Edom yoŋoonoŋ kiŋ poŋ areŋ  
\r 1 Hist 1.43-54  
\p
\v 31 Israel kanageso yoŋoonoŋ kiŋ poŋ moŋ mende galeŋ koma oŋono walawala kambaŋ kanoŋ kiŋ poŋ kokaeŋanoŋ Edom baloŋ kanoŋ galeŋ koma oŋoma laligogi:  
\v 32 Beorwaa meria Bela iinoŋ Edom yoŋoo kiŋ poŋgia kolooro. Iwaa sitiaa qata Dinhaba.   
\p
\v 33 Belanoŋ komuro Bozra gomambaa eja qata Jobab, Zerawaa meria iinoŋ Belawaa duŋanoŋ kiŋ kolooŋ laligoro.  
\v 34 Jobabnoŋ komuro Teman balombaa eja qata Husam iinoŋ duŋanoŋ kiŋ kolooŋ laligoro.  
\v 35 Husam komuro Hadad, Bedadwaa meria iinoŋ duŋanoŋ kiŋ kolooŋ laligoro. Hadadnoŋ Moab balonoŋ kema Midian eja yoŋowo manja qeŋ uŋuŋ haamo ano. Iwaa sitiaa qata ii Awit.  
\v 36 Hadadnoŋ komuro Masreka gomambaa eja qata Samla iinoŋ duŋanoŋ kiŋ kolooŋ laligoro.   
\p
\v 37 Samlanoŋ komuro Saul iinoŋ kitianoŋ kiŋ kolooŋ laligoro. Iwaanoŋ gomaŋ miri Rehobot ii Yufreitis apu gowoyaa kosianoŋ ero.  
\v 38 Saulnoŋ komuro Baalhanan, Akborwaa meria iinoŋ Saulwaa kitianoŋ kiŋ kolooŋ laligoro.  
\v 39 Akborwaa meria Baalhanan komuro Hadarnoŋ kitianoŋ kiŋ kolooŋ laligoro. Iwaa sitiaa qata ii Pau. Embiaa qata Mehetabel. Ii Matredwaa borata ano Mezahabwaa esiaga laligoro.   
\p
\v 40 Iisoowaa gbiliuruta yoŋoo eja poŋ qa areŋgia ii isigiaa so ano gomaŋ miri baloŋgiaa so kokaeŋ kolooro:  
\li2 Timna, Alwa, Jetet,  
\v 41 Oholibama, Ela, Pinon,   
\m
\v 42 Kenaz, Teman, Mibsar,  
\v 43 Magdiel ano Iram. Eja ii Edom kanagesowaa eja poŋurugiaga laligogi qagiaa so gomaŋ miri baloŋgiaa qagia qagi.  
\p Edom qata moŋ Iisoo iinoŋ wala baloŋ meŋ rama laligoŋ Edom kanagesowaa bemunjaleya kolooro. Kiaŋ.   
\c 37  
\s1 Joosef ano daremuŋuruta  
\p
\v 1 Aisaknoŋ Keinan balonoŋ waba kolooŋ laligoro meria Jeikobnoŋ iikanoŋ toroqeŋ laligoro.  
\v 2 Jeikobwaa gbiliuruta iyoŋoo sundugia kokaeŋ:  
\p Joosefnoŋ eja gbaworo yambuya 17 kolooro daremuŋuruta, maŋaa embawoita sewaŋgara mende memeta Bilha ano Zilpa yoroo merauruta yoŋowo lama ano meme (noniŋ) tuuŋa tuuŋa galeŋ koma oŋoma laligogi. Kaeŋ laligoŋ daremuŋurutanoŋ sili aŋgiti, iikawaa sunduya bologa bologa ii maŋa ijoro moma laligoro.   
\p
\v 3 Jeikobnoŋ eja waŋa kolooro meria Joosefnoŋ kolooroti, iikawaajoŋ maŋanoŋ ii merauruta tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ uutanoŋ jopagoŋ muŋ laligoro. Kambaŋ moŋnoŋ maleku koriga iima-aiŋaiŋawo boria koriga ii meŋ Joosef muro.  
\v 4 Maŋanoŋ ii daremuŋuruta kuuya uŋuuguŋ uutanoŋ jopagoŋ muŋ laligoroti, iwaa daremuŋurutanoŋ ii iima kanaiŋ kazi ama muŋ iwo ala-alawaa qaaya moŋ mende amiŋ moma laligogi.   
\p
\v 5 Gomantiiŋa moŋnoŋ Joosefnoŋ gaoŋ moŋ iima iikawaa sunduya ii daremuŋuruta iŋijoro mogi. Ii mogi uugianoŋ waaro kazi mamaga moma muŋ laligogi.  
\v 6 Sunduya ii kokaeŋ jero mogi: “Mobu, nii gaoŋ moŋ iijeŋi, ii kokaeŋ:  
\v 7 Anana gawonoŋ laligoŋ wiit padi boranana somoŋgowombaa tani anjoŋ. Kaeŋ aniŋ noonoŋ wiit padi borana iikanoŋ waama koŋa nano oŋoonoŋ boraŋ kanoŋ mono noonoŋ boraŋ liligoŋ sigoŋ nanjuya.”   
\p
\v 8 Kaeŋ iŋijoro moma daremuŋurutanoŋ Joosef kokaeŋ ijogi: “Gii nonoonoŋ kiŋ poŋga koloonaga me? Gii oŋanoŋ galeŋ koma nonomambaajoŋ mojaŋ me?” Joosefnoŋ gaoŋa iima kawaa sunduya iŋijoroti, iikawaajoŋ yoŋoo uugianoŋ mombo toroqeŋ waaro kazi somata totooŋ moma muŋ laligogi.   
\p
\v 9 Kawaa gematanoŋ gaoŋ moŋ mombo iima iikawaa sunduya daremuŋuruta kokaeŋ iŋijoro mogi: “Niinoŋ gaoŋ moŋ iibe iikanoŋ weeŋ, koiŋ ano seŋgelao 11 kanoŋ noonoŋ usugogi.”   
\p
\v 10 Sunduya ii maŋa ano daremuŋuruta iŋijoro mogi maŋanoŋ temboma kokaeŋ jeŋ muro: “Gii gaoŋ tania kaaŋa ii nomaembaajoŋ iijaŋa? Nii, nemuŋga ano daremuŋuruga nono mono nomaeŋanoŋ goonoŋ kaŋ jaasewaŋganoŋ simiŋ kuma namonoŋ usugowonaga?”  
\v 11 \x * \xo 37.11 \xt Apo 7.9\x* Kaeŋ kolooro daremuŋurutanoŋ uugianoŋ motoqoto moma muŋ laligogito, maŋanoŋ qaa ii uu konoŋanoŋ ano ero romoŋgoŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Joosef sewaŋa meŋ wama Iijipt balonoŋ keŋgi.  
\p
\v 12 Kambaŋ moŋnoŋ Joosefwaa daremuŋuruta yoŋonoŋ maŋgiaanoŋ lama tuuŋuruta galeŋ koma oŋombombaajoŋ Sekem gomaŋ kosianoŋ kema laligogi.  
\v 13 Iikanoŋ laligogi Israelnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Merana, goo daremuŋuruganoŋ Sekem kosianoŋ lama tuuŋnana galeŋ koma oŋoma laligojuti, ii mojaŋ. Saanoŋ koi kana wasiŋ gombe yoŋoonoŋ kemba.” Kaeŋ ijoro “Saanoŋ kemaŋa,” jero.   
\p
\v 14 Jero kokaeŋ ijoro: “Gii mono kema daremuŋuruga ano lama tuunana iŋiima nomaeŋ laligojuti, iikawaa qaa sunduya ii meŋ eleema kaŋ jena momaŋa.” Kaeŋ jero moro Hebron dondooŋanoŋga wasiŋ muro kema kema Sekem balonoŋ keuro.   
\p
\v 15 Sekem balonoŋ keuma baloŋ korianoŋ kana moŋgama laŋ kema laligoro eja moŋnoŋ mokolooŋ iima kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii naa iwoiga moŋgama laligojaŋ?”   
\p
\v 16 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Nii daremuŋuruna yoŋoojoŋ moŋganjeŋ. Yoŋonoŋ dakanoŋ liligoŋ lamaurugia galeŋ koma oŋonjuti, ii saanoŋ jena momaŋa.”   
\p
\v 17 Kaeŋ meleeno kokaeŋ jero: “Yoŋonoŋ mono gomaŋ koi mesaoŋ keŋgi. Dotan gomanoŋ kembombaajoŋ jegi mobe.” Kaeŋ jero moma daremuŋuruta yoŋoo kanagianoŋ oŋotaaŋ kema Dotan gomaŋ kosianoŋ kema mokolooŋ oŋono.   
\p
\v 18 Mokolooŋ oŋoma kosogianoŋ mende keuroto, sigeŋsigeŋ endu karo daremuŋanoŋ ii iima ajorooŋ Joosef qewombaajoŋ aŋgonaŋ aŋgi.  
\v 19 Aŋgonaŋ ama iyaŋgiodeeŋ kokaeŋ amiŋ mogi: “Iibu, gaoŋ ii-ii eja iikanoŋ mono endu kaja.  
\v 20 Ayo, mono kagi kema qeniŋ komuro qamoya apu roŋa moŋnoŋ giliniŋ kemero kokaeŋ jewoŋa: ‘Oro kawalianoŋ mono ii qero komuro.’ Gaoŋaa hoŋanoŋ nomaeŋ koloowaati, ii mono iikawaa gematanoŋ iiboŋa.”   
\p
\v 21 Kaeŋ amiŋ mogi Ruubenoŋ ii moma Joosef borogianoŋga metogoŋ laaligoya somoŋgomambaajoŋ moma kokaeŋ jero: “Ii mono mende qeniŋ komuwaa.”  
\v 22 Toroqeŋ kokaeŋ jero mogi: “Saya mono mende maabu. Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ apu roŋ koi nanji, ii saanoŋ iikanoŋ giligi kemewaato, borogianoŋ mono iwaa selianoŋ mende oosiriŋ qewu.” Ruubenoŋ Joosef borogianoŋga metogoŋ aŋgoŋ koma wama maŋaanoŋ eleema kembojoŋ moma qaa kaeŋ jero.   
\p
\v 23 Kaeŋ jero moma naŋgi Joosefnoŋ daremuŋuruta yoŋoonoŋ kouro. Kouro malekuya koriga iima-aiŋaiŋawo boria koriga mouma karoti, ii laŋ horoŋ menjuqenjuraŋgi.  
\v 24 Ii menjurama kogia qelanjiŋ meŋ kema apu roŋnoŋ giligi kemero. Apu roŋ ii apuya qaa gbameŋaga nano.   
\p
\v 25 Kaeŋ ama nene newombaajoŋ kamaaŋ ragi. Kamaaŋ rama jaagia uugi keno Ismael kanagesowaa komahooro eja tosianoŋ Gilead gomaŋ mesaoŋ kamelgia donoŋ donoŋ kuuŋ oŋoma awaŋao kagi iŋiigi. Yoŋonoŋ kamel qagianoŋ daŋe rombo, sele morimoriwaa kelega ano marasiŋ gere tokoya qata mor bala ii aŋgi bosima Iijipt kantrinoŋ kembombaajoŋ kagi.   
\p
\v 26 Kaeŋ iŋiima Juudanoŋ daremuŋuruta kokaeŋ iŋijoro: “Anana konana qeniŋ komuro sayaa qaaya kolatiŋ asaŋgowoŋati eeŋ, iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nononaga?  
\v 27 Iinoŋ ananaa konana kolooŋ ananaa sakitinana koloojiwaajoŋ mono boronananoŋ selianoŋ mende oosiriŋ qewoŋato, saanoŋ kagi kema Ismael eja yoŋonoŋ ii sewaŋa mewutiwaajoŋ oŋomboŋa.” Kaeŋ iŋijoro daremuŋurutanoŋ ii moma uumotooŋgo ama wambelaagi.   
\p
\v 28 \x * \xo 37.28 \xt Apo 7.9\x* Kaeŋ aŋgi Midian balombaa Ismael kanagesowaa komahooro eja yoŋonoŋ kaŋ kouma uŋuuguwombaajoŋ aŋgi. Kaeŋ aŋgi kogia Joosef ii apu roŋnoŋga horogi kouro silwa kota 20:noŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ oŋoŋgi. Oŋoŋgi Ismael eja yoŋonoŋ ii sewaŋa meŋ wama Iijipt kantrinoŋ keŋgi.   
\p
\v 29 Keŋgi Ruubenoŋ moŋgeŋga eleema apu roŋnoŋ karo Joosef iikanoŋ mombo mende nano iima wosoya juno wosobiria qendeema malekuya menjurano.  
\v 30 Malekuya menjurama kouruta yoŋoonoŋ eleema kaŋ kokaeŋ iŋijoro: “Mera gbaworonoŋ mono daeŋgeŋ aliŋ sooja? Yei, maŋgaa siita! Iikawaa qaaya ananaa qananoŋ uro mono nomaeŋ ambenaga?”   
\p
\v 31 Kaeŋ iŋijoro meme (noniŋ) ejia moŋ meŋ qegi komuro Joosefwaanoŋ maleku meŋ meme iikawaa sayanoŋ qenduŋgoŋ meŋ boligi.  
\v 32 Meŋ boliŋ malekuya koriga iima-aiŋaiŋawo boria koriga ii meŋ mirinoŋ kema maŋa qendeema kokaeŋ ijogi: “Nono koi mokoloojoŋ. Ii meraga Joosefwaanoŋga me qaago, ii saanoŋ iima gosiwa.”   
\p
\v 33 Kaeŋ jegi iima gosiŋ kokaeŋ jero: “Koi ii meranaanoŋ malekuga. Oro kawalia moŋnoŋ mono japaleleŋ qero komuro gogoro. Oŋanoŋ, Joosef ii kitomitoro borombooroŋ kolooro.”  
\v 34 Kaeŋ jeŋ amburereŋ ama wosobiria qendeema malekuya menjurama selia namonoŋ meŋ boliŋ meriaajoŋ kambaŋ koriga jiŋgeŋ qama saama laligoro.  
\v 35 Kaeŋ laligoro meraborauruta kuuya yoŋonoŋ kaŋ uluŋkoleŋ meŋ mubombaajoŋ aŋgito, iinoŋ ii qetama togoŋ uukonduŋgadeeŋ moma kokaeŋ jero: “Qaago! Niinoŋ mono jiŋgeŋ qama saama laligoŋ komuŋ koomu gomanoŋ meranaanoŋ kememaŋa.” Kaeŋ jeŋ Joosefwaajoŋ saama laligoro.   
\p
\v 36 Kaeŋ laligoro kambaŋ kanoŋ Midian balombaa komahooro eja yoŋonoŋ Joosef wama Iijipt kantrinoŋ keuma sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi Faarao kimbaa jawiŋa moŋ qata Potifar, kimbaa laaligoyaa sikiriti yoŋoo kawali galeŋgiaga laligoroti, iinoŋ ii sewaŋa mero weleŋqeqeya omaya kolooro. Kiaŋ.   
\c 38  
\s1 Juuda ano Taamar  
\p
\v 1 Kambaŋ kanoŋ Juudanoŋ daremuŋuruta oŋomesaoŋ yagomaŋanoŋ Adulam gomanoŋ kemeŋ eja moŋ qata Hira iwo rama laligoro.  
\v 2 Kanoŋ laligoŋ Juudanoŋ Keinan eja moŋ qata Sua iwaa borata iima embiaga mero motooŋ eri.  
\v 3 Motooŋ eri embianoŋ koro ama mera meŋ qata Er qaro.  
\v 4 Kaeŋ qama mombo koro ama mera moŋ meŋ qata Oonan qaro.  
\v 5 Kawaa baatanoŋ mombo toroqeŋ mera moŋ meŋ iwaa qata Sela qaro. Mera ii Kezib gomanoŋ laligoŋ kanoŋ mero.   
\p
\v 6 Kaeŋ laligogi Juudanoŋ meria mutuya Er iwaajoŋ emba moŋ qata Taamar muro embiaga kolooro.  
\v 7 Embiaga kolooroto, Juudawaa meria mutuya Er iinoŋ Pombaa jaanoŋ kilega meme kolooŋ laligoroti, iikawaajoŋ Poŋnoŋ jeŋ tegoŋ muro komuro.  
\v 8 Komuro Juudanoŋ meria Oonambaajoŋ kokaeŋ jero: “Gii saanoŋ dagaanoŋ malo meŋ qambota koloojaŋiwaa kana qaaya otaaŋ iwo eŋ dagaajoŋ gbili mekoloowa.”   
\p
\v 9 Kaeŋ jeroto, Oonanoŋ gbili ii iwaa buŋa mende koloowaati, kaeŋ moma sili kokaeŋ ama laligoro: Dataajoŋ gbili mekoloowabotiwaajoŋ iwaa emba maloyawo eŋ laligoriti, kambaŋ iikanoŋ kambaŋ so mera mekomekoloowaa sele apuya ii eeŋ namonoŋ maama laligoro.  
\v 10 Sili kaaŋ ama laligoroti, ii Pombaa jaanoŋ kilegamoŋ kolooro. Kawaajoŋ Poŋnoŋ ii kaaŋagadeeŋ jeŋ tegoŋ muro komuro.  
\v 11 Komuro Juudanoŋ eŋaroya Taamar kokaeŋ ijoro: “Gii mono maŋgaa miri gomanoŋ eleema kema maloya laaligo laligona merana Selanoŋ somariiŋ somata kolooŋgo gii gombaa.” Keeta kokaeŋ romoŋgoŋ kaeŋ ijoro: Selawaa dawoita komuri iinoŋ iikawaa so laligoŋ kaaŋagadeeŋ komuwabo. Kaeŋ romoŋgoŋ Taamar ijoro maŋaa gomanoŋ eleema kema kanoŋ rama laligoro.   
\p
\v 12 Kanoŋ rama laligoro kambaŋ koriga tegoro Suawaa borata, Juudawaa embia iinoŋ komuro. Komuro jiŋgeŋ qama saama laligoro tegoro Juudanoŋ gomaŋ baloŋ qata Timna kanoŋ eja tosianoŋ iyaŋaa lamauruta yoŋoo jugia motogiti, ii iŋiimambaajoŋ uro. Adulam gomambaa eja alia Hira iwo motooŋ iikanoŋ uri.  
\v 13 Uri Taamar buzu qaa kokaeŋ jegi moro: “Moba, goo eja eŋaroganoŋ mono lamauruta yoŋoo jugia motomambaajoŋ ama Timna gomaŋ balonoŋ kenja.”   
\p
\v 14 Kaeŋ jegi moro. Juudawaa meria Selanoŋ mono somariiŋ somata kolooro kileŋ ii embia koloowaatiwaajoŋ mende muro. Kawaajoŋ Taamarnoŋ malo laligomambaa malekuya qetegoŋ waŋ kawosesenoŋ waŋ jaaya esuuŋ turuŋ aoro. Kaeŋ ama Timna kekembaa kananoŋ kema taoŋ qata Enaim kanoŋ keuma kiropo nagu kosianoŋ raro.   
\p
\v 15 Raro Juudanoŋ kaŋ iima jaasewaŋa esuurotiwaajoŋ ii mende iima kotoŋ ii kana somata embaga kaeŋ romoŋgoro.  
\v 16 Eŋaroyaga raroti, ii mende moma kotorotiwaajoŋ ama kana goraayanoŋ iwaanoŋ kema kokaeŋ ijoro: “Saanoŋ kana niinoŋ giwo ewota.”  
\p Kaeŋ ijoro moma kokaeŋ qisiro: “Niwo ewagatiwaa tawaya mono naa iwoiga nomba?”   
\p
\v 17 Kaeŋ qisiro kokaeŋ ijoro: “Nii neenaa tuuŋnoŋa meme meria gbaworoya moŋ ambe goonoŋ kawaa.” Kaeŋ ijoro kokaeŋ qisiro:  
\p “Ii wala mende kaŋ kouro qaagaa hoŋa koloowaatiwaa iwoi moŋ ii nomba me qaago?”   
\p
\v 18 Kaeŋ qisiro kokaeŋ jero: “Noo qaanaa hoŋa koloowaatiwaa iwoi moŋ ii mono naa iwoiga gombenaga?”  
\p Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno: “Muŋgeŋ aasoganoŋ qaga mokotaaŋkejaŋi, ii ano iikawaa kasa wota ano gbaruga boroganoŋ meŋ nanjaŋi, mono ii nomba.” Kaeŋ meleeno iwoi ii muŋ iwo ero koro ano.  
\v 19 Iwo eŋ waama mirianoŋ kema waŋ kawoseseŋa luluuma qetegoŋ malo laligomambaa malekuya ii mombo mouma laligoro.   
\p
\v 20 Kaeŋ laligoro Juudanoŋ kambaŋ moŋnoŋ Adulam gomambaa eja alia Hira wasiŋ kokaeŋ ijoro: “Gii mono meme (noniŋ) meria gbaworoya meŋ kema emba ii muna noo qaanaa hoŋa koloowaatiwaa iwoi ii meleema gono meŋ kawa.” Gawoŋ kaeŋ mewaatiwaajoŋ Hira wasiro kenoto, Hiranoŋ emba ii mende mokolooro.  
\v 21 Mende mokolooŋ Enaim eja tosaaŋa kokaeŋ qisiŋ oŋoma jero: “Siimoloŋ jigowaa kana somata embanoŋ Enaim kokaamba kana goraayanoŋ raroti, ii dakanoŋ?”  
\p Kaeŋ jero kokaeŋ meleema ijogi: “Emba kaaŋa moŋ ii kokanoŋ mende laligoro.”   
\p
\v 22 Kaeŋ jegi Hiranoŋ eeŋ eleema Juudawaanoŋ kaŋ ijoro: “Niinoŋ kema emba ii mende iibe. Gomaŋ iikawaa toya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ qaa kokaeŋ jegi mobe: ‘Siimoloŋ jigowaa kana somata embia moŋ ii kokanoŋ mende laligoro.’”   
\p
\v 23 Kaeŋ ijoro Juudanoŋ kokaeŋ jero: “Oo alana, mesaowa! Iinoŋ iwoi ii saanoŋ meŋ laligowaa. Iwoi moŋ amboraga, mono jomoma noroŋgi gamunoŋ turuŋ norombabo. Niinoŋ meme meria gbaworoya koi ii saanoŋ ambe kenoto, giinoŋ emba ii mende mokoloona.”   
\p
\v 24 Kaeŋ jero koiŋ karoombaa so tegoro tosianoŋ Juuda buzu qaa kokaeŋ ijogi moro: “Goo eŋaroga Taamarnoŋ mono serowiliŋ ama koro ama laligoja.”  
\p Kaeŋ ijogi Juudanoŋ ii moma Mooseswaa kana qaawaa so jeŋkooto kokaeŋ ano: “Ii mono wama ororaaŋ gerenoŋ giligi kemeŋ jewaa.”   
\p
\v 25 Ii wama ororaaŋ keŋgi eŋaroyanoŋ Juudawaajoŋ qaa kokaeŋ ano keno: “Oo eŋarona, iwoi kokawaa toyanoŋ mono nono koro ama laligojeŋ. Kawaajoŋ muŋgeŋ aaso koi, iikawaa kasa wota ano gbaru koi mono iima gosiŋ toya mokoloowa.”   
\p
\v 26 Qaa kaeŋ ano keno moma aŋaa iwoiya ii iima gosiŋ kokaeŋ jero: “Iinoŋ qaa ii oŋia jeja. Niinoŋ ii merana Selawaa embia koloowaatiwaajoŋ mende mube. Kawaajoŋ iinoŋ mono nii nuuguŋ emba dindiŋa kolooŋ qaa ii jeja.” Kaeŋ jeŋ emba iikawo mombo mende ero.   
\p
\v 27 Kanageŋ merabora memambaa kambaŋanoŋ kaŋ kuuro mera gesoyaa uutanoŋ sunesune eja meria woi rari.  
\v 28 Rari mera memambaajoŋ ano moŋnoŋ boria suluro kamaaro. Kamaaro koipu embanoŋ ii iima moma kasa oso popolaŋ meŋ borianoŋ somoŋgoŋ kokaeŋ jero: “Iinoŋ wala asugija.”   
\p
\v 29 Kaeŋ jeroto, mera kanoŋ boria mombo hororo uro alianoŋ wala asugiro. Iinoŋ asugiro koipu embanoŋ kokaeŋ jero: “Oo mono iikaaŋa ama kanaga menjurama asugijaŋ.” Kaeŋ jero qata Perez qagi. (Perez = Kania menjuranja.)  
\v 30 Kawaa gematanoŋ aliaa borianoŋ beweso kasa oso popolaŋ eroti, iinoŋ asugiro qata Zera qagi. (Zera = oso popolaŋ) Kiaŋ.   
\c 39  
\s1 Joosef ano Potifarwaa embia  
\p
\v 1 Kambaŋ batuya kanoŋ Ismael kanagesowaa komahooro eja yoŋonoŋ Joosef wama Iijipt kantrinoŋ keuma sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi. Aŋgi Iijipt eja moŋ qata Potifar, Faarao kimbaa jawiŋa moŋ ano laaligoyaa sikiriti yoŋoo kawali galeŋgiaga laligoroti, iinoŋ ii sewaŋa mero weleŋqeqeya omaya kolooro.   
\p
\v 2 \x * \xo 39.2 \xt Apo 7.9\x* Kaeŋ ama laligoro Poŋnoŋ Joosefwo nano iwoi kuuya ama meŋ laligoroti, iikanoŋ toomoriaŋ mokolooro. Iinoŋ toya Iijipt eja iwaa mirinoŋ laligoro.  
\v 3 Kaeŋ laligoro Poŋnoŋ Joosefwo nama kondooŋ muro iwoi kuuya borianoŋ meŋ laligoroti, iikanoŋ toomoriaŋawo kolooro. Kaeŋ kolooro toyanoŋ ii iiro.  
\v 4 Toyanoŋ ii iiro awaa sokono iwaa jaanoŋ iima-aiŋ mokolooro ijoro aŋaa laaligoyaa galeŋa kolooro. Potifarnoŋ Joosef kuuŋ muro miriaa iwoi kuuya galeŋ kono esuhina buŋaya kuuya iwaa boronoŋ ano kalaŋ koma laligoro.  
\v 5 Miriaa iwoiya ano esuhina buŋaya ii kuuya Joosefnoŋ galeŋ kombaatiwaajoŋ borianoŋ ano laligoroti, Poŋnoŋ kambaŋ iikanoŋadeeŋ kanaiŋ Iijipt eja iwaanoŋ miri iwoiya ii Joosefwaajoŋ ama kotuegoŋ laligoro. Potifarwaa mirianoŋ ano gawoŋanoŋ ilawoilaya kuuya eroti, ii kotumotue qaganoŋ ero.  
\v 6 Kaeŋ ero Potifarnoŋ ilawoilaya eŋ muroti, ii kuuya Joosefwaa borianoŋ andaboroŋ nama aŋo ii me woi iikawaa majakakaya moŋ mende moro. Iinoŋ nene nemambaajoŋ kaaŋgadeeŋ motoqoto mende moma siiseweweya qaa laligoro. Joosefwaa selia onjonbonjoŋ somariiro kaitanianoŋ iima-aiŋaiŋawo ero laligoro.   
\p
\v 7 Kaeŋ laligoro kambaŋ tosia tegoro Potifarwaa embianoŋ Joosef iima iimanaaŋa moma kokaeŋ ijoro: “Gii mono kana niwo ewo.”   
\p
\v 8 Kaeŋ ijoroto, iinoŋ ii togoŋ toyaa embia kokaeŋ ijoro: “Qaago! Moba, tona aŋo mirianoŋ ilawoila ejiwaa majakakaya mende momakejato, esuhina buŋaya kuuya ii mono niinoŋ galeŋ koma laligomambaajoŋ noo boronanoŋ andabororota eja.   
\p
\v 9 Kaeŋ ero miri kokawaa uutanoŋ ii ano nii noroo ku-usunaranoŋ mono ororoŋ eja. Giinoŋ iwaa embia koloojaŋiwaajoŋ gii aŋgoŋ koma nonoto, iwoi tosia moŋ ii noojoŋ mende aŋgoŋ kono. Kawaajoŋ nii nomaembaajoŋ ama nanamemeŋ bologa totooŋ kaaŋa ii ama iikanoŋ Anutu qotogoŋ siŋgisoŋgo ambenaga? Awawi totooŋ”  
\v 10 Kaeŋ ijoro moma qaa kaaŋa ii weemboria so Joosef ijoŋ laligoroto, iinoŋ kileŋ ii qotogoŋ kema iwaa duŋ eenoŋ kema iwo ewotiwaajoŋ mende wambelaaro. Kaeŋ iwo motooŋ laligowotiwaajoŋ kaaŋagadeeŋ togoro.   
\p
\v 11 Kaeŋ togoŋ laligoro weemboria moŋnoŋ miriwaa weleŋqeqeuruta yoŋoonoŋga moŋnoŋ miri uutanoŋ mende laligoro Joosefnoŋ gawoŋa jejeta memambaajoŋ miri uutanoŋ uro.  
\v 12 Uro emba iikanoŋ Joosefwaa malekuyanoŋ qelanjiŋ meŋ kokaeŋ ijoro: “Gii mono kana niwo ewo.” Kaeŋ ijoroto, Joosefnoŋ malekuya ii iwaa borianoŋ mesaoŋ oloŋ koma qiqigoŋ kema sombenoŋ seleeŋgeŋ kamaaro.  
\v 13 Malekuya iwaa borianoŋ mesaoŋ oloŋ koma sombenoŋ kamaaroti, emba iikanoŋ ii iiro.   
\p
\v 14 Ii iima miriwaa weleŋqeqeuruta oŋoono kagi ii kokaeŋ iŋijoro: “Mobu, lonanoŋ Hibruu eja ii wama mirinananoŋ karoti, iinoŋ mono goŋgiso goŋgegee ama nonoma laligoja. Iinoŋ niwo ewojoŋ noonoŋ koujato, niinoŋ qama gigilaajeŋ.  
\v 15 Qama gigilaawe moma malekuya noo wosonanoŋ mesaoŋ oloŋ koma qiqigoŋ kema seleeŋgeŋ kemeja.”   
\p
\v 16 Kaeŋ iŋijoŋ Joosefwaanoŋ maleku kosianoŋ ano ero Joosefwaa toyanoŋ eleema kawaatiwaajoŋ mamboma raro karo.  
\v 17 Karo sundu ii kaaŋagadeeŋ ijoro: “Hibruu weleŋqeqe eja ii wana ananaa mirinoŋ karoti, iinoŋ mono niwo goŋaaŋgole amambaajoŋ noonoŋ koujaa.  
\v 18 Koujaato, niinoŋ qa gigilaawe malekuya noo wosonanoŋ mesaoŋ oloŋ koma qiqigoŋ kema seleeŋgeŋ kemejaa.”   
\p
\v 19 Kaeŋ ijoro Joosefwaa toya ii embianoŋ sundu kaeŋ jero moro kokaeŋ ijoro: “Goo weleŋqeqeganoŋ mono kaeŋ ama nonja.” Kaeŋ ijoro iriŋa soono uuta gere jero.  
\v 20 Uuta gere jero jeŋ kotoro Joosef meŋ Faarao kimbaa kapuare mirinoŋ eja galeŋ koma oŋoma laligogiti, mono kapuare miri iikanoŋ ooŋgi kemeŋ eŋ laligoro.  
\v 21 \x * \xo 39.21 \xt Apo 7.9\x* Joosefnoŋ kapuare miri iikanoŋ laligoroto, Poŋnoŋ Joosefwo nama kotuegoŋ kiaŋkoomu muŋ laligoro kapuare miriwaa galeŋ waŋanoŋ ii iima iwaajoŋ iima-aiŋaiŋ moro.  
\v 22 Iima-aiŋaiŋ morotiwaajoŋ eja kuuya kapuare mirinoŋ ragiti, ii Joosefnoŋ galeŋ koma oŋombaatiwaajoŋ iwaa boronoŋ oŋoono. Iwoi kuuya kanoŋ ama meŋ laligogiti, ii Joosefnoŋ jeŋ kotoŋ oŋonotiwaa so otaaŋ ama meŋ laligogi.   
\p
\v 23 Poŋnoŋ Joosefwo nama kotuegoŋ muŋ kondooro iwoi kuuya ama meŋ laligoroti, ii toomoriaŋawo asugiŋ ero. Kawaajoŋ kapuare miriwaa galeŋ waŋanoŋ Joosef iwoi kuuya nomaeŋ galeŋ koma jeŋ kotoŋ oŋoma laligoroti, iikawaa majakakaya moŋ mende totooŋ moma laligoro. Kiaŋ.   
\c 40  
\s1 Joosefnoŋ eja woi yoroo gaoŋgaraa kania jero.  
\p
\v 1 Kambaŋ tosia tegoro Iijiptwaa kiŋ poŋaa wain apu qambiwaa galeŋa ano bered ooŋoombaa galeŋa yoronoŋ somatagara Iijiptwaa kiŋa qotogoŋ kana soŋgiri.  
\v 2 Kaeŋ ani Faarao kiŋnoŋ jawiŋa woi, wain oo qambiwaa galeŋa waŋa ano bered ooŋoombaa galeŋa waŋa iyoroojoŋ iriŋa soono.  
\v 3 Iriŋa soono jeŋ kotoro uruama kimbaa laaligoyaa sikiriti yoŋoo kawali galeŋgiaa kapuare mirinoŋ iwaa borianoŋ orooŋgi kemeri. Joosefnoŋ kapuare miri iikanoŋadeeŋ laligoro.  
\v 4 Sikiriti yoŋoo kawali galeŋgianoŋ Joosef jeŋ kotoŋ muro ii weleŋ qeŋ oroma laligoro. Kaeŋ laligoro kambaŋ tosaaŋa toroqeŋ kapuare mirinoŋ eŋ waama laligogi.   
\p
\v 5 Kaeŋ eŋ waama laligogi Iijipt kimbaa wain apu qambiwaa galeŋa ano bered ooŋoombaa galeŋa yoronoŋ gomantiiŋa motooŋgo iikanoŋadeeŋ gaoŋgara iyaŋa iyaŋa iiri. Gaoŋgaraa kania ii aŋa aŋa.  
\v 6 Ii iiri Joosefnoŋ umugawodeeŋ yoroonoŋ uma iriiro uukamakamaa ama bosoleeŋ rari.   
\p
\v 7 Kaeŋ rari Faarao kimbaa jawiŋwoita iyoronoŋ Joosefwaa somatayaa kapuare mirinoŋ iwo motooŋ rariti, ii kokaeŋ qisiŋ orono: “Oro kete nomaembaajoŋ jaasewaŋgara wosobiri jaajaa uuŋ rajao?”   
\p
\v 8 Qisiŋ orono kokaeŋ meleema ijori: “Noro gaoŋnara aŋa aŋa iijotato, iikawaa kanagara ii moronoŋ jero moboraga?” Kaeŋ ijori Joosefnoŋ kokaeŋ jero: “Anutunoŋ mono gaoŋ kanagia jejetaa Toya koloojato, saanoŋ kileŋ gaoŋgara nijori momaŋa.”   
\p
\v 9 Kaeŋ jero wain apu qambiwaa galeŋ waŋanoŋ gaoŋa iiroti, iikawaa sunduya ii Joosef kokaeŋ qero moro: “Nii gaonaa uutanoŋ wain apu gere moŋ ii noo wosonanoŋ nano iijeŋ.  
\v 10 Wain apu gerewaa boria karooŋ naŋgi kanaiŋ sota juma kouma kuuji, kambaŋ iikanoŋadeeŋ juraya kouma tuno kaŋgeŋa kaŋgeŋa asugiŋ momogogi hoŋaa kota osaajuya.  
\v 11 Osaagi nii Faarao kimbaa qambia boronanoŋ meŋ nama hoŋaa kota meŋ mejejaawe apuya Faarao kimbaa qambinoŋ kemero kimbaa borianoŋ anjeŋa.”   
\p
\v 12 Kaeŋ qero moma Joosefnoŋ kokaeŋ ijoro: “Gaoŋgaa kania ii kokaeŋ: Gere boria karooŋ ii mono weemboria karoombaa sareya kolooja.  
\v 13 Weemboria karooŋ tegoro Faarao kiŋnoŋ goo waŋga metaama isama goma mombo gawoŋganoŋ goombaa. Gii wala iwaanoŋ wain apu qambiwaa galeŋaga laligoŋ qambi Faarao kimbaa borianoŋ ama laligonati, iikawaa so mono mombo ama laligowaga.   
\p
\v 14 Kaeŋ laligowagato, siiseweweya qaa laligowagati, kambaŋ iikanoŋ mono nii romoŋgoŋ kiaŋkoomu noma sunduna Faarao kiŋ ijona moba. Kaeŋ ama ilaaŋ nona kapuare miri koi mesaoŋ kamaabenaga.  
\v 15 Moba, nii Hibruu kanagesowaa balonoŋga esuŋmumu qaganoŋ yoŋgoro nuaŋgi kaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ iwoi bologa moŋ kapuare miri koikawaa dutanoŋ nooŋgitiwaa so ii mende ambe.”   
\p
\v 16 Joosefnoŋ kaeŋ jero moro bered ooŋoombaa galeŋ waŋanoŋ aliaa gaoŋaa kania awaa jeŋ asariroti, ii iima kokaeŋ jero moro: “Niinoŋ kaaŋagadeeŋ gaoŋ iibe iikanoŋ bered konde karooŋ noo waŋnanoŋ qindiiŋ kajeŋa.  
\v 17 Niinoŋ kawe konde qaganoŋ eu raji, iikanoŋ bered iwoi naaŋgiawo kania kania Faarao kimbaajoŋ ejato, kooŋa kooŋa yoŋonoŋ kouma konde qindiiŋ kajeŋati, iikanoŋadeeŋ ii nedaborojuya.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jero moma Joosefnoŋ kokaeŋ meleema ijoro: “Gaoŋgaa kania ii kokaeŋ: Konde karooŋ ii weemboria karoombaa sareyaga.  
\v 19 Weemboria karooŋ tegoro Faarao kiŋnoŋ jeŋ kotoro wasanoŋ guuŋ qetooŋ goma waŋga ano qamoga metaama gere taloŋawonoŋ mondoŋgi kooŋa kooŋa yoŋonoŋ kouma busuga nedaborowuya.”   
\p
\v 20 Kaeŋ meleema jero weemboria karooŋ tegoro Faarao kimbaa kolokoloo kambaŋanoŋ kaŋ kuuro jawiŋuruta kuuya ii nene lombaŋ ooŋ oŋoono. Ii ooŋ oŋooma wain apu qambiwaa galeŋ waŋa ano bered ooŋoombaa galeŋ waŋa iyoroo waŋgara ii jawiŋuruta yoŋoo jaanoŋ metaano.  
\v 21 Wain apu qambiwaa galeŋanoŋ wala gawoŋa meŋ laligoroti, ii toroqeŋ mewaatiwaajoŋ kuuŋ muro mombo toroqeŋ qambi ii Faarao kimbaa borianoŋ ama laligoro.   
\p
\v 22 Kaeŋ laligoroto, kiŋnoŋ bered ooŋoombaa galeŋ waŋaa qaaya jeŋ tegoro Joosefnoŋ gaoŋgaraa kania jero moritiwaa so ii wasanoŋ uuŋ qetooŋ waŋa ano qamoya ii metaama mondoŋgi nano.  
\v 23 Iikawaa gematanoŋ wain apu qambiwaa galeŋ waŋa iinoŋ Joosef mende romoŋgoŋ muroto, ii duduuŋ qemasologeŋ laligoro. Kiaŋ.   
\c 41  
\s1 Kiŋnoŋ gaoŋ iiro Joosefnoŋ kanagara jeŋ asariro.  
\p
\v 1 Yambu woi tegoro Faarao kiŋnoŋ gaoŋ moŋ kokaeŋ iiro: Iinoŋ Nail apu gowoyaa goraayanoŋ nano  
\v 2 bulmakao doŋa 7 awaa soroya kele busugiawo ii apu gowoya iikanoŋa kouma bowololoo batugianoŋ nama tembaŋ kegbaŋ negi.  
\v 3 Iyoŋoo gemagianoŋ bulmakao tosaaŋa 7 sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa ii apu gowoya iikanoŋa kouma bulmakao mutuya iyoŋoo kosogianoŋ kema apu gowoyaa goraayanoŋ naŋgi.  
\v 4 Bulmakao kaapiroŋa sii gbaraŋgiagadeeŋ iyoŋonoŋ bulmakao doŋa awaa soroya kele busugiawo 7 ii gogoŋ oŋoŋgi. Faarao kiŋnoŋ gaoŋ ii iima iikanondeeŋ uuta tooro moma waaro.  
\v 5 Waama gaoŋaajoŋ mombo moma kemeŋ kema eŋ gaoŋ moŋ kokaeŋ iiro: Wiit dumuŋ kota gowoya motooŋgowaa batuyanoŋ hoŋa kota somasomata kaŋgeŋgiawo 7 awaa totooŋ ii toŋgbama giliro kamaaŋ naŋgi.   
\p
\v 6 Iyoŋoo gemagianoŋ hoŋa kaŋgeŋgiawo 7 ii mombo toŋgbama giliro kamaaŋ naŋgi baloŋ qararaŋkoŋkoŋaa haamo gerianoŋ oŋooro sooliŋ gipeya (auta) koloogi.  
\v 7 Hoŋa boloboolo kaŋgeŋgiawo yoŋonoŋ hoŋa kaŋgeŋgiawo kogia somasomata kuukuuya ii gogoŋ oŋoŋgi. Faarao kiŋnoŋ iikanondeeŋ uuta tooro moma poraŋ ama waama moro hoŋa qaagoto, ii gaoŋga kolooro.  
\v 8 \x * \xo 41.8 \xt Dan 2.2\x* Gomaŋ asariro Faarao kiŋnoŋ gaoŋaajoŋ motoqoto moma Iijipt kantriwaa tiriqoonjoŋ ano momakooto eja kuuya horoŋ oŋono iwaa jaasewaŋanoŋ kougi. Kougi gaoŋ iirotiwaa sunduya ii jero mogito, kuuya yoŋonoŋ gaoŋaa kanagara ii Faarao kimbaajoŋ jeŋ asariwombaajoŋ amamaagi.   
\p
\v 9 Amamaagi wain apu qambiwaa galeŋ waŋanoŋ nama Faarao kiŋ kokaeŋ ijoro: “Oo kiŋ, nii kana soŋgiweti, iikawaa qaayanoŋ keteda koi uunanoŋ kouro romoŋgojeŋ.  
\v 10 Kambaŋ moŋnoŋ Faarao kiŋnoŋ jawiŋwoita noroojoŋ ama iriŋa soono noma laaligoyaa sikiriti yoŋoo kawali galeŋaa kapuare mirinoŋ noono rabe. Nii ano bered ooŋoombaa galeŋ waŋa ii niwo iyaŋaa kapuare mirianoŋ noroono rari.   
\p
\v 11 “Iikanoŋ rama laligoŋ noronoŋ gomantiiŋa motooŋgo iikanoŋadeeŋ gaoŋnara aŋa aŋa iiri. Gaonaraa kania ii iyaŋa iyaŋa.  
\v 12 Gaonara iiri Hibruu eja gbaworo moŋnoŋ iikanoŋ norowo laligoro. Iinoŋ sikiriti yoŋoo kawali galeŋaa weleŋqeqeya laligoro noro gaonara ii ijori. Iinoŋ gaonaraa kanagara ii iyaŋa iyaŋa jeŋ asariŋ norono.  
\v 13 Kanagara jero moritiwaa so hoŋa mono tororo kokaeŋ asugiro: Niinoŋ gawona wala meŋ laligoweti, Faarao kiŋnoŋ nii gawoŋ iikanoŋ mombo noonoto, alana bered ooŋoombaa galeŋaa qaaya jeŋ tegoro wasanoŋ idoŋ qetooŋ waŋa ano qamoya ii metaama mondoŋgi nano.”   
\p
\v 14 Kaeŋ jero Faarao kiŋnoŋ moma Joosefnoŋ jaasewaŋanoŋ koubaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ tosaaŋa wasiŋ oŋono kema kapuare miriwaa dutanoŋga uulaŋawo wama kagi. Kagi jero waŋ juya motogi opoqiisi malekuya utegoŋ Faarao kimbaa jaasewaŋanoŋ kouro.  
\v 15 Kouro Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ gaoŋ moŋ iibe kuuyanoŋ iikawaa kania jewombaajoŋ amamaajuto, moŋnoŋ goo kanaga kokaeŋ nijoro mojeŋ: ‘Moŋnoŋ gaoŋa gijoro moma giinoŋ iikawaa kania saanoŋ jeŋ asariŋkejaŋ.’”   
\p
\v 16 Kaeŋ jero Joosefnoŋ Faarao kiŋ kokaeŋ meleema muro: “Oo Faarao kiŋ, niinoŋ qaagoto, Anutunoŋ mono gaoŋgaa kania jeŋ asariŋ qaa awaa gono uuganoŋ qeaŋgowaa.”   
\p
\v 17 Kaeŋ meleema muro Faarao kiŋnoŋ kokaeŋ jero: “Nii gaoŋ iijeŋi, iikawaa uutanoŋ neeno Nail apu gowoyaa goraayanoŋ nanjeŋ.  
\v 18 Kanoŋ nambe bulmakao doŋa 7 awaa soroya busugia omakelegagiawo ii apu gowoya iikanoŋa kouma bowololoo batugianoŋ nama tembaŋ kegbaŋ nejuya.  
\v 19 Iyoŋoo gemagianoŋ bulmakao tosaaŋa 7 sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa totooŋ ii apu gowoya iikanoŋa koujuya. Niinoŋ bulmakao bologa totooŋ kaaŋa ii kambaŋ moŋnoŋ Iijipt baloŋ kuuya kokanoŋ mende iŋiibe.  
\v 20 Bulmakao sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa iyoŋonoŋ bulmakao doŋa busugia omakelegagiawo 7 wala koujuti, ii gogoŋ oŋonju.   
\p
\v 21 “Ii gogoŋ oŋonjuto, ii kileŋ kaitanigianoŋ gogoŋ oŋonjutiwaa so utequte mende kolooro iŋiijento, wala kaitanigianoŋ kaapiroŋa totooŋ kouma nanjuyati, iyoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ toroqeŋ nanjuya. Nii gaoŋ kaeŋ iima uuna tooro poraŋ ama waajeŋa.  
\v 22 Waama mombo eŋ gaoŋ moŋ kokaeŋ iijeŋa: Wiit dumuŋ kota gowoya motooŋgowaa batuyanoŋ hoŋa kota somasomata kaŋgeŋgiawo 7 awaa totooŋ ii toŋgbama giliro kamaaŋ nanjuya.   
\p
\v 23 “Iyoŋoo gemagianoŋ hoŋa kaŋgeŋgiawo tosaaŋa 7 ii unjuta juma kouma toŋgbama giliro kamaaŋ naŋgi namo qararaŋkoŋkoŋaa haamo gerianoŋ ii oŋooro sooliŋ melaada ano gipeya (auta) koloojuya.  
\v 24 Hoŋa boloboolo gipeya kaŋgeŋgiawo ii hoŋa kaŋgeŋgiawo awaa soroya ii gogoŋ oŋonjuya. Niinoŋ gaoŋ woi ii iima tiriqoonjoŋ ejauruna iŋijojento, kuuya yoŋonoŋ iikawaa kanagara jeŋ asariŋ nombombaa amamaaju.”   
\p
\v 25 Faarao kiŋnoŋ kaeŋ jero Joosefnoŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Oo Faarao kiŋ, goonoŋ gaoŋwoi iikawaa kanagara ii motooŋgo koloojao. Anutunoŋ iwoi kanageŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ ii Faarao kiŋ gii gisaanja.  
\v 26 Bulmakao doŋa 7 awaa soroya ii yambu 7:baa sareya kolooju. Wiit dumuŋ kota hoŋa kaŋgeŋgiawo awaa totooŋ 7 ii kaaŋagadeeŋ yambu 7:baa sareyaga. Kanagara ii ororoŋ ano motooŋgo koloojao.   
\p
\v 27 “Bulmakao sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa 7 kanageŋ koujuti, ii yambu 7:baa sareyaga kolooju. Wiit dumuŋ kota hoŋa kaŋgeŋgiawo 7 baloŋ qararaŋkoŋkoŋaa haamo gerianoŋ oŋooro sooliŋ gipeya (auta) koloojuti, ii bodi laaligowaa yambu 7 iikawaa sareyaga kolooju.  
\v 28 Anutunoŋ iwoi kanageŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ ii gi gisaama qendeenja. Faarao kimbaajoŋ qaa keteda koi kaeŋ jejeŋi, ii mono iikawaajoŋ ama jejeŋ.  
\v 29 Oo kiŋ, yambu 7:baa so nene moriaŋ somata qatawo asugiŋ Iijipt baloŋ kuuya sokoma ewaa.   
\p
\v 30 “Ii ewaato, yambu 7 iikawaa gemagianoŋ bodiwaa yambu 7 kolooŋ tiwitiwilaa somata kondooro Iijipt kantrinoŋ boliwaa. Iikanoŋ asugiro nene moriaŋ wala Iijipt balonoŋ eroti, ii baloŋ so yoŋonoŋ duduudaborowuya.  
\v 31 Bodi ii kotakota totooŋ ewaatiwaajoŋ ama gomaŋ so ejemba yoŋonoŋ nene moriambaa yambuya 7 wala Iijipt balonoŋ eroti, iikawaa qaaya ii mombo mende romoŋgoŋ laligowuya.  
\v 32 Anutunoŋ gaoŋ kania motooŋgo ii ambeŋa woi gono iijaŋi, ii kania kokaembaajoŋ: Anutunoŋ qaa ii mono somoŋgoŋ jeŋ kotiiŋ anota raja. Ii jeŋ kotiiŋ anoti, kawaajoŋ iikanoŋ mono uulaŋawo asugiwaa.   
\p
\v 33 “Kawaajoŋ Faarao kiŋ gii saanoŋ momakooto eja moŋ qaa tororo gosiŋkeji, ii meweeŋgoŋ kuuna Iijipt kantri koi galeŋ koma laligowaa.  
\v 34 Kaaŋiadeeŋ kia waŋa waŋa kuuŋ oŋona gomaŋ sokoma galeŋgiaga laligowu. Yoŋonoŋ nene moriambaa yambuya 7 iikaaŋaa uugianoŋ nene hoŋgiawo Iijipt balonoŋ asugiwuti, iikawaajoŋ jero mendeeŋgi bakagia 5 koloogi yoŋoonoŋga motooŋgo motooŋgo meŋ gawmambaa kowinoŋ meŋ kululuuŋ laligowu.   
\p
\v 35 “Yoŋonoŋ nama mono jeŋkooto aŋgi yambu awaa 7 koloowuti, iikaaŋaa uugianoŋ nene hoŋgia korebore meŋ kululuuŋ gosiŋ laligowu. Kaeŋ ama wiit dumuŋ kota ii Faarao kimbaa kowi miria miria kanoŋ meŋ kululuuŋ laligowu. Ii taoŋ so gawmambaa kowi miria miria kanoŋ meŋ kululuuŋ galeŋ koma laligogi kanagembaa neneyaga ewaa.  
\v 36 Nene kaeŋ meŋ kululuuŋ laligowuti, ii mono gawmambaa kowi miri so galeŋ koŋgi mawosusunoŋ ero kanageŋ bodiwaa yambu 7 Iijipt baloŋ so koloowaati, kambaŋ iikanoŋ ii saanoŋ meŋ mendeema neŋ laligowuya. Kaeŋ aŋgi kantriwaa kanatuuru nononoŋ bodi iikawaa kambaŋanoŋ nenewaa mende komuŋ gororoŋgowoŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Faarao kiŋnoŋ Joosef Iijiptwaa eja poŋa kuuro.  
\p
\v 37 Joosefnoŋ qaa kaeŋ jero Faarao kiŋ ano jawiŋuruta kuuya yoŋonoŋ areŋ iikawaajoŋ mogi sokono aiŋa mogi.   
\p
\v 38 Kaeŋ mogi Faarao kiŋnoŋ jawiŋuruta kokaeŋ iŋijoro: “Eja kokawaa uutanoŋ beŋ yoŋoo uŋayanoŋ nano laligoji, nono ii kaaŋa eja moŋ saanoŋ mende mokoloowoŋa.”   
\p
\v 39 Kaeŋ iŋijoro mogi Joosef kokaeŋ ijoro: “Anutunoŋ qaa areŋ kuuya koi gisaanji, iikawaajoŋ gii kaaŋa momakooto eja qaa tororo gosinagati, ii moŋ mende laligoja.  
\v 40 \x * \xo 41.40 \xt Apo 7.10\x* Kawaajoŋ gii mono naa jiŋkaroŋ mirinaa galeŋa waŋa kolooŋ laligowa. Giinoŋ noo kanagesouruna kuuya jeŋ kotoŋ oŋona yoŋonoŋ mono goonoŋ qaa teŋ koma qaagaa baatanoŋ laligowu. Niinoŋ jiŋkaroŋ duŋ raranoŋ ramakejeŋi, iikayadeeŋ romoŋgoŋ kawaajoŋ ama gii guuguŋ somataga kolooŋ laligomaŋa.”   
\p
\v 41 Kaeŋ ijoŋ toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Moba, niinoŋ gii Iijipt kantri kuuya kokawaa eja poŋgia laligowagatiwaajoŋ kuuŋ gonjeŋ.”  
\v 42 \x * \xo 41.42 \xt Dan 5.29\x* Kaeŋ ijoŋ boro susuyaa jeŋjeŋ kanoŋ aaso muŋgeŋ kaaŋa qata mokotaaŋ laligoroti, ii qetegoŋ Joosefwaa boro susuyanoŋ mouro. Opoqiisi maleku iima-aiŋaiŋawo opo taaŋanoŋ memeta ii mouma muŋ soroŋ goulnoŋ memeta moŋ ii meŋ Joosefwaa aroyanoŋ kono kemero.   
\p
\v 43 Kaeŋ ama hoos kare qabo soroya aŋaa kareyaa qereweŋa ii iwaajoŋ jeŋ tegoro iikanoŋ uro hoosnoŋ horogi kema kaŋ laligoro. Kaeŋ kema laligoro kimbaa sikiriti manjaqeqe eja moŋnoŋ wala qele kema goda qeŋ mubombaajoŋ kokaeŋ qaro qagi laligoro: “Geja! Mono kesaambu!” Kaeŋ ama muŋ Iijipt kantri kuuyaa eja poŋga kuuŋ muro.  
\v 44 Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ Faarao kiŋ koloojento, Iijipt kantri kuuya kokaamba moŋnoŋ moŋ mono goo jega qotogoŋ boria me kania mende metaambaa.”   
\p
\v 45 Kaeŋ ijoŋ Joosefwaa qata gbilia (Iijipt qaanoŋ) Zafenat-Panea qaro. Kaeŋ qama Heliopolis taombaa jigo gawoŋ galeŋ qata Potifera iwaa borata Asenat ii embiaga koloowaatiwaajoŋ muro. Kaeŋ kantriwaa eja poŋga kolooŋ Iijipt kantri iimambaajoŋ kema liligoro.  
\v 46 Joosefnoŋ yambuya 30 kolooro kanoŋ Faarao Iijiptwaa kiŋa iwaa jiŋkaroŋ gawoŋa kanaiŋ mero. Ii meŋ Faarao kimbaa sitia mesaoŋ Iijipt uutanoŋ sokoma liligoŋ laligoro.   
\p
\v 47 Nene moriambaa yambuya 7 iikawaa kambaŋanoŋ baloŋgianoŋ nene honombonoŋa qaa asugiŋ oŋono.  
\v 48 Nene moriambaa yambuya 7 kaŋ kuugiti, iikawaa kambaŋanoŋ Joosefnoŋ jeŋ kotoro nene kania kania Iijipt balonoŋ asugigiti, ii meŋ kululuuŋ taoŋgia so kema gawmambaajoŋ aŋgi. Namo koria taoŋ so liligoŋ rama keŋgiti, iikanoŋ nene hoŋa asugigi ii meŋ taoŋgia so kema qenjaaro kowi mirigianoŋ aŋgi.  
\v 49 Joosefnoŋ jeŋ kotoro wiit padia ano dumuŋ kota tosia ii qenjaaro kowi mirigianoŋ honoŋa qaa meŋ kululuuŋ aŋgi. Ii sakasiŋ kowe goraayanoŋ ejiwaa so uma nano. Nene moriaŋ kelemaleleŋ asugiŋ toroqeŋ erotiwaajoŋ nene tarugia ii toroqeŋ weeŋgoŋ bimbimgogi bimooro amamaaŋ mesaogi.   
\p
\v 50 Bodi kambaŋanoŋ mende kaŋ kuuro walawala kanoŋ embia Asenatnoŋ Joosefwaa merawoita woi orono. Asenat ii Heliopolis taombaa jigo gawoŋ galeŋ qata Potifera iwaa borataga.  
\v 51 Meria mutuya kolooro Joosefnoŋ qaa kokaeŋ jero: “Anutunoŋ ilaaŋ nono kakasililiŋ majakakana kuuya ano amanaa gomambaa iwoiya kuuya ii duduuŋ laligojeŋi, iikawaajoŋ.” Kaeŋ jeŋ meriaa qata Manase (Duduujeŋ.) qaro.  
\v 52 Meria kanageŋa kolooro Joosefnoŋ qaa kokaeŋ jero: “Nii siimbobolonaa baloŋanoŋ laligowe Anutunoŋ kolooŋseisei nonji, iikawaajoŋ.” Kaeŋ jeŋ qata Efraim qaro. (Efraim = Kolooŋseisei nonja.)   
\p
\v 53 Nene moriaŋ somataa yambuya 7 Iijipt baloŋ sokoma kaŋ kuugiti, ii eŋ kougi tegoro.  
\v 54 \x * \xo 41.54 \xt Apo 7.11\x* Yambu 7 ii tegoro Joosefnoŋ qaa jerotiwaa so bodiwaa yambuya 7 ii kanaiŋ kaŋ kuugi. Bodi ii baloŋ tosia kuuya sokoma kolooŋ eroto, Iijipt balonoŋ nene ii gomaŋ so kowigianoŋ ero.  
\v 55 \x * \xo 41.55 \xt Jon 2.5\x* Iijipt kanageso korebore yoŋonoŋ kanaiŋ bodi moma Faarao kimbaa qama nene oŋombaatiwaajoŋ weleŋgi. Weleŋgi moma Faarao kiŋnoŋ ii kuuya kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono Joosefwaanoŋ keŋgi iwoi ii me ii ambutiwaa jeŋ kotoŋ oŋombaati, ii mono teŋ koma otaaŋ amakebu.”   
\p
\v 56 Bodinoŋ kantri kuuya sokoma eŋ Iijiptwaa gomaŋa gomaŋa kuuya kanoŋ toroqeŋ mamaga bimooro. Kaeŋ kolooro Joosefnoŋ jeŋ kotoro qenjaaro kowi miria miria iyoŋoo nagugia horoŋ nene ii Iijipt yoŋonoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi.  
\v 57 Bodi ii baloŋ kuuya sokoma bimooŋ erotiwaajoŋ ejembanoŋ gomaŋ so kanoŋa Iijipt kaŋ Joosefwaanoŋ kouma nene sewaŋa meŋ laligogi. Kiaŋ.   
\c 42  
\s1 Joosefwaa dauruta Iijipt balonoŋ keŋgi.  
\p
\v 1 Iijipt kanoŋ nene eroti, qaa ii Keinan baloŋ kanoŋ jegi tuno Jeikobnoŋ moma merauruta kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono naambaajoŋ silemale ama kuru jaa aima laligoju?  
\v 2 \x * \xo 42.2 \xt Apo 7.12\x* Iijipt kanoŋ wiit dumuŋ kota eji, niinoŋ qaa kaeŋ mobe. Anana mende komuŋ laaligo toroqeŋ laligowombaa oŋo mono waama Iijipt kemeŋ kanoŋ nene tosia sewaŋa meŋ kagi neŋ laligowoŋa.”   
\p
\v 3 Kaeŋ iŋijoro moma Joosefwaa dauruta 10 ii mirigia mesaoŋ nene sewaŋa mewombaajoŋ Iijipt balonoŋ kembombaa aŋgi.  
\v 4 Maŋgia Jeikobnoŋ Joosefwaa koga Benjamimbaa qaganoŋ tiwitiwilaa moŋ ubabotiwaajoŋ toroko moro. Kawaajoŋ ii dauruta yoŋowo mende wasiŋ muro keŋgi.   
\p
\v 5 Keinan balonoŋ bodi ii kaaŋiadeeŋ erotiwaajoŋ Israelwaa merauruta yoŋonoŋ Keinan eja tosianoŋ keŋgiti, iyoŋoo batugianoŋ wiit dumuŋ kota sewaŋa mewombaajoŋ motooŋ keŋgi.  
\v 6 Keŋgito, Joosefnoŋ Iijipt kantriwaa eja poŋgia rama laligoro. Iinoŋ wiit dumuŋ kota ii kanagesoya kuuya yoŋonoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ ano iwaanoŋ kouma laligogi. Kawaajoŋ dauruta kagiti, iyoŋonoŋ kouma iikanoŋadeeŋ iwaa batanoŋ simiŋ kuma namonoŋ usugogi.  
\v 7 Kaeŋ usugogi Joosefnoŋ dauruta iŋiima moma kotoŋ oŋonoto, iyaŋaa kania kolatiŋ oŋoma waba eja tani ama oŋoma horoŋ ureeŋ oŋoma qaa geriawo jeŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋo mono dakaya naambaajoŋa kajuya?” Qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi: “Nono Keinan balonoŋga nene sewaŋa mewombaajoŋ kajoŋ.”   
\p
\v 8 Kaeŋ meleeŋgi Joosefnoŋ dauruta iŋiima moma kotoŋ oŋonoto, yoŋonoŋ ii mende moma kotoŋ mugi.  
\v 9 \x * \xo 42.9 \xt Jen 37.5-10\x* Mende moma kotoŋ mugi Joosefnoŋ eeŋanoŋ gaoŋa yoŋoojoŋ iiroti, ii momoyanoŋ kouro romoŋgoŋ soŋ jaa susugia motoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Yei, maŋgaa siita! Oŋo kike kakasililiŋ ejaga kolooju. Nono kantrinana dakanoŋ baageŋ loolooria ero aworo (defence) ama manja qewombaajoŋ bimoojoŋi, oŋonoŋ ii iima gosiŋ mobombaajoŋ koi kajuya!”   
\p
\v 10 Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ meleeŋgi: “Oo eja poŋnana, kaeŋ qaago. Weleŋqeqeuruga nono nene sewaŋa mewombaajoŋ kajoŋa.  
\v 11 Nono kore eja motooŋgowaa merauruta koloojoŋ. Nono eja dindiŋa laligoŋ qolomoloŋ mende jeŋkejoŋ. Goo weleŋqeqeuruga nononoŋ baloŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga mende koloojoŋ.”   
\p
\v 12 Kaeŋ meleeŋgi totoroŋkota “Qaago totooŋ!” qama kokaeŋ toroqero: “Nono kantrinana dakanoŋ baageŋ aworo (defence) ama manja qewombaa bimoojoŋi, oŋo ii iima gosiŋ mobombaajoŋ koi kajuya!”   
\p
\v 13 Ii moma kokaeŋ meleeŋgi: “Weleŋqeqeuruga nono Keinan balombaa eja motooŋgowaa meraurutaga, daremuŋ 12 koloojoŋ. Konana konoganoŋ kambaŋ kokaamba maŋnanawo mirinoŋ raro moŋnoŋ mende toroqeŋ laligoja.”   
\p
\v 14 Kaeŋ meleeŋgi kokaeŋ jeŋ oŋono: “Kaeŋ koloorogo oŋo oŋanoŋ gomaŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga koloojuti, ii mono iŋijodaborowe tegoja.   
\p
\v 15 Kaeŋ laligojutiwaajoŋ niinoŋ kokaeŋ aŋgotete meŋ oŋomaŋa: Faarao kiŋnoŋ jaawo laligoji, niinoŋ qaa hoŋ toontooŋa iikawaa so jojopaŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotiijeŋ: Kogia konoganoŋ koi mende kawaati eeŋ, oŋo mono baloŋ koi mende mesaoŋ kembuya.  
\v 16 Oŋo qaa hoŋa jeju me qaago, niinoŋ ii aŋgotete memambaajoŋ kokaeŋ jejeŋ: Oŋo mono batugianoŋga moŋ wasigi kema kogia konoga wano koi kawao. Tosaaŋa oŋo mono koi mamboma kapuare mirinoŋ rama laligowu. Kaeŋ mende ambuti eeŋ, oŋo oŋanoŋ baloŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga kolooju. Faarao kiŋnoŋ jaawo laligoji eeŋ, niinoŋ qaa hoŋa tooŋ iikawaa so jojopaŋ qaa ii jeŋ kotiijeŋ.”   
\p
\v 17 Kaeŋ jeŋ oŋoma jero kapuare mirianoŋ oŋooŋgi weemboria karoombaa so ragi.  
\v 18 Weemboria karooŋ koloorogo Joosefnoŋ kaŋ qaa kokaeŋ iŋijoro: “Jaagiawo toroqeŋ laligowombaajoŋ mobuti eeŋ, oŋo mono iwoi jemaŋati, ii aŋgi niinoŋ saanoŋ laaligogia somoŋgomaŋa. Niinoŋ kaaŋagadeeŋ oŋo kaaŋa Anutuwaa jeta uugumambotiwaajoŋ keena momakejeŋ. Kawaajoŋ oŋo mono kokaeŋ ambu:  
\v 19 Oŋo eja dindiŋa qolomoloŋgia qaa laligojuti eeŋ, daremuŋ oŋoonoŋga mono moŋnoŋ kapuare mirinoŋ toroqeŋ raro tosaaŋa oŋo saanoŋ wiit dumuŋ kota meŋ gomaŋgianoŋ eleema kembu. Iikanoŋ kema mirigianoŋ kanagesourugia bodi qaganoŋ laligojuti, ii nene oŋombu.  
\v 20 Oŋo mono kaeŋ kema kogia konoga wama noonoŋ kawu. Kagi qaagiaa hoŋanoŋ kaeŋ asugiro iima moma kotoŋ mende uŋuwe komuwuya.” Qaa kaeŋ iŋijoro mono iikawaa so aŋgi.   
\p
\v 21 Yoŋonoŋ Hibruu qaagianoŋ batugianoŋ qaa kokaeŋ amiŋ mogi: “Nono konana sili ama muniŋi, iikawaa iroŋa kileganoŋ mono oŋanoŋ qanananoŋ uja. Iinoŋ laaligoya somoŋgoŋ kiaŋkoomu mubombaajoŋ welema kuuŋ nonono kakasililiŋa somata iininto, iwaa qaaya moma ii tondu mende otaaniŋ. Kawaajoŋ kakasililiŋ lombotawo koi kanoŋ ananaa qanananoŋ uja.”   
\p
\v 22 \x * \xo 42.22 \xt Jen 37.21-22\x* Kaeŋ amiŋ mogi Ruubenoŋ kokaeŋ jero: “Nii kambaŋ kanoŋ kokaeŋ iŋijowe: ‘Oŋo eja gbaworo ii mono sili bologa mende ama mubu.’ Kaeŋ iŋijoweto, oŋo noonoŋ qaa ii qewagoŋ silemale aŋgi. Mobu, kambaŋ kokaamba iwaa sayaa iroŋanoŋ mono qanananoŋ uro kakasililiŋ mojoŋ.”   
\p
\v 23 Kaeŋ amiŋ mogi Joosefnoŋ yoŋowo Iijipt qaanoŋ qaa jero moŋnoŋ meleeno. Kawaajoŋ yoŋonoŋ qaagia jegi saanoŋ moma asariroti, ii daurutanoŋ mende moma kotogi.  
\v 24 Joosefnoŋ qaagia moma asariŋ eleema saaro. Saama mombo eleema iŋiima yoŋowo qaa jero. Yoŋowo qaa jeŋgo Simeon batugianoŋga meŋ jero yoŋoo jaagianoŋ somoŋgogi. Kiaŋ.   
\s1 Joosefwaa dauruta Keinan balonoŋ eleeŋgi.  
\p
\v 25 Joosefnoŋ jeŋkooto kokaeŋ ano: “Weleŋqeqe oŋo mono eja iyoŋoo taru gesogianoŋ wiit padi mougi qaa ootanoŋ kouro motomotooŋ yoŋoonoŋ moneŋ esugia ii totogianoŋ aŋa aŋa tarugianoŋ moubu ano kana kekembaa nene samoŋa ii kaaŋiadeeŋ oŋombu.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono iikawaa so otaaŋ aŋgi.  
\v 26 Kaeŋ otaaŋ aŋgi wiit padi tarugia ii doŋgi qagianoŋ somoŋgoŋ mesaoŋ keŋgi.  
\v 27 Kema kema gaoŋ ewombaajoŋ miri moŋnoŋ keuma daremuŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ doŋgia wagimambaajoŋ ama taru kasia isama moneŋ esuya ii taru qaa ootanoŋ nene qaganoŋ raro iiro.  
\v 28 Ii iima daremuŋa kokaeŋ iŋijoro: “Hei! Iibu, noonoŋ moneŋ koi mono meleema tarunanoŋ mougi rajaa.” Kaeŋ moma wosogia juno aaruŋ tililiŋgoŋ aima aoŋ kokaeŋ jegi: “Anutunoŋ koi mono naa iwoiga ama nononja aaŋ?”   
\p
\v 29 Kema kema Keinan balonoŋ maŋgia Jeikobwaanoŋ keuma iwoi kolooŋ oŋonoti, iikawaa sunduya ii kuuya kokaeŋ ijogi moro:  
\v 30 “Kantri iikawaa eja poŋa iinoŋ horoŋ ureeŋ qaa molaŋkota jeŋ gomaŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga koloowonagati, iikawaa tani kaaŋa ama nonono.   
\p
\v 31 “Kaeŋ ama nononoto, nono ii kokaeŋ ijoniŋ: ‘Nono eja dindiŋa qolomolonana qaa laligoŋ baloŋ iima gosiwombaajoŋ ama mende kajoŋ. Qaago totooŋ!  
\v 32 Nono eja motooŋgowaa meraurutaga, daremuŋ 12 kolooŋ laligojoŋ. Moŋnoŋ mende toroqeŋ laligoro konana konoganoŋ kambaŋ kokaamba Keinan balonoŋ maŋnanawo mirinoŋ raja.’   
\p
\v 33 “Kaeŋ ijoniŋ baloŋ iikawaa eja poŋanoŋ nonoojoŋ qaa kokaeŋ jero: ‘Oŋo eja dindiŋa me qoloŋmoloŋgoya laligojuti, ii kokaeŋ gosiŋ oŋoma momaŋa: Oŋoonoŋga daremuŋgia moŋ ii mono mesaogi niwo koi raro tosaaŋa oŋo saanoŋ wiit padi meŋ eleema kembu. Kema mirigianoŋ kanagesourugia bodi laligojuti, ii nene oŋombu.  
\v 34 Oŋo gomaŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga qaagoto, eja dindiŋa qolomoloŋgia qaa laligojuti, ii kokaeŋ gosiŋ oŋoma momaŋa: Oŋo mono kema kogia beju ii wama noonoŋ kawu. Kaeŋ kagi daremuŋgia meleema oŋombe saanoŋ baloŋ kokanoŋ aŋguneŋ-qaŋguneŋ ama laligowu.’”   
\p
\v 35 Kaeŋ jeŋ taru gesogianoŋga nene kowigianoŋ maagi moneŋ esugia moneŋgiawo ii tarugianoŋ motomotooŋ totogianoŋ raro mokoloogi. Moneŋ esugia mokolooŋ iima ii ano maŋgia motooŋ aaruŋ lalaŋaniŋ toroko mogi.  
\v 36 Kaeŋ mogi maŋgia Jeikobnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo merauruna korebore nuambombaajoŋ moju: Joosefnoŋ mende laligoja. Simeon ananawo mende laligoja. Benjamin ii kaaŋiadeeŋ nuama wama kembombaajoŋ jeju. Siimbobolo kuuya kanoŋ mono noo qananoŋ uja.”   
\p
\v 37 Kaeŋ iŋijoro moma Ruubenoŋ maŋa qaa kokaeŋ ijoro: “Nii Benjamin mende wama eleema kaŋ gomaŋati eeŋ, gii saanoŋ neenaa merawoina woi ii uruna komuwao. Benjamin ii saanoŋ noo boronanoŋ ana ii mono galeŋ koma kema laligoŋ wama eleema kaŋ gomaŋa.”   
\p
\v 38 Kaeŋ ijoroto, Jeikobnoŋ meleema jero: “Merawoina konoga woi iyoroonoŋga datanoŋ komuro koganoŋ motooŋgo laligoja. Oŋo kananoŋ kembombaajoŋ mobuti, iikanoŋ tiwitiwilaa moŋnoŋ iwaa qaganoŋ ubaati eeŋ, oŋo mono kondoogi wosobiri uutanoŋ mono noo qananoŋ uro komuŋ waŋ juna laŋgoŋawonoŋ koomu gomanoŋ kememaŋa. Kawaajoŋ noo merananoŋ mono nomesaoŋ oŋowo mende kembaa.” Kiaŋ.   
\c 43  
\s1 Joosefwaa daremuŋuruta eleema Iijipt keŋgi.  
\p
\v 1 Keinan balonoŋ bodi lombotawo ii toroqeŋ ero.  
\v 2 Jeikobwaa kanagesourutanoŋ wiit padi Iijipt kantrinoŋa meŋ kagiti, ii kuuya nedaborogi qaono maŋgianoŋ merauruta kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono mombo eleema kema nenenana tosaaŋa sewaŋa mewu.”   
\p
\v 3 Kaeŋ iŋijoro Juudanoŋ kokaeŋ jero: “Eja poŋ iinoŋ kaparaŋ koma nonoo galeŋ meme qaa kotakota kokaeŋ jero: ‘Kogianoŋ oŋowo mende kawaati eeŋ, oŋo mono noo jaasewananoŋ mombo koubombaajoŋ amamaawu.’  
\v 4 Kawaajoŋ giinoŋ konana wasina nonowo kawaati eeŋ, nononoŋ saanoŋ gomesaoŋ nenenana sewaŋa mewombaajoŋ kemboŋa.  
\v 5 Eja iikanoŋ qaa kokaeŋ ninijoro: ‘Kogianoŋ oŋowo mende kawaati eeŋ, oŋo mono noo jaasewananoŋ mombo koubombaajoŋ amamaawuya.’ Kawaajoŋ giinoŋ Benjamin aŋgoŋ kombagati eeŋ, nono mende kemboŋa.”   
\p
\v 6 Juudanoŋ kaeŋ jero Israelnoŋ kokaeŋ jero: “Oŋo mono naambaajoŋ kogia moŋ laligojiwaa qaaya eja ii ijogi morotiwaajoŋ nii uulombo somata nonju?”   
\p
\v 7 Kaeŋ jero kokaeŋ meleema jegi: “Eja iikanoŋ anana ano kanagesourunana ananaajoŋ tororo qiqisi kania kania nonoma kokaeŋ ninijoro, ‘Maŋgianoŋ jaawo laligoja me qaago? Daremuŋgia moŋ laligoja me qaago?’ Kaeŋ jerotiwaajoŋ qiqisiya ii nononoŋ oŋanondeeŋ jeŋ meleeniŋ. Iinoŋ kanageŋ konana wama kawutiwaajoŋ jenagati, ii mono walawala kambaŋ kanoŋ nomaeŋ mobonaga?”   
\p
\v 8 Kaeŋ jegi Juudanoŋ maŋa Israel kokaeŋ ijoro: “Kawaajoŋ eja gbaworo ii mono noo boronanoŋ ama wasina motooŋ kemboŋa. Kaeŋ ana afaaŋgoŋ uulaŋawo gomesaoŋ kananoŋ keniŋ nono, gii ano embameraurunana anana mende komuŋ gororoŋgowoŋa.  
\v 9 Benjamimbaa laaligoyaa doweya iikawaa qaaya mono noo boronoŋ ero eleema kaŋ gomambaajoŋ jeŋ kotiijeŋ. Niinoŋ ii mende wama eleema koi kaŋ goo jaasewaŋganoŋ mende oomaŋati eeŋ, iikawaa iroŋanoŋ mono noo qananoŋ uro goo jaanoŋ bosima laligowe namonoŋ laaligona tegowaa.  
\v 10 Kambaŋ koriga ezelobezelo ama mende mambombonagati eeŋ, nononoŋ mono endu kema eleema koi kaniŋ ambeŋa woi koloonaga.”   
\p
\v 11 Kaeŋ jero amagia Israelnoŋ kokaeŋ jero mogi: “Kaeŋ kolooji eeŋ, oŋo mono kokaeŋ ambu: Gomaŋ kokawaa toomoriaŋa awaa totooŋ tosia koi kaaŋa ii meŋ taru gesogianoŋ mouma kema eja ii kaleŋ mubu: Sele morimoriwaa kelega tosia, moroŋ apuya, daŋe riki, marasiŋ gere tokoya qata mor gipi, komoŋ, gou ano seu wakato iikawaa hoŋgia.  
\v 12 Silwa moneŋ walaga taru gesogiaa qaa oogianoŋ mougi meŋ kagiti, ii ano iikawaa so qaganoŋ toroqeŋ ama mindirigi jaŋgoyanoŋ somariiŋ 2:waa so kolooro ii meŋ eleema kema mubu. Tosianoŋ koposo ama ii gesogianoŋ aŋgi me nomaeŋ?  
\v 13 Kogia kaaŋagadeeŋ wama uulaŋawo waama eja iikanoŋ mombo eleema keŋgi.  
\v 14 Anutu ku-usuŋ kuuyaa Toyanoŋ mono eja iikawaa jaanoŋ kiaŋkoomuya oŋono iinoŋ daremuŋgia moŋ ano Benjamin ii oŋowo mirinoŋ koi eleema kawutiwaajoŋ wambelaawaa. Noo meraurunanoŋ komuntiwilaa ambuti eeŋ, niinoŋ mono eeŋ totooŋ laligomaŋa.”   
\p
\v 15 Kaeŋ iŋijoro kaleŋ iwoi ii meŋ silwa moneŋ meŋ kagiti, iikawaa so qaganoŋ toroqeŋ ama mindirigi jaŋgoyanoŋ somariiŋ 2:waa so kolooro. Ii meŋ Benjamin motooŋ wama waama uulaŋawo Iijipt kema Joosefwaa jaanoŋ keugi.  
\v 16 Keugi Joosefnoŋ Benjamin ii yoŋoo batugianoŋ iima iikanondeeŋ miriaa galeŋa kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Gii mono eja koi uŋuama neenaa mirinoŋ kema oŋoona rabu. Ragi kema oro moŋ qeŋ ooŋ weembaa neneya mozozoŋgona yoŋonoŋ saanoŋ niwo motooŋ nene newoŋa.”  
\v 17 Joosefwaa miriaa galeŋanoŋ jeŋ kotoŋ murotiwaa so eja ii uŋuano Joosefwaa mirianoŋ keŋgi.   
\p
\v 18 Uŋuano Joosefwaa mirianoŋ kema jeneŋgia ororo toroko moma kokaeŋ romoŋgoŋ batugianoŋ jegi: “Wala kaniŋ monenana meleema taru gesonananoŋ mougi meŋ keniŋi, iikawaajoŋ yoŋonoŋ mono nunuama kaŋ koi nonooŋgi rajoŋ. Yoŋonoŋ mono qelanjiŋ nunuŋ ureeŋ haamo ama nonoma nonooŋgi weleŋqeqeuruta omaya kolooniŋ doŋgiurunana kalugoŋ aŋgoŋ koma oŋombubo.”  
\v 19 Kaeŋ jeŋ nama Joosefwaa miriwaa galeŋa iwaanoŋ uma keŋgi miri naguyanoŋ nano iwaajoŋ qaa kokaeŋ jegi:  
\v 20 “Oo somatanana, nono kambaŋ mutuya nene sewaŋa mewombaajoŋ koi kaniŋ.  
\v 21 Kaŋ nene sewaŋa meŋ mombo eleema kema kananoŋ miri moŋnoŋ kema ewombaajoŋ rama taru gesonanaa kasia isama monenana totonananoŋ ii kore gesonana aŋa aŋa qaa oogianoŋ nene qaganoŋ raro iiniŋ. Kawaajoŋ moneŋ ii kete mombo meleema meŋ kajoŋ.  
\v 22 Silwa moneŋ ii moronoŋ taru gesonananoŋ meleema mombo anoti, ii nono mende mojoŋ. Nononoŋ ii ano silwa moneŋ tosaaŋa ii qaganoŋ torokuuŋ nene sewaŋa mombo mewombaajoŋ gesonananoŋ mouma meŋ kajoŋ.”   
\p
\v 23 Kaeŋ jegi miri galeŋanoŋ kokaeŋ jero: “Majakaka mende mobu. Oŋoaŋgiaa ano maŋgiaa Anutugianoŋ mono mombaa uuta kuuro silwa moneŋ ii taru gesogianoŋ mouro mokoloogi. Niinoŋ oŋoonoŋ silwa moneŋ ii medaborowe. Kawaajoŋ keegia mende moma mono uubonjoŋ rabu.” Kaeŋ jeŋ Simeon wama yoŋoonoŋ kari.   
\p
\v 24 Kari motooŋ uŋuama Joosefwaa mirinoŋ ugi kanagia soŋgbambutiwaajoŋ apu oŋono ano doŋgigia loloo gbojoja nenegia uŋuagiro.  
\v 25 Yoŋonoŋ weembaa neneya Joosefwaa mirinoŋ motooŋ newutiwaa qaaya mogi. Kawaajoŋ Joosefnoŋ weeŋ biiwianoŋ mirianoŋ koubaatiwaajoŋ mamboma kaleŋ iwoigia ii asuganoŋ areŋgoŋ ragi.  
\v 26 Ragi Joosefnoŋ mirinoŋ karo kaleŋ iwoigia meŋ kaŋ mirianoŋ ugiti, ii muŋ batanoŋ simiŋ kuma namonoŋ usugogi.  
\v 27 Usugoŋ waagi joloŋgia iŋijoŋ nomaeŋ laligojuti, qisiŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro: “Maŋgia eja waŋaajoŋ nijogiti, iinoŋ nomaeŋ laligoja? Toroqeŋ jaawo laligoja me qaago?”   
\p
\v 28 Kaeŋ jero kokaeŋ meleeŋgi: “Goo weleŋqeqega, nonoo amanananoŋ saanoŋ laligoja. Mono toroqeŋ jaawo laligoja.” Kaeŋ meleema goda qeŋ muŋ simiŋ kuma namonoŋ usugogi.   
\p
\v 29 Kaeŋ aŋgi jaaya uuro kema karo koga Benjamin, iyaŋaa nemuŋaa meria ii iima kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Kogia konogaajoŋ nijogiti, iinoŋ koi kolooja me nomaeŋ?” Qisiŋ oŋoma toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Merana, Anutunoŋ mono kiaŋkoomu gono laligowa.”   
\p
\v 30 Kaeŋ ijoŋ koga iima wosoya pororogoro jaaya kaliliŋgoro saamambaajoŋ moma iikanondeeŋ alanzaŋ eleema oŋomesaoŋ uulaŋawo miri uuta oloŋa moŋnoŋ uma aŋodeeŋ rama saaro.  
\v 31 Saadaboroŋ jaauŋa soŋgbama miri uuta oloŋa ii mesaoŋ kaŋ tororo mokosiŋgoŋ nama iyaŋa galeŋ koma aoŋ nembanene kombutiwaajoŋ jero.  
\v 32 Iijipt yoŋonoŋ Hibruu ejemba yoŋowo motooŋ nene newombaajoŋ mogi arokuukuuyawo koloojiwaajoŋ ii amamaaŋkeju. Kawaajoŋ Joosefwaa neneya ii iyaŋa koma mugi raro daremuŋuruta yoŋoo ii iyaŋa koma oŋoŋgi ragi Iijipt ejemba iwo nene newombaajoŋ kaŋ ragiti, iyoŋoo nenegia ii iyaŋa koŋgi ragi.  
\v 33 Joosefnoŋ jero daremuŋuruta ii koloogitiwaa so areŋgoŋ oŋoŋgi mutuyanoŋ jaaqeqeyanoŋ raro bejugianoŋ konoganoŋ raro Joosefnoŋ jaasewaŋ qeŋ oŋoma raro. Kaeŋ rama iyaŋgia aima kotoŋ aoŋ waliŋgoŋ ragi.   
\p
\v 34 Kaeŋ ragi Joosefnoŋ jero iyaŋaa nene duŋnoŋa nene tosaaŋa mendeema meŋ kaŋ koma oŋoŋgi koga Benjamimbaajoŋ ambeŋa 5:waa so toroqeŋ koŋgi nero. Kaeŋ neŋ Joosefwo jejelombaŋ ama afaaŋkota apu kotiga neŋ korisoro qaganoŋ ragi. Kiaŋ.   
\c 44  
\s1 Joosefnoŋ daremuŋuruta qambiwaa aŋgobato meŋ oŋono.  
\p
\v 1 Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ miriaa galeŋa jeŋ kotoŋ muŋ kokaeŋ jero: “Gii mono eja iyoŋoo taru gesogianoŋ wiit padi ii elaawutiwaa so mouna qaa oogianoŋ koubu. Kaaŋiadeeŋ motomotooŋ yoŋoonoŋ moneŋ esugia ii aŋa aŋa toto qeŋ taru gesogiaa qaa oogianoŋ amba.  
\v 2 Kogia konoga iwaa taru gesoyaa qaa ootanoŋ neenaanoŋ qambi silwanoŋ memeta ii mono wiit padiwaa moneŋa meŋ karoti, iikawo amba.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ muro iikawaa so ano.   
\p
\v 3 Gomaŋ asariro umugawodeeŋ eja ii wasiŋ oŋoŋgi doŋgigia uŋuama kananoŋ keŋgi.  
\v 4 Kema siti mesaoŋ koriganoŋ mende keŋgi Joosefnoŋ miriaa galeŋa kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Gii mono uulaŋawo waama eja ii oŋotaaŋ kema mokolooŋ iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋomba: ‘Eja Poŋnoŋ awaa ama oŋono oŋo mono naambaajoŋ iikawaa kitia kilegamoŋ meleema muŋ kaju?  
\v 5 Noo somatananoŋ qambia qaaŋ neŋkeji ano qambia iikanoŋ unju qeŋ qaa aasaŋgoyaa kania mokolooŋkeji, oŋo qambi ii mono naambaajoŋ yoŋgoro meŋ kaju? Oŋo mono sili ii bologa totooŋ anju!’”   
\p
\v 6 Joosefnoŋ miriaa galeŋa kaeŋ jeŋ kotoŋ muro kema mokolooŋ oŋoma qaaya ii jerotiwaa so ijoro.  
\v 7 Iŋijoro moma kokaeŋ meleeŋgi: “Somatanananoŋ qaa tania kaaŋa ii mono naambaajoŋ jeja? Goo weleŋqeqeuruga nononoŋ sili bologa kaaŋa ii mende totooŋ anjoŋ. Ii yamageŋ!  
\v 8 Moba, nono taru gesonanaa qaa oogianoŋ silwa moneŋ esu mokolooniŋi, ii kaaŋagadeeŋ Keinan balonoŋa meŋ kaŋ goniŋ. Nono mono naambaajoŋ silwa me goul ii somatagaa mirinoŋga yoŋgoro mewonaga?  
\v 9 Weleŋqeqeuruga nonoonoŋga mombaa taru gesoyanoŋ silwa qambi ii mokoloowagati eeŋ, iinoŋ mono koomuwaa buŋaga kolooro tosaaŋa nononoŋ somatanana, goo weleŋqeqe omaya kolooŋ laligowoŋa.”   
\p
\v 10 Kaeŋ meleeŋgi kokaeŋ jero: “Iikaaŋa kanoŋ awaa. Jejutiwaa so ii saanoŋ amboŋa. Mombaa taru gesonoŋa silwa qambi ii mokoloomaŋati, iinoŋ mono noo weleŋqeqena omaya koloowaato, tosaaŋa oŋoo selegianoŋ qaa moŋ mende ero saanoŋ oŋoaŋgiodeeŋ mirigianoŋ kembu.”  
\v 11 Kaeŋ jero moma kuuyanoŋ gesogia aŋa aŋa uulaŋawo qetegoŋ meŋ kamaaŋ namonoŋ ama qaa oogiaa kasia isaŋgi.  
\v 12 Aisŋgi Joosefwaa miriaa galeŋanoŋ dagia mutuyaa taru gesoyanoŋga kanaiŋ qeŋgama moŋgama kema kema ko bejugia Benjamimbaa taru gesoyanoŋ tetegoyanoŋ iima qambi ii iikanoŋ mokolooro.  
\v 13 Ii mokolooro yoŋonoŋ uugia kouma eligoro wosobirigia qendeema malekugia menjuqenjuraŋgi. Kaeŋ ama esuhinagia doŋgi qagianoŋ ama mombo eleema sitinoŋ keŋgi.   
\p
\v 14 Juuda ano daremuŋuruta yoŋonoŋ eleema Joosefwaa mirinoŋ keŋgi iinoŋ kaaŋiadeeŋ mirianoŋ raro. Raro batanoŋ keuma simiŋ kuma namonoŋ usugogi.  
\v 15 Usugogi Joosefnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono naa siliga anjuya? Eja nii kaaŋanoŋ mono saanoŋ unju meŋ iwoi yoŋgoro megi ii mokolooŋkejeŋi, oŋo ii mende moju me?”   
\p
\v 16 Kaeŋ jero Juudanoŋ kokaeŋ meleeno: “Oo somatanana, nono mono naa qaaga gijowonaga? Nono qaawaajoŋ moŋganjoŋ. Nononoŋ iwoi bologa mende aniŋi, ii qendeema gomboŋatiwaa so qaago. Anutunoŋ mono weleŋqeqeuruga, nonoo koposowaa qaaya iŋisaanota asuganoŋ eja. Kawaajoŋ mombaa taru gesoyanoŋga qambi ii mokolooji ano tosaaŋa nononoŋ kaaŋagadeeŋ eja poŋnanaa weleŋqeqeuruta omaya kolooŋ laligowoŋa.”   
\p
\v 17 Kaeŋ meleenoto, Joosefnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ iwoi kaaŋa ii mende ama oŋomaŋa. Ii awawi totooŋ! Eja morowaa taru gesoyanoŋ qambi ii mokolooji, iinondeeŋ mono noo weleŋqeqena kolooŋ laligowaato, tosaaŋa oŋo saanoŋ luaenoŋ eleema maŋgiaanoŋ kembu.”   
\s1 Juudanoŋ Benjamimbaajoŋ Joosef welema muro.  
\p
\v 18 Kaeŋ jero Juudanoŋ Joosefwaa batanoŋ kema qaa kokaeŋ jero: “Oo eja poŋna, saanoŋ wambelaana weleŋqeqega niinoŋ qaa tosia eja poŋna goojoŋ jewenaga. Giinoŋ Faarao kiŋ aŋawo ororoŋ koloojanto, kileŋ weleŋqeqega nii kazi mende ama nomba.  
\v 19 Eja poŋna giinoŋ weleŋqeqeuruga nono wala kaniŋ kokaeŋ qisiŋ nonona: ‘Oŋoo maŋgia ano daremuŋgia moŋ laligojao me qaago?’   
\p
\v 20 “Kaeŋ qisiŋ nonona nononoŋ eja poŋna goojoŋ kokaeŋ meleeniŋ: ‘Nonoo maŋnana eja waŋa kolooŋ konana eja gbaworoga moŋ mirinoŋ rajao. Konana kanoŋ maŋnananoŋ eja waŋa kolooro kambaŋ kanoŋ kolooro. Nemuŋanoŋ mera woi orono datanoŋ komuro aŋodeeŋ laligoja. Iinoŋ mono maŋaa wombo (komunjua) meriaga kolooja.’  
\v 21 Kaeŋ meleeniŋ giinoŋ weleŋqeqeuruga qaa kokaeŋ ninijona, ‘Oŋo mono kogia wama noonoŋ koi kagi ii saanoŋ neenaa jaanoŋ uuŋ iimaŋa.’   
\p
\v 22 “Kaeŋ ninijona nononoŋ eja poŋnana goojoŋ kokaeŋ meleeniŋ: ‘Eja gbaworo ii maŋa mesaomambaajoŋ amamaawaa. Maŋa mesaonagi eeŋ, maŋanoŋ mono komunaga.’  
\v 23 Kaeŋ meleeninto, giinoŋ weleŋqeqeuruga nonoojoŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotona: ‘Kogia konoganoŋ oŋowo koi mende kawaati eeŋ, oŋo mono noo jaasewananoŋ mombo mende asugiwuya.’   
\p
\v 24 “Kaeŋ jeŋ kotona mirinananoŋ eleema kema noo maŋna, goo weleŋqeqega eja poŋna goonoŋ qaa ii ijoniŋ.  
\v 25 Ii ijoniŋ moma maŋnananoŋ kanageŋ kokaeŋ jero: ‘Oŋo mono mombo Iijipt kema ananaajoŋ nene tosaaŋa sewaŋa meŋ kawu.’   
\p
\v 26 “Kaeŋ jeroto, nono kokaeŋ jeniŋ, ‘Nononoŋ nononanodeeŋ kembombaajoŋ amamaawoŋa. Konana konoganoŋ nonowo motooŋ kembaatiwaajoŋ jewagi eeŋ, mono saanoŋ kemboŋa. Konana bejuya mende wama kemboŋati eeŋ, nononoŋ mono eja poŋ iikawaa jaasewaŋanoŋ asugiwombaajoŋ amamaawoŋa.’   
\p
\v 27 “Kaeŋ jeniŋ noo maŋna goo weleŋqeqega iinoŋ kokaeŋ jero: ‘Embana Reizelnoŋ merawoina woi orono. Ii oŋoaŋgia saanoŋ moju.  
\v 28 Datanoŋ nomesaoŋ kema sooro kokaeŋ jewe, “Oro kawalianoŋ mono kitoqitoro komuro me nomaeŋ?” Kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ ii mende iibe.  
\v 29 Kete koga koi kaaŋagadeeŋ nuama keŋgi kananoŋ tiwitiwilaa moŋnoŋ iwaa qaganoŋ unagati eeŋ, oŋo mono kondoogi wosobiri uutanoŋ noo qananoŋ uro koŋajiliŋ moma komuŋ waŋ juna laŋgoŋawonoŋ koomu gomanoŋ kememaŋa.’”   
\p
\v 30 Juudanoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero: “Oo eja poŋnana, niinoŋ konana eja gbaworo ii mende wama kema maŋna, goo weleŋqeqega iwaa mirinoŋ keubenagi eeŋ, amanananoŋ mono tiwilaawabo. Iinoŋ mono uuta kuuya meria bejuya iwaanoŋ somoŋgoro laaligogara motoondeeŋ laligoŋkejao.  
\v 31 Kawaajoŋ eja gbaworo ii mende wama keniŋ maŋnananoŋ ii iima mono koomu mokoloowabo. Goo weleŋqeqeuruga nonoonoŋ kaeŋ asugiro nono mono kondooniŋ wosobiri uutanoŋ amanana, goo weleŋqeqega iwaa qaganoŋ uro komuŋ waŋ juya laŋgoŋawonoŋ koomu gomanoŋ kemebaa.  
\v 32 Goo weleŋqeqega niinoŋ eja gbaworonoŋ mende tiwilaawaatiwaa qaaya ii maŋnaajoŋ jeŋ somoŋgoŋ kokaeŋ ijowe: ‘Ii mende wama goonoŋ eleema kamaŋati eeŋ, iikawaa qaa lombotanoŋ mono goo jaanoŋ noo qananoŋ uma ero namonoŋ laaligona kaeŋ laligoŋ umaŋa.’  
\v 33 Kawaajoŋ gii saanoŋ jeŋ tegona niinoŋ eja gbaworo iwaa kitianoŋ eja poŋna goo weleŋqeqega omaya kolooŋ koi laligowe iinoŋ dauruta yoŋowo eleema mirigianoŋ kembu.   
\p
\v 34 “Eja gbaworo kanoŋ niwo mende kawaati eeŋ, niinoŋ mono nomaeŋ ama maŋnaanoŋ kembenaga? Wosobiri uutanoŋ maŋnaa qaganoŋ unagati, niinoŋ mono ii iimambaajoŋ togoŋ kotiijeŋ. Kawaajoŋ ii mono mende somoŋgowa.”   
\c 45  
\s1 Joosefnoŋ iyaŋaa kania iŋisaano.  
\p
\v 1 \x * \xo 45.1 \xt Apo 7.13\x* Juudanoŋ kaeŋ jero ejemba liligoŋ oŋoma nama iŋiigiti, Joosefnoŋ kuuya iyoŋoo jaagianoŋ toroqeŋ kania kolatiŋ aŋa galeŋ koma aomambaajoŋ bimooŋ amamaaro. Kawaajoŋ Joosefnoŋ kokaeŋ silama qaro: “Oŋo mono kore nomesaoŋ deembu.” Kaeŋ qaro deeŋgi Iijipt eja moŋnoŋ kosogianoŋ mende nano Joosefnoŋ iyaŋaa kania ii daremuŋuruta ii kokaeŋ iŋisaano:  
\v 2 Iinoŋ amburereŋ meŋ otombeeŋ qama saaro Iijipt ejemba seleeŋgeŋ laligogiti, iyoŋonoŋ ii moma Faarao kimbaa jiŋkaroŋ mirianoŋ kema buzu qaaya ii jegi mogi.   
\p
\v 3 Joosefnoŋ saama nama daremuŋuruta ii kokaeŋ iŋijoro: “Nii Joosef! Amananoŋ kaaŋiadeeŋ jaawo laligoja me qaago?” Kaeŋ iŋijoro mogito, daremuŋurutanoŋ uugia kouma gojono aaruŋ tililiŋgoŋ jaayanoŋ eeŋ nama qaa moŋ mende romoŋgoŋ meleema mubombaajoŋ amamaagi.  
\v 4 Amamaaŋ naŋgi Joosefnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono noo kosonanoŋ koi kawu.” Kaeŋ iŋijoro kagi kokaeŋ iŋijoro: “Nii Joosef, oŋoo daremuŋgia sewana mewutiwaajoŋ aŋgi Iijipt kaweti, ii mono niinoŋ.   
\p
\v 5 “Mono uunoŋ koŋajiliŋ mende mobu. Anutunoŋ oŋo komuwubotiwaajoŋ nii wala wasiŋ nono walawala koi kaweta oŋonoŋ kaju. Nii sewana mewutiwaajoŋ ama noŋgi koi kaweti, iikawaajoŋ mono oŋoaŋgiaajoŋ iriŋsooŋsooŋ mende moma aowu.  
\v 6 Bodi koi kanoŋ mono yambu woiwaa so namo sokoma eja. Ii toroqeŋ mombo yambu 5:waa so ewaa. Kambaŋ iikawaa uutanoŋ baloŋ qeŋ koomo mende ama nene hoŋa mende mokolooŋ meŋ kululuuŋ laligowoŋa.   
\p
\v 7 “Anutunoŋ mono kana damubiribiriawo otaaŋ oŋoo laaligogiaa sewaŋa somoŋgoro toroqeŋ jaawo laligoŋ gbili mokolooŋ oŋoma namo qaganoŋ laligowutiwaajoŋ moja. Kawaajoŋ ama nii wala wasiŋ nono walawala koi kaweta oŋo kaju.  
\v 8 Kawaajoŋ oŋonoŋ mende wasiŋ noŋgi tanitani koloojato, Anutunoŋ mono oŋanoŋ wasiŋ nono koi kawe. Iinoŋ kuuŋ nono Faarao kimbaa jawiŋa mutuya kolooŋ jiŋkaroŋ mirianoŋ naa gawoŋ meŋkejuti, kuuya iyoŋoo somatagiaga koloojeŋ. Kaeŋ koloowe Anutunoŋ Iijipt kantri kuuya koi ii noo boronanoŋ anota eja poŋgiaga koloojeŋ.   
\p
\v 9 \x * \xo 45.9 \xt Apo 7.14\x* “Oŋo mono kete koi waama uulaŋawo amanaanoŋ eleema kema qaa kokaeŋ jegi mobaa: ‘Goo meraga Joosefnoŋ qaa kokaeŋ jeja: Anutunoŋ nii kuuŋ noma Iijipt kantri kuuya ii noo boronoŋ anota eja poŋgiaga koloojeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ mono kambaŋ mende qeŋ koriwato, uulaŋawo noonoŋ kawa.  
\v 10 Koi kaŋ saanoŋ rara dunduŋga Goosen balonoŋ meagoŋ neenaa kosonanoŋ laligowaga. Gii ano esameraaŋuruga, goonoŋ lama bulmakao tuuŋa tuuŋa ano ilawoila kuuya buŋaga eji, ii mono meŋ kololooŋ kawu.   
\p
\v 11 “Bodi koi kanoŋ mono mombo toroqeŋ yambu 5:waa so eŋ ubaa. Kambaŋ iikawaa uutanoŋ gii, mirigaa sumaŋuruga me tinitosauruga tosaaŋa yoŋoonoŋga moŋnoŋ bodi laligoŋ nenewaa mojoqojoroŋ ama komuŋ gororoŋgowabo. Kawaajoŋ mono Goosen balonoŋ kaŋ laligoŋ naa iwoiwaajoŋ amamaawuti, niinoŋ ii oŋoma laligomaŋa.’ Amananaajoŋ qaa ii mono kaeŋ jegi mobaa.   
\p
\v 12 “Nii neeno oŋanoŋ koi nama oŋoojoŋ qaa jejeŋi, ii saanoŋ oŋoaŋgiaa jaagianoŋ niima kotoju ano kona Benjamin aŋo kaaŋagadeeŋ niima kotoja.  
\v 13 Kawaajoŋ oŋo mono maŋnaanoŋ kema Iijipt kantrinoŋ qabuŋa somata kuuya noŋgita laligojeŋi ano iwoi kuuya iigiti, iikawaa sunduya ii amana jegi mobaa. Ii moro mono uulaŋawo wama kamaaŋ koi kawu.”   
\p
\v 14 Kaeŋ iŋijoŋ boria koga Benjamimbaa aroyanoŋ giliro kemero saaro Benjaminoŋ kaaŋiadeeŋ aŋgoŋ muŋ saaro.  
\v 15 Toroqeŋ boria dauruta kuuya yoŋoo arogianoŋ giliro kemero saama buugia kitoŋ nero. Iikawaa gematanoŋ daremuŋurutanoŋ iwo qaa amiŋ mogi.  
\v 16 Joosefwaa daremuŋurutanoŋ kagiti, iikawaa buzuyanoŋ Faarao kimbaa jiŋkaroŋ mirinoŋ keno Faarao kiŋ ano jawiŋuruta kuuya yoŋonoŋ ii moma keraqeeaŋgo mogi.   
\p
\v 17 Kaeŋ moma Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Daremuŋuruga mono jena kokaeŋ ambu: ‘Esuhinagia mono doŋgi qagianoŋ ama mombo eleema gomaŋgianoŋ Keinan balonoŋ kembu.  
\v 18 Kema maŋgia ano sumaŋurugia uŋuama eleema noonoŋ kawu. Koi kagi niinoŋ baloŋ awaa totooŋ Iijipt kantri uutanoŋga meweeŋgoŋ oŋombe saanoŋ iikawaa kelega mokolooŋ neŋ korisoro ama laligowuya.’   
\p
\v 19 “Kaaŋagadeeŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋona ambu: ‘Iijipt kokanoŋga mono hooswaa kareya kareya tosia meŋ kema embameraurugia iikanoŋ oŋooma maŋgia wama motooŋ koi kawu.  
\v 20 Mirigiaa iwoiya tosia Keinan balonoŋ mesaowuti, iikawaa majakakaya mende ambu. Niinoŋ iikawaa kitianoŋ Iijipt kantri kuuya kokawaa iwoiya awaa totooŋ ii oŋombe buŋagia koloowaa.’”   
\p
\v 21 Faarao kiŋnoŋ kaeŋ jero Israelwaa meraurutanoŋ iikawaa so otaaŋ aŋgi. Joosefnoŋ Faarao kimbaa jeŋkooto qaaya otaaŋ hooswaa kareya tosia oŋono. Kaaŋagadeeŋ kana kekembaa nene samoŋ tosaaŋa oŋono.  
\v 22 Ii oŋomago dauruta motomotooŋ yoŋoo opo malekugia dologa totogianoŋ oŋonoto, koga Benjamimbaajoŋ opo maleku dologa boro moŋ (faiw) muŋ moneŋ silwa kota 300 muro.  
\v 23 Maŋaajoŋ Iijipt kantriwaa iwoi awaa soroya jaasooŋgo meŋ doŋgi ten yoŋoo qagianoŋ ano keŋgi. Kaaŋiadeeŋ doŋgi embia ten yoŋoo qagianoŋ wiit dumuŋ kota, bered ano nene tosia maŋaa kana samoŋa ano bosima keŋgi.  
\v 24 Keŋgi Joosefnoŋ daremuŋuruta wasiŋ oŋono kembombaajoŋ aŋgi qaa kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo kananoŋ kema aŋgowowo mono mende ambu.”   
\p
\v 25 Kaeŋ iŋijoro Iijipt mesaoŋ kema Keinan balonoŋ maŋgia Jeikobwaanoŋ keugi.  
\v 26 Keuma maŋgia qaa sundu kokaeŋ ijogi: “Joosefnoŋ toroqeŋ jaawo laligoja. Iijipt kantri kuuya ii iwaa borianoŋ ero eja poŋgiaga kolooŋ laligoja.” Kaeŋ ijogi qaa ii mende moma laarirotiwaajoŋ uuta toroqeŋ olomooro raro.   
\p
\v 27 Kaeŋ raroto, Joosefnoŋ qaa kuuya jeroti, ii jegi moro ano hooswaa kare tosia ii wama Iijipt kembaatiwaajoŋ ano karoti, maŋgia Jeikobnoŋ ii iima nama uu selianoŋ qeleeno geregere ano.  
\v 28 Geregere ama kokaeŋ jero: “Oo, ii oŋanoŋ! Ii moma kotiijeŋ. Merana Joosefnoŋ mono toroqeŋ jaawo laligoja. Niinoŋ mono kema ii iimago kanageŋ saanoŋ komumaŋa.” Kiaŋ.   
\c 46  
\s1 Jeikobnoŋ kanatuuru-uruta yoŋowo Iijipt keŋgi.  
\p
\v 1 Israelnoŋ esuhina iwoiya kuuya kopepereeŋ meŋ waama keno. Kema Beerseba gomanoŋ keuma nama kanoŋ maŋa Aisakwaa Poŋ Anutuyaajoŋ siimoloŋ ooro.   
\p
\v 2 Ii ooŋ gomantiiŋa ero jaaya meleeno uŋa iima iikanoŋ Anutunoŋ Israel qaa ijoŋ qata “Jeikob, Jeikob!” qaro  
\p “Nii koi,” jeŋ meleeno.   
\p
\v 3 Meleeno kokaeŋ ijoro: “Nii Anutu, goo maŋgaa beŋsakoŋa. Gii Iijipt kememambaajoŋ toroko mende moba. Niinoŋ iikanoŋ kotuegoŋ gombe kanagesoga tuuŋlelembe somata koloowuya.  
\v 4 Niinoŋ giwo Iijipt kememaŋa ano kaaŋagadeeŋ gbiliuruga iikanoŋa uŋuambe mombo eleema koi kawuya. Giinoŋ komuna Joosef iyaŋaa borianoŋ mono goo jaa juga kuno kamaawaa.”   
\p
\v 5 Kawaa gematanoŋ Jeikobnoŋ Beerseba gomaŋ mesaowoŋa jero Israelwaa meraurutanoŋ maŋgia ano embameraurugia ii kojojooŋ oŋoŋgi hoos karenoŋ ugi. Faarao kiŋnoŋ hoos kare iikanoŋ uŋuama kawutiwaajoŋ jeŋ tegoŋ anota meŋ keŋgi.  
\v 6 \x * \xo 46.6 \xt Apo 7.15\x* Esuhinagia ano miri orogia kuuya Keinan balonoŋ laligoŋ buŋa qeŋ meŋ laligogiti, ii kaaŋiadeeŋ motooŋ meŋ keŋgi. Jeikob ano gbiliuruta kuuya yoŋonoŋ kaeŋ Iijipt keŋgi.  
\v 7 Gbiliuruta kuuya, esameraaŋuruta eja ano emba ii kuuya uŋuama Iijipt keŋgi.   
\p
\v 8 Israel qata moŋ Jeikob ano iwaa gbiliuruta Iijipt keŋgiti, iyoŋoo qagia ii kokaeŋ:  
\b  
\li1 Jeikobwaa meria mutuya Ruuben.   
\li1
\v 9 Ruubembaa merauruta qagia  
\li2 Hanok, Palu, Hezron ano Karmi.   
\li1
\v 10 Simeombaa merauruta qagia  
\li1 Jemuel, Jamin, Ohad, Jakin, Zohar ano Saul. Saulwaa nemuŋa ii Keinan emba moŋ.   
\li1
\v 11 Liwaiwaa merauruta qagia  
\li2 Gerson, Kohat ano Merari.   
\li1
\v 12 Juudawaa merauruta qagia  
\li2 Er, Onan, Sela, Perez ano Zera. (Er ano Oonan yoronoŋ Keinan balonoŋ komuri.)  
\li2 Perezwaa merawoita ii  
\li3 Hezron ano Eer.   
\li1
\v 13 Aiskarwaa merauruta qagia  
\li2 Tola, Puwa, Jasub ano Simron.   
\li1
\v 14 Zebulumbaa merauruta qagia  
\li2 Sered, Elon ano Jalel.   
\p
\v 15 Jeikobwaa merauruta embia Leanoŋ Mesopotemia (Padan Aram) balonoŋ oŋonoti, iyoŋoo qagia kiaŋ. Boragara Daina ii kaaŋagadeeŋ mero. Jeikob ano Lea yoroo esameraaŋurugara ii kaeŋ weeŋgoŋ mindirigi 33 kolooro.   
\b  
\li1
\v 16 Gadwaa merauruta qagia  
\li2 Zefon, Hagi, Suni, Ezbon, Eeri, Arodi ano Areli.   
\li1
\v 17 Aserwaa merauruta qagia  
\li2 Imna, Iswa, Iswi ano Beria.  
\li2 Naaŋgiaa qata Sera.  
\li2 Beriawaa merawoita qagara ii  
\li2 Heber ano Malkiel.   
\p
\v 18 Labanoŋ emba qata Zilpa borata Leawaa weleŋ embaga laligowaawaajoŋ muroti, iinoŋ Jeikobwaa merauruta kaeŋ oŋono. Jeikob ano Zilpa yoroo esameraaŋurugara ii kaeŋ weeŋgoŋ mindirigi 16 kolooro.   
\b  
\li1
\v 19 Jeikobwaa embia Reizelwaa merawoita ii Joosef ano Benjamin.  
\v 20 \x * \xo 46.20 \xt Jen 41.50-52\x* Joosefwaa merawoita Iijipt kantrinoŋ kolooriti, ii qagara Manase ano Efraim. Nemuŋgaraa qata Asenat ii Heliopolis (On) taombaa jigo gawoŋ galeŋ qata Potifera iwaa borataga.   
\li1
\v 21 Benjamimbaa merauruta qagia  
\li2 Bela, Beker, Asbel, Geera, Naaman, Eehi, Ros, Mupim, Hupim ano Ard.   
\p
\v 22 Jeikobwaa merawoita Reizelnoŋ oronoti, iyoroo qagara kiaŋ. Jeikob ano Reizel yoroo esameraaŋurugara kaeŋ weeŋgoŋ mindirigi korebore 14 kolooro.   
\b  
\li1
\v 23 Dambaa meria qata  
\li2 Husim.   
\li1
\v 24 Naftaliwaa merauruta qagia  
\li2 Jaziel, Guni, Jezer ano Silem.   
\p
\v 25 Labanoŋ emba qata Bilha borata Reizelwaa weleŋ embaga laligowaatiwaajoŋ muroti, iinoŋ Jeikobwaa merauruta kaeŋ oŋono. Jeikob ano Bilha yoroo esameraaŋurugara ii kaeŋ weeŋgoŋ mindirigi korebore 7 kolooro.   
\p
\v 26 Jeikobwaa esameraaŋuruta dindiŋa tooŋ iwo Iijipt keŋgiti, iyoŋoo jaŋgogia weeŋgoŋ mindirigi korebore kanatuuru 66 koloogi. Meraaŋuruta yoŋoo embagia ii jaŋgo iikanoŋ mende toroqegi.  
\v 27 \x * \xo 46.27 \xt Apo 7.14\x* Joosefwaa merawoita Iijipt kantrinoŋ kolooriti, ii woi. Jeikobwaa kanatuuruuruta Iijipt keŋgiti, iyoŋoo jaŋgogia ii kaeŋ weeŋgoŋ mindirigi 70 kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Jeikobnoŋ kanagesouruta yoŋowo Iijipt keugi.  
\p
\v 28 Kananoŋ kema laligoŋ Jeikobnoŋ Juuda wala wasiŋ kokaeŋ ijoro: “Gii mono Joosefwaanoŋ kema Goosen balonoŋ kekembaa kaniaajoŋ qisiŋ muba.” Kaeŋ ijoro kema karo Goosen prowinsnoŋ keugi.  
\v 29 Joosefnoŋ keugitiwaa buzuya moma jero hoos karenoŋ somoŋgoŋ mozozoŋgogi qaganoŋ uma maŋa Israelwo aitoŋgowowaajoŋ Goosen balonoŋ keno. Kema iima iwaa jaanoŋ keuma boria aroyanoŋ giliro kemero aŋgoŋ muŋ kambaŋ koriga qaqateteya meŋ urusaaŋ qero.  
\v 30 Israelnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Giinoŋ toroqeŋ jaawo laligojaŋi, ii neeno giijeŋa kambaŋ kokaamba saanoŋ jojoriŋ komumaŋa.”   
\p
\v 31 Kaeŋ ijoro Joosefnoŋ daremuŋuruta ano maŋaa kanagesoya kokaeŋ iŋijoro mogi: “Niinoŋ mono Faarao kimbaanoŋ uma qaa kokaeŋ ijomaŋa: ‘Daremuŋuruna ano maŋnaa kanagesoya Keinan balonoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ mono noonoŋ kajuya.  
\v 32 Daremuŋuruna yoŋonoŋ lama bulmakao galeŋgia kolooŋ ii galeŋ koma oŋoma laligojutiwaa kawombaajoŋ ama lama tuuŋgia, bulmakao tuuŋgia ano esuhina ilawoilagia kuuya ii uŋuama kajuya.’  
\v 33 Kawaajoŋ Faarao kiŋnoŋ oŋoono jaasewaŋanoŋ keugi kokaeŋ qisiŋ oŋombaa: ‘Oŋo naa gawoŋga meŋkeju?’   
\p
\v 34 “Kaeŋ qisiŋ oŋono oŋo kokaeŋ meleema mubu: ‘Weleŋqeqeuruga nononoŋ mono au asaurunana wala meŋ laligogitiwaa so meraanananoŋga lama bulmakao galeŋkoŋkoŋ gawoŋa meŋ laligoŋ kouma laligojoŋ.’ Kaeŋ meleema mugi iinoŋ saanoŋ Goosen prowinsnoŋ rara dunduŋgia meagowutiwaajoŋ “Ooŋ!” jero laligowuya. Iijipt ejemba yoŋonoŋ lama bulmakao galeŋ koŋkoŋ ejemba kuuya yoŋoojoŋ mogi arokuukuugiawo kolooŋkeju.” Joosefnoŋ qaaya kaeŋ iŋijoro.   
\c 47  
\s1 Joosefnoŋ kimbaa jaanoŋ kouro.  
\p
\v 1 Joosefnoŋ kema Faarao kiŋ kokaeŋ ijoro: “Noo maŋ daremuŋuruna yoŋonoŋ lama bulmakao tuuŋgia ano esuhina ilawoilagia kuuya meŋ Keinan baloŋ mesaoŋ kaŋ kaŋ kete koi Goosen balonoŋ kouma laligoju.”  
\v 2 Iinoŋ daremuŋuruta yoŋoonoŋga eja 5 uŋuama Faarao kimbaa jaanoŋ uma naŋgi iŋiiro.   
\p
\v 3 Iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋo naa gawoŋga meŋkeju?”  
\p Kaeŋ qisiŋ oŋono kokaeŋ meleema ijogi: “Weleŋqeqeuruga nono maŋurunananoŋ wala laligogitiwaa so lama bulmakao galeŋkoŋkoŋ gawoŋa meŋ laligoŋ kouma laligojoŋ.”   
\p
\v 4 Kaeŋ ijoŋ toroqeŋ kokaeŋ jegi: “Keinan balonoŋ bodi lombotawo ejiwaajoŋ weleŋqeqeuruga nono lama bulmakao tuuŋnana yoŋoojoŋ nene mende mokolooniŋ. Kawaajoŋ nono baloŋ kokanoŋ tatawaga laligowombaajoŋ kajoŋ. Kaeŋ kolooro weleŋqeqeuruga saanoŋ ‘Ooŋ!’ jeŋgo jeŋ tegoŋ nonona nono Goosen prowins kanoŋ rara dundunana meagowoŋa.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jegi Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Maŋ daremuŋuruganoŋ goonoŋ kaju.  
\v 6 Iijipt kantri koi asuganoŋ goo jaanoŋ ejiwaajoŋ saanoŋ maŋ daremuŋuruga baloŋ bakaya kelega awaa iikanoŋ oŋoona laligowu. Saanoŋ Goosen prowinsnoŋ laligowu. Batugianoŋ gawoŋ awaa soro meme eja tosaaŋa laligojuti, ii moma oŋombagati eeŋ, saanoŋ noo miriwaa oro tuuŋna ii iyoŋoo borogianoŋ ama oŋona galeŋ koma oŋoma laligowu.”   
\p
\v 7 Kaeŋ ijoro Joosefnoŋ maŋa Jeikob Faarao kimbaa jaanoŋ wama karo iiro Faarao kiŋ ii kotuegoŋ muro.  
\v 8 Kotuegoŋ muro kokaeŋ qisiŋ muro: “Goo yambuga dawi kolooja?”   
\p
\v 9 Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Noo yambuna 130:waa so namonoŋ liligoŋ laligoŋ kouma laligojeŋ. Noo laaligonaa yambuya kuuya ii afaaŋgoya ano osiqosigiawo kolooro. Maŋurunanoŋ yambu seiseiya namonoŋ liligoŋ laligogiti, noo yambu jaŋgonanoŋ yoŋoonoŋ kawo so motooŋgo mende kolooja.”   
\p
\v 10 Kaeŋ jeŋ Faarao kiŋ ii mombo kotuegoŋ muŋ jaasewaŋanoŋga kamaaŋ keno.  
\v 11 Joosefnoŋ maŋ daremuŋa ii Faarao kiŋnoŋ jeŋ kotorotiwaa so Iijipt kantrinoŋ oŋoma Iijiptwaa baloŋ bakaya kelega awaa moŋ ii Rameses prowins (Goosen) kanoŋ oŋono.  
\v 12 Joosefnoŋ kaaŋagadeeŋ maŋ daremuŋuruta ano maŋaa kanagesouruta kuuya ii nenegia embameraurugia laligogiti, jaŋgogiaa so sogianoŋ oŋoma laligoro.   
\s1 Bodi kambaŋ lombotawo.  
\p
\v 13 Bodi somata ii lombotawo ero nenenoŋ baloŋ so qaono Iijipt ano Keinan kantri iyoroo kanagesogaranoŋ mono nenewaa komuŋ jambedeŋgoŋ laligogi.   
\p
\v 14 Kaeŋ laligoŋ Joosefwaanoŋ kaŋ wiit dumuŋ kota sewaŋa megi iinoŋ moneŋ kuuya Iijipt ano Keinan kantri uutanoŋ eroti, ii meŋ kululuuŋ Faarao kimbaa jiŋkaroŋ miriwaa kowianoŋ ano.  
\v 15 Iijipt kanageso ano Keinan kanageso yoŋoonoŋ moneŋ qaondabororo Iijipt kuuya yoŋonoŋ Joosefwaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijogi: “Monenananoŋ qaondaborojiwaajoŋ giinoŋ mono nene nonomba. Nene mende nonombagati eeŋ, nono goo jaasewaŋganoŋ komuwoŋa.”   
\p
\v 16 Kaeŋ ijogi Joosefnoŋ kokaeŋ jero: “Moneŋgianoŋ qaonjiwaajoŋ oŋoonoŋ lama ano bulmakao ejuti, ii mono meŋ kaŋ noŋgi niinoŋ nene oŋomaŋa.”   
\p
\v 17 Kaeŋ jero kema lama bulmakaogia uŋuama kaŋ Joosef mugi. Yoŋonoŋ hoosgia, lamagia, memegia, bulmakaogia ano doŋgigia ii uŋuama kaŋ nenewaa sewaŋaga Joosef muŋ nene meŋ laligogi. Lama bulmakaogia kuuya ii Joosef mugi iinoŋ nene oŋoma iikaaŋa kanoŋ yambu motooŋgowaa uutanoŋ laaligogia naŋgoro mende komugi.   
\p
\v 18 Mende komugi yambu kanoŋ tegoro. Tegoro yambu gbilianoŋ duŋanoŋ mombo iwaanoŋ kaŋ kokaeŋ jegi: “Eja poŋnana, monenana qaonjiwaajoŋ kanianana hoŋa ii goo jaaganoŋ saanoŋ mende kolatiwoŋa. Nonoonoŋ lama bulmakaonana ii kaaŋagadeeŋ goniŋ goo buŋaga koloodaboroja. Nono ii kuuya eja poŋnana gii gondaboroniŋiwaajoŋ nononana ano balonana iikayadeeŋ eŋ nononja. Kawaajoŋ mono naa iwoi moŋ gombonaga?  
\v 19 Nono mono kania naambaajoŋ goo jaanoŋ tondu komuwonaga? Nono komuniŋ balonananoŋ mono naambaajoŋ eeŋ eŋ gbaŋgbarasiŋ bolinaga? Kawaajoŋ mono nononana ano balonana sewanana meŋ iikanoŋ nembanene nonona nono saanoŋ Faarao kimbaa weleŋqeqe omaya kolooniŋ balonananoŋ kaaŋagadeeŋ iwaa buŋaga koloowaa. Nono toroqeŋ jaawo laligoŋ komuwombotiwaajoŋ mono nene kota nonomba. Nonona baloŋ gawoŋ muniŋ eeŋ mende eŋ qanda kotiga koloowaa.”   
\p
\v 20 Bodi kotiga totooŋ iikanoŋ Iijipt kanatuuru yoŋowo erotiwaajoŋ yoŋonoŋ kuuya motomotooŋ gawoŋ baloŋgia koria ii sewaŋaajoŋ aŋgi Joosefnoŋ Iijipt baloŋ kuuya ii sewaŋa mero Faarao kimbaa buŋaga koloodabororo.  
\v 21 Joosefnoŋ Iijipt kanatuuru gomaŋ so kantriwaa jawo tetegoya uutanoŋ laligogiti, ii kuuya uŋuano gawmambaa weleŋqeqe omaya kolooŋ laligogi.  
\v 22 Faarao kiŋnoŋ jigo gawoŋ galeŋ yoŋoo footnait tawagia oŋono meŋ iikanoŋ laaligogia naŋgoŋ laligogi. Kaeŋ kolooro nenegiaajoŋ mende bimooro baloŋgia Joosefnoŋ sewaŋa mewaatiwaajoŋ mende aŋgi. Kawaajoŋ jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ baloŋ iikanoŋ motooŋgo kiŋ Faaraowaa buŋa mende koloogi.   
\p
\v 23 Joosefnoŋ kanageso kokaeŋ iŋijoro: “Mobu, niinoŋ oŋoaŋgia ano baloŋgia sewaŋgia mewe tegoro Faarao kimbaa buŋaga kolooja. Kawaajoŋ niinoŋ nene kota oŋombe ii saanoŋ meŋ namonoŋ komowu.  
\v 24 Komogi hoŋa kolooro ii mono gosigi tuuŋ 5 koloogi kanoŋga motomotooŋ ii Faarao kimbaajoŋ ama muŋ laligowuto, tuuŋ 4 ii mombo namonoŋ komowutiwaajoŋ ano nenegiaajoŋ ewaa. Ii oŋoaŋgia, embameraurugia ano tosaaŋa mirigianoŋ laligojuti, mono oŋoo nenega ewaa.”   
\p
\v 25 Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ jegi: “Giinoŋ nonoo laaligonana bodinoŋga metogona. Kawaajoŋ eja poŋnanaa jaanoŋ kiaŋkoomu mokoloowoŋati eeŋ, nono saanoŋ Faarao kimbaa weleŋqeqe omaya kolooŋ laligowoŋa.”  
\v 26 Joosefnoŋ Iijipt yoŋoo balombaajoŋ jeŋkooto ano eŋ waama koi oojeŋi, kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ eja. Jeŋkooto ii kokaeŋ: Nene gawombaa hoŋgia ii mono mendeeŋgi tuuŋ 5 kolooro iikanoŋa motomotooŋ ii Faarao kimbaa buŋaga koloowaatiwaajoŋ ama laligowu. Jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ baloŋ iikanoŋ motooŋgo Faarao kimbaa buŋa mende koloogi.   
\s1 Jeikobnoŋ qamoyaajoŋ Joosef qisiro Ooŋ jero.  
\p
\v 27 Israel yoŋonoŋ Iijipt balombaa prowins qata Goosen kanoŋ rara dunduŋgia meŋ baloŋ aŋgoŋ koma laligogi. Kanoŋ laligoŋ kolooŋ seisei aŋgi jaŋgogianoŋ mamaga somariiro.  
\v 28 Jeikobnoŋ laaligoya yambu 17 ii Iijipt balonoŋ laligoro. Laaligoya kuuyaa yambuya ii mindiriŋ 147 kolooro.   
\p
\v 29 \x * \xo 47.29 \xt Jen 49.29-32; 50.6\x* Israelwaa koomu kambaŋanoŋ dodowiro meria Joosef jero karo kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ goo jaanoŋ kewooŋgo mokoloojeŋi eeŋ, giinoŋ mono keteda koi uukaleŋ qendeema qaa kokaeŋ pondaŋ otaaŋ meŋ yagomambaajoŋ jeŋ boroga noo tawonaa baatanoŋ ama kokaeŋ jeŋ somoŋgowa: Niinoŋ komuwe qamona ii Iijipt baloŋ kokanoŋ mende roŋ komba.  
\v 30 Niinoŋ komuŋ maŋ asaaŋuruna yoŋowo haamo meŋ emaŋati, kambaŋ iikanoŋ noo qamona ii mono Iijipt kantrinoŋa meŋ kema maŋ asaana roŋ koma oŋoŋgiti, iyoŋoo qasirigianoŋ osoŋ roŋ komba.” Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro: “Jejaŋiwaa so ii saanoŋ otaaŋ amaŋa.”   
\p
\v 31 Kaeŋ ijoro maŋanoŋ kokaeŋ jero: “Qaa ii mono jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ nomba.” Kaeŋ jero Joosefnoŋ ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiro Jeikobnoŋ ii moma ligoŋ waŋa meŋ kemeŋ gbaruyaa kitianoŋ ama laariŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseero. Kiaŋ.   
\c 48  
\s1 Jeikobnoŋ Manase ano Efraim kotuegoŋ orono.  
\p
\v 1 Kambaŋ tosia tegoro Jeikobnoŋ ji mokolooro qaa ii Joosef ijogi moro. Ii moma merawoita woi Manase ano Efraim ii uruama maŋaanoŋ keno.  
\v 2 Keno tosianoŋ Jeikob kokaeŋ ijogi, “Meraga Joosefnoŋ giimambaajoŋ kaja.” Israelnoŋ qaa ii moma ku-usuŋa eroti, ii kululuuŋ ee duŋayanoŋa waama raro.  
\v 3 \x * \xo 48.3 \xt Jen 28.13-14\x* Waama rama Joosef kokaeŋ ijoro: “Anutu ku-usuŋ kuuyaa Toya iinoŋ Keinan balombaa Luz gomaŋ kanoŋ noonoŋ asugiŋ kotuegoŋ nono.   
\p
\v 4 Ii noma kokaeŋ nijoro: ‘Niinoŋ kolooŋseisei gombe gbiliuruga yoŋoo jaŋgogianoŋ mono somariiŋ somariiŋ uro giinoŋ kanageso tuuŋa tuuŋa mamaga yoŋoo bemunjalegiaga koloowaga. Gbiliuruga kanageŋ kolooŋ ubuti, niinoŋ baloŋ koi ii buŋa qeŋ oŋombe iyoŋoo buŋagiaga tetegoya qaa eŋ ubaa.’   
\p
\v 5 Anutunoŋ kaeŋ nijoro. Wala nii Iijipt balonoŋ goonoŋ mende kaweti, kambaŋ iikanoŋ embaganoŋ merawoiga woi Iijipt kokanoŋ oronoti, iyoronoŋ mono noo buŋa koloowao. Manase ano Efraim yoronoŋ mono Ruuben ano Simeon kaaŋa noo buŋa koloowao.  
\v 6 Kaeŋ koloori kanageŋ baloŋ mosoma yoroojoŋ distrik woi orombu. Efraim ano Manase yoroo bagaranoŋ meraborauruga tosaaŋa koloogiti, iyoŋonoŋ mono geeŋgaa buŋaga koloowuya. Yoŋonoŋ baloŋ bakaya buŋa qeŋ aowuti, ii mono Efraim ano Manase yoroonoŋ distrik woi iikawaa uutanoŋ egi yoronoŋ waŋgia koloori dawoigara yoroo newo baogaranoŋ laligowuya.  
\v 7 \x * \xo 48.7 \xt Jen 35.16-19\x* Niinoŋ Mesopotemia (Padan Aram) mesaoŋ eleema Keinan balonoŋ kaŋ Efrata taoŋ dodowiwe embana Reizelnoŋ komuro wosobiri somata kolooŋ nono. Komuro qamoya ii Efrat kekembaa kana goraayanoŋ roŋ kombe. Efrat gomambaa qata moŋ ii Betlehem.”   
\p
\v 8 Israelnoŋ kaeŋ jeŋ Joosefwaa merawoita iriima kokaeŋ qisiŋ muro: “Mera woi koi ii moronoŋ moronoŋ?”   
\p
\v 9 Qisiŋ muro Joosefnoŋ maŋa kokaeŋ ijoro: “Noo merawoina Anutunoŋ Iijipt kokanoŋ nonoti, mono ii.” Kaeŋ ijoro Israelnoŋ jero: “Niinoŋ kotuegoŋ oromambaajoŋ ii saanoŋ uruana noo kosonanoŋ kawao.”  
\v 10 Kaeŋ ijoro Joosefnoŋ merawoita uruama kosianoŋ kagi boria giliro arogaranoŋ kemero buugara kitoŋ nero. Israelnoŋ eja waŋa kolooro jaaya umuŋ kono iwoi moŋ iima kotomambaajoŋ haŋqaŋ qeŋ amamaaro.  
\v 11 Buugara kitoŋ neŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ wala goo jaasewaŋga mombo giimambaajoŋ mende mamboma laligoweto, Anutunoŋ kana meleuro kete koi geeŋga ano merawoiga kaaŋagadeeŋ iŋiijeŋ.”   
\p
\v 12 Kaeŋ ijoro Joosefnoŋ merawoita maŋaa tawoyanoŋga uruama simiŋ kuma usugoŋ kemero.   
\p
\v 13 Usugoŋ kemeŋ waama merawoita borogaranoŋ meŋ uruano aŋaa maŋaa batanoŋ kari. Efraim ii boria dindiŋanoŋ meŋ Israelwaa boria qanianoŋ ama Manase ii boria qanianoŋ meŋ Israelwaa boria dindiŋanoŋ ano.  
\v 14 Kaeŋ ama oronoto, Efraim koga kolooro asianoŋ kileŋ boria dindiŋanoŋ boraama iwaa waŋanoŋ ano. Manasenoŋ Joosefwaa meria mutuya kolooroto, asianoŋ kileŋ boria qanianoŋ iwaa waŋanoŋ ano. Kaeŋ ama boria maripooŋ kaaŋa ama kotoŋ waŋgaranoŋ ano.  
\v 15 Kaeŋ ama rama Joosef kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jero:  
\q1 “Asana Aabraham ano maŋna Aisak yoronoŋ Anutuwaa jaanoŋ  
\q2 kema kaŋ ama meŋ laligori.  
\q1 Niinoŋ kolooŋ laligoŋ koubeti, Anutunoŋ mono  
\q2 kambaŋ iikanoŋ pondaŋ kalaŋ koma noma laligoŋ kouro.   
\q1
\v 16 Siwe gajobanoŋ nii bologa kuuya iikanoŋa metogoŋ aŋgoŋ koma noma  
\q2 laligoroti, iinoŋ mono eja gbaworo woi koi kotuegoŋ oroma laligowa.  
\q1 Ejembanoŋ yoroo qagara qagi iikanoŋ mono nii ano maŋ asana  
\q2 Aisak ano Aabraham nonoo qabuŋanana bosima laligowao.  
\q1 Yoroo kanagesogaranoŋ mono namo qaganoŋ honoŋa qaa seiŋ laligowuya.”   
\p
\v 17 Kaeŋ jeroto, Joosefnoŋ maŋanoŋ boria dindiŋanoŋ Efraimbaa waŋanoŋ ano ii iiro mende sokono kawaajoŋ moma boliŋ maŋaa boria dindiŋanoŋ meŋ Efraimbaa waŋanoŋga metogoŋ Manasewaa waŋanoŋ amambaajoŋ ano.  
\v 18 Kaeŋ ama maŋa kokaeŋ ijoro: “Amana, kaaŋ mende mewa. Mera koi kanoŋ mutu merana kolooja. Kawaajoŋ boroga dindiŋanoŋ mono iwaa waŋanoŋ amba.”   
\p
\v 19 Kaeŋ ijoroto, maŋanoŋ ii amambaajoŋ qetama Joosef kokaeŋ ijoro: “Merana, ii saanoŋ mojeŋ. Niinoŋ ii mojeŋ. Manasenoŋ kaaŋagadeeŋ waaŋawo kolooro iwaa gbiliurutanoŋ kaaŋagadeeŋ kolooŋ seisei ama kanageso somata koloowuyato, Efraimbaa qaqabuŋayanoŋ mono Manasewaanoŋ qabuŋa uuguŋ ewaa. Iwaa gbiliurutanoŋ mono kolooŋ seisei somata ama kanageso tuuŋa tuuŋa mamaga kolooŋ laligowuya.”   
\p
\v 20 \x * \xo 48.20 \xt Hib 11.21\x* Kaeŋ ijoro moro weemboria iikanoŋadeeŋ kotuegoŋ oroma kokaeŋ jero:  
\q1 “Israel yoŋonoŋ mono oroo qagara qama kanagesogia  
\q2 kotuegoŋ oŋoma kokaeŋ jewuya:  
\q1 Anutunoŋ mono oyaŋboyaŋ ama oŋonota  
\q2 oŋonoŋ Efraim ano Manase kaaŋa koloowu.”  
\q1 Kaeŋ jeŋ Manase ii Efraimbaa newo baatanoŋ ano.   
\p
\v 21 Israelnoŋ kotuegoŋ oŋono tegoro Joosefwaa qaa kokaeŋ jero: “Moba, niinoŋ komumambaajoŋ anjento, Anutunoŋ oŋowo laligoŋ ubaa. Iinoŋ mono uŋuano maŋ asaurugia yoŋoo balonoŋ eleema kembuya.  
\v 22 Iikanoŋ kema batugianoŋ baloŋ mosoŋgi niinoŋ goonoŋ baloŋ toroqeŋ Sekem baloŋ kelegawo ii gonjeŋ. Niinoŋ baloŋ bambaaŋa ii Amor kanageso yoŋowo manja qeŋ neenaa tiwo ano manjawaa soo somata iikanoŋ yoŋoonoŋga mewe. Joosef gii daremuŋuruga yoŋoo waŋgia koloojaŋiwaajoŋ ii daremuŋuruga yoŋoojoŋ qaagoto, goo buŋaga jeŋ tegoweta ewaa.” Kiaŋ.   
\c 49  
\s1 Jeikobnoŋ merauruta kotuegoŋ oŋono.  
\p
\v 1 Kawaa gematanoŋ Jeikobnoŋ merauruta oŋoono kagi qaa kokaeŋ jero: “Oŋo mono horoŋ ajoroogi niinoŋ laaligogianoŋ kanageŋ nomaeŋ koloowaati, iikawaa gejatootoo qaaya iŋisaama jewe mobu:   
\b  
\q1
\v 2 “Jeikobwaa merauruta, oŋo mono kaŋ ajorooŋ  
\q1 amagia Israelwaanoŋ qaa geja ama mobu.   
\b  
\q1
\v 3 “Oo Ruuben, giinoŋ neenaa mutu meranaga koloojaŋ.  
\q1 Giinoŋ noo ku-usuna ano emba mewe esuŋmumunaa hoŋa mutuya koloona.  
\q1 Qabuŋagaa akadamuya ano ku-usuŋa kanoŋ  
\q2 kouruga yoŋoonoŋ uŋuuguja.   
\b  
\q1
\v 4 Haamonoŋ kowe siri qindiiro kalumalu kema kaŋkeji,  
\q2 goo uuganoŋ mono iikawaa so waaro kalugoŋ laŋ kema kaŋkejaŋ.  
\q1 Giinoŋ maŋga noo duŋ eenanoŋ uma qembonanoŋ qeŋ embanawo ena  
\q2 duŋ kanoŋ mono aŋgonjorayawo kolooŋ tilooro.  
\q1 Kawaajoŋ goo qabuŋagaa akadamuyanoŋ mono  
\q2 kouruga mende toroqeŋ uŋuuguŋ ewaa.   
\b  
\q1
\v 5 “Simeon ano Liwai yoronoŋ daremuŋwoiga koloojao.  
\q1 Yoroo tiwo wasa gawoŋgaranoŋ mono kike kakasililiŋ kondooŋkeja.   
\q1
\v 6 Yoronoŋ iriŋsooŋsooŋ qaganoŋ eja uŋuri komugi  
\q2 eeŋ totooŋ aiŋaajoŋ bulmakao ejia iyoŋoo  
\q2 kana boro iwoigia laŋ uŋuŋ kotori meendaŋgoya koloogi.  
\q1 Kawaajoŋ yoronoŋ qaa areŋ somoŋgoŋkebaoti,  
\q2 niinoŋ iikawo uumotooŋgo mende amakemaŋa.  
\q1 Ajoajoroo ambaoti, niinoŋ iikanoŋ iyorowo mende toroqeŋ ramaŋa.   
\q1
\v 7 Uukazigaranoŋ geriawo koloojiwaajoŋ ii jeŋ qasuaaŋ oronjeŋ.  
\q2 Uuduuduugaranoŋ kanjaŋawo koloojiwaajoŋ ii jeŋ jororaaŋ oronjeŋ.  
\q1 Niinoŋ kanagesogara kondeema oŋombe yoŋonoŋ Jeikobwaa baloŋ sokoma kembu.  
\q2 Niinoŋ mendeema oŋombe yoŋonoŋ Israel batugianoŋ laŋ gooŋpora ama laligowu.   
\b  
\q1
\v 8 “Oo Juuda, goo daremuŋuruganoŋ gii mepeseeŋ goma laligowuya.  
\q2 Goo boroganoŋ mono kereuruga yoŋoo aro kokoŋgianoŋ rabaa.  
\q1 Maŋgaa merauruta yoŋonoŋ mono goojoŋ usugoŋ simiŋ kuma laligowu.   
\q1
\v 9 \x * \xo 49.9 \xt Jaŋ 24.9; Ais 5.5\x* Oo Juuda, giinoŋ laion gbaworoya kaaŋa laligojaŋ.  
\q1 Oo merana, gii borojaŋ meŋ oro qeŋ neŋ laligoŋ  
\q2 iikanoŋadeeŋ eleema kajaŋ.  
\q1 Iinoŋ laion kaaŋa selia ama qetetereeŋ  
\q2 laion embia kaaŋa kamaaŋ koma eŋkeja.  
\q1 Kuuyanoŋ ii kawali kolooŋ utuŋ mondowombaajoŋ keegia momakeju.   
\q1
\v 10 Ku-usumbaa aiweseya ii moŋnoŋ  
\q2 Juuda yoŋoo borogianoŋga mende uŋuambaa.  
\q1 Eja pombaa gbaruyanoŋ kania batugaranoŋ nano  
\q2 moŋnoŋ ii mende qetegowaa. Qaago!  
\q1 Iyaŋa ano gbiliuruta jiŋkaroŋ duŋanoŋ rama  
\q2 laligoŋ ugi kanageŋ moŋnoŋ asugiro kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ iwaa jeta teŋ koma laligowu.   
\q1
\v 11 Iinoŋ doŋgia wain apu gere batuyanoŋ somoŋgoro nambaa.  
\q2 Doŋgia meria ii wain apu kasa batugaranoŋ gbadooro ewaa.  
\q1 Iinoŋ opoya ii wain ooyanoŋ soŋgbambaa.  
\q2 Malekuya ii wain kotaa oo sayanoŋ qesaama qejaambaa.   
\q1
\v 12 Wain oo nero jaayanoŋ wain oo apu kaaŋa osaaŋ injaŋ kombaa.  
\q2 Aju tokoya nero jetanoŋ aju ooya kaaŋa taaliwaa.   
\b  
\q1
\v 13 “Zebulun kanageso yoŋonoŋ kowe goraayanoŋ laligowu.  
\q2 Yoŋoo gomanoŋ waŋgoya waŋgoya suluŋkebu.  
\q2 Baloŋgiaa jawoya iikanoŋ mono Saidon taoŋ baageŋ kema ewaa.   
\b  
\q1
\v 14 “Aiskar ii doŋgi siita koukouya iikawaa so kolooja.  
\q2 Doŋgi qaganoŋ duŋ rarawaa gesoya woi iikawaa batugaranoŋ ama qetetereeŋ lokoliŋ sologoŋ eŋkebaa.   
\q1
\v 15 Lokoliŋ sologoŋ haamo meŋ ero duŋ miria ii  
\q2 saanoŋ sokono gomaŋanoŋ naaŋ totooŋ koloowaa.  
\q2 Ii iima gemata iwoi lombotawo aŋgomambaajoŋ usugoŋ kemero  
\q2 tosianoŋ weleŋqeqe gawoŋ mewaatiwaajoŋ kuuŋ somoŋgoŋ muŋkebuya.   
\b  
\q1
\v 16 “Tosianoŋ Dambaa kanagesouruta menduŋgoŋ oŋoŋgi  
\q2 Dan iinoŋ mono aworo (defence) nama qaa dindiŋaajoŋ manja qeŋ laligowaa.  
\q2 Dan tuuŋ yoŋonoŋ Israelwaa tuuŋ tosaaŋa iikaaŋa kolooŋ laligowuya.   
\q1
\v 17 Dan iinoŋ qato mokoleŋ kaaŋa kananoŋ eŋ  
\q2 hooswaa gbakotanoŋ kiro aaruŋ lalaŋaniŋ giliro  
\q2 qaganoŋ rabaati, iinoŋ mono tama gemagema namonoŋ kemebaa.   
\b  
\q1
\v 18 “Oo Poŋ, giinoŋ nii kasa gbadonoŋga metogoŋ  
\q2 aŋgoŋ koma nombaatiwaajoŋ jaa riŋ mambomakemaŋa.   
\q1
\v 19 Kike kakasililiŋ tuuŋ yoŋonoŋ Gad kanageso  
\q2 uŋuŋ oŋooŋ laligowuto, Gad yoŋonoŋ mono meleema  
\q2 kanagianoŋ oŋotaaŋ iyaŋgia uŋuŋ oŋooŋ laligowuya.   
\b  
\q1
\v 20 “Aserwaa balonoŋ nene moriaŋ mamaga asugiŋkebaa.  
\q1 Kiŋ yoŋonoŋ nene naaŋgiawo neŋkejuti, iinoŋ mono  
\q2 nene kaaŋa ii baloŋanoŋ komoro seiŋ iikanoŋ tosaaŋa ilaaŋ oŋoma laligowaa.   
\b  
\q1
\v 21 “Nembaronoŋ aŋaa jaajaa naaŋaajoŋ uulaŋawo lansaŋ gooŋpora amakeji,  
\q2 Naftalinoŋ mono iikawaa so kolooŋ meraboraaŋuruta iŋiima-aiŋaiŋgiawo ii oŋoma laligowaa.   
\b  
\q1
\v 22 “Wain gere apu jaayaa kosianoŋ komogi kota mamaga kuuŋ  
\q2 boria giliro kema sopa qisigoŋ seleeŋgeŋ kemakeji,  
\q2 Joosefnoŋ mono iikawaa so kolooja.   
\q1
\v 23 Iwaa kereurutanoŋ tiwo jaŋgbeŋgia meŋ uugere qaganoŋ  
\q2 Joosefwaa tuuŋ ii oŋotaaŋ iŋidoŋ uŋuŋ oŋooŋ laligowu.   
\q1
\v 24 Kaeŋ laligowuto, Jeikobwaa beŋa Anutu ku-usuŋawo  
\q2 iwaa borianoŋ mono meŋ kotiiŋ muro iinoŋ tiwo tokoya mende mesaoŋ boro siita sombaŋa qaa qero laligowaa.  
\q2 Anutunoŋ mono uuwaa lama galeŋa kolooŋ Israelwaa aŋgoŋkoŋkoŋ Toya kolooja.   
\q1
\v 25 Maŋgaa Anutuyanoŋ mono ilaaŋ goma laligowaa.  
\q1 Beŋ ku-usuŋ kuuyaa Toyanoŋ mono  
\q2 kokaeŋ kotuegoŋ gono laligowa:  
\q1 Kombaa kotumotueyanoŋ mono kanakeewaŋga goonoŋ kamaaro  
\q2 namo dusiita emuyaa apuyanoŋ mono goonoŋ kouro  
\q2 merabora ano oro mamaga mokolooŋ oŋoma laligowa.   
\q1
\v 26 Baaŋa baaŋa iyoŋoo kotumotuegianoŋ  
\q2 kambaŋa kambaŋa ejemba sokoma oŋono laligoŋ kougi.  
\q1 Baaŋaa soroganoŋ yambu so nene gawoŋgia meŋ laligogi  
\q2 nene moriaŋ asugiro laligoŋ kougito,  
\q2 goo amagaa kotumotueyanoŋ mono ii kuuya uuguwaa.  
\q1 Kotumotue kaaŋa kaaŋanoŋ mono Joosefwaa waŋaa qaganoŋ ubu.  
\q2 Daremuŋ batugianoŋ poŋ qereweŋa jawiŋ tak-kootoya koloojiwaa laaligoyanoŋ ii kuuya mono eŋ ubu.   
\b  
\q1
\v 27 “Benjamin ii kasu kawalia kaaŋa kolooja.  
\q2 Gomaamba so tiwojuŋ tigoŋ oro uŋuŋ neŋ gogoŋ oŋomakeja.  
\q2 Weeŋ asaganoŋ iwoi luluuma qeŋkeji, ii gomantiiŋa so mendeemakeja.” Kiaŋ.   
\b  
\p
\v 28 Israelwaa tuuŋ kuuya jaŋgogia 12 ii kiaŋ. Maŋgianoŋ kotuegoŋ oŋoma qaa kaaŋa kaaŋa jero mogi. Kotumotuegia morota morota ii aŋa aŋa mendeema kuuya kotuegoŋ oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Jeikobnoŋ komuro.  
\p
\v 29 Kotuegoŋ oŋoma nama qaa kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Anutunoŋ mono nuano niinoŋ isi alauruna komugiti, iyoŋowo toroqemambaa anjeŋ. Noo qamona ii mono maŋuruna yoŋoo kooroŋgianoŋ kobaa Hit eja Efrombaa baloŋ korianoŋ eji, iikanoŋ roŋ koma nombu.  
\v 30 \x * \xo 49.30 \xt Jen 23.3-20\x* Kobaa ii Keinan balonoŋ Makpela baloŋ korianoŋ Mamre kosianoŋ eja. Aabrahamnoŋ baloŋ koria kobaayawo ii isinanaa qasiria ewaatiwaajoŋ Hit eja qata Efron iwaanoŋga sewaŋa mero.   
\p
\v 31 \x * \xo 49.31 \xt Jen 25.9-10; 35.29\x* Aabraham ano embia Saara ii kobaa iikanoŋ roŋ koma oroŋgi. Kaaŋagadeeŋ Aisak ano embia Rebeka ii iikanoŋ roŋ koma oroŋgi. Niinoŋ toroqeŋ Lea iikanoŋ roŋ kombe.  
\v 32 Aabrahamnoŋ namo koria kobaayawo ii wala Hit yoŋoonoŋga sewaŋa merota eja.”  
\v 33 \x * \xo 49.33 \xt Apo 7.15\x* Jeikobnoŋ merauruta qaa kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono tegoro kanawoita hororo duŋ eeyanoŋ uro goroŋ qeŋ komuro Anutunoŋ wano isi alauruta yoŋoonoŋ toroqero. Kiaŋ.   
\c 50  
\s1 Jeikob roŋ koŋgi.  
\p
\v 1 Jeikobnoŋ komuro Joosefnoŋ luguŋ maŋa kepelaaŋ muŋ ligoŋ kema aroyanoŋ giliro kemero buuta kitoŋ nero.  
\v 2 Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ doktauruta jeŋkootoyaa baatanoŋ laligogiti, ii maŋaa qamoya sele meŋ kotikotii keleganoŋ moriwutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Jeŋ kotoŋ oŋono yoŋonoŋ Israelwaa qamoya kaeŋ ama mugi.  
\v 3 Gawoŋ ii meŋ laligogi weemboria 40 kuuya tegoro. Qamogia kelenoŋ moriŋkegi, iikawaa gawoŋa ii kambaŋ koriga kaeŋ meŋ laligoŋkegi. Iijipt kanatuuru yoŋonoŋ Jeikobwaajoŋ weemboria 70:waa so jiŋgeŋ qama saama laligogi.   
\p
\v 4 Saama jiŋgeŋ koma wosobiri laligogitiwaa kambaŋa iikanoŋ tegoro Joosefnoŋ Faarao kimbaa jiŋkaroŋ mirinoŋ gawoŋ meŋ laligogiti, ii qaa kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ oŋoo jaagianoŋ kiaŋkoomu mokolooweti eeŋ, oŋo mono noo jenanoŋ meŋ Faarao kiŋ qaa kokaeŋ jegi mobaa:  
\v 5 \x * \xo 50.5 \xt Jen 47.29-31\x* Maŋnanoŋ jaawo laligoŋ qaa kokaeŋ somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiimambaajoŋ jeŋ kotoŋ nono: ‘Niinoŋ komumambaajoŋ anjeŋ. Nii neenaajoŋ jamo kobaa Keinan balonoŋ osoweta nanji, noo qamona ii mono iikanoŋ kema roŋ komba.’ Kawaajoŋ saanoŋ kete jeŋ kotona nii iikanoŋ kema maŋnaa qamoya roŋ komago mombo eleema kamaŋa.”   
\p
\v 6 Kaeŋ iŋijoro jegi Faarao kiŋnoŋ ii moma kokaeŋ jero, “Gii maŋgaajoŋ qaa somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiinati, iikawaa so saanoŋ kema maŋgaa qamoya roŋ komba.”   
\p
\v 7 Kaeŋ jero Joosefnoŋ maŋaa qamoya roŋ komambaajoŋ uro. Faarao kimbaa jawiŋuruta qabuŋagiawo kuuya, jiŋkaroŋ miriaa ano Iijipt kantriwaa jotamemeuruta qabuŋagiawo ii kuuya iwo motooŋ keŋgi.  
\v 8 Joosefwaa miriwaa sumaŋuruta korebore, iwaa daremuŋuruta ano maŋaa kanagesouruta yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ motooŋ keŋgi. Embameraurugia, lama, meme ano bulmakao tuuŋa tuuŋa iigadeeŋ mono oŋomesaogi Goosen gomanoŋ ragi.  
\v 9 Hooswaa kareya kareya ano eja hoos qagianoŋ ragiti, ii kaaŋagadeeŋ keŋgi. Kaeŋ mindiriŋ tuuŋ somata totooŋ keŋgi.   
\p
\v 10 Kema kema Jordan apu gowoya kotoŋ leegeŋ toroqeŋ kema Atad gomanoŋ wiit dumuŋ kotawaa hoŋa ano kaawoya mendeema gosigiti, miri baloŋ iikanoŋ keuma jiŋgeŋ aro metaama qama silama saama boliŋ laligogi. Joosefnoŋ maŋaajoŋ weemboria 7:baa so jiŋgeŋ qama saama laligoro.  
\v 11 Atad gomanoŋ jiŋgeŋ qama saagi baloŋ toya Keinan kanageso yoŋonoŋ ii iima moma kokaeŋ jegi, “Iijipt yoŋonoŋ mono jiŋgeŋ saawaa areŋa uuta anju.” Kaeŋ jegi miri baloŋ iikawaa qata ii kanaiŋ Aabel Mizraim \f + \fr 50.11 \ft Abel: = Jiŋgeŋ saawaa areŋa. Mizraim = Iijipt. Hibruu qaa kaaŋa.\f* qagi. Ii Jordan apu gowoyaa weeŋ koukoutaageŋ eja.   
\p
\v 12 Jeikobnoŋ merauruta jeŋ kotoŋ oŋonoti, yoŋonoŋ iikawaa so otaaŋ ama mugi.  
\v 13 \x * \xo 50.13 \xt Apo 7.16\x* Yoŋonoŋ qamoya aŋgoŋ Keinan balonoŋ kema Mamre kosianoŋ Makpela baloŋ korianoŋ kobaa eji, iikanoŋ kema roŋ koŋgi. Aabrahamnoŋ waladeeŋ baloŋ koria kobaayawo ii qasirigia ewaatiwaajoŋ Hit eja Efron iwaanoŋga sewaŋa mero.  
\v 14 Joosefnoŋ maŋaa qamoya roŋ kono tegoro aŋa, daremuŋuruta ano tosaaŋa kuuya iwo maŋaa qamoya roŋ kombombaajoŋ keŋgiti, iyoŋonoŋ mombo Iijipt balonoŋ eleema kagi. Kiaŋ.   
\s1 Joosefnoŋ iroŋa mende meleemambaajoŋ mombo jero.  
\p
\v 15 Joosefwaa daremuŋurutanoŋ maŋgia komuro rama iima kotoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jegi: “Joosef sili bologa kuuya ama muniŋi, iinoŋ iikawaajoŋ uuduuduu moma nonoma kambaŋ kokaamba kanaiŋ iroŋa meleema nonombabo.”  
\v 16 Kaeŋ jeŋ Joosefwaa qaa kokaeŋ aŋgi keno, “Maŋganoŋ komumambaa ama nonoojoŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotoro:  
\v 17 ‘Oŋo mono Joosefwaajoŋ qaa kokaeŋ jegi mobaa: Daremuŋuruganoŋ sili bologa ama tiwilaaŋ gombombaajoŋ aŋgiti, giinoŋ mono iyoŋoo siŋgisoŋgogia ano kakasililiŋgia ii mesaowa. Kawaajoŋ giinoŋ saanoŋ maŋgaa Anutuyaa weleŋqeqeuruta nonoo siŋgisoŋgonana mesaowa.” Yoŋonoŋ qaa ii aŋgi Joosefwaanoŋ karo moma mono qama saaro.   
\p
\v 18 Kawaa gematanoŋ Joosefwaa daremuŋuruta iyaŋgio kaŋ balonoŋ tama batanoŋ usugoŋ kamaaŋ kokaeŋ ijogi: “Moba, nono goo weleŋqeqeuruga omaya koloojoŋ.”   
\p
\v 19 Kaeŋ ijogito, Joosefnoŋ meleema kokaeŋ jero: “Mono keegia mende mobu. Niinoŋ Anutuwaa kitianoŋ mende nanjeŋ.  
\v 20 Oŋanoŋ, oŋo sili bologanoŋ tiwilaaŋ nombombaajoŋ kaparaŋ koma aŋgito, Anutunoŋ ii meleeno kitianoŋ iwoi awaa asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ koma ano. Kaeŋ ama kondooŋ kuuŋ nono kanatuuru mamaga oŋoo laaligogia somoŋgowe iikawaa hoŋanoŋ kambaŋ kokaamba asuganoŋ kolooro iima kotojoŋ.  
\v 21 Kawaajoŋ mono keegia mende mobu. Niinoŋ mono oŋoaŋgia ano embameraurugia oŋoo laaligogia kuuya naŋgoŋ oŋoma laligomaŋa.” Kaeŋ jeŋ kileŋagiaa iroŋa ii mende meleemambaajoŋ mombo jeŋ kotiiŋ gumbonjonjoŋ ama oŋono. Kiaŋ.   
\s1 Joosefnoŋ komuro.  
\p
\v 22 Joosefnoŋ maŋaa kanagesouruta yoŋowo toroqeŋ Iijipt balonoŋ laligogi. Joosefnoŋ laligoŋ uro yambuya 110 kolooro komuro.  
\v 23 Joosefnoŋ esa amboaaŋa Efraimbaanoŋga koloogi ii iŋiiro. Kaaŋagadeeŋ Manasewaa meria Makir iwaa meraboraaŋa koloogi Joosefwaa tawoyanoŋ oŋooŋgi dooŋgoŋ oŋono.   
\p
\v 24 Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ daremuŋuruta yoŋoojoŋ qaa kokaeŋ iŋijoro, “Nii komumambaajoŋ anjento, Anutunoŋ mono kalaŋ koma oŋono laligowuya. Iinoŋ oŋo baloŋ kokainoŋga uŋuama baloŋ Aabraham, Aisak ano Jeikob yoŋoo buŋaga koloowaatiwaajoŋ jeŋ tegoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiroti, mono iikanoŋ kema laligowu.”   
\p
\v 25 \x * \xo 50.25 \xt Eks 13.19; Joos 24.32; Hib 11.22\x* Kaeŋ iŋijoro Israelwaa meraurutanoŋ qaa jeŋ somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ kokaeŋ jeŋ kotiiwutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Anutunoŋ kalaŋ koma oŋono laligogi niinoŋ komuwe noo siina ii mono baloŋ kokainoŋga aŋgoŋ Keinan balonoŋ kembu.”  
\v 26 Kaeŋ jeŋ yambuya 110 kolooro komuro. Komuro Iijipt kanoŋ qamoya ii sele meŋ kotikotiiwaa keleganoŋ moriŋ qamo bokisnoŋ aŋgi ero. Kiaŋ.