\id GAL - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Galesia 
\toc1 Poolnoŋ Galesia yoŋoo Tere ano 
\toc2 Galesia Tere 
\toc3 Gal 
\mt1 Galesia Tere  
\mt2 Poolnoŋ Galesia yoŋoo Tere ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Poolnoŋ Buŋa Tere koi Galesia prowinswaa uumeleeŋ kanageso yoŋoojoŋ ooro. Galesia prowins ii Eisia Maino (Turkey) uutanoŋ Room yoŋonoŋ jeŋ kotoŋ oŋoŋgi baagianoŋ laligogi.  
\ip Aposol yoŋonoŋ Anutuwaa Buŋa qaa jeŋ seigi wala Juuda tosaaŋa ano kanageŋ waba kantri tosianoŋ kaaŋagadeeŋ uugia meleeŋgi. Kambaŋ iikanoŋ Juuda yoŋonoŋ kaparaŋ koma qaa woi kokaeŋ jegi bimooro:  
\ip 1) “Waba kantri yoŋonoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaawaa so Anutuwaa aiweseya selegianoŋ mende kotowuti eeŋ, iyoŋonoŋ mono uumeleeŋ kanageso hoŋa mende koloowuya.” Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋ-goŋ oŋonoti, iyoŋoo aiweseya ii sele kooto. Jen 17.10–12. Poolnoŋ ii moma “Qaa ii hoŋa qaago!” jeŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Waba kantri yoŋonoŋ Jiisas moma laarigi Anutunoŋ momalaarigia iikawaajoŋ ama qaagia jeŋ tegoro solaŋaniŋ uumeleeŋ tuuŋ hoŋa koloowuya.”  
\ip 2) Boi takapolakaya yoŋonoŋ Poolnoŋ Uŋa Toroyaa ku-usuŋnoŋ gawoŋ meroti, ii meŋ kamaaŋ ama kokaeŋ jegi, “Pool ii aposol hoŋa mende koloojiwaajoŋ ama qaaya mende mobu.” Kaeŋ jegito, Poolnoŋ kotiiŋ jero, “Niinoŋ Jiisaswaa Oligaa Buŋa jeje ejaga koloowe Anutunoŋ metogoŋ kuuŋ nono aposol hoŋaga laligojeŋ.” Kaeŋ jeŋ Galesia yoŋoo uumeleeŋ tuuŋa tuuŋa nanamemembaa qambaŋmambaŋ qaa ooro. Uunana meleemboŋati eeŋ, mono afaaŋgoŋ Kraist jopagoŋ gawoŋa meniŋ hoŋa koloowaa.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 5 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-10  
\io1 Pool nii aposol hoŋa koloojeŋ 1.11–2.21  
\io1 Anutu kaleŋmoriaŋaa Buŋa qaa 3.1–4.31  
\io1 Nononanaa aiŋnanaa soŋgoya 5.1–6.10  
\io1 Terewaa qaa kota waŋa 6.11-18  
\c 1  
\p
\v 1 Pool niinoŋ qaa amiŋ mobombaajoŋ Galesia uumeleeŋ kanageso oŋoojoŋ tere koi oojeŋ. Wasiwasi eja koloojeŋiwaa kania ii kokaeŋ: Ejembanoŋ aposol gawombaajoŋ mende kuuŋ noŋgi meŋ laligojeŋ. Baloŋ eja moŋnoŋ mende wasiŋ nonoto, Jiisas Kraist ano Maŋ Anutu ii koomunoŋga meŋ gbiliroti, iyoronoŋ mono areŋgoŋ aposol gawoŋ noni meŋ nanjeŋ.  
\v 2 Neŋauruna kuuya niwo nanjuti, iyoŋonoŋ nii kotiŋgoŋ noŋgi tere koi ambe Galesia prowinsnoŋ uumeleeŋ kanageso tuuŋa tuuŋa oŋoonoŋ kaja.   
\p
\v 3 Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu.   
\p
\v 4 Jiisasnoŋ ananaa Anutu ano Maŋ iwaa je buuta otaaŋ ananaa siŋgisoŋgonanaajoŋ ama laaligoya qeleeno qegi. Kambaŋ kokaamba namowaa kambaŋ bologanoŋ laligoŋkejoŋi, iinoŋ mono kokainoŋga hamo qeŋ metogoŋ nonombaatiwaajoŋ ama komuro.  
\v 5 Kawaajoŋ Anutuwaa qabuŋaya kambaŋa kambaŋa mepeseeniŋ tetegoya qaa akadamuyawo eŋ eŋ ubaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Oligaa Buŋa ii mende jeŋ sooŋ modoqodowagowu.  
\p
\v 6 Niinoŋ oŋoo kanagiaajoŋ ama aaruwe jaa kona luguja. Anutunoŋ Kraistwaa kaleŋmoriaŋa buŋa qeŋ aowutiwaajoŋ oŋoono iwo laligogito, niinoŋ oŋomesaowe tosianoŋ kaŋ Oligaa Buŋa morota jegi kambaŋ mende koriro eleema qaa doogoya kanoŋ qokotaaŋ eŋkaloloŋ laligoju. Kawaajoŋ mono aaruŋ tililiŋgojeŋ.  
\v 7 Qaagia ii Oligaa Buŋa hoŋa mende totooŋ koloojato, ejemba tosianoŋ Kraistwaa Oligaa Buŋa ii eŋkaloloŋ meŋ meeqeeraŋ aŋgi dogoja. Kaeŋ kolooro laŋ liligoŋ ejemba kuuŋ oŋoŋgi uugia sisau kolooro laligoju.   
\p
\v 8 Ejemba kaaŋa ii mono yamageŋ (kozigeŋ)! Nononoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ oŋoma laligoniŋi, moŋnoŋ ii qewagoŋ buŋa qaa morota jeŋ asarinagati eeŋ, iinoŋ mono Anutuwaa jaanoŋ gere siawaa buŋa kolooja. Ii nonoonoŋga moŋnoŋ me Siwewaa gajoba moŋnoŋ kamaaŋ jenaga, ii kileŋ qaa kaaŋa mono mende totooŋ teŋ kombu. Qaa doogoya ii kileŋ.  
\v 9 Qaa wala jeŋ laligoniŋi, iikayadeeŋ mono keteda koi mombo jejeŋ: Oŋonoŋ Oligaa Buŋa aŋaliŋ moma aŋgoŋ kondaborogiti, moŋnoŋ ii qewagoŋ buŋa qaa morota jeŋ asarinagi eeŋ, Anutunoŋ mono ii qasuaaŋ muro gere sianoŋ kemeba.   
\p
\v 10 Qaa kaeŋ jejeŋi, ii ejembanoŋ nisosoroogi neeno yoŋoo jaanoŋ sokomambaajoŋ ama mende jejento, Anutunoŋ niiro iwaa jaanoŋ sokomambaajoŋ ama ii jejeŋ. Niinoŋ baloŋ ejemba uuqeeaŋgo moma nombutiwaajoŋ mende totooŋ kaparaŋ komakejeŋ. Toroqeŋ ejemba kele ama oŋoma usugowenagati eeŋ, niinoŋ mono Kraistwaanoŋ gawoŋ memambaajoŋ amamaawenaga. Kiaŋ.   
\s1 Kraistnoŋ meŋ letoma nono aposol koloowe.  
\p
\v 11 Oo alauruna, Oligaa Buŋawaa kania ii kokaeŋ moma yagowu: Buŋa qaa jeŋ asariŋkejeŋi, ii baloŋ eja moŋnoŋ mende uunoŋ junjuŋ qaa jerota eja.  
\v 12 Moŋnoŋ moŋ ii mende kuma nono. Ii baloŋ eja mombaanoŋga mende moma aŋgoŋ kombeto, Jiisas Kraistnoŋ iyaŋo asugiŋ noma Oligaa Buŋaya nisaano moma asariwe noo buŋaga kolooro.   
\p
\v 13 \x * \xo 1.13 \xt Apo 8.3; 22.4-5; 26.9-11\x*Oŋonoŋ noo kaniana saanoŋ moju. Juuda ejembanoŋ Anutuwaa Kana qaawaajoŋ uugere amakejuti, niinoŋ waladeeŋ iyoŋoo momogia otaaŋ yoŋoo so kolooŋ meŋ laligowe. Kaaŋa laligoŋ Anutuwaanoŋ uumeleeŋ kanageso ii uŋuŋ ureeŋ jaabamagege meŋ oŋoma laligowe. Geriawo sisiwerowero ama oŋoma meŋ tiwilaaŋ oŋomambaajoŋ aŋgobato meŋ laligowe.  
\v 14 \x * \xo 1.14 \xt Apo 22.3\x*Juuda ejemba gbaworo alauruna gbaninana motooŋanoŋ laligoniŋi, niinoŋ iyoŋoonoŋga seiseiya ii haamo ama oŋoma Kana qaawaajoŋ uugere meŋ laligowe. Kaeŋ laligoŋ Juuda nanamemenanaa kania tororo otaaŋ ambosakonanaa jeŋkooto qaa kamaawabotiwaajoŋ mono honoŋa qaa kaparaŋ koma laligowe.   
\p
\v 15 \x * \xo 1.15 \xt Apo 9.3-6; 22.6-10; 26.13-18\x*Kaeŋ ama laligoweto, Anutunoŋ walagadeeŋ nemuŋ goroŋ uutanoŋga niima iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ nono ano kanageŋ kaleŋmoriaŋaajoŋ ama noono. Noonoti, iinoŋ mono noojoŋ areŋ kokaeŋ moro sokono:  
\v 16 Iinoŋ Meriaa kania nii nisaano momambaajoŋ moma Jiisaswaa Oligaa Buŋaya meŋ waba kantri tosianoŋ kema yoŋoo batugianoŋ jeŋ asariŋ laligomambaajoŋ nijoro. Iinoŋ kaeŋ nijorotiwaajoŋ ama niinoŋ waama kanakanaiyanoŋga kanaiŋ baloŋ ejemba yoŋoo gejanono qaagiaajoŋ mende totooŋ moŋgama qisiŋ oŋoma laligoŋ koube.   
\p
\v 17 Kaaŋiadeeŋ Jerusalem sitinoŋ mende uma wasiwasi eja aposol wala laligoŋ kougiti, iyoŋoonoŋ mende kema asugiwe. Kaeŋ qaagoto, iikanondeeŋ Arebia gomanoŋ kema laligoŋ mombo Damaskas sitinoŋ eleembe.  
\v 18 \x * \xo 1.18 \xt Apo 9.26-30\x*Damaskas eleembe gbani karooŋ tegoro “Piito iima moma kotomaŋa,” jeŋ Jerusalem sitinoŋ uma iwo somaŋa 15 kawaa so laligowe.  
\v 19 Kanoŋ laligoweto, wasiwasi eja aposol tosaaŋa ii mende iŋiibe. Pombaa koga Jeims iigadeeŋ iibe.   
\p
\v 20 Kawaajoŋ mobu, qaa ooŋ oŋonjeŋi, ii qaa hoŋaga kolooja. Qoloŋmoloŋgoya moŋ qaago. Qaa ii Anutuwaa jaasewaŋanoŋ jejeŋ.   
\p
\v 21 Jerusalem mesaoŋ Siria ano Silisia balonoŋ kema gomaŋ tosaaŋa liligoŋ laligowe.  
\v 22 Kaeŋ kema laligoweto, Judia prowinswaa uumeleeŋ kanageso tuuŋa tuuŋa Kraistwo qokotaaŋ nanjuti, iyoŋonoŋ mende niigitiwaajoŋ kambaŋ iikanoŋ nii mende moma kotoŋ noma laligogi.  
\v 23 Noonoŋ buju qaa kokaenda ii yoŋoo gejagianoŋ kemero mogi, “Wala sisiwerowero meŋ nonoma laligoroti, iinoŋ mono letoma laligoja. Momalaari qaa aliwaatiwaajoŋ jaabamagege meŋ nononoti, iinoŋ mono kambaŋ ketada kokaamba aŋo qaa iikayadeeŋ jeŋ asariŋkeja.”  
\v 24 Kaeŋ moma noojoŋ ama Anutu mepeseeŋ muŋ laligogi. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Aposol yoŋonoŋ Pool horogi batugianoŋ karo.  
\p
\v 1 \x * \xo 2.1 \xt Apo 11.30; 15.2\x*Kawaa gematanoŋ gbani 14 tegoro kanoŋ “Barnabaswo Jerusalem sitinoŋ mombo umaŋa,” jeŋ Taitus kaaŋagadeeŋ wambe motooŋ uniŋ.   
\p
\v 2 Anutunoŋ wala noonoŋ asugiŋ kemaŋatiwaa qaa nisaanotiwaajoŋ ama yorowo kema Jerusalem keuma gawonaa kania jeŋ asariŋ oŋombe. Gawoŋ pondaŋ meŋ kouma laligojeŋi, iikanoŋ aposol yoŋoonoŋ mende sokono gawonaa hoŋanoŋ kamaaŋ qero pogowabo. Kaeŋ romoŋgoŋ sunduna ejemba omaya yoŋoojoŋ laŋ mende iŋijoweto, jotamemeurunana goda qeŋ oŋomakejoŋi, iigadeeŋ horoŋ oŋombe ajoroogi. Ajoroogi kanoŋ Oligaa Buŋa waba kantri batugianoŋ liligoŋ jeŋ seiŋkejeŋi, ii asuganoŋ jeŋ asariwe mogi.  
\v 3 Yoŋonoŋ ii moma “Saanoŋ!” jegi. Kaeŋ jeŋ neŋana Taitus Griik eja iinoŋ niwo laligoroto, kileŋ somataurunana yoŋonoŋ Anutuwaa aiweseya selianoŋ kotowutiwaajoŋ mende jeŋ kotoŋ mugi. Juuda nonoonoŋ Kana qaa ii mende meŋ kotiiŋ mugi.   
\p
\v 4 Juuda somata yoŋonoŋ qaagoto, tosianoŋ eja selia kotowombaajoŋ moma batuyanoŋ batuyanoŋ kuuŋ jegiti, boi takapolakaya iyoŋoo kanagia ii kokaeŋ: Yoŋonoŋ “Uunana meleenjoŋ,” jeŋ kaeŋ mondoŋ nonoo kanianana iima kotowutiwaajoŋ oloŋ jaŋ qeŋ kaŋ ala kaaŋa batunananoŋ kouma laligogi. Nono Kraist Jiisaswo qokotaaniŋ laaligo walagaa kasanoŋga isama nonono solaŋa laligojoŋi, iikawaa silia iima kotowutiwaajoŋ naŋgi. Yoŋonoŋ nonoojoŋ kokaeŋ moma koposoŋgogi: Saanoŋ laligogi oŋoniŋ ananaa sopa uutanoŋ kougi Mooseswaa Kana qaa baatanoŋ oŋooniŋ ananaa weleŋqeqeurunana koloowuya.  
\v 5 Kaeŋ koposoŋgoŋ metama nonoŋgito, nononoŋ Oligaa Buŋawaa qaa hoŋanoŋ meeqeesoo koloowabotiwaajoŋ nanjoŋ. Ii oŋoo batugianoŋ agokayaŋ koniŋ kotiiŋ ewaatiwaajoŋ nanjoŋ. Kawaajoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende looriŋ qaagiaa baatanoŋ kembombaajoŋ mende totooŋ wambelaaniŋ.   
\p
\v 6 \x * \xo 2.6 \xt Dut 10.17\x*Ajoajoroonoŋ nii Buŋa qaana jeŋ asariwe jotamemeya yoŋonoŋ “Saanoŋ!” jeŋ niinoŋ Buŋa qaa moŋ toroqeŋ jemaŋatiwaajoŋ mende jegi. Eja ii geregiaga koloogi goda qeŋ oŋomakeju. Qabuŋagia kaeŋ me kaeŋ kolooji, niinoŋ iikawaajoŋ mobe so motooŋgo kolooja. Anutunoŋ ejemba tosaaŋa mende ninisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakeja. Keda motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakeja.  
\v 7 Buŋa qaana mende totooŋ utegogito, Anutuwaanoŋ gawoŋ areŋa iikawaajoŋ mono “Ahaa!” jeŋ kokaeŋ iima asarigi: Anutunoŋ moma laariŋ nonoma Oligaa Buŋa jeŋ asariwombaa gawoŋa ii kokaeŋ mendeeno: Niinoŋ ii waba kantri batugianoŋ jeŋ seiwe Piitonoŋ Buŋa qaa iikayadeeŋ Juuda kanageso yoŋoojoŋ jeŋ asariŋ uugia kuuŋ oŋomakeja.   
\p
\v 8 Gawoŋa kaeŋ mendeema aposol Piito inaaŋ muro Juuda eja selegia kotogiti, iyoŋoo batugianoŋ uukuukuu gawoŋ meŋkeja ano nii kaaŋiadeeŋ inaaŋ nono wasiwasi ejaga kolooŋ waba kantri batugianoŋ liligoŋ gawoŋ iikayadeeŋ meŋkejeŋ.  
\v 9 Kawaajoŋ Jeims, Piito ano Jon, eja geria qabuŋagiawo yoŋonoŋ Poŋnoŋ kaleŋmoriaŋ kaaŋa nono laligoweti, qaa ii moma kotogi uumotooŋgo aniŋ. Gawoŋ kaeŋ mendeema iikawaa kaisareyaga Barnabaswo noro boronara qegi kokaeŋ jeŋ kotiiniŋ, “Noro waba kantri yoŋoonoŋ kema gawoŋ meri oŋoaŋgia Juuda kanageso yoŋoo batugianoŋ toroqeŋ gawoŋ meŋkebu.”  
\v 10 Qaa motooŋgo qisiŋ noroma kokaeŋ toroqeŋ nirijogi, “Ejemba wanaya ilaaŋ oŋombojoŋ mono toroqeŋ romoŋgoŋ laligowao.” Kaeŋ nirijogi niinoŋ iikaaŋagadeeŋ ama oŋomambaajoŋ kaparaŋ koma laligojeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Piito jeŋ qotogoŋ muro.  
\p
\v 11 Kaeŋ jeŋ kotiininto, Piitonoŋ Antiokia sitinoŋ kaŋ meleŋqeleeŋ ano ejemba uugianoŋ mamaga boliro. Kawaajoŋ Piitonoŋ karo iibeti, kambaŋ iikanoŋ niinoŋ jaayanoŋ kuuŋ kokaembaajoŋ tuarenjeŋ ama mube:  
\v 12 Piitonoŋ wala waba kantri yoŋowo laligoŋ nene motooŋ neŋ laligogito, eja tosianoŋ Jeims mesaoŋ Jerusalemga kagi iikawaa gematanoŋ ejemba ii iŋiima sisiriiŋ sigeŋsigeŋ nano. Anutuwaa aiweseya selegianoŋ kotogi yoŋoojoŋ toroko moma ziriŋziriŋ ama Juuda tuuŋ yoŋowo qokotaaŋ laligoro.   
\p
\v 13 Kaeŋ waba kantri ejemba ii mojogia tiiro koŋgbara qegi Juuda uumeleeŋ ejemba tosianoŋ kaaŋagadeeŋ Piitowo qokotaaŋ uumeleembaa selesele qeŋ naŋgi. Selesele qeŋ nama Barnabas kaaŋagadeeŋ horogi yoŋowo jibijabu qero.  
\v 14 Kaeŋ ama nanamemeŋgianoŋ Buŋa qaa hoŋa dindiŋagadeeŋ mende otaagiti, niinoŋ ii iima ejemba kuuya yoŋoo jaasewaŋgianoŋ nama kokaeŋ ijowe, “Piito, gii Juuda ejagato, kileŋ waba kantri yoŋoonoŋ nanamemeŋgia otaaŋ laligojaŋ. Gii Juuda ananaanoŋ nanamemeŋ mende otaaŋ kileŋ waba kantri ejemba ii otaaŋ nambutiwaajoŋ kuuŋ oŋoma uugere amakejaŋ? Ii mende sokonja.” Kiaŋ.   
\s1 Juuda ano waba kantri anana Anutuwaa jaanoŋ ororoŋ koloojoŋ.  
\p
\v 15 Juuda kolooŋ uunana meleeniŋi, nononoŋ waba kantri ejemba siŋgisoŋgogiawo kaaŋa mende kolooŋ laligojoŋ.  
\v 16 \x * \xo 2.16 \xt Ond 143.2; Room 3.20, 22\x*Kaaŋa laligojonto, hamoqeqewaa kania ii kokaeŋ erota moma yagojoŋ: Jiisas Kraist moma laariniŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋanijoŋ. Moŋnoŋ Kana qaa otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa mende koloowaa. Kawaajoŋ nononoŋ kaaŋiadeeŋ solaŋa koloowombaajoŋ moma Kraist Jiisas moma laariŋ muniŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniniŋ. Ii Kana qaa teŋ kombonagatiwaajoŋ ama qaago.   
\p
\v 17 Kaeŋ ama Kraistwo qokotaaŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋaniwombaajoŋ kaparaŋ koniŋ Anutunoŋ kileŋ mokolooŋ nonono nononano kantri tosaaŋa yoŋoo tani kaaŋa siŋgisoŋgonanawo laligojoŋi eeŋ, Kraistnoŋ siŋgisoŋgo ambombaajoŋ nemuŋ koma nononja me qaago? Qaago totooŋ! Qaa ii yamageŋ (kozigeŋ)!  
\v 18 Kana qaa otaaŋ solaŋa koloowombaa qaaya ii kondeema qewagowe. Qewagoweto, ii mombo aŋgobato meŋ jeŋ kuuwenagati eeŋ, mono Kana qaa iikayadeeŋ qotogoŋ siŋgisoŋgo ejaga kolooŋ kaniana mombo iikaeŋ mokoloomambo.  
\v 19 Wala kaniana iikaeŋ mokolooŋ Kana qaawaajoŋ ama koomuya tani kaaŋa koloowe. Kaeŋ koloowe Kana qaanoŋ mende toroqeŋ galeŋ koma nono solaŋa laligojeŋ. Niinoŋ laaligona Anutuwaanoŋ ambe Kraistwo maripoonoŋ nugi kaaŋa komuŋ nama iwo kotiiŋ laligojeŋ.   
\p
\v 20 Kawaajoŋ neeno mende toroqeŋ laligojento, Kraistwaa Uŋayanoŋ mono noo uunanoŋ kotiiŋ laligoja. Kraistnoŋ uu jopagoŋ noma laaligoya noojoŋ qeleema dowena mero. Kawaajoŋ toroqeŋ jaawo laaligo laligomaŋati, ii mono Anutuwaa Meria moma laariŋ muŋ laligomaŋa.  
\v 21 Kana qaa otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowonagati eeŋ, Kraistnoŋ mono eeŋ toontooŋ komunaga. Komuroti, ii moma laariŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋa kaeŋ mende qewagoŋkejeŋ. Iikanoŋ mono nemuŋ koma nonono solaŋaniŋkejoŋ. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Kana qaawaajondeeŋ nambu me Jiisas moma laariwu?  
\p
\v 1 Oo Galesia kaamaa ejemba, uugia qaa! Niinoŋ Jiisas Kraist maripoonoŋ qegitiwaa kania ii jaagianoŋ ama jeŋ qendeema oŋombeto, moŋnoŋ noo gemananoŋ kaŋ uusoosoo meŋ oŋono jinjauŋ qeju. Ii mende sokonja.  
\v 2 Iwoi motoondago qisiŋ oŋombe nijogi momambaajoŋ mojeŋ: Oŋonoŋ Uŋa Toroya ii mono nomaeŋ ama buŋa qeŋ aogi? Ii Kana qaa otaagitiwaajoŋ ama qaagoto, Oligaa Buŋa moma Jiisas moma laarigi Uŋa ii uugianoŋ ano buŋa qeŋ aogi. Niinoŋ qaa ii duduuwubotiwaajoŋ nama uugia kuujeŋ.  
\v 3 Ii duduugitiwaa tanitani meleema momogia mesaoŋ uugia sooro kaamaa anju. Wala Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ kemeŋ inaaŋ oŋono kania kanaiŋ keŋgito, mombo Mooseswaa Kana qaawaa kanianoŋ kemeŋ kemakeju. Kambaŋ kokaamba oŋoaŋgiaa esuŋ qaganoŋ solaŋa koloowombaajoŋ aŋgobato meŋkeju me? Esuŋgia iikanoŋ mende sokonja.   
\p
\v 4 Kraistwaajoŋ ama siimbobolo mamaga ama oŋoŋgi qagianoŋ uroti, ii mono eeŋ toontooŋ moma bosima laligogi me? Hoŋa mende kolooro ii mono oŋanoŋ eeŋ toontooŋ bosiŋgi. Kawaajoŋ oŋo mono ejemba uugia qaaga laligoju.  
\v 5 Kawaajoŋ Anutunoŋ Uŋa Toroya oŋoma batugianoŋ aŋgoleto kania kania esuŋmumuyawo meŋkeji, ii oŋonoŋ Buŋa qaaya moma Jiisas moma laariŋkejutiwaajoŋ ama meŋkeja. Kana qaa otaaŋkejutiwaajoŋ ama ii mende meŋkeja. Qaago. Qaa ii mono mende duduuwu. Kiaŋ.   
\s1 Aabrahambaa kana otaaniŋ sokombaa.  
\p
\v 6 \x * \xo 3.6 \xt Jen 15.6; Room 4.3\x*Qaa iikawaa so Anutunoŋ Aabraham ama muro ii Buŋa qaanoŋ kokaeŋ oogita eja, “Aabrahamnoŋ Anutu moma laariŋ muro iima qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro.”   
\p
\v 7 \x * \xo 3.7 \xt Room 4.16\x*Kawaajoŋ Aabrahambaa kania romoŋgoŋ kokaeŋ mobu: Daeŋ yoŋonoŋ Anutu moma laariŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Aabrahambaa mundaŋuruta kolooŋ laligoju.  
\v 8 \x * \xo 3.8 \xt Jen 12.3\x*Anutunoŋ walawala areŋa kokaeŋ ano, “Ejemba Juuda qaago yoŋonoŋ nii moma laariŋ noŋgi qaagia jeŋ tegowe solaŋaniwuya.” Areŋa kaeŋ ama iikawaa so Aabrahambaajoŋ Oligaa Buŋa qaa walawala kokaeŋ ijoro, “Goojoŋ ama noo kotuemotuenanoŋ mono namowaa ejemba tuuŋ kuuya yoŋoo qagianoŋ ubaa.” Tosianoŋ qaa ii waladeeŋ iima asariŋ Buŋa qaanoŋ oogi.  
\v 9 Aabrahamnoŋ Anutu moma laariŋ muro kotuegoŋ muro momalaariwaa wanjaleya kolooro. Iikawaa so daeŋ yoŋonoŋ Aabraham kaaŋa moma laarijuti, Anutunoŋ ii kaaŋagadeeŋ kotuegoŋ oŋono Aabrahambaa mundaŋuruta koloowuya.   
\s1 Jiisasnoŋ kitinana kolooro Anutuwaa qasumasuwaa buŋa qeŋ aoro.  
\p
\v 10 \x * \xo 3.10 \xt Dut 27.26\x*Kaeŋ koloowuyato, kuuya yoŋonoŋ Kana qaa otaaŋ kawaa qaganoŋ laariŋ laligojuti, Anutunoŋ mono qasuaaŋ oŋono laligowuya. Qaa ii Buŋa qaanoŋ kokaeŋ oogita eja, “Kana qaa Terenoŋ qaa kuuya oogita eji, moŋnoŋ moŋ ii kuuya mende teŋ koma otaaŋkeji, Anutunoŋ mono ii qasuaaŋ murota laligowaa.”  
\v 11 \x * \xo 3.11 \xt Hab 2.4\x*Buŋa qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, “Ejemba solaŋa mombaa momalaarianoŋ mono nemuŋ koma muro kotiiŋ laligowaa.” Kawaajoŋ moŋnoŋ Kana qaa otaaŋ iikanoŋ solaŋa koloomambaajoŋ moji, iinoŋ mono Anutuwaa jaanoŋ mende solaŋaniwaa. Qaago. Qaa ii asuganoŋ qendeema oŋombe tegoja.  
\v 12 \x * \xo 3.12 \xt Lew 18.5\x*Momalaarinoŋ Mooseswaa Kana qaa mende nemuŋ konja. Qaa iikanoŋ jojopaŋ qaa kuuya teŋ kondaborowombaajoŋ uunana kuuŋkeja. Kana woi ii aŋa aŋa. Kana qaawaa kania ii kokaeŋ jero oogita eja, “Kana qaa kuuya teŋ koma otaaŋkeji, iinoŋ mono kotiiŋ laligowaa.”   
\p
\v 13 \x * \xo 3.13 \xt Dut 21.23\x*Kana qaa mende waleembonaga, kaeŋanoŋ laaligo kombombaŋa mokoloowonaga. Kaento, Anutunoŋ anana iyaŋaa Kana qaayaa so qasuaaŋ nonomambaajoŋ togoŋ Kraist wasiro ala ilailaanana kolooŋ dowenana mero. Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, “Ejemba gere batuyanoŋ mondoŋ oŋonjuti, Anutunoŋ ii kuuya qasuaaŋ oŋono laligoju.” Iikawaa so Kraist gerenoŋ mondoŋgi ananaa kitinana kolooro Anutunoŋ qasuaaŋ muro iikaaŋa kanoŋ dowenana mero. Qasumasuaa ananaa qanananoŋ uroti, ii qetegoro.   
\p
\v 14 Beŋnana Aabrahamnoŋ Anutu moma laariro kotuegoŋ muroti, iikawaa so kotumotue iikanoŋ waba kantri kuuya sokoma yoŋoo buŋagiaga koloowaatiwaajoŋ moro. Kaeŋ moma kuuya ananaa dowenana mero. Dowenana mero Kraist moma laariniŋ kana kokaeŋ koloowaa: Anutunoŋ Uŋaya Toroya nonomambaa qaaya somoŋgoroti, nono uunana meleema Uŋa ii saanoŋ buŋa qeŋ aowoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Kana qaa ano oyaŋboyaŋ mokoloowoŋatiwaa soomoŋgo qaa  
\p
\v 15 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ balonoŋ laaligowaa sareqaaya moŋ kokaeŋ jemaŋa: Moŋnoŋ borosamoya tosia yoŋoo buŋaga koloowaatiwaa qaaya tuuŋnoŋ jero somoŋgogita eji, ii moŋnoŋ moŋ qewagoŋ kanageŋ qaa moŋ qaganoŋ toroqemambaajoŋ amamaawaa.  
\v 16 \x * \xo 3.16 \xt Jen 12.7\x*Mobu, Anutunoŋ soomoŋgowaa qaaya ii Aabraham ano gbilia moŋ yoroojoŋ jeŋ somoŋgorota eja. Buŋa qaa iikanoŋ “gbiliuruga” mamaga ananaajoŋ tani kaaŋa mende jejato, eja motooŋgowaajoŋ kokaeŋ jeja, “Ii goo gbilinoŋa moŋ ii mumaŋa.” Eja motooŋgo ii Kraist.   
\p
\v 17 \x * \xo 3.17 \xt Eks 12.40\x*Qaa iikawaa kaniaajoŋ kokaeŋ jejeŋ: Soomoŋgowaa qaa iikawaa hoŋa ii mono kamaawaatiwaajoŋ amamaawaa. Anutunoŋ ii walawala jeŋ somoŋgoŋ gbani 430 tegoro kanoŋ Kana qaaya mokolooŋ Mooses muro. Kana qaa iikanoŋ soomoŋgo qaaya wala jeroti, ii qewagomambaajoŋ amamaawaa.  
\v 18 \x * \xo 3.18 \xt Room 4.14\x*Oyaŋboyaŋ koloowombaa kotumotueya ii Kana qaa otaaŋ mokoloowonagati eeŋ, Anutuwaa soomoŋgo qaawaajoŋ mende toroqeŋ amamaaniŋ eeŋ toontooŋ ewabo. Buŋa qaaya Aabraham muroti, ii eeŋ totooŋ mende eroto, Anutunoŋ qaaya iikawaa so Aabraham kotuegoŋ muro oyaŋboyaŋ mokolooŋ laligoro.   
\p
\v 19 Aabraham eeŋ kotuegoŋ muŋ Kana qaa ii mono nomaembaajoŋ anota eja? Kawaa kania ii kokaeŋ: Ejembanoŋ kana uuguŋ jinjauŋ qeŋ laligogitiwaajoŋ Anutunoŋ Kana qaa ii kanageŋ toroqeŋ jeŋ asugiro. Jeŋ asugiro Siwe gajoba yoŋonoŋ ii meŋ kamaaŋ ala ilailaa eja (namel man, mediator) Mooseswaajoŋ isaama borianoŋ aŋgi Anutuwaa je meŋ ejemba batunananoŋ nama jeŋ kotoro. Kana qaa iikanoŋ kambaŋ so eŋ uma galeŋ koma nonombaatiwaajoŋ ama qaagoto, kanageŋ Kana qaawaa esuŋanoŋ kamaawaatiwaajoŋ ii nonono. Aabrahambaa gbili mombaa soomoŋgo qaaya nonono eja iikanoŋ asugiroti, kambaŋ iikanoŋ Kana qaawaa esuŋanoŋ mono kamaaro.   
\p
\v 20 Ala ilailaa eja iinoŋ Anutu ano ejemba batunananoŋ nama qaa gawoŋ meŋkeja. Anutunoŋ soomoŋgo qaaya ii ala ilailaaya qaa, mono aŋo Aabraham muro. Kawaajoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa soomoŋgo qaaya ii uuta ano Kana qaa iikanoŋ mono newo baatanoŋ raja. Kiaŋ.   
\s1 Kana qaawaa gawoŋ hoŋa ii nomaeŋ?  
\p
\v 21 Kaeŋ raro Kana qaa ano oyaŋboyaŋ koloowombaa soomoŋgo qaa ii aojao me qaago? Awawi! Anutunoŋ kotiiŋ laligowombaa Kana qaaya nononagati eeŋ, mono oŋanoŋ Kana qaa otaaŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloowonaga. Kawaajoŋ qaa woi ii mende aojao.  
\v 22 Qaagoto, qaa woi ii aŋa aŋa. Anutunoŋ soomoŋgo qaaya ii uumeleeŋ ejemba oyaŋboyaŋ mokolooŋ nonomambaajoŋ ama anota eja. Soomoŋgo qaa iikanoŋ Jiisas Kraist moma laarijoŋi, mono ananaanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moma kokaeŋ areŋgoŋ jero, “Siŋgisoŋgo ejemba uugia mende meleembuti eeŋ, mono eeŋ toontooŋ Anutuwaa jaanoŋ mende solaŋaniwuya.” Kawaa kania ii Buŋa qaanoŋ kokaeŋ jerota eja, “Siŋgisoŋgonoŋ mono gomaŋ so ejemba kuuya gbadooŋ nonono laligojoŋ.”   
\p
\v 23 Wala uunana mende meleeniŋ momalaarinananoŋ mende kolooro Kana qaanoŋ somoŋgoŋ galeŋ koma nonoma kapuare uutanoŋ nonoono. Kanageŋ Anutunoŋ momalaariwaa kania ninisaano kolooroti, kambaŋ iikanoŋ kasa gbadonoŋ laaligonana ii tegoro.   
\p
\v 24 Kaeŋ raniŋ Kana qaa ii boinanaga kolooŋ Kraistwaa kania mobombaajoŋ kuma nonomakeja. Boi eja gbaworo kuma oŋoŋgiti, iikawaa so qaa iikanoŋ nunuama solaŋa koloowombaajoŋ mindiŋgoŋ galeŋ koma nonomakeja. Kaeŋ ama Kraistwaa kania moma asariŋ moma laariŋ muniŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwombaajoŋ kuuŋ nonomakeja. Uunana meleeniŋ boiwaa gawoŋa ii mono kambaŋ iikanoŋ tegowaa.  
\v 25 Uunana meleeniŋ momalaarinananoŋ kolooro Kana qaa baatanoŋ mende laligoniŋ iikanoŋ boi kaaŋa mende toroqeŋ galeŋ koma nonomakeja. Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaa meraboraaŋa kolooŋ laligojoŋ.  
\p
\v 26 Kuuya oŋonoŋ Jiisas moma laariŋ mugi kolokoloo dologa oŋono Anutuwaa meraboraaŋa kolooŋ Kraistwo qokotaaŋ nanju.  
\v 27 Kraistwo nambutiwaajoŋ oomulu meŋ oŋoŋgiti, kuuya oŋo mono Kraist moma aŋgoŋ koma iikanoŋ maleku taaŋa kaaŋa esuuŋ aoŋ iwo qokotaaŋ nanju.  
\v 28 Oŋo korebore Kraist Jiisaswo qokotaaŋ naŋgi mindiriŋ oŋono motooŋgo kolooŋ laligoju. Kawaajoŋ Juuda ano kantri tosaaŋa yoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ tuuŋ woi ii mombo mende kolooju. Iyaŋgiaa gawoŋgia meŋkejuti ano weleŋqeqe omaya koloojuti, Anutunoŋ mono iŋiiro tuuŋ woi mende toroqeŋ kolooju. Ejemba oŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ tuuŋ woi mende toroqeŋ kolooju.   
\p
\v 29 \x * \xo 3.29 \xt Room 4.13\x*Oŋo Kraistwaa buŋa koloojuti eeŋ, mono Aabrahambaa gbilia iwaanoŋga kolooŋ tinitosauruta laligoju. Kaeŋ kolooŋ soomoŋgo qaayaa hoŋa oyaŋboyaŋ ii buŋa qeŋ aowutiwaa so kolooju. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Anana Kraistwaajoŋ ama Anutuwaa meraborata kolooniŋ.  
\p
\v 1 Qaa ii toroqeŋ kania kokaeŋ jemaŋa: Meranoŋ maŋaa borosamoya buŋa qeŋ aowaatiwaa so koloojato, mera gbaworo laligoŋ kambaŋ kanoŋ weleŋqeqe omaya yoŋowo ororoŋ kaaŋa kolooja. Maŋaa borosamo iwoi kuuyaa toya koloowaato, kileŋ weleŋqeqe yoŋoo kooroŋgianoŋ alagiaga kolooŋ gawoŋ tawaya qaa eeŋ meŋkeja.   
\p
\v 2 Kaeŋ mera laligoŋ galeŋuruta yoŋoo newo baagianoŋ nano yoŋonoŋ laaligoya kuuya areŋgoŋ galeŋ koma jeŋ kotoŋ muŋkeju. Maŋanoŋ kambaŋ ama muro kaŋ kuuwaati, iikanoŋadeeŋ kanaiŋ aŋo borosamo toya kolooŋ laligowaa.  
\v 3 Nononana kaaŋiadeeŋ wala uuwaa leegeŋanoŋ mera gbaworo kaaŋa laligoniŋ. Kambaŋ iikanoŋ beŋ ano kawali galeŋ Siwe namo batugaranoŋ iwoi kuuya galeŋ koma oŋomakejuti, iyoŋonoŋ mono nono kaaŋagadeeŋ galeŋ koma nonoŋgi eeŋ yoŋoo weleŋgia qeŋ newo baagianoŋ laligoniŋ.   
\p
\v 4 Kaeŋ laligoninto, Anutuwaa kambaŋanoŋ kaŋ kuuro Meria wasiro embawaanoŋga kolooro. Juuda ananaa Kana qaa baatanoŋ laligomambaajoŋ kolooro.  
\v 5 \x * \xo 4.5 \xt Room 8.15-17\x*Kana qaa baatanoŋga isama nonoma dowenana memambaajoŋ asugiro. Kaaŋanoŋ Anutuwaa meraboraaŋa kolooŋ buŋaya moma aŋalidaboroŋ laligojoŋ.   
\p
\v 6 Kaeŋ Anutuwaa meraboraaŋa koloojutiwaajoŋ ama Anutunoŋ Meriaa Uŋaya wasiro uunananoŋ kemeŋ kokaeŋ qamakeja, “Oo Aba Amana!”\f + \fr 4.6 \ft Aba ii Arameik qaanoŋ Ama.\f*  
\v 7 Kaeŋ qamakejiwaajoŋ ama mende toroqeŋ weleŋqeqe omaya koloojanto, Anutuwaa meraboraaŋa kolooŋ laligojaŋ. Kaeŋ laligojaŋiwaajoŋ ama Anutunoŋ oyaŋboyaŋ Buŋaya gono buŋa qeŋ aoŋ galeŋ koma laligowaga. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Galesia yoŋoojoŋ majakaka moro.  
\p
\v 8 Oŋo wala Anutu mende moma kotoŋ laligogi. Kambaŋ iikanoŋ tando lopioŋ ano beŋ kawali galeŋ beŋ hoŋaa laaligoya mende meŋ laligojuti, ii tawagia qaa eeŋ weleŋ qeŋ oŋoma kamaaŋqeqeta laligogi.  
\v 9 Kaeŋ laligogito, uugia meleema kambaŋ kokaaŋanoŋ Anutuwaa kania moma kotoŋ laligogita Anutunoŋ moma kotoŋ oŋono laligoju. Anutunoŋ moma oŋonji, qaa iikanoŋ waŋa kolooŋ oŋonja. Kaeŋ laligojuto, duŋanoŋ mombo naambaajoŋa beŋ kawali galeŋ iwoi kuuya galeŋ komakejuti, mono iyoŋoonoŋ meleema jaasewaŋ qeŋ oŋoma laligoju? Beŋ kawali galeŋ ii esuŋgia kamaaŋqeqeta koloojuto, oŋonoŋ mono kileŋ ii weleŋ qeŋ oŋoma kamaaŋqeqeta koloowombaa siiŋa moju. Ii mende sokonja.   
\p
\v 10 Ii weleŋ qeŋ oŋoma kendoŋ rara kambaŋ kania kania iikawaajoŋ mogi uro tororo otaaŋkeju. Sabat kendoŋ ramakeju. Koiŋ gbilia kouro beŋgia romoŋgoŋ koiŋ so aisooŋkeju. Yambuyambu korisoro ama kendoŋ tosia ii gbani so tororo otaaŋkeju.  
\v 11 Niinoŋ oŋoojoŋ ama toroko kokaembaajoŋ mojeŋ: Niinoŋ oŋoo batugianoŋ gawoŋ mewe hoŋa mende kolooro eeŋ toontooŋ seleqeqe amambo.   
\s1 Galesia yoŋonoŋ Pool gema qewombaajoŋ aŋgi.  
\p
\v 12 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ kokaeŋ kuuŋ qisiŋ oŋonjeŋ: Niinoŋ oŋo kaaŋa kolooŋ laligowetiwaajoŋ oŋonoŋ mono noo so koloowu. Iwoi bologa moŋ mende ama noŋgi.  
\v 13 Niinoŋ wala oŋoonoŋ kaŋ ji niro selena kamaaro laligoweti, kania iikawaajoŋ rama Oligaa Buŋa jeŋ asariwe mogi. Oŋonoŋ ii moma komuju.  
\v 14 Niinoŋ selekamakamaa laligowe gema nuwombaa aŋgobatoya mokoloogi, ii mojento, kileŋ mende jejewili ama sureeŋ noŋgi. Kaeŋ qaagoto, nii niigi Anutuwaa gajoba kaaŋa koloowe noŋgi. Oopopoo, noojoŋ Kraist Jiisas iyaŋaa tani romoŋgoŋ horoŋ noma “Oowe oowe!” jegi.   
\p
\v 15 “Oowe oowe!” jeŋ selenanoŋ gemananoŋ poupou qeŋ jaa korogia qonjoma nombombaajoŋ mogito, ii mende sokono mesaogi. Oŋoo kaniagia moma ii oŋanoŋ kaeŋ naŋgoŋ jejeŋ. Yei! Kambaŋ iikanoŋ qaakorisoro honoŋa qaa aŋgiti, ii mono nomaembaajoŋ kambaŋ kokaamba qaonota eeŋ laligoju? Ii mende sokonja.  
\v 16 Oŋoo Buŋa qaa hoŋa jeŋkejeŋiwaajoŋ mono kere ama nonju me?   
\p
\v 17 Ejemba tosaaŋa yoŋonoŋ oŋoojoŋ ama uugere amakejuto, ii uugere awaaga qaago. Ii awaaga qaagoto, yoŋonoŋ oŋo nonoonoŋga uŋuama batunananoŋ jawo ama togoŋ nombutiwaajoŋ moju. Kaeŋ mendeema nonoŋgi uugere qaganoŋ iyaŋgia naŋgoŋ oŋom-butiwaajoŋ kaparaŋ komakeju.  
\v 18 Oŋo nanamemeŋ awaa ambutiwaa uugereya amakejuti, ii awaa soro. Niinoŋ oŋoo batugianoŋ laligowe kambaŋ iikanoŋadeeŋ qaagoto, mono kambaŋ so kaeŋ aŋgi sokombaa.   
\p
\v 19 Oo kokouruna, nii kolokoloo dologa koloowutiwaajoŋ masu kaaŋa nuro siimbobolo mobeti, iikaaŋagadeeŋ mono duŋanoŋ mombo mojeŋ. Kraistwaa nanamemeŋanoŋ oŋoonoŋ kolooŋ kotowaatiwaajoŋ siimbobolo ii moma laligojeŋ.  
\v 20 Noo uunanoŋ mono oŋoojoŋ ama sisau kolooja. Kawaajoŋ niinoŋ kambaŋ kokaamba oŋoo batugianoŋ laligomambaajoŋ motoqoto mojeŋ. Oŋowo laligoŋ qaa arona meŋ kamaaŋ ama qaa bonjoŋ jemambaajoŋ mojeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Haagar ano Saara yoroo sareqaa  
\p
\v 21 Tosaaŋa oŋonoŋ Juuda nonoo Kana qaa Tere otaawombaajoŋ mojuto, qaa iikawaa kania ii oŋanoŋ moma kotoju me qaago? Kania ii moma asariwutiwaajoŋ qisiŋ kuuŋ oŋonjeŋ.  
\v 22 \x * \xo 4.22 \xt Jen 16.15; 21.2\x*Buŋa qaa moŋ kokaeŋ oogita eja: Aabrahambaa merawoita woi koloori: Moŋ weleŋqeqe emba kamaaŋqeqetanoŋ (sleiw) mero ano moŋ ii aŋaa suujariŋ embia (frii) solaŋa laaligoya iinoŋ mero.  
\v 23 Weleŋqeqe embanoŋ meria meroti, iikanoŋ mera kolokoloowaa kananoŋ kolooroto, moŋ emba (frii) solaŋa laaligoyanoŋ meroti, iinoŋ Anutunoŋ mera koloowaatiwaa qaa somoŋgoroti, mono qaa iikawaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ kolooro.   
\p
\v 24 Qaa iikawaa kania ii aasaŋgoya. Emba woi ii Anutunoŋ ejemba ananawo soomoŋgo areŋ woi anoti, mono iyoroo saregaraga. Soomoŋgo areŋ moŋ ii Sainai (Sinai) baaŋanoŋ anoti, iikawaa sareya ii emba qata Haagar. Ejemba soomoŋgo areŋ ii otaaŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Kana qaawaa jeŋkooto baatanoŋ laligoju ano gbiliurugianoŋ qaa iikawaa weleŋa qeŋkebutiwaajoŋ kolooŋkeju.   
\p
\v 25 Haagar ii Sainai baaŋa, Arebia balonoŋ nanjiwaa sareya kolooja. Sainai iikawaa alia ii Juuda gomambaa siti qata Jerusalem. Siti iikawaa kanagesoya somata melaa yoŋonoŋ kambaŋ kokaamba Kana qaa baatanoŋ laligogi somoŋgoŋ oŋono solaŋa (frii) mende kolooju. Kawaajoŋ sogara motooŋgo koloojao.  
\v 26 Solaŋa (frii) mende koloojuto, Jerusalem siti moŋ eukanoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mono kasa gbadogia qaa solaŋa laligoju. Nonoo nemunana Saara iinoŋ siti iikawaa sareya kolooja.  
\v 27 \x * \xo 4.27 \xt Ais 54.1\x*Iikawaa gejatootoo qaaya ii kokaeŋ oogita eja,  
\q2 “Emba ejanoŋ mojoya tiiroti, iinoŋ mono merabora oŋono seigi iikanoŋ emba loyawo ii uuguŋ haamo ambaa.  
\q2 Kawaajoŋ emba aruŋa merabora mende menati, gii mono kileŋ aisooŋ laligowa.  
\q2 Masu mende guro laligonati, gii mono kileŋ qa gigilaaŋ merabora koloowaatiwaajoŋ otokoriaŋ maama laligowa.”   
\p
\v 28 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋo Aisakwaa so Anutuwaa soomoŋgo qaanoŋ nemuŋ koma oŋono kolokoloo dologa kolooŋ laligoju.  
\v 29 \x * \xo 4.29 \xt Jen 21.9\x*Kambaŋ iikanoŋ merabora kolokoloowaa kananoŋ kolooroti, iinoŋ koga Uŋa Toroyanoŋ nemuŋ koma muro kolooroti, ii sisiwerowero ama muŋ laligoro. Kambaŋ kokaamba kaaŋiadeeŋ sisiwerowero kaaŋa ii eja.   
\p
\v 30 \x * \xo 4.30 \xt Jen 21.10\x*Kaeŋ ejato, Buŋa qaa moŋ ii toroqeŋ kokaeŋ jegita eja, “Weleŋqeqe embawaa merianoŋ mono Maŋaa borosamoya mende mewaa. Emba solaŋa laaligoya iwaa meriawo ii motooŋ mende mendeema aŋgoŋ kombao. Kawaajoŋ weleŋqeqe emba kamaaŋqeqeta ii mono konjona meriawo kembao.”  
\v 31 Oo uumeleeŋ alauruna, sareqaa kaaŋaa so anana mono weleŋqeqe embawaa mundaŋuruta gbadonanawo mende koloojonto, emba solaŋa laaligoyaa mundaŋuruta koloojoŋ. Kawaajoŋ meloqelokanjiŋ nanamemeŋ ii mono konjombu. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Loloŋgoŋ Kraistwo nanaŋ solaŋanoŋ nambu.  
\p
\v 1 Kraistnoŋ Kana qaa baatanoŋga isama nonono solaŋa laligojoŋ. Iikaaŋa laligoŋ tosianoŋ oŋo mombo horoŋ Kana qaawaa qaqaŋ iikanoŋ\f + \fr 5.1 \ft Gere batuya (yoke) ii bulmakao woiwaa arogaranoŋ ama somoŋgogi mindiriŋ orono iikanoŋ motooŋ kare me baloŋqeqewaa kinoŋ horoŋkejao. Kawaa so Kana qaa gbadonoŋ laligojaŋi eeŋ, gawoŋa mono pondaŋ mewa.\f* somoŋgoŋ oŋombubotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Weleŋqeqe omaya kaaŋa koloowubotiwaajoŋ mono kotiiŋ boŋ qeŋ nambu.   
\p
\v 2 Mobu! Pool niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Tosianoŋ Anutuwaa aiweseya selegianoŋ kotowutiwaajoŋ jegi wambelaawuti eeŋ, Kraistnoŋ mono ilaaŋ oŋomambaajoŋ amamaawaa.  
\v 3 Qaa ii toroqeŋ kokaeŋ naŋgoŋ jemaŋa: Eja kuuya oŋoo selegia kotoŋ aiwese mewutiwaajoŋ mogi oŋonoŋ wambelaawuti, iyoŋonoŋ mono Kana qaa kuuya teŋ koma otaawutiwaa so kolooju. Ii mende otaagi mende sokombaa.  
\v 4 Oŋo Kana qaa teŋ koma otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowombaajoŋ mojuti, oŋonoŋ mono Kraistwaanoŋ sopa qisigoŋ iwo mende toroqeŋ nanju. Oŋo mono Anutuwaa kaleŋmoriaŋa mesaoŋ seleeŋgeŋ kamaaŋ laŋ laligoju.   
\p
\v 5 Laŋ laligojuto, anana mono Anutuwaa jaanoŋ dindiŋa koloowombaajoŋ jejeromoŋromoŋa ama awelegoŋkejoŋ. Kaeŋ aniŋ Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ nonono Anutu moma laariŋ muniŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwombaajoŋ mambomakejoŋ.  
\v 6 Kraist Jiisaswo naniŋ uuwaa hoŋa momalaari ii motooŋgonoŋ mono ilaaŋ nonomakeja. Anutu moma laariniŋ inaaŋ nonono afaaŋgoŋ uujopa ama aoniŋ sokonjato, momalaari hoŋa qaa ii mende ilaaŋ nonomakeja. Kaaŋagadeeŋ Anutuwaa aiweseya selenananoŋ kotogita eja me qaago, ii so motooŋgo kolooja. Selewaa moŋ me moŋ ii Anutuwaa jaanoŋ mende ilaaŋ nonombaa.   
\p
\v 7 Wala uu meleŋmeleembaa kuu aaŋnoŋ aaŋgole kaaŋa uulaŋawo keŋgi. Awaagadeeŋ keŋgito, boi takapolakaya moŋnoŋ kaŋ sisau meŋ oŋoma batuyanoŋ kotoro qaa hoŋa mende toroqeŋ teŋ komakeju.  
\v 8 Anutunoŋ oŋoomakeji, iinoŋ batuyanoŋ kotowutiwaajoŋ mende tutugoŋ kuuŋ oŋomakeja. Ii qaago.  
\v 9 \x * \xo 5.9 \xt 1 Kor 5.6\x*Yiist melaada monjonoŋ ama flauawo meleeniŋ korebore mero somariiŋ waamakeja. Iikawaa so sisau melaanoŋ mono sokoma oŋono korebore jinjauŋ qewubo.   
\p
\v 10 Boi takapolakaya iinoŋ sisau meŋ oŋono jinjauŋ amakejuti, Anutunoŋ mono iwaa nanamemeŋaa iroŋa meleema muro siimbobolo moma laligowaa. Niinoŋ Pombo nama moma laariŋ oŋoma oŋoojoŋ kokaeŋ moma awasaŋkaka koloojeŋ: Oŋo Kraistwaa Buŋa qaa tororo otaaŋ momo morota kuuya yakariwombaajoŋ moma kotiiŋ laligowu.   
\p
\v 11 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋo kaeŋ laligowuyato, niinoŋ Kraist maripoonoŋ komurotiwaa kania jeŋ seiwe Juuda yoŋoo uugianoŋ iikawaajoŋ boliŋkeja. Maripoombaa qaaya mesaowenagati eeŋ, mono sisiwerowero mende ama nombuyaga. Anutuwaa aiweseya eja selegianoŋ koma kotowutiwaa Buŋa qaaya toroqeŋ jeŋ uukuukuu meŋ oŋombenagi eeŋ, mono kakasililiŋ mende ama nombuyaga.  
\v 12 Tosianoŋ kuuŋ oŋoma sisau meŋkejuti, iyoŋonoŋ mono koma kootowaa qaagia otaadaboroŋ iyaŋgiaa sele kitigia kuuya kotoŋ aogi mobe sokonaga.   
\p
\v 13 Oo uumeleeŋ alauruna, Anutunoŋ oŋo kana walagaa qaanoŋga lolooŋ gbadogia qaa laligowutiwaajoŋ oŋoonoto, kokaembaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu, “Mono gbadonoŋga lolooŋ solaŋa laligojoŋ,” kaeŋ jeŋ mondoŋ uugianoŋ waaro selewaa siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ mono galeŋ koma oŋombabo. Oŋoaŋgiaa aiŋgianoŋ qaagoto, mono uujopa qaganoŋ nama weleŋ qeŋ aoŋ laligowu.  
\v 14 \x * \xo 5.14 \xt Lew 19.18\x*Kana qaa waŋa motooŋgo otaagi Anutuwaanoŋ qaa kuuya mono kaaŋagadeeŋ hoŋgiawo koloowuya. Qaa waŋa motooŋgo ii kokaeŋ, “Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikawaa so mono ejemba kuuya uuganoŋ jopagoŋ oŋomakeba.”  
\v 15 Kaeŋ jejato, bao kasu kaaŋa aiŋ aoŋ memesoso meŋ aoŋkejuti eeŋ, mono oŋoaŋgia tiwilaaŋ aowubotiwaajoŋ toogia pondaŋ moma laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Uŋa Toroyanoŋ galeŋ koma oŋono laligowu.  
\p
\v 16 Niinoŋ kokaeŋ jemaŋa: Uŋa Toroyanoŋ mono nanamemeŋgia galeŋ kono laligowu. Kaeŋ laligogi iinoŋ uu selewaa siiŋgia kombombaŋa bologa ii qero kamaaro mende teŋ koma otaaŋkebu.  
\v 17 \x * \xo 5.17 \xt Room 7.15-23\x*Kawaa kania ii kokaeŋ: Uu selewaa siiŋ kombombaŋa bologanoŋ mono Uŋa Toroya qetama laŋ koposoŋgoro Uŋa Toroyanoŋ uu walagaa ku-usuŋa qemambaajoŋ moro batugaranoŋ deendeeŋ ero aoŋkejao. Kaeŋ aoŋkejaotiwaajoŋ oŋonoŋ iwoi awaa ama mewombaajoŋ moma ii amamaaŋkeju.  
\v 18 Ii amamaaŋkejuto, Uŋa Toroyanoŋ uŋuano kema laligojuti eeŋ, mono Kana qaa baatanoŋ mende laligoju.   
\p
\v 19 Uu selewaa nanamemeŋ walagaa gawoŋ hoŋa ii asuganoŋ ero mojoŋ. Ii kokaeŋ: Kaisero alia-alia laŋ aŋgi uugianoŋ menjereŋgoro serowiliŋ amakeju.  
\v 20 Tando lopioŋ waegia meŋ beŋgia mepeseeŋ oŋoŋgi uugia sololooŋ oŋono oweŋ jenaŋ amakeju. Kere kolooro aŋgowowo ama aoŋkeju. Mombaanoŋ iwoiwaajoŋ uutanoŋ motoqoto moma baagoŋ yoŋ jeŋ uuduuduu momakeju. Iyaŋgiaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ iwoi horoŋ kiririnjaba meŋkeju. Juma mendeema aoŋ tuuŋa tuuŋa meŋ jejewili ama aoŋkeju.   
\p
\v 21 Tosaaŋa yoŋoo iwoiwaajoŋ iimasiiŋ moma goroŋkiki ama jejelombaŋ ama nene jabujabu neŋ apu kotiganoŋ eŋkaloloŋ amakeju. Ii ano sili tosaaŋa kaaŋia amakejuti, iyoŋoojoŋ wala jewe ano iikawaa so galeŋ meme qaa ii walawala jeweta duŋanoŋ mombo kokaeŋ jejeŋ: Ejemba sili kaaŋia amakejuti, iyoŋonoŋ mono Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ mende ubuya.   
\p
\v 22 Yoŋonoŋ qaagoto, Uŋa Toroyanoŋ gawoŋ meŋkejiwaa hoŋa ii uujopa, korisoro, luae ano nanamemeŋ awaa kokaeŋ: Lombo kuuya moma mokosiŋgoŋ tosaaŋa ala meŋ oŋoma nanamemeŋ loloogeŋ amakeju. Qaagia pondaŋ otaaŋkeju.  
\v 23 Gumbonjonjoŋ qaganoŋ tosaaŋa ama oŋoma iyaŋgia tororo galeŋ koma aoŋkeju. Ejemba sili kaaŋa amakejuti, iyoŋonoŋ Kana qaa mende qotogoŋkeju.  
\v 24 Ejemba Kraist Jiisaswaa buŋa kolooŋ laligojuti, iyoŋonoŋ uu selegiaa siiŋgia kombombaŋa bologa ano bologaa uugeregia ii kuuya Jiisaswo maripoonoŋ aŋgi meŋ komurota laligoju.   
\p
\v 25 Uŋa Toroyanoŋ uunananoŋ kemero laligojoŋi eeŋ, nanamemenana mono kaaŋagadeeŋ Uŋa iikanoŋ galeŋ koma nonono ama meŋ laligowoŋa.  
\v 26 Kaeŋ laligoŋ qabuŋa omaya nonombutiwaajoŋ mende kaparaŋ koma eeŋ totooŋ mende awelegoŋ aoŋkebu. Uubooli ama aowubotiwaajoŋ mono uuwaawaa ano uuhooŋgo qaganoŋ mende ama aoŋkebu. Kaaŋagadeeŋ goroŋkiki mende amakebu. Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Lombogia mono bosima ilaaŋ aoŋkebu.  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alauruna, moŋnoŋ kana uuguŋ siŋgisoŋgo ano mokoloojuti eeŋ, uumeleeŋ alauruna oŋonoŋ mono ala kaaŋa ii migigiiŋ mindiŋgoŋ mugi mombo kana mokoloowaa. Kaeŋ ama geeŋga kaaŋagadeeŋ aŋgobatonoŋ kamaaŋ guwabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowa.  
\v 2 Lombogia mono ilaaŋ aoŋ bosimakebu. Iikaaŋa kanoŋ Kraistwaa Kana qaaya otaagi hoŋawo kolooŋkebaa.  
\v 3 Moŋnoŋ kamaaŋqeqeta laligoŋ kileŋ aŋaajoŋ moro uuta kolooji, iinoŋ mono iyaŋa tiligoŋ aoŋkeja.   
\p
\v 4 Kaeŋ mende ambuto, motomotooŋ oŋonoŋ mono oŋoaŋgiaa nanamemeŋgia gosiŋ aŋgotete megi sokombaa. Kaeŋ ama alagia uuguŋ qabuŋagiawo koloojutiwaajoŋ mende awelegowuto, mono oŋoaŋgiaa kanagiaajondeeŋ selegia mepeseegi sokombaa.  
\v 5 Anutunoŋ lombonana morota morota mendeema nonono aŋa aŋa bosimakejoŋ. Kawaajoŋ anana tosaaŋa yoŋowo leelee ama gosiŋ aowombaajoŋ amamaaŋkejoŋ.   
\p
\v 6 Boi qaqazunoŋ mombaajoŋ Buŋa qaa kuma muŋkeji, iinoŋ mono iikawaa tawaya meleema iwoiya awaa kuuya mendeema bakaya muŋkeba.   
\p
\v 7 Oŋoaŋgia mono mende tiligoŋ aoŋkebu. Moŋnoŋ nene waroga komoro hoŋa iikawaa so kolooro mokoloowaa. Qaa iikawaa so Anutunoŋ kileŋanana iima iroŋa iikawaa so nonombaa. Kawaajoŋ Anutu ii eja omaya kaaŋa mepaqepae meŋ mubombaajoŋ amamaaŋkejoŋ.  
\v 8 Uu selewaa siiŋ kombombaŋa bologanoŋ moŋ nemuŋ koma muro iikawaa waroga laŋ komomakeji, iinoŋ mono iikawaa kondemondeeŋa mokolooŋ boliŋkebaa. Iinoŋ boliŋkebaato, Uŋa Toroyanoŋ moŋ sololooŋ muro iikawaa waroga komomakeji, iinoŋ mono hoŋa iikawaa so mokolooŋ laaligo kotigaa buŋa kolooŋ laligowaa.   
\p
\v 9 Anana jegeŋa nama gawoŋ awaa awaa meŋ laligoŋ iikanoŋ mono looriŋ tanzololoŋ mende amboŋa. Ataqataŋ ama gawoŋ mende mesaowoŋati eeŋ, hoŋa meme kambaŋanoŋ kaŋ kuuro iikanoŋ mono gawonanaa tawaya mokoloowoŋa.  
\v 10 Kawaajoŋ namonoŋ laligowoŋatiwaa so anana mono ejemba awaa ama oŋombombaajoŋ jegeŋa nama laligowoŋa. Uumeleeŋ kanageso uutanoŋ laligojuti, ii wala ala ilailaa ama oŋomakeboŋa ano yoŋoo gemagianoŋ ejemba tosaaŋa kuuya kana kolooro meŋ qeaŋgoŋ oŋomakeboŋa.   
\s1 Galeŋ meme ano yeizozo qaa tetegoya  
\p
\v 11 Pool niinoŋ kirifi meŋ neenaa boronanoŋ tere waŋa somata koi oŋoojoŋ oojeŋi, ii iibu.  
\v 12 Ejemba Anutuwaa aiweseya selegianoŋ kotowutiwaajoŋ kuuŋ oŋomakejuti, iyoŋonoŋ kuuya sele megi baloŋ ejembanoŋ yoŋoojoŋ mogi ubaatiwaajoŋ kaparaŋ komakeju. Kraistnoŋ maripoonoŋ komuroti, qaa iikawaajoŋ sisiwerowero ama oŋombubotiwaajoŋ mono kaeŋ kuuŋ oŋomakeju. Iikawaa kania morota moŋ qaago.  
\v 13 Anutuwaa aiwesegiawo yoŋonoŋ mono aŋgio kaaŋagadeeŋ Kana qaa mende otaadaboroŋ laligoju. Kaeŋ qaagoto, oŋoo selegia kotowutiwaajoŋ mojuti, iyoŋonoŋ mono oŋoo sele kitigiaajoŋ ama iyaŋgiaa selegia meŋ uma qabuŋagiawo koloowombaajoŋ momakeju.   
\p
\v 14 Kaeŋ momakejuto, niinoŋ Poŋnana Jiisas Kraist maripoonoŋ komuroti, mono Buŋa iikawaajoŋ ama selena mepeseeŋkejeŋ. Qabuŋa morota moŋ mende moŋgamakejeŋ. Ii yamageŋ (kozigeŋ)! Kraistnoŋ maripoonoŋ komuro iwo toroqewe momo areŋnanoŋ utegoro sili bologaa sisia meŋkejeŋ. Baloŋ ejembanoŋ selewaa nanamemeŋ bologa mewombaajoŋ romoŋgoŋ qaa jeŋkejuti, niinoŋ mono iikaaŋ baageŋ koomuya tani koloojeŋ. Mepeseeŋ nombuti me selenanoŋ qaa ambuti, iikawaa kitia ii mende meleemaŋa. Namonoŋ qaa gosiŋ tosia mogi uro tosia mogi kamaaŋqeqeta kolooji, ii noo momo areŋnawo so motooŋgo mende koloojao.   
\p
\v 15 Selenananoŋ aiwese kotogi me qaagoti, iikanoŋ mono so motooŋgo kolooja. Iikanoŋ gorosoŋa koloojato, kolokoloo dologaa doŋa koloojoŋi, iikanoŋ mono hoŋa tooŋ kolooja.  
\v 16 Ejemba kolokoloo dologaa jeŋkooto qaa otaaŋ laligojuti, Anutunoŋ Juuda kuuya ii ano Anutuwaa uumeleeŋ kanageso kuuya oŋo mono kiaŋkomuŋ oŋono luaenoŋ laligowu.   
\p
\v 17 Qaa tetegoya ii kokaeŋ jejeŋ: Niinoŋ Jiisas qegitiwaa lopoya ii neenaa selenanoŋ ero bosimakejeŋiwaajoŋ moŋnoŋ mono uulombo mende toroqeŋ nomba.   
\p
\v 18 Oo uumeleeŋ alauruna, Poŋnana Jiisas Kraistwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo eŋ uŋagia kotuegoŋkeba. Qaa ii oŋanoŋ.