\id EPH - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Efesus 
\toc1 Poolnoŋ Efesus yoŋoo Tere ano 
\toc2 Efesus Tere 
\toc3 Ef 
\mt1 Efesus Tere  
\mt2 Poolnoŋ Efesus yoŋoo Tere ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari qaa  
\ip Poolnoŋ Room sitiwaa kapuare mirinoŋ rama Efesus uumeleeŋ tuuŋ yoŋoojoŋ Tere koi ooro. Efesus ii Eisia prowinswaa siti waŋa. Siti iikawaa uutanoŋ koŋkororo mamaga ama meŋ laligogi. Poolnoŋ misin gawoŋ meŋ liligoro indiŋa karooŋ kolooro Efesus kaŋ gbani karooŋ kanoŋ Buŋa qaa jeŋ laligoro. Efesus sitinoŋ Juuda ejemba tosaaŋa gomaŋ toya yoŋoo batugianoŋ laligogitiwaajoŋ Poolnoŋ tere koi ooŋ kokaeŋ kuma oŋono, “Kraistnoŋ tuuŋ woi mindiriro uumeleeŋ tuuŋ motooŋgo koloojao.” (2.15-16), (3.6) Anutunoŋ uusiiŋa ano kaleŋmoriaŋa uumeleeŋ tuuŋ ananaajoŋ nomaeŋ ano eji, ii mamaga jeŋ asarija. (3.10) Iikawaa sare-qaaya karooŋ ii kokaeŋ jero:  
\ip 1. Uumeleeŋ kanageso oŋonoŋ sele busu motooŋgo koloogi Kraist aŋo waŋgia kolooja. (1.23; 4.15-16)  
\ip 2. Uumeleeŋ kanageso oŋonoŋ miri motooŋgo kaaŋa koloogi Kraistnoŋ oŋoo tandogia kombombaŋa kolooja. (2.21-22)  
\ip 3. Uumeleeŋ kanageso oŋonoŋ emba buŋa kaaŋa koloogi Kraistnoŋ logia kolooja. (5.25-27) Kaaŋagadeeŋ Kraistnoŋ Efesus oŋoo tuuŋ woi mindiriŋ orono iikawaajoŋ sele busu motooŋgo kolooju. Asasagaa ejemba koloogitiwaajoŋ laaligogiaa gejanono qaaya qaaya ooro. Kiaŋ.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 4 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-2  
\io1 Kraist ano uumeleeŋ kanageso 1.3–3.21  
\io1 Kraistwo laaligo gbilia 4.1–6.20  
\io1 Terewaa qaa kota waŋa 6.21-24  
\c 1  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt Apo 18.19-21; 19.1\x*Anutunoŋ Pool nii uusiiŋaa so wasiŋ nono Kraist Jiisaswaa aposol koloojeŋ. Momalaari alauruna soraaya Kraist Jiisaswo qokotaaŋ Efesus sitinoŋ laligojuti, niinoŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere koi oojeŋ.   
\p
\v 2 Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋ-moriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu.   
\s1 Kraistnoŋ Anutuwaa kotumotueya nonomakeja.  
\p
\v 3 Anana Poŋnana Jiisas Kraistwaa Maŋa Anutu mepeseeŋkeboŋa. Iinoŋ anana Kraistwo qokotaaniŋ uunananoŋ qeaŋgowaatiwaajoŋ Siwewaa kotumotueya ano kaleŋa kania kania ii uunananoŋ anota laligoŋ koujoŋ.  
\v 4 Anutunoŋ anana wala monowaa monoyanoŋga kokaeŋ koloowombaajoŋ meweeŋgoŋ nonono: Kraistnoŋ nemuŋ koma nonono anana iwaa buŋa soraaya kolooŋ Anutuwaa jaase-waŋanoŋ koposowaa qaanana qaa namboŋa. Kaeŋ meweeŋgoŋ nonoma iikawaa gematanoŋ Siwe namo mokolooŋ ama oroono. Kambaŋ iikanoŋadeeŋ kanaiŋ ejemba jopagoŋ nonoma laligoŋ kouro.   
\p
\v 5 Jopagoŋ nonoma uusiiŋaa so walawala qaa je areŋa ama qaanana kokaeŋ jeŋ tegoro: Jiisas Kraistnoŋ nemuŋ koma nonono Anutunoŋ nonoono iyaŋaa meraboraaŋa koloowoŋa.  
\v 6 Wombo Meria ii ananaajoŋ wasiro kamaaŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋaa ku-usuŋa buŋabuŋayawo qeleema sewaŋa qaa eeŋ nonono. Anana mono kaleŋmoriaŋa iikawaajoŋ Anutu mepeseeŋ muŋkeboŋa.  
\v 7 \x * \xo 1.7 \xt Kol 1.14\x*Anutuwaa kaleŋmoriaŋaa kowia ii somata qatawo. Kawaa so Jiisasnoŋ saya maama iikanoŋ dowenana mero. Ii merotiwaajoŋ Anutunoŋ saanoŋ siŋgisoŋgonana mesaoŋ soŋgbama nonomakeja.   
\p
\v 8 Iinoŋ kaleŋmoriaŋa ii kowianoŋga kelemaleleŋ maaro qanananoŋ uro. Momakootoya uuta kuuya iikawaa so kokaeŋ meŋ asariŋ nonono:  
\v 9 Anutunoŋ wala iyaŋaa uutanoŋ qaa areŋ somoŋgoŋ moro awaa kolooro qaa areŋa ii aasaŋgoyanoŋ ero eeŋ laligoŋ kougito, Kraistnoŋ Anutuwaa qaa jetaa so otaaŋ kamaaŋ anana ninisaano iima moniŋ.  
\v 10 Anutunoŋ waladeeŋ kaleŋmoriaŋ areŋaa kania ii kokaeŋ romoŋgoro, “Anutu niinoŋ areŋ ii otaaŋ laligoŋ laligowe kambaŋa tororo kaŋ kuuro iikanoŋ hoŋawo kolooro kokaeŋ asugi-waa: Kuuya Siwe gomambaa jakeya jakeya iikanoŋ me namonoŋ kolooŋ laligojuti, niinoŋ mono ii kuuya mindiriŋ somoŋgoŋ oŋomaŋa ano Kraist kuuŋ mube kuuya yoŋoo waŋgia motooŋgo kolooŋ laligowaa.”   
\p
\v 11 Anutunoŋ waladeeŋ iyaŋaa uutaa so qaa somoŋgorota eji, mono areŋ iikawaa so kuukuu qaaya jero iwoi kuuya kolooŋkeja. Iyaŋaa areŋa iikawaa so walawala Juuda kanageso nono iyaŋaa buŋa kolooŋ laligowombaajoŋ jeŋ tegoŋ nonoono. Kawaa so tosia anana Kraistwo qokotaaniŋ metogoŋ nonono iwaanoŋ oyaŋboyaŋ akadamu ii borosamo kaaŋa buŋa qeŋ aoŋ laligojoŋ.  
\v 12 Juuda kanageso nononoŋ Kraistnoŋ galeŋ koma nonombaatiwaajoŋ mamboma walawala jejeromoŋromoŋ ama muŋ laligoŋ kouniŋi, iinoŋ anana Anutuwaa ku-usuŋa buŋabuŋayawo ii mepeseeŋ laligowombaajoŋ ama meweeŋgoŋ nonono.   
\p
\v 13 Waba kantri oŋoonoŋga tosianoŋ kaaŋagadeeŋ Kraistwo toroqeŋ qokotaagi. Hamoqeqewaa Oligaa Buŋaya jegi qaa hoŋa ii moma uugia meleeŋgi. Uŋa Toroya iinoŋ Anutu qaqabuŋayaa muŋgeŋ aiweseya kolooja. Uŋa ii wasiro kamaawaatiwaa qaa somoŋgoroti, iinoŋ mono ii uugianoŋ ano kemero. Kraist moma laariŋ mugi Anutunoŋ aiweseya kombombaŋa ii mokotaaŋ oŋono laligoju.  
\v 14 Anutunoŋ kanagesouruta Siwewaa oyaŋboyaŋ akadamu nonomambaa qaa somoŋgoroti, ii mewombaa aiweseya Uŋa Toroya ii wala ama nonono. Uŋa Toroya uunananoŋ ano laligojiwaajoŋ mono kokaeŋ moma kotiijoŋ: Anutunoŋ dowenana meŋ buŋauruta kolooniŋ era namonoŋga nunuano Siwenoŋ uma oyaŋboyaŋ mokoloowoŋa. Kawaajoŋ mono Anutuwaa ku-usuŋa buŋabuŋayawo ii mepeseeŋkeboŋa. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Anutu mepeseeŋ kokaeŋ qama kooliro:  
\p
\v 15 Kanoŋ oyaŋboyaŋ mokoloowombaajoŋ ama niinoŋ Efesus oŋoojoŋ qama kooliŋkejeŋ. Oŋonoŋ Poŋ Jiisas pondaŋ moma laariŋ ejemba soraaya kuuya uugianoŋ jopagoŋ oŋomakejuti, tosianoŋ iikawaa buju qaaya jegi mobe.  
\v 16 Kawaajoŋ buju qaa ii mobeti, niinoŋ kaaŋagadeeŋ oŋoojoŋ ama Anutu mepeseeŋ laligoweti, ii mende mesaowe. Qaago. Niinoŋ qama kooliŋ kanoŋ romoŋgoŋ oŋomakejeŋ.   
\p
\v 17 Romoŋgoŋ oŋoma Poŋnana Jiisas Kraistwaa Anutuya ii kokaeŋ qama kooliŋ muŋkejeŋ, “Oo Maŋnana ku-usuŋ Toya, gii mono Uŋaga Toroya ii Efesus alaurunana oŋomba. Uŋa ii uugianoŋ ana momakootogia qaita moŋ kolooro Anutuwaa kania awaagadeeŋ iŋisaano moma yagowuya.  
\v 18 Anutu, gii mono uugiaa jaaya meŋ asarina geeŋgaa Buŋagaa kania moma yagowuya.” Anutunoŋ iyaŋaa ejemba soraaya nonoojoŋ Siwe Buŋa ku-usuŋa buŋabuŋayawo ii nonomambaa qaa somoŋgoro oŋo iwoi ii mokoloowutiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ambutiwaajoŋ oŋoono. Jejeromoŋromoŋ aŋgi Jiisasnoŋ mombo asugiro akadamugiawo koloowuti, oŋo oyaŋboyaŋ iikawaa kania moma sorogowutiwaajoŋ qama kooliŋkejeŋ.   
\p
\v 19 Moma laariŋ muniŋ Anutuwaa ku-usuŋa kotakotanoŋ uunananoŋ seiŋ gawoŋ meŋkeji, iikanoŋ mono somata qatawo tetegoya qaa kolooja. Oŋo iikawaa kania moma kotowutiwaajoŋ qama kooliŋkejeŋ. Esuŋmumuya damuyawo kanoŋ selenana kotoŋ inaaŋ nonomakeji, Anutunoŋ iikawaa usuŋa ii kokaeŋ qendeema nonono:   
\p
\v 20 \x * \xo 1.20 \xt Ond 110.1\x*Anutunoŋ ku-usuŋa gawonoŋ ama Kraist meŋ gbiliŋ muro koomunoŋga waaro ano wano Siwe gomanoŋ uma sopaya sopaya liligoŋ jakeya jakeya uŋuuguŋ uro Anutunoŋ iyaŋaa boro dindiŋanoŋ duŋ rara mutuyanoŋ anota raja.  
\v 21 Ano jiŋkaroŋ duŋanoŋ rama ilawoila kuuyaa waŋnanaga nanja. Beŋ kawali galeŋ ano yoŋoo newogianoŋ jawiŋ, poŋ qereweŋa ano gawman kiap uuta ano kamakamaata ku-usuŋgiawo galeŋ koma nonomakejuti, Kraistnoŋ mono iyoŋoo wanjalegia kolooŋ korebore galeŋ koma oŋomakeja. Siwe gomanoŋ, namonoŋ ano yoroo batugaranoŋ galeŋ qa kuuya qama oŋoŋgi bosinjuti, Kraistnoŋ mono ii kuuya uŋuuguŋ uja. Balombaa kambaŋ kokaaŋanondeeŋ qaagoto, kanageŋ kambaŋ qaita moŋ kolooro laligoŋ uboŋati, iikanoŋ kaaŋagadeeŋ ilawoila kuuya galeŋ koma laligoŋ ubaa.   
\p
\v 22 \x * \xo 1.22 \xt Ond 8.6\x*\x * \xo 1.22 \xt Kol 1.18\x*Anutunoŋ uŋa, ome, ejemba ano ilawoila kuuya ii meŋ kamaaŋ Kraistwaa baatanoŋ ama nonono laligoniŋ Poŋnana uuta kolooja. Anutunoŋ Kraist ii uumeleeŋ kanageso nonooma waŋnana nambaatiwaajoŋ kuuŋ muro laligoja.  
\v 23 Iinoŋ kopagoŋ nonoma zioz ananaa waŋnana kolooro anana iwaa hoŋaa kana boboria koloojoŋ. Kraistnoŋ waŋnana kolooŋ aŋodeeŋ raro mende sokonagato, anana iwaa dondomoŋuruta kolooŋ iwo toroqeniŋ hoŋanoŋ asugiro sokonja. Kraistnoŋ kaaŋiadeeŋ ilawoila kuuyaa dondomoŋa moŋ kolooŋ toroqero korebore anana mono Anutuwaa akadamunanawo asuginiŋ sokoma kemakeja. Kiaŋ.   
\s1 Koomuyanoŋga gbiliŋ Kraistwo kotiiŋ laligojoŋ.  
\c 2  
\p
\v 1 \x * \xo 2.1 \xt Kol 2.13\x*Waladeeŋ kana uuguŋ siŋgisoŋgoya siŋgisoŋgoya aŋgiti-waajoŋ laaligo koomuya laligoŋ kougi.  
\v 2 Oŋo kambaŋ iikanoŋ balombaa nanamemeŋ bologa otaagi. Omejiilaŋ yoŋoo Poŋgianoŋ kambaŋ kokaamba Siwe namo batugaranoŋ laligoŋ qootogo ejemba uugia sololooŋ galeŋ koma oŋomakeji, mono iwaanoŋ qokotaaŋ teŋ koma muŋ laligogi.   
\p
\v 3 Anana kuuya kaaŋiadeeŋ wala yoŋoo batugianoŋ silemale ama laŋ laligoniŋ. Uu selewaa siiŋnana kombombaŋa bologa otaaŋ ananaa jaajaa laligoniŋ. Kaeŋ laŋ laligoniŋ Anutunoŋ niniiro mende sokono iriŋsoŋsooŋa qanananoŋ ano laligoniŋ. Qaa qootogo ejemba tosaaŋa yoŋoo so kaaŋa Anutuwaa iriŋsoŋsooŋaa buŋa kolooŋ laligoniŋ.   
\p
\v 4 Kaaŋ laligoninto, kambaŋ kokaamba iikaaŋ qaago. Anutunoŋ kiaŋkomuya tetegoya qaa kanoŋ jopagoŋ nonono.  
\v 5 Kana uuguŋ Anutu qetama muŋ iikawaajoŋ koomuya kolooŋ laligoninto, Anutunoŋ Kraist meŋ gbiliroti, anana mono kaaŋiadeeŋ meŋ gbiliŋ nonono kotiiŋ laligojoŋ. Iwaa kaleŋ moriaŋanoŋ mono hamo qeŋ oŋono mombo letoŋgi.   
\p
\v 6 Kraistnoŋ waaroti, anana mono kaaŋiadeeŋ nonomindiiro koomuyanoŋa waaniŋ. Anutunoŋ Kraist Jiisas wano Siwe gomanoŋ uroti, anana kaaŋiadeeŋ Siwe laaligowaa jake ejuti, mono iikanoŋ nonoono iwo tosaaŋa galeŋ koma oŋoma laligojoŋ.   
\p
\v 7 Anutunoŋ kokaembaajoŋ kaeŋ nonoono: Anutuwaa kaleŋ-moriaŋaa kowia tetegoya qaa iikanoŋ asuganoŋ asugiro moma asariwombaajoŋ moro. Moma asariŋ kanageŋ kambaŋa kambaŋa qaita moŋ asugiro tetegoya qaa laligoŋ uboŋati, kambaŋ iikanoŋ ii meŋ somariiŋ nonomambaajoŋ moro. Anutunoŋ Kraist Jiisas wasiro kaŋ uujopaya kaeŋ qendeema nonono.  
\v 8 Anutu moma laariŋ mugi kaleŋmoriaŋanoŋ mono hamo qeŋ oŋono mombo letoŋgi. Oŋoaŋgio nemuŋ koma aoŋ iikaaŋa kanoŋ mende letoŋgito, Anutunoŋ kaleŋaajoŋ ama meŋ letoma oŋono.  
\v 9 Aŋgio iwoi moŋ ama meŋ sororogogitiwaajoŋ mende letoŋgi. Moŋnoŋ moŋ aŋaa selia meŋ ubabotiwaajoŋ mono kaleŋmoriaŋaajoŋadeeŋ kaeŋ ama oŋono.   
\p
\v 10 Anana Anutuwaa borosowoga laligojoŋ. Kraist Jiisaswo qokotaaniŋ Anutunoŋ uu dologa mokolooŋ nonono. Anutunoŋ walawala gawoŋ awaa awaa meweeŋgoŋ mozozoŋgoroti, anana ii meŋ laligowombaajoŋ kaeŋ mokolooŋ nononota laligojoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Kraistwo qokotaaŋ sele busu motooŋgo koloojoŋ.  
\p
\v 11 Kawaajoŋ Efesus oŋo wala Juuda ejemba mende kolooŋ Anutuwaanoŋ kanageso mende laligogiti, mono ii romoŋgoŋ laligowu. Tosianoŋ oŋoojoŋ kokaeŋ jeŋ jeŋ oŋoma laligogi, “Nono Anutuwaa aiwesenanawo laligojonto, kantri tosaaŋa oŋo ejemba omaya aiwesegia qaa!” Qa ii eja boronoŋ aiwese selenananoŋ kotoŋkejuti, mono ii romoŋgoŋ jeŋ laligogi.  
\v 12 Oŋo kambaŋ iikanoŋ uugia Kraistwo mende jopagoŋ aoŋ eeŋ yamageŋ laligogi. Waba kantri oŋo Juuda kanageso nonoo too leeurunanaga laligogi. Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ nonono laligojoŋi, oŋo nonoo batunananoŋ qagia qaa laligogi. Anutunoŋ Buŋaya alauruta oŋomambaajoŋ jeŋ qaa somoŋgoroti, oŋo ii mende totooŋ moma kotoŋ tompiŋ laligogi. Oyaŋboyaŋ koloowombaa jejeromoŋromoŋgia qaa. Anutugia qaa kaaŋa namonoŋ eeŋ laŋ laligogi. Mono ii romoŋgoŋ laligowu.   
\p
\v 13 Oŋo wala sigeŋsigeŋ laligogito, Kraist Jiisaswo qokotaagi sayanoŋ soŋgbama oŋono kambaŋ kokaamba afaaŋgoŋ Anutuwaa kosianoŋ kaŋ laligoju.  
\v 14 Kraist aŋo luae Tonana kolooja. Iinoŋ Juuda kanageso ano waba kantri ejemba tuuŋ woi anana mindiriŋ nonono mutulaŋgoŋkejoŋ. Batunananoŋ kere eŋ sopa renjeŋ kotiga kuuŋ mendeema nononoti, iinoŋ mono soŋgo ii riwagoro uumeleeŋ kanageso motooŋgo koloojoŋ.  
\v 15 \x * \xo 2.15 \xt Kol 2.14\x*Jiisasnoŋ iyaŋaa baloŋ selianoŋ komuro iikaaŋa kanoŋ Juuda nonoonoŋ Kana qaa ano iikawaa jojopaŋ qaaya ano jeŋkooto tosia ii kondeeno. Tuuŋ woi mindiriŋ nonoma kanageso gbilia motooŋgo koloowombaajoŋ ii kondeeno. Kawaajoŋ uu gbilia mokolooŋ nonono Kraistwo qokotaaniŋ batunananoŋ luaeya kolooro.   
\p
\v 16 \x * \xo 2.16 \xt Kol 1.20\x*Kraistnoŋ komuŋ kere nanamemenana maripoonoŋ qero komuŋ kamaaro. Sele busunoŋ motooŋgo komurotiwaa sayanoŋ mono ejemba tuuŋ woi nunuano saanoŋ eleema Anutuwaa kosianoŋ kawoŋa. Kaeŋ mindiriŋ nonono saanoŋ boroqeqe amboŋa. Ii andaboroŋ Kraistwo sele busu motooŋgo kolooŋ laligojoŋ.  
\v 17 \x * \xo 2.17 \xt Ais 57.19\x*Kraistnoŋ kaŋ luae koloowaatiwaa Buŋaya ii waba kantri ejemba Anutu gema qeŋ sigeŋsigeŋ laligogiti, oŋoojoŋ jeŋ asariŋ oŋono ano Juuda ejemba Anutuwaa kosianoŋ laligoniŋi, mono nonoojoŋ motooŋadeeŋ jeŋ asariŋ nonoma laligoro.  
\v 18 Kraistnoŋ Juuda ano waba kantri ejemba anana kuuya nemuŋ koma nonono Uŋa Toroya motooŋgonoŋ kana qendeema nonono saanoŋ afaaŋgoŋ Maŋnanaa jaasewaŋanoŋ keuboŋa.   
\p
\v 19 Kawaajoŋ oŋo Juuda ejemba qaagoto, kileŋ waba ejemba tawatawaya ii mende toroqeŋ laligoju. Anutuwaa gomaŋ baloŋ toya soraaya koloogi nonowo motooŋ Anutuwaa uumeleeŋ kanageso koloojoŋ.   
\p
\v 20 Gejatootoo ejemba yoŋonoŋ waladeeŋ Anutuwaa qaanoŋ tando osoŋ kuugi Kraist Jiisas aŋo kaŋ tandonana kombombaŋa kolooŋ aposol wasiŋ nonoma waŋnana nano Anutuwaa uumeleeŋ jigo koloojoŋ. Oŋo kaaŋagadeeŋ tando iikanoŋ keuma naŋgonaŋgo ama aoŋ kotikotii mokolooŋkeju.  
\v 21 Iinoŋ miri ii muzugoŋ mindiriŋ somoŋgoro namakeja. Anana Pombo qokotaaŋ nama mutulaŋgoniŋ momalaarinananoŋ kotiiŋ somariiro Anutuwaa uumeleeŋ jigo kowoga koloojoŋ.  
\v 22 Oŋo kaaŋagadeeŋ Pombaanoŋ qokotaaŋ uumeleeŋ alaurunana tosaaŋa yoŋowo mutulaŋgoŋ motooŋ nama uugia naŋgoŋ aoŋ kotikotii mokolooŋkeju. Kaeŋ nama Anutuwaa uumeleeŋ jigo koloogi Uŋa Toroya uugianoŋ anota aŋo jigoya iikawaa uutanoŋ laligoja. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Poolnoŋ waba kantri yoŋoonoŋ kema Buŋa gawoŋ mero.  
\p
\v 1 Kania iikawaajoŋ ama Pool niinoŋ waba kantri ejemba oŋo ilaaŋ oŋomambaajoŋ gawoŋ meŋ laligojeŋ. Kaeŋ laligowe Kraist Jiisaswaa gawoŋ mewetiwaajoŋ kapuare mirinoŋ nooŋgi rama simiŋ kuma qama kooliŋkejeŋ.  
\v 2 Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa kantri tosaaŋa oŋoojoŋ mendeema oŋono qeaŋgowutiwaa gawoŋ nonoti, oŋo ii oŋanoŋ modaboroju.  
\v 3 Anutunoŋ qaa areŋa aasaŋgoya nisaama jero moma yagojeŋi, qaa iikawaa kania torodaamonda ooŋ oŋombe.  
\v 4 \x * \xo 3.4 \xt Kol 1.26-27\x*Ooŋ oŋombeti, oŋo tere ii weeŋgoŋ saanoŋ noo kaniana kokaeŋ moma asariwu: Niinoŋ Kraistwaa kania aasaŋgoya ii awaagadeeŋ moma kotojeŋ.   
\p
\v 5 Monowaa monoyanoŋga ejembanoŋ kanaiŋ laligoŋ kouma laligogiti, iyoŋonoŋ kambaŋ iikanoŋ Buŋa aasaŋgoya iikawaajoŋ tompiŋ laligogi. Kaaŋa laligoŋ kougito, kambaŋ kokaamba Uŋa Toroyanoŋ ii Anutuwaa aposol ano gejatootoo ejemba tak-kootoya nonoojoŋ jeŋ ninisaano mojoŋ.  
\v 6 Buŋa aasaŋgoya ii kokaeŋ: Kraist Jiisasnoŋ oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ nonombaatiwaajoŋ jeŋ qaa somoŋgoroti, oŋo ii Juuda nonowo ororoŋ aŋgoŋ koma meŋ laligoju. Oligaa Buŋanoŋ iikawaa kania ii waba kantri ejemba oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ qendeema oŋomakeja. Oŋo uugia meleema saanoŋ nonowo motooŋ kotumotueyaa Buŋaya so motoondeeŋ buŋa qeŋ aoŋ laligoju. Uugia Anutuwo somoŋgoŋ motooŋ Kraistwaa sele busuya kolooŋ nonowo tuuŋ motooŋgo nanjoŋ.   
\p
\v 7 Iwaa ku-usuŋanoŋ mono noo uuna sololooro uuna meleembe Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa sewaŋa qaa nono. Ii nono kana kolooro Oligaa Buŋawaa gawoŋ meme ejaga koloowe.  
\v 8 Niinoŋ Anutuwaanoŋ kanageso soraaya kuuya oŋoo newo baagianoŋ kamaaŋqeqeta totooŋ laligojeŋ. Kaeŋ laligojento, Anutunoŋ kileŋ kaleŋa uuta koi kaaŋa nono: Niinoŋ Kraistwaa oyaŋboyaŋaa Buŋaya ii waba kantri ejemba oŋoojoŋ jeŋ asarimambaajoŋ simbawoŋawo mojeŋ. Oyaŋboyaŋ iikawaa kania ii kuuya osoŋ moma kotodaborowoŋatiwaa so qaago.   
\p
\v 9 Anutunoŋ monowaa monoyanoŋ iwoi kuuya mokolooŋ Buŋaya aasaŋgoya kojaŋgiro ejembanoŋ laligoŋ kouma laligogiti, kambaŋ iikanoŋ tompiŋ laligogi. Kawaajoŋ niinoŋ Anutuwaa Buŋa areŋ aasaŋgoya ii galeŋ koma laligowe hoŋawo kolooŋkeja. Niinoŋ iikawaa kania asuganoŋ jewe ejemba kuuyanoŋ moma sorogowutiwaajoŋ simbawoŋawo mojeŋ.   
\p
\v 10 Anutunoŋ momakootoya kania kania qaita moŋ ninisaano kambaŋ kokaamba uumeleeŋ zioz tuuŋ batunananoŋ amiŋ moniŋ asuganoŋ kolooŋ seiŋkeja. Anutunoŋ uusiiŋa kokaeŋ momakeja: Beŋ kawali galeŋ ano poŋ qereweŋa gajoba uuta ano kamaaŋqeqeta Siwe namo batugaranoŋ ilawoila kuuya galeŋ komakejuti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Anutuwaa momakootoya ii geja ama mobutiwaajoŋ momakeja.  
\v 11 Yoŋonoŋ ii mobutiwaajoŋ Anutunoŋ Buŋa areŋa ii monowaa monoyanoŋga kambaŋa qaanoŋ uutanoŋ jeŋ kotiiŋ ano ero. Iikawaa so Poŋnana Kraist Jiisas wasiro hoŋa mokolooro kanagesouruta kolooŋ mindiriŋ nanjoŋ.   
\p
\v 12 Kraistwo qokotaaŋ nama moma laariŋ muniŋ Anutuwaa nagu-noŋ kaeŋ tano saanoŋ iwaa jaasewaŋanoŋ keubombaajoŋ awasaŋkaka nanjoŋ.  
\v 13 Kawaajoŋ kokaeŋ welema oŋonjeŋ: “Niinoŋ kapuare mirinoŋ rama oŋo qeaŋgowutiwaajoŋ ama konjiliŋ moma laligoŋkejeŋi, iikawaajoŋ uugia mono mende kamaawa. Oŋo noo siimbobolona iikawaajoŋ ama saanoŋ akadamugiawo koloowuya.” Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Efesus yoŋoojoŋ kokaeŋ qama kooliro:  
\p
\v 14 Kania iikawaajoŋ niinoŋ Maŋnana simiŋ kuma muŋ qama kooliŋkejeŋ.  
\v 15 Iinondeeŋ mono maŋnana mutuya kolooja. Iwaa so Siwe ano namowaa kanageso kuuya anana ama qa ii meŋ qamakejoŋ.  
\v 16 Kokaeŋ qama kooliŋkejeŋ, “Anutu, gii mono Uŋaga Toroya ama oŋona uugianoŋ kotiiŋkebaa. Goo Buŋaga ku-usuŋa buŋabuŋayawo ii tetegoya qaa kowiganoŋ eji, gii mono ku-usuŋga iikawaa so meŋ kotiiŋ oŋomakeba.  
\v 17 Meŋ kotiiŋ oŋona saanoŋ Kraist moma laariŋ mugi uugianoŋ duŋ meŋ laligowaa. Kaeŋ laligoro kosogia Kraistwaa uujopanoŋ mondoŋgoŋ menduŋgogi kemero rindaŋgoŋ nambu.   
\p
\v 18 Uujopayanoŋ nemuŋ koma oŋono kanageso soraaya kuuya yoŋowo saanoŋ Kraistwaa uujopayaa kania moma kotowu. Jopagoŋ nonomakeji, uujopa iikawaa soya ii kokaeŋ: Goraaya leelee tetegoya qaa kema bimbimgoja. Koriga enduwaa enduyanoŋ kemalija. Koriga euwaa euyanoŋ uja. Kaaŋagadeeŋ dutanoŋ emuwaa emuyanoŋ kemeŋ eja.  
\v 19 Kraistwaa uujopayanoŋ mono balombaa momonanaa soya uuguja. Ii moma komuwutiwaajoŋ kokaeŋ qama kooliŋkejeŋ: “Anutu, gii mono akadamuga kuuya kanoŋ uumomogia saa qeŋ musuluŋgoŋ oŋomba.”   
\p
\v 20 Anutu kaeŋ qama kooliŋ muŋ kokaembaajoŋ mepeseeŋkejeŋ: Anana momonana uuguŋ iwoiwaajoŋ qama kooliŋ qisiwonaga me jaameleeŋ uŋa iima romoŋgowonagati eeŋ, iinoŋ mono iwoi ii saanoŋ meŋ kotiiŋ nonombaa. Anutu ku-usuŋanoŋ uunananoŋ gawoŋ meŋkeji, iinoŋ mono iikawaa so qamakooli ano momonanaa soya ii uugudaboroŋ afaaŋgoŋ iwoi kuuya saanoŋ nonomakebaa. Kawaajoŋ mepeseeŋ muŋkeboŋa.  
\v 21 Uumeleeŋ kanageso anana ajorooŋ Kraist Jiisaswaajoŋ ama Anutuwaa qabuŋaya mepeseeniŋ akadamuyawo kolooŋ ewaa. Ii beŋ isiurunana yoŋonoŋ meŋ kotiiŋ tetegoya qaa eŋ ubuti, kambaŋ iikanoŋ mono kaaŋiadeeŋ akadamuyawo kolooŋ ewaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\c 4  
\s1 Kraistnoŋ mindiriŋ nonono sele busu motooŋgo koloojoŋ.  
\p
\v 1 Niinoŋ Pombo qokotaaŋ nama gawoŋa mewetiwaajoŋ kapuare ejaga koloojeŋ. Qaa ii jedaboroŋ uugia qaa kokanoŋ jeŋ kuujeŋ: Anutunoŋ nanamemeŋ akadamuyawo ama meŋ laligowutiwaajoŋ oŋoonoti, iikawaa so oŋo mono laaligo qaita moŋ laligowu.  
\v 2 \x * \xo 4.2 \xt Kol 3.12-13\x*Mono uugia meŋ kamaaŋ ama qaa baatanoŋ kema ejemba gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama oŋoma laligowu. Lombo mokosiŋgoŋ laligowu. Mono loloŋgoŋ bologaa kitia mende meleembuto, qaqaaŋgoŋ jopagoŋ aoŋ laligowu.  
\v 3 Uŋa Toroyanoŋ uugia meŋ kululuuŋ luaewaa kasanoŋ somoŋgoŋ mindiriŋ oŋomakeji, oŋo mono uusoomoŋgo ii batugianoŋ ewaatiwaajoŋ kaparaŋ koma nambu.   
\p
\v 4 Anutunoŋ oŋoonoti, iikanoŋ mono ororoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ jejeromoŋromoŋgia motooŋgo iikayadeeŋ ama oŋono mamboma laligoju. Iikawaa so oŋo kaaŋiadeeŋ Kraistwaa hoŋa sele busuya motooŋgo koloogi mono Uŋa Toroya motooŋgonoŋ inaaŋ oŋono laligowu.  
\v 5 Poŋnana motooŋgonoŋ galeŋ koma oŋono ororoŋ moma laariŋ mugi oomulu motooŋgo iikayadeeŋ meŋ oŋoŋgi motooŋ kolooŋ laligoju.  
\v 6 Anutunana motooŋgonoŋ kuuya maŋ koma nonomakeja. Iinoŋ iwoi kuuya kore nunuuguŋ Poŋnana uuta kolooŋkeja. Kaeŋ kolooŋ jeta teŋ kombombaajoŋ kuuya kuuŋ inaaŋ nonoma uunana so laaligo ano rama momo nonomakeja.   
\p
\v 7 Iikawaa so ororoŋ Kraistwaa sele busu motooŋgo laligojonto, Kraistnoŋ kaleŋmoriaŋa uusiiŋaa so maama nonono. Gawoŋ memewaa momo kaleŋa kania kania ii motomotooŋ sonananoŋ mendeema nonono laligojoŋ.  
\v 8 \x * \xo 4.8 \xt Ond 68.18\x*Kawaa qaaya ii kokaeŋ jegita Buŋa Terenoŋ eja,  
\q2 “Iinoŋ eukanoŋ uma nama kapuare ejemba mamaga oŋono buŋauruta koloogi kaleŋa kaleŋa ii ejemba ananaajoŋ nonono.”   
\m
\v 9 “Eukanoŋ uro,” Anutunoŋ qaa ii mono nomaembaajoŋ jero? Iikawaa kania ii kokaeŋ: Kraistnoŋ wala Siwenoŋga kamaaro. Mono namo dutanoŋ emukanoŋ kemero.  
\v 10 Kamaaroti, iinoŋ mono kaaŋagadeeŋ eleema eu uro. Uma Siwe gomambaa jakeya kuuya uŋuuguŋ qaganoŋ eukanoŋ uma laligoja. Iikanoŋ laligoŋ Siwe ano namowaa ilawoilaya kuuya ii esuŋanoŋ meŋ saa qeŋ kuuya sokondaboroŋ laligoja.  
\v 11 Kraistnoŋ ejemba ananaajoŋ momo kaleŋa kania kania kokaeŋ mendeema nonono: Gawoŋa mendeema nonono tosianoŋ wasiwasi ejemba waŋa (aposol) koloogi. Tosianoŋ gejatootoo ejemba (profet) koloogi. Tosianoŋ uukuukuu ejemba (ewanjelis) koloogi. Tosianoŋ eja to pasto ano boi qaqazu koloogi.   
\p
\v 12 Kraistwaa sele busuya ii uumeleeŋ kanagesouruta. Nononoŋ yoŋoo uugia naŋgoniŋ kotikotii mokoloowutiwaajoŋ gawoŋa kaeŋ mendeema kuuŋ nonono. Kanageso soraaya anana kuuyanoŋ uuwaa gawoŋ mewombaajoŋ jojoridaboroŋ laligowombaajoŋ ama kaeŋ inaaŋ nonono.  
\v 13 Kaanoŋ kaeŋ gawoŋ morota morota meŋ laligoŋ Anutu moma laariŋ kanageŋ Meria moma yagoŋ iikanoŋ meŋ kululuuŋ aoŋ motooŋgo kolooŋ namboŋa. Anutuwaa momoya ano akadamu iwoiya kuuya ii koreyanoŋ Kraistwaanoŋ eja. Nononoŋ Kraistwaa kowinoŋa momoya ano esuŋa horoniŋ musuluŋgoŋ nonono somariiŋ seiŋ kotiiŋ laligoniŋ akadamuya maama nonono kuuya asugiro laligowoŋa.   
\p
\v 14 Toroqeŋ naamade kaaŋa laligowombotiwaajoŋ Kraistnoŋ uunana kuuŋ iyaŋa kaaŋa akadamunanawo koloowoŋatiwaajoŋ inaaŋ nonomakeja. Naambora kaaŋa laligoniŋ qewoloŋ ejembanoŋ areŋ ii me ii ama mondoŋ tutugoŋ nonoŋgi tama kamaaŋ nunuroti, oŋo mono iikawaa so kolooŋ laŋ laligowubo. Haamonoŋ momosiiŋ ewaewaŋ kono kowenoŋ qindiiro sirinoŋ godomaruru laŋ wama kemaqeŋ-kaŋqeŋ ama simbiriŋsambaraŋ amakeja. Kawaa so baloŋ ejembanoŋ selenoŋ kuukuu ama unju meŋ momo tiliqiliawo mokolooŋ ejemba laŋ kuma oŋoŋgi jinjauŋ amakeju.   
\p
\v 15 Iikawaa so laŋ mende laligowuto, qaa hoŋagadeeŋ pondaŋ jeŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Kaaŋa laligoŋ Kraistnoŋ waŋnana kolooji, kosogia mono iwaanoŋ mondoŋgogi kemero rindaŋgoŋ iwoi kuuya kanoŋ somariiŋ kotiiŋ akadamugiawo kolooŋ laligowu.  
\v 16 \x * \xo 4.16 \xt Kol 2.19\x*Kraistnoŋ waŋnana kolooŋ aŋaa sele busuya anana kuuya galeŋ koma nonono tokotokoya kuuyanoŋ sele busuya ano kana boria toroqeŋ somoŋgoŋ metulaŋgoŋ nonoŋgi motooŋ koloojoŋ. Esuŋ motomotooŋ eŋ nononjiwaa so mono gawonana meŋ kotiŋgoŋ jopagoŋ aoniŋ hoŋa sele busuya iikanoŋ kotiiŋ somariiŋkeja. Kiaŋ.   
\s1 Asasagaa nanamemeŋ gbilia ama meŋ laligowu.  
\p
\v 17 Kaaŋa koloojoŋiwaajoŋ niinoŋ Pombaa jeta meŋ galeŋ meme qaa kokaeŋ jewe moma yagowu: Uumeleembaa gadokopa ejemba uumomogia sooro kikisi kaaŋa kolooŋ eeŋ omaya laŋ laligoŋkejuti, oŋo mono iyoŋoonoŋ tani bologa ii mende toroqeŋ ama meŋ laligowu.  
\v 18 Uumeleembaa gadokopa ejemba yoŋoo uumomogia-noŋ tiiro Anutuwo laaligowaajoŋ sisau ama sooju. Momo bologanoŋ uugia gojoma duurotiwaajoŋ ama poumapou ama tompiŋ laligoju. Kawaajoŋ Anutuwaanoŋ laaligo kotiganoŋ mende qokotaaŋkejuto, iyaŋgiodeeŋ laŋ toontooŋ laligoju.  
\v 19 Galeŋgia mende meŋ aogi uugia gojondabororo gamu sayawo uŋuro laligoju. Uugia kaiseronoŋ somoŋgoŋ meŋ tilooŋ oŋono iwoi kaaŋaajoŋ laŋ aisooŋkeju. Iwoi meŋgo mewombaajoŋ otoko ama koposoŋgoŋkeju.   
\p
\v 20 Yoŋonoŋ kaeŋ amakejuto, oŋo Kraistwo laaligowaa kania ii kaaŋa mende kuma oŋoŋgi mogi.  
\v 21 Oŋo qaa hoŋaa Toya Jiisaswo qokotaagi iikawaa so kania kuma oŋoŋgi hoŋa kokaeŋ moma yagogi:  
\v 22 \x * \xo 4.22 \xt Kol 3.9\x*Wala nanamemeŋgia walaga otaagi siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ aŋgomokoloŋ ama oŋono tiwilaaŋ aowombaajoŋ aŋgi. Kana kuma oŋoŋgi mogiti, iikawaa so mono uugia walaga motogoŋ giliŋ gema qewu.   
\p
\v 23 Uumomogia meŋ gbiligi koloŋaniŋ laligowutiwaajoŋ kana kuma oŋoŋgi.  
\v 24 \x * \xo 4.24 \xt Jen 1.26; Kol 3.10\x*Anutunoŋ anana aŋaa kaitaniaa so soraaya kolooŋ kotiiŋ laligowombaajoŋ mokolooŋ nonono. Uu gbiliaa laaligo solaŋa otaawombaajoŋ mono nonoono. Kawaajoŋ uu gbilia iikayadeeŋ mono bo koŋgi kemero laligowu. Kana ii kaeŋ kuma oŋoŋgi moma yagogi.   
\p
\v 25 \x * \xo 4.25 \xt Zek 8.16\x*Kana kaeŋ ero anana Kraistwaa sele busuya motooŋgo iikawaa uutanoŋ daremuŋ kaaŋa toroqeŋ ala-ala kolooŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya ii mono motogoŋ giligi kemero batugianoŋ qaa hoŋagadeeŋ kuuya amiŋ moma laligowu.  
\v 26 \x * \xo 4.26 \xt Ond 4.4\x*Temboma kukupirinoŋ ambuti eeŋ, mono kileŋ siŋgisoŋgo mende ambu. Iriŋgia soombaati, qaagia ii mono uulaŋawo weeŋ jaayanoŋ mende tegoŋ kemero jeŋ tegogi solaŋaniwa.  
\v 27 Kaeŋ Kileŋaa Toyanoŋ batugianoŋ koubabotiwaajoŋ qewagoŋ kambaŋ moŋ mende muŋ uulaŋawo yakariwu.   
\p
\v 28 Moŋnoŋ yoŋgoro meme laligoroti, iinoŋ kaaŋa mombo mende amba. Kaeŋ qaagoto, mono iyaŋaa borianoŋ gawoŋ kaparaŋ koma meŋ laligowa. Gawoŋ meŋ aŋaa nene hinaya mokolooŋ saanoŋ afaaŋgoŋ ejemba wanaya naŋgoŋ oŋomakeba.   
\p
\v 29 Qaa saga moŋ jegianoŋga mende kamaawato, qaa ejemba uugia naŋgoŋ meŋ kotiiwaati, mono iikayadeeŋ jeŋ laligowu. Ejemba qaagia moma uugia ejiwaa so qambaŋmambambaajoŋ amamaajuti, mono iikawaa so gejanono qaagia oŋoŋgi naaŋa moma qeaŋgowuyaga.  
\v 30 Anutunoŋ buŋauruta dowenana mero Siwenoŋ uboŋati, kambaŋ iikawaajoŋ aiweseya kombombaŋa mokotaaŋ oŋono uugianoŋ kemeŋ Anutuwaa muŋgeŋa kolooja. Kawaajoŋ Anutuwaa muŋgeŋa Uŋa Toroya ii mono wosobiri mende qeŋ mubu.   
\p
\v 31 Oŋo mono uukaambo ano uuduuduu kuuya ii qetegoŋ giligi koriganoŋ raba. Uugerenoŋ mende juma oŋooro uugianoŋ aoŋ yoŋ qama jeŋ aowubo. Kaaŋagadeeŋ gemaqeqe qaa tokoroŋkota ii mende jewu. Aŋgonjora kania kanianoŋ uugia meŋ tiloowabotiwaajoŋ ii mono kuuya gema qegi korikori ewa.  
\v 32 \x * \xo 4.32 \xt Kol 3.13\x*Korikori ewato, ala-ala meŋ migigiiŋ aoŋ gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama aoŋ laligowu. Kraistwo qokotaagi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia mesaoŋ soŋgbama oŋonoti, oŋo mono iikawaa so toroqeŋ koposogia mesaoŋ aoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Anutuwaa asasaganoŋ laaligo ii kokaeŋ:  
\p
\v 1 Anutuwaa wombo meraboraaŋa koloojutiwaajoŋ siligia mono kaparaŋ koma Anutunoŋ amakejiwaa so ama otaaŋ laligowu.  
\v 2 \x * \xo 5.2 \xt Eks 29.18; Ond 40.6\x*Kraistnoŋ jopagoŋ nonoma laaligoya nonoojoŋ ama qeleema mesaoro. Siimoloŋ oogi kaasoyanoŋ umakeroti, Anutunoŋ iikawaa so Kraist laaligoyaa kaleŋa ii moma aŋgoŋ kono moroŋa uŋkoowayawo kaaŋa kolooŋ iwaa jaanoŋ pumpuŋgoro aisooro. Oŋo mono kaaŋagadeeŋ uujopanoŋ nama Kraistwaa so jopagoŋ aoŋ ama meŋ laligowu.   
\p
\v 3 Serowiliŋ ano aŋgonjora kania kania me otokowaa (greedy) silia ii Anutuwaa jaanoŋ mende sokonja. Kawaajoŋ Anutuwaa ejemba soraaya koloojutiwaa so iwoi kaaŋaa qaaya moŋ ii batugianoŋ mende oosiriŋ jegi mobu. Awawi!   
\p
\v 4 Goŋ koma jonoŋsisi ama qaa saga arokuukuuyawo ano qaa seŋa seŋa ii mende jewu. Iikanoŋ uugia meŋ tilooro mende sokonja. Kawaajoŋ ii mono mesaodaboroŋ mepemepesee qaa jeŋ seiŋ laligowu.   
\p
\v 5 Qaa kota koi mono moma komuwu: Moŋnoŋ serowiliŋ me aŋgonjora me otoko kolooŋ iwoiwaajoŋ koposoŋgoŋkeji, iinoŋ mono Anutuwaa bentotoŋa buŋa qeŋ aomambaajoŋ amamaawaa. Nanamemeŋ iikanoŋ beŋ qoloŋmoloŋgoya me tando lopioŋ mepeseeŋ oŋomakejutiwaa tania kolooja. Kaeŋ anji, iinoŋ mono Kraist ano Anutu yoroo bentotoŋ uutanoŋ keumambaajoŋ amamaawaa.   
\p
\v 6 Anutunoŋ siŋgisoŋgo iikaaŋaajoŋ ama temboma iriŋsoŋsooŋa qaa qootogo ejemba yoŋoo qagianoŋ ano umakeja. Kawaajoŋ moŋnoŋ qaa omaya kaaŋa jeŋ kele ama tutugoŋ tiligoŋ oŋombabo.  
\v 7 Kawaajoŋ ejemba kaaŋa mono gema uŋuŋ yoŋowo ainjoloŋ mende laligowu.  
\v 8 Wala paŋgamanoŋ laligogito, kambaŋ kokaamba Pombo qokotaaŋ nama iwaa asasagawo laligoju. Nanamemeŋgia mono asasagaa buŋaya koloojutiwaa so ama meŋ laligowu.  
\v 9 Asasagaa buŋa koloojutiwaa toomoriaŋa hoŋa ii kokaeŋ: Oŋo nanamemeŋ awaa otaagi Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro solaŋaniwu ano qaa hoŋa tooŋgadeeŋ jeŋ laligowu.  
\v 10 Naa iwoi Pombaa jaanoŋ sokombaati, iikawaa kania mono moŋgama gosiŋ moma asariwu.   
\p
\v 11 Paŋgamambaa nanamemeŋ gorosoŋa ama meŋkejuti, iyoŋowo mono ainjoloŋ mende toroqeŋ laligowu. Yoŋoo kileŋagia ii mono iŋisaama asasaganoŋ ama jeŋ oŋombu.  
\v 12 Tosianoŋ siŋgisoŋgo aasaŋgoyanoŋ amakejuti, ii asuganoŋ jeniŋ gamuyawo koloowabo.  
\v 13 Anutuwaa asasaganoŋ siŋgisoŋgogia kuuya meŋ asariro kaniagia hoŋanoŋ mono asuganoŋ asugiwaa.  
\v 14 Asasagaa Toyanoŋ mono aasaŋgoyaa iwoiya kuuya iŋisaano asasaganoŋ asugiŋ ewaa. Kawaajoŋ qaa moŋ kokaeŋ jegita eja,  
\q2 “Gaoŋ ejaŋi, gii mono uuga tooro moba.  
\q2 Mono koomuyanoŋga gbiliŋ waana Kraistnoŋ meŋ asariŋ gombaa.”   
\p
\v 15 Qaa iikawaa so nanamemeŋgia mono momakooto qaganoŋ ama meŋ laligowu. Moto kolooŋ tompiŋ laligowubotiwaajoŋ mono awaagadeeŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowu.  
\v 16 \x * \xo 5.16 \xt Kol 4.5\x*Kambaŋ kokaamba bobooli kambaŋ koloojiwaajoŋ ama uuwaa gawoŋ mewombaa kana moŋ koloowaati, kambaŋ ii mono mende mesoqesooŋ tiwilaawuto, ejemba kooroŋgianoŋ kema osoŋ qambaŋmambaŋ koma oŋombu.  
\v 17 Kawaajoŋ eja uugia qaa kaaŋa laŋ mende laligowuto, Pombaa uusiiŋa ii awaagadeeŋ moma asariŋ nambu.   
\p
\v 18 Wain apu kotiga neŋ eŋkaloloŋ ambubo. Aŋgiaa jaajaa laligogi momogia bologanoŋ asugiro paŋgamaŋ laaligonoŋ ritegoŋ kemeŋ tiwilaawubo. Kawaajoŋ eŋkaloloŋ ambuboto, Uŋa Toroyanoŋ uugia saa qewaatiwaajoŋ mono kaparaŋ koma nambu.  
\v 19 \x * \xo 5.19 \xt Kol 3.16-17\x*Mono Buŋa qaa amiŋ moma ondino (Buk soŋ), mepemepesee rii (ooŋsaa) ano uuwaa rii tosia ii uu wombogianoŋ qama Poŋ mepeseeŋkebu.  
\v 20 Kaeŋ me kaeŋ kolooro iikawaajoŋ mono Poŋnana Jiisas Kraistwaa qata qama Maŋnana Anutu suulaŋ daŋgiseŋ jeŋ muŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Loemba oŋoo qambaŋmambaŋ qaa  
\p
\v 21 Kraistwaa jeta uuguwubotiwaajoŋ mono keegia moma batugianoŋ qaa baatanoŋ kemeŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 22-23 \x * \xo 5.22-23 \xt Kol 3.18; 1 Piito 3.1\x*Kraistwaa sele busuya ii uumeleeŋ kanageso. Iinoŋ iikawaa waŋa ano Hamoqeqe Toya kolooja. Iikawaa so ejanoŋ kaaŋagadeeŋ embiaa waŋa kolooja. Kawaajoŋ emba oŋo mono Pombaa qaa baatanoŋ kekembaa so oŋoaŋgiaa lourugia goda qeŋ oŋoma qaagia baatanoŋ kema laligowu.  
\v 24 Uumeleeŋ kanageso anana Kraistwaa qaa baatanoŋ nanjoŋi, iikawaa so emba oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ mono lourugia yoŋoo qaa kuuya otaaŋ laligowu.   
\p
\v 25 \x * \xo 5.25 \xt Kol 3.19; 1 Piito 3.7\x*Kraistnoŋ iyaŋaa uumeleeŋ kanagesoya jopagoŋ nonoma ananaajoŋ ama laaligoya togoŋ qeleenoti, iikaaŋa eja oŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ embaurugia jopagoŋ uukaleŋ ama oŋoma laligowu.  
\v 26 Kraistnoŋ uumeleeŋ kanagesoya Buŋa qaayanoŋ tak kotoŋ emba buŋaya soraaya koloowombaajoŋ apu kaaŋa kanoŋ soŋgbama meŋ solaŋaniŋ nonono.  
\v 27 Iinoŋ anana bumbuŋa awaa soro koloowombaajoŋ moma uunanaa sunuya meŋ solaŋaniŋ jewoŋ gojejeraya qaa koloowombaajoŋ kaparaŋ komakeja. Kanageso soraaya koposowaa qaanana qaa koloowombaajoŋ momakeja. Kraistnoŋ kaŋ nunuano asamararaŋanoŋ eu keuniŋ jiilaŋanoŋ kuuro asariŋ emba buŋaya kaaŋa iyaŋaa jaasewaŋanoŋ nonoma nonoono akadamunanawo ano iimasiiŋsiinanawo namboŋa.   
\p
\v 28 Eja oŋo kaaŋagadeeŋ mono Kraistwaanoŋ tani ii otaaŋ embaurugia jopagoŋ oŋoma laligowu. Embia jopagoŋkeji, iinoŋ mono iyaŋa kalaŋ koma aoŋkeja. Kawaajoŋ oŋoaŋgiaa sele busugia kalaŋ koma aoŋkejuti, iikaaŋa mono embaurugia kalaŋ koma oŋoŋgi sokombaa.  
\v 29 Moŋnoŋ moŋ aŋaa sele busuya kambaŋ moŋnoŋ kazi mende ama muroto, kuuya anana sele busunana wagiŋ kalaŋ komakejoŋ. Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ uumeleeŋ kanagesouruta anana sele busuya kaaŋa qaayanoŋ nunuagiŋ kalaŋ koma nonomakeja.   
\p
\v 30 Uumeleeŋ kanageso anana Kraistwaa sele busuya koloojoŋ. Anana Kraist sele busuyaa dondomoŋuruta kolooŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ nunuagiŋkeja.  
\v 31 \x * \xo 5.31 \xt Jen 2.24\x*Buŋa qaa moŋ kokaeŋ eja, “Kawaajoŋ ejanoŋ mono nemuŋmaŋa oromesaoŋ embiawo qokotaaŋ woi yoronoŋ selemotooŋgo kolooŋ laligowao.”  
\v 32 Qaa ii sareqaa aasaŋgoya. Ii Kraist ano uumeleeŋ kanageso ananaa uu soomoŋgonanaajoŋ jeŋ oojeŋ. Qaa areŋ iikawaa kania ii aasaŋgoya ano dusiita keemeya.  
\v 33 Kaeŋ koloojato, oŋoojoŋ qaa ii kokaeŋ jejeŋ: Oŋo motomotooŋ mono kaaŋagadeeŋ embaurugia oŋoaŋgia kalaŋ koma aoŋkejutiwaa so jopagoŋ oŋoma laligowu. Emba oŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ lourugia goda qeŋ oŋoma laligowu. Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Merabora ano nemuŋmaŋ oŋoo uusoomoŋgo  
\p
\v 1 \x * \xo 6.1 \xt Kol 3.20\x*Merabora oŋoonoŋ nanamemeŋ dindiŋa ii kokaeŋ: Oŋo mono Pombo qokotaaŋ nemuŋmaŋwoigia yoroo jegara teŋ koma otaaŋ laligowu.  
\v 2 \x * \xo 6.2 \xt Eks 20.12; Dut 5.16\x*Anutunoŋ jojopaŋ qaa 1-2-3 kawaa tetegoyanoŋ tawaya nonomambaajoŋ mende jero ejato, jojopaŋ qaa jaŋgo 4 ii dondomoŋawo. Wala kokaeŋ jeja, “Nemuŋmaŋwoiga mono goda qeŋ oroma laligowa.” Qaa ii teŋ koniŋ Anutunoŋ iwaa tawaya nonomambaa qaaya kokaeŋ somoŋgoro oogita eja,  
\v 3 “Goda qeŋ orona Anutunoŋ toomoriaŋ gono toroqeŋ namonoŋ kambaŋ koriga laligowaa.”   
\p
\v 4 \x * \xo 6.4 \xt Kol 3.21\x*Meraboraurugianoŋ uukanjaŋgiawo koloowubotiwaajoŋ maŋ oŋonoŋ mono qaanoŋ soya uuguŋ mende horoŋ kitoŋ oŋoma laligowu. Kaeŋ qaagoto, Pombaa Kana qaa teŋ kombutiwaajoŋ kuma oŋoma iikawaa so mindiŋgoŋ oŋoŋgi somariiwu. Kiaŋ.   
\s1 Weleŋqeqe ano galeŋ oŋoo qambaŋmambaŋ qaa  
\p
\v 5 \x * \xo 6.5 \xt Kol 3.22-25\x*Weleŋqeqe oŋo mono namonoŋ galeŋurugia yoŋoo qaagia Kraistwaa qaa kaaŋa teŋ koma siijaago siimeme mende amakebu. Qaagia uuguwubotiwaajoŋ sombugia moma jeneŋgiawo ororo laligowu. Uugianoŋ gbiŋgbaoŋ mende ambuto, mono boŋ qeŋ nama ama meŋ laligowu.  
\v 6 Tourugianoŋ kondokondoowaa waŋ aŋgi ejembanoŋ iŋisosoroowutiwaajoŋ qaagoto, jaaqasue mesaoŋ uugia gawonoŋ ama meŋkebu. Kaeŋ ama Anutuwaa uusiiŋa otaaŋ Kraistwaa weleŋqeqe kaaŋa kolooŋkebu.  
\v 7 Baloŋ ejembaga weleŋ qeŋ oŋonjonjeŋ Poŋ aŋa weleŋ qeŋ muŋkejoŋ. Kaeŋ moma gawoŋgia mono Pombaa jaanoŋ sokombaatiwaa so uuqeeaŋgowo meŋ laligowu.   
\p
\v 8 Qaa koi mobu: Oŋoo batugianoŋ tosianoŋ gawoŋ toya laligoju ano tosianoŋ tourugia ii tawagia qaa eeŋ weleŋ qeŋ oŋoma kamaaŋqeqeta laligoju. Ii kileŋ daeŋ yoŋonoŋ gawoŋ awaa ii me ii meŋkejuti, Anutunoŋ mono iikawaa tawaya oŋono buŋa qeŋ aowuya. Qaa ii mono romoŋgoŋ laligowu.   
\p
\v 9 \x * \xo 6.9 \xt Dut 10.17; Kol 3.25; 4.1\x*To ano weleŋqeqe oŋoo Poŋgia motooŋgo iinoŋ Siwe gomanoŋ laligoja. Iinoŋ ejemba tosaaŋa mende iŋisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejato, so motooŋgonoŋ gosiŋ qaanana jeŋ tegoŋ nonombaa. Galeŋ oŋo ii moma kotojutiwaajoŋ mono weleŋqeqe alaurugia yoŋowo wasombura maayanoŋ aoŋ so motooŋgo ama oŋoma horoŋ ureeŋ memetorotoro mesaoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaa jurujambaŋ kuuya meŋ laligowu.  
\p
\v 10 Terena oodaboromambaajoŋ ama qaa kokaeŋ oojeŋ: Oŋo Pombo qokotaaŋ naŋgi ku-usuŋa somatanoŋ mono inaaŋ naŋgoŋ oŋono kotiiŋkebu.   
\p
\v 11 Kileŋaa Toyanoŋ selenoŋ kuukuuwaa momo areŋ kania kania amakeji, oŋo ii jaasewaŋ qeŋ kotakota nambutiwaajoŋ mono Anutuwaa jurujambaŋ kuuya meŋ koŋgi kemero laligowu.   
\p
\v 12 Nononoŋ baloŋ ejemba sa busugiawo yoŋowo manja mende aoŋkejonto, beŋ kawali galeŋ ano koŋhaamo bologa bologa tuarenjeŋ ama oŋombombaajoŋ nanjoŋ. Beŋ kawali galeŋ bologa namo sombiŋ batugaranoŋ jiŋkaroŋ duŋgianoŋ nama poŋ kaaŋa galeŋ komakejuti, ii mono qotogoŋ qetama oŋomakejoŋ. Kaaŋagadeeŋ poŋ qereweŋa boi uuta ano kamaaŋqeqeta batunananoŋ paŋgamambaa ometotombaa eja geria laligoŋ ilawoila kuuya galeŋ komakejuti, nononoŋ mono iyoŋowo manja qeŋkejoŋ.  
\v 13 Kawaajoŋ tuarenjeŋ ama oŋombombaajoŋ mono Anutuwaanoŋ jurujambaŋ kuuya meŋ koŋgi kemero nambu. Kaeŋ naŋgi kereurugia kambaŋ bologanoŋ uŋuwombaajoŋ alanzaŋ koumakebuti, kambaŋ iikanoŋ mono saanoŋ afaaŋgoŋ manja qeŋ riitama oŋombu ano manja qegi tegoro saanoŋ gomaŋ baloŋgianoŋ wakasiiŋ nambu.   
\p
\v 14 \x * \xo 6.14 \xt Ais 11.5; 59.17\x*Jurujambaŋgia mono kokaaŋa kaya mouma aowu: Qaa hoŋagadeeŋ jejeta iikanoŋ mono irimuŋgaŋ kaaŋa iiŋgianoŋ somoŋgoŋ nambu. Nanamemeŋ solaŋa soro ii totogianoŋ reeŋ maleku kaaŋa koma sopa somoŋgoŋ aoŋ nambu.  
\v 15 \x * \xo 6.15 \xt Ais 52.7\x*Kana esu mouma saanoŋ rindaŋgoŋ riiŋ kemakejoŋ. Kawaa so oŋo mono luaewaa Buŋa jeŋ seiwombaajoŋ jojorigi iikanoŋ nemuŋ koma oŋombaa.  
\v 16 Jurujambaŋ iikawo toroqeŋ sumaŋ waŋa qata momalaari ii mono buŋa qeŋ aoŋ suulaŋ besaaŋ namakebu. Kileŋaa Toyanoŋ ninidoŋ siwisewe nonomambaajoŋ moma tiwo wasaya motoŋkeji, iikawaa aŋgobato geria kuuya mono reeŋ iikanoŋ qewagoŋ aŋgoŋ koma aoŋkebu.   
\p
\v 17 \x * \xo 6.17 \xt Ais 59.17\x*Anutuwaa Hamoqeqe Toya ii mono buŋa qeŋ aowu. Buŋa qeŋ aoŋ mombo letombuti, doŋhamo ii mono waŋgianoŋ aeŋ waŋkou kaaŋa mougi turuŋ aŋgoŋ koma oŋomakebaa. Uŋa Toroyanoŋ manjawaa soo somata nononji, ii Anutuwaanoŋ Buŋa qaa. Ii kaaŋagadeeŋ mono buŋa qeŋ aoŋ uu wombogianoŋ ama manja iikanoŋ qeŋkebu.  
\v 18 Jurujambaŋgia kuuya ii mouma aoŋ mono kambaŋ so Anutu qama kooliŋ qisiŋ laligowu. Uŋa Toroyanoŋ kondooŋ inaaŋ oŋomakejiwaa so mono welema saama muŋkebu. Mono pondaŋ uugbiligbili laligoŋ suulaŋ Anutuwaa ejemba soraaya kuuya yoŋoojoŋ ama kaparaŋ koma qama kooliŋkebu.   
\p
\v 19 Noojoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ qama kooliŋkebu, “Anutu, gii mono qaa kota dindiŋa Pool muna goo Oligaa Buŋaga aasaŋgoya ii qaa jetanoŋ jewaatiwaa so jeŋ asariŋ awasaŋkakagadeeŋ nama uukuukuu meŋ oŋomakeba.”  
\v 20 Niinoŋ Oligaa Buŋa iikawaajoŋ ama Anutuwaa jotamemeya eja waŋa koloojento, gawoŋa meŋkejeŋiwaajoŋ ama kambaŋ kokaamba kapuare mirinoŋ rajeŋ. Kawaajoŋ Buŋa qaa ii Anutuwaa jaanoŋ sokombaatiwaa so awasaŋkakagadeeŋ jeŋ laligomambaajoŋ mono qama kooliŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Yeizozo qaa tetegoya  
\p
\v 21 Wombo alana Tikikus iinoŋ noo sunduna ano mobuya. Iinoŋ Pombo qokotaaŋ gawoŋa membiri-qembiria qaa meŋkeja. Kokanoŋ nomaeŋ ama meŋ ramakejeŋi, ii kuuya iŋijoro oŋo kaaŋagadeeŋ ii mobu.  
\v 22 Nononoŋ nomaeŋ rama laligojoŋi, oŋo sundu ii mobutiwaajoŋ Tikikus wasiŋ mube Efesus oŋoonoŋ kawaa. Iinoŋ kaŋ uluŋkoleŋ meŋ oŋono saanoŋ bonjoŋ laligowu.   
\p
\v 23 Maŋnana Anutu ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono uumeleeŋ alaurunana oŋo luae qeŋ uunoŋ jopagoŋ oŋoma momalaarigia meŋ kotiiŋkeba.  
\v 24 Ejemba Poŋnana Jiisas Kraist kambaŋ tetegoya qaa jopagoŋ laligowuti, Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono kuuya oŋowo eŋ eŋ ubaa. Kiaŋ.