\id COL - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Kolosi 
\toc1 Poolnoŋ Kolosi yoŋoo Tere ano 
\toc2 Kolosi Tere 
\toc3 Kol 
\mt1 Kolosi Tere  
\mt2 Poolnoŋ Kolosi yoŋoo Tere ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Kolosi ii Eisia prowinswaa taoŋa moŋ. Ii Efesus sitiwaa weeŋ koukoutanoŋ baageŋ eja. Poolnoŋ Kolosi kambaŋ moŋgeŋ mende kenoto, Eisiawaa siti somata Efesus kanoŋ gbani karooŋ Buŋa gawoŋ meŋ Kolosi yoŋoojoŋ kaaŋiadeeŋ majakaka moma laligoro. Kanageŋ Kolosi tosianoŋ uugia meleeŋgi (1.7; Apo 19.10). Poolnoŋ Room sitiwaa kapuare mirinoŋ raro neŋata Epafras iinoŋ Kolosi uumeleeŋ tuumbaa buju qaaya meŋ iwaanoŋ karo. (1.7-8) Sundugia tosaaŋa ii awaa koloogito, Kolosi kanoŋ boi takapolakaya kaaŋiadeeŋ laligogi.  
\ip Boi yoŋonoŋ ejemba kokaeŋ kuma sooŋ oŋoma laligogi: “Uumeleeŋ kanageso oŋonoŋ Anutu waeya mewombaa kana qaa kania kania ii saanoŋ otaawu. Oŋonoŋ saanoŋ uugia meŋ kamaaŋ selegia qeŋ siimbobolo mobu.” (2.16, 20-21, 23) Toroqeŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoŋgi, “Momalaarigiawo oŋonoŋ mono simiŋ kuma gajoba waegia meŋ laligowu.” (2.18) Jiisas kaaŋagadeeŋ meŋ kamaaŋ muŋ kokaeŋ jegi, “Ii Anutuwaa Meria qaagoto, gajoba waŋa moŋ.” Kaeŋ jeŋ kokaeŋ toroqegi, “Nonoo qaanana otaawuti, iyoŋonoŋ mono momo aasaŋgoya qaita moŋ mokoloowuya.”  
\ip Kawaajoŋ Poolnoŋ Tere koi ooŋ Kolosi uumeleeŋ tuuŋ kokaeŋ kuma oŋono, “Iwoi kuuya mono Jiisaswaa baatanoŋ ero iinoŋ Anutu hoŋa tooŋ kolooŋ (1.15-17) uumeleeŋ tuuŋ ananaa Waŋnanaga laligoja.” (1.18) Toroqeŋ qaa kokaeŋ qendeema oŋono, “Kraist Jiisas moma laarigi iinoŋ Anutuwaa momo ano momakooto aasaŋgoya saanoŋ qendeema oŋombaa. Anutuwaa momoya ii momo tosia kuuya uuguŋ qaita moŋ kolooja.” (2.2-3, 9-10) Poolnoŋ kaaŋagadeeŋ uumeleeŋ ejemba laaligogiaa jeŋkooto qaa tosaaŋa ooŋ ano Kolosi keno. (3.1–4.1)  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 4 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-8  
\io1 Kraistwaa laaligoya ano gawoŋa 1.9–2.19  
\io1 Kraistwo laaligo gbilia 2.20–4.6  
\io1 Terewaa qaa kota waŋa 4.7-18  
\c 1  
\p
\v 1 Anutunoŋ Pool nii wasiŋ nono jetaa so Kraist Jiisaswaa aposol koloojeŋ. Uumeleeŋ alanana Timoti iinoŋ niwo rajo.   
\p
\v 2 Oo uumeleeŋ alaurunana soraaya Kolosi taonoŋ laligoŋ Kraistwo qokotaagi momalaarigianoŋ mende sologoro zeŋ nanjuti, niinoŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere koi oojeŋ. Anutu Maŋnananoŋ mono kaleŋmoriaŋ oŋono luaenoŋ laligowu.   
\s1 Oŋoojoŋ Anutu mepeseeŋ qama kooliŋkejoŋ.  
\p
\v 3-4 Oŋo Kraist Jiisas pondaŋ moma laariŋ ejemba soraaya kuuya uu wombogianoŋ jopagoŋ oŋomakejuti, iikawaa buju qaaya jegi moniŋ. Kawaajoŋ oŋoojoŋ qama kooliŋkejoŋi, iikanoŋ mono kambaŋ so Anutu, Poŋnana Jiisas Kraistwaa Maŋa mepeseeŋkejoŋ.  
\v 5 Oligaa Buŋawaa qaa oŋanoŋ wala oŋoonoŋ karo jegi jejeromoŋromonanaa kania moma moma asaridaborogi. Moma asariŋ Anutunoŋ oŋoojoŋ iwoi ano Siwe gomanoŋ ozoŋ esuŋnoŋ eji, oŋo ii buŋa qeŋ aowombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ amakeju. Jejeromoŋromoŋ kanoŋ nemuŋ koma oŋono afaaŋgoŋ Anutu moma laariŋ uugianoŋ jopagoŋ aoŋ laligojuti, mono iikawaajoŋ mepeseeŋ muŋkejoŋ.   
\p
\v 6 Oligaa Buŋa qaa iikanoŋ seiŋ gomaŋa gomaŋa sokoma hoŋawo kolooŋ somariiŋkeja. Kawaa so oŋoonoŋ karo oŋo Anutuwaa kaleŋmoriaŋaa kania hoŋa ii moma moma asarigi. Ii waladeeŋ moma asarigiti, weeŋ iikanoŋadeeŋ kanaiŋ oŋoo batugianoŋ kaaŋiadeeŋ hoŋawo kolooŋ kotuegoŋ oŋomakeja.  
\v 7 \x * \xo 1.7 \xt Kol 4.12; Flm 23\x*Wombo neŋanana Epafras iinoŋ Kolosi oŋoojoŋ Oligaa Buŋa ii kuma oŋono mogi. Epafras iinoŋ nonoo kitinana nama Kraistwaa gawoŋa pondaŋ kaparaŋ koma meŋkeja.  
\v 8 Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ oŋono jopagoŋ aoŋkejuti, Epafrasnoŋ oŋoo kaniagia kaeŋ iima ninijoro moniŋ.   
\p
\v 9 Kawaajoŋ buju qaa ii moniŋi, nononoŋ kaaŋagadeeŋ kambaŋ iikanoŋadeeŋ kanaiŋ oŋoojoŋ Anutu qama kooliŋ laligoŋ koujoŋ. Oŋonoŋ Anutuwaa uusiiŋa moma yagogi momo iikanoŋ uugia saa qewaatiwaajoŋ welema muŋkejoŋ. Iikanoŋ saa qeŋ oŋono Uŋa Toroyanoŋ mono sololooŋ momo oŋomakebaa. Iikaaŋa kanoŋ mono saanoŋ Anutuwaa siiŋa kuuya dindiŋagadeeŋ moma kotoŋ laligowuya.   
\p
\v 10 Oŋoojoŋ kokaeŋ qama kooliŋkejoŋ: Momakooto kanoŋ nemuŋ koma oŋono saanoŋ laaligogia Pombaa jaanoŋ sokombaatiwaa so laligowu. Uusiiŋa ejiwaa so nanamemeŋgia kuuya ama meŋ laligowu. Kaeŋ saanoŋ gawoŋ awaa kania kania pondaŋ megi kawaa hoŋa kolooŋkeba. Momakootogia kaeŋ koma gbiligi saanoŋ kotiiŋkebu ano Anutuwaa kania toroqeŋ moma sororogoŋ laligowu.   
\p
\v 11 Anutuwaa ku-usuŋa ii akadamuyawo. Iikawaa so iyaŋaa esuŋmumuya kuuya togoŋ oŋono turuŋ meŋ kotiiŋ oŋomakebaatiwaajoŋ qama kooliŋkejoŋ. Anutunoŋ kaeŋ meŋ kotiiŋ oŋono saanoŋ kotiiŋ kambaŋ so kaparaŋ koma uubonjonoŋ nama lombo moma mokosiŋgoŋ aisooŋ laligowu.  
\v 12 Aisooŋ laligoŋ Maŋgiaa daŋgiseŋ jeŋ laligowutiwaajoŋ qama kooliŋkejeŋ. Maŋnananoŋ alauruta soraaya ananaajoŋ iwoi oyamboyaŋawo areŋgoŋ ano asamararaŋaa uutanoŋ eja. Iinoŋ oŋo kaaŋagadeeŋ meŋ letoma oŋono iwoi oyamboyaŋawo ii buŋa qeŋ aowutiwaa so kolooju.   
\p
\v 13 Paŋgamanoŋ galeŋ koma nononoti, Maŋnananoŋ iikanoŋa metogoŋ nunuama kaŋ wombo Meriaa bentotoŋ uutanoŋ nonoma nonoono.  
\v 14 \x * \xo 1.14 \xt Ef 1.7\x*Meria iinoŋ dowenana meŋ siŋgisoŋgonana soŋgbama mesaowaatiwaajoŋ momakeja. Kawaajoŋ daŋgiseŋ jeŋ muŋkejoŋ. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Kraistnoŋ iwoi kuuyaa kania ano waŋa kolooja.  
\p
\v 15 Kraistnoŋ Anutu mende ii-iita iwaa uŋauŋaya kolooja. Monowaa monoyanoŋ laaligo kuuya mende kolooro Kraistnoŋ mono waladeeŋ Maŋawo eja waŋ kolooŋ laligoro. Kaeŋ laligoŋ Maŋa Anutu ilaaŋ muro ilawoila kuuya mokolooŋ oŋoni koloogi.   
\p
\v 16 Merianoŋ Anutu ilaaŋ muro ilawoila kuuya mokolooŋ oŋoni. Iwoi tosaaŋa Siwe gomambaa jakeya jakeya kanoŋ egi mende iŋiimakejoŋi ano iwoi tosaaŋa namonoŋ egi iŋiimakejoŋi, ii Kraistnoŋ jero letoŋgi. Iwoi kuuya ii galeŋ koma oŋombutiwaajoŋ uŋa kawali (ome) galeŋa galeŋa mokolooŋ oŋono Siwe namo batugaranoŋ jiŋkaroŋgianoŋ nama jeŋkootogia amakeju. Yoŋoo newogianoŋ poŋ qereweŋa jawiŋgia uuta ano kamakamaata ii kuuŋ oŋono jakegianoŋ ku-usuŋgiawo nama tosaaŋa poŋ kaaŋa galeŋ koma oŋomakeju. Merianoŋ iwoi kuuya koloowaatiwaa bemunjaleya koloorota Anutunoŋ uŋa (ome) mokolooŋ oŋonoti, ii Kraist mepeseegi akadamuyawo kolooŋkebaatiwaajoŋ kuuŋ oŋonota raju.   
\p
\v 17 Kraistnoŋ waladeeŋ laligorogo ilawoila kuuya ii iwaa gematanoŋ koloogi. Iinoŋ mono iwoi kuuya mindiriŋ nemuŋ koma oŋono metulaŋgoŋ iwaanoŋ riiŋ rindaŋgoŋ nanju.  
\v 18 \x * \xo 1.18 \xt Ef 1.22-23\x*Kraistnoŋ bemunjalenana kolooja. Ilawoila kuuya anana horoŋ nonoma waŋnana kolooŋ laligowaatiwaajoŋ koomunoŋga waaro. Komugiti, iyoŋoo batugianoŋga iinoŋ wala jota meŋ gbiliŋ waaro. Kaeŋ jotamemenana mutuya kolooro anana kanageso walagaa zioz gbilia kolooŋ nanjoŋ. Kawaajoŋ uuwaa, sele busuwaa, iwoi kuuyaa waŋnana kolooro uumeleeŋ kanageso anana iwaa sele busuya kuuya koloojoŋ.   
\p
\v 19 Anutunoŋ Meria aŋaa so korondoŋ kineŋ laligowaatiwaajoŋ modabororo sokono. Kawaajoŋ iyaŋaa momoya ano akadamu iwoiya kuuya ii korebore Kraistwo qokotaaŋ nanjiwaajoŋ keraqeeaŋgo moma laligoja.  
\v 20 \x * \xo 1.20 \xt Ef 2.16\x*Ilawoila kuuya namonoŋ ano sombinoŋ Anutuwo kazi amakejuti, ii Anutunoŋ kuuya tawagia meŋ uŋuano iyaŋawo qokotaaŋ uumotooŋgo ambutiwaajoŋ moma kokaeŋ jeŋ tegoro sokono, “Mono neenaa Meranaga wasiwe kemeŋ maripoonoŋ komuŋ saya maama luae nemuŋ kono koloowaa.”   
\p
\v 21 Oŋo kaaŋagadeeŋ wala nanamemeŋgia bologa erotiwaajoŋ ama uugianoŋ Anutuwo uumotooŋgo mende ama kere moma muŋ sigeŋsigeŋ laligogi.  
\v 22 Wala kaeŋ laligogito, kambaŋ kokaamba Anutunoŋ aŋawo uumotooŋgo ama nambutiwaajoŋ Meria wasiro baloŋ sele busuwo komuŋ koma konjoratiŋ oŋono. Kaeŋ naŋgi qewomewoloŋgia soŋgbano laligogi uŋuama iyaŋaa jaanoŋ soraaya koposogiaa qaaya qaa oŋoono keubutiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ amakeju.   
\p
\v 23 Jejeromoŋromoŋ amakejuto, laligoŋ waŋsaŋwaŋsaŋ qeŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ mono Kraist pondaŋ moma laariŋ nambu. Anutunoŋ Oligaa Buŋaya iikanoŋ tando kuuroti, oŋo iikawaa qaaya mogi. Uugianoŋ iikanoŋ naŋgoŋ rindaŋgoŋ nama kotiiŋ laligowuti eeŋ, mono oyaŋboyaŋ koloowu. Nono Oligaa Buŋaya ii jeŋ seiŋkejoŋ. Anutunoŋ ejemba mokolooŋ oŋono Siwe baatanoŋ laligoŋ kenjuti, iyoŋoo batugianoŋ ii liligoŋ jeŋ asariŋ laligojoŋ. Pool niinoŋ kaaŋagadeeŋ Oligaa Buŋawaa gawoŋa ii meŋ laligojeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ zioz tuumbaa gawoŋ nomaeŋ meŋ laligoro?  
\p
\v 24 Kraistwaa sele busuya kuuya ii uumeleeŋ kanageso anono koloojoŋ. Kraistnoŋ ananaajoŋ ama koŋajiliŋ moro kitia eŋ uumeleeŋ kanageso qanananoŋ umakeja. Niinoŋ Kraistwaa sele busuya ilaaŋ oŋomambaajoŋ ama sele busunanoŋ koŋajiliŋ kitia ii meŋ moma laligoŋkejeŋ. Kaeŋ kolooŋ nono oŋoojoŋ ama siimbobolo moma laligoweti, iikawaajoŋ kambaŋ kokaamba aisooŋkejeŋ.   
\p
\v 25 Anutunoŋ kuuŋ nono uumeleeŋ kanagesoya kanagesoya weleŋ qeŋ oŋoma gawoŋ meŋ laligojeŋ. Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa ejemba mendeema nonomambaa areŋa anoti, iikawaa so Buŋa qaaya jeŋ seidaboromaŋatiwaajoŋ jero. Oŋonoŋ qeaŋgoŋ kotiiwutiwaa gawoŋ ii nono.  
\v 26 Anutunoŋ Buŋa qaa ii monowaa monoyanoŋga mesaŋgoro ejemba qeŋ seiŋ ama komugi gbiliurugia waama kaaŋagadeeŋ komugi kaandeeŋ kaaŋ ama laligoŋ kouma tompiŋ laligogi. Kaeŋ laligogi qaa ii kambaŋa kambaŋa aasaŋgoyanoŋ eroto, kambaŋ kokaamba kanagesoya kanagesoya soraaya anana ninisaama jero mojoŋ.   
\p
\v 27 Anutunoŋ kaleŋmoriaŋaa areŋa kokaeŋ jeŋ anota eja, “Niinoŋ qaana aasaŋgoya ii neenaa kanagesouruna oŋo iŋisaama iŋijowe mobutiwaajoŋ mojeŋ. Yoŋonoŋ ii moma yagoŋ kema jeŋ seigi Buŋana aasaŋgoyaa akadamuyanoŋ mono waba kantria kantria yoŋoo batugianoŋ somariiŋ qaqabuŋayawo koloowaa.” Qaa kota aasaŋgoya ii kokaeŋ: Kraistnoŋ oŋoo uugianoŋ laligoji eeŋ, mono asamararanoŋ keubombaa jejeromoŋromoŋ ama oŋomakebaa.   
\p
\v 28 Anana Anutuwaa areŋ iikawaa so Kraistwaa kania ejemba kuuya oŋoojoŋ jeŋ asariŋ laligojoŋ. Yoŋonoŋ kuuya Kraistwo qokotaaŋ nama kotiiŋ akadamugiawo koloowutiwaajoŋ kuma oŋomakejoŋ. Kaeŋ uŋuaniŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ keubutiwaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ momakootonana kuuya meŋ kululuuŋ qambaŋmambaŋ qaaya qaaya oŋomakejoŋ.  
\v 29 Niinoŋ iikawaajoŋ aoŋ oroŋkejeŋ. Kraistnoŋ ku-usuŋaa qaganoŋ sololooŋ inaaŋ nomakeji, niinoŋ mono iikawaa so manja qeŋ laligoŋkejeŋ. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Poolnoŋ Kolosi yoŋoojoŋ majakaka moro.  
\p
\v 1 Niinoŋ Kolosi oŋoojoŋ ama manja qeŋ laligojeŋ. Kaaŋagadeeŋ Laodisia sitinoŋ laligojuti ano uumeleeŋ alauruna tosianoŋ noo jaasewana mende iigiti, mono kuuya yoŋoojoŋ qama kooliŋ mamaga aoŋ oroŋkejeŋ. Niinoŋ oŋo iikawaa kania mobutiwaajoŋ mojeŋ.   
\p
\v 2 Kokaeŋ qama kooliŋkejeŋ: Anutu, gii mono uugia naŋgoŋ oŋona ororoŋ somoŋgoŋ jopagoŋ aoŋ motooŋ uuwaa akadamugia kuuya mokoloowu. Ii mokolooŋ saanoŋ kotiiŋ iwoi kuuya moma kotodaborowuya. Kaeŋ ama saanoŋ Anutuwaa Buŋa aasaŋgoya, Kraistwaa kania ii kuuya moma asaridaborowuya.  
\v 3 Anutunoŋ momoya ano momakootoya ii kuuya Kraistwaanoŋ ama mesaŋgorota eja. Anutuwaanoŋ momakootoyaa kowia ii maa suaŋ kaaŋa kowi aasaŋgoyanoŋ ero Kraistnoŋ iikawaa kiiya meria kolooja. Kraistwaa jeta teŋ koma iikaaŋanoŋ saanoŋ momakootoya ii mokoloowoŋa.   
\p
\v 4 Moŋnoŋ mondokondoroŋ ama qaa kele jeŋ uugia kuuŋ tiligoŋ oŋombabotiwaajoŋ Kraistwaa qaa ii jejeŋ.  
\v 5 Selenoŋ oŋowo motooŋ mende laligojento, uŋa kokoosonanoŋ mono oŋowo nanja. Oŋo kotiiŋ Kraist moma laariŋ qaaya teŋ koma batugianoŋ areŋgiaa so bonjoŋ laligojuti, oŋoojoŋ kaeŋ moma romoŋgoŋ aisooŋkejeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Balombaa momoyanoŋ somoŋgoŋ oŋombabotiwaa galeŋ meme qaa  
\p
\v 6 Kawaajoŋ oŋo Kraist Jiisas meŋ aŋaligi Poŋgia kolooŋ nanji, mono iwo qokotaaŋkejutiwaa so nanamemeŋgia ama meŋ laligowu.  
\v 7 Qaa kuma oŋoŋgiti, iikawaa so mono kosogia Kraistwaanoŋ mondoŋgoŋ iwo qokotaaŋ nama uugia naŋgoŋ aoŋ momalaariwaa esuŋmumuya toroqeŋ mokolooŋ laligowu. Daŋgiseŋgia mono apu sasagoŋ kamaaŋkejiwaa so jeŋ mepeseeŋ laligowu.   
\p
\v 8 Ambosakoŋ yoŋonoŋ balombaa momakooto kuma oŋoŋgi kana walaga mokolooŋ tosianoŋ ii otaaŋkeju. Kaaŋagadeeŋ beŋ kawali galeŋ sombiŋ namo batugaranoŋ laligoŋ yoroo ilawoilagara kuuya galeŋ koma oŋomakejuti, tosianoŋ Kraist uuguŋ iyoŋoonoŋ qokotaaŋ qaa kuma oŋomakeju. Kaeŋ amakejuti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ oŋoma tiliqili omaya kawaa kasianoŋ somoŋgoŋ oŋono kamaaŋ boi iyoŋoo buŋa koloowubo.   
\p
\v 9 Anutuwaa momoya ano akadamu iwoiya kuuya ii korebore Kraistwaanoŋ ero baloŋ sele busu meŋ asugiro. Kawaajoŋ boi takapolakaya kaaŋa yoŋoojoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu.  
\v 10 Kraistnoŋ uŋa kawali galeŋ ano poŋ qereweŋa ano jawiŋ kuuya yoŋoo waŋgia kolooja. Kraistwo qokotaagi iinoŋ Anutuwaa momoya ano akadamu iwoiya kuuya ii saanoŋ sogianoŋ oŋono laligojuya.   
\p
\v 11 Kaeŋ laligoŋ Kraistwo qokotaagi iinoŋ aiweseya hoŋa ii oŋoonoŋ kaaŋagadeeŋ kotoŋ oŋono laligoju. Aiwese ii boronoŋ selenananoŋ kotoŋkejutiwaa so qaagoto, Kraistnoŋ sele kotokoto qaita moŋ ama oŋonoti, ii kokaeŋ: Iinoŋ selewaa nanamemeŋ wala-ganoŋ galeŋ koma oŋombabotiwaajoŋ mono siiŋgia kombombaŋa bologa ii somoŋgoro laligoju.  
\v 12 \x * \xo 2.12 \xt Room 6.4\x*Kraistwaa qamoya roŋnoŋ aŋgiti, oŋoo uu walaganoŋ mono iikaaŋa tanitani komuŋ oomulu iikanoŋ koomu roŋnoŋ kemero. Kaeŋ kemeroto, Anutunoŋ Kraist meŋ gbiliro koomunoŋga waaroti, iwaa ku-usuŋanoŋ mono oŋo kaaŋia-deeŋ inaaŋ oomulu iikanoŋ nemuŋ koma oŋono gbiligi. Oŋo Anutuwaa ku-usuŋa ii meŋ aŋaliŋ moma laariŋ mugitiwaajoŋ ama Kraistwaa kooroŋanoŋ gbiliŋ kotiiŋ laligoju.   
\p
\v 13 \x * \xo 2.13 \xt Ef 2.1-5\x*Wala moŋnoŋ oŋoo siiŋgia kombombaŋa bologa ii mende somoŋgoro uugia walaganoŋ galeŋ koma oŋono laligogi. Siŋgisoŋgo aŋgitiwaajoŋ ama uu koomuya laligogito, Kraistwo qokotaagi Anutunoŋ iwaa kooroŋanoŋ meŋ gbiliŋ oŋono. Siŋgisoŋgonana mono kuuya soŋgbandabororo kotiiŋ laligojoŋ.  
\v 14 \x * \xo 2.14 \xt Ef 2.15\x*Kileŋanana ano iikawaa iroŋaa jeŋkootoya ii Siwe gomanoŋ lopo terenoŋ oogita ero. Kraistnoŋ loponana ii korebore kotoŋ qewagoro. Lopo iikanoŋ Anutuwo nama gemanananoŋ qeŋ tuarenjeŋ ama nonoma eroti, iinoŋ ii kotogoŋ maripoonoŋ kosigoro tegoro.   
\p
\v 15 Maripoonoŋ komuŋ beŋ kawali galeŋ ano uŋa poŋ qereweŋa namo sombiŋ batugaranoŋ ilawoila kuuya galeŋ komakejuti, Kraistnoŋ iyoŋoo ku-usuŋgia ii lua jaŋgbeŋ jeta kaaŋa qewagoŋ riligoŋ rijoŋgodabororo. Kaeŋ ama kaziuruta kasanoŋ gbadooŋ oŋoma gamu qeŋ oŋono. Kaeŋ ama uŋuama otokoriaŋ maama renduŋ hororo qenjaaroyanoŋ kagi haamo ama oŋonotiwaa kania ii asuganoŋ asugiro iigi.   
\p
\v 16 \x * \xo 2.16 \xt Room 14.1-6\x*Kraistnoŋ haamo ama oŋonoti, iikawaajoŋ oŋo mono Kraistwo nama qaqabuŋabuŋagiawo satiiŋ laligowu. Kaeŋ laligogi oŋoo batugianoŋ moŋnoŋ naa nene apuga ooŋ neŋkejuti, iikawaa soŋgoya eeŋ ama jeŋ kotoŋ oŋombabo. Gbani so kendoŋ kowoga moŋ ano koiŋ so koiŋ dologa koujiwaa korisoroya ii amakeju me qaago, iikawaajoŋ eeŋ jeŋ boliŋ oŋombubo. Sabat kendoŋ ii Sondameraanoŋ me weeŋ moŋnoŋ ramakejuti, iikawaajoŋ eeŋ wambusooŋgianoŋ qeŋ jeŋ oŋombubotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.  
\v 17 Soŋgo kaaŋa kawaajoŋ mono geja mende ambu. Iwoi ii sareyagadeeŋ kolooju. Eja oŋanoŋ dodowiro uŋauŋayanoŋ wala kaŋkeji, iikawaa so hoŋa ii Kraist. Nene soŋgo ano kendoŋ rarawaa qaaya ii Kraistwaa sareya kolooŋ kamaaŋqeqeta kolooja. Kraistnoŋ mono asugiroto, oŋo kileŋ kema kana sareya walaganoŋ eeŋ qokotaaŋ laligowubo.   
\p
\v 18 Tosia oŋonoŋ siiŋgianoŋ kokaeŋ amakeju: Oŋoaŋgiaa uugia meŋ kamaaŋ ama Siwe gajoba waegia meŋ beŋ kaaŋa mepeseeŋ oŋomakeju. Kaaŋagadeeŋ jaagia meleeno uŋauŋagia iima iikawaajoŋ sewaŋkiki amakeju. Kaeŋ oŋoaŋgiaa namowaa momoyanoŋ kuuŋ oŋono selegia eeŋ totooŋ meŋ uma selememe amakeju. Yoŋoonoŋga moŋnoŋ tiligoŋ oŋoma Kraistwaanoŋga utuŋ oŋombabo. Kaeŋ ano oŋo momalaariwaa kuunoŋ haamo mende ama tawagia mende mewubo. Kawaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.  
\v 19 \x * \xo 2.19 \xt Ef 4.16\x*Yoŋonoŋ Kraist waŋnana kolooji, iwo nanaŋgia ii mesaoŋ laŋ laligoju. Kraistnoŋ waŋnana kolooŋ iyaŋaa sele busuya kuuya anana galeŋ koma nonono saanoŋ qokotaaŋ aoŋ laligojoŋ. Sii toroqeqeya ano tokotokoya iikanoŋ mono sele busuyaa dondomoŋuruta mindiriŋ somoŋgoŋ nonoŋgi metulaŋgoŋ motooŋgo koloojoŋ. Kaeŋ kolooŋ Anutunoŋ nemuŋ koma nonomakejiwaa so somariiŋ kotiiŋkejoŋ.   
\s1 Kraistwo naŋgi namowaa momoyanoŋ galeŋ koma oŋombabo.  
\p
\v 20 Oŋo Kraistwaanoŋ qokotaagi uu walagagianoŋ komuro beŋ kawali galeŋ yoŋoo kasa gbadonoŋga loloogi. Yoŋonoŋ namo sombiŋ batugaranoŋ laligoŋ iwoigara kuuya galeŋ koma oŋomakejuto, oŋo mende galeŋ koma oŋomakeju. Kawaajoŋ boi takapolakaya kaaŋanoŋ jeŋkooto laŋ ama oŋomakejuti, ii mono naambaajoŋ eeŋ otaaŋkeju? Siwewaa buŋa koloojuto, kileŋ namowaa qaaya otaagi sisau kolooŋkeja.   
\p
\v 21 Soŋgogia kokaeŋ amakeju, “Ii mende gajugoŋ mewa. Moŋ ii mende kisiriiwa. Iwoi ii mende oosiriwa.”  
\v 22 Baloŋ ejembanoŋ iyaŋgiaa waŋgianoŋ kaeŋ jeŋ kotoŋ tosaaŋa kuma oŋomakejuto, Anutunoŋ kaaŋa qaago. Anutunoŋ iwoi kuuya ii ama mewoŋatiwaajoŋ ama jero meŋ neniŋ qaombutiwaajoŋ ano eju. Ii balombaa iwoi tatawaga.   
\p
\v 23 Ii kileŋ tosianoŋ beŋ kawali galeŋ ano gajoba waegia meŋ beŋ kaaŋa mepeseeŋ oŋombutiwaajoŋ kaparaŋ komakeju. Ii kaparaŋ koma “Ananaa uunana meŋ kamaaŋ anjoŋ,” jeŋ iikanoŋ mondoŋ selewaa siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ galeŋ koma oŋombabotiwaajoŋ soŋgoya soŋgoya ama selegia qeŋ sembeŋ aoŋ aoŋkeju. Kaeŋ ama jeŋkootogia amakejuti, ii momakooto qaganoŋ aambaa tani kolooro mamaganoŋ siligia ii iima mogi umakeja. Umakejato, ii kileŋ kaeŋ selewaa siiŋgia kombombaŋa bologa aŋgoŋ kombombaajoŋ amamaaŋ ii laŋ otaaŋkeju. Kawaajoŋ jeŋkooto qaagia iikanoŋ mono iwoi omaya totooŋ kolooja. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Kraistnoŋ laaligo gbilianoŋ laligowombaa esuŋa nonomakeja.  
\p
\v 1 \x * \xo 3.1 \xt Ond 110.1\x*Kraistnoŋ eukanoŋ uma Anutuwaa boro dindiŋanoŋ jiŋkaroŋ jakeya meŋ qaqabuŋayawo raja. Anutunoŋ Kraist meŋ gbiliŋ muroti, iikawaa tani kaaŋagadeeŋ oŋo meŋ gbiliŋ oŋono koomuyanoŋga waama laligoju. Kawaajoŋ oŋo Siwe gomanoŋ eu ilawoila eji, uugia mono iikanoŋ somoŋgoŋ laligowu.   
\p
\v 2 Balombaa ilawoilaya kanoŋ qaagoto, eukanoŋ ilawoila eji, uugia mono iikanoŋ somoŋgoŋ kotiiŋ laligowu.  
\v 3 Oŋoo uugia walaganoŋ komuro Anutuwaanoŋ duŋgoŋ laligoju. Kaeŋ Anutuwaa aoŋanoŋ kema laaligo kotigaa kania mokoloogi. Kraistnoŋ Siwe laaligo aasaŋgoyanoŋ laligoji, oŋoo uulaaligogianoŋ mono iikawaa so aasaŋgoyanoŋ eja. Kawaajoŋ uugia mono Kraistwo somoŋgoŋ laligowuya.  
\v 4 Kraist laaligo kotigaa Tonananoŋ mombo karo asamararaŋanoŋ asugiwaati, kambaŋ iikanoŋ oŋo mono kaaŋagadeeŋ asugigi uŋuano iwo Anutuwaa asamararaŋanoŋ keubu.   
\s1 Uu walaga ano uu gbilia ii aworaŋgoŋ aojao.  
\p
\v 5 Balombaa siiŋgia kombombaŋa bologa kania kania ii uugianoŋ eŋ yayaseseŋ meŋ oŋomakejuti, iyoŋoo waŋgia mono kuuya rinjaŋgodaborowu. Bao kasu kaaŋa serowiliŋ ano qewoloŋ aŋgonjorayawo ii mono gema qewu. Uuselewaa siiŋ kombombaŋa bologa ii mono mesaoŋ uugere bologa qowogogi bogowa. Iwoi meŋgo mewombaajoŋ mambaŋ kolooŋ koposoŋgoŋkejuti, iikanoŋ tando lopioŋ waegia meŋ mepeseeŋ oŋonjutiwaa tania kolooja.  
\v 6 Ii aŋgitiwaajoŋ ama Anutuwaa iriŋanoŋ soono uukazia qagianoŋ ano umakeja.   
\p
\v 7 Siiŋgia kombombaŋa bologa kaaŋanoŋ mono wala oŋoaŋgiaa laaligogia kaaŋagadeeŋ galeŋ kono kana bologa ii riiŋ otaaŋ laligoŋkegi.   
\p
\v 8 Kaeŋ laligogito, kambaŋ kokaamba oŋo kaaŋagadeeŋ iwoi iikaaŋa kuuya ii mono giligi kemba: Uuduuduu moma uugeregianoŋ juma oŋooro uugianoŋ aoŋ uubooli mojuto, ii unjuma giligi kemba. Kaaŋagadeeŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota ano qaa aŋgonjorayawo jeŋ uugia menjereŋgojuti ii mono kuuya gema qeŋ mesaowu.  
\v 9 \x * \xo 3.9 \xt Ef 4.22\x*Oŋo uu walaga ano iikawaa nanamemeŋa aŋgonjora-yawo ii yakariŋ qeŋ komuŋ laligojuti eeŋ, qaa qoloŋmoloŋgoya mono mende amiŋ mobu.   
\p
\v 10 \x * \xo 3.10 \xt Jen 1.26; Ef 4.24\x*Oŋo uu walaga kotogoŋ mombo letoma uu dologa mouma laligoju. Mokomokoloo Tonananoŋ iyaŋaa kania moma asariwombaa sareya anoti iinoŋ mono iikawaa so uu dologa ii letoma muro toroqeŋ koloŋaniŋkeja.  
\v 11 Kawaajoŋ anana Juuda me kantri tosiaa ejemba laligojoŋi, ii mono so motooŋgo koloojoŋ. Anutuwaa aiweseya selenananoŋ kotogi me qaago, ii kileŋ Anutuwaa jaanoŋ so motooŋgo koloojoŋ. Taoŋ ejemba momogiawo me qandaya (bus kanaka) laligoŋ iyaŋgiaa qaagianoŋ irikawaraka jeŋ poumapou laligojuti ii kileŋ Kraistnoŋ uunananoŋ nano motooŋgo koloojoŋ. Ananaa gawonana meŋkejoŋi me tourunana ii tawaya qaa eeŋ weleŋ qeŋ oŋomakejoŋi, iikanoŋ iwoi qereweŋa koloojato, hoŋaboŋa ii Kraist. Iinoŋ mutulaŋgoŋ kuuya nunuuguŋ uma Kiŋ Poŋnana uuta motooŋgo kolooja.   
\p
\v 12 \x * \xo 3.12 \xt Ef 4.2\x*Anutunoŋ meweeŋgoŋ oŋono uu dologa otaaŋ Anutuwaa wombo alauruta soraaya kolooju. Kawaajoŋ oŋo mono batugianoŋ kiaŋkomu ama ala meŋ aoŋ laligowu. Uugia meŋ kamaaŋ tosaaŋa gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama oŋoma lombo moma mokosiŋgoŋ laligowu. Sili iikanoŋ mono malekugia kolooro koŋgi kemero ii pondaŋ meŋ laligowu.   
\p
\v 13 \x * \xo 3.13 \xt Ef 4.32\x*Mono loloŋgoŋ bologaa kitia mende meleembuto, mono qaqa-aŋgoŋ aoŋ laligowu. Kalaŋ koma aogi batugianoŋ qaa koposo kolooro moŋnoŋ alia jeŋ mumambaajoŋ moji, ii mono mesaoŋ aowu. Poŋnoŋ siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaoroti, oŋo mono batugianoŋ kaaŋiadeeŋ ama aoŋkebu.  
\v 14 Kaeŋ ama uujopawaa malekugia ii koŋgi kemero iikawaa qaganoŋ mono uukaleŋ ama jopagoŋ aogi qabo koloowaa. Uujopa kanoŋ akadamu kuuyaajoŋ jejeŋi, ii qooŋgoŋ mindiriŋ waŋgiaga nanja.   
\p
\v 15 Kraistnoŋ oŋo luaenoŋ sele busu motooŋgo kolooŋ laligowutiwaajoŋ oŋoono. Kawaajoŋ iwaa luaenoŋ mono uugianoŋ eŋ awaawaa qawa loqagia kolooro uubonjonoŋ jeŋ mepeqepesee ama laligowu.   
\p
\v 16 \x * \xo 3.16 \xt Ef 5.19-20\x*Kraistwaanoŋ Buŋa qaa iikanoŋ mono uugianoŋ eŋ batugianoŋ mamaga asugiŋ seiwaa. Mono momakooto qaa kuuya jeŋ kuma aoŋ qambaŋmambaŋ qeŋ aoŋkebu. Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ oŋomakejiwaa so mono Buŋa Rii Ondino (Buk Song), mepemepesee rii (ooŋsaa) ano uuwaa rii tosia ii uu wombogianoŋ Anutu mepeseeŋ qamakebu.  
\v 17 Nanamemeŋ ii me ii jenoŋ me silinoŋ ama mewuti ii kuuya mono Poŋ Jiisaswaa qanoŋ amakebu. Kaeŋ aŋgi Kraistnoŋ nemuŋ koma oŋono Maŋ Anutu oewae jeŋ muŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Loemba, nemuŋmaŋ ano weleŋqeqe oŋoo qambaŋmambaŋ qaa  
\p
\v 18 \x * \xo 3.18 \xt Ef 5.22; 1 Piito 3.1\x*Emba oŋo mono lourugia yoŋoo qaa baatanoŋ kema laligowu. Pombaa buŋa koloojutiwaajoŋ mono kaeŋ aŋgi sokombaa.   
\p
\v 19 \x * \xo 3.19 \xt Ef 5.25; 1 Piito 3.7\x*Eja oŋo mono embaurugia uukalenoŋ jopagoŋ oŋoma goroŋooso wosokonduŋ qaganoŋ mende ama oŋoma laligowu.   
\p
\v 20 \x * \xo 3.20 \xt Ef 6.1\x*Merabora oŋo Pombo qokotaaŋ nama nemuŋmaŋwoigia yoroo jegara otaagi Poŋnoŋ iŋiiro sokombaa. Kawaajoŋ oŋo mono qaagia jewutiwaa so kuuya teŋ koma oŋoma laligowu.   
\p
\v 21 \x * \xo 3.21 \xt Ef 6.4\x*Maŋurunana oŋoo meraboraurugianoŋ awasaŋkakagia mesaowubotiwaajoŋ mono mende uŋuŋ ureeŋ horoŋ kitoŋ oŋoma laligowu.   
\p
\v 22 \x * \xo 3.22 \xt Ef 6.5-8\x*Weleŋqeqe oŋo mono namonoŋ galeŋurugia yoŋoo qaagia kuuya teŋ komakebu. Kondokondoowaa waŋ aŋgi ejembanoŋ iŋisosoroowutiwaajoŋ qaagoto, gbiŋgbaoŋ mesaoŋ Pombaa jeta uuguwombotiwaajoŋ sombugia moma uugia gawonoŋ ama meŋ laligowu.  
\v 23 Iwoi ama meŋkebuti uugia mono iikanoŋ somoŋgoŋ kokaeŋ romoŋgowu: Baloŋ ejembagadeeŋ qaagoto, Poŋ iyaŋa mono weleŋ qeŋ muŋ laligoju.   
\p
\v 24 Poŋ Kraist weleŋ qeŋ muŋ laligogi iinoŋ tawagia Siwe gomanoŋ ano eji, ii oŋono buŋagia koloowaa. Mono kaeŋ romoŋgoŋ laligowu.  
\v 25 \x * \xo 3.25 \xt Dut 10.17; Ef 6.9\x*Moŋnoŋ gawoŋa meŋ soowaati Anutunoŋ kaaŋiadeeŋ meŋ soosooyaa iroŋa meleema mubaa. Anutunoŋ tosaaŋa mende iŋisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejato, kuuya anana so motooŋgonoŋ gosiŋ nonoma qaanana jeŋ tegowaa.   
\c 4  
\p
\v 1 \x * \xo 4.1 \xt Ef 6.9\x*Galeŋurunana oŋoonoŋ Poŋ somata ii Siwe gomanoŋ laligoji, ii moma kotojutiwaajoŋ mono weleŋqeqeurugia yoŋowo wasombura maayanoŋ aoŋ so motooŋgo ama oŋoma laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Qambaŋmambaŋ qaa tosia  
\p
\v 2 Qamakooli gawoŋ mono kaparaŋ koma meŋ laligowu. Iikanoŋ mono uugbiligbili laligoŋ jeŋ mepeqepesee ama laligowu.  
\v 3 Mepeqepesee ambuti iikanoŋ mono nonoojoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ qama kooliŋ laligowu, “Anutu, gii mono Pool neŋauruta kana meŋ oŋona saanoŋ Kraistwaa Buŋa qaa aasaŋgoya ii jeŋ asarigi seiwaa.” Niinoŋ Buŋa gawoŋ mewetiwaajoŋ gbadooŋ noŋgi kapuare mirinoŋ rajeŋ.  
\v 4 Niinoŋ Buŋa qaa Anutuwaa siiŋaa so jewe asariwutiwaajoŋ mono qamakooligianoŋ naŋgoŋ noma laligowu.   
\p
\v 5 \x * \xo 4.5 \xt Ef 5.16\x*Ejemba uumeleeŋ mende ama seleeŋgeŋ laligojuti ii mono momakooto qaganoŋ ama oŋoma laligowu. Uuwaa gawoŋ mewombaa kana moŋ koloowaati kambaŋ ii mono mende mesoqesooŋ tiwilaawuto, ejemba kooroŋgianoŋ kema bonjoŋ qambaŋmambaŋ koma oŋombu.  
\v 6 Qaa amiŋ mobuti, ii mono kambaŋ so siiyawo mindiriŋ iŋijogi naaŋawo kolooŋkeba. Qaa iŋijogi ejemba motomotooŋ siiŋgia kolooro kuuya yoŋoonoŋ qaa nomaeŋ meleema oŋombuti ii mono moma yagoŋ iikawaa so jeŋkebu. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Tikikus Onesimus wasiŋ orono kawao.  
\p
\v 7 \x * \xo 4.7 \xt Apo 20.4; 2 Tim 4.12\x*\x * \xo 4.7 \xt Ef 6.21-22\x*Wombo alana Tikikus iinoŋ Pombo qokotaaŋ nama niwo gawoŋa tororo meŋ neŋana kolooja. Iinoŋ oŋoonoŋ kaŋ nomaeŋ ama laligoŋkejeŋi, iikawaa sunduya kuuya iŋijoro mobu.  
\v 8 Nomaeŋ ama meŋ rama laligojoŋi, oŋo sundu ii mobutiwaajoŋ wasiŋ mube oŋoonoŋ kawaa. Iinoŋ kaŋ saanoŋ uluŋkoleŋ ama oŋombaa.  
\v 9 \x * \xo 4.9 \xt Flm 10-12\x*Kaaŋagadeeŋ wombo alanana Onesimus Kolosi oŋoonoŋga kaŋ Pombaa qaaya pondaŋ otaaŋ meŋ yagoŋkeji, niinoŋ ii wasiwe eleema kawaa. Eja woi yoronoŋ kaŋ kokanoŋ iwoi kuuya nomaeŋ kolooro laligojoŋi, iikawaa sunduya saanoŋ jedaborori mobuya. Kiaŋ.   
\s1 Yeizozo qaa tetegoya  
\p
\v 10 \x * \xo 4.10 \xt Apo 19.29; 27.2; Flm 2-4; Apo 12.12, 25; 13.13; 15.37-39\x*Aristarkus niwo kapuare mirinoŋ raji ano Barnabaswaa niwita Maak yoronoŋ yeizozogara jeŋ ani oŋoonoŋ kaja. Maakwaajoŋ qaana kokaeŋ jeŋ kotowe mogi: Oŋoonoŋ kaŋ koubaati eeŋ, ii mono saanoŋ koma horoŋ ala meŋ mubu.  
\v 11 Joosua qata moŋ Jastus qajuti iinoŋ kaaŋagadeeŋ yeizozoya jeŋ ano oŋoonoŋ kaja. Neŋaurunanoŋ niwo Anutuwaa bentotoŋaa gawoŋ meŋ laligojuti iyoŋoo batugianoŋ eja karooŋ yoŋonoŋga Juuda ejaga laligoju. Yoŋonoŋ uluŋkoleŋ ama noma laligogi.   
\p
\v 12 \x * \xo 4.12 \xt Kol 1.7; Flm 23\x*Aŋgiaanoŋa eja Epafras Kraist Jiisas weleŋ qeŋ muŋkeji, iinoŋ yeizozoya jeŋ ano oŋoonoŋ kaja. Iinoŋ kambaŋ so oŋoojoŋ ama qama kooliŋkeja. Qaa kuuya Anutuwaa jetaa so kolooŋ eji, oŋo iikanoŋ rindaŋgoŋ nama kotiiŋ akadamugiawo kolooŋ laligowutiwaajoŋ aoŋ oroŋkeja.  
\v 13 Niinoŋ iwaa kania moma kokaeŋ naŋgoŋ jejeŋ: Iinoŋ oŋo ilaaŋ oŋomambaajoŋ gawoŋ mamaga meŋkeja. Kaaŋagadeeŋ Laodisia ano Hierapolis taoŋ woi kanoŋ moma laariŋ laligojuti iyoŋoojoŋ ama gawoŋ naa afaaŋaga meŋ aoŋ oroŋkeja.  
\v 14 \x * \xo 4.14 \xt 2 Tim 4.10, 11; Flm 24\x*Wombo doktanana Luuk ano Deemas yoronoŋ kaaŋagadeeŋ yeizozogia jeŋ ani oŋoonoŋ kaja.   
\p
\v 15 Niinoŋ yeizozogia jeŋ oojeŋi, ii mono uumeleeŋ alaurunana Laodisia taonoŋ laligojuti, ii iŋijogi mobu. Kaaŋagadeeŋ Nimfa ano iwaa mirinoŋ kanageso ajorooŋkejuti mono ii iŋijogi mobu.  
\v 16 Tere koi weeŋgoŋ oŋoŋgi mogi tegoro iikawaa gematanoŋ ii mono aŋgi Laodisia uumeleeŋ kanageso yoŋoonoŋ keno weeŋgowu. Laodisia yoŋoojoŋ tere moŋ oowe kenoti ii aŋgi oŋoonoŋ karo oŋo ii kaaŋagadeeŋ weeŋgowu.  
\v 17 \x * \xo 4.17 \xt Flm 2\x*Arkipus eja ii mono kokaeŋ ijogi moba, “Poŋnoŋ Buŋa gawoŋ mewaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ goma koipuga raro laligojaŋi, giinoŋ mono gawoŋ ii romoŋgoŋ kuuya medaborowa.”   
\p
\v 18 Pool niinoŋ yeizozogia jeŋ neenaa boronanoŋ qana kokaeŋ oojeŋ: Pool. Oŋo mono kasa gbadonawo nii romoŋgoŋ noma laligowu. Kaleŋmorianoŋ mono oŋowo ewa. Kiaŋ.