\id ACT - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h Aposol 
\toc1 Uŋa Toroyanoŋ aposol inaaŋ oŋono gawoŋ megi 
\toc2 Aposol Gawoŋ Meme 
\toc3 Apo 
\mt1 Aposol Gawoŋ Meme  
\mt2 Uŋa Toroyanoŋ aposol inaaŋ oŋono gawoŋ megi.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Dokta Luuknoŋ buk qata “Kraistwaa Oligaa Buŋa” ooŋ sunduya toroqeŋ buk qata “Aposol gawoŋ meme” ooro. Jiisasnoŋ gowokouruta mutuya kuma oŋono Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ oŋono Kraistwaa buju qaa jeŋ seigiti, Luuknoŋ iikawaa sunduya asuganoŋ amambaajoŋ moma kokaeŋ (1.8) ooro, ‘Yoŋonoŋ ii Jerusalem sitinoŋ kanaiŋ Judia prowins sokoma Samaria prowinsnoŋ kema toroqeŋ baloŋ goraayanoŋ eu emu leelee keŋgi sokondaboroŋ keno.’ Wala Juuda kanageso uutanoŋ gawoŋ megi uugia meleema gbiligi Kraistwaa qemburuŋ kanaiŋ qeŋ seiŋ kema kema kantria kantria sokono uumeleeŋ kanageso yoŋoo waŋgiaga kolooro. Sunduya weeŋgojuti, Luuknoŋ iyoŋoo uugia meŋ kamaamambaajoŋ kaparaŋ koma qaa kota woi kokaeŋ ooŋ asariro,  
\ip 1) ‘Kraistwaa alaurutanoŋ Room mindimindiri gawman ii tuarenjeŋ mende ama oŋoma laligoju. Yoŋonoŋ ii meŋ kamaaŋ ambutiwaajoŋ toropere mende anju. Tosianoŋ kaeŋ mobuyagati, ii bomboŋgaoya eeŋ waababo.’  
\ip 2) ‘Juuda yoŋonoŋ jigo gawoŋ megi qereweŋa kolooro hoŋa asugiwaatiwaajoŋ mamboma laligogiti, Jiisasnoŋ mono hoŋa ii meŋ kaŋ oŋono.’ Qaa kota ii.  
\ip Jiisaswaa Buŋa qaaya kuuŋ jeŋ seiŋ zioz kanaiŋ meŋ kotiigi toroqeŋ keno uumeleeŋ yoŋoo tuuŋgianoŋ somariiro. Iikawaa so “Aposol gawoŋ meme,” sundu ii juno qaa bakaya waŋa karooŋ kokaeŋ kolooju: 1) Jiisasnoŋ Siwe gomanoŋ uro gowoko yoŋonoŋ Jerusalem laligogi Kraistwaa Buŋa qaayanoŋ kanaiŋ qemburuŋ qero. 2) Eŋ somariiŋ Palestain balombaa prowins tosianoŋ keno. 3) Mombo somariiŋ kantria kantria Batugaranoŋ Kowe liligoŋ rama kenjuti, ii sokoma tetegoyanoŋ siti waŋa Room kanoŋ keno.  
\ip “Aposol gawoŋ meme” iikawaa qaa waŋa ii Uŋa Toroyaa kania ano gawoŋ meme. Aposol ano momalaari ejemba yoŋonoŋ Yambuyambu dologaa (Pentekost) kambaŋanoŋ Jerusalem qama kooligi Uŋa Toroyanoŋ ku-usuŋawo uugianoŋ kemero. Uugianoŋ kemeŋ sololooŋ meŋ kotiiŋ oŋono deema kantri liligoŋ gawoŋ megi hoŋa kania kania kolooro. Zioz ejemba ano yoŋoo jotamemeya yoŋonoŋ Kraistwaa Buŋa qaa ii kanakanaiyanoŋ nomaeŋ jeŋ laligogiti, Luuknoŋ iikawaa qaaya ooro ii saanoŋ buk kokanoŋ weeŋgoŋ moboŋa. Ejemba uugia meleema mindiriŋ naŋgoŋ aoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ Buŋa qaawaa ku-usuŋa moma kotogi gomaŋ so asugiro. Nomaeŋ asugiroti, Luuknoŋ iikawaa sunduya ooŋ Uŋa Toroyaa ku-usuŋa qendeema nononja.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 4 ii kokaeŋ:  
\io1 1. Buŋa qaa naŋgoŋ jewombaajoŋ jojorigi 1.1-26  
\io1 a) Jiisasnoŋ jeŋkooto ama Uŋa oŋomambaajoŋ jero 1.1-14  
\io1 b) Juudas Iskariotwaa kitia Matias metogogi 1.15-26  
\io1 2. Jerusalem sitinoŋ Buŋa qaa naŋgoŋ jegi 2.1–8.3  
\io1 3. Judia ano Samaria Buŋa qaa naŋgoŋ jegi 8.4–12.25  
\io1 4. Poolnoŋ misin gawoŋ meŋ laligoro 13.1–28.31  
\io1 a) Misin gawoŋ liligoŋ megi indiŋ 1 kolooro 13.1–14.28  
\io1 b) Jerusalem ajoajoroo ama qaa somoŋgogi 15.1-35  
\io1 c) Misin gawoŋ liligoŋ megi indiŋ 2 kolooro 15.36–18.22  
\io1 d) Misin gawoŋ liligoŋ megi indiŋ 3 kolooro 18.23–21.16  
\io1 e) Pool Jerusalem, Sisaria ano Room kapuare mirinoŋ raro 21.17–28.31  
\c 1  
\s1 Jiisasnoŋ zioz kanairo.  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt Luuk 1.14\x*Oo Tiofilus, Luuk niinoŋ sunduna mutuya ooweti, iikanoŋ Jiisasnoŋ gawoŋ kanaiŋ meŋ liligoŋ ejemba kuma oŋoma laligoroti, iikawaa sunduya kuuya areŋgoŋ ambe iina.  
\v 2 Jiisasnoŋ gawoŋ meŋ wasiwasi eja aposoluruta meweeŋgoŋ kuma oŋoma laligoŋ Uŋa Toroyaa ku-usuŋ qaganoŋ gawoŋ mewutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Ii oŋono Anutunoŋ wano Siwenoŋ uro. Niinoŋ sunduna ooweti, ii iikanoŋ oodaborowe. Kete iikanoŋa sundu ii toroqeŋ oomaŋa.   
\p
\v 3 Jiisasnoŋ siimbobolo moma komuŋ koomunoŋga waama weeŋ 40 namonoŋ toroqeŋ laligoro. Laligoŋ kambaŋ iikanoŋ aposoluruta indiŋa mamaga asugiŋ oŋoma Anutu bentotoŋaa kania toroqeŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoŋ aiwese tani kania kania meŋ qendeema oŋono. Yoŋonoŋ ii iima Jiisasnoŋ gbiliŋ laligoji, ii saanoŋ moma yagogi. Aiwese iigiti, iyoŋonoŋ ii naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanju ano moŋnoŋ ii qewagomambaajoŋ amamaawaa.   
\p
\v 4 \x * \xo 1.4 \xt Luuk 24.49\x*Kambaŋ moŋnoŋ yoŋowo motooŋ laligoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma iŋijoro, “Oŋo Jerusalem siti koi uulaŋawo mende mesaowu. Maŋnanoŋ ‘Kaleŋ uugianoŋ ama oŋomaŋa,’ jeŋ qaaya somoŋgoro iŋijoweti, ii mono hoŋawo koloowaa. Oŋonoŋ mono iikawaajoŋ mamboma laligowu.  
\v 5 \x * \xo 1.5 \xt Mat 3.11; Maak 1.8; Luuk 3.16; Jon 1.33\x*Wala Jonoŋ ejemba oo tooŋnoŋ mulu meŋ oŋoma laligoroto, Anutunoŋ kambaŋ mende koriro Uŋa Toroya uugianoŋ ama iikanoŋ mulu meŋ oŋombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Jiisasnoŋ Siwenoŋ uro.  
\p
\v 6 Aposol yoŋonoŋ kambaŋ moŋnoŋ ajoroogi Jiisasnoŋ batugianoŋ asugiro kokaeŋ qisiŋ mugi, “Poŋ, giinoŋ kambaŋ kokaamba me naa kambanoŋ Israel kantriwaa totoŋ ii mombo kuuŋ meŋ kotiiwaga?”   
\p
\v 7 Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Amanoŋ iyaŋaa ku-usuŋ qaganoŋ gbani ano aua kambaŋ areŋgoŋ anota eji, ii oŋonoŋ mobutiwaa so qaago.  
\v 8 \x * \xo 1.8 \xt Mat 28.19; Maak 16.15; Luuk 24.47-48\x*Ii qaagoto, Uŋa Toroyanoŋ kamaaŋ uugianoŋ kemebaati, iinoŋ mono ku-usuŋ oŋono letoma noo kaniana naŋgoŋ jeŋ laligowu. Ii Jerusalem sitinoŋ kanaiŋ Judia prowins sokoma Samaria prowinsnoŋ kema liligoŋ toroqeŋ baloŋ goraayanoŋ eu emu leelee keŋgi sokondaboroŋ kemba.”  
\v 9 \x * \xo 1.9 \xt Maak 16.19; Luuk 24.50-51\x*Jiisasnoŋ qaa ii iŋijondabororo Anutunoŋ jaagia qaganoŋ meŋ waaro koosunoŋ kamaaŋ esuuro eukanoŋ uro iibombaajoŋ uugi uro ayayoogagadeeŋ kono moŋgama naŋgi.   
\p
\v 10 Kaeŋ uro sombinoŋ eu iigigiiŋ naŋgi iikanondeeŋ eja woi malekugara tualalakota yoronoŋ kosogianoŋ asugiŋ nani.  
\v 11 Nama kokaeŋ iŋijori, “Galili eja oŋo mono naambaajoŋ sombinoŋ eu uuŋgadeeŋ nanju? Anutunoŋ Jiisas koi oŋoo batugianoŋga wama Siwe gomanoŋ eu uro iijuti, iinoŋ mono tani kaaŋiadeeŋ mombo eleema kamaawaa.” Kiaŋ.   
\s1 Juudas Iskariotwaa kitia Matias meweeŋgogi.  
\p
\v 12 Kaeŋ iŋijori aposol yoŋonoŋ Jerusalem siti kosianoŋ baaŋa qata Oil gere baaŋa kanoŋa eleema kamaaŋ 1 kilomiitawaa so kaŋ sitinoŋ kougi\f + \fr 1.12 \ft Juuda yoŋonoŋ 1,100 miita ii Sabat kendonoŋ mende uuguŋ kemakegi. Kawaajoŋ Kana qaa mende uuguŋ kagi.\f*  
\v 13 \x * \xo 1.13 \xt Mat 10.2-4; Maak 3.16-19; Luuk 6.14-16\x*Jerusalem kouma miri uuta moŋ qaganoŋ kanoŋ rama laligogiti, iikanoŋ kema ugi. Ugiti, iyoŋoo qagia ii kokaeŋ: Piito, Jon, Jeims ano Andruu; Filip, Tomas, Bartolomyuu ano Matyuu, Jeims Alfiuswaa meria, Saimon Zelot politik ejaga ano Juudas Jeimswaa meria\f + \fr 1.13 \ft Zelot paati yoŋonoŋ aŋgiaa nanaŋ mewombaajoŋ Room mindimindiri gawmambo toropere ano uugere ama laligogi.\f*  
\v 14 Eja kuuya yoŋonoŋ uumotooŋ ama emba yoŋowo kaparaŋ koma qama kooliŋ laligogi. Yoŋoo batugianoŋ Jiisas kouruta ano nemuŋa Maria yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ laligogi.   
\p
\v 15 Qama kooliŋ laligoŋ weeŋ moŋnoŋ momalaari ejemba jaŋgogia 120 kawaa so ajoroogi Piitonoŋ batugianoŋ waama qaa kokaeŋ jero,  
\v 16 “Eja alauruna, Jiisas meŋ somoŋgogiti, Juudasnoŋ iyoŋoojoŋ kana qendeeno. Uŋa Toroyanoŋ Juudaswaa qaa ii waladeeŋ kiŋ Deiwidwaa uutanoŋ saŋe ano jetanoŋ jero Ondino buk (Buk Song) kanoŋ oogita eji, iikanoŋ mono hoŋawo kolooro.  
\v 17 Jiisasnoŋ Juudas meweeŋgoro ananaa tuuŋnoŋ moŋ laligoro gawoŋa mewaatiwaajoŋ kuuro wasiwasi eja waŋa aposol kolooro.   
\p
\v 18 \x * \xo 1.18 \xt Mat 27.3-8\x*“Juudasnoŋ nanamemeŋ bologa ano sewaŋa mugi meŋ iikanoŋ baloŋ koria moŋ sewaŋa mero. Ii meŋ iikanoŋ aro aoŋ waŋanoŋ meleema balonoŋ kuuro tomeŋa juno kera korojoŋa data koga ii kuuya ujuŋgoŋ kouma kamaaro.  
\v 19 Kaeŋ kolooro Jerusalem ejemba kuuya iikawaa bujuya modaboroŋ baloŋ iikawaa qata iyaŋgiaa qaanoŋ Akeldama qagi. Ii ananaa qaanoŋ Sa Baloŋ koria.”   
\p
\v 20 \x * \xo 1.20 \xt Ond 69.25; 109.8\x*Piitonoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Ondino (Buk Song) kanoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja,  
\q2 ‘Miria mono bembeŋa kolooŋ gbameŋa namba. Ii moŋnoŋ toya mende kolooŋ laligoro mirigadeeŋ namba,’  
\m ano qaa moŋ kokaeŋ eja,  
\q2 ‘Moŋnoŋ saanoŋ iwaa dunduŋanoŋ galeŋ gawoŋ meŋ namba.’   
\p
\v 21-22 \x * \xo 1.21-22 \xt Mat 3.16; Maak 1.9; 16.19; Luuk 3.21; 24.51\x*“Kawaajoŋ ama nono eja moŋ meweeŋgoŋ kuuniŋ nonowo jotamemeya kolooŋ daŋgunu kaaŋa nama Jiisasnoŋ koomunoŋga waaroti, iikawaa Buŋaya naŋgoŋ jeŋ laligoro sokombaa. Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muro Poŋnoŋ kambaŋ iikanondeeŋ qenjaaronoŋ kema gawoŋa kanaiŋ meŋ nonoo balonoŋ liligoŋ kema kaŋ laligoro Anutunoŋ batunananondeeŋ wama uro. Eja kambaŋ kuuya iikanoŋ tuuŋnananoŋ motooŋ laligoŋ kouniŋi, mono iyoŋoonoŋga moŋ meweeŋgoniŋ sokombaa.”   
\p
\v 23 Piitonoŋ kaeŋ iŋijoro ejawaa moŋgama eja woi qagara qagi. Moŋ qata Joosef, qata moŋ Barsabas ano qata moŋ Jastus. Eja mombaa qata Matias.  
\v 24 Qagara qama kokaeŋ qama kooliŋ jegi, “Oo Poŋ, gii ejemba uunana korebore moma kotojaŋ. Kawaajoŋ gii eja koi yoroonoŋga moroga meweeŋgojaŋi, ii mono qendeema nonomba.  
\v 25 Juudasnoŋ gbiŋgbaoŋ ama dogoŋ kamaaŋ aposol gawoŋ mesaoŋ kileŋaa so tiwilaaŋ kemeroti, iwaa dunduŋanoŋ eja moŋnoŋ mono aposol kolooŋ nama wasiwasi ejawaa gawoŋ meŋ laligowaa. Qaa ii oŋanoŋ.”   
\p
\v 26 Kaeŋ jeŋ yoroo unju (kaas, lot) kuugi Matias asugiro. Asugiro aposol 11 yoŋoo batugianoŋ duŋ moŋ mugi tuuŋgianoŋ toroqero. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Uŋa Toroyanoŋ kamaaŋ gowoko uugianoŋ kemero.  
\p
\v 1 \x * \xo 2.1 \xt Lew 23.15-21; Dut 16.9-11\x*Jiisasnoŋ komuroti, kambaŋ iikanoŋa sonda 7 tegoro weeŋ 50\f + \fr 2.1 \ft 50 ii Griik qaanoŋ Pentekost.\f* iikanoŋ yambuyambu kambaŋa kaŋ kuuro uumeleeŋ ejemba kuuya yoŋonoŋ ajorooŋ kendoŋ ragi.  
\v 2 Ragi Sombinoŋga iwoi moŋ obabaŋ bilisik kaaŋa kamaaro otoŋ somata asugiro mogi. Raidimbonoŋ qeŋkeji, mono iikawaa tani kaaŋa asugiŋ kamaaŋ miri ragiti, ii kuuya saa qero.  
\v 3 Miri saa qeŋ iwoi iikanoŋ deeŋqeema seiŋ gere bolaŋ kaaŋa waŋgia qaganoŋ uro iigi.   
\p
\v 4 Kaeŋ asugiro Uŋa Toroyanoŋ kuuya yoŋoo uugia saa qero kantri tosia yoŋoonoŋ qaa kanaiŋ jegi. Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ qaa saŋe anotiwaa so asuganoŋ jegi.   
\p
\v 5 Juuda ejemba tosianoŋ Anutu goda qeŋ kantri kania kania sombiŋ baatanoŋ rama kenjuti, iikanoŋ deema kema laligoŋ Jerusalem eleema kagiti, tosia iikaaŋa ii sitinoŋ laligogi.  
\v 6 Kaeŋ laligoŋ otoŋ somata ii moma ejemba tuuŋ mamaganoŋ kouma ajoroogi. Ajorooŋ naŋgi momalaari ejembanoŋ qaa morota morota jegiti, ii kuuya moma aŋo aŋo moma asariŋ iikawaajoŋ aaruŋ kiko aŋgi.   
\p
\v 7 Kiko ama waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Mobu! Eja koi qaaya qaaya jejuti, iyoŋonoŋ mono kuuya Galili ejembaga kolooju me?  
\v 8 Nono kantri morota morota kanoŋ kolooŋ kouma laligoniŋ yoŋonoŋ mono nomaeŋ ama laligoŋ somariiŋ kantrinanaa so qaanana aŋa aŋa jegi mojoŋ?  
\v 9 Nono Partia ejemba, Midia ejemba ano Eelam ejemba koi nanjoŋ. Nono tosianoŋ Mesopotemia laligoniŋ. Tosianoŋ Judia laligoju ano tosianoŋ Kapadosia gomanoŋ laligogi. Ejemba tosianoŋ Pontuswaajoŋ, tosianoŋ Eisia prowinswaajoŋ koloojoŋ ano yoŋonoŋ ananaa qaanoŋ qaa jegi mojoŋ.   
\p
\v 10 “Tosianoŋ Frigia gomaŋ mesaoŋ koi kaŋ laligoju. Tosianoŋ Pamfilia taoŋ mesaogi. Tosianoŋ Iijipt kantrinoŋ laligogi. Tosianoŋ Sairini gomaŋ leegeŋ Libia kantrinoŋ laligogi. Tosaaŋa nono Room sitiga tawatawaga koi kaŋ laligojoŋ.  
\v 11 Nono tosianoŋ Juuda ejemba kolooŋ laligojoŋ ano tosianoŋ kantri tosianoŋ kolooŋ kanageŋ Juuda ejemba kolooniŋ. Kaaŋa nanjoŋ ano yoŋonoŋ qaa jegi nono qaanana motomotooŋ ii saanoŋ moma kotojoŋ. Nonoonoŋga tosianoŋ wato qata Kriit mesaoŋ kowe kotoŋ kagi. Tosianoŋ Arebia qaa jeŋkeju. Nono kaaŋanoŋ laligojonto, yoŋonoŋ aisooŋ Anutunoŋ aŋgoleto uuta anoti, iikawaa kania ii ananaa qaanoŋ aŋa aŋa jegi mojoŋ.”  
\v 12 Kaeŋ jeŋ kuuya yoŋonoŋ aaruŋ mogi sooboo kono iyaŋgia kokaeŋ jeŋ qisiŋ aogi, “Koi kawaa kania mono nomaeŋ?” Kaeŋ qisiŋ aoŋ qaa moŋgama tompiŋ naŋgi.   
\p
\v 13 Tompiŋ naŋgito, tosianoŋ mepaqepae ama kokaeŋ jegi, “Yoŋonoŋ wain apu naaŋawo mamaga neŋ eŋkaloloŋ kolooju.” Kaeŋ.   
\s1 Piitonoŋ Uŋa Toroyaa kania jeŋ asariro.  
\p
\v 14 Kaeŋ jegi Piitonoŋ aposol 11 yoŋowo motooŋ waama nama kotakota qama ejemba tuuŋ ii kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, Juuda ejemba ano ejemba kuuya Jerusalem laligojuti, niinoŋ iwoi koloojiwaa kania jewe mono geja ama mobu.  
\v 15 Oŋo tosianoŋ nonoojoŋ kokaeŋ jeju, ‘Yoŋonoŋ apu kotiga negi uugianoŋ eŋkaloloŋ kolooja.’ Kaeŋ romoŋgojuto, nononoŋ iikaaŋa mende koloojoŋ. Koi gomaambawaa 9 kilok kolooja. Gomaamba ii apu nene kambaŋa qaago.  
\v 16 Qaagoto, gejatootoo eja Joelnoŋ Buŋa qaa kokaeŋ jeroti, iikanoŋ mono hoŋawo kolooja,   
\q2
\v 17 \x * \xo 2.17 \xt Joel 2.28-32\x*‘Anutunoŋ jeja: Pombaa kaka kambaŋanoŋ toriwaati, niinoŋ kambaŋ iikanoŋ Uŋana Toroya maabe ejemba kuuya yoŋoo qagianoŋ ubaa. Uma sololooŋ kotoŋ kondooŋ oŋono kokaeŋ koloowaa:  
\q2 Oŋoo meraboraurugianoŋ gejatootoo qaaya qaaya jeŋkebuya.  
\q2 Oŋoo gbaworo saraŋurugianoŋ jaagia meleeno uŋaya uŋaya iimakebuya.  
\q2 Oŋoo ejemba waŋa yoŋonoŋ gaoŋ kuukuu iimakebuya.   
\q2
\v 18 Uŋana Toroya maamaŋati, ii eja ano emba noo weleŋ qeŋ laligowuti, iyoŋoo qagianoŋ kaaŋagadeeŋ uro gejatootoo qaa jeŋkebuya.   
\q2
\v 19 Niinoŋ aŋgoleto sombinoŋ ambe uugi eu uro iibuya ano namonoŋ aiwese ii kokaeŋ iibuya:  
\q2 Iwoi sayawo, gere bolaŋ uuta ano kaaso konduŋawo ii asugiwuya.   
\q2
\v 20 Weeŋ jaayanoŋ paŋgamaŋ mero koiŋnoŋ ososaaŋ sa kaaŋa koloowaa.  
\q2 Kaeŋ kolooro iikawaa gematanoŋ Pombaa kambaŋ somatanoŋ mono kaŋ kuuwaa.  
\q2 Weeŋ ii akadamu ano qabuŋayawo.   
\q2
\v 21 Daeŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ Pombaa qata qama kooliwaati, Anutunoŋ mono ii hamo qeŋ muro letombaa.’ Joelnoŋ kaeŋ oorota eja.   
\p
\v 22 “Oo Israel ejemba, oŋo mono geja ama qaa koi mobu: Anutunoŋ Jiisaswaa laaligo kambaŋanoŋ sololooŋ muro laligoro aŋgoleto, aiwese ano kaiyaka esuŋmumuyawo ii oŋoo batugianoŋ balonoŋ asuganoŋ asugiro. Oŋo ii saanoŋ moju. Anutunoŋ iwoi ii kolooŋ muŋ iikaaŋa kanoŋ Nazaret eja iikawaa kania naŋgoŋ jeŋ qendeema oŋoma laligoro.   
\p
\v 23 \x * \xo 2.23 \xt Mat 27.35; Maak 15.24; Luuk 23.33; Jon 19.18\x*“Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Jiisaswaa qaa waladeeŋ somoŋgoŋ moma kotoŋ kokaeŋ jerota eja, ‘Hamoqeqe Toyanoŋ mono eja jotamemeya oŋoo borogianoŋ kamaawaa.’  
\p Qaa iikawaa so Anutunoŋ Jiisas mende aŋgoŋ kono oŋoo borogianoŋ kamaaro. Kaeŋ kamaaro oŋo komuwaatiwaajoŋ qagi waba kantri gawman yoŋonoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa mende moma kileŋ jeŋ kotogi borogianoŋ Jiisas qelanjiŋ meŋ maripoonoŋ qegi komuro. Komuroto, sayanoŋ mono oŋoo qagianoŋ urota eja.  
\v 24 \x * \xo 2.24 \xt Mat 28.5-6; Maak 16.6; Luuk 24.5\x*Jiisasnoŋ komuroto, koomuwaa kasa gbadoyanoŋ kamaaro koomu Toyanoŋ ii somoŋgoŋ kambaŋ koriga galeŋ koma mumambaajoŋ amamaaro. Ii Anutuwaanoŋ mende sokono. Kawaajoŋ iinoŋ ii meŋ gbiliŋ koomuwaa siimboboloyanoŋga metogoro waaro.  
\v 25 \x * \xo 2.25 \xt Ond 16.8-11\x*Kiŋ Deiwidnoŋ Jiisaswaajoŋ kokaeŋ jerota eja,  
\q2 ‘Niinoŋ taraturu ama tama nuwabotiwaajoŋ Poŋnoŋ boro dindinanoŋ laligoja.  
\q2 Iinoŋ kambaŋ so kooronanoŋ nano uŋauŋa kaaŋa iima laligojeŋ.   
\q2
\v 26-27 Kaeŋ laligoŋ komumaŋato, koomuwaa gomanoŋ kemebe gema mende nuwaa.  
\q2 Giinoŋ geeŋgaa wombo eja soraaya tak-kootoya nii mono metogoŋ nona qasirinoŋ eŋ mende gisaamaŋa.  
\q2 Kawaajoŋ uunanoŋ korisoro moma buunanoŋ renduŋ rii qama laligojeŋ.  
\q2 Selenanoŋ kaaŋagadeeŋ gbiliŋ waabaatiwaajoŋ ama mamboma jejeromoŋromoŋ ama haamo meŋ ewaa.   
\q2
\v 28 Giinoŋ laaligo kotigaa kania qendeema nona moma kotomaŋa.  
\q2 Niinoŋ goo jaasewaŋganoŋ pondaŋ laligowe giinoŋ uuna korisoronoŋ meŋ saa qewaa.’ Deiwidnoŋ Jiisaswaajoŋ kaeŋ jerota eja.   
\p
\v 29 “Oo alauruna, Piito niinoŋ beŋ ambonana kiŋ Deiwidwaa kania ii awasaŋkaka qaganoŋ asuganoŋ kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: Deiwidnoŋ komuro roŋ koŋgi qasirianoŋ kete batunananoŋ koi eja.  
\v 30 \x * \xo 2.30 \xt Ond 132.11; 2 Sml 7.12-13\x*Deiwidnoŋ gejatootoo ejaga kolooŋ laligoroti, iinoŋ kokaeŋ moro: Anutunoŋ gbiliuruta yoŋoonoŋga moŋ meweeŋgoŋ kuuro iyaŋa kaaŋa eja pombaa duŋ rarayanoŋ rabaa. Anutunoŋ qaa ii somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ laligoro.  
\v 31 Moŋnoŋ rabaati, ii waladeeŋ iima moro. Hamoqeqe Toya Kraist iinoŋ koomunoŋga waabaati, Deiwidnoŋ ii moma kokaeŋ jero,  
\q2 ‘Kraistnoŋ laligoŋ komuwaato, koomuwaa gomanoŋ kemero Anutunoŋ ii gema mende qero ewaa.  
\q2 Iwaa sele busuya ii mende mesaoro qamoyanoŋ qasirinoŋ mende gisaawaa.’   
\m
\v 32 Anutunoŋ Jiisas meŋ gbiliro waaro iikaaŋa kanoŋ qaa ii hoŋawo kolooro. Nono kuuya ii jaa konananoŋ iima naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanjoŋ.  
\v 33 Jiisasnoŋ waama laligoŋ Anutunoŋ wano uma boro dindiŋanoŋ raja. Iikanoŋ rama Maŋanoŋ Uŋa Toroya wasiwaatiwaajoŋ jeŋ somoŋgoroti, iinoŋ (promis) ii moma ii maaro kamaaro hoŋa kete koi asugiro iima moju.  
\v 34 \x * \xo 2.34 \xt Ond 110.1\x*Deiwidnoŋ Siwenoŋ mende uro. Iinoŋ aŋo qaa kokaeŋ jerota eja,  
\q2 ‘Anutunoŋ Siwe gomaŋ uutanoŋ neenaa Poŋnaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro moro:  
\q2 Giinoŋ mono kaŋ boro dindinanoŋ asamararaŋ koi kanoŋ kamaaŋ rama laligowa.   
\q2
\v 35 Kaeŋ rama laligona niinoŋ kambaŋ biiwianoŋ koi kanoŋ tuarenjeŋuruga riiŋ riitama haamo ama oŋomaŋa.  
\q2 Haamo ama oŋombe yoŋonoŋ tama kemeŋ siimbobolo moma saama kana doga kaaŋa koloowuya.  
\q2 Kaaŋa koloogi giinoŋ saanoŋ waama yoŋoo qagianoŋ riiŋ aisooŋ laligowa.’   
\p
\v 36 “Oo Israel ejemba, oŋo Jiisas maripoonoŋ qegi komuroto, Anutunoŋ Jiisas ii kuuro Poŋ ano Hamoqeqe Toya Kraist kolooŋ nonoma laligoja. Israel tuuŋ kuuya oŋo mono iikawaa kania moma yagowu.”   
\p
\v 37 Piitonoŋ kaeŋ jero ejemba tuuŋnoŋ moma uugia qosono Piito ano aposol tosaaŋa ii kokaeŋ iŋijogi, “Eja alaurunana, nono mono nomanomaeŋ aniŋ sokombaa?”   
\p
\v 38 Iŋijogi Piitonoŋ kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oŋo mono uugia meleembu. Motomotooŋ uugia meleeŋgitiwaa so nononoŋ mono Jiisas Kraistwaa qatanoŋ oo mulu meŋ oŋomboŋa. Ii oŋoniŋ Anutunoŋ siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaoŋ Uŋa Toroyaa kaleŋa ii buŋa qeŋ oŋombaa.  
\v 39 Anutunoŋ Uŋa ii oŋomambaajoŋ jeŋ somoŋgoroti, qaa ii mono oŋoaŋgia ano oŋoo gbiliurugia oŋoojoŋ ama jero. Oŋoojoŋ ama tosaaŋa koriganoŋ kema laligogi Anutu Poŋnananoŋ oŋoombaati, iinoŋ soomoŋgo qaa (promis) ii mono kuuya oŋoojoŋ ama kaaŋagadeeŋ jeŋ somoŋgorota eja.”   
\p
\v 40 Piitonoŋ kaeŋ iŋijoŋ toroqeŋ qambaŋmambaŋ qaa tosaaŋa mamaga iikanoŋ uugia kuuŋ kokaeŋ jero, “Ejemba iriŋqiriŋa koi namonoŋ laligojuti, Anutunoŋ ii hamo qeŋ oŋono letombutiwaajoŋ moja. Yoŋowo siimbobolo mokoloowubotiwaajoŋ mono uugia meleema ejemba doogoya ii jawo ama oŋomesaowu.”  
\v 41 Piitonoŋ kaeŋ jero ejemba jaasooŋgoyanoŋ qaaya moma aŋgoŋ koŋgi oomulu meŋ oŋoŋgi. Ii meŋ oŋoŋgi kanagesogianoŋ toroqegi jaŋgogianoŋ weeŋ iikanoŋadeeŋ 3,000 kawaa so somariiro. Kiaŋ.   
\s1 Momalaari yoŋonoŋ uugia somoŋgoŋ aoŋ laligogi.  
\p
\v 42 Uugia meleeŋgiti, iyoŋonoŋ uumotooŋ ama uugia somoŋgoŋ aoŋ kambaŋ so aima ajoroogi aposol yoŋonoŋ Buŋa qaa kuma oŋoŋgi samoŋ kowoga ano nembanene motoŋ neŋ qamakooli gawoŋ meŋ laligogi. Pondaŋ laaligo kaaŋa laligogi.   
\p
\v 43 Kaeŋ nama Anutuwaa qatanoŋ boliwabotiwaajoŋ jeneŋooro ama laligogi. Kaaŋa laligogi Anutunoŋ sololooŋ oŋono aposol yoŋonoŋ jetamemegia kolooŋ gawoŋ megi aŋgoleto aiwese morota morota asugiro.  
\v 44 \x * \xo 2.44 \xt Apo 4.32-35\x*Anutu moma laarigiti, iyoŋonoŋ kuuya laaligogia motooŋ laligoŋ esuhina (tiwomaleku) iwoigia kuuya mindiriŋ motooŋ meŋ laligogi.   
\p
\v 45 Kaeŋ meŋ laligoŋ baloŋ esuhina iwoigia sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi sewaŋa oŋoŋgi karoti, ii batugianoŋ mojoqojoroŋ ama amamaagitiwaa so mendeema aŋguŋ laligogi.  
\v 46 Kaeŋ mindiriŋ laligoŋ suulaŋ uumotooŋ ama kambaŋ so jiwowoŋ jigonoŋ ajorooŋ laligogi. Bered ii miri so motoŋ neŋ laligogi ano nembanenegia ii gbiŋgbaoŋgia qaa korisoro qaganoŋ rama neŋ laligogi.  
\v 47 Kaiyakagia kaeŋ ama Anutu mepeseeŋ laligogi ejemba kuuya yoŋonoŋ ii iŋisosorooŋ laligogi. Iŋisosorooŋ laligogi tuuŋgianoŋ somariiro Poŋnoŋ kambaŋ so ejemba tosaaŋa meŋ letoma oŋono uugia meleema mindimindiri areŋgianoŋ toroqegi. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Piitonoŋ eja meendaŋgoya moŋ meŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 1 Juuda yoŋonoŋ mare so 3 kilok qama kooliŋkegi. Mare moŋnoŋ Piito Jon yoronoŋ qamakooli kambaŋ iikanoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uri.  
\v 2 Uri iikanoŋ eja moŋ nemuŋ goroŋ uutanoŋga meendaŋgoya kolooŋ rama laligoroti, ii aŋgoŋ kaŋ jiwowoŋ jigowaa kiropo naguyanoŋ aŋgi. Alaurutanoŋ weeŋ so kaŋ demberunoŋ aŋgoŋ kiropo nagu qata Nagu Iimasiiŋsiiŋawo qagiti, iikanoŋ aŋgi raro. Rama ejemba jigo goranoŋ ugiti, iyoŋonoŋ moneŋ kaleŋ mubutiwaajoŋ welema oŋoma laligoro.   
\p
\v 3 Kaeŋ aŋgi raro Piito ano Jon yoronoŋ jiwowoŋ jigonoŋ ubo jeri dodobobo iriima ii kaaŋadeeŋ kalembaajoŋ welema orono.  
\v 4 Welema orono jaasewaŋanoŋ uuŋ iima Piitonoŋ kokaeŋ ijoro, “Mono noro niriiba.”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijoro jaa suaŋa irigigiiŋ iwoi moŋ borogaranoŋga nombaotiwaajoŋ mambono.  
\v 6 Irigigiiro Piitonoŋ kokaeŋ ijoro, “Noonoŋ silwa me goul moneŋ mende ejato, noonoŋ iwoi moŋ eji, ii saanoŋ gomaŋa: Gii mono Nazaret eja Jiisas, Hamoqeqe Toya Kraistwaa qatanoŋ waama kemba!”   
\p
\v 7 Kaeŋ ijoŋ boria dindiŋanoŋ meŋ kobibiiro waaro. Waaro kania ano gbako siita mono iikanondeeŋ kotiiro.  
\v 8 Kotiiro waama luguŋ yorowo jiwowoŋ jigonoŋ uma iikanoŋ kema kaŋ toriŋ qeŋ oroŋ Anutu mepeseero.  
\v 9 Kaeŋ kema kaŋ Anutu mepeseeŋ muro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ ii iigi.  
\v 10 Ii iima kokaeŋ jegi, “Eja koi kaleŋ muboŋiwaajoŋ jigowaa kiropo Nagu Iimasiiŋsiiŋa-wowaa kosianoŋ rama welema laligoroti, mono ii.” Kaeŋ jeŋ moma muŋ “Selianoŋ naa iwoiga kolooja?” jeŋ aaruŋ newogia tegoro waliŋgogi. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ jiwowoŋ jigonoŋ Buŋa qaa jero mogi.  
\p
\v 11 Waliŋgogi jejewelenweleŋ eja iikanoŋ suulaŋ Piito Jon yorowo motooŋ kema karo ejemba tuuŋ korebore yoŋonoŋ uulaŋawo kosogianoŋ kaŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ uma kiŋ Solomombaa sombeŋ saraŋawonoŋ ajorooŋ nama iigigiigi.   
\p
\v 12 Kaeŋ iigigiigi Piitonoŋ iŋiima kanaiŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oo Israel alauruna, oŋo mono naambaajoŋ iwoi koi iima aaruju? Naambaajoŋ noro uuŋ nirigigiiju? Eja koi kanoŋ qeaŋgoŋ kana kema kaji, ii noroo esuŋnoŋ me Anutuwaa Buŋa qaa tororo moma otaaŋkejotiwaajoŋ ama qaago. Kaeŋ mende romoŋgowu.  
\v 13 \x * \xo 3.13 \xt Eks 3.15\x*Ananaa ambosakonana Aabraham, Aisak ano Jeikob yoŋoo beŋ Anutunoŋ mono Meria Jiisas asamararaŋ muro jotamemeya uuta kolooro hoŋa asugiro iiju. Oŋo Jiisas ii meŋ baloŋ galeŋ yoŋoo borogianoŋ aŋgi gawana Pailotnoŋ isamambaa qaaya somoŋgoŋ jeroto, oŋonoŋ Jiisas ii iwaa jaanoŋ qakooma gema qeŋ mugi.   
\p
\v 14 \x * \xo 3.14 \xt Mat 27.15-23; Maak 15.6-14; Luuk 23.13-23; Jon 19.12-15\x*“Oŋo eja dindiŋa ano soraaya ii gema qeŋ muŋ borosa meme eja moŋ isambaatiwaajoŋ kaparaŋ koma qama silama qisigi.  
\v 15 Kaeŋ qama qisiŋ iikaaŋa kanoŋ laaligowaa Toyanoŋ komuwaatiwaa qaaya jegi komuro. Komuroto, Anutunoŋ ii meŋ gbiliro koomunoŋga waaro. Noronoŋ ii jaanaranoŋ iima naŋgoŋ jeŋ iwaa daŋgunu kaaŋa nanjo.  
\v 16 Kaeŋ nama Jiisaswaa qata moma laariŋ muŋ laligojo. Eja koi iima moma mujuti, ii mono qa iikawaa ku-usuŋanoŋ meŋ kotiiro nanja. Jiisasnoŋ sololooŋ norono momalaarinaranoŋ kolooro iikawaa qaganoŋ nama jeŋ kotori kana gbakoyanoŋ qeaŋgoro oŋo kuuya ii iiju.   
\p
\v 17 “Oo alauruna, Jiisas komumambaajoŋ kaparaŋ koŋgiti, oŋonoŋ ii mono poumapou qaganoŋ aŋgi, ii mojeŋ. Oŋoaŋgia ano galeŋurugianoŋ kaaŋagadeeŋ iwoi ama mugiti, iikawaa kania mende moma kotoŋ laŋ aŋgi.  
\v 18 Kaeŋ aŋgito, iikawaa kitia Anutunoŋ kokaeŋ ano: Anutunoŋ qaaya wala eeŋanoŋ gejatootoo ejembauruta kuuya sololooŋ oŋono waladeeŋ kokaeŋ jeŋ oogi, ‘Anutuwaa Hamoqeqe Toya Kraistnoŋ mono siimbobolo mobaa.’ Kawaajoŋ oŋo kaeŋ aŋgi Anutuwaanoŋ qaa iikanoŋ mono hoŋawo kolooro.  
\v 19 Kawaajoŋ mono uugia meleema Anutuwaanoŋ eleema kagi siŋgisoŋgogia kotoŋ soŋgbambaa.   
\p
\v 20 “Anutunoŋ oyaŋboyaŋ Toya kolooja. Oŋo eeŋ laŋ laligowubotiwaajoŋ Anutunoŋ Jiisas waladeeŋ meweeŋgoro. Kawaajoŋ oŋo mono uugia meleeŋgi Hamoqeqe Toya Kraist wasiro oŋoonoŋ karo iwo qokotaagi laaligogianoŋ gbiliro oyaŋboyaŋ kambaŋgia kaŋ kuuwaa.  
\v 21 Anutunoŋ monowaa monoyanoŋ kanaiŋ qaaya gejatootoo ejembauruta tak-kootoya kuuya ii sololooŋ oŋono waladeeŋ kokaeŋ jeŋ laligogi,  
\q2 ‘Anutunoŋ Hamoqeqe Toya aŋgoŋ koma muro Siwe gomanoŋ rama laligoro iwoi kuuya mombo areŋgoŋ koloŋaniwaati, mono kambaŋ iikanoŋadeeŋ wasiro Siwe mesaoŋ kamaawaa.’  
\m Jiisasnoŋ qaa iikawaa so kamaaŋ nonoonoŋ karo.   
\m
\v 22 \x * \xo 3.22 \xt Dut 18.15, 18\x*Moosesnoŋ kokaeŋ iŋijoro,  
\q2 ‘Poŋ Anutunoŋ Juuda tuuŋ oŋoo batugianoŋga gejatootoo eja moŋ meŋ gbiliro waama Mooses nii kaaŋa koloowaa.  
\q2 Iinoŋ geregiaga nama qaa iŋijowaati, mono ii kuuya geja ama moma teŋ koma laligowu.   
\q2
\v 23 \x * \xo 3.23 \xt Dut 18.19\x*Moŋnoŋ gejatootoo eja iikawaa qaaya mende teŋ kombaati,  
\q2 Anutuwaanoŋ kanageso oŋonoŋ mono iwaa qaaya jeŋ tegoŋ tiwilaaŋ mubu.’   
\m
\v 24 Gejatootoo ejemba Samuelwaanoŋa kanaiŋ kouma qaa jegiti, iyoŋonoŋ mono korebore kaaŋagadeeŋ gejatootoo qaa kambaŋ kokaamba hoŋawo kolooji, ii waladeeŋ jeŋ laligogi.  
\v 25 \x * \xo 3.25 \xt Jen 22.18\x*Anutunoŋ ambosakoŋurunana yoŋowo soomoŋgo areŋa ama Aabraham kokaeŋ ijoro,  
\q2 ‘Goo gbiliuruga yoŋoonoŋga moŋnoŋ kolooŋ waabaati, Anutu niinoŋ mono iwaajoŋ ama namowaa ejemba tuuŋa tuuŋa kuuya kotuegoŋ oŋombe oyaŋboyaŋ koloowuya.’  
\m Anutunoŋ soomoŋgo qaaya ninisaano gejatootoo ejembanoŋ ii toroqeŋ jeŋ kotiiŋ laligogiti, ii mono oŋoojoŋ ama anota eja.  
\v 26 Anutunoŋ Meria meŋ gbiliro waaro kotuegoŋ oŋombaatiwaajoŋ wasiro wala oŋoonoŋ kamaaro. Kawaajoŋ mono keteda koi uugia meleema aŋa aŋa laaligogiaa kana bologa gema qewu. Kaeŋ ama oyaŋboyaŋ koloowuya.” Kaeŋ jero.   
\c 4  
\s1 Piito Jon yoronoŋ jigo kaunsol tuuŋnoŋ nani.  
\p
\v 1 Piito ano Jon yoronoŋ ejemba tuuŋ ii qaa kaeŋ iŋijori jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ, jigowaa kiropo galeŋ waŋa ano Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ waama jaagaranoŋ kougi.  
\v 2 Gowokowoiyanoŋ ejemba tuuŋ kuma oŋoma kokaeŋ jeri, “Jiisasnoŋ koomunoŋga waaro. Kawaa so komugiti, iyoŋonoŋ kaaŋadeeŋ gbiliŋ waabuya.” Kaeŋ jeri uugia boliro yoroonoŋ kougi.  
\v 3 Kouma uruama gomaŋ tiirotiwaajoŋ ama kapuare mirinoŋ orooma jegi, “Gomaŋ anogo qaa jakeyanoŋ oroomboŋa.”   
\p
\v 4 Kaeŋ jegito, Buŋa qaagara mogiti, iyoŋoonoŋga kelemaleleŋanoŋ uugia meleema Jiisas moma laarigi. Moma laarigiti, iyoŋoo jaŋgogianoŋ somariiro 5,000:baa so kolooŋ laligogi.   
\p
\v 5 Gomaŋ ano galeŋkoŋkoŋ ejaurugia, Juuda yoŋoo jetamemeurugia ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ Jerusalem ajoroogi.  
\v 6 Ajorooŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa qata Anas iinoŋ batugianoŋ raro. Kaaŋagadeeŋ Kaiafas, Jon, Aleksander ano jigo gawoŋ galeŋ waŋaa sumaŋuruta tosaaŋa kuuya ii motooŋ ragi.  
\v 7 Ragi Piito Jon uruama jaagianoŋ orooŋgi nani kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Oronoŋ mono nomaeŋ anjaota? Morowaa qataga qari esuŋanoŋ turuŋ muro letonjaa?”   
\p
\v 8 Qisiŋ oroŋgi Uŋa Toroyanoŋ Piitowaa uuta saa qero nama kokaeŋ iŋijoro, “Kantriwaa galeŋkoŋkoŋ eja ano jotamemeurunana, mobu.  
\v 9 Noro eja meendaŋgoya nomaeŋ ala ilailaa ama muri kania gbiliŋ qeaŋgoro, kete kaeŋ qisiŋ noronju.  
\v 10 Kawaajoŋ iikawaa kitia ii saanoŋ jewe oŋo ano Israel ejemba kanageso kuuya mobu. Oŋonoŋ Nazaret eja Jiisas, Hamoqeqe Tonana maripoonoŋ qegito, Anutunoŋ ii meŋ gbiliro koomunoŋga waaro. Jiisaswaa qataa ku-usuŋanoŋ mono eja koi meagoro oŋoo jaagianoŋ qeaŋgoŋ nanja.  
\v 11 \x * \xo 4.11 \xt Ond 118.22\x*Qaa moŋ ii kokaeŋ,  
\q2 ‘Miri meme eja yoŋonoŋ kowonjiŋ tando moŋ gema qeŋ mesaogito,  
\q2 Anutunoŋ ii komoro aeŋ tando kombombaŋa waŋa kolooja.’  
\m Aeŋ tando waŋa ii Jiisas.  
\v 12 “Jiisas motooŋgonoŋ mono hamo qeŋ nononja. Qa moŋ qama kooliniŋ ii amamaawuto, Jiisaswaa qatanoŋ mono sokonja. Anutunoŋ qa moŋ Sombimbaa baatanoŋ mende nononota eja. Qaago! Qa motooŋgo ii qama letoma Siwewaa buŋa koloowoŋa.”   
\p
\v 13 Kaeŋ jendabororo kaitanigara iima kokaeŋ jegi, “Eja woi koi yoronoŋ momo mirinoŋ mende uma kileŋ qaa kotiga kotiga jeŋ awasaŋkaka nama kawali kaaŋa koloojao.” Kaeŋ jeŋ kiko ama waliŋgoŋ kaniagara moma kotoŋ jegi, “Oŋanoŋ! Eja woi yoronoŋ mono Jiisaswo laligoŋ letoni.”  
\v 14 Kanagara moma kotoŋ eja meendaŋgoyanoŋ qeaŋgoŋ yorowo nanoti, ii iima qaagara qewagowombaajoŋ amamaagi.  
\v 15 Ii amamaaŋ jigo kaunsol tuuŋ oŋomesaoŋ seleeŋgeŋ kemebaotiwaajoŋ jeŋ kotogi kemeri aŋgiodeeŋ qaa moŋgama gejanonogia amigi.   
\p
\v 16 Gejanonogia amigi, “Nono eja woi koi mono nomaeŋ ama orombonaga? Yoronoŋ jeŋ kotori aŋgoleto qaita moŋ asugiroti, ii Jerusalem korebore yoŋonoŋ modaboroju ano nono ii kaaŋagadeeŋ qakoombombaajoŋ amamaajoŋ.  
\v 17 Ii amamaajonto, iikawaa qaaya ejemba batugianoŋ mombo seiŋ kembabotiwaajoŋ mono saanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oroniŋ sokombaa, ‘Oro mono Jiisaswaa qatanoŋ qaa mombo mende jewao.’ Kaeŋ jeŋ kotakota jeŋ qetegoŋ oroniŋ sologori moŋnoŋ moŋ ii mende mobaa.”   
\p
\v 18 Kaeŋ jeŋ somoŋgoŋ orooŋgi uri kokaeŋ jeŋ kotoŋ oroŋgi, “Oro mono Jiisaswaa qatanoŋ qaa moŋ mende toroqeŋ jeŋ ejemba kuma oŋombao.” Kaeŋ jeŋ soŋgo kotakota ama oroŋgi.  
\v 19 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oroŋgito, Piito Jon yoronoŋ meleema kokaeŋ iŋijori, “Noronoŋ oŋoo jeŋkootogia teŋ kombojoŋ Anutuwaanoŋ qaa meŋ kamaaŋ ani omaya koloowabo. Ii Anutuwaa jaasewaŋanoŋ sokonja me qaagoti, ii mono oŋoaŋgio gosiŋ jeŋ somoŋgowu.  
\v 20 Kaeŋ me kaeŋ jeŋ somoŋgowuyagato, noronoŋ iwoi iima moriti, ii kolatiŋ qaa bogoro laligowotiwaa so qaago.”   
\p
\v 21 Kaeŋ iŋijori mogi ejemba kuuyanoŋ aŋgoleto asugiroti, iikawaajoŋ Anutu mepeseegi. Kaeŋ mepeseegitiwaajoŋ ama “Kitia nomaeŋ ama orombonaga?” jeŋ kana moŋ mende mokoloogi. Mende mokolooŋ galeŋ meme qaa kotiiŋ jeŋ oroma oromesaogi kamaari.  
\v 22 Aŋgoleto asugiro eja meendaŋgoya qeaŋgoroti, ii gbania 40 uuguŋ laligoro. Kawaajoŋ mono Anutu mamaga mepeseeŋ laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Uumeleeŋ yoŋonoŋ qama kooliŋ nama kotiigi.  
\p
\v 23 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa ano jotamemeya yoŋonoŋ Piito ano Jon galeŋ meme qaa jeŋ oroma oromesaogi iyaŋgaraa alaurugara yoŋoonoŋ eleema keni. Kema qaa kuuya jegiti, ii iŋijori mogi.  
\v 24 \x * \xo 4.24 \xt Eks 20.11; Neh 9.6; Ond 146.6\x*Ii iŋijori moma uumotooŋ ama uugia meŋ kululuuŋ arogia meŋ waama Anutu kokaeŋ qama kooliŋ mugi, “Oo Poŋ uuta somata, giinoŋ Siwe, namo, kowe ano iwoi kuuya iikanoŋ eji, ii mokolooŋ oŋoma Togia koloojaŋ.  
\v 25 \x * \xo 4.25 \xt Ond 2.1-2\x*Giinoŋ eeŋanoŋ geeŋgaa Uŋa Toroya wasina kamaaŋ gawoŋ ejaga Deiwid, nonoo ambonana iwaa buutanoŋ qaaga ana goo jega meŋ kokaeŋ jero,  
\q2 ‘Uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ mono naambaajoŋ guju mamaga meŋkeju?  
\q2 Kantria kantria yoŋonoŋ mono nomaembaajoŋ ama momo omaya omaya romoŋgoŋkeju?   
\q2
\v 26 Namowaa kiŋ poŋa poŋa yoŋonoŋ baloŋgiaa so waamakeju.  
\q2 Poŋ jawiŋa jawiŋa yoŋonoŋ mindiriŋ ajorooŋkeju. Kaeŋ qemburuŋ ero Poŋ ano iwaa Hamoqeqe Toya qetama oromakeju.’   
\m
\v 27 \x * \xo 4.27 \xt Mat 27.1-2; Maak 15.1; Luuk 23.1, 7-11; Jon 18.28-29\x*Oŋanoŋ, qaa iikawaa so siti kokanoŋ kolooro. Gii Meraga Toroya Jiisas kuuna Hamoqeqe Tonana kolooja. Iinoŋ asugiro eja poŋ woi Herod ano Pontius Pailot yoronoŋ Room gawman galeŋ kolooŋ ananaa Israel isiurunana yoŋowo mindiriŋ ajoajoroo ama tuarenjeŋ ama mugi.  
\v 28 Gii geeŋgo ku-usuŋga ano jegaa so iwaajoŋ iwoi koloowaatiwaa qaaya jeŋ waladeeŋ somoŋgoŋ areŋgona. Yoŋonoŋ iwoi ii ama mugi qaa areŋ kuuya ii kaeŋ hoŋawo kolooro.   
\p
\v 29 “Oo Poŋ, nono gii weleŋ qeŋ goniŋ kete galeŋ meme qaa nononjuti, gii mono ii iima naŋgoŋ nonona saanoŋ goo Buŋa qaaga kawali kaaŋa awasaŋkaka nama jeŋ laligowoŋa.  
\v 30 Giinoŋ mono boroga suluna ji ejemba ii Meraga Toroya Jiisaswaa qa ku-usuŋanoŋ qeaŋgowu ano aŋgoleto aiwese morota morota asugiŋkebu. Qaa ii oŋanoŋ.”   
\p
\v 31 Kaeŋ qama kooligi miri ajorooŋ ragiti, baloŋ ii memenjaliŋ utugoro Uŋa Toroyanoŋ korebore uugia saa qero kema kawali kaaŋa awasaŋkaka nama Anutuwaa Buŋa qaa jeŋ laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Uumeleeŋ ejembanoŋ uugia somoŋgoŋ aogi.  
\p
\v 32 \x * \xo 4.32 \xt Apo 2.44-45\x*Uumeleeŋ tuuŋ somata yoŋonoŋ uuroromoŋgo motooŋgo ama laligogi. Iwoi kuuya eŋ oŋonoti, ii goonoŋga me noonoŋga, iikaeŋ mende jegito, iwoigia kuuya ii metulaŋgogi motooŋgia kolooro laligogi.  
\v 33 Kaeŋ laligogi Anutuwaa ku-usuŋanoŋ turuŋ oŋono kotiigi aposol yoŋonoŋ jeta meŋ daŋgunu kaaŋa nama Poŋ Jiisasnoŋ koomunoŋga gbiliŋ waaroti, qaa ii naŋgoŋ jeŋ laligogi. Kaeŋ laligogi Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa somata maama oŋono ejembanoŋ goda qeŋ oŋoŋgi.   
\p
\v 34 Kaaŋa laligogi iikawaa so batugianoŋ moŋnoŋ iwoi mombaajoŋ mende memeqemeaŋ meŋ amamaaŋ laligoro. Korebore nene gawoŋa gawoŋa ano miria miria yoŋoo toya koloogiti, iyoŋonoŋ ii sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi. Kaeŋ aŋgi sewaŋa megi moneŋ karo ii meŋ kagi.  
\v 35 Meŋ kaŋ aposol yoŋoo borogianoŋ aŋgi korebore memeqemeaŋ meŋ amamaagitiwaa so ii batugianoŋ mendeema oŋoma laligogi.   
\p
\v 36 Eja moŋ qata Joosef, aposol yoŋonoŋ qata Barnabas qagiti, ii ananaa qaanoŋ: Uu-naŋgonaŋgo eja, iinoŋ wato qata Saiprus kanoŋ kolooŋ somariiŋ jigo gawoŋ ejaga (Liwait) laligoro.  
\v 37 Iinoŋ kaaŋagadeeŋ nene gawoŋ baloŋa sewaŋa mewutiwaajoŋ ano moneŋ karo sewaŋa ii meŋ aposol yoŋoonoŋ kaŋ borogianoŋ ano. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Ananaias Safaira yoroonoŋ tiliqili  
\p
\v 1 Kaeŋ ama laligogito, eja moŋ qata Ananaias embia qata Safaira yoronoŋ gawoŋ baloŋgaraa bakaya sewaŋa mewutiwaajoŋ ani.  
\v 2 Ani sewaŋa karo ejanoŋ moneŋ bakaya iyaŋaajoŋ aŋgoŋ koma mesaŋgoro embianoŋ ii modabororo bakaya moŋ meŋ kaŋ aposol yoŋoo borogianoŋ ano.   
\p
\v 3 Borogianoŋ anoto, Piitonoŋ kokaeŋ ijoro, “Oo Ananaias, gii mono naambaajoŋ Satan mende qetana uuga saa qeja? Iinoŋ uuga saa qero giinoŋ batogoŋ Uŋa Toroya aŋgomokoloŋ ama muŋ geeŋgaa balombaa moneŋ bakaya aŋgoŋ koma mesaŋgojaŋ?  
\v 4 Gii iikawaa toya koloonati, kambaŋ iikanoŋ ii geeŋgaa buŋaga kolooro me? Geeŋgaa baloŋga sewaŋa megi sewaŋa karoti, moneŋ ii mono goo buŋaga kolooro me qaago? Gii mono naambaajoŋ uuganoŋ qaa somoŋgoŋ iwoi koi anjaŋ? Gii qaa qoloŋmoloŋgoya jeŋ iikaaŋa kanoŋ ejemba mende tiligoŋ nononjanto, Anutu iyaŋa mono tiligoŋ mujaŋ!”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijoro qaa ii moma tama kamaaŋ namonoŋ kemeŋ komuro. Kaeŋ komuro ejemba kuuya iikawaa bujuya moma sombugia mamaga mogi.  
\v 6 Komuro eja gbaworo yoŋonoŋ kouma qamoya meŋ esuuŋ aŋgoŋ kema roŋ koŋgi.   
\p
\v 7 Aua karooŋ tegoro embianoŋ iwoi kolooroti, ii mende moma karo.  
\v 8 Karo Piitonoŋ embia Safaira kokaeŋ qisiŋ muro, “Oro gawoŋ meme baloŋgara bakaya sewaŋa mewutiwaajoŋ ani moneŋ karoti, ii iikawaa so me qaago? Ii mono nijona momaŋ!”  
\p Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno, “Moneŋ ii oŋanoŋ iikawaa so karo.”   
\p
\v 9 Kaeŋ meleeno jeŋ muro, “Oro mono naambaajoŋ uumotooŋ ama Pombaa Uŋa Toroya tiligoŋ mujaota? Moba, loganoŋ komuro ejanoŋ meŋ kema roŋ konjuti, iyoŋonoŋ mono nagu koi dodowigi otoŋa mojaŋ. Yoŋonoŋ gii kaaŋagadeeŋ esuuŋ aŋgoŋ goma kembuya.”  
\v 10 Kaeŋ jeŋ muro iikanondeeŋ tama Piitowaa batanoŋ kemeŋ komuro. Komuro eja gbaworo yoŋonoŋ kouma qamoya mokolooŋ meŋ aŋgoŋ kema loyaa kooroŋanoŋ roŋ koŋgi.  
\v 11 Roŋ koŋgi uumeleeŋ tuuŋ kuuya yoŋonoŋ moma awawaligi bujuya seiro korebore moma sombugia mamaga mogi. Kiaŋ.   
\s1 Aposol yoŋonoŋ ejemba mamaga meŋ qeaŋgoŋ oŋoŋgi.  
\p
\v 12 Kaeŋ aŋgi Anutuwaa ku-usuŋanoŋ aposol inaaŋ oŋono gawoŋ meŋ borogia ejemba qagianoŋ aŋgi Anutunoŋ aiwese aŋgoleto kania kania mero batugianoŋ mamaga kolooro. Ejemba Jiisas moma laarigiti, kuuya iyoŋonoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ uma kiŋ Solomombaa sombeŋ saraŋawonoŋ ajorooŋ tuuŋ motooŋgo kolooŋ laligogi.   
\p
\v 13 Kaeŋ ajorooŋ laligogi ejemba tosianoŋ keegia moma jiriŋjiriŋ ama moŋnoŋ iyoŋoonoŋ mende toroqero. Kaeŋ qaagoto, ejemba tuuŋ yoŋonoŋ goda mamaga qeŋ oŋoma laligogi.  
\v 14 Kaeŋ ajorooŋ laligogito, kileŋ ejemba seiseiya yoŋonoŋ tuuŋgia toroqeŋ oŋoma laligogi. Eja ano emba tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ Jiisas moma laariŋ uugia meleeŋgi tuuŋgianoŋ somariiŋ seiro.  
\v 15 Aposol yoŋonoŋ gawoŋ kaeŋ megi ejemba seiseiyanoŋ qeaŋgogi. Kaeŋ qeaŋgogitiwaajoŋ ama tosianoŋ ji ejemba uŋuama demberu koma aŋgoŋ kana goraayanoŋ kaaŋagadeeŋ duŋ meagoŋ maki tamboma kanoŋ oŋooma kokaeŋ jegi, “Piitonoŋ kaŋ nunuuguwaati, uŋauŋayanoŋ mono kambaŋ iikanoŋ yoŋoonoŋga mombaa qaganoŋ uro qeaŋgonaga.”   
\p
\v 16 Kaaŋagadeeŋ taoŋ ano gomaŋ Jerusalem siti liligoŋ rama kenjuti, iyoŋoonoŋga ejemba tuuŋ mamaganoŋ horoŋ kagi. Kaeŋ kaŋ ejemba ji iŋiroti ano omenoŋ qaamuuŋ meŋ\f + \fr 5.16 \ft Qaamuuŋ ii kokaeŋ: Omenoŋ buuta muuŋgoro qaa bogoro laligoja.\f* kokojinjiŋ ama oŋoŋgiti, ii uŋuama kaŋ kougi. Kougi kuuya yoŋonoŋ qeaŋgogi. Kiaŋ.   
\s1 Gajobanoŋ aposol kapuare mirinoŋga uŋuano kamaagi.  
\p
\v 17 Kaeŋ ama laligogi jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ ano iwaa alauruta Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) paati naŋgoŋ mugiti, kuuya iyoŋoo iriŋgia soono uuduuduu aŋgi.  
\v 18 Uuduuduu ama aposol oŋoma somoŋgoŋ gawmambaa kapuare mirinoŋ oŋooŋgi.  
\v 19 Oŋooŋgito, gomantiiŋa kanoŋ egi Pombaanoŋ gajoba moŋnoŋ kapuare miri naguya naguya horoŋ uŋuama seleeŋgeŋ kamaaŋ kokaeŋ iŋijoro,  
\v 20 “Mobu, oŋo mono kema jiwowoŋ jigonoŋ uma ejemba jaagianoŋ nama laaligo gbiliaa kania kuuya asuganoŋ iŋijowu.”   
\p
\v 21 Kaeŋ iŋijoro gomaŋ ano jiwowoŋ jigonoŋ uma nama Buŋa qaa kuma oŋoŋgi. Kaeŋ nama kuma oŋoŋgi jigo gawoŋ galeŋ waŋa ano alauruta naŋgoŋ mugiti, iyoŋonoŋ keuma jigo kaunsol tuuŋ ano Israel jotamemeurugia koma horoŋ oŋoŋgi motooŋ ajoroogi. Ajorooŋ nama opotoro tosaaŋa aposol uŋuambombaajoŋ wasiŋ oŋoŋgi kapuare mirinoŋ keŋgi.  
\v 22 Keŋgito, ii iikanoŋ mende mokolooŋ oŋoma eeŋ eleema sundugia kokaeŋ aŋgi,  
\v 23 “Nono oŋanoŋ kapuare mirinoŋ keuma nagu kotakota koŋgi nangi eja waagiawo yoŋonoŋ nagu so naŋgi iŋiijoŋ. Ii iŋiijonto, naguya horoŋ uma kanoŋ eja moŋ mende mokoloojoŋ.”   
\p
\v 24 Kaeŋ sundugia aŋgi jigowaa kiropo galeŋ waŋa ano jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋonoŋ qaa ii moma uugia sooboo kono jegi, “Oopopooŋ! Kete kaeŋ kolooŋ kanageŋ mombo sipasipa kono mono nomaeŋ koloowabo?”  
\v 25 Kaeŋ jegi moŋnoŋ kouma kokaeŋ iŋijoro, “Mobu, eja kapuare mirinoŋ oŋooŋgiti, iyoŋonoŋ mono jiwowoŋ jigonoŋ nama ejemba Buŋa qaa kuma oŋonju!”  
\v 26 Kaeŋ iŋijoro jigowaa kiropo galeŋ waŋanoŋ opotoro uŋuano keŋgi. Kema “Ejembanoŋ jamo giliŋ nunuwubo,” jeŋ toroko moma lolooŋkotagadeeŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma aposol uŋuama kagi.   
\p
\v 27 Kaeŋ uŋuama kaŋ jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ oŋooŋgi naŋgi jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono,  
\v 28 \x * \xo 5.28 \xt Mat 27.25\x*“Oŋo Jiisaswaa qatanoŋ qaa moŋ mende kuma oŋombu. Nononoŋ kaeŋ jeŋ soŋgo kotakota ama oŋoninto, qaa iikawaa oŋanoŋ mono nomaeŋ kolooro? Oŋonoŋ mono kileŋ toroqeŋ Jiisaswaa sundu kuma oŋoŋgi Jerusalem siti kuuya sokoma waŋgia meŋ saa qero laligojoŋ. Ano eja iikanoŋ komuŋ saya maaro oŋonoŋ kokaeŋ ninijoŋkeju, ‘Iwaa qaayanoŋ mono Juuda nonoo qanananoŋ urota eja.’”   
\p
\v 29 Kaeŋ qisiŋ oŋonoto, Piito ano aposol tosianoŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Nononoŋ ejemba oŋoo jeŋkootogia teŋ kombombaajoŋ ama Anutuwaanoŋ qaa uuguniŋ mende sokombaa. Qaago!  
\v 30 Anutunoŋ ananaa ambosakoŋurunanaa beŋgiaga kolooja. Oŋo Jiisas gere batuyanoŋ mondoŋ qegi komuroto, Anutunoŋ ii meŋ gbiliro waaro.  
\v 31 Anutunoŋ ii meŋ gbiliŋ wama uma iyaŋaa boro dindiŋanoŋ anota raja. Eukanoŋ raro Anutunoŋ siŋgisoŋgonana mesaoŋ nonomambaajoŋ kuuro Poŋnana ano Hamoqeqe Tonana kolooja. Iikaaŋa kolooŋ Israel kanageso meŋ letoma nonono uunana meleembombaajoŋ moja.  
\v 32 Nono iwoi ii iima qaa kuuya ii naŋgoŋ jeŋ daŋgunuya kolooŋ nanjoŋ. Uŋa Toroyanoŋ kaaŋagadeeŋ qaa ii naŋgoŋ jeŋkeja. Anutunoŋ Uŋa Toroya ejemba jeta teŋ koma muŋkejuti, mono iyoŋoo uugianoŋ ama buŋa qeŋ oŋonja.”   
\p
\v 33 Piitonoŋ qaa kaeŋ meleeno jigo kaunsol tuuŋ yoŋonoŋ mogi uugia soonoŋ kotowageeŋ kaaŋa kotoro. Kotoro uugia gere jero aposol uŋugi komuwutiwaajoŋ mogi. Kiaŋ.   
\s1 Gamalielnoŋ alauruta jeŋ meŋ looriŋ oŋono.  
\p
\v 34 Kaeŋ mogito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) eja moŋ qata Gamaliel iinoŋ jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo batugianoŋ raro. Iinoŋ Kana qaawaa boi ejaga laligoro ejemba kuuya goda qeŋ mugi jotamemegiaga kolooro. Kaaŋ kolooŋ waama aposol uŋuaŋgi seleeŋgeŋ kemeŋ boroŋa moŋ mambombutiwaajoŋ jeŋ kotoro.   
\p
\v 35 Kaeŋ jeŋ kotoro kemegi jotameme alauruta kokaeŋ iŋijoro, “Israel ejauruna, oŋo eja koi nomaeŋ ama oŋombuyaga, iikawaajoŋ mono awaagadeeŋ toogia moma galeŋ meŋ aowu.  
\v 36 Wala emukanoŋ eja moŋ qata Teudas iinoŋ waama ‘Niinoŋ somatagiaga koloojeŋ,’ jero kete gbani tosaaŋa tegoro laligojoŋ. Teudasnoŋ kaeŋ jero eja 400:waa so iwo toroqeŋ somoŋgoŋ aoŋ laligogito, moŋnoŋ ii qero komuro tosianoŋ ejauruta wambelaaŋ mugiti, ii kuuŋ oŋoŋgi boratigi qemburuŋgianoŋ jaŋgoŋ qaondabororo.   
\p
\v 37 “Iwaa gematanoŋ Galili eja moŋ qata Juudas asugiro. Iinoŋ takis mewutiwaajoŋ ejemba qagia ooŋ areŋgogiti, (sensus) kambaŋ iikanoŋ asugiro. Asugiŋ ejemba tutugoŋ meŋ looriŋ oŋono kareŋ ambutiwaajoŋ ala ilailaauruta koloogi. Kaeŋ koloogito, ii kaaŋagadeeŋ qegi komuro ano alauruta wambelaaŋ mugiti, tosianoŋ ii kuugi toroko moma boratigi.  
\v 38 Kaeŋ kolooro niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo mono eja koi yoŋoo selegianoŋ iwoi laŋ mende ambu. Yoŋonoŋ gawoŋ koi megi qemburuŋ kolooji, ii baloŋ ejemba yoŋoo momo areŋgianondeeŋ kolooji eeŋ, ii mono sooŋ jaŋgoŋ qaombaa. Kawaajoŋ ii mono oŋomesaogi kamaawu.  
\v 39 Ii qaombaato, Anutuwaa momo areŋnoŋga koloonagati eeŋ, oŋonoŋ mono qemburuŋ ii somoŋgowombaajoŋ amamaawuya. Oŋo Anutu iyaŋa qetama tuarenjeŋ ama muŋ laligowubo. Oŋoaŋgiaa kaniagia kaaŋa mokoloowubotiwaajoŋ mono toogia moma galeŋgia meŋ aowu.”   
\p
\v 40 Gamalielnoŋ kaeŋ iŋijoro gejanono qaaya aŋaliŋ aŋgoŋ koma otaagi. Ii otaaŋ aposol oŋooŋgi kougi opotorowaajoŋ jegi raunakapaŋ meŋ oŋoŋgi. Raunakapaŋ meŋ oŋoŋgi jigo kaunsol tuuŋ yoŋonoŋ aposol ii Jiisaswaa qatanoŋ qaa moŋ toroqeŋ jewubotiwaa soŋgo kotakota ama oŋoma “Kamaaŋ kembu,” jegi.   
\p
\v 41 Kaeŋ jegi jigo kaunsol tuuŋ mesaoŋ keŋgi. Kananoŋ kema kokaeŋ jegi, “Jiisaswaa qataajoŋ ama qabuŋanana kaeŋ meŋ soojuti, ii Anutunoŋ moja. Iinoŋ nono siimbobolo iikaaŋa mobombaa so moma niniiro saanoŋ sokonja.” Kaeŋ jeŋ uugianoŋ kawaajoŋ qeaŋgoro aisoogi.  
\v 42 Aisooŋ gawoŋ toroqeŋ meŋ weeŋ so jiwowoŋ jigonoŋ ugi ano miria miria kanoŋ kema Buŋa qaa kuma oŋoma laligogi. Jiisasnoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooji, yoŋonoŋ iikawaa Oligaa Buŋaya jeŋ iikanoŋ ejemba uugia kuuŋ laligogi. Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Gawoŋ ilailaa eja (diikon) 7 metogoŋ oŋoŋgi.  
\p
\v 1 Gowoko jaŋgogianoŋ somariiŋ uro Juuda ejemba tuuŋ woi kolooŋ laligogi. Tosianoŋ kantri tosianoŋga kaŋ Griik qaa jegi ano tosianoŋ iyaŋgiaa baloŋgianoŋ laligoŋ kouma Arameik ano Hibruu qaa jeŋkegi. Kaeŋ laligogi kambaŋ iikanoŋ niinoŋgiinoŋ kolooro. Griik qaa jegiti, iyoŋonoŋ kokaeŋ jegi boliro, “Aposol yoŋonoŋ kambaŋ so nene hina mendeema nonomakejuto, Griik qaa jeje emba malo nonoo nene hina bakaya ii bakasasaŋ nonomakeju. Ororoŋ mende mendeeŋgi mende sokonja.”   
\p
\v 2 Kaeŋ jegitiwaajoŋ ama aposol 12 yoŋonoŋ gowoko tuuŋ ii koma horoŋ oŋoŋgi ajoroogi kokaeŋ iŋijogi, “Nononoŋ selewaa gawoŋ meŋ nembanene mendeema oŋoma Anutuwaa Buŋa gawombaajoŋ kambanana saanoŋ mende sokono uuwaa gawonananoŋ kamaawabo. Ii mende sokonja.  
\v 3 Kawaajoŋ alaurunana, mobu! Oŋonoŋ mono oŋoaŋgiaa batugianoŋga gawoŋ ilailaa mokolooŋ oŋombu. Uŋa Toroyanoŋ eja uugia saa qero Anutunoŋ momakootoya qaita moŋ oŋono qabuŋa awaa meŋ nanjuti, mono eja iikaaŋa 7 meweeŋgoŋ oŋombu. Ii meweeŋgoŋ oŋoŋgi gawoŋ ii oŋoniŋ ii galeŋ koma meŋ laligowuya.  
\v 4 Yoŋonoŋ kaeŋ laligowuyato, nononano kambaŋ so pondaŋ qama kooliŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa jegeŋa nama jeŋ seiŋ laligowoŋa. Gawoŋ iikanoŋ mono pondaŋ namboŋa.”   
\p
\v 5 Kaeŋ iŋijogi tuuŋ kuuya yoŋonoŋ “Saanoŋ sokonja,” jegi. Kaeŋ jeŋ eja qata Stiiwen meweeŋgogi. Stiiwen ii Anutu kotakota moma laariŋ muro Uŋa Toroyanoŋ uuta saa qero laligoro. Toroqeŋ eja kokaaŋ meweeŋgoŋ oŋoŋgi: Filip, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ano Nikolas. Nikolas ii waba kantriwaa siti qata Antiokia kanoŋ kolooŋ kanageŋ Juuda ejaga kolooŋ uuta Kraistwaanoŋ meleeno.  
\v 6 Ii meweeŋgoŋ oŋoŋgi aposol yoŋoo jaasewaŋgianoŋ uma keŋgi borogia waŋgianoŋ ama qama kooliŋ kotuegoŋ oŋoŋgi.   
\p
\v 7 Anutuwaanoŋ qaa jeŋ seigi toomoriaŋawo kolooro gowoko yoŋoo jaŋgogianoŋ Jerusalem sitinoŋ somariiŋ seiro. Jigo gawoŋ galeŋ yoŋoo tuuŋnoŋga seiseiya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ uugia meleema Jiisas moma laarigi. Kiaŋ.   
\s1 Stiiwen qelanjiŋ meŋ somoŋgogi.  
\p
\v 8 Anutuwaa kaleŋmoriaŋa ano ku-usuŋa kanoŋ gawoŋ ilailaa eja Stiiwembaa uuta saa qero nama aiwese aŋgoleto somasomata ii ejemba batugianoŋ mero asugiro.  
\v 9 Ii asugiroto, Juuda tosianoŋ waama Stiiwen tuarenjeŋ ama mugi. “Lolooŋ kagiti, iyoŋoo qamakooli miri tuuŋ”\f + \fr 6.9 \ft Qamakooli miri tuuŋ mombaa qata ii kokaeŋ kolooro qagi: Ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ tosaaŋa sewaŋgia megi buŋagia kolooŋ togiaa weleŋ eeŋ qeŋ laligoŋ (sleiw) borogianoŋga lolooŋ kagiti, iyoŋonoŋ iyaŋgiaa qamakooli miri tuuŋgia ama qagia kaeŋ qagi.\f* yoŋoo batugianoŋ Juuda tosianoŋ Sairini ano Aleksandria Iijipt siti woi kanoŋa eleema kaŋ naŋgi. Eja kaaŋianoŋ mindiriŋ waama Silisia ano Eisia prowinsnoŋga kagiti, iyoŋoo tuuŋnoŋga Juuda eja tosaaŋa uŋuama motooŋ Stiiwembo mondoŋ niinoŋgiinoŋ ama jenoŋkooli amigi.   
\p
\v 10 Kaeŋ amigito, Uŋa Toroyanoŋ Stiiwen sololooro momakooto somataa qaganoŋ qaaya meleema iŋijoroti, ii Juuda yoŋonoŋ qewagowombaajoŋ amamaaŋ kamaagi.  
\v 11 Amamaaŋ kamaaŋ kokomomola meŋ kema eja tosaaŋa mokolooŋ kuuŋ oŋoma kaŋ kokaeŋ jegi, “Iinoŋ mepaqepae qaa jeŋ iikanoŋ Mooses ano Anutu qetama orono moniŋ.”   
\p
\v 12 Kaeŋ jeŋ kema ejemba tuuŋ, iyoŋoo jotamemeyagia ano Kana qaawaa boi yoŋoo uunoŋkeeme qaa jegi uugia gere jero. Gere jero tililuaaŋ kaŋ Stiiwen horoŋ qelanjiŋ meŋ jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ keŋgi.  
\v 13 Kema eja tosaaŋa uŋuaŋgi kouma Stiiwembaa selianoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya kuuŋ kokaeŋ naŋgoŋ jegi, “Eja koi kanoŋ mono jiwowoŋ jigonana ano Mooseswaanoŋ Kana qaa tuarenjeŋ ama mende mesaoŋkejato, ii toroqeŋ jeŋkeja.  
\v 14 Tuarenjeŋ ama kokaeŋ jero moniŋ, ‘Jiisas, Nazaret ejanoŋ mono jiwowoŋ jigo koi kondeeno qeqelalaŋ ewaa ano Moosesnoŋ Kana qaa nononota eji, ii utegowaa.’”   
\p
\v 15 Kaeŋ jegi jigo kaunsol tuumbaa ajoajoroonoŋ ragiti, ii kuuyanoŋ Stiiwen tororo uugi kaitanianoŋ Siwe gajoba tani kaaŋa kolooro iima mogi. Kiaŋ.   
\c 7  
\s1 Stiiwenoŋ qaa kitia meleema jero mogi.  
\p
\v 1 Stiiwen qaa jakeyanoŋ ooŋgi nano jigo galeŋ waŋanoŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Qaa ii hoŋa me qoloŋmoloŋgoyaga?”   
\s1 Stiiwenoŋ Aabrahambaa sunduya jero.  
\p
\v 2 \x * \xo 7.2 \xt Jen 12.1\x*Qisiŋ muro kitia kokaeŋ meleeno, “Ejauruna, maŋ daremuna, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ananaa ambonana Aabrahamnoŋ Mesopotemia balonoŋ laligoro asamararaŋ Toya Anutu iinoŋ asugiŋ muro Mesopotemia mesaoŋ Haran gomanoŋ kema laligoro.  
\v 3 Anutunoŋ kokaeŋ ijoro,  
\q2 ‘Gii geeŋgaa gomaŋ baloŋga ano tinitosauruga oŋomesaoŋ baloŋ moŋ qendeema gomaŋati, mono iikanoŋ kema laligowa.’   
\m
\v 4 \x * \xo 7.4 \xt Jen 11.31; 12.4\x*Kaeŋ ijoro moma Kaldia gomaŋ mesaoŋ Haran gomanoŋ kema laligoro. Iikanoŋ laligoro maŋanoŋ komuro Anutunoŋ wasiŋ murota oŋo kambaŋ kokaamba koi laligojuti, mono baloŋ kokanoŋ kaŋ kanaiŋ rama laligoro.  
\v 5 \x * \xo 7.5 \xt Jen 12.7; 13.15; 15.18; 17.8\x*Baloŋ kokanoŋ rama laligoro Anutunoŋ baloŋ kitia boroŋa moŋ kana tamboyaa so ii mende buŋa qeŋ muro. Baloŋ koi kawaa toya mende totooŋ kolooroto, Aabrahambaa gbilia mende kolooro Anutunoŋ kambaŋ iikanondeeŋ iwaa qaa waladeeŋ kokaeŋ jeŋ somoŋgoro,  
\q2 ‘Niinoŋ gomaŋ koi ii gii ano goo gemaganoŋ gbiliuruga koloowuti, mono iyoŋoojoŋ oŋombe iikawaa toya koloowuya.’   
\m
\v 6 \x * \xo 7.6 \xt Jen 15.13-14; Eks 3.12\x*Kaeŋ jeŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero,  
\q2 ‘Goo gbiliuruganoŋ gomaŋ moŋgeŋ kema wabaya kolooŋ laligowuya. Wabaya kolooŋ laligogi gomaŋ iikawaa toya yoŋonoŋ somoŋgoŋ oŋoŋgi togiaa weleŋ eeŋ qeŋ laligowuya. Kaeŋ laligogi ama riiŋ oŋoŋgi gawoŋ biŋawo biŋawo eeŋ megi sewaŋa mende oŋoŋgi gbani 400:waa so koŋajiliŋ qaganoŋ laligowuya.   
\q2
\v 7 Kaeŋ laligowuyato, niinoŋ kanageŋ baloŋ ejemba weleŋgia qeŋ laligowuyati, ii qaanoŋ ama jeŋ tegoŋ oŋomaŋa.’  
\m Anutunoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero,  
\q2 ‘Kaeŋ kolooro gbiliuruganoŋ gomaŋ ii mesaoŋ gomaŋ kokanoŋ eleema kaŋ waena meŋ mepeseeŋ noma laligowuya.’ Kiaŋ.   
\s1 Aisak, Jeikob ano Joosef yoŋoo sundugia jero.  
\p
\v 8 \x * \xo 7.8 \xt Jen 17.10-14; 21.2-4; 25.26; 29.31–35.18\x*“Anutunoŋ Aabraham kaeŋ ijoŋ aiwese kokaeŋ ambutiwaajoŋ jero moro, ‘Oŋo niwo soomoŋgo ambutiwaajoŋ mono noo aiwese asa koma eja selegia kotoŋ laligowu.’ Iikawaa so Aabrahamnoŋ meria Aisak kolooro weeŋ 8 tegoro kanoŋ Anutuwaa aiweseya meŋ selia kotoro. Aisaknoŋ meria Jeikob mekolooŋ aiwese ii kotoro ano Jeikobnoŋ merauruta mekolooŋ oŋoma iikawaa so kotoŋ oŋono. Jeikobwaa merauruta 12 yoŋonoŋ Israel nonoo ambosakoŋurunanaga koloogi.   
\p
\v 9 \x * \xo 7.9 \xt Jen 37.11, 28; 39.2, 21\x*“Ambosakoŋurunananoŋ kogia Joosef ii gema qeŋ muŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi tosianoŋ sewaŋa meŋ wama Iijipt kantrinoŋ kema ooŋgi laligoro. Iikanoŋ laligoroto, Anutunoŋ iwo laligoro.  
\v 10 \x * \xo 7.10 \xt Jen 41.39-41\x*Iwo laligoro koŋajiliŋ kania kania qaganoŋ uro moroti, kuuya iikanoŋga mono metogoŋ muro. Metogoŋ muŋ kaleŋmoriaŋa muro momakootoya awaa kolooro. Ii kolooro Iijipt kantriwaa faarao kiŋ iwaa jaanoŋ keuro iiro sokono eja poŋ kuuŋ muro Iijipt kantri ano faarao kimbaa jiŋkaroŋ miri iwoiya galeŋ koma oŋoma laligoro.  
\v 11 \x * \xo 7.11 \xt Jen 42.1-2\x*Galeŋ koma oŋono bodi kambaŋa kaŋ kuuro Iijipt kuuya ano Keinan gomaŋ ii sokono. Kawaajoŋ ejemba yoŋonoŋ majakaka somata moma koroweborowe laligogi. Kaeŋ laligoŋ ananaa ambourunananoŋ nembanene mokoloowombaajoŋ memeaŋgogi.   
\p
\v 12 “Kaeŋ memeaŋgogi ‘Iijipt gomanoŋ dumuŋ kota eja,’ kaeŋ jegi Jeikobnoŋ moro. Kaeŋ moma merauruta, ananaa ambourunana ii indiŋ mutuya wasiŋ oŋono kanoŋ keŋgi.  
\v 13 \x * \xo 7.13 \xt Jen 45.1, 16\x*Kaeŋ kema laligoŋ eleema maŋgiaanoŋ kagi. Kanageŋ indiŋa moŋ mombo keŋgi Joosefnoŋ kaniaya iŋisaano mogi. Mogi faarao kiŋnoŋ kaaŋiadeeŋ tinitosaya iŋiima kaniagia moma kotoro.  
\v 14 \x * \xo 7.14 \xt Jen 45.9-10, 17-18; 46.27\x*Moma kotoro Joosefnoŋ qaa ama maŋa Jeikob ano tinitosauruta kuuya ii koma horoŋ oŋono iwaanoŋ keŋgi. Ejemba keŋgiti, iyoŋoo jaŋgogia ii 75 kolooro.   
\p
\v 15 \x * \xo 7.15 \xt Jen 46.1-7; 49.33\x*“Jeikob kaeŋ waŋgi Iijipt gomanoŋ keno. Kema laligoŋ iikanoŋ komuro. Ambourunananoŋ kaaŋagadeeŋ komudaborogi.  
\v 16 \x * \xo 7.16 \xt Jen 23.3-16; 33.19; 50.7-13; Joos 24.32\x*Komudaborogi qamogia meŋ aŋgoŋ Keinan gomanoŋ eleema Sekem gomanoŋ kaŋ roŋ koma oŋoŋgi. Wala eeŋanoŋ Aabrahamnoŋ Sekem (Sikem) laligoŋ baloŋ moŋ eja qata Haamor iwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga moneŋnoŋ sewaŋa meroti, mono iikawaa qasirianoŋ jamo kobaa urorooŋ kanoŋ ama oŋoŋgi.” Kiaŋ.   
\s1 Moosesnoŋ Iijipt kantrinoŋ kolooŋ laligoŋ kouro.  
\p
\v 17 \x * \xo 7.17 \xt Eks 1.7-8\x*Stiiwenoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Anutunoŋ wala eeŋanoŋ soomoŋgo qaa Aabraham muroti, ii hoŋawo koloowaatiwaa kambaŋa toriŋ dodowiro. Dodowiroti, iikawaa so Israel yoŋonoŋ Iijipt gomanoŋ kolooŋ seiŋ laligogi tuuŋgianoŋ somariiŋ uro.  
\v 18 Somariiŋ uro faarao kiŋ moŋnoŋ waama kanaiŋ Iijipt galeŋ koma oŋono. Faarao kiŋ gbilia iinoŋ Joosefwaa kania mende moma laligoro.  
\v 19 \x * \xo 7.19 \xt Eks 1.10-11, 22\x*Iwaa kania mende moma ananaa kanageso ii aŋgomokoloŋ qaganoŋ tiligoŋ ambourunana ama riiŋ oŋono laligogi. Kaeŋ laligogi kiŋnoŋ Israel yoŋoo jeŋkooto kotakota kokaeŋ ano, ‘Oŋo mono meraurugia bubuga ii oŋoma yamageŋ kema apunoŋ giligi kemeŋ komuwu.’   
\p
\v 20 \x * \xo 7.20 \xt Eks 2.2\x*“Jeŋkooto kaeŋ ano kambaŋ iikanoŋadeeŋ mera moŋ qata Mooses kolooro. Anutunoŋ ii iima moro sokono. Mooses kolooro nemuŋmaŋanoŋ ii koiŋ karoombaa so mirigaranoŋ galeŋ koma laligori.  
\v 21 \x * \xo 7.21 \xt Eks 2.3-10\x*Koiŋ karooŋ ii tegoro nemuŋanoŋ meŋ yamageŋ kema kondenoŋ apu qaganoŋ ama mesaŋgoro. Mesaŋgoŋ keno faarao kimbaa boratanoŋ mokolooŋ mero meria kolooro galeŋ koma muro laligoro.  
\v 22 Kaeŋ laligoro Iijipt yoŋoonoŋ momo ano kaiyaka kuuya ii kuma mugitiwaa so Iijipt yoŋoonoŋ momakooto eja somata kolooro. Iinoŋ qaaya ano nanamemeŋa ii esuŋmumu qaganoŋ jeŋ ama laligoro.   
\p
\v 23 \x * \xo 7.23 \xt Eks 2.11-15\x*“Mooses gbania 40 tegoro kanoŋ Israel daremuŋuruta yoŋoo prowinsnoŋ kema iŋiimambaajoŋ romoŋgoŋ qaaya somoŋgoŋ keno.  
\v 24 Kema Iijipt ejanoŋ Israel eja moŋ iwo eeŋ toontooŋ aŋgowowo ama horoŋ ureeŋ ama muŋ qero iiro. Iima kema Israel eja ii ilaaŋ muŋ gematanoŋ kema iroŋa meleema Iijipt eja ii qeŋ qero komuro.  
\v 25 Qero komuro Anutunoŋ Mooseswaanoŋ laariŋ Israel ejemba faarao kimbaa boronoŋga metogoŋ oŋomambaajoŋ ku-usuŋ muro karo. Yoŋonoŋ Mooses iima kaniaya iikaeŋ saanoŋ moma asariju, iikaeŋ romoŋgoroto, yoŋonoŋ ii mende moma asariŋ eeŋ tompiŋ laligogi.   
\p
\v 26 “Gomaŋ ano mombo yoŋoonoŋ keno Israel eja woiyanoŋ aori iriiro. Iriima batogoŋ batugaranoŋ luae koloowaatiwaajoŋ moma kokaeŋ irijoro, ‘Eja woi, oro daremuŋga. Oroaŋgara motoonoŋ mono naambaajoŋ kaeŋ tiwilaaŋ aojao?’  
\v 27 Kaeŋ irijoroto, ejanoŋ alia meŋ boliŋ muroti, iinoŋ mono Mooses geriawo utama muŋ kokaeŋ jeŋ muro, ‘Gii nonoonoŋ galeŋkoŋkoŋ ano jenteego ejaga koloojaŋ me? Moronoŋ kuuŋ gonota nanjaŋ?  
\v 28 Gii woraŋ Iijipt eja qena komuroti, mono kaaŋadeeŋ nii numambaajoŋ jejaŋ me?’   
\m
\v 29 \x * \xo 7.29 \xt Eks 18.3-4\x*Kaeŋ qisiŋ muro qaa kawaajoŋ ama Iijipt kantri mesaoŋ oloŋ koma Midian gomanoŋ kema wabaga laligoro. Iikanoŋ laligoŋ emba meŋ merawoita woi mekolooŋ orono laligogi.” Kiaŋ.   
\s1 Moosesnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ gbani 40 laligoro.  
\p
\v 30 \x * \xo 7.30 \xt Eks 3.1-10\x*Stiiwenoŋ qaa toroqeŋ kokaeŋ jero, “Kaaŋ laligogi gbani 40 tegoro kanoŋ Moosesnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ liligoŋ baaŋa qata Sainai iikawaa kanianoŋ laligoro Siwe gajoba moŋnoŋ asugiro. Ii gere jerendeŋ batuyanoŋ gere bolaŋ kolooŋ mende jeŋ kotoroti, iikanoŋ asugiŋ muro.  
\v 31 Kaeŋ asugiŋ muro tani iikawaajoŋ waliŋgoŋ kania iima moma kotomambaajoŋ kosianoŋ keno Anutuwaanoŋa qaa moŋ kokaeŋ kolooro moro,  
\v 32 ‘Niinoŋ goo ambosakoŋuruga yoŋoo Anutugiaga koloojeŋ. Niinoŋ Aabraham, Aisak, Jeikob yoŋoo Poŋgiaga laligoŋ kouma laligojeŋ.’ Qaa kaeŋ kolooro moma jeneŋa kanaiŋ ororo iikaaŋ baageŋ uuŋ iimambaajoŋ toroko moro.   
\p
\v 33 “Toroko moroto, Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, ‘Baloŋ riiŋ nanjaŋi, ii baloŋ kowogaga. Kawaajoŋ gii mono kana esuga qetegowa.  
\v 34 Noo ejemba tuuŋuruna Iijipt laligojuti, ii ama riiŋ oŋoŋgi siisiiwaewae qaganoŋ aoŋ oroŋ laligoju. Niinoŋ ii iima kotoŋ laligojeŋ. Yoŋonoŋ osoŋgoŋ uŋuro saama welenjuti, niinoŋ ii modaborojeŋ. Niinoŋ yoŋoo borogianoŋga metogoŋ oŋomambaajoŋ kamaajeŋ. Kawaajoŋ gii mono keteda koi waama kana wasiŋ gombe Iijipt kemba!’ Kaeŋ ijoro.”   
\s1 Moosesnoŋ Israel uŋuano gbani 40 kananoŋ laligogi.  
\p
\v 35 \x * \xo 7.35 \xt Eks 2.14\x*Stiiwenoŋ qaa toroqeŋ kokaeŋ jero, “Yoŋonoŋ Mooses qakooma kondama muŋ kokaeŋ ijogi, ‘Gii galeŋkoŋkoŋ ano jenteego ejaga koloojaŋ me? Moronoŋ kuuŋ gonota kaya nanjaŋ?’ Kaeŋ qakooma ijogito, Anutunoŋ Mooses ii wasiŋ muro yoŋoo eja poŋgia kolooro. Siwe gajobanoŋ gere jerendenoŋ bolaŋ jero kanoŋ asugiŋ muroti, iinoŋ mono Anutuwaanoŋ buju qaa ii meŋ kaŋ uuta kuuro mootogo ejagiaga kolooro.  
\v 36 \x * \xo 7.36 \xt Eks 7.5; 14.21; Jaŋ 14.33\x*Israel mootogo ejagia kolooŋ ejembauruta ii aiwese aŋgoleto kania kania meŋ Iijipt kantrinoŋga metogoŋ uŋuano mesaoŋ Kowe Osoga iikanoŋ kagi. Emu kagi kanoŋ ano baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaaŋiadeeŋ toroqeŋ aiwese aŋgoleto morota morota ii gbani 40:waa uutanoŋ meŋ qendeeno iima laligogi.  
\v 37 \x * \xo 7.37 \xt Dut 18.15, 18\x*Moosesnoŋ eja poŋgia laligoŋ Israel kanageso ii kokaeŋ iŋijoro, ‘Anutunoŋ Juuda tuuŋ oŋoo batugianoŋga gejatootoo eja moŋ meweeŋgoŋ kuuro nii kaaŋa koloowaa.’   
\p
\v 38 \x * \xo 7.38 \xt Eks 19.1–20.17; Dut 5.1-33\x*“Israel yoŋonoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ laligogi eja poŋgia kolooŋ ananaa ambosakoŋurunana yoŋowo laligoŋ kanagesogia galeŋ koma oŋono. Galeŋ koma oŋoma baaŋa qata Sainai iikanoŋ uro Siwe gajoba moŋnoŋ qaa ijoro moma iwo laligoro. Kaeŋ laligoŋ Anutunoŋ laaligo kotigaa qaaya suulaŋ ijoro moma laligoroti, iinoŋ qaa ii iikawaa so jero nonoo Buŋa kolooro.   
\p
\v 39 “Iinoŋ eja poŋgia laligoroto, ananaa ambosakoŋurunana yoŋonoŋ qaaya teŋ koma mubombaajoŋ mojogia tiiro gema qegi. Gema qeŋ utama muŋ uugia meleeno Iijipt kantrinoŋ mombo eleembombaa siiŋa mogi.  
\v 40 \x * \xo 7.40 \xt Eks 32.1\x*Kaeŋ moma Mooseswaa data Aaron ii kokaeŋ ijogi, ‘Moosesnoŋ eja Poŋnana kolooŋ Iijipt kantrinoŋga metogoŋ nunuano kaniŋi, iinoŋ baaŋanoŋ uma tani nomaeŋ kolooji, nono ii mende mojoŋ. Ii mende mojoŋiwaajoŋ giinoŋ saanoŋ tando lopioŋ mena iikanoŋ jotamemenana koloogi kanagianoŋ toroqeŋ kemboŋa.’   
\p
\v 41 \x * \xo 7.41 \xt Eks 32.2-6\x*“Kaeŋ ijoŋ iikanondeeŋ goul meŋ kanoŋ lopioŋ moŋ bulmakao meriaa tani megi. Ii meŋ siimoloŋ meŋ kaŋ ama muŋ lombaŋ ooŋ iwoi borogianoŋ megiti, iikawaa korisoro ama mepeseegi.  
\v 42 \x * \xo 7.42 \xt Aam 5.25-27\x*Kaeŋ aŋgito, Anutunoŋ ii iima mojoya tiiro gema uŋuro Sombimbaa seŋgelao Toya waegia meŋ mepeseeŋ oŋombutiwaajoŋ oŋomesaoro. Gejatootoo eja Aamosnoŋ qaa moŋ ooro Buju Terenoŋ eji, mono iikawaa so kokaeŋ aŋgi,  
\q2 ‘Oo Israel ejemba, oŋo baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ gbani 40:waa so laligoŋ kambaŋ iikanoŋ oro siimoloŋ ooŋ nanduŋ tosaaŋa meŋ kaŋ noma laligogi me qaago?   
\q2
\v 43 Ii qaagoto, oŋonoŋ mono beŋ qata Moolek iwaa opo sel kuuŋa ii aŋgogi ano beŋ qata Refan iwaa seŋgelao uŋaya ii aŋgoŋ kaŋ laligogi.  
\q2 Oŋonoŋ uŋa lopioŋ ii waegara meŋ mepeseeŋ orombombaajoŋ megi buŋagia kolooro.  
\q2 Kawaajoŋ ama niinoŋ mono konjoma oŋombe kereurugianoŋ kaŋ uŋuaŋgi kema laligoŋ koriganoŋ Babilon kantriwaa gematanoŋ uma laligowu.’” Kiaŋ.   
\s1 Stiiwenoŋ opo sel jigowaa qaaya jero.  
\p
\v 44 \x * \xo 7.44 \xt Eks 25.9, 40\x*“Ambosakoŋurunana yoŋonoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ laligoŋ Anutuwaa daŋgunu kuuŋ opo sel jigo meŋ aŋgoŋ laligogi. Ii meŋ aŋgoŋ Anutunoŋ jigoya mewutiwaajoŋ Mooses jeŋ kotoŋ muŋ uŋa sareya qendeema muro iiroti, mono iikawaa so megi nano.  
\v 45 \x * \xo 7.45 \xt Joos 3.14-17\x*Moosesnoŋ ambosakoŋurunana galeŋ koma oŋono yoŋonoŋ opo sel jigo ii aŋgoŋ laligogi. Kanageŋ Joosuanoŋ waama galeŋ koma oŋono gbiliurugianoŋ jigo ii buŋa qeŋ aŋgoŋ toroqeŋ kaŋ laligoŋ kantri kokanoŋ kougi. Kantri kokanoŋ kougi Anutunoŋ baloŋ toya tuuŋa tuuŋa oŋotaaro keŋgi gomaŋgia aŋgoŋ koma megi. Meŋ rama laligogi kiŋ Deiwid kolooro.   
\p
\v 46 \x * \xo 7.46 \xt 2 Sml 7.1-16; 1 Hist 17.1-14\x*“Iinoŋ kolooŋ Anutu jaasewaŋanoŋ kaleŋmoriaŋa mokolooŋ kokaeŋ qisiŋ muro, ‘Anutu Jeikobwaa beŋa, giinoŋ saanoŋ jena niinoŋ jeŋ kotowe nono goojoŋ jiwowoŋ jigo waŋa mewoŋa.’  
\v 47 \x * \xo 7.47 \xt 1 Kiŋ 6.1-38; 2 Hist 3.1-17\x*Kaeŋ qisiŋ muroto, Solomonoŋ jeŋ kotoro Anutuwaajoŋ jiwowoŋ jigo megi.  
\v 48 Ii megito, Uuta Somata iinoŋ ejanoŋ miri borogianoŋ megiti, iikanoŋ mende laligoja. Kawaa qaaya gejatootoo eja moŋnoŋ kokaeŋ oorota eja,   
\q2
\v 49 \x * \xo 7.49 \xt Ais 66.1-2\x*‘Poŋnoŋ jeja: Noonoŋ jiŋkaroŋ duŋ rarana ii Siwenoŋ ero namo ii kananaa doya kolooro iikanoŋ riiŋ rajeŋ.  
\q2 Oŋo mono noojoŋ miri tania nomaeŋ megi sokonaga?  
\q2 Me miri dakanoŋ mokolooŋ noŋgi iikanoŋ uma haamo meŋ laligowenaga?   
\q2
\v 50 Iwoi kuuya ii mono neeno neenaa boronanoŋ mokolooŋ oŋombeti, ii moju.’” Kiaŋ.   
\s1 Stiiwenoŋ kaunsol yoŋoo uugia kuuro.  
\p
\v 51 \x * \xo 7.51 \xt Ais 63.10\x*“Oo qaaqeqe ejemba, oŋoo uugianoŋ mono duuro gadokopa kolooju. Gejagianoŋ hoŋgoŋ mende totooŋ tooja! Ii duujiwaajoŋ Anutuwaanoŋ qaa qotogoŋ gejajojombaŋ amakeju. Ambosakoŋurugianoŋ Uŋa Toroya tuarenjeŋ ama muŋ laligogi oŋonoŋ mono yoŋoo so toroqeŋ kaaŋiadeeŋ Uŋa Toroya suulaŋ gema qeŋkeju!  
\v 52 Oŋoo ambosakoŋurugianoŋ gejatootoo ejemba afaaŋa qaago sisiwerowero ama oŋoma laligogi. Yoŋoonoŋga moronoŋ kakasililiŋ mende mokolooro? Yoŋonoŋ Eja Solaŋanoŋ asugiwaatiwaa gejatootoo qaaya jegi ii uŋugi komugi. Yoŋonoŋ komugi Eja Solaŋanoŋ aŋo asugiro oŋonoŋ ii memelolo meŋ muŋ qegi komuro.  
\v 53 Anutunoŋ gajobauruta wasiŋ oŋono Siwenoŋga kamaaŋ Kana qaa oŋoŋgi Buŋagia kolooroto, oŋonoŋ ii mende teŋ koma otaaŋ laligogi.” Kiaŋ.   
\s1 Stiiwen jamonoŋ qegi komuro.  
\p
\v 54 Stiiwenoŋ qaa kaeŋ jero jigo kaunsol yoŋonoŋ mogiti, ii uugia soonoŋ kootoya kaaŋa kotoro. Kotoro uugia gere jero ambari kiŋ waama naŋgi.  
\v 55 Kaeŋ aŋgito, Uŋa Toroyanoŋ Stiiwembaa uuta saa qero jaaya Siwenoŋ uuro uro Jiisas Anutuwaa asamararaŋ uutanoŋ eukanoŋ Anutuwaa boro dindiŋanoŋ nano iiro.  
\v 56 Jiisas iima jero, “Mobu! Siwe aantano Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono Anutuwaa boro dindiŋanoŋ nano iijeŋ.”   
\p
\v 57 Kaeŋ jero moma qa gigilaagi guju somata waaro gejagia borogianoŋ gojoma kuuyanoŋ luguŋ kema qelanjiŋ megi.  
\v 58 Kaeŋ meŋ taoŋ goraayanoŋ ororaaŋ kema seleeŋgeŋ ama jamonoŋ kanaiŋ giliŋ qegi. Kaeŋ qegi tosianoŋ ii iima nama malekugia qetegoŋ melolooŋ eja gbaworo Soolwaa kosianoŋ aŋgi.  
\v 59 Kaeŋ ama jamonoŋ giliŋ qeŋgadeeŋ naŋgi Stiiwenoŋ Anutuwaa qama kooliŋ kokaeŋ jero, “Oo Poŋ Jiisas, gii mono kokoosona meŋ aŋgoŋ komba!”  
\v 60 Kaeŋ jeŋ kemeŋ simiŋ kuma qa gigilaaŋ jero, “Poŋ, siŋgisoŋgo koi anjuti, iikawaa lombota mono yoŋoo qagianoŋ mende amba!” Kaeŋ jeŋ goroŋ qeŋ komuro. Kiaŋ.   
\c 8  
\s1 Soolnoŋ uumeleeŋ tuuŋ sisiwerowero ama oŋono deeŋgi.  
\p
\v 1 Stiiwen qegi komuroti, ii Soolnoŋ kaaŋagadeeŋ moro sokono. Kambaŋ iikanoŋadeeŋ sisiwerowero somata kolooro Jerusalem sitiwaa uumeleeŋ tuuŋ kazi ama oŋoŋgi. Kawaajoŋ yoŋonoŋ korebore siti mesaoŋ deema Judia ano Samaria prowins woi ii sokoma keŋgi aposol yoŋonondeeŋ kaparaŋ koma sitinoŋ laligogi.  
\v 2 Ejemba Anutu goda qeŋ waeya meŋ laligogiti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ Stiiwen komurotiwaajoŋ jiŋgeŋ qama mamaga saama qamoya meŋ kema roŋ koŋgi.   
\p
\v 3 \x * \xo 8.3 \xt Apo 22.4-5; 26.9-11\x*Roŋ koŋgito, Soolnoŋ uumeleeŋ kanageso jaabamagege meŋ oŋoma miria miria liligoŋ uma uumeleeŋ eja ano emba ororaaŋ uŋuama giliŋ oŋono kamaagi jero kapuare mirinoŋ oŋooŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Filipnoŋ Samaria sitinoŋ Buŋa gawoŋ mero.  
\p
\v 4 Uumeleeŋ ejembanoŋ deema gomaŋ so kema kaŋ liligoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ Oligaa Buŋa jeŋ iikanoŋ ejemba uugia kuuŋ laligogi.  
\v 5 Filipnoŋ Samaria prowinswaa siti moŋnoŋ kemeŋ Hamoqeqe Toya Kraistwaa kania jeŋ asariŋ oŋono mogi.  
\v 6 Ii jeŋ asariŋ oŋoma aŋgoleto mero letono ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima qaa jeroti, ii uumotooŋ ama geja ama moma aŋgoŋ koŋgi.   
\p
\v 7 Filipnoŋ gawoŋ mero Anutuwaa ku-usuŋanoŋ omejiilaŋ mamaga ii ejemba uugianoŋga oŋotaaro. Oŋotaaro qa bobolo qama kouma keŋgi. Gawoŋ mero ejemba seiseiya bakagia koomuya kolooŋ meendaŋgoya laligogiti, ii qeaŋgogi.  
\v 8 Kaeŋ kolooro Samaria sitinoŋ korisoro uuta kolooŋ ero. Kiaŋ.   
\s1 Sele galeŋ eja Saimonoŋ umbuqumbuliŋ ano.  
\p
\v 9 Korisoro eroto, Samaria siti kanoŋ oweŋ jenaŋ eja moŋ qata Saimon laligoro. Iinoŋ gbani tosaaŋa suuqaŋgoroŋ hamoqeqe gawoŋ meŋ Samaria ejemba waliŋgoŋ oŋono laligogi. Kaeŋ laligogi “Eja uuta koloojeŋ,” jeŋ iyaŋaajoŋ moro uro.  
\v 10 Ejemba uuta ano kamaaŋqeqeta yoŋonoŋ korebore Saimombaa qaawaajoŋ geja ama moma kokaeŋ jeŋ laligogi, “Anutuwaa esuŋa qata ‘Ku-usuŋ somata,’ qajuti, iikanoŋ mono eja kawaa uutanoŋ kemerota eja.”  
\v 11 Saimonoŋ suuqaŋgoroŋ hamoqeqe gawoŋ ii kambaŋ koriga mero ejembanoŋ waliŋgoŋ laligogi. Kaeŋ ano waliŋgoŋ laligotiwaajoŋ ama iwaanoŋ qokotaaŋ laligogi.   
\p
\v 12 Kaeŋ laligogito, Filipnoŋ kaŋ Anutuwaa bentotonoŋ keubombaa Oligaa Buŋa ano Jiisas Kraist qataa kania ii jeŋ asariŋ oŋono. Ii jeŋ asariŋ oŋono ejemba mamaganoŋ Buŋa qaa moma laariŋ uugia meleeŋgi oomulu meŋ oŋono.  
\v 13 Kaeŋ aŋgi Saimonoŋ kaaŋagadeeŋ qaa ii moma laariro oomulu meŋ mugi Filipwaa kosianoŋ kaŋ laligoŋ otaaro. Kaeŋ kolooro Filipnoŋ aŋgoleto aiwese somasomata mero asugiro ii iima waliŋgoŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Uŋa Toroyanoŋ Samaria yoŋoo uugianoŋ kemero.  
\p
\v 14 Samaria ejembanoŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa kaeŋ moma aŋaliŋ aŋgoŋ koŋgiti, iikawaa bujuyanoŋ seiŋ Jerusalem sitinoŋ keno aposol yoŋonoŋ mogi. Yoŋonoŋ ii moma Piito ano Jon meweeŋgoŋ wasiŋ oroŋgi yoŋoonoŋ keni.  
\v 15 Kema keuma yoŋoojoŋ ama qama kooliŋ Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ kemebaatiwaajoŋ Poŋ qisiri.  
\v 16 Kania kokaembaajoŋ qisiŋ qama kooliri: Yoŋonoŋ Poŋ Jiisaswaa qatanoŋ oomulu meŋ oŋoŋgito, Uŋa Toroyanoŋ yoŋoonoŋga mombaa uutanoŋ mende kemero eeŋ laligogi.  
\v 17 Kawaajoŋ qama kooliŋ borogara waŋgianoŋ ani Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ kemero megi. Kiaŋ.   
\s1 Saimonoŋ Uŋa Toroya sewaŋa memambaajoŋ jero.  
\p
\v 18 Aposol yoronoŋ borogara ejemba waŋgianoŋ ani Anutunoŋ iikawaa so Uŋa Toroya yoŋoo uugianoŋ ano Saimonoŋ ii iima moneŋ meŋ kaŋ kokaeŋ irijoro,  
\v 19 “Oro mono ku-usuŋ kaaŋa ii nii moŋ noni meŋ borona daeŋ yoŋoo waŋgianoŋ amaŋati, Uŋa Toroyanoŋ mono iyoŋoo uugianoŋ kemebaa.”   
\p
\v 20 Kaeŋ irijoroto, Piitonoŋ kokaeŋ jeŋ muro, “Ae! Yamageŋ! Giinoŋ Anutuwaa kaleŋa ii moneŋnoŋ sewaŋa memambaajoŋ jejaŋ. Kawaajoŋ gii mono moneŋgawo gere sianoŋ kemeba.  
\v 21 Goo uuganoŋ Anutuwaa jaanoŋ mende diŋgoja. Kawaajoŋ gii Buŋa qaa kokawaa hoŋa moŋ mende totooŋ mewaga.  
\v 22 Kileŋaganoŋga mono uuga meleema Poŋ qama koolina iinoŋ uumomogaa siŋgisoŋgoya ii mesaonaga.  
\v 23 Goo uuganoŋ kobooro tomembombomboŋ kaaŋa juma saa qeŋ gonja. Siŋgisoŋgoganoŋ mono kasa kaaŋa kokosiiŋ gono osijaŋ.”   
\p
\v 24 Piitonoŋ kaeŋ jeŋ muro oweŋ jenaŋ eja Saimonoŋ kokaeŋ meleema orono, “Oro mono noojoŋ ama Pombaajoŋ qama kooliri qaa jejaoti, iikawaa hoŋa moŋ mende kolooŋ nonaga.”   
\p
\v 25 Aposol yoronoŋ Pombaa Buŋa qaa ii siti iikanoŋ naŋgoŋ jeŋ jeŋ asariŋ oŋomesaoŋ keni. Kananoŋ kema Samaria prowinswaa gomaŋa gomaŋa liligoŋ ejemba uugia Oligaa Buŋa qaanoŋ kuuŋ oŋoma laligoŋ Jerusalem sitinoŋ eleema keni. Kiaŋ.   
\s1 Filipnoŋ Afrika eja moŋ ii Buŋa qaa ijoro.  
\p
\v 26 Pombaanoŋ gajoba moŋnoŋ Filip qaa kokaeŋ ijoro, “Gii mono Jerusalem siti mesaoŋ Saut waageŋ kemba. Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kana isia (walaga) Gaza taonoŋ kemeŋkejuti, mono iikanoŋ kemba.”  
\v 27 Kaeŋ ijoro Filipnoŋ afaaŋgoŋ mesaoŋ keno. Kema Afrika eja moŋnoŋ gomaŋanoŋ eleema keno kananoŋ mokolooro. Iinoŋ Etiopia kantriwaa kandasi kwiimbaa jawiŋa uuta kolooŋ emba pombaa jiŋkaroŋ mirianoŋ moneŋ ano esuhina iwoiya galeŋ koma laligoro. Seliaa iwoiwaajoŋ ama Juuda eja koloomambaajoŋ amamaaroto, kileŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseemambaajoŋ Jerusalem sitinoŋ karo.   
\p
\v 28 Kaŋ gomaŋanoŋ eleemambaajoŋ hoos karenoŋ uro hoosnoŋ horogi kananoŋ keno. Iikanoŋ kema gejatootoo eja Aisaiawaa buk kotuma weeŋgoŋ raro.  
\v 29 Kaeŋ kolooro Uŋa Toroyanoŋ Filip saŋe qeŋ muŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Gii mono hoos kare iikawaa kooroŋanoŋ kema metetereeŋ kemba.”  
\v 30 Uŋa Toroyanoŋ kaeŋ ijoro iikanondeeŋ bobogariŋ kosianoŋ keno. Kema ejanoŋ gejatootoo eja Aisaiawaa buk iikanoŋa Buŋa qaaya weeŋgoro moro. Moma kokaeŋ qisiŋ muro, “Qaa weeŋgojaŋi, ii saanoŋ moma asarijaŋ me qaago?”   
\p
\v 31 Qisiŋ muro ijoro, “Moŋnoŋ mende jeŋ asariro neeno ii nomaeŋ moma asariwenaga?” Kaeŋ ijoro hoos karenoŋ uro motooŋ rari.  
\v 32 \x * \xo 8.32 \xt Ais 53.7-8\x*Buŋa Tere weeŋgoroti, ii kokaeŋ,  
\q2 “Ejanoŋ lama qeŋ kotowombaajoŋ meŋ wanjuti, ii mono iikawaa so osoŋ sororoŋgoŋ ero.  
\q2 Galeŋanoŋ lama meriaa juya biaŋkatinoŋ motoro kooroŋanoŋ goroŋ qeŋ otoŋa qaa nanji, iwaa so mono mende qama wauŋgoro.   
\q2
\v 33 Meŋ kamaaŋ mugi moŋnoŋ qaa jakeyanoŋ qaayaa kitia mende naŋgoŋ jero eeŋ laŋ jeŋ tegogi. Namonoŋ laaligoya kaeŋ waŋgi komuro.  
\q2 Gbiliuruta qaa komuro. Kawaajoŋ moŋnoŋ qa areŋa kanageŋ mende weeŋgoŋ jewaa.”   
\p
\v 34 Jawinoŋ ii weeŋgoŋ Filip kokaeŋ qisiŋ muro, “Gejatootoo ejanoŋ qaa ii morowaajoŋ jeja? Ii iyaŋaajoŋ me eja mombaajoŋ jeja? Gii saanoŋ iikawaa kania nijowa.”  
\v 35 Kaeŋ qisiŋ muro gejatootoo yoŋoonoŋ Buju Terenoŋga kanaiŋ Jiisaswaa Oligaa Buŋa ii kaniawo jeŋ asariro moro.  
\v 36 Kaeŋ amiŋ moma kananoŋ kema apu kosianoŋ keuri kwiin jawiŋanoŋ ijoro, “Iiba, apu bereŋa koi eja. Kawaajoŋ gii saanoŋ oomulu meŋ nomba. Qaa moŋnoŋ aŋgoŋ koma gonja me qaago?”  
\v 37 (Kaeŋ ijoro Filipnoŋ jero, “Gii qaa gijojeŋi, ii uuga kuuya Anutuwaanoŋ ama moma laarijaŋi eeŋ, ii saanoŋ amaŋa.” Jero qaa kokaeŋ meleeno, “Jiisas Kraistnoŋ Anutuwaa Meria kolooja, niinoŋ ii moma laarijeŋ.”   
\p
\v 38 Kaeŋ meleema jeŋ kotoro hoos kare somoŋgogi aŋgarakuŋ apunoŋ kemeŋ Filipnoŋ oomulu meŋ muro.  
\v 39 Ii meŋ muro apunoŋga kouri Pombaa Uŋa Toroyanoŋ Filip wano uma aliro kwiin jawiŋanoŋ ii mombo mende iiro. Mende iiroto, toroqeŋ korisoro qaganoŋ gomaŋ baloŋanoŋ Etiopia keno.  
\v 40 Filipnoŋ aliŋ kema taoŋ qata Asdod kanoŋ asugiro mokoloogi. Iikanoŋadeeŋ toroqeŋ taoŋa taoŋa liligoŋ kanoŋ Oligaa Buŋa qaanoŋ ejemba uugia kuuŋ kema laligoŋ Sisaria taonoŋ kouro. Kiaŋ.   
\c 9  
\s1 Poŋnoŋ Sool asugiŋ muro uuta meleeno.  
\r Apo 22.6-16; 26.12-18  
\p
\v 1 Kambaŋ biiwia kanoŋ Soolnoŋ uugere qaganoŋ nama uu selia bolaŋ qetano Pombaa gowokouruta uŋuŋ ureeŋ oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa iwaanoŋ keno.  
\v 2 Iwaanoŋ kema kokaeŋ kuuŋ qisiro, “Kana gbilia otaaŋ laligojuti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ koriganoŋ Damaskas sitinoŋ laligoju. Kawaajoŋ niinoŋ saanoŋ endu kema moŋgama oŋoma moŋ mokoloomaŋati, ii mono somoŋgoŋ wama Jerusalem sitinoŋ kamaŋa. Damaskas sitinoŋ Juuda nonoo qamakooli miri galeŋ komakejuti, iyoŋonoŋ ii aŋgoŋ koma oŋombubotiwaajoŋ mono jenteego tere ooŋ nona meŋ kema qendeema oŋomaŋa.” Kaeŋ jero ooro meŋ keno.   
\p
\v 3 Kananoŋ kema kema Damaskas siti dodowimambaajoŋ ano iwoi moŋ uulaŋawo kokaeŋ kolooro: Asamararaŋ moŋ Siwenoŋga oobili kaaŋa asugiŋ kamaaŋ liligoŋ muro.  
\v 4 Liligoŋ muro tama namonoŋ kemeŋ eŋ otoŋ moŋ moro qaa kokaeŋ ijoro, “Sool Sool, gii mono naambaajoŋ sisiwerowero qaganoŋ ama nonjaŋ?”   
\p
\v 5 Kaeŋ ijoro Soolnoŋ qisiŋ jero, “Poŋ, gii moronoŋ?” Kaeŋ jero meleeno, “Nii Jiisas sisiwerowero qaganoŋ ama nomakejaŋi, nii mono ii.  
\v 6 Ii koloojento, saanoŋ waama sitinoŋ kemba. Iikanoŋ kema naa iwoiga ambagati, moŋnoŋ iikawaa bujuya gijowaa.”   
\p
\v 7 Eja iwo keŋgiti, iyoŋonoŋ qaagia bogoro totomiŋ naŋgi. Yoŋonoŋ qaa otoŋ oŋanoŋ mogito, eja moŋ mende iigi.  
\v 8 Qaa meleeno Soolnoŋ namonoŋga waaroto, jaaya uuŋ iwoi moŋ mende iima titou kuuŋ nano. Kaeŋ nano borianoŋ meŋ Damaskas sitinoŋ wama keŋgi.  
\v 9 Keŋgi weeŋ karooŋ kawaa so titou rama apu me nene moŋ mende neŋ eeŋ raro. Kiaŋ.   
\s1 Ananaiasnoŋ Sool oomulu meŋ muro.  
\p
\v 10 Damaskas sitinoŋ Jiisaswaa gowoko moŋ qata Ananaias laligoro. Poŋnoŋ kotoŋ kondooro jaameleeŋ uŋa iiro “Ananaias!” qaro. Qata qaro jero, “Oo Poŋ, nii koi rajeŋ.”   
\p
\v 11 Kaeŋ jero Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Gii mono waama kana qata Kana Dindiŋa jeŋkejuti, iikanoŋ kemba. Iikanoŋ kema Juudaswaa mirinoŋ uma Tarsus eja qata Soolwaajoŋ qisiwa. Moba, iinoŋ nii qama kooliŋ noma raja.  
\v 12 Qama kooliŋ rama uutanoŋ jaameleeŋ uŋa moŋ kokaeŋ iiro: Eja qata Ananaiasnoŋ miria uutanoŋ kouma jaaya mombo toowaatiwaajoŋ boria waŋanoŋ ambaa.”   
\p
\v 13 Poŋnoŋ qaa kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Oo Poŋ, ejemba mamaganoŋ eja iikawaa sunduya jedaborogi mobe. Iinoŋ Jerusalem sitinoŋ goonoŋ kanagesouruga soraaya ii mamaga uŋuŋ ureeŋ oŋoma laligoro.  
\v 14 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋonoŋ nemuŋ koma ku-usuŋ mugi Damaskas siti kokanoŋ kaaŋagadeeŋ gawoŋ iikayadeeŋ memambaajoŋ karo. Ejemba goo qaga qama kooliŋkejoŋi, iinoŋ mono nono korebore nonoma somoŋgoŋ nonomambaajoŋ moja.”   
\p
\v 15 Kaeŋ meleenoto, Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ eja ii meweeŋgoŋ mube qana bosima noo manja qeŋ laligowaa. Kaeŋ laligoŋ gomaŋa gomaŋa liligoŋ noo Buŋana jeŋ seiro Israel ano waba kantri ejembanoŋ momakebuya. Qaa jakeya jakeya kanoŋ horogi eja poŋ mamaga yoŋoo jaagianoŋ keuma noo Buŋana iŋijoro mobuya. Kawaajoŋ mono kileŋ kemba.  
\v 16 Iinoŋ qana bosima kawaajoŋ siimbobolo mamaga mobaa. Niinoŋ iikawaa areŋa qendeema mumambaajoŋ mojeŋ.”   
\p
\v 17 Kaeŋ ijoro Ananaiasnoŋ kema miri iikawaa uutanoŋ uma borowoita Soolwaa waŋanoŋ ama ijoro, “Sool alana, kana somatanoŋ kana Jiisasnoŋ asugiŋ gonoti, Poŋ iikanoŋ mono wasiŋ nono kajeŋ. Goo jaaganoŋ mombo tooro Uŋa Toroyanoŋ uuga saa qewaatiwaajoŋ nijoro kajeŋ.”  
\v 18 Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ iwoi sunuyawo tani kanoŋ jaayanoŋga tama kamaadabororo jaaya tooro. Jaaya tooro uuro asariro waaro. Waama jero oomulu meŋ muro.  
\v 19 Oomulu meŋ muro nene neŋ kotiiro. Soolnoŋ kotiiŋ gowoko yoŋoo batugianoŋ Damaskas sitinoŋ weeŋ tosaaŋa laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Soolnoŋ Damaskas sitinoŋ Buŋa gawoŋ mero.  
\p
\v 20 Laligoŋ iikanoŋa waama Juuda yoŋoo qamakooli miria miria kanoŋ uma Jiisaswaa kania jeŋ asariŋ ejemba uugia kuuŋ kokaeŋ iŋijoro, “Jiisasnoŋ Anutuwaa meria kolooja.”   
\p
\v 21 Kaeŋ iŋijoro moma kuuya yoŋonoŋ aaruŋ waliŋgoŋ jegi, “Jerusalem sitinoŋ qa ii qama kooligiti, eja koi kanoŋ ii uŋuŋ ureeŋ oŋoma laligoro me qaago? Kaaŋiadeeŋ koi kanoŋ karoti, ii mono nono somoŋgoŋ nunuama jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋoo borogianoŋ nonoomambaajoŋ karo. Kawaajoŋ mono nomaeŋ letoma aŋo Anutuwaa qaa iikayadeeŋ naŋgoŋ jeŋkeja?”   
\p
\v 22 Kaeŋ jegito, Anutunoŋ Sool esuŋmumu muro mombo kotiiŋ laligoro. Kotiiŋ laligoŋ Juuda ejemba Damaskas sitinoŋ laligogiti, iyoŋoo uugia kuuŋ kokaeŋ jeŋ laligoro, “Jiisasnoŋ oŋanoŋ Anutuwaanoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooja.” Qaa ii jeŋ kotiiŋ kania qendeema laligoro yoŋonoŋ kiko qeŋ qaa ii qewagowombaajoŋ amamaaŋ laligogi.   
\p
\v 23 \x * \xo 9.23 \xt 2 Kor 11.32-33\x*Weeŋ mamaga tegoro Juuda yoŋonoŋ ajorooŋ qaa gawoŋ meŋ Sool qegi komuwaatiwaajoŋ aŋgonaŋ aŋgi.  
\v 24 Aŋgonaŋ aŋgito, iikawaa bujuya ii Soolwaa gejianoŋ kemero moro. Soolnoŋ Damaskas siti mesaomambaajoŋ ano iikanoŋ qegi komuwaatiwaajoŋ siti kiropo naguyanoŋ iwaajoŋ asaga gomantiiŋa jaa galeŋ meŋ laligogi.  
\v 25 Kaeŋ meŋ laligogito, gowokourutanoŋ gomantiiŋa moŋnoŋ konde (misa) somata meŋ kasanoŋ somoŋgoŋ Sool kondenoŋ ama siti sopawaa ootanoŋga aŋgi kemeŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Soolnoŋ Jerusalem tatawaga kema laligoro.  
\p
\v 26 Soolnoŋ kema Jerusalem sitinoŋ keuma Jiisaswaa gowokouruta yoŋowo batogoŋ toroqeroto, kuuya yoŋonoŋ Sool gowoko kolooŋ laligoroti, ii mende moma laarigitiwaajoŋ ama iwaajoŋ toroko mogi.  
\v 27 Toroko mogito, eja qata Barnabas iinoŋ ala meŋ muŋ kalaŋ koma wama aposol yoŋoonoŋ kema qendeema sunduya kokaeŋ jeŋ asariŋ oŋono, “Sool eja koi kanoŋ kananoŋ karo Poŋnoŋ asugiŋ muro iiro qaaya ijoro ano kanageŋ Jiisaswaa qata ii Damaskas sitinoŋ jeŋ asariŋ uugia kotakota kuuŋ laligoro.”   
\p
\v 28 Sunduya kaeŋ jeŋ asariŋ oŋono yoŋowo toroqeŋ Jerusalem siti uutanoŋ liligoŋ awasaŋkaka nama Pombaa qata asuganoŋ qama ejemba uukuukuu kotakota ama oŋoma laligoro.  
\v 29 Ii ama oŋoma laligoŋ Juuda ejemba Griik qaa moma laligogiti, iyoŋowo amiŋ moma mondoŋgosi qaa meleŋqeleeŋ anoto, yoŋonoŋ Sool kaparaŋ koma qegi komuwaatiwaajoŋ mogi.  
\v 30 Ii batogi alaurutanoŋ Sool mokolooŋ wama Sisaria taonoŋ kema nama wasigi yaŋodeeŋ toroqeŋ kolokoloo taoŋa qata Tarsus kanoŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Uumeleeŋ tuuŋ yoŋonoŋ luaenoŋ laligogi.  
\p
\v 31 Soolnoŋ uuta meleeno iikawaa gematanoŋ uumeleeŋ kanageso kuuya Judia, Galili ano Samaria prowins sokoma laligogiti, iyoŋonoŋ luae mokoloogi Uŋa Toroyanoŋ ii meŋ kotiiŋ naŋgoŋ oŋono laligogi. Kaeŋ metulaŋgoŋ Pombaa qaaya uuguwombotiwaa keegia moma gawoŋ megi uumeleeŋ kanagesogianoŋ somariiŋ seiro laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Lida eja moŋ meŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 32 Piitonoŋ gomaŋa gomaŋa liligoŋ Jiisaswaanoŋ kanageso soraaya iŋiima kema laligoŋ kambaŋ moŋnoŋ taoŋ qata Lida kanoŋ keuro.  
\v 33 Keuma kanoŋ eja moŋ qata Ainias mokolooro. Bakaya koomuya kolooro duŋnondeeŋ eŋ laligoro gbani 8 tegoro.  
\v 34 Piitonoŋ ii mokolooŋ kokaeŋ ijoro, “Ainias, Jiisas Kraistnoŋ gii meŋ qeaŋgoŋ gonja. Kawaajoŋ mono waama tambomaeega meŋ kululuuwa.” Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ waaro.  
\v 35 Kaeŋ kolooro Lida ano Saaron ejemba kuuya yoŋonoŋ ii iima uugia meleema Pombaanoŋ qokotaagi. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Jopa kema Tabita meŋ gbiliro.  
\p
\v 36 Jopa taonoŋ gowoko emba moŋ qata Tabita laligoro. (Qa ii Griik qaanoŋ Dorkas, ananaa qaanoŋ nembaro, Iŋglis qaanoŋ deer.) Iinoŋ kambaŋ so gawoŋ awaa awaa meŋ kaleŋ seiseiya mendeema ejemba kamaaŋqeqeta ilaaŋ oŋoma laligoro.  
\v 37 Piitonoŋ gomaŋ kanoŋ laligoro Tabitanoŋ kambaŋ iikanoŋ ji kolooŋ muro komuro. Komuro qamoya soŋgbama meŋ miri uuta moŋnoŋ uma aŋgi.   
\p
\v 38 Lida ii Jopa taoŋ kosianoŋ raro. Kawaajoŋ Piitonoŋ Lida laligoroti, gowoko yoŋonoŋ ii moma eja woi wasiŋ oroŋgi kema Piito kokaeŋ qisiŋ muri, “Gii mono uulaŋawo kana norowo Jopa taonoŋ kemboŋa.”  
\v 39 Qisiŋ muri iikanondeeŋ afaaŋgoŋ yorowo keŋgi. Kema keugi qamo miri uutanoŋ erotiwaanoŋ wama ugi. Ugi emba malo kuuya Piito liligoŋ saama Dorkasnoŋ yoŋowo laligoŋ opo maleku uuŋ meŋ oŋonoti, ii qendeema mugi.  
\v 40 Qendeema mugito, Piitonoŋ jero kuuya yoŋonoŋ kemedaborogi simiŋ kuma qama kooliro. Qama koolindaboroŋ qamo jaasewaŋ qeŋ kokaeŋ ijoro, “Tabita, mono waaba.” Kaeŋ ijoro jaaya uuŋ Piito iima waama raro.   
\p
\v 41 Raro Piitonoŋ borianoŋ meŋ kobibiiro waama nano. Nano uumeleeŋ alauruta ano emba malo oŋoono ugi. Ugi koomunoŋga gbiliŋ waaroti, emba ii jaasewaŋgianoŋ ano iigi.  
\v 42 Iikawaa buju qaa ii Jopa uutanoŋ miri so keno moma ejemba mamaganoŋ kanaiŋ Poŋ moma laariŋ mugi.  
\v 43 Piitonoŋ Jopa kanoŋ somaŋa tosaaŋa toroqeŋ laligoŋ Saimombaa mirinoŋ rama ero. Eja ii kana esu mewutiwaajoŋ bulmakao selia orasiŋ soŋgbama meagoŋ laligoro. Kiaŋ.   
\c 10  
\s1 Korniliusnoŋ Piito qaro karo uuta meleeno.  
\p
\v 1 Taoŋ qata Sisaria kanoŋ kawali galeŋ wabaya moŋ qata Kornilius laligoro. Iinoŋ manjaqeqe tuuŋ bakaya moŋ qata “Italiwaa manjaqeqe tuuŋ” qagiti, iikanoŋ manjaqeqe eja 100 yoŋoo galeŋgia laligoro.  
\v 2 Iinoŋ sumaŋuruta kuuya yoŋowo Anutu goda qeŋ waeya meŋ mepeseeŋ laligogi. Kaeŋ laligogi Juuda ejemba wanaya yoŋoojoŋ kaleŋ seiseiya oŋoma Anutu pororo qama kooliŋ laligoro.  
\v 3 Mare moŋnoŋ 3 kilok kawaa so kolooro Poŋnoŋ Kornilius kotoŋ kondooro jaameleeŋ uŋa moŋ iiro. Uŋa ii tororo iima iikanoŋ Anutuwaanoŋ gajoba moŋnoŋ mirianoŋ uro iiro. Gajoba kanoŋ uma “Kornilius!” jeŋ qata qaro.   
\p
\v 4 Kaeŋ qaro gajoba iigigiiŋ sombuya moma ijoro, “Somatana, naambaajoŋ koi kajaŋ?” Kaeŋ ijoro meleeno, “Gii qama kooliŋ laligona qaaga Anutuwaanoŋ uro moro awaa kolooja. Gii ejemba wanaya kaleŋa kaleŋa mendeema oŋomakejaŋi, ii Anutunoŋ moma aŋgoŋ koma goojoŋ romoŋgoŋ wasiŋ nono kajeŋ.  
\v 5 Kawaajoŋ mono keteda koi qele ana Jopa taonoŋ keno eja qata Saimon, qata moŋ Piito qajuti, iiga wama kawu.  
\v 6 Iinoŋ oro selianoŋ gawoŋ meme eja qata Saimon iwaa mirinoŋ kowe goraayanoŋ laligoja.”   
\p
\v 7 Siwe gajobanoŋ Kornilius qaa kaeŋ ijoŋ mesaoŋ keno. Mesaoŋ keno weleŋqeqeya woi oroono kari. Kari koipuya manjaqeqe eja moŋ kosianoŋ kaparaŋ koma Anutu motooŋgara goda qeŋ laligoriti, ii kaaŋagadeeŋ oono karo.  
\v 8 Kagi gajobawaanoŋ qaa ii kuuya iŋijoro wasiŋ oŋono Jopa taonoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Poŋnoŋ Piito kotoŋ kondooro jaameleeŋ uŋa iiro.  
\p
\v 9 Eja yoŋonoŋ kananoŋ keŋgi gomaŋ ano taoŋ dodowigi weeŋ biiwia kanoŋ Piitonoŋ miri uuta moŋ eu kanoŋ uma nama qama kooliro.  
\v 10 Nama qama kooliŋ nenewaa komuŋ iwoi nemambaajoŋ moma jero oogi. Oogi kambaŋ kanoŋ Pombaa umbeumbeŋanoŋ qero rama jaameleeŋ uŋa moŋ kokaeŋ iiro:  
\v 11 Siwenoŋ aantano iwoi somata moŋ kamaaro. Iwoi ii opo taaŋa somataa tani kaaŋa kolooro. Gajoba yoŋonoŋ iwoi iikawaa waŋgoŋa 4 iikanoŋ meŋ naŋgowuyaga, iikawaa tani kaaŋa balonoŋ kamaaro.  
\v 12 Iwoi iikawaa uutanoŋ oro kania kania ragi. Oro tosianoŋ kana 4:yanoŋ riiŋ kemakeju. Tosianoŋ wosogianoŋ kondondoŋgoŋ kemakeju. Kaaŋagadeeŋ kooŋa kooŋa kanakeewaŋ elelaoŋ kemakejuti, iwoi kaaŋa kaaŋa ii opo iikawaa uutanoŋ motooŋ kamaagi.  
\v 13 Kamaagi iikanoŋ qa moŋ kolooŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Piito, gii mono waama iwoi koi qeŋ ooŋ newa.”   
\p
\v 14 Kaeŋ ijoroto, Piitonoŋ jero, “Oo Poŋ, kaeŋ qaago totooŋ! Ii qizimiziŋawo. Nii kambaŋ moŋnoŋ iwoi aŋgonjorayawo ii mende newe. Nii iikawaajoŋ arokuukuu mojeŋ.”   
\p
\v 15 Kaeŋ ijoro qa iikanoŋ mombo kolooŋ iwaajoŋ jero, “Anutunoŋ iwoi jeŋ konjoratiro eji, giinoŋ iikawaa qata aŋgonjorayawo kaeŋ mende qaba.”  
\v 16 Iwoi kaaŋa ii mombo asugiro indiŋa karooŋ kolooro. Indiŋa karooŋ kolooro iikanondeeŋ opo ii mombo horogi Siwenoŋ uro.   
\p
\v 17 Piitonoŋ jaameleeŋ uŋa ii iima iikawaa kaniaajoŋ kiko qeŋ momambaajoŋ moma bimbimgoŋ raro. Kaeŋ raro kambaŋ iikanondeeŋ Korniliusnoŋ eja wasiŋ oŋono kaŋ Saimombaa miri moŋgama kawaajoŋ qiqisi ama mokolooŋ kouma miri naguyanoŋ naŋgi.  
\v 18 Miri naguyanoŋ nama kokaeŋ qama qisigi, “Saimon qata moŋ Piito qajuti, iinoŋ miri koi kanoŋ laligoja me qaago?”   
\p
\v 19 Piitonoŋ toroqeŋ jaameleeŋ uŋa iikawaa kaniaajoŋ moma bimbimgoŋ raro Uŋa Toroyanoŋ kokaeŋ ijoro, “Moba, eja karoonoŋ kaŋ gii moŋgama gonju.  
\v 20 Niinoŋ eja ii wasiŋ oŋombe koi kaju. Kawaajoŋ mono keteda koi waama kemeŋ uuwoi ezelobezelo mesaoŋ yoŋowo kemba.”  
\v 21 Kaeŋ ijoro Piitonoŋ eja iyoŋonoŋ kemeŋ iŋijoro, “Mobu, oŋo eja moŋganjuti, niinoŋ ii koloojeŋ. Mono naambaajoŋ kaju?”   
\p
\v 22 Iŋijoro meleeŋgi, “Kawali galeŋ Kornilius ii eja dindiŋa kolooja. Iinoŋ Anutu waeya meŋ mepeseeŋ laligoro Juuda ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ goda uuta qeŋ muŋkeju. Anutuwaa gajoba toroya moŋnoŋ asugiŋ muŋ kokaeŋ jeŋ kotoro moro, ‘Gii mono qele ama Piito koma horoŋ muna miriganoŋ uma qaa uutanoŋga jewaati, ii geja ama moba.’”  
\v 23 Kaeŋ meleeŋgi horoŋ oŋono miri uutanoŋ ugi kalaŋ koma oŋono ainjoloŋ rama egi. Egi gomaŋ ano Piitonoŋ waama yoŋowo keno. Jopa taoŋ kanoŋa ala tosaaŋa uŋuano iwo motooŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ waba ejemba yoŋowo ajoroogi.  
\p
\v 24 Motooŋ kema somaŋa motooŋgo eŋ kema laligoŋ Sisaria taonoŋ keugi. Keugi Korniliusnoŋ yoŋoojoŋ mamboma laligoro. Kaeŋ laligoŋ tinitosa ano alauruta awaa ii koma horoŋ oŋono mirianoŋ ajorooŋ ragi.  
\v 25 Keuma Piitonoŋ mirinoŋ umambaajoŋ ano Korniliusnoŋ waama kamaaŋ joloŋa jeŋ kanianoŋ kemeŋ usugoŋ muro.  
\v 26 Usugoŋ muroto, Piitonoŋ borianoŋ meŋ kobibiiro waaro kokaeŋ ijoro, “Mono waaba, nii kaaŋiadeeŋ baloŋ ejaga koloojeŋ.”   
\p
\v 27 Kaeŋ ijoro iwo amiŋ moma miri uutanoŋ uri ejemba mamaganoŋ ajorooŋ ragiti, ii iŋiiro.  
\v 28 Iŋiima kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oŋo Juuda ejemba nonoo kanianana moju. Juuda nono ejemba wabaya oŋoo mirinoŋ uma oŋowo ainjoloŋ rarawaa soŋgo ero amamaaŋkejoŋ. Ii amamaaŋkejonto, Anutunoŋ qaaya moŋ qendeema noma kokaeŋ nijoro, ‘Giinoŋ ejemba ii me woi yoŋoo qagia ii aŋgonjora arokuukuuyawo kaeŋ mende qaba.’  
\v 29 Kawaajoŋ oŋo qele ama koma horoŋ noŋgi niinoŋ mende qotogoŋ kaŋ koujeŋ. Kouma kokaeŋ qisijeŋ: Oŋo mono naambaajoŋ qele ama koma horoŋ noŋgi? Ii saanoŋ jegi momaŋa.”   
\p
\v 30 Kaeŋ iŋijoro moma Korniliusnoŋ meleeno, “Nii mare moŋnoŋ kambaŋ kokaamba 3 kilok kanoŋ mirinanoŋ rama qamakooli gawoŋ meŋ laligoŋ koube kete somaŋa 4 kolooja. Qamakooli gawoŋ meŋ laligowe iikanoŋadeeŋ eja moŋ selekopaaya asamararaŋawo kanoŋ asugiŋ bananoŋ nano.  
\v 31 “Bananoŋ nama kokaeŋ nijoro, ‘Kornilius, gii qama kooliŋ laligona qaaga Anutuwaanoŋ uro moro awaa kolooja. Gii kaleŋa kaleŋa ejemba wanaya mendeema oŋomakejaŋi, ii Anutunoŋ moma aŋgoŋ koma goojoŋ romoŋgoŋ wasiŋ nono kajeŋ.  
\v 32 Kawaajoŋ mono keteda koi qele ana Jopa taonoŋ keno eja qata Saimon, qata moŋ Piito qajuti, iiga wama kawu. Iinoŋ oro selianoŋ gawoŋ meme eja Saimon iwaa mirinoŋ kowe goraayanoŋ laligoja.’   
\p
\v 33 “Kaeŋ nijorotiwaajoŋ ama niinoŋ iikanondeeŋ qele ambe goonoŋ kagi. Giinoŋ qaana moma kajaŋiwaajoŋ uuna qeaŋgoja. Poŋnoŋ qaa kuuya jewagiwaajoŋ jeŋ kotoŋ gonoti, giinoŋ ii saanoŋ jena moboŋa. Nono kuuya keteda koi iikawaajoŋ ajorooŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ koi rajoŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ Korniliuswaa mirinoŋ Buŋa qaa jero.  
\p
\v 34 \x * \xo 10.34 \xt Dut 10.17\x*Korniliusnoŋ kaeŋ jero Piitonoŋ kanaiŋ kokaeŋ jero, “Ahaa! Anutunoŋ ejemba tosaaŋa mende iŋiisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejato, so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakeja. Iwaa jaanoŋ moŋnoŋ aŋgonjorayawo mende kolooja. Niinoŋ ii keteda koi oŋanoŋ moma kotojeŋ.   
\p
\v 35 “Kaeŋ qaagoto, ejemba tuuŋa tuuŋa kuuya noŋoo batunananoŋ daeŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ Anutu waeya meŋ mepeseeŋ kaiyakayanoŋ kana dindiŋa otaaji, iinoŋ mono Anutuwaa jaanoŋ sokonja.  
\v 36 Jiisas Kraistnoŋ ejemba kuuya ananaa Poŋnana kolooŋ luae qeŋ nonomakeji, Anutunoŋ Buŋa qaaya ii Israel kanageso nonoonoŋ ano karo. Buŋa iikanoŋ karo nono iikawaa Oligaa Buŋaya jeŋ asariŋ laligojoŋ.  
\v 37 Jonoŋ ejemba uugia kuuŋ kokaeŋ jero, ‘Oŋo mono uugia meleeŋgi niinoŋ oomulu meŋ oŋomaŋa.’ Kaeŋ jero kawaa gematanoŋ qaa ii Galili prowinsnoŋ kanaiŋ jegi seiŋ kema Judia prowinsnoŋ keuma kuuya sokono. Oŋo ii modaboroju.   
\p
\v 38 “Anutunoŋ Uŋa Toroya Nazaret eja Jiisaswaa uutanoŋ maaro ku-usuŋ buŋa qeŋ aoŋ gomaŋ so liligoŋ laligoroti, ii iwo nano kema ejemba kiaŋkomuŋ oŋono. Kileŋaa Toyanoŋ ejemba esuŋanoŋ somoŋgoŋ horoŋ oŋono kemegiti, iinoŋ ii kuuya meŋ qeaŋgoŋ oŋondabororo.  
\v 39 Iwoi ii Juuda nonoo gomanoŋ ano Jerusalem sitinoŋ ama meŋ laligoro gere batuyanoŋ mondoŋ qegi komuro. Nono ii kuuya iima naŋgoŋ jeŋ daŋgunuya kolooŋ nanjoŋ.  
\v 40 Komuŋ ero somaŋa karooŋ kolooro Anutunoŋ meŋ gbiliro waaro. Waama indiŋa mamaga ejemba asugiŋ oŋono.   
\p
\v 41 “Iinoŋ ejemba tuuŋ kuuya yoŋoojoŋ mende asugiroto, Anutunoŋ waladeeŋ nono meweeŋgoŋ nonono Jiisasnoŋ koomu-noŋga waama laligoroti, kambaŋ iikanoŋ iwo qaa amiŋ moma nembanene aŋgoŋ neŋ laligoniŋi, mono nonoojoŋ asugiro nono iikawaa qaaya naŋgoŋ jeŋ namakejoŋ.  
\v 42 Kaeŋ naniŋ Jiisasnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ nonono, ‘Anutunoŋ kuuŋ nono niinoŋ ejemba laligojuti ano komugiti, iyoŋoo jenteego Togiaga koloojeŋ. Kawaajoŋ oŋonoŋ mono noo kaniana ii ejemba tuuŋ so yoŋoonoŋ naŋgoŋ jeŋ asariŋ laligowu.’  
\v 43 Ejemba daeŋ yoŋonoŋ Jiisas moma laariŋ muŋ qata qamakejuti, Anutunoŋ mono qa ii moma yoŋoo siŋgisoŋgogia mesaoŋ soŋgbamakeja. Iwaa kania kaeŋ eji, ii gejatootoo ejemba kuuya yoŋonoŋ naŋgoŋ jeŋ asariŋ oogita eja.” Kiaŋ   
\s1 Uŋa Toroyanoŋ waba ejemba yoŋoonoŋ kamaaro.  
\p
\v 44 Piitonoŋ qaa kaeŋ jeŋgadeeŋ nano Uŋa Toroyanoŋ ejemba geja ama mogiti, iyoŋoo uugianoŋ kemero.  
\v 45 Anutunoŋ Uŋa Toroya kaleŋa ii waba ejemba yoŋoo uugianoŋ kaaŋagadeeŋ maaro kemeroti, ii Piitowaa alaurutanoŋ iima aarugi. Juuda ejemba selegianoŋ Anutuwaa aiwese meŋ kotogi uugia meleema Jiisas moma laariŋ Piito otaaŋ kaŋ ragiti, iyoŋonoŋ mono aaruŋ kokaembaajoŋ waliŋgogi:  
\v 46 Yoŋonoŋ kantri tosaaŋa yoŋoo qaagia morota morota kanaiŋ jeŋ Anutu mepeseegi. Kawaajoŋ waliŋgogi Piitonoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋoma jero,  
\v 47 “Yoŋonoŋ Uŋa Toroya ii nononoŋ aniŋ kaaŋa aŋgoŋ koma buŋa qeŋ aojuti, ii mojoŋ. Kawaajoŋ ii saanoŋ oomulu meŋ oŋoniŋ sokombaa. Ii aniŋ moronoŋ qotogoŋ nononaga?”   
\p
\v 48 Kaeŋ jeŋ jeŋ kotoŋ oŋono Piitowaa alaurutanoŋ nama Jiisas Kraistwaa qatanoŋ Kornilius sumaŋuruta oomulu meŋ oŋoŋgi. Oomulu meŋ oŋoŋgi Piito aŋgoŋ koma mugi toroqeŋ weeŋ tosaaŋa yoŋowo laligoro. Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Piitonoŋ Jerusalem kema gawoŋaa sunduya jero.  
\p
\v 1 Waba kantri yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Anutuwaanoŋ qaa meŋ aŋgoŋ koŋgiti, iikawaa bujuya ii aposol ano uumeleeŋ alaurugia Judia prowins sokoma laligoŋ mogi.  
\v 2 Kawaajoŋ Piitonoŋ Jerusalem sitinoŋ eleema uro Juuda selegianoŋ Anutuwaa aiwese meŋ kotogi uugia meleeŋgiti, iyoŋonoŋ jejewili (jaaliki) ama jeŋ mugi.  
\v 3 Jeŋ muŋ kokaeŋ ijogi, “Waba kantri eja Anutuwaa aiwesewo mende laligojuti, gii mono naambaajoŋ kema yoŋowo ainjoloŋ rama nembanene nena? Ii mende sokonja.”  
\v 4 Kaeŋ ijogi kanakanai-yanoŋga kanaiŋ iwoi kolooroti, ii korebore areŋawo jeŋ asariŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro,   
\p
\v 5 “Niinoŋ Jopa sitinoŋ laligoŋ qama kooliwe Pombaa umbeumbeŋanoŋ nuro rama jaameleeŋ uŋa moŋ kokaeŋ iibe: Siwenoŋ aantano iwoi somata moŋ kamaaro. Iwoi ii opo taaŋa somataa tani kaaŋa kolooro. Gajoba yoŋonoŋ iwoi iikawaa waŋgoŋa 4 iikanoŋ meŋ naŋgowuyaga, iikawaa tani kaaŋa noo kosonanondeeŋ kamaaŋ ero.  
\v 6 Kamaaŋ ero iwoi iikawaa uutanoŋ tororo iibe oro kania kanianoŋ ragi. Oro tosaaŋa ii namonoŋ kana 4:yanoŋ riiŋ kemakeju. Tosaaŋa kawalia geregiawo kolooju. Tosianoŋ wosogianoŋ kondondoŋgoŋ kemakeju. Kaaŋagadeeŋ kooŋ kania kania kanakeewaŋ elelaoŋ kemakejuti, iwoi iikaaŋa ii opo iikawaa uutanoŋ motooŋ kamaagi iŋiibe.  
\v 7 Iŋiibe qa moŋ kaaŋagadeeŋ kolooŋ kokaeŋ nijoro mobe, ‘Piito, mono waama iwoi koi qeŋ ooŋ newa.’   
\p
\v 8 “Kaeŋ mobeto, niinoŋ kokaeŋ jewe, ‘Oo Poŋ, nii iikawaajoŋ arokuukuu mojeŋ. Iwoi qizimiziŋ aŋgonjorayawo kaaŋa ii kambaŋ moŋgeŋ noo buunanoŋ mende oosiriro. Kawaajoŋ ii mono mende totooŋ nemaŋa.’  
\v 9 Kaeŋ jewe qa iikanoŋ mombo Siwenoŋga kolooŋ kokaeŋ nijoro, ‘Anutunoŋ iwoi jeŋ konjoratiro eji, giinoŋ iikawaa qata aŋgonjorayawo kaeŋ mende qaba.’  
\v 10 Iwoi kaaŋa ii indiŋa karooŋ kolooro. Kaeŋ kolooro iwoi kuuya ii mombo horogi Siwenoŋ eleema uro.  
\v 11 Uma ayayooga kono kambaŋ iikanoŋadeeŋ Korniliusnoŋ Sisaria taonoŋga eja karooŋ wasiŋ oŋono noonoŋ kagiti, iyoŋonoŋ miri raniŋi, iikawaa naguyanoŋ naŋgi.   
\p
\v 12 “Naguyanoŋ naŋgi Uŋa Toroyanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ nono mobe, ‘Gii mono uuwoi ezelobezelo yakariŋ yoŋowo kemba.’ Qaa ii mobe uumeleeŋ alauruna 6 yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Jopa mesaoŋ niwo Sisaria taonoŋ keniŋ. Sisaria keuma kawali galeŋ iikawaa mirinoŋ uniŋ.  
\v 13 Uniŋ qaa sundu kokaeŋ meŋ nonono, ‘Gajoba moŋnoŋ noo mirinoŋ asugiro iibe nama kokaeŋ nijoro: Gii mono Jopa gomanoŋ qele ama eja qata Saimon, qata moŋ Piito ii wama kawu.  
\v 14 Iinoŋ kaŋ Buŋa qaa jero gii ano sumaŋuruganoŋ ii moma laariŋ uugia meleeŋgi kuuya hamo qeŋ oŋono letombu.’   
\p
\v 15 “Sundu ii meŋ nonono niinoŋ kanaiŋ Buŋa qaa jewe. Ii jewe mogi Uŋa Toroyanoŋ kanakanaiyanoŋ nonoo uunananoŋ kemeroti, mono iikawaa so geja ama mogi iyoŋoo uugianoŋ kaaŋgadeeŋ kemero.  
\v 16 \x * \xo 11.16 \xt Apo 1.5\x*Iinoŋ kemero iibe iikanondeeŋ Pombaa qaa moŋ noo momonoŋ kouro romoŋgowe. Qaa ii kokaeŋ, ‘Jonoŋ oo tooŋnoŋ mulu meŋ oŋonoto, niinoŋ Uŋa Toroya uugianoŋ ama iikanoŋ mulu meŋ oŋomaŋa.’  
\v 17 Nononoŋ Poŋ Jiisas Kraist moma laariŋ muniŋ Anutunoŋ kaleŋa nononoti, ano yoŋonoŋ moma laarigi Anutunoŋ kaleŋa iigadeeŋ yoŋoo uugianoŋ kaaŋagadeeŋ ano. Kawaajoŋ ama nii kaaŋanoŋ mono nomaeŋ Anutu ku-usuŋ Toya batogoŋ qetama mubenaga? Iinoŋ kaeŋ ama oŋonota niinoŋ aŋgoŋ koma mumambaajoŋ amamaawe.”   
\p
\v 18 Piitonoŋ sunduya kaeŋ jero moma uugia olomooro bonjoŋ kolooro Anutu mepeseeŋ kokaeŋ jegi, “Oŋanoŋ, nono uunana meleema laaligo kotigaa buŋaya koloojoŋ mojonto, Anutunoŋ kana motooŋgo ii waba kantri ejemba yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ ama oŋonota eja. Ii mono keteda koi asariŋ moma kotojoŋ.” Kiaŋ.   
\s1 Waba kantrinoŋ uumeleeŋ tuuŋ mutuya kolooro.  
\p
\v 19 \x * \xo 11.19 \xt Apo 8.14\x*Stiiwen qegi komurotiwaajoŋ ama kakasililiŋ kolooro uumeleeŋ ejembanoŋ deema liligoŋ kema kagi. Kema kagi tosianoŋ kowe goraayanoŋ Fonisia gomanoŋ keŋgi. Tosianoŋ kowe kotoŋ wato qata Saiprus kanoŋ keŋgi. Tosianoŋ Siria prowinswaa sitia qata Antiokia keŋgi. Kaeŋ deema keŋgito, ejemba batugianoŋ Jiisaswaa Buŋa qaa ii Juuda ejembagadeeŋ iŋijogi mogi. Waba kantri ii mende iŋijogi.  
\v 20 Mende iŋijogito, Saiprus ano Sairini eja tosianoŋ yoŋoo batugianoŋ laligogi. Yoŋonoŋ waba balonoŋ somariiŋ Antiokia sitinoŋ kouma baloŋ toya yoŋowo Griik qaanoŋ amiŋ moma Poŋ Jiisaswaa Oligaa Buŋa ii kaeŋ Juuda qaago yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ jeŋ asariŋ oŋoŋgi.  
\v 21 Ii jeŋ asariŋ oŋoŋgi Poŋnoŋ yoŋowo laligoro ku-usuŋanoŋ ejemba uugia kuuŋ oŋono mamaga yoŋonoŋ Poŋ Jiisas moma laariŋ uugia meleema iwaanoŋ qokotaagi tuuŋgia somariiŋ somata kolooro.   
\p
\v 22 Kaeŋ kolooro iikawaa bujuyanoŋ kema Jerusalem kanageso yoŋoo gejagianoŋ kemero mogi. Ii moma Barnabas wasigi Antiokia sitinoŋ keno.  
\v 23 Kema keuma Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa ejemba oŋono qeaŋgogiti, ii jaayanoŋ iima moro uro aisooŋ qambaŋmambaŋa kokaeŋ jero, “Oŋo mono korebore uugia meŋ kululuuŋ kotiiŋ Pombo qokotaaŋ nambu.”  
\v 24 Barnabasnoŋ eja awaa kolooro Uŋa Toroyanoŋ uuta saa qero uuwoi yakariŋ gema qeŋ uuta kuuya kanoŋ Jiisas moma laariŋ muŋ laligoro. Kawaajoŋ ejemba mamaganoŋ uugia meleema Pombaa tuuŋnoŋ toroqegi somariiro.   
\p
\v 25 Barnabasnoŋ Antiokia mesaoŋ Sool moŋgamambaajoŋ Tarsus taonoŋ keno.  
\v 26 Kema mokolooŋ wano Antiokia sitinoŋ kari. Kaŋ iikanoŋ motooŋgara gbani motooŋgo kuuya laligoŋ zioz gawoŋ meŋ uugia meleeŋgiti, ii tuuŋa tuuŋa kuma oŋoni ejemba mamaganoŋ momo meŋ uu wombogianoŋ aŋgi. Antiokia ejembanoŋ mutuya kanaiŋ gowoko qagia Kraistwaa ejemba (kristen, Kraistwaa buŋa) qama laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Waba kantriwaa uumeleeŋ yoŋonoŋ Juuda naŋgoŋ oŋoŋgi.  
\p
\v 27 Kambaŋ kanoŋ gejatootoo ejemba tosianoŋ Jerusalem mesaoŋ Antiokia sitinoŋ kamaaŋ kougi.  
\v 28 \x * \xo 11.28 \xt Apo 21.10\x*Yoŋoonoŋga moŋ qata Agabus ii waama Uŋa Toroyanoŋ sololooro buju qaa kokaeŋ iŋijoro, “Bodi somatanoŋ kolooŋ gomaŋa gomaŋa sokoma ewaa.” Kaeŋ jero iikawaa so Siisakiŋ qata Kloodius iwaa galeŋkoŋkoŋ kambaŋanoŋ kolooro.  
\v 29 Ii kolooro gowoko yoŋonoŋ mindiriŋ uumeleeŋ alaurugia Judia prowinsnoŋ laligogiti, ii naŋgoŋ oŋoma kulukululuuŋ nanduŋ somata aŋgi kembaatiwaa qaa somoŋgogi.  
\v 30 Qaa ii somoŋgogi ano iikawaa so oŋanoŋ aŋgi. Yoŋonoŋ moneŋ ano iwoi meŋ kululuuŋ Barnabas Sool yoroo borogaranoŋ ama wasiŋ oroŋgi Jerusalem kema uumeleeŋ kanageso yoŋoo jotamemeurugia iŋiima oŋoni. Kiaŋ.   
\c 12  
\s1 Herodnoŋ Jeims qeŋ Piito kapuare mirinoŋ ano.  
\p
\v 1 Kambaŋ iikanoŋ kiŋ Herodnoŋ\f + \fr 12.1 \ft Kiŋ Herod Agripa I (mutuya) iinoŋ gbani 37-44 kanoŋ Palestain kuuya galeŋ koma oŋoma laligoro.\f* uumeleeŋ kanageso sisiwerowero meŋ oŋomambaajoŋ moma jero uumeleeŋ ejemba tosaaŋa oŋoma somoŋgoŋ oŋoŋgi.  
\v 2 Kiŋnoŋ jeŋ kotoro Jombaa data Jeims ii manjawaa soo somatanoŋ kiaŋgi.   
\p
\v 3 Kaeŋ jeŋ kotoro qegi komuro Juuda ejemba tosianoŋ ii mogi awaa kolooro iiro. Ii iima kawaajoŋ toroqeŋ jero Piito kaaŋagadeeŋ meŋ somoŋgogi. Iwoi ii bered yiistya qaawaa kendoŋ kambaŋanoŋ jero kolooro.  
\v 4 \x * \xo 12.4 \xt Eks 12.1-27\x*Kawaajoŋ kiŋnoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ kiaŋkomu kendoŋ\f + \fr 12.4 \ft Kiaŋkomu kendoŋ ii Iŋglis qaanoŋ Passover. Ananaa qaanoŋ qata moŋ ii goukoŋkoŋ kendoŋ. Israel ejemba yoŋonoŋ Iijipt laligoŋ nagugia sanoŋ morigi Anutuwaa gajobanoŋ iŋiima kobooŋ uŋuuguŋ mutu meragia mende uŋuro komugi.\f* tegoro Juuda yoŋoo qaa jakeyanoŋ oomaŋa.” Kaeŋ jeŋ jeŋ kotono kapuare mirinoŋ ooŋgi. Ooŋgi manjaqeqe eja 16 yoŋonoŋ batugianoŋ tuuŋ 4 koma kambaŋ utekute aŋgita eja 4:yanoŋ asaga gomantiiŋa suulaŋ nama galeŋ meŋ muŋ laligogi.  
\v 5 Piito kaeŋ galeŋ meŋ muŋ laligogi kapuare mirinoŋ eroto, uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ suulaŋ iwaajoŋ ama Anutu kaparaŋ koma qama kooliŋ laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Siwe gajobanoŋ Piito isama wama kamaaro.  
\p
\v 6 Qama kooliŋ laligogi kiaŋkomu (Passover) kendoŋ tegoro gomantiiŋa kanoŋ manjaqeqe eja woiyanoŋ Piito gbado (tape) woinoŋ kotakota somoŋgori batugaranoŋ gaoŋ ero ano eja waagiawo tosianoŋ nagu gematanoŋ nama kapuare miri galeŋ megi. Kiŋ Herodnoŋ gomaŋ ano Piito wama qaa jakeyanoŋ oomambaajoŋ romoŋgoŋ areŋ ano gaoŋ egi.  
\v 7 Gaoŋ egito, Pombaa gajoba moŋnoŋ uulaŋawo asugiŋ Piitowaa kooroŋanoŋ nano kasa miriwaa uuta asaridabororo Piitowaa maroŋanoŋ qeŋ ijoro, “Mono uulaŋawo waaba.” Kaeŋ ijoro gbado (tape) woiyanoŋ iikanondeeŋ Piitowaa borianoŋga eeŋ suni.  
\v 8 Suni gajobanoŋ ijoro, “Mono opoga somoŋgoŋ kana esuga mouba.” Ijoro moma iikaeŋ ano. Ii ano toroqeŋ ijoro moro, “Mono malekuga mouma nii notaaŋ kawa.”   
\p
\v 9 Kaeŋ ijoro moma miri uuta mesaoŋ otaaro. Ii otaaŋ kenoto, gajobanoŋ iwoi anoti, ii oŋanoŋ kolooro me qaagoti, Piitonoŋ iikawaajoŋ moro sisau kolooro. Iinoŋ gaoŋ eŋ gaoŋ iiroti, iikawaa tanitani moro kolooro.  
\v 10 Miri uuta mesaoŋ nagu mutuyanoŋ galeŋ meŋ naniti, ii uruuguŋ nagu moŋnoŋ keuma uruuguŋ kotoŋ kema kapuare miri seliaa aeŋ kiropoyanoŋ keuri. Keuri nagu somata kotakota iikanoŋ mono aŋodeeŋ eeŋ tano seleeŋgeŋ siti kana qaa ootanoŋ kemeri. Kemeŋ kana somata striit moŋ toroqeŋ keni gajobanoŋ uulaŋawo Piito mesaoŋ aliro.   
\p
\v 11 Aliro Piitowaa uuta tooro kokaeŋ jero, “Oo Poŋnoŋ mono gajobaya wasiro kaŋ Herodwaa boronoŋga metogoŋ nonja, ii mojeŋ. Juuda ejembanoŋ noo selenanoŋ iwoi koloowaatiwaajoŋ mambonjuti, iinoŋ mono iwoi kuuya iikanoŋa noo waŋna somoŋgoja. Niinoŋ keteda koi ii oŋanoŋ moma kotojeŋ.”   
\p
\v 12 Kaeŋ moma kotoro asariro Jombaa nemuŋa Mariawaa mirinoŋ baageŋ keno. Jon iikawaa qata moŋ Maak qagi. Miri iikanoŋ ejemba mamaganoŋ ajorooŋ Anutu qama kooliŋ laligogi.  
\v 13 Kaeŋ laligogi Piitonoŋ kaŋ toomaanoŋ nama nagunoŋ qero. Nagunoŋ qero weleŋqeqe emba qata Roda iinoŋ kaŋ “Gii moronoŋ?” jeŋ qisiro.  
\v 14 Qisiŋ nama Piitowaa aroya moma kotoŋ “Ii-ia kajaŋ!” jeŋ aisooŋ luguŋ nagu mende horoŋ uulaŋawo miri uutanoŋ uma iŋijoro, “Piitonoŋ kaŋ nagunoŋ nanja.”  
\v 15 Iŋijoro moma iwaajoŋ “Uuga sooro jejaŋ,” jegi. Jegito, iinoŋ waŋ qeŋ “Qaa oŋia jejeŋ!” iŋijoro. Kaeŋ iŋijoro jegi, “Ii mono Piitowaa gajobayanoŋ nanja.”   
\p
\v 16 Kaeŋ amiŋ mogito, Piitonoŋ nagu qeŋgadeeŋ nano horoŋ iima aarugi.  
\v 17 Aarugi borianoŋ sare ama oloŋ ambutiwaajoŋ jero. Jeŋ Poŋnoŋ kapuare mirinoŋga wama seleeŋgeŋ kamaaroti, sundu ii iŋijoro, “Oŋo buju koi mono bisop Jeims ano uumeleeŋ alaurunana tosaaŋa ii iŋijogi mobu.” Kaeŋ iŋijoŋ oŋomesaoŋ gomaŋ moŋgeŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Piitonoŋ kapuare miri mesaoro kiŋ Herodwaa iriŋa soono.  
\p
\v 18 Gomaŋ ano manjaqeqe eja yoŋonoŋ Piito moŋgama “Daeŋ iliŋoloŋ koma aliŋ kenja?” jeŋ kawaajoŋ konjiliŋ ano majakaka somata mogi.\f + \fr 12.18 \ft Room gawman gawombaa areŋa kokaeŋ: Kapuare ejanoŋ oloŋ konagati eeŋ, eja waagiawo ii mono uŋugi komuŋkegi. Kawaajoŋ konjiliŋ ama majakaka somata mogi.\f*  
\v 19 Herodnoŋ kaaŋagadeeŋ Piito mokoloowutiwaajoŋ jero moŋgama bimbimgoŋ mende mokoloogi eja waagiawo Piitowaa galeŋ megiti, ii qaa jakeyanoŋ oŋooma mamaga qisiŋ oŋoma jeŋ tegoŋ uŋuama uŋugi komuwutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Kawaa gematanoŋ Judia prowins mesaoŋ Sisaria taonoŋ kemeŋ kanoŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ kiŋ Herod iroŋa muro komuro.  
\p
\v 20 Fonisia prowinswaa taoŋ qagara Taia ano Saidon yoŋonoŋ nene gawoŋgia mewombaajoŋ amamaaŋ kiŋ Herodwaa kantri yoŋoonoŋga nene iwoigia sewaŋa meŋ laligogi. Kaaŋa laligogi Herodwaa iriŋa soono Taia Saidon kere ama oŋoma nembanene oŋombutiwaa soŋgo ano. Kawaajoŋ yoŋonoŋ kululuuŋ jotamemeurugia wasiŋ oŋoŋgi tuuŋ meŋ kiŋ Herod iibombaajoŋ keŋgi. Keŋgi jawiŋa qata Blastus jiŋkaroŋ miriaa galeŋanoŋ ii wala iŋiiro. Iŋiiro ijogi, “Nono qaa jeŋ solaŋaniniŋ luae koloowaatiwaa qisiwombaajoŋ kajoŋ.” Kaeŋ ijoŋ jeŋ meŋ looriŋ mugi iŋijoro, “Saanoŋ qaagia kotiŋgoŋ gemagianoŋ namaŋa.”   
\p
\v 21 Kaeŋ iŋijoro kiŋnoŋ qaa meleema oŋomambaajoŋ kambaŋ meŋ oŋono kanoŋ ajoroogi iyaŋaa selia menjereŋgoŋ kiŋ eja poŋ malekuya mouma jiŋkaroŋ duŋ rarayanoŋ rama korisoro qaa iŋijoro.  
\v 22 Iŋijoro ejemba tuuŋ yoŋonoŋ moma kokaeŋ jeŋ qagi, “Qaa ii Anutuwaanoŋ qaaga. Ii baloŋ ejawaa qaaya qaago.”  
\v 23 Kaeŋ qagito, kiŋnoŋ kaeŋ ama Anutuwaa qabuŋaya qakooma mende mepeseeŋ iyaŋaajoŋ moro uro. Kawaajoŋ Pombaanoŋ Siwe gajoba moŋnoŋ iikanondeeŋ qero doonoŋ kiŋ kiŋ kema kiro komuro.  
\v 24 Kaeŋ kolooroto, Anutuwaanoŋ Buŋa qaa ii jeŋ laligogi toomoriaŋawo kolooŋ seiro.   
\p
\v 25 Antiokia siti yoŋonoŋ Barnabas ano Sool naŋgonaŋgo misin gawoŋ moŋ\f + \fr 12.25 \ft Antiokia yoŋoonoŋ naŋgonaŋgo moneŋ ii meŋ kema Jerusalem uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeurugia yoŋoo borogianoŋ ani. Kawaajoŋ qata naŋgonaŋgo misin gawoŋ moŋ jejoŋ. Apo 11.30\f* oroŋgiti, iyoronoŋ ii Jerusalem laligoŋ metogori. Ii metegoŋ Jon qata moŋ Maak qagiti, ii wama motooŋ Jerusalem mesaoŋ Antiokia sitinoŋ eleema kagi. Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Barnabas Sool yoronoŋ misin gawoŋ kanaiŋ meŋ keni.  
\p
\v 1 Antiokia sitinoŋ tosianoŋ uugia meleema uumeleeŋ kanageso koloogi jotamemegia kokaaŋanoŋ gejatootoo qaa jeŋ kuma oŋoma laligogi: Qagia Barnabas ano Simeon qata moŋ Injaŋa (Griik qaanoŋ Naija) ano Lusius (Sairini gomambaajoŋ), Manaiŋ (ii poŋ gawana Herod\f + \fr 13.1 \ft Herod Antipas iinoŋ gbani 4 B. C. – 39 A. D. kanoŋ Galili ano Perea prowins woi ii galeŋ koma oŋoma laligoro.\f* iwo motooŋ laligoŋ somariiri) ano Sool.  
\v 2 Uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ Pombaa waeya meŋ mepeseeŋ nene siŋgi laligogi iikanoŋ Uŋa Toroyanoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Barnabas ano Sool gawoŋ qaita moŋ mewaotiwaajoŋ meweeŋgoŋ oroombe. Kawaajoŋ oŋonoŋ mono ii jeŋ tegoŋ wasiŋ oroŋgi kembao.”   
\p
\v 3 Kaeŋ iŋijoro qama kooliwombaajoŋ nene siŋgi laligoŋ borogia waŋgaranoŋ aŋgi Pombaa ku-usuŋanoŋ turuŋ orono wasiŋ oroŋgi keni. Kiaŋ.   
\s1 Saiprus watonoŋ kema gawoŋ megi.  
\p
\v 4 Uŋa Toroyanoŋ kaeŋ wasiŋ orono gomaŋ qata Selusia kanoŋ kemeri. Kanoŋ kemeŋ waŋgonoŋ uri opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema wato Saiprus kawaa weeŋ koukoutanoŋ keugi.  
\v 5 Keugi siti qata Salamis kanoŋ kema Juuda ejemba yoŋoo qamakooli miria miria kanoŋ uma Anutuwaa Buŋa qaa jeŋ uu kuuŋ oŋoni. Eja qata Jon ii kaaŋagadeeŋ wani yorowo kema kaŋ ala ilailaagaraga laligoro.  
\v 6 Kaeŋ laligoŋ wato kuuya liligoŋ kotoŋ leegeŋ weeŋ kemekemetanoŋ Pafos sitinoŋ keugi. Kanoŋ keuma Juuda eja qata Barjiisas mokoloogi. Iinoŋ oweŋ jenaŋ ejaga kolooŋ gejatootoo eja takapolakaya laligoro.   
\p
\v 7 Oweŋ eja ii wato kawaa kiapya qata Sergius Pool iwaa mirinoŋ rama laligoro. Kiap iikanoŋ momakooto ejaga laligoro. Kaaŋa laligoŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa momambaa siiŋa eŋ muro Barnabas Sool koma horoŋ orono iwaanoŋ kari.  
\v 8 Karito, Elimas, (oweŋ memewaajoŋ qata Griik qaanoŋ kaeŋ jeŋkegiti,) iinoŋ kiapnoŋ Anutu moma laariŋ mubabotiwaajoŋ tuarenjeŋ ama oroma kiap uuta qaanoŋ eŋkaloloŋ memambaajoŋ aŋgobato mero.  
\v 9 Aŋgobato mero Sool, qata moŋ Pool qagiti, Uŋa Toroyanoŋ iwaa uuta saa qero Elimas tororo iima kotoro.   
\p
\v 10 Iima kotoŋ kokaeŋ jeŋ muro, “Yei! Umbuqumbuliŋ eja, gii mono Kileŋaa Toyaa mera koloojaŋ. Satanoŋ uuga osoŋkakale ambembo meŋ gono selenoŋ kuukuu kania kania ama laligoŋkejaŋ. Qaa dindiŋa kuuyaa kereya kolooŋ Pombaanoŋ kana dindiŋa meeraŋgona dogoŋkeji, ii mono mesaowaga me?  
\v 11 Kawaajoŋ moba! Poŋnoŋ mono boria qaganoŋ ano esuŋanoŋ turuŋ gono jaaga gooro weeŋ asasaga iimambaajoŋ amamaawaga. Iinoŋ kambaŋ merotiwaa so mono jinjauŋ qeŋ laligowa.” Jeŋ muro iikanondeeŋ paŋgamanoŋ qaganoŋ kamaaŋ tururo umuŋ koma titou kuuŋ iliŋwaliŋ qeŋ kema kaŋ borianoŋ mewutiwaajoŋ qisiŋ borianoŋ koromojoroŋ ano.  
\v 12 Iwoi ii kolooro kiapnoŋ ii iima Pombaa Buŋa qaa momoyaajoŋ waliŋgoŋ moma laariŋ muro. Kiaŋ.   
\s1 Pisidiawaa Antiokia taonoŋ misin gawoŋ megi.  
\p
\v 13 Poolnoŋ neŋauruta yoŋowo Pafos gomaŋ mesaoŋ waŋgonoŋ ugi opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema laligoŋ Pamfilia prowinswaa siti qata Perga kanoŋ keugi. Kanoŋ keuma nama Jonoŋ oromesaoŋ eleema Jerusalem sitinoŋ karo.  
\v 14 Eleema karoto, yoronoŋ Perga siti mesaoŋ toroqeŋ kema Pisidia prowinswaa taoŋ qata Antiokia kanoŋ keuri. Kanoŋ keuma Sabat kendonoŋ qamakooli mirigianoŋ uma rari.  
\v 15 Rari qamakooli miriwaa galeŋ yoŋonoŋ Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo yoŋoonoŋ Buju Tere weeŋgoŋ weleŋ aŋgi kamaaŋ kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Alawoinana, oroonoŋ qaa moŋ kanageso uunana kuuwaotiwaajoŋ eji eeŋ, ii mono saanoŋ jeri moboŋa.”   
\p
\v 16 Kaeŋ qisiŋ oroŋgi Poolnoŋ waama boro kuma kokaeŋ jero, “Israel wabaurunana ano baloŋ toya nonowo Anutu waeya meŋ mepeseeŋkejuti, oŋo mono geja ama mobu.  
\v 17 \x * \xo 13.17 \xt Eks 1.7; 12.51\x*Israel ejemba tuuŋ ananaa beŋnana ii Anutu. Iinoŋ bemunjaleurunana meweeŋgoŋ oŋono ambosakoŋurunananoŋ Iijipt gomanoŋ kema waba kolooŋ laligogi. Anutunoŋ kambaŋ kanoŋ Israel ejemba tuuŋ ii toomoriaŋ oŋono seiŋ qabuŋagiawo koloogi. Kaeŋ koloogi Anutunoŋ aŋgoleto meŋ ku-usuŋa qendeema iikanoŋ uŋuano Iijipt kantri mesaoŋ seleeŋgeŋ kagi.   
\p
\v 18 \x * \xo 13.18 \xt Jaŋ 14.34; Dut 1.31\x*“Kaŋ laligoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kotoŋ kaŋ nanamemeŋ bologa ama meŋ laligogi Anutuwaa iriŋa soono gbani 40:waa so uubooli moma laligoro.  
\v 19 \x * \xo 13.19 \xt Dut 7.1; Joos 14.1\x*Moma laligoroto, kileŋ kaŋ laligoŋ Keinan gomanoŋ kougi. Kougi iikanoŋ kanageso tuuŋ 7 konjoma kondeema oŋoma baloŋgia meŋ mendeema isiurunana toya toya koloowutiwaajoŋ buŋa qeŋ oŋono.  
\v 20 \x * \xo 13.20 \xt Poŋ 2.16; 1 Sml 3.20\x*“Kaeŋ kolooro gbani 450 kawaa so keno. Iikawaa gematanoŋ Anutunoŋ jenteegowaa eja poŋa poŋa (Judge) kuuŋ oŋono. Ii kuuŋ oŋono laligoŋ kougi Samuelnoŋ kolooro. Iinoŋ jenteegowaa eja poŋ konoga kolooŋ gejatootoo ejaga laligoro.   
\p
\v 21 \x * \xo 13.21 \xt 1 Sml 8.5; 10.21\x*“Samuelnoŋ kolooŋ laligoro kambaŋ iikanoŋ kiŋ pombaajoŋ Anutu welema mugi eja qata Sool oŋono. Sool iinoŋ Benjamin isi yoŋoonoŋga eja qata Kiis iwaa meriaga kolooro ano gbani 40:waa so kiŋ poŋgia laligoro.  
\v 22 \x * \xo 13.22 \xt 1 Sml 13.14; 16.12; Ond 89.20\x*Ii laligoroto, Anutunoŋ Sool utegoŋ kitianoŋ eja qata Deiwid kiŋ eja poŋgia koloowaatiwaajoŋ meweeŋgoŋ kuuro. Kuuŋ kania jeŋ asariŋ kokaeŋ jero, ‘Niinoŋ Jesiwaa meria Deiwid mokoloojeŋ. Iwaa uuta gosiŋ mobe saanoŋ sokoma nonja. Iinoŋ nanamemeŋa kuuya kanoŋ noo jena teŋ koma laligowaa.’  
\v 23 Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Hamoqeqe Toya wasiŋ nonombaatiwaajoŋ jeroti, soomoŋgo qaa iikawaa oŋanoŋ mono kokaeŋ kolooro: Deiwidwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga eja qata Jiisas kolooro Anutunoŋ ii Israel tuuŋ nonoo Hamoqeqe Tonana kolooŋ laligowaatiwaajoŋ kuuro.   
\p
\v 24 \x * \xo 13.24 \xt Maak 1.4; Luuk 3.3\x*“Jiisasnoŋ mende asugiro waladeeŋ iikanoŋ Jonoŋ kaŋ kokaeŋ jeŋ laligoro, ‘Oŋo mono uugia meleembu. Uugia meleeŋgi niinoŋ oomulu meŋ oŋomaŋa.’ Kaeŋ jeŋ Israel ejemba tuuŋ kuuya uu kuuŋ oŋoma laligoro.  
\v 25 \x * \xo 13.25 \xt Mat 3.11; Maak 1.7; Luuk 3.16; Jon 1.20, 27\x*Kaeŋ laligoroto, iinoŋ gomaŋlili gawoŋa mendaboromambaajoŋ ama iikanoŋ kokaeŋ iŋijoro, ‘Oŋo noojoŋ nomaeŋ romoŋgoju? Iwoi romoŋgojuti, niinoŋ ii qaagoto, mobu, noo gemananoŋ eja moŋ kawaa. Iinoŋ karo niinoŋ iwaa kooroŋanoŋ kamaaŋqeqeta laligojeŋiwaajoŋ wayaŋgesoya besaaŋ kana esu kasia isamambaajoŋ moma bimbiŋgomaŋa.’   
\p
\v 26 “Oo alauruna, Aabrahambaa gbiliuruta ano baloŋ toya oŋonoŋ nonowo Anutu waeya meŋ mepeseeŋkejuti, Anutunoŋ hamo qeŋ nonombaatiwaa Buŋaya ii ano nonoonoŋ kaja.  
\v 27 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Jerusalem toya ano galeŋurunana yoŋonoŋ Jiisaswaa kania mende moma kotogi. Gejatootoo yoŋoonoŋ Buju Tere Sabat kendoŋ so weeŋgoŋkejuto, iikawaa kania ii mende moma asariŋkeju. Kaaŋa tompiŋ laligojuto, kileŋ galeŋkoŋkoŋ ejaurunananoŋ Jiisas komuwaatiwaa qaaya jeŋ tegogi gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ qaa ii iikaaŋa kanoŋ hoŋawo kolooro.  
\v 28 \x * \xo 13.28 \xt Mat 27.22-23; Maak 15.13-14; Luuk 23.21-23; Jon 19.15\x*Yoŋonoŋ Jiisas koomuwaa buŋa koloowaatiwaa so qaa kania moŋgama moŋ mende mokolooŋ kileŋ “Kozigeŋ!” qagi. Qama Pailotnoŋ jeŋ tegoro komuwaatiwaajoŋ qama weleŋgi.   
\p
\v 29 \x * \xo 13.29 \xt Mat 27.57-61; Maak 15.42-47; Luuk 23.50-56; Jon 19.38-42\x*“Iwaajoŋ qaa kuuya oogita eji, yoŋonoŋ mono iikawaa so aŋgi hoŋa koloodabororo Jiisas gerenoŋga metogoŋ kamaaŋ qasirinoŋ kema jamo kobaa uutanoŋ aŋgi.  
\v 30 Aŋgito, Anutunoŋ ii koomu-noŋga meŋ gbiliro waaro.  
\v 31 \x * \xo 13.31 \xt Apo 1.3\x*Waaro iwo Galili prowinsnoŋga Jerusalem sitinoŋ kagiti, ii mono weeŋ boria mamaga asugiŋ oŋono. Alauruta asugiŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ kambaŋ kokaamba ejemba batugianoŋ daŋgunu kaaŋa nama kania naŋgoŋ jeŋ asariŋ laligoju.  
\v 32 Anutunoŋ Juuda ambosakoŋurunana yoŋowo iwoi amambaa qaa jeŋ somoŋgorota nono iyoŋoo gbiliurugia kolooniŋ qaa walaga iikawaa oŋanoŋ mono kambaŋ kokaamba nonoojoŋ kokaeŋ kolooro: Iinoŋ Jiisas meŋ gbiliro waama laligoja. Kawaajoŋ nononoŋ iikawaa Oligaa Buŋa ii jeŋ asariŋ oŋonjoŋ.   
\p
\v 33 \x * \xo 13.33 \xt Ond 2.7\x*“Anutunoŋ Jiisaswaajoŋ qaa jero Deiwidnoŋ moro Ondino (Buk song) jaŋgo woi kanoŋ kokaeŋ oorota eja,  
\q2 ‘Giinoŋ neenaa meranaga koloojaŋi, ii kete ejemba qendeema oŋombe iima kotoju.’  
\m Iinoŋ qaa iikawaa so Jiisas meŋ gbiliro waaro.  
\v 34 \x * \xo 13.34 \xt Ais 55.3\x*Jiisas meŋ gbiliro koomunoŋga waama kotiiŋ laligoŋ kanageŋ mombo mende komuwaa. Iikawaa qaaya Anutunoŋ kokaeŋ jerota eja,  
\q2 ‘Nii kaleŋmoriana kiŋ Deiwid muŋ laligowe soraaya kolooŋ powowoŋ kotiiŋ nanoti, iikawaa so ii mono oŋoojoŋ togoŋ oŋomaŋa.’   
\m
\v 35 \x * \xo 13.35 \xt Ond 16.10\x*Deiwidnoŋ iikawaa qaaya ii Ondino (Buk song) moŋnoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ anota eja,  
\q2 ‘Geeŋgaa wombo ejaga soraaya ii mende mesaona koomuwaa roŋnoŋ mende gisaawaa.’   
\m
\v 36 Nono kiŋ Deiwidwaa kania mojoŋ: Iinoŋ laaligoya laligoŋ Anutuwaa jeta otaaŋ gawoŋ muroti, ii medaboroŋ goroŋ qeŋ komuro. Komuro ambosakoŋuruta yoŋoo kosogianoŋ roŋ koŋgi qamoyanoŋ eŋ gisaaŋ qaono.  
\v 37 Deiwidnoŋ gisaaŋ qaonoto, Anutunoŋ eja meŋ gbiliro waaroti, iinoŋ mende gisaaro.   
\p
\v 38 “Eja alauruna, kawaajoŋ qaa koi mono mobu: Anutunoŋ Jiisaswaajoŋ ama siŋgisoŋgogia mesaoŋ soŋgbambaa. Nononoŋ iikawaa Buŋaya jeŋ asariŋ oŋonjoŋ.  
\v 39 Wala ‘Mooseswaanoŋ Kana qaa otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowoŋa,’ jeninto, iikanoŋ iinoŋ woinoŋ osiŋ amamaaŋ laligoniŋ. Kaeŋ laligoninto, kambaŋ kokaamba daeŋ yoŋonoŋ Jiisas moma laariŋ iwo qokotaawuti, Anutunoŋ mono kuuya yoŋoo qaagia jeŋ tegoro solaŋaniwuya.  
\v 40 Gejatootoo ejembanoŋ qaa jeŋ oogita eji, Anutunoŋ iikawaa so iroŋa meleeno qagianoŋ ubabotiwaajoŋ mono toogia moma galeŋgia meŋ aowu. Qaa kaaŋa moŋ ii kokaeŋ,   
\q2
\v 41 \x * \xo 13.41 \xt Hab 1.5\x*‘Niinoŋ oŋoo laaligo kambaŋanoŋ aŋgoleto qaita moŋ memaŋa.  
\q2 Moŋnoŋ iikawaa buju qaa jero mobuyaga, ii qaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ mende moma laariwuyaga.  
\q2 Kawaajoŋ qaa ii meŋ kamaaŋ ama jejewili amakejuti, oŋo mono eeŋ uuŋ iima waliŋgoŋ tiwilaawu.’”   
\p
\v 42 Poolnoŋ kaeŋ jero Barnabaswo qamakooli miri mesaoŋ kamaari tosianoŋ kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Nono qaa koi mombo mobombaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ ii Sabat kendoŋ moŋ eukanoŋ saanoŋ toroqeŋ jeri mobonaga.”  
\v 43 Qamakooli mirinoŋga kamaaŋ deeŋgi ejemba mamaganoŋ Pool ano Barnabas kanagaranoŋ orotaagi. Tosianoŋ Juudaga koloogi ano tosianoŋ waba kantrinoŋa koloogito, Juuda yoŋowo toroqeŋ laligogi. Yoŋonoŋ orotaagi amiŋ moma qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ oŋoni, “Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ oŋonoti, iikanoŋ mono boŋ qeŋ nambu.”   
\p
\v 44 Sabat kendoŋ moŋ kaŋ kuuroti, iikanoŋ taoŋ baloŋ iikawaa ejembaya ii kololooŋ “Anutuwaa Buŋa qaa moboŋa,” jeŋ kouma ajoroogi.  
\v 45 Kouma ajoroogi Juuda yoŋonoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa iŋiima iriŋgia soondabororo. Soondabororo Poolwaanoŋ qaa qewombaajoŋ jenoŋkooli ama niinoŋgiinoŋ jeŋ mepaqepae ama oroŋgi.  
\v 46 Kaeŋ ama oroŋgi Pool Barnabas yoronoŋ awasaŋkaka kotiiŋ nama qaa kokaeŋ jeri, “Anutunoŋ gawoŋ noronotiwaa so Buŋaya wala Juuda ejemba iŋijoniŋ sokonagato, oŋo ii gema qeŋ laŋ kokaeŋ jeju, ‘Nono laaligo kotiga uutanoŋ keuboŋatiwaa so qaago.’ Kawaajoŋ mobu, noronoŋ mono oŋomesaoŋ waba kantria kantria yoŋoonoŋ eleema kembota.  
\v 47 \x * \xo 13.47 \xt Ais 42.6; 49.6\x*Poŋnoŋ iikawaa qaaya kokaeŋ jeŋ kotoŋ nonono,  
\q2 ‘Niinoŋ kuuŋ gombe waba kantri yoŋoo asasagiaga kolooŋ hamoqeqewaa kania jeŋ asariŋ laligona baloŋ goraaya kuuya sokondabororo leelee eu emu yoŋonoŋ letoma Siwewaa buŋa koloowuya.’”   
\p
\v 48 Kaeŋ jeri baloŋ toya Juuda mende laligogiti, iyoŋonoŋ moma uugia qeaŋgoro Pombaa Buŋaya mepeseegi. Mepeseeŋ laaligo kotigaa buŋa koloowutiwaajoŋ Anutunoŋ moma gosiŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ iikawaa so uugia meleema Jiisaswaa Buŋaya moma laarigi.   
\p
\v 49 Moma laarigi Pombaa Buŋa qaa jeŋ seigi prowins kuuya sokoma keno.  
\v 50 Saanoŋ kenoto, Juuda yoŋonoŋ taombaa eja geria ano emba uuta Anutu goda qeŋ laligogiti, iyoŋoo uugia qaanoŋ osoŋ kuuŋ Pool Barnabas motooŋ sisiwerowero ama oroma gomaŋ mirigianoŋga orotaagi.  
\v 51 \x * \xo 13.51 \xt Mat 10.14; Maak 6.11; Luuk 9.5; 10.11\x*Kembaotiwaajoŋ ama telambelaŋgia qendeema kokaeŋ iŋijori, “Noro oŋoo balonoŋ kari sububuŋ kana tambonaranoŋ mokotaaji, ii mono qesaari oŋoaŋgiaageŋ eleema kemebaa.” Kaeŋ iŋijori kaniagara solaŋa moma kotogi kema Galesia prowins uutanoŋ siti qata Aikoniam kanoŋ keuri.  
\v 52 Keurito, gowokourunana Antiokia taonoŋ laligogiti, Uŋa Toroyanoŋ iyoŋoo uugia saa qero honoŋa mende aisooŋ laligogi. Kiaŋ.   
\c 14  
\s1 Aikoniam sitinoŋ uugia kuuri.  
\p
\v 1 Pool Barnabas yoronoŋ Aikoniam sitinoŋ keuma kaaŋiadeeŋ Juuda yoŋoo qamakooli mirinoŋ uma Buŋa qaa jeri. Jeri Juuda ano waba kantri ejemba yoŋoonoŋga tuuŋ seiseiya yoŋonoŋ uugia meleema Jiisas moma laarigi.  
\v 2 Moma laarigito, Juuda ejemba mende moma laarigiti, iyoŋonoŋ baloŋ toya Juuda mende laligogiti, iyoŋoo uugia osoŋ aposol uunoŋkeeme ama orombutiwaajoŋ uugia kuugi.  
\v 3 Kuugi kileŋ kambaŋ koriga kanoŋ laligoŋ Poŋ moma laariŋ awasaŋkaka nama Buŋaya jeŋ laligori. Poŋ kaleŋmoriaŋaa qaaya jeŋ asariri qaagara naŋgoŋ ku-usuŋa borogaranoŋ ano aiwese aŋgoleto meri asugiro.  
\v 4 Kaeŋ asugiro taombaa kanagesoyanoŋ juma deeŋgi. Tosianoŋ Juuda jotamemeya yoŋowo motooŋ somoŋgogi tosianoŋ aposol yorowo toroqeŋ naŋgi.   
\p
\v 5 Kaeŋ aroŋ qeŋ naŋgi baloŋ toya ano Juuda ejemba wabaya yoŋonoŋ waama jotamemeurugia yoŋowo uumotooŋ ama wasiwasi eja aposol ii “Jamonoŋ giliŋ uruwoŋa!” jeŋ romoŋgogi.  
\v 6 Kaeŋ romoŋgogi moma oloŋ koma togoŋ Likaonia prowinsnoŋ keni. Kanoŋ kema taoŋ qagara Listra ano Derbe ano gomaŋ liligoŋ oroma rama keŋgiti, iikanoŋ keuri.  
\v 7 Kanoŋ keuma Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ uukuukuu meŋ oŋoma laligori. Kiaŋ.   
\s1 Listra taonoŋ Pool Barnabaswaajoŋ beŋ qagi.  
\p
\v 8 Listra taonoŋ eja moŋ kanawoita koomuya laligoro. Ii nemuŋ goroŋ uutanoŋga meendaŋgoya kolooŋ kambaŋ moŋgeŋ kana mende riiŋ eeŋ ramakero.  
\v 9 Poolnoŋ Buŋa qaa jero moma raro uuŋ kania kokaeŋ iima romoŋgoro, “Iwaa uutanoŋ momalaaria eŋ murotiwaajoŋ ama saanoŋ qeaŋgowaa,” kaeŋ jero.  
\v 10 Kaeŋ romoŋgoŋ qa somata qama ijoro, “Mono waama namba.” Kaeŋ ijoro porazak waama kema kaŋ nano.   
\p
\v 11 Poolnoŋ kaeŋ ano ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima Likaonia qaagianoŋ kokaeŋ silama qagi, “Beŋ yoronoŋ letoma eja selewo kolooŋ batunananoŋ asugiŋ nonoonoŋ kamaaŋ laligojao.”  
\v 12 Kaeŋ jeŋ Barnabas qata beŋ waŋgia qata Zuus qagi ano Poolnoŋ jetanoŋ meŋ qaa jerotiwaajoŋ ama beŋ qata Hermes qagi.  
\v 13 Kaeŋ qagi beŋ Zuus iwaa jiwowoŋ jigoya taoŋ batanoŋ eroti, iikawaa jigo gawoŋ galeŋanoŋ bulmakao ejia uŋuama karo. Kaeŋ kaŋ ila kasasoroŋ meŋ kaŋ taoŋ kiropo naguyanoŋ nama ejemba tuuŋ yoŋowo jakenoŋ ama siimoloŋ ooŋ orombombaajoŋ aŋgi.   
\p
\v 14 Kaeŋ aŋgi aposolwoi yoronoŋ ii moma “Mende sokonja,” jeŋ qotogoŋ selekopaagara menjurama uulaŋawo ejemba tuuŋ uutanoŋ kema qari.  
\v 15 \x * \xo 14.15 \xt Eks 20.11; Ond 146.6\x*Qama kokaeŋ jeri, “Ejaurunara, oŋo mono nomaembaajoŋ ama iwoi kaaŋa anju? Noro kaaŋagadeeŋ oŋo kaaŋa baloŋ eja tooŋga koloojo. Noro Anutuwaa Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ oŋonjo. Kawaajoŋ oŋo mono beŋ omaya gema uŋuwu ano uugia meleema Anutu laaligo Toyaanoŋ qokotaawu. Anutu laaligo Toyanoŋ Siwe, namo, kowe ano iwoi kuuya iikawaa uutanoŋ eji, ii mokolooŋ oŋonota laligoju.  
\v 16 Gomaŋa gomaŋa kuuya yoŋonoŋ wala eeŋanoŋ laligoŋ kougiti, Anutunoŋ ii mende aŋgoŋ koma oŋono iyaŋgiaa jaajaa iliŋwaliŋ laligogi.   
\p
\v 17 “Mende aŋgoŋ koma oŋonoto, kileŋ tompiŋ mende laligogi. Qaagoto, Anutunoŋ iwoi awaa awaa ama oŋoma laligoro. Iinoŋ jero koŋ kiro weeŋ qero toomoriaŋanoŋ kambaŋa kambaŋa kolooro neŋkorisoro ama iikaaŋa kanoŋ uugia kuuŋ oŋono laligogi. Kaeŋ laligogi aŋaa kania mobutiwaajoŋ kaleŋa ii qendeema oŋoma iikaaŋa kanoŋ daŋgunuya ano laligogi.”  
\v 18 Yoronoŋ kaeŋ jeŋ ejemba tuuŋ siimoloŋ ooŋ orombutiwaajoŋ jarambaraŋ riiŋ jeŋ susugoŋ oŋoni looriŋ mesaogi. Kiaŋ.   
\p
\v 19 Listra yoŋonoŋ Pool Barnabas oromesaogito, Juuda ejemba tosianoŋ Antiokia taoŋ ano Aikoniam siti woi iikanoŋa kouma ejemba tuuŋ uunoŋkeeme ama oŋoŋgi. Ama oŋoma yoŋowo ororoŋ luguŋ Pool jamonoŋ qeŋ “Mono komuja!” jegi. Kaeŋ jeŋ ororaaŋ taoŋ gematanoŋ kamaaŋ mesaogi ero.  
\v 20 Eroto, gowoko yoŋonoŋ kouma liligoŋ mugi waama kema taonoŋ uro. Kanoŋ uro eri gomaŋ ano Barnabaswo Derbe sitinoŋ keni.   
\s1 Siriawaa Antiokia sitinoŋ eleema kari.  
\p
\v 21 Derbe sitinoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ uugia kuuŋ oŋoni mamaganoŋ uugia meleema Jiisaswaa gowokouruta koloogi. Kaeŋ koloogi Derbe taoŋ mesaoŋ Listra, Aikoniam ano Antiokia taoŋ iikanoŋ eleema kema iŋiiri.  
\v 22 Iŋiima rama gomaŋ so liligoŋ Jiisaswaa gowokouruta yoŋoo uugia naŋgoŋ meŋ kotiiri. Poŋ moma laarigiti, iwo qokotaaŋ nambutiwaa qambaŋmambaŋ qaaya oŋoma kokaeŋ iŋijori, “Nono mono koŋajiliŋ qaganoŋ (lombo kania kania mokolooŋ) laligoŋ papaŋgoŋ Anutuwaa bentotonoŋ eu keuboŋa.”  
\v 23 Uumeleeŋ kanageso so jotamemeurugia meweeŋgoŋ galeŋ laligowutiwaa kania kuma oŋoma kuuŋ oŋoni. Kuuŋ oŋoma Anutuwaajoŋ nene siŋgi laligoŋ gowoko tuuŋ yoŋoojoŋ qama kooliŋ Poŋ moma laarigiti, iwaa boronoŋ oŋooni.   
\p
\v 24 Oŋooma oŋomesaoŋ Pisidia prowins kotoŋ kema Pamfilia prowinsnoŋ keuri.  
\v 25 Kanoŋ keuma Perga sitinoŋ rama Buŋa qaa jeŋ uugia kuuŋ oŋoma Atalia taonoŋ kemeri.  
\v 26 Kanoŋ kemeŋ waŋgonoŋ uri opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema laligoŋ Antiokia sitinoŋ keuri. Antiokia uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ ii Anutuwaa kaleŋmoriaŋ uutanoŋ misin gawoŋ mewaotiwaajoŋ wala Anutuwaa boronoŋ ama oroŋgi oŋomesaoŋ keni. Kema liligoŋ gawoŋgara ii medaboroŋ mombo iyaŋgaraa sitinoŋ eleema kari.   
\p
\v 27 Kanoŋ kaŋ uumeleeŋ kanageso koma horoŋ oŋoni. Koma horoŋ oŋoni ajoroogi qaa sundugara kokaeŋ iŋijori, “Anutunoŋ norowo laligoŋ aŋgoleto somasomata ama meŋ laligoro. Iinoŋ nemuŋ koma norono gawoŋ meri waba kantria kantria yoŋonoŋ Jiisas moma laariwutiwaa nagu horoŋ oŋono uugia meleeŋgi.”  
\v 28 Sundugara kaeŋ iŋijoŋ gowoko tuuŋ yoŋowo kambaŋ koriga qeŋ koriŋ rama laligori. Kiaŋ.   
\c 15  
\s1 Waba kantri yoŋoojoŋ ama zioznoŋ deemambaajoŋ ano.  
\p
\v 1 \x * \xo 15.1 \xt Lew 12.3\x*Antiokia laligorito, Judia prowinsnoŋga ejemba tosianoŋ kamaaŋ kaŋ kanaiŋ uumeleeŋ ejemba kokaeŋ kuma oŋoŋgi, “Oŋo Mooseswaanoŋ Kana qaawaa so Anutuwaa aiwese meŋ selegia mende kotowuti eeŋ, iikaaŋa mono Siwewaa buŋa koloowombaajoŋ amamaawuya.”  
\v 2 Kaeŋ kuma oŋoŋgitiwaajoŋ ama aŋgowowo kolooro Pool Barnabas yoronoŋ tuarenjeŋ ama oŋoma geriawo jeŋ oŋoni. Jeŋ oŋoni uumotooŋ mende ama qaa kokaeŋ somoŋgoŋ jegi, “Nono mono Pool, Barnabas ano jotamemeya tosaaŋa wasiŋ oŋoniŋ Jerusalem sitinoŋ uma qaa ii meŋ aposol ano Jerusalem uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeya yoŋoonoŋ kema iŋijowu.”   
\p
\v 3 Qaa kaeŋ somoŋgoŋ jegi uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ ii wasiŋ oŋoŋgi kananoŋ keŋgi. Kema laligoŋ Fonisia ano Samaria prowins woi ii kotoŋ kananoŋ kanagesoya kanagesoya iŋiigi. Iŋiima waba kantri tosaaŋa yoŋonoŋ uugia meleeŋgitiwaa bujuya jeŋ uumeleeŋ tuuŋ yoŋoojoŋ korisoro somata ama oŋoŋgi.  
\v 4 Ama oŋoma kema kema Jerusalem sitinoŋ keugi. Keugi aposol ano jotamemeya yoŋonoŋ uumeleeŋ kanageso yoŋowo koma horoŋ oŋoŋgi. Koma horoŋ oŋoŋgi sundugia kokaeŋ jegi, “Anutunoŋ nemuŋ koma nonono misin gawoŋ meniŋ nonowo laligoŋ aŋgoleto somasomata ama meŋ laligoro.”  
\v 5 Sundu ii jegito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tuuŋnoŋga uumeleeŋ eja tosianoŋ waama kokaeŋ jegi, “Waba kantri yoŋonoŋ uugia meleeŋgiti, iyoŋoojoŋ mono kokaeŋ jeŋ kotowoŋa: Yoŋonoŋ mono Anutuwaa aiwese meŋ selegia kotoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa kuuya otaaŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Jerusalem ajoajoroo ama aŋgowowo qaa mindiŋgogi.  
\p
\v 6 Kaeŋ jegi aposol ano jotamemeya yoŋonoŋ qaa ii jeŋ gosiwombaajoŋ ajoroogi.  
\v 7 \x * \xo 15.7 \xt Apo 10.1-43\x*Ajorooŋ niinoŋgiinoŋ qaa mamaga jeŋ jenoŋkooli aŋgi. Ii aŋgi Piitonoŋ waama kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, Anutunoŋ wala batunananoŋ gawoŋ mendeema meweeŋgoŋ noma noojoŋ kokaeŋ jero, ‘Gii mono waba kantrinoŋ kema Oligaa Buŋa qaa jeŋ asariŋ oŋona yoŋonoŋ uugia meleema Poŋ moma laariwu.’ Oŋo qaa ii moju.  
\v 8 \x * \xo 15.8 \xt Apo 2.4; 10.44\x*Anutunoŋ ejemba kuuya uunana moma kotoji, iinoŋ kania qendeema Uŋa Toroya Juuda ejemba nonoojoŋ wasiro kamaaroti, iikawaa so mono waba kantri ejemba yoŋoojoŋ kaaŋiadeeŋ ii wasiro uugianoŋ kemero.   
\p
\v 9 “Wasiro kemero iikaaŋa kanoŋ Juuda ejemba mende iŋisosorooŋ kantri tosia mende sureeŋ oŋono. Qaagoto, yoŋonoŋ Anutu moma laarigi siŋgisoŋgogia mesaoŋ uugia soŋgbano soraaya koloogi.  
\v 10 Kawaajoŋ oŋo mono naambaajoŋ Anutu aŋgobato meŋ mubuyaga? Naambaajoŋ gowoko gbilia yoŋoo arogianoŋ qaqaŋ toroqeŋ aniŋ aŋgowuyaga? Qaqaŋ kaaŋa ii ananaa ambosakonananoŋ me nononano kaaŋagadeeŋ aŋgowombaa so mende kolooŋ laligoniŋ.  
\v 11 Kaeŋ qaagoto, kokaeŋ moma laarijoŋ: Poŋ Jiisaswaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono Anutu nemuŋ koma muro hamo qeŋ nonono Siwewaa buŋa koloowoŋa. Waba kantri yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kana motooŋgo iikayadeeŋ otaaŋ letoma Siwewaa buŋa koloowombaajoŋ moma laariŋkeju.”   
\p
\v 12 Kaeŋ iŋijoro tuuŋ yoŋonoŋ kuuya qaa moŋgama qaa bo ragi. Ragi Pool Barnabas yoronoŋ qaa sundugara kokaeŋ jeri, “Anutunoŋ nemuŋ koma norono waba kantrinoŋ kema batugianoŋ misin gawoŋ meri aiwese aŋgoleto somasomata asugiro.” Kaeŋ jeri geja ama mogi. Kiaŋ. \f + \fr 15.12 \ft Bisop, Griik qaanoŋ episkopos, ananaa qaanoŋ jaagaleŋ me inspekta. Iinoŋ zioz gawoŋ kuuyaa mindimindiri galeŋa kolooja. Jeims koi kanoŋ Jiisaswaa gowokoya qaagoto, Jiisaswaa koga.\f*   
\s1 Bisop Jeimsnoŋ qaa iŋijoro.  
\p
\v 13 Pool Barnabas yoronoŋ sundugara jedaborori mogi Jeimsnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Alauruna, niinoŋ qaa jewe mono geja ama mobu.  
\v 14 Anutunoŋ kambaŋ mutuya waba kantri ejemba jaasewaŋ qeŋ oŋoma batugianoŋga ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋono qata bosima kanagesoya toroqegi. Anutunoŋ kaeŋ ama kaniaya qendeema nononoti, Saimon Piitonoŋ iikawaa qaaya ninijoro.  
\v 15 Qaa kaaŋa ii gejatootoo ejemba yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ naŋgoŋ jeŋkeju. Yoŋonoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja,   
\q2
\v 16 \x * \xo 15.16 \xt Aam 9.11-12\x*‘Kawaa gematanoŋ niinoŋ eleema kaŋ kiŋ Deiwidwaa kantri totoŋa mombo meŋ waamaŋa.  
\q2 Iinoŋ wala jiŋkaroŋ kuuŋa qeŋ ambosakonana galeŋ koma oŋono kuuŋanoŋ boratiŋ riiŋ kamaaroto, niinoŋ ii mombo meagoŋ kuuwe kantrinoŋ qeaŋgoŋ nambaa.   
\q2
\v 17 Ii kokaeŋ koloowaatiwaajoŋ amaŋa: Ejemba tuuŋ tosaaŋa kuuya yoŋonoŋ Poŋ moŋgambuya.  
\q2 Waba kantri kuuya neenaa buŋana koloowutiwaajoŋ oŋoombeti, iyoŋonoŋ Poŋ nii moŋgama nombuya.  
\q2 Poŋ niinoŋ kaeŋ jejeŋ ano iikawaa so kantrigia meŋ qeaŋgomaŋa.   
\q2
\v 18 Kaeŋ amakejeŋi, ii mono monowaa monoyanoŋga moma kouma laligoju.’   
\p
\v 19 “Kawaajoŋ Jeims niinoŋ qaa ii gosiŋ momonanoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jejeŋ: Waba kantri ejemba uugia Anutuwaanoŋ meleenjuti, nononoŋ mono lombo qaqaŋ somata iyoŋoo qagianoŋ aniŋ mende sokombaa.  
\v 20 \x * \xo 15.20 \xt Eks 34.15-17; Lew 17.10-16; 18.6-23\x*Kaeŋ qaagoto, iyoŋoojoŋ tere kokaeŋ ooniŋ sokombaa: Yoŋonoŋ oro busuya beŋ lopiombaa nanduŋ buŋa qeŋ kanagianoŋ aŋgi esuŋgianoŋ tururoti, ii mende newu. Serowiliŋ mende ambu. Oro aroya qoosoŋaa busuya ano sa ii mende newu. Iwoi 4 ii mesaowutiwaajoŋ jeŋ kotiiwonaga.  
\v 21 Mooseswaa Kana qaa ii monowaa monoyanoŋga gomaŋ so jeŋ asariŋ kouma laligojoŋ. Ii Sabat kendoŋ so qamakooli mirinananoŋ weeŋgoŋ momakejoŋ. Kawaajoŋ qaa 4 ii saanoŋ mende mesaowoŋa.” Kiaŋ.   
\s1 Jerusalem ajoajoroonoŋ waba kantri yoŋoojoŋ tere oogi.  
\p
\v 22 Jeimsnoŋ kaeŋ jero aposol ano jotameme yoŋonoŋ kanageso kuuya yoŋowo qaa ii mogi sokono. Mogi sokono batugianoŋga eja tosaaŋa meweeŋgoŋ oŋoma Pool Barnabas yorowo motooŋ Antiokia sitinoŋ wasiŋ oŋombombaajoŋ jegi. Kaeŋ jeŋ eja qata Juudas qata moŋ Barsabas ano Sailas meweeŋgoŋ oroŋgi. Eja woi ii uumeleeŋ tuumbaa jotameme ejaga koloori.  
\v 23 “Eja ii wasiŋ oromboŋa,” jeŋ tere moŋ kokaeŋ ooŋ borogaranoŋ aŋgi,  
\q2 “Momalaariwaa waba alaurunana, Antiokia siti ano Siria ano Silisia balonoŋ laligojuti, nononoŋ oŋoo joloŋgia jejoŋ. Aposol nononoŋ momalaari kanagesowaa jotamemeya yoŋowo oŋoo uumeleeŋ alaurugiaga koloojoŋ. Kaeŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere ama oŋonjoŋ.   
\q2
\v 24 Ananaa ejemba tosaaŋa mende jeŋ kotoŋ oŋoniŋ aŋgio nonomesaoŋ oŋoonoŋ kaŋ uugia kuuŋ qaa morotanoŋ lolowawa meŋ oŋoŋgi uu momogia sisau kolooro moniŋ.   
\q2
\v 25 Kawaajoŋ nono korebore ajoajoroo ama uumotooŋ aniŋ sokono. Sokono eja woi meweeŋgoŋ wasiŋ oroniŋ wombo alawoinana Barnabas Pool yorowo oŋoonoŋ kawuya.   
\q2
\v 26 Barnabas Pool yoronoŋ ananaa Poŋ Jiisas Kraistwaa qataajoŋ ama laaligogara qeleeni tosianoŋ urugi komuwowaajoŋ ani.   
\q2
\v 27 Nono Juudas Sailas wasiŋ oroniŋ kaŋ qaa iikayadeeŋ toroqeŋ jegaranoŋ jeri mobuya.   
\q2
\v 28 Uŋa Toroya ano nononoŋ qaa kokaembaajoŋ uumotooŋ aniŋ sokonja: Oŋoo qagianoŋ lombo qaqaŋ mende toroqeŋ amboŋa. Qaa waŋa 4 iikayadeeŋ mono otaawu. Ii uugugi juma deembombo.   
\q2
\v 29 Qaa 4 ii kokaeŋ: Oro busuya beŋ lopiombaa nanduŋ buŋa qeŋ kanagianoŋ aŋgi esuŋgianoŋ tururoti, ii mono mende newu. Kaaŋagadeeŋ sa me oro aroya qoosoŋaa busuya ii mende newu. Serowiliŋ mono mende ambu. Iwoi 4 ii mesaoŋ gema qegi uumotooŋ aniŋ Anutunoŋ kotuegoŋ oŋono qeaŋgoŋ laligowu. Mono uu bonjoŋ laligowu.” Kiaŋ.   
\s1 Qaa meŋ keŋgi Antiokia siti yoŋonoŋ aisoogi.  
\p
\v 30 Tere kaeŋ ooŋ wasiŋ oŋoŋgi keŋgi. Kana kema kemeŋ Antiokia sitinoŋ keugi. Keuma uumeleeŋ kanageso koma horoŋ oŋoŋgi ajoroogi. Ajoroogi tere ii oŋoŋgi weeŋgogi.  
\v 31 Ii weeŋgogi iikawaajoŋ afaaŋgoŋ uluŋkoleŋ qaganoŋ moma aisoogi.  
\v 32 Juudas Sailas yoronoŋ iyaŋgoro gejatootoo ejaga laligoŋ qambaŋmambaŋ qaa mamaga oŋoma uuwaa naŋgonaŋgo qaa jeŋ meŋ kotiiŋ oŋoni.  
\v 33 Meŋ kotiiŋ oŋoma kambaŋ tosaaŋa kanoŋ toroqeŋ laligori. Laligori tegoro uumeleeŋ alaurugara yoŋonoŋ “Luaewo kembao,” jeŋ wasiŋ oroŋgi. Jerusalem laligori wasiŋ oroŋgiti, Juudasnoŋ yoŋoonoŋ eleeno.\f + \fr 15.33 \ft Tosianoŋ toroqeŋ jawo 34 kokaeŋ anju: Eleenoto, Sailasnoŋ qaaya somoŋgoŋ toroqeŋ kanoŋ laligoro.\f*  
\v 34 (-)   
\p
\v 35 Pool ano Barnabas yoronoŋ toroqeŋ Antiokia sitinoŋ laligoŋ ejemba tosaaŋa mamaga yoŋowo Pombaanoŋ Buŋa qaa kuma oŋoma uugia kuuŋ oŋoma laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Pool ano Barnabas yoronoŋ deeni.  
\p
\v 36 Kaeŋ laligogito, kambaŋ tosaaŋa tegoro Poolnoŋ Barnabas kokaeŋ ijoro, “Anara taoŋ ano gomaŋ kuuya liligoŋ Pombaanoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ laligoriti, mono iikanoŋ eleema uumeleeŋ alaurunaranoŋ nomaeŋ laligojuti, ii saanoŋ kema iŋiima mobota.”  
\v 37 Kaeŋ ijoro Barnabasnoŋ Jon qata moŋ Maak qagiti, ii kaaŋagadeeŋ wama motooŋ kembombaajoŋ moro.   
\p
\v 38 \x * \xo 15.38 \xt Apo 13.13\x*Kaeŋ moroto, Jonoŋ wala Pamfilia taonoŋ looriŋ oromesaoŋ yorowo toroqeŋ gawoŋ mende mero. Kawaajoŋ Poolnoŋ ii wama kembombaajoŋ moro mende sokono.  
\v 39 Mende sokono aŋgowowo ama uugara gere jero deeni. Deema Barnabasnoŋ Maak wama kemeŋ waŋgonoŋ uri opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro Saiprus watonoŋ keni.  
\v 40 Kenito, Poolnoŋ eja qata Sailas meweeŋgoro uumeleeŋ alaurugara yoŋonoŋ Pombaa boronoŋ ama oroma kaleŋmoriaŋanoŋ sopa somoŋgoŋ orombaatiwaajoŋ jegi mesaoŋ keni.  
\v 41 Kema laligoŋ Siria ano Silisia prowins woi ii kotoŋ liligori. Liligoŋ Poolnoŋ uumeleeŋ kanagesoya kanagesoya iŋiima meŋ kotiiŋ oŋoma laligoro. Kiaŋ.   
\c 16  
\s1 Timotinoŋ Pool ano Sailas yorowo toroqero.  
\p
\v 1 Poolnoŋ liligoŋ kema laligoŋ taoŋ qagara Derbe ano Listra kanoŋ keuro. Listra keuma kanoŋ gowoko moŋ qata Timoti mokolooro. Nemuŋanoŋ Juuda uumeleeŋ embaga kolooroto, maŋanoŋ Griik ejaga.  
\v 2 Poolwaa eja alaurutanoŋ Listra ano Aikoniam laligogiti, iyoŋonoŋ Timotiwaa kania jeŋ qeaŋgogi moro.  
\v 3 Kaeŋ jegi moma wama motooŋ kemambaajoŋ moro. Ii moroto, Timotiwaa maŋanoŋ Griik ejaga laligoroti, ii kuuyanoŋ modaborogi ano miri gomaŋ kanoŋ Juuda ejemba mamaga laligogi. Kawaajoŋ yoŋonoŋ Pool jeŋ mububotiwaajoŋ Timoti wama Anutuwaa aiwese meŋ selia kotoro.  
\v 4 Kotoro kema taoŋ ano gomaŋ so keugiti, iikanoŋ Jerusalem mindimindiri ajoajoroowaa qaaya jegi. Aposol ano Jerusalem uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeya yoŋonoŋ qaa somoŋgoŋ kotiigiti, ii otaawutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋoŋgi.  
\v 5 Kaeŋ liligogi Jiisaswaanoŋ kanagesoya kanagesoya gomaŋ so laligogiti, iyoŋoo momalaarigianoŋ kotiiro. Kaeŋ kotiiŋ Buŋa qaa jegi tosianoŋ uugia meleema weeŋ so kaŋ toroqegi tuuŋgiaa jaŋgoyanoŋ somariiŋ uro. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ Pool gaonoŋ kotoŋ kondooro Yurop keŋgi.  
\p
\v 6 Liligoŋ laligoŋ “Eisia prowinsnoŋ kema Buŋa qaa jeŋ asariwoŋa,” jegito, Uŋa Toroyanoŋ soŋgo ama aŋgoŋ koma oŋono. Kawaajoŋ yoŋonoŋ toroqeŋ kema Frigia ano Galesia prowins woi ii eeŋ kotoŋ uruuguŋ keŋgi.  
\v 7 Kema laligoŋ Misia gomaŋ goraayanoŋ keuma Bitinia prowinsnoŋ keubombaajoŋ mogito, Jiisaswaa Uŋa Toroyanoŋ iikanoŋ kembutiwaajoŋ uumotooŋ mende ano.  
\v 8 Uumotooŋ mende ano mesaoŋ kema Misia gomaŋ eeŋ kotoŋ kowe goraayanoŋ kemeŋ Troas taonoŋ keugi.  
\v 9 Troas keuma gomantiiŋanoŋ gaoŋ egi Anutunoŋ Pool kotoŋ kondooro jaameleeŋ uŋa moŋ kokaeŋ iiro: Yurop eja moŋnoŋ Masedonia leegeŋ nama ooma kokaeŋ jeŋ qama kooliŋ muro, “Gii mono kowe kotoŋ Masedonia gomanoŋ kaŋ ilaaŋ nonomba.”   
\p
\v 10 Poolnoŋ jaameleeŋ uŋa ii iiro nono iikawaa kania kokaeŋ moma kotoŋ jeniŋ, “Anutunoŋ mono nonooma kowe kotoŋ Yurop uutanoŋ kema Oligaa Buŋa Masedonia prowinsnoŋ jeŋ asariŋ oŋombombaajoŋ jeja.” Kaeŋ jeŋ iikanondeeŋ mesaoŋ kembombaajoŋ romoŋgoŋ afaaŋgoniŋ. Kiaŋ.   
\s1 Filipai emba Lidianoŋ uuta meleeno.  
\p
\v 11 Nononoŋ afaaŋgoŋ kemeŋ waŋgonoŋ uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro Troas siti mesaoŋ kema dindiŋagadeeŋ Samotres watonoŋ keuniŋ. Keuma eŋ gomaŋ ano toroqeŋ kema Neapolis sitinoŋ keuniŋ.  
\v 12 Kanoŋ keuma waŋgonoŋga kamaaŋ kana kema Filipai sitinoŋ keuniŋ. Room ejemba yoŋonoŋ eeŋanoŋ kaŋ Filipai siti ii meŋ kanoŋ laaligo raragia aŋgi Masedonia prowinswaa siti somata kolooro.\f + \fr 16.12 \ft Masedonia prowinswaa siti waŋa ii Tesalonaika. Distrik mutuyaa siti waŋa ii Amfipolis ano siti somata qatawo moŋ Filipai. Room yoŋonoŋ Filipai ii Itali kaaŋa galeŋ koma oŋoŋgi. Griik gomaŋ toya yoŋonoŋ iyaŋgiaa balonoŋ waba kaaŋa kolooŋ laligogi.\f* Nono Filipai keuma weeŋ tosaaŋa kanoŋ laligoniŋ.   
\p
\v 13 Kanoŋ laligoŋ Sabat kendonoŋ siti kiropo seleeŋgeŋ keniŋ. Kanoŋ kema ‘Juuda yoŋonoŋ apu sakasiŋanoŋ ajorooŋ Anutu qama kooliŋkejuti,’ kaeŋ romoŋgoŋ kemeŋ rooŋqeqe moŋnoŋ keniŋ. Kema emba ajorooŋ ragiti, ii iŋiima rama amiŋ moma Anutuwaanoŋ Buŋa qaa ii jeniŋ mogi.  
\v 14 Mogiti, iyoŋoo batugianoŋ emba moŋ qata Lidia raro. Iinoŋ Taiataira sitinoŋga Filipai kaŋ opo osoga nezoŋgbala akadamuyawo meŋ kululuuŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ ama laligoro ano Anutu waeya meŋ mepeseeŋ laligoro. Poŋnoŋ uuta meŋ afaaŋgoro Poolnoŋ qaa jeroti, iikawaajoŋ siiŋa kolooro geja ama moma aŋgoŋ kono.  
\v 15 Aŋgoŋ kono iyaŋa ano sumaŋuruta oomulu meŋ oŋoniŋ qisiŋ nonoma kokaeŋ ninijoro, “Oŋo noojoŋ ‘Poŋ moma laarija,’ jejuti eeŋ, mono saanoŋ kaŋ noo mirinoŋ uma rama nene neŋ ewu.” Kaeŋ jeŋ kaparaŋ koma qisiŋ nonono. Kiaŋ.   
\s1 Pool Sailas yoronoŋ kapuare mirinoŋ rari.  
\p
\v 16 Nono kambaŋ moŋnoŋ qamakooli rooŋqeqeyanoŋ kemebombaajoŋ kana somatanoŋ keniŋ weleŋqeqe emba moŋnoŋ mokolooŋ nonono. Emba ii andoleiŋawo laligoŋ ejemba kaniagia asuganoŋ jeŋ mokoloomambaajoŋ moro. Ii moma gejatootoo qaa aasaŋgoya jeŋ kolooŋ iikaaŋa kanoŋ moneŋ iwoi ii mamaga horoŋ laligoro touruta yoŋoo borogianoŋ kemero.  
\v 17 Iinoŋ Pool ano nono niniima nonoo gemanananoŋ kaŋ kokaeŋ jeŋ qaro, “Eja koi yoŋonoŋ Anutu uuta somataa weleŋa qeŋ Siwewaa buŋaya koloowombaa kania jeŋ asariŋ oŋomakeju.”  
\v 18 Kaeŋ jeŋ somaŋa mamaga qama laligoro. Ii laligoroto, Poolnoŋ togoŋ iikawaajoŋ siimbobolo moro. Ii moma kambaŋ moŋnoŋ eleema omeya kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Nii Jiisas Kraistwaa qatanoŋ gijojeŋ: Gii mono emba kokawaa uutanoŋga kouma kemba!” Kaeŋ jeŋ kotoŋ muro iikanondeeŋ kouma mesaoŋ keno.   
\p
\v 19 Ii kenoto, emba tourutanoŋ ii moma moneŋ iwoi horowombaa kania juguroti, ii mokolooŋ iriŋgia soono. Iriŋgia soono Pool Sailas oroma somoŋgoŋ maaket sombeŋanoŋ horoŋ oroŋgi galeŋ eja yoŋoo jaagianoŋ keŋgi.  
\v 20 Kema qaa jake galeŋ yoŋoo jaagianoŋ orooma selegaranoŋ qaa kokaeŋ kuuŋ jegi, “Nono siti koi kanoŋ luaenoŋ laligojonto, eja woi koi yoronoŋ kaŋ eŋkaloloŋ ama nonomakejao. Yoronoŋ Juuda ejaga koloojao  
\v 21 ano Juuda siligia kuma nonomakejao. Nono Room mindimindiri kantriwaa totoŋ toya koloojoŋ. Kawaajoŋ nono siligia ii saanoŋ mende moma aŋgoŋ komboŋa. Ii meŋ otaawombaa soŋgo ero amamaajoŋ.”   
\p
\v 22 Selegaranoŋ qaa kaeŋ kuuŋ jeŋ oroŋgi ejemba tuuŋ yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ waama mindiriŋ kotiiŋ qotogoŋ oroŋgi. Qotogoŋ oroŋgi galeŋ yoŋonoŋ kuuŋ oŋoŋgi selekopaagara horoŋ menjuqen-juraŋgi ano jeŋ kotoŋ oŋoŋgi arawambunoŋ urugi.  
\v 23 Mamaga urugi tegoro kapuare mirinoŋ oroombombaajoŋ uruama eja waayawonoŋ awaagadeeŋ galeŋ meŋ orombaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ mugi.  
\v 24 Kaeŋ jeŋ kotoŋ mugi moma uruama kapuare miri biiwianoŋ miri uuta moŋnoŋ kema kanawoigara gere ozozopaŋ\f + \fr 16.24 \ft Gere ozozopanoŋ kanagara melanjiro amamaaŋ rari. Uŋaya iiba.\f* batugaranoŋ ama kasanoŋ somoŋgoŋ miri uuta iikawaa naguya woi ii kii kuŋgi kiro rari. Kiaŋ.   
\s1 Kapuare miri galeŋanoŋ uuta meleeno.  
\p
\v 25 Pool Sailas yoronoŋ kaeŋ rari. Rama gomaŋ ruuŋanoŋ kolooro kanoŋ Anutu qama kooliŋ rii qama mepeseeŋ rari kasa eja kuuyanoŋ geja ama mogi.   
\p
\v 26 Kaeŋ aŋgi iikanondeeŋ uulaŋawo naŋ somata meŋ giliro kapuare miriwaa tandoya kuuya waŋsaŋwaŋsaŋ qegi. Kaeŋ qegi iikanondeeŋ nagu kuuya taŋgi kasa eja kuuya yoŋoo aeŋ gbadogianoŋ (tape) lolooŋ kamaaro.  
\v 27 Kaeŋ kolooro kapuare miri galeŋ iinoŋ gaoŋ uutanoŋga waaro. Waama kapuare miriwaa naguya kuuya tandaborogiti, ii iima jero, “Yei! Kasa ejanoŋ togoŋ kendaboroju me nomaeŋ?” Kaeŋ jeŋ romoŋgoŋ jeneŋa ororo manjawaa soo somata ii kopiŋanoŋga horoŋ iyaŋa aomambaajoŋ ano.\f + \fr 16.27 \ft Kasa ejanoŋ oloŋ kono galeŋa ii qaa jakeyanoŋ ama qegi iroŋa siimbobolo moma komuŋkegi. Iyaŋa gamuya moma aonaga, kaeŋ afaaŋgoŋ komunaga.\f*  
\v 28 Aŋa aomambaajoŋ anoto, Poolnoŋ gbaŋgbaŋ tereŋgoŋ kokaeŋ jero, “Nono korebore koi rajoŋ. Mono geeŋgaa selega eeŋ mende tiwilaawa.”   
\p
\v 29 Kaeŋ jero moma kiwa mubutiwaajoŋ qisiro mugi uulaŋawo kapuare miri uutanoŋ kema jeneŋa ororo Pool Sailas yoroo kosoga-ranoŋ kema simiŋ kuma orono.  
\v 30 Simiŋ kuma oroma kapuare mirinoŋga uruama kamaaŋ kokaeŋ qisiŋ orono, “Eja somata woi, nii mono nomaeŋ ambe Anutunoŋ hamo qeŋ nono letombenaga?”   
\p
\v 31 Qisiŋ orono ijori, “Mono uuga meleema Poŋ Jiisas moma laariŋ muna gii ano sumaŋuruganoŋ kaaŋagadeeŋ letoma Siwewaa buŋa koloowu.”  
\v 32 Kaeŋ ijori mirianoŋ keŋgi kanagesouruta kuuya yoŋowo ajoroogi Anutuwaanoŋ Buŋa qaa jeri mogi.  
\v 33 Jeri moma gomantiiŋaa aua iikanondeeŋ uruama kema wijigara soŋgbano. Soŋgbano iikanondeeŋ ii ano sumaŋuruta kuuya ii oomulu meŋ oŋoni.  
\v 34 Oomulu meŋ oŋoni uruano nene mirinoŋ uma nene ooŋ ama orono. Oroma iyaŋa ano sumaŋuruta yoŋonoŋ kuuya Anutu moma laarigitiwaajoŋ korisoro aŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Kapuare mirinoŋga konjoma oroŋgi kamaari.  
\p
\v 35 Gomaŋ ano qaa jake galeŋ (majistreit) yoŋonoŋ opotoro wasiŋ oŋoŋgi kapuare mirinoŋ kaŋ kokaeŋ jegi, “Eja woi ii mono isama orona kamaawao.”   
\p
\v 36 Kaeŋ jegi eja waayawonoŋ kaŋ buju ii Pool kokaeŋ ijoro, “Majistreit galeŋ yoŋonoŋ qaa kokaeŋ aŋgita kaja: Oro mono kasagara isambe kamaawao. Kawaajoŋ oronoŋ mono keteda koi mesaoŋ kamaaŋ luaenoŋ kembao.”   
\p
\v 37 Kaeŋ ijoroto, Poolnoŋ opotoro ii kokaeŋ iŋijoro, “Room mindimindiri gawmanoŋ sopa somoŋgoŋ noroma kawaa (jeŋkooto) paaspoot noroŋgi laligojo. Kawaajoŋ yoŋonoŋ qaanara mende gosiŋ jeŋ tegoŋ kileŋ asuganoŋ ejemba jaagianoŋ eeŋ laŋ arawambu koobinoŋ nuruŋ kapuare mirinoŋ norooŋgi. Ii gamuyawo. Kaeŋ norooŋgi rari keteda koi nomaembaajoŋ wasiŋ noroŋgi eeŋ oloŋ kamaaworaga? Ii mende sokonja. Noro qaago totooŋ kamaawoto, yoŋonoŋ mono aŋgio kaŋ nuruaŋgi kamaaworaga.”   
\p
\v 38 Poolnoŋ opotoro ii kaeŋ iŋijoro qaa ii meŋ majistreit galeŋ yoŋoonoŋ kema iŋijogi. Ii moma Room gawmambaa (jeŋkooto) paaspoot meŋ laligoriti, ii moma aaruŋ sombugia mogi.  
\v 39 Sombugia moma kapuare mirinoŋ kaŋ bonjoŋ susugoŋ kele ama kuuŋ oroŋgi kemeri. Kemeri Filipai siti mesaowaotiwaajoŋ welema oroŋgi.  
\v 40 Welema oroŋgi Pool Sailas yoronoŋ kapuare miri mesaoŋ Lidiawaa mirinoŋ keni. Kanoŋ kema uumeleeŋ alaurugara iŋiima uuwaa naŋgonaŋgo qaa jeŋ oŋomesaoŋ keni. Kiaŋ.   
\c 17  
\s1 Tesalonaika gawoŋ megi sisiwerowero aŋgi.  
\p
\v 1 Kema laligoŋ Amfipolis ano Apolonia siti woi ii kotoŋ Tesalonaika sitinoŋ keugi. Siti waŋa iikanoŋ Juuda yoŋonoŋ qamakooli mirigia megi nano.  
\v 2 Poolnoŋ nanamemeŋa ama laligoroti, iikawaa so qamakooli mirigianoŋ uma Sabat kendoŋ karooŋ kanoŋ yoŋowo Uumeleembaa Buŋa Tere weeŋgoŋ kania amiŋ moma laligogi.  
\v 3 Kaeŋ laligoŋ Buŋa Terewaa kania jeŋ asariŋ kokaeŋ jero, “Anutunoŋ areŋ ama Hamoqeqe Toyanoŋ siimbobolo moma komuŋ koomunoŋga waabaatiwaajoŋ jero.” Kaeŋ jeŋ iikawaa kania Buŋa Terenoŋga qendeema uugia kuuŋ kokaeŋ iŋijoro, “Eja Jiisas jeŋ asariŋ oŋonjeŋi, iinoŋ mono Hamoqeqe Toya Kraist kolooja.”   
\p
\v 4 Kaeŋ iŋijoro Juuda kanageso yoŋoonoŋga tosianoŋ moma laariŋ uugia meleema Pool Sailas yorowo toroqeŋ naŋgi. Griik ejemba tosianoŋ Anutu waeya meŋ mepeseegiti, iyoŋoonoŋga kaaŋagadeeŋ tuuŋ somatanoŋ yoŋowo toroqegi ano emba uuta qabuŋagiawo yoŋoonoŋga mamaganoŋ uugia meleeŋgi.   
\p
\v 5 Uugia meleeŋgito, Juuda eja geria yoŋonoŋ uugia soono uunoŋ motoqoto moma gemaqeqe qaa jegi. Kaeŋ jegi injarere ejemba rooŋqeqenoŋ laŋ laligogiti, iyoŋoonoŋ kema eja doogoya tosaaŋa oŋoŋgi. Ii oŋoma mindiriŋ ejemba tuuŋ uugia kuuŋ horoŋ oŋoŋgi ajoroogi. Ajorooŋ laŋ qagi qemburuŋ gujubaju kolooro siti sokonda-bororo. Laŋ qama luguŋ eja qata Jeison iwaa miri rijugoŋ Pool Sailas ejemba tuuŋ jaagianoŋ ama orombombaajoŋ moŋgama oroŋgi.  
\v 6 Moŋgama oroŋgito, mende mokolooŋ oroma Jeison ano uumeleeŋ alauruta tosaaŋa somoŋgoŋ horoŋ oŋoma sitiwaa galeŋkoŋkoŋ eja yoŋoo jaagianoŋ keuma kokaeŋ qagi, “Yei! Eja baloŋa baloŋa liligoŋ gomaŋ so uu kuuŋ oŋoŋgi kaamaa qeŋ sooŋkejuti, iyoŋonoŋ mono koi kanoŋ kaaŋagadeeŋ kari.  
\v 7 Koi kanoŋ kari Jeisonoŋ ii oroma aŋgoŋ koma orono. Ejemba kaaŋa kuuya yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Eja moŋ qata Jiisas iinoŋ kiŋ Poŋnana kolooja.’ Kaeŋ jeŋ Room Siisa-kimbaa jeŋkootoya qotogoŋ meŋ kamaaŋ amakeju.”   
\p
\v 8 Kaeŋ qagi ejemba tuuŋ ano galeŋkoŋkoŋ eja yoŋonoŋ mogi uugianoŋ kamaaŋ raidimboŋ kaaŋa sisau kolooro.  
\v 9 Sisau kolooro Jeison ano uumeleeŋ alauruta tosaaŋa kuuŋ qisiŋ oŋoŋgi moneŋ ama waŋ taraagara megi kamaaŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Berea keŋgi Baibel stadi ama qaagara gosigi.  
\p
\v 10 Kamaaŋ keŋgito, uumeleeŋ alaurugara yoŋonoŋ Pool ano Sailas iikanondeeŋ wasiŋ oroŋgi mesaoŋ gomantiiŋa kana gomaŋ qata Berea kanoŋ keni. Kema keuma Juuda yoŋoo qamakooli mirigianoŋ uri.  
\v 11 Qamakooli mirigianoŋ uma Buŋa qaa jeriti, ii siiŋa somata moma aŋaliŋ aŋgoŋ koŋgi. Juuda kanageso Berea laligogiti, iyoŋonoŋ Tesalonaika kanageso uŋuuguŋ awaa soro koloogi. Qaa tororo jeri me qaago, ii weeŋ so Buŋa Terewaa qaanoŋ gosiŋ weeŋgoŋ amiŋ moma laligogi.\f + \fr 17.11 \ft Berea yoŋonoŋ Baibel stadi awaa aŋgi.\f* Sili awaa kaaŋia otaaŋ Juuda ejemba Tesalonaika laligogiti, ii haamo ama oŋoŋgi.  
\v 12 Buŋa qaa jeri Juuda yoŋoonoŋga kelemaleleŋanoŋ moma laariŋ uugia meleeŋgi. Griik ejemba yoŋoonoŋga kaaŋagadeeŋ mamaganoŋ Jiisas moma laarigi batugianoŋ emba uuta qabuŋagiawo ii mamaga laligogi.   
\p
\v 13 Jiisas moma laarigito, Poolnoŋ Berea kanoŋ kaaŋagadeeŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ laligoroti, iikawaa bujuyanoŋ seiŋ Tesalonaika kema Juuda jotamemeya yoŋoo gejagianoŋ kemero. Gejagianoŋ kemero moma waama Berea kaŋ kaaŋiadeeŋ ejemba uugia osoŋ kuugi.  
\v 14 Kuugi uumeleeŋ alaurugara yoŋonoŋ ii moma iikanondeeŋ Pool wasigi kowe goraayanoŋ kemero. Kemeroto, Sailas Timoti yoronoŋ toroqeŋ Berea laligori.  
\v 15 Eja Pool ooŋgiti, iyoŋonoŋ toroqeŋ wama kema Atens sitinoŋ keugi. Keugi kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono mogi, “Oŋo mono eleema Sailas ano Timoti jegi uulaŋawo noonoŋ kawao.” Qaa ii moma mesaoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Atens sitinoŋ gawoŋ mero.  
\p
\v 16 Poolnoŋ Atens sitinoŋ rama Sailas Timoti yoroojoŋ mamboma laligoŋ liligoro. Liligoŋ siti ii tando lopioŋa lopioŋa kanoŋ saa qegi kana goraaya goraaya naŋgi iŋiima awawaliŋ temboma uuta gere jero.  
\v 17 Poolnoŋ Juuda yoŋoo qamakooli mirigianoŋ uma Juuda waba ejemba ano baloŋ toya Anutu waeya meŋ mepeseegiti, iyoŋowo nama amiŋ mogi. Poolnoŋ weeŋ so rooŋqeqe sombeŋgia so kema ejemba mokolooŋ oŋoma yoŋowo aitoŋgoŋ amiŋ mogi.   
\p
\v 18 Amiŋ mogi Epikuros ano Stoik momo jake woi kanoŋa boi tosianoŋ kaŋ Poolwo qaa silia siliaa jeŋ niinoŋgiinoŋ ama jenoŋkooli amigi.\f + \fr 17.18 \ft Momakooto boi qata Epikuros iinoŋ keraqeeaŋgo mobombaa kania kuma oŋono. Stoik momo jake (akademi) kawaa boiya qata Zeno iinoŋ siiŋ awaa ano bologa qowogoŋ boŋ qeŋ kotiiŋ nambombaa kania kuma oŋono.\f* Tosianoŋ toroqeŋ Poolwaa qaaya moma kokaeŋ jegi, “Momo kitia kitia zezeŋgo kaaŋa usuma uuŋ moŋgama laŋ meŋ kululuuŋ motooŋgo woi mokolooŋ bimbimgoŋ meŋ kaja. Ii meŋ kaŋ sosoŋae kaaŋa laŋ jejato, qaayaa hoŋa naama jemambaajoŋ moji, ii mende mojoŋ.”  
\p Poolnoŋ Jiisaswaa Buŋaya jeŋ asariŋ uugia kuuŋ koomunoŋga waaro\f + \fr 17.18 \ft Jiisas ano Koomunoŋga waawaataa qaa woi ii mende moma asariŋ tompiŋ nama kokaeŋ jegi, ‘Iinoŋ mono beŋ eja ano emba yoroo qagara kaeŋ qaja.’\f* jero. Kawaajoŋ tosianoŋ toroqeŋ kokaeŋ jegi, “Beŋ wabaya meŋ kaŋ yoroo kanagara jeŋ asarija, iikawaa tania kaaŋ kolooro iijoŋ.”   
\p
\v 19 Kaeŋ lansaŋ jegi Pool wama maaket sombeŋ somata qata Areopagus\f + \fr 17.19 \ft Areopagus qaa iikawaa kania ii manjaqeqewaa beŋa qata Ares iwaa baaŋa.\f* iikanoŋ uma kaunsol yoŋoo jaagianoŋ aŋgi nano kokaeŋ jegi, “Gii momo areŋ gbilia asuganoŋ kuma nonomakejaŋi, iikawaa kania ii nomaeŋ? Ii saanoŋ jena moboŋa.  
\v 20 Giinoŋ waba kantri yoŋoonoŋ qaa morota meŋ kaŋ jena gejanananoŋ kemero mojoŋ. Kawaajoŋ goo qaa areŋgaa kania ii tororo mobombaajoŋ mojoŋ.”  
\v 21 Atens toya ano waba iikanoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ kuuya eeŋ lansaŋ laligoŋ momo qaa dologa dologa nuuguna guuguwe ama jeŋ moma uugia iikanoŋ ama kambaŋgia tiwilaaŋ laligogi. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Areopagus sombenoŋ nama qaa jero.  
\p
\v 22 Poolnoŋ waama Areopagus sombeŋ biiwianoŋ kema kaunsol yoŋoo jaagianoŋ nama kokaeŋ jero, “Atens ejauruna, niinoŋ koi kaŋ iwoi kuuya iima kaniagia kokaeŋ ero mojeŋ: Oŋo beŋurugia goda awaa qeŋ mepeseeŋ oŋoma laligoju.  
\v 23 Niinoŋ liligoŋ oŋoonoŋ miri kowoga kowoga iima iikawaa batuyanoŋ alata tereyawo moŋ mokoloowe. Iikanoŋ kokaeŋ oogita ero iibe, ‘Beŋ kania mende mojoŋi, iwaajoŋ koi meniŋ.’ Kawaajoŋ oŋo beŋ moŋ kania mende moma kileŋ waeya meŋ mepeseeŋkejuti, niinoŋ mono iwaa kania iŋisaama jewe mobu.   
\p
\v 24 \x * \xo 17.24 \xt 1 Kiŋ 8.27; Ais 42.5; Apo 7.48\x*“Beŋ Anutunoŋ Siwe namo ano iwoi kuuya iikawaa uugaranoŋ eji, ii mokolooŋ oŋono. Iinoŋ Siwe namowaa Poŋaga kolooja. Iinoŋ jiwowoŋ jigo boronoŋ memeta kanoŋ mende rama laligoja.  
\v 25 Iyaŋo laaligowaa kania kolooja. Ii ano anana balonoŋ laligowoŋatiwaajoŋ sele, kokooso ano iwoi tosaaŋa kuuya nonono sewaŋ aasoŋ horoŋkejoŋ. Kaeŋ nonomakejiwaajoŋ ama aŋo nembanene me iwoi mombaajoŋ mende amamaaŋkeja. Kawaajoŋ ejemba anana ii wagiwombaajoŋ amamaajoŋ. Anana boronananoŋ iwoi mende meŋ nanduŋ ama muniŋi eeŋ, iinoŋ mende komuwaa. Iinoŋ baloŋ eja kaaŋa mende laligoja. Qaago.   
\p
\v 26 “Iinoŋ wala eja motooŋgo mokolooro iwaanoŋga seiŋ deema gbala injaŋa ano sele tosaaŋa kolooŋ baloŋa baloŋa kuuya sokoma laligojoŋ. Iinoŋ kambanana kuuya tororo areŋgoŋ nonono iikawaa so laligojoŋ ano miri gomaŋ daeŋgeŋ daeŋgeŋ eŋ rama laligojoŋi, iikawaa goraaya ano aasoya ama jeŋ kotoro iikawaa so laligojoŋ.  
\v 27 Anana mono Anutu iyaŋa moma moŋgama mubombaajoŋ iwoi kuuya ii areŋgoŋ nonono. Iinoŋ korebore kosonananondeeŋ laligojato, kileŋ koromojoroŋ ama Anutu moŋgama laligoŋ mokoloowonaga me qaago?  
\v 28 Oŋoaŋgiaa Griik momo ejembanoŋ qaa kota areŋgoŋ oogiti, iyoŋoonoŋga woiyanoŋ kaaŋagadeeŋ qaa kota moŋ kokaeŋ jeri,  
\q2 ‘Nono kaaŋagadeeŋ iwaa gbiliuruta kolooŋ laligojoŋ.’  
\m Eja kaaŋa moŋnoŋ qaa kota moŋ kokaeŋ ooro,  
\q2 ‘Iinoŋ mono meŋ letoma nonono iwaa aoŋanoŋ laaligonana laligoŋkejoŋ, kananana kema kaŋkejoŋ ano eŋ waawaanana amakejoŋ.’\f + \fr 17.28 \ft Momo eja somata Pool iinoŋ momo jakeya jakeya uma Griik yoŋoonoŋ buk morota morota weeŋgoŋ moma kotoŋ iikanondeeŋ qaa kota kota afaaŋgoŋ meŋ asuganoŋ jero.\f*   
\m
\v 29 Qaa iikawaa so anana Anutuwaa gbiliuruta kolooŋ laligoŋ kosianoŋ nanjoŋ. Kosianoŋ nanjonto, kileŋ iwaa kania moma sooŋ jinjauŋ qewombo. Uŋa meme eja (artist) yoŋonoŋ momo qaganoŋ nama beŋ mombaa tania romoŋgoŋ goul, silwa me jamo kowonjiŋ meŋ urorooŋ tando lopioŋa sogoŋ menjereŋgoŋ meŋkejuti, iinoŋ mono iikawaa tani mende kolooja.  
\v 30 Ejembanoŋ poumapou ama jibijabu laligoŋ kougi Anutunoŋ kambaŋ kanoŋ nanamemeŋgiaajoŋ moma boliŋ iroŋa mende meleema laligoroto, kambaŋ kokaamba qaaya iŋisaama kokaeŋ iŋijoja, ‘Ejemba korebore gomaŋgia so rama kenjuti, oŋo mono uugia meleema noonoŋ kawu.’   
\p
\v 31 “Anutunoŋ kambaŋ somata ano kaŋ kuuwaa. Iinoŋ kambaŋ iikanoŋ ejemba gomaŋa gomaŋa kuuya laligoŋ kenjuti, ii meŋ kululuuŋ nonoma qaanana gosiŋ tororo jeŋ tegowaa. Iinoŋ eja moŋ qaanana jeŋ tegowaatiwaajoŋ meweeŋgoŋ jenteegowaa ku-usuŋa borianoŋ ano. Iinoŋ eja ii meŋ gbiliro koomunoŋga waaro iikaaŋa kanoŋ ku-usuŋa somata ii ejemba kuuya qendeema nonono iima mojoŋ. Eja koomunoŋga waaroti, iinoŋ mono jenteego Tonanaga kolooja.”   
\p
\v 32 ‘Anutunoŋ eja moŋ koomunoŋga meŋ gbiliro waaroti,’ tosianoŋ qaa ii moma mepaqepae aŋgi. Kaeŋ aŋgito, tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Qaa jejaŋi, nono ii mombo mobombaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ gii saanoŋ kambaŋ moŋnoŋ qaa ii toroqeŋ jeŋ asariwa.”  
\v 33 Kaeŋ aŋgi Poolnoŋ yoŋoo batugianoŋga waama oŋomesaoŋ keno.  
\v 34 Kenoto, tosianoŋ kaŋ Jiisas moma laariŋ iwo toroqegi. Moma laarigiti, iyoŋoo batugianoŋ Areopagus kaunsol tuuŋ yoŋoo jotamemeya eja moŋ qata Dionisius laligoro. Kaaŋagadeeŋ emba somata moŋ qata Damaris ano tosianoŋ yorowo toroqeŋ moma laariŋ uugia meleeŋgi. Kiaŋ.   
\c 18  
\s1 Poolnoŋ Korint sitinoŋ keno uugia meleeŋgi.  
\p
\v 1 Iwoi ii kolooro Poolnoŋ Atens siti mesaoŋ Griik siti moŋ qata Korint kanoŋ keno.  
\v 2 Korint kema Juuda eja moŋ qaya Akwila mokolooro. Akwila iinoŋ Eisiawaa prowinsya qata Pontus kanoŋ kolooŋ kanageŋ mindimindiri siti Room kema laligoro. Kanoŋ laligoro Siisakiŋ qata Kloodius iinoŋ jeŋkootoya kokaeŋ ano, “Juuda ejemba oŋo mono korebore Room siti mesaoŋ deembu.” Kaeŋ jeŋkooto anotiwaajoŋ ama Itali kantri mesaoŋ Griik kemeŋ kambaŋ kanoŋ Korint kouro. Kouro Poolnoŋ mokolooŋ ii ano embia qata Prisila yoroonoŋ keno.  
\v 3 Laaligogara naŋgowaotiwaajoŋ opo kuuŋa kuuŋa meri. Poolnoŋ kaaŋagadeeŋ opo sel kuuŋ meme ejaga. Kawaajoŋ yoroonoŋ keno gawoŋgia ororoŋ ero yorowo laligoŋ eŋ opo sel kuuŋ gawoŋ motooŋ megi.  
\v 4 Meŋ laligogi Sabat kendoŋ so qamakooli mirinoŋ uma Juuda ano Griik ejemba yoŋowo Jiisaswaa kania amiŋ mosoma uugia meleembutiwaajoŋ kuuŋ oŋoma laligoro.   
\p
\v 5 Kuuŋ laligoro alawoita Sailas Timoti yoronoŋ Masedonia prowinsnoŋga kouri Jiisaswaa Buŋaya kambaŋ so jeŋ asariŋ laligoro. Kaeŋ laligoŋ Jiisasnoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooji, iikawaa kania asuganoŋ qendeema qaa iikanoŋ Juuda ejemba uugia kuuro.  
\v 6 Uugia kuuroto, Pool tuarenjeŋ ama uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ mugi borianoŋ jaagianoŋ kuuŋ sububuŋ qesaaro kamaaro kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ koposo mende ambe oŋo tiwilaaŋ iikawaa iroŋa ii mono noo qananoŋ ambombaajoŋ amamaawuya. Ii oŋoaŋgio bosimbu. Oŋo Buŋa qaa qotogogi niinoŋ saanoŋ oŋomesaoŋ kete nama ubaati, iikanoŋ waba kantri ejemba yoŋoonoŋ eleema kemaŋa.”   
\p
\v 7 Kaeŋ iŋijoŋ oŋomesaoŋ qamakooli miri goraayanoŋ eja moŋ qata Titius Jastus iwaa mirinoŋ uma laligoro. Iinoŋ Juuda ejaga qaagoto, kileŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseeŋ laligoro.  
\v 8 Goraayanoŋ kenoto, qamakooli miriwaa galeŋ qata Krispus ano iwaa embameria yoŋonoŋ kuuya uugia meleema Poŋ moma laarigi. Kaaŋiadeeŋ Korint ejemba tosaaŋa Poolwaanoŋ qaa mogiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ Jiisas moma laariŋ uugia meleeŋgi oomulu meŋ oŋoŋgi.   
\p
\v 9 Poolnoŋ gomantiiŋa moŋnoŋ gaoŋ ero Poŋnoŋ kotoŋ kondooro jaameleeŋ uŋa iiro kokaeŋ ijoro, “Gii toroko mende mobato, Buŋa qaa mono kotiiŋ jeŋ laligowa.  
\v 10 Siti kokanoŋ ejemba tuuŋ mamaga yoŋonoŋ noo buŋa kolooju. Kawaajoŋ niinoŋ giwo laligowe moŋnoŋ iwoi moŋ mende kanaiŋ meŋ boliŋ gombaa.”  
\v 11 Kawaajoŋ Poolnoŋ kambaŋa meŋ koriŋ yoŋoo batugianoŋ gbani motooŋgo ano koiŋ 6 kawaa so laligoŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa kuma oŋoma laligoro.   
\p
\v 12 Kuma oŋoma laligoroto, Room yoŋonoŋ eja Galio kuugi Akaia prowinswaa kiap gawana laligoroti, kambaŋ iikanoŋ Juuda jotamemeya yoŋonoŋ mindiriŋ Pool tuarenjeŋ ama muŋ horoŋ qaa jakeyanoŋ ooŋgi.  
\v 13 Qaa kokaembaajoŋ ooŋgi, “Eja koi kanoŋ ejemba eŋkaloloŋ meŋ oŋomakeja. Room yoŋonoŋ jeŋkootogia aŋgi eji, iinoŋ ejemba kana ii uuguŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseewutiwaajoŋ uukuukuu meŋ nonomakeja.”   
\p
\v 14 Qaa kaeŋ selianoŋ kuuŋ jegi Poolnoŋ qaa kitia jemambaajoŋ ano kiap gawana Galio iinoŋ Juuda ejemba ii kokaeŋ iŋijoro, “Juuda ejemba oŋoo batugianoŋ moŋnoŋ eja qero komunaga me qinji bologa totooŋ moŋ anagati eeŋ, iikawaajoŋ niinoŋ saanoŋ qaagia geja ama mobenaga.  
\v 15 Kaanto, oŋoo batugianoŋ momalaariwaa qaa kolooro qa morota morota qama aŋgowowo ama jeŋkootogia nomaeŋ ambuti, ii mono oŋoaŋgiaa lombogiaga. Niinoŋ iwoi kaaŋa ii gosiŋ jeŋ tegomaŋatiwaa so qaago.”  
\v 16 Kaeŋ iŋijoŋ qaa jakeyanoŋga oŋotaaro kamaagi.  
\v 17 Kamaaŋ iyaŋgiodeeŋ mindiriŋ motooŋ luguŋ qamakooli miriwaa galeŋ qata Soostenes ii qelanjiŋ meŋ kaŋ qaa jakeyaa kana qaa ootanoŋ ama qegi. Qegi kiap gawana Galionoŋ ii iima kawaajoŋ jaaya sooŋgoro hoŋa moŋ mende kolooro. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ aŋaa gomanoŋ Antiokia sitinoŋ eleeno.  
\p
\v 18 \x * \xo 18.18 \xt Jaŋ 6.18\x*Poolnoŋ kileŋ toroqeŋ Korint sitinoŋ weeŋ mamaga laligoro. Laligodaboroŋ uumeleeŋ alauruta yeizozogia jeŋ oŋomesaoŋ Prisila ano Akwila uruama kowenoŋ kemeŋ waŋgowaajoŋ mamboma ragi. Wala Anutuwaa jaanoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ Anutuwaa gawoŋa pondaŋ kaparaŋ koma memaŋa.” Qaa kaeŋ jeŋ ii jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ laligoro. Kambaŋ ii tegoro kowenoŋ gomaŋ qata Seŋkria kanoŋ kemeŋ jojopaŋ qaayaajoŋ jero waŋ juya motogi. Waŋgo moŋ Siria prowinsnoŋ kemambaajoŋ anoti, ii mokolooŋ iikanoŋ uma opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro keŋgi.   
\p
\v 19 Kema Efesus taonoŋ keuma Poolnoŋ Prisila ano Akwila oromesaoroto, aŋa qamakooli mirinoŋ uma Juuda yoŋowo Jiisaswaa kania amiŋ mogi.  
\v 20 Amiŋ moma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii saanoŋ kambaŋ koriga nonowo laligowa.” Kaeŋ qisiŋ mugito, Poolnoŋ iikawaa uumotooŋ mende ano.  
\v 21 Kawaajoŋ yeizozo kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ iikawaajoŋ ‘Ooŋ,’ jewaati eeŋ, mono saanoŋ eleema oŋoonoŋ kamaŋa.” Kaeŋ iŋijoŋ waŋgo moŋnoŋ ugi opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro Efesus mesaoŋ keŋgi.   
\p
\v 22 Kema taoŋ moŋ qata Sisaria kanoŋ keuma waŋgo mesaoŋ baloŋ kana Jerusalem uro. Uma eleema uumeleeŋ kanageso joloŋgia iŋijoro. Ii iŋijoŋ rama waama kemeŋ Antiokia sitinoŋ keno.  
\v 23 Antiokia sitinoŋ kema laligoro sonda tosaaŋa tegoro oŋomesaoŋ kananoŋ keno. Kananoŋ kema Galesia ano Frigia prowins woi ii uuguŋ gomaŋ so liligoŋ gowoko kuuya iŋiima koma gbiliŋ oŋono kotiigi. Kiaŋ.   
\s1 Apolosnoŋ Efesus ano Korint gawoŋ mero.  
\p
\v 24 Kambaŋ kanoŋ Juuda eja moŋ qata Apolos ii Efesus karo. Apolos iinoŋ Iijiptwaa siti qata Aleksandria kanoŋ kolooŋ laligoŋ momo mirinoŋ uro tegoro Buŋa Tere Walagaa qaaya awaagadeeŋ moma kotoro. Ii moma kotoŋ kania jero qaayaa tania kawaajoŋ ejemba gomaŋ so aiŋa mamaga moma aisoogi.  
\v 25 Pombaa kania otaawombaa kania kuma mugi Anutuwaanoŋ gere bolaŋanoŋ uutanoŋ jero. Jiisaswaa kania tororo dindiŋa kuma oŋoma Jonoŋ oomulu meŋ oŋonoti, iikawaa kania saanoŋ moma sorogoŋ jero. Ii jeroto, iikawaa batuya moŋ mesaoro. Uŋa Toroyanoŋ mulu meŋ nononji, ii mende moro.   
\p
\v 26 Iinoŋ kaŋ qamakooli miri uutanoŋ kanaiŋ qaa esuŋmumu-yawo jero. Jero Prisila Akwila yoronoŋ qaaya moma nama wani yoroo mirinoŋ keŋgi. Kema Anutuwaa kania awaagadeeŋ toroqeŋ jeŋ asariŋ ijori moro.  
\v 27 Apolosnoŋ Griik kantriwaa bakaya qata Akaia kanoŋ kemambaajoŋ moro Efesus uumeleeŋ ala yoŋonoŋ kotiŋgoŋ mugi. Kotiŋgoŋ muŋ Akaia gowokourugia yoŋoojoŋ tere kokaeŋ oogi, “Eja koi mono koma horoŋ mubu.” Apolosnoŋ tere ii meŋ Akaia prowinsnoŋ kema ejemba Anutuwaa kaleŋmoriaŋa moma asariŋ uugia meleeŋgiti, ii mamaga ilaaŋ oŋono.  
\v 28 Ilaaŋ oŋoma “Jiisasnoŋ Hamoqeqe Toya kolooja,” jeŋ iikawaa kania ii Buŋa Terewaa qaaya qaaya weeŋgoŋ kanoŋ qendeema oŋono mogi. Juuda yoŋonoŋ qaa ii moma jenoŋkooli aŋgi niinoŋgiinoŋ kolooroto, Apolosnoŋ Anutuwaa ku-usuŋ qaganoŋ nama qaagia asuganoŋ qewagoro kamaagi. Kiaŋ.   
\c 19  
\s1 Poolnoŋ Efesus laligoŋ gawoŋ mero.  
\p
\v 1 Apolosnoŋ Korint sitinoŋ laligoro Poolnoŋ Antiokia siti mesaoŋ prowins tosaaŋa\f + \fr 19.1 \ft Baloŋ ii kambaŋ kokaamba kantri qata Tooki (Turkey) kawaa uutanoŋ eja.\f* uuguŋ kema kema kowe goraayanoŋ Efesus sitinoŋ keuro. Keuma kanoŋ gowoko tosaaŋa mokolooŋ iŋiiro.  
\v 2 Iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋo moma laariŋ uugia meleeŋgiti, Uŋa Toroyanoŋ mono kambaŋ iikanoŋ uugianoŋ kemero me qaago?” Kaeŋ qisiŋ oŋono kokaeŋ meleema jegi, “Uŋa Toroyanoŋ laligoji, nono iikawaa qaaya ii mende totooŋ moniŋ.”   
\p
\v 3 Meleema jegi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono naa oomuluga meŋ oŋoŋgita laligoju?” Kaeŋ iŋijoro meleeŋgi, “Nono Jonoŋ oomuluwaajoŋ jeŋ laligoroti, mono iikaya meŋ nonoŋgi meniŋ.”   
\p
\v 4 \x * \xo 19.4 \xt Mat 3.11; Maak 1.4, 7-8; Luuk 3.4, 16; Jon 1.26-27\x*Kaeŋ meleeŋgi Poolnoŋ jero, “Jonoŋ Jiisaswaajoŋ qaa jeŋ ejemba tuuŋ uugia kuuro kokaeŋ mogi, ‘Noo gemananoŋ eja moŋ kawaati, oŋo mono ii moma laariŋ uugia meleembu.’ Kaeŋ jero moma uugia meleeŋgiti, Jonoŋ ii oomulu meŋ oŋoma laligoro.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jero mogi Poolnoŋ Poŋ Jiisaswaa qatanoŋ oomulu meŋ oŋono.  
\v 6 Meŋ oŋoma boria waŋgianoŋ ano Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ kemero kantri tosiaa qaa morota morota kanaiŋ jeŋ gejatootoo qaa jegi.  
\v 7 Eja ii mindiriŋ 12 kawaa so laligogi.   
\p
\v 8 Poolnoŋ qamakooli mirinoŋ uma nama Anutuwaa bentotombaa kania amiŋ moma awasaŋkaka nama kawali kaaŋa uugia kuuro qaaya qewagowombaajoŋ amamaaŋ laligogi. Kaeŋ laligogi koiŋ karooŋ tegoro.  
\v 9 Qewagowombaajoŋ amamaagito, tosianoŋ yaŋgiseŋ ama mende moma laariŋ Pombaanoŋ kania asuganoŋ jeŋ boliŋ ejemba jaagianoŋ qaa kisama jeŋ naŋgi. Kaeŋ jeŋ naŋgi Poolnoŋ gosiŋ mendeema oŋoma oŋomesaoŋ gowokouruta uŋuano korikori keŋgi. Korikori kema eja qata Tiranus iwaa qenjaaro momo jakenoŋ weeŋ so (aua 5 ajorooŋ) kuma oŋono amiŋ momo ama laligogi.  
\v 10 Kaeŋ ama laligogi Pombaa Buŋa qaayanoŋ seiro gbani woi tegoro. Ii tegoro Buŋa qaa ii Eisia prowins uutanoŋ gomaŋ toya ano Juuda ejemba kuuya yoŋoo gejagianoŋ kemero modaborogi. Kiaŋ.   
\s1 Sewa meraurutanoŋ omejiilaŋ konjombombaajoŋ amamaagi.  
\p
\v 11 Anutuwaa ku-usuŋanoŋ Poolwaanoŋ keuro gawoŋ meŋ boria ejemba waŋgianoŋ ano Anutunoŋ aŋgoleto morota morota mero asugiro.  
\v 12 Kaeŋ laligoro ejemba ji iŋiro laligogiti, tosianoŋ Poolwaa selianoŋga nogo motomoto ano opo jokaŋa tosaaŋa kaaŋagadeeŋ meŋ kema kaŋ qagianoŋ aŋgi jigia oŋomesaoro omejiilaŋurugia kouma keŋgi qeaŋgogi.  
\v 13 Juuda sele galeŋ tosianoŋ liligoŋ omejiilaŋ oŋotaaŋ kema kaŋ laligogiti, iyoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ kanaiŋ omenoŋ kokojinjiŋ meŋ oŋoŋgiti, iyoŋoo qagianoŋ Poŋ Jiisaswaa qata qama esuŋa koma horowombaajoŋ aŋgobato megi. Aŋgobato meŋ kokaeŋ jegi, “Poolnoŋ Jiisaswaa qata qama uukuukuu meŋ nonomakeji, niinoŋ mono Poŋ iikawaa qatanoŋ omejiilaŋ kouma togowutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ.”  
\v 14 Jiisaswaa qata kaeŋ qagiti, iyoŋoo batugianoŋ Juuda jigo gawoŋ galeŋ waŋa qata Sewa iwaa merauruta 7 yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ laligogi.   
\p
\v 15 Yoŋonoŋ ome moŋ kaeŋ jeŋ kotoŋ mugito, iinoŋ meleema kokaeŋ jeŋ oŋono, “Nii Jiisas moma mujeŋ ano Pool moma mujento, oŋo mono moroga?”   
\p
\v 16 Kaeŋ jeŋ oŋoma eja uutanoŋ nanoti, iinoŋ mono luguŋ qagianoŋ uma qelanjiŋ oŋono. Kaeŋ korebore haamo ama japaleleŋ meŋ oŋoma selegia motoqotoŋ opo malekugia menjuqenjurano. Menjuqenjurano aŋa aŋa selegianoŋ sagorogoro kamaaŋ nano togoŋ kesagia meŋ miri uuta ii mesaoŋ selegia tomaŋa kamaaŋ kemaligi.  
\v 17 Kaeŋ kolooro Juuda waba ano baloŋ toya Efesus laligogiti, kuuya yoŋonoŋ iikawaa bujuya moma mamaga aaruŋ awawaligi. Awawaligi tosianoŋ Poŋ Jiisaswaa qata kaparaŋ koma mepeseegi akadamuyawo kolooro.  
\v 18 Moma laariŋ uugia meleeŋgiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ kema siŋgisoŋgogia iŋisaama jeŋ koloogi.  
\v 19 Tosianoŋ suuqaŋgoroŋ hamoqeqe meŋ laligogiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ buk papiagia meŋ kaŋ meŋ kululuuŋ ejemba kuuya yoŋoo jaagianoŋ nama asuganoŋ gerenoŋ giligi jero. Buk papia iikawaa sewaŋgia weeŋgoŋ kululuugi mindimindiri jaŋgogia ii silwa moneŋ (Kina) 50,000 kawaa so kolooro.  
\v 20 Tani kaeŋ aŋgi Pombaa Buŋa qaaya ii esuŋmumuyawo seiŋ kotiiŋ keno. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ gawoŋaa areŋa ano.  
\p
\v 21 Iwoi kuuya ii koloodabororo Uŋa Toroyanoŋ Pool sololooŋ muro qaaya somoŋgoŋ kokaeŋ jero, “Nii kowe kotoŋ Griik kantriwaa leegeŋa woi Masedonia ano Akaia kanoŋ liligowe tegoro mesaoŋ Jerusalem sitinoŋ kemaŋa.” Kaeŋ jeŋ toroqero, “Kanoŋ kema rama Jerusalem mesaoŋ Room siti kaaŋiadeeŋ kema iimaŋa.”  
\v 22 Kaeŋ jeŋ neŋawoita Timoti ano Erastus wasiŋ orono Masedonia keni aŋa toroqeŋ kambaŋ tosaaŋa Eisia prowins uutanoŋ laligoro. Kiaŋ.   
\s1 Efesus yoŋonoŋ manja kareŋ aogi.  
\p
\v 23 Efesus sitinoŋ Pombaanoŋ kana otaagitiwaajoŋ kambaŋ kanoŋ eŋkaloloŋ gujubaju somata qatawo kolooro.  
\v 24 Silwa gawoŋ meme eja moŋ qata Demitrius iinoŋ silwa ooro bolbolgoro qokotaaŋ beŋ emba qata Artemis iwaa jiwowoŋ jigowaa so uŋa busubuusu meŋ laligoro. Ii mero sewaŋa meŋ laligogi moneŋ uuta hororo koŋkororo alaurutanoŋ mendeema megi.  
\v 25 Megi Demitrius ano tuuŋ tosianoŋ gawoŋ kaaŋa meŋ laligogiti, ii motooŋ oŋoono kaŋ ajoroogi kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, nono gawoŋ koi meniŋ sewaŋa awaa kolooŋ kaŋkeji, ii mojoŋ.  
\v 26 Ii mojonto, Pool eja iikanoŋ Efesus koi kanoŋ kouma ejemba uugia osoŋ ii ano Eisia prowins kuuya sokoma ejemba tuuŋa tuuŋa kuuŋ oŋono jinjauŋ koloojuti, ii kambaŋ kokaamba saanoŋ iima kotoju. Iinoŋ kokaeŋ jeŋkeja, ‘Beŋ boronoŋ memeta ii beŋ hoŋa qaago.’   
\p
\v 27 “Kaeŋ jeŋ laligoro nono komahooro gawonana meŋkejoŋi, iikawaa qata meŋ boliro jejewili ambubotiwaa uulombo kolooja. Ano iikayadeeŋ qaagoto, uulombo moŋ kokaeŋ eja: Ejemba kuuya Eisia prowins uutanoŋ ano baloŋa baloŋa kuuya kanoŋ beŋ emba uuta Artemis waeya meŋ mepeseeŋkejuti, iwaa beŋ qabuŋaya somatanoŋ tiwilaaŋ esuŋanoŋ kamaawabo ano jiwowoŋ jigoyaa qatanoŋ boliŋ ejemba jaagianoŋ kamaaŋ omaya koloowabo. Uulombo kaeŋ eja. Kawaajoŋ majakaka moma qaa koi jejeŋ.”   
\p
\v 28 Demitriusnoŋ kaeŋ jero gawoŋ alaurutanoŋ ii moma iriŋgia soono kokaeŋ jeŋ qa gigilaagi, “Efesus nonoonoŋ Artemis ii uuta!”  
\v 29 Qa gigilaagi eŋkaloloŋ gujubaju kanoŋ seiŋ kema siti kuuya sokono. Kaeŋ kolooro Masedonia eja woi qagara Gaius ano Aristarkus Poolwaa neŋawoita ii qelanjiŋ uruama ororaaŋ oroma kulukululuu mirinoŋ kema ajoajoroo megi.  
\v 30 Ajoajoroo megi Poolnoŋ kaaŋagadeeŋ ejemba tuuŋlelembe yoŋoo batugianoŋ kemambaajoŋ moroto, uumeleeŋ ejembanoŋ ii aŋgoŋ koma mugi.   
\p
\v 31 Eisia prowinswaa galeŋkoŋkoŋ eja tosianoŋ Poolwaa alauruta koloogiti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ qele ama kokaeŋ welema mugi, “Kulukululuu mirinoŋ ajoajoroo mejuti, gii mono geeŋga iikanoŋ mende asugina giibu.”  
\v 32 Ajoajoroo megiti, iikanoŋ ejemba mamaganoŋ nama ajoroogitiwaa kania moŋ mende mogitiwaajoŋ aŋa aŋa lansaŋ qa gigilaaŋ sisau eŋkaloloŋ somata megi seiŋ keno.  
\v 33 Kaeŋ keno Juuda yoŋonoŋ eja qata Aleksander kuuŋ naŋgogi tuuŋ yoŋonoŋ horoŋ kana megi qaitanoŋ eu uma nano. Uma nama ejemba jaasewaŋgianoŋ qaa kitia metogoŋ jemambaajoŋ moma boro araŋ kuma aiwese meŋ oŋono.   
\p
\v 34 Aiwese meŋ oŋonoto, Juuda ejaga kolooji, iikaya moma kotoŋ iikanondeeŋ buugia mindiriŋ kuuyanoŋ kanaiŋ qaa kokaeŋ qagi, “Efesus nonoonoŋ Artemis ii uuta!” Kaeŋ qama silama naŋgi aua woiwaa so keno.   
\p
\v 35 Qama naŋgi siti (klaak) poŋ qereweŋanoŋ ejemba tuuŋ uugia meŋ kamaaro goroŋ qegi nama kokaeŋ iŋijoro, “Efesus ejemba, nono ananaa siti kokanoŋ Artemis uuta ii mepeseeŋ laligojoŋ. Nono iwaanoŋ jiwowoŋ jigo ano jamo uŋaya kowoga Siwenoŋga kamaaroti, ii galeŋ koma laligojoŋ. Qaa ii oŋo kuuya saanoŋ moju.  
\v 36 Ii moŋnoŋ qakoombaatiwaa so qaago. Kawaajoŋ oŋo mono uugia osoŋ meŋ kamaaŋ ama bonjoŋ laligowu. Gejajojombaŋ iwoi moŋ mende ambu.  
\v 37 Eja woi koi jiwowoŋ jigonoŋ uma iwoi moŋ mende luluuma qeŋ meŋ boliri. Beŋ embanana mende mepaegoŋ muri. Oŋo kileŋ ii uruaŋgi koi nanjao.   
\p
\v 38 “Demitrius ano iwaa komahooro alaurutanoŋ tosia yoŋowo aŋgowowo ama qaa jeŋ aowuyagati eeŋ, kiap mono raju ano qaa jakewaa ajoajorooya ajoajorooya ii qaa mindiŋgowombaajoŋ amakeju. Kawaajoŋ mono saanoŋ iikanoŋ kema qaa jakeyanoŋ ama aoŋ aroŋ qeŋ naŋgi sokombaa.  
\v 39 Oŋo iwoi moŋ toroqeŋ jewombaajoŋ mobuyagati eeŋ, siti kokawaa toya tosianoŋ saanoŋ kanageso horoŋ oŋoŋgi qenjaaro sombenoŋ ajorooŋ qaa gosiŋ jeŋ tegowoŋa.  
\v 40 Kete eŋkaloloŋ gujubaju somata koi kania qaato, kileŋ tondu kolooji, ii Room gawman yoŋonoŋ moma kokaeŋ jewubo, ‘Efesus yoŋonoŋ Room mindimindiri gawman qetama manja kareŋ anju.’ Kaeŋ jeŋ qaa jakeyanoŋ nonoombubo. Kawaa uulombota kolooji, ii mojeŋ. Qaa jakeyanoŋ nonooma kareŋ koi kawaa kaniaajoŋ qisiŋ nonombuyagati eeŋ, nono mono kitia meleema aŋgoŋ koma jewombaa so mende mojoŋ.”  
\v 41 Efesus siti poŋ qereweŋanoŋ qaa kaeŋ jeŋ ejemba tuuŋ kondeema oŋono zololoŋgoŋ deema keŋgi. Kiaŋ.   
\c 20  
\s1 Poolnoŋ Masedonia ano Griik kema gawoŋ mero.  
\p
\v 1 Efesus kanoŋ gujubaju kanoŋ zololoŋgodabororo Poolnoŋ gowokouruta oŋoono kagi uuwaa naŋgonaŋgo qaa qambaŋmambaŋ oŋoma yeizozo jeŋ oŋomesaoŋ Masedonia prowinsnoŋ keno.  
\v 2 Masedonia kema gomaŋa gomaŋa kotoŋ liligoŋ kanoŋ qambaŋmambaŋ qaa mamaga jeŋ laligoŋ Griik kantrinoŋ karo.  
\v 3 Griik kaŋ koiŋ karooŋ laligoro. Ii laligoro tegoro waŋgo meŋ kowe kotoŋ Siria kemambaajoŋ moro. Kaaŋa moroto, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ kananoŋ qewombaa aŋgonaŋ aŋgi gejianoŋ kemero moro. Ii moma kawaajoŋ Masedonia prowins kotoŋ baloŋ kana gomaŋanoŋ eleemambaa qaaya uutanoŋ somoŋgoro.   
\p
\v 4 Qaaya somoŋgoro neŋauruta kokaaŋanoŋ iwo keŋgi: Berea eja qata Soopater Piruswaa meria, Tesalonaika eja woi qagara Aristarkus ano Sekundus, Derbe eja qata Gaius, Timoti ano Eisia prowinsga eja woi qagara Tikikus ano Trofimus.  
\v 5 Yoŋonoŋ waladeeŋ Troas kema kanoŋ nonoojoŋ mamboma laligogi.  
\v 6 Troas kema laligogito, Luuk nii ano tosaaŋa nononoŋ bered yiistya qaawaa kendoŋ ii Filipai sitinoŋ raniŋ. Ii raniŋ tegoro waŋgonoŋ uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema weeŋ 5 kolooro Troas yoŋoonoŋ keuniŋ. Troas keuma kanoŋ weeŋ 7 toroqeŋ laligoniŋ. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ kambaŋ konoga Troas laligoro.  
\p
\v 7 Weeŋ 7 laligoniŋ tegoro Poolnoŋ weeŋ 8 kanoŋ oŋomesaoŋ kemambaajoŋ moro. Ii moma gomantiiŋa konoga Sondameraanoŋ ajorooŋ Jiisas romoŋgoŋ samoŋ kowoga motowombaajoŋ raniŋ. Kaeŋ raniŋ Poolnoŋ yoŋowo amiŋ moma qaaya jeŋ raro raro gomaŋ ruuŋanoŋ keno.  
\v 8 Nono miri uuta mombaa qaganoŋ eu uma ajorooŋ raniŋ lambe mamaganoŋ jeŋ asarigi.  
\v 9 Ajorooŋ raniŋ eja gbaworo moŋ qata Yutikus iinoŋ jeŋgenanoŋ raro. Raro Poolnoŋ qaa jeŋ raro moro kambaŋ koriro gaoŋaajoŋ moma eŋ gbororo motoŋ kanakeewanoŋga tama uuta mende moma miri uuta karooŋ uuguŋ balonoŋ kemeŋ qero. Kemeŋ qero luguŋ kemeŋ meŋ waaniŋ komuroti, iiniŋ.   
\p
\v 10 Kaeŋ iininto, Poolnoŋ kemeŋ kepelaaŋ muŋ jero, “Mombo sewaŋ aasoŋ ama gbilija. Kawaajoŋ mende awawaliwu.”  
\v 11 Kaeŋ jeŋ mombo eleema miri uutanoŋ eu uma samoŋ kowoga motoŋ nero. Neŋ yoŋowo kambaŋ koriga qaa jeŋ raro gomaŋ anogo oŋomesaoŋ kananoŋ keno.  
\v 12 Keno eja gbaworo ii waŋgi gbiliŋ laligoroti, ii iima uluŋkoleŋ somata moma keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Troas mesaoŋ Miletus keno.  
\p
\v 13 Yoŋonoŋ keŋgito, Poolnoŋ aŋa baloŋ kana kemambaajoŋ moma kokaeŋ Luuk nii ano tosia jeŋ kotoŋ nonono, “Oŋo mono waladeeŋ kowe kana gomaŋ qata Asos kanoŋ keŋgi aitoŋgoŋ nuaŋgi waŋgonoŋ uboŋa.” Kawaajoŋ nononoŋ mesaoŋ waŋgonoŋ uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema Asos kanoŋ keuniŋ.  
\v 14 Asos keuma nonowo aitoŋgoŋ Pool waniŋ waŋgonoŋ uma gomaŋ qata Mitilini kanoŋ keniŋ.  
\v 15 Mitilini kema kanoŋ opo sel mombo horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema laligoŋ eŋ waama wato qata Kios kawaa kosianoŋ keuniŋ. Keuma toroqeŋ kotoŋ kema eŋ waamago gomaŋ qata Samos kanoŋ kemeŋ mombo kema eŋ waama gomaŋ qata Miletus kanoŋ kokaembaajoŋ keuniŋ:  
\v 16 Poolnoŋ “Yambuyambu dologa (Pentekost) ii batogoŋ kema Jerusalem sitinoŋ ramaŋa,” jeŋ kambaŋ tiwilaawombotiwaajoŋ uulaŋawo kembombaajoŋ moro. Kawaajoŋ Eisia prowinsnoŋ kambaŋ koriga tiwilaawombotiwaajoŋ moma waŋgonoŋ uma Efesus siti uuguwombaa qaaya somoŋgoro laligoniŋ. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Efesus yoŋoojoŋ qaa konoga jero.  
\p
\v 17 Miletus keuniŋ Poolnoŋ Efesus yoŋoojoŋ qele ama uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeurugia yoŋonoŋ kamaaŋ kawutiwaajoŋ koma horoŋ oŋono.  
\v 18 Koma horoŋ oŋono gomaŋ qata Miletus kanoŋ kougi iŋiima kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ kambaŋ mutuya Eisia prowinsnoŋ kaweti, iikanoŋadeeŋ kanaiŋ kambaŋ kuuya oŋowo laligoŋ kouma gawoŋ meweti, oŋo iikawaa tania saanoŋ moma yagoju.  
\v 19 Niinoŋ Pombaa jaanoŋ uuna meŋ kamaaŋ aodaboroŋ gawoŋa nomaeŋ meŋ kouma laligoweti, oŋo ii saanoŋ moju. Gawoŋa meŋ ejemba oŋoojoŋ saama jauŋna kamaaro laligowe. Juuda yoŋonoŋ uugia mende meleeŋgiti, iyoŋonoŋ kambaŋ tosaaŋa kanoŋ selenoŋ kuukuu ama nuwombaajoŋ aŋgonaŋ ama laligogi. Kaeŋ ama laligogitiwaajoŋ ama aŋgobato morota morota mokolooŋ siimbobolo moma laligowe.   
\p
\v 20 “Niinoŋ Buŋa qaa meŋ qeaŋgoŋ oŋomakeji, ii jeŋ asariŋ oŋoma laligowe. Ii qenjaaronoŋ ajorooŋ ano miria miria kanoŋ uma kuma oŋoma laligowe. Niinoŋ kawaajoŋ kokodunduŋ koma gawoŋ mende mesaowe.  
\v 21 Gawoŋ mende mesaoweto, Juuda waba ano baloŋ toya oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ qaa kota kokaeŋ naŋgoŋ jeŋ laligowe, ‘Oŋo mono uugia meleema Anutuwaanoŋ qokotaaŋ Poŋnana Jiisas Kraist moma laariŋ mubu.’ Oŋo ii kuuya saanoŋ modaboroju.   
\p
\v 22 “Mobu, kete Uŋa Toroyanoŋ nii Jerusalem sitinoŋ kemambaajoŋ kuuŋ nonja. Kanoŋ kembe naa iwoiga kolooŋ nombaati, ii mende mojeŋ.  
\v 23 Moŋ kokaeŋ mojeŋ: Niinoŋ taoŋ daeŋ daeŋ kema laligoweti, Uŋa Toroyanoŋ iikanoŋ saŋe nuŋ kokaeŋ naŋgoŋ nijoro moma laligowe, ‘Gii kakasililiŋ moma laligona kapuare mirinoŋ gooŋgi rabaga.’  
\v 24 \x * \xo 20.24 \xt 2 Tim 4.7\x*Kaeŋ nijoro moma laligoweto, ii kileŋ. Niinoŋ toroqeŋ laligowenaga me komuwenaga, ii qaa moŋ mende kolooŋ nonja. Ii qaago totoonto, Poŋ Jiisasnoŋ gawoŋ nonoti, niinoŋ mono ii meŋ yagomambaajoŋ moma kotiijeŋ. Iinoŋ kokaeŋ nijoro, ‘Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa ejemba oŋomambaajoŋ moji, gii mono iikawaa Oligaa Buŋaya jeŋ asariŋ laligowa.’ Kawaajoŋ balonoŋ laligomaŋati me komumaŋati, ii iwoi omaya totooŋ kolooŋ nonja. Ejemba aaŋgolenoŋ kuuwaajoŋ kenjuti, moŋnoŋ iikanoŋ batuyanoŋ kotoŋ haamo mende ambaa. Niinoŋ mono iikawaa so gawoŋa meŋ batuyanoŋ kotoŋ mesaomambotiwaajoŋ esuŋna kuuyanoŋ kaparaŋ koma kema laligomaŋa.   
\p
\v 25 “Kaeŋ laligomaŋato, mobu, niinoŋ oŋoo batugianoŋ kema kaŋ Anutu bentotoŋaa kania jeŋ asariwe mogiti, oŋo noo jaasewana ii mombo mende iibuya. Oŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende niibaati, kete kaeŋ mojeŋ.  
\v 26-27 Kawaajoŋ niinoŋ oŋo Anutuwaa jeta kuuya otaawutiwaajoŋ jeŋ uukuukuu meŋ oŋoma laligowe. Ii mende kokodunduŋ koma mesaowe. Kawaajoŋ oŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ siŋgisoŋgoyaajoŋ ama sooŋ komuŋ gere sianoŋ kemebaati eeŋ, oŋo nii jeŋ nombombaajoŋ amamaawuya. Niinoŋ ii kete oŋoojoŋ asuganoŋ naŋgoŋ jeŋ kotiijeŋ.   
\p
\v 28 “Poŋnoŋ iyaŋaa saya maama iikanoŋ kanagesouruta sewaŋgia mero buŋaya koloodaborojuti, oŋo mono ii lama kaaŋa galeŋ koma kalaŋ koma oŋoma laligowu. Uŋa Toroya aŋo gawoŋ ii oŋono. Kawaajoŋ oŋo mono oŋoaŋgia ano Pombaanoŋ lama tuuŋ yoŋoojoŋ galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.  
\v 29 Niinoŋ kembe iikawaa gematanoŋ ejemba kanjaŋgiawo ii kasu kawalia kaaŋa oŋoo batugianoŋ asugiwuya. Yoŋonoŋ asugiŋ lama tuuŋ oŋoojoŋ mende moma titiikota kolooŋ laŋ kaŋ iŋiwuyati, ii mojeŋ.  
\v 30 Oŋoaŋgiaa batugianoŋga eja tosianoŋ waama nama Jiisas gowokourutanoŋ goraayanoŋ kembutiwaajoŋ horoŋ oŋoma qaa qoloŋmoloŋgoya jeŋ laligowuya.  
\v 31 Kawaajoŋ oŋo mono uugbiligbili laligoŋ qaa koi uu konoŋgianoŋ ama romoŋgowu: Niinoŋ gbani karoombaa so asaga gomantiiŋa qambaŋmambaŋ qaaya qaaya ii oŋo motomotooŋ pororo kuma oŋoma laligowe jauŋna kamaaŋkero.   
\p
\v 32 “Niinoŋ kete oŋo Anutuwaa boronoŋ oŋooma kokaeŋ iŋijojeŋ: Iwaa Buŋa qaayanoŋ mono kaleŋmoriaŋa iŋisaama kalaŋ koma oŋomakeba. Anutunoŋ kotiiŋ uugia naŋgoŋ meagoro saanoŋ kotikotii mokolooŋ metulaŋgoŋkebu. Oŋo Anutuwo rapiŋgogi alauruta kuuya tak kotoŋ oŋono soraaya koloojuti, mono iyoŋoo batugianoŋ keuma duŋ raragia meŋ oyaŋboyaŋ kolooŋ laligowu.  
\v 33 Nii oŋoonoŋga mombaa maa suaŋ me moneŋ opo ii mende buŋa qeŋ aomambaajoŋ moma laligowe.  
\v 34 Nii ano neŋauruna iwoiwaajoŋ amamaaŋ laligoniŋi, ii neenaa borona koi kanoŋ gawoŋ meŋ mokolooŋ laligowe.   
\p
\v 35 “Ii kuuya ama meŋ sili awaa qendeema oŋoma laligowe. Oŋo mono kaaŋiadeeŋ gawoŋ meŋ laligowu. Kaeŋ laligoŋ ejemba looriŋ gawoŋ mewombaajoŋ amamaawuti, ii saanoŋ kalaŋ koma oŋoma laligowu. Gawoŋ megi hoŋa kolooro Poŋ Jiisaswaanoŋ qaa koi mono romoŋgowu: Iinoŋ aŋo qaa moŋ kokaeŋ jero, ‘Hina iwoi buŋa qeŋ aogi jaŋgoŋ qaono eeŋ laligowuyato, tosaaŋa yoŋoojoŋ iwoi kaleŋgiaga oŋoŋgi Anutunoŋ kitia meleeno oyaŋboyaŋ mokoloowuya.’ Kiaŋ.”   
\p
\v 36 Poolnoŋ qaa kaeŋ jeŋ kamaaŋ simiŋ kuma kuuya yoŋowo Anutu qama kooliro.  
\v 37 Qama kooliro kuuya yoŋonoŋ amburereŋ meŋ urusaaŋ qeŋ aŋgoŋ muŋ buuta kitoŋ negi.  
\v 38 Poolnoŋ wala qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo noo jaasewana mombo mende iibuya.” Qaa kaeŋ moma kawaajoŋ wosobiri uuta moma nama wama waŋgonoŋ uma yeizozo jeŋ ooŋgi. Kiaŋ.   
\c 21  
\s1 Poolnoŋ Jerusalem keno.  
\p
\v 1 Yeizozo jeŋ nonomesaogi opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema wato qata Koos iikaaŋ baageŋ dindiŋagadeeŋ kema keuniŋ. Keuma eŋ waama toroqeŋ wato qata Rodos kanoŋ keniŋ. Iikanoŋa toroqeŋ Lisia prowinswaa gomaŋa moŋ qata Patara kanoŋ keuniŋ.  
\v 2 Keuma nama waŋgo moŋ Fonisia gomanoŋ kemambaajoŋ anoti, ii mokolooŋ kanoŋ uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro keniŋ.   
\p
\v 3 Kema laligoŋ wato moŋ qata Saiprus iikawaa kosianoŋ kaŋ iima misiŋgoŋ Saut waageŋga uuguŋ toroqeŋ haamonoŋ naŋgoro Siria prowins waageŋ keniŋ. Kema “Waŋgowaa hinaya ii Taia taonoŋ kema waŋgonoŋga meŋ amboŋa,” jegitiwaajoŋ iikanoŋ keniŋ. Iikanoŋ kema waŋgo mesaoŋ kemeniŋ.  
\v 4 Kemeŋ gowoko tosia mokolooŋ oŋoma yoŋowo toroqeŋ weeŋ 7 laligoniŋ. Kanoŋ laligoniŋ Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ oŋono Pool Jerusalem sitinoŋ kembabotiwaajoŋ galeŋ meme qaa jegi.  
\v 5 Ii jegito, nono weeŋ 7 ii yoŋowo laligoniŋ tegoro oŋomesaoŋ kana keniŋ. Kana kemboŋa jeniŋ yoŋonoŋ korebore embameraurugiawo nonoombonjeŋ taoŋ mesaoŋ seleeŋgeŋ kagi. Taoŋ seleeŋgeŋ kaŋ kowe sakasiŋanoŋ kamaaŋ simiŋ kuma Anutu qama kooliniŋ.  
\v 6 Qama kooliŋ yeizozonana jeŋ aoniŋ Jerusalem kembombaajoŋ waŋgonoŋ uniŋ yoŋonoŋ mirigianoŋ eleeŋgi.   
\p
\v 7 Pool ano neŋauruta nono kaeŋ Taia mesaoŋ toroqeŋ kema gomaŋ qata Tolemes kanoŋ keuma waŋgo mesaoniŋ. Waŋgo mesaoŋ uumeleeŋ alaurunana joloŋgia jeniŋ ano yoŋowo weeŋ motooŋgo laligoniŋ.  
\v 8 \x * \xo 21.8 \xt Apo 6.5; 8.5\x*Laligoŋ eŋ waama oŋomesaoŋ baloŋ kana kema Sisaria taonoŋ kouniŋ. Jerusalem uumeleeŋ tuuŋ uutanoŋ uukuukuu eja (ewanjelis) sewen metogoŋ oŋoŋgiti,\f + \fr 21.8 \ft Aposol gawoŋ meme boŋ 6 kanoŋ eja 7 ii meweeŋgoŋ oŋoŋgi naŋgonaŋgo gawoŋ ano ewanjelis gawoŋ ii mindiriŋ megi.\f* yoŋoonoŋga moŋ qata Filip iinoŋ Sisaria laligoro. Nononoŋ Sisaria kouma iwaa mirinoŋ kema rama eniŋ.  
\v 9 Filipwaa borauruta 4 laligogi. Anutunoŋ emba saraŋ yoŋoo uugianoŋ gejatootoo qaa jejewaa momo kaleŋ ano laligogi.   
\p
\v 10 \x * \xo 21.10 \xt Apo 11.28\x*Nononoŋ Sisaria taoŋ kanoŋ weeŋ mamaga toroqeŋ laligoniŋ. Kanoŋ laligoniŋ Juuda prowinsnoŋga gejatootoo eja moŋ qata Agabus kamaaro.  
\v 11 Nonoonoŋ kamaaŋ Poolwaanoŋ iiŋkasa meŋ kanoŋ aŋaa kana boria somoŋgoŋ kokaeŋ jero, “Uŋa Toroyanoŋ kokaeŋ jeja, ‘Juuda jotamemeya yoŋonoŋ iiŋkasa kokawaa toya ii Jerusalem sitinoŋ kokaeŋ somoŋgoŋ waba kantriwaa galeŋ\f + \fr 21.11 \ft Waba kantri yoŋoo borogianoŋ ambuya, ii Room gawman yoŋoojoŋ jeja.\f* yoŋoo borogianoŋ ambuya.’”  
\v 12 Kaeŋ jero moma nono ano uumeleeŋ alaurunana kanoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ kaaŋgadeeŋ Poolnoŋ Jerusalem kembabotiwaajoŋ welema qotogoŋ muniŋ.  
\v 13 Qotogoŋ muniŋ kokaeŋ meleema jero, “Oŋo mono nomaeŋ anju? Saama qaa jeŋ iikaaŋa kanoŋ noo uuna menjuranju. Niinoŋ Jerusalem kembe gbadooŋ nombutiwaajoŋ jojorijeŋ ano iikayadeeŋ qaagoto, Poŋ Jiisas qataajoŋ ama nugi komuwenagati, niinoŋ mono iikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ jojoriŋ nanjeŋ.”   
\p
\v 14 Kaeŋ jero meŋ looriŋ mubombaajoŋ amamaaŋ uunana bonjoŋ kono kokaeŋ jeniŋ, “Ii mono Pombaa uusiiŋaa so koloowa.”   
\p
\v 15 Sisaria taonoŋ laligoniŋ kambaŋ ii tegoro afaaŋgoŋ mozozoŋgoŋ oŋomesaoŋ kema Jerusalem sitinoŋ uniŋ.  
\v 16 Sisaria iikanoŋa gowoko tosianoŋ kaaŋagadeeŋ nonoo koipunana kagi. Kagiti, yoŋonoŋ kokaeŋ jegi, “Oŋo Saiprus eja qata Naason iwaa mirinoŋ eŋ laligowu.” Kaeŋ jeŋ nunuaŋgi iwaa mirinoŋ keniŋ. Naasonoŋ waladeeŋ uuta meleema Jiisaswaa gowokoya kolooŋ laligoŋ kouro. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Jerusalem sitinoŋ kouro.  
\p
\v 17 Nononoŋ Jerusalem keuniŋ uumeleeŋ alaurunana yoŋonoŋ nunuama aisooŋ jolonana jegi.  
\v 18 Jolonana jegi eŋ waama Poolnoŋ nonowo bisop Jeims iibombaajoŋ moma keniŋ. Keniŋ uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeya yoŋonoŋ korebore iikanoŋ kouma ragi.   
\p
\v 19 Ragi Poolnoŋ joloŋgia jeŋ sunduya ano. Anutunoŋ koipu kolooŋ nemuŋ koma nonono waba kantri yoŋoo batugianoŋ kema liligoŋ misin gawoŋ meniŋ hoŋa kolooroti, iikawaa sunduya kaniawo motogoŋ motomotooŋ ii korebore iŋijoro.  
\v 20 Ii iŋijoro moma Anutu mepeseegi eja geria moŋnoŋ kokaeŋ jero, “Pool alanana, Juuda ejemba tauseŋa tauseŋa yoŋonoŋ Jiisas moma laariŋ uugia meleema kileŋ korebore toroqeŋ Mooseswaa Kana qaa ii tororo otaawombaajoŋ kaparaŋ komakeju.  
\v 21 Kaeŋ kaparaŋ komakejuto, goo bujuga ii kokaeŋ laŋ jegi mogi, ‘Juuda ejemba deema waba kantri yoŋoo batugianoŋ kema laligojuti, giinoŋ liligoŋ ii kokaeŋ kuma oŋoma laligojaŋ, jeŋkeju, “Oŋo mono Mooseswaa kana qaa gema qeŋ Anutuwaanoŋ aiwese ii mende meŋ merasisi selegia mende kotowu ano Juuda nanamemeŋ tosaaŋa ii mende otaawu.” ’   
\p
\v 22 “Kaeŋ jeŋkejutiwaajoŋ ama giinoŋ kajaŋi, iyoŋonoŋ ii moma iikanondeeŋ horoŋ tuuŋ somata meŋ ajoroowuyaga. Kawaajoŋ nono majakaka moma mono nomaeŋ aniŋ sokonaga?  
\v 23 \x * \xo 21.23 \xt Jaŋ 6.13-21\x*Kawaajoŋ nononoŋ keteda koi qaa goojoŋ jewoŋati, giinoŋ mono iikawaa so amba. Eja 4:yanoŋ iwoi ambombaa qaagia Anutuwaanoŋ jeŋ jojopaŋ qaanoŋ somoŋgogi.  
\v 24 Ii qaanoŋ somoŋgogito, monembaajoŋ amamaaŋ mamboma batunananoŋ koi laligoju. Kawaajoŋ giinoŋ mono ii uŋuama yoŋowo koma konjoratiŋ aoŋ yoŋoojoŋ ama nanduŋ ana sokono saanoŋ waŋ jugia motogi qaagia kotiiwaa. Giinoŋ kaeŋ ama Mooseswaa Kana qaa teŋ koma otaaŋ laligojaŋi, koreboreyanoŋ goo kanaga ii tororo iima moma asariwuya. Ii moma asariŋ goojoŋ qaa jegi mogiti, ii hoŋa moŋ mende mokoloogi omaya kolooro komuwaa.  
\v 25 \x * \xo 21.25 \xt Apo 15.29\x*Goonoŋ qaa komuwaato, waba kantri yoŋonoŋ Jiisas moma laariŋ uugia meleeŋgiti, nononoŋ iyoŋoojoŋ qaa kokaeŋ somoŋgoŋ tere ooŋ aniŋ keno, ‘Oro busuya beŋ lopioŋ yoŋoo nanduŋ buŋa qeŋ kanagianoŋ aŋgi esuŋgianoŋ tururoti, ii mono mende newu. Kaaŋagadeeŋ sa me oro arogia qoosoŋa iikawaa busuya ii mende newu. Serowiliŋ mono mende ambu. Iwoi kanjaŋawo 4 ii mono mesaoŋ gema qegi sokombaa.’”   
\p
\v 26 Jotamemeya yoŋonoŋ kaeŋ jegi Poolnoŋ eja 4 ii uŋuama eŋ waama yoŋowo koma konjoratiŋ aogi. Aogi jiwowoŋ jigonoŋ uma eja motomotooŋ yoŋoojoŋ nanduŋ ama siimoloŋ oogi koma konjoratiŋ kambaŋgia tegowaati, iikawaa kambaŋ bujuya iŋijoro. Kiaŋ.   
\s1 Jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ Pool meŋ somoŋgogi.  
\p
\v 27 Poolnoŋ ii iŋijoroto, weeŋ 7 ii tegomambaajoŋ ano Juuda tosaaŋa Eisia prowinsnoŋga kagiti, iyoŋonoŋ Pool jiwowoŋ jigonoŋ uro iigi. Iima ejemba tuuŋ kuuya uugia kuuŋ oŋoŋgi waaro Pool qelanjiŋ megi.  
\v 28 Qelanjiŋ meŋ kokaeŋ qagi, “Israel ejemba, mono ilaaŋ nonombu! Eja koi kanoŋ baloŋa baloŋa liligoŋ gomaŋ so kuma oŋoma uugia kokaeŋ kuuŋ oŋomakeja: Oŋo kuuya mono Israel ejemba tuuŋ qotogoŋ meŋ boliŋ nonombu. Ananaanoŋ Kana qaa mesaoŋ jiwowoŋ jigonananoŋ laŋ uma jeulalaŋ ama laligowu. Kaeŋ kuma oŋoma laligoro ano kete Griik eja Anutuwaa aiweseya qaa ii kaaŋiadeeŋ wama jiwowoŋ jigonoŋ uro miri kowoga koi kanoŋ mono totowiŋ kokojinjiŋawo koloowabo.”  
\v 29 \x * \xo 21.29 \xt Apo 20.4\x*Ii kokaembaajoŋ qagi: Efesus eja Trofimus iinoŋ wala siti kananoŋ Poolwo keno iriima kokaeŋ romoŋgogi: Poolnoŋ ii wano motooŋ jiwowoŋ jigonoŋ ubaobo.   
\p
\v 30 Kaeŋ qagi ejembanoŋ eŋkaloloŋ ama esuŋgiagadeeŋ luluuma kaŋ ajorooŋ qemburuŋ somata meŋ guju megi siti kuuya sokono. Kaeŋ kolooro Pool qelanjiŋ somoŋgoŋ jiwowoŋ jigonoŋga horoŋ seleeŋgeŋ kamaaŋ iikanondeeŋ jigowaa kiropo naguya kuuya ii uulaŋawo koma somoŋgogi.  
\v 31 Pool somoŋgoŋ qewombaajoŋ kaparaŋ koŋgi bujuya seiŋ Room manjaqeqe tuumbaa kawali galeŋ waŋa iwaa gejianoŋ qaa kokaeŋ kemero moro, “Jerusalem kuuya yoŋonoŋ kareŋ ama manja qeju.”  
\v 32 Kaeŋ moma iikanondeeŋ manjaqeqe eja tuuŋ tosia kawali galeŋgiawo uŋuama luguŋ yoŋoonoŋ kemegi. Kemegi ii iŋiima Pool qegiti, ii mesaogi.   
\p
\v 33 Mesaogi kawali galeŋ waŋanoŋ batugianoŋ kema jeŋ kotoro Pool meŋ gbado (tape) woinoŋ somoŋgogi. Somoŋgogi kokaeŋ jeŋ qisiŋ oŋono, “Eja koi moroga?” ano “Nomaeŋ ano qeju?”  
\v 34 Qisiŋ oŋonoto, ejemba tuuŋnoŋga qaa morota morota meleema lansaŋ qagi. Kaeŋ lansaŋ qama guju megitiwaajoŋ ama kania tororo momambaajoŋ amamaaro. Ii amamaaŋ kawaajoŋ jeŋ kotoro Pool wama manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo uutanoŋ keŋgi.  
\v 35-36 Wama keŋgi ejemba tuuŋ somata yoŋonoŋ kanagianoŋ oŋotaaŋ kaŋ kokaeŋ qagi, “Mono qegi komuwa. Yamageŋ!” Kaeŋ qagi manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo naguyanoŋ keuro uulaŋawo kema kaŋ gujubaju somata megitiwaajoŋ bimooro. Kawaajoŋ manjaqeqe eja yoŋonoŋ Pool meŋ aŋgoŋ keŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ qaayaa kitia kanaiŋ meleema jero.  
\p
\v 37 Aŋgoŋ kaŋ manjaqeqe eja yoŋoo kiripo uutanoŋ ubombaajoŋ aŋgi Poolnoŋ kawali galeŋ waŋa kokaeŋ qisiŋ muro, “Nii qaa moŋ saanoŋ gijomaŋa me qaago?” Qisiŋ muro moma kiko ama ijoro, “Oo, gii Griik qaa mojaŋ me?  
\v 38 Kawaajoŋ gii Iijipt ejaga koloojaŋ me qaago? Iijipt eja moŋnoŋ indigeŋ tuarenjeŋ eja tiwogiawo 4,000 ii eŋkaloloŋ meŋ oŋoma Room gawman tuarenjeŋ ama manja kareŋ kanaiŋ uŋuŋ uŋuama baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ keŋgi. Gii galeŋ eja ii koloojaŋ me qaago?”   
\p
\v 39 Kaeŋ ijoro Poolnoŋ jero, “Nii Juuda ejaga. Nii Silisia prowinswaa taoŋ qata Tarsus mojaŋi, mono iikanoŋ kolooŋ laligoŋ koube. Kawaajoŋ qisiŋ gomaŋa: Gii saanoŋ jena niinoŋ ejemba tuuŋ koi yoŋoojoŋ qaa jewe mobu.”   
\p
\v 40 Kaeŋ jero “Saanoŋ jewa,” ijoro Poolnoŋ donoŋ nama ejemba oŋoojoŋ boro kuno. Boro kuno guju mesaoŋ qaagia bogoro naŋgi Hibruu qaanoŋ qaa kokaeŋ jero,   
\c 22  
\p
\v 1 Poolnoŋ nama kokaeŋ jero, “Eja alauruna, niinoŋ qaa kitia jemaŋati, ii mono geja ama mobu.”  
\v 2 Hibruu qaanoŋ qaa jero moma qaagia kuuya bogodabororo naŋgi toroqeŋ jero,   
\p
\v 3 \x * \xo 22.3 \xt Apo 5.34-39\x*“Nii Juuda ejaga. Nii Silisia prowinswaa taoŋ qata Tarsus kanoŋ koloowe Jerusalem siti kokanoŋ galeŋ koma noŋgi laligoŋ somariiwe. Laligoŋ somariiŋ kouma boi qata Gamaliel iwaa qaa baatanoŋ rabe iinoŋ Juuda ambosakoŋurunana yoŋoonoŋ Kana qaa ano nanamemeŋ ii tororo kuma nono iikawaa momoya moma laligowe. Kete oŋonoŋ korebore Anutuwaa qaa baatanoŋ keuma kaparaŋ koma iwaajoŋ manja qeŋ laligojuti, niinoŋ mono iikawaa so kolooŋ laligowe.  
\v 4 \x * \xo 22.4 \xt Apo 8.3; 26.9-11; 9.1-19; 26.12-18\x*Kaeŋ laligoŋ ejemba Pombaa kania otaaŋ laligogiti, ii uŋuŋ kondeema sisiwerowero ama oŋombe siimbobolo moma tosianoŋ komugi. Niinoŋ ejembaya ejembaya uŋuama gbadonoŋ (tape) somoŋgoŋ kapuare mirinoŋ oŋoombe.  
\v 5 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa ano jotamemeya kuuya yoŋonoŋ ii saanoŋ moju ano yoŋoonoŋ kema qisiŋ oŋoniŋ ii saanoŋ naŋgoŋ jewuyaga. Yoŋonoŋ Juuda eja geria Damaskas sitinoŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ tere ooŋ noŋgi meŋ laligowe. Iikanoŋ ejemba Pombaa kania otaaŋ laligogiti, niinoŋ ii kaaŋiadeeŋ ‘Iroŋa meleema oŋombutiwaajoŋ gbadooŋ oŋoma Jerusalem koi uŋuama kamaŋa,’ jeŋ kananoŋ kembe.”   
\s1 Poolnoŋ aŋaa uumeleeŋaa kania jero.  
\p
\v 6 “Kananoŋ kembeto, Damaskas siti dodowiwe kanoŋ iwoi moŋ kokaeŋ kolooro: Weeŋ biiwia kanoŋ asamararaŋ somata moŋ Siwenoŋga oobili kaaŋa asugiŋ uulaŋawo kamaaŋ turuŋ nono.  
\v 7 Turuŋ nono tama balonoŋ kamaaŋ ewe Siwenoŋga qaa moŋ kokaeŋ kolooro mobe, ‘Sool Sool, gii mono naambaajoŋ sisiwerowero qaganoŋ ama nomakejaŋ?’  
\v 8 Ii moma meleembe, ‘Poŋ, gii moronoŋ?’ Kaeŋ meleembe nijoro, ‘Nii Nazaret eja Jiisas, sisiwerowero meŋ nomakejaŋi, nii mono ii.’  
\v 9 Eja niwo kaŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ asamararaŋ ii iigito, qaa nijoroti, qaa ii zoobooya moŋ mende mogi.  
\v 10 Kaeŋ nijoro niinoŋ qisiŋ jewe, ‘Poŋ, nii mono nomaeŋ amaŋa?’ Jewe nijoro, ‘Gii mono keteda koi waama Damaskas sitinoŋ kena Anutunoŋ naa iwoiga ambaagiwaajoŋ jewaati, ii moŋnoŋ gijowaa.’  
\v 11 Asamararaŋ iikanoŋ jaana kuuro titou kuuŋ nambe eja niwo kagiti, iyoŋonoŋ boronanoŋ meŋ nuaŋgi Damaskas sitinoŋ keniŋ.   
\p
\v 12 “Iikanoŋ eja moŋ qata Ananaias laligoro. Iinoŋ Anutu goda qeŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa tororo otaaŋ laligoro. Kawaajoŋ Juuda ejemba Damaskas laligogiti, iyoŋonoŋ kuuya godaya awaa qeŋ muŋ laligogi.  
\v 13 Iinoŋ noonoŋ kaŋ kosonanoŋ nama kokaeŋ nijoro, ‘Sool alana, jaaga mono mombo toowa.’ Kaeŋ nijoro aua kambaŋ iikanondeeŋ jaana tooro uuŋ iibe.  
\v 14 Iibe Ananaiasnoŋ nijoro, ‘Giinoŋ nanamemeŋ dindiŋa solaŋaa Toyaga iina qaa jetanoŋ gijoro aro konoŋa mona. Ananaa ambosakonana yoŋoonoŋ Anutu iinoŋ gii meweeŋgoŋ gono iwaa uusiiŋa moma kotowa.  
\v 15 Gii naa iwoi iima mojaŋi, mono ii naŋgoŋ jeŋ iwaa jotamemeya kolooŋ baloŋa baloŋa ejemba jaagianoŋ daŋgunu kaaŋa nama laligowa.  
\v 16 Kawaajoŋ gii naambaajoŋ ezelobezelo ama mambonjaŋ? Mono waama iwaa qata qama qama kooliŋ jena oomulu meŋ goniŋ siŋgisoŋgoga soŋgbano solaŋaniwa.’ Ananaiasnoŋ kaeŋ nijoro.”   
\s1 Misin gawoŋ waba kantri yoŋowo memambaajoŋ noono.  
\p
\v 17 “Damaskas siti mesaoŋ Jerusalem sitinoŋ eleema jiwowoŋ jigonoŋ qama kooliwe Pombaa umbeumbeŋanoŋ turuŋ nono nama jaameleeŋ uŋa moŋ iibe.  
\v 18 Uŋa iikanoŋ Jiisas iibe noonoŋ kaŋ kokaeŋ nijoro, ‘Gii kantri kokanoŋ noo kaniana ano Buŋa qaana ii pondaŋ mende jeŋ laligowa. Ii naŋgoŋ jena telambelaŋ ama gema qewuya. Kawaajoŋ Jerusalem siti koi mono uulaŋawo mesaoŋ kemba.’   
\p
\v 19 “Kaeŋ nijoro jewe, ‘Poŋ, yoŋonoŋ noo kanana moju. Niinoŋ wala liligoŋ ejemba gii moma laariŋ goŋgiti, ii qamakooli miria miria kanoŋ uma mokolooŋ oŋoma somoŋgoŋ ooli waayawonoŋ oŋootiŋ tosaaŋa kapuare mirinoŋ oŋooma laligowe.  
\v 20 \x * \xo 22.20 \xt Apo 7.58\x*Goonoŋ gawoŋ ilailaa eja Stiiwenoŋ kaniaga naŋgoŋ jero qegi saya kamaaro niinoŋ kambaŋ kanoŋ kaaŋagadeeŋ kosogianoŋ nama wambelaaŋ malekugia galeŋ koma nambe qegi komuro.’  
\v 21 Kaeŋ jewe Poŋnoŋ nijoro, ‘Niinoŋ wasiŋ gonjeŋa gii mono koriganoŋ waba kantri ejemba yoŋoonoŋ kemba.’ Kiaŋ.”   
\s1 Room gawmambaa manjaqeqe eja yoŋonoŋ Pool galeŋ koŋgi.  
\p
\v 22 Poolnoŋ qaa kitia jeroti, ii ejemba tuuŋ yoŋonoŋ geja ama mogito, (Poŋnoŋ waba kantri ejemba yoŋoonoŋ kemambaajoŋ jeroti,) qaa ii moma iikanondeeŋ kotigagadeeŋ silama qagi, “Yamageŋ! Eja kaaŋa ii mono qegi komuwa. Ii balonoŋ nonowo laligowaatiwaa so qaago.”  
\v 23 Kaeŋ silama qama opo kereŋ qetegoŋ giliŋ (kanagianoŋ rimbomboŋgoŋ riiŋ) sonjoŋ orasiŋ kanakeewaŋ lansaŋ giligi.  
\v 24 Kaeŋ aŋgi Room yoŋoo kawali galeŋ waŋanoŋ jeŋ kotoro manjaqeqe eja yoŋonoŋ Pool wama kema manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo uutanoŋ aŋgi. Kiropo uutanoŋ aŋgi Juuda yoŋonoŋ ii naambaajoŋ ama guju meŋ qajuti, iikawaa kania momambaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, “Oŋo mono Pool meŋ ooli waayawonoŋ qeŋ qisiŋ mugi kania asuganoŋ jero moboŋa.”  
\v 25 Kaeŋ jeŋ kotoroto, Pool meŋ somoŋgoŋ ooli waayawonoŋ qewombaajoŋ aŋgi Room kawali galeŋ moŋnoŋ kosianoŋ nano Poolnoŋ kokaeŋ ijoro, “Room mindimindiri gawman yoŋonoŋ sopa somoŋgoŋ noŋgi borogianoŋ laligojeŋ. Niinoŋ iikawaa (jeŋkooto) paaspoot meŋ laligojeŋ. Kawaajoŋ oŋo noo qaana mende moma gosiŋ laŋ jeŋ tegoŋ eeŋ ooli waayawonoŋ nuwuti, ii mono Room jeŋkooto toya yoŋoo jaagianoŋ sokombaa me qaago?”   
\p
\v 26 Poolnoŋ kaeŋ ijoro kawali galenoŋ moma iikanondeeŋ kawali galeŋ waŋa iwaanoŋ kema buju qaa kokaeŋ ijoro, “Eja iikanoŋ Room gawmambaa (jeŋkooto) paaspoot meŋ laligoja. Kawaajoŋ gii mono nomaeŋ ambaga?”   
\p
\v 27 Kaeŋ ijoro kawali galeŋ waŋanoŋ Poolwaanoŋ kema qisiŋ muro, “Gii oŋanoŋ Room gawmambaa (jeŋkooto) paaspoot meŋ laligojaŋ me qaago? Ii jena momaŋ.” Qisiŋ muro Poolnoŋ meleeno, “Oŋanoŋ, niinoŋ ii meŋ laligojeŋ.”   
\p
\v 28 Kaeŋ meleeno ijoro, “Nii moneŋ somata giliŋ Room mindimindiri gawmambaa (jeŋkooto) paaspoot sewaŋa mewe noŋgi laligojeŋ.” Ijoro Poolnoŋ jero, “Ii awaato, noo maŋnanoŋ Room gawmambaanoŋ paaspoot meŋ laligoro niinoŋ iwaa meria kolooŋ iikanoŋa qa ii meŋ laligojeŋ.”   
\p
\v 29 Kaeŋ jero eja qisiŋ mubombaajoŋ aŋgiti, iyoŋonoŋ iikanondeeŋ mesaoŋ eleema keŋgi. Poolnoŋ “Nii Room gawmambaa paaspoot meŋ laligojeŋ,” jero kawali galeŋ waŋanoŋ ii moma Room ejaga gbadooŋ murotiwaajoŋ ama awawaliŋ sombuya moro.\f + \fr 22.29 \ft Moŋ Room gawmambaa paaspoot meŋ laligoroti, ii kasanoŋ gbadooŋ mububotiwaajoŋ soŋgo ero. Moŋnoŋ soŋgo ii waleenoti eeŋ, ii mono qaa jakeyanoŋ oomakegi. Kawaajoŋ sombuya moro.\f* Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ nano.  
\p
\v 30 Gomaŋ ano kawali galeŋ waŋanoŋ waama Juuda yoŋonoŋ naambaajoŋ Pool qaanoŋ ama muŋ jegiti, iikawaa kania tororo momambaajoŋ moma jigo gawoŋ galeŋ waŋa ano jigo kaunsol tuuŋ kuuya yoŋonoŋ ajoroowutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Kaeŋ ajoroogi jero Poolwaa gbadoya (tape) isaŋgi wama kamaaŋ yoŋoo jaasewaŋgianoŋ ano nano. Kiaŋ.   
\c 23  
\p
\v 1 Poolnoŋ nama jigo kaunsol tuuŋ ii uuŋ iŋiima kokaeŋ jero, “Alauruna, niinoŋ nanamemena kuuya ii Anutuwaa jaasewaŋanoŋ ama meŋ laligowe iinoŋ iima ‘Sokonja,’ jero uunaa gejananoŋ moma qeaŋgoŋ kouma laligoŋ kete koi nanjeŋ.”  
\v 2 Poolnoŋ kaeŋ jeroto, jigo gawoŋ galeŋ waŋa qata Ananaias iinoŋ kosianoŋ naŋgiti, ii jeŋ kotoŋ oŋono uruŋa qetaaligi.  
\v 3 \x * \xo 23.3 \xt Mat 23.27-28\x*Qetaaligi Poolnoŋ ijoro, “Anutunoŋ mono gii qetaaliŋ gomba. Giinoŋ miri sopa taaŋa kaaŋa koloojaŋ. Selia mundanoŋ oogi taaŋa koloojato, uuta jewoŋ meŋ injaŋa kolooja. Giinoŋ Mooseswaa Kana qaa meŋ kanoŋ gosiŋ noma qaana jeŋ tegomambaajoŋ rajanto, kileŋ geeŋgo Mooseswaa Kana qaa iikayadeeŋ qeŋ jeŋ kotoŋ oŋona nuju. Ii mende sokonja.”   
\p
\v 4 Poolnoŋ kaeŋ ijoro kosianoŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ ijogi, “Gii Anutuwaanoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa mepaqepae meŋ gamu qeŋ mujaŋ me?”   
\p
\v 5 \x * \xo 23.5 \xt Eks 22.28\x*Kaeŋ ijogi jero, “Oo alauruna, iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooji, ii mende moma jejeŋ. Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ eja, ‘Gii mono kanageso tuuŋgaa eja poŋa mende qasuaawa.’”   
\p
\v 6 \x * \xo 23.6 \xt Apo 26.5; Fil 3.5\x*Kaeŋ jeroto, jigo kaunsol tuuŋ yoŋoonoŋga tosianoŋ Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) paati qokotaagi tosianoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) paati ejaga laligogi. Poolnoŋ ii moma kawaajoŋ jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ qaa kokaeŋ qama jero, “Alauruna, niinoŋ Farisii ejaga koloojeŋ. Maŋnanoŋ kaaŋagadeeŋ Farisii paati ejaga. Koomuya yoŋonoŋ gbiliŋ waabuyati, niinoŋ iikaeŋ koloowaatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligojeŋ. Kaeŋ laligojeŋiwaajoŋ ama qaa jakeyanoŋ nooŋgi gosiŋ noma jeju.”   
\p
\v 7 Kaeŋ jero iikanondeeŋ Farisii ano Sadusii paati yoŋoo batugianoŋ aŋgowowo kolooro jigo kaunsol tuuŋ yoŋonoŋ juma tuuŋ woi koloogi.  
\v 8 \x * \xo 23.8 \xt Mat 22.23; Maak 12.18; Luuk 20.27\x*Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋkegi, “Ejemba koomuya yoŋonoŋ mende gbiliŋ waabuya. Siwe gajoba mende laligoju. Omejiilaŋ ano uŋa ii mende laligoju.” Kaeŋ jegito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) paati yoŋonoŋ qaa karooŋ iikanoŋ qokotaaŋ iikawaa so moma laariŋ namakegi.  
\v 9 Tuuŋ woi kaeŋ kolooŋ qagi guju somata kolooro Kana qaawaa boi tosianoŋ Farisii tuuŋ yoŋoo batugianoŋga waama geriawo tereŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Nono eja kokawaa qinjita moŋ mende mokoloojoŋ. Siwe gajoba me uŋa moŋnoŋ qaa kotoŋ kondooŋ iwaa uutanoŋ ano jenaga, ii mono nomaeŋ sokoma oŋonaga?”   
\p
\v 10 Kaeŋ jegi aŋgowowo iikanoŋ mombo gere tooŋ somariiro. Somariiro aworaŋgoŋ Pool leelee horogi kema karo mosoma tagogi. Tani kaeŋ kolooro. Kaeŋ kolooro kawali galeŋ waŋanoŋ iikawaa toroko moma manjaqeqe tuuŋ moŋ jeŋ kotoŋ oŋono kemeŋ Pool batugianoŋga horoŋ wama manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo uutanoŋ aŋgi.   
\p
\v 11 Aŋgito, gomantiiŋa kanoŋ gaoŋ ero Poŋnoŋ Poolwaa kooroŋanoŋ nama kokaeŋ ijoro, “Mono qaqabuŋabuŋagawo kolooŋ satiiŋ laligowa. Noo kanana Jerusalem kokanoŋ naŋgoŋ jeŋ laligonati, iikawaa so mono Room sitinoŋ kaaŋagadeeŋ kema ii naŋgoŋ jeŋ asariŋ laligowa.” Kiaŋ.   
\s1 Pool qewombaajoŋ aŋgonaŋ megi.  
\p
\v 12 Poŋnoŋ kaeŋ ijoroto, gomaŋ ano kanoŋ Juuda eja tosianoŋ oloŋ ajorooŋ Pool komuwaatiwaa aŋgonaŋ megi. Yoŋonoŋ areŋ ii aŋgi ano ii jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ kotiiŋ kokaeŋ jegi, “Nono Pool komuwaatiwaajoŋ mamboma kambaŋ biiwia kokanoŋ nene siŋgi laligowoŋa. Siŋgi laligoŋ qeniŋ komuro iikawaa gematanoŋ saanoŋ nene me apu moŋ mombo newoŋa.”  
\v 13 Eja 40 ano jaŋgo ii uugugiti, iyoŋonoŋ mindiriŋ jojopaŋ qaa ii somoŋgoŋ kotiiŋ jegi.   
\p
\v 14 Ii jeŋgo jotamemeya ano jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ kema kokaeŋ jegi, “Nono Pool komuwaatiwaajoŋ mamboma kambaŋ biiwia koi kanoŋ nene siŋgi laligowoŋa. Poolnoŋ mende komuwaati eeŋ, ejembanoŋ mono oŋanoŋ qasuaaŋ nonoŋgi sokombaa. Kawaajoŋ nono mono ajorooŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ somoŋgoŋ kotiiŋ laligojoŋ: Pool qeniŋ komuro iikawaa gematanoŋ saanoŋ nene me apu moŋ mombo neŋ laligowoŋa.  
\v 15 Kawaajoŋ ama oŋo mono keteda koi jigo kaunsol tuuŋ yoŋowo motooŋ mindiriŋ kawali galeŋ waŋaanoŋ kema qaa kokaeŋ jeŋ qisiwu, ‘Nono Poolwaanoŋ qaa kania mombo qisiniŋ jero hoŋa mobombaajoŋ mojoŋ.’ Tani kaeŋ kolooro qisigi saanoŋ Pool wama oŋoonoŋ kamaawaa. Kamaanagato, kananoŋ kaŋ oŋoonoŋ koumambaajoŋ ambaati, iikanoŋ mono ii qeniŋ komuwaatiwaajoŋ jojoriŋ laligowoŋa.”   
\p
\v 16 Kaeŋ jegito, qeniŋ komuwaatiwaa aŋgonaŋ aŋgitiwaa bujuya ii Poolwaa beetaa gejianoŋ kemero moro. Ii moma manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo uutanoŋ kema Pool raroti, iikanoŋ uma ijoro.  
\v 17 Jero moma kawali galeŋ moŋ qaro karo kokaeŋ ijoro, “Eja gbaworo koi kanoŋ qaa moŋ meŋ kajiwaajoŋ giinoŋ ii saanoŋ wama kawali galeŋ waŋaanoŋ kena qaa ii ijowaa.”  
\v 18 Kaeŋ ijoro ii wama kawali galeŋ waŋaanoŋ keni jero, “Kasa eja Poolnoŋ noono iwaanoŋ kembe eja gbaworo koi wama goonoŋ kawaatiwaajoŋ qisiŋ nonja. Iinoŋ goojoŋ qaa moŋ meŋ kaja.”   
\p
\v 19 Kaeŋ jeŋ keno galeŋ waŋanoŋ borianoŋ meŋ wama goraayanoŋ kema qisiŋ muro, “Gii naa qaaga meŋ kajaŋ?”   
\p
\v 20 Qisiŋ muro ijoro, “Juuda jotamemeya yoŋonoŋ qaa moŋ qisiŋ gombombaajoŋ somoŋgoŋ goonoŋ kaŋ kokaeŋ jewuya: Nono Poolwaa qaa kania tororo mende moma komujoŋ. Kawaajoŋ gii saanoŋ Pool woraŋ wana jigo kaunsol tuuŋ yoŋoonoŋ kamaaro mombo qisiŋ muna jero kaniayaa hoŋa moboŋa. Yoŋonoŋ kaeŋ koloowaatiwaajoŋ moju.  
\v 21 Kaeŋ kaŋ jewuyato, giinoŋ qaa iikawaajoŋ mende wambelaawa. Juuda kanageso yoŋoo batugianoŋga eja 40 ano jaŋgo ii uugugiti, iyoŋonoŋ mindiriŋ Poolwaajoŋ kokaeŋ jeŋ ii jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ kotiigi, ‘Nono Pool komuwaatiwaajoŋ mamboma kambaŋ biiwia koi kanoŋ nene siŋgi laligowoŋa. Siŋgi laligoŋ qeniŋ komuro iikawaa gematanoŋ saanoŋ nene me apu moŋ mombo newoŋa.’ Kaeŋ jeŋ giinoŋ wambelaawagatiwaajoŋ mamboma jojoriŋ embonju.”   
\p
\v 22 Kaeŋ jero eja gbaworo ii wasiŋ kokaeŋ ijoro, “Buju koi jena mojeŋi, ii mono moŋ mende jena moba.” Kiaŋ.   
\s1 Pool waŋgi Sisaria taonoŋ keno.  
\p
\v 23 Kawali galeŋ waŋanoŋ ii moma kawali galeŋwoita oroono kari kokaeŋ irijoro mori, “Oro mono tiwo eja 200, hoos manjaqeqe eja 70 ano wasa manjaqeqe eja 200 ii jeŋ kotoŋ oŋoni kete gomantiiŋaa 9 kilok kanoŋ Sisaria kembutiwaajoŋ jojoriwu.  
\v 24 Kaaŋagadeeŋ hoos tosaaŋa meweeŋgoŋ meagoŋ oŋoma Pool mombaa qaganoŋ ama kalaŋ koŋgi gomantiiŋa kokanoŋ gawana Fiilikswaanoŋ kemba.”  
\v 25 Kaeŋ irijoro mori gawanawaajoŋ tere moŋ kokaeŋ ooro,   
\q2
\v 26 “Oo Uuta sorona gawana Fiiliks! Kloodius Lisias, niinoŋ joloŋga jejeŋ.   
\q2
\v 27 “Juuda yoŋonoŋ eja koi meŋ somoŋgoŋ qegi komuwaatiwaajoŋ aŋgi. Kaeŋ aŋgito, Room mindimindiri gawmambaa (jeŋkooto) paaspoot meŋ laligoji, niinoŋ ii moma iikanondeeŋ manjaqeqe tuuŋ yoŋowo kouma sopa somoŋgoŋ muŋ metogoŋ waŋa somoŋgowe.   
\q2
\v 28 Naa qaawaajoŋ qaa jakeyanoŋ anjuti, niinoŋ iikawaa kania momambaajoŋ moma wama Juuda yoŋoo jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ oombe.   
\q2
\v 29 Oombe qaa jakeyanoŋ uma iyaŋgiaa Kana qaawaa kesaawaraŋ qaaya qaaya kawaajoŋ aŋgowowo ano tuarenjeŋ ama jeŋ mugi mokoloowe. Iikaaŋ mokolooweto, iwoi bologa komuwaatiwaa so me kapuare mirinoŋ aniŋ rabaatiwaa so ii mende kolooro. Yoŋonoŋ qaa kaaŋaga moŋ mende jegi mobe.   
\q2
\v 30 Ii mende mobeto, moŋnoŋ iwaa buju qaaya ii kokaeŋ nijoro mobe: Tosianoŋ ‘Eja ii qeniŋ komuwaa,’ jeŋ aŋgonaŋ aŋgita eja. Buju qaa ii moma keteda koi kanoŋga wasiwe goonoŋ kaja. Qaa jakeyanoŋ ama mubombaajoŋ mojuti, niinoŋ ii kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoŋ oŋombe goo jaasewaŋganoŋ kouma qaagia kuuya asuganoŋ jeŋ mokoloogi moba.”   
\p
\v 31 Tere kaeŋ ooro manjaqeqe eja jeŋ kotoŋ oŋoŋgiti, iyoŋonoŋ qaa ii otaaŋ Pool meŋ wama paŋgamanoŋ gomaŋ qata Antipatris kanoŋ keŋgi.  
\v 32 Kema gomaŋ ano manjaqeqe eja hoosgiawo yoŋonoŋ Pool wama kana toroqeŋ keŋgito, tiwo eja yoŋonoŋ iyaŋgio eleema manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo uutanoŋ kagi.  
\v 33 Manjaqeqe eja hoosgiawo yoŋonoŋ Sisaria taonoŋ keuma tere ii gawana muŋ Pool kaaŋagadeeŋ iwaa jaanoŋ ooŋgi.  
\v 34 Ooŋgi tere weeŋgoŋ “Pool ii naa prowinswaajoŋ?” jeŋ qisiŋ oŋono. Qisiŋ oŋono “Silisia prowins ejaga,” kaeŋ ijogi.  
\v 35 Kaeŋ jegi moma ijoro, “Qaa jakeyanoŋ ama gombombaajoŋ mojuti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kougi iikanoŋ saanoŋ qisiŋ gomaŋa.” Kaeŋ ijoŋ jeŋ kotoro Pool wama kiŋ Herodwaa jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ ama jaagaleŋ meŋ mugi. Kiaŋ.   
\c 24  
\s1 Pool qaanoŋ aŋgi gawana Fiilikswaa jaanoŋ nano.  
\p
\v 1 Gawoŋ memeya 5 tegoro jigo gawoŋ galeŋ waŋa qata Ananaias iinoŋ jotamemeya tosaaŋa ano Kana qaawaa momo eja (looya) qata Tertulus yoŋowo aitoŋgoŋ Sisaria taonoŋ kemeŋ gawana Fiilikswaa jaanoŋ uma Pool qaa jakeyanoŋ ambombaa qaaya jegi moro.   
\p
\v 2 Ii moma Pool koma hororo kouro Kana qaawaa momo eja Tertulusnoŋ kanaiŋ Poolwaa selianoŋ qaa kuuŋ gawanawaa jaasewaŋanoŋ qaa kokaeŋ jero, “Oo Fiiliks, giinoŋ galeŋ koma nonoma laligonati, nono kambaŋ iikanoŋ luae somata moma gumbonjonjoŋ laligoniŋ. Giinoŋ awaagadeeŋ kalaŋ koma jeŋ kotoŋ nonona laaligo raranana leelee meagogi kantri koi kanoŋ utegoŋ waaro qeaŋgojoŋ.  
\v 3 Oo somatanana Fiiliks, nono ii gomaŋ so awaagadeeŋ moma kotoŋ goojoŋ aisooŋ kilikaluya moŋ mende moma daŋgiseŋ jeŋ gonjoŋ.  
\v 4 Daŋgiseŋ jeŋ gonjonto, niinoŋ qaa koriga jewe mojoga tiiwabotiwaajoŋ kokaeŋ qisiŋ gonjeŋ: Nono qaa meŋ kaniŋ toroga jemaŋati, ii mono awutambaŋ koma nonoma geja ama moba.   
\p
\v 5 “Nono eja kokawaa kania ii kokaeŋ iima mokolooniŋ: Iinoŋ kikekakasililiŋ eja torokoyawo kolooja. Iinoŋ baloŋa baloŋa liligoŋ Juuda ejemba uugia osoŋ kuuŋ oŋono kareŋa kareŋa gomaŋ so kolooro gujubaju qama amakeju. Tosianoŋ toropere meŋ Nazaret eja mombaa qatanoŋ paati anjuti, iinoŋ mono iyoŋoo somatagia kolooja.  
\v 6 Iinoŋ jiwowoŋ jigo ii kaaŋagadeeŋ kaparaŋ koma meŋ totowiŋ meŋ kamaaŋ amambaajoŋ ano. Kawaajoŋ nono ii meŋ somoŋgoniŋ. Nono qaaya gosiŋ ananaanoŋ Kana qaa otaaŋ jeŋ tegowombaajoŋ moniŋ.  
\v 7 (Ii moninto, kawali galeŋ waŋa Lisias iinoŋ manjaqeqe eja yoŋowo kaŋ ku-usuŋ somata kanoŋ geriawo boronananoŋga metogoŋ waŋgi.  
\v 8 Wama qaa selianoŋ kuuŋ jeŋ mujuti, ii goo jaasewaŋganoŋ koubutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ nonono.) Gii geeŋgo qisiŋ muna kania ninisaama jewa. Ii jero qaa meŋ kajoŋi, iikawaa hoŋa kuuya saanoŋ asugiro moba.”  
\v 9 Kaeŋ jero Juuda ejemba yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ “Qaa kuuya ii oŋanoŋ,” jeŋ wambelaaŋ ii naŋgoŋ toroqeŋ selianoŋ kuuŋ jeŋ mugi. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ qaa kitia meleeno Fiiliksnoŋ moro.  
\p
\v 10 Pool jeŋ mugi gawananoŋ qaa jewaatiwaajoŋ borojuulaŋ kuuro kokaeŋ meleema jero, “Giinoŋ gbani mamaga ejemba tuuŋ koi kawaa jenteego toya kolooŋ laligona mojeŋ. Kawaajoŋ niinoŋ qaanaa kitia ii goo jaaganoŋ awasaŋkaka jemaŋa.  
\v 11 Niinoŋ indigeŋ Anutu waeya meŋ mepeseemambaajoŋ Jerusalem sitinoŋ ube. Ii weeŋ 12 iikayadeeŋ tegoro kete koi nanjeŋ. Geeŋgo qisiŋ oŋonagati eeŋ, ii saanoŋ naŋgoŋ jewuya.  
\v 12 Niinoŋ jiwowoŋ jigonoŋ me qamakooli miri moŋgeŋ uma eja me emba mombo niinoŋgiinoŋ qaa jeŋ jenoŋkooli ambe iikaaŋa mende mokolooŋ noŋgi. Siti uutanoŋ kana me sombeŋ moŋnoŋ ejemba uugia kuuwe orogoŋ liligoŋ noŋgiti, iikaaŋa mende niigi.   
\p
\v 13 “Kaeŋ mende niima keteda koi qaa selenanoŋ kuuŋ jeŋ nonjuti, yoŋonoŋ iikawaa hoŋa qendeema gombombaajoŋ amamaaju. Qaa omaya jeju.  
\v 14 Ii amamaajuto, qaa moŋ ii oŋanoŋ jokolooŋ gomaŋa: Yoŋonoŋ Nazaret paati qata qajuti, niinoŋ mono iikawaa kana otaaŋ laligoŋ ananaa ambosakoŋurunana yoŋoonoŋ beŋ Anutu ii waeya meŋ mepeseeŋkejeŋ ano Mooseswaanoŋ Kana qaa ano gejatootoo yoŋoonoŋ Buju Tere iikanoŋ qaa oogita eji, ii kuuya moma laariŋ kotiijeŋ.  
\v 15 Anutunoŋ ejemba dindiŋa ano doogoya ii korebore meŋ gbiliŋ oŋono koomunoŋga waabuti, Juuda eja koi yoŋonoŋ iikawaajoŋ mambonju. Niinoŋ yoŋowo toroqeŋ ororoŋ nama kaeŋ koloowaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama mamboma laligojeŋ.  
\v 16 Kaeŋ laligoŋ Anutu ano ejemba jaagianoŋ dindiŋa nambe Anutunoŋ qaana naŋgoŋ jero uunaa gejianoŋ momakejeŋ. Jeneŋna mende oroja. Mono soraaya kolooŋ laligomambaajoŋ kambaŋ so kaparaŋ koma kotiiŋ laligoŋkejeŋ.   
\p
\v 17 \x * \xo 24.17 \xt Apo 21.17-28\x*“Niinoŋ moŋgeŋ laligowe gbani tosaaŋa tegoro eleema gomaŋ tosaaŋa yoŋoonoŋga kaleŋ meŋ indigeŋ kawe. Kaeŋ kaŋ ‘Ii neenaa kanagesourunana wanaya yoŋoojoŋ mendeema oŋomaŋa,’ jeŋ Anutuwaa siimoloŋ ooŋ nanduŋ ama mumambaajoŋ Jerusalem ube.  
\v 18 Kanoŋ uma koma konjoratiŋ aoŋ solaŋa laligoŋ jiwowoŋ jigonoŋ ube. Iwoi ii ooŋ Anutu mube mokolooŋ noŋgi. Mokolooŋ noŋgiti, iikanoŋ ejemba tosianoŋ mende kaŋ liligoŋ orogoŋ noma guju megi.  
\v 19 Juuda ejemba tosianoŋ Eisia prowinsnoŋga kaŋ jigonoŋ uma niigiti, iyoŋonoŋ mono keteda koi goo jaaganoŋ koi kanoŋ kouma nama qaa moŋ eŋ oŋonagati, ii asuganoŋ selenanoŋ kuuŋ jeŋ noŋgi sokonaga.   
\p
\v 20 “Me jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ nama qaa jeweti, kambaŋ iikanoŋ naa Kana qaaga uuguŋ qinji ambeta qaa jakeyanoŋ noombombaa qaaya mokoloogi? Eja koi rajuti, iyoŋonoŋ mono ii jegi sokombaa.  
\v 21 \x * \xo 24.21 \xt Apo 23.6\x*Niinoŋ yoŋoo batugianoŋ nama qaa motooŋgo jeŋ qaa tokoroŋkota qabe bimooro. Koposo moŋ kaeŋ ambe me qaago? Ii nomaeŋ gosigita eja? Qaa kokaeŋ qama jewe, ‘Koomuya yoŋonoŋ gbiliŋ waabuyati, niinoŋ iikaya moma laarijeŋiwaajoŋ ama qaa jakeyanoŋ nooŋgi kete qaana gosiŋ jeŋ tegoŋ nombombaajoŋ anju.’” Kiaŋ.   
\s1 Poolwaa qaaya mende jeŋ tegoŋ kapuare mirinoŋ ooŋgi.  
\p
\v 22 Poolnoŋ kaeŋ jero gawana Fiiliksnoŋ Jiisaswaa kania otaaŋ laligojuti, iikawaa kania saanoŋ moma sororogoŋ Poolwaa qaaya batuyanoŋ kotoŋ kokaeŋ jero, “Kawali galeŋ waŋa Lisiasnoŋ kouro kambaŋ iikanoŋ Poolwaa qaa ii jeŋ tegomaŋa.”  
\v 23 Kaeŋ jeŋ kawali galeŋ jeŋ kotoro Pool mende somoŋgoŋ eeŋ jaagaleŋ mero kasa mirinoŋ raro. Tinitosaurutanoŋ Pool kalaŋ koma iwoi amamaaroti, ii meŋ mubutiwaajoŋ mende qotogoŋ oŋono.   
\s1 Poolnoŋ qaaya jero Fiiliks ano Drusila mori.  
\p
\v 24 Weeŋ tosaaŋa tegoro Fiiliksnoŋ embia qata Drusila, Juuda emba somata ii wama kari Poolwaajoŋ qaa ano karo qaayaajoŋ geja ano Kraist Jiisas moma laariŋ mubombaa kania jeŋ asariro moro.  
\v 25 Ii moroto, Anutuwaa qaa tosia toroqeŋ amiŋ mogi bimooro. Poolnoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋaniwombaa kania jeŋ asariŋ ananaa nanamemenana galeŋ koma aowombaajoŋ jero ano Anutunoŋ kambaŋ moŋ ano iikanoŋ gosiŋ nonoma qaanana jeŋ tegowaati, qaa karooŋ iikanoŋ uuta kuuro. Poolnoŋ qaa iikaaŋ jero aaruŋ lalaŋaniŋ bo qosoma jero, “Yamageŋ! Mono ii mesaowa. Keteda koi saanoŋ mesaoŋ kena kambaŋ moŋ mobe sokombaati, iikanoŋ saanoŋ mombo koma horoŋ gombe kawa.”  
\v 26 Kaeŋ jeŋ kileŋ toroqeŋ Poolnoŋ aŋa wantaaya moneŋ mubaatiwaa romoŋgoro. Kaeŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama indiŋ mamaga koma horoŋ muro karo qaa qaa jeŋ rari.   
\p
\v 27 Poolnoŋ kapuare mirinoŋ raro gbani woi tegoro. Ii tegoro eja qata Porsius Festus iinoŋ Fiilikswaa mundaŋaga gawana koloomambaajoŋ ano. Kaeŋ ano Fiiliksnoŋ Juuda ejembanoŋ nisosoroowutiwaajoŋ moma Pool mende isano kapuare mirinoŋ toroqeŋ raro. Kiaŋ.   
\c 25  
\s1 Poolnoŋ gawana Festuswaa jaanoŋ qaa kitia jero.  
\p
\v 1 Festusnoŋ gawana kolooŋ prowins uutanoŋ keuma raro weeŋ karooŋ tegoro Sisaria taoŋ mesaoŋ Jerusalem sitinoŋ uro.  
\v 2 Uro jigo gawoŋ galeŋ waŋa ano Juuda jotamemeya yoŋonoŋ jaasewaŋanoŋ kouma Pool qaa jakeyanoŋ ambombaajoŋ jeŋ aroŋ qeŋ naŋgi.  
\v 3 Aroŋ qeŋ nama kokaeŋ jeŋ weleŋgi, “Oo gawana, giinoŋ saanoŋ nononoŋ moniŋ sokombaatiwaajoŋ jeŋ tegona qaa aŋgi Pool wama Jerusalem sitinoŋ koi kawu.” Yoŋonoŋ wala qaa kokaeŋ somoŋgoŋ jegi, “Poolnoŋ kananoŋ karo iikanoŋ mono qeniŋ komuwaa.” Kaeŋ jeŋ jojoriŋ emboŋgitiwaajoŋ ama kaŋ kaeŋ weleŋgi.  
\v 4 Kaeŋ weleŋgito, Festusnoŋ kokaeŋ meleema oŋono, “Pool ii Sisaria taombaa kasa mirinoŋ raro galeŋ komakeju. Nii neeno kambaŋ mende koriro iikanoŋ eleema kemambaajoŋ mojeŋ.”  
\v 5 Kaeŋ jeŋ toroqero, “Kawaajoŋ eja iikanoŋ qinjita moŋ anagati eeŋ, saanoŋ oŋoo jotamemeurugia tosianoŋ niwo Sisaria kemeŋ kanoŋ qaa selianoŋ kuuŋ jeŋ mugi momaŋa.”   
\p
\v 6 Kaeŋ jeŋ weeŋ 8 me 10 kawaa so Jerusalem sitinoŋ yoŋowo laligoro tegoro eleema Sisaria taonoŋ kemero. Kemeŋ eŋ waama iikanondeeŋ qaa jenteegowaa duŋ rarayanoŋ rama jeŋ kotoro Pool wama kagi jaayanoŋ kouma nano.  
\v 7 Poolnoŋ kouma nano Juuda jotamemeya Jerusalem sitinoŋga kagiti, iyoŋonoŋ liligoŋ muŋ nama kazi qaganoŋ qaa bologa mamaga selianoŋ kuuŋ jegi. Ii jegito, qaagiaa hoŋa ii qendeembombaajoŋ amamaagi.  
\v 8 Kazi qaa eeŋ jeŋ naŋgito, Poolnoŋ ii qewagoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ iwoi bologa moŋ mende ambe. Juuda nonoonoŋ Kana qaa mende qotogowe. Jiwowoŋ jigo mende meŋ totowiwe ano Room Siisakimbaanoŋ qaawaajoŋ tuarenjeŋ mende ambe.”   
\p
\v 9 Kaeŋ jero Festusnoŋ Juuda yoŋonoŋ iyaŋaajoŋ mogi ubaatiwaajoŋ moma Pool kokaeŋ qisiŋ muro, “Selenoŋ kuukuu qaa koi jejuti, gii saanoŋ iikawaa kitia ii Jerusalem uma kanoŋ noo jaasewananoŋ nama jewaga me qaago?”   
\p
\v 10 Qisiŋ muroto, Poolnoŋ jero, “Room Siisakiŋnoŋ jeŋ kotoro qaa jake koi kuugita koi nambe gosiŋ noma qaana jeŋ tegona sokombaa. Nii Juuda ejemba bologa moŋ mende ama oŋombe. Ii geeŋgo saanoŋ moma yagojaŋ. Mono naambaajoŋ mombo yoŋoonoŋ kembenaga?  
\v 11 Bologa moŋ mende ambeto, Kana qaa moŋ uuguŋ iwoi moŋ ama boliŋ kawaajoŋ koomuwaa buŋa koloowenagati eeŋ, ‘Niinoŋ komumambo,’ jeŋ mende oloŋ koma kemaŋa. Ii qaagoto, yoŋonoŋ kazi qaa eeŋ toontooŋ jeŋ qaagiaa kania qendeembombaajoŋ amamaajuti eeŋ, qaa omayaajoŋ ama moŋnoŋ nuama yoŋoo boronoŋ amambaajoŋ amamaawaa. Room Siisakiŋnoŋ mono qaana mindiŋgoŋ jeŋ tegoro diŋgowaa. Kawaajoŋ niinoŋ mono iwaa jaanoŋ kemambaajoŋ kotiiŋ qisijeŋ.”   
\p
\v 12 Kaeŋ jero Festusnoŋ jawiŋuruta yoŋowo qambaŋmambaŋ qaa moŋgama gosiŋ kokaeŋ meleema muro, “Gii Siisakimbaanoŋ kemambaajoŋ moma qisijaŋi, iikawaajoŋ mono saanoŋ Room kema iwaa jaanoŋ namba.” Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ kiŋ Agripawaa jaanoŋ nano.  
\p
\v 13 Weeŋ tosaaŋa tegoro kiŋ Agripa ano naaŋa Bernaisi yoronoŋ Festus iima godagara qendeembaotiwaajoŋ Sisaria taonoŋ kari.  
\v 14 Kaŋ kanoŋ weeŋ mamaga laligori Festusnoŋ Poolwaanoŋ qaa ii kiŋ pombo amiŋ moma kokaeŋ jero, “Fiiliksnoŋ eja moŋ mende isano kapuare mirinoŋ kokanoŋ rama laligoja.  
\v 15 Niinoŋ Jerusalem kembe Juuda yoŋoo jigo gawoŋ galeŋgia waŋa ano jotamemeurugianoŋ noonoŋ kouma kokaeŋ qisiŋ noŋgi, ‘Nono eja iikawaa qaa meŋ kaniŋ giinoŋ mono saanoŋ iwaa kania gosiŋ qaaya jeŋ tegowa.’   
\p
\v 16 “Kaeŋ qisiŋ noŋgito, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mogi, ‘Room gawman nonoonoŋ kana ii kokaeŋ: Mombaa selianoŋ qaa bologa kuuŋ jejuti, nono ejemba mombaa qaa ii laŋ mende jeŋ tegoŋkejoŋ. Wala horoŋ qaa jakeyanoŋ aniŋ kaziurutanoŋ kagi leelee ororoŋ aroŋ qeŋ naŋgi qaa selianoŋ kuuŋ jeŋ mugi kitia saanoŋ jewaa. Qaa kitia jero ii gosiŋ hoŋa kolooro iikawaa so saanoŋ qaaya jeŋ tegoŋkejoŋ.’  
\v 17 Yoŋonoŋ koi kaŋ ajoroogi niinoŋ kambaŋ mende koriro eŋ waama iikanondeeŋ jenteegowaa duŋ rarayanoŋ rama jeŋ kotowe eja ii wama kagi noo jaananoŋ kouro.   
\p
\v 18 “Kouroto, qaa meŋ kagiti, iyoŋonoŋ liligoŋ muŋ aroŋ qeŋ nama qaa selianoŋ kuuŋ jeŋ mugi. Kaeŋ aŋgi iwoi bologa totooŋ moŋ anagati, kaeŋ jewuyatiwaajoŋ mambombeto, qaa iikaaŋa moŋ mende jegi mobe.  
\v 19 Ii mende jegi mobeto, kitianoŋ eja ii qetama iyaŋgiaa momalaarigiaa qaa batuya tosaaŋa ano eja moŋ qata Jiisas iwaajoŋ aŋgowowo megi. ‘Jiisasnoŋ komuro,’ jegito, Poolnoŋ ‘Gbiliŋ laligoja,’ jeŋ kaparaŋ koma kotiiro.  
\v 20 Kaeŋ jeŋ kazi aŋgi niinoŋ ‘Qaa kaaŋa ii nomaeŋ gosiwenaga?’ jeŋ kana moŋgama uuwoi mobe. Ii moma nama kokaeŋ qisiŋ mube, ‘Selenoŋ kuukuu qaa jejuti, gii saanoŋ iikawaa kitia ii Jerusalem uma kanoŋ jenaga me qaago?’  
\v 21 Qisiŋ mubeto, Poolnoŋ Uutananaa jaanoŋ kemambaajoŋ kaparaŋ koma kokaeŋ qisiro, ‘Mono jena galeŋ koma noŋgi Siisakimbaanoŋ kembe qaana mindiŋgoro diŋgowaa.’ Kaeŋ qisiro eja waagiawo jeŋ kotoŋ oŋombe galeŋ koŋgi raja. Era wasiŋ mube Siisa-kimbaa jaasewaŋanoŋ kembaa.”   
\p
\v 22 Festusnoŋ kaeŋ jero Agripanoŋ ijoro, “Niida moŋ eja iikanoŋ qaaya jero momambaa siiŋa mojeŋ.” Ijoro kokaeŋ meleeno, “Woraŋgo saanoŋ qaaya mobaga.”   
\p
\v 23 Kaeŋ meleeno eŋ waagi kantriwaa jawiŋ, kawali galeŋ somata ano jotamemeya uuta yoŋonoŋ kaŋ Agripa ano Bernaisi yoroojoŋ jura soroŋ arogaranoŋ mouma korisoro rii qama koma horoŋ oroŋgi qaawaa jake miri uuta iikawaa uutanoŋ keugi. Festusnoŋ jeŋ kotoro Pool waŋgi iikanoŋ kouro.  
\v 24 Poolnoŋ kouro Festusnoŋ waama nama kokaeŋ jero, “Kiŋ Agripa ano eja somata kuuya nonowo koi rajuti, oŋo mono eja koi iibu. Juuda ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ iwaajoŋ ama noo uuna kuugi. Sisaria taoŋ kokanoŋ ano Jerusalem sitinoŋ oŋanoŋ qaanoŋ kuuŋ noma qa gigilaaŋ kokaeŋ jeŋ laligogi, ‘Eja koi kanoŋ mono balonoŋ laligowaatiwaa so qaago. Mono yamageŋ!’   
\p
\v 25 “Kaeŋ qama laligogito, niinoŋ gosiwe iwoi moŋ koomuwaa buŋa koloowaatiwaa so ii mende ano. Niinoŋ kania kaeŋ mokolooŋ iibeto, aŋo Room Uutananaa jaanoŋ keno qaaya mindiŋgoro diŋgowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma qisiro. Kawaajoŋ qaa somoŋgoŋ wasiwe Room kembaa.  
\v 26 Room sitinoŋ kembaato, iwaanoŋ qaa ii nomaeŋ ooŋ Room eja Poŋnaajoŋ ambe kenaga? Iwaajoŋ qaa laŋ jejuto, qaa kaniawo moŋ ii tororo mende moma asarijeŋ. Kawaajoŋ jewe wama kaŋ kiŋ Agripa goo jaaganoŋ ano oŋo tosaaŋa kiŋ pombaa gematanoŋ koi rajuti, oŋoo jaasewaŋgianoŋ aŋgi nanja. Oŋo saanoŋ borojaŋ meŋ qaaya gosigi hoŋa kolooro mono ii moma saanoŋ terenoŋ oowenaga.  
\v 27 Eja moŋ kasanoŋ somoŋgoŋ qaa jakeyanoŋ oombombaa qaaya nomaeŋ jejuti, ii asuganoŋ jewombaajoŋ amamaaŋ kileŋ eeŋ wasiwombo. Sili ii noo momonoŋ gejajojombaŋ tani kaaŋa kolooja.” Kiaŋ.   
\c 26  
\s1 Poolnoŋ qaayaa kitia kiŋ Agripawaa jaanoŋ jero.  
\p
\v 1 Kaeŋ ragi kiŋ Agripanoŋ Pool ijoro, “Gii saanoŋ geeŋgaa qaa kitia jena momaŋ.” Kaeŋ ijoro Poolnoŋ nama boro kotoŋ muŋ iyaŋaa qaaya naŋgoŋ kokaeŋ kanaiŋ jero,   
\p
\v 2 “Oo kiŋ Agripa, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ qaa selenanoŋ kuuŋ jeŋ nonjuti, niinoŋ qaa kuuya iikawaa kitia ii kete saanoŋ goo jaaganoŋ asuganoŋ jemambaajoŋ simbawoŋawo mojeŋ.  
\v 3 Giinoŋ Juuda nonoonoŋ nanamemeŋ ano aŋgowowo qaanana kuuya ii tororo moma yagojaŋ. Kawaajoŋ niinoŋ oŋanoŋ simbawoŋawo mojeŋ. Kaeŋ kolooro qisiŋ gonjeŋ: Qaa jemaŋati, ii saanoŋ moma mokosiŋgoŋ geja amba.   
\p
\v 4 “Niinoŋ Juuda ejemba tuuŋ uutanoŋ kolooŋ kanakanaiyanoŋga kanaiŋ neenaa kantri koi ano sitinana Jerusalem kanoŋ laligoŋ koube. Kawaajoŋ Juuda ejemba kuuya yoŋonoŋ laaligona gbaworonanoŋga nomaeŋ kouma laligoweti, ii saanoŋ moma kotoju.  
\v 5 \x * \xo 26.5 \xt Apo 23.6; Fil 3.5\x*Yoŋonoŋ kaniana kambaŋ koriga moma kotoju. Siiŋgia ero ii saanoŋ kokaeŋ naŋgoŋ jewuyaga: Ananaa jigo gawoŋ uutanoŋ Farisii paati nononoŋ asa yoŋoonoŋ jigo momo ii tororo toontooŋ otaaŋ laligoŋkejoŋ. Niinoŋ wala yoŋoo tuuŋ paatinoŋ keuma Kana qaa kaparaŋ koma otaaŋ laligowe.  
\v 6 Anutunoŋ ambosakoŋurunana yoŋoojoŋ soomoŋgo qaa anoti, niinoŋ iikawaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligojeŋ. Kawaajoŋ ama kete qaa jakeyanoŋ nooŋgi nanjeŋ.   
\p
\v 7 “Ananaa Israel ejemba tuuŋ 12 nononoŋ korebore soomoŋgo qaa iikawaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ mambomakejoŋ. Ii mamboma jejeromoŋromoŋ ama asaga gomantiiŋa pororo Anutu waeya meŋ mepeseeŋkejoŋ. Oo Uutana, niinoŋ jejeromoŋromoŋ kaaŋ amakejeŋiwaajoŋ Juuda jotamemeya yoŋonoŋ qaa bologa bologa selenanoŋ kuuŋ jeŋ nomakeju.  
\v 8 Anutunoŋ ejemba koomuya meŋ gbiliŋ oŋono waabuyati, oŋo ii mono nomaembaajoŋ ama mende moma laariju?   
\p
\v 9 \x * \xo 26.9 \xt Apo 8.3; 22.4-5\x*“Neeno kaaŋagadeeŋ kokaeŋ romoŋgoŋ laligowe, ‘Nii Jiisas Nazaret ejawaa qabuŋaya soŋgbambe qaombaatiwaajoŋ manja mamaga qemaŋatiwaa so koloojeŋ’ Kaeŋ romoŋgoŋ kazi ama laligowe.  
\v 10 Kazi ama Jerusalem kanoŋ oŋanoŋ manja qeŋ laligowe. Jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋonoŋ nemuŋ koma noŋgi jeŋ kotowe Anutuwaa ejemba soraaya ii mamaga uŋuama kapuare mirinoŋ oŋoomakegi ano tosaaŋa komuwutiwaa qaa jegi niinoŋ kaaŋagadeeŋ qaa ii kotiŋgoŋ wambelaaŋ (wout ama) laligoŋkebe.  
\v 11 Kambaŋa kambaŋa liligoŋ qamakooli miri so borojaŋ meŋ oŋombe uugia meleeŋgiti, iyoŋonoŋ asugigi. Asugigi Jiisas qakooma mepaegoŋ mubutiwaajoŋ kuuŋ qaa tokoroŋkota jeŋ horoŋ ureeŋ oŋombe. Kaeŋ ama oŋombe oolinoŋ geriawo taluŋgoŋ uŋugi siimbobolo moma laligogi. Uunanoŋ gere jeŋ sorogoro sisiwerowero ama oŋomambaajoŋ koriganoŋ waba kantriwaa sitia sitia kanoŋ kema laligowe.” Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ uuta meleenotiwaa sunduya jero.  
\r Apo 9.1-19; 22.6-16  
\p
\v 12 “Kaiyaka kaeŋ ama laligowe kambaŋ moŋnoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋonoŋ niwo uumotooŋ ama nemuŋ koma noŋgi Damaskas sitinoŋ kemambaajoŋ kananoŋ kembe.  
\v 13 Oo Uutana, niinoŋ kananoŋ kembe weeŋ biiwia kanoŋ Siwenoŋga asamararaŋ moŋ uulaŋawo kamaaro. Kamaaŋ oobili kaaŋa asugiŋ weeŋ jaaya uuguŋ asariro iibe. Asasaga iikanoŋ mono nii ano eja niwo keniŋi, nono turuŋ nonono.  
\v 14 Turuŋ nonono kuuya tama namonoŋ kamaaŋ koniŋ. Kamaaŋ koma eniŋ noojoŋ qaa moŋ kolooro Hibruu qaanoŋ kokaeŋ nijoro mobe, ‘Sool, Sool, gii naambaajoŋ sisiwerowero ama nomakejaŋ? Gii mono bulmakao ejia kaaŋa koloowabo. Toyanoŋ baloŋ mozozoŋgowaatiwaajoŋ bulmakao ejia kinoŋnoŋ somoŋgoro sosooda hororo sokonjato, laŋ horoŋ geriawo yakariŋ horoŋ ureero oolinoŋ qero siimbobolo momakeja. Gii mono iikawaa so laŋ luguŋ geeŋgaa gemaga eeŋ toontooŋ kotowabo.’   
\p
\v 15 “Ii moma qisiwe, ‘Oo Poŋ, gii moronoŋ?’ Qisiwe nijoro, ‘Nii Jiisas sisiwerowero qaganoŋ ama nomakejaŋi, mono ii koloojeŋ.  
\v 16 Ii koloojento, gii saanoŋ waama namba. Nii ano iwoi iijaŋi ano kanageŋ toroqeŋ asugiŋ goma qendeemaŋati, ii mono naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nama noo jotamemena kolooŋ welena qeŋ laligowa. Gii gawoŋ ii meŋ laligowa. Niinoŋ kawaajoŋ ama asugiŋ gonjeŋ.  
\v 17 Niinoŋ mono geeŋgaa Israel kanageso tuuŋ yoŋoo borogianoŋga metogoŋ gomaŋa ano waba kantri ejemba yoŋoonoŋ wasiŋ gombe kembagati, iyoŋonoŋ guwubotiwaajoŋ kaaŋagadeeŋ reeŋreeŋ koma gomaŋa.  
\v 18 Niinoŋ wasiŋ gombe kema ejemba jaagia metoona uugia meleema paŋgamanoŋga asasaganoŋ koubuya. Jaagia tooro uugia meleema Satambaa ku-usunoŋga lolooŋ Anutuwaa sopa uutanoŋ kawuya. Kaeŋ kaŋ moma laariŋ noŋgi siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaomaŋa. Mesaowe Anutunoŋ alauruta tak kotoŋ oŋono soraaya koloojuti, mono iyoŋoo batugianoŋ keuma duŋ raragia meŋ oyaŋboyaŋ kolooŋ laligowuya.’ Jiisasnoŋ kaeŋ kotoŋ kondooŋ noma nijoro.”   
\s1 Poolnoŋ uuwaa gawoŋaa sunduya jero.  
\p
\v 19 “Oo kiŋ Agripa, Jiisasnoŋ kaeŋ nijoro niinoŋ Siwenoŋga jaameleeŋ uŋa iima kania moma ii kolatiŋ laligomambaajoŋ moma osiwe. Kawaajoŋ niinoŋ jaameleeŋ uŋa iikawaa qaaya ii teŋ koma gawoŋ meŋ laligowe.  
\v 20 \x * \xo 26.20 \xt Apo 9.20, 28-29\x*Ii teŋ koma liligoŋ Buŋa qaa kokaeŋ jeŋ seiŋ laligowe: Oŋo mono uugia meleema Anutuwaanoŋ eleema kaŋ uumeleeŋgitiwaa hoŋa ii nanamemeŋgianoŋ qendeema laligowu. Buŋa qaa ii wala Damaskas ano Jerusalem siti woi iikanoŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ jeŋ asariŋ laligowe. Iikawaa gematanoŋ Juuda kantri kuuya yoŋoojoŋ jewe ano waba kantri yoŋoojoŋ jeŋ uugia kuuŋ laligowe.  
\v 21 Kania kawaajoŋ ama Juuda ejemba tosianoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma iikanoŋ qelanjiŋ noma kaparaŋ koma koomuya nuwombaajoŋ aŋgi.   
\p
\v 22 “Kaeŋ aŋgito, uuna meleembeti, iikanoŋa laligoŋ koube Anutunoŋ ilaaŋ noma laligoro kambaŋ kokaamba toroqeŋ saanoŋ laligojeŋ. Ilailaaŋ kawaajoŋ ano koi nama uuta ano kamaaŋqeqeta oŋoo jaanoŋ nama qaana koi jejeŋ. Mooses ano gejatootoo ejemba yoŋonoŋ iwoi koloowaatiwaajoŋ jegiti, niinoŋ mono yoŋoonoŋ qaa iikayadeeŋ tororo otaaŋ qaa kokaeŋ naŋgoŋ jejeŋ:  
\v 23 \x * \xo 26.23 \xt Ais 42.6; 49.6; 1 Kor 15.20\x*Anutunoŋ areŋ ano Hamoqeqe Toya Kraist iinoŋ siimbobolo moma komuŋ eja mutuya koomunoŋga waabaa. Waama Anutu asasagaa kania ii Juuda tuuŋ ano waba kantri ii iŋisaama jeŋ asariŋ oŋoma laligomambaajoŋ nijoro.”   
\p
\v 24 Poolnoŋ qaayaa kitia kaeŋ jero gawana Festusnoŋ tereŋgoŋ qaa batuyanoŋ kotoŋ jero, “Pool, gii kaamaa anjaŋ. Papia miria miria kanoŋ una momoganoŋ seiŋ waŋga meŋ soorota laligojaŋ.”   
\p
\v 25 Kaeŋ jeroto, Poolnoŋ meleeno, “Oo poŋ sorona Festus, niinoŋ waŋna soosooya mende koloojeŋ. Qaa jejeŋi, ii momakooto qaa hoŋaga kolooja.  
\v 26 Kiŋ Agripanoŋ qaa kokawaa kania moma yagoja, kaeŋ mojeŋ. Iwoi kuuya ii aasaŋgoyanoŋ waŋgoŋ moŋnoŋ mende kolooro. Kawaajoŋ buju qaa kuuya ii mono kiŋ pombaa gejianoŋ kemero modaboroji, iikaeŋ moma kotiijeŋ. Kawaajoŋ niinoŋ qaana koi saanoŋ awasaŋkaka qaganoŋ nama jewe mojaŋ.  
\v 27 Oo kiŋ Agripa, Juuda eja gii gejatootoo yoŋoonoŋ Buju Terewaa qaaya moma laarijaŋ me qaago? Ii moma laarijaŋi, iikaeŋ mojeŋ.”   
\p
\v 28 Poolnoŋ kaeŋ jero Agripanoŋ meleema jero, “Oo Pool, giinoŋ kambaŋ torodaamoŋ kokaamba uuna kuuna niinoŋ uuna meleema Kraistwaa alia koloowenagatiwaajoŋ mojaŋ me? Kaeŋ romoŋgojaŋ me?”   
\p
\v 29 Kaeŋ jero Poolnoŋ meleeno, “Oo kiŋ, qaa koriga me toroga jewenagati, ii kileŋ. Giinondeeŋ qaagoto, keteda koi qaana geja ama mojuti, kuuya oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Kraistwaa alauruta koloowutiwaajoŋ uusiiŋnanoŋ moma kokaeŋ qama koolijeŋ: Oo Anutu, uugia meleema oŋona niinoŋ koi laligojeŋi, mono iikawaa so koloowu. Gbado (tape) iikayadeeŋ oŋoo borogianoŋ ubaatiwaajoŋ mende mojeŋ.”   
\p
\v 30 Kaeŋ meleeno kiŋnoŋ waaro gawana ano Bernaisi yoronoŋ kaaŋagadeeŋ waari ano yoŋowo ragiti, iyoŋonoŋ kuuya waagi.  
\v 31 Waama mesaoŋ keŋgi eja geria yoŋonoŋ iyaŋgiodeeŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Eja koi kanoŋ bologa moŋ mende ano naambaajoŋ eeŋ tooŋ gbadooŋ mugi? Iinoŋ koomuwaa buŋa koloowaatiwaa so mende kolooja, kaeŋ mojoŋ.”  
\v 32 Kaeŋ jeŋ amiŋ moma Agripanoŋ Festus ijoro, “Siisakimbaanoŋ kembe qaana mindiŋgoro diŋgowaatiwaajoŋ mende kaparaŋ koma qisiŋ jenagati eeŋ, mono saanoŋ isaniŋ kemenaga.” Kiaŋ.   
\c 27  
\s1 Pool waŋgonoŋ ooŋgi kanaiŋ Room keno.  
\p
\v 1 Eja geria yoŋonoŋ nonoojoŋ qaa kokaeŋ somoŋgogi: “Nono waŋgonoŋ uniŋ haamonoŋ naŋgoro Itali kantrinoŋ kemboŋa.” Qaa kaeŋ somoŋgogi Pool ano kapuare eja tosaaŋa ii kawali galeŋ moŋ qata Julius iwaa boronoŋ nonooŋgi. Julius iinoŋ manjaqeqe tuuŋ bakaya moŋ qata “Room Siisakimbaa manjaqeqe tuuŋ” qagiti, iikanoŋ manjaqeqe eja 100 yoŋoo galeŋgiaga laligoro.  
\v 2 Gomaŋ moŋ qata Adramitium iikanoŋa waŋgo moŋ kaŋ Eisia prowinswaa kowe goraaya metetereeŋ waŋgo doya motomotooŋ kanoŋ kembaatiwaajoŋ ama jojoriroti, iikanoŋ uniŋ. Uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kowenoŋ keniŋ. Masedonia prowinswaa siti qata Tesalonaika iikanoŋa eja moŋ qata Aristarkus iinoŋ koipunana kolooro motooŋ keniŋ.   
\p
\v 3 Kema eŋ waama kanoŋ Saidon gomanoŋ keuniŋ. Keuniŋ Juliusnoŋ Pool ala meŋ muŋ jeŋ tegoro waŋgo mesaoŋ alauruta yoŋoonoŋ kema iŋiiro naa iwoiwaajoŋ amamaaroti, ii ilaaŋ mugi.  
\v 4 Iikanoŋa mombo kowenoŋ keniŋ haamonoŋ kana kemboŋ jeniŋi, iikaaŋ baageŋga qeŋ gilirotiwaajoŋ bimooro toroqeŋ wato qata Saiprus kawaa aasaŋgoyanoŋ kemeŋ kooroŋgoŋ metetereeŋ keniŋ.  
\v 5 Keniŋ haamonoŋ naŋgoro kowe kotoŋ Silisia ano Pamfilia prowins woi ii uruuguŋ Lisia prowinswaa siti qata Maira kanoŋ keuniŋ.  
\v 6 Keuma kanoŋ kawali galenananoŋ waŋgo moŋ mokolooro. Waŋgo iikanoŋ Iijiptwaa siti qata Aleksandria kanoŋa kaŋ Itali kantrinoŋ kemambaajoŋ ama jojoriro. Ii mokolooŋ jeŋ kotoŋ nonono iikanoŋ uniŋ.   
\p
\v 7 Uma kowenoŋ keniŋ haamonoŋ saanoŋ mende naŋgoro weeŋ mamaga ii osoŋosoŋ keniŋ. Kaeŋ keniŋ tegoro kanoŋ kupukapa koma kowe kanoŋ Nidas taoŋ kosianoŋ keuniŋ. Kosianoŋ keuniŋ haamo kotakota qeŋ kaaŋ baageŋ toroqeŋ kembombaa kania somoŋgoro. Somoŋgoro bimooro Kriit watowaa masuya qata Salmone ii uuguŋ kema wato gematanoŋ kemeŋ kooroŋgoŋ metetereeŋ keniŋ.  
\v 8 Kowe goraaya kosere metetereeŋ osiqosiwo kema laligoŋ Lasea taoŋ kosianoŋ gomaŋ qata “Waŋgo suuluya iimasiiŋsiiŋawo, Fair Hafens” qamakejuti, iikanoŋ keuniŋ.   
\p
\v 9 Iikanoŋ keuma kambaŋ koriga mesoqesooŋ laligoniŋ. Kaeŋ laligoniŋ siŋgisoŋgo sooŋgbambaa kendoŋa qata Yom Kippur\f + \fr 27.9 \ft Yom Kippur korisoro kendoŋ ii Septembe tetegoyanoŋ me Oktobe kanakanaiyanoŋ amakeju.\f* iikawaa kambaŋanoŋ tegoro haamoqeqe kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuro keuniŋ. Haamoqeqe kambaŋanoŋ ejemba kowenoŋ kema “Tiwilaawombo,” jeŋ waŋgogia somoŋgoŋ laligoŋkegi. Kawaajoŋ Poolnoŋ galeŋ meme qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro,  
\v 10 “Ejauruna, anana kowe qaganoŋ toroqeŋ kembombo. Kupukapa qaganoŋ kema tiwitiwilaa mokoloowombo. Raidimbonoŋ qero waŋgonana jaŋgoro esuhinaya sooro nononano kaaŋagadeeŋ komuwombo. Gomaŋ tanianoŋ kaeŋ kolooro iijeŋ.”   
\p
\v 11 Galeŋ meme qaa kaeŋ jeroto, kawali galenananoŋ Poolwaanoŋ qaa ii qotogoŋ waŋgo toya ano meleŋqeleeŋ loqa (steer) galeŋa yoronoŋ “Saanoŋ kemboŋa,” jeriti, kawali galenananoŋ qaagara ii moma laariro.  
\v 12 Gomaŋ qata “Waŋgo suuluya iimasiiŋsiiŋawo” iikawaa waŋgo doya ii haamoqeqe kambaŋ rarawaa so mende kolooro. Kawaajoŋ ama eja mamaganoŋ kembombaa qaa kotiŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Koi rabombaajoŋ mojonana tiija. Saanoŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi kowenoŋ kemboŋa. Kema kaparaŋ koma laligoŋ kana kolooro Fiiniks waŋgo donoŋ keubonaga. Iikanoŋ keuma haamoqeqe kambaŋ koi saanoŋ rama laligoniŋ tegowaa.” Waŋgo do qata Fiiniks ii Kriit wato kawaa goraayanoŋ weeŋ kemekemetaageŋ eja. Kiaŋ.   
\s1 Raidimbonoŋ kowe mero boliro.  
\p
\v 13 Kembombaa qaa kaeŋ jegi haamonoŋ osoŋosoŋ kanaiŋ Saut waageŋga qero. Qero “Saanoŋ kema areŋnana otaaŋ Fiiniks iiboŋa,” jeŋ romoŋgoŋ nama waŋgowaa kasa mindaŋa mesuŋgi kouro. Kouro waŋgonoŋ lolooro haamonoŋ naŋgoro sosooda nunuano Kriit watowaa goraaya metetereeŋ kosere keniŋ.  
\v 14 Kaeŋ keninto, kambaŋ mende koriro haamo esuŋa kotakota qata yoware, Noot Iistwaa raidimboŋ (momosia) kanoŋ mono wato iikawaa qaganoŋga qeŋ giliŋ nunuŋ karo.   
\p
\v 15 Nunuŋ karo waŋgonana galeŋ kombombaajoŋ meŋ bimbimgogi haamo qeŋ karotiwaageŋ kemambaajoŋ amamaaro. Amamaaro mesaogi haamonondeeŋ waŋgo kuuŋ meŋ wano aŋo eeŋ keno utugoŋ nonono laŋ keniŋ.  
\v 16 Utugoŋ nonono laligoŋ wato melaa moŋ qata Kauda kawaa gematanoŋ Saut waageŋ keniŋ. Iikanoŋ kema gomba kasanoŋ somoŋgogi waŋgo gematanoŋ apu kotoŋ karoti, ii aoŋ oroŋ kowenoŋga horoniŋ mamaga bimooro kileŋ kaparaŋ koma horoniŋ kouro.   
\p
\v 17 Gomba ii horoniŋ kouro waŋgo somatanoŋ aniŋ. Waŋgonoŋ utugoŋ jaŋgowabotiwaajoŋ moniŋ kasa meŋ waŋgo kokosiiŋ somoŋgoŋ kotiigi. Kaeŋ kema kema sakasiŋ bambaaŋa qata Sirtis\f + \fr 27.17 \ft Sirtis ii Afrika kantri qata Libia iikaaŋ baageŋ eja. Sirtis kanoŋ kowe dutanoŋ sakasiŋ bambaaŋa bambaaŋa eja.\f* iikanoŋ kowe koria koriga mende eja. Nono iikanoŋ kuuŋ osiwombotiwaajoŋ toroko moniŋ. Kaeŋ moniŋiwaajoŋ ama waŋgowaa opo sel iwoiya ii metogoŋ kamaaŋ ama waŋgo galeŋkoŋkoŋ mesaogi. Ii mesaogi haamonoŋ waŋgo kuuŋ naŋgoro eeŋ laŋ keniŋ.  
\v 18 Eeŋ laŋ keninto, raidimboŋ iikanoŋ mono geriawo toroqeŋ qeŋ utugoŋ nonono. Kaeŋ utugoŋ nonono gomaŋ ano iikanoŋ kanaiŋ waŋgowaa esuhina tosaaŋa meŋ kowenoŋ giligi kemero.  
\v 19 Weeŋ karooŋ kolooro kanoŋ waŋgowaa ilawoila akadamuyawo ii aŋgio meŋ giligi kowenoŋ kemero.  
\v 20 Kaeŋ memenjaliŋ kema kema gomantiiŋa weeŋ mamaga iikanoŋ weeŋ me seŋgelao moŋ mende iiniŋ. Raidimboŋ kanoŋ kaaŋagadeeŋ kotakota toroqeŋ qeŋ ero. Qeŋgadeeŋ ero bimooro “Mono qaomboŋa!” jeŋ laaligo soomoŋgowaajoŋ moma uunananoŋ kamaaro titiboronana tegoro raniŋ.   
\p
\v 21 Raidimboŋ uutanoŋ kambaŋ koriga kaŋ laligoŋ nembanene moŋ mende neniŋ. Kawaajoŋ ama Poolnoŋ batugianoŋ waama nama kokaeŋ iŋijoro, “Ejauruna, niinoŋ Kriit wato mende mesaowombaa gejanono iŋijoweti, oŋo noonoŋ qaa ii otaagi sokonaga. Kaeŋ aniŋ tiwitiwilaa koi kanoŋ mono qanananoŋ mende unaga.  
\v 22 Gejanonona mesaogito, keteda koi qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ oŋonjeŋ: Oŋoonoŋga moŋnoŋ laaligoya mende tiwilaawaa. Ii qaagoto, waŋgogadeeŋ tiwilaawaa. Kawaajoŋ oŋo mono qaqabuŋabuŋagia moma rabu.   
\p
\v 23 “Niinoŋ beŋ qata Anutu iwaa buŋa kolooŋ weleŋa qeŋ laligojeŋ. Gomantiiŋa gaoŋ ewe iinoŋ Siwe gajobaya moŋ wasiro noo kosonanoŋ kaŋ nanja.  
\v 24 Nama kokaeŋ nijoja, ‘Pool, gii toroko mende moba! Gii saanoŋ Room Siisakimbaa jaasewaŋanoŋ kena gosiŋ gombaa. Moba! Anutunoŋ keraqeeaŋgoya qendeema goma ejemba kuuya giwo waŋgonoŋ motooŋ laligojuti, iyoŋoo laaligogia mono goo boroganoŋ ano giwo nama moŋnoŋ mende komuwaa.’  
\v 25 Siwe gajobanoŋ qaa nijoji, mono iikawaa so koloowaa. Niinoŋ Anutu kaeŋ moma laariŋ mujeŋ. Kawaajoŋ ejauruna, oŋo mono qaqabuŋabuŋagia moma rabu.  
\v 26 Kaeŋ koloowaato, haamonoŋ qeŋ utitiiŋ nonono wato mombaa goraayanoŋ keuboŋatiwaa so kolooja.” Kiaŋ.   
\s1 Gomantiiŋa 14 kolooro baloŋ dodowigi.  
\p
\v 27 Waŋgonananoŋ Kowe Baloŋ Batugaranoŋ (Mediterranean Sea) iikawaa bakaya qata Adria Kowe iikanoŋ eeŋ laŋ keno gomantiiŋa 14 kolooro. Ii kolooro gomantiiŋa biiwia kanoŋ waŋgo gawoŋ meme eja yoŋonoŋ “Mono baloŋ moŋ dodowijoŋ,” jeŋ uugianoŋ kaeŋ mogi.  
\v 28 Kaeŋ moma nama keda kasa moŋ aeŋ kitiawo somoŋgoŋ giligi kemeŋ kowe dusiita oosiriro. Oosiriro kowe koriaa jaŋgoya kolooroti, ii 40 miita (120 fiit) kawaa so. Boroŋa moŋ toroqeŋ kema tani motooŋ ii kaaŋiadeeŋ aŋgi jaŋgoya iikanoŋ 30 miita (90 fiit) kawaa so kolooro mokoloogi.  
\v 29 Ii mokolooŋ waŋgonananoŋ jamo toroŋ batuyanoŋ kuuwabotiwaajoŋ toroko mogi. Kaeŋ moma waŋgowaa kasa mindaŋa 4 ii waŋgo gematanoŋga isama osoŋ meŋ kamaaŋ aŋgi ano gomaŋ asariwaa-tiwaajoŋ mamboma qama kooliŋ ragi.   
\p
\v 30 Kaeŋ ragito, waŋgowaa gawoŋ meme eja yoŋonoŋ mondomondo qaa kokaeŋ jegi, “Nono waŋgo waŋaageŋ waŋgowaa kasa mindaŋa tosaaŋa giliniŋ kemebaa.” Kaeŋ mondoŋ jeŋ waŋgo melaa, gomba moŋ waŋgonoŋga metogoŋ meŋ kamaaŋ aŋgi kowenoŋ kamaaro waŋgo mesaoŋ aŋgobato meŋ aasaŋgoyanoŋ oloŋ koma kembombaajoŋ aŋgi.  
\v 31 Kaeŋ aŋgito, Poolnoŋ kawali galeŋ ano manjaqeqe eja ii kokaeŋ irijoro, “Yoŋonoŋ waŋgonoŋ mende meselatiŋ nambuti eeŋ, oŋoo laaligo soomoŋgowaa kania moŋ mende koloowaa.”  
\v 32 Kaeŋ irijoro manjaqeqe eja yoŋonoŋ kema gombaa kasia kotogi aŋodeeŋ keno gawoŋ meme eja yoŋonoŋ oloŋ koma kembombaajoŋ amamaagi.   
\p
\v 33 Weŋgeraŋ suluro kanoŋ Poolnoŋ korebore nene newutiwaa qambaŋmambaŋ qaa jeŋ kotoŋ oŋoma kokaeŋ jero, “Oŋo mono kambaŋ koriga uuwoi mamboma nembanene moŋ mende kisiriiŋ laligogi kete weeŋ 14:ŋa kolooja.  
\v 34 Kawaajoŋ nii kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ: Anana laaligonana somoŋgowombaajoŋ aoŋ orowoŋati, iikanoŋ esuŋnana kamaawabotiwaajoŋ mono kotiiŋ nama qeaŋgoniŋ sokombaa. Kawaajoŋ oŋo mono nembanene newu. Oŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ selia mende tiwilaawaa. Waŋ jugia melaa moŋ ii mende totooŋ soowaa.”  
\v 35 Kaeŋ jeŋ Poolnoŋ bered meŋ korebore yoŋoo jaasewaŋgianoŋ Anutuwaa daŋgiseŋ jeŋ motoŋ kanaiŋ nero.  
\v 36 Kaeŋ nero iima kuuya yoŋonoŋ awasaŋgia kamaaro kaaŋagadeeŋ nene meŋ negi.  
\v 37 Nono waŋgo uutanoŋ mindiriŋ jaŋgo 276 kawaa so laligoniŋ.  
\v 38 Yoŋonoŋ korebore nene neŋ neŋ timbiriŋgogi. Kaeŋ ama waŋgonoŋ afaaŋgowaatiwaajoŋ wiit dumuŋ kota taruyawo meŋ giligi kowenoŋ kemero. Kiaŋ.   
\s1 Waŋgonoŋ kowe toroŋnoŋ kuuŋ osiŋ jaŋgoro.  
\p
\v 39 Gomaŋ ano baloŋ iima ii mende moma kotogi. Mende moma kotogito, kowe waŋgoŋa (bay) sakasiŋawo moŋ mokolooŋ iigi. Ii iima “Mono waŋgo meleema batogoŋ iikanoŋ keubonaga,” jeŋ qaa somoŋgogi.  
\v 40 Qaa kaeŋ somoŋgoŋ nama waŋgowaa kasa mindaŋaa kasia kotogi suno mesaogi kowe dutanoŋ ero. Ii kotoŋ iikanondeeŋ leelee meleŋqeleeŋ (steer) loqa woi eroti, iyoroo kasagara isaŋgi lolooro. Ii isama waŋgo bataa opo selya horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro waŋgo meleeŋgi sakasinoŋ baageŋ keniŋ.  
\v 41 Kaeŋ keninto, waŋgonoŋ kowe toroŋnoŋ kembabotiwaajoŋ somoŋgowombaajoŋ amamaaŋ mesaoŋ giligi kema kuuro. Iikanoŋ kuuŋ waŋgo waŋanoŋ toroŋnoŋ qeŋ osiŋ kema kamambaajoŋ amamaaŋ raro. Kaeŋ raro kowe sirinoŋ waŋgo gooŋanoŋ kotakota giliŋ qeŋ qosomosono.   
\p
\v 42 Kaeŋ kolooro jegi, “Kapuare eja yoŋoonoŋga moŋnoŋ apu qeŋ kotoŋ oloŋ koma kembabo.” Kaeŋ jegi manjaqeqe eja yoŋonoŋ kapuare eja nono kuuya nunuwombaajoŋ mogi.  
\v 43 Kaeŋ mogito, kawali galenananoŋ Poolwaa laaligoya somoŋgomambaajoŋ moma manjaqeqe ejaurutanoŋ kaeŋ ambubotiwaajoŋ aŋgoŋ koma oŋono. Aŋgoŋ koma oŋoma kokaeŋ jeŋ kotoŋ nonono, “Daeŋ oŋonoŋ kowe aotiŋ kekembaa kania mojuti, oŋo mono wala luguŋ kemeŋ kowe aotiŋ kema goraayanoŋ ubu.  
\v 44 Yoŋonoŋ wala keŋgi tosianoŋ gemagianoŋ palaŋ tapia qelanjiŋ mewu me waŋgowaa kitia kania kania mokolooŋ iikawaa qaganoŋ eŋ kowe aotiŋ kembu.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ nonono tani kaeŋ ama kuuyanoŋ laaligonana somoŋgoŋ kowe goraayanoŋ keudaboroniŋ. Kiaŋ.   
\c 28  
\s1 Malta watonoŋ mamboma laligoniŋ.  
\p
\v 1 Laaligonana somoŋgoŋ kowe goraayanoŋ kouma kanoŋ wato qata Malta qagi moniŋ.  
\v 2 Kouniŋ koŋnoŋ kanaiŋ kamaaro gomaŋ olomooroto, Malta ejemba yoŋonoŋ ala awaa toontooŋ kolooŋ nonoma gere aŋgi jero nunuaŋgi korebore gere kosianoŋ kema konama raniŋ.  
\v 3 Poolnoŋ gere akado meŋ kululuuŋ boraŋgoŋ gerenoŋ ano. Ii ano jero qato moŋnoŋ gere kukuŋanoŋ kosuro kouma borianoŋ somoŋgoŋ kiro.  
\v 4 Mokolenoŋ kaeŋ somoŋgoŋ borianoŋ mondoŋ kamaaŋ nano watowaa toya yoŋonoŋ iima iyaŋgiodeeŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Eja koi kowenoŋga laaligoya somoŋgoŋ kouroto, Soŋgorinoŋ kileŋ iroŋa meleema laaligoya kotoŋ muro komuwaa. Kawaajoŋ mono uŋuro koomu ejaga kolooja. Kaeŋ moma kotiijoŋ.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jegito, Poolnoŋ soromaaŋ utugoŋ nama giliro gere uutanoŋ kemero Poolwaa selianoŋ tiwitiwilaa moŋ mende kolooro.  
\v 6 Kaeŋ jeŋ iigigiiŋ “Selia somariiŋ osaawaa me uulaŋawo komuŋ balonoŋ tama kamaaŋ kombaa,” kaeŋ jeŋ akakariŋ iima mamboma naŋgi. Kambaŋ koriga mamboma naŋgito, Poolwaa selianoŋ iwoi bologa moŋ mende kolooro. Kaeŋ kolooro roromoŋgia meleeno jegi, “Oo, eja koi mono beŋ ejaga kolooja.”   
\p
\v 7 Malta sakasinoŋ kouma laŋ uuŋ kosianoŋ nene gawoŋ baloŋ koria koria ano bao bulmakao tuuŋa tuuŋa egi iiniŋ. Ii watowaa eja poŋgia qata Publius iwaanoŋa ero. Baloŋ toya iikanoŋ koma horoŋ nonono mirianoŋ uniŋ uukaleŋ qaganoŋ kalaŋ koma nonono iwo ainjoloŋ raniŋ weeŋ karoombaa so keno.  
\v 8 Raniŋ Publiuswaa maŋanoŋ selegere ano kerauru sayawo ji (dysentery) kanoŋ kiro duŋnondeeŋ ero. Ero Poolnoŋ iwaanoŋ kema qama kooliŋ boria waŋanoŋ ama meŋ qeaŋgoro.  
\v 9 Kaeŋ kolooro iikanondeeŋ ji ejemba tosaaŋa kuuya wato iikanoŋ egiti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kougi Poolnoŋ Anutu qama kooliro qeaŋgogi.  
\v 10 Yoŋonoŋ kaleŋ kania kania mamaga nonoma iikaaŋa kanoŋ goda qeŋ nonoma laligogi. Kanageŋ waŋgonoŋ ubombaajoŋ aniŋi, kambaŋ iikanoŋ kowe qaganoŋ kana laaligowaa iwoiyaajoŋ amamaaniŋi, ii meŋ nonoojoŋ waŋgonoŋ aŋgi. Kiaŋ.   
\s1 Malta mesaoŋ kema Room sitinoŋ keuniŋ.  
\p
\v 11 Koiŋ karooŋ tegoro waŋgo moŋ qata “Beŋ Sunesune” mokoloogi. Waŋgo iikawaa waŋanoŋ sunesune beŋwoi qagara Kastor ano Poluks yoroo uŋagara menjereŋgoŋ aŋgi nani. Waŋgo kanoŋ Iijipt kantriwaa siti qata Aleksandria iikanoŋa karo wato kanoŋ somoŋgoŋ haamoqeqe kambaŋa ii ragi. Ii ragi tegoro uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro mesaoŋ keniŋ.  
\v 12 Kema kema siti qata Sairakyus kanoŋ keuma balonoŋ kamaaŋ weeŋ karooŋ raniŋ.  
\v 13 Rama waŋgonoŋ uniŋ opo sel horoŋ mororoŋgogi kema Regium sitinoŋ keuniŋ. Keuma eŋ waama haamo Saut waageŋga kanaiŋ qero. Qero kema weeŋ boria woi kolooro kanoŋ Room leegeŋ Puteoli taombaa waŋgo donoŋ keuniŋ.   
\p
\v 14 Keuma kanoŋ uumeleeŋ alaurunana tosaaŋa mokolooŋ iŋiiniŋ. Iŋiiniŋ kokaeŋ qisiŋ nonoŋgi, “Oŋo saanoŋ nonowo sonda motooŋgo laligowuyaga me qaago?” Qisiŋ nonoŋgi “Saanoŋ,” jeŋ yoŋowo laligoniŋ. Laligoniŋ tegoro oŋomesaoŋ Room sitinoŋ uniŋ.  
\v 15 Uumeleeŋ alaurunananoŋ Room siti laligogiti, iyoŋonoŋ kaniŋiwaa buju qaa mogi. Ii moma mokolooŋ nonombombaajoŋ tosianoŋ waama (kana 43 mail kaŋ) gomaŋ qata Apius Forum maaket iikanoŋ kagi. Tosianoŋ (33 mail kaŋ) gomaŋ qata Ala miri karooŋ, iikanoŋ kaŋ mokolooŋ nonoŋgi aitoŋgoniŋ. Aitoŋgoŋ Poolnoŋ “Anutu daŋgiseŋ!” jeŋ mepeseeŋ uuta qeaŋgoro. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Room rama Juuda ejemba uugia kuuro.  
\p
\v 16 Room sitinoŋ kouma kanoŋ Poolnoŋ miri moŋnoŋ aŋodeeŋ rabaatiwaajoŋ jeŋ tegoŋ mugi manjaqeqe eja moŋnoŋ galeŋ meŋ muŋ laligoro.   
\p
\v 17 Kaeŋ jeŋ tegoŋ mugi miri iikanoŋ raro weeŋ karooŋ tegoro Juuda ejemba geria koma horoŋ oŋono kaŋ ajoroogi. Ajoroogi Poolnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, niinoŋ ananaa Juuda ejemba tuuŋnana mende qetama kazi ama oŋombe me ambosakoŋurunana yoŋoonoŋga nanamemeŋ moma laligojoŋi, ii mende meŋ boliwe. Kaeŋ qaagoto, kileŋ Jerusalem sitinoŋ qelanjiŋ noma somoŋgoŋ noma kapuare mirinoŋ nooŋgi rabe Room gawman yoŋoo borogianoŋ nooŋgi.  
\v 18 Nooŋgi borojaŋ meŋ kanianaa qisiŋ gosigi qeaŋgoro. Niinoŋ iwoi bologa moŋ mende ama koomuwaa buŋa koloowenagatiwaa so mende kolooro. Yoŋonoŋ kaeŋ iima kotoŋ isama nombombaajoŋ mogi.   
\p
\v 19 \x * \xo 28.19 \xt Apo 25.11\x*“Kaeŋ mogito, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Judia kanoŋ qaa ii qewagoŋ tuarenjeŋ aŋgi. Kaeŋ aŋgi sisau kolooŋ bimooro niinoŋ kana moŋgama moŋ mende mokolooŋ kokaeŋ kaparaŋ koma qisiwe, ‘Niinoŋ saanoŋ Room sitinoŋ kembe Siisakiŋnoŋ qaana mindiŋgoro diŋgowaa.’ Kaeŋ qisiwe wasiŋ noŋgi koi kawe. Neenaa Juuda tuuŋ yoŋonoŋ kazi ama noŋgito, kileŋ yoŋoo selegianoŋ qaa bologa moŋ kuuŋ jeŋ oŋomambaajoŋ mende mojeŋ. Kaeŋ qaago.  
\v 20 Anutunoŋ eja moŋ koloowaatiwaa soomoŋgo qaa nonono Israel nononoŋ qaa iikawaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ amakejoŋi, niinoŋ mono eja soro iwaajoŋ ama gbadooŋ noŋgi gbado (tape) koi bosinjeŋ. Kaniana kaeŋ. Kawaajoŋ ama kete iŋiima qaa qaa ama amiŋ mobombaajoŋ koma horoŋ oŋombe koi kagi ajoroojoŋ.”   
\p
\v 21 Kaeŋ iŋijoro moma jegi, “Judia balonoŋ goojoŋ qaa jeŋ laligogito, nonoojoŋ tere moŋ mende aŋgi karo iiniŋ. Kaaŋagadeeŋ alaurunananoŋ iikanoŋa koi kagiti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ goo qaa buju me sundu bologa moŋ mende jegi moniŋ.  
\v 22 Ii moŋ mende jegi moninto, uuganoŋ qaa eji, nono ii saanoŋ mobombaajoŋ mojoŋ. Goonoŋ Nazaret paati tuuŋ iikawaa qaaya ii baloŋ so jegi ejembanoŋ qotogogi leelee iikanoŋ niinoŋgiinoŋ qaa mamaga jeŋ kazi amakeju. Paati tuuŋ iikawaa bujuya ii gejanananoŋ kaeŋ kemero mojoŋ.”   
\p
\v 23 Kaeŋ jeŋ Poolnoŋ qaa mombo jewaatiwaa kambaŋ moŋ areŋgogi. Ii areŋgogi Juuda ejemba jaasooŋgonoŋ kambaŋ iikanoŋ kaŋ Pool miri raroti, iikanoŋ ajoroogi. Ajoroogi umugawodeeŋ kanaiŋ Anutu bentotoŋaa kania jeŋ asariŋ laligoro gomaŋ tiiro. Jiisaswaa kania moma yagoŋ moma laariŋ uuwoi mesaowutiwaajoŋ kaparaŋ koma uukuukuu meŋ oŋoma laligoro. Wala Mooseswaanoŋ Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ Buju Tere weeŋgoŋ qaa iikanoŋadeeŋ kanaiŋ Jiisaswaa kania iŋisaama iikanoŋ qendeema naŋgoŋ jeŋ laligoro.  
\v 24 Buŋa qaa kaeŋ jeŋ laligoro tosianoŋ uuwoi mesaoŋ moma laarigito, tosianoŋ ii mende moma laariŋ tompiŋ laligogi.  
\v 25 Aŋgia uumotooŋ mende ama aoŋ batugianoŋ roromoŋgo tuuŋ woi kolooŋ deembombaajoŋ aŋgi. Deembombaajoŋ aŋgi Poolnoŋ qaa kokaaŋagadeeŋ iŋijoro, “Uŋa Toroyanoŋ qaa moŋ gejatootoo eja Aisaiawaa uutanoŋ saŋe qero ambosakoŋurugia iŋijoroti, ii mono oŋoo saregiaga tororo jero.  
\v 26 \x * \xo 28.26 \xt Ais 6.9-10\x*Aisaianoŋ qaa ii kokaeŋ jerota eja,  
\q2 ‘Gii mono ejemba tuuŋ koi yoŋoonoŋ kema kokaeŋ iŋijona mobu:  
\q2 Oŋo gejagia ama qaa oŋanoŋ momago kania moma bimbimgoŋ kileŋ mende moma asariwuya.  
\q2 Jaagianoŋ uuŋ iwoi oŋanoŋ iimago kania iima bimbimgoŋ kileŋ mende iima kotowuya.   
\q2
\v 27 Ejemba tuuŋ koi yoŋoo uugianoŋ mono kotiiŋ gojoma eja.  
\q2 Gejagianoŋ qaa moma bimbimgoŋ jaagia komujulaaŋ laligoju.  
\q2 Kaeŋ mende koloowuyagati eeŋ, mono jaagianoŋ iwoi saanoŋ iima kotoŋ gejagianoŋ qaa moma uugianoŋ kania moma asariŋ uugia meleeŋgi niinoŋ ii saanoŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋombenaga.’”   
\p
\v 28 Poolnoŋ qaa ii jendaboroŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kawaajoŋ oŋo mono qaa kota koi saanoŋ moma yagowu: Anutunoŋ hamoqeqewaa Buŋa qaaya ii mono waba kantri yoŋoonoŋ ano kembaa. Yoŋoonoŋ keno yoŋonoŋ ii saanoŋ geja ama mobuya.”  
\v 29 (Poolnoŋ kaeŋ jendabororo Juuda yoŋonoŋ aŋgiodeeŋ geriawo jenoŋkooli ama niinoŋgiinoŋ amigi uma kamaaŋ ano mesaoŋ keŋgi.)   
\p
\v 30 Poolnoŋ iyaŋaajoŋ miri moŋ tatawaga sewaŋa meŋ iikawaa uutanoŋ gbani woi kuuyagadeeŋ eŋ laligoro. Iikanoŋ laligoŋ ejemba daeŋ yoŋonoŋ iibombaajoŋ kagiti, iinoŋ ii kuuya saanoŋ koma horoŋ oŋoma laligoro.  
\v 31 Awasaŋkaka qaganoŋ nama Anutu bentotoŋaa kania jeŋ asariŋ uukuukuu meŋ oŋoma laligoro. Poŋ Jiisas Kraist moma mubutiwaajoŋ Anutu hamoqeqewaa kania kuma oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoro moŋnoŋ mende qotogoŋ muro laligoŋ kouma laligoro. Kiaŋ.