\id 2TI - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h 2 Timoti 
\toc1 Poolnoŋ Timotiwaa Tere ano 2 kolooro 
\toc2 Timotiwaa Tere 2 
\toc3 2 Tim 
\mt1 Timotiwaa Tere 2  
\mt2 Poolnoŋ Timotiwaa Tere ano 2 kolooro.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Poolnoŋ mundaŋa ano gbaworo ala ilailaaya Timotiwaajoŋ “Ando qambaŋmambaŋ qaana konoga mumaŋ,” jeŋ Buŋa Tere koi ooro. Qaa areŋa waŋa ii awaawaa kaparaŋkoŋkoŋ. Poolnoŋ ii jeŋ asariŋ uuta naŋgoŋ qambaŋmambaŋa kokaeŋ muŋ ooro: Timoti giinoŋ mono pondaŋ nama Jiisas Kraistwaa kania naŋgoŋ jeŋ laligowa. Oligaa Buŋa ano Soomoŋgo Areŋ Walaga mojaŋi, mono iikanoŋ qokotaaŋ iikawaa qaaya hoŋaboŋa ii ejemba kuma oŋoma uukuukuu gawoŋ meŋkeba. Tuarenjeŋ ama goŋgi siimbobolo kania kania mokolooŋ monagati eeŋ, mono kileŋ Anutunoŋ gawoŋ gonotiwaa so ii kaparaŋ koma meŋkeba.  
\ip Poolnoŋ galeŋ meme qaa kotiga Timoti kokaeŋ muro: Tosianoŋ “poumapou qaganoŋ aŋgowowo omaya ama gejajojombaŋ amakejuti” giinoŋ mono iikawaa qaanoŋ keuma kambaŋga mesoqesooŋ tiwilaawabo. Aŋgowowo qaa kaaŋa kanoŋ ejemba mende totooŋ ilaaŋ oŋomakejuto, ejemba geja ama momakejuti mono ii meŋ boliŋ oŋono tiwilaawuya.  
\ip Poolnoŋ qambaŋmambaŋ qaaya kuuya naŋgomambaajoŋ aŋaa laaligoyaa sunduya ooro. Naambaajoŋ nomaeŋ gawoŋ areŋa ama manja qeŋ laligoroti Timotinoŋ iikawaa qaaya duduuwabotiwaajoŋ ii kokaeŋ jeŋ asariro, “Niinoŋ Jiisas moma laariŋ lombo moma mokosiŋgoŋ uujopa ama laligowe. Sisiwerowero ama noŋgi siimbobolo moma kaparaŋ koma kotiiŋ nambe.”  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 5 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-2  
\io1 Anutu mepeseeŋ Timoti qambaŋmambaŋ muro 1.3–2.13  
\io1 Gejanono ano galeŋ meme qaa tosaaŋa 2.14–4.5  
\io1 Pool horoŋ ureeŋ ama mugi laligoro 4.6-18  
\io1 Terewaa qaa kota waŋa 4.19-22  
\c 1  
\p
\v 1 Anutu uusiiŋanoŋ jeŋ kotoŋ Pool nii kuuŋ nono Kraist Jiisaswaa aposol koloojeŋ. Kraist Jiisaswo qokotaaŋ naniŋ laaligo kombombaŋa nonombaatiwaa qaaya somoŋgorotiwaa Buŋa qaaya jeŋ asarimambaajoŋ wasiŋ nono laligojeŋ.   
\p
\v 2 \x * \xo 1.2 \xt Apo 16.1\x*Timoti giinoŋ momalaariwaa wombo merana koloojaŋ. Niinoŋ giwo qaa amiŋ mobojoŋ tere koi oojeŋ.  
\p Maŋnana Anutu ano Poŋnana Kraist Jiisas, yoronoŋ mono kiaŋkomuŋ kaleŋmoriaŋ goni luaenoŋ laligowa.   
\s1 Poolnoŋ Timoti uuta naŋgoŋ qaa jero.  
\p
\v 3 Noo ambosakonurunanoŋ Anutu weleŋ qeŋ muŋ laligogi niinoŋ toroqeŋ gawoŋa mewe Anutunoŋ “Giibe sokonja,” nijoro uugejananoŋ kaeŋ momakejeŋ. Uuna soraaya kolooro Anutu mepeseeŋkejeŋ. Mepeseeŋ asaga gomantiiŋa qama kooliŋ gii suulaŋ romoŋgoŋ gomakejeŋ.  
\v 4 Gomesaowe saana jauŋga kamaaroti, niinoŋ ii romoŋgoŋ giimambaajoŋ awelegoŋ kaparaŋ komakejeŋ. Giima ainjoloŋ rari korisoronoŋ uuna saa qewaatiwaajoŋ mojeŋ.   
\p
\v 5 \x * \xo 1.5 \xt Apo 16.1\x*Giinoŋ gbiŋgbaoŋa qaa oŋanoŋ Jiisas moma laariŋ laligojaŋi, qaa ii uu wombonanoŋ ero romoŋgoŋkejeŋ. Wala auga Lois ano nemuŋga Yunis yoronoŋ uugara meleeni momalaarigaranoŋ kolooro. Yoroo gemagaranoŋ giinoŋ kaaŋagadeeŋ ama laligojaŋi, iikaya moma laariŋ kotiijeŋ.   
\p
\v 6 Kawaajoŋ imowamo laligowabotiwaajoŋ qaa kokaeŋ qeŋ gbiliŋ gijojeŋ: Niinoŋ wala borona waŋganoŋ ama qama kooliwe Anutunoŋ gawoŋ memewaa momo kaleŋ gonota uuganoŋ eji, ii mono meŋ gbilina gere bolaŋ kaaŋa kotiiŋ jeŋ mende ililiŋgowa.  
\v 7 Qaa koi mono romoŋgowa: Anutunoŋ Uŋa Toroya ii jiriŋjiriŋ ama qarasombunana moboŋatiwaajoŋ qaagoto, iyaŋaa ku-usumbaa Uŋaya nonono saanoŋ uunananoŋ jopagoŋ aoŋ nanamemenana tororo galeŋ koma aoŋ namboŋa.   
\p
\v 8 Kawaajoŋ Poŋnanaa qaaya naŋgoŋ jeŋ seimambaajoŋ ataqataŋ mende amba. Kaeŋ qaagoto, mono nii kaaŋa kolooŋ laligowa. Niinoŋ Pombaa gawoŋa meŋ laligowe iikawaajoŋ kapuare mirinoŋ nooŋgi rajento, kileŋ noojoŋ ama kuukamakamaa mende moma laligowa. Mono kotiiŋ nii kaaŋa awasaŋkaka nama uuwaa gawoŋ meŋ laligowa. Oligaa Buŋawaajoŋ ama aŋgosisiri ama gombuyagati eeŋ, mono iikawaa siimboboloya moma mokosiŋgoŋ bosima laligowa. Anutunoŋ ku-usuŋ gomakejiwaa so ii saanoŋ niwo motooŋ kaparaŋ koma bosima laligowota.   
\p
\v 9 Anutunoŋ monowaa monoyanoŋ Siwe namo mende mokolooŋ oroma kambaŋ iikanoŋ ananaajoŋ romoŋgoŋ areŋ kokaeŋ ano: Anutunoŋ Kraist Jiisaswaajoŋ ama kaleŋmoriaŋ nonombaa. Areŋ ii ano ero laligoŋ kouma laligogi anana kolooniŋ. Kolooniŋ Anutunoŋ anana iwaa buŋa kolooŋ soraaya laligowombaajoŋ nonooma hamo qeŋ nonono. Anano iwoi awaa aniŋiwaajoŋ ama mende meweeŋgoŋ nonoma nonoonoto, iyaŋaa areŋ walaga ii otaaŋ nama iikanoŋ nonoono.  
\v 10 Areŋ walaga iikawaa hoŋa ii kambaŋ kokaamba asuganoŋ kolooro. Hamoqeqe Tonananoŋ asugiŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋa maama nonono. Kraist Jiisasnoŋ asugiŋ koomuwaa esuŋa qeŋ meluŋgoro kemero Oligaa Buŋaya ninisaano asariro. Buŋa qaa ii moma laariŋ saanoŋ laaligo kombombaŋa mokolooŋ tetegoya qaa kotiiŋ laligoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende koomu komboŋa mende komuwoŋa.   
\p
\v 11 \x * \xo 1.11 \xt 1 Tim 2.7\x*Anutunoŋ nii Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ ejemba kuma oŋomaŋatiwaajoŋ kuuŋ nono wasiwasi eja aposol koloojeŋ.  
\v 12 Aposol koloojeŋiwaajoŋ ama gawoŋa kotiiŋ mewe tosianoŋ aŋgosisiri naŋ noŋgi siimbobolo momakejeŋ. Siwe Eja moma laariŋ muŋkejeŋi, niinoŋ iwaa kania awaagadeeŋ moma yagojeŋ. Kawaajoŋ awasaŋkaka nama kuukamakamaa mende momakejeŋ. Qaago totooŋ! Anutunoŋ moma laariŋ noma Buŋa gawoŋa ama nonotiwaa so nii galeŋ koma nomambaa kotiiŋ laligoji, ii moma yagojeŋ. Kaeŋ moma yagowe gawoŋanoŋ mende sooma kamaaro laligoŋ uma kambaŋ somatanoŋ keuboŋa. Kaeŋ moma laariŋ iikawaajoŋ uuwoiwoi mende anjeŋ.  
\v 13 Momalaariwaa qaa ii uunana meagowaatiwaa soga kolooji, niinoŋ qaa hoŋa ii kuma goma sili awaa qendeema goma laligowe. Ii mono uu konoŋganoŋ ama kaaŋiadeeŋ otaaŋ laligowa. Nono Kraist Jiisaswo qokotaaŋ motooŋ naniŋ jopagoŋ nonomakeji, giinoŋ mono uujopa iikawaa uutanoŋ laligowa.   
\p
\v 14 Anutunoŋ giima moma laariŋ goma iwoi awaa kuuya gono buŋaga kolooji, iikanoŋ mesoqesoowabotiwaajoŋ mono ii galeŋ meŋ laligowa. Uŋa Toroyanoŋ uunananoŋ nama laligoji mono iwaa ku-usuŋ qaganoŋ iwoi hoŋa ii agokayaŋ kona ewaa.   
\p
\v 15 Eisia prowinswaa neŋauruna yoŋonoŋ kuuya nomesaoŋ gema nugi, ii mojaŋ. Eja qagara Figelus ano Hermogenes yoronoŋ iyoŋoo batugianoŋ laligojao.  
\v 16 Tosianoŋ nomesaogito, Onesiforus iinoŋ qaago. Kawaajoŋ Poŋ, gii mono Onesiforuswaa sumaŋuruta kiaŋkomuŋ oŋona laligowu. Eja kanoŋ noo gbadonaajoŋ (tape) gamu mende qeŋ nomakejato, kambaŋ mamaga kanoŋ keraqeeaŋgo qeŋ nono uuna bonjoŋ kono.  
\v 17 Onesiforusnoŋ Room sitinoŋ koi kouma kambaŋ iikanondeeŋ noojoŋ kaparaŋ koma moŋgama laligoŋ mokolooŋ nono.  
\v 18 Iinoŋ wala Efesus sitinoŋ nomaeŋ ilailaa somasomata ama meŋ afaaŋgoŋ noma laligoroti ii geeŋgo saanoŋ moma komujaŋ. Kawaajoŋ kambaŋ somatanoŋ Pombaa kooroŋanoŋ keuniŋ Onesiforusnoŋ kiaŋkomuwaa tawaya mokoloowaatiwaajoŋ qama koolijeŋ. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Kraist Jiisaswaajoŋ mono manja qeŋ laligowa.  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ merana Timoti, gii mono Kraist Jiisaswo qokotaaŋ kaleŋmoriaŋ uutanoŋ boŋ qeŋ kotiiŋ namba.  
\v 2 Niinoŋ Buŋa qaa kuma gombe mamaganoŋ niima naŋgoŋ jegi monati, ii ejemba moma laariŋ oŋo-oŋombaa so koloojuti, mono iyoŋoo buŋa ewaatiwaajoŋ oŋomba. Kaeŋ ama oŋona ero saanoŋ ejemba tosaaŋa toroqeŋ kuma oŋombutiwaa so koloowu.   
\p
\v 3 Oo Timoti, gii mono Kraist Jiisaswo nama iwaa manjaqeqe eja akadamugawo kolooŋ kaparaŋ koma kotiiŋ manja qeŋ laligowa. Aŋgosisiri ama gombuti, iikawaa siimboboloya mono moma mokosiŋgoŋ bosima laligowa.  
\v 4 Manjaqeqe ejawaa tania ii kokaeŋ: Kawali galeŋ waŋgianoŋ eja oŋoono manjaqeqe tuumbaa areŋnoŋ keuma kema kaŋ gawoŋ pondaŋ meŋ laligojuti, iyoŋonoŋ kuuya galeŋgianoŋ jeŋ kotoŋkejiwaa so teŋ koma ambombaajoŋ jojoriŋ nanju. Kaeŋ nama iyaŋgiaa laaligowaa naŋgonaŋgowaajoŋ iwoi moŋ mende meŋ laligoju. Uu deendeeŋ mende laligoju.   
\p
\v 5 Kawaa sareqaaya moŋ ii kokaeŋ: Aaŋgole ejanoŋ kuu aaŋnoŋ keuma jeŋkooto galeŋaanoŋ qaa uuguŋ laŋ bobogariŋ kenji iinoŋ akadamuyawo mende koloowaa. Iwaa waŋanoŋ haamo aambaa ila moŋ mende koŋgi kemebaa. Kawaajoŋ gii mono dindiŋagadeeŋ kemba.  
\v 6 Kaaŋiadeeŋ komakoomo ejanoŋ gawoŋ somata mero hoŋa kolooro wala kema jaaya qeŋ nero sokombaa. Tosianoŋ loorigiti, iyoŋonoŋ iwaa gematanoŋ kawuya. Gii mono iikawaa so kotiiŋ gawoŋ meŋ laligowa.  
\v 7 Qaa oojeŋi, ii weeŋgoŋ moma bimoona Poŋnoŋ mono momakooto gono ii kuuya saanoŋ moma asariwa. Kawaajoŋ ii mono uu konoŋganoŋ ama romoŋgoŋ laligowa.   
\p
\v 8 Mono Jiisas Kraist romoŋgoŋ laligowa. Niinoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariŋkejeŋi, Jiisasnoŋ qaa iikawaa so kiŋ Deiwidwaa gbiliga kolooŋ Hamoqeqe Toya kolooro Anutunoŋ meŋ gbiliro koomunoŋga waaro.   
\p
\v 9 Niinoŋ Oligaa Buŋa qaa ii kaparaŋ koma jeŋ asariŋ aŋgosisiriwaa siimboboloya mobe kikekakasililiŋ eja kaaŋa kasanoŋ gbadooŋ noŋgita rajeŋ. Kaeŋ rajento, Anutuwaanoŋ Buŋa qaa ii mende gbadooŋ somoŋgogi.  
\v 10 Kania kawaajoŋ ama niinoŋ siimbobolo kuuya moma mokosiŋgoŋ kotiiŋ nanjeŋ. Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, niinoŋ mono iyoŋoojoŋ ama kaparaŋ koma manja qeŋ laligojeŋ. Kraist Jiisasnoŋ hamo qeŋ oŋono yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ letoma oyaŋboyaŋ koloowutiwaajoŋ mojeŋ. Uugia meleema laligowuti eeŋ, mono Siwewaa asamararanoŋ uma tetegoya qaa kotiiŋ laligoŋ ubu.  
\v 11 Qaa koi mono powowoŋ kotakota kolooja:  
\q2 “Anana uunana walaganoŋ iwo motooŋ komuro laligojoŋi eeŋ, mono kaaŋiadeeŋ iwo kotiiŋ laligowoŋa.   
\q2
\v 12 \x * \xo 2.12 \xt Mat 10.33; Luuk 12.9\x*Iwo motooŋ siimbobolo moma mokosiŋgoŋ laligojoŋi eeŋ, mono kaaŋiadeeŋ iwaa bentotoŋ uutanoŋ iwo galeŋkoŋkoŋ gawoŋ mewoŋa.  
\q2 Anana ii qakoonjoŋi eeŋ, iinoŋ mono kaaŋiadeeŋ qakooma nonoma niniima tiiwaa.   
\q2
\v 13 Anana gema qeŋ muniŋ iroŋa meleema nonombaatiwaa qaa somoŋgoro eji, iinoŋ ii qewagomambaajoŋ amamaawaa.  
\q2 Mindiŋqindiŋ ama iyaŋaa kania utegomambaajoŋ qetetaŋgoŋkeja.  
\q2 Kawaajoŋ ezelobezelo ama qaanana pondaŋ mende otaawoŋati eeŋ, iinoŋ mono kileŋ (dindiŋa nama) qaaya pondaŋ otaaŋ iikawaa so ama nonombaa.” Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaa Buŋa gawombaa ejia kokaeŋ kolooŋ laligowa:  
\p
\v 14 Oo Timoti, qaa koi duduuwabotiwaajoŋ ii mono jeŋ gbiliŋ oŋoma Anutuwaa jaasewaŋanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma laligowa: Momalaariwaa qaa aro kania kania ii mono meleŋqeleema mondoŋ mende gosiŋ nambu. Jenoŋkoolinoŋ mono mende totooŋ ilaaŋ nonomakejato, tosianoŋ niinoŋgiinoŋ qaa kaaŋa moma eloŋkaloŋ aŋgi momalaarigianoŋ sooro tiwilaawubo.  
\v 15 Giinoŋ mono Buŋa gawombaa aŋgotete kania kania ii haamo ana Anutunoŋ giima “Sokonjaŋ,” jewaatiwaajoŋ kaparaŋ koma namba. Gii Kraistwaa gawombaajoŋ gamuga mende moma laligowato, Buŋa qaa hoŋa mono tororo mendeema uugia kuuŋ oŋoma laligowa.   
\p
\v 16 Balombaa qaa julujulu omaya omaya ii mono yakariŋ gema qewa. Tosianoŋ ii jeŋ seiŋ laligoŋ iikaaŋa kanoŋ balombaa aŋgonjorayanoŋ qokotaaŋ Anutu toroqeŋ lolomoniŋ kaamaa amakeju.  
\v 17 Wiji kotiga (qata kensa) kanoŋ sele busugia siriawo qeŋ kiro somariiŋ kemakeji, yoŋonoŋ iikawaa so qaa omaya jeŋ iikanoŋ ejemba meŋ boliŋ oŋomakeju. Yoŋoo tuuŋnoŋga eja woi qagara Himeneus ano Filetus laligojao.  
\v 18 Yoronoŋ qaa hoŋaa kania mesaoŋ jinjauŋ qeŋ qaa seŋa kokaeŋ jeŋkejao, “Uumeleeŋ ejemba anono mono gbiliŋ waama laligojoŋ. Kawaajoŋ kanageŋ koomunoŋga mombo mende gbiliŋ waaboŋa.” Kaeŋ jeŋ tosaaŋa eŋkaloloŋ meŋ oŋoni momalaarigianoŋ boliŋkeja.   
\p
\v 19 \x * \xo 2.19 \xt Jaŋ 16.5\x*Kaeŋ boliŋkejato, Anutunoŋ tando powowoŋ kotakota kuuroti iikanoŋ mono kileŋ mende joloma nanja. Iikawaa muŋgeŋa ii kokaeŋ oogita eja, “Poŋnoŋ aŋaa buŋa koloojuti ii moma kotoŋ oŋonja.” Muŋgeŋa moŋ ii kokaeŋ, “Ejemba Pombaa qata meŋ qamakejuti, kuuya iyoŋonoŋ mono nanamemeŋ bologa qeŋ yakariŋ laligowu.”   
\p
\v 20 Miri somata kanoŋ juu, monjoŋ, amanene, komanene, kosonene, uunene kania kania eja. Tosia gerenoŋ ano gbakoŋ namonoŋ memeta, ii kambaŋ so meŋ gawonoŋ amakejoŋ. Tosia goul ano silwanoŋ memetaga. Akadamugiawo kaaŋa ii korisoro kambaŋanondeeŋ gawonoŋ amakejoŋ.  
\v 21 Kawaa so moŋnoŋ qaa omaya mesaoŋ iyaŋa koma konjoratiŋ aoji, iinoŋ mono monjoŋ goulnoŋ memeta kaaŋa koloowaa. Toyanoŋ ii meŋ gawoŋ akadamuyawonoŋ ano meŋkebaa. Ii mero toomoriaŋawo kolooro Somatayanoŋ iwaajoŋ aisooŋkebaa. Anutunoŋ meŋ soraiŋ muro tiriŋ kotoŋ nama gawoŋ awaa kuuya memambaajoŋ jojoriŋ nambaa.   
\p
\v 22 Sagbili laaligowaa siiŋ kombombaŋa bologanoŋ galeŋ koma gombabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowa. (Gawoŋgaa hoŋanoŋ kamaawabotiwaajoŋ ii jejeŋ.) Aŋgobatonoŋ horoŋ gomakejuti, ii mono misiŋgoŋ gema qeŋ laaligo koi kaaŋa laligomambaajoŋ kaparaŋ koma laligowa: Ejemba uu soraayaa qaganoŋ Poŋ ilaaŋ oŋombaatiwaajoŋ qamakejuti iyoŋowo mono nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ Anutu tororo moma laariŋ oŋanoŋ jopagoŋ aoŋ luaenoŋ laligowu.   
\p
\v 23 Tosianoŋ gejajojombaŋ qaa oyomakandowe jeŋ niinoŋgiinoŋ jenoŋkooli aŋgi aŋgowowo kolooŋkeji, ii oŋanoŋ mojaŋ. Kawaajoŋ ii mono yakariŋ gema qeŋ laligowa.   
\p
\v 24 Pombaa gawoŋ meme eja kolooji, iinoŋ mono aŋgowowo ambaatiwaa so qaagoto, ejemba kuuya gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama oŋoma afaaŋgoŋ kuma oŋoma laligowa. Aŋgosisiri ama mugi ii kotiiŋ mokosiŋgoŋ laligowa.  
\v 25 Tosianoŋ tuarenjeŋ ama mugi ii saanoŋ uuluae qaganoŋ metulaŋgoŋ mindiŋgoŋ oŋomakeba. Kaeŋ ama oŋono Anutunoŋ uugia meŋ looriro saanoŋ Buŋa qaa moma kotoŋ uugia meleembuyaga.  
\v 26 Tuarenjeŋ ejemba yoŋonoŋ Bologa Toyaa moto siwanoŋ ritogogi oŋono jeta teŋ koma amakeju. Kaeŋ ama uugia tooro uuroromoŋgogia kolooro Bologa Toyaa kasa gbadonoŋga lolooŋ kamaawuyaga. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Kambaŋ tetegoyanoŋ laaligo boliŋ aŋgonjorayawo koloowaa.  
\p
\v 1 Qaa kota koi mono moma kotoŋ laligowa: Jiisas kakataa kambaŋanoŋ toriro ejemba kaniagianoŋ boliro tetegoyanoŋ laaligo kanjaŋawo kokaeŋ koloowaa:  
\v 2 Ejembanoŋ aŋgiaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ moneŋ iwoi buuju meŋgo mewombaajoŋ otoko (greed) amakebuya. Selegia mepeseeŋ momoso kaaŋa eŋgaŋgia qerereeŋ sewaŋkiki laligoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota laŋ jeŋkebuya. Nemuŋmaŋurugia yoŋoo jegia mende teŋ koma iwoi awaawaajoŋ daŋgiseŋ mende jeŋ nesaqesa (neŋhololo) amakebuya. Anutuwaa telambelaŋ ama lolomoniŋkebuya.   
\p
\v 3 “Aŋaa lomboga,” jeŋ woso momo mende amakebuya. Tosaaŋa yoŋoo siŋgisoŋgogia mende mesaoŋ iikawaa uuboolia bosimakebuya. Gemaqeqe qaa kisama jeŋ iyaŋgia mende galeŋ koma aoŋ ejemba horoŋ ureeŋ ama oŋomakebuya. Nanamemeŋ awagaajoŋ mojogia tiiro togoŋkebuya.   
\p
\v 4 Memelolo ama iyaŋgiaa aiŋgia otaaŋ jeubaba qeŋkebuya. Sewaŋkiki laligoŋ jaba-arambaranoŋ uugia utitiiro uugere amakebuya. Sele busuwaa siiŋ korisorogiaajoŋ siiŋ mamaga moma Anutuwaajoŋ mogi kamaaŋqeqeta kolooro gogoraageŋ amakebuya.  
\v 5 Anutuwaa Buŋa gawoŋ bakasasaŋ bosima silemale ama Sonda areŋ laŋ otaaŋ mondoŋkejuto, nanamemeŋgianoŋ Anutuwaa ku-usuŋa ii kondama qakoomakeju. Ejemba kaaŋa ii mono jawo ama misiŋgoŋ gema uŋuŋ laligowa.  
\v 6 Yoŋoonoŋga tosianoŋ laŋ liligoŋ ejemba mirigianoŋ uma qaa kelenoŋ uuqeqe meŋ oŋoma gejagia qeduuŋkeju. Gejagia qeduugi emba tosianoŋ looriŋ yoŋoonoŋ qokotaaŋkeju. Emba siŋgisoŋgogiaa gamuwaajoŋ kamaaŋ uŋuro siiŋgia kombombaŋa kania kania iikanoŋ yaiwisisi meŋ oŋoŋgi sisau anjuti, iyoŋonoŋ ii gbawiiŋ fua manera meŋ kokosiiŋ oŋoŋgi qaa motogianoŋ kamaaŋ uŋuŋkeja.   
\p
\v 7 Emba kaaŋa yoŋonoŋ moma bimooŋ suulaŋ qaa kuma oŋom-butiwaajoŋ mondoŋ momakejuto, Buŋa qaa hoŋaa kania ii kambaŋ so moma kotowombaajoŋ amamaaŋkeju.  
\v 8 \x * \xo 3.8 \xt Eks 7.11\x*Iijipt kantriwaa tiriqoonjoŋ eja qagara Janes ano Jambres yoronoŋ Mooses tuarenjeŋ ama muri. Ejemba takapolakaya yoŋonoŋ iyoroo so Buŋa qaa hoŋaajoŋ tuarenjeŋ amakeju. Ejemba kaaŋa yoŋoo momogianoŋ sooro kaamaa koloojuti, ii mono Anutunoŋ momalaarigia aŋgotete mero kamaaŋ uŋuro Pombo nanaŋgianoŋ sologowaa.   
\p
\v 9 Kambaŋ toroga selegia meŋ umakebuto, gawoŋgiaa hoŋa ii kambaŋ mende koriro jaŋgoŋ qaombaa. Iijipt eja yoroo kaniagara asuganoŋ kolooroti, iyoŋoo kaamaagiaa kanianoŋ mono iikawaa so asuganoŋ kolooro ejemba kuuyanoŋ ii iima asariwuya. Kiaŋ.   
\s1 Poolwaanoŋ jeŋkooto qaa tetegoya  
\p
\v 10 Yoŋoonoŋ kaeŋ koloowaato, niinoŋ laaligonaa tooŋa morota kuuŋ areŋ ambe. Ejemba Buŋa qaa kuma oŋoma nanamemena ama meŋ laligoweti giinoŋ ii iima modaborojaŋ. Laaligonaa tooŋa otaaŋ momalaariwaa komagbiligbili pondaŋ meŋ siimbobolo mokosiŋgoŋ laligoweti iikawaa sunduya jeŋ jegi moma sorogojaŋ. Uumeleeŋ alauruna uunanoŋ jopagoŋ oŋoma laligowe. Tuarenjeŋ aŋgosisiri ama noŋgi iikanoŋ kaparaŋ koma kotiiŋ nama laligowe.  
\v 11 \x * \xo 3.11 \xt Apo 13.14-52; 14.1-7, 8-20\x*Sisiwerowero kakasililiŋ kania kania ama noma laligogiti, ii mojaŋ. Antiokia, Aikoniam ano Listra taoŋ karooŋ kanoŋ siimbobolo noo qananoŋ uro koŋajiliŋ mobeti, ii iwoi kanjaŋawo kolooro. Yei, maŋgaa siita! Aŋgosisiri mokosiŋgoŋ bosima laligoweto, Poŋnoŋ ii kuuya kanoŋa metogoŋ nono.   
\p
\v 12 Qaa koi mono moba: Ejemba Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nama laaligo kombombaŋa laligoŋ iikawaa komagbiligbilia ambombaajoŋ momakejuti, ii kuuyanoŋ sisiwerowero mokoloowuya. Nii aŋgosisiri ama noŋgiti, eeŋ, tosaaŋa oŋo kaaŋagadeeŋ ama oŋombuya.  
\v 13 Tiriqoonjoŋ ejemba bologa Buŋa gawoŋ selesele meŋ oŋompopo qeŋkejuti, iyoŋonoŋ toroqeŋ kileqileeŋkebuya. Yoŋonoŋ ejemba tosaaŋa tiligoŋ oŋoma iyaŋgia kaaŋagadeeŋ tiligoŋ aoŋ laligowuya.   
\p
\v 14 Yoŋonoŋ kaeŋ laligowuyato, Timoti gii Buŋa qaa hoŋa moma uu konoŋganoŋ ama uuwoiwoiya qaa moma laarijaŋi, mono iikanoŋ toroqeŋ boŋ qeŋ nama kotiiŋ laligowa. Daeŋ yoŋonoŋ kuma goŋgiti, giinoŋ iyoŋoo kaniagia moma kotojaŋ. Ii moma laariŋ oŋonjaŋiwaajoŋ mono Buŋa qaa koronsoŋ meŋ mende zololoŋgoŋ mesaowa.  
\v 15 Uumeleembaa Buŋa Tere Toroya ii meraaganoŋadeeŋ moma sorogoŋ laligoŋ kouna. Giinoŋ mono ii weeŋgoŋ romoŋgona momakootoga asariro iikawaa qaganoŋ nama Hamoqeqe Toyaa kania moma asariwa. Ii moma asariŋ Kraist Jiisas moma laariŋ muna hamo qeŋ gono toroqeŋ letoma laligowa.   
\p
\v 16 Anutunoŋ Buŋa Terewaa qaaya kuuya ii ejemba tosaaŋa sololooŋ oŋono oogita kokaeŋ meŋ qeaŋgoŋ nonombaatiwaajoŋ eja: Ii weeŋgoniŋ Anutunoŋ uunana sololooŋ kana hoŋa kuma nonoma kileŋananaajoŋ temboma jeŋ nonoma mindiŋgoŋ nonomakeja ano laaligo solaŋa laligowombaajoŋ gejanono nonoma koma gbiliŋ nonomakeja.  
\v 17 Anutuwaa ejemba anana ii weeŋgoŋ koma gbiliŋ Anutu jetaa so kotiiŋ akadamunanawo kolooŋ gawoŋ awaa kuuya mewombaajoŋ jojoriŋ laligowoŋa. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Poolnoŋ gawoŋa mundaŋa Timotiwaa qaganoŋ ano.  
\p
\v 1 Kiŋ Poŋnana Kraist Jiisasnoŋ asugiŋ jaawo laligowoŋati, me komuŋ ewoŋati ananaa qaanana gosiŋ jeŋ tegoŋ tosaaŋa anana bentotoŋanoŋ ama galeŋ koma nonombaa. Niinoŋ Jiisas ii ano Anutu yoroo jaasewaŋgaranoŋ nama gii uuwaa gawoŋ mewagatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ gonjeŋ. Ii otaamambaajoŋ jeŋ qaa ii jojopaŋ qaanoŋ somoŋgona mobe sokombaa.   
\p
\v 2 Kokaeŋ jeŋ kotoŋ gonjeŋ: Giinoŋ Buŋa qaa jeŋ ejemba uugia kuuŋ oŋoma laligowa. Mobutiwaa kambaŋaajoŋ mogi sokonja me mende sokonji, mono kileŋ kaparaŋ koma waama qaa jeŋ asariŋ laligowa. Ejemba kileŋagiaajoŋ jeŋ oŋoma mindiŋqindiŋ ama galeŋ meme qaa jeŋ uuwaa qaa oŋoma laligowa. Qaaga mobu me mende mobuti, ii kileŋ mono mokosiŋgoŋ nama kana hoŋa kambaŋ so kuma oŋoma laligowa.   
\p
\v 3 Anana momalaariwaa qaa kambaŋ kokaamba ejemba qeaŋgowutiwaajoŋ kuma oŋomakejonto, kambaŋ moŋ kaŋ kuuro iikanoŋ momalaariwaa qaa batuya moŋ mobubotiwaajoŋ togoŋ gejagia gojombuya. Qaa morota morota mobombaajoŋ gejagia koriro ejawaa eja kelemaleleŋ horoŋ oŋoŋgi kaŋ ejemba qaa ii me woi mobombaa siiŋa mobuti, iikawaa so kuma oŋoŋgi laligowu.   
\p
\v 4 Kaeŋ laligoŋ Buŋa qaa hoŋa mobubotiwaajoŋ lolomoniŋ ama gejagia gojoma beŋ sosombaŋ laŋ jeŋkejuti, iyoŋoogeŋ meleema geja ama moma laligowu.  
\v 5 Laaligo kaeŋ me kaeŋ utegoŋ koloowaati, Timoti gii mono kileŋ boŋ qeŋ zeŋ nama nanamemeŋga tororo galeŋ koma aoŋ laligowa. Aŋgosisiri ama gombuti, iikawaa siimboboloya mono moma mokosiŋgoŋ bosima laligowa. Uukuukuu (ewanjelis) ejawaa gawoŋ areŋ ii sokoma kuuya medaborowa.   
\p
\v 6 Kambaŋ koriga ilaaŋ gomambaajoŋ amamaamaŋatiwaajoŋ kaeŋ jejeŋ. Tando lopioŋ mepeseewombaajoŋ oro qeŋ jakenoŋ ama oogi kaasonoŋ umakero. Iikawaa so niinoŋ laaligona Anutuwaajoŋ ama qeleema gawoŋa meŋ laligowetiwaajoŋ gawman yoŋonoŋ qaana somoŋgoŋ nugi neenaa sana maamaŋatiwaajoŋ dodowijeŋ. Namo koi mesaomaŋatiwaa kambaŋanoŋ mono kaŋ kuumambaajoŋ dodowiŋ karo mojeŋ.   
\p
\v 7 Aaŋgole ejanoŋ kuu aaŋ kambaŋanoŋ haamo amambaajoŋ esuŋa kuuya meŋ kululuuŋ bobogariŋ kenji, niinoŋ iikawaa so momalaari koma gbiliŋ kuu aaŋ akadamuyawo andaborojeŋ. Kraist moma laariŋ jeta teŋ komambaa qaa jeŋ somoŋgoweti ii mende kolatiŋ qakoombeto, iikawaa manjaya mono pondaŋ kotiiŋ qeŋ laligowe.   
\p
\v 8 Poŋnoŋ jenteego Toya dindiŋa kolooŋ laaligona gosiŋ solaŋa kolooŋ laligoweti, iikawaa ila soroŋa ii jeŋ tegoŋ nonota noojoŋ mamboma eja. Poŋnoŋ eleema kawaati kambaŋ iikanoŋ ii noma aronanoŋ kono kemero qabuŋanawo koloomaŋa. Ii noojoŋadeeŋ mende nombaato, ejemba jopagoŋ muŋ mombo asugiwaatiwaajoŋ mambomakejuti, ii iyoŋoo arogianoŋ kaaŋagadeeŋ kono kemeŋ oŋombaa. Kiaŋ.   
\s1 Neŋaurunanoŋ nomesaoŋ qeqelalaŋ keŋgi.  
\p
\v 9-10 \x * \xo 4.9-10 \xt Kol 4.14; Flm 24; 2 Kor 8.23; Gal 2.3; Tai 1.4\x*Kambaŋ kokaamba balombaa nanamemeŋ ama meŋkejuti, neŋana Deemas iinoŋ uuta iikanoŋ somoŋgoŋ nomesaoŋ Tesalonaika sitinoŋ keno. Neŋana Kresens iinoŋ Galesia prowinsnoŋ keno. Taitusnoŋ Dalmesia balonoŋ keno. Kawaajoŋ gii mono uulaŋawo noonoŋ kamambaajoŋ kaparaŋ komba.  
\v 11 \x * \xo 4.11 \xt Kol 4.14; Flm 24; Apo 12.12, 25; Apo 13.13; 15.37-39; Kol 4.10\x*Luuk iinoŋ aŋodeeŋ niwo laligojo. Maaknoŋ weleŋ qeŋ nombaatiwaajoŋ mamaga moma iwaajoŋ amamaajeŋ. Kawaajoŋ Maak wama motooŋ kawao.  
\v 12 \x * \xo 4.12 \xt Apo 20.4; Ef 6.21-22; Kol 4.7-8\x*Neŋana Tikikus wasiŋ mube Efesus sitinoŋ keno.  
\v 13 \x * \xo 4.13 \xt Apo 20.6\x*Troas taonoŋ laligoŋ malekuna eja qata Karpus iwaa mirinoŋ mesaoweti, mono ii meŋ kawa. Kaaŋagadeeŋ tere lama selianoŋ ooŋ lipiŋgiti, noonoŋ lama selia ii mono kaparaŋ koma mewa ano kawaa gematanoŋ buk tosaaŋa ii mujoŋ meŋ kawa.   
\p
\v 14 \x * \xo 4.14 \xt 1 Tim 1.20; Ond 62.12; Room 2.6\x*Aleksander, silwa kopa ooŋ qokoqokotaa eja mojaŋi, iinoŋ bologa kania kania mamaga ama noma laligoro. Poŋnoŋ nanamemeŋa gosiŋ iikawaa so iroŋa meleeno qaganoŋ uro siimbobolo mobaati ii mojeŋ.  
\v 15 Iinoŋ qaananaajoŋ mamaga tuarenjeŋ ama nonoma laligoro. Kawaajoŋ gii kaaŋagadeeŋ mono iwaajoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowa.   
\p
\v 16 Indiŋ mutuya mindimindiri qaa jake waŋanoŋ ama noŋgi qaana kitia jewe moŋnoŋ moŋ mende kaŋ nii naŋgoŋ noma jeroto, alauruna kuuya yoŋonoŋ boratiŋ nomesaogi. Anutunoŋ siŋgisoŋgogia iikawaa kitia qagianoŋ ambabotiwaajoŋ qama koolijeŋ.   
\p
\v 17 Yoŋonoŋ nomesaogito, Poŋnoŋ ilaaŋ nono. Niinoŋ Buŋa qaa jeŋ ejemba uu kuuŋ oŋoma gawoŋ ii kuuya medaboroŋatiwaajoŋ ama meŋ kotiiŋ nono. Kantri kuuya yoŋonoŋ Buŋa ii mobutiwaajoŋ moma ilaaŋ noma laion kawalia yoŋoo qaa oogianoŋ giliŋ nombubotiwaajoŋ aŋgoŋ koma jegianoŋga metogoŋ nono kamaawe.   
\p
\v 18 Poŋnoŋ bologa kania kania meŋ nombubotiwaajoŋ metogoŋ nono saanoŋ Siwe bentotoŋaa uutanoŋ eu umaŋa. Pombaa qata mono suulaŋ mepeseeniŋ kambaŋ tetegoya qaa akadamuyawo kolooŋ eŋ ubaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Yeizozo qaa tetegoya  
\p
\v 19 \x * \xo 4.19 \xt Apo 18.2; 2 Tim 1.16-17\x*Gii mono noo yeizozona Prisila ano loya Akwila yoroojoŋ ano Onesiforuswaa sumaŋuruta yoŋoojoŋ jena mobu.  
\v 20 \x * \xo 4.20 \xt Apo 19.22; Room 16.23; Apo 20.4; 21.29\x*Neŋana Erastus mesaowe Korint sitinoŋ laligoja. Trofimus ii Miletus sitinoŋ mesaowe ji kiro eja.  
\v 21 Kawaajoŋ koŋuru kambaŋ mende karo mono baatanoŋ kokanoŋ noonoŋ kamambaajoŋ kaparaŋ komba. Eja qagia Yubulus, Pudens, Linus, Kloodia ano uumeleeŋ alaurunana kuuya yoŋonoŋ yeizozogia jeŋ aŋgi goonoŋ kaja.   
\p
\v 22 Oo Timoti, Poŋnoŋ uŋaga kotuegoŋ giwo namba.  
\p Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo ewa. Kiaŋ.