\id 2TH - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h 2 Tesalonaika 
\toc1 Poolnoŋ Tesalonaika yoŋoo Tere ano 2 kolooro 
\toc2 Tesalonaika Tere 2 
\toc3 2 Tes 
\mt1 Tesalonaika Tere 2  
\mt2 Poolnoŋ Tesalonaika yoŋoo Tere ano 2 kolooro.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Tesalonaika uumeleeŋ tuuŋ uutanoŋ Kraist kawaatiwaajoŋ mamboŋgi tosianoŋ “Mono karo,” jegi tosianoŋ “Qaa ii qoloŋmoloŋgoya,” kaeŋ lansaŋ jeŋ sisau ama laligogi. Tosianoŋ “Pombaa kaka kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuro,” jeŋ moma laarigi. Kawaajoŋ “Poolnoŋ Tere Tesalonaika ano 2 kolooro,” buk ii ooŋ qaa ii jeŋ asariro. Poolnoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya ii mindiŋgoŋ kania kokaeŋ iŋisaano: Kraistwaa kaka kambaŋanoŋ dodowiwaati, kambaŋ iikanoŋ ejemba nanamemeŋgianoŋ dogoŋ boliwaa. Kaeŋ boliro eja tania moŋ qata Jeulalaŋ Toya iinoŋ asugiŋ wala aasaŋgoyanoŋ laligoŋ kanageŋ Kraist asuganoŋ tuarenjeŋ ama muŋ ejemba kantri so galeŋ koma oŋombaa.  
\ip Tosianoŋ Tesalonaika uumeleeŋ tuuŋ kakasililiŋ meŋ oŋoŋgi siimbobolo moma laligogi. Kawaajoŋ aposol Poolnoŋ qaa waŋa tosaaŋa kokaeŋ jeŋ asariŋ oŋono, “Oŋo mono kaparaŋ koma kotiiŋ Pombo qokotaaŋ nama moma laariŋ laligowu.” Qaa kota moŋ ii kokaeŋ jeŋ asariro, “Niinoŋ neŋauruna yoŋowo laaligonana naŋgoŋ aowombaajoŋ gawoŋ meŋ laligoniŋi, oŋo mono iikawaa so injarere laaligo mesaoŋ oŋoaŋgia nene apu mokolooŋ ii neŋ laligowu ano gawoŋ awaa awaa kaparaŋ koma jegeŋa nama meŋ laligowu.”  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 5 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-2  
\io1 Keraqeeaŋgo moma oŋoma aisooŋ mepeseeja 1.3-12  
\io1 Kraistnoŋ kawaatiwaa qaaya kuma oŋonja 2.1-17  
\io1 Nanamemeŋ dindiŋa ambutiwaajoŋ kuuŋ oŋonja 3.1-15  
\io1 Terewaa qaa kota waŋa 3.16-18  
\c 1  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt Apo 17.1\x*Pool, Sailas ano Timoti nononoŋ Tesalonaika uumeleeŋ kanageso oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere oojoŋ. Oŋonoŋ Maŋnana Anutu ano Poŋ Jiisas Kraist yorowo qokotaaŋ nanju.   
\p
\v 2 Maŋ Anutu ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Siimbobolo momago mono oyaŋboyaŋ mokolooŋ laligowoŋa.  
\p
\v 3 Uumeleeŋ alaurunana, oŋoo momalaarigianoŋ mamaga kotiiro korebore uukaleŋ ama aoŋkejuti, sili iikanoŋ motomotooŋ oŋoo uugianoŋ seiŋkeja. Kawaajoŋ nononoŋ oŋoojoŋ kambaŋ so “Anutu daŋgiseŋ!” jeŋ mepeseeŋ muŋkejoŋi, ii awaagadeeŋ sokonja. Buŋa qaa koma gbiligitiwaajoŋ daŋgiseŋ jeŋkejoŋi, ii mono gawonanaga.  
\v 4 Sisiwerowero aŋgosisiri kania kania ama oŋoŋgi momakejuti, ii kuuya kaparaŋ koma mokosiŋgoŋ boŋ qeŋ naŋgi momalaarigianoŋ mende sologoŋ loorija. Nononana kaaŋagadeeŋ iikawaa sunduya ii Anutuwaa kanagesoya kanagesoya yoŋoo jaagianoŋ jeŋ selenana oŋoojoŋ ama meŋ uma mepeseeŋkejoŋ.   
\p
\v 5 Anutunoŋ qaa dindiŋagadeeŋ gosiŋ jeŋ tegoŋkeji, aŋgosisiri momogianoŋ mono iikawaa aiweseya kolooja. Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ kouma laligojutiwaajoŋ siimbobolo mogi iŋiiro Siwe gomanoŋ ubutiwaa so soraaya soro koloowutiwaajoŋ kaparaŋ komakeja. Kawaajoŋ koŋajiliŋ mende aŋgoŋ kono kambaŋ kokaamba qagianoŋ umakeja.  
\v 6 Anutunoŋ dindiŋa koloojiwaajoŋ nama kakasililiŋ ama oŋomakejuti, ii mono kakasililiŋ iikayadeeŋ meleeno iyaŋgiaa qagianoŋ ubaa.   
\p
\v 7 Qagianoŋ ubaato, kakasililiŋ moma laligojuti, oŋonoŋ mono oyaŋboyaŋ mokoloowuya. Poŋ Jiisasnoŋ gajobauruta ku-usuŋgiawo uŋuama yoŋowo Siwenoŋga kamaaŋ asugiwuti, kambaŋ iikanoŋ mono nonowo motooŋ haamo mewuya.  
\v 8 Jiisasnoŋ gere bolaŋ uutanoŋ kamaawaa. Kaeŋ kamaaŋ ejemba Anutu mende moma muŋ Poŋnana Jiisaswaa Oligaa Buŋaya mende teŋ komakejuti, ii mono iroŋa meleema oŋono siimbobolo kokaeŋ moma laligowuya:  
\v 9 \x * \xo 1.9 \xt Ais 2.10\x*Poŋnoŋ mono “Yamageŋ (kozigeŋ)!” jeŋ jaasewaŋanoŋga konjoma oŋono Anutuwaa ku-usuŋa asamararaŋawonoŋ mende ubuyato, seleeŋgeŋ laligoŋ gere siawaa siimboboloya tetegoya qaa moma laligowu.   
\p
\v 10 Poŋnoŋ eleema kawaati, kambaŋ iikanoŋ tuuŋuruta soraaya anana mono iwaa asamararaŋa iima iikawaa so letoma “Oowe, Jiisas Poŋnana oowe!” jewoŋa. Moma laariŋ muniŋi, kuuya anana kaeŋ waliŋgoniŋ ejemba omayanoŋ niniima “Yei!” jeŋ aaruŋ nambuya. Nononoŋ Jiisaswaa kania naŋgoŋ jeniŋ oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ii moma laariŋ uugia meleeŋgitiwaajoŋ mono letoma jiilaleŋgiawo asariŋ nonowo motooŋ nambuya.   
\p
\v 11 Kaeŋ koloowaatiwaajoŋ nononoŋ kambaŋ so oŋoojoŋ kokaeŋ qama kooliŋkejoŋ, “Anutunana, geeŋgo oŋooma iikawaa so mono nemuŋ koma oŋona soraaya soro kolooŋ laligowu. Mono ku-usuŋga ama inaaŋ oŋona iwoi awaa kuuya ama mewombaa uusiiŋgia kuuya koloodaborowa. Kaeŋ momalaariwaa gawoŋgia megi hoŋa kuuya koloowa.”  
\v 12 Kaeŋ qama kooliniŋ Poŋnana Jiisas mepeseegi qatanoŋ oŋoojoŋ ama batugianoŋ akadamuyawo koloowaa. Ananaa Anutunana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ kaleŋmoriaŋ oŋoni laligojutiwaa so mono oŋoaŋgio kaaŋagadeeŋ akadamugiawo koloowuya. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Poŋnoŋ kamambaajoŋ ano Jeulalaŋ Toyanoŋ asugiwaa.  
\p
\v 1 \x * \xo 2.1 \xt 1 Tes 4.15-17\x*Uumeleeŋ alaurunana, Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ eleema kaŋ nunuano iwaanoŋ eu ajoroowoŋati, oŋo qaa ii mojuto, nononoŋ kokaeŋ qisiŋ qambaŋmambaŋ oŋonjoŋ:   
\p
\v 2 “Pombaa kaka kambaŋanoŋ kaŋ kuuja,” haamo qaa kaeŋ jegi doomoroŋgianoŋ mono iikanondeeŋ keno oŋopopo qeŋ rabubo. Qaa ii nomaeŋ kolooro? Omejiilaaŋ moŋnoŋ eja moŋ qaganoŋ uro umbeumbeŋanoŋ tururo uŋauŋa iima gejatootoo qaa jeŋ soŋgiro me moŋnoŋ uugia kuumanjeŋ qaa ii jeŋ soŋgiro kolooro? Tosianoŋ kokaeŋ jewubo, “Pool alauruta yoŋonoŋ qaa ii terenoŋ ooŋ aŋgi karo.” Qaa omaya iikawaajoŋ mono eeŋ totooŋ aaruŋ lalaŋaniŋ jeneŋgia ororo laligowubo.   
\p
\v 3 Moŋnoŋ moŋ kaeŋ me kaeŋ tiligoŋ oŋombabotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Ii kokaembaajoŋa: Wala aiwese woi kokaeŋ asugiri Poŋnoŋ iikawaa gematanoŋ kawaa: Ejemba kelemaleleŋ yoŋonoŋ Poŋ jeulalaŋ ama gema qewuya ano Jeulalaŋ Toyanoŋ aŋo kaaŋagadeeŋ asuganoŋ asugiwaa. Anutunoŋ ii jeŋ tegoro gere sianoŋ kemebaa. Aiwese woi ii wala asugiri iikawaa gematanoŋ kambaŋ somata ii kawaa.  
\v 4 \x * \xo 2.4 \xt Dan 11.36; Eze 28.2\x*Tuarenjeŋ Toya iinoŋ jaba-arambaraŋ ama aŋaa selia momboga meŋ ubaa. Ejembanoŋ iwoiwaa waeya meŋ mepeseeŋkejuti me qata beŋ qajuti, iinoŋ mono ii kuuya uŋuuguŋ selia meŋ uma laligowaa. Kaaŋa laligoŋ Anutuwaa jiwowoŋ jigonoŋ uma jiŋkaroŋ duŋa koma “Anutu koloojeŋ,” jeŋ kantri kuuya galeŋ koma nonoma laligowaa.   
\p
\v 5 Niinoŋ Tesalonaika oŋowo laligoweti, kambaŋ iikanoŋ qaa ii jewe modaborogi. Oŋonoŋ ii duduuwubo.  
\v 6 Jeulalaŋ Toyanoŋ alanzaŋ asugiwaatiwaajoŋ amamaawaa. Naa iwoinoŋ kania aŋgoŋ komakeji, oŋonoŋ ii kambaŋ kokaamba moju. Kambaŋa tororo kaŋ kuuwaati, iikanoŋadeeŋ mono asugiwaa.   
\p
\v 7 Kambaŋ kokaamba Jeulalaŋ Toyaa ku-usuŋa aasaŋgoya iikanoŋ mono kolooŋ ejemba sololooŋ oŋomakeja. Asuganoŋ asugiwabotiwaa kania kojaŋgiji, iinoŋ ii mesaoro kana koloowaatiwaajoŋ mamboma laligoja.  
\v 8-9 \x * \xo 2.8-9 \xt Ais 11.4\x*\x * \xo 2.8-9 \xt Mat 24.24\x*Mambono kania kolooro iikanoŋadeeŋ mono afaaŋgoŋ asugiwaa. Satanoŋ Jeulalaŋ Toya sololooŋ nemuŋ koma muro aŋgoleto qoloŋmoloŋgoya ano aiwese tere kania kania mero iima laligowuya. Ii iima laligowuyato, Poŋ Jiisasnoŋ asamararaŋawo asugiŋ aoŋ ii buu aasoŋanoŋ qeŋ japaleleŋ meŋ mubaa.   
\p
\v 10 Ejemba Anutunoŋ hamo qeŋ oŋombaatiwaajoŋ togoŋ qaa hoŋa buŋa qeŋ aowombaa siiŋa mende moma tondu laligoŋ gere sianoŋ kemebuti, iyoŋonoŋ Jeulalaŋ Toyaa aŋgoletoya ii iigi kaitere kania kania qendeema oŋono jinjauŋ amakebuya.  
\v 11 Kawaajoŋ Anutunoŋ momo areŋ jinjauŋa uupaŋawo ii ano kolooro ejembanoŋ ii ku-usuŋgiawo jeŋ seigi kanageso hoŋa yoŋonoŋ sosogoŋ jo kelega gogoŋ qaaya qoloŋmoloŋgoya ii oŋanoŋ jeŋ moma laariwuya.  
\v 12 Kaniagianoŋ asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ Anutunoŋ momo areŋ jinjauŋa ii ano karo qagowuya. Ejemba qaa hoŋa mende moma laariŋ uusiiŋgia nanamemeŋ doogoyanoŋ ama osigiti, Anutunoŋ mono kuuya iyoŋoo qaagia jeŋ tegoro gere sianoŋ kemebuya. Kiaŋ.   
\s1 Qaa hoŋa teŋ koma kaparaŋ koma kotiiŋ nambu.  
\p
\v 13 Yoŋoonoŋ kaeŋ koloowaato, Pombaa wombo alauruna, oŋoojoŋ kambaŋ so “Anutu daŋgiseŋ!” jeŋ mepeseeniŋ sokonja. Ii gawonanaga. Anutunoŋ oŋo kanakanaiyanoŋga Siwewaa buŋa kolooŋ letombutiwaajoŋ meweeŋgoŋ oŋono. Iikawaa so qaa hoŋa moma laarigi Uŋa Toroyanoŋ meŋ soraiŋ oŋono laligoju.  
\v 14 Kaaŋ laligowutiwaajoŋ ama Oligaa Buŋa ano nonoonoŋ karo jeŋ asariniŋi, iikanoŋ oŋo oŋoono. Kaaŋ toroqeŋ laligoŋ Poŋnana Jiisas Kraistwaa asamararanoŋ uma akadamugiawo koloowuya.   
\p
\v 15 Kawaajoŋ uumeleeŋ alaurunana, koŋgbara mono mende qeŋ laligowu. Nononoŋ qaa kuma oŋoma jenananoŋ jeniŋ me terenoŋ ooniŋ iima mogiti, qaa kota ii mono qokotaaŋ otaaŋ laligowu. Kiaŋ.   
\p
\v 16 Poŋnana Jiisas Kraist aŋo ano Anutu Maŋnana yoronoŋ jopagoŋ nonoma kaleŋmoriaŋ qaganoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ jejeromoŋromoŋa nononi iikawaajoŋ mamboma uluŋkoleŋ tetegoya qaa moma laligojoŋ.  
\v 17 Yoronoŋ mono uugia naŋgori gawoŋ awaa kuuya meŋ qaa awaa kuuya jeŋ laligowuti, iikanoŋ mono meŋ kotiiŋ oŋoni laligowu. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Saanoŋ nonoojoŋ qama kooliŋ laligowu.  
\p
\v 1 Qaa tetegoya moŋ koi: Pombaa qaanoŋ seiŋ oŋoo batugianoŋ akadamuyawo kolooroti, iikawaa so mono uulaŋawo gomaŋ tosianoŋ kaaŋiadeeŋ kema jeŋ seiniŋ hoŋawo kolooŋ kembaa. Kawaajoŋ uumeleeŋ alaurunana, oŋonoŋ mono nonoojoŋ ama Anutu qama kooliŋ laligowu.  
\v 2 Ejemba kelemaleleŋanoŋ Anutu mende moma laariŋkeju. Kawaajoŋ ejemba kaamaaya doogoya yoŋonoŋ kakasililiŋ ama nonombubotiwaajoŋ mono Anutuwaa qama kooliŋ laligogi sopa somoŋgoŋ nonombaa.   
\p
\v 3 Kelemaleleŋ yoŋonoŋ bolijuto, Poŋ qaaya pondaŋ otaaŋkeji, iinoŋ mono meŋ kotiiŋ oŋoma bologanoŋga sopa somoŋgoŋ oŋombaa.  
\v 4 Qaa jeŋ kotoŋ oŋoniŋi, oŋonoŋ ii kambaŋ kokaamba ano kanageŋ teŋ koma laligowuti, ii moma uuwoi mende anjoŋ. Nononoŋ Pombo qokotaaŋ nama kaeŋ mojoŋ.   
\p
\v 5 Poŋnoŋ mono uugia meleema Anutuwo somoŋgoro uujopaya moma yagoŋ Kraist kaaŋa kaparaŋ koma mokosiŋgoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Injarere laligowombotiwaa galeŋ meme qaa  
\p
\v 6 Uumeleeŋ alaurunana, nono oŋoaŋgiaa aiŋgia otaaŋ lansaŋ laligowubotiwaajoŋ kuma oŋoninto, tosianoŋ kileŋ qaa baatanoŋ mende kema nepinepi tondu laligoju. Kawaajoŋ nono Poŋ Jiisas Kraistwaa qatanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋonjoŋ: Oŋo mono uumeleeŋ alaurunana kaaŋa kuuya ii oŋomesaoŋ misiŋgoŋ sigeŋsigeŋ laligowu.  
\v 7 Nononoŋ oŋoo batugianoŋ nononanaa aiŋnoŋ lansaŋ qaagoto, qaa baatanoŋ laligoniŋ. Kawaajoŋ nonoo kana lasunana otaawutiwaa kania ii oŋoaŋgio saanoŋ moju.  
\v 8 Nono injarere mende laligoniŋ ano oŋoonoŋga mombaanoŋ nene iwoi ii eeŋ mende neŋ laligoniŋ. Qaago. Naŋgoŋ nonombutiwaa lombotanoŋ oŋoonoŋga mombaa qaganoŋ ubabotiwaajoŋ mono asaga gomantiiŋa gawoŋ suulaŋsuulaŋ meŋ selenana qeŋ laligoniŋ.   
\p
\v 9 Anutunoŋ gawoŋa mewombaa ku-usuŋa nonono laligojoŋiwaajoŋ saanoŋ naŋgoŋ nonombutiwaa qaanoŋ uugia kuuŋ oŋombonagato, nonoo kana lasunana otaawutiwaa sili awaa qendeema oŋombombaajoŋ mojoŋ.  
\v 10 Oŋowo laligoniŋi, kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoniŋ: Gawoŋ memambaajoŋ togoji, iinoŋ mono nene kaaŋagadeeŋ mende newa.   
\p
\v 11 Oŋoo batugianoŋ tosianoŋ qaa baatanoŋ mende kema iyaŋgiaa aiŋgia otaaŋ lansaŋ laligoju. Yoŋonoŋ gawoŋ hoŋa mende meŋkejuto, gawoŋ meme tanitani eeŋ laŋ ewaewaŋ koma iinoŋ wainoŋ mondoŋ tosia yoŋoonoŋ iwoi meŋ sooŋ qewoloŋ qeŋ silemale laŋ laligoŋkeju. Oŋoo buju qaa moŋ ii kaeŋ karo moniŋ.  
\v 12 Nononoŋ ejemba kaaŋa ii Poŋ Jiisas Kraistwaa qatanoŋ jeŋ kotoŋ uugia kokaeŋ kuujoŋ: Oŋo mono kemaqokotaaŋkaŋqokotaaŋ mesaoŋ zeŋ laligoŋ gawoŋ megi hoŋa kolooro oŋoaŋgiaa nene apugia neŋ laligowu.   
\p
\v 13 Oo uumeleeŋ alaurunana, oŋonoŋ gawoŋ awaa awaa meŋ iikanoŋ mono ataqataŋ mende ambu.  
\v 14 Nononoŋ tere koi ooŋ jeŋ kotoŋ oŋonjoŋi, moŋnoŋ ii mende teŋ kombaati eeŋ, oŋo mono uuta meleembaatiwaajoŋ gamu qeŋ muŋ iima tiiŋ iwo qaa qaa mende ama ainjoloŋ mende rama laligowu.  
\v 15 Kaaŋa laligoŋ kere qaagoto, ala kaaŋa meŋ muŋ qambaŋmambaŋ koma muŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Qamakooli ano yeizozo qaa tetegoya  
\p
\v 16 Poŋ luae Toyanoŋ aŋo mono kambaŋ so nanamemeŋ kuuya kanoŋ luae qeŋ oŋono bonjoŋ laligowu. Poŋnoŋ mono kuuya oŋowo laligowa.   
\p
\v 17 Pool neeno yeizozogia neenaa boronanoŋ oojeŋ. Tere kuuya ooŋkejeŋi, iikanoŋ neenaa yeizozo qa tere koi neeno amakejeŋ. Qana kokaeŋ oojeŋ: Pool\f + \fr 3.17 \ft Wala moŋnoŋ tiligoŋ Poolwaa qatanoŋ tere moŋ ano sisau kolooro. Kawaajoŋ iyaŋaa borianoŋ qata ooro.\f*   
\p
\v 18 Poŋnana Jiisas Kraistwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono kuuya oŋowo ewa. Kiaŋ.