\id 2PE - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h 2 Piito 
\toc1 Piitonoŋ Tereya ano 2 kolooro 
\toc2 Piitowaanoŋ Tere 2 
\toc3 2 Piito 
\mt1 Piitowaanoŋ Tere 2  
\mt2 Piitonoŋ Tereya ano 2 kolooro.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Piitonoŋ Tere koi Kraistwaa alauruta baloŋ so rama keŋgiti, iyoŋoojoŋ ano liligoŋ keno. Tosianoŋ qaa soosooya mokolooŋ ejemba kuma sooŋ oŋoŋgitiwaajoŋ laaligo soraaya mesaoŋ serowiliŋ namboŋnamboŋ iwoi laŋ ama meŋ laligogi. Boi takapolakaya ii Anutuwaa qaa baatanoŋ mende kema (2.10) jeulalaŋ (3.17) ama selegia mepeseeŋ (2.18) jaba-arambaraŋ (2.10) ama iyaŋgiaa jaajaa laligogi. Kaiyakagianoŋ Jiisas qakooma mugi. Yoŋonoŋ mepaqepae ejemba godaqeqegia qaa laligoŋ waŋsaŋwaŋsaŋ ejemba (2.3) loolooria (2.18) jinjauŋ meŋ oŋoŋgi. (3.3-4)  
\ip Piitonoŋ qaa ano nanamemeŋ iikawaajoŋ majakaka somata moma diŋgowaatiwaajoŋ manja qeŋ hamoqeqewaa kania jeŋ asarija. Uugia kuuŋ jeŋkootoya kokaeŋ ooro, “Anutu ano Poŋ Jiisas Kraist ii oŋanoŋ moma laariŋ oroma yorowo qokotaaniŋ lombo ii meŋ kamaaŋ ano afaaŋgowaa. Momo kaaŋa ii jembiri qaagoto, ejemba iyaŋgiaa jaagianoŋ Jiisas iigi ejemba kuma oŋoma laligoroti, ii moma ninijogi karo moniŋ. Kawaajoŋ mono laaligo soraaya laligoŋ gadokopa laaligo ano uuwoi ii gema qewu.”  
\ip Tosianoŋ kaparaŋ koma kokaeŋ laŋ jeŋ ejemba kuma sooŋ oŋoma laligogi, “Kraistnoŋ mombo mende eleembaa.” Qaa ii jembiri qaaya. Piitonoŋ qaa iikawaajoŋ majakaka somata moma kitia kokaeŋ meleema jeŋ ooro, “Kraistnoŋ eleembaatiwaa kambaŋa qero ujiwaa tani kolooji, ii kokaembaajoŋa: Anutunoŋ ejemba ananaanoŋga moŋnoŋ tiwilaawaatiwaajoŋ mende mojato, kuuya anana uunana meleema siŋgisoŋgo laaligonana mesaowombaajoŋ moma kaparaŋ komakeja.”  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 4 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-2  
\io1 Anutunoŋ soraaya laligowombaajoŋ nonoono 1.3-21  
\io1 Boi takapolakaya yoŋoo kaniagia 2.1-22  
\io1 Tetegoyanoŋ Kraistnoŋ eleema kawaa 3.1-18  
\c 1  
\p
\v 1 Saimon Piito niinoŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere koi oojeŋ.  
\p Jiisas Kraistnoŋ wasiŋ nono aposol kolooŋ weleŋ qeŋ muŋ laligoŋkejeŋ. Beŋ Anutunananoŋ Hamoqeqe Toya Jiisas Kraist wasiro kamaaro iwaajoŋ ama qaanana jeŋ tegoro solaŋaniniŋ momalaarinananoŋ kolooro. Oŋo momalaari iikayadeeŋ buŋa qeŋ aogi sewaŋa uuta kolooro nono kaaŋa simbawoŋawo laligoju.   
\p
\v 2 Oŋo Anutu ano Poŋnana Jiisas moma kotoŋ oronjuti, iyoronoŋ mono kaleŋmoriaŋa kelemaleleŋ oŋoni luaenoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ oŋoonoti, iikanoŋ mono kotiiŋ nambu.  
\p
\v 3 Anutunoŋ asamararaŋ Toya akadamuyawo kolooja. Kawaa so anana soraaya tataaŋkota kolooŋ laligowoŋatiwaajoŋ nonoono. Kania kaeŋ moma yagoniŋ kaleŋ nonomakejiwaa kania kolooro. Anana laaligo kombombaŋa laligoŋ uuwaa komagbiligbili tororo ambombaajoŋ iwoi amamaaŋkeboŋati, iwaa beŋ esuŋanoŋ mono ii kuuya nonono buŋananaga kolooŋkebaa.   
\p
\v 4 Asamararaŋ Toya iinoŋ uunananoŋ gawoŋa gawoŋa damuyawo meŋ kaleŋa kuuya nonomambaajoŋ momakeja. Anutunoŋ soomoŋgo qaaya nononoti, iikawaa sewaŋanoŋ mono uuta kolooja. Oŋo wala balombaa siiŋgia kombombaŋa bologa tondu otaaŋ aŋgonjora uutanoŋ laligogito, Anutunoŋ oŋo iikanondeeŋ metogoŋ waŋgia somoŋgoro. Kaeŋ kolooro gadokopa laaligo serereeŋ gema qewutiwaajoŋ hamoqeqe areŋa anota eja. Momo ano nanamemeŋ akadamuyawo Anutuwaanoŋ eji, iinoŋ oŋo iikawaa so letoma gbilia koloowutiwaajoŋ kaparaŋ komakeja. Oŋo soomoŋgo qaaya somata qatawo iikanoŋ qokotaajuti eeŋ, iinoŋ mono inaaŋ oŋono mombo letoma Siwewaa akadamuya mokolooŋ buŋa qeŋ aoŋ laligowuya. Akadamuya iikanoŋ saanoŋ rijojooŋ sokoma oŋombaa.   
\p
\v 5 Anutuwaanoŋ soomoŋgo qaa kaaŋa ejiwaajoŋ ama oŋo mono momalaariwaa hoŋa kolooŋ oŋono qendeema laligowu. Kaaŋa laligowutiwaajoŋ mono kaparaŋ koma zeŋ nama manja qeŋ laligowu. Hoŋa kolooŋ oŋombaati, iikaeŋ saanoŋ Anutuwaa kania toroqeŋ moma kotowuya.  
\v 6 Momakootogianoŋ somariiro saanoŋ nanamemeŋgia toroqeŋ galeŋ koma aoŋkebuya. Galeŋ koma aoaogianoŋ somariiro saanoŋ nama kotiiŋ lombo mokosiŋgoŋ bosima laligowuya. Nama kotikotiigianoŋ somariiro saanoŋ mombo Anutuwaa jetaa so uuwaa komagbiligbili ama laligowuya.   
\p
\v 7 Uuwaa koma gbiligbiligianoŋ kolooŋ somariiro saanoŋ uujopagianoŋ seiro uumeleeŋ alaurugia ala-ala meŋ kalaŋ koma aoŋ laligowu. Uujopagianoŋ seiro saanoŋ ejemba kuuya jopagoŋ oŋoma laligowu.  
\v 8 Oŋo Anutuwaa akadamu kaaŋa buŋa qeŋ aoŋ meŋ seiŋ laligowuti eeŋ, mono gorosoŋa mende laligowu. Kaaŋa qaagoto, akadamuya iikanoŋ mono nemuŋ koma oŋono afaaŋgoŋ Poŋnana Jiisas Kraistwaa kania moma kotoŋ saanoŋ gawoŋa jegeŋa nama megi hoŋa kolooŋkebaa.  
\v 9 Saanoŋ kolooŋkebaato, dakaya yoŋoonoŋ Anutuwaa akadamu kaaŋa mende eŋ oŋonji eeŋ, iyoŋoo momakootogianoŋ mono toroga kolooro bao jaagoo kaaŋa kemakuuŋkaŋkuuŋ amakeju. Anutunoŋ siŋgisoŋgogia walaga soŋgbano soraaya koloogiti, ii duduuŋ imowamo laligoju.   
\p
\v 10 Oo uumeleeŋ alauruna, Anutunoŋ meweeŋgoŋ oŋoma oŋoonoti, oŋo iikanoŋ riiŋ rindaŋgoŋ nambuti eeŋ, mono kambaŋ moŋnoŋ mende tama kamaaŋ kombuya. Kawaajoŋ oŋonoŋ mono iikanoŋ kotakota rindaŋgoŋ nambombaajoŋ kaparaŋ koma laligowu.  
\v 11 Kaeŋ ama laligogi Anutunoŋ iŋiiro sokono koma horoŋ oŋono Siwe gomaŋ naguyanoŋ kuuya tano saanoŋgadeeŋ uutanoŋ ubuya. Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ Hamoqeqe ano bentotoŋ Toya kolooja. Iwaa bentotoŋ uutanoŋ ugi kambaŋ tetegoya qaa galeŋ koma oŋono oyaŋboyaŋ kolooŋ laligowuya.   
\p
\v 12 Buŋa qaa hoŋanoŋ kana kaaŋa qendeema oŋonji, oŋo ii mono buŋa qeŋ aoŋ iikanoŋ boŋ qeŋ nama kotiiju. Kawaajoŋ qaa areŋ jejeŋi, ii saanoŋ moma asarijuto, niinoŋ kileŋ iikawaajoŋ kambaŋ so jeŋ gbiliŋ oŋomambaajoŋ mojeŋ.  
\v 13 Kaeŋ moma sele busu kokawaa kala kuuŋnoŋ laligomaŋatiwaa so qaa areŋ ii duduuwubotiwaajoŋ momogia jeŋ gbiliŋ kuuŋ oŋomambaajoŋ mobe sokonja.  
\v 14 Niinoŋ sele busuna kusuga koi kala kuuŋ kaaŋa luluuma uulaŋawo komuŋ koomu gomanoŋ umaŋati, kaeŋ moma yagojeŋ. Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ buju qaa kaaŋiadeeŋ nisaano mobe.  
\v 15 Qaa areŋ kuma oŋombeti, iikanoŋ uu wombogianoŋ ero niinoŋ goroŋ qeŋ koomu gomanoŋ kembe iikawaa gematanoŋ kaaŋagadeeŋ ii saanoŋ kambaŋ so romoŋgoŋ laligowu. Niinoŋ iikawaajoŋ kotiiŋ kaparaŋ komakejeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Kraistwaa asamararaŋa ii jaanananoŋ iima naŋgoŋ jeŋkejoŋ.  
\p
\v 16 Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ qabuŋaya uuta meŋ gawoŋ ku-usuŋawo meŋ laligoroti, nononoŋ ii nononanaa jaanananoŋ uuŋ iima laligoniŋ. Kaeŋ laligoŋ iikawaa so ku-usuŋaa kania ano eleema kawaatiwaa qaaya ii jeŋ asariŋ oŋoma laligoniŋ. Ii beŋ sosombaŋ sundu\f + \fr 1.16 \ft Beŋ sosombaŋ iikawaa kania moŋ ii kokaeŋ: Momo ejemba yoŋoo uugianoŋ jembiri momo letono qaa kania kania laŋ romoŋgoŋ gisomaso aŋgi kolooŋkeju.\f* kaaŋa mende jembiri aniŋ roromoŋgo giraboga kaaŋa ii laŋ mende otaaŋ laligoniŋ.  
\v 17 \x * \xo 1.17 \xt Mat 17.1-5; Maak 9.2-7; Luuk 9.28-35\x*Niinoŋ Jiisaswaa qabuŋaya uuta ii nononano kokaeŋ kolooro iiniŋ: Asamararaŋ Toya uuta iinoŋ qaa ijoro qa kokaeŋ kolooro moro: “Eja koi neenaa wombo merana kolooro iwaajoŋ uunanoŋ qeaŋgoro iimasiiŋ mojeŋ.” Kaeŋ ijoro moro Maŋ Anutunoŋ asamararaŋ muro akadamuya buŋa qeŋ aoŋ laligoro.  
\v 18 Nononoŋ iwo baaŋa kowoga kanoŋ uma laligoniŋ qa iikanoŋ Siwenoŋga kolooro moniŋ.   
\p
\v 19 Gejatootoo ejemba waladeeŋ Buŋa qaa jeŋ oogiti, ii kambaŋ kokaamba moma sorogoŋ aŋgoŋ koniŋ powowoŋ kotakota kolooŋ nononja. Kawaajoŋ Buŋa Tere walagaa qaaya ii mono tororo geja ama buŋa qeŋ aoŋ laligowu. Kiwanoŋ gomaŋ siŋsiŋgoro asariŋkeji, gejatootoo qaa iikanoŋ mono iikawaa so jeŋ asariŋ oŋomakeja. Oŋo iikawaa asasaganoŋ qokotaaŋ nambuti eeŋ, mono saanoŋ Anutu-waa kana hoŋa iima paŋgamambaa nanamemeŋa yakariŋ mesaoŋ laligowu. Kaaŋa laligoŋ uma mamboŋgi gomaŋ weŋgeraŋ suluro gomaambawaa widia asugiro uuwombogianoŋ asariwaa. Poŋnananoŋ eleema kawaatiwaa widianoŋ mono meŋ asariŋ oŋono iima Anutuwaa iwoi kuuya iima asaridaborowu.   
\p
\v 20 Qaa waŋa mutuya koi mono moma asariŋ mende duduuwu: Baloŋ ejemba moŋnoŋ Buŋa Terewaa gejatootoo qaaya ii iyaŋaa roromoŋgo qaganoŋ jeŋ asarimambaajoŋ amamaaŋkebaa.  
\v 21 Ii kokaembaajoŋ amamaaŋkebaa: Baloŋ ejemba mombaa uusiiŋanoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende nemuŋ kono gejatootoo qaa kolooro jegi. Kaeŋ qaagoto, Uŋa Toroyanoŋ gejatootoo ejemba uugianoŋ sololooŋ oŋono Anutuwaa jetanoŋga qaa meŋ jegi. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Boi takapolakayanoŋ mono laligoŋ tiwilaawu.  
\p
\v 1 Gejatootoo ejemba takapolakaya ii kaaŋagadeeŋ Israel kanageso batugianoŋ asugigi. Iikawaa so oŋoo batugianoŋ boi soosooya kaaŋagadeeŋ asugiwuya. Asugiŋ nama oŋoo momalaarigia tiwilaawaatiwaajoŋ eŋkaloloŋ qaa batuya batuya ii aasaŋgoyanoŋ meŋ batugianoŋ kawuya. Somatanananoŋ dowegia meroti, Poŋ ii kaaŋagadeeŋ qakooma muŋ iikaaŋa kanoŋ iyaŋgia kondeema aoŋ uulaŋawo tiwilaawuya.   
\p
\v 2 Kaento, ii kileŋ ejemba seiseiyanoŋ yoŋoonoŋ serowiliŋ siligia otaaŋ iyaŋgiaa jaajaa laligowuya. Kaaŋa laligowuyatiwaajoŋ ama ejembanoŋ roromoŋgogia aŋgi qetetaŋgoro uumeleembaa kana hoŋaajoŋ mogi gamuyawo kolooŋkebaa.  
\v 3 Boi takapolakaya yoŋonoŋ mono otoko qaganoŋ sundu kania kania jembiri (qaa aiseŋa) laŋ jeŋ seiŋ laligowuya. Kaaŋa laligogi oŋonoŋ ii moma afaaŋgoŋ moneŋ iwoi meŋ kululuugi laŋ amanagaju meŋ laligowuya. Anutu-noŋ ejemba kaaŋa yoŋoo qaagia mono monowaa monoyanoŋ jeŋ tegorota iroŋa meleeno qagianoŋ ubaatiwaajoŋ eja. Anutunoŋ kondemondeema oŋomambaajoŋ ataqataŋ imowamo mende ambaato, hoŋ tooŋaga siimbobolo moma laligowuya.   
\p
\v 4 Kondemondeeŋ koloowaatiwaa galeŋ meme qaa tosaaŋa ii kokaeŋ: Siwe gajoba tosianoŋ Anutuwaa jeta qotogoŋ siŋgisoŋgo aŋgiti, Anutunoŋ ii mende iŋiima kobooroto, hagoŋ oŋono gere sianoŋ emukanoŋ kemegi. Hagoŋ paŋgamaŋ ziwiziwi dutanoŋ oŋooma aeŋ gbadonoŋ (tape) gbadooŋ oŋono. Gbadooŋ galeŋ koma oŋono qaagia jeŋ tegowaatiwaajoŋ mamboma ragita rama kouju.  
\v 5 \x * \xo 2.5 \xt Jen 6.1–7.24\x*Monowaa monoyanoŋ ejemba aŋgonjoragiawo namonoŋ laligogiti, Anutunoŋ ii kaaŋagadeeŋ mende iŋiima kobooroto, gboulu somata jero waama uŋuŋ turuŋ oŋono. Turuŋ oŋonoto, kileŋ eja Nooa iinoŋ uumeleembaa qaa jeŋ nanamemeŋ dindiŋa ambutiwaajoŋ ama uukuukuu meŋ oŋoma laligoroti, ii ano ejemba 7 ii laaligogia aŋgoŋ koma sopa somoŋgoŋ oŋono.   
\p
\v 6 \x * \xo 2.6 \xt Jen 19.24\x*Kaaŋagadeeŋ Sodom Gomora taoŋ woi ii tiwilaawaotiwaa qaaya jeŋ tegoŋ gerenoŋ oŋooro gere sogogaragadeeŋ eri. Ejemba aŋgonjoragiawo yoŋoojoŋ iwoi nomaeŋ koloowaati, iikawaa sareya iibutiwaajoŋ ii ano koloojao.  
\v 7 \x * \xo 2.7 \xt Jen 19.1-16\x*Gerenoŋ kuuya oŋoomambaajoŋ anoto, kileŋ eja solaŋa Loot ii wala batugianoŋga metogoŋ aŋgoŋ koma muro. Jeulalaŋ ejemba serowiliŋ namboŋnamboŋ ama iyaŋgiaa jaajaa nanamemeŋ tosaaŋa tondu aŋgi iima yoŋoojoŋ moma boliŋ uuta kamaaro laligoro.  
\v 8 Eja solaŋa ii yoŋoo batugianoŋ laligoŋ nanamemeŋ jeulalaŋ kanjaŋawo iima moma laligoroti, iikawaajoŋ mono weeŋ so moma jinjiŋgoŋ laligoro. Iwaa uuta solaŋanoŋ mono suulaŋ boliro laligoro.   
\p
\v 9 Galeŋ meme qaa jejeŋi, iikanoŋ Anutuwaa kania kokaeŋ qendeemakeja: Poŋnoŋ ejemba Anutuwaa laaligo kombombaŋa koma gbiliŋkejoŋi, anana saanoŋ aŋgobatonoŋga metogoŋ waŋnana somoŋgomambaajoŋ momakeja. Iikaaŋ momakejato, ejemba doogoya ii qaagiaa iroŋa meleeno qagianoŋ uro gajobaurutanoŋ galeŋ koma oŋoŋgi laligowuya. Kaaŋa laligoŋ ugi kambaŋ somatanoŋ karo qaagia jeŋ tegoro toroqeŋ siimbobolo moma laligowuya.   
\p
\v 10 Ejemba selegiaa siiŋ kombombaŋa bologa otaaŋ aŋgonjora-giawo kolooŋ jeulalanoŋ Anutuwaa ku-usuŋa meŋ kamaaŋ amakejuti, Anutunoŋ ii mono waladeeŋ jeŋ tegoŋ oŋonota siimbobolo somata moma laligowuya. Boi takapolakaya yoŋonoŋ mono jaba-arambaraŋ qaganoŋ iyaŋgiaa jaajaa laligoŋ Siwewaa beŋsakoŋ kawali asamararaŋgiawo eukanoŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ sombugia mende momakeju. Ii qaago totoonto, ii kaaŋagadeeŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋomakeju.  
\v 11 Kaeŋ amakejuto, Siwe gajoba ku-usuŋgiawo boi soosooya ii uŋuuguŋ uuta koloojuti, ii kileŋ Siwewaa beŋsakoŋ kawali ejemba ii Pombaa jaasewaŋanoŋ qotogoŋ uuqeqe qaanoŋ tokoroŋkota mende jeŋ tegoŋ oŋomakeju.   
\p
\v 12 Gajoba yoŋonoŋ kaeŋ mende amakejuto, ejemba yoŋonoŋ selegia meŋ uma Buŋa qaa mende moma kotoŋ ii kileŋ yoŋoojoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota laŋ jeŋkeju. Oro sooŋa kaaŋa momakootogia hoŋa mende kolooro oro laaligowaa siiŋ iwoi qereweŋa iigadeeŋ momakeju. Oro sooŋa ii koloogita ejembanoŋ laŋ uŋugi komuŋkejuti, iyoŋonoŋ mono iikawaa so lansaŋ tompiŋ laligoŋ tiwilaawuya. Iyaŋgiaa siiŋ roromoŋgogia iŋgoŋmaŋgoŋanoŋ mono kondeema oŋoŋgi tiwilaadaborowuya.  
\v 13 Tosaaŋa horoŋ ureeŋ ama oŋoŋgi kakasililiŋ mogito, Anutunoŋ iyaŋgiaa qaagiaa iroŋa meleema oŋono siimbobolo iikayadeeŋ qagianoŋ ubaa. Uumeleeŋ oŋonoŋ uukaleŋ qendeema aowombaajoŋ ajorooŋ lombaŋ aŋgi boi takapolakaya yoŋonoŋ mono iikanoŋ kaaŋagadeeŋ kaŋkeju. Kaŋ dogogia asuganoŋ qendeema iyaŋgiaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ baonoŋ newageeŋ nepaqepalo neŋkeju. Kaeŋ ama oŋoo sele jewoŋgia boroŋa boroŋa gamugiawo kaaŋa kolooju. Iyaŋgio sele busugiaa siiŋa metogowombaajoŋ ajoajoroo iwoi asasaganoŋ ama serowiliŋ asuganoŋ ama lansaŋ aisooŋkeju. “Ziozwaa eja toya koloojoŋ,” jeŋ tosia oŋoojoŋ mende romoŋgoŋ tiligoŋ oŋombombaa korisoro momakeju.\f + \fr 2.13 \ft Boi yoŋonoŋ toroŋ kaaŋa asaŋgoŋ rajuto, waŋgogianoŋ iyoŋoonoŋ qagoŋ jaŋgowabo.\f*   
\p
\v 14 Jaagianoŋ kaisero jaajaa uuŋ emba iŋiimakejuti, ii serowiliŋgadeeŋ ambombaajoŋ momakeju. Serowiliŋ iwoi ambombaa siiŋa ii mende totooŋ mesaowombaajoŋ momakeju. Ejemba koŋgbara komakejuti, ii horoŋ oŋoŋgi kana goraayanoŋ kemegi horombobo meŋ arogia mosomakeja. Otoko ama uuroromoŋgogia kotakota iikanoŋ eja. Kaeŋ amakejutiwaajoŋ Anutunoŋ seigoŋ oŋono tiwilaawuya.   
\p
\v 15 \x * \xo 2.15 \xt Jaŋ 22.4-35\x*Yoŋonoŋ kana dindiŋa gema qeŋ uusoosoo tiŋtuaŋ kema gejatootoo eja Balaam Beorwaa meria iwaa uugere kana otaaŋkeju. Kere eja poŋ moŋnoŋ Balaam Israel ejemba tiliqili ama oŋombaatiwaajoŋ tawa muroti, uusiiŋanoŋ mono moneŋ ii memambaajoŋ kolooŋ muro.  
\v 16 Kolooŋ muroto, doŋgi moŋnoŋ kileŋayaajoŋ tereŋgoŋ jeŋ muro. Doŋgi qaa mende jejeta kanoŋ mono eja aronoŋ qaa jeŋ gejatootoo eja iikawaa uusoo nanamemeŋ ii somoŋgoŋ muro amamaaro.   
\p
\v 17 Ejemba yoŋonoŋ mono apu jaaya juuguya kaaŋa tani laligoju. Raidimboŋ haamonoŋ koosu omaya koŋa qaa ii utitiiŋ oŋomakeji, mono iikawaa so eeŋ lansaŋ kema kaŋkeju. Anutunoŋ yoŋoojoŋ paŋgamaŋ ziwiziwiwaa uutanoŋ miri areŋgoŋ oŋonoti, mono dutanoŋ emukanoŋ kemeŋ laligoŋ ubuya.  
\v 18 Yoŋonoŋ gejajuju qaa omaya jeŋ selegia meŋ uma laŋ aweqawele ama tereŋgoŋkeju. Sele busuwaa siiŋgia kombombaŋa bologa otaaŋ serowiliŋ namboŋnambonoŋ ejemba laŋ horoŋ oŋomakeju. Tiŋtuaŋ laligojuti, tosianoŋ iyoŋoo batugianoŋga oloŋ koŋgiti, mono ii kele qaanoŋ kuuŋ oŋoŋgi kana goraayanoŋ kemegi horombobo meŋ arogia mosomakeja.   
\p
\v 19 Iwoi moŋnoŋ ejemba moŋ somoŋgoŋ galeŋ koma muŋkeji, iikawaa kasayanoŋ mono ii somoŋgoro ii tawaya qaa eeŋ weleŋ qeŋ laligoja. Iikawaa so boi takapolakaya yoŋonoŋ kele qaa kokaeŋ laŋ jeŋkeju, “Oŋo mono nono toroqeŋ nonoŋgi saanoŋ kasagia qaa solaŋa (frii) kolooŋ oŋoaŋgiaa jaajaa laligowu.” Qaa kaeŋ jeŋkejuto, ii kileŋ iyaŋgio aŋgonjoragiaa weleŋqeqeya kolooŋ iikawaa kasanoŋ laligoju.   
\p
\v 20 Yoŋoo kaniagianoŋ kokaeŋ dogoro laligoju: Poŋnana Jiisas Kraist Hamoqeqe Tonana ii moma kotoŋ iikaaŋa kanoŋ balombaa nanamemeŋ aŋgonjorayawo ii misiŋgoŋ gema qeŋgo mono mombo iikawaa kasanoŋ kokosiiŋ aoŋ osiŋ raju. Kawaajoŋ kanakanaiyanoŋ kileŋkilenda laligogito, tetegoyanoŋ kileqileedaboroŋ laligoju.  
\v 21 Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwombaa kania wala mende moma kotoŋ tompiŋ laligowuyaga, iikanoŋ mono afaaŋa kolooŋ oŋonaga. Kaeŋ koloonagato, Buŋa ii oŋanoŋ iŋijogi kania moma kotogi buŋagiaga kolooro. Uugia meleema iikawaa gematanoŋ jojopaŋ qaa kowoga gema qegiti, iikanoŋ mono iwoi kanjaŋawo kolooŋ gamu qeŋ oŋomakeja.  
\v 22 \x * \xo 2.22 \xt Gba 26.11\x*Gema qeŋ kokosiiŋ aoŋ kamaaŋ uŋuroti, ii gbaqoosoŋ qaa hoŋaboŋa woi iikawaa so kolooja. Qaa jeta moŋ ii kokaeŋ, “Kasunoŋ loma mombo eleema loloŋa neŋkeja.” Qaa jeta moŋ ii kokaeŋ, “Bao apu moriniŋgo mono mombo eleema sumu piliŋpilinoŋ luguŋ kemeŋ lomu aoŋkeja.” Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Poŋ kawaatiwaa soomoŋgo qaaya  
\p
\v 1 Oo wombo alauruna, niinoŋ tere indiŋ woi koi ambe oŋoonoŋ kaja. Qaa jejeŋi, oŋo ii modaborojuto, niinoŋ Buŋa qaawaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ uugia soraaya ii kuuŋ jeŋ gbiliŋ oŋoma tere indiŋa woi koi kokaembaajoŋ oojeŋ:  
\v 2 Gejatootoo ejemba soraaya yoŋonoŋ eeŋanoŋ Buŋa qaa jeŋ laligogiti, ii mono duduuwubo. Kaaŋagadeeŋ Poŋ Hamoqeqe Toyanoŋ jeŋkooto nonono oŋoaŋgiaa wasiwasi eja aposolurugia nononoŋ kuma oŋoniŋi, mono ii romoŋgoŋ koma gbiliŋ aoŋ meŋ laligowu. Kawaajoŋ niinoŋ qaa iikayadeeŋ oowe indiŋa woi kolooja.   
\p
\v 3 \x * \xo 3.3 \xt Juud 18\x*Qaa mutuya moŋ ii kokaeŋ moma asariwu: Kraistnoŋ eleemambaajoŋ ano kambaŋ tetegoya kanoŋ mepaqepae ejemba asugiŋ nanamemeŋgianoŋ iyaŋgiaa siiŋgia kombombaŋa bologa ii otaaŋ mepaqepae qaa jeŋ laligowuya.  
\v 4 Tosianoŋ eleema kawaatiwaa qaaya kokaeŋ jeŋ qewagoŋ laligowu: “Kawaatiwaa soomoŋgo qaaya ii mono dakanoŋ eja? Ambosakonananoŋ laligoŋ kouma komugiti, kambaŋ iikanoŋa iwoi moŋnoŋ mende meleeno kemero. Anutunoŋ Siwe namo mokolooŋ orono ilawoila kuuya kanaiŋ eroti, ii mono kaaŋiadeeŋ eŋ kouro laligojoŋ.”   
\p
\v 5 \x * \xo 3.5 \xt Jen 1.6-9\x*Kaeŋ jeŋ qaa kota koi duduuŋkeju: Anutunoŋ monowaa monoyanoŋ jeŋ kotoŋ qaayaa ku-usuŋanoŋ siwe namo mokolooŋ orono. Kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoro apu deema horoŋ keŋgi apu uutanoŋa namo asugiŋ kouro. Yoŋonoŋ qaa kota ii mojuto, ii mende mojoŋ tani mondoŋ laŋ jeŋ lolomoniŋ amakeju.  
\v 6 \x * \xo 3.6 \xt Jen 7.11\x*Kanageŋ jeŋ kotoro apu gboulunoŋ waama baloŋ tururo ejemba kambaŋ iikanoŋ namonoŋ laligogiti, ii apu neŋ motoŋ komugi.  
\v 7 Yoŋonoŋ apunoŋ uŋuro komugito, namo sombiŋ kambaŋ kokaamba iriimakejoŋi, ii gerenoŋ tiwilaawaatiwaa so kolooja. Anutunoŋ iikawaa qaaya ii gbontoŋ gbontoŋ jeŋ kotodabororota eja. Qaa iikawaa hoŋa koloowaatiwaa kambaŋanoŋ kaŋ kuuro Anutunoŋ ejemba aŋgonjoragiawo laligowuti, iyoŋoo qaagia jeŋ tegoŋ kondeema oŋono tiwilaawuya.   
\p
\v 8 \x * \xo 3.8 \xt Ond 90.4\x*Kaeŋ koloowaato, wombo alauruna, nononano iiniŋ gbani 1,000 ii kambaŋ koriga koloojato, Buŋa qaa motooŋgo koi mono mende duduuwu, “Weeŋ motooŋgo ii Pombaa jaasewaŋanoŋ gbani 1,000:baa so kolooja ano gbani 1,000 iiro weeŋ motooŋgowaa so kolooja.”  
\v 9 Pombaa soomoŋgo qaa ii hoŋawo koloowaato, iikawaa kambaŋa ii tororo mende mojoŋ. Tosianoŋ kambaŋ ii qero ubaatiwaajoŋ romoŋgoŋ laŋ jeŋkeju. Aŋo kambaŋa mende qero ubaato, moma mokosiŋgoŋ ejemba kuuyanoŋ uunana meleemboŋatiwaajoŋ mambomakeja. Moŋnoŋ gere sianoŋ kemebabotiwaajoŋ mono kaparaŋ komakeja.   
\p
\v 10 \x * \xo 3.10 \xt Mat 24.43; Luuk 12.39; 1 Tes 5.2; Isa 16.15\x*Qaayaa hoŋa koloowaato, Pombaa kaka kambaŋanoŋ mono yoŋgoro meme ejawaa tani kaŋ kuuwaa. Ii obabaŋ kota banananoŋ riiro amamaawoŋa. Kambaŋ iikanoŋ namo sombimbaa iwoi ii-iita kuuya ii mono gere tooŋ jeŋ sogoyagadeeŋ ewaa. Weeŋ koiŋ, seŋgelao ano sombimbaa iwoiya kuuya ii juquma otoŋ jinjerereŋawo qama aliŋ qaombuya. Namo ano ejembanoŋ iwoi kuuya iikanoŋ meŋ aŋgita eji, Anutunoŋ ii kuuya kondemondeema meleeno kemebaa. Kemeŋ jeŋ tegoro iwoi moŋ mende totooŋ ewaa. Awawi totooŋ!   
\p
\v 11 Ilawoila kuuya ii tani kaaŋa juquma qaombutiwaajoŋ oŋonoŋ mono ejemba nomaaŋa kolooŋ laligogi sokonaga? Kawaajoŋ mono nanamemeŋ soraaya otaaŋ Kraist kaaŋa kolooŋ laligowombaajoŋ koma gbiliŋ aoŋ laligowu.  
\v 12 Oŋo Anutuwaa kambaŋ somata ii kaŋ kuuwaatiwaajoŋ mamboma uulaŋawo kawaatiwaa gawoŋa kaparaŋ koma meŋ laligoju. Kambaŋ iikanoŋ namowaa ilawoilaya ano weeŋ koiŋ, seŋgelao ano iwoiya ii gere tooŋ taŋururuŋ jewaa. Anutunoŋ sombimbaa ilawoilaya ii kuuya kondemondeeno juquma jedaborowaa.  
\v 13 \x * \xo 3.13 \xt Ais 65.17; 66.22; Ais 21.1\x*Kaeŋ jedaborowaato, Anutunoŋ iwoi asugiwaatiwaa qaa somoŋgorota eji, nononoŋ iikawaa so namo sombiŋ dologa mokolooŋ orombaatiwaajoŋ mambomakejoŋ. Ii mokolooŋ orono iikanoŋ keuma nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ laligowoŋa.   
\p
\v 14 Oo wombo alauruna, oŋo kambaŋ somata ii kaŋ kuuwaatiwaajoŋ mamboma laligoju. Kawaajoŋ mono kokaeŋ ambombaajoŋ kaparaŋ koma nambu: Uugia soraaya kolooro Anutunoŋ jewoŋgia boroŋaa qaaya moŋ mende mokolooro iwo ososogojutiwaajoŋ luaenoŋ laligowu.  
\v 15 Mamboma Poŋnanaa uu taniaajoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ laligowu: Iinoŋ oŋo uugia meleema mombo letombutiwaa kambaŋa qeŋ koriro uro mamboma oŋoma mokosiŋgoŋ laligoja. Wombo alanana Poolnoŋ kaaŋagadeeŋ qaa iikayadeeŋ ooŋ oŋonoto, Anutunoŋ momakooto uuta murotiwaa so qaa ii ooŋ oŋono.  
\v 16 Iikawaa qaaya ii tereya kuuya kanoŋ jeŋ ooŋkejato, Buŋa Tereyaa uutanoŋ qaaya tosia ii lombotawo. Kawaajoŋ tosianoŋ ii moma asariwombaajoŋ janjariŋ riiŋ bimooŋkeju. Poumapou ejemba koŋgbara qeŋ kokobimbiŋ laŋ laligoŋkejuti, iyoŋonoŋ tereya tereya ii tondu meeraŋgoŋkeju. Iikawaa so Poolwaanoŋ qaa ii kaaŋagadeeŋ meleŋqeleeŋ aŋgi sipasipa koma sooŋkeja. Kaeŋ meeraŋgoŋ nama iyaŋgia meŋ boliŋ aoŋ gere sianoŋ kemebuya.   
\p
\v 17 Yoŋonoŋ kemebuto, wombo alauruna, oŋonoŋ kaeŋ koloowaatiwaa qaaya ii mono waladeeŋ modaborogita laligoju. Kawaajoŋ mono oŋoaŋgia galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Jeulalaŋ ejemba kana soŋgiŋ qiwitigoŋkejuti, oŋonoŋ mono iyoŋoo kele qaagianoŋ horoŋ oŋono oŋotaaŋ jiŋjauŋ kembubo. Laaligowaa tando powowoŋ kotakota iikanoŋa kaeŋ ligisooŋ tama kamaaŋ uŋuwabo.  
\v 18 Poŋnana Jiisaswaa kaleŋmoriaŋanoŋ nanjuti, iikanoŋ mono mombo toroqeŋ meŋ somariiŋ laligowu. Hamoqeqe Tonana Kraistwaa kania moma kotojuti, ii mono toroqeŋ moma sororogoŋ laligowu. Ii mepeseeniŋ qatanoŋ kambaŋ kokaamba akadamuyawo kolooŋ kanageŋ tetegoya qaa kaaŋa eŋ ubaa. Qaa ii oŋanoŋ.