\id 2CO - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h 2 Korint 
\toc1 Poolnoŋ Korint yoŋoo Tere ano 2 kolooro 
\toc2 Korint Tere 2 
\toc3 2 Kor 
\mt1 Korint Tere 2  
\mt2 Poolnoŋ Korint yoŋoo Tere ano 2 kolooro.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Pool ano Korint uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ uumotooŋ awaa mende aŋgi kambaŋ iikanoŋ Poolnoŋ Masedonia laligoŋ tereya koi ooro. Tosianoŋ Pool tuarenjeŋ kotiga ama mugito, Poolnoŋ kileŋ aŋgowowo meŋ kamaaŋ ama yoŋowo uumotooŋ ambombaajoŋ kaparaŋ kono. Aŋgowowogia tegowaatiwaa uukoisoroya qendeema oŋono.  
\ip Tere bakaya mutuya (Boŋ 1-7) iikanoŋ Poolnoŋ Korint uumeleeŋ kanageso yoŋowo soomoŋgo anotiwaa qaaya jeja. Kania naata uumeleeŋ kanageso ii kotakotagadeeŋ jeŋ oŋono? Kaeŋ ano uugia meleema uumotooŋgo aŋgiti, iikawaa korisoroya qendeema jeŋ asarija.  
\ip Tere bakaya 2 (Boŋ 8-9) iikanoŋ Judia uumeleeŋ kanageso ilaaŋ oŋoma nanduŋ oŋombutiwaajoŋ kuuŋ oŋonja.  
\ip Tere bakaya 3 (Boŋ 10-13) iikawaa qaaya ii kokaeŋ: Boi takapolakaya tosianoŋ iyaŋgiaa qagia ‘Aposol hoŋa’ jeŋ Poolwaajoŋ aposol qoloŋ-moloŋgoya jegi Poolnoŋ qaa iikawaa kitia meleema oŋono.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 5 ii kokaeŋ:  
\io1 Jeŋ-asa-asari qaa 1.1-11  
\io1 Pool ano Korint uumeleeŋ kanageso 1.12–7.16  
\io1 Judia uumeleeŋ tuuŋ yoŋoojoŋ nanduŋ ambu 8.1–9.15  
\io1 Poolnoŋ aposol hoŋa koloojiwaa ku-usuŋa 10.1–13.10  
\io1 Qaa tetegoya 13.11-13  
\c 1  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt Apo 18.1\x*Anutunoŋ uusiiŋaa so Pool nii kuuŋ nono Kraist Jiisaswaa wasiwasi eja aposol koloojeŋ. Niinoŋ uumeleeŋ alanana Timotiwo rajo. Korint sitinoŋ Anutuwaa uumeleeŋ kanageso laligojuti ano ejemba soraaya kuuya Akaia prowinsgia sokoma laligojuti, noronoŋ oŋowo Buŋa qaa amiŋ mobombaajoŋ kaŋ tere koi oojo.   
\p
\v 2 Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu.   
\s1 Poolnoŋ Anutu uluŋkoleŋaajoŋ mepeseeja.  
\p
\v 3 Nono Poŋnana Jiisas Kraistwaa Maŋa Anutu mepeseeŋkejoŋ. Iinoŋ kiaŋkomu Toya ano uluŋkoleŋ kuuya nonomakejiwaa Anutuya kolooja.   
\p
\v 4 Nono kakasililiŋ kania kania mokolooŋkejoŋi, kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ uunana meŋ saaliŋkeja. Uunana meŋ saaliro moma iikawaa qaganoŋ naniŋ tosianoŋ kakasililiŋ kania kania mokolooŋkejuti, ii saanoŋ afaaŋgoŋ meŋ saaliŋ oŋomakeboŋa.  
\v 5 Kawaa kania ii kokaeŋ: Kraistwo qokotaaniŋ iwaa siimboboloyanoŋ qanananoŋ uro kelemaleleŋ momakejonto, iikawaa so uunana kaaŋiadeeŋ meŋ saaliro Kraistwo qokotaaniŋ uluŋkoleŋanoŋ uunananoŋ kemero kelemaleleŋ momakejoŋ.   
\p
\v 6 Nononoŋ konjiliŋ uutanoŋ laligojoŋi eeŋ, Anutunoŋ mono oŋoo uugia meŋ saaliro uugia mombo meleema oyaŋboyaŋ koloowutiwaajoŋ moja. Anutunoŋ uugia meŋ saaliro oŋonoŋ ii iima oŋoaŋgio uugia meŋ saaliŋ aoŋ laligowu. Meŋ saaliŋ oŋomakejiwaa hoŋanoŋ mono uugianoŋ kokaeŋ kolooŋkeja: Nono siimbobolo moniŋ oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ siimbobolo iikayadeeŋ mokoloowuti eeŋ, ii mono saanoŋ moma mokosiŋgoŋ kotiiŋ laligowu.  
\v 7 Siimbobolonoŋ qagianoŋ uro momakejuti, uluŋkolenoŋ mono kaaŋiadeeŋ oŋoo qagianoŋ uro laligojuti, ii mojoŋ. Ii moma kawaajoŋ oŋonoŋ nama kotiiwutiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ kotakota amakejoŋ.   
\p
\v 8 \x * \xo 1.8 \xt 1 Kor 15.32\x*Oo uumeleeŋ alauruna, nono Eisia prowins uutanoŋ gawoŋ meŋ laligoŋ gawombaa siimbobolo moma kakasililiŋ mokolooŋ moniŋi, oŋo iikawaajoŋ poumapou laligowubojeŋ mojoŋ. Gawombaa lombotanoŋ esuŋnana uuguŋ uuta kolooŋ menduŋgoŋ nonono nama kotiiwombaajoŋ amamaaninto, kileŋ kaparaŋ koniŋ meŋ kamaaŋ nonono laligoniŋ. Kaeŋ kolooro toroqeŋ jaananawo laligowonaga me qaago, iikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ doomoronana keno laligoniŋ.   
\p
\v 9 Kaeŋ laligoŋ uunananoŋ kokaeŋ romoŋgoniŋ: Moŋnoŋ komuwoŋatiwaa qaaya jeŋ tegoro qaa iikanoŋ qanananoŋ uro tiwilaawoŋatiwaajoŋ mamboniŋ. Ananaa esuŋnananoŋ laariŋ laligowomboto, Anutuwaa ku-usuŋ qaganoŋ laariŋ laligowombaajoŋ ama kaeŋ kolooro. Anutunoŋ koomuya meŋ gbiliŋ oŋono waabuti, iinoŋ mono afaaŋgoŋ nono kaaŋagadeeŋ ilaaŋ nonomakebaa.   
\p
\v 10 Komuwombotiwaa torokonana somata totooŋ moninto, Anutunoŋ iikanoŋa metogoŋ nonono. Metogoŋ nonono ano toroqeŋ metogoŋ nonomakebaa. Nono jejeromoŋromonana Anutuwaanoŋ ama kaeŋ moma laariŋ muŋ nanjoŋ.  
\v 11 Oŋo kaaŋagadeeŋ ilaaŋ nonoma nonoojoŋ ama qama kooligi metogoŋ nonomakebaa. Mamaganoŋ nonoojoŋ ama qama kooligi Anutunoŋ moma iikawaa kitia meleeno kaleŋmoriaŋanoŋ sokoma nonono niniima kobooŋkebaa. Kaeŋ metogoŋ nonono alauruna mamaganoŋ ii moma nonoojoŋ ama mindiriŋ mepeseeŋ mugi qamakooligianoŋ otokoriaŋ kaaŋa uma Anutuwaa gejianoŋ kemeŋkebaa. Kawaajoŋ mono toroqeŋ noojoŋ ama Anutu qama kooliŋkebu. Kaeŋ qisijeŋ.   
\s1 Poolnoŋ kana kekeŋaa areŋa utegoro.  
\p
\v 12 Tosaaŋa oŋonoŋ noo kanianaajoŋ uuwoi anjuti, iikawaajoŋ qaa kokaeŋ jemaŋa: Anutunoŋ solaŋa laligowombaajoŋ momakeji, nononoŋ mono iikawaa so gomaŋa gomaŋa liligoŋ kanoŋ nanamemeŋ soraaya ii pondaŋ otaaŋ laligoniŋ. Oŋoo batugianoŋ ii mono kaparaŋ koma tororo otaaŋ laligoniŋ. Ii baloŋ ejemba momakootonanaa so qaagoto, Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ inaaŋ nononotiwaa so ii ama meŋ laligoniŋ. Anutunoŋ nanamemena ii iima naŋgoŋ “Sokonja,” jero uugejananoŋ qaa ii momakejeŋ ano iikawaajoŋ selenana meŋ umakejoŋ.   
\p
\v 13 Tere ooŋkejeŋi, iikawaa qaaya kuuya mono saanoŋ weeŋgoŋ moma asariwutiwaa so kolooja. Qaana ii gbiŋgbaoŋa qaa. Qaa kania aasaŋgoya moŋ mende ooŋkejeŋ. Ii asuganondeeŋ eja. Kawaajoŋ noo kaniana ii kuuya moma asaridaborowutiwaajoŋ moma jejeromoŋromoŋ anjeŋ.  
\v 14 Noo kaniana ii bakasasaŋ kokaeŋ moma asariju: Poŋnana Jiisasnoŋ mombo asugiwaati, niinoŋ mono kambaŋ iikanoŋ oŋoojoŋ ama selena meŋ umaŋa. Kawaa so oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ saanoŋ noojoŋ ama oŋoaŋgiaa selegia mepeseegi sokombaa. Oŋo noo kaniana kaeŋ moma asaridaborowutiwaajoŋ mojeŋ.   
\p
\v 15 Niinoŋ qaa iikawaa qaganoŋ awasaŋkaka nambetiwaajoŋ ama wala oŋoonoŋ kaŋ iŋiimambaa areŋa ambe. Indiŋa woi kaŋ iŋiibe kotumotue mewutiwaajoŋ ama kana kamambaa areŋa kokaeŋ ambe ero:  
\v 16 \x * \xo 1.16 \xt Apo 19.21\x*Masedonia prowinsnoŋ kemambaa kananoŋ wala oŋo iŋiima toroqeŋ Masedonia kema eleema mombo oŋoonoŋ kamambaajoŋ jewe. Kaŋ laligowe iwoi tosia ilaaŋ noma wasiŋ noŋgi oŋomesaoŋ Judia prowinsnoŋ kemambaajoŋ mobe.   
\p
\v 17 Areŋna kaeŋ ambe eroto, ii utegowe. Kaeŋ ama kemakoŋkaŋkoŋ qaganoŋ mondoŋ laŋ mende ambe. Neenaa areŋna ii baloŋ ejemba yoŋoo so neenaajoŋ laŋ romoŋgoŋ mende ambe. Kaeŋ mende romoŋgowu. Qaa aasoŋ motooŋgo iikanondeeŋ “Ooŋ, saanoŋ kamaŋa,” ano “Mende kamaŋa,” qaa woi ii mindiriŋ mende jewe. Mono nanamemeŋ soraaya otaaŋkejeŋ.   
\p
\v 18 Anutunoŋ qaa jeŋ iikawaa so pondaŋ amakeji, nononoŋ mono iwaa jaanoŋ kokaeŋ jeŋ kotiijoŋ: Nononoŋ kambaŋ moŋnoŋ “Ooŋ, ii saanoŋ amboŋa,” jeŋ somoŋgoŋ iikawaa gematanoŋ “Ii mende amboŋa,” potagororoŋ kaeŋ meleŋqeleeŋ mende jeŋ laligoniŋ.   
\p
\v 19 \x * \xo 1.19 \xt Apo 18.5\x*Anutuwaa Meriaa kania ii kokaeŋ: Nii, Sailas ano Timoti nononoŋ oŋoo batugianoŋ Kraist Jiisaswaa kania jeŋ asariŋ laligoniŋi, Kraist ii “Anutuwaa jeta teŋ komaŋa,” ano “Mende teŋ komaŋa,” qaa aro woiwoiwaa qaganoŋ meleŋqeleeŋ amambaajoŋ mende asugiŋ laligoroto, Anutunoŋ qaa jeŋ somoŋgoroti, iikawaa so mono “Ooŋ!” jeŋ ama mero hoŋawo kolooro.   
\p
\v 20 Anutunoŋ soomoŋgo qaa (promis) seiseiya dawi nononoti, jaŋgogia mende mojonto, Kraistnoŋ qaa kuuya iikawaajoŋ “Ooŋ!” jeŋ meŋ kotiirota powowoŋ eja. Kawaajoŋ Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ nemuŋ koma nonono qaa iikawaa hoŋgianoŋ kolooro moma “Qaa ii oŋanoŋ,” jewoŋa. Kaeŋ aniŋ Anutuwaa qabuŋayanoŋ seiŋkebaa.   
\p
\v 21 Anutu aŋo mono nono ano oŋo kaaŋgadeeŋ meŋ kotiiŋ nonono Kraistwo qokotaaŋ nama kotiiwoŋa. Iinoŋ mono Buŋa qaa jeŋ seiwombaajoŋ ama bedu meŋ nonono laligojoŋ.  
\v 22 Anutunoŋ uunananoŋ Uŋa Toroya mokotaaro iinoŋ oyaŋboyaŋ laligowombaa qaaya naŋgoŋ jeŋ kotiiŋkeja. Anutunoŋ kaeŋ ama buŋaya koloojoŋiwaa muŋgeŋ aasoya ii mokotaaŋ nonono.   
\p
\v 23 Niinoŋ temboma lombo oŋomambotiwaajoŋ moma uulaŋawo Korint oŋoonoŋ mende eleema kawe. Kaeŋ jeŋ Anutuwaa qata qabe saanoŋ qaana ii naŋgoŋ jewaa.  
\v 24 Sili nomaeŋ ama Anutu moma laariŋkejuti, iikanoŋ poŋgia koloowaatiwaajoŋ mende mojeŋ. Momalaarigianoŋ rindaŋgoŋ oŋono nama kotiiŋkeju. Kawaajoŋ korisoro qaganoŋ laligowutiwaajoŋ ilaaŋ oŋomambaajoŋ moma oŋowo motooŋ uuwaa gawoŋ meŋkeboŋa. Kiaŋ.   
\c 2  
\p
\v 1 Wala oŋoonoŋ kaŋ sisau aŋgitiwaajoŋ jeŋ oŋombe gamugia moma wosobiri aŋgi. Kawaajoŋ ama oŋoonoŋ kawe mombo iikaaŋ ambubotiwaajoŋ moma uunanoŋ qaa somoŋgoŋ kana kekeŋaa arena utegowe.  
\v 2 Kawaa kania ii kokaeŋ: Gamu qeŋ oŋombe wosobiri ambuyagati eeŋ, moronoŋ saanoŋ uuna meŋ saaliŋ nono mombo korisoro mokoloowenaga? Jinjauŋgiaajoŋ ama jeŋ oŋombe wosobiri ambuyagati eeŋ, tosianoŋ korisoro qeŋ nombombaajoŋ amamaagi neeno kaaŋagadeeŋ wosobiri ama laligomambo. Kawaajoŋ uulaŋawo kaŋ gamu qeŋ oŋomambaajoŋ togojeŋ.   
\p
\v 3 Tere kotakota ii kania kokaembaajoŋ ooŋ ambe: Niinoŋ aisoowe kuuya oŋonoŋ mono niwo aisoowu. Niinoŋ oŋo kuuya kaeŋ uuwoiya qaa moma laariŋ oŋonjeŋ. Niinoŋ tosaaŋa oŋoojoŋ korisoro mokoloomambaajoŋ mojento, kawe kanagia sooro laŋ laligogi iŋiima wosobiri momambo.  
\v 4 Wosobiri ambutiwaajoŋ tere ii mende ooweto, honoŋa qaa uu jopagoŋ oŋomakejeŋi, oŋo iikawaa kania moma yagowutiwaajoŋ mono qaa kotakota ii terenoŋ oowe. Uunanoŋ oŋoojoŋ ama majakaka somata moma koŋajiliŋ qaganoŋ rama jauŋnanoŋ kamaarota oowe. Kiaŋ.   
\s1 Moŋnoŋ kana uuguroti, iwaa siŋgisoŋgoya mono mesaowu.  
\p
\v 5 Moŋnoŋ siŋgisoŋgo anota oŋonoŋ gamugia mogi wosobiri asugiroti, iikanoŋ mono noo qananondeeŋ qaagoto, kuuya oŋoo qagianoŋ kaaŋagadeeŋ uro. Qaa ii jeŋ somariiwe soowabotiwaajoŋ mono kokaaŋadeeŋ jemaŋa: Gamu iikanoŋ mono kuuya sokoma oŋono iikawaajoŋ mamaga me boroŋa moŋ wosobiri aŋgi.  
\v 6 Kanageso hoŋa oŋonoŋ qaayaa kitia meleema mugiti, iikanoŋ mono sokoma muro uuta mombo meleeno.   
\p
\v 7 Kambaŋ kokaamba gamu ano wosobiri somata qatawo moro iikanoŋ jeŋ keleleŋgowabotiwaajoŋ mono lombo mende toroqeŋ mubu. Lombo qaagoto, mono kaparaŋ koma siŋgisoŋgoya mesaoŋ uluŋkoleŋ ama mubu.  
\v 8 Kawaajoŋ kokaeŋ uukuukuu meŋ oŋonjeŋ: Oŋo mono qaa somoŋgoŋ uujopagia mombo toroqeŋ kotiiŋ qendeema muŋ laligowu.  
\v 9 Niinoŋ terena ii kokaembaajoŋ oowe: Oŋo noo qaana kuuya teŋ koma aŋgobatonoŋ nama kotiiwu me mende teŋ koma riporogoŋ kamaawuti, iikawaa kania gosiŋ momambaajoŋ moma ii oowe.   
\p
\v 10 Oŋo mombaa siŋgisoŋgoya mesaojuti eeŋ, niinoŋ ii kaaŋagadeeŋ mesaoŋ mujeŋ. Bologa ama nonoti, iikawaajoŋ mende mobe ujato, oŋonoŋ mombo qeaŋgoŋ mindiriŋ aowutiwaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ kileŋaya ii Kraistwaa jaanoŋ oŋanoŋ mesaoŋ mube tegoro.  
\v 11 Satanoŋ areŋa ama selenoŋ kuukuu kania kania amakeji, iikawaajoŋ tompiŋ mende laligojeŋ. Kawaajoŋ Satanoŋ haamo ama nonombaboti-waajoŋ ama eja iikawaa siŋgisoŋgoya mono mesaodaborowu. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Troas laligoŋ Taituswaajoŋ majakaka moro.  
\p
\v 12 \x * \xo 2.12 \xt Apo 20.1\x*Niinoŋ Kraistwaa Oligaa Buŋaya jeŋ seimambaajoŋ ama Troas taonoŋ kembe Poŋnoŋ nagu horoŋ nono gawoŋa iikanoŋ memambaajoŋ afaaŋgoro.  
\v 13 Kaeŋ afaaŋgoroto, uumeleeŋ alana Taitus mende mokoloowe qaagia mende nijoro mobetiwaajoŋ ama majakaka moma luae uunanoŋ mende ero. Kawaajoŋ yeizozogia jeŋ oŋomesaoŋ Taitus moŋgamambaajoŋ Masedonia prowinsnoŋ kembe. Kiaŋ.   
\s1 Kraistnoŋ ku-usuŋ nonono haamo amakejoŋ.  
\p
\v 14 Nononoŋ Anutu kokaembaajoŋ mepeseeŋkeboŋa: Kraistwaa buŋa kolooŋ weleŋa qeniŋ Anutunoŋ kambaŋ so kawali galeŋ kaaŋa nunuano kema otokoriaŋ maamakejoŋ. Haamonoŋ japujariŋ jurayaa moroŋa awaa meŋ karo momakejoŋi, iikawaa so Anutunoŋ nemuŋ koma nonono gomaŋ daeŋ daeŋ liligoŋ Kraistwaa kania jeŋ asariniŋ asuganoŋ kolooŋ seiŋ keno gomaŋ so momakeju. Kawaajoŋ Anutu mepeseeŋkejoŋ.   
\p
\v 15 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Nononoŋ ejemba Siwenoŋ ubuti ano gere sianoŋ kemebuti, iyoŋoo batugianoŋ kema kaniŋ mozo moroŋnana soraaya momakeju. Kraistwaa kania jeŋ seiniŋ Anutunoŋ gawonanaa moroŋa moro awaa kolooŋkeja.   
\p
\v 16 Gere sianoŋ kemebuti, iyoŋonoŋ Buŋa qaanana mogi iikanoŋ qaagia jeŋ tegoro komuŋ kotiiwutiwaajoŋ mogi qamowaa mumu moroŋa kaaŋa kolooŋkeja. Siwenoŋ ubuti, iyoŋonoŋ Buŋa qaanana mogi oyaŋboyaŋ oŋombaatiwaajoŋ mogi laaligo kombombaŋaa moroŋa uŋkoowayawo kaaŋa kolooŋkeja. Moronoŋ gawoŋ kaaŋa mewaatiwaa so kolooja?  
\v 17 Ejemba tosaaŋa mamaganoŋ nii kaaŋa mende kolooju. Yoŋonoŋ laaligogia naŋgowombaajoŋ moma Anutuwaanoŋ qaa ii komahooro gawoŋ kaaŋa laŋ meŋ ama jeŋkeju. Niinoŋ iyoŋoo so mende kolooŋ amakejento, Kraistwo qokotaaŋ qalomaloweŋ mesaoŋ uuna soraaya kolooro nanjeŋ. Anutunoŋ wasiŋ nonoti, ii moma iwaa jaasewaŋanoŋ nama Buŋa qaaya tororo jeŋ seiŋkejeŋ. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Soomoŋgo areŋ gbiliaa gawoŋ meme ejemba koloojoŋ.  
\p
\v 1 Neeno kaniana mombo kanaiŋ jeŋ qeaŋgomaŋatiwaajoŋ romoŋgoju me? Kaeŋ qaago. Gawoŋ meme ejemba tosianoŋ Korint oŋo iyoŋoo kaniagia mobutiwaajoŋ moma jeŋqeeaŋgo tere oowombaajoŋ kaparaŋ komakeju. Tosianoŋ Korint oŋo iyoŋoo kanagia naŋgoŋ jeŋqeeaŋgo tere mamaga oowutiwaajoŋ oŋo kuuŋ oŋomakeju. Niinoŋ gawona dindiŋagadeeŋ mewetiwaajoŋ jeŋqeeaŋgo tere kaaŋaajoŋ mende amamaajeŋ.  
\v 2 Anutunoŋ Korint oŋo noo boronanoŋ oŋoono letoma noo wombo alauruna kolooŋ oŋoaŋgio neenaa jeŋqeeaŋgo terena kaaŋa kolooju. Anutunoŋ neenaa jeŋqeeaŋgo terena kaeŋ oorota ejemba kuuyanoŋ oŋoo kaisiligia gbilia ii iima weeŋgoŋkeju.   
\p
\v 3 \x * \xo 3.3 \xt Eks 24.12; Jer 31.33; Eze 11.19; 36.26\x*Oŋo Kraistwaa tere papia kaaŋa koloojuti, iikanoŋ asuganoŋ eja. Moosesnoŋ Kana qaaya naŋiŋ apuya iŋk kanoŋ jamo tafenoŋ ooroti, oŋo iikawaa so mende koloojuto, Kraistnoŋ tereya oŋoo uugiaa tafeyanoŋ kokaeŋ oorota nanju: Nononoŋ gawoŋ meniŋ hoŋa kolooro Kraistnoŋ Anutu laaligo kombombaŋa Toyaa Uŋaya uugianoŋ ano letoŋgi. Ejembanoŋ gawonanaa hoŋa ii iigi iikanoŋ ilaaŋ oŋono gawonanaa kania moma asariŋkeju.   
\p
\v 4 Kraistwo qokotaaniŋ Anutunoŋ gawonanaa tania moja. Kawaajoŋ gawoŋ meniŋ oŋo Kraistwaa buŋaya koloogiti, ii saanoŋ Anutuwaa jaanoŋ awasaŋkaka nama jejoŋ.  
\v 5 Anana kotikotii qaganoŋ gawoŋ awaa koi Anutuwaa jaanoŋ mewoŋatiwaa so koloojoŋi, iikaeŋ saanoŋ mende jewoŋa. Anana iwoi moŋnoŋ mende rapiŋgoŋkejonto, Anutunoŋ aŋodeeŋ inaaŋ nonoma momo nonono gawoŋ koi meŋkejoŋ.   
\p
\v 6 \x * \xo 3.6 \xt Jer 31.31\x*Anutunoŋ inaaŋ nonoma momo nonono soomoŋgo areŋ gbiliaa gawoŋ meme ejemba koloojoŋ. Mooseswaa Kana qaawaa tereya motomotoombaajoŋ uugere ambonagati eeŋ, qaa iikanoŋ mono qaanana jeŋ tegoro koomu kotigaa buŋa koloojoŋ. Uŋa Toroyaa gawoŋ areŋa jeŋ asariniŋ iinoŋ meŋ gbiliŋ nonono kotiiŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ Kana qaawaa areŋa iikayadeeŋ otaawutiwaajoŋ mende kaparaŋ komakejonto, Uŋa Toroya moma aŋgoŋ kombutiwaajoŋ uu kuuŋ oŋomakejoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Soomoŋgo areŋ gbiliaa gawoŋa ii akadamuyawo.  
\p
\v 7 \x * \xo 3.7 \xt Eks 34.29\x*Anutunoŋ Kana qaaya jeŋ tereya jamonoŋ kondoŋgoŋ ooroto, ejembanoŋ ii mende teŋ koŋgi Anutunoŋ qaa iikawaa so gosiŋ iroŋa meleema oŋono komuŋ koomuya laligoŋ kougi. Anutunoŋ wala Kana qaaya nonono kambaŋ iikanoŋ asamararaŋanoŋ Mooseswaa jaasewaŋa qero asariro. Asamararaŋ iikanoŋ waziiŋ aliwaatiwaa so kolooroto, ii kileŋ Israel ejemba yoŋonoŋ jaasewaŋa tororo uuŋ iibombaa so mende koloogi. Mamaga asarirotiwaajoŋ ii amamaagi. Kana qaawaa Buŋa areŋ walaganoŋ iikaaŋa asamararaŋawo asugiro.   
\p
\v 8 Iikaaŋa asugiroto, Uŋa Toroyanoŋ Buŋa areŋ gbilia nonono iikawaa asamararaŋanoŋ asugiwaati, iikanoŋ mono soomoŋgo areŋ walagaa asamararaŋa uuguŋ honoŋa qaa asariŋ jaanana gamugamuyawo qeŋkebaa.  
\v 9 Wala Mooseswaa Kana qaa ii asugiŋ gosiŋ nonono iikawaa so gere siawaa buŋa koloojoŋ. Buŋa qaa ii akadamuyawo asugiro. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaanana gosiŋ jeŋ tegoro solaŋaniwoŋati, Buŋa qaa iikawaa akadamuyanoŋ mono uuta kolooja. Iikanoŋ soomoŋgo areŋ walagaa akadamuya ii mamaga uuguŋ qaqabuŋayawo kolooja.   
\p
\v 10 Buŋa gawoŋ walaganoŋ wala akadamuyawo kolooroto, ii Buŋa gawoŋ areŋ gbiliawo mindiriŋ gosiniŋ walaga iikanoŋ mono qabuŋaya qaa kolooja. Uŋa Toroyaa gawoŋ areŋ iikawaa akadamu-yanoŋ uuta koloojiwaajoŋ gawoŋ areŋ walaganoŋ mono iwoi omaya kaaŋa kolooja.   
\p
\v 11 Anutu hamoqeqeyaa kana walaganoŋ aloweewaatiwaa so kolooro. Iikanoŋ asamararaŋawo asugidabororo. Kawaajoŋ kana dologa tetegoya qaa eŋ ubaati, iikawaa asamararaŋanoŋ mono kana mutuyaa asamararaŋa ii honoŋa qaa uuguŋ jaanana gamugamuyawo qeŋkeja.   
\p
\v 12 Soomoŋgo gbilianoŋ tetegoya qaa ilaaŋ nonono asamararaŋanoŋ asugiwaati, iikaeŋ Anutu jejeromoŋromoŋ ama muŋkejoŋ. Kawaajoŋ keenana qaago totooŋ moma awasaŋkaka nama qaa ii kuma oŋomakejoŋ.  
\v 13 \x * \xo 3.13 \xt Eks 34.33\x*Moosesnoŋ Israel ejemba asamararaŋ eŋ aloweeroti, ii iigigiiwubotiwaajoŋ majakaka moma jaasewaŋa opo jakaŋanoŋ esuuro. Nononoŋ iikawaa so mende amakejonto, Buŋanana qenjaaronoŋ jeŋkejoŋ.   
\p
\v 14 Buŋa walagaa asamararaŋa iigito, uugianoŋ kileŋ gojono laŋ laligoŋ kougi. Kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ iwoi moŋnoŋ mono opo jokaŋa iikawaa so Juuda ejemba mamaga yoŋoo uugia gojono laligoju. Kawaajoŋ Soomoŋgo Walagaa Buŋa qaaya qaaya weeŋgojuti, iikawaa kanagia ii tororo mende moma asariŋkeju. Uugia meleema Kraistwo toroqegi iikaaŋa kanoŋ mono opo jakaŋgia ii qetegoro moma asariwuya.  
\v 15 Kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ Mooseswaa Kana qaaya weeŋgogi iwoi moŋnoŋ mono opo jokaŋa kaaŋa uugia gojono momogianoŋ bimooro laligoju.   
\p
\v 16 \x * \xo 3.16 \xt Eks 34.34\x*Kaaŋa laligojuto, Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ eja, “Moosesnoŋ ‘Pombo amiŋ mobo,’ jeŋ opo jakaŋa jaasewaŋanoŋga qetegoŋkero.” Qaa kaeŋ ero yoŋoonoŋga moŋnoŋ uuta meleema Pombo toroqeji, kambaŋ iikanondeeŋ mono iwoi opo jakaŋaa so ii qetegoro Anutuwaa hamoqeqeyaa kania moma asariwaa.  
\v 17 “Pombaajoŋ” jeji, qaa ii Pombaa Uŋayaajoŋ jeja. Pombaa Uŋa Toroyanoŋ daeŋ yoŋoo uugianoŋ laligoji, iinoŋ mono siŋgisoŋgogiaa kasia isano solaŋa (frii) laligoju. (Kaaŋa laligoŋ solaŋa dindiŋa koloowombaajoŋ Kana qaa otaawombaajoŋ mende kaparaŋ komakeju.)   
\p
\v 18 Kawaa so uunana meleeniŋ Pombaa asamararaŋanoŋ kuuya ananaa jaa wambusoonananoŋ kuuro bilibili ano jaanana mende esuuniŋ ejembanoŋ niniima Anutuwaa akadamuya awaa soro ii atatonoŋ uuŋ ii-iitaa tani iimakeju. Nono ii somariiŋ seiŋ iimakebutiwaa so letomakeboŋa. Kaeŋ letoma akadamuya awaa soro ii somariiŋ asariŋ Pombaa tanitani kolooŋkeboŋa. Poŋnoŋ Uŋaya kolooji, iwaa asamararaŋanoŋ mono kaeŋ meŋ letoma nonomakeja. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Nono koworaŋeŋ kaaŋa kolooniŋ Uŋa Toroyanoŋ hoŋa kolooja.  
\p
\v 1 Anutunoŋ kiaŋkomuŋ nononotiwaa so gawoŋ koi qanananoŋ ano meŋkejoŋi, iikawaajoŋ mono boŋ qeŋ naniŋ uunananoŋ mende kamaabaa. Qaago!  
\v 2 Nononoŋ gawoŋ memewaa kana aasaŋgoya gamugiawo ii kuuya gema qeniŋ. Tiliqili mende ama Anutuwaa qaaya mende meeraŋgoŋkejonto, qaa hoŋa ii asuganondeeŋ jeŋ silia qeŋkejoŋ. Iikaaŋ aniŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ ejemba keraqeeaŋgo moma nonombutiwaajoŋ naniŋ jeŋqeeaŋgo qaanananoŋ kolooro kuuyanoŋ qaa tororo jeŋ nonombombaajoŋ amamaaŋkeju.   
\p
\v 3 Kaeŋ amakejonto, tosia oŋonoŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Poolnoŋ Oligaa Buŋaya ii esuyawo jeŋkeja.” Kaeŋ jewenagati eeŋ, esu iikanoŋ gere sianoŋ kemebuti, mono iyoŋoo uugianoŋ ejiwaajoŋ gojono osiŋkeju.   
\p
\v 4 Kraistnoŋ Anutuwaa uŋauŋaya kolooja. Kraistwaa akadamuya ii aŋaa Oligaa Buŋayanoŋ ninisaama asasaga kaaŋa asariŋkejato, yoŋoo jaagianoŋ umuŋ kono tiŋtuaŋ qeŋkeju. Kambaŋ kokaamba bologaa Poŋa gomaŋ so galeŋ koma oŋomakeji, iinoŋ uumeleembaa gadokopa ejemba yoŋoo uŋagiaa jaaya meŋ gooro laŋ laligoju. Kawaajoŋ Oligaa Buŋawaa asasaga iima asariwombaajoŋ amamaaŋkeju.   
\p
\v 5 Neenaa qabuŋananoŋ somariiwaatiwaajoŋ Buŋa qaa ii mende jeŋ asariŋkejento, oŋonoŋ Poŋ Jiisas Kraistwaa kania moma jeta teŋ kombutiwaajoŋ uu kuuŋ oŋomakejeŋ. Nononoŋ Pombaa jeta otaaŋ oŋo weleŋ qeŋ oŋomakejoŋ.  
\v 6 \x * \xo 4.6 \xt Jen 1.3\x*Kania kokaembaajoŋ weleŋ qeŋ oŋomakejoŋ: Anutunoŋ kanakanaiyanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, “Asasaganoŋ mono paŋgamaŋ qero asariwa.” Kaeŋ jeroti, iinoŋ mono Buŋayaa asasaga ano uunana kuuro asariro. Kraistnoŋ nanamemeŋa ama mero Anutuwaa asamararaŋanoŋ jaasewaŋanoŋ asariro iigiti, Anutunoŋ nono iikawaa kania moma kotowombaajoŋ kaparaŋ komakeja. Asasagaa kania jeŋ seiwombaajoŋ ama asasaga ii nonono.   
\p
\v 7 Asasaganoŋ uunana kuuro asariniŋ momakooto iikawaa sewaŋa ii milyon kina uuguŋ uuta koloojato, sele busunana ii koworaŋeŋ kaaŋa afaaŋgoŋ jumakeja. Anutuwaa asasaganoŋ mono sele busu kaaŋaa uutanoŋ eja. Ejembanoŋ iikawaa kania iibutiwaajoŋ Anutunoŋ areŋa ama nonono. Sareqaa iikawaa kania ii kokaeŋ: ku-usuŋ honoŋa qaa ama nonomakeji, ii nonoonoŋga eeŋ kolooŋkejiwaa so qaagoto, Anutunoŋ mono iikawaa Toya kolooja.   
\p
\v 8 Eu emu lee lee iikanoŋa lombo kania kania qanananoŋ uma qololombiŋ nonoŋgi koŋajiliŋ momakejoŋ. Ii momakejonto, kileŋ iikanoŋ mende qezejaaŋ nonoŋgi kamaaŋkejoŋ. Kambaŋ tosaaŋanoŋ juŋ kaaŋa waŋgoŋanoŋ osiŋ kana mende mokolooŋkejonto, kileŋ titiboronana tegoro doomoronana mende momakejoŋ.   
\p
\v 9 Ejembanoŋ sisiwerowero ama nonomakejuto, Anutunoŋ gema mende nunuŋkeja. Ejembanoŋ meŋ kamaaŋ ama riiŋ nonomakejuto, kileŋ mende tiwilaaŋkejoŋ.  
\v 10 Jiisas qegi komuroti, iikawaa so nono kaaŋiadeeŋ buŋaya jeŋ seiŋkejoŋiwaajoŋ ama nunugi komuwombotiwaa moma kema kaŋ laligojoŋ. Jiisaswo kotiiŋ laligoniŋ inaaŋ nonomakeji, ejembanoŋ iikawaa kania moma kotowutiwaajoŋ ama kaeŋ laligowombaajoŋ uumotooŋ anjoŋ.   
\p
\v 11 Balonoŋ jaawo laligoŋ Jiisaswaa gawoŋa meŋkejoŋiwaajoŋ ama kambaŋ so komuwombaa so koloojoŋ. Sele busunananoŋ komuwaatiwaa so koloojato, Jiisasnoŋ uunananoŋ kotiiŋ laligoŋ sele busunana meŋ gbiliŋkeji, ejembanoŋ iikawaa hoŋa iima asariwutiwaajoŋ ama nanjoŋ.  
\v 12 Nono kambaŋ so siimbobolo moma komuwombaa so kolooŋkejonto, niinoŋ oŋoo batugianoŋ gawoŋ meŋ laligoweti, oŋonoŋ iikawaajoŋ ama gbiliŋ laaligo kotiganoŋ keuma laligoŋ ubuya.   
\p
\v 13 \x * \xo 4.13 \xt Ond 116.10\x*Ondino (Buk Song) moŋnoŋ qaa kokaeŋ oogita eja, “Anutu moma laariŋ koomunoŋga metogoŋ nombaatiwaa qama kooliŋ laligowe.” Nononoŋ qaa iikawaa so koomunoŋga metogoŋ nonombaatiwaajoŋ moma laarijoŋ. Momalaariwaa Uŋa Toroya iikayadeeŋ buŋa qeŋ aojoŋiwaajoŋ nononoŋ mono kaaŋagadeeŋ qaanana jeŋ qama kooliŋkejoŋ.  
\v 14 Anutunoŋ Poŋ Jiisas meŋ gbiliro koomunoŋga waaroti, iinoŋ mono nono kaaŋagadeeŋ meŋ gbiliŋ nonono waama Jiisaswo uniŋ jaasewaŋanoŋ ama nonono oŋowo motooŋ laligoŋ uboŋa. Ii mojoŋiwaajoŋ ama qaanana jeŋ qama kooliŋkejoŋ.   
\p
\v 15 Qaanana jeŋ qama kooliniŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ toroqeŋ ejemba seiseiya sokoma oŋombaa. Kaeŋ kolooro yoŋonoŋ afaaŋgoŋ Anutu kelemaleleŋ mepeseegi qaqabuŋayanoŋ seiŋ eŋ ubaa. Oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Anutu mepeseeŋ seiwutiwaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ lombo kania kania bosima aoŋ oroŋ laligojoŋ.   
\s1 Momalaarinoŋ laaligowaa tania ii kokaeŋ:  
\p
\v 16 Anana meŋ gbiliŋ nonombaatiwaajoŋ moma mono boŋ qeŋ naniŋ uunananoŋ mende kamaawa. Oŋanoŋ selenanaageŋ waziiŋ sooliŋkejonto, ii kileŋ uunanaageŋ kambaŋ so koloŋaniŋkejoŋ.  
\v 17 Ii kokaembaajoŋ: Namonoŋ kakasililiŋ kambaŋ torodaamoŋ moma laligowoŋato, iikawaa gematanoŋ asamararaŋ honoŋa qaa mokolooŋ tetegoya qaa oyaŋboyaŋ laligowoŋa. Asamararaŋ ano kakasililiŋ woi ii gosiŋ oroniŋ asamararaŋ iikanoŋ mono uuta kolooro namowaa kakasililiŋ kania kania ii moniŋ afaaŋa ano kamaaŋqeqeta kolooja.   
\p
\v 18 Ejemba ano ilawoila jaanoŋ ii-iita ii kambaŋgia tegoro aliwuto, Siwe gomambaa ilawoilaya kambaŋ kokaamba mende iimakejoŋi, iyoŋonoŋ mono kambaŋ tetegoya qaa eŋ ubu. Kawaajoŋ nononoŋ jaanananoŋ ii-iita ii qaagoto, mende ii-iita mono iikaaŋ baageŋ uuŋ iŋiimakejoŋ. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Poolnoŋ Siwewaa oyaŋboyaŋ kuunoŋ kemambaajoŋ moro.  
\p
\v 1 Nononoŋ qaa koi mojoŋ: Namo sele busuwaa opo sel kuuŋanoŋ laligoniŋ koomunoŋ ii kondeeno kamaawaati, Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋ sele busuwaa miri doŋgoga aŋo mero Siwenoŋ ewaati, ii buŋa qeŋ nonono iikanoŋ laligowoŋa. Sele busuwaa miri qaita moŋ ii tetegoya qaa kotakota eŋ ubaa.   
\p
\v 2 Qaa ii moma kambaŋ biiwianoŋ kokanoŋ letombombaa aiŋa moma osoŋgoŋ nunuro Siwe laaligo gomanananoŋ ubombaajoŋ awelegoŋkejoŋ.  
\v 3 Siwenoŋ uniŋ sele busu qaita moŋ mouma nonono raboŋati, kambaŋ iikanoŋ moŋnoŋ bombolaŋ mende mokolooŋ nonombaa.   
\p
\v 4 Namo sele busu koi qetegowutiwaajoŋ mende mojonto, Siwe laaligo gomanananoŋ uma sele busunana doŋgoga mewombaajoŋ awelegoŋkejoŋ. Sele busu koi komuwaati, ii laaligo kotiganoŋ gogoro qaono Anutunoŋ kitia oyaŋboyaŋ sele busuga nonombaatiwaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ kambaŋ kokaamba sel kuuŋ kokawaa uutanoŋ laligoŋ uulombonana bosima letombombaa aiŋa moma osoŋgoŋ nunuŋkeja.  
\v 5 Anutu aŋo Siwe sele busu mewombaajoŋ moma mokolooŋ nonoma Uŋa Toroya uunananoŋ ano oyaŋboyaŋ koloowombaa daŋgunuya kolooja.   
\p
\v 6 Kawaajoŋ nono mono kambaŋ so qaqabuŋabuŋananawo satiiŋ laligoŋ kokaeŋ momakejoŋ: Sele busunanaa laaligo kuuŋnananoŋ koi laligowoŋati, kambaŋ iikawaa so eu Siwe laaligo gomanananoŋ Poŋ Jiisaswo mende laligowoŋa.  
\v 7 Kambaŋ kokaamba Siwe gomambaa ilawoilaya mende uuŋ iŋiimakejonto, kileŋ ii moma laariŋ iikawaa so ama meŋ laligoniŋ nemuŋ koma nonomakeju.  
\v 8 Kawaajoŋ qaqabuŋabuŋananawo kotiiŋ sele busunanaa laaligo kuuŋa koi mesaowombaajoŋ kaparaŋ koma gomanana hoŋanoŋ eu uma Pombo laligowombaajoŋ mojoŋ.   
\p
\v 9 Kawaajoŋ gomanananoŋ koi me eu laligowoŋati, nononoŋ mono uunana Poŋ Jiisas keraqeeaŋgo ama mubombaajoŋ somoŋgoŋ iikawaajoŋ kotiiŋ kaparaŋ komakejoŋ.  
\v 10 \x * \xo 5.10 \xt Room 14.10\x*Iikawaa kania ii kokaeŋ: Kuuya anana mono Kraistwaa qaa jakeyanoŋ asugiwoŋa. Namonoŋ sele busuwo laligoŋ Pombaa uusiiŋa soyanoŋ teŋ koniŋi me qetemetetaŋ aniŋi me eeŋ laŋ laligoniŋi, aŋo mono qaanana ii gosiŋ iikawaa so tawanana aŋa aŋa nonono buŋa qeŋ aowoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Ejemba Anutuwo uumotooŋ ambutiwaa gawoŋa meŋkejoŋ.  
\p
\v 11 Kraistwaa qaa jakeyanoŋ namboŋati, nononoŋ ii moma Pombaa momoya uuguwombotiwaajoŋ keenana momakejoŋ. Ii mojoŋiwaajoŋ ejemba kanianana soraaya mobutiwaajoŋ kaparaŋ koma uu kuuŋ oŋomakejoŋ. Kanianana ii Anutuwaa jaanoŋ asuganoŋ eja. Niinoŋ tiliqili ejaga qaago, oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ii uugianoŋ moma yagowutiwaajoŋ moma jejeromoŋromoŋ amakejeŋ.   
\p
\v 12 Kaeŋ jeŋ ananaa jeŋqeeaŋgo qaanana mobutiwaajoŋ mombo mende kaparaŋ komakejento, kanianana iikayadeeŋ jeŋ asariŋ oŋomambaajoŋ mojeŋ. Oŋo ii moma saanoŋ nonoo selenana ii boi takapolakaya yoŋoo jaagianoŋ mepeseegi sokombaa. Yoŋonoŋ iwoi oŋoo uugianoŋ eji, iikawaajoŋ qaagoto, selegiaa iwoiya jaanoŋ iibombaa so kolooji, mono iikawaajoŋ awelegoŋ oŋoaŋgiaa selegia meŋ uma qaa laŋ jeŋkeju. Kawaajoŋ qaana koi jejeŋ. Oŋonoŋ yoŋoo qaagia auta (gorosoŋa) mojutiwaajoŋ mono nonoo kanianana jeŋ asariŋ tororo meleema oŋombu.   
\p
\v 13 Oŋonoŋ noojoŋ “Uusoo tani kaaŋa kolooja,” jegiti eeŋ, niinoŋ mono Anutuwaa gawombaajoŋ ama uugere moma laligowe. Tosianoŋ noojoŋ kokaeŋ jeju, “Uugereya qaagoto, qaaya bonjoŋa-gadeeŋ jeŋkeja.” Kaeŋ jejuti eeŋ, ii mono oŋo ilaaŋ oŋombombaajoŋ ama ambe. Mono ii duduuwubo.   
\p
\v 14 Kawaa kania ii kokaeŋ: Kraistnoŋ jopagoŋ nonomakeji, iikanoŋ mono kondooŋ kuuŋ nonono gawoŋa meŋkejoŋ. Eja motooŋgonoŋ kuuya ananaa kitinanaga duŋnana meŋ komuro. Kawaajoŋ siŋgisoŋgonanaa iroŋa mende meleema nononoto, kuuya ananaa siŋgisoŋgonana mesaoro toroqeŋ koomuya mende koloojoŋ. Qaa ii moma asariŋ moma yagojoŋi, Kraistwaa uujopayanoŋ mono kuuya anana joloŋgoŋ gawoŋa mewombaajoŋ kuuŋ nonomakeja.   
\p
\v 15 Iinoŋ mono kokaembaajoŋ kuuya ananaa duŋnana meŋ komuro: Namonoŋ jaawo laligojoŋi, anana mono laaligonana toroqeŋ ananaajoŋadeeŋ laligowombo. Kaeŋ qaagoto, moŋ ananaajoŋ ama komuŋ waaroti, laaligonana mono iwaajoŋ togoŋ muŋ laligowombaajoŋ komuro.   
\p
\v 16 Kawaajoŋ uunana meleeniŋi, kambaŋ iikanoŋadeeŋ kanaiŋ ejemba selesele mende gosiŋ oŋonjoŋ. Ejemba moŋ namonoŋ siliaa so mende moma kotoŋ mujoŋ. Wala Kraist gosiŋ moniŋ baloŋ eja tooŋ kolooroto, kambaŋ kokaamba moma kotoŋ muniŋ Siwewaa Hamoqeqe Tonanaga kolooja.  
\v 17 Kawaajoŋ moŋnoŋ Kraistwo qokotaaji eeŋ, iinoŋ mono kolokoloo dologa kolooŋ doŋa doŋgoga kolooja. Laaligo walaganoŋ aliro laaligo gbilianoŋ mono duŋanoŋ kolooŋ asugiŋ muja.   
\p
\v 18 Kaaŋa laligojato, iwoi kuuya iikawaa kondomondoo Toya ii Anutu. Iinoŋ Kraist wasiro tawanana meŋ aŋaliŋ nonoma Anutu iyaŋawo uumotooŋgo amboŋiwaa kania mesasariro. Kana kaeŋ asugiro Anutunoŋ gawoŋ nonono ejemba Anutuwaa alauruta koloowutiwaajoŋ joloŋgoŋ kuuŋ oŋomakejoŋ.   
\p
\v 19 Anutuwo uumotooŋgo amboŋiwaa kania ii kokaeŋ: Kraistnoŋ kamaaŋ gomaŋa gomaŋa ananaa tawanana mero sokono Anutunoŋ aŋaliŋ nonono alauruta kolooniŋ. Kana uuguŋ laligoŋ kouniŋi, siŋgisoŋgo iikawaa qaagia mende weeŋgoŋ romoŋgoŋ iroŋa mende meleema nonono. Anutuwaa alauruta kolooniŋ moma laariŋ nonoma Kraistwaa tawawaajoŋ ama Anutuwo uumotooŋgo ambombaa Buŋa qaaya ii boronananoŋ ano.   
\p
\v 20 Ii ano Kraistwaa jotamemeuruta koloojoŋ. Anutunoŋ qaa saŋe ama nonono iikawaa so ejemba uugia kuuŋ oŋomakejoŋ. Kraistwaa jeta meŋ kaparaŋ koma kokaeŋ qisiŋ oŋomakejoŋ: Mono Kraistwaa tawaya buŋa qeŋ aoŋ Anutuwaa alauruta koloowu.  
\v 21 Anutunoŋ kuuya ananaa siŋgisoŋgonanaa qaaya jeŋ tegoŋ iroŋa meleema Kraist siŋgisoŋgo moŋ mende anotiwaa qaganoŋ ano uro duŋnana meŋ siimbobolo moro. Kraistwaa siimboboloyaajoŋ ama iwaanoŋ qokotaaniŋ Anutunoŋ saanoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa. Kiaŋ.   
\c 6  
\p
\v 1 Nono Anutu iyaŋaa gawoŋ meme alauruta koloojoŋiwaajoŋ ama uugia kokaeŋ kuujoŋ: Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ omaya koloowabotiwaajoŋ ii mono buŋa qeŋ aowu.  
\v 2 \x * \xo 6.2 \xt Ais 49.8\x*Anutunoŋ qaa moŋ kokaeŋ jerota Buŋa Terenoŋ eja,  
\q2 “Giima koboomambaa kambananoŋ mono kaŋ kuuro niinoŋ qamakooliga mobe.  
\q2 Hamoqeqe kambananoŋ kaŋ kuuro iikanoŋ ilaaŋ gombe.”  
\m Qaa kaeŋ eji, ii mobu! Kambaŋ keteda koi kanoŋ mono Anutuwaa hamoqeqe kambaŋa kolooja. Anutunoŋ iŋiima koboomambaajoŋ moro kambaŋanoŋ kaŋ kuuro kiaŋkomuya ii mono keteda koi buŋa qeŋ aowu. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ kakasililiŋ kania kania mokolooro.  
\p
\v 3 Moŋ nonoojoŋ ama uuta boliro kamaawabotiwaajoŋ galenana meŋ aoŋ laligoŋkejoŋ. Jeŋ nonoŋgi gawonananoŋ qaayawo kolooŋ kamaawabotiwaajoŋ kaeŋ amakejoŋ.  
\v 4 Anutuwaa gawoŋ meme ejemba awaa soro koloojoŋi, ii nanamemenana kuuyanoŋ qendeemakeja. Kakasililiŋ ama jaabamagege kania kania ama nonoŋgi koŋajiliŋ uutanoŋ laligojonto, iikanoŋ mono mokosiŋgoŋ kaparaŋ koma kotiiŋ namakejoŋ.   
\p
\v 5 \x * \xo 6.5 \xt Apo 16.23\x*Ooli waayawonoŋ nunuŋ kapuare miria miria kanoŋ nonooŋgi laligoniŋ. Kareŋa kareŋa asugigi kawaa uutanoŋ komuwombotiwaajoŋ doomoronana keno keenana moma laligoniŋ. Gaoŋ gbili rama nenewaajoŋ wosonana niniro laligoninto, kileŋ selenana qeŋ gawoŋ meŋ laligoniŋ.   
\p
\v 6 Nanamemeŋ soraaya otaaŋ Anutuwaa uusiiŋa moma asariŋ lombo aŋgoŋ mokosiŋgoŋ ejemba ala meŋ oŋomakejoŋ. Uŋa Toroyanoŋ uunana saa qero batugianoŋ gbiŋgbaoŋa qaa jopagoŋ oŋoma laligojoŋ.  
\v 7 Qaa hoŋagadeeŋ jeniŋ Anutuwaa ku-usuŋanoŋ nemuŋ koma nonono nanamemeŋ solaŋaa tiwo sumaŋa meniŋ boro dindinananoŋ ano qaninananoŋ meŋ nanjoŋ. Kaeŋ nama leegeŋ Buŋa qaa jeŋ seiniŋ, leegeŋ qaa qoloŋmoloŋgoya selenananoŋ aŋgi iikawaa kitia jeŋ mindiŋgoŋ laligoniŋ.   
\p
\v 8 Qabuŋa nonoŋgi selenana mende mepeseeŋkejoŋ. Yoŋ jeŋ gamu qeŋ nonoŋgi uunananoŋ mende kamaaŋkeja. Nonoojoŋ sundu awaa ano bologa ii laŋ jeŋkeju. Ejemba qaa qoloŋmoloŋgoya jeŋkejuti, iikaaŋa ama nonomakejuto, kileŋ qaa hoŋagadeeŋ kuuya jeŋkejoŋ.   
\p
\v 9 Ejembanoŋ kanianana saanoŋ moma kotoŋkejuto, kileŋ tosianoŋ lolomoniŋ telambelaŋ ama nonomakeju. Kambaŋ tosaaŋanoŋ komuwombaajoŋ ama laligoninto, kileŋ toroqeŋ jaawo laligojoŋ. Kikekakasililiŋ eja kaaŋa nunuŋ laligogito, kileŋ mende komuniŋ.  
\v 10 Wosobirinoŋ nunuro kileŋ kambaŋ so aisooŋ laligojoŋ. Wanaya laligoŋ kileŋ ejemba mamaga ilaaŋ oŋoniŋ uugianoŋ qaqabuŋagiawo kolooŋkeju. Namowaa esuhinanana qaagoto, kileŋ oyaŋboyaŋ kuuya buŋa qeŋ aoŋ simbawoŋawo laligojoŋ.   
\p
\v 11 Oo Korint ejemba, nononoŋ uunanaa naguya oŋoojoŋ horoŋ qaa moŋ mende koniŋ kemero kanianana asuganondeeŋ iŋijowe moju.  
\v 12 Oŋonoŋ nonoo uumomonana mobubotiwaajoŋ ii mende aŋgoŋ komakejonto, nononoŋ oŋoo uugia mobombotiwaajoŋ mono oŋoaŋgiodeeŋ aŋgoŋ koma aoŋkeju.   
\p
\v 13 Niinoŋ uumomona oŋombe oŋonoŋ mono iikawaa kitia kaaŋagadeeŋ tororo nombu. Niinoŋ meraborauruna kaaŋa tani qaa kokaeŋ iŋijoŋ oojeŋ: Oŋo kaaŋagadeeŋ mono oŋoaŋgiaa uugiaa naguya horoŋ uujopagia ii mombo momboga qendeema nonombu. Kiaŋ.   
\s1 Momalaarigia qaa yoŋowo mende qokotaawu.  
\p
\v 14 Ejemba uugia mende meleeŋgiti, iyoŋowo mono uugia mende somoŋgoŋ\f + \fr 6.14 \ft Qaqaŋ (yoke) ii hoos me bulmakao woi yoroo arogaranoŋ aŋgi kemero kare me kinoŋ iwoi horoŋkejao. Kaeŋ oroaŋgaraa aiŋgara ambotiwaajoŋ amamaaŋkejao. Kaeŋ jinjauŋ kembabo.\f* ororoŋ mende laligowu. Laaligo solaŋa ano laaligo doogoya ii aŋa aŋa koloojao. Ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawoŋa. Paŋgamaŋ ano asasaga ii motooŋ mende koloojao. Qaago!  
\v 15 Kraist ano Iimolaŋ (Satan) yoronoŋ uumotooŋ ama motooŋ laligowowaajoŋ amamaawaota. Kawaajoŋ uumeleeŋ ejemba moŋnoŋ nanamemeŋa uumeleembaa gadokopa ejemba moŋ iwo motooŋ mindiriŋ ambowaajoŋ amamaaŋkebaota.  
\v 16 \x * \xo 6.16 \xt Lew 26.12; Eze 37.27; 1 Kor 3.16; 6.19\x*Anutu aŋo qaaya moŋ kokaeŋ jerota eja,  
\q2 “Niinoŋ kanagesouruna yoŋoo uugianoŋ laligoŋ batugianoŋ kema kaŋ Poŋgia koloowe yoŋonoŋ nii weleŋ qeŋ mepeseeŋ noma laligowuya.”  
\m Qaa iikawaa so Anutuwaa Uŋayanoŋ uugianoŋ laligoro sele busunananoŋ Anutu laaligo kombombaŋaa Toyaa jigo kolooja. Anutunoŋ iyaŋaa jiwowoŋ jigoyanoŋ tando lopioŋ mepeseewombaa soŋgo ano erota amamaaŋkejoŋ. Anutuwaanoŋ jigo ano asa jigo ii aŋa aŋa. Iikawaa so nononoŋ uumeleembaa gadokopa ejemba yoŋowo qokotaawombaa soŋgo ano erota amamaaŋkejoŋ.   
\p
\v 17 \x * \xo 6.17 \xt Ais 52.11\x*Kawaajoŋ oŋo mono Poŋnoŋ qaa kokaeŋ jerotiwaa so otaaŋ ambu,  
\q2 “Ii mono oŋomesaoŋ seleeŋgeŋ kaŋ tuuŋ iyaŋa moŋ laligowu.  
\q2 Aŋgonjoragiawo kolooŋkejuti, ii mono mende oŋoosirigi niinoŋ moma aŋgoŋ koma kalaŋ koma oŋoma laligomaŋa.   
\q1
\v 18 \x * \xo 6.18 \xt 2 Sml 7.14; 1 Hist 17.13; Ais 43.6; Jer 31.9\x*Niinoŋ Maŋgia koloowe oŋo noo meraborauruna kolooŋ laligowuya.  
\q2 Poŋ ku-usuŋ kuuyaa Toyanoŋ kaeŋ jeja.” Kiaŋ.   
\c 7  
\p
\v 1 Oo wombo alauruna, Anutunoŋ kalaŋ koma nonomambaa qaaya kaeŋ somoŋgoŋ nonono eja. Kawaajoŋ iwoi sele uŋanana meŋ tilooji, anana mono ii kuuya qetegowombaajoŋ Kraist qama kooliniŋ hamo qeŋ nonombaa. Anutuwaa jeta uuguwombotiwaajoŋ mono keenana moma kaparaŋ koniŋ meŋ solaŋaniŋ nonono soraaya koloodaborowoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Uugia meleeŋgitiwaajoŋ Poolnoŋ keraqeeaŋgo moro.  
\p
\v 2 Nononoŋ moŋ mende jeŋ kondemondeeŋ ama muniŋ tiwilaaro. Mombaanoŋ iwoi mende qenjamenjaŋgoniŋ. Moŋ mende tiligoŋ jaameesaŋ ama muniŋ. Kawaajoŋ oŋonoŋ mono uugiaa naguya horoŋ nono uugianoŋ somoŋgoŋ nonoma laligowu.  
\v 3 Tosianoŋ batugianoŋ gawoŋ meŋ selenoŋ kuukuu qaa kaeŋ jeŋ jeŋ nonoŋgito, niinoŋ qaa koi oŋoo qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleema oŋomambaajoŋ ama mende jejeŋ. Niinoŋ qaa kokaeŋ jewe modaborogi: Nononoŋ uunanaa naguya horoŋ oŋo uunananoŋ somoŋgoŋ oŋomakejoŋ. Kaeŋ ama saanoŋ oŋowo ororoŋ somoŋgoŋ komuwoŋa ano ororoŋ kotiiŋ laligowoŋa.   
\p
\v 4 Uuwoiya qaa momalaarina somata oŋoonoŋ ama laligojeŋ. Oŋoo selegia mamaga mepeseeŋkejeŋ. Oŋoojoŋ ama uluŋkolena somata mokoloojeŋiwaajoŋ kakasililiŋ kania kania moma iikanoŋ kileŋ honoŋa qaa aisoojeŋ.   
\s1 Masedonia prowinsnoŋ kema Taituswo aitoŋgori.  
\p
\v 5 \x * \xo 7.5 \xt 2 Kor 2.13\x*Taitus moŋgama laligowetiwaajoŋ\f + \fr 7.5 \ft 2 Kor 2.13 kanoŋ Taituswaajoŋ jero.\f* jeweti, qaa ii toroqeŋ jemaŋa. Masedonia prowinsnoŋ kouma kanoŋ kaaŋagadeeŋ uuluae mokoloomambaajoŋ amamaawe. Daeŋ daeŋ kembeti, iikanoŋ konjiliŋ kania kania mokoloowe. Anutuwaa manja qeŋ tosaaŋa yoŋowo aŋgowowo ama oŋoojoŋ majakaka moma laligowe.  
\v 6 Kaaŋ laligoweto, Anutunoŋ uukamakamaa ejemba naŋgoŋ nonomakeji, iinoŋ Taitus karoti, iikanoŋ uluŋkoleŋ ama nono.   
\p
\v 7 Taitusnoŋ karoti, iikanondeeŋ qaagoto, Korint oŋonoŋ uluŋkoleŋ ama mugi iinoŋ nijoro Anutunoŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ uluŋkoleŋ ama nono. Oŋoo sundugia kokaeŋ nijoro, “Oŋonoŋ nii niibombaajoŋ koposoŋgoŋ laligoju. Wosogia oŋanoŋ moma noma lombo noŋgitiwaa qaaya jeŋ noo kitina naŋgoŋ jewombaajoŋ jojoriŋkeju.” Sundu ii nijoro moma uukoisoro somata qatawo mobe.   
\p
\v 8 Niinoŋ uugia Buŋa qaanoŋ kuuŋ tere ii oowe weeŋgoŋ oŋoaŋgia moma boliŋ aogiti, iikawaajoŋ mende moma boliŋ aojeŋ. Wala moma boliŋ aoweti, ii kileŋ kambaŋ kokaamba kokaembaajoŋ mombo aisoojeŋ: Tere qaananoŋ uugia meŋ boliro wosobiri aŋgito, wosobiri iikanoŋ mono meleema kambaŋ torodaamonda eŋ tegoro. Kaniagia kaeŋ iibe.   
\p
\v 9 Kambaŋ kokaamba oŋo moma boliŋ aogitiwaajoŋ ama mende aisoojento, kokaembaajoŋ aisoojeŋ: Oŋo nanamemeŋgiaajoŋ ama moma boliŋ aogi gamu wosobirigianoŋ ilaaŋ oŋono uugia mombo meleema diŋgogi. Ii Anutuwaa jetaa so kolooro uugianoŋ mono nonoojoŋ ama mende boliroto, oŋanoŋ ilaaŋ oŋombe.   
\p
\v 10 Siŋgisoŋgonanaajoŋ ama moma boliŋ aojoŋi eeŋ, gamu wosobiri iikanoŋ mono ilaaŋ nonono uunana mombo meleema diŋgowoŋa. Diŋgowoŋati, Anutunoŋ mono nunuano Siwenoŋ uboŋa. Moŋnoŋ uuta meleema iikawaajoŋ mende moma boliŋ aowaa. Baloŋ ejemba tosianoŋ siŋgisoŋgogiaa wosobiri momakejuto, Anutunoŋ ii mesaowaatiwaajoŋ mende qisiwuti eeŋ, iinoŋ mono iroŋa meleema oŋono koomu kotiga kumuwuya.   
\p
\v 11 Oŋonoŋ Anutuwaa uusiiŋaa so wosobiri mokoloogi gamu iikawaa hoŋa ii uugianoŋ kolooro letoŋgiti, ii gosiŋ iima waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Anana goŋ-aaŋgolenana mesaoŋ uunana meŋ kululuuŋ uugere qaganoŋ waama kanianana soosooya gosiŋ mindiŋgoniŋ. Ejemba siŋgisoŋgo aŋgiti, iyoŋoojoŋ uunana waaro sisigia meŋ jeŋ oŋoniŋ. Anutuwaa jeta uuguwombotiwaajoŋ aaruŋ lalaŋaniŋ keenana moniŋ. Poolnoŋ kaŋ uunana meleeniŋiwaa hoŋa iibaatiwaajoŋ koposoŋgoŋ laligojoŋ. Uunana nanamemeŋ dindiŋa ambombaajoŋ aniŋ ano moŋnoŋ kana qiwitigoroti, ii mindiŋgoŋ mubombaajoŋ jojoriŋ laligoniŋ.” Kaeŋ jegi sokombaa. Kambaŋ kokaamba kana dindiŋa otaajuti, ii qendeema noŋgi iijeŋ.   
\p
\v 12 Kawaajoŋ moŋnoŋ batugianoŋ boliroti, iigadeeŋ mindiŋgoŋ mubutiwaajoŋ ama terena mende oowe me moŋ ii meŋ boliŋ muroti, iigadeeŋ ilaaŋ oŋombutiwaajoŋ tere ii mende ooŋ ambe. Ii kokaembaajoŋ oowe: Oŋo Anutuwaa jaasewaŋanoŋ niwo uumotooŋ ambombaajoŋ kaparaŋ komakejuti, sili iikanoŋ asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ tere ii oowe.   
\p
\v 13 Neenaa uluŋkolena iikayadeeŋ mende mojento, Taituswaa uuta batugianoŋ qeaŋgoro iiniŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ uuna naŋgoro honoŋa qaa aisooŋkejeŋ. Oŋonoŋ korebore Taitus keraqeeaŋgo qeŋ mugitiwaajoŋ aisooŋkeji, korisoro iikanoŋ kaaŋagadeeŋ naŋgoŋ nono iikawaajoŋ honoŋa qaa aisoojeŋ.  
\v 14 Niinoŋ oŋoo siligiaajoŋ ama selegia Taituswaa jaanoŋ mepeseeŋ laligoweti, oŋonoŋ iikawaa so aŋgi niinoŋ gamu mende mewe. Niinoŋ oŋoo batugianoŋ laligoŋ qaa kuuya iŋijoweti, ii hoŋagadeeŋ. Kawaa so oŋoo qaagia Taituswaa jaanoŋ jeŋ mepeseeŋ laligoweti, qaa iikanoŋ mono kaaŋiadeeŋ kaniagia mindiŋgogi hoŋa kolooro.   
\p
\v 15 Oŋo korebore noo qaana teŋ koma Taitusnoŋ karo sombugiawo moma jeneŋgia ororo koma horoŋ mugi. Taitusnoŋ siligia ii romoŋgoŋ qaa nijoro uuqeeaŋgoyanoŋ oŋoojoŋ ama somariiro kotiiŋ mepeseeŋ oŋomakeja.  
\v 16 Niinoŋ nanamemeŋgia kuuya romoŋgoŋ iikanoŋ saanoŋ oŋoojoŋ ama qaqabuŋabuŋanawo kaeŋ moma kotiiŋ satiiŋ laligomaŋa. Kawaajoŋ aisooŋkejeŋ. Kiaŋ.   
\c 8  
\s1 Uumeleeŋ alaurunana naŋgoŋ oŋombombaa qaaya  
\p
\v 1 \x * \xo 8.1 \xt Room 15.26\x*Oo uumeleeŋ alauruna, Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa uumeleeŋ kanagesoya kanagesoya kanoŋ nonono hoŋa mono Masedonia prowins uutanoŋ awaagadeeŋ kolooro. Niinoŋ oŋo kawaajoŋ poumapou laligowubotiwaajoŋ moma sundugia kokaeŋ jemaŋa:  
\v 2 Yoŋonoŋ kakasililiŋ kania kania mokoloogi aŋgotete lombotawonoŋ qagianoŋ uro wanaya totooŋ laligojuto, ii kileŋ honoŋa qaa aisoogitiwaajoŋ ama uumeleeŋ alaurunana naŋgoŋ oŋombombaajoŋ moneŋ nanduŋ somata qatawo aŋgi.   
\p
\v 3 Yoŋoo kaniagia kokaeŋ naŋgoŋ jemaŋa: Moŋnoŋ mende kuuŋ oŋono iyaŋgiaa siiŋgiaajoŋ kileŋ afaaŋgoŋ esuŋgiaa so nanduŋgia aŋgi ano ii kaaŋiadeeŋ uuguŋ oŋoŋgi.  
\v 4 Yoŋonoŋ kaparaŋ koma mamaga kuuŋ nonoma kokaeŋ welema ninijogi, “Nono kaaŋiadeeŋ Judia prowinswaa ejemba soraaya ilaaŋ oŋombombaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ Pool, gii saanoŋ ‘Ooŋ!’ jena mono simbawoŋawo moma gawoŋ iikawaa bakaya afaaŋgoŋ mewoŋa.”   
\p
\v 5 Kaeŋ jegi jewe nanduŋ ambutiwaajoŋ mambombeti, iikawaa so iikayadeeŋ qaagoto, ii uuguŋ kokaeŋ aŋgi: Yoŋonoŋ wala naŋgonaŋgo Pombaa jaanoŋ sokonji, ii ambombaajoŋ uugia somoŋgogi ano iikawaa gematanoŋ Anutuwaa jeta teŋ kombombaajoŋ moma iyaŋgiaa laaligogia ii kaaŋagadeeŋ nonoo boronananoŋ aŋgi.  
\v 6 Kawaajoŋ Taitus kokaeŋ jeŋ kotoŋ mube, “Gii naŋgonaŋgo gawoŋ ii kanaiŋ menati, iikawaajoŋ ii mono toroqeŋ Korint kanageso ilaaŋ oŋona uukaleŋgia qendeema moneŋ nanduŋ somata ii mombo toroqeŋ aŋgi batugianoŋ tegowaa.”   
\p
\v 7 Uuwaa iwoi kania kania ii kelemaleleŋ buŋa qeŋ aoŋ kokaeŋ ama laligoju: Awaagadeeŋ Kraist moma laariŋ Buŋa qaa hoŋa jeŋ sororogoŋ Anutuwaa uusiiŋa moma kotoŋ tosaaŋa naŋgoŋ oŋombombaajoŋ pondaŋ koposoŋgoŋkeju. Oŋonoŋ tosaaŋa uŋuuguŋ awaagadeeŋ jopagoŋ nonoma awaa soro kolooju. Kawaa so naŋgonaŋgo gawoŋ koi kaaŋagadeeŋ mono saanoŋ meŋ sororogoŋ tosaaŋa uŋuugugi awaa soro koloowaa.   
\p
\v 8 Kaeŋ jeŋ moneŋ ambutiwaajoŋ mende jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ. Ii qaagoto, uukaleŋgia gbiŋgbaoŋawo kolooja me qaagoti, mono ii aŋgotetenoŋ ama kaniagia momambaajoŋ mojeŋ. Kanageso tosianoŋ goŋaaŋgole mesaoŋ naŋgonaŋgo gawoŋgia hoŋa tooŋa meŋ zeŋ nanjuti, qaa ii jeŋ iikanoŋ oŋo aŋgotete ama oŋonjeŋ.   
\p
\v 9 Nanduŋ dawi ambutiwaajoŋ gosiwuti, iikanoŋ mono Poŋnana Jiisas Kraistwaa kaniaa tania romoŋgowu. Oŋo iwaa kaleŋmoriaŋa somata ii kokaeŋ moju: Iinoŋ Siwewaa ilawoila kuuyaa Toya uuta kolooroto, kileŋ oŋo oyaŋboyambaa qaqabuŋagiawo koloowutiwaajoŋ ama namonoŋ kamaaŋ kamaaŋqeqeta kolooŋ laaligoya togoŋ qeleeno.   
\p
\v 10 Moneŋ ambutiwaajoŋ mende jeŋ kotoŋ oŋonjento, Jiisasnoŋ sare anoti, iikawaa so qambaŋmambana iikayadeeŋ oŋonjeŋ. Oŋonoŋ gbani emugeŋanoŋ mutuya kolooŋ naŋgonaŋgo gawoŋ kaparaŋ koma megi ano ii toroqeŋ mewombaa siiŋ kotiga mogi.  
\v 11 Kambaŋ kokaamba gawoŋgia ii mono medaborowu. Wala naŋgonaŋgo gawoŋ mewombaajoŋ kaparaŋ koma awelegogiti, iikawaa so ii mono toroqeŋ medaborowu. Iwoi eŋ oŋonjiwaa so mono nanduŋgia mamaga ambu.  
\v 12 Kawaa kania ii kokaeŋ: Nanduŋ ambombaa siiŋgianoŋ kolooŋ eji eeŋ, mono iwoi eŋ oŋonjiwaa so aŋgi Anutunoŋ moma aŋgoŋ kono sokombaa. Iwoi mende eŋ oŋonjiwaa so mono mende gosiŋ jeŋ oŋomakeja.   
\p
\v 13 Nanduŋ somata aŋgi alaurunana yoŋoo laaligogianoŋ afaaŋgoro oŋoaŋgiaa qagianoŋ lombo ubaatiwaajoŋ mende mojonto, alaurunana amamaaŋ memeqemeaŋ mejuti, iyoŋowo mendeema ororoŋ laligowoŋatiwaajoŋ mojoŋ.   
\p
\v 14 Kawaajoŋ kambaŋ kokaamba iwoi kelemaleleŋ eŋ oŋono tosianoŋ laaligogiaa iwoiwaajoŋ amamaajuti, oŋo mono ii ilaaŋ oŋoŋgi soyanoŋ koloowaa. Kaeŋ ama oŋoaŋgia kanageŋ iwoiwaajoŋ amamaagi yoŋoo ilawoilagianoŋ kelemaleleŋ ewaati, kambaŋ iikanoŋ mono iidamoŋ ilaaŋ oŋombuya. Kaeŋ ama aogi ala ilailaa siligianoŋ ororoŋ koloowaa.  
\v 15 \x * \xo 8.15 \xt Eks 16.18\x*Ii Buŋa qaa koi oogita ejiwaa so koloowaa, “Mamaga meŋ kululuuŋ laligoroti, iinoŋ aŋaa so nero qaa suruya mende raro ano borombooroŋ meŋ kululuuŋ laligoroti, iinoŋ nene iwoiwaajoŋ mende amamaaro.” Kiaŋ.   
\s1 Neŋauruna karooŋ wasiŋ oŋoniŋ kaŋ ilaaŋ oŋombu.  
\p
\v 16 Anutunoŋ Taituswaa uuta sololooro oŋoojoŋ nii kaaŋa majakaka moma ilaaŋ oŋomambaajoŋ kaparaŋ koma laligoja. Kawaajoŋ “Anutu daŋgiseŋ!” jejeŋ.  
\v 17 Niinoŋ Taitus oŋoonoŋ kawaatiwaajoŋ qisiŋ uuta kuuwe waŋa meleeno. Iikayadeeŋ qaagoto, aŋo oŋo ilaaŋ oŋomambaajoŋ moma koposoŋgoŋ iyaŋaa siiŋa otaaŋ nonomesaoŋ Korint oŋoonoŋ kamambaajoŋ jero.  
\v 18 Nononoŋ uumeleeŋ alanana moŋ wasiniŋ iwo kawaota. Kokanoŋ Oligaa Buŋa jeŋ seiŋkejiwaajoŋ ii uumeleeŋ kanageso so mepeseeŋ muŋkeju.   
\p
\v 19 Iwaa qaa toroqeŋ kokaeŋ jemaŋa: Masedonia uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ ii meweeŋgogi naŋgonaŋgo nanduŋa ii meŋ nonowo motooŋ kana kemboŋa. Nononoŋ Poŋ iyaŋaa qabuŋayanoŋ seiwaatiwaajoŋ moma nanduŋ somata ii saanoŋ galeŋ koma Judia prowinsnoŋ kema oŋomboŋa. Ala ilailaa oŋombombaa uukalenana kaeŋ asuganoŋ qendeema oŋomboŋa.   
\p
\v 20 Kaeŋ ama naŋgonaŋgo nanduŋ somata ii tiliqili aŋgi soowabotiwaajoŋ saanoŋ galeŋ koma sororogowoŋa. Moŋnoŋ silinana iikawaajoŋ jeŋ nonombabotiwaajoŋ moma kaparaŋ koma nanjoŋ.  
\v 21 \x * \xo 8.21 \xt Gba 3.4\x*Qaa kawaa kania ii kokaeŋ: Nononoŋ sili Pombaa jaanoŋ dindiŋa kolooji, ii qetetaŋgowombotiwaajoŋ galeŋ meŋ aoŋkejoŋ. Iikayadeeŋ qaagoto, sili ejemba jaagianoŋ sokonji, ii kaaŋagadeeŋ ambombaajoŋ moma kaparaŋ komakejoŋ.   
\p
\v 22 Yorowo uumeleeŋ alanana moŋ ii kaaŋagadeeŋ wasiniŋ kawaa. Ii kambaŋ mamaga aŋgotete meŋ muŋ tania kokaeŋ iiniŋ: Iinoŋ kambaŋa kambaŋa Pombaa gawoŋ memambaajoŋ geregere amakeja. Kambaŋ kokaamba oŋo tosaaŋa ala ilailaa oŋombombaajoŋ mojuti, iikaeŋ moma laariŋ oŋonjiwaajoŋ mono oŋoonoŋ kaŋ ilaaŋ oŋomambaajoŋ moma uuwaawaa somata momakeja.   
\p
\v 23 Niinoŋ Taitus kokaembaajoŋ meweeŋgowe: Iinoŋ noo ala ilailaana ano gawoŋ meme neŋana kolooja. Uumeleeŋ kanagesoya kanagesoya yoŋonoŋ alawoinana woi ii meweeŋgoŋ oroŋgi jotamemegia koloojao. Kraistwaa qabuŋayanoŋ mono yoroojoŋ ama somariiŋkeja.  
\v 24 Kawaajoŋ eja karooŋ kawuti, ii mono uugianoŋ jopagoŋ oŋoma kaniagia kaeŋ ii qendeeŋgi iibuya. Kaeŋ ambuti eeŋ, nononoŋ siligiaajoŋ selegia mepeseeniŋi, qaa iikawaa hoŋanoŋ mono asuganoŋ kolooro iigi uumeleeŋ kanageso mamagayanoŋ mobuya. Kiaŋ.   
\c 9  
\s1 Mono uumeleeŋ alaurugia ilaaŋ oŋombu.  
\p
\v 1 Anutuwaa ejemba soraaya ala ilailaa moneŋ oŋombutiwaajoŋ oomambaajoŋ mojento, oŋo qaa ii modaborojutiwaajoŋ qaa mombo jemambaajoŋ mende amamaajeŋ.  
\v 2 Oŋo ala ilailaa ambombaa uusiiŋgia eja. Niinoŋ ii moma iikawaajoŋ oŋoo selegia meŋ uma Masedonia uumeleeŋ kanageso yoŋoo jaanoŋ mepeseeŋ oŋoma kokaeŋ jewe, “Korint ano Akaia uumeleeŋ alaurunana tosianoŋ mono gbani emugendeeŋ kanaiŋ Judia ala ilailaa ama oŋombombaajoŋ jojoriŋ laligoju.” Kaeŋ jewe oŋoo uugeregiaajoŋ mogi qaa iikanoŋ mono uugia kuuro. Kawaajoŋ kanageso hoŋa yoŋoo uugia waaro ala ilailaa ambombaajoŋ afaaŋgogi.   
\p
\v 3 Oŋoaŋgiaa siiŋ kolooŋ oŋono mojuto, kileŋ neŋauruna karooŋ koi wasiŋ oŋonjeŋ. “Korint yoŋonoŋ moneŋ meŋ kululuuwombaajoŋ jojoriŋ laligoju,” kaeŋ jeŋ qaa iikawaajoŋ oŋoo selegia mepeseewe. Qaa iikanoŋ omaya kolooro mamaganoŋ mobuboto, qaagia otaaŋ moneŋ oŋanoŋ aŋgi ozoŋ esunoŋ raro kuuyanoŋ kaaŋ iŋiibutiwaajoŋ mojeŋ.   
\p
\v 4 Qaa iikanoŋ omaya kolooro moneŋgianoŋ mawosusunoŋ mende raro eeŋ laligogi Masedonia neŋauruna tosianoŋ niwo kaŋ kaaŋ mokolooŋ oŋombuyagati eeŋ, niinoŋ mono oŋoojoŋ ama gamu mokoloomambo. Teŋ kombutiwaajoŋ moma laariŋ oŋoma laligowe hoŋa mende koloonagati eeŋ, oŋo mono kaaŋiadeeŋ qaagia omayaajoŋ ama gamu mokoloowubo.   
\p
\v 5 Kawaajoŋ uumeleeŋ alaurunana karooŋ ii uu kuuŋ oŋomambaajoŋ mobe sokono kokaeŋ iŋijowe, “Oŋo mono waladeeŋ Korint yoŋoonoŋ kema naŋgonaŋgo nanduŋ somata ambutiwaa qaa somoŋgogiti, areŋ ii otaaŋ andaborowutiwaajoŋ mono uukuukuu meŋ oŋombu. Kaeŋ aŋgi ala ilailaa nanduŋgia ii kikuyawo otoko qaganoŋ qaagoto, mono loloogendeeŋ afaaŋgoŋ mamaga ambu. Ii mindirigi ziozwaa ozoŋ esunoŋ raro kaŋ saanoŋ mewoŋa.” Kaeŋ jewe.   
\s1 Kota afaaŋgoŋ mamaga qosoma kororoowu.  
\p
\v 6 Qaa koi mono romoŋgoŋ laligowu: Nene kota afaaŋagadeeŋ qosoma kororooji, iinoŋ mono hoŋa kaaŋagadeeŋ afaaŋagadeeŋ mewaa. Nene kota mamaga qosoma kororooji, iinoŋ mono hoŋa kaaŋagadeeŋ mamaga mewaa. Kawaajoŋ mamaga aŋgi Anutunoŋ kitianoŋ mamaga oŋombaa.  
\v 7 Oŋo aŋa aŋa nanduŋgia mono uugianoŋ somoŋgogitiwaa so amakebu. Korisoronoŋ afaaŋgoŋ mojoqojoroŋ ejemba kaleŋ oŋonjuti, Anutunoŋ ii jopagoŋ oŋomakeja. Kawaajoŋ nanduŋgia moŋnoŋ kuuŋ oŋonjiwaajoŋ ama uuwoi qaganoŋ mende ambu. Ii kikuwo mende ambu.   
\p
\v 8 Uuafaaŋ qaganoŋ kotiŋgia mamaga aŋgi Anutunoŋ mono kotiiŋ kaleŋmoriaŋa kuuya meŋ seiŋ oŋomakebaa. Kaeŋ oŋono laaligo kuuya kanoŋ iwoiwaajoŋ amamaawuti, ii kuuya mono kambaŋ so buŋa qeŋ aogi sokoma oŋomakebaa. Kaeŋ kolooro gawoŋ awaa kania kania ii afaaŋgoŋ megi hoŋa kelemaleleŋ koloowaa.  
\v 9 \x * \xo 9.9 \xt Ond 112.9\x*Otokoya qaa nanduŋ somasomata amakejuti, ii Buŋa Tere qaa koi oogita ejiwaa so kolooju,  
\q2 “Iinoŋ afaaŋgoŋ kaleŋa kaleŋa mendeema ejemba wanaya oŋomakeja.  
\q2 Nanamemeŋa dindiŋa kikuya qaa kanoŋ mono kambaŋ tetegoya qaa Anutuwaa jaanoŋ eŋ ubaa.”   
\m
\v 10 \x * \xo 9.10 \xt Ais 55.10\x*Anutunoŋ qosomakororoo ejawaajoŋ nene kota muro nene kolooro neŋkejoŋi, iinoŋ mono nembanenewaa mojoqojoroŋ amakebuti, ii kaaŋagadeeŋ oŋomakebaa. Ii oŋono uugianoŋ lolooro saanoŋ afaaŋgoŋ qaa kota qosoma kororooŋ seigi nanamemeŋ solaŋaa hoŋa kolooro Anutunoŋ ii meŋ somariiro seiŋkebaa.  
\v 11 Kaeŋ aŋgi Anutunoŋ mono laaligo kuuya kanoŋ kotuegoŋ meŋ seiŋ oŋono qeaŋgoŋkebu. Kanoŋ saanoŋ afaaŋgoŋ ejemba kambaŋ so gbiŋgbaoŋa qaa kaleŋ mamaga oŋomakebu. Kaeŋ aŋgi ii meŋ (Jerusalem kema) oŋoniŋ ejemba mamaganoŋ kotiŋgiaajoŋ ama Anutu mepeseegi hoŋa oŋoonoŋ kolooŋkebaa.   
\p
\v 12 Naŋgonaŋgo gawoŋ koi meŋkebuti, iikanoŋ mono Anutuwaa ejemba soraaya yoŋonoŋ iwoiwaajoŋ memeqemeaŋ aŋgi ilaaŋ oŋomakebaa. Iikayadeeŋ qaagoto, iikawaajoŋ “Anutu daŋgiseŋ!” qaa ii mamaga jewutiwaajoŋ ama hoŋa oŋoonoŋ kolooŋkebaa.   
\p
\v 13 Kawaa kania ii kokaeŋ: Naŋgonaŋgo gawoŋ koi meŋ iikaaŋa kanoŋ momalaarigiaa kania qendeeŋgi ejemba mamaganoŋ ii iima Anutu teŋ kombutiwaajoŋ mepeseeŋ muŋ kokaeŋ jewuya, “Korint yoŋonoŋ Kraistwaa Oligaa Buŋa ii qaanondeeŋ mende jokoloojuto, Poolwaanoŋ qaa ii gbiŋgbaoŋa qaa teŋ koma afaaŋgoŋ loloogendeeŋ nono ano tosaaŋa kuuya noŋoojoŋ kaleŋ jaasooŋgo nonomakeju.”   
\p
\v 14 Kaeŋ jeŋ oŋoojoŋ qamakooli gawoŋ meŋ iikanoŋ waegia mamaga meŋ oŋoma kokaeŋ jewuya, “Iiya! Anutunoŋ mono kaleŋmoriaŋa kelemaleleŋ Korint oŋono uujopagiaa hoŋa mamaga nonoŋgi.” Kaeŋ jegi Anutuwaa kaleŋanoŋ asuganoŋ koloowaa.  
\v 15 Oo anana Anutu kaleŋaajoŋ ama mono mepeseeŋkeboŋa. Iwaa kaleŋa Jiisas Kraistnoŋ mono awaa soro kolooja. Naŋgonaŋgo ambutiwaa qaaya ii kaeŋ kaŋ tegoja.   
\c 10  
\s1 Poolwaa gawombaajoŋ qaa jegi kitia meleeno.  
\p
\v 1 Tosianoŋ oŋoo batugianoŋ noojoŋ kokaeŋ jeŋkeju: Jaasewaŋ qeŋ aoŋ geregere mende amakejato, moŋgeŋ kema kanoŋ mono qaa kotakotagadeeŋ jeŋ nonomakeja. Kaeŋ jeŋkejuto, Kraistnoŋ kiaŋkomuŋ gumbonjonjoŋ nomakeji, niinoŋ mono iikawaa qaganoŋ neeno uugia kokaembaajoŋ kuumaŋa:   
\p
\v 2 Tosaaŋa yoŋonoŋ nonoojoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jeŋkeju, “Pool ano iwaa neŋauruta yoŋonoŋ balombaa nanamemeŋaa taniga otaaŋ iyaŋgiaajoŋ romoŋgoŋ amakeju.” Niinoŋ oŋoonoŋ kaŋ qaa kaeŋ jeŋkejuti, ii mono temboma oŋoma awasaŋkaka nama jeŋ oŋomambaajoŋ mojento, kileŋ uugia kotakota totooŋ kuuŋ jeŋ oŋomambaajoŋ togojeŋ. Kawaajoŋ oŋo ejemba noojoŋ qaa kaaŋa jeŋkejuti, ii mono uulaŋawo gema uŋuwu. Qaagia kaaŋa ii mindiŋgogi iŋiibe uunanoŋ mono luae qero batugianoŋ kaŋ bonjoŋ laligomaŋa.   
\p
\v 3 Oŋanoŋ, nanamemena namonoŋ amakejento, ii kileŋ neenaajoŋ ama balombaa nanamemeŋ bologa mende otaaŋ manja mende qeŋkejeŋ. Kaeŋ qaagoto, Anutuwaa kawali galeŋ kolooŋ kereuruta kiropo kuuŋ oŋoma kanoŋ areŋ soraaya otaaŋ manja qeŋkejeŋ.  
\v 4 Baloŋ ejemba yoŋonoŋ uugia walaga otaaŋ manjawaa iwoiya kuuya iikawo manja qeŋkejuto, nononoŋ kaeŋ qaago. Manjaqeqe eja yoŋonoŋ jiŋkaroŋ jake kiripoya kiripoya simeŋ aeŋnoŋ memeta ii idoŋ kondeeŋgi kamaaŋkejuto, Anutunoŋ tiwo sumaŋ qaita moŋ usuŋawo ii nonono inaaŋ nonono iikanoŋ mono kere yoŋoo qaa areŋgia powowoŋ kotiga ii kuuŋ qewagoniŋ kamaaŋkeju.   
\p
\v 5 Uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ Anutuwaa kania moma kotowubotiwaajoŋ ama oŋoaŋgiaa selegia meŋ uma momogia dindiŋa kojaŋgiro lalabubu laligojuto, nononoŋ iyoŋoo roromoŋgo areŋgia doogoya kiripoyawo ii kuuya qewagoŋ kondeeniŋ kamaaŋkeju. Ejembanoŋ qaa momogia bologa ii menagoŋ somoŋgowutiwaajoŋ kana qendeema oŋoniŋ saanoŋ qaagia kuuya Kraist teŋ koma muŋkeboŋatiwaa so romoŋgoŋkebu.   
\p
\v 6 Kaeŋ romoŋgoŋ Korint oŋonoŋ wala Kraistwaa qaa kuuya teŋ koma aposol gawona naŋgowutiwaajoŋ mambonjoŋ. Oŋonoŋ uugia mombo kaeŋ meleeŋgigo nononoŋ mono qaa qootogo ejemba yoŋoo qaagia kuuya gosiŋ jeŋ tegoŋ iroŋa meleema oŋombombaajoŋ jojoriŋ laligojoŋ. Kiaŋ.   
\p
\v 7 Oŋo iwoi kuuya mono selewaajoŋadeeŋ mende iima gosiwu. Batugianoŋ nanamemeŋ sooŋkeji, iikawaa kaniaa hoŋa ii mono romoŋgowu. Tosianoŋ batugianoŋ nii meŋ kamaaŋ nooma iyaŋgio Kraistwaa jotamemeuruta koloojutiwaajoŋ uuwoi mende ama moma kotiijuti eeŋ, iyoŋonoŋ mono toroqeŋ noojoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ romoŋgowu: Yoŋonoŋ Kraistwaa buŋa koloojuti, niinoŋ mono kaaŋagadeeŋ Kraistwaa buŋa koloojeŋ.   
\p
\v 8 Poŋnoŋ kokaembaajoŋ ku-usuŋ nono: Oŋo meŋ kamaaŋ oŋoomambaajoŋ qaagoto, mono uugia meagowe kotiiwutiwaajoŋ ama laligojeŋ. Kawaajoŋ ku-usuŋ iikawaajoŋ awelegoŋ koŋaiŋ kaaŋa selena meŋ uma terereewenagati eeŋ, ii kileŋ mono gamu moŋ mende mokoloowenaga.  
\v 9 Tereya tereya ooŋ ambe weeŋgoŋ ku-usunaajoŋ toogia mobubo. Iikawaa toroko mobutiwaajoŋ mende mojeŋ. Kawaajoŋ qaa ii kambaŋ kokaamba mende toroqeŋ jemaŋa. Kiaŋ.   
\p
\v 10 Tosianoŋ qaa kokaeŋ jeŋkeju: Poolnoŋ tereya kanoŋ qaa lombotawo ooŋ uunana oŋanoŋ kuuŋkejato, batunananoŋ nano iiniŋ eja loota kolooja ano qaaya jero moniŋ piapiaya kolooja.  
\v 11 Niinoŋ qaa iikawaa kitia kokaeŋ jemaŋa: Qaagia omaya mono mesaowu. Noo kanianaajoŋ mono kokaeŋ romoŋgowu: Nii moŋgeŋ kema terenoŋ qaana kotiga ooŋkejeŋi, iikawaa so mono batugianoŋ laligoŋ kaaŋagadeeŋ kotakota mindiŋgoŋ oŋomaŋa.   
\p
\v 12 Umbuqumbuliŋ yoŋonoŋ iyaŋgia jeŋ qeaŋgoŋ aoŋkejuto, oŋanoŋ nii nuuguŋ aposol qabuŋagiawo koloowuyagati eeŋ, niinoŋ mono gamuna mobenaga. Kaeŋ kolooro neenaa ano yoŋoo nanamemeŋgia leelee ama iima gosimambaajoŋ qetetaŋgoŋ kokodunduŋ ambenagato, yoŋonoŋ mono momogia toroga otaaŋ iyaŋgiaa aiŋgiaa so uugia kedaya ama gosiŋkeju. Nanamemeŋgia kaeŋ laŋ gosiŋ “Pool uugujoŋ,” jeŋ uuqeeaŋgo momakeju. Qaa omaya kaeŋ jeŋ uugia qaa kolooju. Anutuwaa kedanoŋ gosiŋ noŋgi saanoŋ uŋuuguŋ laligojeŋ.   
\p
\v 13 Anutunoŋ gawoŋ memewaa jawoya ama nonoti, ii mende uuguŋ selena mamaga mepeseemambaajoŋ mende mojeŋ. Anutunoŋ gawoŋ meme areŋna ama nono meŋkejeŋi, iikawaa so mono oŋoo batugianoŋ kaaŋagadeeŋ gawoŋ meŋkejeŋ ano iikawaa hoŋaajoŋadeeŋ selena mepeseeŋkejeŋ.   
\p
\v 14 Tosianoŋ qaa kokaeŋ jeŋ sooŋkeju, “Poolnoŋ Korint batugianoŋ gawoŋ merotiwaajoŋ selia mepeseero mende sokonja. Anutunoŋ baloŋ mosoma gawoŋ mewaatiwaa jawo ama muroti, Poolnoŋ ii uuguŋ lansaŋ waleemakeja.” Yoŋonoŋ waladeeŋ gawoŋ oŋoo batugianoŋ mende megito, kileŋ nii meŋ kamaaŋ nooma iyaŋgiaa selegia qaanondeeŋ mepeseeŋkeju. Niinoŋ Kraistwaa Oligaa Buŋa jeŋ seiŋ kema laligoŋ wala Korint oŋoonoŋ kaŋ uuwaa gawoŋ mewe. Wala mende kawenagati eeŋ, umbuqumbuliŋ boi yoŋonoŋ noo qaana kaeŋ jegi sokono niinoŋ neenaa kaniana jemaŋ jeŋ jeŋ soowenaga.   
\p
\v 15 Anutunoŋ baloŋ mosoma gawoŋ memewaa jawo ama oŋonoti, iyoŋonoŋ jawogia ii waleema oŋoo batugianoŋ kaŋ uuwaa gawoŋ meŋkeju. Neeno jawona mende waleema tosaaŋa yoŋoo batugianoŋ gawoŋ mewetiwaajoŋ selena mepeseeŋkejeŋ. Boi tosianoŋ uuwaa gawoŋ meŋ laligogiti, iikawaajoŋ selena mende mepeseeŋkejeŋ. Oŋoo batugianoŋ wala kanaiŋ gawoŋ mewetiwaajoŋ kaeŋ ambe saanoŋ sokonja. Anutuwaa areŋa otaaŋ batugianoŋ gawoŋ meŋ laligoniŋ momalaarigianoŋ toroqeŋ somariiro naŋgoŋ nonombutiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ anjeŋ.   
\p
\v 16 Naŋgoŋ nonoŋgi saanoŋ gomaŋa gomaŋa Korint leegeŋanoŋ Noot waageŋ ejuti, mono endukanoŋ kaaŋagadeeŋ kema Oligaa Buŋa jeŋ asariwoŋa. Gawonananoŋ kaeŋ somariiro gemaqeqe qaagianoŋ tegowaa. Anutunoŋ tosaaŋa yoŋoo gawoŋ meme jawogia ama oŋono megi hoŋa koloodabororoti, iikawaajoŋ neenaa selena mepeseemambaajoŋ mende mojeŋ.   
\p
\v 17 \x * \xo 10.17 \xt Jer 9.24\x*Kaeŋ qaagoto, Buŋa qaa koi otaaŋ amambaajoŋ mojeŋ, “Moŋnoŋ selia mepeseemambaajoŋ moji, iinoŋ mono Pombaa gawombaa hoŋaajoŋ ama selia mepeseero sokombaa.”  
\v 18 Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Iyaŋgia jeŋ qeaŋgoŋ aoŋkejuti, iyoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ mende sokonjuto, Poŋnoŋ moroga jeŋ qeaŋgoŋ mubaati, iinoŋ mono aŋgotetenoŋ kotiiŋ nambaa. Kiaŋ.   
\c 11  
\s1 Aposol takapolakaya yoŋonoŋ tiligoŋ oŋombubo.  
\p
\v 1 Niinoŋ uuna qaa taniŋaaŋ qaa boroŋa moŋ jeŋ selena meŋ ube iikawaajoŋ mono mende moma bimoowu. Ii kileŋ nii gema mende nuwuyati, ii mojeŋ.  
\v 2 Niinoŋ oŋo eja motooŋgo Kraist iwaa buŋa koloogi emba saraŋ jumuŋa soraaya kaaŋa oŋoombe iinondeeŋ uŋuambaatiwaa qaaya jeŋ somoŋgowe. Kawaajoŋ Anutunoŋ oŋoojoŋ ama uutanoŋ motoqoto moma uugereya waamakeji, niinoŋ mono iikawaa so tosianoŋ qaanoŋ tutugoŋ oŋoma kele qeŋ horoŋ oŋoŋgi boliwubotiwaajoŋ majakaka momakejeŋ.   
\p
\v 3 \x * \xo 11.3 \xt Jen 3.1-5, 13\x*Kokaembaajoŋ majakaka momakejeŋ: Mokolenoŋ osoŋkakale ano Iiwnoŋ (Eewanoŋ) boliroti, iikawaa so umbuqumbuliŋ yoŋonoŋ kaeŋ me kaeŋ jeŋ tiligoŋ oŋooŋgi uugianoŋ menjereŋgoro jinjauŋ ambubo.   
\p
\v 4 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Tosianoŋ kaŋ Jiisas jeŋ asariniŋi, ii qaagoto, Jiisas morota mombaa kania jeŋ seiŋ laligogi oŋonoŋ yoŋoojoŋ mende mogi bimooŋkeja. Uŋa Toroya buŋa qeŋ aogiti, ii qaagoto, ome moŋnoŋ tosaaŋa oŋoo uugianoŋ kemero melokanjiŋ laligoŋ iikawaajoŋ kileŋ konjiliŋ mende moju. Oligaa Buŋa moma aŋgoŋ koŋgiti, ii qaagoto, qaa tania aŋa so moŋ qatagadeeŋ Oligaa Buŋa qama laŋ jegi tosianoŋ ii afaaŋagadeeŋ moma aŋgoŋ komakeju. Kaeŋ kolooŋkejiwaajoŋ oŋonoŋ kileŋ majakaka moŋ mende momakeju. Ii mende sokonja.   
\p
\v 5 Kawaajoŋ majakaka momakejento, nanamemena kaeŋ me kaeŋ gosigi niinoŋ kamaaŋqeqeta mende koloojeŋ. Tosianoŋ aposol qa meŋ umbuqumbuliŋ laŋ amakejuti, niinoŋ mono iyoŋoo newo baagianoŋ qaago totooŋ laligojeŋ.  
\v 6 Qaa nomakejutiwaa kitia ii kokaeŋ jejeŋ: Qaa awaga jejetaa tania ii saanoŋ mende mojento, Buŋa qaawaa kania ii mono moma sororogojeŋ. Ii kambaŋa kambaŋa pondaŋ asuganoŋ iŋisaambe moma yagoju.   
\p
\v 7 Oŋo metaama oŋomambaajoŋ moma neena meŋ kamaaŋ aoŋ laaligona naŋgomambaajoŋ gawoŋ meŋ laligowe. Kawaajoŋ Anutuwaanoŋ Oligaa Buŋa ii oŋoojoŋ sewaŋa qaa eeŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligowe. Kaeŋ ama laligowetiwaajoŋ tosianoŋ noojoŋ uuduuduu qaa kokaeŋ jeŋkeju, “Poolnoŋ kana uuguŋ siŋgisoŋgo amakeja.”  
\v 8 Uumeleeŋ kanageso tosianoŋ gawoŋ mende mewe kileŋ nanduŋgia eeŋ noŋgi mewe naŋgoŋ nono oŋo eeŋ weleŋ qeŋ oŋoma laligowe. Tosianoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Poolnoŋ yoŋgoro meme sili kaaŋa ama oŋoma laligoja. Kawaajoŋ iinoŋ aposol mende koloojato, aŋaa gawoŋga meŋkeja.” Noojoŋ kaeŋ jeŋ sooŋkeju.   
\p
\v 9 \x * \xo 11.9 \xt Fil 4.15-18\x*Oŋowo laligoŋ iwoiwaajoŋ amamaaŋ memeqemeaŋ meŋ iikanoŋ oŋoonoŋga moŋ mende kuuŋ meŋ bimooŋ muŋ nene iwoiya mende meŋ laligowe. Kaeŋ qaagoto, uumeleeŋ alauruna Masedonia prowinsnoŋga kaŋ iwoiwaajoŋ amamaaweti, ii iima asariŋ moneŋ noŋgi sokono. Nanamemena kuuya kanoŋ meŋ bimooŋ oŋomambotiwaajoŋ moma galeŋ meŋ aoŋ laligoweta mombo toroqeŋ kaeŋ laligomaŋa.   
\p
\v 10 Meŋ bimooŋ oŋomambotiwaa qaana iikawaajoŋ mono neenaa selena meŋ uma laligojeŋ. Moŋnoŋ qaana ii Akaia prowinsgiaa gomaŋa gomaŋa kuuya kanoŋ qewagomambaajoŋ amamaawaa. Kraistwaa qaa hoŋanoŋ mono nemuŋ koma nono qaa kaeŋ somoŋgoŋ jeŋ nanjeŋ.  
\v 11 Ii naambaajoŋ? Ii oŋo mende jopagoŋ oŋombenaga, iikawaajoŋ me? Mono oŋanoŋ jopagoŋ oŋomakejeŋi, ii Anutunoŋ moja.   
\p
\v 12 Aposol sosoŋae kaaŋa kolooŋkejuti, iyoŋonoŋ nonowo “Ororoŋ koloowombaa gawoŋ tania iikayadeeŋ meŋkejoŋ,” kaeŋ jewombaajoŋ moju. Kawaajoŋ kokaeŋ kuuŋ oŋoma jeŋkeju, “Poolwaa tani kaaŋa gawoŋ meŋkejoŋi, iikawaajoŋ mono Pool kaaŋa naŋgoŋ nonombu.” Gawoŋgiaajoŋ selegia mepeseewombaajoŋ moma iikawaa kania moŋgamakejuto, ii saanoŋ mende mokoloowu. Niinoŋ ii kaaŋa mende koloojeŋ. Kawaajoŋ meŋ bimooŋ oŋomambotiwaajoŋ mono neena galeŋ meŋ aoŋ laligoŋkejeŋa mombo toroqeŋ iikaaŋa laligomaŋa.   
\p
\v 13 Yoŋonoŋ aposol hoŋa qaagoto, aposol takapolakaya ano gawoŋ meme ejemba osoŋkakalegiawo kolooju. Kraistwaa aposol nonoo tanitani kolooŋ qendeema aoŋ gawoŋ laŋ meŋkeju.  
\v 14 Satan aŋo asasagaa gajoba tani kaaŋa qendeema aoŋ gawoŋ laŋ meŋkeja. Kawaajoŋ umbuqumbuliŋ yoŋonoŋ kaeŋ koloogitiwaajoŋ mende waliŋgoŋkeboŋa.   
\p
\v 15 Kawaajoŋ Satambaa weleŋqeqe ejembauruta yoŋonoŋ ejemba weleŋgia qewombaa tanitani ama Kana qaa otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowutiwaajoŋ jeŋ sooŋ qendeema aoŋkeju. Gawoŋ kaaŋ laŋ meŋkejutiwaajoŋ nono mende aaruŋ waliŋgoŋkejoŋ. Selememe kaeŋ amakejuto, kambaŋ tetegoyanoŋ Anutunoŋ tawagia nanamemeŋgiaa so meleema oŋombaa. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ aposol gawoŋ meŋ siimbobolo mamaga moro.  
\p
\v 16 Qaana mombo kokaeŋ jemaŋa: Oŋoonoŋga tosianoŋ noojoŋ “Uuta qaaga laligoja,” kaeŋ jeŋ romoŋgowuyaga. Kaeŋ romoŋgowuyagati eeŋ, nii eja uuta qaa kaaŋa mono koma horoŋ nombu. Kaeŋ aŋgi saanoŋ ii kaaŋa neenaa selena meŋ uma batugianoŋ laligomaŋa.  
\v 17 Awasaŋkaka somata moma selena meŋ uma qaana jejeŋi, ii Pombaa momonoŋ mende otaaŋ jejento, qaa ii eja uuta qaanoŋ jewageeŋ jejeŋ.   
\p
\v 18 Ejemba mamaganoŋ batugianoŋ balombaa nanamemeŋ bologa otaaŋ selegia meŋ umakejuti, iikawaajoŋ niinoŋ kaaŋiadeeŋ ama qaana iikawaa so jejeŋ.  
\v 19 Oŋoaŋgio “Momo ejemba uuta koloojoŋ,” jejutiwaajoŋ oŋonoŋ ejemba uugia qaa yoŋoojoŋ mogi mende bimooŋkeja.   
\p
\v 20 Oŋonoŋ hoŋa toontooŋ kokaeŋ kolooju: Ejemba koi kaaŋa yoŋoojoŋ mogi uugianoŋ mende bimooŋkeja: Moŋnoŋ uŋuama somoŋgoro weleŋqeqeuruta kamaaŋqeqeta kolooju. Moŋnoŋ tutugoŋ oŋoma nenegia nedaboroŋkeja. Moŋnoŋ jeŋ kelekele ama oŋono iwaa buŋa kolooju. Moŋnoŋ iyaŋaa selia meŋ uma qaa tokoroŋkota jeŋ uruŋgia qetaaliŋkeja.   
\p
\v 21 Ii kaaŋa horoŋ ureeŋ ama oŋomambaajoŋ mono loolooria kolooŋ laligowe. Bonjoŋa ama oŋombetiwaajoŋ “Kee momo meraga kolooja,” jeŋ noojoŋ kaeŋ romoŋgoju me qaago? Qaa kaeŋ jeŋ iikanoŋ saanoŋ gamu qeŋ nombutiwaa so kolooja me? Qaa jemaŋati, ii eja uuta qaanoŋ jewageeŋ jemaŋa. Umbuqumbuliŋ yoŋonoŋ gawoŋ meŋkejutiwaajoŋ selegia meŋ uma gamugia mende mojuti eeŋ, niinoŋ mono kaaŋagadeeŋ gawonaajoŋ ama selena meŋ umambaajoŋ kotiiŋkejeŋ.   
\p
\v 22 Yoŋonoŋ qaa kokaeŋ jeŋ selegia meŋ umakeju, “Nono Juuda ejemba kolooŋ Hibruu qaa jeŋkejoŋ.” Kaeŋ jeŋkejuto, niigago mono kaaŋiadeeŋ koloojeŋ. “Israel ejemba koloojoŋ,” jeŋkejuto, niigago mono kaaŋiadeeŋ koloojeŋ. “Aabrahambaa esa ambouruta koloojoŋ,” jeŋkejuto, niigago mono kaaŋiadeeŋ koloojeŋ.   
\p
\v 23 \x * \xo 11.23 \xt Apo 16.23\x*Qaa moŋ ii eja uuta qaanoŋ jewageeŋ jemaŋa, “Yoŋonoŋ Kraistwaa gawoŋa meŋkejoŋ,” jeŋkejuto, niinoŋ ii mono ii haamo ama uŋuuguŋ meŋkejeŋ. Niinoŋ mono ejemba ii uŋuuguŋ gawoŋ kotiiŋ meŋ laligowe. Kraistwaa gawombaajoŋ ama kapuare mirinoŋ nooŋgi kanoŋ ii uŋuuguŋ kambaŋ mamaga rabe. Ooli waayawonoŋ geriawo geriawo nuŋ laligogi. Kambaŋa kambaŋa lombo mokolooŋ komumambaajoŋ ama laligowe.   
\p
\v 24 \x * \xo 11.24 \xt Dut 25.3\x*Juuda jigo galeŋ tosianoŋ jegi arawambu noŋ nugi indeŋa 39 kolooro siimboboloya moma laligowe. Kaeŋ ama noŋgi areŋa 5 kolooro.  
\v 25 \x * \xo 11.25 \xt Apo 16.22; 14.19\x*Room gawman yoŋonoŋ jegi oporondaayanoŋ nugi indiŋa karooŋ kolooro. Somaŋa motooŋgo jamonoŋ nugi komumambaajoŋ ambe. Waŋgo somatanoŋ laligowe kowe toroŋanoŋ kuuŋ qagoŋ jaŋgoro indiŋa karooŋ kolooro. Kambaŋ moŋnoŋ waŋgo jaŋgoro kowenoŋ kemeŋ weeŋ motooŋgo ano gomantiiŋa moŋ kowe qaganoŋ laŋ laligowe.   
\p
\v 26 \x * \xo 11.26 \xt Apo 9.23; 14.15\x*Kambaŋa kambaŋa kana kema kaŋ laligowe. Apu somasomata mamaga kotoŋ iikanoŋ lombo mokolooŋ tiwilaamambaajoŋ ama laligowe. Kikekakasililiŋ ejemba yoŋoojoŋ ama koomuwaa toroko moma laligowe. Juuda kanagesouruna yoŋoojoŋ ama lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Waba kantri yoŋoojoŋ ama lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Taoŋa taoŋa kanoŋ lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Duuyaa gomaŋa gomaŋa kanoŋ lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Kowe kotoŋ kema kanoŋ lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Alauruna takapolakagiawo yoŋonoŋ nugi komumambotiwaajoŋ wosona (ba kukuuna) kouma gojono laligowe.   
\p
\v 27 Laaligona naŋgomambaajoŋ gawoŋ kotiiŋ meŋ laligowe. Gaoŋ gbili mamaga laligowe. Gawoŋ mamaga mewetiwaajoŋ nenewaa kambana mende ero nene apuwaa komuŋ laligowe. Nene qaono kambaŋ mamaga bodi laligowe. Opo malekuwaajoŋ amamaaŋ totoŋga ariŋ laligowe.  
\v 28 Iikayadeeŋ qaagoto, toroqeŋ kokaeŋ moma laligowe: Uumeleeŋ kanagesoya kanagesoya kuuya yoŋonoŋ majakaka qaagia nijogi uunanoŋ mono kambaŋ so moma bimooŋ laligowe.   
\p
\v 29 Momalaari alauruna daeŋ yoŋonoŋ sologoŋ loorijuti eeŋ, niinoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii mobe bimooro uuna looriŋkeja. Moŋnoŋ koŋgoro ano uumeleeŋ alananoŋ siŋgisoŋgo anji, siŋgisoŋgo iikawaa gerianoŋ mono noo uuna kaaŋagadeeŋ nooro tembomakejeŋ.   
\p
\v 30 Oŋonoŋ sele meŋ-uu qaagadeeŋ mobombaa siiŋa momakeju. Kawaajoŋ niinoŋ selena meŋ ubenagatiwaa so koloowenagati eeŋ, nii selenaa iwoiwaajoŋ qaagoto, mono uunaa iwoiwaajoŋ kamaaŋqeqeta koloowe esuŋna kamaaŋkejiwaajoŋ ama selena meŋ ubenaga.  
\v 31 Anutu Poŋ Jiisaswaa Maŋa kambaŋ so mepeseeniŋ tetegoya qaa akadamuyawo laligoŋ ubaati, iinoŋ mono noo kaniana moro qaa qoloŋmoloŋgoya qaagoto, qaa hoŋa tooŋ ii jejeŋ.   
\p
\v 32 \x * \xo 11.32 \xt Apo 9.23-25\x*Damaskas sitinoŋ laligowe kiŋ Aretaswaa kiapyanoŋ goondomoŋuruta noma somoŋgoŋ nombutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono Damaskas ejemba yoŋoo siti sopa naguyanoŋ emboma oloŋ koma kemambotiwaajoŋ galeŋ meŋ naŋgi.  
\v 33 Kaeŋ naŋgito, alauruna yoŋonoŋ noma konde uutanoŋ nooma kasanoŋ somoŋgoŋ siti kiropo jeŋgenanoŋga sosooda aŋgi namonoŋ kamaaŋ koma borianoŋga oloŋ koma kawe. Kiaŋ.   
\c 12  
\s1 Poolnoŋ jaameleeŋ uŋa iima isaisaaŋ qaa moro.  
\p
\v 1 Oŋoo selememe alaurugianoŋ jaameleembaa qaaya qaaya jeŋkejuti, iikawaajoŋ niinoŋ kaaŋagadeeŋ selena mepeseeŋ jaameleembaa qaana jemaŋa. Qaa ii saanoŋ mende ilaaŋ oŋombaato, kileŋ qaa toroqeŋ jaameleeŋ uŋaya uŋaya ii Poŋnoŋ qaagia nisaano mobeti, iikawaa sunduya jemaŋa.  
\v 2 Eja moŋ moma mube Kraistwo qokotaaŋ laligoja. Uŋa Toroyanoŋ ii wano namowaa koosu haamo jawoya uuguŋ uma seŋgelao jawoya uuguŋ uma Anutu iyaŋaa Siwe gomaŋ uutanoŋ eu uro. Kambaŋ iikanoŋadeeŋ gbani 14 tegoro laligojoŋ. Seliawo me selia qaa uŋa kokoosoyagadeeŋ uroti, ii mende mojeŋ. Anutunoŋ ii moja.   
\p
\v 3-4 Uŋa Toroyanoŋ eja ii wano Anutuwaa oyaŋboyaŋ gomaŋanoŋ uro qaa qaita moŋ jegi moro. Baloŋ eja niinoŋ qaa ii jemambaajoŋ soŋgo eja ano qaa ii baloŋ ejemba ananaa qaanananoŋ jewombaa so qaago. Seliawo me selia qaa uroti, ii Anutunoŋ moja. Niinoŋ ii mende mojento, iwaa sunduya mojeŋ.   
\p
\v 5 Niinoŋ eja iwaanoŋ iwoi kolooroti, iikawaajoŋ selena meŋ umaŋatiwaa so koloojeŋ. Neenaajoŋ ii kolooroto, kileŋ iikawaajoŋ ama neenaa selena mende mepeseeŋkejeŋ. Kawaajoŋ qaagoto, esuŋkamakamaa koloojeŋiwaajoŋ kaeŋ amakejeŋ.   
\p
\v 6 Neenaajoŋ selena kaaŋagadeeŋ meŋ umambaajoŋ mobenagati eeŋ, qaana mono qaa hoŋaa so jewenaga. Kaeŋ qaa omaya jeje ejaga mende koloowenagato, ii kokaembaajoŋ kolatiŋ aoŋkejeŋ: Kuuya oŋonoŋ jaameleeŋ ii iibetiwaajoŋ qaa dindiŋa uuguŋ noojoŋ mogi uuta koloomambo. Nanamemena ambe iigi qaa jewe mogiti, mono iikawaa sogadeeŋ gosiŋ nombutiwaajoŋ mojeŋ.   
\p
\v 7 Nisaŋnisaaŋ qaa uuta mobe qaa tosaaŋa uuguŋkeji, iikawaajoŋ awelegoŋ aomambotiwaajoŋ Anutunoŋ iwoi jetawo noo sele busunanoŋ ano sosoro somambaa so nuŋkeja. Satambaa gajobanoŋ siimbobolo ii nono momakejeŋ.  
\v 8 Kawaajoŋ Poŋnoŋ ii sele busunanoŋga itagowaatiwaajoŋ qama kooliwe indiŋa karooŋ kolooro.   
\p
\v 9 Kaeŋ qama kooliweto, qaa kokaeŋ nijoro, “Qaago. Esuŋkamakamaa koloona noo ku-usunanoŋ mono afaaŋgoŋ uuga saa qero akadamugawo kolooŋkebaa. Kawaajoŋ noo kaleŋmoriana mono buŋa qeŋ aona sokombaa.” Qaa ii nijoŋ Kraistwaa ku-usuŋanoŋ qananoŋ ubaatiwaajoŋ momakejeŋ. Kawaajoŋ esuŋkamakamaa kolooŋkejeŋiwaajoŋ selena mepeseeŋkejeŋ. Lombo ii qaombaatiwaajoŋ mende toroqeŋ qama kooliŋkejeŋ.   
\p
\v 10 Kraistnoŋ nii esuŋkamakamaa kolooŋkejeŋi, kambaŋ iikanoŋ esuŋ nono kotiiŋ namakejeŋ. Kawaajoŋ esuŋkamakamaa koloojeŋiwaajoŋ kileŋ mobe sokono kiku mende amakejeŋ. Tosianoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ noŋgi mobe sokoma nonja. Kraistwaajoŋ ama kakasililiŋ sisiwerowero ama noŋgi koŋajiliŋ moma kanoŋ kileŋ uubonjoŋ mokolooŋkejeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Korint yoŋoojoŋ majakaka moro?  
\p
\v 11 Selena meŋ uma eja uuta qaa taniŋaaŋ koloojeŋ. Diŋgowutiwaajoŋ ama kana morota moŋ mende mokolooŋ noojoŋ mogi ubaatiwaajoŋ ii jejeŋ. Oŋanoŋ, Anutunoŋ mende ilaaŋ nonagati eeŋ, neeno mono iwoi moŋ mende ambe gemaqeqe qaagianoŋ hoŋa koloonaga. Hoŋa koloonagato, nanamemena kaeŋ me kaeŋ gosijeŋi, mono kamaaŋqeqeta mende koloojeŋ. Tosianoŋ aposol qabuŋagiawowaa qa meŋ umbuqumbuliŋ laŋ laligojuti, niinoŋ mono iyoŋoo newo baagianoŋ mende totooŋ laligojeŋ.   
\p
\v 12 Oŋoo batugianoŋ gawoŋ meŋ lombo mamaga moma mokosiŋgoŋ laligoweti, iikanoŋ Anutuwaa ku-usuŋanoŋ sololooŋ nono aŋgoleto aiwese kania kania asugiro. Nanamemeŋ iikanoŋ aposol koloojeŋiwaa kania qendeema oŋonota iigi.   
\p
\v 13 Oŋo ilaaŋ oŋombe ano uumeleeŋ kanageso tosaaŋa ii oŋowo ororoŋ ama oŋombe. Tosaaŋa oŋombe waagita oŋo mono nomaeŋ oŋomesaowe eeŋ laligowuyaga? Oŋanoŋ, naŋgoŋ nombutiwaa lombota ii oŋoo qagianoŋ mende ambe. Aposol takapolakagiawo yoŋonoŋ lombo ii oŋoo qagianoŋ amakejuto, niinoŋ ii tosaaŋa yoŋoo qagianoŋ ambe bosimakeju. Naŋgoŋ nombutiwaajoŋ mende kuuŋ oŋoma iikanoŋ koposo ama oŋombe me? Kawaajoŋ “Poolnoŋ koposo ejaga kolooja,” jewuyaga, mono qinjina ii mesaowutiwaajoŋ qisiŋ oŋonjeŋ.   
\p
\v 14 Mobu, kambaŋ kokaamba mombo oŋoonoŋ kamambaajoŋ jojoriwe indiŋa karooŋ koloowaa. Kaŋ gawona naŋgowutiwaa lombota ii duŋanoŋ mombo oŋoo qagianoŋ mende amaŋa. Ii qaago. Oŋoaŋgiaa esuhinagiaajoŋ mende koposoŋgoŋkejento, oŋoaŋgio noo siiŋ mobutiwaajoŋ mojeŋ. Merabora yoŋonoŋ nemuŋmaŋurugia naŋgoŋ esuhina meŋ kululuuŋ oŋombutiwaa so mende koloojuto, nemuŋmaŋ yoŋonoŋ ii meraboraurugia yoŋoojoŋ meŋ kululuugi sokombaa. Iikawaa so uuwaa gawoŋ baageŋ niinoŋ maŋgia koloojeŋ. Kawaajoŋ uunoŋ baageŋ ilaaŋ oŋomambaajoŋ mojeŋ.   
\p
\v 15 Kawaajoŋ oŋonoŋ qeaŋgowutiwaajoŋ iwoina kuuya ii korisoro qaganoŋ togoŋ oŋombe oŋoo buŋa koloowaatiwaajoŋ mojeŋ. Neenaa laaligona kaaŋiadeeŋ qeaŋgowutiwaajoŋ qeleemambaajoŋ mojeŋ Kaeŋ honoŋa qaa jopagoŋ oŋombe uujopananoŋ somariiŋkejato, oŋoo uukaleŋgianoŋ mono kileŋ naambaajoŋ waziiŋkeja?   
\p
\v 16 Oŋanoŋ, naŋgoŋ nombutiwaa lombota ii oŋoo qagianoŋ mende ambe. Noo tuarenjeŋurunanoŋ qaa iikawaajoŋ uumotooŋgo anjuto, tosianoŋ kokaeŋ jewuyaga, “Pool ii momo eja koloojiwaajoŋ tiliqili ama uugia mejaŋgoŋ kokosiiŋ oŋoma moneŋgia kaeŋ me kaeŋ horoŋkeja.” Qaa ii hoŋa qaago!  
\v 17 Ii nomaembaajoŋ jeju? Neŋauruna wasiŋ oŋombe oŋoonoŋ kagiti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ Pool esuhina mubutiwaajoŋ kuuŋ oŋono me qaago? Qaago.  
\v 18 Taitus oŋoonoŋ kawaatiwaajoŋ kuuŋ muŋ uumeleeŋ ala moŋ iwo wasiwe kari. Taitusnoŋ nii esuhina nombutiwaajoŋ kuuŋ oŋono me qaago? Qaago. Uŋa Toroya motoongonoŋ mono sololooŋ norono gawoŋ naŋgonaŋgowaa kana motoondeeŋ kema kaŋ laligori. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Anutuwaa ku-usuŋ qaganoŋ kawaa.  
\p
\v 19 Tere koi weeŋgoŋ iikanoŋ noojoŋ kokaeŋ romoŋgowubo, “Qaa jeŋ muniŋi, mono iikawaa kitiaga kaparaŋ koma jeŋ kaeŋ ooja.” Oo wombo alauruna, niinoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ jemaŋa: Niinoŋ Kraistwo qokotaaŋ qaana Anutuwaa jaasewaŋanoŋ jeŋ oowe. Gawonana kuuya ii oŋonoŋ uugia meagoŋ kotikotii mokoloowutiwaajoŋ meŋkejoŋ.   
\p
\v 20 Oŋoonoŋ kaŋ iibe nanamemeŋgia togoŋkejeŋi, ii mombo otaaŋ laligowubo. Kaeŋ mokolooŋ oŋomambotiwaajoŋ majakaka mojeŋ. Nanamemeŋgiaa iroŋa meleema oŋombe qagianoŋ ubaati, oŋonoŋ tani amaŋati, ii togowuya, iikaeŋ mojeŋ. Batugianoŋ nanamemeŋ kokaeŋ ambubotiwaajoŋ toona mojeŋ: Uunoŋ motoqoto moma juma andoruru jewubo. Uuduuduu ama yoŋ jewubo. Selenoŋ kuukuu ama aoŋ deema oŋoaŋgiaa tuumbaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ laligowubo. Gemaqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ iikanoŋ meŋ boliŋ aowubo. Tosaaŋa yoŋoo qaagia aasaŋgoyanoŋ jegi dimboŋawo kembabo. Jaba-arambaraŋ ama areŋa tororo mende otaaŋ oŋoaŋgiaa aiŋgianoŋ laŋ laligowubo.   
\p
\v 21 Kaeŋ ama laligowuti eeŋ, niinoŋ kokaeŋ koloowaatiwaajoŋ majakaka moma kamaŋa: Ejemba mamaganoŋ wala siŋgisoŋgo ama laligogiti, niinoŋ iyoŋoojoŋ uukonduŋ ama saamambo. Nanamemeŋ jewoŋawo laŋ otaaŋ siiŋgia kombombaŋa mokoloowutiwaajoŋ serowiliŋ ama gamugia moma mende moma boliŋ aogi. Batugianoŋ kawe uugia mombo mende meleeŋgi iŋiibe Anutunoŋ uuna kuuro mombo uukamakamaa amambo. Kiaŋ.   
\c 13  
\s1 Galeŋ meme qaa konoga  
\p
\v 1 \x * \xo 13.1 \xt Dut 17.6; 19.15\x*Kambaŋ kokaamba oŋoonoŋ kawe indiŋa karooŋ koloowaa. “Qaawaa jakeyanoŋ aambaa qaaya kuuya ii ejemba woi me karooŋanoŋ naŋgoŋ jegi kotiiŋkeja.”  
\v 2 Niinoŋ Buŋa qaa iikawaa so anjeŋ. Oŋoo batugianoŋ laligowe indiŋa woi kolooro kambaŋ iikanoŋ galeŋ meme qaa oŋombe. Qaa ii kambaŋ kokaamba mombo qeŋ gbiliŋ waladeeŋ jejeŋi, iikanoŋ tegoja. Kawaajoŋ mombo kamaŋati, kambaŋ iikanoŋ ejemba siŋgisoŋgo wala aŋgiti me anjuti, ii mende iŋiima koboomaŋa. Kileŋagiawo oŋo mono kuuya mindiŋgoŋ oŋomaŋa.   
\p
\v 3 Kraistnoŋ esuŋkamakamaa qaganoŋ mende ama oŋomakejato, ku-usuŋa oŋoo batugianoŋ qendeemakeja. Kraist iikanondeeŋ mono sololooŋ nono aposol kolooŋ qaa jeŋkejeŋi, oŋo iikawaa kaniaajoŋ uuwoi ama kaparaŋ koma qisiŋ aoŋkeju. Kawaajoŋ siligiaa so mono qaa jeŋ oŋoma mindiŋgoŋ oŋomaŋa.   
\p
\v 4 Kraist maripoonoŋ qegi komuroti, kambaŋ iikanoŋ esuŋkamakamaa tani laligoroto, kileŋ Anutuwaa ku-usuŋanoŋ nemuŋ koma muro kotiiŋ laligoja. Niinoŋ kaaŋiadeeŋ iwo qokotaaŋ neena esuŋkamakamaa kolooŋ laligojento, Anutuwaa ku-usuŋanoŋ mono nemuŋ koma nono Kraistwaa jeta teŋ koma mindiŋgoŋ oŋomambaajoŋ kotiiŋ laligojeŋ.   
\s1 Mono oŋoaŋgia gosiŋ aoŋ uugia meleembu.  
\p
\v 5 Mono oŋoaŋgia tororo gosiŋ aowu. Uugia meleema oŋanoŋ Kraist moma laariju me qaago, iikawaajoŋ mono aŋgotetenoŋ ama gosiŋ aowu. Kraist Jiisaswaa Uŋayanoŋ uugianoŋ kotiiŋ laligoji, ii moma kotoju me qaago? Uugianoŋ mende laligoji eeŋ, oŋo mono aŋgotete iikanoŋ kamaaŋ uŋuro Kraistwaa buŋa mende kolooju.  
\v 6 Niinoŋ oŋoonoŋ aposol hoŋa koloojeŋ me qaago, oŋo kaeŋ gosiŋ noŋgi aŋgotete iikanoŋ mende kamaaŋ nuwaa, iikaeŋ mojeŋ. Oŋo noo kaniana kaeŋ asuganoŋ iima moma kotowutiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama laligojeŋ. Kawaajoŋ mindiŋgoŋ oŋombe oŋanoŋ sokombaa.   
\p
\v 7 Qaa kuuya ooŋ koujeŋi, ii aŋgi soowabotiwaajoŋ Anutu qama koolijoŋ. Qaa moŋ jeŋ sooŋ laligogi kaŋ mindiŋgoŋ oŋombe tuarenjeŋurunanoŋ mono aposol ku-usuna oŋanoŋ iima asariwuya. Kaeŋ koloowaatiwaajoŋ mende qama koolijeŋ. Oŋo mende mindiŋgoŋ oŋomaŋatiwaa so niibubotiwaajoŋ mende qama koolijento, oŋonoŋ uugia dindiŋa meleembutiwaajoŋ qama koolijeŋ. Uugia oŋanoŋ meleembuti eeŋ, niinoŋ mende mindiŋgoŋ oŋombe tuarenjeŋurunanoŋ noojoŋ toroqeŋ “Eja loolooriaga!” jeŋ mobuyagato, ii kileŋ.   
\p
\v 8 Nono qaa hoŋa qotogoŋ moŋ utegowombaajoŋ amamaawoŋato, qaa hoŋanoŋ seiwaatiwaajoŋ saanoŋ namboŋa.  
\v 9 Niinoŋ ku-usuna mende qendeema esuŋkamakamaa tani laligowe oŋonoŋ kotiiŋ nambuti, kambaŋ iikaaŋanoŋ mono korisoro amakeboŋa. Uumeleembaa akadamugia kuuya mokolooŋ kotiiŋ nambutiwaajoŋ nononoŋ Anutu qama kooliŋ muŋkejoŋ.  
\v 10 Poŋnoŋ oŋo meŋ kamaaŋ oŋomambaajoŋ qaagoto, uugia meagowe kotiiwutiwaajoŋ moma ku-usuŋa ii nono. Ku-usuŋ iikawaa qaganoŋ nama oŋoonoŋ kamaŋati, kambaŋ iikanoŋ geriawo ama oŋomambotiwaajoŋ mono qaa koi koriganoŋ laligoŋ oŋoojoŋ tere koi oojeŋ. Oŋoaŋgio mindiŋgoŋ aowuti eeŋ, mono bonjoŋa ama oŋomaŋa. Kiaŋ.   
\s1 Yeizozo qaa tetegoya  
\p
\v 11 Oo uumeleeŋ alauruna, qaana jeŋ tegoŋ qambaŋmambaŋ kokaeŋ oŋonjeŋ: Mono aisooŋ laligowu. Kaniagia sooroti, ii mono kuuya mindiŋgodaborowu. Uukuukuu qaa oŋonjeŋi, ii mono buŋa qeŋ aoŋ teŋ kombu. Qaa jeweti, iikanoŋ mono uumotooŋ ama luaenoŋ laligowu. Kaeŋ aŋgi Anutu jopagoŋ aowutiwaajoŋ inaaŋ nonoma luae qeŋ nonombaati, iinoŋ mono oŋowo laligowa.   
\p
\v 12 Oŋo uumeleeŋ alaurugia yoŋowo mono joloŋgia jeŋ aŋgoŋ aoŋ kana soraaya otaaŋ buugia kitoŋ neŋ aoŋ laligowu. Anutuwaa ejemba soraaya kuuya koi laligojuti, iyoŋonoŋ yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja.   
\p
\v 13 Poŋ Jiisas Kraistnoŋ mono kaleŋmoriaŋa oŋono Anutuwaa uujopayanoŋ nemuŋ koma oŋono Uŋa Toroyanoŋ kuuya inaaŋ oŋono uumotooŋ ama ainjoloŋ laligowu. Kiaŋ.