\id 1TI - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h 1 Timoti 
\toc1 Poolnoŋ Timotiwaa Tere mutuya ano 
\toc2 Timotiwaa Tere 1 
\toc3 1 Tim 
\mt1 Timotiwaa Tere 1  
\mt2 Poolnoŋ Timotiwaa Tere mutuya ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Timoti sagbili eja iwaa nemuŋa ii Juuda embaga ano maŋa ii Griik ejaga. Iinoŋ Eisia prowinsnoŋ laligoŋ uuta meleema Kraistwaa alia kolooŋ laligoro. Kaaŋa laligoŋ Poolwaa neŋata kolooŋ ilaaŋ muro motooŋ liligoŋ misin gawoŋ meŋ laligori. Poolnoŋ lombonoŋ Timoti meŋ kamaaŋ mubabotiwaajoŋ majakaka qaa waŋa karooŋ romoŋgoŋ Buŋa Tere koi ooro.  
\ip Majakaka waŋa somata ii boi takapolakaya. Tosianoŋ zioz uutanoŋ nama qaa doogoya kuma sooŋ oŋoma laligogiti, Poolnoŋ iyoŋoojoŋ ama galeŋ meme qaa kotakota ooro. Boi yoŋonoŋ Juuda yoŋoonoŋ momo ano balombaa momo tosia mindiŋqindirigi kaniagia siliqalu kolooro kokaeŋ moma laariŋ jeŋ ejemba kuma oŋoma laligogi: “Namo ano iwoi kuuya iimakejoŋi, ii iwoi bologa. Kawaajoŋ tosianoŋ Siwewaa buŋa koloowombaajoŋ kaparaŋ koma momo aasaŋgoya qaita moŋ mende buŋa qeŋ aoŋ nembanenewaa qizimiziŋ ama soŋgo tosaaŋa waleema loemba koloojuti eeŋ, Anutunoŋ mono qaa iikanoŋ osiŋ hamo qeŋ oŋomambaajoŋ amamaawaa.”  
\ip Majakaka qaa waŋa moŋ ii: Nomaeŋ uumeleeŋ kanageso galeŋ koma oŋoniŋ tororo Anutuwaa waeya meŋ mepeseewuyaga. Poolnoŋ iikawaa qambaŋmambaŋ qaaya papianoŋ ooro. Kaaŋiadeeŋ zioz galeŋ, babafi ano gawoŋ meme ejemba tosianoŋ nomaeŋ ama laligogi sokonji, iikawaa qaa areŋa ii jeŋ asariŋ ooro.  
\ip Tetegoyanoŋ qaa waŋa karooŋa kanoŋ Timotiwaa gejanono qaa tosaaŋa ooro. Mundaŋa iinoŋ mono nomaeŋ Jiisas Kraistwaa weleŋqeqe awaa kolooŋ momalaari ejemba tuuŋa tuuŋa oŋombosima ilaaŋ oŋono sokombaati, iikawaa gejanonoya ooŋ muro.  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 3 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-2  
\io1 Ziozwaa gawoŋ meme yoŋoo jeŋkooto 1.3–3.16  
\io1 Timotinoŋ gawoŋa mewaatiwaa jeŋkootoya 4.1–6.21  
\c 1  
\p
\v 1 Anutu, Hamoqeqe Tonana ano Kraist Jiisasnoŋ galeŋ koma nonombaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama mamboma mujoŋi, iyoronoŋ Pool nii jeŋ kotoŋ noma kuuŋ wasiŋ noni aposol koloojeŋ. Kraist Jiisaswaa jotamemeya kaaŋa kolooŋ giwo qaa amiŋ mobojoŋ tere koi oojeŋ.   
\p
\v 2 \x * \xo 1.2 \xt Apo 16.1\x*Oo Timoti! Gii uuga meleema Jiisas moma laariŋ momalaariwaa mera sorona kolooŋ laligojaŋ. Maŋ Anutu ano Poŋnana Kraist Jiisas, yoronoŋ mono kiaŋkomuŋ kaleŋmoriaŋ goni luaenoŋ laligowa.   
\s1 Eŋkaloloŋ kuma oŋombubotiwaa galeŋ meme qaa  
\p
\v 3 Masedonia prowinsnoŋ kemambaajoŋ ambeti, kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ gombe, ‘Gii mono Efesus sitinoŋ toroqeŋ laligoŋ uumeleeŋ tuuŋ ilaaŋ oŋomakeba. Tosianoŋ momalaariwaa qaa batuya tosaaŋa kuma sooŋkejuti, ii toroqeŋ ambubotiwaajoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowu.’ Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma laligowagatiwaajoŋ jewe.  
\v 4 Tosianoŋ beŋ sosombaŋa sosombaŋa ano ambosakoŋ yoŋoo qa areŋa areŋa ii tetegoya qaa amiŋ mogi sipasipa kono aŋgowowo ano qaa qiqisi omaya kolooro romoŋgoŋkeju. Yoŋonoŋ uugia iikanoŋ ama soowubo. Qaa seŋa seŋa jeje kaaŋa ii mende totooŋ ilaaŋ oŋombaato, Anutuwaa laaligo areŋa ii kokaeŋ eja, ‘Moŋnoŋ Jiisas moma laariŋ uuta meleeno iinoŋ mono ii hamo qeŋ muro letombaa.’ Kete kaeŋ ama oŋombagatiwaajoŋ mombo uuwaa-waataa qaaya jeŋ gonjeŋ.   
\p
\v 5 Jeŋ kotoŋ gonjeŋi, iikawaa tooŋa ii uujopa. Niinoŋ uujopa koloowaatiwaajoŋ manja qeŋ kokaeŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligowagatiwaajoŋ kuuŋ gonjeŋ: Yoŋonoŋ uugianoŋ soraaya ewaatiwaajoŋ galeŋ koma aogi momo bologanoŋ ii mende gojombaa. Mende gojono Anutunoŋ saŋe qeŋkeji, ii uugejagianoŋ saanoŋ moma laligowuya. Kaeŋ laligoŋ Kraist tororo moma laarigi Anutunoŋ mono uujopaya uugianoŋ ano saanoŋ kolooŋkebaa. Uujopa iikanoŋ batugianoŋ asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ komakejeŋ.   
\p
\v 6 Tosianoŋ Anutuwaa laaligo areŋa ii soŋgiŋ jinjauŋ ama qaa julujulu omaya omaya tondu jeŋkeju.  
\v 7 Yoŋonoŋ Anutuwaa Kana qaawaa boi koloowombaajoŋ mojuto, iyaŋgio Buŋa qaawaa kania mende moma kotoŋ jaasewaŋ qeŋgadeeŋ jeŋkeju. Eeŋ ejemba jaagianoŋ awasaŋkaka nama qaa kotiiŋ lansaŋ jeŋ manja qeŋkeju.   
\p
\v 8 Anutuwaanoŋ Kana qaa ii awaa soro. Ii kania ejiwaa so tororo kuma aoŋ otaaniŋ saanoŋ meagoŋ nonomakeja, ii mojoŋ.  
\v 9 Anutu Kana qaayaa kania mono kokaeŋ moma yagowu: Ii ejemba solaŋa dindiŋa yoŋoojoŋ ama qaagoto, Anutunoŋ ii ejemba doogoya mindiŋgoŋ oŋombaatiwaajoŋ ama anota eja. Tosianoŋ dogoŋ kokaeŋ amakeju: Jeulalaŋ jeubaba ama qaa qeŋ yaŋgiseŋ qaganoŋ aoŋ jaasiisii amakeju. Aŋgonjora ano siŋgisoŋgogiawo laligoŋ kileŋ Anutu telambelaŋ ama mugi uugia menjereŋgoŋ lolomoniŋ laligoju. Nemuŋmaŋgia ano tosaaŋa uŋugi komuŋkeju.   
\p
\v 10 Serowiliŋ amakeju. Sodom taonoŋ aŋgiti, iikawaa so kana uuguŋ eja iyaŋgarodeeŋ ano emba iyaŋgarodeeŋ agimiŋ aoŋkeju. Ejemba meŋ boliŋ oŋombutiwaajoŋ qelanjiŋ somoŋgoŋ oŋomakeju. Qaa qoloŋmoloŋgoŋkeju. Qaa jeŋ jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ kileŋ tiligoŋkeju. Anutunoŋ nanamemeŋ dindiŋa ambombaajoŋ Oligaa Buŋa nononoti, ii ii me woi ama meŋ iikanoŋ qetamakeju. Anutuwaa Kana qaa iikanoŋ ejemba momalaariwaa kana dindiŋa soŋgiŋkejuti, mono ii mindiŋgoŋ oŋombaatiwaajoŋ ama eja.  
\v 11 Anutu, oyaŋboyaŋ Toya iinoŋ momalaariwaa kana dindiŋa ii Buŋa qaanoŋ anota eja. Niinoŋ Oligaa Buŋaya akadamuyawo jeŋ seimaŋatiwaajoŋ moma laariŋ noma Buŋa qaaya ii nono. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Poŋ kaleŋmoriaŋaajoŋ mepeseeja.  
\p
\v 12 Kraist Jiisasnoŋ uuna gosiro gawoŋa pondaŋ memaŋatiwaa so koloowe niiro sokono gawoŋa nono meŋkejeŋ. Gawoŋ memambaa ku-usuŋ noma laligoŋ kouji, iikawaajoŋ Poŋnana mepeseeŋ laligojeŋ.  
\v 13 \x * \xo 1.13 \xt Apo 8.3; 9.4-5\x*Niinoŋ wala Jiisaswaa alauruta mepaegoŋ sisiwerowero molaŋkota ama oŋoma laligowe. Kaaŋa laligoweto, iwoi ii Jiisas mende moma laariŋ silemale tompiŋ laligoŋ tondu ama meŋ laligowe. Siŋgisoŋgo kaeŋ ama laligowetiwaajoŋ mono kiaŋkomuŋ noma koloŋaniŋ nono letombe.   
\p
\v 14 Poŋnananoŋ kaleŋmoriaŋa noma kelemaleleŋ maaro noo qananoŋ uro. Kaeŋ uro momalaarinanoŋ kolooro uujopawaa kondomondoo Toya Kraist Jiisas mokoloowe. Iwo qokotaaŋ nama uujopaya buŋa qeŋ aoŋ ejemba uunanoŋ jopagoŋ oŋomakejeŋ.   
\p
\v 15 Niinoŋ ejemba tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ siŋgisoŋgowaa ejemba yoŋoo batugianoŋ somatagia kolooŋ laligowe. Kaaŋa laligoweto, Kraist Jiisasnoŋ siŋgisoŋgo ejemba hamo qeŋ nonomambaajoŋ ama namonoŋ kamaaro. Qaa kota ii noonoŋ hoŋawo kolooro. Kawaajoŋ qaa kota iikanoŋ mono powowoŋ kotiga kolooja. Ii ejemba korebore moma laariŋ meŋ aŋaliŋ aŋgoŋ komboŋatiwaa so kolooja.   
\p
\v 16 Siŋgisoŋgowaa ejemba yoŋoo somatagia kolooŋ laligoweto, Kraist Jiisasnoŋ nii kokaembaajoŋ kiaŋkomuŋ nono: Iinoŋ niwo uuluae qaganoŋ hamo qeŋ noma Anutuwaa uu tania asuganoŋ koloowaatiwaajoŋ moma kotiiro. Noo gemananoŋ ejemba tosianoŋ Jiisas moma laariwuti, tania ii iyoŋoojoŋ qendeema oŋomambaajoŋ moro. Ii qendeema oŋono saanoŋ afaaŋgoŋ uugia meleema laaligo kotigaa buŋa koloowuya.  
\v 17 Kiaŋkomuŋ nonotiwaajoŋ ama Anutu mepeseeŋkejeŋ. Iinoŋ Kiŋ Poŋ tetegoya qaa kolooŋ laligowaa. Anutu motooŋgonoŋ goroŋ mende qero kaitania mende iimakejoŋ. Niinoŋ iwaa qabuŋaya kambaŋ so mepeseewe tetegoya qaa akadamuyawo kolooŋ eŋ ubaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\p
\v 18 Oo momalaariwaa merana Timoti! Wala gejatootoo qaa tosaaŋa goojoŋ jegiti, qaa iikanoŋ kotiŋgoŋ gono saanoŋ akadamugawo kolooŋ laligowa. Qaa iikawaa so kokaeŋ jeŋ kotoŋ gonjeŋ: Giinoŋ mono laaligo soraaya laligowagatiwaajoŋ manja kotakota qeŋ laligowa.   
\p
\v 19 Manja qeŋ iikanoŋ momalaariga zololoŋgoŋ soowabotiwaajoŋ mono koronsoŋ mewa. Uuga kalaŋ koma aona momo bologanoŋ mende gojono Anutunoŋ uugejanoŋ saŋe qeŋkeji, ii saanoŋ moma laligowa. Ejemba tosianoŋ uu kalaŋkoŋkoŋgia mesaoŋ laŋ laligogi momalaarigianoŋ looriŋ koomuya kolooŋ jaŋgoŋ qaono. Waŋgonoŋ kowe toronoŋ kuuŋ jaŋgoji, mono iikawaa so unjaŋqunjaŋgoŋ boligi.  
\v 20 Momalaarigianoŋ jaŋgoŋ qaonoti, iyoŋoo batugianoŋ eja woi qagara Himeneus ano Aleksander laligojao. Neeno mindiŋgoŋ oromambaajoŋ amamaaŋ uugara meleembaotiwaajoŋ ii Satambaa borianoŋ oroombe. Oroombe Satambaa ku-usuŋa nanamemeŋgara iikawaa so moma uugara siimbobolowaajoŋ looriro eleema mepaqepae mombo toroqeŋ mende ambaoraga. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Buŋa gawombaa qamakooli areŋ  
\p
\v 1 Iwoi waŋa ii qamakooli gawoŋ. Niinoŋ iikawaa uuwaawaataa qaaya jeŋ uugia kokaeŋ kuujeŋ: Oŋo mono ejemba korebore oŋoojoŋ qama kooliŋ kaparaŋ koma welema Anutu qisiŋ muŋ daŋgiseŋ jeŋ laligowu.   
\p
\v 2 Kiŋ eja poŋ ano gawmambaa galeŋ ejemba kania kania yoŋoojoŋ ama qama kooliŋ laligowu. Kaeŋ kotiŋgoŋ oŋoŋgi dindiŋagadeeŋ galeŋ koma nonoŋgi luae qaganoŋ gumbonjonjoŋ laligowoŋa. Kaeŋ laligoŋ Anutuwaa jeta otaaŋ nanamemeŋ dindiŋa ama meŋ laligoniŋ akadamuyawo kolooŋkebaa.  
\v 3 Qamakooli gawoŋ kaaŋa kanoŋ awaa soro kolooja. Ii Anutu, Hamoqeqe Tonanaa jaasewaŋanoŋ saanoŋ sokonja.  
\v 4 Iinoŋ ejemba kuuyanoŋ Buŋa qaa hoŋa moma kotoŋ uugia meleeŋgi hamo qeŋ oŋono letombutiwaa uusiiŋa momakeja.   
\p
\v 5 Anutu motooŋgo raja ano ejemba Anutuwo mindiriŋ nonombaatiwaajoŋ eja motooŋgo kaaŋagadeeŋ raja. Eja motooŋgo Jiisas Kraistnoŋ mindiriŋ nonomambaajoŋ kotiiro tosianoŋ ii amamaaŋkeju.  
\v 6 Iinoŋ siŋgisoŋgo ejemba kuuya ananaa dowenana mewaatiwaajoŋ laaligoya qeleema mesaoro. Buŋa qaa ii Anutunoŋ kambaŋ ano tosianoŋ kambaŋ dindiŋa iikanoŋ kanaiŋ naŋgoŋ jeŋ asarigi ananaanoŋ karo.  
\v 7 \x * \xo 2.7 \xt 2 Tim 1.11\x*Kawaajoŋ ama Anutunoŋ aposol koloomam-baajoŋ kuuŋ wasiŋ nono qeleya qeŋ kantri so liligoŋkejeŋ. Ejemba Jiisas moma laariwutiwaa Buŋa qaa hoŋaboŋa kuma oŋomakejeŋ. Kaniana kaeŋ jeŋ qolomoloŋ qaagoto, qaa hoŋaga kaeŋ jejeŋ. Kiaŋ.   
\s1 Eja ano emba oŋoo laaligo areŋgia  
\p
\v 8 Kawaajoŋ uusiiŋnanoŋ kokaeŋ jejeŋ: Eja oŋonoŋ mono pondaŋ gomaŋ so ajorooŋ qamakooli gawoŋ koronsoŋ meŋ laligowu. Yoŋ kazi ano aŋgowowo mesaoŋ uugia sorairo saanoŋ borogianoŋ meŋ waama Anutu qama kooliŋkebu.  
\v 9 \x * \xo 2.9 \xt 1 Piito 3.3\x*Emba oŋoo qambaŋmambaŋ qaa ii kokaeŋ jejeŋ: Oŋonoŋ mono kinisurugia mouma selegia tororo turuŋ laligowu. Opo suru soro akadamuyawo ii mesaowu. Waŋ jugia qeŋ gawasu kania kania mende ama miziziiŋ hoŋboŋ mewu. Kasasoroŋ me goul kanoŋ mende menjereŋgoŋ aowu ano moumou sewaŋa somata kanoŋ meŋ aiweleqaiwele mende ambu.   
\p
\v 10 Akadamugia hoŋa ii nanamemeŋ awaa. Emba Anutuwaa jeta uuguwombojeŋ keegia moma qata asuganoŋ jokolooŋkejuti, iikawaa so oŋonoŋ mono gawoŋ awaa awaa jegeŋa nama meŋkebu.  
\v 11 Ejanoŋ kuma oŋoŋgi emba oŋonoŋ mono aŋgia meŋ kamaaŋ aoŋ Buŋa qaa osoŋosoŋ moma neselaŋ qaganoŋ takaporaka ama jegianoŋ kooga mende meleembuto, ii uu wombogianoŋ ama laligowu.   
\p
\v 12 Emba oŋonoŋ eja galeŋ koma kuma oŋombutiwaajoŋ niinoŋ ‘Ooŋ!’ mende jejento, ajoroogi oŋo osoŋ qaagia bogoro rabu.  
\v 13 \x * \xo 2.13 \xt Jen 2.7, 21-22\x*Anutunoŋ wala Aadam mokolooŋ iwaa gematanoŋ Iiw (Eewa) mokolooro.  
\v 14 \x * \xo 2.14 \xt Jen 3.1-6\x*Mokolenoŋ Aadam mende tiligoroto, emba ii tiligoŋ muro qaa uuguŋ siŋgisoŋgo ano.  
\v 15 Kileŋ emba yoŋonoŋ gawoŋ areŋgia otaaŋ merabora meŋ Kraist moma laariŋ nanamemeŋ soraaya otaaŋ uumeleeŋ alaurugia uunoŋ jopagoŋ oŋoma bonjoŋ laligowuti eeŋ, Anutunoŋ mono saanoŋ hamo qeŋ oŋono letoma Siwenoŋ ubuya. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Ziozwaa gawoŋ galeŋ oŋoo qaa areŋ  
\p
\v 1 Moŋnoŋ uumeleeŋ kanagesowaa uu galeŋ pasto koloomambaa aiŋ moji, iinoŋ mono gawoŋ qabo akadamuyawo mokoloowaa. Qaa ii hoŋ tooŋaga.  
\v 2 \x * \xo 3.2 \xt Tai 1.6-9\x*Kawaajoŋ uumeleeŋ kanagesowaa uu galeŋ gawombaajoŋ mono eja koi kaaŋa meweeŋgoŋ kuugi sokombaa: Mombaa selianoŋ koposowaa qaaya qaa, emba motooŋgowaa loya, kepiriria qaa, nanamemeŋa tororo galeŋ koma aoro goda qeŋ muŋkeju. Iwaanoŋ kawuti, ii saanoŋ koma horoŋ kalaŋ koma oŋoma momo tororo kuma oŋomakeja.   
\p
\v 3 Moŋnoŋ apu kotiga neŋ manja laŋ qeŋ aŋgowowo ama monembaa otoko amakeji, ii qaagoto, moŋnoŋ saanoŋ ejemba mondoriŋ migigiiŋ oŋoma gumbonjonjoŋ ama oŋomakeji, mono eja iikaaŋa kuuwu.  
\v 4 Moŋnoŋ iyaŋaa embameraaŋa saanoŋ galeŋ koma gejanonogia oŋono meraboraaŋanoŋ goda qeŋ muŋ qaaya kuuya teŋ koma laligojuti, mono iiga kuugi nambaa.  
\v 5 Galeŋ eja moŋnoŋ aŋaa sumaŋuruta galeŋ koma oŋomambaajoŋ qetetaŋgoji eeŋ, iinoŋ Anutuwaa uumeleeŋ kanagesouruta mono nomaeŋ kalaŋ koma oŋonaga? Ii mono amamaanaga.   
\p
\v 6 Eja moŋnoŋ kambaŋ koriga uuta meleema zeŋ nanji, iinoŋ saanoŋ mindimindiri gawoŋ meme galeŋgiaga kolooŋ laligowaa. Moŋnoŋ kambaŋ toroga uuta meleema kemakoŋ kaŋkoŋ ama tewomawoo ama totoyanoŋ qeŋ selia meŋ ubabo. Kileŋaa Toyanoŋ gejajuju ano Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoŋ hagoŋ muŋ konjono kamaaro. Iikawaa so oŋoo galeŋgianoŋ selia meŋ uro Anutunoŋ ii Satan kaaŋa jeŋ tegoro kamaawabo.  
\v 7 Galeŋ moŋnoŋ uumeleembaa gadokopa yoŋoo batugianoŋ qabuŋa awaa mende bosinagati eeŋ, ejembanoŋ ii laŋ jeŋ boligi Kileŋaa Toyanoŋ moto siwaya ano iikanoŋ ritogoro qero kamaawabo. Kiaŋ.   
\s1 Ewanjelis ano Buŋa gawoŋ ejemba yoŋoo qaa  
\p
\v 8 Buŋa gawoŋ ejemba\f + \fr 3.8 \ft Diikon ii eja ano diikones ii emba, yoŋonoŋ pasto kooroŋgianoŋ ilaaŋ gawoŋ meŋ uumeleeŋ tuuŋ kalaŋ koma oŋoma Buŋa qaanoŋ uŋuagiŋ selewaa gawoŋ tosaaŋa meŋ kanoŋ naŋgoŋ oŋomakeju. Ewanjelis me uukuukuu ejemba yoŋonoŋ sopa seleeŋgeŋanoŋ nanjuti, iyoŋonoŋ uugia meleembutiwaa Buŋa qaa kuma kanoŋ uugia kuuŋ gejanono qaagia oŋomakeju.\f* yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ejembanoŋ goda qeŋ oŋombutiwaa so taŋhoragia qaa kolooŋ laligowu. Tosianoŋ qaa aro woiwoi jeŋ wain apu mamaga neŋ mondomondo qaganoŋ injarere laligoŋ moneŋ iwoiwaajoŋ kaparaŋ komakejuti, ii mono mende kuuŋ oŋoŋgi nambu.   
\p
\v 9 Ii qaagoto, ejemba momalaariwaa qaa hoŋa aasaŋgoya Anutunoŋ iŋisaanoti, iinoŋ meŋ iikanoŋ qokotaaŋ uugia menjereŋgo-wabotiwaajoŋ galeŋ meŋ aoŋ soraaya laligojuti, mono iiga kuuŋ oŋombu.  
\v 10 Ii mono kaaŋagadeeŋ wala gosiŋ oŋoŋgi qaa jejeŋiwaa so kotiiŋ naŋgi sokombaati eeŋ, mono saanoŋ kuuŋ oŋoŋgi nama Buŋa gawombaa ejembagiaga kolooŋ laligowu.  
\v 11 Yoŋoo embaurugianoŋ\f + \fr 3.11 \ft Buŋa gawoŋ emba ano Buŋa gawoŋ ejawaa embia yoŋoo jeŋkootogia jeja.\f* kaaŋagadeeŋ ejembanoŋ goda qeŋ oŋombutiwaa so taŋhoragia qaa ano gemaqeqe qaa jenoŋ kiisaŋ mende ama laligowuto, kepiririgia qaa nama gawoŋ kuuya membiriqembirigia qaa meŋ laligowu.   
\p
\v 12 Buŋa gawoŋ ejanoŋ mono emba motooŋgowaa loya kolooŋ iyaŋaa embameraaŋa ano weleŋqeqeuruta ii saanoŋ galeŋ koma oŋomakeba.  
\v 13 Buŋa gawoŋ ejemba gawoŋgia awaagadeeŋ meŋkejuti, ejembanoŋ ii goda qeŋ oŋoŋgi qabuŋa awaa mokoloowuya. Ii mokolooŋ saanoŋ awasaŋkaka nama ejemba uugia kuuŋ Jiisas Kraist moma laariwombaa qaa ii kotiiŋ jeŋkebu. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ Buŋaya aasaŋgoya ninisaano.  
\p
\v 14 Oo Timoti, niinoŋ uulaŋawo goonoŋ kaŋ giimambaajoŋ jejeromoŋromoŋ anjento, kileŋ tere koi goojoŋ oojeŋ.  
\v 15 Kambana qeŋ koriŋ kamambotiwaajoŋ wala tere koi kokaembaajoŋ ooŋ ambe kaja: Gii Anutuwaa uumeleeŋ kanagesouruta nomaeŋ galeŋ koma oŋona nanamemeŋgianoŋ diŋgoŋ awaa koloowaati, mono qambaŋmambaŋ qaa ii weeŋgoŋ moba. Anutuwaa kanagesouruta anana Anutuwaa kulukululuuŋ zioz sopaya koloojoŋ. Laaligo Toyaanoŋ qokotaaniŋ mindiriŋ nonono gomaŋ so ajorooŋ qaa hoŋa jeŋ seiŋkejoŋ. Qaa hoŋanoŋ boliŋ esuŋa kamaawabotiwaajoŋ iikawaa wota ano tandoya koloojoŋ.  
\v 16 Anutunoŋ hamoqeqewaa kania aasaŋgoya ninisaanoti, nononoŋ Buŋa qaa ii moma asariŋ kokaeŋ jeŋ mokolooŋkejoŋ:  
\q2 Buŋa Toya iyaŋo namo ejaga kolooŋ batunananoŋ asugiro.  
\q2 Asugiro qaa jakeyanoŋ oombombaa qaaya tondu moŋgama bimbimgogi Uŋa Toroyanoŋ kania solaŋa asuganoŋ qendeeno. Ii qendeema kuuro Poŋ kolooŋ waama Siwe gajoba galeŋ koma oŋono akadamuya uuŋ iigi.  
\q2 Ii iigi Anutunoŋ wano Siwenoŋ uma Anutuwo rama galeŋ koma nonomakeja. Galeŋ koma nonono Buŋa qaaya ii kantria kantria liligoŋ jeŋ asarigi mamaga yoŋonoŋ moma laariŋ muŋkeju.  
\q2 Kaeŋ jokolooniŋ oŋanoŋ akadamuyawo kolooja. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Qaa qoloŋmoloŋgoya kuma oŋoŋgi eŋkaloloŋ kolooja.  
\p
\v 1 Anutuwaa Uŋayanoŋ qaa kokaeŋ jeŋ asariro tororo moma yagojoŋ: Balombaa kambaŋa tegomambaajoŋ ambaati, kambaŋ iikanoŋ ejemba kelemaleleŋ yoŋonoŋ momalaari mesaoŋ Poŋ gema qeŋ omejiilaŋ yoŋoo borogianoŋ kemebuya. Kaeŋ kemegi omejiilanoŋ sololooŋ kuma oŋomakejuti, mono iyoŋoonoŋ momo areŋ otaaŋ eŋkaloloŋ laligowuya.   
\p
\v 2 Sisau ii kokaeŋ koloowaa: Tosianoŋ uumeleeŋ selesele aŋgi Satanoŋ aaso aiweseya uugianoŋ aeŋ geriawonoŋ qokotaaŋ uugejagia gojono koomuya kolooro qaa qoloŋmoloŋgoya laŋ jeŋ sooŋkeju.  
\v 3 Yoŋonoŋ ejemba kokaeŋ kuma sooŋ oŋomakeju, ‘Uumeleeŋ ejemba oŋonoŋ mono loemba kaaŋa mende agimiŋ aoŋ laligowu ano nene tosia newubotiwaa qizimiziŋ ama laligowu.’ Kaeŋ kuma sooŋ oŋomakejuto, Anutunoŋ nembanene kuuya ii newombaajoŋ mokolooro. Ii ejemba Anutu moma laariŋ qaa hoŋa moma yagojoŋi, iinoŋ ii kotuegoro saanoŋ daŋgiseŋ jeŋ newom-baajoŋ ama nonono.   
\p
\v 4 Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooroti, ii awaa kolooju. Ii gema qewombaa so qaagoto, iwoi ama nonombaati, ii saanoŋ daŋgiseŋ jeŋ buŋa qeŋ aowoŋa.  
\v 5 Iwoi ejemba jaagianoŋ qizimiziŋawo koloonagati eeŋ, ii mono saanoŋ Anutuwaa qaa jeŋ qama kooliniŋ esuŋanoŋ turuŋ hamo qero saaŋa koloowaa. Kiaŋ.   
\s1 Kraist Jiisaswaa weleŋqeqe awaa ii kokaeŋ:  
\p
\v 6 Giinoŋ uumeleeŋ ejemba kaeŋ kuma oŋoma laligoŋ Kraist Jiisaswaanoŋ Buŋa gawoŋ meme eja awaa kolooŋ laligowa. Giinoŋ Buŋa qaa otaaŋ laligoŋ koujaŋi, ii tosaaŋa kuma oŋoma geeŋgo kaaŋiadeeŋ qaa awaa ii ano momalaariwaa qambaŋmambaŋ qaa kuuya weeŋgoŋ romoŋgoŋ iikanoŋ uuga wagiŋ aoŋ laligowa.  
\v 7 Baloŋ ejembanoŋ beŋ sosombaŋ qaaya julujulu jegi Anutuwaa Buŋa qaanoŋ bibiloko amambaajoŋ anji, ii mono yakariŋ gema qewa. Ii gema qeŋ Kraist kaaŋa kolooŋ laligowagatiwaajoŋ uuwaa komagbiligbili ama laligowa.   
\p
\v 8 Anutunoŋ laaligo kambaŋ kokaamba namonoŋ laligojoŋi, ii kotuegoŋ nonono kanageŋ oyaŋboyaŋ laligowombaa soomoŋgo ano. Aaŋgole ii sele busu gbiligbiliwaajoŋ melaada ilaaŋ nonoma kamaaŋqeqeta koloojato, uuwaa komagbiligbilia ii tandonana komboŋa kolooja. Kawaajoŋ uuwaa nanamemeŋa ii pondaŋ koma gbiliŋ laligona iikanoŋ mono iwoi kuuya kanoŋ nemuŋ koma naŋgoŋ gomakebaa.  
\v 9 Qaa jejeŋi, ii ejemba korebore meŋ aŋaliŋ aŋgoŋ komboŋatiwaa so powowoŋ kotakota kolooja. Qaa powowoŋ kotakota moŋ ii kokaeŋ:   
\p
\v 10 “Anutu laaligo Toya iinoŋ ejemba korebore hamo qeŋ nonomambaajoŋ moja. Uunana meleema moma laariŋ muŋkeboŋati eeŋ, mono oŋanoŋ hamo qeŋ nonomakebaa. Kaeŋ moma laarijoŋ. Tosia nononoŋ kaeŋ koloowaatiwaa jejeromoŋromoŋ iikaaŋa Anutu ama muŋ nama gawoŋa meŋ selenana qeŋ aoŋ oroŋkejoŋ.”   
\p
\v 11 Gii mono ejemba qaa iikawaa so otaaŋ ama mewutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ kuma oŋoma laligowa.  
\v 12 Oo Timoti, sagbili laligojaŋiwaajoŋ moŋnoŋ meŋ kamaaŋ gombabo. Kawaajoŋ mono uumeleeŋ ejemba batugianoŋ sili awaa kokaeŋ qendeema oŋoma laligowa: Qaa awaagadeeŋ jeŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ ejemba tororo jopagoŋ oŋoma laligowa. Momalaariwaa komagbiligbili pondaŋ meŋ Anutuwaa gawoŋa meŋ sororogona iikawaajoŋ moma laariŋ goma laligowu. Kaaŋa soraayagadeeŋ kolooŋ mena ejembanoŋ saanoŋ goda qeŋ goŋgi laligowa.   
\p
\v 13 Mono pondaŋ Uumeleembaa Buŋa Tere ii jegeŋa weeŋgoŋ kaparaŋ koma jeŋ asariŋ kanageso uugia iikanoŋ kuuŋ kuma oŋoma laligowa. Kambaŋ batuya kokanoŋ kaeŋ ama laligona niinoŋ kawe sokombaa.  
\v 14 Jotamemeya yoŋonoŋ borogia goo qaganoŋ ama qama kooligi Anutuwaa gejatootoo qaa goojoŋ kolooro Anutunoŋ gawoŋ memewaa momo kaleŋ gono uuganoŋ eji, ii mende kolatiwato, iikawaa qaganoŋ gawoŋ meŋ laligowa.  
\v 15 Mende kolatiwato, Buŋa Tere weeŋgoŋ jeŋ asariŋ kuma oŋoma laligowa. Iwoi karooŋ ii mono kaparaŋ koma jegeŋa nama koma gbiliŋ laligowa. Ataqataŋ mende ambagati eeŋ, uugaa toomoriaŋanoŋ mono somariiro kotiiŋ awasaŋkaka koloowaati, ii kuuyanoŋ iima kotowuya.   
\p
\v 16 Oo Timoti, mono geeŋgaa uu selega galeŋ koma aoŋ uumeleeŋ gawoŋ tororo kuma oŋombagiwaajoŋ galeŋga meŋ aoŋ laligowa. Kaeŋ ama laligowaati eeŋ, mono geeŋga oyaŋboyaŋ qeŋ aowaga ano qaaga momakejuti, ii kaaŋadeeŋ oyaŋboyaŋ qeŋ oŋona Siwenoŋ ubuya. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Malo ano ejemba waŋa ii kokaeŋ galeŋ koma oŋombu:  
\p
\v 1 Eja waŋa ii geriawo mende jeŋ mindiŋgoŋ oŋombato, maŋga kaaŋa arobonjoŋanoŋ qaa jena mobu. Eja sagbili ii daremuŋuruga kaaŋa ama oŋoma laligowa.  
\v 2 Emba waŋa ii nemuŋga kaaŋa arobonjoŋanoŋ qaa jena mobu. Emba saraŋ ii naaŋuruga kaaŋa nanamemeŋ soraaya otaaŋ goda qeŋ oŋoma laligowa.   
\p
\v 3 Malo tinitosagia qaa ii mono godaqeqe qaganoŋ ama oŋoma laligowa.  
\v 4 Malo mombaa esamerauruta laligojuti eeŋ, iyoŋonoŋ mono mutuya kolooŋ waŋ kuuŋ ii galeŋ koma mubu. Anutunoŋ jeŋ kotoŋ nononoti, iyoŋonoŋ mono iikawaa so iyaŋgiaa sumaŋurugia kalaŋ koma oŋombombaa kania moma kotowu. Nemuŋmaŋurugia-noŋ wala kambaŋ koriga kalaŋ koma oŋoma laligogiti, oŋonoŋ iikawaa kitia meleema tosagia metogoŋ oŋoŋgi Anutuwaa jaanoŋ sokombaa.   
\p
\v 5 Malo emba hoŋa, tinitosaya qaa aŋodeeŋ laligoji, iinoŋ jejeromoŋromoŋa Anutu ama muŋ ii suulaŋ asaga gomantiiŋa qisiŋ qama kooliŋ muŋkeja.  
\v 6 Iinoŋ kaeŋ laligojato, emba malo tosianoŋ uugianoŋ gere tooro siiŋgia kombombaŋaa so iwoi lansambaajoŋ borojaŋ meŋkejuti, iyoŋonoŋ namonoŋ selewo laligojuto, kileŋ uunoŋ koomuya kolooju.  
\v 7 Kawaajoŋ malo yoŋoo selegianoŋ koposowaa qaaya mende ero laligowutiwaajoŋ mono kaaŋagadeeŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligowa.   
\p
\v 8 Moŋnoŋ aŋaa tinitosauruta mende kalaŋ koma oŋomesaoro guaŋ laligojuti, iwaa nanamemeŋanoŋ mono bolidaboroja. Iinoŋ Poŋ moma laarijiwaa qaaya ii silianoŋ qakooma uumeleembaa gadokopa tani uuguŋ kileqileeŋ laligoja.   
\p
\v 9 Uumeleeŋ kanageso oŋonoŋ malo tosaaŋa kululuuŋ kalaŋ koma oŋomakejuti, malo moŋnoŋ iyoŋoo areŋnoŋ koubaatiwaa (aplikesin) qiqisi ambaati eeŋ, emba ii mono gosiwu. Gosigi kokaeŋ kolooro iigadeeŋ mono qa areŋ iikanoŋ toroqeŋ ooŋ ambu: Moŋnoŋ gbania 60 uuguŋ eja motooŋgowaa embiaga laligoro.  
\v 10 Kaeŋ laligoro tosianoŋ kaniaajoŋ kokaeŋ naŋgoŋ jeŋkeju: Iinoŋ gawoŋ awaa awaa meŋ laligoŋ merabora galeŋ koma gejanono qaa oŋono somariigi. Ejemba wabaya mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ koma oŋono Kraistwaa alauruta soraayanoŋ kagi wijigia soŋgbama esuuŋ nene apu ooŋ uŋuagiŋ laligoro. Konjiliŋ uutanoŋ laligogiti, ii meŋ qeaŋgoŋ oŋoma gawoŋ awaa kuuya memambaajoŋ uuta pondaŋ somoŋgoŋ jegeŋa nama laligoro. Malo kaaŋa mono areŋ papianoŋ ooŋ kalaŋ koma laligowu.   
\p
\v 11 Malo emba waŋa mende koloojuti, iyoŋoo qagia mono qa areŋ papia iikanoŋ mende amba. Ii anagati eeŋ, iyoŋoo siiŋgia kombombaŋanoŋ gere jero eja mombo mewombaajoŋ uugia waaro Kraist silemale ama muŋ zioz gawoŋ mesaowubo.  
\v 12 Ii mesaoŋ wala Kraist teŋ kombombaajoŋ jojopaŋ qaagia asuganoŋ jeŋ somoŋgogiti, ii qegi jaŋgoŋ qaono Kraistnoŋ qaagia jeŋ tegoŋ gamu qeŋ oŋono eeŋ laŋ laligowubo.   
\p
\v 13 Nepinepi laŋ laligoŋ toroqeŋ kokaeŋ boliwubo: Miria miria laŋ liligoŋ kambaŋ tiwilaawutiwaa kania meŋ aŋaliŋ aŋgoŋ kombubo. Toroqeŋ boliŋ qaa kisama laŋ jeŋ qaa baatanoŋ mende kema iyaŋgiaa aiŋgia otaaŋ gawoŋ meme tanitani ewaewaŋ kombubo. Iinoŋ woinoŋ laŋ mondoŋ gawoŋ hoŋa mende meŋ tosaaŋa yoŋoonoŋ iwoi meŋ soowubo. Qaa tosia yoŋoonoŋ iwoiga qaagoto, kileŋ ii eeŋ laŋ jeŋ seiwubo.   
\p
\v 14 Kaeŋ ambubotiwaa siiŋna moma kokaeŋ jejeŋ: Malo emba waŋa mende koloojuti, iyoŋonoŋ mono eja meŋ merabora meŋ gawoŋ mirigia galeŋ koma laligogi sokombaa. Kaeŋ aŋgi tuarenjenananoŋ jeŋ boliŋ nonomambaa kania moŋgama ii mende mokoloowaa.   
\p
\v 15 Malo tosianoŋ galeŋ mende meŋ aoŋ Kraist gema qeŋ kamaaŋ Satambaa kananoŋ kemeŋ otaaŋ laligoju.  
\v 16 Uumeleeŋ kanageso anana emba malo tooŋ, tinitosagia qaa laligojuti, ii mono kalaŋ koma oŋombombaajoŋ amakejoŋ. Kawaajoŋ uumeleeŋ emba mombaa tinitosaurutanoŋ malo koloojuti, iinoŋ mono ii kalaŋ koma oŋoma laligowa. Iikawaa lombotanoŋ mono zioz tuuŋ oŋoo qagianoŋ mende uba. Kiaŋ.   
\s1 Ziozwaa jotamemeya ii kokaeŋ kalaŋ koma oŋomboŋa:  
\p
\v 17 Jotamemeurunana uumeleeŋ kanageso saanoŋ galeŋ koma oŋomakejuti, oŋonoŋ mono iikawaa tawaya meleema godaqeqe uuta qendeema oŋoma laligowu. Yoŋoonoŋga tosianoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ kuma oŋomakejuti, iikawaajoŋ mono kotiŋgia toroqegi uro oŋoma laligowu.  
\v 18 \x * \xo 5.18 \xt Dut 25.4; Mat 10.10; Luuk 10.7\x*Buŋa Terewaa qaa moŋnoŋ kawaa kania ii kokaeŋ jeja,  
\q2 “Wiit dumumbaa kota ano kaawoya mendeembombaajoŋ bulmakao ejia waŋgi dumuŋ tuuŋ qaganoŋ riiŋ rinjanjaŋgoŋkeji, iwaa qaa oota mono mende mejugowu. Kaeŋ wagigi saanoŋ nene kitia nero sokombaa.”  
\m (Kawaa so kasunoŋ tiwojuŋ meŋ oro metogoro qeŋ ooŋ kitia mugi nero sokombaa.) Qaa moŋ kokaeŋ eja,  
\q2 “Moŋnoŋ gawoŋ mero tosianoŋ tawaya mugi sokombaa.”   
\p
\v 19 \x * \xo 5.19 \xt Dut 17.6; 19.15\x*Jotamemeya mombaa selianoŋ qaa laŋ ama jeŋ mugi woi me karoonoŋ ii mende naŋgowuyagati eeŋ, ii mono qaa jakeyanoŋ mende amba.  
\v 20 Daeŋ yoŋonoŋ siŋgisoŋgo amakejuti, giinoŋ mono ii asuganoŋ temboma jeŋ oŋona korebore qaaga ii moma siŋgisoŋgo ambombotiwaa toroko moma galeŋgia meŋ aoŋkebu.   
\p
\v 21 Oo Timoti, qaa ooŋ jeŋ kotoŋ gonjeŋi, ii mono teŋ koma otaaŋ laligowa. Eja me emba moŋ mende isosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomba. Kawaajoŋ mombaa qaaya ii waladeeŋ laŋ mende somoŋgowa. Ejemba korebore mono ororoŋ gosiŋ oŋomba. Kaeŋ ambagatiwaa qaaya ii mono Anutu, Kraist Jiisas ano Siwe gajobaurugara soraaya yoŋoo jaasewaŋgianoŋ jeŋ ii jojopaŋ qaanoŋ somoŋgona mobe sokombaa.   
\p
\v 22 Tosaaŋa yoŋoo siŋgisoŋgogianoŋ goo qaganoŋ uro gamu mokoloowabo. Kawaajoŋ moŋnoŋ “Pombaa gawoŋ memaŋa,” me “Uumeleeŋ tuuŋ toroqemaŋa,” jeji, iwaa kaniaya wala mende gosiŋ boroga iliŋ alaŋ iwaa qaganoŋ mende ama kotuegoŋ muba. Geeŋgo soraaya laligowagatiwaajoŋ mono galeŋ koma aoŋ laligowa.   
\p
\v 23 Oo Timoti, gii kambaŋ tosaaŋa ji kolooŋ gono “Yaeŋmaeŋ!” qama eŋkejaŋ. Kawaajoŋ mono apugadeeŋ mende newato, wain apu tosia kaaŋagadeeŋ nena korojoŋga ilaaro afaaŋgowaa.   
\p
\v 24 Qaa moŋ ii kokaeŋ: Ejemba tosianoŋ siŋgisoŋgo aŋgi uulaŋawo asuganoŋ asugiro ejembanoŋ iima walawala jeŋ tegogi kambaŋ kokaamba gamugiawo nanju. Kaeŋ nanjuto, tosianoŋ siŋgisoŋgo ama mesaŋgoŋ aoŋ laligoŋ daandaaŋ Anutuwaa jaanoŋ keugi asuganoŋ asugiro jeŋ tegoŋ oŋombaa.  
\v 25 Ejemba gawoŋ awaa akadamuyawo meŋkejuti, gawoŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ kambaŋ kokaamba asuganondeeŋ eja. Gawoŋ awaa tosaaŋa asuganoŋ mende ewuyagati eeŋ, ii mono kaaŋagadeeŋ aasaŋgoyanoŋ ewombaajoŋ amamaaŋ daandaaŋ asugiro iiboŋa. Kiaŋ.   
\c 6  
\s1 Weleŋqeqe yoŋoonoŋ qambaŋmambaŋ areŋ  
\p
\v 1 Weleŋqeqeurugia kuuya togiaa qaqaŋ bosima gawoŋ tawagia qaa meŋkejuti, oŋonoŋ mono tourugia jeulalaŋ laŋ mende ama oŋombuto, godaqeqe kuuya qendeema oŋombombaa so iŋiima laligowu. Oŋonoŋ mono tosia yoŋonoŋ Anutuwaa qata mepaegoŋ jewubotiwaajoŋ kaparaŋ koma nambu. Anutuwaa Buŋa qaaya ejemba kuma oŋoniŋ ii oŋoo nanamemeŋgiaajoŋ ama gema qegi boliwabo.  
\v 2 Tourugia tosianoŋ uumeleeŋ alaurugia koloojuti, iikawaajoŋ mono godaqeqegiaajoŋ mogi kamaaŋqeqeta mende koloowa. Kaeŋ qaagoto, tourugia weleŋ qeŋ oŋoŋgi gawoŋgia awaa kolooŋkeji, iyoŋonoŋ Kraist moma laarigi wombo ala kolooŋ oŋoŋgi iikawaajoŋ mono kaparaŋ koma tourugiaa qaa baatanoŋ kema uugia gawonoŋ ama awaagadeeŋ meŋ laligowu. Mono kaeŋ jeŋ kotoŋ kuma oŋoma laligowa. Kiaŋ.   
\s1 Buŋa qaa jeŋ soogi uugere koloowubo.  
\p
\v 3 Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ uuwaa komagbiligbili ambombaajoŋ Buŋa qaaya nononoti, nononoŋ mono iikawaa so ejemba qeaŋgowutiwaajoŋ kuma oŋomakejoŋ. Moŋnoŋ Buŋa qaa hoŋa qiwitigoŋ qaa batuya morota ejemba kuma oŋomakeji, iinoŋ mono gadokopa kolooja.   
\p
\v 4 Iinoŋ selia meŋ umakejato, qaawaa kania mende moma kotoja. Mende moma kotoŋ momalaariwaa qaa batuya batuya jeŋ meleŋqeleema jenoŋkooli ambombaajoŋ koposoŋgoŋkeja. Kaeŋ moma tosaaŋa yoŋowo mondoŋgosi aŋgi hoŋa kokaeŋ koloowaa: Leelee uunoŋ motoqoto aŋgowowo ama aoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ meŋ boliŋ aowubotiwaa sombu momo amakeju.  
\v 5 Kaeŋ ama momogia sooro kaamaa ama laaligo hoŋaa kania soŋgiŋ kokaeŋ romoŋgoŋkeju: ‘Uunoŋ komagbiligbili aniŋ iikanoŋ donana kolooro iikanoŋ riiŋ moneŋ hina mokoloowoŋa’ Kaeŋ romoŋgoŋ ajorooŋ suulaŋ jenoŋkooli amiŋkeju.   
\p
\v 6 Kaeŋ amakejuto, anana Anutu Buŋayaa komagbiligbili ama moneŋ hina eŋ nononji, iikanoŋ uu luae qeŋ aoŋkejoŋ. Uŋa Toroyanoŋ donana kolooŋ meŋ bonjoŋ ama nonomakejiwaajoŋ mono oŋanoŋ oyaŋboyaŋ somata mokolooŋ simbawoŋawo laligojoŋ.  
\v 7 Kawaa kania ii kokaeŋ: Anana wala boronananoŋ iwoi moŋ mende meŋ eeŋ toontooŋ namonoŋ asuginiŋ. Kanageŋ kaaŋagadeeŋ komuŋ namo koi mesaoŋ bobora kemboŋa.  
\v 8 Kaeŋ kemboŋato, kambaŋ kokaamba nene ano opo maleku eŋ nonono iikawo mono meŋ bonjoŋ ama luae qeŋ aoŋkeboŋa.   
\p
\v 9 Kaeŋ amboŋato, ejemba moneŋ esuhina somata mokoloowombaajoŋ momakejuti, iyoŋonoŋ mono aŋgobatonoŋ siwa kaaŋa ritogogi kamaaŋ uŋuŋkeja. Kamaaŋ uŋuro siiŋgia kombombaŋa bologa bologa ii mamaga asugiŋ uugia eŋkaloloŋ megi gejajuju amakebu. Siiŋgia kombombaŋa doogoya iikanoŋ mono horoŋ somoŋgoŋ oŋoŋgi uluŋgoŋ kondemondeeŋ mokolooŋ tiwilaawuya.  
\v 10 Moneŋ hinawaa siiŋ kombombaŋa kanoŋ mono iwoi bologa kuuyaa wanjaleya kolooja. Mamaga yoŋonoŋ moneŋ hinawaa uusiiŋgia moma ewaewaŋ koma jinjauŋ aŋgi momalaarigianoŋ jaŋgoŋ qaono laŋ laligoju. Uugere somata mogi iikanoŋ mono gbagia qosono siimbobolo mamaga moma wosobiri laligoju. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Timoti gawombaa jeŋkooto ama muro.  
\p
\v 11 Mamaganoŋ kaaŋa laligojuto, Anutuwaanoŋ eja gii mono iwoi kaaŋa ii misiŋgoŋ gema qeŋ laaligo koi kaaŋa laligowagatiwaajoŋ kaparaŋ koma laligowa: Nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ Anutuwaa laaligo kombombaŋa koma gbiliŋ laligowa. Momalaariwaa komagbiligbili pondaŋ meŋ ejemba oŋanoŋ jopagoŋ oŋoma laligowa. Mono kaparaŋ koma kotiiŋ nama ejemba gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama oŋoma laligowa.   
\p
\v 12 Aaŋgole ejanoŋ kuu aŋgi iikanoŋ haamo ambaatiwaajoŋ esuŋa kuuya meŋ kululuuŋ kenji, gii mono iikawaa so momalaariga koma gbiliŋ Anutunoŋ kuu akadamuyawo ano iikanoŋ kotiiŋ pondaŋ manja qeŋ laligowa. Anutunoŋ laaligo kotiganoŋ keubagatiwaajoŋ goonoti, gii mono laaligo ii koronsoŋ meŋ buŋa qeŋ aoŋ laligowa. Laaligo kotigaa buŋa koloojaŋi, giinoŋ qaa ii awaagadeeŋ jokoloona mamaganoŋ ii moma saanoŋ naŋgoŋ jeŋkeju.  
\v 13 \x * \xo 6.13 \xt Jon 18.37\x*Anutu iwoi kuuya meŋ gbiliŋkeji, gii iwaa jaanoŋ kaniaga jokoloona ano Kraist Jiisaswaa jaanoŋ ii kaaŋagadeeŋ jokoloona moro. Jiisasnoŋ gawana Pontius Pailotwaa jaasewaŋanoŋ nama kaniaya jeŋ asariŋ qaa awaa soro jokolooroti, mono Kraist iikawaa jaanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ gonjeŋ:   
\p
\v 14 Gii mono Buŋa qaa koma gbiliŋ pondaŋ teŋ koma otaaŋ laligowa. Kaeŋ laligona moŋnoŋ “Gii kana soŋgiŋ bolina,” qaa kaeŋ jeŋ gomambaajoŋ amamaawaa. Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ mombo asugiwaatiwaa moti, kambaŋ batuya kokanoŋ mono uuwaa gawoŋ kaeŋ meŋ laligowa.   
\p
\v 15 Anutunoŋ oyaŋboyaŋ Toya kolooŋ kambaŋa ano kaŋ kuuro iikanoŋ Jiisas Kraist wasiro asuganoŋ asugiro iiboŋa. Anutu yaŋodeeŋ Uutanana kolooro kuuyanoŋ iwaa newo baatanoŋ nanjoŋ. Iinoŋ kiŋ poŋ yoŋoo Poŋgia ano jawiŋ yoŋoo waŋgia kolooja.  
\v 16 Anutu, oyaŋboyaŋ Toya iinoŋ motooŋgo kambaŋ moŋnoŋ mende komuwaa. Iinoŋ asamararaŋ gomanoŋ eukanoŋ laligoro kuuya nono nononano iikanoŋ ubombaajoŋ qagojoŋ. Namowaa ejemba moŋnoŋ ii jaayanoŋ mende uuŋ iiro ano iimambaajoŋ amamaawaa. Iwaa qaqabuŋaya mepeseeniŋ ku-usuŋ Toya akadamuyawo kolooŋ kambaŋ tetegoya qaa iwoi kuuya galeŋ koma laligowaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\p
\v 17 Ejemba qaqabuŋagiawo kambaŋ kokaamba namonoŋ uuta laligojuti, ii giinoŋ mono kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma laligowa: Moneŋ esuhinanoŋ kambaŋ moŋgeŋ qaondaborowaa. Kawaajoŋ yoŋonoŋ mono uugia iikanoŋ mende ama laligowu. Moneŋ esuhina qaganoŋ nama awelegoŋ sewaŋkiki koloojuti eeŋ, jejeromoŋromoŋgianoŋ mono jaŋgoŋ qaombaa. Uugia namowaa tiwomalekunoŋ mende ambuto, Anutunoŋ iwoi kuuya kanoŋ kalaŋ koma oŋombaatiwaajoŋ ama mamboŋgi sokombaa. Anutuwo qokotaaŋ naŋgi iinoŋ saanoŋ iwoi kania kania ii kelemaleleŋ laaligonoŋ aisoowoŋiwaajoŋ nonomakeja.   
\p
\v 18 Kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma laligowa: Yoŋonoŋ mono gawoŋ awaa awaa jegeŋa nama meŋ iikaaŋa kanoŋ akadamugiawo koloowu. Anutuwaa jaanoŋ akadamugiawo kolooŋ afaaŋgoŋ jojoriŋtosaaŋa ilaaŋ oŋoma kaleŋ seiŋ mendeema laligowu.  
\v 19 Kaeŋ Anutuwaa jaanoŋ qaqabuŋagiawo kolooŋ laaligowaa maa suaŋ hoŋa mokolooŋ meŋ seiŋkebu. Maa suaŋ kaaŋa ii laaligowaa tando wota kotakota kolooja. Ii meŋ seiŋ galeŋ koma saanoŋ kanageŋ tando wota iikanoŋ naŋgoŋ nama laaligo hoŋaboŋa buŋa qeŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 20 Oo Timoti, Anutunoŋ moma laariŋ goma gawoŋ memewaa momo kaleŋ uuganoŋ anoti, ii mono gawonoŋ ama soowaboti-waajoŋ galeŋ meŋ laligowa. Balombaa qaa julujulu omaya ano aŋgowowo sipasipa koma jegi sooŋkeji, ii mono mesaoŋ gema qeŋ laligowa. Tosianoŋ “Momakooto amiŋ moboŋa,” jeŋ qaa seŋa seŋa jeŋ seigi kemakeja. Momakooto hoŋa ii kaeŋ jeŋ sooŋkeju.  
\v 21 Tosianoŋ momo soosooya buŋa qeŋ aoŋ jokolooŋ tiŋtuaŋ aŋgi momalaarigianoŋ zololoŋgoŋ looriŋ sooro.  
\p Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo ewa.