\id 1TH - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h 1 Tesalonaika 
\toc1 Poolnoŋ Tesalonaika yoŋoo Tere mutuya ano 
\toc2 Tesalonaika Tere 1 
\toc3 1 Tes 
\mt1 Tesalonaika Tere 1  
\mt2 Poolnoŋ Tesalonaika yoŋoo Tere mutuya ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Room mindimindiri kantriwaa prowins qata Masedonia kawaa siti waŋa ii Tesalonaika. Poolnoŋ misin gawoŋ meŋ liligoŋ Filipai siti mesaoŋ Tesalonaika kaŋ gawoŋ mero tosianoŋ uugia meleeŋgi kuma oŋono uumeleeŋ tuuŋ kolooro. Ii kolooroto, tuarenjeŋ iikanondeeŋ kolooro. Poolnoŋ Kraistwaa Buŋa qaa jeŋ asariŋ uugia kuuro iikanoŋ Griik ejemba Juuda yoŋowo toroqeŋ laligogiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ uugia meleeŋgi tuuŋ iikanoŋ somariiro. Kawaajoŋ Juuda ejemba uugia mende meleema uugianoŋ boliro Pool gema qeŋ mugi. Gema qeŋ mugitiwaajoŋ bimooro kana moŋgama oŋomesaoŋ Berea taonoŋ keno. Kanageŋ Korint sitinoŋ laligoro neŋata Timotinoŋ ala ilailaaya kolooŋ Tesalonaika sitiga kaŋ nomaeŋ moma laarigiti, iikawaa sunduya ijoro moro.  
\ip Poolnoŋ Tereya mutuya Tesalonaika anoti, ii Kraistwaa alauruta yoŋoo uugia naŋgoŋ momalaarigia meŋ kotiiwaatiwaajoŋ ooro. Poŋ moma laariŋ uunoŋ jopagoŋ aoŋkejuti, iikawaa bujuya momago yoŋoojoŋ Anutu mepeseeja. Aŋo laaligo yoŋowo nomaeŋ ama laligoroti, ii duduuwubotiwaajoŋ ii papianoŋ ooja. Tesalonaika uumeleeŋ tuuŋ batugianoŋ qaa tosaaŋa kolooro jegiti, Poolnoŋ ii meleema jeŋ asariŋ ooja. Qaa tosia ii kokaeŋ: Kraistnoŋ eleema karo Siwe laaligonoŋ keuboŋati, iikanoŋ tosianoŋ uugia meleema koomunoŋ ejuti, iyoŋoojoŋ mono nomaeŋ koloowaa? Kraistnoŋ naa kambanoŋ eleema kawaa? Qaa ii meleema kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋo Kraist mombo kawaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama mamboma laligoŋ iikanoŋ mono gawoŋ awaa awaa ii jegeŋa nama pondaŋ meŋ laligowu.”  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 6 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1  
\io1 Daŋgiseŋ jeŋ aisooŋ mepeseeja 1.2–3.13  
\io1 Nanamemeŋ dindiŋa ambutiwaajoŋ kuuŋ oŋonja 4.1-12  
\io1 Kraistnoŋ kawaatiwaa qaaya kuma oŋonja 4.13–5.11  
\io1 Qambaŋmambaŋ qaa tetegoya tosaaŋa 5.12-22  
\io1 Terewaa qaa kota waŋa 5.22-28  
\c 1  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt Apo 17.1\x*Pool, Sailas ano Timoti nononoŋ Tesalonaika uumeleeŋ kanageso oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere koi oojoŋ.  
\p Oŋo Maŋ Anutu ano Poŋ Jiisas Kraist yorowo qokotaaŋ naŋgi mono kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu.   
\s1 Momalaari qeŋ gbilijutiwaajoŋ aisoojoŋ.  
\p
\v 2 Nononoŋ suulaŋ romoŋgoŋ oŋoma kuuya oŋoojoŋ “Anutu keraqeeaŋgo daŋgiseŋ!” jeŋ mepeseeŋkejoŋ ano qamakooli gawoŋ meŋ iikanoŋ kambaŋ so qagia qamakejoŋ.  
\v 3 Oŋo Jiisas Kraist jopagoŋ moma laarigi uujopayanoŋ nemuŋ koma oŋono gawoŋa kotiiŋ meŋkeju ano Poŋnananoŋ eleema kawaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama kaparaŋ koma mambomakeju. Nononoŋ ii kuuya Anutu Maŋnanaa jaasewaŋanoŋ saanoŋ romoŋgoŋkejoŋ.   
\p
\v 4 Uumeleeŋ alaurunana, Anutunoŋ jopagoŋ oŋoma oŋo iyaŋaajoŋ kokaeŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, ii mojoŋ.  
\v 5 Nononoŋ Jiisaswaa Oligaa Buŋaya meŋ oŋoonoŋ kaŋ batugianoŋ nomaeŋ ama laligoniŋi, oŋo ii moju. Nononoŋ Buŋa ii qaa tooŋgadeeŋ mende jeniŋ mogito, Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ nonono awasaŋkaka nama esuŋmumuyawo uugia kuuŋ laligoniŋ.  
\v 6 \x * \xo 1.6 \xt Apo 17.5-9\x*Kaeŋ laligoniŋ oŋo koŋajiliŋ somataa uutanoŋ laligoŋ Buŋa qaa moma aŋaliŋ aŋgoŋ koŋgi. Ii aŋgoŋ koŋgi Uŋa Toroyanoŋ korisoro oŋono Poŋ ano nonoo silinana otaaŋ laligoju. Ii nomaeŋ kolooroti, nononoŋ ii saanoŋ mojoŋ.  
\v 7 Kaeŋ gemanananoŋ kaŋ laligoŋ Masedonia Akaia prowins woi kanoŋ Jiisas moma laarijuti, korebore yoŋoojoŋ sili awaa qendeema oŋomakeju.   
\p
\v 8 Ii kokaeŋ: Oŋo Pombaanoŋ qaa moma aŋaliŋ aŋgoŋ koma jeŋ laligogi tosianoŋ ii aŋgotomaŋ kaaŋa toroqeŋ jeŋ seigi keno. Kema laligoŋ Masedonia ano Akaia prowins woi ii sokondabororo. Ii sokondabororoto, iikayadeeŋ qaago. Oŋo Anutu moma laariŋ gawoŋa megiti, iikawaa oŋanoŋ mono gomaŋ so kema kaŋ seiro mamaganoŋ uugia meleeŋgi. Ii kilikalu qaago. Kawaajoŋ nono iikawaa qaa moŋ mende toroqeŋ jewoŋa.   
\p
\v 9 Nono oŋoonoŋ kaniŋ nomaeŋ kolooroti, iikawaa sunduya ii gomaŋ tosaaŋa yoŋonoŋ jeŋ seigi aŋgotomaŋ kaaŋa momakejoŋ. Oŋo tando lopioŋ ano beŋ qoloŋgoya ii gema uŋuŋ Anutu hoŋaboŋa ano laaligo Toyaanoŋ eleema gawoŋa meŋ laligoju.  
\v 10 Anutunoŋ Meria meŋ gbiliro koomunoŋga waaroti, oŋo iinoŋ Siwe gomanoŋga kamaaŋ asugiwaatiwaajoŋ mambomakeju. Anutuwaa iriŋsoŋsooŋanoŋ kanageŋ asuganoŋ asugiro Jiisasnoŋ mono kamaaŋ jiŋjauŋ kanjaŋawo iikanoŋa metogoŋ nonombaa. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Poolnoŋ Tesalonaika sitinoŋ gawoŋ nomaeŋ mero?  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alaurunana, nono oŋoonoŋ kaŋ gawoŋ meniŋi, iikanoŋ mende jaŋgoŋ qaonoto, hoŋa saanoŋ kolooro. Oŋoaŋgio ii kaaŋagadeeŋ saanoŋ moju.  
\v 2 \x * \xo 2.2 \xt Apo 16.19-24; 17.1-9\x*Mende jaŋgoŋ qaonoto, wala Filipai sitinoŋ gawoŋ meniŋ horoŋ ureeŋ ama nonoŋgi siimbobolo moniŋi, ii moju. Siimbobolo ii momago oŋoonoŋ kaniŋ tosianoŋ tuarenjeŋ kotakota ama nonoŋgito, ii kileŋ Anutunoŋ awasaŋkaka nonono nama iwaanoŋ Oligaa Buŋa ii jeŋ asariŋ oŋoma laligoniŋ.   
\p
\v 3 Nonoo kanianana ii kokaeŋ: Uukuukuu qaanana ii aŋgomokoloŋ qaganoŋ mende jeŋkejoŋ. Anano jinjauŋ aniŋ uunananoŋ menjereŋgonaga, ii kaaŋa mende jeŋkejoŋ.  
\v 4 Kaaŋa qaagoto, Anutunoŋ Oligaa Buŋa jeŋ seiwoŋatiwaajoŋ niniima uunana gosiro sokono moma laariŋ nonoma Buŋaya nononoti, iikawaa so mono qaaya meŋ jeŋ asariŋkejoŋ. Anutunoŋ uunana aŋgotete meŋ gosiŋkeja. Kawaajoŋ nononoŋ iwoi kuuya ii Anutuwaa jaanoŋ sokomboŋatiwaajoŋ amakejoŋ. Ii ejemba siiŋgia otaawoŋatiwaajoŋ qaago.  
\v 5 Nononoŋ kambaŋ moŋgeŋ ejemba kelebele qaanoŋ kele qeŋ oŋombombaajoŋ mende kema kaniŋi, ii moju. Nono dogonana esuuŋ moneŋ iwoi nonombutiwaajoŋ mondoŋ qaa siliaa siliaa mende jeniŋ. Anutunoŋ kanianana ii saanoŋ jeŋ naŋgowaa.  
\v 6 Oŋo me ejemba tosianoŋ qabuŋa nonombutiwaajoŋ mende kaparaŋ koma laligoniŋ.   
\p
\v 7 Kraistwaa aposoluruta koloojoŋiwaajoŋ saanoŋ uugia kokaeŋ kuuwonaga, “Oŋo mono naŋgoŋ nonoŋgi batugianoŋ uuwaa gawoŋ mewoŋa.” Iikaeŋ jeniŋ sokonagato, nononoŋ oŋoo batugianoŋ migigiiŋ oŋoma laligoniŋ. Merabora nemuŋgianoŋ aju oŋoma kalaŋ koma oŋomakeji, iikawaa so mono nononana meŋ kamaaŋ aoŋ bonjoŋ ama oŋoma laligoniŋ.  
\v 8 Nononoŋ nemuŋmaŋ kaaŋa mokokoliŋ oŋoma laligoniŋiwaajoŋ ama Anutuwaanoŋ Oligaa Buŋa oŋoniŋ ano toroqeŋ ananaa laaligonana kaaŋagadeeŋ qeleema oŋombombaajoŋ jojoriŋ laligoniŋ. Oŋonoŋ hoŋaga komunjua meraboraurunana koloogi.   
\p
\v 9 Oo uumeleeŋ alaurunana, nono oŋoojoŋ ama gawoŋ meŋ selenana qeŋ laligoniŋi, mono ii romoŋgowu. Naŋgoŋ nonombutiwaa lombotanoŋ oŋoonoŋga mombaa qaganoŋ ubabotiwaajoŋ gomantiiŋa asasaga nononanaa boronananoŋ gawoŋ meŋ Anutuwaanoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ oŋoma laligoniŋ. Ii mono duduuwubo.   
\p
\v 10 Jiisas moma laarijuti, nononoŋ oŋoo qaagia kuuya dindiŋagadeeŋ gosiŋ soraaya koposowaa qaanana qaa laligoniŋ. Oŋo ii iima moma naŋgoŋ jeŋ naŋgowutiwaa so kolooju. Anutunoŋ kaaŋagadeeŋ ii jeŋ naŋgoŋ daŋgunu kaaŋa nanja.  
\v 11 Amanoŋ iyaŋaa meraboraaŋa bonjoŋbonjoŋ ama oŋomakeji, iikawaa so nononoŋ oŋo motomotooŋ ama oŋoma laligoniŋ. Ii kaaŋiadeeŋ saanoŋ moju.  
\v 12 Nononoŋ uuwaa naŋgonaŋgo qaa jeŋ uluŋkoleŋ meŋ oŋoma laligoniŋ. Anutunoŋ oŋo iyaŋaa bentotonoŋ keuma asamararanoŋ asariwutiwaajoŋ oŋoono. Kawaajoŋ nononoŋ uugia kuuŋ qaa kokaeŋ jeŋ asariŋ laligoniŋ, “Nanamemeŋgia mono Anutuwaa jaanoŋ sokombaatiwaa so soraaya soro ama meŋ laligowu.”   
\p
\v 13 Kawaajoŋ nononoŋ kaaŋagadeeŋ suulaŋ Anutu kokaembaajoŋ mepeseeŋkejoŋ: Anutuwaa Buŋa qaa oŋoniŋi, ii baloŋ ejemba ananaa qaa kaaŋa mende buŋa qeŋ aogito, oŋanoŋ Anutuwaa qaa jeta kaaŋa moma ii aŋaliŋ aŋgoŋ koŋgi. Ii moma laarigi iikanoŋ mono meŋ gbiliŋ oŋono letomakeju.  
\v 14 \x * \xo 2.14 \xt Apo 17.5\x*Juuda ejemba Judia prowinsnoŋ uugia meleeŋgi Juuda tosianoŋ aŋgosisiri ama oŋoŋgi siimbobolo mogi. Yoŋonoŋ ii moma kileŋ Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nama Anutuwaanoŋ uumeleeŋ kanageso koloogi. Uumeleeŋ alaurunana, oŋoo batugianoŋ mono kaaŋiadeeŋ kolooro: Oŋoaŋgiaa Griik ejembanoŋ Juuda yoŋoo tani kaaŋa ama oŋoŋgi oŋonoŋ siimbobolo ororoŋ moma Anutuwaanoŋ kanageso koloogi.   
\p
\v 15 \x * \xo 2.15 \xt Apo 9.23, 29; 13.45, 50; 14.2, 5, 19; 17.5, 13; 18.12\x*Juuda yoŋonoŋ gejatootoo ejemba uŋugi komugi Poŋ Jiisas kaaŋagadeeŋ qegi komuro nono sisiwerowero ama nonoma laligogi. Yoŋonoŋ Anutuwaa jaanoŋ mende sokoma ejemba kuuya kere ama nonomakeju.  
\v 16 Nono waba kantri oŋonoŋ uugia meleema letombutiwaajoŋ Buŋa qaa jewombotiwaajoŋ ama aŋgoŋ koma kojaŋgiŋ nonomakeju. Kaeŋ siŋgisoŋgo suulaŋ ama qeragogi qagianoŋ umakeja. Siŋgisoŋgogia qeragogi soya Anutuwaa jaanoŋ saa qero iriŋsoŋsooŋa toroqeŋ aŋgoŋ komambaajoŋ amamaaŋ kambaŋ kokaamba qendeeno qagianoŋ udaboroja. Kiaŋ.   
\s1 Poolnoŋ Tesalonaika mombo kemambaajoŋ moro.  
\p
\v 17 Oo uumeleeŋ alaurunana, anana kambaŋ kokaamba kambaŋ toroga deema laligojoŋ. Selenananoŋ deema laligojonto, uunananoŋ somoŋgoŋ motooŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ oŋoo jaasewaŋgia iibombaajoŋ mono kaparaŋ koma uuqeeaŋgo laligojoŋ.  
\v 18 Kawaajoŋ oŋoonoŋ kawombaajoŋ moma laligoniŋ. Pool niinoŋ indiŋ motooŋgo qaagoto, indiŋa woi kamambaajoŋ batogoweto, Satanoŋ somoŋgoŋ nonono amamaaniŋ.  
\v 19 Oŋo nononanaanoŋ ila wage soronana kaaŋa nanju. Poŋnana Jiisasnoŋ eleema karo iwaa jaasewaŋanoŋ keuma namboŋati, iikanoŋ iŋiima “Uuwaa gawoŋ eeŋgereda mende meŋ laligoniŋ,” kaeŋ jewombaajoŋ mojoŋ. Nononoŋ qaa ii oŋo ano tosaaŋa yoŋoojoŋ ama afaaŋagadeeŋ jewombaajoŋ jejeromoŋromoŋ anjoŋ. Kawaajoŋ oŋoojoŋ ama honoŋa qaa aisooŋ selenana meŋ umakejoŋ.  
\v 20 Nononoŋ oŋoojoŋ ama qabuŋa mokolooniŋ korisoro ama nonomakeju. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Timoti wasiri Tesalonaika keno.  
\p
\v 1 \x * \xo 3.1 \xt Apo 17.15\x*Oŋo nomaeŋ ama laligojuti, ii mobombaa motoqoto somata moma bimbimgoŋ toroqeŋ eeŋ laligowombaajoŋ amamaaniŋ. Kawaajoŋ noronarodeeŋ Atens sitinoŋ laligowotiwaa qaa somoŋgoŋ  
\v 2 alanara Timoti wasiri oŋoonoŋ karo. Iinoŋ Anutuwaa gawoŋ meŋ norowo Kraistwaa Oligaa Buŋa jeŋ seiŋkeja. Iinoŋ uu naŋgonaŋgo qaa oŋoma momalaarigia meŋ kotiiwaatiwaajoŋ karo.  
\v 3 Anutunoŋ areŋnana jeŋ tegoro tosianoŋ qotogoŋ oŋomakeju, ii oŋoaŋgio saanoŋ moju. Oŋoonoŋga moŋnoŋ konjiliŋ uutanoŋ koŋgbara ama looriwabotiwaajoŋ jeniŋ karo.   
\p
\v 4 Nononoŋ Tesalonaika oŋowo laligoŋ kambaŋ iikanoŋ oŋoojoŋ walawala qaa kokaeŋ jeniŋ, “Pombaa uusiiŋa teŋ koniŋ ejembanoŋ sisiwerowero ama nonoŋgi konjiliŋ mokoloowoŋa.” Kaeŋ jeniŋ iikawaa so oŋanoŋ kolooroti, ii saanoŋ moju.  
\v 5 Kaeŋ kolooro aŋgobato Toyanoŋ iŋijoŋgoro looriŋ kamaagi gawonanaa oŋanoŋ kamaaŋ jaŋgoŋ qaombabo. Kawaajoŋ nomaeŋ moma laariŋ laligojuti, ii mobombaajoŋ motoqoto somata aniŋ bimooro mombo eeŋ laligomambaajoŋ amamaaŋ Timoti wasiwe qisiŋ momambaajoŋ karo. Kiaŋ.   
\s1 Timotinoŋ sundugia ano moniŋ qeaŋgoro.  
\p
\v 6 \x * \xo 3.6 \xt Apo 18.5\x*Motoqoto moma laligoninto, Timotinoŋ kema oŋomesaoŋ eleema kaŋ buŋagia awaa meŋ kaŋ kokaeŋ ninijoro: Oŋo Poŋ saanoŋ moma laariŋ uujopagoŋ aoŋkeju ano kambaŋ so nonoojoŋ romoŋgogi awaa kolooŋkeja. Nononoŋ iŋiibombaa siiŋ moniŋ oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ nono niniibombaajoŋ kaparaŋ komakeju.   
\p
\v 7 Oo uumeleeŋ alaurunana, nononoŋ sisiwerowero koŋajiliŋ kania kania moniŋ kambaŋ iikanoŋ kaŋ moma laarijutiwaa sunduya awaa ninijoro moniŋ qaa iikanoŋ mono oŋanoŋ uluŋkoleŋ meŋ nonono. Kawaajoŋ kambaŋ kokaamba oŋoojoŋ ama afaaŋgoŋ luaenoŋ awaagadeeŋ laligojoŋ.  
\v 8 Oŋo Pombo qokotaaŋ boŋ qeŋ nambutiwaajoŋ nononoŋ mono oŋanoŋ kotiiŋ laligojoŋ.  
\v 9 Oŋoojoŋ ama Anutuwaa jaasewaŋanoŋ honoŋa qaa aisooŋkejoŋi, korisoro kuuya iikawaajoŋ mono nomaeŋ Anutu mepeseeŋ daŋgiseŋ jeniŋ sokonaga?   
\p
\v 10 Nononoŋ asasaga gomantiiŋa uunana meŋ kululuuŋ kaparaŋ koma kokaeŋ qama kooliŋkejoŋ, ‘Anutu, mono ilaaŋ nonona Tesalonaika kema jaasewaŋgia iima mondoriŋ momalaarigiaa iwoiwaajoŋ amamaajuti, ii oŋomboŋa. Qaa ii oŋanoŋ.’   
\p
\v 11 Kaeŋ qama kooliniŋ Anutu Maŋnana aŋa ano Poŋnana Jiisas yoronoŋ mono kana meleuŋ nononi saanoŋ oŋoonoŋ kawoŋa.  
\v 12 Toroqeŋ kokaeŋ qama kooliŋkejoŋ, ‘Nono honombonoŋa qaa uujopagoŋ oŋomakejoŋi, Poŋ giinoŋ mono uujopaga toroqeŋ oŋona batugianoŋ seiro aŋgia qendeema aoŋ ejemba kuuya kaaŋiadeeŋ qendeema oŋomakebu.  
\v 13 Poŋ, giinoŋ mono uugia meŋ kotiiŋkeba. Poŋnana Jiisas giinoŋ kanageŋ kanagesoga soraaya kuuya yoŋowo mombo kawagati, kambaŋ iikanoŋ Tesalonaika yoŋonoŋ soraaya koposowaa qaagia qaa Maŋnana Anutuwaa jaanoŋ nambu.’ Kaeŋ qama kooliŋkejoŋ.   
\c 4  
\s1 Nanamemeŋ solaŋa uujopayawo ii sokombaa.  
\p
\v 1 Uumeleeŋ alaurunana, qaa moŋ ii kokaeŋ: Nanamemeŋgia Anutuwaa jaanoŋ aŋgi sokombaatiwaa kania kuma oŋoniŋ ii koma gbiliŋ otaaŋkejuto, ii toroqeŋ mamaga amakebutiwaajoŋ uugia kuujoŋ. Nononoŋ qambaŋmambaŋ qaa iikaeŋ Poŋ Jiisaswaa qatanoŋ oŋonjoŋ.  
\v 2 Nononoŋ Poŋ Jiisaswaa ku-usuŋ qaganoŋ nama jojopaŋ qaaya jeŋ kotoŋ oŋoniŋi, oŋonoŋ qaa kota motomotooŋ ii modaboroju.   
\p
\v 3 Anutunoŋ oŋoojoŋ uusiiŋa kokaeŋ moja: Oŋo mono serowiliŋ gema qeŋ soraaya tak-kootoya kolooŋ laligowu.  
\v 4 Anutuwaanoŋ kana dindiŋa ii mono kokaeŋ moma kotowu: Uu selegiaa siiŋgia kombombaŋa galeŋ koma soraaya (laligoŋ oŋoaŋgiaa embagia aŋa aŋa meŋ) laligogi akadamuyawo koloowaa.  
\v 5 Uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ Anutuwaa kania mende moma kotoŋ uugianoŋ gere jero emba laŋ meŋkeju. Iikawaa so mono mende ama laligowu.   
\p
\v 6 Kaeŋ qaagoto, emba loyanoŋ moŋgeŋ keno moŋnoŋ oloŋ kaŋ emba mende seigowa. Moŋnoŋ bologa kaaŋa ano uugaranoŋ koboowabo. Wala qambaŋmambaŋ qaa ii jeŋ galeŋ meŋ oŋoniŋi, iikawaa so moŋnoŋ emba meŋ boliro Poŋnoŋ siŋgisoŋgoya kuuyaa iroŋa meleema mubaa.  
\v 7 Anutunoŋ anana qewoloŋ laligowombaajoŋ qaagoto, laaligo soraaya laligowombaajoŋ nonoono.  
\v 8 Kawaajoŋ moŋnoŋ jojopaŋ qaa ii mesaowaati, iinoŋ baloŋ ejembaga qaagoto, mono Anutu gema qewaa. Anutu Uŋaya Toroya oŋomakeji, ii mono gema qewubo.   
\p
\v 9 Batugianoŋ jopagoŋ aoŋkejuti, iikawaa kania Anutunoŋ kuma oŋono oŋoaŋgio modaboroŋ laligoju. Kawaajoŋ nononoŋ uunoŋ jopagoŋ aowombaa qaaya mombo ooŋ oŋombombaajoŋ mende amamaajoŋ.  
\v 10 Oo uumeleeŋ alaurunana, oŋo Masedonia prowins uutanoŋ uumeleeŋ alaurunana kuuya uunoŋ jopagoŋ oŋoma laligojuto, ii mono toroqeŋ mamaga ama laligowutiwaajoŋ uugia kuujoŋ.  
\v 11 Mono osoŋosoŋ laligoŋ oŋoaŋgiaa laaligo naŋgonaŋgogia galeŋ koma borogianoŋ gawoŋ meŋ laligowu. Kaeŋ ama akadamugiawo koloowombaajoŋ mono kaparaŋ koma nambu. Wala kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoniŋ iikawaa so mono ama meŋ laligowu.   
\p
\v 12 Kaeŋ aŋgi uugia mende meleema seleeŋgeŋ nanjuti, iyoŋonoŋ nanamemeŋgia solaŋa iima yagoŋ goda qeŋ oŋoma laligowu. Injarere laŋ laligoŋ nene iwoiwaa welema mombaa qanoŋ mende laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Pombaa kaka kambaŋanoŋ kokaeŋ koloowaa:  
\p
\v 13 Oo uumeleeŋ alaurunana! “Tosianoŋ uugia meleema komugita roŋnoŋ ejuti, iyoŋoojoŋ nomaeŋ koloonaga?” Oŋo qaa kaeŋ jeŋ iikawaajoŋ poumapou laligowubo. Ejemba uugia mende meleema jejeromoŋromoŋgia qaa laligojuti, iyoŋonoŋ koomuya yoŋoojoŋ ama wosobiri laligojuto, oŋonoŋ ii kaaŋa wosobiri laligowubotiwaajoŋ qaa kokaeŋ jewoŋa:  
\v 14 Jiisasnoŋ komuŋ waaroti, nono qaa ii moma laariŋ kokaeŋ jejoŋ: Anutunoŋ Jiisas meŋ gbiliro. Kawaajoŋ ejemba iwo komuŋ goroŋ qegiti, Anutunoŋ mono ii kaaŋagadeeŋ meŋ gbiliŋ oŋoma Jiisaswo motooŋ uŋuano asuganoŋ asugiŋ waabuya. Qaa leeya moma laarijoŋi eeŋ, leeya moŋ ii kaaŋagadeeŋ moma laariniŋ sokombaa.   
\p
\v 15 \x * \xo 4.15 \xt 1 Kor 15.51-52\x*Poŋnoŋ qaa kuma nononoti, nononoŋ iwaa jo meŋ oŋo kokaeŋ iŋijojoŋ: Tosia mende komuŋ toroqeŋ sele busuwo laligoniŋ Poŋnoŋ eleema kawaati, anana kambaŋ iikanoŋ wala mende uboŋa. Anana ejemba koomuya mende uŋuuguwoŋa. Qaago.  
\v 16 Iikawaa areŋa ii kokaeŋ: Anutunoŋ romoŋa qaita moŋ uuro otoŋa kolooro Siwe gajoba waŋanoŋ jeŋkooto qa qaro ejembanoŋ otoŋa mogi Poŋ aŋo Siwenoŋga kamaawaa. Kraistnoŋ kamaaro ii moma laariŋ muŋ komugiti, iyoŋonoŋ mono wala koomunoŋga waabuya.   
\p
\v 17 Yoŋonoŋ wala waagigo anana mende komuŋ jaawo laligowoŋati, Anutunoŋ mono nunuano kanakeewaŋ uboŋa. Waabuyati, iyoŋowo ororoŋ koosunoŋ uma Pombo aitoŋgoŋ iwo Siwe gomanoŋ kambaŋa qaa laligowoŋa.  
\v 18 Kawaajoŋ qaa kaaŋa jeŋ iikanoŋ mono uugia naŋgoŋ aoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Poŋnoŋ kawaatiwaajoŋ mono jojoriŋ laligowu!  
\p
\v 1 Oo uumeleeŋ alaurunana, Kraistnoŋ eleema kawaato, naa gbaninoŋ ano naa kambanoŋ asugiwaati, nono iikawaa qaaya ooŋ oŋombombaajoŋ mende amamaajoŋ.  
\v 2 \x * \xo 5.2 \xt Mat 24.43; Luuk 12.39; 2 Piito 3.10\x*Oŋoaŋgio mono qaa ii kokaeŋ moma komuju: Yoŋgoro memenoŋ gomantiiŋanoŋ oloŋ koumakeji, Pombaa kaka kambaŋanoŋ mono iikawaa so alanzaŋ kaŋ kuuwaa.   
\p
\v 3 Ejembanoŋ kokaeŋ jewuya, “Kete kambaŋ kokaamba luaenoŋ siiseweweya qaa laligojoŋ.” Kaeŋ jegi iikanondeeŋ kondemondeenoŋ asugiŋ qagianoŋ ubaa. Embanoŋ merabora memambaa masuya qero momakeji, mono iikawaa so kolooro misiŋgoŋ kembombaajoŋ amamaawuya.  
\v 4 Yoŋonoŋ amamaawuyato, uumeleeŋ alaurunana, oŋonoŋ paŋgamaŋ uutanoŋ kematoukantou mende laligojutiwaajoŋ ama kambaŋ iikanoŋ mono utuŋ saaŋgoŋ yoŋgoro meme kaaŋa oŋoo qagianoŋ umambaajoŋ amamaawaa.  
\v 5 Kuuya oŋonoŋ mono asasagaa ejembaya kolooju ano iwoi kuuya asuganoŋ ambombaa siiŋa momakeju. Anana paŋgamambaa ejemba mende koloojoŋ ano umuŋkoŋkoŋaa iwoiya togoŋ sisia meŋkejoŋ.   
\p
\v 6 Kawaajoŋ tosaaŋa ii kaaŋa uunananoŋ mono gaoŋ ewabo. Kaeŋ qaagoto, mono anana galeŋ koma aoŋ uugbiligbili laligowoŋa.  
\v 7 Gaoŋ ejuti, iyoŋonoŋ gomantiiŋanoŋ gaoŋ eŋkeju. Ejemba apu kotiga negi eŋkaloloŋ meŋ oŋomakeji, iyoŋonoŋ mono paŋgamaŋ uutanoŋ kaeŋ ama laligoju.   
\p
\v 8 \x * \xo 5.8 \xt Ais 59.17; Ef 6.13-17\x*Paŋgamaŋ uutanoŋ kaeŋ amakejuto, asasagaa ejemba anana mono galeŋ koma aoŋkeboŋa. Waajambaranana mono opo maleku kaaŋa kokaeŋ mouma namboŋa: Anana momalaari ano uujopa koma gbiliŋ iikaaŋa kanoŋ totonananoŋ reeŋ maleku koosiŋ (reeŋ\f + \fr 5.8 \ft Omejiilaŋ yoŋonoŋ sololooŋ nonombutiwaajoŋ iwoi bologa bologa ii wasa kisare kaaŋa nonoojoŋ motoŋ giliŋkejuto, iikawaa jeta ii saanoŋ Jiisas moma laariŋ uukaleŋ qendeema aoŋ nama leelee reeŋ kaaŋa kojaŋgiŋ aoŋ kokojinjiŋ komakeboŋa.\f* kaaŋa besaaŋ) sopa somoŋgoŋ aoŋ namboŋa ano Siwe gomanoŋ ubombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama iikaaŋa kanoŋ waŋnana aeŋ waŋkou kaaŋa esuuŋ turuwoŋa.   
\p
\v 9 Anutunoŋ nono kamaaŋ nunuro iriŋsoŋsooŋ mobombaajoŋ mende jeŋ tegoroto, Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ meŋ letoma nonono oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ aowombaajoŋ jeŋ tegoro laligojoŋ.  
\v 10 Jiisasnoŋ ananaajoŋ ama komurotiwaajoŋ laaligonana balonoŋ laligowoŋati me komuŋ goroŋ qeŋ ewoŋati, ii mono Jiisaswo kotiiŋ laligowoŋa.  
\v 11 Kawaajoŋ uu naŋgonaŋgo meŋ mindiŋgoŋ aoŋ kotikotii mokolooŋ mondoriŋkejuti, ii mono toroqeŋ meŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Qambaŋmambaŋ ano gejanono qaa konoga  
\p
\v 12 Uumeleeŋ alaurunana, nononoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋonjoŋ: Ejembanoŋ togia Pombo qokotaaŋ nama batugianoŋ gawoŋ meŋ qambaŋmambaŋ oŋomakejuti, ii mono goda qeŋ oŋoma laligowu.  
\v 13 Goda qeŋ oŋoma gawoŋgia meŋkejutiwaajoŋ mono yoŋoojoŋ mogi uro pondaŋ jopagoŋ oŋoma waegia meŋ laligowu. Kanageso batugianoŋ mono luae qeŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 14 Uumeleeŋ alaurunana, nononoŋ uukuukuu qaa tosaaŋa kokaeŋ oŋonjoŋ: Tosianoŋ iyaŋgiaa jaajaa injarere laŋ laligojuti, ii mono jeŋ oŋoma galeŋ meme qaa oŋombu. Ejemba ziriŋziriŋa mono uu naŋgonaŋgo qaa iŋijogi kotiiŋ awasaŋkaka koloowu. Ejemba uugia looriro laligojuti, ii mono kalaŋ koma oŋombu. Uugere mende ambuto, ejemba kuuya mono uubonjoŋ qaganoŋ ama oŋombu.  
\v 15 Jena jewe, nuna guwe me ana ambe ii moŋnoŋ mende amba. Soŋgo ii waleembubotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Kambaŋ so iwoi awaa awaa ii kaparaŋ koma aŋgia jopagoŋ aoŋ ejemba tosaaŋa kuuya ii kaaŋiadeeŋ jopagoŋ oŋoma laligowu.   
\p
\v 16 Mono kambaŋa kambaŋa korisoro ama laligowu!  
\v 17 Mono Anutu suulaŋ qama kooliŋ muŋ laligowu!  
\v 18 Kaaŋ me kaaŋ koloowaati, iikanoŋ mono Anutu mepeseeŋ laligowu! Kraist Jiisaswo qokotaaŋ nanjuti, Anutunoŋ oŋoojoŋ uusiiŋa iikaaŋ momakeja.   
\p
\v 19 Uŋa Toroyaa bolaŋa mono mende qowogowu.  
\v 20 Anutuwaanoŋ gejatootoo qaa jeŋkejuti, iikawaa jejewilia mono mende ambu.  
\v 21 Qaa kuuya mono gosiŋ batogowu. Batogoŋ iigi qaa awaa koloowaati, ii mono aŋaliŋ aŋgoŋ koma laligowu.  
\v 22 Qaa ano nanamemeŋ bologa kania kania ii mono gema qeŋ laligowu.   
\p
\v 23 Niinoŋ oŋoojoŋ kokaeŋ qama kooliŋkejeŋ, ‘Luaewaa beŋ Anutu, gii geeŋgo mono kuuya tak kotoŋ oŋona soraaya kolooŋ laligowu. Giinoŋ mono uugia, kokoosugia ano sele busugia ii kuuya sopa somoŋgoŋ oŋona koposowaa qaagia qaa kolooŋ laligowu. Kaeŋ kambaŋ so laligogi Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ eleema kaŋ iikaaŋa mokolooŋ oŋombaa. Qaa ii oŋanoŋ.’  
\v 24 Oŋoonji, iinoŋ qaaya pondaŋ otaaŋkeja. Kawaajoŋ mono qamakooli iikawaa so ama oŋondaborowaa.   
\p
\v 25 Uumeleeŋ alaurunana, oŋo mono nonoojoŋ ama Anutu qama kooliŋ laligowu.   
\p
\v 26 Uumeleeŋ alaurunana kuuya batugianoŋ mono aŋgoŋ aoŋ qaqatetegia meŋ laligowu.   
\p
\v 27 Niinoŋ Pombaa qatanoŋ jeŋ kotoŋ oŋoma jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ kokaeŋ oojeŋ: Tere koi mono uumeleeŋ alaurunana kuuya yoŋoojoŋ aŋgi keno weeŋgoŋ oŋoŋgi mobu.   
\p
\v 28 Poŋnana Jiisas Kraistwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo ewa. Kiaŋ.