\id 1PE - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h 1 Piito 
\toc1 Piitonoŋ Tereya mutuya ano 
\toc2 Piitowaanoŋ Tere 1 
\toc3 1 Piito 
\mt1 Piitowaanoŋ Tere 1  
\mt2 Piitonoŋ Tereya mutuya ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Piitonoŋ Buŋa Tere koi ooŋ Kraistwaa alauruta Eisia prowinswaa Noot waageŋ deema laligogiti, iyoŋoojoŋ ano gomaŋ liligoŋ keno. Kanaiŋ qagia kokaeŋ qama ooro, “Anutunoŋ ejemba aŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ.” Momalaari ejemba sisiwerowero mokolooŋ siimbobolo moma laligogiti, iyoŋoo uugia naŋgowaatiwaajoŋ moma Tere koi ooro. Kraistwaa Oligaa Buŋawaa kania duduuwubotiwaajoŋ ama Jiisaswaa qaaya mombo kokaeŋ jeŋ asariro, “Jiisasnoŋ komuroto, mombo koomunoŋga gbiliŋ waama mombo eleema kamambaajoŋ jeŋ somoŋgoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa jejeromoŋromoŋa nonono mambomakejoŋ. Kawaajoŋ siimbobolo momakejuti, ii mono moma aŋgoŋ koma kaparaŋ koma kotiiŋ nama laligowu. Siimbobolo iikanoŋ momalaarigia gosiro hoŋawo koloowaati eeŋ, Anutunoŋ mono tawaya meleema oŋombaa. Jiisas Kraistnoŋ asugiwaati, kambaŋ iikanondeeŋ mono akadamugiawo koloowuya. Qaa ii moma mono awasaŋkaka nambu.” Kaeŋ qambaŋmambaŋ oŋoma ooro.  
\ip Koŋajiliŋ kambaŋanoŋ uugia naŋgoŋ oŋoma toroqeŋ kotiiŋ kokaeŋ uukuukuu meŋ oŋono, “Oŋo Kraistwaa buŋa koloojutiwaa so mono laaligo soraaya laligowu.”  
\iot Buk kokawaa bakaya waŋa 6 ii kokaeŋ:  
\io1 Qaa mutuya 1.1-2  
\io1 Anutuwaa hamoqeqe gawombaa kania 1.3-12  
\io1 Laaligo soraaya laligowombaa jeŋkooto 1.13–2.10  
\io1 Siimbobolo qaganoŋ gawoŋ nomaeŋ bosimboŋa 2.11–4.19  
\io1 Uugia meleema meŋ kamaaŋ gawoŋ mewu 5.1-11  
\io1 Buŋa tere kokawaa qaa kota waŋa 5.12-14  
\c 1  
\p
\v 1 Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ nonono nonoonoŋga tosia oŋonoŋ Israel mesaoŋ prowins qagia Pontus, Galesia, Kapadosia, Eisia ano Bitinia kanoŋ deema kema laligoju. Piito niinoŋ Jiisas Kraistwaa wasiwasi eja aposol kolooŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere koi oojeŋ.  
\v 2 Maŋnana Anutunoŋ waladeeŋ monowaa monoyanoŋ momo areŋ ano ero iikawaa so Uŋa Toroyanoŋ oŋo meŋ soraiŋ oŋono Anutuwaa buŋa koloogi. Anutunoŋ oŋo Jiisas Kraistwaa jeta teŋ kombutiwaajoŋ meweeŋgoŋ oŋono Kraistwaa sayanoŋ qeesaaro oŋomoriŋ soŋgbama oŋomakeja.  
\p Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono uugia so seiro luaenoŋ laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Oyaŋboyambaa jejeromoŋromonanaajoŋ Anutu mepeseewoŋa.  
\p
\v 3 Anana Poŋnana Jiisas Kraistwaa Maŋa Anutu ii kokaembaajoŋ mepeseeŋkeboŋa: Anutunoŋ kiaŋkomu somata nonoma nunuano kolokoloo dologa kolooniŋ. Kolokoloo dologa kolooŋ Jiisas Kraistnoŋ gbiliŋ koomunoŋga waaroti, anana iikawaa so gbiliŋ waama oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama laligojoŋ.  
\v 4 Oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ aowombaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama mambomakejoŋ. Anutunoŋ oyaŋboyaŋ ii uumeleeŋ alauruta nonombaatiwaajoŋ Siwe gomanoŋ anota eja. Iikanoŋ eŋ mende sakaka kasukerajuju meŋ totowiŋ gisaaŋ aliwaa.  
\v 5 Momalaari koma gbiliwuti eeŋ, Anutuwaa esuŋanoŋ sopa somoŋgoŋ kokojiji oŋono Siwewaa buŋa laligogi Jiisasnoŋ saanoŋ uŋuano Siwenoŋ uma oyaŋboyaŋ koloowuya. Anutunoŋ Hamoqeqe Toyaa kania kambaŋ tetegoyanoŋ kaeŋ ninisaandabororo ejemba jeŋ asariŋ oŋomboŋatiwaajoŋ ama eja.   
\p
\v 6 Oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ aisooŋ laligojuto, namonoŋ laligoniŋ Anutunoŋ aŋgobato Toya mende somoŋgoro lombo aŋgosisiri kania kania kolooro siimbobolo mokolooŋ moma laligoju. Kambaŋ toroga kaaŋa laligowuto, ii kileŋ korisoro ama laligoju.  
\v 7 Anutunoŋ aŋgobato mende somoŋgoro qagianoŋ uma momalaarigiaa tania gosiŋkeja. Jamo hoŋa kotakota qata goul kawaa sewaŋa ii maa suaŋ uugujato, kileŋ kambaŋ moŋnoŋ alidaborowaa. Kambaŋ toroga ewaatiwaajoŋ ama ejembanoŋ goul ii gerenoŋ dalasisi ooŋ hoŋanoŋ godomaruruya ewabotiwaajoŋ gosiŋ aŋgotete meŋkeju. Iikawaa so oŋo oŋanoŋ tororo moma laariŋ nama kotiiŋkeju me qaago, aŋgotetenoŋ mono iikawaa kania qendeemakeja. Anutunoŋ uugiaa hoŋanoŋ goul kokaembaajoŋ uuguwaatiwaajoŋ moma gosiŋkeja: Momalaarigianoŋ powowoŋ kotakota kolooro sewaŋa uuta iikanoŋ goul silwa mamaga uuguŋ kambaŋ tetegoya qaa ilaaŋ oŋono sokombaa. Kaeŋ iŋiiro sokombaati eeŋ, Jiisas Kraistnoŋ mombo asugiwaatiwaa kambaŋanoŋ mono mepeseeŋ oŋono Anutuwaa jaanoŋ qabuŋa mokolooŋ akadamugiawo koloowuya.   
\p
\v 8 Oŋo Kraist mende iima kileŋ jopagoŋ muŋ laligoju. Kambaŋ kokaamba Kraist mende iima kileŋ moma laariŋ muŋkeju. Kaeŋ ama korisoro akadamuyawo ama aisooŋkeju. Korisorogia iikanoŋ mono jenoŋ mende jejetaa so kolooja.  
\v 9 Oŋo Jiisas moma laarigi hamo qeŋ oŋono letoŋgi. Momalaarigiaa tooŋa ii Siwe gomanoŋ eu raja. Anutunoŋ kokoosogia mero oŋonoŋ eukanoŋ uma tooŋ ii uulaŋawo oosiriwutiwaajoŋ moma korisoro amakeju. Kiaŋ.   
\s1 Gejatootoo ejembanoŋ jejeromoŋromoŋ ama laligogi.  
\p
\v 10 Gejatootoo ejemba yoŋonoŋ hamoqeqewaa kania moŋgama Anutu qama kooliŋ qiqisi ama moma gosiŋ laligoŋ kougi. Kaeŋ laligoŋ Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ oŋombaatiwaajoŋ moma asariŋ iikawaa gejatootoo qaaya ii waladeeŋ jeŋ laligoŋ kougi.  
\v 11 Kraistwaa Uŋa Toroyanoŋ gejatootoo ejemba sololooŋ oŋoma asugiwaatiwaa qaaya iŋisaama saŋe qeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kraistnoŋ siimbobolo moma iikawaa gematanoŋ asamararaŋ akadamuyawo mokolooŋ asariŋ laligowaa.” Kaeŋ iŋijoro moma Hamoqeqe Toyanoŋ naa kambanoŋ ano nomanomaeŋ asugiwaati, iikawaa kania moŋgama qiqisi ama moma gosiŋ laligogi. Kaeŋ laligoŋ buju qaaya qaaya waladeeŋ naŋgoŋ jeŋ laligoŋ kougi.   
\p
\v 12 Hamoqeqe Toyaa kania moŋgama qiqisi ama moma gosiŋ laligogi Uŋa Toroyanoŋ momo kokaeŋ iŋisaama iŋijoro, “Oŋo mono oŋoaŋgia weleŋ mende qeŋ aowuto, ejemba kanageŋ kolooŋ qaagia weeŋgowuti, mono ii ilaaŋ oŋoma laligowu.” Kaeŋ iŋijoŋ gejatootoo qaa oŋonoti, nono tosianoŋ ii kambaŋ kokaamba liligoŋ jeŋ asariŋ oŋoniŋ mogi. Kraistnoŋ Uŋa Toroya Siwenoŋa wasiro kamaaŋ ejemba sololooŋ inaaŋ oŋono Oligaa Buŋa jeŋ uukuukuu meŋ oŋoma laligogiti, iyoŋonoŋ Buŋa qaa iikayadeeŋ jeŋ laligogi. Gejatootoo qaa iikawaa hoŋa kolooro Siwe gajobaurunananoŋ kaaŋagadeeŋ ii uuŋ iima kania moma asariwombaajoŋ awelegoŋ laligoju. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ soraaya laligowombaajoŋ nonoomakeja.  
\p
\v 13 Buŋa qaaya kaeŋ ejiwaajoŋ oŋo mono uugia Anutuwaa gawoŋ mewombaajoŋ opogia horogi kiro jojoriŋ meŋ afaaŋgoŋ aoŋ nambu. Mono boŋ qeŋ oŋoaŋgiaa nanamemeŋgia galeŋ koma aoŋ laligowu. Jiisas Kraistnoŋ mombo asugiwaatiwaa kambaŋanoŋ kaleŋmoriaŋ oŋombaati, mono iikawaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋgia kuuya iikanoŋ ama laligowu.  
\v 14 Anutuwaa meraboraurutanoŋ qaaya teŋ komakejuti, oŋo mono iikawaa so kana soraaya otaaŋ laligowu. Wala lalabubu tompiŋ laligogi oŋoaŋgiaa siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ yaiwisisi meŋ oŋoŋgi lansaŋ laligogi. Kaaŋa laligogito, kambaŋ kokaamba nanamemeŋgia mono siiŋ iikawaa so mende toroqeŋ ama meŋ laligowu. Laŋ sisau laligowubotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.   
\p
\v 15 Laŋ sisau qaagoto, Anutu soraayanoŋ oŋoono oŋo mono kaaŋagadeeŋ iwaa so nanamemeŋgia kuuya kanoŋ soraaya kolooŋ laligowu.  
\v 16 \x * \xo 1.16 \xt Lew 11.44-45; 19.2\x*Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, “Niinoŋ toroya soraaya laligojeŋiwaajoŋ noo buŋauruna oŋo mono soraaya kolooŋ laligowu.”   
\p
\v 17 Anutuwaajoŋ “Maŋnana,” jeŋ ku-usuŋa koma horoŋkejoŋi, iinoŋ maŋ awagayaajoŋ ama ejemba tosaaŋa mende ninisorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakeja. Kuuya ananaa nanamemenana mono keda motooŋgonoŋ gosiŋ motomotooŋ ananaa qaanana jeŋ tegowaa. Kawaajoŋ Anutu toroyaa buŋauruta koloojuti eeŋ, namonoŋ kusu laligowutiwaa so mono soraaya kolooŋ laligowu. Jegianondeeŋ qaagoto, nanamemeŋgianoŋ mono Anutuwaa jeta uuguwombotiwaajoŋ sombugia moma laligowu.  
\v 18 Kaaŋagadeeŋ Anutunoŋ dowegia merotiwaa kania momago mono soraaya kolooŋ laligowu. Ambosakoŋurunananoŋ tando lopioŋ momo areŋ tondu otaaŋ nanamemeŋ omaya qendeema nonoŋgiti, Anutunoŋ oŋo iyoŋoo so toroqeŋ tondu laligowubotiwaajoŋ sewaŋgia uuta giliŋ dowegia mero. Sewaŋgia ii silwa goul uuguŋ giliroti, ii moju. Balombaa moneŋ hina aliwaatiwaa so kolooji, iwoi iikaaŋa kanoŋ sewaŋgia mende mero.   
\p
\v 19 Iikanoŋ qaagoto, Kraistwaa saya sewaŋa uuta iikanoŋ mono waŋgia mero. Kraistnoŋ lama meria solaŋa wiji buubuuya qaa kaaŋa kolooro ii siimoloŋ ooŋ-oombaa tani kaaŋa qegi saya kamaaro. Kawaajoŋ mono soraaya kolooŋ laligowu.  
\v 20 Anutunoŋ walawala Siwe namo mende mokolooŋ oroma kambaŋ iikanoŋa Kraist meweeŋgoŋ dowenana mewaatiwaa gawoŋ areŋ ii waladeeŋ ama areŋgoro. Ii areŋgodabororo ero laligoŋ kouma laligogito, kambaŋ tetegoya kokanoŋ oŋonoŋ qeaŋgowutiwaajoŋ ama ninisaano asuganoŋ kolooro.  
\v 21 Kraistnoŋ nemuŋ koma oŋono saanoŋ Anutu moma laariŋ muŋkeju. Anutunoŋ Kraist meŋ gbiliŋ muro koomunoŋga waaro asamararaŋ muro laligoja. Iikaaŋa laligojiwaajoŋ ama oŋo Anutu moma laariŋ nama qaa kuuya jeroti, iikawaa so ama meŋkebaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama muŋkeju.   
\p
\v 22 Jejeromoŋromoŋ ama muŋ qaa hoŋa teŋ koŋgi Kraistwaa sayanoŋ koma konjoratiŋ oŋono laligowu. Kaaŋa laligoŋ saanoŋ uumeleeŋ alaurugia gbiŋgbaoŋa qaa jopagoŋ oŋoma laligowu. Uu wombogia kuuyanoŋ mono kaparaŋ koma tororo uujopa ama aoŋ laligowu.  
\v 23 Laaligo kotigaa qaaya kanoŋ mono nemuŋ koma oŋono kolokoloo dologa koloogi. Balombaa qaa kusuga moŋnoŋ mende nemuŋ koma oŋono Maŋ somataa meraborauruta koloogi. Anutuwaa qaayanoŋ mende aliwaato, mono tetegoya qaa zeŋ eŋ ubaa.  
\v 24 \x * \xo 1.24 \xt Ais 40.6-8\x*Qaa iikawaa kania ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja:  
\q2 “Ejemba kuuya oŋo mono gbojoja lolo tani kaaŋa kolooju. Akadamugia kuuya ii juraya asasagagiawo tani kaaŋa kolooja.  
\q2 Gbojoja lolonoŋ mono sooliŋ gororoŋgogi juragianoŋ boratiŋ tegoqegoŋ kamaawuya.   
\q2
\v 25 Kaeŋ kamaawuto, Pombaa Buŋa qaa laaligo kombombaŋa nonomakeji, iikanoŋ mono tetegoya qaa kotiiŋ eŋ ubaa.”  
\m Buŋa qaa iikanoŋ Oligaa Buŋaya kolooro tosianoŋ ii jeŋ asariŋ oŋoŋgi moju. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Jamo laaligoyawo iwo nama mono soraaya koloowu.  
\p
\v 1 Buŋa qaa mojutiwaajoŋ mono kileŋagia kuuya kotogoŋ giliwu. Gbiŋgbaoŋ qalomaloweŋ kuuya ii mono mesaowu. Uumeleembaa nanamemeŋ seleseleya ii mono sisia meŋ togowu. Goroŋkiki ano gemaqeqe qaa kiisaŋ amakejuti, ii kuuya mono qetegogi kamaaŋ tegowa.  
\v 2 Merasisi gbiŋgbaoŋgia qaa yoŋonoŋ ajugadeeŋ newombaajoŋ moma awelegoŋkeju. Oŋo mono iikawaa so Buŋa qaa mende meeraŋgogiti, ii uu wombogianoŋ ambombaajoŋ awelegoŋ laligowu. Kaeŋ laligoŋ momalaarigia koma gbiligi somariiŋ kotiiro letoma laligoŋ oyaŋboyaŋ koloowu.  
\v 3 \x * \xo 2.3 \xt Ond 34.8\x*Buŋa Terewaa qaa moŋ ii kokaeŋ eja, “Nembanene moŋ kisiriiŋ aiŋa mogiti, iikawaa so mono Poŋ awaa iwo qokotaaŋ aiŋa mobu.” Qaa iikawaa so Pombaa aiŋa mojuti eeŋ, mono Buŋa qaanoŋ somariiŋ kotiiŋ laligowu.   
\p
\v 4 Kraistwaa sareqaa moŋ kokaeŋ jemaŋa: Kraistnoŋ waama Anutuwaa tando kombombaŋa kolooŋ laaligo kotigaa wota kolooja. Oŋo mono iwaanoŋ kaŋ mombo letombu. Ejembanoŋ tando mombaajoŋ “Jamo omaya,” jeŋ gema qeŋ mesaogito, Anutunoŋ ii Hamoqeqe Toya koloowaatiwaajoŋ meweeŋgoŋ iwaajoŋ moro sewaŋa uuta somata kolooja.  
\v 5 Kraistwaanoŋ kaŋ gbiliŋ oŋoaŋgio kaaŋagadeeŋ mono jamo kowonjiŋ laaligogiawo kaaŋa koloowu. Kaeŋ kolooŋ kotiiŋ laligogi Siwewaa motoŋqeqe iinoŋ oŋoma uugia meagoro kotikotii mokolooŋ uuwaa laaligowaa jiwowoŋ jigo hoŋa koloowu. Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ laligoŋ sololooŋ meŋ letoma oŋono mono jiwowoŋ jigo iikawaa jigo gawoŋ galeŋ soraaya kolooŋ nambu. Uŋa Toroyanoŋ nemuŋ koma inaaŋ oŋono teŋ koma Anutuwaa waeya meŋ mepeseeŋ muŋ laligowu. Kaeŋ laligogi Anutunoŋ iŋiima Jiisas Kraistwaajoŋ ama nanamemeŋgia kaaŋaa aiŋa moma laligowaa.  
\v 6 \x * \xo 2.6 \xt Ais 28.16\x*Buŋa Terenoŋ qaa moŋ ii kokaeŋ eja:  
\q2 “Iibu, Anutu niinoŋ kowonjiŋ tando moŋ meweeŋgoŋ Zaion baaŋanoŋ Israel tuuŋ somata uugianoŋ komowe ii jiŋgbiliŋ tando kombombaŋa maa suaŋ damandaŋawo (milyon Kina kaaŋa) koloowaa.  
\q2 Daeŋ yoŋonoŋ tando powowoŋ kotakota ii moma laariŋ muŋkebuti, iyoŋonoŋ iwaajoŋ ama gamu mende moma laligowuya.”   
\m
\v 7 \x * \xo 2.7 \xt Ond 118.22\x*Moma laariŋ muŋ laligojuti, oŋoo jaasewaŋgianoŋ ii tando kombombaŋa akadamuyawo koloojato, tosianoŋ uugia mende meleema eeŋ laligojuti, iyoŋoo jaagianoŋ ii Buŋa qaa kokawaa so eja:  
\q2 “Miri meme yoŋonoŋ ‘Kowonjiŋ omaya,’ jeŋ tando ii gema qeŋ mesaogiti, tando iikanoŋ mono tando kombombaŋa kolooro.  
\q2 Kanageŋ tania ii aeŋ kaaŋa mokoloogi. Tando powowoŋ kotakota kaaŋa ii riinagati eeŋ, mirinoŋ mono ororoŋgoŋ kamaaŋ konaga.”   
\m
\v 8 \x * \xo 2.8 \xt Ais 8.14-15\x*Buŋa qaa moŋ ii kokaeŋ eja,  
\q2 “Ejembanoŋ jamo kowonjiŋ iikanoŋ ritataŋgoŋ uŋuro iikanoŋ mono uŋuŋ mizimizi ama oŋombaa.”  
\m Yoŋonoŋ Buŋa qaa mende teŋ koma iyaŋgiaa aiŋgia otaaŋkejutiwaajoŋ ama ritataŋgoŋ kamaaŋkeju. Anutunoŋ kaeŋ areŋgoŋ oŋonotiwaa so kamaaŋkeju.   
\m
\v 9 \x * \xo 2.9 \xt Eks 19.5-6; Ais 43.20-21; Dut 4.20; 7.6; 14.2; Tai 2.1; Ais 9.2\x*Yoŋonoŋ kaeŋ kamaaŋkejuto, oŋonoŋ ejemba tuuŋ somata qaita moŋ kokaeŋ kolooju: Anutunoŋ oŋo iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋono tak-kootoya kolooju. Anutunoŋ paŋgamanoŋga oŋoono asasaga damuyawo iikanoŋ keuma jigo gawoŋ galeŋ tuuŋ soraaya kolooju. Aŋgoleto akadamuyawo meŋ laligoroti, iikawaa Buŋa qaaya ii jeŋ asariwutiwaajoŋ oŋoono. Oŋoonota oŋonoŋ Anutuwaanoŋ kanageso buŋaya laligoŋ Kiŋ Pombaa jawiŋuruta kolooŋ gawoŋa liligoŋ meŋkeju.  
\v 10 \x * \xo 2.10 \xt Hoos 2.23\x*Wala Buŋa Terewaa qaa mombaa so “Simbiriŋsambaraŋ laŋ laligogito,” kambaŋ kokaamba uugia somoŋgoŋ aoŋ mutulaŋgoŋ “Anutuwaa uumeleeŋ kanageso tuuŋ” kolooŋ laligoju. Wala Anutuwaa kiaŋkomuwaajoŋ “Poumapou laligogito,” kambaŋ kokaamba “Iŋiima kobooro kaleŋmoriaŋa saanoŋ moma kotoŋ laligoju.” Kiaŋ.   
\s1 Anutuwaa weleŋqeqe ejemba kokaeŋ kolooŋ laligowoŋa:  
\p
\v 11 Oo wombo alauruna, Siwewaa buŋa kolooŋ namonoŋ koi tatawaga wabaya laligojuti, niinoŋ oŋoo uugia kokaeŋ kuumaŋa: Selewaa siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ galeŋ koma oŋombabotiwaajoŋ mono oŋoaŋgia aŋgoŋ koma aowu. Siiŋ morota morota iikanoŋ uugia meŋ boliwaatiwaajoŋ manja qeŋkeju.  
\v 12 Uugia mende meleeŋgiti, iyoŋoo batugianoŋ nanamemeŋgia awaagadeeŋ ama meŋ laligowu. Tosianoŋ oŋo bologa meme ejemba kaaŋa qaanoŋ jeŋ boliŋ oŋomakejuti, iyoŋonoŋ nanamemeŋgia awaa iima kaniagia tororo moma asarigi roromoŋgogianoŋ utegowaa. Roromoŋgogianoŋ utegoro iyaŋgiaa siŋgisoŋgogia ano momasoosoogia iima kotoŋ uugia meleema Kraist asugiwaatiwaa kambaŋanoŋ oŋoojoŋ ama Anutu mepeseeŋ muŋkebu.   
\p
\v 13 Anutunoŋ laaligo areŋgoro ejemba tosianoŋ galeŋ koma nonomakeju. Pombaa qata bosinjuti eeŋ, oŋo mono kuuya iyoŋoo qaa baatanoŋ kema laligowu. Kiŋ ano gawana yoŋonoŋ waŋgia koloojuti, oŋo mono iyoŋoo jegia teŋ koma laligowu.  
\v 14 Kaunsol ano komiti yoŋoo jegia kaaŋagadeeŋ teŋ koma laligowu. Yoŋonoŋ ejemba kaiyaka bologa amakejuti, iyoŋoo qaagia gosiŋ iroŋa meleema oŋomakejuto, kaiyaka awaa amakejuti, iyoŋoo qagia mepeseeŋkeju. Anutunoŋ kawaajoŋ ama gawman ejemba kuuŋ oŋono laligoju.  
\v 15 Anutuwaa uusiiŋa ii kokaeŋ eja: Gejajuju ejemba uugia qaa poumapou laligoŋ oŋoojoŋ qaa omaya omaya jeŋkejuti, oŋo mono nanamemeŋ awaa ama meŋ iikanoŋ iyoŋoo buugia mejugogi oloŋ laligowu.   
\p
\v 16 Anutunoŋ bologaa kasa gbadoyanoŋga isama oŋono loloogiti, oŋo mono iikawaa so nanamemeŋ solaŋa ama meŋ laligowu. Kaaŋ laligowuto, kileŋagia koma turuwutiwaajoŋ kokaeŋ mende jewu: “Kasa gbadonana qaa solaŋa (frii) laligojoŋ.” Kaeŋ jeŋ iikanoŋ mondoŋ oŋoaŋgiaa aiŋgia mende otaawu. Kaeŋ qaagoto, Anutuwaa jeta teŋ koma weleŋ qeŋkejuti, mono iikawaa so gbadoya qaa laligowu.  
\v 17 Ejemba kuuya ii mono goda qeŋ oŋoma laligowu. Uumeleeŋ alaurugia ii mono uu wombogianoŋ jopagoŋ oŋoma laligowu. Anutuwaa qaaya uuguwombotiwaajoŋ mono sombugia moma laligowu. Kiŋ ano galeŋurugia yoŋoojoŋ mono mogi uro goda qeŋ oŋoma laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Kraistnoŋ siimbobolowaa sili awaa qendeema nonono.  
\p
\v 18 Weleŋqeqe oŋo mono somatagiaa qaa baatanoŋ kema goda kuuya qendeema oŋoma laligowu. Uubonjonoŋ galeŋ awaa koma oŋomakejuti, iyoŋoojoŋadeeŋ qaagoto, horoŋ ureeŋ ama oŋomakejuti, ii kaaŋagadeeŋ tororo goda qeŋ oŋoma laligowu.  
\v 19 Daeŋ yoŋonoŋ Anutuwaa jetaa so ejemba goda qeŋ oŋoma laligogi kileŋ kania qaato, eeŋ kakasililiŋ ama oŋoŋgi siimbobolo kaparaŋ koma moma mokosiŋgoŋkejuti, Anutunoŋ ii iima tawaya meleema kotuegoŋ oŋono simbawoŋawo kolooju.  
\v 20 Kaiyaka bologa aŋgi koobinoŋ uŋugi ii moma mokosiŋgoŋ nambuti eeŋ, oŋoaŋgiaajoŋ mono nomaeŋ mogi unaga? Kaiyaka amakegitiwaa so uŋugi qabuŋagiawo mende koloowu. Kaeŋ qaagoto, nanamemeŋ awaa aŋgitiwaajoŋ ama siimbobolo mokolooŋ moma mokosiŋgoŋ laligowuti eeŋ, Anutunoŋ mono iikawaa tawaya meleema kotuegoŋ oŋono simbawoŋawo kolooju.   
\p
\v 21 Kraistnoŋ kaaŋiadeeŋ oŋoojoŋ ama siimbobolo moma sili awaa qendeema oŋono. Kawaajoŋ oŋo iwaa kana tamboya kosiŋ metetereeŋ siimbobolo moma mokosiŋgoŋ laligowutiwaajoŋ oŋoono. Kaeŋ laligoŋ simbawoŋawo koloowuya.  
\v 22 \x * \xo 2.22 \xt Ais 53.9\x*Buŋa Terewaa qaa moŋ ii kokaeŋ eja, “Iinoŋ siŋgisoŋgo moŋ mende ano ano iwaa je buutanoŋga qaa qolomoloŋgoya moŋ mende kamaaro.” Oŋo qaa iikawaa so otaaŋ aŋgi sokombaa.  
\v 23 \x * \xo 2.23 \xt Ais 53.7\x*Ejembanoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota Kraist mamaga jeŋ mugi kitia moŋ mende meleeno. Siimbobolo ama mugi moma kitia metogomambaajoŋ mende torogoŋ oŋono. Kaeŋ qaagoto, Anutunoŋ qaa dindiŋagadeeŋ jeŋ tegoŋkeji, mono ii moma laariŋ qaaya iwaa boronoŋ ama jeŋ tegowaatiwaajoŋ mambono.   
\p
\v 24 \x * \xo 2.24 \xt Ais 53.5\x*Kraistnoŋ ananaajoŋ kaparaŋ koma siŋgisoŋgo gema qeŋ nanamemeŋ solaŋa otaaŋ laligowombaajoŋ ama siimbobolo moro. Ii moro Buŋa Terenoŋ ejiwaa so “Selia qegi wiji koloorotiwaajoŋ ama Anutunoŋ oŋo meŋ qeaŋgoŋ oŋono.” Qeaŋgowutiwaajoŋ mono “Aŋo siŋgisoŋgonana meŋ sele busianoŋ aŋgoŋ” maripoonoŋ uma komuro. Kawaajoŋ oŋo mono Kraistwaa tani kaaŋa kolooŋ siimbobolo moma mokosiŋgogi awaa koloowaa. Siŋgisoŋgowaa aŋgobatonoŋ horoŋ nonono iikanoŋ mono qamo taniŋaeŋ kolooŋ koomuya laligowoŋa.  
\v 25 \x * \xo 2.25 \xt Ais 53.6\x*Wala oŋo “Lama kaaŋa jinjauŋ kema kaŋ lansaŋ laligogi.” Kaaŋ laligogito, kambaŋ kokaamba uugiaa galeŋaanoŋ eleema kaŋ laligoju. Iinoŋ oŋo lama kaaŋa sopa somoŋgoŋ kalaŋ koma oŋomakeja. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Loemba oŋoo qambaŋmambaŋ qaa  
\p
\v 1 \x * \xo 3.1 \xt Ef 5.22; Kol 3.18\x*Anutu weleŋ qewombaa qaaya jedaborojento, emba oŋo mono kaaŋiadeeŋ lourugia yoŋoo qaa baatanoŋ kema laligowu. Kaaŋa laligogi lourugia tosianoŋ Buŋa qaa mende teŋ koma laligojuti, iyoŋonoŋ mono kaaŋiadeeŋ embaurugia yoŋoo nanamemeŋgia iima uugia meleembuyaga. Uugia meleema laaligogia Kraistwaa boronoŋ ambutiwaa Buŋa qaa jegianondeeŋ mende jewuto, Kraistwaa kania mono siligianoŋ qendeema oŋoŋgi iima asariwuyaga.  
\v 2 Nanamemeŋ soraaya dindiŋa ama meŋ Anutuwaa jeta uuguwubotiwaajoŋ keegia mogi ejanoŋ kaeŋ iŋiima yagogi Kraistwo qokotaaŋ laligowombaa siiŋgia asuginaga.  
\v 3 \x * \xo 3.3 \xt 1 Tim 2.9\x*Selewaa akadamugiajoŋadeeŋ mono mende meŋ umakebu. Waŋ sawagia qeŋ gawasu kania kania mende ama miziziiŋ sele meŋ mende awelegoŋ laligowu. Kasasoroŋ goul iwoinoŋ selegia mende menjereŋgoŋ aowu. Selekopaa awaa soro akadamuyawo ii mende meŋ aowu.   
\p
\v 4 Kaeŋ qaagoto, akadamugia hoŋa ii mono pondaŋ megi uugianoŋ ewa. Uŋagianoŋ luaenoŋ bonjoŋ laligogi akadamugia hoŋa kanoŋ aasaŋgoyanoŋ eŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende aliwaa. Uubonjoŋ laligogi Anutunoŋ iŋiima moro umakebaa.  
\v 5 Wala eeŋanoŋ emba soraaya yoŋonoŋ Anutuwo nama jejeromoŋromoŋ ama muŋ iwoi kuuyaajoŋ mamboma laligogiti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ uugiaa akadamugianoŋ menjereŋgoŋ aoŋ lourugia yoŋoo qaa baatanoŋ kema laligogi. Mono emba iyoŋoo tani kaaŋa kolooŋ laligowu.  
\v 6 \x * \xo 3.6 \xt Jen 18.12\x*Saaranoŋ loya Aabraham teŋ koma muŋ “Eja Poŋna,” jeŋ muŋ laligoro. Oŋo kaaŋagadeeŋ zeŋ nama gawoŋ awaa awaa meŋ awasaŋkaka nama iwoi mombaajoŋ jeneŋgia mende ororo lourugiawo laligowuti eeŋ, mono Saara kaaŋa emba akadamugiawo kolooŋ laligowu.   
\p
\v 7 \x * \xo 3.7 \xt Ef 5.25; Kol 3.19\x*Emba yoŋonoŋ esuŋgia kamaaŋqeqeta koloojuto, kileŋ laaligowaa kaleŋmoriaŋa ii ejawo ororoŋ buŋa qeŋ aoŋ laligoju. Esuŋgia kamaaŋqeqeta koloojutiwaajoŋ eja motomotooŋ oŋo mono embaurugia tororo kalaŋ koma lolooŋgoŋ oŋoma laligowu. Anutunoŋ eja oŋoo qamakooligia sureewabotiwaajoŋ mono goda qeŋ oŋoma laligowu. Kiaŋ.   
\s1 Gawoŋ awaa meŋkejuto, siimbobolo kileŋ moju.  
\p
\v 8 Qaana tegowaatiwaa qambaŋmambaŋa ii kokaeŋ jejeŋ: Oŋo mono kuuya uumotooŋ ama uumeleeŋ alaurugia yoŋowo uubonjonoŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Gumbonjonjoŋ laligoŋ oŋoaŋgia meŋ kamaaŋ aoŋ uugianoŋ somoŋgoŋ aoŋ motooŋ nambu.  
\v 9 Jena jewe nuna guwe ana ambe ii mende amakebu. Uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋoŋgi kitia mende meleembu. Kaeŋ qaagoto, qaa bologaa kitia meleema mono kotuegoŋ oŋoma laligowu. Kaeŋ ama laligogi Anutunoŋ iikawaa tawaya meleeno kotumotueya buŋa qeŋ aowutiwaajoŋ oŋoono. Kaeŋ ama laligoŋ Poŋ asugiwaatiwaa kambaŋanoŋ mono oyaŋboyaŋ koloowu.  
\v 10 \x * \xo 3.10 \xt Ond 34.12-16\x*Kaaŋa koloowutiwaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja:  
\q2 “Moŋnoŋ laaligo naaŋawo laligomambaa aiŋa kolooŋ muro weeŋ awaa awaa iima laligomambaajoŋ moji, iinoŋ mono neselaŋa qaa bologa jewabotiwaajoŋ somoŋgoŋ laligowa. Buu susuyanoŋga gbiŋgbaoŋ qaa koloowabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowa.   
\q2
\v 11 Nanamemeŋ bologa mono gema qeŋ gawoŋ awaa awaa meŋ laligowa.  
\q2 Luaenoŋ laaligo iikawaajoŋ moŋgama ii buŋa qeŋ aomambaajoŋ kaparaŋ koma namba.   
\q2
\v 12 Ii kokaembaajoŋa: Poŋnoŋ ejemba solaŋa iŋiima galeŋ koma qamakooligiaajoŋ geja amakejato, ejemba doogoya ii ba mende koma oŋomakeja.”  
\m Qaa kaeŋ eja.   
\p
\v 13 Oŋo gawoŋ awaa mewombaajoŋ uugere ama laligowuti eeŋ, ejemba seiseiyanoŋ gawoŋgia siimberereŋ meŋ meŋ boliŋ oŋombombaajoŋ mende mobuya.  
\v 14 \x * \xo 3.14 \xt Mat 5.10; Ais 8.12-13\x*Ii mende mobuyato, kileŋ nanamemeŋ solaŋa aŋgitiwaajoŋ ama siimbobolo mobuyagati eeŋ, oŋo mono kileŋ Anutunoŋ kotuegoŋ oŋono oyaŋboyaŋ mokoloowuya. Kakasililiŋ meŋ oŋombubotiwaajoŋ mono eeŋ aaruŋ lalaŋaniŋ keegia moma uugia kamaaro uubobooligianoŋ uŋuwabo.  
\v 15 Uugianoŋ mende kamaawato, uugia mono Poŋ Kraistwaanoŋ somoŋgoŋ kania soraaya pondaŋ romoŋgogi uro laligowu. Mono kambaŋ so jojoriŋ Kraistwaa kania ejemba jeŋ asariŋ oŋoma laligowu. Oyaŋboyaŋ koloowombaa jejeromoŋromoŋ anjuti, ejembanoŋ iikawaa kaniaajoŋ qisiŋ oŋoŋgi mono kuuya iyoŋoonoŋ qaa ii meleema oŋoma laligowu. Mono gumbonjonjoŋ qaganoŋ ejemba goda qeŋ oŋoma uu kuuŋ oŋoma laligowu.   
\p
\v 16 Qaagia kaeŋ galeŋ koŋgi Anutunoŋ iŋiima “Sokonja,” jero uugejagianoŋ kaeŋ mobutiwaajoŋ nambu. Kraistwo qokotaaŋ nama nanamemeŋ awaa aŋgi uuqeqe qaa tokoroŋkota tondu jeŋ oŋomakejuti, iyoŋonoŋ mono iyaŋgiaanoŋ qaa bologaajoŋ ama gamu mewuya.  
\v 17 Gawoŋ awaa awaa meŋ laligogi ejemba tosianoŋ kileŋ kakasililiŋ ama oŋoŋgi Anutuwaajoŋ ama siimbobolo mogi sokonja. Iwoi bologa ama meŋ iikanoŋ siimbobolo mokoloogi gamuyawo kolooja.  
\v 18 Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ kambaŋ motooŋgo siŋgisoŋgonanaajoŋ ama komuro. Anana doogoya kolooniŋ Dindiŋa iinoŋ nunuano Anutuwaanoŋ keubombaajoŋ ama siimbobolo moro. Namo ejaga jeŋ selia qegi komuroto, Uŋa Toroyanoŋ meŋ gbiliŋ muro waama laligoja.  
\v 19 Uŋa Toroyanoŋ wano nonomesaoŋ koomuwaa senjoŋ gomanoŋ kemeŋ kokooso kasa gbadonoŋ laligogiti, iyoŋoojoŋ Buŋa qaaya jeŋ asariŋ oŋono.   
\p
\v 20 \x * \xo 3.20 \xt Jen 6.1–7.24\x*Wala eeŋanoŋ Nooawaa kambanoŋ waŋgo somata megi Anutunoŋ uugia meleembutiwaajoŋ kaparaŋ koma moma mokosiŋgoŋ mambonoto, ejembanoŋ qaa mende teŋ koma tiwilaaŋ koomuwaa kasa gbadonoŋ kemegi. Ejemba sumaŋ melaada 8:yanoŋ Anutuwaa jeta teŋ koŋgi jero koŋ kiro apunoŋ waama baloŋ qeŋ turuŋ waŋgo elaaro Anutunoŋ ii gboulunoŋga gou gajogia koma waŋgia somoŋgoro.  
\v 21 Iwoi kaaŋa kolooroti, ii oomuluwaa sareya kolooja. Jiisas Kraistnoŋ koomunoŋga waama laligojiwaajoŋ ama kambaŋ kokaamba apu nonomorigi Kraistwaa esuŋanoŋ turuŋ nonoma waŋnana somoŋgoŋkeja. Apu ii selewaa jewoŋa soŋgbambaatiwaajoŋ ama mende ama nononjuto, oomuluwaa hoŋa ii kokaeŋ: Anana Anutuwo laligowombaajoŋ soomoŋgo ama jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ kokaeŋ qama kooliŋkejoŋ, “Anutu, gii mono uutaa gojejeraya soŋgbana uuta soraaya kolooro goo jaanoŋ sokombaa.”   
\p
\v 22 Jiisas Kraistnoŋ Siwe gomanoŋ eu uma Anutuwaa boro dindiŋanoŋ buŋabuŋayawo raja. Anutunoŋ ku-usuŋ muro rama Siwe gajoba ano Siwewaa beŋ kawali kania kania esuŋmumugianoŋ niniima galeŋ kuuŋ nonomakejuti, ii kaaŋiadeeŋ galeŋ koma oŋono qaaya baatanoŋ laligoju. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Mono letoma laaligo qaita moŋ laligowu.  
\p
\v 1 Kraistnoŋ aŋaa selianoŋ siimbobolo morotiwaajoŋ oŋo kaaŋagadeeŋ sele busugianoŋ siimbobolo mobombaajoŋ jojoriŋ laligowu. Iwo momo motooŋgo kokaeŋ meŋ romoŋgowu: Moŋnoŋ siŋgisoŋgo amakeji, iinoŋ iyaŋaa seliaa siiŋa kombombaŋa otaamambaajoŋ nama muŋkeja. Moŋnoŋ Kraistwaajoŋ ama siimbobolo momakeji, iwaa siiŋa kombombaŋa bologanoŋ mono zololoŋgoŋ kamaaro siŋgisoŋgo togoŋ mombo mende amamambaajoŋ kaparaŋ koma laligowaa. Uuroromoŋgogia iikanoŋ mono wogia mero iikanoŋ rindaŋgoŋ akadamugiawo kolooŋ laligowu.   
\p
\v 2 Uuroromoŋgogia iikanoŋ rindaŋgoŋ nama uuselewaa siiŋ kombombaŋa bologa mono somoŋgoŋ galeŋ koma laligowu. Kambaŋ kokaambadeeŋ kanaiŋ namonoŋ toroqeŋ laligoŋ ubuti, iikanoŋ mono Anutuwaa uusiiŋa teŋ koma otaaŋ laligowu.  
\v 3 Oŋo kambaŋ laligoŋ kougiti, iikanoŋ ejemba aŋgonjoragiawo uugia mende meleema nanamemeŋ bologa laŋ ambombaajoŋ mojuti, iyoŋoo tani kaaŋa kokaeŋ laŋ laligogi: Serowiliŋ ama siiŋgia kombombaŋa bologa tondu otaaŋ laligogi. Apu gisi (marihuana), goja deuŋ iwoi ii otoŋomboraŋ meŋ wakasiiŋ negi waŋgia sooro eŋkaloloŋ laligogi. Jejelombaŋ ooŋ neŋ rii gbawe oroŋ embaqemba meŋ boliŋ oŋoma gejajuju ama laligogi. Tando lopioŋ liligoŋ simiŋ kuma oŋoma iwoi kanjaŋawo amakegi. Kaeŋ amakegito, oŋo kambaŋ kokaamba nanamemeŋ kaaŋa ii mende toroqeŋ amakeju.   
\p
\v 4 Ejemba aŋgonjoragiawonoŋ paŋgamanoŋ laaligowaa resa sumu piliŋpiliŋgoŋ eji, iikanoŋ horoŋ luguŋ kemeŋkeju. Oŋo yoŋowo mende horoŋ kemegi iima aaruŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋomakeju.  
\v 5 Kaeŋ amakejuto, Anutuwaa jaanoŋ keugi qisiŋ oŋono kaniagia asuganoŋ isaama jeŋ asarigi mondomondogia qewagowaa. Anutunoŋ ejemba jaawo laligojoŋi ano koomuya mono kuuya ananaa qaanana gosiŋ jeŋ tegomambaajoŋ jojorija.  
\v 6 Sele busunananoŋ komuwoŋati, qaanana iikanoŋ mende tegowaa. Kawaajoŋ Oligaa Buŋa ii koomuwaa senjoŋ gomanoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ mobutiwaajoŋ Poŋnoŋ wala jeŋ asariro. Ii kokaembaajoŋ: Anutunoŋ nanamemeŋgia gosiŋ ejemba tosaaŋa nono kaaŋa jeŋ tegoŋ oŋono sele busuwo laligogitiwaa iroŋa mokoloowuto, tosianoŋ uugia meleema kokoosogianoŋ gbiliŋ laaligo kotigaa buŋa koloogi. Anutu aŋo kotiiŋ laligoŋkeji, iikaaŋiadeeŋ kuuyanoŋ laaligo kombombaŋa laligoŋ ubutiwaajoŋ moma kotiiŋkeja. Tosianoŋ Buŋa qaa ii uugia kuuŋ oŋombutiwaajoŋ jegi. Kiaŋ.   
\s1 Gawoŋ memewaa momo kaleŋa ii mono galeŋ koma ubu.  
\p
\v 7 Iwoi kuuyaa kambaŋanoŋ tegomambaajoŋ dodowija. Kawaajoŋ oŋo mono qama kooliwombaajoŋ imowamo mende laligowuto, oŋoaŋgiaa nanamemeŋgia galeŋ koma aoŋ zeŋ nama qamakooli gawoŋ meŋ laligowu.  
\v 8 \x * \xo 4.8 \xt Gba 10.12\x*Buŋa Terewaa qaa moŋ ii kokaeŋ eja, “Ejemba uunananoŋ jopagoŋ oŋoma siŋgisoŋgogia seiseiya koleleeŋ gamugia turuŋkejoŋ.” Kawaajoŋ alaurugia oŋoo batugianoŋ mono pondaŋ jopagoŋ aoŋ laligowu.  
\v 9 Oŋo mono alaurugia koma horoŋ mirigianoŋ ainjoloŋ rama uugianoŋ jejeweneŋweneŋ ŋindiŋ-ŋunduruya qaa kalaŋ koma aoŋ laligowu.   
\p
\v 10 Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ kania kania iikawaa Toya kolooja. Iinoŋ gawoŋ memewaa momo kaleŋ morota morota mendeema oŋono laligoju. Oŋo motomotooŋ mono momo kaleŋgia awaagadeeŋ galeŋ koma iikanoŋ kanagesourugia weleŋ qeŋ oŋoma laligowu. Ii buŋa qeŋ aogitiwaa so mono gawonoŋ ama tuuŋ batugianoŋ ilaaŋ aoŋ laligowu.  
\v 11 Gawoŋ memewaa momo kaleŋ woi ii kokaeŋ: Daeŋ yoŋonoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋkejuti, iyoŋonoŋ ii mono Anutunoŋ sololooŋ oŋomakejiwaa so jeŋ laligowu. Daeŋ yoŋonoŋ alaurugia weleŋ qeŋ naŋgoŋ oŋomakejuti, iyoŋonoŋ mono Anutunoŋ inaaŋ esuŋ oŋomakejiwaa so ala ilailaa ama oŋoma laligowu. Jiisas Kraistwaa buŋa koloojutiwaajoŋ iwoi kuuya kanoŋ mono Anutu mepeseegi qabuŋayanoŋ akadamuyawo kolooŋ eŋ ubaa. Iinoŋ asamararaŋ Toya ano ku-usuŋ Toya ii kambaŋa kambaŋa laligoŋ kouma laligoja ano tetegoya qaa laligoŋ ubaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Kraistwo nama mono siimbobolo moma laligowu.  
\p
\v 12 Oo wombo alauruna, siimbobolo qagianoŋ uro iwaa kukuŋanoŋ gere kaaŋa qetaaliŋ aŋgotete meŋ oŋomakeji, iikawaajoŋ mono mende aaruŋ laligowu. Iwoi kolooŋ oŋomakeji, ii batugianoŋ iwoi morota kaaŋa, iikaeŋ romoŋgowubo. Ii namonoŋ laligojoŋiwaa so kolooŋkeja.  
\v 13 Mende aaruwuto, Kraistnoŋ kaiyaka awaa ano kakasililiŋ ama mugi moroti, oŋo mono siimbobolo iikawaa kitia mojutiwaa so korisoro ama laligowu. Iwo kaaŋa laligogi eleema karo asamararaŋanoŋ asugiro kambaŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ aisooŋ oyaŋboyaŋ mokoloowuya.  
\v 14 Ejembanoŋ iŋiima uugia Kraistwaanoŋ meleeŋgitiwaajoŋ ama uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋomakejuti eeŋ, oŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju. Kaeŋ jeŋ oŋomakejutiwaajoŋ ama Anutuwaa Uŋa Toroya asamararaŋawo iinoŋ mono qagianoŋ uma ku-usuŋanoŋ turuŋ oŋoma kotuegoŋ oŋomakeja.   
\p
\v 15 Oŋoonoŋga moŋnoŋ iwoi bologa anotiwaajoŋ siimbobolo mokolooŋ mobabo. Moŋnoŋ kikekakasililiŋ ama ejemba uŋuŋ iwoi yoŋgoro meroti me tosia siijaago meŋ oŋomanjeŋ yoŋoonoŋ qaa laŋ jero sipasipa qero gawoŋ meme kaaŋa mondoŋ laŋ ewaewaŋ koma lombo mokolooŋkeji, iinoŋ mono siimboboloya aŋaa soyanoŋ moja.  
\v 16 Moŋnoŋ Kraistwaa alia koloojiwaajoŋ aŋgosisiri mokolooŋ siimbobolo moji eeŋ, iinoŋ mono iikawaa gamugamuya eeŋ mende moba. Gamu qaagoto, Kraistwaa qata bosinjiwaajoŋ mono Anutu mepeseeŋ laligowa.   
\p
\v 17 Anutunoŋ ejemba qaanana gosiwaatiwaa kambaŋa kaŋ kuuro iyaŋaanoŋ uumeleeŋ kanagesouruta ananaa qaanana ii wala jeŋ tegowaa. Wala ananaa qaanana jeŋ tegowaati eeŋ, ejemba Anutuwaa Oligaa Buŋa mende teŋ koŋgi lombo qagianoŋ uro tetegoyanoŋ mono nomaeŋ kolooŋ oŋonaga?  
\v 18 \x * \xo 4.18 \xt Gba 11.31\x*Buŋa Terenoŋ qaa moŋ ii kokaeŋ eja:  
\q2 “Solaŋa yoŋonoŋ Siwe gomanoŋ ubombaajoŋ kupukapa ambuti eeŋ, siŋgisoŋgo ejemba aŋgonjoragiawo yoŋoo qaagia mono nomaeŋ koloonaga?”   
\m
\v 19 Kawaajoŋ alauruna Anutuwaa jeta teŋ koma aŋgosisiri mokolooŋ siimbobolo momakejuti, oŋonoŋ mono kokoosogia mokomokoloo Toyaa boronoŋ ambu. Toya iinoŋ qaa jerotiwaa so alauruta sopa somoŋgoŋ kokojiji koma kalaŋ koma oŋomakeja. Kokoosogia iwaa boronoŋ ama mono jegeŋa nama gawoŋ awaa awaa pondaŋ meŋ laligowu. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Jotamemeya oŋoonoŋ qambaŋmambaŋ qaa  
\p
\v 1 Niinoŋ uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeya moŋ kolooŋ Kraistnoŋ siimbobolo moroti, iikawaa qaaya naŋgoŋ jeŋkejeŋ. Kanageŋ eleema karo asamararaŋanoŋ asugiro qabuŋa nono mokoloomambaajoŋ mojeŋ. Oŋoo batugianoŋ noo jotameme alauruna koloojuti, niinoŋ oŋoo uugia kokaeŋ kuuŋ oŋonjeŋ:  
\v 2 \x * \xo 5.2 \xt Jon 21.15-17\x*Anutunoŋ moma laariŋ oŋoma lama tuuŋa borogianoŋ anoti, oŋonoŋ mono ii kalaŋ koma oŋoma laligowu. Gawoŋ ii mojotiitii qaganoŋ qaagoto, Anutuwaa jeta otaaŋ uusiiŋgia gawonoŋ ama afaaŋgoŋ geregere qaganoŋ zeŋ meŋ nambu. Mondomondo qaganoŋ injarere laligoŋ moneŋ iwoiwaajoŋ mende kaparaŋ koma laligowu.   
\p
\v 3 Lama tuuŋ baagianoŋ kaŋ nanjuti, ii mono eja poŋ tani kaaŋa mende galeŋ koma oŋombu. “Zioz galeŋ koloojoŋ,” jeŋ totogianoŋ mende qeŋ meŋ biwiiŋ aowuto, nanamemembaa sili awaa ii lama tuuŋ qendeema oŋoma laligowu.  
\v 4 Nanamemeŋ awaa ama laligogi lama galeŋ waŋanoŋ mombo asugiwaati, kambaŋ iikanoŋ mono soroŋ arogianoŋ kotogoŋ ila wage akadamuyawo waŋgianoŋ mouma somoŋgogi buŋa qeŋ aowuya. Akadamu iikanoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende taaliŋ titiikota koloowaa. Kiaŋ.   
\s1 Sagbili oŋoonoŋ qambaŋmambaŋ qaa  
\p
\v 5 \x * \xo 5.5 \xt Gba 3.34\x*Sagbili oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ galeŋurugia yoŋoo qaa baatanoŋ kema laligowu. “Anutunoŋ sewaŋkiki ejemba tuarenjeŋ ama oŋomakejato, iyaŋgia meŋ kamaaŋ aoŋkejuti, ii mono kaleŋmoriaŋa oŋomakeja.” Kawaajoŋ oŋo mono korebore batugianoŋ oŋoaŋgia meŋ kamaaŋ aoŋ laligowu. Tani iikanoŋ mono maleku kaaŋa kotogogi kemero laligowu.  
\v 6 \x * \xo 5.6 \xt Mat 23.12; Luuk 14.11; 18.14\x*Kawaajoŋ mono oŋoaŋgia meŋ kamaaŋ aoŋ Anutuwaa boro ku-usuŋawo iikawaa baatanoŋ keŋgi kambaŋanoŋ kaŋ kuuro saanoŋ meŋ biwiiŋ oŋombaa.  
\v 7 Buŋa qaa moŋ ii kokaeŋ eja, “Iinoŋ oŋo kalaŋ koma oŋomakejiwaajoŋ majakakagia kuuya mono iwaa boronoŋ ama mesaowu.”   
\p
\v 8 Nanamemeŋgia galeŋ koma aoŋ zeŋ nama pondaŋ uugbiligbili laligowu. Kileŋaa Toyanoŋ laŋ liligoŋ ejemba tuarenjeŋ ama moŋgama nonomakeja. Moŋnoŋ uruambe qero iinoŋ mono laion kaaŋa gogoŋ nonomambaajoŋ jojorija. (Laionoŋ gbuu gbororo qama silano moma bomboŋgaogia waamakeja.)  
\v 9 Oŋo siimbobolo momakejuti, oŋoo uumeleeŋ alaurugianoŋ kaaŋiadeeŋ gomaŋ so kakasililiŋ iikayadeeŋ moma mokosiŋgoŋ laligoju. Ii romoŋgoŋ torokogia yakariŋ momalaarinoŋ rindaŋgoŋ nama laion ii kotakotagadeeŋ tuarenjeŋ ama muŋ laligowu.   
\p
\v 10 Oŋo kambaŋ torodaamoŋ siimbobolo moma laligogi mososoŋgoŋ naŋgoŋ meŋ kotiiŋ oŋonogo saanoŋ nenduŋ powowoŋ kotiganoŋ koŋgbaraya qaa nama laligowuya. Kaaŋa Kraistwo naŋgigo akadamuya togoŋ oŋono asamararaŋanoŋ uma tetegoya qaa asariŋ laligoŋ ubuya. Anutu, kaleŋmoriaŋ kuuyaa Toya kolooji, iinoŋ mono oŋo kaeŋ ama laligowutiwaajoŋ oŋoono.  
\v 11 Iinoŋ ku-usuŋ Toya laligoŋ kouma laligoja ano kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ uma laligowaa. Qaa ii oŋanoŋ.   
\s1 Piitonoŋ yeizozo qaa tetegoya jero.  
\p
\v 12 \x * \xo 5.12 \xt Apo 15.22, 40\x*Anutuwaa kaleŋmoriaŋ ii kiaŋkomu hoŋa tooŋ kolooja. Niinoŋ qaa ii kotiiŋ naŋgoŋ jeŋ oŋonoŋ kaleŋmoriaŋ iikanoŋ naŋgoŋ nama kotiiŋ laligowutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ. Kawaajoŋ tere toroga koi jewe neŋana Sailasnoŋ ooŋ oŋonja. Iinoŋ niwo pondaŋ nama uumeleeŋ neŋana kolooja. Iwaajoŋ kaeŋ romoŋgojeŋ.   
\p
\v 13 \x * \xo 5.13 \xt Apo 12.12, 25; 13.13; 15.37-39; Kol 4.10; Flm 24\x*Anutunoŋ uumeleeŋ kanageso oŋo kaaŋa iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋono Babilon siti bologa kanoŋ\f + \fr 5.13 \ft Babilon ii Room sitiwaa qa aasaŋgoyaga. Aisisaaŋ buknoŋ kaaŋiadeeŋ qa ii iikawaa so oogita eja.\f* laligojuti, iyoŋonoŋ yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja. Momalaariwaa merana Maak iinoŋ kaaŋagadeeŋ yeizozoya anja.  
\v 14 Oŋo batugianoŋ waegia meŋ aŋgoŋ aoŋ newogia kososooŋ laligowu.\f + \fr 5.14 \ft Kambaŋ kanoŋ joloŋgia jeŋ waegia meŋ buugia kitoŋ neŋ laligogiti, mono iikawaajoŋ jeja.\f*  
\p Alaurunana Kraistwo qokotaaŋ nanjuti, luaenoŋ mono kuuya oŋowo ewa. Kiaŋ.