\id 1JN - Borong NT [ksr] -Papua New Guinea 2011 (DBL 2014) 
\h 1 Jon 
\toc1 Jonoŋ Tere mutuya ano 
\toc2 Jombaanoŋ Tere 1 
\toc3 1 Jon 
\mt1 Jombaanoŋ Tere 1  
\mt2 Jonoŋ Tere mutuya ano.  
\imt1 Jeŋ-asa-asari  
\ip Jonoŋ uunoŋ jopagoŋ aoaowaa qaaya ii kotiiŋ jeŋ laligoro. Uumeleeŋ ejemba anana Anutu ano Jiisas Kraist yorowo qokotaaŋ nama uunana somoŋgoŋ aoŋ motooŋgo kolooŋ laligojoŋ.  
\ip Tosianoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya ii ejemba kokaeŋ kuma sooŋ oŋoma laligogi: “Jiisasnoŋ Siwe ejagadeeŋ kolooja. Balonoŋ iwoi kuuya ii bologa kolooja. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ baloŋ eja hoŋa mende kolooŋ laligoro.” Qaa kawaajoŋ ama tosianoŋ “Anutu moma laarijoŋ,” jeŋ nanamemeŋ awaa mesaoŋ sisau silemale laligoŋ ejemba tosaaŋa yoŋ kazi ama oŋoŋgi ano qezeŋ injarere laligogi. Qaa seŋa seŋa kaaŋanoŋ zioz meŋ boliwabotiwaajoŋ Jonoŋ gejanono qaaya terenoŋ kokaeŋ ooŋ anota karo, “Jiisasnoŋ Siwe ano namo ejaga motoondeeŋ kolooja. Namonoŋ gawoŋ meme ano momo meme ii iwoi bologa qaago. Kawaajoŋ ‘Anutu moma laarijoŋ,’ jeŋ Meria Jiisas mende mesaowoŋa ano alaurunana oŋowo uunananoŋ jopagoŋ aowoŋa. Uujopa ii mono kaparaŋ koma ama aoŋkeboŋa.”  
\iot Tere kokawaa bakaya waŋa 6 ii kokaeŋ:  
\io1 Laaligowaa kania ii Jiisas 1:1-4  
\io1 Asasaga ano paŋgamaŋ uutanoŋ laaligo 1:5–2:29  
\io1 Anutuwaanoŋ ano Satambaanoŋ merabora 3:1-24  
\io1 Uŋa me ome ii mono kaniagara gosiŋ mobu. 4:1-6  
\io1 Uujopawaa kania ano jeŋkootoya 4:7-21  
\io1 Momalaari anana bologa haamo amakeboŋa 5:1-21  
\c 1  
\s1 Laaligo kotigaa qaaya ii Jiisas Kraist  
\p
\v 1 \x * \xo 1.1 \xt Jon 1.1\x*Niinoŋ laaligo kotigaa qaaya jemambaajoŋ tere koi oojeŋ. Waladeeŋ laaligowaa qaa Toyanoŋ laligorogo kanageŋ ilawoila kuuya kolooro. Iinoŋ laligoŋ kouma namonoŋ kamaaro ii jaanananoŋ iima boronananoŋ selia oosiriniŋ qaaya jero moma laligoniŋ.  
\v 2 \x * \xo 1.2 \xt Jon 1.14\x*Oyaŋboyaŋ laaligowaa Toyanoŋ asugirota nononoŋ ii iima kania naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanjoŋ. Laaligo tetegoya qaa iikawaa Toyanoŋ Maŋawo laligoŋ kouma kamaaŋ asugiŋ nononoti, nononoŋ iikawaa Buŋa qaaya jeŋ asariŋ uugia kuuŋkejoŋ.  
\v 3 Nononoŋ Maŋnana ano Meria Jiisas Kraist yorowo uunana somoŋgoŋ motooŋgo kolooŋ laligojoŋ. Oŋo kaaŋagadeeŋ uugia nonowo somoŋgoŋ motooŋgo laligowombaajoŋ moma iwoi iima moniŋi, ii jeŋ asariŋ oŋomakejoŋ.  
\v 4 Korisoronoŋ uunana saa qero laligowombaajoŋ qaa koi neŋaurunawo jeŋ asariŋ oojoŋ. Kiaŋ.   
\s1 Pombaa asasaganoŋ laaligo  
\p
\v 5 Buŋa qaa iwaa Meriaanoŋga moma jeŋ asariŋ oŋonjoŋi, ii kokaeŋ: Anutunoŋ asasagaa Toya kolooja ano iwaanoŋ paŋgamaŋ moŋ mende eja.  
\v 6 “Nononoŋ iwo uunana somoŋgoŋ motooŋgo laligojoŋ,” kaeŋ jenoŋ jeŋ kileŋ kaiyakanananoŋ kematoukantou ama paŋgamanoŋ laligojoŋi eeŋ, mono qaa qoloŋmoloŋgoya jeŋ nanamemenananoŋ qaa hoŋa mende otaaŋkejoŋ.  
\v 7 Anutunoŋ asasagaa uutanoŋ laligoro nononoŋ iikawaa so kaiyakanana asasagaa uutanoŋ amakejoŋi eeŋ, mono batunananoŋ uunana somoŋgoŋ aoŋ motooŋgo laligoniŋ Meria Jiisas Kraistwaa sayanoŋ mono siŋgisoŋgonana kuuya soŋgbamakeja.   
\p
\v 8 “Uunananoŋ siŋgisoŋgo mende eja,” kaeŋ jewonagati eeŋ, mono anana tiligoŋ aoniŋ qaa hoŋanoŋ uunananoŋ mende nanja. Qaago!  
\v 9 Siŋgisoŋgonana jokoloojoŋi eeŋ, iinoŋ mono uuta dindiŋaa so soomoŋgo qaaya pondaŋ otaaŋ siŋgisoŋgonana mesaoŋ nanamemenana doogoya kuuya soŋgbamakeja.  
\v 10 “Siŋgisoŋgo mende aniŋ,” kaeŋ jewoŋati eeŋ, mono qaa Toya uuguniŋ Anutunoŋ qolomoloŋ jeje eja kaaŋa kolooro qaayanoŋ uunananoŋ mende nanja. Kiaŋ.   
\c 2  
\s1 Jiisasnoŋ aworo koipu Tonana kolooja.  
\p
\v 1 Oo kokouruna, oŋonoŋ siŋgisoŋgo ambubotiwaajoŋ qaa koi oojeŋ. Ii oojento, moŋnoŋ kileŋ siŋgisoŋgo anagati eeŋ, aworo koipu Tonananoŋ mono eŋ nononja. Jiisas Kraist iinoŋ Maŋaa kosianoŋ laligoŋ qaa kuuya dindiŋagadeeŋ gosiŋ ama nonomakeja.  
\v 2 Aworo koipu Tonana iinoŋ siŋgisoŋgonanaa tawaya kolooŋ koma konjoratiŋ nonono. Ii ananaa siŋgisoŋgowaajoŋadeeŋ qaagoto, mono namonoŋ kuuya ananaa siŋgisoŋgonana ii kaaŋiadeeŋ koma konjoratimambaajoŋ komuro. Kiaŋ.   
\s1 Teŋkoŋkoŋ ii kaiyaka dindiŋa.  
\p
\v 3 Anutuwaa jojopaŋ qaaya teŋ komakeboŋati eeŋ, iikaaŋa kanoŋ ii moma mujoŋi, ii saanoŋ uuwoiya qaa moma yagojoŋ.   
\p
\v 4 Moŋnoŋ “Anutu moma mujeŋ,” jeŋ jojopaŋ qaaya mende teŋ koma otaaŋkeji, iinoŋ mono qolomoloŋ qaa jeje ejembaga kolooro qaa hoŋanoŋ iwaa uutanoŋ mende eja.  
\v 5 Qaagoto, moŋnoŋ Anutuwaa qaaya teŋ koma otaaŋkeji, Anutuwaa uujopayanoŋ mono oŋanoŋ iwaa uuta saa qero akadamuyawo laligoja. Iikaaŋa kanoŋ Anutuwo qokotaaŋ motooŋgo laligojoŋi, ii moma yagojoŋ.  
\v 6 Moŋnoŋ “Anutuwo qokotaaŋ laligojeŋ,” jeji, iinoŋ mono Jiisasnoŋ nanamemeŋa anoti, iikawaa so mono otaaŋ ama meŋ laligowaatiwaa so kolooja. Iikaaŋ mende ama meŋ laligoro mende sokonja. Kiaŋ.   
\s1 Uujopa amboŋatiwaa jojopaŋ qaa gbilia  
\p
\v 7 \x * \xo 2.7 \xt Jon 13.34\x*Oo wombo alauruna, niinoŋ jojopaŋ qaa gbilia qaagoto, jojopaŋ qaa walaga kanakanaiyanoŋga eŋ oŋonji, mono ii ooŋ oŋonjeŋ. Jojopaŋ qaa walaga iikawaa Buŋa qaaya ii mono moma laligoŋ kougi.  
\v 8 Kileŋ iikawaa jeŋkootoya gbilia ii ooŋ oŋonjeŋ. Paŋgamanoŋ alimambaajoŋ ano asasagaa hoŋa asariŋ somariiŋkejiwaajoŋ jojopaŋ qaa iikawaa hoŋa mono Anutuwaanoŋ ano oŋoonoŋ kolooŋ asugiŋ eja.   
\p
\v 9 Moŋnoŋ jetanoŋ “Asasaganoŋ laligojeŋ,” jejato, alia kazi ama muji, iinoŋ mono toroqeŋ paŋgamaŋ uutanoŋ laligoja.  
\v 10 Moŋnoŋ alia jopagoŋ muŋkeji, iinoŋ mono asasagaa uutanoŋ pondaŋ laligoro silianoŋ tosaaŋa siŋgisoŋgo ambutiwaajoŋ mende kondooŋkeja.  
\v 11 Kaento, moŋnoŋ alia kazi ama muji, iinoŋ mono umuŋkoŋkoŋanoŋ kematoukantou laligoŋ nanamemeŋa paŋgamaŋ uutanoŋ amakeja. Paŋgamanoŋ jaaya meŋ gooro jinjauŋ ama laligojiwaajoŋ dakanoŋ kembaati, ii aŋo mende moma kotoŋkeja. Qaago.   
\s1 Anutunoŋ siŋgisoŋgonana qosoloŋgoŋkeja.  
\p
\v 12 Oo meraborauruna, Jiisasnoŋ komuŋ qa somata meŋ laligojiwaajoŋ ama Anutunoŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mesaoŋ qosoloŋgodabororo. Iikawaajoŋ qaa koi ooŋ oŋonjeŋ.  
\v 13 Oo maŋuruna, moronoŋ kanakanaiyanoŋga laligoŋ kouji, oŋo ii moma muŋ laligoŋ kougi. Kawaajoŋ qaa koi ooŋ oŋonjeŋ. Oo gbaworouruna, oŋo kileŋaa Toya haamo ama muŋ laligojuti, iikawaajoŋ qaa koi ooŋ oŋonjeŋ. Meraborauruna, oŋo Maŋnanaa kania moma kotoŋ laligojuti, iikawaajoŋ qaa koi ooŋ oŋonjeŋ.   
\p
\v 14 Maŋuruna, moronoŋ kanakanaiyanoŋga laligoŋ kouji, oŋo ii moma muŋ laligoŋ kougita kouju. Kawaajoŋ qaa koi oowe oŋoonoŋ kaja. Eja gbaworouruna, oŋo Anutuwaanoŋ Buŋa qaa uugianoŋ aŋgi kotiiŋ nano esuŋmumugiawo kolooŋ kileŋaa Toya haamo ama muŋ laligoju. Kawaajoŋ qaa koi oowe oŋoonoŋ kaja. Kiaŋ.   
\s1 Balombaa nanamemeŋ bologa mono yakariwu.  
\p
\v 15 Oŋo balombaa nanamemeŋ bologa ano iwoi kuuya iikanoŋ eji, iikawaajoŋ mende naŋ oŋomba. Moŋnoŋ uutanoŋ balombaa nanamemembaajoŋ naŋ muji eeŋ, Maŋnanaa uujopayanoŋ mono iwaa uutanoŋ mende nanja.   
\p
\v 16 Balombaa nanamemeŋ ii kokaeŋ: Ejembanoŋ sele busugiaa siiŋgia kombombaŋa bologa otaaŋkeju. Iwoi jaagianoŋ iima iimasiiŋ ama koposoŋgoŋkeju ano balombaa laaligogiaajoŋ biririgoŋ terereeŋ selegia meŋ umakeju. Ii ano uugere tosaaŋa ii Maŋaanoŋga mende kaŋkeja. Qaago! Ii balombaa nanamemeŋ bologa kolooja.  
\v 17 Balombaa nanamemenoŋ goroŋ qewaa ano iikawaa siiŋa bologa bologa ii kaaŋagadeeŋ goroŋ qewuto, moŋnoŋ Anutuwaa uusiiŋa teŋ koma otaaŋkeji, iinoŋ mono boŋ qeŋ kambaŋ tetegoya qaa kotiiŋ laligoŋ ubaa. Kiaŋ.   
\s1 Kraistwaa tuarenjeŋuruta ii mono asugiju.  
\p
\v 18 Oo kokouruna, Kraistwaa kitia\f + \fr 2.18 \ft Kraistwaa tuarenjeŋa ii Antikraist. Griik qaa anti, iikawaa kania ii woi. Iinoŋ Kraistwaa kitia nanja ano Kraist tuarenjeŋ ama muŋkeja.\f* nama tuarenjeŋ ama mubaati, iinoŋ kambaŋ tetegoyanoŋ asugiwaati, kaeŋ jegi momakeju. Qaa iikawaa so kambaŋ kokaamba Kraistwaa tuarenjeŋuruta mamaganoŋ mono asugiŋ nanju. Qaa iikawaa hoŋa kaeŋ koloorotiwaajoŋ ama kambaŋ tetegoyaa uutanoŋ kouma laligojoŋ, iikaaŋ mojoŋ. Iikawaa aiweseya kaeŋ.  
\v 19 Tuarenjeŋ ejemba iyoŋonoŋ ananaa tuuŋnondeeŋ laligoŋ nonomesaoŋ keŋgi. Uugia nonowo selesele somoŋgoŋ momalaari kanageso batunananoŋ tondu laligoŋ boratigi. Ananaanoŋ kanageso hoŋa koloowuyagati eeŋ, mono ananawo pondaŋ qokotaagi motooŋ laligowonaga. Nonomesaoŋ sigeŋsigeŋ nanjuti, sili iikanoŋ mono kaniagia kokaeŋ qendeema nonono iima mojoŋ: Iyoŋoonoŋga moŋnoŋ nonowo oŋanoŋ motooŋgo mende kolooŋ laligoro.   
\p
\v 20 Yoŋonoŋ sigeŋsigeŋ nanjuto, Kraistnoŋ Uŋaya Toroya oŋoo uugianoŋ maaro bedu meŋ inaaŋ oŋono kuuya oŋonoŋ qaa hoŋa moma kotoŋ laligoju.  
\v 21 Oŋonoŋ qaa hoŋa mende moma kotowubotiwaajoŋ ama qaa koi mende ooŋ oŋonjeŋ. Kawaajoŋ qaagoto, oŋo qaa hoŋa moma kotoju ano qaa hoŋanoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya moŋ kondoomambaajoŋ amamaaŋkeja. Kawaajoŋ qaa koi ooŋ oŋonjeŋ.   
\p
\v 22 Jiisasnoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloojato, moŋ moronoŋ qaa ii qakoonji, iinoŋ aŋgomokoloŋ ejembaga kolooja. Iinoŋ Kraistwaa kitia nama tuarenjeŋ ama muŋ Maŋ ano Meria ii motooŋ qakooma oromakeja.  
\v 23 Moŋnoŋ Mambaa Meria qakoomakeji, iinoŋ Maŋa qaa eeŋ laligoja. Moŋnoŋ Meria jokolooŋkeji, iinoŋ mono Maŋ kaaŋagadeeŋ mokolooŋ iwo laligoja.   
\p
\v 24 Oŋo Buŋa qaa kanakanaiyanoŋga moma kougiti, ii uugianoŋ kotiiŋ nambaatiwaajoŋ galeŋgia meŋ aowu. Buŋa qaa moma kougiti, iikanoŋ uugianoŋ nambaati eeŋ, oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ mono boŋ qeŋ Maŋ ano Meria yorowo qokotaaŋ nambu.  
\v 25 Kraistnoŋ soomoŋgo qaa kokaeŋ nononota eja, “Niwo nambuti eeŋ, mono laaligo oyaŋboyaŋawo oŋombe tetegoya qaa kotiiŋ laligowuya.”   
\p
\v 26 Tosianoŋ batogoŋ jinjauŋ meŋ oŋomakejuti, niinoŋ iyoŋoojoŋ ama qaa ii ooŋ oŋonjeŋ.  
\v 27 Tosianoŋ jinjauŋ amakejuto, Kraistnoŋ Uŋa Toroya oŋoo uugianoŋ maaro bedu meŋ inaaŋ oŋomakeja. Uŋa Toroya iinoŋ uugianoŋ boŋ nano mende looriwuti eeŋ, oŋonoŋ mono boi mombaajoŋ mende amamaawuya. Ii kokaembaajoŋ: Iwaa Uŋa Toroyanoŋ mono nanamemeŋ awagaa qaa kuuya kuma oŋomakebaa. Bedu meŋ inaaŋ oŋomakeji, ii iwoi qoloŋmoloŋgoya moŋ qaagoto, momo qaa hoŋa tooŋga kolooŋkeja. Kawaajoŋ qaa hoŋa kuma oŋonotiwaa so mono qaaya kuuya teŋ koma Kraistwo pondaŋ qokotaaŋ nambu.   
\p
\v 28 Oo kokouruna, oŋo mono Kraistwo koronsoŋ qokotaaŋ nambu. Iwo nama laligoniŋ mombo asugiwaati, kambaŋ iikanoŋ mende konjoma nonono gamu qaganoŋ mende kokomomola meŋ kemboŋato, saanoŋ iwaa jaanoŋ awasaŋkaka qaganoŋ saitiŋgeŋ namboŋa.  
\v 29 Kraistnoŋ solaŋa kolooji, oŋonoŋ qaa ii moma kotojuti eeŋ, mono qaa koi kaaŋagadeeŋ saanoŋ moma asariwu: Ejemba kuuyanoŋ nanamemeŋ solaŋa amakejuti, iyoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ Anutuwaanoŋga kolooŋ iwaa meraboraaŋa kolooju. Kiaŋ.   
\c 3  
\s1 Anana Anutuwaanoŋa kolooŋ meraboraaŋa koloojoŋ.  
\p
\v 1 \x * \xo 3.1 \xt Jon 1.12\x*Mobu! Siwe Maŋnananoŋ nonoojoŋ “Neenaa meraboraana,” kaeŋ nonooma iikanoŋ uujopaya somata qendeema nonomakeja. Anana oŋanoŋ Anutuwaa meraboraaŋa koloojoŋ. Ii koloojoŋiwaajoŋ baloŋ ejembanoŋ kanianana mende moma kotoŋ laligoju. Anutuwaa kania mende moma kotojutiwaajoŋ ananaa kaniananaajoŋ kaaŋagadeeŋ kokobimbiŋ ama laligoju.  
\v 2 Oo wombo alauruna, kambaŋ kokaamba anana Anutuwaa meraboraaŋa kolooŋ laligojoŋ. Kaeŋ laligoŋ kanageŋ nomaeŋ kolooŋ laligowoŋati, ii asuganoŋ mende asugija. Qaa motooŋgo mojoŋi, ii kokaeŋ: Iinoŋ mombo asuganoŋ asugiro kaitania hoŋa jaanananoŋ iiboŋati, kambaŋ iikanondeeŋ mono letoma ii kaaŋa koloowoŋa.  
\v 3 Daeŋ yoŋonoŋ Kraistwaajoŋ jejeromoŋromoŋ iikaaŋ ama muŋ laligojuti, iinoŋ mono ii koma konjoratiŋ oŋono iwaa tani kaaŋa soraaya kolooŋ laligowu.   
\p
\v 4 Daeŋ yoŋonoŋ siŋgisoŋgo amakejuti, iyoŋonoŋ mono kana qaa qeŋ waleemakeju. Siŋgisoŋgo ii jeulalaŋ nanamemeŋga.  
\v 5 \x * \xo 3.5 \xt Jon 1.29\x*Kraist aŋo siŋgisoŋgoya qaa iinoŋ mono ananaa siŋgisoŋgonana koma konjoratimambaajoŋ kamaaŋ asugiroti, ii moju.  
\v 6 Daeŋ yoŋonoŋ Kraistwo boŋ qeŋ nanjuti, iyoŋonoŋ siŋgisoŋgo mende ama laligoju. Moŋnoŋ siŋgisoŋgo toroqeŋ amakeji, iinoŋ Jiisas mende iima kania mende moma kotoŋ laligoja. Kiaŋ.   
\p
\v 7 Oo kokouruna, moŋnoŋ jinjauŋ meŋ oŋombabotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Kraistnoŋ solaŋa koloojiwaa so moŋnoŋ nanamemeŋ solaŋa tororo otaaŋkeji, iinoŋ solaŋa kolooja.  
\v 8 Kileŋaa Toyanoŋ kanakanaiyanoŋga siŋgisoŋgo ama kouma laligoja. Kawaa so daeŋ yoŋonoŋ siŋgisoŋgo amakejuti, iyoŋonoŋ mono Kileŋaa Toyaa buŋaga kolooju. Anutuwaa Merianoŋ mono iwaa gawoŋa kisiyaeŋ memambaajoŋ kamaaŋ asugiro.   
\p
\v 9 Daeŋ yoŋonoŋ Anutuwaanoŋga koloogiti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ laaligo qaita mombaa uutanoŋ ejiwaajoŋ ama siŋgisoŋgo mende toroqeŋ amakeja. Kolokoloo doŋgoga kolooŋ laligojiwaajoŋ ama siŋgisoŋgo toroqeŋ amambaajoŋ amamaaŋkeja.  
\v 10 Daeŋ yoŋonoŋ Anutuwaa meraboraaŋa kolooŋ daeŋ yoŋonoŋ Kilegaa Toyaa meraboraaŋa koloojuti, ii kokaeŋ gosiŋ moma asariwoŋa: Moŋnoŋ nanamemeŋ solaŋa mende otaaŋkeji, iinoŋ Anutuwaa buŋa mende kolooja. Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ alauruta mende jopagoŋ oŋomakeji, iinoŋ Anutuwaa buŋa mende kolooja. Iikawaa aiweseya kaeŋ.   
\s1 Oŋo mono jopagoŋ aoŋ laligowu.  
\p
\v 11 \x * \xo 3.11 \xt Jon 13.34\x*Buŋa qaawaa kota kanakanaiyanoŋga moma kouma laligojoŋi, iikawaa jojopaŋ qaaya ii kokaeŋ: Anana mono uunoŋ jopagoŋ aoŋ laligowoŋa.  
\v 12 \x * \xo 3.12 \xt Jen 4.8\x*Kein (Kain) iinoŋ Kilegaa Toyaa buŋa laligoŋ koga qero komuro. Anana mono ii kaaŋa kolooŋ laligowombo. Iinoŋ kokaembaajoŋ koga qero: Aŋaa nanamemeŋanoŋ bologa kolooroto, kogaanoŋ ii solaŋa kolooro. Mono iikawaajoŋa qero.   
\p
\v 13 Oo uumeleeŋ alauruna, baloŋ ejembanoŋ kazi ama oŋombuti eeŋ, iikawaajoŋ mono mende waliŋgowu.  
\v 14 \x * \xo 3.14 \xt Jon 5.24\x*Anana uumeleeŋ alaurunana jopagoŋ oŋomakejoŋiwaajoŋ ama qaa koi moma asarijoŋ: Anana koomu kotigaa jawoya waleema laaligo kotiganoŋ keuma laligojoŋ. Moŋnoŋ uujopa mende amakeji, iinoŋ mono toroqeŋ koomu kotigaa uutanoŋ nambaa.  
\v 15 Ejemba alaurugia kazi ama oŋomakejuti, ii kuuyanoŋ mono koomuya uŋu-uŋu ejembaga kolooju. Laaligo kotiga ii uŋu-uŋu ejemba kaaŋa mombaa uutanoŋ mende eji, ii saanoŋ moma yagoju.   
\p
\v 16 Jiisas Kraistnoŋ laaligoya ananaajoŋ ama qeleema mesaoŋ jopagoŋ aoaowaa kania kaeŋ qendeema nonono iima moma kotojoŋ. Anana mono kaaŋiadeeŋ laaligonana uumeleeŋ alaurunana yoŋoojoŋ ama qeleema mesaoniŋ sokombaa.  
\v 17 Moŋnoŋ balombaa ilawoilaya soyanoŋ meŋ laligoro alianoŋ iwoiwaajoŋ amamaaŋ memeqemeaŋ ano iijato, kileŋ bone kolooŋ uuta somoŋgoji eeŋ, Anutuwaa uujopayanoŋ mono iwaa uutanoŋ nomaeŋ enaga?  
\v 18 Oo kokouruna, jopagoŋ aoao ii je buu susunananondeeŋ tiwirigoŋ jeŋkebomboto, ii mono nanamemenananoŋ qaa hoŋa otaaŋ ama laligowoŋa.   
\s1 Mono Anutuwaa jaasewaŋanoŋ saitiŋgeŋ namboŋa.  
\p
\v 19 Anana qaa hoŋaa buŋaga koloojoŋ me qaago? Koloojoŋi eeŋ, mono saanoŋ uunana bonjoŋ kono Anutuwaa jaasewaŋanoŋ awasaŋkaka namboŋa. Qaa ii anana gosiŋ aoŋ kokaeŋ moma kotowoŋa:  
\v 20 Uunananoŋ iwoi bologaajoŋ ama jeŋ nononji eeŋ, nono qaa koi saanoŋ moma yagojoŋ: Anutunoŋ gosigosi Tonana kolooŋ qaanana dindiŋagadeeŋ gosiwaa. Anutuwaa roromoŋgoyanoŋ mono ananaa roromoŋgonana uuguŋ uuta kolooro qaa kuuya saanoŋ modaboroja. Kawaajoŋ mono saanoŋ uunana bonjoŋ kono laligowoŋa.   
\p
\v 21 Oo wombo alauruna, uunananoŋ mende jeŋ nononji eeŋ, anana mono saanoŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ awasaŋkaka kolooŋ saitiŋgeŋ namboŋa.  
\v 22 Anana Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa teŋ koniŋ nanamemenana ii iiro sokomakejiwaa so ama meŋ laligoŋkejoŋi eeŋ, iwoi mombaajoŋ qama kooliŋ qisiŋ muboŋati, ii mono nonono buŋa qeŋ aowoŋa.   
\p
\v 23 \x * \xo 3.23 \xt Jon 13.34; 15.12, 17\x*Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa woi ii kokaeŋ: Anana mono Meria Jiisas Kraistwaa qata meŋ moma laariŋ uunana meleemboŋa ano jojopaŋ qaa jeŋ kotoŋ nononotiwaa so jopagoŋ aoŋ laligowoŋa. Kaaŋ mende ama laligowonagati, ii Anutuwaa jaanoŋ mende sokonaga.  
\v 24 Daeŋ yoŋonoŋ Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa teŋ komakejuti, iyoŋonoŋ mono Anutuwo qokotaaŋ laligogi Anutunoŋ yoŋowo rapiŋgoŋ nanja. Iinoŋ ananawo rapiŋgoŋ nanji, ii Uŋaya Toroya nonono uunananoŋ saŋe nunuŋ laligojiwaajoŋ moma kotojoŋ. Kiaŋ.   
\c 4  
\s1 Uŋa me ome ii mono kaniagara gosiŋ mobu.  
\p
\v 1 Oo wombo alauruna, gejatootoo ejemba takapolakaya mamaganoŋ gomaŋ so liligoŋ laligojutiwaajoŋ qaa kuuya ii uulaŋawo mende meŋ moma laariwu. Anutuwaa Uŋanoŋ me ome moŋnoŋ sololooro qaa jeji, ii mono wala aŋgotetenoŋ ama gosiwu.  
\v 2 Anutuwaa Uŋayaa kania ii mono kokaeŋ gosiŋ mokoloowu, “Jiisas Kraistnoŋ kamaaŋ sele busuwo kolooŋ laligoro,” daeŋ yoŋonoŋ qaa ii jeŋ asugiŋkejuti, iyoŋonoŋ kuuya Anutuwaa buŋa kolooju.  
\v 3 Moŋnoŋ Jiisaswaa kania kaeŋ mende jeŋ asugiŋkeji, iinoŋ Anutuwaa buŋa mende kolooja. Kraist tuarenjeŋ Toyaa omeyanoŋ mono iwaa uuta sololooro qaa jeŋkeja. Moŋnoŋ asugiŋ Kraistwaa kitia nama tuarenjeŋ ama mubaa,\f + \fr 4.3 \ft Kraistwaa tuarenjeŋ toya ii Antikraist. Griik qaa anti, iikawaa kania woi. Iinoŋ Kraistwaa kitia nanja ano Kraist hoŋa tuarenjeŋ ama muŋkeja.\f* qaa kaeŋ iŋijogiti, iinoŋ mono kambaŋ kokaamba namonoŋ asugija.   
\p
\v 4 Oo kokouruna, oŋo Anutuwaa buŋa koloogi Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ nama namowaa omejiilaŋa ii uŋuuguŋ haamo ama oŋomakeja. Kawaajoŋ gejatootoo ejemba takapolakaya ii saanoŋ haamo ama oŋoma laligowutiwaa so kolooju.  
\v 5 Yoŋonoŋ balombaa buŋa koloogi namowaa omeyanoŋ sololooŋ oŋomakeju. Kawaajoŋ balombaa nanamemeŋa otaaŋ qaa jegi uumeleembaa gadokopa ejemba yoŋonoŋ qaagiaajoŋ geja ama momakeju.   
\p
\v 6 Anana Anutuwaa buŋa kolooniŋ Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ nonomakeja. Anutu moma mujuti, iyoŋonoŋ ananaa qaa jeniŋ iikawaajoŋ geja qeŋ momakeju. Anutuwaa buŋa mende koloojuti, iyoŋonoŋ anana qaa jeniŋ iikawaajoŋ geja mende ama momakeju. Qaa hoŋaa Uŋaya ano aŋgomokolombaa omeya yoroo kanagara ii mono iikaeŋ gosiŋ moma kotoŋkeboŋ. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ uujopawaa kania kolooja.  
\p
\v 7 Oo wombo alauruna, Anutunoŋ jopagoŋ aoaowaa wanjaleya kolooja. (Kawaajoŋ uujopa ii apu jaayaaŋ eŋ koumakeja.) Kawaajoŋ anana mono jopagoŋ aoŋ laligowoŋa. Kaeŋ ama laligojoŋi, kuuya anana Anutu moma muŋ iwaanoŋga kolokoloo doŋgoga kolooŋ laligojoŋ.   
\p
\v 8 Anutunoŋ uujopawaa kondokondoo Toya kolooja. Iikaaŋ koloojiwaajoŋ moŋnoŋ ejemba mende jopagoŋ oŋomakeji, iinoŋ Anutu mende moma muŋ tompiŋ laligoja.  
\v 9 Anutunoŋ uujopaya batunananoŋ asuganoŋ kokaeŋ qendeema nonono: Iinoŋ Meria motooŋgo ii nemuŋ koma nonono kotiiŋ laligowoŋatiwaajoŋ ama wasiro namonoŋ kamaaro.  
\v 10 Anana Anutu jopagoŋ muŋ iikanoŋ uujopa mende kondooniŋ kolooroto, uujopawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ wala jopagoŋ nonoma siŋgisoŋgonana koma konjoratimambaajoŋ Meria wasiro ananaanoŋ kamaaro.   
\p
\v 11 Oo kokouruna, Anutunoŋ kaeŋ honoŋa qaa jopagoŋ nononotiwaajoŋ ama anana mono kaaŋiadeeŋ uunananoŋ jopagoŋ aoŋkeboŋa. Uujopa mende ama aoniŋ mende totooŋ sokonja.  
\v 12 \x * \xo 4.12 \xt Jon 1.18\x*Moŋnoŋ Anutu kambaŋ moŋnoŋ mende iiroto, jopagoŋ aoŋ laligojoŋi eeŋ, Anutunoŋ mono uunananoŋ leiŋgoŋ nano uujopayanoŋ uunana saa qero akadamunanawo kolooŋ laligojoŋ.   
\p
\v 13 Anana Anutuwo qokotaaŋ laligoniŋ iinoŋ uunananoŋ leiŋgoŋ nanji, ii Uŋaya Toroya nononotiwaajoŋ ama moma kotoŋ uuwoi mende amakejoŋ.  
\v 14 Maŋanoŋ Meria gomaŋa gomaŋa ananaa Hamoqeqe Tonana koloowaatiwaajoŋ wasiro kamaaro. Nononoŋ ii iima moma naŋgoŋ jeŋkejoŋ.  
\v 15 Moŋnoŋ “Jiisas Anutuwaa Meria kolooja,” jeŋ asugiŋkeji, Anutunoŋ mono iwaa uutanoŋ leiŋgoŋ nano iinoŋ Anutuwo qokotaaŋ laligoja.   
\p
\v 16 Anutunoŋ uutanoŋ jopagoŋ nonomakeji, nono iikawaa kania moma kotoŋ iikanoŋ moma laariŋkejoŋ. Anutunoŋ uujopawaa Toya kolooja. Kaaŋa koloojiwaajoŋ moŋnoŋ ejemba jopagoŋ oŋoma laligoji, iinoŋ mono Anutuwo qokotaaŋ nano Anutunoŋ iwaa uutanoŋ leiŋgoŋ laligoja.  
\v 17 Kaaŋ laligoniŋ Anutuwaa uujopayanoŋ gooŋgoŋ kalaŋ koma nonoma uunana saa qero akadamunanawo laligojoŋ. Kraistnoŋ namonoŋ tatawaga laligoroti, anana tani kaaŋa laligojoŋ. Iikaaŋa laligojoŋiwaajoŋ ama Anutuwaa jenteego kambaŋ somatanoŋ Kraistwaa jaanoŋ keuma iikanoŋ awasaŋkaka kolooŋ saitiŋgeŋ namboŋa.   
\p
\v 18 Anutunoŋ jopagoŋ nonono nama eeŋ tooŋ toroko mobombo. Siŋgisoŋgo ejemba Anutunoŋ siŋgisoŋgogiaa iroŋa meleema oŋombabotiwaajoŋ toroko momakejuto, Anutuwaa uujopayanoŋ uunana saa qeji eeŋ, iikanoŋ mono toroonana kuuya yakaridaboroŋkeja. Kawaajoŋ moŋnoŋ toroko momakeji, iinoŋ jopagoŋ nonomakejiwaa kania ii tororo mende modaboroja.   
\p
\v 19 Iinoŋ wala jopagoŋ nononotiwaajoŋ ama anana uujopa amakejoŋ.  
\v 20 Moŋnoŋ “Anutu jopagojeŋ,” jejato, alia kazi ama muŋkeji, iinoŋ mono ejemba qolomoloŋgoya kolooja. Iikawaa kania ii kokaeŋ: Alia iima kileŋ mende jopagoŋ muji eeŋ, iinoŋ Anutu mende iima ii mono nomaeŋ jopagoŋ munaga?  
\v 21 Moŋnoŋ Anutu jopagoŋ muŋkeji, iinoŋ mono alauruta kaaŋagadeeŋ jopagoŋ oŋoma laligowa. Anutunoŋ uujopawaa jojopaŋ qaaya kaeŋ anota eja. Kiaŋ.   
\c 5  
\s1 Uumeleeŋ ejemba anana haamo amakeboŋa.  
\p
\v 1 Daeŋ yoŋonoŋ Jiisas moma laariŋ “Hamoqeqe Tonanaga kolooja,” jeŋkejuti, ii kuuyanoŋ mono Anutuwaanoŋga kolokoloo doŋgoga kolooŋ laligoju. Daeŋ yoŋonoŋ Maŋa jopagoŋkejuti, ii kuuyanoŋ mono iwaa Meria kaaŋagadeeŋ jopagoŋ muŋkeju.  
\v 2 “Anutuwaa meraboraaŋa jopagoŋ oŋonjoŋ,” jeniŋ qaa iikawaa hoŋa ii anana kokaembaajoŋ gosiŋ aoŋ mojoŋ: Anutu jopagoŋ muŋ jojopaŋ qaaya teŋ koma otaaŋkejoŋi eeŋ, mono Anutuwaa meraboraaŋa kaaŋagadeeŋ jopagoŋ oŋomakeboŋa. Iikawaa aiweseya ii kaeŋ.  
\v 3 \x * \xo 5.3 \xt Jon 14.15\x*Anutu jopagoŋ muboŋatiwaa hoŋa ii qaa teŋkoŋkoŋ. Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa otaaniŋ sokonja. Jojopaŋ qaaya teŋ koniŋ lombotawo mende koloowaa.   
\p
\v 4 Anutuwaanoŋga kolokoloo doŋgoga kolooniŋi, anana kuuyanoŋ saanoŋ iwaa jeta teŋ koma balombaa nanamemeŋ bologa haamo amakeboŋa. Anutunoŋ momalaari nonono iikawaa qaganoŋ qama kooliniŋ Anutunoŋ balombaa nanamemeŋ bologa ii qeŋ yakariro kamaadabororota laligojoŋ. Haamo amboŋatiwaa kania morota moŋ mende eja.  
\v 5 Anana haamo mende ambonagati eeŋ, daeŋ yoŋonoŋ ii ambuyaga? Jiisas Anutuwaa Meria kolooji, moŋnoŋ ii moma laariŋ mono balombaa nanamemeŋ bologa haamo amakebaa. Kiaŋ.   
\s1 Anutunoŋ Meriaa qaa kokaeŋ naŋgoŋ jero:  
\p
\v 6 Jiisas Kraist Anutuwaa Meria kolooji, ii nomaeŋ mojoŋ? Jiisasnoŋ apunoŋ kemero Jonoŋ oomulu meŋ muro Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋ qaa ii jero mogi ano kanageŋ saya molaamambaajoŋ ano iikanoŋ qa aro moŋ Siwenoŋga kolooro mogi. Qaa apunoŋ indiŋ motooŋgo kolooroti, iikayadeeŋ qaago. Siwe Toyanoŋ qaa naŋgoŋ jeroti, iikawaa aiweseya ii apu ano sa, woi ii. Toroqeŋ Uŋa Toroyanoŋ qaa ii jeŋkeja. Iinoŋ qaa hoŋaa Toya koloojiwaajoŋ ama qoloŋgomambaajoŋ amamaaŋkeja.   
\p
\v 7 Naŋgonaŋgo qaa karooŋ ii kaeŋ moniŋa eja.  
\v 8 Qaa karooŋ iikawaa aiweseya ii Uŋa, apu ano sa. Qaagia ii ororoŋ asuganoŋ moniŋ sokondaboroja.  
\v 9 Qaa jakeyanoŋ kouma naŋgonaŋgo amakejuti, ii saanoŋ moma aŋaliŋ aŋgoŋ komakejonto, Anutuwaa naŋgonaŋgo qaayanoŋ mono ejemba qaanana uuguŋ powowoŋ kotakota kolooja. Anutunoŋ Meriaajoŋ “Neenaa Meranaga,” qama kania kaeŋ asuganoŋ naŋgoŋ jero. Kawaajoŋ qaa ii gema qewombo.   
\p
\v 10 Moŋnoŋ Anutuwaa Meria moma laariŋkeji, naŋgonaŋgo qaa Toyanoŋ mono aŋo iwaa uutanoŋ laligoro iwaa kania saanoŋ moma yagoŋkeja. Moŋnoŋ Anutu mende moma laariŋkeji, iinoŋ mono naŋgonaŋgo qaa Toya aŋa meŋ kamaaŋ aoŋ eja qolomoloŋgoya kolooŋkeja. Anutunoŋ qaa kota Meriaajoŋ naŋgoŋ jeroti, iinoŋ qaa ii mende moma laarijiwaajoŋ mono Anutu iyaŋa gema qeŋ muŋkeja.  
\v 11 \x * \xo 5.11 \xt Jon 3.36\x*Anutunoŋ qaaya kokaeŋ naŋgoŋ jero, “Niinoŋ laaligo kombombaŋa oŋomambaajoŋ jeweti, neenaa Merananoŋ mono laaligo kombombaŋa iikawaa kondomondoo Toya kolooja.”  
\v 12 Iwaa Meriawo qokotaaŋ laligoji, iinoŋ laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aoŋ laligoja. Anutuwaa Meriawo mende qokotaaŋ laligoji, iinoŋ laaligo kombombaŋa mende buŋa qeŋ aoŋ laligoja. Kiaŋ.   
\s1 Laaligo kotigaa kania  
\p
\v 13 Uugia meleema Anutu Meriaa qata ii moma laariŋkejuti, niinoŋ tere koi oŋoojoŋ oojeŋ. Laaligo kotigaa buŋa koloojuti, oŋonoŋ iikawaa kania tororo moma kotowutiwaajoŋ ama koi oojeŋ.  
\v 14 Anana saanoŋ awasaŋkaka kolooŋ Anutuwaa kosianoŋ kema qama kooliŋ nama kokaeŋ moma yagoŋkejoŋ: Naa iwoiwaajoŋ iwaa uusiiŋa otaaŋ qama kooliŋ muboŋati, iinoŋ mono qamakoolinana ii mobaa.  
\v 15 Ii me ii kawaajoŋ qama kooliniŋ qamakoolinana mobaatiwaajoŋ mojoŋi eeŋ, mono qaa koi kaaŋagadeeŋ moma kotojoŋ: Naa iwoiwaajoŋ qama kooliŋ mujoŋi, ii kuuya mono ananaa buŋananaga koloowaa.   
\p
\v 16 Moŋnoŋ alia iiro siŋgisoŋgo ano iikanoŋ koomu kotigaa buŋa mende koloowaati, iinoŋ mono alia iwaajoŋ Anutu qama kooliro hamo qeŋ muro laaligo kotiganoŋ keubaa. Siŋgisoŋgo Anutunoŋ mesaowaatiwaa so aŋgiti, qaa koi mono iyoŋoojoŋ jejeŋ. Tosianoŋ siŋgisoŋgo aŋgi iikanoŋ koomu kotigaa buŋa koloowuti, iyoŋoojoŋ qama kooliwutiwaajoŋ ii mende jejeŋ. Qaago.  
\v 17 Nanamemeŋ bologa kuuya ii siŋgisoŋgo kolooja. Koposo tosaaŋa aniŋ iikanoŋ koomu kotigaa buŋa mende koloowoŋa. Kiaŋ.   
\s1 Uumeleeŋ ejemba anana Anutuwo qokotaaŋ nanjoŋ.  
\p
\v 18 Daeŋ yoŋonoŋ Anutuwaanoŋga kolokoloo doŋgoga koloogiti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ siŋgisoŋgo mende toroqeŋ amakeji, ii mojoŋ. Anutuwaanoŋga kolokoloo doŋgoga kolooŋ laligoji, iinoŋ mono iyaŋa galeŋ meŋ aoro Kileŋaa Toyanoŋ ii mende qelanjiŋ mewaa.   
\p
\v 19 Anana qaa koi mojoŋ: Anana Anutuwaa buŋa koloojonto, gomaŋ so yoŋonoŋ uugia mende meleema Kilegaa Toyaa ku-usuŋ baatanoŋ laligogi galeŋ koma oŋomakeja.   
\p
\v 20 Qaa koi kaaŋagadeeŋ mojoŋ: Moronoŋ eja hoŋa tooŋ kolooji, anono ii moma mubombaajoŋ Anutunoŋ Meria wasiro kamaaŋ moma-asa-asari nonono. Moronoŋ eja hoŋa tooŋ kolooji, anana iwo qokotaaŋ motooŋgo kolooŋ laligojoŋ. Eja hoŋa tooŋ ii Anutuwaa Meria Jiisas Kraist. Iinoŋ Anutu hoŋaboŋa ano laaligo kotigaa kondomondoo Toya kolooja.   
\p
\v 21 Oo kokouruna, tando lopioŋ ano beŋ qoloŋmoloŋgoya tosianoŋ kokosiiŋ qelanjiŋ oŋombubotiwaajoŋ mono oŋoaŋgia galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Kiaŋ.