\id RUT - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h Rut 
\toc2 Rut 
\toc1 Rut 
\mt1 Rut  
\mt2 Webe kubä Moap komeken nanik unitäŋo manbiŋam  
\c 1  
\s1 Yanäbeki Naomi kenta Rut täŋo manbiŋam  
\m
\v 1-2 Bian yäpmäŋ daniwani ämatä Isrel ämawebe yabäŋ yäwat täŋkuŋo kadäni ugän ketemta jop itkuŋ.  
\p Irirä äma kubä wäpi Elimelek, Efrata äbotken nanik Betlehem yotpärare Juda komeken it täŋkuko unitä webeni Naomikät nanakiyat Malon kenta Kilion yämaguränkaŋ Moap komeken itpäŋ-nadäkta kuŋkuŋ.  
\v 3 Päŋku ittäŋgän Elimelek kumbänkaŋ webeni Naomi nanakiyat ukät itkuŋ.  
\v 4-5 Itkaŋ nanak yarä u webe yarä Moap komeken nanik wäpi Opa kenta Rutpäŋ yäpumän. Yäpmäŋpäŋ itkaŋ obaŋ 10 täreŋirän Malon kenta Kilion bok kumäŋirän Naomi inigän, äpi nanakiye nämotä itkuk.   
\p
\v 6 Naomi ittäŋgän nadäŋkuk; Juda komeken Yawetä ämawebeniye täŋkentäŋ yämikta täŋ-bumbum pewän ahäkaŋ yäŋ nadäŋpäŋ äbekiyat yäwerän bok kukta tuŋum täŋkuŋ.  
\v 7 Täŋpäŋ äbekiyatkät kome it täŋkuŋo u peŋpeŋ Juda kädet moräki yäput peŋpäŋ kuŋkuŋ.  
\v 8 Kuŋtäŋgän Naomitä äbekiyat ŋode yäwetkuk; Ektä näk ba äpjekyat kumbumäno unita watä it nimik täŋkumäno udegän Yawetä ekta watä it tamiŋirän päŋku meŋjekyat-kät irun.  
\v 9 Täŋpäŋ Yawetä täŋkentäŋ tamiŋirän äma yarä äneŋi kaŋ yäpmäŋkaŋ irun. Ude yäwetpäŋ kowat bäyaŋ imän täŋpäŋ konäm bumta kotkuŋ.  
\v 10 Konäm kotpäŋ ŋode iwetkumän; Ude nämo! Nek gäkkät mähemkayeken u bok api kune yäk.   
\p
\v 11 Ude yäwänä Naomitä äneŋi yäwetgän täŋkuk; Äbeknayat, äyäŋutpeŋ notjiyeken kun. Mebäri imata näk näwatta nadäkamän? Näkä jide täŋpäŋ nanak ätu bäyawakaŋ api yäpdeŋ?  
\v 12-13 Ude täga nämo. Näk webe pähap täyat. Äma äneŋi täga nämo api yäpet unita kun. Ba äma apiŋogän yäpmäŋpäŋ nanak pengän bäyawero u yäpmäkta kadäni käroŋi täga nämo itsämdeŋ. Kadäni käroŋi irän wawäpäŋ äma ätupäŋ yäpdeŋ yäŋ nadätat. Äbeknayat, butewaki pähap. Yawetä mäde ut namitak unita butewaki ärowani nadäŋ tamitat.   
\p
\v 14 Ude yäweränä Rut kenta Opa konäm äneŋi kotkumän. Kotpäŋ Opa äbeki bäyaŋ imiŋpäŋ teŋpeŋ kuŋirän Rut kukta bänepi bitnäkinik täŋpäŋ Naomikät itta nadäŋkuk.\fig Opa inigän kuŋirän Rut äbekikät bok itkumän|alt="Opa goes off by herself but Ruth stays with her M.I.L." src="CO00956B.jpg" size="col" loc="Top left column" copy="D.C. Cook" ref="Rut 1:14" \fig*  
\v 15 Ude täŋpänä Naomitä Rut iwetkuk; U ka! Gwaräpka noriyeken ba anutuniyeken kuyak. U iwat yäk.  
\v 16 Ude yäwänä Ruttä iwetkuk; Nämo, näk gäkkät bok kudayäŋ. Näkä gäk gepmaŋpeŋ kukta man näwereno. Gäkä deken kwayäŋ täno u näk bok api kude yäk. Gäk de irayäŋ täno u bok api itde. Gäkŋo notkaye u näkŋo notnaye ude api itneŋ. Ba gäkŋo Anutu u imaka, näkŋo Anutu ude api irek.  
\v 17 Gäkä kome deken kumbipäŋ änenayäŋ täŋo uwä näk kome ugän api äneneŋ. Imaka kubätä nek bämopnekken madäŋ täkŋewektawä. Kumäk-kumäk kubä-tägän api madäŋ täkŋewek. Bureni-inik yäyat. Näkä man yäyat ŋo kudup nämo iwarawä Yawetä kowata wakiinik kaŋ namän.  
\v 18 Naomitä Rut man kehäromi ude yäŋirän nadäŋpäŋ teŋpäŋ kukta man kubä äneŋi nämo yäŋkuk.  
\v 19 Ude täŋpäŋ bok kumaŋ Betlehem yotpärareken kuŋkumän. Eruk kumaŋ Betlehem yotpärareken ahäŋirän kome u nanik webetä bumta kikŋutpäŋ yäŋkuŋ; Ŋo Naomi ini ba?  
\v 20 Ude yäwäwä Naomitä yäwetkuk; Wäpna Naomi yäŋ nämo näwetneŋ. Unitäŋo mebäri uwä säkgämän. Upäŋkaŋ kehäromi mähemitä mäde ut namiŋkuko unita wäpna säkgämän yäŋ nämo näwetneŋo. Mara yäŋ näwerut. Unitäŋo mebäri jägämi yäk.  
\v 21 Kome ŋo peŋpeŋ kuŋkuro ugänä tuŋum webe bumiktä kuŋkut. Upäŋkaŋ apiŋo Yawetä jopi jäwäriinik irira nämagut yäpmäŋ äbätak. Ude täŋirän mebäri imata Naomi, webe säkgämän yäŋ näwetneŋ. Kehäromi mähemi unitä yäŋpewän näk wakinik täŋkut.   
\p
\v 22 Eruk, manbiŋam ŋo Naomitä äbeki Rut Moap komeken nanik imaguränkaŋ Moap kome peŋpeŋ Betlehem yotpärareken wit madäk-madäk kadäniken ahäŋkumäno unitäŋo manbiŋam.   
\c 2  
\s1 Ruttä Boastä piäken piä täŋkuk  
\p
\v 1 Betlehem kome uken Naomi äpi kumbuko unitäŋo nägät moräk kubä wäpi Boas unitä itkuk. Boas uwä Elimelektä äbotken nanik, äma ekäni kubä, tuŋum äma.  
\v 2  \x * \xo 2:2 \xt Wkp 19:9-10; Lo 24:19\x* Täŋpäkaŋ kepma kubä Ruttä äbeki Naomi ŋode iwetkuk; Nadäŋ namiŋiri äma kubätä piäken kuŋkaŋ piä äma wit madäŋtäŋ kuŋirä ätu jop mäŋpani u kaŋ yäpa yäk. Äma kubätä nadäŋ namänä unitä piäken api täŋpet yäk. Ruttä ude iweränä Naomitä iwetkuk; Äbekna, yäyan ude tä yäk.  
\v 3 Ude yäwänä eruk Rut piä kubäken kuŋpäŋ piä ämatä wit madäŋtäŋ kuŋirä mäŋpani u yäpmäŋtäŋ yäwatkuk. Piä ude täŋkuko uwä Boas, Elimelek täŋo nägät moräk kubä unitä piäken täŋkuk.   
\p
\v 4 Piä täŋ irirän Boas Betlehem yotpärare peŋpeŋ piäniken äbäŋpäŋ piä ämaniye yabäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Yawetä inkät iton. Ude yäwänä kowata ŋode iwetkuŋ; Yawetä kon täŋ gamiton yäk.   
\p
\v 5 Täŋpäŋ Boastä piä äma täŋo intäjukun äma ŋode iwet yabäŋkuk; Webe gubaŋi u netätä äbotken nanik?  
\v 6 Yäwänä iwetkuk; U kome kubäken nanik, äbeki Naomikät Moap komeken naniktä äbumän yäk.  
\v 7 Webe unitä ŋode näwerak; Nadäŋ namiŋiri piä ämakaye yäwarän täŋpäŋ wit pewä mäŋpani kaŋ yäpa yäŋ näwerak. Ude näweränpäŋ täga yäwapäŋ piä tamimaŋ yäput peŋpäŋ täŋ yäpmäŋ äbäko apiŋogän itpäŋ-nadäk täyak u yäk.   
\p
\v 8 Ude iweränkaŋ Boastä päŋku Rut iwetkuk; Äpetna, man kubä gäwera nadä yäk. Äma kubätä piäken wit yäpmäkta kwentawä. Näkä piäken ŋogän webe kwayak ŋokät kaŋ täk täŋput.  
\v 9 Webe u wit madäŋirä yabäŋkaŋ ugän yäwarän täk täyi. Nadätan? Näk piä ämanaye gäk waki nämo täŋ gamineŋta yäjiwät man uku yäwerat. Täŋpäŋ umeta gewäwä ume käbotken gwetpäŋ peŋo u täga api näŋpen yäk.   
\p
\v 10 Boastä ude iweränä Ruttä Boas dubiniken iŋami kome terak yäpän äpmoŋpäpäŋ iwetkuk; Näk kome kubäken nanikpäŋ mebäri imata nadäŋ namiŋpäŋ oraŋ namitan?  
\v 11 Ude iweränä Boastä ŋode iwetkuk; Äpkatä kumäŋirän äbekka Naomita täŋkentäk mebäri mebäri täŋ imiŋkuno unitäŋo manbiŋam yäŋirä kudup nadäŋkut. Gäk kome kujatka ba meŋkaye nankaye yepmaŋpeŋ äbot kudupi gänaŋ itta äbuno u nadäŋ gamitat.  
\v 12 Unita Yawe, Isrel täŋo Anututä watä it gamekta dubiniken äbuno unitä imaka täga täŋkuno unita gwäki tägagämän kubä gamiton.   
\p
\v 13 Ude yäwänä Ruttä ŋode iwetkuk; O intäjukun ämana, näk piä watä webekayetä itkaŋ ude nämo itat upäŋkaŋ oraŋ namiŋpäŋ man kwini näweriri bänepna pidäm täyak yäk.   
\p
\v 14 Täŋpäkaŋ ketem naknak kadäniken Boastä Rut ŋode iwetgän täŋkuk; Äbä käräga kubä yäpmäŋpäŋ wain ume gänaŋ yäputpäŋ naŋ. Ude iweränä Ruttä wit madäwani ämawebekät bok maŋitkuŋ. Maŋit irirän Boastä wit mujipi ijiŋkuko u imän naŋpäŋ koki täŋpäpäŋ moräki pewän itkuŋ.  
\v 15-16 Ketem naŋ paotpäŋ akumaŋ päŋku wit mäŋpani äneŋi butuŋkuk. Ude täŋ irirän Boastä piä ämani ŋode iwetkuk; Nadäŋ imiŋirä nämo yäpnaŋiken, wit pädä täwani bämopiken mäŋpani kaŋ yäpän. Ba ugän nämo, madäk-madäk kadäniken ätu yäpmäŋ däkŋeŋpäŋ pewä maŋ imiŋirä kaŋ yäpän. Ude täŋirän nämo ibeneŋ.   
\p
\v 17 Täŋpäkaŋ Rut piä täŋ yäpmäŋ kuŋtäyon edap dapuri äpmoŋkuk. Ude täŋpäŋ wit kujari yäpuko u däpmäŋ-pewä bureni täreŋirä taŋi, 10 kilos ude ahäŋkuk.  
\v 18 Ude täŋpäŋ yäpmäŋ päŋku wit bureni yäpuko ukät ketem naŋkaŋ moräki peŋkuko u äbeki Naomi iwoŋäreŋkuk.  
\v 19 Iwoŋäreŋirän Naomitä Rut ŋode iwetkuk; Yäke, gäk netä piäken piä täŋpäŋ wit ŋo yäpmäŋ äbätan? Anututä äma nadäŋ gamiko u säkgämän täŋ imiton. Ude yäwänä Ruttä iwetkuk; Näk piä uwä äma kubä wäpi Boas unitä piäken tät yäk.   
\p
\v 20  \x * \xo 2:20 \xt Wkp 25:25\x* Ude iweränä Naomitä yäŋkuk; Yawetä Boas kon täŋ imiton! Yawe uwä äma kumbani ba kodak irani watäni itta yäŋkehäromtak man yäwani u nämo irepmit täyak. Ude yäŋpäŋ ŋode iwetgän täŋkuk; Nadätan? Äma uwä nintäŋo nägät moräk bureni, watä it nimikta yäwani yäk.  
\v 21 Yäwänä Ruttä iwetkuk; Äneŋi man täga kubä ŋode näwetkuk yäk. Gäk piä watä webenayekät itpäŋ piä täŋ yäpmäŋ kuŋiri wit madäk-madäk kadäni kaŋ tärewän.  
\v 22 Ude iweränä Naomitä ŋode iwetkuk; Äbekna, u täga gäwerak yäk. Piä watä webeniyekät piä tänayäŋ täŋo u tägagämän. Kubätä piäken kweno uwä piä ämaniyetä waki täŋ gamineŋ! yäk.   
\p
\v 23 Täŋpäkaŋ Ruttä Boas täŋo piä webeniyekät piä täŋ yäpmäŋ kuŋirä wit madäk-madäk kadäni täreŋkuk. Täreŋirän äbekikät pen it yäpmäŋ äroŋkumän.   
\c 3  
\s1 Rut äma kubä kaŋ-ahäŋkuk  
\p
\v 1 Eruk ittäŋgän Naomitä äbeki Rut ŋode iwetkuk; Gäkä säkgämän irenta äma kubä kaŋ-ahäŋ gaminaŋi yäk.  
\v 2 Ŋode nadäsi; Boas, watä piä webeniye piä bok täŋkuŋo u nägät moräknin yäk. U apiŋo bipäda wit bureni yäpmäkta kujari madäŋkuŋo u däpmäŋ käkärayäŋ yäk.  
\v 3 Unita gäk ume ärutpäŋ tek säkgämän täŋkaŋ imaka käbäŋi nikek gupka terak ärutpäŋ Boastä piä täŋpayäŋ täyakken kuŋpäŋ iŋamiken kwawak nämo ahäŋ imen. Nämo, käbop iriri unitä epän täŋpän tärewäpäŋ ketem ume kaŋ naŋ paorän.  
\v 4 Täŋkaŋ däpmon pärayäŋ täŋirän unitä pärayäŋ täko u ket kaŋ kaŋpäŋ nadä. Täŋpäŋ däpmon patguŋ taŋirän päŋku tek ämet pärayäŋ täko u yäpmäŋ akuŋpäŋ kuroŋi käda kaŋ pat. Pariri unitä kikŋutpäŋ imaka gäkä tänaŋi u api gäwerek.  
\v 5 Naomitä ude iweränä Ruttä iwetkuk; Täga, näwetan ude api täŋpet yäk.   
\p
\v 6 Ude yäŋkaŋ Ruttä wit däpmäŋ käkärani bägupken päŋku äbekitä piä man iwetkuko u kudup täŋkuk.  
\v 7 Boas ketem ume naŋpäŋ bänep oretoret terak itpäŋä däpmonta iŋpewä päŋku wit bureni änok itkuŋken u patkuk. Parirän Rut yeŋ-yeŋ päŋku Boas täŋo tek yäpmäŋ akuŋpäŋ kuroŋiken patkuk.  
\v 8 Ude parirän Boas bipani bämopiinik kikŋutpäŋ äyäŋutpäŋ kaŋkuk; Webe kubä kuroŋi käda parirän!  
\v 9 Kaŋpäŋ iwetkuk; Gäk netä? yäk. Yäwänä iwetkuk; Näk Rut, piä webeka yäk. Gäk Elimelek täŋo nägät moräk, näk watä it namikta yäwani. Unita näk webekata kaŋ nämagut yäk.  
\v 10 Ude iweränä Boastä ŋode iwetkuk; Äpetna, Yawetä kon täŋ gamiton! Kudän täyan ŋo imaka täga äbekkata täŋ imiŋkuno u irepmitpäŋ täyan. Äma gubaŋi, tuŋum ikek ba tuŋumi nämo u kubä täga yäpnaŋi upäŋkaŋ nämo, äbekka täŋo nägät moräk näkken äbätan.  
\v 11 Unita äpetna, umuntäwentawä. Imaka kubäta näwet yabäwayäŋ täyan uwä api täŋkentäŋ gamet yäk. U imata, yotpärare ŋo nanik kudup u mebärika nadäkaŋ. Gäk webe täga.  
\v 12  \x * \xo 3:12 \xt Rut 2:20\x* Täŋpäkaŋ näkä gäk watä it gamikta yäwani yäŋ näwetan u man bureni upäŋkaŋ näk gägäni bumik. Nägät moräk bureniwä äma kubä itak.  
\v 13 Unita ŋo pariri kome yäŋewänkaŋ näkä tami päŋku äma u iwet yabäwa gäka watä itta täga yäwänä täga. Täŋ täga nämo yäwänä eruk, näkŋa watäka api it gamet. Yawe irit mähemi u wäpi terak ude yäŋkehärom täyat. Eruk päsi yäk.   
\p
\v 14 Ude täŋpäŋ Boas kuroŋiken parirän kome yäŋeŋ buruburu täŋirän akwänkaŋ Boastä iwetkuk; Ämawebetä gäk ŋo päran yäŋ nadäneŋo unita kome ket nämo yäŋeŋirän kuyi yäk.  
\v 15 Kwayäŋ täŋirän Boastä ŋode iwetgän täŋkuk; Tekka punin nanik yäŋopmäŋpäŋ ŋo iri yäk. Iwerän ude täŋpänä wit bureni tek terak äreŋpän kuŋirän 20 kilos ude täŋkuk. Täŋpänkaŋ Rut täŋkentäŋpäŋ wit uwäk u pudätpäŋ piri terak peŋkuk. Piri terak pewänkaŋ yotpärareken kuŋkuk.  
\v 16 Kumaŋ päŋku Naomi ahäŋ imiŋirän äbeki u ŋode iwet yabäŋkuk; Äbekna, kädet jide ahäŋ gamik? yäk. Ude iweränä Ruttä imaka Boastä täŋ imiŋkuko u kudup iwetkuk.  
\v 17 Iwetpäŋ yäŋkuk; Äma unitä äbekkaken ketäŋ täga nämo kwen yäŋ näwetpäŋ wit ŋo namän yäpmäŋ äbätat yäk.   
\p
\v 18 Ude iweränä Naomitä iwetkuk; Eruk äbekna, nadäŋit nadäŋit isi yäk. Imaka bureni ahäŋirän kaŋ käda. Nadätan, Boas imaka täŋpayäŋ gäwerako unita nämo maŋirän äpmonayäŋ.   
\c 4  
\s1 Boastä Rut webenita yäpuk  
\p
\v 1 Eruk, Boastä käbeyä bägup, yotpärare täŋo yämabamken päŋku maŋitpäŋ itkaŋ Elimelek täŋo mäden naniki Boastä Rut iwetkuko u äbäŋirän kaŋkuk. Kaŋpäŋ iwetkuk; Notnapak, äbikaŋ bok itda yäk. Ude iweränä päŋku Boastä itkukken maŋitkuk.  
\v 2 Täŋpäŋä Boastä yotpärare täŋo äma ekäni 10 udeta man pewän kwäkaŋ äma ekäni ekäni äbuŋ. Äbäwä yäwerän bok maŋitkuŋ.\fig Boastä äma kubäkät man yäŋpäŋ-nadäk täŋkaŋ Rut webenita yäpuk|alt="Boas strikes a deal for Ruth" src="CO00971B.jpg" size="span" loc="Bottom" copy="D.C. Cook" ref="Rut 4:2" \fig*  
\v 3 Maŋit irirä noripaki u ŋode iwetkuk; Nadätan? Naomi Moap kome peŋpeŋ äbuko uwä moneŋ yäpayäŋ notnekpak Elimelek täŋo kome kujat u äma kubäta imikta nadätak yäk.  
\v 4 Unita ŋode gäwetta nadätat; Kome u suwawayäŋ nadäŋpäŋä äma ekäni ekäni itkaŋ ŋo iŋamiken yäŋtäre. Täŋ nämo yäpayäŋ nadäŋpäŋä siwoŋi yä. U imata, kome u gäkä mähemi tänaŋi bumik, näkä jukun “ei” täga nämo yäwet yäk. Ude iweränä äma unitä täga, api suwawet yäŋ yäŋkuk.   
\p
\v 5 Ude yäwänä Boastä iwetkuk; Nadätan? Kome u Naomi keriken suwaŋpäŋä Moap nanik webe kajat Rut u imaka, webekata yäpnaŋi yäk. Ude täŋiri notnekpak kumbuko unitäŋo wäpi nämo api paorek. Nämo, kome kujari u äbekiye oraniye ahänayäŋ täkaŋ unita biŋamgän api it yäpmäŋ ärowek yäk.  
\v 6 Ude iweränä noripaki u ŋode iwetkuk; Bureni, kome kujat u näkä mähemi tänaŋi upäŋkaŋ näkä suwawero uwä kome u näkŋaken nanaknayeta biŋam nämo api ireko unita täga nämo yäpayäŋ. Unita gäkŋata biŋam yäk.   
\p
\v 7  \x * \xo 4:7 \xt Lo 25:9\x* Kadäni uken Isrel naniktä ŋode täk täŋkukonik; Äma kubätä kubä täŋo tuŋum kubä suwaweko ba äma yarätä tuŋumi kowat imän tädeŋo u täŋkehärom takta tuŋum unitäŋo mähemitä kuroŋi ärärani yäŋopmäŋpäŋ äma tuŋum yäpeko unita imek. Ude täŋirä piä u täretak yäŋ nadäk täŋkuŋonik.   
\p
\v 8 Mebäri unita äma noripak unitä kome kujat u Boas gäkŋata suwa yäŋ ude iwetpäŋä kuroŋi ärärani yäŋopmäŋpäŋ imiŋkuk.  
\v 9 Ude täŋirän Boastä äma ekäni ekäni ukät ämawebe päke itkuŋo u ŋode yäwetkuk; Eruk nabäŋirä in iŋamjinken Elimelek-kät nanakiyat Kilion kenta Malon unitäŋo tuŋum Naomitä inigän yäpmäŋ kuŋatkuko u apiŋo näkä suwaŋpäŋ mähemi täyat yäk.  
\v 10  \x * \xo 4:10 \xt Lo 25:5-6\x* Ba ugän nämo. Malon täŋo webe kajat Rut, Moap nanik u imaka, webenata imagutat. Ude täŋira notninpak kumbuko unitäŋo wäpi yotpärareni ŋoken nämo api paorek. Nämo, kome kujari u äbekiye oraniye ahänayäŋ täkaŋ unita biŋam api it yäpmäŋ ärowek yäk. In iŋamjinken kudän ŋo täyat.   
\p
\v 11  \x * \xo 4:11 \xt Stt 29:31\x* Ude yäwerirä äma ekäni ekäni ukät ämawebe päke itkuŋo u ei-gera yäŋpäŋ yäŋkuŋ; Täŋiri gabäŋpäŋ-nadäkamäŋ. Unita Yawetä webeka täŋkentäŋ imiŋirän Resel kenta Lea, Isrel äbot nintäŋo äbeknin pähap yarä ude äworeŋpäŋ nanak mäyap kaŋ bäyaŋ gamän. Ude täŋirän gäkŋawä Efrata äbot täŋo tuŋum äma kubä täŋpäŋ Betlehem yotpärareken wäp biŋam ärowani nikek kaŋ it.  
\v 12  \x * \xo 4:12 \xt Stt 38:27-30\x* Täŋkaŋ Yawetä ekta nanak mäyap tamiŋirän Juda kenta Tama täŋo nanaki Peres unitäŋo äbot pähap udegän kaŋ ahäwut.   
\s1 Boas täŋo nanak ba oraniyeta man  
\p
\v 13 Täŋpäkaŋ Boastä Rut webenita yäpuk. Täŋirän Yawetä nadäŋ imiŋirän nanak kok itpäŋ nanak ämani kubä bäyaŋkuk.  
\v 14 Bäyaŋirän kome u nanik webetä Naomi ŋode iwetkuŋ; Yawe täŋo wäpi iniŋ oretna! Unitä watä it gamikta oraŋka kubä gamitak yäk. Nanak unitä Isrel ämawebe bämopiken wäp biŋam ärowani nikek iton.  
\v 15 Nadätan? Äbekka Ruttä gäka gäripi nadäŋ gamikinik täŋpäŋ täŋkentäk taŋi täŋ gamik täyak uwä nanak 7tä täŋkentäŋ gamineŋo u irepmitak. Unita nanak apiŋo bäyatak unitä webe pähap täŋiri täŋpidäm-pidäm täŋ gamiŋpäŋ watä säkgämän api it gamek yäk.  
\v 16 Ude iweräwä Naomitä nanaki bäyaŋ imiŋpäŋ ini bäyawani bumik watäni it imik täŋkukonik.  
\v 17 Täŋpäkaŋ webe kome u naniktä nanak u wäpi Obet yäŋ iwetkuŋ. Ude yäŋpäŋ yäŋkuŋ; Wisiknin! Naomitä nanak kubä yäpmäŋtak! Täŋpäkaŋ Obet uwä Jesi täŋo nani. Täŋ Jesi uwä Devit täŋo nani.   
\p
\v 18-22 Eruk ŋowä Perestä äbotken nanik täŋo wäp tawaŋ; Peres uwä Hesron täŋo nani. Hesron uwä Ram täŋo nani. Ram uwä Aminadap täŋo nani. Aminadap uwä Nason täŋo nani. Nason uwä Salmon täŋo nani. Salmon uwä Boas täŋo nani. Boas uwä Obet täŋo nani. Obet uwä Jesi täŋo nani. Täŋpäkaŋ Jesi uwä Devit täŋo nani. Ugän.