\id REV - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h Kwawak Iwoŋärewani 
\toc2 Kwawak Iwoŋärewani 
\toc1 Kwawak Iwoŋärewani 
\mt2 (Revelesen)  
\mt1 Kwawak Iwoŋärewani  
\mt2 Kristo uwä intäjukun äma bureni kehäromi nikek it täyak  
\c 1  
\s1 Yäŋkwawatak man  
\p
\v 1  \x * \xo 1:1 \xt Dan 2:28-29; Rev 1:19, 22:6\x* Man ŋowä bian käbop itkukopäŋ Jesutä yäŋkwawa taŋkuk. Täŋpäkaŋ imaka kadäni keräpigän itkaŋ ahäkta yäwani u epän ämaniye yäŋpäŋ-yäwoŋärekta Anututä Jesu kwawak iwoŋäreŋkuk. Iwoŋärewänkaŋ Jesutä imaka u aŋeroni iwet-pewän äpä epän ämani Jon näk näwetpäŋ näwoŋärek täŋkuk.  
\v 2 Ude täŋirän Anutu täŋo man ba Jesu Kristo täŋo yäŋkwawatak man kaŋpäŋ nadäŋkuro u näkä nadäkinik täŋpäŋ mani biŋam yäŋahäŋkut.  
\v 3  \x * \xo 1:3 \xt Rev 22:7,10\x* Täŋpäkaŋ imaka manbiŋam ŋo terak kudän täwani ahäkta Anututä yäŋkuko u keräp täyak unita ämawebetä nadäkta äma man ŋo daniŋpäŋ yäwet täyak uwä säkgämän it täyak. Ba ämawebe man kudän täwani ŋo nadäŋpäŋ bänepitä iyaptak täkaŋ u imaka, säkgämän it täkaŋ.   
\p
\v 4  \x * \xo 1:4 \xt Kis 3:14-15; Rev 1:8, 3:1; Rev 4:5,8, 5:6; Rev 11:17, 16:5; Ais 11:2\x* Eruk, näk Jon, Esia komeken äbot täŋpani 7 inta man kudän ŋo täyat. Anutu itkukotä itak ba pen api it yäpmäŋ ärowek u, ba munapik 7\f + \fr 1:4 \ft Munapik 7ta yäyak uwä man wärani. Juda ämatä imaka säkgämän kudupi kuräki kumänikek unita namba 7 yäŋ yäk täŋpani. Unita Munapik 7 itkaŋ ŋo u Munapik inigän inigän nämo. U Kudupi Munapik kubägän unitäŋo kehäromi ba täktäk siwoŋi u uwäk täyak.\f* Anutu iŋamiken itkaŋ u, ba Jesu Kristo unitä oraŋ tamiŋirä bänep pidäm terak kaŋ kuŋarut.  
\v 5  \x * \xo 1:5 \xt Jon 18:37; Kol 1:18; Sam 89:27; Rev 3:14, 17:14; 1Jo 1:7, 4:10\x* Täŋpäkaŋ Jesu Kristo uwä Anutu täŋo manbiŋam bureni siwoŋigän yäŋahäwani. Unitägän kumbani-ken nanik akukakuk täŋo äma intäjukun-inik itak. Ba komeni komeni äma ärowani itkaŋ unitäŋo äma ärowani-inik pähap kubä ugän. Täŋkaŋ ninta nadäŋ nimikinik täŋpäŋ nägäritä momi täŋo topmäk-topmäkken nanikpäŋ pit nimiŋkuk.  
\v 6  \x * \xo 1:6 \xt 1Pi 2:5,9; Rev 5:10, 20:6\x* Pit nimiŋpäŋ irit kehäromi täŋo äbot ude itkaŋ nani Anutu täŋo bämop äma ude kuŋatpäŋ watä epän täŋ imineta nipmaŋkuk. Unita Jesuken epmäget kudän ba kehäromi u pen it yäpmäŋ äroton! U bureni.  
\v 7  \x * \xo 1:7 \xt Mat 24:30; Jon 19:34-37\x* Dapun täkot! Jesu gubam terak äbayäŋ täyak!  
\b  
\q1 Äbäŋirän ämawebe kuduptagän dapuritä api käneŋ. Täŋkaŋ butewaki! Äma Jesu iŋitpäŋ päip bohamtä yäputkuŋo, äma u imaka bok api käneŋ. Kaŋkaŋ komeni komeni äma mebäri mebäritä konäm butewaki api täneŋ. Man u bureni-inik api ahäwek!   
\b  
\p
\v 8  \x * \xo 1:8 \xt Rev 1:4, 15:3; Rev 21:6, 22:13\x* Ekäni Anututä ŋode yäyak; Näkägän intäjukun-inik ba mäden-inik itat. Täŋpämorek näkä itkurotä itat ba api it yäpmäŋ ärowet yäk.   
\s1 Kudupi Munapiktä Jon magätkuk  
\p
\v 9  \x * \xo 1:9 \xt Rev 6:9\x* Eruk, näk notjinpak Jon, Jesu Kristo wäpi terak ninin buap ude itkamäŋ yäŋ täwetat. Näk täŋkentäŋpäŋ komi bok nadäk täkamäŋ. Ba täŋkentäŋpäŋ Anutu täŋo äbot ude itpäŋ kome ŋonitäŋo bäräpita nämo umuntaŋkaŋ Jesuta itsämäk täkamäŋ. Täŋpäkaŋ näk Anutu täŋo man yäŋahäk täŋkuro unita ba, Jesu täŋo mebärini yäŋkwawa taŋkuro unita nepmäŋitpäŋ Patmos kome gwägu bämopi-ken ŋo nepmaŋpäŋ komi epän namiŋkuŋ.  
\v 10 Eruk ittäŋgän Ekäni kadäni pähapken Kudupi Munapiktä näk magärirän nadäŋkut. Mädenaken man mämä taŋi, womat ude bumik ahäŋirän ŋode nadäŋkut;  
\v 11 Imaka kaŋpäŋ nadäwayäŋ täyan u kudän täŋpäŋ äbot täŋpani yotpärare 7 uken itkaŋ unita pewi kut yäk. Yotpärare 7 uwä wäpi ŋode; Efesus, Smena, Pegamum, Taiataira, Sadis, Firadelfia, Laodisia.   
\s1 Jontä Jesu kaŋkuk  
\p
\v 12 Täŋpäkaŋ näk äma man näwetkuko u käwa yäŋkaŋ äyäŋutkut. Äyäŋutpäŋ topän säkgämän golpäŋ täŋpani 7 udepäŋ yabäŋkut.\fig Topän 7|alt="7 lamps" src="HK018E.jpg" size="col" loc="Somewhere in this section" copy="Horace Knowles" ref="Rev 1:12-20" \fig*  
\v 13  \x * \xo 1:13 \xt Dan 7:13, 10:5\x* Täŋpäkaŋ topän 7 u bämopi-ken äma kubä käroŋ wädäŋirän kaŋkuro uwä Äma Bureni-inik täŋo iŋam dapun bumik kaŋkut. Äma uwä tek käroŋi tewän wädäwäpäŋ meran golpäŋ täŋpanipäŋ kupäŋi-ken meran täŋkuk.  
\v 14  \x * \xo 1:14 \xt Dan 7:9, 10:6; Rev 2:18, 19:12; Rev 14:2\x* Täŋkaŋ gwäki pujiŋ kudup uwä paki-inik, gubam paki, ba notek pujiŋi ude. Täŋpäŋ dapuriwä kädäp mebet udewani.  
\v 15 E, kuroŋiwä kuräki-inik, ägo wabiwani. Ba mani kotäk uwä ume maŋtapmak mämä ude bumik.  
\v 16  \x * \xo 1:16 \xt Hib 4:12; Rev 1:20; Rev 2:12,16; Rev 19:15,21\x* Täŋpäkaŋ keri bure kädatä guk 7 ude yepmäŋitkuk. E, meni-ken nanik päip, meni kukŋi kukŋi päraŋi-inik kubä äbä itkuk. Täŋkaŋ iŋami dapun edap bämop täŋkaŋ ijik täyak udewani bumik ijiŋ-yäŋeŋirän kaŋkut.   
\p
\v 17 Näk ude kaŋpäŋä kuroŋi-ken maŋpäŋ yäpa äpmoŋpäpäŋ kumbanitä-yäŋ patkut. Ude täŋira keri bure kädatä näkä terak peŋpäŋ ŋode näwetkuk; Gäk umuntäweno. Näkägän intäjukun-inik ba mäden-inik itat. Ba irit mähemi näk yäk.  
\v 18  \x * \xo 1:18 \xt Ais 44:6, 48:12; Rev 2:8, 22:13\x* Unita nadätan? Näk kumäŋpäŋ akuŋkuro unitä api it yäpmäŋ ärowet. Täŋkaŋ kumäk-kumäk ba geŋi waki unitäŋo yäma dätdät ba yäma ukät-ukät täŋo mähemi näk.  
\v 19  \x * \xo 1:19 \xt Rev 1:1\x* Täŋpäkaŋ gäk imaka apiŋo ahäŋirä yabätan u, ba kämi ahäkta yäwani yabäwayäŋ täyan u kudup kaŋ kudän tä yäk.  
\v 20  \x * \xo 1:20 \xt Rev 1:16, 2:1; Rev 3:1\x* Täŋ, gäk ketna bure kädatä guk 7 yepmäŋ irira yabäno u, ba topän golpäŋ täŋpani 7 yabäno unitäŋo mebäri gäwera nadä; Topän 7 u äbot täŋpani 7 u. Täŋpäŋ udegän guk 7 u äbot täŋpani unitäŋo aŋeroniye 7 u yäk.   
\c 2  
\s1 Efesus komeken äbot täŋpanita man  
\m
\v 1  \x * \xo 2:1 \xt Rev 1:16,20\x* Eruk äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Efesus nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;\fig Kome 7 äbot täŋpani 7tä ittäŋ kuŋkuŋo u|alt="The 7 places where the 7 churches were (MAP)" src="7 Churches.jpg" size="span" loc="Between chap 1 & 2 (NOT full page)" ref="Rev 2:1" \fig*  
\mi Äma guk 7 u keri bure kädatä yepmäŋitkaŋ topän golpäŋ täŋpani 7 u gänaŋ kuŋarani unitä inta ŋode yäyak;  
\v 2  \x * \xo 2:2 \xt Rev 2:19; Rev 3:1,8,15; 1Jo 4:1\x* Näk täktäkjin ba komi epänjin yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Ba bäräpi gänaŋ gwäk pimiŋpäŋ kuŋatpäŋ äma wakiwaki täŋpanita gaŋani nadäk täkaŋ u imaka, tabäŋpäŋ-nadäk täyat. Ba ŋode imaka tabäŋpäŋ-nadäk täyat; Äma ätutä nin aposoro yäŋ jop yäŋirä in jop manman unitäŋo mebäri kawä täreŋkuk.  
\v 3 Ba in näka yäŋpäŋ kehärom taŋpäŋ komi kadäni käroŋi nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nämo kwitak täkaŋ.   
\pi1
\v 4 In kädet tägatäga ude täŋkuŋo upäŋkaŋ ŋode unita nadäŋira täga nämo täyak; Yäput peŋpäŋ nadäkinik täŋkuŋo kadäni uken näka gäripi pähap nadäŋkaŋ iron kädet iwatkuŋo apiŋo udegän nämo täk täkaŋ.  
\v 5  \x * \xo 2:5 \xt Rev 2:16,22; Rev 3:3,19\x* Unita bian siwoŋi kuŋatkuŋo unita juku piŋpäŋ bänepjin äyäŋutkaŋ kädet pengän iwatkuŋo u äneŋi kaŋ iwarut. Täŋ, bänepjin nämo sukurenayäŋ täŋo uwä näkä äreŋpäŋ intäŋo topän uwä api täyomägaret.  
\v 6  \x * \xo 2:6 \xt Sam 139:21\x* Täŋpäkaŋ imaka kubä täŋirä nadäwa täga täyak uwä ŋode; Näk Nikolas ämaniye täŋo kädetta taräki nadäk täyat intä unita udegän taräki nadäk täkaŋ.   
\pi1
\v 7  \x * \xo 2:7 \xt Stt 2:9; Rev 22:2,14,19\x* Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo juku peŋpäŋ ket nadäwut. Äma kubä nadäkiniki nämo pewän putärewänkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä irit päya täŋo mujipi, Anututä epänken nanik u nakta api nadäŋ imet yäk.   
\s1 Smena komeken äbot täŋpanita man  
\m
\v 8  \x * \xo 2:8 \xt Rev 1:17\x* Eruk äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Smena nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;  
\pi1 Äma intäjukun-inik ba mäden-inik it täyak, ba kumäŋpäŋ kodak taŋkuko unitä inta ŋode yäyak;  
\v 9  \x * \xo 2:9 \xt 2Ko 11:14-15; Jem 2:5; Rev 3:9\x* In komi bäräpi nadäŋkaŋ ämawebe iŋamiken äma äpani-inik, jopi jäwäri ude it täkaŋ u tabäŋpäŋ-nadäk täyat. (Upäŋkaŋ in jäwäri nämo, tuŋum pähapjin nikek.) Täŋpäkaŋ näk nadätat, Juda äma ätutä wäpjin yäpmäŋ äpäkta sära man täwet täkaŋ. Täŋ, Juda äma uwä Juda äma bureni nämo, u Satan täŋo äbot.  
\v 10  \x * \xo 2:10 \xt Mat 10:28; 2Ti 4:8; Jem 1:12; Rev 3:11\x* Täŋpäkaŋ mäden, imaka ahäŋ taminayäŋ täkaŋ unita nämo umuntäneŋ. Nadäkaŋ? Satantä nadäŋirän inken nanik ätu yämagut päŋku komi yotken yepmanayäŋ täkaŋ. Ude tänayäŋ täkaŋ uwä intäŋo nadäkinikjin täŋyabäkta kepma 10 ude api ahäŋ tamek. Upäŋkaŋ kumäŋ-kumäŋ tadäpnayäŋ täkaŋ unita nämo umuntäneŋ. Nämo, Anutu täŋo man iyap taŋpäŋ ehutpäŋ pen yäpmäŋ kuŋarirä irit kehäromi täŋo epmäget kudän api tamet.   
\pi1
\v 11  \x * \xo 2:11 \xt Rev 20:14, 21:8\x* Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo juku peŋpäŋ ket nadäwut. Äma kubä nadäkiniki nämo pewän putärewänkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä kumäk-kumäk namba 2 uwä api irepmirek yäk.   
\s1 Pegamum komeken äbot täŋpanita man  
\m
\v 12  \x * \xo 2:12 \xt Ais 49:2; Rev 1:16\x* Man ude yäŋpäŋ äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Pegamum nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;  
\mi Äma päip meni kukŋi kukŋi päraŋi-inik yäpmäŋ kuŋat täyak unitä inta ŋode yäyak;  
\v 13  \x * \xo 2:13 \xt Rev 3:8\x* Intä kome it täkaŋ unitäŋo mebäri nadätat. Kome uken Satantä intäjukun-inik it täyak upäŋkaŋ in wäpna biŋam iŋit-inik täŋpäŋ kuŋat täkaŋ. Satan täŋo kome uken man buramik ämana wäpi Antipas uwä kumäŋ-kumäŋ utkuŋo upäŋkaŋ nadäkinikjintä näka äwo nämo yäŋkuŋ.  
\v 14  \x * \xo 2:14 \xt Nam 22–24; Nam 25:1-2; Nam 31:16; 2Pi 2:15\x* Täŋpäkaŋ täktäkjin ätuta nadäwa täga nämo täk täyak uwä ŋode; In bämopjin-ken Balam täŋo kädet iwarani ätu itkaŋ. Balam u nadäkaŋ. U Balaktä Isrel nanik peŋ yäwet-pewän waki kädet iwatneŋta iwetpäŋ iwoŋärek täŋkuk. Waki kädet uwä anutu jopi nadäŋ yämiŋpäŋ anutu jopita ärawa täŋpani täŋo ketem naŋkuŋ, ba kubokäret kädet iwatkuŋ.  
\v 15 Täŋpäkaŋ udegän, in bämopjin-ken Nikolas täŋo kädet iwarän täwanitä itkaŋ.  
\v 16 Unita in bänepjin äyäŋurut. Bänepjin nämo äyäŋutnayäŋ täŋo uwä näk bäräŋek ahäŋ tamiŋpäŋ mena päraŋi unitä äma udewani iwan api täŋ yämet.   
\pi1
\v 17  \x * \xo 2:17 \xt Kis 16:4,14-15; Jon 6:48-50; Ais 62:2; Rev 3:12, 19:12\x* Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo juku peŋpäŋ ket nadäwut. Äma kubä nadäkiniki nämo pewän putärewänkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä ketem käbop nanik wäpi mana upäŋ api ima näŋpek. Ude täŋpäŋ mobä paki kubä terak wäpi kodaki kudän täŋpäŋ api imet. Täŋpäkaŋ wäpi kodaki uwä mähemi-tägän kaŋpäŋ nadäk api täŋpek yäk.   
\s1 Taiataira komeken äbot täŋpanita man  
\m
\v 18  \x * \xo 2:18 \xt Rev 1:14-15\x* Eruk man ude yäŋpäŋ äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Taiataira äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;  
\mi Anutu täŋo nanaki, dapuri kädäp mebet udewani nikek ba kuroŋi kuräki-inik, ägo wabiwani nikektä inta ŋode yäyak;  
\v 19 Täktäkjin kudup yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Ba bänep iron täŋit, nadäkinik ikek kuŋarit, ba bäräpi gänaŋ gwäk pimiŋpäŋ kuŋat täkaŋ u kudup tabäŋpäŋ-nadäk täyat. Ba ämawebe-ken täŋkentäk mebäri mebäri täŋ yämik täkaŋ u imaka, yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Bureni, kädet tägatäga bian täk täŋkuŋo u yärepmitpäŋ apiŋo säkgämän-inik täk täkaŋ.   
\pi1
\v 20  \x * \xo 2:20 \xt 1Kin 16:31; 2Kin 9:22; Rev 2:14\x* Upäŋkaŋ näk ŋode unita nadäŋira täga nämo täyak; In webe ärowani wäpi Jesebel u nadäŋ imiŋpäŋ jop kaŋkaŋ irirä näk profet yäŋ jop yäk täyak. Jop man ude yäwetpäŋ ämanaye yäŋ-yäkŋat-pewän kubokäret täŋit anutu jopi nadäŋ yämiŋpäŋ anutu jopita ärawa täŋpani täŋo ketem nak täkaŋ.  
\v 21 Ude täŋirä webe unitä bänepi äyäŋutta itsämäŋ yäpmäŋ äbut. Ude itsämburopäŋ bänepi nämo äyäŋutpäŋ kubokäret kädet mäde ut imikta nämo yäyak.  
\v 22 Unita näk webe u täŋpewa komi api nadäwek. Ba äma, webe ukät epän waki täk täkaŋ unitä webe u mäde nämo ut iminayäŋ täŋo uwä komi wakiinik api ahäŋ yämek.  
\v 23  \x * \xo 2:23 \xt Sam 7:9; Jer 11:20; Jer 17:10; 2Ti 4:14; Rev 20:12-13\x* Täŋpäŋ äperiye nanak kumäŋ-kumäŋ api däpet. Ude täŋira äbot täŋpanitä näka ŋode api nadäneŋ; U bänep nadäk-nadäknin kudup nibäŋpäŋ nadäwän tärewani yäk. Ba nin äma kuduptagän täktäknin täŋo kowata api däpmäŋ tärewek yäŋ api nadäneŋ.   
\pi1
\v 24 Täŋpäkaŋ Taiataira nanik äbot täŋpani in ätutä webe unitäŋo jopman u mäde ut imiŋkuŋ. Ba äma ätu Nin Satan täŋo nadäk käbop nanik u iwat täkamäŋ yäŋ yäk täkaŋ äma udewanita mäde ut yämik täkaŋ. Eruk inta äneŋi bäräpi kubä nämo api tamet.  
\v 25  \x * \xo 2:25 \xt Rev 3:11 \x* Täŋpäŋ ŋode kaŋ täŋput; Kädet täga yäpmäŋ kuŋat täkaŋ ugänpäŋ iŋit-inik täŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarirä äneŋi api äbet.  
\v 26-27  \x * \xo 2:26-27 \xt Rev 12:5\x* Täŋ, äma kubä nadäkiniki nämo pewän putärewänkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä guŋ ämata intäjukun it yämikta näkä kehäromi api imet.  
\b  
\q1 \qt Ude täŋira mana buramiwut yäŋpäŋ käbotinik däpmäŋ kärapmit täkaŋ ude pärip-päriptä api däpmäŋ kärapmirek yäk.\qt* \rq Sam 2:9\rq*  
\b  
\m Kehäromi, äma udewanita yämayäŋ täyat uwä kehäromi Nanatä namiŋkuko udegän.  
\v 28  \x * \xo 2:28 \xt Rev 22:16\x* Kehäromi u yämiŋpäŋ guk pähap wäpi äbäyäŋek u imaka, api yäniŋ kirewet.  
\v 29 Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo ket nadäwut yäk.   
\c 3  
\s1 Sadis komeken äbot täŋpanita man  
\m
\v 1  \x * \xo 3:1 \xt Rev 1:4,16, 2:2\x* Eruk man ude yäŋpäŋ äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Sadis nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;  
\mi Äma Anutu täŋo Munapik 7 u ba guk 7 u yäpmäŋ kuŋat täyak unitä inta ŋode yäyak; Näk täktäkjin kudup yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Ämatä tabäŋirä kodaki bumik kuŋat täkaŋ upäŋkaŋ bänepjin kumbani.  
\v 2 Unita in däpureŋpäŋ nadäkinikjin täpuri itkaŋ kumbayäŋ täyak u äneŋi täŋpewä kodak taŋpäŋ kehäromi nikek kaŋ irut. Nadäkaŋ? Täktäkjin Anutuna iŋamiken käwa nämo tägak täyak.  
\v 3  \x * \xo 3:3 \xt Rev 2:5; 1Te 5:2\x* Unita imaka tamiŋpäŋ taniŋ kirewani ba täwetpäŋ täwoŋärewani unita äneŋi juku piŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatpäŋ bänepjin äyäŋurut. Täŋpäkaŋ nämo kikŋuräwä näkŋa iwantä-yäŋ api tädot tamet. Näkŋo kadänina nämo nadäŋirä api tädot tamet.   
\pi1
\v 4  \x * \xo 3:4 \xt Jud 23\x* Täŋpäkaŋ Sadis äbot täŋpani in ätu itkaŋ uwä tekjin kome täŋo garok nämo yäpurä ijiŋkuŋ. Äma udewani unita nadäwa täga täk täyak unita äma udewani tek paki täŋkaŋ näkkät bok api kuŋatne.  
\v 5  \x * \xo 3:5 \xt Mat 10:32; Luk 10:20\x* Nadäkaŋ? Äma kubätä nadäkiniki nämo pewän putärewäkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä tek paki udewani iniŋ kirewa täŋpäŋ kuŋarirän irit kehäromi täŋo wäpi tawaŋ terak wäpi nämo api awähuret. Nämoinik, wäpi u Nana-kät aŋeroniye iŋamiken api yäŋahäwet.  
\v 6 Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo ket nadäwut yäk.   
\s1 Filadelfia komeken äbot täŋpanita man  
\m
\v 7  \x * \xo 3:7 \xt Ais 22:22\x* Eruk man ude yäŋpäŋ äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Filadelfia nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;  
\mi Imaka bureni täŋo mähemi, äma kudupi unitä Devit täŋo ki yäpmäŋ kuŋatpäŋ yäma därirän äma kubätä äneŋi yäput-pipinaŋi nämo. Ba yäma yäput pipiŋirän äma kubätä äneŋi dätnaŋi nämo. Unitä inta ŋode yäyak;  
\v 8  \x * \xo 3:8 \xt 1Ko 16:9; Rev 2:2\x* Näk täktäkjin yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Täŋpäkaŋ näk yäma dät tamiŋkuro ŋo äma kubätä äneŋi yäput-pipinaŋi nämo. Ba intäŋo kehäromijin täpuri-inik pat tamitak u nadätat. Kehäromijin täpuri upäŋkaŋ ehutpäŋ manna biŋam yäpmäŋ kuŋatpäŋ näka äwo nämo yäŋkuŋ.  
\v 9  \x * \xo 3:9 \xt Rev 2:9; Ais 45:14; Ais 49:23; Ais 60:14\x* Unita ŋode nadäwut; Satantä äbotken nanik äma ätutä Nin Juda äma yäŋ yäk täkaŋ upäŋkaŋ Juda äma bureni nämo, udewani peŋ yäwetpewa inken äbäŋkaŋ gukut imäpmok api täŋ tamineŋ. Ude täŋpäŋ inta nadäŋ tamikinik täk täyat u api nadäwä täreneŋ.  
\v 10  \x * \xo 3:10 \xt Luk 21:19; 2Ti 2:12\x* Täŋpäkaŋ komi bäräpi gänaŋ nadäkinikjin nämo pewä putärewäpäŋ näka kwikinik itsämbut yäŋ man täwetkuro u bureni iwat täkaŋ. Unita ämawebe komeni komeni uken kadäni waki ahäwayäŋ täko uwä inken nämo ahäwekta api peŋpipiwet. Täŋkaŋ kadäni waki uwä ämawebe kuduptagän api täŋyabäwek.   
\pi1
\v 11  \x * \xo 3:11 \xt Rev 2:10,16\x* Täŋpäkaŋ kadäni käroŋi nämo itkaŋ pengän api ärewero unita imaka iŋitkaŋ u nämo pewä putärewek. Ude tänayäŋ täŋo uyaku epmäget kudän inta biŋam iwoyäwani u äma kubätä täga nämo api täyomägarek.  
\v 12  \x * \xo 3:12 \xt Ais 62:2, 65:15; Ese 48:35; Rev 14:1, 21:2\x* Nadäkaŋ? Äma kubä nadäkiniki nämo pewän putärewänkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä Anutuna täŋo kudupi yot kujat kehäromi kubä ude api tewet. Tewakaŋ äma u kudupi yot uken api it yäpmäŋ ärowek. Täŋpäkaŋ äma uterak Anutuna täŋo wäpi api kudän täwet. Ba Anutuna täŋo yotpärare, wäpi Jerusalem Kodaki kunum gänaŋ Anutuna-ken nanik äpäk täyak unitäŋo wäpi, ba näkŋaken wäpna kodaki äma uterakgän api kudän täwet.  
\v 13 Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo ket nadäwut yäk.   
\s1 Laodisia komeken äbot täŋpanita man  
\m
\v 14  \x * \xo 3:14 \xt Rev 1:5, 19:11; Kol 1:15\x* Man ude yäŋpäŋ äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Laodisia nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;  
\mi Man bureni mähemi-inik, kubä-yäŋ kubä-yäŋ nämo täŋpani unitä imaka kuduptagän Anututä pewän ahäŋkuŋo unitäŋo mähemi-inik it täyak. Unitä inta ŋode yäyak;  
\v 15-16  \x * \xo 3:15-16 \xt Rom 12:11; Rev 2:2\x* Näk täktäkjin kudup yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Irit kuŋat-kuŋatjin uwä ume udewani. In ume kekeki ude kuŋarirä näŋpa gäripi nämo täŋpäkaŋ mena-ken nanik aŋeŋ mäba-kunayäŋ täyat ŋo! In ume säkgämän, mäniri-inik ude nämo kuŋat täkaŋ, ba ume komiinik ude nämo kuŋat täkaŋ. Mäniri-inik ude kuŋatneŋ, ba komiinik ude kuŋatneŋo uyaku täga nadäwet. Upäŋkaŋ in ude nämo kuŋat täkaŋ!   
\pi1
\v 17  \x * \xo 3:17 \xt Hos 12:8; 1Ko 4:8; Luk 12:21\x* Täŋkaŋ in ŋode yäk täkaŋ; Nin tuŋum äma yäŋ yäk täkaŋ. Imaka imaka mäyap yäpumäŋo unita säkgämän itkaŋ imaka kubäta nämo wäyäkŋek täkamäŋ yäŋ nadäk täkaŋ. Upäŋkaŋ ude nämo! In mebärijin nämo nadäwä tumäk täkaŋ. Näkä tabäŋira äpani-inik, jopi jäwäri ude kuŋat täkaŋ, ba dapunjin tumbani, moräŋinik kuŋat täkaŋ.  
\v 18  \x * \xo 3:18 \xt Ais 55:1; Jem 2:5; Rev 3:5, 4:4; Rev 16:15\x* Unita jukuman kubä ŋode täwera nadäwut; In näkken gol moneŋ säkgämän u yäpmäŋpäŋ tuŋumjin nikek täkot. Ba näkken tek paki suwaŋpäŋ yäpmäŋkaŋ mäyäkjin kaŋ täŋpipiwut. Ude täŋkaŋ dapunjin yäpätägakta marasin näkken suwaŋpäŋ dapunjin-ken ärutkaŋ dapun säkgämän kaŋ ijiwä tumbut.   
\pi1
\v 19  \x * \xo 3:19 \xt 1Ko 11:32; Rev 2:5\x* Nadäkaŋ? Ämawebe nadäŋ yämikinik täk täyat unitäŋo irit kuŋat-kuŋari yäpä-siwoŋtakta komi yämiŋit, yabäŋ yäŋpäŋ yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täyat. Unita inä ehutpäŋ kehärom taŋpäŋ bänepjin äyäŋurut.  
\v 20  \x * \xo 3:20 \xt Jon 14:23; 1Jo 2:24\x* Täŋpäkaŋ näk yäma terak kwäpkwäp yäpuritat ŋo nämo nadäkaŋ? Eruk, äma kubätä manna nadäŋpäŋ yäma dät namayäŋ täko uwä, unitä yot gänaŋ äroŋpäŋ itpäŋ ukät ketem bok api näde.  
\v 21  \x * \xo 3:21 \xt Mat 19:28\x* Ba äma kubä nadäkiniki nämo pewän putärewänkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä näkkät wäpnek biŋam ikek bok itta api nadäŋ imet. U nanatä nadäŋ namiŋkuko udegän api nadäŋ imet. Näk komi epän täŋtäŋgän iwan täŋo kehäromi yomägatkuro unita Nankät wäpnek biŋam ikek bok itta nadäŋ namiŋkuk.  
\v 22 Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo ket nadäwut yäk.   
\c 4  
\s1 Kunum gänaŋ Anutu iniŋ oretkuŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 4:1 \xt Rev 1:1,10\x* Imaka kudup u yabäŋpäŋ-nadäŋkuro u punin terak dapun täŋpäŋ kaŋkut; Kunum gänaŋ yäma kubä tumäŋirän. Kaŋ irira man kotäk, womat mämä bumik pengän nadäŋkuro unitägän äneŋi ahäŋkaŋ ŋode näwetgän täŋkuk; Gäk päbä imaka ahäkta yäwani ŋo gäwoŋärewa ka yäk.  
\v 2  \x * \xo 4:2 \xt Sam 47:8; Ais 6:1; Rev 4:9\x* Ude yäŋirän uterakgän Munapiktä magärirän kaŋkut; Kunum gänaŋ äma ärowani täŋo mäŋirani bägup kubä itkuko uterak äma kubä maŋirirän.  
\v 3  \x * \xo 4:3 \xt Ese 1:28\x* Maŋirirän kaŋkuro uwä gweŋi gämäni bok bumik ägo wabiŋ irirän. Täŋpäkaŋ maŋit irani u gwäki terakä gämok wära kudän säkgämän-inik unitä yewa täŋkuk. Gämok wära uwä mobä gweŋi ägo wabiwani bumik.   
\p
\v 4  \x * \xo 4:4 \xt Ais 24:23; Rev 3:18, 6:11\x* Täŋpäkaŋ maŋit irani u it gwäjiŋkuŋo uwä maŋirani bägup äneŋi 24tä itkuŋ. Täŋpäŋ maŋirani bägup 24 uterak äma ekäni 24tä maŋit äyäŋutkuŋ. Äma 24 uwä tek paki-inik yamäŋpäŋ gwäki-ken äma ärowani täŋo gwäpä säkgämän, golpäŋ täŋpani nikek unitä itkuŋ.  
\v 5  \x * \xo 4:5 \xt Ese 1:13; Rev 1:4, 8:5; Rev 11:19, 16:18\x* Eruk maŋirani bägup bämopi-ken itkuko u gänaŋ yäpä ba iromäŋ mämä pähap ahäŋ irirän iŋam dädän-ken topän mebet 7 ude ijiŋkuŋ. Topän mebet 7 u Anutu täŋo munapik 7 u.  
\v 6  \x * \xo 4:6 \xt Ese 1:5-10,22; Ese 10:14\x* Ude kaŋpäŋ äneŋi, maŋirani bägup u iŋam dädän-ken gwägu säkgämän, kwawanigän, ijiwä tumäŋ-kuk.  
\p Ude täŋkaŋ maŋirani bägup dubini-ken kukŋi kukŋi imaka kuŋat-kuŋat ikek yaräbok-yaräboktä itkuŋ. U uwä iŋami käda ba mädeni käda dapuri nikekgän.  
\v 7 Kubä uwä laion udewani. Kubäwä bulimakau ämani bumik. Kubäwä äma iŋam dapun bumik. Kubäwä siäŋ piäŋ kuŋat täkaŋ udewani.  
\v 8  \x * \xo 4:8 \xt Ais 6:2,3; Ese 1:18, 10:12; Rev 1:4,8\x* Imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 u piri 6 nikekgän. Ba gupi kudup, ba jiroki-ken imaka, dapuri nikekgän. Unitä kepma bipani, tärek-täreki nämo ŋode yäk täkaŋ;  
\q1 Ekäni Anutu täŋpämorek, u kudupitä kudupitä kudupi-inik. Itkukotä itak. Unitägän api irek.   
\p
\v 9  \x * \xo 4:9 \xt Dan 4:34, 6:26; Dan 12:7; Rev 4:2,10\x* Täŋpäkaŋ imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 unitä irit mähemi mäŋirani bägup säkgämän terak it täyak u oraŋ imiŋpäŋ iniŋ orerit, bänep täga man iwerit täk täkaŋ.  
\v 10  \x * \xo 4:10 \xt Rev 4:9; Rev 5:1,7,13; Rev 6:16; Rev 7:10,15, 19:4, 21:5\x* Ude täk täkaŋ-ken uken äma ekäni 24 unitä irit kehäromi mähemi maŋirani bägup terak it täyak u iŋamiken gwäjiŋ äpmoŋ imiŋpäŋ gwäpäni säkgämän gämori-ken peŋkaŋ ŋode yäk täkaŋ;  
\v 11 Ekäninin Anutu epmäget kudän ba wäpi biŋam ba kehäromi, gäkä mähemi täŋiri säkgämän täk täyak.  
\q1 Imata, gäkägän imaka kuduptagän u pewi ahäŋkuŋ. Ba gäkŋaken nadäk terak imaka kuduptagän ahäŋ moreŋkuŋo itkaŋ.   
\c 5  
\s1 Netätä buk nämo pirärewani täga pirärewek?  
\p
\v 1  \x * \xo 5:1 \xt Rev 4:2,10; Ais 29:11; Ese 2:9-10\x* U kaŋpäŋ uterakgän ŋode kaŋkut; Äma maŋirani bägup säkgämän terak it täyak u keri bure kädatä buk wagupani kubä iŋit irirän kaŋkut. Buk uwä mädeni käda ba gämori käda kudän ikekgän. Täŋpäkaŋ buk u ämatä jop pipiyäneŋo udeta nämäk 7päŋ kehäromigän yäpmäŋ gatäwani.\fig Buk nämo pipiyäwani nämäk 7 yäpmäŋ gatäwani|alt="The not-opened book sealed with 7 waxes" src="Scroll d.jpg" size="col" loc="Near verse" copy="Urs Wegmann" ref="Rev 5:1" \fig*  
\v 2 Täŋpäŋ äneŋi aŋero kehäromi kubä kaŋkut. Unitä gera terak ŋode yäŋkuk; Äma siwoŋi netä unitä buk ŋonitäŋo nämäk ketäreŋpäŋ täga pipiyäwek?  
\v 3 Ude yäŋirän kunum gänaŋ ba kome terak ba kumbani mäjotä irani-ken kubätä buk u täga pipiyäŋpäŋ daninaŋi nämo täŋkuk.  
\v 4 Äma kubätä täga itpäŋ buk u daninaŋi nämo kaŋkuro unita butewaki nadäŋpäŋ konäm bumta kotkut.  
\v 5  \x * \xo 5:5 \xt Stt 49:9; Ais 11:1,10; Rev 22:16\x* Konäm korira äma ekäni 24 ukät nanik kubätä ŋode näwetkuk; Koreno yäk. Nadätan? Juda täŋo äbotken nanik Laion kubä ahäŋkuk. U Devit täŋo orani wäpi biŋam ikek unitä ämik täŋpäŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpuko unita buk unitäŋo nämäk 7 u ketäreŋpäŋ täga pipiyänaŋi yäk.   
\s1 Tom Bätaki-tägän buk u täga pirärewek  
\p
\v 6  \x * \xo 5:6 \xt Sek 4:10; Jon 1:36; Rev 1:4, 5:12; Rev 13:8\x* Ude yäŋirän kaŋkut; Tom Bätaki kubä, kumäŋ-kumäŋ urani bumik unitä imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 ukät äma ekäni 24, maŋirani bägup säkgämän it äyäŋutkuŋo u bämopi-ken käroŋ wädäŋirän kaŋkut. Joŋani 7, dapuri udegän 7. Joŋani ba dapuri 7 uwä Anutu täŋo munapik 7 komeni komeni yäniŋ kireŋpewän kwani it yäpmäŋ kukaŋ u.  
\v 7  \x * \xo 5:7 \xt Rev 4:2,10\x* Ude kawakaŋ Tom Bätakitä päŋku äma maŋirani bägup säkgämän it täyak unitäŋo keri bure käda buk u irirän yäpuk.  
\v 8  \x * \xo 5:8 \xt Rev 8:3-4, 14:2; Rev 15:2; Sam 141:2\x* Buk nämo pipiyäwani u yäpmäŋkaŋ irirän imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 ukät äma ekäni 24 unitä Tom Bätaki gämori-ken gwäjiŋ äpmoŋ imiŋkuŋ. U kubäkubätä wagäm-kät gäpe golpäŋ täŋpanipäŋ iŋitkuŋ. Täŋpäkaŋ gäpe u gänaŋ naniktä gupe käbäŋi gäripi nikek abuk. Gupe uwä Anutu täŋo kudupi ämawebe unitäŋo yäŋapik man.   
\p
\v 9  \x * \xo 5:9 \xt Sam 33:3, 40:3; Sam 96:1, 98:1; Sam 144:9; Rev 14:3\x* Täŋpäkaŋ äma ekäni 24 ukät imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 unitä kap kodaki kubä ŋode teŋkuŋ;  
\q1 Gutkuŋo unita buk unitäŋo nämäk ketärekta wäpka biŋam ikek itan. Gäkŋo nägätkatä komeni komeni, äbori äbori uken nanik äma gupi iŋam dapun inigän inigän, ba man kotäk mebäri mebäri yäwani suwaŋpäŋ yepmaŋpi Anututa biŋam täŋkuŋ.   
\q1
\v 10  \x * \xo 5:10 \xt Kis 19:6; Ais 61:6; Rev 1:6, 20:6; Rev 22:5\x* Ämawebe uwä irit kehäromi täŋo äbot ude itkaŋ Anutunin täŋo bämop ämaniye ude kuŋatneŋta yepmaŋkun.  
\q1 Ude yepmaŋkuno unita kome terak intäjukun itkaŋ kaŋiwat epän api täneŋ yäk.   
\p
\v 11  \x * \xo 5:11 \xt Dan 7:10; Hib 12:22\x* Täŋpäkaŋ äneŋi kaŋpäŋ nadäŋkuro uwä ŋode; Äma ärowani täŋo maŋirani bägup säkgämän ba imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 ukät äma ekäni 24 u irirä aŋero mäyap-inik, 1,000 ini äbot-äbot ba 10,000 ini äbot-äbot unitä äbä it gwäjiŋpäŋ mämä pähap täŋirä nadäŋkut.  
\v 12  \x * \xo 5:12 \xt 1Sto 29:11; Rev 5:6\x* Täŋkaŋ gera terak man ŋode yäŋkuŋ;  
\q1 Tom Bätaki kumäŋ-kumäŋ urani u siwoŋi-inik unita kehäromi, täŋbumbum ba nadäwä tärek ba wäpi biŋam, epmäget kudän, iniŋoret-oret, ba bänep täga man iwet-iwet u kumän-tagän inita biŋam täyak!   
\p
\v 13  \x * \xo 5:13 \xt Rev 4:2,10\x* Täŋpäkaŋ imaka kuŋat-kuŋat ikek kunum gänaŋ, kome terak, kumbani mäjotä irani-ken ba gwägu pähap gänaŋ itkuŋo u kuduptagäntä ŋode yäŋirä nadäŋkut;  
\q1 Äma maŋirani bägup säkgämän uterak it täyak ukät Tom Bätaki bok, iniŋoret-oret, wäpi biŋam, epmäget kudän ba kehäromi pat yämitak udegän pen pat yämik täyon!   
\m
\v 14 Ude yäŋirä eruk, imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 unitä ŋode yäŋkuŋ; U bureni-inik! Täŋpäkaŋ äma ekäni 24 unitä gwäjiŋ äpmoŋ yämiŋpäŋ äma bägup säkgämän terak it täyak ukät Tom Bätaki u yäniŋ oretkuŋ.   
\c 6  
\s1 Hos 4 unitäŋo manbiŋam  
\p
\v 1  \x * \xo 6:1 \xt Rev 4:6, 5:1\x* Täŋpäkaŋ äneŋi ijiwa kwäpäŋ kaŋkut; Tom Bätaki unitä buk nämäk 7päŋ kehäromi yäpmäŋ gatäwani u iŋitkaŋ nämäk kubä ketäreŋkuk. Ketäreŋirän imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 ukät nanik kubätä iromäŋ kotäk terak gera ŋode yäŋkuk; Abi! yäk.  
\v 2  \x * \xo 6:2 \xt Sek 1:8, 6:1-6\x* Ude yäwänkaŋ hos paki kubätä uterakgän äbäŋirän kaŋkut. Hos paki uterak äma kubä itkuko uwä äpa kuek ikek. Täŋpäŋ äma ärowani täŋo gwäpä imäkaŋ komi äma täŋo kehäromi yäpmäŋ äpani ude täŋpäŋ komi äma mäyap komeni komeni däpmäŋ paotta äneŋi kuŋkuk.   
\p
\v 3 Täŋpäkaŋ Tom Bätakitä nämäk buk uterak yäpmäŋ gatäwani namba 2 u ketäreŋirän imaka kuŋat-kuŋat ikek namba 2tä yäŋkuk; Abi! yäk.  
\v 4 Yäŋirän hos gämäni kubätä äbä ahäŋkuk. Hos gämäni uterak äma itkuko u kome terak bätaki säkgämän irit wärämurirän ämatä kowata kowata ämiŋ kumäkta kehäromi imani. Ba kadä taŋi kubä keri-ken pewani iŋirirän kaŋkut.   
\p
\v 5 Täŋpäkaŋ Tom Bätakitä äneŋi nämäk namba 3 u ketäreŋirän imaka kuŋat-kuŋat ikek namba 3tä yäŋkuk; Abi! yäk. Ude yäwänä uterakgän dapun täŋpäŋ kaŋkut; Hos kubiri kubätä äbä ahäŋkuk. Äma hos kubiri uterak itkuko uwä ketem täŋo bäräpi wohurani kubä iŋitkuk.  
\v 6 Iŋirirän imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 u bämopi-ken äma täŋo man kotäk bumik kubätä ahäŋpäŋ äma hos terak itkuko u ŋode iwerirän nadäŋkut; Gäk päŋku kome terak epän täŋiri ketem täpuri kubä suwakta gwäki ärowani-inik api peneŋ yäk. Saguom kubäkubä gwäki taŋi, 10 kina ude yäk. Täŋkaŋ olip gakŋi ba wain ume nämo täŋpewi waneŋ yäk.   
\p
\v 7 Täŋpäkaŋ Tom Bätakitä äneŋi nämäk namba 4 u ketäreŋirän imaka kuŋat-kuŋat ikek namba 4tä yäŋkuk; Abi! yäk.  
\v 8  \x * \xo 6:8 \xt Jer 15:1-3; Ese 5:12,17; Ese 14:21; Ese 33:27\x* Yäwänä dapun täŋpäŋ hos pujiŋi jäŋwam bumik kubätä äbä irirän kaŋkut. Äma hos uterak itkuko u wäpi Kumäŋ-kumäŋ. Äbäŋirän kubä wäpi Geŋi Wakitä tuängän iwatkuk. Täŋpäkaŋ kome terak ämawebe yäpmäŋ daniwä äbot pähap 3 ude jop irirä äbot namba 4 uken kumäŋ-kumäŋ pewän ahäkta kehäromi yämani. U ämawebe äbot u kumäŋ-kumäŋ däpmäkta ämik, nakta jop irit ba käyäm pewän ahäŋkuŋ. Ba ämawebe u däpmäkta tom komi komi yäniŋ kireŋkumän.   
\p
\v 9 Täŋpäkaŋ Tom Bätakitä äneŋi nämäk namba 5 u ketäreŋirän kaŋkut. Ämawebe Anutu täŋo manta nadäkinik täŋpäŋ manbiŋam yäŋahäŋirä däpani ätu unitäŋo mäjoni, alta gämori-ken irirä yabäŋkut.  
\v 10  \x * \xo 6:10 \xt Rev 16:7; Lo 32:43; Sam 79:10\x* Ämawebe uwä gera terak Anutu ŋode iwet yabäŋkuŋ; O Ekäni intäjukun-inik, yäŋkehäromtak mähemi kudupi, komen ämatä nidäpmäŋ-pewä kumbumäŋo u kowata bäräŋeŋ api däpmäŋ tärewen ba nämo?  
\v 11  \x * \xo 6:11 \xt Rev 3:18, 7:9,13; Rev 19:14\x* Ude yäŋirä tek paki ini-ini yämiŋ moreŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Kämi. Kristo täŋo watä epän täŋpani notjiye ätu, in tadäpuŋo udegän ätu däpmäkta yäwani u däpmäkgän täŋirä kowata api däpmäŋ tärewet yäk.   
\p
\v 12  \x * \xo 6:12 \xt Mat 24:29; Apos 2:20; Rev 8:12\x* Täŋpäkaŋ Tom Bätakitä äneŋi nämäk namba 6 u ketäreŋirän kenäŋ pähap kwaiŋkuk. Kwaiŋirän edap bipmäŋ utpäŋ käbot jiburani ude äworeŋkuk. Ba komepaktä nägät äworeŋkuk.  
\v 13  \x * \xo 6:13 \xt Ais 34:4\x* Ba guktä kunum terak nanik täreŋpäŋ kome terak maŋkuŋ, wama mujip mänit taŋi piäŋpewän täreŋ mak täkaŋ ude.  
\v 14  \x * \xo 6:14 \xt Ais 34:4; Rev 16:20\x* Ba kunumtä udegän, tek gwäjik täkamäŋ ude ini gwäjiŋpäŋ paotpeŋ kuŋkuk. Täŋirän pomkät, kome gwägu bämopi-ken irani u kuduptagän ini iranitä akumaŋ paotpeŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 15  \x * \xo 6:15 \xt Ais 2:10,19,21\x* Ude ahäŋirän komeni komeni uken nanik äma ärowani ba epän watä äma jopi, ba komi äma täŋo intäjukun äma, ba tuŋum äma kehäromi nikek, ba ärowani äpani kuduptagän päŋku mobä gänaŋ ba mobä käwut-ken käbop itkaŋ ŋode yäŋkuŋ;  
\v 16  \x * \xo 6:16 \xt Luk 23:30; Rev 4:2,10\x* Pom ba mobä intä äpäŋpäŋ nidäpmäŋ-pewä paoritna äma maŋirani bägup säkgämän terak it täyak u dapuri-ken ahänetawä! Ba Tom Bätaki täŋo kokwawak kaŋ-ahänetawä yäŋ yäŋkuŋ.  
\v 17  \x * \xo 6:17 \xt Jol 2:11; Neh 1:6; Mal 3:2\x* Eruk yarä unitäŋo kokwawak kadäni pähap ahätak unita äma netä unitä täga api irek?   
\c 7  
\s1 Äma damani-ken wären täŋpani  
\p
\v 1  \x * \xo 7:1 \xt Jer 49:36; Dan 7:2\x* Imaka u käwa täreŋirän eruk aŋero 4 ude yabäŋkut. Unitä kome gägäni 4 uken kuŋatkaŋ kome täŋo mänit 4 ude yepmäŋitpäŋ yäniŋ bitnäŋkuŋ. Kome terak, gwägu terak ba päya terak mänit äneŋi nämo piäwekta ude täŋkuŋ.  
\v 2 Täŋirä edap abani käda aŋero kubä äbäŋirän kaŋkut. U Anutu irit kehäromi mähemi täŋo wären yäpmäŋ kuŋatkuk. Yäpmäŋ kuŋatkaŋ aŋero 4 u kome terak ba gwägu terak täŋpäwak täkta kehäromi yämani uwä gera terak ŋode yäwetkuk;  
\v 3  \x * \xo 7:3 \xt Ese 9:4,6; Rev 9:4\x* In kome, gwägu ba päya bäräŋeŋ nämo täŋpä waneŋ. Intäjukunä nintä Anutu täŋo watä epän ämawebeniye damani terak Anutunin täŋo wären tänayäŋ yäk.  
\v 4  \x * \xo 7:4 \xt Rev 14:1,3\x* Ude yäŋkaŋ Isrel ämawebe u bämopi-ken nanik ämawebe Anutu täŋo wären ikek u kudup 144,000 yäŋ yäŋirän nadäŋkut.  
\v 5 Täŋpäkaŋ Isrel ämawebe kuduptagän äbot 12. Äbot kubäkubä u gänaŋ nanik ämawebe 12,000-12,000 ude Anutu täŋo wären nikek ŋode yäpmäŋ daniŋ yepmaŋkuŋ;  
\li1 Juda täŋo äbotken nanik äma 12,000.  
\li1 Ruben täŋo äbotken nanik äma 12,000  
\li1 Gat täŋo 12,000   
\li1
\v 6 Ase täŋo 12,000  
\li1 Naptali täŋo 12,000  
\li1 Manase täŋo 12,000   
\li1
\v 7 Simeon täŋo 12,000  
\li1 Livai täŋo 12,000  
\li1 Isasa täŋo 12,000   
\li1
\v 8 Sebulun täŋo 12,000  
\li1 Josep täŋo 12,000  
\li1 Benjamin täŋo 12,000   
\s1 Äma mäyap Anutu iŋamiken itkaŋ iniŋ oretkuŋ  
\p
\v 9  \x * \xo 7:9 \xt Rev 3:18\x* Täŋpäkaŋ imaka u kaŋpäŋ nadäwa täreŋirän äneŋi kubä ŋode kakgän täŋkut; Äbot pähap-inik, äma kubätä täga daninaŋi nämo, ämawebe äbori äbori, komeni komeni, gupi iŋam dapun inigän inigän, ba man kotäk mebäri mebäri yäwani, äbot pähap u äma maŋirani bägup säkgämän uterak itkuko ukät Tom Bätaki u dubini-ken käroŋ wädäŋirä yabäŋkut. Äbot pähap u tek paki nikekgän, keritä imuk pähäm iŋitkaŋ man gera terak ŋode yäŋkuŋ;  
\v 10  \x * \xo 7:10 \xt Rev 4:2,10\x* Anutunin, maŋirani bägup säkgämän terak it täyak ukät Tom Bätaki, yäpätägak täŋo mähemi-inik itkamän.   
\m
\v 11 Täŋpäkaŋ maŋirani bägup säkgämän dubini-ken äma ekäni 24 ukät imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 u irirä aŋero kuduptagän itgwäjiŋkuŋ. Itgwäjiŋpäŋ bägup säkgämän u dubini-ken kome terak iŋami yäpä-äpmoŋpäpäŋ patkuŋ. Ude patkaŋ Anutu iniŋ oretpäŋ ŋode yäŋkuŋ;   
\q1
\v 12  \x * \xo 7:12 \xt Rev 5:12, 11:17\x* Bureni! Iniŋ oretoret, epmäget kudän, nadäwä tärek, bänep täga man iwet-iwet, wäpi biŋam ärowani pähap, ba kehäromi u Anutunintä mähemi täŋpäŋ tärek-täreki nämo it yäpmäŋ äroton! U bureni-inik!   
\p
\v 13  \x * \xo 7:13 \xt Rev 3:18\x* Näk ude käwa täreŋirän äneŋi äma ekäni 24 ukät nanik kubätä näwetkuk; Ämawebe tek paki nikek u netä? De naniktä äbuŋ?  
\v 14  \x * \xo 7:14 \xt Mat 24:21\x* Ude näwet yabäŋirän kowata ŋode iwetkut; Äma ärowanina, uwä gäkä nadätan. Ude iwerawä näwetkuk; Ätu ŋowä iwan keri terak butewaki ba komi pähap gänaŋ naniktä äbuŋ yäk. Unitäŋo teki uwä Tom Bätaki täŋo nägäripäŋ ärutpak taŋkuŋ yäk.   
\q1
\v 15  \x * \xo 7:15 \xt Rev 4:2,10\x* Ude täŋkuŋo unita Anutu täŋo maŋirani bägup säkgämän u dubini-ken itkaŋ bipani kepma unitä yotken watä epän täŋ imik täkaŋ.  
\q1 Täŋirä äma maŋirani bägup säkgämän terak it täyak unitä yabäŋ yäwatpäŋ watäni it yämik täyak.   
\q1
\v 16  \x * \xo 7:16 \xt Ais 49:10\x* Täŋpäkaŋ nakta ba umeta äneŋi kubä nämo api yeneŋ.  
\q1 Ba edaptä komi nämo api yewek. Ba komi kädäp ikektä nämo api yewek.   
\q1
\v 17  \x * \xo 7:17 \xt Sam 23:2; Ais 25:8; Jon 10:11; Rev 5:6, 21:4\x* Imata, Tom Bätaki maŋirani bägup säkgämän bämopi-ken it täyak unitä watäni säkgämän api it yämeko unita.  
\q1 Itkaŋ irit kehäromi täŋo ume dapuri-ken api yämagut yäpmäŋ kuk täŋpek. Täŋkaŋ Anutunitä ini dapuri-ken konämi pito uwä api ärut yämek.   
\c 8  
\s1 Nämäk namba 7 u ketäreŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 8:1 \xt Hab 2:20\x* Täŋpäkaŋ Tom Bätakitä nämäk buk terak yäpmäŋ gatäwani namba 7 u ketäreŋirän kunum gänaŋ mämäni nämo irirän kadäni käroŋi bumik täŋkuk.  
\v 2 Kum itkuŋo u täreŋirän yabäŋkut; Aŋero 7 Anutu dubini-ken käroŋ wädäŋ it täkaŋ unita ätutä womat 7 ude yämiŋkuŋ.   
\p
\v 3  \x * \xo 8:3 \xt Rev 5:8; Kis 30:1-3; Rev 9:13\x* Täŋpäkaŋ aŋero kubätä alta dubini-ken äbä itkuk. U gäpe golpäŋ täŋpani iŋit irirän kubätä äbä päya umumi käbäŋi täga nikek gäpe u gänaŋ bumta piŋkuk. Piŋkuko uwä kudupi ämawebe täŋo yäŋapik mankät awähutkaŋ Anututa ärawa ude ijikta. Ude piwänkaŋ aŋero uwä gäpe u alta golpäŋ täŋpani, maŋirani bägup säkgämän iŋam dädän itak uterak peŋkaŋ pewän ijiŋkuŋ.  
\v 4  \x * \xo 8:4 \xt Rev 5:8\x* Pewän ijiŋirä gupe käbäŋi nikek ukät kudupi ämawebe täŋo yäŋapik mantä aŋero unitäŋo keri-ken naniktä Anutu-ken äroŋkuk.  
\v 5  \x * \xo 8:5 \xt Wkp 16:12; Kis 19:16-19; Rev 4:5, 11:19; Rev 16:18\x* Äroŋirän aŋero uwä kädäp gäyek alta terak nanik yäpmäŋkaŋ gäpe u gänaŋ pewän tokŋewäpäŋ kome terak umu äreŋ täŋpän maŋkuŋ. Äreŋ täŋpän maŋirä yäpä kwinitpäŋ, iromäŋ mämä taŋi yäŋirän kenäŋ pähap bumta kwaiŋkuk.   
\s1 Kome terak imaka imaka ahäŋkuŋ  
\p
\v 6 Eruk, u punin terak aŋero 7 unitä womat iŋit itkuŋo u piäkta kadäni keräp taŋkuk.  
\v 7  \x * \xo 8:7 \xt Kis 9:23-26; Ese 38:22; Jol 2:30\x* Täŋkaŋ aŋero namba 1 unitä womat piäŋirän iwän mim ikek, ba kädäp mebet nägät-kät awähurani unitä kome terak maŋkuŋ. Maŋkaŋ kome ätuken kädäp pähap ijiŋ patkuk. Täŋkaŋ kome ätukenä päya ijiŋ paotkuŋ. Täŋkaŋ kome terak mup kuduptagän, udegän ijiŋ paotkuŋ.   
\p
\v 8  \x * \xo 8:8 \xt Kis 7:20-21\x* Ijiŋ paorirä aŋero namba 2tä womat piäŋkuk. Piäŋirän imaka kubä pom taŋi bumik, kädäp mebet ikek unitä gwägu pähap gänaŋ maŋpä äpmoŋkuk.  
\v 9 Äpmoŋirän gwägu pähap u moräki nägät äworeŋkuk. Nägät äworeŋirän gwägu tom mäyap kumbuŋ. Täŋirä gäpe, gwägu uterak kuŋarani imaka, mäyap imät täŋpä kuŋkuŋ.   
\p
\v 10 Täŋpäkaŋ äneŋi aŋero 3tä womat piäkgän täŋkuk. Womat piäŋirän guk pähap kubä kunum gänaŋ naniktä täreŋkaŋ topäntä-yäŋ ijiŋ-yäŋeŋkaŋ kome ätuken ume gänaŋ ba ume dapuri-ken maŋkuk.  
\v 11  \x * \xo 8:11 \xt Jer 9:15\x* Guk u wäpi Jarip. U ume gänaŋ maŋirän ume uwä jägämi pähap, ämatä nänaŋi nämo täŋkuk. Nänaŋi nämo täŋkuko u naŋirä jägämi täŋpäpäŋ äma mäyaptä kumäŋ täŋpä kuŋkuŋ.   
\p
\v 12  \x * \xo 8:12 \xt Rev 6:12-13\x* Täŋpäkaŋ aŋero namba 4tä womat piäkgän täŋkuk. Womat piäŋirän edap moräki, komepak moräki ba guk ätu kehäromini yäyomägat-pewä peŋyäŋeki moräki paotkuŋ. Peŋyäŋeki moräki paorirä kome kukŋi käda bipmäŋ utkuk. Ba bipani udegän, kome ätuken guk ba komepak kumkum ijiŋkuŋ.  
\v 13  \x * \xo 8:13 \xt Rev 9:12, 11:14\x* Ude kaŋkaŋ uterakgän siäŋ pähap kubä kaŋkut. Uwä punin-inik unuken piäŋ kuŋkaŋ gera ŋode yäŋkuk; Wära! wära! Aŋero yaräkubä womat nämo piäwanitä womat piäŋirä komen ämatä jide api täneŋ?   
\c 9  
\s1 Käpukbam awaŋ käroŋi-ken naniktä abuŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 9:1 \xt Rev 20:1\x* Eruk aŋero namba 5tä womat piäkgän täŋkuk. Womat piäŋirän dapun täŋpäŋ guk kubä kunum gänaŋ naniktä täreŋpeŋ kome terak maŋ päranipäŋ kaŋkut. Guk unita awaŋ käroŋi boham, unitäŋo yäma dätta ki imani.  
\v 2  \x * \xo 9:2 \xt Stt 19:28; Kis 19:18; Jol 2:2,10\x* Unitä awaŋ käroŋi boham unitäŋo yäma därirän gupe pähap abuk. Gupe u epänken kogä pähap ijiŋirä ärok täkaŋ ude. Gupe unitä äro edapkät kunum itpipiŋpewän gwägätkuk.  
\v 3  \x * \xo 9:3 \xt Kis 10:12,15\x* Täŋirän gupe gänaŋ nanik käpukbamtä abämaŋ kome terak äpmoŋkuŋ. Täŋkaŋ kehäromi yämani uwä bam bumik, meni komigämän.  
\v 4  \x * \xo 9:4 \xt Rev 7:3\x* Täŋpäkaŋ kome terak tepäraŋ, päya pähäm ba moyeŋ, nak yeŋ udewani täŋpä waneŋtawä yäŋ yäwerani. Täŋkaŋ ämawebe damani-ken Anutu täŋo wäreni nämo, u iwan täŋ yämikta yäŋtäreŋ yämani.  
\v 5 Täŋkaŋ kumäŋ-kumäŋ däpneŋta nämo. Jop, komi pähap yämikta kehäromi yämani. Komi pähap uwä bamtä äma yek täkaŋ ude komepak 5ta nadäneŋta yäwani.  
\v 6  \x * \xo 9:6 \xt Jop 3:21; Jer 8:3; Rev 6:16\x* Eruk kadäni uken ämatä komi pähap nadäŋpäŋ kumäkta gäripi-inik nadäneŋo upäŋkaŋ kumäk-kumäk kädetta wäyäkŋewä wawäkaŋ komi pen nadäneŋ.   
\p
\v 7  \x * \xo 9:7 \xt Jol 2:4\x* Täŋpäkaŋ käpukbam uwä hos ämik täkta tuängän tuängän itkaŋ tawaŋ kuk täkaŋ ude irirä yabäŋkut. Gwäki terak äma ärowani täŋo gwäpä golpäŋ täŋpani bumik. Täŋpäkaŋ iŋami dapun äma täŋo bumik.  
\v 8  \x * \xo 9:8 \xt Jol 1:6\x* Täŋkaŋ gwäki pujiŋ käroŋi, Juda webe täŋo gwäki pujiŋ udewani bumik. Täŋkaŋ meni uwä, laion meni udewani.  
\v 9  \x * \xo 9:9 \xt Jol 2:5\x* Täŋ, kupäŋteki uwä kapapäŋ täŋpani bumik. Ba piri mämäni u hos mäyaptä ämikta bäräŋeŋkaŋ täk täkaŋ ude bumik.  
\v 10 Täŋkaŋ uyaŋi uwä tuk uyaŋi bumik. Ba meni komi uwä uyaŋi-ken itak. Meni unitä ämata komi pähap yämiŋtäŋ kuŋirä komepak 5 ude tärekta kehäromi yämani.  
\v 11 Täŋpäkaŋ käpukbam komi unitäŋo äma ärowani kubä itak. U awaŋ käroŋi boham unitäŋo aŋero wäpi Täŋpäwak. Täŋpäwak u Juda täŋo man terak wäpi Abadon, ba Grik man terak Apolion.   
\p
\v 12  \x * \xo 9:12 \xt Rev 8:13\x* Eruk imaka umuri kubä täretak uba. Imaka umuri yarä ahäkta yäwani unitä itkamän.   
\s1 Komi äma äbot pähap ahäŋkuŋ  
\p
\v 13-14  \x * \xo 9:13-14 \xt Rev 8:3\x* \x * \xo 9:13-14 \xt Rev 16:12\x* Eruk, aŋero namba 6tä womat piäŋkuk. Piäŋirän alta golpäŋ täŋpani Anutu iŋamiken it täyak, unitäŋo joŋani 4 u bämopi-ken nanik man kotäk kubä ahäŋirän nadäŋkut. Man ahäŋkuko uwä aŋero namba 6 womat iŋitkuko u man ŋode iwetkuk; Yufretis umeken aŋero 4 topmäk terak itkaŋ u pit yämi yäk.  
\v 15  \x * \xo 9:15 \xt Rev 8:7-12\x* Aŋero 4 u ämawebe kome kukŋi käda irani däpmäŋ paotneŋta kadäni yäŋ yämanita itsämäŋ itkaŋ yäk. Ude yäŋirän aŋero 4 kadäni yäŋ yämani uwä siwoŋi ahäŋirän aŋero nabä 6 unitä päŋku pit yämiŋkuk.  
\v 16 Täŋkaŋ komi ämaniye hos terak maŋirani 200 milion ude itkaŋ yäŋ yäŋirän nadäŋkut.   
\p
\v 17 Täŋpäkaŋ däpmonken hoskät, mähemiye bok yabäŋkuro u ŋode yabäŋkut; Hos mähemiye täŋo kupäŋtek ätu gämäni-inik, ätu gwagäri, ätu jäŋwam bumik. Täŋ, hos gwäkiwä laion gwäki bumik. U meni gänaŋ nanik kädäp mebet, gupe ba mobä kädäp mebet ikek unitä abuŋ.  
\v 18 Imaka waki umuri yaräkubätä äma ätu däpmäŋ paotkuŋ. Hos meni gänaŋ nanik kädäp mebet, gupe ba mobä kädäp mebet ikek komigämän unitägän kumäŋ-kumäŋ däpuŋ.  
\v 19 Täŋpäkaŋ hos unitäŋo kehäromini uwä meni ba uyaŋi-ken nikek itkaŋ. Täŋkaŋ hos uyaŋi uwä gämok bumik, gwäki nikek. Unitä komi yämik täkaŋ.   
\p
\v 20  \x * \xo 9:20 \xt Rev 16:9,11; Ais 2:8,20; 1Ko 10:19-20; Sam 115:4-7; Sam 135:15-17; Dan 5:23\x* Täŋpäkaŋ äma ätu imaka waki umuri uterak kumäŋirä ätu oraŋ yämiŋkuŋo upäŋkaŋ ini bänepi nämo sukureŋkuŋ. Ba irit kuŋat-kuŋarita nadäŋirä waki kubä nämo täŋkuk. Nämoinik! Ätu uwä mäjo wärata nadäkinik pen täŋkuŋ. Ba yäwik gol ba siriwapäŋ täŋpani ba ain, mobä ba päya kujatpäŋ täŋpani, yabäŋpäŋ-nadäk nämo täŋpani ba jukunitä nämo nadäwani ba ini kuroŋ nämo kuŋarani u mäde nämo ut yämiŋkuŋ.  
\v 21 Ude täŋkaŋ äma kumäŋ-kumäŋ däpmäk-däpmäk, äma yärat-yärat, kubokäret, ba kubota u nämo peŋkuŋ. Nämoinik!   
\c 10  
\s1 Aŋerotä buk täpuri Jonta imän naŋkuk  
\p
\v 1 Eruk ude käwa täreŋirän äneŋi kubä ŋode kakgän täŋkut; Aŋero kehäromi nikek kubä kunum gänaŋ naniktä äpäŋirän kaŋkut. U tektawä gubampäŋ uwäk täŋkaŋ gwäki terak gämok wära gubam terak it täyak udewanitä yewa täŋkuk. Täŋkaŋ iŋami dapun edap dapuri ude, ba kuroŋi uwä kädäp mebet bumik ude täŋkuŋ.  
\v 2 Täŋpäkaŋ keri-ken buk täpuri kubä pipiyäŋpäŋ iŋitkuk. Täŋkaŋ abä kuroŋi bure kädatä gwägu pähap terak yeŋkuk. Täŋ, kuroŋi käpmäk kädawä kome terak yeŋirän kaŋkut.  
\v 3 Ude täŋkaŋ laiontä gäwo yäk täkaŋ ude gera pähap yäŋkuk. Ude yäŋirän iromäŋ 7tä iniŋ yäŋkuŋ.  
\v 4  \x * \xo 10:4 \xt Dan 8:26; Dan 12:4,9\x* Iromäŋ 7tä iniŋ yäŋirä uterakgän näk kudän täwayäŋ täŋkut. Ude täŋira kunum gänaŋ man kotäk kubä ŋode yäŋirän nadäŋkut; Kudän täweno! Man iromäŋ 7 unitä yäŋo u nadäk-nadäkka-ken käbop iŋit yäk.   
\p
\v 5  \x * \xo 10:5 \xt Lo 32:40; Dan 12:7\x* Ude nadäŋpäŋ kaŋkut; Aŋero gwägu pähap ba kome terak yeŋirän kaŋkuro u keri bure käda kunum iwoŋäreŋkuk.  
\v 6  \x * \xo 10:6 \xt Neh 9:6; Sam 146:6\x* Ude täŋpäŋ Anutu, irit tärek-täreki nämo, ba kunum kome, gwägu pähap ba imaka kudup uterak itkaŋ u yäwän ahäwani, u wäpi terak ŋode yäŋkehärom taŋkuk; Kadäni käroŋi nämo itnayäŋ. Kadäni ahätak!  
\v 7  \x * \xo 10:7 \xt Dan 9:6,10; Amo 3:7 \xt 10:9 \xt Ese 2:8, 3:1-3\x* Unita aŋero namba 7tä womat piäŋirän Anututä kämi täkta nadäk käbop peŋkuko u apiŋo täŋ-tärewayäŋ. Watä ämaniye profet bian yäwetkuko udegän ahäŋirän tärewayäŋ yäk.   
\p
\v 8 Aŋero nabä 7tä ude yäŋirän kunum gänaŋ nanik man kotäk nadäŋkuro u äneŋi yäkgän täŋirän nadäŋkut. U ŋode näwetkuk; Gäk päŋku buk täpuri aŋero gwägu pähap ba kome terak yeyak u keri-ken pipiyäŋpäŋ iŋitak u yäpmäŋ!  
\v 9 Ude yäwänä näkä päŋku aŋero, buk u täga namayäŋ? yäŋ iwetkut. Iwerawä ŋode näwetkuk; Buk täpuri ŋo yäpmäŋkaŋ naŋ yäk. Naŋkaŋ mekaken gäripi säkgämän nadäwayäŋ, kuron doki bumik. Upäŋkaŋ kokka gänaŋ äpmoŋirän wakiinik nadäwayäŋ yäk.  
\v 10 Ude näwerirän buk täpuri u keri-ken nanik yäpmäŋpäŋ naŋkut. Naŋkaŋ mena-ken gäripi nikek, kuron dok bumik nadäŋkut. Upäŋkaŋ käma äpmoŋpäkaŋ kokna-ken wakiinik kubä nadäŋkut.  
\v 11 Näŋpakaŋ näwetkuk; Eruk, äma äbot komeni komeni ba man kotäk mebäri mebäri yäwani ba intäjukun ämaniye, imaka kämi ahäŋ yämikta yäwani u äneŋi kaŋ yäŋahäŋpäŋ yäwet yäk.   
\c 11  
\s1 Äma yarätä Anutu täŋo meni jinom yäŋahäŋkumän  
\p
\v 1  \x * \xo 11:1 \xt Ese 40:3; Sek 2:1-2\x*Eruk, aŋero unitä jikon, ähottaba udewani, imaka imaka täŋo käroŋini peŋpäŋ käwani nikek kubä namiŋkaŋ ŋode näwetkuk; Gäk jikon ŋo yäpmäŋ päŋku Anutu täŋo kudupi yot u, ba unitäŋo alta terak peŋpäŋ käroŋini kaŋpäŋ nadä yäk. Täŋkaŋ ämawebe yot u gänaŋ iniŋoret epän täŋ itkaŋ u kaŋ dani yäk.  
\v 2  \x * \xo 11:2 \xt Luk 21:24; Rev 12:6, 13:5\x*Täŋ, kudupi yot yäma-ken yewa täŋ-äyäŋurani unitäŋo käroŋini nämo peŋpäŋ käwen. Bägup uwä guŋ ämawebe äbotta yäniŋ kirewani yäk. Guŋ ämawebe uwä kudupi yotpärare bämopi-ken yeŋ gatäŋtäŋ kuŋarirä komepak 42 ude api tärewek yäk.  
\v 3 Täŋkaŋ näkŋo man yäŋahäwani äma yarä unita kehäromi yämiŋira näkŋo man yäŋahäŋ yäpmäŋ kuŋirän kadäni udegän, kepma 1,260 ude api tärewek. Täŋkaŋ äma yarä uwä butewakini kwawak pewän ahäkta tek upuri nikekpäŋ api täŋpeŋ kuŋatdeŋ.  
\v 4  \x * \xo 11:4 \xt Sek 4:3,11-14\x*Äma yarä uwä olip päya yarä u, ba peŋyäŋek yarä, kome pähap täŋo Ekäni iŋamiken it täkamän u.   
\p
\v 5  \x * \xo 11:5 \xt 2Sml 22:9; 2Kin 1:10; Sam 97:3; Jer 5:14\x*Eruk, äma kubätä äma yarä u komi yämeko uwä kädäp mebet äma yarä unitäŋo meni-ken naniktä abämaŋ päŋku äma iwan täŋ yämeko u kumäŋ-kumäŋ ijiwek. Äma udewani kädet uterak kumäkta biŋam yäk.  
\v 6  \x * \xo 11:6 \xt 1Kin 17:1; Kis 7:17-20; 1Sml 4:8\x*Täŋpäkaŋ man yäŋahäwani äma yarä uwä kadäni man yäŋahädayäŋ täkamän-ken u bämopi-ken iwän iniŋ bitnäkta kehäromi yämani. Ba ume dapuri täŋpewän nägät äworekta kehäromi yämani. Ba imaka waki umuri-inik mebäri mebäri kome terak iniken gärip terak täga pewän ahäneŋ.   
\p
\v 7  \x * \xo 11:7 \xt Dan 7:21; Rev 12:17; Rev 13:1,7, 17:8\x*Täŋpäkaŋ äma yarä uwä man yäŋahäk epän täŋtäŋ kuŋattäkon täreŋirän, tom pähap kubä, awaŋ käroŋi boham u gänaŋ nanik abäŋkaŋ yarä ukät ämiŋpäŋ kehäromini yäpmäŋ äpäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ api däpek yäk.   
\m
\v 8  \x * \xo 11:8 \xt Luk 13:34\x*Kumäŋ-kumäŋ däpänkaŋ man yäŋahäwani äma yarä unitäŋo komegup yotpärare pähap, Ekänini päya kwakäp terak kumbuk-ken u bämopi-ken api pätdeŋ yäk. Yotpärare u wäpi Sodom, ba wäpi Isip yäŋ yäwani. Wäp uwä man wärani ude bumik.  
\v 9 Äma yarä u yotpärare bämopi-ken parirän ämawebe äbori äbori, komeni komeni ba man kotäk mebäri mebäri yäwanitä äbä äma ätutä yarä u änekta yäniŋ bitnäŋpäŋ jop yabäŋ irirä kepma yaräkubä täŋkaŋ äneŋi kepma kubä moräki tärewek yäk.  
\v 10 Täŋkaŋ komen ämawebe unitä ŋode api yäneŋ; Äma yarä u ämawebe komeni komeni komi pähap nimiŋkumän. Unita wisikinik kumäŋkamän yäŋ api yäneŋ. Ude yäŋkaŋ äŋnak-äŋnak täŋit kap teŋit ba iron kowata kowata api täneŋ yäŋ näwetkuk.   
\p
\v 11  \x * \xo 11:11 \xt Ese 37:5,10\x*Eruk, kepma yaräkubä täŋkaŋ äneŋi kepma kubä moräki irän täreŋirän ŋode kaŋkut; Anututä woŋ irit nikek piäŋpewän äma yarä uken äpmoŋirän kodak taŋpäŋ akuŋkumän. Kodak taŋpäŋ akuŋirän yabäŋkaŋ ämawebe bumta umuntaŋkuŋ.  
\v 12  \x * \xo 11:12 \xt 2Kin 2:11\x*Umuntaŋ irirä äma yarä uwä kunum gänaŋ man kotäk gera terak ŋode yäŋirän nadäŋkumän; Ŋo abun! Yäŋirän iwaniye itkaŋ yabäŋ yäwat irirä gubamtä äma yarä u oraŋ yäpmäŋ kunum gänaŋ äroŋkuk.   
\p
\v 13  \x * \xo 11:13 \xt Rev 8:5, 16:18\x*Eruk, uterakgän koŋ pähap kwaiŋpewän yotpärare unitäŋo moräki awähurirän ämawebe 7,000tä kumbuŋ. Täŋpäkaŋ ämawebe nämo kumbuŋo uwä umun pähap nadäŋpäŋ Anutu kunum mähemi u iniŋ orerirä yabäŋkut.  
\v 14  \x * \xo 11:14 \xt Rev 9:12\x*Täŋpäkaŋ imaka umuri kaŋkuro u umuri pähap namba 2. Täŋkaŋ äneŋi umuri pähap namba 3 unitä ahäwayäŋ keräp täyak.   
\s1 Aŋero namba 7tä womat piäŋkuk  
\p
\v 15  \x * \xo 11:15 \xt Kis 15:18; Sam 10:16; Dan 2:44; Oba 21\x*Aŋero namba 7 unitä womat piäŋirän ämawebe kunum gänaŋ itkaŋ u gera ŋode yäŋirä nadäŋkut;  
\q1 Eruk, kome pähap ŋo kaŋiwatta Ekäninin-kät unitäŋo iwoyäwani Kristo uken kehäromi ba wäpi biŋam apiŋo pat yämitak. Ekäninin uwä kaŋiwat epäni tärek-tärek nämo api täŋ yäpmäŋ ärowek yäk.   
\m
\v 16  \x * \xo 11:16 \xt Rev 4:4,10\x*Ude yäŋirän äma ekäni 24, maŋirani bägup terak Anutu iŋamiken it täkaŋ unitä Anutu iniŋoretta kuroŋi-ken iŋami yäpä äpmoŋpäpäŋ yäŋkuŋ;  
\v 17  \x * \xo 11:17 \xt Rev 1:4,8, 15:3\x*Ekäni, kehäromi mähemi, itkunonitä api it yäpmäŋ ärowen.  
\q1 Gäk kehäromika pähap terak kaŋiwat epänka yäput peyan unita bänep täga pähap gäwetkamäŋ.   
\q1
\v 18  \x * \xo 11:18 \xt Sam 2:1, 46:6; Rom 2:5; Rev 10:7, 19:5; Sam 115:13\x*Komen ämawebetä kokwawak wakiinik kubä nadäŋ yäpmäŋ äbuŋo upäŋkaŋ gäkŋa kokwawakka kwawak pewi ahäkta kadäni ahätak.  
\q1 Ba äma kumbani yäpmäŋ danikta kadäni ahätak. Täŋpäkaŋ epän watä ämakaye profet u, ba kudupi ämawebe äpani ärowani, ganiŋoret täkaŋ unita kowata säkgämän yämikta kadäni ahätak.  
\q1 Ba äma kome täŋpäwak täkaŋ u däpmäŋ paotta kadäni ahätak yäk.   
\p
\v 19  \x * \xo 11:19 \xt Hib 9:4; Rev 8:5, 15:5; Rev 16:21\x*Ude yäwä täreŋirän Anutu täŋo kudupi yot kunum gänaŋ itak u yäma därirän Anutu täŋo topmäk-topmäk kubägän unitäŋo gäpe kwawak irirän kaŋkut. Eruk uterakgän yäpä kwinirit, iromäŋ mämä ba äma kotäk ahäŋit, koŋ kwaiŋit, iwän mim nikek maŋirän kaŋkut.   
\c 12  
\s1 Webe kubäkät gämok pähap kubä  
\p
\v 1 Eruk, ude kaŋkaŋ äneŋi kubä ŋode kaŋkut. Kunum terak kudän inidewani kubä ahäŋirän kaŋkut; Webe kubä, edap dapuritä tek ude uwäk täwani. Täŋkaŋ gämori-ken komepaktä iränkaŋ gwäki-ken gwäpä ude guk 12 udetä ijiŋ-yäŋeŋkuŋ.  
\v 2  \x * \xo 12:2 \xt Mai 4:10\x* Täŋkaŋ webe uwä nanak kok itkaŋ nanaktä komi iŋirän kähän yäŋ itkuk.  
\v 3  \x * \xo 12:3 \xt Dan 7:7\x* Kähän yäŋ irirän kunum terak kudän inidewani kubä äneŋi ahäkgän täŋkuk. U gämok gämäni pähap, gwäki 7. Eruk, gwäki 7 uterak joŋani 10 ude itkuŋ. Ba gwäki kubäkubä terak gwäpä äma ärowani täŋo udewani 7tä itkuŋ.  
\v 4 Täŋpäkaŋ gämok unitä kunum terak guk kukŋi käda nanik kudup uyaŋitä päripmäŋ-pewän kome terak maŋkuŋ. Maŋirä gämok u päbä webe unitä nanak u bäyawän näŋpa yäŋkaŋ webe u iŋamiken kaŋ-gwäjiŋ itkuk.   
\p
\v 5  \x * \xo 12:5 \xt Sam 2:9; Rev 19:15\x* Täŋpäkaŋ nanak u ain pärip-pärip iŋitkaŋ guŋ ämawebe komeni komeni kehäromigän yabäŋ yäwarekta yäwani upäŋ bäyaŋkuk. Bäyawänä aŋerotä bäräŋeŋ pudät yäpmäŋ Anutu-ken ba Anutu täŋo maŋirani bägup säkgämän uken kuŋkuŋ.  
\v 6  \x * \xo 12:6 \xt Rev 11:2-3\x* Yäpmäŋ kuŋirä webe u metäŋpeŋ kumaŋ kome jopi-ken, Anututä iwoyäŋ imiŋkuk-ken kuŋkuk. Uken Anututä watäni it yäpmäŋ kuŋirän kepma 1,260 tärekta yäwani.   
\p
\v 7  \x * \xo 12:7 \xt Jud 9\x* Eruk näk pen kaŋiwat irira kunum gänaŋ ämik pähap kubä ahäŋkuk. Ämik täŋkuŋo u aŋero täŋo intäjukun äma wäpi Maikel ukät äboriye ätukät gämok pähap ukät ämiŋkuŋ.  
\v 8-9  \x * \xo 12:8-9 \xt Stt 3:1,14; Luk 10:18, 22:31; Rev 20:2\x* Ämiŋpäŋ Maikelkät äboriyetä gämok-kät äboriye täŋo kehäromini yäpmäŋ äpuŋ. Kehäromini yäpmäŋ äpäŋpäŋ kunum gänaŋ wari itta nämo, yäwat kireŋpewä kome terak ukädagän äpuŋ. Täŋ, gämok pähap uwä gämok bian-inik itkuko ukeŋo wäpi kubä äma waki, wäpi kubä Satan, komen ämawebe päke ŋo täŋyäkŋarani u.   
\p
\v 10  \x * \xo 12:10 \xt Jop 1:11; Sek 3:1\x* Ude kaŋkaŋ irira kunum gänaŋ gera taŋi kubä ŋode yäŋkuk;  
\q1 Eruk apiŋo Anutu täŋo yäpätägak epän täkta yäwani ukeŋo ahätak. Bureni, Anutu intäjukun-inik itak unitä kehäromini kwawak pewän ahätak.  
\q1 Ba unitäŋo iwoyäwani Kristo u apiŋo wäpi biŋam kwawak pewän ahätak.  
\q1 Wisiknin! Äma waki kepma bipani Anutu iŋamiken notniyeta yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat man yäwani ukeŋo kunum gänaŋ nanik yeŋtäreŋ maŋpän äpmotak.   
\q1
\v 11 Bureni-inik! Notniyetä äma waki täŋo kehäromi yäpmäŋ äpuŋo uwä, Tom Bätaki täŋo nägäri unitäŋo kehäromi terak, ba Anutu täŋo man bureni, gwäk pimiŋpäŋ yäŋahäŋtäŋ kuŋkuŋo uterak kehäromini yäpmäŋ äpuŋ.  
\q1 Täŋkaŋ Anututa nadäŋpäŋ gupi iniŋ kirekta nämo iyap taŋkuŋ.   
\q1
\v 12  \x * \xo 12:12 \xt Ais 44:23; Ais 49:13\x* Unita kunum gäk, ba imaka gäkä terak itkaŋ u kuduptagän oretoret pähap nadäkot!  
\q1 Upäŋkaŋ kome gwägu, ek butewaki pähap nadäkon! Imata, äma waki, ekken äreŋkuko itak. U kadäni keräpigän irayäŋ täyat yäŋ nadäŋpäŋ kokwawak pähap nadätak!   
\p
\v 13 Täŋpäkaŋ gämoktä kunum gänaŋ nanik näwat kireŋpewä kome terak äpätat yäŋ nadäŋpäŋ koki wawäpäŋ webe, nanak ämani bäyaŋkuko u urayäŋ iwatkuk.  
\v 14  \x * \xo 12:14 \xt Dan 7:25, 12:7\x* Ude täŋirän webe nanak bäyaŋkuko unita siäŋ pähap täŋo piri imä peŋkaŋ gämok waki u kaŋumuntaŋ piäŋ kome jopi-ken kuŋkuk. Kome uken säkgämän irirän watäni it yäpmäŋ kuŋirä obaŋ yaräkubä täŋkaŋ äneŋi obaŋ kubä moräki tärekta yäwani.  
\v 15 Täŋpäkaŋ gämok unitä webe u utta ume dapuri meni-ken ume tokät täkaŋ ude abäŋkaŋ webe u urayäŋ täŋkuk.  
\v 16 Täŋirän webe u täŋkentäkta kometä aŋeŋpäŋ ume pähap, gämok meni gänaŋ nanik äbuko u kudup kämän äpmoŋkuŋ.  
\v 17  \x * \xo 12:17 \xt Rev 11:7, 14:12\x* Kometä ude täŋirän gämok u koki wawäpäŋ webe unitäŋo nanakiye ätuken ämik pewän ahäkta kuŋkuk. Webe unitäŋo nanakiye u Anutu täŋo man buramiwani ba Jesutä man bureni yäŋahäk täŋkuko unita nadäkinik täŋpani.   
\p
\v 18 Ude täŋkaŋ gämok pähap u gwägu pomi-ken itkuk.   
\c 13  
\s1 Tom umuri pähap yarä ahäŋkumän  
\p
\v 1  \x * \xo 13:1 \xt Rev 12:3; Rev 17:3,7-12\x* Eruk u yabäŋkaŋ äneŋi kubä ŋode kakgän täŋkut. Tom pähap kubä gwägu pähap gänaŋ ahäŋirän kaŋkut. U gwäki 7, joŋani 10. Täŋkaŋ joŋani kubäkubä terak äma ärowani täŋo gwäpätä itkuŋ. Täŋkaŋ damani kubäkubä terak Anututa yäŋärok man kudän täwani.  
\v 2  \x * \xo 13:2 \xt Dan 7:4-6\x* Täŋpäkaŋ tom uwä tom komigämän kubä wäpi lepat udewani. Täŋkaŋ kuroŋi uwä tom taŋi kubä wäpi bea unitäŋo kuroŋi udewani. Täŋ, meni uwä laion meni bumik. Unitä ahäŋirän gämok pähap gwägu gägäni-ken itkuko unitä iniken kehäromi, wäpi biŋam ba komeni, tom pähap unita imiŋkuk.   
\p
\v 3  \x * \xo 13:3 \xt Rev 17:8\x* Täŋpäkaŋ tom pähap unitäŋo gwäki kubä utpewä kumbuko upäŋkaŋ paräm gwäki-ken tokŋeŋpäŋ tägaŋkuko u bärämi pen itkuk. Täŋkaŋ tom pähap u kaŋpäŋä komen ämawebe kuduptagän kikŋutpäŋ jäkjäk yamäŋpäŋ iwarän täŋkuŋ.  
\v 4 Iwarän täŋpäŋ iniŋ oretpäŋ yäŋkuŋ; Wära, tom inidewani kubä käkamäŋ yäk. Netätä ukät täga ämideŋ? Ude yäŋkaŋ gämok pähap u imaka, udegän iniŋ oretkuŋ, tom pähapta kehäromini imiŋkuko unita.   
\p
\v 5  \x * \xo 13:5 \xt Dan 7:8,25; Dan 11:36; Rev 11:2\x* Eruk, tom pähap u iniken wäpi yäpmäŋ äroŋpäŋ Anutu yäŋärok iwet yäpmäŋ kukta, ba komen ämawebeniye yabäŋ yäwatta komepak 42 ude iniŋ kirewani.  
\v 6 U Anutu wäpi, Anutu täŋo komeni, ba Anutu täŋo kudupi ämawebeniye kunum gänaŋ itkaŋ u yäŋärok pähap yäwet täŋkukonik.  
\v 7  \x * \xo 13:7 \xt Rev 11:7\x* Täŋkaŋ kudupi ämawebe ukät ämik täŋpäŋ kehäromi yäpmäŋ äpäkta kehäromi imani. Täŋpäkaŋ ugän nämo. Ämawebe äbori äbori, komeni komeni, man kotäk mebäri mebäri yäwani ba gupi mebäri mebäri u yabäŋ yäwatta kehäromi yäpuk.  
\v 8  \x * \xo 13:8 \xt Sam 69:28; Rev 3:5, 5:6; Rev 17:8; Rev 20:12,15, 21:27\x* Täŋpäkaŋ komen ämawebe kuduptagän bumiktä wäpi api iniŋ oretneŋ. Ämawebe tom pähap u iniŋ oretnayäŋ täkaŋ uwä kunum kenta kome nämo pewän ahäŋirän wäpi irit kehäromi täŋo wäpi tawaŋ terak nämo kudän täwani u. Täŋkaŋ irit kehäromi täŋo wäpi tawaŋ u Tom Bätakitä ini kudän täwani.   
\p
\v 9 Eruk, in jukujin nikektä man ŋo ket nadäkot;   
\q1
\v 10  \x * \xo 13:10 \xt Jer 15:2, 43:11; Mat 26:52; Rev 14:12\x* Äma kubä komi yot gänaŋ itta biŋam yäwani täŋpänä, komi yot gänaŋ bureni api irek.  
\q1 Ba äma kubä äma keri terak kumäkta biŋam yäwani täŋpänä, äma keri terak bureni api kumbek.  
\m Mebäri unita kudupi ämawebetä kehärom taŋpäŋ nadäkiniki nämo pewä putäreneŋ.   
\p
\v 11 Eruk u kaŋpäŋä tom pähap kubä äneŋi kakgän täŋkut. U kome gänaŋ naniktä abuk. Joŋani yarä, api äbani, sipsip nanaki täŋo udewani upäŋkaŋ man kotäki uwä äririŋ täŋo kotäk ude.  
\v 12 Täŋpäkaŋ tom u tom intäjukun ahäŋirän kaŋkuro u iŋamiken itkuk. Täŋkaŋ tom yarä unitäŋo kehäromini uwä mebäri kubägän. Kehäromini uterak peŋ yäwet-pewän komen ämawebe kuduptagän tom intäjukun ahäwani, paräm bäräm nikek u iniŋoret täŋkuŋonik.  
\v 13-14  \x * \xo 13:13-14 \xt Mat 24:24; 1Kin 18:24-39\x* \x * \xo 13:13-14 \xt Lo 13:1,4; Rev 19:20\x* Täŋkaŋ tom intäjukun ahäŋkuko u dubini-ken itkaŋ kudän mebäri mebäri u täkta kehäromi imani udegän täk täŋkukonik. Kudän kubäwä, ämawebe kaŋirä kädäp mebet kunum gänaŋ nanik täŋpewän äpäk täŋkukonik. Kudän udewani terak täŋyäkŋat-pewän ämawebetä tom pähap intäjukun ahäŋirän uräkaŋ nämo kumbuko u iniŋoret täŋkuŋonik. Täŋpäkaŋ kudän kudupi udewani täŋkaŋ ämawebe ŋode peŋyäwet täŋkukonik; In tom u oraŋ imikta yäwik kubä täŋ imut yäk.  
\v 15  \x * \xo 13:15 \xt Dan 3:4-6\x* Ude yäwet-pewän täŋirä tom mäden ahäŋkuko u kehäromi ŋode täkta imani nikek; Meni woŋ piäŋpewän äpmoŋirä yäwik u wareŋ täŋpäŋ man ŋode yäŋkuk; Äma näk nämo naniŋ oretnayäŋ täŋo uwä kumäŋ-kumäŋ api däpet yäk.   
\p
\v 16 Täŋpäkaŋ ugän nämo. Tom pähap mäden ahäŋkuko u komi ämaniye yäwet-pewän ämawebe ärowani ba äpani, jäwäri ba tuŋum ikek, watä epän täŋpani ba wäpi biŋam ikek u kudup yepmäŋitpäŋ keri bure käda terak ba damani terak kudän kubä däpmäŋ gatäŋkuŋ.  
\v 17  \x * \xo 13:17 \xt Rev 14:9,11; Rev 16:2, 19:20; Rev 20:4\x* Ude täŋirä äma kudän udewani nikek nämowä ketem tuŋum kubä täga suwanaŋi nämo, ba äma kubätä äma uken tuŋum täga suwanaŋi nämo. Täŋpäkaŋ kudän uwä tom pähap unitäŋo wäpi ba wäpi täŋo namba.  
\v 18 Täŋpäkaŋ äma nadäk-nadäk ikektä kudän ŋonitäŋo mebäri täga nadäwän täreneŋ. Namba damani-ken däpmäŋ gatäwani u äma kubä täŋo wäpi. Namba uwä 666.   
\c 14  
\s1 Tom Bätaki-kät ämawebeniye täŋo man  
\p
\v 1  \x * \xo 14:1 \xt Rev 3:12, 7:3,4\x* U kaŋpäŋä äneŋi dapun täŋpäŋ Tom Bätaki Saion pom terak irirän kaŋkut. Saion pom terak irirän ämawebe 144,000 Tom Bätaki-kät Nani täŋo wäpi kudän, damani terak kudän täwani unitä itgwäjiŋ irirä yabäŋkut.  
\v 2  \x * \xo 14:2 \xt Ese 1:24, 43:2; Rev 1:15, 19:6\x* U yabäŋpäŋ gera kubä kunum gänaŋ ume tokätkaŋ mämä yäk täkaŋ ude, ba iromäŋtä mämä kuŋayäk täyak ude yäŋirän nadäŋkut. Ba man kotäk u ämatä wagäm säkgämän utpäŋ kap tek täkaŋ ude nadäŋkut.  
\v 3  \x * \xo 14:3 \xt Sam 149:1; Ais 42:10; Rev 5:9, 7:4\x* Täŋpäkaŋ ämawebe 144,000 uwä Ekäni-kät imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 ukät äma ekäni 24 u iŋamiken itkaŋ kap kodaki kubä teŋkuŋ. Ämawebe 144,000 Anututä komen ämawebe u bämopi-ken nanik yämaŋkutkuko unitägän kap u tekta mebäri nadäŋkuŋ, päke ukät nämo.  
\v 4  \x * \xo 14:4 \xt Efe 5:27\x* Uwä äma kubokäret nämo täŋpani, kudupi siwoŋigän kuŋarani u, ba Tom Bätakitä deken kwänä ugän iwarani u. Ämawebe u Tom Bätakitä komen ämawebe bämopi-ken nanik suwaŋpäŋ inita biŋam yämagurani. Uwä äbot intäjukun Anutu ba Tom Bätakitä ini yäniŋ oretta biŋam iwoyäŋ yepmaŋpani u.  
\v 5  \x * \xo 14:5 \xt Sam 32:2; Sef 3:13\x* U kuräki-inik, meni-ken jop manman kubä nämo ahäwani.   
\s1 Aŋero yaräkubätä man yäŋahäŋkuŋ  
\p
\v 6 Eruk äneŋi aŋero kubä kunum terak piäŋ kuŋirän kaŋkut. Aŋero u Manbiŋam Täga tärek-täreki nämo u yäpmäŋ kuŋatkaŋ ämawebe äbori äbori, komeni komeni, mani kotäk mebäri mebäri yäwani ba gupi mebäri mebäri gera terak ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk;  
\v 7  \x * \xo 14:7 \xt Rev 10:6\x* In Anututa umuntaŋpäŋ wäpi biŋam yäpmäŋ akuwut! Anututä ämawebe yäpmäŋ danik-danik kadäni keräp täyak yäk. Unita Anutu kunum kenta kome, gwägu pähap ba ume dapuri yäwän ahäŋkuŋo u iniŋ orerut!   
\p
\v 8  \x * \xo 14:8 \xt Ais 21:9; Jer 51:7,8; Rev 17:2, 18:2,3\x* Täŋirän äneŋi aŋero kubätä noripaki u iwatpäŋ ŋode yäŋkuk; Wisikinik! Babilon yotpärare paot-inik täyak. Yotpärare u mähemi komeni komeni kubokäret wain ume komi nikek yepmäŋ towiŋtäŋ kuŋatkuko ubayäŋ yäk.  
\v 9-10  \x * \xo 14:9-10 \xt Rev 13:12-17\x* \x * \xo 14:9-10 \xt Stt 19:24; Sam 11:6, 75:8; Ais 51:17,22; Jer 25:15; Ese 38:22; Rev 15:7, 16:19; Rev 19:20, 20:10; Rev 21:8\x* Ude yäŋirän äneŋi aŋero kubätä noripak yarä yäwatpäŋä gera terak ŋode yäŋkuk; Äma kubätä tom pähap u ba yäwiki u yäniŋ oretpäŋ wäpi kudän damani ba keri-ken yäpayäŋ täko uwä Anutu täŋo kokwawaki umuri pähap unitä, ume komigämäntä-yäŋ iŋtäyiŋirän api nadäwek. Ähan nämo api nadäwek yäk. Nämoinik, Tom Bätaki-kät kudupi aŋeroniye iŋamiken kädäp komigämän ba mobä kädäp ikektä-yäŋ iŋtäyiŋ yäpmäŋ api ärowek yäk.  
\v 11  \x * \xo 14:11 \xt Ais 34:10; Rev 13:12-17; Rev 19:3\x* Täŋpäŋ kädäptä äma udewani komi yewayäŋ täyak unitäŋo gupeni paot-paori nämo api ärowek. Bureni-inik, äma tom pähap u ba yäwiki yäniŋ oretpäŋ wäpi kudän damani ba keri-ken yäpnayäŋ täŋo uwä mänit kubä yäpmäkkät nämo, komigän pen api nadäŋ yäpmäŋ äroneŋ yäk.  
\v 12  \x * \xo 14:12 \xt Rev 12:17, 13:10\x* Eruk mebäri unita kudupi ämawebetä kehärom taŋpäŋ Anutu täŋo man buramiŋpäŋ nadäkiniki Jesuken pek täkaŋ uwä nämo pewä putäreneŋ.   
\p
\v 13  \x * \xo 14:13 \xt 1Ko 15:58; Hib 4:10\x* Täŋpäkaŋ äneŋi kunum gänaŋ gera kubä ŋode yäŋirän nadäkgän täŋkut; Man ŋo kudän tä yäk. Yäput peŋpäŋ apiŋonitä ämawebe Jesuta nadäkinik täŋpäŋ kumnayäŋ täkaŋ uwä oretoret terak it täkaŋ. Ude yäŋirän Munapiktä ŋode yäŋkuk; Man u bureni yäyak yäk. Äma Jesuta nadäkinik täŋpäŋ kumnayäŋ täkaŋ u komi epän kome terak itkaŋ täŋkuŋo u peŋpäŋ säkgämän kwikinik api itneŋ yäk. Imata, täktäki säkgämän u nikek bok api kuneŋ yäk.   
\s1 Kome terak ketem puget-puget kadäni  
\p
\v 14  \x * \xo 14:14 \xt Dan 7:13\x* Täŋpäkaŋ näk äneŋi dapun täŋira uterakgän gubam paki ahäŋkuk. Gubam uterak äma kubä Äma Bureni-inik unitäŋo iŋam dapun bumik unitä maŋit itkuk. Äma unitäŋo gwäki terak äma ärowani täŋo gwäpä, golpäŋ täŋpani. Keriken päip komigämän kubäpäŋ iŋit itkuk.  
\v 15  \x * \xo 14:15 \xt Jol 3:13\x* Ude iŋitkaŋ irirän kunum täŋo kudupi yot gänaŋ nanik aŋero kubätä äpäŋpäŋ aŋero gubam terak itkuko u gera terak ŋode iwetkuk; Kome terak epänka-ken ketem bureni puget-puget kadäni ahätak ubayäŋ. Unita gäk päipka yäpmäŋ päpmo kome terak ketem bureni däpmäŋpäŋ yäpmäŋ yäk.  
\v 16 Ude yäwänä, eruk äma gubam terak itkuko unitä päipi wepmätpäŋ ketem bureni kome terak itkuŋo u kudup madäŋpäŋ yäpuk.   
\p
\v 17 Ude täŋpänkaŋ kunum täŋo kudupi yot gänaŋ nanik aŋero kubätä päip, meni komigämän iŋitkaŋ äpuk.  
\v 18  \x * \xo 14:18 \xt Jol 3:13\x* Äpäŋirän aŋero noripaki kubätä alta terak naniktä äpuk. Aŋero u uwä kädäpta watäni irani. Unitä noripaki päip komigämän iŋitkuko unita gera ŋode yäŋkuk; Kome terak wain mujipi gämäneŋ morekaŋ. Unita gäk päipka unitä kome terak wain bureni madäŋpäŋ yäpmäŋ yäk.  
\v 19-20  \x * \xo 14:19-20 \xt Ais 63:3; Kra 1:15; Rev 19:15\x* Ude yäwänä aŋero noripaki unitä kome terak wain bureni kudup madäŋpäŋ yäpmäŋ päŋku Anutu kokwawaki täŋo gäpe pähap yotpärare mädeni käda itkuko u gänaŋ pewän äpmoŋkuŋ. Pewän äpmoŋpäpäŋ yeŋ käkärirän nägät pähap kubä äpuk. Äpäŋpäŋ gwägu pähap äworeŋkuk, kukŋitä kukŋi udu 300 kilomitas bumik. Ba käroŋi, hos täŋo kuroŋi-ken umunitä päŋaba geŋi terak bumik tokŋeŋkuk.   
\c 15  
\s1 Komi bäräpi paotpaot täŋo manbiŋam  
\p
\v 1  \x * \xo 15:1 \xt Wkp 26:21; Rev 15:6-7\x* Täŋpäkaŋ kunum terak kudän kudupi pähap, inipärik kubä äneŋi ŋode ahäŋirän kaŋkut; Aŋero 7tä imaka umuri 7 tärek-tärek keri-ken iŋit itkuŋ. Tärektärek yäyat uwä imaka umuri u ahäwä täreŋirä Anutu täŋo kokwawak imaka, kadäni ugän ahäwän tärekta yäwani.  
\v 2-3  \x * \xo 15:2-3 \xt Rev 4:6, 5:8\x* \x * \xo 15:2-3 \xt Kis 15:1; Rev 11:17, 16:7; Sam 92:5; Sam 139:14; Sam 145:17\x* Täŋpäkaŋ gwägu kubä kaŋkuro uwä kwawanigän, ijiwä tumäŋ-kuk, kädäp mebet-kät awähurani bumik kaŋkut. Täŋpäŋ ämawebe mäyap gwägu unitäŋo pomi-ken itkuŋ. Uwä ämawebe tom pähap ba yäwiki ba unitäŋo wäpi täŋo namba kehärom taŋpäŋ mäde ut yämiŋkuŋo u kuduptagän. Itkaŋ wagäm, Anututä yämiŋkuko u iŋitpäŋ Anutu täŋo watä epän äma Moses ba Tom Bätaki, yarä unitäŋo kap ŋode teŋkuŋ;  
\q1 O Ekäni Anutu täŋpämorek, gäk epän ärowani pähap, tägagämän-inik kubä täk täyan. Äma komeni komeni unitäŋo Ärowani Pähap, gäkŋo kädet u siwoŋi bureni-inik.   
\q1
\v 4  \x * \xo 15:4 \xt Jer 10:6-7; Sam 86:9\x* Ämawebe kuduptagän api oraŋ gamineŋ. Ba äma kubätä wäpka biŋam nämowä nämo api ganiŋ oretneŋ.  
\q1 Gäk kubä-tägän siwoŋi ubayäŋ. Unita ämawebe komeni komeni gäkken äbäŋpäŋ gukut imäpmok täŋ gamut!  
\q1 Täŋpäkaŋ gäk yäpmäŋ danik-danik epän bureni täŋiri mebäri kwawak ahäk täyak.  
\m Kap ude teŋirä nadäŋkut.   
\p
\v 5  \x * \xo 15:5 \xt Kis 38:21\x* Täŋpäkaŋ näk dapun täŋpäŋ kunum gänaŋ Anutu täŋo yottaba, kudupi yot unitäŋo yäma tumäŋirän kaŋkut.  
\v 6  \x * \xo 15:6 \xt Rev 15:1\x* Tumäŋirän aŋero 7, imaka waki umuri-inik 7 u yot gänaŋ nanikpäŋ yäpmäŋ äpuŋ. Aŋero u teki paki, ägo wabiwani. Täŋkaŋ meran golpäŋ täŋpanipäŋ kupäŋi-ken meran täŋkuŋ.  
\v 7  \x * \xo 15:7 \xt Rev 14:10\x* Äpäŋirä imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 ukät nanik kubätä aŋero 7 gäpe golpäŋ täŋpani 7 ude yämiŋtäŋ kuŋkuk. Gäpe u gänaŋ Anutu irit paot-paori nämo unitäŋo kokwawakitä tokŋeŋ patkuk.  
\v 8  \x * \xo 15:8 \xt 1Kin 8:10-11; Ais 6:4; Ese 44:4\x* Täŋpäkaŋ kudupi yot gänaŋ Anutu peŋyäŋeki ba kehäromini, gupe bumik unitä tokŋeŋpäŋ patkuk. Täŋkaŋ aŋero 7tä imaka waki umuri-inik 7 u täŋpewä nämo ahäŋ moreŋirän yot gänaŋ ärokärok täŋo kädet täŋpipiŋkuk.   
\c 16  
\s1 Anutu täŋo kokwawakita man  
\p
\v 1  \x * \xo 16:1 \xt Ais 66:6; Rev 16:17; Sam 69:24; Jer 10:25; Sef 3:8\x* Ude ahäwänkaŋ kudupi yot gänaŋ naniktä gera kubä ŋode ahäŋirän nadäŋkut. U aŋero 7 ŋode yäwetkuk; In gäpe 7 u yäpä äreyäŋirä Anutu täŋo kokwawak kome terak umu piwä äpmoŋput yäk.  
\v 2  \x * \xo 16:2 \xt Kis 9:10; Lo 28:35; Rev 13:12-17\x* Ude yäŋirän aŋero namba 1 unitä ini gäpe gänaŋ nanik kome terak piwän kuŋkuŋ. Piwän kuŋirä tom pähap täŋo wäpi kudän ikek ba yäwikita gukut imäpmok täŋ imani ämawebe u gupi terak umetumet paräm taräki komigämän u ahäŋ yämiŋkuk.  
\v 3  \x * \xo 16:3 \xt Kis 7:17-21\x* Täŋpäkaŋ aŋero namba 2 unitä iniken gäpe yäpän äreyäŋirä gwägu pähap gänaŋ äpmoŋkuk. Äpmoŋirän gwägu pähap u tabä nägät bumik äworeŋkuk. Ude äworeŋirän gwägu pähap gänaŋ tom kudup kumbuŋ.   
\p
\v 4  \x * \xo 16:4 \xt Sam 78:44\x* Täŋpäkaŋ aŋero namba 3 unitä gäpeni gänaŋ nanik piwän kuŋirän ume taŋi täpuri kudup nägät äworeŋkuŋ.  
\v 5  \x * \xo 16:5 \xt Sam 119:137; Rev 1:4\x* Ude täŋirän aŋero kubä ume watä irani unitä Anutu ŋode iwerirän nadäŋkut;  
\q1 Siwoŋi kuräki itkunonitä itan, Äma waki täŋpani ŋonita kowata yämitan u siwoŋi täyan.   
\q1
\v 6  \x * \xo 16:6 \xt Sam 79:3; Ais 49:26\x* Äma ŋonitä kudupi ämawebe ba profet ämakaye däpmäŋ-pewä nägät piŋkuŋo unita kowata nägät yepmäŋ towiŋiri näkaŋ u tägatak.   
\m
\v 7  \x * \xo 16:7 \xt Sam 19:9; Rev 15:3, 16:14; Rev 19:2\x* Ude yäŋirän altatä man ŋode yäŋkuk;  
\q1 Bureni-inik! Ekäni täŋpämorek mähemi, momita kowata däpmäŋ tärek täyan u siwoŋi-inik, täga täyan.   
\p
\v 8 Ude täŋpäkaŋ aŋero namba 4 unitä gäpeni gänaŋ nanik piŋpewän edap terak äpmoŋkuk. Edap terak äpmoŋirän edaptä kädäp bumik äma ijikta kehäromi yäpuk.  
\v 9  \x * \xo 16:9 \xt Rev 9:20-21; Rev 16:21\x* Edap kädäp ikek yeŋirän äma uwä komi bumta nadäŋpäŋ imaka umuri unitäŋo mähemi Anutu, man wakiwaki yäŋpäŋ ibeŋkuŋ. Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ bänepi sukureŋpäŋ Anutu iniŋ oretta bitnäk-inik täŋkuŋ.   
\p
\v 10  \x * \xo 16:10 \xt Kis 10:22; Ais 8:22\x* Täŋpäkaŋ aŋero namba 5 unitä gäpeni gänaŋ nanik piŋpewän tom pähap täŋo maŋirani bägup uterak äpmoŋpänkaŋ komeni kudup pit kubägän bipmäŋ utkuk. Bipmäŋ urirän äma ätu komigämän nadäŋtäŋgän meberi naŋ däkŋeŋkuŋ.  
\v 11  \x * \xo 16:11 \xt Rev 9:20-21; Rev 16:21\x* Täŋpäkaŋ äma u komi nadäŋkuŋo unita, ba paräm gupi-ken tokŋeŋkuŋo unita Anutu man wakiwaki yäŋpäŋ ibeŋkuŋ. Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ bänepi sukureŋpäŋ irit kuŋat-kuŋari waki u nämo peŋkuŋ.   
\p
\v 12  \x * \xo 16:12 \xt Ais 11:15; Jer 50:38\x* Täŋpäkaŋ aŋero namba 6 unitä ini gäpe-ken nanik piwän äpmoŋirän Yufretis umetä kawuk taŋkuk. Umetä ude kawuk taŋirän äma ärowani ärowani ba komi ämaniye bok, edap abani käda naniktä äbäkta kädet tumäŋ yämiŋkuk.  
\v 13 Täŋpäkaŋ näk kaŋira gämok pähap u meni gänaŋ nanik, ba tom pähap u meni gänaŋ, ba profet jopi u meni gänaŋ nanik mäjo yaräkubä wirit bumik unitä abuŋ.  
\v 14  \x * \xo 16:14 \xt Rev 16:7; Rev 19:6,15,19\x* Mäjo uwä Satan täŋo watä epän täŋpani unitäŋo mäjo wära. Uwä kudän kudupi täkta kehäromi pat yämani. U komeni komeni unitäŋo äma ärowani peŋ yäwet-pewä Anutu Täŋpämorek Mähemi unitäŋo kadäni pähapken äbäŋkaŋ ämik api täneŋ.   
\p
\v 15  \x * \xo 16:15 \xt Rev 3:3,18\x* Unita ket ŋode nadäwut! Näk iwantä-yäŋ bäräŋek-inik api ahäŋ tamet yäk. Unita äma kubä moräŋ kuŋarira nabäneŋ yäŋ nadäŋpäŋ kodak itpäŋ tekita watäni irek. Ude täŋpayäŋ täko unita nadäŋira gäripi nikek täyak yäk.   
\p
\v 16  \x * \xo 16:16 \xt Het 5:19; Sek 12:11\x* Täŋpäkaŋ mäjo wära yaräkubä unitä komeni komeni täŋo intäjukun äma yäŋpäbä kubä-kengän yepmaŋpäpäŋ kome kubä wäpi Amagedon yäŋ iwerani uken käbeyä täŋkuŋ.  
\v 17  \x * \xo 16:17 \xt Rev 16:1\x* Käbeyä täŋirä aŋero namba 7 unitä gäpeni gänaŋ nanik kwarut yäbatkuk. Kwarut yäbattäŋ kuŋirän Ekäni täŋo maŋirani bägup kudupi yot gänaŋ itkuko u gänaŋ nanik gera kubä ŋode ahäŋirän nadäŋkut; U täretak!  
\v 18  \x * \xo 16:18 \xt Rev 4:5\x* Ude yäwänkaŋ yäpä, iromäŋ mämä pähap ba yäŋ urum-urum ahäŋkuk. Ahäŋirän kenäŋ pähap kwaiŋkuk. Kenäŋ u bian ämatä kome terak irirä kwaiwani u kudup yärepmit moreŋkaŋ umuri pähap kubä kwaiŋkuk.  
\v 19  \x * \xo 16:19 \xt Rev 14:10\x* Kwaiŋpewän Babilon yotpärare imätpäŋ yaräkubä ahäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ guŋ ämawebe komeni komeni unitäŋo yotpärare uwä paot moreŋkuŋ. Bureni, Anututä Babilon yotpärare täŋo täktäki wakita nadäwän wawäpäŋ kokwawaki täŋo ume komi nikek yämän naŋ paotkuŋ.  
\v 20  \x * \xo 16:20 \xt Rev 6:14\x* Ude täŋpänkaŋ gwägu pähap bämopi-ken kome täpuri, ba pom käroŋi käroŋi uken-uken udegän paot moreŋkuŋ.  
\v 21  \x * \xo 16:21 \xt Kis 9:24; Rev 11:19; Rev 16:9,11\x* Ba kunum gänaŋ nanik iwän mim mobä pähap bumik unitä maŋpäŋ äma däpmäŋ täyon Anutu man wakiwaki yäŋpäŋ ibeŋkuŋ. U imata, iwän mim ikek taŋkuko uwä umuri pähap, äma kumäŋ-kumäŋ däpmäkta.   
\c 17  
\s1 Kubokäret webe tom gämäni terak maŋitkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 17:1 \xt Jer 51:12-13; Rev 17:15\x* Eruk, aŋero gäpe 7 u yäpmäŋ kuŋatkuŋo u kubätä näkken äbäŋpäŋ man ŋode näwetkuk; Äbäŋkaŋ ka! yäk. Kubokäret webe pähap ume mäyap terak maŋit täyak uwä kowata ahäŋ imayäŋ täyak u gäwoŋärewa ka!  
\v 2  \x * \xo 17:2 \xt Ais 23:17; Rev 14:8\x* Webe unitä intäjukun äma ärowani komeni komeni uken-uken nanikkät gäripini däpmäŋ tärek täŋkuŋ. Ba äma komeni komeni naniktä webe ukät kubokäret täŋpäŋ ämatä ume naŋkaŋ täŋguŋguŋ täk täkaŋ ude täŋkuŋ.  
\v 3  \x * \xo 17:3 \xt Rev 13:1\x* Ude näwerirän Munapiktä näk magätpäŋ kome jopi kubäken nämagut yäpmäŋ kuŋkuk. Täŋpäkaŋ uken webe kubä kaŋkut. U tom pähap gämäni kubä terak maŋit itkuk. Tom pähap uwä gupi terak Anutu wäpi yäpmäŋ äpäkta man waki mebäri mebäri kudän täwani. Täŋkaŋ tom unitäŋo gwäki 7, joŋani 10.  
\v 4  \x * \xo 17:4 \xt Jer 51:7; Rev 18:16\x* Täŋ, webe tom uterak maŋitkuko uwä tek gämäni gwagäri udewanipäŋ gupi säkgämän uwäk täŋkuk. Täŋkaŋ epmäget mebäri mebäri upäŋ meran täŋkuk. E, keri-kenä gäpe kubä golpäŋ täŋpani upäŋ iŋit itkuk. U gänaŋ kaŋgärip ba nadäŋ gärip ba imaka wakiwaki unitä tokŋeŋpäŋ patkuk.  
\v 5  \x * \xo 17:5 \xt Rev 14:8\x* Dämani terak wäpi kudän mebäri nikek, käbop nanik ŋode kudän täwani;  
\pc \sc Babilon Pähap\sc*  
\pc \sc Kubokäret Täŋpani Täŋo Miŋi,\sc*  
\pc \sc Ba Komeni Komenitä Kudän Taräki Taräki Täŋpani\sc*  
\pc \sc Unitäŋo Miŋi Näk Ubayäŋ.\sc*   
\p
\v 6  \x * \xo 17:6 \xt Rev 18:24, 19:2\x* Täŋpäŋ ŋode kaŋkut; Webe u kudupi ämawebe, Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäŋirä däpmäŋ-pewä kumbani täŋo nägät wain ume ude gäripi nikek näŋtäŋgän täŋguŋguŋ taŋirän kaŋkut. Ude kaŋpäŋ nadäwätäk taŋi täŋpäŋ jäkjäk yäŋkut.   
\s1 Tom gwäki 7 unitäŋo man  
\p
\v 7  \x * \xo 17:7 \xt Rev 13:1\x* Jäkjäk yäŋira aŋero unitä ŋode näwet yabäŋkuk; Imata nadäwätäk täŋpäŋ jäkjäk yäyan? Näk webe ŋonitäŋo mebäri, ba tom pähap gwäki 7, joŋani 10 unitä kotaŋ imitak ŋonitäŋo mebäri gäwera nadä yäk.  
\v 8  \x * \xo 17:8 \xt Dan 12:1; Rev 11:7, 13:8\x* Tom pähap käyan u bian-inik itkuk. Upäŋ apiŋo nämo itak, kumbuk yäk. Kämiwä awaŋ käroŋi boham-ken naniktä äyäŋutpeŋ äneŋi äbäŋkaŋ paotpäŋ paot-inik täkta api kwek. Täŋpäkaŋ bian itkukopäŋ apiŋo nämo itak, ba äneŋi kodak taŋpeŋ api äbeko unita komen ämawebetä kaŋpäŋ nadäwätäk bumta api täneŋ. Ämawebe nadäwätäk tänayäŋ täŋo uwä wäpi kudän kome ahäŋkuk-kentä it päbä apiŋo irit kehäromi täŋo wäpi tawaŋ terak nämo kudän täwani.   
\p
\v 9 Ude yäŋpäŋ näwetkuk; Man ŋowä äma nadäwä tärewanitä nadänaŋi. Gwäki 7 uwä, pom 7 webe unitä uterak maŋit täyak.  
\v 10 Ba gwäki 7 u intäjukun äma ärowani 7. Ukät nanik äma ärowani 5 u paotkuŋ. Täŋ, kubä itak ŋo yäk. Ittäŋgän äneŋi kubä api ahäwek. Ahäŋpäŋ kadäni keräpi-inik kuŋarekta yäwani.  
\v 11 Täŋpäkaŋ tom pähap bian itkuko u apiŋo nämo itak unitä äma ärowani 7 unitäŋo tawaŋ terak yäpurärätpäŋ namba 8 ude api täŋpek. Ahäŋpäŋ paotpaot täŋo yotpärare-ken api äpmoŋpek.   
\p
\v 12  \x * \xo 17:12 \xt Dan 7:24\x* Täŋpäkaŋ joŋani 10 yabätan uwä, intäjukun äma ärowani 10gän yäk. Unitä kaŋiwat epän täkta kehäromi nämo yäpani yäk. Kämi uyaku, epäni yäput peŋpäŋ tom pähap ukät kadäni keräpi-inik, aua kubägän ude, kaŋiwat epän täkta kehäromi api yäpneŋ yäk.  
\v 13 Täŋkaŋ u kudup bänep nadäk-nadäki kubägän peŋpäŋ tom pähap unitäŋo epän täŋkehärom takta wäpi biŋam ba kehäromini iniken iniken kudup unitagän api imineŋ.  
\v 14  \x * \xo 17:14 \xt 1Ti 6:15\x* Täŋirä Tom Bätaki-kät ämik api pewä ahäneŋ yäk. Ämik pewä ahäŋirä Tom Bätakitä kehärom taŋpäŋ däpmäŋpäŋ kehäromini api yäpmäŋ äpek. U imata, Tom Bätaki unitägän äma ärowani täŋo ärowani intäjukun ba ekäni täŋo ekäni intäjukun yäk. Täŋkaŋ inigän nämo api täŋpek. Nämo, ini iwaräntäkta iwoyäwani, ämawebe yäpmäŋ daniŋpäŋ yepmaŋpän nadäŋ imikinik täk täkaŋ u Tom Bätaki-kät itkaŋ ämik täŋpäŋ iwan unitäŋo kehäromi api yäpmäŋ äpneŋ yäk. Aŋerotä man ude näwetkuk.   
\s1 Webe ukeŋonitäŋo manbiŋam  
\p
\v 15  \x * \xo 17:15 \xt Ais 8:7; Jer 47:2\x* Ude näwetpäŋ äneŋi ŋode näwetkuk; Kubokäret webe ume mäyap terak maŋirirän käyan? Ume mäyap uwä äma äbori äbori, komeni komeni uken nanik, äma gupi iŋam dapun inigän inigän, ba man kotäk mebäri mebäri yäwani.  
\v 16  \x * \xo 17:16 \xt Rev 18:8\x* Täŋkaŋ joŋani 10 yabätan ukät tom pähap unitä kubokäret webe u kokwawak nadäŋ imiŋpäŋ tek yäŋopmäŋ imiŋkaŋ tohari gupi naŋpäŋ kädäp pewä päŋku api ijiwek.  
\v 17 Uwä jop nämo api ahäwek. Nämo, Anututä ini nadäk tawaŋ peŋkuko u bureni ahäkta bänepi peŋ yäwet-pewän bänep kubägän täŋpäŋ tom pähapta watä epän api täŋ imineŋ. Watä epän täŋ imiŋ yäpmäŋ kuŋtäko man Anututä yäŋkuko u bureni ahäŋirän api peneŋ yäk.  
\v 18 Täŋpäkaŋ webe käyan uwä yotpärare pähap, komeni komeni täŋo intäjukun äma ärowanita intäjukun täŋ yämik täyak u yäk.   
\c 18  
\s1 Webe pähap Babilon u waŋkuk  
\p
\v 1 Eruk ude käwa tärewäpäŋ äneŋi aŋero kubä kunum gänaŋ naniktä äpäŋirän kaŋkut. U ämawebe yabäŋ yäwatta wäpi biŋam ärowani nikek. Täŋkaŋ peŋyäŋeki pähaptä peŋyäŋeŋirän kome terak kepma pähap ude täŋkuk.  
\v 2  \x * \xo 18:2 \xt Rev 14:8; Ais 13:21; Ais 34:11; Jer 50:39\x* Täŋpäŋ gera pähap terak ŋode yäŋkuk;  
\q1 Wisikinik! Babilon yotpärare pähap ukeŋo paot-inik täyak! Kome u apiŋo mäjo wära täŋo kome ude äworetak. Mäjo wakiwaki ba barak tom käbäŋ täwani näŋpanitä apiŋo kome ŋo korekaŋ.   
\q1
\v 3  \x * \xo 18:3 \xt Rev 14:8\x* Imata, komen ämawebe kuduptagän webe unitäŋo kubokäret kädetta gäripi pähap nadäŋkaŋ unitäŋo kädet ugän-inik iwat täŋkuŋ, ämatä wain umeta gäripi nadäŋpäŋ naŋkaŋ täŋguŋguŋ wakiinik täk täkaŋ ude.  
\q1 Komeni komeni täŋo intäjukun ämatä webe ukät gäripi däpmäŋ tärek täk täŋkuŋ. Täŋirä webe u mäyäk-kät nämo kädet wakiwaki täk täŋkuko uterak moneŋ ämatä moneŋ bumta wädäk täŋkuŋ.   
\p
\v 4  \x * \xo 18:4 \xt Ais 48:20; Jer 50:8; Jer 51:6,45; 2Ko 6:17\x* Näk man ude nadäŋpäŋ äneŋi kunum gänaŋ nanik gera kubä ŋode yäŋirän nadäŋkut;  
\q1 Ämawebenaye, in yotpärare u peŋpeŋ äpämaŋ kut! In u täŋkentäŋpäŋ momi unitä täk täyak udegän täneŋta. In unitäŋo kädet ugän iwatpäŋä imaka umuri-inik ahäŋ imayäŋ täyak udegän ahäŋ tamekta.   
\q1
\v 5  \x * \xo 18:5 \xt Stt 18:20-21; Jer 51:9\x* Nadäkaŋ? Yotpärare unitäŋo momi buŋät yäpmäŋ kunum gänaŋ ŋo abätak. Täŋpäkaŋ kädet wakini unita Anutu nämo guŋtak täyak u nadätak! yäk.   
\q1
\v 6  \x * \xo 18:6 \xt Sam 137:8; Jer 50:15,29; 2Te 1:6\x* Unita inta kädet waki täŋ tamiŋkuko kowata ähan yäpektawä. Nämo, ätukät uterak wakiinik kaŋ täŋ imut.  
\q1 Ba täŋguŋguŋ kädet äma ätu yäwoŋäreŋkuko unita kowata täŋpewä webe u täŋguŋguŋ-inik kaŋ täŋpän.  
\v 7  \x * \xo 18:7 \xt Ais 47:7-9\x* Bian wäpi biŋam, gäripi nikek itkuk. Unita kowata waki imiŋirä komi pähap, gäripi terak itkuko udegän kaŋ nadäwän.  
\q1 Imata, webe u inita ŋode yäk täyak; Näk intäjukun webe ude itat yäk. Näk webe kajat nämo, butewaki kubä nämo api nadäwet yäŋ yäk täyak.   
\q1
\v 8  \x * \xo 18:8 \xt Jer 50:34; Rev 17:16\x* Ude yäk täyak unita imaka waki umuri-inik ŋode api ahäŋ imineŋ; Kumäŋ-kumäŋ, konäm butewaki ba nakta jop irit uken kepma kubägän api ahäŋ imineŋ.  
\q1 Ude ahäŋ imiŋirä kädäptä ijiŋpäŋ api ijiŋ paorek. Imata, Ekäni Anutu, webe unitäŋo täktäki yäpmäŋ danik täyak u kehäromi-inik.   
\p
\v 9  \x * \xo 18:9 \xt Rev 17:2; Ese 27:30-35\x* Ijiŋ parirän kädäp gupe ärowän kaŋpäŋ komeni komeni täŋo intäjukun äma, webe ukät gäripi däpmäŋ tärek täŋkuŋo unitä konäm butewaki pähap api täneŋ.  
\v 10  \x * \xo 18:10 \xt Ese 26:17; Dan 4:30\x* Webeni pähap uwä komi pähap nadäŋ irirän kaŋumuntaŋ päŋku ban itkaŋ api käneŋ. Kaŋkaŋ butewaki man ŋode api yäneŋ;  
\q1 Wära! Wära! Yotpärare pähapnin ŋokeŋo wäyak yäk. Kadäni käroŋi säkgämän gäripi terak it yäpmäŋ äbätäŋgän komi pit kubägän yäpmäŋtak ŋo yäk.   
\p
\v 11  \x * \xo 18:11 \xt Ese 27:36\x* Ude yäŋirä moneŋ epän täŋpani komeni komeni naniktä yotpärare unita yäŋpäŋ konäm butewaki täŋpäŋ butewaki terak api itneŋ. Butewaki nadäŋpäŋ ŋode api yäneŋ; Wära! Tuŋumnin netätä suwaŋpäŋ moneŋ api nimek?  
\v 12  \x * \xo 18:12 \xt Ese 27:12,13,22\x* Täŋpäkaŋ tuŋum tuŋumi wäpi wäpi ŋodepäŋ ämatä suwakta pewä ahäŋkuŋ; Imaka imaka gol ba siriwapäŋ täŋpani, omäk meran säkgämän, tek säkgämän mebäri mebäri, täbori ba pidämi. Ba päya käbäŋi nikek ätu, ba imaka imaka tom taŋi wäpi elefant unitäŋo menipäŋ täŋpani. Ba imaka imaka gwäki taŋi, päya kujat ba kapa mebäri mebäri ba mobä säkgämän upäŋ täŋpani ämatä suwakta pewä ahäk täŋkuŋonik.  
\v 13 Ba päya pähäm käbäŋi nikek, ketem-kät awähutpäŋ näŋpani mebäri mebäri, ba imaka imaka käbäŋi nikek gupi terak ärurani ba imaka kodaki näŋpani ba ijiŋpäŋ näŋpani ämatä suwakta pewä ahäk täŋkuŋonik. Ba tom sipsip, hos ba bulimakau, ba imaka ämatä uterak maŋiräkaŋ hostä wädäwani u imaka, ämatä suwakta pewä ahäk täŋkuŋonik. Ba ugän nämo, ämapäŋ, tuŋum bumik ämatä moneŋ peŋpäŋ pen yäpneŋta yäpmäŋ kuŋat täŋkuŋonik. Täŋpäkaŋ webe pähap unitä paoränkaŋ netätä tuŋumi u api suwaneŋ?   
\p
\v 14 Täŋpäŋ moneŋ epän täŋpani unitä ŋode api yäneŋ; Babilon, imaka säkgämän säkgämän yabäŋgärip täk täŋkuno u kudup gabäŋ umuntaŋ kuŋ morekaŋ! Äneŋi täga nämo api yämaguren! yäŋ api yäneŋ.  
\v 15  \x * \xo 18:15 \xt Ese 27:31,36\x* Ude yäŋpäŋ moneŋ äma tuŋumi yotpärare uken peŋirä moneŋ yämik täŋkuŋo unitä Nin komi udegän nadäne yäŋpäŋ kaŋ-umuntaŋ päŋku ban api itneŋ. Itkaŋ konäm butewaki täŋpäŋ api itneŋ.  
\v 16  \x * \xo 18:16 \xt Rev 17:4\x* Täŋpäŋ ŋode api yäneŋ;  
\q1 Wära! Wära! Webenin pähap ŋokeŋo waŋ pätak ŋo yäk. Uwä tek gämäni gwagäri udewanipäŋ gupi säkgämän uwäk täŋkuk. Täŋkaŋ epmäget mebäri mebäri upäŋ meran täŋkaŋ it täyakonik.  
\v 17  \x * \xo 18:17 \xt Ese 27:27-29\x* Upäŋkaŋ butewaki pähap! Tuŋumi säkgämän terak itkuko u pit kubägän waŋ moretak ŋo yäk.  
\p Täŋpäkaŋ gäpe taŋi taŋi yäpmäŋ kuŋarani, gäpe unitäŋo mähemikät epän ämaniye, ba äma gwägu terak kuŋatpäŋ moneŋ epän täk täkaŋ u kuduptagän ban itkaŋ Babilon api kaŋiwat itneŋ.  
\v 18  \x * \xo 18:18 \xt Ese 27:32\x* Ban itkaŋ kaŋiwarirä Babilon kädäp ijiŋ patkaŋ gupe äroŋirän kaŋpäŋ gera ŋode api yäneŋ; Yotpärare udewani bian kubä nämo itkuk yäk.  
\v 19  \x * \xo 18:19 \xt Ese 27:30-34\x* Ude yäŋpäŋ butewaki nadäŋkaŋ keŋkeŋ poriŋpäŋ gwäki terak ureŋ täŋpä ärowäpäŋ konäm api kotneŋ. Konäm kotpäŋ api yäneŋ;  
\q1 Wära! Wära! Yotpärarenin pähap ŋokeŋo waŋ pätak ŋo yäk. Gwägu terak gäpe kuŋat täkaŋ unitäŋo mähemitä webe ŋo terak tuŋum mähemi täŋkuŋ. Upäŋkaŋ ŋo kawut! Imaka imaka kudup pit kubägän paot morekaŋ yäk.  
\v 20  \x * \xo 18:20 \xt Ais 44:23; Lo 32:43; Jer 51:48\x* Unita kunum gänaŋ it täkaŋ, in oretoret täkot! Ba Anutu täŋo kudupi ämawebeniye, ba profet äbot, epän ämaniye in kudup bänep tägagämän nadäkot!  
\q1 Webe unitä waki täŋ tamik täŋkuko unita Anututä kowata imitak yäk.   
\p
\v 21  \x * \xo 18:21 \xt Jer 51:63-64; Ese 26:21\x* Eruk u punin terak ŋode kaŋkut; Aŋero kehäromi kubätä mobä bäräpi kubä yäpmäŋ aku maŋpän gwägu gänaŋ äpmoŋkuk. Maŋpän äpmoŋpänkaŋ man ŋode yäŋkuk;  
\q1 Babilon wawän yäŋpäŋ udegän api maŋpä äpmoneŋ yäk. Maŋpä äpmo paot-inik täŋirän äneŋi nämoinik api käneŋ.   
\q1
\v 22  \x * \xo 18:22 \xt Ais 24:8; Ese 26:13\x* Wisikinik! Babilon bämopka-ken wagäm, uhuwep, ba womat terak kap teŋirä mämä äneŋi nämoinik api ahäwek.  
\q1 Ba bämopka-ken ämatä epän kubä wari nämo api täneŋ. Ba ketem äŋnaŋ täŋuruk-uruk kubä nämoinik täŋirä api nadäneŋ.  
\v 23  \x * \xo 18:23 \xt Jer 7:34, 16:9; Jer 25:10; Ais 47:9\x* Täŋkaŋ bämopka-ken topän mebet kubä äneŋi nämo api ijiŋ-yäŋewek.  
\q1 Ba ämatä webe yäpmäk-yäpmäk wari nämo api ahäwek yäk. Kome jopi äneŋi api äworewen. Moneŋ epän ämakaye täŋo wäpi biŋam komeni komeni kuŋat moreŋkuk. Kuŋat moreŋirän gäkä kon täŋpäŋ ämawebe komeni komeni täŋyäkŋatpewi gäka nadäkinik täŋkuŋ.   
\q1
\v 24  \x * \xo 18:24 \xt Jer 51:49; Mat 23:35; Rev 17:6\x* Babilon, gäkä profet ba kudupi ämawebe ätu kumäŋ-kumäŋ däpmäŋ-pewi nägäri kädet-ken piwä kuŋkuŋo unita Anutu iŋamiken momi pähap täyan.  
\q1 Bureni-inik, kome terak äma päke ämatä däpmäŋ-pewä kumäk täkaŋ, eruk momi u kuduptagän Babilon gäkä terak ärotak yäk.   
\c 19  
\s1 Anutu iniŋ oretna!  
\p
\v 1 Ude nadäŋpäŋä ŋode nadäkgän täŋkut; Kunum gänaŋ ämawebe äbot pähap täŋo mämätä bumik ŋode ahäŋirän nadäŋkut;  
\q1 Anutu iniŋ oretna! Yäpätägak, kehäromi ba peŋyäŋek u kudup Anutunintä mähemi täyak.   
\q1
\v 2  \x * \xo 19:2 \xt Rev 6:10, 16:7\x* Man epän täk täyak uwä bureni siwoŋi-inik täk täyak. Unita Anututä kubokäret webe, komen ämawebe kuduptagän kädet waki mebäri mebäri yäwoŋäreŋkuko ukeŋo komi imiŋkuk.  
\q1 Ba epän ämaniye kumäŋ-kumäŋ däpuko unita Anututä webe u kowata wakiinik imitak.   
\m
\v 3  \x * \xo 19:3 \xt Rev 14:11\x* Ude yäŋpäŋ äneŋi gera terak ŋode yäŋkuŋ;  
\q1 Ekäni iniŋ oretna! Webe ukeŋo ijiŋ parirän gupeni paot-paori nämo pen api äroŋ irek.   
\m
\v 4  \x * \xo 19:4 \xt Rev 4:2,10\x* Ude yäŋirä äma ekäni 24 ukät imaka kuŋat-kuŋat ikek 4 unitä gukut imäpmok täŋpäŋ Anutu, äma ärowani täŋo maŋirani bägup säkgämän-ken it täyak u iniŋ oretpäŋ ŋode yäŋkuŋ;  
\q1 U Bureni-inik! Anutu wäpi yäpmäŋ akuna!   
\m
\v 5  \x * \xo 19:5 \xt Sam 22:23; Sam 134:1; Sam 135:1; Rev 11:18\x* Ude yäŋirä äma ärowani täŋo maŋirani bägup-ken nanik man kotäk kubä ŋode ahäŋkuk;  
\q1 Ämawebe Anutunin täŋo mani buramik täkaŋ in kuduptagän iniŋ orerut! Ba äma ärowani äpani Anutu oraŋ imik täkaŋ in kudup iniŋ orerut!   
\m
\v 6  \x * \xo 19:6 \xt Rev 11:15, 14:2; Rev 15:3, 21:2\x* Eruk ude nadäŋpäŋä ämawebe mäyap täŋo mämä nadäŋkut. Mämä u ume tokätkaŋ mämä yäk täkaŋ ude bumik, ba iromäŋ mämä ude bumik. U ŋode yäŋirä nadäŋkut;  
\q1 Iniŋ oretna! Täŋpämorek, Ekäni Anutunin intäjukun-inik itpäŋ kaŋiwat epäni täyak.   
\q1
\v 7 Unita nin wäpi biŋam ärowani iniŋ oretpäŋ bänep pidäm terak oretoret täk täkäna!  
\q1 Tom Bätaki webeni-kät keräntäk täkta kadäni ahätak unita Anutu iniŋ oretna!  
\q1 Tom Bätaki täŋo webenitä äpi kakta pidäm täyak.  
\v 8  \x * \xo 19:8 \xt Ais 61:10\x* Tek säkgämän paki-inik imiŋkuko u täŋpäŋ äpiken kuyak.  
\m (Tek paki-inik unitäŋo mebäri u ŋode; Kudän siwoŋi, Anutu täŋo kudupi ämawebetä täk täkaŋ u.)   
\p
\v 9  \x * \xo 19:9 \xt Mat 22:2-3; Apos 10:25-26; Rev 22:8-9\x* Täŋirä aŋero unitä ŋode näwetkuk; Ŋode kudän tä yäk. Ämawebe Tom Bätaki täŋo ärawa-ken kukta iwoyäwani u säkgämän, oretoret terak it täkaŋ! Täŋpäŋ äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk; Man yäyat ŋowä Anutu täŋo meni jinom bureni-inik! yäk.  
\v 10 Aŋerotä ude näweränä näk gämori-ken gukut imäpmok täŋpäŋ iniŋ orerayäŋ täŋkut. Täŋira näwetkuk; Ude täŋpeno! Näk nämo naniŋ oreren! yäk. Näk epän ämagän, gäk bumikgän, ba notkaye Jesu täŋo man burenita nadäkinik täŋpani u bumikgän. Unita Anutupäŋ iniŋoret! Imata, Jesuta man bureni yäŋahäk täkaŋ uwä Munapiktä täŋkentäŋirän yäŋahäk täkaŋ. Täŋkaŋ Munapik unitägän täŋpewän profettä man bureni yäŋahäk täŋkuŋonik yäŋ näwetkuk.   
\s1 Jontä Jesu-kät komi ämaniye yabäŋkuk  
\p
\v 11  \x * \xo 19:11 \xt Rev 1:5, 6:2; Sam 96:13; Ais 11:4\x* Täŋpäkaŋ näk kunum aŋeŋirän hos paki kubä irirän kaŋkut. Äma u punin terak itkuko u wäpiwä Nadäŋ Nimikinik Täŋpani ba Man Burenigän Yäwani. Uwä man epän täk täyak u kädet siwoŋi terakgän täk täyak ba ämik imaka, kädet siwoŋi terakgän täk täyak.  
\v 12  \x * \xo 19:12 \xt Rev 1:14, 2:17\x* Täŋkaŋ dapuri uwä kädäp mebet udewani. Gwäki terak äma ärowani täŋo gwäpä säkgämän mäyap itkuŋ. Ba gupi terak wäpi kudän täwani ini kubä-tägän täga daniŋpäŋ nadäwek. Äma ätutä wäpi u nämo nadäk täkaŋ.  
\v 13  \x * \xo 19:13 \xt Ais 63:1-3; Jon 1:1,14\x* Täŋkaŋ teki uwä nägät däpä ijiwani. Ba wäpi Anutu täŋo Manbiŋam yäŋ iwet täkaŋ.  
\v 14 Unitä kuŋirän kunum gänaŋ nanik komi äma äbori äboritä hos paki terakgän maŋitkaŋ iwatkuŋ. Teki kudup pakigän.  
\v 15  \x * \xo 19:15 \xt Rev 1:16, 12:5; Rev 14:20, 4:8; Rev 21:22\x* Täŋpäkaŋ meni gänaŋ päip päraŋi-inik kubätä abuk. Päip unitä guŋ äma äbori äbori api däpek. Ude täŋkaŋ ain pärip-pärip iŋitkaŋ ämawebe uwä kehäromigän api yabäŋ yäwarek. Ude täŋkaŋä äma wain mujipi yeŋ käkät täkaŋ ude ämawebe u Anutu Täŋpämorek täŋo kokwawak umuri pähap uterak api yeŋ käkärek.  
\v 16  \x * \xo 19:16 \xt Rev 17:14\x* Täŋpäkaŋ teki terak ba bakäni terak man kudän ŋode pätak;  
\pc \sc Äma Ekäni Täŋo Ekäni Intäjukun,\sc*  
\pc \sc Ba Äma Ärowani Täŋo Ärowani Intäjukun.\sc*   
\p
\v 17  \x * \xo 19:17 \xt Ese 39:17-20\x* Täŋpäkaŋ dapun täŋpäŋ aŋero kubä kome dapuri-ken irirän kaŋkut. Itkaŋ barak punin kuŋ äbäŋ täŋkuŋo u gera täŋpäŋ yäwetkuk; Anututä äŋnak-äŋnak pähap täyak unita äbä kubä-kengän irut!  
\v 18 Äbäŋkaŋ komeni komeni täŋo intäjukun äma, ba komi äma täŋo intäjukun äma, ba äma wäpi biŋam ikek täŋo gupi tohari kaŋ naŋput. Hoskät komi ämaniye täŋo gupi tohari ba äma äpani ärowani, watä epän täŋpani, ba äma intäjukun täŋpani kuduptagän täŋo gupi tohari imaka, kaŋ naŋ morewut!   
\p
\v 19  \x * \xo 19:19 \xt Sam 2:2\x* Täŋpäkaŋ näk tom pähap u ba komeni komeni täŋo intäjukun ämaniye-kät komi ämaniye äbot pähaptä äbä kubä-kengän irirä yabäŋkut. Uwä äma hos paki terak itkuko ukät komi ämaniye-kät ämik täkta äbuŋ.  
\v 20  \x * \xo 19:20 \xt Rev 13:12-17; Rev 20:10,15; Ais 30:33\x* Upäŋkaŋ tom pähap u ba profet jopi, yarä uwä kwitaŋirän yepmäŋitkuŋ. Profet jopi uwä tom pähap täŋo iŋamiken kudän kudupi mebäri mebäri täk täŋkuko u. Unitä kudän kudupi täk täŋkuko uterak ämawebe täŋyäkŋat-pewän tom pähap täŋo wäpi kudän yäpmäŋ kuŋatpäŋ yäwiki nadäŋ imiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ profet jopi ukät tom pähap u kodak irirän yepmäŋitpäŋ gwägu pähap kädäp mebet umuri-inik äbäk täyak u gänaŋ pudät maŋpä äpmoŋkumän.  
\v 21  \x * \xo 19:21 \xt Rev 19:17-18\x* Ude täŋirä äma hos paki terak itkuko unitä yarä unitäŋo äboriye päke u däpuk. U päip meni-ken äbuko unitä däpmäŋ moreŋkuk. Däpmäŋ moreŋirän baraktä päbä äma däpuko unitäŋo gupi tohari kudup yäpmäŋ däkŋeŋpäŋ näkko koki täŋkuŋ.   
\c 20  
\s1 Satantä kowata yäpmäkta man  
\p
\v 1  \x * \xo 20:1 \xt Rev 9:1\x* Täŋpäkaŋ näk aŋero kubä kunum gänaŋ naniktä äpäŋirän kaŋkut. Aŋero uwä awaŋ käroŋi boham täŋo yäma dätta ki kubäkät yen kehäromi kubä iŋitkaŋ irirän kaŋkut.  
\v 2-3  \x * \xo 20:2-3 \xt Rev 12:9\x* \x * \xo 20:2-3 \xt Jud 6\x* Unitä gämok pähap, gämok biani ukeŋo, mäjo wära täŋo intäjukun äma wäpi Satan u iŋitpäŋ yen kehäromi unitä topmäŋpäŋ obaŋ 1,000 ude kaŋ irän yäŋpäŋ awaŋ käroŋi boham u gänaŋ pewän äpmoŋkuk. Pewän äpmoŋpäpäŋ yäma ŋikŋiyäŋ täŋpipiŋpäŋ päya umumitä gänaŋ gänaŋ kudup gatäŋ pipiŋkuk. Ude täŋkuko uwä äma äbori äbori bänepi täŋpäwak nämo täŋpekta obaŋ 1,000 ude irekta yäŋ imiŋkuk. Täŋpäkaŋ kadäni täreŋirän pit imäkaŋ abä kadäni keräpigän jop api irek.   
\p
\v 4  \x * \xo 20:4 \xt Dan 7:9,22,27; 1Ko 6:2; Rev 13:17\x* Täŋpäŋ maŋirani bägup säkgämän ätu uterak äma maŋitkaŋ irirä yabäŋkut. Maŋitkaŋ itkuŋo uwä man yäpmäŋ danik epän täkta yäŋ yämani. E, ämawebe Anutu täŋo man ba Jesu täŋo manbiŋam bureni iwan gänaŋ umunkät nämo yäpmäŋ kuŋarirä kotäki madäŋ täkŋeŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpuŋo unitäŋo mäjoni imaka, penta yabäŋkut. Ämawebe uwä tom pähap u ba unitäŋo yäwiki nämo iniŋoret täŋpani, ba tom pähap täŋo wäpi kudän damani-ken ba keri-ken nämo yäpmäŋ kuŋarani. Täŋpäkaŋ ämawebe kumbuŋo uwä gupitä kodak taŋpäŋ Kristo-kät intäjukun äma täŋo kaŋiwat epän täŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 1,000 ude täreŋkuk.  
\v 5 Uwä kumbani-ken naniktä intäjukun akukakuk. Täŋ, äma kumbani päke uwä nämo kodak taŋkaŋ obaŋ 1,000 u täreŋirän akukta itsämäŋpäŋ patkuŋ.  
\v 6  \x * \xo 20:6 \xt Rev 1:6\x* Täŋpäkaŋ ämawebe intäjukun akukakuk u gänaŋ yäpurärätkaŋ uwä oretoret, bänep täga terak kudupi-inik itkaŋ. Kumäŋ-kumäŋ namba 2tä ämawebe udewani täga nämo däpek. Nämoinik! Äma uwä Anutu ba Kristo täŋo bämop ämawebe ude itpäŋ Kristo-kät intäjukun äma täŋo kaŋiwat epän täŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 1,000 u api tärewek.   
\p
\v 7 Eruk, obaŋ 1,000 u täreŋirän Satan pit imänkaŋ komi yotken naniktä äneŋi api äpämaŋ kwek.  
\v 8  \x * \xo 20:8 \xt Ese 38:2,9; Ese 38:15-16\x* Äpämaŋ päŋku äma äbori äbori kome kukŋi ba kukŋi, unude käda ba umude käda itkaŋ wäpi Gok kenta Magok, u jopman terak bänepi api täŋpän guŋ täneŋ. Bänepi täŋpän guŋ tawäpäŋ ämik pähap täkta yäŋ-bäyaŋ päbä kubä-kengän yepmaŋpayäŋ täko uwä mobä jiraŋ ude, täga daninaŋi nämo.  
\v 9  \x * \xo 20:9 \xt 2Kin 1:10; Ese 39:6\x* Ämawebe komeni komeni uwä akuŋ kireŋkaŋ äbä Anutu täŋo kudupi ämawebe ini yotpärare täŋpäŋ itkuŋken u it gwäjiŋkuŋ. It gwäjiŋkuŋo uwä yotpärare Anututä gäripi nadäk täyak u. Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ kunum gänaŋ nanik kädäp kubätä maŋpäŋ kudup ijiŋpäŋ paot-inik täŋkuŋ.  
\v 10  \x * \xo 20:10 \xt Stt 19:24; Sam 11:6; Rev 19:20, 21:8\x* Ba äma bänepi täŋpän guŋtak täŋkuko Satan uwä gwägu, kädäp mebet umuri-inik äbäk täyak, tom pähap-kät profet jopi u maŋpä äpmoŋkumän-ken ugän maŋpä äpmoŋkuk. Uken kepma bipani komi tärek-täreki nämo mät nadäŋ yäpmäŋ kuneŋ.   
\s1 Äma kumbani yäpmäŋ danikta man  
\p
\v 11 Ude kaŋpäŋä maŋirani bägup pähap säkgämän kubä, paki-inikpäŋ kaŋkut. Äma u punin terak itkuko u iŋamiken kunum kenta kome kaŋumuntaŋ paotpeŋ kuŋkumän.  
\v 12  \x * \xo 20:12 \xt Dan 7:9-10; Mat 25:31-46; Apos 17:31; 2Ko 5:10; Rev 13:8\x* Paotpeŋ kuŋirän ämawebe kumbani ärowani äpani kudup, äma maŋirani bägup uterak itkuko u iŋamiken irirä yabäŋkut. Eruk ude irirä aŋerotä buk mebäri mebäri pipiyäŋkuŋ. Kubä pipiyäŋkuŋo uwä irit kehäromita biŋam täkta yäwani unitäŋo wäpi kudän tawaŋ. Ude täŋirä ämawebe kumbani, kodak itkaŋ kudän täk täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam buk terak kudän täwani uterakgän yäpmäŋ daniŋkuk.  
\v 13  \x * \xo 20:13 \xt Rom 2:6; 1Pi 1:17; Rev 2:23, 22:12\x* Täŋpäkaŋ kadäni uken gwägu pähaptä kumbani patkuŋo u yabä kätäŋpewän yäpmäŋ äroŋkuŋ. Ba Kumäŋ-kumäŋtä äma kumbani yäniŋ kireŋpewän kuŋkuŋ. Ba Geŋi Wakitä äma kumbani yabä kätäŋpewän kuŋkuŋ. Ude täŋirä ämawebe kumbani kuduptagän uwä täktäki terak yäpmäŋ daniŋkuk.  
\v 14  \x * \xo 20:14 \xt 1Ko 15:26,55\x* Ude täŋpäŋ wäpi Kumäŋ-kumäŋ ba Geŋi Waki u, gwägu pähap kädäp mebet ikek u gänaŋ maŋpä äpmoŋkumän. Gwägu pähap kädäp mebet ikek u wäpi kumäŋ-kumäŋ namba 2.  
\v 15  \x * \xo 20:15 \xt Rev 13:8, 19:20\x* Täŋpäkaŋ äma, irit kehäromita biŋam täkta yäwani unitäŋo wäpi tawaŋ terak wäpi nämo itkaŋ uwä gwägu pähap kädäp mebet ikek u gänaŋ yepmaŋpä yäpmäŋ äpmoŋkuŋ.   
\c 21  
\s1 Kunum kenta kome kodaki api ahädeŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 21:1 \xt 2Pi 3:13\x* Täŋpäkaŋ näk kunum kenta kome kodaki ahäŋirän yabäŋkut. Kunum ba kome biani u paotkumän. Ba gwägu pähap udegän paotkuk.  
\v 2  \x * \xo 21:2 \xt Ais 52:1, 61:10; Hib 11:16, 12:22; Rev 3:12\x* Paorirän kudupi yotpärare, Jerusalem kodaki u, kunum gänaŋ, Anutu-ken naniktä äpäŋirän kaŋkut. Kaŋkuro uwä webe gubaŋi kubä äma biŋam yäŋ imanipäŋ äpiken tenayäŋ epmäget täŋ yämik täkaŋ ude bumik täŋpanipäŋ kaŋkut.  
\v 3  \x * \xo 21:3 \xt 2Sto 6:18; Sek 2:10; 2Ko 6:16; Rev 7:17\x* Täŋpäkaŋ maŋirani bägup säkgämän uken nanik gera kubä ŋode yäŋirän nadäŋkut; Käyan? Apiŋo Anutu ini ämawebe-kät it täyak. Bämopgän irirän ämawebeniye ude api itneŋ.  
\v 4  \x * \xo 21:4 \xt Ais 35:10; Ais 65:19\x* Anutu ini-tägän bämopi-ken itkaŋä konämi pito api ärut yämek. Täŋirän kumäŋ-kumäŋ, konäm butewaki ba komi nadäk-nadäk, nämo api ahäŋ yämineŋ. Nämoinik, kädet biani u kudup paot morekaŋ yäk.   
\p
\v 5  \x * \xo 21:5 \xt 2Ko 5:17; Rev 4:2,10\x* Ude näwetpäŋ äma maŋirani bägup säkgämän uterak itkuko unitä ŋode näwetgän täŋkuk; U yabä! Näk imaka kudup täŋpewa kodakigän ahäŋ morekaŋ yäk. Ude näwetpäŋ yäŋkuk; Man ŋowä bureni-inik, nadäŋpäŋ iyap tänaŋi unita kudän täyi!   
\p
\v 6  \x * \xo 21:6 \xt Sam 36:9; Jer 2:13; Jon 7:37; Rev 1:8,17; Rev 22:17\x* Ude näwetpäŋ äneŋi ŋode näwetgän täŋkuk; Eruk, u täretak! Näkägän intäjukun-inik ba mäden-inik itat. Ba imaka yäput-pekpek ba tärek-tärek u näkgän. Äma kubätä umeta iwäwä näkŋa Irit täŋo ume dapuri-ken ume gwetpäŋ kowatani nämo mät imet.  
\v 7  \x * \xo 21:7 \xt 2Sml 7:14\x* Unita äma kubätä nadäkiniki nämo pewän putärewäkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä imaka u api korewek. Täŋirän näkä Anutuni it imiŋira unitä näkŋo nanakna ude api irek.  
\v 8  \x * \xo 21:8 \xt Mat 25:41; Hib 10:38-39; Rev 19:20, 21:27; Rev 22:15\x* Täŋ, ämawebe näk näwatta umuntaŋpäŋ näkŋo man peŋkaŋ kudän taräki taräki täk täkaŋ, äma kumäŋ-kumäŋ däpmäk-däpmäk, kon täktäk ba ewat waki, kubokäret, anutu jopi nadäŋ yämik-yämik ba jop manman yäkyäk ba kädet waki ätu mebäri mebäri yäpmäŋ kuŋat täkaŋ, äma udewani gwägu pähap kädäp mebet umuri-inik abäk täyak, ukenta yäwani. Uwä kumäŋ-kumäŋ namba 2.   
\s1 Jerusalem yotpärare kodaki  
\p
\v 9  \x * \xo 21:9 \xt Rev 15:1\x* Ude yäwän tärewäkaŋ eruk kaŋkut; Aŋero 7 gäpeni kudup, imaka waki umuri-inik tärek-tärek unitä tokŋewäkaŋ iŋitkaŋ itkuŋo uken nanik kubätä äbä näk ŋode näwetkuk; Äbikaŋ päŋku Tom Bätaki täŋo webeni biŋam yäŋ imani gäwoŋärewa yäk.  
\v 10  \x * \xo 21:10 \xt Ese 40:2; Rev 21:2\x* Ude näweränkaŋ Munapiktä näk magärirän pom taŋi käroŋi kubä itkuko uken yäŋnäkŋat päro kudupi yotpärare Jerusalem u kunum gänaŋ, Anutu-ken naniktä äpäŋirän wärani ŋode näwoŋäreŋkuk;  
\v 11  \x * \xo 21:11 \xt Ais 60:1-2,19\x* Yotpärare u Anutu täŋo peŋyäŋek pähaptä peŋyäŋeŋpäŋ patkuk. Unitäŋo peŋyäŋeki uwä inide kubä, säkgämän-inik. Mobä gwagäri, kawä tumäŋ-kuk kubä, edaptä yäpurirän ägo wek täkaŋ ude bumik peŋyäŋeŋkuk.  
\v 12  \x * \xo 21:12 \xt Ese 48:30-35\x* Täŋkaŋ mobä yewa pähap, käroŋi boham, yotpärare u it äyäŋutkuk. Yewa u yäma 12. Yäma unita watäni aŋero 12 udetä watäni it yäpmäŋ kuŋkuŋ. Täŋpäkaŋ yäma 12 u kubäkubä terak Isrel äma äbot 12 unitäŋo wäpi kudän kubäkubä it yäpmäŋ kuŋkuŋ.  
\v 13 Ude täŋkaŋ yotpärare yäma käda, mädeni käda, järapi kukŋi ba kukŋi yäma yaräkubä-yaräkubä udetä itkuŋ.  
\v 14 Täŋpäkaŋ yotpärare unitäŋo yewa uwä mobä pähap 12 uterak täŋpani. Täŋkaŋ mobä pähap 12 u kubäkubä terak Tom Bätaki täŋo aposoro 12 unitäŋo wäpi kudän kubäkubä it yäpmäŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 15  \x * \xo 21:15 \xt Rev 11:1\x* Aŋero wärani u näwoŋäreŋkuko uwä jikon kubä, golpäŋ täŋpani, namba nikek iŋitkaŋ irirän kaŋkut. Jikon upäŋ yotpärare yämani ba yewani u kudup täŋo käroŋini peŋpäŋ yabäŋkuk.  
\v 16 Täŋpäkaŋ yotpärare täŋo yewa unitäŋo käwuri yaräbok-yaräbok. Täŋkaŋ gägäni kukŋi yaräbok-yaräbok käroŋini uterakgän. Täŋpäkaŋ aŋero unitä jikoni peŋpäŋ kawän 2,200 kilomitas ude täŋkuk. Täŋkaŋ gägäni kukŋi yaräbok-yaräbok unitäŋo käroŋini ba mebäri umunitä miŋgupi unu uterakgän itkuk.  
\v 17 Täŋkaŋ yewa uwä täbori-inik. Aŋerotä jikoni uterak peŋpäŋ kawän 70 mitas ude täŋkuk. Täŋpäkaŋ man mitas uwä kudupi nämo. U nin ämatä imaka kubä peŋpäŋ käroŋini kaŋpäŋ mitas yäk täkamäŋ udewanigän.   
\p
\v 18 Täŋpäkaŋ yotpärare täŋo yewa uwä mobä säkgämän kubä wäpi jaspa upäŋ täŋpani. Täŋkaŋ yotpärare ini uwä golpäŋ täŋpani säkgämän, kuräki-inik.  
\v 19  \x * \xo 21:19 \xt Ais 54:11-12\x* Täŋkaŋ yewani täŋkehärom takta mobä pähap 12 uwä mobä säkgämän säkgämän mebäri mebäri, ägo wabiwani, uwä wäpi ŋode; Mobä pähap kubäwä jaspa, uwä mobä gämäni. Kubäwä sepaia, uwä mobä kubiri. Kubäwä aget, uwä mobä paki. Kubäwä emeral, uwä mobä gweŋi.  
\v 20 Kubäwä onik, uwä mobä kubiri-inik. Kubäwä kanelian, uwä mobä gämäni. Kubäwä krisorit, uwä mobä jäŋwam. Kubäwä beril, uwä mobä jäŋwam bumik. Kubäwä topas, uwä mobä jäŋwam-inik. Kubäwä krisopes, uwä mobä paki. Kubäwä jesinit, uwä mobä gwagäri. Kubäwä ametis, uwä mobä gwagäri.  
\v 21 Täŋkaŋ yewa unitäŋo yäma 12 uwä omäk kubä wäpi konep, gwäki taŋi-inik, upäŋ täŋpani. Yäma päke u udegän udegän täŋ yäpmäŋ kwani. Täŋpäkaŋ yotpärare unitäŋo kädet uwä gol säkgämän-inik, kwawani, ijiwä tumäŋ-kuk, upäŋ täŋpani.   
\p
\v 22  \x * \xo 21:22 \xt Rev 15:3\x* Täŋpäkaŋ yotpärare u gänaŋ kudupi yot kubä nämo kaŋkut. Nämoinik. Ekäni Anutu täŋpä-morewani ukät Tom Bätaki unitä kudupi yot ude it yämik täkamän.  
\v 23  \x * \xo 21:23 \xt Ais 60:19-20; Rev 22:5\x* Uken komepak kenta edapta nämo yäk täkaŋ. Nämo, Anutu täŋo epmäget kudäntä yotpärare unitäŋo peŋyäŋek ude it täyak. Ba Tom Bätaki uwä yotpärare unitäŋo topän mebet ude it täyak.  
\v 24  \x * \xo 21:24 \xt Ais 60:3,5\x* Täŋpäkaŋ ämawebe äbot komeni komenitä yarä unitäŋo peŋyäŋek gänaŋ api kuŋatneŋ. Ba komeni komeni täŋo intäjukun ämatä tuŋumi säkgämän säkgämän yäpmäŋ päbä yotpärare u gänaŋ api peneŋ.  
\v 25  \x * \xo 21:25 \xt Ais 60:11\x* Yotpärare u gänaŋ kome nämo api bipek. Kepmagän irayäŋ täyak unita yotpärare unitäŋo yäma inide pen api tumäŋ itneŋ.  
\v 26  \x * \xo 21:26 \xt Sek 14:7; Rev 22:5\x* Tumäŋ irirä ämawebe komeni komeni naniktä tuŋumi säkgämän säkgämän yotpärare u gänaŋgän mät yäpmäŋ ärok täneŋ.  
\v 27  \x * \xo 21:27 \xt Ais 52:1; 1Ko 6:9-10; Rev 13:8, 21:8\x* Upäŋkaŋ imaka taräki taräki yotpärare u gänaŋ nämoinik api yäpmäŋ äroneŋ. Ba äma imaka mäyäk ikek täŋpani ba jop yäŋ-yäkŋarani kädet wakiwaki iwarani udewanitä yotpärare u gänaŋ nämoinik api äroneŋ. Yotpärare u gänaŋ ämawebe Tom Bätaki täŋo buk terak irit kehäromi yäpmäkta yäwani wäpi tawaŋ itkaŋ unitägän api äroneŋ.   
\c 22  
\s1 Irit kehäromi täŋo ume ba päya  
\p
\v 1  \x * \xo 22:1 \xt Ese 47:1\x* Täŋpäkaŋ aŋerotä irit täŋo ume taŋi näwoŋärewän kaŋkut. Ume uwä paki-inik, kwawani. U Anutu ba Tom Bätaki unitäŋo maŋirani bägup mebäri-ken naniktä äpätak.  
\v 2  \x * \xo 22:2 \xt Jol 3:18; Sek 14:8; Stt 2:9; Ese 47:12; Rev 22:14,19\x* Unitä äpämaŋ yotpärare bämopi-kengän kuyak. Täŋkaŋ ume gägäni kukŋi kukŋi irit kehäromi täŋo päya it yäpmäŋ kukaŋ. Päya unitäŋo mujipi mebäri kubägän nämo. Uwä mujipi mebäri mebäri 12 ude wädäwanitä komepak komepak ahäŋkaŋ gämänek täkaŋ. Täŋkaŋ äma komeni komenitä päya unitäŋo pähämi naŋpäŋ api täganeŋ.  
\v 3 Täŋpäkaŋ yotpärare uken imaka taräki, Anutu iwan täŋ iminaŋitä nämoinik api irek. Nämo, Anutu ba Tom Bätaki unitäŋo maŋirani bägup-tägän irirän ämawebeniyetä Tom Bätakita watä piä api täŋ imineŋ.  
\v 4  \x * \xo 22:4 \xt Sam 42:2; Mat 5:8; Rev 3:12\x* Täŋirä Ekänitä iniken wäpi kudän damani-ken api täŋ yämek. Täŋirän Anutu täŋo iŋam dapun kaŋtäŋ api kuŋatneŋ.  
\v 5  \x * \xo 22:5 \xt Dan 7:18,27; Rev 5:10, 20:6; Rev 21:23,25\x* Täŋpäkaŋ yotpärare uken bipmäŋpäŋ yäŋek nämo, topän ägo ba edap täŋo peŋyäŋekta nämo api yäneŋ. Ekäni Anututä ini peŋyäŋeŋ yämiŋirän ämawebeniye intäjukun äma ude itkaŋ wäpi biŋam ikek tärek-täreki nämo api itneŋ.   
\p
\v 6  \x * \xo 22:6 \xt Rev 1:1\x* Aŋero unitä ude näwoŋäreŋkaŋ man ŋode näwetgän täŋkuk; Man u bureni-inik! Ba unita nadäkinik täneŋ. Ekäni Anutu, profet biani täŋo mähemi unitä aŋeroni näk peŋ näwet-pewän epän ämaniye in imaka kämi ahäkta yäwani u täwetpäŋ täwoŋäretat ŋo.   
\s1 Jesu uwä api äbek  
\p
\v 7  \x * \xo 22:7 \xt Rev 1:3, 2:16\x* Jesutä ŋode yäyak; Näk kadäni käroŋi nämo itkaŋ bäräŋeŋ api ahäŋ tamet yäŋ yäyak. Unita ämawebe buk ŋo terak man yäŋahäwani u iyap taŋpäŋ yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä oretoret terak it täkaŋ yäk.   
\p
\v 8  \x * \xo 22:8 \xt Rev 19:10\x* Täŋpäkaŋ Jon näkä imaka ŋo kudup yabäŋpäŋ-nadäk täŋkut. Täŋkaŋ aŋero imaka kudup u näwoŋäreŋkuko u iniŋ orerayäŋ gukut imäpmok täŋ imayäŋ täŋkut.  
\v 9 Täŋira aŋero u yäjiwätpäŋ ŋode näwetkuk; Ude täŋpeno! Näk nämo naniŋ oreren! Näk piä watä äma, gäk bumikgän, ba poropet notkaye u bumikgän. Ba ämawebe man buk ŋo terak nadäŋpäŋ buramik täkaŋ udewanigän yäk. Unita Anutupäŋ iniŋoret!  
\v 10  \x * \xo 22:10 \xt Rev 1:3, 10:4\x* Ude näwetpäŋ yäŋkuk; Kadäni keräp täyak unita gäk buk ŋonitäŋo man bureni, kämi ahäkta yäwani u käbop nämo pewen.  
\v 11  \x * \xo 22:11 \xt Dan 12:10\x* Unita yabä kätäwä waki täŋpani ini pen ude täŋpeŋ kuŋatkot. Ba äma bänepi-ken imaka taräki yäpmäŋ kuŋat täkaŋ unitä ini ude kuŋat täkot. Täŋ, äma siwoŋi kuŋat täkaŋ unitä siwoŋigän kuŋat täkot. Ba bänepi kuräki kuŋat täkaŋ unitä bänepi kuräkigän säkgämän kuŋat täkot.   
\p
\v 12  \x * \xo 22:12 \xt Ais 40:10; 2Ko 11:15; Rev 2:16,23\x* Täŋpäkaŋ Jesutä ŋode yäyak; Näk pengän ärewayäŋ yäk. Näk gwäki nikek äreŋkaŋ ämawebe täŋo täktäki täga unitäŋo kowata uterakgän api yämet.  
\v 13  \x * \xo 22:13 \xt Rev 1:8,17, 21:6\x* Näkägän intäjukun, näkägän mäden. Yäput pekpek ba tärek-tärek u näkägän.  
\v 14  \x * \xo 22:14 \xt Rev 22:2\x* Täŋpäkaŋ näk ämawebe teki ärut-paktak täkaŋ unita nadäŋira gäripi nikek täk täyak. Udewani u peŋ yäwetpewa irit kehäromi täŋo päya mujipi u api näneŋ. Täŋkaŋ yotpärare uken päro api itneŋ.   
\p
\v 15  \x * \xo 22:15 \xt Rev 21:17\x* Täŋpäkaŋ yewa mädeni käda itnayäŋ täkaŋ uwä aŋ. Uwä äma gäräm ba kon mebäri mebäri täŋpani, kubokäret täŋpani, äma kumäŋ-kumäŋ däpani, mäjo wära nadäŋ yämani, ba jopman yäpmäŋ kuŋatpäŋ unita gäripi nadäwani. Ämawebe udewani kudup yewa mäde kädata biŋam.   
\p
\v 16  \x * \xo 22:16 \xt Nam 24:17; Rom 1:3; Rev 2:28, 5:5\x* Täŋpäkaŋ Jesu näkä aŋerona iwetpewa äbot täŋpani ämawebenaye inta man ŋo yäŋkwawa taŋkuk. Nadäkaŋ? Näk Devit täŋo gukŋi ba näk guk pähap, iräyäŋek u yäk.   
\p
\v 17  \x * \xo 22:17 \xt Sol 8:14; Rev 21:6\x* Eruk, Munapik ba Jesuta webe biŋam yäŋ imanitä ŋode yäk täkaŋ; Gäk äbäsi! Ude yäŋirän ämawebe nadäk täkaŋ unitä udegän yäk täkot; Gäk äbäsi! Äma ba webe kubätä umeta iwäwä ŋo äbäk täyon. Ba ume nakta nadäŋkaŋä äbäŋpäŋ irit kehäromi täŋo ume, gwäki nämo näyon.   
\s1 Jontä jukuman yäŋkuk  
\p
\v 18  \x * \xo 22:18 \xt Lo 4:2, 12:32; Rev 15:1,6\x* Eruk, buk ŋo gänaŋ kudän täwani daniŋpäŋ nadäk tänayäŋ täkaŋ u in ŋode täwera ket nadäwut! Äma kubätä iniken man kotäk kubä yäpurärätpäŋ yäwayäŋ täko uwä Anututä yäŋirän imaka waki umuri-inik buk ŋo gänaŋ kudän täwani u äma uterak api ahäŋ imineŋ.  
\v 19  \x * \xo 22:19 \xt Rev 22:2\x* Ba äma kubätä man kämi ahäkta yäwani ŋo kubä peŋ awähurayäŋ täyak uwä Anututä irit päyata man ba siwoŋi yotpärareta man buk ŋo terak kudän täwani u äma unita biŋam iwoyäŋ imani u api awähut imek yäk.   
\p
\v 20  \x * \xo 22:20 \xt Rev 2:16\x* Äma, man yäŋahätat ŋo täŋ-mehamtäk täyak unitä ŋode yäyak; Eruk! Näk pengän ärewayäŋ yäk.  
\m Bureni! Ekäni Jesu, äbäsi!   
\m
\v 21 Eruk, Ekäni Jesu täŋo orakoraki inken paton. Bureni-inik!