\id MAT - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h Matiyu 
\toc2 Matiyu 
\toc1 Matiyu 
\mt1 Matiyu  
\mt2 Matiyutä Juda ämawebeta yäŋpäŋ Jesu täŋo manbiŋam ŋo kudän täŋkuk  
\c 1  
\s1 Jesu täŋo oraniye wäpi tawaŋ  
\r Luk 3:23-38  
\p
\v 1  \x * \xo 1:1 \xt 1Sto 17:11; Stt 22:18\x* Man pätkaŋ ŋowä Jesu Kristo oraniye täŋo wäpi tawaŋ. Täŋpäŋ Jesu täŋo orani pähap u wäpi Abraham, bian-inik itkuko u. Täŋpäŋ Abraham täŋo yeri ahäŋ yäpmäŋ abäŋkä uterak orani kubä wäpi Devit ahäŋkuk. Täŋpäŋ Devit täŋo yeri ahäŋ yäpmäŋ abäŋkä u punin terak Jesu ahäŋkuk.  
\v 2 Eruk Jesu täŋo oraniye tawaŋ ahäŋ yäpmäŋ äbuŋo unitäŋo manbiŋam u ŋode;  
\li1 Intäjukun-inik Abrahamtä nanaki Aisak bäyaŋkuk.  
\li1 Täŋpäŋ Aisaktä Jekop bäyaŋkuk.  
\li1 Jekoptä Judakät noriye ätu bäyaŋ yepmaŋkuk.   
\li1
\v 3  \x * \xo 1:3 \xt Stt 38:29-30; Rut 4:18-22\x* Judatä Peres-kät Sera bäyaŋkuk. Yarä unitäŋo miŋi wäpi Tama.  
\li1 Täŋpäŋ Perestä Esron bäyaŋkuk.  
\li1 Esrontä Ram bäyaŋkuk.   
\li1
\v 4 Ramtä Aminadap bäyaŋkuk.  
\li1 Täŋpäŋ Aminadaptä Nason bäyaŋkuk.  
\li1 Nasontä Salmon bäyaŋkuk.   
\li1
\v 5  \x * \xo 1:5 \xt Rut 4:13-17\x* Salmontä Boas bäyaŋkuk. Boas täŋo miŋi Rahap.  
\li1 Täŋpäŋ Boastä nanaki Obet bäyaŋkuk. Obet täŋo miŋi u Rut.  
\li1 Obettä Jesi bäyaŋkuk.   
\li1
\v 6  \x * \xo 1:6 \xt 2Sml 12:24\x* Jesitä Devit bäyaŋkuk. Devit u Juda täŋo intäjukun äma itkuk.  
\li1 Täŋpäŋ Devit täŋo nanaki Solomon. Solomon u miŋi Devittä Uria webeni yomägatkuko unitä bäyaŋkuk.   
\li1
\v 7 Täŋpäŋ Solomontä Rehoboam bäyaŋkuk.  
\li1 Rehoboamtä Abiya bäyaŋkuk.  
\li1 Abiyatä Asa bäyaŋkuk.   
\li1
\v 8 Täŋpäŋ Asatä Jehosofat bäyaŋkuk.  
\li1 Jehosofattä Jehoram bäyaŋkuk.  
\li1 Jehoramtä Usia bäyaŋkuk.   
\li1
\v 9 Täŋpäŋ Usiatä Jotam bäyaŋkuk.  
\li1 Jotamtä Ahas bäyaŋkuk.  
\li1 Ahastä Hesekia bäyaŋkuk.   
\li1
\v 10 Täŋpäŋ Hesekiatä Manase bäyaŋkuk.  
\li1 Manasetä Emon bäyaŋkuk.  
\li1 Emontä Josaia bäyaŋkuk.   
\li1
\v 11  \x * \xo 1:11 \xt 2Kin 24:14-15; 2Sto 36:10; Jer 27:20\x* Täŋpäŋ Josaiatä Jehokin-kät noriye bäyaŋ yepmaŋkuk. Uwä Babilon ämatä Juda ämawebe yämagut päŋku Babilon komeken yepmaŋpäŋ komi epänken yepmaŋkuŋo kadäni uken ahäŋkuŋ.   
\li1
\v 12  \x * \xo 1:12 \xt Esr 3:2\x* Täŋpäŋ komi epänken pen irirä Jehokintä Sealtiel bäyaŋkuk.  
\li1 Sealtieltä Serubabel bäyaŋkuk.   
\li1
\v 13 Serubabeltä Abiut bäyaŋkuk.  
\li1 Abiuttä Eliakim bäyaŋkuk.  
\li1 Eliakimtä Aso bäyaŋkuk.   
\li1
\v 14 Täŋpäŋ Asotä Sadok bäyaŋkuk.  
\li1 Sadoktä Akim bäyaŋkuk.  
\li1 Akimtä Eliut bäyaŋkuk.   
\li1
\v 15 Eliuttä Eleasa bäyaŋkuk.  
\li1 Eleasatä Matan bäyaŋkuk.  
\li1 Matantä Jekop bäyaŋkuk.   
\li1
\v 16 Jekoptä Josep bäyaŋkuk.  
\li1 Josep uwä Maria Jesu bäyaŋkuko unitäŋo äpi.  
\li1 Täŋkaŋ Jesu uwä Kristo, Anutu täŋo iwoyäwani äma u.   
\p
\v 17 Ŋode ahäŋ yäpmäŋ äbuŋ; Abrahamtä nanaki bäyawänä nanaki unitä nan täŋpäŋ nanak bäyaŋkuk. Pen udegän udegän täŋ yäpmäŋ abäŋtäko Devit ahäŋirän kadäni 14 ude täŋkuk. Täŋpäkaŋ Devittä nanaki bäyawänä nanaki unitä nan täŋpäŋ nanak bäyaŋkuk. Pen udetä udegän täŋ yäpmäŋ abäŋtäko kadäni Babilon komeken komi epän yämikta yämagut yäpmäŋ kuŋirä kadäni äneŋi 14 ude täŋkuk. Kadäni uken yäput peŋpäŋ nantä nanak bäyawänä nanaki unitä nan täŋkuk. Pen udetä udegän täŋ yäpmäŋ abäŋtäko kadäni äneŋi 14 ude täreŋirän Kristo, Anutu täŋo iwoyäwani ahäŋkuk.   
\s1 Mariatä Jesu Kristo bäyaŋkuk  
\r Luk 2:1-7  
\p
\v 18  \x * \xo 1:18 \xt Luk 1:27,35\x* Jesu, Anutu täŋo iwoyäwani Kristo ahäŋkuko unitäŋo mebäri ŋode pätak; Miŋi Maria u Josepta biŋam iwoyäwäkaŋ inigän inigän kuŋarirän Munapiktä ini kudän täŋpewän Maria nanak kok irirän kaŋpäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 19 Ude ahäŋirän äpi Josep u äma siwoŋi kuŋatkuko unita webeni Maria nanak kok ikek irirän kaŋpäŋ kaŋ pewa yäŋkaŋ ŋode nadäŋkuk; Kwawak yäŋahäwapäŋ mäyäk nadäweko unita käbop kaŋ pewa yäk.  
\v 20 Josep ude täŋpayäŋ nadäŋpäŋ kuŋarirän, Ekäni täŋo aŋero kubätä däpmonken ahäŋ imiŋpäŋ ŋode iwetkuk; Gäk Devit täŋo äbotken naniktä webeka Maria yäpmäkta nadäwätäk nämo täŋpen yäk. Nanak kok itak uwä Munapiktä ini kudän täŋpewän ahätak.  
\v 21  \x * \xo 1:21 \xt Luk 1:31, 2:21\x* Nanak bäyawayäŋ täko uwä ämani api bäyawek. Bäyaŋirän wäpi Jesu yäŋ kaŋ iwet. Täŋpäkaŋ wäp Jesu u mebäri ŋode; Unitä iniken äboriye momi täŋo topmäk-topmäkken nanik ketäreŋpäŋ api yepmaŋpek yäk.  
\v 22 Täŋkaŋ imaka kudup ahäŋkuŋo u Ekänitä nadäŋirän man profet biani kubätä ŋode yäŋkuko u bureni ahäŋkuk;   
\q1
\v 23  \x * \xo 1:23 \xt Ais 7:14\x* Webe gubaŋ, ämakät nämo pärani kubätä nanak kok itpäŋ bäyawayäŋ täko unitäŋo wäpi “Imanuel” yäŋ api iwetneŋ.  
\m Täŋkaŋ wäpi “Imanuel” unitäŋo mebäri uwä Anutu ninken itak.  
\v 24 Täŋpäkaŋ Joseptä man u nadäŋpäŋ kikŋutpäŋ aku Anutu täŋo aŋerotä man iwetkuko u buramiŋpäŋ Maria webenita yäpuk.  
\v 25  \x * \xo 1:25 \xt Luk 2:7,21\x* Webenita yäpukopäŋ bok nämo pat yäpmäŋ kuŋirän nanak u ahäŋkuk. Nanak u ahäŋirän Joseptä wäpi “Jesu” yäŋ iwetkuk.   
\c 2  
\s1 Guŋ äbotken nanik ätu Jesu känayäŋ äbuŋ  
\p
\v 1 Eruk Mariatä Jesu Judia kome, Betlehem yotpärare-ken bäyaŋkuk. Äma ekäni wäpi Herot Juda ämawebe yabäŋ yäwat täŋkuko kadäni ugän bäyaŋkuk. Bäyawänkaŋ ätu itpäŋ äma guk täŋo kuŋat-kuŋat yabäŋpäŋ-nadäwani ätu edap dapuri äbani käda naniktä Jerusalem äbuŋ.  
\v 2  \x * \xo 2:2 \xt Nam 24:17\x* Äbä ämawebe ŋode yäwet yabäŋkuŋ; Nanak paki Juda ämawebe yabäŋ yäwarayäŋ täyak u de? Nin komenin-ken udu itkaŋ nanak paki u ahäŋirän guk taŋi ahäŋkuko u kaŋpäŋ nadäŋpäŋ akumaŋ iwat yäpmäŋ äbäkamäŋ. Nanak paki u kaŋpäŋ iniŋ oretnayäŋ äbäkamäŋ yäk. \fig Guŋ äbotken naniktä guk kaŋkuŋ|alt="Wise men" src="CNT5093.jpg" size="col" loc="Top right" copy="David C. Cook" ref="Mat 2:1" \fig*  
\v 3 Ude yäŋirä Herottä nadäŋkaŋ kikŋutpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuk. Ba Jerusalem nanik ämawebe kudup manbiŋam u nadäŋpäŋ nadäwätäk udegän täŋkuŋ.  
\v 4 Herottä nadäwätäk täŋpäŋ Juda ämawebe täŋo bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani äma kumän-tagän yäŋ-päbä yepmaŋpäŋ yäwet yabäŋkuk; E, Anutu täŋo iwoyäwani Kristo yäŋ yäk täkaŋ u kome de ahäkta yäwani?  
\v 5 Ude yäwet yabäŋirän iwetkuŋ; U Judia kome Betlehem yotpärare-ken api ahäwek yäŋ yäk täkamäŋ yäk. Anututä Kristo uken api ahäwek yäŋ yäŋkuko u profet kubätä ŋode kudän täŋkuk;   
\b  
\q1
\v 6  \x * \xo 2:6 \xt Mai 5:2; Jon 7:42\x* \qt Ai! Ämawebe Juda kome Betlehem yotpärare-ken nanik, in ŋode nämo nadäneŋ;\qt*  
\q2 \qt Nin kome jopi-ken itkamäŋ. Bämopnin-ken äma ekäni kubä nämo itak, ba bian nämo itkuk yäŋ nämo nadäneŋ.\qt*  
\q1 \qt Nämoinik! Inken intäjukun äma pähap kubä api ahäwek. Ahäŋpäŋ näkŋaken äbot, Isrel ämawebe u api yabäŋ yäwarek.\qt* \rq Mai 5:2\rq*   
\b  
\p
\v 7 Täŋpäŋ Herottä man u nadäŋpäŋ nadäwätäk täŋpäŋ äma nadäk-nadäk ikek edap dapuri äbani käda äbuŋo ukeŋo yäŋ-päbä inigän yepmaŋpäŋ yäwetkuk; Guk taŋi kaŋkaŋ äbäkamäŋ yäŋ näwetkuŋo ukeŋo kadäni jidegän ahäŋirän kaŋkuŋ?  
\v 8 Ude yäwänä kowata iwerä nadäŋpäŋä jop ŋode yäwetpäŋ peŋ yäwetkuk; In päŋku ehutpäŋ yäŋ-wäyäkŋeŋpäŋ nanak paki u kaŋ-ahäŋpäŋä äneŋi päbä kaŋ näwerä nadäwa. Ude täŋpäkaŋ näk imaka, päŋku api iniŋ oreret yäk.  
\v 9-10 Ude yäweränkaŋ kuŋkuŋ. Kumaŋ päŋku guk taŋi ini komeken kaŋkuŋo u äneŋi kaŋkuŋ. Kaŋpäŋ oretoret pähap nadäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ guk u intäjukun kuŋirän kaŋtäŋ iwatkuŋ. Kaŋtäŋ iwarirä guk uwä yot nanak yamiŋitä patkumäno u punin terak itkuk.  
\v 11  \x * \xo 2:11 \xt Sam 72:10-15; Ais 60:6\x* Täŋpäkaŋ yot gänaŋ äroŋpäŋ Maria nanakikät irirän yabäŋpäŋ gukut imäpmok täŋpäŋ nanaki u iniŋ oretkuŋ. Ude täŋpäŋ tuŋum tägatäga, gol ba imaka käbäŋi tägatäga gwäki ärowani peŋpäŋ yäpmäŋ äbuŋo upäŋ peŋ imiŋkuŋ.  
\v 12 Ude täŋkaŋ parirä Ekänitä däpmonken yäweränkaŋ yäŋewänä Herot irepmitpeŋ käbop kukŋi kädagän kumaŋ ini komeken kuŋkuŋ.   
\s1 Jesu nädamiŋi nani Isip komeken kuŋkuŋ  
\p
\v 13 Eruk äma nadäk-nadäk ikek ukeŋo äyäŋutpeŋ ini komeken kuŋirä Ekäni täŋo aŋero kubätä Josep däpmonken ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Josep, gäk ŋo irentawä. Akuŋkaŋ nanak yamiŋi yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ metäŋpeŋ päŋku Isip komeken ahäŋpäŋ itkaŋ näkŋo manta juku päram kaŋ täŋpun yäk. Nadätan? Herottä nanak paki ŋo utta nadäŋkaŋ kädetta wäyäkŋetak.  
\v 14 Aŋerotä ude iweränä akuŋpäŋä nanak yamiŋi yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ bipanigän Isip komeken metäŋpeŋ kuŋkuk.  
\v 15  \x * \xo 2:15 \xt Hos 11:1\x* Päŋku uken ittäŋ kuŋirän Herot kumbuk. Täŋpäkaŋ imaka ahäŋkuko unita profet kubätä bian, Anutu täŋo meni jinom yäpmäŋpäŋ ŋode kudän täŋkuk;  
\q1 Nanakna Isip komeken irirän gera yäŋira äneŋi äyäŋutpeŋ äbuk.  
\m Profettä man kudän täŋkuko u kämi ude bureni api ahäwek yäŋ nadäŋpäŋ yäŋkuk.   
\s1 Herottä nanak paki ämani kudup däpuk  
\p
\v 16 Täŋpäkaŋ äma nadäk-nadäk ikek ukeŋo Herot täŋikŋatpeŋ kuŋirä nadäŋpäŋ kokwawak pähap nadäŋkuk. Kokwawak nadäŋkuko unita komi ämaniye peŋ yäwet-pewän Betlehem ba kome gägäni gägäni uken nanik nanak ämani obaŋ yarä nämo tärewani kudup kumäŋ-kumäŋ däpmäŋ moreŋkuŋ. Äma nadäk-nadäk ikek ukeŋonitä guk taŋi u kadäni uken ahäŋkuk yäŋ iwetkuŋo kadäni u nadäŋ iwatpäŋ nanak ämani obaŋ yarä nämo tärewani ugänpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpuŋ.  
\v 17 Herottä ude täŋkuko unita man profet Jeremaiatä ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;   
\b  
\q1
\v 18  \x * \xo 2:18 \xt Jer 31:15; Stt 35:19\x* \qt Betlehem dubini-ken Rama komeken Isrel webe kubätä konäm butewaki jägämi-inik yäŋirän nadäŋkuŋ.\qt*  
\q1 \qt Nanakiye kumbuŋo unita konäm kähän yäŋirän iniŋ bitnäna yäŋkaŋ täŋpä waŋkuŋ.\qt* \rq Jer 31:15 \rq*   
\s1 Jesu nädamiŋi nani äneŋi ini komeken äbuŋ  
\p
\v 19 Täŋpäkaŋ Josep Isip komeken pen irirän Herottä kumbänä Ekäni täŋo aŋero kubätä däpmonken ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk;  
\v 20  \x * \xo 2:20 \xt Kis 4:19\x* Josep, äma nanak ŋo urayäŋ yäŋkuko ukeŋo kumbuk. Unita gäk akuŋkaŋ nanak yamiŋi ŋo yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Isrel komeken ku yäk.  
\v 21 Ude iweränä Josep iroŋi yamiŋi yämagurän yäpmäŋ Isrel komeken kuŋkuŋ.  
\v 22-23  \x * \xo 2:22-23 \xt Luk 2:39; Ais 11:1, 53:2; Jon 1:46\x* Kuŋpäŋä nadäŋkuk; Herottä kumbänkaŋ nanaki wäpi Akelaustä Judia nanikta intäjukun täŋpäŋ itkuko unita Josep uken kwayäŋ umuntaŋkuk. Täŋpäŋ Anututä däpmonken jukuman ätukät iweränä kukŋi kädagän kumaŋ Galili komeken kuŋkaŋ Nasaret yotpärare-ken yot täŋpäŋ itkuŋ. Täŋpäŋ Jesuta profet ätutä bian yäŋkuŋo u bureni ahäŋkuk. Ŋode yäŋkuŋ;  
\q1 Äma ŋo Nasaret nanik yäŋ api iwetneŋ.   
\c 3  
\s1 Jontä Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäŋkuk  
\r Mak 1:1-8; Luk 3:1-18; Jon 1:19-28  
\p
\v 1 Eruk kadäni uken ume ärut yämani äma wäpi Jontä kome jopi Judia täŋo kome bämopi-ken u päŋku itkuk. Itkaŋ manbiŋam yäŋahäk-ahäk epän täŋ itkuk.  
\v 2  \x * \xo 3:2 \xt Mat 4:17; Mak 1:15\x* Täŋpäŋ manbiŋam ŋode yäŋahäk täŋkuk; Kadäni ŋo Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän bureni täŋ yämayäŋ täko u keräp täyak unita bänepjin sukureŋpäŋ kädet wakiwaki täk täkaŋ u kumän peŋ morewut! yäk.  
\v 3  \x * \xo 3:3 \xt Ais 40:3\x* Täŋpäkaŋ bianä profet Aisaiatä Anutu meni-ken yäpmäŋpäŋ Jonta yäŋpäŋ man ŋode kudän täŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Äma kubätä kome jopi-ken päŋku itkaŋ gera ŋode yäŋ itak;\qt*  
\q1 \qt Ekänitä äbäkta kädet täwirut!\qt*  
\q1 \qt Irit kuŋat-kuŋatjin kaŋ täŋsiwoŋ tawut!\qt* \rq Ais 40:3 \rq*  
\b  
\m Aisaiatä man ude kudän täŋkuk.   
\p
\v 4  \x * \xo 3:4 \xt 2Kin 1:8\x* Täŋpäkaŋ Jon uwä tektawä but kubä wäpi kameri unitäŋo pujiŋipäŋ täŋpani upäŋ täŋkaŋä pioŋtawä but gupipäŋ täŋpani upäŋ yamäŋ täpäneŋpäŋ kuŋat täŋkukonik. Täŋkaŋ ketemtawä käpukbam-kät kähäräp umeni bipiken nanik ugänpäŋ nak täŋkukonik.  
\v 5 Ude täŋkaŋ manbiŋam u yäŋahäŋirän ämawebe Jerusalem yotpärare ba Judia kome ba Jodan ume kukŋi kukŋi uken naniktä bumta äbä ahäŋ imiŋpäŋ manbiŋam nadäŋkuŋ.  
\v 6 Manbiŋam nadäŋpäŋ wakini yäŋahäŋirä Jontä Jodan ume gänaŋ yäŋ-yäkŋat päpmo ärut yämik täŋkuk.   
\p
\v 7  \x * \xo 3:7 \xt Mat 12:34, 23:33\x* Ude täŋkaŋ Parisi äma ätu ba Satyusi äbotken nanik ätu Jontä ume ärut nimän yäŋkaŋ uken äbäŋirä yabäŋkuk. Yabäŋpäŋ Jontä yäwetkuk; Wa! In bänepjin nämo sukureŋkaŋ äbäkaŋ. In gämoktä äbotken nanik! Anututä intäŋo momita kokwawak nadäŋkaŋ tadäpayäŋ täko unita umuntaŋkaŋ gupjin-tägän äbäkaŋ?  
\v 8 Inä bänepjin bureni-inik sukureŋpäŋ äma bänepi sukurewani täŋo kudän kaŋ pewä ahäwut!  
\v 9  \x * \xo 3:9 \xt Jon 8:33,39; Rom 2:28-29; Rom 4:12\x* Ŋode nämo nadäneŋ; Bänepnin täga. Nin oranin pähap Abrahamtä äbotken nanik unita Anututa biŋam itkamäŋ yäŋ nämo nadäneŋ. Nämo! Anututä Abraham täŋo äboriye ätu ahäwut yäŋ nadäŋpäŋä mobä jopi ŋopäŋ täga täŋpewän ahäneŋ! yäk.   
\p
\v 10  \x * \xo 3:10 \xt Mat 7:19; Luk 13:6-9\x* Upäŋkaŋ man ŋode nadäwut; Äma kubä päya mujipi pogopigän wädäwani madäkta pinigoŋ ket utak. Päya, mujipi pogopigän wädäk täkaŋ u kudup madäŋpäŋ ureŋ täŋpän kädäpta biŋam api kuneŋ yäk.   
\p
\v 11  \x * \xo 3:11 \xt Jon 1:26-27,33; Apos 1:5\x* Näkä ume ärut tamik täyat unitäŋo mebäri ŋode; In wakiwaki täk täkaŋ u kumän peŋ moreŋpäŋ bänepjin sukureŋpäŋ irit kuŋat-kuŋat siwoŋi täŋpeŋ kuŋatta ume ärut tamik täyat. Täŋpäkaŋ äma kubä wäpi biŋam ikek mäden näwatak. Unitäŋo kehärominitä näkŋo kehäromina irepmitak. Näk äpani-inik unita u dubini-ken näk itnaŋi nämo. Näk ume-inikpäŋ ärut tamitat. Upäŋkaŋ äma unitäwä Anutu täŋo Munapik ba kädäp mebetpäŋ bok api ärut tamek yäk.   
\p
\v 12  \x * \xo 3:12 \xt Mat 13:30\x* Äma ekäni uwä ämawebe yäpmäŋ danik epän täkta äbayäŋ täyak. Yäpmäŋ danik epän u man wärani ŋode bumik api täŋpek; Wit mujipi-kät gupi kubä-kengän itkaŋ u yäpmäŋ daniŋpäŋ mujipi bureni inita yot kubäken peŋkaŋä gupi kädäp kumäk-kumäki nämoken api ureŋ täŋpän äpmoneŋ yäk. Jontä man ude yäwetkuk.   
\s1 Jontä Jesu ume ärut imiŋkuk  
\r Mak 1:9-11; Luk 3:21-22  
\p
\v 13 Täŋpäŋ Jontä ämawebe ume ärut yämiŋ irirän Jesu Jontä ärut namän yäŋkaŋ Galili komeken naniktä abämaŋ Jodan ume, Jontä itkuk-ken u äbuk. Äbäŋpäŋ Jon iwetkuk; Näka ume ärut nami yäk.  
\v 14 Ude yäwänä Jontä iwetkuk; Ude nämo! Gäkä näka uyaku täga ärut namen. Imata gäkä ärut nami yäŋ näwetan?  
\v 15 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Bureni yäyan upäŋkaŋ apiŋo gäkä täga ärut namayäŋ. Nek Anututä nadäŋpäŋ kädet peŋkuko ugänpäŋ iwatde yäk. Ude iweränä Jontä mani buramiŋpäŋ ume ärut imiŋkuk.   
\p
\v 16  \x * \xo 3:16 \xt Jon 1:32\x* Ärut imänkaŋ ume gänaŋ naniktä abä itpäŋ uterakgän kaŋkuk; Kunum aŋeŋirän Anutu täŋo Munapiktä känaräm ude äpäŋkaŋ gwäki terak maŋirayäŋ täŋkuk.  
\v 17  \x * \xo 3:17 \xt Sam 2:7; Ais 42:1; Mat 12:18, 17:5; Luk 9:35\x* Täŋirän Anutu kunum gänaŋ gera kubä ŋode yäŋkuk; Ŋowä näkŋaken bänepna gämäni yäk. U kaŋpäŋ gäripi pähap nadäk täyat. Man ude yäŋkuk.   
\c 4  
\s1 Satantä Jesu yäŋ-ikŋatkuk  
\r Mak 1:12-13; Luk 4:1-13  
\p
\v 1  \x * \xo 4:1 \xt Hib 2:18, 4:15\x* Jontä Jesu ume ärut imän täreŋirän Satantä Jesu täŋyabäkta Munapiktä yäŋikŋat yäpmäŋ kome jopi-ken päŋku teŋkuk.  
\v 2  \x * \xo 4:2 \xt Kis 34:28; Stt 3:1-7\x* Kome jopi-ken tewänkaŋ ketem kubä nämo naŋkaŋ kepma bipani 40 ude itkuk. Ketem kubä nämo naŋkaŋ it yäpmäŋ kuŋtäyon nakta wakiinik kubä iŋkuŋ.  
\v 3 Ude täŋirän Satantä ahäŋ imiŋpäŋä iwetkuk; Gäk Anutu täŋo nanak bureni-inik täŋpäwä mobä itkaŋ ŋo yäweri ketem äworewäkaŋ naŋ yäk.  
\v 4  \x * \xo 4:4 \xt Lo 8:3\x* Yäwänä Jesutä iwetkuk; Ude nämo täŋpayäŋ. Anutu täŋo man kudän terak man ŋode pätak; Äma kubätä ketem-tagän täga nämo irek. Anutu täŋo man kumän nadäŋpäŋ bänepi-ken peŋpäŋ kuŋareko uyaku täga yäk.   
\p
\v 5-6 Ude yäwänä Satantä yäŋikŋat yäpmäŋ Jerusalem kuŋpäŋ kudupi yot medäp terak päro punin-inik unu teŋkaŋ iwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani;  
\b  
\q1 \qt Anututä aŋeroniye watä it gamikta yepmaŋkuko unitä api oraŋpäŋ gepmaneŋ.\qt*  
\q2 \qt Täŋpäkaŋ kuroŋka ba gukutka nämo api pimiŋ tädoren.\qt* \rq Sam 91:11,12 \rq*  
\b  
\m Man ude pätak unita gäk Anutu täŋo nanak bureni-inik täŋpäwä man u nadäŋpäŋ punin ŋonitä komen umu tubäpe! yäk.  
\v 7  \x * \xo 4:7 \xt Lo 6:16\x* Ude iweränä Jesutä yäŋkuk; Näk ude nämo täŋpayäŋ. Anutu täŋo manbiŋam terak man kubä ŋode pätak; Gäk Ekäni Anutuka mebärika kwawak pewi ahäwut yäŋ jop nämo peŋ iweren yäk.   
\p
\v 8 Yäwänä Satantä Jesu pom käroŋi kubäken yäŋikŋat yäpmäŋ päro itkaŋ komeni komeni äma äbori äbori u ba unitäŋo tuŋum pähap gäripi mebäri mebäri u iwoŋäreŋkaŋ ŋode iwetkuk;  
\v 9 Gäk gukut imäpmok täŋ namiŋpäŋ naniŋ oreriri imaka päke yabätan ŋowä täga ganiŋ kirewet yäk.  
\v 10  \x * \xo 4:10 \xt Lo 6:13\x* Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Satan, gäk nabä kätäŋpeŋ ku! Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Ekäni Anutujin u kubägän iniŋ oretneŋ. Unitagän watä epän täŋ imineŋ. Man ude pätak.  
\v 11  \x * \xo 4:11 \xt Hib 1:6,14\x* Eruk Jesutä Satan ude iweränä teŋpeŋ kuŋirän Anutu täŋo aŋeroniyetä äbä täŋkentäŋ imiŋkuŋ.   
\s1 Jesu Galili komeken epän yäput peŋpäŋ täŋkuk  
\r Mak 1:14-20; Luk 4:14-15, 5:1-11  
\p
\v 12  \x * \xo 4:12 \xt Mak 6:17; Luk 3:19-20\x* Täŋpäkaŋ Jon komi yot gänaŋ tewä irirän Jesutä biŋam nadäŋpäŋ äyäŋutpeŋ Galili komeken kuŋkuk.  
\v 13  \x * \xo 4:13 \xt Jon 2:12\x* Päŋku ini yotpärare Nasaret u ittäŋgän eruk peŋpeŋ Kapeneam kuŋkuk. Kapeneam uwä Galili gwägu dubini-ken itkuk. Kome u Sebulun kenta Naptali äbekiye oraniye täŋo kome. Ukäda päŋku itkuk.  
\v 14 Jesutä kome u kuŋatkuko unita bian profet Aisaiatä man ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;   
\q1
\v 15  \qt Ai! In ämawebe Sebulun Naptalitä komeken nanik! Komejin Jodan ume udude käda Galili gwägu dubini-ken itak. Inä äma jopi, guŋ äbotken nanik.\qt*   
\q2
\v 16  \qt Upäŋkaŋ bipmäŋ urani-ken it täkaŋ u in peŋyäŋek pähap api käneŋ.\qt*  
\q2 \qt Kumbani komeken bumik it täkaŋ, nadäk-nadäkjin nämo pirärewani, inta peŋyäŋek pähap kubä ahäŋ tamayäŋ täyak.\qt* \rq Ais 9:1,2 \rq*  
\m Aisaiatä man ude kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk.   
\p
\v 17  \x * \xo 4:17 \xt Mat 3:2\x* Täŋpäŋ Jesutä Kapeneam yotpärare-ken kuŋkuko kadäni uken manbiŋam yäŋahäk epän yäput peŋpäŋ ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Bänepjin sukureŋpäŋ siwoŋigän kuŋarut. Anututä intäjukun itkaŋ äboriye yabäŋ yäwatinik täŋpayäŋ täyak u keräp täyak yäk.   
\s1 Jesutä iwaräntäkiye ätu yämagutkuk  
\r Mak 1:16-20  
\p
\v 18 Kepma kubäken Jesu Galili gwägu pomi terak kuŋattäŋgän yabäŋkuk; Äma yarä iniyat tuäni Saimon wäpi kubä Pita kenta monäni Andru gwägu tom yäpdayäŋ tom wädäwani yäk maŋpän äpmoŋirä yabäŋkuk. Äma yarä uwä moneŋ epänta gwägu tom yäpmäk täŋkumänonik.  
\v 19  \x * \xo 4:19 \xt Luk 5:1-11; Mat 13:47\x* Yäk maŋpän äpmoŋ irirän Jesutä yabäŋpäŋ yäwetkuk; Eruk! Epän u peŋkaŋ näk näwarun! Näk näwarirän gwägu tom yäpmäk täkamän udegän ämawebe Anutu iwatta yäpmäk-yäpmäk epän api tamet yäk.  
\v 20  \x * \xo 4:20 \xt Mat 19:27\x* Yäweränä uterakgän epäni u peŋpeŋ iwatkumän.  
\v 21 Eruk, ätukät kuŋpäŋä Sebedi nanakiyat wäpi Jems kenta Jon nani Sebedi-kät gäpe terak itkaŋ yäk taŋi gwägu tom yäpani u ket ut irirä yabäŋkuk.  
\v 22 Yabäŋpäŋä näk näwarun yäŋ yäwerirän uterakgän nani gäpe terak ugän irirän teŋpeŋ Jesu iwatkumän.   
\s1 Jesutä ämawebe käyäm ikek yäpän tägaŋkuŋ  
\p
\v 23  \x * \xo 4:23 \xt Mak 1:39; Mat 9:35; Apos 10:38\x* Täŋpäŋ Jesutä kome Galili dubini-ken itkuŋo u kudup kuŋat moreŋpäŋ ämawebe käyäm mebäri mebäri nikek yäpän tägaŋit, käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ man yäwerit täŋ yäpmäŋ kuŋkuk. Manbiŋam Täga ŋode yäŋahäŋtäŋ kuŋatkuk; Anututä intäjukun itkaŋ äboriye yabäŋ yäwatinik täŋpayäŋ täyak u ahätak yäk.  
\v 24  \x * \xo 4:24 \xt Mak 6:55\x* Ude yäwerirän biŋami Siria komeken kuŋat moreŋirän nadäŋkuŋ. Nadäŋpäŋä ämawebe käyäm mebäri mebäri nikek, gup kähän nadäwani, äma mäjotä magärani, äma kwäyähäneŋ täŋpani, kumäŋ-däpurek täŋpani ba käyäm mebäri mebäri täŋpani u kudup noriyetä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä Jesutä yäpän tägaŋkuŋ.  
\v 25  \x * \xo 4:25 \xt Mak 3:7-8\x* Täŋpänkaŋ äma äbot pähap kome uken-uken naniktä iwarän täŋkuŋ. Ämawebe Galili komeken nanik, Dekapolis komeken nanik, Judia komeken nanik, ba Jodan ume pomi terak naniktä äbä Jesu iwarän täŋkuŋ.   
\c 5  
\s1 Jesutä pom terak päro man kudupi kubä yäwetkuk  
\r Luk 6:20-26  
\p
\v 1-2 Jesutä ämawebe äbot päke iwatkuŋo u yabäŋpäŋ pom keräpi kubä terak äro maŋitpäŋ irirän iwaräntäkiye uwä dubini-ken tuägän äbä iräwä Jesutä manbiŋam ŋode yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk;   
\q1
\v 3  \x * \xo 5:3 \xt Ais 57:15\x* Äma ini bänepitä näk momi äma äpani-inik yäŋ nadäk täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.  
\q2 Bureni! Äma udewani uwä Anututä yabäŋ yäwat täyak.   
\q1
\v 4  \x * \xo 5:4 \xt Ais 61:2-3; Rev 7:17\x* Täŋpäkaŋ äma iniken mominita nadäwä waki täŋpäpäŋ konäm butewaki terak kuŋat täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.  
\q2 Bureni! Anututä ini bänepi api täŋpidäm taŋ yämek.   
\q1
\v 5  \x * \xo 5:5 \xt Sam 37:11\x* Ba äma bänep kwini terak kuŋat täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.  
\q2 Bureni! Äma udewanita Anututä kome pähap ŋo inita biŋam api yäniŋ kirewek.   
\q1
\v 6  \x * \xo 5:6 \xt Ais 55:1-2\x* Täŋpäŋ äma irit kuŋat-kuŋat siwoŋi u iwatta gäripi-inik nadäŋpäŋ ehutpäŋ täk täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.  
\q2 Bureni! Anututä äma udewani täŋo gäripini uwä api däpmäŋ täreŋ yämek.   
\q1
\v 7  \x * \xo 5:7 \xt Jem 2:13\x* Täŋpäkaŋ äma noriyeta butewaki nadäŋ yämik täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.  
\q2 Bureni! Anututä äma udewanita butewaki udegän api nadäŋ yämek.   
\q1
\v 8  \x * \xo 5:8 \xt Sam 24:3-4; Sam 51:10, 73:1\x* Ba äma bänep nadäk-nadäk imaka täga täktagän nadäŋpeŋ kuŋat täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.  
\q2 Bureni! Äma udewani uwä Anutu api kaŋ-ahäneŋ.   
\q1
\v 9  \x * \xo 5:9 \xt 1Jo 3:2-3\x* Täŋpäŋ äma ämik ba duŋwekwek däpmäŋ täkŋek täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.  
\q2 Bureni! Anututä äma udewani Näkŋo iroŋinaye yäŋ api yäwerek.   
\q1
\v 10  \x * \xo 5:10 \xt Hib 12:4; 1Pi 3:14\x* Ba äma Anutu täŋo kädet siwoŋi iwarirä äma ätutä iwan täŋ yämik täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.  
\q2 Bureni! Äma udewani uwä Anututä yabäŋ yäwat täyak.   
\p
\v 11-12  \x * \xo 5:11-12 \xt 1Pi 4:14; Jem 1:2\x* \x * \xo 5:11-12 \xt 2Sto 36:16; Apos 7:52; Hib 11:32-38; Jem 5:10\x* Täŋpäkaŋ intä näk nadäŋ namikinik täŋirä ämawebetä man jop yäŋ-täkŋatpäŋ, man wakiwaki täwetpäŋ täwat kireŋit api täneŋ. Upäŋkaŋ ude täŋirä nadäwätäk nämo täneŋ. Nämo, in säkgämän itkaŋ. Nadäkaŋ? Bäräpi udewani intagän nämo täŋ tamik täkaŋ. Profet biani itkuŋo unita udegän täŋ yämiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ in kunum gänaŋ kowata täga api yäpneŋo unita bänep täga nadäŋpäŋ oretoret terak kuŋat täkot!   
\s1 Inä ämawebe täŋo paŋ kenta topän ude itkaŋ  
\r Mak 9:50, 4:21; Luk 14:34-35, 8:16, 11:33  
\p
\v 13 Täŋpäkaŋ Anutu täŋo ämawebeniye intä, ämawebe päke u bämopi-ken paŋ gäripi nikek ude kaŋ kuŋarut. Täŋpäkaŋ gäripi paoreko uwä jide täŋpena äneŋi gäripi ahäwek? Nämo, paŋ gäripi nikek nämo uwä maŋpä kuŋirä ämawebetä yeŋ awähutneŋ. Unita paŋ gäripi nikek ude kaŋ kuŋarut!   
\p
\v 14-15  \x * \xo 5:14-15 \xt Jon 8:12, 9:5\x* \x * \xo 5:14-15 \xt Mak 4:21; Luk 8:16, 11:33\x* Ba kubä pen ŋode; Topäntä taŋi ijiŋpäŋ ägoni säkgämän peŋyäŋek täkaŋ. In-täŋo irit kuŋat-kuŋatjin udegän. Äma kubätä topän ijiŋpäŋ käbop imata pewek? Ude nämo, ijiŋpäŋ kwawak peŋirän ägonitä kädet-ken peŋ-yäŋeŋirän ämawebetä kwawakgän kaŋtäŋ kuŋatneŋ. Ba yotpärare taŋi kubä pom terak ireko uwä käbop täga irek? Nämo, kwawakinik irirän ämawebe bankentä täga käneŋ.  
\v 16  \x * \xo 5:16 \xt Efe 5:8-9; 1Pi 2:12\x* Täŋpäŋ in, irit kuŋat-kuŋatjin udegän. Anutu täŋo peŋyäŋek kudän bänepjin-ken itak u täŋpewä kwawak irirän kädet siwoŋi kuŋarirä ämawebetä tabäŋpäŋ oretoret täŋpäŋ Anutujin kunum gänaŋ nanik u iniŋoret täneŋ.   
\s1 Jesu Anutu täŋo man biani wärämutta nämo äpuk  
\p
\v 17  \x * \xo 5:17 \xt Mat 3:15; Rom 3:31, 10:4\x* Jesutä ude yäŋpäŋä äneŋi ŋode yäŋkuk; In Anutu täŋo baga man ba profet biani täŋo yäwetpäŋ yäwoŋärek man täŋpani u näkä däpmäŋ täkŋekta äpuk yäŋ nämo nadäneŋ. Näk u däpmäŋ täkŋekta nämo äput. Nämo, u täŋkehärom taŋpewa bureni kwawak kaŋ ahäwän yäŋpäŋ äput.  
\v 18  \x * \xo 5:18 \xt Luk 16:17, 21:33\x* Unita näk bureni täwetat; Baga man u bäräŋeŋ nämo api paorek. Imaka u ba u ahäkta yäwani Anutu täŋo man terak kudän täŋkuŋo u bureni ahäwäkaŋ kunum kenta kometä paorirän uyaku Baga man u api paorek.   
\p
\v 19  \x * \xo 5:19 \xt Jem 2:10\x* Unita äma kubätä baga man täpuri-inik kubä irepmitpäŋ ätu kädet udegän kaŋ iwarut yäŋ yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋpayäŋ täyak uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ wäpi biŋam nikektä nämo api irek. Täŋ, äma kubätä baga man u buramiŋpäŋ ätu kädet udegän kaŋ iwarut yäŋ yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋpayäŋ täyak uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ wäpi biŋam nikektä api irek.  
\v 20 Unita ŋode täwera nadäwut; Baga man yäwoŋärewani äma ba Parisi ämatä ŋode yäk täkaŋ; Bureni, nin Anutu täŋo Baga man iwatpäŋ siwoŋi kuŋat täkamäŋ yäk. Ude yäk täkaŋ upäŋkaŋ in u yärepmitpäŋ Anutu täŋo gärip ugän kaŋ iwarut. Ude nämo tänayäŋ täkaŋ uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ nämo api äroneŋ.   
\s1 Kokwawak nadäŋpeŋ kuŋat-kuŋatta man  
\r Luk 12:57-59  
\p
\v 21  \x * \xo 5:21 \xt Kis 20:13; Kis 21:12; Wkp 24:17; Lo 5:17\x* Jesutä ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäŋkuk; Anututä äbekjiye orajiye bian ŋode yäwetkuk; Äma kubä kumäŋ-kumäŋ nämo uren. Äma kubä kumäŋ-kumäŋ urayäŋ täyan uwä manken api iren yäk.  
\v 22  \x * \xo 5:22 \xt 1Jo 3:15\x* Man ude yäwetkuko upäŋkaŋ apiŋo näkä ŋode täwetat; Äma kubätä noripakita kokwawak nadäŋpeŋ kuŋarayäŋ täyak uwä manken api irek. Ba äma kubätä noripaki man waki mäyäk ikek iwerayäŋ täyak uwä man käbeyä-ken api irek. Ba äma kubätä noripakita kokwawak nadäŋpäŋ iniŋ wärät man iwerayäŋ täyak uwä geŋi kädäp mebet ikek unita biŋam api täŋpek.   
\p
\v 23-24  \x * \xo 5:23-24 \xt Mak 11:25\x* Unita ket ŋode nadäkot; Kadäni kubä gäk Anututa iron täŋ ima yäŋpäŋä ŋode käwep nadäwen; Näk imaka kubä täŋkuro unita notnapak näka kokwawak nadätak. Ude nadäŋpäŋä imaka Anututa imikta yäwani u pewi irirän äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku notkapak kokwawak nadäŋ gameko uwä yäŋahäŋpäŋ yäŋpak taŋkaŋ eruk äneŋi äyäŋut päŋku imaka u Anututa täga imen.   
\p
\v 25  \x * \xo 5:25 \xt Mat 6:14-15; Mat 18:34-35\x* Ba notkapak kubätä iwan täŋ gamiŋpäŋ manken gepmaŋpayäŋ yäŋirän nadäŋpäŋä manken nämo ahäŋkaŋ päŋku notkapak-kät yäŋpäŋ-nadäŋpäŋ bänep kubägän tädeŋ. Ude nämo täŋkaŋ notkapaktä jukun päŋku gäkŋo mebärika yäŋahäwänkaŋ gäk mäden kwiwä man nadäwanitä komi äma yäniŋ kireŋpewän gepmäŋit päŋku komi yotken gepmaneŋ.  
\v 26 Näk bureni täwetat. Gäk notkapakta momi täŋ imeno u nämo täreŋirän gäk jop täga nämo ganiŋ kirewä äpämaŋ kwen. Nämo, gäk notkapakta momi täŋ imeno u suwawi tärewänkaŋ uyaku ganiŋ kireŋpewä äpämaŋ kwen! Upäŋkaŋ jide täŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ suwawi tärewäpäŋ äpämaŋ kwen?   
\p
\v 27  \x * \xo 5:27 \xt Kis 20:14; Lo 5:18\x* Jesutä man ude yäwetpäŋ äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk; Anututä äbekjiye orajiye bian ŋode yäwetkuk; In kubokäret nämo täneŋ yäk.  
\v 28  \x * \xo 5:28 \xt 2Pi 2:14\x* Man ude yäwetkuko upäŋkaŋ apiŋo näkä ŋode täwetat; Äma kubätä webe kubä kaŋgärip täŋpäŋ ukät pätde yäŋ bänepi-ken ude nadäweko uwä kubokäret täyak uba.  
\v 29  \x * \xo 5:29 \xt Mat 18:9; Mak 9:47; Kol 3:5\x* Unita dapunka kubätä waki täŋo buŋep-ken gepmaŋpayäŋ täŋpänä dapunka u dätpäŋ maŋpi kuneŋ. Dapunka bok yäpmäŋ kuŋatkaŋ geŋi-ken äpmoŋpenta.  
\v 30  \x * \xo 5:30 \xt Mat 18:8; Mak 9:43\x* Ba ketka kubätä waki täŋo buŋep-ken gepmaŋpayäŋ täŋpänä ketka u madäŋ täkŋeŋpäŋ maŋpi kuneŋ! Gupka kumän nikek yäpmäŋ kuŋatpäŋ waŋpäŋ geŋi-ken äpmoŋpenta.   
\s1 Nädapitä duŋwek täkaŋ unitäŋo man  
\r Mat 19:9; Mak 10:1-12; Luk 16:18  
\p
\v 31  \x * \xo 5:31 \xt Lo 24:1-4; Mak 10:4; 1Ko 7:10-11\x* Jesutä man ude yäwetpäŋ äneŋi pen ŋode yäwetkuk; Mosestä äbekjiye orajiye bian ŋode yäwetkuk; Äma kubätä webeni pewayäŋ nadäŋpäŋä webena peyat yäŋ man kudän kwawak ude täŋpäŋ imeko uyaku täga yäŋiwat-pewän kwek yäk.  
\v 32 In man ude nadäk täkaŋ upäŋkaŋä apiŋo näkä ŋode täwetat; Äma kubätä webenitä äma kubäkät momi nämo täŋpekopäŋ jop nadäŋ yäŋiwat-pewän päŋku äma kubä yäpeko uwä webe u kubokäret täŋpek. Täŋkaŋ äma kodaki yäpeko u imaka, kubokäret täŋpek.   
\s1 Yäŋ-kehäromtak man yäkta man  
\p
\v 33  \x * \xo 5:33 \xt Kis 20:7; Wkp 19:12; Nam 30:2; Lo 23:21\x* Jesutä ude yäwetpäŋ äneŋi man kubä pen ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Baga man kubä bian ŋode kudän täwani in nadäk täkaŋ; Gäk yäŋkehäromtak man jop nämo yäwen. Yäŋ-kehäromtak man u Anutu iŋamiken yäwani unita udegän bureni täŋpen yäk.  
\v 34  \x * \xo 5:34 \xt Ais 66:1; Jem 5:12; Mat 23:22; Apos 7:49\x* In-täŋo baga man terak ude itak upäŋkaŋä apiŋo näkä ŋode täwetat; In yäŋkehäromtak man yäna yäŋpäŋä imaka kubä wäpi terak utpäŋ nämo yäneŋ. Kunum wäpi terak utpäŋ yäŋkehäromtak man nämo yäneŋ. Kunum uwä Anutu täŋo irit bägup unita.  
\v 35  \x * \xo 5:35 \xt Sam 48:2; Ais 66:1\x* Ba kome wäpi terak utpäŋ yäŋkehäromtak man nämo yäneŋ. Kome u imaka, Anutu täŋogän. Ba kudupi yotpärare Jerusalem wäpi terak utpäŋ yäŋkehäromtak man nämo yäneŋ. U Kaŋiwat Äma intäjukun täŋpani, Anutu täŋo yotpärare unita.  
\v 36 Ba gwäkjin kujat terak wohutpäŋ nämo yäneŋ. Imata, manjin u kehäromi nikek nämo. Jide? In gwäkjin pujiŋ paki kubä iwerä kubiri täga äworewek? Ba gwäkjin pujiŋ kubiri kubä iwerä paki täga äworewek? Nämoinik, in ämagän!  
\v 37  \x * \xo 5:37 \xt Jem 5:12\x* Unita äma kubätä man yäweno u bureni ba bureni nämo yäŋ nadäkta gäwet yabäŋirän gäk “Bureni” yäŋ yäŋpäŋä “Ei”-gän iweren. Ba “Bureni nämo” yäŋ yäŋpäŋä “Nämo”-gän iweren. Man keräpi yarä ugän yäwen. Upäŋkaŋ gäk imaka kubä täŋo wäpi terak wohutpäŋ yäweno uwä Satantä pewän ahäŋirän yäwen.   
\s1 Wakita kowata kowata nämo täneŋ  
\r Luk 6:27-36  
\p
\v 38  \x * \xo 5:38 \xt Kis 21:24; Wkp 24:20; Lo 19:21\x* Jesutä man ude yäwetpäŋ äneŋi kubä ŋode yäwetkuk; Baga man kubä bian ŋode kudän täwani in nadäk täkaŋ; Kubätä dapunka yäpurän tumbäwä kowata udegän täŋ imen. Ba kubätä meka kujat däpmäŋ tokäränä kowata udegän däpmäŋ tokät imen yäk.  
\v 39  \x * \xo 5:39 \xt Wkp 19:18; Jon 18:22-23\x* In man ude nadäk täkaŋ upäŋkaŋä apiŋo näkä ŋode täwetat; Äma kubätä waki täŋ gamänä kowata waki nämo täŋ imen. Unita äma kubätä bumumka kukŋi käda guränä kukŋi iniŋ kirewen.  
\v 40  \x * \xo 5:40 \xt 1Ko 6:7\x* Ba äma kubätä gäka kokwawak nadäŋpäŋ manken gepmaŋpäŋ gäkŋo tek punin nanik gomägaränä gänaŋ nanik bok iniŋ kirewi yäpek.  
\v 41 Ba äma kubätä täŋkentäŋ päŋku tuän uduken nepmaŋkaŋ äbi yäŋ gäweränä täŋkentäŋ päŋku ban uduken teŋkaŋ äben.  
\v 42 Ba äma kubätä imaka kubäta yäŋapiwänä imen. Ba äma kubätä gäkŋo imaka kubä yäpmäŋ päŋku täŋkaŋ api gamet yäŋ gäweränä iniŋ kirewen.   
\p
\v 43  \x * \xo 5:43 \xt Wkp 19:18\x* Jesutä ude yäŋpäŋ man kubä pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Man kubä ŋode yäwani u nadäkinik täkaŋ; Notjiyeta bänep iron täŋ yämiŋkaŋ äma iwan täŋ tamik täkaŋ unita mäde ut yämineŋ.  
\v 44  \x * \xo 5:44 \xt Kis 23:4-5; Luk 23:34; Apos 7:60; Rom 12:14,20\x* Man ude nadäkaŋ upäŋkaŋ näkä apiŋo ŋode täwera nadäwut; Äma iwan täŋ tamik täkaŋ unita bänep iron täŋ yämineŋ. Ba äma nadäkinikjinta yäŋpäŋ komi tamik täkaŋ unita Anututä täŋkentäŋ yämikta Anutu-ken yäŋapineŋ.  
\v 45  \x * \xo 5:45 \xt Efe 5:1\x* In ude täneŋo uyaku Nanjin kunum gänaŋ nanik täŋo nanakiye bureni-inik api itneŋ. Täŋpäkaŋ mebäri imata äma waki ba äma täga bok iron täŋ yämineŋ? Uwä ŋode; Nanjin unitä yäŋpewän edaptä äma waki ba äma tägata bok peŋyäŋeŋ yämik täyak. Ba Anututä nadäŋ yämiŋirän äma siwoŋi-ken ba äma goret kuŋarani-ken iwän tak täyak.  
\v 46 Täŋpäkaŋ äma gäka bänep iron kowata täŋ gamik täkaŋ äma unitagän bänep iron kowata yämeno uwä Anututä gäk äma täga yäŋ nämo gäwerek. Nämo, äma wakiwakitä noriyeta udegän bänep iron täŋ yämik täkaŋ.  
\v 47 Ba guŋ ämawebetä ämawebe ini gäripi nadäk täkaŋ unitagän bänep iron täga täŋ yämik täkaŋ. Täŋ, inä kädet ude nämo täneŋ. In notjiye-tagän iron täŋ yämineŋo uwä injinta nadäwä täga nämo täneŋ. Äma kowata nämo täŋ tamanita iron täŋ yämineŋo uyaku!  
\v 48  \x * \xo 5:48 \xt Wkp 19:2; Lo 18:13\x* In nadäkaŋ? Kunum gänaŋ Nanjintä kädet ude iwat täyak. Uwä kädet tägagän täk täyak unita nanakiye inä udegän kädet tägagän kaŋ täk täŋput!   
\c 6  
\s1 Äma jäwäri täŋkentäŋ yämikta man  
\p
\v 1  \x * \xo 6:1 \xt Mat 23:5\x* Jesutä ude yäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; In ket nadäŋkaŋ kuŋat täkot. Imaka täga kubä täŋpa yäŋpäŋä ŋode nämo nadäŋpäŋ täŋpen; Kwawak täŋira ämawebetä nabäŋpäŋ wäpna yäpmäŋ akut yäŋ nadäŋkaŋ nämo täŋpen. In ude tänayäŋ täkaŋ uwä kunum gänaŋ Nanjintä gwäki täga nämo api tamek.  
\v 2 Unita gäk äma kubä täŋkentäŋ ima yäŋpäŋä eruk ämawebetä nabäwut yäŋ nadäŋkaŋ iŋamiken kwawak nämo täŋpen. Äma yäŋ-yäkŋaranitä kudupi yot gänaŋ ba kädet miŋin täk täkaŋ ude nämo täŋpen. Äma udewaniwä ämawebetä nibäŋpäŋ wäpnin biŋam yäpmäŋ akut yäŋ nadäŋkaŋ täk täkaŋ. Näk bureni täwetat. Äma udewani gwäki yäpmäŋirä täretak ubayäŋ!  
\v 3  \x * \xo 6:3 \xt Mat 25:37-40\x* Unita gäk äma kubä täŋkentäŋ ima yäŋpäŋä käbop-inik, notkapak kubä dubika-ken ireko unitä gabäŋpäŋ-nadäŋirän nämo.  
\v 4 Ude täŋiri Nanka, imaka käbop täŋiri kaŋpäŋ nadäk täyak unitä gwäki api gamek.   
\s1 Anutu-ken yäŋapik man yäkyäk täŋo käderi  
\r Luk 11:2-4  
\p
\v 5  \x * \xo 6:5 \xt Mat 23:5; Luk 18:10-14\x* Jesutä man ude yäŋpäŋ man kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk; In Anutu-ken yäŋapina yäŋpäŋä äma yäŋ-yäkŋaranitä täk täkaŋ ude nämo täneŋ. Yäŋ-yäkŋarani äma uwä kudupi yot gänaŋ ba kädet miŋin itkaŋ Anutu-ken yäŋapik man käroŋi boham yäkta gäripi nadäk täkaŋ. Ämawebetä nibäwut yäŋkaŋ udewä täk täkaŋ. Näk bureni täwetat. Ämawebetä äma udewani yabäŋirä gwäki yäpä täretak ubayäŋ!  
\v 6  \x * \xo 6:6 \xt 2Kin 4:33\x* Unita Anutu-ken yäŋapiwa yäŋpäŋä gäkŋa yot gänaŋ päro yäma yäputpäŋ itkaŋ Nanka käbop it täyak ukät man yäŋpäŋ-nadäk tädeŋ. Ude täŋiri Nanka imaka käbop kaŋpäŋ nadäk täyak unitä gwäki api gamek.   
\p
\v 7  \x * \xo 6:7 \xt Ais 1:15; 1Kin 18:26-29\x* Ba in Anutu-ken yäŋapina yäŋpäŋä guŋ ämatä täk täkaŋ ude nämo täneŋ. Guŋ äma uwä anutunita man käroŋi, mebärini nämo yäŋiwat yäpmäŋ kuk täkaŋ. Käroŋi ude yäŋ yäpmäŋ kuŋitna uyaku anutunintä käwep nadäŋ nimek yäŋ nadäk täkaŋ.  
\v 8  \x * \xo 6:8 \xt Mat 6:32\x* Upäŋkaŋ inä ude nämo täneŋ. In imaka imakata wäyäkŋeŋpäŋ Anutu Nanjinken yäŋapinayäŋ nadäŋirä Nanjin uku tabäŋpäŋ-nadäk täyak. Unita imata man käroŋi mebärini nämo yäŋiwat yäpmäŋ kuneŋ? Nanjin uwä täŋkentäŋ tamikta gäripi nadäk täyak.  
\v 9  \x * \xo 6:9 \xt Jon 17:6\x* Unita Anutu-ken yäŋapinayäŋ nadäŋpäŋä man siwoŋi ŋode yäneŋ;  
\q1 Kunum gänaŋ Nanin taŋi,  
\q1 Gäk wäpka inipärik kubä pat täyon.   
\q1
\v 10  \x * \xo 6:10 \xt Mat 7:21, 26:39; Luk 22:42\x* Äbäŋpäŋ bänepi bänepi, komeni komeni Ekäni täŋ nimi.  
\q1 Kunum gänaŋ gäkken man buramik pätak, kome terak ninken udegän man buramik pat täyon.   
\q1
\v 11 Kadäni ŋonitäŋo ketem nimisi.   
\q1
\v 12  \x * \xo 6:12 \xt Mat 6:14-15; Mat 18:21-35\x* Nin notniye täŋo momi pek täkamäŋ, gäk udegän mominin peŋ nimisi.   
\q1
\v 13  \x * \xo 6:13 \xt Luk 22:40; Jem 1:13; Jon 17:15; 2Te 3:3; 2Ti 4:18; 1Sto 29:11-13\x* Täŋyabäk-ken nämo nipmaŋpen.  
\q1 Wakiken nanik wädäŋ tädotpäŋ nipmaŋsi.   
\p
\v 14  \x * \xo 6:14 \xt Mak 11:25-26\x* Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Äma kubätä waki täŋ gamiŋirän, waki täŋ gameko u peŋ imiŋkaŋ nämo yäpmäŋ kuŋariwä Nanka kunum gänaŋ naniktä udegän gäkŋo wakika api peŋ gamek.  
\v 15 Upäŋkaŋ äma kubätä waki täŋ gamiŋirän waki täŋ gameko u nämo peŋ imiŋkaŋ yäpmäŋ kuŋariwä Nankatä udegän gäkŋo waki nämo api peŋ gamek.   
\s1 Nakta jop iritta man  
\p
\v 16  \x * \xo 6:16 \xt Ais 58:5-9\x* In kadäni ätu Anutu iniŋ oretta nakta jop itna yäŋpäŋä butewaki iŋam dapun nämo ijiŋkaŋ kuŋatneŋ, yäŋ-yäkŋarani ämatä täk täkaŋ ude. Äma udewani uwä ämawebetä nibäŋpäŋ in äma kädet täga täŋpani yäŋ nadäwut yäŋkaŋ iŋam dapun butewaki ijiŋkaŋ kuŋat täkaŋ. Näk bureni täwetat. Äma udewani gwäki yäpmäŋirä täretak ubayäŋ!  
\v 17 Upäŋkaŋ inä, Anutu iniŋ oretta nakta jop itna yäŋpäŋä ume ärutpäŋ gwäkjin pujiŋ täŋket utkaŋ kuŋatneŋ.  
\v 18 Ude täŋirä ämawebetä in Anutu iniŋ oretta nakta jop kuŋatkaŋ yäŋ tabäŋpäŋ nämo nadäneŋ. Nanjin käbop it täyak unitägän tabäŋpäŋ-nadäk täŋpek. Nanjin uwä imaka käbop täŋirä tabäŋpäŋ-nadäk täyak unitä gwäkiwä api tamek.   
\s1 Tuŋum burenita man  
\r Luk 12:33-34  
\p
\v 19  \x * \xo 6:19 \xt Jem 5:1-3\x* Jesutä man ude yäŋpäŋ äneŋi kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk; In kome terak ŋo imaka tägatäga yäpmäkta nadäwätäk nämo täneŋ. Kome täŋo tuŋum u kehäromi nämo. Äpusit ba gwakgwaktä nak täkaŋ ba gämäneŋ ärok täkaŋ. Ba kubo ämatä yot däpmäŋ äreyäŋpäŋ kubo täneŋ.  
\v 20  \x * \xo 6:20 \xt Mat 19:21; Luk 18:22; Kol 3:1-2\x* Unita kunum täŋo tuŋum yäpmäkta epäni täŋpeŋ kaŋ kuŋarut. Kunum täŋo tuŋum nämo wak täkaŋ. Äpusit ba gwakgwak u nämo nak täkaŋ ba u nämo gämäneŋ ärok täkaŋ. Kunum täŋo tuŋum uwä kubo ämatä täga nämo däpmäŋ äreyäŋpäŋ yäpneŋ.  
\v 21 Bureni-inik, imatäken tuŋumta nadäwi ärowani täŋpeko uwä bänep nadäk-nadäkka uterakgän peŋpäŋ kuŋaren.   
\p
\v 22 In nadäkaŋ? Dapunjin u gupjin täŋo topän. Dapunjintä täga ijineŋo uwä gupjin imaka, peŋyäŋek ikek irirän kädet siwoŋi täga kuŋatneŋ.  
\v 23 Täŋ, dapunjin waneŋo uwä jide täŋpäŋ imaka imaka täga kaŋpäŋ täŋpeŋ kuŋatneŋ? Nämo, gupjin bipmäŋ urani gänaŋ irek. Täŋpäkaŋ peŋyäŋek bänepjin-ken itak unitä bipmäŋ urani täŋpeko uwä bipmäŋ urani pähap gänaŋ api itneŋ.   
\s1 Gup täŋo tuŋumta nadäwätäk nämo täneŋ  
\r Luk 16:13, 12:22-31  
\p
\v 24 Äma kubä-tägän äma ekäni yaräta watä epän täga nämo täŋ yämek. Nämo, u kubäta gäripi nadäŋkaŋ kubäta gaŋani nadäwek. Ba kubä täŋo epän täŋkaŋ kubäta mäde ut imek. In udegän, bänep nadäk-nadäkjin Anutu terak ba moneŋ tuŋum terak bok täga nämo peŋpeŋ kuŋatneŋ.   
\p
\v 25  \x * \xo 6:25 \xt Plp 4:6; 1Ti 6:6-8; Hib 13:5; 1Pi 5:7\x* Unita ŋode täwetat; In gupjinta nadäwätäk ŋode nämo täneŋ; Ketem depäŋ näŋpet? Ba tek depäŋ täŋpäŋ kuŋaret? yäŋ nämo nadäneŋ. Nämo, ketem ba tek uwä bureni nämo. Uwä irit kuŋat-kuŋatjin täŋo täŋkentäk moräkigän. Unita bänep nadäk-nadäkjin imaka bureni terak peneŋ.  
\v 26  \x * \xo 6:26 \xt Mat 10:29-31; Luk 12:6-7\x* In imata Anutu u watä säkgämän nämo käwep it nimek yäŋ nadäk täkaŋ? Eruk, in barakta yabäŋpäŋ-nadäwut! U ketem nämo piŋpäŋ puget täkaŋ ba pugetpäŋ kämita nämo pek täkaŋ. Upäŋkaŋ Nanjin kunum gänaŋ naniktä yabäŋ yäwatpäŋ yepmäŋ towik täyak. Imaka äpani udewani yabäŋ yäwatpäŋ yepmäŋ towik täyak u täŋpänä imata äma inta udegän nämo tabäŋ täwatpäŋ tepmäŋ towiwek?  
\v 27 Nadäwätäkjintä kome terak iritjin täga wädäwän käroŋ täwek? Nämoinik!   
\p
\v 28 Unita gupjin täŋo tuŋumta imata nadäwätäk täk täkaŋ? Päya irori bipiken it täkaŋ unita yabäŋpäŋ-nadäwut! U inita tekta epäni nämo täk täkaŋ upäŋkaŋ yabäŋgärip ikek.  
\v 29  \x * \xo 6:29 \xt 1Kin 10; 2Sto 9\x* Bureni, imaka kubä täŋo kaŋgäriptä päya irori unitäŋo kaŋgärip u täga nämo irepmirek. Unitäŋo yabäŋgäriptä intäjukun äma biani Solomon unitäŋo moneŋ tuŋum ba tek säkgämän kaŋgärip ikek päke u yärepmit täyak.  
\v 30 U uwä Anututä ini tek gäripi nikek ude päya irori jopi unita uwäktäŋ yämik täyak. Täŋpäkaŋ u kadäni keräpigän itpäŋ paot täkaŋ. Apiŋo ahäneŋopäŋ kwep ude äneŋi täreŋ mäneŋ. Eruk, päya irori unita yabäŋ yäwat täyak upäŋ imata inta udegän täga nämo tabäŋ täwatpäŋ tamek? U bureni tamek! Unita imata nadäkinikjin Anutu-ken kumän nämo pek täkaŋ?   
\p
\v 31 Unita ketem ba ume deken yäpmäŋpäŋ näne yäŋkaŋ nadäwätäk nämo täneŋ. Ba tek deken yäpmäŋpäŋ täne yäŋkaŋ nadäwätäk nämo täneŋ.  
\v 32  \x * \xo 6:32 \xt Mat 6:8\x* Nämoinik! U guŋ ämatä bänep nadäk-nadäki udewani terakgän pek täkaŋ. Täŋ, inä imaka udewanita nadäwätäk pähap nämo täneŋ. Nämo, nanjintä in imaka udewanita wäyäkŋek täkaŋ yäŋ tabäŋpäŋ-nadäk täyak unita api täŋkentäŋ tamek.  
\v 33  \x * \xo 6:33 \xt 1Kin 3:13-14; Sam 37:4,25; Rom 14:17\x* Unita inä imaka kubäta nadäwä intäjukun nämo täŋpek. Nämo, Anututä intäjukun it tamiŋpäŋ tabäŋ täwatta ba unitäŋo kädet siwoŋi u iwatta unitagän gäripi-inik nadäŋpäŋ epäni täk täkot. Ude täŋirä uyaku ketem tuŋumta wäyäkŋek epän tänayäŋ täkaŋ u api taniŋ kirewek.  
\v 34  \x * \xo 6:34 \xt Kis 16:4,19; Mat 6:11\x* Unita kwep täŋo irit kuŋat-kuŋat jidewani api itneŋ yäŋ nadäŋkaŋ nadäwätäk nämo täneŋ. Kwep yäŋen täŋo bäräpi ini irirä apiŋo täŋo unitagän nadäwätäk täneŋ.   
\c 7  
\s1 Äma yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat nämo täneŋ  
\r Luk 6:37-38,41-42  
\p
\v 1-2  \x * \xo 7:1-2 \xt Rom 2:1; 1Ko 4:5; Jem 4:11-12\x* \x * \xo 7:1-2 \xt Mak 4:24\x* Jesutä man äneŋi kubä pen ŋode yäwetkuk; In äma kubä yäŋpäŋ-kaŋiwat nämo täneŋ, Anututä in udegän yäpmäŋ daniwekta nadäŋkaŋ. In nadäkaŋ? In ämawebeta jide nadäŋpäŋ kuŋatnayäŋ täkaŋ uterakgän Anututä inta api nadäŋ tamek.   
\p
\v 3-4 Unita gäk imata täpun-täpun taŋi dapunka-ken itak u nämo kaŋpäŋ nadäŋkaŋ notkapak kubä dapuri-ken täpun-täpun täpuri itak u kaŋpäŋ yokut gamayäŋ iwet täyan? Täpuntäpun gäkŋa dapunka-ken itak u imata nämo kaŋpäŋ nadäk täyan?  
\v 5 Gäk yäŋ-yäkŋarani äma! Intäjukunä gäkŋa dapunka-ken täpun-täpun taŋi itak u yokutkaŋ uyaku dapun täga ijiŋpäŋ kaŋpäŋ notkapak dapuri-ken täpun-täpun u täga yokut imen!  
\v 6  \x * \xo 7:6 \xt Mat 10:11\x* Ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Äma Anututa gäripi nämo nadäk täkaŋ unita Anutu täŋo man kudupi u jop nämo yäwetneŋ. Aŋtä äma yek täkaŋ udegän äma udewani uwä Anutu täŋo man unita bitnäŋpäŋ taniŋ wärätneŋ. Bureni, äma udewani uwä but bumik. Buttä it täkaŋ-ken tuŋumka täga kubä jop nadäŋ täga maŋpi kuneŋ? Nämo, buttä tuŋumka u yeŋ gatäŋtäŋ kuŋkaŋ abäk täneŋ. Äma uwä udegän täneŋ yäk.   
\s1 Anutu-ken yäŋapiŋtäko api nadäŋ tamek  
\r Luk 11:9-13  
\p
\v 7  \x * \xo 7:7 \xt Mak 11:24; Jon 14:13, 15:7; Jon 16:23-24\x* Jesutä man ude yäŋpäŋ yäwetkuk; In Anutu-ken imaka kubäta yäŋapiŋirä api nadäŋ tamek. Uwä äma kubätä wäyäkŋek epän täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän kaŋ-ahäweko ude. Ba kubätä yäma-ken kwäpkwäp yäput yäpmäŋ kuŋirän yäma dät imeko ude.  
\v 8  \x * \xo 7:8 \xt Jem 1:5; 1Jo 3:22; 1Jo 5:14-15\x* Näk bureni täwetat. Äma kubätä yäŋapik epän täŋpäŋä bureni api yäpek, äma kubätä wäyäkŋek epän täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän bureni kaŋ-ahäweko ude. Ba kubätä yäma-ken kwäpkwäp yäput irirän Anututä nadäŋ imiŋpäŋ yäma dät imeko ude.   
\p
\v 9 Eruk, jide nadäkaŋ? Nanakka kubätä ketemta yäŋirän mobä täga imen? Nämo!  
\v 10 Ba tomta yäŋapiŋirän gämokpäŋ täga imen? Nämoinik!  
\v 11  \x * \xo 7:11 \xt Jem 1:17\x* Inä äma waki upäŋkaŋ nanakjiyeta imaka tägatäga yämik täkaŋ. Unita ŋode nadäwut; Kunum gänaŋ Nanjin iron mähemi itak uken yäŋapiŋirä imaka tägatäga imata täga nämo tamek? Nämo, u gäripi nadäŋ tamiŋpäŋ bureni-inik tamek yäŋ täwetat!   
\p
\v 12  \x * \xo 7:12 \xt Mat 22:39-40; Luk 6:31; Rom 13:8-10\x* Unita ŋode täwetat; Kädet äma ätutä täŋ nimut yäŋ nadäk täkaŋ in udegän täŋ yämineŋ. Man täpuri unitäwä man profet bianitä yäŋahäwani u ba baga man Mosestä yäŋahäwani u kumän uwäk täyak.   
\s1 Kunum kädet u täpuri  
\r Luk 13:24  
\p
\v 13  \x * \xo 7:13 \xt Jon 10:7,9\x* In kunum kädet iwatta yäma täpuri-ken kaŋ ärowut. Kumäŋ-kumäŋ kädet u taŋi ba yämani udegän u taŋigän. Kädet taŋi uken ämawebe mäyaptä kuŋ äbäŋ täk täkaŋ.  
\v 14  \x * \xo 7:14 \xt Apos 14:22\x* Täŋpäkaŋ irit kehäromi täŋo yäma uwä täpuri ba käderi udegän gäkŋi. Kädet uwä ämawebe kubäkubä-tägän iwat täkaŋ.   
\s1 Päya wakitä mujipi näŋpani täga nämo wädäwek  
\r Luk 6:43-44  
\p
\v 15  \x * \xo 7:15 \xt Mat 24:4,24; Apos 20:29; 2Pi 2:1\x* In nadäkaŋ? Äma ätu Anutu täŋo man yäŋahäk täkaŋ upäŋkaŋ ämawebe täŋyäkŋatna yäŋkaŋ Anutu täŋo man siwoŋi nämo yäŋahäk täkaŋ. Äma udewanita ket nadäŋkaŋ kuŋatneŋ. Äma uwä bänep ärik-ärik man täwet täkaŋ upäŋkaŋ bänepi-ken nadäk wakiwaki yäpmäŋ kuŋat täkaŋ.  
\v 16  \x * \xo 7:16 \xt Gal 5:19-22; Jem 3:12\x* Unitäŋo irit kuŋat-kuŋariken bureni jide pewä ahäk täkaŋ u yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ mebärini täga nadäneŋ. Uwä päya ude. Bärop terak wama mujip täga nämo wädäneŋ ba gupmom yen terak wäyän täga nämo wädäneŋ.  
\v 17 Nämo, päya mebäri täga terak bureni gäripi nikek wädäneŋ. Täŋ, päya mebäri wakitä mujipi näŋpani nämo wädäneŋ.  
\v 18 Päya mujipi näŋpani terak bureni waki wädäkta käderi nämo pätak. Ba päya mujipi nämo näŋpani terak bureni näŋpani uwä täga nämo wädäneŋ.  
\v 19  \x * \xo 7:19 \xt Mat 3:10; Luk 3:9; Jon 15:6\x* Täŋpäkaŋ päya, bureni goret pewä ahäk täkaŋ uwä madäŋpäŋ kädäp pewä ijik täkaŋ.  
\v 20  \x * \xo 7:20 \xt Mat 12:33\x* U udegän, äma Anutu täŋo man jopjop yäŋahäwani unitäŋo mebärini nadäna yäŋpäŋä irit kuŋat-kuŋari upäŋ yabäŋpäŋ-nadäneŋ.   
\s1 Jesutä ämawebeniye burenita yäwetkuk  
\r Luk 13:25-27, 6:47-49  
\p
\v 21  \x * \xo 7:21 \xt Luk 6:46; Mat 21:31; Rom 2:13; Jem 1:22,25\x* Unita ŋode täwera nadäwut; Äma mäyaptä näka Ekänina yäŋ näwet täkaŋ upäŋkaŋ u kuduptagän Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ nämo api äroneŋ. Nämo! Nana kunum gänaŋ unitäŋo mani buramik täkaŋ ämawebe unitägän api äroneŋ.  
\v 22 Äma mäyaptä kadäni pähapken ŋode api näwetneŋ; Ai! Ekäni! Gäkŋo biŋam man ämawebe yäŋahäŋpäŋ yäwetkumäŋ. Ba gäk wäpka terak kudän kudupi mebäri mebäri täŋit mäjo yäwat kireŋit täŋkumäŋ.  
\v 23  \x * \xo 7:23 \xt Sam 6:8; Mat 10:33, 25:41; Mat 13:41-42; 2Ti 2:19\x* Man ude yäŋirä näkä ŋode api yäweret; Wakiwaki täŋpani in kewewut! Näk inta nämo nadätat!   
\p
\v 24 Eruk, ämawebe man täwet täyat ŋo buramiŋpäŋ iwatnayäŋ täŋo uwä äma yot täkta mebäri nadäkinik täŋpani udewani bumik. Kadäni kubä äma nadäk-nadäk ikek udewani kubätä yori mobä kehäromi terak täŋpek.  
\v 25 Täŋpekopäŋ iwän mänit täŋirän ume tokätkaŋ gwägu tokŋewek. Täŋpäkaŋ yot uwä mobä kehäromi terak täŋpani unita nämo wärämurek.  
\v 26 Eruk kadäni kubä äma guŋ udewanitä yori mobä jiraŋ terak täŋpek.  
\v 27 Täŋpekopäŋ iwän mänit täŋirän ume tokätkaŋ gwägu pähap tokŋewek. Ude täŋpäŋ yot uwä äneŋ kwinit täŋpän kuneŋ. Bureni, u paot-inik täŋpek! Täŋpäkaŋ ämawebe näkŋo man täwet täyat ŋo nadäŋkaŋ nämo buramiŋpäŋ iwatnayäŋ täŋo uwä äma yot täkta mebäri nämo nadäwani, guŋ udewani.   
\p
\v 28 Täŋpäkaŋ Jesutä man päke u yäŋ moreŋirän ämawebe dubini-ken itkuŋo u man u nadäŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuŋ.  
\v 29  \x * \xo 7:29 \xt Mak 1:22; Luk 4:32; Jon 7:46\x* Ŋode nadäŋkuŋ; Baga man yäwoŋärewani ämatä man yäŋpäŋ-yäwoŋärek täk täkaŋ ude bumik nämo yäyak yäk. Äma ŋowä man mähemitä ini yäyak yäŋ nadäŋkuŋ.   
\c 8  
\s1 Jesutä äma kubä paräm ikek yäpän tägaŋkuk  
\r Mak 1:40-45; Luk 5:12-16  
\p
\v 1 Eruk, Jesutä pom terak naniktä äpäŋirän ämawebe äbot pähap unitä iwatkuŋ.  
\v 2 Täŋirä äma kubä gisik paräm ikek unitä Jesuken kuŋpäŋ gukut imäpmok täŋpäŋ iwetkuk; Ekäni, gäk täŋkentäŋ namayäŋ nadäŋpäŋä näk täga nepmaŋpi kudupi iret yäŋ nadätat.  
\v 3 Ude yäwänä Jesutä keri gupi terak peŋpäŋ yäŋkuk; Täga täŋkentäŋ gamayäŋ. Paräm ŋo paorut! yäk. Ude yäwänä uterakgän gisik paräm u paorirä gupi tägawänpäŋ säkgämän itkuk.  
\v 4  \x * \xo 8:4 \xt Wkp 14:1-32; Mat 9:30; Mak 7:36; Luk 17:14\x* Jesutä ude täŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Gäk imaka täŋ gamitat ŋonitäŋo manbiŋam äma nämo yäweren. Nämo, gäk päŋku gupka Anutu täŋo bämop äma iwoŋäre. Ude täŋpäŋ äneŋi säkgämän itta Moses täŋo baga man iwatpäŋ gupe käbäŋi nikek ijiŋiri ämawebetä paräm tägakaŋ yäŋ api gabäŋpäŋ-nadäwä täreneŋ yäk.   
\s1 Jesutä epän watä äma kubä yäpän tägaŋkuk  
\r Luk 7:1-10  
\p
\v 5  \x * \xo 8:5 \xt Jon 4:47\x* Eruk Jesu Kapeneam yotpärare-ken kumaŋ äroŋirän komi äma kubätä Jesuken ahäŋpäŋ butewaki man ŋode iwetkuk;  
\v 6 Ärowanina! Epän watä ämana komi pähap nadäŋpäŋ kwäyähäneŋ täŋpäŋ yotken pätak yäk.  
\v 7-8 Yäwänä iwetkuk; Näkä äreŋkaŋä yäpa täganayäŋ yäk. Ude iweränä komi äma unitä ŋode iwetkuk; Ärowanina, näk äma täga uyaku yotna-ken täga kwen. Unita gäk ŋogän itkaŋä mangän yäŋiri kaŋ tägawän!\fig Rom gapman täŋo komi äma intäjukun täŋpani|alt="Roman soldier" src="HK074F.jpg" size="col" loc="Top right" copy="Horace Knowles" ref="Mat 8:8" \fig*  
\v 9 Ude täga täŋ namen yäŋ nadätat. Imata, näk udegän, intäjukun ämanaye täŋo gämori-ken itkaŋ mani buramik täyat. Ba näk gämotna-ken komi ämanaye ätu itkaŋ. U kubäpäŋ, Ku! yäŋ iwerawä, man buramiŋpäŋ kwek. Ba kubä, Äbi! yäŋ iwerawä, äbek. Ba epän watä ämana kubä, Epän ŋo tä! yäŋ iwerawä u täŋpek yäk.   
\p
\v 10  \x * \xo 8:10 \xt Mat 15:28\x* Man ude yäŋirän Jesutä nadäwän inide kubä täŋpäpäŋ ämawebe iwarän täŋkuŋo u ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwetat. Näk äma nadäkinik ärowani ŋodewani Isrel komeken nanik kubä nämo kaŋpäŋ nadäk täyat!  
\v 11  \x * \xo 8:11 \xt Sam 107:3; Luk 13:29\x* Unita ŋode täwetat; Ämawebe mäyap guŋ äbotken nanik uken-uken naniktä abäŋpäŋ Juda täŋo oraniye Abraham, Aisak, Jekop ukät Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärawa pähapken bok api itneŋ.  
\v 12  \x * \xo 8:12 \xt Mat 22:13, 25:30; Luk 13:28\x* Upäŋkaŋ Juda ämawebe ätu Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ äronaŋipäŋ Anututä yäwat kireŋpewän bipmäŋ urani gänaŋ äpmoŋkaŋ konäm butewaki täŋkaŋ meni api jiwätpeŋ itneŋ.  
\v 13 Ude yäŋpäŋ komi äma u iwetkuk; Gäk kuyi. Nadäkinikka täŋo bureni ahäŋ gamayäŋ. Ude iwerirän uterakgän komi äma täŋo epän watä äma uwä tägaŋkuk.   
\s1 Jesutä ämawebe mäyap yäpän tägaŋkuŋ  
\r Mak 1:29-34; Luk 4:38-41  
\p
\v 14  \x * \xo 8:14 \xt 1Ko 9:5\x* Ude täŋkaŋä Jesu Pitatä yot gänaŋ äroŋpäŋ kaŋkuk; Pita yepmani webe uwä gup kädäp käyäm täŋkaŋ parirän.  
\v 15 Kaŋpäŋ Jesutä kerigän iŋirirän käyäm u paotkuk. Täŋirän webe uwä akuŋpäŋ Jesuta ketem gwet imiŋkuk.   
\p
\v 16 Täŋpäkaŋ bipäda ugän ämawebe mäjotä magärani mäyap yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Jesuken äbuŋ. Äbä irirä, Jesutä mäjo peŋ yäwet-pewän ämawebe yabä kätäŋpeŋ kuk täŋkuŋ. Käyäm ikek imaka, kudup yäpän tägaŋkuŋ.  
\v 17 Ude täŋirän profet Aisaiatä bian man ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;  
\q1 \qt Nintäŋo käyäm-käyäm ba komi komi kumän niyomägatpäŋ yäpmäŋ kuŋkuk.\qt* \rq Ais 53:4\rq*   
\s1 Jesu iwat-iwat täŋo man  
\r Luk 9:57-62  
\p
\v 18 Eruk, ämawebe mäyap unitä Jesu itgwäjiŋirä yabäŋpäŋ iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Eruk, gwägu kukŋi udude käda kuna! yäk.  
\v 19 Ude yäweränä Baga man yäwoŋärewani äma kubätä abäŋpäŋä Jesu iwetkuk; Yäŋpäŋ-yäwoŋärek äma, gäkä deken kwayäŋ yäŋiwä näk imaka, api gäwarän täwet yäk.  
\v 20  \x * \xo 8:20 \xt 2Ko 8:9\x* Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Ket nadäwi pewäkaŋ näwaren. Imata, tom ägwäri u patpat bägupi nikek. Barak udegän, bukäni nikek. Upäŋkaŋ Äma Bureni-inik iwarayäŋ yäŋ yäyan uwä patpat bägupta wäyäkŋek täyak.   
\p
\v 21  \x * \xo 8:21 \xt 1Kin 19:20; Jon 5:25\x* Ude yäŋirän iwarän täwani kubätä Jesu iwetkuk; Ekäni, nadäŋ namiŋiri näk päŋku nana kumbänpäŋ äneŋkaŋ mäden kaŋ gäwara yäk.  
\v 22 Yäwänä iwetkuk; Ude nämo! Näk näwarän täŋiri, kumbanitä kumbani noriye kaŋ äneŋput.   
\s1 Jesutä gwägu kenta mänit yäniŋ bitnäŋkuk  
\r Mak 4:35-41; Luk 8:23-25  
\p
\v 23 Eruk man ude yäŋ paotpäŋä Jesu iwaräntäkiye-kät gäpe terak äroŋpeŋ gwägu kukŋi udude käda kuna yäŋkaŋ kuŋkuŋ.  
\v 24  \x * \xo 8:24 \xt Sam 4:8\x* Kuŋtäko pengän mänit pähap piäŋirän gwägutä taŋi tokätpäŋ gäpe gänaŋ äpmoŋkuk.  
\v 25 Jesu uwä gäpe mädeni käda parirän iwaräntäkiyetä yäwä kikŋuränpäŋ iwetkuŋ; Wära! Ekäni, täŋkentäŋ nimiwä! Gwägu gänaŋ äpmonayäŋ täkamäŋ ŋo! yäk.  
\v 26  \x * \xo 8:26 \xt Mat 14:31, 16:8; Sam 89:9\x* Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Imata umuntäkaŋ? Nadäkinikjin äreyäwani! Imata bänepjin bäräŋeŋ putärekaŋ? Ude yäwetkaŋ akuŋpäŋ mänit pähap ba gwägu tokätkuko u yabäŋ yäŋpäŋ yäniŋ bitnäŋpewän kwikinik itkumän.   
\p
\v 27 Ude täŋirän kaŋpäŋ iwaräntäkiyetä nadäwätäk pähap täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Äma ŋo jidewani? Mänit kenta gwägutä mani buramikamän ŋo! yäŋ yäŋkuŋ.   
\s1 Jesutä äma mäjotä magärani yäpän tägaŋkuŋ  
\r Mak 5:1-17; Luk 8:26-37  
\p
\v 28 Eruk kuŋtäŋgän gwägu kukŋi udude käda Gadara komeken ahäŋkuŋ. Kome uken äma mäjotä magärani yarä, äma kumbani äneŋpani-ken it täŋkumänonik. Unitä komita täŋirän ämawebe umuntaŋkaŋ uruŋ kädagän yärepmitpeŋ kuŋ abäŋ täk täŋkuŋonik.  
\v 29  \x * \xo 8:29 \xt Mak 1:24; Luk 4:34,41\x* Eruk yarä unitä Jesu kaŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku ahäŋ imiŋpäŋ kähän yäŋpäŋ ŋode yäŋkumän; Ee! Anutu täŋo iroŋi gäk jide täŋ nimayäŋ abätan? Gäk kadäninin nämo täreŋirän komi nimayäŋ ba abätan?   
\p
\v 30-31 Ude yäŋpäŋ ban uduken but äbot pähap itkaŋ ketem naŋ irirä yabäŋkumän. Yabäwänä mäjo, äma yarä u magärani unitä Jesu butewaki man ŋode iwetkuŋ; But äbot itkaŋ udu yabätan? Niwat kirewayäŋ yäŋpäŋä niwat kireŋpewi jopi-ken kunero. Niweri päŋku but äbot itkaŋ udu gänaŋ äpmona yäk.  
\v 32 Ude yäwänä Jesutä peŋ yäwetkuk; Eruk kut! Yäwänä äma yarä u yabä kätäŋpeŋ kumaŋ but gänaŋ äpmoŋkuŋ. But u gänaŋ äpmoŋpäkaŋ but päke unitä bäräŋeŋ kumaŋ geŋi äriŋpeŋ gwägu gänaŋ äpmoŋpäŋ kumäŋ moreŋkuŋ.   
\p
\v 33 Ude täŋirä äma but watäni irani uwä metäŋpeŋ kumaŋ yotpärare-ken päŋku imaka umuri ahäŋkuko unitäŋo biŋami yäwetkuŋ.  
\v 34 Yäweräkaŋ ämawebe päke u Jesu kakta yotpärare uken naniktä äbuŋ. Eruk äbä kaŋpäŋä Jesu butewaki nadäŋ nimiŋpäŋ kome ŋo peŋpeŋ ku! yäŋ iwetkuŋ.   
\c 9  
\s1 Jesutä äma kubä yäpän tägaŋkuk  
\r Mak 2:1-12; Luk 5:17-26  
\p
\v 1  \x * \xo 9:1 \xt Mat 4:13\x* Jesu iwaräntäkiye-kät gäpe terak äroŋpeŋ gwägu kukŋi udude käda ini yotpärare-ken kuŋkuŋ.  
\v 2 Kumaŋ päŋku yotpärare-ken ahäŋirä äma ätutä kwäyähäneŋ täŋpani kubä gäraŋ täŋ yäpmäŋ Jesutä itkuk-ken äbuŋ. Yäpmäŋ äbäŋirä Jesutä äma u nadäkiniki näkken pekaŋ yäŋ nadäŋpäŋä kwäyähäneŋ täŋpani u ŋode iwetkuk; Nanakna, umuntäweno. Momika paotkaŋ!   
\p
\v 3 Jesutä man ude yäŋirän Baga man yäwoŋärewani äma ätu uken itkuŋo unitä nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Wa! Äma ŋonitä man Anututä yänaŋipäŋ yäyak yäk.  
\v 4  \x * \xo 9:4 \xt Mat 12:25; Luk 9:47; Jon 2:25\x* Ude yäŋirä Jesutä nadäk-nadäki-ken yabäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Bänepjin-ken imata nadäk waki u nadäkaŋ?  
\v 5 Äma ŋo man jide iwerira bureni kwawak ahäŋirän känayäŋ? Momika peŋ gamitat yäŋ iweret ba Akumaŋ ku yäŋ iweret?  
\v 6  \x * \xo 9:6 \xt Jon 17:2, 5:8\x* Eruk, in Äma Bureni-inik-ken momi peŋ yämik täŋo kehäromi itak yäŋ nadäkta ŋode täŋira kawut. Ude yäŋpäŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani u iwetkuk; Aku! Patpat bägupka yäpmäŋkaŋ yotka-ken kuyi!  
\v 7 Ude iweränä äma u akumaŋ yori-ken kuŋkuk.  
\v 8 Kuŋirän ämawebe päke unitä u kaŋpäŋ jäkjäk yäŋpäŋ Anututä kehäromi udewani äma keri terak peŋ yämiŋkuko unita wäpi yäpmäŋ akuŋpäŋ iniŋ oretkuŋ.   
\s1 Jesutä Matiyu ini iwaräntäkta imagutkuk  
\r Mak 2:13-17; Luk 5:27-32  
\p
\v 9 Jesutä Kapeneam yotpärare peŋpeŋ kuŋtäŋgän Matiyu kaŋkuk. Matiyu uwä takis moneŋ yäpmäk-yäpmäk täŋo yot gänaŋ irirän kaŋpäŋ iwetkuk; Gäk u peŋpäŋ näk näwat! yäk. Iweränä uterakgän mani buramiŋpäŋ akumaŋ iwatkuk.  
\v 10 Täŋpäŋ Jesu-kät ketem bok näna yäŋpäŋ ini yot gänaŋ yäŋikŋat yäpmäŋ äroŋkuk. Ude täŋirän takis moneŋ yäpani ämakät waki täŋpani yäŋ yäwerani äma ba Jesu iwaräntäkiye ukät penta itpäŋ ketem naŋkuŋ.  
\v 11  \x * \xo 9:11 \xt Luk 15:2, 19:7\x* Naŋ irirä Parisi äma ätutä yabäŋpäŋ Jesu täŋo iwaräntäkiye ŋode yäwetkuŋ; Ai! Yäwoŋärewani ämajin u imata takis moneŋ yäpani ba äma wakiwaki täŋpani-kät penta itpäŋ ketem näyak?   
\p
\v 12 Man ude yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Yäpätägak ämatä äma tägaken epän nämo täk täkaŋ. Käyäm ikek-kengän täk täkaŋ.  
\v 13  \x * \xo 9:13 \xt Mat 12:7; Hos 6:6\x* Anututä bian ŋode yäŋkuk; Imaka imaka näk naniŋ oretta pek täkaŋ unita gäripi nämo nadäk täyat yäk. Ämawebe bänep iron kädet iwat täkaŋ unita uyaku gäripi-inik nadäk täyat. Eruk, in kuŋkaŋ man yäŋkuko unitäŋo mebäri kaŋ nadäwä tärewut. Äma inita näk äma siwoŋi yäŋ nadäk täkaŋ unita nämo äput. Ämawebe inita näk momi täŋpani yäŋ nadäk täkaŋ unita yäŋpäŋ äput.   
\s1 Nakta jop itta Jesu iwet yabäŋkuŋ  
\r Mak 2:18-22; Luk 5:33-39  
\p
\v 14  \x * \xo 9:14 \xt Luk 18:12\x* Kadäni uken Jon ume ärut yämani unitäŋo iwaräntäkiye ätutä Jesutä itkuk-ken äbäŋpäŋ iwet yabäŋkuŋ; Ninkät Parisi ämatä Anutu nadäŋ imiŋpäŋ kadäni ätuta nakta jop it täkamäŋ. Upäŋkaŋ gäkŋo gäwaräntäkaye udegän nämo täk täkaŋ yäk. Imata kadäni kadäni ketem nak-nakgän täk täkaŋ? Anututa nämo nadäŋ imiŋkaŋ udewä täk täkaŋ ba?  
\v 15  \x * \xo 9:15 \xt Jon 3:29\x* Ude yäŋirä Jesutä man wärani ŋode yäwetkuk; Äma ätu noripaki wäpi biŋam ikek kubäkät oretoret terak kuŋatkaŋ imata butewaki nadäŋpäŋ nakta jop itneŋ? Nämoinik! Täŋpäkaŋ iwantä päbä äma uwä iŋit yäpmäŋ kuŋirä uyaku noriyetä wäyäkŋewä wawäpäŋ butewaki nadäŋpäŋ nakta jop itneŋ yäk.   
\p
\v 16  \x * \xo 9:16 \xt Jon 1:17\x* Jesutä ude yäŋpäŋ iniken man kudupi-kät Parisi äma täŋo man ukät bok nämo awähutneŋ yäŋpäŋ man wärani yarä ŋode yäwetkuk; Äma kubätä tek wewani bipa yäŋkaŋ tek moräk kodakipäŋ tek wewani uterak täga nämo peŋpäŋ bipek. Ude täŋkaŋä tek u äruränä tek kodaki unitä täpuri täŋpäŋä biani yäpmäŋ däkŋewek.  
\v 17 Udegän, äma kubätä wain umeni api täŋpanipäŋ käbot tom gupipäŋ täŋpani biani kubä gänaŋ täga nämo piwek. Ude täŋpänä wain umeni api täŋpani unitäŋo kehäromitä täŋpewän tom gupi käbot biani kehäromi nämo u tumäŋpäŋ wain umeni ba käbori u bok jop awähutneŋ. Unita wain umeni api täŋpanipäŋ käbot kodaki kehäromi gänaŋ piweko uyaku täga yäk.   
\s1 Jesutä webe yarä yäpän tägaŋkuŋ  
\r Mak 5:21-43; Luk 8:40-56  
\p
\v 18 Jesutä man ude yäŋ irirän käbeyä yot täŋo watä äma kubä wäpi Jairas unitä ahäŋpäŋ Jesu kaŋpäŋ gämori-ken gukut imäpmok täŋpäŋ ŋode iwetkuk; Äpetna apigän kumäŋtak yäk. Unita gäkä päŋku ketkatä iŋiriri äneŋi kodak taŋpäŋ akwän!  
\v 19 Ude iwetpäŋ imagurän yäpmäŋ kuŋirän iwaräntäkiye imaka yäwatkuŋ.   
\p
\v 20-21  \x * \xo 9:20-21 \xt Mat 14:36\x* Kuŋirä webe kubä käyäm mebäri kubä nikek itkuk. Webe unitä nägät piŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ 12 ude täŋkuk. Webe unitä Jesu mädeni-ken iwatpäŋ Jesu täŋo tekgän iŋirira käyämna paorän yäŋkaŋ päŋku mädeni-ken tekgän iŋitkuk.  
\v 22 Ude iŋirirän Jesu äyäŋutpäŋ webe u kaŋpäŋ ŋode iwetkuk; Wanotna! Bänepka-ken oretoret pähap nadäsi! Nadäkinikka näkken peyan unitä gäk yäpän tägatan yäk. Ude iweränä webe unitäŋo käyämi paotkuk.   
\p
\v 23-24  \x * \xo 9:23-24 \xt Jon 11:11\x* Ude täŋkaŋ kuŋtäŋgän Jairastä yotken ahäŋpäŋ nadäŋkuk. Yäŋtäbätet yäŋpäŋ konäm butewaki pähap täŋit äma ätu butewaki kap uhuwep terak piäŋit täŋirä yabäŋpäŋ Jesutä yäwetkuk; Peŋpeŋ akumaŋ kut! Webe gubaŋ u nämo kumak. Jop däpmon pätak yäk. Yäwänä kaŋ-mägayäŋkuŋ.  
\v 25 Ude täŋpäkaŋ yäŋ-yäwat-pewän kudup akumaŋ kuŋirä webe gubaŋ unitä itkuk-ken uken äroŋkuk. Äroŋpäŋä kerigän iŋirirän akuŋkuk.  
\v 26 Täŋpänkaŋ unitäŋo biŋamtä komeni komeni kuŋat moreŋkuk.   
\s1 Jesutä ämawebe ätukät yäpän tägaŋkuŋ  
\p
\v 27  \x * \xo 9:27 \xt Mat 20:29-34\x* Jesu yotpärare u peŋpeŋ kuŋirän äma dapuri tumbani yarätä gera ŋode yäŋtäŋ iwatkumän; Devit orani! Butewaki nadäŋ nimiŋpäŋ täŋkentäŋ nimi! yäk.  
\v 28 Yäwän nadäŋkaŋ Jesu yot kubä gänaŋ äroŋkuk. Äro irirän äma yarä unitä äbänä Jesutä yäwet yabäŋkuk; Dapunjek yäpä tägakta kehäromi pat namitak u nadäkinik täkamän? Yäweränä iwetkumän; Ei, nadäkinik täkamäk.  
\v 29  \x * \xo 9:29 \xt Mat 8:13\x* Yäwänä dapuri-ken yepmäŋitpäŋ yäwetkuk; Nadäkinikjek täŋo bureni ahäŋ tamän!  
\v 30  \x * \xo 9:30 \xt Mat 8:4\x* Ude yäŋirän dapuri ijiwän kuŋkuŋ. Dapuri ijiwän kuŋirä Jesutä yäniŋ bitnäŋpäŋ yäwetkuk; Täŋ tamitat ŋonita äma kubä iwetdeŋtawä!  
\v 31 Ude yäwetpäŋ yäniŋ bitnäŋkuko upäŋkaŋ mani nämo buramiŋkaŋ manbiŋam u yäŋahäŋpewän yäpmäŋ komeni komeni kuŋatkuk.   
\p
\v 32 Ude täŋpäŋ yepmaŋpän äma yarä u kuŋirän äma ätutä äma mäjotä magät-pewän man nämo yäwani kubä Jesuken yäŋ yäpmäŋ äbuŋ.  
\v 33  \x * \xo 9:33 \xt Mak 2:12\x* Äbäŋirä Jesutä mäjo äma magärani u iwat kireŋ imänkaŋ äma u man yäŋkuk. Äma unitä man yäŋirän ämawebe päke itkuŋo u kaŋkaŋ keri iŋpäŋ yäŋkuŋ; Imaka ŋodewani Isrel komeken nämo ahäŋirän kaŋpäŋ nadäwani yäk.  
\v 34  \x * \xo 9:34 \xt Mat 12:24; Mak 3:22; Luk 11:15\x* Ämawebetä ude yäŋirä Parisi ämatä ŋode yäŋkuŋ; U uwä mäjo täŋo intäjukun ämatä kehäromi imiŋirän mäjo yäwat kirek täyak! yäk.   
\s1 Jesutä ämawebe yabäŋpäŋ butewaki nadäŋkuk  
\p
\v 35  \x * \xo 9:35 \xt Mat 4:23; Mak 1:39\x* Täŋpäŋ Jesu yotpärare taŋi täpuri kudup kuŋatkuk. Kuŋatkaŋ käbeyä yot ini-ini äroŋpäŋ Anututä intäjukun it yämiŋirän gämoriken irit täŋo Manbiŋam Täga u yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋit, paräm käyäm mebäri mebäri nikek yäpän tägaŋit täŋkuk.  
\v 36  \x * \xo 9:36 \xt Mat 14:14; Nam 27:17; 1Kin 22:17; Ese 34:5\x* Ude täŋkaŋ ämawebe päke u yabäŋpäŋ butewaki nadäŋkuk. Ämawebe uwä nanak kodäŋani bumik, kehäromini nämo, nadäwätäk terak kuŋarirä yabäŋkuk.  
\v 37  \x * \xo 9:37 \xt Sek 10:2; Mak 6:34; Luk 10:2\x* Yabäŋpäŋ iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Epän taŋi kubä ahäŋ nimiŋirän käyat yäk. Epän it yäpmäŋ kukaŋ-ken uken ketem ahäŋ bumbum täkaŋ. Upäŋkaŋ ketem u yäpmäkta epän äma yarägän.  
\v 38 Unita epän mähemi-ken yäŋapiŋirä ketem gämäneŋ itkaŋ u yäpmäkta epän äma ätukät kaŋ pewän äbut.   
\c 10  
\s1 Jesu iwaräntäkiye täŋo wäpi tawaŋ  
\r Mak 3:13-19; Luk 6:12-16  
\p
\v 1  \x * \xo 10:1 \xt Mak 6:7; Luk 9:1\x* Jesutä iwaräntäkiye 12 u yäŋ-yäkŋat päbä kubä-kengän yepmaŋpäŋ mäjo yäwat kirekta ba käyäm paräm mebäri mebäri nikek yäpä tägakta kehäromi yämiŋkuk.  
\v 2-4 Iwaräntäkiye 12 unitäŋo wäpi tawaŋ ŋode;  
\li1 Kubä Saimon, wäpi kubä Pita.  
\li1 Kubä Andru, Saimon monäni u.  
\li1 Yaräwä Jems kenta Jon, Sebedi nanakiyat u.  
\li1 Kubä Filip.  
\li1 Kubä Batorom.  
\li1 Kubä Tomas.  
\li1 Kubä Matiyu, takis moneŋ yäpani u.  
\li1 Kubä Jems, Alfias nanaki.  
\li1 Kubä Tadius.  
\li1 Kubä Saimon Selot.  
\li1 Kubä Judas, Kariot komeken nanik, Jesu iwan keri terak peŋkuko u.   
\s1 Jesutä iwaräntäkiye epän man yäwetkuk  
\r Mak 6:7-13; Luk 9:1-6  
\p
\v 5  \x * \xo 10:5 \xt Apos 13:46\x* Ude täŋpäŋ Jesutä äma 12 u epän man ŋode yäwetkaŋ yäniŋ kireŋpewän kuŋkuŋ; In kuŋkaŋ guŋ ämawebe äbotken ba Samaria yotpärare it yäpmäŋ kukaŋ-ken u kuneŋtawä.  
\v 6-8  \x * \xo 10:6-8 \xt Jer 50:6; Mat 15:24\x* \x * \xo 10:6-8 \xt Apos 20:33\x* Isrel äma äbot kodäŋani bumik, watä ämani nämo, itkaŋ ukengän kuŋkaŋ man ŋode yäŋahäŋpäŋ kaŋ yäwerut; Nadäwut! Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täŋpayäŋ täko u keräp täyak. Ude yäwerit, käyäm nikek yepmaŋpä tägaŋit, paräm mebäri mebäri nikek komi nadäŋ itkaŋ u yäpä tägaŋit, mäjo yäwat kireŋit ba äma kumbani yäpmäŋ päŋaku yepmaŋit kaŋ täk täŋput. Epän u täkta kehäromi jop tamitat, gwäki nämo unita in udegän täŋkentäk epän u gwäki nämo, jop kaŋ täŋtäŋ kut.  
\v 9-10  \x * \xo 10:9-10 \xt Luk 10:4\x* \x * \xo 10:9-10 \xt Nam 18:31; Luk 10:7; 1Ko 9:14; 1Ti 5:18\x* Kuroŋjin ärärani ba ähottaba nämo yäpneŋ. Moneŋ nämo yäpmäŋ kuneŋ, yäk imaka nämo yäpneŋ. Ba tek yarä nikek nämo yäpneŋ, gupjin terak itkaŋ unitagän kaŋ kut. U imata, epän tänayäŋ täŋo unitäŋo kowata täga täŋkentäŋ taminaŋi.   
\p
\v 11 In yotpärare kubäken ahäŋirä äma kubätä yori-ken yäŋ-täkŋat yäpmäŋ ärowänä ugän itpäŋ epän täŋ paotpäŋ kome kubäken kaŋ kut.  
\v 12  \x * \xo 10:12 \xt Luk 10:5-6\x* Täŋpäkaŋ äma kubä täŋo yot gänaŋ äroŋkaŋä yot mähemi u ŋode kaŋ iwerut; Anutu täŋo bänep iron gäkken pat täyon!\fig Juda täŋo täha medäpi nämo|alt="Israel houses" src="HK015A.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Horace Knowles" ref="Mat 10:12" \fig*  
\v 13 Ude iwerirä not täŋ tamiŋirän intäŋo man unitä uken bureni api ahäŋ imek. Upäŋkaŋä not nämo täŋ tamiŋirän man iwetnayäŋ täkaŋ unitä uken bureni nämo api ahäwek.  
\v 14  \x * \xo 10:14 \xt Luk 10:10-12; Apos 13:51, 18:6\x* Äma kubä ba ämawebe yotpärare kubäken naniktä not nämo täŋ tamiŋirä ba intäŋo manta gaŋa tawäwä mäde ut yämiŋpeŋ kaŋ kut! Täŋpäkaŋ ämawebe uken naniktä momi nininken pätak yäŋ nadäkta kugun kuroŋjin terak nanik pewä maŋpäpeŋ kaŋ kut.  
\v 15  \x * \xo 10:15 \xt Mat 11:24; Jud 7\x* Näk bureni täwetat. Kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken ämawebe yotpärare udewani-ken naniktä kowata Sodom Gomora naniktä yäpnayäŋ täŋo u irepmitpäŋ ärowani pähap api yäpneŋ.   
\s1 Bäräpi mebäri mebäri api ahäneŋ  
\r Mak 13:9-13; Luk 21:12-17  
\p
\v 16  \x * \xo 10:16 \xt Luk 10:3; Jon 10:12; Apos 20:29; Rom 16:19\x* Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; In nadäkaŋ? Iwan bämopi-ken taniŋ kiretat yäk. Aŋ komitä but nanak däpmäŋpäŋ nak täkaŋ in udegän api tadäpmäŋpäŋ näneŋ. Unita in ket kaŋiwatpäŋ nadäŋit kaŋ kuŋarut. Upäŋkaŋ bänep kwini terak kuŋatpäŋ waki kubä täkta nämo nadäneŋ.  
\v 17  \x * \xo 10:17 \xt Mak 13:9-11; Luk 12:11-12; Luk 21:12-15\x* Bureni, in watäni ket itpäŋ kaŋ kuŋarut! Äma ätutä manken tepmaŋit käbeyä yot gänaŋ kadätä api tadäpneŋ.  
\v 18  \x * \xo 10:18 \xt Apos 25:23, 27:24\x* Ba ugän nämo, näka nadäkinik täk täkaŋ unita tämagut päŋku kome täŋo kaŋiwat äma ba intäjukun äma iŋamiken api tepmaneŋ. Tepmaŋpäpäŋ intäjukun äma u ba ämawebe guŋ äbotken nanik u näkŋo manbiŋam api yäwetneŋ.  
\v 19 Kadäni uken yäŋ-täkŋat yäpmäŋ manken kuŋirä man jide yäwetnayäŋ nadäŋkaŋ nadäwätäk nämo täneŋ. Kadäni uken man ahäŋ tamiŋirän nadäŋpäŋ ugänpäŋ yäwetneŋ.  
\v 20  \x * \xo 10:20 \xt Jon 14:26; 1Ko 2:4\x* Täŋkaŋ man yänayäŋ täŋo uwä injinken man nämo, u Nanjin täŋo Munapiktä bänepjin-ken peŋirän api yäŋahäneŋ.   
\p
\v 21  \x * \xo 10:21 \xt Mai 7:6; Mat 10:35; Mak 13:12; Luk 21:16\x* Täŋpäkaŋ kadäni uken ämatä ŋode api täneŋ; Tuänitä monäni iwan keri-ken peŋirän kumäŋ-kumäŋ api utneŋ. Ba naniyetä nanakiye udegän api täneŋ. Ba äperiye nanakiyetä miŋiye naniye iwan täŋ yämiŋpäŋ manken yepmaŋirä kumäŋ-kumäŋ api däpneŋ.  
\v 22  \x * \xo 10:22 \xt Mat 24:9,13; Mak 13:13; Luk 21:17; Jon 5:18-21\x* Täŋpäkaŋ in näka nadäkinik täŋpäŋ näwat täkaŋ unita ämawebe mäyaptä inta kokwawak api nadäŋ tamineŋ. Upäŋkaŋ äma kubätä gwäk pimiŋpäŋ näkŋo man nämo peŋkaŋ yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä tärek-tärek kadäni-ken näkŋata biŋam api yäpet.  
\v 23  \x * \xo 10:23 \xt Mat 16:28\x* Täŋpäŋ yotpärare kubäken kuŋirä tadäpmäŋpäŋ täwatkirek täŋpäwä yotpärare kubäken metäŋpeŋ kuneŋ. Näk bureni täwetat. Isrel kome pat yäpmäŋ kuyak u nämo kuŋarä täreŋirän Äma Bureni-inik api ahäwek yäk.   
\p
\v 24  \x * \xo 10:24 \xt Luk 6:40; Jon 13:16, 15:20\x* Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Jide nadäkaŋ? Netätä intäjukun itak? Yäwoŋärek ämatä intäjukun itak ba nanakiyetä intäjukun itkaŋ? Bureni, yäwoŋärek ämatä intäjukun itak! Ba netätä intäjukun itak? Epän mähemitä intäjukun itak ba epän ämaniyetä intäjukun itkaŋ? Bureni, epän mähemitä intäjukun itak.  
\v 25  \x * \xo 10:25 \xt Mat 9:34, 12:24; Mak 3:22; Luk 11:15\x* Unita yäwoŋärek ämata waki täŋ imineŋo uwä, nanakiyeta udegän täŋ yämiŋirä ŋode nadäneŋ; Täga! Ekäninin udegän äworekamäŋ yäŋ nadäne. Täŋpäkaŋ Bilisibap yäŋ näwetkuŋo unita imata näwaräntäknaye in man waki nämo api täwetneŋ? Nämo, u man wakiinik api täwetneŋ yäk.   
\s1 Netäta umuntäne?  
\r Luk 12:2-7  
\p
\v 26  \x * \xo 10:26 \xt Mak 4:22; Luk 8:17\x* Unita in äma udewanita nämo umuntaŋkaŋ näkŋo man kwawak yäŋahäneŋ. Imaka täŋ-yejämbani pätak u wari nämo api pärek. Anututä api täŋkwawa täwek. Ba imaka käbop itak u wari nämo api irek. Kwawak api pewek.  
\v 27 Jiap man niningän itkaŋ täwet täyat u äma äbot gänaŋ kwawakgän kaŋ yäŋahäwut!  
\v 28  \x * \xo 10:28 \xt Jem 4:12\x* In ämata nämo umuntäneŋ. Äma uwä gupjingän täga awähutneŋ, upäŋkaŋ mäjojin utta api täŋpä waneŋ. Unita in Anutu kubä unitagän umuntäneŋ. Unitä uyaku äma täŋo gupi bok, mäjoni bok täga awähurek.  
\v 29 Bureni täwetat; Ämata nämo umuntäneŋ. Anututä watä säkgämän it tamik täyak. Unita pakup barakta nadäwut. Barak u äpani-inik, biŋami nikek nämo upäŋkaŋ Nanjintä udewanita ket yabäŋ yäwat täyak. Kuŋat-kuŋari ba kumäk-kumäki yabäŋpäŋ-nadäk täyak.  
\v 30-31  \x * \xo 10:30-31 \xt Mat 6:26, 12:12\x* Upäŋkaŋ Anututä inta gäripi nadäk täyak uwä pakup barakta nadäk täyak u irepmitak unita täga nämo tepmaŋpek. Gwäkjin pujiŋ jide itkaŋ u kudup nadäk täyak. Unita imaka kubäta nämo umuntäneŋ.   
\s1 Jesu wäpi yäŋahäkta nämo umuntäneŋ  
\r Luk 12:51-53, 14:26-27  
\p
\v 32 Man ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäŋkuk; Äma kubätä ämawebe iŋamiken näk Jesuta nadäkinik täŋ imitat yäŋ yäwayäŋ täko uwä näkä udegän Nana kunum gänaŋ nanik u iŋamiken äma uwä näkŋata biŋam yäpmäŋtat yäŋ api yäŋahäwet.  
\v 33  \x * \xo 10:33 \xt Mak 8:38; Luk 9:26; 2Ti 2:12\x* Täŋ, äma kubätä ämawebeta umuntaŋpäŋ näk Jesuta nämo nadätat yäŋ yäwayäŋ täko uwä näkä udegän Nana kunum gänaŋ nanik u iŋamiken äma ŋonita nämo nadätat yäŋ api iweret.   
\p
\v 34 In näka ŋode nämo nadäneŋ; Uwä kome terak bänep kwini pewän ahäkta äpuk yäŋ nämo nadäneŋ. Näk bänep kwini pewa ahäkta nämo äput. Nämoinik! Näk komen ämawebe bämopi-ken duŋ-wewek pewa ahäkta äput.  
\v 35-36 Näk ämawebe yäpmäŋ danikta äpuro unita man ŋode profet biani kubätä kudän täŋkuko u bureni api ahäwek;  
\q1 \qt Yanani yarä duŋ-wewek api tädeŋ, ba yamiŋi yarä udegän api duŋ-wedeŋ. \qt*  
\q2 \qt Ba yanäbeki yarä duŋ-wewek api tädeŋ.\qt*  
\q1 \qt Ba äma kubä iniken noriyeiniktä iwan api täŋ imineŋ.\qt* \rq Mai 7:6\rq*   
\p
\v 37  \x * \xo 10:37 \xt Lo 33:9\x* Ba äma kubäwä miŋi nanita gäripi taŋi nadäŋ yämiŋkaŋ näka täpuri nadäŋ namayäŋ täko uwä äma udewani näka biŋam nämo api täŋpek. Täŋpäkaŋ meŋ ba nan kubätä äperiye nanakiyeta gäripi taŋi nadäŋ yämiŋkaŋ näka täpuri nadäŋ namayäŋ täko uwä näka biŋam nämo api täŋpek.  
\v 38  \x * \xo 10:38 \xt Mat 16:24-25; Mak 8:34-35; Luk 9:23-24; Luk 17:33; Jon 12:25\x* Ba kubätä näkä komi päya kwakäp terak nadäwayäŋ täro udegän nadäkta umuntaŋpäŋ nämo näwarayäŋ täko uwä näka biŋam nämo api täŋpek.  
\v 39 Ba kubätä kome terak irit kuŋat-kuŋatta gäripi nadäŋpäŋ nadäkinik täŋpeŋ kuŋarayäŋ täko uwä irit kehäromi nämo api kaŋ-ahäwek. Täŋ, kubätä näka nadäkinik täŋ namiŋpäŋ kome ŋonitäŋo irit kuŋat-kuŋat mäde ut imayäŋ täko uwä irit kehäromi api yäpek.   
\p
\v 40  \x * \xo 10:40 \xt Mak 9:37; Luk 10:16; Jon 13:20\x* Täŋpäkaŋ äma kubätä oraŋ tamayäŋ täko uwä näk udegän api oraŋ namek. Ba näk oraŋ namayäŋ täko uwä näk naniŋ kireŋkuko u udegän api oraŋ imek.  
\v 41 Täŋkaŋ kubätä Anutu täŋo man yäŋahäwani äma kubäta nadäŋ imayäŋ täko uwä gwäki Anutu täŋo man yäŋahäwani ämatä yäpmäk täkaŋ udegän api yäpek. Täŋpäkaŋ äma kubätä äma siwoŋi kuŋarani kubä kaŋ-ahäŋpäŋ ŋode nadäwek; A! Äma uwä siwoŋi kuŋarani unita täŋkentäŋ ima yäŋ nadäwek. Äma ude nadäwayäŋ täko uwä gwäki äma unitä yäpayäŋ täko udegän api yäpek.  
\v 42  \x * \xo 10:42 \xt Mat 25:40\x* Näk bureni täwetat. Äma kubätä näwaräntäknaye äpani-inik kubä kaŋ-ahäŋpäŋ U Jesu täŋo iwaräntäki kubä yäŋ yäŋpäŋ ume gwetpäŋ imayäŋ täko uwä gwäki täga api yäpek.   
\c 11  
\s1 Jontä Jesu täŋo mebäri nadäkta man pewän kuŋkuŋ  
\r Luk 7:18-35  
\p
\v 1 Jesutä iwaräntäkiye 12 epän man ude yäwerän täreŋirän kome u peŋpeŋ Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋpayäŋ yotpärare ätu tuän ittäŋ kuŋkuŋ-ken uken kuŋkuk.  
\v 2  \x * \xo 11:2 \xt Mat 14:3\x* Kuŋirän Jon ume ärut yämani uwä komi yotken itkaŋ Jesutä epän täk täŋkuko u biŋam nadäŋkuk. Biŋam u nadäŋpäŋ iniken iwaräntäkiye yäwet-pewän päŋku Jesu iwet yabäk ŋode täŋkuŋ;  
\v 3  \x * \xo 11:3 \xt Mal 3:1\x* Äbäkta biŋam yäwani uwä gäk ŋo ba? Ba kubäta itsämne? yäk.  
\v 4 Ude iwet yabäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Inä äyäŋutpäŋ päŋku imaka nadäŋit kaŋit täkaŋ ŋo, unitäŋo manbiŋam päŋku Jon kaŋ iwerut.  
\v 5  \x * \xo 11:5 \xt Ais 35:5-6; Ais 61:1\x* Äma dapuri tumbani äneŋi ijiwä kuk täkaŋ. Kwäyähäneŋ täŋpani äneŋi tägaŋpeŋ kuŋat täkaŋ. Paräm wakiwaki tokŋewani tägaŋpäŋ gupi dudum tak täkaŋ. Ba jukuni täŋguŋ täwani nadäwä tumäk täkaŋ, ba kumbani kodak taŋpäŋ akumaŋ kuk täkaŋ. Ba äma jäwäri-jäwäri Manbiŋam Täga u yäwera nadäk täkaŋ.  
\v 6  \x * \xo 11:6 \xt Mat 13:57, 26:31\x* Ba äneŋi kubä ŋode kaŋ iwerut; Äma näka yäŋpäŋ nadäkiniki nämo pewä putärek täkaŋ uwä bänep oretoret terak kuŋat täkaŋ yäk.   
\p
\v 7  \x * \xo 11:7 \xt Mat 3:5\x* Ude yäweränkaŋ Jon täŋo iwaräntäkiye u äneŋi äyäŋutpeŋ kuŋirä Jesutä ämawebe äbot päke u Jon täŋo täktäki ba kuŋat-kuŋarita manbiŋam ŋode yäwetkuk; Jon kome jopi-ken irirän känayäŋ nadäŋpäŋ kuŋkuŋo u äma jidewanipäŋ känayäŋ kuŋkuŋ? Pidäm eŋini bumik, mänittä piäŋpewän wareŋ-wareŋ täk täkaŋ, äma udewani känayäŋ kuŋkuŋ?  
\v 8 Ba ima känayäŋ kuŋkuŋ? Äma tek säkgämän täŋpani käwep? Ude nämo! Äma udewani uwä äma wäpi nikektä yot gänaŋ it täkaŋ.  
\v 9  \x * \xo 11:9 \xt Luk 1:76\x* Unita näwerut! Äma jidewani u känayäŋ kuŋkuŋ? Profet kubä käwep känayäŋ kuŋkuŋ? Bureni, profet kubä kaŋkuŋo upäŋkaŋ Jon uwä profet inipärik kubä.  
\v 10  \x * \xo 11:10 \xt Mak 1:2; Jon 3:28\x* Täŋkaŋ Anutu täŋo man ŋode kudän täwani uwä Jonta kudän täwani;  
\q1 \qt Näkŋo biŋam yäŋahäwani äma kubä ŋo yäk. \qt*  
\q2 \qt Intäjukun kädet täwit gamikta api iniŋ kirewet yäk.\qt* \rq Mal 3:1\rq*   
\p
\v 11 Unita näk bureni täwetat; Jon täŋo wäpi biŋamtä äma it yäpmäŋ äbuŋo unitäŋo wäpi biŋam yärepmit moretak. Upäŋkaŋ ämawebe äpani Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak unitäŋo wäpi biŋamtä Jon täŋo wäpi biŋam irepmitak.  
\v 12  \x * \xo 11:12 \xt Luk 16:16\x* Jon intäjukun äbä Anututä yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋ yäpmäŋ äbuk. Apiŋo udegän nähä manbiŋam ugänpäŋ yäŋahäk täyat. Upäŋkaŋ äma waki ätutä mannata bitnäŋpäŋ Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ äroŋpäŋ itta kädet ukät-pipinayäŋ täk täkaŋ.  
\v 13 Moses ba Profet biani kuduptä manbiŋam ŋode yäŋahäŋ yäpmäŋ äbuŋ; Anutu täŋo iwoyäwani äma ahäŋpäŋ Anutu täŋo yabäŋ yäwat epän api yäput pewek yäk. Manbiŋam u yäŋahäŋ yäpmäŋ abäŋtäko Jonken täreŋkuk.  
\v 14  \x * \xo 11:14 \xt Mal 4:5; Mat 17:10-13; Mak 9:11-13\x* Ba man kubä ŋode yäŋahäŋkuŋ; Profet kubä Elaija udewani api ahäwek! yäŋ yäŋkuŋ. Unita näk man täwetat ŋo nadäkinik täŋput! Profet Elaijatä äbäkta yäŋkuŋo uku Jon äbätak ŋo.  
\v 15 Äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut! yäk.   
\p
\v 16 Ämawebe äbot itkaŋ ŋonita jide yäwet? Uwä iroŋiroŋi täŋoret bägup-ken itkaŋ kowat yäwän ŋode täk täkaŋ ude bumik;   
\q1
\v 17 Niwerä oretoret kap teŋitna gukut nämo tokät täŋkuŋ.  
\q2 Ba niwerä butewaki kap teŋitna, konäm nämo kotkuŋ yäŋ yäk täkaŋ.  
\m Täŋpäkaŋ in uwä udewani, nadäk siwoŋi kubägän nämo peŋkaŋ ŋode täŋkuŋ;  
\v 18  \x * \xo 11:18 \xt Mat 3:4\x* Jon uwä äbäŋkaŋ ketem äma ätutä nak täkaŋ ude nämo naŋkuk ba wain ume imaka, nämo naŋkuk. Täŋirän intä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; U mäjotä kotawani!  
\v 19  \x * \xo 11:19 \xt Mat 9:14\x* Täŋ, Äma Bureni-iniktä äbäŋpäŋ ketem naŋit wain ume naŋit täŋkuk. Täŋirän intä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; Äma ŋo kawut! Nak ämäŋ täŋpani! yäk. Uwä äma waki-waki-kät takis moneŋ yäpani täŋo noripaki! yäŋ yäŋkuŋ. Upäŋkaŋ in nämo nadäwä tumbäkaŋ ude yäk täkaŋ. Äma yarä unitä Anutu täŋo nadäk-nadäk siwoŋi iwatpäŋ täk täkamän. Täŋpäkaŋ nadäk-nadäk u iwatpäŋ täktäki siwoŋitä Anutu täŋo nadäk-nadäk kwawak pewän ahäŋirän ämawebetä kaŋpäŋ nadäwä bureni api täneŋ yäk.   
\s1 Bänepi nämo sukurewanita umun man  
\r Luk 10:13-15  
\p
\v 20 Kadäni uken Jesutä yotpärare ätuken epän täŋit kudän kudupi imaka täŋit täŋ yäpmäŋ äbäŋirän kaŋpäŋ bänepi nämo sukureŋkuŋo unita yabäŋ yäŋpäŋ ŋode yäŋkuk;  
\v 21  \x * \xo 11:21 \xt Jna 3:6\x* Wa! Korasin nanik in, ba Betsaida nanik in komi api nadäneŋ! Inken kudän kudupi täk täŋkuro udegän Tire Sidon ämawebe, Anututa nämo nadäwani u ahäŋ yämiŋkuk yäwänäku mominita yäŋpäŋ konäm butewaki täŋpäŋ bänepi bian sukurewäm!  
\v 22  \x * \xo 11:22 \xt Ais 23; Jol 3:4-8; Amo 1:9-10; Sek 9:2-4\x* Unita bureni ŋode täwera nadäwut; Ämawebe yäpmäŋ danik-danik kadäni pähapken Tire ba Sidon ämawebe kowata ahäŋ yämayäŋ täko u irepmitpäŋ inä ärowani-inik api kaŋ-ahäneŋ!  
\v 23  \x * \xo 11:23 \xt Ais 14:13-15; Stt 19:24-28\x* Täŋ, Kapeneam nanik inä, Anututä kunum gänaŋ api yäŋnikŋat yäpmäŋ ärowek yäŋ nadäkaŋ? Wära! Nämoinik! In kumäŋ-kumäŋ komeken api äpmoŋ moreneŋ. Näkä kudän kudupi inken täk täŋkuro u Sodom komeken ahäŋkuk yäwänäku ämawebe momini peŋirä Anututä kome nämo awähurän. Nämo, pen kadäni käroŋi it yäpmäŋ kuk täyek.  
\v 24  \x * \xo 11:24 \xt Mat 10:15; Luk 10:12\x* Unita Juda äma in ŋode täwera nadäwut; Kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken ämawebe yotpärare udewani-ken naniktä kowata waki ärowani api yäpneŋ. In Sodom naniktä yäpnayäŋ täŋo u irepmitpäŋ ärowani pähap api yäpneŋ.   
\s1 Näkken äbäŋpäŋ itpäŋ-nadäk kaŋ täŋput  
\r Luk 10:21-22  
\p
\v 25  \x * \xo 11:25 \xt 1Ko 1:26-29\x* Kadäni uken Jesutä nani ŋode iwetkuk; Nana, kunum kenta kome täŋo mähemi gäka bänep täga nadäŋ gamitat. Imata, gäk manka biŋam täŋo mebäri äma kome täŋo nadäk-nadäk ärowani nikekta käbop peŋ yämik täyan. Täŋ, äma äpanita täŋ-kwawataŋ yämik täyan.  
\v 26 Nan, gäkŋa ude kaŋ ahäwän yäŋ nadäŋkuno udegän ahätak yäk.   
\p
\v 27  \x * \xo 11:27 \xt Mat 28:18; Jon 3:35, 17:2; Plp 2:9; Jon 1:18, 10:15\x* Ude yäŋpäŋ ämawebe päke u ŋode yäwetkuk; Nana uwä imaka kumän-tagän näk ketna terak peŋ moreŋkuk. Täŋpäkaŋ äma kubätä Anutu täŋo nanaki näka täga nämo nadäwän tärek täkaŋ. Nämo, Nana kubä-tägän mebärina nadäwän tärek täkaŋ. Ba äma kubätä ini Nana täŋo mebäri u nämo nadätak. Nämo, nanaki näkŋa-tägän nadätat. Täŋ, Nanaki näkä äma ätuta Nana täŋo mebäri yäwoŋärewayäŋ yäŋpäŋä yäwoŋäreŋira Nana täŋo mebäri täga nadäneŋ.   
\p
\v 28  \x * \xo 11:28 \xt Jer 31:25\x* Jesutä ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäwetkuk; Ämawebe in bäräpi kotaŋkaŋ nadäwätäk pähap täk täkaŋ uwä näk-kengän äbut! Näkken äbäŋirä bäräpi ketäreŋ tamiŋira itpäŋ-nadäk täkot.  
\v 29-30  \x * \xo 11:29-30 \xt Jer 6:16\x* \x * \xo 11:29-30 \xt 1Jo 5:3\x* Näkken äbäŋkaŋ epän tamakaŋ u bok täŋpäŋ uyaku näkŋo mebärina nadäwä tärenayäŋ. Näk orakorak mähemi, näk bänep kwini ba äpani kuŋat täyat. Näkken äbäŋpäŋä nadäwätäk ikek nämo api kuŋatneŋ. Bureni, epän ketjin-ken pek täyat u pipiri nämo yäk.   
\c 12  
\s1 Jesu uwä Sabat täŋo mähemi  
\r Mak 2:23–3:6; Luk 6:1-11  
\p
\v 1  \x * \xo 12:1 \xt Lo 23:25\x* Eruk Sabat kadäni kubäken Jesu inikät iwaräntäkiye säguom epän gänaŋ kuŋatkuŋ. Kuŋattäŋgän iwaräntäkiyetä nakta yewäwä säguom weŋpäŋ naŋkuŋ.  
\v 2  \x * \xo 12:2 \xt Kis 20:10\x* Weŋpäŋ naŋirä Parisi äma ätutä u yabäŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; U kawut! Orekirit kadäni-ken gäwaräntäkayetä epän täkaŋ uwä nämo tänaŋipäŋ täkaŋ. U nintäŋo baga man irepmitpäŋ täkaŋ yäk.   
\p
\v 3  \x * \xo 12:3 \xt 1Sml 21:1-6\x* Iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Ude nämo! Bian oranin Devit u noriye-kät nakta yewäpäŋ täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam Anutu täŋo man terak nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ?  
\v 4  \x * \xo 12:4 \xt Wkp 24:5-9\x* Uwä ŋode täŋkuŋ; Devit u noriye-kät Anutu täŋo yot gänaŋ äroŋpäŋ käräga kudupi yäŋ yäwani u yäpmäŋpäŋ naŋkaŋ noriyeta imaka, yämän naŋkuŋ. Täŋkaŋ käräga uwä bämop äma-tägän nänaŋipäŋ naŋkuŋ. Äma jopitä udewani nakta yäjiwärani upäŋkaŋ Devit u noriye-kät naŋkuŋ.  
\v 5  \x * \xo 12:5 \xt Nam 28:9-10\x* Täŋpäŋ in Baga man terak kudän täwani ŋode imaka nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ ba? Bämop äma uwä Sabatken kadäni kadäni kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ Sabat täŋo baga irepmitpäŋ epän täk täkaŋ. Baga irepmit täkaŋ upäŋkaŋ waki täk täkaŋ yäŋ nämo yäwet täkaŋ.   
\p
\v 6  \x * \xo 12:6 \xt Mat 12:41-42; Luk 11:31-32\x* Unita näkä ŋode täwera nadäwut; Iŋamjin-ken itat ŋonitä kudupi yot irepmitat.  
\v 7  \x * \xo 12:7 \xt Hos 6:6; Mat 9:13\x* Anututä man kubä yäŋkuko uwä ŋode kudän täwani;  
\q1 \qt Gupe ijik-ijik näk naniŋ oretta pek täkaŋ unita gäripi nämo nadäk täyat.\qt*  
\q2 \qt Ämawebetä bänep iron kädet iwarirä unita uyaku gäripi-inik nadäk täyat.\qt* \rq Hos 6:6\rq*  
\m In man u nadäŋpäŋ yäwänäku näwaräntäknaye momini nämo ŋo man nämo yäweräm.  
\v 8  \x * \xo 12:8 \xt Mat 8:20\x* Nadäkaŋ? Äma Bureni-inik uwä Sabat täŋo mähemi.   
\s1 Jesutä Sabat kubäken äma kubä yäpän tägaŋkuk  
\p
\v 9-10  \x * \xo 12:9-10 \xt Luk 14:3\x* Ude yäŋpäŋ peŋpeŋ kumaŋ käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ äma kubä keri kukŋi täŋguräŋ täwani uken irirän kaŋkuk. Kawänä Juda täŋo ekäni ätutä Jesu u goret kubä täŋpän kaŋpäŋ manken tena yäŋkaŋ iwet yabäŋkuŋ; Sabat kadäni-ken äma kubätä käyäm ikek yäpän täganeŋo u baga irepmirek ba nämo irepmirek?  
\v 11  \x * \xo 12:11 \xt Luk 14:5\x* Ude yäŋirä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Jide? Inken nanik kubätä yawaki tepi kubätä awaŋ gänaŋ äpmoŋirän Sabat unita yäŋpäŋ kaŋäwaräkuk täŋpek? Nämo, topmäŋpäŋ wädäwek!  
\v 12 Täŋkaŋ yawak uwä imaka jopi udewani. Äma uyaku bureni. Unita Sabat kadäni-ken täŋkentäk epän uwä täga täŋpen.   
\p
\v 13 Ude yäŋpäŋ äma keri täŋguräŋ täwani u iwetkuk; Ketka täŋ-siwoŋta! yäk. Ude iweränä keri täŋ-siwoŋ taŋirän tägaŋpäŋ keri kukŋi täga udegän itkuk.  
\v 14  \x * \xo 12:14 \xt Jon 5:16\x* Täŋirän Parisi ämatä u kaŋpäŋä peŋpeŋ päŋku käbeyä täŋpäŋ Jesu kaŋ utna yäŋ yäŋpäŋ man topuŋ.   
\p
\v 15  \x * \xo 12:15 \xt Mak 3:7-10\x* Täŋpäkaŋ Jesu Baga man nadäwanitä man topuŋo u nadäŋpäŋ kome u peŋpeŋ kubäken kuŋkuk. Kuŋirän ämawebe mäyap iwarän täŋkuŋo u gänaŋ käyäm ikek u kudup yäpän tägaŋkuŋ.  
\v 16  \x * \xo 12:16 \xt Mat 8:4; Mak 3:12\x* Ude täŋpäŋ ämawebe päke unitä mebärini yäŋahäkta yäjiwät-inik täŋkuk.  
\v 17 Ude täŋirän Profet Aisaiatä man bian ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;   
\q1
\v 18  \x * \xo 12:18 \xt Mat 3:17\x* \qt Ŋowä epän ämanata näkŋa iwoyäŋkut yäk.\qt*  
\q1 \qt Ŋowä näkŋaken bänepna gämäni. U kaŋpäŋ gäripi nadäk täyat. \qt*  
\q2 \qt Uterak Munapikna peŋ ima täŋkentäŋ imiŋirän ämawebe Anutu täŋo äbot nämo täŋpani kuduptagän näkŋo kädet siwoŋi iwatta yäwetpäŋ yäwoŋärek api täŋpek. \qt*   
\q1
\v 19  \qt Uwä yäŋawät-awät ba yabäŋ kärakŋek nämo api täŋpek. Ba mani kotäk kädet miŋin-miŋin gera yäŋpäŋ yäk täŋirän nämo api nadäneŋ. \qt*   
\q2
\v 20  \qt Bänep kwini terak api kuŋarek. \qt*  
\q1 \qt Uwä tepäraŋ kujat pidämi kubä nämo tokärek ba kädäp täpuri ijiŋirän nämo däpän kumneŋ. \qt*  
\q2 \qt Täŋpäkaŋ epäni täŋ yäpmäŋ kuŋirän kädet siwoŋi säkgämän api ahäŋ morewek. \qt*   
\q1
\v 21  \qt Täŋpäŋ ämawebe äbot nämo täŋpani kuduptagän bänepi wäpi biŋam terakgän api wohutneŋ yäk.\qt* \rq Ais 42:1-4\rq*   
\s1 Jesu mäjotä magärirän epän täk täyak yäŋ iwetkuŋ  
\r Mak 3:22-30; Luk 11:14-26, 12:10  
\p
\v 22  \x * \xo 12:22 \xt Mat 9:32-33\x* Täŋpäkaŋ kadäni uken äma kubä mäjotä magärani kubä Jesuken yäpmäŋ äbuŋ. Äma uwä mäjotä magärirän dapuri tumbänpäŋ guŋ taŋkuk. Guŋ taŋpäŋ man imaka, nämo yäk täŋkukonik. Eruk äma upäŋ Jesuken yäpmäŋ äbäkaŋ yäpän tägaŋ-pewän dapun ijiŋit man yäŋit täŋkuk.  
\v 23 Ude täŋirän ämawebe päke itkuŋo u kaŋpäŋ kikŋutpäŋ jäkjäk yäŋkuŋ. Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Devit täŋo orani äbäkta yäŋkuŋo ukeŋo ŋo käwep yäk.   
\p
\v 24  \x * \xo 12:24 \xt Mat 9:34, 10:25\x* Ude yäŋirä Parisi ämatä nadäŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Jop yäkaŋ! Mäjo täŋo äma ekäni wäpi Bilisibap unitä magärirän mäjo yäwat kirek täyak! yäk.  
\v 25 Ude yäŋirä Jesutä bänepi-ken yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ yäwetkuk; Man wärani kubä täwera nadäwut; Äbot kubätä duŋ-wewek täŋpäŋä kehäromi itneŋ ba nämo? Nämo! Ba yotpärare kubätä duŋ-wewek täŋpäwä tägawek ba nämo? Ba ini buaptä duŋ-wewek täŋpäŋ ämik täŋpäwä tägawek? Nämoinik!  
\v 26 Unita ŋode täwetat; Satantä iniken ämaniye yäwat kireweko uwä jide täŋpäŋ Satan täŋo äbot kehäromi nikek irek? U täga nämo irek!  
\v 27 Intä Näkä Satan täŋo kehäromi terak mäjo yäwat kirek täyat yäŋ näwetkaŋ upäŋkaŋ näkä ude bureni täyat u täŋpäwä intäŋo ämajiyetä netä wäpi terak mäjo yäwat kirek täkaŋ? Satan täŋo wäpi terak yäwat kirek täkaŋ yäŋ täga nämo yäneŋo unita jop täŋ-näkŋatkaŋ unitäŋo mebäri kwawak ahätak!  
\v 28  \x * \xo 12:28 \xt Apos 10:38; 1Jo 3:8\x* Näk Anutu täŋo Munapiktä täŋkentäŋ namiŋirän täk täyat unita ŋode nadäneŋ; Anututä intäjukun it yämiŋirän gämoriken irit täŋo bureni inken ahätak ŋo.   
\p
\v 29  \x * \xo 12:29 \xt Ais 49:24; 1Jo 4:4\x* Näk Satan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpäk täyat unitäŋo man wärani kubä ŋode täwera nadäwut; Äma komi kubä yori gänaŋ irirän äma kubätä siwani yäŋkaŋ päro tuŋumi täga yomägarek? Nämo! Äma komi u bäyaŋ iŋitpäŋ yentä keri kuroŋi pädät täŋpäŋ peŋkaŋ uyaku tuŋumi täga yomägarek.   
\p
\v 30  \x * \xo 12:30 \xt Mak 9:40; Luk 9:50\x* Nadäkaŋ? Äma not nämo täŋ namik täkaŋ uwä iwan täŋ namik täkaŋ. Ba äma näkŋo epänta watä nämo it täkaŋ uwä epäna yäpäwak täkaŋ.  
\v 31  \x * \xo 12:31 \xt 1Ti 1:13; Hib 6:4-6, 10:26\x* Unita ŋode täwera nadäwut; Waki mebäri mebäri ba yäŋärok man mebäri mebäri näk näwet täkaŋ unitäŋo momi u täga penaŋi. Upäŋkaŋ äma kubätä Kudupi Munapikta man waki ba yäŋärok man iwereko uwä momi u penaŋi nämo.  
\v 32 Bureni, äma kubätä Äma Bureni-inikta yäŋärok man yäwayäŋ täko uwä momini u täga ärut imek. Täŋ, äma kubätä Kudupi Munapikta yäŋärok man yäwayäŋ täko uwä momini nämoinik api ärut imek. Nämo, u pen api pat imek yäk.   
\s1 Mankatä bänepka-ken jide pätak u yäŋahätak  
\p
\v 33  \x * \xo 12:33 \xt Mat 7:16-20\x* Täŋpäŋ Jesutä äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk; In päya kubäta täga yäŋ nadäŋpäŋä burenita udegän täga yäŋ nadäneŋ. Ba päya kubäta waki yäŋ nadäŋpäŋ burenita udegän waki yäŋ nadäneŋ. Päya täŋo mujipi kaŋpäŋ nadäŋpäŋ päya uwä täga ba waki yäŋ nadäneŋ.  
\v 34  \x * \xo 12:34 \xt Mat 3:7, 15:18; Mat 23:33; Luk 3:7\x* Wa! Gämok täŋo äbotken nanik in jide täŋpäŋ man täga kubä yäneŋ? Nämo, nadäk, äma bänepi-ken pat täyak u meni-ken kwawak pewä ahäk täkaŋ.  
\v 35 Äma täga täŋpani u bänepi-ken nadäk tägatäga unitä irit kuŋat-kuŋariken kädet täga pewä ahäk täkaŋ. Täŋ, äma waki täŋpani u bänepi-ken nadäk wakiwaki unitä irit kuŋat-kuŋariken kädet waki pewä ahäk täkaŋ.  
\v 36 Upäŋkaŋ näk ŋode täwera nadäwut; Ämawebe yäpmäŋ danik-danik kadäni pähapken man waki mebäri mebäri bian yäŋ yäpmäŋ äbuŋo unita yäŋpäŋ Anututä manken api tepmaŋpek.  
\v 37 In kome terak kuŋatkaŋ man yäŋ yäpmäŋ kunayäŋ täŋo uwä Anututä nadäwän täga ba waki api täneŋ. Waki täŋpänä manken api tepmaŋpek. Täga täŋpänä Anututä api tämagurek yäk.   
\s1 Kudän kudupi känayäŋ yäŋkuŋ  
\r Mak 8:11-12; Luk 11:29-32  
\p
\v 38  \x * \xo 12:38 \xt Mat 16:1; Luk 11:16; Jon 6:30; 1Ko 1:22\x* Jesutä man ude yäweränä Parisi ämakät Baga man yäwoŋärewani äma ätu itkuŋo unitä Jesu man kowata ŋode iwetkuŋ; Yäŋpäŋ-yäwoŋärewani! Kudän kudupi kubä mebärika kaŋpäŋ nadäkta täŋiri käna! yäk.   
\p
\v 39  \x * \xo 12:39 \xt Mat 16:4\x* Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Wa! Waki täŋpani ämawebe äbot intä kudän kudupi kubä kakta näwet yabäkaŋ? Upäŋkaŋ kudän kudupi mebäri kubä nämo täŋira känayäŋ! Ŋodegän api käneŋ; Kudän bian profet Jona terak ahäŋkuko udegän ahäŋirän api käneŋ.  
\v 40  \x * \xo 12:40 \xt Jna 1:17\x* Jona uwä kepma bipani yaräkubä gwägu tom pähap koki gänaŋ patkuk. Udegän Äma Bureni-inik uwä kepma bipani yaräkubä kome gänaŋ api pärek.  
\v 41  \x * \xo 12:41 \xt Jna 3:5\x* Täŋpäkaŋ ämawebe Ninive yotpärare-ken naniktä udegän, kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken inkät bok api itneŋ. Ämawebe uwä intäŋo momijin kwawak api pewä ahäneŋ. U jop nämo, Jonatä man yäwerän Ninive ämawebetä nadäŋpäŋ bänepi sukureŋkuŋ. Upäŋkaŋ äma Jonatä täŋkuko u irepmitak uwä itat ŋo!   
\p
\v 42  \x * \xo 12:42 \xt Mat 12:6; 1Kin 10:1-10\x* Ba kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken kome umude käda nanik täŋo intäjukun webe unitä inkät Anutu iŋamiken bok itkaŋ momijin kwawak api pewän ahäneŋ. Webe unitä Juda täŋo intäjukun äma Solomon unitäŋo nadäk-nadäk ärowani yäŋahäŋirän nadäkta gäripi nadäŋkuko unita kome ban naniktä kädet käroŋi-inik äbuk. Täŋpäkaŋ äma Solomontä täŋkuko u irepmitak uwä itat ŋo!   
\s1 Ämawebe äbot u waŋ moreŋkuŋ  
\r Luk 11:24-26  
\p
\v 43 Täŋpäŋ Jesutä man äneŋi kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma äbot ŋowä ŋode bumik. Mäjo äma magärani kubätä äma u kakätäŋpeŋ päŋku kome kuräki-ken irit bägup kodakita wäyäkŋeŋtäŋ kuŋareko upäŋkaŋ nämo kaŋ-ahäwek.  
\v 44 Nämo kaŋ-ahäŋpäŋä yäwek; Bian itkut-ken äyäŋutpeŋ kwa yäŋ yäwek. Ude yäŋpäŋ äyäŋutpeŋ päŋku käwek; Irit bägup biani uwä ärutpäŋ ket urani, mähemi nämo.  
\v 45  \x * \xo 12:45 \xt 2Pi 2:20\x* Ude kaŋpäŋä noriye 7 ini bumik nämo, wakiinik, yämaguränkaŋ äbä ukengän itneŋ. Täŋpäkaŋ äma uwä pengän-inik waki irekopäŋ mäden waki inikinik täŋpäŋ irek yäk. Eruk, äma äbot waki ŋo äbot udegän api itneŋ.   
\s1 Jesu täŋo nägät moräk u netä?  
\r Mak 3:31-35; Luk 8:19-21  
\p
\v 46  \x * \xo 12:46 \xt Mat 13:55\x* Täŋpäŋ Jesu man pen yäwet irirän miŋi-kät noriye man iwetnayäŋ äbä yäman umu itsämbuŋ.  
\v 47 Täŋirä äma kubätä Jesu iwetkuk; Ai! Meŋka notkaye man gäwetnayäŋ yäman itkaŋ gumo yäk.  
\v 48 Yäwänä Jesutä ŋode yäŋkuk; Meŋna netä? Ba notnaye u netä?  
\v 49 Ude yäŋpäŋ iwaräntäkiyetä itkuŋ-ken u käda ketsiwoŋ taŋpäŋ yäŋkuk; Yabäwut! Näkŋo meŋnaye notnaye ŋo!  
\v 50  \x * \xo 12:50 \xt Jon 15:14; Rom 8:29\x* Ämawebe Nana kunum gänaŋ nanik täŋo man buramik täkaŋ uwä näkŋo meŋnaye notnaye ba wanotnaye bureni yäk.   
\c 13  
\s1 Mujipi pikpik täŋo man wärani  
\r Mak 4:1-9; Luk 8:4-8  
\p
\v 1 Kepma ukengän Jesu yot gänaŋ naniktä äpämaŋ päŋku gwägu gägäni-ken maŋit itkuk.  
\v 2  \x * \xo 13:2 \xt Luk 5:1-3\x* Maŋit irirän ämawebe äbot pähap ahäŋpäŋ tokŋewä yabäŋpäŋä gäpe terak äroŋkuk. Äro gäpe terak irirän ämawebe bumta gwägu pomi terak itkuŋ.  
\v 3 Irirä man wärani mebäri mebäri yäwetkuk. Yäwetkaŋ man wärani kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma kubätä ketem mujipi pikta epäni-ken päŋku mujipi täŋ-irähuttäŋ kwek.  
\v 4 Täŋ-irähuttäŋ kuŋirän mujipi ätu kädet miŋin mäneŋ. Kädet miŋin mäneŋo uwä baraktä yabäŋ ahäŋpäŋ naŋ paotneŋ.  
\v 5-6 Täŋkaŋ mujipi ätuwä kome taŋi nämo, gänaŋ umu mobä, uterak maŋ tädotneŋ. Kome u pidämigän, gänaŋ umu mobä unita jäwäri punin itkaŋ bäräŋeŋ tädotneŋ. Bäräŋeŋ tädotneŋo upäŋkaŋ edaptä yeŋpewän kubit täneŋ.  
\v 7 Täŋ, mujipi ätuwä mup waki gänaŋ mäneŋ. Mup waki gänaŋ maŋirä mup waki unitä äroŋpäŋ uwäk täŋpipiŋ-pewä waŋpäŋ bureni nämo pätneŋ.  
\v 8 Täŋpäkaŋ mujipi ätuwä kome gakŋi nikekken mäneŋo uwä täga äroneŋ. Äroŋpäŋ bureni ätu ähan pätneŋ. Ätuwä taŋi bumik pätneŋ. Täŋ, ätuwä bumta pätneŋ.   
\p
\v 9 Jesutä ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!   
\s1 Jesu imata man wärani yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋkuk?  
\r Mak 4:10-12; Luk 8:9-10  
\p
\v 10 Jesutä ude yäwänä iwaräntäkiyetä ŋode iwet yabäŋkuŋ; Imata man wärani terak yäwet täyan?  
\v 11 Yäwäwä ŋode yäwetkuk; Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo manbiŋam käbop irani u injingän nadäkta yäwani unita in-gänpäŋ täwetat. Äma ätukät nadäkta nämo.  
\v 12  \x * \xo 13:12 \xt Mat 25:29; Mak 4:25; Luk 8:18, 19:26\x* Unita ket ŋode täwera nadäwut; Äma kubätä imaka Anututä imani u yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä yäpurärätpäŋ bumta imikta yäwani. Täŋ, äma ätuwä nin imaka udewani nikek yäŋ nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nämo! Täŋpäkaŋ imaka iŋitkamäŋ yäŋ jop nadäk täkaŋ uwä yäyomägatta yäwani.  
\v 13  \x * \xo 13:13 \xt Lo 29:4\x* Mebäri unitagän man wärani terak yäŋpäŋ-yäwoŋärek täyat. Man wärani terak yäwetpewa dapuritä känayäŋ täŋo upäŋkaŋ nämo api kawä tärewek. Ba jukunitä nadänayäŋ täŋo upäŋkaŋ mebäri nämo api nadäwä tumneŋ.  
\v 14  \x * \xo 13:14 \xt Jon 12:40; Apos 28:26-27\x* Man täwetat ŋo man profet biani Aisaiatä ŋode kudän täwani udegän;  
\q1 \qt Jukujin täwä api nadäneŋo upäŋkaŋ bänepjintä nämo api nadäwä täreneŋ. \qt*  
\q2 \qt Dapunjintä api ijineŋo upäŋkaŋ nämo api kawä täreneŋ. \qt*   
\q1
\v 15  \qt Ämawebe äbot ŋo bänepi nämo imärani. Jukuni pik täŋpani ba dapurita pimiŋ ijiwani. \qt*  
\q2 \qt Bänepi sukureŋirä uyaku yäpa tägawäpäŋ yepmaŋpam.\qt*  
\q2 \qt Upäŋkaŋ ude täneŋtawä yäŋkaŋ näkä täŋpewa dapuritä nämo kawä tärek täkaŋ ba jukunitä nämo nadäwä tärek täkaŋ, ba bänepitä nadäkinik nämo täk täkaŋ.\qt* \rq Ais 6:9,10\rq*   
\p
\v 16  \x * \xo 13:16 \xt Luk 10:23-24\x* Aisaiatä äma äbot ŋonita ude yäŋkuko upäŋkaŋ Anututä nadäŋ tamiŋirän inä dapunjintä kawä tärek täkaŋ ba jukujintä nadäwä tärek täkaŋ.  
\v 17 Näk bureni täwetat. Anutu täŋo kehäromi kak täkaŋ uwä profet biani ba äma siwoŋi kuŋarani mäyaptä u kakta gäripi nadäk täŋkuŋo upäŋkaŋ nämo kak täŋkuŋ. Ba manbiŋam apiŋo intä nadäk täkaŋ ŋo nadäkta gäripi nadäk täŋkuŋo upäŋkaŋ nämo nadäk täŋkuŋ.   
\s1 Mujipi pikpik täŋo man wärani unitäŋo mebäri  
\r Mak 4:14-20; Luk 8:11-15  
\p
\v 18 Eruk notnaye, mujipi pikpik täŋo man wärani täwetkuro unitäŋo mebäri täwerayäŋ.  
\v 19 Mujipi täŋ-irähuttäŋ kuŋirän kädet miŋin mäneŋo u jidewani? Mujipi uwä ŋode; Äma kubätä Anutu täŋo yewa gänaŋ ärokärok täŋo man nämo nadäwän tumbeko uwä äma wakitä bänepi-ken mujipi piwani u yomägat yäpmäŋ kwek.  
\v 20 Täŋ, mujipi kome pidämi, gänaŋ umu mobä uterak mäneŋo u jidewani? Uwä ŋode; Äma kubätä näkŋo manbiŋam kudupi nadäŋpäŋ ukengän gäripi nadäŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarek.  
\v 21 Upäŋkaŋ bänepi-ken jäwäri nämo täŋpani unita kadäni keräpigän irek. Täŋpäkaŋ näkŋo manta yäŋpäŋ ämatä yäŋärok man iwerit iwan täŋ imiŋit täŋpäwä, nadäkiniki bäräŋeŋ putärewek.  
\v 22  \x * \xo 13:22 \xt Mat 6:19-34; Luk 12:16-21; 1Ti 6:9-10,17\x* Täŋ, mujipi mup waki gänaŋ mäneŋo u jidewani? U äma kubätä näkŋo man kudupi u nadäŋpäŋ bänepi-ken daiŋpäŋ yäpmäŋ kuŋareko uwä kome täŋo tuŋumta nadäwätäk täŋpäŋ moneŋ tuŋum täŋbumbum unitäŋo gäriptä täŋikŋat-pewä näkŋo man kudupi u utpewän kumäŋirän bureni nämo täŋpek.  
\v 23 Täŋ, mujipi kome gakŋiken piweko u jidewani? Uwä ŋode; Äma kubätä näkŋo man kudupi nadäŋpäŋ bänepi-ken peŋpäŋ täŋkehärom taŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarek. Täŋpäkaŋ äma ätuken bureni ähan pätneŋ. Ätukenä taŋi bumik pätneŋ. Täŋ, ätukenä bumta pätneŋ.   
\s1 Mup waki täŋo man wärani  
\p
\v 24 Ude yäwet paotpäŋ äneŋi man wärani kubä pen ŋode yäwetkuk; Äbot Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwarayäŋ täyak uwä ŋode bumik; Äma kubätä ketem mujipipäŋ yäpmäŋ päŋku epäni-ken piwek.  
\v 25 Ketem mujipi piŋkaŋ päŋku parirän bipani ugän iwanitä epän uken päŋku mup mujip, ketem mujipi epän mähemitä piweko ukengän täŋ-irähuttäŋ kwek.  
\v 26 Ude täŋpeŋ kuŋirän mujipitä imätpäŋ käruk äbäŋirä mup mujip waki iwantä täŋ-irähuttäŋ kweko u bok tädotneŋ.  
\v 27 Tädorirä epän watä ämaniyetä u yabäŋpäŋ epän mähemi iwetneŋ; E! Gäk epänka-ken ketem mujipi tägagänpäŋ piŋkun yäk. Piŋkunopäŋ mup waki äbäkaŋ u jide täŋpäŋ bok ärokaŋ?  
\v 28 Yäwäwä yäwerek; Uwä iwan kubätä piŋkukotä ärokaŋ. Yäwänä iwetneŋ; Mup waki u nintä dätne?  
\v 29 Yäwäwä epän mähemitä yäwerek; Nämo! In mup waki dätna yäkŋat ketem mujipi piwani u bok dätneŋta yäk.  
\v 30  \x * \xo 13:30 \xt Mat 3:12\x* Ketem mujipi piwani bok mup waki ini bok kaŋ ärowut. Äroŋirä ketem bureni yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken ketem bureni yäpani äma yäwerakaŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ mup waki däpmäŋpäŋ kädäp gänaŋ pewä ijiwäkaŋ ketem bureni nakta yäwani ugänpäŋ yotna gänaŋ kaŋ pewut yäŋ yäwerek.   
\s1 Äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak u jidewani?  
\r Mak 4:30-32; Luk 13:18-19  
\p
\v 31 Ude yäŋpäŋ man wärani kubä pen ŋode yäŋkuk; Äbot Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak u päya mujipi kubä wäpi mastat udewani. Ämatä mastat mujipi uwä epänken pik täkaŋ.  
\v 32 Mujipi u täpuri, päya mujipi ätu täŋo gämori-ken itkaŋ. Upäŋkaŋ tädotpäŋ äroŋkaŋ tokän ätu yärepmit täkaŋ, päya bumik ärok täkaŋ. Äroŋpäŋ taŋi täŋpäŋ pähämi obät täk täkaŋ. U momi terak baraktä yori täk täkaŋ.   
\p
\v 33 Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Man wärani kubä ŋode. Äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak u yis udewani. Webe kubätä käräga täŋpa yäŋkaŋ yis täpuri yäpmäŋpäŋ parawa taŋi-kät awähurek. Ude täŋirän yistä parawa kudup gänaŋ kuŋatkaŋ epäni täŋpek.   
\p
\v 34 Jesutä man yäwet täŋkuko uwä man wäranigän yäwet täŋkuk. Man kwawak kubä nämo yäŋahäŋpäŋ yäwet täŋkukonik.  
\v 35 Ude täŋirän profet kubätä man ŋode yäŋkuko u bureni ahäŋkuk;  
\q1 \qt Näk ämawebe man yäwerayäŋ nadäŋpäŋä man wäranigän api yäk täŋpet. \qt*  
\q2 \qt Man käbop kome ahäŋkuk-ken unitä it yäpmäŋ äbuko uwä api yäŋahäwet.\qt* \rq Sam 78:2\rq*   
\s1 Mup waki täŋo man wärani unitäŋo mebäri  
\p
\v 36 Ude yäŋpäŋ eruk Jesutä äma yepmaŋpän kuŋ moreŋirä yot gänaŋ äroŋkuk. Päro irirän iwaräntäkiyetä iwet yabäŋkuŋ; E! Saguom epän gänaŋ iwantä mup mujip täŋ-irähuttäŋ kuŋkuko unita mebäri yäŋahäwi nadäna yäk.   
\p
\v 37 Ude iweräwä yäŋkuk; Äma säguom mujipi piŋkuko uwä Äma Bureni-inik.  
\v 38  \x * \xo 13:38 \xt 1Ko 3:9\x* Epäni uwä kome pähap ŋo. Ketem mujipi piŋkuko uwä ämawebe Anututä yabäŋ yäwat täyak. Täŋ, mup waki uwä äma waki Satan täŋo äboriye.  
\v 39 Ba iwanä, epänken mup waki piŋkuko u Satan. Saguom yäpmäk-yäpmäk kadäni uwä tärek-tärek kadäni pähap. Täŋpäkaŋ ketem bureni yäpani äma uwä Anutu täŋo aŋeroniye.   
\p
\v 40  \x * \xo 13:40 \xt Mat 7:16; Jon 15:6\x* Mup waki dätpäŋ kädäp-ken pewä kuŋkuŋo uwä tärek-tärek kadäni-ken ude api ahäwek.  
\v 41-42  \x * \xo 13:41-42 \xt Mat 24:31; Mat 25:31-46; Mak 13:27\x* \x * \xo 13:41-42 \xt Mat 8:12\x* Kadäni uken Äma Bureni-iniktä aŋeroniye yäwerän päŋku komeni komeni ämawebe yabäŋ yäwat täyak u yäpmäŋ daniŋpäŋ ämawebe kädet siwoŋi yäpäwak täŋpani ba ämawebe wakiwaki täŋpani yäpmäŋpäŋ kädäp pähap gänaŋ yepmaŋpä api äpmoneŋ. Uken konäm butewaki pähap täŋpäŋ meni api jiwätpeŋ itneŋ.  
\v 43  \x * \xo 13:43 \xt Dan 12:3\x* Täŋpäkaŋ ämawebe Anututä inita yäpmäŋ daniwayäŋ täyak uwä yewani gänaŋ itkaŋ kudän siwoŋi täŋ yäpmäŋ äbuŋo unitä edap ude api ijiŋ-yäŋeneŋ. Eruk, äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!   
\s1 Tuŋum säkgämän kaŋ-ahäwani täŋo man wärani  
\p
\v 44  \x * \xo 13:44 \xt Mat 19:29; Luk 14:33; Plp 3:7\x* Jesutä man ude yäŋpäŋ man wärani kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk; Äma ätu Anutu täŋo yewa gänaŋ ärokta gäripi-inik nadäk täkaŋ uwä ŋode bumik; Kadäni kubä äma kubätä epän tobät kubäken kuŋatkaŋ tuŋum säkgämän kubä ämatä bian-inik pewani u kaŋ-ahäwek. Kaŋ-ahäŋpäŋ yäwek; Wisikna! Näkŋata korewayäŋ nadätat yäk. Jide täŋpäŋ yäpet? Ude yäŋpäŋ tuŋum u yäpmäŋkaŋ kome ini ukengän äneŋi käbop pewek. Eruk peŋkaŋ päŋku iniken tuŋum kuduptagän ämata yämiŋpäŋ moneŋ yäpek. Moneŋ yäpmäŋkaŋ kome, tuŋum säkgämän kaŋ-ahäweko u inita suwaŋkaŋ tuŋum uwä yäpek.   
\s1 Omäk tägagämän kubä täŋo man wärani  
\p
\v 45 Jesutä ude yäŋpäŋ man wärani kubä pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Eruk, äma ätu Anutu täŋo yewa gänaŋ ärokta gäripi-inik nadäk täkaŋ uwä ŋode bumik; Äma kubätä omäk tägatäga yäpmäkta wäyäkŋek epän täŋpek.  
\v 46 Kadäni kubäken äma uwä omäk tägagämän-inik kubä kaŋ-ahäwek. Ude kaŋpäŋ nadäŋkaŋ päŋku iniken tuŋum kudup ämata yämiŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ päŋku omäk tägagämän-inik u suwawek.   
\s1 Yäk gwägu tom yäpani täŋo man wärani  
\p
\v 47 Jesutä ude yäŋpäŋ man wärani kubä pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Anututä ämawebe intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwarayäŋ täyak uwä ŋode bumik; Ämatä yäk gwägu tom yäpani pewä gwägu gänaŋ äpmoŋirän gwägu tom mebäri mebäri u gänaŋ äpmoneŋ.  
\v 48  \x * \xo 13:48 \xt Mat 22:9-10\x* Äpmoŋpäŋ tokŋeŋirä gägäni-ken wädäŋ-pewä äbäŋirän tom yäpmäŋ daniŋpäŋ gwägu tom näŋpani gäpe-ken säkgämän peŋkaŋ waki, nämo näŋpani äneŋi ureŋ täŋpä gwägu gänaŋ äpmoneŋ.  
\v 49-50  \x * \xo 13:49-50 \xt Mat 13:42; Luk 13:28\x* Tärektärek kadäni-ken ude api ahäwek. Uken Anutu täŋo aŋeroniyetä komeni komeni kuŋatpäŋ ämawebe yäpmäŋ daniŋpäŋ äma siwoŋi kuŋarani inigän peŋkaŋ äma wakiwaki täŋpani kädäp pähap gänaŋ ureŋ täŋpä api äpmoneŋ. Uken konäm butewaki pähap täŋpäŋ meni api jiwätpeŋ itneŋ.   
\p
\v 51 Jesutä ude yäŋpäŋ iwaräntäkiye yäwet yabäŋkuk; In man wärani yäro u mebäri nadäwä tumäŋkaŋ? Yäwänä yäŋkuŋ; Nadäna tumäŋkaŋ yäk.  
\v 52 Ude yäŋirä yäwetkuk; Inä Anutu täŋo man yäŋpäŋ-yäwoŋärek äma ude itkaŋ. Anututä yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo man kädetta mebäri nadäk täkaŋ unita in yot mähemi kubä udewani. Yot mähemi uwä yori gänaŋ äroŋpäŋ tuŋum käwut-ken nanik tuŋum biani bok kodaki bok yäpmäŋpäŋ äbot kubä-kengän pewek. Täŋpäkaŋ in udegän, Anutu täŋo man biani nadäŋit, apiŋo Anutu täŋo man kädet kodaki täwetpäŋ täwoŋäretat u nadäŋit täk täkaŋ.   
\s1 Nasaret ämawebetä Jesu mäde ut imiŋkuŋ  
\r Mak 6:1-6; Luk 4:22-30  
\p
\v 53  \x * \xo 13:53 \xt Mat 7:28\x* Jesu u man wärani mebäri mebäri yäŋkä yäŋ paotpäŋ yotpärare u peŋpeŋ kuŋkuk.  
\v 54  \x * \xo 13:54 \xt Jon 7:15\x* Kumaŋ päŋku ini yotpärare-ken ahäŋpäŋ käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋirän ämawebetä nadäwä inide kubä täŋpäpäŋ yäŋkuŋ; Nadäk-nadäk pähap ba kudän kudupi täkta kehäromi u de yäpuk?  
\v 55  \x * \xo 13:55 \xt Jon 6:42\x* Unitäŋo mebäri nadäkamäŋ. U äma jopi, yot täŋpani täŋo nanak yäk. Miŋi wäpi nadäkamäŋ, u Maria. Noriye imaka, nadäkamäŋ, u Jems, Joses, Saimon kenta Judas yäk.  
\v 56 Ba wanoriye ninkät penta it täkamäŋ ŋo. Upäŋkaŋ imaka kudän kudupi täkta kehäromi ba nadäk-nadäk pähap u de yäpuk?  
\v 57  \x * \xo 13:57 \xt Jon 4:44\x* Ude yäŋpäŋ nadäwä waŋkuŋ. Ude täŋirä Jesutä yäwetkuk; Komeni komeni ämawebe Anutu täŋo epän äma oraŋ yämik täkaŋ upäŋkaŋ ini komeken nanik ba noriye miŋiye naniye u bitnäk täkaŋ.   
\p
\v 58 Täŋpäkaŋ ämawebe kome u naniktä Jesuta nadäkinik nämo täŋkaŋ bitnäwäpäŋ kome uken kudän kudupi mäyap nämo täŋkuk.   
\c 14  
\s1 Jon ume ärut yämani kumäŋ-kumäŋ utkuŋ  
\r Mak 6:14-29; Luk 3:19-20, 9:7-9  
\p
\v 1 Kadäni uken Galili kome täŋo äma ekäni wäpi Herot unitä Jesu täŋo biŋam nadäŋkuk.  
\v 2 Nadäŋpäŋ epän ämaniye ŋode yäwetkuk; Uwä Jon ume ärut yämani bian kumäŋ-kumäŋ utkuropäŋ äneŋi käwep akuŋkuko unita kehäromi nikek kuŋatak yäk.   
\p
\v 3-4  \x * \xo 14:3-4 \xt Mat 11:2\x* \x * \xo 14:3-4 \xt Wkp 18:16; Wkp 20:21\x* Herottä Jon u bian kumäŋ-kumäŋ utkuko unitäŋo manbiŋam ŋode; Bian Herot uwä noripaki Filip täŋo webeni wäpi Herodias yomägatkuk. Ude täŋirän Jontä iwetkuk; Ai! Notkapak webeni yomägatan u goret täyan yäŋ iweränpäŋ Herottä kokwawak nadäŋpäŋ epän ämaniye yäwerän keri kuroŋi pädät täŋpäŋ päŋku komi yot gänaŋ teŋkuŋ.  
\v 5  \x * \xo 14:5 \xt Mat 21:26\x* Herottä Jon kumäŋ-kumäŋ urayäŋ nadäŋkukopäŋ ämawebetä Jon u äma täga, profet kubä yäŋ nadäŋkuŋo unita umuntaŋpäŋ nämo utkuk.   
\p
\v 6 Täŋkukopäŋ Herot iniken ahäk-ahäk kadäni täŋirän äŋnak-äŋnak täŋpa yäŋpäŋ äma wäpi biŋam ikek uken-uken nanik yämagutkuk. Yämagut päbä yepmaŋpän irirä Herodias täŋo äperitä äma wäpi biŋam ikek itkuŋo u iŋamiken kap, kuroŋ täŋpäŋ teŋirän kaŋkuŋ. Kaŋpäŋ gäripi nadäŋpäŋ Herottä webe gubaŋ u man kehäromi ŋode iwetkuk;  
\v 7 Bureni gäwetat. Näkken imaka it namikaŋ u kubä nam yäŋ yäwiwä api ganiŋ kirewet yäk.  
\v 8 Ude yäŋirän webe gubaŋ uwä miŋitä peŋ iwerirän ŋode yäŋkuk; Gäk Jon kotäki madäŋ täkŋeŋpäŋ gwäki gäpe gänaŋ peŋkaŋ pengän namikaŋ wisik yäŋ kaŋ yäwa! yäk.  
\v 9-11 Ude yäŋirän Herottä nadäwätäk täŋkuk. Upäŋkaŋ Anutu iŋamiken ba äma itkuŋo u iŋamiken yäŋkehärom taŋkuko unita epän ämaniye yäwet-pewän päŋku Jon komi yot gänaŋ irirän kotäki madäŋ täkŋeŋpäŋ gäpe gänaŋ peŋpäŋ yäpmäŋ päbä imiŋkuŋ. Imäkaŋ webe gubaŋ unitä miŋi Herodiasta imiŋkuk.  
\v 12 Täŋpäkaŋ Jon u kotäki madäŋkuŋ-ken u parirän iwaräntäkiyetä päbä yäpmäŋ päŋku äneŋkuŋ. Äneŋkaŋ päŋku Jesu manbiŋam iwetkuŋ.   
\s1 Jesutä äma 5,000ta ketem yepmäŋ towiŋkuk  
\r Mak 6:31-44; Luk 9:10-17; Jon 6:1-13  
\p
\v 13 Jesutä Jon kotäki madäŋkuŋo unitäŋo manbiŋam nadäŋkaŋ gäpe gänaŋ äroŋpäŋä kome kubäken äma nämo irani-ken inipärik irayäŋ nadäŋpäŋ kuŋkuk. Kuŋirän ämawebe Jesu ude kuk yäŋ nadäŋkaŋ ämawebe uken-uken nanik yotpärareni peŋpeŋ Jesutä irayäŋ kuŋkuk-ken u päŋku it kireŋkuŋ.  
\v 14  \x * \xo 14:14 \xt Mat 9:36\x* Täŋirä kome uken ahäŋpäŋ gäpe terak naniktä äpä ämawebe äbot pähap u yabäŋpäŋ butewaki nadäŋ yämiŋkuk. Täŋkaŋ käyäm paräm ikek yäpän tägaŋ moreŋkuŋ.   
\p
\v 15 Ude täŋ irirän kome bipänä iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Ŋo jopi-ken itkamäŋ. Iritna kome bipayäŋ täyak. Unita ämawebe ŋo yepmaŋpi ini komen komen kuŋpäŋ ketem yäpmäŋpäŋ naŋput yäk.  
\v 16 Ude yäwäwä Jesutä yäŋkuk; A! Imata kut yäŋ yäwetkaŋ? Injin yepmäŋ towiwurä!  
\v 17 Ude yäweränä yäŋkuŋ; Ninä käräga 5kät gwägu tom yarä-gänpäŋ iŋitkamäŋ yäk.   
\p
\v 18 Ude iweräwä Jesutä yäwetkuk; U näka namut yäk.  
\v 19  \x * \xo 14:19 \xt Mat 15:35-39; Mak 8:6-10\x* Ude yäŋpäŋ ämawebe yäwet-pewän wädan gänaŋ maŋit yäpmäŋ kuŋkuŋ. Täŋirä käräga 5 u ba gwägu tom yarä u yäpmäŋpäŋ kunum terak doraŋpäŋ ketemta Anutu bänep täga man iwetkuk. Bänep täga man iwetkaŋ ketem u tokätpäŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ iwaräntäkiyeta yämiŋkuk. Yämänkaŋ unitä yäpmäŋpäŋ ämawebe päke unita yämiŋtäŋ kuŋkuŋ.  
\v 20  \x * \xo 14:20 \xt 2Kin 4:44\x* Täŋpäkaŋ ämawebe kudup naŋpä koki täŋpäpäŋ ätu jop peŋkuŋ. Täŋpäkaŋ jop patkuŋo u yäpmäŋpäŋ yäk 12 ude daiwä tokŋeŋkuŋ.  
\v 21 Ämawebe Jesutä yepmäŋ towiŋkuko uwä 5,000 ude. Täŋpäkaŋ u äma ekäni-gänpäŋ daniwani, webe iroŋi-kät nämo.   
\s1 Jesutä gwägu terak yeŋtäŋ kuŋkuk  
\r Mak 6:45-56; Jon 6:16-21  
\p
\v 22-23  \x * \xo 14:22-23 \xt Luk 6:12, 9:28\x* Eruk, Jesutä iwaräntäkiye yäniŋ kireŋpewän gäpe terak äromaŋ gwägu udude käda intäjukun kuŋkuŋ. Kuŋirä Jesutä ämawebe yepmaŋpän kuŋ moreŋirä Jesu inigän pom terak äroŋpäŋ nani-kät man yäŋpäŋ-nadäk täŋkumän. Ude täŋ irirän kome bipmäŋirän Jesu inigän-inik itkuk.  
\v 24 Täŋpäŋ kaŋkuk; Gäpe iwaräntäkiyetä yäpmäŋ kuŋkuŋo u kumaŋ gwägu bämopi-ken ahäŋkuk. Ahäŋirän gäpetä kwayäŋ täŋkuk käda mänit taŋi pähaptä äbuk. Täŋirän gwägutä taŋi tokätpäŋ gäpe gänaŋ äpmoŋpayäŋ täŋkuk. Ude täŋirän kuna yäkŋat pipiri pähap täŋkuŋ. \fig Mänit ibäm täŋirän gwägu tokätak|alt="Boat in storm" src="HK074G.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Horace Knowles" ref="Mat 14:24" \fig*   
\p
\v 25-26  \x * \xo 14:25-26 \xt Luk 24:37\x* Bipani käroŋ pipiri pähap ude täŋ irirä kome yäŋeŋkuk. Yäŋewänä iwaräntäkiye pen ude täŋ irirä Jesutä yabäŋpäŋ gwägu terak yeŋtäŋ kuŋirän bankentä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; Yäke-e! Mäjo kubä äbätak! yäŋ yäŋpäŋ kähän yäŋkuŋ.  
\v 27 Ude yäŋirä Jesutä yäniŋ bitnäŋpäŋ yäwetkuk; Umuntäneŋo. Näkŋa äretat yäk.  
\v 28 Ude yäwänä Pitatä nadäŋpäŋ iwetkuk; Ekänina! Gäkŋa äbäŋpäŋä yäwikaŋ näk gwägu terak gäkä äbätan udegän ärewa! yäk.  
\v 29  \x * \xo 14:29 \xt Jon 21:7\x* Yäwänä Jesutä iwetkuk; Äbiwä! yäk. Äbi yäŋ iweränkaŋ Pitatä gäpe terak naniktä äpämaŋ gwägu terak yeŋtäŋ Jesutä itkuk-ken kuŋkuk.  
\v 30 Yeŋtäŋ kuŋtäŋgän mänit pähap piäŋirän gwägu tokärän kaŋkaŋ umuntaŋpäŋ gwägu gänaŋ äpmoŋpayäŋ täŋkuk. Täŋpäŋ gera yäŋkuk; Wära! Ekäni gäk nepmäŋit yäk.  
\v 31  \x * \xo 14:31 \xt Mat 8:26\x* Yäwänä uterakgän Jesutä keri iŋitpäŋ iwetkuk; Gäk nadäk-nadäkka äreyäwani! Imata bänep yarä nikek peyan?   
\p
\v 32 Ude iwetpäŋ iŋiränkaŋä gäpe terak äroŋirän mänit u bitnäŋkuk.  
\v 33  \x * \xo 14:33 \xt Mak 4:39\x* Täŋirän äma gäpe terak itkuŋo unitä Jesu gämori-ken gukut imäpmok täŋpäŋ iniŋ oretkuŋ. Täŋpäŋ ŋode iwetkuŋ; Gäk Anutu täŋo iroŋi bureni-inik! yäk.   
\p
\v 34 Eruk ude täŋpäŋ gwägu irepmitpäŋ Genesaret kome gwägu gägäni-ken ahäŋkuŋ.  
\v 35 Ahäŋpäŋ irirä ämawebe ätu Jesu kaŋpäŋ nadäŋpäŋ man pewä yäpmäŋ yotpärare it yäpmäŋ kuŋkuŋo ude kuŋatkuk. Kuŋarirän ämawebe käyäm ikek yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Jesuken äbuŋ.  
\v 36  \x * \xo 14:36 \xt Mat 9:20-21; Mak 5:27-28; Luk 8:44\x* Äbäŋpäŋ Jesu butewaki man ŋode iwetkuŋ; Nadäŋ yämiŋiri tekka moräkigän iŋirirä käyämi paorut yäŋ iwetkuŋ. Ude iwerä nadäŋ yämiŋirän käyäm ikek teki moräkigän iŋitkuŋo u kudup tägaŋ moreŋkuŋ.   
\c 15  
\s1 Ketemtä bänepnin nämo täŋpän wak täkaŋ  
\r Mak 7:1-23  
\p
\v 1 Kadäni uken Jerusalem yotpärare-ken nanik Parisi ba Baga man yäwoŋärewani äma ätutä Jesuken ahäŋpäŋ ŋode iwet yabäŋkuŋ;  
\v 2  \x * \xo 15:2 \xt Luk 11:38\x* Gäwaräntäkaye imata oraniye täŋo man kädet irepmit täkaŋ? U ketem näna yäŋpäŋ keri nämo ärutkaŋ jop yäpmäŋpäŋ nak täkaŋ yäk.   
\p
\v 3 Ude yäwäwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; In imata orajiye täŋo man kädet iwatpäŋ Anutu täŋo baga man irepmit täkaŋ?  
\v 4  \x * \xo 15:4 \xt Kis 20:12; Kis 21:17; Lo 5:16\x* Anututä bian ŋode yäŋkuk; Gäk meŋka nanka oraŋ yämen. Ba kubä ŋode; Äma kubätä miŋi nani yebewänä kumäŋ-kumäŋ utneŋ.  
\v 5 Inä man bureni u nadäkaŋ upäŋkaŋ u mäde ut imiŋpäŋ ŋode yäk täkaŋ; Äma kubätä imaka täga kubäta miŋi nani täŋkentäŋ yämikta yäwekopäŋ ŋode yäwerek; Ŋo ekta taminaŋipäŋ ek jop irirän Anututa biŋam peyat yäŋ yäwerek. Wa! Miŋi nani nämo nadäŋ yämiŋpäŋ ude yäweko uwä in täga täyan yäŋ iwetneŋ.  
\v 6 In ude täŋpäŋ Anutu täŋo man yäpmäŋ äpäŋkaŋ injinken man meham täk täkaŋ.  
\v 7 Jop manman yäwani inta profet biani kubä wäpi Aisaia unitä man Anututä nadäk-nadäki-ken peŋirän ŋode yäŋkuko uwä bureni ahätak;   
\q1
\v 8-9  \qt Äma äbot ŋo menitä näk naniŋ oret täkaŋ upäŋkaŋ bänepitä näka bitnäk täkaŋ. \qt*  
\q2 \qt Äma täŋo baga mangän iwat täkaŋ unita naniŋ orerirä näk nämo nadäŋ yämik täyat.\qt* \rq Ais 29:13\rq*   
\p
\v 10 Jesutä man ude yäŋpäŋ ämawebe ätu yäŋ yäŋ-yäkŋat päbä yepmaŋpäŋ yäwetkuk; Man ket ŋode täwera nadäwä tärewut;  
\v 11  \x * \xo 15:11 \xt Mat 12:34\x* Imaka mejin gänaŋ äpmok täkaŋ unitä bänepjin nämo täŋpänwak täkaŋ. Imaka bänepjin-ken naniktä äbämaŋ mejin-ken äbäk täyak unitä täŋpewän bänepjin wak täkaŋ.  
\v 12 Ude yäwänä iwaräntäkiyetä dubini-ken kuŋpäŋ iwetkuŋ; Gäk nadätan? Gäk man u yäŋiri Parisi ämatä nadäŋpäŋ gäka kokwawak nadäkaŋ yäk.   
\p
\v 13 Ude yäŋirä Jesutä yäŋkuk; Päya kudup Nana kunum gänaŋ naniktä nämo piŋkuko uwä däyamäŋpäŋ api buŋärek.  
\v 14  \x * \xo 15:14 \xt Mat 23:16,24; Luk 6:39; Rom 2:19\x* In Parisi äma mäde ut yämik täkot. Uwä dapuri tumbanitä noriye dapuri tumbani kädet yäwoŋärek täkaŋ. Upäŋkaŋ äma dapuri tumbani yarätä keri kowat iŋirän täŋkaŋä kuŋtäŋgän awaŋ gänaŋ bok äpmodeŋ yäk.  
\v 15 Jesutä ude yäwänä Pitatä iwetkuk; Gäk man wärani niwetan unitäŋo mebäri yäwi nadäna yäk.   
\p
\v 16 Yäwänä Jesutä yäŋkuk; Ai! In udegän, man yäŋira nämo nadäwä tumäk täkaŋ.  
\v 17 Mebäri ŋode nämo käwep nadäk täkaŋ; Mejintä imaka naŋirä kokjin gänaŋ päpmo ini irani-ken itkaŋä käderi-kengän äpämaŋ kuk täkaŋ.  
\v 18 Täŋpäkaŋ imaka waki bänepjintä nadäk täkaŋ unitä bänepjin täŋpänwak täkaŋ.  
\v 19  \x * \xo 15:19 \xt Stt 8:21; Mat 12:34\x* Äma bänepitä imaka wakiwaki ŋode pewän ahäk täkaŋ; Nadäwäwak, ämik, kubokäret, kubo, äma yäniŋ wärät man, ba jop manman.  
\v 20 Imaka udewanitä Anutu iŋamiken täŋpewän wak täyak yäk. Täŋpäkaŋ ketjin nämo ärutkaŋ ketem piŋitpäŋ nak täkaŋ unitä bänepjin nämo täŋpänwak täkaŋ yäk.   
\s1 Kenan webe kubätä Jesuta nadäkinik täŋ imiŋkuk  
\r Mak 7:24-30  
\p
\v 21 Jesutä ude yäŋpäŋ kome u peŋpeŋ Kenan kome, yotpärare yarä wäpi Tire kenta Sidon itkumän-ken ukäda kuŋkuk.  
\v 22 Päŋku irirän guŋ äbotken nanik webe kubä, kome uken nanik unitä päbä Jesuta gera ŋode yäŋkuk; Ekäni! Gäk Devit täŋo oranitä näka butewaki nadäŋ nam! Näkŋo äpetnawä mäjo kubätä kotawänkaŋ komi pähap nadäŋ it täyak yäk.  
\v 23 Ude yäwänä Jesutä nadäŋpäŋ man kowata kubä nämo iwetkuk. Ude täŋirän iwaräntäkiyetä Jesu dubini-ken kuŋpäŋ iwetkuŋ; Gäk webe ŋo yäŋ iwatpewi kwän! U yäŋ-urukuruk yäŋtäŋ niwatak yäk.   
\p
\v 24  \x * \xo 15:24 \xt Mat 10:6\x* Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Anutu Nantä näk Isrel äma äbot, peŋ awähutpeŋ kuŋarani, ugänpäŋ täŋkentäkta näwerän äput yäk.  
\v 25 Täŋpäkaŋ webe u ehutpäŋ äbä Jesu dubini-ken gukut imäpmok täŋpäŋ yäŋkuk; Ekäni, gäk jop waki täŋkentäŋ nam!  
\v 26 Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Nanak täŋo ketem yäyomägatpäŋ aŋta yämiwä nämo tägawek.  
\v 27 Ude iweränä webe unitä iwetkuk; Bureni yäyan upäŋkaŋ aŋä mähemiyetä ketem naŋkaŋ kokoki pewä maŋirä jop waki nak täkaŋ yäk.  
\v 28  \x * \xo 15:28 \xt Mat 8:10,13\x* Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Wanotna, nadäkinikka taŋi! Unita näwet yabätan udegän täŋ gamitat. Ude yäŋirän uterakgän äperi tägaŋkuk.   
\s1 Jesutä ämawebe käyäm ikek mäyap yäpän tägaŋkuŋ  
\r Mak 7:31-37  
\p
\v 29  \x * \xo 15:29 \xt Mak 7:31\x* Ude täŋpäŋ Jesu kome u peŋpeŋ Galili gwägu-ken päŋku pom kubä terak päro maŋit itkuk.  
\v 30 Maŋit irirän ämawebe bumta Jesu känayäŋ äbuŋ. U käyäm mebäri mebäri ŋode täŋpani yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbä Jesu dubini-ken yepmaŋkuŋ; Kuroŋi waki, dapuri tumbani, kwäyähäneŋ täŋpani ba man nämo yäwani ba käyäm ikek ätu Jesu dubini-ken yäpmäŋ äbäŋirä Jesutä kudup yäpän tägaŋkuŋ.  
\v 31  \x * \xo 15:31 \xt Mak 7:37\x* Yäpän tägawäpäŋ yepmaŋpän man nämo yäwanitä man yäŋkuŋ. Ba kwäyähäneŋ täŋpanitä kädet ini kuŋatkuŋ. Täŋpäŋ äma kehäromini nämotä kehäromi yäpuŋ. Ba dapuri tumbanitä dapun ijiŋkuŋ. Ude täŋpäkaŋä ämawebe päke unitä yabäŋpäŋ jäkjäk yäŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuŋ. Ude täŋpäŋ Isrel nanik täŋo Anutu bumta iniŋ oretkuŋ.   
\s1 Jesutä äma 4,000ta ketem yepmäŋ towiŋkuk  
\r Mak 8:1-10  
\p
\v 32  \x * \xo 15:32 \xt Mat 14:14\x* Täŋpäkaŋ Jesu uwä iwaräntäkiye yäŋ-yäkŋat päbä yepmaŋpäŋ yäwetkuk; Näk ämawebe päke ŋonita butewaki nadätat. Ninkät kepma yaräkubä it yäpmäŋ abäŋkä nakta bumta yekaŋ. Täŋirä jop yepmana päŋku kädet miŋin nakta kumneŋ yäŋpäŋ nadäwätäk täyat yäk.  
\v 33 Ude yäwänä iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Kome jopi-ken ŋodeken ketem deken yäpmäŋpäŋ äma äbot pähap ŋodewani yepmäŋ towina naŋ tokŋeneŋ?  
\v 34 Ude iweräwä Jesutä yäwet yabäŋkuk; Injinken däkum jide itkaŋ? Yäwänä iwetkuŋ; Käräga 7kät gwägu tom yarä yäk.   
\p
\v 35 Ude iwerä nadäŋkaŋ ämawebe päke u yäwet-pewän maŋit yäpmäŋ kuŋkuŋ.  
\v 36 Ude täŋirä käräga 7 ukät gwägu tom yarä u yäpmäŋpäŋ Anutu-ken bänep täga man yäŋpäŋ iwaräntäkiyeta yämiŋkuk. Yämänkaŋ unitä yäpmäŋ daniŋpäŋ ämawebe päke unita yämiŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.  
\v 37 Yämäkaŋä ämawebe päke u naŋpä koki täŋpäpäŋ ätu jop peŋkuŋ. Jop patkuŋo u yäpmäŋpäŋ yäk 7 ude daiwä tokŋeŋkuŋ.  
\v 38 Täŋpäkaŋ äma ketem naŋkuŋo u 4,000 udetä naŋkuŋ. Webe iroŋi-kät nämo daniwani.  
\v 39 Eruk ude täŋkaŋ ämawebe u yepmaŋpän kuŋirä Jesu ini uwä gäpe terak äromaŋ kuŋtäŋgän Magadan komeken ahäŋkuk.   
\c 16  
\s1 Kudän kudupi kakta äneŋi yäŋkuŋ  
\r Mak 8:11-13; Luk 11:29, 12:54-56  
\p
\v 1  \x * \xo 16:1 \xt Mat 12:38; Luk 11:16\x* Eruk Magadan komeken ahäŋpäŋ irirän Parisi ämakät äma Satyusi äbotken nanik ätutä äbäŋpäŋ Jesutä goret kubä täŋpän kaŋpäŋ manken kaŋ tenayäŋ nadäŋpäŋ peŋ iwetkuŋ; Ai! Gäk kudän kudupi kubä täŋiri kaŋpäŋ Anututä gepmaŋpän äpun yäŋ nadäna! yäk.  
\v 2 Ude yäwäwä yäwetkuk; In kome täŋo kudän ŋode yabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ; Bipäda kome gämäni ijiŋirän kwep edap api ijiwek yäŋ yäk täkaŋ.  
\v 3 Ba yäŋewänkaŋ tamimaŋ gubam kubiri gwägärirän iwän taŋi tawayäŋ yäŋ yäk täkaŋ. Täŋpäŋ in kome täŋo kudän jopi udewani yabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ upäŋkaŋ näk kudän kudupi täŋ yäpmäŋ äburo unitäŋo mebäri imata nämo kaŋpäŋ nadäk täkaŋ?  
\v 4  \x * \xo 16:4 \xt Mat 12:39; Luk 11:29\x* In nadäkaŋ? Waki täŋpani ämawebe äbot intä kudän kudupi yabäkta näwet yabäk täkaŋ. Upäŋkaŋ kudän kudupi mebäri kubä nämo täŋira känayäŋ! Nämo, kudän bian profet Jona terak ahäŋkuko udegän ahäŋirän api käneŋ.   
\s1 Äma täŋo nadäk wakita dapun ket täk täkot  
\r Mak 8:14-21  
\p
\v 5 Täŋpäŋ iwaräntäkiye käräga däkum guŋ taŋpäŋ peŋpeŋ Jesu-kät gäpe terak äroŋpeŋ gwägu kukŋi udude käda kuŋkuŋ.  
\v 6  \x * \xo 16:6 \xt Luk 12:1\x* Päŋku itkaŋ Jesutä yäwetkuk; In Parisi ämakät Satyusi äbotken nanik täŋo yista ket nadäŋpäŋ kaŋ kuŋarut!  
\v 7 Ude yäwänä iwaräntäkiyetä näwetgäwet ŋode täŋpäŋ yäŋkuŋ; Yista yäyak u imata yäyak? Käräga guŋ taŋpäŋ peŋpeŋ äbämäŋo unita käwep nadäŋpäŋ niwetak yäk.   
\p
\v 8 Man ude yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ yäwetkuk; Wa! Nadäkinikjin kwini. In imata käräga peŋpeŋ äbäŋo unita man yäŋpäŋ-nadäk täkaŋ? Unita nämo yäyat.  
\v 9  \x * \xo 16:9 \xt Mat 14:17-21\x* Näkä imaka bian täŋkuro unita täŋguŋ täkaŋ ba? In imata guŋ taŋpäŋ näwetgäwet täkaŋ? Näk käräga 5 upäŋ äma 5,000 ketem yepmäŋ towiwa naŋpä tägawäpäŋ ketem jop patkuŋo u yäk jide daiwä tokŋeŋkuŋ?  
\v 10  \x * \xo 16:10 \xt Mat 15:34-38\x* Ba käräga 7 upäŋ äma 4,000 yepmäŋ towiŋira naŋpä koki täŋpäpäŋ ketem jop patkuŋo u yäk jide daiwä tokŋeŋkuŋ?  
\v 11 Unita in imata nämo nadäwä tärekaŋ? Näk yis yäro uwä kärägata nämo täwetat. Parisi ämakät Satyusi äbotken nanik täŋo kädet kuŋat-kuŋatta yäŋpäŋ yis terak utpäŋ täwetat. Äma u nämo yäwarän täneŋ yäŋpäŋ man u täwetat. Unitäŋo nadäk-nadäk waki unita ket kaŋiwatpäŋ kaŋ kuŋarut yäŋ ude nadäŋpäŋ täwetat.  
\v 12 Man ude yäweränkaŋ eruk nadäwä tärewäpäŋ yäŋkuŋ; Bureni! Yis, käräga-kät awähurani unita nämo niwetak. Parisi ämakät Satyusi äbot täŋo man yäkyäki ba kädet kuŋat-kuŋarita ket kaŋiwatpäŋ kaŋ kuŋarut yäŋ yäŋpäŋ niwetak yäk.   
\s1 Pitatä Jesu täŋo mebäri yäŋahäŋkuk  
\r Mak 8:27-30; Luk 9:22-27  
\p
\v 13 Jesutä ude yäŋpäŋ iwaräntäkiye yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Sisaria Pilipai komeken kuŋkuk. Kuŋtäŋgän Jesutä kädet miŋin iwaräntäkiye ŋode yäwet yabäŋkuk; Ämawebetä Äma Bureni-inikta netä yäŋ iwet täkaŋ?  
\v 14  \x * \xo 16:14 \xt Mat 14:1-2; Mak 6:14-15; Luk 9:7-8\x* Yäwänä iwetkuŋ; Ätutäwä Jon, ume ärut yämani yäŋ yäk täkaŋ. Ba ätutäwä profet biani Elaija yäŋ yäk täkaŋ. Täŋ, ätutäwä Jeremaia ba profet biani ätu uken nanik kubä yäŋ yäk täkaŋ yäk.   
\p
\v 15 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Täŋpäkaŋ injinä näkawä netä yäŋ yäk täkaŋ?  
\v 16  \x * \xo 16:16 \xt Jon 6:69\x* Yäwänä Saimon-Pita unitä iwetkuk; Gäk Kristo, Anutu Irit Mähemi unitäŋo nanaki yäŋ iwetkuk.  
\v 17  \x * \xo 16:17 \xt Mat 17:5; Gal 1:15-16\x* Yäwänä Jesutä ŋode iwetkuk; Saimon, Jona täŋo nanaki, gäka gäripi nadätat! Nadäk-nadäkka uwä ämaken naniktä nämo ahätak. Nana kunum gänaŋ naniktä yäŋkwawa täŋ gamitak.  
\v 18  \x * \xo 16:18 \xt Jon 1:42; Efe 2:20\x* Ude yäŋpäŋ iwetkuk; Bureni ŋode gäwera nadä; Wäpka Pita yäŋ gäwet täkaŋ u mebäri mobä unita gäkä terak äbotnaye yepmaŋpa kehäromi irirä äma waki täŋo kehäromitä nämo api däpek.  
\v 19  \x * \xo 16:19 \xt Mat 18:18; Jon 20:23\x* Täŋpäŋ näk Anutu täŋo kaŋiwat yewa unitäŋo yäma därani täŋo ki api gamet. Ude täŋkaŋä gäkä imaka kubä kome terak nämo yäniŋ kireŋiri Anututä kunum gänaŋ udegän nämo api yäniŋ kirewek. Täŋ, gäkä imaka kubä kome terak yäniŋ kireŋiri Anututä kunum gänaŋ udegän api yäniŋ kirewek yäk.  
\v 20  \x * \xo 16:20 \xt Mat 17:9; Mak 9:9\x* Ude yäŋpäŋ iwaräntäkiye yäjiwät man kehäromi ŋode yäwetkuk; Intä näka Anutu täŋo iwoyäwani äma Kristo yäŋ ämawebe nämoinik yäwetneŋ.   
\s1 Jesutä näk api kumbet yäŋ yäŋkuk  
\r Mak 8:31–9:1; Luk 9:22-27  
\p
\v 21 Kadäni uken Jesutä yäput peŋpäŋ imaka ahäŋ imikta yäŋ imani unita iwaräntäkiye yäwetkuk; Näk komi pähap api nadäwet. Täŋpäkaŋ Juda täŋo äma ekäni ba bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani ämatä mäde api ut namineŋ. Täŋkaŋ nutpäŋ änenayäŋ täŋopäŋ kepma yaräkubä täreŋirän kodak taŋpäŋ äneŋi api akwet.   
\p
\v 22 Ude yäweränä Pitatä Jesu inipärik yäŋikŋat päŋku ibeŋpäŋ yäŋkuk; Ekäni, Anututä täŋkentäŋ gamiŋirän imaka udewani nämoinik api ahäŋ gamek yäk.  
\v 23 Yäwänä äyäŋutpäŋ Pita ŋode iwetkuk; Satan, gäk kewe! Gäk kädet täŋpipiŋ nameno! Nabä kätäŋpeŋ ku! Gäk man yäyan uwä Anutu-ken nanikpäŋ nämo yäyan. Uwä äma gäkŋaken mangänpäŋ näwetan yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 24  \x * \xo 16:24 \xt Mat 10:38; Luk 14:27\x* Täŋpäkaŋ Jesutä iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Äma kubätä näk näwarayäŋ nadäŋpäŋä iniken bänep nadäk-nadäki mäde ut imiŋpäŋ bäräpi näkä kotawayäŋ täyat udegän päya kwakäpi buramiŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ kaŋ näwarän.  
\v 25  \x * \xo 16:25 \xt Mat 10:39; Luk 17:33; Jon 12:25\x* Täŋpäkaŋ, äma kubätä säkgämän kaŋ irayäŋ nadäŋkaŋ iniken irit kuŋat-kuŋarita iyap taŋpäŋä u api paorek. Upäŋkaŋ äma kubätä näka yäŋpäŋ irit kuŋat-kuŋari iniŋ kirewayäŋ täko uwä irit täga api kaŋ-ahäwek.  
\v 26  \x * \xo 16:26 \xt Mat 4:8-9\x* Täŋ, äma kubätä kome täŋo imaka kudup peŋ bäyaŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä kumäŋirän imaka imakani unitä irit kehäromi kakta täga nämo api täŋkentäŋ imineŋ. Unita irit kehäromi kaŋ-ahäkta imatäkenpäŋ täga suwawek? Nämoinik!   
\p
\v 27  \x * \xo 16:27 \xt Mat 25:31; Sam 62:12; Snd 24:12; Rom 2:6; Rev 22:12\x* Jesutä ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäŋkuk; Äma Bureni-inikä nani täŋo epmäget kudän ikek kudupi aŋeroniye-kät api äpneŋ. Äpäŋpäŋ ämawebe kuduptagän kädet jide jide täŋpeŋ kuŋat täkaŋ uterakgän kowata api yämek.  
\v 28 Näk bureni täwera nadäwut; Itkaŋ ŋo inken nanik ätu nämo kumäŋirä Äma Bureni-inik intäjukun äma täŋo kudän ikek äpäŋirän api kaŋpäŋ nadäneŋ yäŋ yäwetkuk.   
\c 17  
\s1 Jesu gupi inide kubä ahäŋkuk  
\r Mak 9:2-13; Luk 9:28-36  
\p
\v 1 Eruk Jesu kepma 6 ude it yäpmäŋ kuŋtäŋgän Pitakät noripakiyat Jems Jon u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ pom kubä terak äroŋkuk. Uken päro inigän itkuŋ.  
\v 2  \x * \xo 17:2 \xt 2Pi 1:16-18\x* Itpäŋ kaŋirä Jesu gupi inide kubä ahäŋkuk. Iŋami dapuntä edap dapuri täŋo peŋyäŋek ude äworeŋkuk. Teki imaka paki inikinik täŋpäŋ ägo weŋkuk.  
\v 3 Ude ahäŋirän yabäŋkuŋ; Profet bian irani yarä, Moses kenta Elaija iŋami terak ini ugän ahäŋpäŋ itkumän.  
\v 4 Yarä uwä ahäŋpäŋ Jesu-kät man yäŋpäŋ-nadäk täŋirä Pitatä Jesu iwetkuk; Ekäni, itkamäŋ ŋonita oretoret täkamäŋ yäk. Unita gäkä yäwikaŋ yottaba yaräkubä kaŋ täŋpa yäk. Gäka kubä, Mosesta kubä, Elaijata kubä yäk.   
\p
\v 5  \x * \xo 17:5 \xt Sam 2:7; Ais 42:1; Mat 3:17; Mak 1:11; Luk 3:22; Lo 18:15\x* Ude yäŋ irirän pengän gubam peŋyäŋek ikek kubätä äpä uwäk täŋpäŋ yepmaŋkuk. Uwäk täŋpäŋ yepmaŋirän gubam gänaŋ man kubä ŋode ahäŋkuk; Ŋowä näkŋo nanakna bureni-inik. U kaŋpäŋ gäripi-inik nadäk täyat unita in unitäŋo man kaŋ buramik täŋput yäŋ yäwetkuk.  
\v 6 Eruk iwaräntäkiye yaräkubä unitä man u nadäŋpäŋ umuntaŋkaŋ kome terak päŋku iŋami yäpä äpmoŋpäpäŋ patkaŋ bumta kwaiŋkuŋ.  
\v 7 Ude täŋirä Jesu dubini-ken kuŋpäŋ yepmäŋit täŋpäŋ yäwetkuk; In umuntäneŋo! Akuwut!  
\v 8 Yäwänä iwaräntäkiye u dapuri ijiwä kwäpäŋ Jesu inigän irirän kaŋkuŋ.  
\v 9  \x * \xo 17:9 \xt Mat 16:20\x* Ude täŋkaŋ pom terak naniktä äpäŋit äpäŋit Jesutä jukuman ŋode yäwetkuk; Imaka kudupi käkaŋ unitäŋo manbiŋam äma ätu pengän nämo yäwetneŋ. Äma Bureni-inik kumbani-ken naniktä kodak taŋpäŋ akwänkaŋ kaŋ yäwerut yäk.   
\p
\v 10  \x * \xo 17:10 \xt Mal 4:5\x* Ude yäweränä iwaräntäkiyetä iwet yabäŋkuŋ; Baga man yäwoŋärewani äma imata ŋode yäk täkaŋ? Elaijatä jukun ahäwänkaŋ Anutu täŋo iwoyäwani äma Kristo u mäden api ahäwek.   
\p
\v 11 Iweräwä Jesutä kowata ŋode yäŋkuk; Elaijatä jukun ahäwänkaŋ Kristo mäden api ahäwek yäŋ yäk täkaŋ u täga yäk täkaŋ. Unita bureni ŋode täwetat; Elaija uku ahäŋkuk. Ahäŋpäŋ Kristo ahäwayäŋ täko unita kädet täwit imiŋkuk.  
\v 12  \x * \xo 17:12 \xt Mat 11:14, 14:10\x* Ahäŋpäŋ irirän nämo kaŋpäŋ nadäŋkaŋ kudän waki mäyap täŋ imiŋkuŋ. Täŋkuŋo Äma Bureni-inikta udegän komi mäyap api täŋ imineŋ.  
\v 13  \x * \xo 17:13 \xt Luk 1:17\x* Jesutä ude yäweränkaŋ nadäwä tumbuŋ; Elaijata yäyak uwä Jon ume ärut yämanita yäyak yäŋ nadäŋkuŋ.   
\s1 Iwaräntäkiyetä täŋpä waŋkuŋ  
\r Mak 9:14-29; Luk 9:37-42  
\p
\v 14 Eruk pom terak naniktä äpäŋpäŋ ämawebe itkuŋ-ken u ahäŋirä äma kubätä päbä Jesu dubini-ken gwäjiŋ äpmoŋpäŋ iwetkuk;  
\v 15 Ekäni, gäk nanaknata butewaki nadäŋ imi yäk. U täŋguŋguŋ taŋpäŋ maŋ-patäbotkaŋ kädäp gänaŋ ba ume gänaŋ äpmok täyak.  
\v 16 Ude täŋirän nanakna yäpmäŋ gäwaräntäkaye-ken äbäŋira yäpna tägawut yäŋkaŋ täŋpä waŋ yäk.  
\v 17  \x * \xo 17:17 \xt Lo 32:5,20; Jon 14:9\x* Yäwänä Jesutä gaŋani nadäŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Wa! In bänepjin gwäjiŋ ärowani. Nadäkinikjin nämo! Jidegän api nadäwä tumneŋ? Äma in udewani-kät wari kuŋatta nämo nekaŋ! Ude yäŋpäŋ äma u iwetkuk; Eruk, iroŋi uwä yäpmäŋ äbi!  
\v 18 Ude yäwänä iroŋi u yäpmäŋ äbäŋirän mäjo ibeŋpewän nanak u kakätäŋpeŋ kuŋkuk. Kakätäŋpeŋ kuŋirän tägaŋpäŋ itkuk.   
\p
\v 19  \x * \xo 17:19 \xt Mat 10:1\x* Täŋirän iwaräntäkiyetä Jesu inigän irirän iwet yabäŋkuŋ; Nin imata mäjo u iwat kirekta täna wawäpäŋ pemäŋ?  
\v 20-21  \x * \xo 17:20-21 \xt Mat 21:21; Mak 11:23; Luk 17:6; 1Ko 13:2\x* Yäwäwä yäwetkuk; Nadäkinikjin täpuri-inik unita täŋpä waŋ yäk. Näk bureni täwetat; Nadäkinik bureni u imaka kubä kehäromi nikek. Nadäkinikjin bureni, bak mujip udewani täpuri ireko uwä pom ŋo ŋode iwetneŋ; Wädäŋ udu ku! Iweräwä man buramiŋpäŋ täga wädäŋ kwek. Nadäkinikjin täpuri it tameko uwä imaka kubä täŋpäwä bureni nämowä nämo ahäwek.   
\p
\v 22  \x * \xo 17:22 \xt Mat 16:21\x* Jesutä ude yäwetpäŋ päŋku Galili komeken iwaräntäkiye-kät käbeyä täŋpäŋ yäwetkuk; Kadäni käroŋi nämo iritna äma kubätä Äma Bureni-inik jop nadäŋ äma keri terak api pewek.  
\v 23 Peŋirän kumäŋ-kumäŋ utpäŋ äneŋirä kepma yaräkubä täreŋirän api akwek yäk. Ude yäwän nadäŋpäŋ iwaräntäkiye butewaki pähap nadäŋkuŋ.   
\s1 Jesu takis moneŋ pekta manbiŋam yäwetkuk  
\p
\v 24  \x * \xo 17:24 \xt Kis 30:13; Kis 38:26\x* Täŋpäŋ äyäŋutpeŋ Kapeneam yotpärare-ken kuŋirä kudupi yot täŋkentäkta takis moneŋ yäpani äma ätutä äbäŋpäŋ Pita ŋode iwet yabäŋkuŋ; Täwoŋärek ämajintä kudupi yot täŋo takis moneŋ pek täyak ba nämo pek täyak?  
\v 25 Yäwäwä Pitatä yäwetkuk; U pek täyak! yäk. Ude yäŋpäŋ yot Jesutä itkuk-ken u äroŋpäŋ man nämo iwerirän Jesutä Pita pengän iwet yabäŋkuk; Saimon, gäk jide nadätan? Kome täŋo intäjukun ämatä iniken epän täŋkentäkta takis moneŋ yäpmäk täkaŋ u netä keri-ken nanik yäpmäk täkaŋ? Iniken mähemiye-ken nanik bok yäpmäk täkaŋ ba ämawebe gägäni täŋo-gänpäŋ yäpmäk täkaŋ? Jide nadätan?   
\p
\v 26 Yäwänä Pitatä iwetkuk; Ämawebe gägäni täŋo-gänpäŋ yäpmäk täkaŋ, iniken mähemiye-ken nanik nämo yäpmäk täkaŋ yäk. Pitatä ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Täga yäyan, iniken mähemiye uwä takis moneŋ nämo pek täkaŋ. U jop it täkaŋ.  
\v 27 Upäŋkaŋ ninta nadäwä wak täŋ nimineŋo udeta gwägu-ken kuŋkaŋ gwägu tom kubä pengän wabiwayäŋ täyan u wädäŋpäŋ yäpmäŋkaŋ meni yäpmäŋ aŋeŋpäŋ moneŋ kubä kaŋpäŋ ninek-tagän yäŋpäŋ moneŋ u takis yäpani äma unita kaŋ yämi.   
\c 18  
\s1 In nanak täpuri ude bumik kuŋatneŋ  
\r Mak 9:33-37; Luk 9:46-48  
\p
\v 1  \x * \xo 18:1 \xt Luk 22:24\x* Kepma uken Jesu täŋo iwaräntäkiyetä Jesuken kuŋpäŋ ŋode iwet yabäŋkuŋ; Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ netätä intäjukun täŋpäŋ itak?  
\v 2 Eruk ude yäŋirä Jesutä nanak täpuri kubä yäŋpewän äbänpäŋ bämopi-ken teŋkuk.  
\v 3  \x * \xo 18:3 \xt Mat 19:14; Mak 10:15; Luk 18:17\x* Teŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwetat. In injinta nadäwä äpani täŋpäpäŋ nanak täpuri ŋodewani bumik nämo kuŋatnayäŋ täkaŋ uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ nämoinik api äroneŋ.  
\v 4 Täŋpäkaŋ äma kubätä iniken gupi ba nadäk-nadäki yäpmäŋ äpäŋpäŋ nanak täpuri bämopjin-ken itak ŋodewani bumik kuŋarayäŋ täyak uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ intäjukun äma ude täŋpäŋ api irek.   
\p
\v 5  \x * \xo 18:5 \xt Mat 10:40; Luk 10:16; Jon 13:20\x* Täŋkaŋ äneŋi ŋode yäwetgän täŋkuk; In nadäkaŋ? Äma kubätä näka nadäŋpäŋ nanak täpuri ŋodewani kubäta oraŋ imayäŋ täyak uwä näka udegän api oraŋ namek.  
\v 6  \x * \xo 18:6 \xt Luk 17:1-2\x* Upäŋkaŋ äma kubätä nanak ŋodewani nadäkiniki näkken pek täkaŋ u yäŋ-yäkŋat-pewän momi täneŋo uwä äma udewaniwä Anututä kowata wakitä wakiinik api imek, ämatä mobä bärum kotäkiken topmäŋpäŋ ume gänaŋ maŋpä äpmoneŋo u irepmirek.   
\p
\v 7 Wära! Komen äma inta butewaki nadätat. Imata, äma waki ätutä täŋ-täkŋat-pewä inken nanik mäyap api waŋ moreneŋ. Bureni, täŋyäkŋarani äma udewani itkaŋ, upäŋkaŋ jide täŋpäŋ kowata api irepmitneŋ?  
\v 8  \x * \xo 18:8 \xt Mat 5:29-30\x* Unita ketka ba kuroŋkatä wakiken gepmaŋpayäŋ täŋpänä u madäŋ täkŋeŋpäŋ kaŋ maŋpi kut yäk. Irit kehäromi kaŋ-ahäwayäŋ nadäŋpäŋä jop kwäyähäneŋ täŋpäŋ kaŋ it. Ude nämo täŋkaŋ ketka kuroŋka bok yäpmäŋ kuŋarayäŋ täno uwä kädäp pähap gänaŋ api äpmoŋpen!  
\v 9 Ba dapunkatä wakiken gepmaŋpayäŋ täŋpänä dapunka dätpäŋ kaŋ maŋpi kut. Irit kehäromi kaŋ-ahäwayäŋ nadäŋpäŋä ude täŋkaŋ dapunka tumbani kaŋ kuŋat. Dapunka bok ijiŋkaŋ kuŋatpäŋä geŋi täŋo kädäp pähap gänaŋ api äpmoŋpen.   
\s1 Yawak kubä paotkuko unitäŋo man wärani  
\r Luk 15:3-7  
\p
\v 10-11  \x * \xo 18:10-11 \xt Hib 1:14\x* \x * \xo 18:10-11 \xt Luk 19:10\x* Man ude yäŋpäŋ äneŋi pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Inä kwikinik kuŋatpäŋ iroŋi täpuri täpuri ŋonita nadäŋirä äpani nämo täneŋ. Näk unita ŋode täwera nadäwut; Nanak täpuri täpuri u Anutu dapuri-ken äpani nämo kuŋat täkaŋ. Nämo, u aŋeroniye nikek. Aŋero kunum gänaŋ Nana-kät bok itkaŋ unitä watäni it yämik täkaŋ.   
\p
\v 12 In jide nadäk täkaŋ? Äma kubä yawakiye 100 uken nanik kubä-tägän paoreko uwä ini paorän yäŋ täga yäwek? Nämoinik, yawaki 99 u yepmaŋkaŋ yawak paotpeŋ kweko unita päŋku wäyäkŋewek.\fig Tom bätaki kubä wäpi sipsip|alt="Sheep on a ledge" src="HK00002B.jpg" size="col" loc="Bottom left" copy="Horace Knowles" ref="Mat 18:12" \fig*  
\v 13 Näk bureni täwetat. Äma uwä wäyäkŋeŋkä kaŋ-ahäŋpäŋä oretoret 99 itneŋo unita nämo täŋpek. Nämo, paotpeŋ kwanipäŋ kaŋ-ahäweko unita oretoret pähap täŋpek.  
\v 14 Täŋpäkaŋ Nanjin kunum gänaŋ naniktä ämawebe äpani ukeŋonita udegän nadäk täyak. Kubätä paotta nämo nadäk täyak.   
\s1 Momi täŋpani yäpätägakta man  
\r Luk 17:3  
\p
\v 15  \x * \xo 18:15 \xt Wkp 19:17; Luk 17:3; Gal 6:1\x* Jesutä ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Notkapak kubätä waki täŋ gamiŋirän gäk kuŋkaŋ äma ukät injekgän itpäŋ waki täŋ gameko u kwikinik yäŋ paideŋ. Täŋkaŋ man yäwi gäkŋo man buramiwänä äneŋi not täŋpeŋ kuŋatdeŋ.  
\v 16  \x * \xo 18:16 \xt Lo 19:15; Jon 8:17\x* Upäŋkaŋ gäkŋo manta bitnäwänä äma kubä ba yarä yämagurikaŋ ukät bok yäŋpäŋ yäpä-siwoŋ tawäpäŋ teneŋ. Ude täneŋo uyaku nadäŋ gamek.  
\v 17  \x * \xo 18:17 \xt 1Ko 5:13\x* Täŋpäkaŋ äma yaräkubä intäŋo manta bitnäwänä äbot täŋpani täŋo käbeyä-ken täga teneŋ. Ba äbot täŋpani käbeyä täŋo man unita udegän bitnäwänä äma u mäde ut imiŋirä guŋ äma, ba takis moneŋ yäpani ude kuŋarek.   
\p
\v 18  \x * \xo 18:18 \xt Mat 16:19; Jon 20:23\x* Näk bureni täwetat. In imaka kubä kome terak nämo yäniŋ kireŋirä Anututä kunum gänaŋ udegän nämo api yäniŋ kirewek. Ba in kome terak yäniŋ kireŋirä Anututä kunum gänaŋ udegän api yäniŋ kirewek.  
\v 19-20  \x * \xo 18:19-20 \xt Mak 11:24; Jon 15:7\x* \x * \xo 18:19-20 \xt Mat 28:20; Jon 14:23\x* Ba äneŋi ŋode täwetgän täŋpa nadäwut; Äma yarä ba yaräkubätä näka yäŋpäŋ käbeyä täŋirä näk u bämopi-ken api iret. Unita inken nanik yarätä imaka kubäta bänep kubägän peŋpäŋ Anutu-ken yäŋapiŋirän kunum gänaŋ Nanatä nadäŋ yämiŋpäŋ mani api buramiwek.   
\s1 Momi pekpek täŋo man  
\r Luk 17:3-4  
\p
\v 21 Jesutä man ude yäŋirän Pitatä iwetkuk; Ekäni! Notnapak kubätä waki täŋ namik täŋirän momini u kadäni kadäni peŋ imiŋ yäpmäŋ kuŋtäyiwä kadäni 7 ude täreŋirän äneŋi wari peŋ imettawä?  
\v 22  \x * \xo 18:22 \xt Luk 17:4\x* Pitatä ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Ude nämo. Gäk notkapak täŋo momini kadäni kubä ba yarätagän ude nämo peŋ imen. Pen waki udegän täŋ gamiŋ yäpmäŋ äroŋirän gäk pen wakini pekpek kaŋ täŋ yäpmäŋ ku.   
\p
\v 23 Täŋpäŋ man yäŋkuko unita man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Ämawebe Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak uwä ŋode bumik; Kome kubäken intäjukun äma kubä irek. Täŋpäkaŋ epän ämawebeniye mäyaptä äma uken nanik tuŋum jop yäpmäŋkaŋ gwäki nämo pek täneŋ.  
\v 24 Eruk kadäni kubä intäjukun äma u tuŋum jop yäpani unitäŋo gwäki yäpa yäŋkaŋ ämawebe kubäkubäken gwäki yäpek. Yäpmäŋtäŋ kuŋtäŋgän epän ämani kubä kaŋ-ahäwek. Äma u tuŋum jop yäpeko unitäŋo gwäki ärowani-inik.  
\v 25 Unita äma u gwäki taŋi päke u jide täŋpäŋ pewa täreneŋ yäŋ nadäŋpäŋ mähemi iwerek. Iwerirän mähemi unitä ŋode yäwek; Imaka imaka it gamikaŋ u ba webe nanakaye kuduptagän ämata yäniŋ kireŋpäŋ gwäki yäpmäŋkaŋ kaŋ nam yäŋ iwerek.  
\v 26 Ude iwerirän inita butewaki nadäŋpäŋ mähemi dubini-ken kuŋpäŋ gukut imäpmok täŋpäŋ butewaki man ŋode yäwek; Butewaki nadäŋ namiŋpäŋ kwikinik iriri kaŋ-ahäŋkaŋ waki kaŋ gama yäk.  
\v 27 Iwerirän mähemi u butewaki nadäŋ imiŋpäŋ momini kudup peŋ moreŋ imiŋkaŋ jop tewän kwek.   
\p
\v 28 Eruk, tewän päŋku noripak kubätä äma uken gwäki täpuri 100 kina ude nämo imeko unita kaŋ-ahäŋpäŋ kotäkigän iŋitkaŋ näkŋo moneŋ ukeŋo nam yäŋ iwerek.  
\v 29 Ude täŋirän noripak u inita butewaki nadäŋkaŋ gwäjiŋ äpmoŋpäŋ ŋode iwerek; Butewaki! Kwikinik iriri kaŋ-ahäŋkaŋ api gamet yäŋ iwerek. Ude iweränä yäwek;  
\v 30 Kämi kaŋ gamayäŋ näwetan upäŋkaŋ nämoinik yäk. Ude yäŋpäŋ iŋit yäpmäŋ päŋku komi yot gänaŋ teŋkaŋ iwerek; Moneŋ nami täreŋirän api gabä kätäwä äpämaŋ kwen yäŋ iwerek.  
\v 31 Ude täŋirän noriye epän penta täŋpani unitä kaŋkaŋ kokwawak nadäŋpäŋ päŋku ekänini-ken manbiŋam u iwetneŋ.   
\p
\v 32 Ude iweräwä äma ekäni unitä nadäŋpäŋ epän äma unita yäŋpewän äbänpäŋ iwerek; Wa! Gäk äma wakiinik yäk. Gäk näkken momi täŋkunopäŋ butewaki man näweriri näk gäkŋo momika kumän peŋ gamiŋkut yäk.  
\v 33 Näkä ude täŋ gamiŋkuropäŋ gäk imata notkapakta udegän nämo täŋ imitan?  
\v 34  \x * \xo 18:34 \xt Mat 5:25-26\x* Ude yäŋpäŋ kokwawak taŋi nadäŋ imiŋpäŋ komi äma keri terak peŋkaŋ yäwerek; Äma ŋo komi imiŋ yäpmäŋ kuŋirä näkken tuŋum yäpuko unitäŋo gwäki namänkaŋ kaŋ kakätäwut yäŋ yäwerek.   
\p
\v 35  \x * \xo 18:35 \xt Mat 6:15; Mak 11:25; Efe 4:32; Kol 3:13\x* Jesutä man wärani ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Nana kunum gänaŋ naniktä inta udegän api täŋ tamek. In mejin-tägän nämo yäneŋ. Bänepjin nadäk-nadäkjin kuduptä notjiye täŋo wakini nämo peŋ yämiŋpäŋä komi api nadäneŋ.   
\c 19  
\s1 Ämatä webeniye yäŋyäwat täkaŋ unitäŋo manbiŋam  
\r Mak 10:1-12; Luk 16:18  
\p
\v 1 Eruk Jesutä man ude yäŋ paotpäŋ Galili kome peŋpeŋ Judia kome Jodan ume kukŋi udude käda kuŋkuk.  
\v 2 Uken kuŋirän ämawebe mäyap pähap iwarän täŋirä käyäm mebäri mebäri yäpän tägaŋ yämiŋkuk.  
\v 3  \x * \xo 19:3 \xt Mat 16:1\x* Täŋ irirän Parisi äma ätutä ahäŋ imiŋpäŋ täŋ-ikŋatpena man kubä goret yäwänkaŋ manken tenayäŋ nadäŋpäŋ man kubä ŋode iwetkuŋ; Ai! Gäk jide nadätan? Äma kubä täŋo webenitä kädet mebäri mebäri u ba u täŋirän webeni u yäŋ iwareko uwä täga ba waki?   
\p
\v 4  \x * \xo 19:4 \xt Stt 1:27, 5:2\x* Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Wära! Mosestä man kudän täŋkuko u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ? Man kubä ŋode kudän täŋkuk; Anututä imaka imaka pewän ahäŋ moreŋirä äma bok, webe bok täŋ yepmaŋkuk.  
\v 5  \x * \xo 19:5 \xt Stt 2:24; Efe 5:31\x* Täŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Ämatä miŋi nani yabä kätäŋpäŋ webeni-kät epmäŋpäŋ irirän tohari gupi kubägän api tädeŋ.  
\v 6 Mebäri unita yanäpi u inigän inigän nämo irani. U Anututä gupi tohari kubägän itdeŋta yepmaŋpanipäŋ ämatä täga nämo yäpmäŋ danineŋ.   
\p
\v 7  \x * \xo 19:7 \xt Lo 24:1-4; Mat 5:31\x* Yäŋirän Parisi ämatä iwetkuŋ; Ude yäyan upäŋkaŋ imata Mosestä manbiŋam kubä ŋode niwetkuk? Gäk webeka pewayäŋ nadäŋpäŋä webekata yäŋiwat-iwat man kudän keräpi kubä täŋpäŋ imiŋkaŋ kaŋ yäŋiwat yäŋ yäŋkuk.  
\v 8 Ude yäŋirä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Manbiŋam u jop nämo täwetkuk. In Anutu täŋo man irepmitkaŋ injinken gäripjin terak kuŋat täkaŋ unita webejiye täga api yäŋ-yäwatneŋ yäŋ yäŋkuk. Upäŋkaŋ pengän Anututä kädet ude täkta yäjiwätkuk.  
\v 9  \x * \xo 19:9 \xt Mat 5:32; 1Ko 7:10-11\x* Näk ŋode täwera nadäwut; Äma kubätä webenitä äma kubäkät momi nämo täŋpekopäŋ jop nadäŋ yäŋiwatpäŋ webe kubä yäpeko uwä kubokäret ude täŋpek.   
\p
\v 10  \x * \xo 19:10 \xt 1Ko 7:1-2,7-9\x* Eruk ude yäŋirän iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Wära! Nädapi irit kuŋat-kuŋatta ude niwetan unita webe netätä yäpek?  
\v 11 Yäŋirä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Ämawebe mäyaptä man u nadäwä bäräp täkaŋ upäŋkaŋ Anututä täŋkentäŋ yämiŋirän ämawebe ätutä man u täga iwatneŋ.  
\v 12 In nadäkaŋ? Äma ätu webe täga nämo yäpneŋ. Imata, miŋiyetä inide bäyaŋ yepmak täkaŋ. Äma udewaniwä webe yäpmäkta gäripi nämo nadäk täkaŋ. Täŋ, äma ätu yabäni därani unita webe täga nämo yäpneŋ. Ba äma ätuwä Anutu täŋo epänta yäŋpäŋ webe nämo yäpmäk täkaŋ. Upäŋkaŋ äma kubä, webe yäpmäkta käderi pat imänä, eruk yanäpi täktäk täŋo man täweraro u buramiwek.   
\s1 Iroŋiroŋi näkken äbut!  
\r Mak 10:13-16; Luk 18:15-17  
\p
\v 13 Kadäni uken ämawebe ätutä nanakiye Jesutä keri gupi terak peŋkaŋ nani-ken täŋkentäŋ yämikta yäŋapik man yäwän yäŋpäŋ Jesuken yäŋ yäpmäŋ äbuŋ. Yäŋ yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä iwaräntäkiyetä yabäŋ yäŋpäŋ yäwetkuŋ; Nanakjiye yäpmäŋ ämneŋo! Kut! yäŋ yäwetkuŋ.  
\v 14  \x * \xo 19:14 \xt Mat 18:2-3\x* Yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ yäŋkuk; Yäwat kireneŋo! Yabä kätäwä iroŋiroŋi näkken yäpmäŋ äbäk täkot yäk. Nämo yäjiwätneŋ. Ämawebe iroŋiroŋi ŋodewani äworeŋpäŋ kuŋat täkaŋ uwä Anututä bureni yabäŋ yäwat täyak.  
\v 15 Eruk Jesutä man ude yäŋpäŋ keri gupi terak peŋkuk. Ude täŋpän tärewäkaŋ kome u peŋpeŋ kuŋkuk.   
\s1 Äma gubaŋi tuŋum mähemitä Jesuken äbuk  
\r Mak 10:17-31; Luk 18:18-30  
\p
\v 16 Täŋpäkaŋ äma kubä Jesu ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Yäwoŋärewani, näk täga jide u täŋkaŋ irit kehäromi kaŋ yäpet?  
\v 17  \x * \xo 19:17 \xt Wkp 18:5; Luk 10:28\x* Yäwänä Jesutä iwetkuk; Gäk imaka tägata imata näwet yabätan? Imaka täga u mähemi Anutu ini. Täŋ, irit kehäromi yäpayäŋ nadäŋpäŋä Anututä kädet pewani u iwarayäŋ täno uyaku api kaŋ-ahäwen.   
\p
\v 18  \x * \xo 19:18 \xt Kis 20:12-16; Lo 5:16-20\x* Yäwänä äma unitä yäŋkuk; Kädet jidewanita yäyan? Yäwänä Jesutä yäŋkuk; Gäk äma kumäŋ-kumäŋ nämo uren, kubokäret nämo täŋpen, kubota nämo täŋpen, äma kubä manken teŋkaŋ jop manman nämo ikŋaren.  
\v 19  \x * \xo 19:19 \xt Wkp 19:18\x* Ba gäk meŋka nanka oraŋ yämen. Täŋkaŋ gäkŋata nadäk täyan udegän notkapakta nadäŋpäŋ iron täŋ imen.  
\v 20 Ude iweränä yäŋkuk; Näk kädet näwetan u kudup iwat yäpmäŋ äbätat. Upäŋkaŋ imaka ätu jide upäŋ täŋkaŋ irit tägawä kaŋ yäpet?   
\p
\v 21  \x * \xo 19:21 \xt Mat 6:20; Luk 12:33; Apos 2:45; Apos 4:34-37\x* Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Siwoŋi-inik kaŋ ira yäŋ nadäŋpäŋä ŋode kaŋ tä; Moneŋ tuŋum ba imaka it gamikaŋ u kudup ämata yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ ämawebe jäwärita kaŋ yämiŋ more. Ude täŋpayäŋ täno uyaku kunum gänaŋ tuŋum tägagämän api korewen. Eruk, ude täŋ moreŋkaŋ äbä näk kaŋ näwat!  
\v 22 Täŋpäkaŋ äma gubaŋi unitä man ude nadäŋpäŋ moneŋ tuŋum päke unita bänepitä nadäŋ bäräp taŋi täŋtäŋ kuŋkuk.   
\p
\v 23 Kuŋirän Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Näk bureni-inik täwetat; Moneŋ ämatä Anutu gämori-ken itkaŋ unitäŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta api täŋburut täneŋ.  
\v 24 Unita jide nadäkaŋ? Tom pähap kubä wäpi kameri u gänaŋ täpuri-ken täga ärowek? Nämo, u käjiŋ täwek. Tuŋum äma udegän, Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwatta api täŋburut täneŋ.  
\v 25 Jesutä ude yäwänä iwaräntäkiyetä bumta kikŋutpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Anututä äma moneŋ ikek bäräŋeŋ nämo api yämagurek yäŋ yäyan upäŋ äma jopi nin ŋodewani jide täŋpäŋ irit kehäromi api kaŋ-ahäne?  
\v 26  \x * \xo 19:26 \xt Stt 18:14; Jop 42:2\x* Ude yäwäwä Jesutä yabäŋpäŋ yäwetkuk; Ämatä ini-tägän täga nämo äroneŋ. Upäŋkaŋ ämatä ini täga nämo tänaŋi u kudup Anututä täga täŋpek.   
\p
\v 27 Ude yäŋirän nadäŋpäŋ Pitatä kowata man ŋode iwetkuk; Nibä yäk. Nin imaka imaka kudup peŋ moreŋkaŋ gäk gäwarän täkamäŋ ŋonita kowata jide api yäpne?  
\v 28  \x * \xo 19:28 \xt Mat 25:31; Luk 22:30; Rev 3:21\x* Yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk bureni täwetat; Anututä täŋpewän kome ba imaka imaka äneŋi kodak tänayäŋ täkaŋ-ken uken Äma Bureni-iniktä wäpi biŋam ikek itkaŋ imaka imaka api yabäŋ yäwarek. Täŋpäkaŋ in näk näwaräntäk täkaŋ u imaka, näk dubina-ken itkaŋ Isrel äbot 12 unitäŋo intäjukun äma ude api itneŋ.  
\v 29  \x * \xo 19:29 \xt Hib 10:34\x* Täŋpäŋ äma kubätä näk näwarayäŋ nadäŋpäŋ noriye wanoriye, miŋiye naniye, iroŋiniye ba imaka kuduptagän peŋkaŋ näk näwarayäŋ täko uwä imaka peŋkuko u yärepmitpäŋ kowata tägagämän api kaŋ-ahäwek. Täŋpäŋ irit kehäromi imaka, api yäpek.  
\v 30  \x * \xo 19:30 \xt Mat 20:16; Luk 13:30\x* Upäŋkaŋ äma apiŋo wäpi biŋam ikek intäjukun itkaŋ u mäyaptä mäde käda kwäkaŋ ämawebe apiŋo äpani itkaŋ unitä wäpi biŋam ikek intäjukun api itneŋ yäŋ yäwetkuk.   
\c 20  
\s1 Äma wain epän täŋpani täŋo man wärani  
\p
\v 1  \x * \xo 20:1 \xt Mat 21:33\x* Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täk täyak uwä ŋode bumik; Epän mähemi kubätä tamimaŋ bipani akuŋpäŋ wain epäna kaŋ täŋ namut yäŋ yäŋpäŋ äma ätu yämagurayäŋ kwek.  
\v 2 Kuŋkaŋ äma jop irani ätu yabäŋ ahäŋpäŋ yäwerek; Ai! In näkŋo wain epän täŋ namiŋirä gwäki K20 K20 tamayäŋ yäk. Ude yäweränkaŋ äma unitä nadäwä täga täŋpäpäŋ wain epän mähemi u iwatneŋ.  
\v 3-4 Eruk 9'kirok täŋirän äneŋi päŋku äma mäyap namiŋ-gamiŋ bägup-ken jop irirä yabäŋpäŋ ŋode yäwerek; Ai, in päŋku wain epän täŋ namiŋirä näk gwäki tamayäŋ yäk.  
\v 5 Yäwerän nadäŋkaŋ wain epäni-ken kuneŋ. Eruk kepma kubä ugän äma mäyap, tamimaŋ yämagurek, kepma yämagurek, bipäda yämagurek.  
\v 6 Ätu itkaŋ kome bipayäŋ täŋirän äneŋi päŋku äma jop irani ätu irirä yabäŋpäŋ yäwerek; In kepma käroŋ päke ŋo ima täŋ irirä kome bipmäŋtak?  
\v 7 Yäwänä iwetneŋ; Äma kubätä epän täŋ imikta nämo nimagurako unita jop iramäŋonik yäk. Yäwäwä yäwerek; Päŋku wain epäna täŋ namut yäk. Ude yäweränkaŋ kuneŋ.   
\p
\v 8  \x * \xo 20:8 \xt Wkp 19:13; Lo 24:15\x* Epän mähemitä ude täŋirän kome bipmäŋirän watä ämani kubä iwerek; Gäk epän äma apiŋo yämaguraro u yäŋ-päbä kubä-kengän yepmaŋpäŋ epän täkaŋ unitäŋo gwäki yämi yäk. Täŋpäŋ epän äma mäden yämaguraro unita yämiŋ päŋku äma pengän yämaguraro unita yämi tärewut yäk.  
\v 9 Ude täŋkaŋ eruk mäden yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbeko unitä jukun K20 K20 yäpneŋ.  
\v 10 Eruk, K20 K20 yämän yäpmäŋirä intäjukun yämagureko unitä kaŋpäŋ ŋode nadäneŋ; Tägagämän! yäk. Nintawä wädäŋ päro punin käda käwep nimek yäŋ nadäneŋ. Ude nadäŋirä watä äma unitä mäden ämneŋo unita yämeko uterakgän intäjukun ämneŋo unita udegän yämek.  
\v 11-12 Ude yämän kaŋpäŋä epän mähemi yäŋpäŋ-kaŋiwat täŋpäŋ iwetneŋ; A! Mäden äbäŋo uwä epän jop iŋamgän iwoŋäreŋ yäk. Nin uwä tamimaŋ naniktä epän komi nadäŋpäŋ täŋ yäpmäŋ äbäŋitna bipmäŋtak. Tämäŋopäŋ imata gwäki mäden äbäŋo ukät bok uterakgän nimitan?  
\v 13 Ude iwerirä epän mähemitä epän äma u kubä ŋode iwerek; Notnapak yäk. Näkä gäk nämo täŋpa wakaŋ. Näk gwäki K20 K20 ude api tamet yäŋ täwerat. Täwerira täga yäŋ näweraŋ yäk.  
\v 14 Unita gwäki tamitat udegän yäpmäŋkaŋ kukot. Näkŋawä in intäjukun äbäŋo-kät mäden äbäŋo ukät gwäki kubägän tamikta nadätat yäk.  
\v 15 Tuŋum näkŋa-kenpäŋ ude ba ude täŋpa yäŋkaŋ täga nämo täŋpet? Näk iron täga täropäŋ imata bänepjin täŋpä wakaŋ? yäŋ yäwerek.   
\p
\v 16  \x * \xo 20:16 \xt Mat 19:30; Mak 10:31; Luk 13:30\x* Jesutä man wärani ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Unita ämawebe apiŋo mäden itkaŋ unitä intäjukun api itneŋ. Ba ämawebe apiŋo intäjukun itkaŋ unitä mäden api itneŋ.   
\s1 Jesutä ini kumäkta man äneŋi yäŋkuk  
\r Mak 11:11-24; Luk 19:45-48; Jon 2:13-22  
\p
\v 17 Jesu uwä Jerusalem yotpärare-ken ärowa yäŋkaŋ iwaräntäkiye 12 ugänpäŋ yämagurän yäpmäŋ inigän kuŋkuŋ. Täŋkaŋ kädet kuŋit kuŋit ŋode yäwetkuk;  
\v 18  \x * \xo 20:18 \xt Mat 16:21; Mat 17:22-23\x* Ket nadäwut yäk. Nin kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare api ahäne. Ahäŋpäŋä Äma Bureni-inik uwä Baga man yäwoŋärewani ba bämop äma intäjukun täŋpani täŋo keri terak äroŋirän kumäkta man api topneŋ.  
\v 19 Täŋpäŋ äma guŋ äbotken nanik unita iniŋ kireŋirä yäŋärok man iwerit, kaŋ-mägayäŋit täŋpäŋ pärip-päriptä utpäŋ päya kwakäp terak api utpewä kumbek. Kumbänpäŋ äneŋirä edap yaräkubä täreŋirän api akwek.   
\s1 Jems kenta Jontä intäjukun itta yäŋkumän  
\r Mak 10:35-45  
\p
\v 20 Kadäni uken Sebedi webenitä Jesuken imaka kubäta yäŋapiwa yäŋkaŋ nanakiyat wäpi Jems kenta Jon yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku Jesu iŋamiken gwäjiŋ äpmoŋpäŋ itkuk. Täŋirän Jesutä iwetkuk;  
\v 21  \x * \xo 20:21 \xt Mat 19:28; Luk 22:30\x* Jide näwerayäŋ äbätan? Yäwänä yäŋkuk; Gäkä yäwikaŋ wäpka biŋam ikek irayäŋ täno uken nanaknayat ŋo dubika-ken kubätä käpmäk käda, kubätä bure käda kaŋ irun yäk. Ude täŋpäŋ wäpi biŋam ikek gäkkät bok kaŋ irut yäk.  
\v 22  \x * \xo 20:22 \xt Mat 26:39; Jon 18:11\x* Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; In mebäri nämo nadäŋkaŋ yäkaŋ. Ume komi nikek näkä näŋpayäŋ täyat u ek udegän täga api nädeŋ?  
\p Yäwänä Jems kenta Jontä iwetkumän; Täga api näde! yäk.   
\p
\v 23 Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; Bureni yäkamän. Komi nadäwayäŋ täyat u in udegän api nadädeŋ. Upäŋkaŋ näk järapna kukŋi kukŋi itdayäŋ yäkamän unita näkä täwetnaŋi nämo. Nanatä iwoyäŋkuko unitägän järapna kukŋi kukŋi bok api itneŋ.  
\v 24 Ude yäwänkaŋ iwaräntäkiye 10 unitä man u nadäŋpäŋ noripak yarä unita nadäwäwak täŋ yämiŋkuŋ.   
\p
\v 25  \x * \xo 20:25 \xt Luk 22:25-26\x* Täŋpäkaŋ Jesutä iwaräntäkiye yäŋpewän äbäpäŋ ŋode yäwetkuk; In nadäkaŋ? Guŋ äbot täŋo intäjukun ämatä ämawebeniye ärowani täŋ yämikta gäripi nadäk täkaŋ. Ba unitäŋo äma ekäni ekänitä ämawebe epän ämaniye ude yäpmäŋ kuŋat täkaŋ.  
\v 26-27  \x * \xo 20:26-27 \xt Mat 23:11; Mak 9:35; Luk 9:48\x* Upäŋkaŋ inä ude nämo täneŋ. Inken nanik kubätä intäjukun irayäŋ nadäŋpäŋä eruk, kowata yäpmäkta nämo nadäŋpäŋ intäŋo watä epän äma jopigän ude täŋpeŋ kuŋarek. Intäjukun irayäŋ nadäŋpäŋä noriye täŋo gämori-ken kuŋatpäŋ unitäŋo watä äma ude irek.  
\v 28  \x * \xo 20:28 \xt Luk 22:27; Plp 2:7; 1Ti 2:6\x* Imata, Äma Bureni-inik uwä udegän, ämawebe täŋo watä äma ude irekta äpuk. Uwä ämawebetä watä epän täŋ imikta nämo äpuk. Nämo! U gupi iniŋ kireŋpäŋ kumäŋirän ämawebe mäyap wakiken nanik ketäreŋpäŋ inita biŋam yäpayäŋ äpuk.   
\s1 Äma dapuri tumbani yarä äneŋi dapun ijiŋkumän  
\r Mak 10:46-52; Luk 18:35-43  
\p
\v 29 Jesu iwaräntäkiye-kät Jeriko yotpärare peŋpeŋ kuŋirä ämawebe bumta yäwatkuŋ.  
\v 30  \x * \xo 20:30 \xt Mat 9:27, 15:22\x* Täŋpäkaŋ äma dapuri tumbani yarä uwä kädet miŋin itkaŋ Jesu äbätak yäŋ yäwä nadäŋpäŋ gera taŋi ŋode yäŋkumän; Ekäni, Devit täŋo orani, butewaki nadäŋ nimi! yäk.  
\v 31 Ude yäŋirän ämatä yabäŋ yäŋpäŋ Wari yädeŋo! yäŋ yäwetkuŋ. Yäniŋ bitnäŋkuŋo upäŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ gera pen yäŋkumän; Ekäni, Devit täŋo orani, nekta butewaki nadäŋ nimi yäk.   
\p
\v 32 Eruk ude yäŋtäkon Jesu kädet miŋin itkaŋ yäŋpewän dubini-ken äbäŋirän yäwetkuk; Ima täŋ nimän yäŋpäŋ näkken gera yäkamän?  
\v 33 Yäwänä ŋode iwetkumän; Ekäni, dapunek yäpi tägaŋirä ijida kut yäŋpäŋ yäkamäk yäk.  
\v 34 Ude yäwänä Jesutä butewaki nadäŋ yämiŋpäŋ dapuri-ken yepmäŋirirän uterakgän dapun ijiŋpäŋ Jesu iwarän täŋkumän.   
\c 21  
\s1 Jesutä Äma Ekäni ude Jerusalem yotpärare-ken äroŋkuk  
\r Mak 11:1-10; Luk 19:29-38; Jon 12:12-19  
\p
\v 1 Kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare keräp taŋpäŋ Olip pom mebäri-ken yotpärare täpuri kubä wäpi Betefage uken ahäŋkuŋ. Uken ahäŋpäŋ itpäŋä Jesutä iwaräntäki yarä ŋode yäwetpäŋ peŋ yäwet-pewän kuŋkumän;  
\v 2 Ek yotpärare täpuri udu käkamän uken kuŋkaŋ doŋki nanak yamiŋi topmäk terak itkamän u yabäŋpäŋ pitpäŋ wädäŋ yäpmäŋ äbun.  
\v 3  \x * \xo 21:3 \xt Mat 26:18\x* Ektä ude täŋirän äma kubätä täwet yabäk täŋpänä ŋode kaŋ iwerun; Ekänitä doŋki ŋonita yäwänpäŋ äbä pitkamäk yäŋ kaŋ iwerun. Ude iweränkaŋ taniŋ kirewayäŋ yäk.   
\p
\v 4 Täŋpäkaŋ doŋki topmäk terak irirän Jesuta pitkumäno u jop nämo. Profet biani kubätä ŋode yäŋpäŋ kudän täŋkuko udegän ahäŋkuk;   
\q1
\v 5  \x * \xo 21:5 \xt Sek 9:9\x* \qt Päŋku Jerusalem nanik ämawebe ŋode yäwerut; \qt*  
\q2 \qt Kawut! Ekänijin inken api äbek. U bänep kwini täŋpanitä doŋki nanak terak maŋitkaŋ api äbek yäŋ kaŋ yäwerut.\qt* \rq Sek 9:9\rq*   
\p
\v 6-7 Täŋpäŋ iwaräntäki yarä u Jesutä man yäwetkuko udegän doŋki nanak yamiŋi u pitpäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋkaŋ iniken tek punin nanik yäŋopmäŋpäŋ doŋki terak iriŋ imänkaŋ Jesu uterak äro maŋitkuk.  
\v 8  \x * \xo 21:8 \xt 2Kin 9:13\x* Täŋirän ämawebe uken nanik mäyaptä teki kädet miŋin iriŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ba ätutä päya pähäm tokätpäŋ kädet miŋin udegän peŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.  
\v 9 Ude täŋkaŋ ämawebe ätu intäjukun, ätu mäden kuŋkuŋo u gera ŋode yäŋkuŋ;  
\q1 Wisikinik! Ekäni wäpi terak äbätak ŋonita iniŋ oretna!  
\q1 Anutu ärowani kunum gänaŋ itak u iniŋ oretna! yäk.   
\m
\v 10 Yäŋirä Jesu Jerusalem yotpärare uken äroŋirän ämawebe u naniktä yäŋtäbätek yäŋkuŋ. Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Äma äbätak ŋo netä?  
\v 11  \x * \xo 21:11 \xt Mat 21:46\x* Yäwäwä ämawebe Jesu-kät bok äbuŋo unitä yäwetkuŋ; In nämo nadäkaŋ? Ŋowä profet Jesu yäk. U Nasaret yotpärare, Galili komeken ahäwani yäŋ yäwetkuŋ.   
\s1 Jesu kudupi yot gänaŋ äroŋkuk  
\r Mak 11:11-24; Luk 19:45-48; Jon 2:13-22  
\p
\v 12 Täŋkaŋ Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ yabäŋkuk; Ämatä moneŋ ba barak imaka imaka kowat imän täŋ irirä. Yabäŋpäŋ yäwat kireŋpäŋ bukäni imaka, däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋ yämiŋkuŋ.  
\v 13  \x * \xo 21:13 \xt Ais 56:7; Jer 7:11\x* Täŋpäŋ yäwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Näkŋo Yotta nadäŋirä yäŋapik man yot ude täŋpek. Upäŋkaŋ intä ŋode täŋirä kubo äma täŋo käbop irit bägup ude äworetak!   
\p
\v 14 Ude yäwetkaŋ Jesu kudupi yot gänaŋ irirän äma dapuri tumbani ba kwäyähäneŋ täŋpani mäyap Jesutä itkuk-ken u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä yepmaŋpän tägaŋkuŋ.  
\v 15 Ude täŋirän iroŋiroŋi kudupi yot gänaŋ itkuŋo unitä kaŋpäŋ gera ŋode yäŋ itkuŋ; Devit orani äbäŋ nimitak ŋonita oretoret täŋ imina! yäŋ yäŋ itkuŋ. Täŋpäkaŋ iroŋiroŋitä Jesu wäpi biŋam yäpmäŋ akuŋirä nadäŋpäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani äma ätu ukät nadäwä waŋkuŋ. Ba kudän tägatäga Jesutä täŋkuko u kaŋpäŋ nadäwäwak täŋ imiŋkuŋ.   
\p
\v 16 Nadäwäwak täŋ imiŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Iroŋiroŋi gäka man yäkaŋ u nadätan? Iweräwä Jesutä yäwetkuk; Ei, nadätat yäk. Täŋ, in man ŋode kudän täwani u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ ba?  
\q1 \qt Iroŋiroŋi ba nanak täpuri-inik nonoŋ-ken nanik täŋo bänepi täŋpidäm taŋ yämiŋiri gäk ganiŋoret man yäkaŋ yäk.\qt* \rq Sam 8:2\rq*   
\m
\v 17 Jesutä ude yäwetpäŋ mäde ut yämiŋpäŋ Jerusalem yotpärare peŋpeŋ päŋku Betani yotpärare-ken ahäŋirän kome bipänpäŋ u patkuk.   
\s1 Nadäkinik bureni u kehäromi nikek  
\r Mak 11:12-14,20-24  
\p
\v 18-19  \x * \xo 21:18-19 \xt Luk 13:6\x* Patkuko yäŋewänä Jesu akumaŋ Jerusalem yotpärare-ken äneŋi kuŋkuk. Kuŋtäyon nakta iwäkaŋ wama päya kubä, mujipi nämo, pähämi-tägän irirä kädet miŋin kaŋkuk. Kaŋpäŋ wama u ŋode iwetkuk; Gäkä terak mujipka kubä mäden nämo ahäwek! Yäwänä uterakgän wama uwä gämäneŋ äroŋkuk.  
\v 20 Täŋpänkaŋ iwaräntäkiyetä u kaŋpäŋ keri iŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Wama ŋowä jide täŋpäŋ bäräŋek-inik gämäneŋ ärotak?   
\p
\v 21  \x * \xo 21:21 \xt Mat 17:20; Luk 17:6; 1Ko 13:2; Jon 14:12\x* Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näk bureni täwetat. In bänep yarä nikek nämo peŋpäŋ nadäkinikjin Anutu-kengän penayäŋ täkaŋ uwä wamata täro udegän täga täneŋ. Täŋpäŋ ugän nämo. In Anutu nadäŋ imikinik täŋpäŋ pom gudo ŋode täga iwetneŋ; Pom, gäk tokätpeŋ gwägu gänaŋ äpmo yäŋ iweräwä manjin api buramiwek.  
\v 22  \x * \xo 21:22 \xt Mat 7:7-11; Mat 18:19; Jon 14:13-14\x* Täŋpäkaŋ nadäkinikjin nikek kuŋatpäŋ imaka u ba u unita yäŋapiŋirä api tamek.   
\s1 Jesu kehäromini täŋo mebärita iwet yabäŋkuŋ  
\p
\v 23  \x * \xo 21:23 \xt Jon 2:18\x* Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ man yäŋpäŋ yäwoŋärek täŋ irirän Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo watä äma ätutä ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuŋ; Ai! Gäk imaka täk täyan ŋo netätä gäwerirän täk täyan?  
\v 24 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Näk man kubägän-inik täwet yabäwa näwerirä näkä udegän netä näwerän imaka täk täyat u kowata täwerayäŋ.  
\v 25 Eruk näwerut! Jontä ume ärut yämik täŋkuko u netä iweränkaŋ ume ärut yämik täŋkukonik? Anututä iweränkaŋ täŋkuk ba ini nadäŋpäŋ täk täŋkukonik? Ude yäwet yabäwänä jide yäne yäŋ nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Nin Anututä iwerän täŋkuk yäŋ yänawä Jesutä ŋode niwerayäŋ; A! Upäŋ imata mani nämo nadäŋkuŋ? yäŋ niwerayäŋ yäk.  
\v 26  \x * \xo 21:26 \xt Mat 14:5, 21:46\x* Täŋ, Jon uwä ini nadäŋpäŋ täŋkuk yäŋ yänawä ämawebetä Jon uwä profet kubä yäŋ nadäŋpäŋ ninta kokwawak nadäŋ nimineŋ yäk.   
\p
\v 27 Nadäŋ-bäräp yarä nikek ude täŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Nin nämo nadäkamäŋ yäk. Yäwäwä yäwetkuk; Eruk, ude yäkaŋ unita näk udegän netätä näwerirän täk täyat unitäŋo mebäri nämo täwerayäŋ.   
\s1 Tuäke monäke täŋo manbiŋam  
\p
\v 28-30  \x * \xo 21:28-30 \xt Luk 15:11\x* Jesutä man ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäwetkuk; Man wärani kubä täwera ket nadäwut; Tuäke monäke it täŋkumänonik. Nanitä nanaki tuäni ŋode iwetkuk; Tuä, gäk kuŋkaŋ wain epän täŋ namisi yäk. Iweränä yäŋkuk; Nan, täga täŋpayäŋ yäk. Täga täŋpayäŋ yäŋkukopäŋ peŋawäk täŋpeŋ epän nämo täŋkuk. Täŋirän ätu itpäŋ nanitä monäni man udegän iwetkuk. Iweränä yäŋkuk; Nämo täŋpayäŋ! yäk. Nämo täŋpayäŋ iwetkukopäŋ mäden bänepi sukureŋpäŋ päŋku epän täŋkuk.  
\v 31 Jesutä man wärani u yäwet paotpäŋ yäwetkuk; In jide nadäkaŋ? Nanak netätä nan täŋo man buramiŋkuk? Yäwänä iwetkuŋ; Nanaki monänitä buramiŋkuk yäk.  
\p Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näk bureni täwetat. Ämawebe wakiwaki täŋpani, takis moneŋ yäpani äma ba kädet miŋin webe udewanitä in tärepmitpäŋ Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ intäjukun api äroneŋ.  
\v 32  \x * \xo 21:32 \xt Luk 3:12; Luk 7:29-30\x* Jontä ahäŋpäŋ siwoŋi kuŋat-kuŋat täŋo kädet täwoŋäreŋirän inä unitäŋo man nadäkta bitnäwäkaŋ takis moneŋ yäpani äma ba kädet miŋin webetä nadäŋpäŋ bänepi sukureŋkuŋ. Ude täŋirä yabäŋkuŋo upäŋkaŋ gwäkjin nämo imätkuŋ. Man Jontä yäŋkuko u nämo nadäŋ imiŋpäŋ bänepjin nämo sukureŋkuŋ.   
\s1 Wain epän täŋo watä äma waki  
\r Mak 12:1-12; Luk 20:9-19  
\p
\v 33  \x * \xo 21:33 \xt Ais 5:1-2; Mat 25:14\x* Jesutä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Näk man wärani kubä täwera nadäwut; Äma ekäni kubätä kome kubäken wain epän täŋ moreŋpäŋ yewa täŋ-äyäŋurek. Täŋpäŋ wain mujipi yeŋ yäwatpäŋ umeni yäpmäkta komeni täŋkaŋ watä ämata yot kubä täŋ yämek. Ude täŋ moreŋpäŋ wain epän u kaŋiwatta äma ätu yepmaŋpän irirä kome ban kubäken kwek. \fig Wain epän watä äma täŋo yot|alt="Vinyard watchtower" src="HK076A.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Horace Knowles" ref="Mat 21:33" \fig*  
\v 34 Kwekopäŋ mujipi yäpmäk-yäpmäk kadäni keräp taŋirän mujipi ätu inita ketpäŋ yäpmäŋ imiŋ äbäkta epän ämaniye yäwerän kuneŋ.  
\v 35  \x * \xo 21:35 \xt Mat 22:6\x* Kuŋirä wain epän watä äma unitä äma u yepmäŋitpäŋ däpneŋ; Kubä iŋitpäŋ päripneŋ, kubäwä kumäŋ-kumäŋ utneŋ, kubäwä mobätä utneŋ.  
\v 36 Täŋirä wain epän mähemitä nadäŋpäŋ äneŋi epän ämaniye mäyap yäwerän kuŋirä udegän yepmäŋitpäŋ däpneŋ.  
\v 37 Eruk mäden-inik ŋode nadäwek; Nanakna bureni-iniktä päŋku yäwänä oraŋ imiŋpäŋ mani api buramineŋ yäk. Ude nadäŋpäŋ iniken nanaki iwerän kwek.  
\v 38  \x * \xo 21:38 \xt Mat 27:18\x* Eruk kwänkaŋ wain epän täŋo watä äma unitä nanaki-inik u kaŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täneŋ; Unitä epän ŋo mähemi api täŋpek yäk. Unita uritna epän ŋo ninta biŋam kaŋ täŋpän!  
\v 39  \x * \xo 21:39 \xt Hib 13:12\x* Ude yäŋpäŋä iwat kireŋpewä yewa gägäni-ken kuŋirän kumäŋ-kumäŋ utneŋ.  
\v 40 Jesutä man wärani ude yäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Jide nadäkaŋ? Epän mähemitä kuŋpäŋ watä äma u kowata jide täŋ yämek?   
\p
\v 41 Yäwänä bämop äma ba Juda täŋo watä äma uken itkuŋo unitä iwetkuŋ; Imaka waki-waki täŋkuŋo unita udegän kowata waki täŋ yämiŋirän paotneŋ yäk. Täŋpäŋ watä äma biani yäwat kireŋpäŋ komeni-ken watä äma tägagänpäŋ yepmaŋirän unitä kadäni kadäni wain mujipi yäpmäŋ imik täneŋ yäk.   
\p
\v 42  \x * \xo 21:42 \xt Apos 4:11; Rom 9:33; 1Pi 2:6-8\x* Yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ?  
\q1 \qt Äma yot täŋpanitä bek kubä kawä wawäpäŋ peŋkuŋo unitä bek bämopi ude itak. \qt*  
\q2 \qt Anututä ude täŋpewän ahäŋirän kaŋitna gäripi nikek täyak.\qt* \rq Sam 118:22\rq*   
\p
\v 43 Unita ŋode täwera nadäwut; Inä wain epän watä äma waki ukeŋo udewani. Unita Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta kädet täŋpipiŋ täwatkaŋ äma äbot kudupi kubä Anutu täŋo gärip terak kuŋatnayäŋ täkaŋ unita kädet api peŋ yämek.  
\v 44  \x * \xo 21:44 \xt Dan 2:44-45\x* Bek bämopi täweraro uterak äma kubätä maŋpäŋä bumta api urek. Ba bek unitä äma kubä terak maŋpäŋä äma u api däpmäŋ jakŋirek yäk.  
\v 45 Jesutä man wärani ude yäŋirän bämop ämakät Parisi äma unitä nadäwä tärewäpäŋ yäŋkuŋ; \fig Parisi äma ätu|alt="Pharisees" src="Pharis d.jpg" size="col" loc="Top left" copy="Urs Wegmann" ref="Mat 21:45" \fig*  
\v 46  \x * \xo 21:46 \xt Mat 21:26\x* Bureni! Man wärani wain epän terak utpäŋ yäyak u ninta yäyak! Ude yäŋpäŋ iŋitpäŋ utnayäŋ nadäŋkuŋopäŋ ämawebeta umuntaŋpäŋ peŋkuŋ.   
\c 22  
\s1 Äŋnak-äŋnak pähap kubä täŋo man wärani  
\r Luk 14:16-24  
\p
\v 1 Jesutä man wärani kubä pen ŋode yäwetkuk;  
\v 2-3 Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täk täyak uwä ŋode bumik; Äma ekäni kubä täŋo nanaki webeni-kät keräntäk tädayäŋ täŋirän u iniŋ oretta äŋnak-äŋnak pähap täŋpayäŋ tuŋum täŋpek. Tuŋum täŋ itkaŋ ämawebe ätu ninkät bok kaŋ nänayäŋ nadäŋpäŋ kadäni udeken api näne yäŋ man pewän kuneŋ. Eruk, äŋnak-äŋnakta tuŋum täŋ paotpäŋ epän ämaniye yäwerän ämawebe yämagutta kuneŋ. Päŋku yäwetneŋo upäŋkaŋä äbäkta bitnäneŋ.   
\p
\v 4  \x * \xo 22:4 \xt Mat 21:36\x* Bitnäŋirä biŋami nadäŋpäŋ äneŋi epän ämaniye ätu ŋode yäwerek; In kuŋkaŋ äma bitnäŋkaŋ itkaŋ u ŋode yäwerut; Äbut! yäk. Äma ekäni u äŋnak-äŋnakta tuŋum täŋ moretak. Bulimäkau ba tom ätu däpmäŋpäŋ peŋ tamitak yäk. Äŋnak-äŋnak mähemitä man ude yäweränkaŋ kuneŋ.  
\v 5 Eruk epän ämaniye u päŋku yäwetneŋo upäŋkaŋ nämo nadäŋ yämineŋ. Täŋpäŋ ini-ini kuŋtäŋpä kuneŋ. Kubäwä ketem epäni-ken kwek. Kubäwä moneŋ epäni-ken kwek.  
\v 6  \x * \xo 22:6 \xt Mat 21:35\x* Ätuwä epän äma u yepmäŋitpäŋ komi yämiŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpneŋ.  
\v 7 Täŋirä äma ekäni unitä biŋam nadäŋpäŋ kokwawak taŋi täŋpäŋ komi ämaniye yäwet-pewän päŋku äma kumäŋ-kumäŋ däpani u yori nikek wärämutpäŋ äma u kudup däpmäŋ paotneŋ.   
\p
\v 8 Täŋpäkaŋ mäden äma ekäni unitä epän ämaniye ätu yäwerek; Tom ketem yäpmäŋpäŋ pero ŋo jop itkaŋ yäk. Äma pengän man pewa kuŋkuŋo u nämo ämnayäŋ. Äŋnak-äŋnak täyat ŋo äma udewanita biŋam nämo täyat yäk.  
\v 9 Unita in päŋku kädet moräk-ken ämawebe ittäŋ kukaŋ u yämagut yäpmäŋ äbäkaŋ ketem penta kaŋ näna! yäk.  
\v 10 Eruk man ude yäwet-pewän päŋku kädet miŋin ba itpäŋ-nadäk täŋpani-ken ämawebe jopi täga ba waki bok yämagut päbä yepmaŋpä yot äŋnak-äŋnak täneŋ-ken u tokŋeŋ moreneŋ.   
\p
\v 11 Ämawebe ude tokŋeŋ moreŋpäŋ irirä äma ekäni uwä u yabäwayäŋ yot u gänaŋ äroŋpäŋ käwek; Äma kubä kadäni unitäŋo tek nämo täŋkaŋ äbeko irirän.  
\v 12 Kaŋkaŋ iwerek; Notnapak! Gäk imata kadäni ŋonitäŋo tek nämo täŋkaŋ äbäno ŋo maŋit itan? Ude yäwänä man kowata kubä nämo iwerek.  
\v 13  \x * \xo 22:13 \xt Mat 8:12, 25:30; Luk 13:28\x* Täŋpänkaŋ äma ekäni unitä epän ämaniye ätu yäwerek; Äma ŋo iŋitpäŋ yentä keri kuroŋi pädät täŋpäŋ bipmäŋ urani gänaŋ maŋpä kut! yäk. Bipmäŋ urani gänaŋ u itkaŋ konäm butewaki terak meni kaŋ jiwätpeŋ it yäpmäŋ ärowän yäk.   
\p
\v 14 Jesutä man wärani u yäŋ paotpäŋ ŋode yäwetkuk; Bureni täwera. Anutu täŋo mantä ämawebe mäyap yämagut täyak upäŋkaŋ yarä-gänpäŋ inita biŋam api yäpek.   
\s1 Takis moneŋ pene ba nämo pene?  
\r Mak 12:13-17; Luk 20:20-26  
\p
\v 15-16  \x * \xo 22:15-16 \xt Mak 3:6\x* Parisi ämatä man Jesutä yäŋkuko u nadäŋpäŋ Jesu kakätäŋpeŋ päŋku inigän itkaŋ käbeyä täŋkuŋ. Täŋpäŋ Jesutä man goret kubä yäwän kaŋpäŋ manken tena yäŋkaŋ noriye ätukät Herot täŋo ämaniye ätukät yäwet-pewä Jesuken kuŋkuŋ. Päŋku ahäŋ imiŋpäŋ bänep ärik-ärik man ŋode iwetkuŋ; Yäwoŋärewani äma, nin gäkŋo mebäri nadäkamäŋ yäk. Gäk jopman nämo yäk täyan. Ämata nadäwätäk nämo täŋpäŋ man burenigän yäk täyan yäk. Gäk äma ärowani äpani nämo yäpmäŋ daniŋpäŋ kuduptagän Anutu täŋo kädet siwoŋigän niwetpäŋ niwoŋärek täk täyan.  
\v 17 Unita niweri nadäna; Nin Juda naniktä Rom gapmanta takis moneŋ imikta nintäŋo baga mantä yäjiwät täyak ba nämo?   
\p
\v 18 Yäwäwä Jesutä nadäk-nadäki-ken yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ yäwetkuk; Wa! In äma jop manman yäwani. Imata jopman yäŋnäkŋatkaŋ?  
\v 19 Eruk, moneŋ kubä namä käwa yäk. Yäwänä moneŋ kubä imiŋkuŋ.  
\v 20 Täŋirä yäwet yabäŋkuk; Moneŋ ŋo terak netä täŋo iŋami dapun ba wäpitä itak?  
\v 21  \x * \xo 22:21 \xt Rom 13:7\x* Yäwänä iwetkuŋ; Rom gapman täŋo intäjukun äma Sisa unitäŋotä itak yäk. Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Eruk ket ŋode nadäwut; In imaka Rom gapmanta imikta yäwani u inita kaŋ imut. Täŋ, imaka imaka Anututa imikta yäwani u Anututa kaŋ imut yäk.  
\v 22 Ude yäwänkaŋ kikŋutpäŋ nadäwätäk täŋpäŋä kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.   
\s1 Kumbani-ken nanik akukakuk täŋo man  
\r Mak 12:18-27; Luk 20:27-40  
\p
\v 23  \x * \xo 22:23 \xt Apos 23:8\x* Kepma ugän äma ätu Satyusi äbotken naniktä Jesuken äbuŋ. (Satyusi äma uwä kumbani-ken nanik akukakuk nämo pätak yäŋ nadäk täŋkuŋonik.)  
\v 24  \x * \xo 22:24 \xt Lo 25:5\x* Eruk abäŋpäŋ Jesu ŋode iwet yabäŋkuŋ; Yäwoŋärewani äma, Mosestä ninta man kudän ŋode täŋ nimiŋkuk; Äma kubätä webe yäpmäŋpäŋ komenita yeri kubä nämo bäyaŋkaŋ kumäŋirän monänitä webeni kajat yäpmäŋpäŋ tuänita biŋam yeri bäyaŋ imek yäŋ yäŋkuk.  
\v 25 U nadäŋiri manbiŋam kubä ŋode gäwetna nadä; Bianä ini buap 7 itkuŋo uwä tuänitä webe kubä yäpmäŋpäŋ yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk.  
\v 26 Täŋirän monänitä webe ugänpäŋ yäpuk. Yäpmäŋpäŋ udegän yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk. Kumäŋirän gwekitä webe ugänpäŋ koreŋpäŋ udegän yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk. Kumäŋirän awänitä webe kajat ini ugänpäŋ yäpuk. Udegän udegän buap 7 uwä webe ugänpäŋ yäpmäŋpäŋ yeri kubä nämo peŋkaŋ kumän-tagän kumbuŋ.  
\v 27 Täŋkaŋ äpiyetä kumäŋirä webeni kajat udegän mäden kumbuk.  
\v 28 Eruk, kumbanitä akukakuk kadäni webe uwä netäta biŋam api täŋpek? yäŋ iwetkuŋ.   
\p
\v 29 Ude iweräwä Jesutä yäwetkuk; In Anutu täŋo man kudän täwani ba Anutu täŋo kehäromita guŋ takinik täk täkaŋ. Mebäri unita in nadäk-nadäk goret nadäkaŋ!  
\v 30 Ittäŋgän kumbani-ken naniktä akuŋpäŋ ämawebe u nädapi nämo api täneŋ. Aŋero kunum gänaŋ itkaŋ uwä webe yäpmäk-yäpmäk nämo täk täkaŋ ude ämawebe jop api itneŋ.   
\p
\v 31 Kumbani-ken naniktä akukakukta yäkaŋ unita ŋode täwetat; Mosestä man bian kudän täŋkuko u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ ba?  
\v 32  \x * \xo 22:32 \xt Kis 3:6; Mat 8:11\x* Anututä Moses ŋode iwetkuk; Näk Abraham, Aisak, Jekop täŋo Anututä itat yäŋ yäŋkuk. Anututä ude iwetkuko unita ŋode nadäwut; Anutu u kumbani täŋo Anutu nämo. Uwä kodak irani täŋo Anutu. Unita inä ämatä kumäŋpeŋ u kädagän kuk täkaŋ yäŋ yäk täkaŋ uwä goret-inik yäk täkaŋ.   
\p
\v 33 Jesutä man ude yäŋirän ämawebe päke itkuŋo unitä nadäŋkaŋ kikŋutpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuŋ.   
\s1 Baga man jide unitä intäjukun itak?  
\r Mak 12:28-31; Luk 10:25-28  
\p
\v 34 Jesutä man ude yäweränä Satyusi äma unitä manta wäyäkŋeŋpäŋ kuŋirä Parisi ämatä biŋam u nadäŋpäŋ ämaniye yäŋporiŋ yäpmäŋ Jesutä itkuk-ken u ahäŋ imiŋkuŋ.  
\v 35 Ahäŋ imiŋpäŋ noripak kubä, Baga manta mebäri nadäwani u imaka, penta itkuŋ.  
\v 36 Äma unitä Jesu ŋode iwet yabäŋkuk; Yäwoŋärewani äma, Anututä man kädet peŋ nimiŋkuko u jide unitä intäjukun itak?   
\p
\v 37-38  \x * \xo 22:37-38 \xt Lo 6:5\x* Iweränä Jesutä kowata ŋode iwetkuk; Man intäjukun itak uwä ŋode; Gäk Ekäni Anutukata gäripi-inik nadäwen. Bänepka, gupka, nadäk-nadäkka kumän-tagän Anutu-kengän pewen.  
\v 39  \x * \xo 22:39 \xt Wkp 19:18\x* Ba kubä ŋode; Gäkŋata nadäk täyan udegän notkayeta nadäŋ yämen.  
\v 40  \x * \xo 22:40 \xt Mat 7:12; Rom 13:10; Gal 5:14\x* Man yarä ŋonitä man Mosestä kudän täwani ukät profet bianitä kudän täwani unitäŋo doni ude itkamän.   
\s1 Jesu ini-tägän Kristota yäwet yabäŋkuk  
\r Mak 12:35-37; Luk 20:41-44  
\p
\v 41 Täŋpäkaŋ Parisi äma Jesu-kät pen irirä Jesutä ŋode yäwet yabäŋkuk;  
\v 42  \x * \xo 22:42 \xt Jon 7:42\x* In Anutu täŋo iwoyäwani Kristo unita jide nadäkaŋ? U netä täŋo orani? Yäweränä iwetkuŋ; Kristo u Devit täŋo orani yäŋ nadäk täkamäŋ yäk.   
\p
\v 43  \x * \xo 22:43 \xt Mat 26:64\x* Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Ude nämo. Inä Kristo u Devit täŋo orani jopi kubä, komen ämagän yäŋ yäk täkaŋ upäŋkaŋ Devit imata Ekänina yäŋ iwetkuk? Anutu täŋo Munapiktä nadäk-nadäk imänkaŋ Devittä ŋode yäŋkuk;   
\q1
\v 44  \qt Ekäni Anututä Ekänina ŋode iwerirän nadäŋkut; \qt*  
\q2 \qt Gäk dubina-ken äbä maŋiriri wäpka biŋam gamiŋkaŋ iwankaye yäpmäŋpäŋ gämotka-kengän api yepmaŋpet yäk.\qt* \rq Sam 110:1\rq*   
\m
\v 45 Eruk u kawut! Devit ini uwä Kristota Ekänina yäŋ yäŋkuko unita imata Kristo u Devit täŋo orani jopi kubä yäŋ yäk täkaŋ?   
\p
\v 46 Jesutä ude yäwän nadäŋpäŋ Parisi ämatä kowata man kubä täga nämo iwetne yäŋ nadäŋkuŋ. Ba Jesu täŋo kehäromi täga nämo yäpmäŋ äpne yäŋ nadäŋpäŋ man wari nämo iwetkuŋ.   
\c 23  
\s1 Watä äma täŋo irit kuŋat-kuŋatta yäwetkuk  
\r Mak 12:38-39; Luk 11:43,46, 20:45-46  
\p
\v 1 Jesu Parisi ämakät man yäŋ moreŋpäŋ iwaräntäkiye-kät ämawebe päke itkuŋo u ŋode yäwetkuk;  
\v 2 In nadäkaŋ? Parisi ämakät Baga man yäwoŋärewani ämatä in kädet Mosestä pewani unita täga täwet täkaŋ.  
\v 3  \x * \xo 23:3 \xt Mal 2:7-8\x* Ude täwerirä man u nadäŋpäŋ kaŋ buramik täŋput. Upäŋkaŋ täktäki uwä täga nämo. Ude kaŋ täŋput yäŋ täwet täkaŋ upäŋkaŋ ini uwä nämo täk täkaŋ. Unita watä ämajin ätutä täŋpeŋ kuŋat täkaŋ in udegän nämo täneŋ.  
\v 4 Ude täk täkot yäŋ täwet täkaŋ uwä yäk tuŋum bäräpitä kehäromijin yäpmäŋ äpäk täyak ude bumik. Ude täŋ tamik täkaŋ upäŋkaŋ ini uwä bäräpi udewani kubä nämo buramik täkaŋ.   
\p
\v 5  \x * \xo 23:5 \xt Mat 6:1; Kis 13:9; Lo 6:8; Nam 15:38-39\x* Ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Watä äma udewanitä kädet mebäri mebäri täk täkaŋ. Ämawebetä nibäŋpäŋ siwoŋi kuŋarani yäŋ nadäwut yäŋkaŋ ŋode täk täkaŋ; Anutu täŋo man mujipi ätu pipa terak kudän täŋpäŋ uwäk täŋkaŋ yentä topmäŋpäŋ damani-ken peŋpäŋ pädät täk täkaŋ. Täpuri-inik, äma ätutä täk täkaŋ ude nämo täk täkaŋ. Nämo, taŋi täk täkaŋ! Ba tek täk täkaŋ uwä, äma ätutä keräpi täk täkaŋ udewani nämo. Käroŋipäŋ täŋkaŋ ämawebetä nibäwut yäŋkaŋ imaka yabäŋgärip ikek tek terak topä wädäk täkaŋ.  
\v 6  \x * \xo 23:6 \xt Mat 6:5; Luk 14:7\x* Ba äŋnak-äŋnak taŋi täktäk kadäni-ken intäjukun, ämawebe iŋamiken it täkaŋ. Täŋpäŋ käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ udegän täk täkaŋ.  
\v 7 Ba ämawebetä oraŋ nimiŋpäŋ wäpjin biŋam ikek yäŋ niwerut yäŋkaŋ ämawebe iŋamiken kwawak kuŋat täkaŋ.   
\p
\v 8 Täŋ, inä kudän udewani nämo täneŋ. Äma wäpi biŋam ikek ude nämo kuŋatneŋ. Unita äma kubätä Ekänina yäŋ gäweränä kaŋ iniŋ bitnä. In injin buap. Kubätä ätuta intäjukun nämo irek. Ekänijin kubä-tägän itak.  
\v 9 Täŋpäkaŋ kome terak ŋo in äma kubäta gäk nintäŋo intäjukun äma yäŋpäŋ Nanin yäŋ nämo iwetneŋ.  
\v 10 Nämo, Kristo unitägän Ekäni it tamitak.  
\v 11  \x * \xo 23:11 \xt Mat 20:26; Mak 9:35; Luk 22:26\x* Täŋ, notjinpak kubätä watä epän täŋ tamayäŋ täyak, äma u uwä Anutu iŋamiken intäjukun-inik itak.  
\v 12  \x * \xo 23:12 \xt Jop 22:29; Snd 29:23; Ese 21:26; Luk 14:11, 18:14\x* Täŋpäŋ äma kubätä ini wäpi biŋam yäpmäŋ ärowayäŋ täko uwä Anututä wäpi biŋam api yäpmäŋ äpek. Täŋ, äma kubätä inita nadäwän äpani täŋpänpäŋ kuŋarayäŋ täko uwä Anututä api oraŋ imek yäk.   
\s1 Jesutä Parisi äma jukuman yäwetkuk  
\r Mak 12:40; Luk 11:39-42,44,52, 20:47  
\p
\v 13 Jesutä ude yäŋpäŋ Parisi äma Baga man yäwoŋärewani ämakät man kädäp ikek ŋode yäwetkuk; Wa! In kudup api waŋ moreneŋ! In jopman yäŋkaŋ täŋyäkŋarani täk täkaŋ. In Anututä intäjukun it tamikta bitnäŋpäŋ mani nämo buramik täkaŋ. Ude täŋirä ämawebe Anutu täŋo kädet siwoŋi iwatta kädet täŋpipiŋ yämiŋpewä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ täga nämo ärok täkaŋ. [  
\v 14 Wa! In kudup api waŋ moreneŋ! Täŋyäkŋarani äma intä webe kajattä yot gänaŋ äroŋkaŋ tuŋumi yäyomägat täkaŋ. Ude täŋkaŋ mäyäk nämo nadäŋkaŋ Anutu-ken yäŋapik man käroŋi jop yäk täkaŋ.]   
\p
\v 15 Wa! Täŋyäkŋarani äma in kudup api waŋ moreneŋ! In ämawebetä kädet nintä täk täkamäŋ ugän iwarut yäŋkaŋ yäwettäŋ komeni komeni tuän ba ban kuŋat täkaŋ. Täŋirä äma kubätä intäŋo kädet u iwarayäŋ täyak uwä in bumikgän geŋita biŋam ude api täŋpek.   
\p
\v 16  \x * \xo 23:16 \xt Mat 15:14\x* Jesutä ude yäŋpäŋ äneŋi yäkgän täŋkuk; Wa! In kudup api waŋ moreneŋ! Täŋyäkŋarani äma intä äma dapuri tumbani ude bumik kuŋat täkaŋ. Dapunjin tumbani intä ämawebeta kädet täga nämo yäwoŋäreneŋ. In Anutu täŋo mebärini nämo nadäŋkaŋ imaka täpuri täpuri unita nadäwä ärowani täŋpäkaŋ imaka bureni taŋi unita nadäwä äpani täk täkaŋ. Täŋkaŋ in ämawebe man goret ŋode yäwet täkaŋ; Äma kubätä man yäweko u yäŋkehärom takta kudupi yot täŋo wäpi terak wohureko uwä jopi yäŋ yäk täkaŋ. Upäŋkaŋ äma unitä tuŋum täpuri täpuri säkgämän kudupi yot gänaŋ itkaŋ uterak wohureko uyaku, bureni yäŋ yäk täkaŋ.  
\v 17 In ude goret yäk täkaŋ! Imatäken unitä bureni täyak? Tuŋum täpuri täpuri kudupi yot gänaŋ itkaŋ u, ba kudupi yot ini? Tuŋum unitä bureni nämo täyak. U yot gänaŋ jop itkaŋ yot unitä bureni! yäk.   
\p
\v 18 Ba kubä pen ŋode yäk täkaŋ; Äma kubätä man yäweko u yäŋkehärom takta, imaka alta terak pek täkaŋ u wäpi terak wohureko uwä jopi yäŋ yäk täkaŋ. Täŋpäkaŋ äma unitä imaka bänep tägata pewani uterak wohureko uyaku bureni yäŋ yäk täkaŋ.  
\v 19 In ude goret yäk täkaŋ. Imatäken unitä bureni täyak? Imaka alta terak pek täkaŋ u, ba alta ini? Iron pek täkaŋ u ini-tägän bureni nämo. Alta unitä bureni täyak unita imaka uterak peweno uwä bureni täŋpek.  
\v 20 Alta uwä imaka alta terak itkaŋ u kumän-tagän uwäk täyak unita alta unitäwä bureni täyak.   
\p
\v 21 Täŋ, kudupi yot uwä yot ini ukät kudupi yot täŋo mähemi Anutu u bok uwäk täyak.  
\v 22  \x * \xo 23:22 \xt Ais 66:1; Mat 5:34\x* Ba äma kubätä kunum yäŋpäŋ u wäpi terak man wohureko uwä kunum uterak nämo wohurek. Kunum uwä Anutu täŋo irit bägup unita Anutu täŋo wäpi uterak man wohurek.   
\p
\v 23  \x * \xo 23:23 \xt Wkp 27:30; Mai 6:8\x* Jesutä ude yäwetpäŋ äneŋi ŋode yäwetgän täŋkuk; Wa! In kudup api waŋ moreneŋ! Täŋyäkŋarani äma intä Nin Anutu täŋo kädet siwoŋi iwat täkamäŋ yäŋ yäŋpäŋ baga man täpuri täpuri iwatpäŋ ŋode täk täkaŋ; Imaka tokän täpuri täpuri yäpmäŋ daniŋpäŋ moräki Anututa biŋam pek täkaŋ. Ude täk täkaŋ upäŋkaŋ Anutu täŋo man bureni pähap päke ŋodewani yärepmit täkaŋ; Äma täŋyäkŋarani nämo täŋpen. Bänep kwini iron kädet täŋpeŋ kuŋaren. Ba, ämawebeta nadäkinik täŋpeŋ kuŋaren. In kädet udewani-kät baga täpuri täpuri iwat täkaŋ u bok iwaräpäŋ uyaku tägawek.   
\p
\v 24 Dapunjin tumbani intä baga täpuri täpuri iwatpäŋ man taŋi irepmitpeŋ kuŋat täkaŋ u ŋode bumik täk täkaŋ; Äma kubätä ume näŋpa yäŋkaŋ täpun-täpun yäpmäŋ täŋpän kwäpäŋ tom taŋi kubä nämo kaŋkaŋ ukät bok kämän kuneŋo in ude täk täkaŋ.   
\p
\v 25  \x * \xo 23:25 \xt Mak 7:4\x* Wa! Parisi ämakät Baga man yäwoŋärewani äma in kumän api waŋ moreneŋ. Täŋyäkŋarani äma intä ketem peŋ-nakjin gupigän ärut täkaŋ upäŋkaŋ bänepjin-ken imaka waki kubota ba kome täŋo kaŋgärip upäŋ nämo ärut täŋpä kuk täkaŋ.  
\v 26 Dapunjin tumbani! Inä gänaŋ umu jukun ärutpewä pak taŋirä eruk gupjin uwä kuräki api itneŋ.   
\p
\v 27  \x * \xo 23:27 \xt Apos 23:3\x* Wa! Täŋyäkŋarani äma in kumän api waŋ moreneŋ. Kuŋat-kuŋatjin u ämatä äma kubä äneŋpäŋ punin simen täk täkaŋ ude bumik. Simen u säkgämän käweno upäŋkaŋ gänaŋ umu kumbani täŋo kujari ba imaka taräki taräki unitä itkaŋ.  
\v 28  \x * \xo 23:28 \xt Luk 16:15\x* Täŋkaŋ in udewanigän. Ämatä tabäk täkaŋ uwä täga upäŋkaŋ bänepjin-kenä täŋyäkŋarani kädet waki mebäri mebäri unitä itkaŋ.   
\p
\v 29 Wa! Parisi ämakät Baga man yäwoŋärewani äma in kumän api waŋ moreneŋ. Täŋyäkŋarani äma intä profet biani äneŋpani-ken säkgämän ket ut täkaŋ. Ba äma siwoŋi kuŋarani äneŋpani-ken imaka, mebäri ket ut täkaŋ.  
\v 30 Täŋkaŋ in ŋode yäk täkaŋ; Oraniyetä bian itkuŋo ude itkamäŋ yäwänäku profet nämo däpmäk täkäne yäŋ yäk täkaŋ.  
\v 31  \x * \xo 23:31 \xt Apos 7:52\x* Ude yäk täkaŋ upäŋkaŋ jopman yäk täkaŋ. Kudän täk täkaŋ unitä ŋode niwoŋärek täyak; In profet däpuŋo unitäŋo oraniye unita mebärijin kubägän.  
\v 32 Unita kädet waki orajiyetä täŋkuŋo inä udegän api täŋ täreneŋ.   
\p
\v 33  \x * \xo 23:33 \xt Mat 3:7, 12:34; Luk 3:7\x* Gämok täŋo äbot in kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken käbop de päŋku api itneŋ? Nämo! Momijin unita geŋi-ken api äpmoneŋ.  
\v 34  \x * \xo 23:34 \xt 1Te 2:15; Mat 10:23\x* In nadäkaŋ? Näkä profet ba siwoŋi äma peŋ yäwetpewa äbäŋirä in ukät nanik ätu api däpmäŋ täŋpä kuneŋ. Ba ätu uwä komi api yämineŋ. Ätu uwä päya kwakäp terak api däpneŋ. Täŋ ätu uwä käbeyä yotken pärip-päriptä däpmäŋpäŋ yäwat kirek api täneŋ.  
\v 35  \x * \xo 23:35 \xt Stt 4:8; Hib 11:4; 2Sto 24:20-21\x* Ude täŋirä ämawebe siwoŋi däpmäŋ yäpmäŋ äbuŋo u kudupta intä kowata api yäpneŋ. Bian-inik äma siwoŋi kubä wäpi Abel uterak ämik yäput peŋpäŋ däpmäŋ yäpmäŋ äbäŋtäko Berekia nanaki Sekaraia intä kudupi yot täŋo alta dubini-ken urirä täreŋkuk.  
\v 36 Unita apiŋo bureni ŋode täwera nadäwut; Ämik ahäŋ yäpmäŋ äbuŋo unita kowata in itkaŋ ŋonitä api yäpneŋ.   
\s1 Jesutä Jerusalem ämawebeta butewaki nadäŋkuk  
\r Luk 13:34-35  
\p
\v 37  \x * \xo 23:37 \xt Apos 7:59; 1Te 2:15\x* O Jerusalem ämawebenaye! In imata profet däpmäŋpäŋ epän ämanaye täŋkentäŋ tamikta pewa äbuŋo u mobätä kumäŋ-kumäŋ däpmäk täkaŋ? Baraktä nanakiye uyiŋjeŋ pat täkaŋ ude näkä in uyiŋjeŋ patta bitnäŋ yäpmäŋ äbuŋ.  
\v 38  \x * \xo 23:38 \xt 1Kin 9:7-8; Jer 12:7, 22:5\x* Unita Anututä tabä kätäŋirän watä ämajiye nämo, jop api itneŋ.  
\v 39  \x * \xo 23:39 \xt Sam 118:26; Mat 21:9\x* In nadäwut! Äneŋi nämo nabäŋkaŋ it yäpmäŋ äroŋtäŋgän Anutu wäpi terak abätak unita iniŋ oretna yäŋ yänayäŋ täŋo ugän api nabäneŋ.   
\c 24  
\s1 Kudupi yot api däpmäŋ äreyäneŋ yäŋ yäŋkuk  
\r Mak 13; Luk 21:5-36  
\p
\v 1 Eruk Jesu kudupi yot gänaŋ naniktä äpämaŋ kuŋirän iwaräntäkiyetä kudupi yot pähap kaŋkaŋ biŋam yäŋpäŋ Jesu iwoŋäreŋkuŋ.  
\v 2  \x * \xo 24:2 \xt Luk 19:44\x* Ude täŋirä Jesutä yäwetkuk; Ket nadäkot! Kudupi yot ŋo kaŋgärip täkaŋ upäŋkaŋ mädenä api tokät mäŋpek. Mobä uterak-terak itkaŋ uwä api eräŋ mäneŋ.  
\v 3 Ude yäweränkaŋ kumaŋ päŋku Olip pom terak äroŋpäŋ maŋit itpäŋ iwaräntäkiyetä inigän iwet yabäŋkuŋ; Yäno ukeŋowä jidegän api ahäwek? Ba gäkŋo äbäkäbäk kadäni ba kome täŋo tärek-tärek kadäni keräp taŋirän kudän jide ahäŋirän api käne?   
\p
\v 4 Ude iweräwä Jesutä yäwetkuk; Bänepjin peŋ awähutneŋta ket kaŋiwatpäŋ kuŋatneŋ.  
\v 5  \x * \xo 24:5 \xt Mat 24:23-24; Apos 5:36-37; 1Jo 2:18\x* Äma mäyaptä ahäŋpäŋ näk wäpna yäŋpäŋ Anutu täŋo iwoyäwani Kristo u näk yäŋ jopman api täwetneŋ. Ude yäŋ-täkŋarirä ämawebe mäyaptä nadäwä bureni api täneŋ.  
\v 6 Kadäni uken ämik mämä ba ämik biŋam nadäŋkaŋ Wära! Kadäni täretak yäŋ nadäŋkaŋ nämo kikŋutneŋ. Kudän ude ahäkta yäwani upäŋkaŋ kadäni bäräŋeŋ-inik nämo api tärewek.  
\v 7  \x * \xo 24:7 \xt 2Sto 15:6; Ais 19:2\x* Nämo, kome taŋi täpuri kowat ämiwän api täneŋ. Täŋpäŋ kadäni uken nakta jop irit imaka api ahäwek. Ba kenäŋ komeni komeni api kwaiwek.  
\v 8 Upäŋkaŋ kudän uwä bäräpi bureni ahänayäŋ täŋo unitäŋo wärani. Bureni kämi api ahäwek.   
\p
\v 9  \x * \xo 24:9 \xt Mat 10:22; Jon 15:18\x* Kadäni uken näka yäŋpäŋ ämawebetä iwan täŋ tamiŋpäŋ manken tepmaŋit, komi tamiŋit, kumäŋ-kumäŋ tadäpmäŋit api täneŋ.  
\v 10 Ude täŋ tamiŋirä äbot täŋpani ämawebe mäyaptä nadäkiniki pewä putärewäkaŋ iwan kowata kowata api täneŋ.  
\v 11  \x * \xo 24:11 \xt Mat 24:5,24; 1Jo 4:1\x* Täŋpäŋ profet jopi-jopi mäyap ahäŋpäŋ täŋyäkŋarani täŋirä ämawebe mäyaptä mäde api ut namineŋ.  
\v 12 Täŋpäŋ kädet wakiwaki ahäŋ yäpmäŋ kuŋirän äma täŋo bänep iron api paorek.  
\v 13  \x * \xo 24:13 \xt Mat 10:22\x* Upäŋkaŋ äma kubätä gwäk pimiŋpäŋ näkŋo man nämo peŋkaŋ yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä tärek-tärek kadäni-ken näkŋata biŋam api yäpet.  
\v 14  \x * \xo 24:14 \xt Mat 10:18, 28:19\x* Täŋpäkaŋ Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokärok unitäŋo manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuŋirä ämawebe kudup komeni komeni itkaŋ unitä nadäŋ moreŋirä kadäni uken uyaku kadäni pähap api ahäwek.   
\s1 Imaka wakiinik kubä api ahäwek  
\r Mak 13:14-23; Luk 21:20-24  
\p
\v 15  \x * \xo 24:15 \xt Dan 9:27, 11:31; Dan 12:11\x* Jesutä ude yäŋpäŋ kubä pen ŋode yäwetkuk; Bianä profet kubä wäpi Danieltä imaka taräki waki kubä peŋawähut ikekta yäŋkuk. Imaka yäŋkuko u Anutu täŋo kudupi yot gänaŋ irirän api käneŋ yäk. (Äma man ŋo kaŋpäŋä mebäri ket nadäkot.)  
\v 16 Täŋpäkaŋ kadäni u ahäwänä ämawebe Judia komeken nanik u bäräŋeŋ akumaŋ kome ŋo peŋpeŋ banken kaŋ kut.  
\v 17  \x * \xo 24:17 \xt Luk 17:31\x* Äma kubätä yot yäman irayäŋ täko uwä tuŋumi yäpmäkta yot gänaŋ nämo ärowek. Nämo, jop kaŋ metäŋpeŋ kwän!  
\v 18 Ba äma kubä ketem epänken irayäŋ täko uwä äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku mänit siot ba ämetpat tek nämo yäpek. Nämo, jop kaŋ metäŋpeŋ kwän!  
\v 19 Butewaki! Webe nanak kok ikek ba iroŋi paki nikek u bäräpi-inik api nadäneŋ!  
\v 20 Unita in Ekäniken yäŋapiŋirä ämetpeŋ kukkuk kadäni u mänit kadäni-ken ba Sabat kadäni-ken ahäwektawä!  
\v 21  \x * \xo 24:21 \xt Dan 12:1; Jol 2:2; Rev 7:14\x* Bureni, imaka ahäwayäŋ täyak uwä umuri pähap. Anututä pengän kunum kenta kome pewän ahäŋkumän-ken umunitä päbä apiŋo umuri pähap udewani kubä nämo ahäŋkuk. Ba udewanitä äneŋi nämo api ahäwek.  
\v 22 Ekänitä kadäni u keräpigän nämo däpmäŋ täkŋeŋkuk yäwänäku äma kubätä nämoinik itek. Upäŋkaŋ Anututä ämawebe inita iwoyäŋkuko unita butewaki nadäŋpäŋ kadäni keräpigän api däpmäŋ täkŋewek.   
\p
\v 23  \x * \xo 24:23 \xt Mat 24:5,11\x* Kadäni ukenä ämatä Kristo udu ahätak! ba ŋo ahätak! yäŋ täwerirä unita nadäŋirä bureni nämo täŋpek.  
\v 24  \x * \xo 24:24 \xt Lo 13:1-3; 2Te 2:8-9; Rev 13:13-14\x* Imata, kadäni uken äma mäyaptä jop manman yäŋ-täkŋatpäŋ näk Kristo ba profet kubä yäŋ api yäneŋ. Äma udewanitä kudän kudupi mebäri mebäri api täneŋ. Ämawebe Anututä inita yäpmäŋ daniwani unitäŋo bänepi peŋ awähutna yäŋkaŋ käderi paränä epän pähap ude api täneŋ.  
\v 25 Täŋkaŋ imaka udewani nämo ahäŋirän intäjukun täwetat.   
\p
\v 26  \x * \xo 24:26 \xt Luk 17:23-24\x* Täŋpäŋ äma kubätä Kristo u kome jopi kubäken itak yäŋ täwerirän in uken nämo kuneŋ. Ba kubätä Kristo u yot gänaŋ itak ŋo yäŋ täwerirän u nadäŋ imineŋtawä.  
\v 27  \x * \xo 24:27 \xt Mat 24:37-39\x* In nadäkaŋ? Yäpä kwinirirän äma deken deken kwawak kak täkaŋ udegän Äma Bureni-iniktä ahäŋirän ämawebe kuduptagän uken-uken naniktä kwawak api käneŋ.  
\v 28  \x * \xo 24:28 \xt Luk 17:37\x* Tom kubä kumäŋkaŋ parirän baraktä u näna yäŋkaŋ punin unu änok piäŋ kuŋarirä u yabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ. Udegän, kudän täwetat udewani kaŋpäŋä Äma Bureni-inik ahätak yäŋ api nadäneŋ.   
\p
\v 29  \x * \xo 24:29 \xt Ese 32:7; Jol 2:10,31; 2Pi 3:10\x* Imaka umuri umuri u ahäŋpäŋ paorirän uterakgän ŋode api ahäwek;  
\q1 \qt Edap täŋo peŋyäŋektä nämo ijiŋirän, komepak udegän api bipmäŋ urek.\qt*  
\q2 \qt Täŋirän guk api täreŋ mäneŋ. \qt*  
\q1 \qt Ude ahäŋirän imaka kehäromi nikek kunum gänaŋ it täkaŋ u kudup wareŋ api täŋ moreneŋ.\qt* \rq Ais 13:10, 34:4\rq*   
\m
\v 30  \x * \xo 24:30 \xt Rev 6:12-13; Sek 12:10; Rev 1:7; Dan 7:13\x* Ude ahäŋ irirä kudän kudupi kubä kunum gänaŋ ahäŋirän kaŋpäŋä Äma Bureni-inik äbäŋ itak yäŋ api nadäneŋ. Ude nadäŋpäŋ ämawebe kuduptagän konäm butewaki api täneŋ. Täŋirä Äma Bureni-inik uwä gubam terak, kehäromi ba epmäget kudän ikek äbäŋirän ämawebe api käneŋ.  
\v 31  \x * \xo 24:31 \xt Ais 27:13; 1Ko 15:52; 1Te 4:16\x* Kaŋ-yäpurirä äma unitä womat taŋi piäŋkaŋ aŋero peŋ yäwet-pewän päŋku ämawebe inita iwoyäwani kome kukŋi kukŋi, umude ba unude uken nanik api yämagutneŋ.   
\p
\v 32 Jesutä ude yäŋpäŋ man kubä pen ŋode yäwetkuk; Man wärani kubä wama päya terak utpäŋ täwera nadäwä tumbut. Wamatä dätäki pirirän kaŋpäŋ edap kadäni keräp täyak yäŋ nadäk täkaŋ.  
\v 33 Unita udegän, in imaka imaka api ahäneŋ yäŋ täwetat unitä ahäŋirä yabäŋpäŋ tärek-tärek kadäni keräp täyak yäŋ api nadäneŋ.  
\v 34  \x * \xo 24:34 \xt Mat 16:28\x* Näk bureni täwetat. Ämawebe apiŋo itkaŋ unitä kodak irirä imaka yäyat u api ahäŋ moreneŋ.  
\v 35  \x * \xo 24:35 \xt Mat 5:18\x* Täŋpäkaŋ kunum kenta kome u bok api paotdeŋo upäŋkaŋ mena jinom u nämoinik api paorek.   
\s1 Jesu u äneŋi jidegän api äbek?  
\r Mak 13:32-37; Luk 17:26-30,34-36  
\p
\v 36  \x * \xo 24:36 \xt Apos 1:7; 1Te 5:1-2\x* Äma Bureni-inik äneŋi äbayäŋ täyak unitäŋo kadäni äma kubätä nämo nadätak. Aŋero kunum gänaŋ itkaŋ u imaka, nämo nadäkaŋ. Ba Anutu täŋo Nanak u imaka, nämo nadätak. Nanitä ini-tägän nadätak.  
\v 37  \x * \xo 24:37 \xt Stt 6:5-8\x* Täŋkaŋ Äma Bureni-iniktä äneŋi äbayäŋ täyak-ken uwä Noa täŋo kadäni-ken ämawebetä täŋuruk-uruk täŋkuŋo udegän api täneŋ.  
\v 38 Kadäni uken gwägu nämo tokŋeŋirän ämawebetä nin täga itkamäŋ yäŋ nadäŋkaŋ ketem naknak, kädet kuŋat-kuŋat, nädapi täktäk täŋ yäpmäŋ kuŋirä Noa gäpe gänaŋ äroŋkuk.  
\v 39  \x * \xo 24:39 \xt Stt 7:21-23; 2Pi 3:6\x* Nin täga itkamäŋ yäŋ nadäŋkaŋ ude täŋ irirä gwägu taŋi pähap tokŋeŋpäŋ ämawebe päke u däpmäŋ moreŋkuk. Täŋpäkaŋ ämawebe udegän täŋuruk-uruk täŋ irirä Äma Bureni-inik api äbek.  
\v 40 Kadäni uken äma yarä epän täŋ irirän kubä yäpmäŋkaŋ kubä ugän api tewek.  
\v 41 Ba webe yaräwä ketem äŋnaŋ irirän kubäwä yäpmäŋkaŋ kubä ugän api tewek.   
\p
\v 42  \x * \xo 24:42 \xt Mat 25:13\x* Unita in ket täŋpäŋ kaŋiwatpäŋ kuŋarut. In Ekäni udeken api äbek yäŋ nämo nadäkaŋ.  
\v 43  \x * \xo 24:43 \xt Luk 12:39-40; Rev 16:15\x* In mebäri ŋode nadäwut; Täha kubä mähemitä bipani uken kubo äma api äbek yäŋ, ude nadäŋpäŋ pidäm taŋpäŋ irirän kubo äma u yot gänaŋ täga nämo ärowek.  
\v 44 Eruk ude bumik, in udegän Ekänijintä kepma ba kadäni uken api äbek yäŋ nämo nadäkaŋ-ken uken api äbeko unita pidäm taŋpäŋ itkot.   
\p
\v 45 Jesutä ude yäŋpäŋ ämawebetä udegän täneŋ yäŋpäŋ man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Äma ekäni kubätä epän watä ämaniye-kät nanik kubäta epän man ŋode iwerek; Näk kome kubäken kwayäŋ unita epän watä ämanaye u watäni itpäŋ ketem kadäni-kengän kaŋ yepmäŋ towi yäŋ iwerek. Eruk, epän watä äma u kudän jide täŋpeko unita watä äma nadäk-nadäk ikek, man buramik ikek yäŋ iwerek?  
\v 46 Epän watä äma u, yäŋ imani ude täŋpäŋ irirän ekänini äneŋi äyäŋutpeŋ äbek. Äbäŋpäŋ epän watä äma u oraŋ imek.  
\v 47  \x * \xo 24:47 \xt Mat 25:21,23\x* Näk bureni täwetat. Ekäninitä oraŋ imiŋpäŋ tuŋumi kuduptagän watäni it imekta iniŋ kirewek.  
\v 48-49 Täŋ, epän watä äma u goret täŋpeko uwä ŋode nadäwek; A! Ekäninawä ŋodetä nämo api äbek! Ittäŋgän kämiinik api äbek yäŋ nadäwek. Ude nadäŋpäŋ epän watä noriye wanoriye ätu däpmäŋpäŋ yäwat kireŋit, ba täŋguŋguŋ ume naŋkaŋ täŋguŋ taŋpäŋ irek.  
\v 50-51  \x * \xo 24:50-51 \xt Mat 8:12\x* Ude täŋkaŋ ekäninita guŋ taŋpäŋ irirän ekänitä kadäni ukengän äbek. Äbäŋpäŋ waki täŋ irirän kaŋpäŋ epän watä äma u utkaŋ madäŋ jukutpäŋ täŋyäkŋarani ämatä kumäŋpeŋ päŋku irani-ken maŋpän kuneŋ. Ukät itkaŋ komi nadäŋpäŋ konäm butewaki täŋkaŋ meni jiwätpeŋ itneŋ yäk.   
\c 25  
\s1 Webe gubaŋi 10 unitäŋo manbiŋam  
\p
\v 1  \x * \xo 25:1 \xt Rev 19:7; Luk 12:35\x* Jesutä ude yäŋpäŋ pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Tärektärek kadäni uken Anututä yabäŋ yäwat epän täŋpayäŋ täyak u ŋode bumik; Webe gubaŋi 10 udetä ŋode täneŋ; Äma ekänini kädet miŋin imagutta kuneŋ.  
\v 2 Webe ätu nämo nadäwä tumbani, ätuwä nadäwä tumbani.  
\v 3 Nämo nadäwä tumbani webe 5 unitä topän umeni paorirä piŋpäŋ ijikta nämo nadäneŋ.  
\v 4 Täŋ, nadäwä tumbani webe 5 uwä topän umeni kädet miŋin paorirä piŋpäŋ ijikta nadäŋpäŋ yäpneŋ.  
\v 5 Täŋpäkaŋ äma ekänini uwä bäräŋeŋ nämo äbäŋirän irä wawäpäŋ gurän täŋpäŋ däpmon patneŋ.   
\p
\v 6 Parirä bipani bämopi-inik äma kubätä gera ŋode yäwek; Ekänijin äbätak! Eruk, akumaŋ päŋku imagurut! yäk.  
\v 7 Yäwänä webe gubaŋ uwä kudup kikŋutpäŋ päŋaku topäni yäpneŋ.  
\v 8 Täŋpäkaŋ nämo nadäwä tumbani webe 5 unitä webe 5 nadäwä tumbäpäŋ umeni yäpneŋo uwä ŋode yäwetneŋ; Nin täŋo topän ijinapäŋ kumäŋkaŋ yäk. Unita intä umeni ätu piŋ nimut yäk.  
\v 9 Yäŋirä webe nadäwä tumbani unitä yäwetneŋ; Nämo, imata ude täne? Ume yäpmäŋ äbämäŋo unitä nin kudup täga nämo täŋkentäŋ nimek yäk. Injin kuŋkaŋ gwäki peŋpäŋ kodaki yäput yäk.   
\p
\v 10 Ude yäwäwä topän umeni suwanayäŋ kuŋirä äma ekäni u ahäŋpäŋ webe gubaŋ 5 nadäwä tubani u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kwek. Kumaŋ yotpärare-ken ahäŋpäŋ yot gänaŋ äro yäma ukätpäŋ ketem naŋ itneŋ.  
\v 11  \x * \xo 25:11 \xt Luk 13:25-27\x* Ketem ude naŋ irirä nämo nadäwä tumbani webe 5 u äbäŋpäŋ yäman umu itpäŋ yäneŋ; Ekäni, yäma dät nimi yäk.  
\v 12  \x * \xo 25:12 \xt Mat 7:23\x* Yäwäwä äma ekäni unitä yäwerek; Bureni täwetat! Inta nämo nadätat yäk.   
\p
\v 13  \x * \xo 25:13 \xt Mat 24:42\x* Jesutä ude yäŋpäŋ ämawebe ŋode yäwetkuk; Unita in udegän, täŋpidäm-pidäm taŋkaŋ kaŋ kuŋarut. Imata, Ekäni udeken api äbek yäŋ kadäni nämo nadäkaŋ.   
\s1 Äma moneŋ uwäk yämani unitäŋo manbiŋam  
\r Luk 19:12-27  
\p
\v 14  \x * \xo 25:14 \xt Mak 13:34\x* Jesutä ude yäŋkaŋ äneŋi Anututä yabäŋ yäwat epän täk täyak u jidewani yäŋ nadäkta man wärani kubä pen ŋode yäwetkuk; Äma ekäni kubätä kome banken kwa yäŋkaŋ watä ämaniye yaräkubä yäŋ-yäkŋat päbä moneŋi watäni it imineŋta yäpmäŋ daniŋpäŋ yämek.  
\v 15  \x * \xo 25:15 \xt Rom 12:6\x* Ude täŋpäŋ epän täktäki täŋo kehäromi pat yämeko udegän nadäŋit watä ämani kubäta moneŋ uwäk 5 imek. Äneŋi kubäta yarä imek. Täŋ, kubäta kubägän imek. Moneŋ uwäk ude yämiŋkaŋ kwek.  
\v 16 Kweko kuŋarirän watä ämani kubä moneŋ uwäk 5 imeko uwä bäräŋeŋ päŋku epäni kehäromi täŋpäŋ moneŋ uwäk 5 imeko udegän äneŋi uwäk 5 ude yabäŋ ahäwek.  
\v 17 Ba noripaki kubä uwä yarä imeko udegän epäni kehäromi täŋirän äneŋi uwäk yarä kaŋ-ahäwek.  
\v 18 Täŋ, uwäk kubägän moneŋ mähemitä imeko u yäpmäŋ päŋku awaŋ äneŋpäŋ kome gänaŋ peŋpäŋ yejämbek.   
\p
\v 19 Ude täŋirä äma ekäni u kadäni käroŋi ittäŋ kuŋattäŋgän äneŋi äbek. Äbäŋpäŋ watä ämaniye yaräkubä u äbot kubägän yepmaŋpäŋ moneŋi yämeko unita yäwet yabäwek.  
\v 20 Täŋpänä äma moneŋ uwäk 5 imeko unitä moneŋ uwäk 5 kodaki yäpeko ukät bok peŋpäŋ yäwek; Ekänina, gäk moneŋ uwäk 5 namiŋkuno ukeŋo epäni täŋtäyiwa äneŋi uwäk 5 ahäŋkuŋo u ŋo yäk.  
\v 21  \x * \xo 25:21 \xt Mat 24:45-47; Luk 16:10\x* Yäwänä ekäni unitä iwerek; Tägagämän yäk. Gäk man buramik täŋpäŋ epän säkgämän täŋkun. Gäk imaka jopita watäni itkuno unita näkä imaka burenita watä itta api gepmaŋpet yäk. Unita apiŋo gäk näkkät itpäŋ oretoret terak itda yäk.   
\p
\v 22 Ude yäwänä watä ämani kubä moneŋ uwäk yarä imeko unitä iwerek; Ekänina, gäk moneŋ uwäk yaräbok namiŋkun. U näkä epäni kehäromi täŋira äneŋi uwäk yaräkät ahäŋkumän yäk.  
\v 23 Yäwänä ekänitä iwerek; Watä ämana tägagämän! Manna buramiwani, gäk imaka jopita watäni itkuno unita imaka burenita watä itta gepmaŋtat yäk. Unita apiŋo gäk näkkät itpäŋ oretoret terak kaŋ it yäpmäŋ äroda yäk.   
\p
\v 24-25 Yäwänä mäden moneŋ uwäk kubägän imeko unitä iwerek; Ekänina, mebärika nadätat yäk. Gäk äma komi. Äma ätutä epän täk täkaŋ unitäŋo bureni ahäŋirä gäkä yäpmäk täyan yäŋ nadäŋpäŋ umuntaŋkut. Unita näk moneŋ uwäk kubägän namiŋkuno u awaŋ äneŋpäŋ peŋkuro u yäpmäŋ äbätat ŋo! yäk.  
\v 26 Ude yäwänä äma ekäni unitä iwerek; Wa! Gäk epän ämana waki, orek pärani yäk. Gäk näka äma udewani yäŋ nadäŋkaŋ imata näkŋo moneŋ jop peŋkun?  
\v 27 Gäk ŋode tänaŋi täŋkun; Näkŋo moneŋ gamiŋkuro u moneŋ äma keri terak peŋiri uyaku täŋpewä taŋi ahäŋirän äbäŋkaŋ yäpmäŋtet yäk.   
\p
\v 28 Ude yäŋpäŋ epän ämaniye ätu yäwerek; In moneŋ uwäk yomägatpäŋ uwäk 10 yäpmäŋ kuŋatak unita imut yäk.  
\v 29  \x * \xo 25:29 \xt Mat 13:12; Mak 4:25; Luk 8:18\x* Nadäkaŋ? Äma kubätä imaka imani u yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä ätukät bumta-inik buŋät imikta yäwani. Täŋ, äma ätuwä nin imaka udewani nikek yäŋ nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nämo! Imaka iŋitkamäŋ yäŋ jop nadäk täkaŋ uwä yäyomägatta yäwani.  
\v 30  \x * \xo 25:30 \xt Mat 8:12\x* Ude yäŋpäŋ ekäni unitä yäwek; Watä ämana gaŋani ŋo bipmäŋ urani gänaŋ pudät maŋpä äpmoŋpän yäk. Uken konäm kähän yäŋ jiwätpeŋ irän yäk.   
\s1 Äma Bureni-iniktä ämawebe api yäpmäŋ daniwek  
\p
\v 31  \x * \xo 25:31 \xt Mat 16:27, 19:28; Rev 20:11-13\x* Täŋpäŋ Äma Bureni-iniktä kunum täŋo epmäget kudän nikek aŋeroniye-kät äbäŋpäŋ intäjukun äma ärowani pähap wäpi biŋam ikek api irek.  
\v 32  \x * \xo 25:32 \xt Rom 14:10; Ese 34:17\x* Täŋirän ämawebe komeni komeni uken naniktä päbä u iŋamiken api itneŋ. Äbä iräkaŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ äbot yarä api yepmaŋpek, sipsip watä ämatä sipsip meme yäpmäŋ danik täkaŋ ude.  
\v 33 Täŋpäŋ äma wakiwaki keri käpmäk käda yepmaŋpäŋ äma tägatäga keri bure käda api yepmaŋpek.   
\p
\v 34 Ude täŋkaŋ intäjukun äma unitä ämawebe keri bure käda itnayäŋ täŋo uwä api yäwerek; Nana inta nadäŋ tamitak unita näkken äbut yäk. Äbäŋkaŋ kome säkgämän Anututä bian-inik kunum kenta kome pewän ahäwäpäŋ inta biŋam kome iwoyäŋkuko ŋo korewut yäŋ api yäwerek.  
\v 35  \x * \xo 25:35 \xt Ais 58:7\x* Näk nakta neŋirä nepmäŋ towiŋkuŋ, ba umeta neŋirä ume gwet namiŋkuŋ. Ba näk äma kudupi ude kuŋarira nämagut yäpmäŋ yotjin-ken kuŋkuŋ.  
\v 36 Ba moräŋ irira tek täŋ namiŋkuŋ. Ba käyäm täŋira watä it namiŋkuŋ. Ba komi yot gänaŋ irira nabäŋ tareŋkuŋ yäk.   
\p
\v 37 Ude yäweränä ämawebe täga unitä kowata ŋode api iwetneŋ; Ekäni, jidegän uken nakta geŋirä gepmäŋ towiŋkumäŋ? Ba umeta geŋirä jidegän uken ume gwet gamiŋkumäŋ?  
\v 38 Ba gäk jidegän äma kudupi ude äbäŋiri gämagut yäpmäŋ yotnin-ken kuŋkumäŋ? Ba jidegän moräŋ iriri tek täŋ gamiŋkumäŋ?  
\v 39 Ba jidegän käyäm täŋiri watä it gamiŋkumäŋ? Ba komi yotken iriri gabäŋ gäwat epän jidegän uken täŋ gamiŋkumäŋ?   
\p
\v 40  \x * \xo 25:40 \xt Snd 19:17; Mat 10:42, 18:5; Mak 9:41\x* Ude iweräwä intäjukun äma unitä kowata ŋode api yäwerek; Näk bureni täwetat. Imaka ude ämawebenaye äpani ŋo kubäta täŋ imik täŋkuŋo u näka täŋ namik täŋkuŋ yäk.   
\p
\v 41  \x * \xo 25:41 \xt Mat 7:23; Rev 20:10\x* Täŋä ämawebe keri käpmäk käda itnayäŋ täŋo uwä ŋode api yäwerek; Kewewut! Kädäp äbot Anututä äma waki Satan-kät epän ämaniye-kätta yäŋpäŋ peŋkuko uken äpmo api itneŋ yäk.  
\v 42 Imata, in ŋode täŋ namiŋkuŋo unita; Näk nakta neŋirä ketem nämo namiŋkuŋ. Umeta neŋirä ume nämo gwet namiŋkuŋ.  
\v 43 Näk äma kudupi ude kuŋarira yotjin-ken nämo yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ba moräŋ irira tek nämo täŋ namiŋkuŋ. Käyäm täŋira watä nämo it namiŋkuŋ. Ba komi yot gänaŋ irira nämo nabäŋ näwatkuŋ.   
\p
\v 44 Ude yäweränä ämawebe waki unitä kowata ŋode api iwetneŋ; Ekäni, jidegän uken nakta geŋirä nämo gepmäŋ towiŋkumäŋ? Ba umeta geŋirä jidegän uken ume nämo gwet gamiŋkumäŋ? Gäk äma kudupi ude äbäŋiri jidegän nämo gämagut yäpmäŋ yotnin-ken kuŋkumäŋ? Ba jidegän moräŋ iriri tek nämo täŋ gamiŋkumäŋ? Käyäm täŋiri jidegän uken watä epän nämo täŋ gamiŋkumäŋ? Ba komi yotken iriri jidegän gabäŋ gäwat epän nämo täŋ gamiŋkumäŋ?   
\p
\v 45 Ude iweräwä intäjukun äma unitä ŋode api yäwerek; Näk bureni täwetat. Imaka ude ämawebenaye äpani ŋo kubäta nämo täŋ imik täŋkuŋo u näka täŋ namik täŋkuŋ.  
\v 46  \x * \xo 25:46 \xt Dan 12:2; Jon 5:29\x* Unita ämawebe u komi tärek-täreki nämoken api yepmaŋpän äpmoneŋ. Täŋkaŋä ämawebe täga uwä irit kome säkgämän paot-paori nämoken api yepmaŋpek.   
\c 26  
\s1 Jesu utta man topuŋ  
\r Mak 14:1-2; Luk 22:1-2; Jon 11:45-53  
\p
\v 1-2  \x * \xo 26:1-2 \xt Kis 12:1-27; Mat 20:18\x* Eruk, Jesutä man kudup yäwet moreŋpäŋ iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; In nadäkaŋ? Yäŋen uwä Pasova Orekirit kadäni. Kepma uken Äma Bureni-inik uwä iwaniye keri terak pewäkaŋ iwaniyetä päya kwakäp terak api utneŋ.   
\p
\v 3 Täŋpäkaŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Juda täŋo ekäni ekäni ätutä bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Kaifastä yotken käbeyä täŋkuŋ.  
\v 4 Käbeyä täŋpäŋ Jesu käbop iŋitpäŋ utta man topuŋ.  
\v 5 Ude täŋpäŋ yäŋkuŋ; Nämo yäk. Orekirit kadäni-ken täŋpena ämik pähap ahäwek yäk.   
\s1 Webe kubätä Jesu ume käbäŋi tägapäŋ ärut imiŋkuk  
\r Mak 14:3-9; Jon 12:1-8  
\p
\v 6 Täŋpäkaŋ Jesu Betani yotpärare-ken itkuk. Itkaŋ Saimon gisik paräm ikek yäŋ iwerani unitä yotken äroŋpäŋ ketem bok naŋkumän.  
\v 7  \x * \xo 26:7 \xt Luk 7:37-38\x* Ketem naŋ irirän webe kubätä ume käbäŋi säkgämän u gwäki ärowani peŋpäŋ yäpuko upäŋ yäpmäŋ abuk. Yäpmäŋ päbä Jesu ketem naŋ irirän gwäki-ken kudup piŋ ibatkuk.   
\p
\v 8 Ude täŋirän iwaräntäkiye bok itkuŋo u kaŋkaŋ kokwawak nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Wa! Mebäri imata moneŋ pähap ŋo jop awähutak?  
\v 9 Ume u ämata yämiŋpäŋ moneŋ taŋi yäpmäŋkaŋ äma jäwärita yämiŋirän uyaku käna tägatek yäk.   
\p
\v 10 Ude yäŋirä Jesutä bäräŋeŋ yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ yäwetkuk; In webe ŋo imata ibekaŋ? U iron säkgämän kubä täŋ namitak.  
\v 11  \x * \xo 26:11 \xt Lo 15:11\x* Äma jäwäri inkät wari wari pen irirä iron täŋ yämina yäŋpäŋä kaŋ täŋ yämut! Upäŋkaŋ näk inkät wari nämo api itne.  
\v 12 Näk kumbapäŋ api äneneŋo unita awaŋken kukta gupna ume käbäŋi nikek u ärut namitak.  
\v 13 Näk bureni täwetat. Manna biŋam Täga komeni komeni yäŋahäŋ yäpmäŋ kunayäŋ täŋo udegän webe ŋonitä täŋ namitak unitäŋo manbiŋam bok api yäŋ yäpmäŋ kuneŋ. Ude täŋirä ämawebetä webe ŋonita nämo api guŋ täneŋ yäk.   
\s1 Judas Jesuta iwan täŋ imiŋkuk  
\r Mak 14:10-11; Luk 22:3-6  
\p
\v 14-15  \x * \xo 26:14-15 \xt Jon 11:57\x* \x * \xo 26:14-15 \xt Sek 11:12\x* Täŋpäkaŋ iwaräntäki kubä wäpi Judas-Kariot unitä Jesu iwan keri terak kaŋ pewa yäŋkaŋ bämop äma intäjukun täŋpanitä itkuŋ-ken päŋku ŋode yäwetkuk; Näk Jesu ketjin-ken pewawä moneŋ jide api namineŋ? Yäwänä siliwa moneŋ 30 ude imiŋkuŋ.  
\v 16 Imäkaŋ Judastä päŋku iwan keri terak kaŋ pewa yäŋ nadäŋpäŋ Jesu iwaräntäŋ yäpmäŋ kuŋatkuk.   
\s1 Pasova Orekirit täŋo ketem naŋkuŋ  
\r Mak 14:12-21; Luk 22:7-14,21-23; Jon 13:21-30  
\p
\v 17  \x * \xo 26:17 \xt Kis 12:14-20\x* Täŋpäkaŋ orekirit kadäni kubä wäpi Käräga yiskät nämo awähurani täŋo äŋnak-äŋnak u yäput peŋkuŋ. Kadäni ukengän iwaräntäkiyetä Jesu päŋku ŋode iwetkuŋ; Nin apiŋo yot deken päŋku Pasova täŋo imaka imaka u täŋtuŋum täne?   
\p
\v 18  \x * \xo 26:18 \xt Mat 21:3\x* Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; In yotpärare-ken äroŋpäŋ äma kädet moräk-ken itak u kaŋpäŋ ŋode iwerut; Yäwoŋärewani äma ŋode yäyak. Kadänina keräp täyak unita gäkä yotken näkkät näwaräntäknaye-kät Pasova täŋo ketem näneta nadätat.  
\v 19 Ude yäweränkaŋ iwaräntäkiye Jesutä man yäŋkuko udegän päŋku yot mähemi u iwetkaŋ Pasova täŋtuŋum täŋkuŋ.   
\p
\v 20 Ude täŋkaŋ kome bipmäŋirän Jesu iwaräntäkiye 12 u yämagurän päŋku yot uken itpäŋ Pasova ketem naŋkuŋ.  
\v 21 Naŋ ittäŋgän Jesutä man ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwetat. Inkät nanik kubätä iwan täŋ namayäŋ yäk.  
\v 22 Ude yäŋirän nadäŋpäŋä butewaki nadäŋpäŋ ini-ini iwet yabäŋkuŋ; Ekäni, näka yäyan?   
\p
\v 23  \x * \xo 26:23 \xt Sam 41:9\x* Ude yäŋtäko Jesutä yäwetkuk; Äma näkkät käräga gäpe kubägän näkamäk ŋonitä iwan keri-ken nepmaŋpayäŋ.  
\v 24 Nadäkaŋ? Äma Bureni-inik uwä kädet yäŋ imani udegän api iwarek. Upäŋkaŋ äma iwan keri terak nepmaŋpayäŋ täyak u kowata jidewani kubä api yäpek? Uwä komi umuri kubä api yäpek yäk.   
\p
\v 25 Ude yäŋirän Judas, Jesu iwan keri terak pewayäŋ täŋkuko unitä Jesu iwetkuk; Yäwoŋärewani äma, näka ba yäyan? Yäwänä iwetkuk; Gäk ubayäŋ yäk.   
\s1 Bänep kubägän äŋnak-äŋnak yäput peŋkuk  
\r Mak 14:22-26; Luk 22:14-20; 1Ko 11:23-25  
\p
\v 26  \x * \xo 26:26 \xt Mat 14:19\x* Eruk ketem naŋ irirä Jesutä käräga kubä yäpmäŋkaŋ Anutu bänep täga man iwetkaŋ tokät jukutpäŋ iwaräntäkiyeta ŋode yäwetpäŋ yämiŋtäŋ kuŋkuk; Ŋo yäpmäŋpäŋ naŋput. Ŋowä näkŋo gupna yäk.  
\v 27 Ude yäŋpäŋ wain ume yäpmäŋkaŋ Anutu bänep täga man iwetpäŋ iwaräntäkiye ŋode yäwetpäŋ yämiŋtäŋ kuŋkuk; In kudup ŋo naŋput.  
\v 28  \x * \xo 26:28 \xt Kis 24:8; Jer 31:31-34; Sek 9:11; 1Ko 10:16\x* Ŋowä näkŋo nägätna, Anututä ämawebe-kät topmäk-topmäk täyak u täŋkehärom takta. Täŋpäŋ ämawebe mäyap täŋo momi awähuretta yäŋpäŋ nägätna piwayäŋ täyat.  
\v 29 Näk bureni täwetat. Wain ume äneŋi nämo naŋkaŋ it yäpmäŋ kuŋtäŋgän Nana täŋo yewa gänaŋ äroŋkaŋ wain ume mebäri kubä inkät bok api näne yäk.  
\v 30  \x * \xo 26:30 \xt Luk 22:39; Jon 18:1\x* Ude yäweränkaŋ kap kubä teŋpäŋ yot peŋpeŋ kumaŋ Olip Pom terak äroŋkuŋ.   
\s1 Pitatä wäpna käbop api pewek yäŋ yäŋkuk  
\r Mak 14:27-31; Luk 22:31-34,40-46; Jon 13:36-38  
\p
\v 31  \x * \xo 26:31 \xt Sek 13:7\x* Äroŋit äroŋit Jesutä yäwetkuk; Bipani ŋogän in kuduptagän näka mäde ut namiŋpäŋ ämetpeŋ kuŋtäŋpä kunayäŋ. Ude täŋirä Anutu täŋo man ŋode kudän täwani u bureni ahäwayäŋ;  
\q1 \qt Näk sipsip täŋo watä äma urira sipsip api kuŋtäŋpä kuneŋ yäk.\qt* \rq Sek 13:7\rq*   
\p
\v 32  \x * \xo 26:32 \xt Mat 28:7,16\x* Upäŋkaŋ kumbani-ken nanik äneŋi akuŋpäŋ Galili komeken näkä jukun päŋku api it kirewet.  
\v 33 Yäwänä Pitatä iwetkuk; Ätutä gäka mäde käwep api ut gamineŋ, upäŋkaŋ näk ude nämo api täŋpet yäk.  
\v 34  \x * \xo 26:34 \xt Mat 26:69-75\x* Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Bureni gäwera. Apiŋo bipani purup gera nämo yäŋirän gäkä kadäni yaräkubä ude wäpna käbop pewayäŋ.   
\p
\v 35  \x * \xo 26:35 \xt Mat 26:56\x* Ude yäwänä Pitatä gwäk kwaiŋpäŋ man kehäromigän ŋode yäŋkuk; Nämo! Gäk gutpäŋ näk bok nutta yäwäwä wäpka käbop nämo api pewet yäk. Ude yäwänkaŋ noriyetä udegän yäŋkuŋ.   
\s1 Jesu inigän päŋku yäŋapik man yäŋkuk  
\r Mak 14:32-42; Luk 22:39-46  
\p
\v 36 Täŋpäŋ Jesu iwaräntäkiye-kät kuŋtäŋgän Getsemane epän tobätken ahäŋpäŋ yäwetkuk; In ŋode irirä näk päŋku yäŋapik man yäwayäŋ yäk.  
\v 37 Ude yäwetkaŋä Pitakät Sebedi täŋo nanakiyat Jems kenta Jon, ugänpäŋ yämaguränkaŋ kuŋkuŋ. Kuŋtäŋgän nadäwän umuri pähap täŋpänpäŋ äma yaräkubä u yäwetkuk;  
\v 38  \x * \xo 26:38 \xt Jon 12:27\x* Bänepna-ken butewaki nadäwätäk pähap ahäŋ namitak unitä nurek yäŋ nadätat. Unita in ŋogän kodak itkaŋ nabäŋ näwatkot.   
\p
\v 39  \x * \xo 26:39 \xt Hib 5:7-8; Mat 6:10\x* Ude yäŋpäŋ ätu nanak kuŋpäŋä gukut imäpmok täŋpäŋ yäŋapik man ŋode yäŋkuk; Nana, tänaŋi täŋpäwä nadäŋiri komi bäräpi nadäwayäŋ täyat u närepmirän. Ude upäŋkaŋ näkŋo nadäk nämo, gäkŋo mantä kehärom tawän.  
\v 40 Ude yäŋpäŋ äma yaräkubä unitä itkuŋ-ken äyäŋutpeŋ kuŋpäŋ yabäwän däpmon pat itkuŋ. Däpmon parirä yabäŋpäŋ Pita iwetkuk; In imata däpmon pat itkaŋ? In kadäni keräpi näkkät kodak täga nämo itneŋ?  
\v 41  \x * \xo 26:41 \xt Mat 6:13; Hib 2:14, 4:15\x* Täŋyabäk-ken kwitaneŋta ket nadäŋpäŋ yäŋapik man yäŋ itkot. Bänepjintä näk näwatta pidäm täkaŋ upäŋkaŋ kehäromijin nämo yäk.   
\p
\v 42 Ude yäwetkaŋä äneŋi päŋku nani ŋode iwetkuk; Nana, komi nadätat ŋo täga nämo närepmitnaŋi täŋpäwä jop waki nadäŋ namiŋiri komi ŋo nadäwa täreŋirän gäkŋo mantä kehärom tawän yäk.   
\p
\v 43 Man ude yäŋ paotpäŋ äyäŋut päbä äma yaräkubä u däpmon pen parirä yabäŋkuk.  
\v 44  \x * \xo 26:44 \xt 2Ko 12:8\x* Ude yabäŋkaŋ äneŋi päŋku yäŋapik man yäŋkuko udegän yäŋirän kadäni yaräkubä täŋkuk.  
\v 45 Ude täŋkaŋ iwaräntäkiyetä patkuŋ-ken u kuŋpäŋ yäwetkuk; Ai! In däpmon pen pat itkaŋ? Kadäni täretak! Äma Bureni-inik uwä momi äma keri terak ärokärok kadäni keräp täyak ŋo.  
\v 46  \x * \xo 26:46 \xt Jon 14:31\x* Unita akwäpäŋ päŋku yabäŋ ahäna! Äma iwan keri-ken nepmakta yäwani uwäku äbätak ŋo yäk.   
\s1 Iwantä Jesu iŋitkuŋ  
\r Mak 14:43-50; Luk 22:47-53; Jon 18:3-11  
\p
\v 47 Jesu man ude yäwet irirän iwaräntäkiye 12 u kubä wäpi Judas u pengän ahäŋ yämiŋkuk. Iwan äma mäyap kadä boham ikek penta äbuŋ. Iwan äma uwä bämop äma intäjukun täŋpani ba Juda täŋo äma ekäni ekäni unitä peŋ yäwet-pewä äbuŋ.  
\v 48 Intäjukunä Judastä man kädet ŋode yäwetkuk; Näkä päŋku äma u bayäŋ imiŋpäŋ iniŋ orerirä nabäŋkaŋ upäŋ kaŋ iŋirut yäŋ yäwetkuk.  
\v 49 Eruk Jesu ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Yäwoŋärewani ämana! Ude yäŋpäŋ bayäŋ imiŋpäŋ iniŋ oretkuk.   
\p
\v 50 Judastä ude täŋirän Jesutä iwetkuk; Notnapak, epän täŋpayäŋ nadäŋpeŋ äbätan ude täyi! Yäwänä iwantä äbuŋowä iŋitpäŋ kerigän topuŋ.  
\v 51  \x * \xo 26:51 \xt Jon 18:26\x* Ude täŋirä iwaräntäki kubätä päipi pioŋ gänaŋ nanik wädäwän kwäpäŋä bämop äma unitäŋo watä ämani kubä ura yäkŋat jukuni paiŋkuk.  
\v 52  \x * \xo 26:52 \xt Stt 9:6; Rev 13:10\x* Ude täŋpänä Jesutä iwetkuk; Ai! Päipka pe! Äma kubätä ämik täŋpeko uwä kowata udegän utneŋ.  
\v 53 Ŋodeta nämo nadätan? Nanaken gera yäŋira aŋeroniye mäyap peŋ yäwet-pewän äbä täga täŋkentäŋ namineŋ.  
\v 54 Upäŋkaŋ täŋkentäŋ namineŋo uwä Anutu täŋo man kudän täwani u jide täŋpäŋ bureni ahäwek?   
\p
\v 55  \x * \xo 26:55 \xt Luk 19:47, 21:37\x* Ude iwetpäŋä Jesutä komi äma äbuŋo u yäwetkuk; Jide? Intä nabäwä kubo äma ämik täŋpani ude täŋpapäŋ kadä boham ikek nutnayäŋ äbäkaŋ? Näk kepmani kepmani kudupi yot gänaŋ äroŋkaŋ inkät ämawebe Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täŋkut-ken ugän imata nämo nepmäŋitkuŋ?  
\v 56  \x * \xo 26:56 \xt Mat 26:31\x* Upäŋkaŋ in ŋode täŋ namiŋirä Anutu täŋo manbiŋam terak profet bianitä näka man kudän täŋkuŋo u bureni ahäwän! Ude yäwänkaŋ iwaräntäkiye kudup Jesu kakätäŋpeŋ kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.   
\s1 Jesu manken teŋkuŋ  
\r Mak 14:53-65; Luk 22:54-55,63-71; Jon 18:12-14,19-24  
\p
\v 57 Täŋpäkaŋ komi äma unitä Jesu imagut yäpmäŋ bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Kaifas unitä yotken kuŋkuŋ. Yot uken kuŋpäŋ Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo äma ekäni ekäni kuduptagän kubäken ugän itkuŋ.  
\v 58 Irirä Pita mädengän käbop itpäŋ-yabäk täŋtäŋ kumaŋ yot unitäŋo yewa gänaŋ äroŋkuk. Äroŋpäŋä Jesu jide täŋ iminayäŋ yäŋ yabäŋpäŋ-nadäkta yot täŋo watä ämakät bok maŋitkuŋ.   
\p
\v 59 Täŋpäkaŋ Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo äma ekäni ekäni u kuduptagän itpäŋ Jesu kumäŋ-kumäŋ utna yäŋkaŋ Jesu jop ikŋatta jop manman ätuta wäyäkŋeŋkuŋ.  
\v 60-61  \x * \xo 26:60-61 \xt Jon 2:19-21\x* Ude täŋirä äma mäyaptä Jesu imaka wakiwaki ude täk täŋkukonik yäŋ jopman ude yäŋkuŋo upäŋkaŋ Jesuken imaka goret kubä nämo kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. Täŋirä äma yarätä äbäŋpäŋ yäŋkumän; Äma ŋowä ŋode yäŋirän nadäŋkumäk yäk. U näk kudupi yot wärämutkaŋ kepma yaräkubä-tagän äneŋi täga täŋpet yäŋ yäŋirän nadäŋkumäk yäk.   
\p
\v 62 Ude yäwerirä bämop äma intäjukun täŋpani unitä akuŋpäŋ Jesu iwet yabäŋkuk; Man kowata kubä nämo yäwerayäŋ? Äma päke ŋo gäka man yäkaŋ ŋo nadäwi jide täyak?  
\v 63  \x * \xo 26:63 \xt Ais 53:7; Mat 27:12\x* Yäŋirän Jesutä kowata nämo yäŋkuk. Man nämo yäŋkaŋ kum irirän intäjukun äma unitä äneŋi iwet yabäŋkuk; Anutu Bureni kehäromi u wäpi terak yäŋkehärom taŋpäŋ niwet! Äma Anututä ämawebeniye täŋkentäkta iwoyäwani Kristo u gäk ba nämo? Gäk Anutu täŋo Nanaki ba nämo?   
\p
\v 64  \x * \xo 26:64 \xt Sam 110:1; Dan 7:13; Mat 24:30\x* Yäwänä yäŋkuk; Yäyan ubayäŋ. Unita näk bureni täwetat; Äma Bureni-iniktä Anutu ärowani täŋo keri bure käda ittäŋgän kunum gänaŋ gubam terak äbäŋirän api käneŋ.  
\v 65-66  \x * \xo 26:65-66 \xt Apos 14:14; Mat 9:3; Jon 10:33\x* \x * \xo 26:65-66 \xt Wkp 24:16; Jon 19:7\x* Ude yäwänä bämop äma intäjukun täŋpani u nadäwän wawäpäŋ iniken tek weŋ-gäjähutpäŋ yäŋkuk; Mangämän imata wari yäne? Anutu yäŋärok man iwetak unita in jide nadäkaŋ? Yäwänä äma päke itkuŋo unitä kumän-tagän ŋode yäŋkuŋ; U kumäkta biŋam täyak! yäk.   
\p
\v 67-68  \x * \xo 26:67-68 \xt Ais 50:6, 53:5\x* Ude yäwäkaŋ ätutäwä iwit ut ibarirä ätutäwä dapuri täŋpipiŋkaŋ keri mugwäjiŋpäŋ utkuŋ. Ätutäwä keri pipiyäŋpäŋ bumumi-ken utkaŋ yäŋärok man ŋode iwetkuŋ; Gäk profet unita äma gutak unitäŋo wäpi niwet! yäk.   
\s1 Pitatä Jesu wäpi käbop peŋkuk  
\r Mak 14:66-72; Luk 22:54-62; Jon 18:15-18,25-27  
\p
\v 69 Täŋpäkaŋ Pita yäman umu, man yot yewa gänaŋ maŋirirän yot unitäŋo watä webe kubätä ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Ai! Jesu Galili komeken nanik ukät kuŋarani kubä gäk yäk.  
\v 70 Yäwänä yäŋkuk; Gäk man jide yäyan? Yäŋiri guŋ täyat yäk.  
\v 71 Ude yäŋkaŋ äpämaŋ kwayäŋ täŋirän yäma-ken webe kubätä kaŋpäŋ äma itkuŋo u yäwetkuk; Äma ŋo Jesu Nasaret nanik täŋo äbotken nanik kubä yäk.  
\v 72 Yäwänä äneŋi äwo yäŋkuk.   
\p
\v 73 Eruk ätu itpäŋä äma itkuŋo unitä iwetkuŋ; Nadäkamäŋ! Gäk äbot uken nanik yäk. Galili man kotäk terak yäk täyan unita nadäkamäŋ yäk.  
\v 74 Ude yäwäwä Pitatä yäŋkuk; Anutu wäpi terak bureni-inik täwetat! Äma wäpi yäkaŋ u nämoinik nadätat. Jop man yäwawä Anututä kowata namän yäk. Ude yäŋirän pengän purup gera yäŋkuk.  
\v 75  \x * \xo 26:75 \xt Mat 26:34\x* Yäŋirän Pita u Jesutä man ŋode iwetkuko u nadäwän täreŋkuk; Purup man nämo yäŋirän gäk kadäni yaräkubä näkŋo wäpna käbop pewayäŋ yäk. Man u juku piŋpäŋ bänepi-ken jägämi pähap nadäŋpäŋ äpämaŋ päŋku konäm bumta kotkuk.   
\c 27  
\s1 Judas kotäki topuk  
\p
\v 1 Eruk, kome yäŋeŋ pak taŋirän bämop ämakät Juda täŋo ekäni ekäni kuduptagän kubä-kengän itkaŋ Jesu utpewä kumbekta yäŋkehärom taŋkuŋ.  
\v 2 Ude yäŋpäŋ keri pädät täŋpäŋ yäpmäŋ päŋku Pailat keri terak peŋkuŋ. (Pailat uwä Rom gapmantä iwerirän Juda ämawebe yabäŋ yäwarani.)   
\p
\v 3  \x * \xo 27:3 \xt Mat 26:14-15\x* Täŋirä Jesu kumäŋ-kumäŋ utneŋta yäniŋ kireŋkuko u nadäŋpäŋ äma iwan keri-ken pewani Judas ini täŋkuko unita waki nadäŋkuk. Ini täŋkuko unita waki nadäŋpäŋ siliwa moneŋ 30 ude yäpuko u poriŋ yäpmäŋ äma ekäni ekäniken äneŋi kuŋkuk.  
\v 4 Päŋku yäwetkuk; Näk jopman yäŋpäŋ äma siwoŋi kubä kumäkta taniŋ kireŋkuro unita nadäŋira jägämi täyak yäk. Yäwänä iwetkuŋ; Ninken imata yäyan? Gäkŋa täŋkuno yäk.   
\p
\v 5 Ude iweräwä Judastä moneŋ u kudupi yot gänaŋ ureŋ täŋpän äroŋkuŋ. Täŋpäŋ yepmaŋpeŋ kotäki topayäŋ kuŋkuk.   
\p
\v 6 Kuŋirän bämop äma ekäni ekänitä moneŋ kudupi yot gänaŋ ureŋ täŋpän äroŋkuŋo u butuŋpäŋ kubä-kengän peŋpäŋ yäŋkuŋ; Moneŋ ŋo äma täŋo nägät suwawani unita moneŋ ŋopäŋ Anututa biŋam kudupi yotken pekta baga mantä yäjiwät täyak yäk.  
\v 7 Ude yäŋpäŋ man yäŋtäŋ kuŋtäŋgän bänep kubägän täŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Moneŋ ŋowä äma kubä wäpi Pota unitäŋo epän tobät kaŋ suwana yäk. Täŋpäŋ kome suwaŋkuŋo u äma kome kubäken nanik Jerusalem äbäŋpäŋ kumäŋirä äneneŋta iwoyäŋpäŋ peŋkuŋ.  
\v 8 Mebäri unita kome u wäpi “Nägät Kome” yäŋ yäk täkaŋ.   
\p
\v 9-10  \x * \xo 27:9-10 \xt Sek 11:12-13\x* Ude täŋkuŋo unita man kudän profet Jeremaiatä bian ŋode kudän täwani u bureni ahäŋkuk; Juda ämawebetä äma unita nadäwä äpani täŋirä moneŋ gwäki täpuri siliwa moneŋ 30 udegän peŋkuŋ. Ekänitä näwetkuko udegän moneŋ upäŋ Pota täŋo epän tobät suwaŋkuŋ.   
\s1 Pailattä Jesu iwet yabäk täŋkuk  
\r Mak 15:2-5; Luk 23:3-5; Jon 18:33-38  
\p
\v 11 Jesu Pailat iŋamiken irirän Pailattä ŋode iwet yabäŋkuk; Gäk Juda täŋo intäjukun äma ba? Yäwänä Jesutä iwetkuk; Yäyan uba yäk.  
\v 12  \x * \xo 27:12 \xt Ais 53:7; Mat 26:63\x* Täŋpäkaŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät äma ekäni ekänitä Jesu yäŋpäŋ-kaŋiwat man mäyap yäŋkuŋo upäŋkaŋ Jesutä man kowata kubä nämo yäwetkuk.  
\v 13 Jesu man nämo yäŋkaŋ irirän Pailattä äneŋi iwetkuk; Man mebäri mebäri gäkä terak wohutkaŋ ŋonita kowata imata nämo yäyan?  
\v 14  \x * \xo 27:14 \xt Jon 19:9\x* Ude yäwänä Jesu man kubä nämo iniŋ yäŋkaŋ kum irirän Pailattä nadäwätäk taŋi täŋkuk.   
\s1 Pailattä Jesu kumbän yäŋpäŋ yäniŋ kireŋkuk  
\r Mak 15:6-15; Luk 23:13-25; Jon 18:39–19:16  
\p
\v 15 Täŋpäkaŋ Pasova Orekirit kadäni-ken Rom gapman täŋo watä ämatä ŋode täk täkaŋonik; Ämawebetä äma komi yot gänaŋ irani kubäta gäripi nadäŋpäŋ Rom gapman täŋo watä äma iweräwä äma ugänpäŋ dät imän yäpmäŋ kuk täŋpani.  
\v 16 Eruk, kadäni uken äma waki kubä wäpi Barabas u komi yot gänaŋ irani.  
\v 17 Täŋpäŋ ämawebe Pailattä yot yäma-ken käbeyä täŋpäŋ irirä yäwet yabäŋkuk; Netäpäŋ dät ima äpämaŋ kwek? Barabas ba Jesu, Kristo yäŋ iwerani u?  
\v 18  \x * \xo 27:18 \xt Jon 11:47-48; Jon 12:19\x* (Man ude yäwetkuko uwä Pailattä ŋode nadäŋpäŋ yäwetkuk; Juda äma ekäni ekänitä Jesuta kokwawak nadäŋkuŋo unita Jesu näkken pewä äbuk yäŋ nadäŋkuk.)   
\p
\v 19 Täŋpäkaŋ Pailattä man epän täŋ irirän webenitä manbiŋam kubä ŋode pewän yäpmäŋ äbuk; Äma siwoŋi unita imaka kubä täŋ iminaŋi nämo yäk. Näk bipani däpmonken äma unitagän yäŋpäŋ nadäwätäk pähap tät yäk.   
\p
\v 20 Pailattä manbiŋam ude nadäŋkukopäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Juda täŋo äma ekäni ekäni unitä ämawebe päke u yäwetkuŋ; Pailattä täwet yabäk täŋpänä ŋode kaŋ yäwut; Barabas pit imiŋ pewi kuŋirän Jesupäŋ kumäkta kaŋ tewi yäpmäŋ äpän yäk.  
\v 21 Eruk Pailattä ämawebe päke u yäwet yabäŋkuk; Netäpäŋ pit imiŋpewa jop äpämaŋ kwek? Ude yäŋirän gera terak yäŋkuŋ; Barabas u! yäk.  
\v 22 Yäwäwä yäwetkuk; Täŋ, Jesu, Kristo yäŋ iwerani unitawä jide täŋpet? Ude yäwet yabäwänä yäŋkuŋ; Päya kwakäp terak utpewä kumbän! yäk.   
\p
\v 23 Ude yäwäwä Pailattä yäŋkuk; Waki kubä jide täŋkukta? Ude yäwänä ämawebe päke unitä gera taŋi terak ŋode yäkgän täŋkuŋ; Päya kwakäp terak kaŋ kumbän!  
\v 24  \x * \xo 27:24 \xt Lo 21:6-9; Mat 27:4\x* Ude yäŋ ittäŋgän Pailattä nadäŋkuk; Näkŋo man kumän yäpmäŋ äpäkaŋ yäk. Pen yäŋtäyiwa ämik pähap ahäwek yäk. Ude nadäŋpäŋä ume yäpmäŋpäŋ ämawebe iŋamiken keri ärutpäŋä yäŋkuk; Äma ŋonitä kumbayäŋ täyak uwä momi näkŋo nämo. Momi injinta biŋam yäk.   
\p
\v 25  \x * \xo 27:25 \xt Mat 23:35; Apos 5:28\x* Ude yäwänä ämawebe päke unitä yäŋkuŋ; Jop uken yäk. Kowata ba momi u ninkät nintäŋo nanakta biŋam kaŋ täŋpän!  
\v 26 Ude yäwäkaŋ Pailattä Barabas jop tewän äpämaŋ kuŋirän Jesu kadätä päripmäŋpäŋ päya kwakäp terak utpewä kumäkta komi ämata yämän yäpmäŋ kuŋkuŋ.   
\s1 Jesu utpäŋ täŋirek-irek täŋkuŋ  
\r Mak 15:16-20; Jon 19:2-3  
\p
\v 27-28  \x * \xo 27:27-28 \xt Luk 23:11\x* Yämän yäpmäŋ kuŋpäŋä Pailat täŋo komi ämatä Jesu yäŋikŋat yäpmäŋ komi äma täŋo yot gänaŋ äroŋpäŋ komi äma ätuta yäŋpewä äbuŋ. Äbäŋpäŋä Jesu it gwäjiŋpäŋ teki yäŋopmäŋ imiŋpäŋä tek gwagäri intäjukun ämatä täk täkaŋ udewani täŋ imiŋkuŋ.\fig Rom gapman täŋo komi äma|alt="Roman soldiers" src="HK075B.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Horace Knowles" ref="Mat 27:27" \fig*  
\v 29 Ude täŋ imiŋpäŋ gupmom yen kedoŋ täŋpäŋ gwäki-ken ähät imiŋkuŋ. Täŋpäŋ iwänap kujat, intäjukun ämatä iŋit täkaŋ udewani kubä imä keri bure käda iŋitkuk. Ude täŋ imiŋpäŋä sära man iwetpäŋ yäŋkuŋ; Juda täŋo intäjukun äma, gäk ganiŋ oretkamäŋ! yäk.  
\v 30  \x * \xo 27:30 \xt Ais 50:6\x* Täŋpäŋ iwit ut ibatpäŋ iwänap kujat imä iŋitkuko ugänpäŋ yäpmäŋpäŋ gwäki-ken ut täŋkuŋ.  
\v 31 Täŋirek-irek ude täŋ imiŋ paotpäŋä tek gwagäri ŋokeŋo yäŋopmäŋ imiŋpäŋ tek iniken upäŋ äneŋi täŋ imiŋkuŋ. Ude täŋ imiŋpäŋä, eruk päya kwakäp terak utnayäŋ imagut yäpmäŋ kuŋkuŋ.   
\s1 Jesu päya kwakäp terak utkuŋ  
\r Mak 15:21-32; Luk 23:26-43; Jon 19:17-27  
\p
\v 32 Imagut yäpmäŋ kuŋpäŋä äma kubä Sairini komeken nanik wäpi Saimon kaŋ-ahäŋpäŋä komi ämatä peŋ iwet-pewä Jesu täŋo päya kwakäp buramiwänkaŋ penta kuŋkuŋ.  
\v 33 Kuŋtäŋgän kome kubä wäpi Golgota uken ahäŋkuŋ. (Golgota u ninin man terak gwäki kokäp.)  
\v 34  \x * \xo 27:34 \xt Sam 69:21\x* Uken ahäŋpäŋä eruk, Jesu gupi kwitawän yäŋpäŋ wain ume jägämi imiŋkuŋ. Imäkaŋ bitnäŋkuk.  
\v 35  \x * \xo 27:35 \xt Sam 22:18\x* Imä bitnäwänä komi ämatä teki yäŋopmäŋ imiŋpäŋ päya kwakäp terak utkuŋ. Täŋkaŋ teki yäpmäkta komi ämatä närepmirek gärepmirek täŋkuŋ.  
\v 36 Ude täŋkaŋ maŋit itkaŋ kaŋiwat itkuŋonik.  
\v 37 Täŋpäkaŋ Jesu gwäki-ken punin käda man kudän ŋode kudän täŋkuŋ;  
\pc \sc Ŋowä Jesu, Juda Ämawebe Täŋo Intäjukun Äma.\sc*   
\m
\v 38  \x * \xo 27:38 \xt Ais 53:12\x* Täŋpäkaŋ kubo äma yarä, kubä kukŋi kubä kukŋi yepmaŋpäŋ bok däpuŋ.   
\p
\v 39-40  \x * \xo 27:39-40 \xt Sam 22:7; Sam 109:25\x* \x * \xo 27:39-40 \xt Mat 26:61; Jon 2:19\x* Ude täŋkaŋ ämawebe kuŋkaŋ äbäk täŋkuŋo unitä yäŋärok iwetpäŋ ketsiwoŋ täŋpäŋ yäŋkuŋ; A! Gäk ŋonitä kudupi yot wärämutkaŋ kepma yaräkubäta äneŋi api täŋpet yäŋ yäŋkun yäk. Unita gäk Anutu täŋo nanak bureni täŋpäwä päya kwakäp terak naniktä ketäreŋpäŋ äpiwä!   
\p
\v 41-42  \x * \xo 27:41-42 \xt Jon 11:50\x* Ude yäŋirä bämop äma ba Baga man yäwoŋärewani ämakät äma ekäni ekänitä udegän täŋ-ireŋpäŋ näwetgäwet täŋpäŋ yäŋkuŋ; Äma ŋowä äma ätu täga täŋkentäŋ yämik täŋkukopäŋ ini gupi täŋkentäktawä täŋpän wakaŋ yäk. Ämawebetä äma ŋonita U Isrel ämawebe täŋo intäjukun äma yäŋ yäk täkaŋ. Intäjukun äma bureni täŋpänä päya kwakäp terak naniktä äpäŋirän kaŋkaŋ nadäkinik täŋ iminawä!  
\v 43  \x * \xo 27:43 \xt Sam 22:8\x* U Anutu terak yeŋgäma pek täkaŋ yäŋ yäk täyak, ba Näk Anutu täŋo nanaki yäŋ yäk täyak unita itpäŋ käna yäk. Anututä käwep täŋkentäŋ imek yäk.  
\v 44 Täŋpäkaŋ äma waki täŋpani yarä, kukŋi kukŋi däpuŋo unitä yäŋärok man udegän iwetkumän.   
\s1 Jesu kumbuk  
\r Mak 15:33-41; Luk 23:44-49; Jon 19:28-30  
\p
\v 45 Täŋpäŋ kome kepma bämopi-inik uken edap dapuri kumbuk. Kumäŋirän kome kudup bipmäŋ urani it yäpmäŋ kuŋirän 3'kirok täŋkuk.  
\v 46  \x * \xo 27:46 \xt Sam 22:1\x* Täŋpäŋ 3'kirok ude täŋirän Jesutä iniken man terak gera taŋi ŋode yäŋkuk; Eli, Eli, lema sabaktani? (U ninin man terak Anutuna, Anutuna imata nepmaŋtan?)  
\v 47 Ude yäŋirän äma kaŋ itkuŋo unitä nadäŋpäŋ yäŋkuŋ; Nadäwut! Elaijata gera yäyak yäk.  
\v 48  \x * \xo 27:48 \xt Sam 69:21\x* Ude yäŋirä äma kubätä bäräŋeŋ päŋku imaka kubä bima yabut bumik yäpmäŋpäŋ wain ume jägämi gänaŋ yäputpäŋ jikon terak pädät täŋkaŋ Jesuta imiŋirän noriye ätutä iwetkuŋ;  
\v 49 Pewut! Jop itpäŋ käna. Elaijatä bureni päbä ketärewayäŋ käwep yäk.   
\p
\v 50 Ude täŋirä Jesu äneŋi gera taŋi yäŋpäŋ kumbuk.  
\v 51  \x * \xo 27:51 \xt Kis 26:31-33; Hib 10:19-20\x* Kumäŋirän kudupi yot gänaŋ tek taŋi bagata pewä wädäwani u punin ununitä komen umu ini wewän täreŋkuŋ. Täŋirän kome imaka, kwaiŋirän mobä imät täŋpä kuŋkuŋ.  
\v 52 Ba äma äneŋpani awaŋtä udegän tumäŋ eräŋirä äma mäyap Anututa nadäŋ imiŋpäŋ kumbanitä kodak taŋkuŋ.  
\v 53 Kodak täŋpäŋ itkaŋ eruk mäden Jesu ini kumbani-ken nanik äneŋi akuŋirän ämawebe kodak taŋkuŋo u awaŋ peŋpeŋ akumaŋ Jerusalem yotpärare-ken äroŋirä ämawebe mäyaptä yabäŋkuŋ.   
\p
\v 54 Kome kwaiŋkuko ba imaka imaka ahäŋkuko u kaŋpäŋ komi äma täŋo intäjukun ämakät komi ämaniye Jesu kaŋ itkuŋo unitä umuntaŋpäŋ bärom täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Ŋowä Anutu täŋo nanak bureni-inik! yäk.   
\p
\v 55  \x * \xo 27:55 \xt Luk 8:2-3\x* Täŋpäkaŋ Jesu kumbukowä webe mäyap ban itkaŋ kaŋkuŋ. Webe uwä Jesu Galili komeken naniktä iwarän täŋpäŋ täŋkentäk epän täŋ imiŋ yäpmäŋ äbuŋo u.  
\v 56  \x * \xo 27:56 \xt Mat 20:20\x* Webe kwayak uken nanik ätu wäpi ŋode; Maria Makdala komeken nanik, wahupi Maria u Jems kenta Josep täŋo miŋi, ba Sebedi täŋo webeni, Jems kenta Jon täŋo miŋi u.   
\s1 Jesu äneŋkuŋ  
\r Mak 15:42-47; Luk 23:50-55; Jon 19:38-42  
\p
\v 57 Täŋpäŋ bipäda ugän äma tuŋum mähemi kubä Arimatea komeken nanik wäpi Josep u Jerusalem äbuk. Äma uwä Jesu täŋo manta gäripi nadäwani.  
\v 58  \x * \xo 27:58 \xt Lo 21:22-23\x* Eruk Jerusalem äbuko Pailat-ken päŋku Jesu täŋo komegup yäpmäŋ päŋku äneŋpayäŋ iwet yabäŋkuk. Iwet yabäŋirän Pailattä nadäwän tägawäpäŋ komi äma yäwet-pewän päŋku Jesu täŋo komegup ketäreŋpäŋ imiŋkuŋ.  
\v 59 Täŋirä Josep Jesu täŋo komegup u yäpmäŋpäŋ tek paki säkgämän ärurani kubäpäŋ uwäk täŋpäŋ yäpmäŋ kuŋkuk.  
\v 60  \x * \xo 27:60 \xt Ais 53:9\x* Yäpmäŋ päŋku mobä awaŋ inita äneŋpani u gänaŋ peŋkuk. Awaŋ gänaŋ peŋpäŋ mobä taŋi kubä pimiŋ iwat-pewän päŋku mobä awaŋ meni uwä yäput pipiŋkuk. Ude täŋkaŋ kuŋkuk.  
\v 61 Täŋpäkaŋ Jesu mobä awaŋ gänaŋ peŋkuko u Maria Makdala ukät wahupi-kät kaŋ iwarirän Jesu äneŋkuk.   
\p
\v 62 Eruk päŋku patkuŋo kome yäŋewänä Sarare-ken bämop äma intäjukun täŋpani-kät Parisi äma ätukät Pailat-ken kuŋkuŋ.  
\v 63  \x * \xo 27:63 \xt Mat 12:40, 16:21; Jon 2:19-21\x* Kuŋpäŋ iwetkuŋ; Ekäninin, man kubä nadämäŋo u gäwetna; Jop man yäwani ukeŋo kodak itkaŋ ŋode yäŋkuk; Näk kumäŋkaŋ edap yaräkubä täreŋirän kodak taŋpäŋ api akwet yäk.  
\v 64 Ude yäŋkuko unita komi äma yäweri päŋku awaŋ meni-ken watäni ketinik irirä edap yaräkubä kaŋ tärewän yäŋ yäŋkuŋ. Iwaräntäkiyetä päŋku komegup yäpmäŋ metäŋpeŋ kuŋkaŋ kumbani-ken naniktä akuŋkuk yäŋ ämawebe jopman yäkŋatneŋta! Jop man bian yäwani uterakgän komegup u kubotäŋ yäpmäŋ kuŋirä bureni yäŋ nadänekta yäk. Udeta nadäwätäk täŋpäŋ gäwetkamäŋ yäk.   
\p
\v 65 Iweräwä Pailattä ŋode yäwetkuk; Täga yäk. Komi äma yäniŋ kiretat u yäŋ-yäkŋat päŋku injin nadäkaŋ ude yäweräkaŋ awaŋ meni watäni ket kaŋ irut.  
\v 66  \x * \xo 27:66 \xt Dan 6:17\x* Ude yäweränkaŋä komi ämakät penta päŋku awaŋ meni ket täŋpäŋ täŋpipiŋpäŋ komi ämatä watäni itkuŋ.   
\c 28  
\s1 Jesu akuŋkuk  
\r Mak 16:1-10; Luk 24:1-10; Jon 20:1-18  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Juda täŋo Sabat kadäni täreŋirän Sande tamiinik Maria Makdala komeken nanik ukät wahupi Maria Jesu awaŋ gänaŋ äneŋkuŋo u käda yäŋkaŋ kuŋkumän.  
\v 2 Täŋpäkaŋ kadäni ukengän koŋ pähap kwaiŋirän Ekäni täŋo aŋero kubätä kunum gänaŋ naniktä äpäŋpäŋ mobä awaŋ meni-ken täŋpipiwani u yäpmäŋ keweŋpewän päŋku parirän uterak maŋitkuk.  
\v 3  \x * \xo 28:3 \xt Mat 17:2; Apos 1:10\x* Gupi iŋami dapun yäpätä kwinit täkaŋ ude. Teki u paki-inik.  
\v 4 Täŋirän komi äma u kaŋpäŋ umun pähap nadäŋpäŋ kwaiŋpäŋ kumäŋ maŋpäŋ pattäŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 5 Täŋirä webe yarä unitä ahäwänä aŋerotä yäwetkuk; Ek umuntädeŋo yäk. Näk nadätat, Jesu päya kwakäp terak utkuŋo u kädayäŋ äbäkamän yäk.  
\v 6  \x * \xo 28:6 \xt Mat 12:40, 16:21\x* Upäŋkaŋ ŋo nämo itak. U man bian täwetkuko udegän akumaŋ kuk. Ek abäŋkaŋ patpat bägupi ŋo kawun yäk.  
\v 7  \x * \xo 28:7 \xt Mat 26:32\x* Täŋkaŋä bäräŋeŋ kuŋkaŋ iwaräntäkiye ŋode yäwerun; Jesu uwä kumbani-ken naniktä akumaŋ kuk. Akumaŋ päŋku Galili komeken intäjukun it kireŋirän päŋku uken kaŋ kawut! yäŋ yäwerun. Aŋerotä ude yäwetkaŋ yäŋkuk; Man täwetat uba yäk.   
\p
\v 8 Täŋpäkaŋ webe yarä uwä umuntaŋkumäno upäŋkaŋ awaŋ peŋpeŋ kuŋkaŋ oretoret terak iwaräntäkiye yäwetdayäŋ bäräŋeŋ kuŋkumän.  
\v 9 Kuŋirän kädet miŋin Jesutä pengän ahäŋ yämiŋpäŋ tamimaŋ yäŋ yäwetkuk. Tamimaŋ yäŋ yäweränä gukut imäpmok täŋpäŋ kuroŋi iŋitpäŋ iniŋ oretkumän.  
\v 10  \x * \xo 28:10 \xt Hib 2:11\x* Ude täŋpänkaŋ Jesutä yäwetkuk; Ek umuntädeŋo! Kuŋkaŋ notnaye yäwerän päŋku Galili komeken kaŋ nabäwut yäk.   
\s1 Komi ämatä bämop äma manbiŋam yäwetkuŋ  
\p
\v 11 Webe yarä u kuŋirän komi äma awaŋ watäni itkuŋo u ätutä bäräŋeŋ kumaŋ päŋku yotpärare-ken äroŋpäŋ imaka umuri ahäŋkuko unitäŋo biŋam bämop äma yäwetkuŋ.  
\v 12 Yäweräkaŋä bämop ämakät Juda täŋo ekäni ekänitä käbeyä täŋpäŋ man yäŋpäŋ-nadäk täŋpäŋ komi äma awaŋ watäni itkuŋo unita moneŋ taŋi yämiŋkuŋ.  
\v 13  \x * \xo 28:13 \xt Mat 27:64\x* Yämiŋkaŋ yäwetkuŋ; In ŋode kaŋ yäwerut yäk. Bipani nin däpmon paritna Jesutä iniken iwaräntäkiyetä päbä komegup kubo täŋpäŋ yäpmäŋ kuŋ yäŋ kaŋ yäwerut.  
\v 14 Pailattä jopman u nadäŋpäŋ goret kubä täŋ nimek yäŋ nämo umuntäneŋ. Nämo, nintä täga api iniŋ bitnäne yäk.  
\v 15 Ude yäŋpäŋ yäwerä komi äma uwä moneŋ u yäpmäŋpäŋ man yäwetkuŋo u buramiŋkuŋ. Täŋkuŋo unita jopman u Juda ämawebe-ken patkuko unitä pen pätak.   
\s1 Jesutä iwaräntäkiye man yäwetkuk  
\r Mak 16:14-18; Luk 24:36-49; Jon 20:19-23  
\p
\v 16  \x * \xo 28:16 \xt Mat 26:32; Mat 28:7,10\x* Täŋpäkaŋ Jesu iniken iwaräntäkiye 11 uwä Galili komeken pom kubä Jesutä ini bian yäwetkuko u äroŋkuŋ.  
\v 17 Äroŋpäŋ Jesu ini kaŋpäŋ ukengän gwäjiŋ äpmoŋ imiŋpäŋ iniŋ oretkuŋ. Upäŋkaŋ ätutäwä bänep yarä täŋpäŋ U Jesu nämo käwep yäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 18  \x * \xo 28:18 \xt Dan 7:14; Jon 13:3; Efe 1:20-22\x* Täŋirä Jesutä dubini-ken äbäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Anututä kehäromi kuduptagän, kunum täŋo ba kome täŋo, näka namiŋ moreŋkuk yäk.  
\v 19  \x * \xo 28:19 \xt Mak 16:15-16; Apos 1:8, 8:16, 19:5; Rom 6:3; 1Ko 1:13, 10:2; Gal 3:27\x* Unita in komeni komeni kuŋkaŋ äma äbori äbori näwaräntäknaye ude kaŋ täŋ yepmaŋput. Näk näwaräntäknaye täŋpäkaŋ Nan ba Nanaki ba Kudupi Munapik u wäpi terak ume kaŋ ärut yämut.  
\v 20  \x * \xo 28:20 \xt Apos 18:20; Jon 14:23\x* Täŋpäŋ man täwetpäŋ täwoŋärek täŋkuro u kudup yäwetpäŋ yäwoŋäreŋirä kaŋ buramiŋ morewut. Bureni ŋode täwera nadäwut; Näk edapi edapi inkät irira kome ŋonitäŋo kadäni api tärewek yäk.