\id JAS - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h Jems 
\toc2 Jems 
\toc1 Jems 
\mt1 Jems  
\mt2 Nadäkiniktä kudän jidewani pewän ahäk täkaŋ unitäŋo manbiŋam  
\c 1  
\p
\v 1  \x * \xo 1:1 \xt Gal 1:19; Apos 15:23; 1Pi 1:1\x* Näk Jems, Anutu ba Ekäni Jesu Kristo täŋo piä watä äma. Unita näkä Anutu täŋo kudupi ämawebeniye komeni komeni it yäpmäŋ kukaŋ inta bänep täga nadäŋpäŋ man kudän ŋo täŋpäŋ tamitat.   
\s1 Täŋyabäk-ken kehäromigän iritta man  
\p
\v 2  \x * \xo 1:2 \xt Rom 5:3-5\x* Notnaye, inken bäräpi mebäri mebäri ahäŋ tamäwä oretoret inide kubä täk täkot.  
\v 3  \x * \xo 1:3 \xt 1Pi 1:7\x* Imata, in ŋode nadäk täkaŋ; Imaka udewanitä nadäkinikjin täŋ yabäŋirän bänepjintä kehärom taŋpäŋ bäräpi udewani gänaŋ gwäk pimiŋpäŋ api kuŋatneŋ.  
\v 4 Täŋpäkaŋ bäräpi gänaŋ gwäk pimiŋpäŋ kuŋat-kuŋat unitäŋo bureni inken kaŋ ahäŋ parän. Eruk, ude täŋpäŋ kädet täga kubäta nämo api wäyäkŋeneŋ. Nämo, ämawebe bureni, siwoŋi kudupi api kuŋatneŋ.   
\p
\v 5  \x * \xo 1:5 \xt Snd 2:3-6\x* Täŋpäŋ in bämopjin-ken nanik kubätä nadäk kädet siwoŋita wäyäkŋeŋpäŋä Anutu-ken yäŋapiŋirän nadäk kädet täga u api imek. Imata, Anutu uwä iron mähemi unita imaka kubäta yäŋapiŋirä äwo nämo yäk täyak.  
\v 6  \x * \xo 1:6 \xt Mak 11:24\x* Täŋpäkaŋ äma uwä Anututä nadäŋ namek ba nämo käwep yäŋ nadäŋpäŋ, bänep yarä ude nadäŋkaŋ Anutu-ken nämo yäŋapiwek. Nämoinik. U nadäkinik täŋkaŋ uyaku yäŋapiwek. Täŋ, äma bänep yarä nikek nadäweko uwä gwägutä tokät täyak ude, ba mänittä piäŋirän gwägutä pom äworeŋpäŋ äroŋkaŋ äpäk täyak udewani.  
\v 7-8 Äma udewaniwä nadäk-nadäki äreyäwäpäŋ kädet kubägän nämo iwatkaŋ kädet mebäri mebäri iwat täkaŋ. Täŋpäkaŋ äma udewaniwä Ekäniken yäŋapiŋitna imaka kubä api nimek yäŋ nämo nadäneŋ. Nämoinik.   
\p
\v 9  \x * \xo 1:9 \xt Jem 2:5\x* Täŋpäkaŋ äbot täŋpani kubätä jopi jäwäri-inik itat yäŋ nadäŋpäŋ nadäwätäk nämo täŋpek. Nämoinik, Anututä wäpi biŋam imayäŋ täko unita oretoret täk täyon.  
\v 10  \x * \xo 1:10 \xt Ais 40:6-7; 1Pi 1:24\x* Täŋ, udegän äbot täŋpani kubätä tuŋum mähemi täŋpäŋ irirän Anututä tuŋumi yomägaränä nadäwätäk nämo täŋpek. Imata, Anututä kome täŋo wäpi biŋam yäpmäŋ äpäŋirän äma u nämo api waweko unita oretoret täŋpek. Nadäkamäŋ; Kome täŋo tuŋumtä täŋkentäŋ nimiŋirän irit kehäromi nämo api käne. Nämoinik. Kome täŋo tuŋumtä waŋpäŋ wädan iroritä äreyäŋ kuk täkaŋ ude api täneŋ.  
\v 11 Unita nin ŋode kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ; Kome taŋi ijiŋpäŋ kekeki pähap täŋpäŋ wädan kejima kudup yeŋpewän kubit tak täkaŋ. Äma tuŋum mähemi uwä ude bumik. Wädan irot gäripi nikek unitä äreyäŋ kuk täkaŋ udegän moneŋ piäni nämo täŋ paotkaŋ kumbek.   
\s1 Anututä waki kädet-ken nämo nimagut täyak  
\p
\v 12  \x * \xo 1:12 \xt 2Ti 4:8\x* Äma kubätä täŋyabäk mebäri mebäri ahäŋ imiŋirä u gänaŋ kehärom taŋpäŋ irayäŋ täko uwä Anutu täŋo bänep iron gänaŋ pen api irek. Äma unita gwäki uwä Ekänitä omäk meran säkgämän ude irit kehäromi paot-paori nämo api imek. Bureni, ämawebe Anututa nadäŋ imikinik täk täkaŋ unita gwäki u yämikta Anututä ini yäŋkehärom taŋkuk.  
\v 13 Täŋpäkaŋ äma kubätä waki kubä täŋpayäŋ nadäŋkaŋ ŋode nämo yäwek; Anututä täŋ-näkŋat-pewän waki ŋo täŋpayäŋ nadätat yäŋ nämo yäwek. Nämoinik! Imata, wakitä Anutu täga täŋikŋatnaŋi nämo. Ba udegän Anututä momi täkta täŋyabäk-ken nämo nipmak täyak.  
\v 14  \x * \xo 1:14 \xt Rom 7:7-10\x* Upäŋkaŋ nininken bänep nadäŋ gärip waki unitägän momi täkta bänepnin ärik täyak.  
\v 15 Täŋpäŋ nadäŋ gärip unitä momi täktäk täŋo kädet pewän ahäk täkaŋ. Ude täŋirän momi täktäk täŋo kädet unitä taŋi täŋpäŋä kumäŋ-kumäŋ täŋo kädet-ken nipmak täyak.   
\p
\v 16 Eruk, notnaye, man unita nadäwä jopi nämo täŋpek.  
\v 17  \x * \xo 1:17 \xt Mat 7:11\x* Anututä waki kubä nämo nimik täyak. Nämoinik. Imaka imaka tägatäga ba bänep iron bureni u kudup kunum gänaŋ nanik-tägän ahäk täkaŋ. Täŋpäŋ Nanin, kunum gänaŋ peŋyäŋek pewän ahäwani unitä iron u nimik täyak. Ude täŋkaŋ Nanin uwä kubä-täŋ kubä-täŋ nämo täk täyak. Täktäki bian patkuko unitä api pat yäpmäŋ ärowek.  
\v 18  \x * \xo 1:18 \xt Jon 1:13\x* Täŋpäkaŋ Anututä ini nadäŋkuko udegän imaka kudup pewän ahäŋkuŋo unita intäjukun ude itta mani burenitä äboriye nin bäyaŋ nipmaŋkuk.   
\s1 Anutu täŋo man nadäŋ äwaräkuk nämo täneŋ  
\p
\v 19 Eruk notnaye näk man kubä täwerayäŋ nadätat unita juku peŋpäŋ nadäkot. In äma kubätä man yäwänä jop jukugän peŋpäŋ kaŋ nadäwut. Ba man kowata bäräŋeŋ nämo iwetneŋ. Ba kokwawak bäräŋeŋ nämo nadäneŋ.  
\v 20  \x * \xo 1:20 \xt Sav 7:9\x* Imata, äma täŋo bänep wakwaktä täŋkentäŋ imiŋirän Anutu täŋo kädet siwoŋi u nämo iwarek.  
\v 21  \x * \xo 1:21 \xt Kol 3:8; 1Pi 2:1\x* Unita in kädet wakiinik mebäri mebäri ba kädet taräki taräki täk täkaŋ u mäde kaŋ ut imut. Ude täŋpäŋ Anutu täŋo man mujipi bänepjin-ken piwani u bänep kwini terak yäpmäŋpäŋ iyap taŋpäŋ kaŋ yäpmäŋ kuŋarut. Imata, man unitä waki keri-ken nanik tämagutta kehäromini nikek.   
\p
\v 22  \x * \xo 1:22 \xt Mat 7:26; Rom 2:13\x* Täŋpäkaŋ Anutu täŋo man uwä kaŋ iwarut. Jop nadäk-nadäkgän nämo täneŋ. Nämoinik! Jop nadäk-nadäkgän tänayäŋ täŋo uwä bänepjin jop api ikŋatneŋ.  
\v 23 Äma Anutu täŋo man nadäŋ äwaräkuk tänayäŋ täŋo uwä ämatä glas terak mäjoni yabäk täkaŋ ude.  
\v 24 Glas terak mäjonin kaŋkaŋ päŋku iŋamnin dapunta täŋguŋtak täkamäŋ ude täk täkaŋ.  
\v 25  \x * \xo 1:25 \xt Rom 8:2; Jem 2:12; Jon 13:17\x* Täŋ, äma Anutu täŋo man siwoŋi-inik u ket yäŋpäŋ-nadäk täk täkaŋ uwä Anutu täŋo bänep iron gänaŋ pen it täkaŋ. Imata, äma udewanitä Anutu täŋo man u jop nadäk-nadäkgän täŋpäŋ nämo guŋtak täkaŋ. Nämo, u man buramiŋpäŋ kädet tägatäga täk täkaŋ. Täŋpäkaŋ Anutu täŋo man unitä momi täŋo kehäromi utpewän maŋirän kunumta biŋam täk täkamäŋ.   
\p
\v 26  \x * \xo 1:26 \xt Sam 34:13; Sam 141:3\x* Täŋpäkaŋ äma ätu inita näk nadäkinik täŋpani yäŋ yäk täkaŋ upäŋkaŋ meni jinomta watäni nämo itnayäŋ täŋo uwä nadäkinik täŋpani yäŋ nadäk täkaŋ u bänepi jop api ikŋatneŋ. Täŋpäŋ Anutu iniŋoret-oret ba nadäkiniki u jopi ude täk täyak.  
\v 27 Täŋ, Anutu iniŋoret-oret kädet bureni Anututä kawän tägak täyak uwä ŋode pätak; Iroŋi kodäŋani ba webe kajat butewaki terak kuŋat täkaŋ u yabäŋ yäwatpäŋ täŋkentäŋ yämineŋ. Ba kubä ŋode; Irit kuŋat-kuŋatjinta watäni irirä kome täŋo nadäk-nadäktä nämo täŋpän waneŋ.   
\c 2  
\s1 Ämawebeta iron uterakgän täŋ yämen  
\p
\v 1  \x * \xo 2:1 \xt Apos 10:34; Jem 2:9\x* Eruk notnaye, Ekäninin Jesu Kristo u tägagämän-inik. In u nadäŋ imik täkaŋ unita äma kubäta nadäwä äpani täŋpänkaŋ kubäta nadäwä ärowani nämo täneŋ.  
\v 2 Näk u ŋodeta yäyat; Injin käbeyä-ken äma kubä tek säkgämän epmäget porak ikektä äbäŋirän äma jäwäri kubä teki weŋ-gäjähurani mädengän iwarek.  
\v 3 Ude täŋirän intä äma tek säkgämän ikek u kaŋpäŋ ŋode iwetneŋ; Ekäni yäk. Gäk abäŋkaŋ bägup tägaken ŋo it yäŋ iwetneŋ. Täŋpäkaŋ äma jäwäri teki wewani u ŋode iwetneŋ; Gäk däpi terak uken maŋirisi yäŋ iwetneŋ.  
\v 4 Eruk, intä kädet ude tänayäŋ täŋo uwä äma täŋo täktäki bänep nadäk-nadäkjin waki terak api yäpmäŋ danineŋ.   
\p
\v 5  \x * \xo 2:5 \xt 1Ko 1:26-28\x* Unita notnaye, juku peŋpäŋ man ŋo ket nadäwut! Anututä inita äma jidepäŋ yäpmäŋ daniŋkuk? U ämawebe kome terak jäwäri ude kuŋat täkaŋ uwä Anutu iŋamiken säkgämän itpäŋ nadäkiniki kehäromi iŋitpäŋ kuŋatta iwoyäŋkuk. Äma udewanitä kaŋ iwat yewani gänaŋ bok itneŋta iwoyäŋpäŋ yepmaŋkuk. Täŋpäŋ irit kehäromi uwä ämawebe Anututa gäripi nadäk täkaŋ unitä kaŋ-ahäneŋta bian yäŋkehärom taŋkuk.  
\v 6 Bureni! Anututä äma udewani inita iwoyäŋpäŋ yepmaŋkuko upäŋkaŋ inä äma jäwäri u yabäŋ äwaräkuk täŋkaŋ äma wäpi biŋam ikekta nadäŋirä ärowani täk täkaŋ. Ŋode nadäwut; Netätä komi tamik täkaŋ? Ba äma netätä manken tepmak täkaŋ? Äma tuŋum ikek unitä komi tamiŋit, manken tepmaŋit täk täkaŋ.  
\v 7 Ba äma unitägän Mähemjin Jesu täŋo wäpi biŋam yäpmäŋ äpäk täkaŋ. Ude täk täkaŋ upäŋkaŋ in imata äma udewanita nadäŋirä ärowani täŋpäpäŋ äma Anututä inita biŋam iwoyäŋkuko unita mäde ut yämik täkaŋ?   
\p
\v 8  \x * \xo 2:8 \xt Mat 19:19; Gal 5:14\x* Unita baga man miŋi ŋode kudän täwani; Gäkŋata nadäk täyan udegän notkapakta nadäwen. Kädet ude täŋpeŋ kuŋatnayäŋ täŋo uyaku täga api kuŋatneŋ.  
\v 9  \x * \xo 2:9 \xt Lo 1:17\x* Upäŋkaŋ intä äma ätu not täŋ yämiŋkaŋ ätuta mäde ut yämik täkaŋ uwä baga man miŋi u irepmitpäŋ momi täk täkaŋ. Täŋirä baga man unitägän In baga man irepmirani yäŋ täwoŋärek täyak.  
\v 10  \x * \xo 2:10 \xt Mat 5:19\x* Täŋpäkaŋ in baga man kudup iwatkaŋ kubägän nämo iwatnayäŋ täkaŋ uwä baga man u kudup yärepmitkuŋ yäŋ api täwerek.  
\v 11  \x * \xo 2:11 \xt Kis 20:13-14; Rom 13:9\x* Unita nin nadäkamäŋ, Anututä bian man kubä ŋode yäŋkuk; Kubokäret nämo täneŋ yäk. Ba kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk; Äma kumäŋ-kumäŋ nämo däpneŋ yäk. Eruk, in kubokäret nämo tänayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ äma kubä kumäŋ-kumäŋ utnayäŋ täkaŋ uwä Anutu täŋo baga man kudup yärepmirani api äworeneŋ.  
\v 12  \x * \xo 2:12 \xt Gal 6:2; Jem 1:25; 1Pi 2:16\x* Täŋpäkaŋ man kädet kehäromi kubä pätak u nadäkaŋ. U baga man kuduptagän yärepmitak. Man kädet uterak Anututä nin api yäpmäŋ daniwek. Uwä ŋode; Anututä ninta butewaki nadäŋ nimiŋpäŋ momi täŋo kehäromi utpewän maŋirän kunumta biŋam täk täkamäŋ. Unita Anutu täŋo butewakita juku piŋpäŋ notjiye bämopi-ken man siwoŋigän yäŋit täktäk siwoŋigän täŋpeŋ kaŋ kuŋarut.  
\v 13  \x * \xo 2:13 \xt Mat 5:7; Mat 18:32-35\x* Täŋpäkaŋ inä ämata butewaki nadäŋ yämik-yämik kädet iwatpäŋ nämo täŋkentäŋ iminayäŋ täkaŋ uwä Anututä udegän ämawebe yäpmäŋ danik-danik kadäni-ken butewaki nämo api nadäŋ tamek. Täŋ, in ämata butewaki nadäŋ yämik-yämik kädet iwatpäŋ täŋkentäŋ yäminayäŋ täkaŋ uwä yäpmäŋ danik-danik kadäni-ken umun kubä nämo api täneŋ.   
\s1 Nadäkinik bureni-inik ba jopita man  
\p
\v 14  \x * \xo 2:14 \xt Mat 7:21\x* Notnaye, äma kubätä ŋode yäwek; Näk Kristota nadäŋ imikinik täk täyat yäŋ yäwek. Upäŋkaŋ äma unitäŋo nadäkinikitä irit kuŋat-kuŋariken bureni kubä nämo pewän ahäwayäŋ täko uwä nadäkiniki u jopigän. Jide nadäkaŋ? Nadäkiniki udewanitä wakiken nanik täga wädäŋ tädorek? Nämoinik!  
\v 15-16  \x * \xo 2:15-16 \xt 1Jo 3:17\x* Unita inken nanik webe ba äma kubätä tek ba ketemta wäyäkŋek piä täŋtäŋ kuŋarirän inken nanik kubätä ŋode iwerek; Täga yäk. Gäk kuŋkaŋ kwikinik isi! yäk. Päŋku ketem naŋ tokŋek täŋkaŋ gupkata mänit täneŋta tek wädäwi ärowäkaŋ isi yäŋ iwerek. Ude iwereko upäŋkaŋ iron nämo täŋkaŋ meni-tägän man ude iwereko uwä jide täŋpäŋ täŋkentäŋ imek? Nämoinik!  
\v 17  \x * \xo 2:17 \xt Jem 2:20,26\x* Täŋpäkaŋ nadäkinikjin udegän. Nadäkinikjintä bureni kubä nämo pewän ahäwayäŋ täko uwä nadäkinikjin jopigän, kumbani bumik.   
\p
\v 18  \x * \xo 2:18 \xt Gal 5:6\x* Eruk, äma ätutä ŋode nadäk täkaŋ; Äma ätu nadäkinik ikek. Täŋ, äma ätu iron kädet täk täkaŋ yäk. Kädet yarä uwä tägagän yäŋ nadäk täkaŋ. Wa! U jop nadäk täkaŋ! Äma kubä täŋo nadäkinikitä täktäk bureni kubä nämo pewän ahäweko uwä jide täŋpäŋ nintä äma unita nadäkiniki nikek yäŋ nadäne? Nämoinik! Täŋpäkaŋ täktäknin ba man yäkyäknintä nadäkiniknin täŋo mebäri u kwawak pewän ahäk täkaŋ.  
\v 19  \x * \xo 2:19 \xt Mat 8:29\x* Täŋpäkaŋ äma ätutä nin Anutu kubägän itak yäŋ nadäkinik täk täkamäŋ yäŋ yäk täkaŋ. Ude täga nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nadäkiniki u jopi täneŋta. Nadäkaŋ? Mäjo wära imaka, Anutu itak yäŋ nadäŋkaŋ bumta umuntak täkaŋ upäŋkaŋ nadäkiniki unitä kädet täga kubä nämoinik pewän ahäk täkaŋ.   
\p
\v 20 Äma udewaniwä guŋ bureni täŋo nadäk yäpmäŋ kuŋat täkaŋ! Ŋode nämo käwep nadäk täkaŋ; Nadäkiniknintä täktäk bureni nämo pewän ahäk täkaŋ uwä jiraŋ ude. Unita Oranin pähap Abrahamta nadäwut.  
\v 21  \x * \xo 2:21 \xt Stt 22:9-12\x* Anututä Abrahamta Gäk iŋamna-ken äma siwoŋi-inik itan yäŋ iwetkuk. Eruk, imata ude iwetkuk? Anututä Abraham täŋo täktäki u kaŋpäŋ nadäŋpäŋ unita ude iwetkuk. Abrahamtä Anututa nadäkinik täŋpäŋ nanaki Aisak Anututa gupe käbäŋi nikek ijiŋ imekta mobä bukä terak teŋkuk.  
\v 22  \x * \xo 2:22 \xt Hib 11:17-18\x* Unita ŋode käkamäŋ; Abrahamken nadäkiniki ba täktäki u siwoŋi kubägän patkuk. Täŋpäŋ täktäki täga unitä täŋpewän nadäkiniki uwä Anutu iŋamiken tägagämän-inik täŋkuk.  
\v 23  \x * \xo 2:23 \xt Rom 4:3,9,22; 2Sto 20:7; Ais 41:8\x* Ude täŋirän Anutu täŋo man ŋode kudän täwani kehärom taŋkuk; Abraham uwä Anutu nadäŋ imikinik täŋkuko unita Anututä Iŋamna-ken gäk äma siwoŋi yäŋ iwetpäŋ gäk näkŋo notnapak yäŋ iwetkuk.  
\v 24 Unita ŋode nadäna täretak; Anutu uwä äma kubä nadäkiniki-tagän yäŋpäŋ äma siwoŋi yäŋ täga nämo iwerek. Nämo! Bureni uwä, täktäki tägata yäŋpäŋ äma siwoŋi yäŋ täga iwerek.   
\p
\v 25  \x * \xo 2:25 \xt Hib 11:31\x* Täŋpäkaŋ kubokäret webe kubä wäpi Rahap uwä udegän kädet täga kubä ŋode täŋkuko uterak Anututä webe siwoŋi yäŋ iwetkuk. Uwä äma yarä kome kaŋpäŋ nadäkta Josuatä yäwet-pewän kuŋkumäno unita iwantä däpneŋ yäŋpäŋ täŋkentäŋpäŋ yepmaŋpän yäpmäŋ kuŋkumän.   
\p
\v 26  \x * \xo 2:26 \xt Jem 2:17\x* Unita ŋode täwetat; Gup, mäjoni nämo uwä kumbani yäŋ nadäk täkamäŋ. Udegän äma kubä nadäkinikitä täktäki-ken bureni nämo pewän ahäk täkaŋ uwä nadäkiniki kumbani yäŋ nadäk täkot.   
\c 3  
\s1 Meninta watä it täkäna  
\p
\v 1  \x * \xo 3:1 \xt Luk 12:47\x* Unita notnaye, man kubä täwera nadäwut; In bämopjin-ken nanik mäyaptä Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek piä nämo yäpneŋ. Imata, nin ŋode nadäkamäŋ; Man piä käbeyä pähapken Anututä ämawebe ätu täŋo täktäki yäpmäŋ daniŋpäŋ äma yäwetpäŋ yäwoŋärek piä täŋpani nintäŋo yäkyäk ba täktäknin u yäpmäŋ danikinik api täŋpek.  
\v 2 Täŋpäkaŋ nin kuduptagän imaka kubä täna yäkŋat tänawak täkaŋ. Äma kubätä man goret kubä nämoinik yäk täŋpän yäwänäku siwoŋigän, momini nämo itek. Äma udewanitä keri gupi kuduptagän watäni täga it täyek.  
\v 3 Unita man wärani kubä ŋode; Tom kubä wäpi hos u nintäŋo man buramiwän yäŋpäŋä jikon täpuri yen nikek u meni-ken peŋkaŋ, yen kukŋi wädäŋpena u käda kwek. Ba kukŋi wädäŋpena u käda kwek. Jikon u imaka täpuri-inik upäŋkaŋ wädäŋpena tom taŋi unitä gäripnin iwat täkaŋ.  
\v 4 Eruk, gäpe taŋi gwägu pähap terak kuŋat täkaŋ uwä udegän. Gäpe taŋi u imaka taŋi-inik, ba mänit pähaptä piäŋirän gäpe taŋi u kuk täkaŋ upäŋ jide täŋpäŋ gäpe u watä äma täŋo gärip iwarek? Täga tänaŋi nämo bumik upäŋkaŋ gäpe täŋo watä ämatä gäpe taŋi u käda kwän yäŋpäŋ jikon täpuri, iŋit iwarani upäŋ iŋit iwat täkaŋ. Ude täŋirä gäpe, imaka taŋi pähap unitä watä äma täŋo gärip ugän iwat täkaŋ.  
\v 5 Täŋpäkaŋ man wärani unitäŋo mebäri ŋode; Äma nin täŋo menin uwä jikon täpuri udewani. Menin uwä imaka täpuri kubä upäŋkaŋ piä pähap täk täkaŋ.  
\s1 Menin uwä imaka komigämän-inik  
\p Nadäkaŋ? Kome kekek täŋirän kädäp pärini täpuri-inik kubä maŋpi kuneŋo upäŋkaŋ bipi pähap u kudup ijiŋ pärek.  
\v 6  \x * \xo 3:6 \xt Mat 12:36-37; Mat 15:11,18-19\x* Täŋpäkaŋ menin uwä kädäp mebet udewani. Unitä ketnin gupnin irepmitpäŋ waki intäjukun täk täyak. Uwä Anutu iŋamiken gupnin kudup täŋpän wak täkaŋ. Ude täŋpäŋ irit kuŋat-kuŋatnin ijiŋ däkŋek täyak. Ba ini uwä geŋi täŋo kädäp.  
\v 7 Nadäkaŋ? Ämatä tom mebäri mebäri, bipiken nanik ba gwägu gänaŋ nanik ba gämok kenta barak imaka, täga täŋbätak täneŋ.  
\v 8  \x * \xo 3:8 \xt Rom 3:13\x* Upäŋkaŋ äma kubätä iniken meni täŋbätak tänaŋi nämo. Uwä wareŋ-wareŋgän täŋpäŋ man wakigän pewä ahäk täkaŋ. Menin uwä ume komi nikek, äma kumäŋ-kumäŋ däpani bumik.  
\v 9  \x * \xo 3:9 \xt 1Ko 11:7\x* Täŋpäkaŋ menin unitä Ekäni Nanin iniŋoret täkamäŋ. Täŋkaŋ ini unitägän ämawebe Anututä iniken iŋam dapun täŋpani man jägämi yäwet täkamäŋ.  
\v 10 Menin kubägän unitägän man säkgämän bok man jägämi bok pewän ahäk täkaŋ. Täŋpäkaŋ notnaye, kädet ude siwoŋi nämo.  
\v 11 Ume dapuri kubä-tägän ume jägämi bok gäripi nikek bok äbäk täkaŋ ba? Nämoinik!  
\v 12 Ba gämam terak wäyän täga wädäwek? Ba kumip terak gämam täga wädäwek? Notnaye, nämoinik yäŋ täwetat. Gwägu kubä-kengän ume nämo näŋpani ba näŋpani bok täga nämo näŋpen.   
\s1 Nadäk-nadäk mebäri yarätä itkamän  
\p
\v 13 Inken nanik äma nadäk-nadäki tägagämän ätu itkaŋ? Eruk, äma u kwini terak kuŋatpäŋ täktäki tägatä nadäk-nadäki täga unitäŋo mebäri kwawak kaŋ pewä ahäwut. Äma u inita nadäwä ärowani nämo täneŋ. Täŋpäŋ kädet täga täŋpeŋ kuŋatneŋ.  
\v 14 Upäŋkaŋ inä äma ätutä tärepmirirä kokwawak nadäŋ yämiŋpäŋ gupjin yäpmäŋ äroŋpäŋ man bureni nadäkamäŋ yäŋ yänayäŋ täŋo uwä mejintä jopman api yäneŋ.  
\v 15  \x * \xo 3:15 \xt Jem 1:5,17\x* Nadäk-nadäk u kunum gänaŋ nanik nämo yäŋ nadäneŋ. Nadäk-nadäk u kome terak nanik, ämaken ba Satanken nanik.  
\v 16 Unita in ätutä injin-tagän nadäŋpäŋ gup yäpmäŋ ärokärok kädet tänayäŋ täŋo, ba in ätutä notjiye tärepmirirä tabäŋpäŋ jägämi nadänayäŋ täŋo uwä, eruk duŋwek ba kädet wakiinik ätu in bämopjin-ken bäräŋeŋ api ahäwek.   
\p
\v 17 Täŋpäkaŋ äma kunum täŋo nadäk-nadäk yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä ŋode kuŋat täkaŋ; Pengänä nadäk-nadäk siwoŋigän iŋitpäŋ bänep kwini terak kuŋat täkaŋ. Uwä noriye-kät ämik yäŋawät-awät nämo täk täkaŋ. Ba jop manman nämo yäŋkaŋ man buramik terak kuŋat täkaŋ. Uwä ämawebe ätuta säkgämän nadäŋ yämiŋpäŋ iron kädet iwatpäŋ täk täkaŋ. Täŋpäŋ äma uwä nadäk mäyap ikek nämo. Unitä siwoŋigän kuŋat täkaŋ, bänep nadäk-nadäki ba täktäki inigän nämo.  
\v 18  \x * \xo 3:18 \xt Mat 5:9; Ais 32:17; Hib 12:11\x* Nadäkaŋ? Äma bänep kwini terak noriye bämopi-ken bänep kubägän pewä ahäk täkaŋ uwä kädet siwoŋi pewä ahäk täkaŋ.   
\c 4  
\s1 Anutu gämori-kengän kuŋatneŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 4:1 \xt Rom 7:23\x* Inken ämik ba iwan it täyak u mebäri jideta? U bänep ärokärok ba nadäŋ gärip bänepjintä pewän ahäk täkaŋ unitägän. U nämo nadäk täkaŋ?  
\v 2 Imaka u ba u yäpmäkta nadäŋ gärip täk täkaŋ upäŋkaŋ nämo yäpmäk täkaŋ. Ude täŋpä wawäwä äma kumäŋ-kumäŋ däpmäk täkaŋ. Ba imaka yäpmäkta yabäŋgärip täk täkaŋ u nämo yäpmäŋpäŋä iwan täŋpäŋ ämik pewä ahäk täkaŋ. Täŋpäkaŋ ŋode nadäwut; In Anutu-ken nämo yäŋapik täkaŋ unita u ba u nämo tamik täyak.  
\v 3 Ba imaka kubä yäpmäkta Anutu-ken yäŋapiŋirä nämo tamik täyak uwä mebäri ŋodeta; In nadäk-nadäk siwoŋi nämo iŋitkaŋ yäŋapik man yäk täkaŋ unita. Injinken gärip iwattagän nadäŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man yäk täkaŋ unita Anutu iwet yabäk täkaŋ uwä nämo tamik täyak.   
\p
\v 4  \x * \xo 4:4 \xt Rom 8:7; 1Jo 2:15\x* Unita ŋode nadäwut; Inä webetä äpiye yabä kätäŋpäŋ äma ätukät kuŋat täkaŋ ude Anututa udegän täk täkaŋ. In ŋode nämo käwep nadäkaŋ; Kome terak imaka pätak unita not täŋpeŋ kuŋatnayäŋ täŋo uwä Anututa iwan api täŋ imineŋ. Bureni, kome täŋo tuŋum unita not täŋpeŋ kuŋatnayäŋ nadäŋpäŋä Anutu täŋo iwan itkaŋ ubayäŋ.  
\v 5  \x * \xo 4:5 \xt Kis 20:3,5\x* Anutu täŋo mantä ŋode yäyak; Anututä iniken moräki ba bänep nadäk-nadäki peŋ nimiŋkuko unita iyap takinik täk täyak. In imata man unita nadäŋirä jopi ude täk täyak?  
\v 6  \x * \xo 4:6 \xt 1Pi 5:5\x* Täŋpäkaŋ Anututä iron pähap nimik täyak. Unita man kudän kubätä ŋode yäyak;  
\b  
\q1 \qt Anututä äma inita nadäwä ärowani täk täkaŋ unita iwan täŋ yämiŋkaŋ äma inita nadäwä äpani täk täkaŋ unita oraŋ yämik täyak.\qt* \rq Snd 3:34 \rq*   
\b  
\p
\v 7  \x * \xo 4:7 \xt Efe 6:12\x* Unita in Anutu täŋo man buramiŋpäŋ gämori-kengän kuŋat täkot. Täŋpäŋ Satantä yäŋ-täkŋarayäŋ täŋpänä kehärom taŋpäŋ yäŋiwatneŋ. Ude täŋirä api tabäŋ umuntaŋ kwek.  
\v 8  \x * \xo 4:8 \xt Sek 1:3; Mal 3:7; Ais 1:16\x* Ude täŋkaŋ Anutu dubini-ken kuŋirä Anututä udegän in dubinjin-ken kaŋ äbän. Momi täŋpani in, ba bänep yarä nikek yäpmäŋ kuŋat täkaŋ in bänepjin ärut paktawut, ämatä keri garok ärut täkaŋ udegän.  
\v 9 In bänep nadäk-nadäkjinta nadäwä tumbäpäŋ nadäwätäk pähap täŋpäŋ konäm butewaki terak kuŋatkot. Ba täŋoret-oret peŋpäŋ butewaki terakgän it täkot. Täŋkaŋ wärämäŋpäŋ butewaki iŋam dapun ude ijiŋpäŋ kuŋat täkot.  
\v 10  \x * \xo 4:10 \xt Jop 5:11; 1Pi 5:6\x* Täŋpäkaŋ Ekäni iŋamiken injinta nadäwä äpani täŋpäŋ kuŋarirä Anututä ini wäp biŋam api tamek.   
\p
\v 11 Unita notnaye, in äbot täŋpani notjiye yäŋpäŋ-yabäŋ yawat nämo täneŋ. Nämo, äma kubätä noripaki täŋo täktäki yäpmäŋ daniŋpäŋ yäŋpäŋ-kaŋiwarayäŋ täko uwä baga manta nadäwän jopi täŋpäpäŋ api iniŋ wärärek. Eruk, in baga man iniŋ wärätnayäŋ täŋo uwä in baga man buramiwani äma nämo api itneŋ. Nämo, in man yäpmäŋ daniwani äma ude api äworeneŋ.  
\v 12  \x * \xo 4:12 \xt Rom 2:1, 14:4\x* Täŋpäkaŋ baga man unitäŋo mähemi, äma kubä-tägän itak. Ba yäpmäŋ daniwani äma kubä-tägän itak. Ini-tägän ämawebe täŋkentäŋ yämiŋit ba däpmäŋit täga täŋpek. Unita in äma jidewanitä äma notjinpak manken teneŋ?   
\s1 Ekänitä nadäŋ nimänä imaka u ba u täga täne  
\p
\v 13  \x * \xo 4:13 \xt Luk 12:18-20\x* Eruk, man kubä ŋo ket nadäwut; Inä mejin jinomtä tärop taŋpäŋ ŋode bumik yäk täkaŋ; Apiŋo ba kwep kome uken kuŋkaŋ moneŋ tuŋum piä täŋira obaŋ kubä täreŋirän äneŋi api äbet yäŋ yäk täkaŋ.  
\v 14  \x * \xo 4:14 \xt Snd 27:1; Sam 39:5,11\x* Upäŋkaŋ, ude nämo. In kwep imaka u ba u api ahäwek yäŋ nämoinik nadäk täkaŋ. Gubam, kubatken kuŋat täkaŋ unita nadäwut. Uwä kadäni keräpigän ahäŋpäŋ itkaŋ äbutkuk täkaŋ. Kome terak kuŋat-kuŋatjin u udewanigän.  
\v 15  \x * \xo 4:15 \xt Apos 18:21\x* Unita ŋode yäwäpäŋ uyaku tägatek; Ekänitä nadäŋ nimiŋirän nämo kumäŋpäŋä u ba u täga api täne yäŋ yänaŋi.  
\v 16 Upäŋkaŋ inä wäpjin yäpmäŋ akuŋpäŋ imaka u ba u täga api täne yäŋ yäk täkaŋ. Täŋpäkaŋ ärowani kudän udewani uwä wakiinik.  
\v 17  \x * \xo 4:17 \xt Luk 12:47\x* Unita in ket nadäwut. Äma kubätä täktäk siwoŋi u nadäŋkaŋ nämo iwareko u momi täŋpek.   
\c 5  
\s1 Jemstä tuŋum äma wakita umun man yäŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 5:1 \xt Luk 6:24\x* Eruk, apiŋo näkä tuŋum ämawebe in man kubä ŋode täwera nadäwut. Inken bäräpi jide api ahäweko unita nadäŋpäŋ konäm butewaki pähap täk täkot.  
\v 2  \x * \xo 5:2 \xt Mat 6:19\x* In-täŋo tuŋum u kudup käbäŋ taŋit, tek kejima imaka, gwakgwaktä kudup naŋpä tumäŋit täŋpani.  
\v 3 Ba intäŋo siliwa moneŋ ba gol moneŋ imaka, kuduptagän gämäneŋ ärowani. Gämäneŋ äroŋkuŋo unitä intäŋo irit kuŋat-kuŋatjin waki unitäŋo mebäri kwawak api pewän ahäneŋ. Täŋpäkaŋ unitägän gupjin kädäptä-yäŋ api teŋ täyiwek. Täŋkaŋ tärek-tärek kadäni keräpi täyak upäŋkaŋ in moneŋ tuŋumjin pen butuŋpäŋ peŋ bäyaŋkaŋ itkaŋ.   
\p
\v 4  \x * \xo 5:4 \xt Lo 24:14-15; Mal 3:5\x* Unita in ket nadäwut! Piä ämajiyetä piäken ketem puget tamiŋkuŋopäŋ inä täŋyäkŋatpäŋ piä täŋ tamiŋkuŋo unitäŋo gwäki moräki peŋkaŋ moräkigän yämik täŋkuŋ. Eruk, moneŋ moräki nämo yämiŋkuŋo unitä mebärijin kwawak yäŋahätak! Ba piä ämajiye täŋo konäm butewakitä Ekäni kehäromi mähemi unitäŋo jukuni gänaŋ äpmoŋkuk.  
\v 5  \x * \xo 5:5 \xt Luk 16:25; Jer 12:3, 25:34\x* Täŋpäkaŋ inä kome terak ŋo itkaŋ imaka tägatäga gäripi nikek u yäpmäŋpäŋ naŋkaŋ oretoret terak it täkaŋ. Ude täŋkaŋ injin-tägän injin paotneŋta kädet täwit täkaŋ.  
\v 6 Täŋpäkaŋ inä äma siwoŋi manken yepmaŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpmäk täkaŋ. Ude täŋirä inken ämik kowata kubä nämo täk täkaŋ.   
\s1 Bäräpi kotaŋpäŋ kwikinik itneŋ  
\p
\v 7  \x * \xo 5:7 \xt Luk 21:19; Lo 11:14; Jer 5:24; Jol 2:23\x* Unita, notnaye, in bänepjin täŋkehärom taŋpäŋ kwikinik itpäŋ Ekänitä äneŋi äbäkta itsämäŋkot. E, Ekänitä äneŋi äbäkta itsämäŋkaŋ uwä äma yänat piŋkaŋ burenitä ahäwäpäŋ näna yäŋkaŋ itsämäk täkaŋ udegän. Äma uwä piä täŋpäŋ yeri piwek. Piŋkaŋ kwikinik irirän iwän taŋpäŋ gakŋi yämiŋit, edap ijiŋpäŋ kehäromi yämiŋirän ärok täkaŋ. Äroŋpäŋ bureni ahäŋpäŋ parirä mähemitä ketem bureni puget täkaŋ.  
\v 8  \x * \xo 5:8 \xt Rom 13:11-12; Hib 10:25; 1Pi 4:7\x* Eruk, in imaka udegän, bänepjin täŋkehärom taŋpäŋ bäräpi mebäri mebäri ahäŋ taminayäŋ täkaŋ uwä kotaŋpäŋ itkaŋ kwikinik-inik kaŋ irut. Ekäni täŋo äbäkäbäk kadäni keräp täyak unita bänep nadäk-nadäkjin nämo pewä putärewek. Kehäromigän iŋitpäŋ itkot.  
\v 9  \x * \xo 5:9 \xt Mat 24:33\x* Ude täŋkaŋ in äbot täŋpani notjiye ätu yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat nämo täneŋ. Anututä kowata udegän manken tepmaŋpekta ket nadäŋkaŋ. In nadäkaŋ? Man yäpmäŋ daniwani äma uwä yäma-ken itak.   
\p
\v 10 Unita notnaye, in profet biani bianitä Ekäni wäpi terak manbiŋam yäŋahäk täŋkuŋo u ket nadäk täkot. Iwantä wakiwaki täŋ yämik täŋkuŋo upäŋkaŋ bänepi täŋkehärom taŋpäŋ bäräpi kotaŋkaŋ kwikinik it täŋkuŋonik. Unita in kädet kuroŋ unitä täŋpäŋ iwatkuŋo udegän kaŋ iwarut.  
\v 11  \x * \xo 5:11 \xt Kis 34:6; Sam 103:8; Sam 111:4\x* Täŋpäkaŋ man ŋode yäk täkamäŋ uwä in nadäkaŋ; Äma bäräpi kotaŋkaŋ ehutpäŋ kuŋat täŋkuŋo uwä Anutu iŋamiken säkgämän-inik kuŋatkuŋ. Täŋpäkaŋ inä äma biani kubä wäpi Jop, unitäŋo manbiŋam nadäk täkaŋ. Äma unitä bänepi täŋkehärom taŋpäŋ bäräpi u ba u ahäŋ imiŋkuŋo uwä kotaŋpäŋ itkaŋ nadäkiniki nämo pewän putäreŋkuk. Eruk mädenä Ekänitä äma unita kädet täga täŋ imiŋkuk. Täŋkaŋ Ekänitä ude täŋkuko unita nin ŋode kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ; Ekäni uwä butewaki ba bänep iron mähemi.   
\s1 Jop man yäŋkaŋ bureni-inik yäŋ nämo yäneŋ  
\p
\v 12  \x * \xo 5:12 \xt Mat 5:34-37\x* Eruk notnaye, imaka bureni-inik ŋode kaŋ täŋput; In kunum gänaŋ ba kome terak ba imaka kubä wäpi terak bureni-inik yäŋ nämo yäneŋ. “Ei” yäŋ yänayäŋ yäŋpäŋä man keräpi “Ei”-gän yäneŋ. Ba “nämo” yäŋ yänayäŋ yäŋpäŋä, “Nämo”-gän kaŋ yäk täŋput. Manjin yäŋmeham taŋirä Anututä kowata waki tamekta nadäŋkaŋ.   
\s1 Äma siwoŋi täŋo yäŋapik man uwä kehäromi nikek  
\p
\v 13  \x * \xo 5:13 \xt Kol 3:16\x* Inken nanik kubätä konäm butewaki terak kuŋarayäŋ täko uwä Anutu-ken yäŋapik man kaŋ yäwän. Ba äma kubä bänepitä oretoret täŋpayäŋ täko uwä Anutu wäpi iniŋoret kap kaŋ tewän.  
\v 14  \x * \xo 5:14 \xt Mak 6:13\x* Ba injin-kät nanik kubätä käyäm täŋpänä äbot täŋpani täŋo intäjukun äma yämagut päbä yepmaŋpän ume käbäŋi säkgämän gupi terak ärut imiŋkaŋ Anutu-ken yäŋapik man kaŋ yäŋ imik täŋput.  
\v 15  \x * \xo 5:15 \xt Mak 16:18\x* Eruk, Ekänitä äma u täga yäpän täganeŋ yäŋ nadäkinik ude täŋpäŋä yäŋapik man yänayäŋ täkaŋ uwä, Ekänitä äma käyäm ikek uwä täŋpewän tägawäpäŋ säkgämän api tewek. Täŋkaŋ momini imaka, api peŋ imek.   
\p
\v 16 Unita säkgämän itnayäŋ nadäŋpäŋä momijin kowat yäŋahäwän kaŋ täk täŋput. Täŋkaŋ Anututä täŋkentäŋ tamikta yäŋapik man kaŋ yäk täŋput. Eruk ude täŋirä Anututä in api tepmaŋpän täganeŋ. Nadäkaŋ? Äma siwoŋi täŋo yäŋapik man uwä kehäromi nikek. Unitä yäŋapik man yäweko uwä ämawebe ätu täga täŋkentäŋ yämek.  
\v 17  \x * \xo 5:17 \xt 1Kin 17:1; Luk 4:25\x* Unita Elaijata nadäwut; Elaija uwä äma nin ŋodewanigän upäŋkaŋ iwäntä tawektawä yäŋpäŋ Anutu-ken ehutpäŋ yäŋapiŋirän kadäni ukengän iwän nämo taŋkaŋ komegän ijiŋ päŋku obaŋ yaräkubä itkaŋ komepak 6 ude täreŋkuk.  
\v 18  \x * \xo 5:18 \xt 1Kin 18:42-45\x* Ude täŋpänkaŋ mäden äneŋi yäŋapik man yäŋpewän, iwäntä tawänkaŋ ketem piäken nanik ba imaka imaka waŋkuŋo u äneŋi ahäŋkuŋ.   
\s1 Nadäkiniki pewä putärewani u täŋkentäŋ yämineŋ  
\p
\v 19-20  \x * \xo 5:19-20 \xt Gal 6:1\x* \x * \xo 5:19-20 \xt Sam 51:13; Snd 10:12; 1Pi 4:8\x* Notnaye, inken nanik kubätä Anutu täŋo man bureni-inik u peŋkaŋ jopjop kuŋarirän noripak kubätä äneŋi kädet siwoŋi-ken yäŋikŋat yäpmäŋ äbayäŋ täko uwä kädet tägagämän-inik api täŋpek. Unita in man ŋo ket nadäwut; Äma kubätä noripaki kubä waki ba bipmäŋ urani kädet-ken nanik imagut yäpmäŋ päbä kädet siwoŋi-ken tewayäŋ täko uwä täŋkentäŋ imiŋirän äma waki täŋpani unitäŋo mäjoni uwä kumäk-inik nämo api täŋpek. Täŋpäkaŋ kädet ude terak Anututä momi mäyap api peŋ morewek.