\id HEB - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h Hibru 
\toc2 Hibru 
\toc1 Hibru 
\mt1 Hibru  
\mt2 Kristo uwä nintäŋo bämop äma bureni-inik unitäŋo manbiŋam  
\c 1  
\s1 Jesutä Anutu täŋo mebäri yäŋahäŋ nimiŋ moreŋkuk  
\p
\v 1 Bian-inik Anututä Juda ämawebe nintäŋo äbekniye oraniye iniken manbiŋam moräki moräki yäwet yäpmäŋ äbuk. Manbiŋam uwä profettä meni jinom yäpmäŋpäŋ kädet mebäri mebäri terak yäwetkuŋ.  
\v 2  \x * \xo 1:2 \xt Sam 2:8; Mat 21:38; Jon 1:3\x* Täŋpäkaŋ tärek-tärek kadäni ŋobayäŋ Nanaki-inik meni jinom terak mani biŋam niwet moreŋkuk. Nanaki u imaka imaka kuduptagän unitäŋo mähemi-inik täŋpekta iwoyäŋkuk. Ba ukätgän kunum kenta kome pewän ahäŋkumän.  
\v 3  \x * \xo 1:3 \xt 2Ko 4:4; Apos 2:33-34; Kol 1:20; Hib 8:1\x* Anututä iniken epmäget kudän peŋyäŋek ikek, nanaki unita wädäwän äroŋ imiŋkuko unita kudän ba täktäki unitä Anutu bureni ubayäŋ yäŋ yäŋahäk täyak. Täŋpäkaŋ mani kehäromitä imaka imaka kuduptagän täŋ-mehamtaŋ itak. Täŋpäŋ momi ärutärut piä täŋ moreŋkaŋ eruk kunum gänaŋ äroŋpäŋ Anutu kehäromi mähemi keri bure käda wäpi biŋam ikek itkukonitä itak.   
\s1 Nanakitä aŋero yärepmitpäŋ ärowani-inik itak  
\p
\v 4  \x * \xo 1:4 \xt Plp 2:9\x* Ude täŋkuko unita Nanaki u aŋero äbot päke uwä yärepmitpäŋ intäjukun-inik itak. Täŋkaŋ Anututä wäp imiŋkuko uwä aŋero wäpi yärepmitpäŋ wäp inipärik kubä imiŋkuk.  
\v 5  \x * \xo 1:5 \xt Apos 13:33; Hib 5:5; 1Sto 17:13\x* Jide? Anututä aŋero kubä man ŋode iwetkuk?  
\b  
\q1 \qt Apiŋo gäkä näkŋo nanakna iriri näkä gäkŋo nanka itat.\qt*  
\b  
\m Nämoinik! Ba aŋero kubäta ŋode yäŋkuk?  
\b  
\q1 \qt Näkä unitäŋo nani irira uwä nanakna ude api irek.\qt*   
\b  
\m
\v 6  \x * \xo 1:6 \xt Rom 8:29; Sam 97:7\x* Nämoinik! Nanaki tuäni u tewän kome terak ŋo äpayäŋ täŋirän iniken aŋero äbot päke u ŋode yäwetkuk;  
\b  
\q1 \qt In kuduptagän gukut imäpmok täŋ imut! yäk.\qt*   
\b  
\m
\v 7 Täŋkaŋ aŋeroniye unita man kubä pen ŋodewä yäkgän täŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Näkä täŋpewa piä ämanaye aŋero u mänit bumik, ba kädäp mebet ude äworek täkaŋ.\qt*   
\b  
\m
\v 8 Aŋerota ude yäŋkukopäŋ nanakitawä ŋode yäŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Anutu, gäk intäjukun-inik itkunoniktä api it yäpmäŋ ärowen. Kaŋiwat piäka u kudän siwoŋi terakgän täk täyan.\qt*   
\q1
\v 9  \qt Gäk kudän siwoŋita gäripi nadäŋkaŋ kudän wakita taräki nadäk täyan. Mebäri unita Anutukatä gäk kaŋiwat piä täkta iwoyäŋkuk. \qt*  
\q1 \qt Ude täŋkaŋ notkaye yärepmitpäŋ wäpka biŋam ärowani pähap gamiŋirän oretoret pähap nadäk täyan.\qt* \rq Sam 45:6,7\rq*   
\b  
\m
\v 10 Täŋpäŋ nanakita Anututä man kubä pen ŋodewä yäkgän täŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Ekäni, gäk yäput-peŋpäŋ kome gatäŋkun. Täŋpäŋ ketkatä kunum u täŋkun.\qt*   
\q1
\v 11  \qt Upäŋkaŋ uwä waŋpäŋ api paotdeŋ. Tektä wek täkaŋ ude api weŋpäŋ paotdeŋ.\qt*  
\q1 \qt Täŋ, gähä paot-paotka nämo, pen api it yäpmäŋ ärowen.\qt*   
\q1
\v 12  \qt Kunum kenta kome u gäkä tek biani ude yäŋopmäŋpäŋ pimiŋ tokätpäŋ api pewen. Ude täŋpayäŋ täno upäŋkaŋ gähä kudupi kubä nämo api äworewen. Nämoinik, gäk paot-paotka nämo, pen api it yäpmäŋ ärowen.\qt* \rq Sam 102:25\rq*   
\b  
\m
\v 13 Täŋpäkaŋ Anututä Jesu man ŋode iwetkuko ude aŋero kubä nämo iwetkuk;  
\b  
\q1 \qt Gäk ketna bure käda wäpka biŋam ikek iriri näkä gäkŋo iwankaye yepmaŋpa gämotka-ken jiraŋ ude api itneŋ.\qt* \rq Sam 110:1\rq*   
\b  
\p
\v 14  \x * \xo 1:14 \xt Sam 34:7, 91:11\x* Eruk, ude unita aŋerota jide yänayäŋ? Ŋode; Aŋero u kudup mänit ude itkaŋ Anututa watä piä täŋ imik täkaŋ. U Anututä peŋ yäwet-pewän päŋku ämawebe kunumta biŋam yäwani u täŋkentäŋ yämik täkaŋ.   
\c 2  
\s1 Jesuta nadäŋitna äpani nämo täŋpek  
\p
\v 1 Bureni, Anutu täŋo nanakitä wäp ärowani-inik yäpuko unita man bureni niwerirä nadäŋkumäŋo uwä iyap takinik täŋpäŋ yäpmäŋ kuŋat täkäna. Ude tänayäŋ tämäŋo uwä man u nämo api pena paorek.  
\v 2  \x * \xo 2:2 \xt Gal 3:19\x* Nadäkaŋ? Baga man biani Anututä äbekniye oraniyeta aŋero meni jinom terak yäwetkuko u burenigän. Unita ämatä man u irepmitpäŋ nämo buramik täŋkuŋo uwä kowata wakiinik iniken täktäki waki uterakgän kaŋ-ahäk täŋkuŋonik.  
\v 3  \x * \xo 2:3 \xt Hib 10:29, 12:25\x* Eruk, baga man biani u imaka bureni kubä upäŋkaŋ imaka burenitä bureni-inik kubä itak u ŋode; Anututä nin waki keri-ken nanik nimagutta nanaki Jesu terak piä pähap kubä täŋkuk. Täŋpäkaŋ nin piä unita mäde ut imiŋpäŋä jide täŋpäŋ kowata api irepmitne? Nämoinik, Ekäni ini-tägän piä pähap unita ŋode yäŋahäŋkuk; Ämawebe waki keri-ken nanik api yämaguret. Ude yäŋahäŋirän äma man u nadäŋkuŋo u niwetpäŋ niwoŋärek täŋirä nadäŋitna bureni täŋkuk.  
\v 4  \x * \xo 2:4 \xt Mak 16:20; 1Ko 12:4,11\x* Täŋpäkaŋ manbiŋam u täŋ-mehamtäkta Anututä kudän kudupi ba wärani kehäromi nikek mebäri mebäri pewän ahäŋkuŋ. Täŋpäŋ iniken gärip terak Kudupi Munapik-ken nanik nadäk-nadäk iron ude äma kubäkubäta yämiŋkuk.   
\s1 Jesu uwä komen äma äworeŋkuk  
\p
\v 5 Täŋpäkaŋ kome punin käda yämäŋo u ahäwayäŋ täŋirän Anututä u watäni itta aŋero nämo yepmaŋkuk. Nämo, u watäni itta äma kubä teŋkuk.  
\v 6 Unita Anutu täŋo man mujipi kubäken ŋode pätak;  
\b  
\q1 \qt Anutu, näk nadäwätäk ŋode täk täyat; \qt*  
\q1 \qt Nin ämawä jidewani unita nadäŋ nimiŋpäŋ watä it nimik täyan? \qt*   
\q1
\v 7  \qt Gäk kadäni keräpi-tagän aŋero gämori-ken nipmaŋkuno upäŋkaŋ epmäget kudän ba wäpnin biŋam ärowani nimiŋkun. \qt*   
\q1
\v 8  \x * \xo 2:8 \xt 1Ko 15:27\x* \qt Ude täŋkaŋ imaka kudup ketkatä täŋ yepmaŋkuno u watäni itneta gämotnin-kengän peŋ moreŋkun.\qt* \rq Sam 8:4-6\rq*  
\b  
\m Man uterak ŋode daniŋpäŋ nadäk täkamäŋ; Anututä äma gämori-ken imaka kudup yepmaŋkuk. Täŋpäŋ imaka kudup yäŋ yäyak u imaka päke u kuduptagän uwäk täyak. Täŋ, apiŋo imaka kuduptagän äma nin gämotnin-ken nämo irirä yabäk täkamäŋ.  
\v 9  \x * \xo 2:9 \xt Plp 2:8-9\x* Nämo, upäŋkaŋ Jesutä intäjukun irirän kak täkamäŋ! U äpäŋpäŋ Anutu täŋo iron terak äma kuduptagänta yäŋpäŋ kumäkta kadäni keräpi-tagän, äpani ude, aŋero gämori-ken itkuk. Täŋpäkaŋ apiŋo komi nadäŋkuko unita Anututä epmäget kudän ba wäpi biŋam ärowani pähap imiŋkuko u kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ.   
\p
\v 10  \x * \xo 2:10 \xt Rom 11:36\x* Täŋpäŋ Anutu uwä imaka kuduptagän täŋo mähemi. Ba imaka kuduptagäntä unitäŋo wäpi biŋam yäpmäŋ ärokta itkaŋ. Unita nadäk tägagämän kubä iwatpäŋ ŋode täŋkuk; Nanakiye mäyaptä näkkät bok säkgämän kaŋ itna yäŋ nadäŋkaŋ Jesu nadäŋ imiŋirän komi nadäŋkuk. Täŋpäŋ komi nadäŋkuko uterak Jesu uwä ämawebe waki keri-ken nanik yämagurani äma bureni-inik äworeŋkuk.   
\p
\v 11-12  \x * \xo 2:11-12 \xt Mat 25:40; Mak 3:35; Jon 20:17\x* Täŋpäŋ ämawebe täŋo bänepi ärut paktak täwani Jesu ukät ämawebe bänepi ärut paktak täyak uwä nani kubägän unita ämawebe u notnaye yäŋ yäwetta gäripi nadäk täyak. Ŋode yäŋkuko unita nadäwut;  
\b  
\q1 \qt Anutu, notnaye uwä gäkŋo mebärika api yäŋahäŋpäŋ yäwet täŋpet. Ba änok kubägän irirä u iŋamiken wäpka biŋam api ganiŋ oret täŋpet yäk.\qt* \rq Sam 22:22\rq*   
\b  
\m
\v 13 Täŋpäŋ kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Näk imaka, Anutugän pen api yeŋgäma peneŋ yäŋ yäŋkuk.\qt* \rq Ais 8:17\rq*  
\b  
\m Ba noriyeta yäŋpäŋ äneŋi kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Nabä yäk. Näk nanak Anututä namiŋkuko ukät penta itkamäŋ ŋo!\qt* \rq Ais 8:18\rq*   
\b  
\p
\v 14  \x * \xo 2:14 \xt Jon 12:31; 1Jo 3:8; Rev 12:10\x* Eruk, nanakiye uwä komen äma unita komen äma udegän äworeŋkuk. Ude täŋkuko uwä mebäri ŋodeta täŋkuk; U ini kumäk-kumäki terak kumäŋ-kumäŋ täŋo mähemi Satan yeŋjakŋitta täŋkuk.  
\v 15 Ude täŋkuko uwä ämawebe kumäkta bumta umuntaŋpäŋ kuŋat täŋkuŋo u täŋkentäŋ yämiŋkuk. Umun unitä kehäromi yepmäŋ irirän umun täŋo watä äma ude itkuŋ. Upäŋkaŋ Jesu täŋo kumäk-kumäkitä umun u yäpmäŋ keweŋ yämiŋkuk.   
\p
\v 16  \x * \xo 2:16 \xt Ais 41:8-9\x* Unita ket nadäwut! Jesutä piä u aŋero täŋkentäŋ yämikta nämo täŋkuk. Nämo, Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; U Abraham äboriye, komen ämawebe u täŋkentäŋ yämik täyak.  
\v 17  \x * \xo 2:17 \xt Plp 2:7; Hib 2:14; 1Jo 2:2, 4:10\x* Mebäri unita Jesutä noriye täŋkentäŋ yämikta noriye udegän-inik äworeŋkuk. Ude nämo täŋkuk yäwänäku jide täŋpäŋ Anutu-kät noriye täŋo bämop äma intäjukun ude irän? Nämo, noriye udegän äworeŋpäŋ intäjukun äma bätaki-inik ba butewaki nadäŋ yämani ude itkaŋ Anututa piä säkgämän täŋ imiŋkuk. Piäni uwä ämawebe momi täŋpani täŋo momi peŋ yämikta komeni yäpmäŋpäŋ kumbuk.  
\v 18 Täŋpäkaŋ ini uwä täŋ-yabäkken äpmoŋkaŋ komi nadäk täŋkuko unita apiŋo ämawebe täŋ-yabäkken it täkaŋ u täga täŋkentäŋ yämik täyak.   
\c 3  
\s1 Jesu wäpi biŋamtä Moses täŋo irepmitkuk  
\p
\v 1 Unita kudupi notnaye, kunumta biŋam bok nimagurani in Jesuta nadäwut! Uwä Anututä tewän äpani, nintäŋo bämop äma intäjukun yäŋ nadäkinik täŋpäŋ yäŋahäk täkamäŋ.  
\v 2 U piä ude täkta Anututä iwoyäŋ imiŋkuko uwä säkgämän täŋkuk, bian Mosestä piä Anutu täŋo äbotken säkgämän täŋkuko udegän.  
\v 3 Upäŋkaŋ wäp taŋi Jesutä yäpuko u wäp Mosestä yäpuko u irepmitak. U imata, Moses uwä Anutu täŋo äbotken piä ämagän itkuk. Täŋ, Jesu uwä äbot unitäŋo intäjukun äma. Uwä ŋode bumik; Äbot kubä täŋo intäjukun äma uwä wäp biŋam yäpek, äbot ini nämo. Udegän, wäp taŋi Jesutä yäpuko u wäp Mosestä yäpuko u irepmitak.  
\v 4 Nadäkaŋ? Äbot kudup u intäjukun äma nikek. Täŋpäkaŋ Anutu uwä imaka kuduptagän täŋo intäjukun-inik.   
\p
\v 5  \x * \xo 3:5 \xt Nam 12:7\x* Eruk, Moses uwä Anutu täŋo äbot pähapken piä äma ude itkaŋ piä täga täŋpäŋ imaka imaka Anututä kwawak kämi yäŋahäkta nadäŋkuko u yäŋahäk täŋkukonik.  
\v 6  \x * \xo 3:6 \xt Kol 1:23; Hib 3:14\x* Täŋ, Jesu Kristo uwä piä äma ude nämo itkuk. Nämo, u nanaki tuänitä nani Anutu täŋo äbotta intäjukun ude it yämiŋpäŋ piä säkgämän täŋkuk. Täŋpäkaŋ ninä Anutu täŋo äbot. Unita ämawebe iŋamiken kehärom taŋpäŋ imaka säkgämän kämi kaŋ-ahänayäŋ täkamäŋ uterak yeŋgämina pewäpäŋ kuŋatpäŋä, Anutu täŋo äbot bureni-inik itkamäŋ yäŋ nadäne.   
\s1 Anutu täŋo manta ärowani nämo täne  
\p
\v 7-8  \x * \xo 3:7-8 \xt Kis 17:7; Nam 20:2-5\x* Unita man Kudupi Munapiktä ŋode yäk täyak unita nadäna;  
\b  
\q1 \qt Äbekjiye orajiyetä bian kome jopi-ken täŋyabäk terak Anutu täŋo man bitnäŋpäŋ ärowani täk täŋkuŋo u in udegän nämo täneŋ. Apiŋo Anutu täŋo man nadäŋ parit ärowani nämoinik täneŋ yäk.\qt*   
\q1
\v 9  \qt Äbekjiye orajiyetä peŋawäki terak täŋpäŋ-nabäk täŋkuŋonik yäk. Uwä kadäni käroŋi, obaŋ 40 ude näkŋo täktäk täga yabäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋo upäŋkaŋ ärowani täŋ namiŋkuŋ.\qt*   
\q1
\v 10  \qt Ude täŋ namiŋ yäpmäŋ äbäŋirä kokwawak nadäŋpäŋ yäŋkut; Nadäkiniki uruŋ käda pewä kwäpäŋ näkŋo kädet iwatta bitnäk täkaŋ. \qt*   
\q1
\v 11  \x * \xo 3:11 \xt Nam 14:21-23\x* \qt Unita kokna wawäpäŋ man kehäromi ŋode yäŋkut; Ämawebe uwä äbä orek näkkät nämoinik api itne.\qt* \rq Sam 95:7-11\rq*   
\b  
\p
\v 12 Unita nadäkinik täŋpani notnaye, injinta watä ket itpäŋ kuŋarut! In bämopjin-ken nanik kubätä bänepi täŋpän wawäpäŋ nadäkiniki pewän putärewäkaŋ Anutu paot-paori nämo, u mäde ut imekta!  
\v 13 Momi kädettä bämopjin-ken nanik äma kubä täŋikŋat-pewän Anutu mäde ut imek yäŋpäŋ injin-tägän täŋkentäk kowata kowata täŋkaŋ notjiye täŋo bänepi kaŋ täŋkehärom tawut. Kadäni uken api paorek yäŋ nämo nadäkamäŋ unita apiŋogän yäput peŋpäŋ kepma kepma kaŋ täŋ yäpmäŋ kut.  
\v 14  \x * \xo 3:14 \xt Hib 3:6\x* Täŋpäkaŋ nin nadäkinik kehäromi pengän täŋkumäŋo apiŋo udegän iŋit-inik täŋpeŋ kuŋaritna tärek-tärek kadäni kaŋ ahäwän. Ude täŋpeŋ kuŋatpäŋä Kristo-kät kowat kwasikorän täkamäŋ yäŋ nadäne.   
\p
\v 15  \x * \xo 3:15 \xt Hib 3:7-8\x* Anutu täŋo man punin käda yämäŋo ude;  
\b  
\q1 \qt Äbekjiye orajiyetä bian Anutu täŋo man bitnäŋpäŋ ärowani täk täŋkuŋo u in udegän nämo täneŋ.\qt*  
\q1 \qt Apiŋo Anutu täŋo man nadäŋ parit ärowani nämoinik täneŋ yäk.\qt* \rq Sam 95:7-8\rq*   
\b  
\p
\v 16  \x * \xo 3:16 \xt Nam 14:1-35\x* Eruk jide nadäkaŋ? Netätä Anutu täŋo kotäk nadäŋkuŋopäŋ mäde ut imiŋkuŋ? Ämawebe päke Mosestä Isip komeken nanik yämagutkuko ubayäŋ.  
\v 17  \x * \xo 3:17 \xt 1Ko 10:10\x* Ba Anututä netäta kokwawak nadäŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ 40 ude täreŋkuk? Uwä ämawebe momi täŋpäŋ kome jopi-ken kumbuŋo ubayäŋ.  
\v 18  \x * \xo 3:18 \xt Hib 3:11\x* Ba Anututä man kehäromi yäŋpäŋ Anutu Ämawebe uwä äbä orek näkkät nämoinik api itne yäŋ yäŋkuko u netäta yäŋkuk? Uwä ämawebe mani nämo buramiŋkuŋo unita yäŋkuk.  
\v 19 Täŋpäkaŋ orekirit kome uken imata täga nämo äroŋkuŋ? U nadäkinik bureni nämo täŋkuŋo unita.   
\c 4  
\s1 Anutu täŋo kudupi ämawebeta orekirit kubä itak  
\p
\v 1 Eruk, Anututä nin äbä orek inikät itta yäŋkehäromtaŋ nimiŋkuko unita ŋodeta umuntäkot; Inken nanik kubätä orekirit-ken u kukta Anututä kawän kunaŋi nämo täŋpekta!  
\v 2 Nadäkaŋ? Manbiŋam Täga intä nadäk täkaŋ u äbekjiye orajiye udegän nadäŋkuŋ. Nadäŋkuŋo upäŋkaŋ bänepi-ken daiŋpäŋ nadäkinik nämo täŋpäŋ yäpmäŋ kuŋat täŋkuŋo unita manbiŋam u nämo täŋkentäŋ yämiŋkuk.  
\v 3  \x * \xo 4:3 \xt Hib 3:11\x* Unita Anututä yäŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Kokna wawäpäŋ man kehäromi ŋode yäŋkut; Ämawebe uwä äbä orek näkkät nämoinik api itne.\qt* \rq Sam 95:11\rq*  
\b  
\m Upäŋkaŋ ninäwä Manbiŋam Täga unita nadäkinik täk täkamäŋ unita apiŋo päŋku orek Anutu-kät it täkamäŋ. Täŋpäkaŋ orekirit uwä imaka kodaki kubä nämo. Nämo, Anututä imaka imaka päke u täŋpäŋ yepmaŋkaŋ orek itkuko kadäni ukengän iwoyäŋkuk.  
\v 4  \x * \xo 4:4 \xt Stt 2:2\x* Unita man ŋo nadäwut; Anutu täŋo man kubätä kepma 7 unita ŋode yäyak; Piäni täŋtäŋ kuŋtäŋgän kepma 7 uken Anututä piä peŋpäŋ orek itkuk.  
\v 5  \x * \xo 4:5 \xt Sam 95:11\x* Ba man yämäŋo unitä orekirit unitagän ŋode yäŋkuk; Ämawebe uwä äbä orek näkkät nämoinik api itne.   
\p
\v 6 Bureni, Isrel ämawebe Manbiŋam Täga u intäjukun nadäŋkuŋo upäŋkaŋ man u nämo buramiŋkuŋo unita orekirit-ken nämo kuŋkuŋ. Upäŋkaŋ kädet nämo itpipiŋkuk. Nämo, ämawebe ätutä päŋku orek Anutu-kät täga api itneŋ.  
\v 7 Jide ude nadäkamäŋ? Ŋode; Anututä orekirit uken kukta kepma kubä iwoyäŋkuk. Kepma u wäpi apiŋo. Kadäni käroŋi it yäpmäŋ kuŋirän Anututä Devit meni jinom terak kepma wäpi “apiŋo” unitawä yäŋkuk. Miti mujip yämäŋo ukeŋo;  
\b  
\q1 \qt Apiŋo in Anutu täŋo man nadäŋ parit ärowani nämo täneŋ yäk.\qt* \rq Sam 95:7,8\rq*   
\b  
\m
\v 8  \x * \xo 4:8 \xt Lo 31:7; Jos 22:4\x* Eruk, man unita ŋode nadäwut; Orekirit bureni Anututä iwoyäŋkuko uwä Kenan kome Josuatä äbekjiye orajiye yämagutkuko u nämo. Kome uwä orekirit bureni yäwänäku Anututä kämi, Devit meni jinom terak kadäni kubä wäpi “apiŋo” u nämo yäwän.  
\v 9 Ude unita ŋode nadäkamäŋ; Anutu täŋo kudupi ämawebeniyetä orek itneŋta orekirit bureni kubä itak.  
\v 10  \x * \xo 4:10 \xt Hib 4:4\x* Äma kubätä päŋku orek Anutu-kät irayäŋ täko uwä iniken piä peŋpäŋ orek api irek, Anututä piä peŋpäŋ orek itkuko ude.  
\v 11 Unita ninä gwäk pimiŋpäŋ Anututä orekirit iwoyäŋkuk-ken u kaŋ kuna! Äbekniye oraniye täŋo man bitnäk kädet iwatpäŋ orekirit-ken u kukta täna waneŋta!   
\p
\v 12  \x * \xo 4:12 \xt 1Pi 1:23; Efe 6:17; Rev 1:16, 19:15; Jon 12:48\x* Nadäkaŋ? Man Anututä yäk täyak uwä mäkumi nämo. Uwä irit ikek täŋkaŋ piä kehäromi täk täyak. Uwä päraŋi-inik. Päraŋini uwä päip päraŋi, meni kukŋi kukŋi wädäwani täŋo päraŋini yärepmitak. U päraŋi-inik unita gupnin bajirok yäput-däkŋek täyak. Ba nin madäŋ jukutkaŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ bänepnin, mäjonin ba kujatnin kudup kwawakgän pek täyak. Ude täŋkaŋ bänep nadäk-nadäknin ba nadäŋ gäripnin käbop it täkaŋ u yäpmäŋ daniŋkaŋ kwawak niwoŋärek täyak.  
\v 13 Bureni-inik! Imaka kubätä Anutu iŋamiken käbop täga nämo irek. Imaka Anututä täŋ-yepmaŋkuko u kuduptagän iŋamiken kwawakinik itkaŋ. Täŋkaŋ Anututä nin kudup, irit kuŋat-kuŋatnin täŋo mebärita api niwet yabäwek.   
\s1 Jesu uwä nintäŋo bämop äma intäjukun-inik  
\p
\v 14  \x * \xo 4:14 \xt Hib 3:1, 10:23\x* Ude unita nadäkiniknin nämo pena putäreneŋ. Nämo, u iŋit-inik täŋpäŋ kuŋat täkäna! U imata, bämop äma intäjukun täŋpani ärowani kubä it nimitak. U Jesu, Anutu täŋo nanaki, kunum gänaŋ äroŋkuko Anutu dubini-ken it täyak u.  
\v 15 Bämop ämanin Jesu u käyäpnin tägagämän. Bänep nadäk-nadäknin u kehäromi nämo yäŋ nadäŋpäŋ butewaki bureni-inik nadäŋ nimik täyak. U imata, ini uwä kome terak kuŋarirän täŋyabäk mebäri mebäri ninken ahäŋ nimik täkaŋ udegän ahäŋ imiŋkuŋ. Upäŋkaŋ momi kubä nämo täŋkuk.  
\v 16  \x * \xo 4:16 \xt Hib 10:19\x* Eruk, mebäri unita Anututa nämo umuntäne. Nämo, bänepnin pidäm tawäpäŋ Anutu orakorak mähemi u dubini-ken kuk täkäna! Kuŋitna butewaki täga nadäŋ nimek. Ba uken orakorakitä bäräpinin täga täŋpidäm tawek.   
\c 5  
\p
\v 1 Nadäkaŋ? Bämop äma kudup uwä noriye bämopi-ken nanik yäpmäŋ daniŋpäŋ yepmaŋpani. Täŋkaŋ piäni uwä noriyeta yäŋpäŋ Anutu iŋamiken päŋku momini ärutta ketem tägatäga iron ude peŋ imiŋit tom däpmäŋpäŋ ärawa ude ijiŋ imiŋit täk täkaŋ.  
\v 2  \x * \xo 5:2 \xt Hib 4:15\x* Täŋpäkaŋ bämop äma ini uwä bänep nadäk-nadäki kehäromi nämo unita noriye täŋo mebäri nadäwä tärewäpäŋ noriye nadäk-nadäki paorani ba kädet goret täŋpani unita butewaki nadäŋ yämik täkaŋ.  
\v 3  \x * \xo 5:3 \xt Wkp 9:7, 16:6\x* Täŋkaŋ ini uwä momi täŋpani unita ärawa täŋ imikimik piä noriye täŋo momi äruttagän nämo täk täkaŋ. Nämo, iniken momi ärutta imaka, bok täk täkaŋ.  
\v 4  \x * \xo 5:4 \xt Kis 28:1\x* Täŋpäkaŋ bämop äma irit piä u wäp biŋam ikek unita äma kubätä iniken gärip terak wäp u täga nämo yäpek. Nämoinik, Anutu täŋo gera terakgän piä u yäpmäk täkaŋ, Arontä yäpuko ude.  
\v 5  \x * \xo 5:5 \xt Hib 1:5\x* Täŋpäkaŋ Kristo imaka, wäpi biŋam ikek itta bämop äma irit piä u iniken gärip terak nämo yäpuk. Nämo, Anututä ŋode iwet-pewän piä u yäpuk;  
\b  
\q1 \qt Apiŋo gäkä näkŋo nanakna iriri näkä gäkŋo nanka itat.\qt* \rq Sam 2:7\rq*   
\b  
\m
\v 6  \x * \xo 5:6 \xt Hib 6:20, 7:1,17\x* Ba kubä pen ŋode iwetkuk;  
\b  
\q1 \qt Gäk bämop äma tärek-täreki nämo api iren, bämop äma biani kubä wäpi Melkisedektä itkuko ude.\qt* \rq Sam 110:4\rq*   
\b  
\p
\v 7  \x * \xo 5:7 \xt Mat 26:39-46; Plp 2:6-8\x* Täŋpäkaŋ Jesu kome terak kuŋatkaŋ Anututä täŋkentäŋ namän yäŋpäŋ yäŋapik man yäk täŋkukonik. Anutu-tägän kumäŋ-kumäŋ keri-ken nanik täga nämagurek yäŋ nadäŋpäŋ gera konäm terak yäŋapik man yäk täŋkukonik. Täŋkaŋ iniken nadäk-nadäki mäde ut imiŋpäŋ Anutu täŋo gärip terakgän it täŋkuko unita yäŋapiŋirän Anututä nadäŋ imik täŋkukonik.  
\v 8 Uwä Anutu täŋo nanaki-inik itkuko upäŋkaŋ komi butewaki terak man buramik kädet täŋo mebäri nadäwän täreŋkuŋ.  
\v 9 Nadäwän tärewäpäŋ man buramik äma bureni-inik irirän Anututä Jesu u bämop äma intäjukun-inik itta teŋkuk. Bämop äma intäjukun itkaŋ ämawebe mani buramik täkaŋ u kuduptagän täŋkentäŋ yämiŋpäŋ waki keri-ken nanik yämagutpäŋ irit kehäromi yämik täyak.  
\v 10  \x * \xo 5:10 \xt Hib 5:6\x* Täŋpäkaŋ Anututä Jesu uwä bämop äma intäjukun-inik itta iwoyäŋpäŋ teŋkuk, bian bämop äma kubä wäpi Melkisedektä itkuko ude.   
\s1 Nanak bakä terak pärani ude itnetawä  
\p
\v 11 In nadäkaŋ? Man ŋonitäŋo moräki taŋi täwerayäŋ nadätat upäŋkaŋ nadäk-nadäkjin nämo nadäwä tumbäpäŋ mebäri täga nämo nadäwä täreneŋ.  
\v 12  \x * \xo 5:12 \xt 1Ko 3:1-3\x* In Anutu täŋo manbiŋam kadäni käroŋi nadäŋ yäpmäŋ äbätäŋgän manbiŋam unitäŋo mebäri uwä äma ätu täga yäwetpäŋ yäwoŋärenaŋi upäŋkaŋ täga nämo! In nämo nadäwä tumbäpäŋ nanak paki ude äneŋi äworeŋirä äma ätutä in man pengän yäŋahäwani pidämipäŋ täwetpäŋ täwoŋärenaŋi bumik. Butewaki! Ketem bureni nänaŋipäŋ in nonoŋ pen naŋ itkaŋ!  
\v 13 Nadäkaŋ? Nonoŋ näŋpani u nanak paki yäŋ yäwet täkaŋ. Äma udewanitä kädet siwoŋi täŋo man mebäri täga nämo nadäwä täreneŋ.  
\v 14  \x * \xo 5:14 \xt Rom 16:19; Plp 1:10\x* Täŋ, ämawebe ekäniwä nonoŋ peŋpäŋ ketem kehäromi nak täkaŋ. Äma udewaniwä man bureni uterak nadäk-nadäki yäpä-siwoŋ tawäpäŋ täŋ-kehäromtaŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän waki ba täga unitäŋo mebäri yäpmäŋ danik täkaŋ.   
\c 6  
\p
\v 1 Unita Kristota man pidämi intäjukun nadäŋkumäŋo u wari wari nadänetawä! U peŋpäŋ man mebäri bureni, äma ekänitä nadänaŋi upäŋ yäŋpäŋ-nadäk täkäna. Ude täŋitna bänep nadäk-nadäknin api tägawek. Yäput peŋpäŋ man ŋode nadäŋkumäŋo u imata äneŋi yäŋpäŋ-nadäk täne? Bänep sukureŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ täŋo täktäk peŋpäŋ Anutu-tagän nadäkinik täktäk unitäŋo man imata pen yäŋpäŋ-nadäk täk täkamäŋ?  
\v 2  \x * \xo 6:2 \xt Hib 9:14\x* Ba man pidämi pidämi, ume ärutärut täŋo man, kon yäpmäkta keritä gwäki-ken pekpek täŋo man, äma kumbani-ken naniktä äneŋi akukakuk täŋo man ba kadäni pähapken kowata waki tärek-täreki nämo unitäŋo man ba man udewanigän imata pen yäŋpäŋ-nadäk täk täkamäŋ?  
\v 3 Ude nämo, Anututä nadäŋ nimiŋirän man udewani yärepmitpäŋ, man mebäri nikek, äma ekänitä nadänaŋi upäŋ yäk täkäna!   
\p
\v 4 Täŋpäkaŋ ŋode nadäwut; Äma kubätä nadäkiniki pewän putärek-inik täŋpayäŋ täko uwä jide täŋitna äma udewanitä bänepi äneŋi sukurewek? U täga nämo! Äma udewani uwä pengän peŋyäŋek gänaŋ kuŋarani. U kunum gänaŋ nanik täŋo kon yäpani. Ba Kudupi Munapiktä bänepi-ken bureni äpmoŋpani.  
\v 5  \x * \xo 6:5 \xt 1Pi 2:3\x* Täŋkaŋ pengänä bänepitä Anutu täŋo manta nadäwä täga täŋpani. Ba Anutu täŋo kadäni ahäwayäŋ täyak unitäŋo kehäromi yäpmäŋpäŋ kuŋarani.  
\v 6  \x * \xo 6:6 \xt Mat 12:31; Hib 10:26-27; 1Jo 5:16\x* Imaka säkgämän säkgämän u yäpani upäŋkaŋ nadäkiniki pewän putäreŋkuŋ. Butewaki pähap! Äma udewanitä Anutu täŋo Nanaki päya kwakäp terak äneŋi utpäŋ ämawebe iŋamiken mäyäk imik täkaŋ unita yämaguritna bänepi äneŋi täga sukurenaŋi nämo. Nämoinik!  
\v 7 Äma uwä kome udewani bumik. Kome iwän pengän pengän taŋirän ume yäpmäk täyak ba ketem bureni piä mähemitä pugetta pewän ahäk täkaŋ, kome udewani Anututä täŋkentäk bumta täŋ yämik täyak.  
\v 8  \x * \xo 6:8 \xt Stt 3:17-18\x* Täŋ, kome mup waki mebäri mebäri ugän pewän ahäk täkaŋ, kome udewani Anututä waki nadäŋ imiŋirän kädäp gänaŋ api ijiŋ paorek.   
\p
\v 9 Eruk notnaye, umun man ude täwetat upäŋkaŋ inta nadäkinik ŋode täyat; Inä kädet täga iwatpäŋ Anututa biŋam täŋirä Anututä api tämagurek.  
\v 10  \x * \xo 6:10 \xt Hib 10:32-34\x* Nadäkaŋ, Anututä kudän siwoŋi iwatpäŋ ämawebe yäpmäŋ danik täyak unita intä piä täga täŋkuŋo unita nämo api guŋ täwek. Ba in Anututa gäripi nadäŋpäŋ ämawebeniye täŋkentäŋ yämiŋkuŋotä pen täŋkentäŋ yämik täkaŋ u tabäŋpäŋ-nadätak.  
\v 11  \x * \xo 6:11 \xt Hib 3:14\x* Unita piä täga u täk täkaŋ udegän gwäk pimiŋpäŋ pen kaŋ täŋ yäpmäŋ ärowut yäŋ nadäk täyat. Ude täŋpäŋä imaka kämi kaŋ-ahäkta itsämäk täkaŋ uwä bureni api kaŋ-ahäneŋ.  
\v 12 Gaŋani nämo täneŋ yäŋ täwetat! Nämoinik, äma biani gwäk pimiŋpäŋ nadäkinik ikektä kuŋatkuŋo unitäŋo kädet kuroŋ iwat täkot. Äma uwä imaka u ba u Anututä yämikta yäŋkehäromtak man yäŋkuko u bureni-inik yäpuŋ.   
\s1 Anutu täŋo yäŋkehäromtak man u bureni  
\p
\v 13 Yäŋ-kehäromtak man Anututä Abraham iwetkuko unita nadäwut. Äma kubä Anutu irepmitpäŋ inipärik kubä nämo itak unita Anututä iniken wäpi terak yäŋkehäromtak man u iwetkuk.  
\v 14  \x * \xo 6:14 \xt Stt 22:16-17\x* U ŋode iwetkuk; Näk bureni-inik nadäŋ gamiŋpäŋ äbotkaye mäyap-inik api pewa ahäŋ gamineŋ yäk.  
\v 15 Anututä ude iweränkaŋ Abrahamtä kwikinik itpäŋ yäŋkehäromtak man iwetkuko unitäŋo bureni kaŋ-ahäkta itsämbuk. Itsämäŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän bureni u kaŋ-ahäŋkuk.   
\p
\v 16  \x * \xo 6:16 \xt Kis 22:10-11\x* Täŋpäkaŋ äma kubätä yäŋkehäromtak man yäwayäŋ nadäŋpäŋ iniken wäpi terak nämo yäwek. Nämo, u äma kubä wäpi biŋam ärowani nikek u wäpi yäŋpäŋ yäwek. Ude täŋpänä ämatä ŋode nadäneŋ; Man yäyak u bureni-inik ubayäŋ. U wärämutnaŋi nämo.  
\v 17 Eruk, Anututä yäŋkehäromtak man yäŋkuko u iniken wäpi terak yäŋkuk. Täŋkaŋ iniken wäpi terak yäŋkuko uwä ämawebe man unitäŋo bureni yäpmäkta yäwanitä u bureni api ahäwek yäŋ nadäneŋta ude täŋkuk.  
\v 18  \x * \xo 6:18 \xt Nam 23:19; 1Sml 15:29\x* Unita ŋode nadäkamäŋ; Anututä kudän udewani apiŋo pen udegän täk täyak. Anututä jopman kubä nämo yäk täyak unita iniken wäpi terak yäŋkehäromtak man yäweko uwä burenigän ahäwek. Unita ämawebe nin Anututä watä it nimekta dubini-ken kuŋkumäŋo uwä bänep pidäm terak imaka tägatäga u nimikta yäŋkuko unita itsämäŋpäŋ nämo gapuntak täkamäŋ.   
\p
\v 19 Bureni, imaka täga-tägata itsämäk täkamäŋ u Anututä bureni-inik api nimek yäŋ nadäk täkamäŋ. Ude nadäk täkamäŋ unitä nadäkiniknin täŋ-kehäromtak täyak. Täŋpäkaŋ bänep nadäk-nadäknin u jopi nämo. Nämoinik, u kumaŋ päŋku kudupi yot kunum gänaŋ itak unitäŋo tek wädäwani pähap mädeni-ken säkgämän käbop it täyak.  
\v 20  \x * \xo 6:20 \xt Wkp 16:2-3; Wkp 16:12,15; Hib 5:6\x* Kudupi bägup uken Jesutä ninta yäŋpäŋ intäjukun äroŋkuko it nimitak. Äro itkaŋ bämop äma intäjukun tärek-täreki nämo it täyak, bämop äma biani kubä wäpi Melkisedektä itkuko ude.   
\c 7  
\s1 Melkisedek u wäpi biŋam ärowani nikek  
\p
\v 1  \x * \xo 7:1 \xt Stt 14:17-20\x* Eruk Melkisedek uwä kome kubä wäpi Salem unitäŋo intäjukun äma. U Anutu Täŋpämorek unitäŋo bämop äma kubä itkuk. Täŋpäkaŋ kadäni Abrahamtä kome ätu täŋo intäjukun ämakät ämik täŋpäŋ däpmäŋ yäwat kireŋkuko komeni-ken äneŋi kuŋirän Melkisedektä kädet miŋin kaŋ-ahäŋpäŋ kon man iwetkuk.  
\v 2 Ude täŋirän Abrahamtä tuŋum ämik täŋpäŋ yäpuko u äbot 10 ude yäpmäŋ daniŋpäŋ äbot kubä Melkisedekta imiŋkuk.  
\p Wäpi Melkisedek unitäŋo mebäriwä Intäjukun äma kudän siwoŋi-inik täŋpani. Täŋpäŋ wäpi kubä, Salem täŋo intäjukun äma yäŋ iwet täŋkuŋo uwä mebäri ŋode; Intäjukun äma irit säkgämän imagurani.  
\v 3  \x * \xo 7:3 \xt Sam 110:4\x* Täŋpäkaŋ Melkisedek uwä miŋi nani nämo, orani äbeki nämo, ahäk-ahäki nämo ba kumäk-kumäki nämo. Ude itkuko unita Anutu täŋo nanaki bumik yäŋ iwet täkaŋ. U bämop äma intäjukun tärek-täreki nämo itak.   
\p
\v 4 Bureni, Melkisedek uwä äma äpani nämo! Äma äpani itkuk yäwänäku oranin pähap Abrahamtä imaka tägatäga ämik täŋpäŋ yäpuko unitäŋo moräki nämo imän. Imiŋkuko unita äma ärowani-inik kubä itkuk yäŋ nadäwut!  
\v 5  \x * \xo 7:5 \xt Nam 18:21\x* Eruk, ŋode nadäwut; Moses täŋo baga man terak ŋode kudän täwani; Juda noriyetä tuŋumi yäpmäŋ daniŋpäŋ Livai täŋo oraniye bämop äma irit piä yäpmäk täkaŋ unita moräki yämineŋ. Juda äma uwä noriye bureni, Abraham täŋo oraniye upäŋkaŋ tuŋumi moräki u yämikta yäwani.  
\v 6 Täŋ, Melkisedek uwä Abraham täŋo äboriye-ken nanik nämo upäŋkaŋ Abrahamtä tuŋumi moräki imiŋkuk. Imiŋirän Melkisedektä Anutu täŋo yäŋkehäromtak man iwerani Abraham u kon man iwetkuk.  
\v 7 Unita jide? Netätä intäjukun itak, Abraham ba Melkisedek? Äma kon man yäwanitä äma kon man yäpmäk täkaŋ u yärepmit täkaŋ yäŋ nadäkamäŋ.  
\v 8 Täŋpäkaŋ bämop äma Livai äbotken nanik, äma täŋo tuŋum moräki yäpmäk täkaŋ uwä kumäk-kumäki nikek. Upäŋkaŋ Melkisedek, Abraham täŋo tuŋum moräki yäpani unitawä Anutu täŋo mantä ŋode yäyak; U nämoinik api paorek.   
\p
\v 9 Unita ŋode täga yänaŋi bumik; Livai ba äboriye, bämop äma irit piä täŋpäŋ noriye täŋo tuŋum moräki yäpmäk täŋkuŋo unitä iniken tuŋum täŋo moräki Melkisedekta imiŋkuŋ.  
\v 10 Ude imata yäkamäŋ? U ŋode; Melkisedektä Abraham kaŋ-ahäŋkuko uken Livai nämo itkuk. U nämo ahäwani-ken. Upäŋkaŋ u orani Abraham täŋo nägät-ken itkuko unita Livaitä Melkisedekta tuŋumi moräki imiŋkuk yäŋ täga yäne.   
\s1 Jesutä bämop äma biani yärepmitak  
\p
\v 11 Bian Isrel ämawebetä Moses täŋo baga man yäpuŋ. Täŋpäŋ baga man uterak ŋode kudän täwani; Livai täŋo äboriyetä bämop äma irit piä api täk täneŋ. Upäŋkaŋ, ŋo kawut! Bämop äma unitäŋo piätä ämawebe täŋo bänepi u bureni täga yäpän täganeŋ täŋpäwä, Anutu imata bämop äma mebäri kubä, Melkisedek bumikgän, Arontä äbotken nanik nämo, u kubätä api ahäwek yäŋ yäŋkuk?  
\v 12 Eruk bämop äma mebäri kubätä ahäwänä, man kädet mebäri kubä imaka, ahänaŋi.  
\v 13 Nadäkaŋ? Man yäkamäŋ ŋo Kristota yäkamäŋ. U Livaitä äbotken nanik nämo, u äbot kubäken nanik. Täŋpäŋ iniken äbot uken nanik äma kubätä kudupi yot gänaŋ alta-ken bämop äma irit piä kubä nämo täŋpani.  
\v 14  \x * \xo 7:14 \xt Stt 49:10; Ais 11:1; Mat 2:6; Rev 5:5\x* Ekäninin Kristo uwä orani Juda unitä äbotken nanik. Täŋpäkaŋ äbot uken nanik kubätä bämop äma irit piä täkta Mosestä nämo yäŋahäŋkuk.   
\p
\v 15 Eruk, bämop äma kodaki kubä, Melkisedek bumik ahätak unita ŋode kaŋpäŋ nadäkamäŋ; Unitäŋo piätä Livai täŋo äboriyetä piä täk täŋkuŋo u yärepmit moretak.  
\v 16 Täŋpäkaŋ baga mantä ŋode yäwani; Bämop äma, äma kudupi kubätä täga nämo api itneŋ, äma Livaitä äbotken nanik-tägän api it täneŋ. Upäŋkaŋ Jesu uwä bämop äma irit piä, baga man uterak nämo yäpuk. Nämo, u iniken irit kehäromini nikek, paot-paori nämo uterak yäpuk.  
\v 17  \x * \xo 7:17 \xt Hib 5:6\x* Anutu täŋo man mujipi kubätä yäyak ude;  
\b  
\q1 \qt Gäk bämop äma tärek-täreki nämo api iren, bämop äma biani kubä wäpi Melkisedektä itkuko ude.\qt* \rq Sam 110:4\rq*   
\b  
\p
\v 18 Man unitä ŋode niwoŋäretak; Man kädet biani u jopi, kehäromi nikek nämotä täga nämo täŋkentäŋ nimeko unita Anututä u awähutkuk.  
\v 19  \x * \xo 7:19 \xt Hib 9:9\x* Moses täŋo baga man u äma täŋo bänepi bureni täga nämo yäpän täganeŋo unita Anututä kädet kodaki tägagämän-inik kubä pewän ahäŋ nimiŋkuk. Kädet uterak nin Anutu dubini-ken kuk täkamäŋ.   
\p
\v 20 Täŋpäkaŋ Anututä Jesu bämop äma intäjukun itta iwoyäŋkuko uwä jop nämo iwoyäŋkuk. Nämo, u iniken wäpi terak yäŋkehärom taŋpäŋ iwoyäŋkuk. Juda täŋo bämop äma biani bämop äma irit piä täkta wäp yäpuŋo uwä yäŋkehäromtak man udewani terak nämo yäpani.  
\v 21  \x * \xo 7:21 \xt Hib 5:6\x* U jop yäpuŋo upäŋkaŋ Anututä ini yäŋkehärom taŋpäŋ Jesu bämop äma irit piä täkta iwoyäŋkuk. Unita Anututä ŋode yäŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Ekänitä ŋode yäŋkehärom taŋkuko u nämoinik api pewek; Gäk bämop äma pen api it yäpmäŋ ärowen.\qt* \rq Sam 110:4\rq*   
\b  
\m
\v 22  \x * \xo 7:22 \xt Hib 8:6, 12:24\x* Täŋpäkaŋ Jesu u Anutu täŋo yäŋkehäromtak man terak bämop äma irit piä yäpuko unita ŋode nadäkamäŋ; Jesu täŋo piä terak Anututä ämawebeniye-kät topmäk-topmäk kodaki täŋkuko uwä tägagämän, kehäromi-inik. U topmäk-topmäk biani u irepmit moretak.   
\p
\v 23 Ba kubä ŋode; Bämop äma biani uwä paot-paori nikek unita jide täŋpäŋ piäni pen täŋ yäpmäŋ kuneŋ? U täga nämo unita bämop äma biani paorirä kodaki ahäk täŋkuŋ.  
\v 24 Upäŋkaŋ Jesu uwä paot-paori nämo, u bämop äma irit piä pen api täŋ yäpmäŋ ärowek. Äma kubätä komeni täga nämo api yäpek.  
\v 25  \x * \xo 7:25 \xt Rom 8:34\x* Unita ämawebe Jesu u wäpi terak Anutu dubini-ken kuk täkaŋ uwä waki keri-ken nanik yämagutta kehäromi nikek itkukonitä pen api it yäpmäŋ kwek. U imata, paot-paori nämo itkaŋ ämawebe täŋkentäŋ yämikta Anutu-ken yäŋapik täyak.\fig Bukä täŋpäŋ gupe ijiwani wäpi alta|alt="A table where they burn smoke called an alter" src="HK077F.jpg" size="span" loc="Same page as verse" copy="Horace Knowles" ref="Hib 7:27" \fig*   
\p
\v 26  \x * \xo 7:26 \xt Hib 3:1\x* Unita bämop äma Jesu uwä momi äma nin täŋo käyäpnin bureni-inik. Täŋkaŋ udewani kubä nämo itak. U kädet Anututä gäripi nadäk täyak ugän iwat täyak. Uken momi kubä nämo itak. U Anutu iŋamiken siwoŋi-inik itak. Ba momi ämakät awähutpäŋ nämo, inipärik kubä it täyak. Uwä Anututä imagut päro kunum gänaŋ tewani. Mebäri unita Jesu uwä momi äma täŋo täŋkentäk bureni ude itak.  
\v 27  \x * \xo 7:27 \xt Hib 5:3\x* U bämop äma ätu bumik nämo. Bämop äma biani uwä Anutu-ken ärawa kepma kepma täk täŋkuŋonik. Iniken momita intäjukun täŋpäŋä äneŋi ämawebe täŋo momita täk täŋkuŋ. Upäŋkaŋ Jesu uwä ude nämo täŋkuk. U kämita nikek kadäni kubägän täŋkuko ubayäŋ. Ärawa ude iniken gupi iniŋ kireŋkuk.  
\v 28  \x * \xo 7:28 \xt Hib 5:1-2\x* Täŋpäkaŋ Moses täŋo baga man terak komen äma kehäromini nikek nämotä bämop äma irit piä täkta iwoyäk täkaŋ. Upäŋkaŋ, mäden Anututä iniken wäpi terak yäŋkehäromtak man yäŋpäŋ Nanaki bureni tägagämän-inik tärek-täreki nämo itta tewani u bämop äma intäjukun bureni iwoyäŋkuk.   
\c 8  
\s1 Jesu uwä topmäk-topmäk kodaki täŋo bämop äma  
\p
\v 1  \x * \xo 8:1 \xt Hib 1:3, 3:1; Hib 10:12, 12:2\x* Eruk, man yäkamäŋ ŋonitäŋo mebäriwä ŋode; Bämop äma intäjukun täŋpani udewani bureni-inik it nimitak. U Anutu, intäjukun äma ärowani kunum gänaŋ itak u keri bure käda kehäromi nikek maŋirit täyak.  
\v 2 U kudupi yot bureni, kunum gänaŋ itkaŋ uken bämop äma irit piä täk täyak. Kudupi yot bureni u Ekänitä ini täŋkuk, äma keritä täŋpani nämo.   
\p
\v 3 Täŋpäkaŋ bämop äma kudup uwä Anututa ketem tägatäga iron ude peŋ imikta ba tom däpmäŋpäŋ ärawa ude ijiŋ imikta iwoyäwani. Unita bämop ämanin Jesutä udegän iron kubä Anututa imikta yäwani.  
\v 4 Täŋkaŋ bämop ämanin bureni uwä kome terak irän yäwänä bämop äma ude täga nämo itek. Imata, kome terak bämop äma uku itkaŋ unitä Moses täŋo baga man iwatpäŋ Anututa iron mebäri mebäri ijiŋ imik täkaŋ unita.  
\v 5  \x * \xo 8:5 \xt Kol 2:17; Hib 9:23; Kis 25:40\x* Täŋpäŋ bämop äma irit piä kome terak ŋo täk täkaŋ uwä imaka bureni kunum gänaŋ itak unitäŋo wäranigän täk täkaŋ. Mebäri unita Mosestä iniŋoret yottaba täŋpayäŋ yäŋirän Anututä jukuman ŋode iwetkuk; Ket nadäwi tärewäkaŋ wärani pom terak gäwoŋärero udegän kaŋ tä yäŋ iwetkuk.  
\v 6  \x * \xo 8:6 \xt 2Ko 3:6; Hib 7:22, 9:15\x* Täŋpäkaŋ Jesutä bämop äma irit piä yäpuko unitä bämop äma irit piä äma ätutä kome terak täk täkaŋ u yärepmit moretak. U udegän, Jesutä Anutu ba ämawebeniye bämopi-ken topmäk-topmäk kodaki pewän ahäŋkuŋo u tägagämän-inik, topmäk-topmäk biani uwä irepmit moretak. U imata, imaka tägatäga topmäk-topmäk kodaki uterak ahäkta yäŋkehärom täwani u tägagämän-inik, biani täŋo u yärepmit moretak.   
\s1 Topmäk-topmäk kodakitä biani irepmitak  
\p
\v 7 Eruk ŋonita nadäwut; Topmäk-topmäk biani intäjukun ahäŋkuko u kehäromi nikek yäwänäku imata topmäk-topmäk kodaki pewän ahäwän?  
\v 8 Upäŋkaŋ topmäk-topmäk biani terak kudän täga nämo ahäŋkuk. Unita Anututä ämawebeniyeta nadäwän täga nämo täŋpäpäŋ ŋode yäŋahäŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Kadäni kubä iwoyäŋkut. Kadäni uken ämawebe Isrel äbotken nanik ba Juda äbotken nanik ukät topmäk-topmäk kodaki api pewa ahäneŋ yäk.\qt*   
\q1
\v 9  \qt Täŋpäkaŋ topmäk-topmäk pewa ahänayäŋ täkaŋ uwä biani ude nämo. Biani uwä äbekiye oraniye Isip komeken nanik kerigän yepmäŋitpäŋ yämagut yäpmäŋ äburo ugän täŋkut yäk. \qt*  
\q1 \qt Ude täŋkuro upäŋkaŋ topmäk-topmäk unitäŋo man käderi u nämo iwatkuŋ. Ude täŋkuŋo unita mäde ut yämiŋkut yäk. Näk Ekänitä ŋode yäyat! \qt*   
\q1
\v 10  \x * \xo 8:10 \xt Hib 10:16\x* \qt Eruk, kämi Isrel ämawebe-kät topmäk-topmäk ŋode api täŋpet; Man kädetna siwoŋi u nadäk-nadäki-ken peŋ yämiŋpäŋ bänepi-ken kehäromigän api kudän täwet yäk.\qt*  
\q1 \qt Ude täŋkaŋ näk Anutuni ude irira u ämawebenaye api itneŋ. \qt*   
\b  
\q1
\v 11  \qt Täŋpäkaŋ ämawebe kuduptagän, äpani ärowanitä Ekäni näkŋo mebärina api nadäwä täreneŋo unita äma kubätä noriye äwäŋiye ŋode nämo api yäwetpäŋ yäwoŋärewek; Ekäni täŋo mebärinita nadäwut.\qt*   
\q1
\v 12  \x * \xo 8:12 \xt Hib 10:17\x* \qt Täŋpäkaŋ ämawebe unitäŋo wakini peŋ moreŋpäŋ mominita guŋ takinik api täŋpet yäk. \qt*\rq Jer 31:31-34\rq*   
\b  
\p
\v 13 Anututä man ŋode terak topmäk-topmäk kodakita yäŋkuko unita kwawak ŋode yäŋahäŋkuk; Topmäk-topmäk intäjukun ahäŋkuko u biani täyak. Unita imaka biani, kehäromini paorani, u jiraŋta biŋam täkaŋ.   
\c 9  
\s1 Anutu iniŋ oretoret kädet biani  
\p
\v 1  \x * \xo 9:1 \xt Kis 26:1-30\x* Täŋpäkaŋ topmäk-topmäk biani intäjukun ahäŋkuko u Anutu iniŋ oretta man kädet nikek. Ba ämawebe topmäk-topmäk biani uterak itkuŋo u Anutu iniŋ oretta yottaba äma keritä täŋpani kubä gänaŋ ärok täŋkuŋonik.  
\v 2  \x * \xo 9:2 \xt Kis 25:23-40\x* Yottaba u gänaŋ täŋkireki yarä. Kubäwä wäpi Bägup Kudupi yäŋ yäwani. Bägup u gänaŋ topän käroŋi u, ba bukä, käräga Anututa biŋam yäwani nikek unitä itkuŋ.  
\v 3  \x * \xo 9:3 \xt Kis 26:31-33\x* Eruk, u mädeni käda tek taŋi kubä wädäŋkuk. Täŋpäkaŋ tek u mädeni kädawä bägup kubä wäpi Bägup Kudupitä Kudupi-inik yäŋ iwerani.  
\v 4  \x * \xo 9:4 \xt Kis 16:33; Kis 25:10-16; Kis 30:1-6; Nam 17:8-11; Lo 10:3-5\x* Bägup u gänaŋä alta golpäŋ täŋpani kubä itkuk. Uterak gupe käbäŋi säkgämän-inik upäŋ ijik täŋkuŋonik. Täŋkaŋ topmäk-topmäk täŋo kudupi gäpe u imaka, itkuk. Gäpe u gol pidämipäŋ, gänaŋ umu ba punin u kudup gatäŋ äyäŋurani. Gäpe u gänaŋ käbot täpuri golpäŋ täŋpani, Juda äma täŋo ketem biani wäpi mana u nikek itkuk. Ba Aron täŋo ähottaba, käruk tädotkuko u imaka, gäpe u gänaŋ itkuk. Täŋkaŋ mobä pipiyäwani yarä, baga man 10 ude kudän täwani u imaka, gäpe u gänaŋ itkumän.\fig Topmäk-topmäk täŋo kudupi gäpe|alt="The holy box of the covenant" src="HK078D.jpg" size="col" loc="Close as poss to verse" copy="Horace Knowles" ref="Hib 9:4" \fig*   
\p
\v 5  \x * \xo 9:5 \xt Kis 25:18-22\x* Täŋpäkaŋ gäpe unitäŋo gwäpäni wäpi momi pekpek täŋo bägup yäŋ yäwani. Täŋkaŋ u punin terak imaka aŋero bumik wäpi Serubim unitäŋo wärani yarätä itkumän. Itkaŋ piritä gäpe unita äyuŋ täŋkumän. Serubim yarä uwä Anutu peŋyäŋeki pähap unitäŋo wärani täŋkumän. Täŋkaŋ imaka u ba unita yäyat ŋo puningän yäyat. Unitäŋo mebäri-inik yäŋahänaŋipäŋ man ätu täwerayäŋ nadätat.   
\p
\v 6  \x * \xo 9:6 \xt Nam 18:2-6\x* Eruk, eŋi unitäŋo tuŋum u tawaŋ ude irirä bämop ämatä piäni täkta kepma kepma bägup intäjukun wäpi Bägup Kudupi uken ärok täŋkuŋonik.  
\v 7  \x * \xo 9:7 \xt Kis 16:2-34\x* U täŋkireki kubä yot bämopi-ken itkuko wäpi Bägup Kudupitä Kudupi-inik, u gänaŋ täga äronaŋi nämo. Nämoinik, bämop äma intäjukun täŋpani unitägän Bägup Kudupitä Kudupi-inik u gänaŋ ärok täŋkukonik. Upäŋkaŋ kadäni kadäni nämo ärok täŋkukonik. Nämo, u obaŋ kubä gänaŋ kadäni kubägän ärok täŋkukonik. Täŋkaŋ ketäŋ nämo ärok täŋkukonik. Nämo, bulimakau täŋo nägät yäpmäŋkaŋ ärok täŋkukonik. Nägät u iniken momi ba ämawebe täŋo momi nämo nadäŋkaŋ täŋpani u däpmäŋ tärekta Anututa piŋ imik täŋkukonik.  
\v 8  \x * \xo 9:8 \xt Hib 10:19\x* Eruk, kädet unita jide yänayäŋ? Munapiktä imaka u ba u niwoŋäreŋkaŋ ŋode niwetpäŋ niwoŋärek täyak; Topmäk-topmäk biani terak ämawebe jopitä Bägup Kudupitä Kudupi-inik u gänaŋ täga äronaŋi nämo. Yot biani u ba unitäŋo täktäki irirän Bägup Kudupitä Kudupi-inik u gänaŋ ärokta kädet kubä nämo tumbuk.  
\v 9  \x * \xo 9:9 \xt Hib 10:1-2\x* Uwä wärani ude apiŋo kwawak ŋode niwoŋärek täyak; Anututa iron peŋ imik, ba tom ijiŋ imikimiktä ämawebe Anutu iniŋoret täkaŋ unitäŋo momi täŋo nadäwätäk u täga nämo ärutpak täwek. Nämoinik.  
\v 10  \x * \xo 9:10 \xt Wkp 11:2,25; Wkp 15:18; Nam 19:11-13\x* Imaka udewani uwä puningän, gup kädagän täŋo baga. U ketem ume nakta baga man ba ume ärut-ärutta baga man. Imaka udewani it yäpmäŋ kuŋirän kädet kodakitä ahäwänä pewä paotta yäwani.   
\s1 Jesu täŋo nägäritä piä täŋkuko unita man  
\p
\v 11  \x * \xo 9:11 \xt Hib 3:1, 10:1\x* Täŋpäkaŋ imaka imaka kodaki tägagämän ahäŋkuŋo itkaŋ unitäŋo bämop äma intäjukun itta Kristo äbuk. Äbäŋpäŋ yot ini ämawebe täŋkentäŋ yämikta äroŋkuko uwä Juda täŋo kudupi yot u irepmitak. U kudupi-inik, äma keritä nämo täŋpani, kome ŋonitäŋo nämo.  
\v 12 Ba Bägup Kudupitä Kudupi-inik u kadäni kubägän-inik, kämita nikek äroŋkuk. Täŋkaŋ Juda täŋo bämop ämatä ärawa täkta bulimakau ba meme täŋo nägät yäpmäŋkaŋ ärok täŋkuŋo ude nämo äroŋkuk. Nämoinik, Anututa ärawa täŋ imikta yäpmäŋ äroŋkuko uwä iniken nägät. U yäpmäŋ äro mominin kudup däpmäŋ täreŋ nimiŋ moreŋpäŋ inita biŋam tärek-täreki nämo itta nimagutkuk.   
\p
\v 13  \x * \xo 9:13 \xt Wkp 16:3,14-16; Hib 10:4; Nam 19:9,17-19\x* Täŋpäkaŋ bianä ämawebetä baga täpuri täpuri irepmitpäŋä, uwä Anutu iŋamiken gupnin tänawakaŋ yäŋ nadäk täŋkuŋonik. Ude täŋirä bämop ämatä meme ba bulimakau täŋo nägäri gwetpäŋ ämawebe terak kwarut yäbat täŋkuŋonik. Ba bulimakau nanaki däpmäŋpäŋ ijiŋpewä kädäkut äworewäkaŋ yäpmäŋpäŋ ämawebe terak ureŋ yäbat täŋkuŋonik. Ude täŋirä ämawebe u Anutu iŋamiken äneŋi gupi kuräki it täŋkuŋonik.  
\v 14  \x * \xo 9:14 \xt 1Pi 1:18-19; 1Jo 1:7; Hib 6:1\x* Eruk tom täŋo nägät u kehäromi udewani nikek täŋpäwä Kristo täŋo nägätta jide yäne? Nägät Kristotä piwän kuŋkuŋo u bulimakau täŋo nägät irepmitpäŋ täŋkentäk pähap täga nämo täŋ nimek? Bureni-inik, u täŋkentäŋ nimikinik täŋpek. Munapik tärek-täreki nämo uterak iniken gupi Anututa ärawa säkgämän-inik kubä ude iniŋ kireŋkuk. Ude täŋkuko unita nägäritä nin punin gupningän nämo ärut nimik täyak. Nämoinik, u mominin ärutinik täŋpänpäŋ Anutu iŋamiken bänepnin kuräki-inik it täkamäŋ. Ude täŋirän imaka jopi Anutu bänepi täŋbätak täkta täk täkamäŋo u peŋpäŋ Anutu paot-paori nämo u burenigän oraŋ imiŋpäŋ täga kuŋatne.   
\p
\v 15  \x * \xo 9:15 \xt 1Ti 2:5; Hib 8:6\x* Unita ŋode yäna; Kristo uwä Anutu ba ämawebeniye bämopi-ken topmäk-topmäk kodaki pewän ahäŋkuk. Ude täŋkuko unita ämawebe Anututä yäŋpäbä yepmaŋpani unitä iron tägagämän tärek-täreki nämo u täga api yäpneŋ, imaka kämi yäpmäkta Anututä yäŋkehäromtak man yäŋkuko u. U mebäri ŋodeta täga api yäpneŋ; Ämawebe topmäk-topmäk biani terak itkaŋ momi täŋkuŋo unitäŋo kowata däpmäŋ tärekta Kristo kumbuk.   
\p
\v 16 Eruk, yäŋkehäromtak man täŋo mebärita yäna. Äma kubätä näk kumäŋira näkŋo tuŋum mät yäpen yäŋ gäwerekopäŋ äma u nämo kumäŋirän tuŋumi täga nämo yäpen.  
\v 17 Äma uwä kodak irirän yäŋkehäromtak mani täŋo bureni nämo ahäwek. Kumbänkaŋ uyaku bureni ahäwek.  
\v 18 Eruk, mebäri unita topmäk-topmäk biani uwä jop nämo pewän ahäŋkuk. Nämo, Mosestä tom kubä utpewän kumbänpäŋ nägäri piwän kuŋirän bureni ahäŋkuk.  
\v 19  \x * \xo 9:19 \xt Kis 24:3,6-8; Wkp 14:4,6\x* Unitäŋo käderi uwä ŋode; Pengän Mosestä ämawebe jukuman kuduptagän baga terak itkuŋo u yäŋahäŋpäŋ yäwet moreŋkuk. Ude täŋpäŋä bulimakau nanaki däpmäŋpäŋ nägäri yäpmäŋkaŋ umekät awähutkuk. Ude täŋkaŋ sipsip pujiŋi gämäni ba tokän kubä wäpi hisop u yäpmäŋpäŋ nägät umekät awähutkuko u gänaŋ pewän äpmoŋpäpäŋ nägät u baga man täŋo buk ba ämawebe terak kwarut yäbatkuk.  
\v 20  \x * \xo 9:20 \xt Kis 24:8\x* Ude täŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Nägät ŋowä topmäk-topmäk Anututä intä iwatta peŋ täwetkuko u täŋkehärom täyak yäk.  
\v 21  \x * \xo 9:21 \xt Wkp 8:15,19\x* Ude yäŋpäŋä Mosestä nägät u kudupi yottaba, ba unitäŋo tuŋum päke uterak imaka, kwarut yäbatkuk.  
\v 22  \x * \xo 9:22 \xt Wkp 17:11; Efe 1:7\x* Bureni, Moses täŋo man kädet terak ŋode pätak; Imaka kuduptagän bumik nägät terakgän kudupi ahäwani. Ba nägät nämo piwä kuneŋo uwä äma täŋo momi nämoinik paotneŋ.   
\s1 Kristo uwä kadäni kubägän kumbuko uba  
\p
\v 23  \x * \xo 9:23 \xt Hib 8:5, 10:1\x* Unita ŋode kaŋpäŋ nadäkamäŋ; Imaka bureni kunum gänaŋ itkaŋ unitäŋo wärani kome terak ŋo itkuŋo uwä kudupi jop nämo ahäwani. Nämo, nägät terakgän kudupi ahäwani. Upäŋkaŋ imaka bureni kunum gänaŋ itkaŋ uwä tom täŋo nägät terak kudupi täga nämo ahäneŋ. Nämoinik, imaka kehäromi-inik kubä terak uyaku kudupi ahäneŋ.  
\v 24  \x * \xo 9:24 \xt 1Jo 2:1\x* Unita ŋode nadäwut; Kristo Bägup Kudupitä Kudupi-inik, bureni täŋo wärani, äma keritä täŋpani uken nämo äroŋkuk. Nämo, uwä ini kunum gänaŋgän äroŋkuk. Äroŋkuko Anutu iŋamiken nin gärak itak.  
\v 25 Täŋpäkaŋ bämop äma kome terak naniktä täk täŋkuŋo u Kristotä udegän nämo täŋkuk. Bämop äma uwä obaŋi obaŋi ärawa täkta tom täŋo nägäri yäpmäŋkaŋ Bägup Kudupitä Kudupi-inik-ken ärok täŋkukonik. Upäŋkaŋ Kristotäwä ude nämo täŋkuk. U gupi ärawa ude kadäni kadäni nämo iniŋ kireŋkuk.  
\v 26 Nämoinik, ude täŋkuk yäwänäku kadäni kadäni kunum kenta kome pewän ahäŋkuŋ-kentä apiŋo komi nadäŋ yäpmäŋ äbäk täyek. Upäŋkaŋ nämoinik! Kadäni tärek-tärek ŋoken kome terak ahäŋpäŋ momi peŋ morekta iniken gupi ärawa ude kadäni kubägän, kämita nikek iniŋ kireŋkuk.   
\p
\v 27  \x * \xo 9:27 \xt Plp 3:20; Hib 10:10; 1Pi 2:24\x* Täŋpäkaŋ ämawebe kuduptagän kadäni kubägän kumäkta yäwani. Kumäŋpäŋä täktäki yäpmäŋ danik-danik käbeyä-ken api äroneŋ.  
\v 28 U udegän Kristotä ämawebe mäyap täŋo momi däpmäŋ tärekta kadäni kubägän ärawa ude gupi iniŋ kireŋkuk. Täŋpäkaŋ äneŋi api äbek. Momi däpmäŋ tärekta nämo, ämawebe unitä äbäkta dapun käroŋ täŋ itkaŋ u yämagutta api äbek.   
\c 10  
\s1 Ärawa bianitä momi täga nämo ärut morewek  
\p
\v 1  \x * \xo 10:1 \xt Hib 8:5\x* Moses täŋo baga mantä imaka tägatäga Kristotä täŋ nimikta yäwani u kwawak nämo, wäranigän niwoŋäreŋkuk. Baga man u iwatpäŋ momi däpmäŋ tärekta Anutu-ken ärawa pen obaŋi obaŋi täk täŋpani. Täŋpäŋ ärawa udewanitä ämawebe Anutu iniŋ oretta dubini-ken kuk täkaŋ u iŋamiken momini nämo, täga nämo yepmaŋpek.  
\v 2 Nämoinik! Kädet udewani täga yäwänäku kadäni kubägän täŋpani unita pewäm. Ba u täga yäwänäku ämawebe kädet biani iwatpäŋ Anutu iniŋ orerani uwä bänepi kuräki-inik itpäŋ mominita nadäwätäk pen nämo täk täŋpäm.  
\v 3-4  \x * \xo 10:3-4 \xt Hib 9:13\x* Upäŋkaŋ nämo! Bulimäkau ba meme täŋo nägäritä momi täga däpmäŋ tärenaŋi nämo unita Anutu-ken ärawa obaŋi obaŋi täk täkaŋ uwä kadäni kadäni ŋode yäwoŋärek täyak; Nin momi täŋpani.   
\p
\v 5 Mebäri unita Kristotä kome terak äpäŋpäŋ Anutu ŋode iwetkuk;  
\b  
\q1 \qt Gäk momita iron peŋ gamik-gamik ba tom däpmäŋpäŋ ijiŋ gamik-gamik unita nämo nadäk täyan.\qt*  
\q1 \qt Nämo, gäk gupna namiŋpäŋ naniŋ kireŋkun. \qt*   
\q1
\v 6  \qt Bureni-inik, momini ärutta iron peŋ gamiŋirä, ba tom däpmäŋpäŋ ijiŋ gamiŋirä yabäwi gäripi nämo täk täkaŋ yäk.\qt*   
\q1
\v 7  \qt Ude yäŋpäŋ ŋode yäkgän täŋkut; Nabä! Nähä gäkŋo gäripka iwatta äbätat ŋo. Man kudän täwani biani uterak näka yäŋahäwani udegän täyat ŋo yäk.\qt* \rq Sam 40:6-8\rq*   
\b  
\m
\v 8 Eruk, man Kristotä yäŋkuko unita nadäwut. Pengänä ärawa täktäk kädet Moses täŋo baga man terak pärani unita ŋode yäŋkuk; Gäk momita iron peŋ gamik-gamik ba tom däpmäŋpäŋ ijiŋ gamik-gamik unita nämo nadäk täyan ba kawi gäripi nämo täk täkaŋ yäŋ yäŋkuk.  
\v 9 Täŋpäŋ u punin terak man ŋode yäkgän täŋkuk; Nabä! Näkä gäkŋo gäripka iwatta äbätat ŋo yäŋ yäŋkuk. Eruk, man ude yäŋkuko unitä ŋode niwoŋäretak; Momi ärutta Anututä ärawa täktäk kädet biani u awähutpäŋ komenita momi ärutärut kädet kodaki kubä pewän ahäŋkuk.  
\v 10  \x * \xo 10:10 \xt Hib 9:12,28\x* Unita ŋode nadäwut; Jesu Kristotä Anutu täŋo gärip iwatpäŋ ärawa ude, kämita nikek, kadäni kubägän iniken gupi iniŋ kireŋkuko uterak mominin paorirä Anutu iŋamiken kudupi-inik itkamäŋ.   
\p
\v 11  \x * \xo 10:11 \xt Kis 29:38\x* Täŋpäkaŋ äneŋi ŋode täwera nadäwut; Juda täŋo bämop ämatä kepma kepma momita yäŋpäŋ alta-ken käroŋ wädäŋ itkaŋ ärawa täktäk piä bian täŋpani udegän wari wari täk täkaŋ. Upäŋkaŋ waki, ärawa unitä ämawebe täŋo momi täŋpewän nämoinik paot täkaŋ.  
\v 12 Täŋ, Kristowä kadäni kubägän, kämita nikek gupi iniŋ kireŋpäŋ kumbuk. Täŋkaŋ piä u täŋpa tärekaŋ yäŋ nadäŋpäŋ Anutu keri bure käda äro maŋitkuk.  
\v 13  \x * \xo 10:13 \xt Hib 1:3; Sam 110:1\x* Maŋitkaŋä Anututä iwaniye gämori-ken yepmaŋpekta itsämäŋ itak.  
\v 14 Burenitä bureni-inik, ärawa kubägän täŋkuko unitä ämawebeniye Anutu iŋamiken momini nämo, yepmaŋkuk. Täŋkaŋ ämawebe u kudupi itneŋta irit kuŋat-kuŋariken yäpä-siwoŋtak piä täŋ itak.   
\p
\v 15 Kudupi Munapiktä mebäri u kwawak yäŋahäŋpäŋ niwetkuk. Pengänä ŋode niwetkuk;   
\q1
\v 16  \x * \xo 10:16 \xt Hib 8:10\x* Ekänitä ŋode yäyak; Eruk, kämi Isrel ämawebe-kät topmäk-topmäk ŋode api täŋpet;  
\q1 Man kädetna siwoŋi u nadäk-nadäki-ken peŋ yämiŋpäŋ bänepi-ken kehäromigän api kudän täwet.   
\m
\v 17  \x * \xo 10:17 \xt Hib 8:12\x* Ude yäŋpäŋ äneŋi kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk;  
\q1 Täŋpäkaŋ wakini peŋ moreŋpäŋ mominita guŋ takinik api täŋpet yäk. \rq Jer 31:33,34\rq*   
\m
\v 18 U kawut! Momi peŋ morewani unita momita yäŋpäŋ ärawa äneŋi kubä tänaŋi nämo. Nämoinik!   
\s1 Anutu dubini-ken kuk täkäna!  
\p
\v 19  \x * \xo 10:19 \xt Hib 4:16\x* Notnaye, mebäri unita nin bätakigän täŋpäŋ Bägup Kudupitä Kudupi-inik-ken täga ärok täne. U nämo yäjiwärani. Nämoinik, Jesu täŋo nägäritä mominin ärut moreŋpäŋ kädet täwit nimiŋkuk.  
\v 20  \x * \xo 10:20 \xt Mat 27:51; Hib 9:8\x* Bianä kädet u itpipiŋkuk. Juda täŋo bämop äma intäjukun unitägän tek wädäwani pähap yäpmäŋ keweŋpäŋ Bägup Kudupitä Kudupi-inik-ken täga ärok täŋkuŋ. Upäŋkaŋ Jesu ini gupitä baga, kädet täŋpipiŋkuko u yäpmäŋ keweŋ nimiŋirän kädet kodaki, irit ikek kubä tumbuk. Kädet uterak nin kudup Anutu-ken täga ärok täne.  
\v 21 Nadäkaŋ? Apiŋo bämop äma ärowani kubätä Anutu täŋo äboriye ninta intäjukun it nimitak.  
\v 22  \x * \xo 10:22 \xt Wkp 8:30; Ese 36:25; Efe 5:26\x* Unita bänep nadäk-nadäk siwoŋi nikek täŋkaŋ nadäkiniknin täŋ-täpänewani nikektä Anutu dubini-ken kuk täkäna! Ninä gupnin ume säkgämänpäŋ ärut morewani ba mominin täŋo mäyäk ärut täŋpä kwani unita täga kune!   
\p
\v 23  \x * \xo 10:23 \xt Hib 4:14\x* Täŋpäkaŋ Jesutä api nimagurek yäŋ nadäkinik täŋpäŋ yäŋahäk täkamäŋ u iŋit-inik täŋpeŋ kuŋat täkäna! U imata, Anututä ude api täŋ tamet yäŋ yäŋkehärom taŋkuko u bureni-inik api täŋpek.  
\v 24 Täŋkaŋ äbot täŋpani notniye kowat nadäŋ imän täŋkaŋ iron kädet ba piä tägatäga mebäri mebäri täna yäŋpäŋ bänepnin kowata kowata täŋpidäm tak täkäna.  
\v 25  \x * \xo 10:25 \xt Hib 3:13\x* Täŋkaŋ notniye ätutä Anutu iniŋoret käbeyäta gaŋa taŋpäŋ nämo ärok täkaŋ u nin udegän tänetawä! Nämo, Ekäni täŋo kadäni pähap keräp täyak u kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ unita käbeyä täŋpäŋ kädet siwoŋi iwatta bänepnin kowata kowata täŋpidäm tak täkäna!   
\p
\v 26  \x * \xo 10:26 \xt Hib 6:4-8\x* Unita ket ŋode nadäwut; Ninä Kristo täŋo man bureni nadäna tumbäkaŋ gwäk pimiŋpäŋ momi kädet iwatnero uwä jide täŋpäŋ kowata api irepmitne? Nämo, momi u ärutta ärawa täktäk kädet kubä nämo pätak.  
\v 27  \x * \xo 10:27 \xt Ais 26:11\x* In äma udewani uwä bumta umuntäkot! Kowata wakikät kädäp komi pähap, äma Anutu mäde ut imanita biŋam u inta itsämäŋtak.  
\v 28  \x * \xo 10:28 \xt Lo 17:6, 19:15\x* Kädet bianita nadäwut; Äma kubätä Moses täŋo baga man iwatta bitnäŋirän äma yarä ba yaräkubätä momini yäŋahäneŋo uwä äma udewani nämo yabäŋ koreneŋ, kumäŋ-kumäŋ däpneŋ.  
\v 29  \x * \xo 10:29 \xt Kis 24:8; Hib 13:20\x* Unita äma kubätä Anutu täŋo nanaki nämo oraŋ imiŋpäŋ jiraŋ ude yeŋ gatäwani udewanita jide yäne? Äma udewanitä nägät momini ärut-paktaŋ yämiŋkuko unita nadäwä äpani täŋpäkaŋ iron täŋ yämani Munapik u yäŋärok ude iwet täkaŋ. Butewaki, jide täŋpäŋ äma udewanitä kowata wakiinik kubä api irepmitneŋ? Nämotä nämoinik.  
\v 30  \x * \xo 10:30 \xt Rom 12:19; Lo 32:36; Sam 135:14\x* Anututä ŋode yäŋkuko unitäŋo mebäri nadäkamäŋ; Kowata näkŋa api yämet yäk. Ba äneŋi kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk; Ekänitä ini ämawebeniye täŋo täktäki terak api yäpmäŋ daniwek.  
\v 31 Bureni-inik, kowata waki yäpmäkta Anutu paot-paori nämo unitäŋo keri-ken äroweno uwä imaka umuri pähap kubä.   
\s1 Nadäkinikjin täŋkehärom taŋpäŋ itkot  
\p
\v 32 Eruk notnaye, bian peŋyäŋektä pengän ahäŋ tamiŋkuko kadäni unita juku piwut. Kadäni uken bäräpi mebäri mebäri intä terak äroŋkuŋo upäŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ nadäkinikjin nämo pewä putäreŋkuŋ.  
\v 33  \x * \xo 10:33 \xt 1Ko 4:9\x* Kadäni kubäkubä in ämawebetä tabäŋ mägayäwut yäŋpäŋ iŋamiken tepmaŋpäŋ man waki täwerit komi tamiŋit täk täŋkuŋonik. Ba notjiye ätu komi udegän yämik täŋkuŋo u bok kaŋ nimut yäŋpäŋ pidämtak täŋkuŋ.  
\v 34  \x * \xo 10:34 \xt Mat 6:20; Mat 19:21,29\x* Täŋkaŋ notjiye ätu komi eŋiken yepmaŋkuŋo u in butewaki nadäŋ yämiŋpäŋ täŋkentäŋ yämiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ äma ätutä inta nadäwä jiraŋ ude täŋpäpäŋ tuŋumjin kudup täyomägarirä bäräpi u oretoret terak kotaŋkuŋ. U imata, imaka säkgämän, paotpaot nikek nämotä it nimikaŋ yäŋ nadäŋkuŋo unita.   
\p
\v 35 Unita notnaye, kadäni uken nadäkinik kehäromi täŋpäŋ bätakigän it täŋkuŋo ude, apiŋo udegän it täkot. Ude tänayäŋ täŋo uwä gwäki pähap api yäpneŋ.  
\v 36  \x * \xo 10:36 \xt Luk 21:19; Hib 6:12\x* Täŋkaŋ kehärom taŋpäŋ itneŋ. Ude täŋpäŋä Anutu täŋo gärip u täga api iwatneŋ ba imaka u ba u tamikta yäŋkehärom taŋkuko u täga api yäpneŋ.  
\v 37 Unita Anututä ŋode yäyak;  
\q1 Kadäni keräpi itkaŋ äma äneŋi äbäkta yäwanitä api äbek. U itkaŋ nämo api äbek.   
\q1
\v 38  \x * \xo 10:38 \xt Rom 1:17; Gal 3:11\x* Täŋpäkaŋ näkŋo siwoŋi ämawebenayetä nadäkinik täŋpäŋ kodakgän api itneŋ.  
\q1 Täŋ, ämawebe u kubätä nadäkiniki pewän putärewäwä unita nadäwa täga nämo api täneŋ yäk. \rq Hab 2:3-4\rq*   
\m
\v 39 Upäŋkaŋ ninä nadäkinik kädet u mäde ut imiŋpäŋ paot-paotta biŋam täŋpani nämo. Nämoinik, ninä nadäkinik ikek kuŋatpäŋ irit kehäromita biŋam täŋpani.   
\c 11  
\s1 Nadäkinik ikek kuŋat-kuŋat täŋo mebäri  
\p
\v 1  \x * \xo 11:1 \xt Rom 4:18; 2Ko 5:7\x* Nadäkinik ikek kuŋat-kuŋat täŋo mebäri ŋode; Imaka dapunintä nämo yabäk täkamäŋ unita U bureni-inik itkaŋ yäŋ nadäk täkamäŋ. Ba imaka imaka kämi yäpmäkta Anututä peŋ nimiŋkuko u bureni-inik api yäpne yäŋ nadäk täkamäŋ.  
\v 2 Ämawebe bianitä nadäkinik udewani nikek kuŋarirä Anututä yabäŋpäŋ-nadäwän täga täŋkuŋ.  
\v 3  \x * \xo 11:3 \xt Stt 1:1; Sam 33:6; 2Pi 3:5\x* Ba ninäwä nadäkinik täŋpäŋ ŋode uwä bureni yäŋ nadäk täkamäŋ; Anututä man yäŋirän kunum kenta kome ahäŋkumän. Täŋpäŋ imaka imaka yabäk täkamäŋ u Anututä imaka nämo yabäwani upäŋ täŋpewän ahäŋkuŋ yäŋ nadäk täkamäŋ.   
\p
\v 4  \x * \xo 11:4 \xt Stt 4:3-10\x* Täŋpäkaŋ äma biani kubä wäpi Abel unitä nadäkinik täŋpäŋ Anututa ärawa tägagämän kubä täŋirän Anututä kawän tägaŋkuk. Noripaki Kentä täŋkuko u irepmitpäŋ täŋkuk. Täŋpäŋ nadäŋ imikinik täŋkuko unita Anututä Abel, Gäk äma siwoŋi yäŋ iwetkuk. Täŋpäkaŋ Abel kumbuko upäŋkaŋ nadäkiniki terak man pen yäŋ itak.   
\p
\v 5  \x * \xo 11:5 \xt Stt 5:24\x* E, äma biani kubä wäpi Enok unitä Anututa nadäŋ imikinik täŋkuko unita kome ŋo terak nämo kumbuk. Nämo, Anututä komegup ikek wädäŋ yäpmäŋ äroŋkuko unita noriyetä Enokta wäyäkŋewä waŋkuŋ. Täŋkaŋ äma unita Anutu täŋo mantä ŋode yäŋkuk; U kome terak kuŋatkuk-ken uken Anututä Enok kaŋpäŋ gäripi nadäk täŋkukonik.  
\v 6 Bureni-inik, äma nadäkiniki nämotä jide täŋirän Anututä u kawän tägawek? Nämoinik, äma kubätä Anutu dubini-ken kwayäŋ nadäŋpäŋä nadäkinik ŋode täŋpek; Anutu u bureni itak. Ba ŋode imaka nadäkinik täŋpek; Äma bänepitä Anutu täŋo mebärini ket nadänayäŋ yäŋ nadäk täkaŋ u Anututä kowata täga api yämek.   
\p
\v 7  \x * \xo 11:7 \xt Stt 6:13-22; Stt 7:1; 1Pi 3:20; Rom 3:22, 4:13\x* Ba kubä ŋode; Äma biani kubä wäpi Noa unitä Anututa nadäŋ imikinik täŋpäŋ imaka umuri kämi ahäwayäŋ täŋkuko unita jukuman iwerirän nadäwän bureni täŋkuk. Anututä imaka ude api ahäwek yäŋ iwetkuko u nämo ahäŋirän upäŋkaŋ Anutu täŋo mani buramiŋpäŋ gäpe pähap kubä täŋkuk. Täŋpäŋ gäpe u gänaŋä Noa ini ba webeni nanakiye bok äroŋpäŋ säkgämän itkuŋ. Täŋpäkaŋ nadäkiniki bureni unitä ämawebe päke itkuŋo unitäŋo kädet waki kwawak pewän ahäŋ yämiŋkuk. Täŋirän man Anututä ämawebe nadäŋ imikinik täŋpani u yäwet täyak udegän, Noata siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ imiŋkuk.   
\p
\v 8  \x * \xo 11:8 \xt Stt 12:1-5; Apos 7:2-4\x* Ba Abraham täŋo nadäkinikita nadäna; Abrahamtä nadäŋ imikinik täŋpäŋ Anututä man kubä ŋode iwerirän mani buramiŋkuk; Gäk komeka peŋpäŋ kome näkä gamikta iwoyäŋkut-ken u ku! Anututä man ude iwerirän mani buramiŋpäŋ u kuyat yäŋ nämo nadäŋkaŋ, komeni peŋpeŋ akumaŋ kuŋkuk.  
\v 9  \x * \xo 11:9 \xt Stt 26:3; Stt 35:12,17\x* Täŋkaŋ nadäkinik täŋpäŋ kome iwoyäŋ imani-ken päŋku yot bureni nämo, äma äbanitä-yäŋ yottaba täŋpäŋ ittäŋ kuŋat täŋkukonik. Täŋirän Aisak kenta Jekop Anututä biŋam bok yäŋ yämani unitä udegän täŋkumän.  
\v 10 Täŋpäkaŋ Abraham äbanitä-yäŋ itkuko unita nadäwätäk nämo täŋkuk. Nämo, u yotpärare kehäromi-inik kubäta itsämäk täŋkukonik, yotpärare Anututä ini tawaŋ peŋpäŋ udegän pewän ahäwani.   
\p
\v 11  \x * \xo 11:11 \xt Stt 18:11-14; Stt 21:2\x* Täŋpäkaŋ Abraham ini uwä tägawani täŋirän webeni Sara imaka, äruŋ it yäpmäŋ äbätäŋgän webe pähap täŋkuko upäŋkaŋ nadäkinik täŋkumäno unita Anututä nadäŋ yämiŋirän webeni nanak bäyaŋkuk. Sara uwä ŋode nadäŋkuk; Anututä näk nanak bäyakta yäŋkehäromtaŋ namiŋkuko unita nanak api bäyawet. Anutu u man burenigän yäk täyak yäŋ nadäŋkuk.  
\v 12  \x * \xo 11:12 \xt Rom 4:19; Stt 15:5, 22:17; Lo 10:22\x* Täŋpäkaŋ mebäri unita kumäk-kumäk kadäni keräp taŋkuko upäŋkaŋ äma tägawani Abraham uterak äbekiye oraniye daninaŋi nämo, guk ba mobä jiraŋ ude ahäŋkuŋ.   
\p
\v 13  \x * \xo 11:13 \xt Stt 23:4; 1Sto 29:15; Sam 39:12; 1Pi 2:11\x* Täŋpäkaŋ ämawebe mani biŋam yäŋahätat ŋo kudup Anututa nadäŋ imikinik täŋpeŋ kuŋat-tägän kumbuŋ. U imaka Anututä kämi yäpmäkta yäŋkehärom taŋkuko u kome ŋo terak nämo yäpuŋ. Nämo, u ban irirän kaŋpäŋ nadäŋkaŋ oretoret täŋpäŋ ŋode yäŋahäkta mäyäk nämo nadäŋkuŋ; Kome ŋowä komenin bureni nämo, nin äbanigän yäŋ yäŋkuŋ.  
\v 14 Täŋpäkaŋ ämawebe man ude yäwani uwä ŋode niwoŋärek täkaŋ; U komeni burenita wäyäkŋekaŋ.  
\v 15 Täŋpäŋ komeni kujat peŋpeŋ äbuŋo unita yäŋpäŋ yäŋkuŋ yäwänäku äneŋi komeni-ken täga kwäm.  
\v 16  \x * \xo 11:16 \xt Kis 3:6,15; Mak 12:26\x* Upäŋkaŋ komeni bianita nadäŋpäŋ nämo yäŋkuŋ. Nämo, u kome säkgämän kubä, komeni biani u irepmitak upäŋ kaŋ-ahäna yäŋ nadäŋpäŋ yäŋkuŋ. U kunumta yäŋkaŋ yäŋkuŋ. Unita äma udewanitä Anututa U nin täŋo Anutunin yäŋ yäŋirä Anututä nadäwätäk nämo täk täyak. U imata, yotpärare kubä täŋkettaŋ yämiŋkuko itak unita.   
\p
\v 17-18 Täŋpäkaŋ Anututä täŋyabäk pewän ahäŋ imiŋirän Abrahamtä nadäŋ imikinik täŋpäŋ nanaki Aisak Anututa ärawa ude kumäŋ-kumäŋ utta pidäm taŋkuk. Täŋkaŋ Anututä nanaka Aisak terak oraŋkaye mäyap api ahäneŋ yäŋ yäŋkehäromtaŋ imiŋkuko upäŋkaŋ nanaki tepi kubägän u ärawa ude ijiŋ imikta nämo bitnäŋkuk.  
\v 19  \x * \xo 11:19 \xt Rom 4:17\x* Nämoinik, u ŋode nadäŋkuk; Aisaktä kumäŋirän Anututä kumbani-ken nanik äneŋi täga yäpmäŋ akwek yäŋ nadäkinik ude täŋkuk. Täŋpäkaŋ bureni, Aisak kumbani-ken nanik bumik äneŋi imagutkuk.   
\p
\v 20  \x * \xo 11:20 \xt Stt 27:27-29; Stt 27:39-40\x* Eruk Aisak u ittäŋ kuŋtäŋgän äma ekäni täŋpäŋ Anututa nadäŋ imikinik täŋpäŋ nanakiyat Jekop kenta Iso unita imaka täga Anutu-ken nanik kämi ahäŋ yämikta kon man yäwetkuk.  
\v 21  \x * \xo 11:21 \xt Stt 48:15-16\x* Täŋpäkaŋ Jekop imaka, Anututa nadäŋ imikinik täŋkuko unita tägawani täŋpäŋ kumbayäŋ nadäŋpäŋ ŋode täŋkuk; Josep täŋo nanakiyat kon man yäwetpäŋ ähottaba iŋitkaŋ gwäjiŋ äpmoŋkaŋ Anutu iniŋ oretkuk.  
\v 22  \x * \xo 11:22 \xt Stt 50:24-25; Kis 13:19\x* E, Josep uwä ittäŋ kuŋtäŋgän kumäk-kumäki keräp taŋirän Anututa nadäkinik täŋpäŋ ŋode yäŋahäŋkuk; Kämiwä, Isrel ämawebe Isip kome peŋpeŋ api kuneŋ. Ude yäŋpäŋ kujari änekta jukuman yäwetkuk.   
\p
\v 23  \x * \xo 11:23 \xt Kis 1:22, 2:2\x* Ba Moses täŋo manbiŋam nadäna; Moses täŋo miŋi nanitä Anututa nadäŋ imikinik täŋkumäno unita Moses ahäwänpäŋ käbop peŋirän komepak yaräkubä täreŋkuk. Miŋi nani uwä Moses nanak u kawän inide kubä täŋpänpäŋ Isip kome täŋo intäjukun äma wäpi Fero unitäŋo man mäde ut imikta nämo umuntaŋkumän.  
\v 24  \x * \xo 11:24 \xt Kis 2:10-12\x* Eruk Moses u tägaŋpäŋ Anututa nadäŋ imikinik täŋpäŋ Fero äperi unitäŋo nanaki ude, gäripi terak itta bitnäŋkuk.  
\v 25 Täŋpäŋ ŋode nadäŋkuk; Imata kome ŋonitäŋo gärip kadäni keräpi-tagän kaŋ iwaret? Nämo, näk bäräpi Anutu täŋo kudupi ämawebeniye-kät bok nadänayäŋ tämäŋo uyaku täga yäk.  
\v 26  \x * \xo 11:26 \xt Hib 10:34-35\x* Ude yäŋkuko unitä ŋode niwoŋäretak; U Anutu-ken gwäki täga yäpmäkta nadäŋkuk. Unita kämi ahäkta yäwani Kristota yäŋpäŋ bäräpi ahäŋ yäminayäŋ täŋo unita nadäwän tägawäpäŋ Isip täŋo tuŋum gäripi nikek u yäpmäkta nadäwän jiraŋ ude täŋkuk.  
\v 27  \x * \xo 11:27 \xt Kis 12:51; Kis 14:13,14; Rom 1:20; 1Ti 1:17; Hib 11:1\x* Täŋkaŋ Moses u Anututa nadäkinik täŋpäŋ Anutu nämo kak täkamäŋ u dapuritä kaŋkaŋ bumik gwäk pimiŋpäŋ Fero täŋo kokwawakta nämo umuntaŋkaŋ Isrel ämawebe yämagurän Isip kome peŋpeŋ kuŋkuŋ.  
\v 28  \x * \xo 11:28 \xt Kis 12:21-30\x* Täŋkaŋ Moses u Anututa nadäkinik täŋkuko unita Pasova äŋnak-äŋnak yäput peŋpäŋ Isrel ämawebe sipsip täŋo nägäri eŋi yäma terak ärutkot yäŋ yäwetkuk. Ude täŋkuko unita kumäk-kumäk täŋo aŋero, nanak ämani intäjukun nanik däpani unitä Isrel ämawebe yärepmitpäŋ nanakiye intäjukun nanik nämo däpuk.   
\p
\v 29  \x * \xo 11:29 \xt Kis 14:21-31\x* Täŋpäkaŋ Isrel ämawebe Anututa nadäkinik täŋkuŋo unita gwägu wäpi Ume Gämäni u kome kawuki ude irirän bämopgän kuŋkuŋ. Kuŋirä Isip naniktä udegän kuna yäkŋat gwägu gänaŋ äpmoŋpäŋ ume naŋpäŋ kumbuŋ.   
\p
\v 30  \x * \xo 11:30 \xt Jos 6:12-21\x* Täŋpäkaŋ äneŋi kubä ŋode; Isrel ämawebe unitä Anututa nadäkinik täŋpäŋ mani buramiŋpäŋ Jeriko täŋo yewa pähap gägäni-ken kepma 7 udeta kuŋat äyäŋurirä yewa u tokät maŋkuk.   
\p
\v 31  \x * \xo 11:31 \xt Jos 2:1-21; Jos 6:21-25; Jem 2:25\x* Täŋpäkaŋ kubokäret webe wäpi Rahap u nadäkinikitä täŋkentäŋ imiŋirän Anututa mäde ut imani-kät penta nämo paotkuŋ. U imata, äma kome kaŋiwatta käbop kuŋkuŋo u yämagutpäŋ ini eŋi gänaŋ käbop yepmaŋkuko unita.   
\p
\v 32 Eruk imata man käroŋi yäŋiwat yäpmäŋ kwet? Nämo, man kudän ŋoken bägup iränpäŋ uyaku Gidion, Balak, Samson, Jepta, Devit, Samuel ba profet biani ätu täŋo manbiŋam täga täweret.  
\v 33  \x * \xo 11:33 \xt Dan 6:22\x* Äma unitä Anututa nadäkinik täŋpäŋ kudän mebäri mebäri täŋkuŋ. Äma nadäkinik täŋkuŋo u ätutä kome ätu täŋo intäjukun ämakät ämik täŋpäŋ kehäromini yäpmäŋ äpuŋ. Täŋkaŋ u ämawebe kudän siwoŋi terak yabäŋ yäwatpäŋ imaka imaka Anututä yämikta biŋam yäwani u yäpuŋ. Täŋpäkaŋ ätutäwä aŋ komi, äma däpani täŋo meni täŋpipiŋkuŋ.  
\v 34  \x * \xo 11:34 \xt Dan 3:23-27\x* Ätutäwä kädäp mebet pähap däpä kumbuŋ, ba iwantä nadäkinik täŋpani ätu kumäŋ-kumäŋ däpnayäŋ täŋirä Anututä täŋkentäŋ yämiŋirän nämo kumbuŋ. Bureni, äma uwä iniken kehäromini nämo upäŋkaŋ Anututä kehäromi yämiŋkuk. Kehäromi yämiŋirän kome ätuken nanikkät ämik kehäromigän täŋpäŋ däpmäŋ yäwat kireŋkuŋ.   
\p
\v 35  \x * \xo 11:35 \xt 1Kin 17:17-24; 2Kin 4:18-37\x* Täŋpäkaŋ webe ätutä Anututa nadäkinik täŋkuŋo unita nanakiye kumbani-ken nanik äneŋi akuŋirä yämagutkuŋ. Täŋ, nadäkinik täŋpani ätuwä äma keri terak komi pähap nadäŋtäŋgän kumbuŋ. Anututa äwo yäŋkuŋ yäwänäku komi u täga irepmiräm. Upäŋkaŋ ŋode nadäŋpäŋ äwo nämo yäŋkuŋ; Kumäŋ-kumäŋ nidäpäkaŋ äneŋi akuŋpäŋ irit tägagämän kaŋ yäpna yäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 36  \x * \xo 11:36 \xt 1Kin 22:24-27; Jer 20:2, 37:15; Jer 38:6\x* Täŋpäkaŋ ämatä nadäkinik täŋpani äma ätu yäŋärok yäwerit päripmäŋit täŋkuŋ. Ba ätu keri kuroŋi topmäŋpäŋ komi eŋiken yepmaŋkuŋ.  
\v 37  \x * \xo 11:37 \xt 2Sto 24:21\x* Täŋ, ätuwä mobätä kumäŋ-kumäŋ däpuŋ. Ba ätu yepmiŋitpäŋ sotä kwäk duk täŋkuŋ. Ba ätuwä päiptä kumäŋ-kumäŋ däpuŋ. Täŋpäkaŋ ukät nanik ätutä jopi jäwäri itkaŋ tekta tom gupipäŋ täŋkaŋ kuŋarirä bäräpi mebäri mebäri yämiŋkuŋ.  
\v 38 Ude täŋ yämiŋirä kome jopi-ken, pom terak, mobä kawut ba kome gänaŋ ittäŋ kuŋatkuŋ. Butewaki! Äma tägatäga udewani imata kome waki ŋo pen itneŋ?   
\p
\v 39 Täŋpäkaŋ Anututä ämawebe u nadäkiniki yabäŋpäŋ-nadäwän tägagämän täŋkuŋo upäŋkaŋ imaka ämawebeniyeta kämi yämikta yäŋkehärom taŋkuko u kome terak irirä pengän nämo yämiŋkuk.  
\v 40 U imata, yäput peŋpäŋ Anututä ninta yäŋpäŋ-nadäk tawaŋ tägagämän kubä ŋode peŋ nimiŋkuk; Ämawebe biŋam ikek u ninkät penta päke kubägän Kristo täŋo piä terak Anutu dubini-ken kuŋpäŋ säkgämän-inik api itne.   
\c 12  
\s1 Jesu täŋo kädet kuroŋ iwat täkäna  
\p
\v 1  \x * \xo 12:1 \xt Rom 7:21; 1Ko 9:24-25\x* Eruk, u kawut! Ämawebe nadäkinik ikek päke u nin it gwäjiŋ nimiŋpäŋ nadäkinik täktäk kädet bureni niwoŋärekaŋ. Unita imaka u ba unitä wädäŋ nipmäŋit täkaŋ ba momi ninken kwasikot täkaŋ u datäreŋ täŋpä kwäpäŋ kädet Anututä peŋ nimiŋkuko uken ehutpäŋ bäräŋek täkäna.  
\v 2  \x * \xo 12:2 \xt Hib 1:3\x* Ude täŋkaŋ intäjukun ämanin, nadäkinik kädet bureni niwetpäŋ niwoŋärewani Jesu u kaŋiwatpäŋ kädet ugän iwat täkäna. Jesu uwä bänep oretoret pähap itsämäŋ imiŋkuko u juku piŋkaŋ päya kwakäp täŋo mäyäk unita nadäwän mewuni täŋirän ehutpäŋ kotaŋkuk. Ude täŋkaŋ äroŋkuko apiŋo Anutu intäjukun äma u keri bure käda wäpi biŋam ikek itak.  
\v 3 Unita Jesuta nadäwut. U ämatä waki täŋ imiŋkuŋo upäŋkaŋ kehärom taŋpäŋ kwikinik itkuk. Unita in udegän nadäkinik kädet täga u gwäk pimiŋpäŋ iwatta gapun täneŋtawä.   
\s1 Anutu uwä nanin bäyawani bumik  
\p
\v 4 Bureni, in kubäkubätä momijin mäde ut yämikta piä täk täkaŋ. U täga täk täkaŋ upäŋkaŋ it yäpmäŋ abäkaŋken inken nanik kubätä äma keri terak nägäri nämo piwän kuŋkuŋ. Nämo, kämi käwep api ahäŋ tameko unita man kubä täwera nadäwut.  
\v 5 Jide, Anututä in nanaknaye yäŋpäŋ bänepjin täŋpidäm takta man ŋode kudän täwani unita täŋguŋ taŋkuŋ?  
\b  
\q1 \qt Nanakna, Ekänitä yäpän-siwoŋ takta komi gamiŋirän unita nadäwi äpani nämo täŋpek, ba nadäŋ bäräp täŋpäŋ nämo kaŋ-umuntaŋ kwen. \qt*   
\q1
\v 6  \x * \xo 12:6 \xt Rev 3:19\x* \qt U imata, Ekänitä äma kubäta nadäŋ imikinik täŋpäŋ nanakna yäŋ iwetpäŋä irit kuŋat-kuŋari yäpän-siwoŋtaŋ imikta komi imik täyak.\qt* \rq Snd 3:11-12\rq*   
\b  
\p
\v 7  \x * \xo 12:7 \xt Lo 8:5; 2Sml 7:14\x* Unita bäräpi kotaŋpäŋ kwikinik irut. U Anutu täŋo yäpä-siwoŋtak piä. Yäpä-siwoŋtak piä täk täyak uwä nanjiye bäyawanitä-yäŋ täŋ tamik täyak. Nadäkaŋ? Kome terak naniyetä iroŋiniye yäpä-siwoŋtak täkaŋ. Eruk, Anututä udegän täk täyak.  
\v 8 Täŋ, Anututä iroŋiniye bureni kudup yäpän-siwoŋtak täyak unita in yäpä-siwoŋ takta komi nämo tameko uwä ŋode nadäneŋ; Nin kubokäret nanak, nanakiye bureni nämo.  
\v 9 Täŋpäkaŋ ŋode nadäk täkot; Nin iroŋiken naniye bäyawanitä yäpä-siwoŋtak piä täŋ nimiŋirä oraŋ yämik täŋkumäŋonik. Eruk, ude täk täŋkumäŋo unita mäjonin täŋo Nanin pähaptä ninken yäpä-siwoŋtak piä täŋirän, imata nadäna bureni-inik nämo täŋpek? Nämo, komi bäräpi ahäŋ nimiŋirä u kotaŋpäŋ kwikinik itnayäŋ tämäŋo uwä irit burenita biŋam api täne.   
\p
\v 10 Täŋpäkaŋ naniye bäyawanitä iniken nadäk terak apiŋotagän yäpä-siwoŋtaŋ nimik täŋkuŋonik. Täŋ, Anututäwä täŋkentäŋ nimikta ba nin ini kudupi-inik it täyak udegän itta yäpä-siwoŋtak piä täŋ nimik täyak.  
\v 11  \x * \xo 12:11 \xt Jem 3:17-18\x* Bureni, yäpä-siwoŋtak täŋo komi unita pengän gäripi nämo nadäk täkamäŋ. Nämo, u komi! Upäŋkaŋ kämi, yäpän-siwoŋtaŋ nimiŋirän nadäna tärewäpäŋ kädet siwoŋi äneŋi iwatpäŋ bänepnin pidämtak täyak.   
\s1 Jukuman ätu  
\p
\v 12  \x * \xo 12:12 \xt Ais 35:3\x* Butewaki! In ätu gapun taŋpäŋ itkaŋ. Eruk bänepjin täŋkehärom taŋpäŋ äneŋi kehäromi nikek kaŋ irut!  
\v 13  \x * \xo 12:13 \xt Snd 4:26\x* Gapun taŋpäŋ kuŋarirä nadäkinikjin paot-inik täneŋta! Unita kädet siwoŋi iwatpäŋ kehäromi nikek kuŋat täkot.  
\v 14  \x * \xo 12:14 \xt Sam 34:14; Rom 12:18\x* Ude täŋkaŋ ämawebe-kät not täŋpäŋ bänep kubägän terak itta piäni täk täkot. Täŋkaŋ udegän, ehutpäŋ momi täktäk kädet mäde ut imiŋpäŋ kudupi kaŋ irut. Nadäkaŋ? Äma kubätä kudupi nämo irayäŋ täko uwä Ekäni nämoinik api kaŋ-ahäwek.  
\v 15  \x * \xo 12:15 \xt Apos 8:23\x* Täŋpäkaŋ in kubätä Anutu täŋo orakorak pära yäpeko udeta nadäŋ täpäneŋpäŋ kaŋ kuŋarut. Ba inken nanik kubätä tokän jägämi ude äworeŋpäŋ in bämopjin-ken täŋpäwak pähap pewän ahäneŋo udeta watäni ket itpäŋ kaŋ kuŋarut.  
\v 16  \x * \xo 12:16 \xt Stt 25:33-34\x* Ba in kubokäret täneŋo udeta irit kuŋat-kuŋatjinta nadäŋ täpäneŋpäŋ kaŋ kuŋarut. Täŋpäkaŋ in kubätä Iso ude äworeŋpäŋ Anututa nadäŋ äwaräkuk täŋpekta! Iso uwä nanak intäjukun nanik unita imaka tägagämän nani keri-ken nanik täga yäpnaŋipäŋ kepma kubä nakta iwäpäŋ monäni ŋode iwetkuk; Gäk ketem ijiŋ namikaŋ imaka päke nantä namayäŋ täyak u kudup gäka biŋam yäk.  
\v 17  \x * \xo 12:17 \xt Stt 27:30-40\x* Eruk ude yäŋkukopäŋ kämiwä jide nadäŋkuk? U nani-ken nanik kon man ba tuŋumi äneŋi näkŋata biŋam kaŋ täŋpän yäŋ nadäŋkuko upäŋkaŋ nanitä Nämo yäŋ iwetkuk. Nämo yäŋ iwerirän konäm butewaki täŋkuko upäŋkaŋ goret pengän täŋkuko u yäpä-siwoŋtakta kädetta wäyäkŋewän waŋkuŋ.   
\s1 Topmäk-topmäk kodaki terak it täkamäŋ  
\p
\v 18  \x * \xo 12:18 \xt Kis 19:16-20; Lo 4:11-12\x* Eruk, in uken it täkamäŋ yäŋ nadäk täkaŋ? In imaka ketjintä täga iŋirani ba dapunjintä känaŋi, Isrel ämawebetä kaŋkuŋo udewani-ken nämo itkaŋ. Isrel ämawebe uwä Sainai pom mebäri-ken kuŋkaŋ kädäp mebet pähappäŋ kaŋkuŋ. Ba kome wärämäŋirän bipmäŋ utpäŋ mänit pähap piäŋirän kaŋkuŋ.  
\v 19  \x * \xo 12:19 \xt Kis 20:18-21; Lo 5:22-27\x* Täŋkaŋ womat mämä pähap gänaŋ gera kotäk kubä nadäŋkuŋo uwä nadäŋkaŋ umuntaŋpäŋ Moses butewaki man terak ŋode iwetkuŋ; Man u äneŋi nämo ahäŋirän nadänayäŋ yäk.  
\v 20  \x * \xo 12:20 \xt Kis 19:12-13\x* Täŋpäkaŋ Moses man ude iwetkuŋo uwä mebäri ŋodeta; U Anutu täŋo jukuman ŋodeta nadäŋirä umuri pähap täŋkuko unita; Äma ba tom kubätä päŋku pom u yeweko uwä mobätä kumäŋ-kumäŋ utneŋ.  
\v 21  \x * \xo 12:21 \xt Lo 9:19\x* Bureni-inik, imaka kaŋpäŋ nadäŋkuŋo uwä umuri pähap täŋirän Mosestä yäŋkuk; Umuntaŋpäŋ dädätna kwaikaŋ! yäk.   
\p
\v 22  \x * \xo 12:22 \xt Gal 4:26; Rev 5:11\x* Täŋ, intä päŋku itkaŋ-ken uwä imaka umuri udewani nämo. Nämoinik, inä Saion pom, Anutu paot-paori nämo unitäŋo yotpärare wäpi Kunum Gänaŋ Jerusalem uken kuŋkuŋo itkaŋ. Uken aŋero jiraŋ, daninaŋi nämo oretoret pähap täŋ itkaŋ-ken u kuŋkuŋo itkaŋ.  
\v 23  \x * \xo 12:23 \xt Luk 10:20\x* Ba in Anutu täŋo nanakiye intäjukun nanik unitäŋo käbeyä pähapken äbä yäpurärätkuŋo itkaŋ. Ämawebe äbot uwä wäpi kunum gänaŋ kudän täwani. Ba in Anutu, ämawebe kuduptagän yäpmäŋ daniwani äma, uken ahäŋkuŋo itkaŋ. Ba ämawebe siwoŋi, Anututä momini ärut-paktaŋ yämiŋkuko unitäŋo mäjotä irani-ken ahäŋkuŋo itkaŋ.  
\v 24  \x * \xo 12:24 \xt Hib 8:6, 10:22; 1Pi 1:2; Stt 4:10\x* Ba in Jesu, Anutu ba ämawebeniye bämopi-ken topmäk-topmäk kodaki pewän ahäŋkuŋo uken ahäŋkuŋo itkaŋ. Ba nägät, Jesutä momi pekpek kädet täwitta piwän kuŋkuŋo uken ahäŋkuŋo itkaŋ. Nägäri uwä manbiŋam säkgämän kubä yäŋahäk täyak, manbiŋam Abel täŋo nägättä yäŋahäŋkuko ude nämo. Nägät Abeltä piwän kuŋkuŋo unitä kowat-urän pewän ahäŋkuk.   
\p
\v 25  \x * \xo 12:25 \xt Hib 2:1-3; Hib 10:26-29\x* Unita eruk, Anutu man niwet täyak u man yäŋirän mani buramikta bitnäneŋta nadäŋpäŋ bänep nadäk-nadäkjinta watä ket itkot. Nadäkaŋ? Anututä bian Moses meni jinom terak komen ämawebe jukuman yäwetkuko upäŋkaŋ mani nämo buramiŋkuŋ. Mani nämo buramiŋkuŋo unita kowata waki bureni yäpuŋ. Täŋ, apiŋo Anututä kunum gänaŋ nanik Jesu terak jukuman niwetak. Täŋirän nin man kunum gänaŋ nanik u buramikta bitnänero uwä jide täŋpäŋ kowata waki u irepmitne? Nämoinik, u wakiinik yäpne.  
\v 26  \x * \xo 12:26 \xt Kis 19:18; Sam 68:8; Hag 2:6\x* Täŋpäkaŋ man bian yäwetkuko unitä kome iŋitpäŋ kwaiŋkuk. Ude täŋkuko upäŋkaŋ apiŋowä yäŋkehäromtak man ŋode yäyak; Näk bian komegän iŋitpäŋ kwaiŋkut yäk. Täŋ, kämiwä kunum ba kome bok äneŋi api yepmäŋitpäŋ kwaiwet yäk.  
\v 27 Täŋpäkaŋ man “äneŋi ude api täŋpet” yäŋ yäyak uwä ŋode yäŋkwawa täyak; Imaka täŋ-pewani u kuduptagän täŋpewän paot-inik api täneŋ. Upäŋkaŋ imaka kumän-tagän-inik nämo api paotneŋ. Nämo, imaka wakta yäwani ugänpäŋ api täŋpewän paotneŋ. U paorirä imaka kehäromi, nämo wakta yäwani unitägän api itneŋ.   
\p
\v 28 Täŋpäkaŋ imatäken u api irek? U intäjukun ämanin täŋo kome ninta biŋam peŋ nimani unitägän api ireko unita oretoret täkäna! Kome u api korenero unita iniŋoret-oret kädet Anututä ini gäripi nadäk täyak udegän iwatpäŋ nadäwätäk terak oraŋ imiŋpäŋ iniŋoret täkäna.  
\v 29  \x * \xo 12:29 \xt Lo 4:24, 9:3; Ais 33:14\x* U imata, Anutunin u kädäp mebet pähap, imaka kudup ijiŋ paot täkaŋ udewani.   
\c 13  
\s1 Kädet ätu Anututä gäripi nadäk täyak  
\p
\v 1  \x * \xo 13:1 \xt Jon 13:34\x* Täŋpäkaŋ inä ninin buap yäŋ nadäŋpäŋ bänep iron kowata kowata täŋpeŋ kuŋat täkot.  
\v 2  \x * \xo 13:2 \xt Rom 12:13; 1Pi 4:9; Stt 18:1-8; Stt 19:1-3\x* Täŋkaŋ kädet täga ŋodeta nämo täŋguŋ täneŋ; Äma kudupitä komejin-ken äbäŋirä yämagutpäŋ eŋijin-ken yepmaŋpä pätneŋ. Äma ätu kädet ude täŋkuŋo uwä ämapäŋ yämagutkamäŋ yäkŋat aŋeropäŋ yämagutkuŋ.  
\v 3  \x * \xo 13:3 \xt Mat 25:36; Hib 10:34\x* Täŋpäkaŋ äma komi eŋi gänaŋ itkaŋ u täŋkentäŋ yämik täkot, in u bok itkaŋ bumik. Ba äma keri terak komi yäpmäk täkaŋ u imaka, täŋkentäŋ yämik täkot, in komi u bok nadäk täkaŋ bumik.   
\p
\v 4  \x * \xo 13:4 \xt Gal 5:19,21; Efe 5:5\x* Täŋpäkaŋ yanäpi täktäk u imaka tägagämän kubä unita äma kuduptagäntä täŋmeham täneŋ. Täŋkaŋ yanäpi yarätä ämawebe ätukät jopjop nämo kuŋatneŋ. Nämo, ini yanäpi siwoŋi itdeŋ. Nadäkaŋ? Anututä ämawebe kubokäret kädet iwarani udewani manken api yepmaŋpek.  
\v 5  \x * \xo 13:5 \xt 1Ti 6:8; Jos 1:5\x* Täŋpäkaŋ moneŋ tuŋumta nadäŋ gärip nämo täneŋ. Nämo, nadäk udewani mäde ut imiŋpäŋ kukŋi kädagän kuŋatpäŋ ketjin-ken tuŋum ähan peŋ tamani unita nadäwä täga täŋpäpäŋ nadäwätäk terak nämo kuŋatneŋ. Imata, Anututä ŋode yäŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Näk inta nämo api guŋ täwet, ba nämoinik api tabä kätäwet yäk.\qt* \rq Wkp 31:6\rq*   
\b  
\m
\v 6  \x * \xo 13:6 \xt Sam 27:3, 146:5\x* Anututä ude niwetkuko unita kwawak ŋode yäŋahäna;  
\b  
\q1 \qt Anutu u näkŋo täŋkentäkna unita imaka kubäta nämoinik api umuntäwet.\qt*  
\q1 \qt Nämo, ämatä näk täga nämo täŋpä waneŋ.\qt* \rq Sam 118:6\rq*   
\s1 Jesu iwaräntäkta nämo umuntäne  
\p
\v 7  \x * \xo 13:7 \xt 1Ko 4:16; Hib 6:12\x* Täŋpäkaŋ injinken watä ämajiye bianita juku piwut. Watä ämajiye uwä Anutu täŋo manbiŋam täwetpäŋ täwoŋärek täk täŋkuŋ. Täŋkaŋ kädet jide kuŋatpäŋ kumbuŋo unita nadäŋpäŋ kädet kuroŋ unitä täk täŋkuŋo udegän täk täneŋ.  
\v 8  \x * \xo 13:8 \xt Efe 4:14\x* Nadäkaŋ? Äma unitäŋo intäjukun äma Jesu u täktäki ba yäkyäki ini udegän. Kwep itkuko udegän apiŋo itak, ba pen udegän api it yäpmäŋ ärowek.   
\p
\v 9  \x * \xo 13:9 \xt Rom 14:17\x* Eruk, watä ket itpäŋ kuŋarut. Anutu wäpi terak jop manman mebäri mebäri yäk täkaŋ u bänepjin äriŋpewän kädet siwoŋi peŋpäŋ kädet gwäjiwani iwatneŋta! Äma täŋo baga mantä bänepjin täga nämo täŋkentäŋ tamineŋ. Ketemta yäjiwät man ba äma täŋo man udewani mäde ut imiŋirä Anutu täŋo orakorakitä bänepjin täŋ-kehäromtak täyon.  
\v 10 Täŋpäkaŋ ärawa pähap kubä ninta biŋam täŋpani itak. Upäŋkaŋ unitäŋo bureni uwä Juda täŋo bämop ämata biŋam nämo täyak. Nämo, bämop äma uwä kudupi yotken ärawa täktäk piä biani pen täk täkaŋ unita.  
\v 11  \x * \xo 13:11 \xt Wkp 16:27\x* Juda täŋo baga man iwatpäŋ bämop äma intäjukun täŋpanitä momi ärutta tom däpmäŋkaŋ unitäŋo nägäripäŋ yäpmäŋpäŋ Bägup Kudupitä Kudupi-inik-ken ärok täkaŋ. Tom däpmäk täkaŋ unitäŋo bureni nämo yäpmäŋ ärok täkaŋ. Nämo, bureni uwä yäpmäŋ päŋku yotpärare gägäni-ken pewä ijik täkaŋ.   
\p
\v 12  \x * \xo 13:12 \xt Mat 21:39; Jon 19:17\x* Täŋpäkaŋ mebäri unita Jesutä udegän, mäyäk kotaŋpäŋ yotpärare gägäni-ken komi pähap nadäŋkuk. Ämawebeniye nägäri piwän kuŋkuŋo uterak kudupi-inik itneŋta kumbuk.  
\v 13  \x * \xo 13:13 \xt Hib 11:26, 12:2\x* Unita ninä mäyäk Jesutä kotaŋkuko udegän kotaŋkaŋ yotpärare gägäni-ken kuŋpäŋ Jesu tubeŋ kuna!  
\v 14  \x * \xo 13:14 \xt Hib 11:10,16; Hib 12:22\x* U imata, kome ŋo terak yotpärare kehäromi paot-paori nämo, kubä nämo itak. Nämo, ninä yotpärare mebäri kubä, kämi ahäŋ nimekta dapun käroŋ täŋ itkamäŋ.   
\p
\v 15  \x * \xo 13:15 \xt 2Sto 29:31; Sam 50:14,23; Hos 14:2\x* Unita ämawebenaye, Jesuta nadäŋpäŋ Anutu wäpi yäŋahäŋpäŋ iniŋoret täkäna! Ude tänayäŋ täkamäŋ unitä Anututa ärawa ude api täŋpek.  
\v 16  \x * \xo 13:16 \xt Plp 4:18\x* Täŋkaŋ täŋkentäk ba iron kowata kowata täkta nämo guŋ täneŋ. Kudän udewani uwä ärawa Anututä gäripi nadäk täyak ude.   
\p
\v 17  \x * \xo 13:17 \xt Ese 3:17; 1Te 5:12\x* Täŋkaŋ watä ämajiye täŋo mani buramiŋpäŋ gämori-kengän kuŋat täkot. Watä piä täŋ tamik täkaŋ unita Anututä api yäwet yabäweko unita gwäk pimiŋpäŋ watä it tamik täkaŋ. Unita waki, mani buramik täkot. Ude täŋirä uyaku watä piä uwä bänep oretoret terak api täneŋ. Täŋ, in peŋawäk täŋirä watä piä butewaki terak tänayäŋ täkaŋ u täga api täŋkentäŋ tamineŋ? Täga nämo!   
\p
\v 18  \x * \xo 13:18 \xt Apos 24:16; 2Ko 1:12\x* Unita in ninta Anutu-ken yäŋapik täkot. Nin kudän siwoŋi täkta gäripi nadäk täkamäŋ unita Anutu iŋamiken bänepnintä nadäwätäk nämo täk täkamäŋ.  
\v 19 Täŋkaŋ gäripna täŋi pätak u ŋode; In Anutu-ken yäŋapiŋirä ini täŋkentäŋ namiŋirän inken äneŋi bäräŋeŋ kaŋ ärewa!   
\s1 Yäŋtärek man  
\p
\v 20-21 Täŋpäkaŋ inta yäŋpäŋ ŋode yäŋapik täyat; Anutu bänep pidäm mähemi unitä in kudän ini gäripi nadäk täyak ude täŋpeŋ kuŋatta tuŋumi säkgämän u täŋkentäŋ tamiton. Täŋkaŋ Jesu Kristo terak nadäk-nadäk ba täktäk ini kawän tägak täkaŋ u irit kuŋat-kuŋatnin-ken pewän ahäŋ nimiton! Ude täŋ nimiŋirän Jesu Kristo unitäŋo wäpi biŋam ärowani inide pen it täyon. Ekäninin Jesu, Sipsip watä äma pähap unitä kumäk-kumäki terak topmäk-topmäk paot-paori nämo u täŋkehärom taŋkuko unita Anututä kumbani-ken nanik yäpmäŋ akuŋkuk. U Bureni.   
\p
\v 22 Eruk notnaye, man kudän täŋ tamitat ŋowä käroŋi nämo unita man bänepjin täŋpidäm takta kudän täyat ŋonita nämo gaŋa täneŋ.  
\v 23 E man kubä ŋode täwera nadäwut; Notninpak Timoti u komi eŋi gänaŋ itkukopäŋ tewä äpämaŋ kuŋkuk. Unita näkken bäräŋeŋ äbänä imagurakaŋ bok api ärede.   
\p
\v 24 Intäjukun ämajiye ba Anutu täŋo kudupi ämawebeniye komejin-ken itkaŋ u mena jinom yäpmäŋpäŋ oretoret man kaŋ yäwerut. Täŋ, Itali komeken nanik äbot täŋpani notniye imaka, oretoret man täwetkaŋ.  
\v 25 Täŋpäkaŋ Anutu täŋo orakorakitä inken itinik täyon. Eruk, ugän.