\id GEN - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h Ahäkahäk 
\toc2 Ahäkahäk 
\toc1 Ahäkahäk 
\mt2 (Stat)  
\mt1 Ahäkahäk  
\mt2 Anututä yäput peŋpäŋ imaka imaka täŋpäŋ peŋkuko, ba ämawebe inita yämagutta tawaŋ peŋkuko unitäŋo manbiŋam  
\c 1  
\s1 Anututä kunum kome pewän ahäŋkumäno unitäŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Yäput peŋpäŋ Anututä kunum kenta kome pewän ahäŋkumän.  
\v 2 Täŋpäkaŋ kome u täŋkuräk-kuräk ikek, jopitä parirän bipmäŋ uranitä uwäk täŋkuk. Täŋpäŋ gwägu pähap terak uwä Anutu täŋo Munapiktä punin jop kuŋatkuk.   
\b  
\li1
\v 3  \x * \xo 1:3 \xt 2Ko 4:6\x*Täŋpäkaŋ Anututä yäŋkuk; Yäŋewän! Yäwänä yäŋeŋkuk.  
\v 4 Yäŋeŋirän Anututä peŋyäŋek u kawän tägaŋkuk. Kawän tägawäpäŋ bipmäŋ urani ba peŋyäŋek yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän inigän yepmaŋkuk.  
\v 5 Ude yäpmäŋ daniŋpäŋ peŋyäŋek täŋo wäpi Kepma yäŋ iwetkuk. Täŋkaŋ bipmäŋ urani täŋo wäpi Bipani yäŋ iwetkuk. Eruk, kome bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap kubä u täreŋkuk.   
\b  
\li1
\v 6  \x * \xo 1:6 \xt 2Pi 3:5\x*Edap kubä u täreŋirän, eruk Anututä yäŋkuk; Ume bämopiken baga kubä ahäŋpäŋ ume yäpmäŋ daniwän!  
\v 7 Ude yäwänä ume bämopiken baga kubä ahäŋpäŋ ume yäpmäŋ daniŋkuk. Yäpmäŋ daniŋpäŋ punin kubä täŋkuko gubam. Täŋkaŋ kome terak umeinik. Ude täŋirän punin inigän, komen inigän täŋkuk.  
\v 8 Ude ahäŋirän Anututä baga unitäŋo wäpi Kunum yäŋ iwetkuk. Eruk, kome äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap yarä u täreŋkuk.   
\b  
\li1
\v 9 Edap yarä u täreŋirän, eruk Anututä yäŋkuk; Kunum gämoriken ume kubäkengän it moreŋirä kome kawuki ahäwän! Ude yäwänä ahäŋkuk.  
\v 10 Täŋpäŋä Anututä kome kawuki täŋo wäpi Kome yäŋ iwetkuk. Täŋpäŋ ume kubäkengän it moreŋkuŋo unitäŋo wäpi Gwägu Pähap yäŋ iwetkuk. Ude ahäŋirän Anututä kawän tägaŋkuk.\fig |alt="Fishes and birds" src="CO00600B.jpg" size="span" loc="Bottom" copy="D.C. Cook" ref="Stt 1:10" \fig*   
\b  
\li1
\v 11 Ude täŋkaŋ Anututä yäŋkuk; Imaka yeri-yeri kome terak tädorut! Ketem mujipi nikek mebäri mebäri ba päya mujipi nikek mebäri mebäri tädorut! Ude yäwänä udegän ahäŋkuŋ.  
\v 12 Kometä towiŋirä ketem mujipi nikek doni iniken iniken terak, ba päya mujipi nikek doni iniken iniken terak ahäŋkuŋ. Ahäwäkaŋ Anututä yabäwän tägaŋkuŋ.  
\v 13 Eruk, kome äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap yaräkubä u täreŋkuk.   
\b  
\li1
\v 14 Edap yaräkubä u täreŋirän, eruk Anututä yäŋkuk; Kunum terak kepma ba bipani yäpmäŋ danikta topän ahäwut! Unitä iwän kadäni, edap kadäni, orekirit kadäni api yäŋahäk täneŋ.  
\v 15 Täŋpäŋ kunum täŋo topän u ahäŋpäŋ kometa peŋyäŋek imut. Yäwänä udegän ahäŋkuk.  
\v 16 Anututä ude yäŋpäŋ topän pähap yarä pewän ahäŋkumän. Kubä taŋi uwä kepma watäni itta, kubä täpuri uwä bipani watäni itta u yepmaŋkuk. Täŋkaŋ guk bok pewän ahäŋkuŋ.  
\v 17-18 Pewän ahäŋkuŋo uwä kometa peŋyäŋek imikta, bipani kepmata watäni itta, ba bipmäŋ urani ba peŋyäŋek yäpmäŋ danikta u Anututä kunum gänaŋ yepmaŋkuk. Ude yepmaŋpäŋ Anututä yabäwän tägaŋkuŋ.  
\v 19 Eruk, kome äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap yaräbok-yaräbok u täreŋkuk.   
\b  
\li1
\v 20 Edap yaräbok-yaräbok u täreŋirän, eruk Anututä yäŋkuk; Ume gänaŋ tom bumtainik, jiraŋ ahäwut! Täŋkaŋ barak punin terak piäŋ kuŋarut! Ude yäwänä udegän ahäŋkuŋ.  
\v 21 Anututä gwägu tom taŋi pähap ba imaka kuŋat-kuŋat ikek mebäri mebäri, wareŋ täŋpani mebäri mebäri gwägu gänaŋ kuŋat täkaŋ, ba barak mebäri mebäri pewän ahäŋkuŋ. Pewän ahäŋkuŋo u yabäwän tägaŋkuŋ.  
\v 22 Täŋpäkaŋ Anututä man yeri nikek ŋode yäwetkuk; In bäyaŋ weŋpäŋ gwägu tokŋewut, ba barak imaka, bäyaŋ weŋpäŋ kome tokŋewut!  
\v 23 Eruk, äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap ket kukŋi kudup u täreŋkuk.   
\b  
\li1
\v 24 Edap ket kukŋi kudup u täreŋirän Anututä yäŋkuk; Kome terak tom ŋode ahäŋpäŋ ini-ini bäyaŋ wewut; Tom yepmäŋ towikta yäwani ba tom ägwäri ba gämok kejima mebäri mebäri udegän bäyaŋ wewut! Ude yäwänä udegän ahäŋkuŋ.  
\v 25 Anututä tom ägwäri ba yepmäŋ towikta yäwani mebäri mebäri ba gämok gwakgwak mebäri mebäri ude u pewän ahäwäpäŋ yabäwän tägaŋkuŋ.   
\b  
\li1
\v 26  \x * \xo 1:26 \xt 1Ko 11:7\x*Ude täŋkaŋ Anututä yäŋkuk; Eruk, ninin bumik äma pena ahäwut yäk. Ude täŋitna äma unitä gwägu tom ba barak ba tom yepmäŋ towikta yäwani ba kome terak irojäŋ kuŋarani, u kuduptagän kaŋ yabäŋ yäwarut.  
\v 27  \x * \xo 1:27 \xt Mat 19:4; Mak 10:6; Stt 5:1-2\x*Ude yäŋpäŋ Anututä ini bumik äma pewän ahäŋkuŋ. Ämani peŋ webe peŋ täŋkuk.  
\v 28 Täŋpäŋ man yeri nikek ŋode yäwetkuk; Intä kome mähem täŋpäŋ bäyaŋ wewäpäŋ kome tokŋewut. Täŋpäŋ tom gwägu gänaŋ nanik ba barak ba imaka imaka kome terak kuŋarani u kuduptagän kaŋ yabäŋ yäwarut.  
\v 29 Anututä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Ketem imaka yeri nikek kudup ba päya mujipi näŋpani kudup u nakjinta peŋ tamitat.  
\v 30 Täŋpäŋ tom kejima, barak kejima ba imaka gwakgwak kome terak kuŋarani unitä nakta tokän peyat.   
\li1
\v 31 Täŋpäkaŋ Anututä imaka kudup täŋpewän ahäŋkuŋo u yabäwän tägagämäninik täŋkuŋ. Eruk, kome äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap 6 u täreŋkuk.   
\c 2  
\p
\v 1 Eruk, kunum kome yarä ukät äboriye pähap pewän ahäŋ moreŋkuŋo unitäŋo manbiŋam uba.  
\v 2  \x * \xo 2:2 \xt Hib 4:4,10\x* \x * \xo 2:2 \xt Kis 20:11\x* Täŋpäkaŋ edap 7 uken Anututä piäni täŋkuko u täreŋirän edap uken itpäŋ-nadäkta orek itkuk.  
\v 3 Anututä edap 7 u ini kon täŋ imiŋpäŋ ini pärik, kudupi api irek yäŋ yäŋkuk. Imaka kudup ahäŋ morewäpäŋ itpäŋ-nadäk täŋpa yäŋpäŋ orek itkuko unita edap u ini pärik, kudupi peŋkuk.   
\s1 Adam kenta Iv täŋo manbiŋam  
\p
\v 4-5 Ŋowä kunum kome pewän ahäŋkuŋo unitäŋo manbiŋam. Yawe Anututä kunum kome pewän ahäŋkuŋo kadäni uken päya ba ketem imaka mebäri mebäri kome terak nämo ahäwani. Yawe Anututä iwän takta nämo nadäŋ imiŋkuk. Ba piäni täkta äma kubä nämo itkuk.  
\v 6 Täŋpäkaŋ woŋ taŋi kome gänaŋ naniktä ahäŋpäŋ kome pähapta ume imiŋkuk.  
\v 7  \x * \xo 2:7 \xt 1Ko 15:45\x* Täŋpäkaŋ Yawe Anututä komepäŋ äma kubä gatäŋpäŋ iŋami gänaŋ irit täŋo woŋ piäŋ iwatkuk. Piäŋ iwat-pewän äpmoŋirän äma u imaka irit ikek ahäŋkuk.  
\v 8 Ude täŋpäŋ Yawe Anututä edap abani käda ketem piä kubä Iden komeken täŋkuk. Piä u täŋpäŋ äma gatäŋkuko u Iden piä uken teŋkuk.  
\v 9  \x * \xo 2:9 \xt Rev 2:7, 22:2,14\x* Teŋpäŋ Yawe Anututä päya mebäri mebäri kaŋgärip ikekkät mujipi ätu täga nakta bok pewän ahäŋkuŋ. Täŋkaŋ piä u bämopiken päya kubä wäpi Irit päya, kubäwä wäpi Waki ba Täga täŋo Mebäri Nadäwani päyatä itkumän.   
\p
\v 10 Täŋpäkaŋ Iden kome bämopiken naniktä ume taŋi kubä piäta gakŋi imikta kuŋkuk. Kuŋkaŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ ume yaräbok-yaräbok ini-ini kuŋkuŋ.  
\v 11 Ume kubä wäpi Pison, unitä Havila kome kudupken kuŋat moreŋkuk. Kome uken gol mobä kome gänaŋ itkuk.  
\v 12 (Gol mobä uken nanik gwäki ärowani. Täŋpäŋ ukengän päya kubä umumi käbäŋi säkgämän ikek itkuk, ba mobä kaŋgärip ikek wäpi Kanilian imaka itkuk.)  
\v 13 Täŋpäkaŋ ume kubä wäpi Gihon, unitä Kus komeken kuŋat moreŋkuk.  
\v 14 Täŋ, ume kubä wäpi uwä Taigris. Unitä Asiria kome edap abani käda u kuŋkuk. Täŋ, ume kubä wäpi Yufretis.   
\p
\v 15 Täŋpäkaŋ Yawe Anututä äma gatäŋkuko u yäpmäŋpäŋ Iden piä uken piä täkta, ba watäni irekta teŋkuk.  
\v 16 Teŋkaŋ äma u man kehäromi ŋode iwetkuk; Gäk piä ŋo gänaŋ päya mujipi nikek it yäpmäŋ kukaŋ unitäŋo mujipi täga api näŋpen.  
\v 17 Upäŋkaŋ Waki ba Täga täŋo Mebäri Nadäwani päya unitäŋo mujipi nämoinik näŋpen! U naŋpäŋä kumäkinik api täŋpen. U jop nämo gäwetat yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 18 Täŋpäkaŋ Yawe Anututä yäŋkuk; Äma u inigän irirän nämo tägatak. Ini bumikgän not täŋkentäki kubä gatäwa!   
\p
\v 19 Eruk, Yawe Anutu u tom mebäri mebäri, barak punin nanik komepäŋ täŋkuko u kudup äma unitä wäp yämikta iŋamiken yäpmäŋ äbuk. Yäpmäŋ äbäŋirän äma unitä yabäŋpäŋ wäp ini-ini yämiŋkuk. Wäpi yämiŋkuko uwä wäpi ubayäŋ.  
\v 20 Äma unitä ude täŋkuko uwä tom yepmäŋ towikta yäwani, barak ba tom ägwäri u kuduptagänta wäpi yämiŋkuk.  
\p Ude täŋkuko upäŋkaŋ täŋkentäki ini bumik kubä nämo kaŋ-ahäŋkuk.  
\v 21 Unita Yawe Anututä äma u täŋpewän däpmon patguŋ taŋirän äma unitäŋo järapi kujat kubä dätpäŋ toharipäŋ äneŋi täŋpipiŋkuk.  
\v 22 Ude täŋkaŋ Yawe Anututä järapi kujat yäpuko upäŋ webe kubä täŋpäŋ äma uken imagut yäpmäŋ kuŋkuk.  
\v 23 Imagut yäpmäŋ kuŋirän äma unitä kaŋpäŋ yäŋkuk;  
\q1 Wisik! Ŋowä kujatnek kubägän, tohatnek kubägän.  
\q1 Ŋowä ämaken nanik yäpani unita wäpi webe yäŋ api iwetneŋ.   
\m
\v 24  \x * \xo 2:24 \xt Mat 19:5; Mak 10:7-8; 1Ko 6:16; Efe 5:31\x* Eruk mebäri unita ämatä miŋi nani yepmaŋpeŋ webeni kentäŋirän gupi tohari kubägän api tädeŋ.   
\p
\v 25 Täŋpäkaŋ yanäpi yarä u moräŋ bok itpäŋ mäyäkkät nämo itkumän.   
\c 3  
\s1 Äbek ora waŋkumäno unitäŋo manbiŋam  
\p
\v 1  \x * \xo 3:1 \xt Rev 12:9, 20:2\x* Eruk, Yawe Anutu u tom ägwäri pewän ahäŋkuŋo upäŋkaŋ gämok täŋo yäŋikŋat mantä ärokinik täŋpäŋ tom päke u yärepmitkuk. Täŋpäkaŋ gämok u webe ŋode iwet yabäŋkuk; Anututä piä gänaŋ päya kuduptagän mujipi nämo nakta täwetkuk ba jide?  
\v 2 Yäŋirän webetä gämok u iwetkuk; Nek piä gänaŋ päya kuduptagän täŋo mujipi täga nädeŋ yäŋ niwetkuk yäk.  
\v 3 Täŋ, päya kubä piä bämopiken itak unitäŋo mujipi uwä Anututä iŋitta ba nakta yäjiwätkuk. Ude täŋpäŋä kumäkinik api tädeŋ yäŋ niwetkuk yäk.  
\v 4 Yäwänä gämoktä webe iwetkuk; Ude nämo! Nämo api kumdeŋ!  
\v 5 U Imata, Anututä ŋode nadäŋpäŋ täwetkuk; Ek mujipi u naŋirän dapunjek ijiwän kwäpäŋ ek Anutu ini bumik täŋpäŋ kädet täga ba waki unitäŋo mebäri api nadäwän täreneŋ yäŋ nadäŋkuk yäk.   
\p
\v 6 Gämoktä ude iweränpäŋ webetä päya u kaŋpäŋ ŋode nadäŋkuk; Päya unitäŋo mujipi kaŋgärip ikek. U täga näŋpet. U naŋpäŋ nadäk-nadäk kaŋ-ahäk ikek yäŋ nadäŋpäŋ gäripi nadäŋkuk. Ude nadäŋpäŋ mujipi u dätpäŋ naŋkaŋä moräki äpita imän naŋkuk.  
\v 7 Naŋpäŋä yarä u nadäk-nadäki piräreŋirän moräŋ kuŋatkumäno u kawän täreŋkuŋ. Unita gupi täŋpipikta pähäm taŋi ätu yäpmäŋkaŋ bipumän.   
\p
\v 8 Täŋkumäno kome komkom täŋirän Yawe Anututä piä gänaŋ kuŋarirän yanäpi yarä u mämäni nadäŋkumän. Nadäŋpäŋä umuntaŋpäŋ päya jopäniken käbop itkumän.  
\v 9 Käbop irirän Yawe Anututä äma unita gera yäŋkuk; Adam, gäk de?  
\v 10 Yäŋirän iwetkuk; Näk gäkä piä gänaŋ kädet kuŋariri mämäka nadäŋpäŋ moräŋ kuŋatat unita umuntaŋpäŋ käbop itat yäk.  
\v 11 Yäwänä Anututä iwetkuk; Moräŋ kuŋatan u netä gäwerak? Gäk päya mujipi näŋpentawä yäŋ gäwetkuro u kubä nan ba?  
\v 12 Ude yäwänä äma unitä yäŋkuk; Ude nämo! Webe näkkät itta namiŋkuno unitä päya mujipi u namän nat yäk.   
\p
\v 13  \x * \xo 3:13 \xt 2Ko 11:3; 1Ti 2:14\x* Ude yäŋirän Yawe Anututä webe iwetkuk; Imata ude tän? Ude yäwänä webe unitä iwetkuk; Näk nämo! Gämoktä yäŋnäkŋat-pewän nat yäk.  
\v 14 Yäwänkaŋ Yawe Anututä gämok u ŋode iwetkuk; Gäk ude täno unita tom towiwani ba ägwäri päke u täga bumik irirä, tagwän gäkä terakgän peyat. Gäk kome terak irojäŋ kuŋatpäŋ käpäpok naŋ yäpmäŋ api kwen.  
\v 15  \x * \xo 3:15 \xt Rev 12:17\x* Täŋpäŋ gäkkät webekät iwan pähap täŋ yäpmäŋ api kudeŋ. Gäkŋo kodakikayekät webe täŋo kodakiniyekät iwan pähap api täŋ yäpmäŋ kuneŋ. Täŋpäŋ ukät nanik kubätä gwäkka api yeŋ jakŋirek. Täŋirän kowatawä kuroŋiken api iwen yäk.   
\p
\v 16 Ude yäŋpäŋ Anututä webe uwä ŋode iwetkuk; Nanak kok itkaŋ kuŋariri komi bumta api gamet. Täŋira komi nadäŋpäŋ nanak api bäyawen. Täŋpäŋ äpkata gäripi nadäŋiri, unitä intäjukun api it gamek yäk.   
\p
\v 17  \x * \xo 3:17 \xt Hib 6:8\x* Ude yäŋpäŋ Adam ŋode iwetkuk; Gäk webe täŋo man buramiŋpäŋ päya mujip nämo nakta gäwetkuro u nano unita kome terak tagwän peyat. Gäk komi piä tärek-täreki nämo api nadäwen. Komi piä täŋpäŋ ketemka api yabäŋ ahäwen.  
\v 18 Täŋiri däräk-däräk ba mup waki ätu piäkaken kuräk ahäŋirä uken nanik ketem naŋpäŋ kaŋ kuŋat!  
\v 19 Komi nadäŋopäŋ woŋ imätpäŋ ketem u mujipi naŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän kumäŋpäŋ gäk kome gänaŋ äneŋi äyäŋutpeŋ api äpmoŋpen, gäk komepäŋ täŋpani unita. Gäk komepäŋ täŋpanigän unita kumäŋpäŋä kome gänaŋ äneŋi api äpmoŋpen.   
\p
\v 20 Eruk, Adam webeni unitä ämawebe kuduptagän täŋo miŋi intäjukun yäput peŋkuk. Unita Adamtä webeni wäpi Iv yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 21 Täŋpäkaŋ Yawe Anututä tom gupipäŋ tekta bipmäŋpäŋ Adamkät webenikätta täŋ yämiŋkuk.  
\v 22  \x * \xo 3:22 \xt Rev 22:14\x* Täŋpäŋ Yawe Anututä ŋode yäŋkuk; Apiŋo äma ŋo ninin bumik äworetak. Waki ba täga unitäŋo mebäri nadäwani. Unita äma u Irit päya unitäŋo mujipi yäpmäŋpäŋ nakta baga peŋ imine. U naŋpäŋ paot-paori nämo irek.  
\v 23 Ude yäŋpäŋ Yawe Anututä Adam yanäpi Iden piäken itkumänopäŋ yäwat kireŋkuk. Yäwat kireŋpäŋ bibikpäŋ Adam gatäŋkuko unita bibik iŋit-iŋit epän täŋpäŋ naŋpeŋ kuŋatta yepmaŋkuk.  
\v 24 Ude yäwat kireŋpewän kuŋirän, Anututä aŋero ätu ba, päip päraŋi, kädäp mebet ikek äyäŋutpäŋ äyäŋutpäŋ täŋpani Iden piä yämaniken yepmaŋkuk. Ude täŋpäŋ Irit päya täŋo käderi täŋpipiŋkuk.   
\c 4  
\s1 Kein kenta Abel täŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Adamtä webeni Ivkät yanäpi täŋpäŋ kuŋarirän nanak kok itpäŋ nanak wäpi Kein bäyaŋkuk. Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Yawetä täŋkentäŋ namiŋirän nanak kubä bäyatat yäk.  
\v 2 Täŋpäŋ mäden monäni Abel bäyaŋkuk. Bäyaŋkuko tägaŋpäŋ Abeltä sipsip watä äma ude kuŋat täŋkukonik. Täŋ Keintä ketem piä täk täŋkukonik.  
\v 3 Täŋpäŋ ittäŋgän kepma kubäta Keintä piäniken nanik ketem ätu yäpmäŋ äbäŋpäŋ Anututa biŋam peŋkuk.  
\v 4  \x * \xo 4:4 \xt Hib 11:4\x* Täŋirän Abeltä udegän tom intäjukun ahäwani uken nanik ätu däpmäŋpäŋ madäŋpäŋ gakŋi yäpmäŋ äbä Anututa biŋam peŋkuk. Täŋirän, Yawetä Abel ini ba tom peŋkuko unita nadäŋirän täga täŋkuk.  
\v 5 Täŋ Kein ini ba ketem yäpuko unitawä nadäŋirän gäripi nämo täŋkuk. Anututä ude nadäŋirän Keintä bänepi wawäpäŋ iŋami dapun äpuiŋkuk.   
\p
\v 6-7 Ude täŋirän Yawetä Kein iwetkuk; Imata bänepka wawäpäŋ äpuitan? Gäk kudän siwoŋi täŋpeŋ kuŋariri uyaku not api täŋ gamet. Upäŋkaŋ kädet täga nämo iwareno uwä wakitä käbop itpäŋ gäk gabäŋ gäwarek. Waki uwä gepmäŋitta gäripi nadätak upäŋkaŋ gäk kehärom taŋpäŋ kaŋ irepmit.   
\p
\v 8  \x * \xo 4:8 \xt Mat 23:35; Luk 11:51; 1Jo 3:12\x* Eruk, Anututä ude iweränä Keintä monäni Abel iwetkuk; Nek piäken kuda yäŋ yäwänä piäken kuŋkumän. Kuŋpäŋä Keintä monäni Abel iŋitpäŋ kumäŋ-kumäŋ utkuk.  
\v 9 Täŋirän Yawetä Kein ŋode iwetkuk; Monäka Abel de? Iweränä Keintä iwetkuk; Näk nämo nadätat. Näk notnapak täŋo watä äma ba?  
\v 10  \x * \xo 4:10 \xt Hib 12:24\x* Yäwänä Yawetä iwetkuk; Gäk imapäŋ tän? Monäka täŋo nägät kome terak piwän kuŋo unitä näkken gera yäŋirän nadätat yäk.  
\v 11 Unita tagwän gäkä terak pewa ärotak. Täŋpäŋ kome ŋo meni aŋeŋirän monäka täŋo nägät ketkaken nanik yäpmäŋpäŋ nako uken nanikpäŋ yäŋ-gäwatat.  
\v 12 Eruk apiŋonitä päŋku ketem piä täŋiri ketem bureni ket nämo api ahäneŋ. Täŋkaŋ gähä kuŋat-kuŋatgän api täŋpen.   
\p
\v 13 Yäwänä Keintä Yawe iwetkuk; Kowata namitan u bäräpiinik. Näkä u täga kotanaŋi nämo.  
\v 14 Gäk apiŋo piä täŋpäŋ nakna komeken nanik yäŋ-näwatan unita näk iŋamkaken nanik api paoret. Paot päŋku uken irit api täŋtäŋ kuŋaret. Täŋira, äma kubätä nabäŋ ahäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ api nurek yäk.   
\p
\v 15 Yäwänä Yawetä iwetkuk; Ude nämo! Äma kubätä Kein utpäŋ kowata ärowaniinik api yäpek yäk. Ude yäŋpäŋ äma kubätä Kein kaŋ-ahäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ nämo urekta Yawetä Kein gupi terak wären täŋkuk.  
\v 16 Ude täŋpäŋ Keintä Yawe iŋamiken nanik ämet päŋku kome kubä wäpi Kuŋat-kuŋatgän uken itkuk. Kome u edap äbani käda, Iden kome gägäniken itak.   
\p
\v 17 Täŋpäkaŋ Keintä webeni yäpmäŋpäŋ kuŋattäŋgän webeni nanak kok itkuk. Nanak kok itpäŋ nanaki Enok bäyaŋkuk. Kadäni uken Keintä yotpärare kodaki kubä täŋ irirän nanaki ahäŋkuko unita yotpärare u wäpi Enok yäŋ iwetkuk.  
\v 18 Täŋpäkaŋ Enok u tägaŋpäŋ nanak kubä wäpi Irat bäyaŋkuk. Täŋpäŋ Irattä nanaki wäpi Mehujael bäyaŋkuk. Täŋkaŋ Mehujaeltä Metusael bäyaŋkuk. Täŋkaŋ Metusaeltä Lamek bäyaŋkuk.   
\p
\v 19-20 Täŋpäkaŋ Lamek uwä webe gwaräp yäpuk, kubä wäpi Ada, kubä wäpi Sira. Täŋkaŋ Adatä nanaki Jabal bäyaŋkuk. Jabal uwä äma bipiken yottaba gänaŋ itkaŋ tom towik täkaŋ unitä intäjukun täŋkuk.  
\v 21 Täŋ monäni wäpi Jubal u kap tektek täŋo tuŋum mebäri mebäri u yäput peŋkuk.  
\v 22 Eruk, Lamek täŋo webeni kubä wäpi Sira unitä nanak kubä bäyaŋpäŋ wäpi Tubalkein yäŋ iwetkuk. Äma unitä kome änek-änek täŋo tuŋum ainpäŋ täŋpani unitäŋo intäjukun täŋkuk. Tubalkein unitäŋo wanori wäpi Nama.  
\v 23 Täŋpäkaŋ kadäni kubä Lamektä webeniyat ŋode yäwetkuk;  
\q1 Webenayat Ada, Sira, ek juku peŋpäŋ näkŋo man ŋo nadäwun.  
\q1 Äma kubätä äbä nägät nuränkaŋ näkä akuŋpäŋ kowata kumäŋ-kumäŋ utkut.  
\q1 Ba äma gubaŋi kubätä komi namiŋkuko unita kowata utpewa kumbuk.   
\q1
\v 24  \x * \xo 4:24 \xt Mat 18:22\x* Äma kubätä Kein utpäŋä, kowata taŋi käwep nadäwek.  
\q1 Upäŋkaŋ äma kubätä näk nutpäŋä, kowata ärowaniinik api imet.   
\m
\v 25 Täŋpäkaŋ Adamä webenikät kuŋatgän nanak kok äneŋi itkuk. Nanak kok itpäŋ nanak kubä bäyaŋpäŋ ŋode yäŋpäŋ wäpi Set iwetkuk; Keintä Abel utkuko unitäŋo komenita Anututä nadäŋ namiŋirän nanak kubä ahäŋ namitak yäk.  
\v 26 Eruk Set uwä tägaŋpäŋ nanak kubä bäyaŋpäŋ wäpi Enos yäŋ iwetkuk.  
\p Täŋpäkaŋ kadäni ukengän ämawebetä Anutu wäpi yäŋpäŋ kuŋat-kuŋat uken yäput peŋkuŋ.   
\c 5  
\s1 Adam äboriye täŋo wäpi tawaŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 5:1 \xt Stt 1:27-28\x* Adam äboriye täŋo wäpi tawaŋ ŋode kudän täwani;  
\p Anututä ämawebe pewän ahäŋkuŋo uwä Anutu ini bumik gatäŋkuk.  
\v 2  \x * \xo 5:2 \xt Mat 19:4; Mak 10:6\x* Ämani bok webe bok gatäŋpäŋ man yeri nikek yäwetpäŋ wäpi taŋi Äma yäŋ yäwetkuk.   
\p
\v 3 Täŋpäŋ Adamtä obaŋ 130 irirän nanaki gweki wäpi Set ahäŋkuk. Set u nani ini iŋami dapun bumik ahäŋkuk.  
\v 4-5 Set ahäwänkaŋ, nani Adam äneŋi obaŋ 800 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 930 ude täreŋirän kumbuk.  
\v 6 Adam nanaki Set unitä obaŋ 105 täreŋirän nanaki tuäni wäpi Enos ahäŋkuk.  
\v 7-8 Nanaki Enos u ahäwänkaŋ, nani Set uwä äneŋi obaŋ 807 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 912 ude täreŋirän kumbuk.   
\p
\v 9 Täŋpäŋ Enos unitä obaŋ 90 täreŋirän nanaki tuäni wäpi Kenan ahäŋkuk.  
\v 10-11 Kenan u ahäwänkaŋ nani Enos uwä äneŋi obaŋ 815 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 905 ude täreŋirän kumbuk.   
\p
\v 12 Täŋpäŋ Kenan unitä obaŋ 70 täreŋirän, nanaki tuäni wäpi Mahalalel ahäŋkuk.  
\v 13-14 Mahalalel u ahäwänkaŋ nani Kenan uwä äneŋi obaŋ 840 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 910 ude täreŋirän kumbuk.   
\p
\v 15 Täŋpäŋ Mahalalel unitä obaŋ 65 täreŋirän, nanaki wäpi Jaret ahäŋkuk.  
\v 16-17 Jaret u ahäwänkaŋ nani Mahalalel uwä äneŋi obaŋ 830 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 895 ude täreŋirän kumbuk.   
\p
\v 18 Täŋpäŋ Jaret unitä obaŋ 162 täreŋirän, nanaki tuäni wäpi Enok ahäŋkuk.  
\v 19-20 Enok u ahäwänkaŋ nani Jaret uwä äneŋi obaŋ 800 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 962 ude täreŋirän kumbuk.   
\p
\v 21 Täŋpäŋ Enok unitä obaŋ 65 täreŋirän, nanaki tuäni wäpi Metusela ahäŋkuk.  
\v 22-23 Metusela u ahäwänkaŋ Enoktä Anutukät kentäŋpäŋ obaŋ 300 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 365 ude täreŋirän kumbuk.  
\v 24  \x * \xo 5:24 \xt Hib 11:5; Jud 14\x* Enok uwä Anutukät kentäŋpäŋ kuŋattäŋgän paotkuk. Paotkuko uwä Anututä ini komegup ikek imagutkuk.   
\p
\v 25 Täŋpäŋ Metusela unitä obaŋ 187 it yäpmäŋ äroŋirän nanaki tuäni Lamek ahäŋkuk.  
\v 26-27 Lamek u ahäwänkaŋ nani Metusela uwä äneŋi obaŋ 782 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 969 ude täreŋirän kumbuk.   
\p
\v 28 Täŋpäŋ Lamek unitä obaŋ 182 täreŋirän nanaki tuäni ahäŋkuk.  
\v 29 Nanaki tuäni ahäŋirän wäpi Noa yäŋ iwetpäŋ ŋode yäŋkuk; Anututä kome terak tagwän peŋkuko unita komi piä, butewaki piä pähap täŋpäŋ kuŋaritna nanak ŋonitä api niniŋ kawatäwek yäk.  
\v 30-31 Noa u ahäwänkaŋ Lamek uwä äneŋi obaŋ 595 u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 777 ude täreŋirän kumbuk.   
\p
\v 32 Täŋpäŋ Noa unitä obaŋ 500 täreŋirän nanaki yaräkubä ahäŋkuŋ. Kubä wäpi Siem, kubäwä Ham, kubäwä Jafet.   
\c 6  
\s1 Anututä ämawebe täŋo irit kuŋat-kuŋat kaŋirän wakiinik täŋkuk  
\p
\v 1-2  \x * \xo 6:1-2 \xt Jop 1:6, 2:1\x* Eruk ämatä kome terak mäyap ahäŋ yäpmäŋ äbuŋ. Täŋkaŋ äperiye bäyaŋkuŋo u Anutu täŋo nanakiyetä iŋami dapun yabäŋgärip täŋpäŋä iniken iniken gäripi terak webeniyeta yäpuŋ.  
\v 3 Täŋirä, Yawetä yäŋkuk; Ämawebe u paotpaot ikek yäk. Kadäni käroŋita nämo api täŋkentäŋ yämet yäk. Näkŋo Munapiktä ämaken nämo it yäpmäŋ äroŋirän obaŋ 120 udegän itpäŋ api kumneŋ yäŋ yäŋkuk.   
\p
\v 4  \x * \xo 6:4 \xt Nam 13:33\x* Täŋpäkaŋ Anutu täŋo nanakiyetä komen äma täŋo äperiye ukät nädapi täŋirä nanakiye ahäŋkuŋ. Uwä äbot biani, inide kubä, ämik täkta kehäromi nikek. Ämawebetä äbot unitäŋo kudän pähap kaŋpäŋ biŋam pähap yäk täŋkuŋonik. Täŋpäŋ wäpi Nefirim yäŋ yäwet täŋkuŋonik. U kadäni uken, ba kämi imaka, kome terak it täŋkuŋonik.   
\p
\v 5  \x * \xo 6:5 \xt Mat 24:37; Luk 17:26; 1Pi 3:20\x* Täŋpäŋ ämatä kome terak wakiinik mebäri mebäri täŋit bänepiken nanik nadäk-nadäk wakigän nadäŋ yäpmäŋ äbäŋirä Yawetä yabäŋpäŋ-nadäŋkuk.  
\v 6 Yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ imata ämawebe u gatäŋpäŋ kome terak peŋkut yäŋ nadäŋpäŋ bänepiken jägämiinik nadäŋkuk.  
\v 7 Jägämi nadäŋpäŋ yäŋkuk; Äma näkŋa kome terak pewa ahäŋkuŋo u kuduptagän kome terak nanik kaŋ awähut morewa! yäk. Bänepna jägämi täyak unita ämawebe ukät tom ba gwak ba barak bok, kuduptagän api däpmäŋ morewet yäŋ yäŋkuk.  
\v 8 Täŋpäkaŋ Yawetä Noata nadäŋirän tägaŋkuk.   
\s1 Noa täŋo manbiŋam  
\p
\v 9  \x * \xo 6:9 \xt 2Pi 2:5\x* Täŋpäkaŋ Noa täŋo manbiŋam ŋode; Noa uwä siwoŋi kuŋat täŋkuŋonik. Ämawebe ätu päke u bämopiken, Noa-tägän kuräki, momini nämo, kuŋat täŋkukonik. Täŋkaŋ Anutukät kentäŋpäŋ kuŋat täŋkukonik.  
\v 10 Täŋpäkaŋ unitäŋo nanaki yarä kubä. Kubä wäpi Siem, kubä Ham, kubä Jafet.   
\p
\v 11 Eruk, komen äma kudup Anutu iŋamiken waŋ moreŋirä kome terak ämik kädet mebäri mebäri bumta tokŋeŋkuk.  
\v 12 Tokŋeŋirän Anututä kome kaŋirän wakiwakitä komen äma täŋo irit kuŋatkuŋari u täŋpän wakinik täŋkuk.  
\v 13 Täŋpän wakinik täŋirän Anututä Noa ŋode iwetkuk; Näk komen äma api däpmäŋ paoret. Unitäŋo ämik kädettä kome terak tokŋetak unita däpmäŋ paorayäŋ. Näk bureni yäyat, ämawebe bok kome bok api awähuret.  
\v 14 Ude täŋpayäŋ täro unita gäk päya kehäromi kehäromi madäŋpäŋ upäŋ gäpe kubä kaŋ tä. Täŋpäŋ gäpe gänaŋ täŋkireki täŋkireŋpäŋ täŋkireŋpäŋ kaŋ pe yäk. Täŋpäŋ gupiken kukŋi kukŋi nämäkpäŋ kaŋ urumäŋpipi.  
\v 15 Täŋpäŋ ŋode kaŋ tä; Järapita 140 mita, keräpinita 23 mita, käroŋinita 13 mita ude kaŋ tä.  
\v 16 Täŋkaŋ pujiŋi peŋpäŋ, järapi täŋpipiŋ yäpmäŋ äroŋiri mänit kädetta bägup jopi haf mita ude piri gämoriken jop kaŋ irän. Täŋpäŋä järapi bämopiken yäma kubä kaŋ tä. Täŋpäŋ bukä yarä punin täŋkaŋ kubä gänaŋ umude kaŋ tä.   
\p
\v 17 Anututä ude yäŋpäŋ iwetkuk; Nadätan? Näk kome terak, ämawebe ba imaka irit kuŋat-kuŋat ikek kudup däpmäŋ morewa yäŋpäŋ ume gwägu taŋi api pewa ahäwek. Täŋpäkaŋ imaka kudup kome terak itkaŋ u api paotneŋ.  
\v 18 Upäŋkaŋ gäkkät topmäk-topmäk kubägän täŋira gäpe gänaŋ äroŋpäŋ api iren. Täŋkaŋ u gäkŋagän nämo. Gäk ba nanakaye webeka ba äbekaye uwä gäkkät gäpe gänaŋ äro api itneŋ.  
\v 19-20 Täŋpäŋ tom mebäri mebäri kudup yarä-yarä, ämani webeni gäkken äbäŋirä gäpe gänaŋ kaŋ yepmaŋ. Barak mebäri mebäri, tom mebäri mebäri, gämok mebäri mebäri ba gwakgwak mebäri mebäri u yarä-yarä gäkkät bok nämo paotneŋta äroŋpäŋ kaŋ irut.  
\v 21 Ketem mebäri mebäri in ba barak tom unitä nak täkaŋ u kämi nakta yäpmäŋpäŋ gäpe gänaŋ pewi ärowut yäk.   
\p
\v 22  \x * \xo 6:22 \xt Hib 11:7\x* Täŋpäkaŋ Noatä Anututä man iwetkuko udegän buramiŋpäŋ täŋ moreŋkuk.   
\c 7  
\s1 Noatä tom mebäri mebäri yämagutkuk  
\p
\v 1 Eruk Yawetä Noa ŋode iwetkuk; Gäk äma äbot ŋo bämopiken siwoŋi kuŋariri gabäwa tägatak unita gäkkät äbotkaye in kudup gäpe gänaŋ äroŋ morewut!  
\v 2 Gäpe gänaŋ ärowayäŋä tom nakta nämo yäjiwärani mebäri mebäri ämani 7, webeni 7 ude kaŋ yäpmäŋ äro. Ba tom nämo nakta yäjiwärani mebäri mebäri ämani yarä webeni yarä kaŋ yäpmäŋ äro.  
\v 3 Täŋkaŋ barak mebäri mebäri udegän, ämani 7 webeni 7 ude yäpmäŋpäŋ pewi gäkkät bok gäpe gänaŋ kaŋ äroŋ morewut. Imaka mebäri mebäri irit kuŋat-kuŋat ikektä nämo paotneŋta ude kaŋ tä.  
\v 4 Kepma 7 täreŋirän näkä yäŋira iwän pähap api tawek. Kome terak iwän taŋ yäpmäŋ kuŋtäyon kepma bipani 40 ude api tärewek. Iwän ude taŋirän imaka irit kuŋat-kuŋat ikek kome terak pewa ahäŋkuŋo u kuduptagän api däpmäŋ morewet.   
\p
\v 5 Ude iweränkaŋ Noa Yawetä man iwetkuko uwä buramiŋpäŋ täŋ moreŋkuk.   
\p
\v 6 Täŋpänkaŋ Noa täŋo obaŋ 600 ude täreŋirän gwägu pähap kome terak tokŋeŋkuk.  
\v 7  \x * \xo 7:7 \xt Mat 24:38-39; Luk 17:27\x* Täŋirän Noa ume tokŋeŋkuko u irepmitta webeni nanakiye ba äbekiye kudup yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ gäpe gänaŋ äroŋ moreŋkuŋ.  
\v 8-9 Täŋirän tom nakta nämo yäjiwärani ba nämo nakta yäjiwärani ba barak, gämok, gwakgwak imaka mebäri mebäri ämani bok webeni bok Noaken äbuŋ. Äbäŋirä Anututä Noa iwetkuko udegän yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ gäpe gänaŋ äroŋkuk.   
\s1 Kome terak gwägu pähap tokŋeŋkuk  
\p
\v 10 Gäpe gänaŋ ärowäkaŋ kepma 7 täreŋirän kome terak gwägu pähap tokŋeŋkuk.   
\p
\v 11  \x * \xo 7:11 \xt 2Pi 3:6\x* Noa täŋo obaŋ 600 unitäŋo komepak yarä kepma 17 kadäni uken gwägu pähap kome gänaŋ naniktä ume dapuri uken bäräŋeŋ ahäŋirä kunum gänaŋ nanik iwän pähap taŋkuk.  
\v 12 Taŋ yäpmäŋ kuŋtäyon kepma bipani 40 ude täreŋkuk.   
\p
\v 13 Täŋpäkaŋ kepma iwän pähap yäput peŋpäŋ taŋkuko ugän Noa, webeni nanakiye Siem, Ham, Jafet ukät webeniyekät kudup gäpe gänaŋ äroŋkuŋ.  
\v 14 Täŋpäŋ tom ägwäri ba yepmäŋ towiwani mebäri mebäri ba gämok gwakgwak mebäri mebäri ba barak mebäri mebäri ba imaka piri nikek u kuduptagän bok äro itkuŋ.  
\v 15 Bureni, imaka irit kuŋat-kuŋat ikek mebäri mebäri kudup, yarä-yarä Noaken äbäŋpäŋ gäpe gänaŋ äroŋkuŋ.  
\v 16 Anututä Noa iwetkuko udegän äroŋ moreŋkuŋ. Ämani bok, webeni bok äroŋkuŋ. Äroŋ moreŋirä Yawetä gäpe täŋo yäma täŋpipiŋpäŋ täŋkehärom taŋkuk.\fig Gwägu tokärirän Noa gäpe gänaŋ säkgämän itkuk|alt="Ark floating on the water" src="CO00629B.jpg" size="span" loc="Top" copy="D.C. Cook" ref="Stt 7:16" \fig*   
\p
\v 17 Täŋpänkaŋ kepma 40 udeta gwägu kome terak tokŋeŋ yäpmäŋ äroŋirän gäpe u punin oraŋ yäpmäŋ äroŋkuk.  
\v 18 Bureni, kome terak ume umuri pähap tokŋeŋirän gäpetä gwägu terak kuŋ abäŋ täŋkuk.  
\v 19 Gwägu uwä kome terak bumta tokŋeŋpäŋ pom käroŋi käroŋi kuduptagän umetä uwäk täŋkuk.  
\v 20 Ume gwägutä pom miŋgupi 7 mita ude irepmitkuk.  
\v 21 Ude täŋpäŋ imaka kome terak itkuŋo u kuduptagän paot moreŋkuŋ. Barak, tom yepmäŋ towiwani ba ägwäri, gwak, gämok ba ämawebe u kuduptagän kumäŋ moreŋkuŋ.  
\v 22 Yarägän nämo paotkuŋ. Nämo, imaka mänit yäpmäk-yäpmäk ikek kuduptagän-inik kome terak kuŋarani u paotkuŋ.  
\v 23 Bureni, Anututä imaka irit kuŋat-kuŋat ikek kome terak irani kuduptagän, äma ba tom, gwak kejima, barak u kudup awähutkuk. Noakät gäpe gänaŋ itkuŋo ugänpäŋ yepmaŋkuk.   
\p
\v 24 Täŋpäkaŋ ume gwägu pähap kome punin terak tokŋeŋ irirän kepma 150 ude täreŋkuk.   
\c 8  
\s1 Ume gwägutä wädäŋ äpäŋirän kome keke yäŋkuk  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Anututä Noakät tom ägwäri ba towiwani päke ukät gäpe gänaŋ itkuŋo unita kudup nadäŋ yämiŋkuk. Nadäŋ yämiŋpäŋ mänit pähap iniŋ kireŋpewän piäŋirän gwägu pähap äpuk.  
\v 2 Täŋpäŋ ume bian kome gänaŋ nanik abuŋo u kawuk taŋkuŋ. Ba iwän taŋkuko u imaka, däkŋeŋkuk.  
\v 3-4 Täŋpäŋ gwägu taŋi u äneŋi kwikinik kwikinik wädäŋ äpmoŋkuk. Kepma 150 ude täreŋirän ume gwägutä ätu wädäŋ äpmoŋirän gäpe u Ararat Pom terak däpän yewäpäŋ itkuk. Kadäni gäpetä pom terak itkuko u komepak 7 unitäŋo kepma 17.  
\v 5 Irirän ume gwägu pen wädäŋ äpmoŋirän komepak 10 unitäŋo kepma 1 kadäni uken pom miŋgupi kwawak pat yäpmäŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 6 Eruk äneŋi kepma 40 ude täreŋirän Noatä gäpe täŋo mänit kädet bian täŋkuko u dätkuk.  
\v 7 Dätpäŋ Noa barak kubä yägu bumik pewän uken-uken piäŋ kuŋat irirän ume gwägu kawuk taŋkuk.  
\v 8 Täŋpäkaŋ Noatä kome terak ume itak ba nämo itak yäŋ kaŋpäŋ nadäkta känaräm kubä tewän kuŋkuk.  
\v 9 Tewän päŋku känaräm u maŋira yäŋkaŋ gwägu pen parirän täŋpän waŋkuŋ. Täŋpän wawäpäŋ äneŋi äyäŋutpeŋ Noaken äbuk. Äbäŋirän Noatä ket kewarirän keri terak maŋitkuk. Maŋiränkaŋ yäpmäŋ gäpe gänaŋ äbuk.   
\p
\v 10 Täŋpäŋ kepma 7 itkaŋ känaräm u äneŋi tewän kuŋkuk.  
\v 11 Tewän yäpmäŋ päŋku kuŋattäŋgän bipäda äneŋi äyäŋutpeŋ äbäŋirän kaŋkuk; Olip päya pähämi kodaki kubä meniken irirän kaŋkuk. Ude kaŋpäŋä Noatä ŋode nadäŋkuk; Ume wädäŋ äpmoŋirän kome kwawak itak yäŋ nadäŋkuk.  
\v 12 Täŋpäŋ kepma 7 itkaŋ känaräm u äneŋi tewän kuŋkuk. Eruk tewän kuŋkuko uwä äneŋi nämo äbuk.   
\p
\v 13 Noa obaŋ 601 unitäŋo komepak kubä täŋo kepma 1 täŋirän kome terak ume kawuk taŋkuk. Täŋpäŋ Noatä gäpe täŋo medäp därämutpäŋ kaŋkuk; Kome terak ume kawuk taŋirän.  
\v 14 Ätukät itpäŋä komepak yarä unitäŋo kepma 27 täŋirän okä kudup kawuktaŋ moreŋpäŋ patkuk.   
\p
\v 15 Kometä ude kawuk taŋirän Anututä Noa iwetkuk;  
\v 16 Gäk, webeka ba nanakaye äbekaye gäpe gänaŋ naniktä yäman aput.  
\v 17 Tom, barak, gämok, gwakgwak u imaka yepmaŋpi äput. Yepmaŋpi äpäŋpäŋ bäyaŋ weŋpäŋ kome tokŋewut yäk.   
\p
\v 18 Ude iwerirän Noakät webeni nanakiye äbekiye äpuŋ.  
\v 19 Ba tom kome terak kuŋarani kudup, barak, gämok, gwakgwak u kuduptagän gäpe gänaŋ naniktä äbot ini-ini tawaŋ äpuŋ.   
\p
\v 20 Äpäŋ moreŋpäŋä Noatä Yawe iniŋ oretta mobä bukä kubä täŋpäŋ tom ba barak nakta nämo yäjiwärani kudup ukät nanik ätu yäpmäŋpäŋ ijiŋ imiŋkuk.  
\v 21 Ijiŋ imiŋirän Yawetä käbäŋi säkgämän nadäŋpäŋ bänepitä ŋode nadäŋkuk; Ämata yäŋpäŋ kome terak tagwän wari nämo api täŋpet. Äma nanakinik kentä bänep nadäk-nadäki wakigän api täŋ yäpmäŋ kuŋatneŋo upäŋkaŋ täŋkuro udegän näk imaka imaka kuŋat-kuŋat ikek kuduptagän äneŋi nämoinik api däpet.   
\q1
\v 22 Nämo!  
\q1 Kome täŋo kadäni it yäpmäŋ ärowayäŋ täyak udegän  
\q1 piŋpäŋ naknak, mänit ba komi,  
\q1 iwän ba edap kadäni, kepma bipani  
\q1 u pen api it yäpmäŋ ärowek.   
\c 9  
\s1 Anututä Noakät topmäk-topmäk täŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 9:1 \xt Stt 1:28\x* Täŋpäŋ Anututä Noakät nanakiye man yeri nikek ŋode yäwetkuk; In nanak weŋbäyak täŋirä kome kaŋ tokŋewän.  
\v 2 Täŋpäkaŋ tom ägwäri, barak, gämok gwakgwak kome terak kuŋat täkaŋ u ba gwägu tom u kuduptagän in ketjinken peyat. Ude täŋira inta umun pähap nadäŋpäŋ api kuŋatneŋ.  
\v 3 Imaka irit kuŋat-kuŋat ikek u nakta tamitat. Bian tokän peŋ tamiŋkuro udegän apiŋo imaka imaka kudup nakta tamitat.   
\p
\v 4  \x * \xo 9:4 \xt Stt 17:10-14; Wkp 19:26; Lo 12:16,23, 15:23\x* Upäŋkaŋä tom nägäri nämo piwä kwani u nämo näneŋ, nägät u irit täŋo kehäromi nikek unita.  
\v 5 Nadäkaŋ? Nägät pikpik täŋo kowata u näkä api däpmäŋ tärewet. Äma kubätä noripak kubä ureko uwä kowata näkä bureni-inik api täŋpet. Ba tom kubätä äma kubä ureko uwä kowata udegän näkä api däpmäŋ tärewet.   
\q1
\v 6  \x * \xo 9:6 \xt Stt 1:26; Kis 20:13\x* U imata, äma kubä täŋo iŋam dapun nämo.  
\q1 Anutu näkŋa bumik täŋpani unita äma kubätä noripak kubä utpewän nägäri piwän kuneŋo unitäŋo kowata äma-tägän udegän äma u utpewän nägäri api piwän kuneŋ.   
\q1
\v 7  \x * \xo 9:7 \xt Stt 1:28\x* Täŋpäkaŋ Noa, intäwä yeri nikek täŋpäŋ bäyaŋ weŋirä kome kaŋ tokŋewän.   
\m
\v 8 Anututä ude yäŋpäŋ Noakät nanakiye ŋode yäwetgän täŋkuk;  
\v 9 Näkä apiŋo in ba yerijiyekät bok, topmäk-topmäk täyat.  
\v 10 Täŋpäŋ imaka kome terak irit kuŋat-kuŋat ikek inkät penta gäpe gänaŋ naniktä äpuŋo, barak, tom ägwäri ba yepmäŋ towiwani u kudup inkät topmäk-topmäk täyat yäk.  
\v 11 Näk inkät topmäk-topmäk täyat uwä ume putputtä imaka kome terak kuŋat täkaŋ ba kome ini äneŋi nämoinik api awähuret.   
\p
\v 12 Anututä ude yäŋpäŋ äneŋi kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Näk inkät imaka kuŋat-kuŋat ikek kuduptagän inkät bok it täkaŋ, ba imaka kuduptagän kämi ahäkta yäwanikät bok, topmäk-topmäk täyat unitäŋo kudän ŋode;  
\v 13 Näkŋo gämok wära kudän gubam terak peyat. Peyat u kaŋkaŋ topmäk-topmäk komekät täŋkuro unita kaŋ juku piwut.  
\v 14-15 Näkä täŋpewa gubam gwägätpäŋ gämok wära ahäŋirän näkä inkät ba imaka irit kuŋat-kuŋat ikek mebäri mebäri ukät topmäk-topmäk täŋkuro u api nadäwet. Nadäŋira ume putputtä kome terak imaka irit ikek kudup wari nämo api däpek.  
\v 16 Täŋpäŋ gubam terak gämok wära parirän kaŋpäŋ kome terak imaka irit kuŋat-kuŋat ikek inkät topmäk-topmäk tärek-täreki nämo täŋkuro u api nadäwet.  
\v 17 Anututä ude yäŋpäŋ Noa ŋode iwetkuk; Kome terak imaka irit kuŋat-kuŋat ikek in kuduptagänta topmäk-topmäk täyat unitäŋo kudän u api kak täneŋ.   
\s1 Noa nanakiye täŋo manbiŋam  
\p
\v 18 Noa nanakiye gäpe gänaŋ naniktä äpuŋo unitäŋo wäpi Siem, Ham, Jafet. Täŋkaŋ Ham uwä Kenan täŋo nani.  
\v 19 Noa nanakiye yaräkubä uken naniktä komen äma äbori äbori ahäŋ patpat täŋpäŋ komeni komeni it yäpmäŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 20 Noa uwä ketem piä täkta, äma ude itkuk. Täŋpäŋ Noa u yäput peŋpäŋ päya kubä wäpi wain, u piä täŋkuk.  
\v 21 Täŋpäkaŋ kämiwä wain ume yäpmäŋpäŋ naŋkaŋ täŋguŋguŋ taŋpäŋ yottaba gänaŋ moräŋ patkuk.  
\v 22 Moräŋ parirän Kenan täŋo nani Ham unitä nani Noa moräŋ parirän kaŋpäŋ noripakiyat äpmo biŋam yäwetkuk.  
\v 23 Yäweränkaŋ Siem kenta Jafet tek kubä yäpmäŋpäŋ mädeni käda ämetpäŋ yäpmäŋkaŋ nan moräŋ parirän käde yäŋ nadäŋpäŋ mäde kädagän päro ämet imiŋkumän.   
\p
\v 24 Täŋpäŋ Noa u waintä urirän patkuk kädagän akuŋpäŋ nanaki gweki Hamtä imaka täŋ imiŋkuko unita nadäŋpäŋ ŋode yäŋkuk;   
\q1
\v 25 Tagwäntä Kenan terak kaŋ ärowän!  
\q1 U äpaniinik itkaŋ noriye täŋo piä täŋ yämiktagän.   
\m
\v 26 Ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk;  
\q1 Yawe, Siem täŋo Anutu u iniŋ oretna!  
\q1 Täŋkaŋ Kenan u Siem täŋo piä täŋ imiktagän.   
\q1
\v 27 Täŋpäkaŋ Anututä Jafet täŋkentäŋ imiŋirän komeni taŋigän kaŋ pipiyäwän.  
\q1 Täŋirän Jafet täŋo yeriniyekät Siem täŋo yeriniye bok kaŋ irut.  
\q1 Täŋpäkaŋ Kenan täŋo uwä piä täŋ imiktagän.   
\m
\v 28 Täŋpäkaŋ gwägu pähaptä paorirän Noa uwä äneŋi obaŋ 350 ude it yäpmäŋ kuŋkuk.  
\v 29 Kuŋarirän obaŋ 950 ude täreŋirän kumbuk.   
\c 10  
\s1 Noa äbeki oraniye täŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Gwägu pähaptä paoränkaŋ u punin terak Noa nanakiye Siem, Ham, Jafet unitäŋo nanakiye ahäŋkuŋ. Äma yaräkubä unitäŋo manbiŋam ŋode;   
\p
\v 2 Jafet täŋo nanakiye wäpi ŋode; Gome, Magok, Madai, Javan, Tubal, Mesek ba Tiras.   
\p
\v 3 Gome täŋo nanakiye wäpi ŋode; Askenas, Rifat, Togama.   
\p
\v 4 Javan täŋo nanakiye wäpi Elisa, Tasis. Täŋkaŋ ämawebe Saipras kenta Dodan komeken nanik u imaka, Javantä äbotken nanik.  
\v 5 Täŋkaŋ äbot u bäyaŋ weŋirä äbot mäyap ahäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Äbot mäyap unitäŋo komeni ba mani kotäk inigän inigän. U ini buap-buap gwägu dubiniken ba kome kubäkubä gwägu bämopiken ittäŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 6 Ham täŋo nanakiye wäpi ŋode; Kus, Isip, Libia, Kenan.   
\p
\v 7 Kus täŋo nanakiye wäpi ŋode; Seba, Havila, Sapta, Rama, Sapteka. Rama uwä nanakiyat wäpi Seba kenta Dedan.   
\p
\v 8 Kus uwä Nimrot täŋo nani. Nimrot u tägaŋpäŋ äma kehäromi, wäpi biŋam nikek täŋkuk.  
\v 9 Yawetä täŋkentäŋ imiŋirän tom däpmäkta intäjukun ämata itkuk. Mebäri unita äma kehäromi ätuta U Nimrot bumik, Yawetä täŋkentäŋ imiŋirän tom däpani ärowani itkuko u yäŋ yäwet täkaŋ.   
\p
\v 10 Täŋpäŋ Nimrot unitä Babilonia kome taŋiken yotpärare mäyap täŋkuk. Intäjukunä yotpärare ŋode täŋkuk; Babel, Erek, Akat, Kalne.  
\v 11 Eruk, Babilonia kome peŋpeŋ Asiria komeken kuŋkuk. Kome uken yotpärare wäpi Ninive, Rehobot, Kala, Resen täŋkuk.  
\v 12 Resen yotpärare uwä Ninive Kala yotpärare bämopiken itak. U yotpärare pähap.   
\p
\v 13 Isip täŋo yeri äbot-äbot ŋode ahäŋkuŋ; Lidia nanik, Anam nanik, Lehap nanik, Naptu nanik,  
\v 14 Patarus nanik, Kaslu nanik, Krit nanik. Krit naniktä Filistia nanik ahäŋ patpat täŋkuŋ.   
\p
\v 15-18 Kenan nanaki wäpi Saidon intäjukun ahäŋkuk. Saidon ahäŋkuko u punin terak Kenan täŋo yeri äbot ätu wäpi ŋode ahäŋkuŋ; Hit, Jebus, Amo, Gilgas, Hivi, Alka, Sini, Alvat, Semar, Hamat. Äbot ude ahäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.  
\p Kadäni u punin terak Kenan nanakiye täŋo äbori äbori uken-uken kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.  
\v 19 Kuŋtäŋpä kuŋkuŋo unita Kenan nanakiye äbori äboritä kome taŋi tokŋeŋ moreŋkuŋ. Kome taŋi täŋpäŋ Saidon kometä päŋku kome ban ätu unitäŋo baga terak täreŋkuk. Kome ban u wäpi ŋode; Geral, Gasa, Sodom, Gomora, Atma, Seboim, Lasa u täreŋkuk.   
\p
\v 20 Eruk tawaŋ it yäpmäŋ äbäkaŋ u Ham nanakiye. Unitäŋo buap, mani kotäk, komeni, äbori u wäpi wäpi terak tawaŋ pewani.   
\p
\v 21 Jafet monäni wäpi Siem u imaka, nanakiye ätu ahäŋkuŋ. Siem u Ebe nanakiye täŋo orani.   
\p
\v 22 Siem nanakiye wäpi ŋode; Elam, Asu, Apaksat, Lidia, Aram.   
\p
\v 23 Aram nanakiye uwä ŋode; Us, Hul, Geta, Mas.   
\p
\v 24 Apaksat uwä Sela täŋo nani. Selawä, Ebe täŋo nani.   
\p
\v 25 Ebe täŋo nanaki yarä ahäŋkumän. Kubä wäpi Pelek. Unitäŋo kadäniken ämawebetä äma äbot-äbotta kome yäpmäŋ daniŋkuŋo unita nanitä wäpi Pelek yäŋ iwetkuk. Monäni wäpi Joktan.   
\p
\v 26-29 Joktan unitäŋo nanakiye wäpi ŋode; Almodat, Selep, Hasamawet, Jera, Hadoram, Usal, Dikla, Obal, Abimael, Seba, Ofi, Havila ba Jobap. Äma u kudup Joktan nanakiye.   
\p
\v 30 Siem äboriye unitäŋo kome pom-pom ikek, edap dapuri abani käda itkuk. Mesa kome yäput peŋpäŋ päŋku Sefa täretak.  
\v 31 Tawaŋ it yäpmäŋ abäkaŋ u Siem nanakiye. Unitäŋo buap, mani kotäk, komeni, äbori u wäpi wäpi terak tawaŋ pewani.   
\p
\v 32 Äma tawaŋ it yäpmäŋ äpäkaŋ ŋo u Noa nanakiye äbori äbori ahäŋkuŋo udegän. Gwägu pähap paotkuko u punin terak äbot u naniktä äbori äbori ba kome deken deken kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.   
\c 11  
\s1 Man kotäk yäpmäŋ daniwani täŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Kadäni uken ämawebe komeni komeni man kotäk kubägän yäk täŋkuŋonik. Ba imaka wäpi wäpi uwä kudup kubägän yäk täŋkuŋonik.  
\v 2 Täŋpäŋ ämawebe kome dapuri äpmoŋpanikentä bäyaŋ weŋtäŋ äbäŋkä awaŋ kubä wäpi Babilonia kome ahäŋpäŋ uken yotpärare täŋpäŋ itkuŋ.   
\p
\v 3 Täŋpäŋä yot täna yäŋkaŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Eruk, gäŋpäŋ täŋpena kwäkä yäwäkaŋ kädäpken ijiŋpena kehärom tawut yäk. Ba gäŋ kehärom täwani yäpurärätpäŋ däpmäŋ gatäkta kome yäpmäki kome gänaŋ nanik upäŋ kaŋ däpmäŋ gatäna yäk. Ude täŋkuŋo uwä äma kome ätuken naniktä yot mobäpäŋ täk täŋkuŋo u nämo täŋkuŋ. Ba mobä yäpurärätpäŋ däpmäŋ gatäkta gäŋpäŋ täk täŋkuŋo u nämo täŋkuŋ.  
\v 4 Täŋpäkaŋ äma unitä yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Eruk yotpärare taŋi kubä täna. Täŋkaŋ yotpärare u bämopiken yot käroŋi kubä yäpurärätpäŋ täŋtäŋ äroŋitna miŋgupitä kunum kaŋ yäpurän! Ude täŋitna wäpnin biŋam nikek itpäŋ komeni komeni kuŋtäna kuneŋtawä yäk.   
\p
\v 5 Ude yäŋpäŋ yotpärare pähap ba yot käroŋi u täŋ irirä Yawetä yabäwayäŋ äpuk.\fig Wäp biŋam yäpmäkta yot käroŋi kubä täŋkuŋ|alt="Tower of Babel" src="CO00638B.jpg" size="span" loc="Bottom" copy="D.C. Cook" ref="Stt 11:5" \fig*  
\v 6 Päpä yabäŋpäŋ Yawetä yäŋkuk; Bureni, ŋowä äma äbot kubägän, mani kotäk kubägän unita yot käroŋi ŋo täŋpäŋä mäden imaka imaka täna yäŋkaŋ tägagän api täneŋ.  
\v 7 Eruk, nin äpmoŋpäŋ man kubägän yäk täkaŋ u awähutpena manta täŋguŋguŋ kaŋ taŋput yäk.   
\p
\v 8 Yawetä ude yäŋpäŋ äma äbot pähap u yäpmäŋ daniŋpäŋ yepmaŋpän yotpärare pähap täŋ itkuŋo u peŋpeŋ komeni komeni kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.  
\v 9 Täŋpäkaŋ Yawetä kome uken mani kotäk kubägän yäpmäŋ daniŋpewän imätpeŋ komeni komeni kuŋ moreŋkuŋo unita kome, yot käroŋi täŋkuŋo unitäŋo wäpi Babel yäŋ iwetkuk. Babel mebäri u yäŋuruk-uruk pähap.   
\s1 Siem nanakiye täŋo wäpi tawaŋ  
\p
\v 10 Siem täŋo äbekiye oraniye täŋo manbiŋam ŋode;  
\p Gwägu pähap paoränkaŋ obaŋ yarä täreŋirän Siem uwä obaŋ 100 täŋkuk. Obaŋ 100 täŋirän unitäŋo nanaki tuäni Apaksat ahäŋkuk.  
\v 11 Apaksat ahäwänkaŋ obaŋ 500 it yäpmäŋ äroŋirän u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋkuŋ.   
\p
\v 12 Apaksat uwä obaŋ 35 täreŋirän nanaki tuäni Sela ahäŋkuk.  
\v 13 Sela ahäwänkaŋ Apaksat u obaŋ 403 it yäpmäŋ äroŋirän u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋkuŋ.   
\p
\v 14 Sela uwä obaŋ 30 täreŋirän nanaki tuäni Ebe ahäŋkuk.  
\v 15 Ebe u ahäwänkaŋ Sela u obaŋ 403 it yäpmäŋ äroŋirän u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋkuŋ.   
\p
\v 16 Ebe uwä obaŋ 34 täreŋirän nanaki tuäni Pelek ahäŋkuk.  
\v 17 Pelek ahäwänkaŋ Ebe u obaŋ 430 it yäpmäŋ äroŋirän u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋkuŋ.   
\p
\v 18 Pelek uwä obaŋ 30 täreŋirän nanaki tuäni Reu ahäŋkuk.  
\v 19 Reu ahäwänkaŋ Pelek u obaŋ 209 it yäpmäŋ äroŋirän u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋkuŋ.   
\p
\v 20 Reu uwä obaŋ 32 täreŋirän nanaki tuäni Seruk ahäŋkuk.  
\v 21 Seruk ahäwänkaŋ Reu u obaŋ 207 it yäpmäŋ äroŋirän u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋkuŋ.   
\p
\v 22 Seruk uwä obaŋ 30 täreŋirän nanaki tuäni Naho ahäŋkuk.  
\v 23 Naho ahäwänkaŋ Seruk u obaŋ 200 it yäpmäŋ äroŋirän u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋkuŋ.   
\p
\v 24 Naho uwä obaŋ 29 täreŋirän nanaki tuäni Tera ahäŋkuk.  
\v 25 Tera ahäwänkaŋ Naho u obaŋ 119 it yäpmäŋ äroŋirän u bämopiken äperiye nanak ätu ahäŋkuŋ.   
\p
\v 26 Tera uwä obaŋ 70 täreŋirän nanakiye ŋode ahäŋkuŋ; Abram, Naho, Haran.  
\v 27 Eruk Tera täŋo manbiŋam ŋode; Tera nanakiye Abram, Naho, Haran ahäŋkuŋ. Täŋpäŋ Haran täŋo nanaki Lot ahäŋkuk.  
\v 28 Haran nani wäpi Tera u pen irirän Haran uwä ini ahäwani yotpärare wäpi Ur uken kumbuk. Ur u Kaldia komeken itak.  
\v 29 Täŋpäŋ Abram kenta Naho webe yäpumän. Abram webeni wäpi Sarai yäpuk. Täŋpäŋ Naho webeni wäpi Milka yäpuk. Naho webeni u Haran täŋo äperi. Haran uwä äperiyat Milka kenta Iska.  
\v 30 Täŋpäŋ Abram webeni Sarai äruŋ itkuk.   
\p
\v 31 Täŋpäŋ Teratä nanaki Abram, Abram webeni wäpi Sarai, orani Haran täŋo nanaki wäpi Lot, u kudup yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Kenan komeken kuŋkuŋ. Kome it täŋkuŋo u wäpi Ur, Kaldia kome bämopiken itak u peŋpeŋ kädet moräki yäput peŋkuŋ. Kuŋkä kädet bämopiken Haran komeken ahäŋpäŋ itkuŋ.   
\p
\v 32 Täŋpäkaŋ Tera u obaŋ 205 it yäpmäŋ äroŋpäŋ Haran komeken kumbuk.   
\c 12  
\s1 Anututä Abram inita biŋam yäpmäŋ daniŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 12:1 \xt Apos 7:2-3; Hib 11:8\x* Eruk Yawetä Abram ŋode iwetkuk; Gäk komeka, notkaye, äbotkaye u yepmaŋiri kome gäwoŋärewayäŋ täyat uken päŋku kaŋ it.   
\q1
\v 2 Täŋpäŋ näkä iron täŋ gamiŋira äbotkayetä äbot pähap api itneŋ.  
\q1 Ude täŋ gamiŋira gäkä wäpka biŋam ikek itkaŋ ämawebe mäyap api täŋkentäŋ yämen.   
\q1
\v 3  \x * \xo 12:3 \xt Gal 3:8\x* Äma iron täŋ gaminayäŋ täkaŋ uwä näkä udegän iron api täŋ yämet.  
\q1 Täŋ kubätä gäk waki täŋ gameko uwä näkä udegän waki api täŋ imet.  
\q1 Täŋpäkaŋ gäkä terak ämawebe äbori äbori komeni komeni kuduptagäntä iron pähap api yäpneŋ.   
\p
\v 4-5 Eruk Abram obaŋ 75 täreŋirän Yawetä iwetkuko ude man buramiŋpäŋ komeni wäpi Haran peŋpeŋ kuŋkuk. Inigän nämo kuŋkuk. Webeni Saraikät gweki täŋo nanaki Lot ba piä ämaniye tuŋumi Haran itkaŋ yäpuŋo päke u kudup yäŋ-butuwänkaŋ Kenan kome taŋi u kuna yäŋpäŋ komeni Haran peŋpeŋ kuŋkuŋ. Kädet käroŋi kuŋtäŋgän kome taŋi Kenan uken ahäŋkuŋ.   
\p
\v 6-7  \x * \xo 12:6-7 \xt Apos 7:5; Gal 3:16\x* Abram Kenan kome kuŋtäŋgän kome täpuri kubä wäpi Sekem uken ahäŋkuŋ. Kome uken päya taŋi kubä äma kubä wäpi Moretä bian piwani itak. Kadäni uken ämawebe Kenantä äbotken nanik uken itkuŋopäŋ Yawetä Abram ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Nanakjiye ba äbekjiye orajiyeta kome ŋo api yämet yäk. Man ude iwetkuko unita Abramtä Yaweta yäŋpäŋ mobä bukä kubä täŋkuk, Yawetä ahäŋ imiŋkuko unita.   
\p
\v 8 Ude täŋpäŋ Sekem kome u peŋpeŋ äneŋi kuŋtäŋgän edaptä äbani käda pom u dubiniken yottaba täŋpäŋ itkuk. Betel kome edaptä äpmoŋpani käda, Ai kome edaptä äbani käda u bämopiken itkuk. Täŋpäŋ kome uken Yaweta yäŋpäŋ mobä bukä kubä täŋpäŋ Yaweken yäŋapiŋkuk.\fig Mobä bukä wäpi alta yäŋ iwerani|alt="A stone table called an alta" src="HK001A.jpg" size="col" loc="Bottom right" copy="Horace Knowles" ref="Stt 12:7" \fig*  
\v 9 Täŋpäŋ äneŋi akumaŋ Negev komeken kuŋkuk.   
\s1 Abram Isip komeken kuŋkuk  
\p
\v 10 Eruk kadäni uken kome Abramtä itkukken uwä nakta jop itkuŋ. Ketem nämoinik unita Isip komeken itpäŋ-nadäkta kuŋkuk.  
\v 11-12 Eruk Isip kome keräp taŋpäŋ webeni Sarai ŋode iwetkuk; Nadätat yäk. Gäk webe säkgämän gabätat unita Isip ämatä gabäŋpäŋ api yäneŋ; Ai, ŋo webeni yäŋ nadäŋkaŋä näk kumäŋ-kumäŋ nutkaŋ gäk api gabäŋ koreneŋ.  
\v 13  \x * \xo 12:13 \xt Stt 20:2, 26:7\x* Ude api yäneŋo unita ŋode kaŋ yäwet; Näk unitäŋo wanori yäŋ kaŋ yäwet yäk. Gäk ude yäweriwä gäka yäŋpäŋ näk nabäŋ koreŋpäŋ täga käwep api täŋ namineŋ yäk.   
\p
\v 14 Ude yäŋpäŋ kuŋtäŋgän Abram Isip komeken ahäŋkuk. Ahäŋirän Isip ämatä Sarai u säkgämäninik kaŋkaŋ kaŋgärip täŋkuŋ.  
\v 15 Täŋpäkaŋ Isip täŋo intäjukun äma Fero unitäŋo piä ämaniye ätutä Sarai u kaŋkaŋ päŋku Fero biŋam iwetkuŋ. Ude iweräwä Ferotä yäwerän Sarai imagut yäpmäŋ Ferotä ini yotken äroŋkuŋ.  
\v 16 Ferotä yotken äroŋirän kaŋpäŋ Saraita yäŋpäŋ Ferotä Abram iron täŋ imiŋkuk. Sipsip, bulimakau, doŋki ämani webeni, epän ämawebekät kamel ätu ude imiŋkuk.   
\p
\v 17 Upäŋkaŋ Abram webeni Saraita yäŋpäŋ Yawetä Ferokät äboriye käyäm wakiwaki pewän ahäŋ yämiŋkuŋ.  
\v 18 Ude ahäŋ yämiŋirän Ferotä Abramta yäŋpewän äbänpäŋ ŋode iwetkuk; Wa! Abram, jide täŋ namin? Ŋo webena yäŋ imata nämo näwetkun?  
\v 19 Imata ŋo wanotna yäŋ näwetpewi webenata yäput? Eruk, webeka ŋo imagut yäpmäŋ ku!  
\v 20 Täŋpäŋä Ferotä piä ämaniye yäwet-pewän äbä Abram iwetkuŋ; Webeka tuŋumka kudup yäŋporiŋ yäpmäŋ ku! yäŋ iwetkuŋ. Iweräwä kuŋkuŋ.   
\c 13  
\s1 Abram Lot ini-ini kuŋkumän  
\p
\v 1 Täŋpäŋ Abramtä webeni, Lot ba tuŋumi kudup yäŋ-butuwänkaŋ Isip kome peŋpeŋ Negev komeken äneŋi äroŋkuŋ.  
\v 2 (Abram u Isip kome itkukken tom towiwani, golkät siliwa moneŋ mäyap yäpmäŋpäŋ tuŋum äma täŋkuk.)   
\p
\v 3-4 Eruk, Negev kome u peŋpeŋ kuŋtäŋgän Betel kome bian itkukken u ahäŋpäŋ itkuk. Betel kome, Ai kome bämopiken bian yottaba täŋpäŋ mobä bukä täŋkukken u kuŋpäŋä Yawe iniŋ oretkuk.   
\p
\v 5 Täŋpäkaŋ Lot Abramkät kuŋatkumäno u imaka, sipsip, bulimakau ba yot tom gupipäŋ täŋpani mäyap it imiŋkuŋ.  
\v 6 Täŋpäŋ Abram kenta Lot bok ude irirän yawakiye mäyapinik ahäŋirä tomtä nakta ketemta wäyäkŋeŋkuŋo unita bok itnaŋi nämo täŋkuk.  
\v 7 Ude täŋpäŋ Abram täŋo piä ämaniyekät Lot täŋo piä ämaniye bämopiken yäŋwawak pewä ahäŋkuk. (Täŋpäkaŋ kadäni uken Kenan täŋo äboriyekät Peres täŋo äboriyetä kome mähem täŋpäŋ itkuŋ.)   
\p
\v 8 Yäŋwawak yäŋtäko Abramtä Lot ŋode iwetkuk; Nek ba piä ämaniye bämopninken ämik man ahäŋirän nämo tägatak. Nek yanani.  
\v 9 Eruk käyan? Kome pähap pätak u! Unita yäpmäŋ danida yäk. Gäkä bure käda kwayäŋ nadäwiwä näkä käpmäk käda api yäpet. Täŋ gäkä käpmäk käda kwayäŋ nadäwiwä näkä bure käda api yäpet yäk.   
\p
\v 10  \x * \xo 13:10 \xt Stt 2:10\x* Eruk Lot dapun ijiŋpewän kwäpäŋ Jodan awaŋ pähap, ume täga nikek. Kome uwä Iden piä Yawetä piwani ude bumik, ba Isip kome täga, Soa kome käda itak u bumik. (Kadäni uwä Yawetä Sodom Gomora yotpärare u nämo däpukken Jodan kometä ude itkuk.)  
\v 11 Täŋpäŋ Lottä Jodan awaŋ päke u inita korekta yäŋkuk. Ude yäŋpäŋ edap äbani käda u kuŋkuk. Ude täŋkuko uwä Abram kenta Lot ini-ini päŋku itkumän.  
\v 12 Täŋpäkaŋ Abram Kenan komeken pen irirän Lottä Jodan kome täŋo yotpärare itkuŋo u kubäwä wäpi Sodom u dubiniken kuŋpäŋ yot täŋpäŋ itkuk.  
\v 13 Sodom uwä mähemiwä wakiinik. Imaka Yawetä momi yäŋ nadäŋkuko u bumta täŋtäŋ kuŋat täŋkuŋonik.   
\p
\v 14 Eruk Lot Abram teŋpeŋ kuŋirän Yawetä Abram ŋode iwetkuk; Gäk bämop ŋo itkaŋ kome ŋo ijiŋ pärewat.  
\v 15  \x * \xo 13:15 \xt Apos 7:5\x* Kome kudup käyan u gäka ba gäkŋo äbotkaye mäden ahänayäŋ täŋo unita biŋam.  
\v 16 Näkä yäŋpewa äbotkaye keŋkeŋ jiraŋ ude api ahäneŋ. Äma kubätä keŋkeŋ jiraŋ täga daniweko uwä äbotkaye mäden ahänayäŋ täŋo u imaka, täga daniwek. Upäŋkaŋ täga nämo, u jiraŋinik api ahäneŋ.  
\v 17 Eruk akumaŋ päŋku kudup yabäŋ yäwattäŋ ku. Kome päke ŋo gäkagän ganiŋ kiretat yäk.   
\p
\v 18 Yawetä Abram ude iweränkaŋ tuŋumi kuduptagän yäpmäŋkaŋ kuŋtäŋgän Hebron kome päya äma kubä wäpi Mamretä piwani u dubiniken päŋku ugän itkuk. Päŋku u itkaŋ Yaweta yäŋpäŋ mobä bukä kubä täŋkuk.   
\c 14  
\s1 Iwantä Abram gweki täŋo nanaki Lot topmäŋpäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ  
\p
\v 1-7 Kadäni uken äma Sodom, Gomora, Atma, Seboim ba Soa komeken naniktä Elam kome täŋo intäjukun äma wäpi Kedolaomi unitäŋo gämoriken obaŋ 12 ude it yäpmäŋ äbäŋkä eruk obaŋ 13 uken gaŋani pähap nadäŋpäŋ intäjukun ämaniye wäpi Bela, Bisa, Sinap ba Semebetä bänep kubägän täŋpäŋ Kedolaomi, komi piä täŋ yämiŋkuko ukät ämik pewä ahäkta yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ.  
\p Ude täŋirä obaŋ 14 uken Kedolaomi, Elam kome täŋo intäjukun äma unitä kome ätu täŋo intäjukun ämakät äboriyeta gera yäŋpewä ämikken täŋkentäŋ imikta äbuŋ. Täŋkentäŋ imikta äbuŋo u Babilonia, Elasa ba Goim kome unitäŋo intäjukun äma wäpi Amrafel, Ariok, Tidal. Eruk intäjukun äma ukät äboriye äbäkaŋ pengän kome ätukät ämik täŋpäŋ kehäromini yäpmäŋ äpuŋ. Äma äbot-äbot kehäromini yäpmäŋ äpuŋo u wäpi Refa, Sus, Em, Hol. Täŋkaŋ kome ŋodeken ämik täŋkuŋ; Asterot-Kanaim, Ham, Save-Kiriataim, ba Sei kome täŋo pomkentä päŋku Elparan, kome jopi dubiniken itak u. Täŋpäkaŋ äbot ätu u kehäromini yäpmäŋ äpäŋkaŋ eruk äyäŋut päŋku Enmispat kome, wäpi kubä Kades u kuŋkuŋ. Kuŋpäŋ uken Amalek äbot kuduptagän däpmäŋpäŋ yäwat kireŋkuŋ. Ude täŋkaŋ Amo äbotken nanik Hasason-Tama komeken irani u däpuŋ.   
\p
\v 8-9 Eruk ude täŋirä Sodom, Gomora, Atma, Seboim ba Soa kome täŋo intäjukun ämaniyekät äboriyetä Sidim Awaŋ, Kumbani Gwägu dubiniken itak u kuŋpäŋ Kedolaomi, Tidal, Amrafel ba Ariok ukät ämik pewä ahäŋkuŋ. Ämik pewä ahäŋkuko uwä kome 5 täŋo intäjukun ämatä kome 4 täŋo intäjukun ämakät ämik pewä ahäŋkuŋ.   
\p
\v 10 Täŋpäkaŋ Sidim Awaŋ uken gwägu käroŋi okä näbä nikek bumta itkuŋ. Täŋkaŋ iwaniyetä Sodom Gomora täŋo äma ärowanikät äboriye kudup yäwat kireŋirä metäŋpeŋ kuŋpäŋ ätu okä gwägu u gänaŋ äpmoŋpäŋ paotkuŋ. Täŋirä ätu metäŋpeŋ päŋku pom terak äroŋpäŋ käbop itkuŋ.  
\v 11 Ude täŋirä iwaniye kome 4 uken nanik unitä Sodom, Gomora yotpärare uken päŋku u nanik täŋo tuŋum ketem kudup yäyomägatkuŋ.  
\v 12 Abram gweki täŋo nanaki Lot Sodom yotpärare itkuko u imaka, iŋitpäŋ tuŋumi bok yäpmäŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 13 Ämik täŋirä Sodom nanik kubätä metäŋpeŋ päŋku Abram u imaka ahäŋkuko unitäŋo biŋam iwetkuk. (Abram unita äma ätutä Hibru äbotken nanik yäŋ yäk täŋkuŋonik. U päya äma kubä wäpi Mamretä bian piwani u dubiniken it täŋkukonik. Mamre uwä Amotä äbotken nanik. Unitäŋo noripakiyat Eskol kenta Ane. Äma yaräkubä ukät Abramkät bänep kubägän täŋpäŋ itkuŋ.)   
\s1 Abramtä Lot iwan keriken nanik imagutkuk  
\p
\v 14 Eruk, Abramtä nanaki topmäŋpäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋo unitäŋo manbiŋam nadäŋpäŋ ŋode täŋkuk; Inikät nanik ämik täŋpäŋ nadäwani ämaniye yarägän 318 ude yämagutkuk. Yämaguränpäŋ iwan yäwat yäpmäŋ kuŋtäŋgän Dan yotpärareken ahäŋkuŋ.  
\v 15 Ahäŋpäŋ bipani ugän Abramtä ämaniye yäpmäŋ daniŋpäŋ ini äbot-äbot yepmaŋpäŋ yäwerän päŋku iwaniye ahäŋ yämiŋkuŋ. Ahäŋ yämiŋpäŋ däpmäŋpäŋ yäwat kireŋtäŋ kuŋtäŋgän Hoba yotpärare Damaskus guno käda uken ahäŋkuŋ.  
\v 16 Uken ahäŋpäŋ tuŋum iwantä yäyomägat yäpmäŋ kuŋkuŋo u kuduptagän äneŋi yäpuŋ. Täŋpäŋ Abram gweki täŋo nanaki Lotkät Lot täŋo tuŋum, ukät webe ba ämawebe ätu iwantä kubota täŋkuŋo u äneŋi yämagutkuŋ.   
\p
\v 17 Täŋkaŋ Abram Elam täŋo intäjukun äma Kedolaomi ukät intäjukun äma noriye däpmäŋpäŋ yäwat kirewä kuŋirä eruk äyäŋutpäŋ komeniken kuŋkuk. Kuŋirän Sodom täŋo intäjukun äma Abram käwayäŋ Save Awaŋ komeken ahäŋ imiŋkuk. (Save Awaŋ kome u wäpi kubä Intäjukun Äma Täŋo Awaŋ.)   
\p
\v 18  \x * \xo 14:18 \xt Hib 7:1-10\x* Täŋpäkaŋ Salem täŋo intäjukun äma wäpi Melkisedek u imaka, äbä Abram ahäŋ imiŋkuk. (Melkisedek uwä Anutu Ärowaniinik unitäŋo bämop äma epän täk täŋkukonik.) Eruk, ahäŋ imiŋpäŋ käräga kenta wain ume Abramta imiŋkuk.  
\v 19 Imiŋpäŋ kon man ŋode iwetkuk;  
\q1 Abram, Anutu Ärowaniinik kunum bibik gatäwanitä imaka tägatäga täŋ gamiton!   
\q1
\v 20 Täŋkaŋ Anutu Ärowaniiniktä iwankaye ketkaken yepmaŋkuko unita wäpi iniŋ oretsi!  
\m Ude iweränä Abramtä tuŋum iwan keriken nanik yäyomägatkuko ukät nanik ätu buŋät imiŋkuk.   
\p
\v 21 Ude täŋ imiŋkaŋ ätu nanak kuŋirän Sodom täŋo intäjukun ämatä Abram ahäŋ imiŋpäŋ ŋode iwetkuk; Ämawebenaye nomägatkuŋo u äneŋi naniŋ kire. Täŋ, tuŋumä gäkŋata it gamikot yäk.  
\v 22-23 Yäŋirän Abramtä Sodom täŋo intäjukun äma u iwetkuk; Yawe Anutu Ärowaniinik, kunum kome täŋkuko u wäpi terak man kehäromi ŋode gäwetat; Näk tuŋum täpuri-inik u ba u ketkaken nanik kubä nämoinik yäpayäŋ. Imata, gäkä ŋode yäwenta; Näkä Abramta tuŋum mäyap imiŋira tuŋum äma täŋkuk yäŋ yäwenta yäk.  
\v 24 Täŋpäkaŋ ketemka täpuri ämanayetä kädet miŋin naŋo unita täga naŋ yäŋ nadäsi yäk. Ba äma näkkät ämikta kuŋkumäŋo wäpi Ane, Eskol, Mamre, tuŋum unitä täga yäpnaŋi nadäŋ yämiŋiri yäput yäk.   
\c 15  
\s1 Anututä Abramkät topmäk-topmäk kubägän täŋkuk  
\p
\v 1 Ude täŋpäŋ mäden Yawe täŋo mani kotäktä Abram ayäbu ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk;  
\q1 Abram, umun täwentawä!  
\q1 Näkŋagän gäkŋo kurepä ude api it yäpmäŋ ärowet!  
\q1 Täŋkaŋ näkŋawä gwäki ärowani ude api it gamet.   
\m
\v 2 Yäwänä Abramtä iwetkuk; Ekäni Yawe, gäk imatäken kubä namayäŋ yäŋpäŋ yäyan? Näk kadäni käroŋi it yäpmäŋ äbätat upäŋkaŋ nanakna kubä nämo. Näkŋo kome ba tuŋum piä ämana Damaskus komeken nanik wäpi Eliesa unita biŋam api täneŋ yäk.  
\v 3 Nadätan? Gäk nanak kubä nämo namiŋkun! Unita epän ämana kubätä näkŋo kome ba tuŋum api korewek yäk.   
\p
\v 4 Ude yäwänä Yawe täŋo mani kotäktä ŋode ahäŋ imiŋkuk; Äma wäpi yäyan unitä gäkŋo kome ba tuŋum nämo api korewek. Nämo, gäkŋaken nanaka ahäwayäŋ täyak unitä gäkŋo tuŋum api korewek.  
\v 5  \x * \xo 15:5 \xt Rom 4:18; Hib 11:12\x* Ude iwetpäŋä yäŋikŋat päŋku yäman umu ŋode iwetkuk; Gäk doraŋpäŋ kunum terak ijiŋpewi ärowän. Ijiŋpewi ärowänpäŋ guk täga daninaŋi täŋpäwä, eruk dani! Ude yäŋpäŋ iwetkuk; Nanakaye ahänayäŋ täŋo yabätan udegän api ahäŋ yäpmäŋ kuneŋ yäk.   
\p
\v 6  \x * \xo 15:6 \xt Rom 4:3; Gal 3:6; Jem 2:23\x* Täŋpäkaŋ Abram Yawetä iwetkuko u nadäkinik täŋkuko unita äma siwoŋi yäŋ yäŋtäreŋ imiŋkuk.   
\p
\v 7 Täŋkaŋ ŋode iwetgän täŋkuk; Näk Yawe, kome ŋo ganiŋ kirewa gäkŋata biŋam täkta Ur yotpärare Kaldia komeken nanik gämagut yäpmäŋ äburo u.  
\v 8 Ude iweränkaŋ Abramtä iwetkuk; Ekäni Yawe, jide täŋpäŋ kome ŋo näkä bureni korewetta yäŋ nadäwet?   
\p
\v 9 Yäwänä ŋode iwetkuk; Bulimakau gubaŋi kubä, meme kubä ukät sipsip ämani kubä, obaŋ yaräkubä tärewani ukät känaräm kubä notek kubä u yäpmäŋ näkken äbi.  
\v 10 Ude yäwänä Abram udegän täŋkuk. Yäpmäŋ päŋku kwäk duŋpäŋ kukŋi ini terak, kukŋi ini terak tawaŋ peŋkuk. Barakä kumän ikek peŋkuk, kwäk nämo duŋkuk.  
\v 11 Ude peŋirän barak taŋi ätutä tom madäŋ peŋkuko u nänayäŋ äpäŋirä Abramtä täŋ-yäwatkuk.   
\p
\v 12  \x * \xo 15:12 \xt Jop 4:13,14\x* Eruk edap äpmoŋpayäŋ täŋirän Abram patguŋguŋ täŋirän bipmäŋ urani umuri pähap kubätä uwäk täŋkuk.  
\v 13  \x * \xo 15:13 \xt Kis 1:1-14; Apos 7:6\x* Täŋpäkaŋ Yawetä Abram iwetkuk; Bureni-inik gäwera nadä; Kämiwä, äbotkaye kämi ahänayäŋ täkaŋ uwä kome kudupiken päŋku irirä kome unitäŋo mähemtä komi piäken api yepmaneŋ. Obaŋ 400 udeta komi piäken itkaŋ äma keri terak komi bumta api nadäneŋ.  
\v 14  \x * \xo 15:14 \xt Kis 12:40-41; Apos 7:7\x* Upäŋkaŋ komi piä täŋ yäminayäŋ täŋo unita kowata näkä api yämet. Täŋpäkaŋ kämiwä äbotkaye komi piäken nanikpäŋ tuŋum ärowani nikek api äpämaŋ kuneŋ.  
\v 15 Gäkŋa uyaku tägawani täŋpäŋ kumäŋpäŋ äbekaye oraŋkaye täŋo itpäŋ-nadäk komeken api äpmoŋpen yäk.  
\v 16 Täŋpäŋ Amo täŋo äboriye unitäŋo waki-wakini yäpurärätpäŋ yäpurärätpäŋ täŋ yäpmäŋ äroŋirä obaŋ 400 bumik tärewänkaŋ Amo äboriye däpmäŋpäŋ yäwat kireŋira äbotkaye äneŋi äyäŋutpeŋ api ämneŋ yäk.   
\p
\v 17 Yawetä ude iwerirän kome dapuri äpmoŋpäŋ bipmäŋ urirän kädäp gäyäkkät topän mebet ahäŋpäŋ tom duŋpäŋ peŋkuko u kukŋi kukŋi irirän bämopgän kuŋkumän.  
\v 18-21  \x * \xo 15:18-21 \xt Apos 7:5\x* Kepma ukengän Yawetä Abramkät topmäk-topmäk täŋpäŋ iwetkuk; Kome ŋo gäkŋo äbotkayeta yämikta yäŋkehärom täyat. Kome uwä Isip täŋo ume wäpi Nail unitä päŋku Yufretis ume u täretak. U Ken, Kenas, Katmon, Hit, Peres, Refaim, Amo, Kenan, Gilgas, Jebus unitäŋo komeni gäkŋo äbotkayeta api yämet.   
\c 16  
\s1 Abramtä Haga webenita yäpuk  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Abram täŋo webeni Sarai u nanak kubä nämo bäyaŋkuk. Täŋirän Sarai täŋo piä watä webe Isip nanik kubä itkuko u wäpi Haga.  
\v 2 Irirän Saraitä Abram ŋode iwetkuk; Nadätan, Yawetä nadäŋirän äruŋ itat unita watä piä webena ukät pätkon. Parirän webe uterak nanak ätu käwep ahäŋ nimek yäk. Ude iweränä Abramtä Sarai täŋo man buramiŋkuk.  
\v 3 Eruk, Abramtä Kenan komeken obaŋ 10 ude irän täreŋirän, Saraitä Isip nanik watä piä webeni wäpi Haga u api Abram webenita iniŋ kireŋkuk.  
\v 4 Iniŋ kirewän bok parirän nanak kok itkuk. Täŋpäŋ Haga nanak kok itat yäŋ nadäŋpäŋ Saraita nadäwän äpani täŋkuk.  
\v 5 Ude täŋkuko unita Saraitä äpi Abram ŋode iwetkuk; Näkä mäyäk nadätat uwä gäka biŋam täyak yäk. Näkä watä webena gamiŋpäŋ kupäŋka terak peŋkut. Täŋpäŋ unita Hagatä nanak kok itat yäŋ nadäŋpäŋ näka nadäŋirän äpani täyak yäk. Unita gäkkät nek bämopnekken man pätak u Yawe ini-tägän yäpmäŋ daniwän yäk.   
\p
\v 6 Ude yäwänä Abramtä iwetkuk; Ude nämo! Piä watä webe u mähemi gäkä täyan. Unita u ba u täŋ ima yäŋpäŋä täga api täŋ imen yäk. Yäwänä Saraitä Hagata iwan täŋ imiŋtäyon metäŋpeŋ kuŋkuk.   
\p
\v 7 Haga metäŋpeŋ päŋku Su kädet kuŋtäŋgän kome äma nämo iraniken ume täpuri kubäken ahäŋpäŋ itkuk. Uken irirän Yawe täŋo aŋero ahäŋ imiŋkuk.  
\v 8 Ahäŋ imiŋpäŋä ŋode iwetkuk; Haga, Sarai täŋo watä webe, gäk de naniktä äbätan? Ba de kwayäŋ? Yäwänä Hagatä iwetkuk; Intäjukun webe Sarai kaŋumuntaŋ äbätat yäk.   
\p
\v 9 Ude iweränä Yawe täŋo aŋero unitä ŋode iwetkuk; Gäk intäjukun webeka äneŋi kuŋkaŋ mani kaŋ burami yäk.  
\v 10 Nadätan? Näkä täŋpewa gäkŋo äbekaye oraŋkaye bumta, ämatä daninaŋi nämo ude api ahäneŋ yäk.  
\v 11 Ude yäŋpäŋ Yawe täŋo aŋero unitä ŋode iwetgän täŋkuk;  
\q1 Nadätan? Gäk nanak kok itan. Nanak ämani u bäyaŋpäŋä wäpi Ismael kaŋ iwet, Yawetä konäm butewaki täŋiri nadäŋkuko unita yäk.   
\q1
\v 12 Tägaŋpäŋ tom ägwäri udewani api irek yäk.  
\q1 Nanaka uwä ämata iwan täŋ yämiŋirän ämatä udegän api täŋ imineŋ.  
\q1 Noriye kuduptagänta iwan täŋ yämiŋtäŋ api kuŋarek yäk.   
\m
\v 13 Ude iwetkuko unita Haga bänepitä ŋode nadäŋkuk; Nabäŋpäŋ-nadäwani unitä kwawak ahäŋ namiŋirän karo unita Yawe täŋo wäpi ŋode iwetat; Gäk Yawe nabäŋpäŋ-nadäwani u yäk.  
\v 14 Mebäri unita ume terak itkuko u wäpi ŋode yäk täkaŋ; Irit mähemi nabäŋpäŋ-nadäwani unitäŋo ume dapuri. Ume u Kades yotpärare, Beret yotpärare bämopiken pen itak.   
\p
\v 15  \x * \xo 16:15 \xt Gal 4:22\x* Eruk, kadäni täreŋirän Hagatä Abramta nanak kubä bäyaŋ imiŋkuk. Bäyawänä Abramtä nanak wäpi Ismael yäŋ iwetkuk.  
\v 16 Täŋpäkaŋ Abram täŋo obaŋ 86 täreŋirän Hagatä nanaki Ismael bäyaŋ imiŋkuk.   
\c 17  
\s1 Anututä Abramkät topmäk-topmäk täŋkuko unitäŋo kudän  
\p
\v 1 Abramtä täŋo obaŋ 99 täreŋirän Yawetä ahäŋ imiŋpäŋ ŋode iwetkuk; Näk Anutu kehäromi mähemi yäk. Gäk gämotnaken itkaŋ siwoŋigän kuŋat täyi yäk.  
\v 2 Täŋiri näkä gäkkät topmäk-topmäk taŋpäŋ äbotkaye mäyap api pewa ahäŋ gamineŋ.   
\p
\v 3 Ude iweränä Abramtä iŋami kome terak yäpän äpmoŋpäpäŋ parirän Anututä iwetkuk;  
\v 4 Nadätan? Näk gäkkät topmäk-topmäk täyat uwä ŋodeta; Gäk äma äbori äbori unitäŋo nani api täŋpen.  
\v 5  \x * \xo 17:5 \xt Rom 4:17\x* Täŋkaŋ wäpka Abram uwä wari nämo api gäweret. Nämo, gäk äma äbori äbori unitäŋo nani yäŋ nadäŋ gamiŋira kuŋarayäŋ täno unita wäpka Abraham api gäweret yäk.  
\v 6 Täŋkaŋ näkä täŋpewa nanakaye mäyapinik api ahäneŋ. Ahäŋpäŋä ätutäwä intäjukun äma irit piä api täneŋ. Nanakaye mäyap ahänayäŋ täŋo unitä äbori äbori komeni komeni api it yäpmäŋ kuneŋ.  
\v 7  \x * \xo 17:7 \xt Luk 1:55\x* Topmäk-topmäk gäkkät täyat ŋonitä gäk ba nanakayetä äbotkentä äbekiye oraniyeken tärek-täreki nämo, api pat yäpmäŋ kwek. Täŋirän nähä gäka ba äbekaye oraŋkaye kämi-kämi ahänayäŋ täŋkaŋ unitäŋo Anutu api iret yäk.  
\v 8  \x * \xo 17:8 \xt Apos 7:5\x* Apiŋo Kenan komeken itan ŋowä äbani ude itan upäŋkaŋ kome ŋo gäk ba äbekaye oraŋkaye kämi-kämi ahänayäŋ täkaŋ unitä mähemi tärek-täreki nämo täneŋta api taniŋ kirewet. Täŋpäŋ äbotkaye unitäŋo Anutu api iret yäk.   
\p
\v 9 Ude iwetpäŋ Anututä Abraham ŋode iwetgän täŋkuk; Gähäwä topmäk-topmäk gäkkät täyat unitäŋo käderi iwat yäpmäŋ kaŋ kuŋat. Täŋiri äbekaye oraŋkaye kämi ahänayäŋ täkaŋ u udegän kaŋ iwat täŋput.  
\v 10-13  \x * \xo 17:10-13 \xt Apos 7:8; Rom 4:11\x* Topmäk-topmäkna täŋo kudän ŋode; Nanak ämani ahäŋpäŋ kepma 8 ude täreŋirän gupi moräk madäŋ yämik täneŋ. Nanak ämani kuduptagän apiŋotä kämi ahänayäŋ täŋo uwä udegän kaŋ täk täŋput. Inä ude tänayäŋ täŋo uwä näkä gäkkät topmäk-topmäk unitäŋo kudän ude api irek. Täŋpäkaŋ nanakayetagän nämo yäyat. Gäkŋo piä ämakaye täŋo nanak ba kome kubäken nanik moneŋpäŋ suwawani unitäŋo nanakiye udegän gupi moräk madäŋ yämineŋ. Täŋkaŋ topmäk-topmäk näkä inkät täyat uwä tärek-täreki nämo api it yäpmäŋ ärowek.  
\v 14 Täŋpäkaŋ äma kubä gupi moräk nämo madäweko uwä äma uwä äboriken nanik iwat kirewäkaŋ inigän api kuŋarek, äma uwä näkŋo topmäk-topmäk yäpmäŋ däkŋewayäŋ täko unita.   
\p
\v 15 Ude yäŋpäŋ Anututä Abraham äneŋi kubä ŋode iwetgän täŋkuk; Webeka Saraita gäwera; U wäpi Sarai yäŋ nämo api iweren. Nämo, Sara yäŋ kaŋ iwet.  
\v 16 Bureni-inik, näkä iron täŋ imiŋira Saratä koki itpäŋ nanak kubä api bäyaŋ gamek. Saraken nanik äma äbori äbori api ahäneŋ. Ba uken nanikgän ätu uwä äbot täŋo intäjukun äma api ahäŋ yäpmäŋ kuneŋ.   
\p
\v 17 Anututä ude iweränä Abraham kome terak iŋami yäpän äpmoŋpäpäŋ patkaŋ äräpi nadäŋpäŋ ŋode nadäŋkuk; Wära! Äma kubä obaŋ 100 tärewani näk udewanitä nanak kubä täga pewän ahäwek? Ba webena Sara obaŋ 90 tärewänkaŋ nanak kubä täga bäyawek? Nämoinik!  
\v 18 Ude nadäŋpäŋ Anutu iwetkuk; Nanakna Ismael bian bäyaŋkuro unitä gäkŋo iron terak täga itnaŋi nämo?   
\p
\v 19 Yäwänä Anututä iwetkuk; Ude upäŋkaŋ webeka Saratä nanak kubä bäyaŋ gamänkaŋ wäpi Aisak yäŋ kaŋ iwet. Ahäŋpäŋ tägawänkaŋ ukät topmäk-topmäkna api täŋpet. Täŋpäŋ äboriyekät udegän, topmäk-topmäk uwä tärek-täreki nämo api it yäpmäŋ kwet.  
\v 20 Täŋ Ismaelta yäno u nadäŋ gamiŋpäŋ iron täŋ imiŋpewa äboriye mäyap api ahäŋ imineŋ. Täŋpäŋ nanakiye 12tä wäpi biŋam ikek itkaŋ yabäŋ yäwat piä api täneŋ. Täŋkaŋ näkä täŋkentäŋ imiŋira nanaki ahäŋ yäpmäŋ kuŋtäko äbot taŋi kubä api täŋpek.  
\v 21 Upäŋkaŋ Ismael ukät topmäk-topmäkna nämo api täŋpet. Nanaka Aisak ukät uyaku api täŋpet. Täŋkaŋ nanak uwä Saratä obaŋ kubä gunonita api bäyaŋ gamek yäk.  
\v 22 Eruk, Anutu Abrahamkät man yäŋtäreŋpäŋ Abraham teŋpeŋ äroŋkuk.   
\p
\v 23 Teŋpeŋ äroŋkuko kepma ugän Abrahamtä Anutu täŋo man buramiŋpäŋ nanaki Ismael gupi moräk madäŋ imiŋkuk. Nanaki Ismaelkät piä ämaniye inikät irani ba kubäken nanik suwawani u ämani kudup gupi moräk madäŋ yämiŋkuk.  
\v 24 Täŋpäkaŋ Abraham ini uwä obaŋ 99 tärewänkaŋ gupi moräk madäŋ imiŋkuŋ.  
\v 25 Täŋ nanaki Ismael uwä obaŋ 13 täreŋirän nanitä gupi moräk madäŋ imiŋkuk.  
\v 26 Bureni, kepma ugän, Abrahamkät nanaki Ismael gupi moräk madäŋ yämiŋkuŋ.  
\v 27 Täŋkaŋ Abraham täŋo piä ämaniye, ini ugän bäyawani ba kome kubäken nanik moneŋpäŋ suwawani u imaka, kuduptagän gupi moräk madäŋ yämiŋkuŋ.   
\c 18  
\s1 Anututä Abraham ahäŋ imiŋkuk  
\p
\v 1 Kadäni uken Abrahamtä päya, äma kubä wäpi Mamre unitä piwani u dubiniken it täŋkukonik. Täŋpäŋ kadäni kubä, kepma bämopiken Abraham yottaba yäman maŋit irirän Yawetä ahäŋ imiŋkuk.  
\v 2  \x * \xo 18:2 \xt Hib 13:2\x* Abraham maŋit ittäŋgän ijiwän kwäpäŋ yabäŋkuk; Äma yaräkubä iŋamiken käroŋ wädäŋ irirä. Yabäŋpäŋ dubiniken bäräŋeŋ kuŋkaŋ oraŋ yämikta gwäjiŋ äpmoŋpäŋ yäwetkuk;  
\v 3 Ärowaninaye, in näka täga nadäŋ namiŋpäŋä piä ämajin näk, nämo närepmitneŋ yäk.  
\v 4 Näkä yäŋpewa ume yäpmäŋ äbäpäŋ kuroŋjin ärutkaŋ päya ŋo äyuŋken itpäŋ-nadäk täkot.  
\v 5 Täŋirä ketem ätu tama naŋ täpäneŋkaŋ kuna yäŋpäŋä kukot yäk. Näkä yotken äbäŋo unita nadäŋ namiŋirä ude täŋkentäŋ tama! Yäwänä iwetkuŋ; Täga, yäyan ude täyi yäk.   
\p
\v 6 Täga yäŋ iweräkaŋ Abrahamtä yot gänaŋ äro webeni Sara iwetkuk; Eruk, plaua ätu bumik gwetkaŋ awähutpäŋ käräga säkgämän ätu bäräŋeŋ ijiŋ yämisi yäk.  
\v 7 Iwetpäŋä Abraham bäräŋeŋ päŋku bulimakau nanaki säkgämän kubä yäpmäŋ päŋku piä ämani kubäta imänkaŋ bäräŋek madäŋpäŋ ijiŋkuk.  
\v 8 Täŋirän bulimakau nonoŋ umeni ba gakŋikät bulimakau madäŋpäŋ ijiko u penta yäpmäŋ päbä yämiŋkuk. Yämän naŋ irirä iniwä päya äyuŋken käroŋ wädäŋ itkuk.   
\p
\v 9 Käroŋ wädäŋirän iwet yabäŋkuŋ; Webeka Sara de? Yäwäwä yäwetkuk; Yot gänaŋ itak yäk.  
\v 10  \x * \xo 18:10 \xt Rom 9:9\x* Yäŋirän Yawetä iwetkuk; Apiŋo kadäni itkamäŋ ŋodeken obaŋ kubä gunonita näk äneŋi api äbet. Äneŋi äbäŋira Saratä nanak kubä api bäyawek yäk. Täŋpäkaŋ Sara äma itkuŋo u mädeniken yot yämaken itkaŋ man yäŋkuŋo u nadäŋkuk.  
\v 11 Abraham kenta Sara uwä tägawaniinik täŋkumän. Täŋpäŋ Saratä nanak bäyanaŋi nämo täŋkuk.  
\v 12  \x * \xo 18:12 \xt 1Pi 3:6\x* Unita Saratä ŋode nadäŋpäŋ mägayäŋkuk; Näk gupna tepmom ikek. Äpna u imaka, tägawanigän unita bok patpäŋ jide täŋpäŋ gäripi nadäwet?   
\p
\v 13 Sara ude nadäŋirän Yawetä Abraham ŋode iwet yabäŋkuk; Sara imata näk webe pähap täyat ŋopäŋ nanak täga nämo bäyawet yäŋ nadäŋkaŋ mägayätak?  
\v 14  \x * \xo 18:14 \xt Luk 1:37\x* Yawetä imaka u ba u kubä täŋpayäŋä täga nämo täŋpän waneŋ. Nämoinik! Obaŋ kubä gunonita, kadäni gäweraro udeken äneŋi äbäŋira Sara nanak api bäyawek.  
\v 15 Yawetä ude yäŋirän Sara umuntaŋpäŋ äwo yäŋpäŋ yäŋkuk; Näk nämo mägayät yäk. Yäwänä iwetkuk; Mägayänopäŋ jop yäyan yäk.   
\s1 Abrahamtä Sodom yotpärareta Anutuken konäm butewaki täŋkuk  
\p
\v 16 Äma yaräkubä Abrahamkät itkuŋo u akumaŋ kuna yäŋkaŋ Sodom yotpärare etä päpmo kaŋkuŋ. Täŋirä Abrahamtä kädet miŋin yepmaŋpa kut yäŋkaŋ bok kuŋkuŋ.  
\v 17 Kuŋkaŋ Yawe nadäk-nadäki-ken ŋode nadäŋkuk; Jide täkta nadätat uwä Abrahamta käbop nämo peŋ imet.  
\v 18 Nadäŋ imiŋira Abraham täŋo oraniyetä bureni-inik äbot taŋi ba kehäromi nikek api täneŋ. U wäpi terak täŋkentäŋ yämiŋpewa ämawebe kuduptagän uken-uken nanik iron pähap api ahäŋ yämineŋ.  
\v 19 Abrahamtä nanakiye ba oraniye äbekiye näkŋo kädet yäwoŋäreŋpewän näkŋo man buramiŋpäŋ kuŋat-kuŋat siwoŋi iwatpäŋ täneŋta unita näk Abraham näkŋata yäpmäŋ daniŋkut. Ude täŋirä näk Yawetä imaka Abrahamta biŋam yäŋkehärom taŋpäŋ iwetkuro unitäŋo bureni näk täga api pewa ahäŋ imineŋ yäk.   
\p
\v 20-21 Ude nadäŋpäŋ Yawetä Abraham iwetkuk; Sodom Gomora yotpärareken nanik täŋo irit kuŋatkuŋari wakiinik täŋpewä jukunaken yäŋkuruk-kuruk bumta ahätak unita yabäŋpäŋ-nadäkta kwa yäk. Yäŋkuruk-kuruk nadätat uwä bureni ba jop käwep yäk.   
\p
\v 22 Täŋpäŋ äma yarä u Abraham teŋpeŋ Sodom käda kuŋkumänopäŋ Abraham Yawekät itkumän.  
\v 23-24 Ittäŋgän Abrahamtä Yawe iŋamiken kuŋpäŋ butewaki man ŋode iwetkuk; Bureni? Gäk äma waki ba äma siwoŋi bok api däpmäŋ paoren? Ŋode täga nämo täŋpen? Ämawebe siwoŋi kuŋarani 50 ude itneŋo uwä yotpärare kudup täŋpi waneŋtawä. Äma siwoŋi kuŋarani 50 unita yäŋpäŋ päke u täga nämo yabäŋ korewen?  
\v 25 Ämawebe siwoŋi bok waki täŋpani bok däpayäŋ täno uwä imaka tänaŋi nämopäŋ täŋpen. Gäkŋo mebärika nadätat. Gäkä äma waki täŋpani ba äma siwoŋi kuŋarani yäpmäŋ daniŋpäŋ kudän siwoŋi täk täyan unita äma täga ba waki bok u däpnaŋi nämo yäk.   
\p
\v 26 Yäwänä Yawetä iwetkuk; Sodom ämawebe siwoŋi kuŋarani 50 ude yabäŋpäŋä unita yäŋpäŋ ämawebe kudup api yepmaŋpet yäk.  
\v 27-28 Yäwänä Abrahamtä iwetkuk; O Ekäni, gäk ärowani. Näk äma äpani upäŋkaŋ näk nämo mäyäk taŋkaŋ äneŋi gäwetat. Näk 50ta yäropäŋ siwoŋi äma 45 ude itneŋowä gäk täga yepmaŋpen? Yäwänä Yawetä iwetkuk; Ämawebe siwoŋi 45 ude yabäŋpäŋä yotpärare u nämo yäpa waneŋ.  
\v 29 Ude yäwänä Abrahamtä äneŋi iwetgän täŋkuk; Ämawebe 40gän ude yabäŋpäŋ däpen ba? Yäwänä iwetkuk; Eruk ämawebe 40 unita yäŋpäŋ kudup yabä kätäwet yäk.  
\v 30 Iweränä Abrahamtä yäŋkuk; O Ekäni äneŋi gäwetat unita nämo nebewen! Ämawebe siwoŋi kuŋarani 30gän ude iräwä jide api täŋpen? Api däpen ba nämo api däpen? Yäwänä Yawetä iwetkuk; Ämawebe siwoŋi kuŋarani 30 unita yäŋpäŋ nämo api däpet yäk.   
\p
\v 31 Yäwänä äneŋi Abrahamtä iwetgän täŋkuk; O Ekäni, näk nämo mäyäk taŋkaŋ äneŋi gäwetat. Ämawebe siwoŋi 20gän itneŋo uwä däpen ba nämo däpen? Yäwänä Ekänitä iwetkuk; Ämawebe 20 ude itneŋo unita yäŋpäŋ kudup yepmaŋpet yäk.   
\p
\v 32 Ude yäwänä Abrahamtä yäŋkuk; O Ekäni, nämo nebewen! Kubäkät yäwayäŋ; E, ämawebe 10gän iräwä jide täŋpen? Yäwänä Ekänitä yäŋkuk; Ämawebe siwoŋi kuŋarani 10 ude iräwä yotpärare u nanik kuduptagän api yabäŋ korewet yäk.   
\p
\v 33 Eruk Yawetä Abrahamkät ude yäwän tärewän kuŋirän Abraham äneŋi äyäŋutpäŋ yotken kuŋkuk.   
\c 19  
\s1 Sodom naniktä wakiwaki täk täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Eruk bipäda ugän Lottä Sodom yotpärare täŋo kädet moräkiken irirän aŋero yarä ukeŋo ahäŋ imiŋkumän. Ahäŋ imiŋirän yabäŋpäŋ päŋku iŋami yäpän äpmoŋpäpäŋ yäniŋ oretkuk. Yäniŋ oretpäŋ yäŋkuk;  
\v 2 Ärowaninayat, näkä yotken äbäŋirän täŋkentäŋ tama! Näk kuroŋjek ärutpäŋ bipani ŋo itpäŋ pätna yäŋewänkaŋ kaŋ kun yäk. Ude yäwänä iwetkumän; Nämo, yotpärare täŋo käbeyä bägupken jop pätdayäŋ yäk.   
\p
\v 3 Jop uken pätdayäŋ yäwänä man kehäromigän yäŋtäyon Lottä yotken kuŋkuŋ. Kuŋpäŋ yot gänaŋ äro irirän Lottä käräga yiskät nämo awähurani u ba ketem tägatäga ätukät ijiŋ yämän naŋkuŋ.  
\v 4 Naŋkaŋ däpmon pätnayäŋ täŋirä Sodom nanik äma ekäni gubaŋi päke u kudup Lot täŋo yot u it äyäŋutkuŋ.  
\v 5 It äyäŋutpäŋ Lot gera täŋpäŋ iwetkuŋ; Äma yarä gäkken äbämäno ukeŋo de itkamän? Äma yarä u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ ninken äbi yäk. Yarä u yäpmäŋ ninken äbikaŋ yäjitna yäŋ nadäkamäŋ yäk.   
\p
\v 6 Ude yäwäwä man yäna yäŋkaŋ Lot yäman äpmoŋpäŋ yäma ukät yäwatkuk.  
\v 7 Yäma ukät yäwatpäŋ yäwetkuk; O notnaye, wakiwaki tänayäŋ nadäkaŋ u nämo täneŋ yäk.  
\v 8 Nämo, näk äpetnayat gubaŋi yarä ŋo ämakät nämo pärani unita yarä u yäpmäŋ äbä tamakaŋ ukät jide tänayäŋ nadäkaŋ uwä täkot yäk. Täŋ äma yarä ban naniktä näkken äbumäno uwä näkä watäni it yämitat unita waki täŋ yämineŋo!   
\p
\v 9 Ude yäwänä iwetkuŋ; Keweŋ nimi! Gäk kome mähem nämo unita kädet udewanita gäkä man täga nämo niweren yäk. Nadätan? Yarä unita täŋ yäminayäŋ täkamäŋ uwä irepmitpäŋ gäka waki-inikinik api täŋ gamine! yäk. Ude yäŋpäŋ Lot pimiŋ iwat-pewä kwänpäŋ yäma däpmäŋ eränayäŋ täŋkuŋ.   
\p
\v 10 Täŋirä äma yarä yot gänaŋ itkumäno u bäräŋeŋ päbä yäma dätpäŋ Lot kerigän iŋitkaŋ wädäŋ yäpmäŋ yot gänaŋ ärowänkaŋ yäma ukätkumän.  
\v 11  \x * \xo 19:11 \xt 2Kin 6:18\x* Täŋpäŋ äma yarä unitä täŋpewän äma yäman itkuŋo uwä dapuri bipmäŋ utkuŋ, äma ekäni bok, gubaŋi bok. Dapuri bipmäŋ uräpäŋ yämata puŋ ijiŋkuŋ.   
\s1 Lotkät äboriye Sodom yotpärare peŋpeŋ kuŋkuŋ  
\p
\v 12 Eruk äma yarä unitä Lot iwetkumän; Gäk nanakaye äpetkaye yepmaŋkaye ba nägät moräkaye ätu yotpärare ŋoken iräwä kuduptagän yäwetpäŋ yämagurikaŋ yotpärare ŋo peŋpeŋ kut yäk.  
\v 13 Nek yotpärare ŋo däpmäŋ moredayäŋ nadäkamäk. Yotpärare ŋonitäŋo waki mebäri mebäritä yäŋkuruk-kuruk pähap ude Yawe jukuniken äpmoŋkuko unita peŋ niwet-pewän yotpärare ŋo däpmäŋ morekta äbumäk yäk.   
\p
\v 14 Lottä man iwetkumäno u nadäŋpäŋ päŋku yepmaniyat, äperiyatta iwoyäwani u yäwetkuk; Oi, bäräŋeŋ! Yawetä kome ŋo däpmäŋ morewayäŋ täyak yäk. Yäweränkaŋ Lot jop yäŋnikŋatak yäŋ nadäŋkaŋ mani nämo buramiŋkumän.   
\p
\v 15 Eruk yäŋewänä tamimaŋ bipani aŋero yarä ukeŋonitä Lot peŋ iwetkumän; Bäräŋeŋ bäräŋeŋ! yäk. Webeka ba äpetkayat ŋo yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ ku yäk. Ude täŋpayäŋ täno uyaku inä yotpärare ŋokät bok nämo paotnayäŋ yäk.   
\p
\v 16-17  \x * \xo 19:16-17 \xt 2Pi 2:7\x* Täŋpäkaŋ Lot kwikinik kwikinik täŋirän Yawetä butewaki nadäŋ yämiŋpäŋ aŋero ukeŋo yäwet-pewän nädamiŋi-nani kerigän yepmäŋitpäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ yotpärare gägäniken kuŋpäŋ aŋero kubätä yäwetkuk; Bäräŋekinik kukot! Äyäŋutpäŋ ijik ba awaŋ uken itpäŋ-nadäk nämo täneŋ. Bäräŋeŋ kumaŋ pom uduken kaŋ kut. Uyaku nämo api kumneŋ yäk.   
\p
\v 18 Ude iweränä Lottä yäŋkuk; Ärowanina, ude nämo! yäk. Ude täga nämo täŋpet.  
\v 19 Gäk iron taŋi täŋpäŋ oraŋ namiŋirän nämo kumaro upäŋkaŋ pom udu baninik itkaŋ unita waki ahäwayäŋ täyak unita pom uken nämo ahäŋkaŋ bämopiken paoret yäk.  
\v 20 Yotpärare täpuri udu ka! U täpuri, ei yäŋ? U uyaku tuän bumik yäk. Uken nepmaŋpi yäpmäŋ kwayäŋ täro uyaku nämo paoret yäk.   
\p
\v 21-22 Ude yäwänä iwetkuk; Eruk yäyan unita täga nadätat yäk. Yotpärare gäkä yäyan u nämo däpayäŋ upäŋkaŋ bäräŋeŋ metäŋpeŋ kut yäk. Yotpärare uken ahäwikaŋ uyaku kome ŋo täga täŋpa wanayäŋ yäk.  
\p (Yotpärare u Lottä täpuri yäŋ yäŋkuko unita wäpi Soa yäŋ yäk täkaŋ. Soa u nininken man terak täpuri.)   
\p
\v 23 Kuŋtäyon edap dapuri äbäŋirän Lot yotpärare täpuri Soa uken ahäŋkuk.  
\v 24-25  \x * \xo 19:24-25 \xt Mat 10:15, 11:23-24; Luk 10:12, 17:29; 2Pi 2:6; Jud 7\x* Ahäŋirän Yawetä täŋpewän iwän kädäkut mebet ikek Sodom Gomora yotpärare terak äpuk. Iwän kädäkut mebet ikek äpuko u Sodom Gomora nanik ba awaŋ pähap uken nanik ämawebe ba ketem imaka imaka u kudup ijiŋ moreŋkuk.  
\v 26  \x * \xo 19:26 \xt Luk 17:32\x* Täŋirän Lot webeni kuŋtäŋgän äneŋi äyäŋutpäŋ Sodom yotpärare kaŋpäŋä bewe äworeŋkuk.   
\p
\v 27-28 Täŋpäkaŋ patkuko kome yäŋe-yäŋeta Abraham akumaŋ kumaŋ päŋku kome bian Anutu iŋamiken itkukken uken ahäŋkuk. Päŋku ahäŋpäŋ kaŋkuk; Sodom Gomora ba kome awaŋ pähap uwä gupe kädäp mebet ikek bumik akuŋirän.   
\p
\v 29 Yawetä Sodom Gomora awaŋ pähap Lottä iraniken u nanik kudup däpmäŋ moreŋkuko upäŋkaŋ Abrahamta nadäŋpäŋ Lot uken nanik imagut yäpmäŋ kuŋkuk.   
\s1 Lot kenta äperiyat täŋo manbiŋam  
\p
\v 30 Täŋpäŋ Lot u Soa yotpärare täpuri uken itta umuntaŋpäŋ äperiyat yäwän yäpmäŋ pomken kuŋkaŋ mobä käwut kubäken it täŋkuŋonik.  
\v 31-32 Eruk kadäni kubäken Lot äperi mokitä wenäni iwetkuk; E, nek täŋo nannek tägawani täyak yäk. Täŋirän ämawebe komeni komenitä täk täkaŋ ude äma nek yäpmäŋpäŋ nektä nanak bäyakta nämoinik itkaŋ unita wain mujipi täŋo ume täkätpäŋ nanta imida naŋpäŋ täŋguŋ tawänpäŋ ukät patkaŋ nanak kok ikek kaŋ itda. Ude täŋitda nan täŋo nägät moräk api it yäpmäŋ ärowek yäk.   
\p
\v 33 Eruk bipani ugän wain ume imän naŋpäŋ täŋguŋ takinik täŋpäŋ nämo nadäŋirän äperi moki nanikät patkumän.   
\p
\v 34 Täŋpäŋ äneŋi patkuŋo yäŋewänkaŋ mokitä wenäni iwetkuk. Näkkät uku kwep bipani päramäko u yäk. Unita apiŋo äneŋi wain ume imida naŋirän gäkkät bipani kaŋ parun yäk. Ude täŋpäŋ uyaku nek bok nannektä nanak kaŋ nimän yäk.  
\v 35 Eruk bipani ugän nanita wain ume imän naŋpäŋ täŋguŋ takinik täŋpäŋ nämo nadäŋirän äperi wenänikät patkumän.   
\p
\v 36 Täŋpäŋ Lot äperiyat nanikät ude täŋpäŋ nanak kok itkumän.  
\v 37 Ittäŋgän mokitä nanak ämani bäyaŋpäŋ wäpi Moap yäŋ iwetkuk. Apiŋo Moap äbot itkaŋ uwä Moap, Lot äperi mokitä bäyaŋkuko u täŋo orani pähap.  
\v 38 Täŋpäkaŋ wenänitä udegän nanak ämani bäyaŋpäŋ wäpi Benami yäŋ iwetkuk. Apiŋo Amon äbot itkaŋ uwä Benami, Lot äperi wenänitä bäyaŋkuko u täŋo orani pähap.   
\c 20  
\s1 Abraham kenta Abimelek täŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Abrahamtä Mamre kome peŋpeŋ kome taŋi kubä wäpi Negev uken kuŋkuk. Negev kome u Kades Su kome bämopiken uken. Täŋpäŋ Abrahamtä yotpärare kubä wäpi Gera uken itkuk.  
\v 2  \x * \xo 20:2 \xt Stt 12:13, 26:7\x* Itkaŋ webeni Sarata u wanotna yäŋ yäŋkuk. Biŋam u nadäŋpäŋ Gera yotpärare täŋo intäjukun äma Abimelektä yäŋpewän Sara yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku imä webenita yäpuk.   
\p
\v 3 Täŋpänkaŋ bipani kubäken Anututä Abimelek däpmonken ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Gäk webe ŋo äpi nikekpäŋ gäkŋata yäpuno unita kumbayäŋ yäk.  
\v 4 Ude iweränä Abimelektä iwetkuk; Näk Sarakät bok nämo päramäk. Ekänina, näk äma siwoŋi! Unita näkkät äbotnayekät nämo nidäpen yäk.  
\v 5 Abrahamtä ini-tägän wanotna yäŋ yäŋirän webeni Saratä Abrahamta udegän wanotna yäŋ yäŋkuk yäk. Näk bänep siwoŋina terak täŋkuro unita näkken waki kubä nämo pätak yäk.   
\p
\v 6 Yäweränä Yawetä iwetkuk; Bänep siwoŋi terak täŋkuno u bureni nadätat. Unita webe u iŋirenta baga peŋ gamiŋpäŋ täŋkentäŋ gamiŋira waki kubä nämo täŋkun yäk.  
\v 7 Eruk, gäk webe u äpiken iniŋkire. Abraham uwä profet kubä unita gäka yäŋpäŋ näkken yäŋapiŋirän gäk nämo api kumben. Täŋ webeni nämo imayäŋ täno uwä gäk ba äbotkaye bureni-inik api kumäŋ moreneŋ.   
\p
\v 8 Eruk patkuŋo kome api yäŋeŋirän Abimelek akuŋpäŋ piä ämaniye änok yepmaŋpäŋ man däpmonken nadäŋkuko u yäwerirän umun pähap nadäŋkuŋ.  
\v 9 Ude täŋkaŋ Abimelektä Abraham yäŋpewän äbänkaŋ ŋode iwet yabäŋkuk; Gäk jide täŋ nimiŋkun? Näk waki kubä jide täŋ gamiŋkutta kowata komi näk ba äbotnaye terak peŋ nimiŋkun? Ude uwä nämo tänaŋipäŋ täŋkun yäk.  
\v 10 Gäk jide nadäŋpäŋ ude uwä täŋkun?   
\p
\v 11 Ude yäwänä Abrahamtä iwetkuk; Kome ŋo naniktä Anutu nämoinik oraŋ imik täkaŋ unita webena yäŋ yäwawä api nutneŋ yäŋ nadäŋpäŋ ude täŋkut yäk.  
\v 12 Etäŋ, u bureni wanotna yäk. U nannek kubägän upäŋkaŋ meŋnek inigän inigän. Upäŋkaŋ webenata yäput yäk.   
\p
\v 13 Täŋpäkaŋ Anututä näwet-pewän nana täŋo yotpärare peŋpäŋ kome kudupiken äba yäŋpäŋ Sara iwetkut; Kome uken ba uken kuŋpäŋä nadäŋ namikinik täŋpäŋä ŋo wanotna yäŋ kaŋ yäwet tä yäŋ iwetkut.  
\v 14 Ude iwerirän Abimelektä sipsip, bulimakau ba piä ämawebe yäpmäŋpäŋ Abrahamta biŋam iniŋ kireŋkuk. Täŋpäŋ webeni Sara bok iniŋ kireŋkuk.  
\v 15 Iniŋ kireŋpäŋ Abraham iwetkuk; Nadätan! Iŋamkaken komena pat kuyak ŋo gäk uken ba uken ira yäŋpäŋä täga api iren yäk.   
\p
\v 16 Ude yäŋpäŋä Sara ŋode iwetkuk; Äbotkayetä nadäŋ gamiŋirä mäyäk nadäweno udeta ba gabäŋpäŋ gäk webe siwoŋi yäŋ nadäŋ gamineŋta wanotka Abrahamta siliwa moneŋ 1,000 ude imitat yäk.   
\p
\v 17-18 Täŋpäkaŋ Abimelektä Sara webenita yäpuko kadäni uken Anututä Sarata yäŋpäŋ Abimelek webeni ba piä webeniye nanak nämo bäyakta kädet täŋpipiŋ yämiŋkuk. Äruŋ itneŋta nadäŋ yämiŋkuko uwä Abrahamtä Sara äneŋi yäpmäŋpäŋ Anutuken yäŋapiŋirän nanak bäyakta kädet äneŋi peŋ yämiŋkuk.   
\c 21  
\s1 Aisak ahäŋkuk  
\p
\v 1-2  \x * \xo 21:1-2 \xt Hib 11:11\x* Kadäni uken Yawetä ini bian yäŋkehäromtak man yäŋkuko uterakgän Sarata iron täŋ imiŋirän nanak itpäŋ Abraham tägawani täŋirän nanak bäyaŋ imiŋkuk. Anututä kadäni uken api bäyawen yäŋ bian yäŋkehärom taŋkuko kadäni ukengän bäyaŋkuk.  
\v 3 Täŋpäkaŋ nanak Saratä bäyaŋ imiŋkuko u Abrahamtä wäpi Aisak iwetkuk.  
\v 4  \x * \xo 21:4 \xt Stt 17:12; Apos 7:8\x* Aisak ahäŋpäŋ kepma 8 täreŋirän Abraham u Anututä man iwetkuko u iwatpäŋ Aisak u gupi moräk madäŋ imiŋkuk.  
\v 5 Täŋpäkaŋ Abraham obaŋ 100 täreŋirän nanaki Aisak u ahäŋkuk.  
\v 6 Ahäŋirän Saratä ŋode yäŋkuk; Anututä kädet täwit namiŋkuko unita bumta oretat yäk. Kubätä nadäŋpäŋä bok api oretde.  
\v 7 Ude yäŋpäŋ yäkgän ŋode täŋkuk; Netätä Abraham Saratä nanak kubäta nonoŋ api imek yäŋ iwerän? Täga nämo, upäŋkaŋ Abraham tägawaniinik täŋirän nanak kubä bäyaŋ imitat yäk.   
\s1 Abrahamtä Ismael iwat kireŋkuk  
\p
\v 8 Eruk, nanak u tägaŋpäŋ nonoŋ peŋkuko kepma uken Abrahamtä äŋnak-äŋnak pähap täŋkuk.  
\v 9-10  \x * \xo 21:9-10 \xt Gal 4:29-30\x* Täŋpäkaŋ kadäni kubäken nanak Isip webe Hagatä Abrahamta bäyaŋ imiŋkuko u Aisakkät täŋoret täŋ irirän Saratä yabäŋpäŋ Abraham iwetkuk; Gäk piä webe ukät nanaki bok yäwat kire! yäk. Piä webe u täŋo nanakikät nanakna Aisak, yarä unitä gäkŋo tuŋum bok nämoinik api koredeŋ yäk. Nanakna Aisak unitägän gäkŋo tuŋum api korewek yäk.   
\p
\v 11 Saratä ude yäŋirän Abraham jägämi nadäŋkuk, Ismael imaka, u unitäŋo nanakigän unita.  
\v 12  \x * \xo 21:12 \xt Rom 9:7; Hib 11:18\x* Jägämi nadäŋirän Anututä Abraham ŋode iwetkuk; Nanaka ba piä webeka unita nadäwätäk nämo täŋpen yäk. Saratä man gäwerako u burami yäk. U imata? Aisak täŋo nanakiye-tägän wäpka biŋam u terak api pat yäpmäŋ äroweko unita yäk.  
\v 13 Upäŋkaŋ näkä täŋpewa piä webeka täŋo nanaki uterak äma äbot pähap kubä api ahäneŋ. Ismael u gäkŋo nanakgän unita api nadäŋ imet yäk.   
\p
\v 14 Eruk patkuko yäŋeŋirän Abraham akumaŋ ketemkät ume ehät täŋtuŋum taŋpäŋ Haga täŋo piriken peŋkaŋ nanaki iniŋ kireŋpäŋ yäwet-pewän kuŋkumän. Kuŋtäŋgän Beseba kome äma nämo iraniken uken täŋguŋguŋ täŋtäŋ kuŋatkumän.  
\v 15-16 Kuŋattäkon umetä paorirän nanaki päya äyuŋken tewän irirän nanaki kaŋirän kumäkta bitnäŋpäŋ inigän ban bumik päŋku itkuk. Päŋku itkaŋ butewaki nadäŋpäŋ konäm kotkuk.   
\p
\v 17 Täŋpäkaŋ nanaki imaka, konäm korirän Anutu nadäŋkuk. Nadäŋirän Anutu täŋo aŋero kunum gänaŋ itkaŋ Hagata gera ŋode yäŋkuk; Jide ahäŋ gamänpäŋ kotan? Umuntäweno! Anututä nanaka pat itkaŋ kotak u nadätak yäk.  
\v 18 Akumaŋ päŋku nanaka yäpmäŋ akuŋpäŋ iniŋ bitnä. Nadätan? Näkä täŋpewa nanak uterak äbot pähap api ahäneŋ yäk.   
\p
\v 19 Täŋpäŋ Anututä nadäŋ imänpäŋ dapun ijiŋpewän kwäpäŋ ume dapuri kubä kaŋkuk. Ude kaŋpäŋ päŋku ume ehät piwän tokŋewänkaŋ yäpmäŋ päŋku nanaki towiŋkuk.   
\p
\v 20 Täŋpäkaŋ Anututä nanak u watäni irirän tägaŋkuk. Kome jopi uken it yäpmäŋ kuŋpäŋ tom däpmäkta mebäri kudup nadäŋkuk.  
\v 21 Täŋkaŋ kome jopi wäpi Paran u irirän miŋitä Isip webe kubä yäpmäŋpäŋ imiŋkuk.   
\s1 Abraham kenta Abimelek bänep kubägän täŋkumän  
\p
\v 22  \x * \xo 21:22 \xt Stt 26:26\x* Kadäni uken Abimelek ba komi ämaniye täŋo watä äma wäpi Fikol ukät päŋku Abraham iwetkumän; Imaka u ba u täk täyan uwä Anututä täŋkentäŋ gamiŋirän täk täyan yäk.  
\v 23 Unita näk ba nanaknaye ba nanaknaye täŋo nanakiye jop kubä nämo yäŋ-yäkŋarenta apiŋo kome ŋokengän Anutu wäpi yäŋpäŋ yäŋkehäromtaŋ nimi yäk. Gäk kome mähemi nämo itan unita näkä iron täŋ gamik täyat udegän gäkä näka ba ämawebe ŋo nanikta iron täŋ nimik täyi yäk.  
\v 24 Ude iweränä Abrahamtä ŋode iwetkuk; Näwetan ude yäŋkehärom täyat yäk.   
\p
\v 25 Ude yäŋpäŋ Abrahamtä Abimelek ŋode yäŋahäŋpäŋ iwetkuk; Nadätan? Gäkŋo piä ämakayetä ume nakta awaŋ äneŋpani kubä niyomägatkuŋ yäk.  
\v 26 Iweränä Abimelektä iwetkuk; Äma netä ude täŋ gamiŋkuŋo u näk nämo nadätat yäk. Bian man täpuri kubä nämo näweriri nadäŋkuropäŋ apiŋogän yäŋiri nadätat yäk.  
\v 27 Ude iweränkaŋ Abrahamtä sipsip ba bulimakau mäyap Abimelekta buŋät imänpäŋ bänep kubägän täŋkumän.  
\v 28 Täŋpäŋ Abrahamtä sipsip nanaki, webeni 7 ude yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän yepmaŋkuk.  
\v 29 Yepmaŋirän Abimelektä yabäŋpäŋ yäŋkuk; Ima mebärita sipsip webeni 7 ŋo yäpmäŋ danitan?  
\v 30 Yäŋirän iwetkuk; Näkä ume awaŋ äneŋkuro näkŋaken yäŋ nadäŋpäŋ sipsip webeni 7 gamitat ŋo yäpmäŋkaŋ bureni yäŋ nadäwen yäk.  
\v 31 Täŋpäkaŋ Abraham kenta Abimelek kome uken bänep kubägän täŋkumäno unita kome u wäpi Beseba yäŋ iwetkuŋ.   
\p
\v 32 Eruk bänep kubägän täŋpäŋ itkaŋ Abimelekkät komi ämaniye täŋo watä äma Fikol ukät Filistia komeken äneŋi kuŋkumän.  
\v 33 Kuŋirän Abrahamtä päya kubä Beseba komeken piŋkuk. Täŋpäŋ ukengän Ekäni Yawe Tärektäreki Nämo u iniŋ oretkuk.  
\v 34 Ude täŋpäŋ Abrahamtä Filistia kome uken kadäni käroŋi itkuk.   
\c 22  
\s1 Abrahamken täŋyabäk ahäŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 22:1 \xt Hib 11:17-19\x* It yäpmäŋ kuŋtäŋgän Anututä Abraham iwet yabäŋkuk; Abraham! Yäwänä yäŋkuk; Ei! Näk ŋo yäk.  
\v 2 Yäwänä iwetkuk; Gäk nanaka kubägän, gäripi nadäŋpäŋ oraŋ imik täyan u imagut yäpmäŋ Moria komeken ku. Kuŋpäŋ pom kubä gäwoŋärewapäŋ uken Aisak utpäŋ ärawata kaŋ ijiŋ nam yäk.  
\v 3 Eruk patkuko kome ket nämo yäŋeŋirän Abrahamtä akuŋpäŋ doŋkini kädet kukta ket utkuk. Täŋpäŋä Aisakkät piä ämani yarä yämagurän yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ärawa ijikta kädäp duŋpäŋ däkäŋkuko u imaka yäpmäŋpäŋ Anututä kome iwetkukken ukäda kuŋkuŋ.  
\v 4 Kuŋtäko kepma yaräkubä täreŋirän kome yäŋkuko bankentä kaŋkuk.  
\v 5 U kaŋpäŋ piä ämaniyat yäwetkuk; Ek ŋo doŋki watäni irirän Aisakkät nek udu päŋku Anutu iniŋ oretkaŋ ämdayäŋ yäk.   
\p
\v 6 Ude yäŋpäŋ Abrahamtä kädäp Aisakta imän yäpänkaŋ kädäp moräkkät mujuk imaka bok yäpmäŋkaŋ kuŋkumän.  
\v 7 Kuŋtäŋgän Aisaktä nan yäŋ iweränä Abrahamtä iwetkuk; Nanakna, ima? Ude yäwänä Aisaktä iwetkuk; Nan, kädäp moräk ba kädäp yäpmäŋkamäk ŋo. Täŋkaŋ ärawa täkta tom de?  
\v 8 Yäwänä Abrahamtä iwetkuk; Nanakna, Anututä ini-tägän tom ärawa täkta biŋam pewän ahäwayäŋ yäk. Ude iweränkaŋ kuŋkumän.   
\p
\v 9  \x * \xo 22:9 \xt Jem 2:21\x* Kuŋtäŋgän Abraham Anututä kome yäŋkukken ahäŋpäŋ mobä bukä kubä täŋpäŋ kädäp uterak peŋkuk. Kädäp peŋpäŋä Aisak iŋitpäŋ pädä täŋkaŋ kädäp-bukä mobä bukä terak peŋkuko u terak punin teŋkuk.  
\v 10-11 Punin teŋpäŋ mujuk yäpmäŋ akuŋpäŋ nanaki urayäŋ täŋirän Yawe täŋo aŋero kunum gänaŋ itkaŋ gera yäŋpäŋ iwetkuk; Abraham! Abraham! yäŋ yäŋirän Abrahamtä yäŋkuk; Ei, näk ŋo yäk.\fig Abrahamtä Anutu täŋo man buramiŋpäŋ nanaki Aisak ärawa ude urayäŋ täŋkuk|alt="Abraham's going to sacrifice his son" src="LB00291B.jpg" size="span" loc="Bottom left text tight wrapped" copy="Louise Bass" ref="Stt 22:10-11" \fig*  
\v 12 Yäwänä aŋerotä iwetkuk; Nanaka ŋo u ba u täŋ imeno! Gäk nanaka kubägäninik näka namikta nämo iyap taŋiri gabäŋpäŋ gäk Anutu u umuri yäŋ nadäŋpäŋ oraŋ namiŋpäŋ kuŋat täyan yäŋ nadätat yäk.  
\v 13 Ude iwerirän Abrahamtä dapun ijiwän kwäpäŋ kaŋkuk; Sipsip ämani kubä yen obättä joŋanigän wabiwänkaŋ irirän kaŋkuk. Irirän kaŋpäŋ päŋku sipsip u yäpmäŋpäŋ nanaki komenita Anututa ärawa täŋ ima yäŋpäŋ ijiŋ imiŋkuk.  
\v 14 Täŋpäkaŋ Abrahamtä kome u wäpi Yawetä Api Täŋkentäŋ Namek yäŋ iwetkuk. Unita apiŋo Yawe iniken pomi terak api täŋkentäŋ nimek yäŋ pen yäk täkaŋ.   
\p
\v 15-17  \x * \xo 22:15-17 \xt Hib 6:13-14; Hib 11:12\x* Täŋpäkaŋ Yawe täŋo aŋerotä Abrahamta gera äneŋi yäŋkuk. Yawe näkä ŋode yäyat yäk. Gäk nanaka kubägän nämo iyap tano unita täŋkentäŋ gamiŋpewa kunum terak guk mäyapinik itkaŋ ude, ba gwägu gägäniken mobä jiraŋ ude oraŋkayetä api ahäneŋ. Täŋkaŋ oraŋkayetä iwan täŋo yotpärare inita api koreneŋ yäk.  
\v 18  \x * \xo 22:18 \xt Apos 3:25\x* Ba oraŋkaye terak näkä nadäŋ yämiŋpewa äma äbot uken-uken nanik kuduptagäntä iron pähap api yäpneŋ yäk. U imata, gäk näkŋo man buramik täyan unita. Man yäyat ŋo Yawe näkŋa wäpna terak yäŋkehärom täyat yäk.   
\p
\v 19 Ude täŋpäŋ Aisak yanani äneŋi päŋku piä ämaniyat yämaguränkaŋ Beseba komeken penta kuŋkuŋ. Täŋpäkaŋ Abraham kome uken pen it yäpmäŋ kuŋkuk.   
\p
\v 20-23 It yäpmäŋ kuŋtäyon kadäni kubäken Abraham manbiŋam ŋode iwetkuŋ; Monäka Naho unitäŋo webeni Milkatä nanaki ŋode bäyaŋ imiŋkuk; Usi intäjukun, eruk mäden Busi, Kemuel (u Aram täŋo nani), Keset, Haso, Pildas, Jitlap, Betuel yäk. Täŋpäkaŋ Betueltä Rebeka bäyaŋkuk.  
\v 24 Täŋ Naho täŋo webeni kubäwä wäpi Reumatä nanak ätu bäyaŋkuko wäpiwä ŋode; Teba, Gaham, Tahas, Maka.   
\c 23  
\s1 Abrahamtä äma kumbani änekta kome suwaŋkuk  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Sara obaŋ 127 tärewänkaŋ kumbuk.  
\v 2 Yotpärare Hebron, Kenan komeken kumbuk. Kumäŋirän Abrahamtä päŋku konäm butewaki täŋ imiŋkuk.  
\v 3 Abraham konäm kottäŋgän eruk akumaŋ Hit äboriyetä itkuŋken u kuŋpäŋ yäwetkuk;  
\v 4  \x * \xo 23:4 \xt Hib 11:9,13; Apos 7:16\x* Näk kome mähem nämo, äma äbanitä in bämopjinken it täyat unita in webena kumbuko u änekta kome kubä näwoŋärewäkaŋ moneŋ tamayäŋ yäk.   
\p
\v 5-6 Yäwerirän Hit ämatä iwetkuŋ; Ärowaninin, juku peŋiri gäweritna nadä; Nin gäka äma ekäni pähap yäŋ nadäŋ gamik täkamäŋ unita nintäŋo äma kumbani änekta awaŋ äneŋpani kubä kawi gärip tawänä upäŋ täga gamine yäk. Ninken nanik kubätä iyap tänaŋi nämo yäk. Uken ba uken ba webeka kumbuko u täga api äneŋpen yäk.  
\v 7 Yäŋirä Abrahamtä Hit äma gwäjiŋ äpmoŋ yämiŋpäŋ yäwetkuk;  
\v 8-9 Intä webena komejinken äneŋpetta bureni nadäŋ namiŋpäŋä ŋode täŋ namikot; Mobä awaŋ wäpi Makpela upäŋ yäpayäŋ nadätat unita kome u mähemi näka biŋam iwerirä naniŋ kirewänkaŋ api suwawet yäk. Mobä awaŋ uwä mähemi Efron, Soha täŋo nanaki u. Awaŋ uwä unitäŋo kome moräkiken itak yäk. Iŋamjinken mobä awaŋ u gwäki mähemitä yäwänkaŋ uterakgän api imet yäk. Ude täŋ namiŋirä webena bämopjinken api äneŋpet yäk.  
\v 10-11 Täŋpäkaŋ Efron ini bok itkaŋ yäŋirän nadäŋkuk. Nadäŋpäŋ noriye käbeyä täŋkuŋken äbä itkuŋo unitä nadäŋirä Abraham iwetkuk; Ärowanina, yäyan ude nämo yäk. Näkä nadätat ude gäwera. Kome ukäda gäka biŋam ganiŋ kiretat. Mobä awaŋ äma kumbani änekta biŋam ukät kome u käda bok jop ganiŋ kiretat yäk. Notnaye itkaŋ ŋo kudup iŋamiken ganiŋ kiretat yäk. Gäka biŋam täyak unita webeka u kaŋ äneŋ yäk.   
\p
\v 12-13 Iweränkaŋ Abrahamtä kome u nanik gwäjiŋ äpmoŋ yämikgän täŋpäŋ ämawebe itkuŋo u nadäŋirä Efron ŋode iwetkuk; Ude nämo, näkä nadätat ude gäwera nadäsi; Kome u jop naminaŋi nämo. Kome gwäkita gama yäpmäŋiri webenawä api äneŋpet yäk.  
\v 14 Iweränä Efrontä yäŋkuk;  
\v 15 Ärowanina, kome yäyan unitäŋo gwäki siliwa moneŋ 400 peyat yäk. Imata man wari yäde? Webeka yäpmäŋ päŋku u äneŋ yäk.  
\v 16 Iwerirän Abrahamtä täga yäŋ nadäŋpäŋä gwäki Hit ämawebetä nadäŋirä yäŋkuko ude yäpmäŋ daniŋpäŋ imiŋkuk. Kome mähem täŋo siliwa moneŋ täŋo bäräpini kaŋpäŋ nadäwani uterak siliwa moneŋ 400 ude yäpmäŋ daniŋpäŋ imiŋkuk.   
\p
\v 17-19 Eruk, moneŋ imänpäŋ Hit ämawebe käbeyä täŋkuŋken äbä itkuŋo u iŋamiken Abrahamta biŋam kome Makpela, Mamre kome käda yäŋkuko u iniŋ kireŋkuk. Kome, päya ba awaŋ äma kumbani pekta biŋam äneŋpani u kudup iniŋ kireŋkuk. Täŋpäkaŋ Abrahamtä mobä awaŋ suwaŋkuk-ken webeni Sara u äneŋkuk. Kome uwä Kenan kome bämopiken itkuk.   
\p
\v 20 Ude täŋkuŋo uwä Hit kome mähemtä kome ba awaŋ uwä Abrahamta biŋam yäŋtäreŋ imiŋpäŋ iniŋ kireŋkuk.   
\c 24  
\s1 Abraham Aisakta webe kubä kaŋ-ahäŋkuk  
\p
\v 1 Abraham kadäni käroŋi it yäpmäŋ äroŋtäŋgän tägawani täŋkuk. Imaka imaka täŋkuko uwä Yawetä iron täŋ imiŋirän säkgämän ahäŋkuŋ.  
\v 2-4 Tägawani taŋpäŋ kadäni kubäken Abrahamtä piä watä ämani intäjukun täŋpani, tuŋumi kuduptagänta watä irani u ŋode iwetkuk; Ketka gäyeknaken peŋpäŋ Yawe, kunum täŋo Anutu ba kome täŋo Anutu u iŋamiken yäŋkehäromtak man ŋode näwet; Nanakata Kenan webe, kome itkamäŋ ŋoken nanik kubä nämoinik kaŋ-ahäŋ imet yäŋ näwet! Gäk Aisakta webe kaŋ-ahäŋ imayäŋ nadäŋpäŋä näkŋa komeken kuŋkaŋ näkŋo äbotken nanik webe kubä kaŋ yäpmäŋ imi.  
\v 5 Ude yäwänä piä watä ämanitä iwetkuk; Webetä näkkät ŋo äbäkta gäripi nämo nadäwänä jide kaŋ täŋpet? Nanaka kome ŋo peŋpeŋ komekaken käwep api imagut yäpmäŋ kwet?   
\p
\v 6 Yäwänä iwetkuk; Nämo! Nanakna u komenaken nämoinik imagut yäpmäŋ kwen!  
\v 7 Kunum täŋo Anutu Yawetä näkŋa kome kujatna ba nanatä äbot bämopiken nanikpäŋ nämagut yäpmäŋ äbäŋpäŋ man kehäromi ŋode näwetkuk; Yerikayeta kome itan ŋo bureni api yämet yäŋ näwetkuk. Unita nanaknata webe kubä näkŋa komeken nanikpäŋ kaŋ-ahäŋ imayäŋ täŋiri Yawetä aŋeroni iwerän päŋku intäjukun kuŋ gamiŋpäŋ api täŋkentäŋ gamek yäk.  
\v 8 Webe kaŋ-ahäwayäŋ täno unitä gäkkät äyäŋutpeŋ äbäkta gäripi nämo nadäwänä eruk yäŋkehäromtak man näwetan unita nadäwätäk nämo täŋpen. Upäŋkaŋ ŋode nadä! Nanakna komenaken nämoinik imagut yäpmäŋ kwen!  
\v 9 Ude yäwän nadäŋpäŋä piä watä ämani uwä keri, mähemi Abraham gäyekiken peŋkaŋ man iwetkuko u täkta yäŋkehärom taŋkuk.   
\p
\v 10-11 Ude yäŋkaŋ piä watä ämani uwä mähemi Abraham täŋo kamel ätu itkuŋo ukät nanik 10 yämagutkuk. Täŋpäŋ mähemi täŋo tuŋum imaka tägatäga mebäri mebäri kobet täŋ yäpmäŋ kuŋkuk. Tuŋum ude täŋpäŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän Mesopotemia komeken Naho täŋo yotpärare keräp taŋpäŋ ume näŋpaniken ahäŋkuk. Ahäŋpäŋ itpäŋ kamel yäwerän gukuri imäpmok täŋkuŋ. U bipäda ahäŋkuk, webe u nanik täŋo ume gwetgwet kadäni bumik täŋirän.  
\v 12 Täŋkaŋ piä watä äma unitä Anutuken ŋode yäŋapiŋkuk; O Yawe, mähemna Abraham täŋo Anutu, gäk apiŋo Abrahamta yäŋpäŋ iron täŋ imiŋpäŋ täŋkentäŋ namiŋiri piä täga täŋpa.  
\v 13 Näka nabä! Näk ume dapuriken ŋo irira kome ŋo nanik täŋo webe gubaŋi umeta äbäkaŋ yäk.  
\v 14 Ŋode irira webe gubaŋi kubä äbäŋpäŋ ume gwet nami näŋpayäŋ iwerapäŋ ŋode näwerän; Ŋo naŋiri kamelkayeta gwet yäma naŋput yäŋ. Ude yäwayäŋ täko webe u uwä piä ämaka Aisakta biŋam iwoyäŋkun yäŋ nadäwayäŋ yäk. Ude näweränä mähemna Abrahamta iron täŋ imitan yäŋ nadäwayäŋ yäk.   
\p
\v 15 Man ude Anutu nämo iwet moreŋirän uterakgän Rebekatä ume gwetta ume käbot buramiŋ yäpmäŋ äbuk. Webe uwä Milka nanaki Betuel unitäŋo äperi. Milka uwä Abraham monäni Naho täŋo webeni.  
\v 16-17 Täŋpäkaŋ Rebeka uwä iŋami dapun säkgämän. Webe gubaŋi, ämakät nämo pärani ba kuŋarani. Webe unitä ume dapuriken äpmo ume gwetkaŋ äneŋi äbäŋirän piä watä äma unitä dubiniken bäräŋeŋ kuŋpäŋ iwetkuk; Nadäŋ namiŋiri ume käbotken ŋo ätu näŋpa yäk.  
\v 18 Ude iweränä Rebekatä ume käbot u piriken nanik yäpmäŋ äpäŋpäŋ iwoŋäreŋpäŋ iwetkuk; Ekänina ŋo naŋ yäk.  
\v 19 Naŋpikaŋ kamelkayeta udegän gwetpäŋ yämiŋira naŋpä koki täŋput yäk.  
\v 20 Ude yäŋpäŋ ume käbotken nanik kamelta gäpe gänaŋ bäräŋeŋ piwän äpmoŋkuŋ. Piwän äpmoŋpäkaŋ äneŋi bäräŋeŋ päŋku ume ätukät gwet yäpmäŋ äbuk. Ude täŋtäyon kamel 10 u ume naŋpä tägaŋkuŋ.  
\v 21 Ude täŋ irirän Yawetä nadäŋ imiŋpäŋ piäni täŋo bureni webe ŋo terak pewän ahätak ba nämo yäŋ u kaŋpäŋ nadäkta piä äma unitä webe u ket täŋpäŋ kaŋiwat itkuk.  
\v 22 Eruk, kameltä ume naŋ morewäkaŋ piä äma uwä iŋami epmäget täŋ imiŋpäŋ siworok yarä keri kukŋi kukŋi peŋ imiŋkuk. Epmäget uwä golpäŋ täŋpani, gwäki taŋipäŋ peŋ imiŋkuk.  
\v 23 Peŋ imiŋpäŋ iwet yabäŋkuk; E nanka wäpi netä? Täŋkaŋ ninä intä yotken täga pätnayäŋ?  
\v 24-25 Ude iweränä iwetkuk; Nana wäpi Betuel, Naho kenta Milka täŋo nanaki yäk. Ninkät täga pätnayäŋ. Täŋkaŋ nintä yotken ketem kamelkayetä nakta mäyap itkaŋ ba unitä däpmon patta bägup täga itkaŋ yäk.   
\p
\v 26-27 Yäwänkaŋ piä watä ämatä gwäjiŋ äpmoŋpäŋ Yawe iniŋ oretpäŋ yäŋkuk; Mähemna Abraham täŋo Anutu Yawe u wäpi yäpmäŋ akutat yäk. Anutu uwä mähemna Abrahamta nadäŋ imiŋpäŋ bänep iron täŋpäŋ yäŋkehäromtak man yäŋkuko unitäŋo bureni nämo iyap taŋkuko unita iniŋ oretat yäk. Täŋkaŋ näka imaka, nadäŋ namitak. Yawe u kädet siwoŋi nämagut päbä nepmaŋpäŋ mähemna täŋo nägät moräktä yotken ahätat yäk.   
\p
\v 28 Täŋpäkaŋ webe gubaŋi uwä bäräŋeŋ päŋku miŋitä yotken ahäŋpäŋ ämawebe itkuŋo u ume terak imaka ahäŋkuko u manbiŋam kudup yäwetkuk.  
\v 29-30 Iwerirän Rebeka wanori wäpi Laban unitä epmäget iŋamiken ba siworok keriken u yabäŋkaŋ manbiŋam yäŋkuko u nadäŋpäŋ bäräŋeŋ kumaŋ Abraham täŋo piä watä äma kamelkät ume terak irirä yabäŋ ahäŋkuk.  
\v 31 Yabäŋ ahäŋpäŋ iwetkuk; Anututä iron täŋ gamani gäk äbikaŋ kuna yäk. Yotpärare gägäniken ŋo imata itan? Näk gäka ba kamelkayeta irit patpat kome ket urat yäk.   
\p
\v 32 Ude yäŋpäŋ äma ukät kamelniye yämagut yäpmäŋ Rebeka miŋitä yotken kuŋkuk. Kuŋkaŋ kamel terak nanik tuŋum ketäreŋpäŋ peŋkaŋ kamelta ketem yämän naŋ irirä äma yarä u yot gänaŋ äroŋkumän. Äroŋpäŋ Abraham täŋo piä watä äma ukät piä ämaniye bok äbuŋo unita kuroŋi ärutta ume gäpe gänaŋ piŋ yämiŋkuk.  
\v 33 Ude täŋkaŋ ketem peŋ yämiŋkuŋ. Peŋ yämiŋirä Abraham täŋo piä watä ämatä yäŋkuk; Nadäŋ namiŋirä man nadätat u yäwa tärewänkaŋ ketem kämi näŋpayäŋ yäk. Yäwänä Labantä iwetkuk; Yäyan ude tä yäk.   
\p
\v 34 Yäwänä watä äma unitä yäŋkuk; Näk Abraham täŋo piä äma yäk.  
\v 35 Yawetä mähemna Abrahamta iron pähap täŋ imiŋkuko unita tuŋum äma täyak yäk. Sipsip, bulimakau, siliwa ba gol moneŋ, piä äma, piä webe, kamel, doŋki ude imani.  
\v 36 Täŋpäkaŋ mähemna täŋo webeni Sara uwä webe pähap terak nanak kubä bäyaŋ imiŋkuk. Bäyaŋ imän tägawänkaŋ Abrahamtä tuŋumi kuduptagän nanakita äriwän äpmoŋ imiŋkuk.  
\v 37 Täŋpäŋ mähemnatä mani buramikta man kehäromi näwet-pewän yäŋkehärom taŋkut yäk. Ŋode täŋpen yäŋ näwetkuk; Gäk nanaknata webe kubä Kenan kome it täyat ŋoken nanik nämo yäpmäŋ imen yäŋ näwetkuk.  
\v 38 Nanatä komeken näkŋa äbotken kuŋkaŋ nanaknata webe uken nanikgänpäŋ kaŋ yäpmäŋ imi. Ude näwetkuk.  
\v 39 Ude näwerirän mähemna ŋode iwetkut; Webe unitä ŋo äbäkta gäripi nämo nadäwänä jide api täŋpet? yäŋ iwetkut.  
\v 40 Ude iwerawä kowata ŋode näwetkuk; Yawe iŋamiken it yäpmäŋ äbäk täyat unitä aŋero kubä peŋ iwet-pewän gäkkät itpäŋ täŋkentäŋ gamiŋirän piä gamitat ŋo unitäŋo bureni api ahäwek yäŋ näwetkuk. Gäk näkŋa kome kujat nanatä koŋken nanik nanaknata webe kubä api yäpmäŋ imen yäŋ näwetkuk.  
\v 41 Näkŋo äbotken naniktä webe kubä nanaknata nämo gamäwä, eruk, yäŋkehärom täyan unita nadäwätäk nämo täŋpen yäŋ näwetkuk.   
\p
\v 42 Täŋpäkaŋ apiŋo ume dapuriken ahäŋpäŋ Anutu ŋode iwerat; Yawe, mähemna Abraham täŋo Anutu, piä täŋpayäŋ äbätat unita gäk täŋkentäŋ namiŋiri bureni täga ahäwayäŋ?  
\v 43-44 Ume dapuriken ŋo irira webe gubaŋi kubätä äbäŋpäŋ ume täpuri gwet nami näŋpayäŋ iwerapäŋ ŋode näwerän; Ŋo naŋiri kamelkayeta gwet yämayäŋ. Ude yäwayäŋ täko webe uwä mähemna täŋo nanaki unita biŋam, Yawetä iwoyäŋkuko u yäŋ nadäwayäŋ yäk.  
\v 45-46 Eruk, bänepnatä ude nämo yäŋtäreŋira uterakgän Rebekatä ume käbot buramiŋ päbä ume dapuriken ahäŋpäŋ ume gwerak. Täŋirän ŋode iwerat; Ume nami näŋpa yäŋ iwerira uterakgän ume käbot piriken nanik yäpmäŋ äpäŋpäŋ ume gwetpäŋ näwerak; Naŋiri kamelkayeta udegän gwet yämayäŋ yäk. Ude yäŋ nadäŋä ume gwet namän naŋira kamelta udegän gwet yämän naŋ.  
\v 47 Ude täŋpänä iwerat; Gäk netä täŋo äperi? Ude yäwawä näwerak; Näk Naho Milka nanaki Betuel unitäŋo äperi yäk. Ude näweränä epmäget iŋamiken peŋpäŋ siworok keri kukŋi kukŋi peŋ imit.  
\v 48 Ude täŋpäŋ gwäjiŋ äpmoŋpäŋ Yawe iniŋ orerat yäk. Bureni, mähemna täŋo Anutu Yawetä monäni täŋo äbeki nanakita webe biŋam yäpmäkta kädet täga terak nämagutkuko unita wäpi yäpmäŋ akut!  
\v 49 Eruk näwerut; In mähemnata nadäŋ imikinik täŋpäŋ iron täŋ imikta nadäkaŋ ba nämo? Nämo yäŋ nadäŋpäŋä näweräkaŋ u ba u api täŋpet yäk.   
\p
\v 50 Ude yäweränkaŋ Labankät nani Betueltä iwetkumän; Ŋowä Yawe täŋo kudän unita nektä u ba u yänaŋi nämo yäk.  
\v 51 Rebeka iŋamkaken itak ŋo. Mähemka täŋo nanakita webe biŋam Yawetä yäŋkuko udegän täŋpäŋ kaŋ imagut yäk.  
\v 52 Ude yäŋirä nadäŋpäŋ Abraham täŋo piä watä ämatä Yawe gwäjiŋ äpmoŋ imiŋkuk.  
\v 53 Ude täŋpäŋ epmäget siliwa golpäŋ täŋpani, tek kejima Rebekata imiŋkuk. Täŋpäŋ tuŋum gwäki ärowani ätu uwä Rebeka miŋi wanorita yämiŋkuk.  
\v 54 Yämänkaŋ Abraham täŋo piä watä äma ukät äma ätu bok äbuŋo u ketem ume yämän naŋpäŋ ugän patkuŋ. Patkuŋo yäŋewänä yäwetkuk; Nepmaŋpäkaŋ mähemnaken kwa yäk.   
\p
\v 55 Ude yäwänä miŋi wanoritä yäŋkumän; Webe gubaŋi uwä kepma 10 ude bumik ninkät itkaŋ kaŋ kut yäk.  
\v 56 Yäwäwä piä watä äma unitä yäwetkuk; Nabä kätäwä kwa yäk. Yawetä täga täŋ namiŋirän piäna täŋo bureni ahäŋirän imata nepmäŋitkamän? Mähemnaken nabä kätäwä kwa yäk.  
\v 57 Ude yäwänä iwetkumän; Eruk webe gubaŋi u imagutpäŋ iwetpäŋ-nadäna yäk.  
\v 58 Ude yäŋpäŋ yäŋpewän äbäŋirän Rebeka iwet yabäŋkumän; Gäk äma ŋokät kukta nadätan? Iweränä Ei, näk kwayäŋ nadätat yäŋ yäwetkuk.  
\v 59-60 Ei yäŋ yäwänä miŋi wanoritä Rebekakät iniken watä irani webe ba Abraham täŋo piä watä äma ukät yepmaŋpän kunayäŋ täŋirä Rebekata kon man ŋode iwetkumän;  
\q1 O wanotnin, gäk äbot pähap täŋo miŋi täyi.  
\q1 Täŋiri äbotkayetä iwaniye yäwat kireŋpäŋ kome mähemi täkot!   
\m
\v 61 Ude iweräkaŋ Rebekakät piä webeniyetä tuŋum täŋpäŋ kamel terak ärowäkaŋ piä äma unitä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 62 Täŋpäkaŋ kadäni uken Aisak ume kubä wäpi Irit Mähemitä Nabäk Täyak u peŋpeŋ Negev kome päŋku it täŋkukonik.  
\v 63 Eruk kadäni kubäta bipäda itpäŋ-nadäkta piäken kuŋkuko ittäŋgän dapun ijiŋpewän kwäpäŋ kamel äbäŋirä yabäŋkuk.  
\v 64 Täŋirän Rebekatä udegän dapun ijiŋpewän kwäpäŋ Aisak kaŋkuk. Kaŋpäŋ kamel terak naniktä äpmoŋpäŋ piä äma ŋode iwet yabäŋkuk; Äma piäken naniktä äbätak u netä?  
\v 65 Ude yäwänä piä watä ämatä iwetkuk; U mähemna ubayäŋ yäk. Ude yäŋirän iŋami dapun peŋpipikta tek wädäŋ pewän äroŋkuk.  
\v 66 Täŋpäŋ dubiniken ahäŋpäŋ itpäŋ piä ämanitä imaka imaka täŋkuko u Aisak biŋam iwetkuk.  
\v 67 Iwerän tärewänkaŋ Aisaktä Rebeka imagut yäpmäŋ miŋi Saratä yotken yäpmäŋ äroŋpäŋ webenita yäpmäŋpäŋ nadäŋ imikinik täŋ imiŋirän it täŋkumänonik. Ude täŋpäŋ miŋi kumäŋirän butewaki nadäŋpeŋ kuŋatkuko u paotkuk.   
\c 25  
\s1 Abraham täŋo nanakiye ätu  
\p
\v 1 Saratä kumbänkaŋ Abraham äneŋi webe kubä yäpuk, wäpi Ketura.  
\v 2 Unitäwä nanak ŋode bäyaŋ yepmaŋkuk; Simran, Joksan, Medan, Midian, Isbak, Sua.  
\v 3 Joksan uwä Seba kenta Dedan unitäŋo nani. Täŋkaŋ Dedan uwä äma äbot ŋode täŋo orani; Asu, Letus, Leum.  
\v 4 Täŋkaŋ Midian täŋo nanakiye ŋodetä ahäŋkuŋ; Efa, Efe, Hanok, Abida, Elda. Äma u kudup u Ketura täŋo oraniye.   
\p
\v 5 Täŋpäkaŋ Abraham uwä moneŋ tuŋumi kuduptagän Aisakta biŋam buŋät imiŋkuk.  
\v 6 Upäŋkaŋ kodak pen itpäŋ webeniye ätu unitäŋo nanakiyeta tuŋum ätu yämiŋpäŋ nanakna Aisakkät nämo itneŋ yäŋpäŋ edap äbani käda yäwerän kuŋ moreŋkuŋ.   
\s1 Abraham kumbuk  
\p
\v 7-8 Abraham u it yäpmäŋ äroŋtäyon tägawaniinik täŋpäŋ obaŋ 175 ude tärewänkaŋ kumbuk. Kumbänkaŋ äneŋkuŋ.  
\v 9 Nanakiyat Aisak, Ismael unitä Makpela awaŋken äneŋkumän. Awaŋ uwä Hit äma Soha nanaki Efron unitäŋo piä Mamre udude käda itkuk.  
\v 10  \x * \xo 25:10 \xt Stt 23:3-16\x* Piä u Abrahamtä bian Hit nanikpäŋ suwaŋpäŋ webeni Sara äneŋpani-kengän äneŋkumän.  
\v 11 Täŋpäkaŋ Abraham kumäŋirän Anututä nanaki Aisakta iron pähap täŋ imiŋkuk. Aisak uwä ume awaŋ kubä wäpi Irit Mähemitä Nabäk Täyak u dubiniken it täŋkukonik.   
\s1 Ismael täŋo oraniye  
\p
\v 12-13 Eruk Abraham nanaki Ismael, Sara täŋo watä piä webe Isip nanik wäpi Haga unitä bäyaŋ imiŋkuko unitäŋo nanakiye wäpi tawaŋ ŋode; Tuäni Nebaiot, monäni Keda, gweki Atbel, awäni Mipsam.  
\v 14-15 U punin terak Misma, Duma, Masa, Hadat, Tema, Jetu, Nafis, Kedema.  
\v 16 Ismael täŋo nanakiye 12 unitä äma äbot 12 unitäŋo oraniye pähap ude täŋkuŋ. Äma äbot 12 unitäŋo yottabatä ittäŋ kuŋkuŋo u yotpärare wäpi udegän yäŋ-daniŋkuŋ.  
\v 17 Eruk Ismael it yäpmäŋ äroŋtäŋgän obaŋ 137 ude täreŋirän kumbänkaŋ äneŋkuŋ.  
\v 18 Ismael oraniye täŋo irit kome uwä Havila kenta Su kome u bämopiken, u Isip kome täŋo edaptä äbani kädatä päŋku Asiria baganiken it yäpmäŋ kuŋkuŋonik. Täŋkaŋ Ismael oraniye täŋo äbot unitä Abraham täŋo nanakiye ätukät not nämo täŋpäŋ inigän inigän it täŋkuŋonik.   
\s1 Jekop kenta Iso täŋo manbiŋam  
\p
\v 19-20 Täŋpäkaŋ Abraham täŋo nanaki Aisak unitäŋo manbiŋam ŋode; Aisak u obaŋ 40 ude täreŋirän Betuel täŋo äperi Rebeka webenita yäpuk. Betuel u Aramtä äbotken nanik Mesopotemia kome mähemi. Rebeka wanoriwä Laban.   
\p
\v 21 Rebeka äruŋ ittäyon äpi Aisaktä webenita yäŋpäŋ Yaweken yäŋapik man yäwän nadäŋ imiŋirän Rebekatä nanak kok itkuk.  
\v 22 Nanaki yarä nikek miŋi koki gänaŋ patkaŋ kowat ämiwän täŋkumän. Täŋirän miŋitä yäŋkuk; Wära! Imata näkä terak ude ahäŋ namitak? Ude nadäŋpäŋ Yawe iwet yabäŋkuk.  
\v 23  \x * \xo 25:23 \xt Rom 9:12\x* Iwet yabäwänä Yawetä iwetkuk; Äma äbot yarä kokka gänaŋ itkamän. Äbot yarä gäkken naniktä ahäŋpäŋä ini äbot-äbot api itneŋ. Äbot kubä täŋo kehäromitä kubä täŋo api irepmirek. Intäjukun naniktä mäden nanikta watä piä api täŋpek yäk.   
\p
\v 24 Täŋkaŋ nanak ahäk-ahäk kadäni täŋirän eruk, gwabäyak ahäŋkumän.  
\v 25 Intäjukun ahäŋkuko u gupi gämäni täŋkaŋ pujiŋ-pujiŋ ikek, tom pujiŋi ude bumik unita wäpi Iso yäŋ iwetkuŋ. (Ninin man terak Iso uwä pujiŋ yot.)  
\v 26 Täŋ mäden ahäŋkukotä tuäni Iso täŋo mämeki iŋitkaŋ ahäŋkuk, u wäpi Jekop yäŋ iwetkuŋ. (Jekop u ninin man terak mämeki iŋirani. Täŋkaŋ Isrel naniktä man wärani yäŋkaŋ äma jop man yäwanita mämeki iŋirani yäŋ yäwet täŋkuŋonik.)  
\m Aisak u obaŋ 60 ude täreŋirän nanakiyat uwä ahäŋkumän.   
\p
\v 27 Täŋpäkaŋ nanaki yarä ahäŋkumäno u tägaŋpäŋ Isotä äwanken kuŋatpäŋ tom däpmäkta mebäri nadäŋkuk. Ude täŋirän Jekop uwä kwikinik irani, yotkengän irani.  
\v 28 Täŋpäkaŋ nani Aisak u tom ägwäri täŋo toharita gäripi nadäŋkuko unita gäripini Iso terak patkuk. Upäŋkaŋ miŋi Rebekatä Jekopta gäripi nadäŋ imiŋkuk.   
\p
\v 29-30 Eruk kadäni kubäken Jekop käpek gämäni käbot ijiŋ irirän Iso bipiken naniktä äbäŋpäŋ nakta wakiinik iŋkuŋ. Äbäŋpäŋ Jekop iwetkuk; Bäräŋeŋ, imaka gämäni ijitan u ätu nami näŋpa. Nakta bumta nekaŋ! yäk. Mebäri unita wäpi kubä Edom yäŋ iwerani. (Ninin man terak Edom u imaka gämäni.)   
\p
\v 31 Ude iweränä Jekoptä ŋode iwetkuk; Gäk intäjukun ahäwani täŋo tuŋum yäpmäkta biŋam wäp u naniŋ kirewikaŋ uyaku yäk.  
\v 32 Yäwänä Isotä man kowata ŋode iwetkuk; Eruk yäk. Wäpna biŋam unitä täŋkentäk jidewani api namek? Nämo! Nakta kumäkinik täyat yäk.  
\v 33  \x * \xo 25:33 \xt Hib 12:16\x* Ude yäŋirän Jekoptä iwetkuk; Naniŋ kirekta yäŋkehäromtaŋ nam! Ude yäwänä Isotä intäjukun ahäwani täŋo tuŋum yäpmäkta biŋamta yäŋkehärom taŋpäŋ Jekopta iniŋ kireŋkuk.  
\v 34 Iniŋ kireŋirän Jekoptä Isota kärägakät käpek gämäni ijiŋkuko u imiŋkuk. Imän naŋkaŋ kuŋkuk. Bureni, Isotä intäjukun ahäwani täŋo tuŋum yäpmäkta biŋam wäpi unita nadäwän mewuni täŋkuk.   
\c 26  
\s1 Aisak täŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Kadäni uken nakta jop irit äneŋi ahäŋkuk. Bianä Abraham täŋo kadäniken kubä ahäŋkuk. Täŋ äneŋi ahätak ŋowä Aisaktä Filistia äbot täŋo intäjukun äma wäpi Abimelek, Gera yotpärareken irirän päŋku ahäŋ imiŋkuk.  
\v 2 Täŋpäkaŋ Yawetä Aisak ahäŋ imiŋpäŋ ŋode iwetkuk; Isip komeken nämo kwen. Näkä kome kubä gäwoŋärewakaŋ uken päŋku kaŋ it yäk.  
\v 3  \x * \xo 26:3 \xt Stt 22:16-18\x* Kome uken ätu iriri näkä gäkkät itpäŋ api täŋkentäŋ gamet. Täŋkentäŋ gamiŋpäŋ gäk ba nanakaye oraŋkayeta kome kudup u api tamet. Bureni, yäŋkehäromtak man nanka Abraham iwetkuro u api täŋkehärom tawet yäk.  
\v 4 Näkä täŋpewa oraŋkayetä nanak bäyaŋ weŋirä kunum terak guk itkaŋ ude bumta api ahäneŋ. Äbekaye oraŋkaye äbot u terak ämawebe äbot komeni komeni kudupta iron pähap api täŋ yämet.  
\v 5 U Abrahamtä näkŋo baga man ba jukumanna u kudup nadäŋpäŋ buramiŋ moreŋkuko unita ude uwä api täŋpet yäk.  
\v 6 Yawetä ude iweränkaŋ Aisak Gera yotpärare uken it yäpmäŋ äroŋkuk.   
\p
\v 7  \x * \xo 26:7 \xt Stt 12:13, 20:2\x* Irirän kome u naniktä webenita iwet yabäk täŋirä Aisaktä yäwetkuk; U wanotna yäk. Webena yäŋ yäwetta umuntaŋkuk. Man bureni yäwawä ŋo naniktä Rebeka iŋami dapun säkgämän u kaŋgärip täŋpäŋ näk api nutneŋ yäŋ nadäŋkuk.  
\v 8 Eruk uken kadäni käroŋi ittäŋgän kadäni kubäken Aisaktä webeni Rebekakät täŋoret täŋirän Abimelek, Piristia täŋo intäjukun ämatä ini yotken itkaŋ dapun pärewat täŋpäŋ yabäŋkuk.  
\v 9 Yabäŋpäŋ Aisak yäŋpewän äbäŋirän iwetkuk; Nadätat! Rebeka u webeka yäk. U wanotna yäŋ imata yäŋkun? Yäŋirän Aisaktä yäŋkuk; Bureni, näk Rebeka iŋami dapun täga u kaŋpäŋ nutneŋ yäŋ nadäŋpäŋ ude yäŋkut yäk.  
\v 10 Yäŋirän Abimelektä iwetkuk; Wa! Umuri pähap täŋkun yäk. Ämanaye kubätä webeka Rebekakät patkumän yäwänä momi pähap nintä terak pätek yäk.  
\v 11 Ude yäŋpäŋ ämawebeniye ŋode yäwetkuk; Kubätä äma ŋo ba webenita imaka waki kubä täŋ yämayäŋ täko uwä kumäk-kumäkta biŋam api täŋpek yäk.   
\p
\v 12 Täŋpäkaŋ Aisaktä kome uken ketem piä täŋkuk. Täŋirän Yawetä iron täŋ imiŋirän obaŋ ugän ketem bumtainik ahäŋ imiŋkuŋ.  
\v 13-14 Aisak uwä sipsip bulimakau ba piä watä ämaniye ahäŋ bumbum täŋirä tuŋum äma pähap täŋkuk. Ude täŋirän Filistia ämatä kaŋpäŋ nadäwäwak täŋ imiŋkuŋ.  
\v 15 Nadäwäwak täŋ imiŋpäŋ ume awaŋ bian nani Abrahamtä itkaŋ piä ämaniye yäwerän äneŋpani u Filistia ämatä kome äneŋi kudup yejämbuŋ.   
\p
\v 16 Ude täŋirä Abimelektä Aisak ŋode iwetkuk; Gäk nin nirepmitpäŋ äma kehäromi nikek itan unita nipmaŋpeŋ kome kubäken ku yäk.  
\v 17 Ude yäwänkaŋ Aisak Gera kome pipiyäwani pähapken äpmoŋpäŋ yottaba täŋpäŋ kome uken kadäni käroŋi bumik itkuk.  
\v 18 Täŋpäkaŋ ume awaŋ Abrahamtä irirän äneŋpani Filistia ämatä Abraham kumäŋirän yejämbuŋo u äneŋi äneŋtäŋ kuŋkuk. Ude täŋpäŋ ume awaŋ unitäŋo wäpi wäpi nanitä yäwani udegän yäŋtäŋ kuŋkuk.  
\v 19 Täŋ Aisak täŋo piä watä ämaniyetä ume dapuri kudupi kubä kome äneŋpäŋ kaŋ-ahäŋkuŋ.  
\v 20 Kaŋ-ahäŋirä Gera kome täŋo sipsip watä ämatä Aisak täŋo sipsip watä ämakät yäŋawätpäŋ yäŋkuŋ; Ume ŋo nin täŋo yäk. Yäŋawätkuŋo unita Aisaktä ume awaŋ uwä wäpi Esek yäŋ iwetkuk. (Ninin man terak Esek uwä yäŋawät-awät.)  
\v 21 Ude täŋirä äneŋi ume awaŋ kubä änekgän täŋkuŋopäŋ unita äneŋi yäŋawätgän täŋkuŋ. Äneŋi yäŋawätgän täŋkuŋo unita wäpi Sitna yäŋ iwetkuk. (Ninin man terak Sitna u iwan täktäk.)  
\v 22 Ude täŋirä kome u peŋpeŋ päŋku ume awaŋ äneŋi kubä äneŋkuk. Ume unita man nämo ahäŋkuk. Man nämo ahäwänpäŋ Aisaktä yäŋkuk; Yawetä kome taŋi ŋo namiŋirän nanak bäyaŋ weŋpäŋ api itne yäŋ yäŋpäŋ ume awaŋ u wäpi Kome Taŋi yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 23 Eruk, Aisak kome uken naniktä Beseba komeken päŋku ahäŋkuk.  
\v 24 Päŋku ahäŋirän bipani ugän Yawetä ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Näk nanka Abraham täŋo Anutu. Näk gäkkät api itdero unita nämo umuntäwen yäk. Piä ämana Abrahamta yäŋpäŋ näk gäkkät itkaŋ täŋkentäŋ gamiŋpäŋ äbekaye oraŋkaye mäyap api pewa ahäneŋ.  
\v 25 Yawetä ude iwerirän Aisaktä mobä bukä kubä täŋpäŋ Yawe iniŋ oretkuk. Ude täŋpäŋ yottaba kome uken täŋirän piä ämaniyetä ume awaŋ kubä äneŋkuŋ.   
\s1 Aisak Abimelekkät bänep kubägän täŋkumän  
\p
\v 26  \x * \xo 26:26 \xt Stt 21:22\x* Kadäni kubäken kome uken nanik täŋo intäjukun äma Abimelek ukät watä äma wäpi Ahusat ba komi ämaniye täŋo intäjukun äma wäpi Fikol u Gera komeken naniktä äbä Aisak ahäŋ imiŋkuŋ.  
\v 27 Ahäŋ imiŋirä Aisaktä yäwetkuk; Imata näkken äbäkaŋ? Iwan täŋ namiŋpäŋ näwat kireŋpewä kome ŋoken äburopäŋ imata äbäkaŋ?  
\v 28-29 Ude yäwänä Gera naniktä yäŋkuŋ; Nin Yawetä gäkkät it täyak u kakinik täŋkumäŋo unita bämopninken yäŋkehäromtak man kubä peŋpäŋ gäkkät bänep kubägän tänayäŋ nadäkamäŋ yäk. Nintä gäka waki kubä nämo täŋ gamiŋpäŋ bätaki terak gepmanapäŋ ŋoken äbun. Äbäŋiri Yawetä täŋkentäŋ gamiŋkuk. Unita gäk udegän, waki kubä nämo täŋ nimenta bänep kubägän kaŋ täna yäk.   
\p
\v 30 Ude yäŋirä Aisaktä äŋnak-äŋnak pähap täŋ yämän naŋkuŋ.  
\v 31 Naŋpäŋ patkuŋo yäŋewänä bänep kubägän itta Aisakkät äma äbuŋo u yäŋkehäromtak man yäŋkuŋ. Ude täŋkaŋ Aisaktä bänep kwini terak yepmaŋpän kuŋkuŋ.  
\v 32 Eruk, edap ugän Aisak täŋo piä ämaniye äbä ume awaŋ äneŋkuŋo unita Aisak biŋam ŋode iwetkuŋ; Nin ume kaŋ-ahäkamäŋ yäŋ iwetkuŋ.  
\v 33 Iwerirä ume awaŋ unitäŋo wäpi Seba yäŋ iwetkuk. Unita yotpärare unitäŋo wäpi Beseba yäŋ iwetkuŋo unitä pen itak. (Ninin man terak Beseba u Yäŋkehäromtak Man.)   
\p
\v 34 Täŋpäkaŋ Iso obaŋ 40 ude täreŋirän Hit nanik kubä wäpi Beri unitäŋo äperi Judit webenita yäpuk. Täŋpäŋ Hit nanik kubä wäpi Elon unitäŋo äperi Basemat u bok yäpuk.  
\v 35 Täŋpäkaŋ webe yarä Isotä yäpuko unitä Aisak yanäpita goret täŋ yämiŋirän bänepitä jägämi pähap nadäk täŋkumänonik.   
\c 27  
\s1 Jekoptä nani täŋikŋat-pewän kon man imiŋkuk  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Aisak u it yäpmäŋ äroŋpäŋ äma tägawani täŋpäŋ dapuri waŋirän imaka imaka ket nämo yabäŋkuk. Eruk, kadäni uken nanaki tuäni Iso yäŋpewän äbänpäŋ Nanakna! yäŋ yäwänä Näk ŋo yäŋ iwetkuk.  
\v 2 Iweränä nani Aisaktä iwetkuk; Nadätan? Näk äma tägawani täyat. Äma tägawani täŋpäŋ kumäk-kumäkna kadäni u nämo nadätat.  
\v 3 Unita äpa kuwek yäpmäŋ päŋku bipiken tom kubä kaŋ ut nam.  
\v 4 Utpäŋä ketem näkŋa gäripi nadäk täyat ude kaŋ ijiŋ nami näŋpa. Naŋ paotpäŋä näk nämo kumäŋkaŋ kon manna kaŋ gäwera tärewän yäk.  
\v 5-6 Eruk Aisak nanaki Isokät man yäŋpäŋ-nadäk ude täŋirän Rebekatä juku peŋpäŋ nadäŋkuk. Nadäŋpäŋä Iso tomta bipiken kuŋirän Rebekatä nanaki Jekop iwetkuk; Ai, nadätan? Nankatä tuäka ŋode iwerirän nadätat yäk.  
\v 7 Gäk tom kubä yäpmäŋ päbä ketem gäripi nikek ijiŋ namiŋiri Yawe iŋamiken kon manna gäwetkaŋ kaŋ kumba yäŋ iwetak.  
\v 8 Ude iwetak unita nanakna, näkä man gäwera nadäŋpäŋä burami.  
\v 9 Gäk ŋodetä kuŋkaŋ meme gubaŋi säkgämän yarä yäpmäŋ äbi. Yäpmäŋ äbäŋiri nankata ketem ini gäripi nadäk täyak u ijiŋ imayäŋ yäk.  
\v 10 Ijiŋ imakaŋ yäpmäŋ nankaken yäpmäŋ ärowipäŋ naŋkaŋä gäkpäŋ kon mani gäwetkaŋ kaŋ kumbän yäk.\fig Jekoptä nani Aisak täŋikŋatkuk|alt="Jacob tricks his father Isaac" src="CO00672B.jpg" size="span" loc="Top tight text wrapped" copy="D.C. Cook" ref="Stt 27:10" \fig*   
\p
\v 11 Ude iwerirän Jekoptä miŋi Rebeka iwetkuk; Ude täga upäŋkaŋ Iso u pujiŋ yot, nähä dudumi yäk.  
\v 12 Nanatä nepmäŋitpäŋ nadäwektagän yäk. Ude täŋpero uwä gäk täŋikŋarani äma yäŋ näwetpäŋ kon manta kowata tagwän man näwerek yäk.  
\v 13 Yäŋirän miŋitä iwetkuk; Nanakna, ude nämo! Tagwän man uwä näkä terak kaŋ ärowän yäk. Gähäwä manna buramiŋpäŋ imaka unita gäwetat u päŋku yäpmäŋ äbi yäk.  
\v 14 Ude iweränkaŋ Jekop päŋku meme yäpmäŋpäŋ miŋita imiŋkuk. Imänkaŋä miŋitä ketem nanitä gäripi nadäk täŋkuko ude ijiŋ imiŋkuk.  
\v 15 Ude täŋkaŋ nanaki tuäni täŋo tek täga kubä eŋi gänaŋ itkuko u yäpmäŋpäŋ Jekopta täŋ imiŋkuk.  
\v 16 Täŋ imiŋpäŋ tom däpuko unitäŋo pujiŋi yäpmäŋpäŋ keri kotäki dudumi uwä uwäk täŋkuk.  
\v 17 Uwäk täŋ imiŋpäŋä tom ba käräga gäripi nikek ijiŋkuko u imiŋkuk.  
\v 18 Imänkaŋ ketem u yäpmäŋkaŋ naniken kuŋpäŋ iwetkuk; Nan yäk. Yäwänä iwetkuk; Nanakna, gäk netä?  
\v 19 Yäwänä Jekoptä nani iwetkuk; Näk nanaka tuäka, Iso yäk. Man näwerano u täŋ moretat. Gäk akuŋpäŋ itkaŋ ketem yäpmäŋ äbätat ŋo naŋkaŋ kon man näwet yäk.   
\p
\v 20 Yäwänä Aisaktä nanaki iwetkuk; Nanakna, jide täŋpäŋ tom u bäräŋekinik kaŋ-ahätan? Yäwänä ŋode iwetkuk; Yawe, gäkŋo Anutu unitä näwoŋärewänkaŋ kaŋ-ahätat yäk.  
\v 21 Ude yäwänä Aisaktä iwetkuk; Nanakna, äbikaŋ gäk nanakna Iso yäŋ siwoŋi nadäkta gepmäŋit nadäwa.  
\v 22 Ude yäwänä Jekoptä nani dubiniken kuŋirän iŋit nadäŋkuk. Iŋit nadäŋpäŋ yäŋkuk; Manka kotäk nadäŋira Jekop täŋo man kotäk bumik täyak upäŋkaŋ ketka gepmäŋitpäŋ nadäwa Iso täŋo bumik täyak yäk.   
\p
\v 23 Ude yäŋpäŋ keri Iso täŋo bumik pujiŋi nikek yäŋ nadäŋpäŋ nämo kaŋkuko unita kon imayäŋ nadäŋpäŋ yäŋyabäk ŋode täŋkuk;  
\v 24 Gäk bureni nanakna Iso ba? Yäwänä Jekoptä yäŋkuk; Näk ubayäŋ.  
\v 25 Näk ubayäŋ yäŋ yäwänä nanitä iwetkuk; Nanakna, tom ketem ijiwani u yäpmäŋ äbi naŋpäŋä kon manna gäwerayäŋ yäk. Ude iwerirän Jekoptä ketem u yäpmäŋpäŋ imän naŋkuk. Täŋpäŋ wain ume bok imän naŋkuk.  
\v 26 Naŋ paotpäŋä nani Aisaktä ŋode iwetkuk; Nanakna, dubinaken äbäŋpäŋ bumumnaken neŋpäŋ naniŋ oret yäk.  
\v 27  \x * \xo 27:27 \xt Hib 11:20\x* Ude iweränä Jekop nani dubiniken kuŋpäŋ iniŋ oretpäŋ nani bumumiken iŋkuk. Täŋirän teki käbäŋ nadäŋpäŋ kon man ŋode iwetkuk;  
\q1 Nanakna täŋo gupi käbäŋ u äwan täŋo käbäŋ bumik, säkgämän, Yawetä gäripi nikek peŋkuko u bumik yäk.   
\q1
\v 28 Anututä guk näburum ba kome täŋo gakŋi gamiŋirän säguom ba wain ahäŋ bumbum täkot.   
\q1
\v 29  \x * \xo 27:29 \xt Stt 12:3\x* Äma komeni komenitä oraŋ gamiŋpäŋ piä täŋ gamik täkot.  
\q1 Täŋirä notkayeta intäjukun täŋ yämisi.  
\q1 Ba meŋka täŋo äbotken naniktä oraŋ gamik täkot.  
\q1 Täŋkaŋ kubätä tagwän man gäweränä unita kowata tagwän man u terak äroton.  
\q1 Ba kubätä ganiŋ orerirän kowata udegän ahäŋ imiton.   
\s1 Iso, nantä kon man näwerän yäŋkaŋ butewaki man iwetkuk  
\p
\v 30 Aisaktä Jekop kon man ude iweränkaŋ Jekoptä nani mäden täŋ imiŋirän uterakgän tuäni Iso bipiken naniktä äbuk.  
\v 31 Äbäŋpäŋ ketem gäripi nikek Jekoptä ijiŋkuko udegän ijiŋpäŋ naniken yäpmäŋ äbäŋpäŋ iwetkuk; Nan, akuŋpäŋ itkaŋ ketem yäpmäŋ äbätat ŋo naŋpäŋ kon manka näwet yäk.  
\v 32 Iweränä Aisaktä iwetkuk; Gäk netä? Iweränä Näk nanaka tuäka Iso yäŋ iwetkuk.  
\v 33 Iwerirän Aisaktä bärom pähap täŋpäŋ yäŋkuk; Netä unitä tom utpäŋ ijiŋ päbä namän nat? Gäk api äbäŋiri tom ketem u naŋpäŋ kon manna iwera tärek. Kon manna imiro uwä bureni yäpmäŋtak, jopi nämo api täŋpek yäk.   
\p
\v 34 Aisaktä ude iwerirän Isotä konäm kotpäŋ jäpi nadäŋkaŋ nani iwetkuk; Nan! Kon manka näka udegän näwet yäk.  
\v 35 Yäwänä iwetkuk; Monäkatä yäŋnäkŋatpäŋ kon manna gäka biŋam u gomägarak yäk.  
\v 36  \x * \xo 27:36 \xt Stt 25:29-34\x* Ude iweränä Isotä yäŋkuk; Wa! Wäpi Jekop yäŋ iwerani uku ubayäŋ! Kadäni yarä yäŋnäkŋarani täyak. Kubäwä intäjukun ahäk-ahäk täŋo tuŋum yäpmäkta biŋam wäp uwä nomägatkuk yäk. Täŋpäkaŋ apiŋowä nana täŋo kon man näka namikta yäwani nomägatak yäk. Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Näka biŋam kon man kubä itak ba nämo?   
\p
\v 37 Ude yäwänä Aisaktä nanaki Iso iwetkuk; Nadätan? Ude täŋ imiro uterak monäkatä intäjukun api täŋ gamek. Ba noriye kuduptagäntä watä piä api täŋ imineŋ. Ba säguom ba wain umetä ahäŋ bumbum api täŋ imineŋ. Unita nanakna, jide täŋpäŋ imaka de nanikpäŋ gamet?  
\v 38  \x * \xo 27:38 \xt Hib 12:17\x* Ude yäwänä Isotä iwetkuk; O nana, kon manka kubägän paorako uba? Näk imaka, kon man näwet yäk. Ude yäŋpäŋ konäm kähän yäŋpäŋ kotkuk.   
\p
\v 39  \x * \xo 27:39 \xt Hib 11:20\x* Konäm korirän Aisaktä iwetkuk;  
\q1 Guk näburumtä nämo api täŋkentäŋ gamek.  
\q1 Ba kome gakŋi nämoken api kuŋaren.   
\q1
\v 40  \x * \xo 27:40 \xt Stt 36:8; 2Kin 8:20\x* Bureni, gäk ämik täŋpäŋ ketem api kaŋ-ahäwen.  
\q1 Täŋkaŋ gäk monäkata watä piä api täŋ imen.  
\q1 Upäŋkaŋ gäk piä täŋ imikta gaŋani nadäŋpäŋä ärowani täŋ imiŋpäŋ kaŋumuntaŋ api kwen.   
\m
\v 41 Täŋpäkaŋ Isowä nanitä kon mani Jekopta imiŋkuko unita yäŋpäŋ kokwawak nadäŋ yäpmäŋ kuŋatkuk. Täŋpäŋ bänepitä ŋode nadäŋkuk; Nana täŋo kumäk-kumäki keräp täyak. Kumäŋirän butewaki nadäwa täreŋirän monäna Jekop kumäŋ-kumäŋ api uret yäk.   
\p
\v 42 Eruk Rebekatä nanaki tuänitä man yäŋkuko u biŋam nadäŋpäŋä Jekop yäŋpewän äbänkaŋ ŋode iwetkuk; Nadätan? Tuäka Iso uwä bänepitä kowata däpmäŋ tärekta nadäŋpäŋ gäk kumäŋ-kumäŋ gutta nadäŋpeŋ kuŋatak yäk.  
\v 43 Unita nanakna, gäk akumaŋ ämetpeŋ wanotna Labantä itakken Aran yotpärareken ku! Gäwetat udegän pengän iwat.  
\v 44 Wanotna ukät kadäni keräpigän iriri tuäka täŋo kokwawak u kaŋ bam tawän.  
\v 45 Bam taŋirän imaka täŋ imiŋkuno unita täŋguŋ taŋirän man pewakaŋ kaŋ äbi. Imata kepma kubägän tabäŋ äwaräkuk täŋira nanaknayat bok paotdeŋ?   
\s1 Jekop ämetpeŋ kuŋkuk  
\p
\v 46 Täŋpäkaŋ Rebekatä äpi Aisak ŋode iwetkuk; Yäke! Näk Iso täŋo webeniyat Hit äbotken nanik unita bitnäkinik täyat yäk. Jekoptä udegän kome ŋo nanik, Hit webe udewani kubä yäpeko uwä kaŋ kumba yäŋ api nadäwet!   
\c 28  
\p
\v 1 Rebekatä man ude iwetkuko unita Aisaktä Jekop yäŋpewän päbä kon man äneŋi iwetpäŋ man kehäromi ŋode iwetkuk; Gäk Kenan kome ŋo nanik webe kubä nämoinik yäpen yäk.  
\v 2 Unita akumaŋ Mesopotemia komeken meŋka täŋo nani Betuel uken ku. Uken meŋka täŋo wanori Laban unitäŋo äperi kubä webekata kaŋ yäpmäŋ.  
\v 3 Ude täŋiri Anutu Kehäromi Mähemitä täŋkentäŋ gamiŋirän nanakaye mäyap ahäkot. Nanakaye mäyap ahäŋirä gäk äbot mäyap täŋo nani ude isi.  
\v 4  \x * \xo 28:4 \xt Stt 17:4-8\x* Anututä Abraham täŋkentäŋ imiŋkuko gäk ba äbekaye oraŋkaye udegän täŋkentäŋ tamiŋirän kome ŋo kaŋ kore. Kome ŋowä Anututä Abrahamta iniŋ kireŋkuko upäŋkaŋ apiŋo gäk kome mähem bureni nämo, äbani ude itan.  
\v 5 Man ude yäŋpäŋ Aisaktä Jekop tewän yäpmäŋ Mesopotemia komeken äwäŋi Labanken kuŋkuk. Laban uwä Betuel, Aramtä äbotken nanik unitäŋo nanaki ba Rebeka wanori, Jekop kenta Iso täŋo miŋi u.   
\s1 Isotä webe kubäkät yäpuk  
\p
\v 6-7 Täŋpäkaŋ Isotä biŋam ŋode nadäŋkuk; Nantä Jekop kon man iwetpäŋ Kenan webe yäpmäkta yäjiwätpäŋ webe yäpmäkta Mesopotemia komeken kukta peŋ iwetkuk. Biŋam ude nadäŋpäŋ pen ŋode nadäkgän täŋkuk; Peŋ iwerirän Jekoptä miŋi nani täŋo man buramiŋpäŋ Mesopotemia komeken kuŋkuk.  
\v 8 Isotä biŋam ude nadäŋpäŋ bänepiken ŋode nadäŋkuk; Nana Aisaktä webe Kenan nanik yäpuro unita nadäwän täga nämo täk täyak yäŋ nadäŋkuk.  
\v 9 Ude nadäŋpäŋ päŋku Abraham nanaki kubä Ismael unitäŋo äperi kubä wäpi Mahalat, Nebaiot täŋo wanori u webenita yäpuk. Yäpmäŋpäŋ webeniyat itkumänkengän tewän yaräkubä täŋkuŋ.   
\s1 Jekoptä kunum täŋo terak kaŋkuk  
\p
\v 10 Täŋpäkaŋ Jekoptä Beseba kome peŋpeŋ Haran yotpärareken kuŋkuk.  
\v 11 Kuŋtäyon edap äpmoŋirän kädet bämopiken däpmon pärayäŋ täŋkuk. Kome uken mobä mäyap itkuŋo u kubä yäpmäŋpäŋ kunowäta peŋpäŋ patkuk.  
\v 12  \x * \xo 28:12 \xt Jon 1:51\x* Patpäŋ däpmonken, terak kubä moräki kome terak, moräki kunum gänaŋ yäputpäŋ irän kaŋkuk. Terak u terak Anutu täŋo aŋerotä äroŋ äpäŋ täŋirä yabäŋkuk.  
\v 13  \x * \xo 28:13 \xt Stt 13:14-15\x* Ude täŋirä Yawetä terak moräkiken unu itkaŋ yäŋkuk; Näk Yawe, oraŋka Abraham ba nanka Aisak täŋo Anutu. Kome pätan ŋo gäk ba äbotkayeta api taniŋ kirewet.  
\v 14  \x * \xo 28:14 \xt Stt 12:3, 22:18\x* Äbotkayetä ahäŋ bumbum täŋtäko kome terak keŋkeŋ jiraŋ pätkaŋ ude api ahäneŋ. Täŋpäŋ kome kukŋi kukŋi umude ba unude api tokŋeŋ yäpmäŋ kuneŋ. Täŋirä gäk ba äbekaye oraŋkaye terak ämawebe komeni komeni u kuduptagänta iron pähap api täŋ yämet.  
\v 15 Nadätan? Näk gäkkät itkaŋ kome kuŋarayäŋ täno udegän watäni api it gamet. Täŋpäŋ gämagut yäpmäŋ äbäŋira kome ŋoken äneŋi api äben. Näk nämo gepmaŋpäŋ gäkkät irira imaka imaka api gamet yäŋ yäŋkehärom taŋkuro u api ahäŋ morewek yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 16 Ude iweränkaŋ Jekoptä akuŋpäŋ ŋode nadäŋkuk; Wära! Näk jop pätat yäŋ nadäropäŋ Yawetä kome ŋo it-inik täyak yäk.  
\v 17 Ude nadäŋpäŋ umuntaŋpäŋ yäŋkuk; Kome ŋo umuri-inik. Bureni-inik, ŋowä Anutu täŋo irit kome. Eruk kunum täŋo yäma ŋo yäk.   
\p
\v 18 Eruk kome yäŋeŋburu taŋirän Jekop akuŋpäŋ mobä kunowäta peŋ patkuko u yäpmäŋ akuŋpäŋ kämi kaŋpäŋ nadäkta käroŋ yäputkuk. Täŋpäŋ Anututa biŋam täkta olip gakŋi umeni piŋ ibatkuk.  
\v 19 Gakŋi piŋ ibatpäŋä kome u wäpi kodaki Betel yäŋ iwetkuk. (Ninin man terak Betel u Anutu täŋo yot.) Kome unitäŋo wäpi biani Lus yäŋ iwerani.   
\p
\v 20-21 Ude täŋpäŋ Jekoptä ŋode yäŋkehärom taŋkuk; Anutu gäkä näkkät itkaŋ kädet kuŋarayäŋ täro uken nabäŋ näwatpäŋ ketem ba tek pewi ahäŋ namiŋirän nanatä yotken äneŋi säkgämän äbäŋpäŋä eruk Yawe gäka näkŋo Anutu yäŋ api nadäŋ gamet.  
\v 22 Eruk mobä yäputat ŋonitä Anutu ganiŋoret bägup api irek yäk. Täŋkaŋ imaka imaka namayäŋ täyan u kuduptagän yäpmäŋ daniŋpäŋ moräki gäka api gamik täŋpet yäk.   
\c 29  
\s1 Jekop äwäŋi Labanken ahäŋkuk  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Jekop kuŋtäŋgän ämawebe edap äbani käda itkuŋken uken ahäŋkuk.  
\v 2 Ahäŋpäŋ dapuri ijiwän kwäpäŋ ume awaŋ kubä kaŋkuk. Uken sipsip äbot yaräkubä yabäŋkuk. Kome mähemitä awaŋ uken yawakiye yepmäŋ towik täŋkuŋonik. Täŋkaŋ ume awaŋ unitäŋo meni mobä pähap kubäpäŋ täŋpipiwani.  
\v 3 Mähemiyetä sipsipta ume gwet yäminayäŋ nadäŋpäŋä mobä uwä kireŋ täbot-pewä kuŋirän ume gwetpäŋ sipsip yepmäŋ towik täŋkuŋonik. Yepmäŋ towiŋ moreŋpäŋä mobä u yäpmäŋpäŋ äneŋi komeniken täŋpipik täŋkuŋonik.  
\v 4 Eruk, Jekoptä sipsip watä äma uwä ŋode yäwet yabäŋkuk; Notnaye, in de nanik? Yäwänä iwetkuŋ; Nin Haran nanik yäk.  
\v 5 Ude iwerirä yäwet yabäŋkuk; In Naho orani wäpi Laban u nadäkaŋ? Yäwänä Ei, u nadäkamäŋ yäk.  
\v 6 Nadäkamäŋ yäŋ iweräwä yäwetkuk; U täga itak? Yäwänä iwetkuŋ; Ei, itak yäk. Äperi Resel sipsip yämagut yäpmäŋ äbätak udu käyan?  
\v 7 Ude yäwäwä Jekoptä yäŋkuk; Ai! Sipsip yotken yepmakta kadäni nämo täyak. Ŋo kepma yäk. Unita ume gwetpäŋ yepmäŋ towiŋpäŋ yämagut yäpmäŋ ketemi näŋpaniken äneŋi yepmanaŋi yäk.  
\v 8 Ude yäwänä iwetkuŋ; Ude nämo. Yawak äbot äbäŋ morewäkaŋ uyaku ume awaŋ meni täŋpipiwani mobä kireŋ täbotpena kuŋirän sipsip kudup ume yepmäŋ towinayäŋ yäk.   
\p
\v 9 Man ude yäŋpäŋ-nadäk täŋ irirä Reseltä nani täŋo sipsip yämagut yäpmäŋ äbuk, u sipsip watä webe ude itkuko unita.  
\v 10 Eruk, Jekop Reseltä äwäŋi Laban täŋo sipsip yämagut yäpmäŋ äbäŋirän kaŋpäŋ päŋku awaŋ meni täŋo mobä kireŋ täbotkuk. Mobä kireŋ täbot-pewän kuŋirän Laban täŋo sipsip ume yepmäŋ towiŋkuk.  
\v 11 Ude täŋpäŋ Jekoptä Resel bumumiken iŋpäŋ konäm bumta kotkuk.  
\v 12 Konäm ude kotpäŋ itkaŋ Resel iwetkuk; Näk nanka täŋo nägät moräk, Rebeka täŋo nanaki yäk. Ude iwerirän Resel kuŋpäŋ nani manbiŋam u iwetkuk.   
\p
\v 13 Päŋku iweränä Labantä wanori täŋo nanaki Jekop unitäŋo biŋam nadäŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku bäyaŋ imiŋpäŋ bumumiken iŋkuk. Täŋpäŋ imagut yäpmäŋ yoriken äroŋkuk. Äro itkaŋ Jekoptä manbiŋam kuduptagän Laban iwetkuk.  
\v 14 Iwet morewänä Labantä iwetkuk; Bureni, gäk näkŋo nägät moräkna yäk.  
\s1 Jekoptä Lea kenta Resel webeniyatta yäpuk  
\p Eruk Jekop komepak kubä irirän Labantä iwetkuk;  
\v 15 Gäk nägät moräkna itan upäŋkaŋ imata piä jop api täŋ namiŋ iren? Gwäki jide yäpayäŋ nadätan?  
\v 16 Täŋpäkaŋ Laban äperiyat yarä, moki wäpi Lea, wenäni wäpi Resel.  
\v 17 Lea u dapuri waki. Täŋ Resel uwä iŋami dapun säkgämän, gäripi nikek.  
\v 18 Jekoptä Reselta gäripiinik nadäŋkuko unita äwäŋi iwetkuk; Näk obaŋ 7 ude piä täŋ gamiŋira äpetka wenäka Resel u kaŋ nam yäk.   
\p
\v 19 Ude iweränä äwäŋitä yäŋkuk; Täga yäk. Äma kudupita imiŋira waki täŋpek. Gäka gamayäŋ täro uyaku täga api täŋpek yäk. Unita näkkät ŋo kaŋ itda.  
\v 20 Ude yäŋirän Jekoptä Reselta nadäŋpäŋ obaŋ 7 äwäŋita piä täŋ imiŋ yäpmäŋ äroŋkuk. Upäŋkaŋ Reselta gäripi nadäŋkuko unita obaŋ 7 unita nadäŋirän kepma yarägän bumik täŋkuk.  
\v 21 Eruk obaŋ 7 täreŋirän Jekoptä äwäŋi iwetkuk; Kadänina täretak unita webena Resel namikaŋ kuŋatkäda yäk.  
\v 22 Ude yäwänä Labantä äŋnak-äŋnak pähap täŋkaŋ kome mähem kuduptagän yämagutkuk.  
\v 23 Äŋnak-äŋnak pähap täŋkaŋ bipani ugän Labantä äperi moki Lea uwä Jekopken tewänkaŋ bok patkumän.  
\v 24 (Labantä piä watä webe Silpa Leata piä watä täŋ imikta imiŋkuk.)   
\p
\v 25 Eruk patkumäno yäŋeŋirän Jekoptä Lea kaŋpäŋ kikŋutkuk. Kaŋpäŋ äwäŋi Laban päŋku iwetkuk; Ai, ima kudän täŋ namitan? Näk Reselta nadäŋpäŋ piä täŋ gamiŋkut yäk. Imata ŋode täŋnäkŋatan?  
\v 26 Yäwänä iwetkuk; Kome ŋo nanik täŋo kädet uwä moki jop irirän wenänitä jukun äma yäpnaŋi nämo yäk.  
\v 27 Unita gäk mokikät kuŋarirän yanäpi täŋo oretoret äŋnak-äŋnak kepma 7 ude täreŋirän wenäni api gamet yäk. Upäŋkaŋ webe unita gwäki uwä äneŋi obaŋ 7 ude piä kaŋ täŋ nam yäk.  
\v 28 Labantä Jekop ude iwetkuko udegän täŋkuk. Leakät yanäpi täŋkumäno unitäŋo oretoret äŋnak-äŋnak täreŋirän Labantä äperi Resel webenita imiŋkuk.  
\v 29 Täŋpäŋ Reselta watä epän täŋ imikta webe kubä wäpi Bilha imiŋkuk.  
\v 30 Täŋkaŋ Jekop Reselkät patpäŋ unita gäripi nadäŋkuko u webeni Lea pengän yäpuko unita nadäŋkuko u irepmitkuk. Täŋpäkaŋ Jekop Labanta piä täŋ imiŋ yäpmäŋ äroŋirän obaŋ äneŋi 7 ude täreŋkuk.   
\s1 Jekop nanakiye ahäŋkuŋ  
\p
\v 31 Täŋpäkaŋ Yawe Jekoptä Leata gäripi nämo nadäŋ imiŋirän kaŋpäŋä Lea nanak bäyakta nadäŋ imiŋirän Resel äruŋ itkuk.  
\v 32 Täŋpäŋ Leatä nanak kok itpäŋ bäyaŋkuko u wäpi Ruben yäŋ iwetkuk. Ŋode nadäŋpäŋ Ruben yäŋ iwetkuk; Anututä butewakina kaŋpäŋ nadäk täŋpäŋ täŋkentäŋ namitak yäk. Nanak bäyaŋ imitat unita äpnatä gäripi bureni käwep api nadäŋ namek yäk.  
\v 33 Ude täŋkaŋ it yäpmäŋ äroŋpäŋ äneŋi nanak kubäkät bäyaŋkuk. Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Äpnatä gaŋani nadäŋ namiŋirän Anututä nadäŋ namiŋpäŋ äneŋi nanak kubä ŋo namitak yäk. Mebäri unita wäpi Simeon yäŋ iwetkuk.  
\v 34 Ude täŋkaŋ it yäpmäŋ äroŋpäŋä äneŋi nanak kok itpäŋ kubä bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Eruk, näk nanak yaräkubä bäyaŋ imitat unita äpnatä näka gäripi bureni api nadäwek yäk. Mebäri unita wäpi Livai yäŋ iwetkuk.  
\v 35 Täŋpäŋ äneŋi it yäpmäŋ äroŋtäŋgän nanak kok itpäŋ bäyaŋpäŋä yäŋkuk; Apiŋo Anutu iniŋ oretat yäk. Ude yäŋpäŋ wäpi Juda yäŋ iwetkuk. Täŋkaŋ äneŋi nanak kubä bäräŋeŋ nämo bäyaŋkuk.   
\c 30  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Resel äruŋ itpäŋ Jekopta nanak kubä nämo bäyaŋ imiŋkuk. Iniken mebäri ude nadäŋpäŋ moki Leata nadäwäwak täŋ imiŋpäŋ Jekop ŋode iwetkuk; Näka nanak kubä kaŋ nam! Nämo namiwä api kumbet yäk.  
\v 2 Ude yäŋirän Jekoptä jäpi nadäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Anututä nadäŋ gamiŋpäŋ nanak nämo gamiŋirän näkä u irepmitpäŋ nanak täga gamet?  
\v 3 Ude iweränä Reseltä yäŋkuk; Ŋo watä piä webena Bilha. Ukät patpäŋ nanak bäyaŋirän näka biŋam täŋpänkaŋ nanak täŋo miŋi kaŋ ahäwa yäk.  
\v 4 Reseltä ude yäŋpäŋ piä watä webe Bilha imän Jekopkät patkumän.  
\v 5 Patkumäno Bilhatä nanak kok itpäŋ Jekopta nanak kubä bäyaŋ imiŋkuk.  
\v 6 Bäyaŋirän Reseltä yäŋkuk; Anututä täŋkentäŋ namikta nadäwän tägawäpäŋ manna nadäŋpäŋ nanak kubä namitak yäk. Mebäri unita wäpi Dan yäŋ iwetkuk.  
\v 7 Täŋpäkaŋ Resel täŋo watä piä webe äneŋi nanak kok itpäŋ Jekopta nanak kubä bäyaŋirän yarä ude täŋkuk.  
\v 8 Täŋkaŋ Reseltä yäŋkuk; Moknakät ämiŋtäŋgän eruk irepmitat uba yäk. Ude yäŋpäŋ nanak wäpi Naptali yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 9 Täŋpäkaŋ Leatä nanak bäyak-bäyak kadänini paotak yäŋ nadäŋpäŋä watä piä webeni Silpa Jekop webenita iniŋ kireŋkuk.  
\v 10 Iniŋ kirewänkaŋ Silpatä Jekopta nanak kubä bäyaŋ imiŋkuk.  
\v 11 Bäyaŋ imiŋirän Lea wisikna yäŋ nadäŋpäŋ wäpi Gat yäŋ iwetkuk.  
\v 12 Eruk, it yäpmäŋ äroŋpäŋ Silpatä Jekopta äneŋi nanak kubä bäyaŋirän yarä ude täŋkuk.  
\v 13 Täŋirän Leatä ŋode yäŋkuk; Näk bumta oretat unita notnaye ätutä näka oretoret täŋpani yäŋ api näwetneŋ yäk. Ude yäŋpäŋ nanak u wäpi Ase yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 14 Täŋpäkaŋ wit bureni däpmäk-däpmäk kadäniken Lea täŋo nanaki tuäni Rubentä piäken kuŋkaŋ päya pähäm nanak itta näŋpani u ätu yabäŋ ahäŋkuk. Yabäŋ ahäŋpäŋ yäpmäŋkaŋ miŋi Leaken yäpmäŋ kuŋkuk. Yäpmäŋ päŋku imänkaŋ Reseltä u kaŋpäŋ Lea iwetkuk; Ai, päya pähäm nanak itta näŋpani nanakatä yäpmäŋ äbuko u ätu täga namayäŋ?  
\v 15 Iweränä Leatä iwetkuk; Äpna nomägatkuno unita nadäwi pidäm tawänpäŋ päya pähäm nanak itta näŋpani nanaknatä yäpmäŋ äbuko u imaka, nomägarayäŋ täyan? Yäwänä Reseltä iwetkuk; Eruk, päya pähäm yäpmäŋ gamiŋkuko u namiwä apiŋo bipani gäk äpnakät täga patdayäŋ yäk. Ude yäwänä Leatä nadäŋ imiŋkuk.   
\p
\v 16 Nadäŋ imiŋpäŋä bipäda Jekop piäken naniktä äbäŋirän Leatä päŋku kädet miŋin ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Apiŋo gäk näkkät pätdayäŋ yäk. Nanakna täŋo päya pähäm nanak itta näŋpani upäŋ gäk suwatat yäk. Yäwänkaŋ bipani uken bok patkumän.  
\v 17 Täŋpäkaŋ Anututä Lea nadäŋ imiŋirän nanak kok itpäŋ Jekopta nanak kubä bäyaŋ imiŋirän nanakiye 5 ude itkuŋ.  
\v 18 Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Näk watä piä webena äpnata imiŋkuro unita kowata Anututä nanak kubä namitak yäk. Ude yäŋpäŋ nanak u iniken man terak wäpi Isaka yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 19 Eruk ude täŋkaŋ it yäpmäŋ äroŋirän Leatä nanak kok itpäŋ Jekopta nanak kubä bäyaŋ imiŋirän nanakiye 6 ude itkuŋ.  
\v 20 Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Anututä iron täga täŋ namiŋirän äpnata nanak 6 ude bäyaŋ imiŋkut yäk. Unita näk api oraŋ namek yäk. Ude yäŋpäŋ nanak u iniken man terak wäpi Sebulun yäŋ iwetkuk.  
\v 21 Eruk it yäpmäŋ äroŋtäŋgän äperi kubä bäyaŋkuko u wäpi Daina yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 22 Ude ahäŋ moreŋirä Anutu Reseltä yäŋapik man yäŋkuko u nadäŋ imiŋirän äruŋ iranitä nanak kok itkuk.  
\v 23 Nanak kok itpäŋä nanak kubä bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Äruŋ itpäŋ mäyäk nadäŋkuro uwä Anututä nomägatak yäk.  
\v 24 Eruk, Anututä nanak äneŋi kubä kaŋ namän! yäŋ yäŋpäŋ nanak u wäpi Josep yäŋ iwetkuk.   
\s1 Jekop tuŋum äma täŋkuk  
\p
\v 25 Reseltä Josep bäyawänkaŋ Jekoptä äwäŋi Laban iwetkuk; Komenaken kwayäŋ nadätat unita nabä kätäwi kwa yäk.  
\v 26 Webenayat nanaknayeta nadäŋpäŋ watä piä täŋ gamiŋkuro unita naniŋ kirewipäŋ yämagut yäpmäŋ kwa yäk. Piä jide täŋ gamiŋkuro uwä gäkŋa nadätan yäk.  
\v 27 Ude iweränä äwäŋitä iwetkuk; Ude nämo. Ŋode gäwera nadäsi. Näk kären ŋode kaŋkut; Yawetä gäka yäŋpäŋ iron taŋi täŋ namiŋkuk.  
\v 28 Unita piäka täŋo gwäki ude nami yäŋ nadäŋpäŋ yäwikaŋ api gamet yäk.  
\v 29 Yäwänä Jekoptä iwetkuk; Näk piä taŋi täŋ gamiŋkuro u kaŋpäŋ nadätan? Gäkŋo bulimakau sipsip yabäŋ yäwarira jide ahäŋkuŋo u gäkŋa nadätan yäk.  
\v 30 Näkä nämo äbutken ähan yarägän bumik itkuŋopäŋ apiŋowä ahäŋ bumbum täŋ gamikaŋ. Näk piä täŋ gamiŋira Yawetä gäk täŋkentäŋ gamiŋ yäpmäŋ äbätak yäk. Unita kadäni ŋoken näkŋaken äbotnayeta piä täŋ yämiŋpäŋ täŋkentäŋ yämayäŋ nadätat.   
\p
\v 31 Ude yäwänä äwäŋitä iwetkuk; Unita kowata jide api täŋ gamet? Ude yäwänä Jekoptä iwetkuk; Gäk imaka kubä nämo namen yäk. Näk bänepnaken man pätak u gäwera nadäŋiri täga täŋpeko uwä gäkŋo sipsip meme äneŋi watäni api iret yäk.  
\v 32 Uwä ŋode; Näk apiŋo tom äbori äbori yabäŋpäŋ sipsip kudäri ba yäput-toroktorok ikek, sipsip nanaki kubiri ba meme nanaki yäput-toroktorok ikek u kudup yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän yepmaŋpayäŋ yäk. Tom yarägän udewanita piä täŋ gamik täyat unitäŋo gwäki api yäpet yäk.  
\v 33 Ude täŋira kudän siwoŋi täyak ba siwoŋi nämo täyak yäŋ täga api kaŋpäŋ nadäwen. Gäk piä täk täyat unitäŋo gwäki siwoŋi yäpmäŋtak yäŋ kaŋpäŋ nadäwayäŋ äbäŋpäŋä meme yäput-toroktorok ikek nämo, ba sipsip nanaki kubiri nämo, näkŋo äbotken irirä yabäŋpäŋ kubota täyak yäŋ kaŋ nadäk tä yäk.   
\p
\v 34 Ude yäwänä äwäŋitä yäŋkuk; Yäyan u täga. Ude kaŋ ahäwän yäk.  
\v 35 Ude yäŋpäŋ äwäŋi Labantä kepma ugän meme ämani jaum ba yäput-toroktorok ikek, meme webeni yäput-toroktorok ikek ba pujiŋi bämop uken paki, ba sipsip nanaki kubiri u kudup nanakiyetä watäni itneŋta yäpmäŋ daniŋpäŋ yepmaŋkuk.  
\v 36 Ude täŋpäŋ Jekop peŋpeŋ kepma yaräkubä udeta kuŋtäŋgän kome ban kubäken ahäŋkuk. Ahäŋpäŋ u irirän Jekoptä äwäŋi täŋo meme sipsip ätuta watäni itkuk.   
\p
\v 37 Eruk Jekoptä päya mebäri yaräkubä unitäŋo karäni kodaki tokätpäŋ gupi uken-uken tätuŋ äyäŋutkuk. Uken-uken tätuwänkaŋ bänepi paki kwawak ahäŋpäŋ kudän ikek täŋkuŋ.  
\v 38-39 Täŋpäŋ päya karäni tätuŋkuko u yäpmäŋpäŋ sipsip memetä u kaŋkaŋ ume kaŋ naŋput yäŋpäŋ ume näŋpaniken peŋkuk. Eruk sipsip memetä webeniye yäwatnayäŋ äbäŋpäŋä ume naŋpäŋ päya karänitä iŋamiken irirän webeni yäwaräntäk täŋkuŋ. Ude täŋpäŋ nanak bäyaŋkuŋo u päya karäni udewanigän kudän-kudän nikek ahäŋkuŋ.  
\v 40 Nanak ahäŋkuŋo u yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän yepmaŋkuk. Yepmaŋpäŋä sipsip meme biani uwä Laban täŋo sipsip meme kudän-kudän nikek itkuŋ käda ukäda kowat yabäwän täŋput yäŋpäŋ yepmaŋpän itkuŋ. Ude täŋpäŋ sipsip meme inita yäwani yäpmäŋpäŋ inigän yepmaŋkuk. Ude täŋpäŋ yepmaŋpän Laban täŋo inigän inita yäwani inigän itkuŋ.  
\v 41 Kadäni kadäni meme sipsip gupi tägatä iniken täŋirä Jekoptä päya karäni ukeŋo äneŋi yäpmäŋpäŋ ume näŋpaniken peŋkuk. Ude täŋirän meme sipsip päya karäni u kaŋkaŋ webeni yäwaräntäk täŋkuŋonik.  
\v 42 Upäŋkaŋ meme sipsip gupi waki uwä päya karäniken nämo yepmak täŋkukonik. Ude täŋirän meme sipsip gupi waki Labantagän itkuŋ. Meme sipsip gupi tägatäga u Jekop täŋo biŋamgän täŋkuŋ.  
\v 43 Ude täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän Jekoptä tuŋum äma täŋkuk. Meme sipsip bumta, piä watä webe bok äma bok ba kamel doŋki nikek itkuk.   
\c 31  
\s1 Jekoptä äwäŋi Laban kaŋumuntaŋ metäŋpeŋ kuŋkuk  
\p
\v 1 Jekoptä kädet ude täŋ yäpmäŋ äbäŋtäyon Laban täŋo nanakiyetä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; Jekoptä nan täŋikŋatpäŋ nan täŋo tuŋum kudup yäyomägatak. Tuŋum äma täyak uwä nan täŋo tuŋum terak täyak yäk. Man ude yäŋirä Jekoptä nadäŋkuk.  
\v 2 Täŋpäŋ ŋode imaka kaŋpäŋ nadäŋkuk; Äwo apiŋo not säkgämän nämo täŋ namik täyak uwä bian nämo täŋ namik täŋkukopäŋ udewä täyak yäk.  
\v 3 Ude nadäŋirän Yawetä Jekop iwetkuk; Gäk äneŋi äyäŋutpeŋ nankaye nägät moräkkayetä kome kujatken kaŋ ku! Kuŋiri watä api it gamet yäk.   
\p
\v 4 Anututä ude iwetkuko unita Jekoptä webeniyat Resel kenta Lea ŋode yäwetkuk; Näk tom epänaken kuŋira ek ätu itkaŋ kaŋ äbun yäk. Eruk man ude yäwetpäŋ kuŋirän ätu itkaŋä yarä uwä päŋku ahäŋ imiŋkumän.  
\v 5 Ahäŋ imänä yäwetkuk; Näk ŋode käyat yäk. Nanjek u bian not täŋ namiŋpäŋ kuŋatkuko udegän apiŋo nämo täŋ namitak. Upäŋkaŋ nana täŋo Anututä näk täŋkentäŋ namik täyak yäk.  
\v 6 Näk nanjekta watä piä kehäromi täkinik täŋ yäpmäŋ äbäk täyat u nadäkamän, ei yäŋ?  
\v 7 Ude täk täyat upäŋkaŋ nanjektä piä täŋ imik täyat unitäŋo gwäki namikta yäŋnäkŋat yäpmäŋ äbäŋirän kadäni 10 täreŋkuk. Upäŋkaŋ nanjektä waki ude täŋ namayäŋ täŋirän Anututä ukätpipik ŋode täŋ imik täŋkukonik;  
\v 8 Nanjektä tom yäput-toroktorok ikek piä gwäkita kaŋ yäpmäŋ yäŋ näwerirän eruk Anututä nadäŋirän tom miŋitä nanaki yäput-toroktorok ikekgän bäyaŋkuŋ. Täŋ tom gwärärek kudän ikek gäkŋata yäpmäŋ yäŋ näwerirän eruk Anututä nadäŋirän tom miŋitä nanaki gwärärek kudän nikekgän bäyaŋkuŋ yäk.  
\v 9 Ude täŋ yäpmäŋ äbätäŋgän Anututä nanjek täŋo tom kudup yomägatpäŋ näkŋata biŋam naniŋ kireŋkuk yäk.   
\p
\v 10 Ude yäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Kadäni kubä yawaktä iniken täŋirä däpmonken ŋode täŋkut; Kadäni uken meme ämanitä webeni yäwatkuŋo uwä yäput-toroktorok, gwärärek kudän ikek yäk.  
\v 11 Täŋpäŋ Anutu täŋo aŋerotä däpmonken ŋode näwetkuk; Jekop! yäk. Jekop yäŋ yäwänä Itat ŋo yäŋ iniŋ yäŋkut.  
\v 12 Yäwawä näwetkuk; U yabä! yäk. Meme ämanitä webeni yäwatkaŋ u yäput-toroktorok, gwärärek kudän ikekgän yäk. Äwäŋka Labantä yäŋgäkŋat yäpmäŋ äbuko u kak täyat unita nadäŋira udewä ahäkaŋ yäk.  
\v 13  \x * \xo 31:13 \xt Stt 28:18-22\x* Täŋpäŋ nadätan? Gäk Betel komeken näka yäŋpäŋ mobä änok kubä buŋätkaŋ olip gakŋi uterak piŋ ibatpäŋ yäŋkehäromtak man yäŋkun. Eruk, kome uken iriri ahäŋ gamiŋkuro uwä Anutu näk ŋo yäk. Unita akuŋkaŋ äyäŋutpeŋ kome kujatkaken kaŋ ku yäk. Man ude näwetkuk.   
\p
\v 14 Eruk, ude yäweränä webeniyattä iwetkumän; Nanta butewaki nämo nadäkamäk yäk. Nekta biŋam tuŋum kubä nämo iwoyäŋ nimiŋkuk.  
\v 15 Nan uwä äbani bumik nibäk täyak yäk. Gäkken moneŋ yäpmäkta niniŋ kireŋkuk. Upäŋkaŋ moneŋ yäpuko uwä kudup naŋkuko unita imata ŋo itde?  
\v 16 Ude yäŋpäŋ yäŋkumän; Anututä nannek täŋo tuŋum kuduptagän yomägarirän nin ba nanakniye ninta biŋam täyak yäk. Unita Anututä gäwetak ude kaŋ tä yäk.   
\p
\v 17 Ude yäwänä Jekop komeniken äneŋi kukta tuŋum täŋpäŋ webeniye nanakiye kamel terak yepmaŋkuk.  
\v 18 Ude täŋpäŋ sipsip, bulimakau, tuŋum ba imaka kudup Mesopotemia komeken irirän ahäŋ imiŋkuŋo u yäpmäŋpäŋ Kenan komeken nani Aisaktä itkukken kwa yäŋpeŋ kuŋkuk.   
\p
\v 19 Akumaŋ kunayäŋ täŋkuŋo kadäni uken tuŋum ŋode täŋkuŋ; Labantä sipsip pujiŋi madäwa yäŋkaŋ kuŋirän Resel nanitä yotken äroŋpäŋ nani täŋo äboriyeta watä irani yäwik kubo täŋpäŋ yäpmäŋ äpämaŋ kuŋkuk.  
\v 20 Täŋ Jekoptäwä äwäŋi Laban, Aramtä äbotken nanik u täŋikŋatpeŋ nämo iwerän nadäŋirän kuŋkuk.  
\v 21 Eruk tuŋum ude täŋ paotpäŋä tuŋumi kuduptagän kobet täŋ yäpmäŋ Yufretis ume weŋpeŋ Gileat pom käda kuŋkuŋ.   
\s1 Labantä Jekop iwat yäpmäŋ kuŋkuk  
\p
\v 22 Jekop kuŋirän kepma yaräkubä tärewänkaŋ Jekoptä metäŋpeŋ kuŋkuko unita manbiŋam Laban iwetkuŋ.  
\v 23-25 Eruk manbiŋam u nadäŋpäŋä ämaniye yämaguränkaŋ Jekop iwat yäpmäŋ kuŋtäyon kepma 7 tärewänkaŋ Gireat pom Jekoptä ahäŋpäŋ yottaba täŋpäŋ itkuko u ahäkta keräp taŋkuŋ. Uken ahäŋpäŋ Laban ba ämaniye yottaba täŋpäŋ patkuŋ. Parirä Anututä Laban däpmonken ŋode iwetkuk; Laban! Gäk Jekop man kädäp ikek kubä iwerentawä! yäk.   
\p
\v 26 Patkuŋo yäŋewänkaŋ Labantä Jekop ahäŋ imiŋpäŋä iwetkuk; Ima kudän täŋ namitan? Imata jop täŋnäkŋatpäŋ iwan täŋ gamapäŋ bumik äpetnayat nomägatpäŋ yäpmäŋ äbätan?  
\v 27 Yäŋahäŋpäŋ näwetkuno uyaku kap teŋpäŋ gepmana yäpmäŋ äbim yäk.  
\v 28 Näk äpetnayat oranaye nämo yäniŋ orerira yämagut yäpmäŋ äbän. Gäk guŋ kudän tän yäk.  
\v 29 Näk gäk gutnaŋipäŋ nanka täŋo Anututä bipani däpmonken ŋode näwetpäŋ naniŋ bitnäk; Gäk Jekop man kädäp ikek kubä iwerentawä yäŋ näwetkuk.  
\v 30 Gäk komekata nadäwätäk täŋpäŋ ämetpeŋ äbäno uwä täga upäŋkaŋ näkŋo äbotnayeta watä irani yäwik imata kubo täŋpäŋ yäpmäŋ äbän?   
\p
\v 31 Ude yäŋirän Jekoptä Laban man kowata ŋode iwetkuk; Gäka umuntaŋkuro uwä ŋodeta; Gäkä äpetkayat nomägaren yäŋ yäŋpäŋ unita nämo gäwetkaŋ äbämäŋ yäk.  
\v 32 Upäŋkaŋ itkamäŋ ŋo kubätä yäkken yäwikka u kaŋ-ahäwayäŋ täno uwä äma ba webe u kumäkta biŋam täŋpän. Ämaniye iŋamiken tuŋum päke yäpmäŋ kuŋatat ŋo gäkŋata biŋam kubä kaŋpäŋä kaŋ yäpmäŋ yäk. Jekop uwä webeni Reseltä yäwik kubo täŋkuko u nämo nadäŋkaŋ man kehäromi u yäŋkuk.   
\p
\v 33 Eruk, Laban Jekoptä yottaba gänaŋ äroŋpäŋ yäwik ukeŋonita kawän wawäpäŋ, Leatä yottaba gänaŋ äroŋpäŋ udegän kawän waŋkuŋ. Täŋpäŋ piä watä webe yarä unitä yottaba gänaŋ udegän kawän waŋkuŋ. Ude täŋkaŋ kumaŋ Reseltä yottaba gänaŋ äroŋkuk.  
\v 34 Reseltä yäwik kubo täŋkuko ukeŋo kamel täŋo yäk tuŋum pewani u gänaŋ käbop daiŋkukopäŋ uterak maŋirirän Labantä yottaba u gänaŋ wäyäkŋewän waŋkuŋ.  
\v 35 Ude täŋkaŋ Reseltä nani iwetkuk; Nana, gäk näka kokwawak nadäweno. Näk täga nämo akwayäŋ. Webetä nininken käyäm ahäŋ namitak unita täga nämo akwayäŋ yäk. Iweränkaŋ nanitä päŋku yot kudup gänaŋ yäwikta wäyäkŋewän waŋkuŋ.   
\p
\v 36 Ude täŋirän Jekoptä koki wawäpäŋ Laban ŋode kaŋ yäŋkuk; Oi! Näk waki jide täŋ gamiŋkuro unita tom bumik nurayäŋ näwarän täyan?  
\v 37 Gäkä näkŋo tuŋum päke ŋo yabäwi tärekaŋ. Unita gäkä imaka kubä gäkŋopäŋ näk ba äbotnaye ŋo bämopninken käyan u täŋpäwä notniye täŋo iŋamiken kwawak pewipäŋ kaŋkaŋ nek täŋo mebäri kaŋ yäpmäŋ daniwut!  
\v 38 Näk gäka watä piä täŋ gamiŋira obaŋ 20 ude täreŋkuk. Kadäni u bämopiken gäkŋo yäwakaye watäni ket irira sipsip ba meme nanaki kubä nämo dätdät maŋkuŋ. Ba gäkŋo sipsip äbotken nanik sipsip ämani kubä nämo utpäŋ naŋkut yäk.  
\v 39 Ba tom ägwäritä gäkŋo sipsip yewa gänaŋ äroŋpäŋ sipsip kubä utpäŋ naŋpänä näkŋakenpäŋ komenita peŋ gamiŋkut. Täŋkaŋ kepma ba bipani kubäta gäkŋo sipsip kubä kubo täŋkuŋo unita komenita näkŋakenpäŋ gamikta näwet täŋkunonik.  
\v 40 Näk gäkŋo sipsipta watä irira edaptä bumta nek täŋkukonik. Bipaniwä mänit nadäŋpäŋ däpmon säkgämän nämo pat täŋkuronik yäk.  
\v 41 Näk komi piä ude gäka obaŋ 20 täŋkut. Obaŋ 14 äpetkayatta nadäŋpäŋ watä piä täŋ gamiŋkut. Ba obaŋ 6 äneŋi tom ätu näka biŋam täneŋta watäni it gamiŋkut. Täŋpäŋ kadäni u bämopiken piä täŋ gamiŋkuro unitäŋo gwäki namikta täŋnäkŋariri kadäni 10 ude täŋkuk.  
\v 42 Gäk ude täŋ namiŋkuno upäŋkaŋ nana täŋo Anututä näka watä it namiŋkuk. Anutu uwä orana Abraham ba nana Aisak unitäŋo Anutu pähap. Anututä näka watä nämo itkuk yäwänä jopinik nepmaŋpi äbätet. Upäŋkaŋ Anututä butewaki terak komi piä täŋ yäpmäŋ äburo u kaŋpäŋ imaka kubä näka nämo täŋ namenta däpmonken man kehäromi gäwetkuko u yäk.   
\s1 Laban Jekopkät bänep kubägän täŋkumän  
\p
\v 43 Jekoptä man ude yäwänä Labantä iwetkuk; Webekayat ŋowä äpetnayat, ba nanakaye ŋowä näkŋaken äbeknaye oranaye. Ba tom kuduptagän päke ŋo u imaka, näkŋakengän. Imaka kuduptagän iŋamnaken itkaŋ ŋowä näkŋakengän. Upäŋkaŋ apiŋowä jide täŋpäŋ äpetnayat ba äbeknaye oranaye äneŋi yäpet? U täga nämo.  
\v 44 Unita nek bänep kubägän täda yäk. Täŋpäŋ bänep kubägän täkamäk ŋonita nämo guŋ tädeŋta mobä änok kubä ŋo peda yäk.   
\p
\v 45 Man ude yäwänkaŋ Jekoptä mobä käroŋi kubä yäpmäŋpäŋ siwoŋ yäputkuk.  
\v 46 Täŋpäŋä noriye yäwet-pewän mobä u dubiniken mobä ätukät buŋätkuŋ. Ude täŋpäŋä mobä änok u dubiniken ketem naŋkuŋ.  
\v 47 Täŋpäkaŋ Labantä mobä änok peŋkumäno iniken Mesopotemia man terak wäpi Jega-Sahaduta yäŋ iwetkuk. Täŋpäŋ Jekop uwä iniken Hibru man terak wäpi Galet yäŋ iwetkuk. (Ninin man terak “nämo guŋtakta”.)   
\p
\v 48 Täŋpäŋ Labantä Mobä änok pekamäk ŋo kaŋpäŋ bänep kubägän täkamäk unita nämo api guŋ täde yäŋ Jekop iwetkuko mebäri unita mobä änok unitäŋo wäpi Galet yäŋ iwetkumän.  
\v 49 Täŋä Labantä kome u wäpi kubä Mispa iwetkuko uwä man ŋode yäŋkuko unita; Yawetä gäk gäkŋagän, näk näkŋagän kuŋaritda nek nibäŋpäŋ nadäwän.  
\v 50 Täŋpäkaŋ Labantä Jekop äneŋi kubä ŋode iwetkuk; Gäk äpetnayatta gaŋani nadäŋpäŋ komi yämeno, ba näkä nämo nadäŋira webe kodaki ätu yäpeno uwä ŋodeta ket nadäwen; Anutu nibätak yäŋ nadäwen yäk.  
\v 51-52 Mobä käroŋi yäputat ŋo ba mobä änok bämopnekken peyat ŋo ka! Ŋowä kaŋpeŋ kuŋatpäŋä bänep kubägän täkamäk ŋonita nämo api guŋ täde yäk. Näk ŋo irepmitpäŋ nämo guret. Gäk udegän, ŋo irepmitpäŋ nämo nuren.  
\v 53 Täŋpäŋ gäk ba näk bänep kubägän täkamäk ŋopäŋ irepmitdawä Anutu, Abraham kenta Naho täŋo Anutu unitä kowata kaŋ nimän yäk.  
\p Ude yäwänkaŋ Jekoptä Anutu, nani Aisaktä gämoriken kuŋarani unitäŋo wäpi terak yäŋkehärom taŋkuk.  
\v 54 Täŋpäŋ Anutu iniŋ oretta pom terak äroŋpäŋ gupe ijiŋ ima yäŋpäŋ tom kubä utpäŋ ijiŋ imiŋkuk. Ude täŋpäŋ äboriyekät ketem bok näna yäŋkaŋ yämagutkuk. Yämaguränpäŋ ketem naŋkaŋ pom terak ini ugän patkuŋ.  
\v 55 Patkuŋo yäŋewänä Laban akuŋpäŋ äperiyat, oraniye äbekiye yeŋpäŋ yäniŋ oretpäŋ kon man yäwetkaŋ komeniken äyäŋutpeŋ kuŋkuk.   
\c 32  
\s1 Jekop tuäni Iso kaŋ-ahäŋkuk  
\p
\v 1 Eruk Jekop kome u peŋpeŋ kuŋirän Anutu täŋo aŋero ätutä kädet miŋin ahäŋ imiŋkuŋ.  
\v 2 Ahäŋ imiŋirä yabäŋpäŋä nadäŋkuk; Wa! Ŋowä Anutu täŋo äbot yäk. Ude yäŋpäŋ unita kome u wäpi Mahanaim yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 3 Kadäni uken Jekop täŋo tuäni Iso Sei kome, wäpi kubä Idom uken itkuk. Irirän Jekoptä tuäna uken itak yäŋ nadäŋpäŋ watä äma yäwet-pewän intäjukun kuŋkuŋ.  
\v 4 Kunayäŋ täŋirä yäwetkuk; In ekänina Iso ŋode iwerut yäk. Watä piä ämaka Jekoptä ŋode yäyak; Näk kome ban päŋku äwäŋnek Labankät kadäni käroŋi it yäpmäŋ äbut.  
\v 5 It yäpmäŋ äbäŋkä sipsip, bulimakau, doŋki, watä ämawebe it namikaŋ. Unita ekänina, gäk not täŋ nam yäŋ nadäŋpäŋ manbiŋam ŋo gäka pewa ärekaŋ yäk. Jekoptä manbiŋam ude pewän kuŋkuŋ.   
\p
\v 6 Watä piä ämaniyetä manbiŋam ude yäpmäŋ kuŋkuŋotä äneŋi äyäŋutpeŋ äbäŋpäŋ Jekop ŋode iwetkuŋ; Nin tuäka Iso kaŋ-ahäŋkumäŋ yäk. Unitä gäk gabäŋ ahäwayäŋ nadäŋpäŋ ämaniye 400 yämagurän äbäŋ itkaŋ yäk.  
\v 7 Ude iweräkaŋ Jekop umun pähap nadäŋpäŋ nadäwätäk täŋkuko unita ämaniye, sipsip, bulimakau, kamel kudup yäpmäŋ daniŋpewän äbot yarä täŋkuŋ.  
\v 8 U ŋode nadäŋpäŋ yäpmäŋ daniŋkuk; Isotä äbäŋpäŋ änok kubä nidäpänä änok kubätä api ämetpeŋ kuneŋ yäk.   
\p
\v 9 Ude nadäŋpäŋ Jekoptä Anutu yäŋapik man terak ŋode iwetkuk; O Anutu, orana Abrahamkät nana Aisak täŋo Anutu! Gäk ŋode näwetkun; Gäk komekaken ba notkaye itkaŋken äyäŋutpeŋ kuŋiri api täŋkentäŋ gamet. Man ude näwetkun.  
\v 10 Näk piä ämaka täga nämo upäŋkaŋ nadäŋ namikinik täŋpäŋ bänep iron täŋ namiŋ yäpmäŋ äbäk täyan. Bianä ähottaba-gänpäŋ yäpmäŋkaŋ Jodan ume weŋpeŋ kuŋkut. Apiŋowä näk äbot taŋi yarä ŋo nikek äbätat yäk.  
\v 11 Unita gäk täŋkentäŋ namiŋiri tuäna Isotä nurektawä. Tuänatä äbäŋpäŋ näkŋa ba nanak nädamiŋi nidäpek yäŋpäŋ umuntäyat yäk.  
\v 12  \x * \xo 32:12 \xt Stt 22:17\x* Gäk bian ŋode näwetkuno äneŋi nadäsi; Näk bänep täga nadäŋ gamiŋpäŋ nanakaye pewa gwägu pomiken mobä jiraŋ mäyap, daninaŋi nämo itkaŋ ude api ahäneŋ. Ude näwetkun yäk.   
\p
\v 13 Eruk, patkuko yäŋewänä Jekoptä akuŋpäŋ tuäni Iso iron imikta tuŋumi päke uken nanik ätu iwoyäŋ imiŋkuk. Tuŋum ironta iwoyäŋ imiŋkuko uwä ŋode;  
\v 14-15 Meme webeni 200, ämani 20, sipsip webeni 200, ämani 20, kamel webeni nanakiye nikek 30, bulimakau webeni 40, ämani 10, doŋki webeni 20, ämani 10 ude iwoyäŋ imiŋkuk.  
\v 16 Iwoyäŋ imiŋpäŋä memeta watä äma kubä peŋkuk, sipsipta kubä, kamelta kubä, bulimakauta kubä, doŋkita kubä. Ude yepmaŋpäŋ watä äma u ŋode yäwetkuk; Intäjukun kut yäk. Näk mäden täwarayäŋ. Upäŋkaŋ änok kubägän kuneŋo. Banban kut yäk.   
\p
\v 17-18 Eruk kunayäŋ täŋirä Jekoptä watä äma intäjukun kwayäŋ täŋkuko u iwetkuk; Gäk kuŋiri tuäna Isotä gabäŋ ahäŋpäŋ gäwet yabäk ŋode api täŋpek; In netä täŋo watä äma? De kukaŋ? Tom äbot ŋo mähemi netä? yäŋ gäwerirän ŋode kaŋ iwet; Ŋowä watä ämaka Jekop, unitäŋo yäk. Tom äbot ŋo ekänini gäka iron täkta pewän äbäkaŋ. Täŋkaŋ monäka mäden näwatak yäŋ kaŋ iwet.   
\p
\v 19-20 Ude iwetkaŋä piä watä äma mäden kunayäŋ täŋkuŋo u man piä watä äma intäjukun iwetkuko udegän ŋode yäwetkuk; In Iso kaŋ-ahäŋpäŋä äma intäjukun kuyak u iweraro udegän kaŋ iwerut yäk. Watä ämaka niwatak yäŋ ude iwetneŋ yäk. Täŋpäkaŋ Jekoptä ŋode nadäŋkuk; Näk tom äbot ŋo ironta intäjukun pewa kuŋirä tuäna Iso näka bänep waki nadätak u peŋpäŋ kowat kawän täŋpäŋä not käwep täŋ namek yäk.  
\v 21 Ude nadäŋpäŋ tom äbot ukeŋo intäjukun pewän kuŋirä bipani ini ugän patkuk.   
\s1 Jekop Anutukät ämik täŋkumän  
\p
\v 22 Eruk bipani bämopiken Jekoptä akuŋpäŋ webeniyatkät watä webeni yarä ukät nanakiye 11 ude yämagut yäpmäŋ päŋku Jabok ume pipiyäwaniken weŋkuŋ.\fig Jekop Anutukät ämik täŋkumän|alt="Jacob wresting with God" src="CO00686B.jpg" size="span" loc="Top tight text wrapped" copy="D.C. Cook" ref="Stt 32:22" \fig*  
\v 23 Weŋpeŋ kuŋ moreŋirä Jekoptä tuŋumi päke u kudup ume ani kukŋi udude pewän kuŋkuŋ.  
\v 24  \x * \xo 32:24 \xt Hos 12:3-4\x* Pewän kuŋ moreŋirä ume ani kukŋi ŋo käda inigän itkuk. U irirän äma kubätä ahäŋ imänkaŋ ämiŋtäkon kome yäŋeŋburu-buru täŋkuk.  
\v 25 Ämiŋtäŋgän äma Jekop ahäŋ imiŋkuko u Jekop täŋo kehäromini täga nämo yäpmäŋ äpayäŋ yäŋ nadäŋpäŋ keritä Jekop jopänikengän iŋirirän jopäni jok tädotkuk.  
\v 26 Tädorirän äma unitä Jekop iwetkuk; Kome yäŋewayäŋ täyak unita nabä kätäwi kwa! yäk. Yäwänä Jekoptä kowata ŋode iwetkuk; Ude nämo! Gäk kon man kubä näwerikaŋ uyaku gabä kätäwayäŋ yäk.   
\p
\v 27 Yäwänä iwetkuk; Wäpka netä? Yäwänä Näk wäpna Jekop yäŋ iwetkuk.  
\v 28  \x * \xo 32:28 \xt Stt 35:10\x* Jekop yäŋ iweränä äma unitä yäŋkuk; Gäk Anutukät ba äma ätukät ämiŋpäŋ gäkägän yärepmitan unita gäk wäpka Jekop peŋpäŋ wäpka kodaki Isrel yäŋ gäwetat. (Ninin man terak Isrel uwä Anutukät ämiŋkumän)  
\v 29  \x * \xo 32:29 \xt Het 13:17-18\x* Wäpi kodaki Isrel yäŋ iweränä Jekoptä yäŋkuk; Eruk, gäkŋo wäpka täga näwerayäŋ? Yäwänä iwetkuk; Imata wäpna nadäwayäŋ yäyan? Ude yäŋpäŋ kon man kubä iwetpeŋ kuŋkuk.   
\p
\v 30 Kuŋirän Jekoptä nadäŋkuk; Wära! Näk Anutu iŋami dapun karo unita nutnaŋipäŋ nabäŋ orerak yäk. Näk Anutu iŋami dapun kat yäŋ nadäŋkuko unita kome u iniken man terak wäpi Peniel yäŋ iwetkuk.  
\v 31 Täŋpäŋ tamimaŋ edap dapuri abäŋirän Jekop Peniel kome u peŋpeŋ kuŋkuk. Peŋpeŋ kuŋkukopäŋkaŋ kuroŋ säkgämän nämo yeŋtäŋ kuŋkuk. Jopäni jok tädotkuko unita täŋäro päreŋtäŋ kuŋkuk.   
\p
\v 32 Täŋpäkaŋ mebäri unita kadäni ukentä päbä apiŋo Juda ämawebetä tom tohari jopäni jokken nanik nämo nak täkaŋ, Jekop jopänikengän iŋirirän jopäni jok tädotkuko unita.   
\c 33  
\s1 Jekop tuäni Isokät abä peroŋkumän  
\p
\v 1 Eruk Jekop täŋäro päreŋtäŋ kuŋtäŋgän Iso, ämaniye 400 udekät äbäŋirä yabäŋkuk. Eruk yabäŋpäŋ Jekoptä nanakiye yäpmäŋ daniŋpäŋ webeni Resel kenta Leata, ba watä webeni yarä unita yämiŋkuk.  
\v 2 Ude täŋpäŋ watä webe yarä ukät nanakiye intäjukun yepmaŋpän kwäwä nanaki ätukät Leakät u mädeniken yepmaŋpän kuŋkuŋ. Yepmaŋpän kuŋirä nanaki Josepkät Resel mädeninik yepmaŋpän kuŋkumän.  
\v 3 Tuŋum ude täŋpäŋ ini intäjukuninik kuŋirän iwatkuŋ. Intäjukuninik päŋku tuäni kaŋkaŋ oraŋ imikta kadäni 7 ude iŋami yäpän äpmoŋpäpäŋ patkaŋ akuk täŋtäŋ kuŋkuk.   
\p
\v 4 Täŋtäŋ kuŋirän tuäni Isotä kaŋpäŋä bäräŋeŋ äbä bäyaŋ imiŋpäŋ iŋpäŋ iniŋ oretkuk. Ude täŋpänkaŋ konäm kotkumän.  
\v 5 Täŋpäŋ Isotä Jekop webeniyekät nanakiye yabäŋpäŋ Jekop iwetkuk; Ai! Webe nanak päke ŋo netäŋo? Yäwänä Jekoptä iwetkuk; Anututä watä ämaka näka iron täŋ namiŋirän imaka päke yabätan ŋo ahäŋ namiŋkuŋ.  
\v 6 Ude yäwänkaŋ watä webe yarä u nanakiye yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Iso dubiniken kuŋpäŋ gukut imäpmok täŋkuŋ.  
\v 7 Täŋirä Lea nanakiyekät äbäŋpäŋ udegän täŋkuŋ. Mädeninik Resel nanaki Josepkät äbäŋpäŋ udegän gukut imäpmok täŋkumän.   
\p
\v 8 Täŋirä Isotä iwetkuk, Ai, tom äbot intäjukun yäpmäŋ äbäŋirä yabäro u imata? Yäŋirän Jekoptä iwetkuk; Ekänina, gäk bänep täga nadäŋ nami yäŋpäŋ pewa äbäŋo u! yäk.  
\v 9 Ude iweränä Isotä yäŋkuk; Monäna waki! Näkŋo tuŋum mäyapinik it namikaŋ unita tuŋum u gäkŋata yäpmäŋsi!  
\v 10 Yäwänä Jekoptä yäŋkuk; Ude nämo! Gäk bänep paki nadäŋ namiŋpäŋä tuŋum gamitat u gäkŋata biŋam yäpmäŋ yäk. Gäk gabäŋpäŋ tägagämän nadätat. Gäk not täŋ namitan unita iŋamka gabäŋira Anutu iŋami bumik täyak yäk.  
\v 11 Ude yäŋpäŋ äneŋi gwäk pimiŋpäŋ iwetgän täŋkuk; Tuŋum gamiro u gäkŋata yäpmäŋ yäk. Anututä täŋkentäŋ namiŋirän imaka täpuri kubäta nämo wäyäkŋek täyat. Ude peŋ iwettäyon Isotä tuŋum u yäpuk.   
\p
\v 12 Yäpmäŋpäŋ Isotä yäŋkuk; Eruk kuna! Näkä jukun kuŋira näwarut yäk.  
\v 13 Yäwänä Jekoptä iwetkuk; Ekänina, gäk nadätan? Nanaknaye bäräŋeŋ kukta kehäromini nämo. Ba sipsip bulimakau nanakiye nikek unita imaka, nadäwätäk täyat. Bäräŋeŋ jide täŋpäŋ kuneŋ? Bäräŋeŋ kuŋpäŋä nanakiye kuduptagän kumneŋ yäk.  
\v 14 Unita gäkä jukun Idom kome päŋku ninta itsämäŋiri näk mäden tomkät nanaknaye-kät nin kwikinik äreŋpäŋ api gabäŋ ahäne.  
\v 15 Ude yäwänä Isotä iwetkuk; Eruk, täŋkentäŋ tamikta ämanaye ätu gäkken yepmaŋpakaŋ tämagut yäpmäŋ kunayäŋ yäk. Yäwänä Jekoptä iwetkuk; Iron taŋi täyan upäŋkaŋ man yäyan ude nämo. Jop waki, näka bänep täga nadäŋpeŋ kweno uwä täga yäk.   
\p
\v 16 Eruk man yäwän tärewänpäŋ Iso uwä iniken kome wäpi Idom kepma ugän äneŋi kuŋkuk.  
\v 17 Idom kome kuŋkukopäŋ Jekop uwä Sukot komeken päŋku itkuk. Kome uken inita yottaba kubä täŋit, tomta yottaba ätu täŋit täŋkuk. Päŋku yottaba täŋpäŋ itkuko unita iniken man terak kome u wäpi Sukot yäŋ iwetkuŋ.  
\v 18 Eruk, Mesopotemia kome peŋpeŋ äbuko, Sukot kome uken ätu it yäpmäŋ kuŋtäŋgän eruk akumaŋ päŋku Kenan kome Sekem täŋo yotpärare wäpi Salem uken ahäŋpäŋ u dubiniken kome yäpmäŋpäŋ itkuk.  
\v 19  \x * \xo 33:19 \xt Jos 24:32; Jon 4:5\x* Kome yäpmäŋpäŋ itkuko unitäŋo mähemitä kome gwäkita siliwa moneŋta iwetkuk. Iwerä udegän yämiŋkuk. Kome mähemi uwä Hamo täŋo nanakiye. Hamo uwä Sekem täŋo nani.  
\v 20 Täŋpäkaŋ Jekop kome uken mobä bukä kubä täŋpäŋ Anutu iniŋ oretta tom uterak däpmäŋpäŋ ijik täŋkukonik. Ude täŋkaŋ wäpi “Anutu, Isrel täŋo Anutu” yäŋ iwetkuk. Iniken man terak wäpi “El, Elohe Isrel” yäŋ iwetkuk.   
\c 34  
\s1 Sekemtä Daina iwarän täŋkuk  
\p
\v 1 Eruk, kepma kubäta Jekop kenta Lea äperi wäpi Daina uwä webe kome uken nanik ätukät itpäŋ-nadäk täŋpayäŋ kuŋkuk.  
\v 2 Kuŋirän äma kubä wäpi Sekem unitä Daina u kaŋgärip täŋpäŋ iwarän täŋpäŋ iŋitpäŋ waki täŋ imiŋkuk. Sekem nani wäpi Hamo uwä Hivitä äbotken nanik, kome unitäŋo intäjukun äma itkuk.  
\v 3 Täŋpäkaŋ Sekemtä Daina waki täŋ imiŋpäŋä eruk webe unita gäripi nadäŋpäŋ näkŋata kaŋ yäpa yäŋkaŋ man gäripi nikek ätu iwetkuk.  
\v 4 Ude täŋpäŋ päŋku nani Hamo ŋode iwetkuk; Nan! Webe gubaŋ ŋo näka biŋam yäpmäŋ nam yäk.   
\p
\v 5 Täŋpäkaŋ Sekemtä Daina waki täŋ imiŋkuko manbiŋam u Jekoptä nadäŋkaŋ itkukonik. Nanakiye tomta watä itta kuŋ moreŋkuŋo unita ini äbäkaŋ manbiŋam u yäwera yäŋpäŋ itsämbuk.  
\v 6 Nanakiyeta itsämäŋ irirän Sekem nani Hamo uwä äbuko Jekopkät man yäŋpäŋ-nadäk täŋ itkumän.  
\v 7 Man nämo yäŋtäreŋirän Daina wanoriye tom piäken naniktä yoriken äbäŋpäŋ biŋam u nadäŋkuŋ. Sekemtä Daina waki täŋ imiŋkuk yäŋ nadäŋpäŋ Isrel ämawebe ninta mäyäk pähap täŋ nimitak yäŋ nadäŋkuŋ. Imaka tänaŋi nämopäŋ täŋkuko unita bänepi utpäŋ kokwawak taŋi pähap nadäŋkuŋ.   
\p
\v 8-9 Kokwawak nadäŋ irirä Hamotä Jekopkät nanakiye ŋode yäwetkuk; Nanakna Sekem uwä äpetka yäpmäkta gäripiinik nadätak yäk. Iniken gärip u iwatpäŋ gäwet yabätat yäk. Jide nadätan? Täga api yäpek ba nämo? Eruk, bänep kubägän pedayäŋ tämäko uyaku kämiwä nanakniye äpetniye kowat wapiwän täga api täneŋ.  
\v 10 Kowat wapiwän täŋpäŋ in nintä komeken ŋo penta kaŋ itna yäk. Ude täŋpäŋ itkaŋ intä ninken tuŋum suwaŋ namiŋ gamiŋ täga api täne yäk. Ba nintäŋo kome ätu imaka, injinta täga api yäpneŋ.   
\p
\v 11 Sekem nanitä ude yäwänä Sekem ini uwä Daina nani wanoriye ŋode yäwetkuk; Intä ei yäŋ yäwäwä imaka kubä injin gäripi nadänayäŋ täŋo ugänpäŋ api tamet yäk.  
\v 12 Ba moneŋ udepäŋ nimi yäŋ näweräwä täga api tamet yäk. Upäŋkaŋ webe ŋo iwoyäŋ namiŋirä näka biŋam ude täŋpän yäk.  
\v 13 Sekemtä ude yäwänä Jekop nanakiyetä Wanotninta imaka mäyäk ikek täŋ imiŋkuko unita jop yäŋ-yäkŋatna yäŋpäŋ Sekemkät nani ŋode yäwetkuŋ;  
\v 14 Ude nämo yäk. Nin wanotnin uwä äma gupi moräk nämo madäwaniken täga nämo tena kwek yäk. Ude täkta mäyäk ikek yäk.  
\v 15 Upäŋkaŋ in äma kuduptagän gupjin moräk madäŋpäŋ nin bumik äworeneŋo uyaku täga api nadäŋ tamine yäk.  
\v 16 Nintä kädet pekamäŋ u bureni iwaräwä eruk inkät bänep kubägän täŋpäŋ äbot kubägän ude itkaŋ kowat wapiwän täga api täŋ yäpmäŋ kune.  
\v 17 Täŋ gupjin moräk madäkta täwetkamäŋ u nämo täŋpäwä nin kome ŋo peŋpäŋ wanotnin u yäŋikŋat yäpmäŋ api kune yäk.   
\p
\v 18 Ude yäŋirä Hamokät nanaki Sekemtä nadäwän tägaŋkuŋ.  
\v 19 Nadäwän tägawäpäŋ Sekem Jekop äperi yäpmäkta gäripiinik nadäŋkuko unita man Jekop nanakiyetä yäwetkuŋo u bäräŋeŋ buramiŋkuk. (Sekemtawä iniken äboriyetä nadäwä ärowani täk täŋkuŋ.)  
\v 20 Eruk, Sekemkät nani Hamotä yotpärare u täŋo käbeyä komeken päŋku äma uken nanikkät käbeyä täŋpäŋ man ŋode yäwetkumän;  
\v 21 Nadäkaŋ? Jekopkät äboriye uwä ämawebe täga. Ba komenin imaka, taŋi unita nadäŋ yämiŋitna kome ŋo yäpmäŋpäŋ itkaŋ suwaŋ namiŋ gamiŋ täŋit kowat wapiwän täŋpäŋ api täk täne yäk.  
\v 22 Upäŋkaŋ nintä täkinik täŋput yäŋ nadäkaŋ uwä ämani nin kuduptagän gupnin moräk madänero uyaku penta ŋogän itta täga api nadäneŋ.  
\v 23 Täŋkaŋ äbot kubägän itpäŋ sipsip, bulimakau ba tuŋumi päke u ninta biŋam api täneŋo unita penta kaŋ itna yäŋ nadäŋ yämina!  
\v 24 Ude yäweränä yotpärare u nanik ämawebe kuduptagäntä Sekem yanani täŋo man unita nadäwä tägaŋkuŋ. Nadäwä tägawäpäŋ ämani kuduptagän gupi moräk madäŋkuŋ.   
\p
\v 25-26 Eruk, gupi moräk madäŋkuŋo kepma yaräkubä ude täreŋirän unitäŋo komi nämo paorirä Daina wanoriyat, Simeon kenta Livai, yarä unitä ämik täkta päip yäpmäŋpäŋ käbop peŋkaŋ äma täga dapun jop täŋyäkŋatkaŋ yotpärare u kuŋatkumäno u naniktä yabäŋpäŋ-nadäk nämo täŋkuŋ. Yabäŋpäŋ-nadäk nämo täŋirä Simeon kenta Livai ämik pewän ahäŋkuŋ. Ämik täŋpäŋ Sekem yanani ba ämaniye kudup kumäŋ-kumäŋ däpumän. Däpmäŋpäŋ Daina Sekemtä yäpukopäŋ imagut yäpmäŋ kuŋkumän.  
\v 27 Ude täŋpeŋ kuŋirän noriye ätu mäden yäwatkuŋo unitäwä wanori waki täŋ imiŋkuko unita kowata däpmäŋ tärekta yotpärare u kuŋpäŋ äma däpumäno u yapmittäŋ kuŋpäŋ tuŋum tägatäga inita koreŋkuŋ.  
\v 28-29 Uwä sipsip, bulimakau, doŋki ba webeniye nanakiye ba imaka tägatäga yori gänaŋ ba piäniken itkuŋo u kuduptagän poriŋkuŋ.   
\p
\v 30 Ude täŋirän nani Jekoptä biŋam nadäŋpäŋ kikŋutpäŋ Simeon kenta Livai yäwetkuk; Wa! Ek ämawebe ŋo nanik iŋamiken näk wäpna täŋpän wakaŋ yäk. Ektä ude täŋirän Kenantä äbotken nanik ba Perestä äbotken nanik ba äbot kuduptagän näka gaŋani pähap api nadäŋ namineŋ. Näkä äbotken äma mäyap nämo ŋo unita äma äbori äbori unitä yäŋ-akuŋpäŋä nin nädamiŋi-nani kumän api nidäpneŋ yäk.  
\v 31 Nanitä ude yäwerirän nanakiyat unitä Jekop kowata man ŋode iwetkumän; Umun man täga niwetan upäŋkaŋ wanotnin kubokäret webe bumik waki täŋ imiŋkuko u täga nadätan ba?   
\c 35  
\s1 Jekop Betel komeken äneŋi kuŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 35:1 \xt Stt 28:11-17\x* Kome uken ittäŋgän Anututä Jekop ŋode iwetkuk; Gäk Betel komeken kuŋpäŋ kome kaŋ yäpmäŋpäŋ it yäk. Kome uken Anutu näk naniŋ oretta mobä bukä kubä kaŋ tä. Nähä Anutu gäk tuäka Isota umuntaŋ päŋku pariri ahäŋ gamiŋkuro u yäk.   
\p
\v 2 Anututä ude iweränä Jekoptä webeniyat äperiye nanakkät piä ämawebeniye kudup yäŋpäbä yepmaŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Bämopjinken yäwikta anutunin yäŋ nadäk täkaŋ u ureŋ täŋpä kwäpäŋ bänepjin ket utpäŋ tekjin imaka, ärutpak täwanipäŋ wädäwä ärokot yäk.  
\v 3 Nadäkaŋ, nin Betel komeken api kune yäk. Näk butewaki nadäwätäk terak kuŋarira Anutu kädet miŋin ahäŋ namiŋkuko u iniŋ oretta mobä bukä kubä uken api täŋpet yäk. Anutu unitä uken-uken kuŋatkutken u täŋkentäŋ namiŋirän kuŋatkut yäk.  
\v 4 Ude yäweränkaŋ guŋ äbot täŋo yäwik yäpmäŋ kuŋatkuŋo u ba jukuwabik imaka kudup Jekopta imiŋirä Sekem täŋo kome u gägäniken kupähä päya kubä mebäriken awaŋ äneŋpäŋ yejämbuk.  
\v 5 Ude täŋpeŋ kuŋirä Anututä ämawebe yotpärare kukŋi kukŋi itkuŋo unita umun pähap pewän ahäŋ yämiŋirän Jekop nanakiye däpmäkta nämo yäwarän täŋkuŋ.   
\p
\v 6 Eruk kuŋtäŋgän Jekopkät äboriye Kenan komeken kome täpuri wäpi Lus, wäpi kubä Betel uken ahäŋkuŋ.  
\v 7 Uken Jekoptä mobä bukä kubä täŋpäŋ wäpi Betel Kome Täŋo Anutu yäŋ iwetkuk. Tuänita umuntaŋpeŋ kuŋirän Anututä Betel kome uken ahäŋ imiŋkuko unita wäpi ude yäŋkuk.   
\p
\v 8 Uken ittäŋgän Rebeka täŋo watä piä webe wäpi Debora u kome uken kumäŋirän Betel kome gägäni kupähä päya mebäriken äneŋkuŋ. Päya kupähä u mebäriken Konäm Butewaki Kome yäŋ iwetkuk.   
\s1 Anututä Jekop wäpi kodaki Isrel yäŋ iwetkuk  
\p
\v 9 Täŋpäkaŋ Jekoptä Mesopotemia komeken naniktä äbäŋpäŋ itkuko kadäni uken Anututä äneŋi ahäŋ imiŋpäŋ kon man ŋode iwetkuk;  
\v 10  \x * \xo 35:10 \xt Stt 32:28\x* Gäk wäpka Jekop upäŋkaŋ wäpka Jekop wari nämo gäwetpäŋ wäpka kodaki Isrel yäŋ api gäwetneŋ. Ude yäŋpäŋ Anututä wäpi Isrel yäŋ iwetkuk.  
\v 11  \x * \xo 35:11 \xt Stt 17:4-8\x* Täŋpäŋ iwetkuk; Nadätan, näk Anutu kehäromi mähemi. Gäk nanak bäyaŋ wek täŋpäŋ ahäŋ bumbum täŋiri äbot kubägän nämo, äma äbot ini-ini api ahäŋ yäpmäŋ kuneŋ. Ba gäkä äbotken nanik intäjukun äma imaka, api ahäneŋ. Ahäŋirä gäk orani pähap api iren yäk.  
\v 12 Täŋpäkaŋ Abraham Aisakta kome yäniŋ kireŋkuro u gäka biŋam api ganiŋ kirewet. Täŋkaŋ äbekaye oraŋkaye kämi ahänayäŋ täkaŋ unita biŋam imaka, api yäniŋ kirewet yäk.  
\v 13 Eruk, Anututä ude yäŋpäŋ Jekop teŋpeŋ kuŋkuk.   
\p
\v 14  \x * \xo 35:14 \xt Stt 28:18-19\x* Täŋpäkaŋ Jekop Anututä man iwetkukken mobä käroŋi kubä kämi kaŋpäŋ nadäkta yäputkuk. Täŋpäŋ Anututa biŋam täkta wain ume piŋ ibatpäŋ olip gakŋi imaka piŋ ibatkuk.  
\v 15 Ude täŋpäŋ Anututä Jekop man iwetkuko kome u täŋo wäpi Betel yäŋ iwetkuk.   
\s1 Resel kumbuk  
\p
\v 16 Eruk Efrata kome kuna yäŋpäŋ Betel kome u peŋpeŋ kuŋkuŋ. Kuŋtäŋgän kädet bämopiken Resel nanak bäyawayäŋ komi nadäŋkukopäŋ nanak bäräŋeŋ nämo ahäŋkuk.  
\v 17 Komi taŋi ude nadäŋ irirän täŋkentäki kubätä ŋode iwetkuk; Umuntäweno! Nanak ämani äneŋi kubä ahätak yäk.  
\v 18 Eruk nanak kwawak ahäwänkaŋ miŋi Resel kumbayäŋ täŋpäŋ nanaki wäpi Benoni yäŋ iwetpäŋ pengän kumbuk. Täŋpäkaŋ Benoni yäŋ iwetkukopäŋ kumäŋirän nanitä nanaki uwä wäpi Benjamin yäŋ iwetkuk. (Ninin man terak Benoni uwä Komi piäna täŋo nanak. Täŋ Benjamin uwä Nanakna bänepnaken nanik.)   
\p
\v 19 Eruk, Resel kumbänkaŋ Efrata kome nämo ahäŋkaŋ kome bämopiken, kädet gägäniken äneŋkuŋ. Efrata uwä apiŋo wäpi Betlehem yäŋ yäk täkamäŋ.  
\v 20 Resel äneŋpäŋä awaŋ terak mobä käroŋi kubä, kämi kaŋpäŋ nadäkta äneŋkuk. Äneŋkuko apiŋo pen itak.  
\v 21 Eruk Jekop kome u peŋpeŋ kome täpuri wäpi Mikita-Ede u irepmitpäŋ ätukät kuŋpäŋ yottaba täŋpäŋ itkuŋ.  
\v 22  \x * \xo 35:22 \xt Stt 49:4\x* Uken itkaŋ Jekop nanaki tuäni wäpi Rubentä nani täŋo watä piä webe kubä wäpi Bilha ukät päŋku parirän nanitä biŋam nadäŋpäŋ kokwawak taŋi nadäŋ imiŋkuk.   
\s1 Jekop nanakiye täŋo manbiŋam  
\p
\v 23 Jekop täŋo nanakiye 12. Webeni Leatä bäyaŋkuko uwä ŋode; Ruben u intäjukun nanik. Mädenä Simeon, Livai, Juda, Isaka, Sebulun unitä ahäŋkuŋ.  
\v 24 Täŋ webeni Reseltäwä Josep kenta Benjamin bäyaŋkuk.  
\v 25 Täŋkaŋ Resel täŋo watä piä webe Bilha u nanakiyat Dan kenta Naptali.  
\v 26 Täŋ Lea täŋo watä piä webe wäpi Silpa uwä nanakiyat Gat kenta Ase. Jekop nanakiye uwä Mesopotemia komeken ahäŋkuŋ.   
\s1 Jekop nani Aisak kumbuk  
\p
\v 27  \x * \xo 35:27 \xt Stt 13:18\x* Täŋpäŋ Jekop, nani käwa yäŋpäŋ Mikita-Ede kome peŋpeŋ Mamre kome, nani Aisaktä itkukken u kuŋkuk. Mamre kome u Hebron yotpärare u dubiniken itkuk. Hebron wäpi kubä Kiriat-Aba, Abraham kenta Aisaktä bian itkumäno u.  
\v 28-29 Aisak tägawaniinik täŋirän obaŋ 180 ude täreŋirän kumbuk. Kumäŋirän nanakiyat Iso kenta Jekoptä äneŋkumän.   
\c 36  
\s1 Iso nanakiye täŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Iso, wäpi kubä Idom, unitäŋo manbiŋam ŋode;  
\v 2  \x * \xo 36:2 \xt Stt 26:34\x* Webeniye Kenan komeken nanik ŋode yäpuk; Kubäwä Elon täŋo äperi Ada. Elon uwä Hit äbotken nanik. Kubäwä Ana täŋo äperi Oholibama. Ana uwä Sibeon nanaki, Hivi äbotken nanik.  
\v 3  \x * \xo 36:3 \xt Stt 28:9\x* Webeni kubäwä Ismael äperi wäpi Basemat yäpuk. Basemat uwä Nebaiot täŋo noripak.  
\v 4 Täŋkaŋ Iso webeni Ada uwä nanaki kubägän wäpi Erifas bäyaŋkuk. Täŋ webeni Basemat uwä nanaki kubägän wäpi Ruel bäyaŋkuk.  
\v 5 E, webeni Oholibama uwä nanakiye Jeus, Jalam, Kora bäyaŋkuk. Täŋpäkaŋ Iso nanakiye wäpi tawaŋ danikamäŋ uwä Kenan komeken itkaŋ ahäŋkuŋ.   
\p
\v 6-7 Täŋpäkaŋ Jekop tuäni Isokät Kenan kome u bok itdeŋta nadäwän kome taŋi nämo täŋkuk. Äboriye ba yawakiye mäyap unita jide täŋpäŋ ketem ninekta ba yawaktä nakta yabäŋ ahäde yäŋ nadäŋkumän. Ude nadäŋpäŋ eruk Isotä monäni Jekop kakätäŋpeŋ kome kubäken kwa yäŋpäŋ webeniye nanakiye piä ämawebeniye yawakiye ba tuŋumi Kenan kome itkaŋ yäpuko u kuduptagän kome ban kubäken kuŋkuk.  
\v 8 Kuŋtäŋgän Idom kome pom-pomken ahäŋpäŋ kome u yäpmäŋpäŋ itkuk.   
\p
\v 9 Iso uwä Idom äma äbot kome uken ahäŋkuŋo unitäŋo orani itkuk. Nanakiye oraniye täŋo wäpi tawaŋ ŋode;  
\v 10 Iso webeni wäpi Ada unitä nanak Erifas bäyaŋkuk. Täŋ webeni kubäwä wäpi Basemat unitä nanaki Ruel bäyaŋkuk.  
\v 11 Eruk, nanaki Erifas unitäŋo nanakiye 5 ude ahäŋkuŋ. Nanakiye 5 ahäŋkuŋo u wäpi ŋode; Teman, Oma, Sefo, Gatam, Kenas.  
\v 12 Täŋ Erifas webeni burenitä nanak 5 ude bäyaŋkuk. Täŋkaŋ watä piä webeni wäpi Timna yanäpi täŋpäŋ nanak Amalek bäyaŋkumän. Nanak uwä Iso webeni Ada unitäŋo oraniye.   
\p
\v 13 Täŋ Iso nanaki Ruel unitäŋo nanakiye yaräbok-yaräbok ŋode; Nahat, Sera, Sama, Misa. U uwä Iso webeni Basemat unitäŋo oraniye.   
\p
\v 14 E, Iso webeni mäden yäpuko uwä Oholibama. Oholibama uwä Ana täŋo äperi, Sibeon täŋo äbeki. Oholibama unitäŋo nanakiye uwä Jeus, Jalam, Kora.   
\p
\v 15-16 Täŋpäkaŋ Iso täŋo oraniye ätu äboriye täŋo äma ekänita itkuŋ. Äma ekäni itkuŋo uwä wäpi tawaŋ ŋode; Iso nanaki tuäni Erifas unitäŋo nanakiye äma ekänita itkuŋo u wäpi Teman, Oma, Sefo, Kenas, Kora, Gatam, Amalek. U uwä Iso webeni Ada täŋo oraniye.   
\p
\v 17 Täŋ Iso nanaki Ruel unitäŋo nanakiye äboriye täŋo äma ekänita itkuŋo u wäpi Nahat, Sera, Sama, Misa. U uwä Iso webeni Basemat täŋo oraniye.   
\p
\v 18 E, Iso webeni Oholibama unitäŋo nanakiye äboriye täŋo äma ekänita itkuŋo uwä wäpi Jeus, Jalam, Kora. U uwä Iso webeni Oholibama, Ana äperi unitäŋo oraniye.   
\p
\v 19 Täŋpäkaŋ wäpi tawaŋ it yäpmäŋ äpäkaŋ uwä Iso, wäpi kubä Edom, unitäŋo nanakiye oraniye äma ekäni itkuŋ.   
\s1 Sei oraniye täŋo manbiŋam  
\p
\v 20-21 Täŋpäŋ Sei, Ho äbotken nanik, unitäŋo nanakiye Idom komeken itkaŋ ahäŋkuŋo u wäpi ŋode; Lotan, Sobal, Sibeon, Ana, Dison, Ese, Disan. Sei täŋo nanakiye u Ho äboriye täŋo äma ekänita itkuŋ.  
\v 22 Täŋkaŋ Lotan nanakiyat Hori, Heman. (Timna, Iso täŋo watä piä webeni uwä Lotan täŋo wanori.)  
\v 23 Täŋkaŋ Sobal nanakiye ŋode; Alvan, Manahat, Ebal, Sefo, Onam.   
\p
\v 24 Täŋkaŋ Sibeon nanakiyat Aia, Ana. Ana uwä kome äma nämo iraniken itkaŋ nani täŋo doŋkiniyeta watä it täŋkukken u ume komi nikek kome gänaŋ nanik äbäŋirän intäjukun kaŋ-ahäŋkuk.  
\v 25 Täŋpäkaŋ Anatä nanak yarä bäyaŋkuk. Nanaki Dison, äperi Oholibama.  
\v 26 Dison nanakiye ŋode; Hemdan, Esban, Itran, Keran.  
\v 27 Täŋ Ese nanakiye ŋode; Bilhan, Savan, Akan.  
\v 28 E, Disan nanakiyat Us, Aran.   
\p
\v 29-30 Täŋpäkaŋ Ho äboriye täŋo äma ekäni ŋode itkuŋ; Lotan, Sobal, Sibeon, Ana, Dison, Ese, Disan. Äma uwä äma äbori äbori Idom komeken ittäŋ kuŋkuŋo unitäŋo äma ekäni.   
\s1 Idom kome äma äbori äbori unitäŋo intäjukun äma wäpi tawaŋ  
\p
\v 31 Täŋpäkaŋ Isrel ämawebetä intäjukun äma kubä nämo yäpmäŋirä Idom ämawebe täŋo intäjukun äma mäyap ŋode it yäpmäŋ äbuŋ;  
\v 32 Intäjukunä Beho nanaki wäpi Bela, u Idom komeken yabäŋ yäwat piä täŋkuk. Äma u Dinhaba yotpärareken nanik.  
\v 33 Eruk, Belatä it yäpmäŋ äroŋpäŋ kumäŋirän Sera täŋo nanaki wäpi Jobaptä komeni yäpmäŋpäŋ intäjukun ämata itkuk. Äma unitäŋo komeni Bosra.  
\v 34 Eruk Jobaptä it yäpmäŋ äroŋpäŋ kumäŋirän Husamtä komenita itkuk. Husam uwä Teman komeken nanik.   
\p
\v 35 Eruk Husamtä it yäpmäŋ äroŋpäŋ kumäŋirän Bedat nanaki wäpi Hadattä intäjukun ämata itkuk. Hadat uwä Moap komeken ämik täŋpäŋ Midian kome täŋo komi äma kehäromini yäpmäŋ äpuk. Hadat uwä yotpärareni Avit.  
\v 36 Eruk Hadattä it yäpmäŋ äroŋpäŋ kumäŋirän Samlatä komeni yäpuk. Samla uwä Masreka komeken nanik.  
\v 37 Eruk Samlatä it yäpmäŋ äroŋpäŋ kumäŋirän Saultä komenita itkuk. Uwä Rehobot yotpärare, Yufretis ume ani kukŋi uken nanik.  
\v 38 Eruk Saultä kumäŋirän Akbo nanaki Balhanantä komeni yäpuk.  
\v 39 Balhanantä it yäpmäŋ äroŋpäŋ kumäŋirän Hadattä komeni yäpuk. Äma uwä Pau yotpärareken nanik. Webeniwä Matret äperi wäpi Mehetabel. Matret uwä Mesahap äperi.   
\p
\v 40-43 Iso äboriye täŋo äma ekäni ekäni wäpi ŋode; Timna, Alva, Jetet, Oholibama, Ela, Pinon, Kenas, Teman, Mipsa, Makdiel, Iram. U uwä Idom nanik ämawebe äbori äbori unitäŋo äma ekäni. Täŋpäkaŋ wäpi Idom uwä Iso täŋo wäpi kubä. Isotä orani pähap itkuko unita kome u ba ämawebe äbot u wäpi Idom yäpuŋ. Äbot kubägän nämo itkuŋ. Äbori äbori itkuŋo u kome ini-ini yäpuŋ. Kome u ini-ini yäpmäŋpäŋ äma ekäni wäpi tawaŋ it yäpmäŋ äpäkaŋ ŋo äbori äbori unitäŋo äma ekänita itkuŋ.   
\c 37  
\s1 Josepkät noriye täŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Jekop, nanitä bian itkukken, Kenan komeken u itkuk.  
\v 2 Eruk Jekop nanakiye täŋo manbiŋam u ŋode; Nanaki kubä wäpi Josep u gubaŋi, obaŋi 17 ude. Uwä noriyekät sipsip kenta memeta watäni ittäŋ kuŋat täŋkuŋonik. Noriye uwä nani täŋo watä piä webe Bilha kenta Silpa unitäŋo nanakiye. Täŋkaŋ Josep uwä noriyetä kädet wakiwaki täŋpeŋ kuŋat täŋkuŋo u yabäŋpäŋ päŋku nani Jekop manbiŋam iwet täŋkukonik.   
\p
\v 3 Täŋpäkaŋ nani tägawaniinik täŋirän Josep ahäŋkuko unita nanitä Josepta gäripiinik nadäk täŋkukonik. Unita tek säkgämän käroŋi kubä, keri käroŋipäŋ bipmäŋ imiŋkuk.  
\v 4 Täŋpäkaŋ noriyetä ŋode kaŋpäŋ nadäŋkuŋ; Nanitä Josepta gäripi nadäŋ imiŋkuko u ninta nadäŋ nimik täyak u irepmitak yäŋ kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. Ude kaŋpäŋ nadäŋpäŋä Josepta gaŋani pähap nadäŋ imiŋkuŋ. Kokwawak iŋam dapun ijiŋpäŋ man täga kubä nämo iwet täŋkuŋonik.  
\v 5-7 Kokwawak ude nadäŋ imiŋpäŋ kuŋarirä eruk bipani kubä Joseptä däpmonken täŋkuk. Täŋpän yäŋeŋirän däpmonken kaŋkuko u ŋode yäwetkuk; Näkä däpmonken karo u yäŋahäwa nadäwut yäk. Nin kuduptagän piä gänaŋ itkaŋ tepäraŋ ätu pädä täŋ iramäŋonik yäk. Tämäŋopäŋkaŋ näkä pädä täro uwä akuŋpäŋ käroŋ wädäŋ irak yäk. Täŋirän intä täŋo unitäwä näkä täro u it äyäŋutpäŋ gukut imäpmok täŋ imiŋirä yabät yäk. Däpmonken karo ubayäŋ yäk. Ude yäwerirän nadäŋpäŋ noriyetä gaŋani nadäŋ imiŋkuŋo u irepmitpäŋ gaŋaniinik nadäŋ imiŋkuŋ.   
\p
\v 8 Ude yäwänä noriyetä iwetkuŋ; Gäk ninta intäjukun äma api iret yäŋ nadätan? Bure? Ude iwetpäŋ däpmonken kaŋkuko u ba man yäk täŋkuko u nadäŋpäŋ kokwawak taŋi pähap nadäŋ imiŋkuŋ.  
\v 9 Eruk bipani kubäta däpmonken äneŋi kubä kaŋkuk. Kaŋpäŋ noriye ŋode yäwetkuk; Däpmonken karo u ŋode yabät yäk. Edap dapuri, komepakkät guk 11 ude iŋamnaken gukut imäpmok täŋ namiŋirä yabät yäk.   
\p
\v 10 Eruk noriye ude yäwetkaŋ nani imaka, päŋku iwetgän täŋkuk. Iweränä nanitä kaŋ-yäŋpäŋ ŋode iwetkuk; Wa! Däpmonken jidewanipäŋ tän! Gäk meŋka notkayekät nintä iŋamkaken gukut imäpmok kaŋ täŋ namut yäŋ nadätan?  
\v 11  \x * \xo 37:11 \xt Apos 7:9\x* Täŋpäkaŋ Josep noriyetä kokwawak nadäŋ imik täŋkuŋo upäŋkaŋ nani Jekop uwä nanakitä man yäŋkuko u kudup nadäŋpäŋ iyap taŋkuk.   
\s1 Noriyetä Josep ämata iniŋ kireŋpäŋ gwäki yäpuŋ  
\p
\v 12-13 Eruk kadäni kubä Josep noriye Seken komeken sipsipta watäni itta kuŋkuŋo irirä nani Jekoptä Josep iwetkuk; Notkaye sipsipta watäni itnayäŋ Sekem komeken kuŋkuŋo itkaŋ yäk. Gepmaŋpa yäpmäŋ notkayeken kwayäŋ unita tuŋum täyi yäk. Yäwänä Joseptä Täga, kwayäŋ yäŋ iwetkuk.  
\v 14 Yäwänä nanitä iwetkuk; Gäk kome udeken kuŋkaŋ notkaye ba tom imaka, säkgämän itkaŋ ba, goret itkaŋ yäŋ kaŋ yabä yäk. Kudup yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ äbä manbiŋam kaŋ näweri nadäwa yäk. Jekoptä ude iwetpäŋ Hebron awaŋ u nanik nanaki Josep tewän yäpmäŋ kuŋkuk. Eruk Josep kumaŋ Sekem komeken ahäŋkuk.   
\p
\v 15 Sekem komeken ahäŋpäŋä noriyeta wäyäkŋeŋtäŋ kumän kuŋat moreŋkuk. Kuŋattäŋgän äma kubä ahäŋ imänä iwetkuk; Gäk imata wäyäkŋetan?  
\v 16 Iweränä Joseptä iwetkuk; Näk notnaye yawakiyeta watäni itkaŋ unita wäyäkŋetat yäk. Gäk uken itkaŋ yäŋ nadätan?  
\v 17 Iweränä äma unitä iwetkuk; Notkaye kome ŋo peŋpeŋ kuŋkuŋ yäk. Uwä kome ŋo peŋpeŋ Dotan komeken kuna yäŋirä nadäŋkut yäk. Ude iweränä eruk Josep noriye yabäŋ ahäkta kuŋtäŋgän Dotan komeken ahäŋkuk.  
\v 18 Ahäŋpäŋ ban uduken kuŋ irirän noriyetä kaŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ utta ŋode yäŋkuŋ;  
\v 19 Wisiknin! Äma däpmonken käwani ukeŋo äbätak udu yäk.  
\v 20 Eruk, iŋitpäŋ kumäŋ-kumäŋ utpäŋ ume awaŋ kubä gänaŋ pena äpmoŋpän yäk. Utnakaŋ däpmonken kak täŋkuko u jide täŋpäŋ bureni api ahäneŋ? Ude täŋkaŋ päŋku nan ŋode kaŋ yäŋikŋatna; Tom ägwäri kubätä utpäŋ naŋkuk yäŋ kaŋ iwetna yäk.   
\p
\v 21 Eruk noriyetä ude yäŋirä tuäni Rubentä nadäŋpäŋ Josep täŋkentäŋpäŋ tewa yäpmäŋ nanken kaŋ kwän yäŋ nadäŋpäŋ man ŋode yäwetkuk; Kumäŋ-kumäŋ utnero!  
\v 22 Ba nägät iminero. Josep jop iŋitpäŋ kome jopi ŋoken ume awaŋ kubä gänaŋ tena äpmoŋpän yäk. Uwä yabäŋ paotpäŋ Josep äneŋi yäpmäŋpäŋ nanken kaŋ tewa kwän yäŋ nadäŋpäŋ man ude yäwetkuk.  
\v 23 Ude yäwerän nadäŋpäŋ irirä Josep, noriye dubiniken äbäŋirän iŋitpäŋ tek keri käroŋi täŋkuko u weŋ täŋpä kuŋ imiŋkuŋ.  
\v 24 Weŋ täŋpä kuŋ imiŋirä iŋit yäpmäŋ päŋku ume awaŋ gänaŋ tewä yäpmäŋ äpmo itkuk. Awaŋ uwä kawuki, umeni nämo.\fig Josep, noriyetä ume awaŋ kawuki kubä gänaŋ teŋkuŋ|alt="Brothers put Joseph in a well" src="CO00705B.jpg" size="span" loc="Top left with tight text wrap" copy="D.C. Cook" ref="Stt 37:24" \fig*  
\v 25 Ude täŋkaŋ päŋku maŋit itpäŋ ketem naŋkuŋ. Ketem naŋ itkaŋ Ismael äbotken nanik ätu Gileat komeken naniktä Isip kunayäŋ äbäŋirä bankentä yabäŋkuŋ. Äma äbuŋo unitäŋo kamel terak imaka gäripi ba käbäŋi säkgämän nikek Isip komeken Isip naniktä yämiŋpäŋ gwäki yäpmäkta bumta peŋpäŋ yäpmäŋkaŋ äbuŋ. Ismael äbot uwä wäpi kubä Midian.   
\p
\v 26 Ismael äbot wäpi kubä Midian u äbäŋirä yabäŋpäŋ Josep noripak kubä wäpi Judatä noriye ätu ŋode yäwetkuk; Notninpak utpäŋ käbop penayäŋ täkamäŋ u kowata imatäken upäŋ api yäpne?  
\v 27 Unita utnero. Ismael äbot äbäkaŋ unita yämiŋpäŋ gwäki yäpna yäk. Ude tänayäŋ täkamäŋ unitä täga bumik. Josep uwä notninpak, nägät moräk kubägän yäk. Judatä ude yäweränä noriye ätu u nadäwä tägaŋkuŋ.  
\v 28  \x * \xo 37:28 \xt Apos 7:9\x* Ude yäŋ irirä Midian moneŋ tuŋum äma u dubiniken äbuŋ. Äbäŋirä noriyetä Josep awaŋ gänaŋ nanik wädäŋ yäpmäŋ äbuŋ. Ude täŋkaŋ Ismael äbot unita yämiŋkuŋ. Yämäwä Josep gwäkita siliwa moneŋ 20 ude yämiŋkuŋ. Yämiŋpäŋ yäŋikŋat yäpmäŋ Isip komeken kuŋkuŋ.   
\p
\v 29 Ude täŋirä eruk Ruben mäden äbä awaŋ gänaŋ Josepta kawän wawäkaŋ butewaki taŋiinik nadäŋpäŋ konäm kotpäŋ teki weŋ-gajähutkuk.  
\v 30 Ude täŋpäŋ päŋku noriye yäwetkuk; Nanak u awaŋ gänaŋ nämo itak yäk. Unita näk jide täŋpayäŋ?  
\v 31 Ude yäŋirän noriye ätutä päŋku meme gubaŋi kubä utpäŋ Josep täŋo tek käroŋi uterak nanitä kakta nägäri däpä jiŋkuŋ.  
\v 32 Däpä jiwäpäŋ yäpmäŋkaŋ nani iwoŋärekta eŋiken kuŋkuŋ. Päŋku nani ahäŋ imiŋpäŋ tek keri käroŋi, meme nägäri nikek u iwoŋäreŋpäŋ ŋode iwetkuŋ; Nan, ŋo ka! Ŋo Josep täŋo tek ba?  
\v 33 Ude iwet yabäŋirä nanitä kaŋpäŋ yäŋkuk; Wära! Ŋo bureni nanakna Josep täŋo tek yäk. Tom ägwäri kubätä utpäŋ nak yäŋ nadätat yäk.  
\v 34 Jekop ude yäŋpäŋ butewaki taŋi nadäŋpäŋ iniken teki weŋ-gajähut maŋpän kuŋkuŋ. Weŋ-gajähut maŋpän kwäkaŋ tek wakiwaki yäpmäŋpäŋ täŋkuk. Täŋpäŋ nanaki Josepta yäŋpäŋ kadäni käroŋi konäm butewaki täŋ itkuk.  
\v 35 Ude täŋirän nanakiye äperiye kuduptagän nanitä itkukken ugän äbäŋ moreŋkuŋ. Äbäŋpäŋ nani iniŋ bitnänayäŋ nadäŋkuŋopäŋ konäm butewaki pekta nämo nadäŋkuk. Täŋpäŋ yäŋkuk; Nämo! Konäm kot yäpmäŋ kuŋtäŋgän kumäŋpäŋ nanaknatä kukken ugän api iwaret yäk.   
\p
\v 36 Täŋpäkaŋ Isip kome uken Midian nanik ukeŋonitä gwäki yäpmäkta Josep Potifata imiŋkuŋ. Potifa uwä Isip kome täŋo intäjukun äma Fero unitäŋo täŋkentäki kubä, komi äma Fero täŋo eŋi watä itkuŋo unitäŋo äma ärowani.   
\c 38  
\s1 Juda kenta Tama täŋo manbiŋam  
\p
\v 1 Kadäni uken Juda, noriye yepmaŋpeŋ päŋku äma kubä wäpi Hira ukät itta Adulam yotpärareken kuŋkuk.  
\v 2-3 Päŋku ittäŋgän webe gubaŋ kubä kaŋgärip täŋpäŋ webenita yäpuk. Webe uwä nani wäpi Sua, Kenan komeken nanik. Eruk yanäpi täŋpäŋ bok ittäŋgän webeni nanak kok itpäŋ nanaki tuäni bäyaŋkuk. Bäyawänpäŋ nani Judatä wäpi Era yäŋ iwetkuk.  
\v 4 Täŋpäŋ ittäŋ kuŋtäŋgän webeni äneŋi koki itpäŋ monäni bäyaŋkuk. Bäyaŋpäŋ wäpi Onan yäŋ iwetkuk.  
\v 5 Täŋpäŋ ätu it yäpmäŋ kuŋtäŋgän nanak kok äneŋi itpäŋ nanak gweki bäyaŋpäŋ wäpi Sela yäŋ iwetkuk. Sela uwä Kesip yotpärareken ahäŋkuk.   
\p
\v 6 Eruk Judatä nanaki tuäni Erata webe kubä iwoyäŋ imiŋkuko uwä wäpi Tama.  
\v 7 Täŋpäkaŋ Era u kädet goret-goret kuŋarirän Yawetä kawän nämo tägawäpäŋ kumäŋ-kumäŋ utkuk.  
\v 8 Ude täŋirän Judatä nanaki monäni Onan iwetkuk; Tuäkatä nanak kubä nämo bäyaŋkaŋ kumäŋtak unita gäkä nin täŋo kädet u iwatpäŋ webeni kajat gäkä koreŋpäŋ tuäkata nanak kaŋ bäyaŋ imi yäk.   
\p
\v 9 Nanitä ude iwetkukopäŋ monänitä ŋode juku piŋkuk; Näk tuäna webeni kajat yäpayäŋ täyat uwä nanak bäyaŋirän ämawebetä U gäkŋaken nanak nämo yäŋ api näwetneŋ. U tuäka kumbuko u täŋo biŋam yäŋ api yäneŋ yäŋ nadäŋkuk. Ude nadäŋpäŋ eruk bok pat täŋkumänken nanak kok irektawä yäŋ nadäŋpäŋ ibini jopiken piak täŋkukonik. Ude täŋtäŋ kuŋkuko unita tuänita biŋam nanak kubä nämo ahäŋkuk.  
\v 10 Onantä ude täk täŋkuko uwä Yawetä kawän täga nämo täŋpänpäŋ u imaka, kumäŋ-kumäŋ utkuk.  
\v 11 Urirän kaŋpäŋä Judatä äbeki Tama ŋode iwetkuk; Nankaken kaŋ ku! yäk. Päŋku iriri gwekna Sela unitä tägaŋpäŋ webe yäpnaŋi ude täŋirän äneŋi äyäŋutpeŋ näkken ŋo kaŋ äbi yäk. Judatä tuäke monäke webe yäpmäŋpäŋ kumbumäno udegän yäpmäŋpäŋ kumäkgän täŋpek yäŋ nadäŋpäŋ äbeki iwet-pewän naniken kuŋkuk.   
\p
\v 12 Ude iwet-pewän kuŋirän it yäpmäŋ äroŋtäŋgän Juda webeni (u Sua äperi) kumbuk. Kumbänpäŋ äneŋkaŋ kupämta irän täreŋirän eruk kepma kubäta noripaki Adulam yotpärareken nanik wäpi Hira u imaguränkaŋ Timna komeken piä ämaniyetä sipsip pujiŋi madäŋ itkuŋken u kuŋkumän.  
\v 13 Kome uken ahäŋpäŋ irirän äma kubätä Tama iwetkuk; Nadätan? Oraŋka sipsip pujiŋi madäwayäŋ Timna komeken kuŋkuk yäk.  
\v 14 Ude iwerirän Tamatä nadäŋkuk; Orana Juda, nanaki gweki wäpi Sela u tägatak upäŋkaŋ näka biŋam nämo iniŋ kiretak yäŋ nadäŋkuko unita ŋode täŋkuk; Tek webe kajattä täŋpeŋ kuŋarani u yäŋopmäŋpäŋ tek kudupi kubä täŋpäŋ ämatä nämo kaŋpäŋ nadäkta iŋami dapun uwäk täŋpipiŋkuk. Ude täŋkaŋ Judatä Temna kädet ŋo äbayäŋ nadäŋpäŋä päŋku Enaim yotpärare kädet moräkiken maŋit itkukonik.   
\p
\v 15-16 Eruk Judatä kuŋtäŋgän webe u kädet miŋin maŋit irirän kaŋpäŋ ŋode nadäŋkuk; Webe ŋo tektä iŋami dapun täŋpipiŋkuko unita kubokäret webe käwep yäŋ nadäŋkuk. Ŋo äbekna yäŋ nämo nadäŋkuk. Täŋpäŋ dubiniken kuŋpäŋä iwetkuk; Nadäŋ namiŋiri nek bok pätdayäŋ yäk. Iweränä webe unitä man ŋode iwetkuk; Bok pätdayäŋ näwetan unita imapäŋ namayäŋ?  
\v 17 Yäwänä Judatä iwetkuk; Nadäwätäk täŋpeno yäk. Kowatawä meme gubaŋi kubäpäŋ pewa äbayäŋ yäŋ iwetkuk. Yäwänä iwetkuk; U täga upäŋkaŋ imaka kubä namikaŋ uyaku u kaŋpäŋ meme bureni api namen yäŋ nadäwayäŋ. Meme u bureni namiwä tuŋum ŋo äneŋi api gamet yäk.  
\v 18 Yäwänä Judatä iwetkuk; Kaŋpäŋ nadäkta imatäkenpäŋ gamet? Yäwänä iwetkuk; Imaka kubä gäkŋa wäpka kudän nikek ukät ähottaba iŋitan u bok nam! Ude iweränä mani buramiŋpäŋ yäŋkuko udegän täŋkuk. Täŋpäŋ eruk bok parirän webe u nanak kok itkuk.  
\v 19 Täŋpänkaŋ Tama yotken päŋku tek iŋami dapun täŋpipiŋkuko u yäŋopmäŋpäŋ peŋpäŋ tek webe kajattä täŋpani upäŋ äneŋi täŋpäŋ itkuk.   
\p
\v 20-21 Täŋpäkaŋ Judatä iniken tuŋumi ätu webe unita imiŋkuko ukeŋo äneŋi yäpayäŋ nadäŋpäŋ noripak Hira u meme gubaŋi kubä imiŋkaŋ webe unita imikta peŋ iwet-pewän kuŋkuk. Peŋ iwet-pewän päŋku webe unita wäyäkŋewän wawäpäŋ äma ätu Enaim yotpärare u nanik ŋode yäwet yabäŋkuk; Kubokäret webe kädet miŋin maŋit irani u de itak? Yäwänä iwetkuŋ; Kubokäret webe udewani ŋo nämo yäŋ iwetkuŋ.  
\v 22 Ude iwerirä Hira äneŋi äyäŋutpeŋ Judaken kuŋkuk. Kuŋpäŋ iwetkuk; Webe ŋokeŋo nämo kaŋ-ahätat yäk. Webe udewani kome ŋoken kubä nämo itak yäŋ näwetkuŋ.   
\p
\v 23 Ude iwerän nadäŋpäŋ Judatä yäŋkuk; Täga yäk. Näk nadäwätäk nämo täyat. Tuŋum imiŋkuro uwä inita biŋam täyak. Webe unita wari nämo wäyäkŋewen. Pen wäyäkŋeŋtäŋ kuŋaritda ämawebetä api nibäŋ mägayäneŋ. Meme gubaŋi u webe unita imikta yäwanipäŋ wäyäkŋewi wakaŋ unita täga, ini jop kaŋ irän yäk.   
\p
\v 24 Täŋpäkaŋ it yäpmäŋ äroŋtäŋgän komepak yaräkubä täreŋirän äma ätutä äbäŋpäŋ Juda iwetkuŋ; Äbeka Tama ukeŋowä kubokäretta kuŋattäŋgän nanak kok ikek irirän käkamäŋ yäk. Ude iweräwä kokwawak pähap nadäŋkuk. Täŋpäŋ yäŋkuk; Päŋku iŋit yäpmäŋ päŋku kädäp gänaŋ pewä ijiputpeŋ kwän! yäk.  
\v 25 Ude yäweränä pengän iŋit yäpmäŋ yäman äpäŋirä webe ŋokeŋo orani man ŋode iwetkuk; Nabäwut! Nanak kok itat ŋo netäŋo? Imaka wäpi kudän nikek ba ähottaba iŋitat ŋonitä äma unitäŋo yäŋ yäŋahäwayäŋ yäk.  
\v 26 Tamatä ude yäwänä Judatä imaka imaka imiŋkuko u yabäŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Wära! Webe ŋonitäŋo momi nämo. Näkä goret täŋkut! Näk nanakna Sela tägawänkaŋ webe ŋonita iniŋ kirekta yäwanipäŋkaŋ nämo iniŋ kireŋkuro unita udewä täŋkuk yäk. Ude yäŋpäŋ eruk webe ukät bok wari nämo patkumän.   
\p
\v 27-28 Täŋpäŋ ätu it yäpmäŋ äroŋpäŋ webe u nanak kok itkuko u bäyawayäŋ täŋirän webe täŋkentäŋ imikta äbuko unitä kaŋpäŋ nadäŋkaŋ iwetkuk; Nanak kokkaken ŋo nanak yarätä itkamän yäk. Ude iwerirän nanak kubätä jukun keri pewän kwawak ahäŋirän tek moräk gämäni kubä yäpmäŋpäŋ keriken topuk. Täŋpäŋ yäŋkuk; Nanak ŋonitä jukun ahätak yäk.  
\v 29 Ude yäwänä nanak u keri äneŋi wädäŋ yäpmäŋ äroŋkuk. Täŋirän noripak kubä käbop itkuko unitä jukun ahäŋkuk. Täŋirän watä webe unitä kaŋpäŋ yäŋkuk; Wa! Baga imata yeŋ weŋpäŋ intäjukun ahätan? Baga yeŋ weŋpäŋ intäjukun ahäŋkuko unita iniken man terak wäpi Peres yäŋ iwetkuŋ.  
\v 30 Täŋ noripak kubä tek gämäni topuko u mäden ahäŋkuk. Ahäŋirän wäpi Sera yäŋ iwetkuŋ.   
\c 39  
\s1 Joseptä Potifata watä piä täŋ imiŋkuk  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ Ismael naniktä Josep u Isip komeken yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋirän Isip täŋo intäjukun äma unitäŋo täŋkentäki kubä wäpi Potifa unitä moneŋ yämiŋpäŋ Josep watä piä jop täŋ imekta imagutkuk. Potifa uwä Isip kome täŋo intäjukun äma wäpi Fero unitäŋo watä ämata itkuk. Täŋkaŋ komi äma täŋo intäjukun äma ude itkuk.  
\v 2  \x * \xo 39:2 \xt Apos 7:9\x* Eruk, Anutu Josepkät irirän Potifa täŋo eŋi gänaŋ watä piä täŋ yäpmäŋ kuŋkuko u täŋirän bureni säkgämän ahäŋkuŋ.\fig Ferotä Josep wäp taŋi imiŋkuk|alt="Joseph before Fero making him important" src="CO00726B.jpg" size="span" loc="Top" copy="D.C. Cook" ref="Stt 39:1" \fig*  
\v 3 Ude täŋ irirän Potifatä kaŋpäŋ nadäŋkuk; U Yawetä bok itkaŋ kehäromi imik täyak unita imaka imaka täk täyak u kudup säkgämän ahäk täkaŋ yäk.  
\v 4 Ude kaŋpäŋ nadäwän tägawäpäŋ eŋini ba tuŋumi päke u yabäŋ yäwatta teŋkuk.  
\v 5 Täŋirän Yawetä Josepta yäŋpäŋ iron taŋi täŋirän Potifa täŋo äbot, tuŋumi ba epäni kudup säkgämäninik ahäŋkuŋ.  
\v 6 Yawetä ude täŋirän Potifatä Josep imaka imaka päke u yabäŋ yäwatta iniŋ kireŋkuk. Iniŋ kireŋpäŋ ini uwä imaka kubäta nadäwätäk nämo täŋkuk. Ketemgän naŋkaŋ nadäwätäk ikekkät nämo it täŋkukonik.  
\s1 Josep komi yotken teŋkuŋ  
\p Täŋpäkaŋ Josep uwä gupi ba iŋami dapun säkgämän.  
\v 7 Unita kadäni käroŋi nämo itkaŋ Potifa webenitä Josep u kaŋgärip täŋpäŋ iwetkuk; Bok pätda yäk.  
\v 8-9 Ude iweränä Josep bitnäŋpäŋ yäŋkuk; Imata näk kädet waki udewani täŋpet? Ŋo yabä; Tuŋum päke itkaŋ ŋonitäŋo mähemitä watäni itta nepmaŋkuk. Watäni irira ini uwä imaka kubäta nadäwätäk nämo täk täyak. U eŋi ŋo watäni itta wäpi biŋam iniken bumik namiŋpäŋ imaka kubäta nämo naniŋ bitnäŋkuk. Upäŋkaŋ imaka kubätagän naniŋ bitnäŋkuk, uwä gäk yäk. Unita imata näk kädet waki udewani täŋpäŋ Anutuken momi täŋpet?  
\v 10 Ude iwerirän gwäk pimiŋpäŋ kadäni kadäni pen iwet yabäk täk täŋkukopäŋ Joseptä nämoinik nadäŋ imiŋpäŋ bok patta ba dubiniken kukta bitnäk täŋkukonik.   
\p
\v 11 Täŋpäkaŋ kepma kubäta piä äma kudup kuŋ moreŋirä Josep piä täŋpayäŋ yot gänaŋ äroŋkuk.  
\v 12 Äroŋirän webe unitä iwatpäŋ tekigän iŋitpäŋ wädäŋkaŋ iwetkuk; Eruk, apiŋo bok pätdayäŋ yäk. Täŋirän Josep umuntaŋpäŋ teki punin nanik u webe keri terak yäŋopmäŋpäŋ peŋpeŋ yäman umu äpämaŋ kuŋkuk.  
\v 13-14 Äpämaŋ kuŋirän webe u Josep täŋo tek ŋokeŋo iŋit itkaŋ piä äma ätuta gera yäŋkuk; Oi! Äbä ŋo kawut! Hibru äma äpnatä nintä yotken imagut yäpmäŋ äbuko ukeŋonitä mäyäk nimitak yäk. Näkä däpmon patpat bägupken äbä nepmäŋirayäŋ täŋirän kähän yäyat yäk.  
\v 15 Kähän yäŋira metäŋpeŋ kuyak! Täŋkaŋ teki gupi terak nanik ŋo yäŋopmäŋpäŋ ketna terak peŋpeŋ kuyak ŋo kawut! yäk.   
\p
\v 16 Ude täŋpäŋ tek u pen iŋitkaŋ irirän äpi Potifatä yoriken äbänä Josep täŋo tek u iwoŋäreŋkuk.  
\v 17 Iwoŋäreŋpäŋ manbiŋam piä äma ätu yäwetkuko udegän äpi iwetgän täŋkuk; Gäkä äma imagut yäpmäŋ äbuno ukeŋowä näkä däpmon patpat bägupken äbäŋpäŋ mäyäk namik yäk.  
\v 18 Ude täŋirän näkä kähän yäŋpewa kikŋutpäŋ teki peŋpeŋ yäman äpämaŋ kuk yäk.   
\p
\v 19 Potifa, webenitä jop manman ude iwerirän nadäŋpäŋ kokwawak pähap nadäŋkuk.  
\v 20 Täŋpäŋ komi äma yäwerän Josep iŋitpäŋ Fero täŋo komi yotken teŋkuŋ.  
\v 21  \x * \xo 39:21 \xt Apos 7:9\x* Eruk Josep komi yotken teŋkuko irirän Yawetä orakorak täŋ imiŋirän komi yot täŋo watä äma intäjukun täŋpanitä Josep kaŋpäŋ nadäwän äma täga täŋkuk.  
\v 22 Ude kaŋpäŋ nadäŋkaŋ Joseptä äma komi yot gänaŋ irani u ba epän u gänaŋ täkta yäwani u kudup yabäŋ yäwatta teŋkuk.  
\v 23 Täŋpäkaŋ Yawetä Josep täŋkentäŋ imiŋpäŋ watä ämata teŋirän piä täŋkuko u tägagän ahäŋ moreŋirä intäjukun äma unitä kaŋpäŋ nadäwätäk kubä nämo täŋkuk.   
\c 40  
\s1 Joseptä däpmonken täŋo mebäri yäŋahäŋkuk  
\p
\v 1 It yäpmäŋ äroŋtäŋgän kadäni kubäken Isip täŋo intäjukun ämata wain ume piŋ imik täŋpani ukät käräga ijiŋpäŋ imik täŋpani, äma yarä unitä piä goret täŋkumän.  
\v 2-3 Piä goret täŋirän Ferotä nadäwän wawäkaŋ komi yot kubä, komi äma täŋo watä intäjukun täŋpanitä watäni it täŋkuko uken yepmaŋpäŋ itkumän. Komi yot uwä Josep pewä itkukken ukengän äma yarä u päŋku yepmaŋkuŋ.  
\v 4-5 Täŋkaŋ komi yot watä ämatä äma yarä unita watä irekta Josep iwoyäŋkuk. Eruk komi yotken kadäni käroŋi it yäpmäŋ äroŋpäŋ bipani kubäken äma yarä unitä däpmonken kaŋkumäno uwä mebäri inigän inigän yabäŋkumän.   
\p
\v 6 Patkumäno yäŋewänkaŋ Joseptä äma yarä unitä itkumänken äroŋpäŋ nadäwätäk täŋ irirän yabäŋkuk.  
\v 7 Yabäŋpäŋä yäwetkuk; Oi, ek imata nadäwätäk täŋ itkamän?  
\v 8 Yäweränä iwetkumän; Nek däpmonken tämäko unita mebäri netä niwerek yäŋpäŋ nadäwätäk täŋ itkamäk yäk. Ude iweränä Joseptä yäwetkuk; Nadäwun! Däpmonken täŋo mebäri nadäk-nadäk u Anutu täŋo epän unita näwerun!  
\v 9 Ude yäweränä äma Ferota wain ume piŋ imik täŋpani unitä däpmonken täŋkuko unitäŋo manbiŋam ŋode iwetkuk; Näk ŋode kaŋkut yäk. Näk kaŋ-iwarira wain päya kubä tädotpäŋ äroŋkuk.  
\v 10 Täŋpäŋ unitäŋo känani yaräkubä äroŋpäŋ irori täŋkuk. Irori täŋpäŋ bureni ahäŋpäŋ gämäneŋkuŋ yäk.  
\v 11 Bureni gämäneŋirä näk Fero täŋo ume ehät ketna kukŋitä iŋitkaŋ ketna kukŋitä wain bureni iŋitpäŋ täkätpewa umeni ehät gänaŋ äpmoŋkuŋ. Äpmoŋpäkaŋ Ferota imiŋkut yäk.   
\p
\v 12 Ude yäŋirän Joseptä iwetkuk; Mebäri ŋode gäwera yäk. Känani yaräkubä uwä edap yaräkubä ude itta kaŋkun.  
\v 13 Edap yaräkubä täreŋirän Ferotä gämagut päŋku piäkaken äneŋi api gepmaŋpek. Täŋpäkaŋ gäk bian wain umeni piŋ imik täŋkuno äneŋi udegän api piŋ imik täŋpen yäk.  
\v 14 Ude täŋpäŋ bänep täga terak kuŋatpäŋä näka butewaki nadäŋpäŋ Fero iwerikaŋ yot ŋo peŋpeŋ kaŋ kwa!  
\v 15 Nadätan? Näk Kenan komeken nanik kubota nämagut päbä kome ŋoken komi piä täkta nepmaŋkuŋ. Täŋkuŋopäŋ waki kubä nämo täŋira jop nadäŋ komi yot ŋoken nepmaŋkuŋ!   
\p
\v 16 Joseptä ude yäŋirän äma Ferota käräga ijiŋpäŋ imik täŋpani unitä Joseptä noripaki u däpmonken täŋo mebäri täga yäŋahäŋpäŋ iwetak yäŋ nadäŋpäŋ ŋode iwetkuk; Näk däpmonken udegän kaŋkut yäk. Uwä ŋode; Näk käräga basket yaräkubä gwäknaken peŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatkut.  
\v 17 Yäpmäŋ kuŋarira basket punin u gänaŋ Ferota biŋam käräga gäripi mebäri mebäri irirä baraktä äbäŋpäŋ naŋ paotkuŋ yäk.   
\p
\v 18 Ude iwerirän Joseptä man kowata ŋode iwetkuk; Mebäri ŋode gäwera; Basket yaräkubä uwä edap yaräkubä ude itta kaŋkun.  
\v 19 Edap yaräkubä täreŋirän Ferotä yäniŋ kireŋpewän kotäkka madäŋ täkŋeŋpäŋ gupka päya terak wabiŋirä baraktä api naŋ paotneŋ.  
\v 20 Joseptä ude yäweränkaŋ edap yaräkubä täreŋirän Fero iniken ahäk-ahäk kadäni täŋirän äŋnak-äŋnak pähap täŋpa yäŋkaŋ piä ämaniye intäjukun täŋpani yämagutkuk. Ude täŋpäŋ äma Ferota wain ume piŋ imik täŋpani ukät äma Ferota käräga ijiŋpäŋ imik täŋpani yarä u komi yot gänaŋ nanik bok yämagutkuk.  
\v 21 Yämagutpäŋ äma wainta mebäri nadäwani uwä piä bian täŋpani äneŋi täŋpekta iniŋ kireŋkuk.  
\v 22 Upäŋkaŋ käräga ijiŋ imani äma uwä Joseptä iwetkuko udegän kotäki madäŋ täkŋeŋpäŋ gupi päya terak wabiŋkuŋ.   
\p
\v 23 Ferotä ude täŋpänkaŋ wainta mebäri nadäwani äma unitä Josepta juku nämo peŋpäŋ guŋ taŋpäŋ itkuk.   
\c 41  
\s1 Ferotä däpmonken kubä täŋkuk  
\p
\v 1-2 Eruk it yäpmäŋ äroŋtäko obaŋ yarä täreŋirän Ferotä däpmonken ŋode täŋkuk; Fero ini Nail ume dubiniken käroŋ itkaŋ bulimakau 7 gupi täga Nail ume gänaŋ naniktä abäŋpäŋ tepäraŋ naŋ irirä yabäŋkuk.  
\v 3-4 Bulimakau 7 ude abäkaŋ bulimakau 7 äneŋi abuŋo uwä kujarigän, intäjukun ahäŋkuŋo udewani nämo. Unitä abämaŋ noriyetä itkuŋken u kuŋkuŋ. Kuŋpäŋä noriye gupi täga uwä naŋpäŋ kämä äpmoŋkuŋ. Eruk Fero ude kaŋpäŋ kikŋutkuk.  
\v 5 Kikŋutkaŋ äneŋi patpäŋ däpmonken äneŋi kubä ŋode täŋkuk; Säguom kubä tädotpäŋ äroŋirän kaŋkuk. Uterak bureni 7 taŋi, tägatä ahäŋkuŋ.  
\v 6 Eruk u punin terak äneŋi kubä tädotpäŋ äroŋkuko uwä bureni 7 mänit kädäp ikektä däpani pogopigän ude ahäŋkuŋ.  
\v 7 Täŋpäkaŋ bureni pogopigän unitä bureni täga uwä kudup kämä äpmoŋkuŋ. Kämä äpmoŋirä kaŋpäŋ Fero äneŋi kikŋutkuk. Kikŋutpäŋ ŋo däpmonken täyat yäŋ nadäŋkuk.   
\p
\v 8  \x * \xo 41:8 \xt Dan 2:2\x* Patkuko yäŋewänä Ferotä däpmonken täŋkuko unita nadäwätäk pähap täŋpäŋ ämaniye nadäk-nadäk ikekkät kären käwani äma u kudup yämagut päbä yepmaŋkuk. Yepmaŋpän irirä däpmonken täŋkuko yäwetpäŋ unitäŋo mebärita yäwet yabäŋkuk. Yäwet yabäŋirän däpmonken täŋo mebäri kubä nämo yäŋahäŋpäŋ iwetkuŋ.   
\p
\v 9 Täŋpäkaŋ äma Ferota wain ume piŋ imik täŋpani unitä Fero ŋode iwetkuk; Wära! Näk apiŋo momina kubä nadätat u yäŋahäŋpäŋ gäwera yäk.  
\v 10 Gäk piä ämakayat nekta nadäwäwak täŋ nimiŋpäŋ äma käräga ijiŋpäŋ gamik täŋpani ukät nek komi yot kubä, komi äma täŋo watä intäjukun täŋpanitä watäni it täŋkuko uken nipmaŋkun.  
\v 11 Komi yotken nipmaŋkuno kadäni uken bipani kubäkengän nek däpmonken bok täŋkumäko uwä mebäri inigän inigän.  
\v 12 Täŋpäŋ kadäni uken Hibru äma gubaŋi kubä komi yot täŋo intäjukun äma unitäŋo watä piä täŋ imani itkuko unitä däpmonken täŋkumäko u iwetdapäŋ mebäri ini-ini niwetkuk.  
\v 13 Mebäri niwetkuko udegän ahäŋ nimiŋkuk; Näk nämagut päbä piänaken äneŋi nepmaŋkun. Täŋ, äma gäka käräga ijiŋpäŋ gamik täŋpani uwä päya terak wabiŋkun yäk.   
\p
\v 14 Ude iwerirän Ferotä komi äma peŋ yäwet-pewän Josep bäräŋeŋ imagut yäpmäŋ äbuŋ. Imagut yäpmäŋ äbäŋpäŋä gwäki geŋi pujiŋ bok madäŋ imiŋpäŋ tek kodaki täŋ imiŋkaŋ Fero iŋamiken yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.  
\v 15 Yäŋikŋat yäpmäŋ kwäwä Ferotä Josep ŋode iwetkuk; Nadätan? Näk bipani däpmonken täŋkuro unitäŋo mebäri nadäkta yäwet yabäwapäŋ kubätä däpmonken täŋo mebäri nämo näwerak yäk. Täŋkaŋ gäka ŋode yäŋirä nadät; Gäk däpmonken täŋpäŋ gäwerirä mebäri yäŋahäŋpäŋ yäwet täyan. U bureni ba?  
\v 16 Ude iwerirän Joseptä Fero man kowata ŋode iwetkuk; Näkŋa-tägän täga nämo täŋpet. Mebäri nadäwayäŋ täyan uwä Anututä gäwerayäŋ yäk.   
\p
\v 17-18 Ude iweränä Ferotä Josep iwetkuk; Näk däpmonken ŋode täŋkut. Näk Nail ume dubiniken käroŋ wädäŋ itkaŋ bulimakau 7 gupi täga Nail ume gänaŋ naniktä abäŋpäŋ tepäraŋ naŋ irirä yabäŋkut.  
\v 19 Bulimakau 7 ude intäjukun abäkaŋ uterak äneŋi 7 ude abuŋo uwä kujarigän, Isip komeken näkä nämo yabäwani.  
\v 20 Bulimakau kujarigän unitä abämaŋ noriyetä itkuŋken kuŋkuŋ. Kuŋpäŋä noriye gupi täga uwä naŋpäŋ kämä äpmoŋkuŋ.  
\v 21 Naŋpäŋ kämä äpmoŋkuŋopäŋ ude täŋkuŋ yäŋ nämo yabäŋpäŋ-nadäwen. Nämo, koki nämo tokŋeŋpäŋ irani udegän itkuŋ. Däpmonken ude täŋpäŋ kikŋutkut yäk.   
\p
\v 22 Kikŋutpäŋ akuŋkaŋ äneŋi patpäŋ däpmonken ŋode täŋkut; Säguom kubä tädotpäŋ äroŋirän kaŋkut. Uterak bureni 7 taŋi, tägatä ahäŋkuŋ.  
\v 23 U punin terak äneŋi kubä tädotpäŋ äroŋkuko uwä bureni 7 mänit kädäp ikektä däpani pogopigän ude ahäŋkuŋ.  
\v 24 Täŋpäkaŋ bureni pogopigän unitä bureni täga uwä kudup kämä äpmoŋkuŋ. Däpmonken ude täŋkut yäk. Däpmonken ude täŋkuro unita kären käwani ämatä mebäri näwerut yäŋkaŋ yäwerakaŋ mebärita täŋguŋ taŋkuŋ yäk.   
\p
\v 25 Ude iweränä Joseptä Fero ŋode iwetkuk; Däpmonken yarä täŋkuno unitäŋo mebäri kubägän. Anututä kudän kubä pewän ahänayäŋ täkaŋ unita kwawak gäwoŋäreŋkuk.  
\v 26 Bulimakau 7 gupi täga däpmonken yabäŋkuno uwä obaŋ 7 ude itta täyak. Ba säguom bureni täga nikek 7 yabäŋkuno uwä udegän obaŋ 7gän. Däpmonken yarä unitäŋo mebäri kubägän.  
\v 27 Täŋ bulimakau 7 gupi kujarigän, tohari nämo uwä obaŋ 7 nakta jop itnayäŋ tämäŋo unitäŋo wärani. Ba säguom bureni mänit kädäp ikektä däpani pogopigän ahäŋirä yabäŋkuno u imaka, udegän.  
\v 28 Unita nadäsi! Gäwetat ŋo bureni api ahäwek. Anututä pewän ahänayäŋ täŋo uwä gäwoŋäreŋkuko u yäk.  
\v 29 Nadätan? Isip kome pähap ŋoken obaŋ 7 u gänaŋ ketem ahäŋ bumbum api täneŋ.  
\v 30-31 Upäŋkaŋ kadäni täga u täreŋirän u punin terak nakta jop irit obaŋ äneŋi 7 api it yäpmäŋ äroneŋ. Kadäni uken nakta jop irit wakiinik ahäŋirän säkgämän itkuŋo unita guŋ takinik api täneŋ. Bureni, kome ŋo api waŋ morewek.  
\v 32 Unita Fero, gäk ŋode nadäsi; Däpmonken kadäni yarä täŋkuno u mebäri kubägän täŋkuno uwä mebäri ŋodeta; Anututä imaka u bureni api pewa ahäneŋ yäŋ nadäk peyak. Täŋkaŋ imaka u ahäkta kadäni keräpi täyak yäk.   
\p
\v 33 Ude yäŋpäŋ Joseptä Fero ŋode iwetgän täŋkuk; Eruk, gäk äma nadäk-nadäki täga kubä iwoyäŋpäŋ Isip kome pähap u kudup watäni irekta epän kaŋ imi yäk.  
\v 34 Ude täŋpäŋ kaŋiwat äma ätu yepmaŋpipäŋ obaŋ 7, täŋ-bumbum kadäni ahäwayäŋ täko u gänaŋ ketem ahäŋirä äma unitä ketem moräki gapmanta biŋam yäpmäŋpäŋ kämita kaŋ pek täŋput yäk.  
\v 35 Kaŋiwat äma uwä kadäni täga uken ketem kämi nakta u yäpmäŋ daninayäŋ täŋo uwä kudup yotpärare kubäkubä täŋo ketem pewani yot gänaŋ pewä kuŋirä watäni kaŋ irut yäk. Täŋpäkaŋ Fero, epän uwä gäkŋa wäpka terak kaŋ täŋput.  
\v 36 Ketem penayäŋ täŋo uwä nakta jop irit obaŋ 7 ahäwayäŋ täko unita biŋam kaŋ pewut. Ude tänayäŋ täkaŋ uwä nakta jop irit kadäni uken kubätä nämo api kumbek.   
\s1 Ferotä Josep watä äma ärowani ude teŋkuk  
\p
\v 37 Ude iweränä Ferokät piä ämaniye Joseptä man yäŋkuko u nadäwä tägaŋkuŋ.  
\v 38 Nadäwä tägawäpäŋ Ferotä piä ämaniye ŋode yäwetkuk; Nin äma Josep udewani, Anutu täŋo Munapik ikek, netäpäŋ api kaŋ-ahäne? Imata äma kubäta wäyäkŋene?  
\v 39 Ude yäŋpäŋ Josep iwetkuk; Bureni, man niwetan u Anututä yäŋahäŋpäŋ gäwetak. Unita äma nadäk-nadäk ikek gäk ŋodewani kubä nämo itak yäk.  
\v 40  \x * \xo 41:40 \xt Apos 7:10\x* Unita gäkä näkŋo kome pähap ŋo watä irenta gepmaŋtat yäk. Gäk man yäŋiri ämawebenaye kudup gäkŋo man api buramineŋ. Täŋpäkaŋ äma kubätä gärepmitnaŋi nämo. Nämo, näkägän gäkŋo ärowani api iret yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 41 Ferotä ude yäŋpäŋ ŋode iwetgän täŋkuk; Eruk, Isip kome pähap täŋo watä äma ärowani gepmaŋtat yäk.  
\v 42  \x * \xo 41:42 \xt Dan 5:29\x* Ude iwetpäŋ siworok keri nanakiken pewani Fero ini wärani nikek u keriken nanik ketäreŋpäŋ Josep keri nanakiken peŋ imiŋkuk. Täŋpäŋ tek säkgämän wädäwän äroŋ imiŋpäŋä meran kubä golpäŋ täŋpani meran täŋ imiŋkuk.  
\v 43 Ude täŋpäŋ Ferotä Josep ŋode iwetkuk; Gäk näkŋo äpani ude itan unita näkŋo karis namba 2 hostä wädäwani uterak kuŋat täyi! Uterak kuŋariri äma ätutä intäjukun kuŋpäŋ ŋode api yäwettäŋ kuneŋ; Gukut imäpmok täŋ imut! yäŋ ude api yäwettäŋ kuneŋ yäk. Ude täŋkuko uwä Ferotä Josep Isip täŋo watä äma pähap teŋkuk.   
\p
\v 44 Ude yäŋpäŋ Josep äneŋi ŋode iwetgän täŋkuk; Näk Isip täŋo intäjukun äma itat upäŋkaŋ gäkä nämo nadäŋ yämiŋiri Isip komeken äma kubätä ini nadäŋpäŋ imaka kubä täga nämo api täŋpek. Gäkä nadäŋiri uyaku täga api täŋpek yäk.  
\v 45 Täŋpäŋ Ferotä wäpi kodaki Safenat-Panea yäŋ iwetkuk. Wäpi kodaki iwetkaŋä eruk webenita Heriopolis yotpärare täŋo bämop äma wäpi Potifera unitäŋo äperi wäpi Asenat u imiŋkuk. Täŋpäkaŋ Joseptä Isip kome pähap täŋo watä äma intäjukunta itkuk.   
\p
\v 46 Josep uwä obaŋ 30 ude täreŋirän Ferotä Isip kome kaŋiwat piä u täkta iniŋ kireŋkuk. Täŋirän Josep Fero teŋpeŋ päŋku Isip kome kudup kaŋiwat piä täŋtäŋ kuŋatkuk.  
\v 47 Ude täŋpäŋ kuŋarirän Isip komeken obaŋ 7 ketem ahäŋ bumbum täŋkuŋ.  
\v 48 Täŋkaŋ obaŋ 7 u gänaŋ ketem kämi nakta u kudup yotpärare kubäkubä täŋo ketem pewani yot gänaŋ pewä kuŋ moreŋkuŋ. Ketem kämita peŋkuŋo uwä yotpärare kubäkubä epän iniken iniken u gänaŋ nanik.  
\v 49 Joseptä ude täkta yäwettäŋ kuŋarirän ketemtä yot tokŋeŋpäŋ jiraŋ ude patkuŋ, ämatä täga daninaŋi nämo täŋpäkaŋ ketem danik-danik epän u peŋkuk.   
\p
\v 50 Täŋkaŋ nakta jop irit kadäni u nämo ahäŋirän Josep webeni Asenat uwä nanaki yarä bäyaŋkuk.  
\v 51 Nanaki tuänitä ahäŋirän Joseptä ŋode yäŋkuk; Anututä täŋkentäŋ namiŋirän notnaye meŋna nanata nadäwätäk täŋkuro u täretak, ba komi nadäŋ yäpmäŋ äburo u täretak. Unita nanakna tuä ŋo wäpi Manase yäŋ iwetat.  
\v 52 Täŋpäŋ nanaki monänitä ahäŋirän ŋode yäŋkuk; Komi piäna kome ŋoken Anututä nanaknaye namitak unita wäpi Efraim yäŋ iwetat yäk.   
\p
\v 53 Täŋpäkaŋ Isip komeken ketem ahäŋ bumbum obaŋ 7 u täreŋkuk.  
\v 54  \x * \xo 41:54 \xt Apos 7:11\x* Tärewänkaŋ nakta jop irit obaŋ 7 Joseptä bian yäŋkuko u ahäŋkuk. Ude ahäŋirän kome päke uken ketem nämo upäŋkaŋ Isip komeken ketem täga naŋpäŋ itkuŋ.  
\v 55  \x * \xo 41:55 \xt Jon 2:5\x* Eruk nakta jop irit u wakiinik täŋirän Isip ämawebetä nakta Ferotä ketem yämikta yäŋapiŋkuŋ. Yäŋapiŋirä Ferotä ŋode yäwetkuk; In Josepken kwäkaŋ unitä yäwänkaŋ uterakgän kaŋ täŋput yäk.   
\p
\v 56 Täŋpäkaŋ nakta jop irit u wakiinik täŋpäŋ Isip kome u kudup pat yäpmäŋ kuŋkuk. Ude ahäŋirän Joseptä ketem yot it yäpmäŋ kuŋkuŋo u dät yämiŋirän Isip ämawebetä suwaŋpäŋ nak täŋkuŋonik.  
\v 57 Täŋkaŋ kome ätuken udegän, nakta jop irit waki ahäŋirän ämawebe uken nanik-naniktä äbäŋpäŋ Josepken yäŋapiwäpäŋ nadäŋ yämiŋirän ketem suwaŋkuŋ.   
\c 42  
\s1 Josep täŋo noriyetä Isip komeken ketemta kuŋkuŋ  
\p
\v 1 Kenan komeken nakta jop udegän itkaŋ Jekoptä manbiŋam ŋode nadäŋkuk; Isip komeken ketem suwaŋpäŋ-nak täŋ itkaŋ. Ude nadäŋpäŋ nanakiye yäwetkuk; In imata jop itkaŋ kowat kawän täŋ itkaŋ?  
\v 2  \x * \xo 42:2 \xt Apos 7:12\x* Isip komeken ketem itkaŋ yäŋ nadätat unita uken kuŋpäŋ ketem suwaŋpäŋ yäpmäŋ äbut, jop itpäŋ nakta kumneta!   
\p
\v 3 Nanitä ude yäŋpäŋ yäwet-pewän Josep noriye 10 udetä ketem suwanayäŋ Isip komeken kuŋkuŋ.  
\v 4 Upäŋkaŋ Jekoptä Josep noripaki mäden nanik-inik wäpi Benjamin u noriyekät kukta yäjiwätkuk. Kädet miŋin kuŋtäŋgän bäräpi kubä ahäŋ imek yäŋ nadäŋpäŋ iyap taŋkuk.  
\v 5 Täŋkaŋ Jekop täŋo nanakiye uwä Kenan kome mähemkät penta kuŋkuŋ, nakta jop irit Kenan komeken imaka, ahäŋkuko unita.   
\p
\v 6 Täŋpäkaŋ Joseptä Isip kome täŋo watä äma pähap itkaŋ, ämawebe uken-uken nanikta ketem yämiŋirän suwaŋkuŋ. Ude täŋ irirän Josep noriye ukeŋo päŋku ahäŋ imiŋpäŋ gwäjiŋ äpmoŋ imiŋkuŋ.  
\v 7 Täŋirä Joseptä noriye yabäŋpäŋ-nadäŋkukopäŋ mebärini nämo yäŋahäŋpäŋ yäwetkaŋ man kädäp ikek ŋode yäwet yabäŋkuk; In de naniktä äbäkaŋ? Ude yäwänä iwetkuŋ; Ketem suwanayäŋ Kenan komeken naniktä äbäkamäŋ yäk.  
\v 8 Joseptä notnaye yäŋ nadäŋkukopäŋ kowata nämo kaŋpäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 9  \x * \xo 42:9 \xt Stt 37:5-10\x* Täŋpäŋ Joseptä däpmonken bian täŋkuko unita juku piŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Nadätat! In nintäŋo iwaniyetä nibäŋpäŋ nadäk tänayäŋ äbäkaŋ. In ninkät ämik täkta nadäŋpäŋ kome kubä de uken watäni nämo itak yäŋ kaŋpäŋ nadäk tänayäŋ äbäkaŋ. Ude nibäŋpäŋ nadäŋkaŋ komejinken kuŋpäŋä intäjukun ämajiye ŋode api yäwetneŋ; Uken ba uken watäni nämo itkaŋ yäŋ api yäwetneŋ!   
\p
\v 10 Ude yäweränä noriyetä yäŋkuŋ; Ärowanina, ude nämo! Watä ämakaye ninä, ketem suwakta äbäkamäŋ.  
\v 11 Nin äma kubä täŋo nanakiyegän. Ninä jop man nämo yäwani. Yäyan udeta nämo äbäkamäŋ yäk.  
\v 12 Iweräwä yäwetkuk; Jop man yäkaŋ! Nintäŋo iwantä nibäŋpäŋ nadäk täna yäŋpäŋ äbäkaŋ yäk.  
\v 13 Yäwänä iwetkuŋ; Yäke, ude nämo! Nin ninin buap 12 ude ahäŋkumäŋ, äma kubä täŋo nanakgän, Kenan komeken irani. Täŋkaŋ nintäŋo mäden nanik kubä naninkät itkamän. Täŋ notninpak kubä paotkuk yäk.   
\p
\v 14 Ude yäŋirä Joseptä yäwetkuk; Ude nämo. Näk bian täweraro ude; In nintäŋo iwaniyetä nibäŋpäŋ nadäk tänayäŋ äbäŋ ŋo unita mebäri kwawak ahätak.  
\v 15 Näk Fero täŋo wäpi terak man kehäromi ŋode täwetat; Intäŋo notjinpak mäden nanikjin unitä kome ŋo nämo äbeko uwä in kome ŋo naniktä äneŋi äyäŋutpeŋ komejinken nämo api kuneŋ yäk.  
\v 16 Unita notjinpak kubä peŋ iwet-pewä päŋku notjinpak nanikät itkamän u imaguränkaŋ äbun! In ätuwä komi yotken irirä man yäkaŋ u jop ba bureni yäŋ api kaŋpäŋ nadäwet. Notjinpak nämo ahäwänä in jop man yäwani, nintäŋo iwantä nibäŋpäŋ nadäkta äbäkaŋ yäŋ bureni-inik api nadäwet yäk.  
\v 17 Ude yäŋpäŋ komi yotken yepmaŋirän edap yaräkubä ude täreŋkuk.   
\p
\v 18-19 Edap yaräkubä tärewäkaŋ Joseptä ŋode yäwetkuk; Nadäkaŋ? Näk Anutu u umuri yäŋ nadäŋpäŋ kuŋat täyat yäk. Unita näkä tepmaŋpa kukta nadäŋpäŋä ŋode kaŋ täŋput; In äma täga siwoŋi kuŋatkaŋ u täŋpäwä, notjinpak kubägänpäŋ tewa komi yot gänaŋ irirän in ätuwä ketem tama yäpmäŋ päŋku mähemjiye ketemta jopinik itkaŋ unita yämut yäk.  
\v 20 Yämiŋkaŋ notjinpak mäden nanik uwä imagut yäpmäŋ äbut. Intä ude täŋpäwä in man bureni näwetkaŋ yäŋ nadäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ nämo api tadäpet yäk. Joseptä ude yäweränä yäŋkuko udegän täkta nadäŋkuŋ.  
\v 21 Täŋkaŋ ini-tägän näwetgäwet täŋpäŋ yäŋkuŋ; Bureni! Mäden naniknin waki täŋ imiŋkumäŋo unita kowata umuri pähap ŋo ahäŋ nimitak yäk. U konäm butewaki täŋ nimiŋirän mani nadäŋpäŋ kowata nämo täŋkentäŋ imiŋkumäŋo unita kudän umuri ŋo kowata ahäŋ nimitak yäk.  
\v 22  \x * \xo 42:22 \xt Stt 37:21-22\x* Ude yäŋpäŋ Rubentä yäwetkuk; Näk täwetkuro uwä! Notninpak u waki täŋ imineŋo yäŋ täwerakaŋ nämo nadäŋ namiŋkuŋo unita kumäk-kumäki täŋo kowata ahäŋ nimitak ŋo yäk.   
\p
\v 23 Joseptä noriye täŋo man nadäŋkukopäŋ man yäwerayäŋ nadäŋkaŋ man yäpmäŋ äyäŋurani äma iwerirän äma unitä man yäpmäŋ äyäŋutpäŋ yäwetkuko unita noriyetä nin täŋo man nämo nadätak yäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 24 Ude täŋpäŋ inigän päŋku konäm kotkuk. Konäm korän tägawäkaŋ äneŋi äbäŋpäŋ noriyetä kaŋirä Simeon iŋitpäŋ keriyat pädät täŋkuk.  
\v 25 Ude täŋkaŋ piä ämaniye yäwet-pewän ketem ini yäkken-yäkken daiŋ yämiŋkuŋ. Yäkken daiwä tokŋewäpäŋ uterak moneŋ ketem u suwakta yäpmäŋ äbuŋo u äneŋi daiŋ yämiŋkuŋ. Ude täŋpäŋ kädetta däkum yämikta yäwetkuk. Yäwerirän udegän täŋkuŋ.   
\p
\v 26 Ude täŋpäkaŋ Josep noriye ketem suwaŋkuŋo u doŋki terak peŋpäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.  
\v 27 Kuŋtäŋgän kome bipänpäŋ patkuŋken noripak kubätä doŋkinita ketem imayäŋ nadäŋpäŋ iniken yäk meni pitpäŋ kaŋkuk; Moneŋ ketem suwaŋkuko u yäk meniken irirän.  
\v 28 Kaŋpäŋ noriye yäwetkuk; Näkŋo moneŋ äneŋi peŋ namiŋkuŋo yäk meniken itak ŋo yäk. Ude nadäŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Nin kädet siwoŋi tämäŋopäŋkaŋ mebäri imata Anututä bäräpi ŋo pewän ahäŋ nimitak yäk?   
\s1 Josep noriye nani Jekopken äneŋi kuŋkuŋ  
\p
\v 29 Parä yäŋewänkaŋ kuŋtäŋgän Kenan komeken ahäŋpäŋ nani Jekop manbiŋam kuduptagän iwet moreŋkuŋ.  
\v 30 Manbiŋam ŋode iwetkuŋ; Isip kome unitäŋo äma ärowanitä man kädäp ikek ŋode niwetkuk; In iwan täŋ nimikta äbäkaŋ yäŋ niwetkuk.  
\v 31-32 Ude niweränä ŋode iwetkumäŋ; Nin äma täga, ninin buap 12, nanin kubägän. Ninkät nanik kubä-tägän paotkuk. Täŋ mäden nanik-inikä naninkät komenin Kenan u itkamän yäŋ iwetkumäŋ.  
\v 33 Ude iwetnawä kowata ŋode niwetkuk; In äma täga ba waki yäŋ nadäkta ŋode täŋirä kaŋ nadäwa; Inkät nanik kubä ŋogän irirän in ätuwä mähemjiye nakta jop itkaŋ unita ketem yäpmäŋ päŋku kaŋ yämut yäk.  
\v 34 Äneŋi äbäŋpäŋä mäden nanikjin imaguräkaŋ kaŋ äbut yäk. Intä ude täŋpäwä In äma täga yäŋ api nadäwet. In äma täga yäŋ nadäŋ tamiŋpäŋ notjinpak ŋo taniŋ kirewapäŋ in kome ŋoken ketem suwakta täga äbäŋkaŋ kuk api täneŋ yäk. Man ude niwetkuk.   
\p
\v 35 Nani manbiŋam ude iwetkaŋä ketem yäkken nanik ketem pewaniken äreŋpä kuŋkuŋ. Ude täŋpäŋä moneŋ ketem suwakta yämani ukeŋo kuduptagän yäk meniken yabäŋ ahäŋkuŋ. Moneŋ u yabäŋpäŋ nani ba nanakiye kudup umun pähap täŋkuŋ.  
\v 36 Moneŋ yabäŋpäŋ nani Jekoptä ŋode yäwetkuk; In ude täŋpäŋ nanaknaye kudup nomägatnayäŋ. Josep paotkuk, udegän Simeon ŋo nämo itak. Täŋpäŋ Benjamin imaka, nomägatnayäŋ täkaŋ uwä butewaki pähap u näkägän api nadäwet yäk.  
\v 37 Ude yäŋirän Rubentä nani iwetkuk; Näk Benjamin äneŋi nämo yäpmäŋ äbawä unita kowata nanaknayat bok kaŋ däpmäŋ yäk. Unita Benjamin näk ketna terak pe. Näkä äneŋi täga api yäpmäŋ äbäŋ gamet yäk.   
\p
\v 38 Ude iweränä Jekoptä yäŋkuk; Nanakna ŋo inkät nämoinik api kwek! Bianinitä kumbukopäŋ inigän it namitak. In kädet miŋin kuŋtäŋgän umuri kubä ahäŋ tamiŋirän nanakna Benjamin ŋo käwep kumbek. Ude ahäweko uwä intä täŋpewä äma tägawani näk kumbet yäk.   
\c 43  
\s1 Josep noriye Isip komeken äneŋi kuŋkuŋ  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ nakta jop irit uwä Kenan komeken pen wakiinik itkuk.  
\v 2 Ude irirän Isip komeken nanik ketem yäpmäŋ äbuŋo uwä naŋpä paorirän Jekoptä ŋode yäwetkuk; In ninta ketem suwakta äneŋi kaŋ kut yäk.  
\v 3 Ude yäŋirän Judatä nani iwetkuk; Nan, nadätan? Isip täŋo intäjukun äma unitä man kehäromi ŋode niwetkuk; In mäden nanikjinkät bok nämo äbäwä näk nämo api tabäwet yäk. Injingän äbäŋkaŋ iŋamnaken nämoinik api ahäneŋ yäŋ ude niwetkuk.  
\v 4 Unita nan, gäkä Benjamin bok kukta niniŋ kireweno uwä täga päŋku ketem api suwane yäk.  
\v 5 Upäŋkaŋ iyap tawiwä nämo api kune, äma unitä ŋode yäŋkuko unita; Injingän nämoinik ämneŋ yäk. Notjinpakkät bok nämo äbäwä nämo api nadäŋ tamet yäŋ niwetkuk.   
\p
\v 6 Judatä ude yäwänä nani Jekoptä yäwetkuk; In Benjamin täŋo manbiŋam äma u imata iwetkuŋ? Ude täŋkuŋo uwä komi namikaŋ yäk.  
\v 7 Yäwänä nanakiyetä iwetkuŋ; Äma unitä yäŋyabäk mäyap ŋode niwetkuk; Nanjin kumbuk ba itak? Ba notjinpak mäden nanik kubä itak? Yäŋyabäk ude niwerirän itkamäŋ ude manbiŋam iwetkumäŋ. Ude iweritna kowata ude api niwerek yäŋ nämo nadäŋkaŋ iwet moreŋkumäŋ.   
\p
\v 8 Ude yäŋpäŋ Judatä nani iwetkuk; Benjamin näka naniŋ kirewipäŋ akumaŋ kuna yäk. Ude täŋpeno uyaku gäk ba nintäŋo webe nanak kudup nakta nämo api kumne.  
\v 9 Täŋkaŋ ŋode yäŋkehärom täyat; Näkŋa Benjaminta watäni api iret. Täŋ äneŋi nämo imagut yäpmäŋ äbawä unitäŋo momi näka biŋam irirän kome terak it yäpmäŋ kuŋira api tärewek yäk.  
\v 10 Eruk kuna! Kadäni käroŋi jop itkamäŋ. Yäŋ-nadäwätäk nämo täŋkumäŋ yäwänäku Isip kome kuŋkaŋ äbäk kadäni yarä uku tänam yäk.   
\p
\v 11 Yäŋirän nanitä yäwetkuk; Yäyan ude tänaŋi täŋpäwä in kuna yäŋpäŋ imaka gäripi nikek kome ŋo nanik upäŋ yäkjinken daiŋpäŋ yäpmäŋ kaŋ kut yäk. Päya mujipi näŋpani, päya umumi käbäŋi nikek ba kähäräp umeni näŋpani, imaka udewani ätu ironjinta yäpmäŋ päŋku äma unita kaŋ imut!  
\v 12 Täŋpäŋ moneŋ taŋi yäpmäŋkaŋ kut yäk, moneŋ kodaki bok bian ketem yäk meniken daiŋkaŋ tamiŋkuŋo u bok. Täŋguŋ taŋpäŋ tamiŋkuŋ käwep yäk.  
\v 13 Ude täŋkaŋ Benjamin imaguräkaŋ äma ukenä kut! yäk.  
\v 14 Intä kuŋirä Anutu Kehäromi mähemitä täŋkentäŋ tamiŋirän notjinpak Simeon ba Benjamin ŋo bok tepmaŋpänkaŋ kaŋ äbut. Täŋ nanaknaye paot namikta biŋam täŋpäwä ini kaŋ paot namut!   
\p
\v 15 Ude yäwänkaŋ eruk nanakiyetä iron täŋo tuŋum, moneŋ kodaki ba biani bok yäpmäŋkaŋ Benjamin imaguräkaŋ Isip komeken kumaŋ päŋku Josep ahäŋ imiŋkuŋ.  
\v 16 Ude täŋirä Joseptä Benjamin kaŋpäŋ yori watä äma iwetkuk; Äma äbäkaŋ u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku yotna gänaŋ yepmaŋ yäk. Ude täŋkaŋ tom kubä utpäŋ ijiwut. Ijiwäpäŋ kepma äma ukät ketem bok nänayäŋ yäk.  
\v 17 Ude iweränkaŋ yäŋkuko udegän iwatpäŋ Joseptä yotken yämagut päŋku yämaken yepmaŋkuk.   
\p
\v 18 Joseptä ini yotken yämagut yäpmäŋ kuŋirän noriyetä bumta umuntaŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Intäjukun äbumäŋo ugän yäkninken moneŋ äneŋi daiŋ nimiŋkuŋo unita käwep ŋo nipmaŋkaŋ yäk. Nin yot ŋo iritna äbä nidäpmäŋpäŋ doŋkinin niyomägatpäŋ komi piäniken api nipmaneŋ yäk.  
\v 19 Ude yäŋpäŋ Joseptä yot yämaken ahäŋpäŋ itkaŋ yot watä äma u ŋode iwetkuŋ;  
\v 20-21 Nadätan? Nin bian ketem suwakta äbumäŋopäŋ ninin komeken äneŋi kuŋtäŋgän kädet miŋin patkumäŋken yäk gänaŋ nin kubäkubä täŋo moneŋ kudup irirä yabäŋkumäŋ. Ude täŋkumäŋopäŋ moneŋ u äneŋi yäpmäŋ äbäkamäŋ yäk.  
\v 22 Ba ugän nämo, moneŋ kodaki, ketem äneŋi suwakta yäpmäŋ äbäkamäŋ. Moneŋ biani u netä daiŋ nimiŋkuŋo u nämo nadäkamäŋ yäk.   
\p
\v 23 Ude yäwäwä yäwetkuk; Umuntäneŋo! Anutujin, Nanjin täŋo Anutu unitä yäkjinken daiŋ tamiŋkuk yäŋ nadäwut! Näk moneŋjin uku täga yäput yäk. Ude yäŋkaŋ päŋku Simeon komi yot gänaŋ nanik imagut yäpmäŋ noriyetä itkuŋken äpuk.  
\v 24 Imagut yäpmäŋ äpäŋpäŋä noriye kudup Joseptä ini yot gänaŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äroŋpäŋ ume gwet yämiŋirän kuroŋi ärutkuŋ. Ume gwet yämiŋkaŋ doŋkinita imaka, ketem yämiŋkuk.  
\v 25 Ude täŋkaŋ Joseptä ketem bok nakta kepma äbayäŋ yäŋ ude nadäŋpäŋ ironta tuŋum yäpmäŋ äbuŋo u täŋtuŋum taŋkuŋ.   
\p
\v 26 Ude täŋ irirä Joseptä äbänä iron tuŋumi yäpmäŋ äbuŋo u iŋamiken peŋkuŋ. Peŋpäŋ gwäjiŋ äpmoŋ imiŋkuŋ.  
\v 27 Gwäjiŋ äpmoŋ imiŋirä Joseptä yäwetkuk; Ai, näwerut! Nanjin tägawanita näwetkuŋo ukeŋo apiŋo jide itak? Täga itak ba kumbuk?  
\v 28 Yäwänä yäŋkuŋ; Piä ämaka nanin u täga itak yäk. Ude yäŋpäŋ gukuri imäpmok täŋpäŋ gwäjiŋ äpmoŋ imiŋkuŋ.  
\v 29 Gwäjiŋ äpmoŋ imiŋkaŋ akuŋirä iniken monäni Benjamin u kaŋpäŋ yäŋkuk; Notjinpak nanjinkät irirän näwetkuŋo ukeŋo ŋo? Ude yäŋpäŋ Benjamin iwetkuk; Nanakna, Anututä täŋkentäŋ gamiton! yäk.  
\v 30 Ude iwetpäŋ iniken monäni kaŋkuko unita butewaki nadäŋpäŋ konäm korayäŋ uruŋ käda bäräŋeŋ päŋku kotkuk.  
\v 31 Konäm korän tärewäpäŋ iŋami dapun umetä ärutpäŋ kehärom taŋpäŋ äneŋi noriye dubiniken kuŋkuk. Noriye dubiniken kuŋpäŋ watä äma iwetkuk; Ketem gwet nimi! yäk.   
\p
\v 32 Ude iweränä watä äma unitä ketem ini äbot-äbot peŋ yämiŋkuk. Josepta inigän, Josep noriyeta inigän, eruk Josep täŋo piä ämaniye, Isip nanik unita inigän peŋkuk. Isip naniktä Hibru ämakät ketem penta nakta taräki nadäk täŋkuŋo unita udewä täŋkuk.  
\v 33 Josep inigän irirän noriye Josep iŋamiken inigän tawaŋ terak tuänitä it päŋku mäden nanik Benjaminken täreŋkuk. Ude itkaŋ Josepkät kowat kawän täŋ itkaŋ nadäwä inide kubä täŋkuŋ.  
\v 34 Ude irirä watä äma unitä ketem gäripi nikek Josep inita pewani yäpmäŋpäŋ yämiŋkuk. Ude täŋpäŋ noriyeta kubäkubä yämiŋkaŋ Benjaminta mäyap peŋ imiŋkuk. Eruk, ketem naŋpäŋ ume komi bok naŋpäŋ kuduptagän oretoret täŋkuŋ.   
\c 44  
\s1 Joseptä noriye täŋyäkŋarani täŋkuk  
\p
\v 1 Komeniken äneŋi kunayäŋ täŋirä Joseptä yot watä irani ŋode iwetkuk; Gäk äma ŋonita ketem mäyap, ini yäpnaŋi uterakgän yäkiken gwet yämi yäk. Ude täŋpäŋä iniken iniken moneŋ ketem suwakta yäpmäŋ äbuŋo u udegän ini yäkken-yäkken meniken äneŋi daiŋ yämi.  
\v 2 Täŋpäŋ näkŋaken ume gwet näŋpani siliwapäŋ täŋpani u mäden naniki täŋo yäk meniken peŋkaŋ ketem täŋo moneŋ bok daiŋ imi yäk. Joseptä watä äma iwet-pewän udegän täŋ moreŋkuk.  
\v 3 Täŋpäŋ patkuŋo yäŋewänä eruk noriye u, doŋki tuŋumikät yepmaŋpän yäpmäŋ kuŋkuŋ.  
\v 4-5 Yotpärare peŋpeŋ ban nämo kuŋirä Joseptä yot watä ämani iwetkuk; Eruk, gäk yäwat yäpmäŋ ku! Päŋku yabäŋpäŋ ŋode yäwet; Imaka umuri pähap täkaŋ yäŋ päŋku yäwet. Täga täŋ tamänkaŋ kowata imata waki täŋ imiŋpäŋ ume gwet näŋpani siliwapäŋ täŋpani u kubota yäpmaŋ? Ärowaninatä ukengän ume nak täyak. U it imiŋirän däpmonken täŋo mebäri yäŋahäk täyak. Ude täŋirä wakiinik täyak! yäŋ yäwet yäk.   
\p
\v 6 Man ude iwetpäŋ peŋ iwet-pewän päŋku yabäŋ ahäŋpäŋ Joseptä yäŋkuko udegän yäwetkuk.  
\v 7 Ude yäweränkaŋ kowata ŋode iwetkuŋ; Ärowaninin! Man ude imata niwetan? Nin kudän udewani nämo täk täkamäŋ.  
\v 8 Nin bian ketem yäk meniken moneŋ yabäŋ ahäŋkumäŋo u Kenan komeken nanik äneŋi yäpmäŋ äbumäŋ. Unita imata äma ärowanika täŋo moneŋ tuŋum kubota yäpne?  
\v 9 Unita tuŋum u ninken nanik kubä täŋo yäk gänaŋ kaŋ-ahäwiwä kumäkta biŋam kaŋ täŋpän! Täŋpänkaŋ nin ätu gäka komi piä api täne yäk.  
\v 10 Yäwäwä yäwetkuk; Yäkaŋ ude kaŋ ahäwän! Ume gwet näŋpani ukeŋo kubätä yäkken kaŋ-ahäwawä äma unitägän näkŋo watä piä api täŋpek. Ätu uwä yepmaŋpa jop api kuneŋ yäk.   
\p
\v 11 Ude yäwänä yäki bäräŋeŋ yäpmäŋpäŋ komen peŋpäŋ meni kudup pitkuŋ.  
\v 12 Meni kudup pitkaŋ irirä Josep täŋo watä äma unitä yäk kubä kubäken duiŋ ijiŋkuk. Tuäniken jukun yäput peŋkaŋ yabäŋtäŋ päŋku mäden nanik Benjamintä yäkken ume gwet näŋpani ukeŋo bureni kaŋ-ahäŋkuk.  
\v 13 Kaŋ-ahäwänä umuri pähap nadäŋpäŋ teki weŋpäŋ tuŋum ketem täŋ butuŋpäŋ doŋki terak peŋpäŋ äyäŋutpeŋ yotpärareken äneŋi kuŋkuŋ.   
\p
\v 14-15 Kuŋpäŋä Josep yoriken pen irirän Judakät noriyekät yori gänaŋ äroŋpäŋ Josep gwäjiŋ äpmoŋ imiŋirä yäwetkuk; Wa! In kudän ude imata täkaŋ? Äma näk ŋodewanitä kären täŋpäŋ intäŋo mebäri käbop irani täga kaŋpäŋ nadäwek yäŋ nämo nadäŋkuŋ?  
\v 16 Yäwänä Judatä yäŋkuk; Yäke, ima manpäŋ gäwetne? Anututä nintäŋo mebäri kwawak peyak unita jide gäweritna nadäwi tägawek? Nadätan? Notninpak mäden nanik unitäŋo yäk meniken ume gwet näŋpani kaŋ-ahätak unitägän nämo, nin kumäntagän gäka watä piä api täŋ gamine.   
\p
\v 17 Ude iweräwä Joseptä yäŋkuk; Ude nämo! Yäk meniken ume gwet näŋpani kaŋ-ahätak unitägän näka watä piä api täŋ namek. In ätuwä säkgämän kumaŋ nanjinken kukot!  
\v 18-20 Yäwänä Judatä Josep iwetkuk; Ärowanina! Nadäŋ namiŋiri man gäwerira kokwawak nadäŋ nameno yäk. Gäk Fero bumikgän itan unita kadäni kubä äbäŋitna ŋode niwetkun; Nanjin itak? Ba notjinpak kubä itak? yäŋ ude niweriri ŋode gäwetkumäŋ; Ei, nanin itak. Täŋkaŋ mäden naniknin kubätä itak. Uwä nanin tägawani irirän ahäŋkuk. Täŋ iniken tuäni uwä kumbuk. Miŋitä nanak yaräbok ugän bäyaŋ yepmaŋkukopäŋ kubä-tägän itak. Unita nanintä mäden nanik unita gäripi taŋi nadäk täyak.  
\v 21-22 Ude gäweritna ŋode niwetkun; In u imagut yäpmäŋ näkken äbäŋirä api käwet yäŋ niweriri ŋode gäwetkumäŋ; Nanak unitä nani teŋpeŋ kunaŋi nämo. Teŋpeŋ kuŋirän nani butewakita kumbek.  
\v 23 Ude gäweritna niwetkun; Mäden nanikjin u nämo imagut yäpmäŋ äbäŋpäŋä näk äneŋi nämo api nadäŋ tamet!  
\v 24 Man ude yäŋiri nintä kuŋpäŋ watä piä ämaka nanin gäkŋo manbiŋam iwetkumäŋ.   
\p
\v 25 Iweritna nanintä Ketem suwakta äneŋi kut! yäŋ niwetkuk.  
\v 26 Ketem suwakta äneŋi kut yäŋ niwerirän iwetkumäŋ; Täga nämo api kune yäk. Benjamin bok kunayäŋ täkamäŋ uyaku täga api kune. Benjaminkät bok nämo kunero uwä Isip kometa watäni pähap itak unitä täga nämo api nadäŋ nimek.  
\v 27-28 Ude iwetnapäŋ nanintä niwetkuk; Webenatä nanakna yarä ugän bäyaŋ namiŋkuko u nadäkaŋ? Kubätä waki nepmaŋ paotkuk. Tom ägwäritä käwep utpäŋ naŋ paotkukopäŋ nämo kak täyat yäk.  
\v 29 We! Nanakna mäden nanik-inik ŋo nomägatnayäŋ täkaŋ? In kädet miŋin kuŋtäŋgän umuri kubä ahäŋ tamiŋirän nanakna Benjamin ŋo käwep kumbek. Ude ahäweko uwä intä täŋpewä äma tägawani näk api kumbet yäŋ niwetkuk.   
\p
\v 30-31 Nanin uwä man ude niwetkuko unita notninpak mäden nanik ŋo täga nämo teŋpeŋ kune yäk. Nanintä notninpak mäden nanik ŋonita gäripi taŋi nadäk täyak unita watä piä ämakaye nintä teŋpeŋ kunero uwä nanintä iŋamita wäyäkŋewän wawäpäŋ api kumbek. Kumäŋirän momi nintä yäpne yäk.  
\v 32 Näk notnapak mäden nanik ŋo nan iŋamiken äneŋi yäpmäŋ kwetta man kehäromi ŋode iwetkut; Näkŋa Benjaminta watäni api iret. U äneŋi nämo imagut yäpmäŋ äbero uwä unitäŋo momi näka biŋam irirän kome terak it yäpmäŋ kuŋira api tärewek yäŋ iwetkut.  
\v 33 Unita ärowanina, nadäŋ namipäŋ notnapak mäden nanik ŋonita kowata näkä itpäŋ gäkŋo watä piä täŋ gamiŋira noriyekät kaŋ kut! yäk.  
\v 34 Niningän täga nämo api kune. Butewaki ärowani pähap udewani nana terak ahäŋirän kakta nämo nekaŋ yäk.   
\c 45  
\s1 Joseptä iniken mebäri yäwetkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 45:1 \xt Apos 7:13\x* Noriyetä ude yäŋirä Joseptä piä ämaniye itkuŋo u yabäŋpäŋ iŋamiken koret yäŋ nadäŋpäŋ ŋode yäŋkuk; In kuduptagän äpämaŋ kut! yäk. Ude yäŋirän äpämaŋ kuŋirä Joseptä noriye mebärini yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk.  
\v 2 Ude täŋpäŋ konäm mabiŋ kot täŋirän piä ämaniye yäman itkuŋo u nadäŋpäŋ Ferotä yotken biŋam man tewän kuŋkuŋ.  
\v 3 Täŋkaŋ Joseptä noriye ŋode yäwetkuk; Näk notjinpak Josep! Nana itak? Ude yäwerän nadäŋpäŋ noriyetä bumta umuntaŋpäŋ kowata man nämo iwetkuŋ.   
\p
\v 4 Umuntaŋ irirä Joseptä noriye yäwetkuk; In tuän ŋogän äbut yäk. Yäwet-pewän dubiniken äbäŋirä ŋode yäwetkuk; Näk mäden nanikjin Josep yäk. Intä gwäki yäpmäkta Isip komeken nepmaŋpä äburo u näk ŋo! yäk.  
\v 5 Nadäwätäk täneŋo. In moneŋ yäpmäŋpäŋ kome ŋoken naniŋ kireŋkuŋo unita injinta kokwawak nämo nadäneŋ. Ämawebetä kumneŋ yäŋpäŋ Anututä ini nadäŋpäŋ nepmaŋpän äbut yäk.  
\v 6 Apiŋo nakta jop irit ahäŋirän obaŋ yarä täretak. Piä kodakiken yänat täktäk kadäni nämo keräp täyak. Unita jop it yäpmäŋ äronayäŋ täkamäŋ u obaŋ 5 ude äneŋi it yäpmäŋ api äroneŋ yäk.  
\v 7 In ba äbotjiye paotneŋ yäŋpäŋ Anututä intäjukun nepmaŋpän äbut yäk. Anututä näkä täŋkentäŋ tamikta ude täŋkuko uwä ini pärik kubä täŋkuk yäk.  
\v 8 U nadäkaŋ? Intä nämo nepmaŋpä äbut. Nämo, Anututä ini-tägän nepmaŋpän äburo unita Fero nadäŋ imiŋirän Ferotä iniken yot watä ba Isip täŋo watä äma ärowani iretta nepmaŋkuk yäk.   
\p
\v 9  \x * \xo 45:9 \xt Apos 7:14\x* Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Eruk, inä bäräŋeŋ kuŋkaŋ nana manbiŋam ŋode kaŋ iwerut; Nanaka Joseptä gäka man ŋode yäŋkuk; Anututä Isip kome pähap unita äma ärowani nepmaŋkuk. Unita kadäni käroŋi nämo iren. Bäräŋeŋ näkken kaŋ äbi yäŋ iwerut.  
\v 10 Äbikaŋ Gosen komeken tuän ugän api tepmaŋpet. Äbayäŋ täno u gäkŋagän nämo. Nanakaye, äbekaye, oraŋkaye, yawakaye it tamikaŋ u kudup yämagurikaŋ kaŋ äbut yäŋ iwerut.  
\v 11 Nadäkaŋ? Nakta jop irit uwä pen it yäpmäŋ kuŋirän obaŋ 5 ude api tärewek. Unita in uken irirä näkä tabäŋ täwarira gäk ba äbotkaye yawakaye nakta nämo api kumneŋ.   
\p
\v 12 Näkŋo mebäri apiŋo nadäkaŋ. Dapunjintä nabäŋirä näkŋaken monäna Benjamin imaka, udegän nabätak yäk.  
\v 13 Näk Isip komeken piä ärowani täŋpäŋ itat unitäŋo manbiŋam bok, imaka imaka yabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ unitäŋo manbiŋam nana kaŋ iwerut! Ude täŋpäŋ bäräŋeŋ kaŋ imagut yäpmäŋ äbut.  
\v 14 Ude yäwetpäŋ monänikät kowat bäyaŋ imän täŋpäŋ korän kotkumän.  
\v 15 Konäm korit-korit päŋku noriye ätuwä bäyaŋ yämiŋpäŋ bumumiken yeŋpäŋ konäm kot yebatkuk.   
\p
\v 16 Ude täŋ irirä äma kubätä Ferotä yotken kuŋpäŋ Ferokät ämaniye manbiŋam ŋode yäwetkuk; Josep noriye äbäkaŋ yäk. Yäwerirän bänep täga nadäŋkuŋ.  
\v 17-18 Ude täŋpäŋä Ferotä Josep iwetkuk; Notkaye ŋode yäwet yäk. In doŋki terak tuŋum ketemjin peŋpäŋ Kenan komejinken äyäŋutpeŋ kuŋpäŋ nanjin ba webe nanakjiye yämaguräkaŋ näkken kaŋ äbut! Täŋpäkaŋ kome täga taniŋ kirewapäŋ Isip komeken ketem ahäŋ bumbum pätak ŋo naŋpäŋ kaŋ irut yäk.  
\v 19 Ferotä ude yäŋpäŋ ŋode yäkgän täŋkuk; Ŋode yäwet yäk. In webejiye nanakjiyeta nadäŋpäŋ Isip komeken nanik karis tomtä wädäwani ätu kaŋ yäpmäŋ kut. Täŋkaŋ nanjin bok kaŋ imagurut! yäk.  
\v 20 Ude täŋkaŋ imaka tuŋum yot gänaŋ nanik unita nadäwätäk täneŋtawä. Isip komeken tuŋum udewanigän tägatäga itkaŋ u api tamine yäk.   
\p
\v 21 Ferotä man iwetkuko u Joseptä noriye yäwetpäŋ karis tomtä wädäwani ätu ba ketem kädet miŋin nakta yämiŋkuk.  
\v 22 Täŋkaŋ noriye ätuta tek kubäkubä daiŋ yämiŋkuk. Ude täŋpäŋä Benjaminta tek säkgämän 5 ude imiŋpäŋ uterak moneŋ taŋi siliwa moneŋ 300 ude imiŋkuk.  
\v 23 Täŋkaŋ nanitawä doŋki 10 terak Isip kome täŋo tuŋum gäripi nikek ätu peŋkuk. Täŋpäŋ äneŋi doŋki webeni 10 uterak ketem ätu nanita biŋam naŋtäŋ Isip komeken äbekta peŋpäŋ peŋ yäwet-pewän kuŋkuŋ.  
\v 24 Peŋ yäwet-pewän kunayäŋ täŋirä ŋode yäwetkuk; In kuŋtäŋgän kädet miŋin yäŋawät-awät nämo täneŋ yäk.   
\p
\v 25 Ude yäwet-pewän Isip kome peŋpeŋ kumaŋ päŋku Kenan komeken nani Jekop ahäŋ imiŋkuŋ.  
\v 26 Ahäŋ imiŋpäŋ manbiŋam ŋode iwetkuŋ; Nanaka Josep itak! yäk. Unitä Isip kome pähap unitäŋo äma ärowani itak. Ude yäŋirä Jekoptä man iwetkuŋo u nadäŋpäŋ kikŋutpäŋ nadäwän bureni nämo täŋpäpäŋ jop yabäŋ itkuk.  
\v 27 Nadäwän bureni nämo täŋpäkaŋ Joseptä man yäwetkuko udegän iwet moreŋkuŋ. Täŋpäŋ karis tomtä wädäwani Joseptä nanita biŋam pewän kuŋkuŋo u yabäŋpäŋ bäneptä oretoret nadäŋkuk.  
\v 28 Ude täŋpäŋ yäŋkuk; Täga. Nanakna Josep itak unita näk nämo kaŋkaŋ kumbero udeta eruk päŋku kaŋ käwa! yäk.   
\c 46  
\s1 Jekop Kenan kome peŋpeŋ Isip komeken kuŋkuŋ  
\p
\v 1 Ude yäŋpäŋ Jekoptä imaka imaka kuduptagän kobet täŋpäŋ päŋku Beseba komeken ahäŋpäŋ nani Aisak täŋo Anutu iniŋ oretta tom kubä utpäŋ ijiŋ imiŋkuk.  
\v 2 Ude täŋirän Anututä däpmonken ŋode iwetkuk; Jekop! Jekop! Yäwänä Jekoptä yäŋkuk; Näk ŋo yäk.  
\v 3 Yäwänä yäŋkuk; Näk nanka Aisak täŋo Anututä nadäŋ gamitat unita Isip komeken kukta umuntäweno. Uken uyaku gepmaŋpa nanak weŋbäyak täŋiri äbotkaye taŋi api ahäŋ yäpmäŋ kuneŋ.  
\v 4 Näk gäkkät bok Isip komeken api kude yäk. Täŋpäkaŋ ittäŋgän uken nanikpäŋ äneŋi api gämaguret. Täŋkaŋ nanaka Joseptä watä it gamiŋ yäpmäŋ kuŋirän api kumben yäk.   
\p
\v 5 Anututä ude iweränkaŋ Jekoptä Beseba kome pena yäŋ yäŋirän nanakiyetä nani ba webeniye nanak kudup karis tomtä wädäwani Ferotä pewän äbuŋo uterak yepmaŋpä äroŋkuŋ.  
\v 6-7  \x * \xo 46:6-7 \xt Apos 7:15\x* Kenan komeken itkaŋ tuŋum päke yäpuŋo ukät yawakiye kudup bok yämagut yäpmäŋ kuŋkä Isip komeken ahäŋkuŋ. Jekoptä äperiye nanakiye äbekiye oraniye u kudup Isip komeken yämagut yäpmäŋ kuŋkuk.   
\s1 Jekop nanakiye oraniye wäpi tawaŋ  
\p
\v 8 Ŋowä Jekop nanakiye oraniye Isip komeken kuŋkuŋo unitäŋo wäpi tawaŋ. Täŋkaŋ webeni kubä wäpi Leatä nanakiye ŋode bäyaŋ imiŋkuk; Nanaki tuäni Ruben.  
\v 9 Ruben nanakiye Hanok, Palu, Hesron, Kami.  
\v 10 Täŋ nanaki kubä wäpi Simeon. Unitäŋo nanakiye ŋode; Jemuel, Jamin, Ohat, Jakin, Soha, Saul. (Saul uwä, Simeon webeni Kenan komeken nanik yäpuko unitä bäyaŋkuk.)  
\v 11 Täŋ nanaki kubäwä wäpi Livai. Unitäŋo nanakiye ŋode; Geson, Kohat, Merari.  
\v 12 Täŋ nanaki kubäwä wäpi Juda. Unitäŋo nanakiye ŋode; Era, Onan, Sela, Peres, Sera. (Era kenta Onan u Kenan komeken kumbumän.) Peres uwä nanakiyat Hesron, Hamul.  
\v 13 Täŋ nanaki kubäwä wäpi Isaka. Isaka täŋo nanakiye ŋode; Tola, Puva, Iop, Simron.  
\v 14 Täŋ nanaki kubäwä wäpi Sebulun, unitäŋo nanakiye ŋode; Seret, Elon, Jalel.  
\v 15 Nanakiye u Leatä Mesopotemia komeken Jekopta bäyaŋ imiŋkuk. Äperi kubä wäpi Daina kome ugän ahäŋkuk. Äperi nanakiye ba oraniye kuduptagän 33 ude. Uwä Leatä bäyawani.   
\p
\v 16 Eruk, Jekop webeni kubä wäpi Silpatä nanakiye bäyaŋkuko uwä ŋode; Kubäwä Gat. Gat nanakiye Sefon, Hagi, Suni, Esbon, Eri, Arodi, Areli.  
\v 17 Täŋ nanaki kubä Ase. Unitäŋo nanakiye ŋode; Imna, Isva, Isvi, Beria. Äperi kubägän wäpi Sera. Beriawä nanakiyat Hebe kenta Malkiel.  
\v 18 Nanakiye oraniye uwä Silpatä tawaŋken ahäŋkuŋ. Silpa uwä Lea täŋo watä piä webe, nani Labantä imiŋkuko u. Nanakiye oraniye 16 ude ahäŋkuŋ.   
\p
\v 19 Täŋpäkaŋ Jekop webeni Reseltä nanakiyat Josep kenta Benjamin bäyaŋkuk.  
\v 20  \x * \xo 46:20 \xt Stt 41:50-52\x* Joseptä Isip komeken webeni wäpi Asenat yäpmäŋirän nanakiyat Manase kenta Efraim bäyaŋkuk. Webeni uwä Potifera, Heliopilis kome täŋo bämop äma, unitäŋo äperi.   
\p
\v 21 Täŋ Benjamin täŋo nanakiye ŋode; Bela, Beke, Asbel, Gera, Naman, Ehi, Ros, Mupim, Hupim, At.  
\v 22 Jekop webeni Reseltä nanak ude bäyaŋ imiŋkuk. Nanakiye, oraniye 14 ude Reseltä tawaŋken nanik.   
\p
\v 23 Täŋpäkaŋ Jekop webeni kubä wäpi Bilhatä nanakiye ŋode bäyaŋkuk; Kubäwä Dan. Dan nanaki kubägän wäpi Husim.  
\v 24 Täŋ nanaki kubä Naptali. Unitäŋo nanakiye ŋode; Jasel, Guni, Jese, Silem.  
\v 25 Nanakiye oraniye 7 u Bilhatä tawaŋken nanik Jekopta biŋam bäyawani. Bilha uwä Resel täŋo watä piä webe, nani Labantä imiŋkuko u.  
\v 26 Eruk ämawebe Jekoptä äbotken ahäwani Isip komeken kuŋkuŋo u kuduptagän 66 ude. (Nanakiye täŋo webeniye u nämo daniŋkaŋ 66 ude ahäŋkuŋ.)  
\v 27  \x * \xo 46:27 \xt Apos 7:14\x* Joseptä Isip komeken irirän nanak yarä ahäŋkumäno u bok daniŋpäŋ Jekop äboriye Isip komeken itkuŋo u 70 ude itkuŋ.   
\s1 Jekop Isip komeken päŋku ahäŋkuk  
\p
\v 28-29 Täŋpäŋ Jekoptä Gosen komeken kwa yäŋpäŋ nanaki Juda intäjukun Josepken iwet-pewän kuŋkuk. Päŋku Josep iweränkaŋ karis hostä wädäwani kubä tuŋum täŋpäŋ uterak nani imagutta Gosen komeken kuŋkuk. Josep päŋku nani Jekop kaŋ-ahäŋpäŋ bäyaŋ imiŋpäŋ kadäni käroŋi kot ibat itkuk.\fig Joseptä nani kaŋahäŋpäŋ oretoret taŋi täŋkuk|alt="Joseph greets his father" src="CO00753B.jpg" size="col" loc="Top left column" copy="D.C. Cook" ref="Stt 46:28-29" \fig*  
\v 30 Konäm kot ibattäyon Jekoptä nanaki Josep iwetkuk; Eruk, iŋamka dapun gabäŋpäŋ itan yäŋ nadätat unita kumäkta pidäm täyat yäk.   
\p
\v 31 Ude iwerirän Joseptä noriyekät nani pähap ŋode yäwetkuk; Näk päŋku Fero man ŋode iwerayäŋ; Notnaye ba nana täŋo äboriye Kenan komeken iranitä näkken äbäkaŋ.  
\v 32 Äbot uwä sipsipta watäni itkaŋ bulimakau piä bok täk täkaŋ. Yawakiye, tuŋumi kuduptagän yäpmäŋ äbuŋ. Näk Fero man ude iwerayäŋ yäk.  
\v 33-34 Unita nadäwut! Ferotä yäŋ-tämagut päŋku tepmaŋpäŋ In ima piä täk täkaŋ? yäŋ täwet yabäŋirän ŋode kaŋ iwerut; Watä piä ämakaye nin nanak täpuriken sipsip yawakta watäni itkumäŋonitä it yäpmäŋ äbäkamäŋ, oraniyetä täŋpani udegän. In man ude iweräwä Ferotä nadäwän taräki täŋirän kome gägäni kubä wäpi Gosen uken api tepmaŋpek. Isip naniktä piä ude täŋpanita taräki nadäk täkaŋ unita yäk.   
\c 47  
\s1 Jekoptä Fero ahäŋ imiŋkuk  
\p
\v 1 Eruk Joseptä man ude yäwet paotpäŋä Feroken kuŋpäŋ iwetkuk; Nana, notnaye, yawak ba tuŋumi u kudup yäpmäŋpäŋ Kenan komeni peŋpeŋ äbuŋo Gosen komeken itkaŋ yäk.  
\v 2 Ude iwetkaŋ noriye 5 udepäŋ Fero iŋamiken yepmaŋkuk.  
\v 3 Yepmaŋirän Ferotä Josep noriye ŋode yäwet yabäŋkuk; E! In ima piä täk täkaŋ? Ude yäweränä yäŋkuŋ; Watä piä ämakaye nin yawak sipsip watäni it täkamäŋ, oraniyetä täŋpani udegän yäk.  
\v 4 Nin kome ŋoken itpäŋ-nadäkta äbumäŋ. Kenan komeninken nakta jop irit pähap ahäŋkuko unita yawakninta ketem kubä nämo itkuŋ. Unita gäkä nadäŋ nimiŋiri Gosen komeken api itne yäk.   
\p
\v 5-6 Ude yäwänä Ferotä Josep iwetkuk; Nankakät notkaye gäkken täga äbuŋ yäk. Nadätan? Isip kome pähap ŋo gäk ketka terak itak. Unita nankakät notkaye Gosen kome tägaken yepmaŋpipäŋ itkot. Uken itkaŋ äbotkaye ukät nanik kubä äma nadäk-nadäk ikek u täŋpäwä yepmaŋpipäŋ näkŋo yawaknayeta watäni kaŋ irän yäk.   
\p
\v 7 Ferotä ude yäweränkaŋ Joseptä nani imagut yäpmäŋ Feroken kuŋkuk. Päŋku ahäŋ imiŋpäŋ Jekoptä Fero kon man iwetkuk.  
\v 8 Kon man iweränä Ferotä iwet yabäŋkuk; Gäkŋo obaŋ jide?  
\v 9 Yäwänä Jekoptä iwetkuk; Kome terak ittäŋ kuŋatkuro uwä obaŋ 130 ude täreŋkuk. Kadäni keräpi u komi butewaki nikek itkut. Upäŋkaŋ nanaye oranayetä kome terak itpäŋ-nadäk kadäni käroŋi täŋkuŋo udegän nämo kaŋ-ahätat.  
\v 10 Ude yäŋpäŋ kon man iwetpeŋ kuŋkuk.   
\p
\v 11 Täŋpäkaŋ Ferotä man yäŋkuko ude Joseptä noriyekät nanita Isip kome kukŋi inita biŋam yäniŋ kireŋkuk. Kome u tägagämän, Rameses yotpärare käda yepmaŋpän itkuŋ.  
\v 12 Josep ude täŋpäŋ nani ba noriye ba noriye täŋo webeniye nanakiye yawakiyeta ketem yämiŋkuk. Uwä nanakiye jide itkuŋo u terak ketem yämiŋkuk.   
\s1 Joseptä Isip kome watäni itkuk  
\p
\v 13 Täŋpäkaŋ komeni komeni nakta jop irit ahäŋtäŋ kuŋtäyon Isip kome ba Kenan kome mähemi bok, nakta bumta yeŋkuŋ.  
\v 14 Ude ahäŋirän ämawebe u naniktä äbä ketem gwäkita moneŋ peŋkuŋ. Peŋirä Joseptä moneŋ u kudup yäpmäŋpäŋ Ferotä yotken kubäkengän peŋkuk.  
\v 15 U punin terak, eruk Isip ba Kenan komeken moneŋ paotkuk. Moneŋ paorirän kome mähemtä äbäŋpäŋ Josep iwetkuŋ; Gäk ketem jop nimi. Ketem nämo nimiŋpäŋ nibäŋ äwaräkuk täŋiri dapunkaken kumnayäŋ. Nintäŋo moneŋ kudup paotkuko ubayäŋ yäk.   
\p
\v 16 Ude yäwäwä Joseptä yäwetkuk; Moneŋjin paoräwä yawakjiye kaŋ yäpmäŋ äbut! Yäpmäŋ äbäŋirä unita kowata ketem api tamet yäk.  
\v 17 Ude yäŋirän yawakiye ketem gwäkita yäpmäŋ äbuŋ. Hos, sipsip, meme, bulimakau, doŋki kuduptagän yäpmäŋ äbäŋirä kowata Joseptä ketem yämiŋkuk. Ude täŋ yäpmäŋ kuŋtäko obaŋ u täreŋkuk.  
\v 18 Obaŋ u täreŋirän obaŋ äneŋi kubä keräp taŋirän Josepken äbäŋpäŋ iwetkuŋ; Ärowaninin, imata jop man gäwetne? Nin täŋo moneŋ kudup paotkuŋ, ba tom imaka, u gäka biŋamgän täŋ moreŋkuŋ. Unita ninin ba komenin ugänpäŋ täga ganiŋ kirene.  
\v 19 Täŋkaŋ iŋamkaken imata ninin ba komenin bok jop paotneŋ? Ude nämo! Gäk nin ba komenin suwaŋpäŋ ketem nimikaŋ komenin Ferotä inita biŋam täŋirän nininä Ferota watä piä kaŋ täŋ imina. Kumäŋpäŋ paoritna kometä jop päreko udeta ketem yeri nimiŋiri yeri piŋpäŋ naŋpäŋ nämo api kumne.   
\p
\v 20 Ude iweräkaŋ Joseptä Isip kome kudup Ferota biŋam suwaŋkuk. Ketem kubä nämo irirän unita ämawebe Isip komeken nanik kuduptagän ini komen komen ketem gwäkita Ferota biŋam iniŋ kireŋkuŋ.  
\v 21 Ude täŋirä Joseptä Isip kome kukŋi kukŋi umude unude äma itkuŋo u kuduptagän Ferota watä piä täkta biŋam yämagutkuk.  
\v 22 Kome päke u suwaŋkaŋ bämop äma täŋo kome ugänpäŋ nämo suwaŋkuk. Ferotä bämop äma piäni gwäkita ketem yämik täŋkuko unita komeni nämo yäpuk.   
\p
\v 23 Ude täŋpäŋ Joseptä ämawebe ŋode yäwetkuk; Näk apiŋo injin ba komejin suwawapäŋ Ferota biŋam täkaŋ unita ketem yeri ŋo yäpmäŋ päŋku piwut! yäk.  
\v 24 Ketem piwäpäŋ bureni ahäŋirä äbot 5 ude kaŋ pewut. Eruk, ketem äbot 4 uwä in ba webejiye nanakjiyetä nakta ba yerita peŋkaŋ äbot kubäwä Ferota biŋam kaŋ pewut yäk.  
\v 25 Ude yäweränä ämawebetä iwetkuŋ; Gäkä täŋkentäŋ nimiŋiri nämo kumbumäŋo unita nibäwi tägawäpäŋ Fero täŋo watä piä kaŋ täna yäk.   
\p
\v 26 Ude täŋpäŋ Joseptä Isip kometa kädet ŋode pewän ahäŋkuko pen itak; Ketem piäken nanik äbot 5 ude peŋkaŋ äbot 4 piä mähemi inita biŋam. Täŋ äbot kubäwä Ferota biŋam. Täŋpäkaŋ bämop äma täŋo komewä Ferotä nämo suwaŋkuk.   
\s1 Jekop täŋo kumäk-kumäk kadäni keräp taŋkuk  
\p
\v 27 Isrel ämatä Gosen kome mähem ude täŋpäŋ irirä äperiye nanakiye mäyap ahäŋkuŋo udegän tuŋum ahäŋ bumbum täŋkuŋ.  
\v 28 Täŋpäkaŋ Jekop Gosen komeken obaŋ 17 it yäpmäŋ äroŋirän iniken obaŋ 147 täreŋkuk.  
\v 29  \x * \xo 47:29 \xt Stt 49:29-32, 50:6\x* Eruk, kumäk-kumäk kadänini keräp taŋirän nanaki Josep yäŋ-imagutpäŋ ŋode iwetkuk; Näka gäripi nadäŋpäŋä oraŋ namiŋpäŋ ketka gäyeknaken peŋkaŋ gupna Isip komeken nämo api äneŋpet yäŋ yäŋkehäromtä.  
\v 30 Isip nanik nämagut päŋku nanaye oranaye äneŋpani-kengän kaŋ nepmaŋ yäk. Yäwänä Joseptä iwetkuk; Yäyan ude api täŋpet yäk.  
\v 31 Yäyan ude api täŋpet yäŋ iwerirän Jekoptä yäŋkuk; Man yäyan u bureni yäŋkehäromtä! yäk. Ude iweränä Joseptä yäŋkehäromtak man iwetkuk. Iwerän täreŋirän ähottaba iŋitkaŋ gwäjiŋ äpmoŋkaŋ Anutu iniŋ oretkuk.   
\c 48  
\s1 Jekoptä Josep nanakiyat kon man yäwetkuk  
\p
\v 1 It yäpmäŋ äroŋtäŋgän Josep manbiŋam ŋode iwetkuŋ; Nanka käyäm täyak yäk. Ude iwerirä Joseptä nanakiyat Manase Efraim yämagurän yäpmäŋ oranitä yotken kuŋkuŋ.  
\v 2 Päŋku ahäŋirä äma kubätä Jekop iwetkuk; Nanaka äbätak yäk. Ude iwerirän nadäŋ moreŋ aku itkuk.  
\v 3  \x * \xo 48:3 \xt Stt 28:13-14\x* Täŋpäŋ Josep iwetkuk; Nadätan? Anutu Kehäromi Mähemitä Lus yotpärare Kenan komeken bian ahäŋ namiŋpäŋ ŋode näwetkuk;  
\v 4 Näkä nadäŋ gamiŋira äpetkaye nanakaye, äbekaye, oraŋkaye mäyap ahäŋ bumbum api täneŋ. Täŋpäkaŋ gäk äma mäyap täŋo nani pähap täŋiri äbotkayeta kome ŋo yämiŋira inita biŋam yäpmäŋpäŋ kome ŋo mähemi api täneŋ. Anututä ude näwetkuk.  
\v 5 Näk Isip komeken nämo äbäŋira nanakayat Isip komeken ahäŋkumäno uwä näka biŋam! yäk. Efraim, Manase uwä nanaknayat Ruben kenta Simeontä it namikamän ude itdeŋta yäwani yäk.  
\v 6 Täŋ äpetkaye nanakaye mäden ahänayäŋ täŋo unitä gäkŋata biŋam kaŋ täŋput yäk. Mäden ahänayäŋ täŋo uwä tuäni monäni yarä u wäpi terak kome mähemi api täneŋ.  
\v 7  \x * \xo 48:7 \xt Stt 35:16-19\x* Näk Mesopotemia komeken naniktä äbäŋira Efrata yotpärare keräp taŋirän Kenan komekengän webena Reseltä kädet miŋin kumbuk. Kumäŋirän butewaki nadäŋpäŋ äneŋkut. (Apiŋowä Efrata yotpärare u wäpi Betlehem yäŋ iwet täkaŋ.)   
\p
\v 8 Eruk Jekoptä Josep nanakiyat yabäŋpäŋ iwet yabäŋkuk; Ai! Nanak ŋo netä täŋo?  
\v 9 Yäwänä Joseptä nani iwetkuk; Nanaknayat kome ŋo irira Anututä namiŋkuko u yarä ŋobayäŋ yäk. Yäwänä Jekoptä yäŋkuk; Yepmaŋpi dubinaken äbänkaŋ kon man yäwera yäk.  
\v 10 Jekop tägawani täŋirän dapuri waŋkuŋo unita oraniyat ket nämo yabäŋpäŋ-nadäŋkuk. Ude täŋkaŋ Joseptä nanakiyat orani dubiniken yepmaŋirän bäyaŋ yämiŋpäŋ bumumiken yeŋkuk.   
\p
\v 11 Ude täŋpäŋ Josep ŋode iwetkuk; Näk äneŋi nämo api gabäwet yäŋ nadäŋkuropäŋ Anututä nadäŋirän gäk nanakayatkät bok tabätat.  
\v 12 Ude iwerirän Joseptä nanakiyat orani bakäniken nanik pudätpäŋ yepmaŋpän irirän iŋami kome terak yäpän äpmoŋkuŋ.  
\v 13 Ude täŋpäŋ Jekop keri käpmäk käda nanaki monäni Efraim teŋkuk. Täŋpäŋ keri bure käda nanaki tuäni Manase teŋkuk.  
\v 14 Joseptä ude yepmaŋirän Jekoptä keri bure käda tuäni Manase gwäkiken penaŋipäŋ keri kowat irepmirän keri bure käda monäni Efraim gwäkiken peŋkuk. Peŋpäŋ keri käpmäk käda Manase gwäkiken peŋkuk.  
\v 15 Ude täŋpäŋ nanaki Josep kon man ŋode iwetkuk;  
\q1 Nana Aisak ba orana Abraham, Anututä yabäŋ yäwarirän iŋamiken kuŋatkumän. Anutu unitägän näka watäni itkukotä itak. Unitä nanak yarä ŋo kon täŋ yämän.   
\q1
\v 16 Täŋkaŋ Aŋero, komi butewaki mebäri mebäri uken nanikpäŋ nämagutkuko unitä nanak yarä ŋo kon täŋ yämiŋirän näkŋo wäpnatä yarä ŋoniterak pat yäpmäŋ kuyon, ba nana Aisak, orana Abraham unitäŋo wäpitä bok. Anututä nadäŋ yämiŋirän nanak yarä ŋonitä nanak weŋbäyak täŋirän kome terak ahäŋ bumbum kaŋ täŋput.   
\m
\v 17 Kon man ude yäŋ paorirän nanitä keri bure käda Efraim gwäkiken peŋkuko unita Joseptä kawän nämo tägawäpäŋ nani keri bure käda yäpmäŋkaŋ Efraim gwäkiken nanik Manase gwäkiken pewayäŋ yäpuk.  
\v 18 Ude täŋpäŋ yäŋkuk; Nan! Ude nämo. Nanak ŋonitä intäjukun nanik unita ketka bure käda ŋo tuä gwäkiken pe!  
\v 19 Yäwänä Jekoptä Josep täŋo man utpäŋ yäŋkuk; Näk nadäwa tärewäkaŋ ude täyat yäk. Manase u äma wäpi biŋam ikek itpäŋ kuŋarirän oraniye mäyap api ahäneŋ. Upäŋkaŋ monänitä irepmitpäŋ nanakiye oraniye äma äbot pähap täŋpäŋ api itneŋ.  
\v 20  \x * \xo 48:20 \xt Hib 11:21\x* Ude yäŋpäŋ kepma ugän kon man äneŋi kubä ŋode yäkgän täŋkuk; Kämi-kämi Isrel ämawebetä äma kubä kon man iwerayäŋ nadäŋpäŋä ek wäpjek terak wohutpäŋ ŋode api yäneŋ; Anututä Efraim Manase täŋkentäŋ yämiŋkuko gäk udegän täŋ gamiton! Jekoptä ude yäŋpäŋ monäni Efraim intäjukun peŋpäŋ tuäni Manase mäden teŋkuk.   
\p
\v 21 Jekoptä ude täŋpäŋ nanaki Josep ŋode iwetkuk; Nadätan? Näk kumbayäŋ täyat upäŋkaŋ Anututä gäkkät itpäŋ kämiwä tämagut yäpmäŋ orajiyetä kome kujatken äneŋi api kwek yäk.  
\v 22 Täŋpäkaŋ Amo ämawebe äbot däpmäŋpäŋ yäwat kireŋpäŋ komeni wäpi Sekem yäyomägatkuro u notkaye ätuta biŋam nämo, gäka biŋam ganiŋ kiretat yäk.   
\c 49  
\s1 Jekoptä nanakiye imaka kämi ahäŋ yämikta yäwetkuk  
\p
\v 1 Jekop nanakiye yäŋpäbä kubäkengän yepmaŋpäŋ imaka kämi ahäŋ yämayäŋ täŋkuko u kudup ŋode yäwetkuk;  
\v 2 Nanaknaye, in ket nadäwut! Nanjin näkä man täwerayäŋ täyat u yäpmäŋpäŋ nadäk-nadäkjin-ken pekot.  
\v 3 Eruk, nanakna tuäna Ruben, gabäŋpäŋ kehäromtak täyat! Näk gubaŋi itkaŋ intäjukun gäk bäyaŋkut. Bäyawakaŋ ämawebetä nabäŋirä näk äma bureni kehäromina nikek ahäŋkut. Gäkŋo kehäromikatä notkaye ätu yärepmit morek täyak.  
\v 4 Upäŋkaŋ gäkŋo irit kuŋat-kuŋat uwä umetä wakiinik tokätpäŋ päna täk täyak udewani. Gäk näka nämo nadäŋ namiŋpäŋ watä webena kubä yäŋikŋatpäŋ däpmon bok patkumäno unita näk mäyäk nadäŋkut. Mebäri unita gäk notkaye täŋo intäjukun äma nämoinik api iren yäk.  
\v 5 Jekoptä Ruben man ude iwet moreŋpäŋ eruk nanakiyat Simeon kenta Livai ŋode yäwetkuk; Ek mebärijek kubägän. Ek ämik täŋo tuŋum yäpmäŋ kuŋatpäŋ ämik täk täkamän.  
\v 6 Unita näk ekkät itpäŋ-nadäk penta täga nämo täne yäk. Ek äma däpmäkta man yäŋpäŋ-nadäk täkamän unita. Ek kokwawak täŋpäŋ äma bäräŋek däpmäk täkamän. Ba gäripita tom päriki jop-nadäŋ däpmäŋ tokät täkamän yäk. Kädet wakiwaki udewani täk täkamän.  
\v 7 Ek kokwawak wakiinik nadäŋpäŋ täŋpeŋ kuŋat täkamän unita injek terak bäräpi ŋode api kotadeŋ; Näkä ek ba nanak pewän ahänayäŋ täkaŋ u täwat kireŋpewa päŋku Isrel äma äbot ätu gänaŋ kubäkubä api ittäŋ kuneŋ. Äbot kubägän nämo api itneŋ yäk.   
\p
\v 8 Jekoptä man ude yäwetpäŋ nanaki Juda ŋode iwetkuk; Juda, notkayetä wäpka biŋam yäpmäŋ akuŋpäŋ punin api peneŋ yäk. Ba iwankayetä gutna yäŋkaŋ api täŋburut täneŋ. Täŋirä gäkägän yepmäŋitpäŋ ureŋ täŋpi kuk api täŋpen. Gäk ude täŋiri notkayetä api gwäjiŋ äpmoŋ gamineŋ yäk.  
\v 9  \x * \xo 49:9 \xt Nam 24:9; Rev 5:5\x* Gäk laion gubaŋi udewani. Laion u kepma tom däpmäŋ naŋtäŋ kuŋattäŋgän kome bipmäŋirän äneŋi äyäŋutpeŋ däpmon patpat bägupken kuŋkaŋ parirän tom kubätä äbä täga nämo täŋikŋareko udegän ämawebe kudup gäka api umuntak täneŋ.  
\v 10 Juda, gäkŋo äbotken nanik äma yabäŋ yäwat piä täkta api ahäŋ yäpmäŋ kuneŋ. Bureni, oraŋkaye ahänayäŋ täkaŋ unitä intäjukun äma ude itkaŋ yabäŋ yäwat piä täŋirä äma äbot komeni komenitä äbä gwäjiŋ äpmoŋ yämiŋpäŋ tuŋum api buŋät yämik täneŋ.  
\v 11 Juda uwä wäpi biŋam ikek it täyak. Unitäŋo wain piäni taŋi pähap unita doŋkinatä bureni näneŋ yäŋ yäŋpäŋ nadäwätäk nämo täŋkaŋ wain päya terakgän topmäk täyak. Ba äma jopitä tek umepäŋ ärut täkaŋ ude nämo. Äma unitä moneŋ ikek unita wain umenigänpäŋ tek ärut täyak.  
\v 12 Umeta iwäwä wain umenigänpäŋ näŋtäyon dapuri gämänek täyak. Ba bulimakau nonoŋi täkätpäŋ nak täyak unita meni kujat kuräki pakiinik täk täkaŋ. Bureni! Juda uwä jäwäri nämo, äma ini pärik kubä api irek.   
\p
\v 13 Eruk, Jekoptä Judata man ude yäŋpäŋ nanaki Sebulun ŋode iwetkuk; Sebulun, gäk gwägu taŋi gägäniken api iren yäk. Kome irayäŋ täyan u säkgämän, gäpe taŋi taŋitä äbä täga itneŋ yäk. Gwägu pomi terak gäkä irayäŋ täyanken unitä päŋku Saidon kome unitäŋo kome mähemi ude api iren yäk.  
\v 14 Ude yäŋpäŋ nanaki Isaka ŋode iwetkuk; Isaka, gäkäwä doŋki kehäromi kubä. Tuŋum bäräpi bäräpi mädeka terak peŋirä kädet kuŋatta bitnäŋpäŋ jop uken maŋit itan yäk.  
\v 15 Upäŋkaŋ komeka ba irit bägup täga kubä kaŋpäŋ piä täga täŋpen. Äma täŋo watä piä äma ude api täk täŋpen yäŋ iwetkuk.   
\p
\v 16 Jekoptä Isaka man ude iwetpäŋ nanaki Dan ŋode iwetkuk; Dan, gähäwä intäjukun ämatä itkaŋ ämawebe äbotkaye api yabäŋ yäwaren, notkayetä iniken äboriye yabäŋ yäwat täkaŋ ude yäk.  
\v 17 Nanakna, ude irayäŋ täyan upäŋkaŋ gäk gämok komi kubä, kädet jämjäm pärani ude api iren. Gämok jämjäm irirä hos kubätä äbänä mämekiken iŋpewän hostä kikŋutpäŋ äma uterak maŋirani u api kwarut maŋpän kuneŋ. Gäk udewani yäk.   
\p
\v 18 Jekoptä man ude yäŋ moreŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Yawe, gäkŋo täŋkentäk piä kehäromi nikek ahäwayäŋ täko unita itsämäŋtat! yäk.  
\v 19 Eruk ude yäŋpäŋ nanaki Gat ŋode iwetkuk; Kadäni ätuken kubo äma ätutä gäk ba äbotkayekät ämik api pewä ahäk täneŋ yäk. Upäŋkaŋä in kehärom taŋpäŋ api yäwat kirek täneŋ yäk.   
\p
\v 20 Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Nanakna Ase, gähäwä kome tägaken itkaŋ piä täŋpayäŋ täyan u ketem tägatäga ahäŋ bumbum api täneŋ yäk. Ketem ahänayäŋ täkaŋ uwä säkgämän, äma wäpi nikektä yabäŋgärip täŋpäŋ api nak täneŋ yäk.   
\p
\v 21 Ude yäŋpäŋ nanaki Naptali iwetkuk; Gäk meme ägwäri bumik. Uwä iniken gäripi terak kuŋatkaŋ nanak säkgämän bäyak täkaŋ udewani yäk.   
\p
\v 22 Jekop ude yäŋpäŋ eruk nanaki Josep ŋode iwetkuk; Josep, gäk wain päya täga mujipi bumta pewä wädäk täkaŋ udewani yäk. Päya uwä ume gägäniken itkaŋ kubirigän äroŋirän momitä bumta iriŋ wädäk täyak.  
\v 23 Gäk ittäŋ kuŋariri äma komi gäka kokwawak nadäŋpäŋ gabäŋ ahäŋpäŋ äpatä gamneŋ yäk.  
\v 24 Täŋirä gäkä ehutpäŋ äpa gwäjiŋpäŋ pära nämo api yamben yäk. Ketka kujat kehäromi täŋpayäŋ täko uwä nanka Jekop täŋo Anutu kehäromi mähemi, unitä täŋkentäŋ gamiŋirän kehäromi nikek api iren yäk. Anutu uwä Isrel täŋo Watä Pähap ba Isrel täŋo Mobä Kujat, unitäŋo kehäromitä api täŋkentäŋ gamek yäk.  
\v 25 Bureni, nanka täŋo Anutu unitägän täŋkentäŋ gamik täyak. Anutu kehäromi mähemi uwä iron mebäri mebäri ŋode pewän ahäŋ gamik täkaŋ; Iwän punin nanik ba ume kome gänaŋ nanik, ba nanakaye mäyap, ba yawakaye imaka mäyap. Iron ude pewän ahäŋ gamik täkaŋ.  
\v 26 Nanka näkŋo kon man terak iron ahäŋ gamayäŋ täyak uwä buŋät yäpmäŋ ärok täyon pom biani biani u kaŋ yärepmirän. Ba iron u imaka säkgämän oranayetä bian yäpuŋo u imaka, kaŋ yärepmirän yäk. Täŋpäŋ Josep, gäk yäpmäŋ daniŋpäŋ notkaye yärepmitpäŋ wäpka biŋam ikek itan unita iron pähap yäyat ŋo gäka terak kaŋ äroŋ morewut yäk.   
\p
\v 27 Jekoptä Josep man ude iwetpäŋ nanaki Benjamin ŋode iwetkuk; Gäk aŋ komi tom däpmäŋpäŋ näŋpani kubä udewani yäk. Tamimaŋä tom ätu däpmäŋpäŋ pengän kudup nak täyak. Täŋpäŋ bipäda ätu däpmäŋpäŋ naŋkaŋ ätu däkumta pek täyak.   
\p
\v 28 Eruk, Jekop täŋo nanakiye uwä ini äbot-äbot ittäŋ kuŋkuŋo u Isrel kome täŋo äma äbot 12 udetä itkuŋ. Jekop nanakiye 12 u kubäkubä täŋo mebäriniye yabäŋpäŋ-nadäk täŋpäŋ uterakgän kon man yäwetkuko u äbä täretak ŋo.   
\s1 Jekop kumbänpäŋ äneŋkuŋo unitäŋo manbiŋam  
\p
\v 29-30  \x * \xo 49:29-30 \xt Stt 23:3-20\x* Jekop nanakiye man ude yäwet paotpäŋä ini kumäkta manbiŋam ŋode yäwetkuk; Näk kumbani notnayetä itkaŋken u kukta keräp täyak yäŋ nadätat. Näk kumäŋira kome nanaye oranaye äneŋkuŋken kaŋ äneŋput yäk. Kome u Kenan komeken, kome täpuri wäpi Makpela, Mamre kome edap abani käda uken itak yäk. U äma Hit nanik wäpi Efron unitäŋo piä tobät gägäniken itak, kome orana Abrahamtä ini ba äboriye äneneŋta suwaŋkuko u yäk.  
\v 31  \x * \xo 49:31 \xt Stt 25:9-10, 35:29\x* Kome uken äbekna orana Abraham yanäpi äneŋkuŋ. Täŋpäŋ meŋna nana Aisak yanäpi pähap u imaka ugän äneŋkuŋ. Webena Lea imaka u äneŋkut yäk.  
\v 32 Kome ba awaŋ uwä Abrahamtä Hit nanik täŋopäŋ suwaŋkuk. Näk u kaŋ äneŋput.  
\v 33  \x * \xo 49:33 \xt Apos 7:15\x* Eruk Jekop nanakiye man ude yäwet moreŋpäŋ patpäŋä eruk kuroŋi mugwäjiŋpäŋ waki kumbuk.   
\c 50  
\p
\v 1 Eruk nani kumbuko parirän Josep nani bäyaŋ imiŋpäŋ konäm butewaki täŋpäŋ iŋamiken iŋkuk.  
\v 2 Ude täŋpäŋ itkaŋ eruk mäden Josep nani täŋo komegup bäräŋeŋ nämo paraŋpäŋ kehäromigän pen irekta yäŋpäŋ Isip täŋo äma nadäwani ätu ŋode yäwetkuk; In imaka käbäŋi säkgämän nikek u yäpmäŋ päbä nana gupi terak ŋo kaŋ ärut imut yäk.  
\v 3 Ude yäweränä äma u Isip äma ätutä kumäŋirä täk täŋkuŋo u Jekoptä kumbänä udegän gupiken ärut imik täŋ yäpmäŋ kuŋ irirä kepma 40 ude täreŋkuk. Eruk ude täŋ moreŋpäŋ Isip nanik ämawebe Jekopta konäm butewaki täŋ yäpmäŋ kuŋirä kepma 70 ude täreŋkuk.   
\p
\v 4 Konäm butewaki täŋ yäpmäŋ kwä täreŋirän Joseptä Fero täŋo watä piä ämaniye ŋode yäwetkuk; In näka gäripi nadäkaŋ u täŋpäwä man yäyat ŋo yäpmäŋ päŋku Fero ŋode iwerut;  
\v 5  \x * \xo 50:5 \xt Stt 47:29-31\x* Nana täŋo kumäk-kumäki kadäni keräp taŋirän man kehäromi kubä ŋode näweränpäŋ yäŋkehärom taŋkut; Näkä kumbawä Kenan komeken kome muni kubä näkŋa kumäŋira äneneŋta suwaŋkutken ukengän kaŋ äneŋ yäk. Nana ude näwetkuko unita Fero gäk nepmaŋpi päŋku nana kome uken äneŋkaŋ äneŋi äyäŋutpeŋ ŋo api äbet yäk.   
\p
\v 6 Ude yäŋirän Ferotä nadäŋpäŋ kowata man Josepken ŋode tewän kuŋkuk; Gäk päŋku nankatä man gäwerirän yäŋkehärom taŋkuno udegän täŋkaŋ äneŋi kaŋ äbi yäk.  
\v 7 Ude iwerirän Josep päŋku nani Kenan kome uken äneŋkuk. Jekop änekta kuŋkuŋo u Fero täŋo äma wäpi nikek ba äma ekäni ekäni ba Isip kome täŋo intäjukun äma kuduptagän Josepkät bok kuŋkuŋ.  
\v 8 Josep webeni nanakiye ba noriye kuduptagän ba Jekop täŋo äboriye kuduptagän kuŋkuŋ. Iroŋi täpuri täpuri ukät sipsip, bulimakau unitägän Gosen kome uken itkuŋ.  
\v 9 Täŋä äma ätu karis hostä wädäwani uterak ba hos terak Josepkät penta kuŋkuŋ. Äma äbot kuŋkuŋo u kubägän nämo. Ämawebe bumta akuŋ kireŋkaŋ Jekop änekta kuŋkuŋ.   
\p
\v 10 Eruk kuŋtäŋgän Atat kome wit gupi tätuwani bägupken Jodan ume ani kukŋi udude uken ahäŋkuŋ. Eruk uken ahäŋpäŋä konäm butewaki pähap täŋkuŋ. Ude täŋpäŋ itkaŋ Josep u täŋbute-bute täŋpäŋ konäm butewaki täŋ yäpmäŋ kuŋirän kepma 7 ude täreŋkuk.  
\v 11 Konäm butewaki täŋ irirä Kenan ämawebetä yabäŋpäŋ man ŋode yäŋkuŋ; U yabäwut! Isip naniktä konäm butewaki taŋi pähap, kadäni käroŋi täŋ yäpmäŋ äbäkaŋ yäk. Ude yäŋkuŋo unita kome u wäpi Abel-Misraim yäŋ yäk täkaŋ. Wäpi u mebäri Isip nanik täŋo butewaki pähap.   
\p
\v 12-13  \x * \xo 50:12-13 \xt Apos 7:16\x* Jekop nanakiye ude täŋkuŋo uwä nani täŋo man buramiŋpäŋ Kenan kome uken äneŋkuŋ. Kome nani äneŋkuŋken u wäpi Makpela, Mamre kome dubiniken, kome Abrahamtä bian äma kubä Hit nanik wäpi Efron unita moneŋ imiŋpäŋ kome u inita yäpukken u.  
\v 14 Täŋpäkaŋ Josep nani Jekop u äneŋpäŋ yejämäŋpäŋ peŋkaŋ mäden nanakiye, noriye, wanoriye, piä ämaniye bok kuŋkuŋo u kudup äneŋi äyäŋutpeŋ Isip komeken kuŋkuŋ.   
\s1 Noriyetä Josepta umuntaŋkuŋ  
\p
\v 15 Eruk nani äneŋpeŋ äbä komeniken itkaŋ noriyetä yäŋkuŋ; Eruk apiŋo jide itkamäŋ? Josep ninta kokwawak pen nadäŋpäŋ yäwänäku imaka goret täŋ imiŋkumäŋo unita kowata udegän täŋ nimitek yäk.  
\v 16 Ude yäŋpäŋ man ŋode pewä yäpmäŋ Josepken kuŋkuk; Kadäni nanka nämo kumäŋkaŋ man ŋode niwetkuk;  
\v 17 In goret täŋkuŋ. Notjinpak Josepta waki täŋ imiŋkuŋo unita Josepken päŋku ŋode iwerut; Ninä waki täŋ gamiŋkumäŋo unita kowata nämo täŋ nimen. Momi täŋkumäŋo u peŋ nimisi yäk. Unita Josep, nin nanka täŋo Anutu unitäŋo piä ämaniyetä ŋode gäwetkamäŋ; Nantä man ude niwetkuko unita butewaki nadäŋ nimiŋpäŋ mominin nämo yäpmäŋ kuŋaren yäk. Yäŋirä Joseptä nadäŋpäŋ konäm kotkuk.   
\p
\v 18 Josep ude täŋirän noriye dubiniken äbäŋpäŋ iŋami yäpä äpmoŋpäŋ patkaŋ ŋode iwetkuŋ; Nin apiŋo gäkŋo watä piä äma ude itkamäŋ yäk.  
\v 19 Yäŋirä Joseptä yäwetkuk; In näka umuntäneŋtawä yäk. Näk Anutu täŋo bägup yäpmäŋpäŋ Anutu bumik täga nämo iret.  
\v 20 In bian näk yäpäwakta man yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä waki u yäpmäŋ äyäŋutpäŋ imaka täga kubä ŋode pewän ahäŋkuk; Ämawebe mäyaptä nakta jop itpäŋ kumnaŋi upäŋkaŋ Anututä intäŋo waki yäpmäŋ äyäŋutpäŋ näkä terak täŋkentäk pähap pewän ahäŋirän näkä in täŋkentäŋ tamitat ŋo.  
\v 21 Unita in nadäwätäk täneŋtawä. Näk täŋkentäŋ tamiŋira in ba nanakjiye täga api itneŋ yäk. Josep noriye man säkgämän ude yäwettäyon noriye umun pähap nadäŋkuŋo u paotkuk.   
\s1 Josep kumbuko unitäŋo manbiŋam  
\p
\v 22 Eruk Josep täŋo kumäk-kumäki kadäni keräp taŋirän Jekop täŋo äboriye ukät Isip kome it yäpmäŋ kuŋirän obaŋ 110 täreŋirän kumbuk. Unitäŋo manbiŋam ŋode;  
\v 23 Josep nämo kumäŋkaŋ nanaki monäni wäpi Efraim unitäŋo nanakiye oraniye yabäŋkuk. Ba kodak irirän nanaki tuäni wäpi Manase unitä nanaki kubä wäpi Maki bäyaŋkuk. Eruk Maki unitäŋo nanakiye ahäŋirä Joseptä inita iwoyäŋpäŋ watäni it yämiŋkuk.   
\p
\v 24 Eruk Joseptä kumbayäŋ nadäŋkaŋ noriye yäŋpäbä yepmaŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Eruk näk kumbayäŋ täropäŋkaŋ Anututä ini inta watä api it tamek yäk. Täŋpäŋ in yäŋ-täkŋat yäpmäŋ kome ŋo kakätäŋpeŋ kome kubäken api tepmaŋpek. Kome u Anututä Abraham, Aisak kenta Jekopta bureni api tamet yäŋ yäwetkukken u api yäŋ-täkŋat päŋku api tepmaŋpek yäk.  
\v 25  \x * \xo 50:25 \xt Kis 13:19; Jos 24:32; Hib 11:22\x* Man ude yäŋpäŋ noriye ŋode yäwetkuk; In ŋode täneŋta yäŋkehärom tawut. Anututä tämagurirän Isip kome ŋo peŋpeŋ kunayäŋ täŋpäŋä näk kumbayäŋ täro u näkŋo kujatna imaka, yäpmäŋkaŋ kaŋ kut yäk. Ude yäwerirän yäŋkehärom taŋkuŋ.   
\p
\v 26 Täŋpäkaŋ Josep obaŋ 110 täreŋirän Isip komeken kumbuk. Kumbänkaŋ Isip nanik täŋo äma nadäwani ätutä komegup nämo parawekta imaka käbäŋi täga nikek gupi terak ärutkaŋ bokis gänaŋ peŋpäŋ äneŋkuŋ.