\id ACT - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h Aposoro 
\toc2 Aposoro 
\toc1 Aposoro 
\mt1 Aposoro  
\mt2 Jesu täŋo biŋamtä komeni komeni weŋ patkuko unitäŋo manbiŋam  
\c 1  
\s1 Jesutä Munapik iniŋ kirekta yäŋkuk  
\p
\v 1-2  \x * \xo 1:1-2 \xt Luk 1:3; Mak 16:19; Luk 24:49-51\x* Eruk, äma ärowani Tiofilus, man ŋo gäwera nadä;  
\m Manbiŋam pengän täŋpäŋ tamiŋkuro uwä\f + \fr 1:1-2 \ft Manbiŋam Luktä pengän kudän täŋkuko uwä miti wäpi Luk\f* ŋode kudän täŋkut; Imaka imaka Jesutä yäput peŋpäŋ täŋkuko u ba ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täŋkuko u kudup kudän täŋkut. Imaka täŋkuk ba yäŋ yäpmäŋ äbukken unitä päbä Nanitä yäŋikŋat yäpmäŋ äroŋkuk-ken u kudup kudän täŋkut. Jesu uwä kunum gänaŋ ärowayäŋ keräp taŋirän äma mani biŋam yäpmäŋ kuŋatta yäpmäŋ daniŋkuko u ahäŋ yämiŋkuk. Ahäŋ yämiŋpäŋ Munapik täŋo kehäromi terak epän man yäwetkuk.  
\v 3  \x * \xo 1:3 \xt Luk 24:36-49; Apos 10:41\x* Eruk komi nadäŋpäŋ kumbuko u punin terak kadäni mäyap ahäŋ yämiŋpäŋ paot täŋirän kepma 40 ude täreŋkuk. Ahäŋ yämiŋpäŋ kudän mebäri mebäri täŋirän bureni-inik kodak itak yäŋ nadäŋkuŋ. Kadäni kadäni ahäŋ yämiŋpäŋ Anututä intäjukun it yämiŋirän gämoriken iritta man yäwet täŋkuk.  
\v 4  \x * \xo 1:4 \xt Luk 24:49; Jon 14:16-17; Apos 2:33\x* Täŋkaŋ kadäni kubä penta itkuŋ-ken uken ŋode yäwetkuk; In Jerusalem nämo peŋpeŋ kuneŋ yäk. Ini ugän itkaŋ, iron Nantä tamikta yäŋkehärom täwani täwetkuro ukeŋonita kaŋ itsämbut.  
\v 5  \x * \xo 1:5 \xt Mat 3:11\x* Jontä ämawebe ume-inikpäŋ ärut yämik täŋkuko upäŋkaŋ kadäni keräpigän itkaŋ Anututä Munapikpäŋ api uwäktäŋ tamek yäŋ yäwetkuk.   
\p
\v 6  \x * \xo 1:6 \xt Luk 24:21\x* Eruk kadäni penta itkuŋ-ken uken aposoro unitä ŋode iwet yabäŋkuŋ; Ekäni, gäk kadäni ŋoken Rom gapman yäwat kireŋiri Isrel ämawebe nintä bian itkumäŋo ude ninin keran api itne ba nämo?  
\v 7  \x * \xo 1:7 \xt Mak 13:32\x* Ude iweräwä kowata ŋode yäwetkuk; Intä nadäkta yäŋ tamani uyaku, kepma ba kadäni Nantä iniken nadäk ärowani uterak peŋkuko u nadäneŋ. Upäŋkaŋ nämo. Kadäni ba kepma Nantä ini-tägän nadätak.  
\v 8  \x * \xo 1:8 \xt Mat 28:19; Luk 24:48; Apos 2:32, 3:15; Apos 5:32\x* Täŋpäkaŋ kämiwä Kudupi Munapiktä inken äpäŋpäŋ kehäromi tamänkaŋ näkŋo manbiŋam yäŋahäk äma api täneŋ. Täŋpäŋ inä näkŋo manbiŋam Jerusalem yotpärare-kentä yäŋahäŋ yäpmäŋ Judia ba Samaria komeken api kuneŋ. Yäŋahäŋ yäpmäŋ kuŋirä komeni komeni kudup api kuŋat morewek yäk.   
\p
\v 9  \x * \xo 1:9 \xt Jon 6:62\x* Jesutä man ude yäwet morewänkaŋ aposoro dapuri terak Anututä imagut yäpmäŋ kunum gänaŋ äroŋkuk. Äroŋirän gubamtä uwäk täŋirän ijiwä waŋkuŋ.  
\v 10  \x * \xo 1:10 \xt Luk 24:4\x* Ijiwä wawäpäŋ doraŋpäŋ dapun pen täŋ irirä äma yarä tek paki nikek unitä bäräŋeŋ ahäŋ yämiŋkumän.  
\v 11  \x * \xo 1:11 \xt Mat 26:64; Luk 21:27\x* Ahäŋ yämiŋpäŋ yäwetkumän; Galili nanik in imata kunum terak dapun käroŋ täŋ itkaŋ? Jesu dapunjin terak kunum gänaŋ ärotak uwä ärotak udegän ittäŋgän äneŋi äpäŋirän api käneŋ yäk.   
\s1 Judas täŋo komenita äma kubä kaŋ-ahäŋkuŋ  
\p
\v 12  \x * \xo 1:12 \xt Luk 24:50-53\x* Täŋpäkaŋ iwaräntäkiyetä man ude nadäŋpäŋ Olip Pom peŋpäŋ äyäŋutpeŋ äpämaŋ Jerusalem kuŋkuŋ. (Olip Pom uwä Jerusalem dubinken itak, ban nämo, 1 kiromita ude.)  
\v 13  \x * \xo 1:13 \xt Mat 10:2-4\x* Eruk, Jerusalem äroŋpäŋ yot ini irani-ken äro itkuŋ. U wäpi ŋode; Pita, Jon, Jems, Andru, Filip, Tomas, Batorom, Matiyu, Alfias täŋo nanaki wäpi Jems, Saimon Selot yäŋ iwerani, ba Jems täŋo nanaki wäpi Judas.  
\v 14  \x * \xo 1:14 \xt Jon 6:42, 7:5\x* Äma udetä kadäni kadäni äbä kubä-kengän itpäŋ Anutu-ken yäŋapik täk täŋkuŋonik. Jesu täŋo miŋi wäpi Maria ukät webe ätu ba Jesutä iniken noriye penta itkaŋ yäŋapik täŋkuŋonik.   
\p
\v 15 Eruk kepma kubä nadäkinik täŋpanitä käbeyä täŋkuŋ. Ämawebe 150 ude bumik unitä itkuŋ. Irirä Pitatä bämopi-ken akuŋpäŋ ŋode yäwetkuk;  
\v 16  \x * \xo 1:16 \xt Sam 41:9\x* Notnaye, bian Munapiktä intäjukun äma Devit magärirän Anutu täŋo man kudän kubä täŋkuko u Judas terak bureni ahäkta yäwani yäk. Man kudän täŋkuko udegän Judas uwä iwan yäŋ-yäkŋat päbä yepmaŋpän Jesu iŋitkuŋ.  
\v 17 Judas uwä ninkät nanik kubä ba epän nintä yäpumäŋo udegän yäpuk yäk.  
\v 18  \x * \xo 1:18 \xt Mat 27:3-10\x* Täŋpäkaŋ äma unitä waki täŋkuko unita moneŋ yäpuk. Moneŋ upäŋ kome suwaŋkuk. Täŋpäkaŋ kadäni kubä kome suwaŋkuk-ken maŋutpäŋ koki däpmäŋ weŋpäŋ koki kudup kwawak abuŋ yäk.  
\v 19 Ude täŋirän Jerusalem yotpärare-ken nanik päke unitä manbiŋam u nadäŋpäŋ kome u wäpi Nägät Kome yäŋ yäŋkuŋ. (Nägät Kome uwä iniken man terak Akeldama.)  
\v 20 Täŋpäkaŋ man Sam kubäken ŋode kudän täwani;  
\b  
\q1 \qt Tähani u jop parirän ämatä yäpneŋtawä.\qt* \rq Sam 69:25\rq*  
\b  
\m Täŋpäkaŋ man kubä pen ŋode;  
\b  
\q1 \qt Äma kudupi kubätä komenita epän kaŋ yäpän yäk.\qt* \rq Sam 109:8\rq*   
\b  
\p
\v 21-22  \x * \xo 1:21-22 \xt Jon 15:27\x* Pitatä ude yäŋpäŋ pen ŋode yäkgän täŋkuk; Eruk, Judas täŋo kome yäpmäkta äma, nin ba Ekäni Jesu-kät kadäni käroŋi penta kuŋarani kubä kaŋ kaŋ-ahäna. Jontä ume ärut imänkaŋ epäni yäput peŋkuk kadäni uken nin niwarän täŋpäŋ kuŋat yäpmäŋ äbäŋirän kunum gänaŋ äroŋkuko äma kubä u kudup kaŋpäŋ nadäwani kaŋ kaŋ-ahäna yäk. Kaŋ-ahänakaŋ täŋkentäŋ nimänpäŋ Jesu kumäŋpeŋ akuŋkuko unitäŋo manbiŋami u yäŋahäŋitna kome kaŋ tokŋewän.   
\p
\v 23 Pitatä man ude yäwänkaŋ äma yarä yabäŋ ahäŋkuŋ. Kubä Josep-Basabas, wäpi kubä Jastus. Kubä wäpiwä Matias.  
\v 24-25  \x * \xo 1:24-25 \xt Jon 2:25\x* Yabäŋ ahäŋpäŋä yäŋapik man ŋode yäŋkuŋ; Ekäni, gäk ämawebe kuduptagän täŋo bänep käwani. Unita gäk äma yarä ŋoken nanik kubä netäpäŋ yäpmäŋ danitan u niwoŋäreŋiri iwetpena Judas täŋo kome yäpmäŋkaŋ aposoro epän kaŋ täŋpän. Judas uwä epäni peŋpäŋ kome waki ini päŋku irekta biŋam yäŋ imani-ken kuŋkuko unita.  
\v 26 Ude yäŋpäŋ mobä pipiyäwani kubä yäpmäŋkaŋä kukŋi äma kubäta iwoyäŋkuŋ, kukŋi äma kubäta iwoyäŋkuŋ. Täŋkaŋ maŋpä ärowäkaŋ maŋpäŋä Matiasta iwoyäŋkuŋo unitä kwawak ahäŋkuk. Ude täŋpänkaŋ aposoro 11 ukät kuŋatta teŋkuŋ.   
\c 2  
\s1 Munapiktä nadäkinik täŋpani terak äroŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 2:1 \xt Wkp 23:15-21; Lo 16:9-11\x* Täŋpäŋ kepma Jesutä kumbuko unitä päbä kepma 50 ude täreŋirän Juda täŋo orekirit kubä wäpi Pentikos ahäŋkuk. Ahäŋirän Jesuta nadäkinik täŋpani ämawebe yot kubä-kengän irirä imaka kubä ahäŋ yämiŋirän nadäŋkuŋ;  
\v 2 Pengänä mämä taŋi pähap kubä, mänit mämä pähap ude kunum gänaŋ naniktä yot itkuŋ-ken u ahäŋkuk. Ahäŋirän nadäŋpäŋ dapun täŋpäŋ yabäŋkuŋ;  
\v 3  \x * \xo 2:3 \xt Mat 3:11\x* Imaka kubä kädäp mebet udewani unitä imätkaŋ äma kubäkubä terak ijiŋ yäpmäŋ kuŋirä.  
\v 4  \x * \xo 2:4 \xt Apos 4:31; Apos 10:44-46; Apos 19:6; Mak 16:17\x* Ijiŋirä Ekäni täŋo Munapiktä ämawebe kubäkubä terak äroŋkuk. Munapiktä ämawebe terak äroŋkaŋ meni täŋpidäm taŋirän uterakgän man kotäk mebäri mebäri yäŋkuŋ.   
\p
\v 5 Kadäni ukengän Juda ämawebe Anutu oraŋ imani mäyap kome uken-uken naniktä abä Jerusalem yotpärare-ken itkuŋ.  
\v 6 Itkaŋ mämä pähap u nadäŋpäŋä Munapiktä äpä mämä täŋkuk-ken ugän abä tokŋeŋ moreŋkuŋ. Abä tokŋeŋ moreŋpäŋ nadäŋkuŋ; Jesuta nadäkinik täŋpani ämawebetä ämawebe päke äbuŋo unitäŋo man kotäk iniken iniken terak yäŋirä nadäŋpäŋ nadäwä inide kubä täŋkuk.  
\v 7  \x * \xo 2:7 \xt Apos 1:11\x* Nadäŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋpäŋ jäkjäk yäŋkuŋ. Jäkjäk yäŋpäŋ yäŋkuŋ; Ai! Äma ŋowä Galili komeken nanikgän.  
\v 8 Upäŋkaŋ jide täŋpäŋ nininken nininken man terak yäŋirä nadäkamäŋ? Ninä kome kubäken nanikgän nämo.  
\v 9-10  \x * \xo 2:9-10 \xt 2Ti 1:15\x* Nin ätu Patia nanik, ätu Midia nanik, ätu Elam nanik, ätu Mesopotemia nanik, ätu Judia nanik, ätu Kapadosia nanik, ätuwä Pontus nanik, ätu Esia nanik, ätu Frikia nanik, ätu Pamfilia nanik, ätu Isip nanik, ätu Libia kome Sairini yotpärare-ken nanik, ätu Rom nanik yäk.  
\v 11 Rom nanik uwä Juda äma bureni ba äma ätu Juda nanik täŋo kädet iwarani. Täŋpäŋ äma ätu Krit nanik, Arebia nanik yäk. Ninä kome uken-uken nanik upäŋkaŋ äma itkaŋ ŋo Anutu täŋo täktäki inipärik kubä unitäŋo manbiŋam nininken nininken man terak yäŋahäŋirä nadäkamäŋ! yäk.  
\v 12 Ude yäŋpäŋ kikŋutpäŋ-nadäwätäk bumta täŋkuŋ. Nadäwätäk täŋpäŋ ini-tägän man yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Wära! Ŋo jide ahätak?  
\v 13 Ude yäŋirä äma ätutä yäŋärok man ŋode yäŋkuŋ; Ude nämo! yäk. U wain ume taŋi naŋpäŋ nadäk-nadäki paoräkaŋ man ŋo yäkaŋ yäk.   
\s1 Pitatä man mebäri yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk  
\p
\v 14 Ude yäŋirä Pitakät noriye 11 ämawebe iŋamiken akuŋpäŋ Pitatä gera terak ŋode yäwetkuk; Juda nanik in ba ämawebe päke uken-uken nanik äbäŋo Jerusalem yotpärare-ken itkaŋ ŋo in juku peŋirä imaka ahätak ŋonitäŋo mebäri täwera nadäwut;  
\v 15 In äma itkamäŋ ŋo wain ume naŋkaŋ täŋguŋguŋ täkamäŋ yäŋ nadäkaŋ, upäŋkaŋ nämoinik yäk. 9'kirok tamimaŋ apiinik täyak ŋopäŋkaŋ jide täŋpäŋ täŋguŋguŋ täkamäŋ?  
\v 16 Nadäkaŋ? Imaka ahäŋirän käkaŋ ŋonita profet biani kubä wäpi Joeltä ŋode yäŋahäŋkuk;   
\b  
\q1
\v 17  \qt Anututä ŋode yäyak; Tärektärek kadäni-kenä Munapikna ämawebenaye kuduptagänta kireŋ yämiŋira kudän mebäri mebäri api pewä ahäneŋ yäk.\qt*  
\q2 \qt Äpetjiye nanaktä näkŋo mena jinom yäpmäŋpäŋ api yäŋahäk täneŋ.\qt*  
\q1 \qt Ba gubaŋitä kudän kudupi ayäbu ude api käneŋ,\qt*  
\q2 \qt Ba ämawebe tägawanitä näkŋo kudän däpmonken api yabäk täneŋ.\qt*   
\q1
\v 18  \qt Bureni, kadäni uken näkŋaken Munapik epän ämawebenaye terak imaka, api piŋ yäbaret yäk.\qt*  
\q2 \qt Piŋ yäbarira unitä mena jinom yäpmäŋpäŋ api yäŋahäk täneŋ yäk.\qt*   
\q1
\v 19-20  \qt Täŋkaŋ Ekäni täŋo kadäni pähap, iniken mebäri säkgämän kwawak pewän ahäwayäŋ täyak u nämo ahäŋirän näk kudän kudupi mebäri mebäri kunum gänaŋ ba kome terak api pewa ahäneŋ yäk.\qt*  
\q2 \qt Nägät, kädäp mebet, ba gupe pähap api ahäneŋ yäk. Edaptä bipmäŋ urani api täŋpek. Ba komepaktä nägätgämän ude api peŋyäŋewek. \qt*   
\q1
\v 21  \x * \xo 2:21 \xt Rom 10:13\x* \qt Kadäni uken äma kubätä Ekänitä täŋkentäŋ namän yäŋkaŋ gera yäŋirän Ekäni uwä imagutpäŋ tewän inita biŋam api irek yäk.\qt* \rq Jol 2:28-32 \rq*   
\b  
\p
\v 22  \x * \xo 2:22 \xt Jon 3:2\x* Ude yäŋpäŋ Pitatä yäwetkuk; Eruk Isrel ämawebe, näkä man ätu täwera nadäwut; Jesu Nasaret yotpärare-ken nanik unita täwerayäŋ. Anututä kehäromi imiŋirän in bämopjin-ken itpäŋ epän kehäromi nikek ba kudän kudupi Anutu-ken nanik täŋirän kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. Kudän täŋkuko unitä mebärini yäŋahäŋirän u Anututä iniŋ kireŋpewän äpuk yäŋ kaŋpäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 23  \x * \xo 2:23 \xt Apos 4:28; 1Pi 1:20\x* Uwä Anututä nadäŋirän patkuko ude, ba yäŋtäreŋ imiŋkuko udegän, ketjin terak äroŋirän intä iwan täŋ imiŋkuŋ. Inä Anututa nämo nadäŋ imanita iniŋ kireŋirä päya kwakäp terak utpewä kumbuk.  
\v 24  \x * \xo 2:24 \xt Apos 3:15\x* Upäŋkaŋ Anututä äma uwä kumbani-ken nanik äneŋi yäpmäŋ päŋaku teŋkuk. Anututä nadäwän patkuko ude kumäŋ-kumäŋtä äma u täga iŋitnaŋi nämo unita kumäŋ-kumäŋ täŋo komi pähap u ketäreŋ imiŋkuk.  
\v 25 Täŋkaŋ unitagän Devittä man ŋode yäŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Näk Ekäni kakinik täŋpäŋ nämo kakätäk täyat.\qt*  
\q2 \qt U kadäni kadäni dubina-ken it täyak unita imaka kubätä näk täga nämo täŋpewän umuntäwet yäk.\qt*   
\q1
\v 26  \qt Unita bänepnatä gäripi nadäŋpäŋ menatä oretoret pähap täyak yäk. \qt*  
\q2 \qt Ba gupna imaka, Anututä täŋ namayäŋ täyak unitagän pidäm täyak yäk.\qt*   
\q1
\v 27  \x * \xo 2:27 \xt Apos 13:35\x* \qt Täŋpäkaŋ kudupi ämaka näk nabäŋ äwaräkuk täŋiri kumäŋ-kumäŋ komeken itpäŋ nämo api parawet yäk.\qt*   
\q1
\v 28  \qt Nämoinik, gäkä irit täŋo kädet näwoŋäreŋkuno unita dubika-ken itkaŋ bänep oretoret terak api kuŋaret yäk.\qt* \rq Sam 16:8-11 \rq*   
\b  
\p
\v 29  \x * \xo 2:29 \xt 1Kin 2:10; Apos 13:36\x* Notnaye, Devittä man ude yäŋkuko unita oranin Devit täŋo manbiŋam kwawak ŋode täwera nadäwut; U kumbänpäŋ äneŋkuŋ. Unitäŋo awaŋ uwä ninken ŋo pen itak yäk.  
\v 30  \x * \xo 2:30 \xt 2Sml 7:12; Sam 89:3-4; Sam 132:11\x* Upäŋkaŋ Devit ini uwä profet itkuko unita ŋode nadäŋkuk; Anututä oranaye äbotken nanik kubä kaŋ-ahäwänkaŋ intäjukun äma näkä itat ude irekta api tewek yäŋ nadäŋkuk. Anututä ude täkta ini wäpi terak yäŋkehärom taŋkuko unita ude nadäŋkuk.  
\v 31  \x * \xo 2:31 \xt Sam 16:10\x* Ude nadäŋpäŋ mebäri-ken umu Kristo täŋo akukakukita yäŋkuk. Mebäri unita ŋode yäŋkuk; Anututä kaŋ-äwaräkuk täŋirän kumäŋ-kumäŋ komeken itpäŋ nämo api parawek yäk.  
\v 32  \x * \xo 2:32 \xt Apos 1:8\x* Eruk, Jesu uwä Anututä kumbani-ken nanik yäpmäŋ päŋaku teŋirän nin kudup dapunintä kaŋkumäŋ.  
\v 33  \x * \xo 2:33 \xt Apos 1:4, 7:55-56\x* Täŋpäŋ äroŋkuko Anutu täŋo keri bure käda wäpi biŋam ikek itak. Itkaŋ Munapik ninta biŋam yäŋ nimani u Jesutä Nani-ken nanik yäpmäŋpäŋ piŋ nibatak ŋo yäk. Piŋ nibatak unitäŋo mebäri kaŋpäŋ nadäkaŋ ŋo.  
\v 34-35 Täŋpäkaŋ Devit ini uwä kunum gänaŋ nämo äroŋkuk. Mangän ŋode yäŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Ekänitä näkŋo ekänina iwetkuk;\qt*  
\q2 \qt Abä ketna bure käda iriri iwankaye äbot gämotka-kengän kaŋ yepmaŋpa yäk.\qt* \rq Sam 110:1 \rq*   
\b  
\m
\v 36  \x * \xo 2:36 \xt Apos 5:30-31\x* Unita Isrel ämawebe in kudup nadäkinik ŋode täŋput; Inä Jesu päya kwakäp terak utkuŋo u Anututä iwoyäŋpäŋ Ekäni intäjukun-inik irekta teŋkuk. Ba Jesu u Kristo, ämawebenaye yämagurekta iwoyäwani ubayäŋ yäŋpäŋ yäŋkwawa taŋkuk yäk.   
\s1 Ämawebe mäyaptä bänepi sukureŋkuŋ  
\p
\v 37  \x * \xo 2:37 \xt Luk 3:10,12; Apos 16:30\x* Täŋpäkaŋ Pitatä man yäŋkuko uwä ämawebe bänepi yäpurinik täŋpäpäŋ Pitakät aposoro ätu ŋode yäwetkuŋ; Eruk notniye, nin jide tänayäŋ?  
\v 38  \x * \xo 2:38 \xt Luk 24:47; Apos 3:19\x* Yäŋirä Pitatä yäwetkuk; In kuduptagän injin injin bänepjin sukurewäkaŋ Jesu Kristo wäpi terak ume ärut tamiŋirä momijin kaŋ paorän yäk. Ude täŋirä Anututä Kudupi Munapik, bänep ironita api tamek yäk.  
\v 39  \x * \xo 2:39 \xt Ais 57:19\x* Imata, bian Ekäni Anutunintä injinta ba nanakjiyeta ba ämawebe komeni komeni it yäpmäŋ kukaŋ u inita yämagurayäŋ täyak u kuduptagän Kudupi Munapik tamikta yäŋkehärom taŋkuk yäk.   
\p
\v 40  \x * \xo 2:40 \xt Lo 32:5; Plp 2:15\x* Pitatä man ätukät yäpurärätpäŋ umun man ba jukuman ŋode yäwetgän täŋkuk; Inä äma waki täŋpani äbot ŋo kowata yäpnayäŋ täkaŋ uwä yabäŋ umuntaŋ yepmaŋpeŋ äbäŋirä tämagutnayäŋ yäk.  
\v 41  \x * \xo 2:41 \xt Apos 2:47, 4:4; Apos 5:14\x* Täŋpäkaŋ kepma ugän ämawebe 3000tä Pitatä Jesu täŋo manbiŋam yäwerirän nadäŋpäŋ iyap täŋirä ume ärut yämiŋirä Jesu täŋo äbotken yäput peŋkuŋ.  
\v 42  \x * \xo 2:42 \xt Apos 20:7\x* Ude täŋpäŋ aposorotä Jesu täŋo kädet niwetpäŋ niwoŋärewut yäŋpäŋ nadäkinik täŋpani päke unitä ehutpäŋ kepmani kepmani abä kubä-kengän it täŋkuŋonik. Täŋpäŋ bänep kubägän terak täŋkentäk kowata kowata täŋpeŋ kuŋatkaŋ kubä-kengän itpäŋ käräga\f + \fr 2:42 \ft Kärägata yäyak uwä Ekäni täŋo däkum naknakta yäyak\f* naŋit Anutu-ken yäŋapik epän täŋit täk täŋkuŋonik.   
\s1 Bänep kubägän täŋpäŋ säkgämän itkuŋ  
\p
\v 43  \x * \xo 2:43 \xt Apos 5:11\x* Kadäni uken aposorotä kudän kudupi ämatä tänaŋi nämo täŋit, Anutu täŋo kehäromi kwawak pewä ahäŋirä ämawebe mäyaptä Anututa nadäwä inide kubä täŋkuŋ.  
\v 44  \x * \xo 2:44 \xt Apos 5:12, 6:8; Apos 4:32-35\x* Täŋpäkaŋ nadäkinik täŋpani päke unitä änok kubägän itpäŋ tuŋum imaka kudup uwä nin kuduptagän täŋo yäŋ nadäŋpäŋ täŋkentäk kowata kowata täk täŋkuŋonik.  
\v 45 U komeni ba tuŋumi äma ätuta yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpmäŋpäŋ noripaki kubä imaka kubäta wäyäkŋewänä täŋkentäŋ imik täŋkuŋonik.  
\v 46  \x * \xo 2:46 \xt Luk 24:53\x* Täŋpäŋ kepma kepma kudupi yot gänaŋ äro kubä-kengän itpäŋ Anutu iniŋoret täŋkuŋonik. Täŋkaŋ ketem ba käräga uwä, yot kubäkubäken penta itpäŋ bänep kubägän peŋpäŋ oretoret terak nak täŋkuŋonik.  
\v 47  \x * \xo 2:47 \xt Apos 2:41, 6:7; Apos 11:21,24\x* Täŋkaŋ kadäni kadäni Anutu wäpi yäŋpäŋ iniŋoret täŋkuŋonik. Säkgämän ude kuŋarirä ämawebe kuduptä gäripi nadäŋ yämik täŋkuŋonik. Täŋpäkaŋ kepmani kepmani Ekänitä epän täŋirän ämawebe ätu bänep sukureŋpäŋ Anututa biŋam täŋpäŋ nadäkinik täŋpanitä äbotken yäpurärät täŋkuŋonik.   
\c 3  
\s1 Pitatä äma kubä yäpän tägaŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 3:1 \xt Apos 10:3,9,30\x* Eruk kadäni kubäta Pita kenta Jon kudupi yot gänaŋ ärodayäŋ kuŋkumän. U Anutu-ken yäŋapik man yäkyäk kadäni, 3'kirok bipäda kuŋkumän.  
\v 2  \x * \xo 3:2 \xt Jon 9:1; Apos 14:8\x* Kuŋpäŋä kaŋkumän; Äma kubä, miŋitä inide kwäyähäneŋ bäyaŋpäŋ tewani u irirän. Äma uwä kepma kepma noriyetä yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku kudupi yot täŋo yäma kubä, wäpi Yäma Säkgämän uken tek täŋkuŋonik. Tewäkaŋ äma unitä ämawebe kudupi yot gänaŋ äroŋirä yabäŋpäŋ moneŋta ketkewat täŋkukonik.  
\v 3 Eruk Pita kenta Jon kudupi yot gänaŋ äroŋirän äma kwäyähäneŋ täŋpani unitä yabäŋpäŋ moneŋta yäŋapiŋkuk.  
\v 4  \x * \xo 3:4 \xt Apos 14:9\x* Yäŋapiŋirän Pita kenta Jontä kaŋ täpäneŋpäŋ Pitatä man ŋode iwetkuk; Nibä! yäk.  
\v 5 Yäwänä äma unitä imaka kubä käwep namida yäŋ yäkamän yäŋkaŋ dapun täropigän yabäŋkuk.  
\v 6  \x * \xo 3:6 \xt Apos 3:16, 4:10; Apos 16:18\x* Täŋirän Pitatä iwetkuk; Näk moneŋ nämo upäŋkaŋ imaka kubä näkken itak u täga gamayäŋ. Uwä ŋode; Jesu Kristo Nasaret nanik unitäŋo wäpi terak ŋode gäwetat; Gäk pidäm taŋpäŋ akuŋkaŋ ku! yäk.   
\p
\v 7 Ude iwetpäŋ Pitatä äma kwäyähäneŋ täŋpani unitäŋo keri bure käda iŋitpäŋ täŋkentäŋ imiŋpäŋ päŋaku teŋkuk. Teŋirän uterakgän äma unitäŋo gukuri kuroŋi kehärom taŋkuŋ.  
\v 8  \x * \xo 3:8 \xt Jon 5:14; Apos 14:10\x* Ude täŋpäŋ pidäm taŋpäŋ akuŋpäŋ kuŋat yabäk-yabäk täŋkuk. Täŋkaŋ Pita Jon-kät kuŋkaŋ äma unitä täŋoret terak kumaŋ Anutu wäpi iniŋ orettäŋ kudupi yot yewa gänaŋ äroŋkuŋ.  
\v 9-10 Äma u akumaŋ kuŋatkaŋ Anutu wäpi iniŋ orerirän ämawebetä kaŋpäŋ ŋode nadäŋkuŋ; Äma ŋo kwäyähäneŋ täŋpani Yäma Säkgämän-ken moneŋta yäŋapiwani ukeŋo! yäk. Ude kaŋpäŋ nadäwä inide kubä täŋpäpäŋ jäkjäk yäŋkuŋ.   
\s1 Pitatä kudupi yot gänaŋ manbiŋam yäŋahäŋkuk  
\p
\v 11 Täŋpäkaŋ ämawebe päke u biŋam u nadäŋkaŋ kikŋutpäŋ bäräŋeŋ kumaŋ kudupi yot täŋo bägup moräki wäpi Solomon täŋo bägup, Pita Jontä itkumän-ken u kuŋpäŋ kaŋkuŋ; Äma kwäyähäneŋ täŋpani unitä Pita kenta Jon kerigän yäpmäŋ wädäŋkaŋ irirän.  
\v 12 Ämawebetä bäräŋeŋ äbäŋirä yabäŋpäŋ Pitatä yäwetkuk; Isrel ämawebe, imaka dapunjin-ken ahätak ŋonita imata kikŋutpäŋ-nadäwätäk täkaŋ? Ba dapun taŋi imata nibäkaŋ? In nekta ŋode käwep nadäkaŋ; Iniken kehäromi terak, ba ini äma siwoŋi unita äma ŋo yäpän tägawäpäŋ tewän kuŋatak ŋo. Ude nämo!  
\v 13  \x * \xo 3:13 \xt Kis 3:6,15; Mat 22:32; Luk 23:13-25; Apos 2:23, 7:32\x* Oranin Abraham, Aisak ba Jekop täŋo Anututä epän ämani Jesu unita wäpi biŋam ärowani imiŋkuk. Imiŋkuko upäŋkaŋ inä äma u iwan keri terak teŋkuŋ. Täŋpäkaŋ kadäni Pailattä jop tewa kwän yäŋ yäŋirän intä nämoinik yäŋ yäŋpäŋ Jesuta mäde ut imiŋkuŋ.  
\v 14 Jesu u kudupi, siwoŋi-inik upäŋkaŋ intä unita bitnäŋpäŋ Pailat iweräpäŋ äma kumäŋ-kumäŋ urani kubä jop tewän kuŋkuk yäk.  
\v 15  \x * \xo 3:15 \xt Apos 1:8, 2:36; Apos 4:10\x* Bureni! Inä irit täŋo mähemi urä kumbukopäŋ Anututä kumbani-ken nanik yäpmäŋ päŋaku kwawak peŋirän kaŋkumäŋo u täwet ahäkamäk yäk.  
\v 16 Täŋpäkaŋ Jesu u, unita nadäkinik täŋpäŋ wäpi biŋam kehäromi terakgän äma intä kaŋpäŋ nadäwani ŋokeŋo tägatak yäk. Bureni, nadäkinik Jesutä pewän ahäk täkaŋ unitä äma dapunjin-ken itak ŋo yäpän tägakaŋ.   
\p
\v 17  \x * \xo 3:17 \xt Luk 23:34; 1Ti 1:13\x* Upäŋkaŋ notnaye, in ba watä ämajiyetä mebärini nämo nadäwä tärewäpäŋ Jesuta kädet ude täŋ imiŋkuŋ yäŋ nadätat.  
\v 18  \x * \xo 3:18 \xt Luk 24:27\x* Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ ŋode nadäwut; Anututä bian profet kudup meni terak iniken iwoyäwani Kristotä komi nadäŋpäŋ api kumbek yäŋ yäŋahäk täŋkuk. Eruk, kudän intä täŋ imiŋkuŋo uterak Anututä täŋpewän iniken man biani u bureni ahäŋkuk.  
\v 19  \x * \xo 3:19 \xt Apos 2:38\x* Unita in bänep nadäk-nadäk waki u mäde ut imiŋpäŋ bänepjin sukureŋpäŋ Anutu-ken kut! Ude täŋirä Anututä momijin täga api ärut tamek yäk.  
\v 20 Ba Ekäni ini uwä bämopjin-ken it tamiŋpäŋ api täŋpidäm taŋ tamik täŋpek. Ba Jesu, Anututä äma in wakiken nanik tämagutta bian iwoyäŋ tamiŋkuko u imaka, api tamek yäk.  
\v 21 Täŋpäkaŋ apiŋowä Jesu kunum gänaŋ itkaŋ kadäni Anututä imaka imaka kudup täŋkodak takta peŋkuko, kadäni unita itsämäŋtak. Kadäni unita bian Anututä iniken profet kudupiniye u meni terak yäŋahäŋkuk.  
\v 22  \x * \xo 3:22 \xt Lo 18:15,18-19; Apos 7:37\x* Täŋpäkaŋ bian profet udewani kubä wäpi Moses unitä ŋode yäŋkuk; Anutu Ekänijin unitä notjinpak kubä profet näk ŋodewani ahäkta api iwoyäwek yäk. Äma u ahäŋpäŋ man kädet täwerirän nadäŋpäŋ inä unitäŋo meni jinom ugän kaŋ iwarut yäk.  
\v 23 Täŋ, äma kubätä profet unitäŋo mani nämo buramiwayäŋ täko uwä Anututä yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän tewän päŋku kumäŋpäŋ paotinik api täŋpek yäŋ yäŋkuk.   
\p
\v 24 Bureni, profet biani Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäk täŋkuŋo u, Samuel-ken yäput peŋkaŋ u mädeni-ken profet ätu ahäŋ yäpmäŋ äbuŋo u kuduptagäntä äma udewani kubä kome terak api ahäwek yäŋ yäŋkuŋ. Eruk bian ude yäŋkuŋo kadäni u ahätak ŋo yäk.  
\v 25  \x * \xo 3:25 \xt Stt 22:18; Gal 3:8\x* Imaka tägatäga Anututä tamikta profet meni terak yäŋkehärom taŋpäŋ oraniye-kät topmäk-topmäk kubägän täŋkuko, in u yäpmäkta biŋam täkaŋ yäk. Nadäkaŋ? Anutu uwä orajin pähap Abraham ŋode iwetkuk; Gäkŋo oraŋka kubä terak ämawebe äbot komeni komenita iron pähap api täŋ yämet yäk.  
\v 26  \x * \xo 3:26 \xt Apos 13:46\x* Eruk, Anututä epän ämani u iwoyäŋpäŋ iniŋ kireŋpewän kome ŋo terak inken jukun ahäŋkuk. Epän ämani uwä Abraham ba profet ätutä ude api ahäwek yäŋ bian yäŋkuŋo ude. Täŋpäkaŋ iron pähap api täŋ yämet yäŋ Abraham iwetkuko u ŋode; In kubäkubätä kädet wakiwaki u peŋpäŋ bänepjin sukurewut yäŋpäŋ täŋkentäŋ tamikta epän ämani u tewän äpuk yäk.   
\c 4  
\s1 Pita kenta Jon komi yotken yepmaŋkuŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 4:1 \xt Luk 22:4,52\x* Eruk Pita kenta Jon ämawebe manbiŋam yäwerirän bämop äma ätukät äma Satyusi äbotken nanikkät kudupi yot täŋo watä äma unitäŋo intäjukun äma unitä ahäŋ yämiŋkuŋ.  
\v 2-3  \x * \xo 4:2-3 \xt Apos 23:8\x* \x * \xo 4:2-3 \xt Apos 3:1\x* Äma yarä uwä ämawebe manbiŋam ŋode yäwet täŋkumäno unita kokwawak nadäŋ yämiŋkuŋ; Jesu uwä kumbani-ken nanikpäŋ kodak taŋpäŋ akuŋkuko unita ämawebe kumbani udegän api kodak taŋpeŋ akuŋ moreneŋ. Man ude yäwerirän nadäŋpäŋ Pita kenta Jonta kokwawak nadäŋpäŋä manken yepmanayäŋ nadäŋkuŋopäŋ kome bipänpäŋ kwep kaŋ yäŋpäŋ yepmäŋitpäŋ jop komi yotken päŋku yepmaŋpä patkumän.  
\v 4  \x * \xo 4:4 \xt Apos 2:41\x* Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ ämawebe mäyaptä Jesu täŋo manbiŋam nadäŋ moreŋpäŋ Jesuta nadäkinik täŋ imiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ kepma uken ämawebe mäyap-inik Jesuta nadäkinik täŋpäŋ Jesu täŋo äbotken yäput-peŋirä äbot u 5,000 ude täŋkuk. Täŋpäkaŋ äbot 5,000 uwä äma ekäni-gänpäŋ daniwani, webe iroŋikät nämo.   
\s1 Pita kenta Jon manken itkumän  
\p
\v 5 Eruk patkuŋo yäŋewänä Juda äma ekäni ekäni, ba watä ämakät Parisi äma unitä Jerusalem yotpärare-ken käbeyä täŋkuŋ.  
\v 6 Käbeyä täŋkuŋo uwä bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Anas, Kaifas, Jon, Aleksada ukät nägät moräkiye ätukät käbeyä bok täŋkuŋ.  
\v 7  \x * \xo 4:7 \xt Mat 21:23\x* Käbeyä täŋpäŋ Pita kenta Jon u yäŋ-yäkŋat päbä yepmaŋpäŋ yäwet yabäŋkuŋ; Ek imatäken kehäromi upäŋ yäpmäŋkaŋ imaka u täŋkumän? Ba netä wäpi terak täŋkumän?   
\p
\v 8  \x * \xo 4:8 \xt Mat 10:19-20\x* Eruk, Kudupi Munapiktä Pita uwäk täŋirän ŋode yäwetkuk; Isrel ämawebe täŋo äma ekäni ekäni ba watä äma,  
\v 9 in nektä äma kwäyähäneŋ täŋpani täŋkentäŋ imiŋkumäko unita yäŋpäŋ ba niwet yabäkaŋ? Ba jide täŋpäŋ äma unitä tägaŋpeŋ kuŋkuko unita nadäna yäŋpäŋ yäkaŋ?  
\v 10  \x * \xo 4:10 \xt Apos 3:6,13-16\x* Mebäri unita nadänayäŋ yäwäwä in ba Isrel ämawebe kudup ŋode täwera nadäwut; Jesu Kristo, Nasaret nanik u wäpi terak äma kwäyähäneŋ täŋpani u tägaŋpeŋ akumaŋ kuko apiŋo iŋamjin-ken itak ŋo yäk. Täŋpäkaŋ Jesu u intä bian iŋitpäŋ päya kwakäp terak utkuŋ. Täŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä kumbani-ken nanikpäŋ äneŋi yäpmäŋ päŋaku teŋkuko kodak itak yäk.  
\v 11  \x * \xo 4:11 \xt Mat 21:42\x* Jesuta man ŋode kudän täwani pätak;  
\b  
\q1 \qt Bek yot täŋpanitä kawä wawäpäŋ maŋpä kuŋkuŋo upäŋkaŋ apiŋo bek bämopi kehäromi intäjukun ude itak.\qt* \rq Sam 118:22 \rq*  
\b  
\m Eruk bek bämopi u Jesu.  
\v 12  \x * \xo 4:12 \xt Mat 1:21\x* Nadäkaŋ? Kome terak nanik äma kubätä waki keri-ken nanik täga nämo api nimagurek. Nämoinik! Jesu u kubägänpäŋ komen ämawebe nin nimagurekta iniŋ kirewani.   
\s1 Äma täŋo man nämo buramine  
\p
\v 13 Pitatä ude yäŋirän äma ekäni ekäni unitä nadäwätäk pähap täŋkuŋ. Pita kenta Jon uwä nadäk-nadäk yot gänaŋ nämo ärowani. U äma jopigän upäŋkaŋ umunkät nämo, man kehäromigän yäŋahäŋirän yabäŋpäŋ-nadäwä inide kubä täŋkuk. Täŋpäŋ bian yarä uwä Jesu-kät kuŋarirän yabäŋkuŋo upäŋ nadäŋpewä kuŋkuk.  
\v 14 Täŋpäkaŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani u imaka, gupi tägaŋkuko u bok wädäŋirän yabäŋpäŋ kowata man kubä yäwetta wäyäkŋewä wawäpäŋ peŋkuŋ.   
\p
\v 15 Kowata yäwetta wäyäkŋewä wawäpäŋ Pita kenta Jon yäŋ-yäwat-pewä käbeyä peŋpäŋ yäman päŋku irirän inigän itkaŋ ŋode yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ;  
\v 16  \x * \xo 4:16 \xt Jon 11:47\x* Nin äma yarä ŋonita jide tänayäŋ? Kudän kudupi inipärik kubä täŋirän Jerusalem naniktä biŋam kudup nadäŋ morekaŋ yäk. Unita nintä nämo täŋkumän yäŋ äwo täga nämo yäne.  
\v 17 Man unitä komeni komeni kuŋat moreŋirän kudup nadäŋ moreneŋo udeta äma yarä u umun man yäwetpena äma unitäŋo wäpi terak ämawebe wari yäŋahäŋpäŋ yäwetdeŋtawä yäk.  
\v 18  \x * \xo 4:18 \xt Apos 5:28,40\x* Eruk, ude yäŋpäŋ Pita kenta Jon yäŋpewä äbänpäŋ ŋode yäwetkuŋ; Ek Jesu wäpi terak äma äneŋi yäwetpäŋ yäwoŋärek nämoinik tädeŋ yäk.  
\v 19  \x * \xo 4:19 \xt Apos 5:29\x* Ude yäŋirä kowata ŋode yäwetkumän; Injin kaŋpäŋ nadäwut yäk. In täŋo man buramiŋkaŋ Anutu täŋo man pekta Anututä nadäwän tägawek ba nämo?  
\v 20 Imaka kaŋpäŋ nadäk täŋ yäpmäŋ äbumäko u käbop täga penaŋi nämo yäk.  
\v 21-22 Ude yäwänä eruk Juda äma ekäni ekänitä äma yarä u bäräpi u ba u yämikta nadäk kubä nämo yäpuŋo unita äneŋi jop yäjiwät-inik täŋpäŋ peŋ yäwet-pewä kuŋkumän. U imata, äma kwäyähäneŋ täŋpani u tägawani bumik, obaŋ 40 ude irepmiranipäŋ yäpän tägaŋkuko unita ämawebe päke unitä kaŋpäŋ nadäŋkuŋ; Ŋowä Anutu-ken nanik kudän kudupi kubä yäŋ nadäŋpäŋ Anutu iniŋoret täŋkuŋ.   
\s1 Anutu täŋo äboriyetä Anutu-ken yäŋapiŋkuŋ  
\p
\v 23 Eruk, Pita kenta Jontä ekäni ekäni täŋo käbeyä-ken naniktä äpämaŋ äbot täŋpani noriye-ken kuŋkumän. Täŋpäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Juda täŋo ekäni ekänitä man yäwetkuŋo u kumän yäwetkumän.  
\v 24  \x * \xo 4:24 \xt Kis 20:11; Neh 9:6; Sam 146:6\x* Yäwerän nadäŋpäŋ bänep nadäk-nadäki kubä-kengän peŋpäŋ Anutu-ken oretoret terak ŋode yäŋapiŋkuŋ; Ekäni pähap, gäk kunum, kome, gwägu pähap ba imaka mebäri mebäri uterak itkaŋ u kudup yäŋiri ahäŋkuŋ.  
\v 25 Täŋpäkaŋ Kudupi Munapikka iniŋ kireŋpewi unitä oranin pähap Devit, watä ämaka meni täŋpidäm taŋirän man ŋode yäŋkuk;  
\b  
\q1 \qt Äma äbori äbori imata kokwawak taŋi nadäk täkaŋ?\qt*  
\q2 \qt Ba ima mebärita täŋpäwak täkta man topmäk täkaŋ? Upäŋkaŋ täga nämo api täneŋ.\qt*   
\q1
\v 26  \qt Täŋpäŋ komeni komeni täŋo intäjukun ämatä käbeyä täŋpäŋ Ekäni ba iwoyäwani Kristota iwan täŋ yämikta man yäŋpäŋ-nadäk täk täkaŋ.\qt* \rq Sam 2:1,2\rq*   
\b  
\m
\v 27  \x * \xo 4:27 \xt Mat 27:1-2; Luk 23:7-11; Apos 3:13\x* O Anutu, Devit täŋo man uwä bureni ahäŋkuk. Jerusalem yotpärare ŋoken Herot kenta Pailat-kät Isrel äma ätu, ba guŋ äbotken nanik ätu unitä kudupi epän ämaka Jesu iwoyäŋkuno u utta käbeyä täŋpäŋ man topuŋ.  
\v 28  \x * \xo 4:28 \xt Apos 2:23\x* Täŋpäkaŋ gäkŋaken nadäk-nadäkka ba kehäromikatä ude kaŋ ahäwän yäŋ tawaŋ bian peŋkuno udegän iwatpäŋ täŋkuŋ.  
\v 29  \x * \xo 4:29 \xt Efe 6:19\x* Unita Ekäni, umun man ämatä niwet täkaŋ u yabäŋpäŋ-nadäŋpäŋ watä ämakaye nin ŋo täŋpidäm taŋ nimiŋiri manka bätakigän yäŋahäk täkäna!  
\v 30 Täŋpäkaŋ kehäromika kaŋ niwoŋäre. Gäk ketkatä käyäm ikek yäpmäŋ päŋaku kaŋ yepmaŋ. Ba kudupi epän ämaka Jesu u wäpi terak kudän kudupi mebäri mebäri kaŋ tä.   
\p
\v 31  \x * \xo 4:31 \xt Apos 2:4\x* Eruk, yäŋapik man ude yäŋpäŋ irirä yot käbeyä itkuŋo unitä kwaiŋkuk. Täŋpäkaŋ Kudupi Munapiktä äbot täŋpani u kudup uwäk täŋirän u punin terak Anutu täŋo man gwäk pimiŋpäŋ bätakigän yäŋahäk täŋkuŋ.   
\s1 Äbot täŋpanitä bänep kubägän terak kuŋatkuŋ  
\p
\v 32  \x * \xo 4:32 \xt Apos 2:44\x* Täŋpäkaŋ nadäkinik täŋpani kuduptagän bänep kubägän peŋkuŋ. Täŋpäŋ imaka pat yämiŋkuŋo u näkŋo-gäkŋo yäŋ nämo yäŋkuŋ. Nämo, imaka kudup pat yämiŋkuŋo u nin kudup täŋo yäŋ yäk täŋkuŋ.  
\v 33  \x * \xo 4:33 \xt Apos 2:47\x* Täŋpäkaŋ aposoroniyetä Ekäni Jesu kumbani-ken naniktä akuŋkuko unitäŋo manbiŋam man ba kudän kehäromi terak yäŋahäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Täŋirä Anutu täŋo orakorakitä bämopi-ken taŋi tokŋeŋ patkuk.   
\p
\v 34  \x * \xo 4:34 \xt Apos 2:45\x* U bämopi-ken kubätä jäwäri nämo kuŋatkuk. Epän tobät ba tuŋum ikek itkuŋo u ämata yämiŋpäŋ moneŋ yäpuŋ.  
\v 35 Moneŋ yäpmäŋpäŋ aposorota yämiŋirä yäpmäŋ daniŋpäŋ noriye ätu ketem tuŋumta wäyäkŋek epän täk täŋkuŋo uterakgän yämik täŋkuŋonik.   
\p
\v 36  \x * \xo 4:36 \xt Apos 11:22-26; Apos 13:2-3\x* Täŋpäkaŋ äbot u gänaŋ nanik äma kubä wäpi Josep, Livai äbotken nanik kubä, kome täpuri kubä wäpi Saiprus u nanik. Täŋkaŋ aposorotä wäpi kubä Banabas yäŋ iwetkuŋ. U ninin man terak äma bänep täŋpidäm täwani.  
\v 37 Täŋpäkaŋ äma unitä epäni tobät yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpmäŋpäŋ aposorotä yäpmäŋ danikta kudup peŋkuk.   
\c 5  
\s1 Yanäpi yarätä täŋyäkŋarani täŋkumän  
\p
\v 1 Täŋ, äbot täŋpani u gänaŋ nanik yanäpi yarä wäpi Ananias Safaira u imaka, epän tobäri ämata yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpumän.  
\v 2  \x * \xo 5:2 \xt Apos 4:34-35\x* Ude täŋpäŋ Ananias yanäpi bänep kubägän peŋpäŋ Ananiastä moneŋ moräki inita käbop peŋkaŋ moräki yäpmäŋ päŋku aposoro keri-ken peŋkuk.  
\v 3  \x * \xo 5:3 \xt Jon 13:2\x* Eruk ude täŋirän Pitatä Ananias iwetkuk; Gäk imata bänepka-ken Satan yäŋikŋat päbä tewi irirän epän tobätka terak moneŋ yäpuno unitäŋo moräki gäkŋata käbop peŋkun? U Kudupi Munapik täŋikŋarani täyan!  
\v 4 Nadätan? Nin nämo peŋ gäwetkumäŋ. Gäkŋaken gärip terak epän tobätka ämata yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpun. Ba moneŋ yäpuno u imaka, gäkŋata biŋam unita moneŋ upäŋ imaka u ba u täŋpayäŋ nadäŋpäŋ täga täŋpen yäk. Upäŋkaŋ imaka nämo tänaŋi täkta imata nadäŋkun? Nadätan? U nin nämo täŋ-nikŋatan, u Anutu täŋikŋatan yäk.  
\v 5-6 Pitatä man ude yäŋirän nadäŋpäŋ uterakgän Ananias Pita dubini-ken kumäŋpäŋ maŋ patkuk. Kumäŋpäŋ parirän äma gubaŋi gubaŋitä manbiŋam u nadäŋpäŋ bäräŋeŋ äbä Ananias tektä uwäk täŋpäŋ yäpmäŋ päŋku äneŋkuŋ. Ude täŋirä ämawebetä umuri ahäŋkuko unitäŋo manbiŋam nadäŋpäŋ umun pähap täŋkuŋ.   
\p
\v 7 Täŋpäŋ 3 auas ude täreŋirän Ananias webeni, äpitä kumbuko u nämo nadäŋkaŋ Pitaken kuŋkuk.  
\v 8 Päŋku kawän Pitatä iwetkuk; Ek moneŋ, epän tobät terak yäpumäno u kudup nimimän ba nämo? Yäwänä Safairatä iwetkuk; Ei, u kumän tamimäk yäk.  
\v 9 Ude yäwänä Pitatä iwetkuk; Etäŋ, ek imata bänep kubägän täŋpäŋ Ekäni täŋo Kudupi Munapik täŋikŋarani tämän? Ŋo yabä! Äma äpka yäpmäŋ päŋku äneŋpeŋ äbä yäma-ken itkaŋ ŋo yäk. Gäk imaka, udegän yäpmäŋ päŋku änenayäŋ yäk.  
\v 10 Pitatä man ude yäŋirän uterakgän Safaira Pita dubini-ken kumäŋpäŋ maŋ patkuk. Kumäŋpäŋ parirän äma gubaŋi gubaŋi ukeŋonitä äneŋi äbä kaŋpäŋ komegup yäpmäŋ päŋku äpi dubini-ken äneŋkuŋ.  
\v 11 Ude täŋirä ämawebe äbot täŋpani kuduptagän ba ämawebe gägäni ätu manbiŋam u nadäŋkuŋo unitä bumta umuntaŋkuŋ.   
\s1 Aposorotä kudän kudupi pewä ahäŋkuŋ  
\p
\v 12  \x * \xo 5:12 \xt Apos 2:43, 14:3\x* Täŋpäkaŋ kadäni uken aposorotä kudän kudupi mebäri mebäri ämawebe bämopi-ken pewä ahäŋkuŋ. Täŋpäŋ aposoro-kät nadäkinik täŋpanitä kudupi yot yewa gänaŋ äroŋpäŋ bägup kubä wäpi Solomon täŋo bägup uken änok kubägän itpäŋ käbeyä täk täŋkuŋonik.  
\v 13 Täŋirä ämawebe gägänitä nadäkinik täŋpanita bänep täga nadäŋ yämik täŋkuŋopäŋ umuntaŋpäŋ bok nämo it täŋkuŋonik.  
\v 14  \x * \xo 5:14 \xt Apos 2:41, 21:20\x* Upäŋkaŋ kepma kepma äma mäyaptä Ekänita nadäkinik täŋpäŋ nadäkinik täŋpani äbot ukät yäpurärätpäŋ änok pähap kubägän täŋkuŋ.  
\v 15 Täŋpäkaŋ biŋam nadäŋpäŋ ämatä noriye käyäm mebäri mebäri nikek yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ. Edaptä Pita terak yäpurirän wäranitä käyäm ikek uterak kuŋirän kaŋ tägawut yäŋpäŋ kädet gägäni-ken bukä ba gäraŋ terak yepmak täŋkuŋonik.  
\v 16  \x * \xo 5:16 \xt Mak 6:56; Apos 19:11-12\x* Ba ämawebe änok pähap yotpärare täpuri täpuri Jerusalem dubini-ken naniktä noriye käyäm ikek ba mäjotä magärani yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbuŋ. Täŋirä aposorotä u kudup yäpä tägaŋkuŋ.   
\s1 Juda ämatä aposorota iwan täŋ yämiŋkuŋ  
\p
\v 17  \x * \xo 5:17 \xt Apos 4:1-2,6\x* Aposorotä ude täŋirä bämop äma intäjukun täŋpani-kät noriye Satyusi äbotken nanik unitä yabäŋpäŋ ninpäŋ nirepmitkaŋ yäŋ nadäŋpäŋ kokwawak pähap nadäŋ yämiŋkuŋ.  
\v 18 Ude täŋpäŋ aposoro u yepmäŋitpäŋ yotpärare unitäŋo komi yotken yepmaŋkuŋ.  
\v 19-20  \x * \xo 5:19-20 \xt Apos 12:7-10\x* Täŋpäkaŋ bipani ugän Ekäni täŋo aŋero kubätä äbä yäma dätpäŋ aposoro u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ yäman äpmoŋpäŋ ŋode yäwetkuk; In kudupi yotken kuŋpäŋ ämawebe irit kuŋat-kuŋat kodakita manbiŋam kudup yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋput yäk.  
\v 21 Yäweränä mani buramiŋpäŋ kome yäŋeŋirän kudupi yotken päŋku aŋerotä yäwetkuko udegän Anutu täŋo manbiŋam ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋäreŋkuŋ.  
\p Yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋ irirä käbeyä yot kubäken bämop äma intäjukun täŋpani-kät noriye ätu unitä yäŋpewä Juda äma ekäni ekäni ba watä äma kudup äbäkaŋ käbeyä taŋi täŋkuŋ. Käbeyä täŋpäŋ aposoro yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäkta komi äma ätu yäwet-pewä komi yotken kuŋkuŋ.  
\v 22 Komi yotken kuŋpäŋ aposorota wäyäkŋewä waŋkuŋ. Wäyäkŋewä wawäpäŋ äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku käbeyä täŋkuŋ-ken ahäŋpäŋ yäwetkuŋ;  
\v 23 Aposoro komi yotken nämo itkaŋ! Nin kumäŋo u yäma kehäromi-inik täŋ-täpänewani irirän watä ämatä watä irirä yabämäŋ. Täŋpäkaŋ yäma dätpäŋ gänaŋ unu kubä nämo kamäŋ yäk.  
\v 24 Ude yäŋirä kudupi yot täŋo watä äma unitäŋo intäjukun ämakät bämop äma intäjukun täŋpani unitä nadäŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋpäŋ yäŋkuŋ; Jide ahätak?   
\p
\v 25 Nadäwätäk ude täŋ irirä äma kubätä äbäŋpäŋ yäwetkuk; Ai, nadäwut! Äma komi yotken yepmaŋkuŋo ukeŋowä kudupi yotken kuŋo ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋärek epän täŋ itkaŋ yäk.  
\v 26  \x * \xo 5:26 \xt Mat 14:5\x* Ude yäwänä kudupi yot täŋo watä äma unitäŋo intäjukun ämatä noriye yämaguränkaŋ päŋku aposoro yepmäŋitpäŋ käbeyä-ken yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbuŋ. Komi nämo yämiŋkuŋ. Jop yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbuŋ, ämawebetä mobätä nidäpneŋ yäŋ nadäŋpäŋ.   
\s1 Aposoro umunkät nämo kuŋatkuŋ  
\p
\v 27 Yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ käbeyä taŋiken äbäŋpäŋ Juda äma ekäni ekäni iŋamiken yepmaŋkuŋ. Yepmaŋirä bämop äma intäjukun täŋpanitä ŋode yäwet yabäŋkuŋ;  
\v 28  \x * \xo 5:28 \xt Apos 4:18; Mat 27:25\x* Nadäwut! Nin äma u wäpi terak ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋärekta yäjiwät man kehäromi-inik täwetkumäŋo u nämo nadäŋkuŋ ba? Upäŋkaŋ täkaŋ ŋo kawut yäk. In nintäŋo man irepmitpäŋ manbiŋam yäŋahäŋtäŋ kuŋirä Jerusalem komeken nanik ämawebe kudup nadäŋ morekaŋ yäk. Ba ugän nämo. Äma unitäŋo kumäk-kumäki nintä terakgän wohutta ehurani täk täkaŋ!   
\p
\v 29  \x * \xo 5:29 \xt Apos 4:19\x* Ude yäweränä Pitakät aposoro ätutä yäŋkuŋ; Ude nämo! Äma täŋo man buramiŋkaŋ Anutu täŋo man mäde utnaŋi nämo pätak yäk.  
\v 30-31  \x * \xo 5:30-31 \xt Apos 3:15\x* \x * \xo 5:30-31 \xt Apos 2:33-34; Efe 1:20; Hib 2:10, 12:2\x* In Jesu u päya kwakäp terak bureni utpewä kumbuk. Upäŋkaŋ oranin täŋo Anututä kumbani-ken nanikpäŋ wädäŋ tädot päro ini keri bure käda wäpi biŋam ikek teŋkuko itak yäk. Äma u Anututä intäjukun äma ärowani ba waki keri-ken nanik nimagurani wäp ude imiŋkuk. Täŋpäkaŋ äma unitä täŋkentäŋ yämiŋirän Isrel ämawebetä kädet wakiwaki peŋpäŋ bänep sukureŋirä momini api peŋ yämek yäk.  
\v 32  \x * \xo 5:32 \xt Apos 1:8\x* Imaka imaka äma uken ahäŋ imiŋkuŋo u dapunintä yabäŋitna ahäŋkuŋ. Täŋpäŋ äma unitäŋo manbiŋam uwä Kudupi Munapiktä täŋ-mehamtaŋ nimiŋirän yäŋahäk täkamäŋ. Nadäkaŋ, Kudupi Munapik u ämawebe Anutu täŋo mani buramik täkaŋ unita yäniŋ kirewani.   
\p
\v 33  \x * \xo 5:33 \xt Apos 7:54\x* Aposorotä man ude yäŋirä nadäŋpäŋ Juda äma ekäni ekänitä kubiri pähap nadäŋpäŋ man topmäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ kaŋ däpna yäŋ yäŋkuŋ.  
\v 34-35  \x * \xo 5:34-35 \xt Apos 22:3\x* Man ude yäŋ irirä ukät nanik kubä wäpi Gamalieltä noriye iŋamiken akuŋkuk. Gamaliel uwä Parisi äma täŋo Baga man yäwoŋärewani äma kubä. Ämawebe kuduptä Gamaliel u oraŋ imik täŋkuŋonik. Eruk, Gamalieltä akuŋpäŋ kudupi yot täŋo watä äma yäwerän aposoro yäma-ken yepmaŋpä irirä noriye ŋode yäwetkuk; Isrel ämanaye, in äma äbot ŋo kädet kubä yäwoŋärena yäŋpäŋä ket nadäwä tumbäkaŋ kaŋ täŋput yäk.  
\v 36  \x * \xo 5:36 \xt Apos 21:38\x* Äma kubä wäpi Teudas unitä bian täŋkuko ukeŋo nadäkaŋ? Uwä inita näk wäpna biŋam ikek yäŋ yäŋirän äma 400 udetä mani buramik täŋkuŋonik. Täŋpäkaŋ gapmantä kumäŋ-kumäŋ urirä äma ukät irani umuntaŋpäŋ kuŋtäŋpä kuŋkuŋ. Ude täŋirä unitäŋo wäpi biŋam kwawak itkuko u paotkuk.  
\v 37  \x * \xo 5:37 \xt Luk 2:1-2\x* Ba ätu itkaŋ gapmantä äma danik-danik kadäni-ken äma Galili komeken nanik kubä wäpi Judas, unitä gapman yäwat kirekta äma ätu yämaguränkaŋ ämik pewä ahäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ gapmantä Judas urirä noriyetä kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.  
\v 38 Unita ŋode täwera nadäwut; Äma äbot ŋo imaka kubä nämoinik yäwoŋärene. Yäniŋ kireŋpena jop kut yäk. Nadäkaŋ? Kädet jide iwat täkaŋ uwä äma täŋo nadäk-nadäk terak iwat täkaŋ u täŋpäwä ini jop täga api paorek yäk.  
\v 39 Upäŋkaŋ Anutu täŋo nadäk-nadäk terak täk täkaŋ u täŋpäwä täga nämo api yäniŋ bitnäneŋ yäk. Anutu iwan täŋ imineŋo udeta! yäk.   
\p
\v 40  \x * \xo 5:40 \xt Apos 4:18\x* Gamalieltä ude yäŋirän Juda äma ekäni ekäni käbeyä täŋkuŋo unitä man yäŋkuko u buramiŋpäŋ yäŋpewä aposoro yäman kuŋkuŋo u äneŋi yot gänaŋ äroŋkuŋ. Äroŋirä komi äma yäwerä pärip-päriptä däpmäŋpäŋ Jesu wäpi terak man nämo yäŋahäkta yäniŋ bitnäŋkuŋ. Ude täŋpäŋ yabä kätäŋpewä äpämaŋ kuŋkuŋ.  
\v 41  \x * \xo 5:41 \xt Mat 5:10-12; 1Pi 4:13\x* Täŋpäŋ aposorotä Juda täŋo äma ekäni ekäni u yepmaŋpeŋ oretoret terak kuŋpäŋ ŋode yäŋtäŋ kuŋkuŋ; Wisiknin, Anututä nibäwän tägawäpäŋ nadäŋ nimiŋirän Jesu wäpita yäŋpäŋ mäyäk yäpmäŋkamäŋ!  
\v 42  \x * \xo 5:42 \xt Apos 9:22, 17:3\x* Täŋpäkaŋ epän täk täŋkuŋo u nämo peŋkuŋ. Nämoinik, kepma kepma kudupi yot gänaŋ ba ämawebetä yotken äroŋpäŋ Jesu täŋo manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuŋ. Manbiŋam Täga u ŋode yäwet ahäŋkuŋ; Äma Anututä ämawebe inita yämagutta bian iwoyäŋkuko wäpi Kristo u Jesu ubayäŋ!   
\c 6  
\s1 Aposoro täŋkentäkta äma 7 yabäŋ ahäŋkuŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 6:1 \xt Apos 4:35\x* Eruk kadäni uken ämawebe Jesu iwaräntäkta nadäkinik täŋ imiŋpäŋ äbot täŋpani yäpurärätpäŋ yäpurärätpäŋ it-pewä äbot taŋi täŋkuk. Täŋirä nadäkinik täŋpani ätu Grik man yäwani, ätuwä Juda man yäwani u bämopi-ken yäŋwawak ahäŋ yämiŋkuk. Täŋpäŋ Grik man yäwanitä Juda man yäwani ŋode yäwetkuŋ; In kadäni kadäni ämawebe ketemta jop it täkaŋ u täŋkentäŋ yämik täkaŋ yäk. Täŋkaŋ nin nanik webe kajat u imata nämo täŋkentäŋ yämik täkaŋ?  
\v 2 Ude yäŋirä nadäŋpäŋ aposoro 12 unitä nadäkinik täŋpani ämawebe yäŋ-päbä äbot kubägän yepmaŋpäŋ ŋode yäwetkuŋ; Nintä Anutu täŋo man yäŋahäkta u mäde ut imiŋkaŋ ketem yäpmäŋ daniŋpäŋ yämik-yämikgän täna siwoŋi nämo täŋpek yäk.  
\v 3  \x * \xo 6:3 \xt 1Ti 3:7\x* Unita notniye, in bämopjin-ken äma siwoŋi kuŋarani 7 ude, nadäk-nadäk täga yäpmäŋ kuŋarani ba Munapiktä uwäk täwani u yabäŋ ahäwäkaŋ epän kädet udewani yabäŋ yäwatpäŋ täkta yepmana yäk.  
\v 4 Ude täŋpäkaŋ nininä kadäni kadäni epän täk täkamäŋ ude, yäŋapik man ba Anutu täŋo mangän api yäŋahäk täne.   
\p
\v 5  \x * \xo 6:5 \xt Apos 8:5\x* Ude yäŋirä ämawebe päke unitä aposoro täŋo man kädet unita gäripi nadäŋpäŋ äma ŋodepäŋ iwoyäŋpäŋ yepmaŋkuŋ; Stiven, u nadäkiniki kehäromi ba Munapiktä uwäk täkinik täŋpani. Kubä Filip, kubä Prokorus, kubä Nikano, kubä Timon, kubä Pamenas, kubä Nikolas. Nikolas u Antiok komeken nanik, Juda äma nämo upäŋkaŋ iniken äbekiye oraniye täŋo kädet peŋpäŋ Juda täŋo Anutu iniŋ oretoret kädet u iwarani kubä.  
\v 6  \x * \xo 6:6 \xt Apos 13:3, 14:23\x* Eruk äma 7 u yabäŋ ahäŋpäŋ aposoro iŋamiken yepmaŋirä aposorotä Anutu-ken yäŋapik man yäŋkaŋ keri äma uterak peŋpäŋ yäniŋ kireŋkuŋ.   
\p
\v 7  \x * \xo 6:7 \xt Apos 2:41, 16:5\x* Täŋirä Anutu täŋo mantä weŋ patkuk. Weŋ parirän ämawebe mäyaptä manbiŋam u nadäŋkaŋ nadäkinik täŋpäŋ Jerusalem komeken nadäkinik täŋpani äbot u äbä yäpurärätpäŋ yäpurärätpäŋ it-pewä bäräŋeŋ äbot taŋi täŋkuk. Täŋirä bämop äma mäyaptä udegän Jesu täŋo manbiŋam u nadäŋpäŋ Jesuta nadäkinik täŋ imiŋpäŋ Jesu täŋo kädet ugän iwatkuŋ.   
\s1 Juda ämatä Stiven manken teŋkuŋ  
\p
\v 8  \x * \xo 6:8 \xt Apos 2:43\x* Eruk Stivenken Anutu täŋo orakoraki ba kehäromitä patinik täŋirän kudän kudupi mebäri mebäri kehäromi nikek ämawebe bämopi-ken täŋkuk.  
\v 9  \x * \xo 6:9 \xt 2Ti 1:15\x* Täŋirän kaŋkaŋ Juda äma ätutä kokwawak täŋpäŋ Stiven-kät yäŋ-awätkuŋ. Äma uwä käbeyä yot kubä wäpi Friman käbeyä yot uken käbeyä täk täŋpani. Yäŋawät irirä äma ätu Sairini, Aleksadria yotpärare-ken nanik ba kome taŋi yarä wäpi Silisia kenta Esia uken naniktä äbä penta itpäŋ yäŋ-awätkuŋ.  
\v 10  \x * \xo 6:10 \xt Luk 21:15\x* Eruk, Stiven-kät yäŋawätkuŋo upäŋkaŋ Kudupi Munapiktä täŋkentäŋ imiŋpäŋ nadäk-nadäk täga imiŋirän äma ekäni ekäni u Stiventä man yäŋkuko u täga nämo irepmitkuŋ.  
\v 11  \x * \xo 6:11 \xt Mat 26:59-61\x* Ude täŋkuŋo unita käbopgän äma ätu Stiven jopman ŋode ikŋatta yäŋ-yäkŋatpäŋ yämagutkuŋ; Nin Stiventä Moses kenta Anututa yäŋärok man yäŋirän nadäk täkamäŋ.  
\v 12 Eruk äma unitä jopman ude yäŋirä ämawebe jopi-jopi, ba Juda äma ekäni ekäni ba Baga man yäwoŋärewani äma unitä nadäŋpäŋ kokwawak nadäŋkuŋ. Täŋpäŋ päŋku Stiven iŋitpäŋ imagut yäpmäŋ päŋku Juda äma ekäni ekäni täŋo käbeyä taŋiken teŋkuŋ.  
\v 13  \x * \xo 6:13 \xt Jer 26:11\x* Käbeyä-ken Stiven jop ikŋatta äma ätu yepmaŋkuŋ. Täŋkaŋ Stiven imagut päŋku u tewäwä äma jopman ikŋatta yepmaŋkuŋo unitä ŋode yäŋkuŋ; Kadäni kadäni äma ŋo Anutu täŋo kudupi yot ba Moses täŋo baga man unita yäŋärok yäŋirän nadäk täkamäŋ yäk.  
\v 14 Ŋode yäŋirän nadäŋkumäŋ yäk; Jesu Nasaret nanik unitä kudupi yot u wärämutpäŋ kädet nintä iwatta Mosestä niwetpäŋ niwoŋäreŋkuko u kudup awähutpäŋ kodaki api pewek. Ude yäŋirän nadäŋkumäŋ yäk.  
\v 15 Yäŋirä Juda äma ekäni ekäni itkuŋo u kuduptagäntä Stiven-gänpäŋ kaŋ-yäputkuŋ; Stiven iŋami dapun uwä aŋero iŋam dapun bumik äworeŋirän.   
\c 7  
\s1 Stiventä manbiŋam yäŋahäŋkuk  
\p
\v 1 Täŋpäkaŋ bämop äma intäjukun täŋpani unitä Stiven ŋode iwet yabäŋkuk; Man äma ŋonitä yäkaŋ ŋo bureni ba jop?  
\v 2  \x * \xo 7:2 \xt Stt 11:31\x* Yäwänä Stiventä yäŋkuk; Nanaye notnaye, juku peŋpäŋ man yäwayäŋ täyat u nadäkot; Kadäni oranin pähap Abraham unitä Haran komeken nämo kuŋkaŋ ini komen Mesopotemia uken irirän Anutunin kehäromi mähemi unitä ahäŋ imiŋkuk.  
\v 3  \x * \xo 7:3 \xt Stt 12:1\x* Ahäŋ imiŋpäŋ ŋode iwetkuk; Gäk komeka kujat ŋo ba ämawebekaye yepmaŋkaŋ kome näkä gäwoŋärewayäŋ täyat-ken u kaŋ ku yäk.  
\v 4  \x * \xo 7:4 \xt Stt 11:31–12:5\x* Ude iweränkaŋ Abraham Kaldia nanik täŋo kome u peŋpäŋ Haran komeken päŋku itkuk. Uken ittäŋgän nanitä kumbänä Anututä äneŋi peŋ iwet-pewän kome intä itkaŋ-ken ŋo äbuk yäk.  
\v 5  \x * \xo 7:5 \xt Stt 12:7, 15:18; Stt 17:8; Lo 2:5\x* Täŋpäkaŋ Anututä Abraham inita kome moräki täpuri kubä waki nämo imiŋkuk. Upäŋkaŋ Anututä Abraham nanak kubä nämo bäyawanipäŋ yäŋkehäromtak man ŋode iwetkuk; Gäk ba oraŋkayeta kome ŋo api taniŋ kirewet yäk.  
\v 6  \x * \xo 7:6 \xt Stt 15:13-14; Kis 12:40\x* Täŋpäkaŋ intäjukun, oraŋkayetä päŋku äma ätutä komeken api itneŋ yäk. Ude itkaŋ kome mähem täŋo watä epän äma jopi irirä komi epän yämiŋ yäpmäŋ kuŋirä obaŋ 400 ude api täreneŋ yäk.  
\v 7  \x * \xo 7:7 \xt Kis 3:12\x* Upäŋkaŋ mäden, äma oraŋkayeta komi yäminayäŋ täŋo uwä kowata näkä api yämet yäk. Ude täŋira oraŋkayetä kome u peŋpeŋ kome ŋoken äbä itkaŋ api naniŋ oret täneŋ yäk.  
\v 8  \x * \xo 7:8 \xt Stt 17:9-14; Stt 21:4\x* Täŋpäkaŋ Anututä Abraham man ude iwetpäŋ ukät topmäk-topmäk kubägän pewän ahäŋkuk. Täŋpäŋ topmäk-topmäk unitäŋo wäranita nanak ämani täŋo gupi moräk madäkta Abraham iwetkuk. Täŋpäkaŋ mäden, Abrahamtä Aisak bäyaŋkuk. Bäyaŋpäŋ kepma 8 ude itkaŋ nanaki täŋo gupi moräk madäŋkuk. Täŋpänkaŋ Aisaktä tägaŋpäŋ Jekop bäyaŋkuk. Bäyawänkaŋ Jekoptä tägaŋpäŋä nanakiye 12 bäyaŋkuk. Nanaki 12 uwä Juda äma nintäŋo oraniye pähap u yäk.   
\p
\v 9  \x * \xo 7:9 \xt Stt 37:11,28; Stt 39:1-3; Stt 39:21-23\x* Eruk, oraniye u noripaki Josepta kokwawak nadäŋ imiŋpäŋ gwäki yäpmäkta nadäŋpäŋ Isip komeken watä epän jop täkta yäniŋ kirewäpäŋ yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä Josepta watäni it imiŋkuk.  
\v 10  \x * \xo 7:10 \xt Stt 41:37-44; Sam 105:21\x* Täŋpäŋ Anututä täŋkentäŋ imiŋirän kome uken bäräpi mebäri mebäri ahäŋ imiŋkuŋo u kumän yärepmit moreŋkuk. Täŋkaŋ kadäni Joseptä Isip täŋo intäjukun äma Fero ukät man yäŋpäŋ-nadäk täk täŋkumän-ken ukenä Anututä nadäk-nadäk kädet tägagän imänkaŋ man yäŋirän Fero unitä nadäŋkaŋ Josepta gäripi pähap nadäŋkuk. Gäripi pähap nadäŋpäŋ unita Fero uwä Joseptä Isip ämawebe täŋo ba iniken epän ämawebeniye täŋo yabäŋ yäwat äma ekäni kubä itta iwoyäŋpäŋ teŋkuk.   
\p
\v 11  \x * \xo 7:11 \xt Stt 41:54\x* Täŋpäkaŋ kadäni uken edap pähap ijiŋirän Isip kome ba Kenan kome Jekoptä itkuk-ken uken ketem kumän paot moreŋkuŋ. Paot moreŋirä äbekniye oraniyetä ketemta wäyäkŋek epän täŋpäŋ komi bumta nadäŋkuŋ.  
\v 12  \x * \xo 7:12 \xt Stt 42:1-5\x* Ude täŋkaŋ Jekoptä Isip kome wit ketem itkaŋ yäŋ biŋam nadäŋpäŋ nanakiye ketem yäpmäkta Isip kome mämäram peŋ yäwet-pewän kuŋkuŋ.  
\v 13  \x * \xo 7:13 \xt Stt 45:1-4,16\x* Kuŋkuŋo äbä ittäŋgän äneŋi kuŋkuŋ. Kuŋirä Joseptä yabäŋpäŋ noriye ŋode yäwetkuk; Näk notjinpak Josep yäŋ yäwetkuk. Ude yäŋirän intäjukun ämani Fero u imaka, Josep täŋo ahäk-ahäki täŋo mebäri nadäŋkuk.  
\v 14  \x * \xo 7:14 \xt Stt 45:9-11; Stt 46:27\x* Ude yäwetkaŋ Joseptä nani Jekop-kät äboriye kuduptagän, ämawebe 75 udetä Isip kome äbäkta man pewän kuŋkuŋ.  
\v 15  \x * \xo 7:15 \xt Stt 46:1-7; Stt 49:33\x* Ude täŋpänkaŋ Isip kome äpmo ittäŋgän Jekop kumbuk. Ba nintäŋo oraniye imaka udegän uken päŋku ittäŋgän kubäpäŋ kome uken äneŋkuŋ.  
\v 16  \x * \xo 7:16 \xt Stt 23:2-20; Stt 33:19; Jos 24:32\x* Kome uken äneŋkuŋopäŋ mäden Jekop-kät nanakiye täŋo kujari u äneŋi yäpmäŋ päŋku Sekem yotpärare, äma äneŋpani-ken u äneŋkuŋ. (Kome moräk, äma änekta u bian, Abrahamtä siliwa moneŋ Hamo täŋo nanakiyeta yämiŋpäŋ inita yäpuko u.)   
\s1 Moses täŋo manbiŋam  
\p
\v 17  \x * \xo 7:17 \xt Kis 1:7\x* Täŋpäkaŋ Anututä Abraham yäŋkehäromtak man iwetkuko u bureni ahäkta kadäni keräp taŋkuk. Kadäni uken Jekop täŋo äbot Isip kome itkuŋo u bumta weŋ patkuk.  
\v 18  \x * \xo 7:18 \xt Kis 1:8\x* Eruk mäden Isip kome täŋo intäjukun äma kodaki kubä, Josep täŋo mebärita nämo nadäwani u ahäŋkuk.  
\v 19  \x * \xo 7:19 \xt Kis 1:10-22\x* Täŋpäŋ intäjukun äma unitä Jekop täŋo äbot, nintäŋo oraniye u, jop yäkŋatpäŋ komi epän waki taŋi yämiŋkuk. Täŋpäŋ nanak paki api ahäwani miŋiye naniye peŋ yäwet-pewän yepmaŋpä kumäkta biŋam täŋkuŋ.  
\v 20  \x * \xo 7:20 \xt Kis 2:2; Hib 11:23\x* Kadäni uken Moses, miŋitä bäyaŋkuk. Moses u Anututä kaŋirän nanak tägagämän kubä täŋkuk. Täŋpäŋ watäni it imiŋirä nanitä yotken it yäpmäŋ äbäŋpäŋ komepak yaräkubä täŋkuk.  
\v 21  \x * \xo 7:21 \xt Kis 2:3-10\x* Täŋirän mäden miŋi nanitä yäman peŋirän Isip kome täŋo intäjukun äma täŋo äperitä yäpmäŋpäŋ naŋ towiŋkuk.  
\v 22 Täŋirän Moses u Isip täŋo nadäk-nadäk kädet kudup u iwetpäŋ iwoŋärek täŋirä nadäŋpäŋ äma yäkyäki ba täktäki kehäromi, gäripi nikek ude ahäŋkuk.   
\p
\v 23 Eruk, Mosestä tägaŋpäŋ obaŋ 40 ude täreŋirän noriye Isrel ämawebe kuŋpäŋ yabäwayäŋ nadäŋkuk.  
\v 24  \x * \xo 7:24 \xt Kis 2:11-15\x* Ude nadäŋpeŋ kuŋpäŋä kaŋkuk; Isip äma kubätä Isrel äma kubäta komi imiŋirän kaŋpäŋ noripähap u täŋkentäŋpäŋ kowata Isip äma u kumäŋ-kumäŋ utkuk.  
\v 25 Täŋpäŋ Mosestä nadäŋkuk; Notnayetä kaŋpäŋ ŋode api nadäneŋ yäk; Anututä Moses keri terak api täŋkentäŋ nimek. Ude nadäŋkuko upäŋkaŋ ude nämo nadäŋkuŋ.  
\v 26 Nämo, kepma kubäta Mosestä kuŋatpäŋ Isrel äma yarä ämiŋirän yabäŋkuk. Yabäŋpäŋ ämik täŋkumäno u däpmäŋ täkŋewa yäŋkaŋ kuŋpäŋ yäwetkuk; E! Ek injek-tägän imata ämiŋ itkamän?  
\v 27 Yäwänä äma ämik yäput peŋpäŋ täŋkuko unitä Moses pimiŋ maŋpän kwäpäŋ yäŋkuk; Gäk nintäŋo intäjukun äma ba man yäpmäŋ daniwani äma ude itta netätä iwoyäŋpäŋ gepmak?  
\v 28 Gäk kwep Isip äma kubä utpewi kumbuko ude näk nura yäŋkaŋ täyan?  
\v 29  \x * \xo 7:29 \xt Kis 2:21-22; Kis 18:3-4\x* Ude yäŋirän Mosestä man u nadäŋpäŋä ämetpeŋ kuŋkuk. Ämetpeŋ kumaŋ Midia naniktä komeken kuŋkuk. Uken päŋku äbani ude itkaŋ webe yäpmäŋpäŋ nanak ämani yarä bäyaŋkuk.   
\p
\v 30  \x * \xo 7:30 \xt Kis 3:1-10\x* Eruk, kome uken irirän obaŋ 40 ude täreŋirän kepma kubäta Mosestä kome ämani nämoken Sainai pom dubini-ken kuŋatkuk. Kuŋarirän Anutu täŋo aŋero kubätä ahäŋ imiŋkuk. Ahäŋ imiŋkuko uwä päya täpuri kubä känani terak kädäp mebet ijiŋirän aŋero u gänaŋ irirän kaŋkuk.  
\v 31 Täŋpäkaŋ Mosestä u kaŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuk. Täŋpäŋ ket täŋpäŋ käwa yäŋkaŋ dubini-ken kuŋpäŋ Ekänitä ŋode iwerirän nadäŋkuk;  
\v 32 Näk oraŋkaye Abraham Aisak Jekop, unitäŋo Anutu yäk. Ude yäŋirän Mosestä bumta kwaiŋpäŋ äneŋi kakta umuntaŋkuk.  
\v 33 Täŋirän Ekänitä iwetkuk; Kome itan uwä kudupi-inik unita gäk kuroŋka ärärani u yäŋopmäŋpäŋ pe yäk.  
\v 34 Nadätan? Näk ämawebenaye Isip kome itkaŋ komi epän waki taŋi nadäŋ yäpmäŋ äbuŋo u yabäŋpäŋ-nadät yäk. Ba konäm gera täŋ yäpmäŋ äbuŋo u nadäŋ yämit yäk. Unita apiŋo u yämagura yäŋpäŋ äpätat yäk. Täŋpäkaŋ Moses, näk äneŋi peŋ gäwetpewa Isip komeken kaŋ ku yäŋ, ude iwetkuk.   
\p
\v 35 Eruk Stiventä manbiŋam u yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäwetgän täŋkuk; Notnaye, jide? Moses u Moses kubä nämo. U Moses, Isrel ämatä bitnäŋpäŋ Gäk nintäŋo intäjukun äma ba yäpmäŋ daniwani äma ude itta netätä iwoyäŋpäŋ gepmaŋkuk yäŋ iwetkuŋo ubayäŋ yäk. Ude iwetkuŋo upäŋkaŋ Anututä Moses ugänpäŋ intäjukun äma ba Isrel ämawebe komi-ken nanik yämagurekta aŋeroni iwerän päya täpuri-ken ahäŋ imiŋpäŋ epän man u imiŋkuk.  
\v 36  \x * \xo 7:36 \xt Kis 7:3, 14:21; Nam 14:33\x* Täŋpäŋ iwerän päŋku Isrel ämawebe yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbuk. Ude täŋpäŋ Isip komeken ba Gwägu Gämäniken ba kome kuräki-ken kudän kudupi mebäri mebäri ude täŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ 40 ude täreŋkuk.  
\v 37  \x * \xo 7:37 \xt Apos 3:22\x* Täŋpäkaŋ Moses unitägän Isrel ämawebe ŋode yäwetkuk; Anutu uwä notjiye täŋo bämopi-ken nanik profet kubä näk udewani api iwoyäŋ tamek yäŋ yäwetkuk.  
\v 38  \x * \xo 7:38 \xt Kis 19:3; Lo 5:5, 9:10; Apos 7:53\x* Täŋpäŋ Moses ini uwä kome kawuki-ken äbekniye oraniye-kät kubä-kengän itkuŋ. Ba Sainai pom terak aŋerotä Anutu täŋo meni-ken man yäpmäŋ päbä irit täga täŋo man iwerän nadäŋkuk. Man u äbekniye oraniye yäŋahäŋpäŋ yäwetta yäpuk.   
\p
\v 39  \x * \xo 7:39 \xt Nam 14:3\x* Upäŋkaŋ äbekniye oraniyetä Moses täŋo man nadäkta bitnäŋpäŋ Moses ini imaka, udegän mäde ut imiŋpäŋ äneŋi Isip komeken kukta gäripi nadäŋkuŋ.  
\v 40  \x * \xo 7:40 \xt Kis 32:1,23\x* Täŋpäkaŋ kadäni kubä Mosestä Sainai pom terak äroŋpäŋ irirän oraniyetä Aron ŋode iwetkuŋ; Moses nin Isip nanikpäŋ yäŋnikŋat yäpmäŋ äbuko unitä jide täŋpäŋ itak yäŋ nämo nadäkamäŋ yäk. Unita Aron, gäkä anutunin ätu täŋ nimi. Täŋ nimikaŋ unitä intäjukun täŋ nimiŋpäŋ yäŋnikŋat yäpmäŋ kädet-ken kaŋ kut yäk.  
\v 41  \x * \xo 7:41 \xt Kis 32:2-6\x* Ude yäŋpäŋ bulimakau nanaki wärani kubä täŋkuŋ. Täŋpäŋ anutu jopi unita gupe käbäŋi nikek ijiŋ imiŋkuŋ. Täŋpäŋ imaka keritä täŋkuŋo unita oretoret täŋpäŋ äŋnak-äŋnak pähap täŋkuŋ.  
\v 42  \x * \xo 7:42 \xt Jer 19:13\x* Ude täŋirä Anututä mäde ut yämiŋkuk. Mäde ut yämiŋpäŋ yäniŋ kireŋirän guk kenta komepak, edap dapurita oraŋ yämik täŋkuŋonik. Ude täŋkuŋo unita profet täŋo man kudän terak ŋode kudän täwani;  
\b  
\q1 \qt Anututä ŋode yäyak; \qt*  
\q2 \qt Isrel ämawebe, in kome kawuki-ken obaŋ 40 ude itkuŋ-ken u bulimakau ba sipsip däpmäŋpäŋ gupe ijiŋkuŋo u näka nämoinik ijiŋkuŋ yäk.\qt*   
\q1
\v 43  \qt Täŋpäŋ yottaba pähap tekpäŋ täŋpani yäpmäŋkaŋ kuŋat täŋkuŋo uwä näkŋopäŋ nämo yäpmäŋ kuŋatkuŋ.\qt*  
\q2 \qt Nämo, uwä anutu jopi wäpi Molek unitäŋo. Ba wäbätjin Refan unitäŋo guk wärani yäpmäŋ kuŋatkuŋ. \qt*  
\q2 \qt Täŋpäŋ u iniŋ oretna yäŋpäŋ yäwik kujat kejima täŋkuŋo unita näk täwat kireŋpewa Babilon kome kukŋi udude päŋku api itneŋ yäk. \qt*\rq Amo 5:25-27 \rq*   
\s1 Yottaba tekpäŋ täŋpani täŋo man  
\p
\v 44  \x * \xo 7:44 \xt Kis 25:40\x* Stiventä ude yäŋpäŋ pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Täŋpäkaŋ äbekniye oraniye bian, kome kawuki-ken kudupi yottaba tekpäŋ täŋpani yäpmäŋ kuŋatkuŋo uwä Anututä unitäŋo wärani Moses iwoŋäreŋkuko udegän täŋpani. Kudupi yottaba u gänaŋ Anututä mani bureni yäwet täŋkukonik.  
\v 45  \x * \xo 7:45 \xt Jos 3:14-17; Jos 23:9, 18:1\x* Eruk mäden oraniye unitäŋo nanakiyetä kudupi yottaba u yäpmäŋkaŋ Josuatä intäjukun täŋ yämiŋirän guŋ äma äbori äbori unitä komeken kuŋkuŋ. Yäpmäŋ kumaŋ kome u ahäŋirä Anututä kome mähem yäwat kireŋirän äbekniye oraniye kome u koreŋpäŋ kudupi yottaba kome ugän täŋpäŋ ukengän it yäpmäŋ äroŋirä Devit ahäŋkuk.  
\v 46  \x * \xo 7:46 \xt 2Sml 7:1-16; Sam 132:1-5\x* Täŋpäkaŋ Anututä Devitta nadäwän tägagämän kubä täŋkuk. Devit uwä Jekop täŋo Anutu unita yot täga kubä täŋ imikta Anutu-ken yäŋapik man yäŋkuk.  
\v 47  \x * \xo 7:47 \xt 1Kin 6:1\x* Täŋpäkaŋ Devittä ini nämo täŋkuk. Nanaki Solomontä yot u täŋkuk.   
\p
\v 48 Upäŋkaŋ Anutu Ärowani uwä yot äma keritä täŋpani-ken nämo it täyak. Unita profet kubätä bian Anutu meni jinom yäpmäŋpäŋ man ŋode yäŋkuk;   
\b  
\q1
\v 49  \qt Ekänitä ŋode yäyak; \qt*  
\q2 \qt Kunum u näkŋo maŋirani bägup. Ba kome uwä kuroŋna täŋo yeŋpäŋ irit bägupna. \qt*  
\q2 \qt Unita yot jidewani kubä täŋ namiŋirä api tägawek? Nämo! \qt*   
\q1
\v 50  \qt Imaka imaka päke ŋo kudup näkŋa ketnatä täŋkut.\qt* \rq Ais 66:1,2 \rq*   
\b  
\p
\v 51  \x * \xo 7:51 \xt Kis 32:9; Jer 9:26; Ais 63:10\x* Ude yäŋpäŋ Stiventä ŋode yäwetgän täŋkuk; In gwäkjin täpäni-inik! Bänepjin ba nadäk-nadäkjin uwä guŋ äma udewani yäk. Jukujin pik täŋpäŋ Anutu täŋo man nämo nadäk täkaŋ. Täŋkaŋ äbekjiye orajiyetä bian täŋkuŋo udegän inä Munapik täŋo man wari wari ut täkaŋ yäk.  
\v 52  \x * \xo 7:52 \xt 2Sto 36:16; Mat 23:31\x* In täŋo profet biani kubä netä irirän orajiyetä kudän waki nämo täŋ imiŋkuŋ? Nämoinik! Profet biani mäyaptä ŋode yäŋahäk täŋkuŋ; Äma kädet siwoŋi täkta yäwani api äbek yäŋ yäŋkuŋ. Yäŋirä orajiyetä profet u kudup däpmäk täŋkuŋonik. Eruk, äma kädet siwoŋi täkta yäwani u bämopjin-ken ahäŋirän intä äma u iwan keri terak peŋirä kumäŋ-kumäŋ utkuŋ.  
\v 53  \x * \xo 7:53 \xt Apos 7:38; Gal 3:19; Hib 2:2\x* Bure, inä Anutu täŋo man kädet, aŋero menitä yäwani u yäpuŋo upäŋkaŋ nämo iwatkuŋotä apiŋo udegän nämo iwat täkaŋ.   
\s1 Stiven kumäŋ-kumäŋ utkuŋ  
\p
\v 54  \x * \xo 7:54 \xt Apos 5:33\x* Stiventä man ude yäwerirän kokwawak pähap nadäŋ imiŋpäŋ mäm täŋpäŋ utnayäŋ täŋkuŋ.  
\v 55  \x * \xo 7:55 \xt Mat 22:44; Apos 2:33-34; Apos 5:31\x* Upäŋkaŋ Munapiktä Stiven uwäk täŋirän kunum terak doraŋpäŋ Anutu täŋo peŋyäŋek kudän kaŋkuk. Ba Jesu imaka, Anutu täŋo keri bure käda wäpi biŋam ikek wädäŋirän kaŋkuk.  
\v 56  \x * \xo 7:56 \xt Kol 3:1\x* Ude kaŋpäŋ yäŋkuk; Eruk kawut! Näk kaŋira kunum aŋeŋirän Äma Bureni-inik uwä Anutu täŋo keri bure käda wädäŋirän käyat yäk.  
\v 57 Stiventä ude yäwänä Juda äma ekäni ekänitä man yäŋuruk-uruk pähap yäŋpäŋ jukuni yäputpäŋ akuŋ-kireŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku Stiven bäyaŋ iŋitkuŋ.  
\v 58  \x * \xo 7:58 \xt Apos 22:20\x* Bäyaŋ iŋitpäŋ yäpmäŋ päŋku yotpärare gägäni-ken kumbän yäŋkaŋ mobätä utkuŋ. Täŋpäkaŋ äma pengän jop ikŋatkuŋo unitä iniken teki punin nanik yäŋopmäŋpäŋ äma gubaŋi kubä wäpi Sol u dubini-ken peŋkuŋ.  
\v 59  \x * \xo 7:59 \xt Sam 31:5; Luk 23:46\x* Täŋkaŋ mobätä pen ut irirä Stiventä yäŋapik man ŋode yäŋkuk; Ekäni Jesu, gäk mäjona yäpmäŋ yäk.  
\v 60  \x * \xo 7:60 \xt Luk 23:34\x* Ude yäŋpäŋ gukut imäpmok täŋpäŋ gera kehäromigän ŋode yäŋkuk; Ekäni, gäk äma nutkaŋ ŋonitäŋo momini peŋ yämisi. Ude yäŋpäŋ kumbuk. Utpewä kumäŋirän Soltä bänep tägagämän nadäŋkuk.   
\c 8  
\s1 Yäput peŋpäŋ äbot täŋpanita iwan täŋ yämiŋkuŋ  
\p
\v 1-2  \x * \xo 8:1-2 \xt Apos 7:58, 8:4; Apos 11:19\x* Täŋkaŋ äma Anutu iniŋ orerani ätutä konäm butewaki ärowani täŋpäŋ Stiven täŋo komegup äneŋkuŋ. Eruk kadäni ukengän Jerusalem yotpärare-ken nanik äbot täŋpanita yäput peŋpäŋ iwan täŋ nimiŋpäŋ komi yämiŋkuŋ. Ude täŋ yämiŋirä metäŋpeŋ kumaŋ Judia komeken ba Samaria komeken kuŋtäŋpä kuŋkuŋ. Kuŋtäŋpä kuŋirä aposoro-tägän Jerusalem yotpärare ugän itkuŋ.  
\v 3  \x * \xo 8:3 \xt Apos 9:1,13, 22:4; Apos 26:9-11\x* Täŋpäkaŋ Sol uwä ämawebe äbot täŋpani däpmäŋpäŋ yäwat kireŋpäŋ yori gänaŋgän yäwatpäŋ yepmäŋit yäpmäŋ äpämaŋ päŋku komi yot gänaŋ yepmak täŋkukonik.   
\s1 Jesu täŋo biŋam Samaria kome weŋ patkuk  
\p
\v 4  \x * \xo 8:4 \xt Apos 6:5\x* Täŋpäkaŋ ämawebe päke ämetpeŋ uken-uken kuŋtäŋpä kuŋkuŋo unitä kome päŋku ittäŋ kuŋkuŋ-ken Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäŋtäŋ kuŋkuŋ.  
\v 5 Täŋirä äbot täŋpani äma kubä wäpi Filip uwä yotpärare kubä Samaria kome uken päŋku Anutu täŋo iwoyäwani Kristo unitäŋo manbiŋam yäwet ahäŋtäŋ kuŋatkuk.  
\v 6 Manbiŋam yäwet ahäŋit kudän kudupi täŋit täŋtäŋ kuŋarirän ämawebe uken nanik mäyaptä kaŋpäŋ nadäkinik täŋkuŋ.  
\v 7  \x * \xo 8:7 \xt Mat 10:1; Mak 16:17\x* Täŋpäkaŋ Filip uwä ämawebe mäjo wakitä magärani mäyap yäwat kireŋirän mäjo kähän yäŋpeŋ ämawebe yabä kätäŋpeŋ kuk täŋkuŋ. Ba ämawebe kwäyähäneŋ täŋpani ba guräŋ täwani mäyap yäpä tägaŋ yämik täŋkuk.  
\v 8 Ude täŋ yämiŋirän Samaria naniktä bänep oretoret terak itkuŋ.   
\p
\v 9 Täŋpäkaŋ uken nanik äma kubä wäpi Saimon. U täŋpäwak ba kon mebäri mebäri täŋpani. Epän u täŋpewän bureni ahäŋirä Samaria ämawebetä kawä inipärik kubä täk täŋkuŋonik. Täŋkaŋ Saimon uwä inita nadäwän ärowani täŋpäpäŋ näk wäpna biŋam nikek yäŋ yäk täŋkuk.  
\v 10 Ude täk täŋirän äma ekäni ekäni ba ämawebe jopi kuduptä unitäŋo man nadäkta gäripi nadäk täŋkuŋ. Gäripi nadäŋpäŋ ŋode yäk täŋkuŋonik; Äma ŋonitä Anutu täŋo kehäromi taŋi pähap yäŋ imani. U Anutu Kehäromi unitäŋo äpani yäŋ yäk täŋkuŋonik.  
\v 11 Täŋpäŋ kadäni käroŋi ämawebe bämopi-ken kudän udewani täŋ yäpmäŋ äroŋkuko unita ämawebetä kawä inide kubä täŋpäpäŋ nadäkinik täŋ imiŋkuŋ.  
\v 12 Nadäkinik täŋ imiŋkuŋo upäŋkaŋ Filiptä Anutu täŋo kaŋiwat epän ba Jesu Kristo täŋo kehäromi unitäŋo manbiŋam täga yäwerirän äma ba webe bok nadäwä bureni täŋpäpäŋ nadäkinik täŋirä Filiptä ume ärut yämiŋkuk.  
\v 13 Täŋpäkaŋ Saimon imaka, manbiŋam bureni nadäŋpäŋ nadäkinik täŋpäŋ ume yäpuk. Täŋkaŋ Filip iwarän täŋirän Filiptä kudän kudupi mebäri mebäri kehäromi nikek täŋirän kak täŋkuk. Kaŋpäŋ nadäwän ärowani täk täŋkuk.   
\p
\v 14 Täŋpäkaŋ aposoro Jerusalem itkuŋo unitä Samaria ämawebetä Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ iŋit-inik täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam nadäŋkuŋ. Eruk nadäŋpäŋ Pita kenta Jon yepmaŋpä yäpmäŋ uken kuŋkumän.  
\v 15 Päŋku ahäŋpäŋä Samaria ämawebe nadäkinik täŋkuŋo unita Anututä Kudupi Munapik yäniŋ kirewän yäŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋkumän.  
\v 16 Imata, ämawebe u Kudupi Munapik nämo yäpuŋo unita. Jop, Ekäni Jesuta biŋam itneŋta ume ärut täŋkuŋ.  
\v 17  \x * \xo 8:17 \xt Apos 19:6\x* Eruk aposoro yarä unitä keri ämawebe gwäki terak peŋirän Anututä Kudupi Munapik kireŋ yämiŋkuk.   
\p
\v 18 Aposoro yarä unitä keri ämawebe terak peŋirän Kudupi Munapiktä uwäk täŋ yämiŋirän Saimontä yabäŋpäŋ näk udegän kaŋ täŋpa yäŋkaŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ äbuk. Äbäŋpäŋ yäwetkuk;  
\v 19 Ek yarä ŋo näka imaka, kehäromi u namun yäk. Kehäromi u namänkaŋ näkä ketna äma kubä terak peŋira Kudupi Munapik kaŋ yäpän yäŋ yäwetkuk.   
\p
\v 20 Yäwänä Pitatä man kehäromi ŋode iwetkuk; Wa! Imaka Anututä ironita jop nimani upäŋ moneŋpäŋ suwawayäŋ yäyan? Nämoinik! Moneŋ u gäkŋa-kät bok geŋi kaŋ äriwun! yäk.  
\v 21  \x * \xo 8:21 \xt Sam 78:37\x* Bänepka Anutu iŋamiken siwoŋi nämo pätak. Unita gäk Anutu täŋo epän nintä täk täkamäŋ ŋo täkta u gänaŋ täga nämo äpmoŋpen. Nämoinik!  
\v 22 Gäk bänepka sukureŋpäŋ nadäk-nadäk waki iŋitan ŋo peŋpäŋ mäde ut imi yäk. Täŋkaŋ Ekäniken gera yäŋiri bänepka-ken nadäk waki pätak, momi u käwep peŋ gamek yäk.  
\v 23  \x * \xo 8:23 \xt Hib 12:15\x* Näk ŋode gabäŋpäŋ-nadätat; Wakiwakikatä bänepka täŋpän waŋkuŋ. Waki unitä gäk wakita biŋam iwoyäŋpäŋ topmäŋpäŋ gepmäŋitkaŋ itak.   
\p
\v 24 Ude yäwänä Saimontä ŋode yäŋkuk; Wära! Ek Ekäniken gera yäŋ namiŋirän näka butewaki nadäwän. Täŋirän imaka umuri näkken api ahäŋ namek yäŋ yäkamän u ahäŋ namektawä yäŋ yäŋkuk.  
\v 25 Täŋpäkaŋ aposoro yarä Pita kenta Jon unitä imaka Ekänitä jide täŋ yämiŋkuko unitäŋo manbiŋam yäwettäŋ kuŋkumän. Täŋkaŋ äneŋi Jerusalem äyäŋutpeŋ kuŋkaŋä Samaria ämawebe kädet miŋin-miŋin ittäŋ kwani u Manbiŋam Täga u yäŋahäŋpäŋ yäwet täŋtäŋ kuŋkumän.   
\s1 Itiopia äma kubä täŋo manbiŋam  
\p
\v 26 Eruk, Ekäni täŋo aŋero kubätä Filip ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Gäk tuŋum täŋpeŋ iwoni käda ku. Jerusalem kädet peŋpäŋ Gasa yotpärare kädet kaŋ iwat yäk. Kädet uwä äma nämo irani-ken pätak u nadätan?  
\v 27  \x * \xo 8:27 \xt Ais 56:3-7\x* Iweränä Filip akumaŋ kuŋkuk. Kuŋtäŋgän kädet yäŋkuk-ken u Itiopia nanik äma kubä kaŋ-ahäŋkuk. Äma uwä wäpi biŋam nikek kubä, ini komeken nanik intäjukun webe wäpi Kadasi unitäŋo epän äma ärowani kubä. U webe unitäŋo moneŋ yotta watäni irani.  
\v 28 Äma u Jerusalem komeken Anutu iniŋoretta äbuko äneŋi karis terak kuŋirän. Karis terak maŋitkaŋ manbiŋam profet Aisaiatä kudän täwani u daniŋtäŋ kuŋkuk.  
\v 29 Kuŋirän Kudupi Munapiktä Filip ŋode iwetkuk; Gäk äma unitä kuyak-ken dubini-ken ku yäk.  
\v 30 Ude iweränä Filip bäräŋeŋ dubini-ken kuŋpäŋ nadäŋkuk; Äma uwä profet Aisaia täŋo manbiŋam u daniŋtäŋ kuŋirän. Nadäŋpäŋ yäŋkuk; Notnapak, gäk manbiŋam danitan unitäŋo mebäri nadätan ba nämo?  
\v 31  \x * \xo 8:31 \xt Jon 16:13\x* Yäwänä äma unitä kowata ŋode iwetkuk; Äma kubätä manbiŋam ŋonitäŋo mebäri nämo näweränä näkŋa jide täŋpäŋ mebäri nadäwet? Ude yäŋpäŋ Filip iwetkuk; Gäk äbä näkä itat-ken ŋo maŋirikaŋ bok kuda yäk.\fig Filiptä äma Itiopia nanik Anutu täŋo Man iwetpäŋ iwoŋäreŋkuk|alt="Philip taught the word of God to an Ethiopian" src="CNT6001.jpg" size="span" loc="Top or bottom of the story" copy="David C. Cook" ref="Apos 8:31-37" \fig*   
\p
\v 32 Manbiŋam daniŋtäŋ kuŋkuko u man mujipi ŋodepäŋ daniŋtäŋ kuŋkuk;  
\b  
\q1 \qt U sipsip ude, utnayäŋ nadäŋpäŋ yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.\qt*  
\q2 \qt Täŋirä kwikinik itpäŋ man kubä nämo yäŋkuk. Ämatä sipsip pujiŋi madänayäŋ täŋirä kwikinik it täkaŋ ude itkuk.\qt*   
\q1
\v 33  \qt Täŋpäkaŋ wäpi biŋam yäpmäŋ äpäŋpäŋ kudän waki mebäri mebäri jop nadäŋ täŋ imiŋkuŋ.\qt*  
\q2 \qt U yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk. Unita unitäŋo biŋam netätä api nadäneŋ? Nämoinik, irit kuŋat-kuŋari kome terak u keräpigän däpmäŋ täkŋeŋ imiŋkuŋ.\qt* \rq Ais 53:7,8 \rq*   
\b  
\p
\v 34 Täŋpäŋ Afrika äma unitä man u daniŋ paotpäŋä eruk Filip iwetkuk; Näweri nadäwa. Profettä netäta yäŋpäŋ man ŋo yäŋkuk? Inita yäŋkuk, ba äma kubäta yäŋkuk?  
\v 35 Ude yäwänä Filiptä man daniŋkuko uterak ba man ätu terak Jesu täŋo manbiŋam täga yäŋahäŋpäŋ iwetkuk.   
\p
\v 36-37  \x * \xo 8:36-37 \xt Apos 10:47\x* Yäŋpäŋ-nadäk täŋtäŋ kumaŋ ume kubäken ahäŋkumän. Ahäŋpäŋ äma ekäni unitä yäŋkuk; Nabä! Jesu yäpurärätta ume ŋopäŋ täga ärut naminaŋi nämo?  
\v 38 Ude yäŋpäŋ karis iniŋ bitnäŋpewän itkuk. Irirän Filip-kät äma ekäni u äpämaŋ ume gänaŋ äpmoŋkaŋ Filiptä äma ekäni u ärut imiŋkuk.  
\v 39  \x * \xo 8:39 \xt 1Kin 18:12\x* Ärut imänkaŋ ume gänaŋ naniktä abämaŋ äbä gägäni-ken irirän Ekäni täŋo Munapiktä Filip pit kubägän imagut yäpmäŋ kuŋkuk. Ude täŋirän äma ekäni u Filip äneŋi nämo kaŋkaŋ bänep oretoret pähap terak ini kädet-ken kuŋkuk.  
\v 40  \x * \xo 8:40 \xt Apos 21:8\x* Täŋpäkaŋ Filip uwä yotpärare kubä wäpi Asdot u ahäŋkaŋ, eruk Jesu täŋo manbiŋam yotpärare kubäkubäken yäŋahäŋtäŋ kumaŋ Sisaria komeken ahäŋkuk.   
\c 9  
\s1 Ekänitä Sol ahäŋ imiŋkuk  
\r Apos 22:4-16, 26:9-18  
\p
\v 1  \x * \xo 9:1 \xt Apos 8:3\x* Kadäni uken Soltä Ekäni täŋo iwaräntäkiye kumäŋ-kumäŋ api tadäpet yäŋ umun man bumta yäwettäŋ kuŋatkuk. Täŋpäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-ken kuŋkuk.  
\v 2 Kuŋpäŋ iwetkuk; Gäk Juda äma täŋo käbeyä yot Damaskus kome itkaŋ unitäŋo watä ämata man kudän kaŋ täŋ yämi yäk. Ude täŋiri näk päŋku ämawebe Jesu täŋo kädet iwarani u täga api yepmäŋiret. Yäwänä bämop äma unitä mani buramiŋpäŋ man kudän ŋode täŋpäŋ imiŋkuk; Soltä ämawebe Jesu täŋo kädet iwarani ämawebe ätu yabäŋpäŋä yepmäŋitpäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Jerusalem komeken api äbek yäk.   
\p
\v 3 Man kudän ude täŋpäŋ imänkaŋ Sol Jerusalem peŋpäŋ Damaskus kuŋkuk. Kuŋtäŋgän Damaskus yotpärare keräp taŋirän uterakgän kunum gänaŋ nanik peŋyäŋek pähap kubätä Sol uwäk täŋkuk.  
\v 4 Peŋyäŋek unitäŋo kehäromitä täŋpewän Sol kome terak maŋpatkuk. Ude täŋpäŋ äma kubä täŋo man kotäktä ŋode yäŋirän nadäŋkuk; Sol! Sol! Gäk imata näk täŋpä wakta epäni täyan?  
\v 5  \x * \xo 9:5 \xt Apos 5:39; 1Ko 15:8\x* Ude yäwänä Soltä yäŋkuk; Ekäni, gäk netä? Yäwänä unitä yäŋkuk; Näk Jesu, täŋpi wawetta epäni täk täyan ubayäŋ yäk.  
\v 6 Eruk, akuŋkaŋ kumaŋ yotpärare-ken ku yäk. Kuŋiri äma kubätä gabäŋ ahäŋpäŋ epän man api gäwerek. Gäweränä udegän kaŋ tä yäk.   
\p
\v 7 Yäŋirän äma Sol-kät bok kuŋatkuŋo u bärom täŋpäŋ man kum kwikinik itkuŋ. Kwikinik itkaŋ äma bureni kubä nämo kaŋkaŋ man kotäk ugänpäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 8 Täŋpäŋ Soltä akuŋpäŋ dapun ijiŋkuko upäŋkaŋ dapuri bipmäŋ urani pen irirän kerigän iŋit yäpmäŋ kumaŋ Damaskus yotpärare uken päŋku teŋkuŋ.  
\v 9 Tewäkaŋ ume ketem nämo naŋkaŋ dupik ikekgän pen irirän kepma yaräkubä ude täreŋkuŋ.   
\p
\v 10 Täŋpäkaŋ Damaskus kome uken Jesu täŋo iwaräntäki kubä itkuko u wäpi Ananias. Ananias uwä däpmonken Ekänitä gera terak wäpi yäŋkuk. Yäŋirän Ananiastä yäŋkuk; Ekäni, näk itat ŋo yäk.  
\v 11  \x * \xo 9:11 \xt Apos 21:39, 16:9\x* Yäwänä Ekänitä ŋode iwetkuk; Gäk akuŋkaŋ kädet kubä wäpi Kädet Siwoŋi yäŋ yäwani u iwat yäpmäŋ ku yäk. Kuŋtäŋgän Judastä yotken ahäŋpäŋ Tasus nanik äma kubä wäpi Sol unita kaŋ iwet yabä yäk. Äma u yot u gänaŋ itkaŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋ itak yäk.  
\v 12 Sol u dapuri tumbani itak upäŋkaŋ däpmonken ŋode kak; Äma kubä wäpi Ananias unitä Sol dapuri yäpän tägakta yot gänaŋ äroŋpäŋ keri gupi terak peŋirän kak yäk.  
\v 13  \x * \xo 9:13 \xt Apos 8:3\x* Yäwänä Ananiastä kowata ŋode yäŋkuk; Ekäni, ude nämo! Äma mäyaptä äma unita man ŋode yäŋirä nadäk täyat; Äma u imaka wakiwaki Jerusalem komeken ämawebekayeta täŋ yämik täŋpani yäk.  
\v 14  \x * \xo 9:14 \xt Apos 9:1-2,21; 1Ko 1:2\x* U bämop äma intäjukun täŋpanitä ämawebe ŋo nanik gäk wäpka terak yeŋgämä pek täkaŋ u yepmäŋitta yäŋtäreŋ imiŋkuŋ yäk.   
\p
\v 15  \x * \xo 9:15 \xt Apos 25:13, 27:24; Rom 1:5\x* Ude yäwänä Ekänitä ŋode iwetkuk; Gäk ku. Sol uwä näkŋo epän watä ämana ude iwoyäŋkut yäk. Uwä ämawebe Juda äbotken nanik nämo, ba kome kubäkubä täŋo intäjukun äma, ba Isrel nanik näkŋo manbiŋam u yäŋahäŋpäŋ yäwetta iwoyäŋkut yäk.  
\v 16  \x * \xo 9:16 \xt 2Ko 11:23-28\x* Täŋpäŋ näkŋo wäpnata yäŋpäŋ komi bäräpi mäyap nadäwayäŋ täyak uwä näkŋa-tägän api iwoŋärewet yäk.   
\p
\v 17 Ekänitä Ananias ude iweränä kumaŋ Judas täŋo yot gänaŋ äroŋpäŋ keriyat Sol terak peŋpäŋ ŋode iwetkuk; Notnapak Sol, Ekäni Jesu, kädet miŋin ahäŋ gamiŋkuko unitä apiŋo näk peŋ näwet-pewän gäkken äbätat yäk. Gäk dapun äneŋi ijiwi kuŋirä Kudupi Munapiktä gäk uwäk tawän yäŋpäŋ näk peŋ näwet-pewän äbätat yäk.  
\v 18 Ananiastä ude yäwän täreŋirän uterakgän imaka kubä äwon bumik dapuri täŋpipiŋkuko u täreŋ maŋkuk. Maŋirän dapuri ijiwän kuŋkuŋ. Ijiwän kwäpäŋ käroŋ akwänkaŋ päŋku Ananiastä Jesu wäpi terak ume ärut imiŋkuk.  
\v 19 Täŋpänkaŋ Sol ketem naŋpäŋ kehäromi äneŋi yäpuk.  
\s1 Solta iwan täŋ imiŋkuŋ  
\p Ude täŋkaŋ Sol Jesu iwarän täwani Damaskus nanik ukät kepma yarägän itkuŋ.  
\v 20 Kadäni ugän yäput peŋpäŋ Juda täŋo käbeyä yot kome uken itkuŋo u gänaŋ äroŋpäŋ manbiŋam ŋode yäŋahäk täŋkukonik; Jesu u Anutu täŋo nanaki ubayäŋ yäŋ yäk täŋkuk.  
\v 21  \x * \xo 9:21 \xt Apos 8:3\x* Ude yäŋirän nadäŋpäŋ ämawebe päke unitä kikŋutpäŋ yäŋkuŋ; Wa! Äma ŋonitä-gän Jerusalem komeken ämawebe Jesu terak yeŋgämä pek täkaŋ u täŋpän waŋkuŋopäŋ udegän täŋpa yäŋkaŋ ŋo äbuk yäk. U ämawebe yepmäŋitpäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-ken kwa yäŋkaŋ äbuk. Ude täk täŋkukopäŋ jide täŋpäŋ Jesu täŋo manbiŋam niwetak?   
\p
\v 22  \x * \xo 9:22 \xt Apos 17:3; Apos 18:5,28\x* Täŋpäkaŋ Sol nadäk-nadäk Anutu-ken nanik yäpmäŋkaŋ Juda äma Damaskus itkuŋo u ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwet täŋkuk; Jesuwä ämawebeniye yämagutta Anututä iwoyäŋpäŋ teŋkuko ubayäŋ. Täŋpäŋ Soltä Jesu täŋo mebäri u kwawakinik yäŋahäŋirän Juda ämatä u nadäŋpäŋ mani wärämutta täŋbäräp taŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuŋ.   
\p
\v 23  \x * \xo 9:23 \xt Apos 23:12\x* Soltä epän u kepma mäyap täŋ yäpmäŋ kuŋirän eruk, Juda ämatä Sol utta man yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋ.  
\v 24 Käbop käbop yäŋpäŋ-nadäŋirä utnayäŋ yäŋkuŋo u Soltä manbiŋam nadäŋkaŋ kuŋarirän utnayäŋ yotpärare yewa unitäŋo yäma taŋi taŋiken kepma bipani watäni itkuŋ.  
\v 25  \x * \xo 9:25 \xt 2Ko 11:32-33\x* Ude täŋirä bipani kubäken käbop, Sol täŋo iwarän täwanitä Sol yäŋikŋat yäpmäŋ yotpärare täŋo yewa käroŋ uterak äroŋkuŋ. Äroŋpäŋä Sol iwerä yäk taŋi gänaŋ mäŋiränkaŋ yäk ikek tewä komen umu äpmoŋkaŋ ukädagän metäŋpeŋ kuŋkuk.\fig Pol gänaŋkengän tewä äpmoŋkuk|alt="Paul was let down out of a hole (!)" src="HK00332B.jpg" size="span" loc="Near the story" copy="Horace Knowles" ref="Apos 9:25" \fig*   
\p
\v 26  \x * \xo 9:26 \xt Gal 1:17-19\x* Täŋpäkaŋ Sol kumaŋ päŋku Jerusalem yotpärare-ken ahäŋpäŋ Jesu täŋo äbot täŋpani-ken yäpurärärayäŋ yäŋirän u Jesu täŋo iwaräntäki kubä yäŋ nadäwä bureni nämo täŋpäpäŋ umuntaŋkuŋ.  
\v 27  \x * \xo 9:27 \xt Apos 9:4,20; 1Ko 9:1, 15:8\x* Upäŋkaŋ Banabastä Sol not täŋ imiŋpäŋ yäŋikŋat yäpmäŋ aposoro äbotken kuŋpäŋ Sol täŋo manbiŋam ŋode yäwetkuk; Soltä Ekäni kädet miŋin kawänpäŋ man iwetkuko unitäŋo manbiŋam, ba Soltä Damaskus yotpärare-ken Jesu täŋo manbiŋam kehäromigän yäŋahäŋkuko unitäŋo manbiŋam yäwetkuk. Täŋirän äma kubätä nämo iniŋ bitnäŋkuk.   
\p
\v 28 Ude täŋpänkaŋ Sol uwä Jerusalem komeken penta itkuŋ. Täŋpäkaŋ Ekäni täŋo manbiŋam umunkät nämo, gwäk pimiŋpäŋ yäŋahäŋtäŋ kuŋatkuk.  
\v 29 Täŋpäŋ kadäni kadäni Soltä Juda äma Grik mangän nadäwani-kät Jesu täŋo manbiŋam yäŋpäŋ-nadäk täk täŋkuŋo upäŋkaŋ äma u Sol utnayäŋ kädetta wäyäkŋek täŋkuŋonik.  
\v 30  \x * \xo 9:30 \xt Apos 11:25; Gal 1:21\x* Ude täŋirä noriyetä nadäŋpäŋ Sol yäŋikŋat yäpmäŋ Sisaria komeken äpmoŋkuŋ. Täŋpäŋ Sisaria kome unitä tewä yäpmäŋ kumaŋ päŋku Tasus kome ahäŋkuk.   
\p
\v 31 Täŋpäkaŋ kome uken-uken, Judia, Galili ba Samaria nanik äbot täŋpani säkgämän, kwini terak itkuŋ. Äma kubätä waki nämo täŋ yämiŋkuk. Täŋpäkaŋ kädet siwoŋi terak Ekäni gämori-ken kuŋarirä Kudupi Munapiktä bänepi täŋpidäm taŋpäŋ täŋ-kehäromtaŋ yämiŋirän ämawebe kodaki mäyaptä Jesu täŋo äbot täŋpani yäpurärätkuŋ.   
\s1 Pitatä käyäm ikek kubä yäpän tägaŋkuk  
\p
\v 32 Pitatä komeni komeni kuŋatkä yotpärare kubä wäpi Lida ahäŋpäŋ Anutu täŋo kudupi ämawebe uken irani ahäŋ yämänkaŋ penta itkuŋ.  
\v 33 Täŋpäŋ uken äma kubä wäpi Enas ahäŋ imiŋkuk. Äma uwä täŋguräŋ takinik täŋpäŋ it yäpmäŋ äbäŋirän obaŋ 8 ude täreŋkuk.  
\v 34 Äma u parirän Pitatä kaŋpäŋ iwetkuk; Enas, Jesu Kristotä gepmaŋpän tägatan unita akuŋkaŋ tek ämetpäranika yäpi tägawut yäk. Pitatä ude iwerirän uterakgän akuŋkuk.  
\v 35 Ude täŋkaŋ kuŋarirän Lida kome mähem ba Saron komeken nanik kuduptä kaŋpäŋ bänepi sukureŋpäŋ Ekänita biŋam täŋkuŋ.   
\s1 Kumbani kubä kodak taŋkuk  
\p
\v 36 Kadäni uken Jopa yotpärare-ken äbot täŋpani webe kubä wäpi Tabita. (Tabita u Grik man terak Dokas, ninin man terak ipmoŋ.) Webe unitä kadäni kadäni kädet tägatäga täŋpäŋ ämawebe jäwäri täŋkentäŋ yämik täŋkukonik.  
\v 37 Täŋpäkaŋ Pita Lida komeken irirän Tabita uwä käyäm täŋpäŋ kumbuk. Kumäŋirän komegup ume ärut imiŋpäŋ yot gänaŋ täŋkireki kubäken yäpmäŋ päro peŋkuŋ.  
\v 38 Täŋpäkaŋ Lida yotpärare u Jopa yotpärare dubini-ken itkuko unita Jopa nanik äbot täŋpanitä Pita Lida komeken itak yäŋ nadäŋpäŋ äma yarä yäwerä kumaŋ päŋku Pitaken ahäŋpäŋ butewaki terak ŋode iwetkumän; Nintä komeken bäräŋeŋ kuna yäŋpäŋ gämagutdayäŋ äbäkamäk yäk.  
\v 39 Yäwänä Pitatä nadäŋ yämiŋpäŋ tuŋum täŋpänkaŋ penta kuŋkuŋ. Kumaŋ päŋku Lida yotpärare ahäŋpäŋ kumbani patkuk-ken u yäŋikŋat yäpmäŋ äroŋkuŋ. Äroŋirä webe kajat-kajat kome uken nanik kuduptagän äbä Pita itgwäjiŋpäŋ konäm butewaki täŋit, Tabita kodak itkaŋ tek mebäri mebäri bipmäŋ yämik täŋkuko u iwoŋäreŋit täŋkuŋ.  
\v 40  \x * \xo 9:40 \xt Mak 5:40-41\x* Täŋirä Pitatä peŋ yäwet-pewän yäman kuŋ moreŋirä gukut imäpmok täŋpäŋ yäŋapik man yäŋkuk. Yäŋapik man yäwän tärewäpäŋ äyäŋutpäŋ Tabita kaŋpäŋ yäŋkuk; Tabita, gäk aku! Yäwänä dapun ijiwän kwäpäŋ Pita kaŋpäŋä akuŋ maŋit itkuk.  
\v 41 Aku maŋirirän Pitatä kerigän iŋitpäŋ iwerän aku käroŋ itkuk. Täŋpänkaŋ Anutu täŋo ämawebe-kät webe kajat-kajat yäŋpewän ärowäkaŋ Tabita akutak ŋo kawut yäŋ yäwetkuk.  
\v 42 Ude täŋirän unitäŋo manbiŋam Jopa yotpärare ahäŋ parirän ämawebe mäyaptä Ekänita nadäkinik täŋ imiŋkuŋ.  
\v 43  \x * \xo 9:43 \xt Apos 10:6\x* Täŋpäkaŋ Pita uwä äma kubä tom gupipäŋ imaka imaka täk täŋpani wäpi Saimon unitä yotken kadäni käroŋi bumik it täŋkumänonik.   
\c 10  
\s1 Anutu täŋo aŋerotä Konilias man iwetkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 10:1 \xt Mat 8:5; Apos 27:1,3\x* Äma kubä wäpi Konilias. Konilias uwä Sisaria yotpärare uken itkaŋ Rom täŋo komi äma äbot kubä 100 ude unitäŋo intäjukun äma it täŋkukonik. Komi äma äbot u wäpi Itali Äbot yäŋ yäwerani.  
\v 2 Konilias uwä guŋ äbotken nanik upäŋkaŋ ini ba ämawebe ukät irani unitä Juda nanik täŋo Anututa nadäkinik täŋ imiŋpäŋ iniŋoret täŋkuŋonik. Täŋpäŋ Konilias uwä moneŋi Juda äma jäwäri täŋkentäŋ yämik täŋkukonik. Täŋkaŋ kadäni kadäni Anutu-ken yäŋapik man yäk täŋkukonik.  
\v 3  \x * \xo 10:3 \xt Apos 3:1\x* Eruk kepma kubä 3'kirok bipäda täŋirän yori gänaŋ itkaŋ jop dupiŋkaŋ Anutu täŋo aŋero kubätä ahäŋ imiŋirän kwawakinik kaŋkuk. Täŋpäŋ aŋero unitä iwetkuk; Konilias!  
\v 4 Yäwänä Koniliastä kaŋpäŋ bumta umuntaŋpäŋ iwetkuk; Ekäni, jide?  
\p Yäwänä aŋerotä iwetkuk; Anututä gäkŋo yäŋapik manka nadäk täyak. Ba gäk moneŋ tuŋumka äma jäwärita yämiŋiri gabäk täyak. Ude täŋiri gabäŋpäŋ kädet unita gäripi nadäŋ gamik täyak yäk.  
\v 5 Unita apiŋo ämakaye yepmaŋpi Jopa komeken kut. Kuŋkaŋ äma kubä wäpi Saimon, wäpi kubä Pita u imagut yäpmäŋ äbut yäk.  
\v 6  \x * \xo 10:6 \xt Apos 9:43\x* Saimon uwä äma kubä wäpi Saimongän, imaka imaka tom gupipäŋ täŋpani unitä yotken itak yäk. Tähani u gwägu pähap dubini-ken itak yäŋ iwetkuk.  
\v 7 Ude iwerän tärewäpäŋ aŋero Konilias teŋpeŋ kuŋkuk. Kuŋirän Koniliastä watä ämani yaräkät komi ämani kubä yäŋpewän äbuŋ. (Komi äma u Anututa nadäkinik täŋpäŋ Konilias-kät bok irani.)  
\v 8 Eruk äma yaräkubä u äbäŋirä Koniliastä imaka ahäŋ imiŋkuko u kudup yäwerän nadäŋkuŋ. Nadäŋ morewäkaŋ peŋ yäwet-pewän Jopa komeken kuŋkuŋ.   
\s1 Pitatä däpmonken imaka kubä kaŋkuk  
\p
\v 9 Kuŋtäŋgän kome bipänä kädet miŋin patkuŋ. Patkuŋo yäŋewänä äneŋi akumaŋ kuŋkuŋ. Kuŋtäŋgän kepma bämop täŋirän Jopa kome keräp taŋkuŋ. Täŋpäkaŋ Pitatä yot itkuko uwä itpäŋ-nadäk bägup punin unu täŋpani unita Anutu-ken yäŋapiwa yäŋkaŋ unu äroŋkuk.  
\v 10 Äro irirän nakta iwäkaŋ ketemta yäŋkuk. Yäwänä ketem api ijiŋirä jop dupiŋkaŋ däpmonken ŋode kaŋkuk;  
\v 11  \x * \xo 10:11 \xt Apos 11:5-17\x* Kunum aŋeŋirän imaka kubä äpuk. Äpuko uwä tek taŋi käwuri käwuri yentä topmäŋpäŋ pewä yäpmäŋ kome terak äpäŋirän kaŋkuk.  
\v 12 Täŋpäŋ tek u gänaŋ tom mebäri mebäri ba gämok, damaŋ ba barak mebäri mebäritä irirä yabäŋkuk.  
\v 13 Pitatä ude yabäŋ yäwat ittäŋgän man kotäk kubä ŋode nadäŋkuk; Pita, gäk aku tom uwä däpmäŋpäŋ naŋ!   
\p
\v 14  \x * \xo 10:14 \xt Wkp 11:1-47; Ese 4:14\x* Yäŋirän Pitatä yäŋkuk; Ekäni, u nämoinik näŋpayäŋ! Tom u nintäŋo baga mantä nämo nakta yäjiwärani yäk. Ämatä u naŋpäŋ bänepi täŋpä waneŋ. Gäk mebärina nadätan, tom udewani kubä nämoinik nak täyat yäk.  
\v 15  \x * \xo 10:15 \xt Mak 7:15,19\x* Ude yäwänä man kotäk u äneŋi kubäkät ŋode yäŋkuk; Ude nämo! Imaka Anututä u täga yäŋ yäwani u gäkä waki yäŋ täga nämo yäwen yäk.  
\v 16 Täŋpäkaŋ imaka ahäŋ imiŋkuko u kadäni yaräkubä ude äroŋkaŋ äpäk täŋkuk. Kadäni yaräkubä ude kaŋpäŋ nadäwänkaŋ äneŋi wädäŋ yäpmäŋ kunum gänaŋ äroŋkuk.   
\p
\v 17-18 Kunum gänaŋ äroŋirän Pitatä imaka kaŋkuko unitäŋo mebärita nadäwätäk pähap täŋkuk. Nadäwätäk täŋ irirän äma yaräkubä Koniliastä peŋ yäwet-pewän äbuŋo u Saimontä yotken ahäŋpäŋ yäman umu itkaŋ gera terak ŋode yäŋkuŋ; Ai, Saimon wäpi kubä Pita, yot ŋo itak?   
\p
\v 19  \x * \xo 10:19 \xt Apos 11:12, 13:2\x* Täŋpäkaŋ Pitawä yot medäp terak unu imaka kudupi kaŋkuko unita pen nadäwätäk täŋ irirän Munapiktä iwetkuk; Nadätan? Yäman umu äma yaräkubä gäka wäyäkŋeŋtäŋ äbäkaŋ yäk.  
\v 20 Äma uwä näkŋa yäwetpewa äbäkaŋ unita nadäwätäk nämo täŋpen. Äpmoŋpikaŋ bätakigän penta kut yäk.  
\v 21 Munapiktä ude iweränä Pita yäman umu äpmoŋpäŋ äma yaräkubä u yäwetkuk; Äma wäyäkŋeŋtäŋ äbäkaŋ uwä näk ŋo. E, ŋo ima mebärita äbäkaŋ?  
\v 22  \x * \xo 10:22 \xt Apos 10:1-2\x* Yäwänä iwetkuŋ; Komi äma täŋo intäjukun äma wäpi Koniliastä yäŋpewän äbäkamäŋ yäk. Konilias uwä äma siwoŋi. U Anutu iniŋ orerirän Juda ämawebe kuduptagäntä äma unita oraŋ imik täkaŋ yäk. Täŋpäŋ Anutu täŋo kudupi aŋero kubätä ahäŋ imiŋpäŋ Konilias ŋode iwetkuk; Gäk äma kubä wäpi Pita imagut yäpmäŋ kuŋpäŋ gäkŋa yotken teŋiri man nadätak u yäŋirän kaŋ nadä yäŋ iwetkuk.  
\v 23  \x * \xo 10:23 \xt Apos 10:45, 11:12\x* Ude yäŋirä Pitatä yämagut päŋku ini yotken yepmaŋpän patkuŋ.  
\p Eruk, patkuŋo yäŋewänä akuŋpäŋ Pita tuŋum täŋpänkaŋ äma yaräkubä ukät Jopa komeken nanik äbot täŋpani äma ätu ukät penta kuŋkuŋ.  
\v 24 Kuŋtäko bipänä kädet miŋin patkuŋ. Patkuŋo yäŋewänkaŋ äneŋi yäput peŋpäŋ kuŋkä Koniliastä yotpärare-ken Sisaria ahäŋkuŋ. Uken Koniliastä iniken mähemiye ba noriye gägäni ätu yäŋpewän päbä kubä-kengän itsämäŋirä päŋku ahäŋ yämiŋkuŋ.  
\v 25 Ahäŋ yämiŋpäŋ yot gänaŋ ärowayäŋ täŋirän kaŋpäŋä Koniliastä Pita gämori-ken gukut imäpmok täŋpäŋ iniŋ orerayäŋ täŋkuk.  
\v 26  \x * \xo 10:26 \xt Apos 14:13-15; Rev 19:10\x* Ude täŋirän kaŋpäŋ Pitatä iwetkuk; Ai! Ude imata täyan? Aku! Näk Anutu nämo, näk äma, gäk udewanigän yäk.  
\v 27 Man ude näwetgäwet täŋtäŋ yot gänaŋ äroŋpäŋ Pitatä ämawebe yot gänaŋ tokŋek irirä yabäŋkuk.  
\v 28 Yabäŋpäŋ yäwetkuk; Juda äma nintäŋo mebärinin ŋode käwep nadäk täkaŋ; Ninä, äma guŋ äbotken nanik in udewani kubäkät itpäŋ yäŋpäŋ-nadäk täga tänaŋi nämo. Kädet udeta yäjiwärani yäŋ nadäk täkamäŋ. Täŋ, Anututä däpmonken kudän ŋode näwetpäŋ näwoŋäreŋkuk; Näk äma kubäta nadäwa jiraŋ täga nämo täŋpek, ba äma kubäta ŋode täga nämo nadäwet; U ninkät nanik nämo unita ukät itpäŋ yäŋpäŋ-nadäk tänaŋi nämo.  
\v 29 Anututä ude näwoŋäreŋkuko unita ŋo äbäkta nämo bitnäŋkut. E, in ima mebärita yäŋpewä äbätat?   
\p
\v 30  \x * \xo 10:30 \xt Apos 3:1, 1:10\x* Yäwänä Koniliastä ŋode iwetkuk; Kepma 4 gumonita bipäda 3'kirok itkamäŋ ŋodegän täŋirän, näk yot gänaŋ itkaŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋ itkut. Pengän, äma kubä tek paki-inik ägo wabiŋirä iŋamna-ken ahäŋkuk.  
\v 31 Ahäŋ namiŋpäŋ yäŋkuk; Konilias, Anututä gäkŋo yäŋapik man nadäk täyak yäk. Ba gäk moneŋ tuŋumka äma jäwärita yämiŋiri gabäk täyak yäk. Ude täŋiri gabäŋpäŋ kädet unita gäripi nadäŋ gamik täyak yäk.  
\v 32 Unita apiŋo ämakaye yepmaŋpi Jopa komeken kut yäk. Kuŋkaŋ äma kubä wäpi Saimon, wäpi kubä Pita imagut yäpmäŋ äbut yäk. Saimon uwä äma kubä wäpi Saimongän, imaka imaka tom gupipäŋ täŋpani unitä yotken itak yäk. Tähani u gwägu pähap dubini-ken itak yäk.  
\v 33 Äma unitä ude näwerirän eruk, bäräŋeŋ gäk gämagutta äma ätu peŋ yäwetpewa kuŋkuŋ. Täŋpäkaŋ gäk ŋo äbäkta nämo bitnäŋkuno unita bänep täga nadäŋ gamitat yäk. Eruk, man kuduptagän Ekänitä nin niwetta gäwetkuko u niweri nadäkta, Ekäni iŋamiken kwawak itkamäŋ ŋo yäk.   
\s1 Pitatä Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäŋkuk  
\p
\v 34-35  \x * \xo 10:34-35 \xt 1Sml 16:7; Rom 2:11; Gal 2:6\x* \x * \xo 10:34-35 \xt Jon 9:31\x* Täŋpäŋ Pitatä man ŋode yäput peŋpäŋ yäŋkuk; Eruk, apiŋogän burenigän ŋode nadätat; Anututä ämawebe uken-uken nanikta nadäŋirän uterakgän täk täyak yäk. U gupninta nadäŋirän ärowani äpani nämo täk täyak. Nämoinik, äma Anutu iniŋ oretpäŋ kädet siwoŋi iwat täkaŋ uwä Anututä not täŋ yämik täyak.  
\v 36  \x * \xo 10:36 \xt Sam 107:20; Ais 52:7; Rev 17:14\x* E, Anututä Isrel äma äbotken man bureni pewän ahäŋkuko unitäŋo manbiŋam in nadäk täkaŋ. Manbiŋam Täga uwä ŋode; Jesu Kristo tewän äpä man tägagämän, Anutu-kät bänep kubägän täktäk täŋo man u niwetpäŋ niwoŋärek täŋkuk. Jesu Kristo u ämawebe kuduptagänta Ekäni it yämik täyak.   
\p
\v 37  \x * \xo 10:37 \xt Mat 4:12-17\x* Täŋpäkaŋ Galili ba Judia komeken imaka ahäŋkuko unitäŋo manbiŋam in nadäkaŋ. Jontä ämawebe ume ärutärut man yäŋahäŋpäŋ yäwet täŋkuko u mädeni-ken Jesu Nasaret komeken naniktä Galili komeken epäni yäput peŋkuk.  
\v 38  \x * \xo 10:38 \xt Mat 3:16; Luk 4:17-20\x* Anututä kehäromi ba Munapik kireŋ imiŋirän äyäŋutpäŋ äyäŋutpäŋ ämawebe iron täŋ yämiŋtäŋ kuŋatkuk. Täŋpäŋ Anututä itkentäŋ imiŋirän äma Satantä täŋpäwak täŋ yämani u kuduptagän yäpän tägawäpäŋ yepmak täŋkukonik.  
\v 39 Täŋirän Jerusalem yotpärare-ken ba Juda kome pähap äyäŋutpäŋ äyäŋutpäŋ imaka imaka yäŋpäŋ-täk täŋkuko u kaŋpäŋ nadäk täŋ moreŋkumäŋ.  
\p Täŋtäŋ kuŋtäyon päya kwakäp terak utpewä kumbuk.  
\v 40  \x * \xo 10:40 \xt 1Ko 15:4-7\x* Utpewä kumbuko upäŋkaŋ kepma yarä täreŋirän kepma kubäta Anututä Jesu kumbani-ken nanik yäpmäŋ akuŋkuk. Yäpmäŋ päŋaku teŋpäŋ äneŋi kwawak pewän ahäŋkuk yäk.  
\v 41  \x * \xo 10:41 \xt Jon 14:19,22-24; Jon 15:27; Apos 1:8; Luk 24:42-43\x* Täŋpäkaŋ ämawebe kudupken nämo ahäŋ yämik täŋkuk. Nämo, mani biŋam yäŋahäkta intäjukun iwoyäŋpäŋ nipmaŋpani nin-kengän ahäŋ nimik täŋkuk yäk. Täŋirän kumbani-ken naniktä akwänkaŋ ninä ukät ketem bok naŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk täk täŋkumäŋonik.  
\v 42  \x * \xo 10:42 \xt Apos 17:31; 2Ti 4:1; 1Pi 4:5\x* Täŋpäkaŋ ämawebe wäpi biŋam yäŋahäŋpäŋ yäwetta ŋode niwetkuk; Anututä äma kubä, äma kumbani ba äma kodak irani manken yäpmäŋ danikta iwoyäŋkuko u näk yäŋ niwetkuk.  
\v 43  \x * \xo 10:43 \xt Ais 33:24; Ais 53:5-6; Jer 31:34; Dan 9:24\x* In nadäkaŋ? Ämawebe netä unitä Jesuta nadäkinik täŋpeŋ kuŋatnayäŋ täkaŋ uwä momini täga api ärut yämek. Bureni, Anututä Jesu wäpi terak wakini api peŋ yämek, profet kuduptä yäŋahäŋkuŋo ude.   
\s1 Guŋ äbot ätutä Munapik yäpuŋ  
\p
\v 44  \x * \xo 10:44 \xt Apos 11:15, 15:8\x* Pitatä man ude pen yäŋ irirän Kudupi Munapiktä ämawebe mani nadäŋ itkuŋo uterak äpuk.  
\v 45-46  \x * \xo 10:45-46 \xt Apos 2:4, 19:6\x* Äpäŋirän ämawebe guŋ äbotken nanik u man kotäk kudupi kudupi terak Anutu bumta iniŋ oretkuŋ. Ude täŋirä yabäŋpäŋ äma Juda äbotken nanik Jesuta nadäkinik täŋpani Pitakät penta äbuŋo u nadäwätäk täŋpäŋ keri iŋpäŋ yäŋkuŋ; U kawut! yäk. Anututä bänep ironi terak Munapik guŋ ämawebe ŋonita kireŋ yämitak yäk. Apiŋo kaŋpäŋ nadäkamäŋ, Munapik u Juda äma nintagän nämo yäk.  
\v 47  \x * \xo 10:47 \xt Apos 8:36\x* Ude yäŋirä Pitatä yäŋkuk; Äbot ŋo, nintä yäpumäŋo udegän, Munapik yäpmäŋkaŋ. Unita äbot ŋo ume ärut yämikta netätä täga niniŋ bitnäwek? Nämoinik!  
\v 48  \x * \xo 10:48 \xt Apos 2:38\x* Ude yäwänkaŋ ämawebe u Jesu Kristo wäpi terak ärut yämiŋkuŋ. Ärut yämäkaŋ ämawebe unitä Pita iwetkuŋ; Ninkät ätu it nipmaŋkaŋ kaŋ ku yäŋ iweräwä udegän täŋkuk.   
\c 11  
\s1 Pitatä iniken mebärini yäŋahäŋkuk  
\p
\v 1 Täŋpäŋ aposoro-kät äbot täŋpani ämawebe-kät Judia komeken iranitä manbiŋam ŋode nadäŋkuŋ; Ämawebe guŋ äbotken naniktä Anutu täŋo man nadäŋpäŋ bänepi-ken iyap taŋkuŋ yäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 2-3  \x * \xo 11:2-3 \xt Apos 10:28; Gal 2:12\x* Ude nadäŋkuŋo unita Pitatä Jerusalem yotpärare äyäŋutpeŋ äroŋirän Juda nanik äbot täŋpani äma ätutä nadäwä nämo tärewäpäŋ man taŋi ŋode iwetkuŋ; Gäk imata Moses täŋo baga man irepmitpäŋ äma gupi moräk nämo madäwani, guŋ äbotken nanik unitäŋo yot gänaŋ äroŋkun? Ba imata äma udewani-kät ketem bok naŋkuŋ? U siwoŋi nämo!  
\v 4 Yäwäwä Pitatä imaka ahäŋkuko unitäŋo manbiŋam mebäri-ken umunitä yäŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän ŋode yäwetkuk;  
\v 5  \x * \xo 11:5 \xt Apos 10:9-48\x* Näk Jopa yotpärare-ken yäŋapik man yäŋ yäpmäŋ kuŋira Ekänitä nadäk-nadäkna-ken pewän ahäŋirä ŋode kaŋkut yäk. Kunum aŋeŋirän imaka kubä äpuk yäk. Äpuko uwä tek taŋi, käwuri käwuri yentä topmäŋpäŋ pewä yäpmäŋ kome terak dubina-ken äpäŋirän kaŋkut.  
\v 6 Äpäŋirän ket täŋpäŋ yabäŋkut; Tek u gänaŋ tom mebäri mebäri taŋi täpuri, ba gämok ba barak mebäri mebäritä irirä.  
\v 7 Ude yabäŋ yäwat itkaŋ man kotäk kubä ŋode nadäŋkut; Pita, gäk aku tom uwä däpmäŋpäŋ naŋ!   
\p
\v 8 Man ude nadäŋpäŋ ŋode yäŋkut; Ekäni, u nämoinik näŋpayäŋ. Tom u waki, nakta yäjiwärani. Ämatä u naŋpäŋ bänepi täŋpä waneŋ. Tom udewani kubä nämoinik nak täyat yäŋ iwetkut.  
\v 9 Ude yäwawä man kotäk kunum gänaŋ nanik u äneŋi kubäkät ŋode yäŋkuk; Ude nämo yäk. Imaka Anututä u täga yäŋ yäwani u gäkä waki yäŋ täga nämo yäwen yäk.  
\v 10 Täŋpäkaŋ imaka ahäŋ namiŋkuko u kadäni yaräkubä ude äroŋkaŋ äpäk täŋkuk. Kadäni yaräkubä u kaŋpäŋ nadäwakaŋ äneŋi wädäŋ yäpmäŋ kunum gänaŋ äroŋkuk.   
\p
\v 11 Eruk, imaka u paorirän uterakgän Sisaria komeken nanik äma yaräkubä näk nämagutta yot itkut-ken ugän ahäŋkuŋ.  
\v 12  \x * \xo 11:12 \xt Apos 10:23,45\x* Ahäŋirä Munapiktä ŋode näwetkuk; Gäk ukät kuŋkaŋä nadäwätäk terak nämo kwen yäŋ näwetkuk. Ude näwerirän notniye 6 ŋo näkkät bok Koniliastä yotken kuŋkumäŋ. Kumaŋ päŋku Koniliastä yot gänaŋ äroŋitna ŋode niwetkuk;  
\v 13 Näkä yot gänaŋ aŋero kubätä ahäŋ namiŋpäŋ ŋode näwetkuk; Gäk Jopa yotpärare-ken watä ämakaye ätu yäniŋ kireŋpewi päŋku Saimon wäpi kubä Pita yäŋikŋat yäpmäŋ kaŋ äbut.  
\v 14  \x * \xo 11:14 \xt Apos 16:31\x* Äma unitä man täwerirän ket nadäŋpäŋ Ekänita biŋam kaŋ täŋput, gäkŋa ba ämawebe gäkkät irani u kudup yäk. Aŋerotä man ude iwetkuk.  
\v 15  \x * \xo 11:15 \xt Apos 2:4\x* Eruk, näk Anutu täŋo manbiŋam yäwet irira bian Munapiktä ninken äpuko udegän ämawebe uterak äroŋkuk.  
\v 16  \x * \xo 11:16 \xt Apos 1:5\x* Täŋirän näkä u kaŋpäŋ Ekänitä man ŋode yäŋkuko u juku piŋkut; Jontä umegän ärut tamiŋkuk. Upäŋkaŋ inä Munapikpäŋ api uwäktäŋ tamet yäŋ yäŋkuk.  
\v 17 Täŋpäkaŋ ninä Ekäni Jesu Kristo nadäkinik täŋ imiŋitna iron pähap täŋ nimiŋkuko udegän Konilias-kät äboriyeta täŋ yämiŋirän näk ŋodewanitä imata Anutu iniŋ bitnäwam?   
\p
\v 18  \x * \xo 11:18 \xt Apos 13:48, 14:27\x* Pitatä manbiŋam ude yäwerän nadäŋpäŋ bänepi kwitawäpäŋ Anutu iniŋ oretpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Wära! yäk. Anutuwä guŋ äbottä bänepi sukureŋpäŋ irit kehäromita biŋam täkta yäŋtäreŋ yämik täyak yäŋ yäŋkuŋ.   
\s1 Jesu täŋo manbiŋam Antiok ahäŋ patkuk  
\p
\v 19  \x * \xo 11:19 \xt Apos 8:1-4\x* Täŋpäkaŋ Stiven kumäŋ-kumäŋ utkuŋo uterak äma ätutä äbot täŋpani mäyap däpmäŋ yäwat kireŋirä Juda kome peŋpäŋ Ponika ba Saiprus ba Antiok komeken kuŋtäŋpä kuŋkuŋ. Kuŋtäŋpä kuŋkuŋo uwä Ekäni täŋo manbiŋam Juda ämawebegän yäŋahäŋpäŋ yäwettäŋ kuŋkuŋ. Äma ätu nämo yäwet täŋkuŋonik.  
\v 20 Upäŋkaŋ nadäkinik täŋpani ätu Saiprus Sairini komeken naniktä Antiok yotpärare-ken kuŋkaŋ Grik man yäwani ämawebe, guŋ äbotken nanik ukät yäŋpäŋ-nadäk täŋpäŋ Ekäni Jesu Kristo täŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwetkuŋ.  
\v 21  \x * \xo 11:21 \xt Apos 2:41\x* Ude täŋirä Ekänitä kehäromi yämiŋirän yäwerä guŋ äbotken nanik ämawebe u nadäŋpäŋ mäyaptä bänepi sukureŋpäŋ Ekänita biŋam täŋkuŋ.  
\v 22  \x * \xo 11:22 \xt Apos 4:36\x* Täŋpäkaŋ unitäŋo manbiŋam nadäŋpäŋ äbot täŋpani Jerusalem itkuŋo unitä Banabas peŋ iwet-pewä Antiok kuŋkuk.   
\p
\v 23  \x * \xo 11:23 \xt Apos 13:43\x* Päŋku Antiok ahäŋpäŋ Anutu täŋo iron u kaŋpäŋ oretoret pähap täŋpäŋ bänepi täŋpidäm taŋ yämiŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Bänepjintä Ekäni kwasikotpäŋ iŋit-inik täŋpäŋ kaŋ irut yäŋ yäwetkuk.  
\v 24  \x * \xo 11:24 \xt Apos 2:41, 6:5\x* Banabas uwä äma tägagämän kubä. Bänepi-ken Kudupi Munapik ba nadäkiniki kehäromi nikek. Täŋpäkaŋ yotpärare uken äma mäyap-inik Ekänita biŋam täŋkuŋ.   
\p
\v 25  \x * \xo 11:25 \xt Apos 9:30\x* Eruk ätu nanak itpäŋä Banabastä Sol kaŋ-ahäwa yäŋkaŋ Tasus yotpärare-ken kuŋkuk.  
\v 26  \x * \xo 11:26 \xt 1Pi 4:16\x* Päŋku kaŋ-ahäŋpäŋ imaguränkaŋ Antiok äbumän. Äbäŋpäŋ äbot täŋpani bämopi-ken obaŋ kubä ude itkaŋ äma bumta Ekäni täŋo manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkumän. Antiok uken ämatä Jesu täŋo äbot täŋpanita wäpi Kristen\f + \fr 11:26 \ft Kristen täŋo mebäri uwä Kristo täŋo tawaŋken nanik\f* yäŋ mämäram yäwetkuŋ.   
\s1 Äbot täŋpanitä täŋkentäk moneŋ pewä kuŋkuŋ  
\p
\v 27  \x * \xo 11:27 \xt Apos 13:1, 15:32\x* Kadäni uken profet äma ätu Jerusalem naniktä Antiok kuŋkuŋ.  
\v 28  \x * \xo 11:28 \xt Apos 21:10\x* Profet kuŋkuŋo uken nanik kubä wäpi Agabas, uwä Munapiktä peŋ iwerirän komeni komeni nak jop irit ahäwayäŋ täŋkuko unita jukuman yäŋkuk. (Nak jop irit uwä äma wäpi Klodiustä Rom täŋo intäjukun äma irirän bureni ahäŋkuk.)  
\v 29 Nakta jop iritta yäŋirän nadäŋkaŋ äbot täŋpani kubäkubätä moneŋ pat yämiŋkuko udegän yäpmäŋ daniŋpäŋ Judia komeken noriye ketemta jop itkuŋo unita pewä kukta yäŋtäreŋkuŋ.  
\v 30  \x * \xo 11:30 \xt Apos 12:25\x* Yäŋtäreŋpäŋ moneŋ peŋkuŋo u Banabas kenta Solta yämäkaŋ yäpmäŋ päŋku äbot täŋpani Judia komeken irani unitäŋo watä äma unita yämiŋkumän.   
\c 12  
\s1 Herottä äbot täŋpanita iwan täŋ yämiŋkuk  
\p
\v 1 Kadäni uken Herot Judia kome täŋo intäjukun äma ude itkaŋ äbot täŋpani ätu komi yäma yäŋkaŋ yepmäŋit päŋku komi yot gänaŋ yepmaŋkuk.  
\v 2 Uwä ŋode; Unitä yäwänkaŋ Jems, Jon täŋo noripak päiptä madäŋpewä kumbuk.  
\v 3  \x * \xo 12:3 \xt Apos 4:3\x* Ude täŋirä Juda ämawebetä kädet Herottä täŋkuko unita gäripi nadäwäpäŋ Pita imaka, komi yotken tewa yäŋkaŋ yäwänpäŋ iŋitkuŋ. Uwä Juda täŋo orekirit kadäni kubä wäpi Käräga yiskät nämo awähurani orekirit kadäni bämopi-ken täŋkuk.   
\p
\v 4 Eruk, Pita iŋitpäŋ komi yotken teŋpäŋ komi äma 16 ude yäwerän watä it täŋkuŋonik. Täŋpäkaŋ Herottä ŋode nadäŋkuk; Ittäyon Pasova orekirit kadäni täreŋirän ämawebe iŋamiken manken api tewet yäŋ nadäŋkuk.  
\v 5  \x * \xo 12:5 \xt Jem 5:16\x* Ude nadäŋkuko unita Pita komi yot-kengän irirän komi ämatä watäni itkuŋ. Täŋpäkaŋ äbot täŋpani ämawebetäwä Pita täŋkentäŋ imikta Anutu-ken wari wari yäŋapik man yäk täŋkuŋonik.   
\s1 Aŋero kubätä Pita täŋkentäŋ imiŋkuk  
\p
\v 6  \x * \xo 12:6 \xt Apos 5:23\x* Eruk, Herottä kadäni Pita manken tekta yäŋkuko u keräp taŋkuk. Kwep yäŋ yäŋkaŋ bipani Pita komi yot gänaŋ yen kehäromitä keri kuroŋi topmäŋpäŋ tewä komi äma yarä bämopi-ken däpmon pat itkuk. Täŋpäkaŋ komi äma ätu komi yot täŋo yämabam unita watäni itkuŋ.  
\v 7 Täŋirän pit kubägän Ekäni täŋo aŋero kubätä komi yot gänaŋ ugän ahäŋkuk. Ahäŋirän peŋyäŋekitä komi yot gänaŋ u peŋyäŋeŋpäŋ patkuk. Täŋpäŋ aŋero unitä Pita iŋit täŋpewän akwänpäŋ iwetkuk; Gäk bäräŋeŋ aku! yäk. Ude yäŋirän yen kehäromi yarä Pita keri kuroŋi topuŋo u pitpäŋ maŋkumän.  
\v 8 Täŋirän aŋerotä Pita iwetkuk; Päŋaku tek täŋpäŋ kuroŋka ärärani tä yäk. Ude yäwänä Pita udegän täŋkuk. Täŋpänä aŋerotä yäŋkuk; Mänit tekka u täŋpäŋ näk näwat yäk.  
\v 9 Ude yäŋpeŋ kuŋirän Pita komi yot u peŋpeŋ iwatkuk. Aŋerotä bureni ude täŋkentäŋ namitak yäŋ nämo nadäŋkuk, däpmonken käwep täyat yäŋ nadäŋkukopäŋ bureni ahäŋ imiŋkuk.  
\v 10  \x * \xo 12:10 \xt Apos 5:19\x* Eruk kumaŋ päŋku komi äma äbot yarä watä itkuŋo u äbot kubä yärepmitpäŋ äneŋi äbot kubä yärepmitpeŋ kuŋirän komi yot täŋo yäma taŋi dätpäŋ äpämaŋ yotpärare-ken kwani u ini dätkuk. Därirän yarä u äpämaŋ yäman umu kuŋkumän. Kuŋtäŋgän kädet miŋin aŋerotä Pita pit kubägän teŋpeŋ kuŋkuk.   
\p
\v 11 Täŋirän eruk Pita uken nadäwän tumbuŋ. Täŋpäŋ yäŋkuk; Eruk, burenigän nadätat yäk. Ekänitä aŋeroni kubä iwet-pewän äbä näk Herot keri-ken nanik ba Juda ämawebe täŋo kokwawak keri-ken nanikpäŋ nämagutak yäk.  
\v 12  \x * \xo 12:12 \xt Apos 12:25, 15:37\x* Ude nadäŋkaŋ kumaŋ päŋku Jon wäpi kubä Mak unitäŋo miŋi wäpi Maria unitä yotken ahäŋkuk. Ämawebe mäyap webe unitä yotken käbeyä täŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋ itkuŋ.  
\v 13 Ude yäŋ irirä Pitatä päŋku yäma-ken umu kwäpkwäp yäputkuk. Ude täŋpänä epän watä webe kubä wäpi Roda unitä yäma därayäŋ kuŋkuk.  
\v 14 Kuŋpäŋ Pita täŋo kotäk nadäŋpäŋ bänepi-ken oretoret pähap nadäŋpäŋ yäma nämo dätkuk. Nämo, äneŋi äyäŋutpeŋ yot gänaŋ unu kuŋpäŋ ämawebe päke u yäwetkuk; Pita äbäko yäma-ken itak yäk.  
\v 15  \x * \xo 12:15 \xt Apos 26:24; Mat 18:10\x* Ude yäwänä iwetkuŋ; Täŋguŋ taŋpäŋ ba yäyan yäk. Ude yäwäkaŋ ehuranigän yäŋkuk; Nämo! Bureni yäyat! Pita yäman umu itak yäk. Yäwänä yäŋkuŋ; Ude nämo, Pita täŋo aŋeronitä käwep itak yäk.   
\p
\v 16 Ude yäŋ irirä Pita yäma-ken kwäpkwäp pen yäpuritkuk. Täŋirän eruk päŋku yäma dätpäŋ Pita ini kaŋpäŋ kikŋutpäŋ yäŋpäŋ-nadäk täŋ irirä Pitatä yäniŋ bitnäŋpäŋ ketwära täŋyäreŋkuk.   
\p
\v 17  \x * \xo 12:17 \xt Apos 13:16, 19:33; Apos 21:40\x* Ude täŋkaŋ Ekänitä komi yotken nanikpäŋ imagut yäpmäŋ äbäko unitäŋo manbiŋam yäwetkuk. Täŋpäŋ ŋode yäwetgän täŋkuk; In kuŋkaŋ Jems-kät äbot täŋpani ätu manbiŋam ŋo kaŋ yäwerut. Ude yäwetkaŋ Pita yepmaŋpeŋ kukŋi käda kuŋkuk.  
\v 18  \x * \xo 12:18 \xt Apos 5:22-24\x* Täŋpäkaŋ kome yäŋeŋirän komi äma Pitata watä itkuŋo u Pitata ijiwä wawäkaŋ dekaken paorak yäŋ yäŋkaŋ nadäwätäk pähap täŋpäŋ manbiŋam Herot iwetkuŋ.  
\v 19 Iwerä nadäŋpäŋ Herottä äma ätu yäwetkuk; Pitata wäyäkŋeŋpäŋ kawut! Yäweränkaŋ päŋku wäyäkŋeŋtäŋ kuŋarä waŋkuŋ. Täŋpäwä komi äma Pitata watä itkuŋo u manken yepmaŋpäŋ däpmäŋ-pewän kumäkta yäŋkuk. Ude täŋkaŋ ittäŋgän Herot Judia kome peŋpeŋ päŋku Sisaria yotpärare-ken itkuk.   
\s1 Intäjukun äma Herot u kumbuk  
\p
\v 20  \x * \xo 12:20 \xt 1Kin 5:11; Ese 27:17\x* Päŋku uken itkaŋ Herot Tire kenta Sidon ämawebeta kokwawak nadäŋ yäpmäŋ kuŋatpäŋ ketem Herottä komeken nanik yäpmäkta baga peŋ nimek yäŋ nadäŋkuŋ. Ude täŋpeko uwä ketem deken nanikpäŋ api yäpne yäŋ yäŋpäŋ Tire Sidon ämawebe ätutä käbeyä täŋpäŋ yäŋpäŋ-yäpä-tägawäkaŋ bänep kubägän äneŋi täkta uken kuŋkuŋ. Pengän päŋku Herot täŋo yot pähap unitäŋo watä ämani wäpi Blastus u ahäŋ imiŋpäŋ ukät man yäŋpäŋ-nadäŋirä Blastustä Herot iŋamiken yäŋkentäŋ yämekta yäŋkehärom taŋkuk. Ude täŋpäŋ Herot-kät man yäkta kadäni peŋkuŋ.   
\p
\v 21 Eruk kadäni peŋkuŋ-ken Herottä intäjukun äma täŋo tek täŋpäŋ man yäwera yäŋkaŋä intäjukun ämatä maŋitpäŋ man yäwani-ken kuŋkuk. Uken kuŋkaŋ man mebäri mebäri yäwetkuk.  
\v 22 Yäŋirän nadäŋpäŋ ämawebe päke unitä gera terak ŋode yäŋkuŋ; Anutu kubä täŋo meni jinom yäk. U äma täŋo nämo yäŋ yäŋkuŋ.  
\v 23  \x * \xo 12:23 \xt Dan 5:20\x* Ude yäŋirä Herottä man u nadäŋpäŋ Anutu ärowani bureni täŋo wäpi biŋam yäpmäŋ akukta bitnäŋkuk. Ude täŋirän uterakgän Ekäni täŋo aŋero kubätä päbä utkuk. Urirän käyäm waki kubä Herot terak ahäŋ imiŋirän yamuntä naŋ äreyäŋpewä kumbuk.   
\p
\v 24  \x * \xo 12:24 \xt Ais 55:11; Apos 6:7, 19:20\x* Täŋpäkaŋ Ekäni täŋo manbiŋam kehärom taŋpäŋ komeni komeni ahäŋ patkuk.  
\v 25  \x * \xo 12:25 \xt Apos 11:29-30; Apos 12:12, 15:37\x* Ahäŋ parirän Banabas kenta Sol täŋkentäk moneŋ Judia äbot täŋpanita Jerusalem yäpmäŋ kuŋkumäno u yämän tärewäpäŋ äyäŋutpeŋ Antiok kuda yäŋkaŋ Jon wäpi kubä Mak u imaguränkaŋ penta kuŋkuŋ.   
\c 13  
\s1 Banabas kenta Sol epän man yäwetkuŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 13:1 \xt Apos 11:27\x* Täŋpäŋ äbot täŋpani Antiok irani uken nanik profet äma ba äma ätu Anututä kädet gäripi nadäk täyak u yäwetpäŋ yäwoŋärek täkta itkuŋ.\fig Polkät Banabas kädet ŋode kuŋatkumän|alt="Pol and Barnabas’ Journey (MAP)" src="Paul Journey - 1.jpg" size="span" loc="Full page Landscape in chap 13" ref="Apos 13:1–14:28" \fig*U wäpi tawaŋ ŋode; Kubä Banabas, kubä Simeon wäpi kubä Kubiri yäŋ iwerani, kubä Lusias Sairini komeken nanik, kubä Sol, kubä Manain, Herot täŋo noripaki kubä.  
\v 2  \x * \xo 13:2 \xt Apos 9:15\x* Eruk, kepma kubäta äbot täŋpanitä Ekäni iniŋoret itkaŋ inita nak nämo nakta yäjiwätpäŋ nakta jop itkuŋ. Ude täŋ irirä Kudupi Munapiktä ŋode yäwetkuk; In Banabas kenta Sol epän kubä näkä iwoyäŋ yämiŋkuro u täkta iwoyäŋpäŋ yepmaŋpä yäpmäŋ kaŋ kun yäk.  
\v 3  \x * \xo 13:3 \xt Apos 6:6\x* Ude yäwänä nakta jop itkaŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋpäŋ keri yarä uterak peŋpäŋ yepmaŋpä yäpmäŋ kuŋkumän.   
\s1 Saiprus kome manbiŋam yäŋahäŋkumän  
\p
\v 4  \x * \xo 13:4 \xt Apos 15:39\x* Eruk Kudupi Munapiktä Banabas kenta Sol peŋ yäwet-pewän Selusia komeken kuŋkumän. U naniktä gäpe terak äroŋpeŋ gwägu bämopi-ken kome täpuri kubä wäpi Saiprus uken kuŋkuŋ.  
\v 5  \x * \xo 13:5 \xt Apos 12:12, 13:13\x* Kuŋtäŋgän Saiprus täŋo yotpärare kubä wäpi Salamis u ahäŋpäŋ Juda täŋo käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwetkumän. Jon-Mak imaka, bok täŋkentäŋpäŋ yäwetkuŋ.   
\p
\v 6 Ude täŋkaŋ Saiprus kome u gänaŋ manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwettäŋ kuŋtäŋgän yotpärare kubä wäpi Pafos u ahäŋkumän. Uken Juda äma kubä wäpi Bajesu uwä uken itkuk. Äma uwä profet jopi, kären käwani. Grik man terak wäpi Elimas yäŋ iwetkuŋ.  
\v 7 Elimas u kome unitäŋo intäjukun äma wäpi Segius-Paulus unitäŋo täŋkentäk kubä. Täŋpäkaŋ Segius-Paulus uwä äma nadäk-nadäk ikek. U Anutu täŋo manbiŋam nadäwa yäŋpäŋ Banabas kenta Solta yäŋpewän äbumän.  
\v 8  \x * \xo 13:8 \xt 2Ti 3:8\x* Täŋpäkaŋ äma kären käwani unitä Banabas kenta Sol täŋo epän u ura yäŋkaŋ täk täŋkuk. Täŋpäŋ intäjukun ämani Segius-Paulus unitä Jesuta nadäkinik täŋpek yäŋpäŋ Segius ude täŋpeno! yäŋ iwet täŋkuk.  
\v 9 Ude täŋkuko upäŋkaŋ Kudupi Munapiktä Sol wäpi kubä Pol u uwäk täŋpäŋ irirän Elimas dapun taŋi kaŋpäŋ iwetkuk;  
\v 10 Gäk Satan täŋo nanaki! yäk. Gäk kädet siwoŋi täŋo iwan. Täŋyäkŋarani kädet ba nadäk wakiwaki gäkken tokŋeŋ pätak yäk. Ekäni täŋo kädet siwoŋi u täŋpi wanayäŋ täk täyan!  
\v 11  \x * \xo 13:11 \xt Apos 9:8\x* Eruk, nadätan? Apiŋo Ekänitä gurirän dapunka wawayäŋ yäk. Dapunka wawänkaŋ kadäni käroŋi bumik edap dapuri nämo kaŋkaŋ api it yäpmäŋ kwen!  
\p Poltä ude yäŋirän uterakgän gubamtä-yäŋ dapuri-ken uwäk täŋpewän dapuri bipmäŋ utkuk. Täŋpänkaŋ Elimastä äma yepmäŋirapäŋ kädet näwoŋärewut yäŋkaŋ puŋ ijiŋtäŋ kuŋatkuk.  
\v 12 Täŋirän intäjukun äma unitä u kaŋpäŋ Ekäni täŋo manbiŋam nadäŋkuko u nadäwän inide kubä täŋpänpäŋ Ekänita nadäkinik täŋkuk.   
\s1 Saiprus peŋpeŋ kome kubäken kuŋkumän  
\p
\v 13  \x * \xo 13:13 \xt Apos 13:5, 15:38\x* Eruk, Polkät äma ätu penta kuŋatkuŋo Pafos kome peŋpeŋ gäpe terak äroŋpeŋ Pamfilia komeken yotpärare kubä wäpi Pega u kuŋkuŋ. Kuŋirä Jon-Mak yepmaŋpeŋ äneŋi Jerusalem kuŋkuk.  
\v 14 Täŋirän ätu u Pega yotpärare peŋpeŋ ini kuroŋ kuŋtäŋgän Pisidia komeken yotpärare kubä wäpi Antiok u ahäŋkuŋ. Ahäŋpäŋ Sabat kadäni-ken Juda täŋo käbeyä yot gänaŋ äro maŋitkuŋ.  
\v 15  \x * \xo 13:15 \xt Apos 15:21\x* Äro maŋirirä Juda täŋo äma ekäni ekäni yot gänaŋ itkuŋo unitä Moses täŋo Baga man kudän täwani, ba profet biani täŋo man u daniŋ paotpäŋ Polkät Banabas u ŋode yäwet yabäŋkuŋ; Ektä ämawebe bänepi täŋkehärom takta man kubä yäkta nadäŋpäŋä täga yäŋahädayäŋ yäk.   
\p
\v 16  \x * \xo 13:16 \xt Apos 12:17\x* Yäwäwä Poltä akuŋpäŋ yäŋuruk-uruk yäneŋo yäŋpäŋ ketwära täŋyäreŋkuk. Täŋpäŋ manbiŋam ŋode yäput peŋpäŋ yäŋkuk; In Isrel ämawebe ba ämawebe gägäni ätu Anututa nadäkinik täŋ imiŋpäŋ gämori-ken kuŋarani in ket nadäwut!  
\v 17  \x * \xo 13:17 \xt Kis 1:7, 6:6; Kis 12:51\x* Isrel äbot täŋo Anutu unitä äbekniye oraniye, ämawebe bämopi-ken nanikpäŋ inita biŋam yäpmäŋ daniŋkuk. Yäpmäŋ daniŋpäŋ yepmaŋpän iniken komeni peŋpeŋ päŋku Isip kome itkuŋ-ken uken täŋpewän äbot pähap ahäŋ patkuk. Täŋpäkaŋ mäden, iniken kehäromi terak Isip komeken nanik yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äpämaŋ kuŋkuk.  
\v 18  \x * \xo 13:18 \xt Kis 16:35; Nam 14:34; Lo 1:31\x* Täŋkaŋ obaŋ 40 ude kome jopi-ken ittäŋ kuŋatkuŋ-ken uken mani nämo iwatkuŋo upäŋkaŋ yabäŋ koreŋkuk.  
\v 19  \x * \xo 13:19 \xt Lo 7:1; Jos 14:1\x* Eruk Kenan kome yäniŋ kirewayäŋ täŋkuk-ken nanik Anututä ämawebe äbot pähap 7 ude täŋpän waŋkuŋ. Täŋpän wawäpäŋ kome u Isrel ämawebeta yäniŋ kirewänpäŋ unitä koreŋpäŋ itkuŋ.  
\v 20  \x * \xo 13:20 \xt Het 2:16; 1Sml 3:20\x* Imaka ahäŋkuko u kuduptagän obaŋ 450 u gänaŋ ahäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Eruk u punin terak Isrel ämawebetä kome u yäpmäŋpäŋ irirä Anututä watä ämaniye ätu iwoyäŋpäŋ yepmak täŋtäŋ kuŋirän Samuel, profet ude itta ahäŋkuk.  
\v 21  \x * \xo 13:21 \xt 1Sml 8:5,19; 1Sml 10:20-24\x* Täŋpäkaŋ kadäni uken äma kubätä intäjukun it yämekta Anutu-ken gera yäŋkuŋ. Gera yäŋirä Anututä Sol intäjukun ämani itta iwoyäŋkuk. Sol uwä Kis täŋo nanaki, Benjamintä äbotken nanik. Täŋpäkaŋ Soltä Isrel ämawebeta yabäŋ yäwat epän täŋ yämiŋ yäpmäŋ kuŋtäyon obaŋ 40 ude täreŋkuk.  
\v 22  \x * \xo 13:22 \xt 1Sml 13:14; 1Sml 16:13; Sam 89:20\x* Täreŋirän Anututä Sol u yäŋiwatpäŋ komenita Devitpäŋ intäjukun äma itta teŋkuk. Teŋpäŋ Devitta yäŋpäŋ ämawebe ŋode yäwetkuk; Näk Jesi täŋo nanaki Devit u kaŋpäŋ gäripi nadäŋpäŋ bänepnatä u iŋit-inik täyat. Unitä uyaku näkŋo man kädet u kumän api iwat morewek yäk.  
\v 23  \x * \xo 13:23 \xt 2Sml 7:12-16; Ais 11:1\x* Eruk, Anututä yäŋkehäromtak man bian yäŋkuko udegän Devit täŋo äbotken nanik Anututä ini äma kubä iwoyäŋkuk. Äma unitä Isrel ämawebe waki keri-ken nanik api yämagurek yäŋ yäŋkuk. Uwä wäpi Jesu.   
\p
\v 24  \x * \xo 13:24 \xt Mat 3:1-2\x* Täŋpäkaŋ Jesu epäni nämo yäput peŋpäŋ täŋtäŋ kuŋirän Jontä Isrel ämawebe-ken manbiŋam yäŋahäŋpäŋ ŋode yäwettäŋ kuŋkuk; In bänepjin sukureŋpäŋ irit kuŋat-kuŋatjin yäpä-siwoŋ täŋirä ume ärut tamayäŋ yäŋ yäwettäŋ kuŋkuk.  
\v 25  \x * \xo 13:25 \xt Jon 1:20,27\x* Eruk Jon epän täŋkuko u tärewayäŋ keräp taŋirän ämawebe ŋode yäwet yabäŋkuk; Intä näka netä yäŋ nadäk täkaŋ? Näk äma intä itsämäk täkaŋ, Kristo u nämo yäk. Upäŋkaŋ kawut! Äma kubä mäden näwatak yäk. Näk äpani-inik unita u dubini-ken itnaŋi nämo yäŋ yäwetkuk.   
\p
\v 26  \x * \xo 13:26 \xt Apos 13:16\x* Poltä ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Notnaye Abraham täŋo äbotken nanik, in nadäwut! Ba in ätu Juda äbotken nanik nämopäŋ Anutu nadäŋ imiŋpäŋ gämori-ken kuŋat täkaŋ, in imaka nadäwut! Anututä ämawebe wakiken nanik yämagutpäŋ inita biŋam yäpmäk-yäpmäk unitäŋo manbiŋam u nin bämopnin-ken ahätak ŋo!  
\v 27  \x * \xo 13:27 \xt Jon 16:3; Apos 3:17\x* Jerusalem ämawebe jopi ukät watä ämaniyetä Jesu täŋo mebäri nämo nadäwä tumbuŋ. Ba profet biani täŋo manbiŋam Sabat kadäni-ken daniŋpäŋ nadäk täŋ yäpmäŋ äbäk täŋkuŋo unitäŋo mebäri nämo nadäwä täreŋkuŋ. Nämo nadäwä täreŋkuŋo upäŋkaŋ Jesu utta man yäŋirä manbiŋam biani u bureni ahäŋkuk.  
\v 28  \x * \xo 13:28 \xt Mat 27:22-23\x* Äma uken goret kubä nämo kaŋkaŋ manken teŋpäŋ utpewä kumäkta Pailat-ken man kehäromigän yäŋkuŋ.   
\p
\v 29  \x * \xo 13:29 \xt Mat 27:59-60\x* Imaka bian profettä Jesu ude api täŋ imineŋ yäŋ yäwani u kudup täŋ imiŋkuŋ. Täŋpäŋ päya kwakäp terak nanik ketäreŋ yäpmäŋ päpä awaŋ gänaŋ peŋkuŋ.  
\v 30  \x * \xo 13:30 \xt Apos 2:24\x* Awaŋ gänaŋ peŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä äneŋi awaŋ gänaŋ nanikpäŋ yäpmäŋ päŋaku tewän kodak taŋkuk.  
\v 31  \x * \xo 13:31 \xt Apos 1:3,8\x* Täŋpäkaŋ u punin terak kepma mäyapta ämawebe Jesu nämo kumäŋirän ukät Galili kome peŋpeŋ Jerusalem penta kuŋkuŋo unitä kak täŋkuŋ. Äma unitä apiŋo Jesu täŋo manbiŋam Juda äbotken yäŋahäŋtäŋ kuŋat täkaŋ.  
\v 32  \x * \xo 13:32 \xt Apos 13:23\x* Täŋ, nin uwä intä nadäkta Anututä äbekniye oraniyeta yäŋkehäromtak man yäŋ yämiŋkuko unitäŋo Manbiŋam Täga yäŋahäŋ itkamäŋ ŋo.  
\v 33 Täŋpäkaŋ yäŋkehäromtak man u bureni ahäŋkuk. Anututä Jesu awaŋ gänaŋ nanikpäŋ yäpmäŋ päŋaku tewän kodak taŋkuko unita äbekniye oraniye täŋo äbot ninken unitäŋo bureni ahäŋ nimitak. Täŋpäŋ manbiŋam udewanigän Sam 2-ken itak. Uwä ŋode;  
\b  
\q1 \qt Gäk nanakna. Apiŋo bäyaŋpäŋ gepmaŋtat.\qt* \rq Sam 2:7 \rq*   
\b  
\m
\v 34 Anututä Jesu awaŋ gänaŋ nanik yäpmäŋ päŋaku teŋkuko u äneŋi awaŋ gänaŋ täga nämo api äpmo parawek. Uwä Anututä ini yäŋkuko ude;  
\b  
\q1 \qt Imaka täga Devitta biŋam peŋ imiŋkuro unitäŋo bureni uwä gamiŋira kehäromigän api ahäŋ pärek yäk.\qt* \rq Ais 55:3 \rq*   
\b  
\m
\v 35  \x * \xo 13:35 \xt Apos 2:27\x* Ba man kubä pen Anutu täŋo manbiŋam terak pätak u ŋode;  
\b  
\q1 \qt Gäk kaŋ-äwaräkuk täŋiri epän ämaka iwoyäwani awaŋ gänaŋ nämo api parawek.\qt* \rq Sam 16:10 \rq*   
\b  
\p
\v 36  \x * \xo 13:36 \xt Apos 2:29\x* Notnaye, man biani u bureni ahäŋirän käkamäŋ. Kadäni Devit kome terak itkuk-ken uken uwä Anutu täŋo nadäk-gärip ugän iwarän täŋkuk. Täŋkukopäŋ mäden Devit kumbänä äbekiye oraniye täŋo awaŋken äneŋpäkaŋ paraŋkuk.  
\v 37 Täŋ, äma Anututä awaŋ gänaŋ nanik yäwän kikŋutkuko u komegup nämo paraŋkuk.  
\v 38-39  \x * \xo 13:38-39 \xt Apos 10:43\x* \x * \xo 13:38-39 \xt Rom 10:4\x* Ude yäŋpäŋ Poltä ŋode yäwetgän täŋkuk; Unita notnaye in ket nadäneŋ; Äma kumbuko uwä intäŋo momi täga peŋ tamek. Manbiŋam unitagän täwetkamäŋ ŋo. Moses täŋo baga mantä momijin täŋo topmäk-topmäk u pit tamiŋpäŋ siwoŋi ämawebe täga nämo api täwerek. Nämoinik. Täŋ, ämawebe Jesuta nadäkinik täŋpeŋ kuŋatnayäŋ täŋo u kuduptagän Jesutä momini bureni api peŋ yämek.  
\v 40 Unita in juku peŋpäŋ ket nadäwut! Profettä man bian yäŋkuŋo unitä intä terak ärowekta. Man ŋode yäŋkuŋo u;   
\b  
\q1
\v 41  \qt In yäŋärok man yäwanitä nadäwätäk pähap täŋpäŋ kaŋ waŋ morewut! \qt*  
\q2 \qt In irirä näkä imaka kudupi kubä täŋpayäŋ täyat unita nadäwä inide kubä api täneŋ.\qt*  
\q1 \qt Täŋpäkaŋ ämatä unitäŋo manbiŋam täwerirä nadäŋkaŋ bureni yäŋ nämo api nadäneŋ.\qt* \rq Hab 1:5 \rq*   
\b  
\p
\v 42 Eruk, Poltä manbiŋam u yäŋahäŋ paotpäŋä Banabas-kät käbeyä yot peŋpeŋ yäman äpämaŋ kudayäŋ täŋirän ämawebe päke unitä yäwetkuŋ; Man niwet ahäkamän unitäŋo moräki äneŋi Sabat kadäni kubäta äbäŋkaŋ kaŋ niwerun yäk.  
\v 43  \x * \xo 13:43 \xt Apos 11:23, 14:22\x* Ude yäweräkaŋ äpämaŋ kuŋkumän. Täŋirän Juda ämawebe-kät ämawebe Juda täŋo baga man iwarani guŋ äbotken nanik ätutä Pol kenta Banabas yäwarän täŋkuŋ. Yäwarän täŋirä bänep nadäk-nadäki täŋkwawa tawänpäŋ Anutu täŋo nadäk-gärip u iwarän täŋpäŋ unitäŋo iron terak kaŋ kuŋarut yäŋ man kwini terak peŋ yäwetkumän.   
\p
\v 44 Eruk äneŋi Sabat kadäni kubäken ämawebe yotpärare uken mäyaptä Pol kenta Banabastä Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäŋirän nadänayäŋ äbuŋ.  
\v 45  \x * \xo 13:45 \xt Apos 14:2\x* Täŋpäkaŋ Juda äma ekäni ekänitä ämawebe mäyap u yabäŋpäŋ kokwawak nadäŋpäŋ Pol yäŋärok iwetpäŋ jopman pähap yäyak! yäŋ yäwetkuŋ.  
\v 46  \x * \xo 13:46 \xt Luk 7:30; Apos 3:26, 18:6\x* Ude yäŋirä Pol kenta Banabas ehutpäŋ man ŋode yäŋkumän; Bureni! Nek Anutu täŋo man Juda äbotken nanik inta jukun täwet kirekta yäŋ nimani. Upäŋkaŋ in man ŋonita mäde ut imikaŋ uwä injin-tägän ŋode bumik yäkaŋ; Nin irit täga tärek-täreki nämo unita biŋam nämo täkamäŋ. In ude yäkaŋ unita nek inta mäde ut tamiŋpäŋ ämawebe guŋ äbotken päŋku Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ api yäwetde yäk.  
\v 47 Ekänitä ŋode peŋ niwetkuk;  
\b  
\q1 \qt Näkä täŋpewa in guŋ äbot täŋo peŋyäŋek ude itkaŋ ämawebe komeni komeni u täŋkentäŋ yämiŋirä näkŋata biŋam api yäpmäŋ morewet yäk. \qt*\rq Ais 49:6 \rq*   
\b  
\p
\v 48  \x * \xo 13:48 \xt Apos 11:18\x* Eruk, ämawebe guŋ äbotken nanik itkuŋo unitä man u nadäŋpäŋ bänep oretoret pähap nadäŋpäŋ Ekäni täŋo manbiŋamta gäripi-inik nadäŋkuŋ. Täŋpäŋ ämawebe mäyaptä manbiŋam unita nadäwä bureni täŋkuŋ. Ämawebe Anututä irit kehäromi yäpmäkta biŋam iwoyäwani unitägän nadäkinik täŋkuŋ.   
\p
\v 49 Täŋpäkaŋ Ekäni täŋo mantä kome u gänaŋ kumän kuŋat moreŋkuk.  
\v 50  \x * \xo 13:50 \xt Apos 17:4,12\x* Ude täŋirän Juda täŋo ekäni ekänitä Anutu nadäŋ imani webe wäpi biŋam ikek ätukät yotpärare unitäŋo äma ekäni ätu man yäput-yäwerirä Pol kenta Banabasta kokwawak nadäŋpäŋ waki täŋ yämiŋpäŋ kome uken nanik yäwat kireŋpewä kuŋkumän.  
\v 51  \x * \xo 13:51 \xt Mat 10:14; Apos 18:6\x* Ude täŋirä yarä u kugun kuroŋi terak nanik däpmäŋ äreyäŋpewän maŋpäkaŋ yotpärare u mäde ut imiŋpäŋ Aikoniam yotpärare-ken kuŋkumän.  
\v 52 Täŋpäkaŋ Kudupi Munapiktä ämawebe Jesuta nadäkinik täŋ imani u bänepi täŋpidäm taŋirän bänep oretoret pähap nadäŋtäŋ kuŋatkuŋ.   
\c 14  
\s1 Aikoniam Manbiŋam Täga u yäŋahäŋkumän  
\p
\v 1 Pol kenta Banabas Antiok yotpärare-ken täk täŋkumäno udegän Aikoniam yotpärare-ken äroŋpäŋ Juda nanik täŋo käbeyä yot gänaŋ äroŋkumän. Äroŋpäŋ Ekäni täŋo manbiŋam säkgämän-inik yäŋahäŋpäŋ yäwerirän Juda äbotken nanik ba guŋ äbotken nanik mäyaptä Jesuta nadäkinik täŋkuŋ.  
\v 2  \x * \xo 14:2 \xt Apos 13:45\x* Täŋirä Juda äma ätutäwä Ekäni täŋo man nadäkta bitnäk-inik täŋpäŋ ämawebe ätu guŋ äbotken nanik yäput-yäwet-pewä nadäkinik täŋpanita iwan täŋ yämiŋkuŋ.  
\v 3  \x * \xo 14:3 \xt Mak 16:20; Apos 19:11; Hib 2:4\x* Ude täŋ yämiŋkuŋo upäŋkaŋ Pol kenta Banabastä ehutpäŋ ini ugän itkaŋ Ekäni täŋo man yäŋahäk täŋkumänonik. Ude täŋkaŋ Ekänitä orakoraki täŋo manbiŋam täŋkehärom takta kehäromi yämiŋirän kudän kudupi mebäri mebäri täŋkumän.  
\v 4 Täŋpäkaŋ äma päke yotpärare u nanik duŋ-weŋpäŋ ätutä Juda ämakät bänep kubägän täŋkuŋ. Täŋirä ätutäwä aposoro yarä ukät bänep kubägän täŋkuŋ.   
\p
\v 5  \x * \xo 14:5 \xt Apos 14:19; 2Ti 3:11\x* Ude täŋpäŋ itkaŋ mädenä Juda äma ätu ba guŋ äbotken nanik ätukät intäjukun ämaniyetä Pol kenta Banabas iwan täŋ yämiŋpäŋ mobätä kumäŋ-kumäŋ däpmäkta yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ.  
\v 6  \x * \xo 14:6 \xt Mat 10:23\x* Ude täŋirä biŋam nadäŋpäŋ Pol kenta Banabas kome u peŋpeŋ Likonia komeken kuŋkumän.  
\v 7 Uken kuŋpäŋ Listra Depe yotpärare ba yotpärare tuän tuän itkuŋo uken Manbiŋam Täga u yäŋahäŋkumän.   
\s1 Depe yotpärare-ken manbiŋam yäŋahäŋkumän  
\p
\v 8  \x * \xo 14:8 \xt Jon 9:1; Apos 3:2\x* Listra yotpärare uken äma kuroŋi kwäyähäneŋ täŋpani kubä itkuk. Äma u miŋitä inide bäyaŋkukopäŋ kuŋat-kuŋat kubä nämo täŋpani.  
\v 9  \x * \xo 14:9 \xt Apos 3:4; Mat 9:28\x* Eruk Poltä ämawebe manbiŋam yäwet irirän äma kwäyähäneŋ täŋpani uwä juku peŋpäŋ nadäŋ itkuk. Nadäŋ irirän Poltä äma uwä nadäkiniki kaŋpäŋ Anututä u täga yäpän-täganaŋi yäŋ nadäŋpäŋ dapun kehäromigän kaŋkuk.  
\v 10 Kehäromigän kaŋpäŋ gera terak ŋode iwetkuk; Eruk, käroŋ aku! Ude yäwänä Poltä man yäŋkuko uterakgän äma uwä akuŋpäŋ käroŋ kuŋatkuk.  
\v 11  \x * \xo 14:11 \xt Apos 28:6\x* Poltä kudän kudupi ude täŋirän kaŋpäŋ ämawebe päke itkuŋo unitä ini Likonia man terak ŋode yäŋkuŋ; Wära! Nininken uraktä äma äworeŋpäŋ äbäkamän ŋo! yäk.  
\v 12 Ude yäŋpäŋ anutuniye wäpi yäwetkuŋ. Banabas uwä wäpi Sus yäŋ iwetkuŋ. Täŋpäŋ Pol uwä man yäŋahäk täŋkuko unita wäpi Hemes yäŋ iwetkuŋ.   
\p
\v 13 Täŋpäkaŋ yotpärare u dubini-ken urak Sus unitäŋo iniŋoret yottä itkuk. Täŋkaŋ yot unitäŋo watä ämakät ämawebe päke unitä Pol kenta Banabas yäniŋ oretta ärawa tänayäŋ nadäŋkuŋo unita watä äma unitä bulimakau ba päya irotpäŋ omäk meranta täŋpani mäyap yäpmäŋ äbuk.  
\v 14 Ude täŋirän aposoro yarä unitä ude tänayäŋ yäŋ yabäŋpäŋ bärom täŋpäŋ iniken tek weŋ täŋpän kuŋkuŋ. Teki weŋ täŋpän kwäpäŋ bäräŋeŋ täropigän ämawebe u bämopi-ken äpmoŋpäŋ yäwetkumän;  
\v 15  \x * \xo 14:15 \xt Apos 10:26; Sam 146:6\x* In imata ude tänayäŋ yäŋkaŋ täkaŋ? Nek ämagän, in udewanigän! In anutu jopi-jopi mäde ut yämiŋpäŋ Anutu Bureni irit ikek u iniŋ oretneŋta Manbiŋam Täga täwetkamäk ŋo. Anutu u uwä kunum kenta kome gwägu ba imaka kudup pewän ahäŋkuŋ.  
\v 16  \x * \xo 14:16 \xt Apos 17:30\x* It yäpmäŋ äbuŋo kadäni uken äma äbori äbori yabäŋ äwaräkuk täŋirän kädet mebäri mebäri pewä ahäŋkuŋ.  
\v 17  \x * \xo 14:17 \xt Sam 147:8; Jer 5:24\x* Upäŋkaŋ Anututä mebärini nadäneŋta not täŋ tamiŋirän iwän ba edap iniken kadäni terakgän ahäŋ tamiŋirän ketemtä ahäŋ bumbum täŋirä naŋ oretoret pähap täŋ it täkaŋ yäk.  
\v 18 Eruk manbiŋam ude yäwetpäŋ yäniŋ bitnäŋkumäno upäŋkaŋ ehutpäŋ ärawa täŋ yämikta nadäŋkuŋ.   
\s1 Pol mobätä utkuŋ  
\p
\v 19  \x * \xo 14:19 \xt Apos 17:13; 2Ko 11:25; 2Ti 3:11\x* Kadäni uken Juda äma ätu Antiok ba Aikoniam komeken naniktä äbäŋpäŋ Listra ämawebe peŋ yäwetkuŋ. Peŋ yäwettäko Polta iwan täŋpäŋ mobätä utkaŋ kerigän iŋitpäŋ wädäŋ yäpmäŋ päŋku kumäŋtak yäŋ yäŋkaŋ yotpärare gägäni-ken teŋkuŋ.  
\v 20 Tewä parirän äbot täŋpani ätutä äbä it gwäjiŋpäŋ kaŋ irirä nadäwän tägawäpäŋ akumaŋ yotpärare-ken äneŋi äroŋkuk. Eruk patkuko yäŋewänä Banabas-kät kome u peŋpeŋ Depe yotpärare-ken kuŋkumän.   
\p
\v 21  \x * \xo 14:21 \xt Mat 28:19\x* Depe kome uken Manbiŋam Täga yäwerirän ämawebe mäyaptä Jesuta biŋam täŋkuŋ. Ude täŋpäŋ äyäŋutpeŋ kädet kuŋkumäno udegän Listra Aikoniam ba Antiok yotpärare-ken äneŋi äbumän.  
\v 22  \x * \xo 14:22 \xt Mat 7:14; Apos 11:23, 15:32; Apos 18:23; 1Te 3:3\x* Äbä yotpärare taŋi ba täpuri uken Jesuta nadäkinik täŋpani bänepi täŋpidäm taŋ yämiŋpäŋ nadäkiniki täŋkehärom takta man yäwettäŋ kuŋkumän. Täŋpäŋ man ŋode yäwetkumän; Nadäkaŋ? Nadäkinik täŋpani nin komi bäräpi mebäri mebäri nadäŋkaŋ kuŋatnayäŋ täkamäŋ uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ api äpmone yäŋ yäwetkumän.  
\v 23  \x * \xo 14:23 \xt Apos 13:3\x* Pol kenta Banabastä ude yäwetkaŋ yotpärare u nanik ämawebe äbot täŋpani watä it yämikta watä äma yabäŋ ahäŋpäŋ iwoyäŋpäŋ yepmaŋkumän. Täŋpäŋ Ekäni nadäŋ imikinik täŋkuŋo uwä Ekänitä täŋkentäŋ yämekta inita nak nämo nakta yäjiwätpäŋ nakta jop itkaŋ yäŋapik man yäŋ itkumän.   
\p
\v 24 Ude täŋkaŋ yepmaŋpeŋ kuŋkumän. Kumaŋ päŋku Pisidia kome irepmitpeŋ Pamfilia komeken ahäŋkumän.  
\v 25 Eruk Pega yotpärare-ken äroŋpäŋ ämawebe u nanik Ekäni täŋo manbiŋam yäwetkumän. Yäwetkaŋ äneŋi yotpärare u peŋpeŋ Atalia yotpärare-ken äpmoŋkumän.  
\v 26  \x * \xo 14:26 \xt Apos 13:1-2; Apos 15:40\x* Kome uken gäpe terak äroŋpeŋ kumaŋ Antiok yotpärare-ken ahäŋpäŋ epäni u täŋ-täreŋkumän. Kome ukenä äbot täŋpanitä bian äma yarä unitä Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäŋtäŋ kuŋarirän Ekäni täŋo orakorakitä watä it yämekta Anutu keri terak yepmaŋkaŋ epän man yäwet-pewä kuŋkumän.  
\v 27  \x * \xo 14:27 \xt Apos 15:4,12; Apos 11:18\x* Eruk Antiok ahäŋpäŋ äbot täŋpani kubä-kengän yepmaŋpäŋ Anututä täŋkentäŋ yämiŋirän epän täŋkumäno unitäŋo manbiŋam yäwetkumän. Ba Anututä guŋ ämawebeta kädet täwit yämiŋirän nadäkinik täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam yäwetkumän.  
\v 28 Ude täŋkaŋ ämawebe äbot täŋpani ukät kadäni käroŋi bumik itkuŋ.   
\c 15  
\s1 Jerusalem käbeyä kubä täŋkuŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 15:1 \xt Gal 5:2\x* Kadäni uken äma ätu Judia komeken naniktä Antiok kuŋpäŋ Antiok nanik äbot täŋpani ŋode yäwetkuŋ; In Moses täŋo man buramiŋpäŋ gupjin moräk nämo madäŋpäŋä Ekänita biŋam täga nämo api täneŋ yäŋ yäŋkuŋ.  
\v 2  \x * \xo 15:2 \xt Apos 11:30; Gal 2:1\x* Ude yäŋirä Pol kenta Banabastä man u nadäwän siwoŋi nämo täŋpäpäŋ Judia äma ukät man wärät-wärät täŋpäŋ man kowat yäwän täŋkuŋ. Ude täŋirä äbot täŋpani ämawebetä man ŋode topuŋ; Eruk, Pol Banabas-kät nadäkinik täŋpani ätu yäwetpena päŋku aposoro ba äma ekäni ekäni Jerusalem irani-kät man ŋo kaŋ yäŋpäŋ yäpä-siwoŋ tawut yäk.   
\p
\v 3 Man ude topmäŋpäŋä Antiok äbot täŋpanitä ämawebe Jerusalem kukta iwoyäŋkuŋo u yepmaŋpä kuŋkuŋ. Kumaŋ päŋku Ponika ba Samaria kome irepmitpäŋ kome u nanik äbot täŋpani manbiŋam ŋode yäwettäŋ kuŋkuŋ; Äma guŋ äbotken nanik mäyaptä Anutu täŋo man nadäŋpäŋ Anututa biŋam täŋkuŋ. Ude yäwerirä nadäŋpäŋ bänepitä oretoret pähap nadäŋkuŋ.  
\v 4  \x * \xo 15:4 \xt Apos 14:27\x* Eruk manbiŋam u yäŋahäŋtäŋ kumaŋ Jerusalem ahäŋkuŋ. Jerusalem ahäŋirä aposoro, äbot täŋpani täŋo ekäni ekäni ba äbot täŋpani ämawebe ini imaka, penta yäniŋ oretkuŋ. Yäniŋ orerirä Pol kenta Banabastä Ekäni Anututä täŋkentäŋ yämiŋirän guŋ äbot ämawebe-ken epän täŋkumäno unitäŋo manbiŋam yäwetkumän.  
\v 5 Ude yäwerirän äbot täŋpani ätu Parisi äma itkuŋo unitä ŋode yäŋkuŋ; Äbot kubäken naniktä gupi moräk madäneŋo uyaku nadäna siwoŋi täŋpek. Äma uwä yäweräkaŋ Moses täŋo baga man bok kaŋ buramiwut yäk.   
\p
\v 6 Parisi ämatä man ude yäŋirä aposoro-kät äma ekäni ätukät käbeyä täŋpäŋ man yäŋ-ket utnayäŋ täŋkuŋ.  
\v 7  \x * \xo 15:7 \xt Apos 10:1-43\x* Man u ket utnayäŋ yäŋkaŋ man epän pähap täŋkuŋ. Yäwä täreŋirän Pitatä akuŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, bian Anututä in bämopjin-ken nanik näk iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuko u nadäkaŋ. U nähä guŋ äbotken Manbiŋam Täga yäŋahäŋpäŋ yäwerira Ekänita nadäkinik täneŋta iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuk.  
\v 8  \x * \xo 15:8 \xt Apos 10:44, 11:15\x* Anutu, ämawebe kuduptagän bänepi-ken yabäŋpäŋ-nadäk täyak unitä guŋ ämawebe äbot u Kudupi Munapik ninta niniŋ kireŋkuko udegän yäniŋ kireŋkuk. Ude täŋirän kaŋpäŋ ŋode nadäŋkumäŋ; Anututä ämawebe u inita biŋam yäpmäŋ danitak yäk.  
\v 9  \x * \xo 15:9 \xt Apos 10:34-35\x* U ninta kädet kubä niwoŋäreŋkaŋ guŋ ämawebeta kädet inigän kubä nämo yäwoŋäreŋkuk. Nämoinik! U nadäkinik täŋ imiŋirä bänepi ärut yäpän tägawäpäŋ yepmaŋkuk.   
\p
\v 10  \x * \xo 15:10 \xt Mat 11:30; Gal 3:10, 5:1\x* Unita in imata Anutu täŋo täktäki irepmitpäŋ tänayäŋ täkaŋ? In baga man täŋo bäräpi u notniye guŋ äbotken nanikta nämo kotaŋ yämineŋ. Nämoinik, bian äbekniye oraniye ba ninin imaka, bäräpi u täga nämo kotaŋkumäŋ yäk.  
\v 11  \x * \xo 15:11 \xt Gal 2:16; Efe 2:5-8\x* Upäŋkaŋ ŋode nadäk täkamäŋ; Ekäni Jesu täŋo orakoraki uterakgän Anututä nin inita biŋam iwoyäŋkuko udegän notniye guŋ äbotken nanik imaka, iwoyäŋkuk.   
\p
\v 12  \x * \xo 15:12 \xt Apos 14:27\x* Pitatä man ude yäŋ irirän nadäŋpäŋ äma käbeyä täŋ itkuŋo u kudup man bitnäŋpäŋ Pol kenta Banabas-tagän juku peŋkuŋ. Juku peŋirä yarä unitä Anututä kudän kudupi kudupi keri terak guŋ äbotken täŋkuko unitäŋo manbiŋam ätu yäŋahäkgän täŋkumän.  
\v 13  \x * \xo 15:13 \xt Gal 2:9\x* Eruk, manbiŋam u yäŋ paorirän Jemstä ŋode yäŋkuk; Notnaye, juku peŋpäŋ nadäkot!  
\v 14  \x * \xo 15:14 \xt Apos 15:7-9\x* Man Saimon-Pitatä ŋode niwerak; Anututä ironi kwawa pewän ahäwäpäŋ guŋ ämawebe bämopi-ken nanik ätu inita biŋam iwoyäŋpäŋ yäpmäŋ daniŋkuk.  
\v 15 Ba profet biani täŋo man u inidewanigän. U ŋode kudän täŋkuŋ;   
\b  
\q1
\v 16  \qt Ekänitä ŋode yäŋkuk;\qt*  
\q2 \qt Devit täŋo äbot uwä yottaba tokät maŋpani ude bumik yäk. \qt*  
\q2 \qt Upäŋkaŋ kämiwä, näkä äbäŋpäŋä äneŋi yäpmäŋ päŋaku peŋpäŋ api täŋkodak täwet. \qt*   
\q1
\v 17-18  \qt Ude api täŋpero unita ämawebe ätu Ekäni näk nabäŋ ahäkta epäni api täneŋ. \qt*  
\q2 \qt Bureni, ämawebe guŋ äbotken nanik näkŋata biŋam iwoyäŋkuro u näka api wäyäkŋeŋtäŋ kuneŋ. \qt*  
\q2 \qt Ekänitä bian imaka ude api ahäneŋ yäŋ yäŋkuko udegän täŋkuk.\qt* \rq Amo 9:11,12 \rq*   
\b  
\p
\v 19 Unita notnaye, näk ŋode nadätat. Nin notniye guŋ äbotken nanik bänepi sukureŋpäŋ Anutu-ken kuŋ moreŋkuŋo unita bäräpi nämo kotaŋ yämine.  
\v 20  \x * \xo 15:20 \xt Stt 9:4; Kis 34:15-17; Wkp 17:10-16\x* Nämo, jukuman ŋode ugänpäŋ kaŋ kudän täŋpäŋ yämina; In wäbätta tom ketem ijiŋ yämani u moräki nämo näneŋ. Ketem udewani u naŋpäŋ bänepjin täŋpä waneŋ. Ba kubokäret kädet u ba u nämo täneŋ. Ba tom kotäki topmäŋpäŋ däpmäŋ-pewä kumbani-kät tom nägäri nämo piwä kwani u nämo näneŋ.\fig Grik nanik täŋo urak jopi yarä|alt="Two of the Greeks false gods" src="HK032A.jpg" size="col" loc="Near as possible" copy="Horace Knowles" ref="Apos 15:20" \fig*  
\v 21  \x * \xo 15:21 \xt Apos 13:15\x* Nin nadäkamäŋ, bian umu-kentä päbä apiŋo itkamäŋ-ken ŋoken guŋ äbot täŋo yotpärare kubäkubäken Sabat kadäni-ken käbeyä yot gänaŋ Moses täŋo baga man u kudup daniŋpäŋ yäŋahäk täkaŋ. Unita Baga man yarägän ude kaŋ kudän täŋpäŋ yämina.   
\s1 Jerusalem käbeyätä man ŋode topuŋ  
\p
\v 22 Eruk, aposoro-kät äbot täŋpani ämawebe ba watä ämaniyetä man topmäŋpäŋ äma yarä Banabas kenta Polkät Antiok kukta yabäŋ ahäŋkuŋ. Äma yarä u kubä wäpi Judas wäpi kubä Basabas, kubä wäpi Silas. Yarä unitä äbot täŋpani täŋo watä äma ude itkumän.  
\v 23 Täŋpäŋ manbiŋam yäpmäŋ kukta ŋode kudän täŋpäŋ yämiŋkuŋ;  
\mi Man kudän ŋo guŋ äbot Antiok, Siria, Silisia komeken nanik nadäkinik täŋpani, inta kudän täŋ tamani. U notjiye aposoro-kät Jerusalem äbot täŋpani täŋo watä ämaniye nintä kudän täŋ tamiŋpäŋ oretoret man tena äretak.  
\v 24  \x * \xo 15:24 \xt Apos 15:1\x* Eruk man kubä ŋode nadämäŋ; Nintä nämo nadäŋ yämiŋitna ninken nanik äma ätutä inken kuŋkaŋ man mebäri mebäri täwerirä nadäwätäk pähap täŋkuŋ.  
\v 25 Nintä u nadäŋpäŋ man epän täŋpäŋ äma yarä ŋo yabäŋ ahäŋpäŋ yepmana yäpmäŋ notninpakyat Pol kenta Banabas-kät ärekaŋ.   
\pi1
\v 26 Nin Pol kenta Banabasta gäripi pähap nadäk täkamäŋ. Uwä Jesu Kristo Ekäninin täŋo epän terak ini gupita nämo iyap taŋpäŋ bäräpi mebäri mebäri kotaŋkumän.  
\v 27 Täŋpäŋ nin Judas kenta Silastä manbiŋam ŋo täŋkehärom takta, inken yepmana yäpmäŋ ärekamän.  
\v 28  \x * \xo 15:28 \xt Mat 23:4\x* Kudupi Munapik-kät nintä man yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkumäŋ; Intä bäräpi ätukät kotakta bitnäkamäŋ. Unita in kädet ŋode-gänpäŋ iwatneŋ;  
\v 29  \x * \xo 15:29 \xt Apos 15:20\x* In naŋ moräk wäbätta peŋ yämani u nämo yäpmäŋpäŋ näneŋ. Ba tom kotäki topmäŋpäŋ däpmäŋ-pewä kumbani ba tom nägäri u nämo näneŋ. Ba kubokäret kädet nämo täneŋ. Injinta watäni itpäŋ imaka ŋo mäde ut moreŋirä api tägawek. Eruk, ugän. Säkgämän kaŋ irut.   
\p
\v 30 Man ude kudän täŋpäŋ yämiŋkaŋ yepmaŋpä yäpmäŋ Antiok komeken kuŋkuŋ. Eruk kumaŋ päŋku Antiok ahäŋpäŋä äbot täŋpani yäŋpäbä yepmaŋpäŋ man kudän u yämiŋkuŋ.  
\v 31 Yämäkaŋ ämawebetä irit kuŋat-kuŋari täŋ-kehäromtak man u daniŋpäŋ nadäŋkaŋ bänep oretoret pähap nadäŋkuŋ.  
\v 32  \x * \xo 15:32 \xt Apos 11:27, 13:1; Apos 14:22\x* Täŋpäkaŋ Judas kenta Silas u Anutu täŋo meni jinom yäŋahäwani unita äbot täŋpani ämawebe bänepi täŋpidäm takta ba täŋkehärom takta man kädet tägatäga mäyap yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkumän.  
\v 33-34 Täŋpäkaŋ yarä u Antiok kome uken kadäni käroŋi bumik itkaŋ äbot täŋpani uken naniktä bänep kwini terak äneŋi yepmaŋpä yäpmäŋ äbumän-ken kuŋkumän.  
\v 35 Täŋ, Pol kenta Banabas uwä ini Antiok kome ugän itkumän. Itkaŋ äma ätu mäyap ini u nanikkät Ekäni täŋo man yäŋahäŋit, Ekäni täŋo kädet täga mebäri mebäri unita yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täŋkumän.   
\s1 Pol kenta Banabas duŋ-weŋkumän  
\p
\v 36 Eruk uken kadäni käroŋi ittäŋgän Poltä Banabas ŋode iwetkuk; Nek äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku notniyeta yabäda yäk. Bian Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwettäŋ kuŋatkumäk-ken kuŋpäŋ täga ba goret itkaŋ unita yabäda yäk.  
\v 37  \x * \xo 15:37 \xt Apos 12:12,25\x* Ude yäŋpäŋ Banabastä Jon wäpi kubä Mak u bok kukta yäŋkuk.  
\v 38  \x * \xo 15:38 \xt Apos 13:13; Kol 4:10\x* Yäwänä Poltä yäŋkuk; Äma uwä bian nekkät epän täkta bitnäŋpäŋ Pamfilia komeken nipmaŋpeŋ kuŋkuko ukeŋo. Unita ukät nämo kunayäŋ yäk.  
\v 39 Ude yäŋpäŋ yäŋ-awätpäŋ duŋ-weŋpäŋ inigän inigän itkumän. Ude täŋpäŋ Banabastä Mak imaguränkaŋ gäpe kubä terak äroŋpeŋ Saiprus kome kuŋkumän.  
\v 40  \x * \xo 15:40 \xt Apos 4:36, 13:4; Apos 14:26\x* Täŋirän Pol uwä Silas imaguränkaŋ kudayäŋ täŋirän äbot täŋpani ämawebe u nanik unitä Anutu keri-ken yepmaŋpäŋ yäŋkuŋ; Ekäni täŋo orakorakitä watäni it tamiŋirän kaŋ kuŋarun.  
\v 41 Ude yäweräkaŋ yarä uwä eruk Siria ba Silisia komeken ittäŋ kuŋatkumän. Kome u ittäŋ kuŋatkumäno uwä, u käda nanik ämawebe äbot täŋpani Poltä nadäkiniki täŋkehärom taŋ yämiŋirän ittäŋ kuŋatkumän.   
\c 16  
\s1 Timoti Pol kenta Silas-kät bok kuŋatkuŋ  
\p
\v 1  \x * \xo 16:1 \xt Apos 14:6; 2Ti 1:5\x* Eruk Pol kenta Silas kuŋattäŋgän Depe irepmitkaŋ Listra komeken ahäŋkumän. Kome uken Jesuta nadäkinik täŋpani kubä wäpi Timoti. Miŋi uwä Juda äbotken nanik Jesuta nadäkinik täŋpani. Täŋ, naniwä Grik äma, guŋ äbotken nanik.  
\v 2  \x * \xo 16:2 \xt Plp 2:19-22\x* Täŋpäkaŋ Listra Aikoniam äbot täŋpani ämawebetä Timotita u äma tägagämän yäŋ yäk täŋkuŋ.  
\v 3  \x * \xo 16:3 \xt Gal 2:3-5\x* Yäŋirä nadäŋpäŋ Poltä Timoti-kät kuŋatta gäripi nadäŋkuk. Ude nadäŋkuko upäŋkaŋ Juda ämawebe kome uken iranitä Timoti nani u guŋ äbotken nanik yäŋ nadäŋkuŋo unita Poltä Juda noriyetä bänep täga nadäkta Timoti täŋo gupi moräk madäŋkuk.  
\v 4  \x * \xo 16:4 \xt Apos 15:23-29\x* Ude täŋpänkaŋ Polkät noriye ätutä komeni komeni kumän kuŋat moreŋpäŋ man aposoro-kät Jerusalem äbot täŋpani täŋo watä ämaniyetä guŋ äbot nadäkinik täŋpanitä nadäŋpäŋ iwatta topuŋo, u yäwet täŋkuŋ.  
\v 5  \x * \xo 16:5 \xt Apos 2:47\x* Ude täŋtäŋ kuŋirä äbot täŋpani ämawebe täŋo nadäkiniki kehärom taŋkuk. Täŋpäŋ ämawebe mäyaptä Ekänita nadäkinik täŋpäŋ päbä äbot täŋpani u yäpurärät täŋirä äbot taŋi täŋkuk.   
\s1 Poltä däpmonken äma kubä kaŋkuk  
\p
\v 6  \x * \xo 16:6 \xt Apos 18:23\x* Täŋpäkaŋ Poltä Esia komeken Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäkta nadäŋkuko upäŋkaŋ Kudupi Munapiktä iniŋ bitnäŋkuk. Iniŋ bitnäŋpewän Polkät noriye Frikia Galesia komeken kuŋatkuŋ.  
\v 7  \x * \xo 16:7 \xt 2Ti 1:15\x* Kuŋattäŋgän Misia komeken ahäŋpäŋ unitä Bitinia komeken kunayäŋ täŋkuŋo upäŋkaŋ Jesu täŋo Munapiktä yäniŋ bitnäŋkuk.  
\v 8 Yäniŋ bitnäŋpewän Misia kome jop irepmitpeŋ Troas yotpärare-ken kuŋkuŋ.  
\v 9 Päŋku u patkaŋ bipani Poltä däpmonken kubä ŋode täŋkuk; Masedonia komeken nanik äma kubätä Pol butewaki man terak ŋode iwetkuk; Gäk Masedonia kome ŋoken äbä nin täŋkentäŋ nimi yäk.  
\v 10 Poltä däpmonken ude kawänkaŋ ŋode nadäŋkumäŋ; Anututä Masedonia komeken päŋku Ekäni täŋo manbiŋam yäwetta ninta gera yäyak yäŋ nadäŋkumäŋ. Ude nadäŋpäŋ tuŋum täŋkumäŋ.   
\s1 Lidiatä Ekänita biŋam täŋkuk  
\p
\v 11 Eruk tuŋum täŋpeŋ gäpe terak äroŋpäŋä Troas kome peŋpeŋ Samotres kome gwägu bämopi-ken kuŋkumäŋ. Uken päŋku pätna yäŋewänä u peŋpeŋ äneŋi gäpe terak äroŋpeŋ Neapolis kuŋkumäŋ.  
\v 12 U nanik-tagänä Pilipai yotpärare ninin kuroŋ kuŋkumäŋ. Pilipai uwä Masedonia kome u käda täŋo yotpärare intäjukun, Rom gapmantä kaŋ-iwarani. Uken päŋku kepma yarä ude itkumäŋ.   
\p
\v 13 Eruk Sabat kadäni täŋirän Juda ämatä yäŋapik man yäkyäk bägup kubä uken itak yäŋ nadäŋpäŋä yotpärare-ken naniktä äpämaŋ yewa gägäni umude ume terak äpmoŋkumäŋ. Uken kuŋpäŋ webe äbot ätu irirä yabäŋkumäŋ. Yabäŋpäŋ ukät mäŋiritpäŋ man yäŋpäŋ-nadäk täŋkumäŋ.  
\v 14 Täŋ, webe nintäŋo man nadäŋkuŋo ukät nanik kubä wäpi Lidia. U Taiataira yotpärare-ken nanik. Moneŋta tek säkgämän säkgämän gwäki ärowani u peŋirän yäpmäk täŋkuŋonik. Uwä guŋ äbotken nanik upäŋkaŋ Anutu bureni kubägän iniŋoret täŋkukonik. Täŋpäkaŋ Ekänitä bänepi täŋpidäm taŋ imiŋirän Poltä man yäŋkuko u nadäŋpäŋ iyap täŋkuk.  
\v 15  \x * \xo 16:15 \xt Apos 16:33, 18:8\x* Eruk webe u ini ba äboriye unita Jesu wäpi terak ume ärut yämiŋkumäŋ. Ude täŋ yäminakaŋ webe unitä äyäŋutpäŋ niwetkuk; Intä näka Ekänita nadäkinik täyak yäŋ nadäŋpäŋä näkä yotken täga ämnayäŋ? Man ehuranigän yäŋtäyon mani buramiŋpäŋ iwatkumäŋ.   
\s1 Pol kenta Silas komi yotken yepmaŋkuŋ  
\p
\v 16  \x * \xo 16:16 \xt Apos 19:24\x* Kepma kubäta yäŋapik man yäkyäk bägup-ken äpmoŋitna watä webe jopi kubätä nibäŋ ahäŋkuk. Täŋkaŋ webe u wäbät ikek. Unitä äma täŋo mebäri yäŋahäk täŋkukonik. Kädet u terak mähemiyetä moneŋ taŋi yäpmäk täŋkuŋonik.  
\v 17  \x * \xo 16:17 \xt Mak 1:24,34\x* Täŋpäkaŋ webe unitä nibäŋ ahäŋpäŋ Polkät nin niwarän täŋpäŋ man gera terak ŋode yäŋkuk; Äma ŋonitä Anutu ärowani pähap unitäŋo epän äma itkamän yäk. U Anututa biŋam täktäk kädet täwetpäŋ täwoŋäredayäŋ äbäkamän yäk.  
\v 18  \x * \xo 16:18 \xt Mak 16:17\x* Kepma kepma man udegän yäŋ yäpmäŋ kuŋtäyon Poltä gaŋa taŋpäŋ äyäŋutpäŋ iwetkuk; Näk Jesu Kristo unitäŋo kehäromi terak peŋ gäwetat; Wäbät, gäk webe ŋo teŋpeŋ ku! yäk. Ude yäwänä uterakgän teŋpeŋ kuŋkuk.   
\p
\v 19-20  \x * \xo 16:19-20 \xt Mak 13:9; Apos 17:6; Mat 5:11\x* Eruk ude täŋirän webe unitäŋo mähemiye moneŋ tuŋum wädäk-wädäk kädet kawä nämo täŋpäpäŋ Pol kenta Silas yepmäŋitpäŋ yäŋ-yäkŋat päŋku yotpärare bämopi-ken Rom gapman täŋo äma ekäni ekäni keri-ken yepmaŋpäŋ yäwetkuŋ; Juda äma yarä ŋonitä nintä yotpärare-ken äbäŋpäŋ ämawebe bänepi peŋ awähutkamän yäk.  
\v 21 Man kädet kudupi Rom äma nintä nämo tänaŋipäŋ yäŋahäŋpäŋ niwetkamän yäk.  
\v 22  \x * \xo 16:22 \xt 2Ko 11:25; Plp 1:30; 1Te 2:2\x* Ude yäweräwä äma äbot pähap itkuŋo unitä kokwawak nadäŋ yämiŋkuŋ. Ude täŋirä man yäpmäŋ daniwani ämatä komi ämata yäniŋ kireŋirä yepmäŋitpäŋ teki yäŋopmäŋ yämiŋpäŋ iwänaptä bumta däpuŋ.  
\v 23 Däpmäŋpäŋ komi yot gänaŋ yepmaŋirä komi yot täŋo watä äma kubä yäma täŋkehärom taŋpäŋ watäni itta iwetkuŋ.  
\v 24 Iwerirä eruk komi yot bämopi-ken-inik yepmaŋpäŋ kuroŋiyat päya kujattä uyiŋ-yepmäŋitpäŋ täŋkehärom taŋpäŋ yepmaŋkuk.\fig Äma komi yotken kuroŋi katupani|alt="A thing for holding men’s feet in prison" src="HK019C.jpg" size="span" loc="Near as possible to verse" copy="Horace Knowles" ref="Apos 16:24" \fig*   
\p
\v 25 Yepmaŋpän itkaŋ bipani bämopi-ken Pol kenta Silas Ekäniken yäŋapik man yäŋit, iniŋoret kap ätu teŋirän äma komi yot gänaŋ bok itkuŋo u nadäŋkuŋ.  
\v 26 U nadäŋirä uterakgän kenäŋ kwaiŋirän komi yot bumta kwaiŋkuk. Kwaiŋirän komi yot täŋo yäma päke u kudup ini jop tägeŋkuŋ. Täŋpäŋ yen kehäromi äma komi yot gänaŋ irani keri kuroŋi topuŋo u imaka, ini jop äreyäŋ maŋkuŋ.  
\v 27  \x * \xo 16:27 \xt Apos 12:18-19\x* Täŋpäkaŋ watä ämatä kikŋutkuk. Kiŋutpäŋä dapun täŋpäŋ kaŋkuk; Komi yot täŋo yäma kudup tägeŋkuŋo irirä. Yabäŋpäŋ-nadäŋkuk; Komi yot gänaŋ ŋo iraŋo ŋokeŋo käwep äpämaŋ metäkaŋ yäŋ nadäŋkuk. Ude nadäŋpäŋ päip yäpmäŋpäŋ iniken gupi urayäŋ täŋkuk.  
\v 28 Ude täŋirän Poltä gera terak ŋode iwetkuk; Ude täŋpeno! Nin kuduptagän itkamäŋ ŋo yäk.   
\p
\v 29 Ude yäŋirän watä äma unitä topänta gera yäŋtäŋ komi yot gänaŋ äroŋkuk. U umuntaŋkaŋ bumta kwaiŋpäŋ Pol Silas dubini-ken maŋpän äpmoŋkuŋ.  
\v 30  \x * \xo 16:30 \xt Apos 2:37\x* Täŋpäŋ yarä u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ yäman äpmoŋpäŋ yäwetkuk; Notnapakyat, näk imapäŋ täŋira Anututä api täŋkentäŋ namek?   
\p
\v 31 Yäwänä iwetkumän; Ekäni Jesu Kristo nadäkinik täŋ imikaŋ uyaku gäk ba webeka nanak ba ämawebe gäkkät it täkaŋ u kudup Ekäni Jesu Kristota nadäkinik täŋ imiŋkaŋ uyaku Anututa biŋam api täneŋ yäk.  
\v 32 Yäwän yarä unitä Ekäni täŋo manbiŋam äma u ba noriye unitä yotken itkuŋo u yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkumän.  
\v 33  \x * \xo 16:33 \xt Apos 16:15\x* Yäwerän nadäŋpäŋ bipani ugän watä äma unitä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku däpuŋo meni ärut yämiŋkuk. Täŋpäŋ yäwerän ini ba webeni nanak Jesu wäpi terak ume ärut yämiŋkumän.  
\v 34 Täŋkaŋ watä äma unitä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku ini yot gänaŋ yepmaŋpäŋ ketem ijiŋ yämiŋkuk. Täŋpäkaŋ äma u ini ba webeni nanakiye kudup Anututa biŋam täŋpäŋ bänep oretoret pähap täŋkuŋ.   
\s1 Pol kenta Silas yepmaŋpä äpämaŋ kuŋkumän  
\p
\v 35 Eruk parä yäŋeŋirän Rom gapman täŋo man yäpmäŋ daniwani äma ätutä komi ämaniye ŋode yäwet-pewä kuŋkuŋ; Äma yarä u yabä kätäŋpewä kun! yäk. Ude yäwet-pewä kuŋkaŋ komi yot täŋo watä äma udegän iwetkuŋ.  
\v 36 Iwerä nadäŋpäŋ watä ämatä Pol iwetkuk; Näkä ek tabä kätäŋpewa kukta äma ekäni ekänitä man pewä äbätak. Unita ek äpämaŋ kuŋkaŋ säkgämän itkon.  
\v 37  \x * \xo 16:37 \xt Apos 22:25\x* Yäwänä Poltä iwetkuk; Ude täga nämo! Nek Rom äbotken nanik upäŋkaŋ goret ude nämo täŋ niminaŋipäŋ jop nadäŋ täŋ nimiŋkuŋ. Manken jukun nipmaŋpäŋ mebärinek kaŋkaŋ uterak komi yotken nipmaŋkuŋo uyaku tägawän! Upäŋkaŋ ude nämo täŋ nimiŋkuŋ. U jop nadäŋ nidäpmäŋpäŋ komi yotken nipmaŋkuŋ. Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ käbop äpämaŋ kun yäŋ niwetkaŋ? Nämoinik! Äma ekäni u ini-tägän äbäŋkaŋ keran kaŋ nimagut yäpmäŋ äpämaŋ kut.   
\p
\v 38 Poltä ude yäweränä komi ämatä äyäŋutpeŋ päŋku man yäpmäŋ daniwani äma ŋode yäwetkuŋ; Pol kenta Silas u Rom äbotken nanik yäk. Yäweränkaŋ man u nadäŋpäŋ kwaiŋkuŋ.  
\v 39  \x * \xo 16:39 \xt Mat 8:34\x* Kwaiŋpäŋ äma yarä uken äbäŋpäŋ butewaki man yäwetkuŋ. Täŋpäŋ yarä u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äpämaŋ kuŋkuŋ. Täŋkaŋ kome u peŋpeŋ kome kukŋi käda kukta man yäwetkuŋ.  
\v 40 Ude yäweräwä yarä u komi yotken naniktä äpämaŋ Lidiatä yotken kuŋpäŋä Jesu täŋo äbot yabäŋ ahäŋpäŋ bänep täŋ-kehäromtak man yäwetpeŋ kuŋkumän.   
\c 17  
\s1 Tesalonaika kuŋkumän  
\p
\v 1  \x * \xo 17:1 \xt 1Te 1:1,2\x* Täŋpäkaŋ Pol kenta Silas yotpärare yarä wäpi Amfipolis ba Apolonia u yärepmitpeŋ Tesalonaika yotpärare-ken ahäŋkumän.\fig Polkät Sailas kädet ŋode kuŋatkumän|alt="Pol and Sailas’ journey (MAP)" src="Paul Journey - 2.jpg" size="col" loc="Full page landscape - around Chap 17" ref="Apos 17:1" \fig*Uken Juda äma täŋo käbeyä yot kubä itkuk.  
\v 2 Eruk, u ahäŋpäŋä Pol uwä ini täk täŋkuko udegän Sabat yaräkubä ude Juda naniktä käbeyä yot gänaŋ u äroŋpäŋ Juda ämawebe ukät Ekäni täŋo man yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋ. Ude täŋkaŋ Ekäni täŋo man kudän ätu yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋpäŋ ŋode yäwetkuk;  
\v 3  \x * \xo 17:3 \xt Luk 24:26; Apos 3:18, 9:22\x* Kristo, Anutu täŋo iwoyäwani uwä kumäŋpäŋ äneŋi akukta biŋam yäwani yäk. Täŋpäkaŋ Jesu täŋo wäpi biŋam täwet täyat uwä Kristo ubayäŋ.  
\v 4  \x * \xo 17:4 \xt Apos 13:50\x* Man ude yäwerirän Juda ämawebe ätutä nadäwä bureni täŋpäpäŋ Pol kenta Silas yäwatkuŋ. Täŋkaŋ Grik nanik ätu Anutu iniŋ orerani u mäyaptä penta yäwatkuŋ. Ba uken nanik webe wäpi biŋam ikek udegän, mäyap yäwatkuŋ.   
\p
\v 5 Täŋpäkaŋ ämawebe päke unitä Pol kenta Silas u yäwarä yabäŋpäŋ Juda ämatä kokwawak nadäŋkuŋ. Ude täŋpäŋ äma wakiwaki käbeyä bägup-ken u ini-ini ittäŋ kwani u mäyap yämagut päbä yepmaŋpä ämawebe yotpärare u nanik jop manman terak yäput-yäwettäko man yäŋ täŋuruk-uruk pähap täŋkuŋ. Ude täŋ irirä äma wakiwaki unitä Pol kenta Silas yepmäŋit päbä ämawebe u keri terak pena yäŋkaŋ päŋku äma kubä wäpi Jeson unitä yotken bäräŋeŋ kuŋpäŋä wäyäkŋeŋkuŋ.  
\v 6  \x * \xo 17:6 \xt Apos 16:20\x* Päŋku wäyäkŋewä wawäpäŋ Jeson-kät äbot täŋpani ätu ugänpäŋ yepmäŋit yäpmäŋ kome unitäŋo intäjukun äma u iŋamiken yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ude täŋkaŋ gera terak ŋode yäŋkuŋ; Äma komeni komeni kuŋatkaŋ kädet wakiwaki täk täŋkuŋo ukeŋo äbäŋo itkaŋ ŋo yäk.  
\v 7  \x * \xo 17:7 \xt Luk 23:2; Jon 19:12\x* Jesontä äma u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ ini yotken kuŋkuk yäk. Nadäkinik täŋpani äma päke u intäjukun ämanin wäpi Sisa unitäŋo man kädet urani. Unitä ŋode yäk täkaŋ; Intäjukun äma kudupi kubä itak, u wäpi Jesu yäŋ ude yäk täkaŋ.   
\p
\v 8 Ude yäŋirä ämawebe päke ukät kome u nanik täŋo äma ekäni ekänitä man u nadäŋkaŋ kikŋutpäŋ-nadäwätäk pähap täŋkuŋ.  
\v 9 Eruk ude täŋkaŋ Jeson-kät nadäkinik täŋpani ätu yepmäŋitkuŋo u yäwerä komi yotta gwäki pewäkaŋ yäniŋ kireŋpewä kuŋkuŋ.   
\s1 Beria kome päŋku epän täŋkumän  
\p
\v 10 Eruk, kome bipmäŋirän, äbot täŋpani noriyetä Pol kenta Silas yepmaŋpä yotpärare kubä wäpi Beria uken kuŋkumän. Kumaŋ Beria kome u ahäŋpäŋä Juda nanik täŋo käbeyä yot kome u itkuko u gänaŋ äroŋkumän.  
\v 11  \x * \xo 17:11 \xt Jon 5:39\x* Ämawebe Juda äbotken nanik Beria kome u irani unitäŋo bänep nadäk-nadäki u tägagämän, Juda ämawebe Tesalonaika kome irani unitäŋo yärepmitkuk. Täŋpäkaŋ Pol täŋo man nadäŋpäŋ gäripi-inik nadäŋkuŋ. Ude täŋkaŋ kepma kepma Anutu täŋo man kudän täwani u daniŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk täk täŋkuŋ, Pol täŋo man ŋo bureni ba bureni nämo yäŋ nadäkta.  
\v 12 Täŋkaŋ Juda nanik ämawebe mäyap-iniktä nadäkinik täŋkuŋ. Ba Grik webe, guŋ äbotken nanik wäpi biŋam ikek ätu, ba Grik äma ätu imaka, udegän nadäkinik täŋkuŋ.   
\p
\v 13  \x * \xo 17:13 \xt Apos 13:50, 14:19\x* Ude täŋirä Juda äbotken nanik Tesalonaika kome irani unitä manbiŋam ŋode nadäŋkuŋ; Pol uwä Beria komeken Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwet itak yäŋ ude nadäŋpäŋä päŋku yotpärare uken ahäŋpäŋ ämawebe yäput-yäwettäko Pol Silasta kokwawak nadäŋ yämiŋkuŋ.  
\v 14 Täŋirä äbot täŋpanitä Pol bäräŋek-inik iniŋ kireŋpewä kome, gwägu pähap dubini-ken äpmoŋkuk. Täŋ, Silas kenta Timoti uwä pen Beria kome-kengän itkumän.  
\v 15 Eruk äma Pol yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkuŋo uwä Pol yäŋikŋat yäpmäŋ pen kumaŋ Atens yotpärare taŋi uken kuŋkuŋ. Täŋpäkaŋ äneŋi kunayäŋ yäwäwä Poltä Silas kenta Timotita man ŋode pewän kuŋkuk; Ek bäräŋeŋ näkä itat-ken ŋo kaŋ äbun yäk.   
\s1 Pol Atens yotpärare-ken man yäŋahäŋkuk  
\p
\v 16 Poltä Silas kenta Timotita Atens komeken itsämäŋ yäpmäŋ kuŋkuk. Täŋkaŋ yotpärare u gänaŋ yäwik jopi, äma keritä täŋpani mäyap-inik irirä yabäŋkuk. Ude yabäŋpäŋ Pol bänepitä jägämi-inik nadäŋkuk.  
\v 17  \x * \xo 17:17 \xt Apos 18:19\x* Jägämi nadäŋkuko unita Juda täŋo käbeyä yotken kuŋkaŋ Juda nanikkät Grik äma Anutu burenita nadäŋ imani ukät man unita yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋ. Ba kepma kepma yotpärare unitäŋo käbeyä bägup-ken kuŋkaŋ ämawebe jop itkuŋo ukät man kowata kowata yäk täŋkuŋonik.  
\v 18 Täŋpäkaŋ kome uken äma äbot yarä nadäk-nadäki ärowani wäpi Epikurian ba Stoiktä itkuŋ. Täŋpäŋ kadäni kubä äma nadäwani äbot yarä uken nanik ätutä Ekäni täŋo manta yäŋpäŋ yäŋ-awätpäŋ Polkät man kowat yäwän täŋkuŋ. Poltä Jesu täŋo manbiŋam ba kumbani-ken nanik akuŋkuko unitäŋo man yäwetkuko unita ukät nanik ätutä ŋode yäŋkuŋ; Äma jop manman yäwani uwä jide yäwayäŋ yäŋpäŋ yäyak? Yäŋirä ätutä yäŋkuŋ; Kome ätu täŋo anutu unitäŋo manpäŋ käwep yäyak.  
\v 19 Ude yäŋpäŋ Pol yäŋikŋat päŋku äma ekäni ekäni täŋo käbeyä wäpi Areopagus uken teŋpäŋ iwet yabäŋkuŋ; Gäk man kudupi yäyan u jideta yäyan? Niweri nadäna yäk.  
\v 20 Gäkŋo man ŋo nadäŋitna inide kubä täyak unita man yäyan unitäŋo mebäri niweri nadäna! yäŋ iwetkuŋ.  
\v 21 Täŋpäkaŋ Atens ämawebe täŋo mebäri uwä ŋode; Kome mähemkät äma äbani Atens kome irani-kät imaka kubä nämo täk täŋkuŋonik. Nämo, u kadäni kadäni käbeyä täŋpäŋ man kudupi kudupita yäŋpäŋ-nadäk täk täŋkuŋo unita Pol täŋo man u nadänayäŋ yäŋkaŋ yäŋkuŋ.   
\p
\v 22 Ude yäŋpäŋ iwet yabäŋirä Poltä äma ekäni ekäni bämopi-ken itpäŋ ŋode yäwetkuk; Näkä in Atens nanik äma tabäk täyat uwä anutujin yäniŋ oretta gwäk pimiŋpäŋ täk täkaŋ yäk.  
\v 23 Pengän yotpärare ŋo gänaŋ kuŋattäŋgän mobä änok pewani kubä kaŋkut. Mobä uterak man kudän kubä ŋode kudän täwanipäŋ daniŋkut; Ŋowä anutu nintä nämo nadäwani kubäta täŋpani. Eruk, apiŋo Anutu intä nämo nadäŋkaŋ iniŋoret täkaŋ unitäŋo mebäri ŋode yäŋahäŋpäŋ täwera nadäwut;   
\p
\v 24  \x * \xo 17:24 \xt 1Kin 8:27; Apos 7:48\x* Nämo nadäk täkaŋ uwä Anutu kunum kenta kome ba imaka imaka kome terak itkaŋ ŋo pewän ahäwäpäŋ kunum kenta kome täŋo Ekäni pähap itak. Anutu uwä yot ämatä täŋpäŋ kudupi yot yäŋ iwerani gänaŋ nämo it täyak yäk.  
\v 25  \x * \xo 17:25 \xt Sam 50:12; Ais 42:5\x* Ba imaka kubäta nämo wäyäkŋek täyak. Äma nintä imaka kubä täga nämo täŋkentäŋ imine. Nämo, ini-tägän ämata irit-kuŋat-kuŋat ba imaka päke u kudup nimik täyak.  
\v 26 Täŋpäkaŋ äma kubä täŋpäŋ peŋkuko uken naniktä äma äbori äbori ahäŋ yäpmäŋ kuŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ it yäpmäŋ kuneta ini-tägän kadäni ba kome bagani täŋkireŋpäŋ täŋkireŋpäŋ peŋ nimiŋkuk yäk.  
\v 27  \x * \xo 17:27 \xt Lo 32:8; Ais 55:6; Sam 145:18; Jer 23:23\x* Täŋpäkaŋ bänepnintä wäyäkŋek epän täŋtäŋ kuŋtäŋgän Anutu nadäŋ imikinik täŋpäŋ kaŋ-ahäneta käwep, ude täŋ nimiŋkuk. Upäŋkaŋ nin kubäkubäta ban nämo it nimik täyak.  
\v 28 Nämo, unita ŋode yäwani; Nin unitäŋo nadäk kehäromi terak itkaŋ imaka imaka täk täkamäŋ. Täŋkaŋ injinken nadäwani äma ätutä udegän ŋode yäŋkuŋ; Nin urakken ahäwani yäk.   
\p
\v 29  \x * \xo 17:29 \xt Ais 40:18-20; Ais 44:10-17; Apos 19:26\x* Eruk, nin Anutu unitäŋo nanakiye unita nin ŋode nämo nadäne; Anutu uwä äma iniken nadäk-nadäkpäŋ gol ba siliwa, ba mobäpäŋ wäbät kujat äma keritä täk täkaŋ udewani yäŋ nämo nadäne. Nämoinik!  
\v 30  \x * \xo 17:30 \xt Apos 14:16\x* Bian ämawebetä nämo nadäwä tumbäpäŋ nadäk udewani nadäŋpäŋ täŋpeŋ kuŋarirä Anututä yabäŋ koreŋkuk. Upäŋkaŋ apiŋo ämawebe komeni komeni bänep sukurekta peŋ yäwet täyak.  
\v 31  \x * \xo 17:31 \xt Sam 9:8, 96:13; Apos 10:42\x* U kadäni pähap kubä ämawebe manken yepmakta iwoyäŋkuk. Uken äma kubä iwoyäŋkuko unitä kudän siwoŋi terak api yäpmäŋ daniwek. Täŋpäkaŋ u bureni-inik api täŋpet yäŋ niwoŋärekta äma uwä kumbani-ken nanikpäŋ yäpmäŋ päŋaku teŋkuk.   
\p
\v 32 Täŋpäŋ Poltä äma kubä kumbani-ken nanikpäŋ yäpmäŋ akukakuk täŋo man yäwerirän äma ätutä yäŋärok iwetkuŋ. Täŋ, ätutä yäŋkuŋ; Man yäyan u kadäni kubä äneŋi yäŋiri kaŋ nadäna!  
\v 33 Ude iwerirä Pol yepmaŋpeŋ kuŋkuk.  
\v 34 Täŋpäkaŋ äma ätutäwä Pol iwatpäŋ Jesuta nadäkinik täŋkuŋo u kubäwä wäpi Dionisius, äma ekäni ekäni täŋo käbeyä wäpi Areopagus uken nanik kubä. Ba webe kubä wäpi Damaris ukät ämawebe ätutä nadäkinik täŋkuŋ.   
\c 18  
\s1 Pol Korin komeken epän täŋkuk  
\p
\v 1 Täŋpäŋ Pol Atens kome peŋpeŋ Korin yotpärare-ken kuŋkuk.  
\v 2  \x * \xo 18:2 \xt Rom 16:3\x* Kuŋpäŋ Juda nanik äma kubä kaŋ-ahäŋkuk. Äma u wäpi Akwila, u komeni kujat wäpi Pontus. Täŋpäkaŋ kadäni uken Akwila-kät webeni wäpi Prisila u Itali kome peŋpeŋ äbumän. U imata, Rom äma täŋo intäjukun äma wäpi Klodius unitä Juda nanik Itali kome itkuŋo u ŋode yäwetkuk; In kumän-tagän Rom kome ŋo peŋpeŋ kome kukŋi käda kaŋ kut yäk. Eruk, Pol Korin kome kuŋpäŋä yanäpi yarä upäŋ yabäŋ ahäŋkuk.  
\v 3  \x * \xo 18:3 \xt Apos 20:34; 1Ko 4:12\x* Pol uwä äma ukät moneŋ epän mebäri kubägän, sel yot täk täŋpani unita päŋku ukät penta itkuŋ.   
\p
\v 4 Täŋpäkaŋ Sabat kadäni-kenä Pol uwä Juda nanik täŋo käbeyä yotken äroŋkaŋ man yäŋpäŋ-nadäk täk täŋkuŋonik. Man yäŋpäŋ-nadäk ba yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋira Juda äbotken nanik ba Grik ämatä Jesuta nadäkinik kaŋ täŋput yäŋ yäŋkaŋ täk täŋkukonik.   
\p
\v 5  \x * \xo 18:5 \xt Apos 17:14-15; Apos 9:22\x* Täŋpäkaŋ Silas-kät Timotiwä Masedonia peŋpeŋ äpä irirän eruk Pol uwä kadäni kadäni, epän kubä täŋkaŋ nämo, Anutu täŋo manbiŋamgän yäŋahäk täŋkukonik. Täŋpäŋ Juda nanik man kehäromi ŋode yäwet täŋkuk; Jesu u Kristo, Anututä bian ämawebeniye täŋkentäŋ yämikta iwoyäŋkuko u yäk.  
\v 6  \x * \xo 18:6 \xt Apos 13:46,51; Apos 20:26\x* Ude yäweränkaŋ Pol yäŋärok man iwetpäŋ mani ut täŋkuŋ. Ude täŋpäwä mäde ut nimitak yäŋ kaŋpäŋ nadäkta teki terak täpun-täpun u däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kwäpäŋ ŋode yäwetkuk; Eruk, in paot-paotta biŋam täkaŋ u täŋpäwä, injinken wakita api täneŋ yäk. Uken näkŋo waki kubä nämo itak. Unita apiŋo näk ŋo peŋpeŋ guŋ äbotken kwayäŋ yäk.   
\p
\v 7 Eruk Pol käbeyä yot u peŋpeŋ kumaŋ äma kubä guŋ äbotken naniktä yot gänaŋ äroŋkuk. Äma u wäpi Titius, wäpi kubä Jastus. Äma uwä Anutu Burenita nadäkinik täŋpani. Täŋpäkaŋ äma unitäŋo yori uwä Juda nanik täŋo käbeyä yot dubini-ken itkuk.  
\v 8  \x * \xo 18:8 \xt 1Ko 1:14\x* Täŋ, Juda nanik täŋo käbeyä yot unitäŋo intäjukun äma u wäpi Krispus. Ukät webeni äperiye nanak-tägän Ekäni Jesuta nadäkinik täŋkuŋ. Täŋpäkaŋ Korin ämawebe ini uwä mäyaptä Pol täŋo man u nadäŋpäŋ Ekänita nadäkinik täŋirä ume ärut yämiŋkuk.   
\p
\v 9  \x * \xo 18:9 \xt 1Ko 2:3\x* Eruk bipani kubäta Pol imaka kubä däpmonken bumik kaŋkuk. U Ekänitä ŋode iwetkuk; Gäk nämoinik umuntäwen. Gäk näkŋo man yäŋahäkta meka nämo täŋpipiwen.  
\v 10  \x * \xo 18:10 \xt Jos 1:9; Ais 41:10; Jer 1:8; Jon 10:16\x* Nadätan? Näk gäkkät itkamäk. Ba näkŋo ämawebe mäyaptä yotpärare ŋo gänaŋ itkaŋ unita äma kubätä gäk täga nämo api täŋpän wawen yäk.  
\v 11 Täŋpäkaŋ Pol ini Korin komegän itkaŋ ämawebe Ekäni täŋo man yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ kubä itkaŋ äneŋi komepak 6 ude täreŋkuk.   
\p
\v 12 Täŋpäkaŋ äma kubä wäpi Galiotä Akaia komeken Rom gapman täŋo watä äma itkuk. Irirän kadäni uken Juda nanik ätu Polta iwan täŋ imiŋpäŋ manken yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ;  
\v 13 Äma ŋowä ämawebetä Anutu iniŋoretta kädet mebäri kubä, nintäŋo baga mantä nämo yäyak upäŋ yäwoŋärek täyak yäk.  
\v 14 Ude iweräwä Poltä man kowata yäwayäŋ täŋpänä, gapman Galiotä Juda nanik ŋode yäwetkuk; Äma ŋonitä gapman täŋo baga kubä irepmiränä, ba kudän waki kubä täŋpänä, näk intäŋo man täga nadäŋ tamet yäk.  
\v 15  \x * \xo 18:15 \xt Apos 23:29; Apos 25:18-19; Jon 18:31\x* Upäŋkaŋ inä injinken man ba wäp ba baga ätuta äbä näk näwet yabäkaŋ. Unita uwä injin kaŋ yäpä tägawut yäk. Näk man udewani yäpmäŋ danikta nämo nepmaŋpani.  
\v 16 Ude yäŋpäŋ yäŋ-yäwat-pewän äpämaŋ kuŋkuŋ.   
\p
\v 17 Ude täŋpänä eruk pengän Juda nanik täŋo käbeyä yot unitäŋo intäjukun äma kubä wäpi Sostenes uwä gapman yori yäma-ken ugän iŋitpäŋ utkuŋ. Ude täŋpäkaŋ gapman Galio uwä unita nadäwätäk nämo täŋkuk.   
\s1 Pol äneŋi Antiok Siria kome kuŋkuk  
\p
\v 18  \x * \xo 18:18 \xt Apos 21:24\x* Täŋpäkaŋ Poltä ugän kadäni ätukät itkuk. Ittäŋgän äbot täŋpani noriye yepmaŋpeŋ gäpe terak äroŋkuk. Ärowänkaŋ gäpetä kome u peŋpeŋ Siria kome kwayäŋ täŋkuk. Täŋpäkaŋ Akwila yanäpi u Polkät bok kuŋkuŋ. Kumaŋ päŋku Senkria kome ahäŋpäŋ imaka kubä täkta Anutu-ken yäŋkehäromtak man yäŋkuko unita gwäki pujiŋ kudup äriŋpäŋ pakigän peŋkuk.  
\v 19  \x * \xo 18:19 \xt Apos 17:17\x* Eruk, u peŋpeŋ kumaŋ päŋku Efesus kome ahäŋkuŋ. U ahäŋpäŋä, Poltä Akwila yanäpi u yepmaŋkuk. Täŋpäkaŋ Pol iniwä kumaŋ päŋku Juda naniktä käbeyä yot gänaŋ äroŋkuk. Äro u itpäŋ Juda nanikkät Anutu täŋo man yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋ.  
\v 20 Ude täŋirän Juda naniktä iwetkuŋ; Gäk ninkät kadäni käroŋi bumik kaŋ itna yäk.  
\v 21  \x * \xo 18:21 \xt Rom 1:10; 1Ko 4:19; Jem 4:15\x* Ude yäwäwä Pol bitnäŋpäŋ bänep täga mangän yäwetpäŋ ŋode yäŋkuk; Anututä äneŋi nepmaŋpän äbäŋpäŋä, uwä äneŋi api äbet yäk. Ude yäwetpäŋ Efesus kome peŋpeŋ gäpe terak äroŋpeŋ kuŋkuk.  
\v 22 Eruk gäpe terak kumaŋ päŋku Sisaria kome ahäŋkuk. Ahäŋpäŋä Pol gäpe terak naniktä äpämaŋ päŋku äbot täŋpani u yabäŋ ahäŋpäŋ man yäŋpäŋ-nadäk täŋ itkuŋ. Ude täŋkaŋ yepmaŋpeŋ Antiok yotpärare-ken kuŋkuk.   
\s1 Apolos Efesus komeken manbiŋam yäŋahäŋkuk  
\p
\v 23 Pol Antiok kome kadäni käroŋi bumik itkaŋ kuŋkuk. Kumaŋ päŋku Galesia Frikia komeken ämawebe äbot täŋpani u Anutu täŋo man yäwetpäŋ bänepi täŋ-kehäromtak täŋtäŋ kuŋatkuk.  
\v 24 Täŋpäkaŋ Juda äma kubä Aleksadria nanik uwä Efesus kome itkuk. Äma u wäpi Apolos. Uwä man säkgämän, gäripi nikek yäŋahäwani, ba Anutu täŋo man kudänta nadäwän tärekinik täŋpani.  
\v 25  \x * \xo 18:25 \xt Rom 12:11; Apos 19:3\x* Täŋpäkaŋ äma ätutä Apolos uwä Ekäni Jesu täŋo kädet iwetpäŋ iwoŋärek täŋirä nadäkinik täŋkuk. Nadäkinik täŋpäŋ Apolos bänep pidäm terak ämawebe Anutu täŋo man yäŋpäŋ-yäwoŋärek täk täŋkukonik. Täŋpäŋ Jesutä imaka imaka täk täŋkuko unitäŋo manbiŋam burenigän yäŋahäk täŋkukonik. Upäŋkaŋ Jontä ume ärut yämik täŋkuko ugänpäŋ nadäŋkuk.   
\p
\v 26  \x * \xo 18:26 \xt Apos 19:8\x* Täŋkaŋ Apolos bänepi pidäm tawäpäŋ Juda täŋo käbeyä yotken päro bätakigän Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäk täŋkukonik. Täŋirän Akwila-kät webeni Prisila unitä manbiŋam yäŋahäŋkuko u nadäŋkumän. Nadäŋpäŋ yori-ken yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku Jesu Kristo täŋo kädet uwä siwoŋi-inik iwetpäŋ iwoŋäreŋkumän.  
\v 27  \x * \xo 18:27 \xt 2Ko 3:1; Kol 4:10\x* Ude täŋkaŋ eruk Apolos uwä Akaia komen-ken kukta nadäŋkuk. Täŋirän Efesus ämawebe äbot täŋpani unitä Apolos täŋo nadäk-nadäki täŋkehärom takta ŋode täŋkuŋ; Akaia nanik äbot täŋpanitä daniŋpäŋ nadäkta man kudän ŋode täŋkuŋ; In äma u imagutpäŋ not kaŋ täŋ imut yäk. Ude kudän täŋpäŋ imäkaŋ yepmaŋpeŋ kumaŋ päŋku Akaia komeken ahäŋkuk. Ahäŋpäŋ Apolostä kome u nanik äbot täŋpani ämawebe, Anutu täŋo orakoraki terak nadäkinik täŋkuŋo u säkgämän oraŋ yämiŋpäŋ täŋ-kehäromtaŋ yämiŋkuk.   
\p
\v 28  \x * \xo 18:28 \xt Apos 9:22\x* Eruk, ude täŋkaŋ ämawebe päke u iŋamiken Juda nanik täŋo man ba nadäk goret nadäŋkuŋo u yäpmäŋ äpäkta epän kehäromigän täŋkuk. Täŋpäkaŋ Anutu täŋo manbiŋam terak kwawakinik ŋode yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk; Ekäni Jesu u Kristo ubayäŋ, äma Anututä bian ämawebeniye täŋkentäŋ yämikta iwoyäŋkuko u.   
\c 19  
\s1 Pol Efesus yotpärare-ken manbiŋam yäŋahäŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 19:1 \xt 1Ko 3:6\x* Täŋpäkaŋ Apolos ini Korin kome-kengän itkuk. Kadäni ugän Pol uwä yotpärare täpuri täpuri yärepmittäŋ kumaŋ päŋku Efesus ahäŋkuk. Uken äbot täŋpani ätu yabäŋ ahäŋpäŋ ŋode yäwet yabäŋkuk;  
\v 2  \x * \xo 19:2 \xt Apos 2:38, 8:16\x* In bian nadäkinik täŋpäŋ Kudupi Munapik yäpuŋ ba nämo? Yäwänä kowata ŋode iwetkuŋ; Nämo yäk. Nin Kudupi Munapik kubä ude itak yäŋ nämoinik nadäŋkumäŋ. Apiŋogän nadäkamäŋ ŋo yäk.  
\v 3 Ude iweräwä Poltä yäwetkuk; E, inä käderi jide terak äbot uwä täŋkuŋ? Ude yäwänä iwetkuŋ; Jontä ume ärut yämik-yämik täk täŋkuko ugänpäŋ ärutkumäŋ yäk.  
\v 4  \x * \xo 19:4 \xt Mat 3:11\x* Yäwäwä Poltä yäŋkuk; Bian Jontä ämawebe ume ärut yämiŋkaŋ ŋode yäwetkuk; In bänep nadäk-nadäkjin wakiwaki u kudup peŋ morewäkaŋ ume kaŋ ärut tama yäk. Täŋpäŋ nadäkinikjin u kumän-tagän äma mäden abätak unitagän kaŋ pewut yäŋ yäwetkuk. Eruk, Jontä äma mäden näwatak yäŋ yäŋkuko uwä Jesu.   
\p
\v 5 Eruk, man u nadäwäkaŋ Poltä Ekäni Jesu wäpi terak ume ärut yämiŋkuk.  
\v 6  \x * \xo 19:6 \xt Apos 8:17; Apos 10:44,46\x* Ume ärut yämiŋpäŋ keri ämawebe gwäki terak peŋirän Munapiktä ämawebe päke uterak kumän magät moreŋkuk. Magät moreŋirän man kotäk kudupi kudupi terak yäŋit, manbiŋam profettä-yäŋ yäŋahäŋkuŋ.  
\v 7 Äma päke u 12 ude bumik.   
\p
\v 8 Täŋpäŋ u punin terak Poltä Juda nanik täŋo käbeyä yot gänaŋ bätakigän Manbiŋam Täga kehäromigän yäŋahäk täŋkuk. Täŋpäŋ Juda äma man yäwerit nadäk-nadäki täŋpidäm taŋ yämiŋit Anututä intäjukun it yämiŋirän gämoriken irit unita yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋ yäpmäŋ kuŋirän komepak yaräkubä ude täreŋkuk.  
\v 9  \x * \xo 19:9 \xt 2Ko 6:14-18\x* Täŋpäkaŋ Juda ämawebe ätutäwä Poltä Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäk täŋkuko unita nadäwä jopi ude täŋpäkaŋ nadäkinik nämo täŋkuŋ. Täŋkaŋ ämawebe iŋamiken Ekäni täŋo kädet siwoŋi unita u kädet waki yäŋ yäk täŋkuŋ. Ude täŋpewä Poltä nadäkinik täŋpani ämawebe yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuk. Ude täŋkaŋ kadäni kadäni yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋpani yot kubäken Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäk täŋkuk. Yot uwä Tiranus täŋo.  
\v 10  \x * \xo 19:10 \xt 2Ti 1:15\x* Eruk, yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ yarä ude täreŋkuk. Ude täŋkuko unita Juda ämawebe ba Grik ämawebe Esia kome itkuŋo u mäyap-inik Ekäni täŋo manbiŋam nadäŋkuŋ.   
\s1 Skeva täŋo nanakiye  
\p
\v 11  \x * \xo 19:11 \xt Apos 14:3\x* Kadäni uken Anututä Polken kudän kudupi inide ätu pewän ahäŋkuŋ.  
\v 12  \x * \xo 19:12 \xt Apos 5:15\x* Ude täŋirän kaŋkaŋ ämawebetä käyäm ikekta tek moräk yäpmäŋ päŋku Pol gupi terak peŋkaŋ yäpmäŋ käyäm ikekken kuk täŋkuŋ. Ude täŋirä Ekäni täŋo kehäromitä täŋpewän käyäm paorit, mäjotä käyäm ikek yabä kätäŋpeŋ kuk täŋkuŋ.   
\p
\v 13  \x * \xo 19:13 \xt Mak 9:38\x* Täŋpäkaŋ Juda nanik ätutäwä moneŋ epäntawä komeni komeni kuŋatpäŋ mäjo yäwat kirek-kirek täk täŋkuŋ. Täŋkaŋ kadäni kubäkubä äma uwä Ekäni Jesu wäpi terak mäjo yäwat kirenayäŋ yäŋkaŋ täk täŋkuŋonik. Uwä mäjo ŋode yäwet täŋkuŋ; Jesu, wäpi Poltä yäŋahäk täyak unitäŋo wäpi terak peŋpeŋ kut yäŋ täwetkamäŋ. Man ude yäk täŋkuŋ.  
\v 14 Täŋpäkaŋ Juda nanik täŋo bämop äma ekäni kubä wäpi Skeva, unitäŋo nanakiye 7 ude unitä kädet uwä täk täŋkuŋ.  
\v 15  \x * \xo 19:15 \xt Mak 1:24,34\x* Eruk, kepma kubä Skeva nanakiye unitä mäjo yäwat kirek-kirek täŋirä mäjo kubätä äyäŋutpäŋ man kowata ŋode yäwetkuk; Näk Jesu ba Polta nadätat. Täŋ, in netä?  
\v 16 Ude yäŋpäŋ äma mäjotä magärani unitä päreŋ äroŋpäŋ äma 7 man yäŋ itkuŋo upäŋ däpmäŋ päret täŋpän kuŋkuŋ. Täŋpäŋ teki imaka weŋ täŋpän kuŋ yämiŋkuŋ. Eruk ude täŋpänä nägät piŋtäŋ tek moräŋ yot u peŋpeŋ kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.   
\p
\v 17  \x * \xo 19:17 \xt Apos 5:5,11\x* Ude täŋirä Juda ba Grik nanik Efesus kome itkuŋo u kudup manbiŋam u nadäŋkuŋ. Ude nadäŋpäŋ umun pähap bumta täŋkuŋ. Ude ahäŋkuko unita ämawebe mäyaptä Ekäni Jesu wäpi oraŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatkuŋ.  
\v 18 Täŋpäkaŋ ämawebe mäyaptä nadäkinik täŋkaŋ äbä iniken iniken täktäki waki u kumän-tagän yäŋahäŋkuŋ.  
\v 19 Ba äbot täŋpani ämawebe ätu kären käwani ba kon mebäri mebäri täŋpani unitäŋo buk kumän-tagän ämawebe iŋamiken kädäp pewä ijiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ buk unitäŋo gwäki ärowani, siliwa moneŋ 50,000 udepäŋ pewä ijiŋkuŋ.   
\p
\v 20  \x * \xo 19:20 \xt Apos 12:24\x* Eruk ude täŋkuŋo unita Ekäni täŋo man u komeni komeni ahäŋpäŋ weŋ patkuk. Ahäŋpäŋ weŋ patkuko uwä ämawebe-ken kehäromi nikek ahäŋpäŋä irit-kuŋat-kuŋariken kehäromigän patkuk.   
\s1 Efesus naniktä Polta nadäwä waŋkuŋ  
\p
\v 21  \x * \xo 19:21 \xt Apos 23:11; Rom 1:13\x* Eruk Pol uwä epän täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän täŋpän tärewäpäŋ Masedonia ba Akaia kome kukta nadäk peŋkuk. Täŋkaŋ u kädatä Jerusalem yotpärare-ken kukta imaka nadäŋkuk. Täŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Jerusalem kuŋkaŋ unitä Rom kome kaŋ kwa yäk.  
\v 22  \x * \xo 19:22 \xt Rom 16:23; 2Ti 4:20\x* Täŋpäkaŋ Poltä iniken täŋkentäki yarä u kubä wäpi Timoti, kubä wäpi Erastus, äma yarä u yepmaŋpän Masedonia kome kuŋkumän. Täŋpäkaŋ Pol ini uwä kadäni käroŋi bumik Esia käda ugän itkuk.   
\p
\v 23  \x * \xo 19:23 \xt 2Ko 1:8\x* Eruk kadäni uken äma ätutä Ekäni täŋo kädet siwoŋi unita iwan täŋpäŋ man bumta yäŋkaŋ täŋuruk-uruk mäyap täŋkuŋ.  
\v 24  \x * \xo 19:24 \xt Apos 16:16\x* Äma u kubä wäpi Demitrius. Uwä moneŋ epäntawä imaka imaka siliwa kapapäŋ täk täŋkukonik. Täŋpäkaŋ ämawebe u naniktä yäwik webe kubä wäpi Atemis nadäŋ imik täŋkuŋonik. Täŋpäŋ yäwik webe u iniŋ oretta kudupi yot kubä täŋkuŋ. Eruk Demitrius, siliwa kapa täŋpani unitä siriwapäŋ yot unitäŋo wärani täpuri täpuri täŋpäŋ peŋirän ämawebe moneŋ pähap imiŋpäŋ yäpmäk täŋkuŋonik.  
\v 25 Eruk ude täŋpäŋ näkŋo moneŋ epän maŋpek yäŋpäŋ äma epän u bok täŋpani ba äma epän udewanigän täŋpani kudup yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päbä yepmaŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, in ŋode nadäwut. Epänin täŋo gwäki säkgämän yäpmäk täkamäŋ yäk.  
\v 26  \x * \xo 19:26 \xt Apos 17:29; 2Ti 1:15\x* Upäŋkaŋ u kawut! Äma Pol uwä Efesus ämawebe mäyap täŋo nadäk-nadäki peŋawähut täyak yäk. Täŋpäkaŋ u kome ŋogän nämo täyak. Esia kome u kumän udegän bumik täyak yäk. Täŋkaŋ ŋode yäk täyak; Anutu wärani wärani injin ketjintä täŋpani uwä Anutu bureni nämo yäk. Uwä yäwik jopi yäk.   
\p
\v 27 Täŋpäkaŋ in nadäkaŋ; Poltä man yäk täyak unitäwä nintäŋo moneŋ epän ŋowä täga api täŋpän waneŋ. Täŋpäkaŋ ugän nämo. Jop man unitägän täŋpewä ämawebetä yäwiknin Atemis unitäŋo kudupi yotta nadäwä imaka jopi kubä api täŋpek yäk. Upäŋkaŋ bianä Esia nanik ba komeni komeni päke ŋowä anutu webe Atemis ugänpäŋ oraŋ imik täŋkumäŋonik. Täŋpäkaŋ Pol täŋo manbiŋam unitä Atemis wäpi biŋam u yäpän wanayäŋ täyak yäk.   
\p
\v 28 Eruk man ude nadäŋpäŋä äma päke uwä bänepi bumta täŋpä waŋkuŋ. Täŋpäŋ gera kehäromigän yäŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Nin Efesus nanik täŋo anutu Atemis uwä intäjukun-inik itak yäk.  
\v 29  \x * \xo 19:29 \xt Apos 20:4, 27:2; Kol 4:10; Plm 24\x* Ude yäŋirä ämawebe yotpärare u nanik täŋuruk-uruk pähap kubä pewä ahäwäpäŋ bäräŋeŋ kumaŋ käbeyä bägup-ken kuŋkuŋ. Täŋkaŋ äma yarä Masedonia nanik, Polkät bok kuŋarani u yepmäŋitpäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Yarä uwä wäpi Gaius kenta Aristakus.  
\v 30 Eruk ude täŋkaŋ irirä Pol uwä man yäŋahäwa yäŋkaŋ käbeyä täŋkuŋ-ken kwayäŋ nadäŋkuko upäŋkaŋ ämawebe äbot täŋpanitä iniŋ bitnäŋkuŋ.  
\v 31  \x * \xo 19:31 \xt 2Ti 1:15\x* Ba kome u nanik äma wäpi nikek ätuwä, Polta not säkgämän täŋ imik täŋkuŋo unitä Polta man kehäromi ŋode pewä yäpmäŋ kuŋkuŋ; Gäk käbeyä pähap täŋ itkaŋ-ken kwentawä yäŋ iwetkuŋ.   
\p
\v 32 Eruk, käbeyä-ken täŋuruk-uruk pähap täŋ itkuŋ. Äma päke uwä nadäk ŋoba-ŋoba täŋkuŋ. Täŋirä ätuwä gera kotäk kubägän yäŋkuŋ. Ätuwä gera inigän kubäpäŋ yäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ ude täŋkuŋo unitäŋo mebäri udeta ämawebe äbot käbeyä ŋo itkamäŋ yäŋ nämoinik nadäwä tumbuk.  
\v 33 Eruk ude täŋpäŋ Juda nanik ätutä äma kubä wäpi Aleksada iŋitpäŋ pimiŋ iwat-pewä yäpmäŋ käbeyä bämopi gänaŋ umu kwänkaŋ eruk, äma ätutä man mebäri yäŋahäŋpäŋ iwetkuŋ. Iweräwä Aleksadatä man kowata yäwerayäŋ ketwära täŋkuk.  
\v 34 Ude täŋirän äma ätutä äma uwä Juda nanik, Anutu kubä iniŋ orerani yäŋ kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. Ude nadäŋpäŋ unita pen gera mämä terak bumta ŋode yäŋkuŋ; Efesus nanik nintäŋo yäwik Atemis uwä intäjukun-inik itak! Ude yäŋ yäpmäŋ kuŋtäko 2 auas ude täreŋkuk.   
\p
\v 35 Täŋirä Efesus nanik täŋo gapman kubätä ämawebe päke u yäniŋ bitnäŋpäŋ yäwetkuk; Efesus äma, in juku peŋpäŋ nadäwut yäk. Nin kudup ŋode nadäkamäŋ. Efesus nanik nin uwä yäwik webe Atemis unitäŋo kudupi yot kaŋiwat täkamäŋ yäk. Ba unitäŋo wärani kunum gänaŋ nanik maŋkuko unita imaka, watä it täkamäŋ.  
\v 36 Äma kubätä man uwä utnaŋi nämo unita in kumän-tagän bitnäŋpäŋ imaka waki kubä täkta nämo tärop täneŋ yäk.  
\v 37 Täŋpäkaŋ äma yarä ŋowä kudupi yot täŋo imaka ätu nämo kubo täŋkumäno upäŋkaŋ jop yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäkaŋ yäk. Ba yäwik webenin unita yäŋärok man kubä nämo yäŋkumän.  
\v 38 Täŋ, Demitrius-kät epän ämaniyetä äma kubäken man kubä iränä, man yäpätägak-tägak kadäniwä itak yäk. Ba man yäpmäŋ daniwani äma itkaŋ yäk. Unitägän man yäpätägak epän api täneŋ.  
\v 39 Ba äma kubätä man kubä nadäŋpäŋä, uwä käbeyä kadäni-ken ugän yäŋpäŋ täga ket utneŋ yäk.  
\v 40 Täŋ, apiŋo ämik pena ahätak u mebärini nämo unita nin bäräpi yäpnaŋi bumik yäk. Täŋpäkaŋ käbeyä waki ŋonitäŋo mebärita niwet yabäwäwä kowata täga nämo api yäwetne.  
\v 41 Eruk ude yäwetpäŋ ämawebe päke uwä yäwerän yäpmäŋ kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.   
\c 20  
\s1 Pol Masedonia, Grik komeken kuŋkuk  
\p
\v 1 Eruk kadäni Efesus ämawebetä kähän gera mämä päke yäŋkuŋo u bitnäŋirä Pol äbot täŋpanita yäŋpewän äbuŋ. Yäŋpewän äbäkaŋä bänep nadäk-nadäki täŋ-kehäromtaŋ yämikta jukuman ätu yäwetkaŋ yepmaŋpeŋ Masedonia komeken kuŋkuk.\fig Pol inigän kuŋatkuko kädet ŋode kuŋatkuk|alt="Pol's journey alone (MAP)" src="Paul Journey - 3.jpg" size="span" loc="Around the mid 19, or 20 mark - Full page Landscape" ref="Apos 20:1" \fig*  
\v 2 Masedonia komeken kuŋkaŋ ämawebe u nanik täŋo bänepi täŋ-kehäromtaŋ yämikta jukuman mäyap yäwettäŋ kuŋkuk. Ude täŋtäŋ kumaŋ eruk, Grik komeken ahäŋkuk.  
\v 3 Ahäŋpäŋ komepak yaräkubä ude Grik komeken irän täreŋirän gäpe terak äroŋpeŋ kome kubä wäpi Siria komeken kwayäŋ nadäŋkuk. Täŋpäŋ Juda naniktä utta man topuŋo u nadäŋpäŋä äneŋi äyäŋutpeŋ Masedonia komeken kuŋkuk.  
\v 4  \x * \xo 20:4 \xt Apos 19:29, 21:29; Efe 6:21\x* Täŋpäkaŋ äma ŋodetä Polkät kuŋkuŋ; Beria komeken nanik kubä wäpi Sopate, Pirus täŋo nanaki, Tesalonaika nanik äma yarä wäpi Aristakus-kät Sekudus, Depe yotpärare-ken nanik Gaius, kubä Timoti. Täŋpäkaŋ kome taŋi Esia uken nanik yarä wäpi Tikikus kenta Trofimus. Äma udetä Polkät bok kuŋatkuŋ.  
\v 5 Äma uwä intäjukun kuŋkuŋo Troas yotpärare-ken ninta itsämäŋ itkuŋ.  
\v 6 Täŋirä ninäwä Pilipai yotpärare-ken orekirit kadäni kubä wäpi Käräga yiskät nämo awähurani orekirit kadäni, u itna täreŋirän gäpe terak äroŋpeŋ kuŋkumäŋ. Kuŋkä kepma 5 uken eruk Troas yotpärare-ken äma intäjukun kuŋkaŋ ninta itsämbuŋ-ken u ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ yabänakaŋ kepma 7 udewä Troas yotpärare-ken itkumäŋ.   
\s1 Poltä Yutikus täŋpewän kodak täŋkuk  
\p
\v 7  \x * \xo 20:7 \xt Apos 2:42,46\x* Täŋkaŋ Sande kubäken äbot täŋpani-kät käräga näna yäŋpäŋ äbä äbot kubägän itkumäŋ. Iritna Poltä ämawebe päke u manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk. Imata, kwep api yepmaŋpeŋ kwet yäŋ nadäŋpäŋ unita manbiŋam pen yäwet yäpmäŋ kuŋtäyon bipani bämopi-inik täŋkuk.  
\v 8 Yot u gänaŋ topän mäyaptä ijiŋ-yäŋeŋirä itkumäŋ. Yot uwä käroŋi boham unuken.  
\v 9 Täŋkireki yaräkubä punin unu käbeyä täŋ itkumäŋ. Täŋitna äma gubaŋi kubä wäpi Yutikus uwä mänit yäpani kädet kubäken maŋit itkuk. Irirän Pol manbiŋam käroŋi pähap yäŋiwat yäpmäŋ kuŋirän nadäŋ ittäŋgän däpmonta täŋkuk. Täŋtäŋgän eruk patkuk. Pattäŋgän punin ununitä kome terak umu maŋkuk. Täŋirän äma itkuŋo uwä iŋit yäpmäŋ akuna yäŋkaŋ äpmoŋpäŋ kaŋkuŋ; Kumäŋpäŋ bam täŋpäŋ parirän.  
\v 10  \x * \xo 20:10 \xt 1Kin 17:21\x* Äpmoŋirä Pol imaka, yäwat yäpmäŋ äpmoŋpäŋ päŋku Yutikus dubini-ken gukut imäpmok täŋpäŋ bäyaŋ imiŋkuk. Bäyaŋ imiŋpäŋ ämawebe ŋode yäwetkuk; In nadäwätäk nämo täneŋ. Äma ŋo nämo kumak, kodak itak yäk.  
\v 11 Ude täŋkaŋ Pol äneŋi äromaŋ yot gänaŋ äroŋpäŋä käräga tokätpäŋ ämawebe ukät bok naŋkuŋ. Naŋkaŋ manbiŋam äneŋi yäwet yäpmäŋ kuŋtäyon kome yäŋeŋkuk. Yäŋeŋirän eruk yepmaŋpeŋ kuŋkuk.   
\p
\v 12 Kuŋirän äma gubaŋi äneŋi kodak taŋkuko u bänep oretoret terak yäŋikŋat yäpmäŋ yotken kuŋkuŋ.   
\s1 Pol Troas yotpärare peŋpeŋ kuŋkuk  
\p
\v 13 Ude täŋirä nin Pol ugän teŋkaŋ gäpe terak äroŋpeŋ Asos yotpärare-ken nintä jukun kuŋkumäŋ. Kuŋkumäŋo Polta itsämäŋ iritna eruk Pol ini niwetkuko udegän ini kuroŋ äbäŋkä nibäŋ ahäŋkuk.  
\v 14 Äbä Asos yotpärare-ken nibäŋ ahäŋpäŋ gäpe terak ärowänkaŋ eruk Mitilini yotpärare-ken kuŋkumäŋ.  
\v 15 Pätna yäŋewänä kuŋkä gwägu bämopi-ken kome kubä wäpi Kios u dubini-ken ahäŋkumäŋ. Tami äneŋi kuŋkä Samos yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Yäŋewänä äneŋi u naniktä kuŋkä eruk Miletus yotpärare uken ahäŋkumäŋ.  
\v 16  \x * \xo 20:16 \xt 2Ti 1:15\x* Orekirit kadäni pähap kubä wäpi Pentikos u keräp taŋirän unita Pol Efesus yotpärare irepmitpäŋ kukta nadäŋkuk. Bäräŋeŋ kumaŋ Jerusalem kuŋkaŋ Pentikos orekirit u kaŋ käwayäŋ nadäŋpäŋ unita Esia komeken kuŋatta bitnäŋkuk.   
\s1 Poltä iniken mebärini yäwetkuk  
\p
\v 17  \x * \xo 20:17 \xt Apos 18:21\x* Miletus yotpärare-ken ahäŋpäŋä eruk Poltä Efesus äbot täŋpani täŋo intäjukun ämata man tewän kwäkaŋ äbä kaŋkuŋ.  
\v 18  \x * \xo 20:18 \xt Apos 18:19, 19:10\x* Äbä kawäkaŋ jukuman ŋode yäwetkuk; Näkä Esia komeken äbä inkät itkaŋ kädet jide jide täk täŋkuro u kudup injin nadäkaŋ u yäk. Pengän äbutken umunitä päbä äneŋi tepmaŋpeŋ kuŋkuro u kädet mebäri kubä nämo täŋkut.  
\v 19  \x * \xo 20:19 \xt Apos 20:3\x* Nämo, kadäni kadäni Juda nanik näk täŋpäwakta man yäŋpäŋ-nadäk täŋirä nadäŋ bäräp täk täŋkut. Ba täŋyäkŋarani ude täŋirä kadäni mäyap konäm kot täŋkut. Upäŋkaŋ näkä gupna yäpmäŋ äpäŋpäŋ kuŋatkaŋ Ekäni täŋo epän ehutpäŋ täk täyat.  
\v 20 Ba in täŋkentäkta man tägatäga täwetta nämo umuntaŋkut. Käbeyä-ken ba injin yotken täŋpäŋ-täwoŋärek täk täŋkuro, u nadäkaŋ u yäk.  
\v 21 Kadäni kadäni Juda nanik ba Grik nanik bok, bänepjin sukureŋpeŋ Anutu-ken kuŋpäŋ Ekäninin Jesuta nadäkinik täŋ imikta man kehäromigän täwet yäpmäŋ äbut.   
\p
\v 22  \x * \xo 20:22 \xt Apos 19:21\x* Eruk nadäkaŋ; Apiŋo Kudupi Munapiktä peŋ näwet-pewän näk Jerusalem kwayäŋ. Imaka näkä terak jide ahäŋ namayäŋ täko u nämo nadätat.  
\v 23  \x * \xo 20:23 \xt Apos 9:16; Apos 21:4,11\x* Ŋode ugänpäŋ nadätat; Komeni komeni kuŋat täyat-ken Kudupi Munapiktä ŋode yäŋahäŋpäŋ näwet täyak; Bäräpi mebäri mebäri gäka itsämäŋkaŋ yäk.  
\v 24  \x * \xo 20:24 \xt Apos 21:13; 2Ti 4:7\x* Upäŋkaŋ näk irit kuŋat-kuŋatnata nämo iyaptak täyat. Nämo, näk kädet iwatat ugänpäŋ iwatpäŋ epän man Ekäni Jesuken yäpuro u täŋtärekta nadätat. Epän uwä Anutu täŋo iron unitäŋo manbiŋam yäŋahäk-yäŋahäk u.   
\p
\v 25 Eruk notnaye, nadäwut. Bian näk in bämopjin-ken itkaŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unitäŋo manbiŋam täwetpäŋ täwoŋärek täk täŋkuronik. Ude täk täŋkuropäŋ apiŋo ŋode nadätat; Kämi in kumän-tagän näk wari nämo api nabäneŋ yäk.  
\v 26  \x * \xo 20:26 \xt Apos 18:6\x* Unita näk pengän ŋode täwet ahäwayäŋ nadätat; In bämopjin-ken nanik kubätä paot-paotta biŋam täŋpänä, näkä terak nämo yäneŋ.  
\v 27 Imata, näk Anutu täŋo nadäk-gärip kudup in täwet ahäkta umun kubä nämo täk täŋkuronik.  
\v 28  \x * \xo 20:28 \xt 1Ti 4:16; 1Pi 5:2-4\x* Eruk, in injinta watä säkgämän itpeŋ kuŋatneŋ. Ba Anutu täŋo kudupi ämawebe äbot, iniken nanaki täŋo nägäripäŋ suwaŋpäŋ yepmaŋkuko unita watä udegän it yämineŋ yäk. Inäwä Kudupi Munapiktä Anutu täŋo yawak äbot unitäŋo watä äma ude iwoyäŋpäŋ tepmaŋkuk.  
\v 29  \x * \xo 20:29 \xt Mat 7:15; Jon 10:12\x* Näk nadätat. Kadäni näkä tepmaŋpeŋ kuŋirawä aŋ ägwäritä bämopjin-ken äbäŋkaŋ yawak äbot u api täŋpäwaneŋ yäk.  
\v 30  \x * \xo 20:30 \xt 1Jo 2:19\x* Täŋirä inken nanik ätutäwä jop manman yäŋkaŋ Anutu täŋo kudupi ämawebe äbot yäŋ-yäkŋarani täŋpewä api yäwatneŋ.  
\v 31  \x * \xo 20:31 \xt Mak 13:37; Apos 19:8,10; 1Te 2:11\x* Ude täneŋo udeta kadäni kadäni watä säkgämän kaŋ it täŋput. Obaŋ yaräkubä unita bipani ba kepma kudän näkä täŋpäŋ-täwoŋäreŋkuro unita nämo guŋ täneŋ. Nämo, näkä umun man ba jukuman in kubäkubä täwet täŋkuro u konäm butewaki terak täwetkut.   
\p
\v 32  \x * \xo 20:32 \xt Apos 26:18\x* Eruk, apiŋo Anutu keri-ken tepmaŋtat. Unita inä unitä bänep iron täŋkuko unitäŋo mani biŋam u nadäŋpäŋ iŋitpeŋ kuŋatneŋ. Täŋirä bänep iron unitä in täga api täŋ-kehäromtaŋ tamek. Ba unitägän imaka täga kudup Anututä ämawebeniye inita iwoyäwanita yämik täyak u inta udegän api tamek.  
\v 33  \x * \xo 20:33 \xt 1Sml 12:3; 1Ko 9:11-12\x* Näk äma kubä täŋo moneŋ ba tek tuŋumta yabäŋgärip nämo täŋkut.  
\v 34  \x * \xo 20:34 \xt Apos 18:3; 1Te 2:9\x* Injin nabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ u. Näkŋaken ketna ŋonitä-gän epän täŋpäŋ näkŋata watä it täŋkuronik. Ba äma ätu näkkät bok it täŋkumäŋo u täŋkentäŋ yämik täŋkuronik yäk.  
\v 35  \x * \xo 20:35 \xt Mat 10:8\x* Epän mebäri mebäri täk täŋkuro uwä ŋode täŋpäŋ-täwoŋäreŋkut; Nin epän täktäk kädet ugänpäŋ täŋkehärom taŋpäŋ iwat täkäna. Ude täŋkaŋ uyaku äma ini gupi täga nämo täŋkentänaŋi udewani uwä täga täŋkentäŋ yämine. Ekäninin Jesutä man kubä ŋode yäŋkuko upäŋ nadäkot; Iron kädet u kädet tägagämän kubä. Äma iron täŋpeko udewani täŋo bänep oretoret unitä äma tuŋum yäpmäk-tagän nadäweko unitäŋo bänep oretoret u irepmitak yäk.   
\p
\v 36  \x * \xo 20:36 \xt Apos 21:5\x* Eruk Poltä jukuman ude kumän yäwet moreŋpäŋä Efesus äbot täŋo intäjukun äma ukät gukut imäpmok täŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man penta yäŋkuŋ.  
\v 37 Ude täŋpäŋ intäjukun äma päke unitä Pol bumta kot ibatkuŋ. Täŋkaŋ bäyaŋ iŋitpäŋ iniŋ oretkuŋ.  
\v 38  \x * \xo 20:38 \xt Apos 20:25\x* Täŋpäŋ butewaki pähap bumta nadäŋkuŋ. Imata, Poltä ini ŋode yäŋkuko unita; In näk wari nämo api nabäneŋ yäk. Ude täŋkaŋ eruk, yäŋikŋat yäpmäŋ gäpetä itkuk-ken u kuŋkuŋ.   
\c 21  
\s1 Pol gäpe terak äroŋpeŋ Jerusalem kuŋkuk  
\p
\v 1 Uken kuŋpäŋ äbot täŋpani täŋo intäjukun äma u yepmaŋpeŋ kukta butewaki pähap nadäŋkaŋ gäpe terak äronakaŋ gäpe kuŋkuk. Gwägu bämopi-ken kome täpuri kubä wäpi Kos u nadäŋ iwatkaŋ siwoŋigän ude kuŋkumäŋ. Kuŋitna bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän kome täpuri kubä pen wäpi Rodes uken ahäŋkumäŋ. Eruk Rodes peŋpeŋ kuŋpäŋä yotpärare kubä wäpi Patara u ahäŋkumäŋ.  
\v 2 Patara kome u ahäŋpäŋ kaŋkumäŋ. Gäpe kubä kome u peŋpeŋ Ponika komeken kwayäŋ täŋirän. Ude kaŋpäŋä uterak äronakaŋ kuŋkuk.\fig Poltä gäpe ŋodewani kubä terak kuŋatkuk|alt="Pol travelled on a boat like this" src="Romshi d.jpg" size="span" loc="Top of page" copy="Urs Wegmann" ref="Apos 21:2" \fig*  
\v 3 Kuŋtäŋgän gwägu bämopi-ken kome kubä wäpi Saiprus u kaŋpäŋ Siria komeken kunayäŋ nadäŋkumäŋo unita käpmäk kädagän irepmitkaŋ kumaŋ päŋku Tire yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ gäpe terak nanik tuŋum ätu u penayäŋ täŋkuŋ.  
\v 4  \x * \xo 21:4 \xt Apos 20:23\x* Peŋirä ninä kome uken nanik äbot täŋpani ämawebe u yabänayäŋ äpämaŋ kuŋkumäŋ. Päŋku kepma 7 ude ukät penta itkumäŋ. Itkaŋ Kudupi Munapiktä äbot täŋpani manbiŋam yäwerirän nadäŋpäŋ Pol iwetkuŋ; Gäk Jerusalem kwentawä yäk.  
\v 5 Eruk gäpetä Tire kome peŋpeŋ kwayäŋ täŋirän yotpärare peŋpeŋ kuŋitna äbot täŋpani ämawebe meŋ nanak bok nimagut yäpmäŋ äpämaŋ kuŋkuŋ. Äpämaŋ kumaŋ päŋku gwägu pomi terak gukutnin imina äpmoŋpäpäŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋkumäŋ.  
\v 6  \x * \xo 21:6 \xt Apos 20:36\x* Ude täŋkaŋ butewaki man kowata kowata yäŋkaŋ gäpe terak äroŋitna ini yotken kuŋkuŋ.   
\p
\v 7 Äroŋpeŋ eruk Tire kome peŋpäŋ kumaŋ Tolemes yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ äbot täŋpani u naniktä äbä nimagut yäpmäŋ kwäkaŋ ukät kepma kubä itpäŋ patkumäŋ.  
\v 8  \x * \xo 21:8 \xt Apos 6:5, 8:40\x* Patkumäŋo yäŋewänä Tolemes yotpärare peŋpeŋ ninin kuroŋ kumaŋ päŋku Sisaria yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ kumaŋ Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäwani äma kubä wäpi Filip unitä yotken kuŋkumäŋ. Äma uwä äma 7 aposoro täŋkentäŋ yämik täŋkuŋo ukät nanik kubä.  
\v 9  \x * \xo 21:9 \xt Apos 2:17\x* Uwä äperiye 4 ude, äma nämo yäpani unitä Anutu täŋo man profettä-yäŋ yäŋahäk täŋkuŋonik.  
\v 10  \x * \xo 21:10 \xt Apos 11:28\x* Eruk, uken kepma ätu iritna profet kubä wäpi Agabas u Judia kome peŋpeŋ Sisaria komeken äpuk.  
\v 11  \x * \xo 21:11 \xt Jon 21:18; Apos 20:23, 21:33\x* Äpäŋpäŋ ninken ahäŋ nimiŋpäŋ Pol täŋo pioŋ yäpmäŋpäŋ iniken keri kuroŋi pädät täŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Kudupi Munapiktä ŋode yäyak; Juda naniktä pioŋ ŋo täŋo mähemi Jerusalem komeken kudän ŋode täŋpäŋ guŋ äbot ätu u keri terak api peneŋ yäk.   
\p
\v 12  \x * \xo 21:12 \xt Mat 16:22\x* Yäŋirän nin ba ämawebe äbot kome u naniktä man u nadäŋpäŋ Poltä Jerusalem kukta iniŋ bitnäk man kehäromi yäŋkumäŋ.  
\v 13  \x * \xo 21:13 \xt Apos 20:24\x* Upäŋkaŋ Poltä kowata ŋode yäŋkuk; In imata konäm butewaki täŋkaŋ näkŋo bänep nadäk-nadäkna täŋpä wakaŋ? Näk Jerusalem naniktä kädet waki u ba u täŋ namikta nämo bitnätat. Ba ugän nämo. Ekäni Jesuta yäŋpäŋ kumäkta pidäm täyat yäk.  
\v 14 Ude yäŋirän Pol täŋo gäripi u iniŋ bitnänaŋi bumik nämo nadäŋkumäŋo unita ŋode iwetkumäŋ; Eruk, Ekänitä imaka kubä ahäŋ gamikta nadätak u ini kaŋ ahäŋ gamän.   
\s1 Pol Jerusalem ahäŋkuk  
\p
\v 15 Eruk u itna täreŋirän Jerusalem ärokta täŋtuŋum tuŋum täŋkumäŋ.  
\v 16 Täŋtuŋum tuŋum täŋpeŋ kunayäŋ täŋitna Sisaria nanik nadäkinik täŋpani ätu penta kuŋkumäŋ. Unitä nimagut yäpmäŋ äma kubä wäpi Nason unitä yotken kuŋkuŋ. Äma uwä Saiprus nanik, äbot täŋpani bian yäpurärätkuk. Unitä yotken päŋku itkumäŋ.  
\v 17 Täŋkaŋ eruk, Jerusalem äbot täŋpani ämawebetä bänep oretoret terak nimagut päŋku nipmaŋpä patkumäŋ.  
\v 18  \x * \xo 21:18 \xt Apos 15:2,13; Gal 1:19\x* Patkumäŋo yäŋewänä Pol uwä ninkät Jems kakta bok kuŋkumäŋ. Täŋpäkaŋ kadäni ugän äbot täŋpani ämawebe täŋo intäjukun äma käbeyä täŋ itkuŋ.  
\v 19  \x * \xo 21:19 \xt Apos 15:12\x* Täŋirä Pol uwä päŋku bok itkaŋ yäniŋ oretpäŋ guŋ äbotken epän täŋirän Anututä keri terak kudän jide pewän ahäŋkuŋo u kudup yäwet ahäŋirän nadäŋkuŋ.   
\p
\v 20  \x * \xo 21:20 \xt Apos 15:1,5\x* Pol täŋo man u nadäŋpäŋ Anutu täŋo wäpi yäpmäŋ akuŋpäŋ iniŋ oretkuŋ. Täŋkaŋ iwetkuŋ; Gäk nadätan? Juda ämawebe mäyaptä Jesuta nadäkinik täŋ imiŋ moreŋ yäk. Täŋkaŋ ämawebe uwä Moses täŋo baga man u pen iwaräntäkta kehärom täkaŋ yäk.  
\v 21  \x * \xo 21:21 \xt Apos 16:3; Gal 2:3\x* Upäŋkaŋ gäka manbiŋam ŋode nadäk täkaŋ; Poltä Juda ämawebe, guŋ ämawebe bämopi-ken itkaŋ u ŋode yäwet täyak; In Moses täŋo baga man peŋpäŋ nanakjiye täŋo gupi moräk madäneŋtawä, bian täŋpani ude. Ba Juda täŋo täktäki kudup kaŋ peŋ morewut yäk. Gäkä ude yäk täyan yäŋ nadäk täkaŋ.  
\v 22 Gäk äma udewanitä abän yäŋ biŋam uku nadäŋo unita nadäwätäk täŋ itkamäŋ.  
\v 23 Unita kädet kubä ŋode gäweritna täŋpikaŋ gäka äma täga yäŋ kaŋ nadäwut. Nin bämopnin-ken äma 4 ude itkaŋ yäk. Äma 4 uwä Anutu iŋamiken äneŋi pakigän itta baga man täŋo kädet kubä iwatta yäŋkehärom taŋkuŋ yäk.  
\v 24  \x * \xo 21:24 \xt Nam 6:1-20; Apos 18:18\x* Eruk äma ukät bok kudupi yotken kuŋkaŋ Moses täŋo baga man iwatpäŋ imaka tänayäŋ täkaŋ u gäk udegän kaŋ tä yäk. Ba moneŋ penayäŋ täkaŋ unita ba gäkŋata bok kaŋ pe. Ude täŋiri äma 4 u Anutu-ken yäŋkehäromtak man yäwani uwä täŋ-tärekaŋ yäŋ nadäneŋta gwäki pujiŋ täga äriŋ täŋpä kuneŋ. Eruk, gäk ude täŋkentäŋ yämiŋiri ämawebetä ŋode api nadäneŋ; Pol täŋo biŋam nadäŋkumäŋo u bureni nämo, jopi yäk. Pol uwä Moses täŋo baga man iwat täyak yäŋ api nadäneŋ.   
\p
\v 25  \x * \xo 21:25 \xt Apos 15:29\x* Täŋpäkaŋ äma guŋ äbotken nanik Jesuta nadäkinik täŋpani unitawä, manbiŋam ŋowäku bian yämiŋkumäŋo u nadäkaŋ yäk. Imaka ŋodewani nämo täkta yäŋpäŋ-nadäŋkumäŋo uwä kudän täŋpäŋ yämiŋkumäŋ; Tom anutu jopita naŋimik täŋpani u nämo näneŋ. Ba tom nägät ikek ba tom kotäki topmäŋpäŋ däpani nämo näneŋ yäk. Ba kubokäret nämo täneŋ. Man kudän ude täŋpäŋ yämiŋkumäŋ yäk.   
\p
\v 26  \x * \xo 21:26 \xt 1Ko 9:20\x* Eruk käbeyä täŋpä tärewänkaŋ patkuŋo yäŋewänä Pol äma Anutu-kät yäŋkehäromtak man yäwani 4 ukät päŋku yäŋkehäromtak man yäŋkuŋo udegän yäŋkuk. Ude täŋkaŋ kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ bämop äma ŋode iwetkuk; Baga man terak kudän täwani udegän, kepma 7 itna täreŋirän yäŋkehäromtak man yäŋkumäŋo unitäŋo epäni u api tärewek yäŋ iwetkuk. Eruk, kepma 7 udeta ugän it yäpmäŋ kuŋtäŋgän yäŋkehäromtak man u täŋ-tärekta gupe käbäŋi nikek ijiŋkuŋ.   
\s1 Juda naniktä Pol iŋitkuŋ  
\p
\v 27  \x * \xo 21:27 \xt 2Ti 1:5\x* Eruk kepma 7 u tärewayäŋ täŋirän Juda nanik Esia komeken naniktä abäŋpäŋ kaŋkuŋ; Pol kudupi yot täŋo yewa gänaŋ irirän. Abä ämawebe peŋ yäwettäko Polta kokwawak täŋ imiŋkuŋ. Ude täŋpäŋ Pol iŋitkuŋ.  
\v 28  \x * \xo 21:28 \xt Ese 44:7; Apos 6:13\x* Iŋitpäŋ gera ŋode yäŋkuŋ; Isrel ämawebe in täŋkentäŋ nimut! Äma ŋonitä ämawebe komeni komeni nintäŋo wäpnin biŋam ukät Moses täŋo baga man ba kudupi yot ŋo täŋpäwakta yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuk täyak yäk. Ba ugän nämo! U Grik nanik ätu yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kudupi yot gänaŋ äroŋkuk. Kudupi yot Anututä inita biŋam yäwani-ken äroŋirä Anutu iŋamiken täŋpäwak täŋkuŋ yäk.  
\v 29  \x * \xo 21:29 \xt Apos 20:4; 2Ti 4:20\x* Täŋpäkaŋ man u yäŋkuŋo uwä imata, bian yabäŋirä Trofimus Efesus komeken nanikpäŋ Polkät yotpärare u gänaŋ irirän yabäŋkuŋ. Yabäŋkaŋ nadäŋkuŋ; Poltä ini imagut yäpmäŋ kudupi yot täŋo yewa gänaŋ ärok yäŋ jop nadäŋkuŋ.   
\p
\v 30 Täŋpäkaŋ Jerusalem ämawebetä man u nadäŋpäŋ kikŋutpäŋ täŋ-urukuruk bumta täŋkuŋ. Ude täŋkaŋ Pol iŋitpäŋ wädäŋ gärepmäŋ yäpmäŋ yewa kemat umude kuŋkuŋ. Ude täŋpäŋ bäräŋeŋ kudupi yot yewa täŋo yäma yäputkuŋ.  
\v 31 Ude täŋkaŋ Pol iŋit yäpmäŋ äpämaŋ päŋku ut irirä Rom täŋo komi äma täŋo intäjukun ämatä biŋam ŋode nadäŋkuk; Jerusalem ämawebe kuduptagän kokwawak täŋpäŋ kowat ämiwän täkaŋ yäk.  
\v 32 Ude nadäŋpäŋ bäräŋek-tagän intäjukun äma ätukät komi ämaniye ätukät yämagurän yäpmäŋ äma peŋawäk täŋ itkuŋ-ken bäräŋeŋkuŋ. Bäräŋeŋ äbäŋirä Juda ämawebetä yabäŋpäŋ Pol wari nämo utkuŋ.  
\v 33  \x * \xo 21:33 \xt Apos 20:23\x* Ude täŋirä komi äma täŋo intäjukun ämatä äbä Pol iŋitkaŋ komi ämaniye yäwerirän yen kehäromi yarä yäpmäŋ päŋku pädät täŋkuŋ. Ude täŋkaŋ Juda ämawebe yäwet yabäŋkuk; Äma ŋo netä? Ba imapäŋ täk?  
\v 34 Yäŋirän ämawebe äbot päke itkuŋotä yäŋ-täŋurän yäŋpäŋ yäŋkuräk taŋkuŋ. Yäŋuruk-uruk pähap ude täŋirä komi äma täŋo intäjukun ämatä mebäri ket nämo nadäŋkuk. Täŋpäŋ komi ämaniye yäwerän Pol iŋit yäpmäŋ komi ämatä ini yotken kuŋkuŋ.  
\v 35 Iŋit yäpmäŋ yot yäma-ken u kuŋpäŋ komi ämatä yabäŋkuŋ; Ämawebe päke u Pol utta yäwat-yäŋirä ude yabäŋpäŋ Pol pudätpäŋ punin yäpmäŋ äroŋkuŋ.  
\v 36  \x * \xo 21:36 \xt Luk 23:18; Apos 22:22\x* Ämawebe äbot päke unitä yäwarän täŋkaŋ kähän gera terak ŋode yäŋtäŋ kuŋkuŋ; Kumäŋ-kumäŋ utpewä kumbän! yäk.   
\s1 Poltä nadäkiniki täŋo mebäri yäwetkuk  
\p
\v 37 Eruk komi ämatä Pol yäŋikŋat yäpmäŋ yot gänaŋ äronayäŋ täŋirä Poltä komi äma täŋo intäjukun äma u Grik man terak ŋode iwetkuk; Näk man kubä gäk täga gäwerayäŋ? Ude yäwänä iwetkuk; Wära, gäk näkŋo man kotäk nadätan?  
\v 38  \x * \xo 21:38 \xt Apos 5:36-37\x* Näkä gäka Isip nanik bian gapmanta kokwawak täŋpäŋ ämik pewän ahäŋkuko u yäŋ nadätat yäk. Äma u noriye äma komi komi 4,000 yäŋ-butuwän yäpmäŋ kome kawuki-ken ämik täkta kuŋkuŋ.  
\v 39 Yäwänä Poltä yäŋkuk; Näk u nämo! Näk Juda äbotken nanik, Silisia komeken, yotpärare taŋi kubä wäpi Tasus u nanik yäk. Unita nadäŋ namiŋiri ämawebe man yäwerayäŋ yäk.  
\v 40 Ude iweränä komi äma täŋo intäjukun ämatä nadäŋ imiŋkuk. Nadäŋ imiŋirän, eruk Poltä yot täŋo yeŋpeŋ ärowani terak itpäŋ ketwära täŋyäreŋirän ämawebetä u kaŋpäŋ kwikinik it yäpmäŋ kuŋkuŋ. Kwikinik irirä eruk Pol ämawebe päke u iniken man kotäk Hibru uterak ŋode yäwetkuk;   
\c 22  
\nb
\v 1 Nanaye, notnaye, in juku peŋpäŋ nadäkot! Näk imaka goret kubä nämo täŋira nepmäŋitkaŋ unitäŋo mebäri yäŋ ahäwayäŋ yäk.  
\v 2 Poltä iniken man kotäk Hibru uterak yäŋirän unita u nadäŋpäŋ kwikinik-inik it yäpmäŋ kuŋkuŋ. Kwikinik irirä Poltä äneŋi ŋode yäŋkuk;  
\v 3  \x * \xo 22:3 \xt Apos 5:34; Rom 10:2\x* Näk Juda äma kubä yäk. Meŋnatä Silisia kome, Tasus yotpärare-ken bäyaŋkukopäŋ äbä yotpärare ŋo itpäŋ tägaŋkut yäk. Äbekniye oraniye täŋo baga man kudupta yäŋpäŋ-näwoŋärek täk täŋkuko uwä Gamaliel. Uwä näkŋo yäŋpäŋ-näwoŋärek äma ude yäk. Ude täŋirän näk intä Anutu täŋo nadäk-gärip u iwatpäŋ täkta pipiri intä täk täkaŋ udegän täŋ yäpmäŋ äbut.  
\v 4  \x * \xo 22:4 \xt Apos 8:3, 22:19\x* Näk äma Jesu täŋo Kädet iwarani u täŋpäwak täŋ yäpmäŋ äbut. Äma ba webe bok ätu yentä pädät täŋpäŋ komi yotken yämagut yäpmäŋ kuk täŋkut. Täŋkaŋ ätu kumäŋ-kumäŋ däpmäk täŋkut yäk.  
\v 5 Bämop äma intäjukun täŋpani Ananias, ba Juda täŋo äma ekäni ekäni u näkä ude täŋkuro u kudup nadäkaŋ. Unitä täga täwetnayäŋ yäk. Kadäni kubäta näk Jesu täŋo Kädet iwarani Damaskus yotpärare-ken itkaŋ u yepmäŋit yäpmäŋ päbä komi yotken Jerusalem ŋo yepmakta nadäŋkut. Ude nadäŋira ini ŋo nanik täŋo äma ekäni ekänitä noriye Damaskus itkaŋ u Näk ude api täŋpet yäŋ yäwet yabäkta manbiŋam kudän täŋpäŋ namiŋkuŋ.   
\p
\v 6 Kudän täŋpäŋ namä yäpmäŋ Damaskus kädet kuŋtäŋgän kepma bämopi taŋirän imaka kubä pit kubägän ŋode ahäŋ namiŋkuk; Peŋyäŋek pähap kubä kunum gänaŋ naniktä peŋyäŋeŋpäŋ nabäŋkuk.  
\v 7 Ude täŋirän näk kome terak maŋ patkaŋ gera kubä ŋode nadäŋkut; Sol! Sol! Gäk imata komi namik täyan?  
\v 8 Yäwänä näkä yäŋkut; Ekäni, gäk netä? Ude yäŋira unitä yäŋkuk; Näk Jesu Nasaret nanik upäŋ gäkä näk täŋpiwak täkaŋ yäk.  
\v 9 Täŋpäkaŋ äma näkkät bok itkumäŋo u peŋyäŋek ugän kaŋkuŋo upäŋkaŋ man kotäk ahäŋkuko u nämo nadäŋkuŋ.  
\v 10 Ude täŋkaŋ näkä yäŋkut; Ekäni, unita näk jide täŋpet? Yäŋira näwetkuk; Gäk akuŋkaŋ Damaskus yotpärare-ken ku! U kuŋiri äma kubä uken itak. Unita epän man yäŋ gamiŋkuro u, uken kwikaŋ unitä api gäwerek yäk.  
\v 11 Täŋpäkaŋ peŋyäŋek unitäŋo ägonitä täŋpewän dapuna bipmäŋ urirän imaka imaka täga nämo yabäŋkut. Ude täŋira ämanaye dubina-ken itkuŋo unitä nepmäŋit yäpmäŋ Damaskus kuŋkuŋ.   
\p
\v 12 Eruk, äma kubä Damaskus komeken itkuko u wäpi Ananias. Äma uwä Anutu gämori-kengän itkaŋ Moses täŋo baga man säkgämän iwarän täwani. Juda äma Damaskus itkaŋ unitä äma u oraŋ imik täŋkuŋonik.  
\v 13 Täŋpäkaŋ äma unitä päbä dubina-ken itpäŋ ŋode näwetkuk; Notnapak Sol, dapunka äneŋi ijiwi kut yäk. Ude yäŋirän uterakgän dapun ijiwa kwäpäŋ kaŋkut.  
\v 14 Käwawä yäŋkuk; Äbekniye oraniye täŋo Anutu unitä iniken nadäk tawaŋ u nadäkta gäk iwoyäŋpäŋ gepmaŋkuk yäk. Ba Siwoŋi Äma u kakta ba mani kotäk nadäkta iwoyäŋpäŋ gepmaŋkuk yäk.  
\v 15 Unita gäk imaka kaŋkuno ba nadäŋkuno unitäŋo biŋam ämawebe api yäwetpäŋ yäwoŋärewen yäk.  
\v 16  \x * \xo 22:16 \xt Apos 2:21\x* Unita imata kadäni käroŋi itsämben? Akuŋpäŋ Ekäni wäpi yäŋpäŋ ume äruriri momika kumän ärut moreŋ gamayäŋ yäk.   
\p
\v 17 Poltä ude yäwetpäŋ ämawebe äneŋi ŋode yäwetgän täŋkuk; Eruk, kadäni käroŋi kuŋattäŋgän Jerusalem ŋo äneŋi äbut yäk. Äbäŋpäŋ kepma kubäta kudupi yot gänaŋ äroŋkuro Anutu-ken yäŋapik man yäŋ itkaŋ däpmonken ude bumik Ekäni kaŋkut.  
\v 18  \x * \xo 22:18 \xt Apos 9:29-30\x* Kaŋira ŋode näwetkuk; Gäk bäräŋeŋ akuŋkaŋ Jerusalem u peŋpeŋ ku! yäk. Näkŋo manbiŋam yotpärare ŋoken yäŋahäwayäŋ täyan u nämo nadäŋ gaminayäŋ yäk.  
\v 19  \x * \xo 22:19 \xt Apos 8:3, 26:9-11\x* Yäwänä näkä yäŋkut; Ekäni, ini-tägän näkŋo biŋam ŋode u nadäkaŋ; Näk bian Juda täŋo käbeyä yot komeni komeni itkaŋ-ken u äroŋpäŋ ämawebe Jesuta nadäkinik täŋpani u däpmäŋpäŋ yepmäŋitpäŋ komi yotken yepmak täŋkut.  
\v 20  \x * \xo 22:20 \xt Apos 8:1\x* Ba kadäni Stiven gäkŋo man yäŋahäŋtäŋ kuŋattäyon utpewä kumbuko u näk imaka, it yämiŋira täŋkuŋ. Täŋirä yabäŋkaŋ bänep täga nadäŋkut. Ba äma utkuŋo unitäŋo tek käroŋi unita watäni it yämiŋira täŋkuŋ.  
\v 21  \x * \xo 22:21 \xt Apos 9:15, 13:2\x* Ude yäwawä Ekänitä ŋode näwetkuk; Ku! yäk. Guŋ äbot ban itkaŋ uken näkŋo manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärekta ganiŋ kirewayäŋ yäŋ näwetkuk.   
\s1 Poltä näk Rom kome mähem yäŋ yäwetkuk  
\p
\v 22  \x * \xo 22:22 \xt Apos 21:36\x* Eruk, Poltä guŋ äbotta yäŋirän Juda naniktä nadäŋpäŋ man wari nadäkta bitnäŋpäŋ kähän gera yäŋpäŋ yäŋkuŋ; Utpewä kumbän! Äma ŋodewani kome terak itnaŋi nämo!  
\v 23 Kähän gera ude yäŋpäŋ kokwawak terak iniken tek punin nanik yäŋopmäŋ täŋpä kwäpäŋ kugun poriŋpäŋ ureŋ täŋpä punin äroŋkuŋ.   
\p
\v 24 Ude täŋirä komi äma täŋo intäjukun äma unitä komi ämaniye peŋ yäwet-pewän Pol yäpmäŋ yot gänaŋ äroŋkuŋ. Yäpmäŋ äroŋirä intäjukun äma unitä yäwet-pewän Polta kokwawak täŋ imiŋkuŋo u mebäri nadäkta päripmäŋpäŋ iwet yabänayäŋ täŋkuŋ.  
\v 25  \x * \xo 22:25 \xt Apos 16:37\x* Ude täŋpäŋ eruk Pol täŋo keri kuroŋi pädät täŋpäŋ päripnayäŋ täŋirä Pol komi äma kubä iwet yabäŋkuk; Jide? Rom gapman täŋo baga man terak kädet ŋode kubä pätak ba nämo pätak? yäk. In näk, Rom kome mähempäŋ, manken nämo nepmaŋkaŋ imata intäjukun nutnayäŋ täkaŋ? Ude täkaŋ u täga?   
\p
\v 26 Poltä ude yäwänä komi äma unitä päŋku intäjukun ämani ŋode iwetkuk; Ai, jide täŋpayäŋ? Äma ŋowä Rom kome mähem kubä yäk.  
\v 27 Ude iweränä komi äma täŋo intäjukun äma unitä Polken äbäŋpäŋ iwetkuk; Gäk näwet! Gäk Rom kome mähem bureni? Iweränä Poltä Ei, näk Rom kome mähem yäŋ iwetkuk.  
\v 28 Ude iweränä intäjukun ämatä yäŋkuk; Bureni? Näk Rom kome mähem ude itta nadäŋpäŋ moneŋ taŋi därat yäk. Yäwänä Poltä yäŋkuk; Näk nämo yäk. Näk Rom kome mähem ude ahäŋkuro itat.  
\v 29  \x * \xo 22:29 \xt Apos 16:38\x* Ude yäŋirän komi äma Pol utnayäŋ täŋkuŋo u man u nadäŋkaŋ umuntaŋpäŋ kakätäŋkuŋ. Täŋirä komi äma täŋo intäjukun äma unitä Pol u Rom nanik yäŋ nadäŋpäŋ, ini imaka, umuntaŋkuk. U imata, komi ämaniye yäwerän päŋku yentä pädät täŋkuŋo unita.   
\s1 Pol Juda äma ekäni ekäni iŋamiken itkuk  
\p
\v 30 Eruk komi äma täŋo intäjukun äma unitä Juda naniktä Pol waki jide täŋkukta kokwawak nadäŋ imikaŋ yäŋ ket nadäkta nadäŋkuk. Ket nadäwa yäŋkaŋ bämop äma intäjukun täŋpani ba Juda nanik täŋo äma ekäni ekäni käbeyä täŋput yäŋpäŋ yäwetkuk. Käbeyä täŋirä komi äma täŋo intäjukun äma u Pol pit imiŋpäŋ yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku äma ekäni ekäni iŋamiken tewän wädäŋkuk.   
\c 23  
\nb
\v 1  \x * \xo 23:1 \xt Apos 24:16\x* Täŋirä Pol Juda täŋo äma ekäni ekäni-kät bämop äma intäjukun täŋpani dapun taŋi yabäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye! Näk Anutu iŋamiken siwoŋi kuŋararo unita kädet u iwatpäŋ it yäpmäŋ abätat ŋonita bänepnatä täga nadätat yäk. Näk imaka waki kubä nämo tät yäŋ nadätat yäk.  
\v 2  \x * \xo 23:2 \xt Jon 18:22-23\x* Ude yäwänä bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Ananias unitä äma Pol dubini-ken itkuŋo u yäwetkuk; Meni däpmäŋ gäreput!  
\v 3  \x * \xo 23:3 \xt Mat 23:27\x* Yäwänä Poltä kowata ŋode iwetkuk; Anututä gäkŋa uyaku api gurek yäk. Nadäkinikka nämopäŋ tek säkgämän säkgämän täk täyan! Moses täŋo baga man iwatpäŋ manken nepmaŋkaŋ äbäno maŋit itan? Ude täno upäŋkaŋ baga man gäkŋa irepmitpäŋ yäniŋ kireŋpewi nutkaŋ yäk.   
\p
\v 4 Yäwänä äma tuän itkuŋonitä nadäŋpäŋ Pol iwetkuŋ; Jide? Gäk bämop äma intäjukun täŋpani ŋo yäŋärok man iwerayäŋ yäŋpäŋ yäyan?  
\v 5  \x * \xo 23:5 \xt Kis 22:28\x* Yäwäwä Poltä yäwetkuk; Notnaye, näk äma ŋonita bämop äma intäjukun täŋpani yäŋ nämo nadätat. Unita näk goret yät yäk. Anutu täŋo mantä ŋode yäyak; In intäjukun ämajiye man waki nämo yäwetneŋ.   
\p
\v 6  \x * \xo 23:6 \xt Apos 4:2; Apos 24:15,21; Apos 26:5\x* Eruk, Poltä äma päke itkuŋo u ŋode yabäŋpäŋ-nadäŋkuk; Ätu Satyusi äma, ätuwä Parisi äma. Ude nadäŋpäŋä gera täŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, näk Parisi äma kubä. Ba nana imaka, Parisi äma yäk. Näk nadäkinik ŋode täyat; Äma kumbanitä äneŋi api akuneŋ. Mebäri unita yäŋpäŋ manken ŋo nepmaŋkaŋ.  
\v 7 Poltä man ude yäwänä Parisi Satyusi bämopi-ken man yäŋkaŋ bumta yäŋ-awätkuŋ. Täŋpäŋ käbeyä u duŋ-weŋkuk.  
\v 8  \x * \xo 23:8 \xt Mat 22:23\x* Imata, Satyusi äma ŋode nadäk täkaŋ; Äma kumbani-ken naniktä äneŋi täga nämo api akuneŋ. Ba aŋero ba mäjo nämo itkaŋ yäŋ nadäk täkaŋ. Upäŋkaŋ Parisi ämatä man unita nadäkinik täk täkaŋ.   
\p
\v 9  \x * \xo 23:9 \xt Apos 25:25\x* Mebäri unita yäŋuruk-uruk pähap yäŋtäŋ kuŋkaŋ abäk täŋkuŋ. Täŋpäkaŋ Baga man yäwoŋärewani äma itkuŋo u ätu Parisi äbotken nanik. Äma unitä akuŋpäŋ Pol gärak itpäŋ man kehäromigän ŋode yäŋkuŋ; Ude nämo! Äma ŋoken goret kubä nämo käkamäŋ. Aŋero ba mäjo kubätä iwerirän käwep man ŋo yäyak!  
\v 10 Ude yäŋtäŋ kuŋkaŋ äbäk täŋtäŋgän ämik bureni täŋpäŋ Pol gupi yäpmäŋ däkŋeneŋ yäŋ nadäŋpäŋ komi äma täŋo intäjukun äma u umuntaŋkuk. Ude nadäŋpäŋ komi ämatä Pol Juda äma keri-ken nanik yomägat yäpmäŋ komi ämatä ini yotken kukta yäwerän äpmoŋkuŋ.   
\p
\v 11  \x * \xo 23:11 \xt Apos 18:9, 19:21; Apos 27:24; Apos 28:16,23\x* Imagut päŋku tewä parirän bipani Ekänitä Pol ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Gäk nämo umuntäwen! Kehärom taŋpäŋ bätakigän kuŋaren yäk. Näkŋo manbiŋam Jerusalem yotpärare-ken yäŋahätan udegän Rom komeken api täŋpen yäŋ nadäŋ gamitat.   
\s1 Juda äma ätutä Pol kumäŋ-kumäŋ utta man topuŋ  
\p
\v 12 Patkuŋo yäŋeŋirän Juda äma ätutä käbeyä täŋpäŋ Pol utpewä kumäkta man yäŋpäŋ-nadäŋpäŋ yäŋkehäromtak man ŋode yäŋkuŋ; Pol bureni-inik api utpena kumbek. Pol utpena kumäkta itsämäŋkaŋ ketem ume nämoinik api näne.  
\v 13 Äma yäŋkehäromtak man yäŋkuŋo u 40 ba 45 udetä yäŋkuŋ.  
\v 14 Äma unitä bämop äma intäjukun täŋpani-kät Juda täŋo äma ekäni ekäniken ahäŋ yämiŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Nin yäŋkehäromtak man ŋode yäkamäŋ yäk. Ketem täpuri kubä nämoinik naŋkaŋ it yäpmäŋ kuŋkä eruk, Pol api utpena kumbek.  
\v 15  \x * \xo 23:15 \xt Apos 25:3\x* Unita inä Pol tewä yäpmäŋ äpäkta manbiŋam pewä yäpmäŋ komi äma täŋo intäjukun ämaken kwän. Jop man ŋode kaŋ yäŋikŋarut; Pol tewä äbä mebärini ket täŋpäŋ niwerirän kaŋ nadäna. Eruk ude yäŋpewä äbäŋirän, ninä kädet-ken jämjäm patpäŋ api utne yäk.   
\p
\v 16 Eruk, Pol wanori täŋo nanak kubä itkaŋ nadäŋirän man u yäŋkuŋ. Yäŋirä nadäŋkaŋ komi ämatä yotken kuŋpäŋ äwäŋi Pol päro iwetkuk;  
\v 17 Iweränä Poltä komi äma täŋo intäjukun äma kubäta yäŋpewän äbänä iwetkuk; Äma ŋo man kubä yäpmäŋ äbätak unita yäŋikŋat yäpmäŋ intäjukun ämaken ku.  
\v 18 Ude iweränä komi äma unitä yäŋikŋat yäpmäŋ intäjukun ämaniken u kuŋkuk. Kuŋpäŋ yäŋkuk; Äma ŋonitä man kubä gäwerayäŋ yäwänpäŋ Pol komi yotken irani unitä peŋ näwet-pewän yäŋikŋat yäpmäŋ äbätat yäk.  
\v 19 Ude iweränä intäjukun äma unitä äma gubaŋi u imagut yäpmäŋ päŋku inigän teŋpäŋ ŋode iwet yabäŋkuk; Ima man näwerayäŋ äbätan?  
\v 20 Yäwänä äma gubaŋi unitä ŋode iwetkuk; Juda ämatä kwep gäkä Pol iniŋ kireŋpewi äpmokta äbä gäwet yabänayäŋ. Man topmäŋ itkaŋ yäk. Äbä jop manman ŋode api yäŋgäkŋatneŋ; Nin Pol täŋo man mebäri unita ket nadänayäŋ.  
\v 21 Ude yänayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ gäk unitäŋo man nämo nadäŋ yämen! Äma 40 ba 45 ude unitä Pol utta jämjäm itkaŋ yäk. Äma uwä yäŋkehäromtak man ŋode yäŋkuŋ; Nin Pol utpena kumäkta itsämäŋkaŋ ketem ba ume kubä nämoinik api näne yäŋ yäŋkuŋ. Ude yäŋkuŋo apiŋowä gäkä kowata man jide yäwayäŋ täyan unita itsämäŋkaŋ yäk.   
\p
\v 22 Eruk, komi äma täŋo intäjukun äma unitä jukuman kehäromi ŋode iwetkaŋ iniŋ kireŋpewän kuŋkuk; Man näwetan ŋo äneŋi äma kubä nämoinik iweren yäk.   
\s1 Pol Sisaria yotpärare imagut yäpmäŋ kuŋkuŋ  
\p
\v 23 Eruk, komi äma täŋo intäjukun äma unitä komi äma täŋo watä ämaniye yarä yäŋpewän äbänpäŋ ŋode yäwetkuk; Ek täŋo komi äma 200 udekät komi äma ätu hos terak kuŋarani 70 ukät komi äma boham ikek 200 ude yämaguränkaŋ 9'kirok bipani Sisaria komeken kukta täŋtuŋum täkot yäk.  
\v 24 Polta imaka, hos kubä täŋket taŋpäŋ kaŋ peŋ imut yäk. Täŋkaŋ eruk, watäni säkgämän itpäŋ imagut yäpmäŋ päŋku Sisaria kome täŋo kaŋiwat epän täŋpani äma wäpi Feliks uken kaŋ ahäwut yäk.  
\v 25 Ude yäwetkaŋ Feliksta manbiŋam ŋode kudän täŋpäŋ yämiŋkuk;   
\mi
\v 26 Näk Klodius Lisiastä äma ekäni ärowani Feliks unita manbiŋam ŋode kudän täŋ gamitat. Kepma täga.  
\v 27  \x * \xo 23:27 \xt Apos 21:30-33; Apos 22:25-27\x* Juda naniktä äma ŋo iŋitpäŋ utpewä kumbayäŋ täŋirän näkä äma ŋo Rom kome mähem yäŋ nadäŋpäŋ komi ämanaye-kät päŋku täŋkentäŋ imiŋpäŋ keri-ken nanik yäyomägat yäpmäŋ äbämäŋ.  
\v 28  \x * \xo 23:28 \xt Apos 22:30\x* Unita näkä mebäri ima terak täkaŋ yäŋ nadäkta imagut yäpmäŋ Juda täŋo intäjukun ämaniyeken kut.  
\v 29  \x * \xo 23:29 \xt Apos 18:14-15\x* Kuŋpäŋ yäwet yabäwawä iniken baga man ätu terak wohutpäŋ yäŋkuŋ. Upäŋkaŋ manken teŋpäŋ utpewä kumäkta ba komi yotken tekta momi kubä nämo kat.  
\v 30  \x * \xo 23:30 \xt Apos 24:5-8\x* Täro upäŋkaŋ utpewä kumäkta man käbop käbop topmaŋo biŋam u nadäŋpäŋ unita gäkken bäräŋeŋ tewa äretak. Täŋkaŋ Juda nanik manken teŋo u yäwetpewa äreŋkaŋ u ima mebärita manken teŋo iŋamka-ken api yäŋahäneŋ. Eruk, näkŋo manbiŋam gäka kudän täyat u ude. Näk Klodius Lisiastä kudän täyat.   
\p
\v 31 Eruk komi äma, intäjukun ämani täŋo man buramiŋpäŋ bipani ugän Pol imagut yäpmäŋ Antipatris yotpärare-ken kuŋkuŋ.  
\v 32 Kuŋkuŋo yäŋewänä komi äma hos terak kuŋarani u Pol imagut yäpmäŋ Sisaria yotpärare-ken kuŋirä komi äma ätuwä äneŋi äyäŋutpeŋ Jerusalem kuŋkuŋ.  
\v 33 Täŋpäkaŋ komi äma hos terak kuŋarani u kumaŋ päŋku Sisaria yotpärare-ken ahäŋpäŋä Klodius Lisiastä manbiŋam kudän täŋkuko u gapman täŋo kaŋiwat äma Feliks unita imiŋkaŋ Pol imaka, iŋamiken yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku tewä itkuk.  
\v 34 Tewä irirän Felikstä manbiŋam u daniŋpäŋ nadäŋkaŋ Pol iwet yabäŋkuk; Gäk komeka taŋi de? Yäwänä Poltä iwetkuk; Komena taŋi Silisia yäk.  
\v 35 Yäwänä Felikstä kowata ŋode yäŋkuk; Kwikinik iriri äma manken gepmaŋo unitä äbäkaŋ yäŋiri kaŋ nadäwa yäk. Ude yäŋkaŋ watä äma yäwerän Pol yäpmäŋpäŋ gapman täŋo yot, Herottä täŋpani, u tewä irirän watä it imiŋkuŋ.   
\c 24  
\s1 Pol Feliks keri terak teŋkuŋ  
\p
\v 1 Eruk, kepma 5 ude täreŋirän bämop äma intäjukun täŋpani Ananias ukät Juda äma ekäni ekäni ätu bok, ba gapman täŋo baga man mebäri nadäwani wäpi Tetulus ukät Sisaria yotpärare-ken äbuŋ. Äbäŋpäŋ Pol manken tenayäŋ täŋkuŋo unita gapman täŋo kaŋiwat äma Feliks u ahäŋ imiŋkuŋ.  
\v 2 Ahäŋ imäwä Felikstä Polta yäŋpewän äbuk. Äbänä Tetulustä Pol kowata kaŋ yäpän yäŋpäŋ Feliks iŋamiken ŋode yäŋkuk; Ekäninin Feliks, gäk watä säkgämän it nimiŋiri bämopnin-ken ämik kubä nämo ahäk yäk. Ba täŋkentäŋ nimiŋiri imaka mäyap goret-goret irani u täŋpäŋ yäpna tägaŋ yäk.  
\v 3 Gäkkät imaka imaka yäpna tägaŋo u yabäŋkaŋ bänep täga nadäŋpäŋ ganiŋ oretkamäŋ yäk.  
\v 4 Täŋpäkaŋ man käroŋi yäŋira gaŋa täweno udeta näk pengän ŋode gäwet yabätat; Gäk nadäŋ nimiŋiri man keräpi kubä gäwetnayäŋ.  
\v 5  \x * \xo 24:5 \xt Apos 17:6\x* Nintä äma ŋo käkamäŋ uwä peŋawäk mebäri mebäri pewän ahäwani yäk. U ŋode täk täyak; Juda ämawebe komeni komeni ittäŋ kukaŋ-ken man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋpewän kokwawak ba ämik bämopi-ken ahäŋ yämik täkaŋ. Ba uwä äbot ätu nin nipmaŋpäŋ äbot inigän itpäŋ wäpi Nasaret yäŋ yäwani unitäŋo intäjukun ämani ude itak yäk.  
\v 6-8  \x * \xo 24:6-8 \xt Apos 21:28-30\x* Ba ugän nämo. Kubä pen ŋode; U kudupi yot täŋpäwakta kudän mebäri mebäri täk täŋkuk. Ude täŋtäyon iŋitkumäŋ. Unita gäkŋa-tägän iwet yabäŋiri nintä manken teŋkumäŋo unitäŋo mebäri ini-tägän gäwerirän api nadäwen yäk.  
\v 9 Ude yäŋirän Juda äma ekäni ekänitä udegän Tetulus yäŋ-kentäŋpäŋ Polta yäŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Man yäkamäŋ ŋowä bureni-inik!   
\s1 Pol man kukŋini yäŋahäŋkuk  
\p
\v 10 Ude yäŋirä gapman täŋo kaŋiwat äma Feliks unitä Pol man täga yäwayäŋ yäŋ yäŋpäŋ ketwära täŋireŋkuk. Täŋirän Poltä ŋode yäŋkuk; Näk nadätat yäk. Obaŋ mäyap ämawebe äbot ŋonitäŋo man yäpmäŋ daniwani äma ude it yäpmäŋ äbun yäk. Unita man kowata gäwetta täga nadätat yäk.  
\v 11  \x * \xo 24:11 \xt Apos 21:17\x* Man ŋo bureni gäwera. Anutu iniŋ oretta Jerusalem äbäŋpäŋ it yäpmäŋ äbäŋira kepma 12gän täretak yäk. Unita äma ätu yäwet yabäwikaŋ man yäyat ŋonita u bureni yäŋ gäwetnayäŋ.  
\v 12 Äma man käbeyä-ken nepmaŋkaŋ ŋo kudupi yot gänaŋ ba yotpärare-ken goret kubä täŋira nämo nabäŋkuŋ. Nämoinik! Man wärät-wärät ba ämawebe bänepi täŋpäwak-wak kädet kubä nämo pewa ahäŋkuŋ yäk.  
\v 13 Ude täk-täyak täk-täyak yäŋpäŋ manken nepmaŋkaŋ ŋonitäŋo bureni kubä täga nämo gäwoŋärenayäŋ yäk.  
\v 14  \x * \xo 24:14 \xt Apos 24:5\x* Täŋpäkaŋ, man bureni u ŋode; Näk Kädet äma ätutä U kädet waki yäŋ yäk täkaŋ u iwatpäŋ Anutu, äbekniye oraniyetä iniŋ orerani u iniŋoret täyat. Täŋ, man kudup Moses täŋo baga man terak itkaŋ u ba profet bianitä kudän täwani unita nadäkinik täyat.  
\v 15  \x * \xo 24:15 \xt Jon 5:28-29\x* Unita imaka kubä Juda ämawebetä itsämäk täkaŋ unita näk imaka, itsämäk täyat yäk. Uwä ŋode; Anututä äma siwoŋi ba äma waki bok kumbani-ken nanik äneŋi api yäwän kikŋutneŋ yäk.  
\v 16  \x * \xo 24:16 \xt Apos 23:1\x* Mebäri unitagän näk Anutu iŋamiken ba ämawebe iŋamiken siwoŋi kaŋ ira yäŋ nadäŋpäŋ bänep nadäk-nadäknata watäni itpeŋ kuŋat täyat.   
\p
\v 17  \x * \xo 24:17 \xt Rom 15:25-26; Gal 2:10\x* Näk ŋode täŋkut yäk. Obaŋ ätuta kome ätuken kuŋat moreŋkaŋ näkŋaken äbot gänaŋ äma jäwäri itkuŋo u täŋkentäŋ yämikta moneŋ yäpmäŋkaŋ Jerusalem äbut. Ba kudupi yot gänaŋ Anutu iniŋoretta gupe käbäŋi nikek ijiŋ imikta äbut yäk.  
\v 18  \x * \xo 24:18 \xt Apos 21:26-27\x* Täŋpäkaŋ näk kudupi yot gänaŋ jop nämo äroŋkut. Nämo, Juda täŋo baga mantä Anutu iŋamiken kuräki itta yäk täyak u jukun iwatpäŋ eruk kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ irira Juda äma ŋowä nabäŋ ahäŋkuŋ yäk. Näk ämakät nämo itkumäŋ. Ba peŋawäk kubä nämo täŋira nabäŋkuŋ.  
\v 19  \x * \xo 24:19 \xt 2Ti 1:15\x* Täŋpäkaŋ Juda äma Esia komeken nanik, nabäwä goret täŋpapäŋ nepmäŋitkuŋo unitä iŋamka-ken ŋogän äbäkaŋ man yänaŋi yäk.  
\v 20 Nämo täŋpäwä, äma ŋo yäwet yabä. Bian Jerusalem komeken Juda täŋo man käbeyä-ken itkuŋ-ken näkken goret kubä kaŋ-ahäŋkuŋ ba nämo? Ude yäwet yabä yäk.  
\v 21  \x * \xo 24:21 \xt Apos 23:6\x* Etäŋ, käbeyä uken man kubä ŋode yäŋahäŋkuro unita käwep nadäwä wawäpäŋ nämagut yäpmäŋ gäkken ŋo äbuŋ. U ŋode yäŋkut; Näk nadäkinik ŋode täyat; Äma kumbanitä äneŋi api akuneŋ. Mebäri unita yäŋpäŋ manken ŋo nepmaŋkaŋ.   
\p
\v 22  \x * \xo 24:22 \xt Apos 23:26\x* Eruk, Felikstä Jesu täŋo Kädet unitäŋo mebäri bian nadäwän täreŋkuko unita Poltä man yäwän tärewäkaŋ Juda äma ŋode yäwetkuk; Komi äma täŋo intäjukun äma wäpi Lisias unitä äpänkaŋ uyaku man ŋo yäŋket utnayäŋ yäk. Ude yäŋpäŋ käbeyä u yäwerän peŋpeŋ kuŋkuŋ.  
\v 23  \x * \xo 24:23 \xt Apos 27:3; Apos 28:16,30\x* Peŋpeŋ kuŋirä komi äma täŋo watä äma u iwerän Pol äneŋi komi yot gänaŋ tewänkaŋ iwetkuk; Noriyetä päbä kaŋpäŋ täŋkentäŋ imikta baga nämo peŋkirewen yäk. Ba yentä nämo pädät täneŋ. Nämo, komi yot täŋo yewa gänaŋ jop täga kuŋarek yäk.   
\s1 Pol obaŋ yarä komi yotken itkuk  
\p
\v 24 Eruk Pol komi yot gänaŋ kepma ätu irirän Feliks-kät webeni Drusila u äbumän. Drusila uwä Juda äbotken nanik. Äbäŋpäŋ Felikstä Pol täŋo man ätu nadäwayäŋ yäŋpäŋ yäŋpewän äbuk. Pol äbäŋpäŋ Jesu Kristota nadäkinik täktäk täŋo kädet yäŋpäŋ-iwoŋäreŋkuk.  
\v 25 Ba kädet siwoŋi kuŋatpäŋ irit kuŋat-kuŋarita watäni säkgämän irekta ba Anututä komen ämawebe yäpmäŋ daniwekta kadäni peŋkuko unita iwetkuk. Iwerirän Felikstä nadäŋkaŋ umuntaŋpäŋ yäŋkuk; Gäk ku! Kämi, kadäni ätu iränä äneŋi yäŋpewa api äben yäŋ iwetkuk.  
\v 26 Täŋpäkaŋ ugän nämo. Felikstä imaka kubä yäpmäkta nadäkgän täŋkuk. U ŋode; Poltä iniŋ kireŋpewa äpämaŋ kukta moneŋ ätu käwep namek yäŋ nadäŋkaŋ kadäni mäyap Polta yäŋpewän äbänpäŋ man yäŋpäŋ-nadäk täk täŋkumänonik.   
\p
\v 27  \x * \xo 24:27 \xt Apos 25:9\x* Täŋpäkaŋ Felikstä Juda ämawebetä näka bänep täga nadäŋ namut yäŋpäŋ Pol komi yot gänaŋgän teŋkuk. Tewänkaŋ it yäpmäŋ kuŋtäyon obaŋ yarä täreŋirän äma kubä wäpi Posius Festus unitä Feliks täŋo kome yäpmäŋpäŋ gapman täŋo kaŋiwat äma ude itkuk.   
\c 25  
\s1 Pol Sisatä mani nadäkta yäŋkuk  
\p
\v 1 Festustä Feliks täŋo kome yäpmäŋpäŋ Sisaria kome täŋo kaŋiwat epän täŋpani äma ude itkuk. Eruk kepma yaräkubä ude irän täreŋirä Sisaria kome peŋpeŋ Jerusalem kuŋkuk.  
\v 2  \x * \xo 25:2 \xt Apos 24:1, 25:15\x* Päŋku irirän bämop äma intäjukun täŋpani ba Juda täŋo äma ekäni ekäni uken kuŋpäŋ Polta man iwetkuŋ. Ude täŋpäŋ ŋode iwet yabäŋkuŋ;  
\v 3  \x * \xo 25:3 \xt Apos 23:15\x* Gäk nin nadäŋ nimiŋpäŋ äma u bäräŋeŋ iniŋ kireŋpewi Jerusalem kaŋ äbän. Pol kumäŋ-kumäŋ utta äma yepmaŋpä jämjäm parirä äbuŋo unita man ude yäŋkuŋ.  
\v 4 Yäwäwä kowata ŋode yäwetkuk; Nämo! Pol Sisaria komeken komi yot gänaŋ itak yäk. Ba näk imaka, Sisaria komeken äneŋi kwayäŋ.  
\v 5 Unita äma ekänijiye ätukät näkkät bok kuŋkaŋ äma unitä goret bureni kubä täŋirän käneŋo täŋpäwä Sisaria kome uken manken kaŋ tewut yäk.   
\p
\v 6 Täŋpäŋ Festustä kepma 8 ba 10 ude Jerusalem itkaŋ Juda täŋo äma ekäni ekäni-kät man yäŋpäŋ-nadäk epän täŋpän tärewäpäŋ äneŋi Sisaria kuŋkuk. Kuŋkuko tamiwä man yäpmäŋ daniwani äma yäŋpewä äbä irirä komi äma yäwerän Pol imagut yäpmäŋ äbuŋ.  
\v 7  \x * \xo 25:7 \xt Apos 24:5-6,13\x* Äbäwä Juda äma ekäni ekäni Jerusalem peŋpeŋ äbuŋo unitä dubini-ken päbä itpäŋ Pol terak man bäräpi bäräpi peŋpäŋ yäŋkuŋ. Upäŋkaŋ ude täk-täyak täk-täyak yäŋ yäŋkuŋo unitäŋo bureni kubä Festus täga nämo iwoŋäreŋkuŋ.  
\v 8 Ude yäŋtäko Poltä kowata ŋode yäwetkuk; Näk imaka waki kubä nämo täŋkut yäk. Ba Juda täŋo baga man kubä nämo irepmitkut, ba kudupi yot gänaŋ täŋpäwak kubä nämo pewa ahäŋkuŋ. Ba Sisata man waki kubä nämo yäŋkut yäk.   
\p
\v 9  \x * \xo 25:9 \xt Apos 24:27\x* Upäŋkaŋ Festustä Juda äma ekäni ekäni unitä bänep täga nadäkta Pol ŋode iwetkuk; Jerusalem kuŋkaŋ Juda äma iŋamiken man ŋo äneŋi yäkta täga nadäwiwä, eruk näk uken kuŋkaŋ api nadäŋ gamet yäk.  
\v 10 Yäwänä Poltä yäŋkuk; Ude nämo yäk. Sisa täŋo man nadäwani yot uku itat ŋobayäŋ yäk. Unita yot ŋokengän uyaku näkŋo man nadäwen yäk. Nadätan u, näk Juda äbotken imaka waki kubä nämo pewa ahäŋkuk yäk.  
\v 11 Täŋ, imaka waki kubä unita kaŋ kumba yäŋ yäŋpäŋ täŋpero täŋpäwä, täga api nutpewä kumbet. Täŋpäkaŋ man yäk täkaŋ u bureni nämo täŋpäwä u keri terak äma kubätä täga naniŋ kirenaŋi nämo. Unita äma ärowaninin Sisatä ini-tägän näkŋo man u kaŋ nadäwän yäk.   
\p
\v 12 Poltä ude yäwänä, eruk Festus äyäŋutpäŋ täŋkentäkiye-kät man yäŋpäŋ-nadäk täŋpäŋ Pol äneŋi iwetkuk; Gäk Sisa kaŋ käwa yäŋ yäyan unita eruk, Sisaken kaŋ ku! yäk.   
\s1 Festustä Polta Agripa iwet yabäŋkuk  
\p
\v 13 Kepma ätu täreŋirän Juda täŋo intäjukun äma wäpi Agripa, wanori Benike-kät Festus iniŋ oretdayäŋ Sisaria äbumän.  
\v 14  \x * \xo 25:14 \xt Apos 24:27\x* Sisaria päbä kepma mäyap u itta nadäŋkumäno unita kadäni kubä bok itkaŋ Festustä Agripa Pol täŋo biŋam ŋode iwetkuk; Äma kubä bian Felikstä komi yotken teŋkuko pen itak yäk.  
\v 15 Kadäni Jerusalem itkuro ugän bämop äma intäjukun täŋpani-kät Juda äma ekäni ekäni unitä näkä U waki täŋpani yäŋ nadäŋpäŋ komi äma yäwet-pewän kaŋ urä kumbän yäŋ nadäŋkaŋ äma uterak man mebäri mebäri peŋpäŋ näwetkuŋ yäk.  
\v 16 Upäŋkaŋ näkä kowata ŋode yäwetkut yäk. Rom äma nintä äma kubä jop nadäŋ utpewä kumäkta kädet kubä nämo pätak yäŋ yäwetkut. Äma kubä manken ireko uwä äma manken teneŋo ukät itpäŋ mebäri jideta teneŋo unita kowat yäwän täŋpäŋ kawän bureni täŋpäkaŋ uyaku täga täne yäŋ yäwetkut yäk.  
\v 17 Unita yäŋpäŋ näkä Sisaria äbäŋira äma ŋo näwat yäpmäŋ äbuŋ yäk. Äbäwä kadäni käroŋi nämo itkumäŋ. Nämo, äbä patkumäŋo yäŋewänä tami man nadäwani yotken kuŋpäŋ Pol imagut yäpmäŋ äbäkta yäŋkut.  
\v 18 Äma manken teŋkuŋo u penta itkaŋ ŋode nadäŋkut; Kädet wakiinik kubä täŋkuko unita käwep yäneŋ yäŋ nadäŋkuropäŋ nämo yäk.  
\v 19  \x * \xo 25:19 \xt Apos 18:15\x* Judatä iniken baga man irepmit-irepmit ba äma kubä wäpi Jesu uterak bok wohutpäŋ manken teŋkuŋ. Äma Jesu u kumbuk yäŋ yäwäkaŋ Poltä äma u kodak itak yäŋ yäŋkuk.  
\v 20  \x * \xo 25:20 \xt Apos 25:9\x* Yäŋirä näk kädet udewani täŋo mebäri nadäwa yäkŋat täŋpa waŋkuŋ yäk. Unita Pol ŋode iwet yabäŋkut; Jerusalem kuŋkaŋ man epän u kaŋ täna yäŋ nadätan? yäŋ iwetkut.  
\v 21 Iwerira Poltä yäŋkuk; Nämo, Sisatä ini-tägän näkŋo man kaŋ nadäwän yäŋ yäŋkuk. Ude yäwänpäŋ komi yotken ugän tewa irirän, eruk kädet kubä kaŋ-ahäŋkaŋ Sisaken kaŋ kwän yäŋ nadäŋkut yäk.   
\p
\v 22 Yäŋirän Agripatä man u nadäŋpäŋ Festus iwetkuk; Näkŋa-tägän äma u meni jinomken nadäwayäŋ yäk. Yäŋirän Festustä iwetkuk; Kwep kaŋ nadä yäk.   
\p
\v 23  \x * \xo 25:23 \xt Mat 10:18; Mak 13:9\x* Eruk, tamiwä Agripa-kät wanori Benike äma ärowani täŋo tek wädäwän ärowäkaŋ komi äma täŋo intäjukun ämakät Sisaria nanik äma ekäni ekäni-kät penta kumaŋ man nadäwani yot gänaŋ äroŋkuŋ. Äroŋpäŋ Festustä komi ämaniye yäwerän Pol imagut yäpmäŋ äbuŋ.  
\v 24  \x * \xo 25:24 \xt Apos 25:2,7; Apos 22:22\x* Imagut yäpmäŋ abäkaŋ Festustä ŋode yäŋkuk; Äma ärowani Agripa, ba äma ekäni ekäni in kuduptagän itkamäŋ ŋo, äma ŋonita kawut! Juda ämawebe ŋo irani, ba Jerusalem naniktä äma ŋopäŋ manken tenayäŋ ŋode yäŋkuŋ; Äma u utpewi kaŋ kumbän! yäk. Itkaŋ ärowani kudän wari täŋpek yäŋ näwet täŋkuŋ.  
\v 25 Ude yäk täŋirä näkä äma ŋonitä kumäkta waki kubä nämo kaŋ-ahäk täŋkut yäk. Ini-tägän intäjukun ämanin Sisatä näkŋo man kaŋ nadäwän yäŋ yäŋpewän ude kaŋ täŋpayäŋ nadäŋkut.  
\v 26 Upäŋkaŋ Äma ärowaninin Sisatä äma ŋonitäŋo mebäri nadäkta manbiŋam bureni jide kaŋ kudän täŋpäŋ pewa kuneŋ? Nadäwa nämo tumbuŋo unita äma ärowani Agripa gäk, ba äma ekäni ekäni ätu itkaŋ ŋo in iŋamjin-ken teyat yäk. Intä käwep täŋkentäŋ namiŋpäŋ man täga kubä pewä ahäwäkaŋ upäŋ manbiŋam terak kaŋ kudän täwa!  
\v 27 Täŋpäkaŋ näkä äma komi yotken irani kubä Sisaken tewä kukta mebäri unita manken teŋ yäŋ siwoŋi nämo kudän täŋpäŋ bok pewa kuneŋo uwä siwoŋi nämo yäk.   
\c 26  
\s1 Pol Agripa iŋamiken itkuk  
\p
\v 1 Täŋpäŋ Agripatä Pol iwetkuk; Eruk, man täga yäwayäŋ yäk. Yäwänä Poltä keri yäpmäŋ akuŋpäŋ man ŋode yäŋahäŋkuk;  
\v 2 Intäjukun äma Agripa, näk Juda ämatä bäräpi näkä terak peŋo unita kowata ŋode yäwayäŋ; Gäk iŋamka-ken man yäŋahäkta itat ŋonita tägagämän kubä nadätat yäk.  
\v 3 Gäk Juda äma nintäŋo täktäknin u kudup nadätan. Ba imaka unita yäŋ-täŋkärakŋeŋ yäŋawät täkamäŋ unita imaka nadätan. Unita ude itkaŋ nadäŋ namiŋiri man ŋo yäwayäŋ.   
\p
\v 4 Juda ämawebe kuduptagän näkŋo irit kuŋat-kuŋat unitäŋo mebäri nadäkaŋ yäk. Näk Tasus ahäŋpäŋ itpäŋ tägaŋkaŋ eruk mäden Jerusalem kuŋkuro u nadäkaŋ yäk.  
\v 5  \x * \xo 26:5 \xt Plp 3:5-6\x* Näka nadäŋ morekaŋ unita ini gäwetnayäŋ nadäŋpäŋä ŋode täga gäwerirä nadäwayäŋ; Näk gubaŋi-ken Parisi äma ude itkaŋ unitäŋo täktäki kudup iwarän täŋkut yäk. Gäk nadätan, Juda äbot ätu täŋo baga man u pidämi bumik upäŋkaŋ Parisi äma täŋo baga man iwaräntäkta pipiri kubä täŋpen yäk.  
\v 6  \x * \xo 26:6 \xt Apos 23:6, 28:20\x* Täŋpäkaŋ näk apiŋo manken nepmaŋpä itat ŋo. Manken itat ŋonitäŋo mebäri ŋode; Näk Anututä bian äbekniye oraniye imaka kubä täŋ yämayäŋ yäŋkuko unita nadäkinik täŋpäŋ itsämäk täyat.  
\v 7 Imaka Anututä yäŋkehärom täwani unitäŋo bureni ahäŋirän kakta Isrel äma äbot 12 ude yäpmäŋ daniwanitä ehutpäŋ kepma bipani Anutu iniŋ oretoret täk täkaŋ yäk. Äma ärowanina, imaka bureni unita näk imaka, nadäkinik täk täyat. Mebäri unitagän Juda ämatä manken ŋo nämagut yäpmäŋ kuŋatkaŋ yäk.  
\v 8 Unita in ätu imata Anututä äma kumbani-ken nanik täga nämo yäwän kikŋutneŋ yäŋ nadäk täkaŋ?   
\p
\v 9  \x * \xo 26:9 \xt Apos 8:3\x* Intä nadäk täkaŋ, näk bian udegän Jesu Nasaret nanik u wäpi biŋam kädet mebäri mebäri terak kaŋ täŋpa wawut yäŋ yäŋpäŋ-nadäk täŋkuronik.  
\v 10 Kädet ude-ude u Jerusalem kome täk täŋkut. Bämop äma intäjukun täŋpanitä nadäŋ namiŋirä Anutu täŋo kudupi ämawebe mäyap komi yotken yepmak täŋira äma ekäni ekänitä kaŋ kumbut yäŋ yäŋirä näk imaka, täŋkentäŋpäŋ udegän yäk täŋkut yäk.  
\v 11 Ba kadäni mäyap käbeyä yot komeni komeni it yäpmäŋ kukaŋ-ken äroŋtäŋ kuŋpäŋ ämawebe mäyap yepmäŋitpäŋ däpmäk täŋkuronik. Ude täŋpewa Jesuta mäde ut imiŋpäŋ yäŋärok man iwerut yäŋpäŋ, ba bänepna wakiinik täŋpäpäŋ yotpärare banban it yäpmäŋ kukaŋ-ken u kuŋpäŋ ämawebe yabäŋ ahäŋpäŋ däpmäk täŋkuronik.   
\p
\v 12 Ude yäŋpäŋ Poltä äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk; Unita kadäni kubäta bämop äma intäjukun täŋpanitä nadäŋ namiŋpäŋ iniken wäpi terak nepmaŋpä yäpmäŋ Damaskus yotpärare-ken kuŋkut.  
\v 13 Äma ärowanina, Damaskus kuŋtäyiwa kädet miŋin kepma bämopi-ken peŋyäŋek pähap kubä kunum gänaŋ naniktä näk ba notnayetä itkumäŋ-ken u peŋyäŋeŋkuk. Peŋyäŋek unitäŋo peŋyäŋekitä edap täŋo peŋyäŋeki irepmitkuk.  
\v 14 Peŋyäŋek täŋo kehärominitä nidäpmäŋ-pewän kumän-tagän kome terak maŋ patkumäŋ. Maŋ patkaŋ Hibru man terak äma kubätä ŋode näwet yabäŋkuk; Sol, Sol, gäk imata komi namitan? Gäk näk närepmitta pipiri täk täyan yäk.   
\p
\v 15 Ude nadäŋpäŋ näkä yäŋkut; Ekäni, gäk netä? Yäwawä Ekänitä yäŋkuk; Näk Jesu, komi namik täyan ubayäŋ yäk.  
\v 16 Ude täk täyan upäŋkaŋ aku! yäŋ näwetkuk. Jop nämo ahäŋ gamitat. Epän ämana ude kuŋarenta iwoyäŋpäŋ ganiŋ kirewayäŋ ahäŋ gamitat yäk. Unita kuŋkaŋ imaka gäwoŋäretat ŋo, ba kämi gäwoŋärewayäŋ täyat unitäŋo biŋam api yäwettäŋ kwen yäŋ näwetkuk.  
\v 17 Näk jop gabäŋ äwaräkuk täŋira gäkŋa äbotken nanik ba äbot ätutä gäka waki kubä täga nämo api täŋ gamineŋ.  
\v 18  \x * \xo 26:18 \xt Ais 35:5; Ais 42:7,16; Efe 2:2; Kol 1:13; Apos 20:32\x* Ude näwetpäŋ ŋode näwetgän täŋkuk; Näk epän ŋode täŋpenta ganiŋ kiretat yäk. Kuŋkaŋ ämawebe täŋo bänepi täŋpidäm taŋpäŋ yepmaŋpi bipmäŋ urani mäde ut imiŋpäŋ bänepi sukureŋpeŋ peŋyäŋek-kengän api ämneŋ yäk. Ba äma waki Satan täŋo kehäromi peŋpäŋ Anutu näk-kengän api ämneŋ. Ude täŋirä näkä unitäŋo momini peŋ yämiŋira ämawebe ätu näka nadäkinik täŋpäŋ kudupi äworewani u yäpurärätpäŋ ukät penta api itneŋ yäŋ näwetkuk.   
\s1 Pol epäni täŋo manbiŋam yäwetkuk  
\p
\v 19 Poltä ude yäŋpäŋ ŋode yäkgän täŋkuk; Äma ärowani Agripa, gäk nadätan? Näk kunum gänaŋ nanik imaka kaŋkuro unitäŋo man nadäŋ äwaräkuk nämo täŋkut yäk. Nämoinik!  
\v 20  \x * \xo 26:20 \xt Mat 3:8\x* Imaka u kaŋkuro unitäŋo biŋam Damaskus nanik jukun yäwet ahäŋkaŋ Jerusalem ämawebe ba Judia kome päke u yäwet ahäŋkut yäk. Ba guŋ äbotken imaka, yäwet ahäŋkut. Man ŋode upäŋ yäwet ahäŋtäŋ kuŋatkut; In bänepjin sukureŋpäŋ Anututa nadäkinik täŋ imineŋ. Täŋkaŋ bänepjin bureni sukurekamäŋ yäŋ yäwoŋärekta kädet tägatäga täŋpeŋ kuŋat täkot.  
\v 21  \x * \xo 26:21 \xt Apos 21:30-31\x* Man ude-ude upäŋ yäŋahäŋtäŋ kuŋattäyiwa Juda naniktä kudupi yotken nabäŋ ahäŋpäŋ nepmäŋitpäŋ nutnayäŋ täŋkuŋ.  
\v 22 Upäŋkaŋ Anututä täŋkentäŋ namiŋirän säkgämän it yäpmäŋ äbätat. Unita apiŋo ŋo itpäŋ äma jopi ba äma ekäni ekäni in bämopjin-ken itkaŋ imaka kaŋkuro u yäŋahäŋpäŋ täwetat yäk. Man inigän kubäpäŋ nämo yäŋahätat. Man ŋo bian, profet ba Mosestä imaka ude api ahäwek yäŋ yäŋahäwani ugänpäŋ yäŋahätat.  
\v 23  \x * \xo 26:23 \xt Luk 24:44-47; 1Ko 15:20\x* Uwä ŋode yäŋkuŋ; Äma Anututä ämawebeniye täŋkentäkta bian iwoyäwani u komi nadäŋpäŋ api kumbeko upäŋkaŋ kumbani-ken naniktä intäjukun akwani ude api irek yäŋ yäŋkuŋ. Täŋkaŋ Isrel ämawebe-ken ba guŋ äbotken unitä Anutu täŋo peŋyäŋek täŋo biŋami api yäŋahäŋpäŋ yäwerek. Moseskät profet bianitä ude yäŋkuŋ.   
\s1 Poltä Agripa nadäkinik täkta man iwetkuk  
\p
\v 24 Pol man pen yäŋ irirän Festustä nadäwän waŋtäko man kehäromi ŋode yäŋkuk; Pol gäk täŋguŋ taŋkaŋ ba yäŋ itan? Gäk nadäk-nadäk epän mäyap täk täyan unita nadäk-nadäkka peŋ awähurirän guŋ man yäŋ itan!  
\v 25 Yäwänä Poltä iwetkuk; Äma ekäni Festus, näk nämo täŋguŋ täyat yäk. Näk nadäk-nadäkna irirän man bureni yäyat.  
\v 26  \x * \xo 26:26 \xt Jon 18:20\x* Eruk, intäjukun ämana Agripa! Gäk man ŋo yäŋira nadätan unita nämo umuntaŋpäŋ man täga gäwerayäŋ yäk. Gäk nadätan, imaka ŋo käbop nämo ahäŋkuk.  
\v 27 Unita Agripa, gäk profet täŋo man unita nadäkinik täyan ba nämo? Näk nadätat, gäk nadäkinik täyan.  
\v 28 Iweränä Agripatä Pol iwetkuk; Jide? Kadäni keräpi-tagän gäkä näk täga täŋpewi Jesuta nadäkinik täŋ imet?  
\v 29 Yäwänä Poltä kowata ŋode iwetkuk; Kadäni keräpi ba kadäni käroŋi unita näk nadäwätäk nämo täyat yäk. Näkä Anutu-ken yäŋapik man yäŋira gäk ba äbotkaye man ŋo nadäŋ itkaŋ ŋowä näkgän täga äworeneŋ. Täŋkaŋ yentä kuroŋna pädät täŋpäŋ nepmaŋkuŋo ŋonita nämo yäyat!   
\p
\v 30 Ude yäwänä eruk äma ärowani ukät ba gapman täŋo kaŋiwat epän äma u ba Benike ba äma itkuŋo u akuŋ-kireŋkuŋ.  
\v 31  \x * \xo 26:31 \xt Apos 23:29, 25:25\x* Akuŋ-kireŋpäŋ äpämaŋ yäman kuŋkuŋ. Äpämaŋ kuŋkaŋ ini-tägän näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; Äma ŋoken imaka waki kubä nämo yäk. Kumäkta ba komi yotken kukta bumik kubä nämo täŋkuk yäŋ yäŋkuŋ.  
\v 32  \x * \xo 26:32 \xt Apos 25:11\x* Täŋpäkaŋ Agripatä Festus ŋode iwetkuk; Gäk äma ŋo iniŋ kireŋpewi täga äpämaŋ kunaŋipäŋ ini Näk Sisatä näkŋo man api nadäwek yäŋ yäŋkuk yäk.   
\c 27  
\s1 Pol Rom kukta gäpe terak äroŋkuk  
\p
\v 1  \x * \xo 27:1 \xt Apos 25:12\x* Eruk, nin gäpe terak nipmaŋpä yäpmäŋ Itali komeken kukta tawaŋ peŋkuŋ. Ude täŋpäŋ Polkät äma komi yotken irani ätu bok komi äma täŋo intäjukun äma kubä wäpi Julius u keri terak yepmaŋkuŋ. Julius u Sisa Augustus täŋo komi äma tawaŋken nanik.  
\v 2  \x * \xo 27:2 \xt Apos 19:29\x* Ude täŋpäkaŋ eruk, Adramitium nanik täŋo gäpe kubä unitä Esia komeken, yotpärare täpuri täpuri gwägu pomi terak ittäŋ kukaŋ-ken u kukta yäwänä uterak äroŋkumäŋ. Täŋpäkaŋ Masedonia kome, Tesalonaika yotpärare-ken nanik äma kubä wäpi Aristakus u imaka, bok kuŋkumäŋ.  
\v 3  \x * \xo 27:3 \xt Apos 24:23\x* Kuŋtäkäna kome bipuk. Bipuko eruk yäŋeŋirän Sidon yotpärare-ken ahäŋpäŋ Juliustä Polta kädet täga kubä ŋode täŋ imiŋkuk; Pol iniŋ kireŋpewän noriye kome uken nanikken päŋku ketem ba imaka imaka yäpuk.  
\v 4 Ude täŋpänkaŋ eruk, Sidon peŋpeŋ kunayäŋ täŋitna mänit taŋi piäŋirän gäpetä kukta täŋburut täna waŋtäko Saiprus järapi käda, mänit taŋi nämo piäŋkuk käda u äyäŋutkumäŋ.  
\v 5 Ude täŋkaŋ kumaŋ Silisia ba Pamfilia dubini-ken gwägu weŋpeŋ Lisia kome Maira yotpärare-ken ahäŋkumäŋ.  
\v 6 Kome uken komi äma täŋo intäjukun ämatä Aleksadria nanik gäpe kubä Itali kwayäŋ täŋirän kaŋpäŋ nadäŋpäŋä nin yäŋnikŋat yäpmäŋ u gänaŋ äroŋkuk.   
\p
\v 7 Täŋpänkaŋ kuŋkumäŋ. Mänit kehäromi kunayäŋ täŋkumäŋ käda piäŋkuko unita kwikinik kwikinik kuŋitna kepma ätu täreŋkuk. Gäpe täŋo epän äma komi pähap kubä täŋ yäpmäŋ kuŋtäko eruk, Nidas yotpärare dubin ahäŋitna, ätukät kukta mänittä kädet u ukät-pipiŋkuk. Unita äyäŋutpeŋ kumaŋ Krit kome uruŋi käda Salmone yotpärare ukädagän äyäŋutpäŋ Krit mädeni käda kuŋkumäŋ.  
\v 8 Gäpe täŋo epän ämatä komi epän pähap kubä udegän täŋtäko eruk kumaŋ Krit mädeni käda Lasea yotpärare dubini-ken kome kubä wäpi Kome Täga uken ahäŋkumäŋ.   
\p
\v 9 Pipiri täŋtäŋ äbumäŋo unita kepma mäyap jop täreŋirä gwägu tokät-tokät kadäni keräp taŋkuk unita gwägu terak kuŋatnaŋi nämo. Gwägu wakiinik api täŋpek yäŋ nadäŋpäŋ Poltä ŋode yäwetkuk;  
\v 10  \x * \xo 27:10 \xt Apos 27:22\x* Notnaye, in nadäwut! Näk nadätat, kadäni ŋodeta kunayäŋ täkamäŋ uwä gwägu terak bäräpi wakiinik api kaŋ-ahäne yäk. Tuŋum pena paorit ba äma ninin imaka, paotne yäk.  
\v 11 Ude yäwänä komi äma täŋo intäjukun ämatä Pol täŋo man nämo nadäŋ imiŋkuk. Gäpe mähemi ukät gäpe täŋo watä äma unitäŋo nadäk ugän iwatkuk.  
\v 12 Täŋpäkaŋ iwän mänit taŋi kadäni-ken gäpetä Lasea kome uken täga itnaŋi nämo bumik unita gäpe terak äma mäyap itkuŋo unitä kome u peŋpäŋ ehutpeŋ Finiks yotpärare kukta yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ. Finiks yotpärare uwä Krit kome täŋo bure käda, pom täpuri täpuritä mänit kädet itpipiwani unita u kukta nadäŋkuŋ.   
\s1 Mänit pähap kubä piäŋkuk  
\p
\v 13 Eruk mänit bure käda äbuk. Mänit uwä kehäromi-inik nämo unita kome yäŋkuŋ-ken u täga kune yäŋ nadäŋpäŋ eruk gäpe yen topuŋo uwä piräreŋpäŋ Krit gägäni kädagän kuŋkumäŋ.  
\v 14 Upäŋkaŋ kuŋtäkäna mänit kehäromi kubä wäpi Käpmäk Käda Mänit unitä käpmäk käda äbuk.  
\v 15 Äbä piäŋ-iwat-pewän gäpe siwoŋgän kunayäŋ nadäŋkumäŋo ude täga nämo kuŋkuk. Uruŋ käda kuŋkuk. Siwoŋi kukta täŋburut tawä waŋtäko gäpeta watä epän peŋpäŋ jop irirä mänittä täŋyäkŋat yäpmäŋ kuŋkuk.  
\v 16-17 Täŋyäkŋat yäpmäŋ kumaŋ gwägu bämopi-ken kome täpuri kubä wäpi Kauda u bure kädagän kuŋkumäŋ. Kome unitä mänit kädet itpipiŋirän eruk gäpe täpuri gäpe taŋitä bok wädäŋ yäpmäŋ kuŋarani u wädäŋ pewä äbäkta pipiri pähap kubä täŋkä eruk wädäŋpena äbänä gäpe täŋo epän ämatä wädäŋ päbä gäpe taŋi terak punin topuŋ. Ude täŋkaŋ gäpe taŋitä imärek yäŋpäŋ yen ätu topmäŋ täpäneŋkuŋ. Ba gäpetä Afrika kome dubin mobä jiraŋ ume gänaŋ käbop itkuŋo uterak däpän yewäpäŋ irek yäŋ nadäŋpäŋ umuntaŋkuŋ. Unita gäpe täŋo tek wädäŋpewä äpäŋirän mänit täŋo gärip terak kuŋkumäŋ.  
\v 18 Kuŋtäkäna kome bipuk. Bipuko yäŋeŋirän mänit pähap piäŋpewän gwägu wakiinik tokärirän eruk, gäpe täŋo epän ämatä tuŋum ätu butuŋpäŋ gwägu gänaŋ ureŋ täŋpä äpmoŋkuŋ.  
\v 19 Äneŋi kuŋitna kome bipuko yäŋeŋirän epän ämatä gäpetä iniken tuŋum tuŋum butuŋpäŋ ureŋ täŋpä gwägu gänaŋ äpmoŋkuŋ.  
\v 20 Kepma bipani mäyap kome dapuri ba guk täga nämo yabäŋkumäŋ. Mänit pähap unitä piäŋkaŋ nin yäpmäŋpäŋ ŋo peŋpeŋ täŋkuk. Ude täŋtäyon ŋode nadäŋkumäŋ; Nin ŋode täkamäŋ ŋowä kuduptagän paotnayäŋ yäŋ nadäŋkumäŋ.   
\p
\v 21 Ude täŋkaŋ kepma mäyapta ämatä ketem nämo naŋkuŋo unita mäden, eruk Poltä äma päke itkuŋo u bämopi-ken aku itpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, in näkŋo man iwatpäŋ Krit kome nämo peŋpeŋ äbumäŋ yäwänäku bäräpi ŋode nämo kaŋ-ahäkäne yäk. Ba imaka tuŋum tuŋum ŋode nämo ureŋ täna äpmokäneŋ yäk.  
\v 22  \x * \xo 27:22 \xt Apos 27:10,31\x* Upäŋkaŋ näk ŋode täwetat; In bänep pidäm nadäkot yäk. Imata, äma notninpak kubä nämo api pena datneŋ yäk. Gäpe-tägän api wawek yäk.  
\v 23 Näk Anutu bureni täŋo äbotken nanik. U iniŋoret täyat yäk. Anutu unitäŋo aŋeronitä bipani ahäŋ namiŋpäŋ ŋode näwerak;  
\v 24  \x * \xo 27:24 \xt Apos 23:11\x* Pol, gäk nämo umuntäwen yäk. Gäkä Sisa iŋamiken kukta imaka kubätä kädet täga nämo api täŋpipiwek yäk. Anututä nadäŋ gamiŋpäŋ äma gäpe terak itkaŋ ŋo kumän gäk ketka terak ganiŋ kiretak yäk. Unita kubä täga nämo api pewi darek yäk.  
\v 25 Aŋerotä man ude näwerako unita notnaye, bänep oretoret pähap nadäkot! Näk Anututa nadäkinik ŋode täyat; Imaka näwerako udegän api täŋpek.  
\v 26  \x * \xo 27:26 \xt Apos 28:1\x* Upäŋkaŋ jop iritna mänittä piäŋpewän gäpe kome täpuri kubä gwägu bämopi-ken u gägäni-ken päŋku api waŋpäŋ irek yäk.   
\p
\v 27 Eruk kepma 14 ude täreŋirän bipani uken mänit taŋitä piäŋpewän gwägu taŋi wäpi Mediterenian u bämopi-ken oraŋtäŋ kuŋatkumäŋ. Eruk, bipani bämop keräp taŋirän gäpe täŋo epän ämatä gäpe gägäni-ken käwep äbätak yäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 28 Ude nadäŋpäŋ gwägu käroŋini kaŋpäŋ nadäkta yen pewä äpmoŋkuk. Ude täŋpäŋ kaŋkuŋ; Gwägu täŋo käroŋini 40 mitas ude. Eruk ätukät kuŋpäŋä yen äneŋi pewä äpmoŋpänä gwägu täŋo käroŋini 30 mitas ude kaŋkuŋ.  
\v 29 Ude kaŋpäŋ gäpetä päŋku mobä terak yäput wekwek yäŋpäŋ umuntaŋkuŋ. Unita gäpe iŋit täpänewani yaräbok-yaräbok tewä äpmoŋkuŋ. Ude täŋkaŋ kome bäräŋeŋ yäŋewän yäŋ yäŋkaŋ yäŋapik epän täŋkuŋ.  
\v 30 Täŋpäkaŋ gäpe täŋo epän äma ätu gäpe peŋpeŋ kuna yäŋpäŋ gäpe täpuri ukeŋo pewä äpmoŋkuk. Täŋkaŋ gäpe iŋit täpänewani ätu pewä äpmokaŋ yäŋ nadäwut yäŋkaŋ jop ude täŋ-nikŋatkuŋ.  
\v 31  \x * \xo 27:31 \xt Apos 27:22\x* Täŋirä yabäŋpäŋ Poltä komi ämakät intäjukun ämani ŋode yäwetkuk; Äma ŋo gäpe terak bok nämo itnero uwä in kumän-tagän täga paotneŋ! yäk.  
\v 32 Ude yäwänä komi ämatä gäpe täpuri täŋo yen madäŋ täkŋeŋpewä gwägu terak maŋirän oraŋ yäpmäŋ kuŋkuk.   
\p
\v 33 Eruk, kome nämo yäŋeŋirän äma gäpe terak itkuŋo unitä ketem naŋput yäŋpäŋ Poltä man ŋode yäwetkuk; Kadäni käroŋi säkgämän nämo it yäpmäŋ äbäŋkaŋ ketem nämo naŋkuŋ yäk. Nakta jop kepma bipani 14 ude iraŋ yäk.  
\v 34  \x * \xo 27:34 \xt Mat 10:30\x* Unita ŋode peŋ täwetat; Ketem ätu naŋpäŋ täpänewut yäk. Nadäkaŋ? In kubätä jibi täpuri kubä nämoinik yäpayäŋ yäk. In kumän-tagän täga itnayäŋ.  
\v 35  \x * \xo 27:35 \xt Mat 15:36; 1Ti 4:4-5\x* Ude yäŋpäŋ käräga kubä yäpmäŋpäŋ äma itkuŋo u iŋamiken Anutu bänep täga man iwetkaŋ tokätpäŋ naŋkuk.  
\v 36 Ude täŋirän äma päke u, unita nadäwä tägawäpäŋ ketem ätu udegän yäpmäŋpäŋ naŋkuŋ.  
\v 37 Täŋpäkaŋ äma gäpe terak itkumäŋo u 276 ude.  
\v 38 Ketem naŋpä tägawäpäŋ eruk gäpetä pidäm tawän yäŋpäŋ ketem yäk ätu itkuŋo u gwägu gänaŋ ureŋ täŋpä kuŋkuŋ.   
\s1 Gäpe waŋkuk  
\p
\v 39 Eruk yäŋeŋirän gäpe täŋo epän ämatä kome gwägu gägäni-ken u kaŋkuŋo upäŋkaŋ kome udeken yäŋ nämo nadäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ kome kubä gäpetä täga äronaŋi bumik kaŋpäŋ gäpe u täga käwep yäpmäŋ päŋku pene yäŋ nadäŋkuŋ.  
\v 40 Ude nadäŋpäŋ gäpe iŋit täpänewani täŋo yeni madäŋpäŋ gwägu gänaŋ ugän peŋkaŋ yen gäpe iŋit iwarani täŋkehärom takta topuŋo u imaka, madäŋ täkŋeŋkuŋ. Ude täŋkaŋ gäpe täŋo tek äneŋi piräreŋkuŋ. Ude täŋpena mänittä piäŋpewän gäpe gwägu gägäni-ken kwän yäŋ nadäŋkaŋ täŋkuŋ.  
\v 41 Ude täŋpäkaŋ upäŋkaŋ gäpe kuŋkä gägäni-ken nämo ahäŋkaŋ mobä jiraŋ ume gänaŋ käbop itkuŋo uterak päŋku däpän yewäpäŋ itkuk, täga kunaŋi nämo. Täŋirän gwägu tokätpäŋ gäpe mädeni däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋkuŋ.   
\p
\v 42 Ude täŋirän komi ämatä äma komi yotken irani unitä akumaŋ paotpeŋ kuneŋ yäŋ nadäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpmäkta nadäŋkuŋ.  
\v 43 Upäŋkaŋ intäjukun ämani Julius unitä Poltä paotta bitnäŋpäŋ yäniŋ bitnäŋkuk. Yäniŋ bitnäŋpäŋ yäwetkuk; Äma gwägu oraŋpäŋ nadäwani uwä gwägu gänaŋ intäjukun tubäpeŋpeŋ kukŋi udude kaŋ kut yäk.  
\v 44  \x * \xo 27:44 \xt Apos 27:22-25\x* Täŋirä ätuwä gäpe täŋo päya kujat moräk-moräk itkaŋ ŋo yäpmäŋkaŋ gwägu gänaŋ tubäpeŋkaŋ uterak kukŋi udude kaŋ kut yäk. Ude yäwänkaŋ Juliustä yäŋkuko udegän täŋpeŋ kukŋi udude kuŋ moreŋkumäŋ. Täŋpäkaŋ notninpak kubä nämo tena datkuk.   
\c 28  
\nb
\v 1 Eruk gägäni-ken udude kudup säkgämän ahäŋ moreŋpäŋ ŋode kaŋpäŋ nadäŋkumäŋ; Ŋo gwägu bämopi-ken kome täpuri wäpi Malta.\fig Pol Rom kwa yäŋkaŋ gäpe terak kädet ŋode kuŋatkuk|alt="Pol followed this path to go to Rome (MAP)" src="Paul Journey - Rom.jpg" size="col" loc="Mid ch 27 or 28 - Full page Landscape" ref="Apos 28:1" \fig*  
\v 2  \x * \xo 28:2 \xt 2Ko 11:27\x* U iritna kome mähemtä säkgämän kubä täŋ nimiŋkuŋ. Iwän mänit bumta täŋirän kome mähemtä kädäp ijiŋpäŋ yäŋnikŋat päŋku nipmaŋpä äŋäriŋpäŋ kom taŋkumäŋ.  
\v 3 Täŋkaŋ Poltä kädäp ätukät yäpmäŋ päbä pewän ijiŋkuŋ. Kädäp yäpmäŋ äbuko u gänaŋ gämok kubä parirän nämo kaŋkaŋ pewän jiwäkaŋ komi nadäŋpäŋä äbämaŋ päbä Pol keri-ken iŋgämän pewäpäŋ itkuk.  
\v 4 Täŋirän ämawebe u naniktä gämoktä Pol keri-ken iŋgämän pewäpäŋ irirän kaŋpäŋ ini-tägän näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; U kawut! yäk. Äma ŋowä äma däpani käwep! Gwägu gänaŋ nämo kumako unita anutunin Yäpmäŋ Daniwanitä nämo kaŋ-korewayäŋ yäk.  
\v 5  \x * \xo 28:5 \xt Mak 16:18\x* Upäŋkaŋ Poltä gämok u kwarut maŋpän kädäp gänaŋ äpmoŋpänkaŋ käyäm ba bäräpi kubä nämo ahäŋ imiŋkuk.  
\v 6 Ämawebe Pol gupi maŋpän akwän käna yäŋkaŋ, ba kumäŋpäŋ maŋ parän käna yäŋkaŋ irä waŋkuŋ. Pol gupi-ken imaka kubä nämo ahäŋirän kadäni käroŋi irä wawäpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Ŋowä anutu kubä! yäk.   
\p
\v 7 Kome yotpärare itkuŋo u dubini-ken uwä kome täpuri itkuk. Kome uwä Malta täŋo watä intäjukun äma wäpi Publius unitäŋo. Äma unitä nimagut yäpmäŋ ini yotken päŋku nipmaŋpäŋ kepma yaräkubä udeta watä säkgämän it nimiŋkuk.  
\v 8 Täŋkaŋ Publius nani uwä käyäm pähap ŋode täŋkuk; Gup kädäp kädäp ba terak täkgän täŋkuk. Täŋirän Poltä dubini-ken kuŋpäŋä Anutu-ken yäŋapik man yäŋpäŋ keri gupi terak peŋirän uterakgän tägaŋkuk.  
\v 9 Ude täŋirän käyäm ikek kome u nanik ätutä biŋam u nadäŋpäŋ Pol-kengän äbäŋirä u imaka, yäpän tägawäpäŋ yepmak täŋkuk.  
\v 10 Täŋpäkaŋ kome u naniktä imaka imaka säkgämän täŋ nimik täŋkuŋ. Säkgämän täŋ nimiŋpäŋ kunayäŋ täŋitna kädetta imaka, täŋkentäŋ nimiŋkuŋ.   
\s1 Pol kuŋatkä Rom kome ahäŋkuk  
\p
\v 11 Kome ugän komepak yaräkubä ude itna tärewäpäŋ Aleksadria nanik gäpe kubä terak äroŋkumäŋ. Gäpe uwä kome ugän it yäpmäŋ kuŋirän mänit kadäni täreŋkuk. Gäpe u iŋami terak anutu jopi kubä wäpi Sus, unitäŋo nanaki yarä täŋo wäranitä itkumän.  
\v 12 Uterak äroŋpeŋ kumaŋ päŋku Sirakus yotpärare-ken ahäŋpäŋ kepma yaräkubä ude itkumäŋ.  
\v 13 Itna täreŋirän Sirakus peŋpeŋ kumaŋ yotpärare kubä wäpi Rekium u ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ patkumäŋo yäŋewänä mänit bure käda naniktä piäŋirän kome u peŋpeŋ kuŋkumäŋ. Kuŋtäŋgän kepma yaräkubä uken kome kubä wäpi Puteoli ahäŋkumäŋ.  
\v 14 Yotpärare uken äbot täŋpani ätu yabäŋ ahäŋkumäŋ. Yabäŋ ahänakaŋ ukät penta itta niwet yabäŋkuŋ. Täŋkaŋ kepma 7 ude ukät itkumäŋ. Itna täreŋirän yepmaŋpeŋ ninin kuroŋ kuŋkä eruk Rom yotpärare taŋi pähap u dubin ahäŋkumäŋ.  
\v 15 Rom nanik äbot täŋpani unitä ninta äbäkaŋ yäŋ biŋam nadäŋpäŋä kädet miŋin nibäŋpäŋ nimagutnayäŋ äbuŋ. Äbäŋpäŋ kome kubä wäpi Apius täŋo käbeyä bägup, ba Äma ban nanik yepmaŋpani yot yaräkubä itkuŋ-ken uken nibäŋ ahäŋkuŋ. Nibäŋ ahäwäkaŋ Poltä yabäŋpäŋ bänep oretoret pähap nadäŋpäŋ Anutu bänep täga man iwetkuk.  
\v 16  \x * \xo 28:16 \xt Apos 24:23\x* Eruk Rom yotpärare äronakaŋ Rom gapmantä Pol nadäŋ imiŋpäŋ yot inigän kubä iniŋ kireŋkaŋ komi äma kubä watäni irekta teŋkuk.   
\s1 Rom kome Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäŋkuk  
\p
\v 17  \x * \xo 28:17 \xt Apos 25:8\x* Eruk, Pol Rom kome ahäŋpäŋ kepma yaräkubä ude itkaŋ Juda täŋo äma ekäni ekänita yäŋpewän äbuŋ. Äbä käbeyä täŋ irirä man ŋode yäwetkuk; Notnaye, näk imaka waki kubä äbotniye täŋo wäpi yäpmäŋ äpäkta nämo täk täyat, ba äbekniye oraniye täŋo täktäk kädet u iwatta nämo yäjiwät tak täyat. Ude nämo täk täyat upäŋkaŋ Jerusalem komi yotken nepmaŋpä Rom gapman keri terak itkut.  
\v 18  \x * \xo 28:18 \xt Apos 26:31\x* Täŋpakaŋ Rom gapmantä näkŋo man u yäpmäŋ daniŋpäŋ kawänä näk imaka waki kubä kumäkta biŋam nämo täŋkut. Unita naniŋ kireŋpewän jop äpämaŋ kukta nadäŋkuŋ.  
\v 19  \x * \xo 28:19 \xt Apos 25:11\x* Upäŋkaŋ Juda naniktä man u utkuŋ. Unita jide täŋpet yäŋ nadäŋpäŋ ŋode yäŋkut; Sisatä ini näkŋo man yäpmäŋ daniŋpäŋ kaŋ kawän yäŋ yäŋkut. Täŋ, man uwä Juda notnaye manken yepmakta yäŋpäŋ nämo yäŋkut.  
\v 20  \x * \xo 28:20 \xt Apos 24:15; Apos 26:6-7\x* Eruk notnaye, mebäri imata ŋo äbätat yäŋ täwerayäŋ yäŋpäŋ inta yäŋpewa äbäkaŋ. Nadäkaŋ? Näk imaka u Isrel ämawebe nintä kakta itsämäŋpäŋ kuŋatkumäŋ unita nadäkinik täyat yäk. Mebäri unitagän yäŋpäŋ topmäk-topmäkken ŋo itat yäk.\fig Komi yotken äma keri topani|alt="For tying men's hands in prison" src="HK019B.jpg" size="span" loc="Close to verse" copy="Horace Knowles" ref="Apos 28:20" \fig*   
\p
\v 21 Yäwänä ŋode iwetkuŋ; Judia nanik äma ätutä gäka manbiŋam kubä nämo pewä yäpmäŋ äbuŋ. Ba Juda notniye kubätä gäka man waki kubä nämo päbä niwetkuk yäk.  
\v 22  \x * \xo 28:22 \xt Apos 24:14\x* Upäŋkaŋ gäkŋa u ba unita nadäk täyan u yäŋahäŋiri nadänayäŋ yäk. Imata, nin ŋode nadäkamäŋ; Juda äbot bämopnin-ken äbot kodaki ude ahäŋkuŋo unita ämawebe komeni komenitä yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat täk täkaŋ yäk.   
\p
\v 23 Ude yäŋpäŋ eruk käbeyä äneŋi täkta kepma kubä iwoyäŋkuŋ. Eruk kepma iwoyäŋkuŋ-ken uken ämawebe bumta yot Poltä itkuk-ken ugän äbä itkuŋ. Äbä iräkaŋ tamimaŋtä päŋku bipäda käroŋ päke uwä Poltä Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwet yäpmäŋ kuŋkuk. Jesuta nadäkinik täŋ imut yäŋpäŋ ehutpäŋ manbiŋam ätu Moses täŋo baga man ba man profettä kudän täwani nadäwä tumäkta uterak yäwetpäŋ yäwoŋäreŋkuk.  
\v 24 Yäŋirän äma ätutä nadäŋpäŋ Pol man siwoŋi yäyak yäŋ nadäŋkuŋ. Täŋ, ätutäwä unita nadäkinik nämo täŋ imiŋkuŋ.  
\v 25  \x * \xo 28:25 \xt Mat 13:14\x* Ude täŋpäŋ ini-tägän man wärät-wärät yäŋtäŋ kuŋkä akumaŋ kunayäŋ täŋkuŋ. Akumaŋ kunayäŋ täŋirä Poltä pengän ŋode yäwetkuk; Kudupi Munapiktä äbekjiye orajiyeta yäŋpäŋ profet Aisaia u meni terak man bureni ŋode yäŋahäŋkuk;   
\b  
\q1
\v 26  \qt Gäk ämawebe äbot uken kuŋkaŋ man ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwet;\qt*  
\q2 \qt Manbiŋam kadäni kadäni nadänayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ unitäŋo mebäri nämoinik api nadäwä tumneŋ.\qt*  
\q2 \qt Ba dapun käroŋ täŋ yäpmäŋ kunayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ imaka bureni kubä nämo api kaŋpäŋ nadäneŋ. \qt*   
\q1
\v 27  \qt Nämo, ämawebe uwä bänepi ukät-pipiwani unita jukuni pik täŋirä man nämo nadäk täkaŋ, ba dapuri imaka, täŋpipiŋkuŋ. \qt*  
\q2 \qt Ijiwä kwäpäŋ imaka u kaŋpäŋ mebärini kaŋpäŋ nadäwä tumbäpäŋ uyaku bänepi äyäŋutpeŋ näkken äbäŋirä näkä äneŋi yäpa tägakäneŋ. Upäŋkaŋ nämo!\qt* \rq Ais 6:9,10 \rq*   
\b  
\p
\v 28-29  \x * \xo 28:28-29 \xt Sam 67:2; Luk 3:6; Apos 13:46, 18:6\x* Poltä ude yäŋpäŋ ŋode yäkgän täŋkuk; Juda äma in, ket ŋode nadäwut; Anututä yäpätägak epän täŋkuko uwä guŋ äbotta biŋam täyak yäk. Unitä man u nadäŋpäŋ nadäkinik api täneŋ! yäk.   
\p
\v 30  \x * \xo 28:30 \xt Apos 28:16\x* Täŋpäkaŋ Rom kome uken Poltä yot kubäta gwäki peŋkaŋ pat täŋkuko ukengän it yäpmäŋ kuŋirän obaŋ yarä täŋkuk. Ude täŋkaŋ ämatä känayäŋ äbäŋirä yabäŋkaŋ äbäkotgän yäŋpäŋ yämagut täŋkuk.  
\v 31  \x * \xo 28:31 \xt Apos 28:23\x* Yämagut päbä yepmaŋpäŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unita, ba Ekäni Jesu Kristo täŋo manbiŋam u yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋit täŋkuk. Man u yäŋahäkta umun kubä nämo nadäŋkuk, ba äma kubätä nämo iniŋ bitnäŋkuk. Ugän.