\id 2TH - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h 2 Tesalonaika 
\toc2 2 Tesalonaika 
\toc1 2 Tesalonaika 
\mt1 2 Tesalonaika  
\mt2 Bäräpi ätu bänepi api äyäŋuranitä yabäŋ ahäk täkaŋ unitäŋo manbiŋam  
\c 1  
\p
\v 1  \x * \xo 1:1 \xt 1Te 1:1\x* Eruk notnaye, Silas kenta Timotitä täŋkentäŋ namänpäŋ näk Poltä man ŋo kudän täyat. Kudän täŋpäŋ äbot täŋpani Tesalonaika kome itkaŋ, Anutu Nan ba Ekäni Jesu Kristo-kät kowat kwasikorän täk täkaŋ, inta pewa äretak.  
\v 2  \x * \xo 1:2 \xt Rom 1:7\x* Anutu Nan ba Ekäni Jesu Kristo täŋo orakoraki ba bänep pidämtä intä terak äroton.   
\p
\v 3  \x * \xo 1:3 \xt 1Te 1:2-3; 2Te 2:13\x* Notnaye, kadäni kadäni yäŋapik epän täŋkaŋ bänepnintä peŋ niwerirän inta yäŋpäŋ oretoret man iwet täkamäŋ. Nadäkinikjin taŋi pähap tokŋeŋ ärok täyak, ba bämopjin-ken bänep iron kädet taŋi ahäŋ pat täyak, unita Anutu bänep täga man täga iwet täkamäŋ.  
\v 4  \x * \xo 1:4 \xt 2Ko 7:4; 1Te 2:19; Rev 1:9\x* Täŋpäkaŋ Anututa yäŋpäŋ in komi komi tamiŋirä gupjin komi butewaki terak itkaŋ nadäkinikjin nämo pewä putärewäpäŋ gwäk pimiŋpäŋ kuŋat täkaŋ. Unita intäŋo manbiŋam u nintä komeni komeni Anutu täŋo äbot täŋpani yäŋahäŋpäŋ yäwet täkamäŋ.   
\s1 Ekänitä äma yäpmäŋ danikta man  
\p
\v 5  \x * \xo 1:5 \xt Plp 1:28\x* Komi butewaki ahäŋ tamiŋirä kehärom taŋpäŋ it täkaŋ uwä ŋode niwoŋärek täyak; Anututä iniken kädet siwoŋi iwatpäŋ nadäŋirän bäräpi u ahäŋ tamik täkaŋ. Komi unitä inä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ kukta yäpän-siwoŋtaŋ tamik täyak. Täŋpäkaŋ Anutu täŋo kaŋiwat epän u täŋkehärom takta epäni täk täkaŋ.  
\v 6  \x * \xo 1:6 \xt Rom 12:19; Rev 18:6-7\x* Unita kämiwä Anututä kädet siwoŋi iwatpäŋ äma komi butewaki tamik täkaŋ u kowata komi butewaki udegän api yämek.  
\v 7  \x * \xo 1:7 \xt Mat 25:31; 1Te 3:13, 4:16\x* Upäŋkaŋ ämawebe komi butewaki nadäk täkaŋ inäwä, ninkät penta komi butewaki u api ketäreŋ nimek. Ketäreŋ nimayäŋ täyak u Ekäni Jesu-kät aŋeroniye äbot pähap-kät kunum gänaŋ naniktä äpnayäŋ täŋo kadäni ugän Anutu ini ude api täŋ nimek.   
\p
\v 8  \x * \xo 1:8 \xt Sam 79:6; Ais 66:15; Rom 2:8; 1Pi 4:17\x* Kadäni uken kädäp mebet ikek äpä äma Anututa täŋguŋtak täkaŋ ba Ekäninin Jesu täŋo Manbiŋam Täga u nadäŋ äwaräkuk täk täkaŋ uwä komi api yämek.  
\v 9  \x * \xo 1:9 \xt Ais 2:10,19,21\x* Kowata Anututä äma udewanita yämayäŋ täyak u kumäŋ-kumäŋ tärek-täreki nämo. Ba ini dubini-ken nanik ba kehäromini täŋo epmäget kudäniken yäwat kireŋpewän päŋku äneŋi äbäkta nämo, ukädagän api kuneŋ.  
\v 10  \x * \xo 1:10 \xt Kol 3:4; 1Te 3:13\x* Kadäni uken Jesutä wäpi biŋam yäpmäkta kwawak api ahäwek. Ahäŋirän iniken äboriye, ämawebe mani nadäŋpäŋ bänepi-ken peŋpeŋ kuŋarani unitä epmäget kudäni u kaŋpäŋ biŋam api yäŋ imineŋ. Täŋpäkaŋ inä mani biŋam täweritna nadäwä bureni täŋkuŋo unita penta api käneŋ.   
\p
\v 11  \x * \xo 1:11 \xt Kol 1:9; 1Te 1:2-3\x* Unita inta yäŋpäŋ kadäni kadäni Ekäniken yäŋapik man ŋode yäk täkamäŋ; Anutunintä kädet siwoŋi iwatta iwoyäŋkuko uterakgän itneŋta täŋpidäm taŋ tamiton. Täŋkaŋ iniken kehärominitä mehamtäŋ tamiŋirän imaka tägatäga täkta gäripi nadäk täkaŋ u täŋpäŋ irit kuŋat-kuŋatjinken nadäkinikjin täŋo epäni bureni u kaŋ kaŋ-ahäwut.  
\v 12  \x * \xo 1:12 \xt Ais 24:15; Mal 1:11\x* Ude täŋpäŋ irit kuŋat-kuŋatjintä Ekäninin Jesu täŋo wäpi biŋam oraŋ yäpmäŋ ärok täkot. Ude täŋpäŋ Jesu täŋo wäpi biŋam äroŋirän in udegän Jesu iŋamiken wäpjin biŋam ikek kaŋ irut. Wäpi biŋam uwä Anutunin ba Ekäninin Jesu Kristo unitäŋo iron.   
\c 2  
\s1 Anutu täŋo manta iwan api ahäwek  
\p
\v 1  \x * \xo 2:1 \xt 1Te 4:13-17\x* Notnaye, Ekäninin Jesu Kristo täŋo äbäkäbäk ba unitä nimagut yäpmäŋ päbä dubini-ken api nipmaŋpeko unitäŋo manbiŋam täwera nadäwut.  
\v 2 Äma ätutä ŋode api yäŋ-täkŋatneŋ; Munapiktä ŋode niwetak; Ekäni täŋo kadäni uku ahäŋkuk yäŋ api täwetneŋ. Ba meni-tägän jop api yäŋ-täkŋatneŋ. Ba man kudän terak Poltä kudän täk yäŋ api yäŋ-täkŋatneŋ. Ude yäŋ-täkŋarirä in täŋguŋ taŋpäŋ kwaiŋkaŋ bänepjin nämo pewä putärewek.  
\v 3  \x * \xo 2:3 \xt 1Ti 4:1; 1Jo 2:18, 4:3; Jon 17:12\x* Yäŋ-täkŋat man udewani täwerirä nämo nadäŋ yämineŋ. Ekäni täŋo kadäni keräp taŋirän pengänä Ekäni täŋo manta iwan pähap api ahäwek. Täŋkaŋ Peŋawäk Äma, geŋita biŋam täŋpani unitä kwawak api ahäwek.  
\v 4  \x * \xo 2:4 \xt Dan 11:36; Ese 28:2\x* Täŋpäŋ äma uwä imaka imaka ämatä anutu yäŋ iwetpäŋ yäniŋ oret täkaŋ u kudup yäpmäŋ päpä yepmaŋpäŋ ini wäpi api yäpmäŋ ärowek. Ude täŋkaŋ Anutu täŋo kudupi yot gänaŋ äro itpäŋ inita Näk Anutu yäŋ api yäwek.   
\p
\v 5 Täŋpäkaŋ näk inkät itkaŋ unita täwetkuro ukeŋo u nadäkaŋ ba nämo?  
\v 6 Kadäni ŋokengän ukät-pipik pätak u nadäkaŋ? U keweŋirän Peŋawäk Ämatä kadäni yäŋ imani-ken api ahäwek.  
\v 7 Täŋpäkaŋ apiŋo Peŋawäk Ämatä epän käbop käbop täk täyak. Ude täŋtäŋ kuŋattäyon ukät-pipik u keweŋirän Peŋawäk Äma u kwawak api ahäwek.  
\v 8  \x * \xo 2:8 \xt Jop 4:9; Ais 11:4; Rev 19:15\x* Kwawak ahäŋpäŋ irirän Jesutä äbäŋpäŋ meni woŋ piäŋ-iwat-pewän Peŋawäk Äma u kumäŋirän eruk Jesu täŋo peŋyäŋek ägonitä yäput pewän paot-inik api täŋpek.  
\v 9  \x * \xo 2:9 \xt Mat 24:13; Rev 13:11-13\x* Täŋpäkaŋ intäjukun, Peŋawäk Äma u nämo kumäŋirän Satantä kehäromi imänkaŋ Peŋawäk Äma u Näk näwarut yäŋ nadäŋpäŋä täŋyäkŋarani ba kudän kudupi mebäri mebäri api pewän ahäneŋ.  
\v 10 Ude täŋpäŋ ämawebe paot-paotta biŋam yäwani kädet waki mebäri mebäri terak api täŋyäkŋarek. Ämawebe uwä Anutu täŋo man bureni u nadäŋpäŋ iyap takta bitnäk täkaŋ unita api paotneŋ. Man bureni u nadäŋpäŋ iyaptak täŋkuŋ yäwänä man unitä täŋkentäŋ yämitek.  
\v 11  \x * \xo 2:11 \xt 2Ti 4:4\x* Upäŋkaŋ nämo! Man burenita nadäkinik nämo täk täkaŋ unita Anututä nadäk bureni nämo, iniŋ kireŋpewän nadäk-nadäki peŋ awähurirän jop manmanta nadäwä bureni api täneŋ.  
\v 12 Man burenita bitnäŋpäŋ imaka wakita gäripi nadäk täkaŋ unita ämawebe uwä kowata ahäŋ yämekta Anututä kädet ude uwä api peŋ yämek.   
\s1 Nadäŋ dämiŋpäŋ itkot  
\p
\v 13  \x * \xo 2:13 \xt 2Te 1:3; Jon 15:16; Efe 1:4; 1Te 4:7, 5:9\x* Täŋpäkaŋ notnaye, Ekänitä inta nadäŋ tamikinik täk täyak! Pengän-inik Anututä intä irit kehäromi kaŋ-ahäkta iwoyäŋkuko unita inta yäŋpäŋ Anutu bänep täga man kadäni kadäni iwet täkäna! Täŋpäkaŋ in irit kehäromi kaŋ-ahäkta iwoyäŋkuko uwä Munapiktä bänepjin täŋ-kodaktaŋ tamiŋirän Jesu täŋo manbiŋam burenita nadäkinik täŋpäŋ kuŋattäŋgän api kaŋ-ahäneŋ.  
\v 14 Täŋpäkaŋ Anututä in u kaŋ-ahäkta Jesu täŋo Manbiŋam Täga nintä täweritna nadäŋkuŋo uterak iwoyäŋpäŋ tepmaŋkuk. Bureni-inik, Ekäninin Jesu Kristotä wäpi biŋam ärowani yäpayäŋ täyak u in ukät penta itpäŋ kaŋ yäput yäŋpäŋ yäŋpäbä tepmaŋkuk.  
\v 15 Unita notnaye, in kadäni kadäni kehärom taŋpäŋ man, kudän terak ba menintä täwetpäŋ täwoŋärek täŋkumäŋo u kaŋ yäpmäŋ kuŋarut.   
\p
\v 16-17  \x * \xo 2:16-17 \xt 1Te 3:13\x* Täŋpäkaŋ Ekäninin Jesu Kristo ini, ba Nanin Anututä bänepjin täŋpidäm taŋpäŋ kehäromi tamiŋirän man ba epän bureni inken peŋkuko u pewä putärewektawä! Anututä nadäŋ nimikinik täŋpäŋ bänep ironi pähap uterak bänep pidäm, paot-paori nämo, pewän ahäŋ nimik täkaŋ. Täŋkaŋ nadäkiniknin täŋkehärom taŋirän imaka tägagämän kubä mät kaŋ-ahäne yäŋ bureni-inik nadäk täkamäŋ.   
\c 3  
\s1 Ekäniken kehäromi nimikta yäŋapik täkot  
\p
\v 1  \x * \xo 3:1 \xt 1Te 5:25\x* Eruk notnaye, ninta yäŋapik man yäk täkot. Ude täŋirä Ekäni täŋo mantä itpäŋ-nadäki nämo, inken ahäŋirän nadäwä ärowani täŋkuko udegän komeni komeni kaŋ kuŋ morewän.  
\v 2 Täŋpäkaŋ äma wakiwaki ba äma peŋawäk täŋpani unita yäŋpäŋ täŋkentäŋ nimikta Anutu-ken yäŋapik man yäŋ nimik täkot. Nadäkaŋ? Ämawebe ätutä Anututa nadäŋ imikinik nämo täk täkaŋ. Ämawebe udewanitä iwan täŋ nimik täkaŋ.   
\p
\v 3  \x * \xo 3:3 \xt 1Te 5:24\x* Upäŋkaŋ Ekänitä imaka u ba u täkta yäk täyak udegän täk täyak. Unita waki täŋo mähemitä in täŋpän waneŋo udeta bänepjin mehamtaŋ tamiŋpäŋ watä it tamik täyak.  
\v 4  \x * \xo 3:4 \xt 2Ko 7:16; Gal 5:10; 1Te 4:10\x* Ude täŋ tamik täyak unita inta nadäwätäk nämo täk täkamäŋ. Nämo, ŋode nadäk täkamäŋ; Man täwet täkamäŋ u buramik täkaŋ. U pen api buramiŋ yäpmäŋ kuneŋ yäŋ nadäk täkamäŋ.  
\v 5 Ekänitä ini nadäk siwoŋi täwetpäŋ täwoŋäreŋirän Anutu täŋo bänep iron terak kaŋ kuŋarut. Täŋpäŋ Kristotä komi bäräpi gänaŋ nämo kwitaŋkuko udegän gwäk pimiŋpäŋ kaŋ kuŋarut.   
\s1 Epän nämo täŋpeno uwä ketem nämo näŋpen  
\p
\v 6  \x * \xo 3:6 \xt Mat 18:17; Rom 16:17\x* Notniye, Ekäninin Jesu Kristo wäpi terak man kehäromi ŋode täwetna nadäwut; Äbot täŋpani ätutä epänta gaŋa taŋpäŋ jop kuŋat täkaŋ. Äma udewani man täwetpäŋ täwoŋäreŋkumäŋo u nämo buramik täkaŋ. Unita udewani-kät penta nämo kuŋatneŋ.  
\v 7  \x * \xo 3:7 \xt Plp 3:17; 1Te 1:6\x* Nämoinik! Nintä kädet täŋpäŋ-täwoŋärek täŋkumäŋo udegän kaŋ täŋput. Ninä inken jop nämo itkumäŋ.  
\v 8  \x * \xo 3:8 \xt 1Te 2:9\x* Nin inken ketem gwäki nämo, nämo naŋkumäŋ. Nämoinik. Ketem tuŋumta yäŋ-niwarani yäkaŋ, yäneŋ yäŋpäŋ tamimaŋ bipani ketnintä epän kädäp ikek täŋkä komi nadäŋkumäŋ.  
\v 9  \x * \xo 3:9 \xt 1Ko 9:4; 1Te 1:6\x* Täŋpäkaŋ ude täneta nämo yäŋ nimani. Ninä ketem inken nanik täga yäpnaŋipäŋ in kädet täga täŋpäŋ-täwoŋäreŋitna udegän kaŋ iwarut yäŋpäŋ ude täŋkumäŋ.  
\v 10  \x * \xo 3:10 \xt 1Te 4:11\x* Kädet täga unita inkät penta itkaŋ ŋode täwetkumäŋ; Äma kubätä epän nämo täŋpeko uwä, ketem nämo näŋpek.   
\p
\v 11  \x * \xo 3:11 \xt 1Ti 5:13\x* Täŋpäkaŋ inken naniktä man ŋode äbäŋirän nadäŋkumäŋ; Äma ätu uwä epän peŋpäŋ käroŋ-käroŋ kuŋatkaŋ yot äroŋkaŋ-äpäk täŋtäŋ kuŋat täkaŋ.  
\v 12  \x * \xo 3:12 \xt 1Te 4:11\x* U täga nämo! Äma udewani Ekäni Jesu Kristo wäpi terak jukuman ŋode yäwetnapäŋ nadäkinik täk täkot; Komejin-ken itdämiŋpäŋ epänjin täŋirä bureni ahäwäpäŋ injinken ugänpäŋ nak täkot.  
\v 13  \x * \xo 3:13 \xt Gal 6:9\x* Täŋkaŋ notniye, inä kädet siwoŋita gaŋani nämo täneŋ.   
\p
\v 14  \x * \xo 3:14 \xt 1Ko 5:9,11\x* Täŋpäkaŋ man kudän ŋo terak täwetkamäŋ uwä äma kubätä bitnäŋirän mebärini yäŋahäŋpäŋ kakätäwäpäŋ inigän itpäŋ kaŋ mäyäk tawän.  
\v 15  \x * \xo 3:15 \xt 1Te 5:14\x* Iwan kaŋ täŋ imut yäŋpäŋ nämo yäyat. U äbot täŋpani notjinpak kubä unita yäŋpäŋ-iwoŋärek täŋirä kädet siwoŋi kaŋ iwarän.   
\p
\v 16  \x * \xo 3:16 \xt 1Te 5:23\x* Eruk, Ekäni kwini mähemi unitä kwini pewän ahäŋ tamiŋirän kadäni kadäni, imaka u ba u tänayäŋ täkaŋ-ken u kwini terakgän kaŋ täŋ yäpmäŋ kut. Täŋirä Ekäni inkät kaŋ irän.   
\p
\v 17  \x * \xo 3:17 \xt 1Ko 16:21\x* Yäŋtärek man ŋowä Pol näkŋa-tägän ketnatä wäpna kudän täyat. Man kudän kudup näkä pewa ärek täkaŋ uwä ini udegän täk täyat.  
\v 18 Täŋpäkaŋ Ekäninin Jesu Kristo täŋo orakoraktä inken patinik täk täyon. Ugän.