\id 2PE - Tuma-Irumu NT+ [iou] -PNG 2011 (DBL 2015) 
\h 2 Pita 
\toc2 2 Pita 
\toc1 2 Pita 
\mt1 2 Pita  
\mt2 Yäŋ-yäkŋarani äma täŋo man jopi yäpä-siwoŋ takta manbiŋam  
\c 1  
\p
\v 1 Man ŋowä Saimon-Pita näkä kudän täyat. Näk Jesu Kristo täŋo watä epän äma ba aposoro kubä. Täŋkaŋ ämawebe nadäkinik nintä yäpmäŋ kuŋat täkamäŋ udegän yäpmäŋ kuŋat täkaŋ inta yäŋpäŋ man ŋo kudän täyat. Nadäkinik yäyat uwä nadäkinik Anutunin ba waki keri-ken nanik nimagurani Jesu Kristo unitäŋo täktäk siwoŋi terak yäpumäŋo u. Nadäkiniknin u imaka jopi nämo, unita iyap takinik täk täkamäŋ.  
\v 2  \x * \xo 1:2 \xt Jud 2\x* Täŋpäkaŋ Anutu ba Ekäninin Jesu Kristo unitäŋo manbiŋam daniŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk täŋ irirä unitäŋo orakoraki ba bänep pidämtä inken tokŋek-inik pat tamik täyon.   
\s1 Ninä Anututä inita iwoyäŋpäŋ nipmaŋkuk  
\p
\v 3  \x * \xo 1:3 \xt 1Pi 2:9\x* Jesu Anutu ude itkaŋ kehäromini inipärik kubä unitä kehäromi nimiŋ moreŋirän irit kehäromita biŋam itta, ba kudän Anututä ini gäripi nadäk täyak u täŋpeŋ kuŋatta nadäk kädet ätuta wäyäkŋenaŋi nämo. Ude kuŋatneta mebärini käbop nämo peŋkaŋ wäpi biŋam peŋyäŋek ikek kwawak niwoŋäreŋkuk. Uterak, ba ninta yäŋpäŋ epän säkgämän kubä täŋkuko uterak inita biŋam yäŋpäbä nipmaŋkuk.  
\v 4 Ude täŋkuko uwä imaka säkgämän-inik, gwäki ärowani nimikta yäŋkehärom taŋkuko u nimiŋkuko ubayäŋ. Täŋirän iron uterak kome täŋo nadäŋ gärip ba kaŋgärip waki äma täŋo bänepi täŋpänwak täkaŋ u täga irepmitpäŋ bänep nadäk-nadäkjin Anutu täŋo ude bumik äworek täyak.   
\p
\v 5 Mebäri unitagän kudän siwoŋi mebäri mebäri yäpurärätpäŋ yäpurärätpäŋ täŋpäŋ kuŋat täkot. Nadäkinikjin nikek itkaŋ kudän siwoŋi pewä ahäwäpäŋ kaŋ kuŋarut. Täŋkaŋ kudän siwoŋi terak kuŋatpäŋ kudän siwoŋi Anututä gäripi nadäk täyak unita yäŋpäŋ-nadäk täk täkot.  
\v 6  \x * \xo 1:6 \xt Gal 5:22-23\x* Ude täŋkaŋ irit kuŋat-kuŋatjinta watäni itkaŋ bäräpi gänaŋ gwäk pimiŋpäŋ kuŋat täkot. Ude täŋkaŋ Anututä iniken kudän siwoŋi u iŋitpäŋ ini bumikgän kuŋat täkot.  
\v 7 Ude täŋpäŋ notjiye kowat nadäŋ imän täŋpäŋ iron kädet bureni pewä ahäk täyon.  
\v 8 Kudän udewani koreŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatneŋ. Yäpmäŋ kuŋarirä taŋi tokŋenayäŋ täkaŋ uwä eruk nadäk Jesu Kristoken nanik yäpuŋo uwä jopi nämo api täŋpek. Nämo, u irit kuŋat-kuŋatjinken bureni ahäŋ bumbum api täneŋ.   
\p
\v 9 Täŋ, äma kubätä kudän siwoŋi udewani nämo yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä Anututä kädet ude kaŋ iwarut yäŋ niwet täyak u nämo nadäwän tumbani yäŋ iwetne. U äma dapuri tumbani ba dapuri waki ude bumik. U momini biani ärutpak täwani unita guŋ täyak.  
\v 10 Eruk notnaye, in äma udewani nämo äworeneŋ. Nämo, Anututä inita biŋam iwoyäŋpäŋ tämagutkuko unita gwäk pimiŋpäŋ iniken äbot itta epäni kehäromi täneŋ. Ude tänayäŋ täŋo uyaku nadäkinikjin nämo pewä putärewäpäŋ täŋyabäk-ken nämo api mäneŋ.  
\v 11 Kädet ude terak Anututä Ekäninin ba waki keri-ken nanik nimagurani ämanin Jesu Kristo täŋo kaŋiwat yewani paot-paori nämo u gänaŋ ärokta api taniŋ kirewek.   
\s1 Anutu täŋo man u bureni  
\p
\v 12  \x * \xo 1:12 \xt Jud 5\x* Notnaye, man u nadäkaŋ. Ba Anutu täŋo man buramiŋpäŋ yäpmäŋ kuŋat täkaŋ u bureni-inik yäŋ nadäŋpäŋ kehäromigän iŋit täkaŋ. Upäŋkaŋ näk intä man u täŋguŋ takta gäripi nämo nadätat. Unita yäŋpäŋ kadäni kadäni pen api täwet täŋpet.  
\v 13  \x * \xo 1:13 \xt 2Pi 3:1\x* Ŋode kaŋ täŋpa yäŋ nadätat; Nämo kumäŋkaŋ irayäŋ täyat ude bänep nadäk-nadäkjin äneŋi täŋpidäm takta man u wari wari pen api täwet täŋpet.  
\v 14  \x * \xo 1:14 \xt 2Ko 5:1; Jon 21:18-19\x* U imata, näkä kumäkta kadäni keräp täyak yäŋ nadätat, Ekäninin Jesu Kristotä näwetkuko ude.  
\v 15 Unita näk inken täwetpäŋ täwoŋärek epän kehäromi täŋpayäŋ. Ude täŋpayäŋ täro uyaku kumäŋirawä man täwetpäŋ täwoŋärek täk täyat u juku piŋpäŋ api yäpmäŋ kuŋatneŋ.   
\p
\v 16  \x * \xo 1:16 \xt Mat 17:1-5\x* In nadäkaŋ; Ekäninin Jesu Kristotä kehäromi nikek äbayäŋ täyak unitäŋo manbiŋam uku täwetpäŋ täwoŋärek täŋ yäpmäŋ äbumäŋo uwä äma täŋo kobap manpäŋ nämo täwetkumäŋ. Nämoinik, dapunintä Anutu täŋo wäpi biŋam peŋyäŋek pähap ikek uterak ahäŋirän bureni kaŋkumäŋo unita yäk täkamäŋ.  
\v 17  \x * \xo 1:17 \xt Mat 17:5\x* Nin kaŋpäŋ nadäŋitna Anutu Nanintä oraŋ imiŋpäŋ wäpi biŋam iniŋ oretkuk. Täŋkaŋ Anutu wäpi biŋam säkgämän-inik, inipärik kubä iranitä Jesu ŋode iwerirän nadäŋkumäŋ; Ŋowä nanakna bureni, näkŋaken bänepna gämäni-inik. Unita gäripi pähap nadäk täyat yäŋ yäŋkuk.  
\v 18 Man kotäk uwä, pom kudupi uterak iritna kunum gänaŋ naniktä äpäŋirän nadäŋkumäŋ.   
\p
\v 19 Ude kaŋpäŋ nadäŋkumäŋo unita man profet bianitä yäŋahäwani unita nadäkinik bureni täk täkamäŋ. Unita in imaka, manbiŋam u juku peŋpäŋ nadäŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarirä api tägawek. Profet täŋo man u topän täŋo peŋyäŋektä bipmäŋ urani gänaŋ peŋyäŋek täyak ude. Topäntä ijiŋ yäpmäŋ kuŋtäyon kome yäŋek täyak udegän man unitä bänepjin-ken peŋyäŋeŋ tamiŋ yäpmäŋ kuŋtäyon guk pähap wäpi abäyäŋektä kaŋ ahäŋ tamän.  
\v 20 Täŋpäkaŋ ŋodeta nadäkinik täŋput; Imaka kämi ahäkta yäwani profet bianitä yäŋkuŋo u iniken nadäk terak nämo yäŋahäŋkuŋ.\fig Anutu täŋo man pipiyäŋpäŋ daniŋ itak|alt="He's unrolled God's talk and is reading it" src="HK072B.jpg" size="col" loc="Near the verse" copy="Horace Knowles" ref="2Pi 1:20" \fig*  
\v 21  \x * \xo 1:21 \xt 2Ti 3:16; 1Pi 1:11\x* Nämo, profet man biani kubä ämatä iniken nadäk terak kubä nämoinik ahäŋkuk. Nämo, Kudupi Munapiktä bänepi täŋpidäm taŋ yämiŋirän Anututä man yämani u yäŋahäŋkuŋ.   
\c 2  
\s1 Yäŋ-yäkŋarani ämata man  
\p
\v 1  \x * \xo 2:1 \xt Mat 24:11; Jud 4\x* Bian profet jopi ätu Isrel ämawebe bämopi-ken itkuŋo udegän in bämopjin-ken api ahäneŋ. Ahäŋkaŋ Anutu wäpi terak jop manman, nadäkinik täŋpäwak man, u käbop käbop bämopjin-ken api yäŋahäŋtäŋ kuneŋ. Ba ugän nämo, Ekäni ärowani suwaŋpäŋ yämagutkuko unita imaka, mäde api ut imineŋ. Ude tänayäŋ täŋo unita Anututä bäräŋek-inik api täŋpän waneŋ.  
\v 2 Täŋpäkaŋ äma mäyaptä unitäŋo kädet kuroŋ iwatpäŋ kudän ämatä nämo tänaŋi u api täneŋ. Täŋirä äma nadäkinik nämo täŋpanitä yabäŋpäŋ man bureni täŋo kädet unita yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat api täneŋ.  
\v 3  \x * \xo 2:3 \xt Rom 16:18; 1Te 2:5\x* Täŋpäkaŋ äma jopman yäwani unitä moneŋta yabäŋgärip täŋkaŋ Anutu wäpi terak kobap man mebäri mebäri yäŋ-täkŋarirä moneŋ api yämineŋ. Ude tänayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ yäpmäŋ daniwani ämatä manken yepmakta kadäni bian peŋ yämiŋkuko unita itsämäŋtak. Ba yäpmäŋ daniwani ämatä täŋpäwak täŋpayäŋ täko u täga nämo api irepmitneŋ.   
\p
\v 4  \x * \xo 2:4 \xt Jud 6\x* Unita imaka bian ahäwani täŋo manbiŋam ŋode täwera nadäwut; Bian aŋero ätutä waki täŋirä Anututä nämo yabäŋ koreŋkuk. Nämo, u geŋi waki, awaŋ bipmäŋ urani gänaŋ uken ureŋ täŋpän äpmoŋpäpäŋ yen kehäromipäŋ pädät täŋpäŋ yepmaŋkuko kadäni pähapta itsämäŋkaŋ.  
\v 5  \x * \xo 2:5 \xt Stt 6–8, 8:18; 2Pi 3:6\x* Ba udegän äma biani biani Anututa mäde ut imiŋirä nämo yabäŋ koreŋkuk. Nämo, yäŋirän umetä tokätpäŋ kudup däpuk. Täŋkaŋ Noa, Anutu iŋamiken siwoŋi irit kädet täŋo manbiŋam yäŋahäwani ukät iniken tawaŋken nanik 7 ugänpäŋ täŋkentäŋ yämiŋpäŋ yepmaŋkuk.  
\v 6  \x * \xo 2:6 \xt Stt 19:24; Jud 7\x* Ba kubä pen ŋode; Anututä Sodom Gomora ämawebe yabäwän wawäpäŋ yotpärare yarä ukät ämawebe kudup kädäp pewän päŋku pat ijiwäpäŋ kädäkut äworeŋpeŋ kuŋkuŋ. Ude täŋkuko uwä ämawebe Anutu mäde ut imik täkaŋ unitä kaŋpäŋ ŋode nadäkta; Nintä terak udegän api ahäŋ nimek.  
\v 7  \x * \xo 2:7 \xt Stt 19:1-16\x* Täŋ, äma kubä wäpi Lot, Sodom uken itkuko ugänpäŋ täŋkentäŋ imiŋkuk. Lot, äma täga uwä ämawebetä kädet käbäŋi-inik u täŋirä yabäŋkaŋ nadäŋ bäräp täŋkuk.  
\v 8 Ini uwä äma täga upäŋkaŋ kepma kubäkubä ämawebe täŋo täktäki yäkyäki waki u yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ bänepi siwoŋi-ken ägekot pähap nadäŋkuk, ärowani kudän täk täŋkuŋo unita.   
\p
\v 9  \x * \xo 2:9 \xt 1Ko 10:13; Jud 6\x* Eruk unita ŋode nadäwut; Ekänitä iniken kudupi ämawebeniye täŋyabäk mebäri mebäri-ken nanik täga täŋkentäŋ yämiŋpäŋ yämagut täyak. Täŋ, ämawebe waki kädet iwatta gäripi nadäk täkaŋ u yabäŋ yäwat itak. Yabäŋ yäwat ittäŋgän kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken kowata api yämek.  
\v 10  \x * \xo 2:10 \xt Jud 7-8,16\x* Bureni, äma kaŋgärip ba nadäŋ gärip waki täŋpäŋ kubokäret kädet ämatä nämo tänaŋi täk täkaŋ u, ba Anutu täŋo man iwatpäŋ gämori-ken kuŋatta bitnäk täkaŋ uwä kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken täga nämo api irepmitneŋ. Nämoinik!  
\p Äma uwä äma jop manman yäwani bämopjin-ken itkaŋ u. U iniken gupi yäpmäŋ äroŋpäŋ iniken gärip ugän iwat täkaŋ. Täŋkaŋ imaka wäpi biŋam ikek kunum gänaŋ irani u yäŋärok yäwetta umun kubä nämo täk täkaŋ.  
\v 11  \x * \xo 2:11 \xt Jud 9\x* Nadäkaŋ, aŋero, äma udewani yärepmit moreŋpäŋ kehäromi nikek it täkaŋ upäŋkaŋ Ekäni iŋamiken itkaŋ jop manman terak nämoinik yäniŋ wärät täkaŋ.  
\v 12  \x * \xo 2:12 \xt Jud 10\x* U kawut! Profet jopi uwä imaka nämo nadäwä tärek täkaŋ unita man waki bumta yäk täkaŋ. U tom ägwäri bumik, nadäk-nadäki nämo. Tom ude, iniken gup täŋo gärip ugän iwaräntäk täkaŋ. Tom ämatä yabäŋpäŋ däpmäkta yäwani udegän äma uwä paotta biŋam täkta yäwani.  
\v 13  \x * \xo 2:13 \xt Jud 12\x* Uwä äma ätuta komi yämik täkaŋ kowata komi udegän api yäpneŋ. Imaka unita gäripi nadäk täkaŋ uwä käbop nämo peŋkaŋ kepma käroŋ gäripini däpmäŋ tärekta kudän waki mebäri mebäri wari wari täk täkaŋ. Ba inkät ketem bok täŋnak täkaŋ unitä äŋnak-äŋnakjin uwä täŋpewä imaka käbäŋ täwani taräki ude äworek täkaŋ. Ude täŋpäŋ oretoret täk täkaŋ.   
\p
\v 14 Täŋpäŋ ugän nämo. U webe yabäŋgärip taŋpäŋ yäwarän täktagän nadäk täkaŋ. Momi täkta gäripi nadäk täkaŋ, u däpmäŋ tärenaŋi nämo. Ude täŋkaŋ ämawebe nadäkiniki kehäromi nämo udewani täŋyäkŋat-pewä momi täk täkaŋ. Täŋkaŋ äma ätuta nämo nadäk täkaŋ. Nämoinik, initagän nadäkinik täŋpäŋ iniken gärip däpmäŋ tärektagän nadäŋpeŋ kuŋat täkaŋ. Unita Anututä api däpmäŋ morewek.  
\v 15  \x * \xo 2:15 \xt Nam 22:7; Jud 11; Rev 2:14\x* Kädet siwoŋita mäde ut imiŋpäŋ täŋguŋguŋ täŋtäŋ kuŋat täkaŋ. Uwä Beo täŋo nanaki wäpi Balam unitäŋo kädet kuroŋ iwat täkaŋ. Balam uwä moneŋta yäŋpäŋ kädet waki täkta gäripi nadäŋkuk.  
\v 16  \x * \xo 2:16 \xt Nam 22:28-35\x* Ude täŋtäŋ kuŋtäyon doŋki, man nämo yäk täkaŋ upäŋkaŋ doŋki kubätä ämatä-yäŋ man iwetpäŋ Balam ŋode kaŋ-yäŋkuk; Täŋguŋguŋ kädet täk täyan u kaŋ pe! yäk.   
\p
\v 17  \x * \xo 2:17 \xt Jud 12-13\x* Täŋpäkaŋ profet jopi uwä ume dapuri kawuk täwani udewani. Ba gubam mänittä piäŋ äreyäŋ täŋpän jopjop kuk täkaŋ udewani. U täŋkentäk kubä täga nämo täneŋ. Unita äma udewanita Anututä yotpärare bipmäŋ urani wakiinik kubä peŋ yämiŋkuko uken api itneŋ.  
\v 18  \x * \xo 2:18 \xt Jud 16\x* U gup yäpmäŋ ärokärok man bumta yäŋtäŋ kuŋat täkaŋ. Täŋkaŋ äbot täŋpani guŋ äbot täŋo täktäk kädet waki apigän pewanipäŋ täŋyäkŋat-pewä gup täŋo kaŋgärip kädet mebäri mebäri äneŋi iwat täkaŋ.  
\v 19  \x * \xo 2:19 \xt Jon 8:34\x* U bänep ärik-ärik man ŋode yäwet täkaŋ; Nin niwarän tänayäŋ täŋo uyaku säkgämän-inik api itneŋ. Ude yäk täkaŋ upäŋkaŋ iniwä säkgämän nämo it täkaŋ. Nämo, u imaka täŋpäwak ikek unita watä epän täŋ imik täkaŋ. Unita ŋode nadäwut; Imaka kubätä intäjukun täŋ gameko uwä, gäk unitäŋo watä epän ämani jopi ude iren.   
\p
\v 20  \x * \xo 2:20 \xt Mat 12:45\x* Unita äma udewanita ŋode yäwa nadäwut; Bian äma uwä waki keri-ken nanik nimagurani Ekäninin Jesu Kristo unita nadäŋ imikinik täŋirä Jesutä täŋkentäŋ yämiŋpäŋ kome terak waki täktäk kädet kudup yärepmit moreŋkuŋ. Yärepmit moreŋkuŋo upäŋkaŋ äneŋi äyäŋutpeŋ kädet wakiken irirä unitä topmäŋpäŋ yepmäŋitkuk. Eruk äma udewani uwä wakiken bian itkuŋo u irepmitpäŋ wakiinik-inik-ken itkaŋ.  
\v 21  \x * \xo 2:21 \xt Luk 12:47-48\x* Unita kowata wakiinik yäpmäkta biŋam. Pengän Jesu täŋo kädet siwoŋita nämo nadäwä tumbuŋ yäwänäku täga bumik itkäneŋ. Upäŋkaŋ uwä kädet siwoŋita nadäwä tumbuŋopäŋ äneŋi äyäŋutpeŋ man kudupi yäwetpäŋ yäwoŋärewani u mäde ut imiŋkuŋo unita kowata wakitä wakiinik api yäpneŋ.  
\v 22  \x * \xo 2:22 \xt Snd 26:11\x* Kädet u täŋkuŋo unita man kubä ŋode kudän täwani u bureni täyak; Aŋtä aŋek aŋeŋpäŋ peŋkaŋ äneŋi nak täkaŋ. Ba kubä pen ŋode; But kubä ume ärut imiŋpäŋ pewäkaŋ äneŋi kumaŋ päŋku okä näbä gänaŋ dumäk täkaŋ.   
\c 3  
\s1 Jesu bureni-inik api äbek  
\p
\v 1  \x * \xo 3:1 \xt 2Pi 1:13\x* Notnaye tägagämän, bänepjin-ken nadäk siwoŋi pewä ahäkta man kudän intäjukun kudän täŋ tamiŋkuro ukät kubä ŋo man bian nadäwani u äneŋi yäŋkodak taŋpäŋ täwetat.  
\v 2  \x * \xo 3:2 \xt Jud 17\x* Imaka kämi ahänayäŋ täkaŋ profet kudupi bianitä yäwani unita äneŋi juku piwut yäŋpäŋ täwetat. Ba jukuman waki keri-ken nimagurani Ekäninintä aposoro meni-ken yäŋahäŋ tamiŋkuko unita guŋ täneŋ yäŋpäŋ man ŋo täwetat.  
\v 3-4  \x * \xo 3:3-4 \xt 1Ti 4:1; Jud 18\x* \x * \xo 3:3-4 \xt Ais 5:19; Ese 12:22; Mat 24:48\x* Täŋpäkaŋ imaka taŋi intä nadänaŋi u ŋode; Tärektärek kadäni keräp taŋirän ämatä iniken gärip iwatpäŋ sära man ŋode api yäneŋ; Äbäkta yäŋkuko u bureni de? Äbek oratä irä wawäpäŋ kumbuŋ-ken unitä päbä apiŋo itkamäŋ-ken imaka imaka kunum kenta kome ahäŋpäŋ irirän itkuŋo udegän itkaŋ ŋo yäk. Nämo api äbek! yäŋ api yäneŋ.  
\v 5  \x * \xo 3:5 \xt Stt 1:6-9\x* Ude yäk täkaŋ uwä imaka bian ahäŋkuŋo unita guŋ taŋpäŋ ukeŋode yäŋ yäk täkaŋ. Upäŋkaŋ bian imaka inidegän nämo itkuŋ. Anutu täŋo meni jinom terak kunum kenta kome ahäŋkumän. Täŋkaŋ Anututä yäŋpewän kometä ume gänaŋ nanik kwawak abäŋpäŋ ume bämopi-ken itkuk.  
\v 6  \x * \xo 3:6 \xt Stt 7:11-21; 2Pi 2:5\x* Täŋkukopäŋ mäden Anututä ini äneŋi yäŋirän ume tokŋeŋpäŋ kome biani u kudup peŋ awähutkuk.  
\v 7 Eruk apiŋo kunum kenta kome udegän Anututä yäŋirän itkamän. U jop nämo itkamän, u kädäptä ijiŋ paotta biŋam itkamän. Yäpmäŋ danik-danik kadäni-ken kunum kenta kome-kät ämawebe Anututa mäde ut imik täkaŋ u kudup api paot moreneŋ.   
\p
\v 8  \x * \xo 3:8 \xt Sam 90:4\x* Unita notnaye tägagämän, imaka ŋodeta nämo guŋ täneŋ; Ekänitä kadäni nämo danik täyak. Unitäŋo nadäk-nadäkken kepma kubä uwä obaŋ 1,000 ude bumik. Täŋpäkaŋ obaŋ 1,000 uwä kepma kubä ude.  
\v 9  \x * \xo 3:9 \xt Hab 2:3; 1Ti 2:4\x* Kadäni nämo danik täyak unita ŋode yänaŋi nämo; Api äbek yäŋ yäŋkukopäŋ bäräŋeŋ nämo äbätak. Eruk bäräŋeŋ nämo äbätak uwä mebäri ŋodeta; Ekänitä äma ba webe kubätä paot-paotta biŋam täkta gäripi nämo nadätak. Kuduptagän bänepi äyäŋutpäŋ näkken äbut yäŋpäŋ nadäŋ tamiŋkaŋ kwikinik itsämäŋtak.   
\p
\v 10  \x * \xo 3:10 \xt 1Te 5:2; Mat 24:29,35\x* Upäŋkaŋ Ekäni täŋo Kadäni u, iwantä äbäk täkaŋ ude, pit kubägän api ahäwek. Täŋirän kunum mämä yäŋäwat pit kubägän api paorek. Ba imaka imakani u gänaŋ itkaŋ u kädäptä api ijiŋ morewek. Täŋkaŋ kome ini ba imaka imakani u terak itkaŋ u kudup udegän api paotneŋ.  
\v 11 Kädet ude terak imaka päke u kudup api paotneŋo unita in irit kuŋat-kuŋat kädet jidewani upäŋ iwatneŋ? Uwä ŋode; Inäwä irit kuŋat-kuŋatjin kudup Anututa imiŋ moreŋpäŋ kädet siwoŋi, Anututä iniken ugänpäŋ iwat täkot.  
\v 12  \x * \xo 3:12 \xt Ais 34:4\x* Kädet ude kuŋatkaŋ Anutu täŋo kadäni pähaptä bäräŋeŋ ahäwän yäŋkaŋ dapun käroŋ täŋpäŋ itsämäŋkot. Nadäkaŋ, kadäni ugän kunum api ijiŋ paorek ba imaka imaka kunum terak itkaŋ u kudup api mutneŋ.  
\v 13  \x * \xo 3:13 \xt Ais 65:17; Ais 66:22; Rev 21:1,27\x* Upäŋkaŋ ninäwä imaka Anututä nimikta yäŋkehäromtak man yäŋkuko unita itsämäŋkamäŋ. Uwä kunum kenta kome kodaki, irit kuŋat-kuŋat kädet siwoŋitä tokŋeŋ pärekta yäwani u.   
\s1 Ket nadäŋpäŋ Ekänita itsämäŋkäna  
\p
\v 14 Eruk notnaye, kadäni pähap unita itsämäŋit itsämäŋit Anutu iŋamiken momi nämo, siwoŋi kuŋatta gwäk pimiŋpäŋ kuŋat täkot. Täŋkaŋ Anutu-kät bänep kubägän itpäŋ kuŋatta epäni täk täkot.  
\v 15  \x * \xo 3:15 \xt Rom 2:4; 2Pi 3:9\x* Unita ket nadäwut; Anututä ämawebe bänepi äyäŋutpäŋ inita biŋam täkta unita yäŋpäŋ itsämäŋtak. Man u kudupi nämo. Anututä notninpak Polta man kädet u imiŋirän yäŋpäŋ kudän täŋpäŋ tamiŋkuko u udegän.  
\v 16 Poltä manbiŋam kubäkubä kudän täk täyak uwä man u nikekgän. Bureni, Pol täŋo manbiŋam ätu mebäri nadäna tumäkta pipiri täk täkamäŋ. Unita äma ätu bänep nadäk-nadäk kubägän nämo iŋirani, ba Anutu täŋo man burenita nämo nadäwä tumbanitä Pol täŋo man ätu yäpmäŋ äyäŋutpäŋ goret yäŋahäk täkaŋ, ba Anutu täŋo man ätuta täk täkaŋ udegän. Ude täk täkaŋ uwä paotta biŋam.   
\p
\v 17  \x * \xo 3:17 \xt Mak 13:5,33; 1Ko 10:12\x* Upäŋkaŋ notnaye, kudän udewani kämi api ahäwek yäŋ uku nadäk täkaŋ unita injinta ket nadäŋpäŋ kuŋat täkot. Täŋyäkŋarani äma, Anutu täŋo man täŋpäwawani unitä täŋ-täkŋarani täŋpäŋ man jopi täwerirä nadäkinikjin kehäromi u pewä putärewäpäŋ säkgämän itkaŋ u irepmitpäŋ wakiken äpmoneŋta!  
\v 18  \x * \xo 3:18 \xt Jud 25\x* Täŋpäkaŋ Jesu Kristo u Ekäninin ba waki keri-ken nanik nimagurani. Unitä orakoraki tamik täyak unitäŋo mebäri, ba iniken täktäkita yäŋpäŋ-nadäk täŋpäŋ nadäwä tumbäpäŋ kehäromigän kaŋ irut. Täŋpäkaŋ wäp biŋam ärowani, peŋyäŋek ikek ba iniŋoret man kudup Jesu Kristoken tärek-täreki nämo it yäpmäŋ kuk täyon. U bureni!