\id REV  
\h Ɓangingol 
\mt1 Holleede 
\mt2 nde Iisaa Almasiihu ɓanginani Yuhanna 
\c 1  
\p  
\v 1 Dewtere nde ina hawrunduri kulle ɗe Iisaa Almasiihu ɓangini. Laamɗo ɓanginani mo kulle ɗe faa o holla maccuɓe muuɗum ko ɓadii laataade. Iisaa nuli maleyka muuɗum to maccuɗo muuɗum Yuhanna, de humpiti ɗum kulle ɗe.  
\v 2 Yuhanna du seedake konngol Laamɗo, kam e goonga mo Iisaa Almasiihu waddi. O haali ko o yi'i fuu.  
\v 3 Barke woodanii neɗɗo fuu jannguɗo dewtere annabaaku nde. Barke du woodanii neɗɗo fuu kettindaniiɗo nde de jokki ko winndaa e mayre ɗuum, sabo wakkati mo kulle ɗeen ngaɗata oon ɓadake. 
\s1 Jowtaali e tindinooje Yuhanna to kawrite goonɗinɓe jeɗɗi 
\p  
\v 4 Miin Yuhanna, miɗo winndana kawrite goonɗinɓe jeɗɗi gonɗe e leydi Aasiya. Wo on keɓu moƴƴere e jam ƴuuruɗe to Laamɗo gonɗo, gonnooɗo, gonoowo oon, e ƴuuruɗe to ruuhuuji jeɗɗi gonɗi yeeso jooɗorgal laamu makko ɗiin.  
\v 5 Wo on keɓu moƴƴere e jam ƴuuruɗe to Iisaa Almasiihu, seedee koolniiɗo, artiiɗo iirtineede hakkunde maayɓe, dawranoowo kaanankooɓe adunaaru ndu. 
\p Kam yiɗi en de haɓɓiti en e hakkeeji meeɗen saabe ƴiiƴam muuɗum ndufaaɗam.  
\v 6 O hokki en laamu, o waɗi en almaami'en faa ngollanen Laamɗo Baabiiko oon! Teddeengal e baawɗe ngoodan Iisaa faa abada! Aamiina. 
\q1  
\v 7 Ndaaree, imo wara e duule. 
\q2 Yitere fuu yi'an mo, 
\q1 fay yuwnooɓe mo ɓeen. 
\q2 Lenyi adunaaru fuu mboyran mettorgal saabe makko. 
\m Wo ɗum laatoro noon! Aamiina. 
\p  
\v 8 Laamɗo Joomiraaɗo, gonɗo, gonnooɗo, gonoowo, Jom baawɗe fuu oon, wi'i: 
\p —Miin woni arandeejo, miin woni cakitotooɗo. 
\s1 No Yuhanna yiiri Almasiihu ina teddiniree 
\p  
\v 9 Miin Yuhanna, wo mi sakiike mooɗon, kawtuɗo e mooɗon torraaji, kawtuɗo e mooɗon laamu Iisaa Almasiihu, munyidinɗo e mooɗon munyal makko. Mi riiwaama ruunde\f + \fr 1:9 \fk Ruunde \ft wo leydi tummbiindi hakkunde maayo manngo.\f* wi'eteende Patamos saabe ko mbaajiimi konngol Laamɗo e seedaaku ngu Iisaa waddi. 
\p  
\v 10 E ley Nyalaande Joomiraaɗo ndeen,\f + \fr 1:10 \fk Nyalaande Joomiraaɗo ndeen \ft woni nyannde alan.\f* Ruuhu heewi kam, de nanumi caggal am daande toowunde hono daande buututal ni  
\v 11 ina wi'a: 
\p —Ko nji'ataa ɗuum, waɗu ɗum dewtere, de nuldaa nde kawrite goonɗinɓe jeɗɗi ɗeen: kawrite gonɗe Efeesu e Simirna e Pergamon e Tiyatira e Sardis e Filadelfi e Lawdikiya. 
\p  
\v 12 Njeeƴiimi yalla miɗo yi'a kaaldoowo e am oon. Nde njeeƴinoomi ndeen, mi yi'ii fitillaaji kaŋŋe jeɗɗi.  
\v 13 Hakkunde fitillaaji ɗiin ina woodi goɗɗo nannduɗo e ɓii-Aadama, ina ɓornii saaya njuutuka, ina haɓɓi kaɓɓorgol kaŋŋe e becce muuɗum.  
\v 14 Leeɓi hoore makko ndawni far hono haabu, naa hono jalbugol daandorgal ni. Gite makko na njayna hono ɗemle yiite.  
\v 15 Koyɗe makko ina ɗelkira no njamndi mboɗeeri jalbirta si waɗaama e yiite faa wojji coy ni. Katin du daande makko ina wa'i hono duko ndiyeele keewɗe.  
\v 16 Imo jogorii junngo makko nyaamo ngoon koode jeɗɗi. Kaafaahi ki kunnduɗe muuɗum ɗiɗi fuu mbeli ina wurtoo e hunnduko makko. Yeeso makko ina ɗelkira hono naange yayniroowe haddi baawɗe muuɗum fuu. 
\p  
\v 17 Nde nji'unoomi mo ndeen, caamumi yeeso makko hono wo mi maayɗo. Ammaa o yowi junngo makko nyaamo dow am, o wi'i: 
\p —Taa hulu! Miin woni arandeejo, miin woni cakitotooɗo,  
\v 18 miin woni buurɗo oon. Mi maayiino, ammaa inani kam miɗo wuuri faa abada. Miɗo tiigii baawɗe dow maayde e laakara fuu.  
\v 19 Ndelle, winndu ko nji'uɗaa ɗuum, ko waɗata joonin ɗuum e ko waroyta yeeso.  
\v 20 Inan maanaa sirri koode jeɗɗi ɗe nji'uɗaa e junngo am nyaamo ɗe, kam e fitillaaji kaŋŋe jeɗɗi: koode jeɗɗi ɗeen wo maleyka'en kawrite goonɗinɓe jeɗɗi ɗeen. Fitillaaji kaŋŋe jeɗɗi ɗiin wo kawrite goonɗinɓe jeɗɗi ɗeen. 
\c 2  
\s1 Haala ɓataakiiji yaade to kawrite goonɗinɓe jeɗɗi 
\s2 Ɓataaki to Kawrital gonngal Efeesu 
\p  
\v 1 —Winndan maleyka kawrital goonɗinɓe gonngal Efeesu, mbi'aa: 
\mi «Inan haalaaji jogiiɗo koode jeɗɗi e junngo muuɗum nyaamo, jahoowo hakkunde fitillaaji kaŋŋe jeɗɗi: 
\pi1  
\v 2 Miɗo anndi golle maa e no tinnoriɗaa ley tampiri. Miɗo anndi munyal maa. Miɗo anndi a munyantaa bonɓe, a ndaartindake wiitotooɓe wo nulaaɓe ɓeen, de tawuɗaa ɓe fenooɓe.  
\v 3 A jom munyal, a ronndake tiiɗallaaji saabe innde am, de ɗum fuu, a selaay jokkude goonga.  
\v 4 Ammaa miɗo felire ɗum ɗo: a yoppii njinngu maa ngu njoginoɗaa arande nguun.  
\v 5 Ndelle miccita no ngorrunoɗaa gilla a saamaay. Tuubu, ngolliraa no ngollirtaano arande ni! Si wanaa ɗuum, si a tuubaay, mi waran to maa mi itta fitilla maa e nokku muuɗum. 
\pi1  
\v 6 Ammaa miɗo yardorii maa ɗum ɗo: aɗa wanyi golleeji jokkuɓe Nikolay\f + \fr 2:6 \ft Aayaaje 2, 20, e 24 ina tindina yimɓe faa ndeentoo e jannde Nikolay'en. Wo diina fewreejo kaalaaɗo katin ley aaya 15 ammaa en anndanaa kabaaru diina oon.\f* hono no mbanyirmi ɗi, miin du.  
\v 7 Jom nowru fuu, nana ko Ruuhu haalanta kawrite goonɗinɓe ɗuum! Jaaliiɗo fuu, mi hokkan ɗum nyaamude ɓiɓɓe lekki nguurndam ndariiki ley aljanna Laamɗo kiin.» 
\s2 Ɓataaki to kawrital gonngal Simirna 
\p  
\v 8 —Winndan maleyka kawrital goonɗinɓe gonngal Simirna, mbi'aa: 
\mi «Inan haalaaji arandeejo e cakitotooɗo, maaynooɗo de iirtii oon: 
\pi1  
\v 9 Miɗo anndi torra maaɗa e talkaaku maaɗa, tawee le a jom jawdi. Miɗo anndi no wiitotooɓe wo Alhuudiya'en de nganaa ɓeen mbonkortoo on. Wo ɓe kawrital rewooɓe Seyɗaani.  
\v 10 Taa hulu torra ɓadiiɗo hewtude ma. Ndaar, Ibiliisa ɓadake faɗɗude woɓɓe maaɗa ley kasu faa filoo jarribaade ma. A torrete balɗe sappo. Laatoɗaa koolniiɗo faa e maayde, de mi hokke nguurndam nduumiiɗam laatane kufune jaalorgal.  
\v 11 Jom nowru fuu, nana ko Ruuhu haalanta kawrite goonɗinɓe ɗuum! Jaaliiɗo fuu, maayde ɗiɗaɓerde ndeen meemataa ɗum.» 
\s2 Ɓataaki to Kawrital gonngal Pergame 
\p  
\v 12 —Winndan maleyka kawrital goonɗinɓe gonngal Pergame, mbi'aa: 
\mi «Inan haalaaji jogiiɗo kaafaahi ki kunnduɗe muuɗum ɗiɗi fuu mbeli: 
\pi1  
\v 13 Miɗo anndi nokku ɗo koɗuɗaa, ɗo Seyɗaani laamii ɗoon. E noon fu, aɗa tinnii e innde am. A yankiraay goonɗinde kam fay wakkati nde Antipas seedee am koolniiɗo oon waranoo ley maaɗa ndeen. Wo ɗo Ibiliisa jooɗii.  
\v 14 Ammaa ina woodi pelooje seeɗa ɗe njoganimaami: aɗa munyana yimɓe wonɓe hakkunde maaɗa haɓɓiiɓe e jannde Balaama. Kam janngini Balak ferginde Israa'iilankooɓe, ɓe nyaama teewuuji cakkanaaɗi tooruuji, ɓe njeena du.  
\v 15 Woɓɓe maaɗa du na njokka yimɓe Nikolay. Jannde maɓɓe fuu wo fotu bonde.  
\v 16 Ndelle tuubu. Si wanaa ɗum, mi waran to maa joonin, mi haɓira e maɓɓe kaafaahi ngonki e hunnduko am ki.  
\v 17 Jom nowru fuu, nana ko Ruuhu haalanta kawrite goonɗinɓe ɗuum! Jaaliiɗo fuu, mi hokkan ɗum nyaamdu suuɗiindu wi'eteendu ‹manna›. Mi hokkan ɗum kaaƴel danewel du. Dow kaaƴel ngeel innde heyre ina winndaa nde fay gooto anndaa si wanaa kokkaaɗo ɗum.» 
\s2 Ɓataaki to kawrital gonngal Tiyatira 
\p  
\v 18 —Winndan maleyka kawrital goonɗinɓe gonngal Tiyatira, mbi'aa: 
\mi «Inan haalaaji Ɓii Laamɗo mo gite muuɗum njalbirta hono ɗemle yiite, mo koyɗe muuɗum ɗelkirta hono njamndi mboɗeeri ciiwaandi ni: 
\pi1  
\v 19 Miɗo anndi golleeji maa e njinngu maa e goonɗinal maa e ballal ngal ngaɗanɗaa woɓɓe, kam e munyal maa. Miɗo anndi golleeji maa cakitiiɗi ɓuri arandeeji ɗiin heewude.  
\v 20 Ammaa miɗo felire ɗum ɗo: aɗa munyana Yesabel, debbo biitotooɗo wo annabaajo oon. Imo wosina maccuɓe am, imo janngina ɗum'en fijirde e nyaamude teewuuji cakkanaaɗi tooruuji.  
\v 21 Mi hokkii mo wakkati no o tuubira, ammaa o yiɗaa tuubude e fijirde makko ndeen.  
\v 22 Saabe majjum mi faɗɗan mo dow leeso naawalla. Fijidooɓe e makko ɓeen du, si tuubaay e golle makko, mi torran ɗum'en torraaji mawɗi.  
\v 23 Mi halkan ɓiɓɓe makko du. Ndeen kawrite goonɗinɓe ɗeen fuu anndan miin woni ndaartintooɗo hakkillooji e ɓerɗe. Katin du mi yoɓan gooto mooɗon fuu haddi golle muuɗum.  
\v 24 Ammaa onon yimɓe Tiyatira heddiiɓe ɓe njokkaay laawol ngol ɓeen, ɓe ngolliraay ko woɓɓe mbi'ata ‹sirriiji Seyɗaani lugguɗi›, miɗo wi'a on: mi yowataa dow mooɗon donngal gonngal  
\v 25 si wanaa tinnoɗon e ko njogiɗon ɗuum faa nde ngarumi.  
\v 26 Jaaliiɗo – ɗum woni gaɗoowo muuyɗe am faa yehi timmoode oon – mi hokkan ɗum baawɗe dow laamorɗe adunaaru.  
\v 27 Jaaliiɓe ɓeen ndurdan ɗe e sawru njamndi, pusiran ɗe hono no looɗe pusirta ni.  
\v 28 Mi hokkan ɗum'en baawɗe, hono no Baaba am hokkiri kam miin du. Mi hokkan ɓe hoodere fajiri ndeen du.  
\v 29 Jom nowru fuu, nana ko Ruuhu haalanta kawrite goonɗinɓe ɗuum!» 
\c 3  
\s2 Ɓataaki to kawrital gonngal Sardis 
\p  
\v 1 —Winndan maleyka kawrital goonɗinɓe gonngal Sardis, mbi'aa: 
\mi «Inan haalaaji jogiiɗo ruuhuuji Laamɗo jeɗɗi e koode jeɗɗi: 
\pi1 Miɗo anndi golle maa. Aɗa wi'ee a buurɗo, tawee le a maayɗo.  
\v 2 Hakkil! Cemmbinɗinaa seeɗa mo njogiɗaa oon gilla waataay, sabo mi tawaay golle maa ina kiɓɓi yeeso Laamɗo am.  
\v 3 Ndelle, miccita no keɓirɗaa e no nanirɗaa Kabaaru Lobbo oon. Tuubu, de ngolliraa ɗum. Si a hakkilaay, mi wardan hono no gujjo ni, de a anndataa wakkati mo ngarammi maɓɓude ma.  
\v 4 Ammaa, aɗa woodi ɗo Sardis ɗoon yimɓe ɓe tuuninaay kaddule muɓɓen. Ɓe ɓornoto kaddule daneeje ɓe njaada e am, sabo iɓe poti e majjum.  
\v 5 Hono noon jaaliiɗo fuu ɓornortoo kaddule daneeje. Abada mi tosataa innde muuɗum e dewtere nguurndam ndeen. Mi seedoto imo jeydaa e am yeeso Baaba am e maleyka'en muuɗum.  
\v 6 Jom nowru fuu, nana ko Ruuhu haalanta kawrite goonɗinɓe ɗuum!» 
\s2 Ɓataaki to kawrital gonngal Filadelfi 
\p  
\v 7 —Winndan maleyka kawrital goonɗinɓe gonngal Filadelfi, mbi'aa: 
\mi «Inan haalaaji ceniiɗo goongante, tiigiiɗo cokitirgal Daawda. Si o omtii, fay gooto ommbataa. Si o ommbii, fay gooto omtataa. 
\pi1  
\v 8 Miɗo anndi golle maa. Ndaar, mi omtii dammbugal yeeso maa ngal fay gooto waawaa ommbude. Aan e famɗude semmbe fuu, a haybii konngol am, a yankiraay innde am.  
\v 9 Haya, mi neldete jeyaaɓe e kawrital rewooɓe Seyɗaani wiitotooɓe wo Alhuudiyankooɓe tawee ɓe fenooɓe, ɓe nganaa. Mi doolɗan ɓe ɓe ngara ɓe cujidowa to koyɗe maa. Ndeen ɓe paaman mi yiɗii ma.  
\v 10 A haybii ko njamirmaami ɗuum, a munyii sanne. Saabe ɗum, mi reenete e wakkati nde ɓillaare warata hora adunaaru faa ndaartindoo yimɓe fuu.  
\v 11 Mi ɓadake warude. Tinna e ko njogiɗaa ɗuum taa fay gooto teeta kufune maa jaalorgal.  
\v 12 Jaaliiɗo fuu, mi waɗan ɗum bimmbeere ley suudu Laamɗo am seniindu. O wurtataako e mayru abada. Mi winndan e dow makko innde Laamɗo am e innde ngalluure muuɗum. Ngalluure ndeen wo Urusaliima keso ƴuuroowo dow kammu to Laamɗo am de jippoo. Mi winndan e dow makko innde am heyre ndeen.  
\v 13 Jom nowru fuu, nana ko Ruuhu haalanta kawrite goonɗinɓe ɗuum!» 
\s2 Ɓataaki to kawrital gonngal Lawdikiya 
\p  
\v 14 —Winndan maleyka kawrital goonɗinɓe gonngal Lawdikiya, mbi'aa: 
\mi «Inan haalaaji bi'eteeɗo Aamiina oon, seedaaku koolniiɗo goongante, mo tageefo oon fuu laatorii saabe muuɗum: 
\pi1  
\v 15 Miɗo anndi golle maa, a feewaa a wulaa. Wo a laato peewuɗo naa bulɗo!  
\v 16 Saabe ko tawaa a feewaa a wulaa ɗuum, hunnduko am tuutete.  
\v 17 Aɗa wi'a: ‹Mi jom jawdi, mi hawrundurii jawdi, mi haajaaka fay huunde.› Tawi le, a anndaa wo a mettuɗo hoore, a jurminiiɗo, a talkaajo, a bumɗo, a kolɗo!  
\v 18 Miɗo tindine, coodaa to am kaŋŋe laaɓiniraaɗo yiite, faa keɓaa jawdi ngoongalaari. Coodaa to am du kaddule daneeje ɓornoɗaa, faa cuuraa ɓanndu maa ɓoldu nduun e semteende. Katin du, coodaa to am nebbam faa mbujaa gite maa de keɓaa nji'aa.  
\v 19 Miin, miɗo fela yimɓe ɓe njiɗumi, miɗo dartina ɗum'en. Ndelle, tinnoɗaa, tuubaa!  
\v 20 Inani miɗo darii e dammbugal, miɗo salmina. Neɗɗo fuu nanɗo daande am de omti dammbugal, mi naatan to muuɗum, mi nyaamda e muuɗum, kam du nyaamda e am.  
\v 21 Jaaliiɗo fuu, mi hokkan ɗum jooɗodaade e am dow jooɗorgal am laamu, hono no miin du njaaloriimi de njooɗodiimi e Baaba am dow jooɗorgal muuɗum ni.  
\v 22 Jom nowru fuu, nana ko Ruuhu haalanta kawrite goonɗinɓe ɗuum!» 
\c 4  
\s1 Haala dammbugal omtiingal dow kammu 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, ƴeewumi, de nji'umi dammbugal ina omtii dow kammu. Daande nde nanunoomi arande wa'unde hono buututal ina haalda e am ndeen, ina wi'a: 
\p —Ƴeeŋu ngaraa ɗo, faa mi holle ko haani laataade caggal joonin. 
\p  
\v 2 Wakkati gooto Ruuhu heewi kam, de nji'umi jooɗorgal laamu dow kammu. Goɗɗo ina jooɗii dow maggal.  
\v 3 Jooɗiiɗo oon, tagaadi muuɗum ina jalbira hono no hayre yaspa, ina wojjitira hono no hayre sardis. Ciiɓociiɓongal ina fiilii jooɗorgal ngaal, ina jalbira hono no hayre emerooda ni.  
\v 4 Jooɗorgal ngaal, jooɗorɗe laamu noogay e nay ina piilii ngal. Mawɓe noogayo e nayo ina njooɗii dow majje, ina ɓornii kaddule daneeje, kufuneeje gaɗiraaɗe kaŋŋe ina ngoni e ko'e maɓɓe.  
\v 5 Maƴƴe e sawtuuji e diggaali ina njalta e jooɗorgal laamu ngaal. Yeeso maggal ɗoon ina woodi docce jeɗɗi kuɓɓooje. Ɗeen ngoni ruuhuuji Laamɗo jeɗɗi ɗiin.  
\v 6 Ko wa'i hono maayo laaɓungo tal nanndungo e daandorgal ina weertii yeeso maggal. 
\p Ɗakkol jooɗorgal laamu ngaal ina woodi kulle nay buurɗe. Iɗe piilii ngal, iɗe keewi gite yeeso e caggal fuu.  
\v 7 Huunde wuurnde arandeere ndeen ina wa'i hono laddeeru. Ɗiɗaɓerde ndeen ina wa'i hono ngaari. Tataɓerde ndeen, yeeso muuɗum ina wa'i hono yeeso ɓii-Aadama. Nayaɓerde ndeen ina wa'i hono ciilal piiroowal.  
\v 8 Kulle buurɗe nay ɗeen, gootel fuu ina woodi bippeele jeegom. Bippeele ɗeen ina keewi gite ley e dow fuu. Jemma e nyalooma fuu ɗe celataa yimude, iɗe mbi'a: 
\q1 «Ceniiɗo, Ceniiɗo, Ceniiɗo, 
\q2 wo Laamɗo Joomiraaɗo jom baawɗe fuu, 
\q1 gonnooɗo, gonɗo, gonoowo oon!» 
\m  
\v 9 Kulle buurɗe nay ɗeen ina ndarjina, ina teddina, ina njetta jooɗiiɗo dow jooɗorgal laamu, buurɗo faa abada oon.  
\v 10 Nde ɓe ngaɗata ɗum fuu, mawɓe noogayo e nayo ɓeen kippoto e leydi yeeso jooɗiiɗo e jooɗorgal oon, cujidana buurɗo faa abada oon. Iɓe njoƴƴina kufuneeje maɓɓe yeeso jooɗorgal ngaal, iɓe mbi'a: 
\q1  
\v 11 «Joomiraaɗo amin, Laamɗo amin, 
\q2 aɗa foti heɓude darja e teddeengal e baawɗe, 
\q1 sabo aan tagi huunde fuu. 
\q2 Wo saabe muuyɗe maa ɗum laatorii, 
\q2 wo saabe muuyɗe maa tagirɗaa ɗum.» 
\c 5  
\s1 Haala dewtere Laamɗo e kaanɗo omtude nde 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, nji'umi e junngo nyaamo jooɗiiɗo dow jooɗorgal laamu oon dewtere taggaande. Gereeji mayre ɗiɗi fuu ina mbinndaa. Inde ommbiraa takkanɗe maandinaaɗe jeɗɗi.  
\v 2 Ndeen nji'umi maleyka jom semmbe ina ƴeewnoo daande toownde, ina wi'a: 
\p —Moy foti e takkitinde takkanɗe takkaaɗe ɗeen, de omta dewtere taggaande nde? 
\p  
\v 3 Ammaa fay gooto walaa dow kammu, walaa dow leydi, walaa ley leydi baawɗo omtude dewtere taggaande ndeen naa ndaarude ley mayre.  
\v 4 Mboyumi bojji cattuɗi, sabo heɓaaka potuɗo omtude dewtere ndeen naa ndaarude ko woni e mayre.  
\v 5 Ndeen gooto e mawɓe ɓeen wi'i kam: 
\p —Taa woy! Inan, laddeeru jeyaandu e lenyol Yahuuda, ƴuurndu e Daawda nduun, jaalake. Kayru waawi omtude takkanɗe takkaaɗe jeɗɗi ɗeen, de omta dewtere ndeen. 
\p  
\v 6 Ndeen nji'umi Jawgel ina darii hakkunde jooɗorgal ngaal. Kulle nay buurɗe ɗeen e mawɓe ɓeen ina piilii ngel. Ingel nanndi e kirsanoongel. Ingel woodi luwe jeɗɗi e gite jeɗɗi. Ɗeen ngoni ruuhuuji Laamɗo jeɗɗi nuleteeɗi e adunaaru ndu fuu.  
\v 7 Jawgel ngeel yehi, jaɓowi dewtere taggaande ndeen e junngo nyaamo jooɗiiɗo dow jooɗorgal oon.  
\v 8 Ko ngel jaɓi dewtere ndeen ɗuum, kulle nay buurɗe ɗeen e mawɓe noogayo e nayo ɓeen kippii e leydi yeeso maggel. Mono fuu ina woodi hoddu e urdude kaŋŋeere heewnde uurdi, ɗum woni du'aawuuji seniiɓe ɓeen.  
\v 9 Heddii iɓe njima jimol kesol, iɓe mbi'a: 
\q1 «Aɗa foti e jaɓude dewtere ndeen 
\q2 de takkitaa takkanɗe uddiraaɗe nde, 
\q1 sabo a hirsanooma. 
\q2 E ƴiiƴam maa coottirɗaa ƴuuruɓe 
\q2 e lenyi fuu e ɗemle fuu e siyiiji yimɓe fuu e laamorɗe fuu 
\q2 faa ɓe njeydaa e Laamɗo. 
\q1  
\v 10 A waɗii ɓe jeyaaɓe e laamu e almaami'en gollanooɓe Laamɗo meeɗen. 
\q2 Ɓe laamoto adunaaru.» 
\p  
\v 11 Caggal ɗuum nji'umi ley holleede, de nanumi daaɗe maleyka'en heewɓe. Iɓe ngaɗa ujunaaje ujunaaje ɗuuɗɗe. Iɓe piilii jooɗorgal ngaal e kulle buurɗe ɗeen e mawɓe ɓeen,  
\v 12 iɓe njimira daaɗe toowɗe, iɓe mbi'a: 
\q1 «Jawgel kirsanoongel ngel 
\q2 ina foti e heɓude baawɗe e jawdi 
\q1 e hakkilantaaku e semmbe 
\q2 e teddeengal e darja e manoore!» 
\m  
\v 13 Ndeen nanumi tageefo wonngo dow kammu fuu e ko woni dow leydi e ko woni ley leydi e ko woni dow maayo e ko woni e muɓɓen fuu, ina mbi'a: 
\q1 «Manoore e teddeengal e darja e baawɗe 
\q2 ngoodanii jooɗiiɗo dow jooɗorgal ngaal oon 
\q2 e Jawgel ngeel faa abada!» 
\m  
\v 14 Kulle nay buurɗe ɗeen njaabii: 
\p —Aamiina. 
\p Mawɓe ɓeen du, kippii e leydi, cujidi. 
\c 6  
\s1 Takkanɗe takkaaɗe jeɗɗi 
\s2 Haala takkitingol takkande arandeere: jaalagol 
\p  
\v 1 Ndeen nji'umi Jawgel ngeel takkitii wootere e takkanɗe takkaaɗe jeɗɗi ɗeen. Nanumi wootere e kulle nay buurɗe ɗeen ina iidina daande muuɗum hono riggaango, ina wi'a: 
\p —War! 
\p  
\v 2 Ƴeewumi, nji'umi puccu ndaneewu. Baɗɗiiɗo ngu oon ina tiigii kalawal laanyal. O hokkaa kufune laamu. Wo o jaaliiɗo, de o wurtii faa o ɓeyda jaalorgal. 
\s2 Haala takkitingol takkande ɗiɗaɓerde: barundural 
\p  
\v 3 Nde Jawgel ngeel takkitinnoo takkande ɗiɗaɓerde ndeen, nanumi huunde wuurnde ɗiɗaɓerde ndeen ina wi'a: 
\p —War! 
\p  
\v 4 Ndeen puccu gonngu, mboɗeewu yalti. Baɗɗiiɗo ngu oon hokkaa laawol faa itta jam e adunaaru, faa yimɓe mbarundura. O hokkaa kaafaahi mawki. 
\s2 Haala takkitingol takkande tataɓerde: tiiɗalla 
\p  
\v 5 Nde Jawgel ngeel takkitinnoo takkande tataɓerde ndeen, nanumi huunde wuurnde tataɓerde ndeen ina wi'a: 
\p —War! 
\p Nji'umi puccu ɓaleewu. Baɗɗiiɗo ngu oon ina tiigii etirgal e junngo muuɗum.  
\v 6 Nanumi ko nanndi e daande neɗɗo ƴuurii hakkunde kulle nay buurɗe ɗeen, ina wi'a: 
\p —Kiloo alkama wo ceede golle nyalooma soodete. Kilooji tati gawri du wo ceede golle nyalooma coodete. De taa bonnu nebbam e cabijam. 
\s2 Haala takkitingol takkande nayaɓerde: maayde 
\p  
\v 7 Nde Jawgel ngeel takkitinnoo takkande nayaɓerde ndeen, nanumi daande huunde wuurnde nayaɓerde ndeen, ina wi'a: 
\p —War! 
\p  
\v 8 Ƴeewumi, nji'umi puccu oolu. Baɗɗiiɗo ngu oon ina wi'ee Maayde, laakara ina jokki mo. Ɓe kokkaa baawɗe dow nayaɓerde adunaaru faa ɓe mbarda yimɓe kaafaahi e rafo e baasiiji e kulle ladde. 
\s2 Haala takkitingol takkande joyaɓerde: wardaaɓe saabe seedaaku muɓɓen 
\p  
\v 9 Nde Jawgel ngeel takkitinnoo takkande joyaɓerde ndeen, nji'umi to ley hirsirde rewreteende Laamɗo toon yonkiiji wardanooɓe saabe ɗowtanaade konngol Laamɗo e seedaaku ngu ɓe ceedii nguun.  
\v 10 Ɓe ƴeewnii faa toowi, ɓe mbi'i: 
\p —Joomiraaɗo ceniiɗo goongante, faa ndey ndoomuɗaa faa caroɗaa yimɓe wonɓe e adunaaru ndu ɓeen? Ndeye njomnitotoɗaa ɓe rufugol ƴiiƴam amin? 
\p  
\v 11 Mono e maɓɓe fuu hokkaa saaya ndaneeha. Ɓe mbi'aa ɓe powta seeɗa tafon, faa limgal gollidiiɓe maɓɓe, sakiraaɓe maɓɓe fodanaaɓe wareede hono maɓɓe ɓeen, kiɓɓa. 
\s2 Haala takkitingol takkande jeegaɓerde: nyalooma mawɗo 
\p  
\v 12 Ndeen nji'umi Jawgel ngeel takkitii takkande jeegaɓerde ndeen. Wakkati oon leydi dimmbi dimmbagol manngol. Naange ɓawliri faa nanndi hono kaasa ɓaleewa, lewru du fuu wojjiri hono ƴiiƴam.  
\v 13 Koode kammu ɗeen caami e leydi hono no ɓiɓɓe ƴibbi kecce caamirta si henndu mawndu wifii.  
\v 14 Kammu oon du dilli, taggiraa hono no daago taggirtee ni. Baamle e duuɗe fuu ɗoofaa e nokkuuje muɓɓen.  
\v 15 Ndeen kaanankooɓe adunaaru e yimɓe tedduɓe e hooreeɓe sordaasiiɓe e joomiraaɓe jawdi e jom'en semmbe e rimɓe e riimayɓe fuu cuuɗii ley lohi baamle e hakkunde tefaaje baamle.  
\v 16 Heddii iɓe mbi'a baamle e tefaaje ɗeen: 
\p —Caamee dow amin! Cuuɗon min e yeeso jooɗiiɗo dow jooɗorgal laamu oon! Cuuɗon min e tikkere Jawgel ngeel!  
\v 17 Sabo nyannde tikkere maɓɓe mawnde ndeen yottake. Moy waawi daɗude? 
\c 7  
\s1 Haala yimɓe 144 000 waɗaaɓe maande 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, mi yi'ii maleyka'en nayo ina ndarii e jihaaji adunaaru nay. Iɓe paddii keni adunaaru nay ɗiin, taa ɗi mbifa, wanaa dow leydi, wanaa dow maayo, wanaa dow lekki.  
\v 2 Nji'umi katin maleyka goɗɗo ƴuuruɗo funnaange ina tiigii gaɗirgal maande Laamɗo buurɗo. O ƴeewnii daande toownde to maleyka'en nayo hokkaaɓe baawɗe torrude leydi e maayo ɓeen.  
\v 3 O wi'i ɓe: 
\p —Taa mbonnee leydi naa maayo naa leɗɗe ɗe tafon, faa min ngaɗa maande e tiiɗe maccuɓe Laamɗo meeɗen ɓeen. 
\p  
\v 4 Ndeen nanumi limgal waɗaaɓe maande e tiiɗe muɓɓen ɓeen: iɓe ngaɗa ujunaaje hemre e capanɗe nayo e nayo (144 000). Wo ɓe maandinaaɓe ƴuuruɓe e lenyi Israa'iilankooɓe ɗiin fuu: 
\li1  
\v 5 ƴuuruɓe e Yahuuda ujunaaje sappo e ɗiɗo (12 000), 
\li1 ƴuuruɓe e Ruuben, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1 ƴuuruɓe e Gada, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1  
\v 6 ƴuuruɓe e Aser, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1 ƴuuruɓe e Naftali, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1 ƴuuruɓe e Manasa, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1  
\v 7 ƴuuruɓe e Simeyon, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1 ƴuuruɓe e Lewi, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1 ƴuuruɓe e Isakar, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1  
\v 8 ƴuuruɓe e Jabulon, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1 ƴuuruɓe e Yuusufi, ujunaaje sappo e ɗiɗo, 
\li1 ƴuuruɓe e Benyamin, ujunaaje sappo e ɗiɗo. 
\li1 Lenyi ɗiin fuu ngaɗanaama maande. 
\s1 No yimɓe lenyi fuu njettirta Laamɗo 
\p  
\v 9 Caggal ɗuum, ƴeewumi, nji'umi jamaa keewɗo mo limataako ƴuuruɗo e laamorɗe fuu e lenyi fuu e siyiiji yimɓe fuu e ɗemle fuu. Iɓe ndarii yeeso jooɗorgal laamu ngaal e Jawgel ngeel. Iɓe ɓornii saayaaji daneeji, licce tamarooje ina ngoni e juuɗe maɓɓe.  
\v 10 Iɓe ilina, iɓe mbi'a: 
\p —Kisindam to Laamɗo meeɗen jooɗiiɗo dow jooɗorgal laamu ngaal ƴuurata, kam e Jawgel ngeel. 
\p  
\v 11 Maleyka'en ɓeen fuu ina ndarii, ina piilii jooɗorgal ngaal e mawɓe ɓeen e kulle nay buurɗe ɗeen. Ɓe fuu ɓe kippi geese maɓɓe e leydi, iɓe cujidana Laamɗo.  
\v 12 Iɓe mbi'a: 
\q1 «Aamiina. 
\q1 Manoore e darja e hakkilantaaku e yettoore 
\q2 e teddeengal e baawɗe e semmbe, 
\q1 fuu ngoodanii Laamɗo meeɗen faa abada! 
\q1 Aamiina.» 
\p  
\v 13 Ndeen gooto e mawɓe ɓeen ƴami kam: 
\p —Ɓeye ngoni yimɓe ɓorniiɓe saayaaji daneeji ɓe? Faa toy ɓe ƴuuri? 
\p  
\v 14 Mbi'umi mo: 
\p —Joomam, aan woni annduɗo. 
\p O jaabii kam, o wi'i: 
\p —Kamɓe ngoni ƴuuruɓe e torra mawɗo. Ɓe lonnii saayaaji maɓɓe, ɓe ndawninirii ɗi ƴiiƴam Jawgel ngeel.\f + \fr 7:14 \ft Maanaa \fk ɓe ndawninirii saayaaji maɓɓe ƴiiƴam, \ft woni hakkeeji maɓɓe fuu njaafaama.\f* 
\v 15 Ɗum saabii de ɓe keddoto yeeso jooɗorgal laamu Laamɗo ngaal, ɓe ndewa mo jemma e nyalooma ley suudu makko seniindu nduun. Jooɗiiɗo dow jooɗorgal laamu oon huuran ɓe hukum muuɗum.  
\v 16 Ɓe njolbataa katin, ɓe ɗomɗataa katin. Ɓe naangataake, nguleefi fuu tappataa ɓe katin.  
\v 17 Sabo Jawgel gonngel hakkunde jooɗorgal laamu ngeel duran ɓe, yaara ɓe to ilduɗe ndiyam kokkoojam nguurndam. Laamɗo mooytan gonɗi gite maɓɓe fuu. 
\c 8  
\s2 Haala takkitingol takkande jeɗɗaɓerde: deƴƴere mawnde 
\p  
\v 1 Nde Jawgel ngeel takkitinnoo takkande jeɗɗaɓerde ndeen, kammu oon deƴƴinii siw faa waɗi hono feccere yamnde wootere.  
\v 2 Ndeen nji'umi maleyka'en njeɗɗo dariiɓe yeeso Laamɗo. Ɓe kokkaa buutute jeɗɗi. 
\p  
\v 3 Maleyka goɗɗo jogiiɗo urdude kaŋŋeere darowii ɗakkol hirsirde rewreteende Laamɗo. O hokkaa uurdi keewndi faa o sakkida ɗum e du'aawuuji seniiɓe, o yottina ɗi dow hirsirde kaŋŋeere wonnde yeeso jooɗorgal laamu ndeen.  
\v 4 Cuurki uurdi ndiin e du'aawuuji seniiɓe ɗiin ƴuuri e junngo maleyka oon de ƴeenti to Laamɗo.  
\v 5 Maleyka oon hooƴi urdude ndeen, hebbini nde yiite e ley hirsirde ndeen, de faɗɗi nde e leydi. Ndeen diggaali e dukooji ngaɗi, maƴƴe maƴƴi, leydi du dimmbii. 
\s1 Luwe jeɗɗi 
\p  
\v 6 Caggal ɗuum, maleyka'en njeɗɗo jogiiɓe buutute jeɗɗi ɓeen cegilanii fuufude ɗe. 
\s2 Haala buututal arandeewal 
\p  
\v 7 Maleyka arandeejo oon fuufi buututal muuɗum, de marmalluuje e yiite jillunduraange e ƴiiƴam paɗɗaa dow leydi. Feccere tataɓerde leydi ndiin wulaama, feccere tataɓerde leɗɗe ɗeen wulaama, huɗo hecco koon du fuu wulaama. 
\s2 Haala buututal ɗiɗaɓal 
\p  
\v 8 Maleyka ɗiɗaɓo oon fuufi buututal muuɗum, de ko wa'i hono waamnde mawnde huɓɓoore faɗɗaa e ley maayo. Tataɓerde maayo ngoon laatii ƴiiƴam,  
\v 9 tataɓerde kulle buurɗe gonɗe e maayo ngoon mbaati, tataɓerde laanaaji ndiyam du kalkii. 
\s2 Haala buututal tataɓal 
\p  
\v 10 Maleyka tataɓo oon fuufi buututal muuɗum, de hoodere mawnde huɓɓiroore hono no doccal ni ƴuuri dow kammu, saami e tataɓerde gooruuji e ilduɗe ndiyam.  
\v 11 Hoodere ndeen «Kaaɗeefi» wi'etee. Nde haaɗinii feccere tataɓerde diyeele ɗeen. Yimɓe heewɓe maayi saabe ndiyam ɗaam haaɗinaama rok. 
\s2 Haala buututal nayaɓal 
\p  
\v 12 Maleyka nayaɓo oon fuufi buututal muuɗum. Ndeen feccere tataɓerde naange e feccere tataɓerde lewru e feccere tataɓerde koode piyaa, faa gootel fuu tataɓerde muuɗum niɓɓi. Jemma e nyalooma fuu mbaasa tataɓerde annoora muɓɓen. 
\p  
\v 13 Caggal ɗuum, nji'umi ciilal ina fiira dow, nanumi inde ƴeewnoo e daande toownde, inde wi'a: 
\p —Yoo yoy! Yoo yoy! Bone woodanii yimɓe adunaaru nde maleyka'en tato heddiiɓe ɓeen puufii buutute muɓɓen! 
\c 9  
\s2 Haala buututal joyaɓal 
\p  
\v 1 Maleyka njoyaɓo oon fuufi buututal muuɗum. Nji'umi hoodere ƴuuri dow kammu, saami e leydi. Nde hokkaa cokitirgal ɓunndu ndu luggeefi mum walaa ɗo haaɗi.  
\v 2 Nde sokiti ɓunndu nduun, de cuurki yalti e mayru hono no duppirde mawnde ni. Cuurki kiin niɓɓini naange e mbeeyu\f + \fr 9:2 \fk Mbeeyu \ft wo ɓolum hakkunde kammu e leydi.\f* fuu.  
\v 3 Baɓɓatti njalti e cuurki kiin, cankitii e leydi. Ɗi kokkaama baawɗe torrude hono jahe ni.  
\v 4 Ɗi njamiraa taa ɗi mbonna huɗo naa leɗɗe naa huunde fuu ko fuɗata e leydi, ammaa ɗi torra yimɓe ɓe maande Laamɗo walaa e tiiɗe muɓɓen ɓeen tan.  
\v 5 Ɗi kokkaa torrude yimɓe ɓeen faa naawa haddi lebbi joy, ammaa ɗi kokkaaka warude ɓe. Torra majji ina nanndi e torra mo yaare fiɗi.  
\v 6 Ley lebbi ɗiin, yimɓe piloto maayde de keɓataa. Ɓe muuyan maayde, ammaa maayde doggan ɓe. 
\p  
\v 7 Baɓɓatti ɗiin ina nanndi e pucci cegilaniiɗi wolde. Dow ko'e majji ina ngoodi ko nanndi e kufuneeje gaɗiraaɗe kaŋŋe. Geese majji ina nga'i hono geese yimɓe.  
\v 8 Iɗi njogii cukuli hono cukuli rewɓe. Nyiiƴe majji ina nga'i hono nyiiƴe dawaaɗi ladde.  
\v 9 Ko wa'i hono jamɗe ina ngoni e becce majji. Sawtu bippeele majji ina wa'i hono torkooji ɗi pucci keewɗi ndaasata ina ndoggana wolde.  
\v 10 Iɗi ngoodi lacce jogiiɗe kure hono jahe. Ley lacce ɗeen ina ngoodi baawɗe torrude yimɓe haddi lebbi joy.  
\v 11 Kaananke majji woni maleyka kawjotooɗo ɓunndu ndu luggeefi muuɗum walaa ɗo haaɗi oon. Innde makko e ibraninkoore wo Abadon, e ley geresankoore wo Apoliyon (ɗum na fiirta «Kalkoowo»). 
\p  
\v 12 Bone arandeejo oon faltake. Ndaar, bonandaaji ɗiɗi ina ngara caggal majjum. 
\s2 Haala buututal jeegaɓal 
\p  
\v 13 Maleyka njeegaɓo oon fuufi buututal muuɗum, de nanumi daande ƴuurunde to luwe nay gonɗe e coɓɓuli hirsirde kaŋŋeere wonnde yeeso Laamɗo ndeen.  
\v 14 Daande ndeen ina wi'a maleyka njeegaɓo jogiiɗo buututal oon: 
\p —Haɓɓitin maleyka'en nayo haɓɓaaɓe to maayo manngo wi'eteengo Efarata. 
\p  
\v 15 Ndeen maleyka'en nayo ɓeen kaɓɓitaa faa mbara tataɓerde yimɓe adunaaru. Laamɗo na segilaninoo ɓe saabe wakkati o, saabe hitaande nde e lewru ndu e nyalooma o e yamnde nde.  
\v 16 Mi nanii limgal konunkooɓe waɗɗiiɓe pucci: wo ɓe ujunaaje noogay kile ujunaaje sappo.  
\v 17 Inan no njiirumi pucci ɗiin e waɗɗiiɓe ɓeen e ley holleede am: iɓe ɓornii kaddule jamɗe boɗeeje coy hono yiite, kam e bulabulaaje hono kammu e oole hono sitti. Ko'e pucci ɗiin ina nga'i hono ko'e dawaaɗi ladde. Yiite e cuurki e sitti ina mburtoo e kunnduɗe majji.\f + \fr 9:17 \fk Sitti\ft wo huunde oolde wuleteende ina luuɓa.\f* 
\v 18 Masiibaaji tati ɗiin, ɗum woni yiite ngeen e cuurki kiin e sitti oon, njalti e kunnduɗe pucci ɗiin de mbari tataɓerde yimɓe adunaaru.  
\v 19 Baawɗe pucci ɗiin ina ngoni e kunnduɗe majji, fay e lacce majji du. Lacce majji ɗeen ina nanndi e bolle. Iɗe ngoodi ko'e, e ko'e ɗeen ɗi mbarminirta yimɓe. 
\p  
\v 20 Yimɓe heddiiɓe ɓe masiibaaji ɗiin mbaraay ɓeen tuubaay e golle juuɗe muɓɓen. Ɓe njoppaay sujidande ginnaaji, kam e tooruuji gaɗiraaɗi kaŋŋe e cardi e njamndi mboɗeeri e kaaƴe e leɗɗe. Iɓe cujidana tooruuji ɗi nji'ataa, ɗi nanataa, ɗi njahataa.  
\v 21 Ɓe tuubaay e waɗude bar-ko'e, ɓe tuubaay e ndaggadaaku maɓɓe e fijirde maɓɓe e nguyka maɓɓe. 
\c 10  
\s1 Haala maleyka jogiiɗo dewtel taggitaangel 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, nji'umi maleyka goɗɗo jom semmbe ina ƴuura dow kammu ina jippoo. Ruulde ina fiili ɗum, ciiɓociiɓongal ina tiimti hoore muuɗum. Yeeso muuɗum ina ɗelka hono naange, koyɗe mum du ina nga'i hono bimmbeeje yiite.  
\v 2 Imo tiigii dewtel taggitiingel e junngo makko. O darni koyngal makko nyaamal dow maayo, o darni nanal dow leydi.  
\v 3 O ƴeewnii daande toownde hono no laddeeru ubbirta ni. Nde o ƴeewninoo ndeen, diggaali jeɗɗi njaaborii mo e hoolo muɓɓen, kam'en du.  
\v 4 Nde diggaali jeɗɗi ɗiin tilinoo haalude ndeen, nesumi winndude, ammaa nanumi daande ƴuuri dow kammu, ina wi'a kam: 
\p —Taa winndu ko diggaali jeɗɗi ɗiin mbi'i ɗuum, accu ɗum laatoo kumpa! 
\p  
\v 5 Ndeen maleyka mo nji'umi ina darii dow maayo e dow leydi oon hunci junngo muuɗum nyaamo faa dow,  
\v 6 hunorii Buurɗo duumiiɗo faa abada, taguɗo kammu e ko woni e muuɗum, e leydi e ko woni e muuɗum, e maayo e ko woni e muuɗum. Maleyka oon wi'i: 
\p —Wakkati heddaaki katin!  
\v 7 Ammaa e ley balɗe ɗe buututal maleyka njeɗɗaɓo ngal fuufata ɗeen, Laamɗo tabintinan anniya muuɗum cuuɗinooɗo. Ɗum laatorto hono no o wiirunoo annabaaɓe maccuɓe makko ɓeen ni. 
\p  
\v 8 Ndeen daande ƴuurannoonde kam dow kammu ndeen haaldi e am katin, wi'i: 
\p —Yahu jaɓoy dewtel taggitiingel, gonngel e junngo maleyka dariiɗo dow maayo e leydi ngeel. 
\p  
\v 9 Njahumi to maleyka oon, mbiimi ɗum hokka kam dewtel ngeel. O wi'i kam: 
\p —Jaɓu ngel, moɗaa! Ngel haaɗan ley reedu maa rok, ammaa ngel welan e hunnduko maa hono no njuumndi ni. 
\p  
\v 10 Njaɓumi dewtel ngeel e junngo maleyka oon, moɗumi ngel. Ngel weli e hunnduko am hono njuumndi, ammaa nde moɗunoomi ngel fu, ingel haaɗi e ley reedu am rok! 
\p  
\v 11 Caggal ɗuum, mbi'aami: 
\p —Ina tilsi mbaajoɗaa annabaaku katin e dow siyiiji yimɓe heewɓe e laamorɗe e ɗemle keewɗe e kaanankooɓe heewɓe. 
\c 11  
\s1 Haala seedaaku annabaaɓe ɗiɗo 
\p  
\v 1 Ndeen kokkaami sawru fonndirdu, mbi'aami: 
\p —Umma, fonndoy suudu Laamɗo seniindu e hirsirde ndeen, kiisoɗaa rewooɓe wonɓe ɗoon ɓeen.  
\v 2 Ammaa taa fonndu taliyaare mayru. Accu nde, sabo nde hokkaama laamorɗe adunaaru. Ɗe njaaɓan ngalluure seniinde ndeen faa waɗa lebbi capanɗe nay e ɗiɗi.  
\v 3 Mi hokkan seedeeɓe am ɗiɗo mbaajoo annabaaku haddi balɗe ujunere e keme ɗiɗi e capanɗe jeegom, iɓe ɓornii tekke bootooji.\f + \fr 11:3 \ft Maanaa \fk ɓe ɓornoo tekke bootooji \ft woni hollude cunu, hono no rewɓe maayraaɓe cuddortoo ni.\f* 
\p  
\v 4 Seedeeɓe ɗiɗo ɓeen ngoni leɗɗe jaytun ɗiɗi e fitillaaji ɗiɗi dariiɗi yeeso Joomiraaɗo jom adunaaru ndu.  
\v 5 Neɗɗo fuu jiɗuɗo torrude ɓe, yiite yaltan e kunnduɗe maɓɓe, halka ɗum. Jiɗuɗo torrude ɓe fuu, tilay halkiree noon.  
\v 6 Iɓe njogii baawɗe haɗude kammu toɓude haddi balɗe annabaaku maɓɓe ɗeen. Iɓe njogii baawɗe waylitinde diyeele laatoo ƴiiƴam. Nde ɓe muuyi fuu, iɓe mbaawi jippinde e adunaaru sii masiiba fuu. 
\p  
\v 7 Nde ɗiɗo ɓeen tilinoo e seedaaku muɓɓen nguun fuu, ndaabaawa mbonnga njeyaanga e ɓunndu ndu luggeefi muuɗum walaa ɗo haaɗi ngaan yaltan de yana e maɓɓe, jaaloo ɓe, wara ɓe.  
\v 8 Ɓalli maɓɓe mbaaloto e dow laawol ngalluure mawnde, ɗo Joomiraaɗo maɓɓe tontanoo e leggal palaangal ɗoon. Ngalluure ndeen ina nanndi e Sodoma\f + \fr 11:8 \fk Sodoma \ft wo wootere e galluuje ɗiɗi ɗe Laamɗo halki saabe heewgol majje hakkeeji. Ndaaree Fuɗɗoode 19.1-29.\f* naa Misira.  
\v 9 Siyiiji yimɓe fuu e lenyi fuu e ɗemle fuu e laamorɗe fuu nji'an ɓalli maɓɓe ko fotata e nyaloomaaji tati e feccere nyalooma. Ɓe caloto ɗi ngattee ley saabeere.  
\v 10 Yimɓe adunaaru ceyorto saabe maayde maɓɓe ndeen. Ɓe mbeltoto, ɓe kokkundura dokke dow weltaare, sabo annabaaɓe ɗiɗo ɓeen torriino ɓe sanne.  
\v 11 Ammaa caggal nyaloomaaji tati e feccere ɗiin, foofaango nguurndam ƴuuri to Laamɗo naati annabaaɓe ɗiɗo ɓeen, de ummitii, ndarii. Kulol manngol nanngi ndaarannooɓe ɗum'en ɓeen fuu.  
\v 12 Daande toownde ƴuuri dow kammu, ina wi'a ɓe: 
\p —Ƴeeŋee ga! 
\p Ɓe ƴeeŋi dow kammu e ley ruulde. Wayɓe ɓe fuu keddii ina ndaara ɓe.  
\v 13 Wakkati oon, leydi dimmbii semmbe, de feccere sappoɓerde ngalluure ndeen saami. Yimɓe ujunaaje njeɗɗo kalkii. Heddiiɓe ɓeen kuli, mawnini Laamɗo jom kammu oon. 
\p  
\v 14 Bone ɗiɗaɓo oon faltake. Ndaar, bone tataɓo oon ina wara law. 
\s2 Haala buututal jeɗɗaɓal 
\p  
\v 15 Maleyka njeɗɗaɓo oon fuufi buututal muuɗum. Ndeen daaɗe toowɗe nanaa dow kammu, ina mbi'a: 
\p —Laamu adunaaru ndu fuu laatake laamu Joomiraaɗo meeɗen e Almasiihu muuɗum. O laamoto faa abada abadin! 
\p  
\v 16 Mawɓe noogayo e nayo jooɗiiɓe dow jooɗorɗe yeeso Laamɗo ɓeen kippi geese muɓɓen e leydi, cujidani Laamɗo.  
\v 17 Iɓe mbi'a: 
\q1 «Miɗen njette, Laamɗo Joomiraaɗo jom baawɗe fuu, 
\q2 gonɗo, gonnooɗo oon miɗen njette, 
\q1 sabo a gollirii baawɗe maa mawɗe ɗeen, 
\q2 a tabintinii laamu maa. 
\q1  
\v 18 Laamorɗe adunaaru ɗeen wo tikkuɗe, 
\q2 ammaa tikkere maa warii. 
\q2 Wakkati warii faa caroɗaa maayɓe. 
\q1 Wakkati warii faa mbarjoɗaa annabaaɓe maccuɓe maa, 
\q2 seniiɓe hulɓe innde maa ɓeen, 
\q2 tedduɓe e lo'uɓe fuu. 
\q1 Wakkati warii faa kalkaa halkooɓe adunaaru ɓeen du.» 
\p  
\v 19 Ndeen suudu Laamɗo seniindu wonndu dow kammu nduun omtaa, keesuwal amaana ngaal ɓangi e ley mayru. Maƴƴe maƴƴi, dukooji e diggaali ngaɗi, leydi dimmbii, marmalluuje ɓutte caami. 
\c 12  
\s1 No kuungal waddi e debbo jom ŋatawere 
\p  
\v 1 Maande haayniinde ɓangi dow kammu. Debbo ina ɓornii naange. Lewru ina woni ley njaaɓirdi muuɗum. Hoore muuɗum na fiila taarde koode sappo e ɗiɗi.  
\v 2 Wo o debereedu, imo wulla saabe naawalla ŋatawere. Ndimu nguun ina tiiɗi mo.  
\v 3 Ndeen maande wonnde ɓangi dow kammu. Ina woodi kuungal boɗewal manngal nanndungal e mboddi. Ingal woodi ko'e jeɗɗi e luwe sappo, hoore fuu ina woodi kufune laamu.  
\v 4 Laasi maggal wuuwi feccere tataɓerde koode kammu, faɗɗi ɗe e leydi. Ngal darii yeeso debbo jom ŋatawere oon faa si rimii fu, ngal moɗa ɓiyum oon. 
\p  
\v 5 Ndeen o rimi ɓiɗɗo gorko, durdoowo laamorɗe adunaaru fuu e sawru njamndi. Ɓiɗɗo oon dippitaa, yaaraa to Laamɗo e jooɗorgal muuɗum laamu.  
\v 6 Debbo oon doggiri ley ladde, yehi nokku ɗo Laamɗo segilaninoo ɗum. O haybowaa toon balɗe ujunere e keme ɗiɗi e capanɗe jeegom (1 260). 
\p  
\v 7 Wolde waɗi dow kammu toon. Maleyka bi'eteeɗo Miikaa'iilu e maleyka'en muuɗum kawriti, kaɓi e kuungal ngaal. Kuungal ngaal e maleyka'en muuɗum du kaɓi e maɓɓe.  
\v 8 Ammaa Miikaa'iilu'en njaalake ngal, kangal e maleyka'en maggal, de ɓe mursi nokku maɓɓe gonɗo dow kammu oon.  
\v 9 Kuungal manngal ngaal riiwaama. Kangal woni mboddi arandeeri mbi'eteendi Ibiliisa naa Seyɗaani, njarribotoondi adunaaru ndu fuu. Ndi faɗɗaama e leydi, kayri e maleyka'en mayri fuu. 
\p  
\v 10 Ndeen nanumi daande toownde ƴuurunde dow kammu, ina wi'a: 
\q1 «Joonin kisindam Laamɗo meeɗen yottake! 
\q1 Semmbe e laamu muuɗum njottake! 
\q2 Laamu ina woni e hawju Almasiihu! 
\q1 Sabo peloowo sakiraaɓe meeɗen, 
\q2 peloowo ɓe to Laamɗo jemma e nyalooma oon, 
\q2 riiwaama dow kammu. 
\q1  
\v 11 Sakiraaɓe meeɗen ɓeen njaalorake mo ƴiiƴam Jawgel ngeel, 
\q2 e seedaaku ngu ɓe ngaɗi dow maggel. 
\q1 Ɓe pilaaki reenude yonkiiji maɓɓe e maayde. 
\q1  
\v 12 Ndelle, kammu e wonɓe dow muuɗum fuu mbeltee! 
\q1 Ammaa bone woodanii leydi e maayo! 
\q1 Sabo Ibiliisa jippake to mooɗon. 
\q2 Ina tikki tikkere mawnde, 
\q2 sabo ina anndi wakkati seeɗa tan heddanii ɗum.» 
\p  
\v 13 Nde kuungal nanndungal e mboddi ngaal faamunoo faɗɗaama e leydi ndeen, ngal tewni debbo dimɗo ɓiɗɗo gorko oon.  
\v 14 Debbo oon hokkaa bippeele ciilal manngal, faa fiirda yaha nokkuure nde segilanaa ley ladde ndeen. Toon o haybetee haddi wakkati e wakkatiiji ɗiɗi e feccere wakkati, faa o reenoo e mboddi ndiin.  
\v 15 Ndeen mboddi ndiin tuuti ndiyam, ɗam ili caggal debbo oon hono maayo faa ɗam hooƴa mo.  
\v 16 Ammaa, leydi ndiin wallii debbo oon, ndi aari hunnduko mayri, ndi moɗi ndiyam ɗam kuungal ngaal tuuti ɗaam.  
\v 17 Kuungal manngal ngaal tikkani debbo oon sanne, yehi haɓoyde e heddiiɓe e ƴuwdi debbo oon. Ɓeen ngoni ɗowtaniiɓe jamirooje Laamɗo de tiigii seedaaku ngu Iisaa waddi nguun.  
\v 18 Kuungal ngaal ina darii dow njaareendi daande maayo. 
\c 13  
\s1 Haala ndaabaawa ƴuurnga ley maayo 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, nji'umi ndaabaawa njogiinga luwe sappo e ko'e jeɗɗi ina wurtoo e maayo ngoon. Luwal fuu ina woodi kufune laamu. Inɗe mbonkorɗe Laamɗo ina mbinndaa e dow ko'e ɗeen fuu.  
\v 2 Ndaabaawa nga nji'umi ngaan ina nanndi e cirgu. Koyɗe magga ina nga'i hono koyɗe huunde wi'eteende ursu\f + \fr 13:2 \fk Ursu \ft wo kuungal manngal. Teppeeje maggal ina mawni, ingal jogii leeɓi e peɗeeli juuɗɗi belɗi.\f*. Hunnduko magga ina wa'i hono no hunnduko laddeeru ni. Kuungal nanndungal e mboddi ngaal hokki nga semmbe muuɗum, e jooɗorgal muuɗum laamu ngaal, e baawɗe mawɗe.  
\v 3 Hoore wootere e ko'e ndaabaawa ngaan ina wa'i hono ko barminanoo barmere waawnoonde warude ɗum, ammaa barmere ndeen dannaama. Ɗum haaynii yimɓe adunaaru fuu, njokki ndaabaawa ngaan.  
\v 4 Ɓe cujidani kuungal nanndunngal e mboddi ngaal sabo ngal hokkii ndaabaawa nanndunga e cirgu ngaan baawɗe laamu maggal. Katin du, ɓe cujidani ndaabaawa nanndunga e cirgu ngaan, iɓe mbi'a: 
\p —Moy nanndi e ndaabaawa nga? Moy waawi haɓude e magga? 
\p  
\v 5 Ndaabaawa nanndunga e cirgu ngaan hokkaa haalude haalaaji mantorɗi mbonkotooɗi Laamɗo. Nga hokkaa baawɗe gollude lebbi capanɗe nay e ɗiɗi.  
\v 6 Ndaabaawa ngaan fuɗɗi mbonkaade Laamɗo, ina mbonkoo innde muuɗum e suudu muuɗum. Nduun woni jooɗiiɓe dow kammu toon ɓeen.  
\v 7 Nga hokkaama baawɗe faa nga haɓa e seniiɓe ɓeen, nga jaaloo ɗum'en. Nga hokkaa baawɗe laamaade lenyi fuu e siyiiji yimɓe fuu e ɗemle fuu e laamorɗe fuu.  
\v 8 Yimɓe wonɓe e adunaaru ndu ɓeen fuu cujidanan ndaabaawa nanndunga e cirgu ngaan. Ɓeen ngoni yimɓe ɓe inɗe muɓɓen tawaaka ina mbinndii gilla fuɗɗoode adunaaru ley dewtere nguurndam ndeen, dewtere Jawgel kirsanoongel ngeel. 
\p  
\v 9 Jom nowru fuu, nana!  
\v 10 Neɗɗo fuu podanaaɗo haɓɓeede yaaree e maccungaaku, haɓɓete yaaree. Neɗɗo fuu podanaaɗo wardeede kaafaahi, wardete kaafaahi. Ɗum le, tilay yimɓe Laamɗo ngonda e munyal e hoolaare. 
\s1 Haala ndaabaawa ƴuurnga e leydi 
\p  
\v 11 Caggal ɗuum, nji'umi ndaabaawa ngonnga ina wurtoo e ley leydi. Inga woodi luwe ɗiɗi nannduɗe e luwe ɓii mbaalu, ammaa inga haalda hono no kuungal nanndungal e mboddi ngaal ni.  
\v 12 Nga golliri baawɗe ndaabaawa arandeya, nga barmere muuɗum nesunoo warude ɗum de dannaa ngaan. Nga golli ɗum yeeso arandeya ngaan. Nga doolɗi yimɓe adunaaru ɓeen cujidana arandeya ngaan.  
\v 13 Ndaabaawa ɗiɗaɓa ngaan waɗii kaayeefiiji mawɗi. Nga waɗii faa nga jippini yiite ƴuurunge e kammu faa yottii leydi yeeso yimɓe fuu.  
\v 14 Nga hiiliri yimɓe adunaaru kaayeefiiji ɗi nga hokkaa waɗude ley baawɗe ndaabaawa arandeya ngaan. Inga tindina yimɓe adunaaru moƴƴina tooru nanndundu e ndaabaawa barminiranoonga kaafaahi faa nesi waatude ammaa ina wuuri ngaan.  
\v 15 Nga hokkaa baawɗe faa nga waɗani tooru nduun yonki faa indu haala. Nga waɗi faa neɗɗo fuu mo sujidanaay nga waree.  
\v 16 Ndaabaawa ngaan doolɗi yimɓe fuu keɓa maande e juuɗe muɓɓen nyaame naa e tiiɗe muɓɓen, tedduɓe e lo'uɓe, joomiraaɓe jawdi e talkaaɓe, rimɓe e riimayɓe fuu.  
\v 17 Fay gooto waawaa soodude maa sonnude si tawraaka maande ndeen. Maande ndeen wo innde ndaabaawa ngaan naa limoore innde magga.  
\v 18 Ɗo kaa, tilay neɗɗo waɗa hakkillo e kabaaru o: neɗɗo jogiiɗo paamal fuu hiisoo limoore innde ndaabaawa ngaan, sabo limoore ndeen wo innde neɗɗo. Limoore magga wo keme jeegom e capanɗe jeegom e jeegom (666). 
\c 14  
\s1 Haala Jawgel e jimol soottitaaɓe 
\p  
\v 1 Ƴeewumi, de nji'umi Jawgel ina darii dow waamnde Siyona, ina wondi e yimɓe ujunaaje hemre e capanɗe nayo e nayo (144 000). Innde muuɗum e innde Baaba muuɗum na mbinndaa e tiiɗe maɓɓe.  
\v 2 Nanumi daande ƴuuri dow kammu wa'unde hono sawtu diyeele keewɗe, hono riggaango manngo ni. Daande nde nanumi ndeen ina wa'i hono sawtu fiyooɓe kolli.  
\v 3 Yimɓe ɓeen fuu ina njima jimol kesol yeeso jooɗorgal Laamɗo ngaal e yeeso kulle nay buurɗe ɗeen e yeeso mawɓe ɓeen. Fay gooto waawaano ekitaade jimol ngol si wanaa yimɓe ujunaaje hemre e capanɗe nayo e nayo (144 000) soottitaaɓe e adunaaru ɓeen.  
\v 4 Ɓeen ngoni ɓe tuunniraay ko'e muɓɓen rewɓe, sabo ɓe laaɓuɓe. Iɓe njokki Jawgel ngeel ɗo ngel yahata fuu. Wo ɓe soottitaaɓe e ley yimɓe adunaaru, faa ɓe laatoo artiiɓe fuu sakkeede Laamɗo e Jawgel ngeel.  
\v 5 Fewre meeɗaay yaltude e kunnduɗe maɓɓe, ɓe ngalaa feloore. 
\s1 Haala maleyka'en tato 
\p  
\v 6 Wakkati oon nji'umi maleyka goɗɗo ina fiira dow, ina jogii Kabaaru Lobbo duumiiɗo oon. Imo waajoo ɗum yimɓe adunaaru, ƴuuruɓe e laamorɗe fuu e lenyi fuu e ɗemle fuu e siyiiji yimɓe fuu.  
\v 7 Imo ƴeewnoo e daande toownde, imo wi'a: 
\p —Kulee Laamɗo! Mawninon ɗum! Sabo wakkati mo o sarotoo oon warii. Cujidanee taguɗo kammu e leydi e maayo e ilduɗe ndiyam oon! 
\p  
\v 8 Maleyka goɗɗo ɗiɗaɓo jokki mo, ina wi'a: 
\p —Baabiila halkii! Baabiila ngalluure mawnde ndeen halkii! Nde yarnii leyɗe fuu fijirde mayre nyaaɗunde. 
\p  
\v 9 Maleyka goɗɗo, tataɓo, jokki ɓe ina ƴeewnoo daande toownde, ina wi'a: 
\p —Neɗɗo fuu cujidanɗo ndaabaawa arandeya ngaan e tooru nanndundu e magga nduun, de heɓi maande magga e tiinde naa e junngo,  
\v 10 tilay joomum yara cabijam tikkere Laamɗo ɗaam, mbaylaaɗam e ley horde-loonde tikkere makko tawi jillaaka fay huunde. Joomum jukkete e ley yiite e sitti yeeso maleyka'en seniiɓe ɓeen e yeeso Jawgel ngeel.  
\v 11 Cuurki ƴuuruki e jukkungo maɓɓe ina ƴeeŋa faa abada. Jemma e nyalooma fuu fowtere walanaa sujidanooɓe ndaabaawa ngaan e tooru magga e heɓuɓe maande innde magga. 
\p  
\v 12 Ɗum le, tilay yimɓe Laamɗo ngonda e munyal. 
\p Ɓeen ngoni haybuɓe jamirooje Laamɗo de kaybi goonɗinal Iisaa ɓeen. 
\p  
\v 13 Wakkati oon nanumi daande ƴuurunde dow kammu, ina wi'a: 
\p —Winndu ɗum ɗo: gilla joonin, barke woodanii maayooɓe hawtuɓe e Joomiraaɗo ɓeen. 
\p Ruuhu oon wi'i: 
\p —Goonga! Ɓe powtinoyte e tampiri maɓɓe, sabo barke golle maɓɓe jokkan ɓe. 
\s1 Haala wakkati tayri adunaaru 
\p  
\v 14 Ƴeewumi, de nji'umi ruulde raneere. Dow ruulde ndeen nannduɗo e ɓii neɗɗo ina jooɗii. Kufune gaɗiraaɗo kaŋŋe ina woni e dow hoore makko. Imo tiigii wawdu welndu e junngo makko.  
\v 15 Maleyka goɗɗo yalti e suudu Laamɗo seniindu, ina ƴeewnoo daande toownde, ina wi'a jooɗiiɗo dow ruulde oon: 
\p —Jippin wawdu maa nduun de taƴaa, sabo wakkati tayri yottake. Adunaaru ɓenndii, yonii taƴeede! 
\p  
\v 16 Ndeen jooɗiiɗo e ruulde oon yiili wawdu muuɗum dow leydi, de adunaaru fuu taƴaa. 
\p  
\v 17 Maleyka goɗɗo yalti e suudu Laamɗo seniindu wonndu dow kammu nduun. Kam du ina tiigii wawdu welndu.  
\v 18 Ndeen maleyka goɗɗo yalti e ley hirsirde rewreteende Laamɗo ndeen. Oon woni kawjotooɗo yiite. O ƴeewnii daande toownde, o wi'i maleyka tiigiiɗo wawdu welndu oon: 
\p —Jippin wawdu maa nduun, kawrunduraa ɓiɓɓe cabiije dow leydi, sabo ɗe ɓenndii. 
\p  
\v 19 Maleyka oon yiili wawdu muuɗum dow leydi, hawrunduri ɓiɓɓe cabiije ɗeen, de faɗɗi ɗe ley ɓoosirde mawnde. Ɓoosirde ndeen woni tikkere Laamɗo mawnde.  
\v 20 Ɓiɓɓe cabiije ɗeen ɓoosaa caggal ngalluure toon. Ƴiiƴam yalti e ɓoosirde ndeen faa hewti labaale pucci, ɗam ili ko fotata e kilooji keme tati njuuteefi. 
\c 15  
\s1 Haala jimol Muusaa e jimol Jawgel 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, nji'umi dow kammu maande wonnde mawnde haayniinde. Nji'umi maleyka'en njeɗɗo ina njogii masiibaaji jeɗɗi. Wo ɗi masiibaaji cakitotooɗi. E majji tikkere Laamɗo timmata. 
\p  
\v 2 Nji'umi maayo nanndungo e daandorgal ina jillunduri e yiite. Jaalinooɓe ndaabaawa ngaan ɓeen ina keddii ɗakkol maggo. Ɓeen ngoni jaalinooɓe nga, kanga e tooru nanndundu e magga nduun e limoore innde magga ndeen. Iɓe njogii kolli ɗi Laamɗo hokki ɓe ɗiin.  
\v 3 Iɓe njima jimol Muusaa maccuɗo Laamɗo oon e jimol Jawgel ngeel, iɓe mbi'a: 
\q1 «Laamɗo Joomiraaɗo jom baawɗe fuu, 
\q2 golleeji maa wo mawɗi, wo kaayniiɗi! 
\q1 Laabi maa wo ponnditiiɗi, goongaaji, 
\q2 aan laamiiɗo laamorɗe fuu! 
\q1  
\v 4 Moy woni hulataa ma, Joomiraaɗo, 
\q2 mo mawnintaa innde maa? 
\q1 Sabo aan tan woni gooto Ceniiɗo. 
\q1 Leyɗe fuu ngaran cujida yeeso maa, 
\q2 sabo ɓe nji'ii golleeji maa ponnditiiɗi.» 
\s1 Haala kaake jeɗɗi keewɗe masiibaaji jeɗɗi 
\p  
\v 5 Caggal ɗuum, nji'umi suudu Laamɗo seniindu dow kammu ina omti. Ɗum woni hukum seedaaku oon.\f + \fr 15:5 \ft Aayaare ndeen ina waawi fiirtireede: \fq Caggal ɗuum, nji'umi suudu Laamɗo seniindu ina omtii dow kammu. Hukum seedaaku ina woni ley mayru.\f* 
\v 6 Maleyka'en njeɗɗo jogiiɓe masiibaaji jeɗɗi ɓeen njalti e mayru, ina ɓornii kaddule laaɓuɗe tal jalbooje, ina kaɓɓi kaɓɓorɗi kaŋŋe e becce muɓɓen.  
\v 7 E kulle nay buurɗe ɗeen, wootere hokki maleyka'en njeɗɗo ɓeen kaake kaŋŋeeje jeɗɗi keewɗe tikkere Laamɗo buurɗo faa abada oon.  
\v 8 Suudu nduun heewi cuurki saabe annoora Laamɗo e baawɗe muuɗum. Fay gooto waawaa naatude ley mayru, si wanaa nde masiibaaji jeɗɗi ɗi maleyka'en njeɗɗo ngaddi ɗiin timmi. 
\c 16  
\p  
\v 1 Ndeen nanumi daande toownde ƴuuri to suudu seniindu toon, ina wi'a maleyka'en njeɗɗo ɓeen: 
\p —Njehee, njuppowee dow adunaaru kaake tikkere Laamɗo jeɗɗi ɗeen! 
\p  
\v 2 Maleyka arandeejo oon yehi, yuppi kaakol muuɗum dow leydi. Ɓuuye bonɗe naawɗe ngaɗi dow yimɓe tawraaɓe maande ndaabaawa ngaan e sujidanooɓe tooru nanndundu e magga ɓeen. 
\p  
\v 3 Maleyka ɗiɗaɓo oon yuppi kaakol muuɗum e maayo. Maayo ngoon waylitii, laatii hono ƴiiƴam maayɗo. Kulle buurɗe gonɗe ley maggo fuu mbaati. 
\p  
\v 4 Maleyka tataɓo oon yuppi kaakol muuɗum ley gooruuji e ilduɗe, de diyeele ɗeen fuu mbaylitii ƴiiƴam.  
\v 5 Ndeen nanumi maleyka kawjotooɗo diyeele oon, ina wi'a: 
\p —Aan Ceniiɗo, gonɗo, gonnooɗo, wo a ponnditiiɗo, sabo a sarake goonga.  
\v 6 Saabe ko ɓe ndufi ƴiiƴam seniiɓe e ƴiiƴam annabaaɓe ɗuum, aan du, kokkuɗaa ɓe ƴiiƴam ɓe njara! Iɓe kaandi e majjum. 
\p  
\v 7 Ndeen nanumi daande ƴuurii to hirsirde rewreteende Laamɗo toon, ina wi'a: 
\p —Goonga! Laamɗo Joomiraaɗo jom baawɗe fuu, sariyaaji maa wo goongaaji, wo ponnditiiɗi! 
\p  
\v 8 Ndeen maleyka nayaɓo oon yuppi kaakol muuɗum e dow naange, de nge hokkaa sumirde yimɓe nguleefi magge.  
\v 9 Yimɓe ɓeen cumiraa nguleefi cattuki. Ndeen ɓe mbonkii innde Laamɗo mo baawɗe ngoodani dow masiibaaji oon. Ɓe tuubaay, ɓe mawninaay ɗum. 
\p  
\v 10 Maleyka njoyaɓo oon yuppi kaakol muuɗum dow jooɗorgal ndaabaawa ngaan. Ɗo nga laamii ɗoon niɓɓinaa tiki, de yimɓe ina ŋata ɗemle muɓɓen saabe naawalla.  
\v 11 Ɓe mbonkii Laamɗo jom kammu oon saabe ɓuuye maɓɓe e naawalla maɓɓe. Ammaa ɗuum fuu, ɓe tuubaay e golleeji maɓɓe bonɗi ɗiin. 
\p  
\v 12 Maleyka njeegaɓo oon yuppi kaakol muuɗum dow maayo manngo wi'eteengo Efarata. Ndiyam maggo ɓeeɓi faa yoori, faa kaanankooɓe ƴuurooɓe lettugal ɓeen keɓa laawol ndewa toon.  
\v 13 Ndeen nji'umi ginnaaji tati bonɗi nannduɗi e paaɓi. Wooturu ina wurtoo e hunnduko kuungal nanndungal e mboddi ngaal, wooturu ina wurtoo e hunnduko ndaabaawa ngaan, wooturu du ina wurtoo e hunnduko annabaajo peneejo oon.  
\v 14 Ginnaaji bonɗi ɗiin wo waɗooɓe kaayeefiiji. Iɓe njaha to kaanankooɓe adunaaru fuu faa ɓe kawrundura ɗum'en saabe wolde nyannde darngal, nyalaande Laamɗo jom baawɗe fuu. 
\p  
\v 15 Joomiraaɗo wi'i: 
\p —Kakkilee! Inani miɗo warda hono no gujjo ni. Barke woodanii doomuɗo kakkilɗo, ina tiigii kaddule muuɗum faa taa yaha ɓanndu ɓoldu de semta yeeso yimɓe. 
\p  
\v 16 Ginnaaji ɗiin kawrunduri kaanankooɓe ɓeen e nokku bi'eteeɗo e ibraninkoore Harmagedon. 
\p  
\v 17 Maleyka njeɗɗaɓo oon yuppi kaakol muuɗum e mbeeyu. De daande toownde yalti e suudu seniindu to jooɗorgal laamu toon, ina wi'a: 
\p —Timmii! 
\p  
\v 18 Maƴƴe maƴƴi, dukooji e diggaali ngaɗi, dimmbagol leydi manngol waɗi. Dimmbagol leydi hono ngool waɗaay e adunaaru ndu gilla yimɓe tagaa, no ngol sattiri mawnude!  
\v 19 Ngalluure mawnde ndeen feccaa pecce tati. Galluuje laamorɗe adunaaru fuu caami. Laamɗo miccitii bonanda ngalluure mawnde wi'eteende Baabiila, de yarni nde horde cabijam heewnde tikkere muuɗum.  
\v 20 Duuɗe maayo fuu kalkii. Baamle fuu majji.  
\v 21 Marmalluuje ɓutte ƴuuri kammu, caami dow yimɓe, wootere fuu teddeefi muuɗum ina waɗa kilooji capanɗe nay. Yimɓe ɓeen mbonkii Laamɗo saabe masiiba marmalluuje oon, sabo masiiba oon sattii bonde sanne. 
\c 17  
\s1 Haala jukkungo Baabiila 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, gooto e maleyka'en njeɗɗo jogiiɓe kaake jeɗɗi ɓeen wari, haaldi e am, wi'i: 
\p —War faa mi holle jukkungo debbo woykuuru\f + \fr 17:1 \ft Maanaa \fk woykuuru \ft wo pijoowo joɓeteeɗo ceede.\f* anndaaɗo sanne, jooɗiiɗo dow diyeele keewɗe oon.  
\v 2 Kaanankooɓe adunaaru ɓeen pijidii e muuɗum. Yimɓe adunaaru ɓeen du culii e fijirde muuɗum. 
\p  
\v 3 Ndeen Ruuhu heewi kam, maleyka oon yaari kam faa ley ladde. Nji'umi toon debbo ina waɗɗii ndaabaawa mboɗeewa keewnga inɗe mbonkorɗe Laamɗo. Inga woodi ko'e jeɗɗi e luwe sappo.  
\v 4 Debbo oon ina ɓornii kaddule ciiɗe e boɗeeje, ina soɗii kaŋŋe e kaaƴe dime e hayre luulu. Imo jogorii junngo makko horde-loonde kaŋŋe heewnde ko nyiddini sanne, heewnde tuundi fijirde makko.  
\v 5 Dow tiinde makko innde ina winndaa nde maanaa muuɗum suuɗii: 
\pc «Baabiila ngalluure mawnde, inna woykuuji, 
\pc inna ko nyiddini fuu ley adunaaru». 
\p  
\v 6 Nji'umi debbo oon sulake saabe ƴiiƴam seniiɓe e ƴiiƴam seedantooɓe Iisaa ɗam o yari. 
\p Ko nji'umi mo ɗuum, ɗum haaynii kam sanne.  
\v 7 Ammaa maleyka oon wi'i kam: 
\p —Ko waɗi de iɗum haaynii ma? Mi fiirtante maanaa cuuɗiiɗo oon, maanaa debbo oon e ndaabaawa nga o waɗɗii njogiinga ko'e jeɗɗi e luwe sappo ngaan.  
\v 8 Ndaabaawa nga njiiɗaa ngaan, inga wonnoo, ammaa nga heddaaki joonin. Inga haani yaltude e ɓunndu ndu luggeefi muuɗum walaa ɗo haaɗi nduun, nga halkowaa. Yimɓe adunaaru ɓe inɗe muɓɓen mbinndaaka e dewtere nguurndam gilla fuɗɗoode adunaaru ɓeen, si nji'ii ndaabaawa ngaan na yalta fu, kaayeefi nanngan ɗum'en. Sabo inga wonnoo, nga heddaaki joonin, de nga ɓangowan katin. 
\p  
\v 9 Ɗo kaa, tilay neɗɗo tawree hakkilantaaku faa faama kabaaru o: ko'e jeɗɗi ɗeen wo baamle jeɗɗi ɗe debbo oon jooɗii dow muɓɓen ɗeen. Iɗe cappoo katin kaanankooɓe njeɗɗo:  
\v 10 njoyo paltake, njeegaɓo oon ina woni joonin, njeɗɗaɓo oon waraay tafon, ammaa si o warii, wakkatiyel seeɗa o laamotoo.  
\v 11 Ndaabaawa ngonnoonga de heddaaki joonin ngaan wo gooto e njeɗɗo ɓeen. Nga wartan de nga laatoo kaananke njeetataɓo, ammaa cakitte magga wo halkere. 
\p  
\v 12 Luwe sappo ɗe njiiɗaa ɗeen wo kaanankooɓe sappo ɓe keɓaay laamu tafon, ammaa ɓe keɓowan baawɗe laamaade no kaanankooɓe ni haddi wakkatiyel gootel, kamɓe e ndaabaawa ngaan.  
\v 13 Ɓe fuu ɓe anniya gooto, iɓe kokka ndaabaawa ngaan semmbe maɓɓe e baawɗe maɓɓe.  
\v 14 Ɓe kaɓan e Jawgel ngeel, ammaa Jawgel ngeel jaaloto ɓe sabo kangel woni Joomiraaɗo joomiraaɓe e Kaananke kaanankooɓe. Wonduɓe e maggel ɓeen wo noddaaɓe, suɓaaɓe, hoolniiɓe. 
\p  
\v 15 Maleyka oon wi'i kam katin: 
\p —Diyeele ɗe njiiɗaa debbo woykuuru oon ina jooɗii dow muɓɓen ɗeen, kanje ngoni siyiiji yimɓe e jama'aaje e laamorɗe e ɗemle.  
\v 16 Luwe sappo ɗe njiiɗaa ɗeen, kam e ndaabaawa ngaan, mbanyan debbo woykuuru oon, ɓolɗina ɗum faa laaɓa de heddoo ɓanndu ɓoldu, nyaama teewu muuɗum, de nduppa ko heddii ɗuum e yiite.  
\v 17 Sabo Laamɗo wattii e ɓerɗe maɓɓe waɗude anniya muuɗum, ɓe laatoo daande wootere, ɓe kokka ndaabaawa ngaan laamu maɓɓe, faa nde haalaaji Laamɗo ɗiin fuu tabiti. 
\p  
\v 18 Debbo pijoowo mo njiiɗaa oon, kam woni ngalluure mawnde laamiinde kaanankooɓe adunaaru. 
\c 18  
\s1 No Baabiila halkirtee 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, nji'umi maleyka goɗɗo keewɗo baawɗe ina ƴuura dow kammu ina jippoo. Darja makko jalbini adunaaru.  
\v 2 O ƴeewnii faa toowi, o wi'i: 
\q1 «Baabiila halkii! 
\q1 Baabiila ngalluure mawnde ndeen halkii! 
\q1 Nde laatake joonnde ginnaaji, 
\q2 suuɗorde ruuhuuji tuunuɗi fuu 
\q2 e foondu tuunundu wanyaandu fuu! 
\q1  
\v 3 Sabo leyɗe ɗeen fuu culirii cabijam, caamii 
\q2 saabe fijirde mayre nyaaɗunde. 
\q1 Kaanankooɓe adunaaru ɓeen njeenii e mayre. 
\q1 Luumotooɓe e adunaaru ɓeen fuu keɓii jawdi 
\q2 saabe danyal mayre keewngal faa wittii ngaal.» 
\p  
\v 4 Ndeen nanumi daande wonnde ƴuuri dow kammu, ina wi'a: 
\q1 —Onon yimɓe am, njaltee e mayre! 
\q2 Faa taa on kawtu e mayre hakkeeji, 
\q2 faa taa masiibaaji mayre kewta on! 
\q1  
\v 5 Sabo hakkeeji mayre ɗuuɗi, 
\q2 ɗi njowundurii faa ɗi njottake kammu, 
\q2 Laamɗo du yeggitaay golleeji mayre bonɗi ɗiin. 
\q1  
\v 6 Ngaɗee nde hono no nde waɗiri on ni! 
\q1 Njoɓtoɗon nde kile ɗiɗi e ko nde waɗi on! 
\q1 Ko nde siiwani on ley horde mayre ɗuum, 
\q2 ciiwanee nde kile ɗiɗi! 
\q1  
\v 7 Torron nde, kebbinon mettorgal mayre 
\q2 faa haddi no nde teddiniri hoore mayre, 
\q2 faa fota e no nde wuurdi mbelirka. 
\q1 Sabo inde wi'a e ɓernde mayre: 
\q2 «Inan miɗo jooɗii, wo mi kaananke debbo, 
\q2 mi wanaa debbo mo gorum maayi, 
\q2 abada mettorgal cuddu hewtataa kam.» 
\q1  
\v 8 Saabe no nde worri noon, 
\q1 masiibaaji mayre caaman dow mayre: 
\q2 maayde e mettorgal e rafo. 
\q2 Nde wuldete yiite, 
\q1 sabo Laamɗo Joomiraaɗo carotooɗo nde wo Jom semmbe. 
\s1 Haala woyeede Baabiila 
\p  
\v 9 Kaanankooɓe adunaaru wonduɓe e mayre jeenu de kawti e mayre danyal ɓeen nji'an cuurki ngulu mayre. Wakkati oon, ɓe mboyan, ɓe piiran ɓerɗe maɓɓe mettorgal. 
\p  
\v 10 Ɓe ndaroto to toowti, sabo iɓe kula jukkungo mayre. Iɓe mbi'a: 
\p —Yoo yoy! Yoo yoy! Baabiila, ngalluure mawnde nde, ngalluure jogiinde semmbe nde! Nde jukkaama wakkati gooto tan! 
\p  
\v 11 Luumotooɓe e adunaaru ɓeen mboyan, cunanto nde, sabo fay gooto soodataa gineeji maɓɓe katin.  
\v 12 Gineeji maɓɓe wo kaŋŋe e cardi e kaaƴe dime e kaaƴe luulu e kaddule ɗaatuɗe e kaddule ciiɗe e kaddule hariiri tiiɗuɗe e kaddule boɗeeje e leɗɗe uurooje goɗɗe e gineeji moƴƴiniraaɗi nyiiƴe nyiibi e gineeji moƴƴiniraaɗi leɗɗe tiiɗuɗe coggu e jamɗe boɗeeje e jamɗe ɓaleeje e hayre wi'eteende marba.  
\v 13 Gineeji maɓɓe katin wo funngooji belnirɗi e uurnirɗi e gowe e nebbam uurɗam e uurdi miira e uurdi cuurtinteendi e cabijam e nebbam ɓiɓɓe jaytun e conndi alkama e aawdi alkama e na'i e baali e pucci e torkooji e maccuɓe e yonkiiji yimɓe. 
\p  
\v 14 Luumotooɓe ɓeen mbi'i ngalluure ndeen: 
\p —Ko njiɗunoɗaa heɓude fuu woɗɗake ma: keewal mbelirka maa e dawla maa fuu halkii, a hewtataa ɗum abada katin. 
\p  
\v 15 Luumotooɓe heɓuɓe jawdi e mayre ɓeen ndaroto to toowti, sabo ina kula jukkungo mayre. Ɓe mboyan, ɓe cunoto,  
\v 16 ɓe mbi'an: 
\p —Yoo yoy! Yoo yoy! Ngalluure mawnde nyaaƴiroore kaddule ɗaatuɗe e kaddule ciiɗe e kaddule boɗeeje, soɗortoonde kaŋŋe e kaaƴe dime e kaaƴe luulu!  
\v 17 E ley wakkati gooto tan, jawdi ndiin fuu halkaa! 
\p Dawranooɓe laanaaji ndiyam e yahooɓe ley majji e dogginooɓe ɓeen, kam e heɓooɓe neema muɓɓen e luumagol dow maayo ɓeen, ɓe fuu ɓe toowtan ɓe ndaroo.  
\v 18 Wakkati mo ɓe nji'ata cuurki ngulu mayre, ɓe mbullan, ɓe mbi'a: 
\p —Ngalluure ndeye nanndunoo e ngalluure mawnde nde? 
\p  
\v 19 Ɓe ndufan leydi dow ko'e maɓɓe no ɓe poti metteede. Ɓe mboyan, ɓe cunoo, ɓe mbulla, ɓe mbi'a: 
\p —Yoo yoy! Yoo yoy! Ngalluure mawnde ndeen, nde keewal danyal muuɗum hokki jogiiɓe laanaaji e ley maayo fuu jawdi, e ley wakkati gooto tan, nde halkii!  
\v 20 Kammu, welta e halkeede mayre! Seniiɓe e nulaaɓe e annabaaɓe, onon du mbeltee! Sabo Laamɗo sarake nde ko nde waɗi on ɗuum! 
\p  
\v 21 Wakkati oon, maleyka jom semmbe hooƴi kaaƴal nanndungal e niisirde mawnde, de faɗɗiri ɗum semmbe ley maayo, wi'i: 
\p —Nii Baabiila ngalluure mawnde ndeen faɗɗirtee, nde yi'ataake abada katin!  
\v 22 Katin du, fay gooto nanataa ley mayre kolli hoɗooɓe gaaci naa yimooɓe naa fuufooɓe cereeli e barguuji. Golloowo nyeenyuɗo fay gooto yi'ataake katin e ley mayre.\f + \fr 18:22 \fk Golloowo nyeenyuɗo \ft wo gaɗoowo golle juuɗe hono cehoowo naa tafoowo jamɗe.\f* Duko unduɗe nanataake katin e ley mayre.  
\v 23 Annoora lampal yaynataa ley mayre katin. Sawtu ɓaŋuɗo e ɓaŋaaɗo nanataake e mayre katin. 
\p Bone oon fuu hewtan Baabiila sabo luumotooɓe mayre ɓurnoo adunaaru fuu baawɗe. Wooɗi du, nde hiildii leyɗe fuu e ndaggadaaku mayre.  
\v 24 Katin du, ƴiiƴam annabaaɓe e seniiɓe e waraaɓe ley adunaaru ɓeen fuu tawaama e mayre. 
\c 19  
\s1 Jimi jettooje Laamɗo ley aljanna 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, nanumi sawtu jamaa keewɗo dow kammu, ina ƴeewnoroo daaɗe toowɗe, ina wi'a: 
\q1 «Haleluuya!\f + \fr 19:1 \fk Haleluuya \ft wo haala ibraninkoore, ɗum woni \fq Njetten Joomiraaɗo. \f* 
\q1 Kisindam e manngu e baawɗe 
\q2 ngoodanii Laamɗo meeɗen! 
\q1  
\v 2 Sabo sariyaaji makko wo goongaaji, 
\q2 wo ponnditiiɗi! 
\q1 O sarake debbo woykuuru anndaaɗo sanne, 
\q2 bonnirɗo adunaaru fijirde muuɗum oon. 
\q1 O yomnake ɗum ƴiiƴam maccuɓe makko ɗam rufi.» 
\m  
\v 3 Ɓe toowni ɗaaɗe katin, ɓe mbi'i: 
\q1 «Haleluuya! 
\q1 Cuurki ngulu ina ƴuura to ngalluure ndeen 
\q2 ina ƴeeŋa faa abada!» 
\m  
\v 4 Mawɓe noogayo e nayo ɓeen e kulle nay buurɗe ɗeen, kippii e leydi cujidani Laamɗo jooɗiiɗo e jooɗorgal laamu oon, ina mbi'a: 
\p —Aamiina. Haleluuya! 
\p  
\v 5 Daande ƴuuri to jooɗorgal toon, ina wi'a: 
\p —Njettee Laamɗo meeɗen, onon maccuɓe muuɗum fuu, onon hulooɓe ɗum, tedduɓe e lo'uɓe! 
\s1 Haala ɓangal Jawgel 
\p  
\v 6 Ndeen nanumi daande nanndunde e sawtu jamaa keewɗo, hono sawtu diyeele keewɗe ni, hono diggaali mawɗi ni, ina wi'a: 
\q1 «Haleluuya! Sabo Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen 
\q2 Jom baawɗe fuu oon tabintinii laamu muuɗum. 
\q1  
\v 7 Mbeltoɗen, ceyoɗen, mawninen mo, 
\q2 sabo ɓangal Jawgel ngeel yottake, 
\q2 ɓaŋeteeɗo oon du segilake. 
\q1  
\v 8 O hokkaama kaddule o ɓornoo, 
\q2 leppi ɗaatuɗi, jalbooji, laaɓuɗi.» 
\m Kaddule ɗeen ngoni golleeji seniiɓe moƴƴuɗi ɗiin. 
\p  
\v 9 Maleyka oon wi'i kam: 
\p —Winndu: Barke woodanii noddaaɓe e nyaamduuji ɓangal Jawgel ɓeen! 
\p O wi'i kam katin: 
\p —Haalaaji ɗiin ngoni haalaaji Laamɗo goongaaji. 
\p  
\v 10 Kippiimi e leydi to koyɗe makko faa mi sujidana mo, ammaa o wi'i kam: 
\p —Taa waɗu! Miin du wo mi maccuɗo hono maaɗa, aan e sakiraaɓe maa tiigiiɓe seedaaku ngu Iisaa waddi nguun. Sujidan Laamɗo! 
\p Sabo seedaaku ngu Iisaa waddi nguun, ɗum pay laatii annabaaku.\f + \fr 19:10 \ft timmoode aayaare ndeen ina waawi fiirtireede: \fq Sabo seedanaade Iisaa, ɗum pay laatii annabaaku. \f* 
\s1 Haala garol Almasiihu faa jukka kuungal ladde 
\p  
\v 11 Caggal ɗuum, nji'umi kammu ina omtii, de puccu ndaneewu ɓangi. Baɗɗiiɗo ngu oon ina wi'ee Koolniiɗo, ina wi'ee Goongante. Wo e fonnditaare o sarortoo, e fonnditaare du o honirta.  
\v 12 Gite makko ina nga'i hono ɗemle yiite ni. Kufuneeje laamu keewɗe ina ngoni e hoore makko. Innde ina winndaa e makko nde fay gooto anndaa si wanaa kanko.  
\v 13 Imo ɓornii saaya cuuwaaka e ƴiiƴam. Innde makko wo: «Konngol Laamɗo.»  
\v 14 Konuuji kammu ina njokki mo ina ɓornii kaddule ɗaatuɗe, daneeje, laaɓuɗe, ina mbaɗɗii pucci daneeji.  
\v 15 Kaafaahi mbelki ina wurtoo e hunnduko makko. E kanki o soppirta laamorɗe adunaaru, de o laamoroo ɗe sawru njamndi. O dampan e ɓoosirde cabiije yaltinoore tikkere Laamɗo jom baawɗe mawnde.  
\v 16 Inan innde winndaande e saaya makko e busal makko: 
\pc «Kaananke kaanankooɓe e Joomiraaɗo joomiraaɓe». 
\p  
\v 17 Ndeen nji'umi maleyka ina darii dow naange. O ƴeewnii faa toowi, o wi'i pooli piirooji dow fuu: 
\p —Ngaree, kawritee to nyaamdu weltaare mawndu ndu Laamɗo waɗi nduun,  
\v 18 faa nyaamon teewu kaanankooɓe e teewu hooreeɓe sordaasiiɓe e teewu jom'en semmbe e teewu pucci e waɗɗiiɓe ɗum'en e teewuuji yimɓe fuu – rimɓe e riimayɓe, tedduɓe e lo'uɓe! 
\p  
\v 19 Ndeen nji'umi ndaabaawa mannga ngaan e kaanankooɓe adunaaru ɓeen e konunkooɓe muɓɓen ina kawriti faa kaɓa e baɗɗiiɗo puccu ndaneewu oon e konu muuɗum.  
\v 20 Ndaabaawa ngaan nanngaa, kanga e annabaajo fewreejo gaɗannooɗo kaayeefiiji yeeso magga oon. E kaayeefiiji ɗiin o hiildunoo heɓuɓe maande ndaabaawa ngaan ɓeen, sujidannooɓe tooru nanndundu e magga ɓeen. Ɓe ɗiɗo fuu, ɓe paɗɗaa iɓe mbuuri e weendu yiite huɓɓirteendu sitti nduun.\f + \fr 19:20 \fk Sitti\ft wo huunde oolde wuleteende ina luuɓa.\f* 
\v 21 Heddiiɓe ɓeen kalkiraa kaafaahi mburtotooki e hunnduko baɗɗiiɗo puccu ndaneewu oon. Pooli ɗiin fuu ngari nyaami teewuuji maɓɓe faa kaari. 
\c 20  
\s1 Haala laamu duuɓi ujunere 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, nji'umi maleyka ina ƴuura dow kammu ina jippoo, ina jogorii junngo muuɗum cokitirgal ɓunndu ndu luggeefi muuɗum walaa ɗo haaɗi nduun, kam e callalol manngol.  
\v 2 O nanngi kuungal manngal ngaal, ɗum woni mboddi arandeeri mbi'eteendi Ibiliisa naa Seyɗaani ndiin. O haɓɓi ɗum duuɓi ujunere.  
\v 3 O faɗɗi ndi e ley ɓunndu ndu luggeefi muuɗum walaa ɗo haaɗi nduun, o ommbi ndi ley mayru, o takki ndu, taa ndi hiila lenyi faa nde duuɓi ujunere ɗiin kiɓɓi. Caggal ɗuum, ina tilsi ndi haɓɓitee wakkati seeɗa. 
\p  
\v 4 Ndeen nji'umi jooɗorɗe laamu. Jooɗiiɓe e majje ɓeen kokkaama baawɗe saraade. Nji'umi katin yonkiiji ɓe ko'e muɓɓen taƴanoo saabe ko ɓe mbaajii seedaaku ngu Iisaa waddunoo, kam e konngol Laamɗo ngool. Ɓe cujidanaayno ndaabaawa ngaan e tooru nanndundu e muuɗum nduun, ɓe keɓaay maande magga e tiiɗe naa e juuɗe maɓɓe. Ɓeen iirtii, laamodii e Almasiihu duuɓi ujunere.  
\v 5 Ɗum woni ummital arandeyal ngaal. Maayɓe heddiiɓe ɓeen iirtaaki faa nde duuɓi ujunere ɗiin kiɓɓi.  
\v 6 Barke e senaare ngoodanii jeyaaɓe e ummital arandeyal ɓeen! Maayde ɗiɗaɓerde ndeen walaa ko waawani ɓe. Ɓe laatanto Laamɗo e Almasiihu almaami'en, ɓe laamodoo e Almasiihu duuɓi ujunere. 
\s1 Haala jaaleede Ibiliisa 
\p  
\v 7 Si duuɓi ujunere ɗiin kiɓɓii, Seyɗaani haɓɓitete e kasu muuɗum, yoppee.  
\v 8 O wurtoto, o hiilowa lenyi gonɗi e coɓɓuli adunaaru nay ɗiin, ɗum woni Yaajuuju e Maajuuju.\f + \fr 20:8 \fk Yaajuuju e Maajuuju \ft ina mbi'ee \fq Gogu\ft  e \fq Magogu\ft  e ibraninkoore.\f* O hawrunduran yimɓe lenyi ɗiin faa naata wolde. Iɗi keewi sanne hono njaareendi maayo.  
\v 9 Ɗi ƴuuri e gereeji fuu ley adunaaru, ɗi piilii ngalluure horsunde ndeen, ɗo seniiɓe ɓeen koɗi ɗoon. Ammaa yiite ƴuuri dow kammu, halki ɗi.  
\v 10 Ibiliisa kiilannooɗo ɓe oon faɗɗaa e weendu yiite e sitti nduun, ɗo ndaabaawa ngaan e annabaajo peneejo oon ngoni ɗoon. Ɓe njukketee ɗoon jemma e nyalooma faa abada. 
\s1 Haala nyannde darngal 
\p  
\v 11 Caggal ɗuum, nji'umi jooɗorgal laamu manngal danewal e jooɗiiɗo dow maggal. Kammu e leydi fuu ndoggi ndilli yeeso makko, ɗi nji'ataake katin.  
\v 12 Nji'umi maayɓe, tedduɓe e lo'uɓe, ina ndarii yeeso jooɗorgal laamu ngaal. Dewte ina peertee. Dewtere wonnde du ina feertee, kayre woni dewtere nguurndam. Maayɓe ɓeen cariraa golleeji muɓɓen binndaaɗi e dewte ɗeen, mono fuu haddi golle muuɗum.  
\v 13 Maayo ngoon hokkiti maayɓe muuɗum, maayde e laakara kokkiti maayɓe muɓɓen, mono e muɓɓen fuu saroraa haddi golle muuɗum.  
\v 14 Maayde e laakara fuu paɗɗaa e weendu yiite nduun. Weendu nduun woni maayde ɗiɗaɓerde ndeen.  
\v 15 Neɗɗo fuu mo innde muuɗum tawaaka ina winndaa e dewtere nguurndam ndeen, faɗɗaama e weendu yiite nduun. 
\c 21  
\s1 No huunde fuu heyɗintinirtee 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, nji'umi kammu keso e leydi keyri, sabo kammu arandeejo oon e leydi arandeeri ndiin fuu ndillii, maayo du walaa.  
\v 2 Nji'umi Ngalluure Seniinde ndeen – ɗum woni Urusaliima keso oon – ina ƴuura dow kammu to Laamɗo ina jippoo. Nde nyaaƴinaama hono no ɓaŋeteeɗo nyaaƴirta faa segiloo yaha to gorum ni.  
\v 3 Nanumi daande toownde ƴuurunde to jooɗorgal laamu toon, ina wi'a: 
\p —Inan, joonnde Laamɗo na woni hakkunde yimɓe: o jooɗoto hakkundee maɓɓe, ɓe laatoo lenyol makko. Laamɗo e hoore muuɗum wondan e maɓɓe, laatoo Laamɗo maɓɓe.  
\v 4 O mooytan gonɗi gite maɓɓe fuu. Maayde e mettorgal e bullaali e naawalla keddataako, sabo kulle kiiɗɗe ɗeen fuu paltake. 
\p  
\v 5 Jooɗiiɗo e jooɗorgal ngaal oon wi'i: 
\p —Inan, miɗo heyɗintina huunde fuu! 
\p O wi'i kam: 
\p —Winndu haalaaji ɗiin. Wo ɗi koolniiɗi, wo ɗi goongaaji. 
\p  
\v 6 O wi'i kam katin, 
\p —Huunde fuu timmii! Miin woni arandeejo, miin woni cakitotooɗo. Miin woni fuɗɗoode, miin woni timmoode. Neɗɗo fuu ɗomɗuɗo, mi hokkan ɗum ndiyam nguurndam ƴuuruɗam e ildude ndeen ɓolum tawa yoɓaay faa'e.  
\v 7 Neɗɗo fuu jaaliiɗo heɓan ɗum fuu, mi laatoto Laamɗo muuɗum, kam du laatoo ɓiyam.  
\v 8 Ammaa waatuɓe ɓerɗe e ɓe ngalaa goonɗinal e gollooɓe ko nyiddini e warooɓe yimɓe e fijooɓe e dabarankooɓe e rewooɓe tooruuji e fenooɓe ɓeen fuu, weendu yiite e sitti huɓɓooru nduun woni ngeɗu muɓɓen. Ɗum woni maayde ɗiɗaɓerde ndeen. 
\s1 Haala Urusaliima keso 
\p  
\v 9 Caggal ɗuum, gooto e maleyka'en njeɗɗo tiigiiɓe kaake jeɗɗi keewɗe masiibaaji jeɗɗi cakitotooɗi ɗiin wari, haaldi e am, wi'i: 
\p —War faa mi holle ɓaŋaaɗo, jom suudu Jawgel ngeel. 
\p  
\v 10 Ndeen keewumi Ruuhu, maleyka oon yaari kam faa dow waamnde mawnde toownde. O holli kam Urusaliima ngalluure seniinde ndeen ina ƴuura dow kammu to Laamɗo ina jippoo.  
\v 11 Inde wondi e darja Laamɗo faa inde jalbira hono no hayre rimre ni, hono no hayre yaspa laaɓunde hono daandorgal ni.  
\v 12 Kokuwol tekkungol toowngol ina fiilii nde. Ingol woodi dammbuɗe sappo e ɗiɗi, dammbugal fuu ina woodi maleyka. Lenyi ɓiɓɓe Israa'iila sappo e ɗiɗi ɗiin, inɗe muɓɓen ina mbinndaa e dammbuɗe ɗeen:  
\v 13 dammbuɗe lettugaaje ɗeen wo tati, gorgaaje ɗeen wo tati, soɓɓiireeje ɗeen wo tati, horɗooreeje ɗeen du wo tati.  
\v 14 Kokuwol ngalluure ngool ina woodi kaaƴe joƴƴinirɗe sappo e ɗiɗi. Dow majje inɗe nulaaɓe Jawgel sappo e ɗiɗo ɓeen mbinndaa. 
\p  
\v 15 Maleyka kaaldoowo e am oon ina tiigii sawru kaŋŋe fonndirdu faa fonnda ngalluure ndeen e dammbuɗe mayre e kokuwol mayre.  
\v 16 Tatteeji mayre nay ɗiin fuu potu, njuuteefi mayre e njaajeefi mayre wo potu. O fonndiri nde sawru nduun, nde laatii estadiiji ujunaaje sappo e ɗiɗi (12 000),\f + \fr 21:16 \ft Ɗum fuu na hawra e kilooji 2 200.\f* njuuteefi mayre e njaajeefi mayre e tooweefi mayre fuu wo potu.  
\v 17 O fonndi kokuwol ngool, ngol hawri e piye hemre e capanɗe nay e nay (144), piye ɗe yimɓe piyata ɗeen maleyka oon fiyirta.  
\v 18 Kokuwol ngool nyiɓiraama hayre yaspa. Ngalluure ndeen du nyiɓiraama kaŋŋe dimo, ga'uɗo hono no daandorgal laaɓungal ni.  
\v 19 Rotere kokuwol ngalluure ngool ina nyaaƴiniraa sii kaaƴe dime fuu: arandeere ndeen yaspa, ɗiɗaɓerde ndeen safiir, tataɓerde ndeen agate, nayaɓerde ndeen emerooda,  
\v 20 joyaɓerde ndeen onikis, jeegaɓerde ndeen sarduwaan, jeɗɗaɓerde ndeen kirisoliita, jeetataɓerde ndeen beril, jeenaɓerde ndeen topaas, sappoɓerde ndeen kirisoparaas, sappo e go'aɓerde ndeen yasente, sappo e ɗiɗaɓerde ndeen ameetis.  
\v 21 Dammbuɗe sappo e ɗiɗi ɗeen wo kaaƴe luulu daneeje sappo e ɗiɗi. Dammbugal fuu wo hayre luulu wootere. Balangol ngalluure ndeen wo kaŋŋe dimo, jalbiroowo hono no daandorgal ni. 
\p  
\v 22 Mi yi'aay suudu dewal e ley ngalluure ndeen, sabo Laamɗo Joomiraaɗo jom baawɗe fuu oon e Jawgel ngeel ngoni suudu dewal mayre.  
\v 23 Ngalluure ndeen haajaaka naange naa lewru yaynana ɗum, sabo darja Laamɗo yaynata nde. Jawgel ngeel woni lampal mayre.  
\v 24 Lenyi adunaaru njahan ley annoora mayre. Kaanankooɓe adunaaru ɓeen ngaddanan nde darja muɓɓen.  
\v 25 Dammbuɗe mayre ɗeen ommbataako nyalooma. Ɗe ommbataako fey, sabo jemma walaa e mayre.  
\v 26 Darja e teddeengal lenyi adunaaru waddete ley mayre.  
\v 27 Ko tuuni fuu naatataa e mayre, naa gollooɓe ko nyiddini, naa fenooɓe. Ammaa naatooɓe e mayre ɓeen ngoni ɓe inɗe muɓɓen mbinndaa e dewtere nguurndam nde Jawgel ndeen. 
\c 22  
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, maleyka oon holli kam maayo ngo ndiyam muuɗum hokkata nguurndam, njalbiroojam hono daandorgal. Iɗam ƴuura to jooɗorgal laamu Laamɗo e Jawgel ngeel toon.  
\v 2 Iɗam ila hakkunde laawol dewoowol ley ngalluure ndeen. Gereeji maayo ngoon ɗiɗi fuu, lekki kokkoohi nguurndam ina woni e muuɗum, ndimoohi kile sappo e ɗiɗi, lewru fuu nde wootere. Haakorooji makki wo safaare dannoore lenyi adunaaru.  
\v 3 Ko Laamɗo huɗi fuu tawataake ley ngalluure ndeen katin. Jooɗorgal laamu Laamɗo e Jawgel ngeel ina ngoni ley mayre. Maccuɓe Laamɗo ndewan ɗum.  
\v 4 Ɓe nji'an yeeso muuɗum. Innde muuɗum du wonan e tiiɗe maɓɓe.  
\v 5 Jemma walaa katin. Ɓe ngalaa haaju e annoora lampal naa annoora naange, sabo Laamɗo Joomiraaɗo yayniranan ɓe annoora muuɗum. Ɓe laamoto faa abada abadin. 
\s1 Haala gartol Iisaa 
\p  
\v 6 Maleyka oon wi'i kam: 
\p —Haalaaji ɗiin wo koolniiɗi, wo goongaaji. Laamɗo Joomiraaɗo, gattuɗo konngol muuɗum ley annabaaɓe oon, nuli maleyka muuɗum faa holla maccuɓe muuɗum ko ɓadii warude. 
\p  
\v 7 Iisaa wi'i: 
\p —Ndaaree, mi waran ko ɓooyataa! 
\p Barke woodanii neɗɗo fuu kaybuɗo ko dewtere annabaaku nde wi'i. 
\p  
\v 8 Wo miin, Yuhanna, woni nanuɗo, ji'uɗo kulle ɗeen fuu. Caggal ko nanumi e ko nji'umi ɗuum, kippiimi e leydi to koyɗe maleyka kollannooɗo kam oon faa mi sujidana ɗum.  
\v 9 Ammaa o wi'i kam: 
\p —Taa waɗu! Miin du wo mi maccuɗo Laamɗo hono maaɗa, aan e sakiraaɓe maa annabaaɓe ɓeen, kam'en e haybooɓe haalaaji dewtere nde. Sujidan Laamɗo! 
\p  
\v 10 O wi'i kam katin: 
\p —Taa suuɗu haalaaji annabaaku gonɗi e dewtere nde ɗiin, sabo wakkati mo ɗum laatotoo oon ɓadake.  
\v 11 Gaɗoowo ko boni heddoo e bonanda muuɗum, tuunɗo golle heddoo e golleeji muuɗum tuunɗi ɗiin, moƴƴo heddoo e moƴƴuki muuɗum, ceniiɗo heddoo e senaare muuɗum! 
\b  
\p  
\v 12 Iisaa wi'i: 
\p —Ndaaree, mi waran ko ɓooyataa. Miɗo wadda mbarjaari faa mi barjoo mono fuu haddi golle muuɗum.  
\v 13 Miin woni arandeejo e cakitotooɗo, miin woni fuɗɗoode e timmoode. 
\p  
\v 14 Barke woodanii lonnooɓe saayaaji muɓɓen faa mbaawa nyaamude ɓiɓɓe lekki nguurndam kiin, ɓe ndewa dammbuɗe, ɓe naata ngalluure ndeen.  
\v 15 Ammaa wonɓe caggal mayre ɓeen wo dawaaɗi e dabarankooɓe e fijooɓe e warooɓe yimɓe e rewooɓe tooruuji e yiɗuɓe fewre e waɗooɓe hiila. 
\p  
\v 16 Miin Iisaa, mi nulii maleyka am faa seedoo kulle ɗe e ley kawrite goonɗinɓe ɗeen. Miin woni ɗaɗol Daawda, wo mi ƴuwdi Daawda du. Miin woni hoodere fajiri jalboore ndeen! 
\p  
\v 17 Ruuhu e ɓaŋeteeɗo oon ina mbi'a: 
\p —War! 
\p Neɗɗo fuu nanɗo ɗum wi'a: «War!» 
\p Neɗɗo fuu ɗomɗuɗo wara, jiɗuɗo yarude ndiyam kokkoojam nguurndam fuu jaɓa yara ɗam ɓolum tawa yoɓaay faa'e. 
\s1 Timmoode 
\p  
\v 18 Miin Yuhanna, miɗo sappana neɗɗo fuu nanɗo haalaaji annabaaku gonɗi e dewtere nde ɗiin: si neɗɗo ɓeydii e majji huunde, Laamɗo ɓeydanan ɗum masiibaaji cifaaɗi e ley dewtere nde.  
\v 19 Si neɗɗo ittii goɗɗum e haalaaji dewtere annabaaku nde, Laamɗo ittan ngeɗu muuɗum e lekki nguurndam cifaaki e mayre kiin, kam e ngalluure seniinde sifaande e mayre ndeen. 
\p  
\v 20 Ceedantooɗo kulle ɗeen oon wi'i: 
\p —Tannyoral, mi waran ko ɓooyataa! 
\p Aamiina. War Iisaa Joomiraaɗo! 
\p  
\v 21 Hinney Joomiraaɗo meeɗen Iisaa wondu e mooɗon on fuu.