\id MRK Fulfulde Burkina Faso 
\h Marku 
\mt2 Linjiila Iisaa 
\mt1 mo Marku winndi 
\c 1  
\s1 No Yaayaa waajorii 
\r (Matta 3.1-12, Lukka 3.1-18, Yuhanna 1.19-28) 
\p  
\v 1 Ɗum woni fuɗɗoode Kabaaru Lobbo haala Iisaa Almasiihu Ɓii Laamɗo.  
\v 2 Ina winndaa e dewtere annabi Esaaya: 
\q1 «Laamɗo wi'ii: Ndaaree, mi ardinante nulaaɗo am moƴƴinane laawol.\f + \fr 1:2 \ft Malakiya 3.1.\f* 
\q1  
\v 3 Daande ina ƴeewnoo ley ladde na wi'a: 
\q1 Moƴƴinee laawol Joomiraaɗo, 
\q2 ndartinee ɗati makko.»\f + \fr 1:3 \ft Esaaya 40.3.\f* 
\m  
\v 4 Nulaaɗo oon woni Yaayaa lootoowo lootagal batisima\f + \fr 1:4 \ft Ɗo wi'ete \fk lootagal batisima \ft dow haala batisima Yaayaa fu, \fq lootagal tuubu \ft maa \fq mutineede \ft du na wi'ee.\f*. O ɓangii ley ladde, imo gooyna yimɓe tuuba, lootiree lootagal batisima faa hakkeeji muɓɓen njaafee.  
\v 5 Yimɓe leydi Yahuudiya e yimɓe Urusaliima fuu ngari to makko. Iɓe kaalta hakkeeji maɓɓe, de Yaayaa ina loota ɓe lootagal batisima ley gooruwol Urdun.  
\v 6 Yaayaa ina ɓornii kaddule gaɗiraaɗe leeɓi geelooɗi, ina haɓɓii kaɓɓorgol nguru, ina wuuri baɓɓatti e njuumndi ladde.  
\v 7 Imo waajoroo daande toownde, imo wi'a: 
\p —Ɓurɗo kam baawɗe waran gaɗa am, mi fotaay fay turaade mi haɓɓita ɓoggi paɗe makko.  
\v 8 Miin, ndiyam batisima lootirmi on, de kanko kaa, Ruuhu Ceniiɗo o lootirta on. 
\s1 No Iisaa batisiraa e no Ibiliisa jarriborii mo 
\r (Matta 3.13-4.11, Lukka 3.21-22, 4.1-13) 
\p  
\v 9 Ley balɗe ɗeen, Iisaa ƴuuri Nasaraatu ley leydi Galili, wari, de Yaayaa looti mo lootagal batisima ley gooruwol Urdun.  
\v 10 Wakkati mo o wurtotonoo ndiyam ɗaam oon, o yi'i kammu na udditii, o yi'i Ruuhu Ceniiɗo ina jippoo e makko hono no wuugaandu ni.  
\v 11 Ndeen daande ƴuuri dow kammu, wi'i: 
\p —Aan woni Ɓiyam mo korsinmi, aan ceyortoomi. 
\p  
\v 12 Wakkati oon fu, Ruuhu Laamɗo yaari mo ley ladde.  
\v 13 O waɗi toon balɗe capanɗe nay, Seyɗaani ina jarriboo mo. Imo woni hakkunde kulle ladde, maleyka'en ina ngollana mo. 
\s1 No Iisaa noddiri taalibaaɓe arandeeɓe 
\r (Matta 4.12-22, Lukka 4.14-15, 5.1-11) 
\p  
\v 14 Caggal uddeede Yaayaa ley kasu, Iisaa yehi Galili ina waajoo Kabaaru Lobbo haala Laamɗo,  
\v 15 ina wi'a: 
\p —Wakkati warii, laamu Laamɗo ɓadake. Tuubee, ngoonɗinee Kabaaru Lobbo. 
\p  
\v 16 Iisaa ina yaha hunnduko maayo Galili, ɗoon yi'i Simon e minyum Andire ina paɗɗa fiiliiji muɓɓen ley maayo ngoon. Wo ɓe nanngooɓe liƴƴi.  
\v 17 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Njokkee kam, mi waɗan on filotooɓe yimɓe. 
\p  
\v 18 Wakkati oon ɓe njoppi fiiliiji maɓɓe ɗiin, ɓe njokki mo.  
\v 19 O yehi yeeso seeɗa, o yi'i Yaakuuba ɓii Jebede e minyum Yuhanna ley laana muɓɓen ina moƴƴintina fiiliiji.  
\v 20 Wakkati oon fu, o noddi ɓe. Ɓe njoppi baabiiɓe Jebede, kam e gollooɓe muuɗum ley laana kaan, ɓe njokki mo. 
\s1 No Iisaa danniri gorko gonduɗo e ginnaaru 
\r (Lukka 4.31-37) 
\p  
\v 21 Caggal ɗuum, ɓe njehi ngalluure Kafarnahum. Nyannde fowteteende, Iisaa naati suudu waajordu, fuɗɗi waajaade.  
\v 22 Tawaaɓe ɗoon ɓeen kaaynaa e waaju makko oon, sabo o waajorake ɓe no jom baawɗe ni, wanaa hono jannginooɓe Tawreeta.  
\v 23 Gorko gonduɗo e ginnaaru ina woni e waajordu nduun, wulli,  
\v 24 wi'i: 
\p —Aan Iisaa mo Nasaraatu, ɗume jomi ma e amin? A warii faa kalkaa min naa? Miɗo anndi ko ngonɗaa, a Ceniiɗo ƴuuruɗo to Laamɗo! 
\p  
\v 25 Iisaa sappani ginnaaru nduun e semmbe, wi'i: 
\p —Deƴƴina, yaltu e makko! 
\p  
\v 26 Ginnaaru nduun dimmbi gorko oon semmbe, feekii feekaango toowngo, yalti e makko.  
\v 27 Jamaa oon fuu ɗum haaynii ɗum, heddii ina ƴamundura: 
\p —Ɗum wo ɗume? Ɗum wo anndal kesal koy! Imo yamira fay ginnaaji de iɗi ɗowtanoo mo. 
\p  
\v 28 Wakkati gooto kabaaru makko sankitii ley leydi Galili fuu. 
\s1 No Iisaa selliniri nyawɓe heewɓe 
\r (Matta 8.14-17, Lukka 4.38-41) 
\p  
\v 29 Nde ɓe njaltunoo waajordu nduun ndeen, ɓe njehi wuro Simon e Andire. Yaakuuba e Yuhanna njaadi e maɓɓe.  
\v 30 Esoo Simon debbo ina fukkii wo jontaaɗo. Iisaa yottii tan, haalanaa haala makko,  
\v 31 ɓattitii mo, nanngi junngo makko, ummini mo. Wakkati oon o daɗi e jontere makko, de o weerni ɓe. 
\p  
\v 32 Wakkati futuro nde naange yannoo fuu, yimɓe ngaddani Iisaa nyawɓe e wonduɓe e ginnaaji fuu.  
\v 33 Ngalluure ndeen fuu hawriti to dammbugal ngaal.  
\v 34 O danni nyawɓe heewɓe, nyawɓe nyawuuji ɗi kawtaa sii. O riiwi ginnaaji keewɗi, o accataa ɗi kaala, sabo iɗi anndi mo o woni. 
\s1 No Iisaa waajorii ley Galili 
\r (Lukka 4.42-44) 
\p  
\v 35 Jaango majjum, Iisaa hejji gilla law, yehi nokku perwuɗo ina waɗa toon du'aare.  
\v 36 Simon e wonduɓe e muuɗum ina piloo mo.  
\v 37 Nde ɓe njiinoo mo ndeen, ɓe mbi'i mo: 
\p —Yimɓe fuu ina pile. 
\p  
\v 38 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —En njaha ley gure ɓadiiɗe ɗeen faa mi waajoo toon du, sabo wo ɗuum waddi kam. 
\p  
\v 39 O yehi ley leydi Galili fuu, imo waajoo ley cuuɗi maɓɓe baajorɗi, imo riiwa ginnaaji. 
\s1 No Iisaa selliniri ceppinɗo 
\r (Matta 8.1-4, Lukka 5.12-16) 
\p  
\v 40 Gorko ceppinɗo wari dikkinii yeeso makko, nyaagii mo, wi'i: 
\p —Si a muuyii fu, aɗa waawi dannude kam faa mi laaɓa. 
\p  
\v 41 Iisaa yurmii mo, foorti junngo muuɗum, meemi mo, wi'i: 
\p —Mi muuyii, daɗu! 
\p  
\v 42 Wakkati oon, ceppam ɗaam dilli e gorko oon, o daɗi.  
\v 43 Wakkati oon fu, Iisaa yoppi mo de gongini mo,  
\v 44 wi'i: 
\p —Tinna, taa humpitin fay gooto. Ammaa yahu holloy hoore maa almaami, ngaɗanaa laaɓugol maa ngol sadaka mo Muusaa yamiri oon, faa faamina ɓe a daɗii. 
\p  
\v 45 Ammaa kanko, ko o dillu ɗoon fu, o fuɗɗi sankitinde kabaaru oon. Ɗum waɗi de Iisaa waawaa naatude galluuje si yimɓe paamanii ɗum. O heddii ladde, yimɓe ina ƴuura tatteeji fuu ina ngara to makko. 
\c 2  
\s1 No Iisaa selliniri mo ɓanndu waatundu 
\r (Matta 9.1-8, Lukka 5.17-26) 
\p  
\v 1 Gaɗa balɗe seeɗa, Iisaa warti ngalluure Kafarnahum. Yimɓe nani o wartii imo woni ley suudu.  
\v 2 Jamaa keewɗo hawriti ley suudu ɗoon faa nokkuure fuu heddaaki, fay yaasin dammbugal toon. Heddii imo waajoo ɓe konngol Laamɗo.  
\v 3 Yimɓe ngari, ngaddani mo gorko mo ɓanndu waatundu. Worɓe nayo na ndonndii ɗum.  
\v 4 De ɓe kunngii yottinde mo to Iisaa saabe jamaa oon. Ndelle ɓe ƴeeŋi dow suudu nduun, ɓe njuli dow ɗo fotata e Iisaa, de ɓe njippiniri ɗoon mo ɓanndu waatundu oon, tawi ina fukkinaa e daɗɗo.  
\v 5 Nde Iisaa yiinoo goonɗinal maɓɓe ndeen, wi'i mo ɓanndu waatundu oon: 
\p —Ɓinngel am, hakkeeji maa njaafaama. 
\p  
\v 6 Jannginooɓe Tawreeta jooɗinooɓe ɗoon ɓeen ina miiloo e ɓerɗe muɓɓen:  
\v 7 «Ko waɗi gorko o na haalira hono ni? O mbonkake Laamɗo! Moy waawi yaafaade hakkeeji sanaa Laamɗo gooto oon?»  
\v 8 Iisaa faami wakkati oon miilooji maɓɓe, wi'i ɓe: 
\p —Ɗume waɗi de oɗon miiloo miilooji gaaɗi ni e ɓerɗe mooɗon?  
\v 9 Ɗume ɓuri hoyude? Yalla wi'ude mo ɓanndum waati hakkeeji muuɗum njaafaama, naa wi'ude ɗum ummoo, hooƴa daɗɗo muuɗum, yaha?  
\v 10 Ammaa, faa mi faamina on Ɓii Neɗɗo ina jogii baawɗe yaafaade hakkeeji ley adunaaru ndu... 
\p Ndeen, o wi'i mo ɓanndu waatundu oon: 
\p  
\v 11 —Miɗo haalane: umma, hooƴu daɗɗo maa, kootaa suudu maa. 
\p  
\v 12 Wakkati oon gorko oon ummii, hooƴi daɗɗo mum, dilli yeeso yimɓe ɓeen fuu. Ɓe fuu ɗum haaynii ɓe, ɓe keddii iɓe njetta Laamɗo, iɓe mbi'a: 
\p —Min nji'aay hono ɗum abada! 
\s1 No Iisaa noddiri Lewi 
\r (Matta 9.9-13, Lukka 5.27-32) 
\p  
\v 13 Iisaa yeccitii to maayo toon. Jamaa oon fuu tawi mo toon, imo waajoo ɗum'en.  
\v 14 Nde o yahannoo ndeen, o yi'i Lewi ɓii Alfaa ina jooɗii e suudu to lampo nanngetee, o wi'i ɗum: 
\p —Jokkam! 
\p Lewi ummii, jokki mo.  
\v 15 Nde Iisaa nyaamannoo e ley suudu Lewi ndeen, nanngooɓe lampo heewɓe e luttuɓe woɓɓe na njooɗii, ina nyaamda e makko, kanko e taalibaaɓe makko. Sabo yimɓe heewɓe ina njokki Iisaa.  
\v 16 Jannginooɓe Tawreeta jeyaaɓe e waalde Farisa'en nji'i Iisaa ina nyaamda e yimɓe ɓeen, mbi'i taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p —Ko waɗi de imo nyaamda e nanngooɓe lampo e luttuɓe woɓɓe? 
\p  
\v 17 Nde o nannoo ɗum ndeen, o wi'i ɓe: 
\p —Wanaa selluɓe kaajaa cawroowo, wo nyawɓe kaajaa cawroowo. Mi waraay faa mi nodda dartiiɓe. Wo luttuɓe ngarumi noddude. 
\s1 Haala suumayeere 
\r (Matta 9.14-17, Lukka 5.33-39) 
\p  
\v 18 Taalibaaɓe Yaayaa e Farisa'en ina cuumoo. E ley ɗuum, yimɓe ngari, ƴami Iisaa: 
\p —Ko waɗi de taalibaaɓe Yaayaa e taalibaaɓe Farisa'en ina cuumoo, de ɓe maa ɓeen cuumataako? 
\p  
\v 19 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Yalla warɓe ɓangal ina mbaawi suumaade tawa ɓaŋuɗo oon ina wondi e muɓɓen naa? Mbaawaa. Sini ɓaŋuɗo oon ina wondi e maɓɓe, ɓe cuumataako.  
\v 20 Ammaa balɗe ngaran ɗe ɓaŋuɗo oon ittetee e hakkunde maɓɓe. E balɗe ɗeen ɓe cuumotoo.  
\v 21 Fay gooto fidataa tekkere heyre e kaddungal kiinngal. Si ɗum waɗii, tekkere heyre ndeen fooɗan kaddungal kiinngal ngaal, de ceekol ngool ɓeydoo.  
\v 22 Katin du fay gooto loowataa cabijam kesam e sumalleeji kiiɗɗi. Si ɗum waɗii fu, cabijam ɗaam fusan ɗi, kanjam e sumalleeji ɗiin fuu mbona. Cabijam kesam e sumalleeji kesi loowetee! 
\s1 Haala nyalaande fowteteende 
\r (Matta 12.1-8, Lukka 6.1-5) 
\p  
\v 23 Waɗiino e nyalaande fowteteende wootere, Iisaa ina rewi ley gese. Taalibaaɓe muuɗum ina itta cammeeji alkama e laawol ngool.  
\v 24 Ndeen Farisa'en mbi'i mo: 
\p —Ndaaru, ɗume waɗi de taalibaaɓe maa ɓe ina ngolla ko haɗaa golleede nyannde fowteteende? 
\p  
\v 25 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Yalla on njanngaay ko Daawda waɗi nde yolbunoo na haajaa ko nyaametee, kam e yaadiraaɓe muuɗum naa?  
\v 26 O naati hukum Laamɗo e ley jamaanu Almaami Mawɗo bi'eteeɗo Abiyatar, o nyaami buuru cakkaaɗo oon, o hokki yaadiraaɓe makko du. Tawi le, wo almaami'en tan njeyi nyaamude buuru oon. 
\p  
\v 27 Iisaa wi'i ɓe katin: 
\p —Nyalaande fowteteende ndeen wo saabe neɗɗo waɗiraa, wanaa neɗɗo waɗiraa saabe nyalaande fowteteende ndeen.  
\v 28 Ndelle fay nyannde fowteteende ndeen, Ɓii Neɗɗo woni joomum. 
\c 3  
\s1 No Iisaa selliniri gorko ley nyalaande fowteteende 
\r (Matta 12.9-14, Lukka 6.6-11) 
\p  
\v 1 Iisaa naati ley suudu waajordu nduun katin, o tawi toon gorko mo junngo waanngo.  
\v 2 Yimɓe wonɓe ɗoon ɓeen na taykoo Iisaa, iɓe ndaara yalla dannan gorko oon ley nyalaande fowteteende ndeen, faa ɓe keɓa ko ɓe pelira ɗum.  
\v 3 Iisaa wi'i mo junngo waanngo oon: 
\p —Umma, dara hakkunde maɓɓe! 
\p  
\v 4 Caggal ɗuum, o ƴami ɓe: 
\p —Ɗume dagii nyannde fowteteende, gollude ko wooɗi naa gollude ko boni? Dannude neɗɗo naa warude ɗum? 
\p Ammaa ɓe njaabaaki.  
\v 5 Iisaa ƴeewri ɓe tikkere, yoorgol ɓerɗe maɓɓe ngool woyni yonki makko. O wi'i gorko oon: 
\p —Foortu junngo maa! 
\p Oon foorti ngo tan, ngo daɗi.  
\v 6 Wakkati oon, Farisa'en ɓeen njalti, njooɗodii e daraniiɓe Hirudus faa ndawrida no mbarda Iisaa. 
\s1 No yimɓe ngardi to Iisaa 
\p  
\v 7 Caggal ɗuum, Iisaa e taalibaaɓe muuɗum dilli ɗoon, njehi maayo. Jamaa keewɗo ƴuuruɗo Galili jokki mo.  
\v 8 Yimɓe heewɓe, ƴuuruɓe Yahuudiya e Urusaliima e Idumiya e leydi lettugal Urdun e seraaji Tirus e Sidon, nani ko o waɗata ɗuum, ngari to makko.  
\v 9 Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen pilanoo ɗum laana taa jamaa oon ɓilla ɗum.  
\v 10 Saabe ko o dannata heewɓe ɗuum waɗi de nyawɓe ɓeen fuu kenyanii mo faa meema mo.  
\v 11 Wakkati mo ginnaaji nji'i mo fu, ina kippoo, ina ƴeewnoo, ina mbi'a: 
\p —Aan a Ɓii Laamɗo! 
\p  
\v 12 Imo sappana ɓe sanne taa ɓe kumpita fay gooto kabaaru makko. 
\s1 No Iisaa suɓorii taalibaaɓe sappo e ɗiɗo 
\r (Matta 10.1-4, Lukka 6.12-16) 
\p  
\v 13 Caggal ɗuum, Iisaa ƴeeŋowi dow waamnde, noddi ɓe muuyi, de ɓe ngari to muuɗum.  
\v 14 O suɓii sappo e ɗiɗo, faa ngonda e makko, o nula ɗum'en mbaajowoo,  
\v 15 wooɗi o hokka ɗum'en baawɗe riiwude ginnaaji.  
\v 16 Inan inɗe sappo e ɗiɗo ɓe o suɓii ɓeen: Simon mo o innditiri Piyeer  
\v 17 e Yaakuuba e minyum bi'eteeɗo Yuhanna, ɓiɓɓe Jebede ɓe o innditiri Bowanerges ɓeen, (maanaa majjum woni «Ɓiɓɓe Riggaango»),  
\v 18 kam e Andire e Filipu e Bartolome e Matta e Tomaa e Yaakuuba ɓii Alfaa e Tadde e Simon kiranoowo suudu baaba  
\v 19 e Yahuuda Isikariyotto jambotooɗo mo oon. 
\s1 No Iisaa riiwrata ginnaaji e Baawɗe Laamɗo 
\r (Matta 12.22-32, Lukka 11.14-23, 12.10) 
\p  
\v 20 Caggal ɗuum, o hooti. Jamaa hawriti dow makko katin faa kanko e taalibaaɓe makko ɓe kunngii heɓude no ɓe nyaamira.  
\v 21 Nde sakiraaɓe makko nannoo ɗum ndeen, ngarani mo, sabo wi'aama hoore makko waylitake. 
\p  
\v 22 Jannginooɓe Tawreeta ƴuurnooɓe Urusaliima ngari, mbi'i: 
\p —Beeljebul, hooreejo ginnaaji oon woni e makko. Wo kam hokki mo baawɗe riiwude ginnaaji ɗiin. 
\p  
\v 23 De Iisaa noddi ɓe ɓe ngara to muuɗum, banndani ɓe, wi'i: 
\p —Noy Seyɗaani waawirta riiwude hoore muuɗum?  
\v 24 Si laamu feccake ina habda fu, laamu nguun waawataa heddaade.  
\v 25 Katin du si galle feccake ina habda fu, galle oon waawataa heddaade.  
\v 26 Ndelle, si Seyɗaani feccake ina haɓa e hoore mum fu, waawataa heddaade, wo ɗum timmoode muuɗum. 
\p  
\v 27 Iisaa jokkintini wi'i: 
\p —Fay gooto waawaa naatude ley galle gorko jom semmbe de hooƴa jawdi muuɗum. Sanaa artoo haɓɓa joomum tafon, ndeen ina waawi hooƴude ko woni ley suudu muuɗum.  
\v 28 Goonga kaalanammi on: yimɓe ina mbaawi yaafeede hakkeeji muɓɓen fuu e mbonkaaji ɗi ɓe mbonkii Laamɗo fuu.  
\v 29 Kaa mbonkiiɗo Ruuhu Ceniiɗo oon yaafataake abada. Hakke joomum heddoto dow muuɗum faa abada. 
\p  
\v 30 Iisaa wi'irii noon saabe ko ɓe mbi'i imo wondi e ginnaaru ɗuum. 
\s1 Minyiraaɓe Iisaa e inna muuɗum 
\r (Matta 12.46-50, Lukka 8.19-21) 
\p  
\v 31 Inna Iisaa e minyiraaɓe Iisaa worɓe ngari, ndarii yaasin suudu ɗoon, de neli o noddee.  
\v 32 Ɗo jamaa oon fiilii mo ɗoon, ɓe mbi'i mo: 
\p —Inna maa e minyiraaɓe maa na ngoni yaasin, ina kaajaa ma. 
\p  
\v 33 O jaabii, o wi'i: 
\p —Moy woni inna am e minyiraaɓe am? 
\p  
\v 34 O ndaari jooɗiiɓe ina piilii mo ɓeen, o wi'i: 
\p —Inan inna am e minyiraaɓe am.  
\v 35 Sabo gaɗoowo muuyɗe Laamɗo, kam woni minyam gorko naa minyam debbo naa inna am. 
\c 4  
\s1 Banndol haala aawoowo 
\r (Matta 13.1-9, Lukka 8.4-8) 
\p  
\v 1 Iisaa ina waajoo hunnduko maayo ngoon katin. Jamaa keewɗo fiilii mo faa o naati laana ndiyam, o jooɗii ley makka. Jamaa oon fuu ina woni hunnduko maayo ngoon.  
\v 2 Imo waajoroo ɓe e banndi keewɗi, imo wi'a ɓe: 
\p  
\v 3 —Kettindee! Aawoowo yalti faa saaka aawdi.  
\v 4 E ley aawugol ngool, aawdi ngondi saami e laawol, de pooli ngari cuɓi ndi.  
\v 5 Yoga mayri saami e korokaaƴe ɗo leydi heewaa, ndi fuɗi law, sabo leydi ndiin ɗuuɗaa.  
\v 6 Ammaa nde naange wulnoo fu, ndi ɗayli, ndi yoori sabo ndi waɗaay ɗaɗi.  
\v 7 Yoga mayri saami ɗo kebbe puɗata. Kebbe ɗeen mawni, ɓilli ndi, ndi rimaay.  
\v 8 Yoga mayri saami e leydi lobbiri, fuɗi, mawni, rimi: yoga ɓeydake kile capanɗe tati, yoga capanɗe jeegom, yoga hemre. 
\p  
\v 9 Caggal ɗuum, o wi'i: 
\p —Jom nowru nanooru fuu, nana! 
\s1 No Iisaa holliri ko waɗi de na banndana yimɓe 
\r (Matta 13.10-17, Lukka 8.9-10) 
\p  
\v 10 Nde Iisaa toowtunoo yimɓe ɓeen fu, taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen e yimɓe fiiliiɓe mo ɓeen ƴami mo e dow banndi ɗiin.  
\v 11 O wi'i ɓe: 
\p —Onon, on kokkaama faamude ko suuɗii e kabaaru laamu Laamɗo. De wonɓe yaasin ɓeen, huunde fuu sanaa mbanndanee.  
\v 12 Ɗum waɗi de: 
\q1 «ina ndaara faa wooɗa tawa nji'ataa, 
\q1 ina nana faa laaɓa tawa paamataa, 
\q1 faa taa ɓe tuuba de ɓe njaafee.»\f + \fr 4:12 \ft Esaaya 6.9-10.\f* 
\s1 No Iisaa fiirtiri banndol aawoowo 
\r (Matta 13.18-23, Lukka 8.11-15) 
\m  
\v 13 O wi'i ɓe: 
\p —On paamaay banndol ngol naa? Noy paamirton banndi goɗɗi ɗiin fuu ndelle?  
\v 14 Aawoowo oon wo konngol Laamɗo aawata.  
\v 15 Aawdi caamundi sera laawol ndiin wo nanɓe konngol ngool, de wakkati oon fu Seyɗaani wara, itta ko aawaa e maɓɓe ɗuum.  
\v 16 Aawaandi dow korokaaƴe ndiin woni nanɓe ngol, de njaɓɓorii ngol seyo wakkati gooto.  
\v 17 Ammaa ngol walaa ɗaɗi e maɓɓe, wakkati seeɗa tan ngol wonata e maɓɓe. Nde ɓillaare naa torra hewti ɓe saabe konngol ngool fu, ɓe njoppan ngol wakkati gooto.  
\v 18 Aawaandi ley kebbe ndiin woni nanɓe ngol,  
\v 19 ammaa kaɓɓu-ko'u adunaaru e eytugol jawdi, kam e muuyɗe yonki goɗɗe naatan ɓe, ɓilla ngol, ngol laatoo dimarol.  
\v 20 Kaa ɗo aawdi ndiin saami e leydi lobbiri ɗoon, ɓeen ngoni nanooɓe konngol ngool de njaɓa ngol. Ɓe ndiman: yoga sowoo kile capanɗe tati, yoga capanɗe jeegom, yoga hemre. 
\s1 Banndol dow lampal 
\r (Lukka 8.16-18) 
\p  
\v 21 Caggal ɗuum, Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Yalla won fuu kuɓɓoowo lampal de hippa ɗum kaakol, naa soorna ɗum ley leeso naa? Wanaa ɓilan ngal naa?  
\v 22 Walaa fuu ko suuɗii ko funtintaake, walaa ko waɗiraa suuraare ko wurtintaake yaasin.  
\v 23 Jom nowru nanooru fuu nana! 
\p  
\v 24 O wi'i ɓe katin: 
\p —Tinnee e no nanirton haalaaji am ɗi! Sabo ko etiranton woɓɓe, wo ɗuum etiranteɗon, wooɗi on ɓeydante du.  
\v 25 Sabo neɗɗo fuu jogiiɗo paamal\f + \fr 4:25 \fk Paamal\ft ɗo ina yaada e goonɗinal omtoowal ɓernde joomum faa jaɓa goonga.\f* dow laamu Laamɗo ɓeydante. Ammaa mo walaa paamal oon, fay seeɗa ko jogii ɗuum teetete. 
\s1 Banndol dow aawdi 
\p  
\v 26 O wi'i katin: 
\p —Laamu Laamɗo ina wa'i hono neɗɗo caakuɗo aawdi e ngesa muuɗum ni.  
\v 27 Ɓaawo ɗum, imo ɗaanoo jemma imo ummoo nyalooma, no laatorii fuu aawdi ndiin fuɗan, mawna, tawa joomum anndaa no ndi mawniri.  
\v 28 Leydi ndiin fuɗinta aawdi ndiin, ndi waɗa gulle, wutaandu jokka, de caggal ɗuum, wutaandu nduun waɗa gabbe.  
\v 29 Si ko aawaa ɗuum ɓenndii, taƴee, sabo wakkati muuɗum yottake. 
\s1 Banndol haala gabbel pamarel 
\r (Matta 13.31-32, 34, Lukka 13.18-19) 
\p  
\v 30 O jokkintini o wi'i: 
\p —Ɗume nanndinten e laamu Laamɗo? Banndol ngole mbanndirten ngu?  
\v 31 Laamu Laamɗo ina nanndi e gabbel lekki mutaari. Kam ɓuri gabbe fuu famɗude.  
\v 32 De si ngel aawaama fu, ngel mawnan faa ngel ɓura leɗɗe sardiŋe fuu. Ki waɗan licce mawɗe ɗe ɗowki faa pooli mbaawa nyiɓude cuuɗi muɓɓen e majje. 
\p  
\v 33 Iisaa waajorake yimɓe ɓeen konngol Laamɗo ngool e banndi keewɗi gaaɗi noon, haddi ko ɓe mbaawi faamude.  
\v 34 Walaa fuu ko o haalani ɓe si wanaa e banndol. Ammaa nde o toowtidi e taalibaaɓe makko ɓeen fuu, imo fiirtana ɗum'en banndi ɗiin fuu. 
\s1 No Iisaa darniri henndu 
\r (Matta 8.23-27, Lukka 8.22-25) 
\p  
\v 35 Kiiral naange nyalooma oon, Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen: 
\p —En peƴƴita, keedowen gere ooto maayo. 
\p  
\v 36 Ɓe njoppi jamaa oon, ɓe tawti mo e laana ka o wonnoo e muuɗum kaan, ɓe ndunnyi. Laanaaji goɗɗi du ina njokki mo.  
\v 37 Henndu sattundu ummii, bempeƴƴe ummii ina piya laana kaan, faa ka hesi heewude ndiyam.  
\v 38 Iisaa ina ɗaanii gaɗa laana toon, imo wawlii wawlaare. Ɓe pindini mo, ɓe mbi'i mo: 
\p —Moodibbo, a hillaaka ko min kalkata ɗum naa? 
\p  
\v 39 O ummii, o sappani henndu nduun e semmbe, o wi'i maayo ngoon: 
\p —Deƴƴina! Dara! 
\p Henndu nduun deƴƴinii, fuu waɗi siw.  
\v 40 Caggal ɗuum, o wi'i ɓe: 
\p —Ko waɗi de kulɗon? Faa hannden on ngalaa hoolaare naa? 
\p  
\v 41 Ɓe kuli kulol cattungol, heddii iɓe mbi'undura: 
\p —O wo moy de fay henndu e ndiyam ina ɗowtanoo ɗum? 
\c 5  
\s1 No Iisaa selliniri gonduɗo e ginnaaji 
\r (Matta 8.28-34, Lukka 8.26-39) 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, ɓe njottii gere ooto maayo ngoon, to leydi Gerasa'en.  
\v 2 Nde Iisaa wurtinoo laana kaan ndeen, gonduɗo e ginnaaru ƴuuri ley caabeeje, hawri e makko.  
\v 3 Ley caabeeje ɗeen o jooɗinoo. Fay gooto waawaa haɓɓude mo, sabo fay callali kaɓɓataa mo.  
\v 4 Sabo imo woownoo geƴƴireede geƴƴelle e callali, ammaa imo taƴa callali ɗiin, imo hela geƴƴelle ɗeen. Fay gooto du semmbem hewtaay faa nannga mo.  
\v 5 Nyannde fuu, jemma e nyalooma ley caabeeje e baamle o woni, imo wulla imo seekitoroo kaaƴe.  
\v 6 Nde o haccinoo Iisaa faa to woɗɗi ndeen, o doggiri to muuɗum, o sujidani ɗum,  
\v 7 o wulli faa toowi, o wi'i: 
\p —Iisaa Ɓii Laamɗo Toowɗo, ɗume njiɗɗaa waɗude kam? Hunanam saabe Laamɗo, a torrataa kam! 
\p  
\v 8 O wi'ii noon sabo Iisaa wi'unoo mo: 
\p —Aan ginnaaru, yaltu e makko. 
\p  
\v 9 Iisaa ƴami mo, wi'i: 
\p —Noy mbi'eteɗaa? 
\p Ndu jaabii, ndu wi'i: 
\p —Jamaa mbi'eteemi, sabo miɗen keewi. 
\p  
\v 10 Ndu nyaagii Iisaa sanne, taa wurtina ɗi leydi ndiin.  
\v 11 Coggal girooji manngal ina dura ɗoon e dow waamnde.  
\v 12 Ginnaaji ɗiin ŋaarii mo o acca ɗum'en naata e ley girooji ɗiin.  
\v 13 O jaɓani ɗi. Ginnaaji ɗiin njalti, naati e girooji ɗiin. Coggal ngaal fuu doggi, tellitii dow waamnde ndeen, saami ley maayo ngoon, yoolii. Iɗi ngaɗa hono ujunaaje ɗiɗi.  
\v 14 Durooɓe ɓeen ndoggi kaalanowi ɗum yimɓe ngalluure ndeen e seraaji mum. Yimɓe ɓeen njehi faa ndaarowa ko waɗi ɗuum.  
\v 15 Nde ɓe ngarnoo to Iisaa ndeen, ɓe nji'i gorko gondunooɗo e ginnaaji oon ina jooɗii ina ɓornii kaddule, hakkillo muuɗum du wartii. De kulol nanngi ɓe.  
\v 16 Yiinooɓe ɗum ɓeen kaalani ɓe ko hewtinoo gondunooɗo e ginnaaji oon e girooji ɗiin.  
\v 17 Ndeen ɓe puɗɗi nyaagaade Iisaa dillana ɓe leydi maɓɓe. 
\p  
\v 18 Nde o naatannoo laana kaan ndeen, gondunooɗo e ginnaaji oon nyaagii mo o acca ɗum jokka mo.  
\v 19 O salanii oon, o wi'i ɗum: 
\p —Hootu suudu maa to koreeji maa, kaalanaa ɓe ko Joomiraaɗo waɗani ma e no o yurmorii ma. 
\p  
\v 20 O yehi imo gooyna e leydi mbi'eteendi Galluuje Sappo ndiin ko Iisaa waɗani mo. Ɓe fuu ɗum haaynii ɓe. 
\s1 No Iisaa iirtiniri ɓii Jayrus e no selliniri debbo nyawɗo 
\r (Matta 9.18-26, Lukka 8.40-56) 
\p  
\v 21 Nde Iisaa naatunoo laana yeccii gere ooto maayo ndeen, jamaa keewɗo fiilii ɗum katin ɗakkol maayo ɗoon.  
\v 22 Ndeen gooto e hooreeɓe suudu waajordu bi'eteeɗo Jayrus wari, yi'i Iisaa tan, hippii e koyɗe muuɗum.  
\v 23 O nyaagii ɗum o haali faa heewi, o wi'i: 
\p —Ɓiyam debbo ina habda e yonki. War yowu junngo maa dow makko, faa o daɗa, o wuura! 
\p  
\v 24 Iisaa yaadi e makko. Jamaa keewɗo jokki ɗum faa ina ɓilla ɗum. 
\p  
\v 25 Ina woodi ɗoon debbo mo ƴiiƴam muuɗum taccataa ko waɗata duuɓi sappo e ɗiɗi.  
\v 26 O tampii sanne, o yehii to sawrooɓe heewɓe faa jawdi makko timmi. Ɗum fuu samtanaay mo, nyawu nguun ɓeydoto tan.  
\v 27-28 O nani haala Iisaa ina haalee, o naati e jamaa oon. Imo miiloo si o heɓii o meemii saaya muuɗum tan o daɗan. O ƴuuri gaɗa Iisaa, o meemi saaya muuɗum.  
\v 29 Wakkati oon ƴiiƴam makko darii, de o maati e terɗe makko o daɗii.  
\v 30 Wakkati oon fu, Iisaa du maati won baawɗe ƴuuruɗe e muuɗum, yeeƴii hakkunde jamaa oon, wi'i: 
\p —Moy meemi saaya am? 
\p  
\v 31 Taalibaaɓe makko ɓeen mbi'i mo: 
\p —A yi'ii inan jamaa ina ɓilli ma, de aɗa ƴama moy meemi ma? 
\p  
\v 32 Kaa imo ƴeewa gereeji fuu, faa o yi'a meemuɗo mo oon.  
\v 33 Debbo oon ina diwna no foti hulude sabo ina anndi ko waɗi, wari, hippii yeeso makko, haalani mo goonga.  
\v 34 Iisaa wi'i mo: 
\p —Banndam debbo, goonɗinal maa dannii ma. Yahu e jam! A daɗii e nyawu maa! 
\p  
\v 35 O tilaaki haalde, faa woɓɓe ƴuuruɓe to suudu Jayrus hooreejo waajordu oon mbi'i ɗum: 
\p —Ɓiya heddaaki. Haanaa tampinaa Moodibbo o katin! 
\p  
\v 36 Kaa Iisaa hiisaaki haala maɓɓe, wi'i Jayrus: 
\p —Taa hulu, goonɗin tan! 
\p  
\v 37 O accaay fay gooto yaada e makko si wanaa Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna minyoo Yaakuuba oon.  
\v 38 Ɓe njottii suudu hooreejo waajordu oon. O tawi ɗoon jamaa, yimɓe ina mboya, ina mbulla semmbe.  
\v 39 Nde o naatunoo ndeen, o wi'i ɓe: 
\p —Ɗume woni bojji ɗi e duko ko? Suka o maayaay, wo o ɗaani tan. 
\p  
\v 40 Ɓe njalnorii haala makko. Ndeen o wurtini ɓe fuu, o hooƴi baaba suka oon e inna muuɗum e taalibaaɓe makko tato ɓe o wondi, ɓe naati suudu to suka oon tawaa toon.  
\v 41 O nanngi junngo mum, o wi'i: 
\p — \tl Talita kuumii! \tl* (Ɗum na fiirta «Suka debbo, umma!») 
\p  
\v 42 Wakkati oon fu suka oon ummii, ina yaha. Duuɓi makko wo sappo e ɗiɗi. Ɗum haaynii yimɓe ɓeen sanne.  
\v 43 Iisaa tindini ɓe sanne taa ɓe paamina ɗum fay gooto. O wi'i ɓe kokka suka oon ko nyaametee. 
\c 6  
\s1 No Nasaraatunkooɓe calorii jaɓande Iisaa 
\r (Matta 13.53-58, Lukka 4.16-30) 
\p  
\v 1 Iisaa dilli nokku oon, hooti wuro ngo mawni ngoon. Taalibaaɓe muuɗum njokki ɗum.  
\v 2 Nde nyalaande fowteteende yottinoo ndeen, o fuɗɗi waajaade ley suudu waajordu nduun. Nanɓe waaju makko ɓeen, ɗum haaynii ɗum'en, heddii ina mbi'a: 
\p —Toy o heɓi ɗum? Noy o heɓiri hakkillo ngo? Ndaar! Noy neɗɗo waawiri waɗirde kaayeefiiji ɗi?  
\v 3 Yalla wanaa kanko woni cehoowo leɗɗe, ɓii Mariyama naa? Wanaa o mawnoo Yaakuuba e Yuusufi e Yahuuda e Simon? Wanaa enen e banndiraaɓe makko rewɓe koddi naa? 
\p Ɗum saabanii ɓe salaade mo.  
\v 4 Wakkati oon, o wi'i ɓe: 
\p —Annabaajo ina teddinee e nokku fuu si wanaa e ley wuro muuɗum e hakkunde rimdaaɓe muuɗum e ley suudu mum. 
\p  
\v 5 Iisaa heɓaay waɗude ɗoon fay kaayeefi gooto, si wanaa ko yowi junngo muuɗum e nyawɓe seeɗa, danni ɗum'en.  
\v 6 De ko ɓe ngoonɗinaay mo ɗuum haaynake mo. 
\s1 No Iisaa nuliri taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ɓeen 
\r (Matta 10.1, 5-15, Lukka 9.1-6) 
\p Caggal ɗuum, Iisaa yiiltii e gure piiliiɗe ɗoon ɗeen, ina waajoo.  
\v 7 O noddi taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen, o nuliri ɗum'en ɗiɗo ɗiɗo. O hokki ɓe baawɗe riiwude ginnaaji,  
\v 8 o wi'i ɓe taa ɓe njaada e fay huunde si wanaa cabbi. Taa ɓe kooƴa buuru naa mbasu naa kaalisi e ley njiibaaji maɓɓe.  
\v 9 O yamiri ɓe ɓe ɓornoo paɗe, de taa ɓe kooƴa saayaaji ɗiɗi.  
\v 10 O wi'i ɓe katin: 
\p —Galle fuu mo njippiɗon, keddoɗon ɗoon faa nde ndilloton e nokku oon.  
\v 11 Si on ngarii e nokkuure de yimɓe njaɓɓaaki on naa kettindanaaki on, ndillon toon, piɗɗon sollaare maɓɓe wonnde e koyɗe mon faa laatanoo ɓe seedee e dow bonanda maɓɓe. 
\p  
\v 12 Ɓe njehi, ɓe mbaajii yimɓe ɓeen tuuba,  
\v 13 ɓe ndiiwi ginnaaji keewɗi, ɓe ngatti nebbam dow ko'e nyawɓe heewɓe ɓe cellini ɗum'en. 
\s1 No Yaayaa maayri 
\r (Matta 14.1-12, Lukka 9.7-9) 
\p  
\v 14 Hirudus, kaananke oon, nani haala Iisaa ina haalee, sabo innde Iisaa sankitake faa yaaji. Woɓɓe ina mbi'a wo o Yaayaa lootoowo lootagal batisima\f + \fr 6:14 \ft Ɗo wi'ete \fk lootagal batisima \ft dow haala batisima Yaayaa fu, \fq lootagal tuubu \ft maa \fq mutineede \ft du na wi'ee.\f* oon ummitii e maayde, ɗuum waɗi de imo jogii baawɗe waɗude kaayeefiiji.  
\v 15 Woɓɓe ina mbi'a wo o annabi Iliyaasa. Woɓɓe du ina mbi'a wo o annabaajo hono annabaaɓe arandeeɓe ɓeen ni.  
\v 16 Nde Hirudus nannoo ɗum ndeen, wi'i: 
\p —Yaayaa mo taƴunoomi hoore mum oon, kam iirtii! 
\p  
\v 17 Tawi Hirudus yamiriino Yaayaa nanngee, haɓɓee, uddee ley kasu. O waɗii ɗum saabe Hirudiya jom suudu mawniiko bi'eteeɗo Filipu mo o ɓaŋunoo oon.  
\v 18 Sabo Yaayaa ina wi'annoo mo: 
\p —Daganaaki ma teetaa jom suudu mawna. 
\p  
\v 19 Hirudiya mettaa e Yaayaa faa ina yiɗi o waree, de heɓaay laawol,  
\v 20 sabo Hirudus ina hulannoo Yaayaa, ina anndunoo o gorko ponnditiiɗo, ceniiɗo. Ɗum waɗi de imo haybannoo ɗum. Si o hettindake haala muuɗum fu, hakkillo makko jiiɓoto, wooɗi du imo yiɗi hettindanaade ɗum. 
\p  
\v 21 Ammaa, Hirudiya heɓi laawol warude mo nyannde rimeede Hirudus wartunoo. Hirudus waɗani howruuɓe muuɗum e hooreeɓe sordaasiiɓe ɓeen e inndee-anndee'en Galili ɓeen fuu hiraande mawnde.  
\v 22 Ɓii Hirudiya debbo naati ina wama. Ɗum weli Hirudus e jooɗodiiɓe e muuɗum fuu. O wi'i suka debbo oon: 
\p —Haalanam ko njiɗɗaa faa mi waɗane. 
\p  
\v 23 O hunanii ɗum, o wi'i o hokkan ɗum huunde fuu ko nyaagii mo, fay si tawi wo feccere laamu makko.  
\v 24 De suka debbo oon yalti, wi'i inna muuɗum: 
\p —Ɗume kaanumi nyaagaade mo? 
\p Inniiko oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Nyaaga mo hoore Yaayaa lootoowo lootagal batisima oon! 
\p  
\v 25 Suka debbo oon henyii, yeccii to kaananke oon, nyaagii ɗum, wi'i: 
\p —Ko njiɗumi, ngaddanaa kam joonin joonin wo hoore Yaayaa lootoowo lootagal batisima oon e ley le'al! 
\p  
\v 26 Ɓernde Hirudus metti sanne. Ammaa saabe ko hunii ɗuum e saabe noddaaɓe ɓeen, o yiɗaa yaltude e konngol makko ngool.  
\v 27 Wakkati oon o neli gooto e sordaasiiɓe doomooɓe mo ɓeen, o yamiri ɗum waddowa hoore Yaayaa. Sordaasi oon yeccii, naati ley kasu toon, taƴi hoore Yaayaa,  
\v 28 tummbi ley le'al, waddi, hokki suka debbo oon. Suka debbo oon du hokki inna mum.  
\v 29 Nde taalibaaɓe Yaayaa ɓeen nannoo ɗum ndeen, ngari kooƴi ɓanndu makko nduun, ngattowi ɗum e saabeere. 
\s1 No Iisaa nyaamniri worɓe ujunaaje njoyo e rewɓe e sukaaɓe 
\r (Matta 14.13-21, Lukka 9.10-17, Yuhanna 6.1-14) 
\p  
\v 30 Nulaaɓe ɓeen ngarti to Iisaa, kaalani ɗum ko ngaɗi ɗuum e ko mbaajii ɗuum fuu.  
\v 31 O wi'i ɓe: 
\p —En njaha nokkuure ferwunde, keɓon fowtinaade seeɗa. 
\p Ko o wi'i noon ɗuum wo saabe yaha-warta yimɓe na heewi ɗoon, faa kanko e taalibaaɓe makko ɓeen, ɓe kunngii heɓude fay no ɓe nyaamira.  
\v 32 Ɓe njehi ɓe naatowi laana, ɓe peƴƴiti, ɓe toowti kamɓe tan e nokku perwuɗo.  
\v 33 Yimɓe heewɓe nji'ii iɓe njaha, annditi to ɓe ponndii. Heewɓe ƴuuri e gure ɗeen fuu, kenyanii to ɓe ponndii toon, arti ɓe yottaade.  
\v 34 Nde o yaltunoo e laana kaan ndeen, o yi'i jamaa keewɗo. O yurmii ɓe sanne, sabo iɓe nga'i hono no baali ɗi ngalaa duroowo ni. O heddii imo waajoo ɓe kulle keewɗe.  
\v 35 Nde hiirunoo ndeen, taalibaaɓe ɓeen ɓattitii mo, mbi'i: 
\p —Joonin hiirii, katin du nokku o wo ladde ɓolde.  
\v 36 Mbi'aa jamaa o sankitoo e gure e nokkuuje ɓadiiɗe ɗo faa coodowa ko nyaama. 
\p  
\v 37 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Onon e ko'e mooɗon, kokkee ɓe ko ɓe nyaama! 
\p Ndeen ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i: 
\p —Ndelle aɗa yiɗi min kooƴa buuɗi cardi keme ɗiɗi min coodanowa ɓe buuru ko ɓe nyaama? 
\p  
\v 38 Wakkati oon, o wi'i ɓe: 
\p —Noy foti buuruuje ɗe njogiɗon? Njehee ndaarowee! 
\p Nde ɓe njahunoo ɓe kumpitowii ndeen, ɓe mbi'i mo: 
\p —Buuruuje joy e liƴƴi ɗiɗi min njogii. 
\p  
\v 39 O yamiri taalibaaɓe ɓeen njoƴƴinira jamaa oon feere feere dow huɗo hecco.  
\v 40 Ɓe njooɗorii feere feere, hemre hemre, e capanɗe njoyo njoyo.  
\v 41 O hooƴi buuruuje joy ɗeen e liƴƴi ɗiɗi ɗiin, o tiggitii kammu, o yetti Laamɗo. O heltii buuru oon, o hokki taalibaaɓe makko peccana yimɓe ɓeen. Hono noon liƴƴi ɗiɗi ɗiin du.  
\v 42 Ɓe fuu ɓe nyaami faa ɓe kaari.  
\v 43 Taalibaaɓe ɓeen kawrunduri kedde buuru e liƴƴi ɗeen, kebbini kandeeje sappo e ɗiɗi.  
\v 44 Nyaamuɓe buuru oon ɓeen, fay worɓe tan ngaɗii hono ujunaaje njoyo. 
\s1 No Iisaa yaari dow ndiyam e koyɗe 
\r (Matta 14.22-33, Yuhanna 6.15-21) 
\p  
\v 45 Wakkati oon fu, Iisaa yamiri taalibaaɓe muuɗum naata laana kaan, ardoo ɗum peƴƴita njaha Baytisayda gere ooto maayo ngoon. Kanko du, o waynoo jamaa oon tafon.  
\v 46 Nde o seedunoo e jamaa oon ndeen, o ƴeeŋowi dow waamnde faa o waɗa du'aare. 
\p  
\v 47 Nde jemma warnoo ndeen, tawi laana kaan ina woni hakkunde maayo toon, Iisaa tan heddii e leydi.  
\v 48 O sooynii taalibaaɓe ɓeen ina cummba\f + \fr 6:48 \ft Maanaa \fk summbude \ft wo awƴude faa adina laana yeeso ley ndiyam.\f* ko mbaawi fuu, sabo wo ɓe hawrooɓe e henndu. Nde ɓadinoo weetude ndeen, o wari to maɓɓe imo yaha e koyɗe dow ndiyam ɗaam, faa o hesi faltaade ɓe.  
\v 49 Kaa nde ɓe njiinoo mo imo yaha e dow ndiyam ɗaam ndeen, ɓe cikki wo ɗum mbeelu, ɓe keddii iɓe mbaayda,  
\v 50 sabo ɓe fuu, nde ɓe njiinoo mo ndeen, nesiiji maɓɓe taƴi. Wakkati oon Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Cellinee ɓerɗe mon! Wo miin. Taa kulee! 
\p  
\v 51 O naati laana kaan, o tawti ɓe, de henndu nduun darii. Ɗum haaynii ɓe sanne.  
\v 52 Ɓe paamaayno haaynde nde Iisaa waɗiri buuru oon ndeen, sabo ɓe wumɓe ɓerɗe. 
\s1 No Iisaa selliniri nyawɓe ley leydi Genesaret 
\r (Matta 14.34-36) 
\p  
\v 53 Ɓe peƴƴiti maayo ngoon, ɓe njottii leydi Genesaret, ɓe ndarii ɗoon.  
\v 54 Wakkati ɓe njalti e laana kaan ndeen, yimɓe ɓeen annditi mo,  
\v 55 cankitii e seraaji ɗiin fuu, ina njowa nyawɓe muɓɓen e dow daɗɗooji, ina ngadda nokku fuu ɗo nani imo woni.  
\v 56 Katin du ɗo Iisaa tawaa fuu, gilla e ley gure faa e galluuje faa e ladde, yimɓe ɓeen ngaddan nyawɓe muɓɓen e taliyaaje, ina ŋaaroo mo o acca ɓe meema fay si wo kommbol saaya makko. Meemuɗo ngol du fuu daɗii. 
\c 7  
\s1 Haala al'aada maamiraaɓe 
\r (Matta 15.1-9) 
\p  
\v 1 Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta woɓɓe ƴuuruɓe Urusaliima piilii Iisaa.  
\v 2 Ɓe nji'i taalibaaɓe makko woɓɓe ina nyaamira juuɗe tuunɗe, ɗum woni tawa lootiraay no tawaangal maɓɓe worri ni.\f + \fr 7:2 \fk lootugol juuɗe ngol \ft haɓɓaaki e ittude tuundi, wo faa joomum fonnditanoo diina ngol waɗiraa.\f* 
\v 3 Sabo Farisa'en e Alhuudiyankooɓe fuu nyaamataa si lootaay juuɗe muɓɓen faa laaɓa, al'aada maamiraaɓe maɓɓe oon ɓe njokki.  
\v 4 Si ɓe ngartii luumo, ɓe nyaamataa si ɓe lootaaki. Iɓe njogii al'aadaaji goɗɗi keewɗi ɗi ɓe njokki, ko wa'i hono lawƴude kore e potiije e taasaaje gaɗiraaɗe njamndi.  
\v 5 Wakkati oon, Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta ƴami Iisaa, mbi'i: 
\p —Ɗume waɗi de taalibaaɓe maa ɓeen ndewataa al'aadaaji maamiraaɓe meeɗen, ina nyaamira juuɗe tuunɗe? 
\p  
\v 6 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Annabi Esaaya woofaay fey nde sappinoo on. Wo on munaafiki'en, hono no winndiraa: 
\q1 «Lenyol ngol ina teddina kam e kunnduɗe muɓɓen, 
\q2 ammaa ɓerɗe muɓɓen ina mboɗɗii kam. 
\q1  
\v 7 Ɓolum ɓe ndewata kam. 
\q2 Si goonga, janndeeji ɗi ɓe njannginta ɗiin wo jamirooje yimɓe tan.»\f + \fr 7:7 \ft Esaaya 29.13.\f* 
\m  
\v 8 Iisaa jokkintini, wi'i: 
\p —Oɗon acca jamirooje Laamɗo, de oɗon njokka al'aadaaji yimɓe.  
\v 9 Oɗon calanoo yamiroore Laamɗo faa laaɓa, faa keɓon ndarnon al'aada mooɗon!  
\v 10 Sabo Muusaa wi'i: «Teddin bammaa e inna maa.»\f + \fr 7:10 \ft Wurtagol 20.12.\f* O wi'i katin: «Kuɗuɗo bammum naa inna mum, wareede laatoo jukkungo muuɗum.»\f + \fr 7:10 \ft Wurtagol 21.17, Lewinkooɓe 20.9.\f* 
\v 11 De onon le, oɗon mbi'a ina heƴa si neɗɗo wi'ii bammum naa inna mum: «Ko kaannoomi wallirde ma ɗuum wo \tl Korbaan\tl*» (Korbaan ina fiirta «Sadaka Laamɗo»).  
\v 12 Ko mbi'oton noon ɗuum, oɗon kaɗa yimɓe wallude baabiraaɓe muɓɓen naa inniraaɓe muɓɓen katin.  
\v 13 Hono noon tosirton konngol Laamɗo e al'aadaaji ɗi ndonundurton ɗiin. Katin du oɗon ngaɗa kulle keewɗe gaaɗe noon. 
\s1 Haala ko tuuninta neɗɗo 
\r (Matta 15.10-20) 
\p  
\v 14 Caggal ɗuum, Iisaa nodditi jamaa oon, wi'i ɗum: 
\p —Kettindanee kam, on fuu, paamee:  
\v 15 Fay huunde naatataa e neɗɗo de tuunina ɗum. De wo ko ƴuurata ley neɗɗo ɗuum tuuninta ɗum. [  
\v 16 \f + \fr 7:16 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 16: \fq Jom nowru fuu nana! \f*] 
\p  
\v 17 Nde Iisaa seedunoo e jamaa oon de naatowi ley suudu ndeen, taalibaaɓe muuɗum ɓeen ƴami ɗum maanaa banndol ngol.  
\v 18 O wi'i ɓe: 
\p —Onon du, on paamaay naa? On paamaay ko ƴuurata yaasin de naata e hunnduko neɗɗo ɗuum, wanaa ɗuum tuuninta joomum?  
\v 19 Sabo ɗum naataay e ɓernde joomum. Wo reedu mum tan ɗum naati, wooɗi du ɗum yaltan. 
\p E haalaaji ɗiin Iisaa holliri nyaamdu fuu na laaɓi.  
\v 20 O wi'i katin: 
\p —Ko wurtotoo e ley ɓernde neɗɗo ɗuum, wo kam tuuninta joomum.  
\v 21 Sabo e ɓernde neɗɗo miilooji bonɗi ƴuurata, kam e fijirde e nguyka e war-hoore e  
\v 22 jeenu e eelgal e bonanda e jamba e golleeji terɗe cemtiniiɗi e muuyɗe bonɗe e mbonka e mawninkinaare e majjere.  
\v 23 Kujje bonɗe ɗeen fuu e ɓernde ƴuurata, de tuunina neɗɗo. 
\s1 No debbo mo wanaa Alhuudiyanke goonɗiniri Iisaa 
\r (Matta 15.21-28) 
\p  
\v 24 Iisaa dilli ɗoon fonndii leydi Tirus. O jippii e suudu gomma. O yiɗaa fay gooto faama toon o woni, ammaa o waawaano suuɗaade.  
\v 25 Wakkati oon, debbo gomma mo ɓinngel muuɗum dewel wondi e ginnaaru, nani haala makko ina haalee, wari hippii ɗakkol koyɗe makko.  
\v 26 Debbo oon wanaa Alhuudiyanke, wo to Finiki ley leydi Siiriya o rimaa. O nyaagii Iisaa itta ginnaaru nduun e ɓiyiiko oon.  
\v 27 Kaa Iisaa wi'i mo: 
\p —Accu sukaaɓe ɓeen kaara tafon. Sabo hooƴude nyaamdu sukaaɓe de faɗɗana dawaaɗi wooɗaa. 
\p  
\v 28 Debbo oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Goonga Joomam, ammaa dawaaɗi doomooji du ina nyaama ko sukaaɓe caamdinta ɗuum. 
\p  
\v 29 Wakkati oon, Iisaa wi'i mo: 
\p —Saabe ko njaabiɗaa jaabu o, hootu, ginnaaru nduun wurtake e ɓiya oon. 
\p  
\v 30 O hooti, o tawi ɓiyiiko oon ina fukkii dow leeso, ginnaaru nduun yaltii e muuɗum. 
\s1 No Iisaa selliniri gorko paho mo haala muuɗum laaɓaa 
\p  
\v 31 Iisaa dilli leydi Tirus, rewi leydi Sidon, e leydi mbi'eteendi Galluuje Sappo ndiin, warti maayo Galili.  
\v 32 O waddanaa gorko paho mo haala muuɗum laaɓaa, o nyaagaa o yowa junngo makko e dow muuɗum.  
\v 33 Wakkati oon, Iisaa toowtini mo jamaa oon, watti kolli muuɗum e noppi makko, tutti, meemiri tutte ɗeen ɗemngal makko.  
\v 34 Caggal ɗuum, o tiggitii kammu, o uumi, o wi'i paho oon: 
\p — \tl Efata! \tl* (Ɗum na fiirta «Cukkitee!») 
\p  
\v 35 Wakkati oon, noppi gorko oon cukkitii, ɗemngal muuɗum yoppaa, heddii ina haalira no wooɗiri.  
\v 36 Iisaa yamiri yimɓe ɓeen taa ɓe kaalana huunde nde fay gooto. Ammaa fay ko o haɗata ɓe dow majjum, iɓe ɓeyda haalde ɗum.  
\v 37 Ɗum haaynii ɓe faa yottii kaaddi, iɓe mbi'a: 
\p —Golleeji makko fuu na mbooɗi. Imo faaɗintina faaɗuɓe, imo muumɗintina muumɓe. 
\c 8  
\s1 No Iisaa nyaamniri worɓe ujunaaje nayo e rewɓe e sukaaɓe 
\r (Matta 15.32-39) 
\p  
\v 1 Ley balɗe ɗeen, jamaa keewɗo hawriti katin. E ley ko ɓe ngalaa ko ɓe nyaama, Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum ɓeen, wi'i ɗum'en: 
\p  
\v 2 —Yimɓe ɓe ina njurminii kam, sabo hannden woni balɗe tati iɓe ngondi e am, de ɓe ngalaa ko ɓe nyaama.  
\v 3 Si mi yoppii ɓe koota tawee ɓe nyaamaay, yolbere liɓowan ɓe dow laawol. Sabo woɓɓe maɓɓe ƴuurii to woɗɗi. 
\p  
\v 4 Taalibaaɓe makko ɓeen njaabii mo, mbi'i: 
\p —Toy neɗɗo heɓata ko nyaamnata yimɓe ɓe ley ladde nde? 
\p  
\v 5 O ƴami taalibaaɓe makko ɓeen, o wi'i: 
\p —Noy foti buuruuje ɗe njogiɗon? 
\p Ɓe mbi'i mo: 
\p —Jeɗɗi. 
\p  
\v 6 De o yamiri jamaa oon jooɗoo e leydi. O hooƴi buuruuje jeɗɗi ɗeen, o yetti Laamɗo, o heltii ɗe, o hokki taalibaaɓe makko ɓeen peccana jamaa oon. Ɓe ngaɗiri noon.  
\v 7 Iɓe njogii katin liƴƴoy pamaroy seeɗa. Iisaa yetti Laamɗo dow makkoy, wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen pecca koy, kankoy du.  
\v 8 Ɓe nyaami faa ɓe kaari. Taalibaaɓe ɓeen kawrunduri kedde ɗeen. Ɗe keewi kandeeje jeɗɗi.  
\v 9 Iɓe ngaɗa worɓe ujunaaje nayo. Caggal ɗuum, Iisaa yoppi ɓe,  
\v 10 naatidi e taalibaaɓe muuɗum laana wakkati oon, feƴƴiti, yehi leydi Dalmanuuta. 
\s1 No Farisa'en pilorii maande 
\r (Matta 16.1-4) 
\p  
\v 11 Farisa'en ɓeen ngari, puɗɗi yeddundurde e Iisaa. Ɓe ŋaarii mo o holla ɓe maande ƴuuroore dow kammu faa ɓe ndaartindoo mo.  
\v 12 Iisaa uumi, wi'i: 
\p —Ɗume waɗi de yimɓe jamaanu hannden o ina piloo holleede maande? Goonga kaalanammi on: fay maande wootere on keɓataa! 
\p  
\v 13 Caggal ɗuum, o seedi e maɓɓe, o naati laana kaan, o fonndii gere ooto maayo. 
\s1 Haala rabilla Farisa'en e Saduki'en 
\r (Matta 16.5-12) 
\p  
\v 14 Taalibaaɓe ɓeen njeggiti yooɓaade buuru, si wanaa buuruwal gootal tan ɓe njogii ley laana kaan.  
\v 15 Wakkati oon, o tindini ɓe, o wi'i: 
\p —Kakkilee, ndeentee e rabilla Farisa'en e mo Hirudus oon. 
\p  
\v 16 Taalibaaɓe ɓeen ina kaalda ina mbi'a ko njooɓaaki buuru ɗuum waɗi de o wi'iri noon.  
\v 17 Iisaa annditi ko ɓe kaalata ɗuum, wi'i ɓe: 
\p —Ko waɗi de oɗon kaalda hakkunde mooɗon on njooɓaaki buuru? Yalla faa joonin on annditaay, on paamaay? Naa on wumɓe ɓerɗe?  
\v 18 Oɗon njogii gite, de on nji'ataa naa? Oɗon njogii noppi, de on nanataa naa? Yalla on miccitaaki  
\v 19 nde peccanmi worɓe ujunaaje njoyo buuruuje joy ndeen, kandeeje foti kebbinɗon kedde ɗeen? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Kandeeje sappo e ɗiɗi. 
\p  
\v 20 O ƴami ɓe katin, o wi'i: 
\p —Nde peccanmi worɓe ujunaaje nayo buuruuje jeɗɗi ndeen, kandeeje foti kebbinɗon kedde ɗeen? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Kandeeje jeɗɗi. 
\p  
\v 21 Ndeen o wi'i ɓe: 
\p —Faa joonin on paamaay naa? 
\s1 No Iisaa wumtiniri bumɗo ley Baytisayda 
\p  
\v 22 Ɓe njottii Baytisayda. Ɗoon yimɓe ngaddani Iisaa bumɗo, ɓe nyaagii ɗum meema mo.  
\v 23 O nanngi junngo bumɗo oon, o yaari ɗum yaasin wuro ngoon. Caggal ɗuum, o tutti e gite muuɗum, o yowi juuɗe makko e muuɗum, o ƴami ɗum, o wi'i: 
\p —Won ko nji'ataa naa? 
\p  
\v 24 Bumɗo oon feerti gite mum, wi'i: 
\p —Miɗo yi'a yimɓe, de iɓe nga'ani kam hono leɗɗe jahooje ni. 
\p  
\v 25 Iisaa yowi juuɗe muuɗum e gite makko katin. Ndeen gorko oon feerti gite mum, tawi wumtii faa wooɗi, jiiɗe muuɗum na laaɓi.  
\v 26 Iisaa wi'i mo: 
\p —Hootu, de taa njeccoɗaa ley wuro ngo. 
\s1 No Piyeer seedorii Iisaa woni Almasiihu 
\r (Matta 16.13-20, Lukka 9.18-21) 
\p  
\v 27 Caggal ɗuum, Iisaa e taalibaaɓe muuɗum ponndii gure gonɗe ɗakkol Kaysariya Filipu. Dow laawol ngool, o ƴami ɓe: 
\p —Moy yimɓe mbi'ata ngonumi? 
\p  
\v 28 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Woɓɓe ina mbi'a wo a Yaayaa lootoowo lootagal batisima. Woɓɓe ina mbi'a wo a annabi Iliyaasa. Woɓɓe du ina mbi'a wo a gooto e ley annabaaɓe ɓeen. 
\p  
\v 29 O ƴami ɓe, o wi'i: 
\p —Onon le, moy mbi'oton ngonumi? 
\p Piyeer jaabii mo, wi'i: 
\p —Wo a Almasiihu. 
\p  
\v 30 Wakkati oon, o sappani ɓe sanne taa ɓe kaalana ɗum fay gooto. 
\s1 No Iisaa sapporii maayde muuɗum e iirtagol muuɗum 
\r (Matta 16.21-23, Lukka 9.22) 
\p  
\v 31 O fuɗɗi faaminde ɓe: 
\p —Ina tilsi Ɓii Neɗɗo torree torraaji keewɗi. Mawɓe yimɓe e hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta caloto mo. O warete, de gaɗa balɗe tati fuu o iirtoto. 
\p  
\v 32 O haalani ɓe ɗum faa laaɓi, de Piyeer toowtini mo, fuɗɗi felude mo dow haalaaji makko ɗiin.  
\v 33 Iisaa kaa, hucciti e taalibaaɓe muuɗum, ndaari ɓe, de feli Piyeer, wi'i: 
\p —Woɗɗam aan Seyɗaani! Sabo miilooji maa ɗiin ƴuuraay to Laamɗo, wo to yimɓe ɗi ƴuuri. 
\s1 No Iisaa jokkirtee 
\r (Matta 16.24-28, Lukka 9.23-27) 
\p  
\v 34 Caggal ɗuum, o noddi jamaa oon e taalibaaɓe makko ɓeen, o wi'i ɗum'en: 
\p —Muuyɗo jokkude kam fuu, sela ndaarude hoore muuɗum, de hooƴa leggal muuɗum palaangal, jokka kam.\f + \fr 8:34 \ft Maanaa \fk hooƴude leggal palaangal \ft woni anniyaade mursude yonki mum hono no Iisaa ni.\f* 
\v 35 Sabo muuyɗo dannude yonki muuɗum, mursan ki. Ammaa mursuɗo ki saabe am e saabe Kabaaru Lobbo oon fu, dannan ki.  
\v 36 Ɗume heɓude adunaaru ndu fuu nafata neɗɗo si tawii mursii yonki muuɗum?  
\v 37 Yalla ina woodi ko neɗɗo waawi hokkitirde faa danna yonki muuɗum naa?  
\v 38 Cemtirɗo kam miin e haalaaji am e ley jamaanu tuunɗo luttuɗo Laamɗo o, miin, Ɓii Neɗɗo du, mi semtiran ɗum nde ngartidoymi e maleyka'en seniiɓe e ley teddeengal Baaba am. 
\c 9  
\p  
\v 1 O wi'i ɓe katin: 
\p —Goonga kaalanammi on: yoga e wonɓe ɗo ɓe maayataa tawee nji'aay laamu Laamɗo ina warda e baawɗe. 
\s1 Haala waylitagol alhaali Iisaa 
\r (Matta 17.1-13, Lukka 9.28-36) 
\p  
\v 2 Balɗe jeegom caggal ɗuum, Iisaa yaadi e Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna, o toowtidi e muɓɓen dow waamnde toownde, kam'en tan. Ɗoon alhaali makko waylitii yeeso maɓɓe.  
\v 3 Kaddule makko njalbi, ndawni far, faa dawninoowo fay gooto waawaa rawninirde noon e adunaaru ndu.  
\v 4 Iliyaasa e Muusaa ɓangani ɓe, ina kaalda e makko.  
\v 5 Ndeen Piyeer wi'i mo: 
\p —Moodibbo, gonal amin ɗo ina wooɗi. Accu min ndarna hukumuuji tati: aan gooto, Muusaa gooto, Iliyaasa du gooto. 
\p  
\v 6 O anndaa ko o haalata, sabo kulol manngol naatii ɓe, kamɓe taalibaaɓe ɓeen.  
\v 7 Ruulde wari suddi ɓe. Daande ƴuuri e ley ruulde ndeen ina wi'a: 
\p —O woni Ɓiyam mo korsinmi. Kettindanee mo! 
\p  
\v 8 Wakkati oon, taalibaaɓe ɓeen ƴeewi gereeji fuu, de nji'aay fay gooto si wanaa Iisaa tan. 
\p  
\v 9 E ley ko ɓe njippotoo waamnde ndeen ɗuum, o yamiri ɓe taa ɓe kaalana fay gooto ko ɓe nji'i ɗuum faa wakkati nde Ɓii Neɗɗo iirtii e hakkunde maayɓe ndeen.  
\v 10 Ɓe njaɓi konngol ngol, de ɓe keddii iɓe ƴamundura hakkunde maɓɓe ɗume woni maanaa iirtaade e hakkunde maayɓe. 
\p  
\v 11 Caggal ɗuum, ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i: 
\p —Ɗume waɗi de jannginooɓe Tawreeta ina mbi'a tilay annabi Iliyaasa artoo Almasiihu warude? 
\p  
\v 12 O jaabii ɓe: 
\p —Goonga, Iliyaasa artoto warude tafon moƴƴintinoo huunde fuu. Ndelle ko waɗi de Binndi ɗiin mbi'i ina tilsi Ɓii Neɗɗo torree torraaji keewɗi, huyfinee?  
\v 13 Miɗo haalana on: Iliyaasa wariino, de ɓe ngolli ɗum ko ɓe muuyi fuu, hono no haala makko haaliraa e Binndi ɗiin ni. 
\s1 No Iisaa selliniri suka gonduɗo e ginnaaru 
\r (Matta 17.14-21, Lukka 9.37-43) 
\p  
\v 14 Nde ɓe ngartunoo to taalibaaɓe heddinooɓe ɓeen fu, ɓe nji'i jamaa keewɗo ina fiilii ɗum'en, jannginooɓe Tawreeta ɓeen ina njeddundura e muɓɓen.  
\v 15 Wakkati yimɓe ɓeen nji'unoo Iisaa fu, ɗum haaynii ɓe. Ɓe ndoggi ɓe njaɓɓowii mo.  
\v 16 O ƴami ɓe, o wi'i: 
\p —Ɗume njeddundurton e maɓɓe? 
\p  
\v 17 Gorko gooto ley jamaa oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Moodibbo, mi gaddanɗo ma ɓiyam gorko mo ginnaaru muumɗini.  
\v 18 Ɗo ginnaaru nduun ummorii mo fuu, liɓan mo e leydi, hunnduko makko ina wurtina nguufo, imo ŋerƴundura nyiiƴe makko, o yoora koloŋ. Mi nyaagake taalibaaɓe maa ɓeen ndiiwa ndu, de ɓe kunngii. 
\p  
\v 19 Iisaa wi'i yimɓe ɓeen: 
\p —Hey onon yimɓe jamaanu hanndeejo ɓe ngalaa goonɗinal! Faa ndey ngondammi e mooɗon? Faa ndey keddotoomi munyande on? Ngaddanee kam suka oon! 
\p  
\v 20 O waddanaa suka oon. Nde ginnaaru nduun yi'unoo Iisaa ndeen, dimmbi suka oon, liɓi ɗum, heddii suka oon ina talloo e leydi, hunnduko muuɗum ina wurtina nguufo.  
\v 21 Iisaa ƴami baaba suka oon, wi'i: 
\p —Gilla ndey ɗum heɓi mo? 
\p Baaba oon jaabii, wi'i: 
\p —Gilla imo famɗi.  
\v 22 Katin du wakkati fuu ginnaaru nduun ina liɓa mo ley yiite naa ley ndiyam faa halka mo. De si tawii won ko mbaawɗaa fu, njurmoɗaa min, mballaa min! 
\p  
\v 23 Iisaa wi'i mo: 
\p —Si miɗo waawi mbiiɗaa? Huunde fuu ina waawi laatanaade goonɗinɗo. 
\p  
\v 24 Wakkati oon, baaba suka oon ƴeewnii, wi'i: 
\p —Mi goonɗinii, de wallam, sabo goonɗinde ina tiiɗi kam! 
\p  
\v 25 Nde Iisaa yi'unoo jamaa oon ina dogga warde ndeen, sappani ginnaaru nduun e semmbe, wi'i ndu: 
\p —Ginnaaru muumɗinooru faaɗinooru, miɗo yamire mburtoɗaa e suka o, taa naatu mo abada katin! 
\p  
\v 26 Ginnaaru nduun feekii, dimmbi suka oon semmbe, de yalti e makko. Heddii imo wa'i hono maayɗo, faa ko heewi e wonnooɓe ɗoon ɓeen ina mbi'a o maayii.  
\v 27 Ammaa Iisaa nanngi junngo makko, ummini mo tan, o darii. 
\p  
\v 28 Caggal ɗuum Iisaa naati suudu de taalibaaɓe muuɗum ɓeen toowtidi e muuɗum, ƴami ɗum, mbi'i: 
\p —Ɗume waɗi de min kunngii riiwude ginnaaru nduun? 
\p  
\v 29 O jaabii: 
\p —Ginnaaru nduun, sii muuɗum riiwirtaake si wanaa du'aare. 
\s1 Haala Iisaa ɗiɗaɓa dow maayde muuɗum e iirtagol muuɗum 
\r (Matta 17.22-23, Lukka 9.43-45) 
\p  
\v 30 Ɓe ndilli ɗoon, ɓe ceeki leydi Galili. O yiɗaa fay gooto faama ɗum,  
\v 31 sabo imo waajoo taalibaaɓe makko ɓeen. Imo wi'a ɗum'en: 
\p —Ɓii Neɗɗo wattete e juuɗe yimɓe. Ɓe mbaran ɗum, de caggal balɗe tati fu, iirtoto. 
\p  
\v 32 Ammaa taalibaaɓe ɓeen paamaay maanaa haala kaan, de kuli ƴamude mo du. 
\s1 Haala ɓurɗo teddude 
\r (Matta 18.1-5, Lukka 9.46-48) 
\p  
\v 33 Ɓe njottii Kafarnahum. Nde ɓe njippinoo suudu weerdude maɓɓe fu, o ƴami taalibaaɓe makko, o wi'i: 
\p —Ɗume njeddundurɗon dow laawol? 
\p  
\v 34 Ɓe ndeƴƴinii, sabo ko ɓe njeddunduri dow laawol dey, wo moy woni ɓurɗo teddude hakkunde maɓɓe.  
\v 35 Ndeen Iisaa jooɗii, noddi taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen, wi'i ɗum'en: 
\p —Muuyɗo ardaade fuu, gaɗa heddiiɓe ɓeen heedata, laatoo golloowo maɓɓe ɓe fuu. 
\p  
\v 36 Caggal ɗuum, o nanngi junngo cukalel gomma, o darni ngel yeeso maɓɓe, o mumbilii ngel, o wi'i ɓe: 
\p  
\v 37 —Neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo cukalel gootel hono ngel e innde am, wo miin jaɓɓii. Katin du jaɓɓiiɗo kam fuu, wanaa miin tan jaɓɓii, jaɓɓake Nulɗo kam oon du. 
\s1 Haala mo salaaki en fuu ina wondi e meeɗen 
\r (Lukka 9.49-50) 
\p  
\v 38 Yuhanna wi'i mo: 
\p —Moodibbo, min nji'ii gorko gooto ina riiwra ginnaaji e innde maa, de min kaɗi mo, sabo o waldaa e meeɗen. 
\p  
\v 39 Ammaa Iisaa wi'i: 
\p —Taa kaɗee mo ɗum, sabo fay gooto waawaa waɗirde kaayeefiiji e innde am, de sakitoo mbonkoo kam wakkati oon.  
\v 40 Sabo mo salaaki en fuu ina wondi e meeɗen.  
\v 41 Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu kokkuɗo on horde ndiyam saabe on yimɓe Almasiihu, waasataa heɓude mbarjaari muuɗum. 
\s1 Haala ko luttinta yimɓe 
\r (Matta 18.6-9, Lukka 17.1-2) 
\p  
\v 42 Neɗɗo fuu luttinɗo gootel e cukaloy goonɗinkoy kam koy, ko ɓuri woodde e joomum wo hayre teddunde haɓɓee e daande mum, faɗɗee e maayo manngo.  
\v 43 Si tawii junngo maa luttinte, taƴu ngo. Naataa e nguurndam nduumiiɗam a nyakuɗo ɓuri moƴƴande ma diina naatude e jahannama yiite nge nyifataa tawee a kiɓɓuɗo. [  
\v 44 \f + \fr 9:44 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 44: \fq Ɗoon, gilɗi mum mbaatataa, yiite mum du nyifataa. \ft Ndaaree aaya 48. \f*]  
\v 45 Si tawii koyngal maa luttinte, taƴu ngal. Naataa ley nguurndam nduumiiɗam tawee wo a nyakuɗo ɓuri moƴƴande ma diina faɗɗeede e yiite duumiinge tawee a kiɓɓuɗo. [  
\v 46 \f + \fr 9:46 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 46: \fq Ɗoon, gilɗi mum mbaatataa, yiite mum du nyifataa. \ft Ndaaree aaya 48. \f*]  
\v 47 Katin du si yitere maa luttinte, ittu nde. Sabo naataa e laamu Laamɗo a ɗokko ɓuri moƴƴande ma diina paɗɗeɗaa e jahannama a kiɓɓuɗo.  
\v 48 Ɗoon, «gilɗi muuɗum mbaatataa, yiite muuɗum du nyifataa.»\f + \fr 9:48 \ft Esaaya 66.24.\f* 
\v 49 Yiite lamsinan mono fuu hono lamɗam ni.  
\v 50 Lamɗam wo huunde lobbere, de si ɗam selii lamsude, noy lamsinirton ɗam katin? Hakkunde mooɗon laatoɗon hono lamɗam ni, ngondon e jam. 
\c 10  
\s1 Haala ceergal 
\r (Matta 19.1-12, Lukka 16.18) 
\p  
\v 1 Iisaa dilli ɗoon, yehi leydi Yahuudiya, de feƴƴiti yehi lettugal gooruwol Urdun. Yimɓe heewɓe piilii mo, de imo waajoo ɗum'en katin hono no o woowrunoo ni.  
\v 2 Farisa'en woɓɓe ngari faa ndaartindoo mo, ƴami mo: 
\p —Yalla ina daganii gorko seerude deekum naa? 
\p  
\v 3 O jaabii ɓe: 
\p —Ɗume Muusaa yamiri on? 
\p  
\v 4 Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Muusaa jaɓii si gorko na seera deekum fu, winnda talkuru ceergal de seera ɗum.\f + \fr 10:4 \ft Fillitagol Tawreeta 24.1.\f* 
\p  
\v 5 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Wo saabe on yoorɓe ɓerɗe, ɗuum waɗi de Muusaa winndani on yamiroore nde.  
\v 6 Kaa gilla e fuɗɗoode, «Laamɗo tagii ɓe, waɗii ɓe gorko e debbo.  
\v 7 Ɗum waɗi de gorko yoppan inna mum e bammum, nanngundura e deekum,  
\v 8 ɓe ɗiɗo fuu ɓe laatoo neɗɗo gooto.»\f + \fr 10:8 \ft Fuɗɗoode 1.27, 2.24.\f* Nii woni ɓe nganaa ɗiɗo katin, ɓe ɓanndu wooturu.  
\v 9 Ndelle, taa neɗɗo sennda ko Laamɗo hawrunduri. 
\p  
\v 10 Nde ɓe kootunoo ndeen, taalibaaɓe makko ɓeen ƴami mo haala majjum.  
\v 11 O wi'i ɓe: 
\p —Si neɗɗo seerii deekum de ɓaŋi goɗɗo fuu, jeenii.  
\v 12 Hono noon du, si debbo seedii e gorum, de gorko goɗɗo ɓaŋi ɗum, debbo oon du jeenii. 
\s1 No Iisaa barkiniri cukaloy 
\r (Matta 19.13-15, Lukka 18.15-17) 
\p  
\v 13 Yimɓe ina ngadda cukaloy to Iisaa, faa meema koy, de taalibaaɓe ɓeen ndukani ɗum'en.  
\v 14 Nde o yiinoo ɗum ndeen, o ɓerni, o wi'i taalibaaɓe ɓeen: 
\p —Accee cukaloy koy ngara to am. Taa kaɗee koy, sabo wo nannduɓe e makkoy ɓeen njeyi laamu Laamɗo.  
\v 15 Goonga kaalanammi on: mo jaɓiraay laamu Laamɗo hono no cukalel ni fuu, naatataa ɗum. 
\p  
\v 16 Caggal ɗuum, o mumbilii cukaloy koy, o yowi junngo makko e makkoy, o barkini koy. 
\s1 No Iisaa e gorko jom jawdi ngaddi 
\r (Matta 19.16-30, Lukka 18.18-30) 
\p  
\v 17 Nde Iisaa nanngunoo laawol fu, gorko gomma doggiri to makko, hofii yeeso makko, ƴami mo, wi'i: 
\p —Moodibbo lobbo, ɗume kaanumi waɗude faa mi heɓa nguurndam nduumiiɗam? 
\p  
\v 18 Iisaa wi'i mo: 
\p —Ko waɗi de aɗa noddira kam lobbo? Lobbo walaa si wanaa gooto, oon woni Laamɗo.  
\v 19 Aɗa anndi jamirooje: «Taa waɗu war-hoore, taa jeenu, taa wujju, taa seeda fewre, taa toonya, teddin inna maa e bammaa.»\f + \fr 10:19 \ft Wurtagol 20.12-16.\f* 
\p  
\v 20 Gorko oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Moodibbo, miɗo hayba ɗum fuu gilla e cukaaku am. 
\p  
\v 21 Ndeen Iisaa ndaari mo, yiɗi mo, wi'i mo: 
\p —Huunde wootere ina nyakani maa: yahu sonnoy ko njogiɗaa ɗuum fuu, kokkaa ceede ɗeen talkaaɓe. Ndeen, a heɓan mbarjaari dow kammu. De ngaraa, njokkaa kam. 
\p  
\v 22 Ammaa nde gorko oon nannoo haalaaji ɗiin ndeen, ɓalinii, dillidi e mettorgal, sabo o jom jawdi sanne.  
\v 23 Iisaa ƴeewi gereeji fuu de wi'i taalibaaɓe mum ɓeen: 
\p —Naatugol joomiraaɓe jawdi ley laamu Laamɗo ina tiiɗi koy! 
\p  
\v 24 Haalaaji ɗiin kaaynii taalibaaɓe ɓeen sanne. O ɓeydi katin, o wi'i ɓe: 
\p —Sukaaɓe am, naatude e laamu Laamɗo ina tiiɗi koy!  
\v 25 Sabo ngeelooba naata wudde battal ɓuri hoyude diina jom jawdi naata laamu Laamɗo. 
\p  
\v 26 Ɗum ɓeydi haaynaade taalibaaɓe ɓeen, keddii ina ƴamundura hakkunde muɓɓen ina mbi'a: 
\p —Ndelle, moy woni kisoowo? 
\p  
\v 27 O ndaari ɓe, o wi'i: 
\p —Yimɓe mbaawanaa ɗum, ammaa Laamɗo ina waawi. Sabo walaa fuu ko Laamɗo waawanaa. 
\p  
\v 28 Ndeen, Piyeer wi'i mo: 
\p —Ndaar, minen min njoppii huunde fuu min njokkii ma! 
\p  
\v 29 O jaabii ɗum, o wi'i: 
\p —Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu joppuɗo suudu muuɗum, naa sakiraaɓe muuɗum worɓe e rewɓe, naa inna mum, naa bammum, naa sukaaɓe mum, naa gese muuɗum saabe am e saabe Kabaaru Lobbo  
\v 30 heɓan ko ɓuri ɗum kile hemre e aduna mo ngonɗen e muuɗum joonin o: joomum heɓan cuuɗi e sakiraaɓe worɓe e sakiraaɓe rewɓe e inniraaɓe e sukaaɓe e gese, o torrete du. E ley wakkati garoowo oon du, joomum heɓan nguurndam nduumiiɗam.  
\v 31 Ammaa ardiiɓe heewɓe laatoto gaɗaaɓe, gaɗaaɓe ɓeen du laatoto ardiiɓe. 
\s1 Haala Iisaa tataɓa dow maayde muuɗum e iirtagol muuɗum 
\r (Matta 20.17-19, Lukka 18.31-34) 
\p  
\v 32 Iɓe ngoni e laawol faa ɓe njaha Urusaliima. Iisaa na ardii ɓe, tawi taalibaaɓe ɓeen ina mbemmbii, jokkuɓe ɗum'en ɓeen du kulii. O noddi taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen, o fuɗɗi haalande ɗum'en ko hewtata mo.  
\v 33 O wi'i ɓe: 
\p —Inani eɗen njaha Urusaliima. Ɗoon Ɓii Neɗɗo wattetee e juuɗe hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta. Ɓe caroto mo sariya maayde, de ɓe ngatta mo e juuɗe yimɓe ɓe nganaa Alhuudiya'en.  
\v 34 Ɓeen njalnoroo mo, tutta dow makko, piya mo dorri, mbara mo. De balɗe tati caggal majjum, o ummitoto. 
\s1 No Yaakuuba e Yuhanna nyaagorii Iisaa 
\r (Matta 20.20-28) 
\p  
\v 35 Caggal ɗuum, Yaakuuba e Yuhanna ɓiɓɓe Jebede ɓeen ngari to Iisaa, mbi'i ɗum: 
\p —Moodibbo, won ko min njiɗi nyaagaade ma. Miɗen njiɗi ngaɗanaa min ɗum. 
\p  
\v 36 O wi'i ɓe: 
\p —Ɗume njiɗuɗon mi waɗana on? 
\p  
\v 37 Ɓe njaabii mo: 
\p —Nduŋanoɗaa min min njooɗodoo e maaɗa, gooto gere nyaamo maa, gooto du gere nano maa e ley darja laamu maaɗa. 
\p  
\v 38 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —On anndaa ko ŋaarotoɗon. Yalla oɗon mbaawi yardude horde mettunde nde njardammi ndeen, naa looteede lootagal batisima naawngal ngal looteteemi ngaal naa? 
\p  
\v 39 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Miɗen mbaawi. 
\p O wi'i ɓe: 
\p —On njardan horde nde njardammi ndeen, on keɓan lootagal batisima ngal looteteemi ngaal.  
\v 40 Ammaa jooɗaade gere nyaamo am naa gere nano am wanaa miin yamirta ɗum. Jooɗorɗe ɗeen, wo ɓe Laamɗo moƴƴinani ɓeen njeyi. 
\p  
\v 41 Nde taalibaaɓe sappo heddiiɓe ɓeen nannoo ɗum ndeen, ɓernani Yaakuuba e Yuhanna.  
\v 42 Iisaa noddi ɓe fuu, wi'i: 
\p —Oɗon anndi laamiiɓe leyɗe adunaaru ina laamorii ɗum'en doole. Mawɓe ɓeen du ina kolla yimɓe ɓeen baawɗe.  
\v 43 Onon kaa, ɗum waɗataa hakkunde mooɗon. Jiɗɗo laataade tedduɗo hakkunde mooɗon fuu, ina haani laataade golloowo mooɗon.  
\v 44 Katin du, jiɗɗo ardaade e mooɗon fuu, ina haani laataade maccuɗo mooɗon, on fuu.  
\v 45 Sabo fay Ɓii Neɗɗo waraay faa gollanee, ammaa warii faa gollana yimɓe, de hokka yonki muuɗum faa laatoo coottitaari ndimɗinoori heewɓe. 
\s1 No Iisaa wumtiniri Bartime 
\r (Matta 20.29-34, Lukka 18.35-43) 
\p  
\v 46 Ɓe njottii Yeriko. Nde Iisaa yaltannoo ngalluure ndeen, kam e taalibaaɓe muuɗum e jamaa keewɗo, ɓe tawi bumɗo bi'eteeɗo Bartime ɓii Time ina jooɗii ina garbina ɗakkol laawol ngool.  
\v 47 Nde o nannoo wo Iisaa Nasaraatuujo oon faltotoo ɗoon ndeen, o fuɗɗi ƴeewnaade imo wi'a: 
\p —Iisaa, taan Daawda, yurmam! 
\p  
\v 48 Yimɓe heewɓe ina njawana mo ina mbi'a o deƴƴinoo, ammaa o ɓeydi ƴeewnaade sanne, imo wi'a: 
\p —Taan Daawda, yurmam! 
\p  
\v 49 Iisaa darii, wi'i: 
\p —Noddee mo. 
\p Ndeen, ɓe noddi bumɗo oon, ɓe mbi'i ɗum: 
\p —Sellin ɓernde maa, umma! O noddii ma. 
\p  
\v 50 O gurbitii, o faɗɗi saaya makko, o wari to Iisaa.  
\v 51 Iisaa ƴami mo, wi'i: 
\p —Ɗume njiɗɗaa mi waɗane? 
\p Bumɗo oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Moodibbo, mi wumta. 
\p  
\v 52 Iisaa wi'i mo: 
\p —Yahu, goonɗinal maa dannii ma. 
\p Wakkati oon o wumti, o jokki Iisaa, iɓe njaha dow laawol. 
\c 11  
\s1 No Iisaa naatiri Urusaliima 
\r (Matta 21.1-11, Lukka 19.28-40, Yuhanna 12.12-19) 
\p  
\v 1 Ko Iisaa e taalibaaɓe muuɗum ɓadii Urusaliima ɗuum, njottii Baytifaaji e Baytaniya dow waamnde wi'eteende Jaytun. Iisaa nuli taalibaaɓe muuɗum ɗiɗo,  
\v 2 wi'i ɓe: 
\p —Njehee naatowee wuro wonngo yeeso mooɗon ngo. Wakkati oon fu, on tawan mola araawa nga fay gooto waɗɗaaki abada ina haɓɓii. Kaɓɓiton nga, ngaddon nga ɗo.  
\v 3 Si goɗɗo ƴamii on ɗume ngaɗoton nga, njaaboɗon mbi'on Joomii amin ina haajaa nga, de nultiran nga law. 
\p  
\v 4 Ɓe njehi, ɓe tawi mola ngaan ina haɓɓii yaasin ɗakkol dammbugal, ɓe kaɓɓiti nga.  
\v 5 Yoga e darinooɓe ɗoon ɓeen ƴami ɓe: 
\p —Ɗume ngolloton ɗo? Ko waɗi oɗon kaɓɓita mola nga? 
\p  
\v 6 Ɓe njaaborii ɓeen no Iisaa wiirunoo ɓe noon. Ɓeen njoppi ɓe.  
\v 7 Ɓe njaarani Iisaa mola ngaan, ɓe njowi saayaaji maɓɓe dow magga, o waɗɗii.  
\v 8 Yimɓe heewɓe mbeerti saayaaji muɓɓen dow laawol. Woɓɓe kelti licce leɗɗe ɗakkol toon, mbeerti ɗe e laawol ngool.  
\v 9 Ardiiɓe mo e heeduɓe gaɗa makko ɓeen na ƴeewnoo na mbi'a: 
\p —Jettooje e barke ngoodanii garɗo e dow innde Joomiraaɗo!\f + \fr 11:9 \ft Jabuura 118.25-26.\f* 
\v 10 Barke woodanii laamu maami en Daawda, laamu ngaroowu nguun! Jettooje ngoodanii Laamɗo dow kammuuli! 
\p  
\v 11 Iisaa hewti ley Urusaliima, naatowi suudu dewal mawndu nduun, de ndaari fuu ko woni ley mayru. Ammaa saabe hiirii, o yehi Baytaniya kanko e sappo e ɗiɗo ɓeen. 
\s1 No Iisaa huɗiri ƴibbi 
\r (Matta 21.18-19) 
\p  
\v 12 Jaango majjum, caggal ɓe ndawii Baytaniya, tawi imo yolbi.  
\v 13 O haccii ƴibbi mbilitinki, o yehi ƴeewoyde yalla imo tawra ki ɓiɓɓe. Nde o yottinoo ki ndeen, o tawaay e makki si wanaa haakorooji. Sabo wakkati oon wanaa wakkati rimugol ƴibbe.  
\v 14 O wi'i ƴibbi kiin: 
\p —Taa fay gooto nyaama ɓiɓɓe maa abada katin! 
\p Taalibaaɓe makko ɓeen nani ɗum. 
\s1 No Iisaa riiwri luumotooɓe ley suudu dewal mawndu 
\r (Matta 21.12-17, Lukka 19.45-48, Yuhanna 2.13-22) 
\p  
\v 15 Nde ɓe njottinoo Urusaliima fu, Iisaa naati taliyaare suudu dewal mawndu nduun, de fuɗɗi riiwude soodooɓe e soottooɓe wonɓe ley toon. O liɓi taabaaje weccooɓe ceede e jooɗorɗe soottooɓe buugaali.  
\v 16 O accaay fay gooto rewi ley taliyaare suudu dewal mawndu nduun ina ronndii gineeji.  
\v 17 Ndeen o waajii ɓe: 
\p —Yalla wanaa ina winndaa: «Suudu am inndirte suudu waɗirdu du'aare lenyi fuu!»\f + \fr 11:17 \ft Esaaya 56.7.\f* Onon kaa, on ngaɗii ndu suuɗirdu yanooɓe.\f + \fr 11:17 \ft Yeremiya 7.11.\f* 
\p  
\v 18 Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta nani ɗum, pilii no mbardata mo. Ɓe kuli mo, sabo waaju makko oon naatii jamaa oo sanne.  
\v 19 Nde hiirnoo fu, kanko e taalibaaɓe makko, ɓe njalti ngalluure ndeen. 
\s1 Haala du'aare wondunde e goonɗinal 
\r (Matta 21.20-22) 
\p  
\v 20 Fajiri jaango majjum, iɓe paltoroo to ƴibbi kiin toon, ɓe nji'i ki yoorii koloŋ faa yottii ɗaɗi.  
\v 21 Piyeer miccitii, wi'i mo: 
\p —Moodibbo, ndaar! Ƴibbi ki kuɗunoɗaa kiin yoorii. 
\p  
\v 22 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Ngoonɗinee Laamɗo!  
\v 23 Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu biiɗo waamnde nde: «Ɗoofa, saamoy ley maayo», si sikkitiraay ley ɓernde muuɗum, de goonɗini ko wi'i ɗuum laatoto fu, waɗante ɗum.  
\v 24 Ɗum waɗi de miɗo wi'a on: ko ŋaariɗon e ley du'aare fuu, ngoonɗinee on keɓii ɗum, ndeen on ngaɗante ɗum.  
\v 25 Nde ndariɗon faa ngaɗon du'aare fuu, si won gaɗunooɗo on huunde fu, njaafoɗon ɗum, faa Baaba mooɗon gonɗo dow kammu oon yaafanoo on hakkeeji mooɗon onon du. [  
\v 26 \f + \fr 11:26 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 26: \fq Kaa si on njaafataako, Baaba mon gonɗo dow kammu oon du yaafataako hakkeeji mooɗon. \f*] 
\s1 Ƴamol dow toy baawɗe Iisaa ƴuuri 
\r (Matta 21.23-27, Lukka 20.1-8) 
\p  
\v 27 Ɓe ngarti Urusaliima katin. E ley ko o yiiltotoo ley suudu dewal mawndu ɗuum, hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta e mawɓe ɓattitii mo  
\v 28 ƴami mo: 
\p —Laamu nguye hokki ma baawɗe gollude ko ngollataa ɗum? Moy hokki ma laawol ngollaa ɗum? 
\p  
\v 29 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Mi ƴaman on huunde wootere. Njaaboɗon kam, de mi haalana on kokkuɗo kam laawol mi golla ko ngollammi ɗuum.  
\v 30 Lootagal batisima Yaayaa ngaal, to Laamɗo ƴuuri naa to yimɓe? Njaabee kam! 
\p  
\v 31 Ɓe ndawridi hakkunde maɓɓe, ɓe mbi'i: 
\p —Si en mbi'ii to Laamɗo, o ƴaman en ndelle ko waɗi de en ngoonɗinaay Yaayaa?  
\v 32 Yalla en mbi'an to yimɓe naa? 
\p Iɓe kula yimɓe ɓeen sabo ɓe fuu iɓe njogorii Yaayaa wo annabaajo goongaajo.  
\v 33 Ɓe njaabii Iisaa, ɓe mbi'i: 
\p —Min anndaa. 
\p Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Haya miin du, mi haalantaa on baawɗe ɗeye ngollirammi ko ngollammi ɗuum. 
\c 12  
\s1 Banndol haala remooɓe bonɓe 
\r (Matta 21.33-46, Lukka 20.9-19) 
\p  
\v 1 Iisaa fuɗɗi haalude, banndani ɓe, wi'i: 
\p —Neɗɗo gomma waɗii ngesa cabiije. O fiiltini nga hoggo, o wasi luggere ɓoosirde, o nyiɓi suudu toowndu faa o haynoo ko warata e ngesa ngaan. Caggal ɗuum, o halfini nga remooɓe, de o waɗi jahaangal.  
\v 2 Nde ɓoreede cabiije yottinoo fu, o neli golloowo makko to remooɓe ɓeen toon, ɓe ngaddana mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe cabiije ɗeen.  
\v 3 Ɓe nanngi nelaaɗo oon, ɓe piyi ɗum, ɓe njeccini ɗum juuɗe ɓole.  
\v 4 O neli e maɓɓe golloowo makko goɗɗo. Ɓe kuyfini ɗum, ɓe eli ɗum.  
\v 5 O neli katin golloowo tataɓo, de ɓe mbari ɗum. Woɓɓe heewɓe nuliraama hono noon: ɓe piyi woɓɓe, ɓe mbari woɓɓe.  
\v 6 Joonin kaa gooto tan o heddorii, ɓiyiiko korsuɗo oon. Sakitii o neli oon du e maɓɓe, o wi'i: «Ɓe njaagoto ɓiyam oon.»  
\v 7 Ammaa remooɓe ɓeen mbi'unduri hakkunde muɓɓen: «O woni donoowo oon. Ngaree mbaren mo, faa kewten ngesa ngaan!»  
\v 8 Ɓe nanngi ɓiɗɗo oon, ɓe mbari ɗum, ɓe paɗɗi ɗum to gaɗa ngesa toon. 
\p  
\v 9 Joonin le, noy jom ngesa oon waɗata? O waran, o halka remooɓe ɓeen, o halfina ngesa ngaan woɓɓe.  
\v 10 Yalla on njanngaay ko winndaa ley Binndi ɗiin ɗuum naa? 
\q1 «Hayre nde nyiɓooɓe ɓeen calii ndeen, 
\q2 wo kayre laatii hoore nyimngo ngoon. 
\q1  
\v 11 Ɗum wo golle Joomiraaɗo, 
\q2 wo ɗum haaynde e jiiɗe meeɗen!»\f + \fr 12:11 \ft Jabuura 118.22-23.\f* 
\p  
\v 12 Hooreeɓe Alhuudiyankooɓe pilii no nanngira Iisaa, sabo ɓe paamii banndol ngol wo kamɓe sappii. De ɓe cuusaay jamaa oon. Ɓe njoppi mo, ɓe ndilli. 
\s1 Haala yoɓugol lampo 
\r (Matta 22.15-22, Lukka 20.20-26) 
\p  
\v 13 Hooreeɓe ɓeen neli e makko Farisa'en woɓɓe e daraniiɓe Hirudus faa keɓa tuufira mo e konngol makko.  
\v 14 Ɓe ngari, ɓe mbi'i mo: 
\p —Moodibbo, miɗen anndi a goongante. A hulataa fay gooto, sabo a ɓurdintaa yimɓe, aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga. Yalla ina dagii min kokka kaananke Roma mawɗo oon lampo naa dagaaki? Min kokka mo naa taa min kokka mo? 
\p  
\v 15 Ammaa Iisaa annditii naafikaaku maɓɓe. O wi'i ɓe: 
\p —Ɗume waɗi de oɗon tuufina kam? Ngaddanee kam mbuuɗu cardi faa mi yi'a ɗum. 
\p  
\v 16 Ɓe ngaddani mo. O ƴami ɓe: 
\p —Natal moy e innde moy woni ɗo? 
\p Ɓe mbi'i mo: 
\p —Kaananke Roma. 
\p  
\v 17 Ndeen o jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Ndelle kokkee kaananke Roma ko jeyi, kokkon Laamɗo du ko jeyi. 
\p Ko Iisaa jaabii ɗuum haaynii ɓe sanne. 
\s1 Haala ummital maayɓe 
\r (Matta 22.23-33, Lukka 20.27-40) 
\p  
\v 18 Saduki'en woɓɓe ngari to makko. Kam'en ngoni yeddooɓe ummital. Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i: 
\p  
\v 19 —Moodibbo, Muusaa yamirii en si neɗɗo ɓaŋii debbo, maayii tawii heɓaay ɓiɗɗo fu, minyum naa mawnum dewla debbo joppaaɗo oon faa heɓana maayɗo oon ɓeyngu.\f + \fr 12:19 \ft Fillitagol Tawreeta 25.5.\f* 
\v 20 Waɗii rimdaaɓe njeɗɗo. Arandeejo oon ɓaŋi debbo de maayi, heɓaay ɓiɗɗo.  
\v 21 Ɗiɗaɓo oon dewli debbo oon, kam du maayi heɓaay ɓiɗɗo. Tataɓo oon du waɗi hono noon.  
\v 22 Hono nii njeɗɗo ɓeen fuu ɓaŋiri mo, keɓaay ɓiɗɗo. Caggal maɓɓe ɓe fuu, debbo oon du maayi.  
\v 23 Ndelle, nyannde ummital, moy e maɓɓe laatotoo goroo debbo oon? Sabo ɓe njeɗɗo fuu ɓe ɓaŋiino mo. 
\p  
\v 24 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —On woofuɓe, on anndaa Binndi ɗiin, on anndaa baawɗe Laamɗo du.  
\v 25 Sabo si maayɓe ummitake fu, worɓe ɓaŋataa, rewɓe ɓaŋataake. Ɓe laatoto hono maleyka'en wonɓe dow kammu ɓeen ni.  
\v 26 Wooɗi, ko maayɓe ummitotoo ɗuum, on njanngaay e dewtere Muusaa ley taariki wuumoore huɓɓoore, hono no Laamɗo haaldiri e makko, wi'i: «Miin woni Laamɗo Ibrahiima, Laamɗo Isiyaaka, Laamɗo Yaakuuba»?\f + \fr 12:26 \ft Wurtagol 3.6, 15-16.\f* 
\v 27 Laamɗo wo Laamɗo wuurɓe, wanaa Laamɗo maayɓe.\f + \fr 12:27 \ft Gilla e jamaanu Muusaa tawi Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayii gilla ko ɓooyi. Ko Laamɗo wi'i wo Laamɗo maɓɓe ɗuum, holli iɓe mbuuri.\f* On mboofii sanne. 
\s1 Haala yamiroore ɓurnde semmbe 
\r (Matta 22.34-40, Lukka 10.25-28) 
\p  
\v 28 Jannginoowo Tawreeta gooto ɓattitii Iisaa, tawi naniino jeddi maɓɓe, e no o jaaborii Saduki'en ɓeen faa wooɗi, ƴami mo: 
\p —E jamirooje ɗeen fuu, ndeye ɓuri manngu? 
\p  
\v 29 Iisaa jaabii mo: 
\p —Ɓurnde fuu manngu e jamirooje ɗeen wo nde ɗo: «Hettinda Israa'iila, Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen oon tan woni Joomiraaɗo.  
\v 30 Yiɗir Laamɗo Joomiraaɗo maa e ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e hakkillo maa fuu e semmbe maa fuu.»\f + \fr 12:30 \ft Fillitagol Tawreeta 6.4-5.\f* 
\v 31 Ɗiɗaɓerde ndeen wo hono mayre, kayre woni: «Njiɗiraa gondo maa no njiɗirɗaa hoore maa ni.»\f + \fr 12:31 \ft Lewinkooɓe 19.18.\f* Walaa fuu yamiroore ɓurnde ɗiɗi ɗeen manngu. 
\p  
\v 32-33 Jannginoowo Tawreeta oon wi'i mo: 
\p —Moodibbo! A haalii goonga ko mbiiɗaa Laamɗo tan woni Joomiraaɗo, katin du Laamɗo goɗɗo walaa si wanaa kanko. E yiɗirde Laamɗo e ɓerndem fuu e hakkillom fuu e semmbem fuu, e yiɗirde gondo mum hono no yiɗiri hoore mum ni, kanjum ɓuri sadakaaji duppeteeɗi e kirsamaaji fuu! Haala maa ina selli sanne. 
\p  
\v 34 Nde Iisaa yi'unoo o jaaborake hakkilantaaku ndeen, wi'i mo: 
\p —A woɗɗaa e laamu Laamɗo. 
\p Caggal ɗuum, fay gooto suusaay ƴamude Iisaa ƴamɗe goɗɗe katin. 
\s1 Haala Almasiihu e Daawda 
\r (Matta 22.41-46, Lukka 20.41-44) 
\p  
\v 35 Nde Iisaa waajotoo ley suudu dewal mawndu ndeen, wi'i: 
\p —Noy jannginooɓe Tawreeta ɓeen mbaawri wiide Almasiihu oon wo taan Daawda?  
\v 36 Sabo Daawda e hoore muuɗum wi'irii Ruuhu Ceniiɗo: 
\q1 «Joomiraaɗo wi'i Joomam: 
\q1 Jooɗa gere nyaamo am, 
\q2 faa mi waɗa njaaɓaa wayɓe ma.»\f + \fr 12:36 \ft Jabuura 110.1.\f* 
\m  
\v 37 Daawda e hoore muuɗum ina noddira Almasiihu oon «Joomam». Ndelle, noy o laatortoo taanum? 
\s1 No Iisaa feliri jannginooɓe Tawreeta 
\r (Matta 23.1-36, Lukka 20.45-47) 
\p Jamaa keewɗo ina hettindanii Iisaa e seyo.  
\v 38 E ley waajagol makko ngool, o wi'i ɓe: 
\p —Tinnee e jannginooɓe Tawreeta yiɗuɓe yiilodaade e saayaaji mawɗi e jowteede jowtaali tedduɗi ley luumooji,  
\v 39 fooɗantooɓe jooɗorɗe ɓurɗe teddude ley cuuɗi baajorɗi e nokkuuje tedduɗe to nyaamduuji.  
\v 40 Iɓe nyaama jawdi rewɓe talkaaɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi, de ɓe njuutina du'aawuuji maɓɓe faa ɓe nanndinkinoo e lobbuɓe. Kamɓe, jukkungo naawngo ɓurata jippineede dow muɓɓen. 
\s1 Haala sadaka debbo talkaajo 
\r (Lukka 21.1-4) 
\p  
\v 41 Iisaa jooɗii hucciti e keesu suudu dewal mawndu nduun, yi'i no jamaa oon wattirta kaalisi e keesu oon noon. Joomiraaɓe jawdi heewɓe ngatti kaalisi keewɗo ley keesu oon.  
\v 42 Ndeen debbo talkaajo mo gorum maayi wari, watti buuɗi ɗiɗi.  
\v 43 Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum ɓeen, wi'i ɗum'en: 
\p —Goonga kaalanammi on: ko debbo talkaajo o watti e ley keesu ɗuum ɓuri ko ɓeen fuu ngatti ɗuum.  
\v 44 Sabo ɓe fuu, wo ko bonnantaa ɓe fay huunde tan ɓe ngatti. Ammaa debbo o kaa, e ley talkaaku muuɗum watti haddi ko joginoo faa wuurda ɗuum fuu. 
\c 13  
\s1 Haala halkere suudu dewal e sifaaji timmoode adunaaru 
\r (Matta 24.1-14, Lukka 21.5-19) 
\p  
\v 1 Nde o wurtotonoo suudu dewal mawndu ndeen, taalibaajo makko gooto wi'i mo: 
\p —Moodibbo, ndaar, kaaƴe ɗe e nyimngo ngo fuu no ŋarɗiri! 
\p  
\v 2 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —A yi'ii nyimngo ngo no foti mawnude naa? Fay hayre wootere heddataako ɗo ina yowii dow wonnde. Fuu wurjinte. 
\p  
\v 3 O jooɗowii dow waamnde wi'eteende Jaytun, o hucciti e suudu dewal mawndu nduun. Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna e Andire toowtidi e makko, ƴami mo, mbi'i: 
\p  
\v 4 —Anndin min nde ɗum waɗata. Maande ndeye hollata waɗugol kulle ɗeen fuu? 
\p  
\v 5 Iisaa jaabii ɓe wi'i: 
\p —Ndeentee taa fay gooto wosina on e goonga.  
\v 6 Heewɓe ngardan e innde am, ina mbiitoo: «Miin woni kanko.» Ɓe mbosinan yimɓe heewɓe.  
\v 7 Si on nanii kabaaru woldeeji ɓadiiɗi, si on kaalanaama woldeeji boɗɗuɗi, taa kulee. Ina tilsi ɗum waɗa, de ɗum wanaa timmoode tafon.  
\v 8 Lenyol habdan e lenyol, laamu habdan e laamu, leydi dimmboto e nokkuuje feere feere, rafooji du ngaɗan. Ɗum fuu laatoto hono fuɗɗoode ŋatawere ɓeynoowo ni. 
\p  
\v 9 Ndeenee ko'e mooɗon, sabo yimɓe njaaran on to carorɗe, on piyete ley cuuɗi baajorɗi. Ɓe ndarna on yeeso hooreeɓe e kaanankooɓe saabe am, faa laatanoɗon kam seedeeɓe yeeso maɓɓe.  
\v 10 Ina tilsi Kabaaru Lobbo oon waajee lenyi ɗiin fuu tafon.  
\v 11 Nde ɓe njaarii on faa ɓe kokkitira on, taa mbemmbeɗon dow ko kaaloton. Nde wakkati majjum wari fuu, on keɓan ko kaalon. Sabo wanaa onon kaalata, wo Ruuhu Ceniiɗo haalata.  
\v 12 Neɗɗo hokkitiran sakiike muuɗum waree, baabiiwo du hokkitiran ɓiyum. Ɓiɓɓe ummanto saaraaɓe muɓɓen, ngaɗa faa ɓe mbaree.  
\v 13 Yimɓe fuu mbanyan on saabe am. Ammaa tinnitiiɗo faa yottii timmoode fu, kam hisintee. 
\s1 Haala torra mawɗo e gartol Almasiihu 
\r (Matta 24.15-31, Lukka 21.20-28) 
\p  
\v 14 Wakkati waran nde nji'oton «huunde nyiddiniinde bonnoore»\f + \fr 13:14 \ft Daniyiila 9.27, 11.31, 12.11.\f* ina woni ɗo haanaa wonde.\f + \fr 13:14 \ft Ɗo Iisaa haali ko annabi Daniyiila sappinoo: kaananke gooto wattan tooru e ley suudu dewal mawndu Alhuudiyankooɓe. Ko o sappinoo ɗuum waɗii gilla Iisaa rimaaka. Joonin Iisaa wi'i hono majjum wartan katin.\f* (Jannguɗo ɗum fuu, faama maanaa majjum.) Ndeen, tawaaɓe ley Yahuudiya fuu ndoggira baamle.  
\v 15 Tawaaɗo dow suudu, taa jippoo fey de wi'a naatan faa hooƴa huunde ley suudu muuɗum.  
\v 16 Tawaaɗo ngesa, taa yeccoo faa hooƴowa saaya muuɗum.  
\v 17 Kay, debereedu'en e musinteeɓe njaran torra ley balɗe ɗeen!  
\v 18 Ŋaaree Laamɗo taa ɗum waɗa wakkati dabbunde.  
\v 19 Sabo ley balɗe ɗeen torra waɗan mo hono muuɗum waɗaay gilla fuɗɗoode adunaaru ndu Laamɗo tagi nduun faa joonin, wooɗi du hono muuɗum waɗataa abada katin.  
\v 20 Sini Joomiraaɗo raɓɓinɗinaayno balɗe ɗeen, fay gooto hisataano. Ammaa o raɓɓinɗinirii ɗe saabe suɓaaɓe makko ɓeen.  
\v 21 Wakkati oon, si goɗɗo wi'ii on: «Ndaaree! Inan Almasiihu ɗo», naa «Inani mo to», taa ngoonɗinee.  
\v 22 Sabo almasiihu'en fewreeɓe e annabaaɓe fewreeɓe ɓangowan, ngaɗa maandeeji e kaayeefiiji faa majjina fay suɓaaɓe ɓeen, si na laatoo.  
\v 23 Ndelle, kakkilon! Mi haalanii on huunde fuu gilla ɗum waraay. 
\p  
\v 24 —Ammaa e ley balɗe ɗeen, caggal torra oon, naange niɓɓan, lewru selan yaynude,  
\v 25 koode kammu caaman, kulle gonɗe dow kammu ɗeen ndimmboto.\f + \fr 13:25 \ft Esaaya 13.10, 34.4, Jowiila 2.10.\f* 
\v 26 Wakkati oon, Ɓii Neɗɗo oon yi'ete ina wara e duule,\f + \fr 13:26 \ft Daniyiila 7.13.\f* ina warda e baawɗe mawɗe e teddeengal.  
\v 27 O nulan maleyka'en makko lettugal e gorgal, horɗoore e soɓɓiire, kawrundura suɓaaɓe makko ɓeen gilla to adunaaru fuɗɗi faa to haaɗi. 
\s1 Banndol dow ƴibbi 
\r (Matta 24.32-35, Lukka 21.29-33) 
\p  
\v 28 Ekitee ko ƴibbi hollata: si licce makki keyɗitii, haakorooji makki mbilitii, oɗon anndi ndunngu ɓadake.  
\v 29 Noon du, si on nji'ii kulle ɗeen ina ngaɗa, annditon wakkati oon ɓadake, ina woni e dammbugal galle.  
\v 30 Goonga kaalanammi on: jamaanu o timmataa tawee kulle ɗeen fuu ngaɗaay.  
\v 31 Kammu e leydi timman, de haalaaji am kaa timmataa abada. 
\s1 No fay gooto anndiraa timmoode si wanaa Laamɗo 
\r (Matta 24.36-44) 
\p  
\v 32 Kaa nyalaande ndeen e wakkati oon fay gooto anndaa ɗum. Wanaa maleyka'en wonɓe dow kammu, wanaa Ɓiɗɗo oon. Walaa annduɗo ɗum si wanaa Baabiiwo oon.  
\v 33 Kakkilee, tinnoɗon e majjum, sabo on anndaa wakkati mo o warata.  
\v 34 Iɗum wa'i hono gorko cegiliiɗo faa dilla, yalti suudu muuɗum, hokki maccuɓe mum mono fuu golle mum, yamiri doomoowo dammbugal oon tinnoo dooma.  
\v 35 Ndelle, kakkilon, sabo on anndaa nde jom galle oon wartata: ina waawi laataade kiiral naange, naa hakkunde jemma, naa wakkati nde dontooje njoggata, naa fajiri.  
\v 36 Taa o juha on de o tawa oɗon ɗaanii!  
\v 37 Ko kaalanammi on ɗuum, miɗo haalana yimɓe fuu: kakkilon! 
\c 14  
\s1 No mawɓe diina ndawriri faa nannga Iisaa 
\r (Matta 26.1-5, Lukka 22.1-2, Yuhanna 11.45-53) 
\p  
\v 1 Balɗe ɗiɗi keddanii iidi Faltagol e iidi buuru mo wattaaka rabilla. Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta pilii nanngirde Iisaa e hiila faa keɓa mbara ɗum.  
\v 2 De ɓe mbi'i: 
\p —Taa ngaɗen ɗum ley iidi ndi de yimɓe muurta. 
\s1 No debbo joordi nebbam uurɗam dow Iisaa 
\r (Matta 26.6-13, Yuhanna 12.1-8) 
\p  
\v 3 Wakkati oon Iisaa ina woni ley Baytaniya, ɗo suudu Simon noddirteeɗo ceppinɗo oon. O jooɗii faa o nyaama. Debbo gomma naati ina jogii faandu nebbam laaɓuɗam, uurɗam, tiiɗuɗam coggu sanne. Debbo oon heli faandu nduun, joori nebbam ɗaam dow hoore makko.  
\v 4 Yoga e wonnooɓe toon ɓeen mettaa, mbi'unduri hakkunde muɓɓen: 
\p —Ɗume saabii de nebbam ɗaam bonniraa ni?  
\v 5 Iɗam waawnoo sonneede ko ɓuri buuɗi cardi keme tati, de hokkee talkaaɓe! 
\p Heddii iɓe pela debbo oon.  
\v 6 Ammaa Iisaa wi'i: 
\p —Celee mo! Ko waɗi de oɗon torra mo? O gollanii kam gollal lobbal.  
\v 7 Si goonga, talkaaɓe ina tawdee e mooɗon wakkati fuu, nde muuyɗon fuu oɗon mbaawi waɗande ɗum'en moƴƴere. De miin kaa, mi tawdataake e mooɗon wakkati fuu.  
\v 8 O waɗii ko o waawi: o joorii nebbam uurɗam ɗam dow ɓanndu am faa mi segilanoo saabeere.  
\v 9 Goonga kaalanammi on: ɗo Kabaaru Lobbo waajaa e adunaaru ndu fuu, ko debbo o waɗi ɗuum fillitete, faa o miccitee. 
\s1 No Yahuuda jamborii Iisaa 
\r (Matta 26.14-16, Lukka 22.3-6) 
\p  
\v 10 Yahuuda Isikariyotto, gooto e taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen, yehi to hooreeɓe almaami'en faa watta Iisaa e juuɗe muɓɓen.  
\v 11 Nde ɓe nannoo ɗum ndeen, ɓe ceyii, ɓe aadii ɓe njoɓan mo ceede. Wakkati oon, imo fiya dabare no o jambortoo Iisaa. 
\s1 No Iisaa waɗiri hiraande iidi Faltagol e taalibaaɓe muuɗum 
\r (Matta 26.17-30, Lukka 22.7-23, Yuhanna 13.21-30) 
\p  
\v 12 Nyannde arande iidi buuru mo wattaaka rabilla, nde ɓe kirsata dammuuli iidi Faltagol ndeen, taalibaaɓe Iisaa ƴami ɗum, mbi'i: 
\p —Toy njiɗɗaa min njaha min cegilanowe hiraande iidi Faltagol ndeen? 
\p  
\v 13 O nuli taalibaaɓe makko ɗiɗo, o wi'i ɗum'en: 
\p —Njehee ngalluure toon, on kawran toon e gorko ina ronndii loonde ndiyam. Njokkon ɗum.  
\v 14 Suudu ndu o naati fuu, mbi'on jom galle oon: «Moodibbo ƴamii suudu nduye nyaamdata e taalibaaɓe mum ɓeen hiraande iidi Faltagol?»  
\v 15 O hollan on suudu sooro mawndu moƴƴinaandu. Wo dow toon cegilantoɗon en hiraande ndeen. 
\p  
\v 16 Taalibaaɓe ɗiɗo ɓeen njehi, naatowi ngalluure ndeen, ɓe tawri hono no o wi'iri ɓe noon. Toon ɓe cegilanii hiraande iidi Faltagol ndeen. 
\p  
\v 17 Nde hiirnoo fuu, Iisaa wardi e sappo e ɗiɗo ɓeen.  
\v 18 Wakkati ɓe njooɗinoo iɓe nyaama fu, Iisaa wi'i: 
\p —Goonga kaalanammi on: gooto mooɗon jamboto kam, imo nyaamda e am joonin.\f + \fr 14:18 \ft Jabuura 41.10.\f* 
\p  
\v 19 Ɗum laatanii ɓe kaɓɓu-ko'u, ɓe puɗɗi ƴamirde mo gooto gooto, iɓe mbi'a: 
\p —Kori wanaa miin? 
\p  
\v 20 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Wo gooto mooɗon, onon sappo e ɗiɗo ɓe, cuuwidinɗo e am junngo e le'al ngal.  
\v 21 Tilay Ɓii Neɗɗo yoppira adunaaru no haaliraa ley Binndi ɗiin ni. Ammaa bone woodanii jambotooɗo Ɓii Neɗɗo oon! Gorko oon, si rimaakano fey ɓuri woodde e muuɗum! 
\p  
\v 22 Nde ɓe nyaamannoo ndeen, Iisaa hooƴi buuru, yetti Laamɗo, heltii, hokki ɓe, wi'i: 
\p —Njaɓee, ɗum wo ɓanndu am. 
\p  
\v 23 Caggal ɗuum, o hooƴi horde cabijam, o yetti Laamɗo, o hokki ɓe, ɓe fuu ɓe njari.  
\v 24 O wi'i ɓe: 
\p —Ɗum wo ƴiiƴam am, tabintinoojam amaana Laamɗo, ndufeteeɗam saabe heewɓe.  
\v 25 Goonga kaalanammi on: mi yarataa cabijam katin si wanaa nyannde njaroymi kesam e ley laamu Laamɗo. 
\p  
\v 26 Caggal ɓe njimii Jabuura,\f + \fr 14:26 \ft Al'aada Alhuudiyankooɓe woni yimude jimi Jabuura 115-118 wakkati hiraande iidi Faltagol.\f* ɓe njalti, ɓe njehi dow waamnde wi'eteende Jaytun. 
\s1 No Iisaa sapporii Piyeer wi'an anndaa ɗum 
\r (Matta 26.31-35, Lukka 22.31-34, Yuhanna 13.36-38) 
\p  
\v 27 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —On fuu on njoppan kam, sabo ina winndaa: «Mi fiyan duroowo piiɗe maayde, de baali ɗiin cankitoo.»\f + \fr 14:27 \ft Jakariyaa 13.7.\f* 
\v 28 Ammaa caggal mi iirtake, mi artoyto on Galili. 
\p  
\v 29 Piyeer wi'i mo: 
\p —Fay si ɓe fuu ɓe njoppi ma, miin kaa mi yoppataa ma. 
\p  
\v 30 Iisaa wi'i mo: 
\p —Goonga kaalanammaami: jemma hannden o pay, fadde ndontoori e joggude kile ɗiɗi a wi'an a anndaa kam kile tati. 
\p  
\v 31 De Piyeer haali, tekkini daande, wi'i: 
\p —Fay si tilsi mi maaydan e maaɗa, abada mi wi'ataa mi anndaa ma. 
\p Taalibaaɓe ɓeen fuu mbi'i hono noon. 
\s1 No Iisaa nyaagorii Laamɗo ley Geccemane 
\r (Matta 26.36-46, Lukka 22.39-46) 
\p  
\v 32 Ɓe njottii nokku bi'eteeɗo Geccemane, de Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen: 
\p —Njooɗee ɗo, faa mi waɗowa du'aare. 
\p  
\v 33 O yaadi e Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna. Ɓernde makko fuɗɗi maatude kulol e kaaɗeefi.  
\v 34 O wi'i ɓe: 
\p —Mettorgal ina mawni e am sanne faa ina nesa warude kam. Keddee ɗo, ndoomee, kakkilee. 
\p  
\v 35 O toowti seeɗa, o hippii e leydi, o du'ii yalla imo daɗa e wakkati naawɗo oon si na laatoo.  
\v 36 O wi'i: 
\p —Abba! Aɗa waawi huunde fuu, woɗɗinam horde torra nde. Ammaa taa laatoo ko muuyumi, ɗum laatoo ko muuyuɗaa. 
\p  
\v 37 O warti, o tawi iɓe ɗaanii. O wi'i Piyeer: 
\p —Simon, a ɗaani naa? A walaa semmbe doomude fay haddi wawtu gooto naa?  
\v 38 Kakkilee, ndu'ee, faa taa on njarribe. Sabo hakkillo ina heewi anniya lobbo, ammaa terɗe ina lokkiɗi. 
\p  
\v 39 O yehi katin, o du'orii no arande ni.  
\v 40 O warti, o tawi ɓe ɗaantake, sabo ɗoyngol maɓɓe na teddi sanne. Ɓe kunngii anndude ko ɓe njaabotoo mo.  
\v 41 O warti tataɓerde, o wi'i ɓe: 
\p —Faa joonin on ɗaani, oɗon ŋootta naa? Heƴii. Wakkati oon warii. Joonin, Ɓii Neɗɗo wattete e juuɗe luttuɓe.  
\v 42 Ummee njehen! Inan jambotooɗo kam oon ina ɓattitii. 
\s1 No Iisaa nanngiraa 
\r (Matta 26.47-56, Lukka 22.47-53, Yuhanna 18.3-12) 
\p  
\v 43 O tilaaki e haalde ɗum, de Yahuuda, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen, yottii ina wondi e yimɓe heewɓe jogiiɓe kaafaaje e cabbi. Wo ɓe nulaaɓe hooreeɓe almaami'en, e jannginooɓe Tawreeta, e mawɓe.  
\v 44 Jambotooɗo mo oon hokkiino ɓe filnde, wi'i: 
\p —Mo mucciimi fu, oon woni kanko. Nanngon ɗum, njaaron ɗum kawjoɗon ɗum. 
\p  
\v 45 Yahuuda yottii tan, ɓattitii Iisaa, wi'i ɗum: 
\p —Moodibbo! 
\m O muccii ɗum.  
\v 46 Ndeen ɓe tuggi juuɗe maɓɓe dow Iisaa, ɓe nanngi ɗum.  
\v 47 Gooto e darinooɓe ɗoon ɓeen, soorti kaafaahi muuɗum, soppi maccuɗo Almaami Mawɗo, taƴi nowru muuɗum.  
\v 48 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —On ngardii e kaafaaje e cabbi hono wo mi ardiiɗo muurtere naa?  
\v 49 Nyannde fuu miɗo wondunoo e mooɗon ley suudu dewal mawndu nduun miɗo waajoo, de on nanngaay kam. Ammaa tilay ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum tabita. 
\p  
\v 50 Ndeen, taalibaaɓe ɓeen fuu njoppi mo, ndoggi. 
\p  
\v 51 Jokolle mo ɓornaaki na waanii disaare tan, jokki mo. Ɓe nanngi ɗum,  
\v 52 de yoppi disaare ndeen, doggi ɓanndu ɓoldu. 
\s1 No mawɓe diina carorii Iisaa 
\r (Matta 26.57-68, Lukka 22.54-55, 63-71, Yuhanna 18.13-14, 19-24) 
\p  
\v 53 Ɓe njaari Iisaa to Almaami Mawɗo oon, tawi hooreeɓe almaami'en e mawɓe e jannginooɓe Tawreeta fuu ina kawriti.  
\v 54 Piyeer ina jokki mo to toowti faa naati ley taliyaare galle Almaami Mawɗo. O jooɗodii e doomooɓe ɗakkol yiite, imo ƴuuloo. 
\p  
\v 55 Wooɗi, hooreeɓe almaami'en e jeyaaɓe e waalde Saahiiɓe ndeen fuu ina piloo ko pelira Iisaa faa waree, de ɓe keɓaay.  
\v 56 Heewɓe ina pela mo dow fewre, ammaa haalaaji muɓɓen ina luttunduri.  
\v 57 Woɓɓe maɓɓe peli mo, mbi'i: 
\p  
\v 58 —Min nanii imo wi'a: «Mi liɓan suudu dewal mawndu mahiraandu juuɗe nduun, de ley balɗe tati mi nyiɓa suudu dewal wonndu ndu mahiraaka juuɗe.» 
\p  
\v 59 Kaa e ɗum du, pelooje maɓɓe ɗeen ina luttunduri.  
\v 60 Almaami Mawɗo oon ummii, darii hakkunde jamaa oon, ƴami Iisaa: 
\p —Walaa ko njaabotoɗaa naa? Ko yimɓe ɓe ceedante ɗuum wo ɗume? 
\p  
\v 61 Ɗum fuu imo deƴƴinii, o jaabaaki fay huunde. Almaami Mawɗo oon ina ƴama mo katin, ina wi'a: 
\p —Yalla aan woni Almasiihu, ɓii mo jettooje ngoodani oon naa? 
\p  
\v 62 O jaabii, o wi'i: 
\p —Miin woni kanko. On nji'an Ɓii Neɗɗo ina jooɗii gere nyaamo Jom baawɗe oon,\f + \fr 14:62 \ft Jabuura 110.1.\f* ina warda e duule kammu.\f + \fr 14:62 \ft Daniyiila 7.13.\f* 
\p  
\v 63 Ɗuum metti Almaami Mawɗo oon faa seeki kaddule muuɗum, wi'i: 
\p —En kaajaaka seedeeɓe katin.  
\v 64 On narrii noppi mooɗon ko o mbonkii Laamɗo ɗuum. Ɗume miiliɗon? 
\p Ɓe fuu ɓe mbi'i imo haani wareede. 
\p  
\v 65 Woɓɓe maɓɓe puɗɗi tuttude dow makko. Ɓe cuddi yeeso makko, iɓe piya mo, iɓe mbi'a mo: 
\p —Hey annabaajo! Haalan min moy fiyi ma! 
\p Ndeen doomooɓe ɓeen du nanngi mo, ina peenya mo. 
\s1 No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa 
\r (Matta 26.69-75, Lukka 22.56-62, Yuhanna 18.15-18, 25-27) 
\p  
\v 66 E ley ko Piyeer woni ley taliyaare galle oon, gooto e horɓe Almaami Mawɗo oon yottii.  
\v 67 Nde o yiinoo Piyeer ina ƴuuloo ndeen, o taykii ɗum, o wi'i: 
\p —Aan, aɗa wondunoo e Iisaa Nasaraatuujo oon. 
\p  
\v 68 Piyeer yeddi mo, wi'i: 
\p —Miin kaa mi anndaa, mi faamataa ko kaalataa ɗuum. 
\p Caggal ɗuum, Piyeer yehi naatowi bolongal galle ngaal. [Ndeen ndontoori joggi.]\f + \fr 14:68 \ft Cakitte aaya 68 tawaaka e ɗereeji ɓurɗi fuu ɓooyude ɗiin.\f* 
\v 69 Nde korɗo oon yiinoo mo katin fu, haalani dariiɓe ɗoon ɓeen, wi'i: 
\p —Oo wo gooto maɓɓe! 
\p  
\v 70 Piyeer yeddi katin. Faa ɓooyti seeɗa, dariiɓe ɗoon ɓeen mbi'i Piyeer: 
\p —Tannyoral, a gooto maɓɓe, sabo a Galilinkeejo. 
\p  
\v 71 Kanko du, o fuɗɗi hunaade e huttaade, imo wi'a: 
\p —Mi anndaa gorko mo kaaloton haala mum oon fey! 
\p  
\v 72 Wakkati oon pay, ndontoori joggi ɗiɗaɓerde, de Piyeer miccitii ko Iisaa wi'unoo ɗuum: «Fadde ndontoori e joggude kile ɗiɗi, a wi'an a anndaa kam kile tati.» Ɓernde Piyeer metti dow majjum, heddii ina woya. 
\c 15  
\s1 No Pilaatu ƴamiri Iisaa 
\r (Matta 27.1-2, 11-14, Lukka 23.1-5, Yuhanna 18.28-38) 
\p  
\v 1 Nde naange fuɗunoo fu, hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta e waalde Saahiiɓe ndeen fuu, tawti mawɓe du, ɓe fuu ɓe ndawridi. Ɓe kaɓɓi Iisaa, ɓe njaari ɗum, ɓe ngatti ɗum e juuɗe Pilaatu goforneer oon. 
\p  
\v 2 Pilaatu ƴami mo, wi'i: 
\p —Aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa? 
\p O jaabii, o wi'i: 
\p —Aan e hoore maa haali. 
\p  
\v 3 Hooreeɓe almaami'en ɓeen ina pelda mo kulle keewɗe.  
\v 4 Pilaatu ƴami mo katin: 
\p —Walaa ko njaabotoɗaa naa? A nanaay ko ɓe peldete ɗuum fuu naa? 
\p  
\v 5 Ammaa Iisaa jaabaaki fay huunde, faa ɗum haaynii Pilaatu. 
\s1 No Iisaa saroraa sariya maayde 
\r (Matta 27.15-26, Lukka 23.13-25, Yuhanna 18.39-19.16) 
\p  
\v 6 Iidi Faltagol fuu, goforneer oon ina woowi yoofande yimɓe ɓeen kasuujo gooto mo cuɓii.  
\v 7 Tawi gorko bi'eteeɗo Barabas muurtidiino e woɓɓe faa ɓe mbari neɗɗo. Wakkati oon, iɓe uddaa e kasu saabe ko ɓe ngaɗi ɗuum.  
\v 8 Jamaa oon njehowi to Pilaatu woni toon, naati e nyaagaade ɗum waɗana ɓe ko woownoo waɗande ɓe ɗuum.  
\v 9 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Oɗon njiɗi mi yoofana on kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa? 
\p  
\v 10 Sabo o faamii hooreeɓe almaami'en ɓeen kiram waɗi de kokkitiri mo.  
\v 11 De hooreeɓe ɓeen ndunƴi jamaa oon nyaagoo Pilaatu yoofana ɓe Barabas, ɗum ɓurani ɓe yoofa Iisaa.  
\v 12 Pilaatu jaabii katin, wi'i ɓe: 
\p —Ndelle, ɗume njiɗuɗon mi waɗa mo mbi'oton kaananke Alhuudiyankooɓe oon? 
\p  
\v 13 Ɓe ƴeewnii, ɓe mbi'i: 
\p —Tontu mo e leggal palaangal! 
\p  
\v 14 Pilaatu ƴami ɓe: 
\p —Ɗume o waɗi ko boni? 
\p De ɓe ɓeydi ƴeewnaade semmbe: 
\p —Tontu mo e leggal palaangal! 
\p  
\v 15 Saabe Pilaatu ina yiɗi welnude ɓerɗe jamaa oon, yoofani ɗum'en Barabas. Caggal ɗuum, o yamiri Iisaa fiyee dorri, de o hokkitiri ɗum tontowee e leggal palaangal. 
\s1 No sordaasiiɓe njalnorii Iisaa 
\r (Matta 27.27-31, Yuhanna 19.2-3) 
\p  
\v 16 Sordaasiiɓe ɓeen njaari mo nannowi mo ley galle laamorde toon, kawrunduri sordaasiiɓe heddiiɓe ɓeen fuu.  
\v 17 Ɓe ɓorni mo saaya mboɗeeha,\f + \fr 15:17 \ft Wakkati Iisaa, \fk saaya mboɗeeha \ft wo saaya ka kaananke ɓornotoo.\f* ɓe canyi taarde gi'e ɓe kippi e hoore makko.  
\v 18 Ɓe puɗɗi salminde mo, iɓe mbi'a: 
\p —Foofoo, kaananke Alhuudiyankooɓe. 
\p  
\v 19 Iɓe piira hoore makko loosol, iɓe tutta mo, iɓe ndikkinoo, iɓe cujidana mo.  
\v 20 Nde ɓe tilinoo jalnoraade mo ndeen, ɓe itti saaya mboɗeeha kaan, ɓe ɓorni mo kaddule makko. Ndeen ɓe njaari mo yaasin faa ɓe tontowa mo e leggal palaangal. 
\s1 No Iisaa tontiraa dow leggal palaangal 
\r (Matta 27.32-44, Lukka 23.26-43, Yuhanna 19.17-27) 
\p  
\v 21 Gorko gooto bi'eteeɗo Simon, jeyaaɗo Sireene, baaba Alesandere e Rufus, ina ƴuura ley ladde ina faltoo ɗoon. Sordaasiiɓe ɓeen ndoolɗi mo o wakkoo leggal Iisaa palaangal ngaal.  
\v 22 Ɓe njaari Iisaa nokku bi'eteeɗo Golgata (maanaa majjum woni «Nokku Laalagal Hoore»).  
\v 23 Ɓe ngaddani mo cabijam njillunduraaɗam e ɗakke kaaɗuɗe faa o yara, de o jaɓaay.  
\v 24 Ɓe tonti mo e leggal palaangal. Ɓe pecciri kaddule makko cumnal, ɓe ndaara ko mono fuu heɓata.\f + \fr 15:24 \ft Jabuura 22.19.\f* 
\v 25 Nde ɓe tontata mo ndeen, wo wakkati yamnde jeenay beetee.  
\v 26 Ɓe mbinndi e alluwal tiimtude hoore makko sabaabu ko o tontiraa. Binndi dow maggal na mbi'a: \sc Kaananke Alhuudiyankooɓe.\sc* 
\v 27 Ɓe tontidi mo e yanooɓe ɗiɗo, gooto gere nyaamo makko, gooto du gere nano makko. [  
\v 28 \f + \fr 15:28 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 28: \fq Ɗum tabintini Binndi biiɗi: «O hiisodaama e bonɓe.» \f*]  
\v 29 Yimɓe faltotooɓe ɗoon ɓeen ina njenna mo, ina ndimmba ko'e muɓɓen, ina mbi'a: 
\p —Hey! Liɓoowo suudu dewal mawndu de nyiɓtoo ndu ley balɗe tati,  
\v 30 dannu hoore maa, jippa leggal palaangal ngal! 
\p  
\v 31 Hono noon, hooreeɓe almaami'en ɓeen du ina njalnoroo mo. Kamɓe e jannginooɓe Tawreeta, iɓe mbi'undura hakkunde maɓɓe: 
\p —O hisinii woɓɓe, de o waawaa hisinde hoore makko!  
\v 32 Kanko woni Almasiihu kaananke Israa'iila oon. Jonle, o jippoo leggal palaangal ngal, faa nji'en de ngoonɗinen! 
\p Ɗiɗo tontidaaɓe e makko ɓeen du ina mbonkoroo mo noon. 
\s1 Haala maayde Iisaa 
\r (Matta 27.45-56, Lukka 23.44-49, Yuhanna 19.28-30) 
\p  
\v 33 Wakkati hakkunde naange, nimre waɗi e leydi fuu faa wakkati yamnde tati kiiral naange.  
\v 34 E ley yamnde tati kiiral naange ndeen, Iisaa feekii feekaango toowngo, wi'i: 
\p — \tl Eloy, eloy, lama sabaktani? \tl* (Ɗum na fiirta «Laamɗo am, Laamɗo am! Ɗume saabii de njoppuɗaa kam?»\f + \fr 15:34 \ft Jabuura 22.2.\f*) 
\p  
\v 35 Nde woɓɓe dariiɓe toon ɓeen nannoo ɗum ndeen, mbi'i: 
\p —Inan, imo nodda annabi Iliyaasa! 
\p  
\v 36 Ndeen goɗɗo maɓɓe doggi, suuwowi tekkere ley ndiyam lammuɗam, haɓɓi nde e loosol. De o fonndini hunnduko Iisaa faa muyta, o wi'i: 
\p —En njoppa mo, ndaaren yalla Iliyaasa waran jippina mo! 
\p  
\v 37 Caggal ɗuum, Iisaa feekii feekaango toowngo katin, de seedi e yonki.  
\v 38 Lefol paliingol ley suudu dewal mawndu ngool seekii gilla dow faa ley, laatii taƴe ɗiɗi.  
\v 39 Mawɗo sordaasiiɓe darinooɗo yeeso makko oon yi'i no o dilliri adunaaru ni, de wi'i: 
\p —Si goonga ni, neɗɗo o wo Ɓii Laamɗo! 
\p  
\v 40 Rewɓe woɓɓe ina toowti, ina kaynoo. Mariyama mo Magdala e Salome e Mariyama inna Yaakuuba pamarel e Yuusufi ina ngoni hakkunde maɓɓe.  
\v 41 Ɓeen njokkannoo mo ina ngollana mo nde o wonnoo Galili ndeen. Rewɓe woɓɓe heewɓe du ina ngoni ɗoon, yaadunooɓe e makko Urusaliima. 
\s1 No ɓanndu Iisaa wattiraa e saabeere 
\r (Matta 27.57-61, Lukka 23.50-56, Yuhanna 19.38-42) 
\p  
\v 42 Ko hiiri ɗuum, tawi hawrii e wakkati segilagol, sabo nyalaande fowteteende ɓadake naatude.  
\v 43 Gooto tedduɗo e waaldeere Saahiiɓe, bi'eteeɗo Yuusufi mo Arimatiya, wari. Kanko du imo heɗii ɓangugol laamu Laamɗo. O hulaay yaade to Pilaatu o ŋaaroo ɗum ɓanndu Iisaa.  
\v 44 Ko Iisaa maayi law ɗuum, haaynii Pilaatu, noddi mawɗo sordaasiiɓe, ƴami ɗum yalla wo goonga o maayii.  
\v 45 Nde mawɗo sordaasiiɓe oon haalannoo ɗum Pilaatu ndeen, acci Yuusufi hooƴa ɓanndu nduun.  
\v 46 Yuusufi soodi kasanke, jippini ɓanndu Iisaa nduun, fiili ɗum e kasanke oon, de watti ɗum e saabeere wasaande ley hayre. Caggal ɗuum, o talliti hayre, o uddiri dammbugal saabeere ndeen.  
\v 47 Mariyama mo Magdala e Mariyama inna Yuusufi nji'i to o wattaa toon. 
\c 16  
\s1 Haala iirtagol Iisaa 
\r (Matta 28.1-8, Lukka 24.1-12, Yuhanna 20.1-10) 
\p  
\v 1 Nde nyalaande fowteteende faltinoo ndeen, Mariyama mo Magdala e Salome e Mariyama inna Yaakuuba coodi nebbeele uurɗe faa njaha, ngatta e ɓanndu Iisaa.  
\v 2 Nyannde go'aɓerde e jeɗɗiire ndeen, rewɓe ɓeen ngari to saabeere ndeen illa law, wakkati puɗal naange.  
\v 3 Iɓe mbi'undura: 
\p —Moy tallitanta en hayre wonnde e dammbugal saabeere ndeen? 
\p  
\v 4 Ammaa nde ɓe ɓantunoo gite maɓɓe ndeen, ɓe nji'i hayre ndeen tallitaama. Inde mawni sanne.  
\v 5 Wakkati ɓe naatunoo e saabeere ndeen, ɓe nji'i jokolle ina jooɗii gere nyaamo ina ɓornii saaya ndaneeha, de ɓe kuli.  
\v 6 O wi'i ɓe: 
\p —Taa kulee! Oɗon piloo Iisaa Nasaraatuujo tontanooɗo oon. O iirtake, o walaa ɗo. Inan nokku ɗo o wattanoo ɗoon.  
\v 7 Joonin kaa, njehee, mbi'owee taalibaaɓe makko ɓeen e Piyeer o artoyto on Galili. Toon nji'oyton mo, hono no o wiirunoo on noon. 
\p  
\v 8 Rewɓe ɓeen njalti saabeere ndeen, ndoggi. Iɓe ndiwna kulol, iɓe mbemmbii sanne. Ɓe kaalanaay fay gooto huunde ndeen no ɓe poti hulude. 
\m ———————————————— 
\p  
\v 9 Illa fajiri nyannde go'aɓerde e jeɗɗiire, Iisaa iirtake. Caggal ko o iirtii ɗuum, o artii o ɓangi e Mariyama jeyaaɗo Magdala mo o riiwnoo ginnaaji jeɗɗi e muuɗum oon.  
\v 10 Mariyama yehi humpitoyde kabaaru oon wondunooɓe e Iisaa ɓeen, tawi iɓe cunii iɓe mboya.  
\v 11 Ammaa ko ɓe nani o iirtake e ko Mariyama yi'i mo ɗuum fu, ɓe ngoonɗinaay ɗum. 
\p  
\v 12 Caggal ɗuum, o ɓangi e ɗiɗo maɓɓe e tagaadi ngonndi, iɓe nanngi laawol jahoowol ladde.  
\v 13 Kamɓe du, ɓe ngarti ɓe kumpiti heddiiɓe ɓeen, de ɓeen ngoonɗinaay ɓe. 
\p  
\v 14 Sakitii, o ɓangi e taalibaaɓe sappo e ngo'o ɓeen wakkati mo ɓe nyaamata. O feliri ɓe rafi goonɗinal maɓɓe e yoorde ɓerɗe maɓɓe, sabo ɓe ngoonɗinaay yiiɓe mo caggal ummitagol makko ɓeen.  
\v 15 O wi'i ɓe: 
\p —Njehee ley adunaaru ndu fuu, mbaajoɗon tagaaɗo fuu Kabaaru Lobbo o.  
\v 16 Goonɗinɗo de lootaa lootagal batisima fu, hisinte. Mo goonɗinaay jukkete.  
\v 17 Kaayeefiiji ɗi ina ngoodani goonɗinɓe ɓeen: ɓe ndiiwran ginnaaji saabe am, ɓe kaalan ɗemle kese,  
\v 18 ɓe nanngiran bolle e juuɗe maɓɓe. Fay si ɓe njari poson, fay huunde waɗataa ɓe. Ɓe njowan juuɗe maɓɓe e nyawɓe de cella. 
\p  
\v 19 Gaɗa Iisaa Joomiraaɗo haaldii e maɓɓe, ƴeentinaa dow kammu, jooɗii gere nyaamo Laamɗo.  
\v 20 De kamɓe kaa, ɓe njehi iɓe mbaajowoo ley nokkuuje fuu. Joomiraaɗo ina wondi e maɓɓe, tabintiniri konngol ngol e maandeeji kaayniiɗi jaadooji e maggol.\f + \fr 16:20 \ft Aaya 9 yaade 20 tawaaka e ɗereeji ɓurɗi fuu ɓooyude ɗiin.\f*