\id MAT  
\h Matta 
\mt2 Linjiila Iisaa 
\mt1 mo Matta winndi 
\c 1  
\s1 Haala maamiraaɓe Iisaa 
\r (Lukka 3.23-38) 
\p  
\v 1 Inan binndi kollooji inɗe maamiraaɓe Iisaa Almasiihu, dimaaɗo ley lenyol Daawda, taan Ibrahiima: 
\b  
\li1  
\v 2 Ibrahiima rimi Isiyaaka. 
\li1 Isiyaaka rimi Yaakuuba. 
\li1 Yaakuuba rimi Yahuuda e minyiraaɓe muuɗum. 
\li1  
\v 3 Yahuuda rimi Fares e Sera. Ɓeen ngoni ɓe o rimdi e Tamar. 
\li1 Fares rimi Hesruuna. 
\li1 Hesruuna rimi Aram. 
\li1  
\v 4 Aram rimi Aminadaabu. 
\li1 Aminadaabu rimi Naasuuna. 
\li1 Naasuuna rimi Salmon. 
\li1  
\v 5 Salmon rimi Bo'as, mo o rimdi e Rahabu. 
\li1 Bo'as rimi Obet, mo o rimdi e Ruttu. 
\li1 Obet rimi Yesa. 
\li1  
\v 6 Yesa rimi Daawda kaananke oon. 
\b  
\li1 Daawda rimi Suleymaana. Oon woni mo o rimdi e dee Uriya-no. 
\li1  
\v 7 Suleymaana rimi Robo'am. 
\li1 Robo'am rimi Abiya. 
\li1 Abiya rimi Asa. 
\li1  
\v 8 Asa rimi Yosafat. 
\li1 Yosafat rimi Yoram. 
\li1 Yoram rimi Usiya. 
\li1  
\v 9 Usiya rimi Yotam. 
\li1 Yotam rimi Akas. 
\li1 Akas rimi Hesekiya. 
\li1  
\v 10 Hesekiya rimi Manasa. 
\li1 Manasa rimi Amon. 
\li1 Amon rimi Yosiya. 
\li1  
\v 11 Yosiya rimi Yekoniya e minyiraaɓe muuɗum. 
\li1 Ɗum hawrii e jamaanu mo Alhuudiyankooɓe njaalanoo, njaaraa Baabiila. 
\b  
\li1  
\v 12 Caggal ɓe njaaraama Baabiila, 
\li1 Yekoniya rimi Seyaltiyel. 
\li1 Seyaltiyel rimi Sorobabel. 
\li1  
\v 13 Sorobabel rimi Abiihudu. 
\li1 Abiihudu rimi Eliyakim. 
\li1 Eliyakim rimi Asoro. 
\li1  
\v 14 Asoro rimi Sadok. 
\li1 Sadok rimi Akim. 
\li1 Akim rimi Eliyuda. 
\li1  
\v 15 Eliyuda rimi Eliyasar. 
\li1 Eliyasar rimi Mattan. 
\li1 Mattan rimi Yaakuuba. 
\li1  
\v 16 Yaakuuba rimi Yuusufi, jom suudu Mariyama. 
\li1 Mariyama woni inna Iisaa bi'eteeɗo Almasiihu oon. 
\b  
\p  
\v 17 Ndelle ɗum hawrii e jamaanuuji sappo e nay illa Ibrahiima faa yottii Daawda. Illa e Daawda faa yottii nde Alhuudiyankooɓe konanoo njaaraa Baabiila ndeen fu, wo jamaanuuji sappo e nay hawrata. Wooɗi du, illa nde Alhuudiyankooɓe konanoo njaaraa Baabiila faa garol Almasiihu ndeen, wo jamaanuuji sappo e nay hawrata. 
\s1 Haala rimeede Iisaa Almasiihu 
\r (Lukka 2.1-7) 
\p  
\v 18 Inan no Iisaa Almasiihu rimiraa: Mariyama inniiko oon wo kaɓɓanaaɗo Yuusufi. Ammaa fadde makko e suddeede, tawi o reedirii saabe baawɗe Ruuhu Ceniiɗo.  
\v 19 Yuusufi kaɓɓanɗo mo oon wo neɗɗo ponnditiiɗo, yiɗaa semtinde mo, anniyake fiirtude kaɓɓal ngaal e suuraare.  
\v 20 Nde o miilotonoo ɗum ndeen, maleyka Joomiraaɗo wari to makko ley koyɗol, wi'i mo: 
\p —Yuusufi, taan Daawda, taa hulu ɓaŋude Mariyama, sabo ɓinngel ngel saawi ngeel e Ruuhu Ceniiɗo ƴuuri.  
\v 21 O riman ɓiɗɗo gorko. Inndiraa mo Iisaa, sabo wo kanko hisinta yimɓe makko e hakkeeji muɓɓen.\f + \fr 1:21 \ft Innde \fk Iisaa \ft ndeen, e ley Ibraninkoore wo Yoosuwa. Inde fiirta «Joomiraaɗo wo kisinoowo».\f* 
\p  
\v 22 Ɗum fuu, ɗum waɗii faa haala ka Laamɗo yottini annabaajo kaan tabita nde wi'unoo: 
\q1  
\v 23 «Surbaajo mo anndaa gorko reedan, 
\q2 rima ɓiɗɗo gorko. 
\q1 O inndirte Imanuwel.»\f + \fr 1:23 \ft Esaaya 7.14.\f* 
\p Maanaa innde ndeen wo: «Laamɗo ina wondi e meeɗen». 
\p  
\v 24 Nde Yuusufi finunoo ndeen, waɗi no maleyka Joomiraaɗo wi'iri ɗum noon. O ɓaŋi Mariyama,  
\v 25 ammaa o wondaay e muuɗum faa rimi ɓiɗɗo gorko. Yuusufi inndiri ɓiɗɗo oon Iisaa. 
\c 2  
\s1 No jom'en anndal ngardi faa ndaara Iisaa 
\p  
\v 1 Iisaa rimaama Baytilaama ley leydi Yahuudiya e jamaanu laamu Hirudus. Jom'en anndal ƴuuri lettugal, ngari Urusaliima.  
\v 2 Nde ɓe ngarnoo ndeen, ɓe mbi'i: 
\p —Toy kaananke Alhuudiyankooɓe dimaaɗo joonin oon woni? Min nji'ii hoodere makko ɓangii lettugal, min ngarii sujidande mo. 
\p  
\v 3 Nde Hirudus kaananke oon nannoo ɗum fu, huli, kam e yimɓe Urusaliima fuu.  
\v 4 O noddi hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta ɓeen fuu, o ƴami ɗum'en toy Almasiihu oon jeyi rimeede.  
\v 5 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Baytilaama ley leydi Yahuudiya, sabo inan ko annabaajo winndunoo: 
\q1  
\v 6 «Aan, Baytilaama, leydi Yahuudiya, 
\q2 tannyoral a wanaa wuro famaro hakkunde gure Yahuudiya mawɗe ɗeen. 
\q1 Sabo ardotooɗo ƴuuran e maaɗa, 
\q2 garoowo faa dura yimɓe am, Israa'iilankooɓe.»\f + \fr 2:6 \ft Mika 5.1.\f* 
\p  
\v 7 Ndeen Hirudus noddi jom'en anndal ɓeen e cuncukka, ƴami ɓe wakkati mo hoodere ndeen ɓangi. Ɓe paamini mo.  
\v 8 Caggal ɗuum, o neli ɓe Baytilaama. O wi'ii ɓe: 
\p —Njehee, kumpitowoɗon kabaaru cukalel ngeel faa tannyoron. Si on nji'ii ngel fu, ngaron kumpiton kam faa miin du mi yaha, mi sujidanowa ngel. 
\p  
\v 9 Nde ɓe nannoo ko kaananke oon haali ɗuum ndeen, ɓe ndilli. Hoodere nde ɓe njiinoo lettugal ndeen ardii ɓe yaade. Nde ardii ɓe faa nde yottii ɗo cukalel ngeel woni ɗoon, de nde darii.  
\v 10 Ko ɓe nji'i hoodere ndeen ɗuum, ɓe ceyii seyo manngo sanne.  
\v 11 Ɓe naati ley suudu nduun, ɓe nji'i cukalel ngeel e inniigel Mariyama. Ɓe kippii e leydi, ɓe cujidani ngel. Ɓe njaltini gineeji maɓɓe, ɓe teddiniri ngel kaŋŋe e sii uurdi mbelndi e ɗakke uurɗe bi'eteeɗe miiri.  
\v 12 Caggal ɗuum, Laamɗo gongini ɓe ley koyɗol taa ɓe njeccoo to Hirudus. Ndelle ɓe kootiri leydi maɓɓe laawol gonngol. 
\s1 No Yuusufi doggiri suuɗowii leydi Misira 
\p  
\v 13 Nde jom'en anndal ɓeen ndillunoo fu, maleyka Joomiraaɗo wari e Yuusufi ley koyɗol, wi'i ɗum: 
\p —Umma, hooƴu cukalel ngel e inna muuɗum, ndoggaa njahaa Misira. Keddoɗaa toon faa nde mbi'oymaami ngartaa. Sabo Hirudus filoto cukalel ngel faa wara ngel. 
\p  
\v 14 Yuusufi ummii jemma, hooƴi cukalel ngeel e inniigel, de ɓe ndilliri Misira.  
\v 15 O heddii toon faa Hirudus maayi, faa haala ka Laamɗo yottini annabaajo kaan tabita nde wi'unoo: 
\q1 «Mi noddii ɓiyam wurtoo ley Misira.»\f + \fr 2:15 \ft Hoseya 11.1.\f* 
\s1 No Hirudus wardi sukaaɓe Baytilaama 
\p  
\v 16 Nde Hirudus faamunoo jom'en anndal ɓeen njambake ɗum ndeen, tikki sanne. O yamiri cukaloy ngoroy Baytilaama e ɗakkol muuɗum fuu mbaree, gilla keccoy faa ngaɗukoy duuɓi ɗiɗi. O waɗii ɗum fodde wakkatiiji ɗi jom'en anndal ɓeen kokki mo ɗiin.  
\v 17 Noon haala ka annabi Yeremiya haalnoo kaan tabitiri nde wi'unoo: 
\q1  
\v 18 «Wullaango nanaama ley wuro Rama, 
\q2 bojji e uumaali ɗuuɗɗi: 
\q1 Rahiina\f + \fr 2:18 \fk Rahiina \ft woni jom suudu Yaakuuba mo yimɓe Israa'iila njogorii hono inna muɓɓen.\f* ina woya cukaloy muuɗum, 
\q2 jaɓaay ɓerndem waaltinee, sabo koy keddaaki.»\f + \fr 2:18 \ft Yeremiya 31.15.\f* 
\s1 No Yuusufi wartiri leydi Israa'iila 
\p  
\v 19 Caggal maayde Hirudus, maleyka Joomiraaɗo wari e Yuusufi to leydi Misira toon e ley koyɗol,  
\v 20 wi'i ɗum: 
\p —Umma, hooƴu cukalel ngel e inna muuɗum, njeccoɗon leydi Israa'iila, sabo yiɗunooɓe warude suka oon ɓeen maayii. 
\p  
\v 21 Yuusufi ummii, hooƴi cukalel ngeel e inniigel, ɓe kooti leydi Israa'iila.  
\v 22 Ammaa o nanii Arkalaawu loomtii bammum Hirudus, laamake leydi Yahuudiya, de o huli yahude toon. O sappaa e ley koyɗol faa o yehi leydi Galili.  
\v 23 O hoɗowi wuro wi'eteengo Nasaraatu. Noon ɗum laatorii faa ko annabaaɓe mbi'unoo ɗuum tabita: «O wi'ete Nasaraatuujo.» 
\c 3  
\s1 No Yaayaa waajorii 
\r (Marku 1.1-8, Lukka 3.1-18, Yuhanna 1.19-28) 
\p  
\v 1 E jamaanu oon, Yaayaa lootoowo lootagal batisima ɓangi. Imo gooyna ley ladde Yahuudiya, imo wi'a: 
\p  
\v 2 —Tuubee, sabo laamu Laamɗo ɓadake. 
\p  
\v 3 Oon woni mo annabi Esaaya sappinoo, nde wi'unoo: 
\q1 «Daande ina ƴeewnoo ley ladde ina wi'a: 
\q1 Moƴƴinee laawol Joomiraaɗo, 
\q2 ndartinee ɗati makko!»\f + \fr 3:3 \ft Esaaya 40.3.\f* 
\m  
\v 4 Yaayaa ina ɓornii kaddungal canyiraangal leeɓi geelooɗi, ina haɓɓii kaɓɓorgol nguru. Nyaamdu makko wo baɓɓatti e njuumndi ladde.  
\v 5 Yimɓe ƴuuri Urusaliima e leydi Yahuudiya e seraaji gooruwol Urdun fuu, ngari to makko.  
\v 6 Iɓe kaalta hakkeeji maɓɓe, de Yaayaa ina loota ɓe lootagal batisima\f + \fr 3:6 \ft Ɗo wi'ete \fk lootagal batisima \ft dow haala batisima Yaayaa fu, \fq lootagal tuubu \ft maa \fq mutineede \ft du na wi'ee.\f* ley gooruwol Urdun. 
\p  
\v 7 Ko o yi'i Farisa'en e Saduki'en heewɓe na ngara faa lootee lootagal batisima ɗuum, o wi'i ɗum'en: 
\p —Onon ɓiɓɓe bolle! Moy sappani on ndoggon tikkere Laamɗo waroore?  
\v 8 Ngollee golleeji kawrooji e tuubugol.  
\v 9 Taa kooloɗon on kisan saabe wo on taaniraaɓe Ibrahiima. Sabo miɗo wi'a on: Laamɗo ina waawi waylitinde kaaƴe ɗe laatoo ɓiɓɓe Ibrahiima!  
\v 10 Joonin, jammbere ƴeptaama faa soppa ɗaɗi leɗɗe. Ndelle, lekki fuu ki rimataa ɓiɓɓe lobbuɓe, soppete, faɗɗee ley yiite. 
\p  
\v 11 Miin, ndiyam lootirammi on batisima faa hollita on tuubii. Ammaa garoowo caggal am oon, kam ɓuri kam baawɗe. Mi fotaay fay ɓortude ɗum paɗe muuɗum. Oon lootirta on batisima Ruuhu Ceniiɗo e yiite.  
\v 12 O segilake faa o ƴaroo nyaamri makko faa laaɓa. O hawrundura nyaamri makko ley beembal, de nyaande ndeen o wuldan ɗum yiite nge nyifataa. 
\s1 No Iisaa lootiraa lootagal batisima 
\r (Marku 1.9-11, Lukka 3.21-22) 
\p  
\v 13 Wakkati oon, Iisaa ƴuuri Galili, wari gooruwol Urdun to Yaayaa, faa Yaayaa loota ɗum lootagal batisima.  
\v 14 Ammaa Yaayaa muuyi salaade ɗum, wi'i mo: 
\p —Aan haani lootude kam. De noy ngardataa to am, miin, faa mi loote? 
\p  
\v 15 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Accu ɗum laatoroo noon joonin, sabo noon kaanɗen hiɓɓinirde ko dartii fuu. 
\p Ndeen o jaɓi.  
\v 16 Nde Iisaa lootanoo, ina wurtoo ndiyam ɗaam fu, wakkati oon pay kammu omtii. O yi'i Ruuhu Laamɗo ina jippoo hono wuugaandu, ina wara dow makko.  
\v 17 Wakkati oon du, daande ƴuuri dow kammu, wi'i: 
\p —O woni Ɓiyam mo korsinmi, mo ceyortoomi. 
\c 4  
\s1 No Ibiliisa jarriborii Iisaa 
\r (Marku 1.12-13, Lukka 4.1-13) 
\p  
\v 1 Wakkati oon, Ruuhu Laamɗo yaari Iisaa ley ladde, faa Ibiliisa jarriboo mo.  
\v 2 Iisaa waɗi balɗe capanɗe nay ina suumii jemma e nyalooma fuu. Caggal ɗuum, o yolbi.  
\v 3 Ndeen, Jarribotooɗo oon ɓattitii mo, wi'i mo: 
\p —Si a Ɓii Laamɗo, yamir kaaƴe ɗe laatoo nyaamdu. 
\p  
\v 4 De Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Ina winndaa: «Wanaa e nyaamdu tan neɗɗo wuurdata. Ko neɗɗo wuurdata dey, wo e haala fuu ka Laamɗo haali.»\f + \fr 4:4 \ft Fillitagol Tawreeta 8.3.\f* 
\p  
\v 5 Caggal ɗuum, Ibiliisa yaari mo Urusaliima ngalluure seniinde ndeen, darni mo dow to ɓuri toowde e suudu dewal mawndu,  
\v 6 wi'i mo: 
\p —Si a Ɓii Laamɗo, fittu njippoɗaa e leydi. Sabo ina winndaa: «Laamɗo yamiran maleyka'en muuɗum njaɓɓe e juuɗe muɓɓen taa koyngal maa fiyoo e hayre.»\f + \fr 4:6 \ft Jabuura 91.11-12.\f* 
\p  
\v 7 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Ina winndaa katin: «Taa ndaartinda Laamɗo, Joomiraaɗo maa.»\f + \fr 4:7 \ft Fillitagol Tawreeta 6.16.\f* 
\p  
\v 8 Katin Ibiliisa yaari mo dow waamnde toownde sanne, holli mo laamuuji adunaaru fuu e darja muɓɓen,  
\v 9 wi'i mo: 
\p —Mi hokkete ɗum ɗo fuu si a hippake, a sujidanii kam. 
\p  
\v 10 Iisaa wi'i mo: 
\p —Woɗɗam Seyɗaani! Sabo ina winndaa: «Wo Laamɗo Joomiraaɗo maa kaanɗaa sujidande, kam tan kaanɗaa rewude.»\f + \fr 4:10 \ft Fillitagol Tawreeta 6.13.\f* 
\p  
\v 11 Ndeen Ibiliisa seli mo. Wakkati oon, maleyka'en ngari to makko, ina ngollana mo. 
\s1 No Iisaa fuɗɗiri golle muuɗum ley Galili 
\r (Marku 1.14-15, Lukka 4.14-15) 
\p  
\v 12 Nde Iisaa nannoo Yaayaa uddaama ley kasu ndeen, o yeccii leydi Galili.  
\v 13 Ammaa o jooɗaaki Nasaraatu katin, de o hoɗowi Kafarnahum wuro ɗakkiingo maayo ley leydi Jabulon, kam e Naftali.  
\v 14 Ɗum waɗii faa haala ka annabi Esaaya haalnoo kaan tabita nde wi'unoo: 
\q1  
\v 15 «Leydi Jabulon e leydi Naftali 
\q2 dow laawol jahoowol maayo manngo, 
\q2 caggal Urdun, 
\q1 ley leydi Galili, 
\q2 joonnde yimɓe ɓe nganaa Alhuudiya'en, 
\q1  
\v 16 yimɓe wonɓe e nimre 
\q2 nji'ii annoora mawɗo. 
\q1 Wuurɓe e ley leydi niɓɓundi nimre maayde, 
\q2 annoora yaynanii ɗum'en.»\f + \fr 4:16 \ft Esaaya 8.23-9.1.\f* 
\p  
\v 17 Gilla ndeen, Iisaa fuɗɗi waajaade ina wi'a: 
\p —Tuubee, sabo laamu Laamɗo ɓadake. 
\s1 No Iisaa noddiri taalibaaɓe arandeeɓe 
\r (Marku 1.16-20, Lukka 5.1-11) 
\p  
\v 18 Iisaa ina yaha hunnduko maayo Galili, de yi'i sakiraaɓe ɗiɗo, Simon bi'eteeɗo Piyeer e sakiike mum Andire. Iɓe paɗɗa fiiliiji maɓɓe ley maayo ngoon. Wo ɓe nanngooɓe liƴƴi.  
\v 19 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Njokkee kam, mi waɗan on filotooɓe yimɓe. 
\p  
\v 20 Wakkati oon ɓe njoppi fiiliiji maɓɓe ɗiin, ɓe njokki mo.  
\v 21 O yehi yeeso, o yi'i katin sakiraaɓe ɗiɗo woɓɓe, Yaakuuba e Yuhanna, ɓiɓɓe Jebede. Kam'en e baaba muɓɓen Jebede ina ngoni ley laana, ina moƴƴintina fiiliiji muɓɓen. O noddi ɗum'en.  
\v 22 Wakkati oon pay, ɓe njoppi laana kaan, ɓe njoppi baabiiɓe du, ɓe njokki mo. 
\s1 No Iisaa waajorii e no selliniri yimɓe 
\r (Lukka 6.17-19) 
\p  
\v 23 Iisaa yiiltii ley leydi Galili fuu. Imo waajoo e ley cuuɗi maɓɓe baajorɗi, imo gooyna Kabaaru Lobbo haala laamu Laamɗo, imo danna sii nyawuuji e male fuu.  
\v 24 Kabaaru makko sankitii ley leydi Siiriya fuu. Yimɓe na ngadda nyawɓe nyawuuji feere feere e male fuu to makko. Woɓɓe wo wonduɓe e ginnaaji, woɓɓe jom'en dabidabiije, woɓɓe du wo jom'en ɓalli-mbaatuɗi. O danni ɗum'en.  
\v 25 Jamaa keewɗo sanne jokki mo. Wo ɓe ƴuuruɓe Galili e leydi mbi'eteendi Galluuje Sappo e Urusaliima e Yahuudiya e caggal gooruwol Urdun. 
\ms1 Waaju Dow Waamnde 
\mr (Suuraaji 5 – 6 – 7) 
\c 5  
\r (Lukka 6.20-23) 
\p  
\v 1 Iisaa yi'i jamaa keewɗo oon de ƴeeŋi dow waamnde, jooɗii. Taalibaaɓe muuɗum ɓeen ɓattitii ɗum.  
\v 2 O fuɗɗi waajaade ɓe, o wi'i: 
\q1  
\v 3 —Barke woodanii annditinɓe yonkiiji muɓɓen ina lokkiɗi, 
\q2 sabo kamɓe njeyi laamu Laamɗo. 
\q1  
\v 4 Barke woodanii suniiɓe, 
\q2 sabo Laamɗo waaltinan ɓerɗe muɓɓen. 
\q1  
\v 5 Barke woodanii leeƴinkiniiɓe, 
\q2 sabo kamɓe ndonata adunaaru. 
\q1  
\v 6 Barke woodanii filotooɓe fonnditaare hono no yolbuɓe e ɗomɗuɓe pilortoo neema, 
\q2 sabo ɓe kaaran, ɓe ɗomɗitan. 
\q1  
\v 7 Barke woodanii yurmotooɓe, 
\q2 sabo Laamɗo yurmoto ɓe. 
\q1  
\v 8 Barke woodanii laaɓuɓe ɓerɗe, 
\q2 sabo ɓe nji'an Laamɗo. 
\q1  
\v 9 Barke woodanii waddooɓe jam, 
\q2 sabo ɓe noddirte ɓiɓɓe Laamɗo. 
\q1  
\v 10 Barke woodanii torraaɓe saabe fonnditaare, 
\q2 sabo kamɓe njeyi laamu Laamɗo. 
\p  
\v 11 Barke woodanii on si yimɓe mbonkake on, torrii on, njowii on sii bonanda fuu saabe am.  
\v 12 Ceyee, mbeltee, sabo mbarjaari mawndi ina doomi on dow kammu. Sabo hono noon annabaaɓe artiiɓe on ɓeen torriraa. 
\s1 Haala lamɗam e annoora 
\r (Marku 9.50, Lukka 14.34-35) 
\p  
\v 13 —Onon, wo on lamɗam adunaaru ndu. Ammaa si lamɗam selii lamsude, ɗume lamsinta ɗam katin? Ɗam nafataa fay huunde! Ɗam faɗɗete yaasin, yimɓe njaaɓa ɗam. 
\p  
\v 14 Wo on annoora adunaaru. Ngalluure nyiɓaande dow waamnde waawaa suuɗaade.  
\v 15 Fay gooto huɓɓataa lampal, de hippa ɗum kaakol. Ko waɗata dey, ɓilan ngal, ngal yaynana gonɗo e suudu nduun fuu.  
\v 16 Hono noon annoora mooɗon haani yaynirde yeeso yimɓe, faa nji'a golleeji lobbi ɗi ngaɗoton, de njetta Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli oon. 
\s1 No Iisaa jannginiri haala Tawreeta 
\p  
\v 17 —Taa cikkee mi warii faa mi itta jamirooje Tawreeta naa haala annabaaɓe. Mi waraay faa mi itta ɗum. Mi warii faa mi hiɓɓina ɗum.  
\v 18 Goonga kaalanammi on: sini kammu e leydi ina keddii, fay toɓɓel maa masel tosataake ley Tawreeta faa ɗum fuu ɗum tabita.  
\v 19 Ɗum le, boofuɗo ko ɓuri fuu famɗude e jamirooje ɗeen, de janngini woɓɓe faa ngaɗa noon, joomum laatoto ɓurɗo famɗude e laamu Laamɗo. Ammaa neɗɗo fuu jokkuɗo Tawreeta oon, de janngini woɓɓe ngaɗa noon, joomum laatoto mawɗo e laamu Laamɗo.  
\v 20 Sabo miɗo haalana on: si on ɓuraay jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en fonnditaare fu, on naatataa e ley laamu Laamɗo. 
\s1 Haala tikkere 
\p  
\v 21 —On nanii maamiraaɓe meeɗen ɓeen mbi'anooma: «Taa waɗu war-hoore, gaɗuɗo war-hoore fuu ina haani sareede.»\f + \fr 5:21 \ft Wurtagol 20.13.\f* 
\v 22 Miin kaa miɗo wi'a on: tikkanɗo sakiike muuɗum fuu, ina haani sareede. Bi'uɗo sakiike muuɗum wo cuubaaɗo fu, ina jeyi darneede yeeso sariya laamu. Katin du, neɗɗo fuu biiɗo mo wo o jiiɓiiɗo, ina haani naatude yiite jahannama.  
\v 23 Ndelle, si a warii e hirsirde faa ngaɗa sadaka, de miccitiɗaa wakkati oon sakiike maa ina joganii maa ko metti,  
\v 24 njoppaa sadaka maa oon ɗoon, njahaa njaafundurowaa e sakiike maa oon tafon, ndeen ngartaa ngaɗaa sadaka maa oon. 
\p  
\v 25 Si a haɓii e goɗɗo, de oɗon njaada sariya fu, karoɗaa ndewritaa e joomum fadde mooɗon yottaade, taa o watte e juuɗe carotooɗo, de oon watte e junngo doomoowo kasu, de uddeɗaa e kasu.  
\v 26 Goonga kaalanammi on: abada a wurtataako si a yoɓaay ko ndeweteɗaa ɗuum faa laaɓi. 
\s1 Haala jeenu 
\p  
\v 27 —On nanii wi'anooma: «Taa waɗu jeenu!»\f + \fr 5:27 \ft Wurtagol 20.14.\f* 
\v 28 Miin kaa miɗo wi'a on: ƴeewruɗo debbo janano muuyo fuu, jeenii e ley ɓernde mum.  
\v 29 Ndelle, si yitere maa nyaamre luttinte, ittu nde, paɗɗaa nde to woɗɗi! Ceedaa e tergal maa gootal ɓuri moƴƴande ma diina ɓanndu maa nduun fuu faɗɗee e jahannama.  
\v 30 Si junngo maa nyaamo luttinte, taƴu ngo, paɗɗaa ngo to woɗɗi: ceedaa e tergal maa gootal ɓuri moƴƴande ma diina ɓanndu maa nduun fuu naata jahannama. 
\s1 Haala ceergal 
\r (Matta 19.9, Marku 10.11-12, Lukka 16.18) 
\p  
\v 31 —Wi'anooma katin: «Ceeruɗo deekum fuu, hokka ɗum talkuru ceergal.»\f + \fr 5:31 \ft Fillitagol Tawreeta 24.1.\f* 
\v 32 Miin kaa miɗo wi'a on: neɗɗo fuu ceeruɗo deekum de tawi o wanaa jeenoowo, si o ɓaŋowaama, gorko ceeruɗo mo oon waɗii mo jeenoowo. Neɗɗo fuu ɓaŋuɗo debbo ceeraaɗo, kam du jeenii. 
\s1 Haala hunayeere 
\p  
\v 33 —On nanii katin, maamiraaɓe meeɗen mbi'anooma: «Taa fiirtu hunayeere maa, tabintinaa nde yeeso Joomiraaɗo.»\f + \fr 5:33 \ft Limooje 30.3.\f* 
\v 34 Miin kaa miɗo wi'a on: taa kunoɗon fey. Taa kunoroɗon kammu, sabo wo jooɗorgal Laamɗo.  
\v 35 Taa kunoroɗon leydi, sabo wo njaaɓirdi koyɗe makko, naa Urusaliima, sabo wo ngalluure Kaananke mawɗo.  
\v 36 Taa kunoroɗaa hoore maa, sabo a waawaa rawninde naa ɓawlinde fay leeɓol mayre gootol.  
\v 37 Mbi'aa «ayyo» naa «a'aa» tan. Ko faltii ɗuum fuu, wo to Bonɗo oon ƴuuri. 
\s1 Haala yomnitagol 
\r (Lukka 6.29-30) 
\p  
\v 38 —On nanii wi'anooma: «Yitere yomnitorte yitere, nyiinde yomnitorte nyiinde.»\f + \fr 5:38 \ft Wurtagol 21.24, Lewinkooɓe 24.20.\f* 
\v 39 Miin kaa miɗo wi'a on: taa njomnitee gaɗuɗo on ko boni. Si goɗɗo feenyii ma gere nyaamo fu, acca ɗum feenya gere nano oon du.  
\v 40 Si goɗɗo wullake ma faa teeta forgo maa, accu ɗum yaada e saaya maa jaangol du.  
\v 41 Si goɗɗo tilsinanii ma ronndaade donngal yaadu kilomeetere, ronnda ngal yaadu kilooji ɗiɗi.  
\v 42 Si goɗɗo ŋaarake ma, hokku ɗum. Si goɗɗo wi'ii mbuƴoɗaa ɗum fu, taa salana ɗum. 
\s1 Haala yiɗugol wayɓe 
\r (Lukka 6.27-28, 32-36) 
\p  
\v 43 —On nanii wi'anooma: «Njiɗaa gondo maa, mbanyaa ganyo ma.»  
\v 44 Miin kaa miɗo wi'a on: njiɗee wayɓe on, ndu'anoɗon torrooɓe on.  
\v 45 Worrude hono noon hollata wo on ɓiɓɓe Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli. Sabo no o fuɗinirta naange makko dow bonɓe, noon du o fuɗinirta nge dow moƴƴuɓe. No o tomnirta dow fonnditiiɓe, noon du o tomnirta dow oonyiiɓe.  
\v 46 Si yiɗuɓe on tan njiɗoton, mbarjaari ndiye keɓoton? Fay nanngooɓe lampo ɓeen du ina ngaɗira noon!  
\v 47 Si sakiraaɓe mooɗon tan njowtoton, ɗume senndi on e woɓɓe? Fay heeferɓe ɓeen ina ngaɗira noon!  
\v 48 Ndelle, laatoɗon hiɓɓuɓe, hono no Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli oon hiɓɓiri ni. 
\c 6  
\s1 No Iisaa waajorii haala wallude talkaaɓe 
\p  
\v 1 —Tinnee taa ngaɗiron golleeji mooɗon lobbi faa yimɓe nji'a on. Si on ngaɗii ɗum fu, on keɓataa mbarjaari to Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli oon. 
\p  
\v 2 Ndelle, si aɗa itta jakka, taa feeka faa yimɓe nji'e. Wo hono noon munaafiki'en ɓeen ngaɗata ley cuuɗi baajorɗi e dow laabi faa yimɓe mana ɗum'en. Goonga kaalanammi on, ɓe keɓii mbarjaari maɓɓe faa timmi.  
\v 3 Aan kaa, si aɗa itta jakka fu, taa nano maa faama ko nyaamo maa waɗata.  
\v 4 Ndeen jakka maa oon laatoto ko suuɗii, de Baabiraaɗo maa ji'oowo ko suuɗii oon yoɓe. 
\s1 Haala du'aare 
\r (Lukka 11.2-4) 
\p  
\v 5 —Si oɗon ndu'oo, taa ngaɗon no munaafiki'en ni. Kamɓe, iɓe njiɗi daraade ley cuuɗi baajorɗi e hakkunde to laabi kawrata, de ɓe ngaɗa du'aare yalla yimɓe fuu ina nji'a ɓe. Goonga kaalanammi on, ɓe keɓii mbarjaari maɓɓe faa timmi.  
\v 6 Onon kaa, nde ndu'otoɗon fuu, naaton ley cuuɗi mon, ommbon dammbugal, de ŋaaroɗon Baaba mon e suuraare. Ndeen, Baaba mon ji'oowo ko suuɗii oon, yoɓan on. 
\p  
\v 7 Si oɗon ndu'oo, taa kebbinee haalaaji ɓoli ɗi ngalaa nafaa hono no yimɓe ɓe anndaa Laamɗo ɓeen ngaɗata ni. Iɓe miilii Laamɗo jaabanto ɓe si ɓe kebbinii haala.  
\v 8 Taa nyemmbitee ɓe, sabo Baaba mooɗon ina anndi ko kaajaɗon gilla on nyaagaaki ɗum.  
\v 9 Onon le, inan no ndu'ortoɗon: 
\q1 Baaba amin gonɗo dow kammuuli, 
\q2 innde maa laatoo seniinde. 
\q1  
\v 10 Laamu maa wara. 
\q1 Muuyɗe maa ngaɗee dow leydi ɗo hono no ngaɗirtee dow kammuuli ni. 
\q1  
\v 11 Kokkaa min hannden nyaamdu heƴooru min. 
\q1  
\v 12 Njaafonoɗaa min hakkeeji amin, 
\q2 hono no min njaafortoo waɗooɓe min hakkeeji ni. 
\q1  
\v 13 Taa accu min njarribee, 
\q2 ammaa hisin min e Bonɗo oon. 
\q1 [Sabo laamu e baawɗe e teddeengal ina ngoodani maa faa abada. Aamiina.]\f + \fr 6:13 \ft Cakitte aaya 13 tawaaka e ɗereeji ɓurɗi fuu ɓooyude ɗiin.\f* 
\m  
\v 14 Ndelle, si on njaafake waɗooɓe on hakkeeji, Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli oon du yaafoto on.  
\v 15 Ammaa si on njaafataako toonyiiɓe on, Baaba mooɗon oon du yaafataako hakkeeji mooɗon. 
\s1 Haala suumayeere 
\p  
\v 16 —Si on cuumake, taa njurminkinee hono munaafiki'en ɓeen: ɓe ɓalinto, yalla yimɓe fuu ina anndita ɓe suumiiɓe. Goonga kaalanammi on: ɓe keɓii mbarjaari maɓɓe faa timmi.  
\v 17 Aan kaa, si a suumake, mbujaa hoore maa, culmaa yeeso maa,  
\v 18 taa paamina yimɓe a cuumiiɗo. Baaba maaɗa gonɗo ley suuraare oon tan anndata. Wooɗi du Baaba maa ji'oowo ko ngaɗuɗaa e suuraare oon, yoɓete. 
\s1 Haala jawdi dow kammu 
\r (Lukka 12.33-34) 
\p  
\v 19 —Taa ndesanon ko'e mon jawdi adunaaru, ɗo mooƴu e puundi mbonnata, ɗo wuyɓe kelata gampuuje de mbujja.  
\v 20 Ndesanon ko'e mon jawdi dow kammu, ɗo fay huunde bonnataa, wanaa mooƴu wanaa puundi, ɗo wuyɓe kelataa gampuuje sakko mbujja.  
\v 21 Sabo ɗo jawdi maa woni fuu, ɗoon ɓernde maa du wonata. 
\s1 Haala annoora e nimre 
\r (Lukka 11.34-36) 
\p  
\v 22 —Gite ngoni lampal ɓanndu. Si gite maa ina mbooɗi, ɓanndu maa fuu heewan annoora.  
\v 23 Ammaa si ɗe mbooɗaa, ɓanndu maa fuu heewan nimre. Ndelle, si ko hokkata ɓanndu maa annoora ɗuum laatake nimre fu, nimre ndeen na tekki koy! 
\s1 Haala filaade laamu Laamɗo 
\r (Lukka 16.13, 12.22-31) 
\p  
\v 24 —Fay gooto waawaa gollande joomiraaɓe ɗiɗo, sabo joomum wanyan gooto, de yiɗa keddiiɗo oon, maa du nanngunduran e gooto, de yawa keddiiɗo oon. On mbaawaa gollande Laamɗo e jawdi fuu nde wootere. 
\p  
\v 25 Ɗum le, miɗo wi'a on: taa kaɓɓu-ko'u wona e mooɗon e dow nguurndam mon - ko nyaamoton e ko njaroton. Taa ɓalli mooɗon du kaɓɓu on ko'e e ko ɓornotoɗon. Sabo nguurndam ina ɓuri nyaamdu, ɓanndu du ina ɓuri koltal, naa wanaa?  
\v 26 Ndaaree pooli piirooji ɗi: ɗi aawataa, ɗi taƴataa, ɗi ndesataa faa'e, ammaa Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli oon ina nyaamna ɗi. Onon le, wanaa oɗon ɓuri pooli teddude to woɗɗi?  
\v 27 Moy e mooɗon waawi ɓeydude balɗe muuɗum fay nyalooma gooto saabe ko haɓɓi ɗum hoore?  
\v 28 Ko waɗi de kolte na kaɓɓi on ko'e? Ndaaree pinndiiji ladde no ɗi mawnirta: ɗi ngollataa, ɗi mottataa.  
\v 29 Miɗo haalana on: fay Suleymaana e darja muuɗum fuu holtiraay hono gootel e majji ni.  
\v 30 Si Laamɗo ina holtinira noon huɗo taweteeko ley ladde hannden, faɗɗeteeko e yiite jaango, wanaa o holtinan on faa ɓura noon, onon famɗuɓe hoolaare!  
\v 31 Ndelle, taa ko'e mon kaɓɓoo faa mbi'on: «Ɗume nyaameten? Ɗume njareten? Ɗume ɓornotoɗen?»  
\v 32 Sabo kulle ɗee fuu wo ko yimɓe ɓe anndaa Laamɗo pilotoo. Si goonga, Baaba mon gonɗo dow kammuuli oon ina anndi ɗum fuu iɗum tilsani on.  
\v 33 Ndelle, piloɗon laamu Laamɗo tafon, kam e fonnditaare muuɗum. Ndeen ko heddii ɗuum fuu, on ɓeydante ɗum. 
\p  
\v 34 Ndelle, taa jaango haɓɓa on ko'e, sabo jaango du wardan e ko muuɗum. Nyannde fuu, donngal muuɗum ina heƴa ɗum. 
\c 7  
\s1 Haala feloore 
\r (Lukka 6.37-38, 41-42) 
\p  
\v 1 —Taa kiitee, on kiitataake.  
\v 2 Sabo no kiitortoɗon woɓɓe, noon onon du kiitorteɗon. Katin du ko etiranton woɓɓe, wo ɗuum etiranteɗon.  
\v 3 Ko waɗi de aɗa yi'a kuɗol ley yitere sakiike maa, de aan le, a taykataako leggal gonngal e ley yitere maa ndeen?  
\v 4 Noy mbaawruɗaa wi'ude sakiike maa: «Sakiike, accu mi ittane kuɗol gonngol e yitere maa ngol», de aan le, wo leggal woni ley yitere maa ndeen?  
\v 5 Munaafiki, ittu leggal gonngal e yitere maa ngaal tafon. Ndeen jiiɗe maa laaɓan, faa keɓaa ittaa kuɗol gonngol e yitere sakiike maa ngool. 
\p  
\v 6 Taa kokkee dawaaɗi ko senii, sabo ɗi njeccoto, ɗi ŋata on. Taa cankitee kaaƴe mooɗon dime yeeso girooji, sabo ɗi njaaɓan ɗe. 
\s1 No Laamɗo hokkirta ŋaariiɗo ɗum 
\r (Lukka 11.9-13) 
\p  
\v 7 —Ŋaaree, on keɓan. Pilee, on njiitan. Calminee, on omtante.  
\v 8 Sabo ŋaariiɗo fuu heɓan. Piliiɗo fuu yiitan. Calminɗo fuu omtante.  
\v 9 Moy e mooɗon hokkata ɓiyum hayre si ŋaarake ɗum buuru?  
\v 10 Naa ŋaaroo ɗum liingu de hokka ɗum mboddi?  
\v 11 No mbonirɗon ni fuu, oɗon anndi no kokkirton ɓiɓɓe mon kulle lobbe, sakko Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli oon. Imo hokka ŋaariiɗo mo fuu ko moƴƴi.  
\v 12 Ndelle, ley huunde fuu, ngaɗanee woɓɓe ko njiɗɗon ɓe ngaɗana on. Sabo ɗum pay woni ko Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe ɗeen njamiri. 
\s1 Haala dammbugal paaɗungal 
\r (Lukka 13.24) 
\p  
\v 13 —Naatiree dammbugal paaɗungal! Sabo dammbugal naatirgal halkere ina yaaji, laawol muuɗum ngool ina hoyi, jokkooɓe ngol ɓeen du ina keewi.  
\v 14 Ammaa dammbugal naatirgal nguurndam ngaal ina faaɗi, laawol muuɗum ngool ina ɓillii, yiitooɓe ɗum du wo seeɗa. 
\s1 Haala lekki e ɓiɓɓe muuɗum 
\r (Lukka 6.43-44) 
\p  
\v 15 —Tinnee e annabaaɓe fewreeɓe. Si ɓe ngarii to mooɗon fu, iɓe nga'i hono baali, de si goonga, wo ɓe cuuli jolbuɗi.  
\v 16 Golle maɓɓe annditirton ɓe hono no lekki annditirtee ɓiɓɓe muuɗum ni. Cabiije ɓorataake e ngi'eehi, ƴibbe du ɓorataake e nyakkaɓere.  
\v 17 Lekki lobbi fuu, wo ɓiɓɓe lobbuɓe rimata, de lekki mbonki kaa, wo ɓiɓɓe bonɓe rimata.  
\v 18 Lekki lobbi waawataa rimude ɓiɓɓe bonɓe, wooɗi du lekki mbonki waawataa rimude ɓiɓɓe lobbuɓe.  
\v 19 Lekki fuu ki rimataa ɓiɓɓe lobbuɓe soppete, faɗɗee e yiite.  
\v 20 Ndelle, golle maɓɓe annditirton ɓe. 
\s1 No taalibaaɓe fewreeɓe carirtee 
\r (Lukka 13.25-27) 
\p  
\v 21 —Wanaa wi'ooɓe kam «Joomam, Joomam» ɓeen fuu naatata e laamu Laamɗo. Ammaa wo waɗooɓe muuyɗe Baaba am gonɗo dow kammuuli oon, ɓeen ngoni naatooɓe.  
\v 22 Nyannde darngal, heewɓe mbi'an kam: «Joomam, Joomam! Wanaa e innde maa min mbaajorii naa? Wanaa e innde maa min ndiiwri ginnaaji naa? Wanaa e innde maa min ngaɗiri kaayeefiiji keewɗi naa?»  
\v 23 Ndeen mbi'ammi ɓe: «Abada mi anndaano on. Mboɗɗee kam, onon waɗooɓe ko boni!» 
\s1 Haala suudu joƴƴinaandu dow hayre 
\r (Lukka 6.47-49) 
\p  
\v 24 —Ndelle, neɗɗo fuu kettindiiɗo haalaaji am ɗi de jokki ɗi, nanndan e jom hakkillo nyiɓuɗo suudu muuɗum dow hayre.  
\v 25 Ƴuwoonde toɓi, gooruuji mbubbi, keni mawɗi mbifi e mayru. Ɗum fuu ndu saamaay, sabo ndu joƴƴinaama dow hayre.  
\v 26 Ammaa neɗɗo fuu kettindiiɗo haalaaji am ɗi de jokkaay ɗi, ina nanndi e mo walaa hakkillo, nyiɓuɗo suudu muuɗum dow njaareendi.  
\v 27 Ƴuwoonde toɓi, gooruuji mbubbi, keni mawɗi mbifi e mayru. Ndu saami faa ndu halki ndu fuu. 
\p  
\v 28 Nde Iisaa tilinoo e haalaaji ɗiin ndeen, jama'aaje ɗeen kaaynaama sanne e waaju makko oon.  
\v 29 Sabo o waajorake ɓe no jom baawɗe ni, wanaa hono jannginooɓe maɓɓe Tawreeta. 
\c 8  
\s1 No Iisaa selliniri ceppinɗo 
\r (Marku 1.40-45, Lukka 5.12-16) 
\p  
\v 1 Ko Iisaa jippii waamnde ndeen ɗuum, jamaa keewɗo jokki ɗum.  
\v 2 Wakkati oon, gorko ceppinɗo ɓattitii ɗum, hippii yeeso muuɗum, wi'i: 
\p —Joomam, si a muuyii fu, aɗa waawi dannude kam faa mi laaɓa. 
\p  
\v 3 Iisaa foorti junngo mum, meemi mo, wi'i: 
\p —Mi muuyii, daɗu. 
\p Wakkati oon pay, gorko oon daɗi ceppam muuɗum, laaɓi.  
\v 4 Caggal ɗuum, Iisaa wi'i mo: 
\p —Tinna taa kaalanaa ɗum fay gooto. Ammaa yahu holloy hoore maa almaami, ngaɗaa sadaka mo Muusaa yamiri oon, faa faamina ɓe a daɗii. 
\s1 No Iisaa selliniri golloowo hooreejo sordaasiiɓe 
\r (Lukka 7.1-10) 
\p  
\v 5 Nde Iisaa naatannoo Kafarnahum ndeen, hooreejo sordaasiiɓe ɓattitii ɗum, ŋaarii ɗum mballa, wi'i: 
\p  
\v 6 —Moodibbo, golloowo am ina waalii ley suudu, sellaa faa junngo e koyngal fuu ɓantataako. Imo torrii sanne! 
\p  
\v 7 Iisaa wi'i mo: 
\p —Mi waran, mi dannowa mo. 
\p  
\v 8 Ammaa hooreejo sordaasiiɓe oon jaabii, wi'i: 
\p —Moodibbo, miin, mi hewtaay ko naataa ley suudu am. Ammaa si a haalii haala ngoota tan, golloowo am oon daɗan.  
\v 9 Miin e hoore am, wo mi dawranaaɗo, de miɗo dawrana sordaasiiɓe du. Si mi wi'ii gooto maɓɓe yaha fu, yahan. Si mi wi'ii goɗɗo wara, waran. Si mi wi'ii maccuɗo am waɗa huunde, waɗan. 
\p  
\v 10 Nde Iisaa nannoo ɗum ndeen, ɗum haaynii ɗum sanne, wi'i jokkuɓe ɗum ɓeen: 
\p —Goonga kaalanammi on, mi yi'aay goonɗinal hono ngal sellude e Israa'iilanke fay gooto.  
\v 11 Miɗo haalana on, heewɓe ƴuuran lettugal e gorgal, njooɗodoo e Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba, ɓe nyaamda ley laamu Laamɗo.  
\v 12 Ammaa haannooɓe naatude laamu ɓeen, paɗɗete ley nimre wonnde yaasin ndeen. Toon bojji e ŋerƴundurde nyiiƴe ngoni. 
\p  
\v 13 Caggal ɗuum, Iisaa wi'i hooreejo sordaasiiɓe oon: 
\p —Hootu. Ɗum laatane hono no ngoonɗinirɗaa ni. 
\p Wakkati oon jaati, golloowo hooreejo sordaasiiɓe oon daɗi. 
\s1 No Iisaa selliniri nyawɓe heewɓe 
\r (Marku 1.29-34, Lukka 4.38-41) 
\p  
\v 14 Iisaa yehi galle Piyeer, tawi esoo Piyeer debbo ina fukkii wo jontaaɗo.  
\v 15 Iisaa meemi junngo makko, de o daɗi e jontere makko. O ummii, o weerni Iisaa. 
\p  
\v 16 Nde hiirnoo fu, Iisaa waddanaa yimɓe heewɓe ɓe ginnaaji ngoni e muɓɓen. Konngol makko tan o riiwri ɗi, o danni nyawɓe ɓeen fuu.  
\v 17 Ɗum laatorake noon faa ko annabi Esaaya haalnoo ɗuum tabita nde wi'unoo: 
\q1 «O ittii tampiriiji meeɗen, 
\q2 o ronndake nyawuuji meeɗen.»\f + \fr 8:17 \ft Esaaya 53.4.\f* 
\s1 No yimɓe mbiiri njokkan Iisaa 
\r (Lukka 9.57-62) 
\p  
\v 18 Nde Iisaa yi'unoo jamaa oon ina fiilii ɗum ndeen, yamiri ɓe peƴƴita maayo ngoon.  
\v 19 Jannginoowo Tawreeta gooto ɓattii, wi'i mo: 
\p —Moodibbo, to njahataa fuu mi jokkete. 
\p  
\v 20 Iisaa wi'i mo: 
\p —Baagaaji\f + \fr 8:20 \fk Waagaaru \ft ina wi'ee junkuuru du.\f* ina njogii gayɗe, pooli du ina njogii cuuɗi, ammaa Ɓii Neɗɗo walaa fay nokku ɗo fukkina hoore muuɗum fowta. 
\p  
\v 21 Goɗɗo, jeyaaɗo e taalibaaɓe ɓeen, wi'i mo: 
\p —Joomam, accu mi yaha mi uwowa baaba am tafon. 
\p  
\v 22 O jaabii oon, o wi'i: 
\p —Jokkam, accu maayɓe uwa maayɓe muɓɓen. 
\s1 No Iisaa darniri ƴuwoonde e henndu 
\r (Marku 4.35-41, Lukka 8.22-25) 
\p  
\v 23 Ndeen Iisaa naati laana, taalibaaɓe muuɗum njokki ɗum.  
\v 24 Wakkati gooto, ƴuwoonde ummodii e henndu mawndu dow maayo ngoon faa bempeƴƴe ina udda laana kaan. Tawi Iisaa kaa ina ɗaanii.  
\v 25 Taalibaaɓe ɓeen ɓattii mo, pindini mo, iɓe mbi'a: 
\p —Joomii amin, dannu min! Inani miɗen kalka! 
\p  
\v 26 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Ko waɗi de kulɗon? Onon famɗuɓe hoolaare! 
\p Wakkati oon, o ummii, o sappani henndu e bempeƴƴe maayo ɗeen e semmbe. Ɗum fuu ɗum deƴƴinii siw!  
\v 27 Ɗum haaynii taalibaaɓe ɓeen! Iɓe mbi'a: 
\p —Gorko o wo moy de fay keni e ndiyam ina ɗowtanoo ɗum? 
\s1 No Iisaa selliniri worɓe ɗiɗo wonduɓe e ginnaaji 
\r (Marku 5.1-20, Lukka 8.26-39) 
\p  
\v 28 Nde Iisaa feƴƴitinnoo maayo fu, heetti e leydi yimɓe Gadara. Ɗoon worɓe ɗiɗo wonduɓe e ginnaaji njalti ley caabeeje, kawri e makko. Iɓe nyanngunoo faa fay gooto suusaano rewude laawol ngool.  
\v 29 Ɓe keddii iɓe nduka iɓe mbi'a: 
\p —Ɓii Laamɗo, ɗume njiɗɗaa waɗude min? Yalla a warii ɗo faa torraa min, gilla wakkati podaaɗo oon yottaaki naa? 
\p  
\v 30 Coggal girooji manngal ina dura ɗakkol ɗoon.  
\v 31 Ginnaaji ɗiin ŋaarii mo, mbi'i: 
\p —Si riiwude min njiɗɗaa, accu min naatowa e coggal girooji ngal. 
\p  
\v 32 O wi'i ɗi: 
\p —Njehee! 
\p Ginnaaji ɗiin njalti, naatowi e girooji ɗiin. Wakkati oon, coggal ngaal fuu doggi, tellitii dow waamnde, saami ley maayo, halki.  
\v 33 Durooɓe ɓeen ndoggi kooti ngalluure toon, kaalowi ko waɗi ɗuum fuu e kabaaru wondunooɓe e ginnaaji ɓeen du.  
\v 34 Wakkati oon, yimɓe ngalluure ndeen fuu njalti, kawritowi to Iisaa. Nde ɓe nji'unoo mo ndeen, ɓe nyaagii mo o yalta leydi maɓɓe. 
\c 9  
\s1 No Iisaa selliniri gorko mo ɓanndu waatundu 
\r (Marku 2.1-12, Lukka 5.17-26) 
\p  
\v 1 Iisaa naati laana, feƴƴiti, warti wuro muuɗum.  
\v 2 Yimɓe ngaddani ɗum gorko mo ɓanndu waatundu ina fukkinaa e daɗɗo. Nde o yi'unoo goonɗinal maɓɓe ngaal fu, o wi'i mo ɓanndu waatundu oon: 
\p —Ɓinngel am, sellin ɓernde maa. Hakkeeji maa njaafaama. 
\p  
\v 3 Wakkati oon, jannginooɓe Tawreeta yogaaɓe miilii e ko'e muɓɓen: «Gorko o ina mbonkoo Laamɗo!»  
\v 4 Iisaa faami miilooji maɓɓe, de wi'i ɓe: 
\p —Ɗume waɗi de oɗon miiloo miilooji bonɗi ɗi e ɓerɗe mooɗon?  
\v 5 Ɗume ɓuri hoyude? Yalla wi'ude hakkeeji makko njaafaama, naa wi'ude o ummoo, o yaha?  
\v 6 Ammaa, faa mi faamina on Ɓii Neɗɗo ina jogii baawɗe yaafaade hakkeeji ley adunaaru ndu... 
\p Ndeen, o wi'i mo ɓanndu waatundu oon: 
\p —Umma, hooƴu daɗɗo maa, kootaa suudu maa! 
\p  
\v 7 Gorko oon ummii, hooti suudu muuɗum.  
\v 8 Nde jama'aaje ɗeen njiinoo ɗum ndeen, kuli, ina njetta Laamɗo saabe ko hokki ɓii-Aadama baawɗe gaaɗe nii ɗe. 
\s1 No Iisaa noddiri Matta jokka ɗum 
\r (Marku 2.13-17, Lukka 5.27-32) 
\p  
\v 9 Iisaa dilli ɗoon. E ley yaadu muuɗum, yi'i gorko bi'eteeɗo Matta ina jooɗii e suudu to lampo nanngetee. O wi'i ɗum: 
\p —Jokkam. 
\p Matta ummii, jokki mo. 
\p  
\v 10 Caggal ɗuum, imo nyaama ley suudu Matta. Nanngooɓe lampo heewɓe e luttuɓe woɓɓe ngari njooɗii ina nyaamda e makko, kanko e taalibaaɓe makko.  
\v 11 Farisa'en ɓeen nji'i ɗum, de na mbi'a taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p —Ɗume waɗi de moodibbo mooɗon ina nyaamda e nanngooɓe lampo e luttuɓe woɓɓe? 
\p  
\v 12 Iisaa nani ɗum, wi'i ɓe: 
\p —Wanaa celluɗo haajaa cawroowo. Wo nyawɗo haajaa cawroowo.  
\v 13 Njehee, ekitee ko Dewtere Laamɗo wi'i: 
\q1 «Wo yurmeende njiɗumi, 
\q2 wanaa sadaka duppeteeɗo.»\f + \fr 9:13 \ft Hoseya 6.6.\f* 
\m Sabo mi waraay faa mi nodda dartiiɓe. Wo luttuɓe ngarumi noddude. 
\s1 Haala suumayeere 
\r (Marku 2.18-22, Lukka 5.33-39) 
\p  
\v 14 Wakkati oon, taalibaaɓe Yaayaa ngari to Iisaa, ƴami ɗum: 
\p —Ko waɗi de minen e Farisa'en miɗen cuumoo, de taalibaaɓe maa ɓeen kaa cuumataako? 
\p  
\v 15 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Yalla warɓe ɓangal ina mbaawi sunaade si ɓaŋuɗo ina wondi e muɓɓen naa? Ammaa nyalaaɗe ngaran ɗe ɓaŋuɗo oon ittetee hakkunde maɓɓe. E balɗe ɗeen, ɓe cuumoto.  
\v 16 Fay gooto fidataa tekkere heyre e kaddungal kiinngal. Sabo tekkere heyre ndeen fooɗan kaddungal kiinngal ngaal, de ceekol ngool ɓeydoo.  
\v 17 Katin du cabijam kesam loowataake e sumalleeji kiiɗɗi. Si ɗuum waɗii, sumalleeji ɗiin pusan, cabijam ɗam rufa, de sumalleeji ɗiin mbona. Ndelle cabijam kesam e sumalleeji kesi loowetee, faa ɗum fuu ɗum reenoo. 
\s1 No Iisaa selliniri debbo e no iirtiniri suka debbo 
\r (Marku 5.21-43, Lukka 8.40-56) 
\p  
\v 18 Nde Iisaa haalannoo ɗum ndeen, hooreejo suudu waajordu gooto yottii, hippii yeeso muuɗum, wi'i: 
\p —Ɓiyam debbo heddaaki joonin pay. Ammaa war, yowu junngo maa dow makko, ndeen o ummitoto. 
\p  
\v 19 Iisaa ummii jokki mo, kam e taalibaaɓe muuɗum.  
\v 20 E ley yaadu maɓɓe, debbo gooto mo ƴiiƴam muuɗum taccataa ko waɗata duuɓi sappo e ɗiɗi, ƴuuri gaɗa Iisaa, meemi kommbol saaya muuɗum.  
\v 21 O waɗii noon sabo o miilake e ɓernde makko: «Si mi heɓii fay meemude saaya makko tan, mi daɗan.»  
\v 22 Iisaa yeeƴii, yi'i mo, wi'i: 
\p —Banndam debbo, sellin ɓernde maa. Goonɗinal maa dannii ma. 
\p Wakkati oon pay, debbo oon daɗi. 
\p  
\v 23 Nde Iisaa yottinoo suudu hooreejo waajordu oon fu, yi'i fuufooɓe cereeli wonɓe to maayɗo toon e yimɓe heewɓe woyooɓe.  
\v 24 O wi'i ɗum'en: 
\p —Mburtee, sabo suka debbo o maayaay, wo ɗaani tan. 
\p De yimɓe ɓeen njalnorii mo.  
\v 25 Nde ɓe njaltinanoo yaasin fu, o naati ley suudu nduun, o nanngi junngo suka debbo oon, de ummii.  
\v 26 Kabaaru oon sankitii e leydi ndiin fuu. 
\s1 No Iisaa wumtiniri wumɓe ɗiɗo 
\p  
\v 27 Nde Iisaa dillannoo toon ndeen, wumɓe ɗiɗo njokki ɗum, ina ƴeewnoo ina mbi'a: 
\p —Taan Daawda, yurma min! 
\p  
\v 28 Nde o naatunoo suudu fu, wumɓe ɓeen ngari to makko. O ƴami ɗum'en, o wi'i: 
\p —Oɗon ngoonɗini miɗo waawi wallude on naa? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Joomii amin, miɗen ngoonɗini. 
\p  
\v 29 Wakkati oon, o meemi gite maɓɓe, o wi'i: 
\p —Ɗum laatanoo on hono no ngoonɗinirɗon noon. 
\p  
\v 30 Wakkati oon fu, ɓe mbumti. O gongini ɓe, o wi'i ɓe: 
\p —Taa kaalanee ɗum fay gooto. 
\p  
\v 31 Ammaa ɓe njehi ɓe caakowi kabaaru Iisaa e leydi ndiin fuu. 
\s1 No Iisaa selliniri gorko muumo 
\p  
\v 32 Wakkati mo wumtinaaɓe ɓeen ndillannoo oon, Iisaa waddanaa katin gorko mo ginnaaru muumɗini.  
\v 33 O riiwi ginnaaru nduun tan, de muumo oon fuɗɗi haalude. Ɗum haaynii jama'aaje ɗeen fuu, ina mbi'a: 
\p —Hono ɗum yi'aaka e Israa'iila abada! 
\p  
\v 34 Ammaa Farisa'en wonɓe ɗoon mbi'i: 
\p —Wo hooreejo ginnaaji oon hokki mo baawɗe riiwude ginnaaji. 
\s1 No Iisaa yurmorii yimɓe ɓe nanaay waaju 
\p  
\v 35 Iisaa ina yiiltoo e galluuje e gure fuu, ina waajoo e ley cuuɗi baajorɗi, ina gooyna Kabaaru Lobbo dow laamu Laamɗo. Imo danna nyawuuji e male fuu.  
\v 36 Ko o yi'i yimɓe ɓeen ɗuum, o yurmii ɗum'en sanne, sabo wo tampuɓe, ɓilliiɓe hono baali ɗi ngalaa duroowo.  
\v 37 Wakkati oon, o wi'i taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p —Gese ɓennduɗe ina keewi, ammaa taƴooɓe keewaa.  
\v 38 Ndelle, ŋaaree Jom tayri nulda taƴooɓe ley gese muuɗum ɗeen. 
\c 10  
\s1 No Iisaa suɓorii nulaaɓe sappo e ɗiɗo 
\r (Marku 3.13-19, Lukka 6:12-16) 
\p  
\v 1 Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ɓeen, hokki ɗum'en baawɗe riiwude ginnaaji e dannude sii nyawuuji e male fuu.  
\v 2 Inan inɗe nulaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen: arano maɓɓe wo Simon bi'eteeɗo Piyeer e Andire minyum, Yaakuuba ɓii Jebede e Yuhanna minyum,  
\v 3 Filipu e Bartolome, Tomaa e Matta nanngoowo lampo oon, Yaakuuba ɓii Alfaa, kam e Tadde,  
\v 4 Simon kiranoowo suudu baaba e Yahuuda Isikariyotto jambotooɗo mo oon. 
\s1 No Iisaa nuliri taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ɓeen 
\r (Marku 6.7-13, Lukka 9.1-6) 
\p  
\v 5 Iisaa nuli ɓe sappo e ɗiɗo, wi'i ɓe: 
\p —Taa njehee to yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. Katin du taa naatee galluuje Samariya.  
\v 6 Ammaa njehee to suudu Israa'iila'en laatiiɓe hono baali majjuɗi.  
\v 7 To njahaton fuu, ngooynon mbi'on «laamu Laamɗo ɓadake!»  
\v 8 Ndannon nyawɓe, ummintinon maayɓe, ndannon seppinɓe, ndiiwon ginnaaji. On keɓirii moƴƴere nde wo dokkal, kokkitiron nde du wo dokkal.  
\v 9 Taa kooƴee kaŋŋe naa cardi naa buuɗi ley jiibaaji mooɗon.  
\v 10 Taa njaadee e fay mbasu naa saayaaji ɗiɗi. Taa njaadee e paɗe naa cabbi. Sabo dey, golloowo fuu ina haandi e nyaamdu muuɗum. 
\p  
\v 11 Si tawii on ngarii ley ngalluure naa wuro, piloɗon beero lobbo, wooɗi keddoɗon to beero mon ɗoon faa nde ndilloton.  
\v 12 Si oɗon naata ley galle, calminon.  
\v 13 Si suudu nduun ina haandi e majjum, jam mooɗon wonda e mayru. Ammaa si ndu haandaa e majjum, jam mooɗon warta to mooɗon.  
\v 14 Si ina woodi galle naa wuro ɗo on njaɓɓaaka naa on kettindanaaka fu, njalton to maɓɓe, piɗɗon sollaare maɓɓe wonnde e koyɗe mon.  
\v 15 Goonga kaalanammi on: nyannde darngal, jukkungo wuro ngoon ɓuran ngo galluuje Sodoma e Gomoora bonde.\f + \fr 10:15 \fk Sodoma e Gomoora \ft wo galluuje ɗiɗi ɗe Laamɗo halkii saabe heewgol lutti majje. Ndaaree Fuɗɗoode 19.1-29.\f* 
\s1 Haala torraaji garooji 
\r (Marku 13.9-13, Lukka 21.12-17) 
\p  
\v 16 —Kettindee! Miɗo nula on hono wo on baali hakkunde pobbi ni. Ndelle, ƴoƴiron hono bolle, wooɗi newroɗon hono buugaali du.  
\v 17 Tinnoɗon e yimɓe ɓeen, sabo ɓe njaaran on to carorɗe, ɓe piyan on dorri ley cuuɗi maɓɓe baajorɗi.  
\v 18 On njaarete yeeso sarotooɓe e kaanankooɓe saabe am, faa laatanoɗon kam seedeeɓe yeeso muɓɓen e yeeso lenyi ɗi nganaa Alhuudiya'en ɗiin.  
\v 19 Si on ndarnaama e sarorde, taa mbemmbeɗon no kaaldoton naa ko kaaloton. Sabo on kokkete haalaaji ɗi kaanɗon haalude wakkati oon.  
\v 20 Ko kaaloton ɗuum ƴuurataa e mooɗon, ammaa wo Ruuhu Baaba mooɗon oon haalata ley mooɗon.  
\v 21 Neɗɗo hokkitiran sakiike mum waree, baaba du hokkitiran ɓiyum. Ɓiɓɓe ummanto saaraaɓe muɓɓen, ngaɗa faa ɓe mbaree.  
\v 22 Yimɓe fuu mbanyan on saabe am. Ammaa tinnitiiɗo faa yottii timmoode fu, kam hisintee.  
\v 23 Si on torraama e wuro wooto, ndogganee wonngo. Miɗo haalana on goonga: on timmintaa gure Israa'iila ɗeen fuu faa ɗo Ɓii Neɗɗo warti. 
\p  
\v 24 Taalibbo ɓuraa moodibbom, maccuɗo du ɓuraa joomum.  
\v 25 Ina heƴa ko taalibbo laatoo hono moodibbom, maccuɗo du laatoo hono joomum. Si ɓe inndirii kam, miin jom wuro «Beeljebul mawɗo ginnaaji» fu, tilay ɓe inndiran on, onon yimɓe wuro du noon. 
\s1 Haala kulol Laamɗo 
\r (Lukka 12.2-7) 
\p  
\v 26 —Ndelle, taa kulee yimɓe. Walaa fuu ko suddii ko sudditataake, walaa ko suuɗii ko ɓangintaake.  
\v 27 Ko kaalanammi on e nimre ɗuum, kaaltee ɗum e annoora. Ko nyo'anteɗon ɗuum, ngooynee ɗum faa dow cuuɗi.  
\v 28 Taa kulee warooɓe ɓanndu, de mbaawanaa yonkiiji. Wo Laamɗo kaanɗon hulude. Kam woni baawɗo halkude ɓanndu e yonki fuu ley jahannama.  
\v 29 Wanaa pooloy ɗiɗoy ina coottee mbuuɗu ngootu tan naa? Ammaa e noon fu, fay gootel e makkoy yanataa e leydi tawa wanaa e muuyɗe Baaba mooɗon oon.  
\v 30 Wooɗi onon, fay leeɓi ko'e mon fuu wo limaaɗi.  
\v 31 Ndelle, taa kulee, sabo onon le, oɗon ɓuri pooli keewɗi teddude. 
\s1 Haala jaɓande Almasiihu yeeso yimɓe 
\r (Lukka 12.8-9) 
\p  
\v 32 Neɗɗo fuu jaɓanɗo kam yeeso yimɓe, miin du, mi jaɓan ɗum yeeso Baaba am gonɗo dow kammuuli oon.  
\v 33 Ammaa caliiɗo kam yeeso yimɓe fuu, miin du, mi saloto ɗum yeeso Baaba am gonɗo dow kammuuli oon. 
\s1 No Iisaa laatorii sabaabu ceedaagu yimɓe 
\r (Lukka 12.51-53, 14.26-27) 
\p  
\v 34 —Taa miilee jam ngardumi ley adunaaru. Mi wardaay jam. Wo kaafaahi ngardumi.  
\v 35 Mi warii faa mi sennda ɓiɗɗo gorko e bammum, ɓiɗɗo debbo e inna mum, debbo ɓaŋaaɗo e esum debbo.  
\v 36 Koreeji neɗɗo laatoto wayɓe ɗum.  
\v 37 Korsinɗo inna mum naa bammum faa ɓuri kam fuu, fotaa laataade taalibbo am. Korsinɗo ɓiyum gorko naa debbo faa ɓuri kam fuu, fotaa laataade taalibbo am.  
\v 38 Mo wakkaaki leggal muuɗum palaangal de jokki kam fu, fotaa laataade taalibbo am.\f + \fr 10:38 \ft Maanaa \fk hooƴude leggal palaangal \ft woni anniyaade mursude yonki muuɗum hono no Iisaa ni.\f* 
\v 39 Piliiɗo heɓtude yonki muuɗum fuu, mursan ki, ammaa mursuɗo ki saabe am fu, hewtan ki. 
\s1 Haala mbarjaari 
\r (Marku 9.41, Lukka 10.16) 
\p  
\v 40 —Jaɓɓiiɗo on fuu jaɓɓake kam, jaɓɓiiɗo kam fuu jaɓɓake Nulɗo kam oon du.  
\v 41 Jaɓɓiiɗo annabaajo saabe o annabaajo fuu, heɓan mbarjaari ndi annabaajo fodanaa ndiin. Jaɓɓiiɗo neɗɗo ponnditiiɗo saabe o ponnditiiɗo fuu, heɓan mbarjaari ndi ponnditiiɗo fodanaa ndiin.  
\v 42 Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu kokkuɗo ɓurɗo famɗude e taalibaaɓe am fay horde-loonde ndiyam peewɗam saabe wo o taalibaajo am fu, waasataa heɓude mbarjaari muuɗum. 
\c 11  
\p  
\v 1 Nde Iisaa tilinoo yamirde taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ndeen, dilli ɗoon, yehi jannginoyde e waajowaade ley galluuje piiliiɗe ɗoon ɗeen. 
\s1 No Yaayaa nuliri taalibaaɓe muuɗum to Iisaa 
\r (Lukka 7.18-35) 
\p  
\v 2 Yaayaa ina woni ley kasu. O nani ko Almasiihu gollata, de o nuli taalibaaɓe makko ɓeen to muuɗum.  
\v 3 Ɓe njehi ɓe lamndii ɗum: 
\p —Yalla aan woni kaanɗo warude oon, naa min ndooman goɗɗo? 
\p  
\v 4 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Njehee, kaalanowee Yaayaa ko nanɗon e ko njiiɗon:  
\v 5 wumɓe ina mbumta, bonnguuɓe ina njaha e koyɗe muɓɓen, seppinɓe ina cellinee, faaɗuɓe ina paaɗita, maayɓe ina ummintinee, talkaaɓe du ina kaalanee Kabaaru Lobbo.  
\v 6 Barke woodanii mo yoppaay goonɗinde kam. 
\p  
\v 7 Nde nulaaɓe Yaayaa ɓeen ndillannoo ndeen, Iisaa fuɗɗi haalande jamaa oon haala Yaayaa, wi'i ɗum'en: 
\p —Ko njaaɗon ley ladde ɗuum, wo faa ndaarowon ɗume? Yalla huɗo ko henndu dimmbata naa?  
\v 8 Ndelle, ɗume njaaɗon faa ndaarowon? Gorko nyaaƴoowo naa? Si goonga, nyaaƴooɓe wo ley galleeji kaanankooɓe tawetee.  
\v 9 Ndelle, ɗume ndaaroyɗon? Annabaajo naa? Goonga! Miɗo haalana on, imo ɓuri annabaajo.  
\v 10 Kanko woni mo Laamɗo haali kabaaru muuɗum ley Binndi, wi'i: 
\q1 «Ndaaree, mi ardinante nulaaɗo am moƴƴinane laawol.»\f + \fr 11:10 \ft Malakiya 3.1.\f* 
\m  
\v 11 Goonga kaalanammi on: dimoowo fuu rimaay ɓurɗo Yaayaa lootoowo lootagal batisima\f + \fr 11:11 \ft Ɗo wi'ete \fk lootagal batisima \ft dow haala batisima Yaayaa fu, \fq lootagal tuubu \ft maa \fq mutineede \ft du na wi'ee.\f* oon. Tawi le, ɓurɗo famɗude ley laamu Laamɗo oon na ɓuri mo teddude.  
\v 12 Gilla Yaayaa lootoowo lootagal batisima fuɗɗi waajaade, laamu Laamɗo ina fooɗoroo yeeso, de laawol muuɗum na tiiɗi. Nyannguɓe du na kabda e maggu.\f + \fr 11:12 \ft Timmoode aayaare nde ina waawi faamireede ni: \fq Yimɓe na kaɓa dow laamu Laamɗo e semmbe, jom'en semmbe du ina piloo teetude ngu.\f* 
\v 13 Tawreeta Muusaa e annabaaɓe fuu cappake laamu nguun faa yottii jamaanu Yaayaa.  
\v 14 Si oɗon njaɓa haala maɓɓe, Yaayaa woni annabi Iliyaasa mo garol muuɗum sappaa oon.  
\v 15 Jom nowru fuu nana. 
\p  
\v 16 Ɗume mbaawumi nanndinde yimɓe jamaanu o? Iɓe nanndi e sukaaɓe jooɗiiɓe e taliyaaje luumo, na nodda yigiraaɓe muɓɓen, na mbi'a: 
\q1  
\v 17 «Min puufanii on cereeli, 
\q2 de on mbamaay. 
\q1 Min mboyanii on jimi bojji, 
\q2 de on mboyaay.» 
\m  
\v 18 Sabo Yaayaa warii, wo cuumotooɗo, yarataa doro, de yimɓe na mbi'a wo gonduɗo e ginnaaru.  
\v 19 Ɓii Neɗɗo du warii ina nyaama, ina yara, de yimɓe na mbi'a: «Ndaar neɗɗo o, kakkilanɗo nyaamude e yarude tan, yigoo nanngooɓe lampo e luttuɓe woɓɓe!» Ammaa ko hakkillo Laamɗo gollata ɗuum ina holla wo ngo goonga. 
\s1 No Iisaa feliri gure caliiɗe tuubude 
\r (Lukka 10.13-15) 
\p  
\v 20 Caggal ɗuum, Iisaa fuɗɗi felude gure ɗe o ɓuri waɗude kaayeefiiji e ley muɓɓen ɗeen, sabo wonɓe ley gure ɗeen tuubaay. O wi'i: 
\p  
\v 21 —Bone woodanii ma, aan Korasin! Bone woodanii ma, aan Baytisayda! Sabo si kaayeefiiji gaɗanooɗi e ley mooɗon ɗiin ngaɗanooma Tirus e Sidon fu, tawete wonɓe toon ɓeen tuubiino law. Tawete ɓe ɓornakeno tekke bootooji, ɓe njooɗakeno ley ndoondi faa ɓe kolla ɓe tuubii.  
\v 22 Saabe ɗum, miɗo wi'a on: nyannde darngal, jukkungo mooɗon ɓuran ngo Tirus e Sidon ngoon bonde.  
\v 23 Aan du Kafarnahum, aɗa miiloo a toownete faa yaha kammu naa? A leeƴinte faa kettaa ley maayɓe. Sabo si kaayeefiiji gaɗanooɗi e ley maaɗa ɗiin ngaɗanooma Sodoma fu, tawete wuro ngoon heddotono faa joonin.  
\v 24 Saabe ɗum, miɗo wi'a on: nyannde darngal, jukkungo mooɗon ɓuran ngo Sodoma ngoon bonde. 
\s1 No Iisaa noddiri yimɓe faa keɓa powtiri 
\r (Lukka 10.21-22) 
\p  
\v 25 Wakkati oon, Iisaa adi haala, wi'i: 
\p —Baaba, jom kammu e leydi, mi yettii ma, sabo a suuɗii kulle ɗe jom'en hakkillo e jom'en anndal, de ɓanginanɗaa ɗe cukaloy.  
\v 26 Ayyo, noon jaati Baaba, sabo ɗum weli maa. 
\p  
\v 27 Baaba am wattii huunde fuu ley junngo am. Fay gooto anndaa Ɓiɗɗo oon si wanaa Baabiiwo. Fay gooto anndaa Baabiiwo du si wanaa Ɓiɗɗo, e mo Ɓiɗɗo oon muuyi ɓanginande. 
\p  
\v 28 Onon tampuɓe, ronndiiɓe doŋle tedduɗe, on fuu ngaree to am faa mi fowtina on.  
\v 29 Leeƴinee ko'e mon ley hoorewaaku am faa mi ɗowa on, accon mi janngina on. Sabo mi keesindiiɗo jom ɓernde leeƴunde, yonkiiji mooɗon keɓan powtiri.  
\v 30 Sabo ko njamirammi on ɗuum ina hoyi ronndaade, donngal am du ina huyfi. 
\c 12  
\s1 Haala nyalaande fowteteende 
\r (Marku 2.23-28, Lukka 6.1-5) 
\p  
\v 1 Wakkati oon, Iisaa e taalibaaɓe muuɗum ina ceeka gese nyannde fowteteende. Taalibaaɓe makko njolbi, de na itta cammeeji alkama, ina ƴakka.  
\v 2 Nde Farisa'en ɓeen nji'unoo ɗum ndeen, ina mbi'a mo: 
\p —Ndaaru, taalibaaɓe maa ɓeen ina ngolla ko haɗaa golleede nyalaande fowteteende! 
\p  
\v 3 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Yalla on njanngaay ko Daawda waɗi nde yolbunoo, kam e yaadiraaɓe muuɗum naa?  
\v 4 O naati e ley hukum ceniiɗo, kanko e yaadiraaɓe makko, de ɓe nyaami buuru cakkaaɗo. Wooɗi, ɓe ngalaano laawol nyaamude ɗum, almaami'en tan njeyi nyaamude ɗum.  
\v 5 Maa du, on njanngaay e ley Tawreeta Muusaa no almaami'en ngollirta ley suudu dewal mawndu nduun fay nyannde fowteteende naa? Iɓe lutta yamiroore nyannde ndeen, de ɗum felataa ɓe.  
\v 6 Miɗo wi'a on: ko ɓuri suudu dewal mawndu ina ɗo.  
\v 7 Si on paamiino ko haala Laamɗo ka fiirtata: «Yurmeende njiɗumi, wanaa sadaka duppeteeɗo», on carataakono laaɓuɓe ɓe.  
\v 8 Sabo Ɓii Neɗɗo kam jeyi nyannde fowteteende. 
\s1 No Iisaa selliniri gorko mo junngo waanngo 
\r (Marku 3.1-6, Lukka 6.6-11) 
\p  
\v 9 Iisaa dilli ɗoon, naatowi suudu maɓɓe waajordu.  
\v 10 Gorko mo junngo waanngo ina woni ɗoon. Wonɓe ɗoon ɓeen ina piloo ko pelira Iisaa, de ɓe ƴami ɗum: 
\p —Yalla dannude goɗɗo nyannde fowteteende haɗaaka naa? 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Si gooto mooɗon ina jogii mbaalu ngootu, de ngu saamii ley luggere nyalaande fowteteende fu, wanaa joomum yaltinowan ngu naa?  
\v 12 Oɗon anndi neɗɗo ina ɓuri mbaalu ɗo woɗɗi! Ndelle, ina daganii waɗande neɗɗo ko wooɗi nyannde fowteteende. 
\p  
\v 13 Caggal ɗuum, o wi'i gorko oon: 
\p —Foortu junngo maa! 
\p O foorti ngo tan, ngo daɗi faa ngo warti hono no heddiingo ngoon noon.  
\v 14 Farisa'en ɓeen njalti, kawriti faa ndawrida no mbarda Iisaa. 
\s1 No Laamɗo suɓorii golloowo muuɗum Iisaa 
\p  
\v 15 Nde Iisaa nannoo ɗum ndeen, dilli nokku oon, de yimɓe heewɓe njokki mo. O danni nyawɓe ley muɓɓen fuu,  
\v 16 o sappani ɗum'en taa kumpita fay gooto kabaaru makko.  
\v 17 Ɗum waɗi faa ko annabi Esaaya haalnoo ɗuum tabita nde wi'unoo: 
\q1  
\v 18 «Inan golloowo am mo cuɓiimi. 
\q1 Miɗo horsini mo, 
\q2 Imo wela ɓernde am. 
\q1 Mi jippinan Ruuhu am dow makko, 
\q2 o gooynanan lenyi laawol fonnditaare. 
\q1  
\v 19 O waɗataa kalala, o dukataa. 
\q2 Daande makko nanataake dow laabi. 
\q1  
\v 20 O helataa fay ƴommbal oonyiingal, 
\q1 o nyifataa fay lampal ngal fooyre muuɗum famɗi 
\q2 faa ɗo o hokki fonnditaare jaalagol. 
\q1  
\v 21 Lenyi ɗiin fuu njowan jikke muɓɓen dow makko.»\f + \fr 12:21 \ft Esaaya 42.1-4.\f* 
\s1 No Iisaa riiwrata ginnaaji e Baawɗe Laamɗo 
\r (Marku 3.20-30, Lukka 11.14-23, 12.10) 
\p  
\v 22 Ndeen, gorko mo ginnaaru wumni muumɗini waddaa to Iisaa, de danni ɗum faa na haala, na yi'a.  
\v 23 Ɗum haaynii jama'aaje ɗeen fuu, de keddii ina mbi'a: 
\p —Ɗum le, wo taan Daawda oon woni ɗo naa? 
\p  
\v 24 Ammaa nde Farisa'en ɓeen nannoo ɗum ndeen, mbi'i: 
\p —Si gorko o na riiwa ginnaaji fu, wo e baawɗe Beeljebul, hooreejo majji o riiwrata ɗi. 
\p  
\v 25 Iisaa na anndi miilooji maɓɓe, de wi'i ɓe: 
\p —Laamu fuu pecciingu ina haɓa, halkan. Katin du, si wuro naa galle feccake ina haɓa fu, heddataako.  
\v 26 Si Seyɗaani riiwii ginnaaji muuɗum, feccii hoore mum. Ndelle, noy laamu muuɗum heddortoo?  
\v 27 Si tawii miin miɗo riiwra ginnaaji e baawɗe Beeljebul, jokkuɓe on ɓeen le, wo e baawɗe moy ndiiwrata ɗi? Ndelle golleeji maɓɓe jaati ina kolla on ngaldaa e goonga!  
\v 28 Ammaa si Ruuhu Laamɗo ndiiwrammi ginnaaji, ɗum ina holla laamu Laamɗo warii to mooɗon. 
\p  
\v 29 Iisaa ɓeydi, wi'i: 
\p —Fay gooto waawaa naatude galle gorko jom semmbe faa teeta jawdi muuɗum, sanaa artoo haɓɓa joomum tafon. Ndeen ina waawi hooƴude ko woni ley suudu muuɗum. 
\p  
\v 30 Mo waldaa e am fuu wo ganyo am. Mo wallataa kam mi hawrundura fuu, wo cankitoowo.  
\v 31 Saabe ɗuum, miɗo wi'a on: yimɓe ina mbaawi yaafeede hakkeeji muɓɓen e mbonkaaji muɓɓen fuu. Ammaa mbonkiiɗo Ruuhu Ceniiɗo fu yaafataake.  
\v 32 Neɗɗo fuu kaalɗo ko boni e dow Ɓii Neɗɗo, ina waawi yaafeede. Ammaa neɗɗo fuu kaalɗo ko boni dow Ruuhu Ceniiɗo, yaafataake joonin, yaafataake wakkati garoowo. 
\s1 No lekki annditirtee ɓiɓɓe muuɗum 
\r (Lukka 6.43-45) 
\p  
\v 33 —Si lekki na wooɗi fu, ɓiɓɓe muuɗum mbooɗan. Si lekki wooɗaa du, ɓiɓɓe muuɗum mbooɗataa. Sabo lekki fuu, wo ɓiɓɓe mum annditirtee.  
\v 34 Onon ɓiɓɓe bolle! Noy mbaawirton haalude ko wooɗi tawee on bonɓe? Sabo ko heewi e ley ɓernde fu, wo ɗuum hunnduko wurtinta.  
\v 35 Neɗɗo moƴƴo, ko moƴƴi ko resii ley ɓernde muuɗum, ɗuum wurtinta. Neɗɗo bonɗo du, ko boni ko resii ley ɓernde muuɗum, ɗuum wurtinta.  
\v 36 Miɗo wi'a on: nyannde darngal yimɓe kaaltan haalaaji laaliiɗi ɗi kaalnoo fuu.  
\v 37 Sabo e haalaaji maaɗa carirteɗaa wo a ponnditiiɗo maa a jukketeeɗo. 
\s1 No Farisa'en pilorii maande 
\r (Marku 8.11-12, Lukka 11.29-32) 
\p  
\v 38 Caggal ɗuum, jannginooɓe Tawreeta woɓɓe, e Farisa'en mbi'i Iisaa: 
\p —Moodibbo, miɗen njiɗi kollaa min maande holloore Laamɗo nuli ma. 
\p  
\v 39 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Wo jamaanu bonɗo, tuunɗo filotoo holleede maande. Ammaa maande fuu o hollataake si wanaa maande annabi Yuunusa ndeen.  
\v 40 Sabo no Yuunusa waɗiri balɗe tati jemma e nyalooma ley reedu liingu manngu ni, hono noon Ɓii Neɗɗo du waɗirta balɗe tati jemma e nyalooma faa ley leydi.  
\v 41 Nyannde darngal, worɓe Niniwe ummodoto e yimɓe jamaanu o, kiitodoo e muɓɓen, de liɓa ɗum'en. Sabo worɓe Niniwe tuubii nde nannoo waaju Yuunusa ndeen. Haya, ɓurɗo Yuunusa ina ɗo!  
\v 42 Nyannde darngal, kaananke debbo leydi horɗoore oon ummodoto e yimɓe jamaanu o, hiitodoo e muɓɓen, de liɓa ɗum'en. Sabo o ƴuwii hoore leydi, o wari faa o hettindoo haalaaji Suleymaana kebbinaaɗi hakkilantaaku. Haya, ɓurɗo Suleymaana ina ɗo! 
\s1 Haala yeccagol ginnaaru 
\r (Lukka 11.24-26) 
\p  
\v 43 —Si ginnaaru wurtake e neɗɗo fu, ndu yiiltoyto e nokkuuje joorɗe indu filoo ɗo ndu ŋootta, de ndu heɓataa.  
\v 44 Ndeen ndu wi'a: «Mi yeccoto suudu am ndu eggunoomi e muuɗum nduun.» Nde ndu warti fu, ndu tawan suudu nduun wo ɓoldu, fiisaama, moƴƴinaama.  
\v 45 Ndeen ndu yaha, ndu waddowa ginnaaji jeɗɗi ɓurɗi ndu bonde. Ɗi naata, ɗi koɗa ley toon. Nii cakitte neɗɗo oon ɓurdata arande muuɗum bonde. Nii du yimɓe jamaanu bonɗo o laatortoo. 
\s1 Minyiraaɓe Iisaa e inna muuɗum 
\r (Marku 3.31-35, Lukka 8.19-21) 
\p  
\v 46 Nde Iisaa haaldannoo e jamaa oon ndeen, inna muuɗum e minyiraaɓe muuɗum worɓe njottii. Ɓe ndarii yaasin, iɓe njiɗi yi'ude mo.  
\v 47 Goɗɗo wi'i mo: 
\p —Inan inna maa e minyiraaɓe maa ina ndarii yaasin, ina njiɗi yi'ude ma. 
\p  
\v 48 O jaabii neɗɗo oon, o wi'i ɗum: 
\p —Moy woni inna am? Ɓeye ngoni minyiraaɓe am? 
\p  
\v 49 O sappii taalibaaɓe makko ɓeen, o wi'i: 
\p —Inan inna am e minyiraaɓe am.  
\v 50 Sabo wo gaɗoowo muuyɗe Baaba am gonɗo dow kammuuli oon, kam woni minyam gorko naa minyam debbo naa inna am. 
\c 13  
\s1 Banndol haala aawoowo 
\r (Marku 4.1-9, Lukka 8.4-8) 
\p  
\v 1 Ley nyalooma oon, Iisaa na wonnoo ley suudu de yalti, jooɗowii daande maayo.  
\v 2 Jama'aaje keewɗe ngari, piilii mo faa o naati laana ndiyam, o jooɗii ley makka. Yimɓe ɓeen fuu ndarii to daande ndiyam ɗaam.  
\v 3 O banndani ɓe banndi keewɗi. Imo wi'a: 
\p —Aawoowo yalti faa saaka aawdi.  
\v 4 E ley aawugol ngool, aawdi ngondi ndiin saami e laawol, de pooli ngari cuɓi ndi.  
\v 5 Yoga mayri saami e korokaaƴe ɗo leydi heewaa. Ndi fuɗi law sabo leydi ndiin ɗuuɗaa.  
\v 6 Kaa nde naange wulnoo ndeen, ndi ɗayli, ndi yoori sabo ndi waɗaay ɗaɗi.  
\v 7 Yoga mayri saami ɗo kebbe puɗata. Kebbe ɗeen mawni, ɓilli ndi.  
\v 8 Yoga mayri saami e leydi lobbiri. Ndi fuɗi, ndi rimi: yoga ɓeydake kile hemre, yoga capanɗe jeegom, yoga capanɗe tati.  
\v 9 Jom nowru fuu nana! 
\s1 No Iisaa holliri ko waɗi de na banndana yimɓe 
\r (Marku 4.10-12, Lukka 8.9-10) 
\p  
\v 10 Wakkati oon, taalibaaɓe ɓeen ɓattii Iisaa ƴami mo, mbi'i: 
\p —Ɗume waɗi de aɗa haalirana yimɓe banndi? 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Onon, on kokkaama faamude ko suuɗii e kabaaru laamu Laamɗo. De kamɓe kaa, ɓe kokkaaka ɗum.  
\v 12 Sabo neɗɗo fuu jogiiɗo paamal\f + \fr 13:12 \fk Paamal\ft ɗo ina yaada e goonɗinal omtoowal ɓernde joomum faa jaɓa goonga.\f* dow laamu Laamɗo, ɓeydante faa heewa. Ammaa mo walaa paamal oon, fay seeɗa ko jogii ɗuum, teetete.  
\v 13 Ɗum waɗi de miɗo haalirana ɓe banndi, sabo iɓe ndaara, de ɓe nji'ataa, iɓe kettindoo du, de ɓe nanataa, ɓe paamataa. 
\m  
\v 14 Noon ko annabi Esaaya haali ɗuum tabitiri dow maɓɓe nde wi'unoo: 
\q1 «On nanan faa wooɗa, de on paamataa. 
\q2 On ndaaran faa laaɓa, de on nji'ataa. 
\q1  
\v 15 Sabo yimɓe lenyol ngol na njoori ɓerɗe: 
\q1 Ɓe cukkii noppi maɓɓe, 
\q1 ɓe muɓɓii gite maɓɓe, 
\q2 taa gite maɓɓe nji'a, 
\q2 taa noppi maɓɓe nana, 
\q2 taa hakkillooji maɓɓe paama, 
\q1 taa ɓe tuuba, de mi danna ɓe.»\f + \fr 13:15 \ft Esaaya 6.9-10.\f* 
\m  
\v 16 Ammaa onon, barke woodanii on: gite mooɗon ina nji'a, noppi mooɗon du ina nana!  
\v 17 Goonga kaalanammi on: annabaaɓe heewɓe e fonnditiiɓe heewɓe muuyiino yi'ude ko nji'oton ɗuum, de ɓe nji'aay. Ɓe muuyiino nanude ko nanoton ɗuum, de ɓe nanaay. 
\s1 No Iisaa fiirtiri banndol aawoowo 
\r (Marku 4.13-20, Lukka 8.11-15) 
\p  
\v 18 —Ndelle, kettindee maanaa banndol aawoowo ngol.  
\v 19 Neɗɗo fuu nanɗo haala laamu Laamɗo de tawi faamaay ɗum, bonɗo oon waran, itta ko aawaa e ɓernde muuɗum. Kabaaru neɗɗo oon ina nanndi e aawdi caamundi sera laawol ndiin.  
\v 20 Kabaaru aawdi caamundi e korokaaƴe ndiin, ina nanndi e neɗɗo nanoowo konngol ngool de jaɓɓoroo ngol seyo wakkati oon.  
\v 21 Ammaa ngol walaa ɗaɗi e neɗɗo oon. O nanngan ngol wakkati seeɗa tan. Nde ɓillaare naa torra hewti mo saabe konngol ngool fu, o yoppan ngol wakkati gooto.  
\v 22 Kabaaru aawdi caamundi e kebbe ndiin, ina nanndi e neɗɗo nanoowo konngol ngool, de kaɓɓu-ko'u adunaaru e eytugol jawdi ɓilla ngol, ngol laatoo dimarol.  
\v 23 Ammaa kabaaru aawdi caamundi e leydi lobbiri ndiin, ɓeen ngoni nanooɓe konngol ngool de paama ngol. Wakkati oon, ɓe ndiman ɓiɓɓe: yoga hemre, yoga capanɗe jeegom, yoga capanɗe tati. 
\s1 Banndol haala huɗo bonko ley ngesa alkama 
\p  
\v 24 Iisaa haalani ɓe banndol gonngol, wi'i: 
\p —Inan no laamu Laamɗo nanndi: wo hono gorko aawuɗo aawdi lobbiri ley ngesa muuɗum.  
\v 25 Ammaa nde yimɓe fuu ɗaaninoo ndeen, ganyo makko wari, aawi huɗo bonko e ley ngesa makko alkama ngaan, de dilli.  
\v 26 Nde aawdi ndiin fuɗunoo faa rimi fu, huɗo bonko koon du ɓangi.  
\v 27 Maccuɓe ɓeen njehi mbi'owi jom ngesa oon: «Joomii amin, wanaa aawdi lobbiri aawuɗaa e ngesa maa nga naa? Ndelle toy huɗo koon ƴuuri?»  
\v 28 O jaabii ɓe, o wi'i: «Wo ganyo gomma waɗi ɗum.» De maccuɓe ɓeen ƴami mo, mbi'i: «Aɗa yiɗi min njaha min ɗoofowa huɗo koon naa?»  
\v 29 Ammaa o jaabii ɓe, o wi'i: «A'aa. Si oɗon ɗoofa huɗo bonko koon fu, hasii on ɗoofidan e alkama oon du.  
\v 30 Accidee ko e alkama oon faa tayri. Ndeen, mi wi'an taƴooɓe ɓeen ɗoofa ko tafon, ɓe ngaɗa ko kaɓɓe faa ko wulee. Si ɓe ngaɗii ɗum fuu, ɓe taƴa alkama oon. Ndeen ɓe kawrundura ɗum ley beembal am.» 
\s1 Banndol haala gabbel pamarel 
\r (Marku 4.30-32, Lukka 13.18-19) 
\p  
\v 31 Iisaa haalani ɓe banndol gonngol, wi'i: 
\p —Laamu Laamɗo ina nanndi e gabbel lekki mutaari ngel neɗɗo hooƴi, de aawi ley ngesa muuɗum.  
\v 32 Gabbel ngeel ɓuri gabbe fuu famɗude, ammaa si ngel fuɗii fu, ngel ɓuran leɗɗe sardiŋe fuu. Ngel laatoto lekki faa pooli ngara nyiɓa cuuɗi muɓɓen e licce makki. 
\s1 Banndol haala rabilla 
\r (Lukka 13.20-21) 
\p  
\v 33 O banndani ɓe banndol gonngol, o wi'i: 
\p —Laamu Laamɗo ina nanndi e rabilla mo debbo hooƴi, diibunduri e etirɗe conndi tati mawɗe faa ɗum fuu ɗum ƴuufi. 
\p  
\v 34 Ɗum fuu, Iisaa banndanii jama'aaje ɗeen. Walaa fuu ko o haalani yimɓe si wanaa e banndol.  
\v 35 O waɗirii noon faa haala ka annabaajo haalnoo kaan tabita nde wi'unoo: 
\q1 «Mi haaldanan ɓe banndi, 
\q2 mi haalanan ɓe kulle cuuɗaaɗe gilla adunaaru joƴƴinaaka.»\f + \fr 13:35 \ft Jabuura 78.2.\f* 
\s1 No Iisaa fiirtiri banndol huɗo bonko 
\p  
\v 36 Caggal ɗuum, Iisaa yoppi yimɓe ɓeen, naati ley suudu. Taalibaaɓe muuɗum ɓeen ɓattii ɗum, mbi'i ɗum: 
\p —Fiirtan min banndol huɗo ley ngesa ngool. 
\p  
\v 37 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Aawɗo aawdi lobbiri ndiin oon woni Ɓii Neɗɗo.  
\v 38 Ngesa ngaan woni adunaaru ndu. Aawdi lobbiri ndiin wo ɓiɓɓe laamu Laamɗo. Huɗo bonko koon wo ɓiɓɓe bonɗo oon.  
\v 39 Ganyo aawɗo huɗo bonko oon wo Ibiliisa. Tayri ndiin wo timmoode adunaaru, taƴooɓe ɓeen wo maleyka'en.  
\v 40 Hono no huɗo bonko ittirtee faɗɗee e yiite ni, noon timmoode adunaaru laatortoo.  
\v 41 Ɓii Neɗɗo nulan maleyka'en muuɗum, itta luttinooɓe woɓɓe e waɗooɓe ko boni fuu e ley laamu muuɗum.  
\v 42 Ɓe paɗɗa ɗum'en e yiite jahannama. Toon bojji e ŋerƴundurde nyiiƴe ngoni.  
\v 43 Ammaa wakkati oon, fonnditiiɓe ɓeen njalbiran hono naange e ley laamu Baaba muɓɓen. Jom nowru fuu, nana! 
\s1 Banndol haala jawdi cuuɗiindi 
\p  
\v 44 —Laamu Laamɗo ina nanndi e jawdi cuuɗiindi e ley ngesa. Gorko gomma ukkii e mayri, de suuɗi ndi katin. E ley seyo makko, o yehi, o sonnowi ko o joginoo fuu, de o soodi ngesa ngaan. 
\p  
\v 45 Laamu Laamɗo na nanndi katin hono luumotooɗo pilotooɗo kaaƴe dime.  
\v 46 Si joomum yi'ii hayre rimre heewunde coggu, yahan sonna ko jogii fuu de sooda hayre ndeen. 
\s1 Banndol haala liƴƴi 
\p  
\v 47 —Laamu Laamɗo ina wa'i katin hono fiil paɗɗaaɗo e maayo, de nanngi sii liƴƴi fuu.  
\v 48 Nde fiil oon heewunoo fu, filotooɓe liƴƴi ɓeen pooɗiri ɗum to daande ndiyam. Ɓe njooɗii iɓe cennda liƴƴi ɗiin. Liƴƴi lobbi ina ngattee ley kandeeje, bonɗi ɗiin du ina paɗɗee.  
\v 49 Hono noon timmoode adunaaru laatortoo. Maleyka'en ngaran cennda bonɓe e moƴƴuɓe.  
\v 50 Ɓe paɗɗa bonɓe ɓeen e ley yiite jahannama. Toon bojji e ŋerƴundurde nyiiƴe ngoni. 
\s1 Banndol haala kulle kese e kiiɗɗe 
\p  
\v 51 Iisaa ƴami ɓe, wi'i: 
\p —On paamii ɗum fuu naa? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Ayyo, min paamii. 
\p  
\v 52 Caggal ɗuum, o wi'i ɓe: 
\p —Jannginoowo Tawreeta fuu laatiiɗo taalibbo ley laamu Laamɗo, ina nanndi e jom galle jaltinoowo kulle kese e kulle kiiɗɗe e ley resirde muuɗum. 
\s1 No Nasaraatunkooɓe calorii jaɓande Iisaa 
\r (Marku 6.1-6, Lukka 4.16-30) 
\p  
\v 53 Nde Iisaa tilinoo e banndi ɗiin ndeen, dilli ɗoon,  
\v 54 de hooti wuro ngo mawni ngoon. Imo waajoo e suudu maɓɓe waajordu. Ɗum haaynii yimɓe hettindotooɓe ɓeen sanne, keddii ina mbi'a: 
\p —Faa toy o heɓi hakkillo ngo? Noy o heɓiri baawɗe waɗude kaayeefiiji ɗi?  
\v 55 Yalla wanaa kanko woni ɓii cehoowo leɗɗe oon naa? Wanaa Mariyama woni inniiko naa? Yalla o wanaa mawnoo Yaakuuba e Yuusufi e Simon e Yahuuda naa?  
\v 56 Wanaa enen e minyiraaɓe makko rewɓe koddi? Ndelle, toy o heɓi ɗum fuu? 
\p  
\v 57 Ɗum saabanii ɓe salaade mo. Caggal ɗuum, o wi'i ɓe: 
\p —Annabaajo ina teddinee e nokku fuu, si wanaa e ley wuro muuɗum, e ley suudu muuɗum. 
\p  
\v 58 Iisaa waɗaay ɗoon kaayeefiiji keewɗi sabo ɓe ngoonɗinaay ɗum. 
\c 14  
\s1 No Yaayaa maayiri 
\r (Marku 6.14-29, Lukka 3.19-20, 9.7-9) 
\p  
\v 1 Wakkati oon, Hirudus hooreejo leydi Galili oon nani kabaaru Iisaa ina haalee.  
\v 2 O wi'i gollooɓe makko: 
\p —Ɗum wo Yaayaa lootoowo lootagal batisima! Wo kanko iirtii! Ɗum waɗi de imo jogii baawɗe waɗude kaayeefiiji. 
\p  
\v 3 Tawi Hirudus yamiriino Yaayaa nanngee, haɓɓee, uddee ley kasu. O waɗii ɗum saabe debbo bi'eteeɗo Hirudiya, jom suudu mawniiko bi'eteeɗo Filipu.  
\v 4 Sabo Yaayaa ina wi'annoo Hirudus: 
\p —Daganaaki ma teetaa Hirudiya, sabo o dee mawna. 
\p  
\v 5 Hirudus na yiɗunoo warude mo ammaa suusaano yimɓe ɓeen, sabo ɓe fuu iɓe njogorii Yaayaa wo annabaajo. 
\p  
\v 6 Ɗum le, nyannde miccitagol rimeede Hirudus, ɓii Hirudiya debbo wami yeeso noddaaɓe ɓeen. Hirudus weltii sanne,  
\v 7 faa hunii hokkan mo huunde fuu ko o ŋaarii ɗum.  
\v 8 Surbaajo oon jokki haala inna muuɗum, wi'i Hirudus: 
\p —Waddanam ɗo hoore Yaayaa lootoowo lootagal batisima oon e ley le'al! 
\p  
\v 9 Ɗum metti ɓernde Hirudus. Ammaa saabe ko hunii ɗuum e saabe noddaaɓe ɓeen, yamiri surbaajo oon hokkee ko ŋaarii ɗuum.  
\v 10 O nuli goɗɗo yaha taƴowa hoore Yaayaa ley kasu toon.  
\v 11 Hoore ndeen taƴaa tummbaa ley le'al, de hokkaa suka debbo oon. Kam du hokkowi nde inna muuɗum.  
\v 12 Taalibaaɓe Yaayaa ɓeen ngari kooƴi ɓanndu nduun, uwoyi. Caggal ɗuum, ɓe njehi, ɓe kaalanowi Iisaa ko waɗi ɗuum. 
\s1 No Iisaa nyaamniri worɓe ujunaaje njoyo 
\r (Marku 6.30-44, Lukka 9.10-17, Yuhanna 6.1-14) 
\p  
\v 13 Nde Iisaa nannoo kabaaru maayde Yaayaa ndeen, dilli ɗoon, naati laana ndiyam. O fonndii nokku perwuɗo, kanko tan. Nde yimɓe nannoo ɗum fu, njalti e galluuje ɗeen, takkii daande maayo ngoon, njokki mo.  
\v 14 Nde o yaltunoo e laana kaan ndeen, o yi'i jamaa keewɗo. O yurmii ɗum'en sanne, o danni nyawɓe wonɓe ley muɓɓen.  
\v 15 Nde hiirunoo ndeen, taalibaaɓe ɓeen ɓattitii Iisaa, mbi'i ɗum: 
\p —Joonin kaa hiirii. Nokku o du wo ladde. Mbi'aa jamaa oon yaha, naatowa gure faa coodowa ko nyaama toon. 
\p  
\v 16 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Fotaa ko ɓe njaha. Onon e ko'e mooɗon, kokkee ɓe ko ɓe nyaama. 
\p  
\v 17 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Buuruuje joy e liƴƴi ɗiɗi tan min njogii. 
\p  
\v 18 O wi'i ɓe: 
\p —Ngaddanee kam ɗum ga. 
\p  
\v 19 O yamiri yimɓe ɓeen njooɗoo dow huɗo. O hooƴi buuruuje joy ɗeen e liƴƴi ɗiɗi ɗiin, de o tiggitii kammu, o yetti Laamɗo. O taƴi buuru oon, o hokki taalibaaɓe ɓeen kokka jamaa oon.  
\v 20 Ɓe fuu ɓe nyaami faa ɓe kaari. Taalibaaɓe ɓeen kawrunduri kelte keddiiɗe ɗeen, kebbini kandeeje sappo e ɗiɗi.  
\v 21 Nyaamuɓe ɓeen ina ngaɗa hono worɓe ujunaaje njoyo ko waldaa e rewɓe e sukaaɓe. 
\s1 No Iisaa yaari dow ndiyam e koyɗe 
\r (Marku 6.45-52, Yuhanna 6.15-21) 
\p  
\v 22 Wakkati oon ni, o yamiri taalibaaɓe ɓeen naata laana kaan, ardoo peƴƴita maayo ngoon, faa o waynoo jamaa oon.  
\v 23 Caggal o waynake jamaa oon, o ƴeeŋowi dow waamnde faa o waɗa du'aare kanko tan. Naange yanii, tawi kanko tan woni toon.  
\v 24 Ndeen tawi laana kaan woɗɗowake ley ndiyam toon. Bempeƴƴe ina piya ka, sabo ika hawra e henndu.  
\v 25 Nde ɓadinoo weetude ndeen, imo wara to taalibaaɓe ɓeen, imo yaha e koyɗe dow ndiyam ɗaam.  
\v 26 Ammaa nde ɓe nji'unoo mo imo yaha dow ndiyam ɗaam fu, nesiiji maɓɓe taƴi, ɓe mbi'i: 
\p —Wo ɗum mbeelu! 
\p Ɓe mbaaydiri kulol.  
\v 27 Wakkati oon fu, Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Cellinee ɓerɗe mon! Wo miin. Taa kulee! 
\p  
\v 28 Piyeer jaabii mo, wi'i: 
\p —Joomam, si wo aan fu, njamiraa kam mi wara to maa dow ndiyam ɗam. 
\p  
\v 29 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —War! 
\p Piyeer yalti laana kaan, ina yaha dow ndiyam ɗaam, ina fonndii to Iisaa.  
\v 30 Ammaa nde o yi'unoo henndu nduun sattii ndeen, o huli. O fuɗɗi yoolaade. O wulli, o wi'i: 
\p —Joomam, hisinam! 
\p  
\v 31 Wakkati oon fu, Iisaa foorti junngo mum, nanngi mo, wi'i: 
\p —Hey pamɗuɗo goonɗinal. Ko waɗi cikkitirɗaa? 
\p  
\v 32 Caggal ɗuum ɓe ɗiɗo fuu, ɓe naati laana kaan. Wakkati oon, henndu nduun darii.  
\v 33 Ndeen taalibaaɓe wonɓe ley laana kaan ɓeen cujidani mo, mbi'i: 
\p —Tannyoral, aan woni Ɓii Laamɗo! 
\s1 No Iisaa selliniri nyawɓe ley leydi Genesaret 
\r (Marku 6.53-56) 
\p  
\v 34 Ɓe peƴƴiti maayo ngoon, ɓe njottii leydi Genesaret.  
\v 35 Worɓe nokku oon annditi mo, kaalani leydi ndiin fuu garol makko. Yimɓe ɓeen ngaddani mo nyawɓe muɓɓen fuu.  
\v 36 Ɓe nyaagii mo o acca nyawɓe ɓeen meema fay si wo kommbol saaya makko tan. Meemuɗo ngol du fuu daɗii. 
\c 15  
\s1 Haala al'aada maamiraaɓe 
\r (Marku 7.1-13) 
\p  
\v 1 Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta ƴuuri Urusaliima, ngari to Iisaa ƴami ɗum, mbi'i: 
\p  
\v 2 —Ɗume waɗi de taalibaaɓe maa ɓeen ina lutta al'aadaaji maamiraaɓe meeɗen ɗiin? Sabo ɓe lootataa juuɗe maɓɓe fadde maɓɓe e nyaamude.\f + \fr 15:2 \ft Lootugol juuɗe ngool wanaa faa itta tuundi, wo faa joomum fonnditanoo diina.\f* 
\p  
\v 3 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Onon le, ɗume waɗi de oɗon lutta yamiroore Laamɗo ndeen faa njokkon al'aada mooɗon?  
\v 4 Sabo Laamɗo wi'ii: «Teddin bammaa e inna maa.»\f + \fr 15:4 \ft Wurtagol 20.12.\f* O wi'i katin: «Kuɗuɗo bammum naa inna mum, wareede laatoo jukkungo muuɗum.»\f + \fr 15:4 \ft Wurtagol 21.17.\f* 
\v 5 Ammaa onon le, oɗon mbi'a ina heƴa si neɗɗo wi'ii bammum naa inna mum: «Ko kaannoomi wallirde ma ɗuum wo ngeɗu Laamɗo».  
\v 6 Ko mbi'oton noon ɗuum, oɗon kaɗa yimɓe teddinde saaraaɓe muɓɓen katin. Hono noon tosirton konngol Laamɗo, faa njokkon al'aada mooɗon!  
\v 7 Onon munaafiki'en! Annabi Esaaya woofaay fey nde sappinoo on, wi'unoo: 
\q1  
\v 8 «Laamɗo wi'ii: 
\q1 Lenyol ngol ina teddina kam e kunnduɗe muɓɓen, 
\q2 ammaa ɓerɗe muɓɓen ina mboɗɗii kam. 
\q1  
\v 9 Ko ɓe ndewata kam ɗuum walaa nafaa fey. 
\q2 Si goonga, janndeeji ɗi ɓe njannginta ɗiin 
\q2 wo jamirooje yimɓe tan.»\f + \fr 15:9 \ft Esaaya 29.13.\f* 
\s1 Haala ko tuuninta neɗɗo 
\r (Marku 7.14-23) 
\p  
\v 10 Wakkati oon, Iisaa noddi jamaa oon, wi'i ɗum: 
\p —Kettindee, paamee:  
\v 11 wanaa ko naatata e hunnduko neɗɗo ɗuum tuuninta ɗum. Wo ko wurtotoo e hunnduko ɗuum tuuninta ɗum. 
\p  
\v 12 Wakkati oon, taalibaaɓe ɓeen ɓattitii mo, mbi'i mo: 
\p —Yalla aɗa anndi haalaaji maa ɗiin metti Farisa'en ɓeen naa? 
\p  
\v 13 O jaabii, o wi'i: 
\p —Funngo fuu ngo Baaba am gonɗo dow kammu oon aawaay, ɗoofete.  
\v 14 Accee ɓe. Wo ɓe wumɓe ɗowooɓe wumɓe! Si bumɗo ɗowii bumɗo fu, ɓe ɗiɗo fuu ɓe caaman ley luggere. 
\p  
\v 15 Piyeer jaabii, wi'i mo: 
\p —Fiirtan min haala tuundi kaan. 
\p  
\v 16 Iisaa wi'i: 
\p —Onon du, faa joonin ɗum laaɓanaay on naa?  
\v 17 On paamaay ko naati e hunnduko fuu yahan ley reedu, de ɗum yalta yaasin?  
\v 18 Ammaa ko wurtoto e hunnduko ɗuum e ɓernde ƴuurata. Wo ɗuum jaati tuuninta neɗɗo.  
\v 19 Sabo e ɓernde neɗɗo miilooji bonɗi e waɗude war-hoore e jeenu e fijirde e nguyka e seedaade fewre e mbonka fuu ƴuurata.  
\v 20 Ɗum woni ko tuuninta neɗɗo. Ammaa nyaamude tawee lootaay juuɗe muuɗum no al'aada wi'iri ni tuunintaa neɗɗo. 
\s1 No debbo leydi Kanaana goonɗiniri Iisaa 
\r (Marku 7.24-30) 
\p  
\v 21 Caggal ɗuum, Iisaa dilli ɗoon, fonndii seraaji Tirus e Sidon.  
\v 22 Debbo jeyaaɗo Kanaana koɗuɗo e leydi ndiin wari to makko, wulli, wi'i: 
\p —Joomam, taan Daawda, yurmam! Ɓiyam debbo ginnaaru ina woni e muuɗum, ina torra ɗum sanne! 
\p  
\v 23 Ammaa Iisaa jaabaaki mo fay huunde. Taalibaaɓe makko ɓeen ɓattitii mo, mbi'i mo: 
\p —Riiwu mo. O jokku en, imo wulla tan. 
\p  
\v 24 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Mi nulaaka si wanaa e baali suudu Israa'iila majjuɗi ɗiin. 
\p  
\v 25 Ammaa debbo oon wari, sujidi yeeso makko, wi'i: 
\p —Joomam, wallam! 
\p  
\v 26 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Hooƴude nyaamdu sukaaɓe, de faɗɗana dawaaɗi wooɗaa. 
\p  
\v 27 Debbo oon wi'i: 
\p —Goonga, Joomam. De dawaaɗi du na nyaama nyaamdu ndu joom muɓɓen saamdinta nduun. 
\p  
\v 28 Ndeen, Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Hey debbo, goonɗinal maa ngal ina mawni! Wo ɗum laatane hono no njiɗirɗaa noon. 
\p Wakkati oon jaati, ɓiyiiko debbo oon daɗi. 
\s1 No Iisaa selliniri nyawɓe heewɓe 
\p  
\v 29 Iisaa dilli ɗoon, takkii daande maayo Galili. O ƴeeŋi waamnde, o jooɗii toon.  
\v 30 Yimɓe heewɓe ngari to makko, ngaddi bonnguuɓe e wumɓe e woyɓe e muumɓe, kam e nyawɓe woɓɓe heewɓe. Ɓe ɓattini ɗum'en yeeso makko, de o danni ɓe.  
\v 31 Ɗum haaynii yimɓe ɓeen sanne nde nji'unoo muumɓe ina kaala, woyɓe ndaɗi, bonnguuɓe ina njaha e koyɗe muɓɓen, wumɓe ina nji'a. Yimɓe ɓeen ina njetta Laamɗo Israa'iila. 
\s1 No Iisaa nyaamniri worɓe ujunaaje nayo 
\r (Marku 8.1-10) 
\p  
\v 32 Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum ɓeen, wi'i ɗum'en: 
\p —Yimɓe ɓe ina njurminii kam, sabo hannden woni balɗe tati iɓe ngondi e am, de ɓe ngalaa ko ɓe nyaama. Mi yiɗaa yoppude ɓe ndilla tawee ɓe nyaamaay, sabo hasii yolbere liɓowan ɓe dow laawol. 
\p  
\v 33 Taalibaaɓe makko ɓeen mbi'i mo: 
\p —E ley ladde ɗo toy keɓeten ko nyaamnen jamaa hono o? 
\p  
\v 34 O ƴami ɓe, o wi'i: 
\p —Buuruuje foti njogiɗon? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Jeɗɗi, kam e liƴƴoy seeɗa min njogii. 
\p  
\v 35 Caggal ɗuum, o yamiri jamaa oon jooɗoo e leydi.  
\v 36 O hooƴi buuruuje jeɗɗi ɗeen e liƴƴoy kooy. O yetti Laamɗo, o taƴi ɗe, o hokki taalibaaɓe ɓeen kokka ɗum jamaa oon.  
\v 37 Ɓe fuu ɓe nyaami faa ɓe kaari. Taalibaaɓe ɓeen kawrunduri kedde ɗeen. Ɗe keewi kandeeje jeɗɗi.  
\v 38 Nyaamuɓe ɓeen wo worɓe ujunaaje nayo, ko waldaa e rewɓe e sukaaɓe.  
\v 39 Caggal Iisaa waynake yimɓe ɓeen, naati laana, yehi leydi Magadan. 
\c 16  
\s1 No Farisa'en ŋaarorii kollee maande 
\r (Marku 8.11-13, Lukka 12.54-56) 
\p  
\v 1 Farisa'en e Saduki'en ngari to Iisaa faa ndaartindoo ɗum. Ɓe ŋaarii ɗum holla ɓe maande ƴuuroore dow kammu.  
\v 2 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Si naange yanii kammu ina wojji fu, on mbi'an welan.  
\v 3 Fajiri du, si kammu ina wojji ina niɓɓi, on mbi'an ƴuwoonde toɓan. Oɗon mbaawi senndude alhaaliiji kammu, ammaa on mbaawaa senndude maandeeji wakkatiiji ɗiin!  
\v 4 Wo jamaanu bonɗo, tuunɗo filotoo holleede maande. Ammaa maande fuu o hollataake, si wanaa maande annabi Yuunusa ndeen. 
\p Caggal ɗuum, o yoppi ɓe ɗoon, o dilli. 
\s1 Haala rabilla Farisa'en e Saduki'en 
\r (Marku 8.14-21) 
\p  
\v 5 Nde taalibaaɓe ɓeen peƴƴitannoo maayo ngoon ndeen, tawi njeggitii yooɓaade buuru.  
\v 6 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Kakkilee, ndeentee e rabilla Farisa'en e Saduki'en oon. 
\p  
\v 7 Taalibaaɓe ɓeen ina mbi'undura: 
\p —Wo saabe ko en njooɓaaki buuru ɗuum waɗi imo wi'a ni. 
\p  
\v 8 Iisaa faami ko ɓe kaalata ɗuum, wi'i ɓe: 
\p —Ɗume waɗi de oɗon kaalda hakkunde mooɗon haala njooɓaari buuru? Onon famɗuɓe hoolaare!  
\v 9 Yalla faa joonin on paamaay? Yalla on miccitaaki buuruuje joy ɗe peccanmi worɓe ujunaaje njoyo ɗeen, e kandeeje ɗe kebbinɗon kedde ɗeen?  
\v 10 Yalla on miccitaaki katin buuruuje jeɗɗi ɗe peccanmi worɓe ujunaaje nayo ɗeen, e kandeeje ɗe kebbinɗon kedde ɗeen?  
\v 11 Noy waɗi de on paamaay wanaa haala buuru kaalanammi on? Ndeentoɗon e rabilla Farisa'en e Saduki'en oon. 
\p  
\v 12 Ndeen taalibaaɓe ɓeen paami o wi'aay ɓe ndeentoo e ko ƴuufinta buuru ɗuum, ammaa ɓe ndeentoo e ko Farisa'en e Saduki'en njannginta ɗuum. 
\s1 No Piyeer seedorii Iisaa woni Almasiihu 
\r (Marku 8.27-30, Lukka 9.18-21) 
\p  
\v 13 Iisaa yehi leydi Kaysariya Filipu. Toon o ƴami taalibaaɓe makko ɓeen, o wi'i: 
\p —Moy yimɓe mbi'ata Ɓii Neɗɗo oon woni? 
\p  
\v 14 Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Woɓɓe ina mbi'a wo a Yaayaa lootoowo lootagal batisima. Woɓɓe du ina mbi'a wo a annabi Iliyaasa. Woɓɓe katin du ina mbi'a wo a annabi Yeremiya naa gooto e annabaaɓe ɓeen. 
\p  
\v 15 O wi'i ɓe: 
\p —Onon le, moy mbi'oton ngonumi? 
\p  
\v 16 Simon Piyeer jaabii mo, wi'i: 
\p —Wo a Almasiihu, Ɓii Laamɗo buurɗo oon. 
\p  
\v 17 Ndeen Iisaa wi'i mo: 
\p —Barke woodanii maa, aan Simon ɓii Yuunusa. Sabo wanaa ɓii-Aadama anndini ma ɗum, wo Baaba am gonɗo dow kammuuli oon anndini ma ɗum.  
\v 18 Miin du, miɗo wi'e Piyeer (ɗum na fiirta «Hayre»). Dow hayre ndeen nyiɓammi kawrital am goonɗinɓe ngaal. Fay maayde e semmbe laakara fuu walaa ko waawi e maggal.  
\v 19 Mi hokkete cokitirɗe laamu Laamɗo: huunde fuu ko kaɗuɗaa dow leydi, haɗete dow kammu. Huunde fuu ko njaɓuɗaa dow leydi, jaɓete dow kammu. 
\p  
\v 20 Ndeen, Iisaa sappani taalibaaɓe muuɗum ɓeen taa kaalana fay gooto yalla kam woni Almasiihu. 
\s1 No Iisaa sapporii maayde muuɗum e iirtagol muuɗum 
\r (Marku 8.31-33, Lukka 9.22) 
\p  
\v 21 Gilla wakkati oon, Iisaa fuɗɗi anndinde taalibaaɓe muuɗum ɓeen ina tilsani ɗum yaha Urusaliima. Toon mawɓe yimɓe e hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta torran ɗum sanne, de ngaɗa waree. De nyannde tataɓerde ndeen o iirtoto.  
\v 22 Ndeen Piyeer toowtini mo de fuɗɗi felude mo e haalaaji makko ɗiin, wi'i: 
\p —Wo Laamɗo reene Joomam! Ɗum hewtataako ma! 
\p  
\v 23 De Iisaa kaa yeeƴii, wi'i Piyeer: 
\p —Woɗɗam aan Seyɗaani! Aɗa fergina kam e laawol am, sabo miilooji maa ɗiin ƴuuraay to Laamɗo, wo to yimɓe ɗi ƴuuri! 
\s1 No Iisaa jokkirtee 
\r (Marku 8.34-9.1, Lukka 9.23-27) 
\p  
\v 24 Caggal ɗuum, o wi'i taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p —Muuyɗo jokkude kam fuu, sela ndaarude hoore muuɗum, hooƴa leggal muuɗum palaangal, jokka kam.\f + \fr 16:24 \ft Ndaaree Matta 10.38.\f* 
\v 25 Sabo muuyɗo dannude yonki muuɗum fu, mursan ki. Ammaa mursuɗo ki saabe am fu, heɓtan ki.  
\v 26 Ɗume heɓude adunaaru ndu fuu nafata neɗɗo, si mursii yonki muuɗum? Yalla ina woodi ko neɗɗo waawi hokkitirde faa danna yonki muuɗum naa?  
\v 27 Sabo Ɓii Neɗɗo oon wardan e maleyka'en muuɗum e ley teddeengal Baaba muuɗum. Wakkati oon, o barjoto mono fuu ko fotata e golle muuɗum.  
\v 28 Goonga kaalanammi on: yoga e wonɓe ɗo maayataa tawee nji'aay Ɓii Neɗɗo ina warda e laamu muuɗum. 
\c 17  
\s1 No alhaali Iisaa waylitorii 
\r (Marku 9.2-13, Lukka 9.28-36) 
\p  
\v 1 Balɗe jeegom caggal ɗuum, Iisaa yaadi e Piyeer e sakiraaɓe ɗiɗo Yaakuuba e Yuhanna, o toowtidi e muɓɓen dow waamnde toownde.  
\v 2 Ɗoon alhaali makko waylitii yeeso maɓɓe. Yeeso makko ina jalba hono naange, kaddule makko du ndawni far hono annoora.  
\v 3 Inan, Muusaa e Iliyaasa ɓangani ɓe, ina kaalda e makko.  
\v 4 Piyeer wi'i Iisaa: 
\p —Joomam, gonal amin ɗo ina wooɗi. Si aɗa yiɗi fu, mi darnan hukumuuji tati: aan gooto, Muusaa gooto, Iliyaasa du gooto. 
\p  
\v 5 O tilaaki e haalude, faa ruulde jalboore suddi ɓe. Daande ƴuuri ley ruulde ndeen, wi'i: 
\p —O woni Ɓiyam mo korsinmi, mo ceyortoomi. Kettindanee mo! 
\p  
\v 6 Nde taalibaaɓe ɓeen nannoo daande ndeen fu, kippi geese muɓɓen e leydi. Ɓe kuli sanne.  
\v 7 Iisaa ɓattitii, meemi ɓe, wi'i: 
\p —Ummee, taa kulee. 
\p  
\v 8 Wakkati oon, ɓe ɓanti gite maɓɓe, de ɓe nji'aay fay gooto si wanaa Iisaa tan. 
\p  
\v 9 E ley ko ɓe njippotoo waamnde ndeen ɗuum, Iisaa sappani ɓe, wi'i: 
\p —Taa kaalanee fay gooto ko nji'uɗon ɗuum faa wakkati nde Ɓii Neɗɗo ummitii e hakkunde maayɓe. 
\p  
\v 10 Caggal ɗuum, taalibaaɓe ɓeen ƴami mo, mbi'i: 
\p —Ɗume waɗi de jannginooɓe Tawreeta ina mbi'a tilay annabi Iliyaasa artoo Almasiihu warude? 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Goonga, Iliyaasa artoto warude, moƴƴintinoo huunde fuu.  
\v 12 Ammaa miɗo wi'a on: Iliyaasa warii faa faltake, de ɓe annditaay ɗum, ɓe ngollii ɗum ko ɓe muuyi fuu. Hono noon ɓe torrirta Ɓii Neɗɗo oon du. 
\p  
\v 13 Ndeen taalibaaɓe ɓeen paami wo haala Yaayaa lootoowo lootagal batisima o haalanta ɗum'en. 
\s1 No Iisaa selliniri suka gonduɗo e ginnaaru 
\r (Marku 9.14-29, Lukka 9.37-43) 
\p  
\v 14 Nde ɓe ngartunoo to jamaa oon ndeen, gorko gomma ɓattitii mo, hofii yeeso makko,  
\v 15 wi'i: 
\p —Joomam, yurma ɓiyam gorko! O dabidabiyaajo, imo tampi sanne. Wakkatiiji keewɗi imo saama e yiite naa e ndiyam.  
\v 16 Mi yaarii mo to taalibaaɓe maaɗa de ɓe kunngii dannude mo. 
\p  
\v 17 Iisaa ɓattitii, wi'i: 
\p —Hey yimɓe jamaanu bonɗo mo walaa goonɗinal! Faa ndey ngondammi e mooɗon? Faa ndey keddotoomi munyande on? Ngaddanee kam suka o ɗo! 
\p  
\v 18 O sappani ginnaaru nduun e semmbe. Ndu yalti suka oon. Wakkati oon ni, suka oon daɗi. 
\p  
\v 19 Caggal ɗuum, taalibaaɓe ɓeen toowtidi e makko, ƴami mo, mbi'i: 
\p —Ɗume waɗi de min kunngii riiwude ginnaaru nduun? 
\p  
\v 20 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Saabe oɗon pamɗi goonɗinal waɗi ɗum. Goonga kaalanammi on: si goonɗinal mooɗon fotii fay no gabbel lekki mutaari ni, si on mbi'ii waamnde nde: «Ƴuw ɗo, njahaa to», nde ƴuwan. Fay huunde on kunngataako waɗude. [  
\v 21 \f + \fr 17:21 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 21: \fq Ammaa iri ginnaaru nduun riiwirtaake si wanaa du'aare e suumayeere. \f*] 
\s1 No Iisaa sapporii katin maayde muuɗum e iirtagol muuɗum 
\r (Marku 9.30-32, Lukka 9.43-45) 
\p  
\v 22 Caggal ɗuum, Iisaa e taalibaaɓe muuɗum kawri katin ley leydi Galili. Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Ɓii Neɗɗo wattete e juuɗe yimɓe.  
\v 23 Ɓe mbaran ɗum, de nyannde tataɓerde ndeen iirtoto. 
\p Haala kaan metti taalibaaɓe ɓeen sanne. 
\s1 Haala yoɓugol lampo suudu dewal mawndu 
\p  
\v 24 Nde Iisaa e taalibaaɓe mum njottinoo Kafarnahum ndeen, nanngooɓe lampo suudu dewal mawndu ɓeen ɓattii Piyeer, mbi'i ɗum: 
\p —Yalla moodibbo mooɗon oon yoɓataa lampo suudu dewal mawndu naa? 
\p  
\v 25 Piyeer jaabii, wi'i: 
\p —Imo yoɓa. 
\p Ko Piyeer naati suudu nduun ɗuum, fadde muuɗum heɓude haala, Iisaa wi'i: 
\p —Simon, ɗume miiliɗaa? Kaanankooɓe adunaaru ɓeen, moy ɓe ndoonyata? Moy ɓe njomnotoo lampo? Ɓiɓɓe laamu naa weerɓe? 
\p  
\v 26 Piyeer jaabii, wi'i: 
\p —Wo weerɓe. 
\p Iisaa wi'i mo: 
\p —Ndelle, ɓiɓɓe laamu ɓeen wo rimɓe, njoɓataa.  
\v 27 Ammaa, en njiɗaa mettinde ɓerɗe yimɓe ɓeen. Yahu to maayo toon, paɗɗaa jammbuure maa e ley ndiyam ɗaam. Liingu ngu artiɗaa nanngude fu, njaltinaa ɗum. Si a omtii hunnduko mum, a tawan toon mbuuɗu cardi kiɓɓinoowu lampo meeɗen. Ittaa ɗum, njoɓanowaa en, enen ɗiɗo. 
\c 18  
\s1 Haala ɓurɗo teddude ley laamu Laamɗo 
\r (Marku 9. 33-37, Lukka 9.46-48) 
\p  
\v 1 Wakkati oon, taalibaaɓe ɓeen ɓattitii Iisaa, ƴami ɗum, mbi'i: 
\p —Moy ɓuri teddude ley laamu Laamɗo? 
\p  
\v 2 Iisaa noddi cukalel, darni ngel yeeso maɓɓe,  
\v 3 wi'i: 
\p — Goonga kaalanammi on: sini on mbaylitaaki faa nanndon e cukaloy, on naatataa ley laamu Laamɗo.  
\v 4 Leeƴinɗo hoorem faa nanndi e cukalel ngel, kam woni ɓurɗo teddude ley laamu Laamɗo.  
\v 5 Neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo cukalel gootel hono ngel e innde am, wo miin jaɓɓii. 
\s1 Haala ko luttinta yimɓe 
\r (Marku 9.42-48, Lukka 17.1-2) 
\p  
\v 6 —Neɗɗo fuu luttinɗo gootel e cukaloy goonɗinkoy kam koy, ko ɓuri moƴƴande joomum hayre teddunde haɓɓee e daande mum, yoolee ley to ɓuri luggude e maayo manngo. 
\p  
\v 7 Bone woodanii adunaaru ndu saabe kulle luttinooje yimɓe ɗeen! Tilay kulle ɗeen ngaɗa, ammaa bone woodanii laatiiɗo sabaabu majje!  
\v 8 Si tawii junngo maa naa koyngal maa luttinte, taƴaa ɗum, paɗɗaa. Naatidaa e junngo wooto naa koyngal gootal ley nguurndam nduumiiɗam ɓuri moƴƴande ma diina faɗɗeede e yiite duumiinge tawee a kiɓɓuɗo.  
\v 9 Si tawii yitere maa luttinte, ittu nde, paɗɗaa. Sabo naataa nguurndam nduumiiɗam a ɗokko, ɓuri moƴƴande ma diina paɗɗeɗaa e yiite jahannama a kiɓɓuɗo. 
\s1 Banndol haala mbaalu lallungu 
\r (Lukka 15.3-7) 
\p  
\v 10 —Ndeentee e yawude fay gootel e cukaloy koy. Sabo miɗo wi'a on: maleyka'en makkoy wonɓe dow kammuuli ɓeen, wakkati fuu ina ngoni yeeso Baaba am gonɗo dow kammuuli oon, ina nji'a ɗum. [  
\v 11 \f + \fr 18:11 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 11: \fq Sabo hisinde lalluɓe waddi Ɓii Neɗɗo oon. \f*]  
\v 12 Ɗume miilotoɗon? Si neɗɗo ina jogii baali hemre de ngootu lalli, wanaa yoppan capanɗe jeenay e jeenay ɗiin ley ferro, de filowoo majjungu nguun naa?  
\v 13 Goonga kaalanammi on: si o yiitii ngu, o seyorto ngu faa ɓura capanɗe jeenay e jeenay ɗi lallaay ɗiin.  
\v 14 Hono noon Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli oon du yiɗiraa fay gootel e cukaloy koy majja. 
\s1 Haala yaafundurgol hakkunde sakiraaɓe 
\r (Lukka 17.3) 
\p  
\v 15 —Si sakiike maa toonyake ma, njahaa to muuɗum kollitaa ɗum toonya muuɗum oon tawee onon ɗiɗo tan. Si o jaɓanii ma, a hewtii sakiike maa.  
\v 16 Ammaa si o jaɓaay, njaadaa e neɗɗo gooto naa yimɓe ɗiɗo, hono no Binndi ɗiin mbiiri: «haala fuu daroo dow seedaaku yimɓe ɗiɗo naa tato.»  
\v 17 Si o jaɓanaay ma, kaalanaa ɗum kawrital goonɗinɓe ngaal. Si o salake jaɓande kawrital goonɗinɓe ngaal, njogoroɗaa mo keefeero naa nanngoowo lampo.  
\v 18 Goonga kaalanammi on: huunde fuu ko kaɗuɗon dow leydi, haɗete dow kammu. Huunde fuu ko njaɓuɗon dow leydi, jaɓete dow kammu.  
\v 19 Miɗo haalana on katin: si ɗiɗo mooɗon ndewrii ley adunaaru ga dow ko ŋaarotoo Laamɗo fuu, Baaba am gonɗo dow kammuuli waɗanan on ko ŋaariɗon ɗuum.  
\v 20 Sabo nde ɗiɗo naa tato kawriti e innde am fuu, miin du, miɗo woni hakkunde muɓɓen ɗoon. 
\s1 Banndol haala golloowo caliiɗo yaafaade 
\p  
\v 21 Ndeen Piyeer ɓattitii Iisaa, ƴami ɗum: 
\p —Joomam, si banndam toonyake kam fu, kile foti kaanumi yaafaade ɗum? Yalla kile jeɗɗi naa? 
\p  
\v 22 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Mi wi'aay ma kile jeɗɗi tan. Njaafoɗaa ɗum kile capanɗe jeɗɗi faa nde jeɗɗi. 
\p  
\v 23 Iisaa ɓeydi wi'i: 
\p —Inan no laamu Laamɗo nanndi: wo hono kaananke gooto anniyiiɗo ƴamtude gollooɓe muuɗum nyamaande.  
\v 24 Nde o fuɗɗunoo ƴamtude fu, o waddanaa golloowo gooto mo o rewata miliyooji.  
\v 25 Gorko oon walaa ceede ko yoɓa mo. Ɗum le, kaananke oon yamiri o sonnee, kanko e deekiiko e sukaaɓe makko e ko o jogii fuu, faa yoɓa nyamaande ndeen.  
\v 26 Golloowo oon hippii yeeso kaananke oon, nyaagii ɗum, wi'i: «Munyanam, mi yoɓete fuu!»  
\v 27 Kaananke oon yurmii mo, yaafanii mo nyamaande ndeen, yoppi mo o dilli. 
\p  
\v 28 Golloowo oon yalti, hawri e gollidoowo muuɗum joganiiɗo ɗum ceede seeɗa. O nanngi ɗum daande, imo ɗeɗɗa, o wi'i: «Yoɓam ceede am!»  
\v 29 Gollidoowo makko oon hippii e leydi, nyaagii mo, wi'i: «Munyanam, mi yoɓete!»  
\v 30 Ammaa o jaɓaay. O uddowi ɗum e kasu, faa ɗo yoɓi nyamaande ndeen fuu.  
\v 31 Nde gollooɓe heddiiɓe ɓeen nji'unoo ɗum ndeen, mettaa sanne, njehi kaalanowi ɗum kaananke oon.  
\v 32 Ndeen, kaananke oon noddi golloowo oon, wi'i ɗum: «A golloowo bonɗo! Nde nyaaginoɗaa kam ndeen, mi yaafanake ma ko ndewanmaami ɗuum fuu.  
\v 33 Aan du, a haanaano yurmaade jaado maa oon hono no njurmorimaami ni naa?»  
\v 34 Kaananke oon tikki sanne, watti mo e juuɗe jukkotooɓe, faa ɗo o yoɓi nyamaande ndeen faa laaɓi. 
\p Iisaa ɓeydi, wi'i: 
\p  
\v 35 —Hono noon Baaba am gonɗo dow kammu oon waɗata neɗɗo fuu e mooɗon mo yaaforaaki sakiike mum ɓernde laaɓunde. 
\c 19  
\s1 Haala ko Iisaa tindini dow ceergal 
\r (Marku 10.1-12) 
\p  
\v 1 Nde Iisaa tilinoo e waajuuji ɗiin ndeen, dilli Galili yehi leydi Yahuudiya, caggal gooruwol Urdun.  
\v 2 Yimɓe heewɓe njokki mo. O danni toon nyawɓe muɓɓen. 
\p  
\v 3 Farisa'en woɓɓe ngari to makko faa ndaartindoo mo, ƴami mo: 
\p —Yalla ina daganii gorko seerude deekum e sabaabu tawaaɗo fuu naa? 
\p  
\v 4 O jaabii, o wi'i: 
\p —Yalla on njanngaay ko Binndi ɗiin mbi'i? E fuɗɗoode Laamɗo tagii ɓe, waɗii ɓe gorko e debbo.  
\v 5 O wi'i: «Ɗum saabii de gorko yoppan inna mum e bammum, nanngundura e deekum, ɓe ɗiɗo fuu ɓe laatoo neɗɗo gooto.»\f + \fr 19:5 \ft Fuɗɗoode 2.24.\f* 
\v 6 Nii woni ɓe nganaa ɗiɗo katin, ɓe ɓanndu wooturu. Ndelle, taa neɗɗo sennda ko Laamɗo hawrunduri. 
\p  
\v 7 Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i: 
\p —Ndelle ko waɗi de Muusaa yamiri gorko hokka deekum talkuru ceergal si na seera ɗum? 
\p  
\v 8 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Wo saabe on yoorɓe ɓerɗe, ɗuum waɗi de Muusaa hokki on laawol ceeron rewɓe mooɗon. Ammaa ley fuɗɗoode, wanaa noon worrunoo.  
\v 9 Miɗo wi'a on: si neɗɗo seerii deekum de wanaa saabe jeenu, si ɓaŋii debbo goɗɗo fu, jeenii. 
\p  
\v 10 Taalibaaɓe makko ɓeen mbi'i mo: 
\p —Si wo nii hakkunde gorko e deekum worri, tawee neɗɗo ɓaŋaay ɗuum ɓuri wooɗude. 
\p  
\v 11 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Wanaa yimɓe fuu mbaawi jaɓude haala ka, sanaa ɓe Laamɗo hokki baawɗe majjum.  
\v 12 Daliiliiji kaɗooji worɓe ɓaŋude ina ngoodi. Sabo woɓɓe ndimaama wo waatoraaɓe. Woɓɓe wo soortaaɓe. Woɓɓe du, kam'en kaɗi ko'e muɓɓen ɓaŋude faa ngollana laamu Laamɗo. Neɗɗo fuu jardiiɗo tindinoore ndeen, waɗa nde! 
\s1 No Iisaa barkiniri cukaloy 
\r (Marku 10.13-16, Lukka 18.15-17) 
\p  
\v 13 Caggal ɗuum, woɓɓe ngaddi cukaloy to Iisaa faa yowa juuɗe muuɗum dow makkoy, de du'anoo koy. Ammaa taalibaaɓe ɓeen ndukani yimɓe ɓeen.  
\v 14 Ndeen Iisaa wi'i: 
\p —Accee cukaloy koy ngara to am. Taa kaɗee koy, sabo wo nannduɓe e makkoy ɓeen njeyi laamu Laamɗo. 
\p  
\v 15 O yowi junngo makko dow makkoy, o barkini koy. Ndeen o dilli ɗoon. 
\s1 Haala jokolle jom jawdi 
\r (Marku 10.17-31, Lukka 18.18-30) 
\p  
\v 16 Gorko gomma ɓattitii Iisaa, ƴami ɗum, wi'i: 
\p —Moodibbo, huunde lobbere ndeye kaanumi waɗude faa mi heɓa nguurndam nduumiiɗam? 
\p  
\v 17 Iisaa wi'i mo: 
\p —Ko waɗi de lamndiɗaa kam dow huunde lobbere? Laamɗo tan woni lobbo! Si aɗa yiɗi naatude e nguurndam, jokku jamirooje. 
\p  
\v 18 Gorko oon ƴami Iisaa, wi'i: 
\p —Jamirooje ɗeye njokkammi? 
\p Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Taa waɗu war-hoore, taa jeenu, taa wujju, taa seeda fewre,  
\v 19 teddin inna maa e bammaa, njiɗiraa gondo maa no njiɗirɗaa hoore maa ni. 
\p  
\v 20 Suka jokolle oon wi'i mo: 
\p —Miɗo haybi ɗum fuu. Ɗume heddii katin? 
\p  
\v 21 Iisaa wi'i mo: 
\p —Si aɗa yiɗi hiɓɓude, yahu sonnoy ko njogiɗaa fuu, kokkaa ceede ɗeen talkaaɓe. Ndeen a heɓan mbarjaari dow kammu. De ngaraa, njokkaa kam. 
\p  
\v 22 Nde suka jokolle oon nannoo haalaaji ɗiin ndeen, dillidi e mettorgal, sabo wo jom jawdi sanne. 
\p  
\v 23 Ndeen, Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen: 
\p —Goonga kaalanammi on: naatugol jom jawdi ley laamu Laamɗo ina tiiɗi!  
\v 24 Miɗo haalana on du: ngeelooba naata wudde battal ɓuri hoyude diina jom jawdi naata laamu Laamɗo. 
\p  
\v 25 Nde taalibaaɓe ɓeen nannoo haala kaan ndeen, ɗum haaynii ɗum'en sanne. Iɓe mbi'a: 
\p —Ndelle, moy woni kisoowo? 
\p  
\v 26 O ndaari ɓe, o wi'i: 
\p —Yimɓe mbaawanaa ɗum, ammaa walaa fuu ko Laamɗo waawanaa. 
\p  
\v 27 Piyeer hooƴi haala, wi'i mo: 
\p —Minen, min njoppii fuu, min njokkii ma. Ɗume min keɓoyta? 
\p  
\v 28 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Goonga kaalanammi on: si Ɓii Neɗɗo oon jooɗake e jooɗorgal laamu muuɗum teddungal ley adunaaru heyru, onon sappo e ɗiɗo jokkuɓe kam ɓee du, on njooɗoto dow jooɗorɗe laamu, caroɗon lenyi Israa'iila sappo e ɗiɗi ɗiin.  
\v 29 Neɗɗo fuu joppuɗo suudu mum, naa sakiraaɓe mum worɓe e rewɓe, naa inna mum, naa bammum, naa sukaaɓe mum, naa gese mum saabe am fu, heɓan ko ɓuri ɗum kile hemre, katin du heɓan nguurndam nduumiiɗam.  
\v 30 Ammaa ardiiɓe heewɓe laatoto gaɗaaɓe. Gaɗaaɓe heewɓe du laatoto ardiiɓe. 
\c 20  
\s1 Banndol haala gollooɓe ley ngesa cabiije 
\p  
\v 1 —Inan no laamu Laamɗo nanndi: wo hono jom ngesa cabiije jaltuɗo gilla fajiri faa hooƴa gollooɓe ngolla ngesa muuɗum cabiije.  
\v 2 O heɓi gollooɓe, o rewri e muɓɓen njobdi nyalooma, mbuuɗu cardi hono no woowri noon. O yaari ɓe ngesa makko.  
\v 3 Wakkati nyawlal naange, o yalti katin. O yi'i woɓɓe ley luumo ɓe ngalaa golle.  
\v 4 O wi'i ɓe: «Njehee onon du ngollowon to ngesa am cabiije toon. Mi yoɓan on ko haani yoɓeede.»  
\v 5 Ɓeen du njehi toon. Jom ngesa oon yalti, waɗi noon katin hakkunde naange e caggal sallifana.  
\v 6 Caggal ɗuum, o yalti katin wakkati laasara. O tawi woɓɓe ina keddii to luumo toon. O wi'i ɗum'en: «Ɗume waɗi de nyalluɗon ɗo on ngollaay fay huunde?»  
\v 7 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: «Fay gooto hooƴaay min golle.» O wi'i ɓe: «Njehee onon du ngollowon to ngesa am cabiije ngaan.»  
\v 8 Nde hiirnoo fu, jom ngesa oon wi'i howruujo mum oon: «Noddu gollooɓe ɓeen de njoɓaa ɗum'en. Artoroɗaa sakitiiɓe waddeede ɓeen, de cakitoroɗaa artiiɓe ɓeen.»  
\v 9 Waddaaɓe laasara ɓeen ngari, mono e muɓɓen fuu hokkaa mbuuɗu cardi.  
\v 10 Artinooɓe ɓeen du ngari, cikki njoɓete ko ɓuri ɗum. Ammaa kam'en du, mono e muɓɓen fuu hokkaa mbuuɗu cardi.  
\v 11 Nde ɓe njoɓanoo ɗum ndeen, iɓe ŋurŋurta jom ngesa oon.  
\v 12 Iɓe mbi'a: «Ɓee ɗo seeɗa tan ngolli, de ɓe ponndaama e amin njobdi. Minen kaa, wo min nyallu, miɗen ngolla ley naange wulnge!»  
\v 13 Jom ngesa oon jaabii gooto maɓɓe, wi'i: «Neɗɗo am, mi waɗaay ma fuu ko boni. Wanaa en ndewrii mi hooƴire mbuuɗu cardi nyalooma naa?  
\v 14 Ndelle, jaɓu njobdi maa, njahaa. Mi muuyii hokkude cakitiiɗo oon ko kokkumaami ɗuum.  
\v 15 Wanaa ko weli kam ngaɗammi ceede am naa? Naa a hirii saabe moƴƴere am?» 
\p  
\v 16 Iisaa wi'i: 
\p —Hono nii gaɗaaɓe laatorto ardiiɓe, ardiiɓe du laatoto gaɗaaɓe. 
\s1 No Iisaa sapporii tataɓerde maayde muuɗum e iirtagol muuɗum 
\r (Marku 10.32-34, Lukka 18.31-34) 
\p  
\v 17 Iisaa e taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen ina ƴeeŋa, ina njaha Urusaliima. E laawol ngool, Iisaa toowtini ɓe feere, wi'i: 
\p  
\v 18 —Inani eɗen njaha Urusaliima. Ɗoon Ɓii Neɗɗo wattetee e juuɗe hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta. Ɓe caroo mo sariya maayde.  
\v 19 Ɓe ngatta mo e juuɗe yimɓe ɓe nganaa Alhuudiya'en. Kam'en du njalnoroo mo, piya mo dorri, tonta mo e leggal palaangal faa o maaya. De nyannde tataɓerde ndeen o iirtoto. 
\s1 No Inna Yaakuuba e Yuhanna nyaagorii Iisaa 
\r (Marku 10.35-45) 
\p  
\v 20 Ndeen, inna ɓiɓɓe Jebede ɓattini sukaaɓe muuɗum Iisaa. O sujidi yeeso Iisaa faa o ŋaaroo ɗum huunde.  
\v 21 Iisaa wi'i mo: 
\p —Ɗume njiɗɗaa? 
\p Debbo oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Miɗo yiɗi ngaɗaa faa ɓiɓɓe am worɓe ɗiɗo ɓe njooɗoo ɗakkol maa ley laamu maa, gooto gere nyaamo maa, gooto du gere nano maa. 
\p  
\v 22 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —On anndaa ko ŋaarotoɗon. Yalla oɗon mbaawi yardude horde mettunde nde njardammi ndeen naa? 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Miɗen mbaawi. 
\p  
\v 23 O wi'i ɓe: 
\p —Goonga, on njardan nde. Ammaa jooɗaade gere nyaamo am naa nano am, wanaa miin yamirta ɗum. Jooɗorɗe ɗeen, wo ɓe Baaba am moƴƴinani ɓeen njeyi. 
\p  
\v 24 Nde taalibaaɓe sappo heddiiɓe ɓeen nannoo ɗum ndeen, ɓernani sakiraaɓe ɗiɗo ɓeen.  
\v 25 Ndeen Iisaa noddi ɓe fuu, wi'i ɓe: 
\p —Oɗon anndi laamiiɓe leyɗe adunaaru ina laamorii ɗum'en doole. Mawɓe ɓeen du ina kolla yimɓe ɓeen baawɗe.  
\v 26 Onon kaa, ɗum waɗataa hakkunde mooɗon. Jiɗɗo laataade tedduɗo hakkunde mooɗon fuu, ina haani laataade golloowo mooɗon.  
\v 27 Katin du, jiɗɗo ardaade e mooɗon fuu, ina haani laataade maccuɗo mooɗon.  
\v 28 Noon du, Ɓii Neɗɗo waraay faa gollanee, ammaa warii faa gollana yimɓe, de hokka yonki muuɗum faa laatoo coottitaari ndimɗinoori heewɓe. 
\s1 No Iisaa selliniri wumɓe ɗiɗo 
\r (Marku 10.46-52, Lukka 18.35-43) 
\p  
\v 29 Nde Iisaa e taalibaaɓe muuɗum njaltannoo Yeriko ndeen, jamaa keewɗo jokki ɗum.  
\v 30 Wumɓe ɗiɗo ina njooɗii e sera laawol ngool. Ɓe nani Iisaa ina faltoo, de ɓe puɗɗi ƴeewnaade, iɓe mbi'a: 
\p —Taan Daawda, yurma min! 
\p  
\v 31 Jamaa oon jawani ɓe, wi'i ɓe ndeƴƴinoo. Ammaa ɓe ɓeydi ƴeewnaade iɓe mbi'a: 
\p —Joomii amin, taan Daawda, yurma min! 
\p  
\v 32 Iisaa darii, noddi ɓe, wi'i: 
\p —Ɗume njiɗuɗon mi waɗana on? 
\p  
\v 33 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Joomii amin, min mbumta. 
\p  
\v 34 Iisaa yurmii ɓe, meemi gite maɓɓe. Wakkati oon pay, ɓe mbumti. Ndeen ɓe njokki ɗum. 
\c 21  
\s1 No Iisaa naatiri Urusaliima 
\r (Marku 11.1-11, Lukka 19.28-40, Yuhanna 12.12-19) 
\p  
\v 1 Ko Iisaa e taalibaaɓe muuɗum ɓadii Urusaliima ɗuum, njottii Baytifaaji dow waamnde wi'eteende Jaytun. Iisaa nuli taalibaaɓe ɗiɗo,  
\v 2 wi'i ɓe: 
\p —Njehee naatowee ngalluure wonnde yeeso mooɗon ndeen. Nde njottiɗon fu, on tawan toon araawa e mola muuɗum ina kaɓɓii. Kaɓɓiton ɗi, ngaddanon kam.  
\v 3 Si won ko goɗɗo ƴami on e majjum, njaaboɗon ɗum joomii amin ina haajaa ɗi, de nultiran ɗi law. 
\p  
\v 4 Ɗum waɗi faa ko annabaajo haalnoo ɗuum tabita nde wi'unoo: 
\q1  
\v 5 «Mbi'ee yimɓe ngalluure Siyona: 
\q2 Ndaaree, inan kaananke mooɗon ina wara to mooɗon, 
\q1 ina leeƴinkinii, ina waɗɗii mola, 
\q2 ɓii mbaɗɗeteenga.»\f + \fr 21:5 \ft Jakariyaa 9.9.\f* 
\m  
\v 6 Wakkati oon, taalibaaɓe ɓeen njehi ngaɗowi ko Iisaa yamiri ɗum'en.  
\v 7 Ɓe ngaddi araawa ngaan e mola muuɗum. Ɓe njowi e majji saayaaji maɓɓe, de Iisaa waɗɗii.  
\v 8 Ko ɓuri heewude e jamaa oon weerti saayaaji muɓɓen dow laawol. Woɓɓe kelti licce leɗɗe, mbeerti ɗe dow laawol ngool.  
\v 9 Jama'aaje gonɗe yeeso Iisaa ɗeen e jokkuɗe caggal makko fuu ina ilina, ina mbi'a: 
\p —Jettooje ngoodanii Taan Daawda! Barke woodanii garɗo e dow innde Joomiraaɗo!\f + \fr 21:9 \ft Jabuura 118.25-26.\f* Jettooje ngoodanii Laamɗo faa dow kammuuli! 
\p  
\v 10 Nde o naatunoo Urusaliima fu, ngalluure ndeen fuu iirii, na saaƴa. Iɓe mbi'a: 
\p —Gorko o wo moy? 
\p  
\v 11 Jamaa oon jaabii: 
\p —Wo annabi Iisaa, ƴuuruɗo Nasaraatu ley leydi Galili. 
\s1 No Iisaa riiwri luumotooɓe ley suudu dewal mawndu 
\r (Marku 11.15-19, Lukka 19.45-48, Yuhanna 2.13-22) 
\p  
\v 12 Iisaa naati taliyaare suudu dewal mawndu nduun. Ɗoon o riiwi soodooɓe e soottooɓe wonɓe ley toon fuu. O liɓi taabaaje weccooɓe ceede e jooɗorɗe soottooɓe buugaali.  
\v 13 Ndeen o wi'i ɓe: 
\p —Ley Binndi ɗiin Laamɗo wi'i: «Suudu am inndirte suudu waɗirdu du'aare.» 
\p Iisaa ɓeydi, wi'i: 
\p —Onon kaa, oɗon ngaɗa ndu «suuɗirdu yanooɓe!»\f + \fr 21:13 \ft Esaaya 56.7, Yeremiya 7.11.\f* 
\p  
\v 14 Wumɓe e bonnguuɓe ngari to makko e ley suudu dewal mawndu nduun, de o danni ɗum'en.  
\v 15 Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta ɓeen nji'ii kulle kaayniiɗe ɗe o waɗata. Ɓe nani du sukaaɓe ina ilina e ley suudu dewal mawndu ina mbi'a: 
\p —Jettooje ngoodanii Taan Daawda! 
\p Ɗum fuu ɗum metti ɓe.  
\v 16 Ɓe mbi'i Iisaa: 
\p —A nanii ko cukaloy koy mbi'ata ɗuum naa? 
\p O wi'i ɓe: 
\p —Mi nanii. Yalla abada on janngaay ɗum ɗo: 
\q1 «A waɗii faa kunnduɗe sukaaɓe famarɓe e musinooɓe ina njette»?\f + \fr 21:16 \ft Jabuura 8.3.\f* 
\m  
\v 17 Caggal ɗuum, o seedi e maɓɓe. O yalti ngalluure ndeen, o yehi Baytaniya, o waalowi toon. 
\s1 No Iisaa huɗiri ƴibbi 
\r (Marku 11.12-14, 20-24) 
\p  
\v 18 Gilla fajiri Iisaa ina yeccoo ngalluure toon, tawi ina yolbi.  
\v 19 O haynii ƴibbi e sera laawol, o fanti ki. Ammaa o tawraay ki faa'e si wanaa haako. Wakkati oon, o wi'i ki: 
\p —Taa a rimu abada katin! 
\p Wakkati oon pay, ƴibbi kiin yoori koloŋ.  
\v 20 Nde taalibaaɓe ɓeen nji'unoo ɗum fu, ɗum haaynii ɗum'en. Ɓe ƴami Iisaa, ɓe mbi'i: 
\p —Noy waɗi de ƴibbi ki yoordi wakkati gooto ni? 
\p  
\v 21 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Goonga kaalanammi on: si oɗon ngoonɗini on cikkitiraay fu, on ngaɗan ko ɓuri ko ngaɗumi ƴibbi ki ɗuum. On mbaawan wi'ude fay waamnde nde: «Ɗoofa, saamoy ley maayo», de laatoroo noon.  
\v 22 Si oɗon ngoonɗini, ko ŋaariɗon e ley du'aare fuu on keɓan ɗum. 
\s1 Ƴamol dow toy baawɗe Iisaa ƴuuri 
\r (Marku 11.27-33, Lukka 20.1-8) 
\p  
\v 23 Iisaa naati suudu dewal mawndu nduun. Nde o waajotonoo ndeen, hooreeɓe almaami'en e mawɓe Alhuudiyankooɓe ɓeen ɓattii mo, ƴami, mbi'i: 
\p —Laamu nguye hokki ma baawɗe gollude ko ngollataa ɗum? Moy hokki ma laawol ngollaa ɗum? 
\p  
\v 24 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Miin du, huunde wootere tan ƴamammi on. Si on njaabake kam, mi haalanan on kokkuɗo kam laawol mi golla ko ngollammi ɗuum.  
\v 25 Toy lootagal batisima Yaayaa ngaal ƴuuri? To Laamɗo naa to yimɓe? 
\p Ndeen heddii iɓe ndawrida hakkunde maɓɓe, iɓe mbi'a: 
\p —Si en mbi'ii to Laamɗo fu, o ƴaman en ko waɗi de en ngoonɗinaay Yaayaa?  
\v 26 Ammaa si en mbi'ii to yimɓe, kulen ko jamaa o waɗata en, sabo yimɓe ɓeen fuu ina njogorii Yaayaa wo annabaajo. 
\p  
\v 27 Ɓe njaabii Iisaa, ɓe mbi'i: 
\p —Min anndaa. 
\p Iisaa du jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Haya miin du, mi haalantaa on baawɗe ɗeye ngollirammi ko ngollammi ɗuum. 
\s1 Banndol haala sakiraaɓe ɗiɗo 
\p  
\v 28 Iisaa ɓeydi wi'i: 
\p —Ɗume miilotoɗon e banndol ngol: gorko gomma ina joginoo ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo. O ɓattitii arandeejo oon, o wi'i ɗum: «Ɓinngel am, yahu golloy hannden to ngesa cabiije toon.»  
\v 29 Ɓiɗɗo oon jaabii, wi'i yahataa. Ammaa caggal ɗuum, mimsiti yehi.  
\v 30 Baabiiwo oon ɓattitii ɗiɗaɓo oon, wi'i ɗum ko wi'unoo arandeejo oon ɗuum. Oon kaa jaabii, wi'i: «Wooɗi Baaba», ammaa yahaay.  
\v 31 Moy e maɓɓe waɗi ko bammum muuyi ɗuum? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Arandeejo oon. 
\p Ndeen, Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Goonga kaalanammi on: nanngooɓe lampo e rewɓe woykuruuɓe ɓeen artoyto on naatude e laamu Laamɗo.  
\v 32 Sabo Yaayaa warii to mooɗon, hollii on laawol fonnditaare, de on ngoonɗinaay ɗum. Ammaa nanngooɓe lampo e rewɓe woykuruuɓe ɓeen ngoonɗinii mo. Fay nde njiinoɗon ɗum ndeen, on mimsitaay ngoonɗinɗon ɗum. 
\s1 Banndol haala remooɓe bonɓe 
\r (Marku 12.1-12, Lukka 20.9-19) 
\p  
\v 33 —Kettindee banndol gonngol: neɗɗo gomma darni ngesa cabiije, fiiltini nga hoggo, wasi luggere ɓoosirde cabijam. O nyiɓi suudu toowndu faa o haynoo ko warata e ngesa ngaan. Caggal ɗuum, o halfini nga remooɓe, de o waɗi jahaangal.  
\v 34 Faa ɓoreede cabiije yottii, de o neli gollooɓe makko to remooɓe ɓeen toon, ɓe ngaddanowa mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe cabiije ɗeen.  
\v 35 Ammaa remooɓe ɓeen nanngi gollooɓe makko ɓeen, piyi gooto, mbari gooto, limni gooto kaaƴe.  
\v 36 Jom ngesa oon neli e maɓɓe gollooɓe ɓurɓe arandeeɓe ɓeen heewude. Remooɓe ɓeen ngaɗi ɓe no ngaɗunoo arandeeɓe ɓeen noon.  
\v 37 De sakitii o neli ɓiyiiko gorko to maɓɓe, o wi'i: «Ɓe njaagoto ɓiyam oon.»  
\v 38 Ammaa nde remooɓe ɓeen nji'unoo ɓiyiiko oon ndeen, mbi'unduri hakkunde muɓɓen «O woni donoowo hoggo ngo. Ngaree mbaren mo, keddoroɗen ngesa nga!»  
\v 39 Wakkati oon, ɓe nanngi mo, ɓe paɗɗi mo to gaɗa ngesa toon, ɓe mbari mo.  
\v 40 Joonin le, si jom ngesa cabiije oon warii, noy o waɗata remooɓe ɓeen? 
\p  
\v 41 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —O halkiran bonɓe ɓeen no boniri. O halfinan ngesa ngaan remooɓe woɓɓe hokkooɓe mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe magga wakkati nga ɓoraa. 
\p  
\v 42 Caggal ɗuum, Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Yalla on njanngaay ko winndaa ley Binndi ɗiin ɗuum naa? 
\q1 «Hayre nde nyiɓooɓe ɓeen calii ndeen, 
\q2 wo kayre laatii hoore nyimngo ngoon. 
\q1 Ɗum wo golle Joomiraaɗo, 
\q2 wo ɗum haaynde e jiiɗe meeɗen!»\f + \fr 21:42 \ft Jabuura 118.22-23.\f* 
\m  
\v 43 Saabe ɗum, miɗo wi'a on: laamu Laamɗo ittete e mooɗon, hokkee yimɓe waɗooɓe ko haani e maggu.  
\v 44 Caamuɗo dow hayre ndeen fuu, helan. Mo nde saami dow muuɗum du, ɗiggan. 
\p  
\v 45 Nde hooreeɓe almaami'en e Farisa'en ɓeen nannoo banndi makko ɗiin, paamii wo kabaaru muɓɓen o banndi.  
\v 46 Iɓe piloo no ɓe nanngira mo, ammaa ɓe kulii yimɓe, sabo yimɓe ɓeen ina njogorii mo annabaajo. 
\c 22  
\s1 Banndol haala nyaamdu ɓangal 
\r (Lukka 14.15-24) 
\p  
\v 1 Iisaa banndani ɓe katin, wi'i ɓe: 
\p  
\v 2 —Inan no laamu Laamɗo nanndi: wo hono kaananke ɓaŋnoowo ɓiyum gorko, waɗani ɗum neema ɓangal.  
\v 3 O neli maccuɓe makko noddowa yimɓe ɓangal ngaal, ammaa noddaaɓe ɓeen calii warude.  
\v 4 O neli katin maccuɓe woɓɓe, o wi'i ɗum'en: «Mbi'ee noddaaɓe ɓeen nyaamdu nduun moƴƴinaama faa wooɗi. Mi hirsii ga'i e nyalbi payɗi. Fuu segilaama. Ɓe ngara, ɓe nootoo weltaare ɓangal nde.»  
\v 5 Ammaa noddaaɓe ɓeen kiisaaki mo, naati haajuuji muɓɓen: o yehi ndaaroyde ngesa muuɗum, o du luumooji muuɗum.  
\v 6 Heddiiɓe ɓeen nanngi maccuɓe ɓeen, torri ɓe, mbari ɓe.  
\v 7 Kaananke oon tikki, neli sordaasiiɓe muuɗum mbarowi waruɓe nulaaɓe ɓeen, mbuli wuro muɓɓen.  
\v 8 Caggal ɗuum, o wi'i maccuɓe makko ɓeen: «Nyaamdu ɓangal nduun moƴƴinaama, ammaa noddaaɓe ɓeen kaandaa e nyaamude ndu.  
\v 9 Ɗum le, njehee dow laabi mawɗi ɗiin, noddon neɗɗo fuu mo kawruɗon wara nyaama nyaamdu ɓangal ndu.»  
\v 10 Maccuɓe ɓeen njehi dow laabi ɗiin, noddi yimɓe ɓe kawri toon fuu gilla e bonɓe faa e moƴƴuɓe faa galle jom ɓangal oon heewi yimɓe. 
\p  
\v 11 Nde kaananke oon naatunoo faa ndaara noddaaɓe ɓeen ndeen, o haynii gorko mo ɓornaaki kaddule ɓangal ngaal.  
\v 12 O wi'i ɗum: «Neɗɗo am, noy naatirɗaa ɗo tawi a ɓornaaki kaddule ɓangal?» De oon deƴƴinii.  
\v 13 Ndeen, kaananke oon wi'i gollooɓe ɓeen: «Kaɓɓee juuɗe makko e koyɗe makko, paɗɗon mo e ley nimre yaasin ndeen. Toon bojji e ŋerƴundurde nyiiƴe ngoni.» 
\p  
\v 14 Iisaa heddii na wi'a: 
\p —Noddaaɓe ina keewi ammaa suɓaaɓe ina pamɗi. 
\s1 Haala yoɓugol lampo 
\r (Marku 12.13-17, Lukka 20.20-26) 
\p  
\v 15 Farisa'en njehi ndawridowi no nanngira Iisaa e ley haala muuɗum.  
\v 16 Ɓe neli yoga e taalibaaɓe maɓɓe e jokkuɓe Hirudus to Iisaa. Nulaaɓe ɓeen mbi'i mo: 
\p —Moodibbo, miɗen anndi a goongante: aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga. A hulataa fay gooto, sabo a ɓurdintaa yimɓe.  
\v 17 Ndelle, haalan min ɗume miiliɗaa: yalla ina dagii min kokka kaananke Roma mawɗo oon lampo naa dagaaki? 
\p  
\v 18 Ammaa Iisaa ina anndi anniyaaji maɓɓe bonɗi ɗiin. O wi'i ɓe: 
\p —Onon munaafiki'en! Ɗume waɗi de oɗon tuufina kam?  
\v 19 Kollee kam mbuuɗu njoɓeteengu lampo. 
\p Ɓe ngaddani mo mbuuɗu cardi ngootu.  
\v 20 O ƴami ɓe, o wi'i: 
\p —Natal moy e innde moy woni ɗo? 
\p  
\v 21 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Kaananke Roma. 
\p O wi'i ɓe: 
\p —Ndelle, kokkee kaananke Roma oon ko jeyi, kokkon Laamɗo du ko jeyi. 
\p  
\v 22 Nde ɓe nannoo jaabu oon fu, ɗum haaynii ɓe. Ɓe celi mo, ɓe ndilli. 
\s1 Haala ummital maayɓe 
\r (Marku 12.18-27, Lukka 20.27-40) 
\p  
\v 23 E ley nyalooma oon, woɓɓe ley waalde Saduki'en ngari to Iisaa. Kam'en ngoni yeddooɓe ummital.  
\v 24 Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i: 
\p —Moodibbo, Muusaa wi'i: «Si neɗɗo maayii heɓaay ɓiɗɗo, minyum naa mawnum dewla debbo joppaaɗo oon, faa heɓana ɗum ɓeyngu.»\f + \fr 22:24 \ft Fillitagol Tawreeta 25.5.\f* 
\v 25 Ina woodunoo hakkunde amin sakiraaɓe worɓe njeɗɗo. Arandeejo oon dewli, maayi heɓaay ɓiɗɗo. Minyiiko hooƴi debbo oon.  
\v 26 Kam du maayi heɓaay ɓiɗɗo. Tataɓo oon du jokki, faa ɓe njeɗɗo fuu ɓe maayi.  
\v 27 Caggal maɓɓe ɓe fuu, debbo oon du maayi.  
\v 28 Ndelle nyannde ummital, moy e njeɗɗo ɓeen laatotoo goroo debbo oon? Sabo ɓe fuu ɓe ndewliino mo. 
\p  
\v 29 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —On woofuɓe, sabo on anndaa Binndi ɗiin, on anndaa baawɗe Laamɗo du.  
\v 30 Sabo si maayɓe ummitake, worɓe ɓaŋataa, rewɓe ɓaŋataake. Ɓe laatoto hono maleyka'en wonɓe dow kammu ni.  
\v 31 Wooɗi, e haala ummital maayɓe, yalla on njanngaay ko Laamɗo wi'i on ɗuum naa? O wi'i:  
\v 32 «Miin woni Laamɗo Ibrahiima, Laamɗo Isiyaaka, Laamɗo Yaakuuba.»\f + \fr 22:32 \ft Wurtagol 3.6.\f* Laamɗo wo Laamɗo wuurɓe, wanaa Laamɗo maayɓe.\f + \fr 22:32 \ft Gilla e jamaanu Muusaa tawi Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayii gilla ko ɓooyi. Ko Laamɗo wi'i wo Laamɗo maɓɓe ɗuum, holli iɓe mbuuri.\f* 
\p  
\v 33 Nde jamaa keewɗo oon nannoo waaju makko oon fu, ɗum haaynii ɗum'en sanne. 
\s1 Haala yamiroore ɓurnde fuu manngu 
\r (Marku 12.28-34, Lukka 10.25-28) 
\p  
\v 34 Nde Farisa'en ɓeen nannoo Iisaa deƴƴinirii Saduki'en ɓeen e haala fu, ɓe kawriti.  
\v 35 Gooto maɓɓe jannginoowo Tawreeta na yiɗi tuufinde mo, ƴami mo, wi'i: 
\p  
\v 36 —Moodibbo, ndeye woni yamiroore ɓurnde fuu manngu e ley Tawreeta? 
\p  
\v 37 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Yiɗir Laamɗo Joomiraaɗo maa e ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e hakkillo maa fuu.\f + \fr 22:37 \ft Fillitagol Tawreeta 6.5.\f* 
\v 38 Nde woni yamiroore arandeere, ɓurnde fuu manngu.  
\v 39 Inan yamiroore ɗiɗaɓerde hono mayre: «Njiɗiraa gondo maa no njiɗirɗaa hoore maa ni.»\f + \fr 22:39 \ft Lewinkooɓe 19.18.\f* 
\v 40 Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe ɗeen fuu e jamirooje ɗiɗi ɗeen njowii. 
\s1 Kabaaru Almasiihu e Daawda 
\r (Marku 12.35-37, Lukka 20.41-44) 
\p  
\v 41 Ko Farisa'en ɓeen kawriti toon ɗuum, Iisaa ƴami ɓe, wi'i: 
\p  
\v 42 —Ɗume miiluɗon e Almasiihu oon? Wo o taan moy? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —O taan Daawda. 
\p  
\v 43 O wi'i ɓe: 
\p —Ko Daawda haaliri baawɗe Ruuhu ɗuum, noy noddiri Almasiihu «Joomiraaɗo»? Sabo o wi'ii: 
\q1  
\v 44 «Joomiraaɗo wi'i Joomam: 
\q1 Jooɗa gere nyaamo am, 
\q2 faa mi waɗa njaaɓaa wayɓe ma.»\f + \fr 22:44 \ft Jabuura 110.1.\f* 
\m  
\v 45 Wooɗi, Daawda ina noddira mo «Joomam». Ndelle noy o laatortoo taanum? 
\p  
\v 46 Ɓe fuu ɓe kunngii jaabaade mo faa'e. Caggal nyannde ndeen, fay gooto suusaay ƴamude mo ƴamɗe goɗɗe katin. 
\c 23  
\s1 No Iisaa feliri jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en 
\r (Marku 12.38-39, Lukka 11.39-52, 20.45-46) 
\p  
\v 1 Ndeen, Iisaa haalani jama'aaje ɗeen e taalibaaɓe muuɗum ɓeen, wi'i: 
\p  
\v 2 —Jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en ɓeen kalfinaama njanngina Tawreeta Muusaa.  
\v 3 Saabe ɗuum, oɗon kaani jaɓande ɓe, ngaɗon huunde fuu ko ɓe mbi'i on. Ammaa taa nyemmbiton golle maɓɓe, sabo ɓe ngaɗataa ko ɓe mbaajotoo ɗuum.  
\v 4 Ɓe kaɓɓan doŋle tedduɗe, ɓe mbakkina yimɓe, ammaa ɓe njiɗaa meemirde ɗe fay e hoore honndu faa ɓe mballa ɗum'en.  
\v 5 Huunde fuu ko ɓe ngaɗata, ɓe ngaɗiran ɗum faa ɓe nji'ee. Ɗum waɗi de iɓe kaɓɓa talki mawɗi, iɓe njuutina bukki saayaaji maɓɓe faa ina ndaasoo.  
\v 6 Iɓe njiɗi jooɗorɗe ɓurɗe teddude si ɓe noddaama e nokkuuje nyaamdu tedduɗe. Iɓe njiɗi jooɗorɗe ɓurɗe teddude ley cuuɗi baajorɗi.  
\v 7 Iɓe njiɗi jowteede jowtaali tedduɗi ley luumooji e noddireede «Moodibbo».  
\v 8 Ammaa onon kaa, taa njaɓee noddireede «Moodibbo», sabo Moodibbo gooto tan njogiɗon. Onon, on fuu wo on sakiraaɓe.  
\v 9 Taa mbi'ee fay gooto «Baabiiwo» e adunaaru.\f + \fr 23:9 \fq Taa mbi'ee fay gooto «Baabiiwo» e adunaaru \ft de konngol ngol waraay wi'ude neɗɗo soowa bammum. Ngol haali haala hooreeɓe diina fonnduɓe ko'e muɓɓen e baabiraaku Laamɗo.\f* Sabo Baabiiwo gooto tan njogiɗon, gonɗo dow kammu oon.  
\v 10 Taa njaɓee noddireede «Hooreejo». Sabo Hooreejo gooto tan njogiɗon, oon woni Almasiihu.  
\v 11 Ɓurɗo teddude hakkunde mooɗon laatoo golloowo mooɗon.  
\v 12 Toownuɗo hoore muuɗum fuu, leeƴinte. Leeƴinɗo hoore muuɗum fuu, toownete. 
\p  
\v 13 Bone woodanii on onon jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, munaafiki'en! Oɗon cokana yimɓe dammbugal laamu Laamɗo ngaal. On naatataa, on accataa naatooɓe naata. [  
\v 14 \f + \fr 23:14 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 14: \fq Bone woodanii on, onon jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, munaafiki'en! Oɗon nyaama jawdi rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi, oɗon njuutina du'aawuuji mooɗon faa nanndinkinoɗon e lobbuɓe. Saabe majjum, on keɓan jukkungo ɓurngo fuu bonde. \f*] 
\p  
\v 15 Bone woodanii on, onon jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, munaafiki'en! Oɗon njiiloo e leyɗe, oɗon peƴƴita maayooji faa keɓon tuubuɗo gooto. Si on keɓii ɗum fu, oɗon ngaɗa ɗum ɓii jahannama faa bura on bonde kile ɗiɗi. 
\p  
\v 16 Bone woodanii on, onon wumɓe ɗowooɓe yimɓe! Oɗon mbi'a: «Si neɗɗo hunorake suudu dewal mawndu nduun fu wo ɓolum, ammaa si hunorake kaŋŋe suudu dewal mawndu oon, hunayeere mum nanngan ɗum.»  
\v 17 Majjuɓe, wumɓe! Ɗume ɓuri teddude: kaŋŋe oon naa suudu laaɓinooru kaŋŋe oon nduun?  
\v 18 Oɗon mbi'a katin: «Si neɗɗo hunorake hirsirde ndeen fu wo ɓolum, ammaa si hunorake sadaka gonɗo dow mayre oon, hunayeere mum nanngan ɗum.»  
\v 19 Wumɓe! Ɗume ɓuri teddude: sadaka oon naa hirsirde laaɓinoore sadaka oon ndeen?  
\v 20 Ndelle, neɗɗo fuu kunoriiɗo hirsirde ndeen, hunorake nde, kayre e huunde fuu ko yowii e mayre.  
\v 21 Neɗɗo fuu kunoriiɗo suudu dewal mawndu nduun, hunorake ndu, kayru e Laamɗo gonɗo ley mayru oon.  
\v 22 Neɗɗo fuu kunoriiɗo kammu, hunorake jooɗorgal Laamɗo ngaal e Jooɗiiɗo e maggal oon. 
\p  
\v 23 Bone woodanii on, onon jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, munaafiki'en! Oɗon ittana Laamɗo jakka fay naanaa e haakorooji mooɗon goɗɗi, ammaa oɗon njeeboo ko ɓuri fuu teddude e Jamirooje ɗeen. Ɗum woni gollirde dartaare e yurmeende e goonɗinal. Wo kanjum kaannoɗon waɗude tawee on njoppaay ko heddii ɗuum.  
\v 24 Onon wumɓe ɗowooɓe yimɓe! Si mbuubu saamii e njaram mooɗon, on ciiwan itton ɗum, de oɗon moɗa ngeelooba! 
\p  
\v 25 Bone woodanii on, onon jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, munaafiki'en! Oɗon lawƴa caggal kore e caggal kaake, de ley majje ina heewi ko hemraa nguyka e muuyo bonngo.  
\v 26 Farisanke bumɗo! Lawƴu ley kore tafon, ndeen caggal toon du laaɓan. 
\p  
\v 27 Bone woodanii on, onon jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, munaafiki'en! Oɗon nanndi e caabeeje dawninaaɗe, ɗe dow muɓɓen wooɗi, tawee ley muɓɓen ina heewi ƴi'e maayɓe e ko tuuni fuu.  
\v 28 Onon du, wo hono noon nannduɗon: e jiiɗe gite oɗon nanndi e fonnditiiɓe, ammaa ley mooɗon ina wi'i pet naafikaaku e oonyaare. 
\p  
\v 29 Bone woodanii on, onon jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, munaafiki'en! Oɗon moƴƴintinoo caabeeje annabaaɓe, oɗon ŋarɗina caabeeje fonnditiiɓe woɓɓe.  
\v 30 Oɗon mbi'a: «Sini min kawriino e jamaanu maamiraaɓe amin, min ndufidataano e maɓɓe ƴiiƴam annabaaɓe.»  
\v 31 Ndelle, oɗon ceedanoo ko'e mooɗon wo on ɓiɓɓe warannooɓe annabaaɓe ɓeen.  
\v 32 Ndelle, njottinee ko maamiraaɓe mooɗon puɗɗunoo!  
\v 33 Onon bolle, ɓiɓɓe poosoke! Walaa fuu no ndaɗiron halkere jahannama.  
\v 34 Ɗum waɗi de miɗo nulda on annabaaɓe e jom'en hakkillo e jannginooɓe. On mbaran woɓɓe maɓɓe, tonton woɓɓe maɓɓe, piyon woɓɓe maɓɓe dorri e ley cuuɗi mon baajorɗi, ndiiwon ɗum'en hakkunde wuro e wuro.  
\v 35 Njomnitaari ƴiiƴam fonnditiiɓe ndufaaɗam e adunaaru ndu ɗaam fuu yeccoto dow mooɗon, gilla yonki Haabiila ponnditiiɗo oon faa yonki Jakariyaa ɓii Barakiya mo mbarnoɗon hakkunde suudu dewal mawndu e hirsirde oon.  
\v 36 Goonga kaalanammi on: jukkungo majjum fuu saaman dow yimɓe jamaanu o! 
\s1 No Iisaa woyri yimɓe Urusaliima 
\r (Lukka 13.34-35) 
\p  
\v 37 —Kay Urusaliima, Urusaliima! Aɗa wara annabaaɓe, aɗa warda nulaaɓe to maa kaaƴe! Kile keewɗe njiɗumi hawrundurde ɓiɓɓe maa hono no cofal hawrundurta coppi muuɗum ley bippeele mum ni. De on njaɓaay.  
\v 38 Paamon, Laamɗo yoppidii on e suudu mon, wo ndu winnde.  
\v 39 Miɗo wi'a on: gilla joonin, on nji'ataa kam katin si wanaa faa wakkati mo mbi'oyton: «Barke woodanii garɗo e dow innde Joomiraaɗo!» 
\c 24  
\s1 Haala halkere suudu dewal e sifaaji timmoode adunaaru 
\r (Marku 13.1-13, Lukka 21.5-19) 
\p  
\v 1 Nde Iisaa yaltunoo suudu dewal mawndu ina yaha ndeen, taalibaaɓe muuɗum ɓattitii ɗum, kolli ɗum nyimngo ley galle mayru.  
\v 2 O wi'i ɓe: 
\p —On nji'ii kujje ɗe fuu naa? Goonga kaalanammi on: fay hayre wootere heddataako ina yowii dow wonnde. Fuu wurjinte. 
\p  
\v 3 Caggal ɗuum, Iisaa jooɗowii dow waamnde wi'eteende Jaytun. Taalibaaɓe muuɗum ngari to muuɗum kam'en tan, mbi'i ɗum: 
\p —Humpitin min nde ɗum waɗata. Maande ndeye hollata gartol maa, kam e timmoode adunaaru? 
\p  
\v 4 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Ndeentee taa fay gooto wosina on e goonga.  
\v 5 Sabo heewɓe ngardan e innde am, ina mbiitoo: «Miin woni Almasiihu oon.» Ɓe mbosinan yimɓe heewɓe.  
\v 6 On nanan kabaaru bolwole gaɗaaɗe e anniyaaɗe, ammaa taa kulee! Ina tilsi ɗum waɗa, de ɗum wanaa timmoode tafon.  
\v 7 Lenyol habdan e lenyol, laamu habdan e laamu. Rafooji ngaɗan, leydi dimmboto e nokkuuje feere feere.  
\v 8 Ɗum kaa fuu wo hono fuɗɗoode ŋatawere ɓeynoowo ni. 
\p  
\v 9 Ndeen, yimɓe njaaran on careɗon faa torreɗon, mbareɗon. Lenyi ɗiin fuu mbanyan on saabe am.  
\v 10 Wakkati oon, heewɓe pergoto njoppa goonɗinal muɓɓen, ina njambundura, ina mbanyunduri.  
\v 11 Annabaaɓe fewreeɓe heewɓe ɓangan, kiila heewɓe.  
\v 12 Bonandaaji keewan faa njinngu yimɓe heewɓe ɓuytoo.  
\v 13 Ammaa tinnitiiɗo faa yottii timmoode fu, kam hisintee.  
\v 14 Kabaaru Lobbo haala laamu Laamɗo o gooynete e adunaaru ndu fuu, faa lenyi fuu keɓa seedaaku nguun. Ndeen adunaaru timmata. 
\s1 Haala torra mawɗo e gartol Almasiihu 
\r (Marku 13.14-27, Lukka 21.20-28) 
\p  
\v 15 —On nji'an «huunde nyiddiniinde bonnoore»\f + \fr 24:15 \ft Daniyiila 9.27, 11.31, 12.11.\f* nde annabi Daniyiila haalnoo kabaaru muuɗum. Huunde ndeen darnete dow nokkuure seniinde ndeen.\f + \fr 24:15 \ft Ɗo Iisaa haali ko annabi Daniyiila sappinoo: kaananke gooto wattan tooru e ley suudu dewal mawndu Alhuudiyankooɓe. Ko o sappinoo ɗuum waɗii gilla Iisaa rimaaka. Joonin Iisaa wi'i hono majjum wartan katin.\f* (Jannguɗo ɗum fuu, faama maanaa majjum.)  
\v 16 Ndeen, tawaaɓe ley Yahuudiya fuu ndoggira baamle.  
\v 17 Tawaaɗo dow suudu, taa wi'a jippoto hooƴa gineeji ley suudu muuɗum.  
\v 18 Tawaaɗo ngesa, taa yeccoo faa hooƴowa saaya muuɗum.  
\v 19 Kay, debereedu'en e musinteeɓe njaran torra ley balɗe ɗeen!  
\v 20 Ŋaaree Laamɗo taa doggudu mooɗon laatoo wakkati dabbunde naa nyalaande fowteteende.  
\v 21 Sabo ndeen, torra mawɗo waɗan mo hono muuɗum waɗaay gilla fuɗɗoode adunaaru faa joonin, wooɗi du hono muuɗum waɗataa abada katin.  
\v 22 Sini tawiino balɗe ɗeen ndaɓɓinɗinaaka, fay gooto hisataano. Ammaa Laamɗo raɓɓinɗinii ɗe saabe suɓaaɓe muuɗum.  
\v 23 Wakkati oon, si goɗɗo wi'ii on: «Ndaaree! Inan Almasiihu ɗo», naa «Inani mo to», taa ngoonɗinee.  
\v 24 Sabo almasiihu'en fewreeɓe e annabaaɓe fewreeɓe ɓangowan, ngaɗa maandeeji mawɗi e kaayeefiiji faa majjina fay suɓaaɓe ɓeen, si na laatoo.  
\v 25 Paamee wooɗa. Mi haalanii on gilla ɗum waraay.  
\v 26 Si yimɓe mbi'ii on: «Inani mo ley ladde», taa njehee. Naa si ɓe mbi'ii: «Inani mo ley cuuɗi toon», taa ngoonɗinee.  
\v 27 Si goonga, no maƴƴere yaynirta e kammu gilla lettugal faa gorgal ni, hono noon Ɓii Neɗɗo wardata.  
\v 28 To ko saaɗi woni fuu, toon jigaaje kawritata. 
\p  
\v 29 —Wakkati gooto, caggal torra balɗe ɗeen, naange niɓɓan, lewru selan yaynude, koode kammu caaman, kulle gonɗe dow kammu ɗeen ndimmboto.\f + \fr 24:29 \ft Esaaya 13.10, 34.4, Jowiila 2.10.\f* 
\v 30 Wakkati oon, maande Ɓii Neɗɗo oon ɓangan dow kammu, lenyi adunaaru ɗiin fuu mboyan mettorgal. Ɓe nji'an Ɓii Neɗɗo oon, ina wara e duule, ina warda e baawɗe e teddeengal manngal.  
\v 31 Buututal manngal fuufete, de o nula maleyka'en makko lettugal e gorgal, horɗoore e soɓɓiire, kawrundura suɓaaɓe makko ɓeen gilla to adunaaru fuɗɗi faa to haaɗi. 
\s1 Banndol dow ƴibbi 
\r (Marku 13.28-31, Lukka 21.29-33) 
\p  
\v 32 Ekitee ko ƴibbi hollata: si licce makki keyɗitii, haakorooji makki du mbilitii fu, oɗon anndi ndunngu ɓadake.  
\v 33 Noon du, si on nji'ii kulle ɗeen fuu, annditon wakkati oon ɓadake, imo woni e dammbugal galle.  
\v 34 Goonga kaalanammi on: jamaanu o timmataa tawee kulle ɗeen fuu ngaɗaay.  
\v 35 Kammu e leydi timman, de haalaaji am kaa timmataa abada. 
\s1 No fay gooto anndiraa timmoode si wanaa Laamɗo 
\r (Marku 13.32-37, Lukka 17.26-30, 34-36) 
\p  
\v 36 —Ammaa nyalaande ndeen e wakkati oon fay gooto anndaa ɗum, wanaa maleyka'en wonɓe dow kammuuli, wanaa Ɓiɗɗo oon. Walaa annduɗo ɗum si wanaa Baabiiwo oon.  
\v 37 Hono no laatorinoo wakkati Nuuhu, noon du laatortoo si Ɓii Neɗɗo warii.  
\v 38 E ley nyalaaɗe ɗeen fadde ilam tuufaandu ɗaam warude, yimɓe ina nyaama, ina njara, ina ɓaŋa, ina ɓaŋee, faa nyannde Nuuhu naati laana kaan.  
\v 39 Ɓe paamaay faa'e faa ilam tuufaandu ɗaam wari, yooli ɓe fuu. Garol Ɓii Neɗɗo du, hono noon laatortoo.  
\v 40 Wakkati oon, worɓe ɗiɗo tawdete ley ngesa. Gooto muɓɓen hooƴete, gooto du yoppee.  
\v 41 Rewɓe ɗiɗo undooɓe tawete dow unirde. Gooto muɓɓen hooƴete, gooto du yoppee.  
\v 42 Ndelle, kakkilon, sabo on anndaa wakkati mo Joomiraaɗo mon warata.  
\v 43 Paamee ɗum ɗo: si jom galle ina anndunoo wakkati mo gujjo warata ley jemma, waalan hakkilde, yoppataano o naata suudu muuɗum.  
\v 44 Ndelle, onon du cegilee, sabo Ɓii Neɗɗo waran e wakkati mo on miilaaki. 
\s1 Haala golloowo koolniiɗo e golloowo bonɗo 
\r (Lukka 12.41-48) 
\p  
\v 45 —Ndelle, moy woni golloowo koolniiɗo, jom hakkillo? Oon woni mo joomum halfini gollooɓe muuɗum faa hokka ɗum'en nyaamdu muɓɓen e wakkati kaanɗo.  
\v 46 Barke woodanii golloowo mo joomum warti, tawi ina waɗa no yamiraa noon.  
\v 47 Goonga kaalanammi on: joomiiko oon halfinan mo jawdi muuɗum fuu.  
\v 48 Ammaa si golloowo oon wo bonɗo, wi'ii ley ɓernde mum joomum ɓooyan wartaay,  
\v 49 de fuɗɗi ina fiya banndiraaɓe muuɗum gollooɓe, ina nyaamda ina yarda e sulotooɓe,  
\v 50 ndeen kaa, joomiiko wartan nyalooma mo o anndaa e wakkati mo o miilaaki.  
\v 51 Joomiiko oon jukkoto mo jukkungo naawngo, watta mo hakkunde munaafiki'en. Toon bojji e ŋerƴundurde nyiiƴe ngoni. 
\c 25  
\s1 Banndol haala surbaaɓe sappo 
\p  
\v 1 —Inan no laamu Laamɗo nanndi: wo hono surbaaɓe sappo hooƴuɓe fitillaaji muɓɓen de njehi faa njaɓɓowoo ɓaŋuɗo.\f + \fr 25:1 \ft E al'aada Alhuudiyankooɓe ɓaŋuɗo ina yaada e yigiraaɓe jom suudu muuɗum, sabo kam'en ndammbata ɗum.\f* 
\v 2 Njoyo maɓɓe ngalaa hakkillo, njoyo maɓɓe du ina ngoodi hakkillo.  
\v 3 Ɓe ngalaa hakkillo ɓeen kooƴi fitillaaji tawi njooɓaaki nebbam.  
\v 4 Jom'en hakkillo ɓeen kaa njaadi paali nebbam e fitillaaji muɓɓen.  
\v 5 Nde ɓaŋuɗo oon jenngunoo waraay ndeen, ɓe fuu ɓe ŋoŋi, ɓe ɗaanii.  
\v 6 Faa hakkunde jemma, ƴeewnaango nanaa, wi'i: «Inan ɓaŋuɗo oon! Njaltee! Njaɓɓowee mo!»  
\v 7 Ndeen surbaaɓe ɓeen fuu pini, ina moƴƴina fitillaaji muɓɓen.  
\v 8 Surbaaɓe ɓe ngalaa hakkillo ɓeen mbi'i jom'en hakkillo ɓeen: «Njeɗee min nebbam mooɗon ɗaam, sabo inan fitillaaji amin ina nyifa.»  
\v 9 Jom'en hakkillo ɓeen njaabii, mbi'i: «Gasataa, sabo ko min njogii ɗuum heƴataa en, en fuu. Njehee to sonnooɓe, coodowon!»  
\v 10 Ko ɓe njehi faa ɓe coodowa nebbam ɗuum, ɓaŋuɗo oon yottii. Segilinooɓe ɓeen naatidi e makko e ley suudu weltaare nduun, de dammbugal ngaal ommbaa.  
\v 11 Faa ɓooyi seeɗa, surbaaɓe heddiiɓe ɓe cegilaaki ɓeen ngarti, keddii ina nodda, ina mbi'a: «Joomii amin, joomii amin, omtan min!»  
\v 12 Ammaa o jaabii ɓe, o wi'i: «Goonga kaalanammi on: mi anndaa on.» 
\p  
\v 13 Iisaa sakitii wi'i: 
\p —Kakkilon ndelle, sabo on anndaa nyalaande naa wakkati mo Ɓii Neɗɗo wartata oon. 
\s1 Banndol haala gollooɓe tato 
\r (Lukka 19.11-27) 
\p  
\v 14 —Laamu Laamɗo ina nanndi e gorko cegiliiɗo faa dilla, noddi maccuɓe mum, de halfini ɗum'en jawdi mum.  
\v 15 O halfini gooto maɓɓe mutakal kaŋŋe keme joy, goɗɗo keme ɗiɗi, tataɓo oon hemre, mono fuu ko fotata e muuɗum. Caggal ɗuum, o dilli. Wakkati oon ni,  
\v 16 kalfinaaɗo mutakal kaŋŋe keme joy oon yehi luumorii ɗum, heɓi mutakal keme joy goɗɗe.  
\v 17 Jom keme ɗiɗi oon du waɗi noon, tinii kam du mutakal keme ɗiɗi goɗɗe.  
\v 18 Ammaa jom mutakal hemre oon yehi wasowi ngayka, uwi toon ko joomum oon hokkunoo ɗum. 
\p  
\v 19 Faa ɓooyi caggal majjum, joomii ɓe oon warti, noddi ɓe, faa ndaara hiisa ceede ɗeen.  
\v 20 Kalfinaaɗo mutakal kaŋŋe keme joy oon wari, waddi mutakal keme joy goɗɗe, wi'i: «Joomam, a halfinii kam mutakal keme joy. Ndaar, mi tinorake ɗe mutakal keme joy goɗɗe.»  
\v 21 Joomiiko oon wi'i mo: «Gasii. Wo a maccuɗo lobbo, koolniiɗo. Saabe a hoolnake e ko famɗi, mi halfinte ko heewi. War naatu faa ceyodoɗen!»  
\v 22 Kalfinaaɗo mutakal keme ɗiɗi oon wari kam du, wi'i: «Joomam, a halfinii kam mutakal kaŋŋe keme ɗiɗi. Ndaar, mi tinorake ɗe mutakal keme ɗiɗi goɗɗe.»  
\v 23 Joomiiko oon wi'i mo: «Gasii. Wo a maccuɗo lobbo, koolniiɗo. Saabe a hoolnake e ko famɗi, mi halfinte ko heewi. War naatu faa ceyodoɗen!»  
\v 24 Kalfinaaɗo mutakal kaŋŋe hemre oon wari kam du, wi'i: «Joomam, miɗo anndunoo a gorko tiiɗuɗo alhaali: aɗa taƴa ko a aawaay, aɗa hawrundura to a sarkaay aawdi.  
\v 25 Saabe ɗum, kulumi, njahumi iroymi kaŋŋe maa oon. Haya, inan giney maa.»  
\v 26 Joomiiko jaabii mo, wi'i: «Maccuɗo bonɗo, jaayɗo! Aɗa anndunoo miɗo taƴa ko mi aawaay, miɗo hawrundura to mi saakaay aawdi.  
\v 27 Ndelle, aɗa haannoo wattude kaŋŋe am oon to tinooɓe buuɗi, faa danya ko tinoriimi si mi wartii.  
\v 28 Joonin, teetee mo mutakal hemre kaŋŋe oon, kokkon ɗum jom mutakal kaŋŋe keme joy oon.  
\v 29 Sabo jogiiɗo fuu ɓeydante faa heewa. Ammaa mo walaa oon, fay seeɗa ko jogii ɗuum teetete.  
\v 30 Maccuɗo jaayɗo oon kaa, paɗɗee ɗum yaasin e ley nimre ndeen. Toon bojji e ŋerƴundurde nyiiƴe ngoni.» 
\s1 No Ɓii Neɗɗo oon sarortoo yimɓe fuu 
\p  
\v 31 —Nde Ɓii Neɗɗo wardi e teddeengal muuɗum, kam e maleyka'en fuu, jooɗoto e jooɗorgal laamu muuɗum teddungal ngaal.  
\v 32 Yimɓe adunaaru ɓeen fuu kawrundurte yeeso makko, o sennda ɓe hono no duroowo senndirta baali e be'i ni:  
\v 33 o heedina baali ɗiin e junngo makko nyaamo, o heedina be'i ɗiin e junngo makko nano.  
\v 34 Ndeen Kaananke oon wi'ata wonɓe junngo mum nyaamo ɓeen: «Ngaree, onon ɓe Baaba am barkini, njaɓee laamu mo ndesanaɗon gilla e fuɗɗoode adunaaru ndu.  
\v 35 Sabo mi yolbiino, de on nyaamnii kam. Mi ɗomɗiino, de on njarnii kam. Mi laatakeno beero, de on njaɓɓake kam.  
\v 36 Mi holiino, de on koltinii kam. Mi nyawiino, de on cawrii kam. Mi uddanooma ley kasu, de on ndaarowii kam.»  
\v 37 E wakkati oon, fonnditiiɓe ɓeen njaabotoo mo, mbi'a: «Joomiraaɗo, ndey min nji'i aɗa yolbi, de min nyaamni ma naa aɗa ɗomɗi, de min njarni ma?  
\v 38 Ndey min nji'i a beero, de min njaɓɓii ma, naa a kolɗo, de min koltini maa?  
\v 39 Ndey min nji'i a nyawɗo naa a uddaaɗo ley kasu, de min ngari ndaarude ma?»  
\v 40 Kaananke oon jaaboto ɓe wi'a: «Goonga kaalanammi on: ko ngaɗanɗon gooto e ɓurɗo famɗude ley sakiraaɓe am ɓeen fu, wo miin ngaɗanɗon.» 
\p  
\v 41 Caggal ɗuum, o wi'an wonɓe junngo makko nano ɓeen: «Mboɗɗee kam, onon huɗaaɓe Laamɗo! Njehee ley yiite duumiinge nge Laamɗo resani Ibiliisa e maleyka'en muuɗum ngeen!  
\v 42 Sabo mi yolbiino, de on nyaamnaay kam. Mi ɗomɗiino, de on njarnaay kam.  
\v 43 Mi weeriino, de on njippinaay kam. Mi holiino, de on koltinaay kam. Mi nyawiino, mi uddanooma, de on ngaraay ndaarude kam.»  
\v 44 Ndeen, ɓe njaaboto mo kamɓe du, ɓe mbi'a: «Joomiraaɗo, ndey min nji'i aɗa yolbi naa aɗa ɗomɗi naa aɗa weeri naa aɗa holi naa aɗa nyawi naa aɗa ommbaa ley kasu, de min mballaay ma?»  
\v 45 O jaaboto ɓe, o wi'a: «Goonga kaalanammi on: ko on ngaɗanaay gooto e ɓurɓe famɗude ɓee ɗo ɗuum, wo miin woni on ngaɗanaay.»  
\v 46 Ndeen, ɓe njahan ley jukkungo duumiingo, de fonnditiiɓe ɓeen keɓa nguurndam nduumiiɗam. 
\c 26  
\s1 No mawɓe diina ndawriri faa nannga Iisaa 
\r (Marku 14.1-2, Lukka 22.1-2, Yuhanna 11.45-53) 
\p  
\v 1 Nde Iisaa timminnoo waajuuji ɗiin fuu, wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen: 
\p  
\v 2 —Oɗon anndi balɗe ɗiɗi keddanii en e iidi Faltagol\f + \fr 26:2 \fk Iidi Faltagol \ft wo miccinoori nyannde nde Laamɗo wurtini Israa'iila'en Misira. Indi miccina no maleyka faltorii suudu fuu ndu ƴiiƴam mooytaa e dammbugal muuɗum.\f*, de Ɓii Neɗɗo hokkitirte faa tontee e leggal palaangal. 
\p  
\v 3 E wakkati oon, hooreeɓe almaami'en e mawɓe Alhuudiyankooɓe ɓeen kawritowi galle Almaami Mawɗo bi'eteeɗo Kayafas.  
\v 4 Ɓe fuu ɓe ndawridi faa ɓe nanngira Iisaa hiila, ɓe mbara ɗum.  
\v 5 Ammaa ɓe mbi'i: 
\p —Taa ngaɗen ɗum ley iidi ndi de yimɓe muurta. 
\s1 No debbo joordi nebbam uurɗam dow Iisaa 
\r (Marku 14.3-9, Yuhanna 12.1-8) 
\p  
\v 6 Tawi Iisaa ina woni ley Baytaniya to suudu Simon noddirteeɗo ceppinɗo.  
\v 7 Debbo gomma ɓattitii ɗum ina jogii faandu nebbam uurɗam, tiiɗuɗam coggu sanne. O tawi Iisaa ina nyaama, o joori ɗam dow hoore muuɗum.  
\v 8 Nde taalibaaɓe ɓeen nji'unoo ɗum ndeen, mettaa, ina mbi'a: 
\p —Ɗume saabii de nebbam ɗaam bonniraa ni?  
\v 9 Iɗam waawnoo sonneede ceede keewɗe, de ceede ɗeen kokkee talkaaɓe. 
\p  
\v 10 Iisaa faamii ko ɓe kaalata ɗuum, wi'i ɓe: 
\p —Ko waɗi de oɗon torra debbo o? O gollanii kam gollal lobbal.  
\v 11 Si goonga, talkaaɓe ina tawdee e mooɗon wakkati fuu. De miin kaa, mi tawdataake e mooɗon wakkati fuu.  
\v 12 O joorii nebbam uurɗam ɗam dow ɓanndu am faa o segilanoo kam uweede.  
\v 13 Goonga kaalanammi on: ɗo Kabaaru Lobbo waajaa e adunaaru ndu fuu, ko debbo o waɗi ɗuum fillitete, faa o miccitee. 
\s1 No Yahuuda jamborii Iisaa 
\r (Marku 14.10-11, Lukka 22.3-6) 
\p  
\v 14 Ndeen Yahuuda Isikariyotto, gooto e taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen, yehi to hooreeɓe almaami'en,  
\v 15 wi'i ɗum'en: 
\p —Ɗume kokkoton kam si mi waddanii on Iisaa? 
\p Ndeen ɓe njoɓi mo buuɗi cardi capanɗe tati.  
\v 16 Gilla ndeen, Yahuuda ina filoo wakkati faa jamboo Iisaa. 
\s1 No Iisaa waɗiri hiraande iidi Faltagol e taalibaaɓe muuɗum 
\r (Marku 14.12-26, Lukka 22.7-23, Yuhanna 13.21-30, 1 Korintunkooɓe 11.23-25) 
\p  
\v 17 Nyalaande go'aɓerde iidi buuru mo wattaaka rabilla, taalibaaɓe ɓeen ngari, ƴami Iisaa, mbi'i ɗum: 
\p —Toy njiɗɗaa min cegilanowe hiraande iidi Faltagol ndeen? 
\p  
\v 18 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Njehee ngalluure toon, naaton suudu maani, mbi'on ɗum: «Moodibbo wi'i wakkati muuɗum yonii. Wo to suudu maaɗa waɗata iidi Faltagol, kam e taalibaaɓe muuɗum.» 
\p  
\v 19 Taalibaaɓe ɓeen ngaɗi ko Iisaa yamiri ɗum'en, cegilii hiraande ndeen. 
\p  
\v 20 Nde hiirnoo fu, Iisaa jooɗodii e taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen faa ɓe kiirtoo.  
\v 21 Nde ɓe kiirtotonoo ndeen, o wi'i: 
\p —Goonga kaalanammi on: gooto mooɗon jamboto kam. 
\p  
\v 22 Ɓe cunii sanne, heddii iɓe ƴamira mo gooto gooto, mono fuu ina wi'a: 
\p —Joomam, kori wanaa miin? 
\p  
\v 23 O jaabii, o wi'i: 
\p —Cuuwidinɗo e am junngo muuɗum ley le'al ngal, oon jambotoo kam.  
\v 24 Tilay Ɓii Neɗɗo yoppira adunaaru no haaliraa ley Binndi ɗiin ni. Ammaa bone woodanii jambotooɗo Ɓii Neɗɗo oon! Gorko oon, si rimaakano fey ɓuri woodde e muuɗum. 
\p  
\v 25 Yahuuda jamboytooɗo mo oon hooƴi haala, ƴami mo, wi'i: 
\p —Moodibbo, kori wanaa miin? 
\p O jaabii ɗum, o wi'i: 
\p —Aan e hoore maa haali. 
\p  
\v 26 Nde ɓe nyaamannoo ndeen, Iisaa hooƴi buuru, yetti Laamɗo, heltii, hokki taalibaaɓe muuɗum ɓeen, wi'i: 
\p —Njaɓee, nyaamee. Ɗum woni ɓanndu am. 
\p  
\v 27 Caggal ɗuum, o hooƴi horde cabijam, o yetti Laamɗo, o hokki ɓe, o wi'i: 
\p —Njaree, on fuu.  
\v 28 Ɗum woni ƴiiƴam am tabintinoojam amaana Laamɗo. Ɗam rufete saabe heewɓe faa hakkeeji muɓɓen njaafee.  
\v 29 Miɗo haalana on: mi yarataa cabijam ɗam katin si wanaa nyannde nde njardowammi e mooɗon kesam ley laamu Baaba am. 
\p  
\v 30 Caggal ɓe njimii Jabuura,\f + \fr 26:30 \ft Al'aada Alhuudiyankooɓe woni yimude jimi Jabuura 115-118 e hiraande iidi Faltagol.\f* ɓe njalti, ɓe njehi dow waamnde wi'eteende Jaytun. 
\s1 No Iisaa sapporii Piyeer wi'an anndaa ɗum 
\r (Marku 14.27-31, Lukka 22.31-34, Yuhanna 13.36-38) 
\p  
\v 31 Wakkati oon, Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Ley jemma o, on fuu on njoppan kam, sabo ina winndaa: «Mi fiyan duroowo piiɗe maayde, de coggal baali ngaal sankitoo.»\f + \fr 26:31 \ft Jakariyaa 13.7.\f* 
\p Iisaa ɓeydi, wi'i: 
\p  
\v 32 —Ammaa nde iirtinowaami fu, mi artoyto on Galili. 
\p  
\v 33 Ndeen Piyeer hooƴi haala, wi'i mo: 
\p —Fay si ɓe fuu ɓe njoppi ma, miin kaa abada mi yoppataa ma. 
\p  
\v 34 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Goonga kaalanammaami: jemma o pay, fadde ndontoori joggude a wi'an a anndaa kam kile tati. 
\p  
\v 35 Piyeer wi'i mo: 
\p —Fay si tilsi mi maaydan e maaɗa, abada mi wi'ataa mi anndaa ma. 
\p Taalibaaɓe ɓeen fuu mbi'i hono noon. 
\s1 No Iisaa nyaagorii Laamɗo ley Geccemane 
\r (Marku 14.32-42, Lukka 22.39-46) 
\p  
\v 36 Caggal ɗuum, Iisaa yottodii e maɓɓe nokku bi'eteeɗo Geccemane, wi'i ɓe: 
\p —Njooɗee ɗo, faa mi yaha mi waɗowa du'aare. 
\p  
\v 37 O yaadi e Piyeer e ɓiɓɓe Jebede ɗiɗo ɓeen, ɓernde makko fuɗɗi maatude mettorgal e kaaɗeefi.  
\v 38 Wakkati oon, o wi'i ɓe: 
\p —Mettorgal ina mawni e am sanne faa ina nesa warude kam. Keddee ɗo, ndoomidee e am, kakkilen. 
\p  
\v 39 O toowti seeɗa, o hippi yeeso makko e leydi, imo du'oo, imo wi'a: 
\p —Baabiiwo, si tawii ina laatoo, woɗɗinam horde torra nde. Ammaa taa laatoroo no muuyirmi, laatoroo no muuyirɗaa aan. 
\p  
\v 40 O warti, o tawi iɓe ɗaanii. O wi'i Piyeer: 
\p —On ngalaa semmbe faa ndoomidon e am fay haddi wawtu gooto naa?  
\v 41 Kakkilee, ndu'ee, taa on njarribe. Sabo hakkillo ina heewi anniya lobbo, ammaa terɗe ina lokkiɗi. 
\p  
\v 42 O yehi katin, o du'ii, o wi'i: 
\p —Baabiiwo, si tawii horde bone nde waawaa woɗɗineede si wanaa mi yara ɗum fu, muuyɗe maa laatoo. 
\p  
\v 43 O warti, o tawi ɓe ɗaantake, sabo ɗoyngol maɓɓe na teddi sanne.  
\v 44 O yehi katin, o du'ii tataɓerde hono no o du'orinoo ni.  
\v 45 Caggal ɗuum, o warti to taalibaaɓe ɓeen, o wi'i ɗum'en: 
\p —On ɗaani, oɗon ŋootta naa? Ndaaree, wakkati o yottake! Ɓii Neɗɗo wattete e juuɗe luttuɓe.  
\v 46 Ummee njehen! Inan jambotooɗo kam oon ina ɓattitii. 
\s1 No Iisaa nanngiraa 
\r (Marku 14.43-50, Lukka 22.47-53, Yuhanna 18.3-12) 
\p  
\v 47 O tilaaki haalude, faa Yahuuda, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen, yottii ina wondi e yimɓe heewɓe jogiiɓe kaafaaje e cabbi. Wo ɓe nulaaɓe hooreeɓe almaami'en e mawɓe Alhuudiyankooɓe.  
\v 48 Jambotooɗo mo oon hokkiino ɓe filnde, wi'i: 
\p —Mo mucciimi fu, oon woni kanko. Nanngon ɗum. 
\p  
\v 49 Wakkati oon pay, Yahuuda ɓattitii Iisaa, wi'i ɗum: 
\p —Foofoo Moodibbo! 
\p O muccii ɗum.  
\v 50 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Giɗo am, waɗu ko waddi maa ɗuum. 
\p Wakkati oon, ɓe ɓattitii Iisaa, ɓe nanngi ɗum, ɓe tiigii ɗum.  
\v 51 Gooto e wonduɓe e Iisaa ɓeen soorti kaafaahi mum, soppi maccuɗo Almaami Mawɗo, taƴi nowru muuɗum.  
\v 52 Ndeen, Iisaa wi'i mo: 
\p —Soornu kaafaahi maa ki e hulgo muuɗum, sabo kamreteeɗo kaafaahi fuu, kaafaahi halkata ɗum.  
\v 53 Maa du aɗa miila joonin mi waawaa noddude Baaba am nulda kam ko ɓuri konuuji sappo e ɗiɗi maleyka'en naa?  
\v 54 Ammaa si ɗum laatorake noon, noy ko winndaa e ley Binndi ɗiin ɗuum tabitirta? Ɗi mbi'ii sanaa ɗum laatoroo noon. 
\p  
\v 55 E wakkati oon, o wi'i jamaa oon: 
\p —Ko waɗi de ngarduɗon e kaafaaje e cabbi faa nanngon kam hono wo mi gujjo? Nyannde fuu miɗo jooɗinoo ley suudu dewal mawndu nduun, miɗo janngina, de on nanngaay kam.  
\v 56 Ammaa ɗum fuu waɗan faa Binndi annabaaɓe ɗiin tabita. 
\p Ndeen, taalibaaɓe ɓeen fuu njoppi mo, ndoggi. 
\s1 No mawɓe diina carorii Iisaa 
\r (Marku 14.53-65, Lukka 22.54-55, 63-71, Yuhanna 18.13-14, 19-24) 
\p  
\v 57 Nannguɓe Iisaa ɓeen njaari ɗum to Kayafas Almaami Mawɗo oon. Tawi jannginooɓe Tawreeta e mawɓe lenyol ɓeen kawritii toon.  
\v 58 Piyeer le, ina jokki mo to toowti seeɗa, faa e taliyaare galle Almaami Mawɗo oon. O naati ley galle oon, o jooɗodii e doomooɓe ɓeen faa o yi'a no ɗum sakitortoo. 
\p  
\v 59 Wooɗi, hooreeɓe almaami'en e jeyaaɓe e waalde Saahiiɓe ndeen fuu ina piloo fewre nde pelda Iisaa faa waree,  
\v 60 de ɓe keɓaay. Fay ko heewɓe ngari seedanaade mo pene ɗuum, sabaabu baawɗo warude mo fuu walaa. Sakitii, worɓe ɗiɗo ngari,  
\v 61 mbi'i: 
\p —Kanko wi'unoo imo waawi liɓude suudu dewal Laamɗo, de o nyiɓtoo ndu ley balɗe tati. 
\p  
\v 62 Almaami Mawɗo oon ummii, wi'i Iisaa: 
\p Walaa ko njaabotoɗaa naa? Ko yimɓe ɓe ceedante ɗuum wo ɗume? 
\p  
\v 63 Ɗum fuu imo deƴƴinii. Almaami Mawɗo oon wi'i mo: 
\p —Miɗo yamire e innde Laamɗo buurɗo, kaalanaa min si tawii aan woni Almasiihu, Ɓii Laamɗo oon. 
\p  
\v 64 O jaabii ɗum, o wi'i: 
\p —Aan e hoore maa haali. Katin, miɗo wi'a on: gilla joonin, on nji'an Ɓii Neɗɗo ina jooɗii gere nyaamo Jom baawɗe oon. O warowan dow duule kammu. 
\p  
\v 65 Haalaaji makko ɗiin metti Almaami Mawɗo oon faa seeki kaddule muuɗum, wi'i: 
\p —O mbonkake Laamɗo! Walaa fuu ko kaajaraɗen seedeeɓe katin! On narrii noppi mooɗon ko o mbonkii Laamɗo ɗuum.  
\v 66 Ɗume miiliɗon? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Imo haani wareede. 
\p  
\v 67 Caggal ɗuum, ɓe tutti e yeeso makko, ɓe culkii mo. Woɓɓe maɓɓe ina peenya mo,  
\v 68 ina mbi'a: 
\p —Hey Almasiihu! Si a annabaajo, haalan min moy fiyi ma! 
\s1 No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa 
\r (Marku 14.66-72, Lukka 22.56-62, Yuhanna 18.15-18, 25-27) 
\p  
\v 69 Tawi Piyeer ina jooɗii yaasin suudu nduun ley taliyaare galle oon. Gooto e horɓe wonɓe ɗoon ɓattitii mo, wi'i: 
\p —Aan, aɗa wondunoo e Iisaa Galilinkeejo oon. 
\p  
\v 70 O yeddi ɗum hakkunde yimɓe fuu, o wi'i: 
\p —Mi faamaay ko kaalataa ɗuum. 
\p  
\v 71 Caggal ɗuum, o fonndii to dammbugal galle toon. Korɗo goɗɗo yi'i mo, wi'i wonɓe ɗoon ɓeen: 
\p —Gorko o ina wondunoo e Iisaa Nasaraatuujo oon. 
\p  
\v 72 Piyeer yeddi katin, wi'i: 
\p —Mi hunake, mi anndaa gorko o. 
\p  
\v 73 Faa ɓooyti seeɗa, dariiɓe ɗoon ɓeen ɓattii Piyeer, mbi'i ɗum: 
\p —Tannyoral, aan du wo a gooto maɓɓe, sabo ɗemngal maa ngal hollii to ƴuuruɗaa. 
\p  
\v 74 E ley ɗuum, Piyeer fuɗɗi hunaade e huttaade, ina wi'a: 
\p —Mi anndaa gorko o! 
\p Wakkati oon pay, ndontoori joggi.  
\v 75 De Piyeer miccitii ko Iisaa wi'unoo ɗuum: «Fadde ndontoori joggude, a wi'an a anndaa kam kile tati.» O wurtii yaasin, imo woya bojji cattuɗi. 
\c 27  
\s1 No Iisaa yaariraa to Pilaatu 
\r (Marku 15.1, Lukka 23.1-2, Yuhanna 18.28-32) 
\p  
\v 1 Gilla fajiri, hooreeɓe almaami'en e mawɓe lenyol ɓeen fuu kawriti, ndarni anniya warude Iisaa.  
\v 2 Ɓe kaɓɓi mo, ɓe njaari mo, ɓe ngatti mo e juuɗe Pilaatu goforneer oon. 
\s1 No Yahuuda maayiri 
\r (Golle Nulaaɓe 1.18-19) 
\p  
\v 3 Nde Yahuuda jambiiɗo Iisaa oon yi'unoo no Iisaa saroraa wo bareteeɗo fu, mimsiti. O wartiri buuɗi cardi capanɗe tati ɗiin to hooreeɓe almaami'en e mawɓe lenyol ɓeen.  
\v 4 O wi'i ɗum'en: 
\p —Mi luttii ko njambiimi mo walaa feloore ɗuum! 
\p Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Ko jomi min? Wo aan ɗum woodani. 
\p  
\v 5 Yahuuda faɗɗi ceede ɗeen ley suudu dewal mawndu nduun, dilli. Ndeen yehi, hooƴi ɓoggol, waritowii.  
\v 6 Hooreeɓe almaami'en ɓeen kooƴi ceede ɗeen, mbi'i: 
\p —Dagaaki ceede ɗe ngattee ley keesu oon, sabo wo ɗum njobdi ƴiiƴam. 
\p  
\v 7 Ɓe ndawridi dow majjum, de ɓe kooƴi ceede ɗeen, ɓe coodi ngesa mahoowo looɗe, ɓe ngaɗi nga caabeeje weerɓe.  
\v 8 Ɗum waɗi de ngesa ngaan ina wi'ee «Ngesa Ƴiiƴam» faa hannden.  
\v 9 Noon haala ka annabi Yeremiya haalnoo kaan tabintiniraa nde wi'unoo: 
\q1 «Ɓe kooƴii buuɗi cardi capanɗe tati, 
\q2 coggu mo yimɓe Israa'iila kiisorii yonki makko, 
\q1  
\v 10 ɓe coodi ɗum ngesa mahoowo looɗe, 
\q2 hono no Joomiraaɗo yamiri kam ni.»\f + \fr 27:10 \ft Jakariyaa 11.12-13, Yeremiya 19.1-13, 32.6-9.\f* 
\s1 No Pilaatu ƴamiri Iisaa 
\r (Marku 15.2-5, Lukka 23.3-5, Yuhanna 18.33-38) 
\p  
\v 11 Iisaa darii yeeso goforneer oon. Oon ƴami mo, wi'i: 
\p —Aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa? 
\p O jaabii, o wi'i: 
\p —Aan e hoore maa haali. 
\p  
\v 12 Ammaa nde hooreeɓe almaami'en e mawɓe lenyol ɓeen pelannoo mo ndeen, o nootaaki fay huunde.  
\v 13 Ndeen Pilaatu wi'i mo: 
\p —A nanataa ko ɓe ceedante ɗuum fuu naa? 
\p  
\v 14 Ammaa o jaabaaki faa'e. Ɗum haaynii goforneer oon sanne. 
\s1 No Iisaa saroraa wo bareteeɗo 
\r (Marku 15.6-15, Lukka 23.13-25, Yuhanna 18.39-19.16) 
\p  
\v 15 Wakkati Iidi Faltagol fuu, goforneer oon ina woowi yoofande yimɓe ɓeen kasuujo gooto mo njiɗi yoofaneede.  
\v 16 Wakkati oon, ina woodi kasuujo jom innde, bi'eteeɗo Iisaa Barabas.  
\v 17 E ley ko jamaa oon hawriti ɗuum, Pilaatu ƴami ɓe, wi'i: 
\p —Moy njiɗuɗon mi yoofana on: Iisaa Barabas naa Iisaa bi'eteeɗo Almasiihu oon? 
\p  
\v 18 Si goonga, Pilaatu faamii wo kiram waɗi de ɓe kokkitiri Iisaa.  
\v 19 Katin du, wakkati o jooɗinoo ley sarordu oon, jom suudu makko neli e makko, wi'i: 
\p —Celaa gorko ponnditiiɗo oon, sabo jemma hankin koyɗi makko tampinii kam sanne. 
\p  
\v 20 Hooreeɓe almaami'en e mawɓe lenyol ɓeen ndunƴi jamaa oon nyaagoo Pilaatu yoofana ɓe Barabas, de wara Iisaa.  
\v 21 Goforneer oon ƴamtindii ɓe: 
\p —Moy e ɗiɗo ɓeen njiɗuɗon mi yoofana on? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Barabas! 
\p  
\v 22 Pilaatu ƴami ɓe, wi'i: 
\p —Ndelle, noy ngaɗammi Iisaa bi'eteeɗo Almasiihu oon? 
\p Ɓe fuu ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Tontu mo e leggal palaangal! 
\p  
\v 23 O ƴami ɓe, o wi'i: 
\p —Ɗume o waɗi ko boni? 
\p De ɓe ɓeydi ƴeewnaade semmbe, iɓe mbi'a: 
\p —Tontu mo e leggal palaangal! 
\p  
\v 24 Ndeen Pilaatu yi'i walaa ko waawi, tawi du muurtere ina ummoo. O hooƴi ndiyam, o looti juuɗe makko yeeso yimɓe ɓeen, o wi'i ɓe: 
\p —Miin kaa, baka am walaa e rufugol ƴiiƴam gorko o. Wo onon ɗum woodani. 
\p  
\v 25 Ɓe fuu ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Ƴiiƴam makko ina yowii dow amin, minen e ɓiɓɓe amin! 
\p  
\v 26 Ndeen, Pilaatu yoofani ɓe Barabas, de yamiri Iisaa fiyee dorri. Caggal ɗuum, o hokkitiri ɗum tontowee e leggal palaangal. 
\s1 No sordaasiiɓe njalnorii Iisaa 
\r (Marku 15.16-20, Yuhanna 19.2-3) 
\p  
\v 27 Sordaasiiɓe goforneer ɓeen njaari Iisaa to galle laamorde ley huɓeere toon. Ɓe ngaddi fedde sordaasiiɓe ɓeen fuu piilii mo.  
\v 28 Ɓe ɓorti mo kaddule makko, ɓe ɓorni mo saaya mboɗeeha.\f + \fr 27:28 \ft Wakkati Iisaa, \fk saaya mboɗeeha \ft wo saaya ka kaananke ɓornotoo.\f* 
\v 29 Caggal ɗuum, ɓe canyi taarde gi'e, ɓe kippi e hoore makko, ɓe ngatti loosol e junngo makko nyaamo. Ndeen ɓe kofii yeeso makko, iɓe njalnoroo mo, iɓe mbi'a: 
\p —Foofoo, kaananke Alhuudiyankooɓe! 
\p  
\v 30 Ɓe tutti dow makko, ɓe kooƴi loosol ngool iɓe piya mo hoore.  
\v 31 Nde ɓe tilinoo jalnoraade mo ndeen, ɓe itti saaya kaan, ɓe ɓorni mo kaddule makko. Ndeen ɓe njaari mo faa ɓe tontowa mo e leggal palaangal. 
\s1 No Iisaa tontiraa dow leggal palaangal 
\r (Marku 15.21-32, Lukka 23.26-43, Yuhanna 19.17-27) 
\p  
\v 32 Nde ɓe njaltannoo ngalluure ndeen fu, ɓe kawri e gorko jeyaaɗo Sireene bi'eteeɗo Simon. Sordaasiiɓe ɓeen ndoolɗi mo o wakkoo leggal Iisaa palaangal ngaal.  
\v 33 Ɓe njottowii nokku bi'eteeɗo Golgata (maanaa majjum woni «Nokku Laalagal Hoore»).  
\v 34 Ɓe kokki Iisaa cabijam njillunduraaɗam e kaankaanngel faa o yara. Nde o meeɗunoo ɗum ndeen, o salii yarude. 
\p  
\v 35 Nde ɓe tontunoo mo e leggal palaangal ndeen, ɓe pecciri kaddule makko cumnal.  
\v 36 Caggal ɗuum, ɓe njooɗii toon iɓe ndooma mo.  
\v 37 Ɓe mbinndi sabaabu ko tonti mo, ɓe takki ɗum ɗo tiimtude hoore makko ɗoon. Binndi dow maggal na mbi'a: \sc O wo Iisaa, Kaananke Alhuudiyankooɓe.\sc* 
\v 38 Tawi du, yanooɓe ɗiɗo tontidaa e makko, gooto gere nyaamo makko, gooto du gere nano makko.  
\v 39 Yimɓe faltotooɓe ɗoon ɓeen ina njenna mo, ina ndimmba ko'e muɓɓen,  
\v 40 ina mbi'a: 
\p —Aan liɓoowo suudu dewal mawndu de nyiɓtoo ndu ley balɗe tati, dannu hoore maa! Si wo a Ɓii Laamɗo, jippa leggal palaangal ngal! 
\p  
\v 41 Hono noon, hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta e mawɓe lenyol ɓeen fuu ina njalnoroo mo, ina mbi'a: 
\p  
\v 42 —O dannii woɓɓe, de o waawaa dannude hoore makko. Wo o kaananke Israa'iila. Jonle, o jippoo leggal palaangal ngal, faa ngoonɗinen mo.  
\v 43 O halfinii hoore makko Laamɗo. Laamɗo hisina mo joonin si na yiɗi mo. Sabo o wi'ii wo o Ɓii Laamɗo. 
\p  
\v 44 Yanooɓe tontaaɓe ɗakkol makko ɓeen du ina mbonkoroo mo noon. 
\s1 Haala maayde Iisaa 
\r (Marku 15.33-41, Lukka 23.44-49, Yuhanna 19.28-30) 
\p  
\v 45 Gilla hakkunde naange, nimre waɗi e leydi fuu faa wakkati yamnde tati kiiral naange.  
\v 46 Wakkati yamnde tati kiiral naange, Iisaa feekii feekaango toowngo, wi'i: 
\p — \tl Eli, Eli, lama sabaktani? \tl* (Ɗum na fiirta «Laamɗo am, Laamɗo am! Ɗume saabii de njoppuɗaa kam?»)  
\v 47 Nde woɓɓe dariiɓe toon ɓeen nannoo ɗum ndeen, mbi'i: 
\p —Wo annabi Iliyaasa o noddata! 
\p  
\v 48 Wakkati oon ni, gooto doggi waddowi tekkere, suuwi nde e ndiyam lammuɗam, haɓɓi nde e loosol. De o fonndini hunnduko Iisaa faa muyta.  
\v 49 Ammaa heddiiɓe ɓeen mbi'i: 
\p —Yoppu. Ndaaren yalla Iliyaasa waran danna mo. 
\p  
\v 50 Caggal ɗuum, Iisaa feekii feekaango toowngo katin, de yoofi yonki muuɗum. 
\p  
\v 51 Wakkati oon, lefol paliingol ley suudu dewal mawndu ngool seekii gilla dow faa ley, laatii taƴe ɗiɗi. Leydi dimmbii, kaaƴe ceekii.  
\v 52 Caabeeje udditii, de seniiɓe maaynooɓe heewɓe iirtii.  
\v 53 Caggal ko Iisaa iirtii ɗuum, ɓe njalti e caabeeje ɗeen, ɓe naati ngalluure seniinde ndeen. Yimɓe heewɓe nji'i ɓe. 
\p  
\v 54 Sordaasiiɓe doomuɓe Iisaa ɓeen e hooreejo muɓɓen nji'ii no leydi dimmborii e ko waɗi ɗuum fuu. Ɓe kuli sanne, ɓe mbi'i: 
\p —Si goonga ni, o wo Ɓii Laamɗo! 
\p  
\v 55 Rewɓe heewɓe ina ngoni to toowti, ina kaynoo. Wo ɓe jokkunooɓe Iisaa gilla Galili faa ɓe ngollana ɗum.  
\v 56 Mariyama mo Magdala e Mariyama inna Yaakuuba e Yuusufi, kam e inna ɓiɓɓe Jebede ina ngoni hakkunde maɓɓe. 
\s1 No ɓanndu Iisaa wattiraa e saabeere 
\r (Marku 15.42-47, Lukka 23.50-56, Yuhanna 19.38-42) 
\p  
\v 57 Nde hiirnoo fu, gorko jom jawdi jeyaaɗo Arimatiya wari. Imo wi'ee Yuusufi. Kam du wo taalibaajo Iisaa.  
\v 58 O yehi to Pilaatu, o ŋaarii ɗum ɓanndu Iisaa. Pilaatu yamiri o hokkee ndu.  
\v 59 O hooƴi ɓanndu nduun, o fiili ɗum e kasanke keso.  
\v 60 O watti ɗum e saabeere heyre nde o wasannoo hoore makko e hayre. Caggal ɗuum, o talliti hayre teddunde, o uddiri dammbugal saabeere ndeen, o dilli.  
\v 61 Mariyama mo Magdala e Mariyama goɗɗo oon ina njooɗii ɗoon, ina kucciti e saabeere ndeen. 
\s1 No sordaasiiɓe ndoomiri saabeere Iisaa 
\p  
\v 62 Jaango majjum wo nyalaande fowteteende. Hooreeɓe almaami'en e Farisa'en kawriti to Pilaatu,  
\v 63 mbi'i ɗum: 
\p —Joomii amin, min miccitake kiiloowo yimɓe oon wi'iino nde wuurnoo ndeen, balɗe tati caggal maayde muuɗum iirtoto.  
\v 64 Ndelle, njamiraa saabeere ndeen doomee faa nyalooma tataɓo oon faltoo, taa taalibaaɓe makko ngara mbujja ɓanndu makko mbi'a yimɓe ɓeen o ummitake hakkunde maayɓe. Ndeen kaa, hiila cakitiika kaan ɓuran arandeeha kaan bonde. 
\p  
\v 65 Pilaatu wi'i ɓe: 
\p —Inan sordaasi'en ndaarooɓe. Njehee, kooƴee ɗum'en, ndoomira saabeere ndeen no mbaawiri fuu. 
\p  
\v 66 Ɓe njehi hayboyde saabeere ndeen: ɓe takki ommboode ndeen, ɓe ngaɗi maande dow mayre, ɓe ndarni ɗoon sordaasiiɓe ndaarooɓe. 
\c 28  
\s1 No Iisaa ummintiniraa 
\r (Marku 16.1-10, Lukka 24.1-12, Yuhanna 20.1-10) 
\p  
\v 1 Nde nyalaande fowteteende ndeen faltinoo fu, gilla naange fuɗaay nyannde alan, Mariyama mo Magdala e Mariyama goɗɗo oon njehi ndaaroyde saabeere ndeen.  
\v 2 De inan, leydi dimmbii semmbe. Maleyka Joomiraaɗo ƴuuri dow kammu jippii, talliti hayre ndeen jooɗii dow mayre.  
\v 3 Imo jalbira hono maƴƴere, kaddule makko du ina ndawni far, hono jalbugol daandorgal ni.  
\v 4 Doomooɓe ɓeen kuli sanne faa ina ndiwna, laatii hono maayɓe ni.  
\v 5 Maleyka oon wi'i rewɓe ɓeen: 
\p —Onon kaa, taa kulee! Miɗo anndi Iisaa tontanooɗo oon pilotoɗon.  
\v 6 O walaa ɗo, o ummitake hono no o wiirunoo ni. Ngaree, ndaaree nokku ɗo o waalinoo ɗo.  
\v 7 De kenyoɗon, njahon, kumpitowon taalibaaɓe makko ɓeen o ummitake e maayde. Wooɗi, joonin o artoyto on Galili. Toon nji'oyton mo. Ɗum njoginoomi faa mi haalana on. 
\p  
\v 8 Rewɓe ɗiɗo ɓeen kenyii, ndilli to saabeere toon, iɓe keewi kulol e seyo manngo. Ɓe ndoggi yaade faa ɓe kaalanowa taalibaaɓe makko ɓeen kabaaru o.  
\v 9 Wakkati oon ni, Iisaa hawri e maɓɓe, wi'i ɓe: 
\p —Foofoo! 
\p Ɓe ɓattitii mo, ɓe nanngi koyɗe makko, ɓe cujidani mo.  
\v 10 Ndeen, o wi'i ɓe: 
\p —Taa kulee! Njehee mbi'owee taalibaaɓe am ɓeen njaha Galili. Toon ɓe nji'oyta kam. 
\s1 No doomooɓe saabeere Iisaa ɓeen pillorii ko waɗi ɗuum 
\p  
\v 11 Nde rewɓe ɓeen ndillannoo ndeen, woɓɓe e sordaasiiɓe ndaarooɓe saabeere ɓeen kooti ngalluure toon, kaalani hooreeɓe almaami'en ɓeen ko waɗi ɗuum fuu.  
\v 12 Hooreeɓe almaami'en ɓeen kawriti e mawɓe yimɓe. Ɓe ndawridi faa ɓe kokka sordaasiiɓe ɓeen ceede keewɗe.  
\v 13 Ɓe mbi'i ɗum'en: 
\p —Mbi'on taalibaaɓe makko ɓeen ngarii jemma tawi oɗon ɗaanii, de mbujji mo.  
\v 14 Si goforneer oon nanii ɗum fu, min koomtan ɗum, min keedana on e torra fuu. 
\p  
\v 15 Sordaasiiɓe ɓeen nanngi ceede ɗeen, ngaɗi no mbiiraa noon. Nii du haala kaan fillortee hakkunde Alhuudiyankooɓe faa hannden. 
\s1 No Iisaa ɓangirani taalibaaɓe muuɗum 
\r (Marku 16.14-18, Lukka 24.36-49, Yuhanna 20.19-23, Golle Nulaaɓe 1.6-8) 
\p  
\v 16 Taalibaaɓe sappo e ngo'o ɓeen njehi Galili to dow waamnde nde Iisaa tindinnoo ɗum'en ndeen.  
\v 17 Nde ɓe nji'unoo mo ndeen, ɓe cujidani mo, ammaa woɓɓe maɓɓe cikkitirii.  
\v 18 O ɓattitii, o wi'i ɓe: 
\p —Mi hokkaama baawɗe fuu dow kammu e leydi.  
\v 19 Ndelle, njehee to lenyi yimɓe fuu, ngaɗon ɗum'en taalibaaɓe am, lootiron ɓe lootagal batisima e innde Baabiiwo e Ɓiɗɗo e Ruuhu Ceniiɗo.  
\v 20 Njannginon ɓe ɓe njokka ko njamirmi on ɗuum fuu. Anndee, miɗo wondi e mooɗon nyannde fuu faa ɗo adunaaru timmi.