\id LUK Fulfulde Burkina Faso 
\h Lukka 
\mt2 Linjiila Iisaa 
\mt1 mo Lukka winndi 
\c 1  
\s1 Ko saabii dewtere nde winndaa 
\p  
\v 1 Yimɓe heewɓe pilake fillitaade kulle tabitinɗe hakkunde meeɗen.  
\v 2 Ɓe mbinndii ko seediiɓe gilla fuɗɗoode ɓeen kaalani en. Seediiɓe ɓeen ngoni halfinaaɓe faa anndina konngol ngool.  
\v 3 Tawfilus tedduɗo, mi taykake kulle ɗeen fuu faa wooɗi gilla arande, mi tawii na hawrani kam miin du faa mi winndane, mi fiirtane ɗum faa laaɓa no ɗum waɗiri,  
\v 4 faa keɓaa tannyoral jannde nde njannginaɗaa ndeen wo goonga. 
\s1 No Jibiriilu sapporii rimeede Yaayaa lootoowo lootagal batisima 
\p  
\v 5 Wakkati jamaanu Hirudus, kaananke Yahuudiya, na woodi almaami gomma bi'eteeɗo Jakariyaa. Imo jeyaa e waaldeere Abiya, ɓii Haaruuna. Dee Jakariyaa du wo ƴuwdi Haaruuna, innde muuɗum wo Elisabet.  
\v 6 Ɓe ɗiɗo fuu ɓe fonnditiiɓe to Laamɗo. Iɓe njokki jamirooje Joomiraaɗo e sariyaaji muuɗum fuu. Feloore fuu walaa e maɓɓe.  
\v 7 Ɓe keɓaay ɓiɗɗo, sabo Elisabet wo dimaro. Ɓe ɗiɗo fuu ɓe naywii du. 
\p  
\v 8 Nyannde gomma, Jakariyaa ina golla golle muuɗum yottinde sadakaaji yeeso Laamɗo, sabo wakkati oon wo waaldeere makko jeyti gollal ngaal.  
\v 9 Ley al'aada almaami'en iɓe mboownoo waɗude cumnal. Wo nii Jakariyaa suɓiraa faa naata nokkuure seniinde wonnde ley suudu dewal mawndu, de ura toon ure.  
\v 10 Jamaa oon fuu darii yaasin ina waɗa du'aare wakkati mo ure ɗeen mbuletee.  
\v 11 Wakkati oon maleyka Joomiraaɗo ɓangani mo, ina darii gere nyaamo nokkuure urirde ndeen.  
\v 12 Nde Jakariyaa yi'unoo maleyka oon ndeen, nesim taƴi, kulol nanngi ɗum.  
\v 13 Maleyka oon wi'i mo: 
\p —Jakariyaa taa hulu, sabo du'aare maa jaabaama. Deeka Elisabet rimante ɓiɗɗo gorko, inndiraa ɗum Yaayaa.  
\v 14 Ɓiɗɗo oon waddante seyo manngo, heewɓe ceyorto rimeede makko,  
\v 15 sabo o laatoto tedduɗo yeeso Joomiraaɗo. O yarataa doro, o yarataa huunde fuu ko sulinta. O heewan Ruuhu Ceniiɗo gilla e ley reedu inniiko.  
\v 16 O wartiran ɓiɓɓe Israa'iila heewɓe to Laamɗo Joomiraaɗo muɓɓen.  
\v 17 O artoto Joomiraaɗo warde, o wonda e ruuhu e baawɗe ɗe annabi Iliyaasa heɓunoo, faa o wartira ɓerɗe baabiraaɓe to ɓiɓɓe muɓɓen, faa o wartira saliiɓe du e hakkillooji dartiiɓe, faa moƴƴinana yimɓe segilaniiɓe garol Joomiraaɗo. 
\p  
\v 18 Jakariyaa ƴami maleyka oon, wi'i: 
\p —Noy paamirammi ɗum wo goonga? Sabo miin mi naywii, deekam oon du waɗi duuɓi. 
\p  
\v 19 Maleyka oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Miin woni Jibiriilu ɗakkiiɗo Laamɗo, mi nulaaɗo to maaɗa faa mi haalane kabaaru lobbo o.  
\v 20 Ndelle joonin a muumɗan. A haalataa si wanaa wakkati mo ɗum tabiti, sabo a goonɗinaay haala am. Haala am ka tabitowan nde wakkati majjum wari. 
\p  
\v 21 Tawi yimɓe ɓeen ina keɗii Jakariyaa, ina haaynii ɗum'en ko o ɓooyi ley suudu dewal mawndu ɗuum.  
\v 22 Nde o wurtinoo ndeen, o hunngii haaldude e maɓɓe. Ɓe paami won ko o hollaa ley suudu dewal mawndu nduun. Imo haalda e maɓɓe muummumre, o heddii o waawaa haalde.  
\v 23 Nde balɗe golle makko tilinoo ndeen, o hooti suudu makko. 
\p  
\v 24 Caggal balɗe ɗeen, Elisabet deekiiko oon hooƴi reedu, dammbii haddi lebbi joy, ina wi'a: 
\p  
\v 25 —Ɗum woni ko Joomiraaɗo waɗani kam. O taykake kam, o ittanii kam dukkuru hakkunde yimɓe. 
\s1 No maleyka sapporii rimeede Iisaa 
\p  
\v 26 Ley lewru Elisabet jeegaɓurdu nduun, Laamɗo nuli maleyka Jibiriilu e wuro wi'eteengo Nasaraatu ley leydi Galili,  
\v 27 to surbaajo mo taan Daawda bi'eteeɗo Yuusufi haɓɓani. Surbaajo oon ina wi'ee Mariyama.  
\v 28 Maleyka oon naati ɗo Mariyama woni ɗoon, wi'i ɗum: 
\p —Aan e jam, keɓuɗo moƴƴere Joomiraaɗo. Joomiraaɗo ina wondi e maaɗa. 
\p  
\v 29 Haala kaan wemmbi Mariyama sanne, ina miiloo ɗume jowtaango ngo fiirtata.  
\v 30 De maleyka oon wi'i mo: 
\p —Taa hulu, Mariyama! Sabo a heɓii moƴƴere ƴuurunde e Laamɗo,  
\v 31 a hooƴan reedu, ndimaa ɓiɗɗo gorko, inndiraa ɗum Iisaa.  
\v 32 Ɓiɗɗo oon laatoto tedduɗo, o noddirte Ɓii Laamɗo Toowɗo. Laamɗo Joomiraaɗo hokkan mo laamu maamiiko Daawda.  
\v 33 O laamoto ƴuwdi Yaakuuba faa abada, laamu makko walaa timmoode. 
\p  
\v 34 Mariyama wi'i maleyka oon: 
\p —Noy ɗum laatortoo, sabo mi anndaa gorko? 
\p  
\v 35 Maleyka oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Ruuhu Ceniiɗo jippoto e maaɗa, 
\q2 baawɗe Laamɗo Toowɗo cuddete. 
\q1 Saabe ɗuum, ɓiɗɗo mo ndimataa oon 
\q2 inndirte Ceniiɗo, Ɓii Laamɗo. 
\p  
\v 36 Ndaar, sakiike maa Elisabet du hooƴii reedu ley nayeewu muuɗum, o riman ɓiɗɗo gorko. Imo wi'enoo wo o dimaro, de joonin kaa imo wondi e reedu lewru jeegaɓurdu,  
\v 37 sabo walaa fuu ko Laamɗo waawaa. 
\p  
\v 38 Wakkati oon, Mariyama wi'i: 
\p —Inani kam, miin korɗo Joomiraaɗo, ɗum laatoranoo kam no mbiiruɗaa ni. 
\p Ndeen maleyka oon dilli to makko. 
\s1 No Mariyama yaari to Elisabet 
\p  
\v 39 E ley balɗe ɗeen, Mariyama ummii, yehi law to wuro gomma wonngo ley baamle Yahuudiya.  
\v 40 O naati suudu Jakariyaa, o jowti Elisabet.  
\v 41 Nde Elisabet nannoo jowtaango makko ndeen, ɓiɗɗo gonɗo e reedu muuɗum oon dimmbii. Ndeen Elisabet hebbinaa Ruuhu Ceniiɗo,  
\v 42 ƴeewnii e daande toownde, wi'i: 
\p —A barkinaaɗo hakkunde rewɓe! Ɓiɗɗo mo ndeeduɗaa o du wo barkinaaɗo!  
\v 43 Miin, wo mi ɗume faa inna Joomiraaɗo wari to am?  
\v 44 Ndaar, nde jowtaango maa yottinoo nowru am ndeen, ɓiɗɗo gonɗo e reedu am oon dimmborake kuyam.  
\v 45 Barke woodanii ma, aan goonɗinɗo ko Joomiraaɗo haalani maa ɗuum tabitan. 
\s1 Jimol Mariyama 
\p  
\v 46 Mariyama wi'i: 
\p —Yonki am ina mana Joomiraaɗo! 
\q1  
\v 47 Ɓernde am ina heewi seyo e dow Laamɗo Kisinoowo kam, 
\q1  
\v 48 sabo o yurmake kam, miin, korɗo makko leeƴuɗo. 
\q2 Gilla joonin jamaanuuji fuu noddiran kam barkinaaɗo. 
\q1  
\v 49 Sabo Jom baawɗe waɗanii kam kulle mawɗe! 
\q1 Innde muuɗum wo seniinde. 
\q1  
\v 50 Yurmeende muuɗum ina woni dow hulooɓe ɗum jamaanu dow jamaanu. 
\q1  
\v 51 O gollii golleeji mawɗi e semmbe junngo makko, 
\q2 o sankitii mawninkiniiɓe e anniyaaji muɓɓen. 
\q1  
\v 52 O saamdinii kaanankooɓe e laamuuji muɓɓen, 
\q2 o toownii leeƴuɓe. 
\q1  
\v 53 O haarnirii yolbuɓe kulle lobbe, 
\q2 o yoppii jom'en jawdi juuɗe ɓole. 
\q1  
\v 54-55 O wallii yimɓe Israa'iila, maccuɓe makko ɓeen, 
\q1 sabo o yeggitaay ko o haaldunoo e maamiraaɓe meeɗen, 
\q2 yurmaade Ibrahiima e ƴuwdi muuɗum faa abada. 
\p  
\v 56 Mariyama waddi e Elisabet ko waɗata lebbi tati de yeccii suudu muuɗum. 
\s1 Haala rimeede Yaayaa lootoowo lootagal batisima 
\p  
\v 57 Wakkati ndimu Elisabet yottii, o rimi ɓiɗɗo gorko.  
\v 58 Hoddiiɓe makko e sakiraaɓe makko nani yurmeende mawnde nde Joomiraaɗo waɗani mo ndeen, ceyodii e makko. 
\p  
\v 59 Nde cukalel ngeel waɗunoo nyalaaɗe jeetati ndeen, ɓe ngari taadude ngel.\f + \fr 1:59 \ft Al'aada Alhuudiyankooɓe, si suka rimaama, nyannde hokkaa innde fuu, ndeen taadetee du.\f* Iɓe njiɗunoo inndirde ngel innde baabiigel Jakariyaa,  
\v 60 ammaa inniigel jaɓaay, wi'i ngel inndiree Yaayaa.  
\v 61 Ɓe mbi'i ɗum: 
\p —Yimɓe maa fuu walaa inndiraaɗo innde nde. 
\p  
\v 62 Ɓe ƴami baabiigel e muummumre, noy yiɗi ɓiyum oon inndiree.  
\v 63 Jakariyaa ƴamani alluwal, winndi dow maggal: «Yaayaa woni innde maggel.» Ɓe fuu ɗum haaynii ɓe.  
\v 64 Wakkati oon pay, hunnduko Jakariyaa yoppaa, ɗemngal mum haɓɓitaa, ina haala, ina yetta Laamɗo.  
\v 65 Kulol nanngi hoddiiɓe makko ɓeen fuu. Katin du yimɓe ley baamle Yahuudiya fuu ina kaala kabaaruuji ɗiin.  
\v 66 Nanɓe ɗum ɓeen fuu ndesi ɗum e ley ɓerɗe muɓɓen, ina mbi'a: «Ndelle ɗume cukalel ngel laatoytoo?» Sabo ɓe nji'ii junngo Joomiraaɗo ina woni dow maggel. 
\s1 Jimol Jakariyaa 
\p  
\v 67 Jakariyaa, baaba cukalel ngeel, heewi Ruuhu Ceniiɗo, haaldi annabaaku, wi'i: 
\p  
\v 68 —Jettooje ngoodanii Joomiraaɗo, Laamɗo Israa'iila, 
\q2 sabo warii walli yimɓe muuɗum, rimɗini ɗum'en. 
\q1  
\v 69 O waddanii en Kisinoowo jom semmbe 
\q2 ƴuwɗo e suudu Daawda, maccuɗo makko. 
\q1  
\v 70 Ɗum fuu ɗum laatorii hono no o haalirnoo e kunnduɗe annabaaɓe makko seniiɓe gilla arande - 
\q1  
\v 71 o wi'i o hisinan en e habdiiɓe men, 
\q2 e juuɗe wayɓe en fuu. 
\q1  
\v 72 Nii o yottiniri yurmeende nde o aadaninoo maamiraaɓe men ndeen, 
\q2 o miccitake amaana makko ceniiɗo, 
\q1  
\v 73 hunayeere nde o hunanii maammen Ibrahiima, 
\q1 o hokkan en  
\v 74 danneede e juuɗe wayɓe en faa ngolliranen mo rafi kulol, 
\q2  
\v 75 ndewen mo ley senaare e dartaare yeeso makko haddi nguurndam meeɗen fuu. 
\b  
\q1  
\v 76 Aan du cukalel, a noddirte annabaajo Laamɗo Toowɗo, 
\q1 sabo a artoto Joomiraaɗo warde faa moƴƴinanaa mo laabi makko, 
\q1  
\v 77 faa anndinaa yimɓe makko laawol kisindam ley ko o yaafotoo hakkeeji muɓɓen. 
\q1  
\v 78 Saabe Laamɗo meeɗen wo keewɗo yurmeende, 
\q2 Jayngol ƴuurungol dow ina wara to meeɗen, 
\q1  
\v 79 faa yaynana wonɓe ley nimre e kulol maayde, 
\q2 de rewna koyɗe men dow laawol jam. 
\p  
\v 80 Suka oon ina mawna, hakkillo muuɗum ina ɓeydoo. O jooɗii ley ladde faa wakkati mo o ɓanginaa e Israa'iila. 
\c 2  
\s1 Haala rimeede Iisaa Almasiihu 
\r (Matta 1.18-25) 
\p  
\v 1 E ley balɗe ɗeen, Agustus kaananke mawɗo yamiri limgal waɗee ley laamu Roma fuu.  
\v 2 Kangal woni limgal arandeyal, kawrungal e laamu Kiriniyus goforneer leydi Siiriya.  
\v 3 Yimɓe fuu njehi winndowaade, mono fuu e wuro muuɗum.  
\v 4 Yuusufi du dilli Nasaraatu ley leydi Galili, faa yaha wuro Daawda wi'eteengo Baytilaama ley leydi Yahuudiya, sabo e lenyol Daawda jaati o ƴuuri.  
\v 5 O yehi toon winndowaade, kanko e Mariyama kaɓɓanaaɗo makko, deeduɗo.  
\v 6 E ley gonal maɓɓe toon, wakkati ndimu Mariyama yottii.  
\v 7 O rimi afo makko, o saawi ɗum e kaddule, o fukkini ɗum ley akalawal, sabo ɓe keɓaay nokkuure ley jipporde ndeen. 
\p  
\v 8 Durooɓe ina ngoni ley seraaji ɗiin, na ndooma dammuuli muɓɓen jemma.  
\v 9 Maleyka Joomiraaɗo ɓangani ɓe, darja Joomiraaɗo ɗelkoowo fiilii ɓe. Kulol manngol nanngi ɓe.  
\v 10 De maleyka oon wi'i ɓe: 
\p —Taa kulee! Sabo miɗo haalana on Kabaaru Lobbo laatantooɗo yimɓe fuu seyo manngo.  
\v 11 Hannden on ndimanaama Kisinoowo ley wuro Daawda. Kanko woni Almasiihu, kanko woni Joomiraaɗo.  
\v 12 Inan maande majjum: on tawan cukalel keccel ina saawaa e kaddule, ina fukkinaa ley akalawal. 
\p  
\v 13 Wakkati gooto, maleyka'en heewɓe ƴuuri dow kammu, tawti maleyka artiiɗo oon, ina njetta Laamɗo, ina mbi'a: 
\p  
\v 14 —Manngu woodanii Laamɗo faa dow kammuuli, 
\q1 dow leydi du jam woodanii yimɓe ɓe o horsini. 
\p  
\v 15 Nde maleyka'en ɓeen ceedunoo e maɓɓe, de ƴeenti dow kammu ndeen, durooɓe ɓeen ina mbi'undura: 
\p —En njaha Baytilaama, ndaaren ko waɗi, ko Joomiraaɗo anndini en ɗuum. 
\p  
\v 16 Ɓe karii, ɓe njehi, ɓe tawi toon Mariyama e Yuusufi e cukalel keccel ngeel, ingel fukkinaa ley akalawal.  
\v 17 Nde ɓe njiinoo ngel ndeen, ɓe kaalti ko maleyka oon haalani ɓe dow maggel ɗuum.  
\v 18 Nanɓe haala durooɓe ɓeen fuu, haaynde nanngi ɗum'en.  
\v 19 De Mariyama kaa ina resi ɗum fuu e ɓerndem, ina miiloo ɗum.  
\v 20 Durooɓe ɓeen njeccii, ina teddina Laamɗo, ina njetta ɗum saabe ko ɓe nani e ko ɓe nji'i fuu. Sabo ɗum fuu ɗum laatorake no maleyka oon wiirunoo ɓe noon. 
\s1 No Iisaa taadiraa e no ɓattiniraa Joomiraaɗo 
\p  
\v 21 Nde cukalel ngeel waɗunoo nyalaaɗe jeetati ndeen, ngel taadaa,\f + \fr 2:21 \ft Al'aada Alhuudiyankooɓe, si suka rimaama, nyannde hokkaa innde fuu, ndeen taadetee du.\f* ngel inndiraa Iisaa. Ɗum woni innde nde maleyka oon haalannoo Mariyama gilla reedaay ndeen. 
\p  
\v 22 Nde balɗe laaɓugol Mariyama yottinoo, hono no Tawreeta Muusaa yamiri, ɓe njaari suka oon Urusaliima faa ɓe kalfina mo Joomiraaɗo.  
\v 23 Sabo wo hono noon winndiraa e Tawreeta Joomiraaɗo: 
\q1 «Ɓiɗɗo gorko afo fuu, Joomiraaɗo jeyi.»\f + \fr 2:23 \ft Wurtagol 13.2, 12, 15, Limooje 18.15-16.\f* 
\p  
\v 24 Ɓe ngaɗi du sadaka kirsamaari hono no Joomiraaɗo yamiri ni: ɓiɓɓe buugaali ɗiɗi naa nyaabe ɗiɗi. 
\p  
\v 25 Gorko gomma ina wonnoo Urusaliima, ina wi'ee Simeyon. Ruuhu Ceniiɗo ina woni e makko. O gorko dartiiɗo, kulɗo Laamɗo, imo heɗii wakkati mo gonɗi Israa'iila mooytetee.  
\v 26 Ruuhu Ceniiɗo anndinii mo o maayataa si o yi'aay Almasiihu Joomiraaɗo.  
\v 27 Joonin Ruuhu nanni mo ley suudu dewal mawndu nduun wakkati mo saaraaɓe ɓeen ngaddi suka oon faa ngaɗana ɗum ko Tawreeta yamiri.  
\v 28 Simeyon jaɓi mo, mumbilii mo, ina yetta Laamɗo, ina wi'a: 
\p  
\v 29 —Joonin Joomiraaɗo, haala maaɗa kaan tabitii. 
\q1 Aɗa waawi hooƴude maccuɗo maaɗa e jam, 
\q1  
\v 30 sabo mi yiirii gite am kisindam maaɗa 
\q2  
\v 31 ɗam cegiliɗaa yeeso yimɓe fuu. 
\q1  
\v 32 Ɗam woni annoora jaynanoowo lenyi adunaaru fuu, 
\q2 annoora darjinoowo lenyol maa Israa'iila du. 
\p  
\v 33 Ko haalaa dow makko ɗuum, haaynii baabiiko e inniiko.  
\v 34 Simeyon barkini ɓe, wi'i Mariyama, inniiko: 
\p —Suka o warii faa laatoo sabaabu saamugol woɓɓe e ummagol woɓɓe ley Israa'iila. O laatoto maande nde yimɓe calotoo.  
\v 35 Hono nii o ɓanginirta miilooji ɓerɗe heewɓe. Aan e hoore maa, mettorgal yuwan ɓernde maa hono kaafaahi. 
\p  
\v 36 Annabaajo debbo bi'eteeɗo Anna ina ɗoon kam du. Wo o ɓii Fanuwel, jeyaaɗo e suudu Aser. O naywii sanne. O ɓaŋaama e surbaaku makko, o wondi e goriiko duuɓi jeɗɗi,  
\v 37 de maayi. O heddii o walaa goriiwo. Joonin duuɓi makko ina ngaɗa capanɗe jeetati e nay. O dillataa suudu dewal mawndu nduun fey, imo rewra Joomiraaɗo suumayeere e du'aare, jemma e nyalooma fuu.  
\v 38 E wakkati oon pay, kanko du o wari, imo yetta Laamɗo, imo haalana heɗiiɓe garol dimɗinoowo Urusaliima ɓeen fuu kabaaru suka oon. 
\p  
\v 39 Nde ɓe njottinnoo huunde fuu ko Tawreeta Joomiraaɗo yamiri ndeen, ɓe njeccii wuro maɓɓe Nasaraatu ley leydi Galili. 
\p  
\v 40 Suka oon ina mawna, semmbe muuɗum e hakkillo mum ina ɓeydoo. Moƴƴere Laamɗo ina woni e makko. 
\s1 Haala Iisaa e jannginooɓe ley suudu dewal mawndu 
\p  
\v 41 Hitaande fuu, saaraaɓe Iisaa ina njaha Urusaliima wakkati iidi Faltagol\f + \fr 2:41 \fk Iidi Faltagol \ft wo miccinoori nyannde nde Laamɗo wurtini Israa'iila'en Misira. Indi miccina no maleyka faltorii suudu fuu ndu ƴiiƴam mooytaa e dammbugal muuɗum.\f*.  
\v 42 Nde Iisaa waɗunoo duuɓi sappo e ɗiɗi ndeen, ɓe njehi Urusaliima no ɓe mboowri noon.  
\v 43 Nde iidi ndiin tilinoo ndeen, ɓe njeccii ɓe kooti, ammaa Iisaa ɓiyiiɓe oon heddake Urusaliima, tawi ɓe paamaay.  
\v 44 Ɓe cikkii imo wondi e yaadiraaɓe maɓɓe ɓeen. Ɓe njehi nyalooma kiɓɓuɗo, iɓe piloo mo hakkunde yimɓe maɓɓe e anndaaɓe maɓɓe.  
\v 45 Ammaa ɓe njiitaay mo, ɓe njeccitii Urusaliima filowaade mo.  
\v 46 Balɗe tati gaɗa ɗum, ɓe tawi mo ley suudu dewal mawndu. Imo jooɗii hakkunde jannginooɓe, imo hettindanii ɗum'en, imo ƴamtindoo ɗum'en.  
\v 47 Hettindaniiɓe mo ɓeen fuu kaaynaa hakkillo makko e jaabagol makko.  
\v 48 Nde saaraaɓe makko nji'unoo mo ndeen, haaynde nanngi ɗum'en. Inniiko wi'i mo: 
\p —Ɓinngel, ko saabii ngaɗuɗaa min ni? Inan, miin e baaba maa fuu, filagol ma haɓɓii min ko'e. 
\p  
\v 49 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Ko waɗi oɗon piloono kam? Yalla on paamaay ina tilsi mi wona ley suudu Baaba am naa? 
\p  
\v 50 Ammaa ɓe paamaay haala ka o haalani ɓe kaan.  
\v 51 Caggal ɗuum, o jippodii e maɓɓe. Ɓe koondi Nasaraatu, o ɗowtanii ɓe. Inniiko ina resi kulle ɗeen fuu e ɓernde muuɗum. 
\p  
\v 52 Iisaa ina mawna, hakkillo muuɗum ina ɓeydoo, Laamɗo e yimɓe ina korsini mo. 
\c 3  
\s1 No Yaayaa waajorii 
\r (Matta 3.1-12, Marku 1.1-8, Yuhanna 1.19-28) 
\p  
\v 1-2 Konngol Laamɗo warii to Yaayaa, ɓii Jakariyaa oon, ley ladde. Ɗum hawrii e hitaande sappo e joyaɓerde laamu Tibeer kaananke mawɗo. Ndeen Pontiyu Pilaatu wonnoo goforneer Yahuudiya, Hirudus du ina laamii Galili. Sakiike mum bi'eteeɗo Filipu ina laamii leydi Ituriya e Tarakoniti, Lisaniya du ina laamii leydi Abileen. Ɗum hawrii e nde Annas e Kayafas laatinoo hooreeɓe almaami'en.  
\v 3 Yaayaa yiiltii e seraaji gooruwol Urdun fuu, ina gooyna yimɓe tuuba, lootiree lootagal batisima\f + \fr 3:3 \ft Ɗo wi'ete \fk lootagal batisima \ft dow haala batisima Yaayaa fu, \fq lootagal tuubu \ft maa \fq mutineede \ft du na wi'ee.\f* faa hakkeeji muɓɓen njaafee.  
\v 4 Wo hono noon winndiraa ley dewtere haalaaji annabi Esaaya: 
\q1 «Daande ina ƴeewnoo ley ladde ina wi'a: 
\q1 Moƴƴinee laawol Joomiraaɗo, 
\q1 ndartinee laabi makko! 
\q1  
\v 5 Luggere fuu uwete, 
\q2 baamle e tile fuu leeƴinee, 
\q1 laabi oonyiiɗi fuu ndartinee, 
\q2 laabi bonɗi fuu moƴƴintinee! 
\q1  
\v 6 Neɗɗo fuu yi'an kisindam ƴuuruɗam to Laamɗo.»\f + \fr 3:6 \ft Esaaya 40.3-5.\f* 
\p  
\v 7 Yimɓe heewɓe ina ngara to Yaayaa faa lootiree lootagal batisima. De imo wi'a ɓe: 
\p —Onon ɓiɓɓe bolle! Moy sappani on ndoggon tikkere Laamɗo waroore?  
\v 8 Ngollee golleeji kawrooji e tuubugol. Taa kooloɗon on kisan saabe wo on taaniraaɓe Ibrahiima. Sabo miɗo wi'a on, Laamɗo ina waawi waylitinde kaaƴe ɗe laatoo ɓiɓɓe Ibrahiima!  
\v 9 Joonin jammbere ƴeptaama faa soppa ɗaɗi leɗɗe. Ndelle, lekki fuu ki rimataa ɓiɓɓe lobbuɓe, soppete, faɗɗee ley yiite. 
\p  
\v 10 Yimɓe ɓeen ina ƴama mo: 
\p —Ndelle ɗume min njeyi waɗude? 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Neɗɗo fuu jogiiɗo saayaaji ɗiɗi, hokka ngoota kaan mo walaa, neɗɗo fuu jogiiɗo nyaamdu du waɗa noon. 
\p  
\v 12 Nanngooɓe lampo ngari kam'en du faa lootee lootagal batisima, mbi'i mo: 
\p —Moodibbo, ɗume min njeyi waɗude? 
\p  
\v 13 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Taa paltinon ko njamiraɗon nanngon ɗuum. 
\p  
\v 14 Sordaasiiɓe du ƴami mo kam'en du, mbi'i: 
\p —Minen le, ɗume min njeyi waɗude? 
\p O wi'i ɓe: 
\p —Taa njanee fay gooto, taa pewanon fay gooto, kennyitoroɗon njobdi mon. 
\p  
\v 15 Tawi yimɓe fuu ina keɗii Almasiihu, mono fuu ina miiloo e ɓernde muuɗum yalla wanaa Yaayaa woni Almasiihu oon.  
\v 16 Yaayaa jaabii ɓe fuu, wi'i: 
\p —Miin, ndiyam lootirammi on lootagal batisima, ammaa ɓurɗo kam baawɗe ina wara. Mi fotaay fay e haɓɓitinde ɓoggi paɗe makko. Kanko kaa, wo Ruuhu Ceniiɗo e yiite o lootirta on batisima.  
\v 17 Imo jogii ƴarorgal e junngo makko faa o ƴaroo nyaamri makko faa laaɓa, o hawrundura nyaamri ndiin ley beembal makko, de nyaande ndeen o wuldan ɗum yiite nge nyifataa. 
\p  
\v 18 Tawi Yaayaa tindinii yimɓe kulle keewɗe, ina waajoo ɗum'en Kabaaru Lobbo.  
\v 19 Kaa Hirudus, laamiiɗo oon, imo felannoo ɗum sabo ɓaŋii Hirudiya, dee mawnum, ɗuum e kulle goɗɗe bonɗe fuu ɗe waɗannoo.  
\v 20 Hirudus ɓeydi bone goɗɗo katin, uddi Yaayaa ley kasu. 
\s1 No Iisaa lootiraa lootagal batisima 
\r (Matta 3.13-17, Marku 1.9-11) 
\p  
\v 21 Ɗo yimɓe fuu lootaa lootagal batisima ɗoon, Iisaa du lootaa. Wakkati mo o du'otoo oon, kammu udditii,  
\v 22 Ruuhu Ceniiɗo jippii dow makko ina wa'i hono wuugaandu. Daande ƴuuri dow kammu, wi'i: 
\p —Aan woni Ɓiyam mo korsinmi, aan ceyortoomi. 
\s1 Haala lenyol Iisaa 
\r (Matta 1.1-17) 
\p  
\v 23 Nde Iisaa fuɗɗannoo golle muuɗum ndeen, duuɓi muuɗum ina ngaɗa capanɗe tati. E ley miilooji yimɓe, Iisaa wo ɓii Yuusufi. Yuusufi du wo ɓii Eli,  
\v 24 Eli ɓii Matat, Matat ɓii Lewi, Lewi ɓii Melki, Melki ɓii Yannay, Yannay ɓii Yuusufi,  
\v 25 Yuusufi ɓii Matatiya, Matatiya ɓii Amos, Amos ɓii Nahum, Nahum ɓii Hesili, Hesili ɓii Naggay,  
\v 26 Naggay ɓii Maata, Maata ɓii Matatiya, Matatiya ɓii Semey, Semey ɓii Yosek, Yosek ɓii Yahuuda,  
\v 27 Yahuuda ɓii Yohanan, Yohanan ɓii Resa, Resa ɓii Jorobaabel, Jorobaabel ɓii Seyaltiyel, Seyaltiyel ɓii Neri,  
\v 28 Neri ɓii Melki, Melki ɓii Addi, Addi ɓii Kasam, Kasam ɓii Elmadam, Elmadam ɓii Eri,  
\v 29 Eri ɓii Iisaa\f + \fr 3:29 \ft E ibraninkoore wo «Yoosuwa»\f*, Iisaa ɓii Eliyeser, Eliyeser ɓii Yorim, Yorim ɓii Matat, Matat ɓii Lewi,  
\v 30 Lewi ɓii Simeyon, Simeyon ɓii Yahuuda, Yahuuda ɓii Yuusufi, Yuusufi ɓii Yonam, Yonam ɓii Eliyakim,  
\v 31 Eliyakim ɓii Meleya, Meleya ɓii Menna, Menna ɓii Matata, Matata ɓii Natan, Natan ɓii Daawda,  
\v 32 Daawda ɓii Yesa, Yesa ɓii Obet, Obet ɓii Bo'as, Bo'as ɓii Salmon, Salmon ɓii Naasuuna,  
\v 33 Naasuuna ɓii Aminadaabu, Aminadaabu ɓii Adamin, Adamin ɓii Aram, Aram ɓii Hesruuna, Hesruuna ɓii Fares, Fares ɓii Yahuuda,  
\v 34 Yahuuda ɓii Yaakuuba, Yaakuuba ɓii Isiyaaka, Isiyaaka ɓii Ibrahiima, Ibrahiima ɓii Tara, Tara ɓii Nahor,  
\v 35 Nahor ɓii Seruku, Seruku ɓii Reyu, Reyu ɓii Pelek, Pelek ɓii Eber, Eber ɓii Sala,  
\v 36 Sala ɓii Kaynam, Kaynam ɓii Arfasada, Arfasada ɓii Sem, Sem ɓii Nuuhu, Nuuhu ɓii Lamek,  
\v 37 Lamek ɓii Matusala, Matusala ɓii Henok, Henok ɓii Yaret, Yaret ɓii Maleliyel, Maleliyel ɓii Kaynam,  
\v 38 Kaynam ɓii Enos, Enos ɓii Set, Set ɓii Aadama, Aadama mo Laamɗo. 
\c 4  
\s1 No Ibiliisa jarriborii Iisaa 
\r (Matta 4.1-11, Marku 1.12-13) 
\p  
\v 1 Iisaa ƴuuri gooruwol Urdun, ina heewi Ruuhu Ceniiɗo. Ruuhu oon yaari mo ley ladde.  
\v 2 Ibiliisa ina wondi e makko toon balɗe capanɗe nay, ina jarriboo mo. Fay huunde o nyaamaay e ley nyalaaɗe ɗeen fuu. Caggal ɗuum, o yolbi.  
\v 3 Ibiliisa wi'i mo: 
\p —Si a Ɓii Laamɗo, njamiraa hayre nde laatoo nyaamdu. 
\p  
\v 4 Iisaa jaabii mo wi'i: 
\p —Ina winndaa: «Wanaa e nyaamdu tan neɗɗo wuurdata.»\f + \fr 4:4 \ft Fillitagol Tawreeta 8.3.\f* 
\p  
\v 5 Ibiliisa yaari mo nokku toowɗo, holli mo laamuuji adunaaru fuu wakkati gooto,  
\v 6 de wi'i mo: 
\p —Mi hokkete baawɗe dow ɗum fuu e darja mum, sabo miin hokkaa ɗum, miɗo waawi hokkude mo muuymi.  
\v 7 Si a sujidanii kam, ɗum fuu wo aan jeyi. 
\p  
\v 8 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Ina winndaa: «Wo Laamɗo, Joomiraaɗo maa kaanɗaa sujidande, kam tan kaanɗaa rewude.»\f + \fr 4:8 \ft Fillitagol Tawreeta 6.13-14.\f* 
\p  
\v 9 Ndeen Ibiliisa yaari mo Urusaliima, darni mo dow to ɓuri toowde e suudu dewal mawndu, wi'i mo: 
\p —Si a Ɓii Laamɗo, fittu njippoɗaa e leydi,  
\v 10 sabo ina winndaa: «O yamiran maleyka'en makko ndeene.»  
\v 11 Ina winndaa du: «Ɓe njaɓɓete e juuɗe maɓɓe, taa koyngal maa fiyoo e hayre.»\f + \fr 4:11 \ft Jabuura 91.11-12.\f* 
\p  
\v 12 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Ina winndaa: «Taa ndaartinda Laamɗo, Joomiraaɗo maa.»\f + \fr 4:12 \ft Fillitagol Tawreeta 6.16.\f* 
\p  
\v 13 Nde Ibiliisa tilinoo e jarribaade mo ndeen, seli mo faa wakkati goɗɗo. 
\s1 No Iisaa fuɗɗiri golle muuɗum ley Galili 
\r (Matta 4.12-17, Marku 1.14-15) 
\p  
\v 14 Iisaa yeccii leydi Galili, semmbe Ruuhu ina wondi e muuɗum, kabaaru muuɗum sankitii e leydi ndiin fuu.  
\v 15 Imo waajoo ley cuuɗi Alhuudiyankooɓe baajorɗi, yimɓe fuu ina teddina mo. 
\s1 No yimɓe Nasaraatu calorii Iisaa 
\r (Matta 13.53-58, Marku 6.1-6) 
\p  
\v 16 O yehi Nasaraatu to o mawni toon, o naati ley suudu waajordu nyannde fowteteende hono no o woowri noon. O ummii faa o jannga.  
\v 17 O hokkaa dewtere annabi Esaaya. O weerti nde, o tawi nokkuure ina winndaa: 
\q1  
\v 18 «Ruuhu Joomiraaɗo ina woni e am, 
\q2 sabo o suɓake kam faa mi faamina talkaaɓe Kabaaru Lobbo. 
\q1 O nulii kam faa mi gooynana nanngaaɓe yoofeede muɓɓen, 
\q2 wumɓe du wumtineede muɓɓen, 
\q2 torraaɓe du yoppeede muɓɓen, 
\q1  
\v 19 faa mi gooyna hitaande nde Joomiraaɗo hollata moƴƴere muuɗum ndeen warii.»\f + \fr 4:19 \ft Esaaya 61.1-2.\f* 
\p  
\v 20 Caggal ɗuum, o taggi dewtere ndeen, o hokki nde golloowo ley suudu waajordu oon, o jooɗii. Wonɓe toon ɓeen fuu tufi mo gite.  
\v 21 Ndeen o fuɗɗi wi'ude ɓe: 
\p —Hannden, Binndi ɗi nanɗon ɗiin tabitii. 
\p  
\v 22 Ɓe fuu iɓe kaala haala makko lobba, katin du haalaaji lobbi jaltuɗi e hunnduko makko ɗiin ina kaaynii ɓe. Iɓe mbi'a: 
\p —Wanaa o woni ɓii Yuusufi oon? 
\p  
\v 23 O wi'i ɓe: 
\p —Sikke fuu walaa on kaalanan kam banndol ngol: «Cawroowo, sawru hoore maa.» On mbi'an mi waɗa ko nanɗon mi waɗii Kafarnahum ɗuum e ley wuro am ɗo du. 
\p  
\v 24 O wi'i katin: 
\p —Goonga kaalanammi on: annabaajo fay gooto jaɓantaake ley wuro muuɗum.  
\v 25 Goonga kaalanammi on, rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ina keewnoo ley Israa'iila e jamaanu annabi Iliyaasa, wakkati nde ƴuwoonde toɓaay e leydi ndiin faa waɗi duuɓi tati e lebbi jeegom. Ndeen rafo manngo waɗii e leydi ndiin fuu.  
\v 26 Ammaa annabi Iliyaasa nulaaka e fay gooto maɓɓe, si wanaa e debbo gooto mo gorum maayi, jeyaaɗo Sarepta leydi Sidon.  
\v 27 Katin du, seppinɓe ina keewnoo Israa'iila e jamaanu annabi Elisa, de fay gooto maɓɓe dannaaka, si wanaa Na'aman jeyaaɗo e leydi Siiriya. 
\p  
\v 28 Nde yimɓe wonɓe e ley suudu waajordu nduun nannoo haala kaan ndeen, tikki sanne,  
\v 29 ummii, mburtini Iisaa faa e gaɗa wuro, njaari ɗum faa sera waamnde ɗo huɓeere maɓɓe ndeen nyiɓaa ɗoon, faa paɗɗa mo ley.  
\v 30 Ammaa o rewi hakkunde maɓɓe, o dilli. 
\s1 No Iisaa danniri gorko gonduɗo e ginnaaru 
\r (Marku 1.21-28) 
\p  
\v 31 Iisaa yehi ngalluure Kafarnahum ley leydi Galili, imo waajoo yimɓe nyannde fowteteende.  
\v 32 Ɓe kaaynaa sanne e waaju makko oon, sabo imo haalda e baawɗe. 
\p  
\v 33 Gorko mo ginnaaru bonndu woni e muuɗum ina woni ley waajordu nduun, ƴeewnii faa toowi, wi'i: 
\p  
\v 34 —Aan Iisaa mo Nasaraatu, ɗume jomi ma e amin? A warii faa kalkaa min naa? Miɗo anndi ko ngonɗaa, a Ceniiɗo ƴuuruɗo to Laamɗo! 
\p  
\v 35 Iisaa sappani ginnaaru nduun e semmbe, wi'i: 
\p —Deƴƴina, yaltu e makko! 
\p Ndu liɓi neɗɗo oon hakkunde yimɓe fuu, ndu yalti e muuɗum, tawi ndu nawnaay ɗum fey.  
\v 36 Ɓe fuu ɗum haaynii ɓe, iɓe ƴamundura hakkunde maɓɓe: 
\p —Ko woni haala ka? Ginnaaji bonɗi ɗiin, imo yamira ɗi baawɗe e semmbe, de iɗi mburtoo. 
\p  
\v 37 Kabaaru Iisaa sankitii e seraaji ɗiin fuu. 
\s1 No Iisaa danniri nyawɓe heewɓe 
\r (Matta 8.14-17, Marku 1.29-34) 
\p  
\v 38 Nde o wurtinoo waajordu nduun ndeen, o naati suudu Simon. Esoo Simon debbo ina wondi e jontere naawnde. Ɓe ŋaarii mo o walla ɗum.  
\v 39 O turii dow muuɗum, o sappani jontere ndeen e semmbe, de jontere ndeen yoppi ɗum. Wakkati oon ni, debbo oon ummii, jaɓɓii ɓe. 
\p  
\v 40 Wakkati nde naange saamannoo, jogiiɗo nyawɗo fuu waddi ɗum to makko. Nyawɓe siyiiji nyawuuji fuu ngaddaa. O yowi juuɗe makko dow maɓɓe ɓe fuu gooto gooto, o danni ɓe.  
\v 41 Ginnaaji bonɗi ina mburtoo e yimɓe heewɓe iɗi ƴeewnoo, iɗi mbi'a: 
\p —Aan woni Ɓii Laamɗo! 
\p Imo sappana ginnaaji ɗiin e semmbe, o accataa ɗi kaala, sabo iɗi anndi kanko woni Almasiihu. 
\s1 No Iisaa waajorii haala laamu Laamɗo 
\r (Marku 1.35-39) 
\p  
\v 42 Nde weetunoo fu, Iisaa wurtii, yehi nokku perwuɗo. Jamaa oon ina filoo mo. Ɓe ngari to makko, iɓe tefa taa o seeda e maɓɓe fey.  
\v 43 Ammaa o wi'i ɓe: 
\p —Ina tilsi mi ɓangina Kabaaru Lobbo dow laamu Laamɗo e galluuje goɗɗe. Sabo wo ɗuum nuliraami. 
\p  
\v 44 O yehi, imo waajoo ley cuuɗi baajorɗi ley leydi Yahuudiya. 
\c 5  
\s1 No Iisaa noddiri taalibaaɓe arandeeɓe 
\r (Matta 4.18-22, Marku 1.16-20) 
\p  
\v 1 Nyannde wootere Iisaa ina darii hunnduko maayo Genesaret, jamaa ina ɓillundura ɗakkol makko faa hettindoo haala Laamɗo.  
\v 2 O yi'i laanaaji ɗiɗi ina ndarii ɗakkol maayo ngoon. Tawi nanngooɓe liƴƴi ɓeen mburtake ley majji, ina lonna fiiliiji muɓɓen.  
\v 3 O naati ngoota laanaaji ɗiin, ka Simon kaan. O ŋaarii ɗum dirbina ka, ka naata ndiyam seeɗa. O jooɗii ley laana kaan, imo waajoo jama'aaje ɗeen.  
\v 4 Nde o selnoo waajaade ndeen, o wi'i Simon: 
\p —Njehee to luggi, paɗɗee fiiliiji mon faa nanngon liƴƴi. 
\p  
\v 5 Simon jaabii, wi'i: 
\p —Joomam, min mbaalii miɗen piloo liƴƴi, min keɓaay fay huunde. Ammaa saabe haala maa, mi faɗɗan fiiliiji ɗi. 
\p  
\v 6 Nde ɓe paɗɗunoo ɗi ndeen, ɓe nanngi liƴƴi faa keewi, faa fiiliiji maɓɓe ina ceekoo.  
\v 7 Ɓe noddi wondiiɓe maɓɓe wonɓe ley laana ngokka, ngara mballa ɓe. Ɓeen ngari, ɓe kebbini laanaaji ɗiɗi ɗiin fuu faa ɗi nesi yoolaade.  
\v 8 Nde Simon Piyeer yi'unoo ɗum fu, dikkinii yeeso makko, wi'i mo: 
\p —Joomam, woɗɗam, sabo wo mi neɗɗo luttuɗo. 
\p  
\v 9 O wi'ii ɗum sabo kanko e wondiiɓe makko ɓeen fuu, ɓe kaaynaama saabe keewal liƴƴi ɗi ɓe nanngi ɗiin.  
\v 10 Hono noon Yaakuuba e Yuhanna ɓiɓɓe Jebede wonduɓe e Simon ɓeen du kaayniraa. Ammaa Iisaa wi'i Simon: 
\p —Taa hulu, gilla joonin a laatoto pilotooɗo yimɓe. 
\p  
\v 11 Nde ɓe njottinnoo laanaaji maɓɓe leydi ndeen, ɓe njoppi ɗum fuu, ɓe njokki Iisaa. 
\s1 No Iisaa danniri ceppinɗo 
\r (Matta 8.1-4, Marku 1.40-45) 
\p  
\v 12 Wakkati Iisaa wonnoo ley ngalluure gomma, gorko ceppinɗo sanne wari. Gorko oon yi'i Iisaa, sujidi e leydi yeeso muuɗum, na ŋaaroo: 
\p —Joomam, si a muuyii fu, aɗa waawi dannude kam faa mi laaɓa. 
\p  
\v 13 Iisaa foorti junngo mum, meemi mo, wi'i: 
\p —Mi muuyii, daɗu! 
\p Wakkati oon ceppam ɗam ƴuwi e makko.  
\v 14 De Iisaa yamiri mo taa o haalana ɗum fay gooto, ammaa wi'i mo: 
\p —Yahu holloy hoore maa almaami, ngaɗanaa laaɓugol maa ngol sadaka mo Muusaa yamiri oon, faa faamina ɓe a daɗii. 
\p  
\v 15 De fay ko Iisaa haɗi mo haalude ɗuum, kabaaru muuɗum ɓeydii sankitaade. Jama'aaje keewɗe ina ngara, ina kawrita faa kettindanoo mo, wooɗi du ndannee e nyawuuji muɓɓen.  
\v 16 Ammaa imo toowta sera nokkuuje perwuɗe, imo waɗa du'aare. 
\s1 No Iisaa selliniri mo ɓanndu waatundu 
\r (Matta 9.1-8, Marku 2.1-12) 
\p  
\v 17 Nyannde gomma Iisaa ina waajoo. Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta Muusaa, ƴuuruɓe gure Galili e Yahuudiya, kam e Urusaliima fuu, ina njooɗii. Baawɗe Joomiraaɗo ina ngoni e makko, imo danna nyawɓe.  
\v 18 Wakkati oon, woɓɓe ngaddi gorko mo ɓanndu waatundu ina fukkinaa e daɗɗo, ina piloo nannude ɗum faa pukkina ɗum yeeso makko.  
\v 19 Kaa nde ɓe kunnginoo nannude mo saabe jamaa oon, ɓe ƴeeŋi dow suudu nduun, ɓe njuli ndu, de ɓe njippini gorko oon e daɗɗo mum fuu hakkunde yimɓe ɓeen yeeso Iisaa.  
\v 20 Nde o yi'unoo goonɗinal maɓɓe ndeen, o wi'i mo ɓanndu waatundu oon: 
\p —Gorko, hakkeeji maa njaafaama. 
\p  
\v 21 Jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en ɓeen ina miiloo hakkunde muɓɓen ina mbi'a: «Oo wo moy kaaloowo karmuɗi? Moy waawi yaafaade hakkeeji si wanaa Laamɗo?»  
\v 22 Iisaa faami miilooji maɓɓe, de jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Ko waɗi oɗon miiloo miilooji gaaɗi ni e ɓerɗe mooɗon?  
\v 23 Ɗume ɓuri hoyude? Wi'ude hakkeeji makko njaafaama, naa wi'ude o ummoo, o yaha?  
\v 24 Ammaa faa paamon Ɓii Neɗɗo ina jogii baawɗe e adunaaru ndu yaafaade hakkeeji... 
\p Ndeen o wi'i mo ɓanndu waatundu oon: 
\p —Miɗo haalane: umma, hooƴu daɗɗo maa, kootaa suudu maa. 
\p  
\v 25 Wakkati gooto, mo ɓanndu waatundu oon ummii yeeso yimɓe fuu, hooƴi daɗɗo muuɗum, hooti suudu mum, ina teddina Laamɗo.  
\v 26 Haaynde nanngi yimɓe ɓeen fuu, iɓe teddina Laamɗo. Ɓe kuli sanne, ɓe mbi'i: 
\p —Hannden en nji'ii kaayeefiiji koy! 
\s1 No Iisaa noddiri Lewi 
\r (Matta 9.9-13, Marku 2.13-17) 
\p  
\v 27 Caggal ɗuum, Iisaa wurtii, yi'i nanngoowo lampo gooto ina wi'ee Lewi ina jooɗii e suudu nanngooɓe lampo. O wi'i ɗum: 
\p —Jokkam. 
\p  
\v 28 Lewi yoppi ɗum fuu, ummii, jokki mo. 
\p  
\v 29 Lewi waɗani mo weltaare mawnde ley suudu mum. Nanngooɓe lampo heewɓe e yimɓe woɓɓe ina nyaamda e maɓɓe.  
\v 30 Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta ɓeen ina mbuyka, ina mbi'a taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p —Ko waɗi oɗon nyaamda, oɗon njarda e nanngooɓe lampo e luttuɓe woɓɓe? 
\p  
\v 31 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Wanaa selluɓe kaajaa cawroowo, wo nyawɓe kaajaa cawroowo.  
\v 32 Mi waraay faa mi nodda dartiiɓe. Wo luttuɓe noddammi faa tuuba. 
\s1 Haala suumayeere 
\r (Matta 9.14-17, Marku 2.18-22) 
\p  
\v 33 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Taalibaaɓe Yaayaa ina cuumoo sanne ina ngaɗa du'aare, hono noon taalibaaɓe Farisa'en ɓeen du ngaɗata. Ammaa ɓe maa ɓeen ina nyaama ina njara. 
\p  
\v 34 O wi'i ɓe: 
\p —Yalla oɗon mbaawi suuminde warɓe ɓangal, tawa ɓaŋuɗo oon ina wondi e muɓɓen naa?  
\v 35 Ammaa balɗe ngaran nde ɓaŋuɗo oon ittetee hakkunde maɓɓe. E balɗe ɗeen ɓe cuumoto. 
\p  
\v 36 O banndani ɓe banndol katin: 
\p —Fay gooto ittataa tayre e kaddungal kesal faa moƴƴinira kiinngal. Si ɗum waɗii, joomum bonnan kesal ngaal, tawee tayre ittaande ndeen yaadataa e kiinngal ngaal.  
\v 37 Katin du, fay gooto loowataa cabijam kesam ley sumalleeji kiiɗɗi. Si ɗum waɗii, cabijam kesam ɗaam fusan ɗi, rufa, sumalleeji ɗiin mbona.  
\v 38 Ndelle sanaa cabijam kesam loowee e ley sumalleeji kesi.  
\v 39 Fay gooto muuyataa cabijam kesam si yarii kiiɗɗam, sabo wi'an kiiɗɗam ɗaam ɓuri welde. 
\c 6  
\s1 Haala nyalaande fowteteende 
\r (Matta 12.1-8, Marku 2.23-28) 
\p  
\v 1 Waɗiino e nyannde fowteteende wootere, Iisaa ina rewi ley gese. Taalibaaɓe makko ina itta cammeeji alkama, ina molma ina ƴakka.  
\v 2 Kaa Farisa'en woɓɓe mbi'i ɓe: 
\p —Ko waɗi oɗon ngolla ko haɗaa golleede nyannde fowteteende? 
\p  
\v 3 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Yalla on njanngaay ko Daawda waɗi nde yolbunoo, kam e yaadiraaɓe muuɗum naa?  
\v 4 O naati hukum Laamɗo, o nyaami buuru cakkaaɗo oon, o hokki yaadiraaɓe makko du. Tawi le, wo almaami'en tan njeyi nyaamude buuru oon. 
\p  
\v 5 Iisaa wi'i ɓe katin: 
\p —Ɓii Neɗɗo kam jeyi nyannde fowteteende. 
\s1 No Iisaa selliniri gorko mo junngo waanngo 
\r (Matta 12.9-14, Marku 3.1-6) 
\p  
\v 6 Nyalaande fowteteende wonnde, o naati suudu waajordu imo waajoo. Gorko mo junngo muuɗum nyaamo waati na ɗoon.  
\v 7 Jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en ina taykoo Iisaa. Iɓe ndaara yalla o dannan gorko oon nyannde fowteteende ndeen, faa ɓe keɓa ko ɓe pelira mo.  
\v 8 Ammaa Iisaa annditii miilooji maɓɓe. O wi'i mo junngo waanngo oon: 
\p —Umma, dara hakkunde yimɓe! 
\p Gorko oon ummii, darii.  
\v 9 Ndeen Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Miɗo ƴama on: ɗume dagii nyannde fowteteende, gollude ko wooɗi naa gollude ko boni? Dannude neɗɗo naa halkude ɗum? 
\p  
\v 10 Wakkati oon, o ndaari ɓe fuu, o wi'i mo junngom waati oon: 
\p —Foortu junngo maa! 
\p Oon foorti ngo tan, ngo daɗi.  
\v 11 Ammaa yimɓe ɓeen tikkii sanne, iɓe ndawrida no ɓe ngaɗata Iisaa. 
\s1 No Iisaa suɓorii nulaaɓe sappo e ɗiɗo 
\r (Matta 10.1-4, Marku 3.13-19) 
\p  
\v 12 E ley balɗe ɗeen, Iisaa wurtii, yehi dow waamnde faa du'oo. O waali imo haalda e Laamɗo.  
\v 13 Nde weetunoo ndeen, o noddi taalibaaɓe makko ɓeen, o suɓii sappo e ɗiɗo hakkunde muɓɓen, o inndiri ɗum'en nulaaɓe.  
\v 14 Kamɓe ngoni: Simon mo o inndiri Piyeer, Andire minyum, Yaakuuba, Yuhanna, Filipu, Bartolome,  
\v 15 Matta, Tomaa, Yaakuuba ɓii Alfaa, Simon bi'eteeɗo Kiranoowo suudu baaba,  
\v 16 e Yahuuda ɓii Yaakuuba, kam e Yahuuda Isikariyotto, jambotooɗo mo oon. 
\s1 No Iisaa waajorii yimɓe heewɓe, danni nyawɓe 
\r (Matta 4.23-25) 
\p  
\v 17 O jippodii e maɓɓe, o darii e nokkuure yaajunde, kanko e taalibaaɓe makko heewɓe. Jamaa keewɗo ƴuurɗo nokkuuje leydi Yahuudiya fuu na ɗoon, kam e Urusaliima, e gure ɗakkol maayo manngo gilla Tirus faa e Sidon.  
\v 18 Ɓe ngari faa ɓe kettindanoo mo, wooɗi du ɓe ndannee e nyawuuji maɓɓe. Ɓe ginnaaji bonɗi torri du, ndannaama.  
\v 19 Yimɓe ɓeen fuu ina piloo meemude mo, sabo baawɗe ina mburtoo e makko ina ndanna yimɓe ɓeen fuu. 
\s1 Haala barkinaaɓe e ɓe mbarkinaaka 
\r (Matta 5.1-12) 
\p  
\v 20 Wakkati oon, o ɓanti gite makko o ndaari taalibaaɓe makko ɓeen, o wi'i: 
\p —Barke woodanii on, onon talkaaɓe, 
\q2 sabo onon njeyi laamu Laamɗo. 
\q1  
\v 21 Barke woodanii on, onon yolbuɓe joonin, 
\q2 sabo on kaaran. 
\q1 Barke woodanii on, onon woyooɓe joonin, 
\q2 sabo on mbeltoyto. 
\q1  
\v 22 Barke woodanii on si yimɓe mbanyii on, 
\q2 ndiiwii on, 
\q2 njennii on, 
\q2 mbonnii inɗe mon saabe Ɓii Neɗɗo. 
\q1  
\v 23 Ceyoɗon nyannde ndeen, pittiron seyo, 
\q1 sabo mbarjaari mawndi ina woodani on dow kammu. 
\q2 Hono noon maamiraaɓe maɓɓe ngaɗannoo annabaaɓe. 
\q1  
\v 24 Ammaa bone woodanii on, onon joomiraaɓe jawdi, 
\q2 sabo on keɓii mbelirka mon. 
\q1  
\v 25 Bone woodanii on, onon haarɓe joonin, 
\q2 sabo on njolban. 
\q1 Bone woodanii on, onon jalooɓe joonin, 
\q2 sabo on cunoyto, on mboyan. 
\q1  
\v 26 Bone woodanii on, si yimɓe fuu manii on, 
\q1 sabo hono noon maamiraaɓe maɓɓe ngaɗannoo annabaaɓe fewreeɓe. 
\s1 Haala yiɗugol wayɓe 
\r (Matta 5.38-48, 7.12) 
\p  
\v 27 —Ammaa onon hettindaniiɓe kam ɓeen, miɗo wi'a on: njiɗee wayɓe on, ngaɗanon wanyuɓe on moƴƴere.  
\v 28 Mbarkinee huɗooɓe on, ndu'anoɗon torrooɓe on du.  
\v 29 Si goɗɗo feenyii ma, hokku ɗum feenya gere goɗɗo oon du. Si goɗɗo teetii ma saaya maa jaangol, taa haɗu ɗum forgo maa du.  
\v 30 Ŋaariiɗo ma fuu, kokkaa ɗum. Teetuɗo ma gineeji maa, taa ƴamtu ɗum.  
\v 31 Ngaɗanee woɓɓe ko njiɗɗon ɓe ngaɗana on. 
\p  
\v 32 Si yiɗuɓe on tan njiɗoton, barke oye keɓoton? Fay luttuɓe ina njiɗi yiɗuɓe ɗum'en.  
\v 33 Si waɗanooɓe on moƴƴere tan ngaɗanton moƴƴere, barke oye keɓoton? Fay luttuɓe ɓeen hono noon ngaɗata.  
\v 34 Si ɓe miiliɗon hemrude tan nyamlotoɗon, barke oye keɓoton? Fay luttuɓe ina nyamloo luttuɓe hono muɓɓen, faa njoɓee nyamaande muɓɓen.  
\v 35 Onon le, njiɗee wayɓe on, ngaɗon moƴƴere, nyamloɗon tawee on miilaaki yoɓeede fey. Ndeen, on keɓan mbarjaari mawndi, on laatoto ɓiɓɓe Laamɗo Toowɗo, sabo oon ina waɗana bonnooɓe moƴƴere, ina waɗana bonɓe du.  
\v 36 Laatee yurmotooɓe, hono no Baaba mooɗon yurmortoo noon. 
\s1 Haala hiitaade woɓɓe 
\r (Matta 7.1-5) 
\p  
\v 37 —Taa kiitee, on kiitataake. Taa njukkee, on njukkataake. Njaafee, on njaafete.  
\v 38 Kokkee, on kokkete etirgal lobbal, dimmbaangal de ɗibbaa faa ƴolii, ina rufa, saawee e kaddule mooɗon. Sabo etirgal ngal etirton, wo ngaal etiranteɗon. 
\p  
\v 39 O banndani ɓe banndol du, o wi'i: 
\p —Bumɗo ina waawi ɗowude bumɗo naa? Si ɗum waɗii, wanaa ɓe ɗiɗo fuu, ɓe caaman ley luggere naa?  
\v 40 Taalibbo ɓuraa moodibbom, de taalibbo kiɓɓuɗo laatoto hono moodibbom.  
\v 41 Ko waɗi de aɗa yi'a kuɗol ley yitere sakiike maa, de aan le, a taykataako leggal gonngal e ley yitere maa ndeen?  
\v 42 Noy mbaawrataa wiide sakiike maa: «Sakiike, accu mi ittane kuɗol gonngol e yitere maa ngol», tawee aan le, a yi'ataa leggal gonngal e ley yitere maa ndeen? Munaafiki, ittu leggal gonngal ley yitere maa ngaal tafon. Ndeen jiiɗe maa laaɓan, faa keɓaa ittaa kuɗol gonngol ley yitere sakiike maa ngool. 
\s1 Haala lekki e ɓiɓɓe muuɗum 
\r (Matta 7.16-20, 12.33-35) 
\p  
\v 43 —Lekki lobbi rimataa ɓiɓɓe bonɓe, lekki mbonki du rimataa ɓiɓɓe lobbuɓe.  
\v 44 Sabo lekki fuu, wo ɓiɓɓe muuɗum annditirtee. Ƴibbe ɓorataake e ngi'eehi, cabiije du ɓorataake e kebbe.  
\v 45 Neɗɗo moƴƴo, ko moƴƴi ko resii ley ɓernde muuɗum, ɗuum wurtinta. Neɗɗo bonɗo du, ko boni ko resii ley ɓernde muuɗum, ɗuum wurtinta. Sabo ko heewi ley ɓernde ɗuum, hunnduko wurtinta. 
\s1 Haala suudu joƴƴinaandu dow hayre 
\r (Matta 7.24-27) 
\p  
\v 46 —Ko waɗi oɗon noddira kam «Joomam, Joomam» de on ngaɗataa ko mbiimi?  
\v 47 Neɗɗo fuu garɗo to am de hettindii haalaaji am, jokki ɗi, mi hollan on mo o nanndi:  
\v 48 Joomum ina nanndi e neɗɗo nyiɓuɗo suudu, wasi leydi ndiin faa yottii hayre, joƴƴini ndu dow mayre. Ndeen ƴuwoonde mawnde toɓi faa gooruwol heewi, fiyi e suudu nduun, ammaa hunngii dimmbude ndu, sabo ndu nyiɓaama faa wooɗi.  
\v 49 Kaa kettindiiɗo haala am, si jokkaay, ina nanndi hono nyiɓuɗo suudu dow leydi mo wasanaay ɗum joƴƴinirde. Gooruwol bubboowol fiyi e suudu nduun, de wakkati gooto ndu saami. Suudu nduun halki halkere mawnde sanne. 
\c 7  
\s1 No Iisaa danniri golloowo mawɗo sordaasi'en 
\r (Matta 8.5-13) 
\p  
\v 1 Nde Iisaa selnoo waajaade hettindaniiɓe ɗum ɓeen fu, yehi Kafarnahum.  
\v 2 Mawɗo sordaasi'en gooto, golloowo muuɗum korsuɗo nyawi faa ina habda e yonki.  
\v 3 Mawɗo oon nani kabaaru Iisaa. O neli mawɓe Alhuudiyankooɓe to Iisaa, wara, danna golloowo makko oon.  
\v 4 Ɓe ngari to makko, iɓe ŋaaroo mo sanne sanne, iɓe mbi'a: 
\p —Imo haani waɗaneede ɗum,  
\v 5 sabo imo yiɗi lenyol men, katin du kanko nyiɓi suudu men waajordu. 
\p  
\v 6 Iisaa ina yaada e maɓɓe faa ɓe ɓadii suudu mawɗo oon. Ndeen mawɗo oon neli yimɓe muuɗum to Iisaa, wi'i ɗum: 
\p —Moodibbo, taa tampin hoore maa, sabo miin, mi hewtaay ko naataa ley suudu am.  
\v 7 Ɗum waɗi du miiliimi mi fotaay yaade to maa. Ammaa haalu haala maa tan, ndeen golloowo am oon daɗan.  
\v 8 Miin e hoore am, wo mi laamaaɗo, de miɗo dawrana sordaasiiɓe du. Si mi wi'ii gooto maɓɓe yaha fu, yahan. Si mi wi'ii goɗɗo wara, waran. Si mi wi'ii maccuɗo am waɗa huunde, waɗan. 
\p  
\v 9 Nde Iisaa nannoo haala kaan ndeen, ɗum haaynii ɗum, de hucciti e yimɓe jokkuɓe ɗum ɓeen, wi'i: 
\p —Miɗo haalana on, mi yi'aay hono ngal goonɗinal sellude fay ley Israa'iila'en. 
\p  
\v 10 Nde nulaaɓe ɓeen njeccinoo wuro toon ndeen, tawi golloowo oon sellii. 
\s1 No Iisaa ummintiniri ɓii debbo mo gorum maayi 
\p  
\v 11 Gaɗa majjum, o yehi wuro wi'eteengo Nayin. Taalibaaɓe makko e yimɓe heewɓe ina njaada e makko.  
\v 12 Nde o ɓattinoo dammbugal wuro ngoon ndeen, o hawri e maayɗo, ina wurtinee. Wo bajjo mo bammum maayi, inna mum ɓaŋaaka katin. Yimɓe wuro ngoon heewɓe ina njaada e inniiwo oon.  
\v 13 Nde Iisaa yi'unoo inniiwo oon fu, yurmii ɗum sanne, wi'i: 
\p —Taa woy! 
\p  
\v 14 Iisaa ɓattitii, meemi leggal kooƴirgal maayɓe ngaal. Tiigiiɓe ngal ɓeen ndarii. O wi'i: 
\p —Suka jokolle, miɗo wi'e: Umma! 
\p  
\v 15 Maayɗo oon ummii jooɗii, fuɗɗi haalude. Iisaa hokkiti mo inniiko.  
\v 16 Kulol nanngi yimɓe ɓeen fuu, iɓe teddina Laamɗo, iɓe mbi'a: 
\p —Annabaajo mawɗo ɓangii e ley meeɗen! Laamɗo warii ina walla yimɓe muuɗum. 
\p  
\v 17 Kabaaru Iisaa oon sankitii e leydi Yahuudiya e seraaji muuɗum fuu. 
\s1 No Yaayaa lootoowo lootagal batisima nuliri to Iisaa 
\r (Matta 11.2-19) 
\p  
\v 18 Taalibaaɓe Yaayaa kumpiti ɗum kabaaru oon fuu. Yaayaa noddi ɗiɗo muɓɓen,  
\v 19 nuli ɗum'en to Iisaa, ƴamowa ɗum yalla kam woni kaanɗo warude oon, naa ɓe ndooman goɗɗo.  
\v 20 Worɓe ɗiɗo ɓeen ngari to makko, mbi'i mo: 
\p —Yaayaa lootoowo lootagal batisima nuli min e maaɗa, min ƴame yalla aan woni kaanɗo warude oon, naa min ndooman goɗɗo? 
\p  
\v 21 Wakkati oon pay, tawi o dannii yimɓe heewɓe e nyawuuji ɗi kawtaa sii, o riiwii ginnaaji bonɗi, o wumtinii wumɓe heewɓe.  
\v 22 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Njehee kaaltanowee Yaayaa ko njiiɗon e ko nanɗon: wumɓe ina mbumta, bonnguuɓe ina njaha e koyɗe muɓɓen, seppinɓe ina cellinee, faaɗuɓe ina paaɗita, maayɓe ina ummintinee, talkaaɓe du ina kaalanee Kabaaru Lobbo.  
\v 23 Barke woodanii mo yoppaay goonɗinde kam. 
\p  
\v 24 Nde nulaaɓe ɓeen kootunoo ndeen, Iisaa fuɗɗi haalande jamaa oon haala Yaayaa, wi'i ɗum'en: 
\p —Ko njaaɗon ley ladde ɗuum, wo faa ndaarowon ɗume? Yalla huɗo ko henndu dimmbata naa?  
\v 25 Ndelle ɗume njaaɗon faa ndaarowon? Gorko nyaaƴoowo naa? Si goonga, ɓornotooɓe kaddule lobbe de mbuura nguurndam lobbam ɓeen, ley cuuɗi kaanankooɓe tawetee.  
\v 26 Ndelle, ɗume ndaaroyɗon? Annabaajo naa? Goonga! Miɗo haalana on, imo ɓuri annabaajo.  
\v 27 Kanko woni mo Laamɗo haali kabaaru muuɗum ley Binndi, wi'i: 
\q1 «Ndaaree, mi ardinante nulaaɗo am moƴƴinane laawol.»\f + \fr 7:27 \ft Malakiya 3.1.\f* 
\p  
\v 28 Miɗo haalana on, dimoowo fuu rimaay ɓurɗo Yaayaa. Tawi le, ɓurɗo fuu famɗude ley laamu Laamɗo oon na ɓuri mo teddude.  
\v 29 Yimɓe hettindaniiɓe mo ɓeen fuu, fay nanngooɓe lampo ɓeen, njaɓii konngol Laamɗo ko Yaayaa looti ɗum'en lootagal batisima ɗuum.  
\v 30 Ammaa Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta njoppii muuyo Laamɗo ko ɓe njaɓaay looteede e junngo Yaayaa ɗuum. 
\p  
\v 31 Ndelle, ɗume nanndinammi yimɓe jamaanu o? Ɓeye o nanndi?  
\v 32 Iɓe nanndi e sukaaɓe jooɗiiɓe ley taliyaare luumo, ina noddundura, ina mbi'a: 
\q1 «Min puufanii on cereeli, 
\q2 de on mbamaay. 
\q1 Min mboyanii on jimi bojji, 
\q2 de on mboyaay.» 
\p  
\v 33 Sabo Yaayaa lootoowo lootagal batisima warii, nyaamataa ɓii jalo, yarataa doro du, de oɗon mbi'a ina wondi e ginnaaru.  
\v 34 De Ɓii Neɗɗo warii, ina nyaama ina yara, de oɗon mbi'a, «Ndaar neɗɗo o, kakkilanɗo nyaamude e yarude tan, yigoo nanngooɓe lampo e luttuɓe woɓɓe.»  
\v 35 Ammaa jaɓuɓe hakkillo Laamɗo ɓeen fuu ina laamni wo ngo goonga. 
\s1 No Iisaa yaaforii debbo pijoowo 
\p  
\v 36 Gooto e Farisa'en ɓeen noddi mo faa ɓe nyaamda. O naati suudu Farisaajo oon, o jooɗii faa o nyaama.  
\v 37 Debbo pijoowo ina woni ley wuro ngoon. Ko o nani Iisaa ina woni ley suudu Farisaajo oon ina nyaama ɗuum, o waddi faandu nebbam uurɗam.  
\v 38 O hetti caggal Iisaa ɗakkol koyɗe muuɗum,\f + \fr 7:38 \ft E ley jamaanu Iisaa, yimɓe ina mbaawi wahaade e dow coɓɓuli nani de nyaama.\f* imo woya, imo leppinira koyɗe mum gonɗi makko, imo mooytira ɗe sukundu makko. Imo muccoo ɗe, imo joora nebbam ɗaam dow majje.  
\v 39 Nde Farisaajo nodduɗo mo oon yiinoo ɗum ndeen, wi'i e ley ɓernde mum: «Si neɗɗo o wo annabaajo, o annditan moy woni debbo meemoowo mo oon, o faaman wo pijoowo.»  
\v 40 Iisaa haaldi e Simon Farisaajo oon, wi'i: 
\p —Simon, miɗo woodi goɗɗum ko njiɗumi haalande ma. 
\p O jaabii: 
\p —Haal, Moodibbo! 
\p  
\v 41 Iisaa wi'i: 
\p —Nyamlotooɗo gomma ina rewannoo yimɓe ɗiɗo, gooto oon buuɗi cardi keme joy, gooto du buuɗi cardi capanɗe joy.  
\v 42 Kaa nde tawanoo ɓe ngalaa ko ɓe njoɓa mo ndeen, o yaafanii ɓe ɗiɗo fuu. Ndelle, moy e maɓɓe ɓuri yiɗude mo? 
\p  
\v 43 Simon jaabii: 
\p —Miɗo miila mo o yaafanii kaalisi keewɗo oon. 
\p Iisaa wi'i mo: 
\p —A haalii goonga! 
\p  
\v 44 Ndeen o hucciti e debbo oon, o wi'i Simon: 
\p —A yi'ii debbo o naa? Mi naatii suudu maa, a hokkaay kam ndiyam mi loota koyɗe am. Ammaa kanko kaa, o lootirii koyɗe am e gonɗi makko, de o mooytiri ɗe sukundu makko.  
\v 45 Aan, a muccaaki kam, de kanko kaa, gilla naatumi, o selaay muccaade koyɗe am.  
\v 46 A wattaay nebbam dow hoore am, de kanko kaa, o joorii nebbam uurɗam dow koyɗe am.  
\v 47 Ɗum waɗi miɗo wi'e: hakkeeji makko no keewiri fuu njaafaama, ndelle njinngu makko ina mawni. De jaafanaaɗo seeɗa, njinngu muuɗum heewaa. 
\p  
\v 48 Ndeen o wi'i debbo oon: 
\p —Hakkeeji maa njaafaama. 
\p  
\v 49 Nyaamdooɓe e makko ɓeen puɗɗi ƴamundurde hakkunde muɓɓen: «Moy woni o neɗɗo, jottiiɗo faa yaafaade hakkeeji?» 
\p  
\v 50 O wi'i debbo oon: 
\p —Goonɗinal maa hisinii ma. Yahu e jam. 
\c 8  
\s1 Haala rewɓe jokkuɓe Iisaa 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, Iisaa ina yiiltoo ley galluuje e gure, ina gooyna, ina haala Kabaaru Lobbo dow laamu Laamɗo. Taalibaaɓe makko sappo e ɗiɗo ɓeen ina ngondi e makko,  
\v 2 kam'en e rewɓe dannaaɓe e nyawuuji muɓɓen, e ɓe ginnaaji bonɗi du ndiiwaa e muɓɓen. Ɓeen ngoni Mariyama innditirteeɗo Magdala mo ginnaaji jeɗɗi mburtinaa e muuɗum,  
\v 3 e Yowanna, dee howruujo Hirudus bi'eteeɗo Huja, kam e Susaana, e rewɓe woɓɓe heewɓe. Ɓe fuu ɓe mballirii Iisaa e taalibaaɓe mum jawdi maɓɓe. 
\s1 Banndol dow aawoowo 
\r (Matta 13.1-9, Marku 4.1-9) 
\p  
\v 4 Yimɓe ƴuuri e gure ɗeen fuu ina ngara to makko. Nde jamaa keewɗo oon fiilinoo mo ndeen, o banndani ɓe banndol ngol, o wi'i: 
\p  
\v 5 —Aawoowo wurtii faa saaka aawdi muuɗum. E ley aawugol ngool, aawdi ngondi saami e laawol, yaaɓaa, de pooli ngari, cuɓi ndi.  
\v 6 Yoga mayri saami ley korokaaƴe, fuɗi, yoori, sabo nokku oon darnataa ndiyam.  
\v 7 Yoga mayri saami to kebbe puɗata. Ndi mawnidi e majje, de kebbe ɗeen ɓilli ndi.  
\v 8 Yoga mayri saami e leydi lobbiri, fuɗi, rimi, wabbere fuu ɓeydii kile hemre. 
\p Nde o haalnoo ɗum ndeen, o ɓanti daande makko, o wi'i: 
\p —Jom nowru nanooru fuu, nana! 
\s1 No Iisaa holliri ko waɗi de na banndana yimɓe 
\r (Matta 13.10-17, Marku 4.10-12) 
\p  
\v 9 Taalibaaɓe makko ɓeen ƴami mo: 
\p —Ɗume banndol ngol fiirtata? 
\p  
\v 10 O wi'i ɓe: 
\p —Onon, on kokkaama faamude ko suuɗii e laamu Laamɗo. De heddiiɓe ɓeen kaa, e banndi kaalirantee, faa 
\q1 «ndaara, tawa nji'ataa, 
\q1 nana, tawa paamataa.»\f + \fr 8:10 \ft Esaaya 6.9.\f* 
\s1 No Iisaa fiirtiri banndol aawoowo 
\r (Matta 13.18-23, Marku 4.13-20) 
\p  
\v 11 Inan maanaa banndol ngol: aawdi ndiin wo konngol Laamɗo.  
\v 12 Ngondi sera laawol ndiin woni nanooɓe ngol, de Ibiliisa wara, itta ngol e ɓerɗe muɓɓen taa ngoonɗina de kisa.  
\v 13 Ngondi dow korokaaƴe ndiin woni nanooɓe ngol, njaɓɓoroo ngol seyo, de ɓe ngalaa ɗaɗi ley maggol. Wakkati seeɗa tan ɓe ngoonɗinta. Nde ndaartindagol wari fuu, ɓe njoppan.  
\v 14 Caamundi ley kebbe ndiin woni nanooɓe konngol ngool, ammaa ley mawnugol muɓɓen ndeen kaɓɓu-ko'u e jawdi e mbelirka adunaaru ɓillan ɗum'en, kunngoo rimude.  
\v 15 Ammaa ɗo aawdi ndiin saami e leydi lobbiri ɗoon, ɓeen ngoni nanirooɓe konngol ngool ɓerɗe belɗe laaɓuɗe. Ley tinnitaare ɓe tiigoo ngol faa ngol rima. 
\s1 Banndol dow lampal 
\r (Marku 4.21-25) 
\p  
\v 16 —Fay gooto huɓɓataa lampal de hippa ɗum tummbude naa soorna ɗum ley leeso. Ko waɗata dey, ɓilan ngal faa ngal yaynana naatooɓe.  
\v 17 Sabo walaa fuu ko suuɗii ko funtintaake, walaa ko suuɗii du ko annditataake, wurtinee yaasin.  
\v 18 Ndelle, tinnee no nanirɗon ni, sabo neɗɗo fuu jogiiɗo paamal\f + \fr 8:18 \fk Paamal\ft ɗo ina yaada e goonɗinal omtoowal ɓernde joomum faa jaɓa goonga.\f* dow laamu Laamɗo, ɓeydante. Ammaa mo walaa paamal oon, fay ko miilata ina jogii ɗuum, teetete. 
\s1 Minyiraaɓe Iisaa e inna muuɗum 
\r (Matta 12.46-50, Marku 3.31-35) 
\p  
\v 19 Inna Iisaa e minyiraaɓe muuɗum ngari to muuɗum, de ɓe mbaawaay ɓattaade ɗum saabe jamaa.  
\v 20 O haalanaa inniiko e minyiraaɓe makko ina ndarii yaasin, ina njiɗi yi'ude mo.  
\v 21 De o jaabii, o wi'i: 
\p —Inna am e minyiraaɓe am wo nanooɓe haala Laamɗo, de ɗowtanoo ka ɓeen. 
\s1 No Iisaa darniri henndu 
\r (Matta 8.23-27, Marku 4.35-41) 
\p  
\v 22 Nyannde gomma Iisaa e taalibaaɓe muuɗum naati laana. O wi'i ɓe: 
\p —En peƴƴita, njehen gere ooto maayo ngo. 
\p Ɓe ndunnyi.  
\v 23 Ko ɓe peƴƴitata ɗuum, o ɗaanii. Wakkati oon, henndu mawndu ummii dow maayo, ndiyam ina naata laana kaan faa ka nesi yoolaade.  
\v 24 Ɓe ɓattitii, iɓe pindina mo iɓe mbi'a: 
\p —Joomii amin, joomii amin, inani miɗen kalka! 
\p O fini, o sappani henndu e bempeƴƴe ɗeen e semmbe, de ɗum fuu ɗum darii, ɗum deƴƴinii.  
\v 25 Ndeen o wi'i ɓe: 
\p —Toy goonɗinal mon woni? 
\p Ɓe kuli, ɗum haaynii ɓe, iɓe mbi'undura: 
\p —O wo moy ndelle? Imo yamira fay keni e ndiyam de ɗum fuu iɗum ɗowtanoo mo! 
\s1 No Iisaa dannirii gonduɗo e ginnaaji 
\r (Matta 8.28-34, Marku 5.1-20) 
\p  
\v 26 Gaɗa ɗuum ɓe njottowii leydi Gerasa'en, kuccundurndi e leydi Galili.  
\v 27 Nde o jippinoo laana kaan ndeen, gorko gonduɗo e ginnaaji jeyaaɗo e wuro ngoon hawri e makko. Gorko oon wo joppuɗo kaddule muuɗum ko ɓooyi, o jooɗaaki ley wuro, imo woni ley caabeeje.  
\v 28 Ko o yi'i Iisaa ɗuum, o halɓi, o hippii yeeso muuɗum, o haali faa toowi, o wi'i: 
\p —Iisaa, Ɓii Laamɗo Toowɗo, ɗume njiɗɗaa waɗude kam? Miɗo nyaage, taa torram. 
\p  
\v 29 O wi'iri noon sabo Iisaa yamirii ginnaaru bonndu nduun wurtoo e makko. Kile keewɗe indu warti-wartinannoo e makko, indu nannga mo. Imo haɓɓirenoo callali, juuɗe e koyɗe fuu, de imo taƴa ɗi, ginnaaru nduun ina yaara mo ley ladde.  
\v 30 Iisaa ƴami mo, wi'i: 
\p —Noy mbi'eteɗaa? 
\p O jaabii: 
\p —Miɗo wi'ee Jamaa. 
\p Sabo ginnaaji keewɗi ina ngoni e makko.  
\v 31 Iɗi nyaagoo Iisaa taa yamira ɗi ɗi naatowa ley ɓunndu torra.  
\v 32 Tawi coggal girooji manngal ina dura dow waamnde ɗoon. Ginnaaji ɗiin ŋaarii mo o acca ɗi ɗi naatowa e ley girooji ɗiin. O acci ɗi.  
\v 33 Ɗi njalti e neɗɗo oon, ɗi naati e ley girooji ɗiin. Coggal ngaal fuu doggi, tellitii dow waamnde ndeen, naati maayo, yoolii. 
\p  
\v 34 Nde durooɓe ɓeen njiinoo ko waɗi ɗuum fu, ɓe ndoggi, ɓe kaalanowi ɗum yimɓe ngalluure ndeen e seraaji muuɗum.  
\v 35 Ɓeen ngari ndaarude ko waɗi ɗuum. Nde ɓe njottinoo Iisaa ndeen, ɓe tawi gondunooɗo e ginnaaji oon ina jooɗii ɗakkol makko, ina ɓornii kaddule, hakkillom wartii. De kulol nanngi ɓe.  
\v 36 Yiinooɓe ɗum ɓeen kaalani yimɓe no gondunooɗo e ginnaaji oon danniraa.  
\v 37 Yimɓe leydi Gerasa fuu ŋaarii Iisaa dillana ɗum'en leydi muɓɓen, sabo kulol manngol nanngii ɗum'en. O naati laana, o dilli. 
\p  
\v 38 Mo ginnaaji ndiiwaa e muuɗum oon, ŋaarii Iisaa sanne, acca o jokka ɗum. Ammaa Iisaa yeccini mo, wi'i: 
\p  
\v 39 —Hootu suudu maa, kaalanaa yimɓe maa ko Laamɗo waɗani maa. 
\p O yehi, o gooyni e wuro ngoon fuu ko Iisaa waɗani mo ɗuum. 
\s1 No Iisaa ummintiniri ɓii Jayrus e no danniri debbo nyawɗo 
\r (Matta 9.18-26, Marku 5.21-43) 
\p  
\v 40 Nde Iisaa wartunoo ndeen, jamaa oon jakkitii ɗum, sabo yimɓe fuu ina ndoomunoo ɗum.  
\v 41 Wakkati oon, gorko bi'eteeɗo Jayrus, hooreejo suudu waajordu, wari to makko, hippii ɗakkol koyɗe makko, ŋaarii mo o wara suudu mum.  
\v 42 Ɓiyum debbo bajjo, ina habda e yonki. Duuɓi muuɗum na ngaɗa hono sappo e ɗiɗi. 
\p E ley ko Iisaa yahata toon ɗuum, yimɓe na ɓilli ɗum sanne.  
\v 43 Debbo gooto, mo ƴiiƴam muuɗum taccataa ko waɗata duuɓi sappo e ɗiɗi, ina tawaa toon. O hantii jawdi makko fuu to sawrooɓe, ammaa fay gooto waawaay dannude mo.  
\v 44 O ƴuuri gaɗa Iisaa, o meemi kommbol saaya mum. Wakkati oon ƴiiƴam makko tacci.  
\v 45 Iisaa wi'i: 
\p —Moy meemi kam? 
\p Fay gooto jaabaaki, de Piyeer wi'i: 
\p —Joomam, hakkunde yimɓe ngonɗaa, iɓe ɓilli ma. 
\p  
\v 46 Iisaa wi'i: 
\p —Goɗɗo meemii kam, sabo mi maatii baawɗe njaltii e am. 
\p  
\v 47 Nde debbo oon annditinnoo ɗum suuɗataako fu, wari ina diwna, hippii yeeso makko, haali hakkunde yimɓe fuu ko waɗi de meemi mo, e no daɗiri wakkati gooto.  
\v 48 Iisaa wi'i mo: 
\p —Banndam debbo, goonɗinal maa dannii ma. Yahu e jam. 
\p  
\v 49 O tilaaki haalde, faa goɗɗo ƴuuri to wuro hooreejo suudu waajordu oon, wi'i ɗum: 
\p —Ɓiya heddaaki, taa tampin Moodibbo o katin. 
\p  
\v 50 Ammaa nde Iisaa nannoo ɗum fu, wi'i hooreejo suudu waajordu oon: 
\p —Taa hulu, goonɗin tan, ɓiya oon daɗan. 
\p  
\v 51 Nde o yottinoo suudu hooreejo oon fu, o accaay fay gooto naadda e makko, si wanaa Piyeer e Yuhanna e Yaakuuba e baaba suka oon e inna muuɗum.  
\v 52 Yimɓe ɓeen fuu ina mboya suka oon, ina piira ɓerɗe muɓɓen mettorgal. O wi'i ɓe: 
\p —Taa mboyee sabo o maayaay, wo o ɗaani tan. 
\p  
\v 53 Ndeen ɓe njalnorii mo, sabo iɓe anndi o maayii.  
\v 54 Iisaa nanngi junngo suka oon, ɓanti daande muuɗum, wi'i: 
\p —Suka, umma! 
\p  
\v 55 Yonki makko warti, o ummii wakkati oon pay. Iisaa yamiri ɓe kokka mo ko o nyaama.  
\v 56 Ɗum haaynii saaraaɓe suka oon. O gongini ɓe taa ɓe kaalana fay gooto ko waɗi ɗuum. 
\c 9  
\s1 No Iisaa nuliri taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo 
\r (Matta 10.5-15, Marku 6.7-13) 
\p  
\v 1 Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ɓeen, hokki ɗum'en semmbe e baawɗe riiwude ginnaaji e dannude nyawuuji.  
\v 2 O nuli ɓe ɓe ngooyna kabaaru laamu Laamɗo, ɓe ndanna nyawɓe.  
\v 3 O wi'i ɓe: 
\p —Taa njaadee e fay huunde, wanaa sawru, wanaa mbasu, wanaa nyaamdu, wanaa buuɗi. Katin du taa adon saayaaji ɗiɗi.  
\v 4 Galle mo njippiɗon fuu, keddoɗon ɗoon faa nde ndilloton wuro ngoon.  
\v 5 Wuro fuu ngo on njaɓɓaaka e muuɗum, si oɗon mburtoo ɗum, piɗɗon sollaare maɓɓe wonnde e koyɗe mon, faa laatanoo ɓe seedee e dow bonanda maɓɓe. 
\p  
\v 6 Ɓe ndilli, iɓe ngaɗa wuro e wuro, iɓe mbaajoo Kabaaru Lobbo, iɓe ndanna nyawɓe wonɓe ley nokkuuje ɗeen fuu. 
\s1 No kabaaru Iisaa wemmbiri Hirudus 
\r (Matta 14.1-12, Marku 6.14-29) 
\p  
\v 7 Hirudus, laamiiɗo oon, nde nannoo ko Iisaa waɗi fuu, hakkillo mum jiiɓii. Sabo woɓɓe ina mbi'a Yaayaa lootoowo lootagal batisima oon ummitii e maayde,  
\v 8 woɓɓe ina mbi'a annabi Iliyaasa ɓangi, woɓɓe katin ina mbi'a gooto e annabaaɓe arandeeɓe ɓeen ummitii.  
\v 9 Hirudus wi'i: 
\p —Mi taƴii hoore Yaayaa. Moy woni o mo nanammi kabaaru muuɗum ga'uɗo hono noon? 
\p Imo filoo yi'ude ɗum. 
\s1 No Iisaa nyaamniri worɓe ujunaaje njoyo 
\r (Matta 14.13-21, Marku 6.30-44, Yuhanna 6.1-14) 
\p  
\v 10 Nulaaɓe ɓeen ngarti. Ɓe kaalani Iisaa ko ɓe ngaɗi ɗuum fuu. O yaadi e maɓɓe wuro wi'eteengo Baytisayda, o toowtidi e maɓɓe.  
\v 11 Jama'aaje ɗeen nani ɗum, njokki mo. O jakkitii ɓe, imo haalana ɓe kabaaru laamu Laamɗo, imo danna ley maɓɓe haajaaɓe danneede.  
\v 12 Naange fuɗɗi hiirude. Sappo e ɗiɗo ɓeen ɓattitii mo, mbi'i mo: 
\p —Mbi'aa jamaa o yaha ley gure e nokkuuje ɓadiiɗe, faa keɓa to njippoo e to nyaama, sabo ɗo wo ladde ɓolde. 
\p  
\v 13 Ammaa o wi'i ɓe: 
\p —Onon e ko'e mooɗon, kokkee ɓe ko ɓe nyaama! 
\p Ɓe mbi'i mo: 
\p —Buuruuje joy e liƴƴi ɗiɗi tan min njogii, si wanaa min njaha, min coodanowa yimɓe ɓe fuu nyaamdu. 
\p  
\v 14 Sabo yimɓe ɓeen ina ngaɗa hono worɓe ujunaaje njoyo baka rewɓe e sukaaɓe ngalaa. O wi'i taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p —Njoƴƴiniree ɓe feccere feccere, wootere fuu capanɗe njoyo. 
\p  
\v 15 Ɓe ngaɗiri noon, ɓe njoƴƴini ɓe fuu.  
\v 16 O hooƴi buuruuje joy ɗeen e liƴƴi ɗiɗi ɗiin, o tiggitii kammu, o yetti Laamɗo. O heltii buuru oon e liƴƴi ɗiin, o hokki taalibaaɓe ɓeen peccana jamaa oon.  
\v 17 Ɓe fuu ɓe nyaami faa ɓe kaari. Taalibaaɓe ɓeen kawrunduri kelte keddiiɗe ɗeen, kebbini kandeeje sappo e ɗiɗi. 
\s1 No Piyeer seedorii Iisaa woni Almasiihu 
\r (Matta 16.13-20, Marku 8.27-30) 
\p  
\v 18 Nyannde gomma imo toowtidi e taalibaaɓe makko, imo waɗa du'aare. O ƴami ɓe, o wi'i: 
\p —Moy jama'aaje mbi'ata ngonumi? 
\p  
\v 19 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Woɓɓe ina mbi'a wo a Yaayaa lootoowo lootagal batisima. Woɓɓe du ina mbi'a wo a annabi Iliyaasa. Woɓɓe katin du ina mbi'a wo a gooto e annabaaɓe arandeeɓe ɓeen ummitii. 
\p  
\v 20 O ƴami ɓe: 
\p —Onon le, moy mbi'oton ngonumi? 
\p Piyeer jaabii mo, wi'i: 
\p —Wo a Almasiihu Laamɗo! 
\p  
\v 21 O sappani ɓe e semmbe taa ɓe kaalana ɗum fay gooto. 
\s1 No Iisaa haaliri dow maayde muuɗum e iirtagol muuɗum 
\r (Matta 16.21-23, Marku 8.31-33) 
\p  
\v 22 O ɓeydi, o wi'i: 
\p —Ina tilsi Ɓii Neɗɗo torree torraaji keewɗi. Mawɓe yimɓe e almaami'en e jannginooɓe Tawreeta caloto mo. O warete, de nyannde tataɓerde o iirtoto. 
\s1 No Iisaa jokkirtee 
\r (Matta 16.24-28, Marku 8.34-9.1) 
\p  
\v 23 Gaɗa ɗum o wi'i ɓe fuu: 
\p —Muuyɗo jokkude kam fuu, sela ndaarude hoore muuɗum, hooƴa leggal muuɗum palaangal nyannde fuu, jokka kam.\f + \fr 9:23 \ft Maanaa \fk hooƴude leggal palaangal \ft woni anniyaade mursude yonki muuɗum hono no Iisaa ni.\f* 
\v 24 Sabo muuyɗo dannude yonki muuɗum, mursan ki. Ammaa mursuɗo ki saabe am, dannan ki.  
\v 25 Ɗume heɓude adunaaru ndu fuu nafata neɗɗo si halkii yonki muuɗum naa mursii hoore muuɗum?  
\v 26 Cemtirɗo kam, miin e haalaaji am fuu, miin Ɓii Neɗɗo du, mi semtiran ɗum nde ngartidoymi e teddeengal am e teddeengal Baaba am e maleyka'en seniiɓe.  
\v 27 Goonga kaalanammi on: yoga e wonɓe ɗo ɓe maayataa, tawee nji'aay laamu Laamɗo. 
\s1 No alhaali Iisaa waylitorii 
\r (Matta 17.1-8, Marku 9.2-8) 
\p  
\v 28 Hono balɗe jeetati gaɗa ko Iisaa haali haalaaji ɗiin, o yaari Piyeer e Yuhanna e Yaakuuba dow waamnde faa o waɗa du'aare.  
\v 29 Nde o du'otonoo ndeen, yeeso makko waylitii, kaddule makko ndawni far faa ina njalba.  
\v 30 Inan worɓe ɗiɗo ɓangi, ina kaalda e makko. Wo Muusaa e Iliyaasa.  
\v 31 Ɓe ɓangidi e darja mawɗo, iɓe kaala dow dillugol makko adunaaru ngol o ɓadii tabintinde to Urusaliima ngool.  
\v 32 Tawi Piyeer e wonduɓe e muuɗum ɓeen wo ɗaaniiɓe ɗoyngol teddungol. Kaa ɓe pinii, ɓe nji'i darja makko, ɓe nji'i worɓe ɗiɗo wonduɓe e makko ɓeen.  
\v 33 Nde yimɓe ɗiɗo ɓeen ceedannoo e makko ndeen, Piyeer wi'i mo: 
\p —Joomam, gonal amin ɗo ina wooɗi. Accu min ndarna hukumuuji tati: aan gooto, Muusaa gooto, Iliyaasa du gooto. 
\p O anndaa ko o haalata.  
\v 34 Nde o haalannoo ɗum ndeen, ruulde wari, suddi ɓe. Nde ruulde ndeen suddunoo ɓe fu, taalibaaɓe ɓeen kuli sanne.  
\v 35 Daande ƴuuri e ley ruulde ndeen, wi'i: 
\p —O woni Ɓiyam cuɓaaɗo. Kettindanee mo! 
\p  
\v 36 Nde daande ndeen tilinoo fu, Iisaa kam tan tawaa toon. Taalibaaɓe ɓeen cuuɗi kabaaru oon. Ley balɗe ɗeen, ɓe kaalanaay fay gooto ko ɓe nji'i ɗuum. 
\s1 No Iisaa selliniri suka gonduɗo e ginnaaru 
\r (Matta 17.14-18, Marku 9.14-27) 
\p  
\v 37 Jaango majjum, nde ɓe njippinoo waamnde ndeen, jamaa keewɗo jakkitii mo.  
\v 38 E ley jamaa oon, gorko gooto ƴeewnii, wi'i: 
\p —Moodibbo, miɗo nyaage, tinna ndaaranam ɓiyam gorko, sabo kam tan ngoodumi.  
\v 39 Ginnaaru ina nannga mo, o feekoo wakkati gooto, imo diwna faa hunnduko makko wurtina nguufo. Ndu yoppataa mo si wanaa terɗe makko fuu nawnoo.  
\v 40 Mi nyaagake taalibaaɓe maa ɓeen ndiiwa ndu, de ɓe kunngii. 
\p  
\v 41 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Hey jamaanu bonɗo mo walaa goonɗinal. Faa ndey ngondammi e mooɗon? Faa ndey keddotoomi munyande on? Waddanam suka maa o ɗo! 
\p  
\v 42 Nde suka oon warannoo ndeen, ginnaaru nduun liɓi ɗum e leydi, heddii ina diwnina ɗum. Ndeen Iisaa sappani ginnaaru nduun e semmbe, danni suka oon, hokkiti ɗum baaba muuɗum.  
\v 43 Ɗum haaynii yimɓe ɓeen fuu sanne saabe baawɗe Laamɗo mawɗe ɗeen. 
\s1 No Iisaa haaliri dow maayde muuɗum e ummitagol muuɗum 
\r (Matta 17.22-23, Marku 9.30-32) 
\p E ley ko jamaa oon fuu haaynaa e golle Iisaa ɗuum, o wi'i taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p  
\v 44 —Onon le, omtee noppi mon, nanon ko kaalammi: Ɓii Neɗɗo wattete e juuɗe yimɓe. 
\p  
\v 45 Ammaa ɓe paamaay haala kaan, maanaa makka ina suuɗanii ɓe, faa ɓe kunngii annditinde ka. Ɓe kulii ƴamtindaade mo dow makka du. 
\s1 Haala ɓurɗo teddude 
\r (Matta 18.1-5, Marku 9.33-37) 
\p  
\v 46 Ndeen taalibaaɓe ɓeen ina njeddundura moy ɓuri teddude hakkunde muɓɓen.  
\v 47 Iisaa annditi ko ɓe miilotoo ley ɓerɗe maɓɓe. O hooƴi cukalel, o darni ngel ɗakkol makko,  
\v 48 o wi'i ɓe: 
\p —Neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo cukalel ngel e innde am, wo miin jaɓɓii. Jaɓɓiiɗo kam du, jaɓɓake Nulɗo kam. Sabo ɓurɗo famɗude hakkunde mooɗon fuu, kam woni tedduɗo. 
\s1 Haala mo salaaki en fuu ina wondi e meeɗen 
\r (Marku 9.38-40) 
\p  
\v 49 Yuhanna haali, wi'i: 
\p —Joomam, min nji'ii gorko gooto ina riiwra ginnaaji e innde maa, de min kaɗi mo, sabo o waldaa e meeɗen. 
\p  
\v 50 Iisaa wi'i mo: 
\p —Taa kaɗee mo ɗum, sabo mo salaaki on fuu ina wondi e mooɗon. 
\s1 No wuro wooto salorii Iisaa 
\p  
\v 51 Nde wakkati ƴeentugol Iisaa dow kammu ɓadinoo fu, siini yahan Urusaliima,  
\v 52 nuli nulaaɓe ardoo ɗum. Nulaaɓe ɓeen naati ley wuro Samariyankooɓe wooto faa cegilanoo mo weerdude.  
\v 53 Ammaa wuro ngoon jaɓɓaaki mo, sabo Urusaliima o fa'i.  
\v 54 Nde Yaakuuba e Yuhanna nji'unoo ɗum ndeen, mbi'i: 
\p —Joomii amin, yalla aɗa yiɗi min njamira yiite ƴuura dow kammu wula ɓe naa? 
\p  
\v 55 Ndeen Iisaa hucciti e maɓɓe, feli ɓe.  
\v 56 Caggal ɗuum ɓe njehi wuro wonngo. 
\s1 No yimɓe mbiiri njokkan Iisaa 
\r (Matta 8.19-22) 
\p  
\v 57 E ley jahaangal maɓɓe ngaal, goɗɗo wi'i mo: 
\p —To njahataa fuu mi jokkete. 
\p  
\v 58 Iisaa wi'i mo: 
\p —Baagaaji\f + \fr 9:58 \fk Waagaaru \ft ina wi'ee junkuuru du.\f* ina njogii gayɗe, pooli du ina njogii cuuɗi, ammaa Ɓii Neɗɗo walaa fay nokku ɗo fukkina hoore muuɗum fowta. 
\p  
\v 59 O wi'i goɗɗo katin: 
\p —Jokkam! 
\p Oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Joomam, accu mi yaha mi uwowa baaba am tafon. 
\p  
\v 60 Iisaa wi'i mo: 
\p —Accu maayɓe uwa maayɓe muɓɓen. Aan kaa, yahu mbaajoɗaa kabaaru laamu Laamɗo. 
\p  
\v 61 Goɗɗo katin wi'i mo: 
\p —Joomam, mi jokkete, de accu mi waynowoo yimɓe am tafon. 
\p  
\v 62 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Neɗɗo fuu nannguɗo jalo sari de na yeeƴoo, walaa ko nafata ley laamu Laamɗo. 
\c 10  
\s1 No Iisaa nuliri taalibaaɓe capanɗe njeɗɗo e ɗiɗo 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, Iisaa suɓii katin capanɗe njeɗɗo e ɗiɗo, nuldi ɓe ɗiɗo ɗiɗo, ɓe ardoo ɗum e wuro fuu e nokku fuu to o anniyii yaade, kanko e hoore makko.  
\v 2 O wi'i ɓe: 
\p —Gese ɓennduɗe ina keewi, ammaa taƴooɓe keewaa. Ndelle, ŋaaree Jom tayri nulda taƴooɓe ley gese muuɗum ɗeen.  
\v 3 Njehee. Si goonga miɗo nula on hono wo on ɓiɓɓe baali hakkunde pobbi.  
\v 4 Taa kooƴee dannga, naa mbasu, naa paɗe. Taa njowton fay gooto e dow laawol.  
\v 5 Galle mo naatoton fuu, njowton joomum tafon, mbi'on: «Wo jam wondu e galle o!»  
\v 6 Si neɗɗo jom jam na woni ɗoon, du'aare mon hewtan ɗum. Ammaa si walaa, du'aare mon wartan e mooɗon.  
\v 7 Njippoɗon e galle oon. Ko ɓe kokki on fuu nyaamon, njaron, sabo golloowo ina haandi e njobdi muuɗum. Taa ngaɗon naata-wurtoo ley galleeji.  
\v 8 Wuro fuu ngo naatuɗon, si on njaɓɓaama, nyaamon ko kokkaɗon fuu.  
\v 9 Ndannon nyawɓe wonɓe ɗoon, mbi'on yimɓe wuro ɓeen: «laamu Laamɗo ɓadake on.»  
\v 10 Wuro fuu ngo naatuɗon, si on njaɓɓaaka ley maggo, mburtoɗon e laabi mum, mbi'on:  
\v 11 «Min piɗɗanii on fay colla wuro mooɗon takkuɗo e koyɗe amin. Ammaa anndee: laamu Laamɗo ɓadake.»  
\v 12 Miɗo haalana on: Nyannde darngal, jukkungo wuro ngoon ɓuran ngo Sodoma ngoon bonde. 
\s1 No Iisaa feliri gure caliiɗe tuubude 
\r (Matta 11.20-24) 
\p  
\v 13 Bone woodanii ma, aan Korasin! Bone woodanii ma, aan Baytisayda! Sabo si kaayeefiiji gaɗanooɗi e ley mooɗon ɗiin ngaɗanooma Tirus e Sidon fu, tawete wonɓe toon ɓeen tuubiino law. Tawete ɓe ɓornakeno tekke bootooji, ɓe njooɗakeno ley ndoondi, faa ɓe kolla ɓe tuubii.  
\v 14 Saabe ɗuum, nyannde darngal, jukkungo mooɗon ɓuran ngo Tirus e Sidon ngoon bonde.  
\v 15 Aan du Kafarnahum, aɗa miiloo a toownete faa yaha kammu naa? A leeƴinte faa kettaa ley maayɓe. 
\p  
\v 16 O haalani taalibaaɓe makko katin: 
\p —Kettindaniiɗo on fuu, miin hettindanii. Calaniiɗo on fuu, miin salanii. Calaniiɗo kam fuu, salanake Nulɗo kam oon du. 
\p  
\v 17 Capanɗe njeɗɗo e ɗiɗo ɓeen ngartidi e seyo, mbi'i: 
\p —Joomii amin, fay ginnaaji bonɗi ɗiin ɗowtanake min saabe innde maa. 
\p  
\v 18 O wi'i ɓe: 
\p —Mi yi'ii Seyɗaani ina ƴuura dow kammu, ina saama hono maƴƴere.  
\v 19 Nanee, mi hokkii on baawɗe yaaɓude bolle e jahe, mi hokkii on jaalaade baawɗe ganyo fuu. Huunde fuu torrataa on fes.  
\v 20 Ammaa taa ceyoree ko ginnaaji ɗowtanii on ɗuum. Ceyoree ko inɗe mon mbinndaa dow kammu ɗuum. 
\s1 Haala seyo Iisaa 
\r (Matta 11.25-27, 13.16-17) 
\p  
\v 21 Wakkati oon, Ruuhu Ceniiɗo hebbini Iisaa seyo. Iisaa wi'i: 
\p —Baaba, jom kammu e leydi, mi yettii ma, sabo a suuɗii kulle ɗe jom'en hakkillo e jom'en anndal, de ɓanginanɗaa ɗe cukaloy. Ayyo, noon jaati Baaba, sabo ɗuum weli maa.  
\v 22 Baaba am wattii huunde fuu ley junngo am. Fay gooto anndaa Ɓiɗɗo si wanaa Baabiiwo. Fay gooto anndaa Baabiiwo du si wanaa Ɓiɗɗo, e mo Ɓiɗɗo oon muuyi ɓanginande. 
\p  
\v 23 Ndeen Iisaa hucciti e taalibaaɓe ɓeen, haalani ɗum'en kam'en tan, wi'i: 
\p —Barke woodanii gite jiiɗe ko nji'oton ɗuum!  
\v 24 Sabo miɗo wi'a on, annabaaɓe heewɓe e kaanankooɓe heewɓe na njiɗunoo yi'ude ko nji'oton ɗuum, de ɓe nji'aay. Iɓe njiɗunoo nanude ko nanoton ɗuum, de ɓe nanaay. 
\s1 Banndol dow Samariyanke lobbo 
\p  
\v 25 Ndeen, jannginoowo Tawreeta gooto ummii faa ndaartindoo mo, wi'i: 
\p —Moodibbo, noy kaanumi waɗude faa mi heɓa nguurndam nduumiiɗam? 
\p  
\v 26 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Ɗume winndaa ley Tawreeta? Ɗume njanngataa ley toon? 
\p  
\v 27 Jannginoowo Tawreeta oon jaabii, wi'i: 
\p —Njiɗiraa Laamɗo, Joomiraaɗo maa e ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e semmbe maa fuu e hakkillo maa fuu. Njiɗiraa gondo maa no njiɗirɗaa hoore maa ni. 
\p  
\v 28 Iisaa wi'i mo: 
\p —Jaabu maa o wooɗii. Waɗu noon, ndeen a wuuran! 
\p  
\v 29 Kaa jannginoowo Tawreeta oon ina yiɗi heedude e goonga, wi'i mo: 
\p —Moy woni gondo am? 
\p  
\v 30 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Gorko gomma ƴuurii Urusaliima, ina yaha Yeriko, hawri e yanooɓe. Ɓe ɓorti mo, ɓe piyi mo faa ɓe mbayri mo imo ɓadii maayde.  
\v 31 Tawi almaami gooto ina wara dow laawol ngool. Nde o yi'unoo janaaɗo oon ina waalii ɗoon fu, o wosii ɗum, o faltii.  
\v 32 Noon Lewinke gomma du wari nokku oon. Nde yi'unoo mo fu, wosii mo, faltii.  
\v 33 Ammaa Samariyanke jahoowo wari to makko, yi'i mo, yurmii mo,  
\v 34 ɓattii mo, sawriri barme makko ɗeen nebbam e cabijam, fiili ɗum leppi. Caggal ɗuum, o waɗɗini ɗum araawa makko, o yaari ɗum nokkuure to weerɓe njippotoo, o hinnii ɗum.  
\v 35 Jaango majjum, o itti buuɗi cardi ɗiɗi, o hokki jom weerdude oon, o wi'i ɗum: «Hinna mo. Si o nyaamii ko ɓuri ɗum, nde ngartumi fu, mi yoɓete.» 
\p  
\v 36 Nde Iisaa hantunoo banndol ngol ndeen, wi'i: 
\p —E miilo maa, moy e tato ɓeen laatii gondo janaaɗo oon? 
\p  
\v 37 Jannginoowo Tawreeta oon jaabii, wi'i: 
\p —Jurmiiɗo mo oon. 
\p Iisaa wi'i mo: 
\p —Aan du, yahu, waɗoy hono noon! 
\s1 No Iisaa jipporii to Marta e Mariyama 
\p  
\v 38 E jahaangal maɓɓe ngaal, Iisaa fanti wuro wooto, de debbo bi'eteeɗo Marta jippini ɗum.  
\v 39 Marta ina woodi minyiiwo bi'eteeɗo Mariyama. Oon ina jooɗii ɗakkol koyɗe Iisaa, ina hettindii haala muuɗum.  
\v 40 De Marta le, golleeji muuɗum keewɗi ɗiin tan ngoni e hakkillo muuɗum, wari, wi'i: 
\p —Joomam, a hillaaka ko minyam o yoppidi kam e golleeji ɗi ɗuum naa? Wi'u mo, o walla kam! 
\p  
\v 41 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Marta, Marta, aɗa tampina hoore maa e kujje keewɗe, aɗa jiiɓa hakkillo maa.  
\v 42 Ammaa huunde wootere tan woni ko haani. Ko Mariyama suɓii ɗuum wo ngeɗu lobbu, o teetataake ɗum du. 
\c 11  
\s1 No Iisaa jannginiri taalibaaɓe muuɗum no du'ortee 
\r (Matta 6.9-13, 7.7-11) 
\p  
\v 1 Nyannde gomma, Iisaa ina du'oo e nokku gomma. Nde o tilinoo ndeen, gooto e taalibaaɓe makko ɓeen wi'i mo: 
\p —Joomii amin, janngin min no min ndu'ortoo, hono no Yaayaa jannginiri taalibaaɓe muuɗum noon. 
\p  
\v 2 O wi'i ɓe: 
\p —Nde ndu'otoɗon fuu, mbi'on: 
\q1 «Baabiiwo, 
\q1 innde maa laatoo seniinde, 
\q1 laamu maa wara. 
\q1  
\v 3 Kokkoraa min nyannde fuu nyaamdu heƴooru min. 
\q1  
\v 4 Njaafonoɗaa min hakkeeji amin, 
\q2 sabo minen du miɗen njaafoo waɗooɓe min hakkeeji fuu. 
\q1 Taa accu min njarribee.» 
\p  
\v 5 O wi'i ɓe katin: 
\p —Si gooto mon yehii to yigoo muuɗum hakkunde jemma, wi'ii ɗum: «Yigoo am, nyamlam buuruuje tati,  
\v 6 sabo yigoo am gonɗo e laawol jippake wuro am, de mi walaa ko mi hokka ɗum»,  
\v 7 yalla yigoo maa oon jaabete ley galle toon, wi'e: «Taa torram, sabo dammbugal ngal sokaama, miin e sukaaɓe am du min pukkake, mi waawaa ummaade faa mi hokke fay huunde»?  
\v 8 Miɗo wi'a on, fay si o ummaaki o hokkire saabe wo a yigiiko, o ummoto, o hokke haddi ko kaajaɗaa ɗuum, taa o hersa.  
\v 9 Miin, miɗo wi'a on: ŋaaree, on keɓan. Pilee, on njiitan. Calminee, on omtante.  
\v 10 Sabo ŋaariiɗo fuu heɓan. Piliiɗo fuu yiitan. Calminɗo fuu omtante.  
\v 11 Moy e mooɗon woni baabiiwo mo ɓiyum ŋaarotoo liingu, de hokka ɗum mboddi?  
\v 12 Naa ŋaaroo ɗum ɓoccoonde, de hokka ɗum yaare?  
\v 13 Ndelle no mbonirɗon nii fuu, oɗon anndi no kokkirton ɓiɓɓe mooɗon kulle lobbe, sakko Baaba mooɗon gonɗo dow kammuuli. Ŋaariiɗo mo fuu, o hokkan ɗum Ruuhu Ceniiɗo. 
\s1 No Iisaa riiwrata ginnaaji e Baawɗe Laamɗo 
\r (Matta 12.22-30, Marku 3.20-27) 
\p  
\v 14 Nyannde gomma, Iisaa ina riiwa ginnaaru muumɗinndu goɗɗo. Nde ginnaaru nduun wurtinoo ndeen, muumo oon fuɗɗi haalude. Ɗum haaynii jama'aaje ɗeen.  
\v 15 De woɓɓe maɓɓe ina mbi'a: 
\p —Wo e baawɗe Beeljebul, hooreejo ginnaaji oon, o riiwrata ginnaaji. 
\p  
\v 16 Woɓɓe ŋaarii mo maande ƴuuroore dow kammu faa ndaartindoo mo.  
\v 17 Kanko le, imo anndi miilooji maɓɓe, o wi'i ɓe: 
\p —Laamu fuu pecciingu ina habda, halkan. Katin du, si galle feccake na habda fu, cankitoto.\f + \fr 11:17 \ft Timmoode aayaare nde ina waawi fiirtireede: \fq Laamu fuu pecciingu ina haɓa, halkan, cuuɗi maggu fuu boɓɓoto.\f* 
\v 18 Si Seyɗaani e hoore mum feccake fu, noy laamu mum heddortoo? Miɗo wi'a on ɗum saabe ko mbiiɗon wo e baawɗe Beeljebul ndiiwrammi ginnaaji ɗuum.  
\v 19 Si tawii miin miɗo riiwra ginnaaji e baawɗe Beeljebul, jokkuɓe on ɓeen le, moy ndiiwrata ɗi? Ndelle golle maɓɓe jaati kollata on ngalaa e goonga!  
\v 20 Ammaa si tawii junngo Laamɗo ndiiwrammi ginnaaji, ɗum ina holla laamu Laamɗo warii to mooɗon.  
\v 21 Gorko jom semmbe tiigiiɗo kaɓitirɗe, si haybii galle mum, jawdi mum reenoto.  
\v 22 Ammaa si ɓurɗo ɗum semmbe warii to muuɗum, jaalake ɗum fu, teetan ɗum kaɓitirɗe mum ɗe yownoo hoolaare muuɗum dow muɓɓen ɗeen, fecca jawdi muuɗum ndiin e woɓɓe.  
\v 23 Mo waldaa e am fuu, wo ganyo am. Mo wallataa kam mi hawrundura fuu, wo cankitoowo. 
\s1 Haala yeccagol ginnaaru 
\r (Matta 12.43-45) 
\p  
\v 24 Si ginnaaru wurtake e neɗɗo fu, ndu yiiltoyto e nokkuuje joorɗe indu filoo ɗo ndu ŋootta, de ndu heɓataa. Ndeen ndu wi'an: «Mi yeccoto suudu am ndu eggunoomi e muuɗum nduun.»  
\v 25 Nde ndu warti fu, ndu tawan suudu nduun fiisaama, moƴƴinaama.  
\v 26 Ndeen, ndu yahan, ndu waddowa ginnaaji jeɗɗi ɓurɗi ndu bonde. Ɗi naata, ɗi koɗa ley toon. Nii cakitte neɗɗo oon ɓurdata arande muuɗum bonde. 
\s1 Haala ɓurɗo heɓude barke 
\p  
\v 27 Nde o haalannoo ɗum ndeen, debbo gooto ley jamaa oon ƴepti daande muuɗum, wi'i: 
\p —Barke woodanii debbo deeduɗo ma mo muynuɗaa! 
\p  
\v 28 Ammaa Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Nanooɓe haala Laamɗo de njokki ka ɓeen, kam'en ɓuri heɓude barke! 
\s1 No yimɓe pilorii maande 
\r (Matta 12.38-42, Marku 8.12) 
\p  
\v 29 Wakkati mo jama'aaje ɗeen ɓillunduri e makko ndeen, o fuɗɗi wi'ude: 
\p —Yimɓe jamaanu o ɓeen wo yimɓe bonɓe. Iɓe piloo maande, de ɓe kokkataake si wanaa maande annabi Yuunusa ndeen.  
\v 30 Sabo no Yuunusa laatoranii Niniwenkooɓe maande ni, hono noon Ɓii Neɗɗo du laatorantoo yimɓe jamaanu o maande.  
\v 31 Nyannde darngal, kaananke debbo leydi horɗoore ummodoto e worɓe jamaanu o, hiitodoo e muɓɓen, de liɓa ɗum'en. Sabo o ƴuwii faa hoore leydi, o warii faa o hettindoo haalaaji Suleymaana kebbinaaɗi hakkilantaaku. Haya, ɓurɗo Suleymaana ina ɗo!  
\v 32 Yimɓe Niniwe du ummodoto e yimɓe jamaanu o nyannde darngal, kiitodoo e muɓɓen, liɓa ɗum'en. Sabo ɓe tuubii gilla nde ɓe nannoo waaju Yuunusa ndeen. De inan, ɓurɗo Yuunusa ina ɗo! 
\s1 Banndol annoora ɓanndu 
\r (Matta 5.15, 6.22-23) 
\p  
\v 33 —Fay gooto huɓɓataa lampal, de suuɗa ɗum naa hippa ɗum kaakol. Ko waɗata dey, ngal ɓilete, faa ngal yaynana naatooɓe.  
\v 34 Gite maa ngoni lampal ɓanndu maa. Si gite maa ina mbooɗi, ɓanndu maa fuu heewan annoora. Ammaa si ɗe mbooɗaa, ɓanndu maa fuu heewan nimre.  
\v 35 Ndelle, haybu, taa annoora gonɗo e maaɗa oon niɓɓa.  
\v 36 Sabo si ɓanndu maa fuu heewii annoora, tawa faa'e e mayru walaa e nimre, ndu fuu ndu heewan annoora hono no lampal yaynirante noon. 
\s1 No Iisaa feliri Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta 
\r (Matta 23.1-36, Marku 12.38-40, Lukka 20.45-47) 
\p  
\v 37 Nde Iisaa tilinoo haalde ndeen, Farisaajo gooto noddi ɗum faa wottodoo e muuɗum. O naatowi, o jooɗii faa o nyaama.  
\v 38 Farisaajo oon, ɗum haaynii ɗum nde yi'unoo o fuɗɗii nyaamude tawi o lootaay juuɗe makko.  
\v 39 De Iisaa wi'i mo: 
\p —Onon Farisa'en, oɗon lawƴa caggal kore e caggal kaake, tawee le, ɓerɗe mooɗon ina keewi nguyka e bonanda!  
\v 40 Onon majjuɓe! Wanaa Taguɗo dow oon tagi ley du naa?  
\v 41 Cakkee ko woni ley kore e kaake ɗeen. Ndeen, ko heddii ɗuum fuu laatanto on ko laaɓi. 
\p  
\v 42 Bone woodanii on, onon Farisa'en! Sabo oɗon ittana Laamɗo jakka naanaa e jakka haako lekkoy ngokkoy e ko aawoton fuu. Kaa oɗon kuyfini dartaare, oɗon kuyfini yidde Laamɗo. Wo kanjum kaannoɗon waɗude tawee on njoppaay ko heddii ɗuum.  
\v 43 Bone woodanii on, onon Farisa'en! Sabo oɗon njiɗi jooɗaade nokkuuje tedduɗe ley cuuɗi baajorɗi, oɗon njiɗi salmineede e nokkuuje ɗe yimɓe keewi.  
\v 44 Bone woodanii on! Sabo oɗon nanndi hono caabeeje ɗe ngalaa maande, ɗe yimɓe njahata dow muɓɓen, tawee anndaa. 
\p  
\v 45 Gooto e jannginooɓe Tawreeta jaabii Iisaa, wi'i: 
\p —Moodibbo, no kaalirtaa ni, na huyfina min, minen du. 
\p  
\v 46 O jaabii, o wi'i: 
\p —Onon jannginooɓe Tawreeta du, bone woodanii on! Sabo oɗon ndonnda yimɓe doŋle tedduɗe, tawee onon e ko'e mon, on meemirtaa ɗe fay e hoore honndu mooɗon.  
\v 47 Bone woodanii on, sabo oɗon moƴƴintinoo caabeeje annabaaɓe ɓe maamiraaɓe mon mbarnoo ɓeen.  
\v 48 Ndelle oɗon ceedoo golle maɓɓe ɗeen ina mbeli on. Sabo kamɓe, ɓe mbarii annabaaɓe, onon du, oɗon moƴƴintinoo caabeeje muɓɓen!  
\v 49 Ɗum le, Laamɗo hakkilanteejo wi'i: «Mi nuldan ɓe annabaaɓe e nulaaɓe, ɓe mbara yoga, ɓe torra yoga.»  
\v 50 Ɗum waɗi de ƴiiƴam annabaaɓe ndufaaɗam gilla e fuɗɗoode adunaaru ɗaam, ina yomnitoree e yimɓe jamaanu o,  
\v 51 gilla e ƴiiƴam Haabiila faa e ƴiiƴam Jakariyaa baraaɗo hakkunde hirsirde e suudu dewal mawndu nduun. Miɗo haalana on goonga: ɗum fuu ɗum yomnitorte e jamaanu o.  
\v 52 Bone woodanii on, onon jannginooɓe Tawreeta! Sabo on teetii cokitirgal anndal. Onon e ko'e mon on naataay, de yiɗuɓe naatude ɓeen du, on accaay naata. 
\p  
\v 53 Nde Iisaa dillunoo ɗoon, jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en ina ɓernani ɗum sanne sanne. Iɓe ƴama mo kulle keewɗe,  
\v 54 heddii iɓe tuufa mo faa ɓe keɓa e hunnduko makko ko ɓe nanngira mo. 
\c 12  
\s1 Haala kulol Laamɗo 
\r (Matta 10.26-31) 
\p  
\v 1 Wakkati oon yimɓe ujunaaje sowre kawriti faa ina njaaɓundura. Ndeen Iisaa wi'i taalibaaɓe mum ɓeen: 
\p —Ndeentee e rabilla Farisa'en, ɗum woni naafikaare.  
\v 2 Walaa fuu ko suddii ko sudditataake, walaa ko suuɗii ko ɓangintaake.  
\v 3 Ɗum waɗi huunde fuu ko kaalɗon ley nimre nanete ley annoora. Katin du ko cowndiɗon ley cuuɗi ommbaaɗi fuu, gooynete faa dow cuuɗi. 
\p  
\v 4 Miɗo haalana on, onon yigiraaɓe am: taa kulee warooɓe ɓanndu de walaa fuu ko mbaawi gaɗa ɗuum.  
\v 5 Mi hollan on mo kaanɗon hulde: kulon baroowo neɗɗo, jogiiɗo baawɗe nannude ɗum ley jahannama. Goonga, miɗo wi'a on: oon kaanɗon hulude!  
\v 6 Wanaa pooloy njoyoy ina coottee buuɗi ɗiɗi tan naa? Ammaa fay e noon, Laamɗo yeggitataa fay gootel e makkoy.  
\v 7 Ko ɓuri noon du, fay ngaasa ko'e mooɗon fuu limaama faa laaɓi. Ndelle, taa kulee, sabo oɗon ɓuri pooli keewɗi teddude. 
\s1 Haala jaɓande Almasiihu yeeso yimɓe 
\r (Matta 10.32-33, 12.32, 10.19-20) 
\p  
\v 8 Miɗo wi'a on: neɗɗo fuu jaɓanɗo kam yeeso yimɓe, miin Ɓii Neɗɗo du mi jaɓan ɗum yeeso maleyka'en Laamɗo.  
\v 9 Ammaa caliiɗo kam yeeso yimɓe, salete yeeso maleyka'en Laamɗo.  
\v 10 Neɗɗo fuu kaalɗo ko boni e dow Ɓii Neɗɗo, ina waawi yaafeede. Ammaa mbonkiiɗo Ruuhu Ceniiɗo yaafataake.  
\v 11 Nde yimɓe njaari on to cuuɗi baajorɗi naa yeeso hooreeɓe naa laamiiɓe taa mbemmbeɗon ko njaabotoɗon, naa ko kaaloton,  
\v 12 sabo Ruuhu Ceniiɗo anndinan on wakkati oon ko kaanɗon haalde. 
\s1 Banndol dow jom jawdi pamaro hakkillo 
\p  
\v 13 Goɗɗo ley jamaa oon wi'i: 
\p —Moodibbo, wi'u mawnam o hokka kam ngeɗu am e ndongu amin. 
\p  
\v 14 O jaabii ɗum, o wi'i: 
\p — Hey gorko, moy waɗi kam carotooɗo mon naa peccoowo jawdi mon? 
\p  
\v 15 O wi'i jamaa oon: 
\p —Tinnee ndeentee e eelgal\f + \fr 12:15 \ft Maanaa \fk eelgal \ft ɗo wanaa ŋaaraade, wo muuyude naa suunaade ko jeyaa.\f* jawdi fuu, sabo wanaa jawdi wuurnata neɗɗo, fay si tawaa wo jom jawdi. 
\p  
\v 16 O banndani ɓe banndol, o wi'i: 
\p —Jom jawdi gomma, gese muuɗum mbooɗiino sanne.  
\v 17 Imo miiloo e hoore makko: «Noy ngaɗammi? Sabo mi walaa fuu ɗo mi resa nyaamri am ndi.  
\v 18 Ayyo, nii ngaɗammi: mi liɓan beembe am ɗeen, mi nyiɓa goɗɗe ɓurɗe ɗe manngu, mi resa nyaamri am ndi e jawdi am fuu toon.  
\v 19 De mi wi'a e hoore am: A heɓii jawdi mbaawndi jogaade ma duuɓi keewɗi. Fowtu, nyaamaa, njaraa, mbeltoɗaa.»  
\v 20 Ammaa Laamɗo wi'i mo: «Aan pamɗuɗo hakkillo! Yonki maa ittete e jemma o. Moy adata ko paggiɗaa ɗuum?»  
\v 21 Nii woni sifa neɗɗo fuu pagganiiɗo hoore muuɗum jawdi, de wanaa jom jawdi yeeso Laamɗo. 
\s1 Haala hoolaade Laamɗo 
\r (Matta 6.25-34) 
\p  
\v 22 Ndeen o wi'i taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p —Ɗum waɗi miɗo wi'a on: taa nguurndam mon haɓɓa on ko'e e ko nyaamoton. Taa ɓalli mon du kaɓɓa on ko'e e ko ɓornotoɗon.  
\v 23 Sabo nguurndam ina ɓuri nyaamdu, ɓanndu du ina ɓuri koltal.  
\v 24 Taykee dowdaake le: ɗe aawataa, ɗe taƴataa, ɗe ngalaa resirde, ɗe ngalaa beembe, ammaa Laamɗo ina nyaamna ɗe. Onon, oɗon ɓuri pooli ɗiin to woɗɗi!  
\v 25 Moy e mooɗon waawi ɓeydude balɗe muuɗum fay nyalooma gooto saabe kaɓɓu-ko'u muuɗum?  
\v 26 Ndelle, si tawii on mbaawaa waɗude fay hono ɗum e famɗude, ko waɗi oɗon kaɓɓi ko'e mon e dow ko heddii ɗuum?  
\v 27 Ƴeewee pinndiiji no mawnirta. Ɗi tampataa, ɗi mottataa. Ammaa miɗo wi'a on, fay Suleymaana e darja muuɗum fuu holtiraay hono gootel e majji ni.  
\v 28 Laamɗo ina holtinira ni huɗo wonko ley ladde hannden, faɗɗeteeko e yiite jaango, sakko onon, onon famɗuɓe hoolaare!  
\v 29 Taa kilnee filaade ko nyaametee e ko yaretee, taa ɗum haɓɓa on ko'e!  
\v 30 Sabo kulle ɗeen fuu, wo yimɓe adunaaru pilotoo ɗe. De Baaba mon ina anndi oɗon kaajaa ɗe.  
\v 31 Ammaa piloɗon laamu Laamɗo, ndeen on ɓeydante ko heddii ɗuum. 
\s1 Haala jawdi dow kammu 
\r (Matta 6.19-21) 
\p  
\v 32 Taa kulee, onon coggal pamaral, sabo Baaba mooɗon ina seyorii hokkude on laamu muuɗum.  
\v 33 Connee jawdi mon fuu, cakkon. Moƴƴinanee ko'e mon danngaaji ɗi mbonataa, njogoɗon jawdi ngonndi dow kammu ndi timmataa, ndi gujjo ɓadataako, mooƴu du bonnataa.  
\v 34 Sabo ɗo jawdi mooɗon woni fuu, ɗoon ɓerɗe mooɗon du ngonata. 
\s1 Haala segilaniiɓe jakkitaade jom muɓɓen 
\r (Matta 24.45-51) 
\p  
\v 35 —Kaɓɓee kaɓɓorɗi mon faa ngollon, kuɓɓee lampe mon.  
\v 36 Laatee hono yimɓe segilaniiɓe jakkitaade jom muɓɓen nde wartata weltaare ɓangal, faa omtanon ɗum wakkati nde yottii salmini fu.  
\v 37 Barke woodanii maccuɓe ɓe jom muɓɓen tawi ina kakkilani ɗum. Goonga kaalanammi on: o haɓɓoto kaɓɓorgol makko saabe golle, o joƴƴina ɓe faa ɓe nyaama, o wara o gollana ɓe.  
\v 38 Si o wartii hakkunde jemma, naa hejjere fu, barke woodanii ɓe o tawri noon ɓeen. 
\p  
\v 39 Paamee ɗum ɗo: si jom galle ina anndunoo wakkati mo gujjo warata, yoppataano o naata suudu muuɗum.  
\v 40 Onon du, cegilee, sabo Ɓii Neɗɗo waran e wakkati mo on miilaaki. 
\p  
\v 41 Piyeer wi'i mo: 
\p —Joomam, banndol ngol le, wo minen tan kaaldataa naa yimɓe fuu? 
\p  
\v 42 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Moy woni golloowo koolniiɗo, jom hakkillo, mo joomum halfinta gollooɓe mum faa hokka ɓe ngeɗu maɓɓe nyaamdu e wakkati kaanɗo?  
\v 43 Barke woodanii golloowo mo joomum warti, tawi ina waɗa noon.  
\v 44 Goonga kaalanammi on: joomiiko oon halfinan mo jawdi muuɗum fuu.  
\v 45 Ammaa si golloowo oon wi'ii ley ɓernde mum joomum oon ɓooyii wartaay, de fuɗɗi ina fiya maccuɓe e horɓe, ina nyaama ina yara ina suloo,  
\v 46 ndeen kaa, joomiiko wartan nyalooma mo o anndaa e wakkati mo o miilaaki. Joomiiko oon jukkoto mo jukkungo naawngo, watta mo hakkunde ɓe ngoonɗinaay.  
\v 47 Golloowo annduɗo ko joomum yiɗi, de segilaaki, gollaay ko joomum yiɗi fu, fiyete ɓoggi keewɗi.  
\v 48 Kaa mo anndaa ko joomum yiɗi, de waɗi ko jeyi fiyeede, fiyete ɓoggi seeɗa. Kokkaaɗo ko ɗuuɗi, ƴamete ko ɗuuɗi. Kalfinaaɗo ko heewi, ƴamete ko ɓuri heewde. 
\s1 No Iisaa laatorii sabaabu ceedaagu yimɓe 
\r (Matta 10.34-36) 
\p  
\v 49 —Mi warii faa mi faɗɗa yiite e leydi ndi. Miɗo heppi nge huɓɓa law!  
\v 50 Ina woodi lootagal batisima naawngal ngal looteteemi. Miɗo torroo faa ɗum tabita!  
\v 51 Oɗon miiloo wo jam ngardumi adunaaru naa? Wanaa! Miɗo wi'a on: ko ngardumi dey, wo senndude.  
\v 52 Gilla joonin yimɓe njoyo wonduɓe ley wuro wooto ceedan, tato kabdan e ɗiɗo, ɗiɗo kabdan e tato.  
\v 53 Baaba habdan e ɓiyum gorko, ɓiɗɗo gorko du habdan e bammum, inna habdan e ɓiyum debbo, ɓiɗɗo debbo du habdan e inna muuɗum, esiyo debbo habdan e dee ɓiyum, dee ɓiɗɗo du habdan e esum debbo. 
\s1 Haala senndude wakkatiiji 
\r (Matta 16.2-3) 
\p  
\v 54 Iisaa wi'i jama'aaje ɗeen katin: 
\p —Si on nji'ii ruulde ina ƴuura gorgal tan, on mbi'an nde toɓan. Laatorto hono noon du.  
\v 55 Si henndu horɗoore wifii, on mbi'an wulan jaw. Ɗum laatorto noon du.  
\v 56 Onon munaafiki'en! Oɗon mbaawi senndude alhaali leydi e kammu. Ko waɗi de on mbaawaa senndude alhaaliiji jamaanu o? 
\s1 No neɗɗo haaniri rewritinde e gondo muuɗum 
\r (Matta 5.25-26) 
\p  
\v 57 Ko waɗi on mbaawaa annditande ko'e mon ko fonnditii?  
\v 58 Si aɗa yaada e kabdo maa faa cardowon, fila rewritinde e makko gilla e dow laawol, taa o yaare to carotooɗo, de carotooɗo oon hokke doomoowo kasu, de doomoowo oon du udde ley kasu.  
\v 59 Miɗo haalane: abada a wurtataako, si a yoɓaay ko ndeweteɗaa ɗuum faa laaɓi. 
\c 13  
\s1 Haala tuubugol e halkugol 
\p  
\v 1 Wakkati oon, woɓɓe ngari kaalani Iisaa ko hewtii Galilinkooɓe woɓɓe. Ɓe mbi'i Pilaatu\f + \fr 13:1 \ft Pilaatu wo hooreejo leydi Yahuudiya.\f* jillundurii ƴiiƴam maɓɓe e ƴiiƴam sadakaaji maɓɓe.  
\v 2 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Yalla oɗon miiloo kamɓe ɓuri luttude diina e Galilinkooɓe heddiiɓe ɓeen fuu naa? Oɗon miiloo wo saabe ɗuum waɗi de ɓe torriraa noon naa?  
\v 3 Miɗo haalana on: wanaa noon. De si on tuubaay, on fuu hono noon kalkirton.  
\v 4 Oɗon miccoo yimɓe sappo e njetto ɓe suudu Silowam toowndu nduun saami dow muɓɓen faa maayi ɓeen. Yalla oɗon miiloo kamɓe ɓuri yimɓe Urusaliima fuu junuuba naa?  
\v 5 Miɗo haalana on: wanaa noon. De si on tuubaay, on fuu hono noon kalkirton. 
\p  
\v 6 Ndeen o banndani ɓe banndol ngol, o wi'i: 
\p —Ƴibbi ngooti ina wonnoo ley ngesa neɗɗo gomma. O wari ɓorude ki, de o tawraay ki fay huunde.  
\v 7 O wi'i golloowo ngesa oon: «Nii woni duuɓi tati miɗo wara filaade ɓiɓɓe ƴibbi ki, de mi tawaay. Soppu ki! Ko waɗi iki itta semmbe leydi ndi?»  
\v 8 Golloowo oon wi'i mo: «Joomam, accu ki ɗo faa mawuuri. Ɗo e ndeen, mi reman mi fiiltina ki, mi watta birgi.  
\v 9 Ina hasii ki riman ɗo e mawuuri. Si ki rimaay du, coppaa ki.» 
\s1 No Iisaa danniri debbo nyannde fowteteende 
\p  
\v 10 Nyannde fowteteende gomma, Iisaa ina waajoo ley suudu waajordu wooturu.  
\v 11 Debbo gomma mo ginnaaru nyawni ko waɗi duuɓi sappo e jeetati ina tawaa ɗoon. O turiiɗo tan, o waawaa dartaade fey.  
\v 12 Nde Iisaa yi'unoo mo ndeen, noddi mo, wi'i mo: 
\p —Banndam debbo, a daɗii nyawu maa ngu. 
\p  
\v 13 Iisaa yowi juuɗe mum dow makko, de wakkati gooto o dartii cet, imo yetta Laamɗo.  
\v 14 De hooreejo suudu waajordu nduun na mettaa ko Iisaa danni goɗɗo nyannde fowteteende ɗuum, wi'i yimɓe ɓeen: 
\p —Balɗe jeegom jeyɗe golleede ina ngoodi. E ley balɗe ɗeen kaanɗon warude ndanneɗon, wanaa nyannde fowteteende. 
\p  
\v 15 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Onon munaafiki'en! Wanaa mono e mooɗon fuu ina haɓɓita ngaari muuɗum naa araawa muuɗum nyannde fowteteende yarnowa ɗum naa?  
\v 16 Debbo o wo taan Ibrahiima, mo Seyɗaani haɓɓiri duuɓi sappo e jeetati. Wanaa imo jeyi haɓɓiteede nyannde fowteteende naa? 
\p  
\v 17 Nde o haalannoo ɗum ndeen, wayɓe mo ɓeen fuu cemti. De jamaa oon fuu ina ceyii e dow kaayeefiiji ɗi o waɗata ɗiin. 
\s1 Banndol haala gabbel pamarel 
\r (Matta 13.31-32, Marku 4.30-32) 
\p  
\v 18 Iisaa wi'i: 
\p —Noy laamu Laamɗo wa'i? Ɗume nanndinammi ɗum?  
\v 19 Laamu Laamɗo ina nanndi e gabbel lekki mutaari ngel neɗɗo hooƴi, aawi ley sardiŋe muuɗum. Aawdi ndiin fuɗi, laatii lekki faa pooli piirooji nyiɓi cuuɗi muɓɓen e licce makki. 
\s1 Banndol haala rabilla 
\r (Matta 13.33) 
\p  
\v 20 O wi'i katin: 
\p —Ɗume nanndinammi e laamu Laamɗo?  
\v 21 Ina nanndi e rabilla mo debbo hooƴi, diibunduri e etirɗe conndi tati mawɗe faa ɗum fuu ɗum ƴuufi. 
\s1 Haala dammbugal paaɗungal 
\r (Matta 7.13-14, 21-23) 
\p  
\v 22 Iisaa ina rewa ley galluuje e ley gure fuu, ina waajoo, ina fonndii Urusaliima.  
\v 23 Neɗɗo gomma ƴami mo: 
\p —Joomam, yimɓe seeɗa tan kisata naa? 
\p O wi'i ɓe: 
\p  
\v 24 —Ndurwee naatiron dammbugal paaɗungal sabo miɗo wi'a on: heewɓe tefan naatude, de kunngoo.  
\v 25 Si jom galle oon ummake, sokii dammbugal muuɗum, tawi onon oɗon keddii yaasin, oɗon calmina, oɗon mbi'a: «Joomii amin, omtan min», ndeen o jaaboto on: «Mi anndaa to njeyaɗon!»  
\v 26 Ndeen, on puɗɗan wiide: «Min nyaamdii e maa, min njardii e maa, a waajake dow laabi amin.»  
\v 27 Ndeen o jaaboto on: «Mi anndaa to njeyaɗon. Mboɗɗee kam, onon waɗooɓe ko boni!»  
\v 28 On mboyan, on nyerƴunduran nyiiƴe nde nji'oton Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba, kam'en e annabaaɓe fuu ley laamu Laamɗo, tawa onon on faɗɗaaɓe yaasin.  
\v 29 Yimɓe ƴuuran lettugal e gorgal, horɗoore e soɓɓiire, njooɗoo nyaamda ley laamu Laamɗo.  
\v 30 Goonga ni, sakitiiɓe woɓɓe ardoto, ardiiɓe woɓɓe du cakitoto. 
\s1 No Iisaa woyri yimɓe Urusaliima 
\r (Matta 23.37-39) 
\p  
\v 31 Wakkati oon, Farisa'en woɓɓe ngari, mbi'i mo: 
\p —Dillu ɗo, njahaa e yaadu maa, sabo Hirudus kaananke oon ina muuyi warude ma. 
\p  
\v 32 O wi'i ɓe: 
\p —Njehee mbi'owee baagayel ngeel: «Ndaar, mi riiwan ginnaaji, mi dannan nyawɓe hannden e jaango. De nyannde tataɓerde mi yottinan golle am.  
\v 33 Ammaa ina tilsi mi yaha hannden e jaango e faɓɓi-jaango, sabo annabaajo haanaa maayde si wanaa ley Urusaliima.» 
\p  
\v 34 Kay Urusaliima, Urusaliima! Aɗa wara annabaaɓe, aɗa warda nulaaɓe to maa kaaƴe! Kile keewɗe njiɗumi hawrundurde ɓiɓɓe maa hono no cofal hawrundurta coppi muuɗum ley bippeele muuɗum ni. De on njaɓaay.  
\v 35 Paamon, Laamɗo yoppidii on e suudu mon. Miɗo wi'a on: on nji'ataa kam katin si wanaa faa wakkati mo mbi'oyton: «Barke woodanii garɗo e dow innde Joomiraaɗo!»\f + \fr 13:35 \ft Jabuura 118.26.\f* 
\c 14  
\s1 No Iisaa danniri gorko ɓuutuɗo 
\p  
\v 1 Nyalaande fowteteende gomma, Iisaa naatii suudu hooreejo Farisa'en gooto faa nyaama. Wonɓe toon ɓeen ina taykoo mo.  
\v 2 Gorko ɓuutuɗo ina tawaa yeeso makko ɗoon.  
\v 3 Iisaa haaldi e jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, wi'i ɗum'en: 
\p —Dannude nyawɗo nyalaande fowteteende, ina dagii naa dagaaki? 
\p  
\v 4 De ɓe keddii iɓe ndeƴƴinii. Iisaa tuggi nyawɗo oon, danni ɗum, de yoppi ɗum dilli.  
\v 5 Ndeen o wi'i ɓe: 
\p —Moy e mooɗon ɓiyum naa ngaari mum saamata ley ɓunndu de hunngoo wurtinde ɗum law law, fay si ɗum nyalaande fowteteende? 
\p  
\v 6 Ɓe kunngii jaabaade fay huunde e dow majjum. 
\s1 Haala suɓaade joonnde e noddude yimɓe 
\p  
\v 7 Wakkati Iisaa yi'i noddaaɓe ɓeen ina cuɓoo nokkuuje ɓurɗe teddude, o banndani ɓe, o wi'i: 
\p  
\v 8 —Si a noddaama ɓangal fu, taa jooɗa e joonnde ɓurnde teddude. Sabo ɓurɗo ma teddude ina waawi warude,  
\v 9 de nodduɗo ma oon wara, wi'e: «Hokku ooɗo jooɗorgal ngal!» Ndeen a semtan, kooƴaa joonnde ɓurnde leeƴude ndeen.  
\v 10 Ammaa si a noddaama ɓangal fu, njooɗoɗaa to leeƴi, faa nodduɗo ma oon wara, wi'e: «Yigoo am, hewtu dow to wooɗi toon!» Ndeen, ɗum laatante teddeengal yeeso jooɗodiiɓe maa ɓeen fuu.  
\v 11 Sabo mawninkiniiɗo fuu, leeƴinte, leeƴinkiniiɗo du teddinte. 
\p  
\v 12 O wi'i nodduɗo mo oon du: 
\p —Si aɗa nodda yimɓe mbottaari naa hiraande, taa noddu yigiraaɓe naa banndiraaɓe naa sakiraaɓe naa hoddiiɓe maa jogiiɓe jawdi. Hasii ɓe nodditete de ɗum laatoo njobdi maa.  
\v 13 Jonkaa si a waɗii weltaare fu, noddaa talkaaɓe e woyɓe e bonnguuɓe e wumɓe.  
\v 14 Ndeen, a barkinte, sabo ɓeen ngalaa ko njoɓire. A yoɓete nyannde dartiiɓe ummintinaa. 
\s1 Banndol dow weltaare 
\r (Matta 22.1-10) 
\p  
\v 15 Gooto e nyaamooɓe ɓeen, nde nannoo haala ka ndeen, wi'i mo: 
\p —Barke woodanii nyaamoowo ley laamu Laamɗo. 
\p  
\v 16 Iisaa wi'i mo: 
\p —Gorko gomma waɗii nyaamdu mawndu, noddi yimɓe faa heewi.  
\v 17 Wakkati nyaamdu nduun segilinoo fu, o neli maccuɗo makko to yimɓe ɓeen, wi'a: «Ngaree, nyaamduuji ɗiin cegilaama.»  
\v 18 Ɓe fuu, ɓe puɗɗi saloraade gooto gooto. Goɗɗo maɓɓe wi'i: «Mi soodii ngesa, ina tilsi mi yaha mi ndaarowa nga, miɗo ŋaare njaafoɗaa kam.»  
\v 19 Goɗɗo du wi'i: «Mi soodii ga'i demooji sappo. Mi yahan mi ndaarowa ɗi, miɗo ŋaare njaafoɗaa kam.»  
\v 20 Goɗɗo katin wi'i: «Mi ɓaŋuɗo kesum, ɗuum waɗi de mi heɓataa warude.»  
\v 21 Maccuɗo oon warti, haalani ɗum joomum. Oon ɓerni, wi'i mo: «Yahu law ley nokkuuje e dow laabi ngalluure nde, ngaddaa talkaaɓe e woyɓe e wumɓe e bonnguuɓe.»  
\v 22 Maccuɗo oon warti, wi'i: «Joomam, ko mbiiɗaa ɗuum fuu waɗaama, de faa joonin nokkuure ina heddii.»  
\v 23 Ndeen joomiiko oon wi'i mo: «Yahu dow laabi jaajuɗi e paaɗuɗi, ndoolɗaa yimɓe ngara naata, faa suudu am ndu heewa.  
\v 24 Sabo miɗo wi'a on: fay gooto e ɓe noddunoomi ɓeen meeɗataa nyaamdu am ndu.» 
\s1 No neɗɗo laatortoo taalibaajo Iisaa 
\r (Matta 10.37-38) 
\p  
\v 25 Yimɓe heewɓe ina njaada e Iisaa. O hucciti e maɓɓe, o wi'i ɓe: 
\p  
\v 26 —Garɗo to am fuu, sanaa mi ɓurana ɗum bammum e inna muuɗum e jom suudu muuɗum e sukaaɓe muuɗum e minyiraaɓe mum e mawniraaɓe mum, mi ɓurana ɗum fay hoore muuɗum. Si wanaa noon fu, joomum waawaa laataade taalibaajo am.  
\v 27 Katin du, mo wakkaaki leggal muuɗum palaangal de jokki kam fuu, waawaa laataade taalibaajo am.\f + \fr 14:27 \ft Ndaaree Lukka 9.23.\f* 
\v 28 Si won muuyɗo e mooɗon nyiɓude suudu toowndu, wanaa joomum jooɗoto tafon, hiisoo ko haajaa, de ndaara yalla na jogii ko tannyata ndu naa?  
\v 29 Si wanaa noon, si joomum joƴƴinii de waawaay tannyude, jiiɗo ndu fuu jalan ɗum,  
\v 30 wi'a: «Neɗɗo o fuɗɗii nyiɓude, de hunngii tannyude!»  
\v 31 Katin, si kaananke yehii faa habdowa e kaananke goɗɗo, wanaa o jooɗoto tafon o fonnda yalla worɓe makko ujunaaje sappo ɓeen ina mbaawi habdude e jogiiɗo worɓe ujunaaje noogayo?  
\v 32 Si tawii o waawaa, o nulan yimɓe to joomum gilla ɓattaaki, faa jam waɗa hakkunde maɓɓe.  
\v 33 Hono noon, fay gooto mooɗon waawaa laataade taalibaajo am si yoppaay ko jogii fuu. 
\r (Matta 5.13, Marku 9.50) 
\p  
\v 34 Lamɗam ina wooɗi, ammaa si ɗam selii lamsude, ɗume lamsinta ɗam katin?  
\v 35 Walaa fuu ko ɗam nafata, wanaa e leydi, wanaa e birgi. Ɗam faɗɗete yaasin. 
\p Jom nowru nanooru fuu, nana. 
\c 15  
\s1 Banndol dow mbaalu lallungu 
\r (Matta 18.12-14) 
\p  
\v 1 Nanngooɓe lampo e luttuɓe woɓɓe fuu ina ɓadii mo faa kettindanoo mo.  
\v 2 Farisa'en e jannginooɓe Tawreeta ina ŋormoo, ina mbi'a: 
\p —Gorko o ina jaɓɓoo luttuɓe, ina nyaamda e muɓɓen! 
\p  
\v 3 Ndeen o banndani ɓe banndol ngol, o wi'i: 
\p  
\v 4 —Si gooto mooɗon ina jogii baali hemre, de ngootu lalli, wanaa yoppan capanɗe jeenay e jeenay ɗiin fuu ley ladde, de filowoo lallungu nguun faa yiita ɗum naa?  
\v 5 Si o yiitii ɗum fu, o towiran ɗum seyo.  
\v 6 Nde o warti galle makko fuu, o noddan yigiraaɓe makko e hoddiiɓe makko, o wi'a ɗum'en: «Ceyodee e am, sabo mi yiitii mbaalu am lallunoongu.»  
\v 7 Miɗo haalana on: hono noon seyo laatortoo dow kammuuli si luttoowo gooto tuubii. Ingo ɓuri seyo capanɗe njeenayo e njeenayo dartiiɓe ɓe kaajaaka tuubude. 
\s1 Banndol dow mbuuɗu cardi lallungu 
\p  
\v 8 —Katin du, si debbo ina jogii buuɗi cardi sappo, de ngootu lalli fu, wanaa o huɓɓan lampal, o fiisoo galle oon, o filoroo hakkillo faa o yiita ɗum naa?  
\v 9 Nde o yiiti ɗum fu, o hawrunduran yigiraaɓe makko e hoddiiɓe makko, o wi'a: «Ceyodee e am, sabo mi yiitii mbuuɗu am lallunoongu.»  
\v 10 Miɗo haalana on: hono noon maleyka'en Laamɗo ceyortoo, si luttuɗo gooto tuubii. 
\s1 Banndol dow ɓiɗɗo majjuɗo 
\p  
\v 11 Iisaa wi'i katin: 
\p —Gorko gomma ina woodunoo ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo.  
\v 12 Minyiiwo oon wi'i bammum: «Baaba, hokkam ngeɗu am e jawdi ndi.» Ndelle, baabiiko oon fecci jawdi muuɗum ndiin hakkunde maɓɓe.  
\v 13 Faa waɗi balɗe seeɗa, minyiiwo oon hawrunduri ko jogii fuu, dilli, yehi leydi mboɗɗundi. Toon o bonniri ngeɗu makko nguun fuu e fijirde.  
\v 14 Nde o hantunoo ndi fuu ndeen, rafo bonngo waɗi e leydi ndiin, o fuɗɗi tampude.  
\v 15 O yehi o takkowii e gorko jeyaaɗo e leydi ndiin. Oon nuli mo gese mum faa o duranowa ɗum girooji muuɗum.  
\v 16 Imo muuyi nyaamude fay nyaamdu girooji ɗiin, ammaa fay gooto hokkataa mo.  
\v 17 Ndeen hakkillo makko warti, o wi'i e hoore makko: «Gollanooɓe baaba am nyaaman faa kedda, inani kam ɗo, miɗo maaya rafo.  
\v 18 Mi ummoto, mi hoota to baaba am, mi wi'a ɗum: Baaba, mi toonyake jom kammuuli, mi toonyake ma aan du,  
\v 19 mi haandaa e fay wi'eede ɓiya katin. Ndelle, jogoram hono wo mi gooto e gollooɓe maa ɓeen!»  
\v 20 Jonle o ummii, o fonndii to baabiiko. Gilla imo woni to woɗɗi, baabiiko oon haccii mo, yurmii mo sanne, doggi, gorfi mo, muccii mo.  
\v 21 Ɓiɗɗo oon wi'i mo: «Baaba, mi toonyake jom kammuuli, mi toonyake ma, mi haandaa e fay wi'eede ɓiya katin!»  
\v 22 De baabiiko oon wi'i maccuɓe muuɗum: «Karee, ngaddowee saaya ɓurka fuu woodde ɓornon mo! Ngatton hootonnde e honndu makko, ngatton paɗe e koyɗe makko.  
\v 23 Ngaddon ngaari payndi du, kirson ɗum faa nyaamen, mbeltoɗen!  
\v 24 Sabo ɓiyam o, o maaynooɗo de o ummitii, o majjunooɗo de o yiitaa.» Nii ɓe puɗɗiri weltaare. 
\p  
\v 25 Wakkati oon, ɓiɗɗo mawniiwo oon ina woni ley ngesa. Nde wartannoo faa ɓadii wuro ndeen, nani jimi fijo e dippaali.  
\v 26 O noddi gooto e gollooɓe ɓeen, o ƴami ɗum ko woni duko ko.  
\v 27 Oon wi'i mo: «Minya oon warti de bammaa hirsani mo ngaari payndi, sabo o wartii, imo reenii.» 
\p  
\v 28 Ndeen mawniiwo oon tikki, salii naatude galle oon. Baabiiko oon wurtii, ina sura mo faa o naata.  
\v 29 O jaabii baabiiko, o wi'i: «Ndaar, duuɓi keewɗi miɗo gollane, fay nde wootere mi salaaki yamiroore maa. Ammaa ɗum e laataade fuu, abada a hokkaay kam miin kaa fay damngel faa mi weltodoo e yigiraaɓe am.  
\v 30 De ɓiya nyaamruɗo jawdi maa e rewɓe fijooɓe oon kaa, ko warti, a hirsanii ɗum ngaari payndi.»  
\v 31 Baabiiko wi'i mo: «Ɓinngel am, abada enen ngondi, ko njeymi fuu, wo aan jeyi.  
\v 32 Ina haani ceyoɗen, mbeltoɗen. Sabo minya oon, o maaynooɗo de o ummitii, o majjunooɗo de o yiitaa.» 
\c 16  
\s1 Banndol dow howruujo caruɗo 
\p  
\v 1 Iisaa wi'i taalibaaɓe mum ɓeen katin: 
\p —Jom jawdi gomma halfiniino howruujo muuɗum jawdi. O haalanaa howruujo oon ina bonna jawdi makko.  
\v 2 O noddi ɗum, o wi'i: «Ko nanumi e maaɗa ɗuum wo ɗume? War, hiisa ko kalfinaɗaa ɗuum, sabo a waawaa halfineede katin.»  
\v 3 Howruujo oon wi'i e hoore muuɗum: «Noy ngaɗammi? Sabo joomam ittan kam e golle. Mi walaa semmbe remude, miɗo semta ŋaaraade.  
\v 4 Ayyo! Miɗo anndi no ngaɗammi, faa yimɓe njaɓɓitoo kam e ley cuuɗi muɓɓen si mi ɓortaama golle.»  
\v 5 Jonle o noddi ɓe joomiiko rewata nyamaale ɓeen, gooto gooto. O wi'i arandeejo oon: «Noy foti joomam rewete?»  
\v 6 Oon wi'i mo: «Paali hemre nebbam ndeweteemi.» Howruujo oon wi'i mo: «Hooƴu talkuru maa nyamaale, hara, jooɗa mbinndaa capanɗe joy.»  
\v 7 O wi'i goɗɗo katin: «Aan le, noy foti ndeweteɗaa?» Oon wi'i mo: «Bootooji alkama hemre.» O wi'i oon: «Hooƴu talkuru maa nyamaale, mbinndaa bootooji capanɗe jeetati.»  
\v 8 Jom howruujo oonyiiɗo oon mani ɗum saabe ƴoyre muuɗum. Sabo yimɓe adunaaru ɓeen ɓuri yimɓe annoora gollirde ƴoyre hakkunde muɓɓen.  
\v 9 Miin, miɗo wi'a on: Pilanee ko'e mon yigiraaɓe, piloree ɓe jawdi adunaaru faa nde ndi hantii fu, njaɓɓiteɗon ley nguurndam nduumiiɗam. 
\p  
\v 10 Koolniiɗo e ko famɗi, hoolnoto e ko mawni du. Mo laamnaay ko famɗi, laamnataa ko mawni du.  
\v 11 Ndelle, si on kollaay hoolaare e jawdi adunaaru ndi, moy halfinta on jawdi ngoongalaari ndiin?  
\v 12 Katin du si on kollaay hoolaare e jawdi njananndi, moy hokkata on ko njeyɗon ɗuum?  
\v 13 Maccuɗo fay gooto waawaa gollande joomiraaɓe ɗiɗo. Sabo wanyan gooto, de yiɗa keddiiɗo oon, maa du nanngunduran e gooto, de yawa keddiiɗo oon. On mbaawaa gollande Laamɗo e jawdi fuu nde wootere. 
\r (Matta 11.12-13, 5.18, 31-32) 
\p  
\v 14 Farisa'en, yiɗuɓe ceede ɓeen, ina kettindii ɗum fuu, ina njala mo.  
\v 15 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Onon le, oɗon moƴƴina ko'e mooɗon yeeso yimɓe, ammaa Laamɗo ina anndi ɓerɗe mon. Sabo ko yimɓe teddinta ɗuum, ina nyiddinii to Laamɗo. 
\p  
\v 16 Tawreeta e annabaaɓe ina ngoodunoo faa warude wakkati Yaayaa. Gilla e Yaayaa Kabaaru Lobbo laamu Laamɗo ina ɓanginee. Mono fuu ina durwa naatude ley maggu.  
\v 17 Ammaa e noon fu, timmugol kammu e leydi ɓuri hoyude diina ittude toɓɓel gootel e ley Tawreeta oon. 
\p  
\v 18 Neɗɗo fuu ceeruɗo deekum de ɓaŋi goɗɗo, jeenii. Katin du neɗɗo fuu ɓaŋuɗo debbo ceeraaɗo, jeenii. 
\s1 Banndol dow jom jawdi e Laajaru 
\p  
\v 19 —Ina woodunoo gorko gomma jom jawdi ɓornotooɗo kaddule boɗeeje ɗaatuɗe, buurduɗo nyannde fuu e weltaare e mbelirka.  
\v 20 Talkaajo gomma keewɗo ɓuuye, bi'eteeɗo Laajaru, ina fukkoo dammbugal galle makko.  
\v 21 Imo muuynoo nyaamude kedde jom jawdi oon. Fay dawaaɗi ina ngara ina metta ɓuuye makko ɗeen.  
\v 22 Talkaajo oon maayi, maleyka'en njaari ɗum faa to Ibrahiima. Jom jawdi oon kam du maayi, uwaa.  
\v 23 Ley nokkuure maayɓe imo torroo, o ɓanti gite makko, o haccii Ibrahiima to woɗɗi, Laajaru ina woni ɗakkol muuɗum.  
\v 24 O ƴeewnii o wi'i: «Baaba am Ibrahiima, yurmam, nulu Laajaru, suuwa hoore honndu muuɗum ley ndiyam, de wara feewnana kam ɗemngal am. Sabo mi torrake sanne ley yiite nge.»  
\v 25 Ammaa Ibrahiima wi'i: «Ɓinngel am, miccita a heɓii kulle lobbe e ley nguurndam maaɗa, Laajaru kaa wo bone tan heɓi. Joonin, kanko o heɓii hinneede ɗo, de aan torroɗaa.  
\v 26 Ko ɓuri ɗum du fuu, luggere mawnde woni hakkunde amin e mooɗon. Ndelle si won yiɗuɓe ƴuurude to amin njaha to mooɗon, naa ƴuurude to mooɗon ngara to amin, tawan mbaawaa.»  
\v 27 Jom jawdi oon wi'i: «Ndelle baaba, miɗo nyaage, nulu Laajaru suudu baaba am,  
\v 28 sabo miɗo woodi sakiraaɓe worɓe njoyo, faa o gongina ɓe taa ɓe ngara e nokku torra o.»  
\v 29 Ammaa Ibrahiima wi'i mo: «Iɓe njogii haala Muusaa e haalaaji annabaaɓe, accu ɓe kettindanoo ɗi.»  
\v 30 O jaabii ɗum: «Wanaa noon, baaba am Ibrahiima! De si goɗɗo ƴuurii hakkunde maayɓe yehi to maɓɓe fu, ɓe tuuban.»  
\v 31 Ibrahiima wi'i mo: «Si ɓe kettindanaaki Muusaa e annabaaɓe, fay si goɗɗo ummitii e maayɓe, ɓe ngoonɗintaa.» 
\c 17  
\s1 Haala luttude e yaafeede 
\r (Matta 18.6-7, 21-22, Marku 9.42) 
\p  
\v 1 Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen: 
\p —Sikke walaa ko fergata yimɓe faa luttina ɗum'en waran, ammaa bone woodanii laatiiɗo sabaabu majjum.  
\v 2 Hayre teddunde haɓɓee e daande joomum faɗɗee ley maayo manngo, ɗum ɓuri woodde diina luttinde gootel e cukaloy koy.  
\v 3 Kaybee ko'e mooɗon: si sakiike maa luttii, pelaa ɗum. Si tuubii, njaafoɗaa ɗum.  
\v 4 Si o toonyake ma kile jeɗɗi e ley nyalooma gooto, de o warti to maa kile jeɗɗi imo tuubane, njaafoɗaa mo. 
\s1 Haala goonɗinal e ɗowtanaade 
\p  
\v 5 Nulaaɓe ɓeen mbi'i Iisaa: 
\p —Ɓeydan min goonɗinal. 
\p  
\v 6 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Si goonɗinal mooɗon fotii fay no gabbel lekki mutaari ni, si on mbi'ii lekki kiiɗo ɗoofoo, darowoo ley maayo, ki jaɓanan on. 
\p  
\v 7 Moy e mooɗon maccuɗo muuɗum demoowo naa duroowo ƴuurata ladde, warta, de wi'a ɗum: «Hara jooɗa, nyaamu»?  
\v 8 Walaa! A wi'an mo: «Waɗanam nyaamdu, haɓɓa kaddule maa de ngollanaa kam faa mi nyaama mi yara, de sakitoo aan du nyaamaa njaraa.» Wanaa noon worri naa?  
\v 9 Yalla a yettan maccuɗo oon saabe waɗii ko njamirɗaa ɗuum naa?  
\v 10 Onon du hono noon. Si on ngaɗii huunde fuu ko njamiraɗon, mbi'ee: «Min maccuɓe tan, ko min njeyi waɗude ni min ngaɗi.» 
\s1 No Iisaa danniri seppinɓe sappo 
\p  
\v 11 Nde Iisaa yahannoo Urusaliima ndeen, rewi hakkunde leyɗe Samariya e Galili.  
\v 12 O wari faa o naata wuro wonngo, de seppinɓe sappo ngari to makko, ndarii to toowti,  
\v 13 ƴeewnii, mbi'i: 
\p —Iisaa, joomii amin, yurma min! 
\p  
\v 14 Nde o yiinoo ɓe ndeen, o wi'i ɓe: 
\p —Njehee, kollowee ko'e mon almaami'en ɓeen. 
\p E ley yaadu maɓɓe nduun ɓe cellinaama.  
\v 15 Gooto maɓɓe, nde yi'unoo daɗii ndeen, yeccii, ina teddina Laamɗo e daande toownde.  
\v 16 O sujidi e leydi ɗakkol koyɗe Iisaa, imo yetta ɗum. Oon wo Samariyanke.  
\v 17 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Wanaa sappo ɓeen fuu ndaɗii naa? Toy njeenayo ɓeen le ngoni?  
\v 18 Ndelle walaa fuu jecciiɗo faa teddina Laamɗo si wanaa janano o naa? 
\p  
\v 19 Ndeen, o wi'i gorko oon: 
\p —Umma, yahu, goonɗinal maa dannii ma. 
\s1 Haala maandeeji garol laamu Laamɗo 
\r (Matta 24.23-28, 37-41) 
\p  
\v 20 Farisa'en ɓeen ƴami Iisaa ndey laamu Laamɗo warata. O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —No laamu Laamɗo wardata noon, yi'ataake.  
\v 21 Fay gooto waawaa wiide inani ɗum naa inana ɗum, sabo anndee, laamu Laamɗo ina woni hakkunde mooɗon. 
\p  
\v 22 Ndeen o wi'i taalibaaɓe makko: 
\p —Wakkati waran mo muuyoton yiide fay nyannde wootere e ley nyalaaɗe Ɓii Neɗɗo, de on nji'ataa.  
\v 23 On mbi'ete: «inani o to» naa «inani o ga», de taa njehee, taa njokkee ɓe.  
\v 24 Sabo hono no maƴƴere yaynirta illa hoore kammu ɗo faa yaade hoore kammu to, hono noon Ɓii Neɗɗo laatortoo nyannde gartol muuɗum.  
\v 25 Ammaa ko artii ɗum, ina tilsi o torree torraaji keewɗi, yimɓe jamaanu o du caloto mo.  
\v 26 Hono no laatorinoo wakkati Nuuhu oon, noon du nyalaaɗe Ɓii Neɗɗo laatortoo:  
\v 27 yimɓe ina nyaama, ina njara, ina ɓaŋa, ina ɓaŋee, faa nyannde Nuuhu naati laana kaan. De ilam tuufaandu ɗaam wari, halki ɓe fuu.  
\v 28 Laatoto hono no wakkati Luudu noon du, yimɓe ina nyaama, ina njara, ina cooda, ina conna, ina aawa, ina nyiɓa.  
\v 29 Ammaa nyannde nde Luudu wurtinoo Sodoma ndeen, Laamɗo tomni yiite e sitti,\f + \fr 17:29 \fk Sitti\ft wo huunde oolde wuleteende ina luuɓa.\f* halki ɓe fuu.  
\v 30 Hono noon nyannde ɓangugol Ɓii Neɗɗo du laatortoo.  
\v 31 Nyannde ndeen, si neɗɗo ina woni dow suudu, de gineeji mum ina ngoni ley suudu fu, taa wi'a jippanto ɗi. Tawaaɗo ngesa du, taa yeccoo faa hooƴa ko woni ley wuro.  
\v 32 Miccitee dee Luudu oon.  
\v 33 Neɗɗo fuu piliiɗo reenude yonki muuɗum, mursan ki, de neɗɗo fuu mursuɗo ki, reenan ki.  
\v 34 Miɗo haalana on: ley jemma oon, yimɓe ɗiɗo fukkodiiɓe dow sekko wooto, gooto muɓɓen hooƴete, de gooto yoppee.  
\v 35 Rewɓe ɗiɗo undooɓe, gooto muɓɓen hooƴete, de gooto yoppee. [  
\v 36 Worɓe ɗiɗo wonɓe ley ngesa ngoota, gooto muɓɓen hooƴete, de gooto yoppee.]\f + \fr 17:36 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ngalaa aaya 36.\f* 
\p  
\v 37 Taalibaaɓe ɓeen njaabii, mbi'i mo: 
\p —Joomii amin, toy ɗum waɗata? 
\p O wi'i ɓe: 
\p —To ko saaɗi woni fuu, toon jigaaje kawritata. 
\c 18  
\s1 Banndol dow carotooɗo oonyiiɗo 
\p  
\v 1 Iisaa banndani ɓe banndol faa hollita ɓe ina tilsi ɓe keddodoo e du'aare, taa ɓe njoppa saabe tampiri.  
\v 2 O wi'i: 
\p —Ina woodunoo e wuro gomma carotooɗo mo hulataa Laamɗo, yaagataako fay gooto.  
\v 3 Debbo mo gorum maayi ina woni ley wuro ngoon, ina wara to carotooɗo oon, ina wi'a: «Saranam hakkunde am e kabdo am.»  
\v 4 Carotooɗo oon jaɓaay faa ɓooyi. De sakitii o wi'i e hoore makko: «Fay si taweede mi hulataa Laamɗo mi yaagataako fay gooto du,  
\v 5 sabo debbo o na torra kam, mi saranto mo, faa o sela warude imo sukka noppi am.» 
\p  
\v 6 Caggal ɗuum Iisaa wi'i: 
\p —On nanii ko carotooɗo bonɗo oon wi'i naa?  
\v 7 De wanaa Laamɗo na walla suɓaaɓe muuɗum wullitotooɓe ɗum jemma e nyalooma ɓeen fuu faa ɓe keɓa sariya maɓɓe naa? O jaabataako ɓe law naa?  
\v 8 Miɗo haalana on: o saranto ɓe law. Ammaa wakkati Ɓii Neɗɗo wartowi, yalla o tawan goonɗinɓe mo ley adunaaru naa? 
\s1 Banndol dow Farisaajo e nanngoowo lampo 
\p  
\v 9 Iisaa banndani yimɓe jogoriiɓe ko'e muɓɓen wo dartiiɓe de njawi woɓɓe, haalani ɓe banndol ngol, wi'i: 
\p  
\v 10 —Worɓe ɗiɗo naati suudu dewal mawndu faa ngaɗa du'aare. Gooto wo Farisaajo, gooto du wo nanngoowo lampo.  
\v 11 Farisaajo oon darii ina du'oroo ley ɓernde muuɗum hono ni: «Laamɗo, mi yettii ma ko mi nanndaay e yimɓe woɓɓe laatiiɓe wuyɓe e bonɓe e jeenooɓe, e hono nanngoowo lampo o du.  
\v 12 Miɗo suumoo e ley jeɗɗiire fuu kile ɗiɗi, miɗo itta jakka e huunde fuu ko keɓumi.»  
\v 13 Nanngoowo lampo oon darii to toowti, suusaay fay tiggitaade kammu, ina guɓɓoo ɓerndem, na wi'a: «Laamɗo yurmam, mi jom hakke.»  
\v 14 Miɗo wi'a on: kanko hooti wo o jaafaaɗo, wanaa ooto. Sabo mawninkiniiɗo fuu leeƴinte, leeƴinkiniiɗo du toownete. 
\s1 No Iisaa barkiniri cukaloy 
\r (Matta 19.13-15, Marku 10.13-16) 
\p  
\v 15 Ina woodi waddooɓe to Iisaa cukaloy, faa o meema koy. Nde taalibaaɓe ɓeen nji'unoo ɗum ndeen, ina ndukana yimɓe ɓeen.  
\v 16 Ammaa Iisaa noddi koy, ina wi'a: 
\p —Accee cukaloy koy ngara to am. Taa kaɗee koy, sabo wo nannduɓe e makkoy ɓeen njeyi laamu Laamɗo.  
\v 17 Goonga kaalanammi on: mo jaɓiraay laamu Laamɗo hono no cukalel ni fuu, naatataa ɗum! 
\s1 No Iisaa e gorko jom jawdi ngaddi 
\r (Matta 19.16-30, Marku 10.17-31) 
\p  
\v 18 Gooto ley hooreeɓe Alhuudiyankooɓe ƴami mo, wi'i: 
\p —Moodibbo lobbo, ɗume kaanumi waɗude faa mi heɓa nguurndam nduumiiɗam? 
\p  
\v 19 Iisaa wi'i mo: 
\p —Ko waɗi de aɗa noddira kam lobbo? Lobbo walaa si wanaa gooto, oon woni Laamɗo.  
\v 20 Aɗa anndi jamirooje: «Taa jeenu, taa waɗu war-hoore, taa wujju, taa seeda fewre, teddin inna maa e bammaa.»\f + \fr 18:20 \ft Wurtagol 20.12-16.\f* 
\p  
\v 21 Hooreejo oon jaabii, wi'i: 
\p —Miɗo hayba ɗum fuu gilla e cukaaku am. 
\p  
\v 22 Nde Iisaa nannoo ɗum ndeen, wi'i mo: 
\p —Huunde wootere heddanii ma tafon: sonnu ko njogiɗaa ɗuum fuu, kokkaa ceede ɗeen talkaaɓe. Ndeen, a heɓan mbarjaari dow kammu. De ngaraa, njokkaa kam. 
\p  
\v 23 Nde o nannoo ɗum ndeen, o sunii, sabo wo o jom jawdi keewndi.  
\v 24 Iisaa ndaari mo, wi'i: 
\p —Naatugol joomiraaɓe jawdi ley laamu Laamɗo ina tiiɗi koy!  
\v 25 Si goonga, ngeelooba naata wudde battal ɓuri hoyude diina jom jawdi naata laamu Laamɗo. 
\p  
\v 26 Hettindaniiɓe mo ɓeen mbi'i: 
\p —Ndelle, moy woni kisoowo? 
\p  
\v 27 Iisaa jaabii: 
\p —Ko yimɓe mbaawaa ɗuum, Laamɗo kaa na waawi. 
\p  
\v 28 Ndeen Piyeer wi'i: 
\p —Ndaar, minen min njoppii ko min njogii ɗuum fuu, min njokkii ma. 
\p  
\v 29 O wi'i ɓe: 
\p —Goonga kaalanammi on: joppuɗo wuro muuɗum, naa deekum, naa sakiraaɓe muuɗum, naa saaraaɓe mum, naa sukaaɓe mum saabe laamu Laamɗo,  
\v 30 heɓan ɗum kile keewɗe e wakkati mo ngonɗen e muuɗum joonin o, heɓan nguurndam nduumiiɗam e ley wakkati garoowo oon du. 
\s1 No Iisaa ɓanginiri katin maayde muuɗum e iirtagol muuɗum 
\r (Matta 20.17-19, Marku 10.32-34) 
\p  
\v 31 Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum sappo e ɗiɗo ɓeen, wi'i ɗum'en: 
\p —Inani eɗen njaha Urusaliima. Ko annabaaɓe mbinndunoo e dow Ɓii Neɗɗo ɗuum fuu, tabitan.  
\v 32 Sabo o wattete e juuɗe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe, ɓe njalnoroo mo, ɓe torra mo, ɓe tutta dow makko,  
\v 33 ɓe piya mo dorri, ɓe mbara mo. De nyannde tataɓerde, o ummitoto. 
\p  
\v 34 Taalibaaɓe ɓeen paamaay haala kaan fes. Maanaa makka na suuɗanii ɓe, ɓe annditaay ko o haali ɗuum. 
\s1 No Iisaa wumtiniri bumɗo 
\r (Matta 20.29-34, Marku 10.46-52) 
\p  
\v 35 Nde Iisaa ɓattinoo Yeriko ndeen, tawi bumɗo ina jooɗii ɗakkol laawol ngool, ina garbina.  
\v 36 O maati jamaa ina faltoo, de o ƴami ɗum wo ɗume.  
\v 37 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Iisaa mo Nasaraatu faltotoo. 
\p  
\v 38 O ƴeewnii, o wi'i: 
\p —Iisaa, taan Daawda, yurmam! 
\p  
\v 39 Ardiiɓe ɓeen ina njawana mo faa o deƴƴinoo. Ammaa o ɓeydi ƴeewnaade sanne, imo wi'a: 
\p —Taan Daawda, yurmam! 
\p  
\v 40 Iisaa darii yamiri ɓe ngadda mo to muuɗum. Nde o ɓattinoo ndeen, Iisaa ƴami mo: 
\p  
\v 41 —Ɗume njiɗɗaa mi waɗane? 
\p O wi'i: 
\p —Joomam, mi wumta! 
\p  
\v 42 Iisaa wi'i mo: 
\p —Wumtu, goonɗinal maa dannii ma. 
\p  
\v 43 Wakkati gooto o wumti, o jokki ɗum, imo teddina Laamɗo. Nde yimɓe ɓeen nji'unoo ɗum ndeen, njetti Laamɗo. 
\c 19  
\s1 No Jakayus goonɗiniri Iisaa 
\p  
\v 1 Iisaa naati Yeriko, ina rewi ley wuro ngoon.  
\v 2 Gorko bi'eteeɗo Jakayus ina woni ley toon. O hooreejo nanngooɓe lampo, wo o jom jawdi du.  
\v 3 Imo filoo yiide moy woni Iisaa, de o hunngii saabe jamaa oon, sabo wo o daɓɓo.  
\v 4 O doggi, o arditii, o ƴeeŋi lekki hono ƴibbi ɗo Iisaa rewata ɗoon faa o yi'a ɗum.  
\v 5 Nde Iisaa yottinoo nokkuure ndeen, tiggitii, wi'i mo: 
\p —Jakayus, hara jippa, sabo ina tilsi mi weera wuro maa hannden. 
\p  
\v 6 Jakayus harii jippii, jakkitorii mo seyo.  
\v 7 Yiiɓe ɗum ɓeen fuu ina ŋurŋurta, ina mbi'a: 
\p —O weeranowii luttoowo. 
\p  
\v 8 De Jakayus darii, wi'i Iisaa: 
\p —Joomam, hettina, mi hokkan feccere jawdi am fuu talkaaɓe. Si won mo teetumi huunde, mi yoɓan ɗum kile nay. 
\p  
\v 9 Iisaa wi'i: 
\p —Hannden, kisindam naatii galle o, sabo kanko du wo o taan Ibrahiima!  
\v 10 Sabo Ɓii Neɗɗo warii filaade majjuɓe faa hisina ɗum'en. 
\s1 Banndol dow tino buuɗi 
\r (Matta 25.14-30) 
\p  
\v 11 Ko yimɓe ɓeen kettindii ɗuum, Iisaa ɓeydi haala, banndani ɓe banndol gonngol, sabo o ɓattake Urusaliima. Katin du yimɓe miilii laamu Laamɗo ɓangan joonin joonin.  
\v 12 Ndelle, o wi'i: 
\p —Gorko dimo tedduɗo yehi leydi mboɗɗundi faa hokkee laamu, de gaɗa ɗuum warta.  
\v 13 O noddi maccuɓe makko sappo, o hokki mono e maɓɓe fuu mbuuɗu kaŋŋe, o wi'i ɗum'en: «Ngolliree ɗum faa mi warta.»  
\v 14 Ammaa yimɓe leydi ndiin njiɗaa mo, ɓe ummini nulaaɓe gaɗa makko, ɓe mbi'i: «Min njiɗaa o laamoo min.»  
\v 15 Nde o hokkanoo laamu, o warti ndeen, o yamiri o noddanee maccuɓe ɓe o halfini jawdi ɓeen. Imo yiɗi faamude ko mono e maɓɓe fuu heɓi e ko golliri ɗuum.  
\v 16 Arandeejo oon wari, wi'i: «Joomam, mbuuɗu maa nguun tinake buuɗi sappo.»  
\v 17 O wi'i ɗum: «Gasii sanne, maccuɗo lobbo. Sabo a hoolnake e ko famɗi, a laamoto dow galluuje sappo.»  
\v 18 Ɗiɗaɓo oon wari, wi'i: «Joomam, mbuuɗu maa tinake buuɗi joy.»  
\v 19 O wi'i: «Aan du, a laamoto dow galluuje joy.»  
\v 20 Caggal ɗuum keddiiɗo oon wari, wi'i: «Joomam, inan mbuuɗu maa, mi saawii ɗum e tekkere  
\v 21 sabo miɗo hule. Sabo a gorko tiiɗuɗo alhaali, aɗa hooƴa ko a resaay, aɗa taƴa ko a aawaay.»  
\v 22 O wi'i ɗum: «Dara! Haalaaji maa jaati carortomaami, aan maccuɗo bonɗo. Aɗa anndunoo mi gorko tiiɗuɗo alhaali, mi hooƴan ko mi resaay, mi taƴan ko mi aawaay.  
\v 23 Ndelle ko waɗi a wattaay jawdi am ndi to tinooɓe buuɗi, faa nde ngartumi fu mi jaɓida ndi e tino mayri fuu?»  
\v 24 Ndeen joomiiko oon wi'i tawaaɓe ɗoon ɓeen: «Teetee mo mbuuɗu ngu, de kokkon ɗum jom buuɗi sappo oon.»  
\v 25 Ɓe mbi'i mo: «Joomii amin, kanko, imo jogii buuɗi sappo.»  
\v 26 O wi'i: «Miɗo haalana on, jogiiɗo fuu ɓeydante. Ammaa mo walaa oon, fay seeɗa ko jogii ɗuum, teetete.  
\v 27 De wayɓe kam ɓe njiɗaa mi laamoo ɗum'en ɓeen, ngaddee ɓe ɗo, mbaron ɓe yeeso am.» 
\s1 No Iisaa naatiri Urusaliima 
\r (Matta 21.1-11, Marku 11.1-11, Yuhanna 12.12-19) 
\p  
\v 28 Nde Iisaa haalnoo ɗum ndeen, ardii, fonndii Urusaliima.  
\v 29 Nde o ɓattinoo gure Baytifaaji e Baytaniya gonɗe dow waamnde wi'eteende Jaytun, o nuli taalibaaɓe makko ɗiɗo,  
\v 30 o wi'i ɓe: 
\p —Njehee, naatowee wuro wonngo yeeso mon ngo, on tawan mola araawa nga fay gooto waɗɗaaki abada ina haɓɓii. Kaɓɓiton nga, ngaddon nga ɗo.  
\v 31 Si goɗɗo ƴamii on, «Ko waɗi oɗon kaɓɓita nga?», mbi'on: «Joomii amin ina haajaa nga.» 
\p  
\v 32 Nulaaɓe ɓeen njehi, tawri no o wi'iri ɗum'en noon.  
\v 33 E ley haɓɓitingol maɓɓe mola nga, jeyɓe mola nga ɓeen mbi'i: 
\p —Ɗume kaɓɓitanton mola nga? 
\p  
\v 34 Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Joomii amin haajaa nga. 
\p  
\v 35 Ɓe njaari nga to Iisaa, ɓe njowi saayaaji maɓɓe dow mola nga, ɓe mbaɗɗini Iisaa dow magga.  
\v 36 No o yaarata noon, ɓe mbeerti saayaaji maɓɓe dow laawol ngool.  
\v 37 Joonin o ɓadake Urusaliima to jippitorde waamnde Jaytun. Taalibaaɓe heewɓe ɓeen fuu ina keewi seyo, puɗɗi ina njetta Laamɗo e daaɗe toowɗe, saabe kaayeefiiji ɗi ɓe nji'unoo ɗiin fuu.  
\v 38 Iɓe mbi'a: 
\p —Barke woodanii kaananke garɗo e dow innde Joomiraaɗo! Jam won dow kammu. Manngu woodanii Laamɗo faa dow kammuuli! 
\p  
\v 39 Yoga e Farisa'en tawaaɓe ley jamaa oon ɓeen mbi'i mo: 
\p —Moodibbo, haɗu taalibaaɓe maa ɓeen dukude! 
\p  
\v 40 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Miɗo haalana on, si kamɓe ɓe, ɓe ndeƴƴinake fu, wo kaaƴe ɗe ƴeewnotoo. 
\s1 No Iisaa woyri Urusaliima 
\p  
\v 41 Iisaa ɓattii ngalluure ndeen. Nde o ndaarunoo nde fu, o woyi nde,  
\v 42 o wi'i: 
\p —Miɗo muuyi tawee hannden aɗa anndunoo aan du ko hokkete jam! De joonin kaa, ɗum suuɗaama e gite maa.  
\v 43 Balɗe ngaran ɗe wayɓe ma ƴolata leydi ngaɗa ƴeeŋirɗe, piile, ɓille gereeji fuu,  
\v 44 niise, kalke aan e ɓiɓɓe maa fuu. Ɓe njoppantaa ma fay hayre wootere dow wonnde, sabo a annditaay wakkati mo Laamɗo wari wallude ma. 
\s1 No Iisaa riiwri luumotooɓe ley suudu dewal mawndu 
\r (Matta 21.12-17, Marku 11.15-19, Yuhanna 2.13-22) 
\p  
\v 45 Iisaa naati ley suudu dewal mawndu nduun, fuɗɗi riiwude luumotooɓe.  
\v 46 Imo wi'a ɗum'en: 
\p —Ina winndaa: «Suudu am laatoto waɗirdu du'aare».\f + \fr 19:46 \ft Esaaya 56.7, Yeremiya 7.11.\f* Onon kaa, on ngaɗii ndu suuɗirdu yanooɓe. 
\p  
\v 47 Iisaa ina waajoo nyannde fuu ley suudu dewal mawndu nduun. Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta e mawɓe lenyol ngool ɓeen ina piloo no mbardata mo,  
\v 48 ammaa ɓe kunngake heɓude laawol sabo yimɓe ɓeen ina ngattani haalaaji makko ɗiin hakkillo sanne. 
\c 20  
\s1 Ƴamol dow toy baawɗe Iisaa ƴuuri 
\r (Matta 21.23-27, Marku 11.27-33) 
\p  
\v 1 E ley balɗe ɗeen nyannde gomma Iisaa ina janngina yimɓe ina waajoo Kabaaru Lobbo ley suudu dewal mawndu. Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta e mawɓe yimɓe ngari to makko,  
\v 2 mbi'i mo: 
\p —Haalan min: Laamu nguye hokki ma baawɗe gollude ko ngollataa ɗum? Moy hokki ma laawol ngollaa ɗum? 
\p  
\v 3 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Miin du huunde wootere tan ƴamammi on. Njaaboɗon kam ɗum:  
\v 4 lootagal batisima Yaayaa ngaal, wo to Laamɗo ƴuuri naa to yimɓe? 
\p  
\v 5 Ɓe paamiri hakkunde maɓɓe, ɓe mbi'i: 
\p —Si en mbi'ii wo to Laamɗo, o ƴaman en ko waɗi de en ngoonɗinaay Yaayaa?  
\v 6 De si en mbi'ii wo to yimɓe, yimɓe ɓe fuu limnan en kaaƴe, sabo ɓe fuu ɓe tannyorii Yaayaa wo annabaajo. 
\p  
\v 7 Nii ɓe njaaborii ɓe mbi'i ɓe paamaay to lootagal batisima Yaayaa ƴuuri.  
\v 8 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Haya miin du, mi haalantaa on baawɗe ɗeye ngollirammi ko ngollammi ɗuum. 
\s1 Banndol dow remooɓe bonɓe 
\r (Matta 21.33-46, Marku 12.1-12) 
\p  
\v 9 Iisaa fuɗɗi banndande yimɓe banndol ngol, wi'i: 
\p —Neɗɗo gomma darni ngesa cabiije, halfini nga remooɓe, de waɗi jahaangal, ɓooyi wartaay.  
\v 10 Nde ɓoreede cabiije yottinoo fu, o nuli golloowo makko to remooɓe ɓeen toon faa jaɓa ngeɗu makko ɓiɓɓe cabiije ɗeen. Ndeen remooɓe ɓeen piyi nulaaɗo oon, njeccini ɗum juuɗe ɓole.  
\v 11 O nuli to maɓɓe golloowo goɗɗo. Ɓe piyi oon du, ɓe kuyfini ɗum, ɓe njeccini ɗum juuɗe ɓole.  
\v 12 O nuli katin golloowo tataɓo. Ɓe mbarmini ɗum, ɓe ndiiwi ɗum.  
\v 13 Wakkati oon, jom ngesa oon wi'i: «Noy ngaɗammi? Mi nelan ɓiyam gorko mo korsinmi, hasii ɓe njaagoto mo!»  
\v 14 Ammaa nde remooɓe ɓeen nji'unoo ɓiɗɗo oon ndeen, iɓe mbi'undura: «O woni donoowo oon. En mbara ɗum, kewten ngesa nga!»  
\v 15 Ɓe paɗɗi mo faa gaɗa ngesa toon, ɓe mbari mo. Joonin le, noy jom ngesa oon waɗata ɓe?  
\v 16 O waran, o halka remooɓe ɓeen, o halfina ngesa ngaan woɓɓe. 
\p Nde yimɓe ɓeen nannoo ɗum ndeen, mbi'i: 
\p —Taa ɗum laatoo! 
\p  
\v 17 Iisaa ndaari ɓe, wi'i: 
\p —Ndelle, ɗume woni maanaa ko winndaa ɗuum: 
\q1 «Hayre nde nyiɓooɓe ɓeen calii ndeen, 
\q1 wo kayre laatii hoore nyimngo ngoon»?\f + \fr 20:17 \ft Jabuura 118.22\f* 
\p  
\v 18 Caamuɗo dow hayre ndeen fuu, helan. Mo nde saami dow muuɗum du, ɗiggan. 
\s1 Haala yoɓugol lampo 
\r (Matta 22.15-22, Marku 12.13-17) 
\p  
\v 19 Jannginooɓe Tawreeta e hooreeɓe almaami'en paamii banndol ngol wo kam'en sappii. Ɓe pilii no ɓe nanngira Iisaa wakkati oon, ammaa ɓe kulii yimɓe.  
\v 20 Ɓe taykii Iisaa. Ɓe nuli horooɓe nanndinkiniiɓe e lobbuɓe, yalla ina keɓira laawol no nanngirta mo e haala makko, faa ngatta mo ley juuɗe laamu, saroo mo.  
\v 21 Ɓeen ƴami mo: 
\p —Moodibbo, miɗen anndi ko kaalataa ɗuum e ko mbaajotoɗaa ɗuum ina fonnditii, miɗen anndi a ɓurdintaa fay gooto, aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga.  
\v 22 Yalla ina daganii min min kokka kaananke Roma mawɗo oon lampo naa dagaaki? 
\p  
\v 23 Ammaa o annditii hiila maɓɓe ka, o wi'i ɓe: 
\p  
\v 24 —Kollee kam mbuuɗu cardi! Natal moy e innde moy woni ɗo? 
\p Ɓe mbi'i: 
\p —Kaananke Roma! 
\p  
\v 25 Ndeen o wi'i ɓe: 
\p —Ndelle kokkee kaananke Roma oon ko jeyi, kokkon Laamɗo du ko jeyi. 
\p  
\v 26 Ɓe kunngii nanngirde mo e ko o haalata yeeso yimɓe ɗuum. Jaabu makko oon haaynii ɓe, ɓe ndeƴƴinii. 
\s1 Haala ummitagol maayɓe 
\r (Matta 22.23-33, Marku 12.18-27) 
\p  
\v 27 Woɓɓe e Saduki'en ngari to makko. Ɓeen ngoni yeddooɓe ummital. Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i: 
\p  
\v 28 —Moodibbo, Muusaa yamirii en, si neɗɗo ɓaŋii debbo, maayii, heɓaay ɓiɗɗo, minyum naa mawnum dewla debbo joppaaɗo oon faa heɓana maayɗo oon ɓeyngu.  
\v 29 Ina woodunoo rimdaaɓe njeɗɗo. Arandeejo oon ɓaŋi debbo, maayi, heɓaay ɓiɗɗo.  
\v 30 Ɗiɗaɓo oon dewli debbo oon, maayi,  
\v 31 tataɓo oon jokkiti. Hono noon njeɗɗo ɓeen fuu ɓaŋiri mo, keɓaay ɓiɗɗo, maayi.  
\v 32 De sakitii, debbo oon du maayi.  
\v 33 Ndelle, nyannde ummital, moy e maɓɓe laatotoo goroo debbo oon? Sabo ɓe njeɗɗo fuu ɓe ɓaŋiino mo. 
\p  
\v 34 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Yimɓe jamaanu o ina ɓaŋa, ina ɓaŋee.  
\v 35 Ammaa fotuɓe heɓude ummitagol e nguurndam garoojam ɓeen, ɓaŋataa, ɓaŋataake,  
\v 36 sabo ɓe mbaawaa maayde katin. Ɓe laatake hono maleyka'en noon. Wo ɓe ɓiɓɓe Laamɗo, sabo ɓe ummintinaaɓe e maayde.  
\v 37 Wooɗi ko maayɓe ummitotoo ɗuum, fay Muusaa sappake ɗum ley taariki wuumoore huɓɓoore. Sabo toon o noddiri Joomiraaɗo Laamɗo Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba.\f + \fr 20:37 \ft Wakkati Muusaa, tawi Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayiino gilla ko ɓooyi.\f* 
\v 38 Laamɗo wanaa Laamɗo maayɓe, wo o Laamɗo wuurɓe. Sabo to makko yimɓe fuu wo wuurɓe. 
\p  
\v 39 Woɓɓe e jannginooɓe Tawreeta, mbi'i: 
\p —Moodibbo, a haalii goonga. 
\p  
\v 40 Caggal ɗuum ɓe cuusaay ƴamude mo ƴamɗe goɗɗe katin. 
\s1 Kabaaru Almasiihu e Daawda 
\r (Matta 22.41-46, Marku 12.35-37) 
\p  
\v 41 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Noy ɓe mbaawri wiide Almasiihu wo taan Daawda?  
\v 42 Daawda e hoore muuɗum wi'i ley dewtere Jabuura: 
\q1 «Joomiraaɗo wi'i Joomam: 
\q1 Jooɗa gere nyaamo am, 
\q1  
\v 43 faa mi waɗa njaaɓaa wayɓe ma.»\f + \fr 20:43 \ft Jabuura 110.1.\f* 
\p  
\v 44 Daawda ina noddira mo «Joomam». Ndelle, noy o laatortoo taanum? 
\s1 No Iisaa feliri jannginooɓe Tawreeta 
\r (Matta 23.1-36, Marku 12.38-40, Lukka 11.39-54) 
\p  
\v 45 E ley ko yimɓe ɓeen fuu kettindanii mo, o wi'i taalibaaɓe makko ɓeen: 
\p  
\v 46 —Ndeentee e jannginooɓe Tawreeta yiɗuɓe yiilodaade e saayaaji mawɗi e jowteede jowtaali tedduɗi ley luumooji, fooɗantooɓe jooɗorɗe ɓurɗe teddude ley cuuɗi baajorɗi e nokkuuje tedduɗe to nyaamduuji.  
\v 47 Iɓe nyaama jawdi rewɓe talkaaɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi, de ɓe njuutina du'aawuuji maɓɓe faa ɓe nanndinkinoo e lobbuɓe. Kamɓe, jukkungo naawngo ɓurata jippineede dow muɓɓen. 
\c 21  
\s1 Haala sadaka ɓurɗo wooɗude 
\r (Marku 12.41-44) 
\p  
\v 1 Iisaa ƴepti gite muuɗum, yi'i joomiraaɓe jawdi ina ngatta sadakaaji muɓɓen e keesu sadaka.  
\v 2 O yi'i debbo talkaajo mo gorum maayi, kam du ina watta toon buuɗi ɗiɗi,  
\v 3 de o wi'i: 
\p —Goonga kaalanammi on: debbo talkaajo o, ko watti ɗuum, ɓuri ko ɓe fuu ɓe ngatti.  
\v 4 Sabo ɓe fuu, wo ko bonnantaa ɓe fay huunde tan ɓe ngattiri hono dokke. Ammaa debbo o kaa, e ley talkaaku muuɗum, watti haddi ko joginoo faa wuurda ɗuum fuu. 
\s1 Haala halkere suudu dewal e sifaaji timmoode adunaaru 
\r (Matta 24.1-14, Marku 13.1-13) 
\p  
\v 5 Ina woodi woɓɓe ina kaala haala suudu dewal mawndu nduun, e no ndu ŋarɗiniraa kaaƴe e kulle cakkaaɗe. Ndeen Iisaa wi'i: 
\p  
\v 6 —Ko nji'oton ɗuum, wakkati waran nde fay hayre wootere heddataako ɗo ina yowii dow wonnde. Fuu wurjinte. 
\p  
\v 7 Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i: 
\p —Moodibbo, anndin min nde ɗum waɗata. Maande ndeye hollata kulle ɗeen ɓadake waɗude? 
\p  
\v 8 O wi'i: 
\p —Ndeentee taa mbosineɗon e goonga. Heewɓe ngardan e innde am, ina mbiitoo: «Miin woni kanko», ina mbi'a du: «Wakkati oon ɓadake.» Taa njokkee ɓe.  
\v 9 Nde nanoyɗon woldeeji e muurtereeji, taa kulee. Sabo tilay ɗum waɗa tafon, ammaa ɗum wanaa timmoode wakkati oon. 
\p  
\v 10 O heddii imo wi'a ɓe: 
\p —Lenyol habdan e lenyol, laamu habdan e laamu.  
\v 11 Dimmbanɗe leydi mawɗe ngaɗan, rafooji e nyawuuji bonɗi du ngaran e nokkuuje feere feere. Kulle kulɓiniiɗe e sifaaji mawɗi ƴuuran dow kammu.  
\v 12 Ammaa gilla ɗum fuu waɗaay, yimɓe nanngan on, torreɗon, njaareɗon to cuuɗi baajorɗi e kasuuji. Ɓe ngadda on yeeso kaanankooɓe e hooreeɓe saabe innde am.  
\v 13 Ɗum hokkan on laawol seedanaade kam.  
\v 14 Piɓee anniya e ɓerɗe mon on miilataako ko njaabotoɗon.  
\v 15 Sabo mi hokkan on waawde haala, mi hokkan on hakkilantaaku ko wayɓe on ɓeen fuu mbaawaa salaade naa yeddude.  
\v 16 Fay saaraaɓe mon e sakiraaɓe mon e koreeji mon e yigiraaɓe mon njammboto on, mbara woɓɓe mooɗon.  
\v 17 Yimɓe fuu mbanyan on saabe am,  
\v 18 ammaa fay leembol ko'e mooɗon halkataa.  
\v 19 Tinnitaare mooɗon ndannirton yonkiiji mon. 
\s1 Haala halkere Urusaliima e gartol Almasiihu 
\r (Matta 24.15-31, Marku 13.14-27) 
\p  
\v 20 —Nde nji'uɗon konuuji ina piiloo Urusaliima fuu, anndon halkeede mayre ɓadake.  
\v 21 Wakkati oon, tawaaɓe leydi Yahuudiya fuu, ndoggira baamle. Tawaaɓe ley ngalluure nde fuu, njalta e mayre. Tawaaɓe ladde du, taa naata ngalluure ndeen.  
\v 22 Sabo balɗe ɗeen wo balɗe yomnitagol, faa ko winndaa ɗuum fuu tabita.  
\v 23 Kay, debereedu'en e musinteeɓe njaran torra ley balɗe ɗeen! Sabo torraaji mawɗi njanan e leydi ndi, tikkere Laamɗo jippoto e lenyol ngol.  
\v 24 Ɓe camminirte kaafaahi, ɓe nanngee, ɓe njaaree hakkunde lenyi fuu. Lenyi ndampan Urusaliima faa nde wakkati dawrugol muɓɓen timmiri no fodoraa. 
\p  
\v 25 Sifaaji ngaɗan dow naange e lewru e koode. Ley adunaaru du kulol waɗan e leyɗe ɗeen. Ɗe fuu ɗe mbemmboto saabe feekaango maayo manngo e bempeƴƴe muuɗum.  
\v 26 Yimɓe pekkoran saabe kulol si miilake dow ko waroyta e adunaaru ndu, sabo fay baawɗe kammu ɗeen ndimmboto.  
\v 27 Wakkati oon, yimɓe ɓeen nji'an Ɓii Neɗɗo ina wara e duule, ina warda e baawɗe e teddeengal manngal.  
\v 28 Onon, si ɗum fuɗɗii waɗude, tiggitoɗon, ɓanton ko'e mooɗon, sabo Laamɗo ɓadake rimɗinde on. 
\s1 Banndol dow ƴibbi 
\r (Matta 24.32-35, Marku 13.28-31) 
\p  
\v 29 Caggal ɗuum, o banndani ɓe banndol ngol, o wi'i: 
\p —Ndaaree ƴibbi e leɗɗe goɗɗe ɗe fuu.  
\v 30 Si on nji'ii ɗe mbilitii, oɗon anndi ndunngu ɓadake.  
\v 31 Noon du, si on nji'ii kulle ɗeen ina ngaɗa, annditon laamu Laamɗo ɓadake.  
\v 32 Goonga kaalanammi on: jamaanu o timmataa, tawee kulle ɗeen fuu ngaɗaay.  
\v 33 Kammu e leydi timman, de haalaaji am kaa timmataa abada. 
\s1 Haala reentaade e gartol Almasiihu 
\p  
\v 34 —Ndeenee ko'e mon taa yidde fijo suloowo e sulargol doro e kaɓɓu-ko'u adunaaru njowoo dow ɓerɗe mon de nyannde ndeen juha on  
\v 35 hono tuugol\f + \fr 21:35 \fk Tuugol\ft wo ko woɓɓe mbi'ata huuseeru maa bedorgal.\f*. Sabo inde wara dow yimɓe adunaaru fuu.  
\v 36 Ndelle, kakkilon wakkati fuu, ngaɗon du'aare, faa keɓon daɗude e kulle gaɗooje ɗeen fuu, mbaawon daraade yeeso Ɓii Neɗɗo. 
\p  
\v 37 Nyalooma fuu, Iisaa ina waajoo ley suudu dewal mawndu, de jemma, o wurtoo, o waalowa dow waamnde wi'eteende Jaytun.  
\v 38 Yimɓe fuu ina njaha to suudu dewal mawndu illa fajiri faa kettindanoo mo. 
\c 22  
\s1 No hooreeɓe ndawriri faa nannga Iisaa 
\r (Matta 26.1-5, 14-16, Marku 14.1-2, 10-11, Yuhanna 11.45-53) 
\p  
\v 1 Wakkati iidi buuru mo wattaaka rabilla ndiin ɓadake. Ɗum woni iidi nyannde Faltagol.  
\v 2 Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta ɓeen ina piloo no mbarda Iisaa, de si goonga iɓe kula yimɓe ɓeen. 
\p  
\v 3 Ndeen Seyɗaani naati Yahuuda bi'eteeɗo Isikariyotto, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen.  
\v 4 O yehi o haaldowi e hooreeɓe almaami'en e doomooɓe suudu dewal mawndu no o wattirta Iisaa e juuɗe muɓɓen.  
\v 5 Ɓe ceyii, ɓe ndewri ɓe kokkan mo ceede.  
\v 6 O jaɓi, imo filoo wakkati mo o jambotoo Iisaa e cuncukka, tawa jamaa oon faamaay. 
\s1 No Iisaa waɗiri hiraande iidi Faltagol e taalibaaɓe muuɗum 
\r (Matta 26.17-30, Marku 14.12-26, Yuhanna 13.21-30) 
\p  
\v 7 Nyalaande iidi buuru mo wattaaka rabilla yottake. Wo nyalaande nde dammuuli iidi Faltagol njeyi hirseede.  
\v 8 Iisaa nuli Piyeer e Yuhanna, wi'i ɗum'en: 
\p —Njehee cegilanee en hiraande iidi Faltagol faa nyaamen. 
\p  
\v 9 Ɓe ƴami mo: 
\p —Toy njiɗɗaa min cegiloo nde? 
\p  
\v 10 O wi'i ɓe: 
\p —Ndaaree, si on naatii ngalluure nde, on kawran toon e gorko, ina ronndii loonde ndiyam. Njokkon mo faa e suudu ɗo o naatata ɗoon,  
\v 11 mbi'on jom galle oon: «Moodibbo na ƴame toy woni suudu ndu nyaamdata e taalibaaɓe mum ɓeen iidi Faltagol?»  
\v 12 O hollan on suudu sooro mawndu moƴƴinaandu. Wo dow toon cegilotoɗon hiraande ndeen. 
\p  
\v 13 Ɓe njehi, ɓe tawi hono no o wi'iri ɓe noon, ɓe cegilanii hiraande iidi Faltagol ndeen. 
\p  
\v 14 Nde wakkati oon yottinoo ndeen, o jooɗii kanko e sappo e ɗiɗo ɓeen.  
\v 15 O wi'i ɓe: 
\p —Miɗo muuyi nyaamdude e mooɗon hiraande iidi Faltagol nde sanne, gilla mi torraaka.  
\v 16 Sabo miɗo wi'a on, mi nyaamataa nde katin faa nyannde nde ɗum tabiti ley laamu Laamɗo. 
\p  
\v 17 O hooƴi horde, o yetti Laamɗo, o wi'i: 
\p —Njaɓee ɗum, peccee ɗum hakkunde mooɗon,  
\v 18 sabo miɗo wi'a on, illa joonin mi yarataa cabijam katin faa nde laamu Laamɗo wari. 
\p  
\v 19 Katin, o hooƴi buuru, o yetti Laamɗo, o heltii, o hokki ɓe, o wi'i: 
\p —Ɗum wo ɓanndu am hokkaandu saabe mooɗon. Ngaɗon ɗum faa miccitoɗon kam. 
\p  
\v 20 Hono noon du, nde ɓe tilinoo e hiraande ndeen, o hooƴi horde cabijam, o hokki ɓe, o wi'i: 
\p —Horde nde woni amaana keso tabintiniraaɗo ƴiiƴam am ndufeteeɗam saabe mooɗon.  
\v 21 Ammaa paamee, jambotooɗo kam oon ina nyaamda e am e le'al gootal.  
\v 22 Tilay Ɓii Neɗɗo yoppira adunaaru hono no fodoranaa noon. Ammaa bone woodanii jambotooɗo mo oon! 
\p  
\v 23 Ndeen ɓe puɗɗi ƴamundurde hakkunde maɓɓe moy e maɓɓe waɗata huunde ndeen. 
\s1 Jeddi dow moy woni ɓurɗo teddude 
\p  
\v 24 Jeddi ngaɗi hakkunde maɓɓe du e dow moy ɓuri teddude.  
\v 25 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Kaanankooɓe leyɗe ina ndawrana jaalaaɓe muɓɓen. Jom'en doole dow yimɓe ɓeen du ina njiɗi noddireede wallooɓe.  
\v 26 Onon kaa, wanaa hono noon. Sanaa ɓurɗo teddude e mooɗon laatoo hono cukalel, ardiiɗo du laatoo hono golloowo.  
\v 27 Sabo moy ɓuri teddude, jooɗiiɗo faa nyaama naa golloowo gaddoowo nyaamdu? Wanaa nyaamoowo oon ɓuri naa? De miin kaa, miɗo woni hakkunde mooɗon hono golloowo oon. 
\p  
\v 28 Onon ngoni heddodiiɓe e am ley torraaji am.  
\v 29 Saabe ɗuum, miin du, mi hokkii on laamu hono no Baaba am hokkiri kam laamu ni,  
\v 30 faa nyaamon, njaron to nyaamirde am ley laamu am. On njooɗoto dow jooɗorɗe laamu, caroɗon lenyi Israa'iila sappo e ɗiɗi ɗiin. 
\s1 No Iisaa sapporii Piyeer wi'an anndaa ɗum 
\r (Matta 26.31-35, Marku 14.27-31, Yuhanna 13.36-38) 
\p  
\v 31 Simon, Simon, Seyɗaani nyaagake heɓude on faa seɗa on hono no alkama seɗirtee ni.  
\v 32 Ammaa mi du'anake ma taa goonɗinal maa mursee. Aan le, nde ngartoyɗaa to am, cemmbinɗinaa sakiraaɓe maa. 
\p  
\v 33 Piyeer wi'i mo: 
\p —Joomam, miɗo segilii yaadude e maaɗa ley kasu e wardeede e maaɗa! 
\p  
\v 34 De Iisaa wi'i: 
\p —Miɗo haalane, Piyeer, fadde ndontoori e joggude hannden tawan a wi'ii kile tati a anndaa kam. 
\p  
\v 35 O wi'i ɓe katin: 
\p —Nde nulunoomi on ndeen, on kooƴaay dannga e mbasu e paɗe, won ko nyakani on naa? 
\p Ɓe mbi'i: 
\p —Walaa! 
\p  
\v 36 O wi'i ɓe: 
\p —Joonin kaa, jogiiɗo dannga hooƴa, jogiiɗo mbasu hooƴa, mo walaa kaafaahi du, sootta saaya muuɗum sooda ngooti.  
\v 37 Sabo ina winndaa, «O limaama ley bonɓe.» Miɗo haalana on: ina tilsi ɗum tabita dow am. Sabo ko winndaa dow am fuu tabitan. 
\p  
\v 38 Ɓe mbi'i: 
\p —Joomii amin, inan kaafaaje ɗiɗi! 
\p O wi'i ɓe: 
\p —Heƴii! 
\s1 No Iisaa nyaagorii Laamɗo dow waamnde Jaytun 
\r (Matta 26.36-46, Marku 14.32-42) 
\p  
\v 39 Iisaa wurtii, fonndii waamnde Jaytun no woowri noon. Taalibaaɓe makko ɓeen njokki mo.  
\v 40 Nde o yottinoo nokkuure ndeen, o wi'i ɓe: 
\p —Ndu'ee faa taa naaton ley jarribe. 
\p  
\v 41 Caggal ɗuum, o toowti ɓe ko waɗata hono limnere hayre. O hofii, imo waɗa du'aare,  
\v 42 imo wi'a: 
\p —Baaba, si a muuyii, woɗɗinam horde torra nde. Ammaa taa ɗum laatoroo muuyo am, ɗum laatoroo muuyo maa aan! 
\p  
\v 43 Wakkati oon, maleyka ƴuuruɗo dow kammu ɓangi e makko, semmbini mo.  
\v 44 Ley mettorgal ɓernde makko o ɓeydi tekkinde du'aare makko, nguli makko laatii hono toɓɓe ƴiiƴam ina simta e leydi.  
\v 45 Nde o hantunoo du'aare ndeen, o yeccii to taalibaaɓe makko ɓeen, o tawi iɓe ɗaanii saabe mettorgal ɓerɗe maɓɓe.  
\v 46 O wi'i ɓe: 
\p —Ko waɗi de oɗon ɗaanii? Ummee ndu'ee, faa taa naaton ley jarribe! 
\s1 No Iisaa nanngiraa 
\r (Matta 26.47-56, Marku 14.43-50, Yuhanna 18.3-11) 
\p  
\v 47 Imo woni e haala ka faa jamaa wari. Bi'eteeɗo Yahuuda, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen, ardii ɓe de ɓattitii Iisaa faa muccoo ɗum.  
\v 48 De Iisaa wi'i mo: 
\p —Yahuuda, muccaango njammbortoɗaa Ɓii Neɗɗo naa? 
\p  
\v 49 Nde wonduɓe e Iisaa ɓeen nji'unoo ko anniyii laataade fu, mbi'i: 
\p —Joomii amin, min coppa ɓe kaafaaje naa? 
\p  
\v 50 Ndeen gooto maɓɓe soppi maccuɗo Almaami Mawɗo, taƴi nowru muuɗum nyaamru.  
\v 51 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Celdee ni. 
\p De o meemi nowru maccuɗo oon, o danni ɗum.  
\v 52 Iisaa haalani warɓe faa nannga ɗum ɓeen, hooreeɓe almaami'en e doomooɓe suudu dewal mawndu e mawɓe Alhuudiya'en ɓeen, wi'i: 
\p —On ngardii e kaafaaje e cabbi hono wo mi gujjo!  
\v 53 Nyannde fuu miɗo wondunoo e mooɗon ley suudu dewal mawndu, on njowaay junngo dow am. Ammaa joonin wo wakkati mon, joonin wo wakkati mo nimre laamii. 
\s1 No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa 
\r (Matta 26.57-58, 69-75, Marku 14.53-54, 66-72, Yuhanna 18.12-18, 25-27) 
\p  
\v 54 Ɓe nanngi Iisaa, ɓe njaari ɗum faa ley galle Almaami Mawɗo. Piyeer ina jokki to toowti.  
\v 55 Tawi yiite na huɓɓaa hakkunde taliyaare galle oon, Piyeer wari jooɗodii e ƴuulotooɓe ɗoon.  
\v 56 Korɗo gooto yi'i imo hucciti e jayngol, ndaari mo faa wooɗi, wi'i: 
\p —O du na wondunoo e makko. 
\p  
\v 57 De Piyeer yeddi mo, wi'i: 
\p —Hey debbo, mi anndaa mo. 
\p  
\v 58 Nde ɓooytunoo seeɗa, goɗɗo yi'i mo, wi'i: 
\p —Aan du e maɓɓe njeyaɗaa! 
\p De Piyeer wi'i: 
\p —Hey gorko, mi wanaa! 
\p  
\v 59 Faa waɗi yamnde wootere gaɗa ɗuum, goɗɗo katin siini dow haala kaan, wi'i: 
\p —Goonga ni, gorko o ina wondunoo e makko, sabo kam du wo Galilinkeejo. 
\p  
\v 60 De Piyeer jaabii, wi'i: 
\p —Gorko, mi faamataa ko kaalataa ɗuum! 
\p O selaay haalude, faa ndontoori joggi.  
\v 61 Iisaa hucciti e Piyeer, ndaari ɗum. Ndeen Piyeer miccitii haala ka Iisaa haalannoo ɗum kaan: «Fadde ndontoori e joggude hannden, a wi'an kile tati a anndaa kam.»  
\v 62 O wurtii yaasin, imo woya bojji cattuɗi. 
\r (Matta 26.67-68, Marku 14.65) 
\p  
\v 63 Yimɓe nannguɓe Iisaa ɓeen ina njalnoroo ɗum, ina piya ɗum.  
\v 64 Ɓe cuddi yeeso makko, iɓe ƴama mo, iɓe mbi'a: 
\p —Hey annabaajo! Haalan min moy fiyi ma! 
\p  
\v 65 Heddii iɓe njenna mo jennooje goɗɗe keewɗe. 
\s1 No mawɓe diina carorii Iisaa 
\r (Matta 26.59-66, Marku 14.55-64, Yuhanna 18.19-24) 
\p  
\v 66 Nde weetunoo ndeen, yimɓe Saahiiɓe ɓeen kawriti, ɓeen ngoni mawɓe lenyol maɓɓe e hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta. Iisaa waddaa yeeso maɓɓe.  
\v 67 Ɓe mbi'i ɗum: 
\p —Si aan woni Almasiihu haalan min. 
\p O wi'i ɓe: 
\p —Fay si mbiimi on noon du, on njaɓataa.  
\v 68 Si mi ƴamii on du, on njaabataako.  
\v 69 Ammaa gilla joonin, Ɓii Neɗɗo jooɗoyto gere nyaamo Laamɗo, Jom baawɗe. 
\p  
\v 70 Ɓe fuu ɓe mbi'i: 
\p —Ndelle aan woni Ɓii Laamɗo naa? 
\p O wi'i ɓe: 
\p —Onon e ko'e mon kaali, wo miin jaati. 
\p  
\v 71 Jonle ɓe mbi'i: 
\p —En kaajaaka seedaaku katin, sabo ko o haali e hunnduko makko ɗuum, en fuu en nanii. 
\c 23  
\s1 No Pilaatu ƴamiri Iisaa 
\r (Matta 27.1-2, 11-14, Marku 15.1-5, Yuhanna 18.28-38) 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, yimɓe Saahiiɓe ɓeen fuu ummii, njaari Iisaa to Pilaatu hooreejo oon.  
\v 2 Ɓe puɗɗi iɓe pela mo, iɓe mbi'a: 
\p —Gorko o min tawi ina wosina lenyol amin, ina haɗa ɗum'en yoɓude kaananke mawɗo oon lampo, ina wi'a hoore muuɗum wo Almasiihu, kaananke. 
\p  
\v 3 Pilaatu ƴami mo, wi'i: 
\p —Aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe naa? 
\p Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Aan e hoore maa haali. 
\p  
\v 4 Pilaatu jaabii, wi'i hooreeɓe almaami'en e jamaa oon fuu: 
\p —Mi yi'aay fuu feloore e makko. 
\p  
\v 5 Ammaa ɓe ciini e haala maɓɓe sanne, iɓe mbi'a: 
\p —Ko o waajotoo ɗuum ina waddundura yimɓe ley leydi Yahuudiya fuu, gilla Galili to o fuɗɗiri toon faa e ɗo. 
\p  
\v 6 Wakkati Pilaatu nannoo ɗum, ƴami yalla gorko o wo Galilinkeejo.  
\v 7 Nde o faamunoo Iisaa na ƴuura e ley laamu Hirudus ndeen, o nuldi ɗum Hirudus. Sabo ley balɗe ɗeen tawi Hirudus ina woni ley Urusaliima.  
\v 8 Nde Hirudus yi'unoo Iisaa ndeen, ɓerndem weli sanne, sabo ɓooyii ko yiɗunoo yiide mo saabe ko nanannoo dow makko ɗuum. Katin du ina yeloo yiide mo imo waɗa ko haaynii.  
\v 9 O ƴami ɗum ƴamɗe keewɗe, de Iisaa jaabaaki fay huunde.  
\v 10 Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta na ndarii ɗoon, ina pelda mo no mbaawri fuu.  
\v 11 Hirudus du huyfini mo, jalnorii mo, kam e sordaasiiɓe muuɗum, ɓorni mo saaya lobba, nultiri mo Pilaatu.  
\v 12 Nyannde ndeen Pilaatu e Hirudus laatii yigiraaɓe, arande ɓe wanyundurnooɓe. 
\s1 No Iisaa hiitoraa 
\r (Matta 27.15-26, Marku 15.6-15, Yuhanna 18.39-19.16) 
\p  
\v 13 Pilaatu noddi hooreeɓe almaami'en e mawɓe Alhuudiyankooɓe ɓeen e yimɓe fuu,  
\v 14 wi'i ɗum'en: 
\p —On ngaddanii kam neɗɗo o hono wo o bosinoowo yimɓe. Ndaaree, mi ƴamii mo yeeso mon, de ley ko peloton mo ɗuum fuu, mi tawaay fuu sabaabu jukkotooɗo mo.  
\v 15 Hirudus du yi'aay faa'e e makko, sabo yeccinii mo to meeɗen. Paamee, gorko o waɗaay fay huunde ko jeyi warude ɗum.  
\v 16 Ndelle, mi fiyan mo, mi yoppa mo. 
\p  
\v 17 Ina tilsi wakkati iidi Faltagol fuu Pilaatu yoofana ɓe kasunke gooto.  
\v 18 Ɓe fuu ɓe ndukidi daande wootere, ɓe mbi'i: 
\p —War mo, njoofanaa min Barabas! 
\p  
\v 19 Barabas le wo uddanooɗo e kasu saabe muurtere waɗunoonde e ngalluure ndeen, e saabe war-hoore.  
\v 20 Pilaatu haaldi e maɓɓe ɗiɗaɓerde saabe muuyo muuɗum yoofude Iisaa.  
\v 21 Ammaa ɓe keddii iɓe nduka, iɓe mbi'a: 
\p —Tontu mo! Tontu mo e leggal palaangal! 
\p  
\v 22 Pilaatu wi'i ɓe tataɓerde: 
\p —Ɗume o waɗi ko boni? Mi tawaay e makko sabaabu fuu ko haani warude mo! Ndelle, mi fiyan mo, mi yoppa mo. 
\p  
\v 23 Ammaa ɓe ɓeydi feekaade peekaali mawɗi, iɓe mbi'a o tontee. Peekaali maɓɓe ɗiin njaaltii Pilaatu.  
\v 24 O hokki ɓe laawol faa ko ɓe ŋaarii ɗuum laatoo.  
\v 25 O yoofani ɓe mo ɓe ŋaarii yoofaneede oon, kam woni uddanooɗo ley kasu saabe muurtere e war-hoore. De Iisaa kaa, o watti ɗum e muuyɗe maɓɓe. 
\s1 No Iisaa tontiraa dow leggal palaangal 
\r (Matta 27.32-44, Marku 15.21-32, Yuhanna 19.17-27) 
\p  
\v 26 Nde ɓe njaarannoo mo ndeen, ɓe nanngi gorko jeyaaɗo Sireene bi'eteeɗo Simon, ƴuuruɗo ley ladde. Ɓe mbakkini ɗum leggal palaangal ngaal faa jokka caggal Iisaa, yaara ngal.  
\v 27 Yimɓe heewɓe na njokki ɗum. Rewɓe du ina ngoni ley maɓɓe, ina mboya ina piira ɓerɗe muɓɓen mettorgal saabe majjum.  
\v 28 Iisaa hucciti e rewɓe ɓeen, wi'i ɗum'en: 
\p —Rewɓe Urusaliima, taa mboyee kam, ammaa mboyee ko'e mooɗon e ɓiɓɓe mon!  
\v 29 Sabo dey, balɗe ngaran nde yimɓe mbi'ata: «Barke woodanii rewɓe rimarɓe e ɓe ndeedaay e enɗi ɗi musinaaka.»  
\v 30 Ndeen, yimɓe mbi'an baamle caama dow muɓɓen, mbi'a tile udda ɗum'en.  
\v 31 Sabo si ɓe ngaɗii nii gilla liccal ngal wo keccal, noy laatoytoo si ngal yoorii? 
\p  
\v 32 Ɓe njaaridi Iisaa e yimɓe ɗiɗo bonɓe. Ɓeen du wo wareteeɓe.  
\v 33 Nde ɓe njottinoo nokkuure wi'eteende Laalagal Hoore ndeen, ɓe tonti mo e leggal palaangal, kanko e bonɓe ɗiɗo ɓeen, gooto gere nyaamo makko, gooto du gere nano makko.  
\v 34 O wi'i: 
\p —Baaba, yaafa ɓe sabo ɓe anndaa ko ɓe ngaɗata. 
\p Ndeen ɓe pecciri kaddule makko cumnal.  
\v 35 Yimɓe ndarii ɗoon ina ndaara. Hooreeɓe ɓeen du ndarii ina njalnoroo mo, ina mbi'a: 
\p —O hisinii woɓɓe, o hisina hoore makko si o Almasiihu, Cuɓaaɗo Laamɗo. 
\p  
\v 36 Sordaasiiɓe ɓeen du njalnorii mo. Ɓe ɓattii, ɓe kokki mo ndiyam lammuɗam,  
\v 37 iɓe mbi'a: 
\p —Si aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe oon, hisin hoore maa! 
\p  
\v 38 Tawi du alluwal takkaama dow hoore makko. Binndi dow maggal na mbi'a: \sc O wo Kaananke Alhuudiyankooɓe.\sc* 
\p  
\v 39 Gooto e bonɓe ɗiɗo tontidaaɓe e makko ɓeen ina mbonkoo mo, ina wi'a: 
\p —Wanaa aan woni Almasiihu naa? Hisin hoore maa, de kisinaa min minen du! 
\p  
\v 40 Ammaa gooto oon feli oyo oon, wi'i: 
\p —A hulataa Laamɗo naa? Aan e makko fuu, on potu jukkungo.  
\v 41 Enen, jukkungo meeɗen wo goonga jaati, sabo ko foti e ko ngolluɗen tan njoɓeteɗen. De kanko kaa, o waɗaay fay huunde ko boni. 
\p  
\v 42 Ndeen o wi'i: 
\p —Iisaa, miccitoɗaa kam wakkati ngartoyɗaa e laamu maa. 
\p  
\v 43 Iisaa wi'i mo: 
\p —Goonga kaalanammaami: hannden jaati a wondowan e am ley aljanna. 
\s1 Haala maayde Iisaa 
\r (Matta 27.45-56, Marku 15.33-41, Yuhanna 19.28-30) 
\p  
\v 44 Wakkati hakkunde naange, nimre waɗi e leydi fuu faa wakkati yamnde tati kiiral naange.  
\v 45 Naange niɓɓi, lefol paliingol ley suudu dewal mawndu ngool seekii ceeke ɗiɗi.  
\v 46 Iisaa feekii feekaango manngo, wi'i: 
\p —Baaba, mi wattii yonki am ki ley junngo maa. 
\p Gaɗa o haalii ɗum, o seedi e yonki.  
\v 47 Caggal mawɗo sordaasi'en oon yi'ii ko laatii ɗuum, yetti Laamɗo, wi'i: 
\p —Goonga, neɗɗo o wo dartiiɗo! 
\p  
\v 48 Jamaa garuɗo ndaarude mo oon fuu yi'ii ko waɗi ɗuum. Ɓe njeccii, iɓe piya ɓerɗe maɓɓe.  
\v 49 Ammaa annduɓe mo ɓeen fuu, ina ndarii to toowti ina ndaara ɗum fuu. Rewɓe jokkunooɓe mo gilla leydi Galili ɓeen ina ngoni ley maɓɓe. 
\s1 No ɓanndu Iisaa wattiraa ley saabeere 
\r (Matta 27.57-61, Marku 15.42-47, Yuhanna 19.38-42) 
\p  
\v 50 Ina woodi gorko bi'eteeɗo Yuusufi jeyaaɗo e waaldeere Saahiiɓe ndeen, wo o gorko lobbo, dartiiɗo.  
\v 51 Kanko o jaɓaay ko Saahiiɓe ɓeen kaali e ko ɓe ngolli. Imo ƴuura Arimatiya, ngalluure ley leydi Yahuudiya. Imo heɗii ɓangugol laamu Laamɗo.  
\v 52 O yehi to Pilaatu, o ŋaarii ɗum ɓanndu Iisaa,  
\v 53 o jippini ɗum e leggal ngaal, o fiili ɗum e kasanke, o watti ɗum ley saabeere wasaande ley hayre, ɗo fay gooto wattaaka.  
\v 54 Ɗum hawrii e nyannde segilanteende tawi nyannde fowteteende ɓadake fuɗɗude. 
\p  
\v 55 Rewɓe wondunooɓe e Iisaa gilla Galili ɓeen njokki Yuusufi, nji'i saabeere ndeen e no o wattiraa ley mayre.  
\v 56 Ɓe kooti, ɓe moƴƴinowi nebbeele uurɗe e turaaje. 
\p Caggal ɗuum, ɓe powti nyannde fowteteende hono no yamiroore ndeen wi'iri. 
\c 24  
\s1 No Iisaa ummitorii 
\r (Matta 28.1-10, Marku 16.1-8, Yuhanna 20.1-10) 
\p  
\v 1 Gilla puɗal naange nyannde go'aɓerde e jeɗɗiire,\f + \fr 24:1 \ft Ɗum woni nyannde alan.\f* rewɓe ɓeen ponndii to saabeere toon, ɓe kooƴii nebbeele uurɗe ɗe ɓe moƴƴinnoo ɗeen.  
\v 2 Ɓe tawi hayre ndeen tallitaama, ittaama e dammbugal saabeere ndeen.  
\v 3 Ammaa nde ɓe naatunoo ndeen, ɓe tawaay ɓanndu Iisaa, joomii ɓe.  
\v 4 E ley no hakkillooji maɓɓe mbemmborii noon, inan worɓe ɗiɗo punti, ina ndarii yeeso maɓɓe, ina ɓornii kaddule jalbooje.  
\v 5 Kulol nanngi ɓe, ɓe leeƴini geese maɓɓe e leydi. Wakkati oon worɓe ɓeen mbi'i ɓe: 
\p —Ko waɗi oɗon piloo buurɗo hakkunde maayɓe?  
\v 6 O walaa ɗo, o ummitake. Miccitee ko o haalannoo on leydi Galili ɗuum  
\v 7 nde o wi'unoo: «Ina tilsi Ɓii Neɗɗo wattee e juuɗe luttuɓe, de tontee e leggal palaangal, de ummitoo nyannde tataɓerde.» 
\p  
\v 8 Ndeen ɓe miccii haala Iisaa kaan.  
\v 9 Ɓe ƴuwi to saabeere toon, ɓe njeccii, ɓe kaalanowi ɗum sappo e ngo'o ɓeen e wonduɓe e muɓɓen fuu.  
\v 10 Rewɓe ɓeen ngoni: Mariyama mo Magdala, e Yowanna, e Mariyama inna Yaakuuba e rewɓe wonduɓe e muɓɓen. Ɓe kaalani ɗum nulaaɓe ɓeen.  
\v 11 Nulaaɓe ɓeen ndaardi haala maɓɓe kaan hono njiiɓiika, njaɓaay goonɗinde ɓe.  
\v 12 De Piyeer kaa ummii, doggi, yehi saabeere toon. Nde o yuurninoo ley mayre ndeen, kasanke oon tan o yi'i. O yeccii wuro, imo wemmbii saabe ko waɗi ɗuum. 
\s1 No Iisaa ɓangirani taalibaaɓe mum ɗiɗo dow laawol Emayus 
\r (Marku 16.12-13) 
\p  
\v 13 Nyalooma oon pay, ɗiɗo e ley taalibaaɓe ɓeen kooƴi laawol wuro wi'eteengo Emayus. Hakkunde wuro ngoon e Urusaliima ina waɗa kilooji sappo e go'o.  
\v 14 Iɓe pillodoo e dow ko waɗi ɗuum fuu.  
\v 15 E ley filla maɓɓe ɗo ɓe kokkundurta hakkillooji ɗoon, Iisaa e hoore muuɗum hewti ɓe, ina yaada e maɓɓe.  
\v 16 Ammaa gite maɓɓe uddaa taa ɓe anndita mo.  
\v 17 O wi'i ɓe: 
\p —Ɗume pillotoɗon e jahaangal mooɗon ngal? 
\p Ɓe ndarii, ɓerɗe maɓɓe metti.  
\v 18 Gooto maɓɓe bi'eteeɗo Kiliyopas jaabii mo, wi'i: 
\p —Ndelle hakkunde weerɓe Urusaliima wo aan tan woni mo faamaay ko waɗi toon ley balɗe ɗe naa? 
\p  
\v 19 O wi'i ɓe: 
\p —Ɗume? 
\p Ɓe mbi'i mo: 
\p —Ko waɗi e Iisaa Nasaraatuujo oon. Wo o annabaajo, jom baawɗe ley haala makko e golle makko yeeso Laamɗo e yimɓe fuu.  
\v 20 De hooreeɓe almaami'en e mawɓe meeɗen ngatti mo ley juuɗe laamu faa o jukkee jukkungo maayde, tonti mo e leggal palaangal.  
\v 21 Min cikkiino kanko rimɗinta Israa'iila. Ammaa katin du, hannden woni nyalooma tataɓo ko ɗum waɗi.  
\v 22 Wooɗi rewɓe amin woɓɓe du ngaɗii min kaayeefi. Ɓe njehii to saabeere toon illa fajiri,  
\v 23 de ɓe tawaay ɓanndu makko toon. Ɓe ngarti, ɓe mbi'i maleyka'en ɓanganii ɓe, mbi'i imo wuuri.  
\v 24 Caggal ɗuum, woɓɓe amin njehi to saabeere toon, tawri no rewɓe ɓeen mbiiri noon, de ɓe nji'aay mo kanko kaa. 
\p  
\v 25 Ndeen Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Hey onon famɗuɓe hakkillo! Ɓerɗe mooɗon njaawaa goonɗinde ko annabaaɓe kaali fuu!  
\v 26 Wanaa ina tilsi Almasiihu torree de naata ley teddeengal muuɗum naa? 
\p  
\v 27 Ndeen o faamini ɓe ko Binndi Ceniiɗi ɗiin fuu kaali dow makko, gilla e Tawreeta Muusaa faa e dewte annabaaɓe. 
\p  
\v 28 Nde ɓe ɓattinoo wuro ngo ɓe ponndii ngoon ndeen, o waɗi hono o jiɗɗo faltaade.  
\v 29 Ammaa ɓe nyaagii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Heddoda e amin, sabo hiirii, jemma warii. 
\p O naati, o jippodii e maɓɓe.  
\v 30 Nde ɓe njooɗinoo iɓe nyaama ndeen, o hooƴi buuru, o yetti Laamɗo, o heltii buuru oon, o hokki ɓe.  
\v 31 Ndeen gite maɓɓe peertii, ɓe annditi mo. Wakkati oon o lalli e gite maɓɓe.  
\v 32 Ndeen iɓe mbi'undura hakkunde maɓɓe: 
\p —Wanaa ɓerɗe men na mbeli, na muuyi nanude sanne nde o haaldannoo e meeɗen dow laawol ndeen, imo faamina en Binndi ɗiin naa? 
\p  
\v 33 Wakkati oon, ɓe ummii ɓe njeccii Urusaliima. Ɓe tawtowi toon sappo e ngo'o ɓeen, ina kawriti e yaadiraaɓe muɓɓen.  
\v 34 Ɓeen mbi'i ɓe: 
\p —Goonga, Iisaa Joomiraaɗo ummitake, o ɓanganii Simon. 
\p  
\v 35 Ɗiɗo ɓeen du kaalani ɓe ko waɗi e laawol muɓɓen, e no ɓe annditiri Iisaa nde heltunoo buuru ndeen. 
\s1 No Iisaa ɓangirani taalibaaɓe mum sappo e ngo'o 
\r (Matta 28.16-20, Marku 16.14-18, Yuhanna 20.19-23, Golle Nulaaɓe 1.6-8) 
\p  
\v 36 Nde ɓe kaalannoo ɗum ndeen, Iisaa funti darii hakkunde maɓɓe, wi'i ɓe: 
\p —Jam wondu e mooɗon! 
\p  
\v 37 Nesiiji maɓɓe taƴi, ɓe kuli, ɓe miilii ko ɓe nji'ata ɗuum wo mbeelu.  
\v 38 De o wi'i ɓe: 
\p —Ɗume kulɗon? Ko waɗi oɗon cikkitira ley ɓerɗe mon?  
\v 39 Ndaaree juuɗe am e koyɗe am, wo miin jaati. Meemee kam, ndaaron. Sabo mbeelu walaa teewu, walaa ƴi'e hono no njiiruɗon kam ni. 
\p  
\v 40 Nde o haalunoo ɗum ndeen, o holli ɓe newe juuɗe makko e koyɗe makko.  
\v 41 E ley ko ɓe kunngii goonɗinde saabe seyo maɓɓe e kaayeefi, o wi'i ɓe: 
\p —Oɗon ngoodi ɗo ko nyaametee naa? 
\p  
\v 42 Ɓe ngaddani mo tayre liingu nduppaangu.  
\v 43 O jaɓi nde, o nyaami yeeso maɓɓe. 
\p  
\v 44 Caggal ɗuum, o wi'i ɓe: 
\p —Ko winndaa ley Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe e Jabuura dow am ɗuum fuu, ina tilsi ɗum tabita. Kulle ɗeen jaati ngoni ko kaalannoomi on nde ngondunoomi e mooɗon ndeen. 
\p  
\v 45 Wakkati oon, o omti hakkillooji maɓɓe faa ɓe paama Binndi ɗiin.  
\v 46 O wi'i ɓe: 
\p —Ina winndaa Almasiihu torrete faa maaya, ummitoto hakkunde maayɓe nyannde tataɓerde,  
\v 47 de tuubugol e yaafagol hakkeeji gooynete e lenyi fuu saabe innde makko. Ɗum fuɗɗan gilla Urusaliima.  
\v 48 Onon ngoni seedotooɓe kulle ɗeen!  
\v 49 Miin, mi nuldan on ko Baaba aadii ɗuum. Onon kaa, keddee ley ngalluure nde, faa nde baawɗe gonɗe dow ɗeen njippii e mooɗon. 
\s1 No Iisaa ƴeentiri dow kammu 
\r (Marku 16.19-20, Golle Nulaaɓe 1.9-11) 
\p  
\v 50 O yaari ɓe faa ɗakkol Baytaniya, o ƴepti juuɗe makko, o barkini ɓe.  
\v 51 Wakkati mo o barkini ɓe oon, o seedi e maɓɓe, o ƴeentinaa dow kammu.  
\v 52 Ɓe cujidani mo. Caggal ɗuum, ɓe njeccodii Urusaliima e seyo manngo.  
\v 53 Wakkati fuu iɓe tawee ley suudu dewal mawndu, iɓe njetta Laamɗo.