\id JHN Fulfulde Burkina Faso 
\h Yuhanna 
\mt2 Linjiila Iisaa 
\mt1 mo Yuhanna winndi 
\c 1  
\s1 No Konngol Laamɗo laatorii neɗɗo 
\p  
\v 1 Gillama e fuɗɗoode bi'eteeɗo Konngol ina woni. Bi'eteeɗo Konngol oon ina wondi e Laamɗo, wo o Laamɗo du.  
\v 2 Imo wondi e Laamɗo gilla fuɗɗoode.  
\v 3 E makko Laamɗo tagiri huunde fuu. Fay huunde tagaaka si wanaa e makko.  
\v 4 E makko nguurndam woni, nguurndam ɗaam laatanii yimɓe annoora.  
\v 5 Annoora oon ina yayna ley nimre. Nimre ndeen du waawaay jaalaade o. 
\p  
\v 6 Ina woodi neɗɗo mo Laamɗo nuli bi'eteeɗo Yaayaa.  
\v 7 O warii faa o seedanoo annoora oon, faa yimɓe fuu ngoonɗinira saabe makko.  
\v 8 Wanaa kanko woni annoora oon, de o warii faa o seedanoo annoora oon.  
\v 9 Oon woni annoora goongalaajo garɗo ley adunaaru faa yaynana yimɓe fuu. 
\p  
\v 10 Bi'eteeɗo Konngol oon ina woni ley adunaaru, wo e makko adunaaru ndu tagiraa, de adunaaru nduun kaa annditaay mo.  
\v 11 O warii to jeydaaɓe makko, de jeydaaɓe makko ɓeen njaɓɓaaki mo.  
\v 12 Ammaa jaɓɓiiɓe mo de ngoonɗini mo ɓeen, o hokkii ɗum'en baawɗe laataade ɓiɓɓe Laamɗo.  
\v 13 Wo ɓe rimiraaɓe ko wanaa e ƴiiƴam, ko wanaa muuyo terɗe, ko wanaa muuyo gorko du, ammaa ɓe rimiraaɓe e baawɗe Laamɗo. 
\p  
\v 14 Konngol ngool laatii neɗɗo jom terɗe de jooɗii hakkunde meeɗen. Min nji'ii darja makko, darja mo Bajjo hemrata Baabiiwo. Ley darja makko oon Baabiiwo ɓanginiri keewal hinney e goonga muuɗum. 
\p  
\v 15 Yaayaa seedanake mo, ƴeewnii, wi'i: 
\p —Kanko woni mo kaalannoomi haala muuɗum oon nde mbi'unoomi: «Caggal am ardiiɗo kam waran, sabo imo woni gilla mi tagaaka.» 
\p  
\v 16 No hinney makko foti heewude, en fuu en keɓii, hinney dow hinney.  
\v 17 Saabe Muusaa keɓirɗen jamirooje, ammaa hinney e goonga wo saabe Iisaa Almasiihu heɓiraa.  
\v 18 Fay gooto yi'aay Laamɗo abada. Ammaa Ɓiɗɗo bajjo gonduɗo e Baabiiwo oon, kam humpiti en mo. 
\s1 No Yaayaa seedoranii Almasiihu 
\r (Matta 3.1-12, Marku 1.1-8, Lukka 3.1-18) 
\p  
\v 19 Alhuudiyankooɓe Urusaliima neli Lewinkooɓe\f + \fr 1:19 \fk Yimɓe lenyol Lewi \ft ngonnoo ndaaranooɓe golle dewal Laamɗo gilla e jamaanu Muusaa.\f* e almaami'en to Yaayaa ƴama ɗum kam wo moy.  
\v 20 O salaaki jaabaade ɓe, o haalani ɓe faa laaɓi: 
\p —Miin, mi wanaa Almasiihu. 
\p  
\v 21 Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i: 
\p —Aan, wo a moy? A annabi Iliyaasa naa? 
\p O wi'i: 
\p —Mi wanaa. 
\p Ɓe mbi'i mo: 
\p —Wo a Annabaajo oon naa? 
\p O wi'i: 
\p —Mi wanaa! 
\p  
\v 22 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Wo a moy ndelle? Haalan min ko min kaaltanowa neluɓe min ɓeen. Moy mbi'ataa laatiɗaa? 
\p  
\v 23 O jaabii, o wi'i: 
\p —Wo mi ƴeewnotooɗo ley ladde miɗo wi'a: «moƴƴintinee laawol Joomiraaɗo»,\f + \fr 1:23 \ft Esaaya 40.3.\f* hono no annabi Esaaya wi'iri ni. 
\p  
\v 24 Ndeen nulaaɓe ƴuuruɓe to Farisa'en ɓeen  
\v 25 ƴami mo: 
\p —Ko waɗi aɗa loota yimɓe lootagal batisima\f + \fr 1:25 \ft Ɗo wi'ete \fk lootagal batisima \ft dow haala batisima Yaayaa fu, \fq lootagal tuubu \ft maa \fq mutineede \ft du na wi'ee.\f*, si tawii a wanaa Almasiihu a wanaa Iliyaasa a wanaa Annabaajo oon? 
\p  
\v 26 Yaayaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Miin, miɗo loota lootagal batisima, de na woodi dariiɗo hakkunde mooɗon mo on anndaa.  
\v 27 Kanko, o waran caggal am. Miin, mi fotaa fay haɓɓitinde ɓoggi paɗe makko. 
\p  
\v 28 Ɗum fuu waɗii Baytaniya lettugal gooruwol Urdun, ɗo Yaayaa lootata yimɓe lootagal batisima ɗoon. 
\p  
\v 29 Jaango majjum, Yaayaa yi'i Iisaa ina wara to muuɗum, wi'ii: 
\p —Inan jawgel Laamɗo donndotoongel hakkeeji adunaaru.  
\v 30 Ɗum woni ko mbi'unoomi e makko: «Neɗɗo waran gaɗa am, ardiiɗo kam, sabo imo woni gilla mi walaa.»  
\v 31 Miin, mi anndaano mo, ammaa mi warii miɗo loota lootagal batisima faa o ɓangana Israa'iilankooɓe. 
\p  
\v 32 Yaayaa seedii, wi'i: 
\p —Mi yi'ii Ruuhu ina wa'i hono wuugaandu ina ƴuura dow kammu ina jippoo faa hoɗi dow makko.  
\v 33 Miin, mi anndaano mo. Ammaa Nulɗo kam mi loota lootagal batisima oon, kam wi'i kam: «Mo nji'uɗaa Ruuhu ina jippoo dow muuɗum oon, kam woni lootoowo lootagal batisima e Ruuhu Ceniiɗo.»  
\v 34 Miin, mi yi'ii, mi seedake kanko woni Ɓii Laamɗo. 
\s1 No Iisaa suɓorii taalibaaɓe muuɗum arandeeɓe 
\p  
\v 35 Jaango majjum katin Yaayaa ina darodii e taalibaaɓe muuɗum ɗiɗo.  
\v 36 O yi'i Iisaa ina faltoo, o wi'i: 
\p —Inan jawgel Laamɗo! 
\p  
\v 37 Taalibaaɓe ɗiɗo ɓeen nani ko o haali ɗuum, njokki Iisaa.  
\v 38 Iisaa yeeƴii, yi'i iɓe njokki ɗum, wi'i ɓe: 
\p —Ɗume pilotoɗon? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p — \tl Rabbi \tl* (ɗum na fiirta «Moodibbo»), toy njooɗiɗaa? 
\p  
\v 39 O wi'i ɓe: 
\p —Ngaree ndaaree! 
\p Ndeen ɓe ngari, ɓe nji'i ɗo o jooɗii ɗoon. Wakkati oon wo yamnde nay laasara. Ɓe ngondi e makko ko heddii e nyalaande ndeen. 
\p  
\v 40 Andire sakiike Simon Piyeer oon wo gooto e ɗiɗo nanɓe haala Yaayaa de njokki Iisaa.  
\v 41 Ko Andire artii e waɗude fu wo filowaade sakiike muuɗum Simon oon. O wi'i ɗum: 
\p —Min nji'ii Almasiihu (ɗum na fiirta «Mo Laamɗo suɓii»). 
\p  
\v 42 O yaari ɗum to Iisaa. Iisaa ndaari Simon, wi'i ɗum: 
\p —Aan Simon ɓii Yuhanna, caggal joonin a inndirte Kefas. 
\p (Kefas e Piyeer fuu wo gootum. Maanaa inɗe ɗeen wo «Hayre».) 
\s1 No Iisaa noddiri Filipu e Natanayel 
\p  
\v 43 Jaango majjum, Iisaa anniyii yaade Galili. O hawri e Filipu, o wi'i ɗum: 
\p —Jokkam! 
\p  
\v 44 Filipu ina jeyaa Baytisayda, ngalluure nde Andire e Piyeer fuu njeyaa e muuɗum ndeen.  
\v 45 Filipu hawri e Natanayel, wi'i ɗum: 
\p —Min nji'ii mo haala muuɗum winndaa ley Tawreeta Muusaa e ley dewte annabaaɓe oon. Wo Iisaa Nasaraatuujo ɓii Yuusufi oon. 
\p  
\v 46 Natanayel wi'i mo: 
\p —Yalla ko wooɗi ina waawi ƴuurude Nasaraatu naa? 
\p Filipu jaabii mo, wi'i: 
\p —War ndaar! 
\p  
\v 47 Iisaa yi'i Natanayel ina fonndii ɗum, de haali haala makko wi'i: 
\p —Inan Israa'iilanke jaati, mo hiila fuu walaa e muuɗum. 
\p  
\v 48 Natanayel wi'i mo: 
\p —Toy annduɗaa kam? 
\p Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Mi yi'ii ma ley ƴibbi gilla Filipu noddaay ma. 
\p  
\v 49 Natanayel jaabii, wi'i: 
\p —Moodibbo, wo a Ɓii Laamɗo, wo a kaananke Israa'iila! 
\p  
\v 50 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Saabe mi wi'ii mi yi'ii ma ley ƴibbi ɗuum tan ngoonɗinirɗaa naa? A yi'an ko ɓuri ɗum haaynaade. 
\p  
\v 51 Ndeen o wi'i Natanayel: 
\p —Goonga kaalanammi on: on nji'an kammu ina udditoo, on nji'an maleyka'en Laamɗo ina ƴeeŋa ina njippoo dow Ɓii Neɗɗo. 
\c 2  
\s1 No Iisaa waɗiri maande ley ɓangal 
\p  
\v 1 Balɗe ɗiɗi caggal ɗuum, ɓangal waɗi ley ngalluure wi'eteende Kaana ley leydi Galili. Inna Iisaa ina tawaa toon.  
\v 2 Iisaa e taalibaaɓe muuɗum du noddaama ngara kawra e ɓangal ngaal.  
\v 3 Nde cabijam maɓɓe timmunoo ndeen, inna Iisaa wi'i: 
\p —Ɓe ngalaa cabijam. 
\p  
\v 4 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Debbo, ɗume ɗum waɗata en?\f + \fr 2:4 \ft E geresankoore haala ka ina waawi fiirtireede nii: \fq Debbo, walaa ko suuɗii hakkunde meeɗen. \ft Ɗum hollii Iisaa ina muuyi inna muuɗum hooloo ɗum e ko waɗata ɗuum.\f* Wakkati am yonaay tafon. 
\p  
\v 5 Inniiko wi'i gollooɓe ɓeen: 
\p —Ko o yamiri on fuu, ngaɗon. 
\p  
\v 6 Ɗoon ina woodi looɗe kaaƴe jeegom, ndee fuu na hooƴa liitereeji capanɗe jeetati faa yottoo hemre e noogay. Looɗe ɗeen wo faa Alhuudiyankooɓe lootoroo saabe diina.  
\v 7 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Kebbinee looɗe ɗeen ndiyam. 
\p Ɓe kebbini ɗe faa ɗe keewi.  
\v 8 O wi'i ɓe: 
\p —Joonin kaa, nyeɗee ɗam njaaranee hooreejo ɓangal oon. 
\p Ɓe njaari.  
\v 9 Nde hooreejo oon meeɗunoo ndiyam mbaylitaaɗam cabijam ɗaam ndeen, annditaay to ɗam ittaa. De gollooɓe nyeɗuɓe ndiyam ɗaam ɓeen kaa ina anndi. O noddi ɓaŋuɗo oon,  
\v 10 o wi'i ɗum: 
\p —Yimɓe fuu cabijam mbelɗam mboowi artoraade. Nde yimɓe njari faa heewi fu, ndeen ɗam welaa ɗaam du yaretee. De aan kaa, aɗa resi mbelɗam ɗam faa joonin. 
\p  
\v 11 Nii Iisaa golliri maande muuɗum haayniinde arandeere ley ngalluure Kaana ley leydi Galili. O ɓangini teddeengal makko, taalibaaɓe makko ɓeen ngoonɗini mo.  
\v 12 Caggal ɗuum, o dilli Kaana, o yehi ngalluure wi'eteende Kafarnahum, kanko e inniiko e minyiraaɓe makko e taalibaaɓe makko. Ɓe ngoni toon balɗe seeɗa. 
\s1 No Iisaa riiwri luumotooɓe ley suudu dewal mawndu 
\r (Matta 21.12-13, Marku 11.15-17, Lukka 19.45-46) 
\p  
\v 13 Nde iidi Alhuudiyankooɓe mbi'eteendi Faltagol\f + \fr 2:13 \fk Iidi Faltagol \ft wo miccinoori nyannde nde Laamɗo wurtini Israa'iila'en Misira. Indi miccina no maleyka faltorii suudu fuu ndu ƴiiƴam mooytaa e dammbugal muuɗum.\f* ɓadinoo ndeen, Iisaa yehi Urusaliima.  
\v 14 To taliyaare suudu dewal mawndu toon o tawi luumotooɓe ga'i e baali e buugaali e weccooɓe ceede ina njooɗii.  
\v 15 O sowi ɓoggi, o waɗi dorowol, o riiwi ɓe fuu ɓe mburtoo suudu dewal mawndu nduun, kamɓe e ga'i maɓɓe e baali maɓɓe. O sankiti ceede weccooɓe ɓeen, o hippi taabaaje maɓɓe.  
\v 16 O wi'i soottooɓe buugaali ɓeen: 
\p —Ittee ɗum ɗo! Taa ngaɗon suudu Baaba am ndu suudu luumo! 
\p  
\v 17 Taalibaaɓe makko ɓeen miccitii ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum: 
\q1 «Hirande suudu maa laatanake kam kaɓɓu-ko'u.»\f + \fr 2:17 \ft Jabuura 69.10.\f* 
\m  
\v 18 Ndeen hooreeɓe Alhuudiyankooɓe mbi'i mo: 
\p —Haaynde ndeye kollataa min aɗa foti waɗude ko ngaɗuɗaa ɗuum? 
\p  
\v 19 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Liɓee suudu dewal ndu. Si on liɓii ndu, on nji'an miɗo nyiɓtoo ndu ley balɗe tati. 
\p  
\v 20 Ɓe njaabii mo: 
\p —Suudu ndu nyiɓiraama duuɓi capanɗe nay e jeegom. De aan, a nyiɓtoto ndu ley balɗe tati naa? 
\p  
\v 21 Ammaa ko Iisaa wi'i suudu nduun ɗuum, wo hoore muuɗum sappii.  
\v 22 Nde Iisaa ummitinoo ndeen, taalibaaɓe muuɗum ɓeen miccitii ko haalnoo ɗum. Ɓe ngoonɗini ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum e haala ka o haalnoo kaan. 
\p  
\v 23 Nde Iisaa wonnoo Urusaliima iidi Faltagol ndeen, heewɓe ngoonɗinii mo sabo nji'ii kaayeefiiji ɗi o waɗi ɗiin.  
\v 24 Ammaa Iisaa hoolaaki ɓe faa hokkita ɓe hoore muuɗum, sabo imo anndi ɓe fuu.  
\v 25 Walaa ko fay gooto seedanoo mo ko woni e ɓiɓɓe-Aadama, sabo imo anndi ko woni e muɓɓen. 
\c 3  
\s1 No Iisaa haaldiri e Nikodemu 
\p  
\v 1 Ina woodi gorko Farisaajo bi'eteeɗo Nikodemu, gooto e hooreeɓe Alhuudiyankooɓe.  
\v 2 Gorko oon yehi to Iisaa jemma, wi'i ɗum: 
\p —Moodibbo, miɗen anndi a jannginoowo ƴuuruɗo to Laamɗo, sabo fay gooto waawaa waɗude maandeeji kaayniiɗi ɗi ngaɗataa ɗiin si Laamɗo waldaa e muuɗum. 
\p  
\v 3 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Goonga kaalanammaami: fay gooto waawaa yi'ude laamu Laamɗo tawee rimtaaka katin. 
\p  
\v 4 Nikodemu wi'i mo: 
\p —Noy mawɗo waawiri rimtireede? Imo waawi yeccaade e reedu inniiko, de o rimee katin naa? 
\p  
\v 5 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Goonga kaalanammaami: si wanaa neɗɗo rimtiree ndiyam e Ruuhu fu waawaa naatude laamu Laamɗo.  
\v 6 Ko ɓii-Aadama rimata ɗuum wo ɓii-Aadama. Ko Ruuhu oon du rimata wo ruuhu.  
\v 7 Taa ɗum haayne saabe mi wi'ii ma sanaa ndimteɗon katin.  
\v 8 Henndu ina wifira ɗo muuyri fuu. Aɗa nana bifi mayru, de a anndaa to ndu ƴuuri, a anndaa to ndu yahata. Hono noon dimraaɗo Ruuhu oon du worri. 
\p  
\v 9 Nikodemu wi'i mo: 
\p —Noy ɗum laatortoo? 
\p  
\v 10 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Wo a jannginoowo mawɗo ley Israa'iila de a anndaa ɗum naa?  
\v 11 Goonga kaalanammaami: minen, ko min anndi min kaalata, ko min nji'i min ceedotoo, de onon le, on njaɓataa seedaaku amin.  
\v 12 Si on ngoonɗintaa nde kaalanammi on haala kulle adunankooje fu, noy ngoonɗinirton si miɗo haalana on haala kulle dow kammu?  
\v 13 Fay gooto ƴeeŋaay dow kammu, si wanaa ƴuuruɗo dow kammu oon, ɗum woni Ɓii Neɗɗo.  
\v 14 Hono no Muusaa toowniri mboddi njamndi mboɗeeri ley ladde ni, sanaa Ɓii Neɗɗo du toowniree hono noon,  
\v 15 faa goonɗinɗo mo fuu heɓa nguurndam nduumiiɗam. 
\p  
\v 16 Sabo Laamɗo ina yiɗi yimɓe adunaaru faa hokkitiri Ɓiyum bajjo, faa goonɗinɗo oon fuu taa halka ammaa heɓa nguurndam nduumiiɗam. 
\b  
\p  
\v 17 Laamɗo nuliraay Ɓiyum oon e adunaaru faa Ɓiyum oon saroo adunaaru ndu. Ko o nuliraa dey, faa yimɓe adunaaru kisira saabe makko.  
\v 18 Goonɗinɗo mo fuu sarataake. Mo goonɗinaay mo fuu saraama gilla joonin, sabo goonɗinaay Ɓii Laamɗo bajjo oon. 
\p  
\v 19 Inan sariya oon: annoora warii e adunaaru, de yimɓe cuɓii nimre dow annoora sabo golleeji muɓɓen wo bonɗi.  
\v 20 Bonɗo tagu yiɗaa annoora, ɓattataako ɗum saabe hulde taa golleeji muuɗum bonɗi ɗiin ɓangu.  
\v 21 Ammaa goongante waran e annoora faa golleeji ɗi waɗiri saabe Laamɗo ɗiin ɓanga. 
\s1 No Yaayaa seedorii kabaaru Iisaa 
\p  
\v 22 Caggal ɗuum, Iisaa yaadi e taalibaaɓe muuɗum leydi Yahuudiya. O ɓooytidi e maɓɓe toon, imo loota yimɓe lootagal batisima.  
\v 23 Yaayaa du ina loota yimɓe lootagal batisima to Aynon toon ɗakkol Salim, sabo ndiyam ina heewi toon. Yimɓe ina ngara ina lootiree ndiyam ɗaam.  
\v 24 Tawi Yaayaa nanngaaka wattaa ley kasu tafon. 
\p  
\v 25 Taalibaaɓe Yaayaa ɓeen njeddunduri e Alhuudiyanke haala laaɓal.  
\v 26 Ɓe njehi to Yaayaa, ɓe mbi'i ɗum: 
\p —Moodibbo, gorko gondunooɗo e maa gere ooto gooruwol Urdun mo ceedaniɗaa oon, kanko du imo loota yimɓe lootagal batisima, de yimɓe fuu ina njaha to makko. 
\p  
\v 27 Yaayaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Neɗɗo waawaa heɓude fay huunde si wanaa ko Laamɗo hokki ɗum.  
\v 28 Onon e ko'e mon, on seedeeɓe am mi wi'ii mi wanaa Almasiihu, de miɗo artii mo nuleede.  
\v 29 Gaddanaaɗo debbo ɓaŋaaɗo, kam woni ɓaŋuɗo. Dammbodiiɗo e gorko oon ina darii, ina hettindii. Si o nanii daande ɓaŋuɗo oon, o seyoto sanne. Nii seyo am ngoon hiɓɓiri.  
\v 30 Na tilsi kanko o toowa, de miin le mi leeƴa. 
\p  
\v 31 Ƴuuruɗo dow oon, kam woni dow huunde fuu. Ƴuuruɗo e leydi wo jeyaaɗo e leydi, ina haala haalaaji jeyaaɗo e leydi. Ƴuuruɗo dow kammu oon, kam woni dow huunde fuu.  
\v 32 Ko o yi'i e ko o nani o seedotoo, de yimɓe kaa jaɓataa seedaaku makko.  
\v 33 Jaɓuɗo seedaaku makko oon, laaɓinii Laamɗo wo goongante.  
\v 34 Mo Laamɗo nuli oon, wo ko Laamɗo haali ɗuum haaltata, sabo Laamɗo hokkii mo Ruuhu mo walaa haddi.  
\v 35 Baabiiwo oon ina yiɗi Ɓiɗɗo oon faa watti huunde fuu e junngo makko.  
\v 36 Goonɗinɗo Ɓiɗɗo oon heɓii nguurndam nduumiiɗam. Mo goonɗinaay Ɓiɗɗo oon heɓataa ɗam, tikkere Laamɗo du ina heddii e muuɗum. 
\c 4  
\s1 No Iisaa haaldiri e Samariyanke debbo 
\p  
\v 1 Farisa'en nanii wi'aama Iisaa ina loota yimɓe lootagal batisima, ina heɓa taalibaaɓe faa ɓuri Yaayaa.  
\v 2 Tawi Iisaa e hoore muuɗum kaa lootaay fay gooto, wo taalibaaɓe muuɗum.  
\v 3 Nde Iisaa nannoo ko haalanoo e muuɗum fu, dilli leydi Yahuudiya, yeccii leydi Galili.  
\v 4 Sanaa o rewa ley leydi Samariya.  
\v 5 O yottii ngalluure Samariya wi'eteende Sikar ɗakkol ngesa nga Yaakuuba hokkunoo ɓiyum Yuusufi ngaan.  
\v 6 Ɗoon ɓunndu Yaakuuba nduun woni. Tawi Iisaa tampii du e jahaangal ngaal, de jooɗii daande ɓunndu nduun faa fowta. Wakkati oon wo hakkunde naange.  
\v 7 Samariyanke debbo wari ƴoogude. Iisaa wi'i mo: 
\p —Hokkam ndiyam, mi yara! 
\p  
\v 8 Tawi taalibaaɓe makko ɓeen njehii ley ngalluure toon faa coodowa nyaamdu.  
\v 9 Debbo oon wi'i Iisaa: 
\p —Noy waɗi de aan, Alhuudiyanke, aɗa ŋaaroo kam miin, Samariyanke, ndiyam faa njaraa? 
\p Sabo Alhuudiyankooɓe e Samariyankooɓe wo harmundurɓe. 
\p  
\v 10 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Si aɗa anndunoo no dokke Laamɗo poti, e bi'uɗo ma kokkaa ɗum ndiyam yara oon, a nyaagotono mo, o hokke ndiyam nguurndam njaraa. 
\p  
\v 11 Debbo oon wi'i mo: 
\p —Joomam, a walaa cafirgal. Ɓunndu ndu ina luggi. Toy keɓataa ndiyam nguurndam ɗaam?  
\v 12 Aan, aɗa ɓuri maama amin Yaakuuba kokkuɗo min ɓunndu ndu oon teddude naa? Kanko e ɓiɓɓe makko e daabaaji makko fuu, e mayru ɓe njaratano. 
\p  
\v 13 Iisaa jaabii mo: 
\p —Neɗɗo fuu jarɗo ndiyam ɗam ɗomɗan katin,  
\v 14 ammaa jarɗo ndiyam ɗam kokkammi ɗaam fuu, ɗomɗataa faa abada. Sabo ndiyam ɗam kokkammi ɗaam laatanto ɗum ndiyam iloojam mbuurnoojam ɗum nguurndam nduumiiɗam. 
\p  
\v 15 Debbo oon wi'i: 
\p —Joomam, hokkam ndiyam ɗaam taa mi ɗomɗa katin, sakko mi wartana ƴoogude ɗo katin. 
\p  
\v 16 Iisaa wi'i mo: 
\p —Yahu noddoy gora, ngardon! 
\p  
\v 17 Debbo oon jaabii mo: 
\p —Mi walaa goriiwo. 
\p Iisaa wi'i mo: 
\p —A haalii goonga ko mbiiɗaa a walaa goriiwo ɗuum.  
\v 18 A ɓaŋanooma worɓe njoyo. Mo ngonduɗaa joonin oon du, wanaa gora. A haalii goonga. 
\p  
\v 19 Debbo oon wi'i mo: 
\p —Joomam, laaɓanii kam a annabaajo.  
\v 20 Maamiraaɓe amin ndewii Laamɗo dow waamnde nde, de onon Alhuudiyankooɓe kaa, oɗon mbi'a to Urusaliima tan Laamɗo haani reweede. 
\p  
\v 21 Iisaa wi'i mo: 
\p —Banndam debbo, goonɗinam: wakkati waran, nde ndewoton Baabiiwo tawee wanaa e waamnde nde, wanaa Urusaliima.  
\v 22 Onon Samariyankooɓe, oɗon ndewa ko on anndaa, de minen Alhuudiyankooɓe, ko min anndi min ndewata, sabo kisindam to Alhuudiyankooɓe ƴuurata.  
\v 23 Wakkati ina wara, yottake jaati, nde rewirooɓe Laamɗo goonga ɓeen ndewirta ɗum Ruuhu e goonga. Wo rewooɓe hono ɓeen Baabiiwo filotoo.  
\v 24 Laamɗo wo Ruuhu. Rewooɓe mo ɓeen sanaa ndewira mo ruuhu e goonga. 
\p  
\v 25 Debbo oon wi'i: 
\p —Miɗo anndi Cuɓaaɗo bi'eteeɗo Almasiihu oon wo garoowo. Nde o wari fu, o humpitan min huunde fuu. 
\p  
\v 26 Iisaa wi'i mo: 
\p —Wo ɗum miin, mo kaaldataa oon. 
\s1 No Samariyankooɓe heewɓe ngoonɗiniri Iisaa 
\p  
\v 27 Wakkati oon fu, taalibaaɓe makko ɓeen njottii. Ko Iisaa haaldata e debbo oon ɗuum haaynii ɓe, de fay gooto maɓɓe ƴamaay mo ɗume o haajaa e debbo oon naa ko waɗi imo haalda e muuɗum.  
\v 28 Ndeen debbo oon yoppi loonde muuɗum toon, fornyii wuro haalanowi yimɓe, wi'i: 
\p  
\v 29 —Ngaree ndaaree gorko kaaltanɗo kam ko ngaɗunoomi fuu. Yalla wanaa kanko woni Almasiihu naa? 
\p  
\v 30 Ɓe njalti ngalluure, ɓe ponndii to Iisaa. 
\p  
\v 31 Wakkati oon, taalibaaɓe ɓeen nyaagii mo, ina mbi'a: 
\p —Moodibbo, tinna nyaamu! 
\p  
\v 32 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Miɗo jogii ko mi nyaama ko on anndaa. 
\p  
\v 33 Taalibaaɓe ɓeen ina ƴamundura: 
\p —Ɗum le, won gaddanɗo mo ko nyaametee naa? 
\p  
\v 34 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Nyaamdu am wo waɗude muuyɗe Nulɗo kam oon e yottinde golle muuɗum.  
\v 35 Onon, oɗon mbi'a: «Faa hannden lebbi nay de tayri wara.» De miin kaa miɗo wi'a on: ƴeptee gite mon, ƴeewee gese fuu ɓenndii, njonii taƴeede.  
\v 36 Taƴoowo heɓan mbarjaari, resana nyaamri ndi nguurndam nduumiiɗam, faa aawuɗo e taƴuɗo fuu ceyodoo.  
\v 37 Ɗum tabintinta banndol bi'oowol: «Goɗɗo ina aawa, goɗɗo ina taƴa.»  
\v 38 Mi nulii on taƴowon ngesa nga on tampanaay. Woɓɓe tampi, de oɗon mbeltii e tampiri muɓɓen. 
\p  
\v 39 Samariyankooɓe heewɓe ley ngalluure ndeen ngoonɗinii Iisaa saabe haala debbo ceediiɗo de wi'i: «O haaltanii kam ko ngaɗunoomi fuu.»  
\v 40 Nde Samariyankooɓe ɓeen njottinoo Iisaa ndeen, nyaagii mo o wonda e muɓɓen. O waɗi ɗoon balɗe ɗiɗi.  
\v 41 Yimɓe heewɓe ngoonɗini mo katin saabe konngol makko.  
\v 42 Ɓe mbi'i debbo oon: 
\p —Joonin, wanaa saabe haalaaji maa ɗiin tan min ngoonɗiniri. Ko min ngoonɗiniri dey, minen e ko'e amin, min nanii konngol makko, min annditii kanko jaati woni Kisinoowo adunaaru. 
\s1 No Iisaa selliniri ɓii howruujo kaananke 
\p  
\v 43 Caggal balɗe ɗiɗi ɗeen, o dilli ɗoon, o yehi Galili.  
\v 44 Kanko e hoore makko o seedake: «Annabaajo teddintaake e ley wuro muuɗum.»  
\v 45 Nde o yottinoo Galili ndeen, Galilinkooɓe njaɓɓorii mo juuɗe ɗiɗi, sabo kamɓe du ɓe njehiino iidi Urusaliima, ɓe nji'iino ko o gollunoo ley iidi ndiin ɗuum. 
\p  
\v 46 Ndeen Iisaa warti Kaana ley leydi Galili, ɗo o waylitinnoo ndiyam o waɗi ɗam cabijam ɗoon. Ina woodi howruujo kaananke gomma mo ɓiyum sellaa ley Kafarnahum.  
\v 47 Nde howruujo oon nannoo Iisaa ƴuurii Yahuudiya wartii Galili fu, yehi to Iisaa, nyaagii ɗum jippoo dannanowa ɗum ɓiyum ɓadiiɗo maayde.  
\v 48 Iisaa wi'i mo: 
\p —Si on nji'aay maandeeji e kaayeefiiji fu, on ngoonɗintaa. 
\p  
\v 49 Howruujo kaananke oon wi'i mo: 
\p —Joomam, en njaha gilla ɓiyam oon maayaay. 
\p  
\v 50 Iisaa wi'i mo: 
\p —Hootu, ɓiya daɗii. 
\p Gorko oon goonɗini ko Iisaa wi'i ɗum, hooti.  
\v 51 Ko o hootata ɗuum, gollooɓe makko kawrowi e makko dow laawol, kaalani mo, mbi'i: 
\p —Ɓiya oon daɗii. 
\p  
\v 52 O ƴami ɓe wakkati oye suka o samtanaa. Ɓe mbi'i mo: 
\p —Yamnde go'o ɓadagol sallifana keeŋan jontere ndeen yoppi mo. 
\p  
\v 53 Baaba suka oon annditi wakkati oon jaati Iisaa wi'unoo ɗum: «Ɓiya oon daɗii!» Nii kanko e koreeji makko fuu ɓe ngoonɗiniri Iisaa.  
\v 54 Ɗum woni maande ɗiɗaɓerde nde Iisaa golli leydi Galili. O waɗii ɗum nde o ƴuurnoo leydi Yahuudiya. 
\c 5  
\s1 No Iisaa selliniri bonnguujo 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, iidi Alhuudiyankooɓe ina waɗa. Iisaa yehi Urusaliima faa fota e iidi ndiin.  
\v 2 Ley Urusaliima toon, ɗakkol dammbugal wuro bi'eteengal Dammbugal Baali ngaal, ina woodi luggere ndiyam. Inde wi'ee Baytijata e ibraninkoore. Danɗe joy ina piilii nde.  
\v 3 Nyawɓe heewɓe ina pukkii ley danɗe ɗeen: wumɓe e bonnguuɓe e ɓe ɓalli muɓɓen fuu mbaati. [  
\v 4 \f + \fr 5:4 \ft E ɗereeji ɓooyɗi, goɗɗi ina ɓeyda aaya 4: \fq Iɓe ndoomi faa ndiyam ɗam iiroo, sabo maleyka Joomiraaɗo ina jippoo e luggere nde wakkati wakkati, ina iira ndiyam ɗam. Nyawɗo artiiɗo jippaade e ndiyam ɗaam nde ɗam iirii ndeen, daɗan ko nyawu muuɗum laatii fuu.\f*]  
\v 5 Gorko nyawruɗo duuɓi capanɗe tati e jeetati ina woni ɗoon.  
\v 6 Iisaa yi'i imo fukkii, annditi o ɓooydii e nyawu nguun, ƴami mo: 
\p —Aɗa yiɗi sellude naa? 
\p  
\v 7 Nyawɗo oon jaabii mo, wi'i: 
\p —Joomam, mi walaa fay gooto balloowo kam naatude ley luggere nde wakkati ndiyam mayre iirii. Nde piliimi naatude fuu, tawan goɗɗo artake kam. 
\p  
\v 8 Iisaa wi'i mo: 
\p —Umma, hooƴu daɗɗo maa, yahu! 
\p  
\v 9 Wakkati oon fu, gorko oon daɗi, hooƴi daɗɗo mum fuɗɗiti yaade. 
\p Ɗum hawrii e nyalaande fowteteende.  
\v 10 Saabe majjubm hooreeɓe Alhuudiyankooɓe mbi'i cellinaaɗo oon: 
\p —Hannden wo nyalaande fowteteende, daganaaki ma ndonndoɗaa daɗɗo maa. 
\p  
\v 11 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Cellinɗo kam oon, kam wi'i kam mi hooƴa daɗɗo am mi yaha. 
\p  
\v 12 Ɓe ƴami mo: 
\p —Moy woni biiɗo ma kooƴaa daɗɗo maa njahaa oon? 
\p  
\v 13 Ammaa cellinaaɗo oon faamaay fuu wo moy, sabo tawii Iisaa soorake ley jamaa keewɗo gonɗo ɗoon oon, dilli.  
\v 14 Caggal ɗuum, Iisaa hawri e dannaaɗo oon ley suudu dewal mawndu nduun, wi'i mo: 
\p —Ndaaru, joonin kaa, a daɗii. Taa luttu katin de ko ɓuri ɗum bonde heɓe. 
\p  
\v 15 Gorko oon yehi haalanowi hooreeɓe Alhuudiyankooɓe ɓeen wo Iisaa woni cellinɗo ɗum oon. 
\s1 Kabaaru Baabiiwo e Ɓiɗɗo 
\p  
\v 16 Ndeen hooreeɓe Alhuudiyankooɓe puɗɗi torrude Iisaa sabo waɗii ɗum nyalaande fowteteende.  
\v 17 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Baaba am ina golla faa joonin, miin du, miɗo golla. 
\p  
\v 18 Ndeen hooreeɓe Alhuudiyankooɓe ɓeydi filaade warude mo, wanaa saabe ko o lutti nyannde fowteteende ndeen ɗuum tan, ammaa ko o wi'i Laamɗo wo baabiiko ɗuum du. O fonndii hoore makko e Laamɗo. 
\p  
\v 19 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Goonga kaalanammi on: Ɓiɗɗo waawaa gollude fay huunde kam tan, sanaa ko yi'i Baabiiwo ina golla. Sabo ko Baabiiwo oon gollata ɗuum, Ɓiɗɗo du gollata.  
\v 20 Sabo Baabiiwo ina yiɗi Ɓiɗɗo oon, ina holla ɗum huunde fuu ko gollata. O hollan ɗum golleeji ɓurɗi ɗii ɗo fuu semmbe faa haaynoo on.  
\v 21 Sabo hono no Baabiiwo ummintinirta maayɓe de hokka ɗum'en nguurndam ni, noon Ɓiɗɗo du hokkirta nguurndam mo muuyi hokkude.  
\v 22 Baabiiwo, kam kaa sarataako fay gooto. O wattii sariya oon fuu e junngo Ɓiɗɗo,  
\v 23 faa yimɓe fuu teddinira Ɓiɗɗo oon hono no teddinirta Baabiiwo oon ni. Neɗɗo fuu mo teddinaay Ɓiɗɗo oon, teddinaay Baabiiwo nulɗo mo oon du. 
\p  
\v 24 Goonga kaalanammi on: nanɗo haala am de goonɗini Nulɗo kam oon heɓii nguurndam nduumiiɗam. O sarataake, o diwii maayde, o naatii nguurndam.  
\v 25 Goonga kaalanammi on: wakkati ina wara, o yottake jaati, wakkati mo maayɓe nanata daande Ɓii Laamɗo oon. Nanɓe ɓeen mbuuran.  
\v 26 Hono no Baabiiwo oon wuurniri hoore muuɗum nii, hono noon o hokkiri Ɓiɗɗo oon du baawɗe wuurnira hoore muuɗum.  
\v 27 O hokkii ɗum baawɗe saraade, sabo wo Ɓii Neɗɗo.  
\v 28 Taa ɗum haaynoo on. Wakkati waran mo maayɓe wonɓe ley caabeeje fuu nanata daande makko,  
\v 29 de njalta. Golluɓe golleeji lobbi ummitanoo nguurndam, golluɓe golleeji bonɗi ummitanoo sariya.  
\v 30 Miin, walaa fuu ko mbaawumi gollude e hoore am. Ko nanumi ɗuum carotoomi. Sariya am ina dartii, sabo mi filataako muuyɗe am, wo muuyɗe Nulɗo kam oon pilotoomi. 
\s1 Haala seedantooɓe Iisaa 
\p  
\v 31 —Si mi seedanake hoore am, seedaaku am sellataa.  
\v 32 Ina woodi goɗɗo ceedantooɗo kam. Miɗo anndi seedaaku ngu o seedantoo kam nguun wo goonga.  
\v 33 Onon, on neliino yimɓe to Yaayaa. Kam du seedake goonga.  
\v 34 Miin kaa, mi haajaaka seedaaku ɓii-Aadama, de miɗo haalana on kabaaru seedaaku Yaayaa nguun faa kison.  
\v 35 Yaayaa laatake lampal kuɓɓoowal, jaynoowal. On njaɓii weltaade e annoora makko faa ɓooyti seeɗa.  
\v 36 Miin, miɗo jogii seedaaku ɓurngu ngu Yaayaa nguun semmbe: golleeji ɗi Baabiiwo yamiri kam mi golla ɗiin, kanji jaati ceedantoo kam Baabiiwo nuli kam.  
\v 37 Katin du, Baabiiwo nulɗo kam oon, kam e hoorem seedantoo kam. Abada on nanaay daande makko, abada on nji'aay mo,  
\v 38 haala makko du walaa e mooɗon, sabo on ngoonɗinaay mo o nuli oon.  
\v 39 Oɗon taykoo Binndi sabo on miilii on keɓan e majji nguurndam nduumiiɗam. De wo kanji jaati ceedantoo kam.  
\v 40 Ammaa on njaɓaay warude to am faa keɓon nguurndam. 
\p  
\v 41 Mi filataako manooje yimɓe.  
\v 42 De miɗo anndi on, miɗo anndi njinngu Laamɗo walaa e mooɗon.  
\v 43 Miin, mi wardii saabe innde Baaba am, de on njaɓɓaaki kam. Kaa si goɗɗo wardii saabe hoore muuɗum fu, on njaɓɓoto ɗum.  
\v 44 Oɗon manundura, de on pilataako manooje ƴuurooje to Laamɗo gooto. Ndelle noy mbaawruɗon goonɗinirde?  
\v 45 Taa miilee wo miin felata on to Baabiiwo. Wo Muusaa mo njowuɗon jikke mooɗon dow muuɗum oon, kam felata on.  
\v 46 Sini on ngoonɗiniino Muusaa, on ngoonɗinan kam miin du, sabo wo miin o sappii e binndi makko.  
\v 47 De si on ngoonɗinaay ko Muusaa winndi ɗuum, noy ngoonɗinirton haala am? 
\c 6  
\s1 No Iisaa nyaamniri worɓe ujunaaje njoyo 
\r (Matta 14.13-21, Marku 6.30-44, Lukka 9.10-17) 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, Iisaa feƴƴiti maayo Galili wi'eteengo Tiberiyas.  
\v 2 Jamaa keewɗo ina jokki mo sabo ɓe nji'ii kaayeefiiji ɗi o waɗunoo nde o sellinnoo nyawɓe ɓeen ndeen.  
\v 3 Iisaa ƴeeŋi dow waamnde, jooɗodii toon e taalibaaɓe muuɗum.  
\v 4 Tawi iidi Alhuudiyankooɓe mbi'eteendi Faltagol ndiin ɓadake.  
\v 5 Iisaa ɓanti gite muuɗum, haccii jamaa keewɗo ina wara to muuɗum. O wi'i Filipu: 
\p —Toy coodeten nyaamdu ko nyaamnata ɓee fuu? 
\p  
\v 6 Tawi wo faa o ndaartindoo Filipu o wiirii noon, sabo imo anndi ko o anniyii gollude.  
\v 7 Filipu jaabii mo: 
\p —Buuru buuɗi cardi keme ɗiɗi heƴataa ɓe faa mono e maɓɓe fuu heɓa seeɗa. 
\p  
\v 8 Taalibbo makko goɗɗo, bi'eteeɗo Andire minyoo Simon Piyeer, wi'i mo: 
\p  
\v 9 —Inan, suka gorko gooto ina jogii buuruuje joy e liƴƴi ɗiɗi, de ɗume ɗum nafirta yimɓe heewɓe hono ɓe? 
\p  
\v 10 Iisaa wi'i: 
\p —Mbi'ee ɓe njooɗoo! 
\p Tawi nokku oon ina heewi huɗo. Ɓe njooɗii ɗoon, fay worɓe tan na ngaɗa hono ujunaaje njoyo.  
\v 11 Iisaa hooƴi buuruuje ɗeen, yetti Laamɗo, hokki taalibaaɓe muuɗum ɓeen. Ɓeen du kokki jooɗiiɓe ɓeen. Noon o waɗi liƴƴi ɗiin du. Yimɓe fuu nyaami faa kaari.  
\v 12 Nde ɓe kaarnoo ndeen, Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum: 
\p —Kawrunduree kedde ɗe taa fay huunde bona. 
\p  
\v 13 Ɓe kawrunduri kedde taƴe buuruuje joy ɗe nyaamnooɓe ɓeen keddi ɗeen, ɗe keewi kandeeje sappo e ɗiɗi.  
\v 14 Nde yimɓe ɓeen njiinoo maande haayniinde nde Iisaa golli ndeen, mbi'i: 
\p —Kanko jaati woni Annabaajo cappanooɗo ina wara e adunaaru ndu! 
\p  
\v 15 Iisaa annditi iɓe cegilii nanngirde ɗum doole faa ɓe ngaɗa ɗum kaananke. Ndelle dilli ɗoon, ƴeeŋi dow waamnde kam tan. 
\s1 No Iisaa yehiri dow ndiyam e koyɗe 
\r (Matta 14.22-33, Marku 6.45-52) 
\p  
\v 16 Nde hiirnoo fu, taalibaaɓe Iisaa ndegii e maayo.  
\v 17 Ɓe naati laana faa ɓe peƴƴita, ɓe njaha Kafarnahum. Jemma warii, tawi Iisaa hewtaay ɓe.  
\v 18 Henndu mawndu ina wifa, bempeƴƴe ummii.  
\v 19 Tawi ɓe ndorbake laana kaan faa ɓe keɓi hono kilooji joy naa jeegom. Wakkati oon, ɓe kaynii Iisaa ina wara e koyɗe muuɗum dow ndiyam ɗaam, ina ɓattii ɓe, de ɓe kuli sanne.  
\v 20 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Wo miin. Taa kulee! 
\p  
\v 21 Ndeen ɓe muuyi o naata laana kaan. De wakkati oon fu ka yottii nokku ɗo ɓe ponndinoo ɗoon. 
\p  
\v 22 Jaango majjum, jamaa keddinooɗo gere ooto maayo ngoon oon paami laana ngoota tan wonnoo toon. Ɓe nji'ii du Iisaa naatidaay e taalibaaɓe muuɗum laana kaan. Ɓe nji'ii taalibaaɓe ɓeen tan ndillidi e makka.  
\v 23 Laanaaji goɗɗi ƴuuruɗi Tiberiyas ngarii ɗakkol ɗo Iisaa yettunoo Laamɗo de nyaamni yimɓe buuru ɗoon.  
\v 24 Nde jamaa oon yiinoo Iisaa e taalibaaɓe muuɗum fuu ngalaa ɗoon ndeen, ɓe naati laanaaji ɗiin, ɓe ponndii Kafarnahum faa ɓe pilowoo Iisaa. 
\s1 No Iisaa wi'iri kam woni nyaamdu wuurnooru 
\p  
\v 25 Nde ɓe tawnoo Iisaa gere ooto maayo ndeen, ɓe mbi'i ɗum: 
\p —Moodibbo, ndey ngarɗaa ɗo? 
\p  
\v 26 Iisaa jaabii ɓe: 
\p —Goonga kaalanammi on: wanaa saabe ko njiiɗon maandeeji kaayniiɗi ɗuum pilortoɗon kam. Ko pilortoɗon kam dey, saabe on nyaamiino buuru faa kaarɗon.  
\v 27 Taa ngollanee nyaamdu murseteendu. Ko kaanɗon gollande dey, nyaamdu heddotoondu wuurnooru yimɓe nguurndam nduumiiɗam. Nyaamdu nduun wo Ɓii Neɗɗo hokkata on. Sabo Laamɗo Baabiiwo oon waɗi maande muuɗum e makko. 
\p  
\v 28 Ndeen ɓe ƴami mo: 
\p —Ɗume min ngaɗata faa min ngolla golleeji ɗi Laamɗo yiɗi? 
\p  
\v 29 Iisaa jaabii ɓe: 
\p —Gollal ngal Laamɗo yiɗi ngaal woni ngoonɗinon mo o nuli. 
\p  
\v 30 Ɓe njaabii mo: 
\p —Haaynde ndeye ngaɗataa faa min nji'a, de min ngoonɗine? Ɗume ngollataa?  
\v 31 Maamiraaɓe amin nyaamii nyaamdu wi'eteendu «manna» ley ladde, hono no winndiraa ni: «O hokkii ɓe nyaamdu ƴuurundu dow kammu faa ɓe nyaama.»\f + \fr 6:31 \ft Wurtagol 16.4, Jabuura 78.24.\f* 
\p  
\v 32 Iisaa jaabii ɓe: 
\p —Goonga kaalanammi on: wanaa Muusaa hokki on nyaamdu ƴuurundu dow kammu nduun. Wo Baaba am, kam woni kokkoowo on nyaamdu goongalaaru ƴuurundu dow kammu.  
\v 33 Sabo nyaamdu ndu Laamɗo hokkata nduun woni ƴuurooru dow kammu, hokkooru yimɓe adunaaru nguurndam. 
\p  
\v 34 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Joomii amin, hokku min nyannde fuu nyaamdu nduun. 
\p  
\v 35 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Miin woni nyaamdu wuurnooru. Garɗo to am fuu, yolbataa abada. Goonɗinɗo kam fuu ɗomɗataa abada.  
\v 36 Mi wi'ii on: on nji'ii kam, de on ngoonɗinaay.  
\v 37 Mo Baabiiwo hokki kam fuu, waran to am. Garɗo to am fuu, mi riiwataa ɗum.  
\v 38 Sabo wanaa faa mi waɗa muuyɗe am ƴuurirmi dow kammu, wo faa mi waɗa muuyɗe Nulɗo kam oon.  
\v 39 Inan muuyɗe Nulɗo kam oon: taa fay gooto ɓe o hokki kam ɓeen majja, de mi ummintinan ɗum'en nyalaande sakitotoonde.  
\v 40 Inan muuyɗe Baaba am oon: neɗɗo fuu ndaarɗo Ɓiɗɗo oon de goonɗini ɗum heɓan nguurndam nduumiiɗam, mi ummintinan ɗum nyalaande sakitotoonde. 
\p  
\v 41 Hooreeɓe Alhuudiyankooɓe ɓeen ina ŋormoo haala makko sabo o wi'ii «Miin woni nyaamdu ƴuurundu dow kammu nduun.»  
\v 42 Ɓe mbi'i: 
\p —Oo le, wanaa Iisaa ɓii Yuusufi mo annduɗen inna muuɗum e bammum oon naa? Noy o wiirata wo dow kammu o ƴuuri? 
\p  
\v 43 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Taa ŋormee hakkunde mooɗon!  
\v 44 Fay gooto waawaa warude to am si Baabiiwo nulɗo kam oon fooɗaay ɗum. Garɗo to am fuu, mi ummintinan ɗum nyalaande sakitotoonde.  
\v 45 Ina winndaa ley dewte annabaaɓe: «Ɓe fuu, Laamɗo anndinan ɓe.»\f + \fr 6:45 \ft Esaaya 54.13.\f* Neɗɗo fuu kettindaniiɗo Baabiiwo oon de faami, waran to am.  
\v 46 Fay gooto yi'aay Baabiiwo, si wanaa ƴuuruɗo to muuɗum oon. Kanko tan yi'i Baabiiwo.  
\v 47 Goonga kaalanammi on: goonɗinɗo kam, heɓii nguurndam nduumiiɗam.  
\v 48 Miin woni nyaamdu wuurnooru.  
\v 49 Maamiraaɓe mooɗon nyaamiino «manna» ley ladde. Ɗum fuu ɗum haɗaay ɓe maayde.  
\v 50 Ammaa ndu joonin ndu ɗo wo nyaamdu ƴuurundu dow kammu, faa si neɗɗo nyaamii ndu, maayataa.  
\v 51 Miin woni nyaamdu wuurnooru ƴuurundu dow kammu. Si neɗɗo nyaamii nyaamdu nduun fu, wuuran faa abada. Nyaamdu ndu kokkammi nduun wo terɗe am, faa yimɓe adunaaru keɓa nguurndam. 
\p  
\v 52 Ndeen Alhuudiyankooɓe puɗɗi dukidinde ko mbaawi fuu e dow haala kaan, ina mbi'a: 
\p —Noy o waawiri hokkude en terɗe makko faa nyaamen? 
\p  
\v 53 Iisaa jaabii ɓe: 
\p —Goonga kaalanammi on: si on nyaamaay terɗe Ɓii Neɗɗo, on njaraay ƴiiƴam muuɗum, nguurndam walanaa on.  
\v 54 Neɗɗo fuu nyaamɗo terɗe am de yari ƴiiƴam am heɓii nguurndam nduumiiɗam. Miin du mi ummintinan ɗum nyalaande sakitotoonde.  
\v 55 Sabo terɗe am wo nyaamdu jaati, ƴiiƴam am du wo njaram jaati.  
\v 56 Neɗɗo fuu nyaamɗo teewu am de yari ƴiiƴam am ina woni e am, miin du miɗo woni e muuɗum.  
\v 57 Hono no Baabiiwo nulɗo kam oon laatorii buurɗo, de miin du miɗo wuuri saabe muuɗum, noon du nyaamɗo kam fuu wuurdata saabe am.  
\v 58 Kayru woni nyaamdu ƴuurundu dow kammu: ndu waldaa e ndu maamiraaɓe mooɗon nyaamunoo de maayi nduun. Nyaamɗo nduun nyaamdu wuuran faa abada. 
\p  
\v 59 Iisaa waajii waajuuji ɗi ley waajordu Kafarnahum. 
\s1 Haala haalaaji kokkooji nguurndam 
\p  
\v 60 Nde taalibaaɓe makko ɓeen nannoo ɗum ndeen, heewɓe muɓɓen mbi'i: 
\p —Waajuuji ɗi njoorii sanne. Moy waawi hettindaade ɗi? 
\p  
\v 61 Iisaa faamii e ley ɓernde muuɗum taalibaaɓe mum ɓeen ina ŋormoo ɗum, de wi'i ɓe: 
\p —Yalla ɗum fonnditanaaki on faa ina nesa wosinde on naa?  
\v 62 Ndelle si on nji'ii Ɓii Neɗɗo ƴeeŋtii to wonnoo toon, noy ngaɗoton?  
\v 63 Ruuhu, kam hokkata nguurndam. Terɗe ɓii-Aadama kaa nafataa fay huunde. Haalaaji ɗi kaalanmi on ɗiin, kanji ngoni ruuhu, kanji ngoni nguurndam.  
\v 64 De ina woodi ley mooɗon ɓe ngoonɗinaay. 
\p Tawi Iisaa ina anndi gilla e fuɗɗoode ɓe ngoonɗintaa ɗum ɓeen e jambotooɗo ɗum oon.  
\v 65 O ɓeydi, o wi'i: 
\p —Ɗum waɗi de mbiimi on: fay gooto waawaa warude to am si Baabiiwo hokkaay ɗum no warda. 
\p  
\v 66 Caggal ɗuum, heewɓe e taalibaaɓe makko ɓeen ndilli, jokkiti mo.  
\v 67 Ndeen Iisaa wi'i sappo e ɗiɗo ɓeen: 
\p —Onon du, oɗon njiɗi dillude naa? 
\p  
\v 68 Simon Piyeer jaabii mo: 
\p —Joomam, to moy min njahata? Sabo wo haalaaji kokkooji nguurndam nduumiiɗam njogiɗaa.  
\v 69 Min ngoonɗinii, miɗen anndi a Ceniiɗo ƴuuruɗo to Laamɗo. 
\p  
\v 70 Iisaa wi'i: 
\p —Onon sappo e ɗiɗo ɓe, wanaa miin suɓii on naa? De gooto mooɗon wo seyɗaani. 
\p  
\v 71 Haala ka o haali kaan wo Yahuuda ɓii Simon Isikariyotto. Oon woni jambotooɗo mo oon, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen. 
\c 7  
\s1 Haala dow rafi goonɗinal minyiraaɓe Iisaa 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, Iisaa yiilii ley Galili. O muuyaay yiiltaade ley Yahuudiya sabo hooreeɓe Alhuudiyankooɓe ina piloo faa mbara mo.  
\v 2 Tawi iidi Alhuudiyankooɓe mbi'eteendi Hukumuuji ɓadake.  
\v 3 Minyiraaɓe Iisaa worɓe mbi'i ɗum: 
\p —Dillu ɗo, njahaa Yahuudiya faa taalibaaɓe maa ɓeen nji'a golleeji ɗi ngollataa ɗiin.  
\v 4 Fay gooto suuɗataa ko gollata si ina yiɗi anndeede. Si aɗa golla golleeji ɗiin, ɓanginan yimɓe fuu wo a moy. 
\p  
\v 5 Tawi fay minyiraaɓe makko ɓeen du ngoonɗinaay mo.  
\v 6 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Wakkati am waraay tafon, onon le, wakkati fuu wo wakkati mon.  
\v 7 Yimɓe adunaaru mbaawaa wanyude on, de miin kaa iɓe mbanyi kam, sabo miɗo seedii golleeji maɓɓe ɗi mbooɗaa.  
\v 8 Onon kaa, njehee iidi ndiin. Miin kaa mi yahataa ndi sabo wakkati am yottaaki tafon. 
\p  
\v 9 O haalani ɓe ɗum tan, o heddii Galili. 
\p  
\v 10 Nde minyiraaɓe Iisaa ɓeen njahunoo iidi ndiin ndeen, Iisaa du yehi toon, de o ɓanginaay hoore makko, o suuɗii. 
\s1 Haala waaju Iisaa wakkati iidi Hukumuuji 
\p  
\v 11 Hooreeɓe Alhuudiyankooɓe ina piloo mo ley jamaa iidi ndiin, ina mbi'a: 
\p —Toy o woni? 
\p  
\v 12 Yimɓe heewɓe ina njeddundura dow haala makko. Woɓɓe ina mbi'a: 
\p —O neɗɗo lobbo! 
\p Woɓɓe du ina mbi'a: 
\p —O wanaa koy, o majjinoowo yimɓe. 
\p  
\v 13 Ammaa fay gooto suusaay haalde haala makko faa nanee, sabo iɓe kula hooreeɓe Alhuudiyankooɓe. 
\p  
\v 14 Nde iidi ndiin feccirnoo fu, tawi Iisaa fuɗɗii waajaade ley suudu dewal mawndu.  
\v 15 Ɗum haaynii Alhuudiyankooɓe sanne, ɓe mbi'i: 
\p —Noy gorko mo janngaay o anndiri Binndi ɗiin ni? 
\p  
\v 16 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Waaju mo mbaajotoomi o, ƴuurataa e am, wo to Nulɗo kam oon o ƴuurata.  
\v 17 Si neɗɗo muuyii gollude muuyɗe Laamɗo, annditan yalla waajuuji am ɗi to Laamɗo ƴuuri, naa wo haala am tan.  
\v 18 Baajortooɗo haalaaji ƴuurɗi e muuɗum oon ina filoo mawninde hoore muuɗum. Ammaa mawninoowo nulɗo ɗum oon wo goongalaajo, oonyaare walaa e muuɗum.  
\v 19 Wanaa Muusaa hokkii on dewtere Tawreeta naa? Ammaa fay gooto mooɗon jokkataa jamirooje ɗeen. Ko waɗi de oɗon piloo warude kam? 
\p  
\v 20 Yimɓe ɓeen njaabii mo: 
\p —Aan, a kaaŋaaɗo. Moy filotoo warude ma? 
\p  
\v 21 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Huunde wootere tan ngaɗumi, de ɗum haaynake on, on fuu.  
\v 22 Muusaa yamiri on taadagol. De ɗum ƴuuraay to Muusaa, wo to maamiraaɓe meeɗen ɗum ƴuuri. Oɗon taada neɗɗo fay nyalaande fowteteende.  
\v 23 Sini neɗɗo ina taadee nyannde fowteteende faa taa lutton jamirooje Muusaa, ɗume tikkiranton kam saabe mi dannii neɗɗo faa laatoo kiɓɓuɗo nyalaande fowteteende?  
\v 24 Taa cariree huunde e alhaali muuɗum, de cariree goonga. 
\s1 No yimɓe ƴamiri yalla Iisaa woni Almasiihu 
\p  
\v 25 Woɓɓe ley yimɓe Urusaliima mbi'i: 
\p —Wanaa o woni mo ɓe pilotoo warude oon naa?  
\v 26 Inani mo, imo waajoo yeeso yimɓe fuu de ɓe mbi'ataa mo fay huunde. Yalla mawɓe ɓeen tannyorii kanko woni Almasiihu jaati naa?  
\v 27 Ooɗo kaa, eɗen anndi ɗo ƴuurata, ammaa nde Almasiihu oon warata, fay gooto anndataa to ƴuurata. 
\p  
\v 28 Tawi Iisaa ina waajoo ley suudu dewal mawndu nduun. O ƴeewnii, o wi'i: 
\p —Oɗon anndi kam, oɗon anndi ɗo ƴuurammi? Wanaa miin waddi hoore am. Nulɗo kam oon wo goongaajo, de onon kaa, on anndaa ɗum.  
\v 29 Miin kaa, miɗo anndi ɗum sabo to muuɗum ƴuurumi. Wo kam du nuli kam. 
\p  
\v 30 Ndeen ɓe pilii nanngude mo, de fay gooto meemaay mo, sabo wakkati makko waraay tafon.  
\v 31 Ammaa e noon fu, heewɓe ley jamaa oon ngoonɗinii mo, mbi'i: 
\p —Si Almasiihu warii fu, yalla gollan maandeeji kaayniiɗi ɓurɗi ɗi gorko o golli ɗiin naa? 
\s1 No ndaarooɓe suudu dewal mawndu neliraa nannga Iisaa 
\p  
\v 32 Farisa'en nani ko yimɓe ɓeen cifoto e dow Iisaa ɗuum. Hooreeɓe almaami'en e Farisa'en neli doomooɓe suudu dewal mawndu nduun nannga mo.  
\v 33 Ndeen Iisaa wi'i: 
\p —Miin, miɗo wondi e mooɗon seeɗa tafon. Caggal ɗuum, mi fornyoto to Nulɗo kam oon.  
\v 34 On piloto kam, de on njiitataa kam, sabo on mbaawaa yaade to ngonammi toon. 
\p  
\v 35 Alhuudiyankooɓe ƴamunduri: 
\p —Toy o yahata faa tawee en mbaawaa yiitude mo? Yalla o yahan to yimɓe meeɗen ferduɓe ley yimɓe Geres, o waajoo ɗum'en naa?  
\v 36 O wi'i en piloto mo, en njiitataa mo, sabo en mbaawaa yaade to o tawetee toon. Ɗume woni maanaa haala kaa? 
\s1 Kabaaru ndiyam kokkoojam nguurndam 
\p  
\v 37 Nyalaande sakitotoonde teddunde e iidi, Iisaa darii, ƴeewnii, wi'i: 
\p —Neɗɗo fuu ɗomɗuɗo wara to am, yara.  
\v 38 Neɗɗo fuu goonɗinɗo kam, bubbirɗi ndiyam mbuurnoojam ilan ley ɓernde muuɗum, hono no winndiraa e Binndi ɗi ni. 
\p  
\v 39 Ko o haali ɗuum wo haala Ruuhu mo goonɗinɗo mo fuu heɓata. Ndeen Ruuhu waraay, sabo Iisaa teddinaaka to Laamɗo tafon. 
\s1 No yimɓe njeddunduri e kabaaru Iisaa 
\p  
\v 40 Nde keewal jamaa oon nannoo haala kaan ndeen, mbi'i: 
\p —Kanko jaati woni Annabaajo oon. 
\p  
\v 41 Woɓɓe mbi'i: 
\p —Kanko woni Almasiihu. 
\p Woɓɓe katin mbi'i: 
\p —Almasiihu, wo Galili ƴuurata naa?  
\v 42 Binndi ɗiin mbi'ii e lenyol Daawda Almasiihu ƴuurata, ley wuro Baytilaama ngo Daawda ƴuuri e muuɗum ngoon. 
\p  
\v 43 Jamaa oon feccii saabe makko.  
\v 44 Woɓɓe maɓɓe ina njiɗi nanngude mo, ammaa fay gooto yowaay junngom dow makko. 
\s1 No mawɓe Alhuudiyankooɓe calorii goonɗinde Iisaa 
\p  
\v 45 Doomooɓe suudu dewal mawndu ɓeen ngarti to hooreeɓe almaami'en e Farisa'en. Ɓeen mbi'i doomooɓe ɓeen: 
\p —Ko waɗi de on ngaddaay mo? 
\p  
\v 46 Doomooɓe ɓeen njaabii ɓe, mbi'i: 
\p —Abada fay gooto waajoraaki no gorko o waajortoo ni. 
\p  
\v 47 Farisa'en njaabii ɓe, mbi'i: 
\p —Onon du on majjinaama naa?  
\v 48 Yalla na woodi fuu goonɗinɗo mo hakkunde hooreeɓe Alhuudiyankooɓe maa Farisa'en naa?  
\v 49 Yimɓe ɓe paamaay jamirooje Muusaa, wo ɓe huɗaaɓe. 
\p  
\v 50 Gooto e Farisa'en bi'eteeɗo Nikodemu, jahunooɗo to Iisaa jemma oon, wi'i ɓe: 
\p  
\v 51 —Yalla sariya meeɗen ina saroo neɗɗo tawee hettindanaaka ko wi'i, anndaaka ko golli naa? 
\p  
\v 52 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Aan du, a Galilinkeejo naa? Tayka Binndi ɗiin, a yi'an annabaajo fuu ƴuurataa Galili. 
\s1 No Iisaa waddi e debbo nanngaaɗo e jeenu 
\p  
\v 53 Caggal ɗuum, mono fuu hooti suudu muuɗum. 
\c 8  
\nb  
\v 1 Ndeen Iisaa ƴeeŋowi waamnde wi'eteende Jaytun.  
\v 2 Gilla puɗal naange o warti ley suudu dewal mawndu. Jamaa oon fuu wari. O jooɗii, imo waajoo ɓe.  
\v 3 Jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en ngaddani mo debbo nanngaaɗo e jeenu. Ɓe ndarni ɗum hakkunde jamaa oon.  
\v 4 Ɓe mbi'i Iisaa: 
\p —Moodibbo, debbo o wo nanngaaɗo ina jeena.  
\v 5 Muusaa yamirii min ley Tawreeta min mbarda hono ɓeen rewɓe kaaƴe. Aan le, ɗume mbi'ataa? 
\p  
\v 6 Ɓe kaaldi nii faa ɓe tuufina mo, faa ɓe keɓa ko ɓe pelda mo. Iisaa kaa turii, ina diidira honndu muuɗum leydi.  
\v 7 Ɓe keddii iɓe ƴama mo. Ndeen Iisaa turtii, wi'i ɓe: 
\p —Neɗɗo mooɗon mo luttaay abada artoo limnude mo hayre. 
\p  
\v 8 O turii katin, imo diida e leydi.  
\v 9 Nde ɓe nannoo ɗum ndeen, ɓe ndilliri gooto gooto. Nayeeɓe ɓeen fuu artii dillude faa heddii Iisaa tan e debbo oon na darii hakkunde taliyaare ɗoon.  
\v 10 Iisaa turtii, wi'i mo: 
\p —Banndam debbo, toy felooɓe ma ɓeen ngoni? Fay gooto jukkaaki ma naa? 
\p  
\v 11 O jaabii, o wi'i: 
\p —Joomam, fay gooto. 
\p Iisaa wi'i mo: 
\p —Miin du, mi jukkataako ma. Yahu, taa luttaa katin.\f + \fr 8:11 \ft Aaya 7.53 yaade 8.11 tawaaka e ɗereeji ɓurɗi fuu ɓooyude.\f* 
\s1 No Iisaa wi'iri kam woni annoora adunaaru 
\p  
\v 12 Iisaa waajii ɓe katin, wi'i: 
\p —Miin woni annoora adunaaru ndu. Jokkuɗo kam fuu heɓan annoora nguurndam, yahataa ley nimre. 
\p  
\v 13 Ndeen Farisa'en mbi'i mo: 
\p —Aɗa seedanoo hoore maa, ndelle seedaaku maa sellataa. 
\p  
\v 14 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Fay si ceedaniimi hoore am, seedaaku am wo goonga, sabo miɗo anndi ɗo ƴuurumi, miɗo anndi to njahammi du. Onon le, on anndaa ɗo ƴuurumi, on anndaa to njahammi.  
\v 15 Onon, no njiiruɗon yimɓe noon carortoɗon ɗum'en. Miin kaa, mi sarataako fay gooto.  
\v 16 Fay si miɗo saroo, sariya am wo goonga, sabo mi sarataako miin tan, Baabiiwo nulɗo kam oon ina wondi e am.  
\v 17 Ina winndaa e ley Tawreeta mooɗon: seedaaku yimɓe ɗiɗo wo goonga.  
\v 18 Miin, miɗo seedanoo hoore am. Baabiiwo nulɗo kam oon du, ina seedanoo kam. 
\p  
\v 19 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Toy Baaba maa oon woni? 
\p Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —On anndaa kam miin, sakko Baaba am. Si oɗon anndunoo kam, on anndanno Baaba am du. 
\p  
\v 20 Iisaa haali haalaaji ɗiin nde waajotonoo ley suudu dewal mawndu, nokku ɗo keesuwal sadakaaji ngaal woni ɗoon. Fay gooto nanngaay mo, sabo wakkati makko yottaaki tafon. 
\p  
\v 21 Iisaa wi'i ɓe katin: 
\p —Inan miɗo dilla, de on piloto kam, ammaa on maaydan e hakkeeji mooɗon. On mbaawaa yaade to njahammi toon. 
\p  
\v 22 Ndeen Alhuudiyankooɓe mbi'i: 
\p —Ko o wi'i en mbaawaa yaade to o yahata toon, ɗum le, wo o bartoytooɗo naa? 
\p  
\v 23 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Onon, wo ley njeyaɗon. Miin le, wo dow njeyaami. Onon, e adunaaru njeyaɗon, de miin kaa, mi jeyaaka e mayru.  
\v 24 Ɗum waɗi de mbiimi on: on maaydan e hakkeeji mon. Sabo si on ngoonɗinaay miin woni mo ngonumi oon, on maaydan e hakkeeji mon. 
\p  
\v 25 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Aan wo a moy? 
\p Iisaa jaabii: 
\p —Ko mbi'unoomi on gilla arande ɗuum ngonumi.  
\v 26 Miɗo joganii on ko heewi ko haaletee e ko saretee. Wooɗi Nulɗo kam oon wo goongante. Ko narrunoomi mo ɗuum kaalanammi yimɓe adunaaru. 
\p  
\v 27 Ɓe paamaay wo haala Baabiiwo o haalanta ɓe.  
\v 28 Ndeen Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Nde Ɓii Neɗɗo toownaa fuu, ndeen paamoton miin woni mo ngonumi oon. On paaman du mi waɗirtaa fay huunde e hoore am, ammaa ko Baabiiwo anndini kam, wo ɗuum kaalammi.  
\v 29 Nulɗo kam oon ina wondi e am, o yoppaay kam mi perwuɗo, sabo ko weli mo tan ngaɗammi wakkati fuu. 
\s1 No goonga rimɗinirta 
\p  
\v 30 Nde Iisaa haalannoo haalaaji ɗi ndeen, heewɓe ngoonɗinii ɗum.  
\v 31 Ndeen Iisaa wi'i Alhuudiyankooɓe goonɗinɓe ɗum ɓeen: 
\p —Si oɗon keddii e konngol am, wo on taalibaaɓe am jaati.  
\v 32 Ndeen anndoton goonga. Goonga oon du rimɗinan on. 
\p  
\v 33 Ɓe njaabii mo: 
\p —Minen, min ƴuwdi Ibrahiima, abada fay gooto maraay min. Noy mbiirataa min ndimɗan? 
\p  
\v 34 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Goonga kaalanammi on: luttoowo fuu wo maccuɗo luttal.  
\v 35 Maccuɗo tabitataa ley wuro, de ɓiɗɗo tabitan ley maggo faa abada.  
\v 36 Si Ɓiɗɗo rimɗinii on, on laatoto rimɓe laaɓuɓe tal.  
\v 37 Miɗo anndi on ƴuwdi Ibrahiima, ammaa oɗon piloo warude kam sabo waaju am naataay on.  
\v 38 Miin, ko njiirumi Baaba am mbaajotoomi. Onon, ko narruɗon baaba mooɗon ngaɗoton. 
\p  
\v 39 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: 
\p —Ibrahiima woni baaba amin. 
\p Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Si wo on ƴuwdi Ibrahiima fu on ngollan golle Ibrahiima.  
\v 40 De joonin oɗon piloo warude kam, miin kaalanɗo on goonga mo narrumi Laamɗo oon. Ibrahiima kaa waɗaayno hono ɗum.  
\v 41 Onon le, wo golle baaba mooɗon ngolloton. 
\p Ɓe mbi'i mo: 
\p —Minen, min nganaa jaali. Baaba gooto min njogii, kam woni Laamɗo. 
\p  
\v 42 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Si Laamɗo wonnoo baaba mooɗon fu, on njiɗanno kam, sabo to Laamɗo ƴuurumi, de ngarumi. Mi waddaay hoore am, wo kanko nuli kam.  
\v 43 Ko waɗi de on paamataa haala am? Wo sabo on mbaawaa nanude ko kaalammi ɗuum.  
\v 44 Onon, Ibiliisa woni baaba mooɗon. Muuyɗe baaba mooɗon ngolloton. O gaɗoowo bar-ko'e gilla fuɗɗoode. O walaa e goonga sabo goonga walaa e makko. Si o fenii fu, jikku makko tan o waɗi, sabo wo o penoowo, wo o baaba fewre du.  
\v 45 De miin, saabe miɗo haala goonga waɗi de on ngoonɗinaay kam.  
\v 46 Moy e mooɗon waawi felirde kam hakkeeji? Si mi haalii goonga, ko waɗi de on ngoonɗintaa kam?  
\v 47 Neɗɗo Laamɗo hettintoo haala Laamɗo. Onon le, on kettintaako sabo on nganaa yimɓe Laamɗo. 
\s1 No Iisaa ɓurdi Ibrahiima 
\p  
\v 48 Alhuudiyankooɓe mbi'i mo: 
\p —Wanaa min kaalii goonga ko min mbi'i a Samariyanke, a gonduɗo e ginnaaru naa? 
\p  
\v 49 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Mi wanaa gonduɗo e ginnaaru, miɗo teddina Baaba am. Onon, oɗon kuyfina kam.  
\v 50 Miin, mi filantaako hoore am teddeengal. Ina woodi pilantooɗo kam ngal. Oon woni carotooɗo.  
\v 51 Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu jokkuɗo konngol am maayataa abada. 
\p  
\v 52 Alhuudiyankooɓe mbi'i mo: 
\p —Joonin kaa laaɓanii min a gonduɗo e ginnaaru. Ibrahiima e annabaaɓe fuu maayii, de aan kaa, aɗa wi'a neɗɗo fuu jokkuɗo konngol maa, meeɗataa ɗeɗɗere maayde.  
\v 53 Yalla aɗa ɓuri baaba amin Ibrahiima naa? Oon le maayii, annabaaɓe du maayii. Ɗume cikkuɗaa ngonɗaa? 
\p  
\v 54 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Miin, si hoore am mawninammi, manngu am wo ɓolum. Baaba am mo mbi'oton Laamɗo mooɗon oon, kam mawninta kam.  
\v 55 On anndaa mo. Miin kaa, miɗo anndi mo. Si mi wi'ii mi anndaa mo, mi laatake penoowo hono mooɗon. Miɗo anndi mo, miɗo jokki konngol makko.  
\v 56 Baaba mooɗon Ibrahiima ina seyorinoo yi'ude nyalaande am. O yi'ii nde, wooɗi o seyake. 
\p  
\v 57 Alhuudiyankooɓe mbi'i mo: 
\p —Fay duuɓi capanɗe joy a heɓaay tafon, de a yi'ii Ibrahiima naa? 
\p  
\v 58 Iisaa jaabii ɓe: 
\p —Goonga kaalanammi on: gilla Ibrahiima tagaaka, miin, miɗo woni. 
\p  
\v 59 Nde Iisaa wi'unoo ɗum fu, ɓe kooƴi kaaƴe faa ɓe limna ɗum. Ammaa o uddii ley yimɓe, o yalti suudu dewal mawndu nduun. 
\c 9  
\s1 No Iisaa wumtiniri dimdaaɗo e mbumndam 
\p  
\v 1 Nde Iisaa yahannoo ndeen yi'i gorko dimdaaɗo e mbumndam.  
\v 2 Taalibaaɓe makko ƴami mo: 
\p —Moodibbo, moy lutti de o rimdaa e mbumndam, kanko naa saaraaɓe makko? 
\p  
\v 3 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Wanaa kanko lutti, wanaa saaraaɓe makko du. Ammaa ɗum waɗii faa baawɗe Laamɗo ɓanga e makko.  
\v 4 Ɓaawo nyalooma ina heddii, ina haani ngollen golle Nulɗo kam, sabo jemma waran nde fay gooto waawaa gollude.  
\v 5 E ley ko keddiimi e adunaaru ndu, miin woni annoora mayru. 
\p  
\v 6 Nde o haalnoo ɗum ndeen, o tutti e leydi, o diibunduri tutte ɗeen e loope, o wuji e gite bumɗo oon.  
\v 7 O wi'i ɗum: 
\p —Yahu sulmowa luggere wi'eteende Silowam (maanaa majjum woni «Nulaaɗo»). 
\p O sulmowii, o warti imo yi'a.  
\v 8 Hoddiiɓe makko, kamɓe e yi'annooɓe mo imo garbina ɓeen, mbi'i: 
\p —Yalla wanaa oo woni jooɗinooɗo ina garbina oon naa? 
\p  
\v 9 Woɓɓe maɓɓe mbi'i: 
\p —Ɗum kanko! 
\p Woɓɓe du mbi'i: 
\p —Wanaa! Wo nanndi makko! 
\p Gorko oon e hoore muuɗum wi'i: 
\p —Wo miin jaati! 
\p  
\v 10 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Noy mbumtirɗaa? 
\p  
\v 11 O jaabii: 
\p —Gorko bi'eteeɗo Iisaa diibunduri loope, wuji e gite am, wi'i kam mi yaha luggere Silowam mi sulmowoo, de culmowiimi, mbumtumi. 
\p  
\v 12 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Toy gorko oon woni? 
\p O wi'i: 
\p —Mi anndaa. 
\s1 No Farisa'en ƴamiri bumtinaaɗo oon 
\p  
\v 13 Ndeen ɓe njaari bumnooɗo oon to Farisa'en.  
\v 14 Nde Iisaa diibundurnoo loope de wumtini mo ndeen, wo nyalaande fowteteende.  
\v 15 Ndeen Farisa'en du ƴami mo: 
\p —Noy mbumtirɗaa? 
\p O wi'i ɓe: 
\p —O wujii loope e gite am, culmiimi de mbumtumi. 
\p  
\v 16 Farisa'en woɓɓe mbi'i: 
\p —Gorko oon ƴuuraay to Laamɗo sabo o jokkaay yamiroore nyalaande fowteteende. 
\p Woɓɓe mbi'i: 
\p —Noy neɗɗo jom hakke waawiri waɗirde kaayeefiiji hono ɗi? 
\p Ndelle ɓe luuri dow majjum.  
\v 17 Farisa'en ɓeen ƴami bumnooɗo oon katin: 
\p —Aan le, ɗume mbi'ataa dow makko, e ko o wumtini ma ɗuum? 
\p O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Wo o annabaajo. 
\p  
\v 18 Ammaa e ɗuum fuu hooreeɓe Alhuudiyankooɓe ɓeen njaɓaay wo o bumnooɗo de o wumtinaa faa ɓe noddi saaraaɓe makko.  
\v 19 Ɓe ƴami ɗum'en: 
\p —Ooɗo wo ɓiɗɗo mooɗon naa? Mbiiɗon wo e mbumndam o rimdaa naa? Ndelle noy o wumtiri joonin? 
\p  
\v 20 Saaraaɓe ɓeen njaabii, mbi'i: 
\p —Miɗen anndi o ɓii amin, e mbumndam du o rimdaa.  
\v 21 Ammaa no o wumtiri joonin, min anndaa. Min anndaa du moy wumtini mo. Kanko du o mawɗo, ƴamee mo! Imo waawi jaabanaade hoore makko. 
\p  
\v 22 Saaraaɓe makko mbi'ii noon sabo iɓe kula hooreeɓe Alhuudiyankooɓe. Sabo dey, tawi hooreeɓe ɓeen ndewrii mbi'i neɗɗo fuu biiɗo Iisaa woni Almasiihu oon, riiwete wurtoo waajordu.  
\v 23 Ɗum waɗi de saaraaɓe makko ɓeen mbi'i: «O mawɗo, ƴamee mo!» 
\p  
\v 24 Farisa'en nodditi bumnooɗo oon, mbi'i mo: 
\p —Teddin Laamɗo, haalu goonga! Minen kaa miɗen anndi gorko oon wo jom hakke. 
\p  
\v 25 O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Si o jom hakke du, miin kaa, mi anndaa. Gootel tan anndumi: mi bumnooɗo, de joonin mi wumtii. 
\p  
\v 26 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Ɗume o waɗi e maaɗa? Noy o wumtiniri ma? 
\p  
\v 27 O jaabii ɓe: 
\p —Mi haalaniino on ɗum, de on njaɓaay. Ko waɗi de oɗon njiɗi hettindaade ɗum katin? Yalla onon du, oɗon njiɗi laataade taalibaaɓe makko naa? 
\p  
\v 28 Ɓe njenni mo, de ɓe mbi'i mo: 
\p —Aan woni taalibaajo makko! Minen kaa, min taalibaaɓe Muusaa.  
\v 29 Minen, miɗen anndi Laamɗo haaldii e Muusaa, de kanko kaa, min anndaa fay to o ƴuurata. 
\p  
\v 30 Gorko oon jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Hey, ko haaynii! O wumtinii kam. Onon, oɗon mbi'a on anndaa to o ƴuurata!  
\v 31 Eɗen anndi Laamɗo jaabantaako luttuɓe, ammaa imo jaabanoo kulɗo mo, gaɗoowo muuyɗe makko.  
\v 32 Abada nanaaka bumtinɗo dimdaaɗo e mbumndam.  
\v 33 Si wanaa to Laamɗo gorko oon ƴuuri, o waawataa waɗude faa'e. 
\p  
\v 34 Ɓe mbi'i mo: 
\p —Aan le, a fuu ley hakkeeji ndimeɗaa! De aɗa waajoo min naa? 
\p Ɓe mburtini mo yaasin. 
\s1 Haala mbumndam ɓerɗe 
\p  
\v 35 Iisaa nani ɓe mburtinii mo, yi'i mo katin, ƴami mo: 
\p —Aan le, aɗa goonɗini Ɓii Neɗɗo oon naa? 
\p  
\v 36 O jaabii, o wi'i: 
\p —Joomam, moy woni oon faa mi goonɗina ɗum? 
\p  
\v 37 Iisaa wi'i mo: 
\p —A yi'ii mo. Kaaldoowo e maaɗa oon woni kanko. 
\p  
\v 38 O wi'i: 
\p —Joomam, miɗo goonɗini! 
\p O sujidani ɗum.  
\v 39 Ndeen Iisaa wi'i mo: 
\p —Saraade waddi kam ley adunaaru ndu, faa wumɓe nji'a, yi'ooɓe du mbuma. 
\p  
\v 40 Farisa'en tawanooɓe ɗoon ɓeen, nani haala kaan, de ƴami mo: 
\p —Minen le, min wumɓe naa? 
\p  
\v 41 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Si on wumɓe, on ngalaano hakke. De ko mbiiɗon joonin oɗon nji'a ɗuum, hakke mooɗon heddake. 
\c 10  
\s1 Haala duroowo lobbo 
\p  
\v 1 —Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu naatuɗo hoggo baali de naatiraay dammbugal wo gujjo, wo janoowo.  
\v 2 Ammaa naatirɗo dammbugal oon, kam woni duroowo baali ɗiin.  
\v 3 Kayboowo dammbugal oon udditanan mo, baali ɗiin kettindoo daande makko. O noddira baali makko ɗiin, mbaalu fuu e innde muuɗum, o wurtina ɗi.  
\v 4 Nde o wurtini ɗi fuu, o ardoto ɗi de ɗi njokka mo, sabo iɗi anndi daande makko.  
\v 5 Ɗi njokkataa janano, ɗi ndoggan ɗum sabo ɗi anndaa daande muuɗum. 
\p  
\v 6 Iisaa banndani ɓe banndol ngol, de ɓe paamaay ko o muuyiri ngol. 
\s1 No Iisaa wi'iri kam woni duroowo lobbo 
\p  
\v 7 Iisaa wi'i ɓe katin: 
\p —Goonga kaalanammi on, miin woni dammbugal hoggo baali.  
\v 8 Artiiɓe kam warude ɓeen fuu wo wuyɓe, wo yanooɓe, ammaa baali ɗiin kettindanaaki ɓe.  
\v 9 Miin woni dammbugal. Neɗɗo fuu naatirɗo kam, hisan, naatan, yaltan, heɓan durdude.  
\v 10 Gujjo warataa si wanaa faa wujja, hirsa, bonna. Miin kaa, mi warii faa yimɓe keɓa nguurndam, ɓe mbuura nguurndam kiɓɓuɗam ɗam fay huunde nyakaay.  
\v 11 Miin woni duroowo lobbo. Duroowo lobbo woni kokkoowo yonki muuɗum saabe baali muuɗum.  
\v 12 Adaaɗo durngo le, walaa ko wonani ɗum e dammuuli ɗiin. Si yi'ii suundu fu, yoppan ɗi dogga. Suundu nduun nannga ko nanngata, keddiiɗi ɗiin du caakoo.  
\v 13 Adaaɗo durngo oon doggan yoppa ɗi sabo o joɓeteeɗo tan, o hillaaka e majji.  
\v 14 Miin woni duroowo lobbo. Miɗo anndi baali am, baali am du ina anndi kam.  
\v 15 Hono noon du Baabiiwo anndiri kam, miin du miɗo anndi ɗum. Mi hokkitiran yonki am saabe baali am ɗiin.  
\v 16 Miɗo jogii baali goɗɗi katin ɗi ngalaa ley hoggo ngoon. Ɗiin du sanaa mi wadda ɗi. Ɗi kettindoo daande am, ɗi fuu ɗi laatoo coggal gootal, duroowo gooto.  
\v 17 Baabiiwo ina yiɗi kam sabo mi hokkan yonki am, de sakitoo mi hewta ki katin.  
\v 18 Fay gooto ittantaa kam ki. Miin e hoore am hokkitirta ki. Miɗo jogii baawɗe hokkitirde ki. Miɗo jogii baawɗe wartirde ki. Yamiroore nde ƴuuri to Baaba am. 
\p  
\v 19 Haalaaji ɗiin ɓeydi waddundurde Alhuudiyankooɓe.  
\v 20 Heewɓe maɓɓe ina mbi'a: 
\p —Wo o gonduɗo e ginnaaru, wo o kaaŋaaɗo. Ko waɗi de oɗon kettindanoo mo? 
\p  
\v 21 De woɓɓe du ina mbi'a: 
\p —Waajuuji ɗii le nganaa waajuuji gonduɗo e ginnaaru. Yalla ginnaaru ina waawi wumtinde bumɗo naa? 
\s1 No Alhuudiyankooɓe calorii goonɗinde Iisaa 
\p  
\v 22 Wakkati oon iidi miccinoori laamnugol suudu dewal mawndu waɗii Urusaliima. Ɗum hawrii e dabbunde.  
\v 23 Ɗo suudu dewal mawndu ɗoon, Iisaa ina yiiltoo ley danki Suleymaana kiin.  
\v 24 Ndeen Alhuudiyankooɓe piilii mo, mbi'i mo: 
\p —Faa ndey ittantaa min wemmbere? Haalan min faa laaɓa, aan woni Almasiihu naa? 
\p  
\v 25 Iisaa jaabii ɓe: 
\p —Mi haalanii on, de on ngoonɗinaay. Golleeji ɗi ngollirmi e innde Baaba am ɗiin, kanji ceedantoo kam.  
\v 26 Onon le, on ngoonɗinaay sabo on nganaa baali am.  
\v 27 Baali am ina kettindoo daande am. Miɗo anndi ɗi, iɗi njokka kam.  
\v 28 Miɗo hokka ɗi nguurndam nduumiiɗam, ɗi mbaatataa abada. Fay gooto ittataa ɗi e junngo am.  
\v 29 Baabiiwo kokkuɗo kam ɗi oon ɓuri huunde fuu teddude. Fay gooto waawaa ittude ɗi e junngo Baaba am.  
\v 30 Miin e Baabiiwo, wo min gootum. 
\p  
\v 31 Alhuudiyankooɓe kooƴi kaaƴe katin faa paɗɗa mo.  
\v 32 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Mi gollii yeeso mooɗon golleeji lobbi keewɗi ƴuuruɗi e Baabiiwo. E ley golleeji ɗiin, saabe oye e majji paɗɗirton kam kaaƴe? 
\p  
\v 33 Alhuudiyankooɓe ɓeen njaabii mo: 
\p —Wanaa saabe golleeji lobbi min paɗɗirte kaaƴe, de wo saabe ko mbonkotoɗaa Laamɗo ɗuum. Aan wo a neɗɗo, de a waɗii hoore maa a Laamɗo. 
\p  
\v 34 Iisaa jaabii ɓe: 
\p —Yalla winndaaka ley Dewtere mon toon: Laamɗo wi'ii «onon on laamɗo'en»?\f + \fr 10:34 \ft Jabuura 82.6.\f* 
\v 35 Laamɗo noddirii ɓe haaldi ɓeen laamɗo'en. Ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum sottataa.  
\v 36 Baabiiwo suɓii kam, seni kam\f + \fr 10:36 \ft E ley geresankoore haala \fk Senude \ft kaan ina holla ko Laamɗo suɓii de senndi faa golla muuyɗe muuɗum.\f* de nuli kam e adunaaru ndu. Ndelle noy mbiiroton mi mbonkake Laamɗo saabe ko mbiimi mi Ɓii Laamɗo?  
\v 37 Si mi gollaay golleeji Baaba am, taa ngoonɗinee kam.  
\v 38 De si miɗo golla ɗi, fay si on ngoonɗintaa kam, ngoonɗinee golleeji ɗi faa anndon, faa paamon Baabiiwo ina woni e am, miin du miɗo woni e muuɗum. 
\p  
\v 39 Ɓe pilii nanngude mo katin de o hisi e juuɗe maɓɓe. 
\p  
\v 40 O yehi gere ooto gooruwol Urdun nokku ɗo Yaayaa lootannoo lootagal batisima arande ɗoon katin, o ɓooyti toon.  
\v 41 Yimɓe heewɓe ngari to makko, mbi'i: 
\p —Yaayaa waɗaay maande haayniinde fay wootere. De ko o haali e gorko oon ɗuum fuu goonɗii. 
\p  
\v 42 Yimɓe heewɓe ngoonɗini Iisaa toon. 
\c 11  
\s1 Haala maayde Laajaru 
\p  
\v 1 Gorko nyawɗo bi'eteeɗo Laajaru ina woni wuro Baytaniya, kam e banndiraaɓe muuɗum rewɓe Mariyama e Marta.  
\v 2 Mariyama oon woni joornooɗo nebbam uurɗam dow Joomiiwo de mooytiri koyɗe makko sukundu muuɗum. Laajaru nyawɗo oon wo sakiike makko gorko.  
\v 3 Banndiraaɓe makko rewɓe ɓeen neli e Iisaa, mbi'i: 
\p —Joomii amin, yigoo maa mo korsinɗaa oon nyawii. 
\p  
\v 4 Nde Iisaa nannoo ɗum ndeen, wi'i: 
\p —Nyawu ngu wanaa nyawu saate. Nyawu ngu wo tabintinoowu manngu Laamɗo, faa Ɓii Laamɗo mawninee saabe maggu. 
\p  
\v 5 Iisaa ina horsini Laajaru e banndiraaɓe muuɗum rewɓe, Marta e Mariyama.  
\v 6 Ko o nani Laajaru sellaa ɗuum fu, haɗaay mo jooɗaade ɗo o wonnoo ɗoon faa waɗi balɗe ɗiɗi.  
\v 7 Caggal ɗuum, o wi'i taalibaaɓe makko: 
\p —En pornyoo Yahuudiya! 
\p  
\v 8 Taalibaaɓe ɓeen njaabii mo, mbi'i: 
\p —Moodibbo, ɓooyaa fey ko Alhuudiyankooɓe pilii wardude ma kaaƴe toon, de a fornyoto toon katin naa? 
\p  
\v 9 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Wanaa wakkatiiji sappo e ɗiɗi ngoni ley nyalooma naa? Si neɗɗo ina yaha nyalooma fu, fergataako sabo ina yi'a annoora adunaaru ndu.  
\v 10 Ammaa si neɗɗo ina yaha jemma fu, fergoto sabo annoora walaa e muuɗum. 
\p  
\v 11 Gaɗa o haalii haalaaji ɗiin, o wi'i ɓe: 
\p —Yigoo men Laajaru ɗaanake, mi yahan mi findinowa mo. 
\p  
\v 12 Taalibaaɓe ɓeen mbi'i: 
\p —Joomii amin, si tawii wo o ɗaani ni, o daɗan. 
\p  
\v 13 Ammaa wo haala maayde Laajaru o haali. Kamɓe ɓe miilii wo haala ɗoyngol o haali.  
\v 14 Iisaa laaɓinani ɓe: 
\p —Laajaru heddaaki!  
\v 15 Mi seyorake saabe mooɗon ko mi tawaaka toon ɗuum faa ngoonɗinon. Wooɗi jonkaa, en njaha to makko. 
\p  
\v 16 Ndeen Tomaa noddirteeɗo Funereejo oon wi'i taalibaaɓe woɓɓe ɓeen: 
\p —En njaada e Joomii en enen du faa maayden e muuɗum. 
\s1 No Iisaa wi'iri kam woni ummital e nguurndam 
\p  
\v 17 Nde Iisaa yottinoo toon fu, tawi waɗii balɗe nay ko Laajaru uwiraa.  
\v 18 Hakkunde Baytaniya e Urusaliima ɓuraa hono kilooji tati.  
\v 19 Alhuudiyankooɓe heewɓe ngari to Mariyama e Marta faa mbaaltina ɓerɗe muɓɓen e maayde sakiike muɓɓen.  
\v 20 Nde Marta nannoo Iisaa ina wara ndeen, yehi jakkitowii ɗum. Mariyama kaa heddii ley suudu toon na jooɗii.  
\v 21 Marta wi'i Iisaa: 
\p —Joomam, sini aɗa wonnoo ɗo, minyam gorko oon maayataano.  
\v 22 De fay joonin du miɗo anndi huunde fuu ko ŋaariɗaa Laamɗo, waɗante. 
\p  
\v 23 Iisaa wi'i mo: 
\p —Minya gorko oon ummitoto. 
\p  
\v 24 Marta wi'i: 
\p —Miɗo anndi o ummitoto nyannde ummital, nyalaande sakitotoonde. 
\p  
\v 25 Iisaa wi'i mo: 
\p —Miin woni ummital, miin woni nguurndam. Neɗɗo fuu goonɗinɗo kam, fay si maayi, wuuran.  
\v 26 Goonɗinɗo kam de heɓi nguurndam saabe am fu, maayataa abada. Aɗa goonɗini ɗum naa? 
\p  
\v 27 O jaabii, o wi'i: 
\p —Ayyo Joomam! Miɗo goonɗini aan woni Almasiihu Ɓii Laamɗo bi'anooɗo waran ley adunaaru ndu oon. 
\p  
\v 28 Nde Marta haalnoo ɗum fu, yehi noddowi minyum Mariyama, haalani ɗum, wi'i: 
\p —Moodibbo warii, imo nodde. 
\p  
\v 29 Nde Mariyama nannoo ɗum ndeen, henyii law, nootowii.  
\v 30 Tawi ɗum fuu Iisaa naataayno wuro ngoon tafon. Imo heddii ɗo Marta jakkitinoo mo ɗoon.  
\v 31 Alhuudiyankooɓe ina ngondi e Mariyama ley suudu, ina mbaaltina ɓernde muuɗum. Ɓe nji'i o gurbitii, o yalti. Ɓe njokki mo. Ɓe miilii o woyowan dow saabeere toon.  
\v 32 Mariyama yottii ɗo Iisaa woni ɗoon, yi'i mo tan, hippii ɗakkol koyɗe makko, wi'i mo: 
\p —Joomam, sini aɗa wonnoo ɗo, minyam gorko oon maayataano. 
\p  
\v 33 Nde Iisaa yiinoo Mariyama e Alhuudiyankooɓe wonduɓe e muuɗum ɓeen ina mboya ndeen, ɓernde muuɗum hecciɗi sanne, torrii sanne.  
\v 34 O wi'i: 
\p —Toy ndesuɗon mo? 
\p Ɓe njaabii: 
\p —Joomii amin, war ndaar! 
\p  
\v 35 Iisaa woyi.  
\v 36 Alhuudiyankooɓe ɓeen mbi'i: 
\p —Ndaaree no o foti horsinirde mo. 
\p  
\v 37 Woɓɓe maɓɓe mbi'i: 
\p —Imo woodunoo baawɗe wumtinde bumɗo, de o waawaa haɗude Laajaru maayde naa? 
\s1 No Iisaa iirtiniri Laajaru 
\p  
\v 38 Ɓernde Iisaa hecciɗi katin, yehi tiimoyde saabeere ndeen. Saabeere ndeen wo loho uddiraako hayre.  
\v 39 Iisaa wi'i: 
\p —Ittee hayre ndeen! 
\p Marta, sakiike maayɗo oon, wi'i mo: 
\p —Joomam, tawan o luuɓii joonin, sabo hannden woni balɗe nay ko o wattiraa toon. 
\p  
\v 40 Iisaa jaabii mo: 
\p —Yalla mi wi'aay ma, si a goonɗinii, a yi'an manngu Laamɗo? 
\p  
\v 41 Ɓe itti hayre ndeen. Iisaa tiggitii kammu, wi'i: 
\p —Baabiiwo, miɗo yettire ko njaabaniɗaa kam ɗuum.  
\v 42 Miin kaa, miɗo anndi nyannde fuu aɗa jaabanoo kam. Ammaa wo saabe yimɓe fiiliiɓe kam ɓeen waɗi de kaaldirmi ni, faa ɓe ngoonɗina aan nuli kam. 
\p  
\v 43 Caggal haalaaji ɗiin, o ƴeewnii semmbe, o wi'i: 
\p —Laajaru, wurta yaasin! 
\p  
\v 44 Maayɗo oon wurtii, juuɗe muuɗum e koyɗe mum ina piilaa leppi, yeeso muuɗum du ina suddii. Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Kaɓɓitee mo, njoppon mo o yaha! 
\s1 No waalde Saahiiɓe dawriri faa nannga Iisaa 
\r (Matta 26.1-5, Marku 14.1-2, Lukka 22.1-2) 
\p  
\v 45 Heewɓe e Alhuudiyankooɓe warnooɓe to Mariyama ɓeen nji'i ko Iisaa waɗi ɗuum, de ngoonɗini ɗum.  
\v 46 Ammaa woɓɓe maɓɓe njehi to Farisa'en, kaaltani ɗum'en ko Iisaa waɗi ɗuum.  
\v 47 Ndeen Farisa'en e hooreeɓe almaami'en kawrunduri waalde Saahiiɓe ndeen, mbi'i: 
\p —Gorko o ina waɗa kaayeefiiji keewɗi. Noy ngaɗeten?  
\v 48 Si en njoppirii mo nii fu, jamaa oon fuu goonɗinan mo. Ndeen kaa, Romankooɓe ngaran mbonna nokku meeɗen ceniiɗo e lenyol meeɗen ngol. 
\p  
\v 49 Gooto maɓɓe bi'eteeɗo Kayafas, laatiiɗo Almaami Mawɗo e hitaande ndeen, wi'i ɓe: 
\p —Onon kaa on anndaa fay huunde.  
\v 50 On anndaa neɗɗo gooto maayana yimɓe fuu ɓuri wooɗude e meeɗen diina lenyol meeɗen fuu halka. 
\p  
\v 51 Tawi ko o haali ɗuum ƴuuraay e hoore makko, ammaa saabe wo o Almaami Mawɗo hitaande ndeen, o sappake sanaa Iisaa maayana lenyol ngool.  
\v 52 De wanaa lenyol ngool tan o maayanta. Ko o maayanta dey wo ɓiɓɓe Laamɗo sankitiiɓe ɓeen fuu faa o hawrundura ɗum'en laatoo gootum.  
\v 53 Gilla nyalooma oon, ɓe ndawridi faa ɓe mbara mo. 
\p  
\v 54 Ɗum waɗi de Iisaa seli yiiltaade hakkunde Alhuudiyankooɓe. O ƴuwi ɗo o wonnoo ɗoon, o yehi ngalluure wi'eteende Efrayim hettunde e ladde. O jooɗodii toon e taalibaaɓe makko. 
\p  
\v 55 Tawi iidi Alhuudiyankooɓe mbi'eteendi Faltagol ndiin ɓadake. Heewɓe e yimɓe leydi ndiin njehi Urusaliima faa laamna ko'e muɓɓen gilla iidi ndiin yottaaki.  
\v 56 Iɓe piloo Iisaa. Iɓe keddii ley suudu dewal mawndu nduun, iɓe kaalda, iɓe mbi'a: 
\p —Oɗon miiloo o waran e iidi ndiin naa on miilaaki? 
\p  
\v 57 Tawi hooreeɓe almaami'en e Farisa'en njamiriino neɗɗo fuu annduɗo to o woni haala faa o nanngee. 
\c 12  
\s1 No Mariyama joordi nebbam dow koyɗe Iisaa 
\r (Matta 26.6-13, Marku 14.3-9) 
\p  
\v 1 Balɗe jeegom fadde iidi Faltagol yottaade, Iisaa yehi Baytaniya ɗo Laajaru mo o iirtinnoo e maayde oon jeyaa ɗoon.  
\v 2 Ɓe ndefani mo nyaamdu ɗoon. Marta gollani ɓe, Laajaru du wo gooto e nyaamdooɓe e Iisaa ɓeen.  
\v 3 Ndeen Mariyama hooƴi feccere liitere nebbam laaɓuɗam, uurɗam, tiiɗuɗam coggu, joori ɗam dow koyɗe Iisaa, mooytiri ɗe sukundu muuɗum. Suudu nduun fuu heewi uurngol nebbam ɗaam.  
\v 4 Gooto e taalibaaɓe Iisaa ɓeen, ɗum woni Yahuuda Isikariyotto jambotooɗo mo oon, wi'i: 
\p  
\v 5 —Ko waɗi de nebbam ɗam sonnaaka buuɗi cardi keme tati,\f + \fr 12:5 \fk Buuɗi cardi keme tati \ft ina fota e njobdi neɗɗo hitaande.\f* hokkee talkaaɓe? 
\p  
\v 6 O wiiraay noon saabe imo yurmoo talkaaɓe, ammaa saabe wo o gujjo waɗi de o wi'i noon. Kanko woni kawjotooɗo dannga jawdi maɓɓe, imo woowi wujjude ko resaa ley toon.  
\v 7 Iisaa wi'i: 
\p —Celee debbo o. O resii ɗam faa nyannde ngatteteemi e saabeere.  
\v 8 Si goonga, talkaaɓe ina tawdee e mooɗon wakkati fuu. De miin kaa, mi tawdataake e mooɗon wakkati fuu. 
\s1 No hooreeɓe almaami'en anniyorii warude Laajaru 
\p  
\v 9 Alhuudiyankooɓe heewɓe paami Iisaa ina woni Baytaniya, njehi toon. Wanaa saabe Iisaa tan ɓe njahani toon, wo faa ɓe nji'a Laajaru iirtinaaɗo oon du.  
\v 10 Ndeen hooreeɓe almaami'en ndawridi mbaran Laajaru du,  
\v 11 sabo Alhuudiyankooɓe heewɓe na cela jokkude ɓe ina ngoonɗina Iisaa saabe Laajaru. 
\s1 No Iisaa naatiri Urusaliima 
\r (Matta 21.1-11, Marku 11.1-11, Lukka 19.28-40) 
\p  
\v 12 Jaango majjum, jamaa keewɗo wari hawrude e iidi ndiin nani Iisaa wo garoowo Urusaliima.  
\v 13 Ɓe kooƴi licce tamarooje, ɓe njakkitowii mo. Iɓe ƴeewnoo, iɓe mbi'a: 
\p —Jettooje e barke ngoodanii garɗo e dow innde Joomiraaɗo oon!\f + \fr 12:13 \ft Jabuura 118.25-26.\f* Jettooje ngoodanii mo, kanko kaananke Israa'iila! 
\p  
\v 14 Iisaa heɓi molel araawa, waɗɗii ngel. Ɗum foti e ko Binndi ɗiin mbi'i: 
\q1  
\v 15 «Taa kulee onon yimɓe ngalluure Siyona! 
\q1 Ndaaree, kaananke mooɗon ina wara, 
\q2 ina waɗɗii molel araawa.»\f + \fr 12:15 \ft Jakariyaa 9.9.\f* 
\m  
\v 16 Wakkati oon taalibaaɓe makko ɓeen paamaayno ko ɗum woni. Ammaa gaɗa Iisaa teddinaama, ɓe miccitii ko sappanoo e dow makko ley Binndi ɗiin ɗuum e no ɗum fuu ɗum hawriri e ko yimɓe ɓeen ngaɗani mo.  
\v 17 Jamaa tawdanooɗo e Iisaa nde noddunoo Laajaru e ley saabeere de iirtinii ɗum ndeen, kam'en du ina kumpita yimɓe kabaaru oon.  
\v 18 Ɗuum waɗi de yimɓe heewɓe njehi njakkitowii mo sabo ɓe nanii o waɗii maande haayniinde ndeen.  
\v 19 Ndeen Farisa'en mbi'unduri: 
\p —On nji'ii, walaa fuu ko mbaawanɗen mo. Ndaaree no aduna oo fuu jokkiri mo. 
\p  
\v 20 Wooɗi, ina woodi ƴuuruɓe leydi Geres tawaaɓe hakkunde warɓe Urusaliima faa ndewa Laamɗo ley balɗe iidi ɗeen.  
\v 21 Ɓe ɓattitii Filipu jeyaaɗo Baytisayda ley leydi Galili, ɓe mbi'i ɗum: 
\p —Joomii amin, miɗen njiɗi yi'ude Iisaa. 
\p  
\v 22 Filipu yehi haalanowi Andire. Ɓe njottinowi haala kaan Iisaa.  
\v 23 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Wakkati mo Laamɗo hollata teddeengal Ɓii Neɗɗo oon yottake.  
\v 24 Goonga kaalanammi on: si wabbere alkama uwake e leydi de nyolaay fu, heddoto wo wabbere wootere. Ammaa si nde uwake e leydi nde nyolii fu, nde riman faa heewa.  
\v 25 Neɗɗo fuu jiɗɗo yonki muuɗum, mursan ki, ammaa jeebiiɗo yonki mum e adunaaru ndu, damman ki, heɓan nguurndam nduumiiɗam.  
\v 26 Si neɗɗo ina yiɗi gollande kam fuu, jokka kam. Ɗo ngonumi fuu, ɗoon golloowo am du wonata. Baabiiwo teddinan gollanoowo kam. 
\s1 No Iisaa sapporii maayde muuɗum 
\p  
\v 27 —Joonin ɓernde am torrake. Ɗume mbi'ammi? Mi wi'an Abba hisinam e wakkati o naa? Mi waawaa wi'ude noon sabo wakkati o ni waddi kam.  
\v 28 Abba, mawnin innde maa. 
\p Ndeen daande ƴuuri dow kammu wi'i: 
\p —Mi mawninii nde, mi mawninan nde katin. 
\p  
\v 29 Nde yimɓe darinooɓe ɗoon ɓeen nannoo daande ndeen, mbi'i ɗum wo riggaango kammu. Woɓɓe mbi'i: 
\p —Maleyka haaldi e makko! 
\p  
\v 30 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Wanaa saabe am daande ndeen wardi, wo saabe mooɗon.  
\v 31 Joonin adunaaru ndu sarete. Joonin laamiiɗo adunaaru bonɗo oon faɗɗete yaasin.  
\v 32 Miin le, si mi toownaama e leydi ndi, mi fooɗan yimɓe fuu ngara to am. 
\p  
\v 33 Tawi haalaaji ɗiin o sapporii no o maayrata.  
\v 34 Yimɓe ɓeen njaabii mo, mbi'i: 
\p —Tawreeta oon anndinii min Almasiihu wo duumotooɗo. Noy aan mbiirataa sanaa Ɓii Neɗɗo oon toownee? Moy woni Ɓii Neɗɗo oon? 
\p  
\v 35 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Annoora ina wondi e mooɗon wakkati seeɗa tafon. Njahon gilla annoora ina heddii e mooɗon, taa nimre hippoo on. Jahoowo ley nimre anndaa ɗo yahata.  
\v 36 Ngoonɗinee annoora gilla imo wondi e mooɗon yalla oɗon laatoo ɓiɓɓe annoora. 
\s1 No yimɓe calorii goonɗinde Iisaa 
\p Iisaa haalu ɗum tan, yehi suuɗowii ɓe.  
\v 37 Maandeeji kaayniiɗi ɗi o waɗi yeeso maɓɓe ɗiin fuu, waɗaay de ɓe ngoonɗini mo,  
\v 38 faa haala annabi Esaaya kaan tabita: 
\q1 «Joomiraaɗo, moy goonɗini waaju amin oon? 
\q1 Moy ɓanginanaa baawɗe Joomiraaɗo?»\f + \fr 12:38 \ft Esaaya 53.1.\f* 
\m  
\v 39 Ɓe mbaawaano goonɗinde, sabo Esaaya wi'iino du: 
\q1  
\v 40 «Laamɗo wumnii gite maɓɓe, 
\q2 yoornii ɓerɗe maɓɓe, 
\q1 taa gite maɓɓe nji'a, 
\q2 taa ɓerɗe maɓɓe paama, 
\q2 taa ɓe tuuba, de o danna ɓe.»\f + \fr 12:40 \ft Esaaya 6.10.\f* 
\m  
\v 41 Esaaya wi'ii ɗum nde yiinoo darja Iisaa, de haali haala makko. 
\p  
\v 42 Ammaa ɗum fuu e laataade, hooreeɓe Alhuudiyankooɓe heewɓe ngoonɗinii Iisaa. De wo saabe Farisa'en waɗi de ɓe kuli hollude ɓe ngoonɗinii taa ɓe mburtinee ley waajordu.  
\v 43 Sabo yimɓe mana ɓe, ɗum ɓurani ɓe Laamɗo mana ɓe. 
\p  
\v 44 Iisaa ƴeewnii, wi'i: 
\p —Goonɗinɗo kam, wanaa miin tan goonɗini, ammaa goonɗinii Nulɗo kam oon du.  
\v 45 Neɗɗo fuu jiiɗo kam, yi'ii Nulɗo kam oon.  
\v 46 Miin, mi warii ley adunaaru ndu wo mi annoora, faa goonɗinɗo kam fuu taa heddoo ley nimre.  
\v 47 Si neɗɗo nanii waaju am de jokkaay ɗum fu, wanaa miin sarotoo ɗum. Sabo mi waraay faa mi saroo adunaaru, ammaa wo faa mi hisina ndu ngardumi.  
\v 48 Caliiɗo kam de jaɓaay waajuuji am fu, ina jogii carotooɗo. Haala ka kaalumi kaan sarotoo ɗum nyalaande sakitotoonde.  
\v 49 Sabo ko kaalumi ɗuum ƴuuraay e am. Baabiiwo nulɗo kam oon hokki kam yamiroore ko kaalammi e ko mbaajotoomi.  
\v 50 Miɗo anndi yamiroore makko ina hokka nguurndam nduumiiɗam. Ɗuum waɗi de ko kaalumi ɗuum fuu, wo ko Baabiiwo wi'i kam mi haala. 
\c 13  
\s1 No Iisaa lootiri koyɗe taalibaaɓe muuɗum 
\p  
\v 1 Gilla iidi Faltagol yottaaki, Iisaa ina anndi wakkati mo dillata adunaaru faa yeccoo to Baabiiwo oon warii. To adunaaru ga imo yiɗi yimɓe makko, imo yiɗi ɓe kaddi njinngu fuu.  
\v 2 Wakkati mo ɓe kiirtotoo oon, Ibiliisa watti e ɓernde Yahuuda ɓii Simon Isikariyotto jambaade mo.  
\v 3 Iisaa na anndi Baabiiwo wattii huunde fuu e junngo muuɗum, ina anndi to Laamɗo ƴuuri, to Laamɗo yeccotoo du.  
\v 4 O ummii e hiraande ndeen, o ɓortii saaya makko, o hooƴi gudel, o fiili e makko.  
\v 5 Ndeen o wayli ndiyam e kaakol lootorkol, o naati e lootude koyɗe taalibaaɓe makko, imo yiggira ɗe gudel ngel o fiilii ngeel.  
\v 6 Nde o yottinoo Simon Piyeer ndeen, wi'i mo: 
\p —Joomam, aan lootata koyɗe am naa? 
\p  
\v 7 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —A faamaay ko ngaɗammi ɗuum tafon, de a faamowan caggal joonin. 
\p  
\v 8 Piyeer wi'i mo: 
\p —A lootataa koyɗe am abada! 
\p Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Si mi lootanaay ma koyɗe maa fu, a walaa ngeɗu to am. 
\p  
\v 9 Simon Piyeer wi'i mo: 
\p —Joomam! Si wo noon, taa haaɗu e koyɗe am tan, lootu juuɗe am e hoore am du. 
\p  
\v 10 Iisaa wi'i mo: 
\p —Lootiiɗo fuu wo laaɓuɗo. Walaa ko lootee si wanaa koyɗe muuɗum tan. Onon on laaɓuɓe, de wanaa on fuu. 
\p  
\v 11 Tawi imo anndi jambotooɗo mo oon. Ɗum waɗi de o wi'i wanaa on fuu ngoni laaɓuɓe. 
\p  
\v 12 Nde Iisaa lootunoo koyɗe maɓɓe ndeen, hooƴi saaya muuɗum, ɓornii, jooɗii katin, wi'i ɓe: 
\p —On paamii ko ngaɗumi on ɗuum naa?  
\v 13 Oɗon noddira kam «Moodibbo», oɗon noddira kam «Joomam». Ko mbi'oton ɗuum wo goonga, sabo ɗuum ngonumi.  
\v 14 Ndelle, miin Joomii on, miin Moodibbo, mi lootii koyɗe mon, tilay onon du lootunduron koyɗe.  
\v 15 Ko ngaɗumi on ɗuum wo tindinoore faa onon du, ngaɗunduron hono ko ngaɗumi on ɗuum.  
\v 16 Goonga kaalanammi on: maccuɗo ɓuraa joomum teddude, nulaaɗo du ɓuraa nulɗo ɗum.  
\v 17 Joonin kaa on paamii ɗum. Sini on njokkirii noon fu, barke na woodanii on.  
\v 18 Wanaa haala mon on fuu kaalumi. Miɗo anndi ɓe cuɓiimi ɓeen, de sanaa ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum tabita: «Nyaamduɗo e am oon, kam latiri kam teppere muuɗum.»\f + \fr 13:18 \ft Jabuura 41.10.\f* 
\v 19 Gilla joonin miɗo haalana on ɗum, fadde majjum e yottaade, faa nde ɗum yottii fuu, ngoonɗinon miin woni mo ngonumi.  
\v 20 Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo mo nulumi, jaɓɓake kam. Neɗɗo fuu jaɓɓiiɗo kam, jaɓɓake Nulɗo kam oon du. 
\s1 No Yahuuda jamborii Iisaa 
\r (Matta 26.20-25, Marku 14.17-21, Lukka 22.21-23) 
\p  
\v 21 Caggal Iisaa haalii haalaaji ɗi fu, ɓernde muuɗum metti sanne, wi'i: 
\p —Goonga kaalanammi on: gooto mooɗon jamboto kam. 
\p  
\v 22 Taalibaaɓe ɓeen ƴeewunduri. Ɓe paamaay mo o haalata haala mum.  
\v 23 Gooto e taalibaaɓe ɓeen, mo Iisaa horsini oon, ina jooɗii ɗakkol muuɗum.  
\v 24 Simon Piyeer tamƴani mo gite o ƴama Iisaa haala moy haalata.  
\v 25 Taalibbo oon wahii ɗakkol makko, wi'i: 
\p —Joomam, ɗum wo moye mbi'ataa? 
\p  
\v 26 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Mo kokkammi lonngere nde cuuwammi nde oon. 
\p O suuwi nde, o hokki Yahuuda ɓii Simon Isikariyotto oon.  
\v 27 Nde Yahuuda jaɓunoo lonngere ndeen, Seyɗaani naati ɗum. Iisaa wi'i mo: 
\p —Waɗu ko ngaɗataa ɗuum law! 
\p  
\v 28 Tawi fay gooto e jooɗiiɓe ɗoon ɓeen faamaay ko Iisaa haalani mo ɗuum.  
\v 29 Sabo ko Yahuuda tiigii dannga ceede maɓɓe ɗuum, yoga miilii Iisaa wi'i o somonowoo iidi, naa danya ko o hokki talkaaɓe.  
\v 30 Nde Yahuuda nanngunoo lonngere ndeen fu, yalti wakkati oon pay. Wo ɗum jemma. 
\s1 Haala yamiroore heyre 
\p  
\v 31 Nde Yahuuda wurtinoo ndeen, Iisaa wi'i: 
\p —Joonin Ɓii Neɗɗo teddinaama, Laamɗo du teddiniraama saabe makko.  
\v 32 Si Laamɗo teddiniraama saabe makko,\f + \fr 13:32 \ft Fuɗɗoode aaya 32, \fq «Si Laamɗo teddiniraama saabe makko», \ft tawaaka e ɗereeji ɓurɗi fuu ɓooyude ɗiin.\f* kam du teddinan mo e hoore muuɗum, teddinan mo law.  
\v 33 Sukaaɓe am, miɗo wondi e mooɗon seeɗa tafon. On piloto kam. Miɗo wi'a on joonin hono ko mbi'unoomi Alhuudiyankooɓe: on mbaawaa yaade to njahammi toon.  
\v 34 Miɗo hokka on yamiroore heyre: njiɗunduree! Hono no njiɗirmi on ni, onon du njiɗunduron noon.  
\v 35 Wo noon yimɓe fuu annditirta wo on taalibaaɓe am, ko njiɗundurɗon ɗuum. 
\s1 No Iisaa holliri Piyeer wi'an anndaa ɗum 
\r (Matta 26.31-35, Marku 14.27-31, Lukka 22.31-34) 
\p  
\v 36 Simon Piyeer wi'i mo: 
\p —Joomam, toy njahataa? 
\p Iisaa jaabii mo: 
\p —To njahammi joonin toon, a waawaa jokkude kam. De caggal joonin a jokkowan kam! 
\p  
\v 37 Piyeer wi'i mo: 
\p —Joomam, ko waɗi de mi waawaa jokkude ma joonin? Yonki am kokkitirammi saabe maaɗa. 
\p  
\v 38 Iisaa jaabii mo: 
\p —Yalla a hokkitiran yonki maa saabe am naa? Goonga kaalanammaami: fadde ndontoori e joggude a wi'an a anndaa kam kile tati. 
\c 14  
\s1 No Iisaa wi'iri kam woni laawol 
\p  
\v 1 Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen: 
\p —Taa umminee hakkillooji mon. Ngoonɗinee Laamɗo, ngoonɗinee kam miin du.  
\v 2 Cuuɗi keewɗi ina ngoni ley wuro Baaba am. Si ɗum wanaano goonga mi haalantaa on ɗum. Mi yahan, mi moƴƴinanowa on nokku toon.  
\v 3 Ndelle, si mi moƴƴinanowii on nokku, mi wartan katin mi hooƴa on faa onon du ngonon to ngonammi toon.  
\v 4 Oɗon anndi laawol njahoowol to njahammi toon. 
\p  
\v 5 Tomaa wi'i mo: 
\p —Joomii amin, min anndaa to njahataa, noy min anndirta laawol muuɗum? 
\p  
\v 6 Iisaa jaabii mo: 
\p —Miin woni laawol, miin woni goonga, miin woni nguurndam. Fay gooto waawaa yahude to Baabiiwo si rewaay to am.  
\v 7 Si oɗon anndi kam, on anndan Baaba am oon du. Gilla joonin oɗon anndi mo, on nji'ii mo du. 
\p  
\v 8 Filipu wi'i mo: 
\p —Joomii amin, hollu min Baabiiwo, ɗuum ina heƴa min. 
\p  
\v 9 Iisaa wi'i mo: 
\p —Filipu, no ngondirmi e mooɗon faa ɓooyi nii fuu, de faa hannden a anndaay kam naa? Jiiɗo kam fuu, yi'ii Baabiiwo. Noy mbiirataa: «Hollu min Baabiiwo»?  
\v 10 Yalla a goonɗinaay miɗo woni e Baabiiwo, Baabiiwo du ina woni e am naa? Waajuuji ɗi mbaajiimi on ɗiin fuu, ƴuuraay e hoore am. Wo Baabiiwo gonɗo e am oon gollata golle muuɗum.  
\v 11 Ngoonɗinee kam ko mbiimi miɗo woni ley Baabiiwo, Baabiiwo du ina woni ley am. Fay si on ngoonɗinaay haala ka, ngoonɗiniron kam saabe golleeji ɗiin.  
\v 12 Goonga kaalanammi on: neɗɗo fuu goonɗinɗo kam, kam du gollan golleeji ɗi ngollammi ɗiin, gollan ko ɓuri ɗi, sabo mi yahan to Baaba am.  
\v 13 Mi waɗanan on huunde fuu ko ŋaariɗon Laamɗo saabe am. Mi waɗan ɗum faa Baabiiwo teddiniree saabe Ɓiɗɗo oon.  
\v 14 Si won ko ŋaariɗon Laamɗo saabe am, mi waɗanan on. 
\s1 No Iisaa wi'iri nuldan Ruuhu Ceniiɗo 
\p  
\v 15 —Si oɗon njiɗi kam, on njokkan jamirooje am.  
\v 16 Mi nyaagoto Baabiiwo hokka on Ballo goɗɗo, wonda e mooɗon faa abada.  
\v 17 Oon woni Ruuhu Goonga. Adunaaru waawaa jaɓude mo, sabo nji'ataa mo, anndaa mo. Onon le, oɗon anndi mo sabo imo wondi e mooɗon, o heddoto ley mooɗon du.  
\v 18 Mi yoppataa on wo on atiime'en. Mi wartowan to mooɗon.  
\v 19 Si ɓooytii seeɗa aduna oo yi'ataa kam katin. De onon kaa, on nji'an kam. Saabe miɗo wuuri, onon du on mbuuran.  
\v 20 Nyannde ndeen on paaman miɗo woni ley Baabiiwo, oɗon ngoni e am, miɗo woni e mooɗon.  
\v 21 Neɗɗo fuu tiigiiɗo jamirooje am de jokki ɗe, kam woni jiɗɗo kam. Jiɗɗo kam, Baaba am yiɗan ɗum. Miin du, mi yiɗan ɗum, mi ɓanginanan ɗum hoore am. 
\p  
\v 22 Yahuuda, mo wanaa Yahuuda Isikariyotto oon, jaabii mo, wi'i: 
\p —Joomam, noy ɓanginirantaa min hoore maa, tawee a ɓanganaay adunaaru? 
\p  
\v 23 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Si neɗɗo ina yiɗi kam, jokkan haala am. Baaba am du yiɗan ɗum. Miin e Baaba am oon min ngaran to muuɗum min njooɗodoo e muuɗum.  
\v 24 Neɗɗo fuu mo yiɗaa kam, jokkataa haala am. Haala ka nanoton kaan, ka wanaa haala am, wo ka haala Baabiiwo nulɗo kam oon.  
\v 25 Ɗum kaalanammi on gilla miɗo tawdaa e mooɗon.  
\v 26 Ruuhu Ceniiɗo, Balloowo on mo Baabiiwo nuldata on e dow innde am oon, kam anndinta on kulle fuu. O miccintinan on ko mbaajinoomi on ɗuum fuu. 
\p  
\v 27 Jam njoppidammi on, jam am kokkammi on. Miin, mi hokkirtaa on no aduna oo hokkirta on ni. Taa umminee hakkillooji mon, taa kulee.  
\v 28 On nanii ko mbiimi on: «mi yahan, de caggal ɗuum mi warta to mooɗon.» Si on njiɗii kam fu, on ceyoto ko njahammi to Baabiiwo, sabo Baabiiwo ɓuri kam teddude.  
\v 29 Mi haalanii on joonin gilla ɗum waraay, faa si ɗum warii fu, ngoonɗinon.  
\v 30 Mi haaldataa e mooɗon ko heewi katin, sabo laamiiɗo adunaaru bonɗo oon ina wara. Fay huunde o waawanaa kam.  
\v 31 Ammaa ko Baabiiwo yamiri kam, wo ɗuum ngaɗammi, faa adunaaru faama miɗo yiɗi ɗum. Ummee, ndillen ɗo! 
\c 15  
\s1 No Iisaa wi'iri kam woni cabiihi ngoongalaahi 
\p  
\v 1 —Miin woni cabiihi ngoongalaahi, Baaba am woni jom ngesa cabiije.  
\v 2 Liccal am dimaral fuu o taƴan ɗum. Dimoowal du fuu, o saltoto ɗum faa ɓeyda rimude.  
\v 3 Onon du, gilla joonin on laaɓuɓe saabe waaju mo mbaajiimi on oon.  
\v 4 Ngonee e am, miin du mi wonan e mooɗon. Hono no liccal cabiihi waawiraa rimude e hoore muuɗum sanaa tawee ingal woni e cabiihi ni, hono noon onon du, on mbaawaa rimude si on ngonaay e am.  
\v 5 Miin woni cabiihi, onon ngoni licce. Neɗɗo fuu gonɗo e am, tawi miin du miɗo woni e muuɗum, riman faa heewa. On mbaawaa waɗude fay huunde si on ngalaa e am.  
\v 6 Neɗɗo fuu mo wonaay e am, faɗɗete yaasin hono no liccal taƴaangal ni, de yoora. Licce joorɗe ɗeen kawrundurte, paɗɗee ley yiite, ɗe kuɓɓa.  
\v 7 Si oɗon ngoni e am, waaju am du ina woni e mooɗon fu, nyaagee Laamɗo ko muuyɗon fuu on keɓan.  
\v 8 Si on ndimii faa heewii, ɗuum hollan wo on taalibaaɓe am. Ndeen Baaba am mawninte.  
\v 9 Hono no Baabiiwo yiɗiri kam noon, miin du njiɗirmi on. Ngonee ley njinngu am.  
\v 10 Si on njokkii jamirooje am, on ngonan ley njinngu am hono no njokkirmi jamirooje Baaba am de ngonumi e njinngu muuɗum ni. 
\p  
\v 11 Mi waajake on ɗum faa seyo am wona ley mooɗon, de seyo mon ngoon laatoo hiɓɓungo.  
\v 12 Inan yamiroore am: njiɗunduree hono no njiɗirmi on ni.  
\v 13 Huunde fuu ɓuraa njinngu ngu ɗo mawnude: neɗɗo hokkitira yonki muuɗum saabe yigiraaɓe muuɗum.  
\v 14 Onon, wo on yigiraaɓe am, si on ngaɗii ko njamirmi on ɗuum.  
\v 15 Mi noddirtaa on maccuɓe katin sabo maccuɗo anndaa ko joomum gollata. De mi noddirii on yigiraaɓe, sabo ko narrumi Baaba am ɗuum fuu, mi anndinii on.  
\v 16 Wanaa onon cuɓii kam, wo miin suɓii on de yamiri on njahon ndimowon ɓiɓɓe, de ɓiɓɓe mooɗon keddoo, faa Baabiiwo hokka on huunde fuu ko nyaagoriɗon saabe am.  
\v 17 Inan ko njamirammi on: njiɗunduree. 
\s1 No aduna o wanyiri Iisaa e taalibaaɓe muuɗum fuu 
\p  
\v 18 —Si yimɓe adunaaru ɓeen ina mbanyi on fu, anndee, miin ɓe artii wanyude.  
\v 19 Sini on laatakeno adunankooɓe fu, ɓe njiɗanno on. Ammaa on nganaa adunankooɓe. Mi suɓake on mi senndii on e yimɓe adunaaru. Ɗum saabanii ɓe wanyude on.  
\v 20 Miccitee ko mbi'unoomi on ɗuum: «Maccuɗo ɓuraa joomum.» Si ɓe torrii kam, ɓe torran on, onon du. Si ɓe njokkii haala am, ɓe njokkan haala mooɗon kaan du.  
\v 21 Ɓe ngaɗiranan on ɗum fuu saabe am, sabo ɓe anndaa Nulɗo kam oon.  
\v 22 Si mi waraayno, mbaajiimi ɓe, ɓe ngalaano hakke. De joonin kaa mi warii, mi waajake ɓe, ɓe ngalaa geldol fuu e dow hakkeeji maɓɓe.  
\v 23 Neɗɗo fuu banyuɗo kam, wanyii Baaba am oon du.  
\v 24 Mi gollii golleeji yeeso maɓɓe ɗi fay gooto gollaay. Si mi gollaayno kujje ɗeen fu, ɓe ngalaano hakke. Ammaa joonin ɓe nji'ii ɗe fuu, de iɓe keddii iɓe mbanyi kam, miin e Baaba am.  
\v 25 Ɗum waɗii faa tabintina ko winndaa ley Tawreeta maɓɓe: «Ɓe mbanyii kam ɓolum.»\f + \fr 15:25 \ft Jabuura 35.19, 69.5.\f* 
\p  
\v 26 Ruuhu Goonga ƴuuroowo to Baabiiwo, Balloowo on mo nuldammi on oon, nde wari fu, kam seedantoo kam.  
\v 27 Onon du, on ceedanto kam sabo oɗon ngondi e am gilla fuɗɗoode. 
\c 16  
\p  
\v 1 —Mi waajake on ɗum faa taa njoppon goonɗinal.  
\v 2 Ɓe mburtinan on cuuɗi baajorɗi. Wakkati warowan nde barɗo on fuu miilotoo waɗii ko weli Laamɗo.  
\v 3 Ɓe ngaɗan ɗum sabo ɓe anndaa Baabiiwo oon, ɓe anndaa kam miin du.  
\v 4 Mi waajake on ɗum, faa nde wakkati oon waroyi fu, miccoɗon mi haalaniino on ɗum. 
\s1 Haala golle Ruuhu Ceniiɗo 
\p —Mi haalanaay on gilla arande sabo miɗo wondi e mooɗon.  
\v 5 Joonin inan miɗo yeccoo to Nulɗo kam oon, de fay gooto mooɗon ƴamaay kam to njahammi.  
\v 6 On cunake sanne saabe ko kaalanmi on ɗuum.  
\v 7 Ɗum fuu e laataade, miɗo haalana on goonga: mi yaha ni ɓuri nafude on. Sabo si mi yahaay, Balloowo on oon warataa to mooɗon. De si mi yehii, mi nuldan on mo.  
\v 8 Si o warii fu, o laaɓinanan yimɓe adunaaru dow hakkeeji muɓɓen e dow fonnditaare e sariya.  
\v 9 Dow hakkeeji, sabo ɓe ngoonɗinaay kam.  
\v 10 Dow fonnditaare, sabo miɗo yeccoo to Baabiiwo oon, on nji'ataa kam katin.  
\v 11 Dow sariya du, sabo laamiiɗo adunaaru bonɗo oon saraama. 
\p  
\v 12 Miɗo jogii ko heewi katin ko mi waajoo on, ammaa on mbaawtataa ɗum joonin.  
\v 13 Nde Ruuhu Goonga oon wari fuu, ɗowan on faa paamon goonga fuu. Sabo ko o haalata ɗuum wanaa e makko ƴuurata. Wo ko o nani o haalanta on, o humpitan on ko waroyta.  
\v 14 O teddinan kam, sabo o hooƴan ko njeymi ɗuum, de o humpita on.  
\v 15 Ko Baabiiwo oon jogii fuu, miin jeyi. Ɗum waɗi mbiimi o humpitan on ko o heɓi e am ɗuum. 
\s1 No mettorgal waylitortoo seyo 
\p  
\v 16 —Si ɓooytii seeɗa, on nji'ataa kam, de si ɓooytowii seeɗa katin, on nji'owan kam. 
\p  
\v 17 Yoga e taalibaaɓe makko ɓeen ƴamunduri, mbi'i: 
\p —Ɗume woni maanaa haala makko ko o wi'i «si ɓooytii seeɗa, on nji'ataa kam de si ɓooytowii seeɗa fu, on nji'owan kam katin»? Ɗume woni maanaa ko o wi'i «sabo mi yahan to Baabiiwo» ɗuum? 
\p  
\v 18 Ɓe mbi'i: 
\p —«Si ɓooytii seeɗa», ɗume ɗum fiirtata? Min paamaay ko o wi'i ɗuum. 
\p  
\v 19 Iisaa faamii iɓe njiɗi lamndaade ɗum, de wi'i ɓe: 
\p —Oɗon ƴamundura maanaa haala am ka: «Si ɓooytii seeɗa on nji'ataa kam, de si ɓooytowii seeɗa fu, on nji'owan kam katin.»  
\v 20 Goonga kaalanammi on: on mboyan, on mboytoto, tawee yimɓe adunaaru ɓeen ina ceyii. On cunoto, ammaa cunu mooɗon waylitoto seyo.  
\v 21 Si debbo na rima fu, ɓernde muuɗum mettan sabo wakkati muuɗum warii. Ammaa si cukalel ngel rimaama fu, o miccitataako naawalla ndimu makko saabe seyo ko o heɓi ɓiɗɗo ley adunaaru ɗuum.  
\v 22 Onon du hono noon cunortoɗon joonin, ammaa mi yiitan on katin, de ɓerɗe mooɗon ceyoo sanne. Ndeen fay gooto waawaa bonnude seyo mooɗon.  
\v 23 Nyannde ndeen, on ƴamataa kam fay huunde. Goonga kaalanammi on: huunde fuu ko nyaagiɗon Baabiiwo oon, hokkiran on saabe am.  
\v 24 Faa joonin, walaa fuu ko nyaagoriɗon saabe am. Nyaagee, on keɓan, faa seyo mooɗon heewa. 
\s1 Haala jaalagol Iisaa adunaaru 
\p  
\v 25 —Ko kaalanmi on joonin ɗuum wo haala kippaaka. De wakkati waran mo mi hippataa haala. Ndeen kaa mi haalanan on haala Baabiiwo faa laaɓa.  
\v 26 Nyannde ndeen on nyaagorto Laamɗo saabe am. Mi wi'aay mi nyaaganto on Baabiiwo,  
\v 27 sabo Baabiiwo e hoore muuɗum ina yiɗi on. O yiɗirii on saabe ko njiɗuɗon kam, on ngoonɗinii to Laamɗo ƴuurumi.  
\v 28 Mi ƴuurii to Baabiiwo, mi warii e adunaaru. Joonin miɗo dilla adunaaru ndu, mi yeccoo to Baabiiwo. 
\p  
\v 29 Taalibaaɓe makko mbi'i mo: 
\p —Joonin kaa, a haalii faa laaɓi, walaa fuu ko kippuɗaa.  
\v 30 Joonin kaa, min paamii aɗa anndi huunde fuu, a haajaaka fay gooto ƴame. Saabe ɗuum waɗi de min ngoonɗini wo a ƴuuruɗo to Laamɗo. 
\p  
\v 31 Iisaa jaabii ɓe, wi'i: 
\p —Joonin, on ngoonɗinii naa?  
\v 32 Wakkati ina wara, o warii joonin, ɗo on fuu caakotoɗon, mono fuu hoota suudu muuɗum, njoppon kam mi perwuɗo. Ammaa mi wanaa perwuɗo, sabo Baabiiwo oon ina wondi e am.  
\v 33 Mi haalanii on ɗum, faa keɓon jam ley gondal am. Ley adunaaru ndu on keɓan torra, ammaa cemmbinee ɓerɗe mon, sabo miin, mi jaalake adunaaru ndu! 
\c 17  
\s1 No Iisaa du'orii saabe taalibaaɓe muuɗum 
\p  
\v 1 Nde Iisaa waajinoo waajuuji ɗiin ndeen, tiggitii kammu, wi'i: 
\p —Baabiiwo, wakkati oon warii, teddin Ɓiya, faa Ɓiya oon du teddine.  
\v 2 Sabo a hokkii mo baawɗe dow neɗɗo fuu, faa o hokka ɓe kokkuɗaa mo ɓeen fuu nguurndam nduumiiɗam.  
\v 3 Nguurndam nduumiiɗam wo anndude ma, aan Laamɗo gooto goongaajo oon, e anndude Iisaa Almasiihu mo nulɗaa oon.  
\v 4 Mi teddinii ma e dow leydi ndi, mi yottinii gollal ngal kokkuɗaa kam mi golla ngaal.  
\v 5 Joonin kaa, Baabiiwo, teddinam yeeso maa darja mo ngoodunoomi to maaɗa gilla adunaaru ndu tagaaka. 
\p  
\v 6 Yimɓe ɓe kokkuɗaa kam e adunaaru ndu ɓeen, mi ɓanginanii ɗum'en innde maa. Aan jeyi ɓe, a hokkii kam ɓe, iɓe njokki haala maa.  
\v 7 Joonin kaa, ɓe anndii ko kokkuɗaa kam ɗuum fuu to maaɗa ƴuuri,  
\v 8 sabo mi haaltanii ɓe haalaaji ɗi kokkuɗaa kam ɗiin. Ɓe njaɓii ɗi, ɓe keɓii tannyoral wo to maaɗa ƴuurumi, ɓe ngoonɗinii aan nuli kam.  
\v 9 Miɗo nyaage saabe maɓɓe. Mi nyaagataako saabe adunaaru nduun, miɗo nyaagoo saabe ɓe kokkuɗaa kam ɓeen, sabo aan jeyi ɓe.  
\v 10 Ɓe njeymi fuu, wo aan jeyi, ɓe njeyɗaa fuu, wo miin jeyi. Mi teddiniraama saabe maɓɓe.  
\v 11 Joonin mi heddataako ley adunaaru katin. To maaɗa njahammi. De kamɓe kaa, ɓe keddoto e mayru. Aan Baabiiwo Ceniiɗo, reenir ɓe baawɗe innde maaɗa nde kokkuɗaa kam ndeen, faa ɓe laatoo gootum hono no meeɗen ni.  
\v 12 Nde ngondunoomi e maɓɓe ley adunaaru ndu ndeen, mi reenirii ɓe baawɗe innde maa nde kokkuɗaa kam ndeen, mi tinnake e maɓɓe. Fay gooto halkaay si wanaa jeyɗo halkude oon, faa ko sappaa e Binndi ɗiin ɗuum tabita.  
\v 13 Joonin kaa miɗo wara to maaɗa. Miɗo haala haalaaji ɗi gilla miɗo heddii e adunaaru ndu tafon, faa seyo am heewa ley maɓɓe.  
\v 14 Mi yottinanii ɓe haala maa. Adunaaru ndu wanyii ɓe, sabo ɓe njeyaaka e mayru, hono no miin du mi jeyiraaka e mayru ni.  
\v 15 Mi nyaagaaki ittaa ɓe e adunaaru ndu, de miɗo nyaage ndeenaa ɓe e bonɗo oon.  
\v 16 Ɓe njeyaaka e adunaaru ndu, hono no miin du mi jeyiraaka e mayru ni.  
\v 17 Ceniraa ɓe e goonga.\f + \fr 17:17 \ft E ley geresankoore haala \fk Senude \ft kaan ina holla ko Laamɗo suɓii de senndi faa golla muuyɗe muuɗum.\f* Haala maa woni goonga.  
\v 18 Hono no nulirɗaa kam e adunaaru ndu noon, miin du nulirmi ɓe e mayru.  
\v 19 Miɗo senira hoore am saabe maɓɓe, faa kamɓe du ɓe laatoo seniraaɓe goonga. 
\p  
\v 20 Wanaa saabe maɓɓe tan nyaagantomaami. Miɗo nyaaganoo du saabe goonɗinirɓe kam e waajuuji maɓɓe ɓeen.  
\v 21 Miɗo nyaage faa ɓe fuu ɓe laatoo gootum. Hono no aan Baabiiwo ngonirɗaa e am noon, e miin du ngonirmi e maaɗa, kamɓe du ɓe ngona e meeɗen, faa adunaaru ndu goonɗina aan nuli kam.  
\v 22 Mi hokkii ɓe teddeengal ngal kokkuɗaa kam ngaal, faa ɓe laatoo gootum, hono no laatoriɗen gootum ni,  
\v 23 miin e maɓɓe, aan du e am. Ɗum wo faa ɓe laatodoo gooto kiɓɓuɗo. Ndeen adunaaru ndu faaman aan nuli kam, ndu faaman du aɗa yiɗi ɓe hono no njiɗirɗaa kam ni.  
\v 24 Baabiiwo, miɗo yiɗi ɓe kokkuɗaa kam ɓeen ngonda e am nokku fuu ɗo tawaami, faa ɓe nji'a teddeengal ngal kokkuɗaa kam ngaal sabo a yiɗii kam gilla adunaaru ndu joƴƴinaaka. 
\p  
\v 25 Baabiiwo ponnditiiɗo, adunaaru ndu anndaa ma, de miin kaa miɗo anndi ma. Ɓee ɗo du ina anndi aan nuli kam.  
\v 26 Mi anndinii ɓe ko ngonɗaa, mi ɓeydan anndinde ɓe, faa njinngu ngu njiɗɗaa kam nguun wona e maɓɓe, miin du mi wona e maɓɓe. 
\c 18  
\s1 No Iisaa nanngiraa 
\r (Matta 26.47-56, Marku 14.43-50, Lukka 22.47-53) 
\p  
\v 1 Nde Iisaa du'inoo ɗum fu, yaadi e taalibaaɓe muuɗum, peƴƴiti gooruwol bi'eteengol Kedoron. Toon na woodi nokku keewɗo leɗɗe. Ɓe naati toon.  
\v 2 Yahuuda jambotooɗo mo oon ina anndi nokku oon, sabo Iisaa e taalibaaɓe muuɗum ina mboowi hawritinde toon.  
\v 3 Yahuuda yaari oorngal sordaasiiɓe e gollooɓe ƴuuruɓe to hooreeɓe almaami'en e Farisa'en. Ɓe ngari toon, iɓe njogii fitillaaji e jaynorɗe e kaɓitirɗe.  
\v 4 Iisaa ina anndi ko warata e muuɗum fuu, jakkitii ɓe, wi'i: 
\p —Moy pilotoɗon? 
\p  
\v 5 Ɓe njaabii mo: 
\p —Iisaa Nasaraatuujo oon. 
\p O wi'i ɓe: 
\p —Wo miin. 
\p Yahuuda jambotooɗo mo oon du ina darii ɗoon ina wondi e maɓɓe.  
\v 6 Nde Iisaa wi'unoo «Wo miin» ndeen, ɓe njaatiri gaɗa ɓe caami e leydi.  
\v 7 Iisaa ƴami ɓe katin: 
\p —Moy pilotoɗon? 
\p Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: 
\p —Iisaa Nasaraatuujo oon. 
\p  
\v 8 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Mi wi'ii on, wo miin! Si wo miin pilotoɗon, accee ɓee kaa njaha. 
\p  
\v 9 Noon ɗum laatorii, faa haala Iisaa kaan tabita: «Mi lallinaay fay gooto e ɓe kokkuɗaa kam ɓeen.» 
\p  
\v 10 Simon Piyeer ina jogii kaafaahi, soorti ki, soppi maccuɗo Almaami Mawɗo nowru nyaamru faa ndu taƴi. Golloowo oon ina wi'ee Malkus.  
\v 11 Ndeen Iisaa wi'i Piyeer: 
\p —Soornu kaafaahi maa ki e hulgo muuɗum. Aɗa miilii mi yardataa horde torra nde Baabiiwo hokki kam ndeen naa? 
\p  
\v 12 Ɗoon sordaasiiɓe e mawɗo muɓɓen e gollanooɓe hooreeɓe Alhuudiyankooɓe nanngi Iisaa, kaɓɓi ɗum.  
\v 13 Ɓe njaari ɗum to Annas tafon. Annas wo esoo Kayafas laatiiɗo Almaami Mawɗo ley hitaande ndeen.  
\v 14 Tawi kanko Kayafas oon dawrannoo hooreeɓe Alhuudiyankooɓe dabare, tindini ɓe, wi'i: ko ɓuri woodde e yimɓe lenyol ngol, neɗɗo gooto maayana ɓe.\f + \fr 18:14 \ft Yuhanna 11.49-50.\f* 
\s1 No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa 
\r (Matta 26.69-70, Marku 14.66-68, Lukka 22.55-57) 
\p  
\v 15 Simon Piyeer e taalibaajo goɗɗo njokki Iisaa. Taalibaajo oon ina anndunduri e Almaami Mawɗo oon, ɗuum waɗi de o heɓi naaddude e Iisaa galle Almaami Mawɗo oon.  
\v 16 Piyeer kaa darii yaasin to dammbugal toon. Taalibaajo anndundurɗo e Almaami Mawɗo oon, yalti haaldi e debbo doomoowo dammbugal ngaal oon, nanni Piyeer.  
\v 17 Korɗo doomoowo dammbugal oon ƴami Piyeer: 
\p —Aan le, a wanaa gooto e taalibaaɓe gorko oon naa? 
\p Piyeer jaabii mo, wi'i: 
\p —Mi wanaa! 
\p  
\v 18 Tawi gollooɓe e doomooɓe kuɓɓiino yiite ina ƴuuloo sabo jaangol ina woodi. Piyeer du na darodii e maɓɓe ina ƴuuloo. 
\s1 No mawɓe diina carorii Iisaa 
\r (Matta 26.59-66, Marku 14.55-64, Lukka 22.66-71) 
\p  
\v 19 Ndeen Almaami Mawɗo oon ƴami Iisaa haala taalibaaɓe muuɗum e waaju mum.  
\v 20 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Mi ɓanginanii adunaaru ndu waaju am. Wakkati fuu miɗo waajoo ley cuuɗi baajorɗi e ley suudu dewal mawndu to Alhuudiyankooɓe fuu kawritata toon. Walaa fuu ko kaaldumi cuncukka.  
\v 21 Ko saabii aɗa ƴama kam? Ƴamu hettindaniiɓe kam ɓeen. Kamɓe kaa, iɓe anndi ko mbaajiimi ɗuum. 
\p  
\v 22 Nde Iisaa haalnoo ɗum ndeen, gooto e doomooɓe ɓeen feenyi ɗum, wi'i: 
\p —Nii njaabortoɗaa Almaami Mawɗo naa? 
\p  
\v 23 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Si ko boni mbiimi, haalanam ko boni e majjum. Si tawii ko wooɗi mbiimi du, ko waɗi de piiɗaa kam? 
\p  
\v 24 Ndeen Annas nuldi mo to Kayafas Almaami Mawɗo oon, imo haɓɓaa. 
\s1 No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa katin 
\r (Matta 26.71-75, Marku 14.69-72, Lukka 22.58-62) 
\p  
\v 25 Simon Piyeer ina darii toon ina ƴuuloo. Ɓe mbi'i mo: 
\p —Aan, a wanaa gooto e taalibaaɓe makko ɓeen naa? 
\p O yeddi, o wi'i: 
\p —Mi wanaa! 
\p  
\v 26 Gooto e gollooɓe Almaami Mawɗo oon, sakiike mo Piyeer taƴunoo nowru muuɗum oon, wi'i: 
\p —Wanaa mi yiidii ma e makko ley nokku keewɗo leɗɗe toon naa? 
\p  
\v 27 Piyeer yeddi katin, de wakkati oon pay, ndontoori joggi. 
\s1 No Iisaa saroraa yeeso Pilaatu 
\r (Matta 27.1-2, 11-14, Marku 15.1-5, Lukka 23.1-5) 
\p  
\v 28 Caggal ɗuum, ɓe itti Iisaa to Kayafas gilla fajiri kecco, ɓe njaari mo to laamordu goforneer oon. Yaaruɓe mo ɓeen naataay suudu nduun, sabo si ɓe naatiino fu, ɓe tuunan e ley diina, de ɓe mbaawaa nyaamude nyaamdu iidi Faltagol nduun.  
\v 29 Pilaatu, goforneer oon, yalti yehi to maɓɓe yaasin toon, wi'i ɓe: 
\p —Ɗume peldoton gorko o? 
\p  
\v 30 Ɓe njaabii mo: 
\p —Si o gollaayno ko boni, min ngaddataano mo to maaɗa. 
\p  
\v 31 Ndeen Pilaatu wi'i ɓe: 
\p —Njaaree mo, caroɗon mo sariya mooɗon. 
\p Alhuudiyankooɓe ɓeen njaabii: 
\p —Laamu hokkaay min laawol warude fay gooto. 
\p  
\v 32 Nii haala ka Iisaa haalnoo dow maayde muuɗum kaan tabitiri.  
\v 33 Pilaatu yeccii naati laamordu nduun, noddi Iisaa, wi'i ɗum: 
\p —Aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa? 
\p  
\v 34 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Aan e hoore maa wi'i noon naa woɓɓe narruɗaa? 
\p  
\v 35 Pilaatu jaabii mo: 
\p —Miin, mi Alhuudiyanke naa? Ɗume ngaɗuɗaa de lenyol maa e hooreeɓe almaami'en ngaddi ma to am? 
\p  
\v 36 Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Laamu am jeyaaka e adunaaru ndu. Sini ingu jeyanoo e adunaaru ndu, gollooɓe am kaɓanno taa mi naata juuɗe hooreeɓe Alhuudiyankooɓe. De si goonga laamu am ƴuuraay e adunaaru ndu. 
\p  
\v 37 Ndeen Pilaatu wi'i mo: 
\p —Ndelle, a kaananke naa? 
\p Iisaa jaabii, wi'i: 
\p —Aan e hoore maa haali, wo mi kaananke. Walaa fuu ko ndimiraami de ngarmi ley adunaaru ndu si wanaa faa mi seedoo goonga. Neɗɗo fuu jiɗɗo goonga, ina nana daande am. 
\p  
\v 38 Pilaatu wi'i mo: 
\p —Goonga? Ɗume woni goonga? 
\p Nde Pilaatu ƴamunoo ɗum fu, yalti katin, tawtowi Alhuudiyankooɓe ɓeen to yaasin toon, wi'i ɓe: 
\p —Mi heɓaay feloore fay wootere e makko.  
\v 39 Kaa ley al'aada mooɗon, iidi Faltagol fuu miɗo yoofana on kasunke gooto. Oɗon njiɗi mi yoofana on kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa? 
\p  
\v 40 Ɓe fuu ɓe peekii, ɓe mbi'i: 
\p —Wanaa oon, Barabas min njiɗi. 
\p Barabas le wo muurtunooɗo. 
\c 19  
\p  
\v 1 Ndeen Pilaatu yamiri Iisaa nanngee, fiyee dorri.  
\v 2 Sordaasiiɓe ɓeen canyi taarde gi'e, kippi e hoore makko, ɓorni mo saaya mboɗeeha.\f + \fr 19:2 \ft Wakkati Iisaa, \fk saaya mboɗeeha \ft wo saaya ka kaananke ɓornotoo.\f* 
\v 3 Ɓe ɓattitii mo, iɓe mbi'a: 
\p —Foofoo, kaananke Alhuudiyankooɓe! 
\p Iɓe peenya mo.  
\v 4 Pilaatu yalti katin, wi'i Alhuudiyankooɓe ɓeen: 
\p —Mi wurtinan mo faa anndon mi heɓaay feloore fay wootere e makko. 
\p  
\v 5 Ndeen Iisaa wurtinaa yaasin ina hippii taarde gi'e ndeen, ina ɓornii saaya mboɗeeha kaan. Pilaatu wi'i ɓe: 
\p —Inan gorko oo! 
\p  
\v 6 Nde hooreeɓe almaami'en e gollooɓe muɓɓen ɓeen njiinoo mo ndeen, peekii mbi'i: 
\p —Tontu mo e leggal palaangal! Tontu mo e leggal palaangal! 
\p Pilaatu wi'i ɓe: 
\p —Nanngee mo onon tonton mo, sabo miin kaa, mi heɓaay feloore e makko. 
\p  
\v 7 Alhuudiyankooɓe njaabii mo: 
\p —O luttii sariya amin. E ley sariya amin oon kaa tilay o waree, sabo o waɗii hoore makko o Ɓii Laamɗo. 
\p  
\v 8 Nde Pilaatu nannoo haala kaan ndeen, kulol muuɗum ɓeydii.  
\v 9 O naati suudu nduun katin o wi'i Iisaa: 
\p —Toy ƴuurataa? 
\p Iisaa jaabaaki mo fay huunde.  
\v 10 Ndeen Pilaatu wi'i mo: 
\p —Yalla a haaldataa e am naa? Yalla a anndaa miɗo waawi yoppude ma, miɗo waawi tontude ma? 
\p  
\v 11 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Si wanaa Laamɗo hokki ma baawɗe, a waawanaa kam fay huunde. Ɗuum waɗi de gattuɗo kam e junngo maaɗa oon ina ɓuri maa hakkeeji. 
\p  
\v 12 Gilla ndeen Pilaatu ina filoo yoppude mo. Ɗum waɗi de Alhuudiyankooɓe ina peekoo, ina mbi'a: 
\p —Sini a yoppii mo, a wanaa yigoo kaananke Roma mawɗo oon. Neɗɗo fuu gaɗuɗo hoore muuɗum kaananke wo ganyo kaananke Roma. 
\p  
\v 13 Nde Pilaatu nannoo haalaaji ɗiin ndeen, wurtini Iisaa, jooɗii dow jooɗorgal sariya, nokku bi'eteeɗo Kaaƴe Cehaaɗe (e ibraninkoore na wi'ee Gabbata).  
\v 14 Ndeen wo nyannde segilanteende iidi Faltagol, wakkati hakkunde naange. Pilaatu wi'i Alhuudiyankooɓe: 
\p —Inan kaananke mooɗon! 
\p  
\v 15 Ɓe ƴeewnii semmbe: 
\p —War mo! War mo! Tontu mo e leggal palaangal! 
\p Pilaatu jaabii, wi'i: 
\p —Mi tonta kaananke mooɗon oon naa? 
\p Hooreeɓe almaami'en ɓeen mbi'i: 
\p —Min ngalaa kaananke si wanaa kaananke Roma mawɗo oon. 
\p  
\v 16 Ndeen o hokki ɓe Iisaa faa ɓe tontowa ɗum. 
\s1 No Iisaa tontiraa dow leggal palaangal 
\r (Matta 27.32-44, Marku 15.21-32, Lukka 23.26-43) 
\p Ndelle sordaasiiɓe ɓeen nanngi Iisaa, njaadi e muuɗum.  
\v 17 Iisaa yalti ina ronndii leggal muuɗum palaangal faa yottii nokku bi'eteeɗo Laalagal Hoore (e ibraninkoore na wi'ee Golgata).  
\v 18 Ɗoon ɓe tontidi mo e woɓɓe ɗiɗo: oo gere nano, oo du gere nyaamo, Iisaa ina tummbii.  
\v 19 Pilaatu yamiri ɓe mbinnda e alluwal, ɓe takka ngal e leggal palaangal ngaal. Binndi dow maggal na mbi'a: \sc Iisaa Nasaraatuujo, Kaananke Alhuudiyankooɓe.\sc* 
\v 20 Alhuudiyankooɓe heewɓe njanngi binndi ɗiin sabo ɗo Iisaa tontaa ɗoon woɗɗaa ngalluure ndeen. Alluwal ngaal winndaama e ibraninkoore e geresankoore e romankoore.  
\v 21 Ndeen hooreeɓe almaami'en ɓeen mbi'i Pilaatu: 
\p —Taa winndu: «Kaananke Alhuudiyankooɓe», winndu: «o wi'ii kanko woni kaananke Alhuudiyankooɓe». 
\p  
\v 22 Pilaatu jaabii: 
\p —Ko mbinndumi ɗuum winndaama, tilake. 
\p  
\v 23 Nde sordaasiiɓe ɓeen tilinoo tontude Iisaa ndeen, pecci kaddule makko pecce nay. Mono fuu hooƴi feccere muuɗum. Ɓe kooƴi saaya makko du. Saaya kaan walaa nyoogol. Ka fuu ka lefol gootol.  
\v 24 Sordaasiiɓe ɓeen kaaldi: 
\p —Taa ceeken saaya ka. Ngaɗen ka cumnal, ndaaren moy heɓata ka. 
\p Ɗum waɗii, faa ko sappaa e Binndi ɗiin ɗuum tabita: 
\q1 «Ɓe peccii kaddule am hakkunde maɓɓe, 
\q2 ɓe ngaɗii saaya am cumnal.»\f + \fr 19:24 \ft Jabuura 22.19.\f* 
\m Noon sordaasiiɓe ɓeen ngaɗi. 
\p  
\v 25 Inna Iisaa, e sakiike inna muuɗum debbo, e Mariyama dee Kolopa, e Mariyama mo Magdala ina ndarii ɗakkol leggal ngal Iisaa tontaa e muuɗum ngaal.  
\v 26 Iisaa yi'i inna muuɗum e taalibaajo muuɗum korsuɗo oon ina ndarodii, wi'i inna mum: 
\p —Inna, inan ɓiya! 
\p  
\v 27 Ndeen o wi'i taalibaajo oon: 
\p —Inan inna maaɗa. 
\p Gilla wakkati oon taalibaajo oon yaari Mariyama wuro muuɗum. 
\s1 Haala maayde Iisaa 
\r (Matta 27.45-56, Marku 15.33-41, Lukka 23.44-49) 
\p  
\v 28 Caggal ɗuum, Iisaa anndi walaa fuu ko heddii. Faa tabintina ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum, o wi'i: 
\p —Mi ɗomɗii!\f + \fr 19:28 \ft Jabuura 22.16.\f* 
\p  
\v 29 Loongel keewngel ndiyam lammuɗam ina woni ɗoon. Ɓe cuuwi tekkere e ndiyam lammuɗam ɗaam, ɓe kaɓɓi e loosol lekki hisop, ɓe ɓattini e hunnduko makko.  
\v 30 Nde Iisaa meeɗunoo ɗam ndeen, wi'i: 
\p —Tilake! 
\p O turi hoore makko, o yoofi yonki makko.  
\v 31 Ndeen wo nyannde segilanteende iidi. Hooreeɓe Alhuudiyankooɓe nyaagii Pilaatu faa koyɗe tontaaɓe ɓeen kelee, de ɓe adee, taa terɗe ɗeen keddoo e leɗɗe ɗeen nyalaande fowteteende. Sabo nyannde ndeen wo teddunde.  
\v 32 Ndelle sordaasiiɓe ɓeen ngari, keli korre worɓe ɗiɗo tontidanooɓe e Iisaa ɓeen.  
\v 33 Ammaa nde ɓe njottinoo Iisaa ndeen, ɓe tawi o maayii. Ɗum waɗi de ɓe kelaay korre makko.  
\v 34 De gooto e sordaasiiɓe ɓeen yuwi Iisaa labbo e wuttudu. Wakkati oon fu, ƴiiƴam e ndiyam njuppii.  
\v 35 Neɗɗo ceediiɗo ɗum oon yi'i ɗum. Seedaaku makko du wo goonga. Kaalɗo oon ina anndi haalii goonga, faa onon du, ngoonɗinon.  
\v 36 Ɗum fuu waɗii, faa ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum tabita: 
\q1 «Fay gootal e ƴi'e makko helataake.»\f + \fr 19:36 \ft Wurtagol 12.46, Jabuura 34.21.\f* 
\m  
\v 37 Ɗi mbi'i katin: 
\q1 «Ɓe ndaaran mo ɓe njuwnoo oon.»\f + \fr 19:37 \ft Jakariyaa 12.10.\f* 
\s1 No ɓanndu Iisaa wattiraa e saabeere 
\r (Matta 27.57-61, Marku 15.42-47, Lukka 23.50-56) 
\p  
\v 38 Caggal ɗuum, Yuusufi Arimatiyanke nyaagii Pilaatu faa hooƴa ɓanndu Iisaa. Pilaatu jaɓani mo ɗum. O hooƴi ndu. Tawi Yuusufi oon wo taalibaajo Iisaa e cuncukka, sabo imo hula hooreeɓe Alhuudiyankooɓe.  
\v 39 Nikodemu jaanooɗo to Iisaa jemma oon du wari, waddi urdiiji jillunduraaɗi bi'eteeɗi miiri e alowe.\f + \fr 19:39 \ft Miiri wo ɗakkere uurnde. Alowe du wo conndi leɗɗe uurɗe.\f* Teddeefi majjum wo hono kilooji capanɗe tati e ɗiɗi.  
\v 40 Kamɓe ɗiɗo ɓe kooƴi ɓanndu Iisaa, ɓe piili ndu e kasanke gattaaɗo urdiiji ɗiin hono no Alhuudiyankooɓe mboowiri uwirde maayɓe muɓɓen ni.  
\v 41 Ɗo Iisaa tontanoo ɗoon ina woodi nokku keewɗo leɗɗe. Ley nokku oon ina woodi saabeere heyre ɗo fay gooto wattaaka abada.  
\v 42 Ɓe ngatti ɓanndu Iisaa ley saabeere ndeen sabo nyannde ndeen wo nyannde nde Alhuudiyankooɓe cegilantoo nyannde fowteteende, de saabeere ndeen ina ɓadii ɗo Iisaa tontanoo ɗoon. 
\c 20  
\s1 Haala iirtagol Iisaa 
\r (Matta 28.1-8, Marku 16.1-8, Lukka 24.1-12) 
\p  
\v 1 Nyannde alan, go'aɓerde e jeɗɗiire ndeen, Mariyama mo Magdala hejji, yehi to saabeere toon. O tawi hayre uddiranoonde saabeere ndeen tallitaama.  
\v 2 O doggi, o yehi to Simon Piyeer e taalibaajo mo Iisaa horsinnoo oon, o wi'i ɓe: 
\p —Ɓe ittii Joomii en e saabeere ndeen, mi anndaa fuu ɗo ɓe ngatti mo. 
\p  
\v 3 Piyeer e taalibaajo oon njalti, njehi to saabeere toon.  
\v 4 Ɓe ɗiɗo fuu, iɓe ndogga. Taalibaajo oon daɗi Piyeer, artii ɗum e saabeere ndeen.  
\v 5 O yuurnii, o yi'i kasanke oon wo ɓolo, de o naataay.  
\v 6 Simon Piyeer, kam kaa nde yottinoo fu, naati, tawi kasanke oon ina waalii.  
\v 7 Lefol piilanoongol e hoore Iisaa ngool tawdaaka e kasanke oon, ngol tawaama ingol sowii e feere maggol.  
\v 8 Ndeen taalibaajo artinooɗo yottaade oon, kam du naati, yi'i, goonɗini.  
\v 9 Tawi ɓe paamaayno tafon ko Binndi ɗiin mbi'i ina tilsi Iisaa ummitoo e maayde.  
\v 10 Caggal ɗuum, taalibaaɓe ɗiɗo ɓeen kooti. 
\s1 No Iisaa ɓangirani Mariyama mo Magdala 
\r (Matta 28.9-10, Marku 16.9-11) 
\p  
\v 11 Mariyama le ina darii ɗo dammbugal saabeere ɗoon, ina woya. O turii, o yuurnii ley saabeere ndeen.  
\v 12 O yi'i maleyka'en ɗiɗo ɓe kaddule daneeje ina njooɗii ɗo ɓanndu Iisaa nduun wonnoo ɗoon, gooto faro hoore, gooto oon du faro koyɗe.  
\v 13 Maleyka'en ɓeen mbi'i mo: 
\p —Banndam debbo, ɗume mboyataa? 
\p O jaabii ɓe, o wi'i: 
\p —Ɓe ittii Joomam ɗo, de mi anndaa fuu to ɓe ngattowi ɗum. 
\p  
\v 14 Nde o haalnoo haala kaan ndeen, o waylitii, o yi'i Iisaa ina darii, de o annditaay ɗum.  
\v 15 Iisaa wi'i mo: 
\p —Banndam debbo, ɗume mboyataa? Moy pilotoɗaa? 
\p Mariyama miilii wo golloowo nokku oon haaldata e muuɗum, wi'i mo: 
\p —Joomam, si aan itti mo ɗo, haalanam ɗo ngattuɗaa mo, faa mi hooƴa mo. 
\p  
\v 16 Iisaa wi'i mo: 
\p —Mariyama! 
\p O yeeƴii, o wi'i e ibraninkoore: 
\p — \tl Rabbunii! \tl* (ɗum na fiirta «Moodibbo»). 
\p  
\v 17 Iisaa wi'i mo: 
\p —Taa meemam, sabo mi ƴeeŋaay to Baabiiwo tafon. Yahu to sakiraaɓe am, mbi'aa ɓe mi ƴeeŋan mi yaha to Baaba am, wo Baaba mooɗon du, to Laamɗo am, wo Laamɗo mooɗon du. 
\p  
\v 18 Mariyama mo Magdala haalanowi taalibaaɓe ɓeen, wi'i ɓe: 
\p —Mi yi'ii Joomii en oon. 
\p O haalani ɓe ko Iisaa haalani mo ɗuum fuu. 
\s1 No Iisaa ɓangirani taalibaaɓe muuɗum 
\r (Matta 28.16-20, Marku 16.14-18, Lukka 24.36-49) 
\p  
\v 19 Nde kiiral naange alan warnoo ndeen, taalibaaɓe Iisaa ɓeen na ngoni ley suudu na cokitii saabe kulol hooreeɓe Alhuudiyankooɓe. Ndeen Iisaa wari darii hakkunde maɓɓe, wi'i ɓe: 
\p —Jam wondu e mooɗon! 
\p  
\v 20 Nde o jowtunoo ɓe ndeen, o holli ɓe newe juuɗe makko e wuttudu makko. Taalibaaɓe ɓeen ceyii nde njiinoo Joomiraaɗo ndeen.  
\v 21 Caggal ɗuum Iisaa wi'i ɓe katin: 
\p —Onon e jam! Hono no Baabiiwo nuliri kam ni, miin du nulirammi on. 
\p  
\v 22 Nde o haalnoo haalaaji ɗiin ndeen, o fuufi dow maɓɓe, o wi'i: 
\p —Njaɓee Ruuhu Ceniiɗo!  
\v 23 Mo njaafaniɗon hakkeeji muuɗum, yaafanaama ɗi. Mo on njaafanaaki hakkeeji muuɗum du, yaafantaake ɗi. 
\s1 No Iisaa ɓangirani Tomaa 
\p  
\v 24 De Tomaa noddirteeɗo Funereejo, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen, tawaaka ɗoon nde Iisaa ɓangunoo hakkunde maɓɓe ndeen.  
\v 25 Taalibaaɓe ɓeen mbi'i mo: 
\p —Min nji'ii Joomii en! 
\p O jaabii ɓe: 
\p —Si mi yi'aay batite tontanɗe ɗeen e newe makko, de mi watta honndu am e majje, mi watta junngo am e wuttudu makko fu, abada mi goonɗintaa. 
\p  
\v 26 Jeɗɗiire wootere caggal ɗuum, taalibaaɓe ɓeen kawriti katin. Tomaa ina wondi e maɓɓe. Gampuuje ɗeen fuu ina cokii. Iisaa ɓangi, darii hakkunde maɓɓe, wi'i: 
\p —Onon e jam! 
\p  
\v 27 O wi'i Tomaa: 
\p —Wattu ɗo honndu maa, ndaar juuɗe am. Ɓattin junngo maa, wattu ngo e wuttudu am. Sel sikkitirde, goonɗin tan. 
\p  
\v 28 Tomaa jaabii, wi'i mo: 
\p —Joomam, Laamɗo am! 
\p  
\v 29 Iisaa wi'i mo: 
\p —Saabe ko njiiɗaa kam ɗuum waɗi de ngoonɗinɗaa. Barke woodanii ɓe nji'aay kam de ngoonɗini. 
\s1 Haala anniya dewtere nde 
\p  
\v 30 Iisaa waɗi yeeso taalibaaɓe muuɗum maandeeji kaayniiɗi goɗɗi keewɗi ɗi mbinndaaka ley dewtere nde.  
\v 31 Ɗi ɗo mbinndaama, faa ngoonɗinon Iisaa woni Almasiihu Ɓii Laamɗo, faa si on ngoonɗinii, keɓon nguurndam saabe makko. 
\c 21  
\s1 No Iisaa ɓangirani taalibaaɓe muuɗum njeɗɗo 
\p  
\v 1 Caggal ɗuum, Iisaa ɓangani taalibaaɓe muuɗum ɓeen katin sera maayo Tiberiyas. Inan no o ɓangiri:  
\v 2 Simon Piyeer e Tomaa noddirteeɗo Funereejo oon e Natanayel mo Kaana leydi Galili e ɓiɓɓe Jebede worɓe ɓeen e taalibaaɓe woɓɓe ɗiɗo, ɓe fuu iɓe tawdaa toon.  
\v 3 Simon Piyeer wi'i ɓe: 
\p —Mi yahan nanngoyde liƴƴi. 
\p Ɓe mbi'i mo: 
\p —Minen du, min njaadan e maa. 
\p Ɓe njalti, ɓe naatowi laana ndiyam. Jemma oon, ɓe keɓaay fay huunde.  
\v 4 Nde pooyngol feccinoo ndeen, tawi Iisaa na darii to hunnduko maayo ngoon, ammaa taalibaaɓe ɓeen annditaay yalla wo ɗum Iisaa.  
\v 5 O wi'i ɓe: 
\p —Hey banndiraaɓe, yalla on keɓii ko nyaametee naa? 
\p Ɓe mbi'i: 
\p —Min ngalaa. 
\p  
\v 6 O wi'i ɓe: 
\p —Paɗɗee fiil oon gere nyaamo laana ka, on keɓan. 
\p Ndelle ɓe paɗɗi fiil oon. Ɓe keɓi liƴƴi faa ɓe kunngii suuwtude o.  
\v 7 Taalibaajo mo Iisaa horsini oon wi'i Piyeer: 
\p —Wo ɗum Joomiraaɗo! 
\p Nde Simon Piyeer nannoo ɗum wo joomiraaɗo ndeen, ɓornii saaya muuɗum, sabo o ɓortinooɗo ley laana toon. O fitti o fiyii e ndiyam ɗaam.  
\v 8 Taalibaaɓe heddiiɓe ɓeen ngaddi laana kaan, ina ndaasa fiil keewɗo liƴƴi oon. Tawi ɓe mboɗɗaa e hunnduko ndiyam ɗaam ɓuraa hono piye keme ɗiɗi.  
\v 9 Nde ɓe njippinoo laana kaan ndeen, ɓe nji'i liƴƴi ina njowii dow ƴulɓe yiite, ɓe nji'i buuru du.  
\v 10 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Ngaddee yoga e liƴƴi ɗi nannguɗon joonin ɗiin. 
\p  
\v 11 Simon Piyeer naati laana kaan, fooɗi fiil oon faa wurtini yaasin. O keewɗo liƴƴi mawɗi. Liƴƴi ɗiin wo hemre e capanɗe joy e tati. No ɗi poti heewude nii fuu, fiil oon seekaaki.  
\v 12 Iisaa wi'i ɓe: 
\p —Ngaree, nyaamee! 
\p Fay gooto e taalibaaɓe ɓeen suusaay ƴamude mo «Aan wo a moy?» Ɓe fuu ɓe annditii wo ɗum Joomiraaɗo.  
\v 13 Ndeen Iisaa wari, hooƴi buuru e liƴƴi, hokki ɓe.  
\v 14 Ngol woni tataɓol ko Iisaa ɓangani taalibaaɓe muuɗum gaɗa ummitagol muuɗum. 
\s1 No Iisaa haaldiri e Piyeer 
\p  
\v 15 Nde ɓe tilinoo e fummude ndeen, Iisaa wi'i Simon Piyeer: 
\p —Simon ɓii Yuhanna, aɗa ɓuri ɓee ɗo yiɗude kam naa? 
\p O jaabii, o wi'i: 
\p —Goonga, Joomam, aɗa anndi miɗo yiɗi ma. 
\p Iisaa wi'i mo: 
\p —Nyaamnaa mbaaloy am kooy! 
\p  
\v 16 Iisaa wi'i mo katin: 
\p —Simon, ɓii Yuhanna, aɗa yiɗi kam naa? 
\p O jaabii, o wi'i: 
\p —Goonga, Joomam, aɗa anndi miɗo yiɗi ma! 
\p Iisaa wi'i mo: 
\p —Nduraa baali am ɗiin! 
\p  
\v 17 Iisaa wi'i mo katin: 
\p —Simon, ɓii Yuhanna, aɗa yiɗi kam naa? 
\p Piyeer sunii sabo joonin woni kilol tataɓol ko Iisaa wi'i mo «Aɗa yiɗi kam naa?» Piyeer wi'i mo: 
\p —Joomam, aɗa anndi huunde fuu, aɗa anndi miɗo yiɗi ma. 
\p Iisaa wi'i mo: 
\p —Nyaamnaa baali am ɗiin!  
\v 18 Goonga kaalanammaami, e njokollaaku maa a ɓornake kaddule maa, a yehii to njiɗɗaa fuu. Ammaa si a naywii fu, a foortan juuɗe maa, de goɗɗo ɓorne ɗe, yaare to a yiɗaa. 
\p  
\v 19 E haalaaji ɗiin Iisaa sapporii no Piyeer maayrata e no teddinirta Laamɗo. Nde o haalnoo ɗum ndeen, o wi'i ɗum: 
\p —Jokkam! 
\s1 No Iisaa haaliri haala taalibaajo muuɗum korsuɗo oon 
\p  
\v 20 Piyeer yeeƴii, yi'i taalibaajo mo Iisaa horsini oon ina jokki ɗum'en. Oon woni bahinooɗo ɗakkol Iisaa nde ɓe kirtotonoo ndeen, de wi'i: «Joomam, moy woni jambotooɗo ma oon?» 
\p  
\v 21 Nde Piyeer yiinoo taalibaajo oon ndeen, wi'i Iisaa: 
\p —Joomam, noy oo le wattinirta? 
\p  
\v 22 Iisaa jaabii mo, wi'i: 
\p —Si miɗo muuyani mo nguurndam faa nde ngartoymi, ɗume jomi ma e majjum? Aan kaa, jokkam tan. 
\p  
\v 23 Ndelle haala ka sankitii hakkunde goonɗinɓe Iisaa ina mbi'a taalibaajo oon maayataa. Ammaa Iisaa wi'aay o maayataa, ko o wi'i dey: «Si miɗo muuyani mo nguurndam faa nde ngartoymi, ɗume jomi ma e majjum?» 
\p  
\v 24 Oon woni taalibaajo ceediiɗo kulle ɗeen de winndi ɗe. Eɗen anndi du seedaaku makko oon wo goonga. 
\s1 Timmoode dewtere nde 
\p  
\v 25 Iisaa waɗi kulle goɗɗe keewɗe katin. Si ɗe mbinndiranooma gootel gootel, miɗo miiloo dewte ɗeen keƴidataano ley adunaaru ndu.