\id JAS  
\h Yaakuuba 
\mt1 Ɓataaki Yaakuuba 
\c 1  
\s1 Jowtaango 
\p  
\v 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Yaakuuba maccuɗo Laamɗo, maccuɗo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Miɗo jowta on, onon laatiiɓe lenyi sappo e ɗiɗi cankitiiɗi ley adunaaru. 
\s1 Haala goonɗinal e hakkilantaaku 
\p  
\v 2 Sakiraaɓe am, nde tiiɗallaaji ɗi kawtaa sii ngari ndaartindaade on fu, tiigoree ɗum fuu seyo manngo.  
\v 3 Sabo oɗon anndi si goonɗinal mooɗon ndaartindaama fu, ɗum riman munyal.  
\v 4 Ammaa, sanaa munyal mon yottoo faa laatoɗon hiɓɓuɓe, selluɓe e goonɗinal ɓe huunde fuu nyakaay. 
\p  
\v 5 Ndelle, si gooto mooɗon hakkillo muuɗum nyakii fu, ŋaaro Laamɗo, heɓan. Sabo Laamɗo wo kokkoowo yimɓe fuu faa wooɗa, tawa feldaay joomum ko ŋaarii ɗuum.  
\v 6 Ammaa sey joomum ŋaaroroo goonɗinal tawee sikkitiraay, sabo cikkitiiɗo ina nanndi e bempeƴƴe ɗe henndu hooƴata, ina soggi yaade.  
\v 7 Taa neɗɗo ga'uɗo hono nii miiloo heɓan fay huunde to Joomiraaɗo.  
\v 8 Wo o neɗɗo jom ɓerɗe ɗiɗi. O anndaa ko o jokkata: hannden to, jaango ga. 
\s1 Haala talkaaku e danyal 
\p  
\v 9 Sakiike goonɗinɗo si tawii wo talkaajo fu, mantoroo ko Laamɗo toowni ɗum.  
\v 10 Jom jawdi du, mantoroo ko Laamɗo leeƴini ɗum. Sabo jom'en jawdi paltorto hono pinndi ley ngesa.  
\v 11 Si naange fuɗii, wulii fu, yoornan funngo ngoon. Pinndi ndiin saaman, ŋari mayri fuu ƴuwa. Hono noon du jom jawdi oon ɗaylirta, golleeji ɗi jokki fuu mbona. 
\s1 Haala torraaji e jarribooje 
\p  
\v 12 Barke woodanii neɗɗo fuu munyuɗo ley tiiɗallaaji ndaartindotooɗi ɗum. Sabo nde o ndaardaa o jarraaɗo ndeen, o teddinirte kufune mo Laamɗo aadii hokkude yiɗuɓe ɗum, ɗum woni nguurndam nduumiiɗam.  
\v 13 Si neɗɗo jarribaama, taa wi'a: «Laamɗo jarribii kam.» Sabo fay gooto waawaa jarribaade Laamɗo, wooɗi kam du, jarribataako fay gooto.  
\v 14 De ko woni dey, neɗɗo ina jarribee si muuyɗe muuɗum bonɗe pooɗii ɗum, eytii ɗum.  
\v 15 Caggal ɗuum, si muuyɗe bonɗe aawaama fu, ndiman hakke. De si hakke mawnii fu, riman maayde. 
\p  
\v 16 Sakiraaɓe am horsuɓe, taa accee mbosineɗon.  
\v 17 Moƴƴere lobbere e dokkal kiɓɓungal fuu, to dow kammu ƴuurata, to Baabiiwo taguɗo annooraaji kammu, mo waylitataako. O nanndaa e ɗowkiiji baylitotooɗi.  
\v 18 Saabe muuyɗe makko o waɗiri en ɓiɓɓe makko, o rimtiniri en konngol makko goongawol faa laatoɗen artiiɓe e ko o tagi. 
\s1 Haala nanude konngol Laamɗo de jokka 
\p  
\v 19 Sakiraaɓe am horsuɓe, paamon: neɗɗo fuu yaawa hettindaade, de taa yaawa haalude, taa yaawa tikkude.  
\v 20 Sabo tikkere ɓii-Aadama gollataa ko fonnditii yeeso Laamɗo.  
\v 21 Ndelle, njoppee huunde fuu ko tuuni e ko boni, njaɓɓoroɗon konngol ngol Laamɗo aawi e ɓerɗe mooɗon ngool e leeƴinkinaare. Ingol waawi hisinde yonkiiji mooɗon. 
\p  
\v 22 Wooɗi, taa kaaɗee e hettindanaade konngol ngool tan, ammaa ngaɗon ko ngol wi'i. Si wanaa noon, on kiilii ko'e mooɗon.  
\v 23 Sabo kettintooɗo konngol de jokkaay ko ngol wi'i, ina wa'i hono ƴeewoowo hoore muuɗum e daandorgal de yi'a no yeeso mum worri.  
\v 24 Imo ƴeewa hoore makko, de si o dillii fu, wakkati gooto o yeggitan no o wa'i.  
\v 25 Ammaa neɗɗo fuu taykotooɗo yamiroore hiɓɓunde rimɗinoore ndeen, si heddake e mayre fu, laatoto hono golliroowo konngol ngool, wanaa hono nanoowo tan de yeggita. Wo oon neɗɗo barkintee e golle muuɗum. 
\p  
\v 26 Neɗɗo fuu jogoriiɗo hoore muuɗum wo diinanke lobbo, si tawii dawrantaa ɗemngal muuɗum fu, hiilii hoore mum. Neɗɗo oon le, walaa fuu ko nafata e diina muuɗum.  
\v 27 Diina laaɓuka ceniika yeeso Laamɗo Baaba meeɗen kam woni: wallude rewɓe talkaaɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi e atiime'en ley ɓillaare muɓɓen, e haybude hoore muuɗum e tuundi adunaaru. 
\c 2  
\s1 No jom jawdi e talkaajo fuu potiri e meeɗen 
\p  
\v 1 Sakiraaɓe am, onon goonɗinɓe Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu Jom teddeengal, taa ɓurdinee ɓiɓɓe-Aadama.  
\v 2 Si jom jawdi gattuɗo hootonnde kaŋŋe e kaddule lobbe naatii kawrital mon, de talkaajo ɓorniiɗo kaddule tuunɗe kam du naatii, noy ngaɗoton?  
\v 3 Si on teddinii ɓorniiɗo kaddule lobbe oon, on mbi'ii ɗum «Jooɗa, inan joonnde lobbere», de mbi'uɗon talkaajo oon «Dara toon» naa «Jooɗa e leydi ɗakkol koyɗe am»,  
\v 4 si on ngaɗirii noon fu, wanaa on cenndii hakkunde mooɗon naa? On laatake sarotooɓe ɓe miilooji bonɗi.  
\v 5 Sakiraaɓe am horsuɓe, kettindee! Talkaaɓe adunaaru ndu ɓeen, wanaa Laamɗo suɓake ɓe faa ɓe laatoo danyuɓe goonɗinal, ɓe naata e laamu Laamɗo mo Laamɗo aadii hokkude yiɗuɓe ɗum naa?  
\v 6 De onon kaa, on kuyfinii talkaaɓe ɓeen. Wanaa joomiraaɓe jawdi ɓeen torrata on naa? Wanaa kam'en njaarata on yeeso sariya naa?  
\v 7 Wanaa kam'en mbonkotoo Iisaa mo njogiɗon innde muuɗum lobbere oon naa? 
\p  
\v 8 Goonga, on ngaɗii ko wooɗi si tawii on njokkii yamiroore laamu Laamɗo mawnde no Binndi mbiiri nde mbi'unoo: «Njiɗiraa gondo maa no njiɗirɗaa hoore maa ni.»\f + \fr 2:8 \ft Lewinkooɓe 19.18.\f* 
\v 9 Ammaa si on ɓurdinii ɓiɓɓe-Aadama, on ngaɗii hakke. Yamiroore ndeen du na fela on ko mboofuɗon.  
\v 10 Goonga ni, si neɗɗo jokkii jamirooje fuu, de woofi gootel majje tan, luttii jamirooje ɗeen fuu.  
\v 11 Sabo Laamɗo biiɗo «Taa jeenu», kam wi'i katin «Taa waɗu war-hoore.» Si a waɗaay jeenu, de a waɗii war-hoore, a laatake boofuɗo jamirooje ɗeen.  
\v 12 Ndelle, kaaldon, ngolliron hono no yimɓe sardeteeɓe yamiroore rimɗinoore kaani waɗude ni.  
\v 13 Sabo si goonga, nde Laamɗo sarotoo fu, yurmataako neɗɗo mo hollaay woɓɓe yurmeende. De jom yurmeende kaa, walaa fuu ko huldata sariya. 
\p  
\v 14 Sakiraaɓe am, si goɗɗo wi'ii ina jogii goonɗinal de golle makko hollaay o goonɗinii fu, ɗume ɗum nafata? Goonɗinal ngaal waawaa hisinde mo.  
\v 15 Si tawii aɗa jogii sakiike gorko naa debbo de wo kolɗo naa wo jolbuɗo,  
\v 16 si gooto mooɗon wi'ii ɗum: «Yahu e jam! Laamɗo holtine, nyaamne faa kaaraa,» tawee o hokkaay ɗum ko haajaa ɗuum, ɗume ɗum nafata?  
\v 17 Goonɗinal e hoore muuɗum du wo noon worri: si ngal walaa golleeji kollooji ngal fu, ngal waatii. 
\p  
\v 18 De si goɗɗo wi'ii ma: «Aan, wo a jom goonɗinal, miin, mi jom golle», ndeen, mi jaaboto joomum, mi wi'a: «Hollam goonɗinal maa tawee waldaa e golleeji lobbi si aɗa waawi. Miin du mi hollirte golle am wo mi goonɗinɗo.»  
\v 19 Aɗa goonɗini Laamɗo wo gooto naa? Gasii! De fay ginnaaji ina ngoonɗini ɗum de na ndiwna kulol!  
\v 20 Aan pamɗuɗo hakkillo! Aɗa haajaa holleede no goonɗinal ngal waldaa e golle fuu nafataa faa'e.  
\v 21 A miccitaaki no maami en Ibrahiima ndaardiraa wo ponnditiiɗo saabe golle muuɗum, nde yowunoo ɓiyum Isiyaaka e hirsirde ndeen naa?  
\v 22 A yi'ii goonɗinal Ibrahiima e golle muuɗum fuu ina hawri. Wooɗi du, golle makko hiɓɓini goonɗinal makko.  
\v 23 Hono noon Binndi ɗiin tabitiri nde mbi'unoo: «Ibrahiima goonɗinii Laamɗo, de Laamɗo hiisorii mo saabe majjum wo o ponnditiiɗo»,\f + \fr 2:23 \ft Fuɗɗoode 15.6.\f* faa o noddiraa giɗo Laamɗo.  
\v 24 Ndelle on nji'ii, wo e golle neɗɗo ndaardetee wo ponnditiiɗo, wanaa e goonɗinal muuɗum tan.  
\v 25 Hono noon Rahabu, debbo woykuuru oon\f + \fr 2:25 \ft Maanaa \fk woykuuru \ft wo pijoowo joɓeteeɗo ceede.\f* du. O ndaardaa wo o ponnditiiɗo saabe golleeji ɗi o gollunoo, nde o jakkitinoo nulaaɓe ɓeen, de o walli ɗum'en njaltiri laawol gonngol de ndaɗi.  
\v 26 Goonga ni, hono no ɓanndu ndu walaa yonki maayiri noon, goonɗinal ngal walaa golle du waatiri. 
\c 3  
\s1 Haala dawrande ɗemngal muuɗum 
\p  
\v 1 Sakiraaɓe am, taa heewɓe e mooɗon piloo laataade jannginooɓe. Sabo oɗon anndi minen jannginooɓe, sariya boofi amin ɓuran sariya heddiiɓe fuu naawude.  
\v 2 En fuu eɗen mboofa e laabi keewɗi. Si tawii ina woodi mo woofataa e ley haala muuɗum, oon laatii neɗɗo kiɓɓuɗo, baawɗo dawrande ɓanndu muuɗum fuu.  
\v 3 Si en ngaɗii labaale e kunnduɗe pucci faa ɗi ɗowtanoo en fu, en ndawranan ɓalli majji fuu.  
\v 4 Ndaaree kabaaru laanaaji maayo du. Fay si iɗi mawni sanne, wooɗi keni nyannguɗi ina kooƴa ɗi fu, wo ooncirgel pamarel tan oonyata ɗi, dorbotooɗo oon ina waawi yaarude ɗi ɗo muuyi fuu.  
\v 5 Noon ɗemngal du worri. Wo tergal pamaral e ɓanndu neɗɗo, de ingal mantoroo kulle mawɗe. Ndaaree! Doccel yiite, no foti famɗude ni, ina waawi wulude ladde mawnde fuu. 
\p  
\v 6 Ɗemngal du wo yiite. Ingal tummbii hakkunde ɓanndu, ingal heewi bonanda, ingal tuunina ɓanndu fuu. Ingal huɓɓiree yiite jahannama, ingal wula nguurndam meeɗen fuu.  
\v 7 Ɓiɓɓe-Aadama ina mbaawi dawrande sii daabaaji fuu. Ɓe ndawranii kulle ladde e pooli, faa e kulle ladooje e ko woni ley ndiyam fuu.  
\v 8 Ammaa ɗemngal, fay gooto waawaa dawrande ɗum. Ɗemngal dawrantaako, wo ngal baasi bonɗo. Ingal heewi tooke barooje.  
\v 9 Kangal njettirten Joomiraaɗo Baaba meeɗen, kangal du kuɗirten yimɓe tagaaɓe dow alhaali Laamɗo.  
\v 10 Hunnduko wooto yaltinta jettooje e kuddi fuu. Sakiraaɓe am, ɗum haanaa worrude noon.  
\v 11 Yalla ildude wootere ina waawi wurtinde ndiyam mbelɗam e kaaɗuɗam fuu naa?  
\v 12 Sakiraaɓe: yalla ƴibbi ina waawi rimude ɓiɓɓe jaytun naa? Yalla cabiihi ina waawi rimude ƴibbi naa? Waawaa. Noon du ildude haaɗunde waawaa yaltinde ndiyam mbelɗam. 
\s1 Haala hakkillo ƴuurungo to Laamɗo 
\p  
\v 13 Si jom hakkillo e paamal ina woni hakkunde mooɗon fu, hollira ɗum joonnde saahiinde e golleeji gaɗiraaɗi heese e hakkilantaaku.  
\v 14 Kaa si tawii kiram kaaɗɗam naa yidde hoorem tan woni e ɓerɗe mooɗon, taa mantoroɗon on jom'en hakkillo. Ɗum woni yeddude goonga.  
\v 15 Hakkillo ngo ƴuuraay to Laamɗo. Wo ley adunaaru ɗo e muuyɗe yonki e to Seyɗaani ngo ƴuuri.  
\v 16 Sabo ɗo kiram mbonɗam e yidde hoorem tan ngoni fu, ɗoon jiiɓaare e siyiiji bonanda fuu tawetee.  
\v 17 Ammaa hakkillo ƴuurungo to Laamɗo, arande fuu, wo ngo laaɓungo. Wooɗi du, ingo wadda jam. Ingo heewi heese, ingo heewi newaare, ingo heewi yurmeende, ingo rima ko wooɗi. Ngo ɓurdintaa yimɓe. Naafikaaku walaa e maggo.  
\v 18 Waɗooɓe jam ina aawa jam, de wo fonnditaare laatantoo ɓe tayri. 
\c 4  
\s1 No yiɗugol adunaaru laatorii wanyugol Laamɗo 
\p  
\v 1 Toy bolwole e kalalaaji gonɗi ley mooɗon ɗiin ƴuuri? Wanaa e muuyɗe mooɗon bonɗe kaɓooje e ley ɓerɗe mooɗon ɗi ƴuuri naa?  
\v 2 Si on muuyii huunde de on keɓaay, ɗum saabii oɗon ngaɗa war-hoore. Oɗon kaasidoo de on keɓataa muuyɗe mooɗon, ɗum saabii oɗon ndukida oɗon kaɓa. On keɓaay, sabo on nyaagaaki Laamɗo.  
\v 3 Oɗon ŋaaroo de mbaason heɓude, sabo anniyaaji mooɗon wo bonɗi. Oɗon piloo heɓude muuyɗe yonki mooɗon tan.  
\v 4 Onon jeenooɓe! Yalla on anndaa yiɗude adunaaru wo wanyude Laamɗo naa? Ndelle, anniyiiɗo laataade giɗo adunaaru fuu, waɗii hoore muuɗum ganyo Laamɗo.  
\v 5 Taa miilee Binndi ɗiin wo ɓolum kaalata nde mbi'unoo: «Laamɗo ina hirana ruuhu mo waɗi e meeɗen oon sanne.»  
\v 6 Ammaa, Laamɗo ina ɓeydana en moƴƴere ɓurnde mawnude katin. Ɗuum waɗi de Binndi ɗiin ina mbi'a: 
\q1 «Laamɗo na salanoo mawninkiniiɓe, 
\q1 de na hokka leeƴinkiniiɓe moƴƴere.»\f + \fr 4:6 \ft Banndi 3.34.\f* 
\p  
\v 7 Ndelle, njaɓanee Laamɗo. Calanoɗon Ibiliisa, ndeen dillan to mooɗon law.  
\v 8 Ɓattee Laamɗo, ndeen kam du ɓadoto on. Onon luttuɓe, laaɓinee juuɗe mon. Onon waɗuɓe ɓerɗe ɗiɗi, laaɓinee ɓerɗe mon!  
\v 9 Mettinee ɓerɗe mon, cunee, mboyee. Ngaɗon jaleeɗe mooɗon bojji, weltaare mooɗon du laatoo cunu.  
\v 10 Leeƴinkinee yeeso Joomiraaɗo, ndeen toownan on. 
\p  
\v 11 Sakiraaɓe, taa fay gooto mooɗon mbuyka banndum. Neɗɗo fuu mbuykuɗo banndum naa sarii ɗum, mbuykii jamirooje Laamɗo ɗeen, sarake jamirooje ɗeen. Si a sarake jamirooje du, a ɗowtantaako ɗe, a waɗii hoore maa carotooɗo.  
\v 12 Gooto tan woni kokkoowo jamirooje, gooto woni Carotooɗo: kam tan waawi hisinde e halkude. Aan, wo a moy faa caroɗaa gondo maa? 
\s1 No neɗɗo haaniri wakkilde Laamɗo 
\p  
\v 13 Joonin kettindee, onon wi'ooɓe: «Hannden naa jaango, min njahan ngalluure maaniire e maaniire, min ngaɗa toon hitaande miɗen luumoo, min keɓa tino.»  
\v 14 Si goonga, on anndaa ko laatotoo jaango. Ɗume woni nguurndam mooɗon? Wo ɗum cuurki ɓanguki wakkatiyel gootel tan de majji.  
\v 15 Inan ko kaannoɗon wi'ude: «Si Joomiraaɗo muuyii, min mbuuran, min ngolla huunde maani e huunde maani.»  
\v 16 De joonin, oɗon mawninkinoo, oɗon mantoo. Mantoraade hono nii fuu ina boni.  
\v 17 Ndelle, si neɗɗo faamii ko wooɗi ko haani waɗeede, de waɗaay ɗum fu, waɗii hakke. 
\c 5  
\s1 Haala joomiraaɓe jawdi bonɓe golle 
\p  
\v 1 Joonin kettindee onon joomiraaɓe jawdi, mboyee, ngaɗon wullaango saabe mettallaaji kewtotooɗi on.  
\v 2 Jawdi mooɗon nyolii, kaddule mooɗon mooƴii.  
\v 3 Kaŋŋe mooɗon e cardi mooɗon fuunii. Puundi ndiin laatantoo on seedaaku bonanda mooɗon, nyaama terɗe mooɗon hono no yiite ni. On ndesanii ko'e mooɗon jawdi ley balɗe cakitotooɗe.  
\v 4 On calake yoɓude gollooɓe gese mooɗon njobdi muɓɓen. Inan, kettindee bullaali maɓɓe! Joomiraaɗo jom baawɗe fuu oon nanii bullaali taƴooɓe gese mon ɓeen.  
\v 5 On mbuurdii e muuyooji mooɗon, on mbeltake ley adunaaru ndu. On paynii ɓalli mooɗon hono kulle, faa nyannde kirsetee.  
\v 6 On carake fonnditiiɓe de mbarɗon ɗum'en. Fay si kamɓe kaa, ɓe nganaa yeddooɓe on. 
\s1 No munyal nafirta 
\p  
\v 7 Wooɗi, sakiraaɓe, munyee faa Joomiraaɗo wara. Miilee dow demoowo, no heɗortoo faa leydi hokka ɗum tayri korsundi. Imo munya faa o heɓa ƴuwoonde arandeere e sakitotoonde.  
\v 8 Onon du munyee. Cemmbinɗinee ɓerɗe mon, sabo gartol Joomiraaɗo ɓadake.  
\v 9 Sakiraaɓe, taa pelunduree, faa ndaɗon sariya. Miccitee, Carotooɗo oon ina ɓadii sanne, imo darii e dammbugal!  
\v 10 Sakiraaɓe, miccitee annabaaɓe haaldunooɓe e innde Joomiraaɗo ɓeen. Munyal maɓɓe ley torra ina laatanii on alhaali, faa onon du munyiron noon.  
\v 11 Eɗen mbi'a barke woodanii tinniiɓe ɓeen. On nanii haala tinnaare Ayuuba, wooɗi du on nji'ii e ley ɗum fuu no Joomiraaɗo fodoranii mo cakitte lobbe, sabo Joomiraaɗo wo keewɗo yurmeende, jom hinney. 
\p  
\v 12 Ammaa aranel fuu, sakiraaɓe am, taa kunee: wanaa hunoraade kammu,\f + \fr 5:12 \fk Hunoraade kammu \ft woni hunoraade Laamɗo.\f* wanaa hunoraade leydi, wanaa huunde wonnde. Ammaa wi'ude «Ayyo» naa «A'aa» tan ina heƴa, taa caamon ley sariya Laamɗo. 
\s1 Haala ŋaaraade Laamɗo dow goonɗinal 
\p  
\v 13 Yalla won torriiɗo e mooɗon naa? O waɗa du'aare. Yalla won ceyiiɗo e mooɗon naa? O yettira Laamɗo jimi.  
\v 14 Yalla won nyawɗo e mooɗon naa? O nodda mawɓe kawrital goonɗinɓe, de ɓe ndu'anoo mo, ɓe ngatta nebbam dow hoore makko e innde Joomiraaɗo.  
\v 15 Du'aare du'oraande e goonɗinal dannan nyawɗo oon, Joomiraaɗo umminan ɗum. Si joomum waɗiino hakke du, yaafete.  
\v 16 Ndelle, kaalton hakkeeji mooɗon hakkunde mooɗon, ngaɗunduron du'aare, yalla oɗon cellinee. Du'aare neɗɗo ponnditiiɗo ina jogii baawɗe waɗude kulle mawɗe.  
\v 17 Annabi Iliyaasa wo neɗɗo hono meeɗen. O waɗirii du'aare e tinnaare taa kammu toɓa. De ƴuwoonde toɓaay e leydi faa waɗi duuɓi tati e lebbi jeegom.  
\v 18 Caggal ɗuum, o waɗi du'aare katin ƴuwoonde toɓa. De Laamɗo jippini ƴuwoonde, leydi du fuɗini ko taƴetee. 
\p  
\v 19 Sakiraaɓe am, si gooto mooɗon wosake laawol goonga, de goɗɗo wartirii ɗum fu,  
\v 20 paamon gartirɗo mo e laawol oon hisinan yonki makko e maayde, mooytan hakkeeji makko keewɗi.