\id GAL Fulfulde Burkina Faso 
\h Galaatiyankooɓe 
\mt2 Ɓataaki Pool yaade to 
\mt1 Galaatiyankooɓe 
\c 1  
\p  
\v 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool nulaaɗo. Wanaa yimɓe nuli kam, baawɗe neɗɗo fuu nulaay kam. Iisaa Almasiihu jaati nuli kam, kam e Laamɗo Baaba meeɗen ummintinɗo mo e maayde oon.  
\v 2 Miin e sakiraaɓe wonduɓe e am ɓeen fuu, miɗen mbinnda ɓataaki ki yaade to mooɗon, onon kawrite goonɗinɓe Iisaa gonɗe leydi Galaatiya ɗeen.  
\v 3 Wo on keɓu moƴƴere e jam to Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu.  
\v 4 Almasiihu hokkitirii hoore muuɗum saabe hakkeeji men, faa danna en e jamaanu bonɗo o. Nii o waɗiri muuyɗe Laamɗo Baaba meeɗen.  
\v 5 Wo teddeengal woodan Laamɗo faa abada abadin! Aamiina. 
\s1 Haala kollooha Kabaaru Lobbo wo gooto 
\p  
\v 6 Ina haaynii kam sanne! Ɓooyaay faa'e de on puɗɗii yoppude Laamɗo, noddirɗo on e moƴƴere Almasiihu oon, de njokkuɗon kabaaru goɗɗo.  
\v 7 Paamon: kabaaru lobbo goɗɗo fuu walaa, de woɓɓe ina mbemmba on, ina njiɗi waylitinde Kabaaru Lobbo haala Almasiihu oon.  
\v 8 De si neɗɗo waajake on ko seedi e Kabaaru Lobbo mo min mbaajii on oon, fay si wo minen, naa maleyka ƴuuruɗo dow kammu, wo kuddi wonu e joomum.  
\v 9 Min kaalaniino on ɗum, joonin du miɗo haaltana on: si neɗɗo waajake on ko seedi e Kabaaru Lobbo mo keɓɗon oon, wo kuddi wonu e muuɗum. 
\p  
\v 10 Ɗum le, yardaamuye yimɓe pilotoomi naa yardaamuye Laamɗo? Yalla ko welata yimɓe pilotoomi naa? Si faa joonin wo mi pilotonooɗo ko welata yimɓe, mi laatataakono maccuɗo Almasiihu. 
\s1 No Pool laatorii nulaaɗo 
\p  
\v 11 Sakiraaɓe, miɗo yiɗi paamon: Kabaaru Lobbo mo mbaajotoomi oon, wanaa e neɗɗo ƴuuri.  
\v 12 Sabo neɗɗo fuu hokkaay kam ɗum, jannginaay kam ɗum, wo Iisaa Almasiihu ɓanginani kam ɗum.  
\v 13 On nanii no ngorrunoomi arande e ley diina Alhuudiyankooɓe. Mi torririi kawrital goonɗinɓe Iisaa ngaal no mbaawrumi fuu, mi siinii halkude ngal.  
\v 14 Miɗo ɓurnoo heewɓe e waaldeeɓe am jokkuɓe diina Alhuudiyankooɓe, sabo miɗo jinnganannoo al'aadaaji maamiraaɓe amin faa faltii.  
\v 15 Ammaa Laamɗo suɓake kam gilla mi rimaaka, noddi kam saabe moƴƴere muuɗum nde muuynoo ndeen.  
\v 16 O ɓanginani kam Ɓiyiiko faa mi waajoo kabaaru muuɗum ley lenyi ɗi nganaa Alhuudiyankooɓe. Wakkati oon, mi ƴamaay fay gooto tindina kam.  
\v 17 Mi yahaay Urusaliima to artiiɓe kam laataade nulaaɓe ɓeen, ammaa wakkati oon wo leydi Arabiya njahumi, de ngartumi Damas.  
\v 18 Duuɓi tati caggal ɗuum, njahumi Urusaliima faa mi anndundura e Piyeer. Ngondumi e muuɗum balɗe sappo e joy.  
\v 19 Mi yi'aay nulaaɗo goɗɗo fuu, si wanaa Yaakuuba minyoo Iisaa Joomiraaɗo oon.  
\v 20 Ko mbinndanammi on ɗuum ɗo wo goonga, Laamɗo na seedii mi fenaay.  
\v 21 Caggal ɗuum, njahumi leydi Siiriya e leydi Silisi.  
\v 22 Wakkati oon, tawi kawrite kaɓɓiiɗe e Almasiihu gonɗe leydi Yahuudiya ɗeen njiiraay kam gite muɓɓen abada.  
\v 23 Ɓe nananno tan ina wi'ee: «Neɗɗo torrannooɗo en arande oon, ina waajoo joonin diina ka siinunoo nyifude kaan.»  
\v 24 Ndeen ɓe teddini Laamɗo saabe am. 
\c 2  
\s1 No nulaaɓe njaɓirani Pool 
\p  
\v 1 Duuɓi sappo e nay caggal ɗuum, njecciimi katin Urusaliima, miin e Barnabas. Tiitu du ina wondi e amin.  
\v 2 Laamɗo ɓanginani kam sanaa mi yaha toon. Ɗuum waɗi de njahumi, kawritoymi toon e mawɓe kawrital goonɗinɓe, miin tan e maɓɓe. Mi anndinii ɓe Kabaaru Lobbo mo mbaajiimi yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe oon. Sabo mi yiɗaa ko ngollunoomi e ko ngollammi joonin fuu laatoo ɓolum.  
\v 3 Ammaa fay Tiitu jaado am ƴuuruɗo Geres oon du, tilsinaaka taadeede,  
\v 4 fay si tawi sakiraaɓe fewreeɓe coorake e kawrital goonɗinɓe ngaal. Ko ɓe pilii dey, wo horude no ngorruɗen e ndimaaku ngu keɓɗen e ley kawtal men e Iisaa Almasiihu, faa ɓe ngartira en e maccungaaku.  
\v 5 Min njaɓanaay ɓe fay wakkati gooto, faa goonga Kabaaru Lobbo oon heddoo saabe mooɗon. 
\p  
\v 6 Wooɗi, ɓe yimɓe njogorii wo mawɓe ɓeen, ko ɓe laatinoo ɗuum, miin kaa, walaa ko jomi kam e majjum, sabo Laamɗo ɓurdintaa yimɓe. Mawɓe ɓeen tilsinanaay min fay huunde.  
\v 7 Ɓe paamii Laamɗo halfini kam waajaade Kabaaru Lobbo oon to yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe, hono no halfiniri Piyeer waajaade Alhuudiyankooɓe ɓeen ni.  
\v 8 Sabo no Laamɗo waɗiri Piyeer faa laatii nulaaɗo to Alhuudiyankooɓe noon, o waɗiri kam miin du nulaaɗo to lenyi ɗi nganaa Alhuudiyankooɓe.  
\v 9 Yaakuuba e Piyeer e Yuhanna, ndaareteeɓe hono bimmbeeje kawrite goonɗinɓe teddinaaɗe ɓeen, nji'ii moƴƴere nde Laamɗo hokki kam ndeen. Miin e Barnabas fuu, ɓe kokkii min juuɗe faa tabintina kawtal hakkunde amin. Ɓe paamiri e amin min njaha to lenyi ɗi nganaa Alhuudiyankooɓe, kamɓe du ɓe njaha to Alhuudiyankooɓe.  
\v 10 Huunde wootere tan ɓe nyaagii min, min miccoo talkaaɓe. Mi tinnake e majjum jaati. 
\s1 No Pool feliri Piyeer to Antiyoki toon 
\p  
\v 11 Ammaa nde Piyeer warnoo e wuro Antiyoki fu, mi felii ɗum yeeso yimɓe sabo woofii.  
\v 12 Si goonga, fadde nulaaɓe Yaakuuba ɓeen e warude, imo nyaamdannoo e goonɗinɓe Iisaa ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. Ammaa nde ɓeen ngarnoo ndeen, o woɗɗii ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen, o seli nyaamdude e muɓɓen, saabe hulude jokkuɓe sariya taadagol ɓeen.  
\v 13 Alhuudiyankooɓe goonɗinɓe Iisaa woɓɓe du tawti mo faa njaari fay Barnabas e naafikaaku muɓɓen.  
\v 14 Nde njiinoomi no ɓe ngorri ni dartaaki, iɓe mbosii goonga gonɗo e Kabaaru Lobbo fu, mbiimi Piyeer yeeso yimɓe fuu: «Aan wo a Alhuudiyanke, de a worraa hono no Alhuudiyankooɓe ngorri ni, no lenyi goɗɗi ɗi ngorri noon ngorruɗaa. Noy mbaawruɗaa tilsinirde yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen sanaa laatoo hono Alhuudiyankooɓe?» 
\s1 No Laamɗo hisinirta yimɓe saabe goonɗinal 
\p  
\v 15 Minen, min ƴuwdi Alhuudiyankooɓe, min njeyaaka e lenyi goɗɗi bosiiɗi.  
\v 16 Tawi le, miɗen anndi neɗɗo ndaardataake ponnditiiɗo saabe jokkugol Tawreeta Muusaa, wo e goonɗinal muuɗum Iisaa Almasiihu ndaardetee ponnditiiɗo. Ɗum waɗi de minen du, min ngoonɗinii Iisaa Almasiihu, faa min ndaardee fonnditiiɓe saabe goonɗinal amin Almasiihu, tawee wanaa jokkugol Tawreeta Muusaa. Sabo fay gooto ndaardataake ponnditiiɗo saabe jokkugol Tawreeta Muusaa.  
\v 17 Minen, miɗen piloo ndaardeede fonnditiiɓe saabe kawtal amin e Almasiihu. E ley majjum si min tawaama min luttuɓe minen du, yalla ɗum na holla Almasiihu wo daraniiɗo luttal naa? O wanaa koy! 
\p  
\v 18 Sabo si mi wi'ii mi nyiɓtoto Tawreeta Muusaa mo liɓunoomi oon, ina holla wo mi luttoowo.  
\v 19 Si goonga, miin kaa mi maayanii Tawreeta e sariyaaji muuɗum, kam jaati waɗi ɗum, faa mi wuura e gollande Laamɗo. Mi tontidaama e Iisaa Almasiihu dow leggal palaangal.  
\v 20 Mi wuuraa miin e hoore am katin, wo Almasiihu wuuri ley am. Nguurndam neɗɗo ɗam mbuurammi joonin ɗam, e ley goonɗinal Ɓii Laamɗo mbuurammi ɗam, kanko jiɗɗo kam de hokkitiri hoore muuɗum saabe am oon.  
\v 21 Mi huyfintaa moƴƴere Laamɗo. Sabo si tawii jokkude Tawreeta oon waɗata neɗɗo ponnditiiɗo fu, Almasiihu maayii ɓolum. 
\c 3  
\s1 Haala jokkude Tawreeta Muusaa naa goonɗinde Iisaa 
\p  
\v 1 Hey Galaatiyankooɓe, oɗon pamɗi hakkillo koy! Moy dabii on dabare nde\f + \fr 3:1 \ft maanaa majjum wo waylitirde hakkillo neɗɗo ndaggadaaku.\f*? On cifanaama faa laaɓi tal no Iisaa Almasiihu tontiraa e leggal palaangal.  
\v 2 Njaabee kam ɗum ɗo tan: wo saabe ko njokkuɗon Tawreeta Muusaa keɓirɗon Ruuhu Ceniiɗo oon, naa on keɓirii mo saabe on nanii Kabaaru Lobbo de ngoonɗinɗon?  
\v 3 Ko saabii oɗon pamɗiri ni hakkillo? On puɗɗirii semmbe Ruuhu Laamɗo oon, de joonin kaa oɗon njiɗi timminirde e semmbe terɗe mon naa?  
\v 4 Ko hewtii on ɗuum fuu laatake ɓolum naa? Ɗum waawaa laataade ɓolum.  
\v 5 Kokkoowo on Ruuhu de na waɗa kaayeefiiji hakkunde mooɗon oon, na waɗa ɗum saabe on nanii Kabaaru Lobbo de ngoonɗinɗon, wanaa saabe on njokkii Tawreeta o waɗirta ɗum! 
\p  
\v 6 Ina winndaa: «Ibrahiima goonɗinii Laamɗo, de Laamɗo hiisorii mo wo o ponnditiiɗo saabe majjum.»\f + \fr 3:6 \ft Fuɗɗoode 15.6.\f* 
\v 7 Ndelle anndee: goonɗinirɓe hono nii, kam'en jaati ngoni ƴuwdi Ibrahiima.  
\v 8 Sappaama e ley Binndi, Laamɗo ndaardan yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen fonnditiiɓe saabe goonɗinal muɓɓen. Ɗum waɗi de Binndi ɗiin kumpiti Ibrahiima kabaaru lobbo oon gilla waɗaay tafon, ɗi mbi'i: «Lenyi ɗiin fuu keɓiran barke saabe maaɗa.»\f + \fr 3:8 \ft Fuɗɗoode 12.3.\f* 
\v 9 Ndelle, goonɗinɓe fuu keɓan barke no Ibrahiima goonɗinɗo oon heɓiri barke ni. 
\p  
\v 10 Ammaa yowuɓe jikke muɓɓen e jokkude Tawreeta Muusaa ɓeen kuddi ina woni dow muɓɓen. Sabo ina winndaa: «Kuddi woodanii neɗɗo fuu mo jokkaay ko woni e dewtere Tawreeta ndeen faa hiɓɓi.»\f + \fr 3:10 \ft Fillitagol Tawreeta 27.26.\f* 
\v 11 Tannyoral, fay gooto ndaardataake wo ponnditiiɗo yeeso Laamɗo saabe Tawreeta. Sabo ina winndaa: «Ponnditiiɗo wuurdan goonɗinal.»\f + \fr 3:11 \ft Habakuk 2.4.\f* 
\v 12 Tawreeta kaa yowaaki e goonɗinal, sabo ina winndaa: «Gaɗoowo jamirooje Tawreeta, kam wuurdata saabe majje.»\f + \fr 3:12 \ft Lewinkooɓe 18.5.\f* 
\v 13 Almasiihu soottitii en e kuddi ndi Tawreeta yowi dow meeɗen ndiin, e ley ko loomtanii en kuddi ndiin. Sabo ina winndaa: «Ɓilaaɗo e leggal palaangal fuu wo kuɗaaɗo.»\f + \fr 3:13 \ft Fillitagol Tawreeta 21.23.\f* 
\v 14 Wo ɗuum Iisaa waɗi faa yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen du keɓa barke mo Ibrahiima heɓi oon saabe Iisaa Almasiihu, keɓiren Ruuhu mo Laamɗo aadii hokkude ley goonɗinal oon. 
\s1 Haala Tawreeta e amaana 
\p  
\v 15 Sakiraaɓe, miɗo sifanoo on ko woowi waɗude: si neɗɗo moƴƴinii talkuru ndongu faa sariya laamu jaɓii ɗum fu, fay gooto mooytataa ɗum, ɓeydataa ɗum fay huunde.  
\v 16 Wooɗi, Laamɗo waɗanii Ibrahiima e ƴuuruɗo e muuɗum amaanaaji. Binndi ɗiin mbi'aay: «Ƴuuruɓe e muuɗum» hono wo heewɓe ɗi cappii, wo gooto ni ɗi cappii nde ɗi mbi'unoo: «Ƴuuruɗo e maaɗa». Oon woni Almasiihu.  
\v 17 Inan ko njiɗumi wiide ɗuum: amaana mo Laamɗo haɓɓi oon, Tawreeta garɗo duuɓi keme nay e capanɗe tati caggal ɗuum oon haɓɓitataa ɗum, bonnataa amaana Laamɗo oon.  
\v 18 Sabo si ndongu ngu Laamɗo aadinoo nguun wo dow Tawreeta oon yowinoo, ngu yowaakano dow amaana oon. Ammaa wo saabe amaana Laamɗo hokkiri Ibrahiima ndongu nguun. 
\p  
\v 19 Ndelle, ɗume Tawreeta Muusaa nafata? O ɓeydaama dow amaana faa o ɓangina hakkeeji fadde ƴuuruɗo e Ibrahiima podanaaɗo amaana oon e warde. Laamɗo rewnii Tawreeta oon faro maleyka'en de ɓeen kokki curoowo waddana o yimɓe.  
\v 20 Curoowo na holla wanaa neɗɗo gooto tan. Laamɗo kaa wo gooto.\f + \fr 3:20 \ft Curoowo fay gooto naataay e amaana mo Laamɗo hokki Ibrahiima oon.\f* 
\p  
\v 21 Ndelle, Tawreeta oon ina luttunduri e amaanaaji Laamɗo ɗiin naa? Luttunduraa koy! Sini yamiroore waawnde hokkude yimɓe nguurndam jippinanooma, ndaardeede ponnditiiɗo ƴuuranno e yamiroore ndeen jaati.  
\v 22 Ammaa Binndi ɗiin mbi'ii hakke na dawrana huunde fuu, faa goonɗinɓe Iisaa Almasiihu ɓeen kokkee ko aadanaa ɗuum saabe goonɗinal muɓɓen. 
\p  
\v 23 Fadde wakkati goonɗinal e warude, en kawjanooma ley hawju Tawreeta faa goonɗinal ngaal ɓanginaa.  
\v 24 Hono noon Tawreeta oon laatorii ɗowoowo en faa wakkati mo Almasiihu wari oon, faa ndaardeɗen fonnditiiɓe saabe goonɗinal.  
\v 25 Joonin ko wakkati goonɗinal ngaal wari ɗuum, en njaltii e maral ɗowoowo oon. 
\p  
\v 26 Joonin on fuu wo on ɓiɓɓe Laamɗo saabe goonɗinal mooɗon Iisaa Almasiihu.  
\v 27 Onon waɗaaɓe batisima ley kawtal Almasiihu on fuu, o laatanake on hono kaddungal ngal ɓorniɗon.  
\v 28 Ndelle, walaa katin ko senndata Alhuudiyanke e mo wanaa Alhuudiyanke, naa dimo e diimaajo, naa gorko e debbo, sabo on fuu wo on gootum e ley kawtal mooɗon e Iisaa Almasiihu.  
\v 29 Si tawii Almasiihu jeyi on, wo on ƴuwdi Ibrahiima, on ndonan ko Laamɗo aadinoo ɗuum. 
\c 4  
\p  
\v 1 Inan ko njiɗumi wi'ude: sini donoowo wo cukalel, walaa fuu ko senndata ɗum e maccuɗo, fay si wo kam jeyi jawdi ndiin fuu.  
\v 2 O heddoto ley hawju ndaarooɓe mo e dawranooɓe jawdi makko ɓeen faa sarɗi\f + \fr 4:2 \fk sarɗi \ft wo wakkati podanooɗo.\f* mo baabiiko hokki mo oon yottoo.  
\v 3 Enen du, nde en sukaaɓe ndeen, wo en maccuɓe tindinooje adunaaru ɗeen.  
\v 4 Ammaa nde sarɗi oon yottinoo ndeen, Laamɗo nuli Bajjo muuɗum mo debbo rimi, ɗowtaniiɗo Tawreeta Muusaa,  
\v 5 faa o soottita maccuɓe Tawreeta ɓeen, faa keɓen laataade ɓiɓɓe Laamɗo. 
\p  
\v 6 Saabe wo on ɓiɓɓe Laamɗo du, o nuli Ruuhu Ɓiyiiko oon e ley ɓerɗe meeɗen. Ruuhu oon waɗata de noddiren Laamɗo «Abba».  
\v 7 Ndelle, en nganaa maccuɓe katin, wo en ɓiɓɓe! Saabe wo en ɓiɓɓe, Laamɗo du waɗii en ronooɓe ɗum. 
\s1 No Pool tindiniri Galaatiyankooɓe 
\p  
\v 8 Nde on anndaano Laamɗo ndeen, oɗon ngonnoo e maral alla'en ɓe nganaa Laamɗo.  
\v 9 De joonin kaa ko annduɗon Laamɗo ɗuum, naa miɗo haannoo wiide joonin ko Laamɗo anndi on ɗuum: noy mbaawirton yeccaade e tindinooje adunaaru lokkaaje ɗe ngalaa nafaa ɗeen? Ko waɗi de oɗon njiɗi laataade maccuɓe majje katin?  
\v 10 Oɗon teddini balɗe goɗɗe e lebbi goɗɗi e wakkatiiji goɗɗi e kitaale goɗɗe.  
\v 11 Miɗo hula taa ko ngollanmi on ɗuum fuu laatoo ɓolum. 
\p  
\v 12 Sakiraaɓe, miɗo nyaagoo on, nga'ee hono am ni. Miin e hoore am, mi laatakeno hono mooɗon. On ngaɗaay kam fuu ko boni.  
\v 13 Oɗon anndi rafi cellal waddani kam haalande on aranel fuu Kabaaru Lobbo oon.  
\v 14 Nyawu am nguun torrii on, de ɗum fuu e laataade on kuyfinaay kam, on njawaay kam saabe nyawu nguun. Ko ngaɗuɗon dey, on njaɓɓorake kam hono no maleyka Laamɗo ni, naa hono wo mi Iisaa Almasiihu.  
\v 15 Wakkati oon, oɗon keewnoo seyo sanne! Miɗo waawi seedanaade on: si oɗon mbaawnoo, on ɗoofanno gite mooɗon kokkon kam. Ndelle noy seyo mooɗon ngoon laatorii joonin?  
\v 16 Mi laatake ganyo mooɗon saabe miɗo haalana on goonga naa?  
\v 17 Yimɓe ɓeen na njoganii on anniyaaji, ammaa ɗi nganaa lobbi. Ko ɓe njiɗi dey, senndude on e am yalla oɗon ndaranoo ɓe.  
\v 18 Sikke walaa, daranaade neɗɗo na wooɗi si wo faa wooɗa. Katin du tilay ɗum waɗee wakkati fuu, wanaa yeeso am tan.  
\v 19 Sukaaɓe am, miɗo naawee sanne katin saabe mooɗon hono no ŋatawere ni, faa tagaadi Almasiihu tawee e mooɗon.  
\v 20 Hey miɗo yiɗi tawdeede e mooɗon joonin faa mi heɓa haaldude e mooɗon ko wanaa no kaalirammi joonin, sabo kabaaru mon ina wemmbi kam sanne. 
\s1 Haala amaana kiiɗɗo e amaana keso 
\p  
\v 21 Onon yiɗuɓe jokkude Tawreeta Muusaa, miɗo ƴama on: on nanaay ko Tawreeta wi'i naa?  
\v 22 Ina winndaa: Ibrahiima ina woodunoo ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo, gooto o heɓdi e korɗo, gooto du o heɓdi e dimo.  
\v 23 Ɓii korɗo oon rimiraama no yimɓe fuu ndimirtee ni, de ɓii dimo oon kaa rimiraama saabe amaana Laamɗo.  
\v 24 Ɗum wo banndol rewɓe ɗiɗo sapporaaɓe aadiiji ɗiɗi. Gooto, mo Haajara oon wo amaana waamnde wi'eteende Sinayi. Amaana oon, wo maccungaaku rimata.  
\v 25 Haajara wo waamnde wi'eteende Sinayi wonnde Arabiya ndeen, inde sapporaa ngalluure Urusaliima hannden ndeen. Sabo Urusaliima e wonɓe e muuɗum ɓeen fuu e dawraneede ngoni.  
\v 26 Ammaa Urusaliima gonɗo dow kammu oon wo dimo, kanko woni inna meeɗen.  
\v 27 Sabo ina winndaa: 
\q1 «Aan dimaro mo rimaay abada, 
\q2 welta! 
\q1 Aan mo anndaa naawalla ŋatawere, 
\q2 ilina peekaali seyo! 
\q1 Sabo debbo jeebaaɗo heɓan sukaaɓe 
\q2 faa ɓura debbo kaybaaɗo gorum.»\f + \fr 4:27 \ft Esaaya 54.1.\f* 
\m  
\v 28 Ammaa onon sakiraaɓe, wo on ɓiɓɓe heɓaaɓe dow amaana Laamɗo oon hono no Isiyaaka ni.  
\v 29 Wakkati oon dimiraaɗo no yimɓe ndimirtee oon ina torra dimiraaɗo Ruuhu Laamɗo oon. Fay hannden du noon worri.  
\v 30 De ɗume Binndi ɗiin mbi'i? Ɗi mbi'ii: «Riiwu korɗo oon e ɓiyum, sabo ɓii korɗo oon rondataa e ɓii dimo oon abada.»\f + \fr 4:30 \ft Fuɗɗoode 21.10.\f* 
\v 31 Ndelle sakiraaɓe, en nganaa ɓiɓɓe korɗo oon, wo en ɓiɓɓe dimo oon. 
\c 5  
\s1 Haala ndimaaku goonɗinɓe Iisaa 
\p  
\v 1 Almasiihu rimɗinii en faa ndimɗen faa laaɓa. Ɗum le, tinnee keddoroɗon noon, taa ngartee ley donngal maccungaaku katin.  
\v 2 Kettindanee kam! Miin Pool, miɗo haalana on: si on pilake taadeede, Almasiihu nafataa on fay huunde.  
\v 3 Katin miɗo haalana on neɗɗo fuu pilotooɗo taadeede: ina tilsani ɗum jokka haddi Tawreeta Muusaa oon fuu.  
\v 4 Onon filotooɓe ndaardeede fonnditiiɓe saabe Tawreeta ɓeen, on ceedii e Almasiihu, on mboɗɗake moƴƴere Laamɗo ndeen.  
\v 5 De minen kaa, saabe goonɗinal miɗen njowa jikke amin dow Laamɗo ndaardoowo en fonnditiiɓe oon. Wo Ruuhu Ceniiɗo hokki min jikke oon.  
\v 6 Sabo kaɓɓiiɗo e Iisaa Almasiihu, taadagol e rafi taadagol fuu fotu. Ko nafata tan, goonɗinal golliroowal njinngu. 
\p  
\v 7 On puɗɗirii no wooɗiri. Moy haɗi on jokkude goonga?  
\v 8 Ko wayliti hakkillo mooɗon ɗuum ƴuuraay to Laamɗo nodduɗo on oon.  
\v 9 Ina wi'ee: rabilla seeɗa ina ƴuufina conndi ndiibaandi fuu.  
\v 10 Ɗum fuu e laataade Joomiraaɗo hokkii kam hoolaare e mooɗon, mi tannyorii miilo mooɗon seedataa e miilo am. Ammaa jiiɓoowo on oon, ko laatii fuu, jukkete.  
\v 11 Miin le sakiraaɓe, si tawanooma faa hannden miɗo waajoo sanaa neɗɗo taadee, ko waɗi de miɗo torree faa joonin? Sini ɗum mbaajotonoomi, waaju am haala maayde Iisaa dow leggal palaangal mettataano fay gooto.  
\v 12 Jiiɓooɓe on yiɗuɓe taadagol ɓeen, ɓe coortitoo! 
\p  
\v 13 Sakiraaɓe, on noddaama faa ndimɗon. Joonin le, taa ngaɗon de ndimaaku mon laatanoo on sabaabu faa njokkon muuyɗe terɗe. Ko kaanɗon waɗude dey, mono fuu gollirana banndum e njinngu.  
\v 14 Sabo Tawreeta oon fuu hawtaama e ley yamiroore wootere nde: «Njiɗiraa gondo maa hono no njiɗirɗaa hoore maa ni.»\f + \fr 5:14 \ft Lewinkooɓe 19.18.\f* 
\v 15 De si oɗon keddii oɗon ŋatundura, oɗon nyaamundura, tinnee taa kantunduron. 
\s1 Haala Ruuhu Ceniiɗo e muuyɗe terɗe 
\p  
\v 16 Ndelle, miɗo wi'a on: accee Ruuhu Ceniiɗo ɗowa on, ndeen on njokkataa muuyɗe terɗe mon.  
\v 17 Sabo muuyɗe terɗe ina kaɓa e Ruuhu oon. Ruuhu oon du ina haɓa e muuyɗe terɗe ɗeen. Ngela e majji fuu ina haɓa e gonngel faa mbaason gollude ko muuyɗon.  
\v 18 Ammaa si wo Ruuhu ɗowata on, on ngalaa e ley Tawreeta Muusaa oon katin. 
\p  
\v 19 Golleeji muuyɗe terɗe ina anndaa. Ɗum wo jeenu e ko nyiddini e muuyɗe cemtiniiɗe  
\v 20 e dewal tooruuji e ndaggadaaku e nganyaandi e kalala e kiram e tikkere e yidde hoorem tan e luural e rafi kawral  
\v 21 e haasidaaku\f + \fr 5:21 \ft Maanaa \fk haasidaaku \ft ɗo wo nganyaandi ƴuurundi e yiɗande hoorem tan. Joomum yiɗaa goɗɗo heɓa.\f* e sulagol e fijirde bonnde e ko nanndi e muuɗum. Miɗo haalana on ɗum ɗo hono no kaalirannoomi on ɗum ni: gollooɓe kulle gaaɗe noon ɓeen naatataa ley laamu Laamɗo. 
\p  
\v 22 Ammaa ko Ruuhu Ceniiɗo rimata e meeɗen ɗuum woni njinngu e seyo e jam e munyal e moƴƴuki e mbooɗirka e hoolnaare  
\v 23 e leeƴinkinaare e nanngitaare. Sikke walaa, yamiroore fuu haɗataa kulle gaaɗe noon.  
\v 24 Jeyaaɓe e Iisaa Almasiihu ɓeen ngaɗii hono ɓe tontidii terɗe maɓɓe e muuyɗe majje bonɗe fuu dow leggal palaangal ni. 
\p  
\v 25 Wo saabe Ruuhu oon keɓirɗen nguurndam kesam ɗam. Ndelle njaaden e Ruuhu.  
\v 26 Taa mawninkinoɗen, taa toonyunduren, taa haasidaaku tawee hakkunde meeɗen. 
\c 6  
\s1 No goonɗinɓe kaaniri wallundurde 
\p  
\v 1 Sakiraaɓe, si gooto mooɗon luttii fu, onon jogiiɓe Ruuhu ɓeen njeyi dartinde ɗum, tawee e ley heese. Ammaa mono e mooɗon fuu hayba hoore muuɗum taa jarribee kam du.  
\v 2 Mballunduree ronndaade doŋle mooɗon tedduɗe, hono noon kiɓɓinirton yamiroore Almasiihu.  
\v 3 Si neɗɗo miilii won ko woni, tawi walaa ko woni, hiilii hoore muuɗum.  
\v 4 Mono fuu ndaara golle muuɗum. Ndeen si won ko waawi mantoraade fu, mantorto golle muuɗum jaati, hewtaay ko nanndina ɗum e golle goɗɗo.  
\v 5 Sabo mono fuu donngal muuɗum ronndotoo. 
\p  
\v 6 Jannginteeɗo konngol Laamɗo ngool ina haani ko heɓi ko wooɗi ɗuum fuu, feccida e jannginoowo ɗum. 
\s1 No mono fuu taƴirta ko aawi 
\p  
\v 7 Taa kiilee ko'e mooɗon, Laamɗo jalnortaake. Ko neɗɗo aawi fuu, wo ɗuum taƴata.  
\v 8 Aawɗo ko weli terɗe muuɗum, taƴan maayde. Ammaa aawɗo ko weli Ruuhu Ceniiɗo, taƴan nguurndam nduumiiɗam.  
\v 9 Taa ndonken gollude ko wooɗi. Sabo si en ndonkaay, en taƴan si wakkati oon warii.  
\v 10 Ndelle, wakkati keɓɗen laawol fuu, ngaɗanen yimɓe fuu moƴƴere, ɓurɓe fuu haandude wo sakiraaɓe men goonɗinɓe Iisaa Almasiihu ɓeen. 
\s1 Baynundural 
\p  
\v 11 Ndaaree binndi ɓutti ɗi mbinndirammi on e junngo am ɗiin.  
\v 12 Tilsinanɓe on taadeede ɓeen wo filotooɓe faa manee. Walaa ko ɓe ngaɗiri noon si wanaa taa ɓe torriree saabe maayde Almasiihu dow leggal palaangal ngaal.  
\v 13 Sabo fay kamɓe taadaaɓe ɓeen, ɓe njokkataa Tawreeta. Ko ɓe njiɗiri taadoɗon dey, wo faa ɓe mantoroo ɗum.  
\v 14 Miin e hoore am kaa, taa mi mantoroo faa'e sanaa leggal Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu palaangal ngaal. Wo saabe maggal mi maayanii adunaaru, adunaaru du maayanii kam.  
\v 15 Sabo taadaade naa rafi taadaade fu, walaa nafaa. Ko jogii nafaa dey, tagiteede tagu kesu.  
\v 16 Jokkuɓe laawol ngol fuu, wo keɓu jam e hinney, hono no Israa'iilankooɓe Laamɗo goongalaaɓe ɓeen. 
\p  
\v 17 Joonin kaa, fay gooto taa tampina kam, sabo terɗe am ngaɗii ɓatitanɗe saabe Iisaa. 
\p  
\v 18 Sakiraaɓe, wo hinney Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu wondu e mooɗon. Aamiina.