\id EPH Fulfulde Burkina Faso 
\h Efeesunkooɓe 
\mt2 Ɓataaki Pool yaade to 
\mt1 Efeesunkooɓe 
\c 1  
\p  
\v 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool, nulaaɗo Iisaa Almasiihu saabe muuyɗe Laamɗo. Miɗo jowta seniiɓe hoolniiɓe e ley kawtal muɓɓen e Iisaa Almasiihu ɓeen.  
\v 2 Wo on keɓu moƴƴere e jam to Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. 
\s1 No Laamɗo hokkirta yimɓe moƴƴere saabe Almasiihu 
\p  
\v 3 Jettooje ngoodanii Laamɗo Baaba Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu! O waɗanii en barkeeji ɗi Ruuhu hokkata ɗiin fuu to dow kammu saabe kawtal men e Almasiihu.  
\v 4 Sabo fadde adunaaru ndu e joƴƴineede, Laamɗo suɓake en saabe Almasiihu, faa laatoɗen seniiɓe ɓe ngalaa feloore yeeso makko. Saabe njinngu makko  
\v 5 o fodoranii en gilla arande laatoɗen ɓiɓɓe makko saabe Iisaa Almasiihu. Ɗum wo muuyo makko, waɗude moƴƴere ndeen na weli mo,  
\v 6 faa o yettiree moƴƴere makko mawnde nde walaa kaaddi! O hokkii en moƴƴere ndeen saabe Ɓiyiiko korsuɗo oon.  
\v 7 E kawtal meeɗen e muuɗum en ndimɗinaama saabe ƴiiƴam muuɗum, en njaafanaama lutti meeɗen saabe keewal makko hinney.  
\v 8 Hinney oon o wayli e meeɗen, o hokki en hakkilantaaku kiɓɓungu e anndal kiɓɓungal,  
\v 9 o anndini en anniya makko cuuɗinooɗo oon. Gilla arande o anniyorii tabintinirde anniya oon e Almasiihu saabe moƴƴere makko.  
\v 10 Anniya oon wo hawrundurde huunde fuu e hawju Almasiihu, wanaa ko woni dow kammu wanaa ko woni e leydi. Laamɗo yottinan ɗum si wakkati oon hiɓɓii. 
\p  
\v 11 E ley kawtal men e Almasiihu du en cuɓaama faa laatoɗen ngeɗu Laamɗo. Laamɗo tabintiniroowo huunde fuu no muuyiri oon, fodake ɗum.  
\v 12 Noon waɗata faa laatoɗen sabaabu mawninoowo teddeengal muuɗum, enen artuɓe yowude jikke men e Almasiihu ɓeen. 
\p  
\v 13 Onon hawtuɓe e Almasiihu du, on nanii konngol goongawol ngool, ɗum woni Kabaaru Lobbo kisinɗo on oon. Nde ngoonɗinnoɗon Almasiihu ndeen, Laamɗo wattii e mooɗon maande muuɗum nde hokkunoo on Ruuhu Ceniiɗo mo aadaninoo on.  
\v 14 Ruuhu Ceniiɗo oon wo maande laaɓinanoore en en keɓan moƴƴereeji ɗi ndesanaɗen, faa wakkati mo Laamɗo rimɗinta en, enen jeyaaɓe muuɗum. Jettooje ngoodani Laamɗo saabe teddeengal muuɗum! 
\s1 Haala du'aare Pool 
\p  
\v 15 Saabe majjum, gilla nanumi kabaaru goonɗinal mooɗon Joomiraaɗo meeɗen Iisaa, e no njiɗirɗon seniiɓe ɓeen fuu,  
\v 16 mi selataa yettude Laamɗo saabe mooɗon nde nyaagantoomi on Laamɗo fuu.  
\v 17 Miɗo ŋaaroo Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu, Baabiiwo jom darja oon, hokka on Ruuhu muuɗum Ceniiɗo. Miɗo ŋaaroo faa Ruuhu oon waɗa on jom'en hakkillo, ɓanginana on Laamɗo faa anndon ɗum.  
\v 18 Miɗo ŋaaroo Laamɗo uddita ɓerɗe mooɗon faa tannyoron cakitte mooɗon ɗe o noddiri on ɗeen, paamon no moƴƴereeji desanaaɗi seniiɓe ɗiin keewiri e no teddiri,  
\v 19 paamon katin no baawɗe makko mawɗe ɗe ngalaa kaaddi ɗeen ngorri e meeɗen, enen goonɗinɓe. Baawɗe keewɗe semmbe ɗeen  
\v 20 o hollii e ley Almasiihu nde o iirtini ɗum e maayde de o joƴƴini ɗum gere nyaamo makko dow kammu.  
\v 21 Toon o ɓurni ɗum laamu e baawɗe e semmbe e kaanankaaku fuu, kam e inɗe fuu baawɗe inndeede, wanaa ley jamaanu o tan, wo e jamaanu garoowo du.  
\v 22 Laamɗo wattii huunde fuu ley baawɗe Almasiihu, waɗi mo hooreejo kawrital goonɗinɓe, hokki mo ɓurde huunde fuu.  
\v 23 Kawrital goonɗinɓe ngaal wo ɓanndu Almasiihu. Ngal hebbinaama mo, kanko kiɓɓinɗo huunde fuu kala no laatorii fuu. 
\c 2  
\s1 No kisinirteɗen saabe hinney Laamɗo 
\p  
\v 1 Onon, on maaynooɓe saabe lutti mooɗon e hakkeeji mooɗon,  
\v 2 on jokkunooɓe laawol bonngol ngol adunaaru ndu jokki ngool, on ɗowtaninooɓe laamiiɗo baawɗe gonɗe dow mbeeyu\f + \fr 2:2 \fk Mbeeyu \ft wo ɓolum hakkunde kammu e leydi. Duule ina ngoni e mbeeyu.\f* oon. Laamiiɗo oon wo Ibiliisa golloowo faa hannden ley yimɓe saliiɓe Laamɗo ɓeen.  
\v 3 En fuu e maɓɓe njeyanoɗen, e muuyɗe terɗe meeɗen ngonnoɗen. Eɗen njokkunoo muuyɗe meeɗen e miilooji meeɗen bonɗi. No ngorrunoɗen nii jaati, eɗen kaandunoo e jukkungo Laamɗo ngoon hono maɓɓe ni.  
\v 4 Ammaa Laamɗo wo keewɗo yurmeende. Saabe njinngu manngu ngu o yiɗi en nguun,  
\v 5 o iirtindinii en e Almasiihu, enen maaynooɓe saabe lutti meeɗen ɓeen. Goonga, saabe hinney Laamɗo oon kisiniraɗon.  
\v 6 E ley kawtal meeɗen e Iisaa Almasiihu, Laamɗo iirtindinii en e makko, joƴƴindinii en e makko dow kammu toon.  
\v 7 Hono nii o ɓanginirta no hinney makko ɓurdi huunde fuu mawnude. Jamaanuuji garooji ɗiin fuu nji'an moƴƴuki makko ki o waɗani en e Iisaa Almasiihu.  
\v 8 Goonga, wo hinney Laamɗo oon kisiniraɗon, e dow ko kooliɗon Almasiihu. Kisindam ɗam, wanaa e golle mooɗon haɓɓii, wo ɗam dokkal Laamɗo.  
\v 9 Ɗam wanaa njobdi golle neɗɗo taa fay gooto heɓa mantoraade ɗam.  
\v 10 Sabo Laamɗo waɗi en ko ngonɗen joonin ɗuum: e ley kawtal meeɗen e Iisaa Almasiihu o tagiri en faa ngollen golleeji lobbi ɗi o segilanii en gilla arande. 
\s1 No Almasiihu waɗiri en lenyol gootol 
\p  
\v 11 Ndelle miccitee ko ngonnoɗon arande, onon ƴuuruɓe e lenyi ɗi nganaa Alhuudiya'en. Mantortooɓe wo «taadiiɓe» ina kuyfina on, ina noddira on «yimɓe ɓe taadaaki» fay si taadagol maɓɓe ngool wo ko junngo ɓii-Aadama gollata e terɗe tan.  
\v 12 Miccitee, wakkati oon, on ngalaano Almasiihu, wo on jananɓe woɗɗiiɓe lenyol Israa'iila ngol Laamɗo suɓii ngool, on ngaldaano e amaanaaji ɗi Laamɗo aadorinoo e haala muuɗum ɗiin. On mbuurdiino e rafi jikke, on ngaldaano e Laamɗo ley adunaaru ndu.  
\v 13 De joonin kaa, e ley kawtal mooɗon e Iisaa Almasiihu, onon woɗɗunooɓe e Laamɗo arande ɓeen, on ɓattinaama saabe ƴiiƴam makko. 
\p  
\v 14 Sabo kanko Almasiihu woni jam meeɗen ko o waɗi Alhuudiyankooɓe e lenyi goɗɗi fuu lenyol gootol ɗuum. Nde o hokkitinnoo hoore makko ndeen, o liɓi kokuwol paliingol hakkunde meeɗen ngool, ɗuum woni o ittii nganyaandi hakkunde lenyi ɗiin.  
\v 15 O ittii jamirooje e kaɗaaɗi Tawreeta Muusaa fuu faa o waɗa Alhuudiyankooɓe e lenyi goɗɗi laatoo lenyol gootol kesol e ley kawtal maɓɓe e makko. Nii o waɗiri jam oon.  
\v 16 E maayde makko dow leggal palaangal o ittiri nganyaandi ndiin, o hawrunduri lenyi ɗiin laatii ɓanndu wooturu, o rewrintini ɗi e Laamɗo.  
\v 17 O warii waajaade on jam, onon woɗɗunooɓe e Laamɗo ɓeen, o warii waajaade ɓadinooɓe ɓeen du jam.  
\v 18 Saabe ko Almasiihu waɗii ɗuum, en fuu keɓirten laawol yottaade Baabiiwo saabe en kawtii Ruuhu Ceniiɗo gooto. 
\p  
\v 19 Ndelle, on nganaa jananɓe katin, on nganaa weerɓe du. Ko ngonɗon dey, wo on wonduɓe e seniiɓe, wo on jeyaaɓe e suudu Laamɗo.  
\v 20 On mahaama e dow ko nulaaɓe e annabaaɓe nyiɓi, Iisaa Almasiihu e hoore muuɗum woni hayre arandeere nyimngo ngoon.  
\v 21 Saabe muuɗum, nyimngo ngoon fuu nanngunduri, faa ngo toowa ngo laatoo suudu Joomiraaɗo seniindu.  
\v 22 Ley kawtal mooɗon e makko on mahidaama faa laatiɗon suudu to Ruuhu Laamɗo jooɗii. 
\c 3  
\s1 No Pool halfiniraa golle to yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe 
\p  
\v 1 Saabe majjum miɗo hofanoo Laamɗo, miin Pool uddaaɗo e kasu saabe Iisaa Almasiihu mo ngollanammi hakkunde mooɗon, onon yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe.  
\v 2 Tannyoral on nanii Laamɗo halfinii kam golle e ley moƴƴere muuɗum faa nafa on.  
\v 3 Sabo o ɓanginanii kam sirri makko. Mi winndanii on haala majjum no raɓɓiɗiri.  
\v 4 Si on njanngii ɗum on paaman no potumi anndirde sirri dow haala Almasiihu oon.  
\v 5 Sirri oon faaminaaka ɓiɓɓe-Aadama ley jamaanuuji paltiiɗi ɗiin, de joonin kaa Laamɗo ɓanginirii mo Ruuhu Ceniiɗo faa nulaaɓe muuɗum e annabaaɓe muuɗum seniiɓe fuu paami mo.  
\v 6 Inan no sirri oon worri: saabe Kabaaru Lobbo oon, yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen keɓii ngeɗu e moƴƴereeji desaaɗi ɗiin no Alhuudiyankooɓe ɓeen keɓiri ni. Katin du ɓe kawtii e muɓɓen ɓanndu wooturu, ɓe kawtii e muɓɓen amaana mo Laamɗo waɗi saabe kawtal maɓɓe e Iisaa Almasiihu. 
\p  
\v 7 Wo Kabaaru Lobbo oon laatiimi golloowo muuɗum saabe moƴƴere nde Laamɗo hokki kam. Laamɗo golliri moƴƴere ndeen ley am e baawɗe muuɗum.  
\v 8 Miin ɓurɗo seniiɓe ɓeen fuu famɗude oon, mi hokkaama moƴƴere faa mi waajoo yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe barkeeji gonɗi e Almasiihu ɗi ngalaa haddu ɗiin.  
\v 9 Mi hokkaama du faaminde yimɓe fuu no Laamɗo tabintinirta fodoore muuɗum. Laamɗo taguɗo huunde fuu oon suuɗunoo fodoore ndeen gilla jamaanuuji ɓooyuɗi.  
\v 10 Noon waɗata de laamu e baawɗe gonɗe ley kammu ɗe nji'ataake ɗeen fuu paama no anndal Laamɗo yaajiri e huunde fuu, paamira ɗum saabe kawrital goonɗinɓe ngaal.  
\v 11 Ɗum fuu wo saabe anniya ɓooyɗo mo Laamɗo tabintiniri e Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu.  
\v 12 Saabe en ngoonɗinii Almasiihu, en kawtii e muuɗum, eɗen mbaawi ɓadoraade Laamɗo e hoolaare, eɗen anndi o jaɓanan en.  
\v 13 Ɗum waɗi de miɗo ŋaaroo on taa taƴon jikke mooɗon saabe torraaji kewtotooɗi kam. Miɗo yardii ɗi saabe mooɗon, kanji ngoni teddeengal mooɗon. 
\s1 Du'aare faa yimɓe annda njinngu Almasiihu 
\p  
\v 14 Saabe ɗuum fuu, miɗo hofanoo Baabiiwo.  
\v 15 Lenyi gonɗi dow kammu e gonɗi e leydi fuu ƴuurii e makko, kanko woni baaba majji ɗi fuu.  
\v 16 Miɗo ŋaaroo mo kanko jom teddeengal manngal oon o semmbinɗina ɓerɗe mooɗon saabe Ruuhu makko Ceniiɗo.  
\v 17 Miɗo ŋaaroo Almasiihu wona e ley ɓerɗe mooɗon saabe ko ngoonɗinɗon ɗum. Miɗo ŋaaroo mo katin o darna on e ley njinngu, o tabintina on ley maggu.  
\v 18 Faa paamon, onon e seniiɓe ɓeen fuu, njuuteefi e njaajeefi e tooweefi e luggeefi njinngu Almasiihu paltiingu haddi,  
\v 19 de anndon ɗum faa keewon kiɓɓal Laamɗo. 
\p  
\v 20 Teddeengal woodan Laamɗo gollirɗo ley meeɗen baawɗe mawɗe oon, baawɗo gollude ko ɓuri du'aawuuji men e miilooji men faa waawaa fonndeede!  
\v 21 Wo teddeengal woodan mo ley kawrital goonɗinɓe, e saabe Iisaa Almasiihu ley jamaanuuji ɗiin fuu faa abada abadin! Aamiina. 
\c 4  
\s1 No goonɗinɓe Iisaa ɓeen laatorii ɓanndu wooturu 
\p  
\v 1 Miin uddaaɗo ley kasu saabe gollande Joomiraaɗo oon, miɗo ŋaaroo on sanne: mbuuron nguurndam njaadoojam e noddaango ngo Laamɗo noddi on to muuɗum ngoon,  
\v 2 tawdeɗon e leeƴinkinaare e heese e munyal. Munyunduron e ley njinngu.  
\v 3 Tinnee keddoɗon e ngootumbaaku ƴuurungu e Ruuhu Ceniiɗo. Ngaɗon ɗum fuu e ley jam kaɓɓundurɗo on.  
\v 4 Wo on ɓanndu wooturu, oɗon njogii Ruuhu gooto. Jikke dow cakitte mo Laamɗo noddiri on oon du wo gooto.  
\v 5 Katin Joomiraaɗo gooto woodi, goonɗinal gootal woodi, lootagal batisima gootal woodi,  
\v 6 kam e Laamɗo gooto, Baaba yimɓe fuu. Wo gonɗo dow maɓɓe fuu, golloowo ley maɓɓe fuu, gonɗo e maɓɓe fuu. 
\p  
\v 7 Mono e meeɗen fuu heɓii moƴƴere Laamɗo ko foti e no Almasiihu hokkiri ɗum.  
\v 8 Sabo wo hono noon winndiraa: 
\q1 «O ƴeeŋii dow, o hooƴi honaaɓe heewɓe, 
\q1 o hokki yimɓe dokke.»\f + \fr 4:8 \ft Jabuura 68.19.\f* 
\m  
\v 9 Ɗume woni maanaa «o ƴeeŋii»? Iɗum holla o artakeno o jippii e nokkuuje ɓurɗe fuu leeƴude e leydi.  
\v 10 Jippinooɗo oon, kam e hoore muuɗum woni ƴeeŋuɗo faa tiimi kammuuli ɗiin fuu, faa o heewa adunaaru ndu fuu.  
\v 11 Wo kanko waɗi dokke ɗeen: o waɗi woɓɓe nulaaɓe, woɓɓe annabaaɓe, woɓɓe waajotooɓe, woɓɓe durooɓe yimɓe, kam e jannginooɓe.  
\v 12 Ko o waɗiri noon, wo faa o segilanoo seniiɓe ɓeen faa ngolla ko njeyi gollude, faa semmbinɗina kawrital goonɗinɓe laatiingal ɓanndu Almasiihu ngaal,  
\v 13 de laatoɗen daande wootere e ley goonɗinal meeɗen e anndugol meeɗen Ɓii Laamɗo, laatoɗen hiɓɓuɓe du, faa njottoɗen darnde Almasiihu hiɓɓunde ndeen.  
\v 14 Ndelle, en laatataako sukaaɓe hooƴaaɓe hono no bempeƴƴe e keni kooƴirta laana ni. Jannde yimɓe yiɗuɓe yaarude woɓɓe ley majjere hiilataa en katin.  
\v 15 Ko laatotoɗen dey, haalooɓe goonga e ley njinngu. Noon waɗata de mawnen e ley huunde fuu faro Almasiihu, laatiiɗo hooreejo oon.  
\v 16 Kanko waddani ɓanndu nduun fuu nanngundurde faa wooɗa saabe jokkule ɗe ndu hokkaa ɗeen. Hono noon, si tergal fuu gollii golle muuɗum, ndeen ɓanndu nduun mawnan, yaha yeeso ley njinngu. 
\s1 Haala neɗɗaaku kesu ley Almasiihu 
\p  
\v 17 Ndelle, ko jokkata ɗuum mbi'ammi on: miɗo ŋaaroo on e ley innde Joomiraaɗo, taa mbuurdon katin hono no yimɓe ɓe anndaa Laamɗo, sabo miilooji maɓɓe ɗiin wo ɓoli.  
\v 18 Hakkillooji maɓɓe niɓɓii, ɓe njeyaaka e nguurndam ɗam Laamɗo hokkata saabe majjere maɓɓe e yoorugol maɓɓe ɓerɗe.  
\v 19 Caggal ɓe cemtataa, ɓe ngaɗii ko'e maɓɓe jaahili'en, ɓe celataa gollude kulle nyiddiniiɗe. 
\p  
\v 20 De onon kaa, wanaa noon njanngirɗon haala Almasiihu.  
\v 21 Tannyoral, on nanii kabaaru makko, on njanngii goonga gonɗo e makko oon.  
\v 22 Ndelle, ittee ko hiiɗɗi ko woni ley mooɗon ɗuum, njoppee nguurndam mooɗon arandejam ɗam muuyɗe kiilooje ɗaam.  
\v 23 Accon yonkiiji mon e hakkillooji mon keyɗintinee.  
\v 24 Njogitee neɗɗaaku kesu ngu Laamɗo tagi dow tagaadi muuɗum. Neɗɗaaku kesu nguun na golla ko fonnditii e ko senii. Golleeji ɗiin e goonga ƴuuri. 
\p  
\v 25 Ndelle, celon fewre, mono fuu haalda e gondo muuɗum goonga, sabo mono e meeɗen fuu ina jeydaa e goɗɗo no terɗe neɗɗo gooto njeydiraa ni.  
\v 26 Si on ɓernii fu, taa ngaɗee hakke. Taa janal naange tawdu on e tikkere.  
\v 27 Taa kokkon Ibiliisa laawol e ley mooɗon.  
\v 28 Wo gujjo selu wujjude, ko haani waɗude dey, gollira juuɗe muuɗum ko nafata, faa heɓa ko wallira nyakoraaɓe.  
\v 29 Taa konngol bonngol yaltu e kunnduɗe mooɗon. Ko kaanɗon waɗude tan wo haalude haalaaji nafooji baawɗi semmbinde ɓerɗe yimɓe fodde haajuuji, faa ɗi ngaddana hettindantooɓe on ɓeen moƴƴere.  
\v 30 Taa mettinanee Ruuhu Laamɗo Ceniiɗo, sabo Laamɗo waɗi maande Ruuhu oon e mooɗon saabe nyalaande nde Laamɗo rimɗinta on ndeen.  
\v 31 Ittee mettorgal fuu e ɓerɗe mooɗon, celon konnaagu e tikkere e duko e nyoore, kam e ko boni fuu.  
\v 32 Moƴƴunduree hakkunde mooɗon, njurmunduron, njaafunduron hono no Laamɗo yaaforii on saabe kawtal mooɗon e Almasiihu ni. 
\c 5  
\s1 Haala wuurude e ley annoora 
\p  
\v 1 Ndelle, laatee nyemmbitooɓe Laamɗo. Wo on ɓiɓɓe makko ɓe o horsini.  
\v 2 Mbuurdon e yiɗundurde, no Almasiihu yiɗiri en de hokkitiri hoore muuɗum saabe meeɗen laatanii en kirsamaari, hono sadaka belɗo Laamɗo.  
\v 3 Saabe wo on seniiɓe Laamɗo, on kaanaa fay haalde haala huunde fuu ko wartata e fijirde e ko tuuni e eelgal.  
\v 4 Taa kaalee haalaaji bonɗi naa ɓoli naa nyiddiniiɗi, sabo hono majji kaanaa taweede e mooɗon. Ko kaanɗon waɗude dey, njetton Laamɗo.  
\v 5 Paamee ɗum ɗo faa wooɗa: pijoowo e nyiddiniiɗo e muuyoowo ko jeyaa, ɗum woni dewoowo tooruuji, ɓeen ngalaa ngeɗu e laamu Almasiihu e Laamɗo.  
\v 6 Taa fay gooto hiilira on haalaaji ɓoli, sabo hono majji caabotoo tikkere Laamɗo e dow saliiɓe ɗum ɓeen.  
\v 7 Ndelle, taa njokkunduree e maɓɓe.  
\v 8 Arande e nimre njeyanoɗon, de joonin kaa saabe kawtal mooɗon e Joomiraaɗo wo e annoora njeyaɗon. Ndelle mbuurdee no ɓiɓɓe annoora ni,  
\v 9 sabo annoora rimata mbooɗirka e fonnditaare e goonga fuu.  
\v 10 Piloɗon faamude ko welata Joomiraaɗo.  
\v 11 Taa kawtee e golleeji ɗi ngalaa nafaa golleteeɗi e ley nimre, de ko haani dey, cuurton ɗi.  
\v 12 Ko yimɓe ɓeen ngaɗata e cuncukka ɗuum, ina semtinii fay fillaade.  
\v 13 Ammaa huunde fuu ko suurtaa ley annoora oon ɓanginte no worri,  
\v 14 sabo huunde fuu ko ɓanginaa yaynan. Ɗum waɗi de na wi'ee: 
\q1 «Aan ɗaaniiɗo, finu! 
\q1 Umma e hakkunde maayɓe, 
\q1 Ndeen annoora Almasiihu yaynante.» 
\p  
\v 15 Ndelle, ngaɗon hakkillo faa sanne no mbuurdoton, tawee wanaa no fuuyɓe ni, ammaa hono no jom'en hakkillo ni.  
\v 16 Wakkati laatiiɗo fuu, ngaɗon ko nafata, sabo jamaanu hannden o wo bonɗo.  
\v 17 Saabe ɗuum, taa laatee ɓe ngalaa hakkillo, ammaa piloɗon faamude ko woni muuyɗe Joomiraaɗo.  
\v 18 Taa njaree doro faa culoɗon, sabo ɗum wo rafi nanngitaare. Ko haani dey, keewee Ruuhu,  
\v 19 mbaajunduron jimi Jabuura e jettooje e jimi teddinooji Laamɗo. Njimanon Joomiraaɗo, njettiron mo ɓerɗe laaɓuɗe.  
\v 20 Njetton Laamɗo Baaba meeɗen wakkati fuu dow huunde fuu e ley innde Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. 
\s1 Haala rewɓe e goriraaɓe muɓɓen 
\p  
\v 21 Mono e mooɗon fuu ɗowtanoo banndum saabe teddinde Almasiihu.  
\v 22 Onon rewɓe, ɗowtanoɗon goriraaɓe mooɗon hono no ɗowtorantoɗon Joomiraaɗo ni.  
\v 23 Sabo gorko woni hoore deekum hono no Almasiihu laatorii hoore kawrital goonɗinɓe ngaal. Kam woni kisinoowo goonɗinɓe laatiiɓe ɓanndu muuɗum ɓeen.  
\v 24 No kawrital goonɗinɓe ngaal ɗowtoranii Almasiihu noon, nii du debbo fuu haani ɗowtoranaade gorum e huunde fuu. 
\p  
\v 25 Onon worɓe, njiɗiree deekiraaɓe mooɗon no Almasiihu yiɗiri kawrital goonɗinɓe ngaal de hokkitiri hoore muuɗum saabe maggal  
\v 26 faa waɗi ngal ceniingal, gaɗa o laaɓinirii ngal ndiyam e haala makko.  
\v 27 O waɗi ɗum faa o darna kawrital goonɗinɓe ngaal yeeso makko, ngal yaynira darja, ngal laatoo ceniingal, ngal walaa ko semtinii naa ko tuuni naa nyoofi-nyoofi naa ko boni fuu.  
\v 28 Hono noon, ina tilsi e worɓe njiɗa deekiraaɓe muɓɓen hono no njiɗiri ɓalli muɓɓen ni. Neɗɗo fuu jiɗɗo deekum, wo hoore muuɗum yiɗi.  
\v 29 Sabo fay gooto wanyaa ɓanndu muuɗum. Ko waɗata dey, nyaamnan ndu, hinnoo ndu hono no Almasiihu hinnortoo kawrital goonɗinɓe ngaal ni,  
\v 30 sabo wo en terɗe ɓanndu makko nduun.  
\v 31 Binndi ɗiin mbi'ii: «Ɗum waɗi de gorko yoppan inna muuɗum e bammum, de nanngundura e deekum, ɓe ɗiɗo fuu ɓe laatoo neɗɗo gooto.»\f + \fr 5:31 \ft Fuɗɗoode 2.24.\f* 
\v 32 Ɗum wo sirri lugguɗo. De miin, miɗo holla on, sirri oon wo kaaloowo no Almasiihu e kawrital goonɗinɓe ngondiri.  
\v 33 No waawi laatoraade fuu, gorko fuu yiɗira deekum no yiɗiri hoore muuɗum ni. Debbo du teddina gorum. 
\c 6  
\s1 Haala ɓiɓɓe e saaraaɓe 
\p  
\v 1 Onon ɓiɓɓe, ɗowtanoɗon saaraaɓe mooɗon saabe Joomiraaɗo, sabo ɗum woni ko dartii.  
\v 2 «Teddin inna maa e bammaa.» Yamiroore nde woni arandeere nde amaana haɓɓii e muuɗum.  
\v 3 Amaana o woni: «yalla aɗa heɓa moƴƴere, balɗe maa du njuuta e leydi ndi.»\f + \fr 6:3 \ft Wurtagol 20.12, Fillitagol Tawreeta 5.16.\f* 
\v 4 Onon saaraaɓe, taa ɓerninee ɓiɓɓe mon, ammaa ndartinon ɓe, tindinon ɓe, faa ɓe mawna dow laawol Joomiraaɗo. 
\s1 Haala maccuɓe e joomiraaɓe 
\p  
\v 5 Onon maccuɓe, ɗowtanoɗon joomiraaɓe mooɗon dow kulol e diwngol tawee e ɓerɗe laaɓuɗe no ɗowtorantoɗon Almasiihu ni.  
\v 6 Ɗowtanee ɓe tawee wanaa yeeso maɓɓe tan, hono no filotooɓe welude ɓiɓɓe-Aadama. Ko haani dey, ɗowtanee ɓe no maccuɓe Almasiihu ngaɗirta muuyɗe Laamɗo e ɓerɗe laaɓuɗe ni.  
\v 7 Ngolliranee ɓe anniya lobbo hono wo Joomiraaɗo ngollanton, wanaa yimɓe.  
\v 8 Sabo oɗon anndi neɗɗo fuu golluɗo ko wooɗi, si wo dimo naa diimaajo, Joomiraaɗo yoɓan ɗum haddi golle muuɗum.  
\v 9 Onon joomiraaɓe, ngorree hono noon e maccuɓe mooɗon. Taa kulɓinee ɓe. Anndon Joomii on, onon e maɓɓe fuu, ina woni dow kammu, de kam kaa ɓurdintaa yimɓe. 
\s1 Haala kaɓitirɗe ɗe Laamɗo hokkata faa Ibiliisa jaaloree 
\p  
\v 10 Walaa ko heddii si wanaa wiide on keewon semmbe e ley kawtal mooɗon e Joomiraaɗo, tiigoɗon baawɗe makko mawɗe ɗeen.  
\v 11 Kooƴee kaɓitirɗe ɗe Laamɗo hokki on ɗeen fuu, faa mbaawon daraade de cakkoɗon dabareeji Ibiliisa.  
\v 12 Sabo wanaa yimɓe kaɓeten, ko kaɓeten dey, wo laamuuji e baawɗe e hoorewaaku ley adunaaru niɓɓundu ndu, kam e seyɗaani'en bonɓe wonɓe hakkunde kammu e leydi ɓeen.  
\v 13 Saabe majjum, kooƴee kaɓitirɗe ɗe Laamɗo hokki on ɗeen fuu, faa mbaawon dartaade nde nyalaande bonnde ndeen wari, tawee caggal haɓo mooɗon ngoon on keddoto on dartiiɓe. 
\p  
\v 14 Ndelle, ndaroɗon wo on segiliiɓe. Goonga laatanoo on kaɓɓorgol, ɓornoɗon fonnditaare hono saaya ndeenaagu.  
\v 15 Segilanaade waajaade Kabaaru Lobbo gaddoowo jam oon laatanoo on paɗe.  
\v 16 Wakkati fuu wo goonɗinal laatanoo on wawaade nde mbaawɗon jakkoraade kure kuɓɓooje ɗe Bonɗo oon faɗɗata on ɗeen fuu.  
\v 17 Wo kisindam laatanoo on kufune njamndi. Nanngon kaafaahi Ruuhu Ceniiɗo kiin, kanki woni konngol Laamɗo.  
\v 18 Wakkati fuu ngaɗon du'aawuuji e nyaagundeeji e ballal Ruuhu Ceniiɗo. Kakkilee taa on celu waɗande seniiɓe ɓeen fuu du'aare.  
\v 19 Nyaaganoɗon kam miin du Laamɗo hokka kam konngol, faa wakkati mo muɓɓitinmi hunnduko am fuu, mi haalira haala Kabaaru Lobbo cuuɗinooɗo oon e cuusal.  
\v 20 Miɗo daranii Kabaaru Lobbo oon ley kasu e geƴƴelle. Nyaaganee kam faa mi waajoroo ɗum cuusal, no tilsirani kam ni. 
\s1 Baynundural 
\p  
\v 21 Tikiku, sakiike men korsuɗo gollanoowo Joomiraaɗo e hoolnaare oon, humpitan on ɗum fuu, faa onon du kumpitoɗon no ngorrumi e ko ngollammi.  
\v 22 Mi nelii mo e mooɗon faa paamon no min ngorri de o waaltina hakkillooji mooɗon du. 
\p  
\v 23 Sakiraaɓe, wo Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu ngaɗan on jam e njinngu ngondungu e goonɗinal.  
\v 24 Yiɗuɓe Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu njinngu ngu timmataa ɓeen fuu, wo hinney Laamɗo wondu e muɓɓen.