\id COL Fulfulde Burkina Faso 
\h Koloosiyankooɓe 
\mt2 Ɓataaki Pool yaade to 
\mt1 Koloosiyankooɓe 
\c 1  
\p  
\v 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri miin Pool nulaaɗo Iisaa Almasiihu e muuyɗe Laamɗo, miin e sakiike meeɗen Timote.  
\v 2 Miɗen njowta on, onon seniiɓe wonɓe Koloosi, sakiraaɓe hoolniiɓe hawtuɓe e Almasiihu. Wo Laamɗo Baaba meeɗen hokku on moƴƴere e jam. 
\s1 No Pool yettirta Laamɗo saabe Koloosiyankooɓe 
\p  
\v 3 Nde min nyaagantoo on Laamɗo, Baaba Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu fuu, min celataa yettude ɗum.  
\v 4 Sabo min nanii kabaaru no ngoonɗinirɗon Iisaa Almasiihu e no njiɗirɗon seniiɓe fuu.  
\v 5 Oɗon ngorri noon saabe jikke mooɗon celluɗo e ko Laamɗo resani on dow kammu ɗuum. On keɓii jikke oon nde nannoɗon konngol goonga ndeen, ɗum woni Kabaaru Lobbo.  
\v 6 Kabaaru Lobbo oon yottake on no yottorii adunaaru ndu fuu ni, imo wa'i hono no lekki mawnoohi ndimoohi ɓiɓɓe muuɗum ni. Hono noon Kabaaru Lobbo oon worri hakkunde mooɗon onon du, gilla nyannde keɓɗon hettindaade haala hinney Laamɗo oon de paamuɗon no o wa'i jaati ni.  
\v 7 Ɗum woni ko Epafara gollidoowo e amin korsuɗo oon waajii on. Kanko woni gollanoowo Almasiihu koolniiɗo hakkunde mooɗon.  
\v 8 O haalanii min du njinngu mooɗon ƴuurungu e Ruuhu oon. 
\p  
\v 9 Saabe ɗuum, minen du, gilla min nani ɗum, min celaay nyaaganaade on Laamɗo. Miɗen ŋaaroo mo o hebbina on hakkilantaaku e paamal ngal Ruuhu hokkata ngaal, faa paamon ko woni muuyɗe makko faa wooɗa.  
\v 10 Hono noon, keɓon wuurude nguurndam mbeloojam Joomiraaɗo kawroojam e muuyɗe muuɗum e dow huunde fuu, tabiton e gollal lobbal fuu, ɓeydon anndude Laamɗo.  
\v 11 Miɗen nyaaganoo on Laamɗo katin hokka on semmbe mawɗo fodde baawɗe muuɗum tedduɗe ɗeen, faa tawreɗon tinnitaare e munyal fuu.  
\v 12 Njettiree Baabiiwo oon seyo, sabo o waɗii on fotuɓe heɓude ngeɗu e moƴƴereeji desanaaɗi seniiɓe gonɗi e annoora ɗiin. 
\p  
\v 13 O wurtinii en e baawɗe nimre, de o nanni en e laamu Ɓiyiiko korsuɗo  
\v 14 dimɗinɗo en, jaafaniiɗo en lutti meeɗen. 
\s1 Haala teddeengal Almasiihu 
\q1  
\v 15 Almasiihu oon woni tagaadi Laamɗo mo yi'ataake oon. 
\q1 Kanko woni afo ardiiɗo dow tagoore ndeen fuu. 
\q1  
\v 16 Sabo huunde fuu tagiraama saabe makko, 
\q2 ko woni dow kammu e ko woni e leydi fuu, 
\q2 ko yi'etee e ko yi'ataake, 
\q2 bimmbeeje laamu naa kaanankaaku, 
\q2 naa hoorewaaku naa baawɗe. 
\q2 Saabe makko ɗum fuu ɗum tagiraa, kanko du, ɗum taganaa. 
\q1  
\v 17 Imo woni gilla fay huunde walaa. 
\q2 Huunde fuu na tiigunduri saabe makko. 
\q1  
\v 18 Kanko woni hoore kawrital goonɗinɓe mo, 
\q2 laatiingal ɓanndu makko ngaal. 
\q1 Kanko woni fuɗɗoode, 
\q2 kanko woni arandeejo e iirtiiɓe hakkunde maayɓe, 
\q2 faa o laatoo ardiiɗo e ley huunde fuu. 
\q1  
\v 19 Sabo Laamɗo muuyii ko woni e muuɗum ɗuum fuu 
\q2 wona e makko, kanko Almasiihu, 
\q1  
\v 20 de rewrintiniri huunde fuu e muuɗum saabe Almasiihu, 
\q2 waɗi jam saabe ƴiiƴam makko ndufaaɗam dow leggal palaangal. 
\q1 Ko woni dow kammu e ko woni dow leydi fuu 
\q2 rewrintinaama e makko. 
\p  
\v 21 Arande, on fuu on woɗɗinooɓe Laamɗo, on laatakeno wayɓe ɗum e ley miilooji mooɗon e golleeji mooɗon bonɗi.  
\v 22 Joonin kaa, o rewrintinii on e makko saabe maayde nde Ɓiyiiko laatiiɗo ɓii-Aadama oon maayi ndeen. O waɗii ɗum faa o darna on yeeso makko tawee on seniiɓe, on ngalaa laru\f + \fr 1:22 \fk Laru \ft e sokottu fuu wo gootum. Wo nyakugol ley ko yi'etee e ko yi'ataake.\f*, on ngalaa feloore.  
\v 23 Ammaa sanaa keddoɗon e goonɗinal, laatoɗon dartiiɓe ɓe ndimmbataako. Taa mbosee jikke mo keɓuɗon wakkati mo nanuɗon Kabaaru Lobbo oon. Kabaaru Lobbo oon le, tagoore adunaaru ndu fuu waajaama o. Kanko ngollanammi, miin Pool. 
\s1 No Pool durwirani kawrital goonɗinɓe Iisaa 
\p  
\v 24 Almasiihu yardake torraaji. Kawrital goonɗinɓe laatiingal ɓanndu muuɗum ngaal du tilay yardoo torraaji. Joonin, miɗo seyorii torraaji ɗiin saabe mooɗon, sabo ɗum woni ngeɗu am to torraaji Almasiihu.  
\v 25 Mi laatake golloowo kawrital goondinɓe ngaal. Laamɗo halfinii kam gollal ngaal saabe mooɗon, faa mi waajoo haala muuɗum faa hiɓɓa.  
\v 26 Haala kaan wo sirri cuuɗaninooɗo jamaanuuji gilla arande, de joonin kaa Laamɗo ɓanginanii seniiɓe muuɗum sirri oon.  
\v 27 Sabo Laamɗo anniyake anndinde ɓe sirri muuɗum mo waɗanta lenyi fuu, no sirri oon teddiri e no horsiri ni. Inan sirri oon: Almasiihu ina woni ley mooɗon, ɗuum hokkata on tannyoral wonude ley darja Laamɗo garoowo.  
\v 28 Wo kabaaru Almasiihu oon min mbaajotoo. Miɗen tindina yimɓe fuu, miɗen njannginira ɗum'en e hakkilantaaku fuu. Noon min ngaɗirta faa min njottina neɗɗo fuu yeeso Laamɗo, tawa wo kiɓɓuɗo e ley kawtal muuɗum e Almasiihu.  
\v 29 Saabe ɗuum waɗi de miɗo golla, miɗo durwa haddi baawɗe makko gonɗe e am cemmbinooje kam ɗeen. 
\c 2  
\p  
\v 1 Miɗo yiɗi anndon haɓo naawngo ngo kaɓeteemi saabe mooɗon, onon e yimɓe wonɓe Lawdikiya e woɓɓe ɓe njiiraay kam gite muɓɓen ɓeen fuu.  
\v 2 Ɗum wo faa semmbina ɓerɗe mon, laatoɗon gooto saabe njinngu. Noon keɓirton baraaji hakkilantaaku kiɓɓungu, anndon sirri Laamɗo oon. Ɗum woni Almasiihu  
\v 3 mo goodal Laamɗo korsungal fuu suuɗii e muuɗum oon. Goodal ngaal wo hakkilantaaku e anndal.  
\v 4 Ko waɗi miɗo haalana on ɗuum dey, faa taa kiilireɗon e haalaaji belɗi.  
\v 5 Sabo fay si taweede miɗo woɗɗiri on terɗe, hakkillo am kaa ina wondi e mooɗon, miɗo seyoroo gondal mon lobbal ngaal, miɗo seyoroo du no tinnoriɗon e goonɗinal mooɗon Almasiihu ngaal. 
\s1 Haala jokkude Almasiihu 
\p  
\v 6 Joonin, ko njaɓuɗon Iisaa Almasiihu laatoo Joomiraaɗo mooɗon ɗuum, njokkee mo.  
\v 7 Tabiton e makko hono no ɗaɗi lekki ndarortoo ley leydi, ndarnon nguurndam mooɗon dow makko. Ɓeydon semmbe e ley goonɗinal hono no ekintiniraɗon. Njetton Laamɗo sanne. 
\p  
\v 8 Tinnee taa fay gooto hiilira on haalaaji lugguɗi e haalaaji hiila ɓoli. Haalaaji ɗiin ƴuurii e al'aadaaji ɓiɓɓe-Aadama e tindinooje adunaaru, ɗe ƴuuraay e Almasiihu.  
\v 9 Sabo ko woni e Laamɗo fuu ina tawaa e Almasiihu faa hiɓɓi, e ley ɓanndu muuɗum jaati.  
\v 10 Onon du, nguurndam mooɗon fuu hiɓɓii saabe kawtal mooɗon e Almasiihu. Kanko woni hooreejo laamu e baawɗe fuu. 
\p  
\v 11 E gondal makko on laatake taadiiɓe, de taadagol ngol wanaa hono ngol yimɓe ngaɗata ngool, wo ɗum taadagol ƴuurngol e Almasiihu. Taadagol ngool wo itteede e tomottaaku luttoowu.  
\v 12 E ley ko lootaɗon lootagal batisima ɗuum, on uwidaama e makko, wooɗi du, on iirtodake e makko saabe on ngoonɗinii baawɗe Laamɗo iirtinɗo mo oon.  
\v 13 On maaynooɓe saabe lutti mooɗon e saabe on laataakino yimɓe Laamɗo. Ammaa Laamɗo iirtindinii on e Almasiihu, 
\q1 yaafanake en lutti meeɗen fuu, 
\q1  
\v 14 tosii ɗerewol kiite pelooje en ɗeen, 
\q1 itti ngol, 
\q1 tonti ngol dow leggal palaangal, 
\q1  
\v 15 ɓortii laamuuji e baawɗe. 
\q1 Nde o jaalorinoo ɗum'en e maayde Almasiihu ndeen, 
\q2 o hersinii ɗum'en yeeso yimɓe fuu. 
\p  
\v 16 Ndelle, taa fay gooto felda on dow ko nyaamoton e ko njaroton naa saabe teddingol nyalaaɗe goɗɗe e darɗe lewru e nyalaaɗe powteteeɗe.  
\v 17 Ɗum fuu wo ɗum alhaali kolloowo ko warannoo tan, ammaa goonga oon e Almasiihu woni.  
\v 18 Taa accon rewooɓe maleyka'en wattinkintooɓe wo leeƴinkiniiɓe pela on. Yimɓe ɓeen ina kaɓɓii e ko nji'i ley koyɗi, katin iɓe mawninkinii e dow ɓolum saabe miilooji maɓɓe adunankooji.  
\v 19 Ɓe celii haɓɓaade e Almasiihu hooreejo oon. Oon hokkata ɓanndu nduun fuu ko haajaa, seŋira ndu jokkule e ɗaɗi. Katin du saabe makko ɓanndu nduun ina mawnira no Laamɗo muuyiri. 
\s1 Haala maaydude e Almasiihu e wuurdude e muuɗum 
\p  
\v 20 On maaydii e Almasiihu, on mburtinaama e tindinooje adunaaru ndu ɗeen. Ndelle, ɗume waɗi de oɗon mbuurda no jeyaaɓe e adunaaru ndu ni? Ɗume waɗi de oɗon njaɓa tindineede:  
\v 21 «Taa hooƴu ɗum, taa meeɗu ɗum, taa meemu ɗum»?  
\v 22 Ɗum fuu ɗum nawtorteeɗum de ɗum hantoo. Kulle ɗeen fuu wo ɗe kaɗaaɗe dow ɓolum, wo ɗum waaju ƴuuruɗo e yimɓe tan.  
\v 23 Si goonga, yimɓe ina miiloo kaɗaaɗe ɗeen wo hakkilantaaku, sabo ina wi'ee sanaa yimɓe ndewa diina haddu baawɗe muɓɓen, sanaa yimɓe leeƴinkinoo, sanaa yimɓe torra terɗe muɓɓen. Ammaa tawaama kaɗaaɗe ɗeen fuu mballataa yimɓe jaalaade muuyɗe terɗe. 
\c 3  
\p  
\v 1 Ndelle, ko iirtindinaɗon e Almasiihu ɗuum, pilee kulle gonɗe dow kammu to Almasiihu jooɗii gere nyaamo Laamɗo toon.  
\v 2 Ngattee hakkillooji mooɗon e kulle gonɗe dow kammu, taa ngattee ɗi e kulle gonɗe e leydi.  
\v 3 Sabo on maayii, nguurndam ɗam keɓɗon joonin ɗaam ina suuɗidaa e Almasiihu to Laamɗo.  
\v 4 Si Almasiihu laatiiɗo nguurndam mooɗon oon ɓangii fu, onon du on ɓangidan e muuɗum, on teddindinte e muuɗum. 
\s1 Haala tomottaaku kiinngu e kesu 
\p  
\v 5 Ndelle, mbaree kulle adunankooje gonɗe e mooɗon ɗeen. Ɗuum woni fijirde e ko soɓi e muuyɗe terɗe e muuyooji bonɗi, kam e eelgal jawdi\f + \fr 3:5 \ft Maanaa \fk eelgal \ft ɗo wanaa ŋaaraade, wo muuyude naa suunaade ko jeyaa.\f*, sabo eelgal ngaal du wo rewude tooruuji.  
\v 6 Saabe hakkeeji ɗiin tikkere Laamɗo jippoto e dow saliiɓe goonɗinde mo ɓeen.  
\v 7 Onon du, hono noon ngorrunoɗon arande, hono noon mbuurdunoɗon e hakkeeji ɗiin.  
\v 8 De joonin kaa, njoppee kulle ɗee ɗo fuu: tikkere e nyanngere e nganyaandi. Taa mbonkoɗon, taa kaalon haalaaji nyiddiniiɗi.  
\v 9 Taa fay gooto mooɗon fenana banndum, sabo on ittii tomottaaku mooɗon kiinngu e golle muuɗum fuu,  
\v 10 on naatii tomottaaku kesu. Laamɗo taguɗo tomottaaku kesu oon selataa heyɗintinde ngu faa ngu nannda e muuɗum, faa anndon ɗum faa wooɗa.  
\v 11 Ndelle joonin, walaa ko senndi hakkunde Alhuudiyanke e mo wanaa, naa hakkunde taadiiɗo e mo taadaaki, naa mo janngaay, naa baanyaaru, naa diimaajo, naa dimo. Sabo Almasiihu woni fuu, kam woni e maɓɓe ɓe fuu. 
\p  
\v 12 Ndelle, saabe Laamɗo suɓake on, waɗi on seniiɓe, horsinii on, keewon yurmeende e moƴƴuki, ngaɗon leeƴinkinaare e heese e munyal.  
\v 13 Munyunduree. Si yoga mooɗon ina jogii ko felira banndum, njaafunduron. No Joomiraaɗo yaaforii on ni, njaafunduron.  
\v 14 E ley ɗuum fuu, ɓerɗe mooɗon keewa njinngu, sabo njinngu wo kam haɓɓunduri huunde fuu faa wooɗi.  
\v 15 Accon jam Almasiihu oon laamoo miilooji mooɗon, sabo Laamɗo noddii on faa ngondon e jam laatoɗon ɓanndu wooturu. Njetton Laamɗo.  
\v 16 Accon konngol Almasiihu ngool heewa e mooɗon. Mono e mooɗon fuu janngina banndum, tindinira ɗum e hakkilantaaku. Njimanee Laamɗo e jettooje, njettiree mo Jabuura e manooje, kam e jimi teddinooji Laamɗo.  
\v 17 Ko ngaɗoton fuu, nde wo haala nde wo golle, ngaɗiree ɗum fuu e ley innde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa, njettiron Laamɗo Baaba meeɗen e innde makko. 
\s1 No jokkuɓe Almasiihu njeyi wuurdude 
\p  
\v 18 Onon rewɓe, ɗowtanoɗon goriraaɓe mooɗon hono no fotiri e Joomiraaɗo.  
\v 19 Onon worɓe, njiɗee deekiraaɓe mooɗon, taa tinnanon ɓe. 
\p  
\v 20 Onon sukaaɓe, ɗowtanoɗon saaraaɓe mooɗon e huunde fuu, sabo ɗum woni ko welata Joomiraaɗo.  
\v 21 Onon saaraaɓe, taa tinnanee sukaaɓe mooɗon de ɓerɗe muɓɓen metta. 
\p  
\v 22 Onon maccuɓe, ɗowtanoɗon joomiraaɓe mooɗon e huunde fuu, tawee wanaa wakkati mo ɓe nji'ata on tan hono filotooɓe weldude e ɓiɓɓe-Aadama. Ko haani dey, ɗowtoranee ɓe e ɓerɗe laaɓuɗe e ley kulol Joomiraaɗo.  
\v 23 Huunde fuu ko ngolloton, ngolliron ɗum ɓerɗe laaɓuɗe, sabo wo Joomiraaɗo ngollanton, wanaa yimɓe.  
\v 24 Anndon Joomiraaɗo barjoto on, hokkan on moƴƴereeji desanaaɗi yimɓe muuɗum. Sabo joomiiwo mo ngollanton oon wo Almasiihu.  
\v 25 Gaɗoowo ko boni fuu heɓan mbarjaari gollal muuɗum bonngal ngaal, sabo Laamɗo ɓurdintaa yimɓe. 
\c 4  
\p  
\v 1 Joomiraaɓe, njogoree maccuɓe mooɗon ɓeen jogaaɗe lobbe e dow fonnditaare, anndon onon du oɗon njogii joomiiwo dow kammu. 
\p  
\v 2 Ciinee e du'aare, tawee oɗon kakkilana ɗum, oɗon njetta Laamɗo.  
\v 3 Ndu'anee min minen du, yalla Laamɗo ina omtana min dammbugal faa min mbaajoo konngol muuɗum ngol, min keɓa saakude goonga tedduɗo kaaloowo haala Almasiihu oon. Saabe goonga oon jaati uddiraami joonin e ley kasu.  
\v 4 Ŋaaree Laamɗo mi waajoroo goonga tedduɗo oon laaɓal no haaniri. 
\p  
\v 5 Laatee hakkilante'en hakkunde yimɓe ɓe ngoonɗinaay ɓeen. Wakkati laatiiɗo fuu, tawdeɗon e seedaaku lobbu.  
\v 6 Haala mooɗon ina haani laataade haala mbelka ngaɗaaka lamɗam, faa paamon no kaanɗon jaaboraade mono fuu. 
\s1 Baynundural 
\p  
\v 7 Tikiku humpitan on kabaaruuji am ɗiin fuu. Wo o sakiike meeɗen korsuɗo, gollidiiɗo am koolniiɗo e ley golle Joomiraaɗo.  
\v 8 Ko waɗi de nelumi mo e mooɗon wo faa paamon no min ngorri, faa o waaltina hakkillooji mooɗon du.  
\v 9 O wardan e Onesim, jeyaaɗo e mooɗon oon. Oon wo sakiike amin korsuɗo koolniiɗo. Kamɓe ɗiɗo, ɓe kumpitan on ko waɗi ga ɗuum fuu. 
\p  
\v 10 Aristarka uddidaaɗo e am oon ina jowta on, kam e Marku sakiike Barnabas mo mbi'unoomi si warii to mooɗon njaɓɓoɗon ɗum oon.  
\v 11 Iisaa bi'eteeɗo Yustus oon du ina jowta on. Kamɓe tan ngoni Alhuudiyankooɓe gollidooɓe e am kabaaru laamu Laamɗo oon. Ɓe peewnii ɓernde am sanne. 
\p  
\v 12 Epafara, gollanoowo Iisaa Almasiihu oon, ina jowta on. Kanko du e mooɗon o jeyaa. Wakkati fuu imo tinnii e du'aare saabe mooɗon faa ndaroɗon, laatoɗon hiɓɓuɓe, faa tannyoron muuyɗe Laamɗo fuu, njokkon ɗe.  
\v 13 Miɗo seedanoo mo imo tampani on, onon e wonɓe Lawdikiya e wonɓe Hiyerapolis fuu.  
\v 14 Lukka dokotoro korsuɗo oon, kam e Demas ina njowta on.  
\v 15 Njowtee sakiraaɓe meeɗen wonɓe Lawdikiya ɓeen, njowtee Nimfa e kawrital goonɗinɓe kawroowal suudu muuɗum ngaal.  
\v 16 Nde njannguɗon ɓataaki ki fuu ngaɗon faa kawrital goonɗinɓe Lawdikiya ngaal jannga ki. Onon du, njanngon ɓataaki ki goonɗinɓe wonɓe ley Lawdikiya tiigii kiin.  
\v 17 Mbi'ee Arkippa tinnoo e timminde gollal ngal Joomiraaɗo halfini ɗum ngaal. 
\b  
\p  
\v 18 Inan jowtaango am ngo mbinndirammi e junngo am: MIIN POOL. Taa njeggitee miɗo woni ley kasu e geƴƴelle. 
\p Wo hinney Laamɗo wondu e mooɗon.