\id 2CO  
\h 2 Korintunkooɓe 
\mt2 Ɓataaki Pool ɗiɗaɓi to 
\mt1 Korintunkooɓe 
\c 1  
\p  
\v 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool e sakiike meeɗen Timote. Miin Pool, mi nulaaɗo Iisaa Almasiihu saabe muuyɗe Laamɗo. Miɗen njowta kawrital Laamɗo gonngal Korintu e seniiɓe wonɓe leydi Akaya fuu.  
\v 2 Wo Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu kokku on moƴƴere e jam. 
\s1 No Pool yettiri Laamɗo 
\p  
\v 3 Jettooje ngoodanii Laamɗo Baaba Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Oon woni Baabiiwo jom yurmeende, Laamɗo cellinoowo ɓerɗe e dow huunde fuu.  
\v 4 Imo sellina ɓerɗe men e ley torraaji men fuu, faa enen du, mbaawen sellinde ɓerɗe wonɓe e sii torraaji fuu no o sellinirta ɓerɗe men ni.  
\v 5 Sabo no keɓirɗen torraaji saabe Almasiihu faa keewi, noon du Almasiihu sellinirta ɓerɗe meeɗen faa heewa.  
\v 6 Nde min torraa fuu, wo faa ɓerɗe mooɗon cellinee, wooɗi du faa kisineɗon. Nde ɓerɗe amin cellinaa du, wo faa ɓerɗe mooɗon peewa, de keɓon munyal munyude sii torraaji ɗi min torretee minen e ko'e amin ɗiin.  
\v 7 Jikke amin e mooɗon ina selli, sabo miɗen anndi ko kawtuɗon e amin torraaji ɗuum, oɗon kawti e amin sellineede ɓerɗe du. 
\p  
\v 8 Si goonga sakiraaɓe, min njiɗaa ndullon torraaji kewtiiɗi min e leydi Aasiya. Torraaji kewtiiɗi min toon ina paltii semmbe amin sanne faa min miilaaki wuurude katin.  
\v 9 Ley ɓerɗe amin, miɗen maatannoo wo min saraaɓe sariya wareede. De ɗum waɗirii faa taa min njowa jikke amin dow ko'e amin, ammaa min njowa ɗe dow Laamɗo ummintinoowo maayɓe oon.  
\v 10 Wo kam danni min e maayde ndeen, kam dannata min yeeso du. Wo dow makko min njowi jikke o dannan min katin.  
\v 11 Oɗon mballira min e majjum du'aawuuji mon, onon du. Hono noon, moƴƴere nde o waɗanta min saabe du'aawuuji yimɓe heewɓe, waɗata faa heewɓe njetta Laamɗo saabe amin du. 
\s1 Haala ko haɗi Pool fantude Korintu'en 
\p  
\v 12 Inan ko min mantortoo: ɓerɗe amin ina ceedanoo min min mbuurdii e goonga e laaɓal ɓerɗe ƴuurungal to Laamɗo ley adunaaru ndu, sakko hakkunde mooɗon. Min ngaɗiraay ɗum hakkillooji ɓiɓɓe-Aadama, ammaa wo e moƴƴere Laamɗo.  
\v 13 Sabo min mbinndantaa on faa'e si wanaa ko njanngoton de paamon. Miɗo yiɗi paamon faa laaɓa  
\v 14 ko puɗɗuɗon faamude joonin ɗuum. Ndeen, nyannde Joomiraaɗo men Iisaa wartowi fu, on mantorto min hono no minen du min mantortoo on noon. 
\p  
\v 15 Saabe hoolaare ndeen, mi anniyakeno warude to mooɗon arande faa ceyoɗon kile ɗiɗi.  
\v 16 Ko njiɗunoomi dey, mi fanta to mooɗon, mi yaha leydi Makedoniya, de mi rewa to mooɗon katin nde ngartammi faa mballon kam mi yaha leydi Yahuudiya.  
\v 17 Yalla nde mbi'ammi mi waran to mooɗon ndeen, mi tinnaaki naa? Si mi anniyake waɗude huunde, yalla miɗo sikkitira hono no yimɓe adunaaru anniyortoo, wi'ooɓe «ayyo» de wakkati gooto puɗɗita wi'ude «a'aa» naa?  
\v 18 No tannyorɗen Laamɗo wo koolniiɗo ni, hono noon konngol ngol min kaalani on ngool wanaa ayyo e a'aa fuu nde wootere.  
\v 19 Sabo Iisaa Almasiihu Ɓii Laamɗo oon wanaano ayyo e a'aa: wo ayyo tan woni e makko. Kanko woni mo miin e Silas e Timote min mbaajii kabaaru muuɗum to mooɗon oon.  
\v 20 Goonga ni, amaanaaji Laamɗo fuu tabitii e ley makko, laatii «ayyo». Ndelle wo saabe makko de eɗen mbi'a «Aamiina» faa Laamɗo teddinee.  
\v 21 Wooɗi, wo Laamɗo tabintinani min, minen e mooɗon fuu, kawtal meeɗen e Almasiihu. Kanko suɓii en.  
\v 22 Katin kanko waɗi maande makko e meeɗen, o watti Ruuhu makko e ɓerɗe meeɗen laatoo maande laaɓinanoore en en keɓan moƴƴereeji garooji. 
\p  
\v 23 Laamɗo na seedanoo kam, o jukkoo kam si mi fewii: wo faa taa mi haɓa e mooɗon waɗi de mi yeccaaki Korintu.  
\v 24 Min pilataako dawrande goonɗinal mooɗon, de miɗen mballundura e mooɗon faa ceyoɗon, tawa on ndarake no wooɗiri ley goonɗinal. 
\c 2  
\p  
\v 1 Ɗum le, mi waɗii anniya mi yeccataako to mooɗon, taa mi mettina ɓerɗe mon katin.  
\v 2 Sabo si mi mettinii ɓerɗe mon, moy seynata kam si wanaa onon ɓe mettinanmi ɓeen?  
\v 3 Ɗum waɗi mbinndumi no mbinndirmi ni e ley ɓataaki am kiin. Mi yiɗaano warude to mooɗon de haanuɓe seynude kam ɓeen mettina ɓernde am. Miɗo tannyorani on, nde ceyiimi fu, onon du on ceyoto.  
\v 4 Ɓillaare e ɓernde mettunde e gonɗi keewɗi mbinndiranmi on. Ko mbinndumi ɗuum wanaa faa mi mettinana on, ammaa wo faa mi anndina on no njinngu am dow mooɗon foti mawnude. 
\s1 No Pool yaaforii toonyiiɗo 
\p  
\v 5 Si gooto mooɗon laatake sabaabu mettorgal fu, wanaa miin o mettinani, wo on fuu – naa woɓɓe mooɗon, taa mi faltoo goonga.  
\v 6 Ko ɓurɓe heewude e mooɗon njukkii neɗɗo oon ɗuum heƴii.  
\v 7 Joonin kaa, ko ɓuri woodde dey: njaafoɗon mo, cellinon ɓernde makko taa mettorgal ɓernde jaaloo mo.  
\v 8 Ndelle, miɗo ŋaaroo on sanne tabintinon njinngu mooɗon e makko.  
\v 9 Si goonga, wo saabe majjum mbinndiranmi on, faa mi fonnda on, mi ndaara yalla oɗon njokka haala am ley huunde fuu.  
\v 10 Mo njaafiɗon fuu, miin du mi yaafake ɗum. Goonga ni, ko njaafiimi ɗuum – si ina woodi ko kaanumi yaafaade mo – mi yaafake ɗum yeeso Almasiihu faa nafa on  
\v 11 taa Seyɗaani jamboo en, sabo eɗen anndi anniyaaji muuɗum. 
\s1 Haala saakugol anndal Almasiihu 
\p  
\v 12 Nde njahunoomi Torowas faa mi waajoo Kabaaru Lobbo haala Almasiihu fu, mi tawii Joomiraaɗo omtanii kam laawol gollude toon.  
\v 13 Ammaa hakkillo am fukkaaki, sabo mi tawaay toon sakiike am Tiitu. Wooɗi ndelle, mbayniimi sakiraaɓe ɓeen, de ponndiimi leydi Makedoniya. 
\p  
\v 14 Ammaa jettooje ngoodanii Laamɗo kokkoowo en jaalagol wakkati fuu saabe kawtal meeɗen e Almasiihu. Laamɗo hokkii min saakude anndal Almasiihu nokku fuu hono no uurdi mbelndi ni.  
\v 15 Sabo si goonga, wo min uurdi ndi Almasiihu sakkanta Laamɗo. Uurngol ngool yottake hisinteeɓe e halketeeɓe fuu.  
\v 16 To halketeeɓe ɓeen, wo min luumngol maayde jaaroowol ɗum'en to maayde, ammaa to hisinteeɓe ɓeen, wo min uurngol nguurndam jaaroowol ɗum'en to nguurndam. 
\p Moy foti gollude gollal ngaal?  
\v 17 Min nganaa julortooɓe konngol Laamɗo hono no heewɓe ngaɗata. Ammaa miɗen kaalda ɓerɗe laaɓuɗe yeeso Laamɗo. Miɗen kaalda hono nulaaɓe muuɗum e ley kawtal amin e Almasiihu. 
\c 3  
\s1 Haala gollanooɓe amaana keso 
\p  
\v 1 Yalla min puɗɗitii mantaade katin naa? Naa miɗen kaajaa ɓataakiiji kollooji ko min ngoni, maa ƴuuruɗi to mooɗon hono no woɓɓe kaajiraa naa?  
\v 2 Wanaa. Onon jaati ngoni ɓataaki amin mbinndaaki e ɓerɗe amin. Oɗon kolla ko min ngoni, hono ɓataaki ki yimɓe fuu mbaawi anndude e janngude.  
\v 3 Ina laaɓi, wo on ɓataaki Almasiihu saabe golle amin. Ɓataaki kiin winndiraaka dawa, wo Ruuhu Laamɗo buurɗo ki winndiraa. Ki winndaaka dow alluuje kaaƴe, wo e ɓerɗe yimɓe ki winndaa. 
\p  
\v 4 Miɗen mbi'a noon sabo miɗen ngoodi hoolaare mawnde e Laamɗo saabe Almasiihu.  
\v 5 Min ngalaa baawɗe faa min ngaɗa fay huunde e semmbe amin. Baawɗe amin wo to Laamɗo ƴuuri.  
\v 6 Kam waɗi min fotuɓe laataade gollanooɓe amaana keso. Amaana oon yowaaki dow jamirooje binndaaɗe, wo dow Ruuhu yowii. Sabo jamirooje binndaaɗe ɗeen wo jaarooje to maayde, ammaa Ruuhu oon na hokka nguurndam. 
\p  
\v 7 Jamirooje binndaaɗe e alluuje kaaƴe, jaarooje to maayde ɗeen, ina ngoodunoo darja faa Israa'iilankooɓe kunngii ndaarude yeeso Muusaa saabe annoora gonɗo e darja oon, fay si taweede darja oon wo nyifoowo.  
\v 8 Ndelle, golle Ruuhu ɓuri darja oon, haala fuu walaa!  
\v 9 Si ko fooɗata jukkungo ɗuum ina woodunoo darja, wanaa haala ko waddata fonnditaare ɗuum!  
\v 10 Goonga ni, darja arandeejo oon walaa darja si fonndaama e darja garɗo joonin mo walaa ko nanndi oon.  
\v 11 Si ko nyifata ɗuum waawii jogaade darja, haala fuu walaa ko heddotoo ɗuum ɓurata darja oon sanne. 
\p  
\v 12 Ko jikke amin dow amaana keso oon teeŋi sanne, ɗuum waɗi de miɗen kaalda cuusal yeeso yimɓe.  
\v 13 Min ngaɗataa hono no Muusaa ni, gattunooɗo suddaare e yeeso muuɗum taa Israa'iilankooɓe keddoo ina ndaara fay darja nyifoowo oon faa timma.  
\v 14 Ammaa miilooji ɓerɗe maɓɓe ina njoori. Sabo faa hannden nde ɓe njanngata amaana kiiɗɗo oon fu, suddaare ndeen ina heddii e geese maɓɓe. Nde huncaaka tafon, sabo wo ley kawtal Almasiihu tan nde huncetee.  
\v 15 Goonga, faa warde hannden, si Tawreeta Muusaa janngaama fu, suddaare ndeen ina heddii ina suddi ɓerɗe maɓɓe.  
\v 16 Ammaa si neɗɗo wartii to Joomiraaɗo fu, suddaare ndeen huncete e ɓernde muuɗum.  
\v 17 Wooɗi, Joomiraaɗo kam woni Ruuhu. To Ruuhu Joomiraaɗo woni fuu, ɗoon ndimaaku du woni.  
\v 18 Enen ɓe geese muɓɓen cudditaa ɓeen fuu, eɗen tiima darja Joomiraaɗo hono ley daandorgal, ina yaynana en. Imo waylita en faa nannden e makko tagaadi, darja makko ina ɓeydana en yahude yeeso. Ɗum woni golle Joomiraaɗo, laatiiɗo Ruuhu oon. 
\c 4  
\s1 Haala jawdi ley looɗe 
\p  
\v 1 Laamɗo hokki min gollal ngaal saabe yurmeende muuɗum. Ndelle, min tampataa.  
\v 2 Min calake kulle cuuɗiiɗe cemtinooje. Min kiilataa yimɓe, min mbaylitataa konngol Laamɗo. Ko min ngaɗata dey, miɗen ɓangina goonga yeeso Laamɗo, faa mono fuu annditira e ɓernde mum fuu wo min goongalaaɓe.  
\v 3 De si Kabaaru Lobbo mo min mbaajii oon suuɗaama fu, wo halkooɓe tan o suuɗantee.  
\v 4 Ɓeen le, ɓe ngalaa goonɗinal, sabo Ibiliisa wumnii hakkillooji maɓɓe taa nji'a annoora Kabaaru Lobbo. Kabaaru oon na holla darja Almasiihu jogiiɗo tagaadi Laamɗo.  
\v 5 Sabo wanaa haala amin min mbaajotoo, ammaa wo haala Iisaa Almasiihu, Joomiraaɗo meeɗen oon min mbaajotoo. Ko min mbi'ata e dow ko'e amin tan, min maccuɓe mooɗon saabe makko.  
\v 6 Sabo Laamɗo wi'ii: «annoora yaynu e ley nimre.» Kam yaynini annoora muuɗum e ley ɓerɗe amin, faa anndina min darja muuɗum jaynoowo, gonɗo e yeeso Almasiihu. 
\p  
\v 7 Anndude darja oon laatanake min jawdi korsundi, ammaa miɗen njogorii ndi e ley amin hono no ley looɗe loope, faa anndee baawɗe mawɗe ɗe wo to Laamɗo ƴuuri, wanaa to amin.  
\v 8 Miɗen ɓillee e huunde fuu, ammaa min pusaay. Miɗen ngoni e wemmbere wakkati fuu, ammaa min taƴaay jikke.  
\v 9 Miɗen torree, ammaa Laamɗo yoppaay min. Miɗen paɗɗee e leydi, ammaa min kalkaaka.  
\v 10 Wakkati fuu, maayde Iisaa ina woni e ɓalli amin, faa nguurndam Iisaa du yi'ee e ley majji.  
\v 11 Si goonga, fay si miɗen mbuuri, miɗen nesa maayde wakkati fuu saabe Iisaa, faa nguurndam Iisaa du yi'ee e terɗe amin maayooje ɗeen.  
\v 12 Ndelle, maayde na golla ley amin, de nguurndam na golla ley mooɗon. 
\p  
\v 13 Ina winndaa: «Mi goonɗinii, ɗuum waɗi de mbaajiimi.»\f + \fr 4:13 \ft Jabuura 116.10.\f* Minen du min goonɗinirii hono noon, ɗuum waɗi de miɗen mbaajoo.  
\v 14 Sabo miɗen anndi iirtinɗo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa e maayde oon iirtindinan min e Iisaa minen du, de wadda min yeeso muuɗum, minen e mooɗon fuu.  
\v 15 Ko hewti min fuu wo saabe mooɗon faa moƴƴere Laamɗo yottoo yimɓe heewɓe. Hono noon yimɓe heewɓe njettirta Laamɗo faa Laamɗo ɓeyda teddineede. 
\s1 Haala teddeengal duumiingal 
\p  
\v 16 Ɗum waɗi de min tampataa. Fay si terɗe amin ɗeen na kalka, yonkiiji amin ɗiin ina keyɗintinee nyannde fuu.  
\v 17 Sabo torraaji ɗi min torretee ɗiin ina kuyfiti, ina paltoo law. De ɗi cegilanto min teddeengal manngal ngal timmataa, ɓurngal torraaji ɗiin abada.  
\v 18 Ndelle min taykataako ko yi'etee, wo ko yi'ataake min taykotoo. Sabo ko yi'etee ɗuum faltoto, ammaa ko yi'ataake ɗuum, heddoto faa abada. 
\c 5  
\s1 Haala suudu wonndu dow kammu 
\p  
\v 1 Eɗen anndi si terɗe meeɗen laatiiɗe suudu leydiiru ndu koɗuɗen e muuɗum joonin nduun halkii fu, Laamɗo moƴƴinanii en suudu dow kammu ndu junngo waɗaay, heddotoondu faa abada.  
\v 2 Eɗen uuma ley adunaaru ɗo, sabo eɗen keppi naatude e ley suudu meeɗen dow kammu nduun, ɓornoroɗen ndu hono kaddungal kesal.  
\v 3 Goonga ni, si en ɓornake ndu fu, en laatataako yonkiiji ɗi ngalaa ɓalli.  
\v 4 Sabo ko ngonɗen ley suudu ndu tafon, eɗen uuma saabe tiiɗallaaji. Wooɗi, wanaa hono eɗen njiɗi laataade ɓortiiɓe, ammaa eɗen njiɗi ɓornaade ɓalli kesi dow kiiɗɗi, faa nguurndam moɗa ko halkata ley meeɗen.  
\v 5 Wo Laamɗo kam segilanii en ɗum, hokki en Ruuhu muuɗum laatoo maande laaɓinanoore en moƴƴereeji garooji. 
\p  
\v 6 Ndelle, eɗen njogii ɓerɗe pukkiiɗe wakkati fuu. Eɗen anndi sini eɗen keddii e ɓalli gonɗi ley adunaaru ɗiin, eɗen mboɗɗi to Joomiraaɗo tafon.  
\v 7 Sabo wo e goonɗinal mbuurdeten, wanaa e ko njiireten gite.  
\v 8 Ndelle eɗen njogii ɓerɗe pukkiiɗe, de ko ɓurani en ni, eggen e ɓalli ɗi faa njooɗoɗen to Joomiraaɗo.  
\v 9 Ammaa ko ɓurɗen filaade fu, wo waɗude ko welata mo, heddaade ley ɓanndu ndu naa wurtaade e mayru fuu gootum.  
\v 10 Sabo ina tilsi en fuu ndaroɗen yeeso Almasiihu faa careɗen, faa mono fuu heɓa mbarjaari golleeji muuɗum gaɗooji e ɓanndu ndu, nde wo ko wooɗi naa ko boni. 
\s1 Haala dewral hakkunde yimɓe e Laamɗo 
\p  
\v 11 Ndelle, ko min anndi no Joomiraaɗo huldetee ɗuum, min piloto heɓude hakkillooji yimɓe. Laamɗo ina anndi min. Miɗo hoolii on onon du, on annditii min e ley miilooji ɓerɗe mooɗon.  
\v 12 Min kaalantaa on kabaaru amin lobbo katin. Ammaa miɗen piloo hokkude on daliili no mantoroɗon min, faa keɓon ko njaaboɗon mantortooɓe ko yi'etee tan, wanaa ko woni ley ɓernde.  
\v 13 Si min njogoraama hono min haaŋaaɓe, wo ɗum saabe Laamɗo. Si min njogoraama min jom'en hakkillo du, wo ɗum saabe mooɗon.  
\v 14 Njinngu Almasiihu na dawrana min, sabo min tannyorii, gooto maayanii yimɓe fuu, ndelle yimɓe fuu laatii maayɓe.  
\v 15 O maayanii yimɓe fuu, faa wuurɓe ɓeen cela wuurande ko'e muɓɓen, ammaa mbuurana maayanɗo ɗum'en de iirtanii ɗum'en oon. 
\p  
\v 16 Ndelle, gilla joonin, walaa fuu mo min ndaardata hono no ɓiɓɓe-Aadama ndaardata woɓɓe. Fay si miɗen ndaardunoo Almasiihu hono no ɓiɓɓe-Aadama ndaardata ɗum, min celii ndaardude ɗum noon.  
\v 17 Neɗɗo fuu kawtuɗo e Almasiihu, tagitaama tagu keso. Ko hiiɗɗi ɗuum faltake. Ndaar, fuu heyɗintinaama!  
\v 18 Ɗum fuu to Laamɗo ƴuuri. Kam nuli Almasiihu faa rewrintina en e muuɗum, de halfini min golle rewrintinde yimɓe e muuɗum.  
\v 19 Ɗum woni, Laamɗo wonnoo e ley Almasiihu faa rewrintina yimɓe adunaaru e muuɗum. O hiisaaki hakkeeji muɓɓen katin. O halfini min du kabaaru rewrintingol ngool. 
\p  
\v 20 Wooɗi ndelle, min daraniiɓe Almasiihu, ina nanndi hono Laamɗo ina haalda kunnduɗe amin faa nodda yimɓe to muuɗum. Miɗen nyaagoo on e innde Almasiihu: ngartee to Laamɗo!  
\v 21 Almasiihu waɗaay hakke abada. Ammaa Laamɗo yowi hakkeeji meeɗen fuu dow makko, faa kawtal meeɗen e Almasiihu waɗa en fonnditiiɓe yeeso Laamɗo. 
\c 6  
\s1 No Pool'en ngolliranta Laamɗo 
\p  
\v 1 Minen, saabe min gollidooɓe e Laamɗo, miɗen nyaagoo on taa accon moƴƴere Laamɗo nde keɓɗon ndeen laatanoo on ɓolum.  
\v 2 Sabo o wi'ii: 
\q1 «Wakkati lobbo kettindanimaami, 
\q2 nyalaande kisindam mballumaami.»\f + \fr 6:2 \ft Esaaya 49.8.\f* 
\m Ndaar, joonin jaati woni wakkati lobbo oon, joonin woni nyalaande kisindam.  
\v 3 Min ngaɗataa fay huunde ko fergata yimɓe, faa taa feloore tawee e golle amin.  
\v 4 Ammaa e huunde fuu, miɗen kolla min gollanooɓe Laamɗo goongalaaɓe, ley tinnitaare mawnde, ley torraaji, ley saƴƴa, ley ɓillaare,  
\v 5 ley piiɗe, ley kasu, ley muurtere, ley tampiri, ley rafi ɗoyngol, ley rafo.  
\v 6 Miɗen kolla min gollooɓe goongalaaɓe ley laaɓal amin, ley anndal amin, ley munyal amin, ley moƴƴuki amin. Miɗen ngoodi Ruuhu Ceniiɗo, miɗen ngoodi njinngu ngu waldaa e naafikaaku.  
\v 7 Miɗen kaala goonga, miɗen ngoodi baawɗe Laamɗo. Juuɗe amin nane e nyaame fuu na tiigii kaɓitirɗe fonnditaare.  
\v 8 Miɗen kolla min gollanooɓe Laamɗo ley teddeengal e ley koyeendam, ley ko yimɓe mbuykata min e ko njettata min, ley ko min ndaardetee hono majjinooɓe tawee min goongalaaɓe.  
\v 9 Miɗen kolla ɗum ley ko min ndaardetee min anndaaka tawee min anndaaɓe, ley ko min ndaardetee min maayooɓe, de inani min, miɗen mbuuri. Miɗen ndaardee min jukkaaɓe tawee min mbaraaka.  
\v 10 Miɗen ndaardee min suniiɓe tawee min seyiiɓe wakkati fuu. Miɗen ndaardee min talkaaɓe tawee miɗen ngaɗa heewɓe joomiraaɓe jawdi. Miɗen ndaardee min ngalaa fay huunde tawee miɗen njogii huunde fuu. 
\p  
\v 11 Korintunkooɓe, min kaaldanii on laaɓal reedu, min njaajinanii on ɓerɗe amin.  
\v 12 Minen, min paaɗinanaay on ɓerɗe amin, ammaa onon kaa on paaɗinanii min ɓerɗe mooɗon.  
\v 13 Miɗo haalda e mooɗon hono wo on ɓikkoy am: ngaɗanee min no min ngaɗirani on - njaajinanee min ɓerɗe mooɗon! 
\s1 No neɗɗo laatorii suudu Laamɗo buurɗo 
\p  
\v 14 Taa kaɓɓunduron e ɓe ngoonɗinaay. Yalla ko fonnditii na waawi hawritinde e ko oonyii naa? Yalla annoora na waawi hawritinde e nimre naa?  
\v 15 Yalla Almasiihu na waawi hawritinde e Ibiliisa naa? Yalla goonɗinɗo na waawi hawritinde e mo goonɗinaay naa?  
\v 16 Yalla amaana ina woodi hakkunde suudu Laamɗo e tooruuji naa? Paamee, enen ngoni suudu Laamɗo buurɗo oon. Sabo Laamɗo wi'ii: 
\q1 «Mi hoɗidan e maɓɓe, 
\q2 mi yaada e maɓɓe, 
\q1 mi laatoo Laamɗo maɓɓe, 
\q2 kamɓe du, ɓe laatoo yimɓe am.»\f + \fr 6:16 \ft Lewinkooɓe 26.11-12, Esekiyel 37.27.\f* 
\m  
\v 17 Ɗum waɗi de Joomiraaɗo wi'i: 
\q1 «Ƴuwee hakkunde maɓɓe! 
\q1 Ceedee e maɓɓe! 
\q1 Taa meemee ko tuuni! 
\q1 Ndeen, mi jaɓɓoto on.\f + \fr 6:17 \ft Esaaya 52.11.\f* 
\q1  
\v 18 Mi laatanto on baaba, 
\q1 onon du, on laatanto kam ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. 
\q1 Noon Joomiraaɗo jom baawɗe fuu wi'i.»\f + \fr 6:18 \ft 2 Samuwiila 7.14, Esaaya 43.6.\f* 
\c 7  
\p  
\v 1 Ndelle sakiraaɓe horsuɓe, saabe en ngaɗanaama amaanaaji ɗiin fu, laaɓinen ko'e meeɗen e ko tuuninta ɓalli men e yonkiiji men fuu. Tabintinen senaare men e ley kulol Laamɗo. 
\s1 Haala mettorgal e seyo 
\p  
\v 2 Omtanee min ɓerɗe mooɗon! Min toonyaaki fay gooto, min mbonnanaay fay gooto, min nyaamaay jawdi fay gooto.  
\v 3 Mi haaldaay ɗum faa laatanoo on jukkungo. Sabo mi haaliino gilla naanen: ɓerɗe amin na korsini on sanne, faa maayden naa mbuurden.  
\v 4 Miɗo hoolii on faa wooɗi. Miɗo mantoroo on sanne. Ɓernde am sellinaama faa heewi, miɗo heewi seyo du e ley torraaji amin fuu. 
\p  
\v 5 Si goonga, fay nde min njottinoo leydi Makedoniya ndeen, min powtinaaki fey. Torraaji tan min nji'i. Miɗen ngondi e luural yaasiyal, e kulol ley ɓerɗe.  
\v 6 Ammaa Laamɗo cellinoowo ɓerɗe suniiɓe oon, sellinirii ɓerɗe amin e garol Tiitu.  
\v 7 Wanaa garol makko tan sellini ɓerɗe amin. Ko cellinɗon ɓernde makko ɗuum sellinii hakkillooji amin. O haalanii min no njiɗirɗon yi'ude kam sanne, e no cunoriɗon ko waɗunoo, e no tinnoriɗon e jinngande kam. Ɗum fuu ɓeydii seyo am.  
\v 8 Si ɓataaki am kiin mettiino on, mi mimsitataa ko mbinndumi ki. Goonga ni, miɗo mimsitinnoo, sabo mi yi'ii ɓataaki kiin mettiino on, fay si wo haddi wakkati seeɗa tan.  
\v 9 Joonin kaa miɗo seyii, de wanaa saabe ko mettaɗon ɗuum, ammaa ko mettaɗon de tuubuɗon. Sabo mettorgal ngal maatuɗon ngaal, iri maggal hawri e muuyɗe Laamɗo. Hono noon, walaa ko min mbonnannoo on.  
\v 10 Sabo mettorgal kawroowal e muuyɗe Laamɗo ina waɗa faa neɗɗo tuuba, de hisa, mimsugol du fuu walaa e majjum. Ammaa mettorgal adunaaru, wo maayde waɗata.  
\v 11 Ndaaree mettorgal kawroowal e muuyɗe Laamɗo ngaal, ko waɗi e mooɗon: ngal waɗii faa ciinuɗon, faa du piliɗon laamnude ko'e mooɗon. Ngal waɗii faa mettaɗon e ko boni, faa du kuluɗon. Ngal waddanii on yeeweede kam, ngal waddanii on tinnaare. Ngal wallii on jukkaade ko boni. E huunde fuu on kollii oɗon laaɓi e kabaaru oon.  
\v 12 Ndelle si mi winndanii on fu, ɗum wanaa saabe toonyiiɗo, wanaa saabe toonyaaɗo du. Ammaa wo faa ɓanginaneɗon ciinal ngal njoganiɗon min yeeso Laamɗo.  
\v 13 Ɓerɗe amin mbaaltorake saabe majjum. 
\p Wooɗi, e dow waaltagol ɓerɗe amin du min keɓii seyo. Goonga ni, Tiitu seynii min sanne, sabo seyniraama ko mbaaltinɗon ɓernde muuɗum.  
\v 14 Si mi mantorake on seeɗa yeeso makko du, on cemtinaay kam. Ammaa no min kaaldirani on goonga e huunde fuu ni, hono noon ko min mantorii on yeeso Tiitu ɗuum du laatorii goonga.  
\v 15 Njinngu ɓernde makko ina ɓeydoo nde o miilotoo no ɗowtoraniɗon haala makko on fuu, e no njaɓɓoriɗon mo kulol e diwngol.  
\v 16 Miɗo seyii ko mbaawumi hoolaade on ley huunde fuu. 
\c 8  
\s1 Haala wallugol seniiɓe wonɓe Urusaliima 
\p  
\v 1 Sakiraaɓe, miɗen njiɗi anndinde on moƴƴere nde Laamɗo hokki kawrite goonɗinɓe Iisaa gonɗe leydi Makedoniya ɗeen.  
\v 2 Ɓe ndaartindoraama torraaji cattuɗi, ammaa no seyo maɓɓe heewri noon waddanii ɓe hokkitirde ko heewi, fay si iɓe ngoni e talkaaku cattungu.  
\v 3 Miɗo seedanoo ɓe: ɓe kokkitirii ko ɓe mbaawi fuu, fay ko ɓuri baawɗe maɓɓe. Yardaamuye ɓe kokkiri.  
\v 4 Ɓe eeli min sanne ɓe keɓa laawol ɓe kawta e woɓɓe faa ɓe mballa seniiɓe wonɓe Urusaliima.  
\v 5 Ɓe ngaɗii ko ɓuri miilo amin. Sabo ɓe artii, ɓe kokki ko'e maɓɓe Joomiraaɗo, de ɓe kokkiri min ko'e maɓɓe minen du saabe muuyɗe Laamɗo.  
\v 6 Ɗum waɗi de min ŋaarii Tiitu walla on njottinon dokkal ngaal no puɗɗirnoɗon ngal ni.  
\v 7 On joomiraaɓe jawdi e huunde fuu – goonɗinal e waaju e anndal, oɗon njogii tinnaare dow huunde fuu, oɗon korsini min du. Tinnoɗon faa ngaɗon kabaaru moƴƴere ndeen faa wooɗa du. 
\p  
\v 8 Ko mbiimi ɗuum wanaa yamiroore. Ammaa, miɗo haalana on tinnaare woɓɓe faa hokka on laawol hollude njinngu mooɗon ina selli.  
\v 9 Sabo oɗon anndi moƴƴere Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu: kam jom jawdi oon, waɗii hoore muuɗum talkaajo saabe mooɗon faa laatoroɗon joomiraaɓe jawdi talkaaku muuɗum nguun.  
\v 10 Miɗo haalana on ko woni miilo am, wooɗi wo ko nafata on du. Gilla rawanin onon artii filaade wallude seniiɓe ɓeen, onon artii fuɗɗude ballal ngaal du.  
\v 11 Joonin kaa, kiɓɓinee ɗum. No anniyiriɗon fiyude dabare oon ni, anniyoroɗon noon yottinde ɗum du. Kokkiron haddi baawɗe mooɗon.  
\v 12 Sabo si neɗɗo anniyake waɗude moƴƴere fu, dokkal ngaal ina weli Laamɗo fodde baawɗe kokkoowo oon. Laamɗo ƴamataa neɗɗo ko walaa.  
\v 13 Mi wi'aay naaton e ɓillaare faa ɓilliton woɓɓe ɓeen, de yimɓe fuu laatoo fotuɓe ni.  
\v 14 No tawraɗon joonin e keewal mooɗon ni, oɗon mbaawi wallude wonɓe ley baasal muɓɓen. Caggal joonin, si tawii onon oɗon ngoni ley baasal fu, kamɓe e keewal maɓɓe, iɓe mbaawi wallude on. Hono noon yimɓe potirta,  
\v 15 no winndiraa ni: 
\q1 «Kawrundurɗo ko heewi oon faltaaki ko haajaa, 
\q1 kawrundurɗo ko famɗi oon du nyakiraaka.»\f + \fr 8:15 \ft Wurtagol 16.18.\f* 
\s1 Kabaaru Tiitu e yaadiraaɓe muuɗum 
\p  
\v 16 Jettooje ngoodanii Laamɗo gattuɗo e ɓernde Tiitu tinnaare wallude on hono nde min njoganii on ndeen.  
\v 17 Wanaa saabe min nyaagake ɗum tan waɗi de jaɓi yahude to mooɗon. Wo tinnaare muuɗum waɗi de anniyii yahude to mooɗon.  
\v 18 Miɗen nulda mo, kanko e sakiike meeɗen jetteteeɗo e kawrite goonɗinɓe fuu saabe waajagol muuɗum Kabaaru Lobbo oon.  
\v 19 Wanaa ɗum tan, kawrite goonɗinɓe ɗeen cuɓii mo o yaada e amin, faa min njaara dokkal ngaal Urusaliima. Miɗen ndaranoo moƴƴere ndeen faa ɗum teddina Joomiraaɗo, ɗum holla anniya amin lobbo du.  
\v 20 Miɗen ngaɗa ko min mbaawi fuu taa min keɓa feloore e jawdi keewndi ndi min ndaranii ndiin.  
\v 21 Sabo miɗen piloo waɗude ko wooɗi, de wanaa yeeso Joomiraaɗo tan, ammaa yeeso yimɓe du. 
\p  
\v 22 Miɗen nula sakiike meeɗen goɗɗo yaada e maɓɓe mo min taykitii tinnaare muuɗum wakkatiiji keewɗi e kulle keewɗe. Joonin o ɓuri tinnaade sanne e wallude saabe hoolaare mawnde nde o joganii on ndeen.  
\v 23 Tiitu du wo kawtuɗo e am, gollidoowo am saabe mooɗon. Sakiraaɓe meeɗen yaadiraaɓe makko ɓeen wo nulaaɓe kawrite goonɗinɓe ɗeen, Almasiihu na teddiniree saabe maɓɓe.  
\v 24 Wooɗi ndelle, kollee ɓe njinngu mooɗon. Hono nii laaɓinirton kawrite goonɗinɓe fuu miɗen njogii daliili mantoraade on. 
\c 9  
\s1 No Laamɗo yiɗiri kokkiroowo seyo 
\p  
\v 1 Walaa ko mi winndana on dow wallugol seniiɓe wonɓe Urusaliima ɓeen.  
\v 2 Sabo miɗo anndi on muuyii wallude ɓe sanne. Mi mantorake on ɗum yeeso Makedoniyankooɓe, mbiimi ɓe onon yimɓe Akaya, on cegilake wallude gilla rawanin. Tinnaare mooɗon dow mballa oon umminii anniya ko ɓuri heewude e maɓɓe du.  
\v 3 De miɗo nela to mooɗon sakiraaɓe ɓeen taa ko min mantorii on ɗuum laatoo ɓolum, ammaa tawee oɗon cegilii hono no mbiirumi ni.  
\v 4 Si wanaa noon fu, si yimɓe Makedoniya ngardii e amin to mooɗon de tawi on cegilanaaki wallude, min cemtan ko min koolii on, onon du on cemtan.  
\v 5 Ɗum le, ko nji'umi dey, ina tilsi mi ŋaaroo sakiraaɓe ɓeen artoo kam to mooɗon, ndaranoo ballal ngal aadiɗon waɗude ngaal. Ndeen si mi warii fu, mi tawan ingal hawriti, ngal laatii ballal yardaamuye ɓernde, tawee wanaa doole.  
\v 6 Inan ko njiɗumi paamon: aawuɗo seeɗa, seeɗa taƴata. Aawuɗo ko heewi, ko heewi taƴata.  
\v 7 Mono fuu hokka ko anniyii e ɓernde muuɗum, tawa wanaa e mettorgal, wanaa e doole. Sabo Laamɗo ina yiɗi kokkiroowo seyo.  
\v 8 Laamɗo ina waawi hebbinande on siyiiji moƴƴere fuu. Hono noon keɓiron ko heƴata on wakkati fuu e ley huunde fuu, faa keddoroɗon ko heewi saabe gollal lobbal fuu.  
\v 9 Wo hono noon winndiraa: 
\q1 «Imo saaka moƴƴere makko e ley talka'en, 
\q2 gollal makko moƴƴungal duumoto faa abada.»\f + \fr 9:9 \ft Jabuura 112.9.\f* 
\m  
\v 10 Laamɗo ina hokka aawoowo aawdi, ina hokka yimɓe nyaamdu faa neemina ɗum'en du. Hono noon o hokkiran on aawdi keƴoori on onon du. O funnan ndi faa ɗuuɗa. Ndeen moƴƴere mooɗon riman faa heewa.  
\v 11 Noon du keɓal mon ɓeydorto e huunde fuu, faa mbaawon hokkirde yardaamuye wakkati fuu. Ndeen heewɓe njettan Laamɗo saabe ballal mon ngal min njaaranta ɓe.  
\v 12 Sabo ballal ngaal, wanaa ngal humtanan haaju seniiɓe ɓeen tan, ammaa ingal waddana heewɓe yettude Laamɗo du.  
\v 13 Si ɓe ndaarii ballal mooɗon ngaal, ɓe teddinan Laamɗo saabe ɗowtaare mooɗon holloore seedaaku mon Kabaaru Lobbo haala Almasiihu. Ɓe teddinan mo du saabe ko peccirɗon barkeeji mon e yardaamuye faa kokkon ɓe, kamɓe e yimɓe fuu.  
\v 14 Ɓe kolliran korsa maɓɓe to mooɗon e du'aawuuji ɗi ɓe ndu'antoo on saabe moƴƴere mawnde nde Laamɗo waɗani on ndeen.  
\v 15 Jettooje ngoodanii Laamɗo saabe dokkal muuɗum ngal waawaa sifeede! 
\c 10  
\s1 No Pool jaaborii feluɓe ɗum 
\p  
\v 1 Miin Pool, bi'eteeɗo wo lokkaajo si miɗo woni hakkunde mooɗon de wo cuusuɗo si na woɗɗii on oon, miɗo waajoroo on heese e moƴƴuki Almasiihu,  
\v 2 miɗo nyaagoo on: taa ngaɗee faa mi suusa hollude on semmbe nde ngarumi to mooɗon. Sabo miɗo heɗii faa mi holla woɓɓe semmbe am, wi'ooɓe miɗen ngollana muuyɗe tomottaaku ɓeen.  
\v 3 Goonga, min ɓiɓɓe-Aadama tan, ammaa no min kaɓirtee ni wanaa no ɓiɓɓe-Aadama kaɓirtee.  
\v 4 Sabo kaɓitirɗe ɗe min kaɓirtee ɗeen nganaa ɗe ɓii-Aadama. Ɓaawɗe majje wo to Laamɗo ƴuuri faa ɗe kalka nokkuuje cemmbiɗinɗe. Wo nii min kalkirta miilooji bonɗi,  
\v 5 miɗen keɓa jaalorgal dow mawnitaare fuu haɗoore yimɓe anndude Laamɗo. Wooɗi du, miɗen nannga miilooji muɓɓen fuu, miɗen njaara ɗi faa ɗi ɗowtanoo Almasiihu.  
\v 6 Si ɗowtaare mooɗon hiɓɓii fu, miɗen cegilanii jukkaade neɗɗo fuu mo ɗowtaaki. 
\p  
\v 7 Ndaaree kulle ɗeen no ngorri ni – si goɗɗo mooɗon hiisake hoorem wo neɗɗo Almasiihu fu, inan ko haani miccitaade: no Almasiihu jeyri ɗum fu, noon du o jeyri min, minen du.  
\v 8 Fay si mantoriimi baawɗe am faa faltii seeɗa, ɗum semtintaa kam. Joomiraaɗo meeɗen Iisaa hokkii min baawɗe ɗe faa min cemmbinɗina goonɗinal mon, wanaa faa min kalka ngal.  
\v 9 Mi yiɗaa miiloɗon hono miɗo filoo hulɓinde on e ɓataakiiji am.  
\v 10 Sabo ina wi'ee ɓataakiiji am ɗiin ina nyaaɗi, ina njogii semmbe, ammaa si miɗo woni hakkunde mooɗon, miɗo lokkiɗi, haala am ina yawnii.  
\v 11 Neɗɗo fuu bi'oowo hono noon, faama ko min mbinndata si miɗen mboɗɗi on fu, ɗuum min ngollata si miɗen ngondi e mooɗon du.  
\v 12 Min cuusaa fonndude ko'e amin e jinnganooɓe ko'e muɓɓen ɓeen. Min nanndaa e maɓɓe du. Kamɓe, iɓe ponnda ko'e maɓɓe e ponndirgal maɓɓe. Ko ɓe nanndinta ko'e maɓɓe e maɓɓe tan ɗuum, ina holla ɓe ngalaa hakkillo. 
\p  
\v 13 Minen kaa, min mantataako faa faltoo keerol. Miɗen kaaɗa keerol gollal ngal Laamɗo halfini min ngaal, de onon du ley maggal ngonɗon.  
\v 14 Ko min njottotoo to mooɗon ɗuum, min paltataako keerol golle amin. Sabo si goonga, wo minen artii waddude to mooɗon Kabaaru Almasiihu Lobbo oon.  
\v 15 Min mantortaako golle woɓɓe ɗe ngalanaa min. Ammaa ko goonɗinal mooɗon ɓeydotoo ɗuum, miɗen njikka golle amin ɓeydorto noon hakkunde mooɗon faa heewa, tawee min paltaaki ko Laamɗo halfini min.  
\v 16 Nii waɗata de min keɓa no min mbaajoroo Kabaaru Lobbo e nokkuuje gonɗe caggal mooɗon, min kaajaaka mantoraade golleeji ɗi woɓɓe ngaɗi ley gese muɓɓen.  
\v 17 Ina winndaa: «Mantotooɗo fuu, mantoroo ko Joomiraaɗo golli.»\f + \fr 10:17 \ft Yeremiya 9.23.\f* 
\v 18 Sabo wanaa jinnganoowo hoore muuɗum woni jaɓaaɗo, ammaa jaɓaaɗo woni mo Joomiraaɗo jinngani. 
\c 11  
\s1 No Pool feliri nulaaɓe fewreeɓe 
\p  
\v 1 Joonin kaa miɗo yiɗi munyanon kam faa mi haalda e mooɗon puuyndam seeɗa. Si goonga, munyanee kam.  
\v 2 Miɗo joganii on kiram ƴuuruɗam to Laamɗo, sabo mi haɓɓii dewgal mooɗon e gorko gooto, ɗum woni Almasiihu. Miɗo yiɗi yaarude on to makko hono surbaajo laaɓuɗo.  
\v 3 Ammaa miɗo hula taa hakkillooji mooɗon mbonnee, nanndon e Hawwaa mo mboddi ƴoƴundi hiili oon, de celon jokkude Almasiihu e laaɓal e ɓernde wootere.  
\v 4 Miɗo hula ɗum, sabo si goɗɗo warii, waajake on Iisaa goɗɗo mo waldaa e mo min mbaajii on oon, oɗon njaɓana ɗum law. Si on keɓii ruuhu goɗɗo naa kabaaru lobbo mo waldaa e mo keɓunoɗon e amin oon, oɗon njaɓana ɗum du.  
\v 5 De miɗo miiloo nulaaɓe mooɗon haliiɓe ɓeen, walaa fuu ko ɓurdi kam.  
\v 6 Ina waawi tawa mi wanaa baawɗo haala, ammaa mi wanaa baasuɗo anndal. Wakkati fuu min kollii on ɗum faa laaɓi e ley huunde fuu. 
\p  
\v 7 Mi haalanii on Kabaaru Laamɗo Lobbo ɓolum. Mi leeƴinii hoore am saabe teddinde on. Yalla mi woofii e ley majjum naa?  
\v 8 Mi jaɓii ko mbuurdammi e kawrite goonɗinɓe goɗɗe. Mi teetirii ɗe ni, faa mi gollana on.  
\v 9 Nde ngonnoomi to mooɗon tawi miɗo woodi haaju ndeen, mi yowaaki e dow fay gooto mooɗon. Sabo sakiraaɓe ƴuuruɓe Makedoniya ɓeen ngaddanii kam ko nyakannoo kam ɗuum. Mi jogake hoore am taa mi laatanoo on donngal. Noon worri faa hannden du.  
\v 10 Wo goonga Almasiihu gonɗo e am oon kaalanammi on: ley leydi Akaya fuu fay gooto waawaa haɗude kam mantoraade ko mi laatanaaki on donngal ɗuum.  
\v 11 Yalla miɗo haalira noon sabo mi yiɗaa on naa? Laamɗo ina anndi miɗo yiɗi on! 
\p  
\v 12 Ko ngaɗammi ɗuum, mi heddoto e waɗude ɗum, faa mi haɗa mantortooɓe wo nulaaɓe ɓeen laawol wi'ude iɓe ngollira hono amin.  
\v 13 Ɓeen wo nulaaɓe fewreeɓe, wo gollooɓe jambotooɓe, iɓe nanndina ko'e maɓɓe hono wo ɓe nulaaɓe Almasiihu.  
\v 14 Ɗum haaynaaki, sabo fay Seyɗaani ina nanndina hoore mum hono wo maleyka jom annoora.  
\v 15 Ndelle haaynaaki du si gollanooɓe Seyɗaani ina nanndina ko'e muɓɓen hono wo gollanooɓe fonnditaare. Ammaa jukkungo maɓɓe fotan e golle maɓɓe. 
\s1 Haala torraaji kewtiiɗi Pool 
\p  
\v 16 Miɗo wi'a on katin: taa fay gooto mooɗon nanngira kam puuyɗo. Ammaa fay si oɗon tiigorii kam puuyɗo du, njaɓon kam faa miin du mi mantoo seeɗa.  
\v 17 Ko mantortoomi ɗuum, wanaa hono Joomiraaɗo muuyi mi haalira noon. Iɗum nanndi hono puuyndam ni, de na yaada e tannyoral miɗo woodi goonga.  
\v 18 Heewɓe ina mantoroo kulle adunaaru. Wooɗi, miin du, miɗo waawi mantoraade noon.  
\v 19 Oɗon tiigorii ko'e mon wo on jom'en hakkillo. Hasii hakkillo mon saabii de munyanɗon fuuyɓe ɓeen hono iɓe mbeli on!  
\v 20 Goonga, oɗon munyana nulaaɓe fewreeɓe ɓeen maccinɗina on, nyaama jawdi mooɗon, njana on, pamɗina on, peenya on.  
\v 21 Miɗo semta wi'ude on minen kaa min ngalaa semmbe waɗude hono noon. 
\p Tawi le, si goɗɗo suusii mantoraade huunde fu, miin du miɗo suusi mantoraade ɗum. De ɗum wo puuyndam kaaldammi ni.  
\v 22 Si ɓe Alhuudiyankooɓe, miin du mi Alhuudiyanke. Si ɓe Israa'iilankooɓe, miin du mi Israa'iilanke. Si ɓe ƴuwdi Ibrahiima, miin du mi ƴuwdi Ibrahiima.  
\v 23 Si ɓe gollanooɓe Almasiihu, miin ɓuri ɓe fuu laataade ɗum – ina haani mi haaldira rafi semteende, hono wo mi kaaŋaaɗo ni! Miin ɓuri ɓe golleeji keewɗi, ɓuri ɓe ommbeede ley kasu, ɓuri ɓe fiyeede. Wakkati fuu, miɗo nesa maayde.  
\v 24 Kile joy Alhuudiyankooɓe ina piya kam, kilol fuu dorri capanɗe tati e jeenay.  
\v 25 Kile tati Romankooɓe ina piya kam cabbi. Mi faɗɗaama kaaƴe nde wootere. Kile tati laanaaji njoolodii e am ley maayo manngo. Wakkati gomma mi royii jemma e nyalooma ley maayo.  
\v 26 Miɗo woni e laawol wakkati fuu. Miɗo farritoo e gooruuji e yanooɓe, miɗo farritoo e lenyol am e lenyi goɗɗi, miɗo farritoo e ley galluuje e ley ladde, miɗo farritoo ley maayo e ley sakiraaɓe fewreeɓe.  
\v 27 Mi gollii sanne, faa mi tampii. Jemmaaji keewɗi mi ɗaanataako. Wakkatiiji keewɗi miɗo yolbi, miɗo ɗomɗi, miɗo suumoo, miɗo jaangee, miɗo holi.  
\v 28 Mi limtataa ko heddii ɗuum si wanaa huunde wootere: nyannde fuu kabaaru kawrite goonɗinɓe fuu ina teddi e am, ina kaɓɓi kam hoore.  
\v 29 Si goɗɗo lokkiɗii fu, miin du miɗo maata lokkaaku muuɗum. Si goɗɗo fergake du, ina naawa yonki am. 
\p  
\v 30 Si ina tilsi mi mantoo fu, wo ko hollata lokkaaku am mantortoomi.  
\v 31 Jettooje ngoodanii Laamɗo Baaba Iisaa Joomiraaɗo meeɗen faa abada. Kam anndi mi fenaay.  
\v 32 Nde ngonnoomi Damas ndeen, kaananke bi'eteeɗo Aretas ina joginoo goforneer gomma. Goforneer oon joƴƴini yimɓe faa kayba ngalluure ndeen faa nannga kam.  
\v 33 Ammaa tummbaami e ley hanndeere, mburtiniraami feneetere kokuwol piiliingol ngalluure ndeen, de njippinaami yaasin mayre. Noon kisirmi e junngo goforneer oon. 
\c 12  
\s1 Haala ko ɓangani Pool ley holleede 
\p  
\v 1 Ina tilsi mi mantoo fay si nafataa faa'e. Ɗum e taweede fuu, mi haalan ko ɓangani kam, e ko Joomiraaɗo holli kam ɗuum.  
\v 2 Ina foti duuɓi sappo e nay, gorko gooto mo anndumi, kawtuɗo e Almasiihu, ƴeentii faa dow kammu tataɓu. Mi anndaa yalla ɓanndu makko du ƴeentinaama naa ƴeentinaaka. Laamɗo ni anndi.  
\v 3 Miɗo anndi gorko oon nannaama aljanna. Jonkaa yalla imo heddorii ɓanndu makko nduun naa o heddoraaki ndu? Mi anndaa, Laamɗo ni anndi.  
\v 4 To aljanna toon o nani haala ɓurka hakkillo, ka ɓii-Aadama fotaa haaltude.  
\v 5 Kanko mantortoomi, mi mantortaako hoore am si wanaa ko hollata lokkaaku am.  
\v 6 Fay si mi muuyiino mantaade, mi wanaa puuyɗo, sabo goonga kaalammi. Ammaa mi waɗataa noon, taa yimɓe miiloo miɗo ɓuri ko nji'i e am naa ko naniri kam.  
\v 7 Ko kollaami ɗuum ina ɓuri hakkillo. De taa mi mana hoore am e majjum, ko nanndi hono gi'al wattaama ley terɗe am. Ɗum laatanake kam nelaaɗo Seyɗaani, ina fiya kam faa taa mi mawnitoo.  
\v 8 Kile tati miɗo ŋaaroo Joomiraaɗo ittana kam ɗum,  
\v 9 ammaa o wi'i kam: «Hinney am oon heƴii ma, sabo baawɗe am wo ley lokkaaku kiɓɓirta.» Ndelle na weli kam mantoraade lokkaaku am, faa baawɗe Almasiihu ɗeen ngonda e am.  
\v 10 Ɗum waɗi de miɗo seyoroo lokkaaku e jennooje e saƴƴaaji e torraaji e ɓillaare fuu saabe Almasiihu. Sabo nde lokkiɗimmi fuu, wo ndeen ngoodumi semmbe. 
\s1 No Korintunkooɓe kaɓɓiri Pool hoore 
\p  
\v 11 Jonle, mi laatake hono puuyɗo, ko mantoriimi noon, de wo onon ndunƴi kam haaldude hono ni. Oɗon kaannoo jinngande kam, sabo fay si mi wanaa fay huunde du, nulaaɓe mooɗon haliiɓe ɓeen ɓurdaay kam fay seeɗa.  
\v 12 Nde ngonnoomi to mooɗon ndeen, mi gollii maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji e golleeji ɗi baawɗe. Mi gollirii ɗum haddi munyal fuu. Wooɗi, maandeeji ɗiin fuu na kolla mi nulaaɗo.  
\v 13 Ɗume ngaɗanmi kawrite goonɗinɓe Iisaa goɗɗe ɗeen ko mi waɗanaay on, si wanaa ko mi yowaaki dow mooɗon ɗuum? Njaafanee kam gacce ɗeen! 
\p  
\v 14 Joonin, mi segilake faa mi wara to mooɗon nde tataɓerde. Ndeen du mi yowataako e mooɗon, sabo wanaa jawdi mooɗon pilotoomi, wo onon e ko'e mooɗon pilotoomi. Sabo wanaa ɓiɓɓe kaani filanaade saaraaɓe muɓɓen jawdi, wo saaraaɓe kaani filanaade ɓiɓɓe muɓɓen jawdi.  
\v 15 Miin le, mi seyorto hokkude on ko njogiimi fuu, fay si wo hoore am du, faa mi walla on. Si mi ɓeydii yiɗude on fu, yalla on ɓuytoto yiɗude kam naa?  
\v 16 Ndelle na laaɓani en, mi yowaakino dow mooɗon. Kaa e noon fu, hasii goɗɗo wi'an mi jom ƴoyre, mi heɓirii on hiila.  
\v 17 Yalla fay gooto hakkunde nelaaɓe am ɓe nelumi ɓeen nyaamii jawdi mooɗon naa?  
\v 18 Mi nyaagake Tiitu yaha to mooɗon, de nelidinmi ɗum e sakiike meeɗen goɗɗo du. Yalla Tiitu nyaamii jawdi mooɗon naa? Miin e Tiitu, miɗen kawti miilo wooto e laawol gootol. 
\p  
\v 19 Yalla oɗon miiloo ko ɓooyi wo min laaɓinooɓe ko'e amin yeeso mooɗon naa? Wanaa noon. Wo yeeso Laamɗo ley kawtal amin e Almasiihu min kaaldata. Sakiraaɓe horsuɓe, ko min ngaɗata fu, wo faa semmbinɗina on.  
\v 20 Si mi warii to mooɗon fu, miɗo hula taa mi tawra on no mi muuyraay, onon du tawron kam no on muuyraay. Miɗo hula taa mi tawda on e kalala e kiram mbonɗam e tikkere e yidde hoorem tan e nyiŋundural e nyoore e mawninkinaare e muurtere.  
\v 21 Si mi wartii to mooɗon fu, miɗo hula taa Laamɗo leeƴina kam hakkunde mooɗon, mi mettee saabe heewɓe luttunooɓe ɓe tuubaay e golleeji muɓɓen tuunɗi e fijirde muɓɓen e rafi semto muɓɓen. 
\c 13  
\s1 Baynundural 
\p  
\v 1 Miɗo wara to mooɗon joonin nde tataɓerde. Si mi warii fu, sey «haala fuu daroo dow seedaaku yimɓe ɗiɗo naa tato»\f + \fr 13:1 \ft Fillitagol Tawreeta 19.15.\f* hono no winndiraa ni.  
\v 2 Mi haalaniino luttunooɓe nde ngonnoomi to mooɗon ɗiɗaɓerde ndeen, joonin du ko mi walaa to mooɗon ɗuum, inan ko kollanmi ɓe katin kamɓe e heddiiɓe ɓeen fuu: si mi wartii fu, mi yurmataako fay gooto.  
\v 3 Noon kolliranmi on baawɗe ɗe piliɗon, sabo oɗon njiɗi heɓude tannyoral yalla Almasiihu kam haalirta hunnduko am. Almasiihu lokkiɗaay ley mooɗon, ammaa ina golla hakkunde mooɗon e semmbe.  
\v 4 Goonga du, o tontiraama e leggal palaangal e ley lokkaaku makko, ammaa imo wuurdi baawɗe Laamɗo. E ley kawtal amin e makko, minen du min lokkaaɓe, ammaa min kollan on, miɗen mbuurda e makko e dow baawɗe Laamɗo. 
\p  
\v 5 Wo onon e ko'e mooɗon njeyi taykaade ko'e mon faa ndaaron yalla oɗon ngondi e goonɗinal. Onon njeyi ndaartindaade ko'e mon. Si on tawaay Iisaa Almasiihu ina woni e mooɗon fu, on potaay ley ko ndaartindiɗon ɗuum.  
\v 6 Ammaa miɗo hoolii on paaman min potii, minen kaa.  
\v 7 Miɗen ŋaaroo Laamɗo taa ngaɗon fay huunde ko boni, de wanaa faa holla miɗen ngoni e goonga, ammaa faa ngollon ko moƴƴi, fay si miɗen ndaardee hono min potaay. 
\p  
\v 8 Sabo min ngalaa baawɗe faa min kaɗa goonga, ammaa faa min ndaranoo ɗum.  
\v 9 Fay si min lokkiɗi de tawi onon kaa oɗon njogii semmbe, miɗen ceyii e majjum. Wo ɗuum min nyaagotoo Laamɗo du, faa laatoɗon hiɓɓuɓe.  
\v 10 Saabe ɗum, miɗo winndana on ɗum gilla mi waraay tafon, faa si mi warii to mooɗon fu, taa mi bonnana on e ley baawɗe ɗe Joomiraaɗo hokki kam ɗeen. Laamɗo hokkii kam baawɗe ɗeen faa semmbinɗina on, wanaa faa bonnana on. 
\p  
\v 11 Wooɗi, ko cakitotoomi wi'ude sakiraaɓe, ceyoɗon. Kegintinee nguurndam mon faa wooɗa, njaɓee waajeede, njogee miilo wooto, mbuuree e jam. Ndeen, Laamɗo jom njinngu e jam wondan e mooɗon.  
\v 12 Njowtunduron jowtaali ceniiɗi. Seniiɓe fuu ina njowta on. 
\p  
\v 13 Hinney Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu e njinngu Laamɗo e kawtal Ruuhu Ceniiɗo ngona e mooɗon, on fuu.