\id 1TI  
\h 1 Timote 
\mt2 Ɓataaki Pool arandeehi yaade to 
\mt1 Timote 
\c 1  
\p  
\v 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool. Mi laatake nulaaɗo Iisaa Almasiihu saabe yamiroore Laamɗo kisinoowo en e saabe Iisaa Almasiihu mo njowuɗen jikke dow muuɗum oon.  
\v 2 Miɗo winndane aan Timote, ɓiyam goongaajo e ley goonɗinal. Laamɗo Baabiiwo e Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu njurme, kokke moƴƴere e jam. 
\s1 Haala jannginooɓe fewre 
\p  
\v 3 Timote, sey keddoɗaa wuro Efeesu hono no njamirmaami nde njahannoomi Makedoniya ndeen, faa kaɗaa woɓɓe jannginde ko hawtaay e waaju men.  
\v 4 Sanaa ɓe cela fillitaade taali e limtude inɗe maamiraaɓe ɗe kantataako. Kulle ɗeen na ngadda jeddi tan, wanaa anniyaaji Laamɗo. Wo ley goonɗinal anndirɗen anniyaaji ɗiin.  
\v 5 Ko waɗi mbi'umi njamiraa ɗum dey, wo faa njinngu laatoo - njinngu ƴuuroowu e ɓernde laaɓunde, nde feloore fuu walaa e muuɗum, kam e goonɗinal ngal waldaa e naafikaaku.  
\v 6 Woɓɓe njoppii ɗum fuu, mbosii, de njokki haalaaji ɓoli.  
\v 7 Iɓe njiɗi ndaardeede hono jannginooɓe Tawreeta Laamɗo, de ɓe paamataa ko ɓe kaalata, ɓe paamataa ko ɓe tilsinta. 
\p  
\v 8 Eɗen anndi jamirooje Tawreeta ɗeen na mbooɗi si ngolliraama no njeyi gollireede.  
\v 9 Paamen: jamirooje Laamɗo wanaa saabe fonnditiiɓe ngaɗiraa. Ɓe ɗe ngadiraa saabe muɓɓen dey, wo bonɓe e saliiɓe, yeddooɓe e luttuɓe. Ɗe ngaɗiraama saabe yawuɓe ko senii e yimɓe ɓe kulataa Laamɗo, saabe warooɓe saaraaɓe muɓɓen, e warooɓe woɓɓe  
\v 10 e jeenooɓe e luuɗunkooɓe e soodooɓe yimɓe de cootta ɗum'en e fenooɓe e hunotooɓe fewre. Jamirooje ɗeen ngaɗiraama saabe huunde fuu ko luttunduri e tindinooje celluɗe.  
\v 11 Tindinooje ɗeen ina kawra e Kabaaru Lobbo mo kalfinaami, ɓanginɗo teddeengal Laamɗo jom barkeeji oon. 
\s1 No Pool yettiri Joomiraaɗo 
\p  
\v 12 Miɗo yetta Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu kokkuɗo kam semmbe faa mi gollana ɗum. Miɗo yetta ɗum ko hiisorii kam mi koolniiɗo, de watti kam e golle muuɗum.  
\v 13 Arande miɗo mbonkotonoo ɗum, miɗo torra yimɓe muuɗum, miɗo huyfina ɗum. Ammaa mi heɓii yurmeende, sabo wo majjere e rafi goonɗinal ngaɗirmi ɗum.  
\v 14 Moƴƴere Joomiraaɗo heewii kam sanne, hokki kam goonɗinal e njinngu taweteengu e Iisaa Almasiihu.  
\v 15 Inan haala koolniika ka yimɓe kaani yardaade e ɓerɗe muɓɓen fuu: Iisaa Almasiihu warii ley adunaaru ndu faa hisina luttuɓe, de miin woni ɓurɗo fuu bonde e ley maɓɓe.  
\v 16 Ammaa inan ko waɗi de Laamɗo yurmii kam, miin ɓurɗo bonde o: wo faa Iisaa Almasiihu holla kam munyal muuɗum kiɓɓungal, de ɗum laatoo maande faaminoore goonɗinooɓe mo de keɓa nguurndam nduumiiɗam. 
\q1  
\v 17 Laamɗo duumiiɗo jamaanuuji fuu, 
\q1 mo waylitataako, mo yi'ataake 
\q1 - Laamɗo gonɗo kam tan - 
\q1 teddeengal e darja woodan mo 
\q1 faa abada abadin! Aamiina. 
\p  
\v 18 Ɓiyam Timote, inan tindinoore nde kalfinammaami, fotunde e haalaaji annabaaku cappiiɗi ma arande ɗiin: tuugoɗaa ɗi faa kaɓaa hono no sordaasi cuusuɗo haɓirta ni.  
\v 19 Tiigoɗaa goonɗinal e ɓernde nde walaa feloore. Woɓɓe njoppii ɗum, de goonɗinal muɓɓen boni faa halki.  
\v 20 Himene e Alesandere ina njeyaa e maɓɓe. Mi wattii ɓe e junngo Seyɗaani faa ɓe paama ɓe kaanaa mbonkaade Laamɗo. 
\c 2  
\s1 Haala du'aare 
\p  
\v 1 Ndelle, inan ko artotoomi waajaade goonɗinɓe: ɓe ŋaaroo Laamɗo, ɓe ngaɗana yimɓe fuu du'aawuuji e nyaagundeeji e jettooje.  
\v 2 Ndu'anoɗon kaanankooɓe e dawrooɓe du, faa mbuurden jam e hakkillo fukkiingo, tawee e ley kulol Laamɗo e needi ley huunde fuu.  
\v 3 Ɗum na wooɗi, ina weli Laamɗo kisinoowo en,  
\v 4 jiɗɗo yimɓe fuu kisa, keɓa anndude goonga.  
\v 5 Sabo Laamɗo wo gooto. Curoowo hakkunde yimɓe e Laamɗo du wo gooto, oon woni Iisaa Almasiihu neɗɗo oon.  
\v 6 Kam hokkiti hoore muuɗum faa rimɗina yimɓe fuu. Ley wakkati mo Laamɗo darnunoo, ɗum laatake seedaaku kolloowu Laamɗo na yiɗi yimɓe fuu kisa.  
\v 7 Wo saabe kabaaru o Laamɗo waɗiri kam baajotooɗo e nulaaɗo faa mi faamina yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen goonɗinal e goonga. Goonga kaalammi, mi fenaay. 
\p  
\v 8 Ndelle, miɗo muuyi ɗo worɓe kawriti faa ngaɗa du'aare fuu, ɓantira juuɗe muɓɓen ɓerɗe laaɓuɗe, tawee tikkere e kalala fuu walaa. 
\s1 No rewɓe kaaniri jokkirde Laamɗo 
\p  
\v 9 Miɗo muuyi du, rewɓe nyaaƴira kaddule dagiiɗe, tawee e needi e yaage. Taa ɓe coɗoroo moorli e kaŋŋe naa kaaƴe dime, taa ɓe nyaaƴira kaddule tiiɗuɗe coggu.  
\v 10 Ammaa ɓe nyaaƴira golleeji lobbi. Sabo ɗum woni ko hawrata e rewɓe wi'ooɓe ina kula Laamɗo.  
\v 11 Debbo fuu nanngita hunnduko muuɗum, tawree ɗowtaare hiɓɓunde wakkati nde janngintee ndeen.  
\v 12 Mi jaɓanaay debbo janngina naa ardoo gorko. Ko tilsi e muuɗum dey, heddoo e deƴƴinaare.  
\v 13 Sabo Aadama artii Hawwaa tageede.  
\v 14 Katin du wanaa Aadama Ibiliisa hiili, wo debbo oon hiilaa de lutti yamiroore Laamɗo.  
\v 15 De e ɗum fuu, debbo ina hisinee e ɓeyngu, si ina heddii e goonɗinal e njinngu e senaare e yaage. 
\c 3  
\s1 No hooreeɓe kawrital goonɗinɓe kaani worrude 
\p  
\v 1 Haala kaan ina hoolnii: jiɗuɗo laataade ardiiɗo kawrital goonɗinɓe fuu, joomum na muuyii gollal lobbal jaati.  
\v 2 Ndelle, ina tilsi ardiiɗo oon laatoo neɗɗo mo walaa feloore, jom deekiiwo gooto, nanngitiiɗo, hakkilante, jom needi, jippinoowo weerɓe, baawɗo jannginde.  
\v 3 Taa o laatoo jaroowo doro, naa kaɓeteeɗo. De o laatoo newiiɗo, jom heese. O wanaa pilotooɗo ceede.  
\v 4 O laatoo kawjiiɗo koreeji makko faa wooɗi, ne'uɗo ɓiɓɓe makko faa ɓe ɗowtanii mo e ley teddeengal.  
\v 5 Sabo si neɗɗo waawaay hawjaade koreeji muuɗum, noy hinnortoo kawrital goonɗinɓe Laamɗo ngaal?  
\v 6 Haanaa du tuubuɗo keso laatoo ardiiɗo, faa taa joomum mawnina hoore mum, de jukkoree no Ibiliisa jukkortee ni.\f + \fr 3:6 \ft Woɓɓe ina paamira timmoode aayaare nde hono nii: \fq faa taa joomum mawnina hoore mum, de Ibiliisa liɓa ɗum faa jukkee. \f* 
\v 7 Ina tilsi katin wonɓe yaasin ɓeen ceedanoo mo ko wooɗi, taa innde makko gaccee, de o saama ley tuugol\f + \fr 3:7 \fk Tuugol\ft wo ko woɓɓe mbi'ata huuseeru maa bedorgal.\f* Ibiliisa. 
\s1 No gollanooɓe kawrital goonɗinɓe kaani worrude 
\p  
\v 8 Gollanooɓe kawrital du, ina kaani taweede wo teddinteeɓe, ngalaa ɓerɗe ɗiɗi, nganaa haajaaɓe doro, nyaamataa riba.  
\v 9 Ina haani ɓe kaybira goonga tedduɗo gonɗo e goonɗinal oon e ɓerɗe ɗe ngalaa pelooje.  
\v 10 Aranel fuu, ɓe taykee yalla ɓe ngalaa feloore. Si tawii ɓe ngalaa feloore fu, ndeen iɓe mbaawi naatude e gollande kawrital. 
\p  
\v 11 Hono noon rewɓe du tawree teddeengal. Taa ɓe laatoo mbonkotooɓe yimɓe, de ɓe laatoo nanngitiiɓe, hoolniiɓe e ley huunde fuu. 
\p  
\v 12 Gollanoowo kawrital taa dewla ko ɓuri debbo gooto. Ina haani tawee wo kawjiiɗo ɓiɓɓe muuɗum e wuro mum faa wooɗi.  
\v 13 Sabo si goonga, gollanɓe kawrital goonɗinɓe faa wooɗi ɓeen keɓan teddeengal, katin du keɓan hoolaare mawnde ley goonɗinal muɓɓen Iisaa Almasiihu. 
\s1 Haala sirri diina meeɗen 
\p  
\v 14 Miɗo winndane haalaaji ɗi joonin, fay si miɗo yiɗi warude to maa ko ɓooyataa.  
\v 15 Ndeen si mi heɓaay warude law fu, a faaman no kaanɗen worrude e ley suudu Laamɗo, laatiindu kawrital goonɗinɓe Laamɗo buurɗo. Kawrital ngaal woni bimmbeere tiigiinde goonga, wo ngal joƴƴinirde goonga.  
\v 16 Sikke fuu walaa, sirri diina meeɗen oon ina luggi: 
\q1 O ɓangii ley ɓanndu ɓii-Aadama, 
\q1 o laamniraama ponnditiiɗo e baawɗe Ruuhu, 
\q1 maleyka'en nji'ii mo, 
\q1 o gooynaama ley lenyi, 
\q1 o goonɗinaama ley adunaaru, 
\q1 o ƴeentinaama, o naatowii teddeengal. 
\c 4  
\s1 Haala jannde majjinoore 
\p  
\v 1 Ruuhu Ceniiɗo haalii faa laaɓi, wi'i ley cakitte jamaanuuji woɓɓe njoppan goonɗinal de ɗowtanoo ginnaaji majjinooji, e ko ginnaaji njannginta.  
\v 2 Wo fenooɓe cankitirta jannde nde e naafikaaku muɓɓen. Ɓerɗe muɓɓen njoornaama, ɗe mbaylitataako, ɗe maatataa pelooje.  
\v 3 Iɓe karmina dewle. Iɓe kaɗa yimɓe nyaamude kulle goɗɗe, tawee le, Laamɗo tagii kulle ɗeen faa goonɗinɓe annduɓe goonga ɓeen nyaama ɗe, de njetta Laamɗo saabe majje.  
\v 4 Si goonga, ko Laamɗo tagi fuu na wooɗi. Walaa fuu ko haani yoppeede, si jaɓiraama e jettooje.  
\v 5 Sabo konngol Laamɗo e du'aare ina cena ɗum. 
\s1 Haala laataade gollanoowo Iisaa lobbo 
\p  
\v 6 Si a tindinii sakiraaɓe men kulle ɗeen, wo a gollanoowo Iisaa Almasiihu lobbo, sabo a wallirii yonki maa e haalaaji goonɗinal e tindinooje lobbe ɗe njokkuɗaa faa wooɗi ɗeen.  
\v 7 Ammaa mboɗɗoɗaa haalaaji ɗi njaadaay e kulol Laamɗo, hono ɗi rewɓe nayeeɓe woɓɓe pillitotoo. Eltiraa hoore maa kulol Laamɗo.  
\v 8 Eltude ɓanndu muuɗum ina nafa e kulle goɗɗe, ammaa kulol Laamɗo ina nafa e huunde fuu, sabo ina wondi e aadi nguurndam joonin e ngaroojam ɗaam fuu.  
\v 9 Ɗum wo haala koolniika ka yimɓe kaani yardaade e ɓerɗe muɓɓen fuu.  
\v 10 Saabe majjum eɗen ngolla, eɗen ndurwa, sabo eɗen njowi jikke meeɗen dow Laamɗo buurɗo, kisinoowo yimɓe fuu sakko goonɗinɓe ɗum.  
\v 11 Njamiraa yimɓe haalaaji ɗi, njannginaa ɗi. 
\p  
\v 12 Taa fay gooto yawe saabe njokollaaku maa. Ammaa laatanoɗaa goonɗinɓe alhaali lobbo e ley haala maa e nguurndam maa, ley njinngu maa e goonɗinal maa, e ley laaɓal maa.  
\v 13 Fadde am warude, tinnoɗaa e janngande yimɓe Binndi ceniiɗi, mbaajoɗaa ɓe, paaminaa ɓe.  
\v 14 Taa yeeba dokkal ƴuurungal e Ruuhu Ceniiɗo ngal keɓirɗaa haalaaji annabaaku, nde mawɓe njownoo juuɗe muɓɓen dow maaɗa ndeen.  
\v 15 Tinnoɗaa e kulle ɗeen. Kokkaa hoore maa fuu e majje, faa yimɓe fuu nji'a no ɓeydortoɗaa yahude yeeso.  
\v 16 Kakkilanaa hoore maa, kakkilanaa jannde maa ndeen. Keddodoɗaa e majjum fuu. Sabo si a waɗii noon fu, a hisinan hoore maa, a hisinan hettindantooɓe ma ɓeen du. 
\c 5  
\s1 Waajuuji Pool yaade to goonɗinɓe Iisaa 
\p  
\v 1 Taa pelaa gorko mawɗo e semmbe, ammaa mbaajoroɗaa ɗum yaage hono wo bammaa ni. Jokolɓe du, mbaajoroɗaa ɗum'en hono wo sakiraaɓe maa.  
\v 2 Mbaajoroɗaa rewɓe mawɓe hono wo inniraaɓe maa. Surbaaɓe du, mbaajoroɗaa ɗum'en hono wo sakiraaɓe maa rewɓe, tawee e ɓernde laaɓunde tal. 
\p  
\v 3 Teddinaa rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi, ɓe ngalaa tiigotooɓe.  
\v 4 De si debbo mo gorum maayi ina jogii ɓiɓɓe naa taaniraaɓe, ko ɓuri fuu tilsude e ɓiɓɓe ɓeen, ɓe paaminee no Laamɗo huldetee faa ɓe mbarjitoo saaraaɓe maɓɓe mbarjaari lobbiri ndi mbarjinoo ɓe. Sabo ɗum woni ko welata Laamɗo.  
\v 5 Debbo mo gorum maayi mo walaa tiigotooɗo ɗum mo waldaa e fay gooto, halfinii hoore muuɗum Laamɗo. Imo heddoo e du'aare jemma e nyalooma, imo ŋaaroo Laamɗo.  
\v 6 Ammaa debbo mo gorum maayi, pilotooɗo mbelirka adunaaru tan, wo maayɗo fay si wuuri.  
\v 7 Njamiraa ɓe, ɓe njokka tindinooje ɗe taa ɓe keɓa feloore.  
\v 8 Mo hinnaaki jeydaaɓe muuɗum, sakko koreeji muuɗum, yeddii ko goonɗini. Imo ɓuri fay mo goonɗinaay oon bonde. 
\p  
\v 9 Mo kaanɗaa winndude innde muuɗum e ley rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi haanuɓe walleede, sanaa tawa joomum ina ɓuri duuɓi capanɗe jeegom, tawee du gorko gooto dewlunoo ɗum.  
\v 10 O anndiree golleeji lobbi hono ne'ude sukaaɓe, jippinde weerɓe, lootude koyɗe seniiɓe, wallude ɓilliiɓe, wooɗi du tinnaade e golleeji lobbi fuu.  
\v 11 Ammaa haabuuɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ɓeen, taa winndu inɗe muɓɓen. Sabo si muuyooji maɓɓe ngartii e ɓaŋeede fu, ndeen kaa ɓe accan haɓɓagol maɓɓe e Almasiihu.  
\v 12 Sariya Laamɗo doggan dow maɓɓe, sabo ɓe mbonnii aadi maɓɓe arandeeri ndiin.\f + \fr 5:12 \ft Si debbo mo gorum maayi winndaama ley rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi fuu, hooƴii aadi jokkan Iisaa tan, ɓaŋataake katin.\f* 
\v 13 Katin du, iɓe mboowtina ko'e maɓɓe jaayre. Iɓe naata suudu ndu ɗo, ɓe mburtoo ɓe naata ndu to. De wanaa ɗuum tan, ammaa ɓe laatoto heewɓe haala du, haaltooɓe ko iidinta noppi. Iɓe kaala haalaaji ɗi ngalanaa ɓe.  
\v 14 Ɗum waɗi de miɗo yiɗi haabuuɓe rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ɓeen ɓaŋee, ndima, kayba cuuɗi muɓɓen, taa ganyo oon heɓa laawol no bonnira inɗe meeɗen.  
\v 15 Sabo fay joonin woɓɓe maɓɓe mbosake, ina njokki Seyɗaani.  
\v 16 Debbo goonɗinɗo mo rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ngoni ley yimɓe muuɗum fu, sanaa walla ɗum'en, taa donngal ngaal tampina kawrital goonɗinɓe. Ndeen kawrital ngaal ina waawi wallude rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ɓe ngalaa tiigotooɓe ɓeen. 
\p  
\v 17 Mawɓe kawrital goonɗinɓe dawrooɓe faa wooɗi ɓeen ina kaani teddineede teddeengal manngal, sakko tinniiɓe e waajaade e jannginde ɓeen.  
\v 18 Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: «Taa haɓɓu hunnduko ngaari wakkati ndi yaaɓata gawri faa sokkoo.»\f + \fr 5:18 \ft Fillitagol Tawreeta 25.4.\f* Ɗi mbi'i katin: «Golloowo ina haandi e njobdi muuɗum.»\f + \fr 5:18 \ft Lukka 10.7.\f* 
\p  
\v 19 Taa njaɓaa mawɗo kawrital goonɗinɓe felee si wanaa dow seedaaku yimɓe ɗiɗo naa tato.  
\v 20 Pelaa waɗooɓe hakke yeeso yimɓe fuu, faa laatanoo heddiiɓe ɓeen kulol. 
\p  
\v 21 Miɗo gongine yeeso Laamɗo e yeeso Iisaa Almasiihu e maleyka'en ɓe o suɓii ɓeen, kaybaa jamirooje ɗe, tawee a heedantaa fay gooto, a ɓurdintaa yimɓe.  
\v 22 Taa karoɗaa yowude juuɗe maa dow hoore fay gooto faa kalfinaa ɗum golle kawrital, taa kawtiraa hono nii e hakkeeji woɓɓe. Njogoroɗaa hoore maa laaɓal. 
\p  
\v 23 Taa yaru ndiyam ɓolam tan, ammaa njaraa cabijam seeɗa saabe reedu maa e nyawuuji ummotooɗi e maaɗa wakkati fuu ɗiin. 
\p  
\v 24 Hakkeeji woɓɓe ina nji'ee faa laaɓi gilla caraaka. De hakkeeji woɓɓe kaa, nji'ataake si wanaa faa neeɓa.  
\v 25 Hono noon du, golleeji lobbi njiirete faa laaɓa tal. Fay ɗi nji'ataake law ɗiin du mbaawaa heddaade e suuraare. 
\c 6  
\p  
\v 1 Goonɗinɓe wonɓe e maccungaaku fuu, ndaara joomiraaɓe muɓɓen wo fotuɓe e teddeengal kiɓɓungal, taa innde Laamɗo e tindinooje diina fuu mbonkee.  
\v 2 Jogiiɓe joomiiwo goonɗinɗo fuu, taa njawa mo saabe wo o sakiike. Ammaa ɓe ɓeyda ngollande mo e tinnaare, sabo keɓoowo nafaa oon wo goonɗinɗo, wo korsuɗo. Paaminaa kulle ɗeen, mbaajoɗaa ɗe. 
\s1 Haala jannde fewreere e muuyugol jawdi 
\p  
\v 3 Si goɗɗo ina waajoo ko hawraay e jannde men ndeen, de salii haala Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu celluka kawrooha e kulol Laamɗo fu,  
\v 4 oon wo mawninkiniiɗo mo anndaa fay huunde. Wo o cuunaaɗo kalala dow jannde diina, jiɗɗo jeddi tan. Ɗuum fuu ina wadda haasidaaku\f + \fr 6:4 \ft Maanaa \fk haasidaaku \ft ɗo wo nganyaandi ƴuurundi e yiɗande hoorem tan. Joomum yiɗaa goɗɗo heɓa.\f* e kalala e mbonka e sikkitaare bonnde.  
\v 5 Iɗum wadda dukooji ɗi ngalaa keerol hakkunde yimɓe ɓe hakkillooji bonɗi. Yimɓe ɓeen ngaldaa e goonga. Iɓe cikka kulol Laamɗo ina hokka jawdi.  
\v 6 Goonga, kulol Laamɗo wo jawdi mawndi, si neɗɗo hennyitorake ko jogii.  
\v 7 Goonga ni, fay huunde en ngardaay e adunaaru ndu. En mbaawaa dillidinde e fay huunde du.  
\v 8 Ndelle, si en keɓii nyaamdu e koltal tan, ɗum heƴan en.  
\v 9 Ammaa yiɗuɓe jawdi sanne ɓeen jarribete. Ɓe caaman e ley tuugol, e ley muuyɗe keewɗe laaliiɗe majjinooje, joolooje yimɓe e ley halkere mawnde.  
\v 10 Sabo yidde jawdi woni ɗaɗol bonandaaji fuu. Ko woɓɓe pooɗanii jawdi ɗuum majjinii ɗum'en laawol goonɗinal, ngaddanii ko'e muɓɓen torraaji keewɗi. 
\s1 Haala haybude ko yamiraa 
\p  
\v 11 Aan neɗɗo Laamɗo kaa, doggu, mboɗɗoɗaa kulle ɗeen. Piloɗaa fonnditaare e kulol Laamɗo e goonɗinal e njinngu e munyal e leeƴinkinaare.  
\v 12 Ndurwaa ley durwo nafoowo, ndaraniingo goonɗinal ngoon. Tiigoɗaa nguurndam nduumiiɗam ɗam noddiraɗaa. Wo saabe majjam du ceedaniɗaa Almasiihu no wooɗiri yeeso yimɓe heewɓe.  
\v 13 Yeeso Laamɗo buurnoowo huunde fuu, e yeeso Iisaa Almasiihu ceediiɗo no wooɗiri yeeso Pontiyu Pilaatu oon, miɗo yamire:  
\v 14 tinnoɗaa e ko njamiraɗaa ɗuum tawa tuundi e feloore fuu walaa, faa nyannde nde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu ɓangata.  
\v 15 O ɓangowan ley wakkati mo Laamɗo darni. 
\q1 Oon woni Jom barke, kam tan laamu woodani. 
\q1 Wo kaananke kaanankooɓe, Joomiraaɗo joomiraaɓe. 
\q1  
\v 16 Kam tan woni keddotooɗo, 
\q1 gonɗo ley annoora mo fay gooto waawaa ɓadaade. 
\q1 Neɗɗo fay gooto yi'aay ɗum, waawaa yi'ude ɗum du. 
\q1 Teddeengal e baawɗe duumiiɗe ngoodan mo. Aamiina. 
\s1 Baynundural 
\p  
\v 17 Njamiraa joomiraaɓe jawdi e adunaaru ndu taa mawninkinoo, taa njowa jikke muɓɓen e jawdi ndi hoolnaaki. Ammaa ɓe njowa jikke maɓɓe e Laamɗo kokkoowo en huunde fuu faa heewa faa ceyoroɗen ɗum.  
\v 18 Sey ɓe ngolla ko wooɗi, ɓe keewa golleeji lobbi no jawdi maɓɓe heewiri noon. Ɓe laatoo moƴƴuɓe, yardiiɓe wallirde woɓɓe e jawdi maɓɓe.  
\v 19 Noon ɓe ndesiranta ko'e maɓɓe jawdi ko waroyta, faa ɓe keɓa nguurndam goongalajam ɗaam. 
\p  
\v 20 Timote, tinnoɗaa e ko kalfinaɗaa ɗuum. Mboɗɗoɗaa haalaaji ɓoli luttuɗi kulol Laamɗo, kam e miilooji bi'eteeɗi wo anndal de nganaa.  
\v 21 Woɓɓe na mbiitoo wo jom'en anndal ngaal, faa njoppi goonɗinal. 
\p Hinney Laamɗo wondu e mooɗon.